Teuvalainen

1 • 2009
Sisältö

Tässä lehdessä
Kunnanjohtajan tervehdys 3

info 4
Kunnanvaltuusto 5
Seurakunnan terveiset 6
Lehtiharjun sairaalan
historiiikki vuosilta 1952 - 85 7
Kuplajuna valmiina lähtöön. Lue lisää sivulta 6
Johanna Koivu 8
Uusi asukas 10

Ystävyyskaupunkimme Cieszyn 11
Jesse ja Juuso Koivuniemi 12
Teuvan Rivakka 13
Kannattaa käydä 14
Teuva tutuksi 15
Tapahtumakalenteri 16

Elonkerjuun viulistin haastattelu sivuilla 8 - 9

Esittelyssä Cieszyn sivulla 11

Teuvalainen 1/2009
Julkaisija/kustantaja: Teuvan kunta Paino: Ykkös-Offset,Vaasa
Toimitus /taitto: Irma Sippola Painos: 3000 kpl
Kansikuva (hm-kuvat): Heikki Mahlamäki

teuvalainen@teuva.fi
2

Kädessäsi on ensimmäinen Teuvalai­
nen julkaisu. Viime vuosien aikana on
useasti keskusteltu johtoryhmässä ja
toimistopalavereissa, että tiedotusleh­
ti pitäisi saada aikaan. Useilla pienil­
läkin yrityksillä on sisäinen julkaisu
tai vastaava, joten on oikeutettua, että
myös Teuvan kunta toimittaa muuta­
man kerran vuodessa tiedotteen. Kun­
nan henkilöstöä oli ennen Suupohjan
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
(LLKY) perustamista yli 400, vuoden
2009 alusta alkaen meitä on vielä yli
200.
Toimistosihteeri Irma Sippola on lu­
pautunut hoitamaan päätoimittajan
tehtävää. Hänellä on tässä aivan uusi
haaste työurallaan, kiitos Irmalle
haasteen vastaanottamisesta. Irma
on toimittanut koululaitoksen vuosi­
kertomusta 1990-luvun loppupuolel­
ta, joten hänellä on tähän julkaisu­
työhön jo paljon kokemusta. Aloitan
tämän julkaisun ”pääkirjoituksen”,
mutta jatkossa on tarkoitus, että eri
päävastuualueiden päälliköt vuorol­
laan kirjoittavat ajankohtaista tekstiä
tähän kohtaan.
Teuvalaisittain ja koko Suupohjan
suhteen alkuvuosi 2009 on ollut var­
sin haasteellista aikaa. Noin 30 vuotta
Suu­pohjan väelle ja koko valtakuntaan
rahaa ”tahkonnut” Metsäliitto –kon­
sernin tytäryhtiö Oy Metsä-Botnia Ab
ilmoitti lopettavansa tuotannon vuo­
den 2009 ensimmäisen neljänneksen
aikana. Asia oli aluksi täysi shokki
koko alueelle. Kukaan ei ollut tällaista
odottanut edes pahimmissa unissaan.
Metsä on ollut aina suomalaisille
tärkeä ja sen hyvinvointia tuottavaan
voimaan on sokeasti luotettu.
Kun alkujärkytyksestä toivuttiin,
Metsä-Botnian ja Kaskisten kau­
pungin johdolla valmisteltiin NBB
(Nova Business Botnica) –hanke,
jonka tarkoituksena on eri toimen­
pitein luoda perusta ja edellytykset
korvaavalle yritystoiminnalle ja saada
uusia työpaikkoja yli 100 Suupohjaan.
Teuva on avustanut NBB –hanketta
25.000 eurolla. Myös valtioneuvosto
tuli suupohjalaisten avuksi nimit­
tämällä 12.2.2009 Kaskisten kau­
pungin äkillisten rakennemuutosten
alueeksi. Päätöksessä todetaan, että
rakennemuutosrahoja on mahdollista
saada myös Teuvalle, jos ja kun hy­
viä ideoita esim. kasvuyrittäjyydelle
Kunnanjohtajan puheenvuoro
syntyy. Ideoita pitää nyt ryhtyä kai­
kin mahdollisin keinoin etsimään,
teuvalaiset yrittäjät ovat nyt ytimessä
tässä asiassa.
Kunta teki maaliskuussa kaksi histo­
riallista maakauppaa ostamalla aivan
keskeisiltä paikoilta kirkon, kirjaston,
urheilukentän ja toisaalta terveys­
keskuksen läheisyydestä kunnan
omistukseen yhteensä n. 14 hehtaa­
ria tonttimaata. Alueille on mahdol­
lista saada n. 30 – 35 omakotitonttia
sekä useita rivitaloja. Asemakaavan
laatiminen Sänttin alueelle aloitet­
tiin välittömästi, ja kaava on ollut
nähtävillä ja lausunnolla toukokuun
lopulla.
Teuva on hankkimassa tuulivoimaa
yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Tuu­
livoima Oy:n kanssa. Kinnasharjun
- Paskoonharjun alueelle on suunnit­
teilla laaja tuulivoimapuisto, käsittäen
n. 30 kpl 3 – 5 MW tuulivoimalaa.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
n. 150 milj.euroa. Mikäli hanke tote­u­
tuu, kunta saa tulevaisuudessa 0,5 - 1
milj. euroa kiinteistöveroa vuodessa
eli paikkaa sillä sen menetyksen,
mikä aiheutuu Kaskisten tehtaan ja
Finforestin sahan lopettamisen aiheut­
tamasta verovajeesta. Hankkeen
etene­minen on siis todella tärkeä asia
kunnan talouden ja kehittymisen kan­
nalta.
EU-rahoitusta ollaan kuntaan myös
saamassa useiden hankkeiden kautta.
Näitä hankkeita ovat mm. Parra-Sot­
ka- sekä ”Tervetuloa kotiin, Suupoh­
jaan!”- kehittämishankket, Värien
Teuva, Tove Teuvalla -hanke sekä
mahdollisesti Teuvan kuntamarkki­
nointiin liittyvä strategiahanke.
Valtuusto antoi tekniselle toimelle
oikeutuksen toteuttaa Teuvan Vanhus­
tenkotiyhdistyksen omistamien Ho­
pearinteen vanhustalojen peruskor­
jauksen ns. projektijohtourakkana n.
2,3 milj.euron tavoitehinnalla. Hank­
keeseen ollaan saamassa avustusta ra­
ha-automaattiyhdistykseltä n. 700.000
euroa. Hanke on myös hyvin tärkeä, ja
se mahdollistaa vanhustenhoidon siir­
tämisen asteittain pois laitoshoidosta
avopalveluun.
Kuntalaisten vapaa-aikaan ja eri har­
rastuksien tukemiseen on myös panos­
tettu. Kunta tuki Teuvan Rivakan
järjestämiä Hopeasompa –kisoja. Tu­
hatkunta hiihtäjää n. 250 joukkueen
voimin sivakoi Vapaa-ajankeskus Par­
rassa. Noin 200 henkilön talkoojouk­
ko mahdollisti kisojen läpiviennin.
Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat me­
nestyivät hyvin kisoissa. Kulttuu­rin
saralla Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi
Simo Korpelan nuorena opiskelijana
1880-luvulla keräämästä kansanperin­
neaineistosta tekemänsä kirjan ”Härkä
on niin yrös itikka”. Aineisto käsittää
laajan valikoiman kansanperinnettä:
satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sanan­
parsia ja lauluja. Suomen ensimmäi­
sen pääministerin, arkkipiispa Lauri
Ingmanin elämäntyötä kunnioittavan
muistomerkin pys­tyttämistä suunnit­
televa toimikunta on nimetty ja muis­
tomerkkiasia etenee yhteistyössä kun­
nan, seurakunnan ja valtioneuvoston
kanssa.
Suupohjan peruspalveluliikelai­
toskuntayhtymän (LLKY) asiat ovat
olleet keskeisesti esillä koko alkuvuo­
den johtoryhmä-, kunnanhallitus- ja
valtuustotasolla. Teuvan kunnan me­
noista n. 55 % käytetään yhtymässä,
joten on tärkeätä, että virkamiehet
ja luottamushenkilöt ovat kiinteässä
yhteistyössä asioiden valmistelussa ja
päätöksenteossa. Kuntalaisten, virka­
miesten ja päättäjien mahdollisimman
avoin keskusteluyhteys ja tiedonkulku
on tulevaisuudessa entistä tärkeäm­
pää. Yhdessä luomme tuleville suku­
polville tuvallista asuinympäristöä ja
palvelurakennetta niin, että Teuvalle
ja Suupohjaan voidaan hyvällä omalla
tunnolla houkutella uusia yrittäjiä ja
perheitä.
Toivotan kaikille Teuvan kunnan ja
LLKY:n työntekijöille sekä asiakkail­
lemme kuntalaisille hyvää ja vir­
kistävää kesää.
Erkki Nevanperä
Vs. kunnanjohtaja
3
Info
Teuvan kunta Suupohjan
Porvarintie 26, 64700 Teuva Tekninen toimi
PL 25, 64701 Teuva Porvarintie 26 D, PL 25,
64701 Teuva
peruspalvelu­
Puh. 06-24134000 www.teuva.fi liikelaitos­­kuntayhtymä
kunta@teuva.fi
Rakennusvalvonta
Puh. 06-24132000
♦ rakennusluvat, katselmuk­ Teuvan kunnan vaihde:
Sivistystoimi set, mittaukset, rakennus­ 06-24134000
Filppulankuja 2, 64700 Teuva paikan merkitseminen
Puh. 06-24134371 Puh. 06-2413 4262, Lääkäripäivystykset:
sivistystoimi@teuva.fi 0500-286115
♦ lupahakemukset ja muut Teuva puh. 06-24134500
Varhaiskasvatus asiakirjat ♦ Ma-To klo 8.00 - 18.00
Porvarintie 21 A, 64700 Teuva Puh. 06-2413 4263 ♦ Pe klo 8.00 - 16.00
Puh. 050-3864650 Kaavoitus, tontin myynti/ Kauhajoki puh. 06-24133300
Ryhmikset ja Iltapäivätoiminta vuokraus
046-8555031 ♦ Ma-To klo 18.00 - 22.00
Puh. 06-2413 4240,
Päiväkoti Sipilä 050-3864626 ♦ Pe klo 16.00 - 22.00
Säntinkatu 1, 64700 Teuva ♦ La-Su klo 8.00 - 22.00
046-8555007 Vesi- ja viemärilaitos
♦ verkoston ylläpito, liit­ Seinäjoki puh. 06-4154555
Koulut tymät puh. 0500-164404 ♦ Yöpäivystykset klo 22.00-
Horo 046-8555023 ♦ laskutus p. 06-2413 4242 8.00
Kauppila 046-8555027
Komsi 06-2671206 Kaukolämpölaitos Teuvan neuvola
Nori 040-8304453 ♦ verkoston hoito Porvarintie 21, 64700 Teuva
Perälä 06-2669266 puh. 0500-164404 Puh. 040-1840110
Riippi 06-2667249 ♦ liittymissopimukset,
laskutus p. 06-2413 4242 Teuvan
Sepän Ahjo 040-8304456
♦ Rehtori 040-8304455 Tilahallinto hammashoitola
Syreeni 06-24134351 ♦ asunnon vuokraus Porvarintie 32, 64700 Teuva
♦ Rehtori 06-24134350 puh. 06-2413 4263 Puh. 040- 8304460
Äystö 046-8555015 ♦ kiinteistöjen ylläpito
Yhteiskoulu 06-24134371 puh. 050-3864601 Teuvan kotihoito
♦ Rehtori 06-24134370 ♦ laitoshuolto Porvarintie 21, 64700 Teuva
Lukio 06-24134391 puh. 050-3864604 Puh. 050-3864645
♦ Rehtori 06-24134390
Keittiötoiminta Ambulanssi ja paloauto
Kansalaisopisto
Porvarintie 51, 64700 Teuva
Puh. 050-3864719
112
puh. 050-3864605 tai
046-8507702
orrela@teuva.fi Uimahalli Kirjasto
Rivakantie 8, 64700 Teuva Porvarintie 39, 64700 Teuva
Vapaa-aika 06-2671651 Puh. 06-24134321
Sipiläntie 3, 64700 Teuva Aukioloajat: kirjasto@teuva.fi
Puh. 06-2413 4331 ♦ Ma-Pe klo 15.00 -20.00 Aukioloajat:
vapaa-aika@teuva.fi ♦ La klo 13.00 - 16.00 ♦ Ma-To klo 12.00 - 19.00
♦ Su suljettu ♦ Pe klo 12.00 - 17.00
♦ Nuorisotoimi Aamu-uinti
♦ Kulttuuritoimi ♦ Ti ja Pe klo 7.00 -9.00 Aineiston haku, uusinnat ja
♦ Liikuntatoimi Eläkeläiset kaukolainaus osoitteesta:
♦ Ke ja Pe klo 14.00 -15.00 http://www.teuva.fi/kunta/
kirjasto/
www.teuva.fi
4
 Kunnanvaltuusto 2009 - 2012

Harju Leila Heinola Arto Kaleva Paula Koski Sauli Laitila Merja Latva-Välkkilä Mauri

Lehtimäki Esko Muotio Paula Nevala Aulis Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis Uusitalo Kari Åkerblad Irma

Kangas Jussi-Pekka Leppäniemi Jukka Luhtala Anne Nevanperä Yrjö Rinta-Uppa Simo Toivonen Teijo

Harjula Irma Kiviluoma Jarmo Syväluoma Saija

Mäntylä Anu Ristiluoma Osmo

Luhtala Markku Mäntysaari Matti

Valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio

1. varapuheenjohtaja Jarmo Kiviluoma
2. varapuheenjohtaja Simo Rinta-Uppa

Hallituksen puheenjohtaja Teijo Toivonen

1. varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki
Lilja Jukka
2. varapuheenjohtaja Matti Mäntysaari

5
Seurakunnan tervehdys

Vappuna LASTEN KUPLAJUNA toi SANAN ÄÄREEN

Kirkko on matkalla. Matkanteko on hidasta, hyvin
hidasta. Moni hermostuu.
Eikö enemmän toimintaa ja eteenpäin menoa. Kirkon
matkanteko on väritöntä. Oikeastaan matkanteko on
niin täynnä värejä, että värien sotkeutuessa toisiinsa
kokonaisuus voi näyttää harmaalta.
Miksi näin on?
Kiireessä moni jää kyydistä. Kyydistä jäävät hitaat,
pienet ja arkaluonteiset. Kirkko ei tahdo jättää taak­
seen ketään.
Mihin onkaan kirkossa kiire?
Ei mihinkään.
Kirkon tehtävänä on iloita yhdessä sanan äärellä.
Sellaisen sanan, joka kertoo, että jokainen on Juma­
lalle tärkeä, pieninkin. Ketään ei ole jätetty armon
ulottumattomiin, suurintakaan.
Kirkko on siellä, missä kaksi ja kolme kokoontuu sa­
nan äärelle ja siellä Jeesus itse on. Silloin voi kesken
matkaa olla jo hetken perillä, armahdettuna ja rakas­
tettuna ja yhdessä. Silloin ei kenelläkään ole kiire
minnekään.
Teuvalla voi yhä uudelleen yllättyä tavallisten ihmis­
ten ystävällisyydestä, auttamisesta ja armollisuudes­
ta. Kirkko yhä elää tavallisen teuvalaisen sydämessä.
Se on suuri ihme ja kiitos Jumalalle siitä.
Lauri Annala, kirkkoherra

Teuvan seurakunnassa:
Rauniokirkon hartaudet keskiviikkoisin klo 19.00.
Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin klo 10.00
29.6-2.7.2009 Kunnan ja seurakunnan yhteinen telttaleiri Hägringenissä, 1999-2001
syntyneille lapsille.
2.-3.7.2009 Kunnan ja seurakunnan yhteinen telttaleiri Hägringenissä, 1996-1998
syntyneille lapsille.
5.-6.8.2009 Seiskaleiri seurakunnan nuorisotalolla. Kutsutaan kaikki 7. luokan aloittavat!
Äidit, isät ja lapset tervetuloa kesäkerhoon heinäkuun perjantaisin 10-14. Päiväkodin
pihassa. Omat eväät.

Aikuisille, lapsille, varhaisnuorille, sekä nuorille omaa ohjelmaa naapureissa:

26.-28.6.2009 SLEY:n Evankeliumijuhlat, Kristiinankaupunki,
www.evankeliumijuhla2009.info
3.-5.7.2009 Herättäjäjuhlat, Seinäjoki, www.seinajoenherattajajuhlat.fi
1.-2.8.2009 ELY:n Evankeliumijuhlat Kauhajoella, www.evankeliset.net

www.evl.fi/srk/teuva
6

Lehtiharjun sairaalan historiaa vuosilta 1952 - 85
1952 saatiin mielisairaslaki, jossa
kuntien velvolli­suudeksi annet­
tiin mielisairaiden tarvitseman
sairaalahoidon järjestäminen.
Vanhain- ja kunnalliskotien mieli­
sairaalaosastoja lakkautettiin ja
perustettiin nk. B-mielisairaaloita.
Teuvan B-mielisairaalan, vuodesta
-70 nimeltään Leh­tiharjun sairaa­
la, perustaminen tapahtui Teuvan,
Jur­van ja Karijoen kuntien toimes­
ta. Kuntaniliitto syntyi Teuvan
kunnalliskodissa 11.05.53 ja en­
simmäinen liittovaltuuston koko­
us pidettiin 24.08.53. Vuoden -54
alussa ostettiin B-mielisairaalalle
kunnalliskodin maatila.
Uuden sairaalarakennuksen suun­
nitteli tunnettu arkkitehtitoimis­
to Cedercreutz & Railo. Sama
toimisto suunnitteli myös Vimpe­
lin B-mielisairaalan, joka on hy­
vin samannäköinen. Rakennuksen
vihkiäisiä vietettiin joulukuussa
1956. Paikalla oli erittäin runsaasti
väkeä, kertoi isäni, joka oli isoisäni
kyydissä, tämä kun oli terveyden­
huoltolautakunnan jäsen.
Potilaita uuteen sairaalaan mah­
tui lähes 50. Lääkärinä toimi Lily
Kopisto Kristiinankaupungista,
ylihoitajana Hilppa Suksi ja osas­
tonhoitajana Helvi Yli-Hakola.
Taloudenhoitajaksi valittiin maata­
lousteknikko Yrjö Mänty Jurvasta.
Maatilaa johti Sulo Yli-Hakola
apunaan karjakko, vakituinen työ­
mies sekä potilaita. Sairaala oli
maatilansa ansiosta pitkään paljolti
omavarainen. Maataloustuotteita,
etenkin porsaita riitti myyntiinkin.
Lihat, silakat ym. suolattiin itse
jne.
Perustajakuntien lisäksi sairaalas­
ta olivat kiinnostuneita myös
muut lähikunnat, ja Isojoki liit­
tyi jäseneksi vuoden -57 alusta 18
hoitopaikalla. 24.04.57 mukaan
liittyivät vielä Ilmajoki 15 ja Kau­
hajoki 40 potilaspaikalla. Samassa
kokouksessa päätettiin lisäraken­
nuksen rakentamisesta, sillä en­
simmäiseen kerrokseen lisätyt 23
potilaspaikkaa todettiin riittämät­
tömiksi.
Kun lisärakennus valmistui v.58,
tiloja oli yhteensä 151 potilaalle.
Kuntamme historiaa
Perustamista seuranneiden ajan mittaan potilaiden tilannetta.
alkuvuo­sien jälkeen sairaalan Toisaalta myös turvallisuuteen ja
toimintaa kehitettiin monin tavoin. viihtyisyyteen alettiin kiinnittää
Potilaille perustettiin askartelu­ enemmän huomi­ota. Sairaalan tuli
osastot, järjestettiin juhlia ja erilai­ antaa potilaille myös mahdollisuus
sia vierailuja, ja muita aktiivi­suutta omaan rauhaan.
edistäviä toimintoja. 60-luvun
alussa saatiin sekä mies- että nais­ Ongelmana oli pitkään, että mie­
osastoille televisiot, tilattiin lehtiä lenterveyspotilaat olivat vanhusten
ja saatiin Teuvan kunnalta kirjas­ kanssa samoilla osastoilla. Oma­
topalveluja. kohtainen kokemus tästä minulla
on vuodelta 1976, jolloin isoisäni
B-sairaala toimi läheisessä yh­ dementoitui nopeasti, ja siirret­
teistyössä vanhainkodin kanssa. tiin Leh­tiharjun sairaalaan. Kävin
Hallintorakennusta ja henkilökun­ isäni kanssa häntä katsomassa,
nan asuntolaa alettiin suunnitella, ja jotenkin pelottavalta se tuntui
ja ne valmistuivat vuonna 1968. 16-vuotiaan näkökulmasta.
Hallintorakennukseen sijoittuivat
taloustoimisto, keskusvarasto, juh­ Leimaa antavaa hoitohenkilöstön
lasali, kanttiini, sekä ylihoitajan ja suhteen oli se, että jatko- ja lisä­
sosiaalityöntekijän tilat. koulutusta lisättiin voimakkaasti,
niin laitoksen sisällä kuin ulko­
Lisätilat tulivat tarpeeseen, eri­ puolisenakin koulutuksena. Myös
tyisesti juhlasali, joka mahdollisti opintoretkiä tehtiin runsaasti.
monien tilaisuuksien ja harrastus­ Tämä näkyi myös lehtien palstoilla
toimintojen järjestämisen. erittäin monina juttuina.
Vuonna -67 sairaalan käyttöaste Vuonna 1982 sairaalan sikala syt­
oli ensi kertaa 100. Työterapiaa tyi tuleen tuhopolton seurauksena.
hoidettiin entistä vireämmin, ja en­ Tuli levisi nopeasti myös kau­
tistä useammin potilaat myös kä­ niiseen vanhainkotiin, eikä paloa
vivät lyhyillä kotilomilla. saatu sammumaan huolimatta
monen kunnan palokuntien pon­
Potilaitten omaiset suhtautuivat nisteluista. Lä­hes koko irtaimisto
nyt näihin lomiin huomattavasti kuitenkin pelastui. Vanhainkodin
aikaisempaa myönteisemmin. johtaja oli poissa paikalta, mutta
Vuonna -70 lopetettiin nautakar­ hänenkin asuntoonsa murtaudut­
jan pito sairaalan maatilalla, mutta tiin irtaimiston pelastamiseksi.
emakkojen pitoa jatkettiin. Palon sytyttäjä saatiin kiinni, kun
hän oli pyöräilemässä kohti Kau­
Alusta lähtien sairaalan työilma­ hajokea.
piiri oli hyvä, totesi minulle Uuno
Korpi, joka toimi sairaalassa hoita­
jana kymmeniä vuosia. Elämä liit­
tyi läheisesti sairaalaan, kun osa
hoitajista vielä asui sairaalan asun­
tolassa. Työajat olivat erikoiset:
hoitaja teki ns. aamuvuoroa, ja
meni sitten iltapäivällä tauon jäl­
keen taas töihin, vähän niin kuin
maatalouslomittajat.
Potilaita oli runsaasti, 60 sekä
mies­ten että naisten osas­toilla, ja
loput kehitysvammaisten osastolla.
Vuodepotilaita hoidettiin kolman­
nessa kerroksessa, ja myös toiset
potilaat auttoivat syöttämisessä ja Lehtori
pukemisessa.
Jussi-Pekka Kangas
Lääkkeiden kehittyminen muutti
7
Haastattelussa
johanna on ylpeä teuvalaisuudestaAN
Vieraana Elonkerjuun viulisti
Mitkä ovat lapsuutesi ensimmäi- rustuivat omatoimisuuteen ja aktii­ 7-vuotiaalle, tytölle, mutta mie­
set muistikuvat Teuvasta? visuuteen. lelläni sitä soittelin. Ensimmäisen
Teemu ry:n toiminnassa olin ak­ vuoden olin Rinta-Säntin Maunon
Asuimme Hotelli Hermannin ta­ tiivisesti mukana Maratusta- mu­ opissa. Hän ehdotti hakemista Pa­
lossa kerrostaloasunnossa. Oli sikaalista lähtien. Musikaali oli nula-Opistoon, missä sitten opis­
lauantai-ilta ja kaunis auringonlas­ menestys ja jokaiselle mukana ol­ kelinkin seuraavat kymmenisen
ku. Olin yksin pihalla, kaikki muut leelle upea kokemus. Harjoituksis­ vuotta. Kävin yksityistunneilla, ja
olivat jo menneet sisälle, mutta sa tutustuin Reiniön Sailaan sekä myöhemmin kamari- ja sinfoniaor­
minä pyörin polkupyörällä ympy­ muihin teuvalaisiin soittajiin. Mu­ kesterin harjoituksissa.
rää pihamaalla. Olin juuri oppinut sikaalinäytösten loputtua kehitte­
ajamaan ilman apupyöriä. limme monenlaisia performansseja Lähdit opiskelemaan Lontoo-
seen. Millaisia ajatuksia Teuval-
Olet asunut kouluikäsi Teuvalla. erilaisiin tilaisuuksiin. Esiinnyim­ ta lähtö aikanaan tuotti?
Minkälaisia harrastusmahdolli- me Elolysteillä, Hotelli Hermannin
suuksia Teuva tarjosi sinulle ala- klubi-illoissa, ja Teemu ry:n tilai­ Kaipasin maailmalle ja minulla oli
aste -ikäisenä? suuksissa. kova kiire päästä suurempiin ym­
Itselläni innostus teatterin tekemi­ pyröihin. Rakastin ranskan kieltä
Harrastin pianon- ja viulunsoittoa seen syntyi lukioaikana. Viikon­ ja ranskalaista kulttuuria (kiitos
sekä lauloin koulun kuorossa. Kä­ loppuisin treenasimme pienellä Sirron Liisan monipuolisen ope­
vin telinevoimistelussa, jumpassa, porukalla kahden Vaasan Kaupun­ tuksen), joten lähdin au pairiksi
hetken aikaa partiossa ja tyttöker­ ginteatterin ammattinäyttelijän oh­ Ranskaan, Bordeauxiin. Haaveilin
hossa. jaamina. Teimme pitkiä päiviä ja myös Pariisiin muutosta ja suun­
opetus oli todella korkeatasoista ja nitelmissa oli opinnot Sorbonnen
Entä 10 vuotta myöhemmin? innostavaa. yliopistossa. Ranskalaisen byro­
Harrastustoiminta kietoutui taval­ kratian vuoksi asia ei kuitenkaan
Miten ja milloin päädyit harras- edennyt haluamallani tavalla, ja
la tai toisella musiikin, tanssin ja tamaan viulunsoittoa?
teatterin piiriin. Ohjattua toimintaa palasin Suomeen. Opiskelin Hel­
ei musiikkituntien ja satunnaisten Isäni löysi kesäpaikkamme vintil­ singissä yksityiskoulussa näyttele­
tanssikurssien lisäksi varsinaisesti tä pappani vanhan viulun ja laitatti mistä ja tanssia englanniksi. Opet­
ollut. Vapaa-ajan harrastukseni pe­ sen kuntoon. Viulu oli toki liian iso tajani kannusti hakemaan Lontoon

Mielikuvia Teuvalta:
KIVIPELLOT
Spelilehden ’95 kansikuvat otet­
tiin Kivipelloilla. Korkokengillä
ja viulu käsipuolessa oli hankala
päästä keskelle peltoa. Kuvat otet­
tiin kaveriporukalla ja se kesä oli
Spelien osalta muutenkin erityi­
sen hauska. Mieleenpainuvin ta­
pahtuma oli Tähkän ensimmäinen
keikka ikinä Speliteltassa. Lisäk­
si kaverini Saila Reiniön kanssa
esiinnyimme mm yökirkossa, jos­
sa tanssimme alttarilla ja lauloim­
me bändin säestyksellä. Kirkko oli
niin täynnä, että käytävillä ei mah­
tunut kulkemaan!
KAARIHOVI
Tuttu keikkapaikka. Ensimmäi­
sellä keikallamme olimme Yö:n
lämppäreinä. Odottaessamme vuo­
roamme takahuoneessa Lindhol­
min Olli kävi ison staran elkein
uhoamassa meille pariin otteeseen.
Hän olisi halunnut meidän aloitta­
van aikaisemmin, vaikka yleisöä ei
edes ollut kunnolla sisällä. Päätim­
me, että jos joskus tulevaisuudes­
sa pääsemme pääbändin asemaan,
kohtelisimme lämppäribändejä
taatusti kunnioittavammin!
YHTEISKOULUN MUSIIKKI-
LUOKKA
Aaltosen Auliksen hyvät opit mu­
siikin alalta. Erityisesti muistan,
kun kuuntelimme Anssi Tikanmä­
en Maisemakuvia Suomesta. Rak­
kauteni kyseistä teosta ja säveltäjää
kohtaan heräsi kyseisellä tunnilla.
Pääsin tapaamaan idolini vuosia
myöhemmin, ja vielä työskentele­
mään siinä samaisessa studiossa,
missä kyseinen levy on tehty!
SUKSENJÄRVI
Hyvä lintubongauspaikka. En ole
kyllä itse bongaillut.

8
 Johanna Koivu
kouluihin, ja ilokseni pääsinkin si­ koituksella vai onko sinulle kek- tuoneet Teuva-tietoutta laajemmin
sään the Central School of Speech sitty taitelijanimeä? suomalaisille. Fanejamme matkus­
and Dramaan. taa pitkin Suomea keikoillamme,
Eikös kasteessa annettu nimeni ole ja heidän yhtenä tärkeänä pysäh­
Mitä jäit kaipaamaan Teuvalta aika sopivan kansallisromanttinen dyspaikkana toimii Teuva.
Lontoossa asuessasi? ja bändin teemaan sopiva?!
Mitä mielestäsi Teuvalta puut-
Korkeaa elintasoa ja turvallisuutta. Mikä merkitys yhtyeelle on siitä,
tuu?
Asunnot olivat kurjassa kunnossa, että Teuvan kunta on teitä tuke-
ylihinnoiteltuja ja likaisia. Asu­ massa? Järvi.
minen ja liikkuminen ja eläminen
yleensäkin oli todella kallista. Olemme aina olleet teuvalainen Mitä mielestäsi Teuvalla on sel-
bändi ja ylpeitä siitä! laista, mitä muualta puuttuu?
Olet opiskellut teatteritaidetta.
Miten Teuvalla voitaisiin kehit- Kunnan ja rock-yhtyeen yhteis- Hyvä koulujärjestelmä, osaavat
tää vireämpää teatteritoimin- työ on Suomessa harvinaista. opettajat. Lasten on turvallista kas­
taa? Kuinka hyvin mielestäsi Teuva vaa ja käydä koulua Teuvalla. Pie­
tunnetaan tällä hetkellä Suomes- net kyläkoulut toimivat hyvänä ve­
Kaipaisin Teuvalle lisää lasten sa?
tonaulana markkinoitaessa kuntaa
ja nuorten harrastus- ja koulu­
nuorille perheille.
tustoimintaa teatterin alalta. Te­ Ehkä olemme omalta osaltamme
Kuva Heikki Mahlamäki
atterikerhossa ryhmiä voisi olla
ala-asteikäisistä lähtien. Opetus
olisi käytännönläheistä ja sisäl­
täisi perehdyttämisen teatterin eri
osa-alueisiin käsikirjoittamisesta
valaistukseen, maskeerauksesta la­
vastukseen. Oppilaat saisivat myös
syventyä alueisiin, jotka kutakin
eniten kiinnostaisivat. Yhdessä
luotaisiin pienimuotoisia demonst­
raatioita yleisölle. Ketään ei kui­
tenkaan pakotettaisi esiintymään
julkisesti, kaikki olisi vapaaehtois­
ta. Lisäksi käytäisiin katsomassa
erityyppisiä esityksiä ja opeteltai­
siin keskustelemaan niiden sisäl­
löstä. Tälläinen harrastus kehit­
täisi lasten esiintymisvarmuutta,
itsetuntemusta, sosiaalisuutta, me­
dianlukutaitoa ja luovuutta.

Lauri Tähkä & Elonkerjuu on

tällä hetkellä Suomen ykkösbän-
di. Oletko unelma-ammatissa?

Olen. Tämä työ on antanut enem­

män kuin olisin ikinä osannut ku­
vitella. Vaikka helpolla ei olla kos­
kaan päästy. Päätä on lyöty seinään
monta vuotta. Ehkä siksi ei osaa
maalailla pilvilinnoja, vaan jalat
on tukevasti maan pinnalla.

Olet yhtyeen jäsenistä ainoa,

joka esiintyy omalla nimellä.
Oletko päätynyt ratkaisuun tar-

9
uudet kuntalaiset
“TÄÄLTÄ LÖYTÄÄ KAIKEN TARVITTAVAN”
Jämijärveläiset K-kauppiaat Arto
Heino ja Hanna Huvio saivat Kes­
kolta houkuttelevan tarjouksen
uudesta työstä Etelä-Pohjanmaal­
la. He tiesivät Teuvan Jämijärveä
suuremmaksi paikkakunnaksi ja
päättivät ottaa haasteen vastaan.
Tuleva kotipaikka ei ollut
toistaiseksi tuttu, mutta yksi asia
nousi välittömästi esiin.
- Kun kuulin Teuvasta ensimmäistä
kertaa, tuli heti mieleen Lauri
Tähkä ja Elonkerjuu. Tie­simme,
että bändi on Teuvalta, koska me
kumpikin pidämme bändin musii­
kista, Hanna sanoo.
- Ja ensimmäisenä meidän täytyi
tietysti käydä Häjy-liikkeessä, hän
jatkaa.
Arto Heino ja Hanna Huvio aloit­
tivat huhtikuun alussa K-marketin
kauppiaina Teuvan keskustassa.
Muutto lakeuksille oli eräänlainen
kulttuurishokki sanan positiivises­
sa merkityksessä.
- Kävimme Parrassa ja ihmette­
limme, kuinka näillä lakeuksilla
voi olla tällainen vuori. Mielenkiin­
toinen paikka, totesi Hanna.
Kauppiaspariskunta on asunut Teu­
valla nyt lähes kolme kuukautta.
Ensituntuman mukaan, he uskovat
kotiutuneensa hyvin.
- Teuva tuntui vireältä paikkakun­
nalta, jos verrataan Jämijärveen.
Täällä on sopivasti eri alan liikkeitä
ja täältä löytää aika hyvin sen, mitä
tarvitseekin. En usko, että Teuvalta
on välttämätöntä lähteä muualle
ostoksille, Hanna uskoo.
Pariskunta työllistää tällä hetkellä
itsensä lisäksi yhdeksän ulko­
puolista henkilöä. Hannan mu­
kaan yhteistyö henkilökunnan ja
asiakkaiden kanssa on sujunut
alusta asti mallikkaasti.
- Mitään ongelmia ei ole ollut. Teu­
valaiset ovat mukavaa porukkaa,
Hanna kehuu.
TEUVAN KUNTA ANTAA HYVIÄ ETUUKSIA
► 2000 euron kynnysraha lapsiperheille, jotka rakentavat tai ostavat asunnon Teuvalta
► 500 euron pirttilahja ja 150 euron vaipparaha kaikille Teuvalla syntyneille vauvoille
► yrityksille suoraa investointitukea tai korkotukea investointilainoihin
► kunta pyrkii järjestämään opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksoja sekä opinnäytetöitä
► kunta tukee yrityksiä niiden ottaessa korkeakouluopiskelijoita työssäoppimis- ja harjoittelujaksoille
► kunta maksaa yrityksille tukea nuorten kesätyöllistämiseen
10
Hän tosin myöntää hieman pelän­ että harrastus.
neensä sitä, miten teuvalaiset otta­ Teuvan harrastustarjonta on tosin
vat nuoret kauppiaat vastaan. näyttänyt hyvältä.
- Ehkä aluksi oli sellainen tunne, - Internetissä selailen Teuvan si­
että miten meidät otetaan nuorina vuja viikottain ja tuntuu, että Teu­
kauppiaina vastaan, kun edel­ valla on paljon erilaista tarjottavaa.
linen kauppias oli vanhempi. Sivuja päivitetään yleisestikin ot­
Enää sel­laista tunnetta ei tosin ole. taen hyvin, Hanna sanoo.
Asiakkaat ovat kovasti tykänneet Kauppiaspariskunnalla on käyn­
siitä, että tarjolla on myös teuvalai­ nissä kiireinen kesä uudessa
sia tuotteita, kuten esimerkiksi pe­ työpaikassa, eikä pitemmille
runoita, Hanna toteaa. kesä­lomamatkoille tahdo löytyä
aikaa. Työ pitää kuitenkin mielen
Arton ja Hannan elämänmuutos ta­ virkeänä.
pahtui nopeasti. Heillä jäi omako­ - Toimintaa pitää kehittää koko
titalo Jämijärvelle, jota he yrittävät ajan, joten uskon, että viihdymme
parhaillaan myydä. Kun vanhalle Teuvalla hyvin. Hanna päättää.
talolle löytyy ostaja, haaveena on
ryhtyä rakentamaan omakotitaloa
Teuvalle.
- Kunnan tarjoamat edulliset tont­
ti on loistava juttu. Myös Teuvan
tarjoamat vaippa- ja kynnysrahat
ovat mahtavia etuisuu­ksia, Hanna
sanoo.
Tällä hetkellä pariskunta asuu kun­
nan rivitalossa Rasin alueella.
- Tämä on nyt kolmas paikkakun­
ta Ylöjärven ja Jämijärven jäl­
keen, jossa olemme kauppi­
aina. Tähän asti emme ole
törmänneet näin hyviin
kunnan tarjoamiin
etuihin muualla.
- Kunta tuli terveh­
timään myös
kaupan avajai­
siin ja se tuntui
hyvältä.
Pariskunnan
aika kuluu
suu­r immaksi
osaksi työn
parissa. Han­
nan mu­
kaan kaupan
pitämi­nen on
heille tällä het­
kellä sekä työ

CIESZYN, 1200-VUOTIAS YSTÄVÄMME
Cieszynin nimikkokukka
Noin 34 vuotta sitten odotettiin
Teuvalla monessa perheessä jän­
nittyneinä vieraita Puolasta, kau­
pungista, jonka nimen jokainen
lausui omalla tavallaan, tuskin ku­
kaan kuitenkaan oikein.
Kaupunki on Cieszyn, josta sil­
loin saapui ensimmäisen kerran
Teuvalle kansantanssiryhmä esiin­
tymään.
Kielivaikeuksista huolimatta sol­
mittiin ystävyyssuhteita, jotka ovat
vuosien aikana vain syventyneet
ja lisääntyneet. Jos silloin olisi
sanottu, mihin ovien avaaminen
puolalaisille vieraille johtaa, tuskin
olisi uskottu. Kaupunki lähialu­
eineen on tullut monelle teu­
valaiselle tutuksi vuosien aikana.
Ystävyyssuhteiden myötä virisi
www.teuvansuomipuola.suntuubi.com
Ystävyyskaupunkimme Cieszyn
kiinnostus ja halu tietää ja oppia
lisää Puolasta, sen kulttuurista ja
elämästä. Vuonna 1977 päädyt­
tiin perustamaan Teuvalle Suomi-
Puola- yhdistys, ensimmäinen
maaseutupaikkakunnalle Suomes­
sa. Pitkään toimittiin ainoastaan
ns. epävirallisella tasolla, kunnes
v. 2000 ystävyyskuntasuhteet vi­
rallistettiin Teuvan kunnan ja
Cieszynin kaupungin välillä. Vaik­
ka koko- ja ikäeroa ystävyyskun­
nilla onkin, yhteistyö sujuu. Tänä
päivänä toimintaa on henkilö­
kohtaisten ystävyyssuhteiden
lisäksi kouluyhteistyönä lukion,
Yhteiskoulun ja Syreenin koulujen
toimesta sekä virallista kuntayh­
teistyötä.
Suomi-Puola- yhdistyksen toimin­
ta on käytännön tiedon ja kulttuurin
viemistä ja tuomista ruohonjuuri­
tasolla, joka on mitä parhainta kan­
sainvälisyyskasvatusta ja tiedon­
siirtoa myös sukupolvelta toiselle.
Yhdistyksen toimesta on järjes­
tetty ja tullaan järjestämään matko­
ja Puolaan, erilaisia näyttelyitä,
ruokatapahtumia sekä tietysti
otetaan vastaan ja avataan kotien
ovet jatkossakin puolalaisille vie­
raille. Puolalaisten temperamentti,
sydämellisyys ja vieraanvaraisuus
ovat tulleet seuran jäsenille tu­
tuiksi.
Ensi vuosi on Cieszynin 1200-vuo­
tisjuhlavuosi. Yhdistys on saanut
pyynnön tuoda Teuva-tietoutta
juhlavuoden aikana cieszyniläi­
sille. Pyrimme vastaamaan pyyn­
töön ja mietimme erilaisia vaihto­
ehtoja sen toteuttamiseksi.- lk
Teuvan Suomi-Puola- yhdistys
11
Jesse ja Juuso
KOIVUNIEMEN VELJEKSET – RIVAKAN ”GLADIAATTORIT”
Toukokuun alussa Juuso ja hänen
kaksoisveljensä Jesse Koivu­
niemi palasivat kahden viikon
harjoitteluleiriltä Portugalista,
missä veljekset olivat viettäneet
tiiviin harjoitusleirin Kuortaneen
Urheilulukion yleisurheilijoiden ja
Lakeuden juoksutallin kestävyys­
juoksijoiden kanssa. Etelän läm­
möstä urheilevat nuoret hakivat
vauhtia hallikauden jälkeen kohti
kesän tärkeitä kilpailuja.
Koivuniemen kaksosilla on
takanaan ensimmäinen vuosi
Kuortaneen urheilulukiossa, jonne
veljekset hakeutuivat turvatakseen
kunnolliset talvikauden harjoit­
teluolosuhteet ”kesäiselle” lajil­
leen. Panostus tuottikin heti hal­
likaudella tulosta, sillä Juuso ja
Jesse nappasivat ”kotihallissaan”
Kuortaneella halliseitsenottelussa
Rivakalle komean kaksoisvoiton.
Juuson ottelutulos oli samalla
myös Suomen tilaston kaikkien
aikojen kolmanneksi kovin notee­
raus. Muutamaa viikkoa aiemmin
veljekset kisailivat henkilökoh­
taisista SM-mitaleista Turussa,
josta myös kotiin tuomisena oli
molemmille pojille ”hiekkalaatik­
kolajeista” mitalit; Juuso pituuden
hopea ja Jesse kolmiloikan sekä
pituuden pronssi.
Jesse Koivuniemi
12
Ystävänpäivänä vuonna 1992
syntyneet pojat ovat urheilleet
nuoruu­dessaan monipuolisesti;
on väännetty painimolskilla, juos­
tu pallon perässä nurmella, hiih­
delty kilometreittäin latuja, juostu,
hypitty ja heitelty yleisurheiluken­
tillä ja kokeiltu monipuolisesti ja
innolla monia muitakin urheilula­
jeja. Sitä kautta on ammennettu lii­
kunnallista pohjaa monipuolisesti
itseään kehittäen kohti nykyistä
tavoitteellista harjoittelua. En­
simmäiset valtakunnalliset tilas­
tomerkinnät pojista yleisurheilun
saralta löytyvätkin jo 9-vuotiaiden Juuso Koivuniemi
sarjasta. Ohjelmoidun harjoitte­
lun pariin Jesse ja Juuso siirtyivät pereella jäi vain 95 pisteen päähän.
vuonna 2006, josta saakka heidän Ja Jessellähän on Kalevan Kisojen
valmentajanaan on toiminut Ari kolmiloikan tulosraja rikottuna
Honkanen. Veljesten harjoittelua jo viime kaudelta, joten tavoitteet
on edesauttanut kaveripiirin kova pojilla on suunnattuna loppukesän
yu-taso, sillä vuotta nuorempi mestaruuskisoihin Nuorten Eliit­
Jarmo Kalevakin mielii samoille tikisa-sarjan ohella. –ah.
sekunti- ja senttiluvuille kaksosten
kanssa jo tulevana kesänä. Kol­ SM-saavutukset 2008-2009
mikko Toni Pulakalla vahvistet­
tuna on kuulunut kuluvan kauden Ulkoratakisat 2008:
Suomen Urheiluliiton lahjakkaiden
nuorten Talentti-harjoitusryhmään, M17 Jesse Koivuniemi:
joka on pitänyt neljä viikonlop­ 3-loikka: SM kultaa,
puleiriä talven mittaan Kuortaneen KLL:n SM kultaa,
urheiluopistolla. Pituus: SM hopeaa,
10-Ottelu: SM viides
Tämän kauden tavoitteeksi Jesse
ja Juuso asettivat itselleen tuloske­ M17 Juuso Koivuniemi:
hityksen ohella SM-mitalitilin 110 maj: SM pronssia,
kartuttamisen sekä Suomi-paidan Pituus: SM kuudes,
päälleen pukemisen. Tämä onkin 10-Ottelu: SM kuudes
Juuson kohdalta toteutumassa jo
kesäkuun toisena viikonvaihteena, Hallikausi 2009:
sillä hän on matkaamassa Islan­
tiin Reykjavikiin PM-moniottelui­ M17 Juuso Koivuniemi:
hin puolustamaan Suomen värejä 7-ottelu SM-kultaa,
17-vuotiaiden sarjassa hienosti pituus; SM-hopeaa
sujuneen Tampereen karsinta­
kilpailun voiton jälkeen. Ehkäpä M17 Jesse Koivuniemi:
Islannissa hyvän kelin sattuessa 7-ottelu SM-hopeaa,
tavoitteena voisi olla Italian MM- 3-loikka: SM-pronssi,
kisarajan rikkominen, joka Tam­ pituus: SM-pronssi
 Teuvan Rivakka Ry

Johtokunta 2009: Jaostot:

Haapala Jouko pj. Yleisurheilu

Kittilä Harri varapj. Hiihto
Birling Anne-Mari siht. Suunnistus
Mahlamäki Jari Paini
Uitto Kari Pyöräily
Nevala Anna-Kaisa Lentopallo
Lehto Kirsi Sulkapallo
Jokiranta Mauri Salibandy
Penttinen Raimo Kaarihovi

Seuran tarkoitus:

Jäsentensä fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden kehittämisen ja yl­

läpitämisen avulla kasvattaa heistä työkykynsä ja henkisten ominaisuuk­
siensa puolesta yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia, tarjota heille
terveitä vapaa-ajan harrastuksia sekä edistää toiminta-alueellaan seuran
tarkoituksenmukaista toimintaa.

Kylillä on omaa kyläosastojen järjestämää aktiivista toimintaa

esim: Kirkonkylän kyläosaston luotsaama Pappilankangas.

Muu toiminta:

Kaarihovin kesätanssipaikka
Uimahallin kahvio ja kuntosali
Luonto-Parra

Teuvan Rivakka Ry Urheiluseura on perustettu v. 1902

Mikkiläntie 3, 64700 Teuva Jäsenmäärä: n. 2850
Puh. 050-3689270

www.teuvanrivakka.fi
13
Kulttuuritalo Orrela
Kulttuuritalo Orrelassa on nähtävillä mm. Lauri Ingmanin ja
Simo Korpelan museo, koulumuseo, Jussi Sepän linnunmuna­
kokoelma, Lautamäen emännän puku. Orrela tarjoaa upeat puit­
teet erilaisten tilaisuuksien ja näyttelyjen järjestämiseen.

Nähtävyyksiin voi tutustua:

Ma - To klo 9.00 - 15.00 ja Pe klo 9.00 - 14.00
sekä muina aikoina sopimuksen mukaan.
Ota yhteyttä ja tule tutustumaan
Porvarintie 51, 64700 TEUVA
puh. 050-3864605 tai 046-8507702
orrela@teuva.fi
hm

hm

Luonto-Parra

 Parramaja
 Nevala-sali
 Metsäkirkko
 Kota
 Uimaranta
 Rantalentiskenttä
 Luontopolut
 Caravanalue
 Kesäkioski
 Maailman pisin keihäs

Tämän kesän uutuus

hm
frisbeegolf-rata hm

14
 Teuva tutuksi

Tunnetko kotikuntasi?

1. Kuka on ainut teuvalainen akateemikko?

2. Kuka teuvalainen olympiamitalisti on opettanut liikuntaa Teuvan
lukiossa?
3. Kuinka monta kansanedustajaa Teuvalta on valittu eduskuntaan
vuosien saatossa?
4. Kuka oli Lauri Ingman?
5. Montako kunnanjohtajaa Teuvalla on ollut tähän mennessä?
6. Mitkä SM-kisat järjestetään Teuvalla elokuussa 2009?
7. Miten Tove Jansson liittyy Teuvaan?
8. Montako alakoulua Teuvalla on tällä hetkellä?
9. Koska Teuvasta tuli itsenäinen seurakunta?
a) 1650, b) 1795, c) 1868
10. Teuvan korkein paikka on
a) Haltianvuori, b) Parra, c) Sotka
suunnistuksen ,7. Hän on maalannut Teuvan kirkon alttaritraulun, 8. 8, 9. b, 10. b
1. Oiva Ketonen, 2. Pauli Nevala, 3. 6, 4. Teuvalaissyntyinen pääministeri ja arkkipiispa, 5. 3. 6. Pyörä­

Kuinka hyvin tunsit kotikuntasi?

t
i
10 - 7 oikein; olet tosi teuvalainen
k
i l
t 6 - 4 oikein; olet hyvää vautia tulos-
i t u
l o n sa teuvalaiseksi
l h
o
t
t
o k 3 - 0 oikein; tairat olla jurvalaanen
o r o
n i t
i
“ex kj” ,“ex ope”

entinen pääkau-
punki

onnea tuottava?

matta, korpi, teuva

maket, turku, apila

Kerro mitä haluaisit TEUVALAISESTA lukea

Ota yhteyttä:

Irma Sippola
Puh. 06-24134302 tai 050-3864617
teuvalainen@teuva.fi

15
 Kesän 2009 tapahtumia
Kaarihovissa lavatanssit kesälauantaisin
26.6-5.7. Tanulan kesäteatterinäytelmä - Kyllä kana jyvän löytää
28.6. Armolaulukonsertti Teuvan kirkossa, Mika Nisula ja Jouni Somero
23.7. Suupohja Cup ja Rivakan yu-kisat keskusurheilukentällä
1.-30.7. Ars Nova Botnica -taidenäyttely Kulttuuritalo Orrelassa
10.7. - 5.8. ­­­­­­Kesäteatterinäytelmä Ukossa
­­­­­­ & Akassa - Kahen akan loukussa
2. - 9.8. Taide- ja valokuvanäyttely - Kotinurkilta Navettagalleriassa
2. - 9.8. Elolystit
4.8. Niko – lentäjän poika -lastenelokuva Elokuvateatterissa
5.8. Elodisco ala-asteikäisille nuorisotilassa
6.8. Tenorissimo, klassisen musiikin konsertti Teuvan kirkossa
6.8. Vanhanajan markkinat Orrelassa
7.8 Bändi-ilta kunnantalon puistossa
7.8 Kaksirivisten ilta Teuvan nuorisoseuralla
8.8. Siirrettävien saunojen kokoontumisajot Luonto-Parrassa
9.8. Elvis-Messu Teuvan kirkossa
22.8. Pyöräsuunnistuksen SM-kilpailut Parrassa
29.8. Mouthbottom Rock Teuvan yleisurheilukentällä
6.9. Teuva-Seuran 60-vuotisjuhla Orrelassa
8.9. “Missä mennään lapset ja nuoret?”- puhetilaisuus lukion auditoriossa

Pyörätalli Sunnuntaikahvila Kulttuuritalo Orrelassa

Orrentie 2
Puh. 050-3864716
Aukioloajat 1.-31.7.
Ti-Su klo 12.00 - 18.00
Pyörätallin liiterissä Porvarintie 51
Puh. 046-8507702
klo 11.00 - 15.00 seuraavasti:
21.6, 28.6, 5.7, 12.7, 2.8, ● Ingmanin ja Korpelan
16.8. museo

Ma suljettu ● Koulumuseo
● Jussi Sepän linnunmuna-
Muina aikoina sopimuksen Simon tupa kokoelmat
mukaan Horonkylän Kässyssä ● Lautamäen emännän
Puh.040-5129343 puku
Teuvan museo Ma - To klo 9.00 - 15.00
Avoinna sopimuksen mukaan Pe klo 9.00 - 14.00
Orrentie 2-4
Muina aikoina sopimuksen
Avoinna kesäsunnuntaisin mukaan.
klo 12.00 - 15.00
Matkailuinfo Orrelassa
Teuvan kirkko Ma - To klo 9.00 - 15.00
Tiekirkko avoinna 9.6.-9.8 Pe klo 9.00 - 14.00
Ma-Pe klo 10-16
www.teuva.fi Puh. 046-8507702