Gottlannin kohdalla vain ruvennut tuulemaan hieman. Mutta sekin uhka olilaannut leppoisaksi ja t
ä
m
ä
p
ä
iv
ä
oli tulla lekoteltu pitkin melkeinpeilityynt
ä
merta, jonka rajatonta kauneutta vain joku valkoinen purjetai kaukaisen h
ö
yryaluksen savu olivat ik
ää
nkuin inhimillisemm
ä
ksim
ää
ritelleet. Sent
ää
n tuntui niin tuiki hauskalta tulla kotiin. Eik
ä
Helsingin Etel
ä
sataman pieni, iltap
ä
iv
ä
inen idylli suinkaan ollut omiaanmuukalaisenkaan matkailijan mielt
ä
tuonne takaisin Suomenlahden t
ä
ll
ä
hetkell
ä
niin lempeille ja yst
ä
v
ä
llisille ulapoille k
ää
nnytt
ä
m
ää
n.Viipyi jonkun verran, ennen kuin laiva, Suomen H
ö
yrylaiva-osakeyhti
ö
nuusimpia ja suurimpia, oli paikalleen tullihuoneen eteen asettunut.Antille k
ä
vi pitk
ä
ksi yst
ä
v
ä
ns
ä
ilahtuneisiin silmiin tuijottaa. H
ä
nk
ää
ntyi j
ä
lleen vaimonsa kera juttelemaan.--Katsopas! virkahti h
ä
n, viitaten k
ä
velykepill
ä
ymp
ä
rilleen. Ei t
ä
t
ä
n
ä
k
ö
alaa vain tarvitse kenenk
ää
n ulkomaalaisenkaan edess
ä
h
ä
vet
ä
.--Ei, vastasi toinen, seuraten silmin h
ä
nen viittaustaan. Vaikka kyll
ä
min
ä
omasta puolestani pid
ä
n enemm
ä
n Tukholman satamasta.Anttia ei oikein miellytt
ä
nyt tuo vastaus, mutta ei h
ä
n my
ö
sk
ää
nviitsinyt ruveta siit
ä
kiistelem
ää
nk
ää
n. Olkoon vain oma makunsakullakin! Ja kaunishan se oli Tukholmankin satamaan tulo, raikas virtavarsinkin, silloin kun siin
ä
vilppaan aamup
ä
iv
ä
n aurinko silmi
ä
huikaisevasti v
ä
l
ä
hteli.Helsingin satama taas oli n
ä
ht
ä
v
ä
iltap
ä
iv
ä
ll
ä
. Ja Antti antoi katseensaviel
ä
hetkisen hyv
ä
ill
ä
sen h
ä
nelle niin tutunomaista ja kotoistaihanuutta.Kes
ä
isen auringon paiste siivil
ö
ityi sulana kultana T
ä
htitornim
ä
enherkkien lehdist
ö
 jen lomitse, saaden kaikki satamanvarretsunnuntaillista rauhaa helottamaan. Tuulta ei tuntunut ilmassaollenkaan, vain loiva merenl
ä
ikk
ä
ajeli pitki
ä
, kimalteleviamaininkejaan, joiden p
ää
ll
ä
lep
ä
ilev
ä
t valkeat lokkilinnut keinuivathiljaa ja kauniisti kuin vaahtokellot. Toisia kaarteli taivaankorkeudessa melkein ylimaailmallisina olentoina kuin jonkun oudonpilven tai meren jumalan l
ä
hettil
ää
t.
Leave a Comment