78
Jeesuksen jooga
79
Jeesuksen jooga
ti tarkoittaa sitä, mitä siinä sanotaan. Meidän tulee pyhittää Jumalan nimi, varjella sitä, käyttää sitä aina harkiten ja vaintietyissä yhteyksissä. Mutta mietin myös, aukeaako rukous-mietiskelyn ensimmäisestä lauseesta jotain muutakin. Mitäpyhä meille merkitsee? Ensimmäisiä kysymyksiä tuolloin on,mitä meissä tapahtuu, kun me pääsemme kosketuksiin pyhänkanssa, kun me koemme pyhää itsessämme tai ulkopuolellam-me? Kun tähän kiinnittää huomiota, kun sitä miettii ja siihenkeskittyy, alkaa samalla herkistää itseään koko kysymyksensuhteen. Alkaa huomata, miten pyhä alkaa jollain lailla vaa-tia omaa voimistumistaan meissä. Se ikään kuin työstää meitä,kun me työstämme sitä. Lopulta alan tulla siihen, että pyhänkokemus vähitellen alkaa muotoutua itselleni sekä välttämättö-myydeksi että voimaksi.Tässä Jeesuksen joogan harjoituksessa keskitymme tietoi-suudessamme siihen, minkä tässä elämässä koemme olevan to-della pyhää. Asetumme Jumalan kasvojen eteen siihen tilaan, jossa yritämme irrottaa alati vaeltavan mielemme arjen kiirees-tä ja hälinästä ja pyrimme hiljentämään sen täysin. Jos osaam-me keskittyä, voisi sanoa, että asetumme sydämemme alttarineteen hartauden tilaan. Käymme kuuntelemaan tai hiljaiseenvuoropuheluun oman jumalaisen, oman korkeamman itsem-me kanssa. Se tila, johon tässä heti rukouksen alussa asetumme,on pyhittämisen tärkeä lähtökohta. Siinä ja koko rukouksessavalmistellaan tilaa, johon pyhä voi tulla, jossa se voi meitä kos-kettaa. Pekka Ervast sanoo, että me tässä Isä meidän -ruko-uksen alussa asetumme oikeaan suhteeseen ”näkymättömäänmaailmaan, Jumalaan, hyvään ja pahaan”.Vanhan testamentin käskyissä sanotaan, että Jumalan nimeäei saa turhaan lausua. Jeesus tarkentaa ja sanoo: ”Pyhitetty ol-koon sinun nimesi”. Mietin, mikä on se Jumalan nimi, jotatässä tarkoitetaan, joka tässä tulisi pyhittää? Vanhoissa kirjoissasanotaan Jumalasta: ”neeti neeti” ei sitä, eikä tätä. Jumalan itsesanotaan sanovan: ” Minä olen se mikä Minä olen” Jumala onitsensä selitys. Aloin myös ajatella kaikkia niitä valtavia omi-naisuuksia, jotka voisivat Jumalan nimeen liittyä – Totuus, Hy-vyys, Kauneus tai Rakkaus. Luulen, että suurin osa ihmisistävoisi olla yhtä mieltä siitä, että Jumala on rakkaus. Silloin olisimielenkiintoista, miettiä sitä, että meille annettu jokapäiväi-nen rukousmietiskely alkaisi ajatuksella: Pyhitetty olkoon rak-kaus. Mitä tällaisesta mietiskelyharjoituksesta esim. pelkästäänkristityssä maailmassa seuraisi? Vielä mietin, että jos Jumalaajatellaan kaikkialla olevaksi, onko rakkaus kaikkialla? Syntyimielenkiintoista pohdintaa ja mieleen tuli vielä kattavampia Jumalan, tuon suuren mysteerion nimiä. Jouduin lopulta sii-hen, että kattavinta voisi Jumalan yhteydessä käyttää vielä laa- jempaa, yleisesti hyväksyttyä käsitettä Suuri Elämä. ”Pyhitetty olkoon Suuri Elämä”. Sehän se on ihmisen tehtävä: pyhittääelämä! Se voisi sopia Jeesus Kristuksenkin elämänymmärryk-seen.Kun Jeesus antoi meille Isä meidän -rukouksen, hän sanoi,että kun te rukoilette, menkää kammioonne, siis menkää hiljai-suuteen, omaan sisäiseen hiljaisuuteenne. Ja hän jatkoi: ”Älkäätyhjiä hokeko ja luulko, että teitä teidän monisanaisuutennetakia paremmin kuultaisiin, vaan rukoilkaa näin”… Ja sittenhän antaa meille tämän rukouksen. Sen jälkeen voimme miet-tiä, mitä Isä meidän -rukous syvimmiltään tarkoittaa. Muuten-han me hoemme tyhjää hokua, josta meitä juuri varoitetaan. Ja toden totta, kun me lähdemme sisässämme miettimään Isämeidän -rukousta, niin sen jokainen lause aukeaa valtavaksielämänohjeeksi ja ohjelmaksi meille itsellemme. Isä meidän -rukous on tiiviiseen muotoon pakattu itsekasvatusjärjestelmä,keskeinen osa Jeesuksen meille jättämää joogaperintöä, jota jok’ikisen Kristuksen seuraajan ja kristityksi itseään ajattelevantulisi omalta kohdaltaan miettiä ja avata. Ja sitten tietysti koet-taa pitää näitä asioita mielessään ja elää niiden mukaan. Se voisiolla sitä pyhittämistä.
Rukous on henkinen ase
Isä meidän -rukouksesta voi tehdä itselleen ensin mietiskelyhar- joituksen. Kristityssä ympäristössä emme ole tottuneet yleensäpuhumaan mietiskelystä, joka on ajatuksen oikeaa suuntaamis-ta. Siitä voi tehdä päivittäistä käytäntöä. Käytäntöön vietynä
Leave a Comment