Keskiajan vääristämä kuva naisesta
•Ja näin asiat kehittyivät, kunnes lopulta sekä kirkko että ihmiset alkoivat kiinnittääenemmän huomiota Piruun kuin jumalaan. Kirkon mukaan pahuus oli kaikkiallaläsnä oleva. Kauneus oli pahuutta, onni ja nautinto olivat syntejä...seksi olikäytännöllisesti katsoen synonyyminen ilkeyden kanssa; se oli kaunis valepuku, jota piru käytti johdatellakseen miehet syntiin. Mutta pirulla oli tässä korruption työssäaktiivinen kumppani, nainen. Naisen asemasta elämän ja hyvän antajana jasuojelijana, nainen alennettiin sosiaalisen pahan asemaan, saastaisenluontokappaleen asemaan, jonka kanssa miehen tuli olla tekemisissä jatkaakseensukua. Koko lisääntymisen prosessi nähtiin mauttomana, jopa vastenmielisenä... (jayhä edelleen tietyt juutalaiset lahkot, käyttävät sängyssä mekkoja, joissa oli erityinenaukko lasten tekoa varten, jonka tarkoituksena on siittää lapsia!) Naisen pelko juontui tästä epäterveestä asenteesta seksiin… Vallalla oli pakkomielle kaikkia pahuuden ilmentymiä kohtaan, yhdessä julmuuden ja saastan kanssa...kieltäymyksen ja kärsimyksen jumalallistaminen, kun lihan kuolettaminen oli korkein palvelus, jonka ihminen saattoi tarjota Luojalleen. Missä pimeässä ihmismielen sopukassasaattoi versoa ajatus, jonka mukaan Rakkauden Universaalisen periaatteen suurinnautinto kätkeytyi kärsimyksen näkemiseen ja kuulemiseen?•Serena Roney Dougal:
Where Science and Magic meet
, Element1991.Safterbury,Dorset, England.
Leave a Comment