Welcome to Scribd. Sign in or start your free trial to enjoy unlimited e-books, audiobooks & documents.Find out more
Download
Standard view
Full view
of .
Look up keyword
Like this
1Activity
0 of .
Results for:
No results containing your search query
P. 1
Ilmapuntari 2013 yhteenveto

Ilmapuntari 2013 yhteenveto

Ratings:
(0)
|Views: 5|Likes:
Published by kattimattinen
Suomalaisten mielestä välittömän asuin- ja elinympäristön tulisi olla rauhallinen, luonnonkaunis ja yhdyskuntarakenteeltaan väljä. Kaupunkimaista tiivistä asuinympäristöä kaipaa pieni vähemmistö kansalaisista. Suomalaiset haluaisivat asua omissa oloissaan kenenkään häiritsemättä. Oman asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys tyydyttävät suomalaisia. Viihtymättömyyttä aiheuttavat lähinnä pitkät asiointimatkat, liikenne ja epäsiisteys.

Tuoreimmassa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2013 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omaan välittömään asuin- ja elinympäristöön sekä rakentamisen sääntelyyn maassamme. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia.
Suomalaisten mielestä välittömän asuin- ja elinympäristön tulisi olla rauhallinen, luonnonkaunis ja yhdyskuntarakenteeltaan väljä. Kaupunkimaista tiivistä asuinympäristöä kaipaa pieni vähemmistö kansalaisista. Suomalaiset haluaisivat asua omissa oloissaan kenenkään häiritsemättä. Oman asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys tyydyttävät suomalaisia. Viihtymättömyyttä aiheuttavat lähinnä pitkät asiointimatkat, liikenne ja epäsiisteys.

Tuoreimmassa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2013 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omaan välittömään asuin- ja elinympäristöön sekä rakentamisen sääntelyyn maassamme. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia.

More info:

Published by: kattimattinen on May 13, 2013
Copyright:Attribution Non-commercial

Availability:

Read on Scribd mobile: iPhone, iPad and Android.
download as ODT, PDF, TXT or read online from Scribd
See more
See less

07/29/2014

pdf

text

original

 
Ilmapuntari 2013: Välittömään asuinympäristöön liittyvät toiveet ja todellisuus
Suomalaisten mielestä välittömän asuin- ja elinympäristön tulisi olla rauhallinen, luonnonkaunis jayhdyskuntarakenteeltaan väljä. Kaupunkimaista tiivistä asuinympäristöä kaipaa pieni vähemmistökansalaisista. Suomalaiset haluaisivat asua omissa oloissaan kenenkään häiritsemättä. Omanasuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys tyydyttävät suomalaisia. Viihtymättömyyttä aiheuttavatlähinnä pitkät asiointimatkat, liikenne ja epäsiisteys.Tuoreimmassa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2013 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvit-ettiin suomalaisten suhtautumista omaan välittömään asuin- ja elinympäristöön sekä rakentamisensääntelyyn maassamme. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksentuloksia.
Välittömään asuin- ja elinympäristöön liittyvät toiveet
Vastaajille esitettiin aluksi kaikkiaan viisitoista eri valintatekijää ja kysyttiin, kuinka tärkeitä tekijätolisivat oman välittömän asuin- ja elinympäristön valinnassa.
Asuin- ja elinympäristön tulisi olla rauhallinen, luonnonkaunis ja väljä
Tärkeimmiksi välittömän asuinympäristön valintakriteereiksi nousevat asuinalueen turvallisuus jarauhallisuus. Lähes kaikki pitävät näitä vähintäänkin melko tärkeinä asioina ja noin puolet erittäintärkeinä.Näiden kahden keskeisimmän kriteerin perässä tärkeätä on se, että asuntojen hinta- laatusuhdealueella on hyvä. Lähes yhtä moni pitää arvossa myös asuinalueen esteettisyyttä ja kauneutta.Merkillepantavaa tuloksissa on se, että alueen kaupunkimaisuus ei ole tärkeistä tärkeimpiä asuinalueenvalintakriteerejä. Tätä eivät ole myöskään alueen pientalovaltaisuus tai omakotitonttien saatavuus.Tuloksista näkyy myös se, että valtaosalle on tärkeää se, että asuinalueen maine on hyvä tai ainakaanmaine ei saisi olla huono. Tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että suomalaiset mielelläänhakeutuisivat asuin- ja elinympäristöön, joka on rauhallinen, luonnonläheinen ja väljä. Suomalaisethaluaisivat asua omissa oloissaan kenenkään häiritsemättä.
Suomalaiset tylyttävät tiivistä, kaupunkimaista asumista
Tutkimuksessa suhtautumista elinympäristön yhdyskuntarakenteeseen selvitettiin myös kahdella,toisilleen vastakkaisella väittämällä. Mittarit tuottavat jokseenkin yksiselitteisen tuloksen ja tukevattulkintaa, jonka mukaan suomalaiset mieluiten eläisivät rauhallisella, luonnonläheisellä asuinalueella, joka ei ole liian kaupunkimainen tai tiiviisti rakennettu.Väite, jonka mukaan ”asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” kääntääsuomalaisten peukalot alaspäin. Vain runsas viidennes (22 %) pitää ajatusta hyvänä. Torjunta on lähesyksimielisen tyly (71 %). Vaikka tiiviillä yhdyskuntarakenteella on ympäristöä koskevat ja taloudelliset(mm. infrastruktuurin rakentamisen kannalta) etunsa, se ei viehätä perinteisiin ihanteisiinsakiinnittyneitä suomalaisia.Teesi ”Suomalaiset haluavat asua väljästi, jonka takia asumisen tiivistämisellä ei ole tulevaisuutta”,tuottaa lähes päinvastaisen tuloksen. Useampi kuin kolme neljästä (66 %) hyväksyy väittämän,neljännes (25 %) ei. Vaikka väittämä ei luotaa pelkästään vastaajan henkilökohtaista kantaa vaanmyös arviota suomalaisten yleisestä mielipiteestä (ja on paljolti vision luonteinen ennakoidessaantulevaa kehitystä), tuloksia voinee pitää varsin todistusvoimaisina.
 
2
Suomalaisten toiveita kuvastaa hyvin se, että kaksi kolmesta ilmoittaa tutkimuksessa haluavansa asuaalueella, jossa saa olla omissa oloissani kenenkään häiritsemättä (63 %). Kolmannes (33 %) väestöstätorjuu moisen ajatuksen asumisesta omissa oloissa. Käänteinen väittämä ”
 
 Asuisin mielellänikaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuottaa yhtä selvän lopputuleman. Reilu neljännes(28 %) suomalaisista halajaa kaupunkimaista elinympäristöä ja selvälle enemmistölle (69 %) asia onenemmän tai vähemmän vastenmielinen.
Joka toinen kavahtaa ajatusta asua alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia
Suomalaisista kolme neljästä (77 %) sanoo, että asuinalueen maine on vähintään melko tärkeä asuin- ja elinympäristön valintakriteeri. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että hyvin harva hyväksyyasumisen huonomaineisella asuinalueella.Väittämä ”Haluaisin asua edustavalla ja arvostetulla asuinalueella” sytyttää vajaat puolet (45 %)väestöstä. Väittämän torjuu yhtä moni (46 %). Edustavalla ja arvostetulla asuinalueella haluaisivatasua etenkin ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Asumismuodolla ei ole yhteyttähaluun asua edustavalla ja arvostetulla asuinalueella. Kerros- ja rivitaloissa asuvat reagoivatkutakuinkin samalla tavoin.Väite ”
 
En halua asua alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia” jakaa kansan kahtia. Puolet (52 %)hyväksyy väittämän. Kaksi viidestä (40 %) torjuu sen. Tulosta, jonka mukaan joka toinen ei haluaasua alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia, tuskin voidaan pitää maahanmuuttovastaisenareaktiona. Tuloksessa luultavasti painottuu se, että kysymys sisälsi ilmauksen maahanmuuttajiensuuresta määrästä asuinalueella. Tulosta voi pitää yhtä hyvin maahanmuuttomyönteisenä. Kaksiviidestä on sellaisia, joita maahanmuuttajien suurikaan määrä ei häiritsisi omalla asuinalueella.
Oman asuin- ja elinympäristön arviointia
Seuraavassa tarkastellaan, miten suomalaiset kokevat oman välittömän asuin- ja elinympäristönsä.Suomalaisten toiveita siitä, millainen hyvän asuinalueen tulisi olla, käsiteltiin jo edellä. On luonnollista,että toiveet vaikuttavat näkemyksiin olosuhteista. Arvioitsijan odotuksista riippumatontaolosuhdearviointia ei liene ole olemassa. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat omaa asuin- jaelinympäristöään yhdeksän eri osatekijän kautta. Nämä olivat samoja, joita he arvioivat myösasuinpaikan valinnan näkökulmasta.
Asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys tyydyttävät suomalaisia
Kokonaisuudessaan näyttäisi siltä, että suomalaisten viihtyvyys omassa asuin- ja elinympäristössäänon merkittävän suurta. Yhdeksästä arvioidusta tekijästä kahdeksan on sellaisia, joissa selvä enemmistöantaa asuin- ja elinympäristölle vähintään melko hyvän arvosanan. Tuloksia tulkittaessa tuleehuomioida se, että melko hyvät arvosanat voitaneen tulkita usein sisällöltään 'ei erityistä valittamista'-tyyppiseksi ja siten lähinnä neutraaliksi kannanotoksi.Eniten tyytyväisyyttä kohdentuu oman asuinalueen turvallisuuteen liikkua. Tämän jälkeen eniten hyviäarvosanoja kokoavat viihtyvyys, häiriöttömyys ja alueen maine. Näkyvässä määrin tyytymättömyyttäherättää ainoastaan alueen julkiset liikenneyhteydet.Kun arvosanat omalle asuinalueelle sidotaan yhteen toiveiden kanssa, voi todeta toiveiden jatodellisuuden kohtaavan aika hyvin. Pääsääntöisesti ne asiat, joita arvostetaan herättävät enitentyytyväisyyttä. Tekijät, jotka kokoavat vähemmän hyviä arvosanoja ovat sellaisia, jotka vähemmäntärkeitä asuinpaikan valintatekijöitä.
Liian pitkät matkat, liikenne ja epäsiisteys synnyttävät eniten viihtymättömyyttä
Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa myös siihen, missä määrin eri tekijät synnyttävätviihtymättömyyttä omalla asuinalueella. Arvioitavia asioita oli kaikkiaan kaksitoista. Saatujenvastausten perusteella näyttäisi siltä, että mitkään asuinalueeseen liittyvät tekijät eivät synnytä suurestiviihtymättömyyttä suomalaisten keskuudessa.
 
3
Mikäli kriteeriksi otetaan se, että tekijät aiheuttavat ainakin jonkin verran viihtymättömyyttä, niin kuusiasiaa nousee esille kahdesta toista. Ainakin jossain määrin viihtymättömyyttä suomalaistenkeskuudessa synnyttävät etenkin syrjäinen sijainti (pitkät matkat), liikenne, palvelujen puute,epäsiisteys, rakentamisen liika tiiveys sekä rakennusten mittakaava ja ulkonäkö.Vähiten viihtymättömyyttä synnyttäviä asioita ovat ulkoilumahdollisuuksien ja luonnonympäristönpuute, alueen huono maine ja rakentamisen liiallinen väljyys. Tämän mukaan suomalaiset ovatkutakuinkin tyytyväisiä asuinalueensa yhdyskuntarakentamiseen suhteessa luontoon ja ympäristöön.Tulosten mukaan maahanmuuttajien määrä kiusaa ainakin jossain määrin noin viidesosaa kokoväestöstä. Asumismuoto on yhteydessä osaan viihtymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä. Kerrostaloasujienkeskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, joita häiritsevät asuinalueen rauhattomuus, epäsiisteys ja rakennusten mittakaava, ulkonäkö sekä maahanmuuttajien määrä. Omakotiasujienviihtymättömyyteen voi johtaa liika syrjäisyys ja palvelujen niukkuus asuinalueella.
Rakentamista sivuavat mielipiteetKolmannes väestöstä helpottaisi rakentamista haja-asutusalueilla
Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa myös rakentamiseen ja sen sääntelyyn maassamme.Enemmistö (53 %) väestöstä arvioi, että taajamissa rakentamista säännellään nykyisin sopivassamäärin. Myös taajamissa asuvat ovat pitkälle samaa mieltä asiasta.Suomalaisista vajaa kolmannes (30 %) sanoo, että rakentamisen sääntely haja-asutusalueilla onliiallista. Sopivana sääntelyä pitää kaksi viidestä (39 %). Maaseutumaisissa kunnissa asuvista kaksiviidestä (40 %) arvioi rakentamisen sääntelyn liian tiukaksi haja-asutusalueilla. Liian tiukaksi sääntelynnäkevät etenkin haja-asutusalueella omakotitalossa asuvat ihmiset (68 %).Kaksi viidestä suomalaisesta arvioi, että rakentamisen sääntely merien ja järvien rannoilla on nykyäänsopivalla tasolla. Liian tiukaksi sen arvioi kuitenkin neljännes (25 %) väestöstä. Rakentamisensääntelyyn vesistöjen läheisyydessä ovat tyytymättömiä etenkin kesäasunnon omistajat sekä haja-asutusalueen omakotitaloissa asuvat.Rakentamiseen liittyen vastaajille esitettiin väittämä ”Suomessa laatua rakentamisessa ei synnykilpailun kautta vaan sen parantamiseen tarvitaan viranomaisten tiukempaa sääntelyä”. Lähes puolet(48 %) hyväksyy väittämän ja vajaa kolmannes (30 %) torjuu sen. SDP:n, Keskustan jaVasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka viranomaissääntelynkautta lisäisivät rakentamisen laatua. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tukijat uskovat muitavähemmän viranomaistoimien tehoon rakentamisen laadun parantamisessa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla huhtikuussa 2013. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.010.Vastaajat edustavat maamme 18 - 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta.Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087.

You're Reading a Free Preview

Download
scribd
/*********** DO NOT ALTER ANYTHING BELOW THIS LINE ! ************/ var s_code=s.t();if(s_code)document.write(s_code)//-->