Welcome to Scribd, the world's digital library. Read, publish, and share books and documents. See more
Download
Standard view
Full view
of .
Save to My Library
Look up keyword
Like this
0Activity
0 of .
Results for:
No results containing your search query
P. 1
Viidalepp, Richard 1970. A. O. Väisänen Viron kansansävelmiä keräämässä.

Viidalepp, Richard 1970. A. O. Väisänen Viron kansansävelmiä keräämässä.

Ratings: (0)|Views: 1 |Likes:
Published by Auli Kütt
Viidalepp, Richard. A. O. Väisänen Viron kansansävelmiä keräämässä. Eripainos Kalevalaseuran Vuosikirjasta n:o 50/1970
Viidalepp, Richard. A. O. Väisänen Viron kansansävelmiä keräämässä. Eripainos Kalevalaseuran Vuosikirjasta n:o 50/1970

More info:

Published by: Auli Kütt on Nov 29, 2013
Copyright:Attribution Non-commercial

Availability:

Read on Scribd mobile: iPhone, iPad and Android.
download as PDF, TXT or read online from Scribd
See more
See less

11/29/2013

pdf

text

original

 
RI
CH RD
VIID LEPP
A
0
Väisänen
Viron
kan
 
n
 äv
elmiä keräämässä
Eripainos
Kalevafase ran
V1Josikirjas a n
:o
5 j197
 
A
0
VÄISÄNEN
VI
RON
KANSANSÄVELM
IÄ
KERÄÄMÄSSÄ.
A.
0
Väisäsen
suhteet
Viroon
alkoivat
jo
varha
in
hänen
ollessa ylioppilas.
Kuusi
kertaa
-vuosina
1912 1913 1914 1921 1922
ja
1923
hän
matkasi
Suomenlahden
eteläpuolelle
päämää
ränä
oli kansansävelmien
runolaulujen
ja
kansantapojen
tutk
iminen.
Matkat
tuottivat
arvokkaita
tuloksia;
suurin
osa niistä
on
järjestetty
tutkimusmateriaaliksi vähäisempi osa
on
painettu
ja
tullut
näin
yleisesti tunnetuksi. Erikoista kiinnostusta Väisä
nen
osoitti
aina
Setun
alueihin sikäläisiin kansanlaulajiin
ja
hei
dän
taitoonsa.
Väisänen
saikin
pa
l
jon
aikaan
heidän
muistitietoutensa tallentamisessa
ja
sen
tunnetuksi
tekemisessä.
Kansanrunouden
keräilyn alalla
tehtiin
Virossa tehokasta työ
tä
jo
1870-luvulta
alkaen
Jakob Hurtin
johdolla.
Mutta
kansansävelmistä oli satunnaisia muistiinmerkintöjä
perin vähän.
Sillä
alalla
aloitti systemaattisen
työn
Oskar
Kallas
v
1904
ja
jatkoi työtään
aina
vuoteen 1916. Se oli
puhtaasti
yhteiskunnallinen yritys jos
käytetään
nykypäivän
terminologiaa: kerääjien
mat
kakustannukset saatiin itse
kansalta
lahjoituksina
ja
muina
an
teina lisäksi
hankittiin
avustuksia
muutamilta
järjestöiltä.
Mi
tään
valtiollista organisatiota ei edes
valt
iollista avustusta ollut yritystä tukemassa.
Samalla
työ oli
vaativampi kuin
sanallisen
kansanrunouden
keruu siihenhän
eivät
pystyneet paikalliset kir
jeenvaihtajat
sillä keräilymatkoille oli
lähetettävä
Pietarin
konservatorion virolaisia ylioppilaita
kun
taas
sanallisen
puolen
muis-
 
76
RicH RD Vuo LEPP
Kylän
kuorolaisia.
Vä
ikc-Rosna. Valok. A.
0
Väisänen
1914.
tiinmerkitsijöinä oli
Tarton
yliopiston ylioppila
ita.
Oskar
Kallak-
sen
johdolla
työ sujui menestyksellisesti
ja
tuloksena oli
3
200 kansansävelmää
ja
likipitäen 215 000
säettä
runosanoja.
Sävelmät
merkittiin aluksi muistiin korvakuulolta.
Jotta
tut-
kimukseen
tarkoitettu
lähdeaineisto olisi täysin
luotettava,
halut-
tiin
sitä
tallentaa
myös fonograafin avulla.
Mutta
tällöin
puut-
tuivat
silloisessa Virossa sekä aineelliset
mahdollisuudet
että
myös taito. Silloin
kääntyi
Oskar
Kallas Suomalaisen musiikkitieteili
jän
Armas
Launiksen puoleen. Launiksen
vä
li
tyksellä
saapuikin Viroon
kansansävelmien keräilyssä
avustamaan
A.
0.
Väisänen.
Väisänen
on
ensimmäiseen selostukseensa kirjoittanut:
Minu
n
mu-
siikki
teorian
opettajani
ansiosta pääasiallisesti toteutui ensimmäi
nen
matkani.
Hän
ilmoitti
että
Viroon
oli
kutsuttu
kansansävel
mien
kerääjä
ja
jätti,
koska ei itse
voinut
kutsua
noudattaa,

You're Reading a Free Preview

Download
/*********** DO NOT ALTER ANYTHING BELOW THIS LINE ! ************/ var s_code=s.t();if(s_code)document.write(s_code)//-->