Kristoffer Kolumbus (Cristobal Col\u00f3n) syntyi helmikuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1446 Geovassa. Toisten tietojen mukaan
olisi syntym\u00e4vuosi 1451. Yleens\u00e4 Kolumbuksen lapsuusvuosia koskevat tiedot ovat hyvin ristiriitaisia. H\u00e4nen
poikansa Ferdinand luettelee ne Genovan tasavallan paikkakunnat, jotka kiisteliv\u00e4t Kolumbuksen
syntym\u00e4seudun maineesta. Kolumbus itse ei ollut tarkoin maininnut syntym\u00e4paikkaansa, ja meid\u00e4n on
tyydytt\u00e4v\u00e4 yht\u00e4 vaillinaisiin tietoihin kuin Ferdinand Kolumbuksen saamat\u2014h\u00e4n nimitt\u00e4in ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n
mainitse is\u00e4ns\u00e4 synnyinpaikkaa sen tarkemmin kuin edell\u00e4 on sanottu.
Jos pit\u00e4\u00e4 paikkansa, ett\u00e4 Kristoffer Kolumbus syntyi Genovassa 1451, niin h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Domenico
Colombo, kankuri ja ravintoloitsija,\ue000toisten tietojen mukaan varaton villankehr\u00e4\u00e4j\u00e4, joka Kristofferin
syntyess\u00e4 oli portinvartijana. Vuonna 1459 nuoren Kolumbuksen kerrotaan olleen mukana merisotaretkell\u00e4,
jota h\u00e4nen serkkunsa Colombo le Jeune johti. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n oli siis kahdeksanvuotias, jos my\u00f6hempi
syntym\u00e4vuosi on oikea, tai kolmentoista vanha, jos aikaisempi vuosi pit\u00e4\u00e4 paikkansa.
Tunnettu diplomaatti, filosofi ja tutkija Salvador de Madariaga selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Col\u00f3n oli juutalaista alkuper\u00e4\u00e4,
k\u00e4\u00e4nnykki, ja sellainen juutalainen ilmenee mm. Englannin historiassa nimell\u00e4 Disraeli. Disraelin
imperialismin Madariaga sanoo olleen juutalaisiin kohdistuvan vainon ja halveksunnan ylv\u00e4s hyvitys: \u00bbTe
vainoatte kansaani; kostoksi min\u00e4 annan teille maailman.\u00bb Niinp\u00e4 Madariagan mukaan Col\u00f3n astui laivaansa
sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin juutalaisten oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 poistua Espanjasta, ja h\u00e4n hankki Espanjalle uudet maat.

Kun tiedot ovat n\u00e4in vaihtelevia ja l\u00e4hteet eroavat jyrk\u00e4sti toisistaan, riippuu siit\u00e4, halutaanko Kolumbusta
pit\u00e4\u00e4 arvossa vai parjata, lienee aiheetonta syventy\u00e4 sen tarkemmin h\u00e4nen varhaisvuosiinsa, kun tuntuu silt\u00e4,
ett\u00e4 niill\u00e4 ei kuitenkaan ole varsinaista tekemist\u00e4 Kolumbuksen sen el\u00e4m\u00e4nosan kanssa, joka h\u00e4nest\u00e4 on tehnyt
kuuluisuuden. H\u00e4n on joka tapauksessa tehnyt merimatkoja V\u00e4limeren it\u00e4osaan, ja sanotaan h\u00e4nen k\u00e4yneen
Kioksessa 1475. Seuraavana vuonna h\u00e4n l\u00e4hti Genovasta kauppamatkalle Englantiin nelj\u00e4n italialaisen laivan
mukana. S\u00e3o Vincentin niemen kohdalla n\u00e4iden nelj\u00e4n aluksen kimppuun hy\u00f6kk\u00e4si ranskalais-portugalilainen
laivasto, jolloin kaksi genovalaista laivaa upposi ja vain muutamien merimiesten ja kauppiaiden onnistui
pelastua rantaan. N\u00e4iden joukossa oli Kolumbus.
Saman vuoden lopulla h\u00e4n purjehti Englantiin toisessa mainitusta taistelusta pelastuneessa aluksessa ja palasi
Lissaboniin 1477. Vuosina 1481\ue0011482 h\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4yneen Guineassa, josta siihen aikaan kuljetettiin
kauppatavaroita ja kultaa\ue002sek\u00e4 orjia\ue003Portugaliin. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n oleskeli Porto Santossa, ja er\u00e4\u00e4t tiedot kertovat
h\u00e4nen siell\u00e4 menneen naimisiin. Avioliittoa koskevat tiedot ovat my\u00f6s erilaisia.
Guineasta palattuaan Kolumbus esitti Portugalin kuninkaalle ajatuksen meritien etsimisest\u00e4 l\u00e4nnen kautta
Intiaan. Siihen h\u00e4n lienee tullut oleskellessaan Porto Santossa. Kuningas Juhana II kysyi Kolumbuksen
ehdotuksen johdosta valtakuntansa etevimpien oppineiden mielipidett\u00e4. Tiedemiesten lausunnossa Kolumbus
arvioitiin lapselliseksi haaveilijaksi, jonka p\u00e4\u00e4n Marco Polon jutut olivat panneet py\u00f6r\u00e4lle. Siten Portugalista
ei ollut odotettavissa kannatusta Kolumbuksen yritykselle.
Vuonna 1486 Kolumbus sai tilaisuuden selostaa suunnitelmiaan Kastilian kuningatar Isabellalle, joka mieltyi
niihin. Hanke annettiin Espanjassakin oppineiden tutkittavaksi, ja tulos oli viel\u00e4 masentavampi kuin
Portugalissa. Tuskin lienee sent\u00e4\u00e4n totta, mit\u00e4 Roselly de Lorgues kertoo: \u00bbMuutamat neuvoskunnan j\u00e4senet
vetosivat Kolumbuksen todistelujen johdosta er\u00e4isiin raamatunpaikkoihin ja kirkollisten kirjailijoiden
teoksiin, jotka eiv\u00e4t olleet Kolumbuksen ajatusj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisia. Yliopiston opettajat v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 maa
on litte\u00e4 eik\u00e4 voi olla pallonmuotoinen, koska psalmin mukaan 'Jumala levitti taivaan niinkuin viitan'.\u00bb Totta
lienee kuitenkin, ettei ainakaan aivan yleisesti uskottu maan olevan pallon, ja nekin, jotka olivat
pallonmuotoisuuden kannalla, arvelivat pallon paljon pienemm\u00e4ksi kuin se todellisuudessa on. Niin my\u00f6skin
Kolumbus. Vanhalla ajalla oli jo tosin laskettu maapallon ymp\u00e4rysmitta, mutta sen j\u00e4lkeen oli paljon
taannuttu niin tiedoissa kuin ajatuksen selkeydess\u00e4kin. N\u00e4in maantieteellisiss\u00e4kin seikoissa.
Kerrotaan Kolumbuksen j\u00e4lleen vuonna 1488 pyrkineen Portugalin kuninkaan kanssa yhteyteen, mutta siit\u00e4 ei
liene tullut mit\u00e4\u00e4n, ei ainakaan tuloksiin johtavassa mieless\u00e4. Sanotaan t\u00e4h\u00e4n vaikuttaneen sen, ett\u00e4
Bartholomeu Diaz oli juuri silloin palannut silt\u00e4 matkalta, jolla h\u00e4n oli l\u00f6yt\u00e4nyt Hyv\u00e4ntoivonniemen ja
p\u00e4\u00e4tellyt meritien Intiaan kulkevan sen kautta, eik\u00e4 portugalilaisia kiinnostanut l\u00e4ntisen meritien l\u00f6yt\u00e4minen,
mik\u00e4 oli aivan ep\u00e4varma.
Kolumbus palasi j\u00e4lleen anomaan Espanjan hallituksen apua. Sit\u00e4 h\u00e4nelle ei kuitenkaan luvattu ennenkuin
lokakuussa 1491. Huhtikuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seuraavana vuonna allekirjoitettiin Espanjan hallitsijaparin ja
Kolumbuksen v\u00e4linen sopimus, ja saman kuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 satamakaupunki Palos sai teht\u00e4v\u00e4kseen asettaa
Kolumbuksen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kaksi purjealusta. Se velvoitus aiheutui mainitun kaupungin asukkaiden
tekem\u00e4st\u00e4 laiminly\u00f6ntirikoksesta vastap\u00e4\u00e4ttyneen, maureja vastaan k\u00e4ydyn sodan kest\u00e4ess\u00e4. Kolumbus sai
sittemmin viel\u00e4 kolmannenkin laivan.
Kolumbus k\u00e4vi Amerikassa kaikkiaan viisi eri kertaa, nelj\u00e4sti el\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja kerran ruumiina. H\u00e4nen ensimm\u00e4isen
matkansa kuvailee t\u00e4ss\u00e4 julkaistava p\u00e4iv\u00e4kirja.
Toiselle matkalleen h\u00e4n l\u00e4hti syyskuun lopulla 1493, ja silloin h\u00e4nell\u00e4 oli seitsem\u00e4ntoista laivaa, joissa oli
tuhatviisisataa henke\u00e4, hevosia, siemenviljaa, viinik\u00f6ynn\u00f6ksi\u00e4 ja muuta tavaraa uusiin maihin perustettavien
siirtokuntien tarpeeksi. Kanarian saarilta matka valtameren ylitse kesti kaksikymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.
H\u00e4nell\u00e4 oli silloin mukanaan veljens\u00e4 Diego Kolumbus, joka j\u00e4i Espa\u00f1olan saarelle perustetun
Isabella-siirtokunnan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. Itse h\u00e4n l\u00e4hti saaren sis\u00e4osista etsim\u00e4\u00e4n kultaa ja l\u00f6ysikin kulta-alueen.
Sitten h\u00e4n purjehti Kuuballe ja Jamaikaan, mutta palasi sielt\u00e4 huonossa kunnossa syyskuussa 1494 Isabellaan,
jonne sill\u00e4 v\u00e4lin oli tullut h\u00e4nen toinenkin veljens\u00e4, Bartolom\u00e9, tuoden siirtokunnalle lis\u00e4\u00e4 muonaa, joka olikin
sangen tarpeen, sill\u00e4 espanjalaiset eiv\u00e4t pystyneet oudoissa oloissa tulemaan toimeen. Kristoffer Kolumbuksen
ollessa matkalla osa v\u00e4est\u00f6\u00e4 oli alkanut niskuroida Diegoa vastaan, ja el\u00e4m\u00f6iminen puhkesi lopulta
ilmikapinaksi; niskuroitsijoiden anastaessa Bartolom\u00e9n laivat ja l\u00e4htiess\u00e4 Espanjaan kantelemaan
kuningasparille Kolumbusta vastaan.

Mellastelevien espanjalaisten ilkity\u00f6t aiheuttivat kiistan saaren alkuasukkaiden kanssa, ja l\u00e4hes satatuhantinen
intiaaniarmeija k\u00e4vi heid\u00e4n kimppuunsa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Kolumbus oli kaikin tavoin omalta osaltaan
pyrkinyt rauhallisiin v\u00e4leihin intiaanien kanssa. Intiaanit h\u00e4visiv\u00e4t taistelun, tuhannet saivat surmansa ja
sotavangit otettiin orjiksi; viisisataa l\u00e4hetettiin Sevillaan myyt\u00e4viksi.
Espanjaan menneet niskurit saivat aikaan, ett\u00e4 kuningaspari l\u00e4hetti Espa\u00f1olaan luottamusmiehen tutkimaan
saaren oloja, ja Kolumbus l\u00e4hti itse Espanjaan antamaan selityst\u00e4. H\u00e4n sai kumotuksi h\u00e4nt\u00e4 vastaan tehdyt
syyt\u00f6kset helposti, viel\u00e4p\u00e4 h\u00e4nelle varustettiin laivastokin, kun hirmumyrsky oli Espa\u00f1olassa tuhonnut kaikki
siell\u00e4 olleet laivat paitsi sit\u00e4 ainoata, jolla Kolumbus palasi Espanjaan.
Mutta kolmannelle matkalle ei riitt\u00e4nyt miehi\u00e4. Sota Ranskaa vastaan oli k\u00e4ynniss\u00e4, ja Kolumbus sai
laivojensa v\u00e4eksi maanpakolaisuuteen tuomittuja rikollisia, ja kuudella aluksella h\u00e4n toukokuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4
1498 l\u00e4hti kolmannelle matkalleen. Kanarian saarilla h\u00e4n jakoi laivastonsa kahtia. Toinen osa purjehti suoraan
Espa\u00f1olaan, toisella h\u00e4n itse l\u00e4hti etel\u00e4isemp\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 Kap Verden saarien kautta ja p\u00e4\u00e4tyi monen vastuksen
per\u00e4st\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan manterelle Orinoco-virran suun seuduille.
H\u00e4n ei kuitenkaan ryhtynyt tarkemmin tutkimaan uutta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 maata, vaan kiirehti Espa\u00f1olaan, jossa
asiat olivat taas hullusti. Siell\u00e4 oltiin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 Bartolom\u00e9 Kolumbuksen tiukkaan hallintoon, ja saaren
ylituomari Roldan oli asettunut kapinallisten johtajaksi \u00bbmokomaa muukalaista\u00bb vastaan. Kristoffer
Kolumbus saapui juuri silloin saarelle, antautui neuvotteluihin kapinallisten kanssa ja rauhan saavuttamiseksi
suostui n\u00f6yryytt\u00e4viin ehtoihin.
Sill\u00e4v\u00e4lin panettelijat olivat Espanjassa tehneet ty\u00f6t\u00e4, ja tuloksena oli, ett\u00e4 Espa\u00f1olaan l\u00e4hetettiin uusi
k\u00e4skynhaltija Francisco de Bobadilla, joka perille tultuaan hankki itselleen joukkojen suosion antamalla
kaikille kullankaivuuluvan, kun Kolumbuksen veljekset osuivat olemaan poissa. N\u00e4iden palatessa Bobadilla
vangitsi Kolumbukset ja l\u00e4hetti heid\u00e4t kahleissa Espanjaan.
Matkalla laivan kapteeni olisi mielell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt Kolumbuksen kahleista, mutta siihen Kolumbus ei
suostunut, ja kahleissa h\u00e4n astuikin maihin laivasta Cadizissa marraskuussa 1500. Kuningaspari lausui heti
syv\u00e4n paheksumisensa Kolumbuksen vangitsemisen johdosta, h\u00e4net vapautettin, ja h\u00e4nelle annettiin
kaksituhatta tukaattia, jotta h\u00e4n saattoi arvonsa mukaisesti matkustaa Granadaan kuningasparin luo. Entist\u00e4
ylivaltaa uudessa maanosassa h\u00e4n ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 saanut.
T\u00e4m\u00e4 tapaus on antanut aiheen paljoon paatokselliseen puheeseen, mutta Madariaga ei ole tyytyv\u00e4inen
sellaiseen lavastukseen. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 Ferdinand ja Isabella eiv\u00e4t olleet ep\u00e4kiitollisia hirvi\u00f6it\u00e4, vaan j\u00e4rkevi\u00e4
ja aikaansa verrattuina lempeit\u00e4 hallitsijoita, sek\u00e4 oikeamielisi\u00e4 ett\u00e4 realistisia. Bobadilla oli rehellinen
tuomari. Kun h\u00e4nen toimintansa tuntuu liikanaisen karkealta, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin syyt\u00f6kset \u00bbamiraalia\u00bb ja h\u00e4nen
velje\u00e4\u00e4n, \u00bbadelantadoa\u00bb, vastaan olisivat olleet hyvin perusteltuja. Pohjaton mustuus on mit\u00e4 harvinaisinta.
Sellaisissakin ihmispedoissa kuin piispa Pierre Cauchonissa ja sir Hudson Lowessa on huomattu olleen
inhimillisi\u00e4 piirteit\u00e4 muutenkin kuin anatomisesti; eik\u00e4 Bobadilla ollut ensink\u00e4\u00e4n ihmispeto.
Bobadilla ei pystynyt hallitsemaan siirtokuntaa, miss\u00e4 kurittomuus kasvoi ja mielivalta alkoi rehoittaa.
Saarelle l\u00e4hetettiin uusi ylituomari ja hallinnonhoitaja, ja Bobadilla sai k\u00e4skyn palata Espanjaan. Laivastossa,
jossa h\u00e4n matkusti, oli mukana my\u00f6s Kolumbusta vastaan kapinoinut Roldan vankina, ja laivasto tuhoutui
melkein kokonaan. Siit\u00e4 tuli perille vain yksi alus, jossa kuljetettiin Kolumbuksen omaisuutta; se oli
vapautettu Bobadillan toimeenpanemasta takavarikosta. Bobadilla ja Roldan eiv\u00e4t olleet siin\u00e4 aluksessa.
Viel\u00e4 nelj\u00e4nnen kerran Kolumbus l\u00e4hti meren taakse toukokuussa 1502. H\u00e4nell\u00e4 oli nelj\u00e4 pient\u00e4 laivaa ja
sataviisikymment\u00e4 miest\u00e4, veljens\u00e4 Bartolom\u00e9 ja kolmitoistavuotias poikansa Fernando. Nyt matka kesti
Kanarian saarilta Martiniquelle yhdeks\u00e4ntoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Espa\u00f1olan saaren k\u00e4skynhaltija Ovando ei sallinut
Kolumbuksen nousta laisinkaan maihin, ja Kolumbus jatkoi matkaansa Kuuban ja Jamaikan etel\u00e4puolitse
Hondurasin rannoille. H\u00e4n etsi sielt\u00e4 salmea, josta p\u00e4\u00e4sisi Intian mereen. Sellaista salmea ei tietenk\u00e4\u00e4n
l\u00f6ytynyt, mutta Veraguan tienoilla h\u00e4n totesi kannaksen sis\u00e4osissa huomattavia kulta-alueita. H\u00e4n ryhtyi
perustamaan siirtokuntaa, mutta oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 kaikkineen joutua tuhoon intiaanien salahy\u00f6kk\u00e4yksen johdosta.
Kahdella aluksella h\u00e4n vihdoin p\u00e4\u00e4si kes\u00e4kuussa 1503 Jamaikan saarelle, jolloin laivat vuotivat niin kovasti,
ett\u00e4 ne oli ohjattava matalikolle: niiden kannelle rakennettiin asuttavia majoja.
Heill\u00e4 ei ollut ty\u00f6kaluja uusien laivojen rakentamiseen, ja ruokaakin he saivat vain vaihtokaupalla Jamaikan
yst\u00e4v\u00e4llisilt\u00e4 alkuasukkailta. Kaksi merimiest\u00e4 l\u00e4hti amiraalin pyynn\u00f6st\u00e4 muutamien intiaanisoutajien keralla
190 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan Espa\u00f1olaan, kertomaan asiasta Ovandolle. Uhkarohkea yritys onnistui sik\u00e4li,