Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

4 09
Hyvistä aikeista
liiketoimintaan
WIND POWER THAT WORKS, EVEN WITHOUT WIND. WÄRTSILÄ® is a registered trademark.

We complement alternative energy sources so that you’ll

never be without power. This is just one example of how

Wärtsilä solutions are good for both business and nature on land

and at sea. Read more about what we can do for you and the

environment at wartsila.com.
 Pääkirjoitus

M
aailmantaloudessa näyttäisi nyt hieman valoisammalta. Kiinassa ja Intias-
sa kokonaistuotanto on kasvanut 6–8 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Myös Saksassa ja Ranskassa ovat kotimainen kysyntä ja vienti piristymäs-
sä. Maailmanlaajuisesti kasvua rajoittaa kuitenkin se, ettei Yhdysvalloista
ole kasvun vetäjäksi niin kauan, kun amerikkalaiset kuluttajat pysyvät poissa kaupoista.
Talouden ahdingossa myös vapaakauppa on joutunut koetukselle. Valtiot yrittävät
turvata etunsa yksipuolisin toimenpitein, eivätkä näytä aina luottavan yhteisten sääntö-
jen ja markkinamekanismin toimintaan. Suunta on kohti entistä avoimempaa intressi-
kilpailua, kun erityisesti nousevat taloudet pyrkivät turvaamaan raaka-ainehuoltoaan.
Kilpajuoksu raaka-aineista ja kysynnän kasvu saattavat puolestaan pahimmillaan nos-
taa nopeastikin öljyn ja muiden raaka-aineiden hintoja ja viivyttää orastavaa kasvun el-
pymistä.
Dohan kauppaneuvottelukierroksella ohitetaan kahdeksan vuoden merkkipaalu
ensi marraskuussa, juuri ilmastoneuvottelujen aattona. WTO-neuvottelujen avainmaat
ovat pitkälti samoja kuin ilmastoneuvottelujenkin. Molemmissa neuvotteluissa ovat In-
tia, Brasilia ja Kiina avainasemassa. Yhdysvallat on palannut ilmastoneuvottelupöytään,
mutta unohtamatta omia lähtökohtiaan. Kauppaneuvotteluissa Yhdysvaltain uusi hal-
linto hakee edelleenkin omaa linjaansa kotimaisen huomion keskittyessä ennen kaik-
kea terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseen ja kotimaisen talouden nostamiseen ja-
loilleen.

”
Kauppa- ja ilmastoneuvotteluja käydään eri foorumeilla, mutta molemmat vaikut-
Ilmastoneuvottelujen tavat toisiinsa. Ilmastoneuvottelujen umpikujasta seuraa helposti protektionistisia kaup-
papoliittisia toimenpiteitä. Kotimaista tuotantoa voidaan pyrkiä suojaamaan teknisin
umpikujasta seuraa määräyksin ja verotoimenpitein tai vaikkapa julkisten hankintojen kautta. Paineet yksi-
helposti protektionistisia puolisesti soveltaa kansallisia ratkaisuja omien rajojen ulkopuolella kasvavat ja voimme
kauppapoliittisia nähdä entistä useammin vaatimuksia, jotka kohdistuvat tuotteen sijasta tuotantomene-
toimenpiteitä. telmiin. Kehittyneen ja puhtaamman teknologian siirto kehitysmaihin on avainasemassa
päästöjen leikkaamisessa, mutta teollisuusmaiden ja kehitysmaiden
käsitykset teollisoikeuksien suojasta eivät aina käy yksiin.
WTO:n perusperiaatteet soveltuvat myös ympäristösuojelul-
lisin perustein toteutettuihin toimenpiteisiin, mutta oikeuskäytän-

Ilmasto, töä on vähän. Riitojen sijasta keskustelua ja toimintaa tulisikin kye-

tä ohjaamaan puhtaamman teknologian käyttöönottoa kannusta-
viin ratkaisuihin.

kauppa ja Suomi on valmistellut ja ajanut voimakkaasti WTO-neuvotte-

luissa ympäristötuotteiden ja -palvelujen vapauttamisaloitetta. Pyr-

Kööpenhamina kimyksenä on ollut tarjota kauppaa luova vaihtoehto kauppaa ra-

joittavan vaihtoehdon sijasta. Kööpenhaminan ilmastohuippuko-
kous näyttää suuntaa tämänkin aloitteen osalta, vaikka kauppaneu-
vottelut käydään eri paikassa.

Jorma Korhonen
Kauppapoliittisen osaston päällikkö

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 3
 4/2009
Julkaisija
Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja
Jari Sinkari
Puh. (09) 160 56350
jari.sinkari@formin.fi

Toimituspäällikkö
Mikko Taivainen, Edita Press Oy
Puh. 040 860 2548
mikko.taivainen@edita.fi

Toimitusneuvosto
Jorma Korhonen (pj.), UM/KPO

si/Jupiterimages
Jukka Ahtela, EK
Pekka Huhtaniemi, UM/KPO
Matti Rasimus, Finpro
Henrik Räihä, TEM
Jukka Seppälä, Metso

Kannen kuva: Kuvapörs

Petri Tuomi-Nikula, UM/VKO
Jari Sinkari, UM/VKO
Mikko Taivainen, Edita

Kustantaja
Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITA
www.edita.fi/press, puh. 020 450 00
fax 020 450 2750
Toimitusjohtaja Rita Jussila

Ulkoasu
Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

Taitto Pääkirjoitus: Jorma Korhonen................................................................................... 3

Crisme Kotilainen, Edita Press Oy

Ilmoitukset
Julkaisu Bookers Oy Ympäristöteknologia
Kia Kangas
Puh. (09) 7738 2221 VIP-haastattelu: Heikki Malinen, Pöyry.................................................................. 6
kia.kangas@bookers.fi

Tilaajapalvelu ja
Vihreistä versoista symbioosiin?............................................................................... 9
osoitteenmuutokset
puh. 020 450 2455 Romu ei tunne rajoja.................................................................................................12
rekisteripalvelut@edita.fi
Kolumni: Dan Steinbock..........................................................................................15
Painopaikka
Edita Prima Oy, 2009 Hyvä paha ahneus.....................................................................................................16
ISSN 0783-490X
Suomi vie – viisi vientiyritystä esittäytyy...............................................................20
Painosmäärä
11 000 kpl Puhtaasta teknologiasta puhdasta rahaa................................................................22
Paperi: Cleantech Finland – Uusi vientivaltti?....................................................................26
Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi
Pönötyksen paluu?....................................................................................................28
Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden
sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta
ulkoasiainministeriön kantaa.
Algeria – 98-oktaanisesti energiamaa.....................................................................32
Lyhyesti................................................................................................................ 34–37
Ministerin mietteet....................................................................................................38

4 • Kauppapolitiikka • 4/2009
 Sisältö

Kuusakoski vie romua rajan yli…12

Kauppapolitiikka Kööpen­haminan
ilmastokokoukseen!…9

Nousevat taloudet ja käytöksen

kultaiset säännöt...28

Raha löytää ympäristöbisneksen

menestyjät…22

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 5
6 • Kauppapolitiikka • 4/2009

Parempi
maailma,
hyvä tulos
Kestävä kehitys on hyvää liiketoimintaa.
Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen uskoo
toimialan kasvunäkymiin.
M
oni sanoo, että Suomen talouden tu-
kijalan pitäisi tulevaisuudessa löytyä
palveluista ja osaamisesta. Kun esit-
tää jatkokysymyksen, onko Suomel-
la jo hyviä esimerkkejä, Pöyry mainitaan useasti
vastauksissa. Mikä on Pöyryn salaisuus?
– Meillä on vankkaa osaamista. Olemme
tehneet töitä menestyksen eteen 50 vuotta, vastaa
toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Malinen pitää keskeisenä kulmakivenä sitä,
että yhtiö erikoistui alussa maailman mittakaa-
vassa kapealle toimialalle eli metsäteollisuuteen.
Hän painottaa myös vahvan brändin merkitystä
palveluiden myymisessä.
– Yrityksen perustaja Jaakko Pöyry korosti
kolmea asiaa, jotka pätevät tänäkin päivänä. On
oltava aina lähellä asiakasta, rekrytoitava parhaat
asiantuntijat ja oltava tinkimättömiä laadun suh-
teen.
Pöyryn esimerkistä voi Malisen mukaan op-
pia sen, että kannattaa valita markkina, jossa voi
nousta vahvaksi toimijaksi. Markkinat voi valita
myös maantieteellisen alueen perusteella.
VIP-haastattelu
Kuva: Pekka Kiirala
Malinen kehottaa kansainvälistymään ajois-
sa. Se on helpompaa, mikäli on erikoistunut ka-
pealle sektorille. Kansainvälisillä markkinoilla
toimimisesta on se hyöty, että voi benchmarka-
ta itseään suhteessa kilpailijoihin ja mitata omaa
suorituskykyään. Lisäksi kansainvälistyminen
mahdollistaa liiketoiminnan nopean skaalami-
sen, toisin sanoen kasvun, jolle kotimarkkinoil-
le jääminen asettaisi rajat.
– Hyvää palvelua voi viedä ympäri maail-
maa, toteaa Malinen.
Rohkeasti maailmalle
Malinen jakaa Pyöryn kasvun ja kehityksen kol-
meen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa Pöy-
ryä johdettiin perheyhtiömäisesti. Vahvat ja
asiaan­sa uskovat johtajat – aluksi Jaakko Pöyry
ja myöhemmin Henrik Ehrnrooth – luotsasivat
yrityksen rohkeasti maailmalle.
Toinen vaihe alkoi 1990-luvun laman jäl-
keen, jolloin Pöyry laajensi liiketoimintaansa yri-
tysostojen avulla uusille toimialoille, energia- ja
ympäristö- ja liikennejärjestelmiin. 
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 7
 VIP-haastattelu

Yritysostojen logiikka oli hankkia pieniä

ja keskisuuria yrityksiä, joiden toimialoil-
la on pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Täsmäostojen avulla rakennettiin koko-
naisuutta, jonka tarjonta olisi uniikki.
Malisen mukaan nyt eletään kolmat-
ta vaihetta. Hän näkee, että metsäteolli-
suudella on jatkossakin merkittävä rooli
Kuva: Pekka Kiirala

Pöyryn liiketoiminnassa, vaikka toimiala

elää haastavia aikoja.
– Suurten hankkeiden painopiste on
tulevaisuudessa kehittyvillä markkinoil-
la. Perinteinen paperiteollisuus laajenee
uusille alueille esimerkiksi biopolttoai-
neisiin.

Merivedestä
juomavettä
Vesivarojen riittävyys ja saniteetti-
järjestelmien puute ovat globaaleja
haasteita. Juomaveden, jätevesijär-
jestelmien ja jäteveden käsittelyn tar-
ve kasvaa väestönkasvun ja lisäänty-
vän kaupungistumisen vuoksi.
– Vesi on olennaista elämälle. Pai-
koin vedestä on pulaa, se on vääräs-
sä paikassa tai saastunutta, joten on
löydettävä ratkaisut veden kuljetta-
miseen tai puhdistamiseen energia-
tehokkaasti, sanoo Heikki Malinen.
Hän toteaa, että yksi vaihtoehto
on suolan poiston merivedestä. Tä-
hän teknologiaan perustuvia laitok-
sia ollaan käynnistämässä eri puo-
lilla maailmaa. Suolan poiston kor-
kea hinta on kuitenkin esteenä laa-
jamittaiselle käytölle alhaisen tulota-
son maissa.
Tuotannon yksikkökustannuksen
alentamiseksi on kehitettävä uusia
teknologioita, kuten uusituvan ener-
gian käyttöä suolanpoistossa. Ma-
linen uskoo Pöyryllä olevan tarvitta-
vaa osaamista haasteiden ratkaise-
miseksi.
Ilmastonmuutos, kaupungistumi-
nen, puhtaan veden saanti, energia- ja lii-
kennekysymykset ovat yhä akuutimpia
haasteita maailmanlaajuisesti. Malinen
arvioikin, että energia- ja ympäristö- ja
liikennejärjestelmät toimialojen merkitys
kasvaa Pöyryn liiketoiminnassa. Hän to-
Heikki Malinen sanoo, että Suomi ei pärjää kopioimalla vaan itse innovoimalla.
teaa, että ilmastonmuutos kokoaa yhteen
suuren osan Pöyryn osaamista liikenne-
järjestelmistä vesihuollon energiatehok-
kuuteen.
Brändistä vetoapua
Suomalainen ympäristöalan osaaminen
on Malisen mielestä hyvissä kantimis-
sa: maassamme on korkeatasoista tutki-
musta ja kehitystyön tuloksena on synty-
nyt ympäristöystävällisiä materiaaleja ja
tehokkaita teollisuuden prosesseja. Hän
näkee haasteeksi kuitenkin hyvien inno-
vaatioiden kaupallistamisen.
Mitä mieltä Malinen on Cleantech
Finland -brändihankkeesta? Voiko se
auttaa suomalaisen teknologian kaupal-
listamisesta?
– Kaikki aloitteet, jotka lisäävät tun-
nettuutta ja tuovat ihmisiä yhteen, ovat
hyödyllisiä. Tällaisen brändin avulla voi-
daan suojella suomalaisten osaamista, sa-
noo Malinen.
Malinen pitää mahdollisena, että ym-
päristöteknologiasta voi kasvaa Suomen
taloudelle uusi tukijalka. Se edellyttää kui-
tenkin satsauksia koulutukseen ja osaami-
seen. Malinen seuraakin mielenkiinnolla
uuden Aalto-yliopiston toimintaa.
– Se on päämäärätietoinen ja fo-
kusoitu investointi. Odotan, että se tietyl-
lä aikavälillä tuottaa uusia työllistäviä in-
novaatioita.
Malinen pitää tärkeänä, että Suomi
löytää uudet tulevaisuuden Nokiat.
– Suomessa on kallis palkkarakenne,
ja olemme kaukana suurista markkinois-
ta. Suomi ei pärjää kopioimalla vaan itse
innovoimalla ja kaupallistamalla.
Tietotaito suojaan
Heikki Malinen pitää yhtenä kansainvä-
listyvien suomalaisyritysten haasteena
tietotaidon suojelemista.
– Osaamisella ja teknologialla on
suurta kaupallista arvoa. On esimerkke-
jä siitä, että suomalainen tietotaito on va-
lunut käsistä ilman, että kehittäjä on sii-
tä hyötynyt. IPR-oikeuksien suojaaminen
on tärkeää.
Suomi on kuitenkin pieni maa, joka
toimii suurilla markkinoilla. Siksi Mali-
sen mukaan on oltava valmis verkostoi-
tumaan. Hän toteaa, että esimerkiksi Kii-
nassa on hankala toimia ilman paikallista
yhteisyritysjärjestelyä.
– Myös joint venture -hankkeissa on
suojeltava omaa ydinosaamistaan. Ei mi-
nulla ole kultaista sääntöä, miten se teh-
dään, mutta sinisilmäinen ei saa olla, hän
korostaa.
Mikko Taivainen

8 • Kauppapolitiikka • 4/2009
 Kauppa ja ilmasto

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Vihreistä
versoista
symbioosiin?
Kuinka kaupan kysymykset linkittyvät
Kööpenhaminan huippukokouksen tematiikkaan?
Mitä seurauksia kokouksen tuloksilla voisi
olla kansainväliseen kauppaan ja erityisesti
ympäristöteknologiaan?

R
askaan teollisuuden tupruavat tehtaan-
piiput ovat muodostuneet lähes kli-
seeksi ympäristöongelmia ja ilmaston-
muutosta kuvitettaessa. Itse uutisoin-
tia ovat kuitenkin hallinneet luonnontieteet sekä
sosiaaliset ja kehityskysymyksiin liittyvät teemat.
Kauppapoliittiset aiheet ovat jääneet sivuraiteille
– huolimatta kaupan eri osa-alueiden monimut-
kaisista ja laajoista kytkennöistä ympäristöön ja
ilmastoon.
Monenkeskistä kansainvälistä kauppaa ei
heti yhdistäisi huoleen ympäristöasioista. Maail-
man kauppajärjestön WTO:n ja YK:n ympäris-
töohjelman UNEP:in yhteistyönä syntynyt Tra-
de and Climate -raportti kertoo muuta. Raportis-
sa paneudutaan seikkaperäisesti paitsi ympäris-
töalan kauppapoliittisiin instrumentteihin myös
kaupan ja ilmaston monella tapaa yhteen kietou-
tuneeseen suhteeseen. 

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 9

Toisaalta avoimuus kasvattaa kaupan
volyymeja ja siten kasvihuonekaasupääs-
töjä. Toisaalta vapaakauppa voi auttaa il-
maston muutoksen hillitsemistä ja siihen
sopeutumista. Samalla kauppaa avaavan
maan resurssit kohdentuvat tehokkaam-
min. Se myös nostaa elintasoa, mikä ta-
paa johtaa korkeampaan ympäristötietoi-
suuteen ja -vaatimuksiin.
Ilmastopolitiikka on myös
kauppapolitiikkaa
Lähitulevaisuuden suurin ja tärkein foo-
rumi, jolla ympäristöpolitiikoista pääte-
tään, on joulukuinen Kööpenhaminan
huippukokous. Jos hyvin käy, siellä sovi-
taan uusi, laaja ilmastosopimus. Ulkoasi-
ainministeriön kauppa- ja ympäristöky-
symysten erikoisasiantuntija Esa Savolai-
nen korostaa, että huippukokouksella on
vahvat kytkennät kauppapolitiikkaan.
– Mahdollisen uuden sopimuksen
vaikutukset ovat merkittävät koko maa-
ilmantalouteen. Vaikutukset ulot-
”
tuvat taloudelliseen kasvuun, eri
energiamuotojen suhteellisiin
hintoihin, yritysten kansainvä-
liseen kilpailukykyyn. Sopimus
muuttaa tavara-, palvelu- ja in-
vestointivirtoja. Siksi sopimus on
myös kauppapoliittinen tahdonilmaus.
– Tähänastisissa, huippukokousta
alustavissa neuvotteluissa ei kauppapoli-
tiikasta ole juuri keskusteltu. Osittain tä-
mä johtuu siitä, että sen on katsottu huo-
nontavan neuvotteluilmapiiriä, osittain
siitä, että kauppapoliittisten kysymysten
on katsottu kuuluvan sopimuksen kat-
teen ulkopuolelle, Savolainen kertoo.
Suomen ja useiden muidenkin eu-
rooppalaisten maiden delegaatiot ovat
koostuneet lähinnä ympäristö- ja kehi-
tysalan spesialisteista. Kauppapoliittinen
edustus on puuttunut lähes tyystin. Ja
kuitenkin huippukokous koskettaa kaup-
paa laajalti ja syvältä.
10 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Käytännön esimerkkinä voidaan
mainita hiilijalanjäljen määrittelyt ja sil-
le pohjautuvat sertifioinnit, joiden perus-
teella tuotteita lajitellaan enemmän tai
vähemmän ympäristöystävällisiin.
Kauppapoliittinen
edustus
on puuttunut
lähes tyystin.
– Asiantuntijoiden mukaan tieteel-
lisesti pätevää hiilijalanjälkeä mittaavaa
elinkaarilaskuria ei vielä ole. Kauppapo-
liittisesti olisi kuitenkin erittäin tärkeää,
että voitaisiin silti sopia jostain yhdes-
tä mallista, jota kaikki käyttävät. Monen
mallin maailmassa ajaudutaan helpos-
ti kilpalaulantaan. Yhtenä todisteena on
kamppailu metsäsertifikaateista. Niitä on
roppakaupalla, ja Suomen metsäsertifi-
kaatti on alituiseen esimerkiksi ympäris-
töjärjestöjen hampaissa.
Yhteiset ympäristöstandardit ja -pe-
lisäännöt sekä vapaa kauppa kohenta-
vat ympäristöystävällisten teknologioi-
den, tuotteiden ja palvelujen saatavuutta.
Näin energiatehokkuus lisääntyy ja pääs-
töt vähenevät. Tätä tekniikkavaikutusta
pidetään tärkeänä kaupan ympäristöön
vaikuttavista mekanismeista. Viimeisim-
mällä Dohan kierroksella ympäristötuot-
teiden ja palvelujen vapauttaminen onkin
noussut parrasvaloihin.
Valoisa skenaario: vihreä teollinen
vallankumous
Ympäristöystävällinen teknologia on jo
nyt suuri ala, sillä sen arvo on noin 500–
600 miljardia euroa vuodessa. Kasvulu-
kemat ovat olleet viime vuosina 15–20
prosentin luokkaa. Jos Kööpenhaminassa
päästään kattavaan sopimukseen ja alan
kauppa vapautuu laajalti, seurauksena on
Savolaisen mukaan uusi vihreä teollinen
vallankumous.
– Jos sopimus syntyy, osapuolet si-
toutuvat siirtymään kohti uusiutuvia
energiamuotoja. Toisaalta fossiilienergi-
aa ja -tuotantomuotoja tullaan vähentä-
mään, toisaalta hiilen talteenotto- ja va-
rastointiteknologia saattaa nousta siivil-
leen. Joka tapauksessa sopimus luo valta-
van draivin näille aloille ja niihin liittyvil-
le sovelluksille.
– Tehokas vähäpäästöinen teknolo-
gia on jo olemassa, mutta se on nykyisel-
lä hintatasolla kannattamatonta. Päästö-
rajojen pakollisuus tuo kasvihuonekaa-
sutonnin hinnan oikealle tasolle. Tämä
taas ohjaa tuottajat ja kuluttajat vihre-
än teknologian soveltajiksi ja käyttäjiksi.
Hinta on ratkaiseva tekijä. Kaikki seuraa
siitä, ja ilman sitä koko homma jää puu-
hasteluksi. Keskeinen kysymys onkin sit-
ten se, että kuinka monta maata saadaan
mukaan hintamäärittelyn piiriin. OECD-
maat ovat taipumassa mukaan, mutta en-
tä Kiina ja Intia? Savolainen jättää kysy-
myksen ilmaan.
Synkempi skenaario: rajasuojista
kauppasotiin
On täysin mahdollista, että Kööpenhami-
nassa päästään vain osittaiseen sopimuk-
seen. Tämä voi johtaa kauppapoliittisiin
toimenpiteisiin, joille haluttaessa saatai-
siin myös WTO:n siunaus.
– On vaikea kuvitella, että Kööpen-
haminassa allekirjoitettavan sopimuksen
osapuolet kohdistaisivat kauppaan liitty-
viä toimenpiteitä toisiaan vastaan. Sen si-
jaan on hyvinkin mahdollista, että kaup-
patoimenpiteitä kohdistetaan sopimuk-
sen ulkopuolelle jääviä maita vastaan,
jotka saatetaan kokea vapaamatkustajik-
si, Savolainen toteaa.
Näitä toimenpiteitä voisivat olla esi-
merkiksi uudet tariffinimikkeet ja tasoi-
tustullit tuotteille, jotka on tuotettu ilmas-
tosopimuksen vastaisesti. Gatt- ja WTO-

säännöstöjen nojalla näyttäisi myös sil-
tä, että osapuolimaat voisivat säätää sopi-
mukseen kuulumattomissa maissa ener-
giaintensiivisesti tuotetuille tuotteille il-
mastoveroja tai rajoittaa tuontia vedoten
saastuttaviin tuotantomenetelmiin.
”
Prosessi­­­­-
teollisuudella on
paljon cleantech-
osaamista.
Tullit, tariffit ja niiden mahdollista-
mat kauppasodat söisivät kaikkien kau-
pan osapuolien kasvua. Kokonaispääs-
töt puolestaan kasvaisivat, kun tuotanto
vuotaisi löyhemmän sääntelyn maihin.
Cleantech-vienti toki jatkuisi, muttei niin
suurella skaalalla kuin laajan sopimuksen
skenaariossa.
Kattavaan ilmastosopimukseen kan-
nattaa satsata myös Suomen kauppapo-
liittisen edun näkökulmasta.
– Helposti ajatellaan, että talouskriisi
lamaannuttaa kaiken ja työntää ympäris-
töasiat taka-alalle. Kyseessä on kuitenkin
pirteä, nouseva ala, johon panostaminen
kannattaisi juuri nyt. Sopimuksen aikaan-
saaminen virkistäisi alaa entisestään ja toi-
si kaivattua nostetta myös muulle taloudel-
le. Hieman kärjistäen voitaisiin sanoa, et-
tä samalla kertaa päästäisiin eroon sekä ta-
lous- että ilmasto-ongelmista ja parannet-
taisiin kehitysmaiden näkymiä. Win-win-
win -tilanne, Savolainen kiteyttää.
Suomella on myös hyvät asemat ko-
vaan cleantech-kilpailuun lähdettäessä.
– Prosessiteollisuudella on jo pal-
jon cleantech-osaamista. Sertifikaattihä-
märyyksistä huolimatta metsäteollisuus
voi viedä ja viekin maailmalle pait-
”
si energiatehokkuuskonseptejaan,
myös metsien kestävän käytön mal-
lejaan, Savolainen pohtii.
– Tutkimuksen, tuotekehityk-
sen ja innovaation tukea tarvitaan
joka tapauksessa, alan luonne vaa-
tii sitä. Tässä mielessä Elinkeinoelämän
keskusliiton lanseeraama Cleantech Fin-
land -konsepti on hyvä: se tuo hajanaisen
alan toimijoita yhteen ja pyrkii houkut-
telemaan hyville ideoille riskirahoitusta,
Savolainen toteaa.
Syyskuun neuvottelutilanne
Yhdysvalloissa ympäristölainsäädäntö
on ollut viime aikoina voimakkaasti esil-
lä. Waxman-Markey -lakiehdotus hyväk-
syttiin edustajanhuoneen äänestyksessä,
mutta se joutuu vielä syyskuussa senaatin
käsittelyyn. *)
– Lobbaaminen käy kulisseissa yli-
kierroksilla, vaikka terveydenhoitouu-
distus vie poliittisen huomion. Senaatissa
äänestys tulee olemaan hiuskarvan varas-
sa, sillä senaatissa on myös demokraatte-
ja, jotka eivät pidä uudesta laista. Perus-
teluna on huoli amerikkalaisen teollisuu-
den kilpailukyvystä, Savolainen sanoo.
Itse laki antaisi Yhdysvalloille sa-
manlaiset päästösäännöt kuin Euroopan
unionin vastaava direktiivi. Lakiin sisäl-
tyy lisäksi valtuutus, jonka avulla presi-
dentti voi määrätä voimaan rajasuojat,
mikäli Kööpenhaminassa ei päästä Yh-
dysvaltoja tyydyttävään sopimukseen.
Tätä puolestaan Intia vastustaa jyrkäs-
ti. Sen mukaan sopimuksen ulkopuolille
jääviin ei saa kohdistaa rankaisevia kaup-
patoimenpiteitä.
Lobbaaminen
käy kulisseissa
ylikierroksilla.
– Jos Waxman-Markey -esitys tyr-
mätään senaatissa, Yhdysvallat putoaa
käytännössä pois Kööpenhaminasta. Voi
myös olla, että tässä tapauksessa Yhdys-
Kauppa ja ilmasto
vallat pyrkii yhteisymmärrykseen Kiinan
kanssa ohi varsinaisen neuvotteluproses-
sin.
Jos taas esitys menee läpi, Yhdysval-
lat tulee Kööpenhaminaan täydellä höy-
ryllä, eivätkä kehitysmaat voi enää syyt-
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
tää Yhdysvaltoja toimettomuudesta.
Viimeaikaiset kehityskulut eivät kui-
tenkaan lupaa hyvää. Australia, joka on
ollut ilmastoasioissa Yhdysvaltojen skep-
tisen ja vastaanhangoittelevan linjan
myötäilijä, epäonnistui oman kansallisen
ilmastolakiesityksensä läpiviennissä.
Elokuisessa viikon mittaisessa Bon-
nin kokouksessa keskeisten teemojen,
kuten uusien päästörajoitusten ja kehi-
tysmaiden rahoitusavun kohdalla ei juu-
ri edetty. YK:n ilmastosihteeristön johtaja
Yvo de Boer totesi, että epäonnistumisen
riski on erittäin todellinen.
– Jos jatkamme tällä tahdilla, emme
onnistu, hän totesi Reutersille. De Boer
muistutti, että ennen Kööpenhaminaa
on jäljellä vain viisitoista neuvottelupäi-
vää, syyskuussa Bangkokissa ja lokakuus-
sa Barcelonassa.
Savolaisen mielestä toimiva ilmasto-
politiikka onkin osa toimivaa ympäristö-
ja kauppapolitiikkaa, jonka avulla pyri-
tään estämään ilmaston nopea, voimakas
ja hallitsematon lämpeneminen.
Harri Kilpi
*) Kolumnisti Dan Steinbock pohtii
Waxman-Markey -lakiehdotuksen
läpimeno­mahdollisuuksia sivulla 15.
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 11
 Ympäristöteknologia – kierrätys
Romu
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
ei tunne rajoja
Kierrätyspalveluyritys Kuusakoski Oy kerää jätettä
Itämeren, Baltian ja Luoteis-Venäjän alueella ja vie
jalostettuja raaka-aineita ympäri maailmaa.
K
uusakoski on teollinen kierrät-
täjä ja kierrätysmetallien jalosta-
ja ja toimittaja, jonka tärkeimpiä
tuotteita ovat prosessoidut kier-
rätysteräs, ruostumaton teräs, värimetal-
lit ja muovit. Yhtiön päämarkkina-alueet
ovat Eurooppa ja Aasia.
Toimitusjohtaja Timo Kuusakos-
ki kertoo, että metallijätteen jalostami-
nen teollisuuden raaka-aineeksi on yh­
tiön perinteistä liiketoimintaa, mutta vii-
me vuosina vähemmän metallia sisältä-
vän jätteen kuten rakennus- ja purkujät-
teen osuus on kasvanut. Myös palvelulii-
ketoiminta on ollut kasvussa – varsinkin
kotimarkkinoiden ulkopuolella.
Maailmanlaajuisesti yrityksellä on
satakunta toimipistettä, joista 20 sijait-
see Suomessa. Kuusakoski toimii lisäksi
Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa,
Puolassa, Ruotsissa, Englannissa, Kiinas-
12 • Kauppapolitiikka • 4/2009
sa ja Taiwanissa. Yhtiö lopputuotteen eli
jalostetun metallin markkinat ovat täysin
globaalit, ja hinnat määräytyvät kansain-
välisillä markkinoilla.
– Hankinta-alueemme on Suo-
mi, Ruotsi, Baltia, Pohjois-Puola ja Luo-
teis-Venäjä, ja jalostettuja tuotteita toi-
mitamme maailman kasvualueille, Timo
Kuusakoski kertoo.
Kierrätysmateriaali säästää
energiaa
Esimerkiksi induktiouunipohjaiset vali-
mot tai sähköuunipohjaiset tehtaat voi-
vat käyttää 100-prosenttisesti jalostettua
metalliromua tuotteidensa raaka-ainee-
na. Myös malmipohjaiset tehtaat käyttä-
vät 10–30 prosenttia kierrätettyjä raaka-
aineita.
Miksi kierrätysmetallia käytetään?
Onko se taloudellisesti kilpailu­ 
a

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 13
 Ympäristöteknologia – kierrätys
kykyinen vaihtoehto vai jonkinlainen
ekoteko?
– Sekundäärimetalli on tehokkaam-
Kuvat: Kuusakoski ja futureimagebank.com
pi kuin malmipohjainen raaka-aine. Kun
metalli on kerran sulatettu, käytetty ener-
gia on siinä osittain mukana. Energian-
säästö on oleellinen syy käyttää kierrätys-
metallia, sanoo Timo Kuusakoski.
Jotta kierrätysmetallia voidaan käyt-
tää optimaalisesti uudestaan, on sen
koostumus ja puhtausluokitus tiedettävä
tarkasti. Timo Kuusakoski määritteleekin
materiaalien tunnistus- ja erotteluosaa-
misen Kuusakosken ydinosaamiseksi.
Luonnollisesti myös toimitusketjun on
toimittava kansainvälisillä markkinoilla.
Pihalaatat Finlandia-talon marmoriseinästä?
Kuusakoski Oy kierrättää melkein mitä
vaan: metallia, sähkö- ja elektroniikka-
laitteita, renkaita, muovia ja purkujätet-
tä. Tarvittaessa laitetaan vaikka kokonai-
nen rakennus tai teollisuuslaitos kiertoon.
Kysytään asiantuntijalta, miten kierrätet-
täisiin esimerkiksi Finlandia-talo?
Timo Kuusakoski kertoo, että tyypil-
linen projekti alkaa sillä, että asiantunti-
jat menisivät paikan päälle tutkimaan, mi-
tä materiaaleja kohteessa on ja arvioisivat
määrät. Kohde, joka sisältää vähän metal-
lia, on kierrättäjän näkökulmasta vähem-
män arvokas. Arvion perusteella tehtäi-
siin tarjous, joka kattaisi purkutyöt, ma-
teriaalien lajittelun sekä kuljetukset ja va-
rastoinnin.
Perussääntö hinnoittelussa on, että
metallilla on positiivinen arvo. Esimerkiksi
arvokkailla rakenteilla, kuten suurella ku-
parikatolla, voi olla suuri vaikutus tarjouk-
seen. Finlandia-talosta löytyvät metallit siis
jalostettaisiin teollisuuden raaka-aineeksi.
14 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Kasvua ja tehokkuutta maailmalta
Kuusakoski on vienyt alumiiniharkkoja
maailmalle jo 1950-luvulta lähtien. Laa-
jamittaisempi kansainvälistyminen sai al-
Timo Kuusakoski sanoo, että kiviaines
joko kaatopaikataan tai hyödynnetään
uudelleen, esimerkiksi teollisuustontin tai
kaatopaikan pohjustuksessa. Päätös teh-
dään puhtausasteen perusteella. Energia-
jakeet, kuten puiset ovet ja ikkunankar-
mit, haketettaisiin polttovoimalan raaka-
aineeksi.
Miten kuuluisille marmorisille seinä-
laatoille kävisi tässä projektissa? Timo
Kuusakoski kertoo, että kierrätyksessä
priorisoitaisiin uudelleen käyttöä. Second
hand -käytössä niiden arvo olisi todennä-
köisesti korkeampi kuin kivisilppuna. Car-
raran marmorista tehdyt laatat voisivat
löytää uuden kodin vaikkapa yksityisasun-
tojen pihalaattoina.
kunsa 1980-luvulla kasvuhalujen innoit-
tamana.
– Suomen markkinat ovat rajalliset.
Halusimme kasvaa, joten oli mentävä ra-
jojen ulkopuolelle hankkimaan romua ja
tarjoamaan palveluita. Haimme samal-
la tehokkuutta omaan toimintaan, toteaa
Timo Kuusakoski.
Suomalaiset perusluonteenpiirteet,
rehellisyys ja avoimuus, toimivat Timo
Kuusakosken mielestä hyvin kansainvä-
lisillä markkinoilla. Hän toteaa, että pe-
rustavoitteet kannattaa määritellä selke-
ästi ja päätökset viedä määrätietoisesti
eteenpäin. Maailmalla ei myöskään tar-
vitse on yhtään monimutkaisempi kuin
kotimaassa.
– Mitä selkeämmin asiat esittää, sitä
parempi. Vahvasta arvomaamaailmasta
on hyötyä. Kun itse toimii sen mukaisesti,
samaa voi edellyttää vastapuoleltakin. Sil-
loin yhteistyö kehittyy oikeaan suuntaan.
Timo Kuusakoski rohkaisee suoma-
laisia yrityksiä luopumaan turhasta vaati-
mattomuudesta. Omista tuotteista ja pal-
veluista kannattaa kertoa rohkeasti.
– Monesti suomalaisten esitykset
ovat käytännönläheisiä. Muissa maissa
saadaan heppoisimmin perustein oma
tuote tai palvelu myydyksi.
Vke-matkat vievät asiakkaiden
luokse
Timo Kuusakoski näkee suomalaisen
ympäristöteknologian vahvuudeksi käy-
tännönläheiset ratkaisut. Hän uskoo, et-
tä niiden kaupallistaminen on mahdollis-
ta ilman suuria resursseja.
Kierrätyssektorilla Timo Kuusakos-
ken mukaan on potentiaalia muun mu-
assa Yhdysvaltojen ja Venäjän markki-
noilla. Suomessa on kehitetty erottelu- ja
tunnistusosaamista, mutta suuremmis-
sa maissa kierrätys on enemmän broker-
tyyppistä toimintaa, jossa joku taho ostaa
ja myy materiaalia ilman omaa erityis-
osaamista.
Timo Kuusakoski pitää valtiollisia
vienninedistämismatkoja hyvänä keino-
na avata ovia. Ne mahdollistavat laajem-
man asiakaspotentiaalin tapaamisen yh-
dellä kertaa. Suoraa projektikohtaista tu-
kea hän toivoo t&k-hankkeisiin, joissa ke-
hitetään kierrätysratkaisuja ja -palveluita.
Mikko Taivainen

I
n late June, the U.S. House of
Representatives passed the American
Clean Energy and Security Act of
2009 (ACES Act), by a vote of 219 to
212. 
This comprehensive national climate
and energy legislation seeks to establish
an economy-wide, greenhouse gas
(GHG) cap-and-trade system and critical
complementary measures to help address
climate change and build a clean energy
economy. 
In September, several Senate
Committees will address aspects of the
bill, which will likely be combined to
create the Senate counterpart to the ACES
Act.  If the Senate passes this combined
bill, differences between the Senate and
House bills must be reconciled, before the
bill could be sent to President Obama and
signed into law.
The debate was sparked by a critical
clause in the ACES Act. It would impose
tariffs or “border measures” by 2020 on
imports of certain goods from countries,
which are not perceived as doing enough
to reduce their emissions of carbon
dioxide (CO2) and other “greenhouse
gases”.
U.S. Debate
Reportedly, the tariff provision was
included to win over lawmakers from
states with energy-intensive industries.
The idea was to “level the playing
field” for U.S. companies competing with
those elsewhere not bound by emission
caps.
The American Iron and Steel
Institute lobbied hard for the inclusion of
protection measures, but in the end it said
those measures were inadequate.
The U.S. Chamber of Commerce
joined other major business organizations
warning the Senate that the tariff provision
“could trigger a green trade war.”
President Obama has praised the
cap-and-trade legislation but is opposed
to the tariff measure.
International Debate
In Europe, France is pushing its EU
partners to consider carbon tariffs as the
27-member bloc formulates a common
position ahead of the Copenhagen
conference in December. Still, the idea
Avoiding
Green Trade
Friction
Only months before the Copenhagen conference,
the carbon tariff clause in America’s climate change
legislation has sparked concerns worldwide.
has met with opposition from several
quarters in Europe.
The German minister responsible
for climate change issues said developing
countries would see the move as a sign
of Western protectionism – “a new form
of eco-imperialism” – and a violation of
World Trade Organization (WTO) rules.
Meanwhile, a recent report by the
WTO and the UN indicates that such
taxes could in theory be crafted to be
compatible with WTO law. But it would
be hard to prove they were not an illegal
disguised restriction on international
trade, the report added.
Kolumni
Kuva: Antero Aaltonen
India’s environment minister Jairam
Ramesh has made it unambiguously clear
that New Delhi will not agree to binding
emissions targets as part of global climate-
change negotiations.
China has complained about US
plans for a carbon tax on imports from
countries without their own emission
caps, warning it could set off a global
trade war.
Yes to Legislation, No to Tariffs
The effort to design successful climate
policies worldwide holds the potential of
hope for all nations.
It is the tariff provisions that are the
primary problem. They could negatively
impact U.S. relations with key trading
partners and disrupt the global trading
system. They should be removed from the
measure.
Successful legislation that aims
to restrain greenhouse gas emissions
must abide by U.S. international trade
obligations.
It should encourage action by other
major emitting countries.
Dr. Dan Steinbock is Research Director of
International Business at the India, China
and America Institute.
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 15
 Kasvuyritykset
Hyvä
paha
ahneus
Onko ahneus hyvästä vai pahasta, välttämätön vai vältettävä?
E
i ole aivan tavatonta kuulla sa-
nottavan, että ahneus on mark-
kinataloudessa hyve, joka voi-
telee talouden rattaita ja tuottaa
hyvinvointia. Kaikkein selkeimmin väi-
te artikuloidaan Oliver Stonen eloku-
vassa ”Wall Street – rahan ja vallan katu”
(1987), jossa Michael Douglasin näytte-
lemästä Gordon Gekkosta on muodostu-
nut rajoittamattoman ahneuden symboli.
Fiktiiviselle Wall Street -kukko Gek-
kolle ahneus oli yksiselitteisen hyvä asia.
Muunkinlaisia näkemyksiä on asiasta esi-
tetty. Kristillisessä paheiden luokittelussa
ahneus sijoittuu seitsemän kuolemansyn-
nin joukkoon eli on selvästi pahimmas-
ta päästä. Mikä on lopullinen totuus? On-
ko ahneus hyvästä vai pahasta? Kysytään
niiltä, jotka tietävät enemmän ja joilla on
käytännön kokemusta.
16 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Helsingin yliopiston etiikan ja yh-
teiskuntafilosofian professori Timo Ai-
raksisen kanta on selkeä: ahneus on pa-
he ja yksi kohtuuttomuuden alalajeista.
Hän viittaa Suomen tunnetuimpaan fi-
losofiin eli Georg von Wrightiin, joka piti
kohtuullisuutta kaikista hyveistä tärkeim-
pänä.
– Ahneus on kohtuuttomuutta ja hy-
veen puutetta ja siten pahe. Olisi ristirii-
taista väittää, että ahneus olisi talouselä-
mässä hyve. Se, että ahneus voi joissakin
tilanteissa olla hyödyllistä, ei tarkoita, että
ahneus voisi olla hyve, Airaksinen sanoo.
Menestyksen nälkä
Filosofin vastaus ei jättänyt tulkinnan va-
raa. Mitä mieltä on johdon palkkiojärjes-
telmiä laativan Alexander Groupin toi-
mitusjohtaja Yrjö Kopra? 
Kauppapolitiikka • 4/2009 •
17
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages

Palkkatyöhön
vai yrittäjäksi?
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Mikä minusta tulee isona?
Yrittäjä, ajattelee yhä
useampi. Toistaiseksi
suomalaisten kiinnostus
yrittäjyyteen on
kansainvälisessä vertailussa
keskitason alapuolella.
S
uomi on saanut nautiskella
hyvistä sijoituksista kansain-
välisissä kilpailukyky- ja kor-
ruptiovertailuissa. Yrittäjäak-
tiivisuutta mittaavissa tutkimuksissa
sijoitukset eivät ole yhtä mairittelevia.
Ekonomisti Harri Hietala Suo-
men Yrittäjistä sanoo, että suomalais-
ten kiinnostusta yrittäjyyteen on alhai-
sempaa keskitasoa, jos sitä vertaa muihin
teollistuneisiin EU-maihin. Tutkimukset
kertovat, että viime vuosien aikana kiin-
nostus on ollut hienoisessa nousussa.
Suomessa yrittäjien pysyvyys on kes-
kiarvon paremmalla puolella. Kansain-
välisessä GEM-tutkimuksessa yrittäjyys
määritellään pysyväksi, kun se on kestä-
nyt yli 42 kuukautta. Toisaalta alkuvai-
heen yrityksiä on Suomessa keskivertoa
vähemmän.
Hietala on optimisti tulevaisuuden
suhteen, sillä nuoret suhtautuvat yhä po-
sitiivisemmin yrittäjyyteen yhtenä ura-
vaihtoehtona. Palkkatyö ei ole enää yhtä
itsestään selvä valinta kuin tehtaan var-
jossa kasvaneille sukupolville.
– Uusille yrittäjille syntyy tilaa, sillä
yrittäjien ikäjakauma on vinoutuneempi
kuin palkansaajilla. Yrittäjistä 28 prosent-
tia on yli 55-vuotiaita. Palkansaajilla vas-
taava luku on 15 prosenttia, hän toteaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että seuraa­vien
viiden vuoden kuluessa monessa yrityk-
sessä on edessä sukupolvenvaihdos, jol-
loin tarjolla on valmis firma johdetta-
18 • Kauppapolitiikka • 4/2009
vaksi. Mikäli jatkajaa ei löydy ja yrittäjä
laittaa lapun luukulle, niin silloin syntyy
markkinoille tilaa uusille yrityksille.
Rakennemuutos luo tilaa
yritystoiminnalle
Hietala muistuttaa, että suurteollisuus ja
massatuotanto ovat siirtymässä pois Suo-
mesta, mikä on haaste kansantaloudelle.
Hän allekirjoittaa näkemyksen, että tu-
levaisuudessa pienimuotoisella yritys-
toiminnalle on yhä suurempi merkitys
talou­dessa.
– Uskon, että yritysten määrä Suo-
messa jatkaa kasvuaan taantumasta huo-
limatta. Vuonna 2006 maahamme syn-
tyi nettomääräisesti 8 000 uutta yritystä ja
vuonna 2007 vastaavasti 12 000. Vuoden
2008 tilastot eivät ole valmistuneet, mutta
 Tämä pankkiiri on rakentanut op-
tiojärjestelmiä kymmeniin yhtiöi-
hin, joten hänellä on varmasti hyvä käsi-
tys siitä, mikä motivoi ihmistä tekemään
taloudellista tulosta.
– Mitä ahneus on? Onko se halua
saada aina vain enemmän? Jos asia on
näin, niin hallitsevana ominaisuutena ah-
neus on pahasta. Sopivassa mittakaavassa
se on kuitenkin välttämätöntä, jotta me-
nestyneet jatkaisivat edelleen yrittämistä
ja työntekoa, hän sanoo.
Kopra arvelee, että toimiva talous-
järjestelmä edellyttää tässä mielessä ym-
märrettyä ahneutta. Mutta se ei tarkoi-
ta yksin rahan ahnehtimista vaan voi
liittyä myös menestyksen tai tunnus-
tusten tavoitteluun.
Airaksisen mielestä ahneutta
ei tarvita talouden pyörittämiseen.
Hän pitää luontevana, että yritykset
pyrkivät maksimoimaan voittonsa
mutta samanaikaisesti on varmis-
tettava kasvu ja toiminnan jatku-
vuus. Voiton maksimointi yhdistet-
tynä ahneuteen olisi lyhytnäköinen
strategia.
viime vuosi oli melko varmasti voimak-
kaan kasvun vuosi.
Hietala arvioi, että yritystoiminnal-
la on suotuisat mahdollisuudet lisään-
tyä, sillä joillakin aloilla on siirrytty pie-
nempiin toimintayksiköihin. Esimerkik-
si rakennusalalla alihankintaverkostojen
käyttö on lisääntynyt, ja yli 20 prosenttia
työllisistä on yrittäjiä.
Myös uusia markkinoita kuten sosi-
aali- ja terveyspalvelut ovat avattu kilpai-
lulle. Lisäksi moni liike-elämän asiantun-
tija paketoi osaamisensa palveluksi ja myy
sitä yrittäjänä. Vaurastuminen ei ole tälle
porukalle merkittävä motivaatiotekijä.
– Asiantuntijoille tärkein syy perus-
taa oma yritys on, että saa olla oman it-
sensä pomo. Toiseksi tärkein syy on, et-
tä voi määritellä omat työtehtävät, ja kol-
manneksi, että voi ainakin periaatteessa
määritellä työajat. Rikastuminen on vasta
neljännellä sijalla, kertoo Hietala.
MT

– Kaikkein kannattavimmat liike-
toiminnan alat ovat harvinaisten eläin-
ten kauppa sekä ihmis- ja huumekaup-
pa. Näiden harjoittaminen on ahneutta,
mutta harva näille markkinoille menee,
Airaksinen huomauttaa.
Raha ratkaisee
Olipa ahneus ihmistä liikuttava voima tai
ei, löytyy varmasti myös muita yksilöpsy-
kologia piirteitä, jotka rasvaavat talouden
rattaita. Mitä nämä voisivat olla?
– Halu haastaa itsensä ja halu onnis-
tua, vastaa Kopra. Hän kuitenkin muis-
tuttaa, että taloudessa selkein palaute on-
nistumisesta on viime kädessä raha.
Airaksinen korostaa luovuuden ja
innovatiivisuuden merkitystä. Hän ottaa
esimerkiksi Applen, jonka innovatiivisis-
ta ratkaisuista valikoidut asiakkaat ovat
valmiita maksamaan enemmän.
– Ei tarvitse myydä halpaa tavaraa
kovalla hinnalla tyhmille, hän kiteyttää.
Riskinottokyky on Airaksisen mie-
lestä olennaista. On pystyttävä ottamaan
riskejä ja toimimaan järkevästi paineen
alla.
Näkökulma: Gasellitiimi?
1990-luvun alussa Suomi oli hinnoitel-
lut itsensä ulos maailmanmarkkinoilta.
Onko tilanne nyt pahempi: tuotamme-
ko tavaraa, jolla ei ole kysyntää? Tuskin
tilanne niin huono on, mutta maailmal-
ta tulevan kysynnän sektorikohtaiset ja
maantieteelliset muutokset takaavat, et-
tä nyt kaivataan sitä ketteryyttä, joka ai-
nakin seminaareissa on todettu Suomen
vahvuudeksi. Uusia kasvuyrityksiä tarvi-
taan kipeämmin kuin koskaan korvaa-
maan perinteisen teollisuuden viennin
yskähdykset.
Yrityskiihdyttämöt, hautomot ja
muut inkubaattorit, kasvuyrittäjyysstra-
tegiat ja bisnesenkelipalvelut kiertävät
kuin kissa kuumaa puuroa samaa asiaa.
Kuinka motivoida ja kätilöidä lupaavat
yrittäjät hakemaan kasvua? Usein kova-
äänisimmät yleisen tason kasvupatistuk-
set tulevat pitkän ja kapean leivän san-
kareilta eli virkamiehiltä, joiden oma ura-
historia ei viittaa pitkiin riskinottoloik­
kauksiin.
– Vain menestyjät näkyvät liike-elä-
mässä. Tästä syntyy harha, että menesty-
minen olisi helppoa, vaikka suurin osa it-
se asiassa epäonnistuu.
Airaksinen sanoo, että varmin tapa
hävitä on ottaa riskiä ahneudesta. Hän
uskoo hyvien riskinottajien ymmärtävän
välttää ahneutta, sillä ahne ei ota harkit-
tuja riskejä vaan ahmii kaiken.
Ota minkä saat
Airaksinen ei pidä liikkeenjohdon palk-
kioita varsinaisena ahneutena, sillä jokai-
sella on oikeus ottaa se, minkä hän saa.
Vanhan viisauden mukaan viisas ottaa,
kun tyhmä tarjoaa. Kimi Räikkönen olisi
helppo luokitella tyhmäksi, jos hän kiel-
täytyisi 30 miljoonan euron palkkapus-
sista.
– Jos yritysjohtajien sisäpiiri keske-
nään junailee palkkiot pilviin, se on luon-
nollisesti ahneutta.
Kopra painottaa, että osakeyhtiön
tehtävä on tehdä rahaa omistajille. Näin
todetaan laissakin. Siksi hänen mieles-
tään on viisasta antaa työntekijälle pa-
laute työstä rahana niin, että saatu rahan
Mikä yrittäjää motivoi? Rikastumista
ei voi Suomessa ääneen tavoitella. Maa-
ilmanvalloitus tavoitteena kuulostaa sar-
jakuvasankareiden tai sanonko-kenen
päähänpistolta.
Jos joku on Suomesta käsin maail-
man valloittanut, se on Nokian matkapu-
helinyksikkö. Sen entisen lakiasiainjohta-
jan kirja sai keväällä ristiriitaiset arviot.
Mielenkiintoista on kuitenkin sen riveil-
tä heijastuva työn eetos. Syntyy kuva, et-
tei sisyfosmaisten kasvuvaiheen ponnis-
telujen taustalla ollut yksilöiden ahneus,
vaan sitoutuminen yhdessä tekemiseen.
Olisiko tässä sopivan kristillinen kas-
vumotiivi. En minä itse, vaan tiimi. Mikä
olikaan Jukka Hienosen ”cri du coeur”:
etsin voittajatiimiä.
Jari Sinkari
Kirja: Anne-Liisa Palmu-Joronen, Nokia-
vuodet. Mitä johtamisesta voi oppia?
Atena Kustannus, 352 sivua.
Kasvuyritykset
määrä on suhteessa siihen, mitä omista-
jat ovat saaneet.
– Varsin laajasti omistetuissa yhtiöis-
sä raha on omistajille tärkein asia. Mik-
sei raha saisi merkitä johdolle enemmän
kuin muut asiat?
– Optiojärjestelmät ja muut osake-
sidonnaiset järjestelmät jakavat omista-
jan tuottoa myös niille, jotka tekevät vuo-
sia työtä omistajien vaurastuttamiseksi ja
onnistuvat siinä, Kopra tähdentää.
Rikastuminen kiinnostaa
Suomalaiset viihtyvät paremmin toisen
palveluksessa kuin omassa yrityksessä.
Mistä johtuu suomalaisten alhainen kiin-
nostus yrittäjyyteen? Emmekö ole tar-
peeksi ahneita?
Kopran mielestä se on yksi syy, mut-
tei ainoa. Hänen omat motiivinsa yrityk-
sen perustamiseen vuonna 1988 olivat
vapauden ja seikkailun halu.
– Jos menestystä eli asiakkaita ja ra-
haa ei olisi tullut, homma olisi loppunut
lyhyeen, hän muistuttaa.
Kopra uskoo, että rikastuminen si-
nänsä kiinnostaa suomalaisiakin, mutta
mieluummin vähällä työllä ja riskinotol-
la. Aika moni lottoaa joka viikko.
Airaksinen jäljittää syyn suomalais-
ten alhaiseen yrittäjäintoon hyvinvoin-
tivaltioon ja sen koulutusjärjestelmään.
Siellä kamppailua käyvät varsinainen
opetussuunnitelma ja piilo-opetussuun-
nitelma.
– Yrittäjäkasvatuksen avulla Suo-
meen pyritään saamaan lisää yrittäjiä. Sa-
manaikaisesti piilokasvatus toimii päin-
vastoin.
Tällä Airaksinen tarkoittaa sitä, että
lapsia opetetaan epäsuorasti välttämään
riskin ottamista. Hyvinvointivaltio pitää
niin hyvää huolta omistaan, ettei siihen
ole tarvetta. Lisäksi kaikki voiton tavoit-
telu leimataan helposti ahneudeksi.
– Voisi kuvitella, että hyvinvointi-
valtiossa on hyvä ottaa riskiä, kun turva-
verkot ovat kunnossa. Mikäli turvaverkot
puuttuvat, voisi ajatella, ettei uskalleta ot-
taa riskiä. Tällöin on kuitenkin pakko ot-
taa riskejä. Tätä dynamiikkaa on vaikea
ymmärtää, Airaksinen arvioi.
Mikko Taivainen
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 19
 Vientiyrityksiä

Suomi vie
Biopolttoainetta, katalysaattoreita, kaatopaikkajyriä,
jätteenrepijöitä, projektirakentamista sekä öljy- ja kaasupolttimia.
Suomalaisella ympäristöteknologian osaamisella on monet
kasvot. Kauppapolitiikka-lehti esittelee viisi yritystä, jotka vievät
suomalaista osaamista maailmalle.

St1 Biofuels
St1 Biofuels Oy:n jätteestä etanolia -innovaatio hyödyntää jät-
teessä olevan energian. Yhtiö tuottaa paikallisesti elintarviketeol-
lisuuden jätteistä ja sivuvirroista liikenteen biopolttoainetta.
Etanolix®-konsepti yhdistää paikallisen biopolttoainetuo-
tannon, uusiutuvan energian ja jätteiden hyötykäytön merkittä-
väksi keinoksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.
St1 on tuonut keväällä markkinoille kehittämänsä Refuel
RE85-polttonesteen, jonka biojätteestä valmistetun etanolin
osuus vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 80
prosenttia.
Seuraava laitostyyppi on vuonna 2010 avattava BionolixTM-
laitos, joka hyödyntää raaka-aineenaan kotitalouksien ja kaupan
erilliskerättyä biojätettä.
St1 Biofuels Oy on St1 Oy:n vuonna 2006 perustettu tytär-
yhtiö. Yhtiö kehittää ja kaupallistaa ympäristöä säästäviä ener-
giaratkaisuja.

Ecocat
Ecocat on kansainvälinen ympäristöalan konserni ja yksi alan
johtavista metallisten pakokaasukatalysaattoreiden valmistajista.
Kasvava huoli ilmaston tilasta ja moottoreiden kiristyvät
päästövaatimukset luovat katalysaattoreita valmistavalle Eco-
catin liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Katalysaattori on
korkean teknologian tuote, jossa yhdistyvät metalliteknologia ja
kemian prosessien hallinta.
Suomessa toimivan tuotekehityksen ansiosta syntyy jatku-
vasti uusia katalysaattorimalleja kansainvälisille markkinoille
erilaisiin käyttökohteisiin kuten henkilöautoihin, teollisuuteen,
raskaisiin ajoneuvoihin, moottoripyöriin sekä pienkoneisiin.

20 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Oilon-Yhtiöt
Oilon on merkittävän maailmanlaajuisen aa ja pellettejä. Teollisuudessa Oi-
markkina-aseman saavuttanut ympäris- lonin polttimia käytetään ener-
tö- ja energiatekniikka-alan yritys. Lah- giatuotannon lisäksi prosessien

Kuvat: Yritysten omat kuvapankit

dessa vuonna 1961 perustettu perheyhtiö
valmistaa öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolt-
timia voimalaitoksiin, teollisuusproses-
seihin, alue- ja kaukolämpölaitoksiin se-
kä laivakäyttöön. Omakotitalojen ja suu-
rempien kiinteistöjen lämmitykseen yh-
tiö valmistaa ja markkinoi lisäksi lämpö-
pumppuja ja aurinkolämpökeräimiä.
Suuri osa Oilonin tuotteista pystyy
käyttämään polttoaineenaan uusiutuvia
energialähteitä, kuten bioöljyä, biokaa-
sua, maa- ja ilmalämpöä, aurinkoenergi-
sivutuotteina syntyvien nesteiden
ja kaasujen hävittämisessä.
Erityisesti kiinteistöjen ja
kotitalouksien lämmitysjärjestel-
miin keskittynyt Oilon Home Oy
markkinoi ympäristöystävällis-
tä hybridiratkaisua, jossa kodin
lämmitys toteutetaan yhdistä-
mällä eri energiamuotoja. Hybriditalos-
sa päälämmönlähde lämmittää taloa vain pumpulla ja kesäisin käyttöveden läm-
kovimmilla pakkasilla, keväällä ja syksyl- pöenergia tuotetaan aurinkolämpöke-
lä lämmitys hoidetaan ilma-vesilämpö- räimillä.

Lemcon
Lemcon Oy on kansainvälinen projekti-
rakentaja. Liiketoiminnasta yli puolet on
Suomen ulkopuolella Euroopassa, Aasias-
sa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Ympä-
ristön suojelua tukeva rakentaminen on
yksi yhtiön vahvuusalueista.
Lemconin suomalaisella projektijoh-
to-osaamisella on rakennettu muun mu-
assa jätevedenpuhdistamoita Kiinassa,
Egyptissä ja Baltian maissa. Kotimaas-
sa mm. Äänekosken biovoimalan ra-
kentamisen ja laitetoimitusten projek-
tinjohto on Lemconin työtä.
Yhtiön liikevaihto oli vuonna
2008 noin 300 miljoonaa euroa, ja sen
palveluksessa on noin 700 henkilöä
Suomessa ja ulkomailla.

Tana
Jyväskylässä pääpaikkaansa pitävä Tana Oy on innova-
tiivinen ja korkeatasoinen vientipainotteinen ympäris-
töteknologiayritys, joka valmistaa mekaaniseen jätteen-
käsittelyyn kaatopaikkajyriä sekä jätemateriaalin kier-
rätyksessä tarvittavia hidaskäyntisiä jätteenrepijöitä.
Tanan jakeluverkosto kattaa yli 40 maata neljällä man-
tereella. Jyrien päämarkkinat ovat Australia ja Itä-Eu-
rooppa, repijöiden Länsi-Eurooppa.
Laitteiden modulaarinen rakenne takaa nopean ja
helpon huollettavuuden, joka edesauttaa työturvalli-
suutta ja lisää laitteen käytettävyyttä sekä helpottaa ja-
keluverkoston huoltopalveluita. Uusimmilla teknologi-
silla innovaatioilla, kuten koneiden langattomalla Pro
Track -etävalvontajärjestelmällä tarjotaan asiakkail-
le mahdollisuus laitteiden entistäkin kustannustehok-
kaampaan käyttöön.

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 21
 Cleantech-rahoitus
Puhtaasta
teknologiasta
puhdasta rahaa
Cleantechin ympärillä riittää kirkasotsaisia visioita ja mietintöjä,
korkealentoisia strategioita ja utopioita. Kuinka hommat hoituvat
talouden, rahan ja konkretian tasolla, sen kertoo pääomasijoitusyhtiö
Eqvitec Partnersin sijoitusjohtaja Jarkko Penttilä.
E
nsin lienee paikallaan määritellä, mistä puhutaan.
Cleantechiä on monen lähtöön, mutta varsinaisena
toimialana sitä ei voida pitää. Kyse on pikemminkin
lähestymistavasta.
– Vihreitä tuotteita, teknologioita ja konsepteja voidaan
soveltaa useille eri aloille, kuten energian varastointiin ja ja-
keluun, raaka-aineiden käytön tehokkuuteen, ilman, veden
ja saasteiden puhdistukseen, logistiikkaan, tietohallintoon,
edullisiin kulutustuotteisiin ja kierrätykseen. Parhaimmil-
laan cleantechissä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö
yhdistyvät elinkelpoiseen bisnekseen, Jarkko Penttilä mää-
rittelee. Hän on pääomasijoitusyhtiö Eqvitec Partnersin sijoi-
tusjohtaja.
Cleantech-ajattelussa ei yritetä ajaa käärmettä pyssyyn.
Uusille puhtaille toimintatavoille ja -teknologioille löytyy lu-
kuisia makrotason draivereita, jotka luovat liiketoiminnalle
tervettä perustaa.
– Juuri nyt taloudellisuus ja tehokkuus ovat cleantechin
keskeisiä ajureita. Toisin sanoen, pohditaan sitä, kuinka pro-
sesseihin panostetuista resursseista saadaan mahdollisimman
22 • Kauppapolitiikka • 4/2009
tehokkaasti kaikki irti ilman hukkatuotteita. Muita relevantteja
megatrendejä ovat BRIC-maiden kasvu ja siitä seuraava jatku-
va energian kysynnän ja tehokkuuden kasvu. Ilmasto- ja mui-
den ympäristöteemojen ovat vakiintuneet poliittiselle agen-
dalle ja lainsäädäntöön ja luovat sitä kautta nostetta cleantech-
alalle, Penttilä kertoo.
– Myös huoli energiahuollosta ja energiaomavaraisuu-
desta tuntuu kasvavan ja ohjaa ajattelua ja rahaa paitsi fos-
siilisten polttoaineiden tehokkaampaan käyttöön myös puh-
taampiin, esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin ja -tek-
nologioihin. Eqvitecillä näitä teemoja on seurattu jo vuositu-
hannen vaihteesta. Nyt ne tuntuvat olevan jo kuin selkäyti-
messä.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan nämä tekijät ovat pi-
täneet yllä cleantech-firmojen härkämarkkinaa.
– Vielä 2000-luvun alussa pääomasijoittaminen tälle alal-
le oli melko olematonta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa monet
pääomasijoittajat, maantieteellisestä alueesta riippuen, sijoit-
tavat noin 10–15 prosenttia rahastoistaan puhtaan teknolo-
gian yhtiöihin, Penttilä toteaa
 Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Cleantech Groupin selvityksen mukaan vuodesta 2002 vuo-
teen 2008 ala kasvoi keskimäärin 46 prosenttia vuodessa ja huip-
puvuonna 2008 alalle tehtiin 8,4 miljardin dollarin arvosta inves-
tointeja. Buumialojen tyyliin myös ylilyöntejä tapahtui.
– Vielä viime vuonna sijoitukset aurinkopaneeleihin var-
sinkin Kaliforniassa saattoivat olla 40 prosenttia koko clean-
tech-allokaatiosta, eli vahvasti ylipainotettu. Kun kor­kealle
ruuvattuja odotuksia ja lupauksia ei ole kyetty täyttämään,
kupla on tämän teknologian kohdalla pihissyt jo paljon pie-
nemmäksi, Penttilä kertoo.
Matkan varrella on myös opittu yhtä ja toista alan omi-
naispiirteistä.
– Otetaan esimerkiksi hajautettu energiantuotanto. Se lin-
kittyy lainsäädäntöön, takaisinkytkentäverkkoon, tariffeihin ja
niin edelleen. Tuotantoketjuun liittyy paljon enemmän vasta
hahmottuvassa olevia tekijöitä kuin vaikkapa mobiiliteknolo-
gioihin, softabisneksiin tai telekommunikaatioon, jotka ovat jo
kypsempiä aloja. Lisäksi monet alan hankkeet ovat niin suuri-
kokoisia, että ne eivät aina sovi pääomasijoittajalle, joka etsii
pieniä ja lupaavia kasvunsa alussa olevia yrityksiä. 

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 23
 Lamakaan ei tunnu vaikuttaneen
cleantechin nousu-uraan.
– Viime vuoden loppu ja vuoden
2009 ensimmäiset kvartaalit toivat ra-
jun laskun myös cleantech-investointei-
hin. Toisaalta laskeneetkin luvut ovat silti
vuosien 2005–2006 tasoilla, ja ala kasvaa
edelleen, vaikka huomattavasti hitaam-
min kuin buumin hurjimpina vuosina.
Lama on kiistatta kiristänyt taloudel-
lista tilannetta, mutta on osaltaan luonut
kysyntää esimerkiksi energian käytön ja
prosessien tehokkuutta lisääville ratkai-
suille. Kova konkretia, kuten kustannus-
säästöjen tarve ohjaa dollareita ja euroja
alalle juuri nyt.
– Pääomasijoittajan näkökulmas-
ta mielenkiintoisimmalta näyttävätkin
ne yritykset ja liiketoimintasuunnitel-
mat, joissa on selkeästi kvantifioitavat ja
todennettavat asiakasedut. Ja mitä nope-
ammin ne voidaan toteuttaa ja konkre-
tisoida, sitä parempi. Prosessien hukka-
energia, joka otetaan talteen ja uusiokäyt-
töön, on hyvä esimerkki tällaisesta tekno-
logiasta.
Suomi hyvissä asemissa
Cleantechissä pärjääminen vaatii korkea-
laatuisia teollisia perinteitä sekä maail-
manluokan osaamista. Lisäksi tarvitaan
taloudellinen ja innovatiivinen ekosys-
teemi, jossa toimii niin etabloituneita iso-
ja yrityksiä kuin start-up-yrityksiäkin.
Näillä eväillä pystytään Penttilän mukaan
globaalissakin kilpailussa pärjäämään.
Suomen asema on tässä suhteessa hyvä.
”
Kova konkretia
ohjaa euroja alalle
juuri nyt.
– Eqvitec on ollut mukana rahoitta-
massa muun muassa suomalaisia yrityk-
siä, jotka ovat erikoistuneet katalysaatto-
ritekniikkaan, difraktiiviseen optiikkaan
ja tietoverkkosuunnitteluun. Jos katsoo
telekommunikaatioalaa, verkonhallinnan
tehokkuutta nostavissa teknologioissa
löytyy suomalaisia onnistumisia. Samoin
sähkön tuotannossa ja jakelussa. Jos näi-
tä kahta toimialaa ajattelee yhdessä, esi-
merkiksi smart grid managementin vii-
24 • Kauppapolitiikka • 4/2009
tekehyksessä, kehitys- ja kasvupotentiaa-
lia löytyy Suomesta varsin paljon, Pentti-
lä linjaa.
– Suomen perusosaaminen ja koulu-
tus ovat vahvalla pohjalla. Esimerkkeinä
voidaan mainita teknilliset korkeakoulut
ja vaikkapa VTT:n ja Tekesin tekemä työ.
Jos katsotaan globaalien tai OECD-ver-
rokkiemme panostuksia tutkimukseen
ja tuotekehitykseen, Suomi menee niistä
ohitse, kärkipaikalle.
Silti on vielä parantamisen varaa.
Kovat, parhaan ydinosaamisen alueet tu-
lisi tunnistaa vielä nykyistä tehokkaam-
min, minkä jälkeen näitä aloja voitaisiin
mahdollisesti tukea lainsäädännölläkin.
– Esimerkiksi Saksassa uusiutuvil-
le energiamuodoille on luotu kannattava
ympäristö syöttötariffeilla ja takaisinkyt-
kennöillä. Ideana on, että saadaan ensin
kotimarkkinat toimimaan sujuvasti uu-
silla pioneeriteknologioilla. Tämän jäl-
keen kansainvälistyminen käy helpom-
min, kun voidaan osoittaa, että ”lasten-
taudit” on jo ratkottu kotimaisilla mark-
kinoilla.
Säätelyllä tarjotaan kuitenkin vain
peruspuitteet, markkinoiden tulee huo-
lehtia muusta kehityksestä myös clean-
techin kohdalla.
– Suora tukipolitiikka ei pitemmän
päälle toimi. Ylhäältä käsin on niin vai-
kea määrittää sitä, mihin pitäisi keskittyä
ja mihin panostaa ja niin edelleen. Se ta-
pahtuu vain ja ainoastaan varsinaisten te-
kijöiden, tuottajien ja osaamisen kautta.
Eqvitec on jäsenenä Cleantech Scan-
dinavia -verkostossa, johon kuuluu usei-
ta pohjoimaisia cleantech-alaan erikois-
tuneita sijoitusyhtiöitä. Muita suomalai-
sia tahoja verkostossa ovat Fortum, Kro-
gerus, Lahti Science and Business Park,
Sitra, Stora Enso NBC ja VNT Manage-
ment.
Suomalainen puhtaan teknologian
osaaminen on tullut Eqvitecille tunne-
tuksi tämän verkoston sekä muutamien
suomalaisten instituutioiden, kuten Lah-
den tiede- ja liiketoimintapuiston kautta.
– Toiminta-alueemme on kattanut
kaikki pohjoismaat. Näin olemme pääs-
seet sijoittamaan myös Ruotsin, Norjan
ja Tanskan lupaaviin yrityksiin. Cleantech
Finland on konseptina tuttu ja pidän sitä
erinomaisena. Sen avulla voidaan nostaa
alan profiilia sekä päättäjien ja sijoittaji-
en että laajemman yleisön tietoisuudessa.­
­ olemmissa, sekä suomalaisessa et-
M
tä skandinaavisessa verkostossa toteutuu
erilaisten ja -kokoisten toimijoiden yh-
teensaattaminen ja cleantech-alan ekosys-
teemin ylläpito, Penttilä hahmottelee.
Verkostoissa yhteisistä asioista pääs-
tään keskustelemaan samanhenkisten
kanssa.
– Suomi ja Pohjoismaat muodosta-
vat loppujen lopuksi suhteellisen pienen
markkina-alueen, jossa on hyödyllistä ja
myös helppoa jakaa tietoa, etsiä parhai-
ta toimintatapoja ja verkostoitua. Toimi-
vana sovelluksena voi mainita Cleantech
Scandinavian keräämän tietokannan, jos-
sa on jo toista sataa alan yritystä. Jokai-
sesta yrityksestä on pieni teaseri sekä tar-
koista rahoitustarpeista kertova suojattu
verkkotila, jota sijoittajat pääsevät selaa-
maan omalta päätteeltään. Avoimuus on
kaiken a ja o.

”
menen, sadan miljoonan euron luokkaan.
Näistä promootiotarinoita pitäisi rakentaa
Cleantech pääomasijoittajan
Cleantech syynissä
ei voi olla Tavallisesta ICT- ja ohjelmistoaloihin si-
itsetarkoitus. joittavasta riskisijoitusyhtiöstä poike-
ten Eqvitec on alusta alkaen painotta-
nut ICT:n lisäksi ympäristö- ja energia­
teollisuuden yrityksiä. Cleantech-buu-
min myötä näiden sektorien välille on al-
kanut myös syntyä tuottavia synergioi-
ta. Vaikka yleisesti ottaen on tärkeää, että
megatrendit osoittavat oikeaan suuntaa,
se ei yksinään riitä.
– Toisaalta tiukentunut lainsäädän-
tö on tukenut esimerkiksi katalysaatto-
rien tuotantoa, jota Eqviteckin on ol-
lut rahoittamassa. Toisaalta mitään liike-
toimintaa ei saisi rakentaa tukiaisten va-
raan. Bisneksen pitäisi olla niin terveellä
pohjalla, että homma toimii itsenäisesti,
Penttilä huomauttaa.
Cleantech ei siis voi olla itsetarkoi-
tus. Sijoittajan näkökulmasta katsottu-
na yrityksellä pitää olla merkittävät kas-
vuedellytykset, olipa kyse mistä alasta ta-
Menestystarinoita kannattaa myös hansa.
mainostaa mahdollisimman kovalla ää- – Kasvun mahdollistaa puolestaan
nellä. se, että markkinamahdollisuus on ole-
– Esimerkiksi vantaalainen tuuli- massa ja että pääomituksen ajoitus on
voimalan komponentteja valmistava The kohdallaan. Pienet start-upit eivät itse
Switch on nostanut liikevaihtoaan paris- pysty markkinoita luomaan, vaan mark-
sa vuodessa alle miljoonasta viidenkym- kinoiden on kyettävä imemään yritys
Cleantech Eqvitecin omassa salkussa
Cleantech-yhtiöistä salkussamme on tällä hetkellä norjalainen VIZ. Se tekee energian
kaupankäynti- ja riskinhallintaohjelmistoja. Kaksi megatrendiä – ICT ja energia –
yhdistyvät siinä mielenkiintoisella tavalla, Jukka Penttilä mainitsee.
Suomalainen Ecocat, joka tekee katalysaattoreita, löytyy salkusta myös. Lisäksi
mukana on diffraktiivisen optiikan alan Modilis Oy. Sen tuottamien valojohteiden
avulla esimerkiksi matkapuhelinnäytön tai katuvalon energiankulutus tippuu murto-
osaan aiemmasta.
Ruotsalainen Norstel, joka tekee piikarbidipohjaisia puolijohteita, sekä suomalainen
energiatehokkaita teholähdenratkaisuja toimittava Powernet ovat niin ikään Eqvitecin
sijoituskohteena.
Yhtiön salkun neljästäkymmenestä firmasta noin 10–15 prosenttia voidaan
määritellä cleantech-toimijoiksi.
Lisätietoja:
www.eqvitec.com
www.ecocat.com (ks myös s. 20–21)
www.modilis.com
www.powernet.fi
Cleantech-rahoitus
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
mukaan. Lisäksi suosimme liiketoimin-
tamalleja ja tuotteita, jotka ovat skaalau­
tuvia. Toisin sanoen, firmalla on jokin
kestävä kilpailuetu, kuten merkittävä in-
novaatio tai teknologia, joka tuottaa kas-
vua nopealla tahdilla seuraavaan vaihee-
seen, jossa me teemme exitin ja omista-
ja vaihtuu.
– Vahva johtotiimi, joka kykenee
viemään yrityksen kasvuun, on yksi tär-
keimpiä kriteerejä meille. Johdon kanssa
pääomasijoittaja työskentelee eniten, pyr-
kii tuomaan verkostojensa hyödyn yri-
tykselle ja hoitaa tarvittaessa johtotiimin
vahvistamiset, Penttilä kertoo
Edessä puhtaampi tulevaisuus?
Tulevaisuudessa riittää haasteita, mutta
myös mahdollisuuksia.
– Vaikka jotkut ovat sitä mieltä, et-
tä suhdannepohja on jo ohitettu, reaa-
litaloudessa ongelmia riittää. Toisaal-
ta, mikäli ilmastoneuvottelut eivät aivan
täydellisesti pysähdy, voidaan sitä kautta
saada merkittävääkin tukea puhtaan tek-
nologian yrityksille. Pienillä mailla ei ole
juuri sanavaltaa itse neuvotteluissa. Siksi
Suomessakin tulisi panostaa jo olemas-
sa olevaan korkeatasoiseen osaamiseen
ja teknologiaan sekä varmistaa, että näillä
aloilla pysytään vastaisuudessakin maail-
man huipputasolla.
Teknis-taloudellisena kokonaisuute-
na cleantech on tullut jäädäkseen.
– Omat rohkaisevat kokemukset,
puhtaan teknologian buumi ja megatren-
dit osoittavat siihen suuntaan, että ala on
kasvamaan päin, Penttilä korostaa.
Harri Kilpi
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 25
 Cleantech Finland

Uusi
vientivaltti?
Sitran kehittämä, EK:n omistama, Finpron toiminnallistama, UM:n
tukema. Mikä se on? Cleantech Finland -brändillä vahvistetaan
suomalaisen ympäristöteknologian houkuttelevuutta.

S
anttu Hulkkonen Finprosta sa-
noo, että kyseessä on ikkuna suo-
malaiseen osaamiseen. Hän toi-
mii käytännön koordinaattorina
brändin rakentamisessa. Tavoitteena on
auttaa suomalaisyrityksiä haukkaamaan
isompi siivu maailmalla nopeasti kasva-
vasta sektorista.
Sisältö tulee huippuyritysten muka-
naolosta ja niiden teoista. Pienemmät pe-
lurit saavat sateenvarjon, joka tuo uskot-
tavuutta. Isot yritykset profiloituvat ym-
päristöalan edelläkävijöiksi. Erityises-
ti korostetaan suomalaisten ratkaisukes-
keistä toimintaa.
Pääkohderyhmänä ovat suomalais-
ten yritysten asiakkaat ulkomailla. Viestiä
suunnataan myös sijoittajille. Niitä havi-
tellaan satsaamaan ympäristöteknologia-
alalla toimiviin suomalaisiin start-up- ja
kasvuyrityksiin
Brändin houkuttelevuuden ensim-
mäinen mittari on se, ostavatko sekto-
rin suomalaisyritykset itse sen lisäarvon.
Hulkkonen kertoo, että mukaan on kut-
suttu sata ykkösrivin suomalaisyritystä.
Tällä hetkellä niitä on mukana noin kol-
mannes. Sitä voi pitää kohtuullisena saa-
CLEANTECH
FINLAND
vutuksena, sillä toiminta alkoi vasta vajaa
vuosi sitten.
Brändin jäsenmaksu on porrastettu
yrityksen koon mukaan. Avajaisvuonna
peritään mikroyritykseltä 500, pk-yrityk-
seltä 1 000 ja isolta yritykseltä 3 000 eu-
roa. Ensi vuonna summat kaksinkertais-
tetaan, kun toiminta pyörähtää kunnol-
la käyntiin.
Kuinka brändin onnistumista
mitataan?
Hulkkosen mukaan brändin onnistumis-
ta arvioidaan kolmella tasolla. Katsotaan,
kuinka se vaikuttaa yrityksen liikevaih-
toon, miten yksittäiset markkinointita-
pahtumat onnistuvat sekä arvioidaan sen
näkyvyyttä mediassa.
Bränditavoitteet kytkeytyvät laajem-
paan kansalliseen päämäärään. Ympäris-
töteknologiasektorin halutaan kasvavan
meillä puolet nopeammin kuin maail-
malla keskimäärin. Globaali kakku koho-
aa noin kymmenellä prosentilla vuodes-
sa. Suomessa sen halutaan turpoavan 15
prosentin vauhtia. Tämä tarkoittaisi ko-
timaiselle kakulle toista kerrosta viides-
sä vuodessa.
Cleantech-sektoria on vaikea määri-
tellä. Melkein mikä tahansa toiminta, jo-
ka vähentää ympäristökuormitusta, voi-
daan lukea sen piiriin.
Entä suomalaisuus, kuinka se on
määritelty? Voisiko esimerkiksi venäläi-
nen yritys tulla brändin piiriin, jos sillä
on riittävästi toimintaa Suomessa?

26 • Kauppapolitiikka • 4/2009
 – Yrityksen toiminnassa täytyy olla
suomalainen intressi, Hulkkonen vastaa.
Brändillä on johtoryhmä, joka käytän-
nössä tekee sen arvottamista. Siihen kuu-
luu muun muassa asiantuntijoita EK:sta,
Finprosta, Outotecistä ja Lahden tiede-
ja yrityspuistosta, joka johtaa kansallista
ympäristöklusteria. Puheenjohtajana toi-
mii EK:n Jukka Koivisto.
Santtu Hulkkonen koordinoi Cleantech
Finland -brändin rakentamista.
todennäköisimmin ovat ulkomaankaup-
pa- ja kehitysministerin tai muiden kor-
kean tason vienninedistäjien matkakoh-
teina vielä tämän hallituskauden aikana.
– Pääpaino on, mainittuja matka-

VKE-synergiat kaakkoon
Cleantech Finland -brändi on tuonut lisää
tuulta myös VKE-organisaatioiden pur-
jeisiin. Ulkoasiainministeriö, EK ja brän-
diä markkinoiva Finpro ovat olleet tiiviis-
sä yhteistyössä suomalaisen cleantechin
edistämisessä vuoden alusta saakka.
– Brändin sisällön ra-
Kuva: Finpro
suunnitelmia mukaillen, latinalaisessa
Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aa-
siassa. Toimeksianto otettiin innostunee-
na vastaan, ehkä siksi, että ala on uusi ja
Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla
erittäin ajankohtainen. Tämä näkyi myös
siinä, että useimmista kohdemaista löy-
tyi cleantech-kiinnostusta, -aloitteita ja
suunnitelmia, joiden luoma kysyntä voi

”
kentamiseen ja kehittämi-
seen on osallistuttu myös
ulkoministeriössä, kertoo
ulkoasianneuvos, UM:n
VKE-koordinaattori Manu
Useimmista
Virtamo markkinoillepää- kohdemaista
syasioiden yksiköstä. löytyi cleantech-
– Kun kartoitimme kiinnostusta.
brändin sisältöä ja merki-
tystä Suomelle, havaitsim-
me, että eri maiden cleantech-odotuksi-
en ja -tarpeiden vertaaminen ja suhteut-
taminen Suomen tarjontaan oli keskeisen
tärkeää. UM:n osalta näiden tarpeiden
selvittämisen tärkeys on tullut esille voi-
makkaimmin VKE-matkojen yhteydes-
sä. Maakohtaisiin cleantech-teemoihin
kannattaa perehtyä pintaa syvemmältä jo
etukäteen, jolloin osaamisemme markki-
nointi maailmalla luistaa paremmin.
Virtamo toteaa, että tämän takia ul-
koministeriö käynnisti viime kesänä
cleantech-tarvekartoituksen, jossa valit-
tuja edustustoja pyydettiin selvittämään
asemamaastaan seuraavat seikat: nyky-
tila maan ympäristöteknologiasektorilla,
valtion kehittämishankkeet ja pidemmän
aikavälin suunnitelmat kyseisellä sekto-
rilla, elinkeinoelämän kiinnostus sekto-
rin hankkeita kohtaan ja mahdolliset laa-
jentumisaikeet, arvioitu kiinnostus ja tar-
ve cleantechiä kohtaan sekä mahdolliset
alan kauppaa ja investointeja koskevat es-
teet.
Esillä myös ministerimatkoilla
Selvitystoimeksiannon sai viitisentoista
edustustoa, joiden kattamat asemamaat
auttaa suomalaisten yritysten vientipon-
nisteluja, painottaa
Virtamo.
Selvitys
vain osa kokonais-
hanketta, joka on
oppikirjaesimerk-
ki eri VKE-toimi-
joiden työnjaosta ja
yhteistyöstä.
– Edustustojen tuottamista rapor-
teista tehdään yhteenveto kauppapoliitti-
sella osastolla. Sen jälkeen vastauksia on
tarkoitus työstää Finpron ja EK:n kanssa
ja pohtia, mitä Suomen yrityskentällä oli-
si tarjota selvityksessä esiin tulleisiin tar-
peisiin ja kysyntään vastaamiseksi. Mu-
kana on lisäksi Lahden tiede- ja yritys-
puisto, joka on cleantech-osaamiskeskus
ja alan johtaja Suomessa. Myös he ovat
tehneet kartoituksia puhtaan teknologian
vientinäkymistä, erityisesti latinalaisen
Amerikan suunnalla.
– Näitä, sekä Finpron jo aikaisem-
min tuottamia selvityksiä on UM puoles-
taan hyödyntänyt ja täydentänyt omassa
kartoituksessaan. Edustustoverkon pal-
veluja on lisäksi tarkoitus käyttää Clean-
tech Finland -brändin lanseeraustilai-
suuksissa. Hanke tuo siis yhteen jou-
kon VKE-toimijoita ja mahdollistaa laa-
jan operaation hallinnan, Virtamo huo-
mauttaa.
Yrityksille suunnattu seminaari
suunnitteilla
Lähes kaikilta edustustoilta on saatu vas-
taukset. Tästä eteenpäin työ etenee Fin-
on
pron ja EK:n kanssa tiimityönä. Mutta
muutakin on suunnitteilla.
– Lahden tiede- ja yrityspuisto jär-
jestää Suomeen akkreditoiduille suurlä-
hettiläille ja kaupallisille neuvoksille ta-
pahtuman, jossa esitellään Suomen il-
mastopolitiikkaa ja cleantech-osaamista.
Marraskuun alkuun sijoittuva tapahtuma
on juuri sopivasti Kööpenhaminan huip-
pukokouksen alla. UM on mukana järjes-
telyissä yhdessä Finpron ja EK:n kanssa.
– Myös tämän syksyn VKE-semi-
naarin teemaksi on ajateltu cleantechiä.
Edustustoissa tehty tarvekartoitus ja siitä
tehdyt yhteenvedot antavat hyvän pohjan
aiheen käsittelylle. Mukaan tulee tuttuun
tapaan myös yritysedustusta cleantech-
alalta. Seminaari järjestetään marraskuun
loppupuolella, jolloin se jatkaa sujuvas-
ti siitä, mihin Lahdessa jäätiin, tosin hie-
man erilaisella yleisöllä ja kohderyhmillä.
Myös tätä tapahtumaa hoidetaan samalla
VKE-porukalla, Virtamo kertoo.
Jari Sinkari, Harri Kilpi

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 27
 Arvovaltapalvelut
Pönötyksen
paluu?
Kehittyvät taloudet vahvistuvat, mutta niiden toimintamalleissa on
paljon pysyvää. Mitä suomalaisyritysten kannattaa ottaa huomioon?
P
ortugalin kieli on aivan erilais-
ta kuin espanja. Erityisesti Bra-
siliassa, opastettiin nuorta suo-
malaisdiplomaattia. Esimerkis-
tä käy sana amanhã. Se kuulostaa espan-
jan mañanan vastineelta. Molemmat tar-
koittavat periaatteessa samaa eli ”huo-
menna”, mutta ero on valtava. Amanhã
viittaa paljon kaukaisempaan tulevaisuu-
teen kuin mañana, kuului kokeneemman
kollegan neuvo.
Tällaisilla vinkeillä on kysyntää. Ta-
lousviisaat ovat yksimielisiä siitä, et-
tä Brasilian, Intian ja Kiinan merkitys
maailmantaloudessa kasvaa. Tämä joh-
taa loogisesti siihen, että entis-
”
tä useam­mat suomalaisyritykset
hyötyvät yhteyksistä näiden mai-
den yritysten kanssa: myyjänä, os-
tajana tai muuna yhteistyökump-
panina.
Muun muassa World Econo-
mic Forum arvioi tuoreessa kilpailukyky-
raportissaan, että Brasilian, Intian ja Kii-
nan merkitys kasvaa talouskriisin jälkeen
entisestään.
Suomalaisyritysten kannattaa olla
tietoisia siitä, millaisia tavoitteita maan,
osavaltion tai paikallistason päättäjillä
on. Kehittyvien talouksien liiketoimin-
takulttuurissa valtion rooli on suurem-
pi kuin OECD-maissa. Infrastruktuuri-
hankkeita ohjaillaan ministeriöistä. Maa-
28 • Kauppapolitiikka • 4/2009
ilmantalouden kriisin seurauksena koti-
maisen kulutuksen lisäämiseksi on räätä-
löity erilaisia valtiollisia porkkanoita.
Johtajien poliittinen legitimiteetti
nojautuu talouskasvuun, eli politiikka ja
talous kulkevat vielä pitkään käsi kädes-
sä. Tämä yhdistyneenä vahvaan kulttuu-
riperinteeseen takaa toimintaympäristön,
joka on toisaalta haastava mutta toisaalta
täynnä mahdollisuuksia. Suurlähetystöt,
pääkonsulaatit, Finpron vientikeskukset
ja muut valtiollisen viennin ja kansain-
välistymisen edistämisen paikallistoimi-
jat ovat tällaisen poliittisen maantieteen
asiantuntijoita.
Liikesuhteissa
näkyvät myös
valtiolliset
tavoitteet.
Yhteistä Brasilialle, Intialle ja Kiinal-
le on hierarkkisuus. Sisäiset tuloerot kol-
mikossa ovat maailmanennätysluokkaa.
Intia ja Brasilia ovat demokratioita, mut-
ta veljeys ja tasa-arvoisuus eivät ole erityi-
sen valtavirtaistuneita ihanteita esimer-
kiksi koulutuksen saatavuudessa. Niinpä
kaikissa kolmessa maassa eliitit ohjailevat
talouselämää. Sen edustajat ovat tottunei-
ta erikoiskohteluun. Liikesuhteissa näky-
vät myös valtiolliset tavoitteet.
Kuulostaako tutulta?
Neuvostokaupan gambiitti ei ole noussut
haudasta, mutta sen ajoilta suomalaisilla
on vielä sosiaalista pääomaa, jota ei kan-
nata kokonaan hukata.
Nykyisin suomalainen ihanne on or-
ganisaatio, joka on litteä kuin pannukak-
ku. Tavoitteena käytöksessä on tehok-
kuus, josta karsitaan kaikki krumeluu-
rit. Ollaan keskenään hyvin tasa-arvoi-
sia. Kaikki sinuttelevat toisiaan, pomol-
le se on ylpeilyn aihe. Ulkomailla istutaan
neuvottelupöytään tai astutaan neuvotte-
luhuoneeseen joskus niin tasa-arvoises-
ti kursaillen, että se näyttää vastapuoles-
ta yhtä organisoituneelta kuin Tenavat-
sarjakuvahahmojen nousu koulubussiin.
Hatun nosto ei maksa mitään
Kannattaa muistaa, ettei BIC-maan yri-
tys jaa Suomelle tasa-arvopisteitä. Vasta-
puolen hierarkiaa voi hyödyntää, kun sen
tekee tietoisesti. Kokeneen diplomaatin
sanoin: hatunnosto ei maksa mitään. Se
ei tarkoita periaatteiden myymistä vaan
mahdollisuuksien käyttämistä.
Kun suomalainen lähtee esimerkik-
si Kiinaan neuvottelemaan, saattaa ihan-
teena olla yhden miehen tai nai- 
 Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Mitä on positiivinen pönöttäminen?
Pönöttäminen mielletään yleensä koomisena toimintana, jossa
yksityishenkilö pyrkii suuntaamaan valokeilan itseensä ja esiinty-
mään merkitystään tärkeämmässä roolissa.
Tässä artikkelissa pönöttämisellä tarkoitetaan toimintaa, jol-
la hyödynnetään hierarkkisten maiden omia rakenteita. Koska
valtion rooli Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa on suuri, vastaavasti
myös Suomen valtiollisten toimijoiden ”pönötys” tuo huomatta-
vaa lisäarvoa suomalaisyrityksille.
Suurlähettiläs on näissä maissa Herra tai Rouva Suurlähettiläs,
ministeri on Ministeri ja kutsu suurlähetystön tai pääkonsulaa-
tin tilaisuuteen arvokas. Myös edustustorakennuksen ja suurlä-
hettilään residenssin näyttävyys kuuluvat toiminnan työkaluihin.
Pönöttämistä käytetään artikkelissa synonyyminä valtiollisiin
viennin- ja kansainvälistymispalveluihin kuuluvien arvovaltapal-
veluiden yhdelle lohkolle.
Lisää arvovaltapalveluista:
formin.finland.fi/kauppapolitiikka/vke
JS

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 29
 sen ”orkesteri”, joka neuvottelee, tekee so-
pimusluonnoksen ja yrittää vielä sopia
yksityiskohdista saman tien. Tällainen
tyyli saa kiinalaisosapuolen epäileväksi
ja mikä pahempaa, neuvottelussa niskan
päälle. Onko henkilö oikeasti luotettava
ja yritys vakavarainen, jos sillä on noin
pienet resurssit? Eli voimme varmuuden
Kuva: Raino Heinonen
vuoksi puristaa vielä muutaman myön-
nytyksen, kiinalaiset ajattelevat.
– Jos olet yksin, kannattaa jossain
vaiheessa pyytää tauko, keskeyttää kes-
kustelut ja vetäytyä syrjään soittamaan li-
säohjeita vaikka omasta kännykkänume-
rosta itsensä kanssa ”neuvotellen”, sanoo
Kiina-asiantuntija, lähetystöneuvos An-
nikki Arponen ulkoministeriön Ameri-
kan ja Aasian osastolta.
Tämä antaa neuvottelijalle uskot-
tavuutta. Sillä osoitetaan, että Suomessa
istuu isompi tappi, jolle neuvottelija on
vastuussa ja joka pitää huolta siitä, ettei
neuvotteluvaran yli tehdä iltalypsyjä. Tä-
tä puhetta kiinalainen ymmärtää. Hänel-
lä on itselläänkin pomo taustalla.
– Iltalypsyjen kanssa kannattaa olla
varovainen myös pyhien lehmien maas-
sa, sanoo Seppo Keränen. Hän on vuo-
sikausia vetänyt Finpron vientikeskusta
New Delhissä.
30 • Kauppapolitiikka • 4/2009
” Luottamuksella
on oikeasti
rahallinen arvo.
jon. Joskus säädökset ovat keskenään ris-
tiriitaisia. Vaikka kaikki osapuolet luu-
levat paperisodan olevan selvä, saattaa
esiin sukeltaa lupaviranomainen, joka
vaatii lisäselvityksiä.
Brasilialaisneuvotteluissa on hy-
vin tärkeää henkilökohtaisen luottamuk-
sen saaminen. Siihen menee aikaa, mut-
– On varauduttava pitkiinkin neu- ta loppupeleissä hyvät henkilösuhteet rat-
votteluihin, yllättäviin käänteisiin se- kaisevat.
kä palvelusten pyytämiseen myös muus- Tämä on hierarkkisuuden lisäksi toi-
ta kuin neuvottelujen alla olevasta asias- nen yhdistävä tekijä maakolmikon kesken.
ta, hän luettelee.
– Neuvotteluissa palaa aikaa myös Älä päästä luottamustiliä
Brasiliassa, sanoo lähetystöneuvos Pek- miinukselle
ka Kaihilahti UM:n Amerikan ja Aasian Suomessa kaikki tuntevat toisensa ja tie-
osastolta. Hän on henkilö, jolle aikanaan toja yritysten taustoista saa helposti. Kii-
opastettiin eteläamerikkalaista aikakäsi- nan, Intian ja Brasilian kaltaisissa jättival-
tystä amanhã-anekdootilla. tioissa kaikki on toisin.
Kaihilahden mukaan Brasiliassa eri- Erilaisten välittäjien, tutustuttajien ja
tyishankaluutena on hyvin monimutkai- suosittelijoiden merkitys on suuri.
nen säädösviidakko. Liittovaltio-, osaval- Annikki Arponen puhuu sosiaalises-
tio-, ja paikallistason määräyksiä on pal- ta pankista. Jokaisella yksilöllä on luot-
Kiinalainen varaministerin johtama ostovaltuuskunta allekirjoitti yritysten välisiä
sopimuksia heinäkuussa Helsingissä. Tämänkaltaiset kuvat ovat kiinalaisyrityksille tärkeitä
osoituksia niiden luotettavuudesta. Sama toimii myös suomalaisyrityksille Kiinassa.
Virallisen tason ostovaltuuskunnalla Kiina halusi myös osoittaa aktiivisuutta kauppataseen
tasapainottamiseksi. Aihe on ollut esillä usein EU:n ja Kiinan välisissä keskusteluissa.

tamustili, joka toimii pankkitilin tavoin.
Sille voi tehdä talletuksia eli tehdä palve-
luksia. Vastaavasti tililtä voi tehdä otto-
ja pyytämällä palveluksia. Ajan ja koke-
muksen karttuessa luottamustilille kas-
vaa korkoa, jos saldoa ei päästä miinuk-
selle ja toimii johdonmukaisesti.
– Luottamus on valuuttaa. Sillä on
oikeasti rahallinen arvo, Arponen koros-
taa. Varsinkin valtiollinen luottamus on
arvossaan.
Pienistä ja keskisuurista yrityksis-
tä ei ole olemassa kansainvälisten reitta-
uslaitosten luokituksia. Sen sijaan reitta-
us esitellään Kiinassa aulatiloihin kehys-
tettynä. Seinille on ripustettu kuvia yri-
tyksen pomoista valtiollisten dignitää­
rien kanssa.
Jos allekirjoitustilaisuus on ikuistettu
Suomen pääkonsulin tai suurlähettilään
ollessa läsnä, hyvä. Jos paikalla on minis-
tereitä, aina parempi. Todellinen lotto-
voitto firman luottamuksen kannalta on
se, kun taustalla pönöttävät pääministe-
rit. Se takaa, että kyseessä ei ole mikä ta-
hansa nyrkkipaja vaan vakavasti otettava
kansainvälisen tason toimija.
Valtiollisen pönötyksen ikuistami-
nen valokuvalla toimii Kiinassa valuutta-
na suomalaisyrityksillekin. Kuvan lisäksi
kelpaa myös ”ääni”.
– Jos kiinalaisministeri mainitsee
myönteisessä sävyssä jonkin suomalai-
syrityksen, se kirjataan keskustelumuisti-
oon ja kerrotaan yritykselle, Arponen va-
kuuttaa. Yritys saa siitä lisäarvoa uskotta-
vana toimijana.
Valtiollinen osallistuminen ja läsnä-
olo tukee yritysten tavoitteita hierarkki-
sissa maissa. Se on jatkuvasti tärkeä osa
suurlähetystöjen ja pääkonsulaattien työs-
sä. Ministerivierailut ovat kohokohtia.
Esimerkiksi Shanghain ensi vuoden maa-
ilmannäyttelyssä aiotaan ”kirnuta” luotta-
musvaluuttaa olan takaa. Suomalaisia mi-
nisterivierailuita Kirnu-paviljonkiin on
suunnitteilla lähes kymmenkunta.
Perhe on paras
– Myös Intiassa arvovaltapalvelut ovat
tärkeitä, todistaa Seppo Keränen. Suurlä-
hetystö tekee Keräsen mukaan arvokasta
työtä ovenavaajana.
Intian erikoisuutena ovat perhedy-
nastiat. Niitä ovat esimerkiksi Tata, Kir-
loskar, Birla ja Ambani. Valtakunnallisten
Kun delegaatio tulee Suomeen
Ulkoministeriöllä on yli 90 vuoden koke-
mus valtiollisesta pönöttämisestä: neu-
vottelujen ulkoisten puitteiden järjestämi-
sestä sekä kuljetuksista, ateriajärjestelyistä
ja valokuvauksista.
Protokollapalveluun on siilautunut
melkoinen kulttuuripääoma. Omien mi-
nistereiden palvelemisen lisäksi se on mu-
kana tasavallan presidentin ja pääminis-
terin vierailujärjestelyissä. Osaamispää-
omasta riittää neuvoja myös yrityksille.
Syyskuun alussa Etelä-Afrikan-suurlä-
hettilääksi siirtynyt Tiina Myllyntausta
toimi protokollapalveluiden apulaispääl-
likkönä nelisen vuotta. Hän luettelee asi-
oita, joita kannattaa miettiä, kun arvo-
vieras seurueineen saapuu hierarkkisesta
maasta suomalaisyritykseen.
On olemassa vain delegaation johtaja.
Panosta häneen. Kuulostaa yksinkertais-
tukselta ja niin se onkin, mutta vastapuo-
len ajattelutapa on tämä.
Suomalaisilla on vaikeuksia nimien
kanssa. Tärkeimpien vieraiden nimet pitäi-
si opiskella niin, että ne osaa unissaankin.
Yleensä ulkomaalaiset ovat nähneet vai-
vaa ja tankanneet tärkeimmät suomalais-
nimet. Suomalaiset sen sijaan takeltelevat
kollegojensakin nimissä. Omaa pomoa pi-
täisi puhutella vieraiden kuullen kunnioit-
tavasti. Etunimen tai kiertoi­lmausten käyt-
tö syö hänen arvovaltaansa.
ykkösperheiden lisäksi aluetasolla toimii
vahvoja dynastioita metropolikaupunki-
en ulkopuolella. Kun pääsee ”perhepii-
riin” ja saa luottamuksen, siitä on etua
yritystoiminnalle.
– Intialaisperheillä on vähintään
serkkuja politiikassa mukana. Siksi myös
politiikka kietoutuu vahvasti intialaiseen
yritystoimintaan, Keränen sanoo.
Hänen mukaansa Intian talous on
monimutkainen mosaiikki. Perheet, kas-
tit, alueet, kielet ja uskonnot muodostavat
toimintaympäristöstä mielenkiintoisen ja
haastavan matriisin.
Erilaisten suosittelijoiden kans-
sa pitää olla varovainen. Keränen kertoo
tapauk­sesta, jossa Saksassa messuilla ta-
vattu intialaiskontakti viivästytti suoma-
laisyrityksen Intian-etabloitumista koko-
naisen vuoden. Suomalaisyritys oli liian
sinisilmäinen.
Arvovaltapalvelut
Allergioiden, ruokavalion kulttuurira-
joituksien sekä erityismieltymysten tarkis-
taminen kuuluu peruskauraan.
Lentokentän vip-tilojen käyttö antaa
arvostavan alkusäväyksen vierailulle.
Mieti, paljonko rahaa oikeasti säästyy
itsepalvelulla. Parin tarjoilijan palkkaami-
nen niin, että lounaasta tai illallisesta tulee
istuva, lisää huomattavasti juhlavuutta.
Kiinalainen, intialainen tai brasilialainen
pomo ei itse mielellään kahviaan nouda.
Pöytäkortit ja varsinkin maiden pöytä-
liput kannattaa hankkia. Liput osoittavat
arvostusta ja sitä, että kyse on isommasta
asiasta kuin yksittäisestä kaupasta tai so-
pimuksesta.
Älä hämmästy erikoisista pyynnöistä.
Usein kyse on siitä, että johtajan tausta-
organisaatio suojaa itseään ja yrittää nos-
taa omaa häntäänsä vaatien varmuuden
vuoksi mahdottomuuksia.
Kaikkiin pyyntöihin ei tarvitse suostua.
Myös oman pään pitäminen luo arvos-
tusta. Esimerkiksi erään intialaisvaltuus-
kunnan johtajalleen pyytämää erikoisle-
veää tuolia ei protokollapalvelu ryhtynyt
hankkimaan historialliseen suomalaismil-
jööseen.
JS
– Yrityksen tausta on selvitettävä,
asiat ja henkilöt verifioitava. Web-sivut
ja cv:t eivät aina ole sitä, miltä näyttävät.
Liioittelu kuuluu intialaiseen tyyliin. Fin-
pro tekee nykyisin paljon taustaselvityk-
siä suomalaisyritysten pyynnöstä. Jalka-
työtä tarvitaan.
Myös uskonnolla on suuri merkitys.
Joskus suomalaisyritykset ihmettelevät,
mikä mättää, kun selvää sopimuspaperia
ei pystytä allekirjoittamaan tai neuvotte-
lut pysähtyvät kuin seinään.
Uskonnollinen auktoriteetti, hindu-
laisuuden tulkitsijana toimiva ”pantiitti”
on saattanut julistaa kyseisen päivän ei-
sopivaksi bisnekselle. Myös Finpron oma
toimisto ”siunattiin” asianmukaisella hin-
dulaisella pusa-seremonialla ennen kuin
se avattiin.
Jari Sinkari
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 31
 Pohjois-Afrikka – Algeria
98-oktaanisesti
energiamaa
Algerialla on ostovoimaa. Talous kasvaa, mutta maata
huolestuttaa riippuvuus energiasektorista. Öljy ja kaasu
tuovat 98 prosenttia vientituloista.
P
ohjois-Afrikan suurin maa Al-
geria on 200 miljardin dolla-
rin bruttokansantuotteellaan jo
väkirikkaan Egyptin rinnalla.
Vuosittain talouskasvua on kertynyt kes-
kimäärin neljä prosenttia jo vuosikym-
menen ajan. Myös tulevaisuuden näky-
”
mät ovat hyvät, sillä öljyhinnat ovat
taas nousussa. African Economic Fo-
rum määritteli hiljattain Algerian yh-
deksi koko mantereen kiinnostavim-
mista markkinoista Egyptin, Etelä-Af-
rikan ja Niger­ian rinnalla.
Tuonti on lisääntynyt vuosittain
noin viidenneksen, nousten arvoltaan jo
40 miljardiin dollariin. Vienti ylittää sil-
ti tuonnin lähes 15 miljardilla, ja valuut-
tavarannot ovat noin 140 miljardin dol-
larin luokkaa. Lyhyesti sanottuna: maas-
ta löytyy ostovoimaa.
Nykyiset öljy- ja kaasuvarat riittävät
vielä ainakin 30 vuotta. Myös uusia löy-
töjä on tehty. Valtiollisen öljy-yhtiön So-
natrachin ohella aktiivisesti toimii myös
norjalainen Statoil. Öljyn ja kaasun vien-
ti vastaa noin 98 prosentista maan koko-
naisviennistä. Loppu kertyy lähinnä maa-
taloustuotteista.
Olot rauhoittuneet
Hallitus on huolissaan öljysektorin ulko-
puolisen talouden heikosta kehityksestä.­
32 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Sen pelätään suorastaan näivettyvän ko-
van tuontipaineen alla. Tuotantoelämän
monipuolistaminen, uudet investoinnit
ja työpaikkojen luominen ovat avainsa-
noja maassa, jossa neljännes väestöstä on
alle 25-vuotiaita. Pysyvien työpaikkojen
puute on huutava.
Maasta löytyy
ostovoimaa.
Vielä 1990-luvulla maa tunnettiin
verisistä yhteenotoista hallituksen ja is-
lamilaisen FIS-liikkeen välillä, missä tu-
hansia eurooppalaisiakin sai surmansa.
Nykyisen presidentin Abdelazis Bou-
teflikan suurimpana saavutuksena on-
kin ollut ääri-islamilaisen liikkeen tal-
tuttaminen sovintopolitiikan ja armah-
dusten avulla. Hän on myös poiminut
islamistien edustajia mukaan hallituk-
seen.
Viimeiset kymmenen vuotta on elet-
ty varsin vakaata aikaa joitakin yksittäi-
siä terroritekoja lukuun ottamatta. Terro-
ristiliike on jo menettänyt väestön valta-
osan sympatiat. Yleisesti uskotaan, ettei
se enää pysty uhkaamaan maan vakaut-
ta ja kehitystä.
150 miljardia dollaria
investointeihin
Bouteflikan kolmannen virkakauden
(2009–2014) alku toukokuussa merkitsi
ennen kaikkea jatkuvuutta maan politii-
kassa. Talouspolitiikassa tasapainoillaan
perinteisen valtiojohtoisuuden ja varo-
vaisten avautumisyritysten välimaastos-
sa. Laajoja yksityistämisohjelmia on lu-
vattu, mutta tulokset ovat jääneet puut-
teellisiksi. Muun muassa pankkisektorin
paljon odotettu yksityistäminen on eden-
nyt suunniteltua hitaammin eikä uu-
sia avauksia ole odotettavissa ennen en-
si vuotta.
Presidentinvaalien jälkeen päämi-
nisterin paikkansa uusinut Ahmed Ou-

yahia on esitellyt parlamentissa tulevia
talouslinjauksia. Koska valtiontalouden
tilanne jatkuu hyvänä, aiotaan seuraavan
viisivuotiskauden aikana tukea investoin-
tiohjelmia 150 miljardilla dollarilla. Eri-
tyisesti rahoitusta kanavoidaan maatalo-
uteen, koulutukseen, asuntotuotantoon,
sekä rautateihin ja maanteihin ja muu-
hun infrastruktuuriin.
Erilaisia subventiojärjestelmiä on
luotu etenkin maataloustuotannon ja
-yrittäjyyden edistämiseksi.
Maatalouden kehittämisellä pyri-
tään vähentämään riippuvuutta tuonnis-
ta ja samalla kasvattamaan vientiä. Maa-
taloustuotannon kohentamiseksi tullaan
muun muassa kastelujärjestelmiä paran-
tamaan noin 100 000 hehtaarin alueella.
Ghardaia R Mzab, Algeria.
Vesihuoltoa tehostetaan rakentamalla 60
uutta vedenpuhdistamoa.
”Avosyli” investoijille kiristynyt
Algeria on toistuvasti ilmoittanut otta-
vansa ulkomaisia investointeja avosylin
vastaan, mutta niille asetut ehdot ovat
vaihdelleet ja viime aikoina jopa kiris-
tyneet. Vaatimus algerialaisesta enem-
mistöosakkaasta perustettavissa yrityk-
sissä ja määräys rahoituksen hankkimi-
sesta Algerian sisältä ovat reunaehto-
ja, joita myös Euroopan unioni on kri-
tisoinut. Hallitus ilmeisesti luottaa sii-
hen, että maan kasvavat markkinat toi-
mivat riittävänä houkuttimena, ja anta-
vat sille mahdollisuuden sääntöjen sa-
nelemiseen.
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Kauppapoliittinen alivaltiosihteeri
Pekka Huhtaniemi vierailee yri-
tysvaltuuskunnan kanssa Maro-
kossa ja Algeriassa 21.–27. loka-
kuuta. Marokko oli esillä lehdessä
5–6/2008.
Lisätiedot ja ilmoittautumis­­­-
ohjeet VKE-matkalle:
www.finproevents.fi
WTO-jäsenyydestä maa on neuvo-
tellut yli kymmenen vuotta. Keskustelut
ovat edenneet takkuisesti. Valtiojohtoi-
sen talouselämän ohella tulevia WTO-
kumppaneita hiertää energian kaksois-
hinnoittelu. Kun öljytuotteita käytetään
entistä enemmän myös lannoitteiden val-
mistukseen, näkee EU tässä kansallisen
teollisuuden subvention.
Algeria on ollut myös Suomen vien-
nille tärkeä kohde Pohjois-Afrikassa, jos-
kin sen rakenne on hyvin yksipuolinen.
Vienti nousi selvästi aina vuoteen 2007,
jolloin saavutettiin toistaiseksi korkein
taso 160 miljardilla eurolla. Viime vuon-
na tapahtui laskua ja palattiin 125 miljar-
din tuntumaan.
Puutavara on tärkein yksittäinen
vientituote. Sitä käyttää muun muassa
maan rakennusteollisuus. Koneita, lait-
teita ja investointitavaroita menee myös
kaupaksi, mutta niiden määrä vaihtelee
vuosittain.
Nokian matkaviestimet ovat Algeri-
assa ylivoimainen markkinajohtaja noin
70 prosentin osuudella, mutta ne tuo-
daan muualta kuin Suomesta. Verkko- ja
tietoyhteyksien rakentaminen on Algeri-
an kokoisessa maassa suuri haaste. Tässä
avautuu myös suomalaisille suuria mah-
dollisuuksia.
Risto Veltheim
Kiertävä Suomen Algerian suurlähettiläs
Kauppapolitiikka • 4/2009 • 33

Satojen miljoonien arvoinen
kauppapoliittinen voitto
M yös uusilla teknisillä lisäominai-
suuksilla varustetut matkavies-
timet säilyvät EU:ssa tullittomina, lin-
jasi unionin tullikoodeksikomitea hei-
näkuussa. Tämä oli iso voitto Suomel-
le, muttei syntynyt ilman mittavaa taus-
tatyötä.
Ministerit, kauppapoliittiset virka-
miehet ja teollisuuden edustajat lobbasi-
vat asiassa systemaattisesti. Ulkomaan-
kauppa- ja kehitysministeri Paavo Väy-
rynen, elinkeinoministeri Mauri Pekka-
rinen ja viestintäministeri Suvi Lindénin
kirjelmöivät asiasta vastaaville EU-ko-
missaareille Suomen tavoitteista yhdessä
ruotsalaisten kollegoidensa kanssa.
Vaarana oli, että esimerkiksi kännyk-
kään liitetty GPS-toiminto olisi johtanut
laitteen uudelleen luokitteluun ja jopa 14
prosentin tuontitulliin. Voimassa olevan
maailman kauppajärjesto WTO:n niin
kutsutun ITA-sopimuksen mukaisesti
ICT-laitteet ja niiden komponentit ovat
tullittomia.
EU:n ”väärä” luokittelupäätös oli-
si todennäköisesti levinnyt myös unio-
nin ulkopuolelle, jolloin matkaviestinval-
mistajat olisivat kärsineet kaikilla mark-
kinoilla. Maailman mittakaavassa puhut-
tiin vuositasolla satojen miljoonien eu-
WTO-neuvottelut jatkuvat
V aatimus Maailman kauppajärjestö
WTO:n Dohan neuvottelukierrok-
sen jatkamisesta on sisällytetty useimpiin
viimeaikaisiin huippukokouksiin – mutta
ilman suurempia käytännön vaikutuksia.
Kuinka New Delhin epävirallinen kaup-
paministerikokous syyskuun alussa poik-
kesi perusliturgiasta?
Yhdysvallat lähetti tapaamiseen uu-
den administraation nimittämän suurlä-
hettilään. Paikalla oli kattavin otos kaup-
paministereitä sitten heinäkuun 2008 ka-
riutuneen Geneven ministeritapaamisen
jälkeen. Lisäksi saatiin sovittua jatkoas-
kelmerkeistä paperilla – joskin löyhästi.
34 • Kauppapolitiikka • 4/2009
rojen tullimaksuista sekä myös innovaa-
tioesteestä. Tullin kanto olisi heikentänyt
eurooppalaisen teollisuuden kilpailuky-
kyä myös viemällä intoa innovatiivisem-
pien laitteiden kehittelyltä.
Aihe oli esillä lehden edellisessä nu-
merossa (3-09) artikkelissa Kun känny-
kästä tuli yleiskone.
Ministerit antoivat virkamiehille po-
liittisen ohjeistuksen, jonka mukaan neu-
vottelujen tulisi käynnistyä joulukuuhun
mennessä. Seuraavat kuukaudet Gene-
ven virkamiestapaamisissa näyttävät, mi-
ten tavoiteaikataulun käy.
Sopimusta tavoitellaan vuoden 2010
kuluessa. Isot näkemyserot maataloustu-
kien ja teollisuustuotteiden markkinoil-
lepääsyn osalta eivät vielä ole ratkenneet.
Tämä kävi ilmi Intiassa.
Marraskuun lopun WTO-kauppa-
ministerikokous Genevessä tulee ole-
maan tärkeä etappi.
Lyhyesti
Avauksia Afrikkaan
U M:n Afrikan ja Lähi-idän osas-
to ja alueen suurlähetystöt ovat
laatineet kaksi kauppaselvitystä, jois-
sa arvioidaan Lähi-idän ja Pohjois-
Afrikan sekä Saharan eteläpuoli-
sen Afrikan liiketoimintaympäristöä
suomalaisnäkökulmasta.
Vienti alueelle laski kymmenyk-
sen, tuonti nousi kolme neljännes-
tä, mutta kauppa pysyi vahvasti vien-
tivoittoisena viime vuonna. Tänä
vuonna lukemat näyttävät kehitty-
vän alkuvuoden perusteella vaati-
mattomammiksi; vienti laski tammi-
kesäkuussa peräti 60 prosenttia.
Kiinnostus Afrikkaan on kui-
tenkin kasvanut, kävi ilmi touko-
kuun lopussa järjestetyssä UM:n
VKE-seminaarissa. Yli sata yritysten
ja asiantuntijaorganisaatioiden edus-
tajaa ahtautui kuuntelemaan yritys-
panelisteja sekä UM:n, Finpron ja ra-
hoitusalan asiantuntijoiden alustuk-
sia. Suomalaisilla on tarjottavaa, kun
Afrikan maat parantavat vesi- ja säh-
köhuoltoaan sekä logistiikka- ja tie-
toliikenneinfrastruktuuriansa.
Afrikan olot voivat myös kätilöi-
dä ratkaisuja, jotka menestyvät muu-
alla. Seminaarissa esiintyi yritys, jo-
ka kertoi luoneensa Afrikan hankalia
kuljetusoloja silmällä pitäen ”Ikea-
tyyppisesti” kasattavan tuotantolai-
toksen, joka on helppo kuljettaa mo-
duleina pystytyspaikalle. Ratkaisu
myy hyvin myös Aasiassa.
Afrikka-kauppaselvitykset:
www.kauppapolitiikka.fi
Sachs,
Stieglitz &
Suomi
S uomi on aktiivisena rahoitta-
jana mukana työssä, jossa pa-
rannetaan kehitysmaiden inves-
tointiympäristöä. Ideana on, et-
tä kehitysmaat itse tutkivat ja per-
kaavat esteitä, jotka jarruttavat yk-
sityisen sektorin rahoitussatsauk-
sia oman maan sisällä.
Tasapuolinen ja ennustetta-
va toimintaympäristö mahdollis-
taa kilpailun, jonka vaikutuksesta Suomi kuudes
maan investointi-ilmapiiri para-
nee myös ulkomaisten sijoittajien
WEF:n vertailussa
kannalta. Useimmissa tapauksissa
tasapuolinen ja ennustettava toi-
mintaympäristö myös vähentää
korruptiota ja lisää poliittisia se-
S uomi piti sijansa maailman kuudenneksi kilpailukykyisimpänä valtiona Maailman
talousfoorumin (WEF) vertailussa. Yhdysvallat tippui kakkoseksi ja Sveitsi nou-
si ykköseksi. Suomi, Ruotsi ja Tanska saivat kehuja muun muassa pankkijärjestelmän
kä sosiaalisia vapauksia. Yleises- toimivuudesta sekä koulutuksesta ja työvoiman laadusta.
ti ottaen kauppaa tukevilla kehi- WEF arvioi, ettei talouskriisi muuttaisi Suomen suhteellista kilpailukykyasemaa.
tysyhteistyöprojekteilla pyritään WEF:n mukaan Brasilia, Intia, Kiina ja Australia ovat kriisin jälkeen vahvempia, mut-
edistämään kestävää taloudellista ta esimerkiksi Venäjä kilpailukyvyltään heikompi.
kehitystä sekä vähentämään köy-
hyyttä.
Toiminnasta on hyviä koke-
muksia muun muassa Egyptissä
ja Vietnamissa, ja merkittävä yh-
teistyöprojekti eteläisen Afrikan Serbia uusii tuotantoinfraansa
liiketoimintaympäristön kehittä-
miseksi on jo käynnistynyt yhteis-
työssä OECD:n kanssa.
Aiheesta järjestetään yh-
teistyössä Columbian yliopiston
S uomalainen VKE-valtuuskunta tutus-
tui alkukesällä Serbiassa maiden vä-
lisen kaupan ja investointien edistämis-
kanssa työpaja, jossa pohditaan mahdollisuuksiin. Alivaltiosihteeri Pek-
mahdollisuuksia tehokkaasti edis- ka Huhtaniemen johtaman tiedonkeruu-
tää yksityisiä sijoituksia kestäväs- matkan tarkoituksena oli vanhojen kaup-
sä taloudellisessa kehityksessä ke- payhteyksien elvyttäminen ja uusien löy-
hitysyhteistyön keinoin. täminen.
Työpaja järjestetään Colum- Yritysvaltuuskuntaan kuului edusta-
bian yliopiston Earth Instituutin jia Eltel Networksilta, Enemi Oy:ltä, Met-
kansainvälisiä sijoituksia koske- sä Tissuelta, Nokia Siemens Networksil-
van konferenssin yhteydessä, jo- ta sekä Outotecilta. Tapaamisia oli usei- nologiaan sekä energia-, metsä- ja ympä-
hon osallistuu kansainvälisesti den ministeriöiden sekä paikallisten yri- ristösektoreille.
merkittäviä kehitystalouden asi- tysten kanssa. Käytännön tulokset VKE-matkasta
antuntijoita kuten Jeffrey Sachs, Talouskriisi on saanut hallituksen el- poimitaan mahdollisesti syntyvien toimi-
Joseph Stieglitz ja Jaghdish Bhag- vyttämään taloutta uusilla investoinneilla tussopimusten muodossa. Konkretisoitu-
wati. Konferenssi pidetään 5.–6. ja houkuttelemalla ulkomaisia sijoituksia. essaan kaupat edustaisivat ympäristötek-
marraskuuta New Yorkissa. Suomalaisyritysten näkökulmasta kiin- nologian vientiä, mikä heijastaa tuotan-
nostavia ovat Serbian lähivuosina suun- torakenteen modernisoimiseen liittyviä
nittelemat panostukset informaatiotek- mahdollisuuksia Serbiassa.

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 35
 Lyhyesti

Dow Jones: KiVi-tapahtumasarja

Suomalaiset kestävän jatkuu
teknologian huipulla
S yksyn KiVi 2009 -”kiertueen” tilai-
suudet edistävät yritysten kansainvä-
listymistä. Aihetta valotetaan yritysesi-

S uomalaiset yritykset ovat jälleen pärjänneet hyvin tämänvuotisessa

Dow Jones Sustainability Indexes -raportissa (DJSI). Nokia oli tekno-
logiasektorin globaali voittaja. Maakohtaisessa laajemmassa katsauksessa
merkein sekä annetaan tietoa tarjolla ole-
vista julkisista ja yksityisistä palveluista.
Välineinä ovat maksuttomat seminaarit
Suomi oli kokoonsa nähden hyvin edustettuna. sekä tietotarjonta seminaarien yhteyteen
Tähän indeksiin ylsi kuusi suomalaisyritystä – Fortum, Kesko, Nes- pystytetyillä kansainvälistymistoreilla.
te, Nokia, Outokumpu ja Rautaruukki – kun taas Ruotsista ja Tanskasta
Lisätiedot ja ohjelmat www.ek.fi/kivi
mahtui mukaan kustakin neljä firmaa.
DJSI mittaa yritysten taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista kes-
tävyyttä yhdeksällä eri tavoin painotetulla kriteerillä hyvästä hallinnosta
filantropiaan ja ympäristöraportointiin.
Lisätiedot: www.sustainability-index.com

VKE-seminaari
ympäristö-
teknologiasta

U M on mukana selvittämässä ympä-

ristöteknologian markkinanäkymiä
maailmalla yhteistyössä Finpron, EK:n
ja Lahden tiede- ja yrityspuiston kans-
sa. Marraskuun loppupuolella järjeste-
tään aiheesta yrityksille suunnattu VKE-
seminaari.
Päivämäärä ja ohjelmatiedot
julkaistaan www.kauppapolitiikka.fi ja
formin.finland.fi -verkkosivuilla.

36 • Kauppapolitiikka • 4/2009
Käytännön koulu(tus)vientiä

T amperelainen Arkkitehtitoimisto
Lumiset voitti kesällä suunnittelu ja
tarjouskilpailun mittavasta hankkeesta,
jossa rakennetaan kouluja Arabiemiraat-
tien liittoon. Suomalaiset ovat nyt suun-
nitelleet konseptikoulun, joiden mukaisia
koulurakennuksia nousee muun muassa
vanhaan pääkaupunkiin Al Alainiin sekä
nykyiseen pääkaupunkiin Abu Dhabiin.
Tavoitteena on muun muassa mahdolli-
simman suuri ympäristöystävällisyys.
Toimitusjohtaja Heikki Luminen
kertoo, että parhaillaan neuvotellaan ra-
kentamisen yksityiskohdista. Mukaan
tarvitaan kansainvälisiä kumppaneita,
joilla on toimisto paikan päällä.
Tilaajaa eli Abu Dhabin kouluviras-
toa miellytti Pyry Lumisen suunnitelmas-
sa suomalaisten kulttuurisensitiivisyys.
Koulurakennuksissa on ratkaisuja, jot-
ka ottavat huomioon paikallisen kulttuu-
rin, ilmaston, veden vähyyden ja muut
erityispiirteet. Virasto olisi halunnut Lu-
miset mukaan myös kilpailuun viraston
pääkonttorista, mutta haluttu aikataulu
olisi ollut liian haasteellinen.
Kouluprojekti on Arkkitehtitoimisto
Lumiset Oy:n ensimmäinen avaus Lähi-
itään. Hankkeita on käynnissä myös Ve-
näjällä ja koti-Suomessa sekä uusi pää-
avaus on viritteillä Kiinaan.
Heikki Lumisen mielestä kansainvä-
listyminen kannattaa.
– Luullaan, että maakohtaiset raken-
nusmääräykset tekevät kansainvälisty-
misen vaikeaksi. Käytännössä kuitenkin
brittiläisen, amerikkalaisen ja venäläisen
järjestelmän hallitseminen mahdollistaa
toiminnan lähes kaikkialla maailmassa.
Meidän ongelmamme ei ole yt-neuvotte-
lujen käyminen vaan rekrytointi, Lumi-
nen kertoo.

Kaupanesteitä raivataan
– Äskettäin selvisi teknisiin määräyksiin liittynyt tapaus Tai-

L ähes puolet suomalaisyritysten ilmoittamista kaupanesteta-

pauksista kohdataan kaupassa itänaapurin kanssa, kävi il-
mi ulkoministeriön kesällä julkistamassa kaupanesteselvityk-
sessä. Tapauksia kertyi selvityksen taustalla olleeseen kyselyyn
noin 700.
– Selvityksen esiin nostamia tapauksia on jo pystytty ratkai-
semaan, kertoo kauppapoliittisen osaston markkinoillepääsy-yk-
sikön päällikkö Ilkka Saarinen.
wanissa. Venäjän kanssa on saatu pieniä voittoja – tosin uusia il-
menee lähes samaan tahtiin, hän sanoo.
Saarisen mukaan nykyisessä taloustilanteessa kaupanestei-
den poistamiseen tähtäävän työn merkitys korostuu, samoin jat-
kuva yhteistyö yritysten kanssa.
Lisätietoa:
formin.finland.fi/kauppapolitiikka/vke

Kauppapolitiikka • 4/2009 • 37
 Ministerin mietteet
Kasvun kärjet
Tämän Kauppapolitiikka-lehden teemana on cleantech – puh-
Kuva: Pekka Kiirala
das, ympäristöystävällinen teknologia. Tällä alalla Suomella on
paljon annettavaa. Toisaalta ympäristönsuojeluun, energiate-
hokkuuden edistämiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen
liittyvä vienti on tärkeä kasvuala Suomen kansantaloudelle.
I
tsekin olen tehnyt työtä cleantech-
brändin vahvistamiseksi ja siihen pe-
rustuvan viennin edistämiseksi.
Kauppapolitiikassa ponnistelem-
me saadaksemme ympäristöteknologian
vapaaksi kaikista viennin ja tuonnin es-
teistä. WTO:ssa EU ja Yhdysvallat ovat
tehneet tähän tähtäävän yhteisen aloit-
teen.
Cleantech-brändin merkitys on suu-
rempi kuin äkkipäätä ajatellen näyttäisi.
Merkittävä osa suurtenkin suoma-
laisten yritysten toiminnasta on laajasti
katsoen ympäristöllisesti kestävää. Lisäk-
si voimme perustella ympäristönäkökoh-
dilla suurta osaa muidenkin yritystemme
38 • Kauppapolitiikka • 4/2009
ponnisteluista viennin ja kansainvälisty-
misen edistämiseksi. Esimerkiksi infor-
maatio- ja viestintäteknologialla voidaan
monin tavoin edistää ympäristönsuojelua
ja energiatehokkuutta.
Yritysvaltuuskuntia johtaessani olen
toisaalta joutunut joskus huomaamaan
ristiriidan yhteisen viestimme ja seuruee-
ni kokoonpanon välillä. Yksi ensimmäi-
sistä vetämistäni yritysvaltuuskunnista
suuntasi matkansa Intiaan. Cleantech oli
näyttävästi esillä sekä kirjallisessa aineis-
tossamme että puheissamme. Kun intia-
laiset vieraamme kyselivät Mumbain bu-
siness-seminaarissa, kenen kanssa ympä-
ristö- ja energia-asioista voisi keskustella,
jouduimme toteamaan, ettei paikalla ol-
lut juuri ketään näiden alojen edustajaa.
Suomen tulevaisuutta ajatellen on
elintärkeää, että kykenemme tulevaisuu-
dessakin hyödyntämään rikkaat, uusiutu-
vat luonnonvaramme. Metsät ovat tässä
avainasemassa.
Juuri nyt näkymät ovat synkät. Lama
on romahduttanut metsäteollisuustuot-
teidenkin markkinat. Samaan aikaan on
meneillään rakennemuutos, jossa etenkin
lyhytkuituisen selluloosan valmistusta on
siirtymässä tropiikin maihin ja paperin
tuotantoa puolestaan lähelle kuluttajia.
Kuinka meidän tulevaisuudessa käy?
Puun käyttöä rakennusteollisuu-
den raaka-aineena olisi lisättävä kaikkial-
la maailmassa. Jokainen puutalo on hiili-
varasto. Sen avulla voidaan korvata muun
muassa sementin tuotantoa, joka tuottaa
runsaasti hiilidioksidia. On nurinkurista,
että sementtiteollisuutta on suorastaan
suosittu päästökaupassa.
Saattaa olla, että suomalaiselle kuitu-
puulle ja etenkin koivukuidulle on löydet-
tävä tulevaisuudessa uusia käyttötarkoituk-
sia. Bioenergian ja biokemikaalien tuotta-
misessa se saattaa olla arvokas raaka-aine.
Haasteet ovat mittavat, sillä maail-
massa on runsaasti maita, joilla on kil-
pailuvalttinaan rikkaat metsävarat, edul-
liset tuotantokustannukset ja vielä edul-
linen valuuttakurssi. Teknologia ja mark-
kinat ovat globaalit. On kysyttävä, kuinka
me näissä oloissa turvaamme omien met-
sävarojemme kannattavan käytön.
Cleantech on tärkein tulevan kas-
vumme kärki. Sen piiriin kuuluu myös
uusiutuvien luonnonvarojemme käytön
edistäminen. Olen iloinen, että Kauppa-
politiikka-lehti on nyt ottanut tämän ai-
hepiirin erityisesti esille.
Toisaalta on kysyttävä, onko agen-
damme yritysten viennin ja kansainvälis-
tymisen edistämisessä liian kapea. Tarvit-
semme suuria volyymeja, jotta voisimme
nostaa taloutemme uuteen vahvaan kas-
vuun. Mitkä ovat kansantaloutemme kas-
vun muut kärjet?
Tästä soisin saavani palautetta myös
yrityskentältä ja asiantuntijoiden parista.
Uskon, että Kauppapolitiikka-lehti jul-
kaisisi mielellään tähän aihepiiriin kuu-
luvia kannanottoja.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin
kehitysmaissa ja Venäjällä
Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, Teollisen yhteistyön
rahasto Oy (Finnfund)
joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme PL 391
oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja Uudenmaankatu 16 B
00121 Helsinki
ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista.
puh. (09) 348 434
faksi (09) 3484 3346
www.finnfund.fi

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja

uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa
Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima
Finnpartnership
liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille c/o Finnfund
liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä. PL 391
Uudenmaankatu 16 B
Tukea myönnetään nyt myös suomalaisen ympäristöteknologian pilottihankkeisiin. 00121 Helsinki

puh. (09) 3484 3314

www.finnpartnership.fi faksi (09) 3484 3346
 150 vuotta
Edita 150 vuotta
Viestinnän arjessa vuodesta 1859