TASKO-'EN

Hawrde Wallifagol Dewte rulfulde e Hawsankoor

Hawriinde wallifagol dewte Fulfulde e Hawsnkoore
TASKO-D EN
Defere fuccirde taskagol e yewitindagol anndaI
@ CELTHOjUNESCO
1989
Anndal
e Jannde
BAABUUJI
Hoore haala
Ko woni taskagol
Anndal nokku
Leydi
Henndu
Yiite
Ndiyam
\iwonde
May1' ere e riggaango
Tiimotmongal ...
KO'E BINDI
Ko moyyinta e mawninta funngo
Lammol ...
Nyaw e mikoroobu
Baylite ...
Njank.inaacur
Fooyre
Nagge
HELLOOJI

1
2
3
5
0
7
8
11
12
13
15
17
17
19
20
20
HOOREHAALA
Defere ndee winndanaama sukaaoe fararoe fudduDe jannde ko
tooyaa. Nde wallan De wacande hakkille kulle piliice De, de De anndi,
dey De miij ataako e mum ko heewi. Nden, dum seeoina hakkillo raooe,
yicfna De oeydude anndude seeca ko De pillanaa koo.
Yicde wallude dee -coo goBe wad' i so UNESCO e CELTHO roooi
hawriinde wallifnde ndee-d'oo defere.
1
KO WONI TASKAGOL
1. Hakkilande ko maatirde joy fuu paamirta woni taskagol: dum
woni ko yi
'
etee, ko nanetee, ko maa(etee, mettetee, maa ko meemetee faa
neddo itta kumpa e majum, anndita dum.
Ko tasketee dum na warda e neddo wawtu gooto, maa duu dum mu
uynoto maa haaynoto dey nannga hakkillo faa dum waawataa yoppireede
n. Ndeen necdo deflmto, miijoo ndaara ko cum woni, ko cum nafata,
ko dum woniri doo.
2. Taskagol e horugol fuu yo jogolal tummbaangal e junngo ii
aadama faa hawa mbanyaade mum, hono domka, rafo, nyaw; faa juuta
balle, nuurdam mum yaara yeeso.
Saggitorde:
wawtu: wakkati; wakti
muuynoto: naatan e muuyde; laatoto haaje,
mbanyaade: sarriiji goodan,fi nguurndam ii-aadama, anyude cum maa
nganyude dum.

ANAL NOKKU
1. Yew maitoa:

; ,
- \ -". "

-
Ko natal ngal hoIlata en?
-
Winndu innde ko nj-daa dow natal ngl kao.
Natal ngal yo natal nokku. Ana e maggal baali, be'i, ledde, leydi,
ndiyam, bamle, yim5e, gure, pooli e koowaode, buubi, baBtati ...
2. Gece noku:
Mau:
ada anndi mbaalu?
mbaalu na nyaama?
mbaalu na mawna?
mbaa1u na rima?
engu w?
- Tan:
Yamitaa dow tn, hono yame dow mbaalu dee. Mbaa1u e tanni no
nemoo nguura, no mawa, no ndima, no mbaata; fuu no ngoodi yonki.
Nder ko Iimtu-daa, ddu ley ko woodi yonki. Ko hedd fuu wa1aa
yonki.
Nde nokku no woodi ko jog yonki, e ko walaa yonki.
Nok
Ko waa yoD
Dabaj!
2
3. Ko wo yon:
Mbaalu no yaha?
Nder ko wooi yonki, diidu ley ko wawi yahude hono mbaalu, D
1ira, lada, ft, yinoo no dabaaji; ko heddii fuu yo lee.
Dol:
Nder nokku, na wooi ko jogi yonki, e ko walaa yonki. Daabaaji
lee D ngoodi yonki.
4. GondaI kudde:
Tume wai so w''aa mbaalu na'. woodi yonki?
Tume mbaalu nyaamata?
So um walaa, mbaalu na wuura?
Lee e huo ko mbaalu nyaamata, toye kelata nguure muuum?
So leydi walaa ana pua naa, sakko mawna?
So leydi na yiaa waa semmbe, ume wattantee? To birgi LL fwi?
Tume daabaaji i nafata?
Tume yime ngaanta daabaaje e lee e leydi?
Darnol:
Nder nokku geel fuu na haajaa banndum faa wuura; nde gootel nyaki
fuuko hedd koo bonrete.
Saggitorde:
Yamita:
'Dume
lamndita; namnita.
hocum; hol ko.
hoto; hol to.
.
Toye
Yuw . W1 lwrl.
LEYI
Gollirde:
Ndiyam, jagal; mofmde nokkuuje tati: naere tellitorde e fotunde
maa tilde.
Janngingol:
Gilla jannde waraayi sukaa5e njiiltinee bannge jginirdu, ndaara
leydi.

1. 'e njii-on dow laraI leydi?

K udooli e Iede gurde dow leydi, ndiya ndogda w d. Nde
De leydi D wu ledde e hudo.
2. LraI leydi ngal fuu yo gootum naa?
Lara! ngal nokkuuje mum ngaldaa: nokku kaaye, njaareendi
leydi aleeri,
To miiloton woodi e aawitirdi? Ko saabi?
Leydi aleeri ndii, sabu kayri woodi neema aawitirdi e ndiyam .
'oon ledde, hudo uri woodude.
3. Njamen nokkuuje tati dee fuu, tasko-den.
Ina woodi nokkuure, nde ndiyam dillatta e leydi mum awlitanndi.
Hudo e ledde ndaman ndiyam dam e tuundi e leydi; dum fuu yo birg lobbo
neminoowo aawitirdi.
Jor ngesa aawa hudo e ledde fa faddoo ndiyam bonnude leydi ges -
Tiiragol ledde duu na faddoo keni mbirga nges.
Daol
- Leydi na U hudo, ledde,
- Doggugol ndiyam e bifol henndu tampinan leydi, wara Iede
- e hudo;
- Funngo na reena leydi.
Sag torde:
Laral leydi: :Ieydi, kufol ( hutaru) leydi.
Aawtirdi: aawru.
Tiragol ledde: tutugol ledde.
Wirga ges: itta leydi lobbiri nges; foyina fa]iida leydi ne.
4
HENNDU
1. Ko woni henndu?
Tak:
- Haako dow licce leooe no ningoo wakkati fuu na?
- Nde a fuufi dow nguru maaoa, aoa maata goom?
- A waawaa maooude hunnduko e kine maaoa faa oooya Ko
sa bii?
2. Hornu nden yewu:
Adu weeruwal kippaa nder taasawal ndiyam. Oonyu weeruwal ngaal.
'Dum taskoto-oaa?
ndiyam weeruwal bulbul henndu gaoa oonyama
E weeruwal nanndungal Dolai ngal, henndu woni nder maggal. Ammaa
ndu yi'ataake. Nduun henndu fii en, kayru yinngata leooe, kayru umminta
na jippina becce men so eoen poofa.
Renndu yo kawtal gaasiiji. Endu woodi oksijen, aazot e gaasi karba
nk.
Darnol:
Renndu na tilsi ko heewi e buuroum.
Maoou hunnduko maaoa e kine maaoa. 'Dume maatataa so neei?
Tagaaoo waawataa 600ya foofaayi henndu eniindu.
3. Henndu ana nafiree:
Baylo no gollira henndu, faa wifa yte, pineeji e baal fuu henndu keb
bintee. Renndu yoornata kolte loonnaaoe.
Saggitorde:
Licce leooe: caooe leooe; cate leooe.
Adu weeruwal: Dam (u) weer . .
'Weeruwal : weer (u).
.
Seniindu: laaoundu, ndu waldaa e ko torrata foofaango I-aadama,
J
vO
O. Gollire: lee maa hudo, almeeti.
l. Janjingol jannde: Oon anndi yiite naa? Noy hemretee?
2. Taskanaade hoore MUM` Kuooee yte ndaaree!
3. Taskagol jokkaangol:
Darnol:
- 'Dume e ume njii-on? Oon anndi kaatane? 'Dume nji'oton
nder haatande?
- Leewngol, cuurki, yu IDe e ndoondi,
- 'Battinee juue mon. 'Dume maatoton?
- Yiite na wuli naa wulaa?
Ko yiite nafata?
- Yiite na duppiree tew, kamanaari, na defree .
. - Yiite na riiwa mikoroobu e koowooce ley suudu, laa5ina nokku
-Yiite nafan tan naa?
- Yiite na wula tergal maa suudu maa gineeji maa ladde; nden
le na bonna .
`'Dume njey-cen wade?
-Ndeento-cfen e yiite,
Yiite na wuli, na woodi leewngol, cuurki e /15e. Yiite na riiwa mikorobu,
jaangol, nimre. Yiite na defiree.
Ndeento-cen e yiite, sabu na heewi torraji bannge mo,reeji mum dil fuu.
S. Golle gadoyteede: Miijoyee nadaree:
- Nafaaji yiite cfjye ngoni cri en limtaayi?
--
Torraaji yiite cfjye ngoni cfj en limtaayi?
Saggitorde:
Leewngol: metangal; demngal yiite.
Wula: suma; duppa.
0
'iye: hedi; hol di.
Kamanaari: mbammbaari; kabaari.
NDIYAM
1. Hodum woni ndiyam?
Ndiyam yo huunde reeldunde cuurtotoonde ,wde nder leydi
tODoore ana deeroo maa deef60 e leydi.
2. Sifaaji ndiyam;
Ndiyam walaa noone, safaa, haadaa, uuma, luuDaa.
3. Hoto ndiyam iwata?
Ndiyam na heoee e maae e oulli e beel i; ina tODa iwde dow, in seba
ywde e leydi maa baamle.
4
. Nafaa ndiyam:
Kanjam yarettee, lootirtee, loonnirtee e defrtee. Edam wuma fuungo
e daabaaji fuu.
Ndiyam duu so heewii ana bonna: ana wara fuungo, sam mina cuudi,
yoola daabaaji C yimDe.
So ndiyam walaa, nguure walaa. Nden le ndiyam woni yaaya nguu
mdam.
Saggitorde:
Reeldude: wonde maa laataade huunde sel bunde, deerotoonde.
Ndeelam: ndeer
.
m. Kala ko selbi ko nanngataa ko ina doga hono no ndi-
yam U.
1
ndiyam
suudu
viwooNnr
1. Horu ywu:
Ko ndiyam accaadam yaasi Iaatotoo?
\ ndeI
naange
e
henndu
dam
WWW mooytik
e
Noon diyeele maaje, beeli, pete fuu uytortoo.
Fudditin ko koruno-caa, ngulnaa nciyam cam faa waay.
mise ndiyam
cuurte ndryam
So cuurtam heftii taasawal pewungal fuu laatoto ndiyam.
8
2. Hono ndiyam toirta?
Ndiyam maaje, beeli, pete cuurtata so feela dow. Cuurte den laato
O duule. So de kawri e peewol dow too fuu, de laatoto ndiyam de t05a.
|
naange
*
i duule

cuurtam
3. Gadol ruulde:
1 !
\ ` \\
`

{
\
` V
+
diwdi
heJndu (eewnd
Irl

nqyam Yiwoonde
l .
Ada waawi wadde ruulde nder butaliiru. Wattu nguldam nder buta
liiru nduun; ngattaa conn di naaneeri. Sukkir hunnduko butaliiru nduun
pompi. Wattu henndu, maooaa butawru faa teel)a. Nde henndu auudii,
yoppu maooirdum ftta.
A yiian ruulde.
pompl
nglcam
-'conndi naaneeri

4. No ndiyam tobinirtee
kaayon galaasi

cuurti
ndiyam
/
t_.1eydi

Sag2itorde:
Mooytike: oeeo; mooytna.
Cuurtam: cuurki ko waannyaa maa oeeoi.
Y
ena: nabba;
g
abba; yaha dow.
Peewol: ouuool.
Yaasi: sella; tarey.
.
/ [
|
i
J (
l i
1
w.*

'
|
'
/
f
'
J
/
urvrvrrviccrrNco
. Ko woni riggngo?
Yimoe no milila ana woodi tagaandi ndi semmbe gonndi dow e kam
mu, dawranoondi riggango e haayre kammu. njahoori to yici si ana tOO&.
2. Hornu yewu:
Tefu haayre piil ceppere, ngattaa callalol oocewol, njokkaa kine muu
um, A yi'an pette yiite hono mayyere, a nanan olko hono iggaango. Hono
no majjum waata nder kammu, nde ndiyam no tooa. Duule no keewi
kuuran nyaamo (+) et nana (-). Nde duule ii cecdue kuuran kawri fuu
ma1ere wacf an, nden riggango nanee. Maffere fucfata, nden riggaango
tokkita. 'um no waa ngam jayngol Duri olko yaawude.
Darol:
cuude
ndekuuran+

- - -

ruulde
mIe kuuran-
gaa &
boggondirol

A
a
^.

1/
mayyere
r
i
gg
ango
Hol,o ko wai nde jokkuno-caa dow haayre piil ndee waata dow
kammu so mayre e riggango ngaa.
1
Sagtorde:
Ma:ere: majere; majaango.
Olko: duko mawngo.
Jaayngol: fooyre; yte.
Tokkita: jo1ka; jokkitoo.

TIIMOTIMONGAL
'
Hornu /ewu:
Wuuf ndiyam. Huybin huunduko maaca e loocol IMne, ;
ndiyam cam seec. A yi 'a no totumongal wacirta.
l

-
-
.
*-"
Damol:
Bade yiiwoonde cankititotoo e looi naage so ngada tiimotiimongal.
Ngam muudum wadi ko tiimotiimongal yi'ataako jemma so yiiwoonde n
toDa.
Sagtorde:
Tiimotiimongal: ciifociiDongal; cuurol.
Huybina hunnduko: fuufa ndiyam hunnduko yalta.
KO MO
Y
INTA E MAWNINTA FUNNGO
1. No awd fuci:
Horu fewu:
Ndare nate de.
Wabbere sellunde
Leydi njoordi
+ +

\l
Wabbere sellunde
Leydi e ndiyam
kakkindiidam
Gada
6alde seeda
Gad
6alde seed

Fuda yi

Fud
Wabb nyawnde
leydi e ndiyam1kewd' am

/
Wabbre sllwde
leydi C ndiyam nguld' am
Dol:
Gaa Fudayi
balde se a
Gada
balde se a
Fudayi
Wabbere sellunde kam e ndiyam potudm ngoni funngo lobb.
2. Ko mawta fllo:
leydi mblndi
leydi ndemaandi
ndiyam no haaniri
yaasi, nder naange
l
(1)
ledde lobbe

(
2
)
ledde nyoomtiide
leydi mettundi
leydi ndemaadi
,
ndiyam no haanid
yaasi, nder naange
(
3
)
yoga lee lobbe
ledi mbelndl
ndi remaaka
ndiyam no haaniri
yaasi, nder naange
Daol:
(
4
)
lee en potaa
e (I) woude
7

leydi mbeindi
ndemaandi
ndiyam no ba,
DOC nil(ere
. Faa lekki mawna no wooiri na yii leydi mbelndi, remanee faa wooa,
ndiyam potuam, wulaare kanyum e pooyngol.
LAMMOL
Homuyewu:
Wulnu li'o maaa, peccaa ko, ngattaa nder kaaki ii. Ommbaa goo
toI, accaa ngola na omtll. Hakkunde nyalae ii maa tati, a yi'an li'o
ommbaako kon waylataako. Ammaa omtko kon bonan, noone muuum
'waylitoto .

li'o ommbaako
li'o wulko ommbaako
/


li, L omtko

nyalaae 2
maa 3
ko lammaayi
nyalaae 2 li'o lammuko
maa3
Dol:
Kuukoy koy yitere lolde yi'ataa, ngonkoy nder henndu Dd nder
kaaki, kam naatata nder neema so lamma, luula. Kuukoy koy na mbi'ee
bakteeriiji.
A taskike so wuleende na woodi fuu nden neema luri yaawude lammude
Lammol ana nafiree :
Lammol na wadiree ko heewi: kosam lammudam, doro, bineegere.
Hono neema reenirtee e lammol?
So nyaamdu yidaaka lamma fuu:
taa bakteeriiji tukka dum;
-neddo watta baroojum bakteeriiji (bineegere, alkol) Maa suurtina;
-bakteeriiji kadee oeydaade neema resee to feewi sanne);
-bakteeriiji mbaree( neo wulna Maa liila).
Neema lammudo yo boue:
Neema lammuco haanaa nyaameede, ngam ana won ta poson Konko
oru nema, so senngooji muuium ummike fuu neema muuum boni.
(Saggitorde, few hello 26).
16
NYAW E MIKOROOBU
1. Ko woni nyaw?
Raft cellal wetee nyaw. Nyawdo fuu seIlaa.
2. Ko waddata nyaw?
Ko heewi ana saaboo nyaw. Kaa ko luri heewde fuu, kuukoy cewkoy
mis, faa nji'ataake, mbi'eteekoy mikoroobucaabotoo nyawuuji. Koy kuukoy
ngad'ata nyaw nder cald'i. Nyaw ngu mikoroobu sabi ana raaataa: hono
hooyooru, duuyooje.
Kaa na woodi nyawuuji di ndaaataa: mburuutu, nyaw nyy maa
noppi maa sil lere, kelol e buud'di.
Damol:
So neo na yii hisa e nyaw na haani:
-laaa, laina:
-reena neema mum;
-fesoo so nyaw wanngii e nokku;
-reentoo e nyawe.
Sagitorde hellooji
li'o: maafe, oro, hoy
ngola: ngolagaa
konkooru: botti njamodi
senngo: gere, banne
wannga: 5annga
nyaw wanng: nyaw ang.
BAY LIE
Taka:
Na woodi 5i5e 5e nandaa e rimue um 5ee.
[di:
-Mburuttu yo lii faaluru?
-Ngilngu gom yo l modibbel?
-Bonngu ywii e ngilngu gom?
-Gudaneeji i mbuubu woppata dow cole mbaylotoo latoo buubi'l

Horn yew:
AI Maru paai, wordu e rewru.
/
jecciire
nder ndiyam
baalce 15
lebbi 2
lebbi 3 yahade 4
laacol
tayre arkilla
paai nder ndiyam
kuulangol woppaande
icco
nder woppaande
gaca tonnyol
pooftirci yaasiiji
hoore e domre
pooftirci
Goonga, mburuttu yo l faaluru
BI Ndaaru teew ngu buubi njoppi gilyi dow muucum.
mbuubu dow kusel

%
tayre arkilla

na suddi giyi joppaaci

dow kusel
Hono nii wacata to moodibel maa lonngu wannga.
Damol:
baalce seeca
mbuubu
Won kulle keewce ce ie muucum mbaylotoo kile cuucce so nannda
C dimuce cum cee: kan je mbi'etee baylitittooce.

Sagtorde:
Modibbel: moodibel; moodi-modi
Woppaande: woofoonde; occoonde
Ngilngu gom: ngilngu ngootu.
Kile d' uudd' e: koyde keewde; laabi keewdi.
NJANKINAA'DU M
1. Lamndi:
Goonga U`
-Tekke e gabbe ndimata doombi?
-Belaad' e ndimata hoowoore?
-Ywoonde rimata o-yiwoonde?
2. Horu ;+~a:
Darnol:
Ufu belaade nagge hono no hoowoore wad' ata n.
Teetu hoowoore welaande nde woni na talla. ufa nde.
Horu welaande nde hoowoore ufani hoore nluudum.
Nder gayd'e didi arane dee, gootum fuu wurtaaki.
Nder ngayka tatala lille hoowoore mhurtotoo, ngarn hoowoore
woppu dow tamre nden so ufi.
BeIaade den yo nguure lille hoowoore faa keoa. ma.wna. mburto.
Welaande waawaa rimude hoowoore. NOOH duu tekl t gabbe
ndimataa doombi; {iwoonde rimataa lii-,iwoonde.
Huunde fuu yankinirtaake n tan.
Saggitorde:
Welaande: welendere; loori.
ura :uwa; ira; wartira leydi e dow huunde.
Wurtaaki: i waali; yaltaali.
V
FOOYRE
Gollirde: Laaytal, lampaI.
1. Lamndi.
"Dume y'ietee nde yiite huooaama?
-Leewngol, cuurki, fooyre maa annoora.
-Dume woodi fooyre kadin?
-Limten naange, lewru, lampai, torsi, ma}/re ...
2. Tasko-den po oye keewde ceedude:
Noy fooyre noonor?
Y
-

7
-Noone en no keewi: laalmnde, jalboore. E nder pooye na woodi e ne
o mo.yInaali. Den kaa tawaae: naange, lewru, ma)re. Won e neo
mo,: motila, torsi maa laaytal, yiite kuran.
3. Oon anndi nafaa fooyre naa?
-Fooyre yaaynan, oeydan jle.
Saabe fooyre yimoe na mbaawi gollude jemma e nyalooma fuu.
Fooyre na waHa funngooji keewi mawnude.
Darol:
Fooyre na yuwa to heewi: yiite, naange, lewru, lampai, kuran ...
Fooyre na heewi nooneeji,
Fooyre na naftoree ley golleeji keewi. Kaa foore sattunde jalbude MM
tampina gite faa wumna um so oooyii.
Sagitorde:
Lampai: lampa
\uwa: iwa, yiwa.
NAGGE
1. 'Dume woU! daaba?
Ko woodi yonki, yahoojum, so rimii na muynina wi'etee daaba. "Dum
wai, neo duu na waawi limteede e daabaaji hono na'i, be'i, pucci, geel
ooi, nyiibi, e goi kadin.
/ No woodi daabaaji nguuri ladde, no woodi daabaaji wuro.
2
2. Nage:
Ndaaree natal ngui. lnde. kollee calci nagge jogi cii.
-Tume woni nagge7
Nagge no daaba sentoowo wuro. Yimoe hcewe no mari na,i, no dura
na'i. To Di ny1ii eci liwtoo.
3. Nafaanagge:
Daol:
Nagge no iree yaree. Ngaari waccee, rimndee donnge. Belaace
muucfum waanjee nder gese maa duu e poooe leccfe,
Nagge no nyaamee, soonnee.
Nagge yo daaba mawcfo maraaco. So nge rimii nge muymnan
so nge nyaamll hucfo liwtoto.
Nagge yo jawdi mawndi keewndi nafaa.
Saggitorde:
Sentoowo: gartoowo; jaayotoocfo.
Soonnee: soottee; soorree: yeeyee.
Liwtaade: wartirde ko nyaam lLI koo na waacitoo.
21