1

Tämä maa
rakennetaan
yhdessä.
2

Suomen Keskusta r.p:n 73. sääntömääräinen puoluekokous

Lahdessa 11.-13.6.2010
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 HELSINKI
www.keskusta.fi
Ulkoasu: Apollon Verkkopalvelut/ Katri Hyväkkä
Painopaikka: Fram
 3

Keskustan 73. sääntömääräinen puoluekokous Lahdessa 11.-13.6.2010

Centerns 72. regelbundna partistämma i Lahtis 11.-13.6.2010

Puoluekokouksen asiakirja
Partiets sämmohandlingar

Tämä maa rakennetaan yhdessä.

Keskusta.fi  
4

Pienistä puroista
kasvaa suuri virta.
Maksamalla Keskusta-arvat ostat
näkyvyyttä Keskustan eduskuntavaali-
kampanjaan omalla kotiseudullasi.
Koko tuotto
keskustaväelle!
Arpapalkinnot voit lunastaa osoittees-
Arpapalkinnot voit lunastaa
sa www. keskusta.fi myös
ja puoluekokouk-
osoitteessa www.keskusta.fi
sessa Keskustan näyttelyosastolla.

Keskusta-arvan voittoluettelo
1 kpl Henkilöauto Toyota Auris 1.33 Dual VVT-i
3 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) sviitti kahdelle
3 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) De Luxe -hytti kahdelle
5 kpl Taideteos (Linnataulu, öljyväri)
5 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) A2
10 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) A4
20 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) B2
20 kpl Hemmotteluviikonloppu kahdelle
50 kpl Taideteos (maisemataulu, öljyväri)
50 kpl Silja Linen Päivä Tukholmassa -risteily Helsingistä
50 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) B4
70 kpl Taideteos (kirkkotaulu, öljyväri)
100 kpl Suomenmaa-lehden vuosikerta
1000 kpl Lahjakortti 30 € Keskustan verkkokauppaan
200 kpl Taideteos (kirkkotaulu, grafiikka)
500 kpl Keskustapuolueen historia osa 5
2000 kpl Lahjakortti 20 € Keskustan verkkokauppaan
5000 kpl Lahjakortti 15 € Keskustan verkkokauppaan
2000 kpl 100 kuvaa Keskustasta -kirja
10000 kpl Lahjakortti 10 € Keskustan verkkokauppaan
50000 kpl Lahjakortti 5 € Keskustan verkkokauppaan

Voittojen lukumäärä 71087 kpl

Voittojen kokonaisarvo 905350 €
 5

Sisältö
Tervehdykset........................................................................................................................................ 6
Puoluekokouksen ohjelma................................................................................................................. 12
Puoluekokouksen ABC...................................................................................................................... 20
Lahden keskustan kartta ja majoituspaikat.................................................................................... 23
Lahden kartta.................................................................................................................................... 24
Valtakirjojen tarkastusohjeet . ......................................................................................................... 26
Lippumarssit ja laulujen sanat........................................................................................................ 28
Lippulaulu, Maamme ja Hämäläisten laulu................................................................................................. 29
Esityslista ........................................................................................................................................ 42
Järjestyssääntö.................................................................................................................................. 50
Valiokunnat....................................................................................................................................... 56
Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta.......................................................................................... 58
Jäsenistö 2009................................................................................................................................... 62
Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2008 - 2010................................................................. 63
Suomen Keskustan periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2010 - 2012........................... 66
Suomen Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle............................................................................. 74
Muutosesitykset sääntöihin ........................................................................................................... 104
Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n sääntöihin................................................................................. 104
Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöihin....................................................................... 119
Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n kunnallisjärjetön sääntöihin................................................... 128
Puoluekokousaloitteet ja vastausesitykset...................................................................................... 137
Talous-, vero-, elinkeino- ja yrittäjyysaloitteet........................................................................................... 137
Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet...................................................................................................... 154
Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet................................................................. 157
Järjestöaloitteet............................................................................................................................................ 167
Työelämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koskevat aloitteet.................................................................. 178
Maaseutualoitteet......................................................................................................................................... 191
Koulutus- ja sivistyspoliittiset aloitteet sekä opintotukialoitteet............................................................. 196
Liikenne- ja viestintäaloitteet...................................................................................................................... 212
Kunta- ja aluepoliittiset aloitteet................................................................................................................ 241
Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet....................................................................................................... 248
Kulttuuri- ja nuorisoaloitteet....................................................................................................................... 261
Hyvinvointialoitteet..................................................................................................................................... 267
Muut aloitteet............................................................................................................................................... 300
Ehdokkaat puoluevaltuuskuntaan 2008-2010............................................................................... 311
Ilmoitukset
6
Tämä maa rakennetaan yhdessä
M
e Keskustassa teemme
Lahden puoluekokoukses-
sa merkittäviä päätöksiä.
Keskustan tavoiteohjelma
2010-luvulle ei ole mikä
tahansa paperi. Se on yhteinen päätök-
semme siitä, mitä uusi puoluejohto ryhtyy
todella tekemään. Tavoiteohjelma kertoo,
miten aiomme käyttää ihmisiltä tulevissa
vaaleissa saamamme luottamuksen.
Keskustassa mielipiteiden moninaisuus
on rikkaus, jota muilla puolueilla ei ole.
Meillä on aidosti erilaisia mielipiteitä ja
oikeus tuoda ne esiin. Jos ei ole erilaisia
näkemyksiä, ei ole ideoita. Ilman ideoita
ei ole kehitystä. Meillä on joka tapaukses-
sa yhteinen tavoite: Suomen ja suomalais-
ten turvallisuus ja hyvinvointi.
Tavoiteohjelman painopisteitä ovat työ,
turva ja vihreys. Suomi menestyy tulevai-
suudessa vain työnteolla, kun kohtaamme
yhä kovenevan kansainvälisen kilpailun,
ilmastonmuutoksen ja väestömme ikään-
tymisen haasteet. Keskustan tehtävä on
puolustaa suomalaista työtä.
Tämän maan rakentamisessa tarvitaan
jokaista suomalaista. Meillä ei ole varaa
hukata kenenkään työtä edessä olevissa
talkoissa. Keskustalaiseen Suomeen kuu-
luu koko maa ja koko kansa. Poliittisis-
sa päätöksissä on aina kyse yksittäisten
ihmisten elämästä. Meille on selvää, että
ilman siltarumpua vesi on tiellä ja että
koulumatka ei ekaluokkaisella saa olla
liian pitkä.
Keskustalla on kaikki edellytykset me-
nestyä ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
Ensinnäkin, meillä on kunnianhimoinen
uudistusohjelma, johon muut puolueet
joutuvat ottamaan kantaa.
Toiseksi, meillä on tuoretta voimaa puo-
luejohdossa ja ministeriryhmässä pitä-
mään puoliamme. Seuraajani tarvitsee
kaiken tuen meiltä keskustalaisilta.
Kolmanneksi, olemme viimeiset kak-
si vuotta tehneet määrätietoisesti tule-
vaisuustyötä, jonka tavoitteena on ollut
luoda puolueelle uusi tapa toimia. Teh-
dyt uudistukset politiikan valmistelus-
sa, viestinnässä ja puolueen toiminnassa
mahdollistavat Keskustan menestymi-
sen. Olen ylpeä meistä kaikista uudis-
tusten tekijöistä.
Neljänneksi, tutkimustenkin mukaan
suuri osa suomalaisista sijoittuu mielipi-
teiltään poliittiseen keskustaan. Arvoil-
lemme ja politiikallemme on kysyntää.
Yksittäisiä gallupeja meidän ei pidä lii-
aksi tuijottaa.
Ja viidenneksi, meillä on takanamme
historiallinen kahden peräkkäisen vaa-
likauden jakso pääministeripuolueena.
Kun poliittiset kilpailijamme ovat ker-
ta toisensa jälkeen turvautuneet pelotte-
luun ja vastakkainasetteluun, me olem-
me pitäneet huolta vakaudesta , vastan-
neet vaikeimmistakin asioista ja samal-
la uudistaneet Suomea. Politiikkamme
tulokset kestävät vertailun.
Me olemme johdonmukaisesti olleet hei-
komman puolella. Olemme korottaneet
pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempain-
päivärahoja, kotihoidontukea ja pie-
nimpiä eläkkeitä sekä alentaneet ruo-
an arvonlisäveroa. Laitoimme liikkeelle
kunta- ja palvelurakenneuudistuksen,

jolla turvataan laadukkaat palvelut koko
maassa myös tulevaisuudessa. Yrittäjyy-
den eteen olemme tehneet seitsemän vuo-
den aikana enemmän kuin edelliset sini-
punahallitukset yhteensä. Valtion toimin-
tojen alueellistamisessa on päästy vuo-
sikymmenten riitelyn jälkeen tekoihin.
Liikennehankkeita on toteutettu tasapuo-
lisesti koko maassa.
Keskustelu vaali- ja puoluerahoitukses-
ta on kalvanut mieliä. Olemme tehneet
varmasti myös virheitä. Keskusta on kui-
tenkin avannut rahoituksensa perusteel-
lisesti ja noudatamme jo nyt uudistuvan
lainsäädännön vaatimuksia. On kulunut
sanonta peräänkuuluttaa avoimuutta,
mutta vain sillä voimme vahvistaa ihmis-
ten luottamusta politiikkaan. Me Kes-
kustassa luotamme siihen, että keskus-
talaiset uskovat itse asiaansa ja tukevat
puolueen toimintaa myös taloudellisesti.
Pienistä puroista syntyy tulevaisuudessa
suuri virta.
7
Viimeiset kaksi vuotta eivät ole olleet
teille helppoja. Vastuu maailmanlaajuisen
laman hoidosta Suomessa on ollut Kes-
kustalla. Osasimme ottaa oppia edellisen
laman kokemuksista ja tätä lamaa olem-
me hoitaneet elvytyksellä ja huolehtimal-
la siitä, että suomalaisten luottamus tule-
vaisuuteen on pysynyt korkealla. Tarkka
ohjenuoramme oli – valtion ei pidä syven-
tää lamaa omilla toimillaan.Nyt pahin on
toivottavasti ohi ja alkaa laman jälkeisen
laskun maksamisen aika. Siinäkin tarvi-
taan vastuuntuntoista Keskustaa.
Jätän Keskustan puheenjohtajan tehtä-
vät tässä puoluekokouksessa, mutta en
ole lähdössä pois. Keskustan ja Suomen
rakentamisessa tarvitaan jokaista meistä.
Teen koko sydämelläni työtä tämän upei-
den arvojen, aatteiden ja ihmisten puo-
lueen eteen myös tulevaisuudessa sillä
tulevaisuus on niiden, jotka tarttuvat sen
tekemiseen.
Tämä maa rakennetaan yhdessä.
Matti Vanhanen
Puheenjohtaja
8
Keskusta uudistuu
K
eskusta kokoontuu Lahteen
rakentamaan tätä maata
yhdessä. Valitsemme puolu-
een puheenjohtajan, kolme
varapuheenjohtajaa ja puo-
luesihteerin sekä päätämme tulevaisuu-
den tavoitteistamme ja toiminnastamme.
Edessämme on alkavalla puoluekokous-
kaudella seurakunta-, eduskunta-, presi-
dentin- ja kuntavaalit. Samalla meidän
tulee viedä Keskustan tulevaisuustyös-
sä yhteisesti päättämämme uudistukset
käytännön teoiksi puolueen ja meidän jo-
kaisen toiminnassa.
Pääsemme kaikki tekemään todella töitä
saavuttaaksemme yhteisen tavoitteemme:
Keskustan menestymisen myös tulevai-
suudessa.
En epäröi hetkeäkään, ettemmekö onnis-
tuisi.
Me Keskustassa olemme aina olleet toi-
minnan ihmisiä ja uskoneet yhdessä teke-
misen voimaan. Yhteisöllisyys on Keskus-
tan voimavara myös huomenna - se, että
jaksamme kysyä naapurin vointia ja kat-
soa myös muiden kuin omien lasten pe-
rään, että jaamme vaaliesitteet talkoilla
ja että tuemme puolueen toimintaa yhdel-
lä, viidellä tai kymmenellä eurolla. Kes-
kustan, Suomen ja suomalaisten tulevai-
suus rakennetaan sillä, että pelkän pu-
heen sijaan tartutaan yhdessä toimeen.
Huominen voi olla parempi.
Puitteet Keskustan menestymiselle
ovat olemassa. Viime kuntavaalien jäl-
keen aloitetussa tulevaisuustyössä olem-
me määrittäneet Keskustan tehtävän
2000-luvulla, valmistelleet puoluekokouk-
sen päätettäväksi tavoiteohjelman, jossa
linjataan keskeisiä poliittisia tavoittei-
tamme seuraavaksi kymmeneksi vuodek-
si sekä uudistaneet Keskustan toimintaa
sen kaikilla osa-alueilla.
Uudistaessamme puolueen toimintaa
olemme kysyneet koko ajan itseltämme ja
toisiltamme: millainen Keskusta olisi, jos
se perustettaisiin nyt? Meidän Keskustas-
sa on pitänyt rehellisesti katsoa itseäm-
me peiliin, jotta tavoitteemme luoda puo-
lueelle uusi tapa toimia ei jäisi pelkäksi
korulauseeksi. Yksi vastaus kysymykseen
on: Keskustan pitää olla ihmisten puolue.
Toimintamme pitää olla sellaista, että
pystymme tarjoamaan ihmisille elämyk-
sellisiä ja kokemuksellisia vaikuttamisen
paikkoja.
Meidän tulee käydä vuoropuhelua jäsen-
temme, kannattajiemme ja kaikkien suo-
malaisten kanssa, sillä Keskusta jos mikä
on yksi Suomen suurimpia kansalaisjär-
jestöjä. Keskustan digitaalista jalanjälkeä
pitää suurentaa niin, että sen kokevat
omakseen myös Twitter- ja Facebookajan
mielipidejohtajat – tulevaisuuden tekijät.
Toimintamme pitää olla viimeistä paikal-
lisyhdistystä myöten avointa ja läpinäky-
vää.
Yhteisesti toteuttamamme uudistukset –
kuten puoluetoiminnan rekisteri, puolu-
een sääntöjen uudistaminen, uusi jäsen-
kortti, jäsenedut ja jäsenlehti, uusi Kes-
kusta.fi, koulutus- ja valmennustoimin-
nan kehittäminen, kaupunkitoiminnan
organisointi, Keskustan yrittäjätoiminta,
työelämäfoorumi- ja kunnallisfoorumi-
toiminta ja Keskusta Akatemia – lisää-
vät ihmisten osallistumis- ja vaikutta-
mismahdollisuuksia paikallisesti, alueel-

lisesti ja valtakunnallisesti. Uudistukset
ovat osallisuuden politiikan ja uuden ajan
puoluetoiminnan työkaluja, jotta Keskus-
ta voisi tarjota lisäarvoa yhä kovenevassa
kilpailussa ihmisten ajankäytöstä eli ai-
toja mahdollisuuksia vaikuttaa suomalai-
sen yhteiskunnan kehitykseen.
Kun katsoo esimerkiksi verkossa käytä-
viä keskusteluja, ei voi väittää etteikö
politiikka kiinnostaisi ihmisiä. Kyse on
siitä, uskaltavatko puolueet todella tul-
la tähän päivään ja onko puolueen jäse-
nyydellä merkitystä. Puolueet, erityisesti
Keskusta ovat jäsentensä summia. Ilman
jäseniä meillä ole voimaa rakentaa Suo-
mesta työn, turvan ja vihreän ajattelun
9
yhteiskuntaa ja juuri siksi kaikki uudis-
tukset ovat lähteneet jäsenyyden vahvis-
tamisesta.
Jos Suomi nousee taantumasta vain työn-
teolla ja yrittäjyydellä, Keskusta menes-
tyy samalla reseptillä. Ja kun tuulee to-
della kovaa, tämän porukan pitää antaa
toisilleen suojaa.
Näillä ajatuksilla toivotan jokaisen teistä
lämpimästi tervetulleeksi Lahden puolue-
kokoukseen.
Rakennetaan Keskustaa ja Suomea
yhdessä.
Jarmo Korhonen
Puoluesihteeri
10
Sydämellisesti tervetuloa
M
inulla on Keskustan Päijät-
Hämeen piirin puheenjohta-
jana ilo toivottaa sinut terve-
tulleeksi Keskustan puolue-
kokoukseen Lahteen.
Puoluekokouksen järjestelyt ovat suju-
neet erinomaisesti ja 400 ihmisen talkoo-
porukka on sitoutunut enemmän kuin
kiitettävästi yhteiseen ponnistukseemme.
Olemme hioneet yksityiskohtia viime het-
keen saakka kokousvieraiden viihtymisen
takaamiseksi. Olen erityisen tyytyväinen
siihen, että olemme voineet käyttää puo-
luekokouksen järjestelyissä paikallisten
yritysten palveluja. Tämä on tuonut työ-
tä alueellemme. Meillä on ollut Keskus-
tan puoluetoimiston vahva tuki takanam-
me ja kokouspäivinä halumme palvella
kokousvieraita on varmasti huipussaan.
Dokumentoimme kokousjärjestelyt, kuten
tehtiin kaksi vuotta sitten Joensuussa.
Arvokasta tietoa siirtyy käsikirjan muo-
dossa seuraavan kokouspaikkakunnan
toimijoille.
Kokouksen päätösasiat ovat erittäin tär-
keitä puolueemme kannalta tulevina vuo-
sina. Tässä kokouksessa hyväksyttävä
tavoiteohjelma on käsikirja, joka ohjaa
toimintaamme ja päätöksentekoamme.
Puolueen, piirien ja kunnallisjärjestöjen
sääntöjä on tarkistettu ja ne hyväksytään
Lahdessa. Henkilövalinnat ovat sokerina
pohjalla. Viralliset kokousedustajat valit-
sevat kansanvaltaisesti puolueelle uu-
den puheenjohtajan, varapuheenjohtajat
ja puoluesihteerin. Valittu viisikko lähtee
luotsaamaan puoluettamme kohti seuraa-
via eduskuntavaaleja.
Keskustan Päijät-Hämeen piirin jokaisen
toimijan puolesta toivotan sinulle nautin-
nollisia kokouspäiviä maakunnassamme.
Viihdy ja nauti runsaasta ohjelmastamme
ja tervetuloa uudelleen maakuntakun-
taamme.
Riitta Lonka
Keskustan Päijät-Hämeen
piirin puheenjohtaja
 11

Kaupungin tervehdys

Tervetuloa Lahteen, muotoilun ja ympä- Lahti ja Päijät-Häme tarjoavat houkuttele-

ristöosaamisen kaupunkiin! Viime vuosina
Lahti on uudistumiskykyisen teollisuuten-
sa, kehittyvän osaamispohjansa ja tiivisty-
neen metropoliyhteytensä ansiosta nous-
sut selkeästi kasvukeskusten joukkoon.
Lahdesta on tullut Suomen ympäristötek-
nologian johtavia keskuksia, se tunnetaan
vahvasta muotoiluosaamisesta ja kansalli-
sesta edelläkävijyydestä käytäntölähtöisen
innovaatiotoiminnan kehittäjänä. Perintei-
nen teollisuuskaupunki uudistuu perintei-
tään unohtamatta.
Lahti profiloituu ympäristöystävällisenä
kaupunkina, jossa ekologisuus ja kestävä
kehitys ovat toiminnan periaatteina. Puh-
taan teknologian yritysten kasvuympäris-
tönä Lahden seutu on suunnannäyttäjä.
Alueesta on kasvanut valtakunnan mer-
kittävin ympäristöalan tutkimuksen, kou-
lutuksen ja yritystoiminnan keskittymä,
jossa tuotetaan noin 12 prosenttia alan
liiketoiminnasta. Ilahduttavaa on se, että
ympäristöalalle uusia yrityksiä syntyy vai-
keassakin taloustilanteessa. Kaupunki on
strategiassaan sitoutunut kasvihuonekaa-
supäästöjen puolittamiseen vuoteen 2025
mennessä.
van asuinympäristön lähellä pääkaupun-
kiseutua. Urheilu, liikuntamahdollisuudet
ja luonto ovat Lahdessa ja koko alueella
osa elämää, ja tätä täydentävät monipuoli-
nen huipputason kulttuuritarjonta ja suu-
ren kaupungin antamat muut palvelut ja
edellytykset.
Lahti on yhdessä kahdeksan muun kun-
nan kanssa selvittämässä uuden suuren
kunnan mahdollisuutta Päijät-Hämeessä.
Päätöksiä syntyy syksyllä – suuntaan tai
toiseen. Hankkeen tavoitteena on turva-
ta riittävä kasvu ja hyvinvoinnin kehitys
koko maakunnassa ja luoda edellytykset
selkeille palvelurakenteille ison peruskun-
nan puitteissa. Päijät-Hämeen vahva kehi-
tys voisi osaltaan tasapainottaa kasvavan
eteläisen Suomen yhdyskuntarakennetta.
Toivotan kaikille puoluekokoukseen osal-
listuville miellyttäviä hetkiä Lahdessa.
Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja

Lahden muotoiluperinne kumpuaa huo-

nekalu- ja vaateteollisuudesta, alun perin
kädentaitojen osaajien yrityksistä. Muo-
toiluosaamiseen vaikuttavat myös Lah-
den seudun koulutus-, tutkimus- ja yritys-
yhteistyö sekä nuorten suunnittelijoiden
hyödyntäminen. Helsinki yhdessä Espoon,
Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa
on vuonna 2012 maailman kolmas Design-
pääkaupunki Torinon ja Soulin jälkeen.
Design-pääkaupunkivuosi tarjoaa myös
Lahdelle muotoilualan tapahtumia ja kan-
sainvälistä näkyvyyttä.
12

Keskustan puoluekokouksen ohjelma

Perjantai 11.6.2010

9.00 - 10.00 Lautakasafestivaalit:

Ilmoittautuminen puoluekokouspaikalla Lahden Suurhallissa
10.00 – 14.00 Puoluekokouksen valtakirjojen tarkastus
10.30 –12.00 Paneelikeskustelu: Hyvän työelämän eväät?
10.30 – 12.30 Lautakasafestivaalit: Ajankohtaisseminaarit
Ihmisarvoinen elämä
Demokratia – mikä mättää?
Talous ja ympäristö
13.30 - 14.00 Puoluekokouksen avajaiset
14.00 Puoluekokous alkaa
Puoluekokouksen avaus, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
Puoluekokouksen järjestäytyminen, valiokuntien asettaminen
Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta, toimintakertomus- ja suunnitel-
ma, esitys sääntömuutoksiksi, aloitteet,
Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen
Esitys tavoiteohjelmaksi, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
Viralliset puheenvuorot: Keskustan piirit, sisarjärjestöt, Keskustan
eduskuntaryhmä ja meppiryhmä
Yleiskeskustelu
15.00 - 18.00 Treffitorilla Keskustan johtavia poliitikkoja
18.00 Kokous keskeytetään
18.00 Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia
18.00 - 20.00 Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden
ja muiden puoluejohtoon pyrkivien tentti
21.00- Musiikkia, tanssia ja viihdettä:
Kesän upeimmat lavatanssit (Suurhalli):
Titta & Tanssiorkesteri Timantti sekä Timanki orkesteri
Lautakasafestivaalit: Anna Abreu (Ilon talo, Vapaudenkatu 13)
 13

Lauantai 12.6.2010

7.30 – 9.00 Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia

8.00 - 11.00 Valtakirjojen tarkastus jatkuu
9.00 Puoluekokous jatkuu
Poliittinen tilannekatsaus, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen
Yleiskeskustelu
14.00 Keskustan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien
ja puoluesihteerin vaali
11.00 – 14.00 Treffitorilla Vappu Pimiä ja Keskustan johtavia poliitikkoja
19.00 Puoluekokous keskeytetään (henkilövaalien jälkeen)
19.00– 21.00 Valiokuntien kokouksia
21.00- Musiikkia, tanssia ja viihdettä (Suurhalli):
Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri

Sunnuntai 13.6.2010

8.30 Aamuhartaus
9.00 Puoluekokous jatkuu
Päätösasiat
Selvitys taloudellisesta tilanteesta
Toimintakertomus- ja suunnitelma
Jäsenmaksut
Puoluevaltuuskunnan jäsenten vaali
Tavoiteohjelma
Sääntömuutokset
Aloitteet
Poliittinen kannanotto
Yleiskeskustelu
11.00 Puoluekokous päättyy
11.30 Lippumarssi järjestäytyy
12.00 Lippumarssi Lahden Suurhallille: Lippumarssi lähtee Lahden torilta ja
matkaa Suurhallille on noin 2 km. Reitti: Vapaudenkatu - Vesijärvenkatu
- Aleksanterinkatu - Paasikivenkatu - Salpausselänkatu - Suurhalli

13.00 Puoluekokouksen pääjuhla Suurhallilla

Keskustanaisten puheenjohtajan avaussanat
Uuden puheenjohtajan linjapuhe
Musiikkia, Nastolan pikkupelimannit ja Laulavat kertut
Keskustanuorten diplomien jako
Keskustanauorten puheenjohtajan päätössanat
14

Lahden puoluekokoukseen
Puoluekokouksessa tehdään jokaisena päivänä tärkeitä päätöksiä ja
viihdytään korkeatasoisen ohjelman parissa. Lauantai on politiikan
parasta jännitysnäytelmää puheenjohtajavaaleineen.

Onko tämä sinun ponnahduslautasi

tulevaisuuden johtajaksi?
Lautakasafestivaalit pe 11.6. klo 10.30-
Rock, rauha ja rakkaus. Woodstock 1969 oli Paula
ponnahduslauta monille kansainvälisille rock- Lehtomäestä
tähdille, Keskustan Lahden puoluekokous on Raimo
samanlainen tilaisuus Suomen politiikan tulevai- Sailakseen.
suuden nimille. Puoluekokouksen ensimmäinen Seminaarien
päivä perjantai 11.6. on nuorten naisten ja teemoja ovat
miesten tapahtumapäivä, jolloin järjestetään neljä ihmisarvoinen elämä,
laadukasta tilaisuutta. Puoluekokouspaikalla demokratia, hyvä työelämä
Lahden Suurhallissa perjantaina klo 10.30 alkaen sekä talous ja ympäristö. Festariperjantain kruu-
järjestettävissä ajankohtaisseminaareissa puhuvat naa popprinsessa Anna Abreun livekeikka Ilon
raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat Talossa. Lue lisää seuraavilta sivuilta.

Tärkeä päätös
on sinun käsissäsi.
Puheenjohtajaehdokkaiden tentti pe 11.6. klo 18-
Henkilövalinnat la 12.6. klo 14-
Keskustan puheenjohtajakiertue huipentuu
Lahteen. Puheenjohtajaehdokkaat Timo Kaunisto,
Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen ja Paavo
Väyrynen kohtaavat viimeisen kerran suuressa
ajankohtaiskeskustelussa perjantaina 11.6. klo 18
Lahden Suurhallissa. Lauantaina 12.6. sinä valit-
set Keskustan puheenjohtajan, kolme varapuheen-
johtajaa ja puoluesihteerin klo 14 alkavissa äänes-
tyksissä. Kaikki ehdokkaat ja Keskustan johtavat
poliitikot ovat tavattavissa myös puoluekokouksen
Treffitorilla perjantaina klo 15 – 18 ja lauantaina
klo 11 – 14.
 15

Vaihda viihteelle!
Lahden puoluekokouksessa sinua viihdyttävät jokaisena iltana
eturivin suomalaiset pop- ja iskelmäartistit.

Kesän upeimmat lavatanssit pe 11.6. klo 21

Lahden Suurhallissa
Vietävän hyvää tanssimusiikkia tarjoavat
Titta ja Tanssiorkesteri Timantti sekä Timanki.
Liput 5 euroa Keskustan jäsenkortilla puoluekokouspaikalta
ostettuna. Liput ovelta ja ilman jäsenkorttia 10 euroa. K-18.

Anna Abreu pe 11.6. Ilon Talossa! Showtime klo 24

Popprinsessa Anna Abreun keikkaa ei voi missata! Lautakasa-
festarirannekkeella vapaa pääsy, liput ovelta 7 euroa. K-18.
Katso lisää www.ilontalo.fi/lahti.

Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri la 12.6. klo 21

Lahden Suurhallissa
Preussinpunaista ja mennyttä miestä – Yölintu villiinnyttää
tanssikansan vuodesta toiseen. Liput 15 euroa Keskustan
jäsenkortilla puoluekokouspaikalta ostettuna. Liput ovelta ja Keskustan jäsenkortilla
ilman jäsenkorttia 17 euroa. K-18. säästät selvää rahaa!
Muista näyttää
ja käyttää korttiasi.
Huom!
Lautakasafestareiden rannekkeella vapaa sisäänpääsy Katso Keskustan kaikki jäsenedut
perjantaina ja lauantaina Ilon Taloon ja Armakseen ja tästä asiakirjasta, Sentteristä ja
lauantaina Cabaretiin. osoitteesta keskusta.fi.
16

Puoluekokouksen suuri Aina yhtä vaikuttava

päätöstilaisuus
Lippumarssi
Pääjuhla sunnuntaina 13.6.
sunnuntaina 13.6. klo 13 alkaen alkaen klo 12
Lahden Suurhallissa
Lippumarssi lähtee
Pääjuhla Lahden torilta ja
Keskustanaisten puheenjohtajan avaussanat matka suurhallille
Musiikkia n. 2 km.
Uuden puheenjohtajan linjapuhe
Musiikkia Reittinä:
Keskustanuorten diplomien jako Vapaudenkatu – Vesijärvenkatu
Keskustanuorten puheenjohtajan – Aleksanterinkatu – Paasikivenkatu
Päätössanat – Salpausselänkatu – Suurhalli

Hengelliset tapahtumat
Perjantai 11.6.
Iltahartaus Ristinkirkossa klo 20

Sunnuntai 13.6.
Aamuhartaus kokouspaikalla
Messu Ristinkirkossa klo 10

Lahden puoluekokous on
koko perheen tapahtuma.
Puoluekokouspaikalla, lasten puuhatilassa, on
viidakkotunnelma. Piirrämme, askartelemme ja
leikimme. Pidämme yhdessä hauskaa! Puuhaa ja
lystiä ohjaa Vesaiset.

Puuhatila on auki
päivittäin klo 9 – 11 ja 13 – 15.
Suosittu Launeen perhepuisto (Kaarikatu 26,
Lahti) on lasten ja perheiden vapaassa käytössä
lauantaina 12.6. Lähes kolmen hehtaarin puisto
leikkivälineineen tarjoaa monia vaihtoehtoja: vesi- Puksu-kaupunkijuna kulkee Lahden Suurhallin
ja hiekkaleikkejä, kiipeilyä, liukumista, pienois- (Salpausselänkatu 7) ja Launeen perhepuiston
golfia ja minipyöräilyä liikennekaupungissa. (Kaarikatu 26) väliä. Juna kulkee suurhallilta
Arboretum (puulajipuisto) ja Kaupungin- tasatunnein ja perhepuistosta puolelta. Puksu-
puutarhan Rosario täydentävät vielä tarjontaa. kaupunkijunan organisoi Vesaiset.

Lauantaina 12.6 klo 10 – 15 Puksu-kaupunki-

junalla saa ilmaista kyyditystä Launeen Perhe-
puiston ja kokouspaikan välillä.
 17

puoluejohto, ministerit, kansanedustajat ja mepit puoluekokousyleisön tavatta-

Kerro terveisesi Treffitorilla perjantai 11.6. klo 15 – 18

Keskustan puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat, 15.15 – 15.30 Varapuheenjohtajaehdokas Elsi Katainen

15.30 – 15.45 Varapuheenjohtajaehdokas Tuomo Puumala
15.45 – 16 Varapuheenjohtajaehdokas Antti Rantakangas
16 – 16.15 Varapuheenjohtajaehdokas Annika Saarikko
16.30 – 16.45 Puoluesihteeriehdokas Timo Laaninen
16.45 – 17 Puoluesihteeriehdokas Simo Sorsa
17 – 17.15 Varapuheenjohtajaehdokas Hannu Hoskonen
17.30 – 17.45 Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen
17.45 – 18 Varapuheenjohtaja, ympäristöministeri Paula Lehtomäki
(klo 18 alkaen puheenjohtajaehdokkaiden suuri tentti päälavalla)

lauantai 12.6. klo 11 – 14

11 – 11.10 Keskustanaisten puheenjohtaja,

vana Treffitorilla Lahden Suurhallissa.

europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki

11.10 – 11.20 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
11.20 – 11.30 Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli
11.30 – 11.40 Kansanedustaja Juha Mieto
11.40 – 11.50 Europarlamentaarikko Riikka Manner
12 – 12.10 Liikenneministeri Anu Vehviläinen
12.10 – 12.20 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
12.20 – 12.30 Europarlamentaarikko Hannu Takkula
12.30 – 12.40 Kansanedustaja Risto Autio
12.40 – 12.50 Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inkeri Kerola
13 – 13.10 Puoluesihteeri Jarmo Korhonen
13.10 – 13.20 Puheenjohtajaehdokas Timo Kaunisto
13.20 – 13.30 Puheenjohtajaehdokas Mari Kiviniemi
13.30 – 13.40 Puheenjohtajaehdokas Mauri Pekkarinen
13.40 – 13.50 Puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrynen
13.50 – 14 Puheenjohtaja Matti Vanhanen

Tervetuloa herkuttelemaan!
Lahden puoluekokouksessa sinua odottavat herkkuja notkuvat ruokapöydät.
Tarjolla lounas ja keittolounas. Ruokajuomiksi tarjoilemme jäävettä ja maitoa.

Perjantai 11.6.2010 Lauantai 12.6.2010 Sunnuntai 13.6.2010

Munajuustosalaattia Vanhanajan vihersalaattia, Rosollisalaattia, punajuurikermaa
Sienisalaattia kananmunakastiketta Vihersalaattia
Leipävalikoima ja levitteet Marinoitua kasvissalaattia Leipävalikoima ja levitteet
Juurespossupataa Leipävalikoima ja levitteet Palapaistia
*perunamuusia Lihapyörykät kermakastikkeessa *keitettyjä perunoita
Lohilaatikkoa *viipaleperunalaatikkoa Kaalilaatikkoa
Punajuuripaistosta Makeaa makaronilaatikkoa Uunijuureksia
Höyrytettyjä porkkanalohkoja
Siskonmakkarakeittoa Talon kanakeittoa
Leipävalikoima ja levitteet Kermaista lohikeittoa Leipävalikoima ja levitteet
Leipävalikoima ja levitteet

Hinnasto
Lounas 12 e ja keittolounas 7 e.

Nyt et tarvitse erillisiä ruokalipukkeita, vaan voit maksaa käteisellä tai kortilla ruokailulinjaston
kassapisteeseen.
18

Onko tämä sinun pon- Talous ja ympäristö

nahduslautasi tulevai- • Suomen taloudelliset mahdolli-
suudet

suuden johtajaksi? •

•
Suomen suurin tulevaisuuden
vientituote
Aluepolitiikan tulevaisuus

Rock, rauha ja rakkaus. Woodstock 1969 oli ponnahduslauta Paikka: Lahden suurhalli,
lehdistön tiedotustila
monille kansainvälisille rocktähdille, Keskustan Lahden
puoluekokous on samanlainen tilaisuus Suomen politiikan Seminaarissa mukana europarl
tulevaisuuden nimille. amen-
taarikko Riikka Manner, päätoimi
ttaja
Heikki Hakala, johtaja Tellervo
Kylä-
Puoluekokouksen ensimmäinen päivä perjantai 11.6. on Harakka-Ruonala, puolueen vara
-
nuorten naisten ja miesten tapahtumapäivä, jolloin järjes- puheenjohtaja Antti Rantakangas
ja
tetään neljä laadukasta tilaisuutta. Puoluekokouspaikalla europarlamentaarikko Hannu Takk
ula.
Suurhallissa perjantaina klo 10.30 alkaen järjestettävissä
Seminaarin puheenjohtaja, Kesk
ajankohtaisseminaareissa puhuvat raskaan sarjan suoma- nuorten puheenjohtaja Antti Kur
usta-
laiset vaikuttajat Paula Lehtomäestä Raimo Sailakseen. vinen

Seminaarien teemoja ovat ihmisarvoinen elämä,  

demokratia, hyvä työelämä sekä talous ja ympäristö.  
Festariperjantain kruunaa popprinsessa Anna Abreun  
livekeikka Ilon Talossa. Ihmisarvoinen
elämä
• Keskustalaise
n sosiaali- ja te
veyspolitiikan r-
löytöretki – m
istä
Demokratia •
tulemme, min
Terveyden vai
ne menemme?
sairauden hoito
– mikä "mättää" • Nuorten hyvinv
oinnin lähteet
?

sa- Paikka: Lahden

• Edustuksellinen demokratia – Kan päälavan kohd
suurhalli,
laisaktivismi alla.
jöinä
• Nuoret ja naiset demokratian teki Seminaarissa
mukana sosia
veysministeri Li ali- ja ter-
Paikka: Messuhalli isa Hyssälä, m
käri Tapani Ki aalaislää-
minkinen, kans
ohtaja Juha Rehula, anedustaja
Seminaarissa mukana toimitusj to ja YTHS:n yh
kansanedusta
ja Juha Mie-
i-An ne Siim es, ymp äris tömi nisteri Paula teisöterveyden
Suv psykologi Hen vastaava
rikko Kyösti
Lehtomäki, ent. europarlamentaa riette Hämeena
ho.
taja Antt i Penti-
Virrankoski, toiminnanjoh Seminaarin pu
ja puol uesi htee ri Jarm o Korh onen heenjohtaja, pu
käinen. varapuheenjoht olueen
aja, kansaned
Tuomo Puumal ustaja
mi Laitio.
Seminaarin puheenjohtaja, Tom a.
 19

Paneelikeskustelu

Työ ja yrittäjyys on yhteinen

voimavara

Perjantaina 11.6.2010 klo 10.30 – 12.00,

Lahden hiihtomuseon auditorio,
Salpausselänkatu 8 (Suurhallin vieressä)

klo 10.30 Tervetuloa keskustelemaan

Keskustan työmarkkina-asiain neuvottelukunnan

puheenjohtaja Raija Moilanen

Paneelin avauspuheenvuoro,
valtiosihteeri Raimo Sailas

Paneelin jäsenten puheenvuorot

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLn

puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori

Opetusalan Ammattijärjestö OAJn

varapuheenjohtaja Päivi Koppanen

Paneelin puheenjohtaja politiikan toimittaja

Hannu Lehtilä

Kiitos, Keskustan Yrittäjäasiain neuvottelukunnan

puheenjohtaja Mauri Salo
20
Puoluekokouksen
Anniskelu
Puoluekokouksen anniskelualue sijaitsee Mes-
suhallissa ruokailutilan läheisyydessä. Annis-
kelualueella on A-oikeudet. Anniskelualue on
tarkoitettu vain täysi-ikäisille.
Avajaiset
Puoluekokouksen avajaiset ovat perjantaina
11.6. klo 13.30 – 14 kokouspaikalla Lahden
Suurhallissa.
Ensiapu
Puoluekokouksessa on ensiapupiste Messuhal-
lin ja Suurhallin yhdistävän käytävän varrel-
la olevassa huoneessa, josta apua tarvitseva
ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Ensiapu-
taitoiset vapaaehtoiset kiertävät myös kokouk-
sen aikana kokouspaikalla. Yleinen hätänume-
ro on 112.
Esiintyjät
Puoluekokouksen esiintyjiä ovat perjantaina
11.6. klo 21 Titta & Tanssiorkesteri Timantti ja
Timanki kesän upeimmissa lavatansseissa ko-
kouspaikalla Lahden Suurhallissa sekä Anna
Abreu Ilon Talossa puolen yön jälkeen (Va-
paudenkatu 13). Lauantaina 12.6. esiintyjinä
Suurhallissa ovat Yölintu ja Hannu Lehtonen
orkesteri. Pääsylippuja iltatapahtumiin myy-
dään puoluekokouksen aikana infopisteestä
sekä puolueen esittelyosastolla ja illalla ovelta.
Henkilövalinnat
Puoluekokous valitsee Keskustan puheenjohta-
jan, kolme varapuheenjohtaja ja puoluesihtee-
rin lauantaina 12.6. klo 14 alkavissa äänestyk-
sissä.
Hengelliset tapahtumat
Perjantaina 11.6. iltahartaus Ristinkirkossa
klo 20. Sunnuntaina 13.6. aamuhartaus koko-
uspaikalla ja messu Ristinkirkossa klo 10.
BC
Ikärajat
Iltatapahtumiin puoluekokouspaikalla ja Ilon
Talossa on 18 vuoden ikäraja. Puoluekokouk-
seen on vapaa pääsy kaikenikäisillä.
Info
Puoluekokouksen infopiste sijaitsee pääsisään-
käynnin välittömässä läheisyydessä.
Jäsenkortti ja -edut
Muistithan ottaa mukaan puoluekokoukseen
toukokuun lopussa saamasi upouuden Keskus-
tan jäsenkortin? Saat jäsenkortilla alennusta
iltatapahtumista – pääsyliput perjantain 11.6.
lavatansseihin jäsenkortilla 5 euroa (ilman
korttia tai ovelta 10 euroa) ja lauantain 12.6.
Yölinnun tanssikeikalle 15 euroa (ilman kort-
tia tai ovelta 17 euroa).
Katso kaikki jäsenedut tästä asiakirjasta, jä-
senlehti Sentteristä tai Keskusta.fi.
Keskusta
Keskustan näyttelyosaston löydät puolueko-
kouksen näyttelyalueelta. Keskustan osastol-
la voit mm. tarkastaa jäsentietosi, tutustua
jäsenkorttiin ja jäsenetuihin, surffata uudis-
tuneessa Keskusta.fi:ssä ja varata matkan
Keskustan suurristeilylle Latvian Riikaan 25.
– 27.9.2010 reilulla 30 prosentin alennuksel-
la normaalihinnoista puoluekokouksen kunni-
aksi.
Lapset
Puoluekokous on koko perheen kesätapahtuma.
Lasten puuhapaikka puoluekokouspaikalla on
auki päivittäin klo 9 – 11 ja klo 13 – 15.
Launeen perhepuisto on lasten ja perheiden va-
paassa käytössä lauantaina 12.6. Puksu-kau-
punkijunalla saa ilmaisen kyydityksen lauan-
taina klo 10 – 15 puoluekokouspaikan ja Lau-
neen perhepuiston välillä.

Lautakasafestivaalit
Puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä per-
jantaina 11.6. klo 10.30 alkavat Lahden lau-
takasafestivaalit 18 – 30-vuotiaille nuorille
aikuisille. Festivaaleilla järjestetään neljä laa-
dukasta tilaisuutta ajankohtaisista aiheista.
Perjantain kruunaa Anna Abreun keikka Ilon
Talossa. Lauantai ja sunnuntai ovat politiikan
parasta jännitysnäytelmää puheenjohtajavaa-
leineen. Lue lisää asiakirjan sivuilta 18.
Lippumarssi
Puoluekokouksen lippumarssi järjestetään
sunnuntaina 13.6. Marssi lähtee Lahden to-
rilta klo 12 ja matkaa Lahden Suurhallille
on noin 2 kilometriä. Reitti on Vapaudenkatu
– Vesijärvenkatu – Aleksanterinkatu – Paasi-
kivenkatu – Salpausselänkatu – Suurhalli ja
näet sen seuraavan aukeaman kartasta.
Löytötavarat
Löytötavarat toimitetaan puoluekokouksen in-
fopisteeseen, josta niitä voi tiedustella ja ne voi
noutaa tunnusmerkkejä vastaan. Noutamatto-
mat löytötavarat toimitetaan Päijät-Hämeen
piiritoimistolle.
Maksaminen
Puoluekokouksessa voit maksaa käteisellä sekä
tavallisimmilla pankki- ja luottokorteilla nyt
myös ruokailut.
Media
Puoluekokousta seuraa noin 150 tiedotusväli-
neiden edustajaa. Median työtilat sijaitsevat
Lahden Suurhallin toisessa kerroksessa.
Näyttelyalue
Puoluekokouksen näyttelyalue sijaitsee kokous-
tilan ja ruokailu- ja iltatapahtumatilan välissä.
Näyttelyalueella voit tutustua mielenkiintoisten
näytteilleasettajien tuotteisiin ja palveluihin.
Paikoitus
Noudata paikoituksessa liikenteenohjaajien
opastusta. Puoluekokoukselle varatut P-alueet
ovat maksuttomia, ne on merkitty seuraavan
aukeaman karttaan.
Henkilöautojen parkkipaikat: Suurhallin edus-
ta, Pikkuvesijärven parkkipaikka sekä Fell-
mannin puistoalueen kadut eli Stålberginkatu,
Kyösti Kallionkatu ja Paasikivenkatu.
Bussien parkkeeraus jäähallin kentällä.
21
Puheenjohtajatentti
Keskustan puheenjohtajakiertue huipentuu
Lahden puoluekokoukseen. Puheenjohtajaeh-
dokkaiden Timo Kauniston, Mari Kiviniemen,
Mauri Pekkarisen ja Paavo Väyrysen viimeinen
suuri tentti järjestetään perjantaina 11.6. klo
18 puoluekokouspaikalla.
Puheenvuorot
Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheen-
johtajalta kirjallisesti tätä tarkoitusta varten
varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille
edustajille. Pyyntöön on merkittävä se työjär-
jestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro
halutaan käyttää. Työjärjestystä ja päätöksen-
tekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyy-
tää suullisesti paikaltaan näyttämällä edusta-
jakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti nimensä.
Puheenvuoropyynnöt toimitetaan päälavan
vieressä olevaan vastaanottopisteeseen.
Virallisia puheenvuoroja lukuun ottamatta pu-
heenvuorojen kesto on pääsääntöisesti yksi mi-
nuutti. Lue lisää kokouksen järjestyssäännöstä
tässä asiakirjassa.
Puoluekokousasiakirja
Tästä asiakirjasta löydät kaiken tarvitsemasi
tiedon puoluekokouksesta. Pidä se aina muka-
nasi.
Pääjuhla
Puoluekokouksen pääjuhla järjestetään sun-
nuntaina 13.6. klo 13 Lahden Suurhallissa.
Pääsyliput
Pääsylippuja puoluekokouksen iltatapahtu-
miin myydään puoluekokouksen aikana puo-
luekokouspaikalla sekä ovelta. Keskustan jä-
senkortilla saat pääsylipuista alennusta ja
säästät selvää rahaa.
Päätösasiat
Puheenjohtaja ja puoluesihteeri esittelevät
puoluekokouksen päätösasiat perjantaina 11.6.
ja niistä päätetään sunnuntaina 13.6. Päätös-
asioita ovat selvitys taloudellisesta tilanteesta,
toimintakertomus- ja suunnitelma, jäsenmak-
sut, puoluevaltuuskunnan jäsenten vaali, ta-
voiteohjelma, sääntömuutokset, aloitteet ja po-
liittinen kannanotto.
 Suurhallilta

22 16 Camping Mess
lään n. 8 km.

Ruokailu Ja
Puoluekokouksen ravintolassa on tarjolla joka lka P
ra
päivä keittolounas ja noutopöytä. Voit maksaa nn
ruokailusi tavallisimmilla pankki- ja luotto- an
tie
korteilla.

u
Seminaarit

kat
Perjantaina 11.6. klo 10.30 - 12 ennen puolue- Suurhalli

din
kokouksen avajaisia pidettävillä lautakasafes-

fvu
tivaaleilla järjestetään neljä ajankohtaissemi-

nhu
naaria. Lue lisää asiakirjan sivuilta 18.

Svi

S
Taksi Valiokun-
Taksin voit tilata numerosta 0600 30041.
Puoluekokouspaikan osoite on Salpausselän-
P tatilat

katu 7. Taksitolppa on suurhallin edustalla. Sal Henkilöautojen

pau paikoitus
sse L
Treffitori län
kat
Puoluekokouksen Treffitorilla tapaat perjan- u
taina 11.6. klo 15 – 18 ja lauantaina 12.6. klo
11 – 14 tapaat Keskustan puheenjohtaja-, va- P
rapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat, Bussien
nykyisen puoluejohdon, ministerit, europarla- paikoitus
mentaarikot ja Keskustan kansanedustajia.
Treffitorin juontaa lauantaina Vappu Pimiä.
Aikataulu sivulla 17.
2 14
Suurhallilta Messilän karta-
Tunniste nohotelliin n. 6 km ja Salpakie-
variin Hollolassa n. 8 km.
Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumi-
sen yhteydessä saat kaulassa pidettävän tun-
nisteen, joka on turvallisuussyistä pidettävä
esillä koko ajan puoluekokouspaikalla liikut- Ma
taessa. Jos hukkaat tunnisteesi, ota yhteys nn
erh
puoluekokouksen infopisteeseen. eim
tumispisteessä perjantaina klo 10 – 18, lauan- i
Turvallisuus taina klo 8 – 19 ja sunnuntaina klo 9 – 11. Lue
Puoluekokousta varten on laadittu turvalli- lisää asiakirjan sivulta 26.
suussuunnitelma. Järjestyksestä huolehtivat
järjestyksenvalvojat. Tulipalon tai muun vaa- Valiokunnat
ratilanteen sattuessa pysy rauhallisena ja nou-
data järjestäjien ohjeita. Epäilyttävistä lau- Puoluekokous jakaantuu menettelytapavalio-
kuista ja tavaroista pyydämme kertomaan vä- kuntaan, poliittiseen valiokuntaan, ohjelmava-
littömästi järjestäjille. liokuntaan, aloitevaliokuntaan ja järjestöva-
liokuntaan.
Valtakirjojen tarkastus
Menettelytapavaliokunta kokoontuu ohjelman
Virallisten puoluekokousedustajien valtakirjat
mukaisesti Lahden Suurhallin Jari-kabinetis-
tarkastetaan perjantaina 11.6. klo 10 – 14 ja
sa. Muut valiokunnat kokoontuvat Lahden
lauantaina 12.6. klo 8 – 11 Lahden Suurhal-
ammattikorkeakoulun tiloissa (Ståhlbergin-
lissa (Salpausselänkatu 7, sisäänkäynti Mes-
katu 4 C. merkitty karttaan vihreällä pallolla)
suhallin ovista). Määräaikaan mennessä tar-
seuraavasti:
kastuspaikalle saapuneiden valtakirjat tarkas-
tetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan. Poliittinen valiokunta, auditorio
Ohjelmavaliokunta, luokka 101
Epäviralliset kokousosanottajat (puolueko-
Aloitevaliokunta, luokka 201
kouksen seuraajat) voivat ilmoittautua koko-
Järjestövaliokunta, luokka 303
uspaikalla heille erikseen nimetyssä ilmoittau-
 si-

1 9 13 16 23
Henkilöautojen Suurhallilta Mukkulan Matkai-
paikoitus lukeskukseen n. 6 km, Hotelli
Tallukkaan n 25 km ja Metsolan
loma- ja virkistyskotiin n. 11 km.
Hotelli Kumpeli Heinolassa on n.
40 km päässä.
tu
ka
in
Ky
rg

ös
lbe

ti K
åh

Anna Abreun keikka

St

all

Henkilöautojen Kirkko perjantaina Ilon Talossa.

katu
ion

paikoitus: Stålbergin-
katu, Kyösti Kallion-
ka

Vapau
katu ja Paasikivenkatu d enkatu
tu

ti
marssin reit 3
Lippu Tori 8
ivenka
tu Torikatu 5

u
Paasik 4

ankat
katu
atu

6
nkatu
ksenk

u Aleksa
Erkon

kat
nkatu

Saima
n nterink
llola atu
Rauha

Ho Hämee

tu
nkatu
Sibeliu

venka
Maria

Harjuk Vuorik
atu atu
Harjuk
r
Vesijä

atu

Harjuk
atu
12 11
tu
tienka

Suurhallilta Huo-
neistohotelli Lepolan

10 loma- ja kurssikes-
Rauta

kukseen n. 11 km.
ink
atu Majoitus
7
1. Mukkulan Matkailukeskus, Ritaniemenkatu 10, (03)7535380
(ks. seuraavan sivun kartta)
2. Messilan kartanohotelli, Messiläntie 308, (03) 86 011
3.
4.
Alex Park Hotel, Aleksanterinkatu 6, (03) 52 511
Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, 020 1234655
17 18
5. Hotelli Musta Kissa, Rautatienkatu 21, (03) 544 9000 Suurhallilta Scandic Vierumä-
6. Kauppahotelli Grand, Hämeenkatu 4, (03) 54 400 keen ja Vierumäen urheiluopis-
7. Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1, (03) 339 39 11 toon n. 33 km. 4
8. Cumulus Lahti, Vapaudenkatu 24, (03) 81 3711
9. Hotelli Kumpeli, Heinola, Muonamiehenkatu 3, (03) 812 7100
10. Matkakoti Patria Vesijärvenkatu 3, (03) 782 3783
11. Lepolan loma- ja kurssikeskus, Sipurantie 32, (03) 75 61521
12. Hostelli Lahden Kansanopisto, Harjukatu 46, (03) 878 1181
13. Hotelli Tallukka, Tallukantie 1, 17200 Vääksy, (03) 88 881
14. Salpakievari Motelli, Erämiehentie 1, Hollola, (044) 0611671
15. Metsolan loma- ja virkistyskoti, Kirkonpellontie 77, (040) 911 9301 (ks. seuraavan sivun kartta)
16. Camping Messilä Satamapolku, Hollola, (03) 876 290
17. Scandic Vierumäki, Urheiluopistontie 400, 19120 Heinola, (03) 74190
18. Vierumäen urheiluopisto, Urheiluopistotie 374, 03) 8424 11
 Hollola,
Hämeenlinna, 24
Tampere

Helsinki
1

Helsinki
 Vierumäki,
Asikkala, Heinola 25
Jämsä,
Jyväskylä

15

Nastola,
Kouvola,
Lappeemramta
Helsinki
26
Valtakirjojen
tarkastusohjeet
Valtakirjojen tarkastusaika
Virallisten puoluekokousedustajien valta-
kirjat tarkastetaan
• perjantaina 11.6.
klo 10:00 – 14:00 ja
• lauantaina 12.6.
klo 8:00 – 11:00
Lahden Suurhallissa (Salpausselänkatu
7, sisäänkäynti Messuhallin ovista). Mää-
räaikaan mennessä tarkastuspaikalle
saapuneiden valtakirjat tarkastetaan ja
tämän jälkeen tarkastus lopetetaan.
Epäviralliset kokousosanottajat (puolue-
kokouksen seuraajat) voivat ilmoittautua
kokouspaikalla heille erikseen nimetyssä
ilmoittautumispisteessä
• perjantaina klo 10:00– 18:00,
• lauantaina klo 8:00 – 19:00 ja
• sunnuntaina klo 9:00 – 11:00.
Virallisten edustajien ja kokouksen
seuraajien ilmoittautuminen
Piirijärjestöt kirjaavat puoluetoiminnan
rekisteriin piiritoimistoihin saapuneiden
valtakirjojen/ pöytäkirjaotteiden tiedot
(henkilön etu- ja sukunimen, sukupuo-
len, jäsenjärjestön). Tällöin piirit myös
tarkastavat saapuneet valtakirjat. Kun
puolueen jäsenjärjestö on lähettänyt val-
takirjan piiritoimistoon, virallinen koko-
usedustaja tai hänelle valittu varahenkilö
ilmoittautuu ”viralliset edustajat” –pis-
teeseen.
Ilmoittautuja kertoo nimensä ja edusta-
mansa järjestön vastaanottovirkailijalle.
Mikäli tiedot täsmäävät, kokousedustajal-
le annetaan kulkulupa, numeroitu äänes-
tyslippu sekä kokousasiakirja. Äänestyslip-
puvihkossa oleva numero osoittaa kokous-
edustajien äänestysjärjestyksen, johon he
ryhmittyvät äänestystoimituksen alkaessa.
Jos virallinen edustaja saapuu kokous-
paikalle valtakirja/pöytäkirjanote muka-
naan, hän ilmoittautuu ”virallinen koko-
usedustaja” –pisteeseen. Hänet kirjataan
kokousedustajaksi ja hänelle annetaan
sama kokousmateriaali kuin ennakkotar-
kastetuille virallisille edustajille.
Viralliseksi edustajaksi hyväksytään hen-
kilö, jonka valtakirja on ennakkotarkas-
tettu tai hän esittää asianmukaisesti täy-
tetyn ja oikeaksi todistetun pöytäkirjan-
otteen siitä kokouksesta, jossa hänet on
valittu puoluekokousedustajaksi. Asian-
omaisen järjestön oikeus edustajan lähet-
tämiseen on tarkastettava edustajakel-
poisten jäsenjärjestöjen (rekisteröity, puo-
lueen jäseneksi hyväksytty, jäsenmaksun-
sa suorittanut) luettelosta.
Edustajan on vaadittaessa todistettava
henkilöllisyytensä. Vastaanottovirkaili-
ja antaa epäselvistä valtakirjoista lau-
suntonsa valtakirjan tarkastuksen koor-
dinaattorille (menettelytapavaliokunnan
sihteeri). Epäselvyydet ratkaistaan me-
nettelytapavaliokunnassa.
Tiedotusvälineiden edustajat ja kutsuvie-
raat ilmoittautuvat puoluekokouspaikan
infopisteessä. ”Puoluekokouksen seuraa-
ja” –pisteeseen ilmoittautuvat kaikki ne
henkilöt, jotka eivät ole talkoolaisia, puo-
luekokoushenkilökuntaa, virallisia koko-
usedustajia tai tiedotusvälineiden edusta-
jia. Kokouksen toimitsijat ilmoittautuvat
Suurhallin pääsisäänkäynnin luona ole-
vassa ilmoittautumispisteessä.
3

Valtakirjojen tarkastuksessa on nouda-
tettava ehdotonta täsmällisyyttä ja tark-
kuutta väärinkäytösepäilyjen välttämi-
seksi. Kokousedustajien rintamerkkien ja
äänestyslippujen säilyttämisestä vastaa
valtakirjojen tarkastusryhmä.
Virallisten kokousedustajien rintamerk-
kiä eikä myöskään äänestyslippuja saa
antaa muille osanottajille. Mikäli viralli-
seksi kokousedustajaksi ilmoittautunut
ja luetteloon merkitty henkilö lähtee ko-
kouksesta kesken pois, hänen tilalleen ei
voida hyväksyä varamiestä.
Osanottajia koskevien
tietojen ilmoittaminen
Menettelytapavaliokunnan sihteeri toi-
mittaa ilmoittautuneiden määrän puo-
VA A S E NT TE R I S T Ä ?
SA N O T T A
27
luekokouksen puheenjohtajistolle valta-
kirjantarkastuksen päätyttyä. Puolueko-
kouksen järjestäytyessä 11.6. todetaan
klo 14:00 mennessä ilmoittautuneiden vi-
rallisten kokousedustajien sekä kokouk-
sen seuraajien määrä. Valtakirjantarkas-
tuksen päätyttyä 12.6.klo 11:00 puolue-
kokous toteaa puoluekokouksen osanot-
tajamäärät. Menettelytapavaliokunnan
sihteeri luovuttaa ilmoittautumisluette-
lot, jotka toimivat äänestysluetteloina,
äänestyksen alkaessa äänestyspaikkojen
vaalitoimikuntien puheenjohtajille.
Muista! Virallisen
edustajan
saamassa tunnisteessa ovat muka-
na myös tarvittavat äänestyslaput.
Pidä siis aina kaikkina päivinä
saamasi tunniste mukanasi.
Palauta
P l t tätässää ki
kirjassa
j oleva
l
Sentterin kyselylomake
Suomenmaan osastolle ja
osallistut arvontaan, jossa
palkintona on kahden hengen
matka keskustan suurristeilylle
Riikaan 25.–27.9.2010! (arvo 406 e)
28
Lippumarssit
Lahdessa
Avajaisjuhla perjantaina
Avajaisjuhlassa 11.6. lippumarssi järjes-
täytyy Lahden Suurhallin sisällä ruokai-
lutilan ja iltalavan välissä. Lahden Suur-
hallin avajaisjuhlaan marssivat ainoas-
taan seuraavat liput kantajineen ja airu-
eineen: Kärjessä ovat Suomen lippu, puo-
lueen lippu ja sisarjärjestöjen liput airuei-
neen. Sen jälkeen saliin marssivat piiri-
en liput (puolue, naiset, nuoret). Muita
lippuja ja yleisöä marssirivistöissä ei ole
mukana. Liput kulkevat salin keskikäy-
tävää pitkin esiintymislavaa kohti. Esiin-
tymislavalle menevät vain Suomen lippu
sekä puolueen ja isäntäpiirin liput. Muut
liput kantajineen ja airueineen soljuvat
yhtenäisenä marssirivistönä vuorotellen
esiintymislavan molemmille puolille. Li-
put laitetaan lippulaulun jälkeen esiin-
tymislavan ympärille niille varattuihin
telineisiin. Lippulaulun aikana liput te-
kevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla
lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat
ja airueet valitsevat sen jälkeen itselleen
vapaat paikat salista.
Pääjuhla sunnuntaina
Sunnuntain 13.6. pääjuhlan lippumars-
si järjestäytyy Lahden torilla klo 11.30.
Koska kokous loppuu vain 30 min ennen
ryhmittymistä, kannattaa järjestää yh-
teiskyytejä marssiväen siirtoon kokous-
paikalta marssin kokoontumispaikalle.
Marssijoukko ryhmittyy torille piireittäin
neliriviin oman piirin nimikyltin taakse.
Puoluekokouksen pääjuhlan lippumars-
sissa ensimmäisenä on Suomen lippu, sen
jälkeen puolueen lippu, kumpikin airu-
eineen. Keskustajärjestöjen lipuilla on
omat kantajansa ja näillä kaikilla airu-
eet. Heidän jälkeensä pääjuhlassa marssii
puoluehallitus ja muiden keskustajärjes-
töjen hallitukset. Piirien marssijärjestys
määräytyy aakkosjärjestyksen mukaan.
Isäntäpiiri marssii viimeisenä.
Piirin lippulinnaa johtaa piirin nimikil-
ven kantaja. Piirien lippulinnat muodos-
tetaan niin, että kärjessä kannetaan puo-
lueen piirin lippua ja sen jäljessä sisarjär-
jestöjen piirien lippuja. Kaikilla piirijär-
jestöjen lipuilla on kansallispukuiset var-
tijat. Kunnallisjärjestöjen, yhdistysten,
naisten ja nuorten sekä Vesaisten liput
muodostavat lippulinnan ilman vartijoi-
ta. Lippulinnan jäljessä marssivat asi-
anomaisen piirin kokouksen osanottajat.
Lippulinnassa ja marssirivistössä marssi-
taan neljä henkilöä rinnakkain.
Marssireitti
Lippumarssi kulkee Lahden torilta reit-
tiä: Vapaudenkatu, Vesijärvenkatu, Alek-
santerinkatu, Paasikivenkatu, Salpaus-
selänkatu ja Lahden Suurhalli. Marssi-
reitin pituus on n. 2 km. Se on merkitty
tämän kirjan alkuosassa olevaan kart-
taan. Lipun kantohihna helpottaa lipun
kantamista. Lahden Suurhallin viereen
tultaessa marssi pysähtyy niin pitkäksi
aikaa, että viimeisenä tuleva isäntäpiirin
lippu ehtii mukaan keskustajärjestöjen
ja muiden piirien lippujen sisäänmarssia
varten. Marssiyleisö sekä kunnallisjär-
jestöjen, yhdistysten, naisten ja nuorten
sekä Vesaisten liput jäävät rivistöstä pois
Lahden Suurhallin edessä. Siinä nämä
liput rullataan kasaan ja lipunkantajat
ja marssiyleisö menevät suoraan Lahden
Suurhallin sisälle.
Kun marssijat ja juhlayleisö ovat aset-
tuneet Lahden Suurhallissa paikoilleen,
niin keskusjärjestöjen ja muut piirien li-
put tulevat Lahden Suurhalliin ruokailu-
tilan ja iltalavan välissä olevaan kokoon-
tumispaikkaan. Sieltä lähdetään mars-

simaan ovesta salin keskikäytävää pit-
kin esiintymislavaa kohti. Kärjessä ovat
Suomen lippu, puolueen lippu ja sisarjär-
jestöjen liput airueineen. Sen jälkeen sa-
liin marssivat piirien liput (puolue, nai-
set, nuoret). Liput kantajineen ja airuei-
neen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä
eteen vuorotellen esiintymislavan molem-
mille puolille. Esiintymislavalle menevät
vain Suomen lippu sekä puolueen ja isän-
täpiirin liput. Liput laitetaan lippulaulun
jälkeen esiintymislavan ympärille niille
varattuihin telineisiin. Lippulaulun aika-
na liput tekevät kunniaa Suomen lipulle
laskemalla lippua hivenen alaspäin. Li-
punkantajat ja airueet valitsevat sen jäl-
keen itselleen vapaat paikat salista.
Lippulaulu
Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen
Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.
Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.
Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.
Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.
Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.
29
Maamme
Sanat: J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander
Sävel: Fredrik Pacius
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa!
Soi sana kultainen!
:,:Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen.
Maa kallis isien.:,:
Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
:,:viel’ lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran laulus, synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.:,:
Hämäläisten laulu
Sanat J.H.Erkko saksalaisen kansansävelmän pohjalta.
1. On mulle Suomi suloisin,
vaan Häme siitäi kallihin:
:,:sen tuskin tiedän vertaista,
niin kaunista, niin herttaista
kuin kulta Hämeenmaa!:,:
2. Lempeitä laaksoin lehtoja
ja lintuin laulupuistoja
:,:ja marjaisia kankaitaan
en unhoittaa voi milloinkaan -
oi Hämeen kallis maa!:,:
3. On Hämeen pellot viljavat
ja kasket kullan loistavat
:,:ja tuhannet sen tuomistot,
sen niityt, norot, varjostot!
Ei maata vertaistaan!:,:
4. Ei impee missään rakkaampaa,
ei siveempää, ei jalompaa,
:,:kuin Hämeen valkotukkainen,
tuo sinisilmä neitonen
on rusoposkinen:,:
5. Jos miestä missä tarvitaan
maan eestä vaikka kaatumaan,
:,:niin uljaita on urhoja,
on järkeä, on kuntoa,
kun toimeen tartutaan:,:
30
31
32
Kortti ihmisille, joille pelkkä puhe ei riitä.
Lue ilmaiseksi yhteiskunnallista
laatujournalismia
Antaa kaikkien apiloiden kukkia
keskusta.fi
Tapiola
tarjoaa
Henkilöasiakkaille
Omaetu-ohjelman tuntuvat edut:
keskittävälle asiakkaalle tarjoamme parhaimmil-
laan jopa 17 prosentin edun vakuutusmaksuista
ja säästövakuutusten hoitokuluista, pankin
verkkopalvelun ilman kuukausi-
maksua ja kortin ilman vuosimaksua sekä
rahastot ilman merkintäpalkkioita.
Katso Tapiolan edut eri asiakasryhmissä
tarkemmin keskusta.fi
Keskustan jäsenkortti on kortti niille, joille pelkkä
puhe ei riitä, vaan jotka vaativat tekoja aatteiden
tueksi. Jos toimeen ei tartuta, mikään ei taatusti
muutu paremmaksi. Keskustan jäsenkortti avaa
sinulle ainutkertaisen mahdollisuuden päästä
tekijäksi Suomen suurimpaan puolueeseen.
Keskusta tarjoaa jäsenilleen jatkuvasti myös
korkeatasoista koulutusta ja mielenkiintoisia ta-
pahtumia. Keskustan jäsenenä lähetämme sinulle
kerran kuukaudessa Sentteri-lehden. Jäsenkortti
tarjoaa myös aivan uudenlaisia etuja, joita vain
Suomen suurin puolue voi tarjota. Jäsenedut löy-
dät joka kuukausi Sentteristä ja päivittäin osoit-
teesta www.keskusta.fi, jossa hoidat jäsenyyteesi
liittyvät asiat nopeasti ja vaivattomasti.
Keskusta syntyy jäsenistään. Ilman sinua meillä
ei ole voimaa rakentaa Suomesta työn, turvan
ja vihreän ajattelun yhteiskuntaa, jossa kaikista
pidetään huolta, luontoa kunnioitetaan ja kaikille
tarjotaan samat mahdollisuudet elää, tehdä työtä
ja yrittää. Tämä maa rakennetaan yhdessä.
Keskustan jäsenpalvelu:
Puhelin 010 289 7289 (arkisin 9 – 16)
Sähköposti: jasenpalvelut@keskusta.fi
Keskustan jäsenedut
Kopiokeskus EPKK
tarjoaa
Suurkuvatulosteet
20%
alennuksella
Ruukintie 88, 60100 SEINÄJOKI
puh. (06) 420 6700
www.epkk.fi
 33
Kylpylähotelli Kunnonpaikka Mainostoimisto
tarjoaa Jukka Kaminen Oy
tarjoaa
57 €/hlö/vrk
kahden hengen huoneessa
Valmiin toteutuksen
85 €/hlö/vrk kannettavasta
yhden hengen huoneessa Roll-up
(Normaalihinnat 95-135 €) kuva- ja markkinointi-
Jäsenetuhinnat ovat voimassa arkisin ja viikonloppuisin. telineestä
Hintoihin sisältyy aamiainen, kylpylän- ja kuntosalien (sis. suunnittelu, graafinen
vapaa käyttö sekä vapaa-ajanohjelma. Kysy myös muista toteutus ja rollup)
kausitarjouksista ja erikoispaketeista myyntipalvelus-
ta tai www-sivuilta. Todista jäsenyytesi, kun saavut Tarjoushinta yhteensä
kylpylähotelliin. Varauksen yhteydessä mainitse varaus-
tunnus ”Suomen Keskusta” 690€

Kylpylähotelli Kunnonpaikka
Jokiharjuntie 3 70910, 70910 Vuorela
Puh. (017) 476 111 Koulukatu 12, 60100 Seinäjoki,
Myyntipalvelu (017) 476 560 tai (017) 476 567, puh. 0207 866363
myynti@kunnonpaikka.com www.mainoskaminen.net

Ricoh Finland Vapaa-ajankeskus

tarjoaa Villi Vonkka
Aidosti ekologisen tulostimen tarjoaa
Ricoh Aficio GX e2600
TM

hintaan Karavaanareille
• kausipaikka vaunulle
185 € (sis. alv) 1.6. – 30.9. vain 199 euroa
• vaunupaikka 11 e / vrk,
kotiovelle kuljetettuna
sis. valosähkön

Muille lomailijoille
• mökin vuokraajille alennus,
- 30% kokonaishinnasta

Villi

Tilaukset:
info@ricoh.fi tai 0207 370 300 / keskellä kauneinta Kainuuta
Tilauskoodi: KESKUSTA
Huolto ja tarvikkeet: Lisätietoja:
valtakunnallinen
www.villivonkka.fi
Ricoh Business & Service Center-ketju
puh. 044 322 6030
www.ricoh.fi
34

Keskustan jäsenedut

Matkavekka
tarjoaa

Kaupunkilomat
Saarenmaa ja Pärnu
Sunnuntai-torstai ja torstai-sunnuntai -matkat
Alennus 15€/aikuinen
Vilna
Alennus 50€/aikuinen
Perhelomat Cumulus Hakaniemi
Disneyland lentäen tarjoaa
Lähdöt 18.7. ja 25.7. Alennus 30€/aikuinen
Legoland lentäen Kesän Lomayö
Lähdöt 23.7. ja 30.7. Alennus 30€/aikuinen alk. 69 € / huone
Kylpylälomat Lisävuode alle 14-v. lapselle 5 € / yö
Saarenmaa ja Pärnu Sis. majoituksen 1–2 hengelle standard-huoneessa sekä
1viikon matkat. Alennus 30€/aikuinen buffet-aamiaisen ja saunan. Erikoishinta
voimassa vapaa-ajan majoitukseen joka päivä
Lomamatkat 20.6.–1.8.2010. Maksu käteisellä tai henkilökohtaisella
Kreeta, Alanya ja Varna maksukortilla. Erikoishintaisia huoneita, lisävuoteita ja
Lähdöt 31.8. saakka. Alennus 50€/aikuinen junnupatjoja on rajoitettu määrä. Tarjous ei ole voimassa
erikoistapahtumien aikana.
Varaukset Matka-Vekan toimistosta, jäsenkortin
numero mainittava varausta tehtäessä. Alennuk- Varaukset vain netissä
set myönnetään esitehinnoista (ei tarjoushinnoista), www.hotellimaailma.fi
paikkoja rajoitetusti. Nämä jäsenedut koskevat Matka-
tuotetunnuksella KESKUSTALOMA
Vekan 2010 esitetuotantoa (kylpylälomat, kaupunki- ja
kiertomatkat, parhaat perhelomat) sekä Lomamatkojen
kevät-kesä-syksy 2010 esitetuotantoa.

Viking Line Abp

tarjoaa
lukuisia eri matkoja tarjoushintaan.
Katso edut ja varaustunnukset
keskusta.fi

Viking Line Abp

PL 119, FIN-00161 HELSINKI
Ryhmä- ja kokousmatkatiimi,
puh. (09) 123 571, kokous@vikingline.fi
www.vikingline.fi/ryhmat
 35

Keskustan jäsenedut

I-Print Oy Hotelli Kieppi, Saariselkä

tarjoaa tarjoaa
normaalihintaisista painotuotteista
Kun varaat kahden hengen
10% huoneen, saat samalla hinnalla
minisuiten joko saunalla tai ammeella.
alennuksen
Hintaero noin

50%
PL 21, 60101 SEINÄJOKI
puh. (06) 2477 754  
fax (06) 2477 795
www.iprint.fi
Puh.+358 (0)16 55 44 600
Fax. +358 (0)16 55 44 700
www.hotellikieppi.fi
Polar Meetings Oy
tarjoaa

Kalajoen Hiekkasärkät Oy
10% SaniFani kylpylä
alennuksen
Kausikämpät- ja Origo-huoneistojen
tarjoaa
majoitushinnoista 10%
alennuksen
Alennus ei koske joulun-, uudenvuoden- ja normaalihintaisesta kylpyläpaketista
pääsiäisen sesonkiaikoja. Alennuksen saa vain
puhelimitse ja sähköpostilla tehdyistä varauksista sis. huone, aamiainen ja kylpylän käyttö.
mainitsemalla Keskustan jäsenyyden. Alennuksen saa esittämällä Keskustan jäsenkortin. Hei-
näkuussa alennus ei ole käytettävissä.

Jukupolku 3-5, 85100 Kalajoki

Myyntipalvelu puh. (08) 4692 500,
fax (08) 4692 211
myynti@hiekkasarkat.fi
www.hiekkasarkat.fi

Polar Meetings Oy
Mariankuja 6 C 7, 99130 LEVI
tel. +358 (0) 207 630 820
fax. +358 (0) 16 643 506
www.polarmeetings.com
36

Keskustan jäsenedut

AtlasArtin tuotteita Avis auto etuhintaan

(kirjoja, kartastoja, karttoja) niin kotimaassa kuin
ulkomailla:
15%
alennuksella Vuokraus kotimaassa etuhinnaston
mukaan.Ulkomaille varaukset Avis
AWD-alennustunnuksella S515301
Holiday Special hinnoista
10%
tilaus@atlasart.fi alennus.
Korppaanmäentie 17 BL 3, 00300 Helsinki
puh. 050 599 4444
www.atlasart.fi

AVIS Rent A Car Finland Lic.

Lautamiehentie 3, 02770 Espoo, Finland
Puh. (09) 8598 356
Varaa autosi netistä
www.avis.fi

Autovuokraamo Hertz
tarjoaa

Finlandia Hotels 15%

alennuksen kaikista
tarjoaa
Suomessa julkaistuista hinnoista.

Keskustan jäsenistölle perhe-etua. Alennus koskee auton vuorokausihintaa, mutta ei lisä-

palveluja kuten navigaattoria tai lastenistuinta.
asiakas saa kahden hengen huoneen yhden
hengen huoneen hinnalla, lapset alle 15 v yöpy-
vät lisävuoteessa samassa huoneessa 7 € lisä-
5 – 10%
alennuksen kaikista ulkomaan
maksulla, hinnat pitävät sisällään aamiaisen.
julkaistuista hinnoista.
Lisäetuna ja tarjouksena Katso edut ja varaustunnus
kun Keskustan jäsen yöpyy hotellissamme keskusta.fi
ennen 15.6.2010, hän saa kanta-asiakas-
korttimme puoleen hintaan.
Hinta on tällöin 13 € (norm. 26 €).
Kortti on voimassa kolme vuotta.
Kortti tulee ostaa internet-sivuiltamme
www.finlandiahotels.fi Varaukset:
(kampanjakoodi: keskusta) On-line varaukset www.hertz.fi
Hertz Varauspalvelu 0200 11 22 33
Hertz toimipisteet ja matkatoimistot

Hotel Arthur
tarjoaa
Majoitus ja ruokailu
-20% arkilistahinnoista majoituksesta sekä
-10% ála carte annoksista ravintolassa. Edun
saa jäsenkorttia näyttämällä.
Kesätarjous
ajalle 23.6. – 2.8.2010
• 72 EUR / 2-hengen huone
99 EUR / 3-hengen huone tai Superior-
luokan huone (tilava 2-hengen huone avat-
tavalla vuodesohvalla), jossa voi majoittua
2 aikuista ja 1 – 2 lasta.
Hintaan sisältyy aamiainen ja arvonlisäverot
Ei lisäalennusta tarjoushinnoista.
Otavamedia
tarjoaa
30%
alennuksen lehtitilauksista
Tilaa lehti
www.otavamedia.fi/keskusta
37
Keskustan jäsenedut
Linnanmäki-paketti
alk 124€ sisältäen
• Majoituksen 2 aikuiselle ja 1 lapselle Su-
perior-luokan huoneessa (tilava 2-hengen
huone avattavalla vuodesohvalla)
• Runsaan buffetaamiaisen
• 1 kpl Isohupi-ranneke yli 120 cm
• Ateriaetukupongin (arvo 4 €/henkilö)
aikuisille
• Kuohuviinikupongin (lasi kuohuviiniä hin-
taan 1,50€) aikuisille. Huom! Sunnuntaisin
ravintolamme ei ole avoinna
• Vuodesohvassa toinen lapsi 10€ lisähintaan
• Lisärannekkeita on tilattavissa hotellista
ennakkoon.
Linnanmäkipaketti on voimassa viikonloppuisin 12.9.
saakka sekä päivittäin ajalla 17.6. - 2.8.2010. Paikkoja
rajoitetusti, varaukset myyntipalvelusta: myyntipalvelu@
hotelarthur.fi tai (09) 173 441
koodilla LINTSI/KESKUSTA.
Hotel Arthur
Vuorikatu 19, 00100 Helsinki
sähköposti reception@hotelarthur.fi
myyntipalvelu@hotelarthur.fi
puhelin (09) 173 441, faksi (09) 626 880
www.hotelarthur.fi
38

Keskustan jäsenedut

Scandic Pohjanranta
tarjoaa tarjoaa
10% 10%
alennus Flex-hinnoista, jotka ovat voimassa kai- alennuksen
kissa Suomen Scandic –hotelleissa. majoituksesta Pohjanrannassa
Lisäksi 8% alennus Tanskassa ja Norjassa sekä tai karavaanarialueella
5% Ruotsin Scandic –hotelleissa.

Keskustan asiakasnumero on D000025538, joka

syötetään ”varauskoodi”-kenttään.
Pohjanranta Oy
Skandicin kanta-asiakkuus Pohjantie 23
Lisäetuna tarjoamme Keskustan työntekijöille 94400 KEMINMAA
nousun välittömästi kanta-asiakasohjel- Puh. (016) 275 070
mamme 2nd floor -jäsenyystasolle, Fax. (016) 275 073
www.scandichotels.fi/memberpromo2 www.pohjanranta.com
Promotion code: UPG2ND

Scandic on moderni hotelliketju, jonne tiedostavat ihmi-

set tulevat saadakseen inspiraatiota ja uutta energiaa.
Meillä on lähes 150 hotellia ja 30 000 huonetta, joten
olemme jo nyt yksi Euroopan suurimmista toimijoista
hotellialalla. Jatkamme kasvuamme - muutaman vuoden
kuluttua valittavanasi on yli 200 Scandicia.
Vieraile osoitteessa scandichotels.fi
Tallink Silja ja Club One
tarjoavat
Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One –
jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asia-
kasohjelmamme keskimmäiselle
Silver –tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu
mm. 20% perusalennus sekä 35% ennakko-
varaajan etu tietyistä normaalihintaisista
tuotteistamme.

Lisätietoa eduista www.clubone.fi.

Hintatiedot ja varaukset:
Club One, puh. 0600 152 68
(1,72 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm).
Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Motivus
tarjoaa
15%
alennuksen 10 kerran ja 30 päivän
korteista
Mikäli henkilö on Motivuksen jäsen, saa hän alennuksen
jäsenhinnoista. Motivuksessa voi liikkua myös ilman
jäsenyyttä, ja silloin alennuksen saa ei-jäsenhinnoista.
Alennus koskee normaalihintojamme, ei tarjoushintoja.
Alennus on voimassa vuoden 2010
loppuun saakka.
www.motivus.fi
StayAt -
Enemmän tilaa olla ja nauttia!
Yhdistämme parhaat ominaisuudet kahdesta
maailmasta; hotellin ja kodin. Nauti matkalla
yöpyessäsi omasta keittiöstä, lisätilasta,
ilmaisesta laajakaistasta ja pesutuvasta.
katso edut keskusta.fi
StayAt Hotel Apartments,
StayAt Finland Oy
Porarinkatu 3, 02650 Espoo - Finland
Puhelin +358 9 5110 5233,
Mobile: +358 50 350 6670
Faksi : +358 9 5110 5566
www.stayat.fi
39
Keskustan jäsenedut
Jäsenetuhinnat 2010
ajalla 1.1. - 31.12.2010
1 h huone arkisin 117€/vrk
(listahinta 148€)
viikonloppuna (pe, la) 88€/vrk
(listahinta 98€)
2h huone arkisin 147€/vrk
(listahinta 185€)
viikonloppuna (pe, la) 111€/vrk
(listahinta 122€)
Edellä mainitut hinnat ovat huonehintoja
per yö. Kaikkiin huonehintoihin sisältyy
aaminen buffet-pöydästä, asiakassauna kello
7-19 ja alv. Kaikissa huoneissa on wc, suih-
ku, jäähdyttävä ilmastointi, hiustenkuivain,
minibaari, puhelin ja satelliitti - TV elokuva-
kanavineen sekä maksuton laajakaistayhteys.
Arvonlisäverokannan muuttuessa hotelli voi
tehdä vastaavan muutoksen sopimushintoi-
hin ilman eri ilmoitusta.
Hotelliyhtymä Oy
P. Rautatiekatu 23, FI-00100 Helsinki
Puhelin +358 (0)9 613 580,
Faksi +358 (0)9 441 087
Sähköposti reservations@helka.fi
www.helka.fi
40

Keskustan jäsenedut

Runnin kylpylä ja Kylpylä Kivitippu

tarjoavat

10%
alennuksen normaalihintaisista majoitus- ja lomapaketeista ympäri vuoden.
Alennuksen edellytyksenä on maininta edusta varausta tehtäessä ja
paikanpäällä esitettävä jäsenkortti.

Kylpylä Kivitippu Runnin kylpylä

Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi Runnintie 407 A, 74595 Runni
Hotelli (06) 561 5000, faksi (06) 561 5590 p. (017) 7687 51,
Myyntipalvelu (06) 561 5566 myyntipalvelu@runni.fi
kivitippu@kivitippu.fi www.runni.fi
www.kivitippu.fi

Sirokoru
tarjoaa
Alennus 10%
Kun kertaostoksena tehdyn tuotteen/tuotteiden
hinta on vähintään 30€.
(alennuskoodi KESKUSTA1) Best Western-hotellit
Alennus 15% Suomessa, Baltiassa sekä
Kun kertaostoksena tehdyn Puolassa
tuotteen/tuotteiden hinta on 200-499€.
(alennuskoodi KESKUSTA2)
tarjoavat
Tukkualennus 30%
Kun kertaostoksena tehdyn
15%
alennuksen päivän hinnasta.
tuotteen/tuotteiden hinta on 500€
tai enemmän. Varaukset voidaan tehdä Best Westernin
(alennuskoodi KESKUSTA3) keskusvaraamon kautta (0800-12010),
tai internetistä www.bestwestern.fi
Vähimmäiskertaostos on 20€. Alennukset eivät koske Katso etuun oikeuttava alennustunnus
erikoistarjouksessa olevia kampanjatuotteita.
Keskustan jäsenetusivuilta.
www.sirokorunettikauppa.fi
www.bestwestern.fi
 41

Keskustan jäsenedut

Laitilan Terveyskoti - Golden Crown - Levin Iglut

Poukanville tarjoaa
tarjoaa 20%
10% alennuksen listahinnoista

alennuksen
kaikista palveluista

Levin Iglut
Harjatie 4, 99310 Levi
puh. 044 056 6334, leviniglut@levi.fi.
www.leviniglut.fi
PL 22, Keskuskatu 4, 23801 LAITILA
Puhelin (02) 8578 209, (02) 8578 220
sähköposti etunimi.sukunimi@terveyskoti.fi
www.terveyskoti.fi
42
Esityslista
Perjantai 11.6. klo 13.30-
Puoluekokouksen avajaistilaisuus
Kokousasioiden käsittely
perjantai 11.6. klo 14.00-
1. Kokouksen avaus
Kokouksen avaus, puolueen puheenjohta-
ja Matti Vanhanen
2. Kokouksen laillisuus
ja päätösvaltaisuus
2.1. Esittely
Sääntöjen 11 §:n mukaan puoluekokouk-
sesta on ilmoitettava puolueen äänenkan-
nattajissa vähintään viisi (5) kuukautta
ennen varsinaisen puoluekokouksen alka-
mista.
Ilmoitus on julkaistu Suomenmaassa,
Karjalan Maassa, Lallissa sekä verkko-
lehti Apilassa 17.12.2009.
Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat
määräytyvät sääntöjen 12 §:n mukaisesti.
Sääntöjen 13 §:n mukainen valtakirjojen
tarkastus jatkuu lauantaina 12.6.2010 klo
8.00 – 11.00, jonka jälkeen menettelyta-
pavaliokunta esittää valtakirjat puolueko-
kouksen vahvistettavaksi.
Puolueen sääntöjen 12 §:n kolmannen
momentin mukaan puoluekokouksessa on
läsnäolo-oikeus perusjärjestöjen jäsenillä,
joille puoluekokous voi myöntää myös pu-
heoikeuden.
2.2. Päätösehdotus
Puoluekokous todennee kokouksen sään-
töjen mukaan kokoon kutsutuksi ja siten
lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-
kous toteaa osanottajat 11.6. klo 14.00
mennessä jätettyjen valtakirjojen perus-
teella. Lopullinen virallisten kokousedus-
tajien määrä todetaan valtakirjojen vas-
taanoton päättymisen jälkeen lauantaina
12.6.
Puheoikeus kokouksessa esitetään viral-
listen edustajien lisäksi myönnettäväksi
puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen,
eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamen-
tissa toimivan Keskustan valtuuskunnan
jäsenille, ministereille sekä puolueen työ-
ryhmien puheenjohtajille.
Läsnäolo-oikeus esitetään myönnettäväk-
si perusjärjestöjen jäsenten lisäksi kutsu-
vieraille sekä tiedotusvälineiden edusta-
jille.
Puoluekokouksen seuraaminen on mah-
dollista myös kaikille muille, jotka ovat
kirjautuneet kokouksen ilmoittautumis-
pisteessä kokouksen seuraajiksi. Heille on
merkitty hallissa omat paikkansa.
2.3. Päätös
3. Kokouksen järjestäytyminen
3.1. Esittely
Puolueen sääntöjen 14 §:n mukaan puo-
luekokoukselle valitaan puheenjohtajat,
sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat.
3.2. Päätösehdotus

Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-
kous valitsee
3.2.1. neljä (4) puheenjohtajaa
3.2.2. neljä (4) sihteeriä
3.2.3. neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa
3.2.4. Ääntenlaskijoiksi valitaan menet-
telytapavaliokunnan jäsenet ja menet-
telytapavaliokunnan piirien esityksestä
valitsemat kokousedustajat, yksi (1) kol-
meakymmentä edustajaa kohti.
3.3. Päätös
4. Kokouksen esityslista
4.1. Esittely
Kokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus
kokouksen esityslistaksi.
4.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
hyväksyy puoluekokousasiakirjaan paine-
tun esityslistan kokouksen työjärjestyk-
seksi.
Puoluehallitus esittää lisäksi, että puo-
luekokous päättää ottaa käsiteltäväk-
seen esityslistan kohdissa 11 ja 24 kaikki
sääntömääräiset puoluekokousaloitteet,
jotka on jätetty viimeistään 11.4.2010.
Sääntömääräinen aloitteiden jättöaika
päättyi 11.4.2010.
4.3. Päätös
5. Kokouksen järjestyssääntö
5.1. Esittely
Kokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus
kokouksen järjestyssäännöksi.
43
5.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
hyväksyy kokoukselle järjestyssäännön
puoluekokousasiakirjassa esitetyssä muo-
dossa.
5.3. Päätös
6. Valiokuntien asettaminen
6.1. Esittely
Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu
ehdotukset valiokuntien jäseniksi.
6.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
asettaa puoluehallituksen ehdottamat
valiokunnat (menettelytapa-, poliittinen,
järjestö-, ohjelma- ja aloitevaliokunnat)
ja valitsee niihin jäsenjärjestöjen ehdot-
tamat jäsenet puoluekokousasiakirjan
mukaisesti. Lisäksi puoluehallitus, edus-
kuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa
toimiva Keskustan valtuuskunta ovat ni-
menneet valiokuntiin omat edustajansa
ja puoluehallitus valiokuntien sihteerit.
Puoluehallitus esittää lisäksi, että puo-
luekokous merkitsee pöytäkirjaan valio-
kunnille ennen puoluekokouksen alkua
mahdollisesti järjestetyt valmistelevat
kokoukset. Valiokunnat toimivat järjes-
tyssäännön 2 §:n mukaisesti. Valiokunnat
kokoontuvat niille ilmoitetuissa ja puo-
luekokousasiakirjaan merkityissä pai-
koissa. Puoluehallitus esittää, että mah-
dolliset henkilömuutokset valiokunnissa
todetaan valiokuntien järjestäytymisen
yhteydessä.
6.3. Päätös
44
7. Selvitys puolueen taloudellisesta
tilasta ja ehdotus jäsenyhdistyksil-
tä perittävistä jäsenmaksuista
7.1. Esittely
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee
selvityksen puolueen taloudellisesta tilas-
ta ja ehdotuksen jäsenyhdistyksiltä perit-
tävistä jäsenmaksuista.
7.2. Päätösehdotus telussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
lähettää selvityksen ja ehdotuksen sekä
niihin keskustelussa esityslistan kohdas-
sa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokun-
nan valmisteltaviksi.
7.3. Päätös
8. Kertomus puolueen toiminnasta
päättyneeltä kaksivuotiskaudelta ja
ehdotus periaatteelliseksi toiminta-
suunnitelmaksi seuraavaksi kaksi-
vuotiskaudeksi
8.1. Esittely
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee
kertomuksen puolueen toiminnasta edel-
lisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta
ja ehdotuksen periaatteelliseksi toiminta-
suunnitelmaksi seuraavaksi kaksivuotis-
kaudeksi.
8.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
lähettää ehdotukset toimintakertomuk-
seksi ja periaatteelliseksi toimintasuun-
nitelmaksi sekä niihin yleiskeskustelussa
esityslistan kohdassa 12 tehtävät esityk-
set järjestövaliokunnan valmisteltaviksi.
8.3. Päätös
9. Esitys tavoiteohjelmaksi
9.1. Esittely
Puheenjohtaja Matti Vanhanen esitteli
avauspuheessaan puoluevaltuuskunnan
ja - hallituksen esityksen Keskustan ta-
voiteohjelmaksi.
9.2. Puoluehallitus esittää, että puolue-
kokous lähettää ehdotuksen puolueen ta-
voiteohjelmaksi sekä niihin yleiskeskus-
esitykset ohjelmavaliokunnan valmistel-
tavaksi.
9.3. Päätös
10. Esitykset sääntömuutoksiksi
10.1. Esittely
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee
puoluevaltuuskunnan ja - hallituksen esi-
tykset muutoksiksi Keskustan sääntöihin
sekä piirien ja kunnallisjärjestöjen malli-
sääntöihin.
10.2. Puoluehallitus esittää, että puolue-
kokous lähettää ehdotukset sääntömuu-
toksiksi sekä niihin yleiskeskustelussa
esityslistan kohdassa 12 tehtävät esityk-
set järjestövaliokunnan valmisteltavaksi.
10.3. Päätös
11. Puoluekokoukselle
saapuneet aloitteet
11.1. Esittely
Puoluekokoukselle on saapunut sääntö-
määräisessä ajassa 273 aloitetta. Aloit-
teet ja niihin laaditut puoluehallituksen
vastausesitykset on julkaistu puolueko-
kousasiakirjassa.

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee
puolueen aloitekäytännön, puoluekokouk-
selle saapuneiden aloitteiden painotukset
sekä puoluehallituksen laatimien vas-
tausesitysten linjan.
11.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous
käy aloitteista ja puoluehallituksen nii-
hin laatimista vastausesityksistä evästys-
keskustelun esityslistan kohdassa 12 ja
lähettää ne aloitevaliokunnan valmistel-
tavaksi.
11.3. Päätös
12. Yleiskeskustelu
12.1. Esittely
Keskustelu suoritetaan järjestyssäännön
3 §:n mukaisesti. Piirien, sisarjärjestöjen,
Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroo-
pan parlamentissa olevan Keskustan val-
tuuskunnan viralliset puheenvuorot voi-
vat kestää enintään kaksi (2) minuuttia.
Muut puheenvuorot voivat kestää enin-
tään yhden (1) minuutin. Perjantain aika-
na pyritään käymään läpi ainakin kaik-
ki viralliset puheenvuorot ja aikataulun
puitteissa muita puheenvuoroja.
12.2. Päätösehdotus
Puoluekokous käy lähetekeskustelua esi-
tyslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitel-
lyistä asioista ja lähettää siinä tehdyt esi-
tykset järjestö- ja aloitevaliokuntien val-
misteltavaksi. Yleiskeskustelun kuluessa
tehdään esitykset myös puoluekokouksen
henkilövalinnoista. Puoluehallitus esit-
tää, että puoluejohtoon kuuluvat henki-
löt ja Keskustan ministerit voivat vastata
keskustelun kuluessa heille esitettyihin
kysymyksiin.
12.3. Päätös
45
Lauantai 12.6. klo 9.00 -
13. Poliittinen tilannekatsaus
13.1. Esittely
Puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen
esittää katsauksen ajankohtaiseen poliit-
tiseen tilanteeseen.
13.2. Päätösehdotus
Puoluehallitus esittää, että tilannekat-
saus merkitään tiedoksi ja siitä käydään
keskustelu esityslistan kohdassa 14.
13.3. Päätös
14. Yleiskeskustelu
14.1. Esittely
Puoluehallitus esittää, että perjantaina
alkanutta yleiskeskustelua jatketaan jär-
jestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Perjan-
tain aikana pyrittiin käymään läpi piiri-
en, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskun-
taryhmän ja Euroopan parlamentissa ole-
van Keskustan valtuuskunnan viralliset
puheenvuorot. Muut puheenvuorot voivat
kestää enintään yhden (1) minuutin.
14.2. Päätösehdotus
Puoluekokous käy yleiskeskustelua, jonka
kuluessa tehdään esitykset myös puolue-
kokouksen henkilövalinnoista. Esitykset
lähetetään ao. valiokuntien valmistelta-
viksi.
Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon
kuuluvat henkilöt ja Keskustan ministe-
rit voivat vastata keskustelun kuluessa
heille esitettyihin kysymyksiin.
46
14.3. Päätös
14.4. Keskustelu
15. Puolueen
puheenjohtajan vaali
15.1. Esittely
Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-
sinainen puoluekokous valitsee puolueel-
le puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuo-
tiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta
lähetekeskustelun esityslistan kohdissa
12 ja 14.
Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-
telussa esitetyt puheenjohtajaehdokkaat
voivat käyttää enintään kolmen (3) mi-
nuutin pituiset esittelypuheenvuorot.
15.2. Päätösehdotus
Menettelytapavaliokunnan esitys.
15.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kunnan esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
15.4. Päätös
16. Kolmen (3)
varapuheenjohtajan vaali
16.1. Esittely
Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-
sinainen puoluekokous valitsee puolueel-
le kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraa-
vaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous
kävi asiasta lähetekeskustelun esityslis-
tan kohdissa 12 ja 14.
Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-
telussa esitetyt varapuheenjohtajaehdok-
kaat voivat käyttää enintään kahden (2)
minuutin esittelypuheenvuoron.
16.2. Päätösehdotus
Menettelytapavaliokunnan esitys.
16.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kunnan esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
16.4. Päätös
17. Puoluesihteerin vaali
17.1. Esittely
Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-
sinainen puoluekokous valitsee puolueel-
le puoluesihteerin seuraavaksi kaksivuo-
tiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta
lähetekeskustelun esityslistan kohdissa
12 ja 14.
Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-
telussa esitetyt puoluesihteeriehdokkaat
voivat käyttää enintään kahden (2) mi-
nuutin pituiset esittelypuheenvuorot.
17.2. Päätösehdotus
Menettelytapavaliokunnan esitys.
17.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valtio-
kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
17.4. Päätös

Sunnuntai 13.6.
Aamuhartaus klo 8.30-
klo 9.00-
18. Kertomus puolueen toiminnas-
ta ja selvitys taloudellisesta tilasta
päättyneeltä kaksivuotiskaudelta
18.1. Esittely
Puoluekokous kävi esityslistan kohdassa
12 lähetekeskustelun puolueen toimintaa
koskevasta kertomuksesta ja taloudelli-
sesta tilaa koskevasta selvityksestä päät-
tyneeltä kaksivuotiskaudelta.
18.2. Päätösehdotus
Järjestövaliokunnan esitys.
18.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kuntien esityksestä sallitaan enintään
yhden (1) minuutin puheenvuoroja.
18.4. Päätös
19. Periaatteellinen toimintasuun-
nitelma seuraavaksi kaksivuotis-
kaudeksi
19.1. Esittely
Puoluekokous kävi periaatteellisesta toi-
mintasuunnitelmasta lähetekeskustelun
esityslistan kohdassa 12.
19.2. Päätösehdotus
Järjestövaliokunnan esitys.
47
19.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
19.4. Päätös
20. Jäsenyhdistyksiltä
perittävät jäsenmaksut
vuosina 2010-2012
20.1. Esittely
Puoluekokous kävi jäsenyhdistyksiltä pe-
rittävistä jäsenmaksuista lähetekeskuste-
lun esityslistan kohdassa 12.
20.2. Päätösehdotus
Järjestövaliokunnan esitys.
20.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
20.4. Päätös
21. Puoluevaltuuskunnan
jäsenten vaali
21.1. Esittely
Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-
sinainen puoluekokous valitsee Keskus-
talle puoluevaltuuskunnan seuraavaksi
kaksivuotiskaudeksi. Puolueen piirit ja
muut järjestöt, joilla on oikeus edustuk-
seen puoluevaltuuskunnassa, ovat sään-
töjen 17§:n mukaisesti esittäneet ehdok-
kaita puoluevaltuuskunnan jäseniksi ja
varajäseniksi seuraavaksi kaksivuotis-
48
kaudeksi. Ehdotukset on julkaistu puo- 23.3. Keskustelu
luekokousasiakirjassa.
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
21.2. Päätösehdotus kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
Menettelytapavaliokunnan esitys.
23.4. Päätös
21.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-

kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja. 24. Aloitevastauksista
päättäminen
21.4. Päätös

22. Puolueen tavoiteohjelma
22.1. Esittely
Puoluekokous kävi tavoiteohjelmaa kos-
kevan lähetekeskustelun esityslistan koh-
dassa 12.
22.2. Päätösehdotus
Ohjelmavaliokunnan esitys.
22.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
24.1. Esittely
Puoluekokous kävi aloitteista ja niiden
vastausesityksistä lähetekeskustelun esi-
tyslistan kohdassa 12.
24.2. Päätösehdotus
Aloitevaliokunnan esitys.
24.3. Keskustelu
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-
kunnan esityksistä sallitaan enintään yh-
den (1) minuutin puheenvuoroja.
24.4. Päätös

22.4. Päätös 25. Poliittinen kannanotto

23. Sääntömuutokset
23.1. Esittely
Puoluekokous kävi puolueen sääntöjen
sekä piirien ja kunnallisjärjestöjen malli-
sääntöjen sääntömuutoksia koskevan lä-
hetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.
23.2. Päätösehdotus
Järjestövaliokunnan esitys.
25.1. Esittely
Poliittinen valiokunta on valmistellut esi-
tyksen puoluekokouksen poliittiseksi kan-
nanotoksi.
Puoluekokous kävi poliittista lähetekes-
kustelua esityslistan kohdassa 14.
25.2. Päätösehdotus
Poliittisen valiokunnan esitys
25.3. Keskustelu
 49
Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio- 27. Puoluekokouksen
kuntien esityksistä sallitaan enintään yh- päättäminen
den (1) minuutin puheenvuoroja.

25.4. Päätös 27.1. Puolueen puheenjohtajan puheen-

vuoro.

26. Muut asiat 27.2. Kokouksen puheenjohtajan päätös-

sanat.
Tässä kohdassa käsitellään kaikki ne asi-
at, jotka kokous esityslistan hyväksymi-
sen yhteydessä päätti ottaa käsiteltäväk-
seen tai joita valiokunnat esittävät koko-
uksen päätettäviksi.
50
Järjestyssääntö
Puoluekokouksen työjärjestyksen 5. koh-
dassa tehdyn päätöksen mukaan kokouk-
sessa noudatetaan järjestäytymismuoto-
jen, päätösten valmistelun ja menettelyta-
pojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä:
1. Järjestäytyminen
Puoluekokoukselle valitaan neljä (4) pu-
heenjohtajaa, neljä (4) sihteeriä sekä nel-
jä (4) pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Valiokunnat
Puoluekokous asettaa päätösten valmis-
telua varten seuraavat valiokunnat:
1. Menettelytapavaliokunta
Menettelytapavaliokunta hyväksyy edus-
tajien valtakirjat, tekee esitykset kokouk-
sen menettelytavoista, toimittaa lippuää-
nestykset ja vastaa ääntenlaskusta sekä
tekee esitykset puolueen sääntöjen 9 §:n
mukaisista henkilövalinnoista ja puolue-
valtuuskuntaan valittavista henkilöis-
tä siten kun puolueen sääntöjen 17 §:ssä
määrätään.
2. Poliittinen valiokunta
Poliittinen valiokunta käsittelee puolue-
hallituksen esityksen puoluekokouksen
poliittiseksi kannanotoksi sekä muiksi
mahdollisiksi kannanotoiksi ja tekee niis-
tä esitykset puoluekokouksen päätettä-
väksi.
3. Järjestövaliokunta
Järjestövaliokunta käsittelee puoluehalli-
tuksen esitykset kaksivuotisesta toimin-
takertomuksesta, periaatteellisesta toi-
mintasuunnitelmasta seuraavaksi kaksi-
vuotiskaudeksi, jäsenyhdistyksiltä perit-
tävistä jäsenmaksuista ja kertomuksen
taloudellisesta tilasta sekä tekee niistä
esitykset puoluekokouksen päätettäväksi.
Järjestövaliokunta käsittelee myös puo-
luevaltuuskunnan ja puoluehallituksen
esityksen Suomen Keskusta rp:n sään-
nöiksi, piirien ja kunnallisjärjestöjen mal-
lisäännöiksi sekä tekee niistä esityksen
puoluekokouksen päätettäväksi.
4. Ohjelmavaliokunta
Ohjelmavaliokunta käsittelee puoluehal-
lituksen esityksen Keskustan tavoiteoh-
jelmaksi ja tekee siitä esityksen puolue-
kokouksen päätettäväksi.
5. Aloitevaliokunta
Aloitevaliokunta käsittelee puoluekoko-
ukselle tulleet aloitteet ja puoluehallituk-
sen niihin laatimat vastausesitykset sekä
tekee niistä esitykset puoluekokouksen
päätettäväksi.
Valiokuntiin valitaan puolueen piirien
esitysten mukaisesti yksi puoluekokous-
edustaja alkavaa 30.000 eduskuntavaali-
en kannattajaa kohden. Tällöin Helsinki,
Etelä-Häme, Päijät-Häme, Karjala, Ky-
menlaakso, Etelä-Savo, Itä-Savo, Ylä-Sa-
vo, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, Pe-
räpohjola ja ruotsinkielinen piiri saavat
yhden (1) edustajan, Uusimaa, Varsinais-

Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-
Karjala, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi
kaksi (2) edustajaa sekä Etelä-Pohjanmaa
ja Pohjois-Pohjanmaa kolme (3) edustajaa
jokaiseen valiokuntaan.
Lisäksi valiokuntiin valitaan yksi (1)
edustaja Suomen Keskustanaiset ry:stä,
Suomen Keskustanuoret ry:stä ja Kes-
kustan Opiskelijaliitto ry:stä. Keskustan
Lehtimiehet ry:stä valitaan yksi (1) edus-
taja kahteen valiokuntaan.
Puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Eu-
roopan parlamentissa toimiva Keskus-
tan valtuuskunta nimeävät valiokuntiin
edustajansa, joilla on puheoikeus, mut-
ta ei äänioikeutta. Valiokunnat valitsevat
keskuudestaan äänioikeutetuista edus-
tajista puheenjohtajan ja varapuheenjoh-
tajan. Sihteerit nimeää puoluehallitus.
Valiokuntien kokouksessa voidaan kuulla
myös alan asiantuntijoita.
3. Puheenvuorot
Puheenvuorot pyydetään kokouksen pu-
heenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitus-
ta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan
virallisille edustajille. Pyyntöön on mer-
kittävä se työjärjestyksen kohta, jota kä-
siteltäessä puheenvuoro halutaan käyt-
tää.
Työjärjestystä ja päätöksentekomenet-
telyä koskevat puheenvuorot voi pyytää
suullisesti paikaltaan näyttämällä edus-
tajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti ni-
mensä.
Puheenvuorot annetaan vain virallisil-
le edustajille sekä puoluevaltuuskunnan,
puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja
Euroopan parlamentissa toimivan Kes-
kustan valtuuskunnan jäsenille, ministe-
reille sekä puolueen työryhmien puheen-
johtajille siinä järjestyksessä, kuin ne on
pyydetty.
51
Puolueen piirin ja keskustajärjestön vi-
rallisen kokouksen kannanotto käsiteltä-
vään asiaan tai esitys päätökseksi voi-
daan myöntää ennen yksityisten edustaji-
en puheenvuoroja, mikäli siitä on mainit-
tu puheenvuoroa pyydettäessä. Alustajille
on annettava mahdollisuus lyhyisiin vas-
tauspuheenvuoroihin.
Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypu-
heenvuorot voivat kestää enintään kol-
me (3) minuuttia. Varapuheenjohtaja- ja
puoluesihteeriehdokkaiden esittelypu-
heenvuorot voivat kestää enintään kak-
si (2) minuuttia. Piirien, sisarjärjestö-
jen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Eu-
roopan parlamentissa olevan Keskustan
valtuuskunnan viralliset puheenvuorot
voivat kestää enintään kaksi (2) minuut-
tia. Muut puheenvuorot voivat kestää
enintään yhden (1) minuutin. Kokous voi
myös päättää puheenvuorojen lukumää-
räisestä rajoittamisesta.
Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voi-
daan käyttää yhden (1) minuutin puheen-
vuoroja tehtäessä muutosesityksiä pää-
tösesityksiin.
Menettelytapavaliokunnan esityksistä
henkilövaalien suorittamiseksi voidaan
keskustella vain menettelytapojen osalta.
Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen
varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron
käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä ole-
vassa asiassa. Ellei puhuja näin menette-
le, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä
palaamaan asiaan sillä uhalla, että pu-
heenvuoro voidaan muutoin keskeyttää.
4. Äänestysmenettely
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee se mielipide, johon kokouksen
puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleis-
sa arpa.
52
Päätös puolueen sääntöjen muutoksesta
tulee tapahtua vähintään kahden kolmas-
osan (2/3) enemmistöllä annetuista äänis-
tä.
Ennen äänestystä puheenjohtajan on il-
moitettava kannatetut ja kannattamatta
jääneet esitykset.
Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuk-
sen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lip-
puäänestys tai avoin äänestys äänestys-
lipuilla, jonka toisella puolella on vihreä
JAA ja toisella punainen EI.
Valiokuntien esityksistä päätettäessä
suositellaan mahdollisten vastakkaisten
esitysten ratkaisemista avoimella koeää-
nestyksellä. Käsittelyn pohjana on puo-
luekokouksen valiokunnan esitys.
5. Vaalimenettely
Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin nume-
roidulla äänestyslipulla. Kokouksen pu-
heenjohtaja määrää äänestysehdotusta
tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa
käytetään.
Vaalit suoritetaan puolueen sääntöjen 16
§:n mukaisesti puoluekokouksessa ehdo-
tetuista henkilöistä.
Varapuheenjohtajia valittaessa äänestys-
lippuun on kirjoitettava kolmen (3) vara-
puheenjohtajaksi esitetyn henkilön nimi.
Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä
äänestyslippu hylätään.
Puolueen puheenjohtajan, varapuheen-
johtajien ja puoluesihteerin vaaleja voi-
daan yhdistää, mikäli eri tehtäviin ei ole
esitetty samoja henkilöitä. Tällöin eri
vaaleissa on kuitenkin käytettävä eri lip-
pua.
6. Äänestystoimitus
Puoluekokouksen vaaleja valvoo menet-
telytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeu-
tetut edustajat päivittäin ja lopullisesti
12.6. klo 11.00 mennessä jätettyjen valta-
kirjojen perusteella, toimittaa vaalit, suo-
rittaa niiden ääntenlaskennan ja esittää
tuloksen puoluekokoukselle.
Avoimissa äänestyksissä menettelyta-
pavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri
puolille voidakseen valvoa ääntenlasken-
taa. Äänestyksiä varten piirit ovat esittä-
neet menettelytapavaliokunnalle yhden
(1) ääntenlaskijan kolmeakymmentä (30)
edustajaa kohden.
Vaalit toimitetaan piireittäin niin, että jo-
kaisella piirillä on kokoussalista osoitettu
oma äänestyspaikkansa.
I Äänestyspaikka
Helsinki
Uusimaa
Ruotsinkielinen piiri
KN ( keskusjärjestön edustajat )
Keskustanuoret ( keskusjärjestön edus-
tajat )
KOL ( keskusjärjestön edustajat )
Keskustan Lehtimiehet
II Äänestyspaikka
Pohjois-Savo
Ylä-Savo
III Äänestyspaikka
Etelä-Savo
Itä-Savo
IV Äänestyspaikka
Etelä-Pohjanmaa
 53
V Äänestyspaikka muodostavat äänestyspaikan vaalitoimi-
kunnan. Menettelytapavaliokunta valit-
Karjala see keskuudestaan äänestyspaikkojen
Kymenlaakso vaalitoimikunnan puheenjohtajan ja va-
rapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtä-
vänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon
VI Äänestyspaikka ja johtaa äänestyksen suorittamista jous-
tavasti ja ripeästi.
Peräpohjola
Lappi
Vaalit suoritetaan piireittäin samassa
järjestyksessä, kuin ne on edellä äänes-
VII Äänestyspaikka tyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättä-
vät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon
Keski-Suomi mukaan siinä järjestyksessä, kuin heidän
Keski-Pohjanmaa nimensä on kirjoitettu virallisten edusta-
jien ilmoittautumisluetteloon, johon teh-
dään merkintä osallistumisesta vaaliin.
VIII Äänestyspaikka Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän
suorittaa piirin toiminnanjohtaja vaalitoi-
Kainuu mikunnan valvonnassa.
Pohjois-Karjala
Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa
vaalin päättyneeksi välittömästi sen jäl-
IX Äänestyspaikka keen, kun nimenhuuto ryhmään kuulu-
vien piirien osalta on loppuun suoritettu.
Varsinais-Suomi Tämän jälkeen ei vaaliin voi enää jättää
äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä
uurna luovutetaan vaalin päätyttyä me-
X Äänestyspaikka nettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa
ääntenlaskennan välittömästi. Ääntenlas-
Pirkanmaa kennassa voidaan käyttää apuna piirien
Päijät-Häme toiminnanjohtajia tai muita menettelyta-
pavaliokunnan määräämiä henkilöitä.

XI Äänestyspaikka Vaalin tulos lasketaan yhteen äänestys-

Etelä-Häme
Satakunta
XII Äänestyspaikka
Pohjois-Pohjanmaa
Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. pii-
rejä edustavat menettelytapavaliokunnan
jäsenet avustajinaan piirien toiminnan-
johtajat sekä menettelytapavaliokunnan
valitsemat ääntenlaskijat. Em. henkilöt
paikoittain. Menettelytapavaliokunnan ja
vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekir-
joittavat lopulliset tulokset, jotka luovute-
taan kokouksen puheenjohtajalle. Valio-
kunnan puheenjohtaja ilmoittaa kokouk-
selle vaalin tuloksen. Kokouksen puheen-
johtaja tekee sen perusteella päätösehdo-
tuksen 4. pykälässä mainitut menettely-
tavat huomioon ottaen. Muilla henkilöillä
ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta.
Päätöksen julistamisen jälkeen menette-
lytapavaliokunta paketoi äänestysliput ja
osanottajaluettelot sekä toimittaa ne ko-
kouspaikan toimistoon.
54
7. Edustajien sijoittuminen
kokoussaliin

Viralliset puoluekokousedustajat sijoit-

tuvat kokoussaliin piireittäin varatuille
paikoille. Edustajien on vältettävä tarpee-
tonta liikkumista kokouksen kuluessa ja
pysyttävä ehdottomasti paikallaan avoin-
ten äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5
§:ssä mainittuihin lippuäänestyksiin ää-
nestyspaikoittain.

Kutsuvieraat sekä puoluevaltuuskunnan,

puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja
europarlamenttiryhmän jäsenet, jotka ei-
vät ole virallisia edustajia, seuraavat ko-
kousta heille varatuilta paikoilta.

8. Puoluekokouksen
seuraaminen

Puoluekokouksen seuraaminen paikan

päällä on mahdollista kaikille, jotka kir-
jautuvat kokouksen ilmoittautumispis-
teessä. Varsinaiseen kokoussaliin pääse-
vät virallisten edustajien lisäksi puolueen
perusjärjestöjen jäsenet, kutsuvieraat,
tiedotusvälineiden edustajat ja kokous-
virkailijat. Muut kokouksen seuraajat
pääsevät heille osoitettuihin paikkoihin.
Ellei kokousta seuraamaan tullut yleisö
käyttäydy asiallisesti, se voidaan määrätä
poistumaan kokouspaikalta.
55
 56
Valiokunnat

Piiri Menettelytapavaliokunta Poliittinen valiokunta

Helsinki Juha Sarlund Mika Rossi
Veijo Peltola Virpi Korhonen
Uusimaa
Antti Kaikkonen
Mika Munkki Pekka Myllymäki
Varsinais-Suomi
Mirjam Karila Ulla Huittinen
Tapio Huhtanen Kim Huovinlahti
Satakunta
Eija Heinola Riikka Huhtanen
Etelä-Häme Marjut Kallioinen Merja Taponen
Päijät-Häme Tarmo Nisula Liisa Korpela
Arto Pirttilahti Ritva Ahonen
Pirkanmaa
Pirkko Vuolle Vilhartti Hanhilahti
Kymenlaakso Jaana Keskitalo Jouko Yläjääski
Karjala Ari Torniainen Irmeli Henttonen
Etelä-Savo Kirsi Olkkonen Juhani Alanen
Itä-Savo Kirsti Laamanen Kirsi Torikka
Eero Reijonen Matti Kämäräinen
Pohjois-Karjala
Jaana Minkkinen Hanna Huttunen
Veijo Karkkonen Rauno Kettunen
Pohjois-Savo
Anna-Liisa Tuhkanen Tarja Pöyhönen
Ylä-Savo Jouko Tenhunen Tarja Pirkkalainen
Pirjo Vuorenpää Antti Suomala
Keski-Suomi
Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Leila Lindell
Esko Ahonen Raimo Kinnari
Etelä-Pohjanmaa Anita Ammesmäki Päivi Lapiolahti
Mikko Savola Pekka Alakoski
Keski-Pohjanmaa Antti Hietaniemi Jaana Vainionpää-Tahvanainen
Pasi Parkkila Juho Mattila
Pohjois-Pohjanmaa Teuvo Siikaluoma Raili Myllylä
Jonna Taivaloja Mirja Vehkaperä
Kainuu Antti Schroderus Timo Säkkinen
Lappi Mirva Salmela Janne Seurujärvi
Peräpohjola Ulla Miettunen Pekka Pelttari
Ruotsinkielinen piiri Mauri Elovainio Peter Albäck
Keskustanaiset Aila Siirilä Anneli Jäätteenmäki
Keskustanuoret Antti Kurvinen
Keskustaopiskelijat Markus Ylimaa
Keskustan Lehtimiehet
Eduskuntaryhmä Esko Kiviranta Markku Rossi
Puoluehallitus
EP:n Kesk. valtuuskunta Riikka Manner

Pekka Reponen, Arto Alajoutsijärvi, Ilkka Miettinen, Juha Kuisma,

Valiokuntien sihteerit Jouko Ahtola, Seija Turtiainen Jyrki Peisa
 57
Ohjelmavaliokunta Aloitevaliokunta Järjestövaliokunta Piiri

Valiokunnat
Anna-Mari Vimpari Eeva Kärkkäinen Petri Järvenpää Helsinki
Maisa Pyykkönen Outi Lankia Pauliina Puukko
Uusimaa
Eerikki Viljanen Ansi Lahnalampi Eero Lankia
Niklas Holmberg Mirja Rouhiainen Kerttu Palmunen
Varsinais-Suomi
Riika Patrakka Matias Ollila Eero Vainio
Jari Heiniluoma Tuija Ranta Elina Anttila
Satakunta
Satu Pietilä Hannu Uusihonko Vesa Jalonen
Timo Silvan Sirpa Larko Päivi Veikkola Etelä-Häme
Tapio Malmiharju Kari Kitala Kaarina Suhonen Päijät-Häme
Taina Niirainen Liisa Perhola Riitta Koskinen
Pirkanmaa
Hannnu Koivunen Antti Juva Antti Jortikka
Olli Suuruski Jarmo Tulkki Mirja Lonka Kymenlaakso
Tea Usvasuo Marjut Sassi Jouni Kemppi Karjala
Jarkko Sanisalo Matti Tulla Markku Kakriainen Etelä-Savo
Eero Sistonen Tuukka Suomalainen Hannu Karvinen Itä-Savo
Jussi Sallinen Anu Niemi Katja Asikainen
Pohjois-Karjala
Pekka Puustinen Jukka Pakarinen Eila Piippo
Vilma Kröger Anna Olkkonen Jari Kolehmainen
Pohjois-Savo
Leila Savolainen Jorma Räsänen Anne Ryhänen
Helka Luttinen Juha-Pekka Rusanen Sari Tikkanen Ylä-Savo
Hanneli Kivelä Hannu Laitinen Veikko Manninen
Keski-Suomi
Kalevi Fredin Kristiina Manninen Marita Jokinen
Raija Palo Helena Tuuri-Tammela Sari Oja-Lipasti
Elina Löytömäki Arja Haapaoja Sari Palmu Etelä-Pohjanmaa
Miko Heinilä Hanna Kasari Heli Siirilä
Jussi Rämet Antti Mäkelä Erkki Hänninen Keski-Pohjanmaa
Outi Alapirtti Heikki Kaisto Rauno Holappa
Vesa-Pekka Arola Juha Syrjälä Jukka Kodis Pohjois-Pohjanmaa
Eija-Riitta Niinikoski Sirpa Törmikoski Sanna Savolainen
Helena Aaltonen Ilmari Pokela Yrjö Kurkinen Kainuu
Liisa Ansala Arja Mäkitalo Timo Kurula Lappi
Julius Oförsagt Risto Kuusijärvi Hanna Pesonen Peräpohjola
Magnus Ahlskog Peter Nygård Leif Häggblom Ruotsink. piiri
Teija Ek-Marjamäki Irja Viljamaa Eija Sippola Keskustanaiset
Carita Maisila Aleksi Eskelinen Keskustanuoret
Marjaana Hoikkala Kalle Peltokangas Sallamaarit Markkanen Keskustaopiskelijat
Alpo Merilä Kesk. Lehtimiehet
Aila Paloniemi Paula Sihto Mika Lintilä Eduskuntaryhmä
Puoluehallitus
Hannu Takkula EP:n Kesk. valt.
Tuomo Sohlman, Timo Por-
Matti Kuittinen, Juha Pekka Loukola, Valiokuntien
taankorva, Anu Tuovinen,
Iso-Aho, Hanna Ekman Kaija Huida sihteerit
Helena Pakarinen
58
Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta
Vuosi 2008
Tilikausi sujui tyydyttävästi. Koko tili-
kauden ylijäämä oli 194t€, kun edellinen
vuosi oli ylijäämäinen 330t€. Talouden
osalta toteutui tiukka budjettikuri, jota
tuki puolueen päätöselimien kanta saa-
da talous edelleen parempaan suuntaan
ja sitä kautta omavaraisuuden saaminen
myös paremmalle tasolle. Varsinaisen toi-
minnan kulujen hallinnassa onnistuimme
hyvin.
Valtiontuki oli kokonaisuudessaan
9,18milj€, joka jakautui puoliksi poliitti-
sen toiminnan tukemiseen ja tiedotustoi-
minnan ja viestinnän tukemiseen, joka
on entinen lehdistötuki. Toiminnan koko-
naiskulut olivat 9,65milj€. Puoluetoimis-
ton käyttöön puoluetuesta jäi 2,32milj€.
Toiminnan Varsinaisen toiminnan kulu-
jäämä oli 2,3milj€. Varainhankinnan net-
tojäämä oli 323t€.
Kahden perättäisen ylijäämäisen tilin-
päätöksen 2007 ja 2008 kautta oma pää-
oma nousi positiiviseksi 103t€:oon.
Puolueen kunnallisvaalien satsaus oli
477t€. Tästä summasta ohjautui avustuk-
sina kuntaliitoskaupungeille ja eri kau-
pungeille yhteensä noin 80t€.
Vuosi 2009
Puolueen tilikausi oli ylijäämäinen 14t€
ja se sujui suunnitellusti, mutta ei tavoit-
tanut alkuperäistä budjetoitua tasoa. Tili-
kauden ylijäämäisyys on tyydyttävä tilan-
ne, koska kesän eurovaaleihin satsattiin
koko puolueen budjetoidun ylijäämän ver-
ran enemmän, kuin alkuperäinen päätös
oli. Koko varsinaisen toiminnan kululi-
säys edellisvuoteen verrattuna oli 542t€.
Tuo lisäys johtuu pääosin eurovaaleihin
satsaamisesta, johon käytettiin kokonai-
suudessaan 840t€. Budjetoimattomia yli-
määräisiä kustannuksia tuli puolueelle
myös Novan konkurssipesille sovituista
palautuksista. Varsinainen muu toiminta
pysyi talousseurannan kautta budjetissa.
Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki
mukaan luettuna oli 9,18milj€. Siitä puo-
lueen käyttöön jäi 2,43milj€. Loppuosa
6,75milj€ jaettiin Keskustalaisille lehdille
viestintätukena sekä keskustan piireille
ja sisarjärjestöille päätettyinä avustuksi-
na. Tilikauden bruttomääräinen toteutu-
nut toiminnan volyymi oli 10,2milj€.
Yhteenveto 2008 – 2010
Keskustan taloudellinen tilanne para-
ni ylijäämäisten tilikausien kautta 2008
ja 2009. Ylijämää kertyi yhteensä 207t€.
Sitä kautta oma pääoma nousi positiivi-
seksi 117t€. Varainhankinnan onnistu-
minen edesauttoi ylijäämäiseen loppu-
tulokseen. Sitä kertyi kaudella brutto-
määräisesti 1,16milj€ ja nettomääräisesti
0,82milj€. Varainhankintaa vauhdittivat
risteilyt, arpajaiset, järjestetyt talousse-
minaarit ja uutena elementtinä eurovaa-
lien alla lanseerattu urhouskeräys. Puo-
luekokousten välisellä kaudella käytiin
kahdet vaalit kunnallisvaalit 2008 ja eu-
rovaalit 2009. Näihin käytettiin yhteen-
sä 1,24milj€. Rahoituksen osalta toimim-
me suunnitellusti ja noudatimme sovittua
olemassa olevien lainojemme lyhennys-
aikataulua. Puoluetoiminnan rekisterin
osalta lopullinen käyttöönotto tapahtui
huhtikuussa 2010. Uuden päivitetyn re-

kisterin mukaisesti toimitettiin jäsenille
Keskustan historian ensimmäinen koko
jäsenistön kattava jäsenkortti toukokuun
lopussa 2010, jossa on jäsenetuja mukana
eri yrityksiltä ja yhteisöiltä noin 50. Kat-
sauskauden 1.1.2010 -13.6.2010 ylijäämä
on arviolta noin 220t€.
Keskustajärjestöjen työntekijät ja
henkilöstöpolitiikka
Puolueen henkilöstöpolitiikan tavoitteet
saavutettiin kaudella hyvin. Pääasialli-
nen saavutus oli resurssien ja työn vaati-
musten entistä parempi yhteensovittami-
nen sekä jaksaminen työssä paremmin.
Henkilöstölle luotiin hyviä mahdollisuuk-
sia koulutukseen, työssä tarvittavien val-
miuksien kehittämiseen sekä tyky-toi-
mintaan ja muuhun virkistäytymiseen.
Työntekijöille jaettiin Finnbodyn liikun-
taseteleitä työkyvyn edistämiseksi. Dia-
cor tarjosi puolueelle työterveyshuollon
palvelut. Heidän kanssaan teimme kehi-
tystyötä hyvien työolojen säilyttämiksi ja
niiden edelleen kehittämiseksi.
Kauden aikana kokoonnuttiin aktiivi-
semmin yhteisiin kokouksiin ja koulu-
tuksiin koko keskustan toimihenkilöiden
osalta. Niissä käytiin läpi työn kehittä-
misasioita. Vuonna 2009 kahdella näistä
toimihenkilöpäivistä oli kouluttajana Ke-
hityspiikki Oy:n johdon konsultti Kirsti
Vaalikivi.
Keskustan ja Keskustan yhtiöiden palve-
luksessa oli 2009 lopussa keskimäärin 23
kokoaikaista työntekijää. Suomen Kes-
kusta r.p. on erityispalvelujen työnanta-
jaliiton jäsen.
Tulevaisuudennäkymät
Puolueen taloutta pyritään kehittämään
tasetta vahvistaen ylijäämäisten tilikau-
sien kautta. Likvidejä varoja kerryte-
59
tään niin, että tuleviin eduskuntavaalei-
hin 2011, seuraaviin presidentin vaalei-
hin ja kunnallisvaaleihin 2012 puolueella
on riittävästi likvidejä rahavaroja tasees-
sa. Kuluvalle vuodelle 2010 budjetoitu
ylijäämä on 485t€. Sen toteutuessa edus-
kuntavaaleihin 2011 ovat riittävät rahal-
liset resurssit olemassa. Saavuttaessam-
me suunnitellut ylijäämät riittävä mak-
suvalmius tulee turvatuksi. Sitä kautta
tase vahvistuu ja omavaraisuusaste para-
nee. Jatkossa ei ole tarkoituksenmukais-
ta, että puolueella on velkarahaa varsi-
naiseen toimintaan ja sen kehittämiseen.
Näiden toimien toteutuessa puolueen toi-
minta on taloudellisilta osin turvattu.
Piirien taloudellisten toimintaedellytys-
ten turvaamiseksi puolue jatkaa tukeaan
kannatus- ja jäsenmaksukeräyksille. Ke-
räystoimintaa suunnataan entistä voi-
makkaammin myös uusiin kohderyhmiin.
Jäsenkeräystä muutoinkin kehitetään ja
siinä uutta Keskustan keskitettyä jäsen-
rekisteriä hyödynnetään ylläpidon, jäsen-
keräysten, jäsenmaksutuottojen veloituk-
sen ja tiedottamisen osalta.
Varainhankinnan tavoite on vahvistaa
puolueen toimintaedellytyksiä ja luoda
siitä kiinteä osa koko toimintaa. Varain-
hankinnan osalta on keskeistä puolueen
eri tapahtumien ja toimintojen tuotteista-
minen luontevasti. Näiksi voidaan lukea
seminaarien ja gaalailtojen järjestämi-
nen, puolueen jäsenristeilyt, arpajaiset,
ilmoitusmyynti ja jäsenkeräykset. Keskei-
nen varainhankinnan muoto verkossa on
keskusta.fi sivustolla olevat erilaiset lah-
joituskeräykset. Varainhankinnan osal-
ta tavoitteena on lahjoittaa osa tuotoista
hyväntekeväisyyteen. Puolueorganisaa-
tion eri tasot noudattavat kaikilta osin
voimaan astuvaa vaali- ja puoluerahoi-
tuslainsäädäntöä. Puolueorganisaatioi-
den varainhankinta on avointa ja läpinä-
kyvää.
Pankkilainat lyhennetään mahdollisim-
man nopeasti pois, turvaten kuitenkin
60
riittävät rahalliset resurssit kaikille toi-
minnoille. Likviditeetin paremmin sallies-
sa poistetaan puolueen sekkitilin limiitti
käytöstä kokonaan.
Selvitys omistetuista yhtiöistä
Suomen Keskusta r.p. omistaa täysin
Apollo Group Oy:n jonka liikevaihto tili-
kaudella 2009 oli 280t€, tulos oli 0,1t€ ja
oma pääoma 12t€. Apollon Verkkopalvelut
Oy:stä Suomen Keskusta r.p. omistaa 90
%. Apollon Verkkopalvelut Oy:n liikevaih-
to tilikaudella 2009 oli 225t€ ja tulos oli
16t€ ja oma pääoma 86t€.
Puolue ei ole laatinut konsernitilinpää-
töstä, koska tytäryhtiöiden toiminta on ol-
lut siinä määrin vähäistä, että niillä ei ole
ollut olennaista vaikutusta konsernin tu-
lokseen ja taloudelliseen asemaan. Myös-
kään kirjanpitolain 6:1§:n konsernitilin-
päätöksen laadintaan velvoittavat rajat
eivät ylittyneet.
Apollo Group Oy
Apollo Group Oy tarjosi kauden aika-
na keskitettyjä puoluetoiminnan rekis-
terin ja taloushallinnon palveluita Apol-
lo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puolue-
toiminnan rekisterin ja taloushallinnon
palveluita puoluetoimistolle, Keskustan
piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesai-
sille. Sen lisäksi yhtiö hoitaa Keskustan
puoluetoimiston aulapalvelut ja kokous-
järjestelyt. Suomen Keskusta r.p. omistaa
yhtiön kokonaisuudessaan. Yhtiöllä ei ole
vierasta lainapääomaa.
Sähköistä taloushallinnon järjestelmän
käyttöönottoa laajennettiin piiritasolle.
Järjestelmää kehitettiin yhteensopivak-
si keskitetyn jäsenrekisterin kanssa sen
kehitystyön yhteydessä. Valitsemamme
taloushallinnon järjestelmä on edellytys
tulevan puoluetoiminnanrekisterin käyt-
töönottoon piireissä ja sisarjärjestöissä.
Puoluetoiminnan rekisterin tekninen toi-
mittaja on Kehätieto Oy ja taloushallin-
non palveluntarjoajana toimii Netvisor
Oy.
Apollon Verkkopalvelut Oy
Apollon Verkkopalvelut Oy vastasi kau-
den aikana Verkkoapilan julkaisemisesta
sekä Keskustan tietohallinnon ja verkko-
ympäristön kehittämisestä. Suomen Kes-
kusta r.p. omistaa yhtiöstä 90% ja loput
10% jakautuu Keskustan piiri- ja sisar-
järjestöille. Yhtiöllä on kaikkiaan 26 osak-
keenomistajaa. Yhtiöllä ei ole vierasta lai-
napääomaa.
Verkkoapila
Uusi www.verkkoapila.fi julkaisujärjes-
telmä suunniteltiin alkuvuonna 2008 ja
toteutettiin kesäksi 2008. Verkkoapila.
fi –sivustolle 2009 oli tunnettuuden kas-
vun aikaa, mikä näkyi kasvaneita kävijä-
määrinä ja lukuisina lainauksina muissa
medioissa. Journalistisen sisällön ohella
verkkolehteä markkinoitiin erilaisin kam-
panjoin mm. vesipullo- ja ilmoituskam-
panjalla Euroopan parlamentin vaalien
alla. Verkkoapilan ilmoitusmyynti oli pie-
nimuotoista ajoittuen pääosin 2009 euro-
vaalien alle ja saman vuoden loppusyk-
syyn.
Tietohallinnon kehittäminen
Kaikki Keskustan piirit sitoutuivat valit-
semaamme tekniseen verkkoratkaisuun
(Keskustaverkko), jonka päälle raken-
namme tulevaisuuden palvelut. Vuoden
2008 toukokuussa saatiin valmiiksi puo-
luetoimiston, piiritoimistojen ja sisar-
järjestöjen yhteinen Keskustaverkko.
Keskustaverkkoon liitettyjen työasemi-
en määrä kasvoi noin 100 koneeseen ja
Keskustaverkon palveluiden käyttäjiä oli
vuoden 2008 lopussa noin 180. Teknisenä

toimittajana jatkoi Academica Oy.
Katsauskaudella otettiin puoluetoimin-
nanrekisterin käyttöön kaikissa piireis-
sä. Pilottipiirinä toimi Keskustan Uuden-
maan piiri. Järjestelmän käyttöönotossa
ja määrittelyissä oli mukana teknisenä
toteuttajana Kehätieto Oy. Vakioitiin Net-
visor –taloushallinto piireihin ja sisar-
järjestöihin. Luotiin laskutusintegraatio
puoluetoiminnan rekisterin ja Netvisor –
taloushallinto-ohjelmiston välille.
Alkukesän 2008 aikana suunniteltiin ja
toteutettiin Kunnallisvaalisivusto osoit-
teeseen www.kotivaalit.fi. Suuren ehdo-
kasmäärän vuoksi ehdokastietojen ja ku-
van syöttämiseen luotiin lomake Infoweb
–järjestelmään. Www-sivun kautta kun-
nallisjärjestöjen nettivastaavat ja muut
piirien henkilöt saivat mahdollisuuden
syöttää tietoja suoraan www.kotivaalit.
fi kampanjasivuille. Kotivaalisivuille saa-
tiin kaikkien 9981 ehdokkaan tiedot. Vaa-
lisivusto herätti ansaitusti huomiota leik-
kimielisellä esivaalisovelluksellaan ja oli
teknisesti onnistunut ratkaisu. Kevään
2009 aikana suunniteltiin ja toteutettiin
Eurovaalisivusto osoitteeseen www.urho-
utta.fi. Vaalisivuston julkaisualustan tek-
nisenä toimittajana toimi Tietotalo Info-
center Oy.
61
Kesäksi 2008 toteutettu uusi www.verk-
koapila.fi julkaisujärjestelmää kehitet-
tiin edelleen 2009. Etsittiin ja suoritettiin
markkinointitoimenpiteitä Verkkoapilan
näkyvyyden lisäämiseksi verkossa. Ko-
keiltiin maksettua Googlen hakusana-
mainontaa yhteistyössä Menestystarinat
Oy:n kanssa. Verkkoapila -julkaisualus-
tan teknisenä toimittaja toimii Ixonos Oy.
Jäsenyhdistyksiltä perittävät
jäsenmaksut
Puolueen sääntöjen 5 §:n mukaan puo-
lueen jäsenyhdistykset suorittavat puo-
lueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuu-
luvien yhdistysten varsinaisten jäsen-
ten lukumäärän mukaan jäsenmaksua,
josta päättää varsinainen puoluekokous.
Käytännössä jäsenmaksut peritään pii-
rijärjestöjen välityksellä (mukaan luki-
en Keskustanaisten, Keskustanuorten ja
keskustaopiskelijoiden osastot). Keskus-
tan Lehtimiehet suorittaa jäsenmaksunsa
suoraan puolueelle. Puoluehallitus esit-
tää, että maksu kunkin perusjärjestön
henkilöjäsentä kohti on 0,17 euroa (seit-
semäntoista senttiä) vuoden 2012 lop-
puun. Tämä koskee myös Keskustan Leh-
timiehet ry:tä. Tästä poiketen puolueval-
tuuskunta voi puoluehallituksen esityk-
sestä päättää koota puolueen jäsenyhdis-
tyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja.
62
Jäsenistö 2009

Piirijärjestö PY KN Nuoret KOL YHT

Helsinki 1011 91 152 68 1322

Uusimaa 6205 490 175 32 6902
Varsinais-Suomi 8398 563 500 60 9521
Satakunta 5649 862 675 0 7186
Etelä-Häme 2691 72 43 0 2806
Päijät-Häme 1722 250 41 0 2013
Pirkanmaa 4047 541 91 11 4690
Kymenlaakso 4786 247 236 0 5269
Karjala 4167 145 81 11 4404
Etelä-Savo 7628 185 97 0 7910
Itä-Savo 4344 66 383 0 4793
Pohjois-Karjala 5710 197 98 65 6070
Pohjois-Savo 7712 1089 1196 35 10032
Ylä-Savo 4343 30 671 0 5044
Keski-Suomi 13465 105 465 55 14090
Etelä-Pohjanmaa 14516 182 4025 16 18739
Keski-Pohjanmaa 6671 922 1570 0 9163
Pohjois-Pohjanmaa 32195 2623 1632 49 36499
Kainuu 2539 189 225 25 2978
Lappi 6644 329 92 34 7099
Peräpohjola 3344 100 12 3 3459
Ruotsinkielinen piiri 1050 1050
Keskustan Lehtimiehet 442 442

Jäseniä yhteensä 149279 9278 12460 464 171481

PY= paikallisyhdistysten jäsenet KN= Keskustanaisten osastojen jäsenet

Nuoret= Keskustanuorten jäsenet KOL= Keskustan Opiskelijaliiton jäsenet


Keskustan toiminta
puoluekokouskaudella 2008 - 2010
Keskustan Joensuun puoluekokous valitsi
yksimielisesti Matti Vanhasen jatkamaan
puolueen puheenjohtajana.
Puolueen varapuheenjohtajista suoritet-
tiin vaali, jossa äänet jakautuivat seuraa-
vasti: Paula Lehtomäki 1 400 ääntä, Tuo-
mo Puumala 970 ääntä, Antti Rantakan-
gas 932 ääntä, Mari Kiviniemi 820 ääntä,
Elsi Katainen 588 ääntä, Esko Kiviran-
ta 212 ääntä ja Aila Paloniemi 175 ään-
tä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Paula
Lehtomäki, Antti Rantakangas ja Tuomo
Puumala.
Puoluesihteerivaalissa ehdolla olivat Jar-
mo Korhonen ja Kimmo Tiilikainen. Kor-
honen sai 1200 ääntä ja valittiin jatka-
maan puoluesihteerinä. Tiilikainen sai
488 ääntä.
Keskustan puoluekokous otti kantaa
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kes-
kusta korosti, että Suomelle on tärkeää
kansallisen liikkumatilan säilyttäminen
perinteisissä turvallisuus- ja puolustus-
poliittisissa linjavalinnoissa. Kannanoton
mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulu-
maton maa. Naton muutoksia sotilasliit-
tona ja laaja-alaisena kriisinhallintaorga-
nisaationa on seurattava tarkkaan. Jäse-
nyys Natossa on mahdollista, mikäli kan-
sa sitä haluaa ja valtionjohto niin päät-
tää. Suomen Nato-jäsenyydestä ei voida
päättää ilman kansanäänestystä. Keskus-
tan turvallisuuspoliittisen linjan päättää
aina puoluekokous.
Joensuussa puolue määritteli myös kan-
tansa perustuslain uudistamiseen. Kes-
kusta linjasi olevansa valmis arvioimaan
ja tarvittaessa muuttamaan perustusla-
kia, myös tasavallan presidentin valta-
63
oikeuksien osalta, yhteistyössä muiden
eduskuntapuolueiden kanssa.
Puoluekokousta väritti julkinen keskus-
telu vaali- ja puoluerahoituksesta, joka
jatkui koko puoluekokouskauden ajan.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat so-
pivat yhteisesti vaalirahoitusta koskevan
lainsäädännön uudistamisesta, jota ryh-
dyttiin valmistelemaan vaali- ja puolue-
rahoitustoimikunnassa. Keskusta on puo-
luekokouskauden aikana ryhtynyt nou-
dattamaan uudistuvaa lainsäädäntöä jo
ennen sen voimaantuloa.
Hallitus keskittyi talouteen
ja työllisyyteen
Keskusta jatkoi puoluekokouskaudella
2008 - 2010 johtavana hallituspuolueena
työtä vastuullisen, välittävän ja kannus-
tavan Suomen rakentamiseksi.
Puolueen politiikan johtoajatuksena on
ollut suomalaisten työn ja toimeentu-
lon turvaaminen koko maassa. Tuloksia
on tullut. Keskusta on saanut vietyä läpi
keskeisiä tavoitteitaan alkaen ruokave-
ron alentamisesta ja pienimpien vanhem-
painpäivärahojen korottamisesta päätyen
alueellistamiseen ja kotimaisen energian
käytön erittäin tuntuvaan lisäämiseen.
Sosiaaliturvan uudistaminen eteni mää-
rätietoisesti.
Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt kan-
sainvälinen talouskriisi heikensi myös
Suomen talouden näkymiä vuoden 2008
syksyllä dramaattisesti. Hallitus vasta-
si uhkaavaan taantumaan voimakkaalla
elvytyksellä. Keskustan tärkein tavoite
64
on ollut huolehtia työllisyydestä. Keskus-
tajohtoinen hallitus on pystynyt talouden
vaikeissakin olosuhteissa vahvistamaan
työllisyyttä, kuntataloutta ja kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien suoma-
laisten asemaa.
Keskustan johdolla Suomi onnistui erin-
omaisesti EU:n energia- ja ilmastopaket-
tia sekä maatalouden lähivuosien toimin-
taedellytyksiä koskevissa neuvotteluissa.
Keskustalaisen komissaarin Olli Rehnin
saama talous- ja rahoitusasioiden salkku
uudessa EU:n komissiossa osoitti halli-
tuksen vaikuttamistaktiikan toimivan hy-
vin. Rehnin menestys ja yhtenäinen tuki
Keskustan eurooppalaisen puolueryh-
mittymän liberaalien keskuudessa ker-
toi Keskustan asemasta eurooppalaisessa
päätöksenteossa. Rehnillä tulee olemaan
erittäin vahva asema komission sisällä
paitsi salkkunsa myös kokemuksensa pe-
rusteella.
Rehnillä on ollut keskeinen rooli Kreikan
tilannetta ja euroalueen vakautta koske-
vassa päätöksenteossa vuoden 2010 ke-
väällä ja Keskusta kantoi vastuunsa pää-
ministeripuolueena kotimaisessa päätök-
senteossa.
Keskustalle kunnallisvaalit olivat
kotivaalit
Keskusta sai vuoden 2008 lokakuun kun-
nallisvaaleissa 20,1 prosenttia äänistä
(yhteensä 513 200 ääntä). Kokoomuksen
kannatus oli 23,5 ja Sdp:n 21,2 prosent-
tia. Keskusta menetti kannatustaan edel-
lisiin kunnallisvaaleihin verrattuna 2,7
prosenttiyksikköä.
Vaalitulos oli Keskustalle selvä tappio.
Kannatus pieneni kaikissa vaalipiireissä.
Keskusta menetti koko maassa eniten ää-
niä maaseutumaisissa kunnissa (-48 999
ääntä). Myös taajaan asutuissa kunnis-
sa tuli tappiota (-9 584 ääntä). Kaupun-
geissa Keskusta puolestaan sai yhteensä
27 898 ääntä enemmän edellisiin vaalei-
hin verrattuna.
Valtuutettujen määrällä mitattuna Kes-
kusta on suurin kuntapuolue. Kunnan-
ja kaupunginvaltuustoissa on alkaneella
kaudella yhteensä 3 517 keskustalaista
päättäjää, joista 1 201 on naisia.
Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus
nousi edellisistä vaaleista. Äänioikeut-
taan käytti 61,3 prosenttia äänioikeute-
tuista, kun vastaava luku vuonna 2004 oli
58,6 prosenttia.
Keskustalle kunnallisvaalit olivat koti-
vaalit, sillä kunnallisvaaleissa päätetään
suomalaisten kotien asioista. Äänestä ko-
tiasi -vaaliteemalla viestitimme, että kun-
ta alkaa kotiovelta ja että Keskusta on
arjen paras asiantuntija. Vaaliohjelmassa
korostettiin lähipalvelujen ja valinnanva-
pauden periaatteita.
Keskusta asetti kunnallisvaaleihin lähes
10 000 ehdokasta. Muiden puolueiden ta-
voin myös Keskustalle ehdokasasettelu
oli aiempia vaaleja haasteellisempi. Kes-
kustan valtakunnallinen vaalikampanja
avattiin Helsingissä ja muualla pääkau-
punkiseudulla 19. – 20.9.2008.
Keskusta pidättäytyi valtakunnallises-
sa kampanjassaan televisiomainonnasta.
Puolueen tärkein tavoite oli tukea kun-
nallisjärjestöjen ja ehdokkaiden vaalityö-
tä erilaisin mainonnan ja markkinoinnin
välinein. Keskustan vaalikampanjan net-
tisivut olivat suositut. Sivuilla järjestet-
tiin esivaalit, joissa kävijät pystyivät ää-
nestämään suosikkiehdokkaitaan.
Urhoutta Eurooppaan
eurovaaleissa
Keskustan vaalikampanjan tunnus Eu-
roopan parlamentin vaaleissa oli Urho-

utta Eurooppaan. Keskustan ehdokkaat
puolustivat urhoudella tinkimättömästi
Suomen ja suomalaisten etuja. Palasim-
me vaaleissa televisiomainontaan.
Keskustan tavoitteena oli ykköspaikka ja
neljän euroedustajan paikan säilyttämi-
nen. Tavoite oli haastava tilanteessa, jos-
sa Suomesta valittavien edustajien määrä
väheni yhdellä aiemmasta 14:sta. Paik-
kojen osalta tavoitetta ei saavutettu vaan
saimme läpi 3 edustajaa. Myös Kokoomus
ja Sdp menettivät yhden paikan.
Keskustan 20 ehdokkaan lista oli katta-
va niin alueellisesti, ammatillisesti, iän ja
sukupuolen mukaan. Keskustan listalla
oli 7 naista ja 13 miestä. Valituiksi tulivat
entisistä parlamentin jäsenistä Anneli
Jäätteenmäki ja Hannu Takkula. Uute-
na ryhmään nousi alle 30-vuotias Riikka
Manner. Anneli Jäätteenmäki nousi jäl-
leen Keskustan ehdokaslistan äänihara-
vaksi ja hän oli koko maan toiseksi eniten
ääniä saanut ehdokas yli 80 000 äänel-
lään.
Keskusta sai kaikkiaan 316 798 ääntä eli
19,0 prosentin osuuden. Äänimäärämme
laski edellisvaaleista 70 419 ääntä.
Keskustan tulevaisuustyö
eteni määrätietoisesti
Kunnallisvaalien tulos oli Keskustalle va-
roitus. Puolue aloitti puheenjohtaja Mat-
ti Vanhasen johdolla vuoden 2008 lopulla
tulevaisuustyön, jotta Keskusta saisi vuo-
den 2011 eduskuntavaaleissa jälleen noin
neljänneksen kannatuksen. Tulevaisuus-
työn tavoitteena on ollut luoda puolueelle
uusi tapa toimia ja tarjota ihmisille elä-
myksellisiä ja kokemuksellisia vaikutta-
misen paikkoja.
Tulevaisuustyön ensimmäisessä vaihees-
sa määriteltiin Keskustan tehtävä – mis-
tä Keskusta halutaan tunnistettavan
65
2000-luvulla. Toisessa vaiheessa aloitet-
tiin Keskustan tavoiteohjelman valmiste-
lu 2010-luvulle ja kolmannessa vaiheessa
uudistukset puolueen toimintaan politii-
kan valmistelusta ja viestinnästä järjestö-
toimintaan. Perustavaa laatua olevat uu-
distukset saatiin pääosin valmiiksi puo-
luekokouskauden aikana ja tulokset alka-
vat näkyä vuoden 2010 aikana.
Keskustan puoluehallitus teki keskeisim-
mät poliittiset ja strategiset linjaukset
puoluekokouskauden aikana puolueko-
kouksen ja puoluevaltuuskunnan päätök-
siin nojautuen. Puoluehallituksen työ-
valiokunta toimi viikoittaisen poliittisen
keskustelun areenana ja nopeita päätök-
siä vaativien asioiden käsittelijänä. Poliit-
tisen valmistelun apuna toimivat kunnal-
lisasiain-, työmarkkina-asiain ja yrittäjä-
asiain neuvottelukunnat sekä puolueen
työryhmät. Puolueella on kaikkiaan 20
työryhmää. Lisäksi puolueen tavoiteoh-
jelmaa on ollut valmistelemassa kahdek-
san teemaryhmää.
Puoluekokous asetti tavoitteeksi, että
puolueen tasetta pyritään kehittämään
ylijäämäisillä tilinpäätöksillä. Keskustan
talous oli puoluekokouskaudella molem-
pina vuosina vaaleista huolimatta yli-
jäämäinen. Vuonna 2008 tilinpäätös oli
194 000 euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009
tilinpäätös oli puolestaan vaikeissa olois-
sa 14 000 euroa ylijäämäinen, vaikka eu-
roparlamenttivaaleihin käytettiin arvioi-
tua enemmän taloudellista panosta. Hyvä
taloudellinen tulos oli varainhankinnan
ja tarkan budjettikurin ansiota.
66
Suomen Keskustan periaatteellinen
toimintasuunnitelma vuosille 2010 - 2012
1. Tämä maa
rakennetaan yhdessä
Keskustan politiikan painopisteet alka-
valla puoluekokouskaudella ovat työ, tur-
va ja vihreys.
Puoluekokouksen päättämä tavoiteohjel-
ma on keskustalaisten yhteinen päätös
siitä, mitä puolue aikoo tehdä kansalai-
silta vaaleissa saamallaan luottamuksel-
laan. Se on Suomen tiekartta, joka toteu-
tetaan Keskustan johdolla.
Keskusta hakee toimet, joilla Suomi me-
nestyy talouskriisin jälkeisissä yhä kove-
nevissa globaalin kilpailun, ilmastonmuu-
toksen ja väestömme ikääntymisen haas-
teissa.
Keskusta tulee seuraavan kahden vuo-
den aikana osoittamaan, että suomalaiset
voivat vaikuttaa yhteisen tulevaisuuden
luomisessa. Me sanomme kyynikoille, että
emme tyydy hallinnoimaan. Me sanom-
me suomalaisille, että valitsemme kasvun
näivettymisen sijaan, avautumisen käper-
tymisen sijaan ja tekemisen taantumisen
sijaan.
Keskustan tehtävä on johdattaa Suomi
ulos talouden taantumasta mahdollisim-
man ehyenä ja pitää huoli siitä, että elin-
taso, palvelut ja työpaikat säilyvät koko
maassa myös tulevaisuudessa. Talouden
tasapainottamiseen tarvitaan tuottavuu-
den parantamista, työurien pidentämis-
tä ja työelämän kehittämistä, maltillista
verotuksen kiristämistä ja panostuksia
osaamiseen. Keskusta pitää huolta kai-
kista suomalaisista kaikissa talouden ti-
lanteissa.
Päätökset uusiutuvan energian lisäämi-
sestä mahdollistavat ilmastonmuutoksen
uhan kääntämisen työksi ja toimeentu-
loksi maakuntiin. Keskustan tavoite on
tehdä Suomesta vihreän talouden edellä-
kävijä.
Keskustan tavoite on ykkössija vuoden
2010 seurakuntavaaleissa, vuoden 2011
eduskuntavaaleissa ja vuoden 2012 pre-
sidentinvaaleissa ja 2012 kuntavaaleissa.
Turvallisen uudistuspolitiikan jatkami-
nen ja onnistuminen ehdokasasettelussa
luovat edellytykset tavoitteen toteutumi-
selle.
Keskustan vuonna 2008 aloittaman tu-
levaisuustyön tavoitteena on ollut luo-
da Keskustalle uusi tapa toimia. Erittäin
perustavaa laatua olevat uudistukset po-
litiikan valmistelussa ja ohjelmatyössä
sekä puolueen toiminnassa on toteutettu
puolue-elinten päätösten mukaisesti.
Keskustan tulevaisuuden menestys niin
vaaleissa kuin vaalien välillä riippuu sii-
tä, pystymmekö tarjoamaan ihmisille elä-
myksellisiä ja kokemuksellisia vaikut-
tamisen paikkoja. Samalla puolueen on
lisättävä vuoropuheluaan ympäröivän yh-
teiskunnan kanssa.
Tehdyillä uudistuksilla mahdollistetaan
puolueelle uusi tapa toimia. Alkavalla
puoluekokouskaudella tärkein tehtävä on
viedä uudistukset käytännön toimintaan
paikallisyhdistyksiin, kunnallisjärjestöi-
hin ja piireihin, jotta puolue menestyy tu-
levaisuudessa. Uudistuksilla lisätään ih-
misten osallistumis- ja vaikuttamismah-
dollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja
valtakunnallisesti.

Erityinen tavoite on suurentaa Keskus-
tan digitaalista jalanjälkeä. Keskustan
tavoite on olla Suomen johtava digipuo-
lue.
2. Uudistuspolitiikalla
vaalivoittoihin
Puolue-elimet päättävät yksiselitteisesti
Keskustan kannan tärkeisiin uudistuk-
siin ja poliittisiin linjaratkaisuihin.
Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle
on perusta puolueen poliittiselle valmiste-
lulle, ohjelmatyölle, viestinnälle ja kam-
panjoinnille tulevissa vaaleissa. Keskusta
valmistelee kuhunkin vaaliin uudistus-
ohjelman, jolle se hankkii kansalaisten
tuen.
Tulevaisuustyöhömme sisältyvä Keskus-
tan tutkimustoiminnan uudistuminen al-
kavalla puoluekokouskaudella vahvistaa
puolueen poliittista valmistelua ja ohjel-
matyötä. Tutkimustoiminnan voimavaro-
ja ja henkilöresursseja lisätään merkittä-
västi heti puoluekokouskauden alussa.
Teemme politiikkaa sormi suomalaisten
pulssilla.
Keskustan viestintä on tulevaisuustyöm-
me tavoitteiden mukaisesti hyvin suunni-
teltua, uskottavaa ja oikea-aikaista. Sen
tärkein tehtävä on tukea puolueen poli-
tiikkaa ja menestymistä vaaleissa.
Keskusta jatkaa voimakasta Keskusta.
fi -sivuston, jäsenlehti Sentterin ja verk-
kolehti Verkkoapilan kehittämistä ja toi-
minnan vahvistamista jäsenistöä ja kan-
nattajia palvelevaksi. Yhteistyötä Kes-
kustan pää-äänenkannattajan kanssa te-
hostetaan ja tiivistetään.
Keskustan tavoitteena vuoden 2010 seu-
rakuntavaaleissa, vuoden 2011 eduskun-
67
tavaaleissa sekä vuoden 2012 presiden-
tinvaaleissa ja 2012 kuntavaaleissa on
ykkössija.
Vaali- ja puoluerahoituksen uudistumisen
jälkeen on selvää, että poliittiset puolu-
eet kamppailevat tulevaisuudessa entistä
enemmän politiikalla, arvoilla ja aatteel-
la. Asiat nousevat taas arvoonsa.
Keskusta pitää tätä kehitystä terveenä.
Jokaisen puolueen on tulevissa vaaleissa
otettava kantaa siihen, miten Suomi vie-
dään mahdollisimman ehyenä yli taantu-
man, miten taantumasta koituvat laskut
maksetaan ja miten luodaan edellytykset
sille, että koko maassa on otolliset olo-
suhteet asua, elää, tehdä työtä ja yrittää
myös tulevaisuudessa.
Iloa, turvaa ja nuoruutta
seurakuntavaaleihin
Keskustan tavoitteena on olla jokaisessa
seurakunnassa mukana omalla ehdokas-
listalla. Vahvalla järjestöllisellä yhteis-
työllä jokaisessa seurakunnassa Keskus-
ta asettaa täydet ehdokaslistat seurakun-
tavaaleihin. Keskustan tavoitteena on
vahvistaa naisten ja nuorten mahdolli-
suuksia osallistua vahvemmin seurakun-
tien toimintaan.
Laadimme yhteisen ohjelma kirkollisiin
vaaleihin ja vahvistamme jäsentemme
mahdollisuuksia toimia hengellisissä asi-
oissa paikallistasolta valtakunnalliselle
tasolle.
Kolmannelle kaudelle
pääministeripuolueena
Keskustan tavoite on saavuttaa eduskun-
tavaaleissa 2011 ykköspaikka kansan-
edustajamäärällä ja äänimäärällä mita-
ten.
68
Puoluekokouksen päättämä Keskus-
tan tavoiteohjelma on perusta puolueen
eduskuntavaaliohjelmalle. Puolue-elimet
käsittelevät eduskuntavaaliohjelmaam-
me vuoden 2010 marraskuussa ja vuoden
2011 helmi-maaliskuussa.
Uskottavan uudistusohjelman lisäksi
suurimman puolueen aseman voittami-
nen edellyttää onnistumista ehdokasaset-
telussamme. Keskustan ehdokashankinta
ja -asettelu on piirijärjestöjen vastuulla.
Tavoitteenamme ovat monipuoliset ja ta-
sa-arvoiset ehdokaslistat kaikissa vaali-
piireissä.
Keskustan eduskuntavaalikampanjasta
laaditaan vaalisuunnitelma yhdessä piiri-
järjestöjen kanssa. Suunnitelman käytän-
nön toteuttamisesta huolehtii Keskustan
puoluetoimistoon perustettava vaali- ja
tapahtumayksikkö, joka palvelee Keskus-
tan järjestöjen, ehdokkaiden ja heidän tu-
kiryhmiensä vaalitoimintaa.
Keskusta valmistautuu eduskuntavaa-
leihin kouluttamalla ja valmentamalla
ehdokkaita, vaalipäälliköitä ja tukiryh-
miä uudistuneen koulutus- ja valmennus-
toiminnan puitteissa. Valtakunnallisten
valmennusten lisäksi järjestämme useita
alueellisia koulutustapahtumia. Valmis-
tamme ehdokkaiden, vaalipäälliköiden ja
tukiryhmien käyttöön kattavan vaaliai-
neiston.
Keskustan eduskuntavaalikampanjan ra-
hoittamiseksi toteutetaan varainhankin-
taa, jossa noudatetaan vaali- ja puoluera-
hoitussäädäntöä. Keskusta on noudatta-
nut lain edellyttämiä rahoituksen ilmoi-
tusvelvoitteita jo päättyneellä puolueko-
kouskaudella. Varainhankinnalla, kuten
arpajaisilla, katetaan vaalitoiminnasta
koituvia kustannuksia ja varmistetaan
Keskustan äänen kuuluminen suomalai-
sessa yhteiskunnassa. Suositamme, että
Keskustan paikallisyhdistykset tukevat
50 eurolla ja kunnallisjärjestöt 200 eurol-
la oman piirijärjestönsä kampanjointia
eduskuntavaaleissa. Ehdokkaiden itsensä
maksama osuus olisi vähintään 1 000 eu-
roa ehdokasta kohden. Keskusta puoluee-
na osoittaa vaalipiireittäin kansanedusta-
jaehdokkaiden yhteisnäkyvyyteen 3 000
euroa ja piirijärjestö vähintään 1500 eu-
roa ehdokasta kohden.
Oma presidenttiehdokas
ja paalupaikalle kuntavaaleissa
Keskusta asettaa vuoden 2012 presi-
dentinvaaleihin oman ehdokkaan. Pre-
sidentinvaalien ehdokasasettelu päät-
tyy 15.9.2011. Järjestämme jäsenvaa-
lin presidenttiehdokkaastamme 22. –
23.10.2011. Keskustan presidenttiehdo-
kas valitaan ylimääräisessä puoluekoko-
uksessa 26.11.2011. Välittömästi ylimää-
räisen puoluekokoukseen jälkeen 26. –
27.11.2011 Keskusta järjestää president-
tiristeilyn Tallinnaan.
Keskustan tavoitteena on, että sen aset-
tama ehdokas voittaa presidentinvaalit.
Keskustan tavoite on nousta uudestaan
suurimmaksi kuntapuolueeksi vuoden
2012 kuntavaaleissa niin kannatusosuu-
della, äänimäärällä kuin valtuutettu-
jen lukumäärällä mitattuna. Keskustan
kuntavaaliohjelma perustuu puolueen
tavoiteohjelman ja eduskuntavaaliohjel-
man linjauksille. Keskusta asettaa kun-
tavaaleissa monipuoliset, tasa-arvoiset ja
täydet ehdokaslistat kaikissa kunnissa.
Nuorten ehdokkaiden osuus on vähintään
20 prosenttia ja naisten osuus puolet.
Keskusta laatii ylimääräisen puolueko-
kouksen 26.11.2011 päätettäväksi kunta-
vaalit 2012 -ohjelman.

3. Uusi tapa toimia
Keskustan vuonna 2008 aloittaman tu-
levaisuustyön tavoitteena on ollut luo-
da Keskustalle uusi tapa toimia. Suomi
nousee taantumasta vain työnteolla ja
yrittäjyydellä, Keskusta menestyy tule-
vaisuudessa samalla reseptillä. Keskusta
tarjoaa alkavalla puoluekokouskaudella
ihmisille elämyksellisiä ja kokemukselli-
sia vaikuttamisen paikkoja, jotka tehdyt
uudistukset mahdollistavat.
Toteutetut uudistukset - kuten puoluetoi-
minnan rekisteri, puolueen sääntöjen uu-
distaminen, uusi jäsenkortti, jäsenedut ja
jäsenlehti, koulutus- ja valmennustoimin-
nan kehittäminen, kaupunkitoiminnan
organisointi, Keskustan yrittäjätoimin-
ta, työelämäfoorumi- ja kunnallisfoorumi-
toiminta ja Keskusta Akatemia – luovat
edellytykset Keskustan menestymiselle
myös tulevaisuudessa. Alkavan puolueko-
kouskauden tärkein tehtävä on viedä uu-
distukset käytännön teoiksi paikallisyh-
distysten, kunnallisjärjestöjen ja piirien
toiminnassa.
Nyt, kun puolueen toiminnan perusta on
tuotu tähän päivään, meidän tulee keskit-
tyä ydintehtäväämme eli antaa ihmisille
aidosti mahdollisuuksia vaikuttaa Kes-
kustan politiikkaan ja yhteiskunnan ke-
hitykseen. Aito vuoropuhelu äänestäjien
ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa avaa
ovia erilaisille ihmisille tulla mukaan
Keskustan toimintaan.
Keskusta on alkavalla puoluekokouskau-
della etulinjassa rakentamassa politiikka
2.0:aa eli tulevaisuuden yhdessä tekemi-
seen ja osallisuuteen perustuvaa poliittis-
ta toimintaa. Keskusta uudistuu tekemi-
sellä ja talkoilla. Meidän pitää puhaltaa
puolueeseen entistäkin voimakkaampana
yhdessä tekemisen henki. Ovet ja ikkunat
pitää avata uusille ihmisille ja ajatuksille.
Tällä toimintatavalla menestymme poliit-
tisena puolueena ja saamme kannatusta
vaaleissa.
69
Keskustan järjestörakenne selvitetään al-
kavalla puoluekokouskaudella. Selvityk-
sessä käydään läpi piirijärjestöjen nykyi-
set tehtävät ja taloudellinen tilanne sekä
toimiva kunnallisjärjestö- ja paikallisyh-
distysverkosto. Arvioimme yhdessä piiri-
en kanssa nykyisen järjestörakenteen toi-
mivuutta selvityksen perusteella. Selvi-
tyksen jälkeen arvioidaan piirijärjestöille
osoitetun puoluetuen jakoperusteet.
Jäsenyyttä vahvistetaan
Järjestötoiminnan uudistusten keskeinen
tavoite on parantaa jäsentemme ja kan-
nattajiemme mahdollisuuksia aidosti vai-
kuttaa Keskustan politiikkaan. Me kes-
kustalaiset olemme aina olleet toiminnan
ihmisiä. Jos toimeen ei tartuta, mikään ei
taatusti muutu paremmaksi.
Keskustan sääntöjen uudistaminen täh-
tää siihen, että jäsenten ääni kuuluisi
entistä vahvemmin puolueen päätöksen-
teossa. Päättyneellä puoluekokouskau-
della aloitettua sääntöjen uudistamista
jatketaan asettamalla työryhmä alkavalla
kaudella uudistamaan Keskustan perus-
järjestöjen säännöt niin, että uudistus to-
teutetaan vuoteen 2014 mennessä.
Keskusta hyödyntää puoluetoiminnan re-
kisteriä alkavalla puoluekokouskaudella
niin, että valtakirjallisten jäsentalouksien
määrää voidaan lisätä ja jäsenten sitou-
tumista Keskustaan vahvistaa. Alkavan
puoluekokouskauden aikana puoluetoi-
minnan rekisterin kehitystyötä jatketaan.
Keskustan jäsenkeräystä tehostetaan.
Keskustayhteisöön palkataan 2 - 3 pysy-
vää jäsenkerääjää ja vahvistetaan piiri-
en mahdollisuuksia palkata alueellisia
jäsenkerääjiä. Uusia jäseniä hankittaessa
hyödynnämme kehitettyjä jäsenhankin-
nan välineitä, kuten uutta jäsenkorttia
uudenlaisine etuineen, jäsenlehti Sentte-
riä, koulutus- ja valmennustarjontaa sekä
vuorovaikutukseen ja monipuolisiin asi-
70
ointipalveluihin perustuvaa Keskusta.fi
-sivustoa. Keskustan jäsenyysmallien ke-
hittämistä jatketaan. Uudistuksissa hyö-
dynnetään tämän päivän asiakkuus- ja
jäsenyysajattelun parhaita käytäntöjä.
Johtavaksi digipuolueeksi
Keskustan puoluehallitus asetti puolueen
viestinnän kehittämisen yhdeksi Keskus-
tan tulevaisuustyön tärkeimmäksi ta-
voitteeksi. Keskusta on luonut puitteet
viestinnän yhtenäisyydelle: Keskustan
yleisilme on uudistettu, jäsenlehti Sent-
teri on alkanut ilmestyä ja uusi Keskus-
ta.fi on avattu. Puolueen viestinnän hen-
kilöresursseja on vahvistettu. Alkavalla
puoluekokouskaudella tärkeintä on viedä
käytäntöön poliittisen viestinnän yhte-
näistämiseen tähtäävät toimet, joita Kes-
kustan viestinnän kehittämistä pohtinut
työryhmä esitti raportissaan puoluehalli-
tukselle.
Internetistä on tullut sisältöjen merkittä-
vin jakelutie. Sen kapasiteetti on rajaton
ja se on yksilöllinen.
Uusmedia on vuorovaikutteista. Se on
läsnä kaikkialla, riippumatta ajasta ja
paikasta. Kertakäyttötuotteista on siir-
rytty jatkuvasti avoinna olevaan infor-
maatiotavarataloon. Sosiaalisesta medi-
asta on kehittymässä merkittävä vasta-
voima perinteiselle journalistiselle medi-
alle ja näiden rajat hämärtyvät.
Keskustan tavoitteena on alkavalla puo-
luekokouskaudella olla Suomen johtava
digipuolue. Suurennamme puolueen ja
sen toimijoiden digitaalista jalanjälkeä
määrätietoisesti niin normaalissa toimin-
nassa kuin vaalikampanjoinnissa. Edel-
lytykset tavoitteen toteutumiselle luo uu-
distunut Keskusta.fi -sivusto. Se on tule-
vaisuudessa puolueen keskeisin viestin-
täkanava ja tarjoaa 2010-luvun osallistu-
mis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Politiikkaa tehdään yhä enemmän yhden
asian liikkeiden, kansalaisjärjestöjen ja
ennen kaikkea internetin välityksellä. In-
ternet on jo pitkään ollut keskeinen kan-
salaisvaikuttamisen areena. Nettiadressit
ja -boikotit, keskustelufoorumit ja sosiaa-
liset yhteisöt ovat 2010-luvun uudenlai-
sia tupailtoja. Uudistunut Keskusta.fi on
käyttäjälähtöinen, esteetön, osallistava,
verkkosuunnittelun viimeisimmät kehi-
tystrendit huomioiva sekä sisällöltään
ajankohtainen monipuolinen verkkopal-
velu, joka on puolueelle strateginen pai-
nopiste alkavalla puoluekokouskaudella.
Verkkoapilan kehitystyötä yhteiskunnal-
lisiin asioihin ja keskusteluun keskittyvä-
nä ja journalistisin periaattein toimitettu-
na tuotteena jatketaan ja vahvasti kehi-
tetään. Verkkolehden sisällöntuotantoon
pyritään saamaan lisäresursseja avusta-
javerkkoa laajentamalla. Verkkolehden
teossa hyödynnetään liikkuvan kuvan
tarjoamia mahdollisuuksia ja mainos-
myyntiin panostetaan resursseja.
Johtavaksi työelämä-
ja yrittäjyyskansanliikkeeksi
Keskustan neuvottelukuntien työsken-
telyssä ja roolissa on tavoitteena päästä
tuottavampaan, tehokkaampaan ja aktii-
visempaan toimintatapaan.
Osana Keskustan sääntöuudistusta neu-
vottelukunnat muutetaan foorumeiksi.
Foorumeille laaditaan toimintasääntö,
joka ohjaa niiden toimintaa. Jokaisen pii-
rijärjestön alueelle muodostetaan alueel-
liset yrittäjä-, työelämä- ja kuntatoimi-
kunnat, joiden toiminta käynnistetään
kaikissa piireissä vuoden 2011 aikana.
Ensimmäiset valtakunnalliset foorumi-
päivät, joilla valitaan johtoryhmät, järjes-
tetään 2012 puoluekokouksen yhteydessä.
Keskusta on mukana aktiivisesti palkan-
saaja-, yrittäjä- ja kuntatoiminnassa, tu-

kien keskustavaikuttajia ja pitäen heihin
yhteyttä. Keskustan työelämätoiminnan
toiminta- ja henkilöresursseja vahviste-
taan ja Keskustan yrittäjät perustetaan.
Keskustan kunta- ja maakuntapolitiikan
toiminnan valmistelua ja koordinointia
tehostetaan ja tehtäviin perustetaan vuo-
den 2010 syksyllä kunta- ja maakuntatoi-
minnan toiminnanjohtajan toimi.
Keskusta osallistuu palkansaajajärjestö-
jen liittovaaleihin aktiivisesti. Luodaan
työelämätoiminnan verkosto, jonka ai-
kaan saamiseksi tarvitaan laajaa yhteis-
työtä piirien toimikuntien, eri liittojen
Sitke-ryhmien, palkansaajajärjestöjen toi-
mihenkilöiden ja puolueen eri toimijoiden
kesken.
Keskustan menestys
ratkaistaan kaupungeissa
Kaupunkitoiminnan organisointi kestä-
vällä tavalla on ollut Keskustan tulevai-
suustyön painopisteitä.
Keskusta tukee järjestöjensä ja jäsenis-
tönsä työtä matalan kannatuksen kau-
pungeissa antamalla niille taloudellista,
koulutuksellista ja muuta tukea. Myös
henkilöstöresursseja lisätään kaupun-
kitoimintaan. Erityistä huomiota kiin-
nitämme toimintaan ja näkyvyyteen eri
vaaleissa.
Keskusta organisoi kaupunkitoimintan-
sa puoluehallituksen asettaman kaupun-
kitoiminnan ohjausryhmän ehdotusten
pohjalta. Tavoitteenamme on vuoden 2010
syksystä alkaen turvata nykyistä parem-
min kaupunkitoiminnan taloudelliset ja
toiminnalliset resurssit.
Kaupunkitoiminnan ohjausryhmä tekee
esityksen kaupunkitoiminnan talousarvi-
oksi vuoden 2010 syksyn puoluevaltuus-
kunnan kokoukselle sillä edellytyksel-
lä, että kunnallinen puoluetuki hyväksy-
71
tään osana uudistuvaa puoluerahoitusta
1.7.2010 alkaen.
Puoluevaltuuskunnan vuosikokoukses-
saan vuoden 2010 huhtikuussa teke-
män päätöksen mukaisesti kaupunki-
toiminnan resursseja lisätään niin, että
1.10.2010 alkaen puolueeseen luodaan
vaali- ja kaupunkitoiminnan suunnittelu-
päällikön ja kaupunkitoiminnan kenttä-
päällikön tehtävät ja palkataan yli 20 000
asukkaiden kaupungeille yhteinen kau-
punkityöntekijä. Helsingille, Espoolle ja
Vantaalle tulee yhteensä 2 kaupunkityön-
tekijää. Tampereelle, Hämeenlinnalle ja
Lahteen yhteensä 1 kaupunkityöntekijä
( sijaintipaikkana Tampere ) sekä Turul-
le, Raumalle, Porille ja Vaasalle yhteensä
1 kaupunkityöntekijä ( sijaintipaikkana
Turku ).
Puoluevaltuuskunnan kokouksessa Kajaa-
nissa vuoden 2010 syksyllä perustetaan ja
valitaan Keskustan kaupunkitoiminnan
valtakunnallinen ohjaustyöryhmä.
Koulutusta ja valmennusta
Keskusta järjestää yhteistyössä Maaseu-
dun Sivistysliiton kanssa koulutus- ja
valmennustoimintaa. Kokonaisuus pitää
sisällään järjestö-, eduskuntavaali-, tiedo-
tus- ja poliittisen toiminnan koulutusta.
Kide Keskustaideaa -järjestö- ja vaalival-
mennuspaketti toteutetaan kiertuemai-
sesti koko maassa vuosina 2010 ja 2012.
Sen tavoitteena on valmistaa keskustatoi-
mijat tiedollisesti, taidollisesti ja viestin-
nällisesti järjestö- ja vaalityöhön.
Eduskuntavaalikoulutuksen tavoittee-
na on luoda ehdokkaille, heidän tukiryh-
milleen ja järjestötoimijoille edellytykset
onnistuneeseen kampanjatyöhön. Koulu-
tusten ja Kide-valmennusten tuotoksena
luodaan verkkoon tuotettava Järjestötyö-
kalupakki sekä Poliittisen toiminnan työ-
kalupakki.
72
Tämän lisäksi Keskusta ja Maaseudun
Sivistysliitto tekevät koulutus- ja sivistys-
yhteistyötä EU-tiedotusseminaarien jär-
jestämisessä, kehitysyhteistyökysymyk-
sissä ja maahanmuuttajakoulutuksessa.
Keskusta Akatemia
ja uusia tapahtumakonsepteja
Keskusta käynnistää vuoden 2010 loka-
kuussa pysyvän valtakunnallisen Kes-
kusta Akatemia -koulutushankkeen maa-
kuntien keskuksissa.
Keskusta Akatemiassa yhdistetään Kes-
kustan poliittisen- ja tutkimustoiminnan
tieto ajankohtaisen poliittisen vaikutta-
misen kanssa. Alustajina toimivat yhteis-
kunnallisen toiminnan johtavat henkilöt.
Keskusta lanseeraa alkavalla puolueko-
kouskaudella tulevaisuustyönsä tavoittei-
den mukaisesti uudenlaisia tapahtumakon-
septeja, jotka tarjoavat elämyksiä, koke-
muksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Keskustan puoluekokousten ja muiden ko-
koontumisten kehittäminen jatkuu määrä-
tietoisesti. Jo päättyneellä puoluekokous-
kaudella esimerkiksi puoluevaltuuskunnan
kokouksia on uudistettu voimakkaasti.
Me Keskustassa aloitamme Keskustan
Avoimet -tapahtumien järjestämisen.
Keskustan Avoimien tavoite on muodos-
taa puoluekonsernille yhteinen konsepti
sisäisen harrastustoiminnan kehittämi-
seen ja jäsenten aktivoimiseen urheilu- ja
harrastuskilpailujen kautta. Keskustan
Avoimille laaditaan ohjesääntö, joka mää-
rittelee kilpailutoiminnan rajat.
Menestyksekkäiksi osoittautuneet Kes-
kustan suurristeilyt jatkuvat 25. –
27.9.2010 risteilyllä Riikaan ja vuoden
2011 helmikuussa ja marraskuussa ristei-
lyillä Tallinnaan.
Kansainväliseen toimintaan uudis-
tuksia
Keskustan kansainvälinen toiminta uu-
distuu, kun puolueen Eurooppafoorumi
aloittaa vuoden 2010 aikana työnsä toden
teolla. Foorumi kokoaa säännöllisesti yh-
teen Keskustan EU- ja kansainvälisen po-
litiikan toimijat linjaamaan ja koordinoi-
maan puolueen politiikan valmistelua.
Keskusta isännöi – osoituksena puolueen
asemasta eurooppalaisessa puolueryh-
mittymässään – Euroopan liberaalidemo-
kraattisen puolueen ELDR:n kongressia
Helsingissä 13. – 15.10.2010. Kongressi
kokoaa Helsinkiin yli 500 eurooppalaista
päättäjää.
Keskustan tavoitteena on saada edusta-
jansa ELDR:n ja Liberaalin Internatio-
naalin johtotehtäviin alkavan puolueko-
kouskauden aikana.
4. Vakaata ja tarkkaa
taloudenpitoa
Keskustan taloutta pyritään kehittämään
vahvistamalla tasetta ylijäämien kautta.
Puolueen tavoitteena on kerryttää raha-
varojaan niin, että ne mahdollistavat pa-
nostukset vuoden 2011 eduskuntavaalei-
hin sekä vuonna 2012 pidettäviin presi-
dentin- ja kuntavaaleihin.
Keskustalle laaditaan vuoden 2010 syk-
syllä kattava yhteiskuntavastuun ohjel-
ma, joka sisältää myös koko konsernin ta-
lousohjesäännön ja ns. lobbarirekisterin.
Keskustan kannalta ei ole tarkoituksen-
mukaista, että puolue käyttää velkarahaa
varsinaiseen toimintaan ja toiminnan ke-
hittämiseen. Puolueen budjetoitu ylijää-
mä kuluvalle vuodelle on 485 100 euroa.
Jos tämä tavoite toteutuu, on puolueella

riittävät taloudelliset resurssit eduskun-
tavaaleihin. Ylijäämäkehityksen jatkues-
sa pystytään turvamaan puolueen mak-
suvalmius, maksamaan lainat pois ja
vähentämään sekkitilin käyttötarvetta.
Tätä kautta tase vahvistuu ja omavarai-
suusaste paranee.
Piirien taloudellisten toimintaedellytys-
ten turvaamiseksi puolue jatkaa tuke-
aan kannatus- ja jäsenmaksukeräyksil-
le. Keräystoimintaa suunnataan entistä
voimakkaammin uusiin kohderyhmiin.
Jäsenkeräyksen kehittämisessä hyödyn-
netään puolueen uutta jäsenrekisteriä
muun muassa jäsenmaksutuottojen ja tie-
dottamisen osalta.
73
Apollon Verkkopalvelut Oy vastaa Verk-
koapilan ja Keskusta.fi:n julkaisemisesta
ja harjoittaa sitä tukevaa liiketoimintaa.
Yhtiö vastaa lisäksi keskustajärjestöjen
perustietotekniikan ja tietoliikenneteknii-
kan palveluista. Tähän liittyy keskeisesti
Keskustaverkon ylläpito ja sen kehittämi-
nen sekä jäsenrekisterin kehitystyö.
Apollo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puo-
luetoiminnan rekisterin ja taloushallin-
non palveluita puoluetoimistolle, Kes-
kustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja
Vesaisille. Yhtiö hoitaa myös puoluetoi-
miston aulapalvelut ja kokousjärjestelyt.
Suomen Keskusta r.p. omistaa yhtiön ko-
konaisuudessaan.

Sähköistä taloushallinnon järjestelmän

Avointa ja läpinäkyvää käyttöönottoa laajennetaan kattamaan
piiritasolle kokonaisuudessaan. Järjestel-
Puolueen varainhankinnan tavoitteena mä on yhteensopiva puoluetoiminnan re-
on vahvistaa Keskustan toimintaedelly- kisterin kanssa.
tyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimin-
tojen osalta. Tavoitteena on, että varain-
hankinnasta tulee kiinteä ja luonnollinen
osa toimintaa.

Varainhankinnassa tärkeää on puolueen

eri tapahtumien ja toimintojen tuotteis-
tus, jollaiseksi voi lukea seminaarien ja
gaalailtojen järjestäminen, puolueen jä-
senristeilyt, arpajaiset, ilmoitusmyynti ja
jäsenkeräykset. Uusi verkossa tapahtu-
va varainhankinnan muoto on Keskusta.
fi -sivustolla olevat erilaiset lahjoituske-
räykset. Osa varainhankinnan tuotoista
lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Keskustan eri tasot noudattavat uutta

vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä.
Varainhankinta on avointa ja läpinäky-
vää.

Keskustan lainat lyhennetään nopeasti

pois niin, että talousresurssit kuitenkin
turvataan. Taloustilanteen paremmin sal-
liessa poistetaan puolueen sekkitilin li-
miitti käytöstä kokonaan.
74
Tämä maa rakennetaan yhdessä.
Suomen Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle

Esipuhe
Tämä tavoiteohjelma kertoo, mitä Keskusta 2010-luvulla tahtoo ja mitä puolue aikoo kansalaisil-
ta saamallaan luottamuksella tehdä. Tavoiteohjelman pohjalta valmistellaan seuraavien edus-
kuntavaalien vaaliohjelma, jossa tavoitteet punnitaan seuraavan neljän vuoden ajaksi myös talo-
udellisin vertailuin.

Vuoden 2006 puoluekokouksen poliittinen kannanotto on tästä hyvä esimerkki. Kerroimme siinä
tavoitteemme tälle vaalikaudelle ja sen mukaisesti hallitusohjelma on kirjoitettu.

Tavoiteohjelman käsittelyn avulla keskustalaiset määrittävät yhdessä tahtonsa. Päätämme, mi-

hin asioihin erityisesti käytämme kansalaisilta saamaamme luottamusta ja valtaa.

2010-luvun maiseman maalaaminen vaatii vastauksen kolmeen isoon haasteeseen: globalisaati-

oon, ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen.

Tavoiteohjelman pitää asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin pelkästään mihin kaikkiin

hyviin tarkoituksiin yhteiskunnan varoja pitää käyttää enemmän kuin aikaisemmin. 2010-luvun
politiikkaa ei tehdä etuja lupaamalla vaan asioita muuttamalla ja totuttuja tapoja uudistamal-
la. Alkanut vuosikymmen merkitsee ahkeruutta töissä, vastuuta lähimmäisistä ja idealistista us-
koa uusiutuvan luonnon mahdollisuuksiin.

Tavoiteohjelman tavoitteeksi ei riitä mahdollisimman monen äänestäjän oletettujen mielipiteiden

miellyttäminen vaan vastaaminen oikeisiin kysymyksiin. Käsitykseni mukaan me suomalaiset
joudumme kampailemaan hyvinvointimme puolesta jo aivan lähivuosina kovemmin kuin vuosi-
kymmeniin. Olosuhteet ja edellytykset ovat muuttuneet. Mutta kun tämän tiedostamme pystym-
me ajoissa korjaamaan tilanteen.

Jokaisen kannattaa tehdä mielessään ajatuskoe. Mitä sellaista myymme kiinalaisille tai intia-
laisille, jota he eivät pysty itse ja edullisemmin tekemään kuin me suomalaiset? Ja ellemme pysty
myymään, millä hankimme palvelut kasvavalle vanhusväestöllemme. Näiden kysymysten edessä
ei ole tarkoitus lannistua vaan ottaa maailma todesta ja elää sen mukaan.

Suomalaiset ovat pakkasen ja pitkien etäisyyksien maassa pärjänneet aina sitkeydellä ja osaami-
sella. Nämä ominaisuudet on nyt käännettävä globaaliin ajanlaskuun.

Toivon Lahden puoluekokouksessa vilkasta keskustelua, miten uudistamme Suomea 2010-luvul-

la.

Matti Vanhanen
 75

1. Keskustan tehtävä

2. Työ Suomen rakentamiseksi jatkuu

3. Keskustan tärkeimmät tavoitteet

4. Turvallista maailmaa rakentamassa

4.1. Tarvitaan yhteistyötä, ei vastakkainasetteluja
4.2. Suomalainen malli on meille hyvä
4.3. Arjen turvallisuutta vahvistettava
4.4. Kestävän kehityksen tielle

5. Kestävä talous on hyvinvoinnin ehto

5.1. Suomikin tienhaarassa
5.2. Yrittäjät uuden tuotannon tekijöiksi koko maassa
5.3. Työtä tarvitaan
5.4. Työelämään lisää laatua
5.5. Verotus on yhteiskunnan kehittämisen väline
5.6. Tuottavuus on hyvä asia
5.7. Liikennepolitiikka uuden kasvun tueksi

6. Osaaminen ja sivistys
6.1. Kulttuurin puolesta
6.2. Koulu elämää varten
6.3. Koulut kaikille koko maassa
6.4 Tiede- ja korkeakoulupolitiikka
6.5. Kehollisesta sivistyksestä voimaa ja elämäniloa
6.6. Jatkuvaa oppimista
6.7. Nuorten syrjäytyminen on saatava loppumaan
6.8. Uussuomalaiset mukaan

7. Sosiaalipolitiikka
7.1. Elämänhallinta tavoitteena
7.2. Terveyden puolesta sairautta vastaan
7.3. Perheen ja lasten puolesta
7.4. Yksin elävien erityisongelmat tunnistettava
7.5. Ikäihmiset

8. Elinvoimaisten maakuntien ja maaseudun Suomi

8.1. Työtä ja toimeentuloa koko Suomeen
8.2. Menestyvä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut vahvuutena

9. Vihreän kasvun vuosikymmenelle

9.1. Voimaa luonnosta
9.2. Kohti ympäristön ja talouden sopusointua
9.3. Vihreä teknologia vientiteollisuuden uudeksi tukijalaksi
9.4. Ilmastonmuutos ja energialinjat.
9.5. Vähäpäästöinen arki
9.6. Jätteistä raaka-aineiksi
9.7. Maatalous kuluttajan ystävä
9.8. Metsät biotalouden selkäranka
9.9. Luonnonsuojelu, monimuotoisuus
9.10. Mineraalit ja vesivarat
9.11. Taloudellinen ohjaus
10. Kansanvallan puolesta verkottuvassa maailmassa
76
1. Keskustan tehtävä
Ihmisyys ja sen kehitystarve on Keskus-
talle kaiken yhteiskunnallisen toiminnan
ja uudistamisen lähtökohta. Ihmisyydel-
lä tarkoitamme vastuuta lähimmäisistä,
ihmisten keskinäistä yhdenvertaisuut-
ta ja tasa-arvoa, toisten tapojen, arvojen
ja hengellisen vakaumuksen kunnioitta-
mista ja suvaitsemista sekä vaatimusta
yhteiskunnan ehdottomasta oikeudenmu-
kaisuudesta.
Ihmisillä pitää olla oikeus vastuulliseen
vapauteen, valintojen tekemiseen elämäs-
sä sopusoinnussa toisten tekemien valinto-
jen ja tulevaisuuden vaatimusten kanssa.
Keskusta korostaa kaikessa toiminnas-
saan ihmisen ja luonnon välistä tasapai-
noa. Keskusta on suomalainen turvalli-
suudestamme ja menestyksestämme huo-
lehtiva kansanliike, mutta elinpiirimme
on yhteinen maapallo. Tarvitsemme yhä
tiiviimpää eurooppalaista ja maailman-
laajuista yhteistyötä ja päätöksentekoa
luonnon pelastamiseksi, köyhyyden nu-
jertamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja
rauhan takaamiseksi. Olemme samaan
aikaan isänmaallisia ja kansainvälisiä.
Meille keskustalaisille on erityisen tär-
keää:
• huolenpito perheestä, kodista, sosi-
aalisesta vastuusta ja oikeudenmu-
kaisuuden toteutumisesta
• lasten ja nuorten kasvattaminen ja
kouluttaminen osallisuuteen sekä
aktiiviseen kansalaisuuteen
• pienituloisten ja vähävaraisten ih-
misten aseman parantaminen ja
yhteiskunnallisen oikeudenmukai-
suuden toteuttaminen
• ihmisten terveyden sekä fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen hyvin-
voinnin sekä työelämän kehittämi-
sen monipuolinen tukeminen
• sivistyksen, kulttuurin ja osaami-
sen arvostaminen ja kehittäminen
• työhön, ahkeruuteen ja yrittäjyy-
teen kannustaminen ja niiden edel-
lytysten parantaminen hyvinvoin-
timme lähteenä
• työstä, asumisesta ja palveluista
huolehtiminen aluepolitiikalla koko
Suomessa – maaseudulla ja kau-
pungeissa
• luonnon ja luonnonvarojen kestä-
vä käyttö ja säilyttäminen tuleville
polville
• kansainvälisestä asemastamme
huolehtiminen
2. Työ Suomen
rakentamiseksi jatkuu
Periaateohjelmansa sanoin Keskusta syn-
tyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoeh-
doksi edistämään ihmisyyttä, toteutta-
maan kansanvaltaista yhteiskuntajärjes-
tystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta.
Keskusta on alusta pitäen ollut sekä aat-
teellinen puolue että kansansivistysliike.
Keskusta korostaa toiminnassaan henki-
siä ja yhteisöllisiä arvoja.
Kaikissa itsenäisen Suomen murrosvai-
heissa Keskusta on raivannut tietä ja ra-
kentanut tulevaisuutta. Nuoren tasaval-
lan alkuvuosikymmeninä olimme teke-
mässä sovintoa, joka kantoi isänmaam-
me yli sodan koettelemusten. Sen jälkeen
olimme viemässä maatamme läpi kylmän
sodan ja rakentamassa hyvinvointiyhteis-
kuntaa.
Keskustan vetovastuulla selviydyttiin
myös edellisestä lamasta, mutta sen jäl-

keen jälkihoito pilattiin leikkaamalla per-
heiltä, köyhiltä, työttömiltä nuorilta ja
maakunnilta.
Myös nykyisen taantuman jälkeisellä
vuosikymmenellä maallamme on edessä
suuria haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi
niistä on, ettei viime laman jälkihoidon
vääryyksiä toisteta.
Tämän vuosikymmenen väistämätön ky-
symys on julkisen talouden tasapainot-
taminen. Toinen suuri sisäinen haaste
on väestörakenteen kehitys, joka uhkaa
kasata nuorille sukupolville liian suuren
taakan.
Suomalaisten tuloista lähes puolet on
saatu viennistä, joka kilpailee yhä enem-
män samaa teknologiaa mutta halpaa
työvoimaa käyttävien uusien talousmah-
tien kanssa.
Elämme myös maailmassa, jossa epäon-
nistuessaan pankit ja valtiot voivat aihe-
uttaa kauas tuntuvia kriisejä.
Ilmastonmuutos ja sen torjunta koskevat
kaikkia maita ja kansoja.
Kysymys on, miten näiden haasteiden
keskellä edistetään aitoa hyvinvointia ja
turvataan sosiaalinen ja alueellinen tasa-
arvo.
Keskusta kutsuu jälleen suomalaiset ra-
kentamaan yhdessä tulevaisuutta va-
kuuttuneena siitä, että voimme selvitä ja
menestyä tämänkin vuosikymmenen olo-
suhteissa.
Osaamisella ja yhteistyöllä voimme ra-
kentaa uudelle sukupolvelle hyvän elä-
män, kun toimimme yhdessä tosiasioiden
pohjalta ja jaamme sekä ilot että surut.
Keskustan yhteiskunnallinen näky on so-
siaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoinen
onnellisten ihmisten ja kunnon kansalais-
ten demokraattinen maa ja maailma, joka
77
elää sovussa luonnon kanssa ja jossa hei-
koimmista pidetään huolta.
Keskusta rohkaisee vastuullista vapautta
edistämällä yhteisöllisyyttä, valistusta ja
humanistista sivistystä.
Tämä vahvistaa kolmannen tien talous-
politiikkaa, joka kannustaa samanaikai-
sesti työhön ja yritteliäisyyteen sekä tasa-
arvon toteuttamiseen koko maalle ja koko
kansalle. Talouden kolmannella tiellä val-
tiolla on vahvempi rooli ja se luo pelisään-
nöt markkinoille. Näin voimme edistää
ihmisten hyvinvointia kestävällä tavalla.
Valtion vahvempaa roolia tulevaisuudes-
sa puolustaa myös se, että vihreämpää,
luonnonvarojen kestävälle käytölle raken-
tuvaa yhteiskuntaa ei rakenneta pelkäs-
tään markkinavoimien avulla.
Keskustalainen Suomi on nykyaikainen
ja luonnonvihreä - siihen kuuluu koko
maa ja koko kansa.
Keskusta rohkaisee suvaitsevaisuuteen
sekä toisten tapojen, arvojen ja hengelli-
sen vakaumuksen kunnioittamiseen.
Keskusta on suomalaisten hyvinvoin-
nista, turvallisuudesta ja menestyksestä
huolehtiva kansanliike elinpiirinään Eu-
rooppa ja koko maapallo.
Tarvitsemme yhä tiiviimpää eurooppa-
laista ja maailmanlaajuista yhteistyötä
luonnon pelastamiseksi, köyhyyden nu-
jertamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja
rauhan takaamiseksi.
Olemme samaan aikaan isänmaallisia ja
kansainvälisiä.
3. Keskustan tärkeimmät
tavoitteet 2010-luvulle
Tämä ohjelma esittää Keskustan tavoit-
78
teet 2010-luvulle. Kaikki suomalaiset voi-
vat seurata seuraavia tunnuslukuja, jotka
kertojat eri aloilla tapahtuvasta kehityk-
sestä.
Useimmat tunnusluvut löytyvät Findi-
kaattorista http://finindikaattori.fi.
1. Äänestysaktiivisuus nousee 75 pro-
senttiin eduskuntavaaleissa (vuonna
2007 67,9 %, www.vaalit.fi)
2. Suomi nousee YK:n inhimillisen kehi-
tyksen indeksissä 10 parhaan jouk-
koon (vuonna 2009 Suomi oli 12., Human
Development Index, http://hdr.undp.org/
en/)
3. Suomi nousee kolmen maailman kil-
pailukykyisimmän maan joukkoon
(vuonna 2009 Suomi oli 6., World Econo-
mic Forum, http://www.weforum.org) ja
että suomalaisten onnellisuus lisään-
tyy (vuonna 2009 Suomi oli Happy Planet
–indeksillä maailman 59. onnellisin maa,
http://www.happyplanetindex.org)
4. Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin
(vuonna 2009 68,3 %, www.stat.fi)
5. Suomessa toimii 375 00 yritystä (vuon-
na 2008 maassamme toimi yritysrekiste-
rin 320 952 yritystä, www.stat.fi)
6. Tutkimus- kehittämismenot nousevat
4,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta
(vuonna 2008 ne olivat 3,72%/BKT, www.
stat.fi)
7. Julkisyhteisöjen talous on saatu kes-
tävästi ylijäämäiseksi (vuonna 2009
julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,2 %/BKT,
www.findikaattori.fi)
8. Suomi on ekologinen mallimaa. Suo-
mi nousee ympäristöpolitiikan tehok-
kuutta kuvaavassa indeksissä viiden
parhaan joukkoon maailmassa (vuon-
na 2009 Suomi 12., http://epi.yale.edu)
9. Alkuperäisen luonnon suojelussa on-
nistumista ilmentää Saimaan norppi-
en kannan lisääntyminen 450 yksi-
löön (vuonna 2009 norppia oli 260, www.
metsa.fi),
10. Uusiutuvan energian osuus kokonais-
energian kulutuksesta nousee vähin-
tään 38 prosenttia (vuonna 2008 28 %,
www.findikaattori.fi)
11. Ihmisen aiheuttama ravinnekuormi-
tus Itämereen vähenee Baltic Sea Ac-
tion Planin sitoumusten mukaisesti
(Suomen osuus Itämeren ravinnekuor-
masta on vajaat 4600 tonnia fosforia ja 50
000 tonnia typpeä vuodessa, www.ympa-
risto.fi)
12. Kokonaishedelmällisyysluku nousee
pitkällä aikavälillä 2,1:een, jotta vä-
estötasapaino säilyisi luonnollisen
uusiutumisen kautta (vuonna 2009 oli
1,86, www.findikaattori.fi)
13. Toimeentulotuen saajien määrän kas-
vu taittuu ja kääntyy laskuun (vuon-
na 2008 toimeentulotukea myönnettiin
339394 henkilölle, www.thl.fi).
14. Kansalaisten huolenpito itsestään ja
terveys kehittyvät niin, että korkein-
taan 10 prosentilla suomalaisista
on painoindeksi yli 30 (Vuonna 2008
25–64-vuotiaista miehistä 17 prosentilla
ja naisista 18 prosentilla painoindeksi oli
vähintään 30 kg/m², www.findikaattori.fi)
15. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan
jokaiselle ilman, että kenenkään kun-
nallisveron aste nousee missään kun-
nassa yli 22 prosentin (korkein kunnal-
lisveroprosentti on 21 prosenttia vuonna
2010, www.vero.fi)
16. Perheiden hyvinvointi kohenee ja ko-
tien ulkopuolelle vuosittain sijoitetta-
vien lasten ja nuorten määrä puolit-
tuu (Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle
sijoitettuna 16 608 lasta ja nuorta, jossa

lisäystä edellisvuodesta noin 3 prosenttia,
www.thl.fi)
17. Nuorten yhteisöllinen osallistuminen
kasvaa nykyisestä merkittävästi (Nuor-
ten ajankäyttötutkimus, www.minedu.fi)
18. 25 - 29-vuotiaana ilman peruskoulun
jälkeistä tutkintoa olevien miesten ja
naisten määrä puolittuu (vuonna 2008
25 - 29 vuotiaista ilman peruskoulun jäl-
keistä tutkintoa oli miehistä 19,6 prosent-
tia ja naisista 12,0, www.stat.fi)
19. Naisten osuus pörssiyhtiöiden halli-
tuksessa kasvaa vähintään 40 pro-
senttiin (vuonna 2010 18,6 prosenttia)
20. Suomalainen huoltovarmuus perus-
elintarvikkeiden osalta säilyy nykyi-
sellään.
21. Väkivaltarikollisuus vähenee (väki-
vallan tai uhkailun kohteeksi joutuneita
suomalaisia on ollut kaksitoista sadasta
vuonna 2009, www.intermin.fi, www.om.fi)
4. Turvallista maailmaa
rakentamassa
Pienen kansan ja sen kansalaisten turval-
lisuus syntyy viisaudesta ymmärtää maa-
ilman muuttumista ja kyvystä määrittää
siinä oma paikkansa ja toimintansa.
Suomen on seurattava valppaasti turval-
lisuuspoliittisen toimintaympäristönsä
muutosta. Siinä lisääntyvät uudet ihmi-
sen, luonnon ja teknologian aiheuttamat
turvallisuusriskit.
4.1. Tarvitaan yhteistyötä,
ei vastakkainasetteluja
Euroopan unioni ja Pohjoismaat muodos-
79
tavat Suomelle tärkeimmän kansainvä-
lisen viiteryhmän. Euroopan Unioni on
merkittävin vaikuttamiskanavamme glo-
baaliin kehitykseen.
Suomen tulee jatkaa EU:ssa aktiivista
rakentavan vaikuttamisen politiikkaa.
EU:n on otettava vahva asema ihmiskun-
nan suurten ongelmien ratkaisemisessa.
Suomen tulee varmistaa, että EU:ssa ote-
taan huomioon maamme kansalliset edut,
kuten erityispiirteet mm. alue- ja maata-
louspolitiikassa.
Euroopan unioni on Suomelle yhä tär-
keämpi turvallisuusyhteisö. Haluamme
edelleen kehittää Euroopan unionia siten,
että siviili- ja sotilasyhteistyö tukevat
käytännönläheisesti toisiaan. Kriisinhal-
lintaoperaatioissa tulee kunnioittaa kun-
kin jäsenmaan omia lähtökohtia. Suomen
on kehitettävä aktiivisesti omia vahvuuk-
siaan ja vahvistettava suomalaisten roo-
lia rauhanvälittämis- ja sovittelutehtä-
vissä.
Edistysaskeleet siviilikriisinhallinnassa
palvelevat myös maamme turvallisuut-
ta ja roolia kansainvälisessä toiminnassa.
Suomen on lisättävä suomalaisten osuut-
ta siviilitehtävissä ja poikkeustilanteissa,
kuten luonnonkatastrofeissa ja niiden jäl-
kihoidossa.
Kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä, elin-
keinoelämällä ja tiedeyhteisöllä on voi-
mistuva tehtävä kansallisen ja kansain-
välisen turvallisuuden rakentamisessa.
Kansalaisille on annettava ulko- ja tur-
vallisuuspolitiikassa todellinen toimijan
mahdollisuus ja myös arvoa heidän näke-
myksilleen.
Suomi rakentaa arktista kumppanuutta.
Uusien meriteiden avautuminen ja kiin-
nostus Jäämeren luonnonvaroihin lisää-
vät mielenkiintoa pohjoisiin alueisiin. Ta-
voitteena tulee olla pohjoisten alueiden
tasapainoinen ja ekologisesti kestävä ke-
80
hitys avautuvia liikennereittejä ja luon-
nonvaroja hyödynnettäessä. On huoleh-
dittava Barentsin alueen ja muussa yh-
teistyössä alkuperäiskansojen elinoloista.
4.2. Suomalainen malli
on meille hyvä
Sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvis-
sä asioissa Suomi säilyttää päätösvallan
omissa käsissään. Suomi toteuttaa omaan
turvallisuuteensa ja ihmiskunnan haas-
teisiin soveltuvaa ulko- ja turvallisuus-
politiikka, joka on linjassa EU:n yhteisen
politiikan kanssa.
Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallis-
ta uhkaa. Laajamittainen kansainvälinen
sotilaallinen selkkaus voisi vaarantaa
turvallisuuttamme. Suomen tulee omal-
la ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan estää
vastakkainasettelua ja edistää monenkes-
kistä yhteistyötä.
Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon eikä
myöskään EU ole luonteeltaan eikä teh-
täviltään sotilasliitto. Suomi on rakenta-
nut itselleen oman uskottavan kansalli-
sen puolustuksen, joka ottaa mahdolli-
simman hyvin huomioon kansainvälisen
sopimusjärjestelmän, sekä varautuu tor-
jumaan maahamme kohdistuvan sotilaal-
lisen hyökkäyksen tai sillä uhkaamisen.
Sotilasliitto Naton jäsenyyden hakeminen
säilyy Suomen turvallisuus- ja puolus-
tuspolitiikan mahdollisuutena jatkossa-
kin. Nykylinjaa muuttaviin turvallisuus-
poliittisiin ratkaisuihin tarvitaan kansan
enemmistön tuki ja valtionjohdon laaja
yksimielisyys. Nato-jäsenyydestä ei voida
päättää ilman kansanäänestystä.
Suomen tulee jatkaa käytännönläheistä
Nato-yhteistyötä rauhankumppanuusoh-
jelman pohjalta. Keskusta tukee sotilaal-
lisen yhteistyön tiivistämistä Pohjoismai-
den kesken. Keskustan turvallisuuspo-
liittisesta linjasta päättää puoluekokous.
Näköpiirissä ei ole tarvetta linjan muut-
tamiseen.
Suomi rakentaa puolustusratkaisunsa
yleisen asevelvollisuuden varaan. Vain
näin voidaan puolustaa koko maata. Ylei-
nen asevelvollisuus on kustannustehokas
tapa hoitaa maanpuolustus, ja sillä on
myös useita myönteisiä yhteiskunnallisia
vaikutuksia. Yleistä asevelvollisuutta tu-
lee yhteiskunnan muutosten seurauksena
kehittää ja uudistaa.
Suomen on pidettävä huolta huoltovar-
muudestaan poikkeus- ja kriisitilanteiden
varalta.
Suomen lähialueilla tulee edistää Pohjois-
maisen yhteistyön syventämistä, laaja-
alaista Itämeri-politiikkaa ja hyviä Ve-
näjä-suhteita. Itämeren turvallisuuden
edistämiseksi on kehitettävä voimakkaas-
ti kaikkien rantavaltioiden yhteistyötä
meri- ja ympäristöturvallisuudessa.
4.3. Arjen turvallisuutta
vahvistettava
Ihmisen, luonnon tai teknologian aihe-
uttamat turvallisuusriskit ovat lisäänty-
mässä, ja ne voivat levitä nopeasti ja laa-
jalle. Perinteisten sotilaallisten uhkien ja
paikallisten onnettomuuksien väliin on
tullut yhä enemmän suuria ei-sotilaalli-
sia vaaroja, kuten tsunami tai pandemia.
Suomen on kehitettävä edelleen tehok-
kaasti ja perustuslain mukaisella tavalla
laajojen siviilikriisien varautumis- ja joh-
tamisjärjestelmää.
Arjen turvallisuutta edistää tehokkaasti
sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka es-
tää ennalta rikollisuutta. Erityisesti nai-
siin tai lapsiin kohdistuvaan lähisuhde-
väkivaltaan on tartuttava määrätietoisin
toimin.
Turvallisuusviranomaisten, erityisesti

pelastus- ja poliisitoimen toimintaedelly-
tykset ja kansalaisten tarvitsemat viran-
omaispalvelut on turvattava koko maas-
sa. Yksityinen turvapalvelu voi myöntei-
sesti täydentää viranomaispalveluja, mut-
ta ei korvata niitä.
Rajat ylittävä rikollisuus on lisääntynyt
voimakkaasti. EU:n oikeus- ja sisäasi-
oiden yhteistyötä ja lainsäädäntöä rajat
ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tulee
edelleen kehittää.
Oikeuslaitoksen voimavarat on turvat-
tava niin, että se kykenee käsittelemään
kohtuullisessa ajassa ihmisten asiat. Ri-
koksen uhrilla on oikeus saada tarvitse-
maansa tukea ja oikeudellista apua. Ri-
kosten tekijöiden tulee saada seuraamuk-
sen jälkeen mahdollisuus sopeutua yh-
teiskuntaan.
4.4. Kestävän kehityksen tielle
Maapallon laajuinen nykyaikaistuminen
tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia, joi-
den toteutumista voidaan edistää. Mutta
se tarjoaa myös riskejä, jotka toteutues-
saan ovat vaaraksi turvallisuudelle. Kan-
sainvälinen turvallisuus ei ole aidan pys-
tyttämistä, vaan ovien avaamista.
Turvallisuuden ja vakauden lisääminen
maailmassa edellyttää ilmastonmuutok-
sen hillitsemistä sekä nälänhädän ja köy-
hyyden poistamista.
Suomen harjoittamaa kehityspolitiikkaa
on suunnattava lasten ja nuorten perus-
opetukseen ja koulutusmahdollisuuksien
parantamiseen köyhissä maissa. Samalla
tulee korostaa tyttöjen ja naisten tasa-ar-
voista asemaa. Tavoitteena tulee olla saa-
da lasten ja naisten oikeuksille erityisase-
ma EU:n ulkosuhteissa ja kehityspolitii-
kassa.
On panostettava voimakkaasti ruokatur-
vaan, maatalouden ja maaseudun kehi-
81
tykseen, metsitykseen ja metsäosaamisen
viemiseen, yksityisen sektorin, erityises-
ti pienyritystoiminnan kehittämiseen ja
osuustoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoit-
teena on parantaa köyhien maiden ihmis-
ten mahdollisuuksia auttaa itse itseään.
Kestävän kehityspolitiikan kulmakiviä
ovat toimiva demokratia, ihmisoikeuksien
kunnioitus, kansansivistystyö ja kansa-
laisyhteiskunnan edistäminen.
Pula ruuasta, energiasta ja vedestä uh-
kaa kärjistyä. Ravinnontuotannon kasvu
on pitkään perustunut uusiutumattomien
energialähteiden kestämättömään käyt-
töön. Nykyisillä menetelmillä ei kyetä
turvaamaan riittävää ruuan tuotantoa tu-
levaisuudessa.
Nälänhädän ja äärimmäisen köyhyyden
poistaminen edellyttää pienviljelijävaltai-
sen maataloustuotannon voimakasta ke-
hittämistä ja osuustoimintaa myös avun-
antajien tuella. Suomella on tässä paljon
arvokasta annettavaa.
Köyhien maiden viljelijöillä tulee olla
mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan
asuinsijoillaan. Se on myös tehokas kei-
no hillitä slummien kasvua kaupungeis-
sa. Heikoimmassa asemassa oleville vil-
jelijöille on annettava kauppapolitiikassa
suojaa ja tukea.
Kansainvälisen kaupan vapauttamises-
sa on etsittävä tasapainoisia alueellista ja
kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.
Suomen tulee nostaa kehityspolitiikan ra-
hoituksen taso 0,7 prosenttiin bruttokan-
santulosta.
Maailma tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä
vuosikymmenen suurten ongelmien rat-
kaisemiseksi. Parhaat puitteet sille luo
uudistuva Yhdistyneet Kansakunnat, YK.
Valikoitujen maiden ryhmien, kuten G 20,
lisääntyessä Suomen on pidettävä myös
82
pohjoismaisen yhteistyön avulla huol-
ta vaikutusmahdollisuudesta niiden toi-
mintaan. Maailmanpolitiikan ja –kau-
pan päätöksenteon uudistaminen oikeu-
denmukaiseksi on keskeisiä tavoitteita
2010-luvulla.
5. Kestävä talous
on hyvinvoinnin ehto
5.1. Suomikin tienhaarassa
Globaalien haasteiden ja mahdollisuuksi-
en rinnalla Suomi kohtaa tällä vuosikym-
menellä vuoden 2008 pankkikriisin aihe-
uttaman julkisen talouden vajeen sekä
ilmastomuutoksen torjumisen vaatimuk-
set. Tämä tulee vaikuttamaan koko vuosi-
kymmenen kaikkeen politiikkaan.
Tällä vuosikymmenellä korostuu myös
luonnonvarojen ja biotalouden merkitys.
Se tarjoaa maakunnille ja maaseudulle
uuden tulevaisuuden näköalan ja mah-
dollisuuden.
Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoin-
nin turvaamiseksi on välttämätöntä, että
julkisen talouden tasapaino saavutetaan
vuosikymmenen puoliväliin mennessä,
minkä jälkeen on varsin nopeassa tahdis-
sa vähennettävä julkista velkaa.
Jos kansainvälinen taloustilanne heikke-
nee äkillisesti, on myös mahdollista, että
tasapainotus on tehtävä hyvin nopeasti.
Alkavalla vuosikymmenellä hyvinvoinnin
ja julkisen talouden tasapainon turvaami-
nen vaatii useita toisiinsa liittyviä toimia:
on kehitettävä suomalaista yrittämistä ja
osaamista, suomalaisen työn määrää ja
laatua sekä suomalaisen työn tuottavuut-
ta. Samaan kokonaisuuteen liittyy julkis-
ten menojen ja julkisten tulojen arviointi.
Keskustan ensisijaisena tavoitteena on
saada lähivuosina työn ja yrittäjyyden
sekä tuottavuuden ja innovaatioiden avul-
la aikaan sellainen tuotannon kasvu, että
veronkorotukset tai menojen leikkaukset
jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Laman taituttua mahdollisesti tarvitta-
vat toimet tulee tehdä siten, että viime la-
man jälkihoidon aiheuttama syrjäytymis-
kehitys vältetään eikä lisätä sosiaalista
tai alueellista epätasa-arvoisuutta.
5.2. Yrittäjät uuden tuotannon
tekijöiksi koko maassa
Julkisen vallan käytettävissä olevin kei-
noin on pidettävä huolta globalisaation
vuoksi vaaravyöhykkeessä olevien toimi-
alojen toimintaedellytyksistä.
Suuret globaalit yritykset ovat tulevai-
suudessakin tärkeitä, mutta ne tarvitse-
vat rinnalleen lisää pieniä ja keskisuuria
yrityksiä ja niistä kehittyviä kasvuyrityk-
siä.
Yrittäjyydestä tulee tehdä myönteinen
ja houkutteleva vaihtoehto. Se edellyttää
myös kilpailukykyistä veropolitiikkaa ja
sosiaaliturvaa yrittäjille. Myös epäonnis-
tuminen pitää sallia ja yrittäjällä on olta-
va oikeus uuteen alkuun.
Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä tulee
madaltaa alkaen yrittäjyyttä edistävästä
koulutuksesta kaikilla tasoilla. Keskus-
tan kolmannen tien itsensä auttamisen
ajatus toteutuu myös yrittäjyytenä, mah-
dollisuutena omalla työllään nostaa omaa
ja muiden hyvinvointia.
Yritysten toimintaedellytyksiä tulee edis-
tää keventämällä byrokratiaa. Erityisesti
pienille ja keskisuurille yrityksille suun-
nattuja hallinnon palveluita tulee sel-
keyttää ja käytännön saatavuutta paran-
taa. Kasvuyrittäjyyteen suuntautuvaa

koulutusta tule kehittää. Innovatiivisten
kasvuyritysten erityisrahoitus on turvat-
tava.
Innovaatiopolitiikassa käynnistettyä uu-
distamistyötä on jatkettava. Siitä on teh-
tävä entistä laaja-alaisempaa, käyttäjä-
lähtöisempää, koko yhteiskunnan läpi-
käyvää ja pienet ja keskisuuret yritykset
paremmin mukaan ottavaa.
Aluepolitiikkaa tulee edelleen tehostaa
vahvistamalla yritystoiminnan edellytyk-
siä koko maassa. Tutkimus- ja innovaa-
tiotukea on suunnattava paitsi perustut-
kimusta hyödyntävään tuotekehitykseen
myös pienten ja keskisuurten yritysten
räätälöityyn tuotekehitykseen ja markki-
natutkimukseen.
Innovaatiopolitiikan eli T&K- rahoituk-
sen kansantuoteosuus on yhdessä elinkei-
noelämän kanssa nostettava nykyisestä 4
prosentista asteittain lähemmäs 4,5 pro-
senttia. Tästä julkisen rahoituksen osuus
tulee nousta niin ikään asteittain nykyi-
sestä 1 prosentista lähemmäs 1,5 prosent-
tia.
Innovaatiorahoitusta on entistä rohkeam-
min suunnattava palvelusektorille, myös
julkisiin palveluihin. Markkinoiden ky-
syntä ja tarpeet tulee huomioida entis-
tä nopeammin. Ajankohtainen esimerkki
tästä on TEKES- rahoituksen mittava li-
sääminen ympäristö- ja energiasektorille.
Julkisen innovaatiotuen tulee suuntautua
entistä enemmän myös pk- yrityksiin. Ny-
kyisiä rahoitusmuotoja on täydennettävä
pk- yrityksille verotuksessa suunnattaval-
la innovaatiovähennyksellä. Yritys voisi
saada vähennystä sovittavaan rajaan asti
tutkimus- ja kehittämispanostuksista.
Julkisten rahoitusinstituutioiden, riski- ja
lainarahoittajien, voimavarat on mitoitet-
tava paikkaamaan ne rahoitusaukot, jois-
ta markkinaehtoiset toimijat eivät huo-
lehdi. Pk- sektorin vienninrahoitusta on
83
lisättävä.
5.3. Työn tekijöitä tarvitaan
riittävästi
Voimme pitää huolta hyvinvoinnista ja
palveluista vain työtä tekemällä. Kan-
santalous perustuu työn määrään ja sen
tuottavuuteen. Nyt väestön ikärakenteen
muutos uhkaa vähentää radikaalisti suo-
malaisen työn määrää ja siten laskea suo-
malaisten elintasoa.
Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennes-
sä työikäisten määrä Suomessa vähenee
noin 145 000 henkilöllä ja työiän ulkopuo-
lella olevan väestön määrä lisääntyy noin
430 000 henkilöllä. Lähinnä ikääntymi-
sen vuoksi sosiaali- ja terveysalalla tarvi-
taan vuoteen 2020 mennessä lisää 83 000
työntekijää, ellei palveluja kyetä uudista-
maan.
Tänään sataa työelämässä olevaa kohti
on noin 50 nuorta tai eläkeikäistä huollet-
tavaa. Jo alkavan vuosikymmenen puo-
livälissä huoltosuhde on sataa kohti 60
huollettavaa ja seuraavan vuosikymme-
nen puolivälissä 70 huollettavaa. Monissa
osissa maata tämä huoltosuhde on jo nyt
huomattavasti näitä koko maan näkymiä
heikompi, mikä tekee kunnallistalouden
hoidon vähitellen erittäin vaikeaksi.
Ilman laajoja ja vaikuttavia toimia tämän
päivän nuorten taakka jää tulevaisuudes-
sa liian suureksi. Pitemmät työurat lähi-
vuosikymmeninä turvaavat tämän päivän
nuorten eläkkeitä, kun he aikanaan tule-
va eläkeikään.
Vuoteen 2020 mennessä työuria on jat-
kettava sekä alku- että loppupäästä yh-
teensä useilla vuosilla ja työikäisillä on
lisättävä osallistumisastetta. Työperäistä
maahanmuuttoa tulee kehittää ja kotout-
taminen hoitaa tuloksellisesti. Syntyvyyt-
tä tulee edistää siten että kokonaishedel-
84
mällisyys nousisi 2,1:een.
5.4. Työelämään lisää laatua
Työhön osallistumista voidaan edistää ra-
kenteellisilla toimenpiteillä, mutta kes-
keistä on kehittää työelämässä viihtymis-
tä ja työelämän laatua.
Työelämän joustomahdollisuuksia tulee
kehittää erityisesti pienten lasten van-
hemmille. Se on mahdollista innovoimalla
työelämän käytäntöjä, sekä poistamalla
kannustinloukkuja.
Joustoa tarvitaan myös ihmisen kulloi-
senkin elämäntilanteen ja elinkaaren vai-
heen mukaan. Ammatin vaihto myöhem-
mällä iällä tulisi mahdollistaa nykyistä
joustavammin, mikäli esimerkiksi fyysi-
nen kunto ei enää vastaa alan vaatimuk-
sia. Jo eläkkeelle siirtyneiden työelämään
palaamista tai lyhytjaksoista työtekoa on
helpotettava.
Työelämän ja kansalaisten elämäntapo-
jen kehittyessä eripituiset työsuhteet tu-
levat yhä yleisemmiksi. Tämä voi sopia
monien työntekijöiden elämäntilanteisiin,
mutta myös heikentää työssä viihtymistä
ja vaikeuttaa yksilön ja perheen elämää.
Työlainsäädäntöä ja sopimuksia on kehi-
tettävä tästä aiheutuvien ongelmien rat-
kaisemiseksi.
Lisääntyvien kilpailupaineiden aiheutta-
ma kiire, henkinen paine ja epävarmuus
koettelevat työssä käyvien ihmisten hen-
kistä ja ruumiillista hyvinvointia yhä
useammin. Näihin työelämän kehityspiir-
teisiin on vastattava parantamalla sekä
johtamistaitoja että kaikkien työntekijöi-
den työyhteisötaitoja jatkuvan koulutuk-
sen periaatteella. Työterveyshuoltoa tulee
suunnata entistä enemmän ennaltaehkäi-
sevään suuntaan.
Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutu-
misessa riittää vielä tehtävää 2010-luvun
Suomessa. Naisten ja miesten välillä on
edelleen perusteettomia palkkaeroja. Ta-
voitteena on tasoittaa edelleen perheva-
paista aiheutuvia kustannuksia nais- ja
miesvaltaisten alojen välillä sekä palk-
katasa-arvon toteutuminen vuoteen 2020
mennessä.
Aktiivisesti työtä tekevän ihmisen pitää
tulla tuloillaan toimeen. Suomesta ei saa
tulla työssäkäyvien köyhien maata.
5.5. Verotus on yhteiskunnan
kehittämisen väline
Alkavan vuosikymmenen haasteista sel-
viäminen edellyttää oikein ajoitettua ko-
konaisveroasteen hallittua nostamista.
Sen raamien sisällä on kuitenkin edelleen
uudistettava verotusta niin, että lamasta
seuraavat laskut maksetaan oikeudenmu-
kaisesti.
Eri veromuotojen painopistettä säätele-
mällä tulee varmistaa se, että kaikki osal-
listuvat taantuman jälkihoitoon mahdolli-
suuksiensa mukaisesti. Veropolitiikan pi-
tää edelleen kannustaa työn tekemiseen
ja työn antamiseen sekä edistää yhteis-
kunnallista oikeudenmukaisuutta.
Suomeen tulee luoda kilpailukykyä pa-
rantava, eurooppalaisen yhteistyöhön so-
piva verojärjestelmä, joka tehokkaasti
ohjaa kulutusta ja tuotantoa ympäristön
kannalta oikeaan suuntaan. Veroasteet
voidaan pitää matalampina, kun veropoh-
ja pidetään mahdollisimman laajana.
Erilaisten vähennysten ja verotukien tar-
koituksenmukaisuus on arvioitava sil-
lä perusteella, kuinka hyvin ne toteutta-
vat niille asetetut tavoitteet. Pääomatu-
lojen ja ansiotulojen verotuksen on oltava
oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa
eikä yrityksille tarkoitetuilla veromuo-
doilla saa kiertää tuloveroa.

Ilmastomuutoksen torjunta edellyttää
voimakkaita taloudellisia ohjauskeinoja.
Puhdas markkinatalous ei huomioi ilmas-
tonmuutoksen markkinoiden ulkopuolisia
tai ylisukupolvisia kustannuksia. Ympä-
ristöperusteisia verouudistuksia on jat-
kettava.
Energiaverotuksessa tulee selvittää pääs-
töjen mukaan määräytyvää veroa. Kysyn-
nän ja tuotannon ohjaaminen ympäristön
kannalta järkevään suuntaan voidaan to-
teuttaa suosimalla verotuksessa uusiutu-
vien energialähteiden käyttöä.
Myös kulutusverotuksen ohjaavaa vaiku-
tusta pitää käyttää yhteiskunnallisesti
tavoiteltavien asioiden saavuttamiseksi.
Erilaisten arvonlisäverokantojen avul-
la voidaan kulutusta siirtää työllistävien
palvelujen ja tuotteiden ostamiseen.
Yksittäisten kansalaisten pienten pää-
omatulojen verotusta pitää alentaa. Näin
edistetään kotimaisten osakkeiden omis-
tusta laajemmissa kansalaispiireissä,
mikä vahvistaa talouttamme ja sen kas-
vuyrittäjyyttä.
Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisek-
si tulisi harkita lahjoitusten verovähen-
nysoikeuden laajentamista yliopistoille
annettavista lahjoituksista myös muille
opetus- kasvatus tai sivistystyötä tekevil-
le niin julkisille kuin yksityisillekin yhtei-
söille. Myös hoiva-alalle ja kehitysyhteis-
työhön annettavien lahjoitusten vähen-
nysoikeutta tulisi harkita.
Suomen nykyinen yhteisöverotus toimii
varsin hyvin. Sen muutostarpeet tulevat
lähinnä muualla tehtävistä, verokilpai-
luun johtavista päätöksistä. On tarpeen
koordinoida verojärjestelmiä Euroopan
unionin jäsenmaiden kesken erityisesti
taantuman jälkihoidon vaiheessa.
Yritys- ja pääomaverotuksen kehittämi-
sessä lähtökohtana tulee olla yrittäjyyden
ja investointien edistäminen Suomessa.
85
Veroratkaisujen on kannustettava yrityk-
siä kasvuun ja panostamaan osaamiseen.
5.6. Tuottavuus on hyvä asia
Maamme teollisuudessa työn tuottavuus
on parantunut merkittävästi viime vuosi-
kymmeninä. Sen sijaan julkisen sektorin
tuottavuus on ajoin jopa heikentynyt. Tie-
totekniikan ja sen tuottavuuden kehitystä
valtionhallinnossa ja kuntasektorilla ovat
hidastaneet rakenteelliset seikat. Tästä
kärsivät veronmaksajat, kansalaisten pal-
velut sekä yksityisen sektorin tuottavuus.
Valtion ja kuntien ICT -toimintojen saa-
minen ajan tasalle on alkavan vuosikym-
menen tärkein kansallinen tuottavuus-
hanke. Se on myös nykyaikaisen palvelun
välttämätön edellytys. Sosiaali- ja ter-
veyshuollon organisaatiomallia kehitettä-
essä tulee varmistaa kaikkien sairaaloi-
den ja terveyskeskusten järjestelmien yh-
teentoimivuus tulevaisuudessa.
Asiointia julkishallinnon palveluissa in-
ternetin kautta on helpotettava. Kansa-
laisten on saatava käyttöönsä sähköinen
palvelu, joka sisältää kunnan ja valtion
laskut sähköisesti sekä mahdollisuuden
asiointiin kaikissa keskeisissä julkisis-
sa palveluissa. Erityisen tärkeää on var-
mistaa asiointi terveydenhuollossa, ku-
ten ajanvarausten tekeminen ja tulosten
saanti sekä omien potilastietojen katselu.
Sähköisen asioinnin on katettava kaikki
palvelupisteet vuoteen 2013 mennessä.
Kansalaisilla on muutoinkin oltava
mahdollisuus laajaan sähköiseen viran-
omaisasiointiin. Terveydenhuollon ratkai-
sujen lisäksi pitää kehittää sähköisiä me-
netelmiä opiskelun ja oppimisen helpot-
tamiseksi sekä välineitä koulun ja kodin
yhteydenpitoon.
Valtion on ohjattava julkisen sektorin tie-
totekniikkahankintojen standardeja ny-
kyistä enemmän yhteensopivuuden var-
86
mistamiseksi.
Julkisten asiakaspalvelujen saatavuuden
turvaamiseksi tulee ottaa nopeasti käyt-
töön koko maassa kattava yhteispalvelu-
pisteiden verkosto sekä edistää etäpalve-
luratkaisuja niillä alueilla, joissa fyysisiä
asiakaspalveluja ei ole muutoin saatavilla.
Kattavan videoneuvottelujärjestelmän
käyttöönoton kautta turvataan viitto-
makielen sekä vieraskielisten palvelujen
saatavuus koko maassa toimivasti ja te-
hokkaasti. Harvaan asutuilla alueilla on
edistettävä palvelujen saatavuutta uusil-
la liikkuvilla palveluratkaisuilla.
5.7. Liikennepolitiikka
uuden kasvun tueksi
Liikenneinfrastruktuurin toimivuus, kun-
to ja hintakilpailukyky muodostavat pe-
rustan koko maan voimavarojen hyödyn-
tämiselle.
Kansainvälistä kauppaa palveleva me-
riliikenne nykyaikaisine satamineen ja
koko maata palveleva kotimainen verkos-
to on pidettävä kunnossa. Lähi vuosina
on painopistettä siirrettävä perusväylän-
pitoon.
Uusiutuvan energian ohjelma sekä laaja
kaivosohjelma edellyttävät alkavalla vuo-
sikymmenellä myös mittavia investoin-
teja koko logistisen ketjun toimivuuteen,
mukaan lukien yksityistiet ja alempias-
teinen tiestö.
Liikenneverkon kehittäminen edellyttää
nykyistä voimakkaampia rahoituspanok-
sia ja uusia rahoitusmuotoja. Budjettira-
hoitus ainoana rahoitusmallina on liian
jäykkä eikä se vastaa tehokkaalla tavalla
uuden kasvun haasteisiin ja tarpeisiin.
Yhtenä rahoituskanavana on harkittava
uusien sukupolvien Suomen tulevaisuus-
rahaston rakentamista. Sen voimavarat
voitaisiin koota kotimaahan ja ulkomail-
le tarjottavilla joukkovelkakirjalainoilla
mukaan lukien kansan tulevaisuusobli-
gaatiot. Näin kaikki halukkaat suomalai-
set voisivat päästä mukaan rakentamaan
tulevaisuuden Suomea.
Valtion tulee pysyä merkittävänä omista-
jana liikenteen peruspalveluja tuottavissa
yhtiöissä.
Postipalvelujen saamisen kohtuullisin
kustannuksin kaikkialla Suomessa on
turvattava.
Eri liikennemuodot tulee sovittaa yhteen
parhaalla ja tehokkaimmalla tavalla. Näin
liikennepolitiikka tukee uutta taloudel-
lista kasvua, yrittäjyyttä, vientiä ja työl-
lisyyttä. Lisäksi liikennepolitiikan pitää
edistää ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Liikenneverkon suurimmat ongelmat
ovat vilkkaimpien kaksikaistaisten tei-
den turvallisuus ja rataverkon osittainen
kapasiteetin täyttyminen. Maakuntakes-
kukset tulee kytkeä toisiinsa ja pääkau-
punkiseutuun hyvillä rautatieyhteyksillä
ja keskikaiteellisilla, turvallisilla teillä.
Asunnot, palvelut, työpaikat ja virkistys-
alueet on yhdistettävä toisiinsa kevyen
liikenteen väylillä.
Liikenneverkon kehittämisessä tulee ot-
taa huomioon uudet lupaavat kasvualat,
kuten kaivannaisteollisuus, matkailu ja
bioenergia. On etsittävä uusia ratkaisu-
ja elinkeinoelämän kuljetuskustannusten
alentamiseksi.
Elinkeinoelämän kuljetusten ohella lii-
kennepolitiikan pitää varmistaa kansa-
laisten turvallinen arjen liikkuminen,
työmatka- ja asiointiliikenne. Liikenteen
päästöjä tulee alentaa kannustamalla en-
tistä ympäristöystävällisempien ajoneu-
vojen hankintaa. Sähkö- ja hybridiautojen
käyttöönottoa tulee edistää.

Älykkäillä liikennejärjestelmillä tulee
luoda ympäristöystävällisempää, turval-
lisempaa ja tehokkaampaa liikennettä.
Älytekniikan avulla voidaan ohjata, opas-
taa ja ennakoida kuljetuksia, kunnossapi-
toa ja liikennettä järkevällä ja kestävällä
tavalla.
Liikennepolitiikan kiireellisimpiä tehtä-
viä on nopeiden tietoliikenneyhteyksien
turvaaminen koko maassa. Yhteydet on
varmistettava julkisin varoin niillä alueil-
la, joissa tämä tavoite ei toteudu kaupal-
lisin edellytyksin. Yhteyksien toteutusta
ei pidä rakentaa vain yhden teknologian
varaan.
6. Osaaminen ja sivistys
6.1. Kulttuurin puolesta
Tiedon ja humanistisen kulttuurin tasa-
painoinen yhdistyminen koulutuksessa ja
kulttuurielämässä on edellytys kansalais-
ten elämänhallinnan kehittymiselle sekä
tasapainoiselle sosiaaliselle ja taloudel-
liselle kehitykselle. Taiteen ja kulttuurin
hyvinvointia ja terveyttä edistävä merki-
tys on nähtävä osana laajempaa hyvin-
vointipolitiikkaa. Taiteen ja kulttuurin
tukea ei näin ollen tule asettaa vastak-
kain sosiaali- ja terveyssektorin resurssi-
vaatimusten kanssa.
Nuoren Suomen yhtenä aatteellisena pe-
rillisenä keskustalaisten on rohkaistava
luovan kulttuurin edustajia jälleen ku-
koistuksen vuosikymmenelle, jossa esi-
kuvan tavoin taide osaltaan etsii maal-
le suuntaa paitsi kansallisesti arvokasta
elämää rikastuttavalla myös kansainväli-
sesti merkittävällä tavalla.
Demokraattisessa maassa valtion ei tule
puuttua kulttuurin sisältöihin, mutta po-
litiikka voi korostaa, että tieteellä, taiteel-
87
la ja uskonnolla on kullakin oma mah-
dollisuutensa voimaannuttaa kansalaisia
kohtamaan avoimella mielellä tulevaisuu-
den haasteet ja osallistumaan niiden rat-
kaisemiseen.
Kansalaislähtöiseen kulttuuritoimintaan,
kuten vapaiden ryhmien toimintaan ja
taiteen perusopetukseen käytettäviä voi-
mavaroja on edelleen lisättävä, jotta kult-
tuurista tulisi osa jokaisen ihmisen elä-
mää. Kulttuurirahoitus tulee turvata ta-
sapuolisesti eri kulttuurin aloille ja koko
maassa.
Luovalla kulttuurilla ja sen kotimaisella
ja kansainvälisellä vastaanotolla on myös
tärkeä merkitys harjoittajiensa toimeen-
tulolle, joka on turvattava nykyaikaisin
toimintatavoin. Luovilla aloilla on myös
kasvava työllistävä ja laajempi taloudelli-
nen merkitys.
6.2. Koulu elämää varten
Suomen menestys edellyttää koko maan
henkisten voimavarojen rohkaisemista ja
mahdollisuuksien tarjoamista niiden täy-
simääräiselle toteuttamiselle. Tämä edel-
lyttää laajaa, koko maan kattavaa sivis-
tyksen osaamisverkostoa aina peruskou-
lusta korkeakouluihin saakka.
Opetuksen tärkeän tietosisällön rinnalla
koulussa tulee korostaa itsenäistä ajatte-
lua ja sosiaalisia taitoja sekä oman identi-
teetin, omaehtoisen toimintakyvyn ja vas-
tuullisen vapauden kasvua. Tämä edel-
lyttää humanistisen kulttuurin ja taitoai-
neksen riittävää osuutta koulussa.
Sivistysvaltio luo edellytykset kansalais-
ten persoonan kehittymiselle ja syvem-
mälle eettiselle sivistykselle demokraat-
tisten arvojen mukaisesti, mutta ei puutu
tätä edistävän kulttuurin sisältöön. Tä-
män mukaisesti koulussa tulee olla per-
heen valitseman oman uskonnon tai kat-
somuksen opetusta. Kristilliseen perin-
88
teeseen kuuluvia koulun ja päiväkodin
yhteisiä juhlatilaisuuksia tulee järjestää
jatkossakin.
Oppilaskuntatoiminta on oiva tapa oppia
kantamaan vastuuta. On tärkeää saada
myös paikalliset urheilu- ja muut seurat
mukaan koulun arkeen.
Koulun ja sivistystyön tulee antaa jokai-
selle suomalaiselle kansanvallan perus-
tiedot ja taidot. Nykyisiin oppisisältöihin
on perusteltua liittää osaamiskokonaisuus
viestintä- ja vuorovaikutustaidoista ja yh-
teistoiminnan osaamisesta sekä omatoi-
misuudesta ja vastuunkantamisesta.
Täysipainoinen toiminta verkkoyhteisöis-
sä edellyttää medioiden käytön osaamista
ja oppimista kriittisiksi medioiden käyt-
täjiksi.
Koulutusta järjestävien tahojen on kyet-
tävä profiloitumaan nykyistä paremmin
omien vahvuusalojensa mukaisesti. Ra-
hoitusjärjestelmässä tulee olla yhä suu-
rempi painoarvo laadullisilla mittareilla.
Kouluja sekä muita oppimisympäristöjä
tulee kehittä teknologisesti ja sosiaalisen
oppimisen kannalta ajan ja työelämän
vaatimalla tavalla.
6.3. Koulut kaikille koko maassa
Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksi-
en ja koulutetun työvoiman saatavuuden
turvaamiseksi koulutuksen tulee kaikilla
tasoilla kattaa koko maa.
Perusopetuksen kansainvälisestikin kor-
kea tiedollinen laatu ja voimavarat tulee
turvata täydentäen oppimiskokonaisuut-
ta elämänhallintaa kehittävällä aineksel-
la. Eri ikäisten oppilaiden koulumatkat
eivät saa tulla liian pitkiksi. Koulutusjär-
jestelmän tulee turvata jatkossakin kai-
kille mahdollisuus yhdenvertaisiin koulu-
tusmahdollisuuksiin kotipaikasta tai sosi-
aalitaustasta riippumatta.
Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa kou-
lutuspaikka toisella asteella, lukioissa ja
ammatillisessa koulutuksessa. Jatko-opis-
kelun varmistamiseksi oppivelvollisuusi-
kä tulee nostaa 18 vuoteen.
Toisen asteen hallinnollista rakennetta ja
yhteistoimintaa tulee kehittää lukion ja
ammatillisen koulutuksen jaon pohjalta
siten, että
• pidetään huoli jokaisen nuoren siirty-
misestä peruskoulusta suoraan toisel-
le asteelle,
• lopetetaan koulupudokkuus,
• turvataan alueellisesti kattava lukio-
verkko ja ammatillinen koulutus,
• koko ikäluokan monipuolinen koulu-
tus turvataan myös harvaanasutuilla
alueilla.
Vaihtoehto 1.
Toisen asteen hallintorakenteen uudista-
misessa tulisi edetä väestöpohjaltaan riit-
tävän laajan piirimallin pohjalta, jolloin
toisen asteen koulujen piirit olisivat tilaa-
jia ja kunnat sekä yhteistoiminta-alueet
palveluiden tuottajia. Ne vastaisivat luki-
oiden ja ammatillisten oppilaitosten pal-
veluiden tuottamisesta hyödyntäen voi-
mavaroja keskinäisesti sekä muiden toi-
mijoiden osalta.
Kunnat olisivat jäseniä toisen asteen kou-
lujen piireissä, jotka vastaisivat ensisijai-
sesti palvelujen tilaamisesta. Palvelujen
tuottamisesta sovittaisiin piirin sisäl-
lä esimerkiksi järjestämissopimuksella.
Näin turvattaisiin palveluiden tuottajina
toimivien kuntien ja yhteistoiminta-aluei-
den tarpeiden mukainen oppilaitosraken-
ne ja palvelut. Rahoituksen tulee perus-

tua ennustettavaan ja yhdenvertaisuutta
korostavaan malliin ja pienten lukioiden
lisä tulisi tehdä lakisääteiseksi.
Vaihtoehto 2.
Toisen asteen hallintorakenteen uudista-
misessa tulisi edetä väestöpohjaltaan riit-
tävän laajan piirimallin pohjalta. Toisen
asteen koulupiirit vastaisivat lukioiden
ja ammatillisten oppilaitosten palvelui-
den tuottamisesta hyödyntäen voimavaro-
ja keskinäisesti sekä muiden toimijoiden
osalta.
Kunnat olisivat jäseniä toisen asteen kou-
lupiireissä. Näin turvattaisiin kuntien ja
yhteistoiminta-alueiden tarpeiden mukai-
nen oppilaitosrakenne ja palvelut. Rahoi-
tuksen tulee perustua ennustettavaan ja
yhdenvertaisuutta korostavaan malliin ja
pienten lukioiden lisä tulisi tehdä laki-
sääteiseksi.
***
Lukion yleissivistävä perustehtävä tulee
säilyttää ja samalla tarjota mahdollisuus
lukioiden profiloitumiseen, mukaan luki-
en ammatillinen painotus. Luokattoman
lukion kokemuksista tulee tehdä arvio,
jossa yhtenä ongelma-alueena käsitellään
kouluajan pitenemistä kolmesta neljään
vuoteen.
6.4 Tiede- ja korkeakoulupolitiikka
Suomen tulevaisuuden keskeinen perusta
on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaa-
tioiden huipputaso. Yliopistot ratkaisevat
huippuosaamisen ja tutkimuksen sekä
aluettaan palvelevan akateemisen osaa-
misen kehittymisen ja tuottamisen.
Yliopistoille tulee turvata rahoitus siten,
että ne voivat asianmukaisten valtakun-
nallisten kokonaisuuksien ja tarpeiden
puitteissa ja tarvittaessa yhteistoimin-
89
nassa kehittää toimintamallejaan.
Innovaatiojärjestelmän perusta tulee tur-
vata varmistamalla yliopistojen, tutki-
muslaitosten ja ammattikorkeakoulujen
toimintaedellytykset. Yliopistojen perus-
tutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimin-
nan perusrahoituksen tasoa on nostetta-
va.
Perustutkimusta tulee vahvistaa ja sen
kansainvälinen taso turvata.
Suomessa tulee olla useita kansainvälisiä
tutkimuksen huippuyksiköitä ja osaamis-
keskittymiä.
On välttämätöntä, että Suomessa on alu-
eellisesti kattava, jokaiseen maakuntaan
toimintansa ulottava korkeakouluverkko,
joka mahdollistaa sekä huippututkimuk-
sen että alueellisen palvelutehtävän.
Ammattikorkeakouluverkosto tulee pitää
kattavana koko maassa hyvän koulutuk-
sen turvaamiseksi koko ikäluokalle sekä
tasapainoisen aluekehityksen turvaami-
siksi niin, että kunkin alueen elinkeino-
elämälle on paikallisesti tarjolla tarvitta-
vaa osaamista.
On välttämätöntä, että korkeakoulutus
säilyy maksuttomana. Tästä poiketen
ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta
voidaan periä lukukausimaksuja. Tällöin-
kin vähävaraisten opiskelumahdollisuus
taataan stipendijärjestelmällä.
6.5. Kehollisesta sivistyksestä
voimaa ja elämäniloa
Liikunnan ja urheilun kehittämisen tulee
olla kiinteä osa suomalaista kulttuuria ja
yhteiskuntaa.
Tavoitteena tulee olla sellainen yhteis-
kunta, joka kannustaa liikkumiseen ja
90
tarjoaa siihen koko väestölle tasavertaiset
ja monipuoliset mahdollisuudet.
Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa
synnyttää vahvan pohjan terveelle elä-
mälle sekä lisää yksilön ja yhteisön koko-
naisvaltaista hyvinvointia. Siksi sitä tu-
lee rohkaista ja edistää.
Urheilu voi luoda lahjakkaille nuorille
mielekkään mahdollisuuden ilmaista it-
seään ja saada kokemuksia haasteista ja
niihin vastaamisesta. Nyky-yhteiskun-
taan ja sen eettisiin arvoihin oikein liite-
tyn huippu-urheilun kautta yhteiskun-
nassa voidaan kokea myönteistä elämän-
iloa ja inspiraatiota.
Liikunnan tärkein ryhmä on lapset ja
nuoret – silloin opitaan liikunnallinen
elämäntapa ja rakennetaan perusta ke-
holliselle sivistykselle, jonka suurin mer-
kitys ilmenee myöhemmin yksilön vas-
tuuna omasta terveydestään ja toiminta-
kyvystään.
6.6. Jatkuvaa oppimista
Yksilön ja yritysten on voitava kehittää
ja päivittää jatkuvasti työssä tarvittavaa
osaamista. Se vaatii halua, kykyä ja mah-
dollisuutta elinikäiseen oppimiseen kai-
killa koulutustasoilla.
Myös työurien pidentäminen edellyttää
työelämässä jaksamisen ja viihtymisen li-
säksi palveluiden lisäämistä opintoja var-
ten ja niiden aikana. Aikuiskoulutuksen
uudistamista tulee siksi jatkaa.
Oppisopimuskoulutusta on laajennettava
ja sen piiriin on saatava lisää yrityksiä.
Se voisi olla paras väylä monelle nuorel-
le, mutta myös mahdollisuus työelämän
varrella.
Vapaan kansansivistystyön kansalais- ja
työväenopistojen, kansanopistojen, kan-
sansivistysjärjestöjen ja kirjastojen mer-
kitys on jatkuvasti kehittyessään suuri
myös tällä vuosikymmenellä ja niiden voi-
mavarat on turvattava.
6.7. Nuorison puolesta
Nuorten toiminta omissa yhteisöissään on
tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa. Se tar-
joaa kasvamisen ja oppimisen aktiiviseksi
kansalaiseksi sekä ilon ja mielihyvän ko-
kemisen. Yhteiskunnan on edelleen luo-
tava edellytykset tällaiselle toiminnalle,
joka kattaa perinteisen vahvan järjestö-
toiminnan ja nuorten uudet osallistumis-
muodot omissa ryhmissään.
Suuri valtaosa nuorista kehittyy histori-
amme osaavimmaksi sulkupolveksi, mut-
ta tasaisesti kasvava vähemmistö joutuu
koulun ja kodin ulkopuolelle. Tämän jäl-
keen työttömyyden ja sosiaalisen syrjäy-
tymisen riski kasvaa.
Nuorten syrjäytymisestä on tullut yksi
vakavimmista yhteiskunnallisista ongel-
mista.
Syrjäytymisen estämiseksi ja syrjäyty-
miskierteeseen joutuneiden auttamisek-
si on yhteiskunnan ja sivistyspolitiikan
toimintoja arvioitava kokonaisuudessaan
uudestaan.
Opetus-, sosiaali- terveys- ja nuorisotoi-
men toimen kesken on kunnissa pikaisesti
päätettävä yhteistyön edellyttämästä ra-
kenteesta ja kokonaisvastuusta. Ennakko-
luulottomasti tulee toteuttaa uusia toimin-
tamuotoja, kuten etsivää nuorisotyötä.
Tehokkaan ratkaisun mahdollistamiseksi
seuraavassa hallituksessa tulee olla las-
ten ja nuorten kysymyksistä päiväkodis-
ta toisen asteen loppuun vastaava koulu-,
perhe-, ja nuorisoministeri, joka vastaa
lasten ja nuorten kasvuketjusta päiväko-
dista toisen asteen loppuun.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä

psykososiaalisen tuen resursseja tulee
vahvistaa ja toimintatapoja tulee kehittää
moniammatillisiksi. Syrjäytymisriskis-
sä olevat lapset ja nuoret tulee tavoittaa
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tällä hetkellä nuoria syrjäytyy erityises-
ti koulutasolta toiselle siirryttäessä. Siksi
erityistä huomiota tulee kiinnittää opin-
to-ohjaukseen sekä peruskoulun ja toisen
asteen siirtymävaiheeseen, mitä auttaa
toisen asteen hallinnon piirimallin kehit-
täminen.
Vanhempien tulot eivät saa olla estee-
nä peruskoulun päättävän nuoren opin-
toetuuksien (opintoraha ja asumislisä)
saamisessa silloin kun nuoren opiskelu-
paikka ja asunto sijaitsevat toisella paik-
kakunnalla.
Koulun tulee olla mielekäs paikka myös
heikommin pärjäävälle oppilaalle. Tämän
vuoksi elämykselliselle oppimiselle on an-
nettava lisää aikaa ja tilaa.
Koulukiusaamista ei tule sallia. Siihen on
puututtava nopeasti ja ammattitaitoisesti.
Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen syi-
den ymmärtäminen on laajasta tutkimus-
toiminnasta huolimatta puutteellista. On
ilmeistä, että suomalaisen koulun pedago-
gisissa perusteissa ei ole riittävästi otettu
huomioon ihmisyyden ja sen kehitystar-
peen kaikkia puolia. Alkavalla vuosikym-
menellä tarvitaan lisää eettistä ymmär-
rystä ja kasvamista.
6.8. Uussuomalaiset mukaan
Myös monet uussuomalaiset ovat syrjäy-
tymisvaarassa. Maahanmuuttajien ko-
touttamiseen tulee kiinnittää enemmän
huomiota.
Kotouttaminen voi onnistua vain, jos uus-
suomalaiset oppivat tuntemaan, ymmär-
tämään ja arvostamaan kulttuuriamme
91
ja yhteiskuntaamme, oikeuksia ja velvol-
lisuuksia sekä samaan aikaan säilyttä-
mään lakiemme puitteissa oman kulttuu-
rinsa ominaispiirteet. Ratkaisevassa roo-
lissa kaikille maahanmuuttajille on koti-
maisen kielen oppiminen.
Nuoret uussuomalaiset tarvitsevat eri-
tyistä tukea koulussa, jotta he saavat val-
miudet kasvaa yhteiskuntamme aktii-
visiksi ja tasa-arvoisiksi jäseniksi. Osa
tätä on oman äidinkielen hyvä oppimi-
nen. Lisäksi lasten vanhempien kielitai-
toa on tuettava. Uussuomalaisten mah-
dollisuuksiin päästä opettajankoulutuk-
seen on kiinnitettävä huomiota ja heidän
haluamansa oman uskonnon suomalai-
sesta opettajakoulutuksesta on pidettävä
huolta.
Kotouttamista edistää, ettei asutus keski-
ty vain yksittäisille asuinalueille. Asunto-
politiikan keinovalikoimaa tulee laajen-
taa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. On
pidettävä huolta uussuomalaisten tasa-
vertaisista työllistymismahdollisuuksista.
On päättäväisesti torjuttava maahan-
muuttopolitiikassa ilmenneiden ongelmi-
en käyttö rasistisen vihanlietsonnan väli-
kappaleena. Uussuomalaiset on nähtävä
työelämässä ikääntyvän Suomen uutena,
myönteisenä osana.
Ulkomaalaispolitiikan pääpainon on ol-
tava työperäisessä maahanmuutossa,
sillä tarvitsemme osaavaa työvoimaa.
Oman kansallisen vastuunsa kantavassa
pakolais- ja turvapaikkapolitiikassa Suo-
men toiminnan ja etuuksien on 2010-lu-
vulla paikallaan olla lähellä eurooppalai-
sia tasoja.
7. Sosiaalipolitiikka
7.1. Elämänhallinta tavoitteena
92
Keskustan lähtökohtana on, että ihminen
kantaa vastuun omasta elämästään ja lä-
himmistään sekä huolehtii niistä, joiden
omat voimat eivät riitä. Sosiaalipolitiikan
keskeinen tehtävä on ennalta edistää ih-
misen omavoimaisuutta ja vähentää näin
palvelutarvetta, jotta voimavaroja riittäi-
si palveluita joka tapauksessa tarvitse-
ville.
Onnistuakseen elämänhallinnan edistämi-
sessä sosiaaliturvaa on rakennettava yh-
dessä sivistyksen ja kasvatuksen kanssa.
Sosiaaliturvan avulla varmistetaan koh-
tuullinen toimeentulo työttömyyden, sai-
rauden, vanhuuden sekä lapsen ja muun
omaisen hoitamisen ajaksi
Nykyaikaisessa yhteiskunnassa työ sekä
työttömyys ja työttömyysturva, koulutus,
verotus ja syyperusteinen sosiaaliturva
kietoutuvat toisiinsa. Niiden yhteen so-
vittamista tulee edelleen jatkaa. Tähän
suuntaan on otettu askelia, kun tällä vaa-
likaudella on vahvistettu syyperusteista
perusturvaa ja korotettu kunnallisvero-
tuksen perusvähennystä merkittävästi.
Kannustinloukkuja, väliinputoajia ja kan-
nustavuuden puutetta on kuitenkin vielä
jäljellä. Siksi pienten työtulojen tulovero-
tusta, sosiaaliturvaa ja opintoturvaa yh-
teen sovittamalla tulisi kehittää asteit-
tain kannustavaa vähimmäisturvaa, jotta
työn tai koulutuksen motivaatio ja vas-
taanottaminen helpottuu.
Ensimmäisenä askeleena tällä tiellä on
toimeentulotuen perusosan siirto KELAl-
le . Silloin yhdellä viranomaisella on riit-
tävä tietovaranto kannustavan vähim-
mäisturvan kehittämiseksi ja mahdolli-
suus myös sen toimeenpanoon. Siirto vah-
vistaisi ihmisten välistä yhdenvertaisuut-
ta ja parantaisi heidän toimeentuloaan.
Järjestely varmistaisi sen, että ihmiset
saisivat sen turvan, mikä heille lainsää-
dännön mukaan kuuluu. Näin myös kun-
tien sosiaalityölle jäisi paremmat mahdol-
lisuudet huolehtia ennalta ehkäisevästä
toiminnasta.
Toisessa vaiheessa tulisi kannustavaa pe-
rusturvaa kehittää niin, että KELA voisi
toimia työtuloja, sosiaaliturvaa ja vero-
tusta yhteen sovittavana viranomaisena
ja eri osia soviteltaisiin asteittain yhteen
koulutukseen ja työelämään kannusta-
vuutta lisäten.
Keskusta on valmis selvittämään työnte-
koon kannustavan negatiivisen tuloveron
tai perustulon käyttöönottoa.
Viime vuosina alkanutta perusturvan ta-
son korjaamista on jatkettava järjestel-
mällisesti eteenpäin. Erityisesti on huo-
lehdittava siitä, että kansaneläke pitkäai-
kaisena toimeentulon turvaajana tarjoaa
mahdollisuuden asianmukaiseen elämän-
tapaan. Takuueläkkeen tason nostamisen
avulla tulisi parantaa myös monien vam-
maisten elämisen ehtoja.
Toimeentuloturvaa tulee kehittää siten,
että ihmisen toimintakykyä parantavat
tukimuodot kuten koulutuksen, kuntou-
tuksen ja työharjoittelun aikaiset tuet
kannustavat aktiivisten vaihtoehtojen
valintaan. Osatyökykyisten työskentely-
mahdollisuuksia tulee edelleen parantaa.
Ansioturvan tehtävänä on huolehtia siitä,
ettei tulotaso sairauden, työttömyyden tai
vanhuuden takia laske merkittävästi. An-
sioturva vähentää ihmisten kokemaa tur-
vattomuutta ja pienentää suhdannevaih-
teluiden haitallisia vaikutuksia
7.2. Terveyden puolesta
sairautta vastaan
Ihmisellä on vastuu omasta terveydes-
tään, ja myös perusoikeus saada sairau-
teensa hoitoa. Terveitä elämäntapoja ja
ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tu-

lee rohkaista ja edistää. Myös valtion-
osuusuudistusten tulee tukea ennaltaeh-
käisevää terveydenhuoltoa kunnissa.
Terveydenhuolto on kokonaisuus, joka on
oltava arjessa kaikille suomalaisille yh-
denvertaisesti saatavilla. Hyvä sairaan-
hoito on turvattava kaikkialla Suomessa.
Alueiden välisiä terveyseroja on kaven-
nettava. Alueellinen ja sosiaalinen tasa-
arvo edellyttävät, että peruspalvelujen
korkea taso ja saavutettavuus turvataan
kaikille alkavalla vuosikymmenellä myös
vaikeutuvan huoltosuhteen alueilla.
Terveydenhuoltoa tulee kehittää siten,
että rahoituspohja turvataan, erityisesti
lääkäreiden saatavuus varmistetaan sekä
raja-aidat poistetaan perusterveydenhuol-
lon, erikoissairaanhoidon ja suurelta osin
sosiaalihuollon palvelujen väliltä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjes-
telmien hajanaisuus on suurta tuhlausta
ja nykyaikaisen yhteiskunnan palvelui-
den saajien kannalta sietämätöntä. Tieto-
järjestelmien yhteentoimivuuden varmis-
taminen tulee toteuttaa laaja-alaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamis-
sa tulisi edetä kuntien ja pääsääntöises-
ti väestöpohjaltaan maakunnan kokois-
ten sosiaali- ja terveyspiirien pohjalta ja
kuntien pohjalta. Piirit vastasivat tervey-
den edistämisestä, sosiaalisten ongelmien
ehkäisystä sekä sosiaali- ja terveyspalve-
lujen järjestetyksi tulemisesta ja tilaami-
sesta omalla alueellaan. Sosiaali- ja ter-
veyspiirin hallinto valittaisiin kunnallis-
vaalien yhteydessä.
Kuntien hoito- ja palveluyksiköt kunnissa
ja yhteistoiminta-alueilla vastaisivat pal-
velujen tuottamisesta hyödyntäen myös
yksityistä ja kolmatta sektoria. Palvelu-
jen tuottamisesta sovittaisiin sosiaali- ja
terveysmaakunnan sisällä esimerkiksi
järjestämissopimuksella. Näin turvattai-
siin edellytykset tuottaa palvelut lähellä
käyttäjiä.
93
Sosiaali- ja terveyspiirien muodostaminen
turvaisi palveluille riittävän laajan rahoi-
tus- ja väestöpohjan luontevalla alueja-
olla. Rahoituksen tulee perustua ennus-
tettavaan ja yhdenvertaisuutta korosta-
vaan malliin, jonka osapuolina ovat valtio
ja kunnat. Kainuussa saadut kokemukset
on hyödynnettävä rahoitusmallista pää-
tettäessä.
Sosiaali- ja terveyspiirin muodostamises-
sa tulee huomioida alueelliset erityispiir-
teet ja tarpeet tästä perusmallista poik-
keaviin ratkaisuihin muun muassa pää-
kaupunkiseudulla. Erityisvastuualueita
yliopistosairaaloiden ympärille tarvitaan
jatkossakin.
Keskusta seuraa kansallisen terveysra-
haston selvitystyötä.
Omaisten asemaa hoitajina tulee tukea
toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vireää
kansalaistoimintaa, seurakuntien työtä,
vertaistukea ja lähimmäisvastuuta tule
arvostaa ja edistää. Omaishoitajien lomi-
tusjärjestelmää on kehitettävä ja omais-
hoidon tuen maksatus tulee siirtää Kelal-
le.
7.3. Perheen ja lasten puolesta
Perhe-elämän keskeiset haasteet ja lasten
kasvuedellytysten turvaaminen on osa
kestävää yhteiskuntapolitiikkaa. Ajan-
käytön uudelleen jakamiseen on luota-
va paremmat edellytykset. Vanhempia on
myös rohkaistava käyttämään niitä.
Yhteiskunnassa, viestinnässä ja kulttuu-
rissa on tehtävä radikaali käänne perhei-
tä rohkaisevaan suuntaan. Vanhempien
elämänhallinnan vahvistamisen tulee olla
perhepolitiikan keskeinen tavoite.
Lapsiperheen hyvinvointia ja jaksamista
on tuettava kaikin mahdollisin keinoin,
sillä perheen yhteyden loppuminen on to-
dennäköinen ongelma lapsille ja etenkin
94
pienituloisille vanhemmille, jotka joutu-
vat eron sattuessa rahoittamaan samoil-
la tuloillaan aikaisemman yhden asunnon
sijaan kaksi.
Perhe-elämän ja työn entistä paremman
yhteensovittamisen tulee olla yksi alkavan
vuosikymmenen tärkeimmistä tehtävistä.
Työelämään tulee saada joustoja, esimer-
kiksi vapaaehtoisen osa-aikaisuuden li-
säämistä, jotka helpottavat perheiden
taakkaa. Lyhennetyt työviikot ja työpäi-
vät voivat olla hyvä mahdollisuus myös
niille, jotka haluavat panostaa lastensa
tai omien iäkkäiden vanhempiensa hoita-
miseen.
Vanhempien mahdollisuuksia omien va-
lintojen tekemiseen yksilön ja perheen
tarpeiden mukaan on edelleen vahvistet-
tava. On tuettava lapsiperheiden taloutta
nykyistä enemmän myös verotuksen kei-
noin. Keskusta kiinnittää erityistä huo-
miota yhden vanhemman lapsiperheisiin.
Perheille tulee saada mahdollisuus vali-
ta yhteisverotus, silloin kun perheessä on
pieniä lapsia. Yksinhuoltajille on luotava
vastaavan edun tuottava vähennys tulo-
verotukseen.
Huostaanottojen ennalta ehkäisemisek-
si ja kustannusten vähentämiseksi tulisi
kehittää kriisiperheille tarkoitettua koh-
dennettua kotiapujärjestelmää. Huos-
taanottojen vähentämiseksi perheiden
ongelmiin tulee puuttua riittävän varhain
koko peruspalvelujärjestelmässä. Parasta
ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä on
kotiapu, tilapäinenkin. Myös perhetyön
osuutta lastensuojeluperheiden kohdalla
on voitava vahvistaa.
Tulee panostaa neuvola- ja koulutervey-
denhuoltoon, perheneuvoloihin ja kunnal-
liseen kotiapuun. On rakennettava sau-
maton ketjun lapsen ja nuoren terveyden-
huoltoon aina neuvolasta koulu- ja opis-
kelijaterveydenhuoltoon asti.
Hoivatyön on oltava arvostettua myös sil-
loin, kun se tapahtuu kotona. Kotihoidon
tuen tulee tarjota sitä haluaville realis-
tinen mahdollisuus hoitaa lasta kotona.
Sosiaaliturvan ja opintojen järjestelyin on
rohkaistava varhaisempaan perheen pe-
rustamiseen.
Erityisesti pienten, alle kolmivuotiaiden
päivähoidon kohdalla on otettava huomi-
oon, että liian usein vaihtuvat ihmissuh-
teet ovat todellinen riski kehitykselle.
7.4. Yksin elävien erityisongelmat
tunnistettava
Perheiden tukemisen rinnalla on tärke-
ää tunnistaa myös yksin elävien ihmisten
erityisongelmat.
Yksi tai kaksi henkilöä muodostaa suu-
rimman osan Suomen asuntokunnista. Jo
yli miljoona suomalaista asuu yhden hen-
gen taloudessa. Määrä kasvanee väestön
vanhetessa. Yksinelävät ovat usein myös
vaikeimmassa taloudellisessa asemassa.
Vähävaraisten yksinasuvien ja yksinhuol-
tajien arkea tulee tukea nykyistä parem-
min mm. verotuksen keinoin. Samoin yh-
teiskunnan tulee edistää lasten tai ikäto-
vereiden suorittamaa iäkkäiden ihmisten
hoidon järjestämistä.
7.5. Ikäihmiset
Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä hy-
väkuntoisempina ja elävät pidempään
kuin ennen. Eläkeikäiset ovat jatkossa
entistä monimuotoisempi väestöryhmä,
niin elämäntilanteen kuin terveytensäkin
osalta
Vanhusten toimintakykyä parantamalla
ja panostamalla avopalveluiden toimivuu-
teen luodaan edellytykset itsenäiselle elä-
miselle ja vanhusten keskinäiselle tuelle

ja hoivalle vanhuusvuosina.
Julkisen sektorin on kyettävä takaamaan
perusturva niin terveyden kuin talouden-
kin osalta kaikille. Ikääntyvien kotona
selviytymistä on tuettava avohoidon ja
kotipalvelujen avulla. Harvaan asutuilla
alueilla yksin asuvien vanhusten selviy-
tymiseen on kiinnitettävä erityistä huo-
miota.
Jokaiselle tulee olla mahdollisuus päättää
itselle ja läheisten arkeen parhaiten sopi-
vasta hoitomuodosta. Ikääntyvän hoidossa
paikkakuntarajat eivät saa olla esteenä.
Ikäihmisten syrjäytymistä ja yksinäi-
syyttä on kyettävä ennaltaehkäisemään.
Mahdollisuus osallisuuteen ja tutut sosi-
aaliset verkostot luovat turvaa ikäänty-
välle.
Kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien tar-
joamat palvelut toimivat voimavarana
hoiva- ja viriketoiminnassa. Ikäihmisten
aktiivista ja omatoimista elämänmuotoa,
jossa liikunnalla ja kulttuurilla on vahva
sijansa, tulee vahvistaa.
Niin ikään läheisistään huolehtivia
omaishoitajia tulee tukea. Omaishoidon
järjestelmää tulee kehittää entistä jous-
tavammaksi ja varmistaa heille riittävä
vertaistuki sekä vapaapäivien mahdolli-
suus.
Sotiemme veteraanit ovat aikamme kun-
niakansalaisia ja yhteiskunnan on huo-
lehdittava siitä, että jokainen rintama-
veteraani saa arkielämässään riittävän
tuen ja kuntoutuksen.
8. Elinvoimaisten maakuntien
ja maaseudun Suomi
Keskustan tavoitteena alkaneella vuosi-
kymmenellä on vahvistaa tasapainoista
95
aluekehitystä. Tavoitteena on elintason,
palveluiden ja työpaikkojen turvaaminen
koko maassa.
8.1. Työtä ja toimeentuloa
koko Suomeen
Lähimmän vuosikymmenen aikana kehi-
tyserot uhkaavat kasvaa. Erityinen syy
tähän on ikääntyvä kansamme. Osassa
maata työikäisten väestön määrä vähe-
nee nykymenolla yli 20 prosentilla ja elä-
keläisten määrä kasvaa 50 prosentilla
kymmenessä vuodessa. Tällaisilla alueilla
uhkana on työvoiman riittävyys tarvitta-
viin palveluihin. Yhä koveneva kansain-
välinen kilpailu haastaa myös monet ai-
emmin hyvin menestyneet alueet.
Toisaalta uhkien rinnalla näköpiirissä on
nyt monia mahdollisuuksia. Maailman-
laajuinen ilmasto- ja energiapolitiikka,
puute ruoasta, malmin ja mineraalien ky-
synnän valtava kasvu maailmalla ja uu-
sin informaatioteknologia tarjoaa aivan
uusia mahdollisuuksia tasapainoiselle
aluekehitykselle.
Tarvitaan kuntien, maakuntien ja val-
tion aluekehitystyön monipuolistamista
ja syventämistä. Vahvuudet on tunnistet-
tava ja hyödynnettävä. Tämä on kuntien
ja maakuntien tehtävä. Valtion on omalta
osaltaan luotava edellytykset koko Suo-
men aineellisten ja henkisten voimavaro-
jen hyödyntämisestä. Uuden laisella osaa-
miseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen
perustuvalla toimintamallilla Suomi voi
olla maailmantalouden menestyjä myös
tulevaisuudessa
Keskustan tavoitteena on toteuttaa koko
maata koskeva massiivinen investointi-
painotteinen ohjelma, jolla luotaisiin ns.
perusuraan verrattuna 1 – 2 prosenttiyk-
sikköä parempi talouskasvu 2010-luvulla.
Laaja, miljardiluokan investointiohjelma
rahoitettaisiin yksityisellä rahalla, eläke-
96
rahalla elinkaarimalleissa ja valtion bud-
jettirahalla. Keskeinen tavoite on elinkei-
noelämän toimintaedellytysten paranta-
minen koko maassa sekä luonnonvaro-
jamme kestävä hyödyntäminen.
Näillä koko Suomen voimavarat hyödyn-
tämisen mahdollistavilla tulevaisuusin-
vestoinneilla turvattaisiin yrittämisen,
työnteon ja menestymisen mahdollisuu-
det kaikille kautta maan.
Suomea tulee kehittää erikokoisten kes-
kusten ja elävän maaseudun maana. Yh-
dyskuntarakenteen on mahdollistettava
erilaiset asumismuodot vastaten ihmisten
toiveisiin pientaloasumisesta ja luonnon-
läheisyydestä.
Tuleva päästötön liikenne, verkottuva
tietoyhteiskunta sekä bioenergian tule-
vaisuus avaa uusia mahdollisuuksia ke-
hittää ja kaavoittaa maakuntia ja niiden
kaupunkeja ihmisten arjen sujuvuuden ja
hyvinvoinnin kannalta toimiviksi lähiyh-
teisöiksi: kyliksi, kuntakeskuksiksi, puu-
tarhakaupungeiksi tai kaupunginosiksi.
Valtion tulee taata kunnille kautta maan
perusedellytykset tarjota yhdenvertaiset
palvelut kuntalaisilleen elämän kaikissa
vaiheissa. Tähän tarvitaan vahvaa kun-
nallista talouden itsehallintoa. Erityises-
ti kuntien väestörakenteen ja tulopohjan
kehityksestä johtuvia alueellisia olosuh-
de- ja palvelutarve-eroja on tasoitettava
valtionosuusjärjestelmällä.
Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on
parannettava lisäämällä erilaisia suoran
vaikuttamisen muotoja ja julkisen toimin-
nan avoimuutta. On myös huolehdittava
siitä, että pinta-alaltaan laajoissa kun-
nissa luottamushenkilöitä on alueellises-
ti kunnan eri osista. Kunnallisten luotta-
mushenkilöiden asemaa ja toimintaedel-
lytyksiä on vahvistettava mm. mahdollis-
tamalla keskeisten luottamushenkilöiden
keskittyminen kokoaikaisesti tehtävän-
sä hoitoon. Kunnanvaltuustojen roolia
vahvistetaan kehittämällä sille välineitä
koko kuntakonsernin johtamiseen. Myös
kylä- ja kaupunginosatoiminnan merki-
tystä tulee korostaa.
Maakuntahallinnon ohjausta ELY ja AVI
virastojen toimintaan ja valtion keskus-
hallintoon tulee vahvistaa edelleen. Val-
tionhallinnon alueellistamista tulee jat-
kaa kohdentaen uudet alueellistamistoi-
met Väli- ja Pohjois-Suomeen.
Jokaisessa kunnassa on oltava valtionhal-
linnon palvelupiste, esimerkiksi kunnan-
virastojen yhteydessä. Julkisten palvelu-
jen etäpalvelua on kehitettävä aktiivises-
ti. Uusilla palvelutuotantotavoilla kye-
tään jopa parantamaan palveluja paikka-
kunnilla, joista valtion paikallispalvelut
ovat jo kauan sitten poistuneet. Kaksois-
kuntalaisuus on tehtävä mahdollisek-
si. Ihmisille on annettava mahdollisuus
nauttia kahden kunnan oikeuksista ja
velvollisuuksista.
8.2. Menestyvä metropolialue ja
suuret kaupunkiseudut vahvuutena
Helsingin ja suurten kaupunkiseutujen
tulee menestyä vertailussa muihin vas-
taaviin ulkomaisiin kaupunkeihin. Nii-
den tehtävänä on luoda ja tuoda itselleen,
Suomeen ja maakuntaansa korkean li-
säarvon tekijöitä taloudessa, tieteessä ja
kulttuurissa.
Suurimpien kaupunkiseutujen tulee kai-
kin keinoin verkottua yhteistyöhön sekä
maapallon parhaiden toimijoiden että
maakuntansa toimijoiden kanssa. Suo-
men globaali pärjääminen tarvitsee kau-
punkeja ja kaupunkipolitiikkaa, joka me-
nestyy ja hyödyttää koko maata.
Suomi tarvitsee menestyvää, kansainväli-
sesti kilpailukykyistä pääkaupunkia, joka
kilpailee kansainvälisesti pääkaupunki-
sarjassa ja tietoisesti palvelee koko Uut-

tamaata ja koko maata.
Pääkaupunkiseudun haasteet kohdataan
muodostamalla erityislailla palvelu- ja
päätöksentekojärjestelmä. Sen hallinto
johtaisi vaaleilla valittu valtuusto. Pak-
koliitoksia ei Sipoon jälkeen tule tehdä,
mutta liitokset ovat mahdollisia, jos alu-
een asukkaat sitä tahtovat.
Helsinkiä kehitetään ympäristöystävälli-
semmäksi ja ihmisläheisemmäksi kävely-
keskustan, tehokkaan julkisen liikenteen
ja ruuhkamaksujen kaltaisten järjestely-
jen sekä riittävien puisto- ja viheraluei-
den avulla. Palveluja voi käyttää yli kun-
tarajojen. Pääkaupunkiseudun ja kehys-
kuntien tulee muodostaa yhteinen jouk-
koliikennealue.
Pääkaupunkiseudun lukuisia kaupungin-
osia pitää systemaattisesti kehittää asu-
misen, palvelujen ja työpaikkojen yhdistä-
viksi kokonaisuuksiksi.
Pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen
ongelma on asumisen kalleus. Siihen alu-
een kaupunkien pitää vastata riittävällä
tonttitarjonnalla ja riittävällä kohtuuhin-
taisella vuokra-asuntotuotannolla.
Helsingin Sipoosta erotetusta alueesta on
tehtävä ekologisen yhdyskuntasuunnit-
telun ja puutalorakentamisen mallialue.
Alueliitos tehtiin Helsingin seudun ra-
kentamisedellytysten parantamiseksi.
9. Vihreän kasvun
vuosikymmenelle
9.1. Voimaa luonnosta
Luonnonvarojen merkitys maailmassa
kasvaa. Ihmisen vastuu luonnosta lisään-
tyy ja samalla hyvinvointia ja uusia liike-
toimintamahdollisuuksia voidaan lisätä
97
hyödyntämällä luonnonvaroja kestävällä
tavalla.
Metsävaramme ovat biomassaltaan suu-
remmat kuin koskaan. Kaivannaiset ovat
yhä tärkeämpiä voimavarojamme. Maa-
ja metsätaloudella ja ruoan tuotannolla
on maailmanlaajuisesti hyvät näkymät.
9.2. Kohti ympäristön
ja talouden sopusointua
Suomesta tulee rakentaa hiilineutraali
yhteiskunta, jossa talouden ja ympäris-
tön vuorovaikutus on kestävän kehityk-
sen mukaista kumppanuutta. Aineellista
hyvinvointia ei voida kasvattaa luonnon
kustannuksella.
Ympäristön ja talouden yhteensovitus on
voitava tieteellisesti seurata ja todentaa.
Energian kokonaiskulutus pitää kääntää
laskuun, ilmastoa kuormittavia päästö-
jä on leikattava radikaalisti, maaperän ja
vesistöjen kemikaalikuormitusta on vä-
hennettävä ja luonnon monimuotoisuu-
den köyhtyminen pysäytettävä.
Tulevilla sukupolvilla on oltava mahdolli-
suus nauttia monipuolisesta luonnosta ja
puhtaasta ympäristöstä.
9.3. Vihreä teknologia vientiteolli-
suuden uudeksi tukijalaksi
Suomesta tulee tehdä biotalouden, uusiu-
tuvan energian tuotannon ja materiaali-
tehokkuuden edelläkävijä. Näin edelleen
kehittyvästä osaamisesta voidaan kehit-
tää vientiteollisuudellemme uusi vihreä
aluevaltaus.
Vihreä teknologia pitää sisällään teknolo-
giset ratkaisut ja toimintatavat, joilla uu-
siutumattomia luonnonvaroja korvataan
uusiutuvilla, materiaali- ja energiatehok-
98
kuutta parannetaan, prosessien päästöjä
alennetaan sekä jätteiden syntyä ehkäis-
tään ja materiaaleja kierrätetään.
Tavoitteena on oltava, että uusiutuva
energia ja vihreä teknologia tuovat suo-
malaisille 100 000 uutta työpaikkaa vuo-
teen 2020 mennessä.
Tutkimus – ja tuotekehityspanoksia on
suunnattava vihreän teknologian kehi-
tykseen ja kaupallistamiseen.
9.4. Ilmastonmuutos
ja energialinjat
Suomen tulee olla aktiivinen toimija kan-
sainvälisessä ilmastopolitiikassa ja edel-
läkävijä kansallisessa ilmasto- ja energia-
politiikassa matkalla kohti hiilineutraalia
yhteiskuntaa.
Tavoitteena on päästöneutraali Suomi
vuoteen 2050 mennessä. Sen saavuttami-
nen edellyttää radikaalia energiatehok-
kuuden paranemista, fossiilisten poltto-
aineiden korvaamista uusiutuvilla sekä
päästöjen leikkausta kaikilla yhteiskun-
nan aloilla. Yksi keino parempaan ener-
giatehokkuuteen on älykkään sähköver-
kon käyttöönotto.
Tavoitteena tulee olla nostaa uusiutu-
van energian osuus kokonaisenergianku-
lutuksesta vähintään 38 % vuoteen 2020
mennessä. Uusiutuvan energian tuotanto
on hajautettua ja paikallista ja se tarjoaa
työtä ja toimeentuloa kautta maan.
Puu on merkittävin uusiutuvan energian
lähde. Metsäteollisuuden tuotannon ohes-
sa tuotetaan jopa 85 % suomalaisesta bio-
energiasta. Puun käyttöä voidaan tehok-
kaimmin lisätä yhdistetyssä sähkön- ja
lämmöntuotannossa. Myös uudet teknii-
kat voivat lisätä puun energiakäyttöä.
Tuulivoimalla tulee tuottaa 6-9 TWh säh-
köä vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoima-
teknologiasta tulee kehittää entistä mer-
kittävämpi työllistäjä vientimarkkinoille.
Kaavoitusta ja lupakäytäntöjä tulee ke-
hittää, jotta ne eivät jarruta tuulivoiman
nopeaa kasvua.
Vesivoimasta saadaan puhdasta energi-
aa ja parasta säätövoimaa kulutuksen
vaihteluihin ja kulutushuippujen tasaa-
miseen. Vesivoimaa voidaan saada lisää jo
rakennettujen vesistöjen lisärakentami-
sella ja niiden käyttöä tehostamalla.
Vesivoimalla tuotetaan nykyään 15 TWh
eli vajaa viidennes Suomen sähköstä.
Konkreettisiin vesivoimahankkeisiin tu-
lee ottaa kantaa tapauskohtaisesti erilai-
sia arvoja keskenään punniten.
Myös maalämmön ja muiden lämpöpump-
pujen käyttöä on edistettävä.
Kotimaisuus ja huoltovarmuusnäkökul-
ma puoltavat turpeen käyttöä edelleen
joko energiantuotannossa suoraan poltet-
tuna tai liikennepolttoaineeksi jalostettu-
na. Turve on hitaasti uusiutuva luonnon-
vara. Sen käyttöä voidaan perustella koti-
maisuudella, huoltovarmuudella ja hiilen
korvaamisella. Turpeen käyttöä voidaan
lisätä fossiilisten liikennepolttoaineiden
korvaajana. Turpeen polton mahdollista-
minen vuosikymmeniksi eteenpäin edel-
lyttää kuitenkin hiilidioksidin talteen-
otto- ja varastointitekniikan kehittämis-
tä turvevoimaloihin sopivaksi. Turpeen
nosto ei saa pilata vesistöjä. Siksi korjuu-
tekniikkaa on voimakkaasti kehitettävä.
Tieteellistä työtä jatketaan sen varmis-
tamiseksi, että turpeen kansainvälinen
päästökerroin vastaa sen ominaisuuksia
hitaasti uusiutuvana luonnonvarana.
Tavoitteena tulee olla, että kivihiilestä
päästään eroon energiantuotannossa ko-
konaan vuoteen 2025 mennessä tai ki-
vihiiltä poltettaessa on käytössä oltava
kattava hiilidioksidin talteenotto. Myös

maakaasua pyritään vähitellen korvaa-
maan uusiutuvalla energialla erityisesti
biokaasulla.
Sähköntuotantokapasiteettia on oltava
riittävästi kattamaan omalla sähkötuo-
tannolla myös kylmien talvikuukausien
kulutushuiput. Teollisuuden tarpeisiin on
oltava myös riittävästi kohtuuhintaista
sähköä. Sen tuottamiseen tarvitaan myös
ydinvoimaa.
9.5. Vähäpäästöinen arki
Kiinteistöjen lämmitys ja liikenteen ener-
giankulutus aiheuttavat nykyään lähes
puolet maamme hiilidioksidipäästöistä.
Biopolttoaineet ja ajoneuvotekniikan ke-
hitys kääntävät nyt liikenteen yhdyskun-
tarakenteen hajautusta suosivaksi.
Myös ympäristösyistä tulee edistää sel-
laisten puutarhakaupungin ideaa toteut-
tavien yhdyskuntien luomista, jossa asu-
minen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä
toisiaan, pääsääntöisesti kävely- tai pyö-
räilyetäisyydellä ja jossa entistä suurem-
pi osa liikkumisen tarpeesta korvataan
toimivalla videoneuvottelutekniikalla
sekä sähköisellä asioinnilla.
Suomalaisia tulee tukea arkielämän
muutoksessa, jossa toteutuu merkittä-
vä käänne kohti päästötöntä asumista ja
liikkumista.
Päästötöntä rakentamista pitää kehittää
kaikkiin asumismuotoihin niin kaupun-
geissa kuin maaseudulla. Uudisrakenta-
misessa tulee siirtyä matala-, passiivi- ja
plus-energiataloihin ja myös korjausra-
kentamisessa painottaa energiatehok-
kuutta. Puun käyttöä tulee lisätä talora-
kentamisessa, koska puu on hiilinielu ja
betonirakentaminen aiheuttaa merkittä-
viä kasvihuonepäästöjä.
Lämmityksessä kannatamme siirtymistä
uusiutuvan energian käyttöön niin pienta-
99
loissa kuin kaukolämmön tuotannossakin.
Kaupunkien joukkoliikenteen kehittä-
misellä saavutetaan pieniä parannuksia,
mutta suurin vaikutus on biopolttoainei-
den ja ajoneuvoteknologian kehittämisel-
lä. Henkilöautoliikenteessä tulee vauhdit-
taa siirtymistä vähäpäästöisiin ajoneuvoi-
hin, mm. sähköautoihin.
Puupohjaista biodieselin tuotantoa ja
käyttöönottoa tulee kiirehtiä. Uusiutuvi-
en osuus kaikista polttoainesta tulee olla
vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020
mennessä.
Biopohjaisten liikennepolttonesteiden ja
sähköautoteknologian kehittäminen ovat
samalla tärkeitä esimerkkejä suomalaisia
työllistävästä vihreästä teknologiasta.
9.6. Jätteistä raaka-aineiksi
Jätekuormitusta on vähennettävä tuntu-
vasti tehostamalla jätteiden uudelleen-
käyttöä ja materiaalien kierrätystä.
Hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet
voidaan polttaa asianmukaisen teknolo-
gian avulla. Eloperäinen jäte tulee hyö-
dyntää biokaasutuksen, kompostoinnin
tai polton kautta ja sen sijoitus kaatopai-
koille tulee lopettaa kokonaan.
Teollisuuden tuhkia ja kuonia voidaan
käyttää tierakentamiseen. Puuvoimalai-
tosten tuhkat kannattaa palauttaa met-
siin. Arvokkaat ravinteet kuten fosfori on
otettava talteen yhdyskuntien jätevesistä.
Näillä toimilla kaatopaikkojen tarve ku-
tistuu lähes olemattomiin. Haluamme
tehdä Suomesta ravinteiden kierrättämi-
sen mallimaan.
9.7. Maatalous kuluttajan ystävä
Ruuan, puhtaan veden, bioenergian ja
100
kuitujen lisääntyvä tarve maailmassa
avaa myös suomalaiselle maa- ja metsä-
taloudelle sekä koko maaseudulle uusia
haasteita ja mahdollisuuksia.
Samaan aikaan myös suomalaisen kulut-
tajan odotukset kasvavat ruoan turvalli-
suuden, tuotantotavan ja hinnan suhteen.
Niihin vastattaessa suomalaisen maata-
louden vahvuudet perustuvat puhtaaseen
maaperään, eläin- ja kasvitautivapauteen,
salmonellattomuuteen, GMO-vapauteen
sekä nykyaikaiseen perheviljelmämalliin.
Kuluttajien luottamuksen säilyttämisek-
si on välttämätöntä huolehtia tuotannon
eettisesti kestävistä periaatteista alkaen
tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta.
Suomalaisessa elintarviketaloudessa on
merkittävä rooli osuustoiminnalla, jon-
ka toimintaedellytyksistä tulee huoleh-
tia tasavertaisesti muiden yritysmuotojen
kanssa. Näin voidaan myös edistää koko
elintarvikeketjun toimivuutta sen arvon-
lisän asianmukaista jakautumista ketjun
eri toimijoiden kesken.
Kansainvälisten epävarmuuksien lisään-
tyessä on huoltovarmuus turvattava,
mikä edellyttää vähintään nykyisen tuo-
tantomäärän säilymistä. Myös maatalo-
udessa on pidettävä huolta tuotannosta
vastaavien jaksamisesta ja monipuolises-
ta osaamisesta. Tilojen jatkajien toiminta-
edellytykset on turvattava.
EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan
2014 alkaen. Suomen on oltava uudis-
tustyössä aktiivinen ja korostettava eri-
tyisesti perheviljelmäpohjaisen maata-
louden mallin säilyttämistä Euroopassa.
Päätöksenteossa on tuotava esiin maa-
talouden kilpailukyvyn, luonnonolosuh-
teiden ja kannattavuuden alueellinen
erilaisuus Unionin sisällä. Suomen on pi-
dettävä uudistuksessa huolta ympäristö-
perusteiden ja monivaikutteisuuden huo-
mioon ottamisesta.
Ilmastonmuutos ja paheneva ruokapula
on myös otettava huomioon maatalouspo-
litiikan uudistuksessa. Yhteisen maatalo-
uspolitiikan tulee sisältää tehokkaat kei-
not, joilla voidaan puuttua markkinahäi-
riöihin ja hallita suuria hinta- ja kustan-
nusvaihteluita.
Suomen pohjoisen maatalouden kilpailu-
kykyhaittaa tulee jatkossakin voida kom-
pensoida kansallisella tuella liittymisso-
pimuksen artikloiden 141 ja 142 mahdol-
listamalla tavalla. Tärkeää on, että yhtei-
sellä maatalouspolitiikalla kyetään nos-
tamaan markkinoilta saatavan hinnan
osuutta viljelijän kokonaistulosta.
Maataloustuotanto on monivaikutteista.
Sitä säätelevän politiikan on huolehdit-
tava luonnonvarojen kestävästä käytöstä,
tuotannossa syntyvien jätteiden mahdolli-
simman alhaisesta tasosta, luonnon moni-
muotoisuuden varjelemisesta, ekosystee-
mien toimivuudesta ja tuotantoeläinten
hyvinvoinnista.
Tukea tulee kohdentaa olosuhdehaittojen,
ekologisin ja maaseutupoliittisin kritee-
rein, jotta maataloutta voidaan harjoittaa
koko Suomessa.
Erityistä painoa tulee antaa ympäristön
kannalta kestäville tuotantomuodoille ku-
ten luomulle, ravinteiden kierrätykselle,
tuotteiden korkealle ulkoiselle ja sisäi-
selle laadulle, valkuaisomavaraisuuden
nostolle, erikoistuotannolle ja maaseudun
elinvoimalle erityisesti harvaan asutulla
maaseudulla.
Maatalouden aiheuttamaa vesistöjen ja
Itämeren ravinnekuormitusta on jo mer-
kittävästi alennettu ja sitä on edelleen
alennettava noin kolmanneksella asetet-
tujen tavoitteiden mukaisesti. Tässä työs-
sä tulee hyödyntää uusiutuvan energi-
antuotannon lisäysmahdollisuutta sekä
ravinteiden konsentrointia ja talteenottoa
erityisesti kotieläinten lannasta.

Tietyillä alueilla, tai koko Suomella, on
oltava mahdollisuudet julistautua geeni-
muuntelusta vapaaksi alueeksi. Päätös-
valta geenimuunneltujen kasvien viljelys-
tä tulee siirtää Unionilta jäsenvaltioille.
Kuluttajille on turvattava mahdollisuus
käyttää geenimuuntelusta vapaita elin-
tarvikkeita.
Kauppoihin tulee saada nykyistä enem-
män lähiruokaa. Pienet lähiruokatuotta-
jat eivät saa tuotteitaan kuluttajien saa-
taville. Kauppojen tulee tarjota lähiruu-
alle tietty määrä tilaa valikoimassaan.
Mikäli tämä ei toteudu itsesäätelyllä, on
siitä säädettävä lailla.
Kuluttajien lähiruokaosuuskuntien ja
vastaavien hankintarinkien syntymistä
on tuettava neuvonnalla. Kuntien ja kun-
tayhtymien tulisi saada neuvontaa lähi-
ruoan suosimiseksi. Suomessa on rikas
alueellinen ruokakulttuurin perinne. Tä-
män perinteen jatkuminen ja jalostumi-
nen työpaikoiksi pitää turvata.
9.8. Metsät biotalouden selkäranka
Metsien kasvu nousee yli 100 miljoonan
kuutiometrin vuodessa tällä vuosikymme-
nellä. Tavoitteena tulee olla, että kasvus-
ta hyödynnetään vähintään 80 miljoonaa
kuutiometriä ja samalla huolehditaan
metsäluonnon monimuotoisuuden säi-
lymisestä. Puun käyttöä tulee monipuo-
listaa huomattavasti nykyisestä. Puuta
pitää käyttää ensisijaisesti mahdollisim-
man korkean jalostusasteen tuotteisiin.
Metsien omistuksen jatkuva pirstoutumi-
nen tulee estää luomalla verotuksellisia
kannustimia metsämaan ostoon sekä su-
kupolvenvaihdoksiin. On myös löydettävä
myönteiset keinot, joilla omistajat myyvät
puuta säännöllisesti ja hoitavat metsää
muun muassa paremman puukauppain-
formaation ja uusien hintasopimismene-
telmien avulla.
101
Metsänhoidon byrokratiaa tulee vähen-
tää ja lisätä metsänomistajien puheval-
taa metsänkäsittelymuotojen valinnassa.
Samalla on huolehdittava metsien riittä-
västä virkistyskäytöstä ja jokamiehen oi-
keuksista. Luonnonsuojelupäätöksiä voi-
daan tarkentaa olosuhteiden muuttuessa.
Kuitupohjainen paperi- ja kartonkiteolli-
suus ei saa enää supistua. Tulee kehittää
biojalostamoita, joissa sellun ohella tuo-
tetaan raaka-aineita esimerkiksi kemian-
teollisuuden tarpeisiin korvaamaan öljy-
pohjaisia materiaaleja.
Puun käyttöä puurakentamiseen pi-
tää tuntuvasti lisätä mm. lainsäädäntöä
muuttamalla. Puurakentamista tulee tuo-
da esiin kansainvälisessä ilmastopolitii-
kassa, jotta puun kilpailukyky uusiutu-
vana ja hiiltä sitovana rakennusmateri-
aalina tunnetaan mahdollisimman hyvin
kansainvälisillä markkinoilla.
Puurakentamista on edistettävä käytän-
nössä myös Suomessa. Samalla täytyy edis-
tää alan yritysten verkottumista ja markki-
nointia kansainvälisille markkinoille.
Tavoitteena tulee olla metsähakkeen käy-
tön lisääminen sähkön ja lämmön tuo-
tannossa 15 miljoonaan kuutiometriin
vuodessa. Tavoitteena on myös, että maa-
hamme syntyy myös useita biojalostamoi-
ta, jotka valmistavat puuraaka-aineesta
liikennepolttonesteitä.
Suomalaiset metsät tarjoavat kansalai-
sille virkistysmahdollisuuksia ja tarjoa-
vat yhdessä vesistöjemme kanssa upeita
puitteita matkailupalveluille, jotka voivat
olla merkittäviä työllistäjiä useissa maa-
kunnissa.
9.9. Luonnonsuojelu,
monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus geenien, laji-
102
en ja ekosysteemien tasolla on itseisarvo,
mutta se tuottaa myös suoraa hyötyä pal-
vellessaan ekosysteemeiden toimivuutta.
Se lisää myös luonnon itsensä palautu-
vuutta katastrofitilanteissa.
Monimuotoisuus on keskeinen biotalou-
den voimavara. On ihmisen edun mukais-
ta vaalia luonnon suuria kiertoja ja elä-
mää ylläpitävän järjestelmän runsautta.
Luonnon monimuotoisuuden säilyminen
on myös yksi talouden ekologisen kestä-
vyyden mittari. Elinympäristöjen ja lajis-
ton moninaisuuden köyhtyminen on py-
säytettävä. Uhanalaiset luonnonarvot on
suojeltava ja luonnon monimuotoisuutta
on vaalittava suunnitelmallisesti.
Uhanalaisten lajien suojelussa on kes-
keistä paikallisen väestön huomioon otta-
minen ja kaikkien osapuolten aito yhteis-
työ. Tästä esimerkkinä on saimaannorpan
suojelu, kun keväällä 2010 löytyi lasken-
noissa peräti 57 saimaannorpan pesää
ja 53 elävää kuuttia. Tavoitteena on sai-
maannorppakannan kasvu 450 yksilöön
vuoteen 2020 mennessä.
Monimuotoisuuden ylläpito on oleellinen
osa hyvää metsänhoitoa ja maataloutta.
Monimuotoisuutta tulee vaalia kehittä-
mällä metsänhoitoa ja maatalouden tuo-
tantomenetelmiä.
Maatalouden aktiivinen harjoittaminen,
esimerkiksi karjan laiduntaminen, lisää
luonnon monimuotoisuutta. Samalla ta-
voin suojelualueiden ennallistamisella li-
sätään niiden arvoa. Tienpientareet ovat
nykyään maan laajin ketoalue.
Uusia suojelualueita tulee kohdentaa
Metso-ohjelman mukaisesti vapaan yh-
teistyön ja täyden korvauksen periaat-
teella. Luonnonsuojelun nykyisessä kehi-
tysvaiheessa tarvitaan eniten Metso-oh-
jelman mukaista kanavaa, joka tarjoaa
alueita luonnonsuojeluun vapaan yhteis-
työn ja täyden korvauksen periaatteella.
Metso-ohjelman rahoitus on turvattava.
Luonnonsuojelukin on monille yksi maan-
käytön muoto.
Itämeren ekologinen tila on hälyttävä.
Suomen on tehtävä oma osansa HELCO-
Min Itämeren suojeluohjelmassa alenta-
malla ravinne- ja myrkkykuormitusta,
parantamalla meriturvallisuutta ja öljyn-
torjuntavalmiutta sekä turvattava meri-
luonnon monimuotoisuus.
Lisäksi on kehitettävä teknologisia rat-
kaisuja Itämeren sisäisen kuormituksen
vähentämiseksi hapettamalla. Sen rehe-
vöityminen ja eliöiden lajisuhteiden vää-
ristyminen tulee torjua. Tavoitteena on
että meren elpyminen lähemmäksi nor-
maalia ekosysteemitilaansa.
9.10. Mineraalit ja vesivarat
Mineraalisten luonnonvarojen käyttöä tu-
lee lisätä kansalliset ja ympäristönäkö-
kohdat tiukasti huomioon ottaen. Kaivos-
toiminnalla on tulevaisuudessa tärkeä
merkitys taloudelle ja työllisyydelle eri-
tyisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Malmien louhintamäärät voidaan nostaa
Suomessa kymmenkertaiseksi vuoteen
2020 mennessä. Myös kaivostoiminnassa
Suomesta löytyy merkittävää osaamista.
Suomella on runsaat vesivarat. Puhtaan
veden arvo nousee ilmastonmuutoksen ja
vesien saastumisen edetessä. Tulee ottaa
erityinen vastuu pohjavesien, sisävesiem-
me sekä Itämeren pohjoisosien veden laa-
dun säilyttämisestä ja parantamisesta.
Tässä työssä ajankohtaisinta on Itämeren
rantavyöhykkeen tilan parantaminen. Al-
kavalla vuosikymmenellä on erityinen pai-
no asetettava hajakuormituksen fosfori- ja
typpikuorman vähentämiseen sekä taaja-
mien jätevesien typen puhdistamisen te-
hostamiseen. Haja-asutuksen aiheuttaman

kuormituksen suhteen on neuvonnan avul-
la toteutettava kustannustehokkuutta.
Maatalouden vesistökuormituksen alen-
tamiseksi ympäristötukitoimia pitää ohja-
ta täsmällisesti alueellisesti ja tila- sekä
lohkokohtaisesti.
103
Viime vuosikymmenellä mediasta tuli po-
litiikkaa. Tällä vuosikymmenellä politii-
kasta tule mediaa.
Myös julkiset yhteisöt ja hallinto verkot-
tuvat suoraan vuorovaikutukseen kansa-
laisten kanssa.

Alkaneella vuosikymmenellä Keskusta

9.11. Taloudellinen ohjaus
Talouden ja ympäristön synergian saavut-
tamiseksi tarvitaan kansalaisten sitoutu-
mista ja vahvaa poliittista ohjausta.
toimii täysivoimaisena sekä reaaliarjen
paikallisyhteisöissä että verkoissa koo-
takseen niissä yhteen ihmisyyttä ja sen
kehitystarvetta edistävät aatteelliset liit-
toutumat.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää

myös monipuolisia taloudellisia ohjaus-
keinoja: veromalleja, avustuksia ja inves-
tointitukia, syöttötariffeja ja päästökaup-
paa. Samoin pitää nopeuttaa vihreän tek-
nologian läpimurtoa markkinoilla.

9.12. Kansanvallan puolesta

verkottuvassa maailmassa

Keskusta tarjoaa jokaiselle suomalaiselle

mahdollisuuden vaikuttaa tämän ohjel-
man toteuttamiseen, omiin ja lähimmäis-
tensä elinehtoihin politiikan kaikilla ta-
soilla, kunnasta maakuntaan ja kotimaa-
han, Eurooppaan sekä koko ihmiskunnan
yhteisiin asioihin.

Keskusta haluaa edelleen kehittää laa-

jaan ja aitoon osallistumiseen perustuvaa
parlamentaarista sopimusyhteiskuntaa.

Viime vuosikymmeninä kansalaisten

osallistuminen politiikkaan ja vaaleihin
on huolestuttavasti laskenut. Samaan ai-
kaan nykyaikaisesta verkottumisesta ja
kansalaisaktivismista on tullut myöntei-
nen ja tärkeä osa ihmisten arkea.

Politiikan, verkkojen, joukkoviestimien,

kulttuurin ja kansalaisaktivismin rajat
ovat sulaneet ja ne luovat yhä enemmän
yhdessä uuden poliittisen todellisuuden.
104
Muutosesitykset
Suomen Keskusta r.p:n sääntöihin
Yhdistyksen nimi ja tarkoitus
1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Keskusta
r.p., ruotsiksi Centern i Finland r.p. Yh-
distyksen kotipaikka on Helsingin kau-
punki ja toiminta‑alue koko maa. Yhdis-
tystä nimitetään näissä säännöissä puo-
lueeksi. Muissa kuin virallisissa yhteyk-
sissä puolueesta voi­daan käyttää nimeä
Keskus­ta, ruotsiksi Centern.
Puolueen maakunnallista jäsenyhdistys-
tä nimitetään piiriksi sekä kun­nallista jä­
senyhdistystä kunnallisjärjestöksi. Perus-
järjestöllä tar­koitetaan näissä säännöis-
sä puolueen paikal­lisyhdistys­tä, Suomen
Kes­kustanaiset ry:n, Suomen Keskusta-
nuoret ry:n ja Keskus­tan Opiske­lijaliitto
ry:n sellais­ta jä­senyhdistystä, jos­sa on
vain henkilö­jäseniä sekä Keskus­tan Leh­
ti­miehet ry:tä.
2§
Puolueen tarkoituksena on
1) yhdistää jäseniään, kannattajiaan
ja jäsenyhdistyksiään, jotka halu-
avat yhdessä edistää oman (Lisä-
ys: asuinalueen,) kotiseudun, maa-
kunnan, Suomen ja kan­sainvälistä
kehitystä Keskustan periaatteiden
mukaisesti ­­­­­­­­,
2) arvioida yhteiskunnan kehitystä ja
tulevaisuutta sekä sen perusteel­
la tehdä aloitteita ja vaikuttaa pai-
kallisella, maakunnallisella, kan-
sallisella ja kansainvälisellä tasolla
elinolojen parantamiseksi­­­,
3) tarjota jäsenille, luottamushenki-
löille ja muille yhteiskunnallisis­ta
asioista kiinnostuneille mahdolli-
suuksia itsensä kehittämiseen sekä
virittää kiinnostusta yhteiskunnal-
liseen toimintaan­­­­­,
4) luoda edellytyksiä jäsenyhdistys-
ten ja muiden kannattajaryhmien
toiminnalle­­­­,
5) vahvistaa kansanvaltaa, paikallista
aloitteellisuutta ja yhteisölli­syyttä,
suvaitsevaisuutta, hengellisiä arvo-
ja, ihmisoikeuksien kunni­oittamista
sekä yhteiskunnallista oikeuden-
mukaisuutta, turvallisuutta ja yh-
teisvastuuta.
­­­3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue
1) laatii ja hyväksyy yhteisen periaa-
teohjelman sekä muita ohjelmia,
2) teettää tutkimus- ja selvitystyötä
ja muuta yhteiskunnan tilanteen ja
tulevaisuuden arviointia­,
3) rohkaisee jäseniä ja jäsenyhdistyk-
siä aloitteellisuuteen sekä laatii
aloitteita ja ehdotuksia yhteiskun-
tapolitiikan uudistamiseksi­­­­,
4) asettaa ehdokkaita ja osallistuu
kunnallisvaaleihin, kansanedusta­
jain vaaleihin, tasavallan presi-
dentin vaaliin, Euroopan parla-
mentin jäsenten vaaleihin sekä

muihin mahdollisiin vaaleihin ja
kansanäänes­tyksiin ­sekä suunnit-
telee ja toteuttaa niihin liittyvää
kampanjoin­tia,
5) vaikuttaa maan asioihin edus-
kunnassa, hallituksessa,
maakunnallises­sa ja kunnallises-
sa päätöksenteossa, sekä Euroopan
parlamentissa ole­vien edustajien
kautta
6) pitää yhteyttä jäseniinsä ja kan-
nattajiinsa, jäsenyhdistyksiinsä ja
kannattajaryhmiinsä sekä tiedottaa
toiminnastaan ja yhteiskunnalli­
sista aloitteistaan ­­­­­,
7) järjestää kokous-, opinto-, koulutus-
ja keskustelutilaisuuksia sekä juh-
lia,
8) harjoittaa julkaisutoimintaa sekä
tukee puolueen periaatteita kan­
nattavien sanomalehtien toimintaa­­,
9) toimeenpanee varainkeräyksiä ja
arpajaisia sekä järjestää muuta
(Pois: 41) (Lisäys: 42) §:ssä mainit-
tua taloudellista toimintaa.
4§
Puolueen jäsenyhdistyksiä ovat
1) rekisteröidyt perusjärjestöt,
2) perusjärjestöjen muodostamat puo-
lueen rekisteröidyt kunnallisjärjes­
töt,
3) perusjärjestöjen ja kunnallisjärjes-
töjen muodostamat puolueen rekis­
teröidyt piirit sekä
4) Suomen Keskustanaiset ry ja Suo-
men Keskustanuoret ry ja niiden
rekiste­röidyt piirit sekä Kes­kustan
Opiskelijaliitto ry sekä
105
5) jäseneksi hyväksytty valtakunnalli-
nen rekisteröity kes­kusjärjestö.
Kaikki edellä mainitut jäsenyhdistykset
muodostavat yhdessä puo­lueen. Piirien
(Pois: toimi­alueena on vaalipiirin alue tai
mikäli vaalipiirin alu­eella toimii kaksi
piiriä, puo­lueval­tuuskunnan hyväksymä
osa siitä.) (Lisäys: toimialueet perustuvat
maakuntarajoihin. Piiri voi käsittää yh-
den tai useamman maakunnan tai vain
osan maakunnasta. Puoluevaltuusto vah-
vistaa piirien rajat.) (Lisäys: Ruotsinkie-
lisen piirin toimialueena on koko Suomi.)
Kunnallisjärjestön toimialueena on kunta.
Puolueen jäsenyhdistyksinä voivat olla
vain ne yhdistykset, joissa jäseninä saa-
vat olla vain sellaiset henkilöt tai yhdis-
tykset, jotka yhdistyslain mukaan saavat
kuulua valtiolliseen yhdistykseen. Puolu-
een jäseneksi voidaan hyväksyä vain sel-
lainen yhdistys, joka hyväksyy puolueen
yleiset periaatteet sekä sitoutuu noudat-
tamaan puolueen sään­töjä.
(Pois: Henkilö voi kuulua varsi­naisena jä-
senenä vain yhteen perusjär­jestöön.) Pe-
rusjärjestön jäsen tai jäseneksi pyrkivät
eivät saa kuulua muuhun puolueeseen.
Puolue pitää perusjärjestöjen jäsenistä
jäsenrekisteriä, johon merki­tään jäsenen
henkilö­tiedot ja (Pois: perusjärjestö, mi-
hin) (Lisäys: perusjärjestöt, joihin) hän
kuu­luu. (Lisäys: Henkilö voi edustaa ko-
kouksissa vain yhtä järjestöä.)
Puolueen jäsenyhdistykset hyväksyy puo-
luehallitus, jolle jä­seneksi pyrkivän tulee
lähettää kirjallinen anomus ja alistaa sa-
malla sääntön­sä sen hyväksyttäväksi.
Jäsenyhdistysten sääntömuutoksiin tar-
vitaan puoluehallituksen suostu­mus.
Perusjärjestöjen ja kunnallisjärjestöjen
on jäsenanomukseensa liitet­tävä lisäksi
asianomai­sen piirin piiritoimikunnan lau-
106
sunto.
Perusjärjestön jäsenet hyväksyy perus-
järjestön johtokunta, jonka on myös vuo-
sittain ilmoi­tettava asuinpaikkakun-
taa muuttaneet ja perusjär­jestöstä sen
johdosta eronneet jäsenet piiritoimiston
kautta jäsenen uuden asuinpaikkakun-
nan perusjärjestölle. Asianomaisen henki-
lön hake­muksesta johtokunnan tulee kut-
sua hänet paikallisyhdistyksen jäsenek­si.
Puoluekokous voi kutsua puolueen
toiminnassa erityisen ansioituneen
perusjärjes­tön jäsenen kunniapuheenjoh-
tajaksi tai kunniajäseneksi.
Puolueella voi olla kannattavia jäseniä.
Kannattavilta jäseniltä peritään puolue-
hallituksen määräämä jäsenmaksu. Puo-
luetoimisto ja piirit ylläpitävät kannatta-
vien jäsenten rekisteriä. Puoluehallitus
voi pitää luetteloa myös muista kuin yh-
distysmuotoisista toimintaryh­mistä.
5§
Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat
puolueelle jäsenyhdistys­ten tai niihin
kuuluvien yhdis­tysten varsinaisten jäsen-
ten luku­määrän mukaan jäsenmaksua,
josta päättää varsinainen puolueko­kous.
Kunnallisjärjestöt ja perusjärjestöt suo-
rittavat jäsenmaksunsa piiril­le sekä
perusjär­jestöt lisäksi kunnallisjärjestöl­
leen näiden järjestö­jen sääntö­jen edellyt-
tämällä tavalla.
(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys:
Puoluevaltuusto) voi puoluehallituk-
sen esityksestä päättää koota puolueen
jäsenyhdistyk­siltä ylimääräisiä jäsen-
maksuja.
6§
Jos jäsenyhdistys päättää erota puolu-
eesta, on siitä tehtävä kirjalli­nen il-
moitus puoluehalli­tukselle tai sen
puheenjohtajal­le taikka il­moitettava eroa-
misesta kirjallisesti tai suullisesti puolue-
kokouksen pöytäkirjaan.
7§
(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys: Puo-
luevaltuusto) voi puoluehallituksen esi-
tyksestä erottaa jäsenyh­distyksen,
1) jos sen toiminta on puolueen peri-
aatteiden, ohjelman tai sääntöjen
vastaista;
2) jos se laiminlyö jäsenmaksujen suo-
rittamisen kolmena perättäisenä
vuonna;
3) jos se muulla tavalla laiminlyö jä-
senvelvollisuutensa taikka puo­
lue‑elinten päätösten noudattami-
sen;
4) jos se on menettelyllään yhdistyk-
sessä tai sen ulkopuolella huomat­
tavasti vahingoittanut puoluetta;
tai
5) jos se ei enää täytä laissa tai puo-
lueen säännöissä mainittuja jä­
senyyden ehtoja.
Kunnallisjärjestön ja perusjärjestön erot-
tamista koskevaa pää­töstä varten on
puoluehallituk­sen hankittava asianomai-
sen puolu­een piirin lausunto.
Ennen erottamispäätöksen tekemistä on
asianomaiselle jäsenyhdistyksel­le varatta-
va tilaisuus selityksen antamiseen asiassa
(Pois: paitsi milloin erottamisen syynä on
jäsenmaksun maksamatta jättäminen).
8§

Kun jäsenyhdistys 6 tai 7 §:n mainituis-
sa tapauksissa eroaa tai erote­taan puo-
lueesta, menettää se kaikki puolueelle
­suorittamansa maksut. Lisäksi eroavan
yhdistyksen on maksettava kulumassa
olevan vuoden erääntyneet jäsenmaksut.
Puolue‑elimet
9§
Puolueen ylintä päätösvaltaa käyttää
puoluekokous, joka käsitte­lee suuret
periaate­kysymykset sekä 14, 15, (Pois:
30), (Lisäys:31) (Pois: 42), 43 ja 44) (Li-
säys: 45) §:ssä mainitut asiat. Varsinai-
nen puoluekokous valitsee puolu­een
puheenjoh­tajan, kolme (3) puolueen va-
rapuheenjohtajaa, puo­luesihteerin sekä
(Pois: puo­lueval­tuuskunnan) (Lisäys: puo-
luevaltuuston) seuraavaksi kaksivuotis­
kaudeksi. Puoluekokous päättää puolu-
een periaateohjelmasta.
Puoluekokousten välisenä aikana ylin-
tä päätösvaltaa käyttää (Pois: puolueval­
tuuskunta) (Lisäys: Puoluevaltuusto). Se
valitsee puoluehallituksen ja päättää puo-
lueen eril­lisohjelmista.
Puoluehallitus johtaa puolueen yleistä
toimintaa. Se valitsee keskuu­destaan työ-
valiokunnan.
Puolue-elinten kokoonpanossa toteute-
taan mahdollisimman hyvää suku­puolten
välistä tasa-arvoa. (Lisäys: Puolueval-
tuuston, puoluehallituksen ja työvalio-
kunnan kokoonpanossa tulee olla sekä
naisia että miehiä kumpiakin vähintään
40 prosenttia.)
­­Puoluekokous
107
10 §
Varsinainen puoluekokous pidetään joka
toinen vuosi touko‑heinä­kuussa puolue-
hallituksen määräämässä paikassa ja sen
tarkemmin ilmoit­tamana aikana. Ylimää-
räisiä puolueko­kouksia pidetään, mil­
loin puoluekokous tai puo­luehallitus niin
päättää tai jos vähintään viisi (5) puolu-
een piiriä sitä piirin (Lisäys: yleisen) ko-
kouksen päätöksen mukaisesti kirjallises-
ti vaa­tii.
11 §
Puoluekokoukset kutsutaan koolle tiedo-
tuksella, jonka puoluehal­litus julkaisee
puolueen äänenkannattajissa vähintään
viisi (5) kuu­kautta ennen varsinaisen
puoluekokouksen alkamista ja vähintään
kaksi (2) viikkoa ennen ylimääräisen puo-
luekokouksen alkamista.
Puoluekokouksessa käsiteltävät ehdotuk-
set on saatettava kirjal­lisesti piirin tie-
toon kahta (2) kuukautta ennen­varsinai-
sen puoluekokouksen alkamista.
12 §
Puoluekokouksiin on jäsenyhdistyksil-
lä oikeus (Pois: lähettää) (Lisäys: valita)
edustajia (Lisäys: ja heille varaedustajia)
si­ten, että
1) kukin perusjärjestö lähettää yhden
(1) edustajan var­sinaisten jäsen­
tensä jokais­ta alkavaa (Pois: 100)
(Lisäys: 50)-lukua ­kohden,
2) kukin kunnallisjärjestö lähettää
yhden (1) edustajan,
3) kukin puolueen (Lisäys: ,naisten ja
nuorten) piiri lähettää (Pois: yh-
den (1) edusta­jan) (Lisäys: kaksi (2)
edustajaa) perusjärjestönsä var­
sinaisten jäsenten yh­teenlaske­tun
108
lukumäärän jokaista alkavaa 5000
-lukua koh­den sekä
4) Suomen Keskustanaiset ry, Suo-
men Keskustanuoret ry sekä Kes­
kustan Opiskelijaliitto ry ja 4 §:n
1 momen­tin 5 kohdassa tarkoitet­
tu valtakunnalli­nen kes­kusjärjestö
lähettää (Pois: yhden (1) edusta-
jan) (Lisäys: kaksi (2) edustajaa)
jä­senjär­jestö­jensä yhteenlaske­tun
henkilöjäsenmäärän jo­kaista alka­
vaa 5000 -lukua kohden(Pois:, kui-
tenkin kukin järjes­tö enin­tään kol-
me (3) edus­tajaa).
Äänivalta ja puheoikeus puoluekoko-
uksessa on ainoastaan jäsen­maksunsa
5 §:n mukaisesti kokousta edeltäneeltä
kalenterivuo­del­ta ja vähintään kaksi (2)
kuukautta ennen kokousta rekisteröity­
jen, kuluvalta vuodelta jäsenmaksunsa
suorittaneiden jäsenyhdis­tysten edustajil-
la, ellei puo­luekokous myönnä puheoike-
utta muillekin.
Läsnäolo‑oikeus puoluekokouksessa on
perusjärjestöjen jäsenillä, joil­le puolue-
kokous voi myöntää myös puheoikeuden.
(Lisäys: Lisäksi puoluekokous voi myön-
tää läsnäolo-oikeuden muille henkilöille.)
13 §
Kaikkien puoluekokoukseen osallistuvi-
en on ilmoittauduttava puo­luehal­lituksen
kokouskutsus­sa ilmoittamassa paikassa
ja määrää­mänä aikana. Äänivaltaisten
edustajien on samalla jätettä­vä edus­taja­
valtakirjansa tarkastettavaksi.
Piirien on toimitettava kaksi (2) kuukaut-
ta ennen puolueko­kouksen alkamista
puoluehallituksel­le luettelo perusjärjes-
töjen jäsenmääristä sekä jäsen­maksujen
suorittamisesta (Lisäys: ja koosteen kun-
nallisjärjestöistä sekä sen tehtäviä hoita-
vista kuntayhdistyksistä).
14 §
Varsinaisessa puoluekokouksessa käsitel-
lään seuraavat asiat:
1) todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus,
2) valitaan kokoukselle puheenjohta-
jat, sihteerit ja pöy­täkirjantarkas­
tajat,
3) asetetaan tarpeelliset valmistelevat
valiokunnat,
4) esitetään kertomus puolu-
een toiminnasta edellisen puo­
luekokouksen jälkeiseltä ajalta,
5) esitetään selvitys puolueen talou-
dellisesta tilasta,
6) valitaan (Pois: puoluehallituk-
sen puheenjohtaja, jota kutsu­
taan näissä säännöissä puolu­een
puheenjohta­jaksi) (Lisäys: puolueen
puheenjohtaja, joka on puoluehalli-
tuksen puheenjohtaja),
7) valitaan (Pois: puoluehallituk-
sen kolme (3) varapuheenjohta­
jaa, joita kut­sutaan näissä sään-
nöissä puolu­een varapu­heen­
johtajiksi) (Lisäys: puolueen kolme
(3) varapuheenjohta­jaa, jotka ovat
puoluehallituksen varapuheenjoh-
tajina),
8) valitaan puoluesihteeri,
9) valitaan puolueen sääntöjen 17 §:n
mukaisesti jäsenet ja varajäsenet
(Pois: puolueval­tuuskuntaan) (Lisä-
ys: puoluevaltuustoon),
10) käsitellään periaatteellinen (Lisä-
ys: talous- ja) toimintasuunnitelma
seu­raa­vaksi kaksivuotiskaudek­si,
11) päätetään puolueelle jäsenyhdistyk-

siltä perittävistä jäsenmaksuis­ta,
12) käsitellään muut (Pois: puolue-
valtuuskunnan) (Lisäys: Puolue-
valtuuston) tai puoluehalli­tuksen
esittä­mät asiat sekä
13) käsitellään aloitteet, jotka puolueen
jäsenyhdistykset ovat vii­meistään
(Pois: kaksi (2)) (Lisäys: kolme (3))
kuukautta ennen varsinaista puo-
luekokousta puo­luehallitukselle
kirjalli­sesti esit­täneet tai jotka var-
sinainen puo­luekokous päät­tää ot-
taa käsiteltäväksi, ottaen huomioon
kokouskutsusta annetut säännök-
set ja määräykset.
15 §
Ylimääräisessä puoluekokouksessa kä-
sitellään ne asiat, jotka on ilmoi­tettu ko-
kouskutsussa sekä ne muut asiat, jotka
kokous päät­tää ottaa käsiteltäväksi kui-
tenkin huomioon ottaen, ettei ­­sääntö-
jen muuttamista tai puolueen purkamis-
ta eikä puolueen hallitukseen kuuluvien
jäsenten valitsemista tai erottamista tai
muita näihin verrattavia kysymyksiä voi-
da ottaa käsiteltäväksi, ellei asiaa ole ko-
kouskutsussa mainittu.
16 §
Puoluekokouksen päätökseksi tulee se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet
äänestyksessä annetuista äänistä, jollei
näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohta-
jan ääni.
Puoluekokouksessa toimitettavissa vaa-
leissa tulevat valituiksi eniten ääniä saa-
neet, paitsi puolueen puheenjohtajan ja
puoluesihteerin vaa­leissa, joissa vali-
tuksi tulee se, joka on saanut yli puolet
äänestyk­sessä annetuista äänistä. Tasa-
tulos vaaleissa ratkaistaan arvalla. Vaalit
109
toimitetaan suljetuin lipuin, jollei kokous
toisin päätä.
(Pois: Puoluevaltuuskunta)
(Lisäys: Puoluevaltuusto)
17 §
(Pois: Puoluevaltuuskuntaan) (Lisä-
ys: Puoluevaltuustoon) kuuluu 135 jä-
sentä ja 130 varajäsentä. (Pois: Puo­
luevaltuuskuntaan) (Lisäys: Puolueval-
tuustoon) valitaan puolueen puheenjoh-
taja, varapuheenjohtajat sekä puolue-
sihteeri. Puoluejohtoon kuuluvilla jäse-
nillä ei ole vara­jäseniä. ­­­­­­Kullakin jäsen­
maksunsa edelli­seltä kalenteri­vuodelta
suorit­taneella puo­lueen piirillä on oikeus
esittää (Pois: puolueval­tuuskun­taan) (Li-
säys: puoluevaltuustoon) yhtä (1) jäsentä
ja tälle varajäsentä. Keskustan ruotsin-
kielisellä piirillä on oikeus esittää edelli-
sen lisäksi yhtä (1) muuta jäsentä ja täl-
le varajäsentä. Suomen Keskustanaiset
ry:stä ja Suomen Keskustanuoret ry:stä
valitaan kummastakin viisi (5) jäsen­tä,
eduskuntaryhmästä ja Keskustan Opis-
kelijaliitto ry:stä kummasta­kin kolme
(3) jäsentä sekä Keskustan Lehtimiehet
ry:stä (Lisäys: ja Euroopan parlamentissa
toimivasta Keskustan valtuuskunnasta)
yksi (1) jäsen ja heille varajäsenet (Pois:
puoluevaltuuskuntaan) (Lisäys: puolue-
valtuustoon).
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) muut jäsenet ja hei-
dän varajäsenensä vali­taan ruotsinkie-
listä piiriä lukuun ottamatta muista pii-
reistä (Pois: vaa­lipiireit­täin viimeksi
toimitetussa kansan­edustajain vaaleis-
sa puolueen saamien äänimäärien perus-
teella noudattaen suhteel­lista vaalita­paa.
Mikäli vaali­piirissä toimii kaksi puo­lueen
piiriä, valitaan kummastakin piiristä jä-
seniä puolueval­tuuskun­taan) samassa
110
suhteessa kuin puolue on saanut viimeksi
toimi­te­tuissa kansan­edustaji­en vaaleissa
piirin alueella ääniä.
(Lisäys: Puoluevaltuuston kokoonpanossa
tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-
kin vähintään 40 prosenttia.)
­­­
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) jäsenten toimikausi
kestää kaksi (2) vuotta ja alkaa varsinai-
sen puo­luekokouksen toimittaman vaalin
jälkeen. (Lisäys: Puoluevaltuusto valitsee
keskuudestaan toimikaudeksi pysyvän
puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheen-
johtajaa. He eivät saa olla puoluehalli-
tuksen jäseniä.)
Puoluehallituksen jäsenillä, puolueen
eduskuntaryhmän jäsenillä, Eu­roopan
parlamentissa olevilla Keskustan val-
tuuskunnan jäsenillä, puo­lueen äänen-
kannattajien päätoimittajilla ja puolueen
kun­niajäse­nillä on (Pois: puoluevaltuus-
kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) ko-
kouksessa läsnäolo‑ ja puheoi­keus. (Pois:
Puo­lueval­tuuskunta) (Lisäys: Puolueval-
tuusto) voi päättää läsnäolo‑ ja puheoike-
uden laajentami­sesta.
18 §
Puoluehallitus kutsuu (Pois: puolueval-
tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston)
sääntömääräiset ko­koukset koolle (Pois:
piirille) (Lisäys: piireille) ja kaikille (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolue-
valtuuston) jä­senille vähintään kahta (2)
viikkoa ennen kokousta lähettä­mäl­lään
kir­jallisella (Lisäys: ja/tai sähköposti)
kutsul­la. Kutsu toimitetaan myös Kes-
kustan eduskuntaryhmän ja Euroopan
par­lamentissa oleville Keskustan val-
tuuskunnan jäsenille.
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) vuosikokous pide-
tään maalis‑huhtikuussa ja syysko­kous
marras‑joulu­kuussa puoluehallituksen
määräämässä pai­kassa ja tarkemmin il-
moittamana ajankohtana.
Ylimääräinen (Pois: puoluevaltuuskun-
nan) (Lisäys: puoluevaltuuston) kokous
voidaan pitää, kun (Pois: puolueval­
tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston)
kokous tai puo­luehallitus poliittisen ti-
lanteen tai muun tarpeellisen syyn vuoksi
niin päättää tai kun vähintään viidesosa
valtuutetuista sitä kirjallisesti pyytää­.
Ylimääräinen kokous voidaan kutsua
koolle todistettavasti puhe­limitse (Lisäys:
ja/tai sähköpostilla) kahta (2) vuorokaut-
ta ennen kokousta.
(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys: Puo-
luevaltuusto) voi pitää yhteiskokouksia
eduskuntaryhmän (Lisäys: ja Euroopan
parlamentissa toimivan Keskustan val-
tuuskunnan) kanssa.
19 §
(Pois: Puoluevaltuuskunnan ) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) kokous on päätösval-
tainen, kun vähintään puolet jäsenistä on
läsnä.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet äänes­tyksessä an-
netuista äänistä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheen­johtajan ääni.
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) kokouksissa toimitet-
tavissa vaaleissa tulevat valituiksi eni-
ten ääniä saaneet. Tasatulos ratkaistaan
arvalla.
Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jollei
kokous toisin päätä.
20 §
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) vuosikokouksessa:

­­1) valitaan kokoukselle (Pois: pu-
heenjohtajat,) sihteerit ja kaksi (2)
pöytä­kirjan tarkastajaa sekä ään-
ten laskijat, joista kukaan ei saa
olla puoluehallituksen jäsen,
2) todetaan kokouksen osanottajat ja
päätösvaltaisuus,
3) esitetään puolueen (Pois: vuosiker-
tomus) (Lisäys: toimintakertomus)
ja päätetään siitä,
4) esitetään puolueen eduskuntaryh-
män ja Euroopan parlamentissa
toimi­van Keskustan valtuuskunnan
toimintakertomukset,
5) esitetään puolueen (Pois: tili-
kertomus ja tilit tarkastusker­
tomuksineen edelliseltä kalen­
terivuodelta) (Lisäys: tilinpäätös
edelliseltä tilikaudelta sekä tilin-
tarkastuskertomus),
6) päätetään vastuuvapauden myön-
tämisestä tilivelvollisil­le sekä
7) käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut asiat ja ne asiat, jotka ko-
kous päät­tää ottaa käsiteltäväksi.
21 §
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) syyskokouksessa:
­1) (Lisäys: Valitaan puoluevaltuuston
jäsenistä joka toinen vuosi sääntö-
määräisen puoluekokouksen jäl-
keen 2-vuotiskaudeksi puheenjoh-
taja ja kolme (3) varapuheenjohta-
jaa. He eivät saa olla puoluehalli-
tuksen jäseniä.)
2) valitaan kokoukselle (Pois: pu-
heenjohtajat,) sihteerit ja kaksi (2)
pöytä­kirjan tarkastajaa sekä ään-
tenlaskijat
111
3) todetaan kokouksen osanottajat ja
päätösvaltaisuus,
4) päätetään puoluehallituksen ja
(Pois: puoluevaltuuskunnan) (Li-
säys: puoluevaltuuston) jä­senten
matkakorvauksis­ta ja palkkioista,
5) päätetään tilintarkastajien palkki-
oista,
6) valitaan joka toinen vuosi sääntö-
määräisen puoluekokouksen jäl-
keen puoluehallitukseen 23 §:ssä
mainittu määrä jäseniä­­­sekä
henkilökoh­tainen vara­jäsen jo­kai­
sesta piiristä sekä lisäksi puolu­een
edus­kunta­ryhmästä, Euroopan par-
lamentissa toimivasta Keskustan
valtuuskunnasta, ­­­­­­kunnallisasiain
(Pois: neuvottelukunnasta) (Lisä-
ys: foorumista), työmarkkina-asiain
(Pois: neuvottelukunnasta) (Lisä-
ys: foorumista), yrittäjäasiain (Pois:
neuvottelukun­nasta) (Lisäys: foo-
rumista), Suomen Keskustanai-
set ry:stä, Suomen Keskustanuoret
ry:stä, Keskustan Opiskelija­liitto
ry:stä ja Keskustan Lehtimiehet
ry:stä kusta­kin yksi jäsen ja heille
varajäsenet.
7) valitaan kolme (3) varsinaista ja
kolme (3) varatilin­tarkastajaa (Pois:
tarkastamaan seuraavan vuoden ti­
lejä ja hal­lintoa; yhdellä varsinai­
sista tilintarkastajista ja hänen
varamiehellään on oltava tilintar­
kastuslain edellyttämä pätevyys).
8) valitaan 2-vuotiskausittain jäsenet
kunnallisasiain, työmarkkina-asi-
ain ja yrittäjäasiain (Pois: neuvotte-
lukuntiin) (Lisäys: foorumeihin.)
9) käsitellään seuraavan vuoden toi-
mintasuunnitelma,
10) vahvistetaan seuraavan vuoden ta-
lousarvio sekä
112
11) käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut asiat ja ne asiat, jotka ko-
kous päät­tää ottaa käsiteltä­väksi.
22 §
(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys:
Puoluevaltuuston) muissa kokouksissa
käsitellään kokouskutsus­sa mainitut ja
ne muut asiat, jotka kokous päättää ot-
taa käsi­teltäväksi kuitenkin huomioon
ottaen, ettei kiinteistön ostamis­ta, myy-
mistä tai kiinnittämistä taikka puolu-
een toiminnan kannalta huomattavan
muun omaisuuden luovuttamista, sääntö-
jen muuttamista eikä puoluehallituksen
jäsenten tai tilintarkastajien valitsemis-
ta tai erottamista taikka tilinpäätöksen
vahvistamista ja vastuuvapauden myön-
tämistä tai muita näihin verrattavia ky-
symyksiä voida ottaa käsiteltäväksi, ellei
asiaa ole kokouskutsussa mainittu­­.
Puoluehallitus
23 §
­­­­­­
Puoluehallituksen muodostavat puo-
lueen puheenjohtaja, kolme (3) vara­
puheenjohtajaa, puoluesihteeri ja kolme-
kymmentäyksi (31) muuta jäsentä ja vara-
jäsentä; edustajat piirijärjestöistä, edus-
kuntaryhmästä, Euroopan parlamentissa
toimivasta Keskustan valtuuskunnasta,
kunnal­lisasiain (Pois: neuvottelukunnasta)
(Lisäys: foorumista), työmarkkina-asiain
(Pois: neuvottelukunnasta) (Lisäys: fooru-
mista), yrittäjäasiain (Pois: neuvottelukun-
nasta) (Lisäys: foorumista), Suomen Kes-
kustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuo-
ret ry:stä, Keskustan Opiskelijaliitto ry:stä
ja Keskustan Lehtimiehet ry:stä.
(Lisäys: Puoluehallituksen kokoonpanos-
sa tulee olla sekä naisia että miehiä kum-
piakin vähintään 40 prosenttia.)
Keskustan Toiminnanjohtajat ry:n edus-
tajalla (Lisäys: sekä puoluevaltuuston pu-
heenjohtajalla) on puoluehallituksen ko-
kouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluehallituksen jäsenet ja näiden hen-
kilökohtaiset varajäsenet valitaan kah-
deksi vuodeksi kerrallaan.
Puoluehallituksen jäsenten ja heidän va-
rajäsentensä toimikausi alkaa vaalia seu-
raavan kalenterivuoden alusta.
24 §
Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan
kutsusta. Se on päätös­valtai­nen, kun pu-
heenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista
sekä puolet jä­senistä on läsnä.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet anne­tuista äänis-
tä. Äänten mennessä tasan ratkaisee pu-
heenjohtajan ääni.
Puoluehallituksen kokouksissa toimitet-
tavissa vaaleissa tulevat vali­tuiksi eniten
ääniä saaneet. Tasatulos vaaleissa rat-
kaistaan arvalla. Vaalit toimitetaan sulje-
tuin lipuin, jollei kokous toisin päätä.
25 §
(Pois: Puoluehallitus johtaa puolueen
yleistä toimintaa)
Puoluehallituksen tehtävänä on:
1) johtaa puolueen yleistä toimintaa,
2) valita työvaliokunta joka toinen
vuosi puoluehallituk­sen toimikau­
den alkaessa vuoden ensimmäises-
sä kokouk­sessa,
3) asettaa tarvittavat toimikunnat,
4) valita edustajat niihin kotimaisiin

ja kansainvälisiin yhteisöihin, joi-
den elimissä ja kokouksissa puolu-
eella on edustusoikeus,
5) päättää jäsenyhdistysten yhteisistä
hankkeista ­­
6) suunnitella ja ohjata puolueen kan-
sainvälistä toimintaa, valtiol­lista,
maakunnallista ja kunnal­lista toi-
mintaa sekä vaalival­misteluja,
7) hyväksyä jäsenyhdistykset puolu-
eeseen ja tarkastaa sekä hyväk-
syä niiden säännöt ja niihin teh-
dyt muutokset ja pitää rekisteriä
kannat­tajajäsenistä sekä rekisteröi-
mättömistä toimintaryhmistä. (Li-
säys: Puoluehallitus vastaa yhteis-
työssä piirien kanssa perusjärjestö-
jen jäsenten jäsenrekisterin pitä-
misestä. Siihen merki­tään jäsenen
henkilö­tiedot ja perusjärjestöt, joi-
hin hän kuu­luu.),
­8) ottaa puolueen palvelukseen tar-
peelliset toimi­henkilöt sekä mää­
ritellä heidän tehtävänsä ja so­pia
palkkaukses­ta,
9) päättää puolueen hyväksi tapahtu-
vasta varainhankinnasta­,
10) vastata puolueen omaisuuden hoi-
dosta ja taloudellisesta toiminnasta
sekä hyväksyä puolueen talousohje-
sääntö,
11) määrätä puoluekokousten ja (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-
luevaltuuston) kokous­ten paikka ja
aika sekä kutsua nämä koolle ot-
taen huo­mioon puolueen sääntöjen
10, 11 ja 18 §:n mää­räykset,
12) valmistella puoluekokousten ja (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-
luevaltuuston) ko­kousten ohjel­ma ja
tehdä esitykset jäsenjärjestöjen eh-
dotusten pohjalta puoluehal­lituksen
113
jäseniksi ja varajäseniksi sekä kun-
nallisasiain-, työmarkkina-asiain ja
yrittäjäasiain (Pois: neuvottelukun-
tien) (Lisäys: foorumien) jäseniksi ja
varajäseniksi,
13) laatia puoluekokouksessa esi-
tettäväksi kertomus puolu­een
toiminnas­ta edellisen puolueko-
kouksen jäl­keiseltä ajal­ta sekä esi-
tys puolueen toiminnan päälinjoista
­seu­raavaksi kaksivuotiskaudeksi,
14) valmistella puoluekokouksessa esi-
tettäväksi selvitys puolueen ta­
loudellisesta tilasta,
15) laatia ja esittää (Pois: puolueval-
tuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) vuosikokoukselle (Lisäys:
puolueen) toimintaker­tomus edelli­
seltä vuodelta,
16) esittää (Pois: puoluevaltuuskunnan)
(Lisäys: puoluevaltuuston) vuosi-
kokoukselle (Pois: tilit ra­havarain
ja omaisuuden hoidosta edellisenä
vuotena sekä tilintarkastuskerto-
mus) (Lisäys: tilinpäätös edelliseltä
tilikaudelta sekä tilintarkastusker-
tomus),
17) esittää (Pois: puoluevaltuuskun-
nan) (Lisäys: puoluevaltuuston)
syyskokoukselle seuraavan vuoden
toimintasuunni­telma ja talousar-
vio, joka on toi­mitetta­va kokous-
kutsun yhteydessä (Pois: puolueval­
tuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) jäsenille ja piireille,
18) toteuttaa puoluekokousten ja (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-
luevaltuuston) pää­tökset sekä
19) käsitellä jäsenten ja jäsenjärjestö-
jen aloitteet
20) hoitaa muut puolueen toimintaan
liittyvät tehtävät.
114
26 §
Työvaliokunnan muodostavat puolueen
puheenjohtaja, varapuheen­johtajat, puo-
luesihteeri, puolueen eduskuntaryhmästä
puoluehal­lituk­seen valittu jäsen, Euroo-
pan parlamentissa toimivasta Keskustan
valtuuskunnasta puoluehallitukseen va-
littu jäsen sekä kolme (3) muuta hallituk­
sen keskuu­destaan valitsemaa jäsentä.
(Lisäys: Työvaliokunnan kokoonpanossa
tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-
kin vähintään 40 prosenttia.)
Työvaliokunta on päätösvaltainen,
kun vähintään viisi (5) jäsen­tä on läs-
nä, puolueen puheen­johtaja tai joku
varapuheenjohtajis­ta mukaan lukien.
Työvaliokunta valmistelee puoluehalli-
tukselle tehtävät ehdotuk­set ja seuraa
puolue‑elinten päätösten toteutumis-
ta eduskunnassa, maan hal­lituksessa ja
puolueen omassa toiminnassa. (Lisäys:
Puoluehallitus voi myös siirtää asioita
työvaliokunnan tehtäväksi.)
Työvaliokunnan kokouksissa on läsnäolo-
ja puheoikeus Suomen Kes­kustanaiset ry:n,
Suomen Keskustanuoret ry:n ja Keskustan
Opiske­lijaliitto ry:n puheenjohtajilla.
Eduskuntaryhmä
27 §
(Pois: Puolueen) (Lisäys: Keskustan)
eduskuntaryhmän muodostavat (Pois:
eduskuntavaaleissa) Suomen Keskus­
ta r.p:n ehdokas­listoilta (Pois: valittavat)
(Lisäys: valitut) kansanedustajat sekä
ne kansan­edustajat, jotka eduskuntaryh-
mä (Pois: jäsenik­seen) hyväksyy (Lisäys:
jäsenik­seen).
Keskustan valtuuskunta
Euroopan parlamentissa
28 §
Euroopan parlamentin Keskustan val-
tuuskunnan muodostavat Euroopan par-
lamentin jäsenten vaalissa Suomen Kes-
kusta r.p:n ehdokaslistoilta valittavat
Euroopan parlamentin jäsenet sekä ne jä-
senet, jotka Euroo­pan parlamentissa toi-
miva Keskustan valtuuskunta (Pois: jäse-
nikseen) hyväk­syy (Lisäys: jäsenik­seen).
Osallistuminen
hallitusvastuuseen
29 §
Puolue voi olla edustettuna maan halli-
tuksessa ja tukee sitä, mikäli hallituksen
ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa
puolu­een pe­riaat­teiden kanssa.
­­
Puolueen osallistumisesta hallitusvas-
tuuseen neuvottelevat puoluehal­lituksen
ja Keskustan eduskuntaryhmän nimeä-
mät hallitusneuvottelijat. Hallitusneu-
vottelijoihin kuuluvat puolueen puheen-
johtaja, kolme (3) varapuheenjohtajaa ja
puoluesihteeri sekä eduskuntaryhmän
puheenjohta­ja ja kaksi (2) varapuheen-
johtajaa. Hallitusneuvottelijoita johtaa
puolueen puheenjohtaja.
Hallitusneuvottelijat esittelevät neuvot-
teluiden tuloksen puoluehalli­tukselle ja
eduskuntaryhmälle. Puolueen osallistu-
misesta hallitusvas­tuuseen päättää puo-
luehallituksen esityksestä (Pois: puolue-
valtuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuus-
ton) ja eduskuntaryhmän yhteinen ko-
kous, jossa jokaisella on yksi (1) ääni.

Puolueen ehdokkaat maan hallituksen jä-
seniksi nimetään puo­luehallituk­sen (Pois:
ja) (Lisäys:,) eduskuntaryhmän (Lisäys: ja
Euroopan parlamentissa toimivan Keskus-
tan valtuuskunnan jäsenten) yhteiskoko-
uksessa, jossa jo­kaisella on yksi (1) ääni ja
jota johtaa puolueen puheenjohtaja.
(Lisäys: Puheenjohtajan va-
lintaa koskeva neuvoa-antava
jäsenäänestys
30 §
Puolueen puheenjohtajan valinnasta voi-
daan puoluehallituksen päätöksellä jär-
jestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Ää-
nioikeutettuja jäsenäänestyksessä ovat
15 vuotta täyttäneet puolueen perusjär-
jestöjen henkilöjäsenet.
Neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen voi
puolueen perusjärjestö esittää ehdok-
kaaksi yleisen kokouksensa päätöksellä
18 vuotta täyttäneen puolueen jäsenen.
Jäsenäänestykseen puheenjohtajaehdok-
kaaksi nimettävällä tulee olla takanaan
vähintään kymmenen Keskustan perus-
järjestön yleisen kokouksen esitystä tai
yhden piirin yleisen kokouksen esitys.
Äänestys suoritetaan puolueen jäsenää-
nestyssäännön mukaisesti. Neuvoa-an-
tavan jäsenäänestyksen voittaa henkilö,
joka saa äänestyksessä eniten ääniä.
Puolueen puheenjohtajan valitsee puolue-
kokous.)
115
Presidenttiehdokkaan
nimeäminen
31 §
Puolueen presidenttiehdokkaan nime-
ää puoluekokous (Pois: puoluevaltuus­
kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) esi-
tyksen pohjal­ta.
Ehdokkaan asettamista voi edeltää esi-
vaali, joka toimeenpannaan (Pois: puo­
luevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) hyväksymän erillisen ohjesään-
nön mukaisesti.
Valtiolliset vaalit
32 §
Valtiollisissa vaaleissa solmittavista vaa-
liliitoista sekä muus­ta vaaliyhteistyöstä
muiden puolu­eiden kanssa päättää kus-
sakin vaa­lipii­rissä puolueen piiri puo-
luehallituksen esityksen poh­jalta. Niissä
vaalipiireissä, joissa toimii useampia kuin
yksi piiri, tulee piirien yhdessä ratkaista
kysymys vaaliyh­teistyöstä tai vaaliliiton
solmimi­sesta. Mikäli piirit eivät voi kes-
kenään sopia asiasta, siirtyy lopul­linen
ratkaisu puoluehal­litukselle.
33 §
Puolueen ehdokkaat valtiollisissa vaaleis-
sa asetetaan kussakin vaali­piirissä eril-
lisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse
toimitetta­van salaisen ja yhtäläisen jä­
senäänestyksen pohjalta. Jäsenäänestys
ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen
on nimetty enintään niin monta henkilöä
kuin puolueella on oikeus asettaa ehdok­
kaita vaalipii­rissä.
116
Jäsenäänestyksen toimittamista kussa-
kin vaalipiirissä johtaa ja valvoo (Pois:
piiritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai
sen asettama vähintään kolme (3) jäsentä
käsittävä piirin äänestystoimikunta.
Jäsenäänestyksen toimeenpanon hoitavat
toiminta-alueellaan kunnallis­järjestöjen
johtokunnat ja näiden ohjeiden mukai-
sesti puolueen paikal­lisyhdistysten joh-
tokunnat tai niiden asettamat vähintään
kolme (3) jäsentä käsittävät äänestystoi-
mikunnat.
Paikallisyhdistyksen alueella toimivalla
Suomen Keskustanaiset ry:n ja Suomen
Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistyksillä
on oikeus nimetä jäsenäänestystä valmis-
televaan ja äänestystoimitusta hoitamaan
toi­mielimeen yksi (1) jäsen paikallisyhdis-
tyksen valitsemien jäsenten lisäksi.
Jäsenäänestyksessä on jokaisella viisi-
toista (15) vuotta täyttäneellä ja jäsen-
maksunsa edelliseltä vuodelta suoritta-
neella ja kaksi (2) kuukautta ennen jä-
senäänestystä asianomaiseen perusjärjes-
töön liitty­neellä ja jäsenmaksunsa suorit-
taneella Suomen Keskusta r.p:n perusjär­
jestön jäsenellä yhtäläinen äänioikeus.
Kukin äänestää vain yhden (1) perusjär-
jestön jäsenenä.
Oikeus esittää ehdokkaita jäsenäänestyk-
seen on jokaisella vaalipiiris­sä toimival-
la Suomen Keskusta r.p:n perusjärjestöl-
lä. Jäsenäänestyk­seen on otettava myös
ehdokas, jota vähintään viisitoista (15)
vaali­piirissä toimivaan samaan perusjär-
jestöön tai kolmekymmentä (30) eri pe-
rusjärjestöihin kuuluvaa jäsentä on kir-
jallisesti piiritoimikunnalle tai piirin ää-
nestystoimikunnalle esittänyt. Esitykses-
sä voidaan esit­tää vain yhtä (1) henkilöä
ja kukin jäsen voi yhtyä vain yhteen (1)
tällaiseen esitykseen.
Jäsenäänestystoimituksen jälkeen toimi-
tuksesta laadittu pöytäkirja sekä äänes-
tysliput toimitetaan (Pois: piiritoimikun-
nalle) (Lisäys: piirihallitukselle) tai piirin
äänestys­toimikunnalle, joka vahvistaa jä-
senäänestyksen tuloksen.
Päätöksen valtiollisten vaalien ehdokkai-
den lukumäärästä ja asettami­sesta tekee
kussakin vaalipiirissä piirin kokous tai
sen valtuuttama (Pois: piiritoimikunta)
(Lisäys: piirihallitus).
Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänes-
tyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt.
Jäsenäänestyksen tuloksesta voi piirin
kokous puoluehalli­tuksen suostumuksel-
la poiketa enintään yhdellä (Pois: neljäs-
osalla (1/4)) (Lisäys: kolmasosalla (1/3))
niiden henkilöiden määristä, jotka puolue
asettaa ehdokkaikseen. Täl­löinkin on vä-
hintään puolet puolueen ehdokkaista ase-
tettava jä­senäänestyksessä eniten ääniä
saaneista henkilöistä.
Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänes-
tyksen tulokseen ei lueta henki­löä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäy-
tymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei
voida asettaa ehdokkaaksi.
Jollei äänestystä (Pois: 31 §:n) (Lisäys:
32 §:n) 1 momentin nojalla ole toimitet-
tu, on ehdok­kaiksi asetettava jäsenäänes-
tykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä.
Niissä vaalipiireissä, joissa on useampi
kuin yksi (1) puolueen piiri, tulee näiden
keskenään sopia menettelystä jäsenää-
nestyksen ja ehdok­kaiden asettamisen
osalta, muuten puoluehallitus ratkaisee
menettely­tavat.
(Pois: Jäsenäänestyksen tulee kuitenkin
olla vaalipiirissä yhteinen.) (Lisäys: Mi-
käli vaalipiirin alueella on kaksi tai use-
ampia piirijärjestöjä, niin ne voivat sopia
jäsenäänestyksen toimittamisesta ja eh-
dokasasettelusta vaalipiiri tai piirikoh-
taisen jäsenäänestyksen pohjalta. Mikäli
samassa vaalipiirissä toimivat piirit eivät
pääse sopimukseen jäsenäänestyksen me-
nettelytavoista riittävän ajoissa ennen jä-
senäänestyksen toimittamista, ratkaisee

asian puoluehallitus.)
Muutoin noudatetaan puolueen ehdokkai-
ta vaalipiirissä asetettaessa (Pois: puolue-
valtuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuus-
ton) vahvistaman jäsenäänestyssäännön
määräyksiä.
Euroopan parlamentin
jäsenten vaali
34 §
Euroopan parlamentin jäsenten vaalissa
ja ehdokasasettelussa noudate­taan (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) hyväksymän Euroopan parla-
mentin jäsenten vaalia koskevan vaa-
lijärjestyksen määräyksiä, joka turvaa
kansanval­taiset periaatteet.
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Kunnallisvaalit
35 §
Oikeus puolueen ehdokkaiden asetta-
miseen kunnallisvaaleissa on kunnallis­
järjestöllä tai jos kunnassa ei tällaista ole,
puoluehalli­tuksen määräämällä kunnas-
sa toimivalla puolueen perusjärjes­töllä.
Ehdokkaiden asettamisesta, vaaliliitois-
ta sekä muusta vaaliyh­teistyös­tä ja vaa-
leihin liittyvistä toimenpiteistä päätetään
kunnit­tain kun­nallisjärjestön kokouksessa
tai, jos kunnassa ei tällaista ole, kun­nassa
toimivien perusjärjestöjen yhteisessä ko-
kouksessa, jossa jokai­sella perusjärjes­tön
jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli perusjär-
jestöt eivät voi keskenään sopia yhtei­sestä
kokouksesta, antaa puoluehallitus asiassa
tarvittavat mää­räykset.
117
Luottamus‑ ja
toimihenkilöiden tehtävät
36 §
(Lisäys: Puolueen puheenjohtaja johtaa
puolueen poliittista toimintaa.) Puo-
lueen puheenjohtaja valvoo, että puo-
lueen toimintaa johdetaan sään­töjen
ja puolueohjel­man hengessä sekä puo-
lue‑elinten päätös­ten mukai­sesti.
Puheenjohtaja kutsuu puoluehallituksen
koolle ja johtaa sen ko­kouksis­sa puhetta.
Puolueen puheenjohtajan ja varapuheen-
johtajien vastuualueista puolueen politii-
kan valmistelussa päättää puoluehal­litus.
37 §
­ uoluesihteeri johtaa puolueen käytän-
P
nön toimintaa puoluehallituksen päätös-
ten toimeenpanemiseksi. Puoluesihteeri
on puoluetoimiston esi­mies. Hän pitää yh-
teyttä piireihin, sisarjärjestöihin ja mui-
hin puo­lueen jäsenyhdistyksiin. Puolue-
sihteeri tekee puoluehallitukselle esityk-
siä puolueen toimintaa ­­­­­­­­koskevissa kysy-
myksissä.
38 §
Puolueen taloutta hoitaa puoluehallituk-
sen hallintopäälliköksi nimit­tämä puolue-
sihteerin alainen toimihenkilö puoluehal-
lituksen hyväksymän talousohjesäännön
mukaan.
­­­­­­­­­­­­­­39 §
Tilintarkastajat tarkastavat puolueen
(Pois: tilit ja antavat niistä) (Lisäys: ti-
likauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen sekä hallinnon
118
ja antavat tilin)tarkas­tuskertomuksen
puoluehalli­tukselle viimeistään kaksi
viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilin-
päätös on esitettävä vahvistettavaksi.
(Lisäys: Puolueen tilintarkastajat voivat
suorittaa tarkastuksia Suomen Keskus-
talle suunnattua puoluetukea saavissa or-
ganisaatioissa.)
Puolueen (Pois: tilivuosi) (Lisäys: tilikau-
si) on kalenterivuosi.
Yleisiä määräyksiä
40 §
Puolueen nimen kirjoittavat puolueen pu-
heenjohtaja, varapu­heenjohta­jat, puolue-
sihteeri sekä hallintopäällikkö aina kaksi
(2) yhdessä.
41 §
Puolueen puolesta kantaa ja vastaa puo-
luehallitus.
42 §
Puolueella on oikeus ottaa vastaan lah-
joja ja testamentteja, omistaa ja halli-
ta kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä
asian­omaisella luvalla harjoittaa julkai-
sutoimintaa, matkailu-, kioski- ja ravinto-
latoimintaa sekä muuta elinkeinotoimin-
taa, joka liittyy tarkoituksen toteuttami­
seen tai jota on pidettävä taloudellisesti
vähäisenä.­
43 §
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-
dä, jos varsinaisessa puolueko­kouksessa
tai sään­töjen muutosta varten kutsutussa
ylimääräisessä puoluekokouksessa muu-
tosehdotus hyväk­sytään vähin­tään kah-
den kol­masosan (2/3) enemmistöllä ää-
nestyksessä annetuista äänistä ja esitys
on sitä ennen käsitelty (Pois: puolueval-
tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston)
kokouksessa.
Ehdotuksen puolueen sääntöjen muutta-
misesta voi tehdä puoluehal­litus tai puo-
lueen jäsenyhdistys, jonka tulee toimittaa
kokouk­sensa päätök­sen mukainen kirjal-
linen esitys puoluehallitukselle viimeis-
tään kaksi (2) kuukautta ennen sitä (Pois:
puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) kokousta, jossa muutoseh­dotus
halutaan käsiteltä­väksi. Puo­luehallitus
saattaa muutosehdotuksen viimeistään
yhtä (1) kuu­kautta ennen (Pois: puo­
luevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-
tuuston) kokous­ta (Pois: piirin) (Lisäys:
piirien) tietoon ja esittää sen (Pois: puo-
luevaltuuskunnalle) (Lisäys: puolueval-
tuustolle).
Puolueen purkaminen
44 §
Jos puolue päätetään purkaa, on sen
omaisuus luovutettava puo­lueko­kouksen
päätöksen mukaisesti jollekin puolu-
een periaattei­den mukaista valtiollis-
ta toimintaa harjoittavalle tai yleistä
kansanvalis­tustyötä tekevälle rekiste-
röidylle yhdistykselle.
45 §
Päätös puolueen purkamisesta on tehtävä
kahdessa (2) sitä varten kool­le kutsutus-
sa puo­luekokouksessa vähintään kahden
kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä ää-
nestyksessä annetuista äänis­tä kummal-
lakin ker­taa.

Muutosesitykset
Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöihin
Yhdistyksen nimi ja tarkoitus
1 §
Yhdistyksen nimi on Keskustan _________
piiri ry. Muissa kuin virallisissa yhte-
yksissä piiristä voidaan käyttää nimeä
_____________ Keskusta. Piirin kotipaik-
ka on _____________ kaupunki (Pois: /
kunta) ja toimialue _______________
Suomen Keskusta r.p:tta nimitetään näis-
sä säännöissä puolueeksi ja tätä yhdistys-
tä piiriksi.
2 §
Piirin tarkoituksena on:
1) yhdistää maakunnan alueella toi-
mivia Keskustan jäsenyhdistyk-
siä ja niiden jäseniä sekä puolueen
kannattajia,
2) koota jäseniä ja maakunnallisia
luottamushenkilöitä toimimaan ja
vaikuttamaan maakunnallisten
aloitteiden toteuttamiseksi,
3) arvioida yhteiskunnan kehitystä ja
tulevaisuutta sekä sen perusteella
tehdä aloitteita ja vaikuttaa (Lisä-
ys: asuinalueella,) seutukunnalli-
sella, maakunnallisella, kansallisel-
la ja kansainvälisellä tasolla elin-
olojen parantamiseksi Keskustan
periaatteiden mukaisesti,
4) tarjota jäsenille, luottamushenki-
löille ja muille yhteiskunnallisista
119
asioista kiinnostuneille mahdolli-
suuksia itsensä kehittämiseen sekä
virittää kiinnostusta yhteiskunnal-
liseen toimintaan,
5) luoda edellytyksiä jäsenyhdistysten
toiminnalle,
6) vahvistaa kansanvaltaa, maakun-
nallista aloitteellisuutta ja yhteisöl-
lisyyttä, suvaitsevaisuutta, hengel-
lisiä arvoja, ihmisoikeuksien kun-
nioittamista sekä yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta, turvallisuut-
ta ja yhteisvastuuta
3§
Tarkoituksen toteuttamiseksi Keskustan
piirijärjestö:
1) pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiinsä
sekä alueelta valittuihin Keskustan
luottamushenkilöihin ja huolehtii
heidän mahdollisuuksistaan aat-
teelliseen sekä järjestölliseen kou-
lutukseen,
2) valitsee edustajansa puoluekokouk-
siin ja muiden yhteisöjen kokouk-
siin sekä hallintoon, joissa piirillä
on edustusoikeus,
3) tekee aloitteita puoluehallitukselle
ja -kokoukselle sekä maakuntahal-
lituksen ja - valtuuston Keskusta-
ryhmälle ja antaa pyydetyt lausun-
not,
4) tiedottaa toiminnastaan ja yhteis-
kunnallisista aloitteistaan,
120
5) johtaa alueellaan Keskustan maa-
kunnallista toimintaa olemalla yh-
dyssiteenä alueellaan toimivien
Keskustajärjestöjen ja puoluehalli-
tuksen välillä,
6) vastaa toimialueellaan kansanedus-
tajain vaalien, tasavallan presiden-
tin vaalin, Euroopan parlamentin
jäsenten vaalin, näihin liittyvien jä-
senäänestysten tai esivaalien sekä
mahdollisten (Lisäys: puolueen pu-
heenjohtajan valinnasta järjestettä-
vän neuvoa-antava jäsenäänestyk-
sen ja) kansanäänestysten järjestä-
misestä toimialueellaan,
7) vaikuttaa asioihin maakunnallises-
sa päätöksenteossa sekä eduskun-
nassa ja Euroopan parlamentissa
niihin valittujen Keskustan edusta-
jien kautta,
8) tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden
jäseniä sekä kannattajia seura-
kuntien, taloudellisten yritysten ja
laitosten sekä aatteellisten ja työ-
markkinajärjestöjen vaalitoimin-
nassa sekä muussa yhteiskunnalli-
sessa toiminnassa,
9) järjestää kokous-, koulutus-, esitel-
mä- ja puhetilaisuuksia, iltamia ja
kilpailutoimintaa,
10) harjoittaa julkaisutoimintaa sekä
edistää puolueen periaatteita kan-
nattavien sanomalehtien ja muiden
julkaisujen levikkiä
Piirin jäsenet
4 §
Piirin jäsenyhdistyksiä ovat:
1) rekisteröidyt Keskustan ja sen
nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestö-
jen perusjärjestöt,
2) perusjärjestöjen jäsenyhdistysten
muodostamat puolueen rekiste-
röidyt kunnallisjärjestöt
3) kannattajajäseneksi voi liittyä muu
rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet
ovat Suomen kansalaisia tai yksi-
tyinen Suomen kansalainen, joka
hyväksyy Keskustan periaatteet.
Jäseneksi pyrkivän on jätettävä (Pois: pii-
ritoimikunnalle) (Lisäys: piirihallituksel-
le) kirjallisesti jäsenanomuksensa, johon
on liitettävä selvitys siitä, että puoluehal-
litus on hyväksynyt jäsenyyttä anovan
puolueen jäseneksi.
Kunniajäseneksi piirikokous voi kutsua
jonkin perusjärjestön erityisen ansioitu-
neen jäsenen.
Piiri pitää jäsenluetteloa perusjärjestön
henkilöjäsenistä.
Mikäli piirillä on kannattajajäseniä, näis-
tä pidetään erillistä luetteloa.
5 §
Jokainen varsinainen ja kannattajajäsen
suorittaa piirille jäsenmaksua vuosittain
sen määrän, jonka piirin syyskokous seu-
raavaa kalenterivuotta varten päättää,
sekä lisäksi ylimääräistä jäsenmaksua
sen mukaan kuin piirikokous pitää sitä
tarpeellisena.
Kunniajäsen on jäsenmaksuista vapaa.
Lisäksi piiri voi periä erillisiä, vapaaeh-
toisia kannatusmaksuja toimintansa ra-
hoittamiseksi.

6 §
Jos piirin jäsen päättää erota piiristä, sen
tulee tehdä siitä kirjallinen ilmoitus (Pois:
piiritoimikunnalle) (Lisäys: piirihallituk-
selle) tai sen puheenjohtajalle tai ilmoit-
taa eroamisesta piirikokouksen pöytäkir-
jaan merkittäväksi.
7 §
Piirikokous voi (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) esityksestä erot-
taa piirin jäsenyydestä kunnallisjärjes-
tön, perusjärjestön tai muun jäsenen
1) jos sen toiminta on puolueen peri-
aatteiden, ohjelman tai sääntöjen
vastaista,
2) jos se laiminlyö toistuvasti jäsen-
maksujen suorittamisen tai
3) jos se muulla tavalla laiminlyö jä-
senvelvollisuutensa tai puolue-elin-
ten päätösten noudattamisen.
(Pois: Piirikokous voi) (Lisäys: Piirikoko-
uksen tulee) erottamispäätöstään varten
pyytää (Lisäys: siihen) puoluehallituksen
lausunnon. Erottamisesta on kuitenkin
kaikissa tapauksissa ilmoitettava puolue-
hallitukselle.
8 §
Kun jäsen 6 tai 7 §:ssä mainituissa ta-
pauksissa eroaa tai erotetaan piiristä, se
menettää kaikki piirille suorittamansa
maksut.
Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan
kaikki ne jäsenmaksut ja mahdolliset yli-
määräiset jäsenmaksut, jotka koskevat
sitä kalenterivuotta, jonka aikana eroa-
misilmoitus tehtiin, sekä sitä edeltänyttä
aikaa.
121
Piirin kokoukset
9§
Piirin vuosikokous pidetään (Pois: maalis-
huhtikuussa) (Lisäys: helmi-toukokuussa)
ja syyskokous (Pois: loka-marraskuussa)
(Lisäys: syys-joulukuussa).
Ylimääräisiä piirikokouksia pidetään,
kun (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: pii-
rihallitus) niin päättää tai kun vähin-
tään 1/10 kaikista jäsenyhdistyksistä sitä
(Pois: piiritoimikunnalta) (Lisäys: piiri-
hallitukselta) kirjallisesti erityisesti il-
moitettua asiaa varten (Lisäys: yleisen)
kokouksensa pöytäkirjanotteella pyytää.
Ylimääräisissä piirikokouksissa käsitel-
lään kokouskutsussa mainitut asiat ja ne
muut asiat, jotka kokous päättää ottaa
käsiteltäviksi kuitenkin huomioon ottaen,
ettei kiinteistön ostamista, myymistä tai
kiinnittämistä eikä sääntöjen muuttamis-
ta tai piirin purkamista koskevaa kysy-
mystä voida ottaa käsiteltäväksi, ellei asi-
aa ole kokouskutsussa mainittu.
10 §
Piirikokoukset kutsutaan koolle vähin-
tään seitsemän (7) päivää ennen kokousta
piirin toimialueella ilmestyvässä yleises-
ti leviävässä sanomalehdessä julkaistulla
ilmoituksella.
Kutsu on lisäksi toimitettava tiedoksi jo-
kaiselle jäsenyhdistykselle, puoluehalli-
tuksen ja (Pois: puoluevaltuuskunnan)
(Lisäys: puoluevaltuuston), maakunta-
valtuuston ja -hallituksen sekä toimialu-
een muiden kuntayhtymien valtuusto-
jen ja hallitusten keskustalaisille jäsenil-
le. Muiden tiedonantojen julkaisutavasta
päätetään piirin syyskokouksessa.
122
11 §
Piirikokouksiin on jäsenyhdistyksillä oi-
keus (Pois: lähettää) (Lisäys: valita) edus-
tajia (Lisäys: ja heille varaedustajia) si-
ten, että
1) kukin perusjärjestö lähettää yhden
(1) edustajan jäsenmääränsä jokais-
ta alkavaa (Pois: 50) (Lisäys: 25)-lu-
kua kohden sekä
2) kukin kunnallisjärjestö lähettää
yhden (1) edustajan
Äänivalta ja puheoikeus piirikokouksessa
on ainoastaan jäsenmaksunsa 5 §:n mu-
kaisesti kokousta edeltäneeltä kalenteri-
vuodelta suorittaneiden jäsenyhdistysten
edustajilla. (Lisäys: Henkilö voi edustaa
kokouksissa vain yhtä järjestöä.)
Läsnäolo-oikeus piirikokouksissa on kun-
niajäsenillä, puolueen perusjärjestöjen
jäsenillä ja Keskustan maakunnallisilla
luottamushenkilöillä sekä alueen kansan-
edustajilla. Lisäksi läsnäolo-oikeus on
puolueen kannattajilla. Heille piirikoko-
us voi myöntää myös puheoikeuden. (Li-
säys: Lisäksi piirikokous voi myöntää läs-
näolo-oikeuden muille henkilöille.)
12 §
Oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle
on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjär-
jestöillä. Aloitteet on jätettävä (Pois: piiri-
toimikunnalle) (Lisäys: piirihallitukselle)
yhtä (1) (Pois: viikkoa) (Lisäys: kuukaut-
ta) ennen piirikokousta. Piirikokous an-
taa vastauksen jokaiseen aloitteeseen.
Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin
aloitteisiin vastaa (Pois: piiritoimikunta)
(Lisäys: piirihallitus).
13 §
Piirikokouksissa tulee päätökseksi enem-
mistön mielipide. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaa-
leissa arpa. Vaalit toimitetaan suljetuin
lipuin, jollei kokous toisin päätä.
14 §
Piirin vuosikokouksessa
1) valitaan kokoukselle puheenjohta-
jat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkir-
jan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat,
joista kukaan ei saa olla (Pois: piiri-
toimikunnan) (Lisäys: piirihallituk-
sen) jäsen,
2) todetaan kokouksen osanottajat
sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) käydään keskustelu (Pois: piiritoi-
mikunnan) (Lisäys: piirihallituk-
sen) esittämästä teemasta,
4) kuullaan luottamushenkilöiden toi-
mintaselostukset, annetaan eväs-
tyksiä eri kokouksiin lähteville pii-
rijärjestön edustajille, luottamus-
henkilöille ja kansanedustajille
sekä käsitellään maakuntapoliitti-
seen toimintaan liittyviä kysymyk-
siä,
5) käsitellään jäsenyhdistysten teke-
mät aloitteet,
6) tehdään aloitteet puoluehallituksel-
le ja puoluekokoukselle sekä käsi-
tellään puoluehallituksen pyytämät
lausunnot ohjelmiin tai vastaaviin
asioihin,
7) esitetään piirin (Pois: vuosikerto-
mus) (Lisäys: toimintakertomus) ja
päätetään siitä sekä kuullaan ker-
tomus maakuntavaltuustoryhmän
ja muiden mahdollisten kuntayhty-
mien toiminnasta,

8) esitetään piirin (Pois: tilikertomus,)
tilinpäätös ja (Pois: tilintarkastaji-
en tarkastuskertomus) (Lisäys: ti-
lintarkastuskertomus) edelliseltä
(Pois: kalenterivuodelta) (Lisäys: ti-
likaudelta),
9) päätetään tilinpäätöksen vahvista-
misesta ja vastuuvapauden myön-
tämisestä tilivelvollisille,
10) valitaan ehdokkaat ja heille vara-
ehdokkaat (Pois: puoluevaltuuskun-
taan) (Lisäys: puoluevaltuustoon)
puolueen sääntöjen mukaisesti,
11) valitaan joka toinen vuosi edustajat
ja varaedustajat puoluekokouksiin
siten kuin puolueen säännöissä on
määrätty,
käsitellään muut kokouskutsussa maini-
tut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää
ottaa käsiteltäväksi.
15 §
Piirin syyskokouksessa
1) valitaan kokoukselle sihteerit, kak-
si (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä
ääntenlaskijat,
2) todetaan kokouksen osanottajat
sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) käydään keskustelu (Pois: piiritoi-
mikunnan) (Lisäys: piirihallituk-
sen) esittämästä teemasta,
4) kuullaan alueelta valittujen luotta-
mushenkilöiden toimintaselostuk-
set sekä annetaan evästyksiä eri
kokouksiin lähteville piirin edusta-
jille ja luottamushenkilöille
5) käsitellään jäsenyhdistysten teke-
mät aloitteet,
123
6) tehdään aloitteet puoluehallituksel-
le ja käsitellään puoluehallituksen
pyytämät lausunnot,
7) päätetään seuraavan vuoden toi-
mintasuunnitelmasta,
8) päätetään jäsenmaksuista,
9) päätetään (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) jäsenten,
puolue-elimiin ja niiden kokouksiin
valittujen edustajien sekä tilintar-
kastajien palkkioista ja matkakor-
vauksista,
10) vahvistetaan seuraavan vuoden ta-
lousarvio
11) päätetään piirin tiedonantojen jul-
kaisutavasta,
12) valitaan (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) puheen-
johtaja,
13) valitaan (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) kaksi (2)
varapuheenjohtajaa,
14) valitaan muut jäsenet (Pois: piiri-
toimikuntaan) (Lisäys: piirihalli-
tukseen),
15) valitaan piirin edustajat niihin tehtä-
viin, joita puolueen ja sen jäsenyh-
distysten säännöt edellyttävät,
16) valitaan kaksi (2) varsinaista (Li-
säys: tilintarkastajaa) ja kaksi (2)
varatilintarkastajaa (Pois: tarkas-
tamaan seuraavan vuoden tilejä ja
hallintoa),
käsitellään muut kokouskutsussa maini-
tut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää
ottaa käsiteltäväksi
124
(Pois: Piiritoimikunta) (Lisä-
ys: Piirihallitus)
16 §
Piirin täytäntöön panevana elimenä ja
lainmukaisena hallituksena on (Pois: pii-
ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus), jonka
muodostavat puheenjohtaja, kaksi (2) va-
rapuheenjohtajaa sekä vähintään kah-
deksan (8) ja enintään kuusitoista (16)
muuta jäsentä. (Pois: Piiritoimikunnan)
(Lisäys: Piirihallituksen) toimikausi on
kalenterivuosi.
(Lisäys: Piirihallituksen kokoonpanossa
tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-
kin vähintään 40 prosenttia.)
(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-
lituksen) kokouksiin kutsutaan myös (Li-
säys: piirin alueen) (Pois: puoluevaltuus-
kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) ja
puoluehallituksen jäsenet, sisarjärjestö-
jen puheenjohtajat sekä kansanedustajat,
mikäli he eivät kuulu (Pois: piiritoimikun-
taan) (Lisäys: piirihallitukseen).
17 §
(Pois: Piiritoimikunta) (Lisäys: Piirihalli-
tus) on päätösvaltainen, kun puheenjoh-
taja tai toinen varapuheenjohtajista sekä
vähintään puolet (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) muista jäsenistä
on saapuvilla.
Päätökseksi tulee enemmistön mielipide,
ja äänten mennessä tasan ratkaisee pu-
heenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
18 §
(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-
lituksen) tehtävänä on
1) hyväksyä jäsenyhdistykset piiriin,
pitää niistä luetteloa ja huolehtia
jäsen- ja kannatusmaksujen kanta-
misesta sekä vastata siitä, että puo-
lueen toiminta kattaa tarkoituksen-
mukaisella tavalla piirin toimialu-
een,
2) olla yhdyssiteenä piirin jäsenyhdis-
tysten ja puoluehallituksen välillä
ja edistää piirin toimialueella toimi-
vien keskustajärjestöjen yhteistyö-
tä,
3) asettaa valintansa jälkeen ensim-
mäisessä kokouksessa keskuudes-
taan 5-9 jäseninen työvaliokunta
asioiden valmistelevaa käsittelyä
ja (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys:
piirihallituksen) päätösten toimeen-
panoa varten. (Lisäys: Piirihalli-
tus voi myös siirtää asioita työvalio-
kunnan tehtäväksi. Työvaliokun-
nan kokoonpanossa tulee olla sekä
naisia että miehiä kumpiakin vä-
hintään 40 prosenttia.)
4) valita sekä ilmoittaa puolueelle
työmarkkina- ja yrittäjätoiminnan
sekä muut tarpeelliseksi katsotut
yhteyshenkilöt,
5) valmistella piirin kokoukset sekä
kokousteemat,
6) kutsua jäsenyhdistysten edustajat
ja luottamushenkilöt piirin kokouk-
siin,
7) vastata (Pois: piiritoimikunnalle)
(Lisäys: piirihallitukselle) tehtyihin
aloitteisiin sekä valmistella pii-
rikokoukselle vastaukset jäsenyh-
distysten tekemiin aloitteisiin sekä
puoluehallituksen pyytämiin lau-
suntoihin,
8) valmistella maakunnallisista ja
muista yhteisistä asioista aloitteita
ja tiedottaa niistä,

9) toimeenpanna kokouspäätökset ja
vastata toimintasuunnitelman to-
teutuksesta,
10) johtaa valtiollisiin vaaleihin valmis-
tautumista sekä koordinoida alueen
kunnallisvaalitoimintaa puoluehal-
lituksen antamien ohjeiden mukai-
sesti ja vastata vaaliorganisaatios-
ta (Lisäys: sekä puolueen puheen-
johtajan valinnasta järjestettävän
neuvoa-antava jäsenäänestyksen
järjestämisestä toimialueellaan),
11) ottaa piirille toiminnanjohtaja ja
muut tarvittavat toimihenkilöt sekä
sopia heidän tehtävistään ja palk-
kauksestaan (Lisäys: yhteistyössä
puolueen kanssa),
12) (Pois: valita) (Lisäys: esittää) joka
toinen vuosi piirin ehdokkaat puo-
lueen (Pois: neuvottelukuntiin) (Li-
säys: foorumeihin.),
13) nimetä tarvittavien piirin erityistoi-
mikuntien jäsenet ja ohjata toimi-
kuntien työskentelyä
Luottamus-
ja toimihenkilöiden tehtävät
19 §
(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-
lituksen) puheenjohtaja
1) johtaa piirin toimintaa
2) kutsuu (Pois: piiritoimikunnan) (Li-
säys: piirihallituksen) koolle,
3) johtaa piirikokouksissa ja (Pois: pii-
ritoimikunnassa) (Lisäys: piirihalli-
tuksessa) puhetta lukuun ottamat-
ta vuosikokouksia, joissa puheen-
125
johtaja valitaan erikseen,
4) valmistelee ja esittelee (Pois: piiri-
toimikunnassa) (Lisäys: piirihalli-
tuksessa) esille tulevat asiat yhdes-
sä (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys:
toiminnanjohtajan) (Pois: sihteerin)
kanssa,
5) vastaa tehtyjen päätöksien toteut-
tamisesta sekä
6) johtaa (Pois: piiritoimikunnalle) (Li-
säys: piirihallitukselle) 18 §:ssä ase-
tettujen velvoitteiden täyttämistä.
20 §
(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-
lituksen) varapuheenjohtajat
Piirin puheenjohtajan ja varapuheenjoh-
tajien vastuualueista piirin politiikan val-
mistelussa päättää (Pois: piiritoimikunta)
(Lisäys: piirihallitus).
21 §
Piirin toiminnanjohtaja
(Pois:
1) toimii piirikokouksissa ja piiritoimi-
kunnassa sihteerinä lukuun otta-
matta sääntömääräisiä piirikoko-
uksia, joissa sihteeri valitaan erik-
seen,
2) vastaa piirin arkiston ja käsikirjas-
ton hoitamisesta sekä pitää jäsen-
luetteloa,
3) hoitaa piirin kirjeenvaihdon,
4) laatii piirin vuosikertomuksen ja ti-
lastot sekä toimittaa ne puoluehal-
litukselle,
126
5) ) toimii piirin (Pois: toimialueessa)
(Lisäys: toimialueen) johtavana po-
liittisena työntekijänä (Lisäys: tu-
losvastuullisesti) (Pois: piiritoimi-
kunnan) (Lisäys: piirihallituksen)
ohjeiden mukaan (Pois: sekä
6) hoitaa muut sihteerin tehtävät).
Toiminnanjohtajan tehtävät, velvollisuu-
det ja vastuu määritellään tarkemmin
erityisessä ohjesäännössä.
22 §
Piirin tilikausi on kalenterivuosi. (Lisäys:
Tilintarkastajat tarkastavat piirin tili-
kauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toi-
mintakertomuksen sekä hallinnon.) Pii-
rin tilintarkastajat toimittavat (Pois: pii-
rin tilien ja taloudenhoidon tarkastuksen
ja antavat niistä) (Pois: piiritoimikunnal-
le) (Lisäys: piirihallitukselle) (Pois: lau-
suntonsa) (Lisäys: tilintarkastuskerto-
muksen) vähintään kolme (3) viikkoa en-
nen vuosikokousta.
Valtiolliset vaalit
23 §
Puolueen ehdokkaat valtiollisissa vaaleis-
sa asetetaan vaalipiireittäin toimitetta-
van jäsenäänestyksen pohjalta. Jäsenää-
nestystä ei kuitenkaan toimiteta, mikä-
li siihen on nimetty enintään niin monta
henkilöä kuin puolueella on oikeus aset-
taa ehdokkaita vaalipiirissä.
Jäsenäänestyksen suunnittelee, johtaa ja
valvoo piirin toimialueella (Pois: piiritoi-
mikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai (Pois:
piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituk-
sen) asettama vähintään kolme (3) jäsen-
tä käsittävä piirin äänestystoimikunta.
Mikäli vaalipiirissä toimii useampi kuin
yksi (1) puolueen piiri, noudatetaan jä-
senäänestysmenettelyssä puolueen sään-
töjen määräyksiä.
24 §
Jäsenäänestyksen tapahduttua (Pois: pii-
ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai
sen asettama piirin äänestystoimikunta
1) suorittaa ääntenlaskennan ja mää-
rää sen perusteella tuloksen,
2) järjestää piirikokouksen, jossa ase-
tetaan ehdokkaat kansanedustajain
vaaleista annetun lain ja puolueen
sääntöjen mukaan sekä
3) valtuuttaa piiriasiamiehen jättä-
mään ehdokaslistan vaalipiirin kes-
kusvaalilautakunnalle.
Muutoin noudatetaan puolueen ehdok-
kaita vaalipiirissä asetettaessa puolueen
sääntöjen sekä (Pois: puoluevaltuuskun-
nan) (Lisäys: puoluevaltuuston) vahvista-
man jäsenäänestyssäännön määräyksiä.
Kunnallisvaalit
25 §
Piiri osallistuu kunnallisvaalitoimintaan
puoluehallituksen ohjeiden mukaisesti.
Piirin velvollisuutena on laatia piirikoh-
tainen kunnallisvaalisuunnitelma sekä
tehdä ehdotus siitä, mikä puolueen jäsen-
yhdistys vastaa vaalitoiminnasta kunnas-
sa, jossa ei ole puolueen kunnallisjärjes-
töä
 127
Yleisiä määräyksiä 30 §

Näille säännöille ja niihin tehtäville muu-

toksille on hankittava puoluehallituksen
26 § hyväksyminen.

Piirin nimen kirjoittaa (Pois: piiritoimi-

kunnan) (Lisäys: piirihallituksen) pu-
heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä Piirin purkaminen
piirin toiminnanjohtaja, kaksi aina yhdes-
sä.

31 §
27 §
Jos piiri päätetään purkaa, on sen varat
Piirin puolesta kantaa ja vastaa (Pois: pii- luovutettava sille Keskusta r.p:n piirille,
ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus). johon puretun piirin jäsenistö siirtyy taik-
ka puolueelle käytettäväksi näiden sään-
töjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen.
28 §

Toimintansa tukemiseksi piiri voi ottaa 32 §

vastaan lahjoja ja testamentteja sekä asi-
anomaisella luvalla järjestää arpajaisia
ja varainkeräyksiä ja harjoittaa kustan-
nustoimintaa, kioskikauppaa, matkailu-
toimintaa ja ravintolaliikettä. Piiri voi
omistaa toimintaansa varten tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Piirin purkamisesta päätetään kahdessa
(2) vähintään kahden (2) viikon väliajoin
pidettävässä piirikokouksessa vähintään
kahden kolmasosan enemmistöllä äänes-
tyksessä annetuista äänistä.

Sääntöjen muuttaminen ja
vahvistaminen

29 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-

dä, jos sitä varten kutsutussa piirikoko-
uksessa muutosehdotus hyväksytään vä-
hintään kahden kolmasosan (2/3) enem-
mistöllä äänestyksessä annetuista äänis-
tä.
128
Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n
kunnallisjärjetön sääntöihin
Yhdistyksen nimi ja tarkoitus
1 §
Yhdistyksen nimi on Keskustan
_________________ kunnallisjärjestö ry.
Muissa kuin virallisissa yhteyksissä kun-
nallisjärjestöstä voidaan käyttää nimeä
________________ Keskusta
Kunnallisjärjestön kotipaikka on
____________________ kunta/kaupunki ja
toimialue ______________.
Suomen Keskusta r.p:a nimitetään näissä
säännöissä puolueeksi, sen maakunnallis-
ta jäsenyhdistystä piiriksi ja tätä yhdis-
tystä kunnallisjärjestöksi.
2 §
Kunnallisjärjestön tarkoituksena on :
1. yhdistää kunnan alueella Keskustan
jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä
sekä puolueen kannattajia
2. johtaa yhdessä valtuustoryhmän
kanssa Keskustan kunnallispoliittis-
ta toimintaa alueellaan sekä koota
jäseniä ja kunnallisia luottamushen-
kilöitä toimimaan ja vaikuttamaan
kunnallispoliittisten aloitteiden to-
teuttamiseksi,
3. arvioida yhteiskunnan kehitystä ja
tulevaisuutta sekä sen perusteella
tehdä aloitteita ja vaikuttaa (Lisäys:
asuinalueella,) paikallisella, maakun-
nallisella, kansallisella ja kansainvä-
lisellä tasolla elinolojen parantami-
seksi Keskustan periaatteiden mukai-
sesti,
4. tarjota jäsenille, luottamushenkilöil-
le ja muille yhteiskunnallisista asi-
oista kiinnostuneille mahdollisuuksia
itsensä kehittämiseen sekä virittää
kiinnostusta yhteiskunnalliseen toi-
mintaan,
5. luoda edellytyksiä jäsenyhdistysten
toiminnalle ja
6. vahvistaa kansanvaltaa, paikallista
aloitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä,
suvaitsevaisuutta, hengellisiä arvo-
ja, ihmisoikeuksien kunnioittamista
sekä yhteiskunnallista oikeudenmu-
kaisuutta, turvallisuutta ja yhteisvas-
tuuta
3 §
Tarkoituksen toteuttamiseksi Keskustan
kunnallisjärjestö:
1. pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin-
sä sekä alueelta valittuihin Keskus-
tan luottamushenkilöihin ja huolehtii
heidän mahdollisuuksistaan aatteel-
liseen sekä järjestölliseen koulutuk-
seen,
2. valitsee edustajansa piiri- ja puolue-
kokouksiin sekä muiden yhteisöjen
kokouksiin, joissa kunnallisjärjestöllä
on edustusoikeus,
3. tekee aloitteita valtuustoryhmälle,
piirijärjestölle, Keskustan maakunta-
hallitus- ja valtuustoryhmälle , puo-

luehallitukselle ja puoluekokoukselle
sekä antaa pyydetyt lausunnot,
4. tiedottaa toiminnastaan ja yhteiskun-
nallisista aloitteistaan,
5. asettaa kunnallisvaaliehdokkaat,
laatii kunnallisvaaliohjelman ja vas-
taa kunnallisvaalien hoitamisesta
alueellaan
6. vastaa kansanedustajain vaalien, ta-
savallan presidentin vaalin, Euroopan
parlamentin jäsenten vaalin, näihin
liittyvien jäsenäänestysten tai esivaa-
lien sekä mahdollisten (Lisäys: puolu-
een puheenjohtajan valinnasta järjes-
tettävän neuvoa-antava jäsenäänes-
tyksen ja) kansanäänestysten jär-
jestämiseen liittyvistä toimenpiteistä
toimialueellaan,
7. vaikuttaa asioihin kunnallisessa ja
maakunnallisessa päätöksenteossa
sekä eduskunnassa ja Euroopan par-
lamentissa niihin valittujen Keskus-
tan edustajien kautta,
8. tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden jä-
seniä sekä kannattajia seurakuntien
ja työmarkkinajärjestöjen vaalitoi-
minnassa sekä muussa yhteiskunnal-
lisessa toiminnassa,
9. järjestää kokous-, koulutus-, esitelmä-
ja puhetilaisuuksia, iltamia ja kilpai-
lutoimintaa
10. harjoittaa julkaisutoimintaa sekä
edistää puolueen periaatteita kannat-
tavien (Pois: sanoma)lehtien ja mui-
den julkaisujen levikkiä.
129
Jäsenet
4 §
Kunnallisjärjestön jäseniä ovat rekiste-
röidyt Keskustan ja sen nais-, nuoriso- ja
opiskelijajärjestöjen jäsenyhdistykset.
5 §
Jokainen jäsenyhdistys suorittaa vuosit-
tain kunnallisjärjestön syyskokouksessa
määrättävän jäsenmaksun. Jäsenistä pi-
detään luetteloa.
6 §
Jos jäsenyhdistys tahtoo erota kunnallis-
järjestöstä, sen tulee tehdä siitä kirjalli-
nen ilmoitus johtokunnalle tai sen pu-
heenjohtajalle tai ilmoittakoon eropäätök-
sestään edustajansa kautta kunnallisjär-
jestön kokouksen pöytäkirjaan merkittä-
väksi. Jäsenyhdistyksen eroamisesta teh-
dään merkintä jäsenluetteloon.
7 §
Jäsenyhdistys, jonka toiminta herättää
yleistä pahennusta tai on Keskustan oh-
jelman, puolue-elinten päätöksien, sään-
töjen tai periaatteiden vastaista tai joka
aiheuttaa huomattavaa vahinkoa puolu-
eelle tai joka ei enää täytä laissa tai puo-
lueen säännöissä mainittuja jäsenyyden
ehtoja tai joka toistuvasti laiminlyö jäsen-
maksunsa suorittamisen tai muiden jä-
senvelvollisuuksiensa noudattamisen, voi
kunnallisjärjestön kokous johtokunnan
esityksestä erottaa, ellei annetusta kirjal-
lisesta varoituksesta ole apua.
Tällaista päätöstä varten tulee pyytää
asianomaisen (Pois: piiritoimikunnan)
(Lisäys: piirihallituksen) lausunto.
130
Ennen erottamispäätöksen tekemistä on
asianomaiselle jäsenyhdistykselle varat-
tava tilaisuus selityksen antamiseen asi-
assa paitsi milloin erottamisen syynä on
jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
8 §
Kun jäsenyhdistys eroaa tai erotetaan
kunnallisjärjestöstä, se menettää kaikki
suorittamansa maksut.
Eroava jäsenyhdistys on velvollinen suo-
rittamaan kaikki ne erääntyneet jäsen-
maksut tai muut puolueen päätöksiin pe-
rustuvat erääntyneet suoritukset, jotka
koskevat edellisiä vuosia tai sitä kalen-
terivuotta, jonka aikana eroamisilmoitus
tehtiin.
Kunnallisjärjestön kokoukset
9 §
Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään
ennen (Pois: huhtikuun) (Lisäys: touko-
kuun) loppua ja syyskokous ennen joulu-
kuun loppua sekä muita kokouksia, kun
johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai
kun vähintään 1/5 jäsenyhdistyksistä sitä
johtokuntiensa kokousten pöytäkirjanot-
teilla kirjallisesti vaatii.
10 §
Kunnallisjärjestön kokoukset kutsutaan
koolle paikkakunnalla yleisesti leviäväs-
sä sanomalehdessä vähintään viisi (5)
päivää ennen kokousta julkaistulla ilmoi-
tuksella. Kirjallinen (Lisäys: ja/tai sähkö-
posti)kutsu on lisäksi toimitettava tiedok-
si jokaiselle jäsenyhdistykselle sekä val-
tuustoryhmän jäsenille.
11 §
Kunnallisjärjestön kokouksissa on puhe-
ja äänioikeus jokaisella jäsenyhdistyksen
valtuuttamalla edustajalla. (Lisäys: Hen-
kilö voi edustaa kokouksissa vain yhtä
perusjärjestöä.) (Lisäys: Kunnallisjärjes-
tön kokouksiin on jäsenyhdistyksillä oike-
us valita virallisia edustajia ja heille va-
raedustajia seuraavasti:)
Kunnallisjärjestö valitsee (Pois: toisen)
(Lisäys: yhden) seuraavista vaihtoehdois-
ta.
1. Vaihtoehto:
Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla
jäsenyhdistykselle on oikeus lähet-
tää kunnallisjärjestön kokouksiin
niin monta äänivaltaista edustajaa,
kuin sillä on erääntyneet jäsenmak-
sunsa maksaneita henkilöjäseniä.
Jokaisella edustajalla on yksi ääni.
2. Vaihtoehto:
Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla
jäsenyhdistyksellä on oikeus lähet-
tää kunnallisjärjestön kokouksiin
yksi (1) edustaja kutakin alkavaa
kymmentä (10) henkilöjäsentään
kohti. Jokaisella edustajalla on yksi
ääni.
3. Vaihtoehto:
Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla
jäsenyhdistyksellä on oikeus lähet-
tää kunnallisjärjestön kokouksiin
yksi (1) edustaja kutakin alkavaa
kahtakymmentäviittä (25) henkilö
jäsentään kohti. Jokaisella edusta-
jalla on yksi ääni.
(HUOM saman kunnallisjärjestön sään-

töihin ei voida ottaa vaihtoehtoisia edus-
tusperiaatteita, vaan edellä olevista vaih-
toehdoista on valittava yksi )
Läsnäolo- ja puheoikeus on lisäksi kaikil-
la jäsenyhdistysten jäsenillä ja Keskustan
kunnallisilla luottamushenkilöillä. (Lisä-
ys: Lisäksi kokous voi myöntää läsnäolo-
oikeuden muille henkilöille.)
Päätökseksi tulee äänioikeutettujen
enemmistön mielipide ellei näissä sään-
nöissä toisin määrätä. Äänten mennes-
sä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni,
paitsi vaaleissa arpa.
Vaaleissa käytetään lippuäänestystä, joll-
ei kokous toisin päätä.
12 §
Välittömästi kunnallisvaalien jälkeen
kunnallisjärjestön johtokunta ja Keskus-
tan kunnanvaltuustoryhmä yhdessä val-
mistelevat kunnallisjärjestön kokouksel-
le pohjaesityksen kunnallisiin hallintoeli-
miin valittavista Keskustan edustajista.
Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon Kes-
kustan äänimäärän jakaantuminen kun-
nan sisällä. Lopullisen ehdotuksen valit-
tavista henkilöistä tekee kunnallisjärjes-
tön (Lisäys: ja Keskustan valtuustoryh-
män yhteis)kokous.
Jos kunnanvaltuustoryhmä joutuu poik-
keamaan kunnallisjärjestön (Lisäys: ja
Keskustan valtuustoryhmän yhteis)koko-
uksessa hyväksytystä ehdotuksesta, val-
tuustoryhmän on annettava kunnallisjär-
jestölle selvitys poikkeamisen syistä. Sel-
vitys käsitellään kunnallisjärjestön ylei-
sessä kokouksessa.
13 §
Kunnallisjärjestön vuosikokouksessa kä-
sitellään seuraavat asiat:
131
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja,
sihteeri , kaksi pöytäkirjan tarkas-
tajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2. todetaan kokouksen osanottajat
sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3. käydään keskustelu johtokunnan
esittämästä teemasta,
4. annetaan evästyksiä eri kokouk-
siin lähteville kunnallisjärjestön
edustajille ja luottamushenkilöille
sekä kuullaan alueelta valittujen
luottamushenkilöiden toimintase-
lostukset sekä käsitellään kunnal-
lispoliittiseen toimintaan liittyviä
kysymyksiä,
5. käsitellään jäsenyhdistysten teke-
mät aloitteet,
6. käsitellään puoluehallituksen ja
(Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: pii-
rihallituksen) pyytämät lausunnot,
7. tehdään aloitteet valtuustoryhmäl-
le, (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisä-
ys: piirihallitukselle) ja puoluehal-
litukselle sekä puoluekokoukselle
puolueen sääntöjen määräämällä
tavalla,
8. esitetään kunnallisjärjestön ja
kunnanvaltuustoryhmän (Pois: vuo-
sikertomukset) (Lisäys: toiminta-
kertomukset) ja päätetään niistä
sekä kuullaan kertomus kirkkoval-
tuustoryhmän toiminnasta,
9. esitetään (Pois: edellisen kalenteri-
vuoden) tilinpäätös ja (Pois: tilin-
tarkastajien lausunto) (Lisäys: ti-
lintarkastuskertomus edelliseltä ti-
likaudelta),
10. päätetään tilinpäätöksen vahvista-
misesta ja vastuuvapauden myön-
tämisestä tilivelvollisille,
132
11. valitaan joka toinen vuosi edustaja
ja hänelle varaedustaja puolueko-
koukseen,
12. käsitellään muut kokouskutsus-
sa mainitut asiat ja ne asiat, jotka
kokous päättää ottaa käsiteltäväk-
seen.
14 §
Kunnallisjärjestön syyskokouksessa käsi-
tellään seuraavat asiat:
1. valitaan kokoukselle sihteeri, kak-
si (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja
kaksi (2) ääntenlaskijaa,
2. todetaan kokouksen osanottajat,
laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3. käydään keskustelu johtokunnan
esittämästä teemasta,
4. annetaan evästyksiä eri kokouksiin
lähteville kunnallisjärjestön edus-
tajille ja luottamushenkilöille sekä
kuullaan alueelta valittujen luotta-
mushenkilöiden toimintaselostuk-
set,
5. käsitellään jäsenyhdistysten teke-
mät aloitteet,
6. käsitellään puoluehallituksen ja
(Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: pii-
rihallituksen) pyytämät lausunnot
7. tehdään aloitteet valtuustoryhmäl-
le, (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisä-
ys: piirihallitukselle) ja puolue-
hallitukselle ,
8. päätetään seuraavan vuoden toi-
mintasuunnitelmasta,
9. määrätään jäsenmaksun suuruus
samoin kuin päätetään suositukses-
ta kannatusmaksuksi,
10. päätetään edustajien matkakorva-
uksista ja tilintarkastajien palkki-
osta,
11. päätetään seuraavan vuoden ta-
lousarviosta,
12. valitaan kunnallisjärjestön johto-
kunnalle:
a) puheenjohtaja, jota kutsutaan kun-
nallisjärjestön puheenjohtajaksi,
b) varapuheenjohtaja,
c) sihteeri,
d) muut jäsenet kunnallisjärjestön
johtokuntaan,
e) kaksi tilintarkastajaa ja (Pois: heil-
le varamiehet) (Lisäys: kaksi vara-
tilintarkastajaa),
f) yksi edustaja ja hänelle varaedus-
taja piirin kokouksiin,
g) edustajat jäsenyhdistysten kokouk-
siin,
h) ehdokkaat avoimiksi tuleviin kun-
nallisiin luottamustehtäviin,
13. käsitellään kunnallisjärjestön osal-
listumista muiden yhteisöjen ja jär-
jestöjen luottamushenkilövaaleihin,
14. käsitellään muut kokouskutsus-
sa mainitut asiat ja ne asiat, jotka
kokous päättää ottaa käsiteltäväk-
seen.
15 §
Kunnallisjärjestön muissa kokouksissa
käsitellään kokousilmoituksissa mainitut

asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää
ottaa käsiteltäväksi. Kiinteistön ostamis-
ta, myymistä, luovuttamista tai kiinnit-
tämistä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuu-
den luovuttamista eikä sääntöjen muut-
tamista tai kunnallisjärjestön purkamis-
ta, yhdistyslaissa tarkoitettua äänestys-
ja vaalijärjestyksen muuttamista, halli-
tuksen tai sen jäsenen taikka tilintarkas-
tajien valitsemista tai erottamista taikka
tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuu-
vapauden myöntämistä koskevaa kysy-
mystä ei kuitenkaan voida ottaa käsitel-
täväksi, ellei asiaa ole kokouskutsussa
mainittu.
Kunnallisvaalikokoukset
16 §
Keskustan kunnallisvaalivalmisteluista
vastaa toimialueellaan kunnallisjärjestö.
Kunnallisjärjestön kokouksissa on päätet-
tävä seuraavista johtokunnan valmistele-
mista asioista:
- vaaliliitosta
- ehdokaslistan muodostamisesta
täyden ehdokasmäärän pohjalta ja
siitä, mikä jäsenyhdistys milläkin
alueella esittää kunnallisvaalieh-
dokkaat,
- kiintiöistä jäsenyhdistyksille eh-
dokkaiden asettamiseksi otta-
en huomioon aiemmat äänimäärät
sekä kunnan asutusrakenne,
- ehdokaslistasta jäsenyhdistysten
ja johtokunnan tekemien ehdotus-
ten tai jäsenäänestyksen pohjalta,
- vaaliasiamiehestä ja hänen vara-
miehestään.
133
17 §
Milloin puolueen ehdokkaat kunnallis-
vaaleihin päätetään asettaa jäsenäänes-
tyksen pohjalta, on oikeus esittää ehdok-
kaita jäsenäänestystä varten jokaisel-
la kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksellä,
jossa on vain henkilöjäseniä. Jäsenäänes-
tykseen on otettava myös ehdokas, jon-
ka vähintään kymmenen (10) edellä mai-
nittuihin yhdistyksiin kuuluvaa jäsentä
on kirjallisesti esittänyt. Kukin jäsen voi
yhtyä vain yhteen tällaiseen esitykseen.
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa 5
§:ssa mainittujen jäsenyhdistysten hen-
kilöjäsenet kukin vain yhden yhdistyksen
jäsenenä. Äänestyksessä jokaisella on yh-
täläinen äänioikeus.
Jollei ehdokkaita ole esitetty enempää
kuin puolueella on oikeus niitä kunnas-
sa asettaa, ei jäsenäänestystä ole tarpeen
toimittaa.
Jäsenäänestyksen tuloksesta voidaan poi-
keta enintään yhdellä (Pois: neljäsosal-
la (1/4)) (Lisäys: kolmasosalla (1/3)) siitä
määrästä, jonka puolue on 16 §:n mukai-
sesti päättänyt asettaa ehdokkaita kun-
nassa. Tällöinkin on vähintään puolet
puolueen ehdokkaista asetettava jäsen-
äänestyksessä eniten saaneista henkilöis-
tä. Jäsenäänestyksen tulokseen ei tällöin
ole katsottava sisältyneen henkilön, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäy-
tymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei
voida asettaa puolueen ehdokkaaksi.
Kunnallisjärjestön hallinto
18 §
Kunnallisjärjestön toimintaa johtaa johto-
kunta, johon kuuluu vähintään puheen-
johtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja
enintään kymmenen (10) muuta jäsentä.
134
(Lisäys: Johtokunnassa tulee olla sekä
naisia että miehiä kumpiakin vähintään
40 prosenttia.)
Jäsenyhdistysten puheenjohtajat sekä
valtuustoryhmän puheenjohtaja ovat oi-
keutettuja osallistumaan johtokunnan ko-
kouksiin, joissa heillä on puheoikeus. Ää-
nioikeus heillä on vain siinä tapauksessa,
että he ovat johtokunnan jäseniä.
Johtokunnan jäsenet valitaan kalenteri-
vuodeksi kerrallaan.
19 §
Johtokunnan tehtävänä on:
• hyväksyä jäsenyhdistykset kunnal-
lisjärjestöön, pitää niistä luetteloa ja
huolehtia jäsenmaksujen kantamises-
ta,
• valita vuoden ensimmäisessä kokouk-
sessa rahastonhoitaja sekä vaalipääl-
likkö ja antaa piirille ilmoitus kun-
nallisjärjestön toimihenkilöistä heti
valinnan tapahduttua,
• päättää tavasta, jolla johtokunta vas-
taa koulutuksesta ja tiedotuksesta,
• valita sekä ilmoittaa piiriin työmark-
kina- ja yrittäjätoiminnan sekä muut
tarpeelliseksi katsotut yhteyshenki-
löt tai toimikunnat,
• valmistella kunnallisjärjestön koko-
ukset sekä kokousteemat,
• kutsua jäsenyhdistysten edustajat ja
luottamushenkilöt kunnallisjärjestön
kokouksiin,
• valmistella vastaukset jäsenyhdis-
tysten tekemiin aloitteisiin sekä pii-
rin ja puoluehallituksen pyytämiin
lausuntoihin,
• valmistella kunnallisista ja muista
yhteisistä asioista aloitteita ja tiedot-
taa niistä kuntalaisille,
• toimeenpanna kokouspäätökset ja
vastata toimintasuunnitelman toteu-
tuksesta,
• huolehtia ehdokashankinnasta kun-
nallisvaaleihin, seurakuntavaaleihin
ja muihin yhteiskunnallisiin vaalei-
hin sekä vastata vaalitoiminnan (Li-
säys: ja puolueen puheenjohtajan va-
linnasta järjestettävän neuvoa-antava
jäsenäänestyksen) hoitamisesta alu-
eellaan,
• toimia yhteistyössä Keskustan val-
tuustoryhmän kanssa puolueen kun-
nallispoliittisten tavoitteiden saavut-
tamiseksi ja laatia 12 §:n mukaisesti
ehdotus henkilöistä kunnallisiin hal-
lintoelimiin kunnallisjärjestön koko-
usten käsiteltäväksi ja hyväksyttä-
väksi,
• kannustaa jäseniä osallistumaan ta-
loudellisten, sosiaalisten ja kulttuu-
rijärjestöjen sekä muiden yhteisöjen
toimintaan,
• vastata kunnallisjärjestön varojen
hankinnasta ja omaisuuden hoidosta.
20 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun pu-
heenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä
vähintään puolet johtokunnan muista jä-
senistä on paikalla.
Päätökseksi tulee enemmistön mielipide.
Äänten mennessä tasan ratkaisee koko-
uksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaa-
leissa arpa.

Toimihenkilöt
21 §
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja:
- johtaa kunnallisjärjestön toimin-
taa,
- vastaa kokousten koollekutsumi-
sesta,
- johtaa keskustelua johtokunnan ja
kunnallisjärjestön kokouksissa, lu-
kuun ottamatta vuosikokousta,
- huolehtii päätösten toteuttamisesta
sekä
- huolehtii yhteydenpidosta Keskus-
tan valtuusto- ja kunnanhallitus-
ryhmiin sekä keskustalaisiin lauta-
kuntien jäseniin.
Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja:
- huolehtii puheenjohtajan tehtävistä
tämän ollessa estyneenä sekä
- toimii muutoin puheenjohtajan
apuna ja
- (Pois: voi toimia myös vaalipäällik-
könä.)
Kunnallisjärjestön sihteeri:
- kirjoittaa kokousten pöytäkirjat ja
tallettaa ne, hoitaa kunnallisjärjes-
tön arkiston ja käsikirjaston
- (Pois: hoitaa kunnallisjärjestön kir-
jeenvaihdon,)
- laatii johtokunnalle ehdotuksen kun-
nallisjärjestön vuosikertomukseksi,
135
- pitää yhteyttä jäsenjärjestöihin,
- huolehtii tiedotuksesta sekä
- johtokunnan koollekutsumisesta
sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Kunnallisjärjestön vaalipäällikkö:
- laatii vaalitoimintasuunnitelman
yhdessä kunnallisjärjestön johdon
kanssa,
- huolehtii kunnallisvaalien ehdo-
kashankinnasta, johtaa käytännön
vaalityötä ja seurata vaalisuunni-
telman toteutumista pitäen yhteyt-
tä jäsenyhdistyksiin ja
- järjestää tiedotus- ja koulutustilai-
suuksia ehdokkaille ja vaalityöstä
vastaaville.
Kunnallisjärjestön rahastonhoitaja:
- perii kunnallisjärjestölle tulevat
maksut,
- maksaa laskut johtokunnan osoi-
tusten mukaisesti, tallettaa kun-
nallisjärjestön rahavarat ja hoitaa
muun omaisuuden ja
- laatii (Pois: kalenterivuosittani)
(Lisäys: tilikausittain) ehdotuksen
kunnallisjärjestön tilinpäätökseksi
ja jättää sen johtokunnalle edelleen
tilintarkastajille toimitettavaksi
viimeistään kolme (3) viikkoa en-
nen vuosikokousta.
22 §
Kunnallisjärjestön (Pois: tilit päätetään
kalenterivuosittani) (Lisäys: tilikausi on
kalenterivuosi). Tilinpäätös (Pois: tarvit-
tavine) (Lisäys: siihen liittyvine) asiakir-
joineen ja (Pois: vuosikertomus) (Lisäys:
toimintakertomus) on jätettävä tilintar-
136
kastajille vähintään kolme (3) viikkoa en-
nen vuosikokousta. Tilintarkastajien on
viikon kuluessa asiakirjojen saamisesta
annettava tilintarkastuskertomus kun-
nallisjärjestön johtokunnalle.
Yleiset säännökset
23 §
Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa johto-
kunnan puheenjohtaja, varapuheenjohta-
ja tai kunnallisjärjestön sihteeri.
27 §
Jos kunnallisjärjestö päättää purkautua,
sen omaisuus luovutetaan sille Keskusta
r.p:n kunnallisjärjestölle (Lisäys: tai kun-
tayhdistykselle), johon puretun kunnallis-
järjestön jäsenistö siirtyy taikka Keskus-
tan (Pois: ___________) piirille.
28 §
Kunnallisjärjestön purkamisesta pääte-
tään kahdessa vähintään kahden viikon
väliajalla pidettävässä kunnallisjärjestön
kokouksessa vähintään kahden kolmas-
osan (2/3) enemmistöllä äänestyksessä
annetuista äänistä kummallakin kerralla.

24 §
Kunnallisjärjestön puolesta oikeudellises-
ti kantaa ja vastaa johtokunta joko itse
tai valtuutettunsa kautta.
25 §
29 §
Näille säännöille ja niihin tehtäville muu-
toksille on hankittava Keskustan (Pois:
hallituksen) (Lisäys: puoluehallituksen)
hyväksyminen.

Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjes- 30 §

tö ottaa vastaan lahjoja ja testamentte-
ja sekä asianomaisella luvalla harjoittaa Aikaisempien sääntöjen mukaan saavute-
kustannustoimintaa ja toimeenpanee ar- tut jäsenoikeudet säilyvät.
pajaisia ja varainkeräyksiä. Kunnallisjär-
jestö voi omistaa toimintaansa varten tar-
peellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

26 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-

dä, jos sitä varten kutsutussa kunnallis-
järjestön kokouksessa muutosehdotus hy-
väksytään vähintään kahden kolmasosan
(2/3) enemmistöllä äänestyksessä anne-
tuista äänistä.

Puoluekokousaloitteet
ja vastausesitykset
Talous-, vero-, elinkeino-
ja yrittäjyysaloitteet
1. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja
ympäristön py: Ajoneuvovero pois haja-asutusalueen
ihmisiltä
2. Keskustan Etelä-Karttulan py: Polttoaine- ja
dieselvero haja-asutusalueilla
3. Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö:
Yksityisteiden arvonlisäverotuksen poistaminen
4. Kemin Keskustanuoret: Puhtaan käyttöveden
arvonlisäveroa alennettava
5. Keskustan Säkylän py: Uusiutuvien luonnonvarojen
tuottamisen ja jalostustoiminnan hyötyjen jääminen
tuotantopaikkakunnalle ja sen turvaaminen
6. Keskustan Leivonmäen py: Maaseudun
yritystoiminnan esteiden vähentäminen
7. Keskustan Haapamäen py: Puun
myyntiveroprosentin puolittaminen 14 prosenttiin
8. Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö:
Metsäveroratkaisu kaipaa jatkoa
9. Keskustan Haapamäen py: Arvonmäärityksen
kohtuullistaminen metsäomaisuuden osalta perintö-
ja lahjaverotuksessa
10 . Keskustan Haapamäen py: Perintö- ja
lahjaverolain mukaisen veron poistaminen
lähiomaisilta 500 000 euron arvoon saakka
11. Keskustan Opiskelijaliitto: Elvytystoimia on
kohdennettava enemmän infraan
12. Keskustan Mäntyjärven py: Tuloverojen
jyvityksestä kasvattajakuntaan
13. Keskustan Etelä-Karttulan py: Ulkomaan
työntekijöiden lähdevero
14. Keskustan Hangon py - Centerns lokalavdelning
i Hangö: Kunnalliset liikelaitokset / yhtiöt ja
niiden aiheuttamat valtion verotulojen menetykset
sekä niiden vääristävä liiketoiminta suhteessa
yksityisyrityksiin
15. Keskustan Äänekosken py: Kiinteistövero ei saa
137
olla este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille
16. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kiinteistövero ei
saa olla este tonttien myynnille
17. Keskustapuolueen Hiltulan paikallisosasto:
Kaavoitettujen rantojen kiinteistövero
18. Suomen Keskustanuoret: Peitellylle tasaverolle ei
19. Keskustan Pihlajasaaren py: Yhteisö- ja
pääomaverojen jakosuhteen muuttaminen
20. Turun keskustaopiskelijat: Pääomaverosta osa
kunnille
21. Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö:
Työmatkakulujen omavastuuosuuden poistaminen
22, Keskustan Muhoksen py: Perhepäivähoitajien
verotus
23. Keskustan Opiskelijaliitto: Vihreä veroreformi
Suomeen
24. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja
ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi
1. Keskustan Kangasniemen kirkon-
kylän ja ympäristön py: Ajoneuvove-
ro pois haja-asutusalueen ihmisiltä
Julkisia liikennevälineitä ei ole joka paikassa käytet-
tävissä ja entisiä vähäisiäkin vuoroja ollaan viemässä
pois. Jotta koko maa voitaisiin pitää asuttuna ja haja-
asutusalueellakin olisi elämää, on käytännössä oman
auton käyttö ainoa liikkumismahdollisuus. Useasti
perheessä on käytännössä pakko pitää useampaa au-
toa. Kilometrejä ei välttämättä kartu paljon vuodessa,
halpa ja vanhakin auto täyttää tehtävänsä. On myös
ekologista käyttää suurella energialla ja vaivalla teh-
tyä autoa vielä vanhoilla päivilläänkin lyhyiden ja vä-
häisten matkojen kulkuvälineenä.
Ajoneuvoverosta on tullut ongelma. Kun se vielä jat-
kossa käytännössä nousee vanhemmissa autoissa, on
veron osuus vähillä ajoilla kilometriä kohti huomat-
tava. Teiden kunto on myös jatkuvasti huonontunut,
joten monessa paikassa tarvitaan kulkupelinä nelive-
138
toautoa. Niiden ajoneuvoverotus on suuremman kulu-
tuksen vuoksi myös nousemassa.
Keskustan tulee toimia siten, että haja-asutusalueen
ihmisiltä poistetaan ajoneuvovero kokonaan kaikkine
perusveroineen ja käyttövoimaveroineen. Ellei tämä
ole mahdollista, ainakin verotusta on selkeästi alen-
nettava tai luotava esim. perhekohtainen ajoneuvove-
rotus, ettei maksua menisi jokaisesta autosta erikseen.
Vastausesitys:
Ajoneuvovero on luonteeltaan kaikille autoilijoille
kohdistuva vero. Veron poistaminen osalta käyttäjis-
tä ei ole realistista. Tulevaisuudessa ajoneuvoverotuk-
sessa on mahdollista harkita siirtymistä ajoneuvon
käytön verotukseen. Tällöin käytön verotus ei olisi
kaikkialla maassa sama, vaan sen tulisi olla kevyem-
pää haja-asutusalueilla, jossa oman auton käyttö on
välttämätöntä.
Ajoneuvon käytön verotus ohjaisi autoilua myös ym-
päristöystävällisempään suuntaan. Paikannukseen ja
käyttöön perustuva verotus on mahdollista toteuttaa
aikaisintaan 2020-luvulla. Keskustan mielestä Suo-
men tulee olla älyliikenteen ja entistä puhtaamman
liikkumisen johtava maa tulevaisuudessa.
Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoi-
maveroon. Käyttövoimaverolla tasataan bensiiniä lie-
vemmin verotettujen dieselpolttoaineiden erisuuruista
verorasitusta autoilijoille. Auton käytön kuluja arvi-
oidessa kokonaisuuteen vaikuttavat myös vakuutus-
maksut, jotka ovat edullisempia haja-asutusalueilla.
Kuluvalla vaalikaudella tehtyjen autovero- ja ajoneu-
voverouudistusten tavoitteina on kohdistaa verotuk-
sen painopistettä ajoneuvojen ympäristölle aiheutu-
vien päästöjen mukaan, jolloin suurempia päästöjä
aiheuttavien ajoneuvojen korkeampi vero on luonteel-
taan lisävero.
Pyrkimyksenä on nopeuttaa autokannan uusiutumis-
ta uusinta tekniikkaa edustaviin autoihin. On kuiten-
kin selvää, että autoverotuksen ympäristöpoliittinen
ohjausvaikutus ei voi olla läheskään sama alueilla,
missä yksityisautoilulle ei tosiasiassa ole toimivaa ja
järkevää vaihtoehtoa kuten joukkoliikenne.
Puoluekokous ymmärtää aloitteentekijöiden esittä-
mät perustelut. Ajoneuvoveron perusveroa ei kuiten-
kaan ole mahdollista eriyttää esimerkiksi kansalais-
ten asuinpaikan mukaan. Se olisi vaikea toteuttaa ve-
rotusteknisesti ja oikeudenmukaisesti. Ongelmallista
tällöin olisi muun muassa haja-asutusalueen määrit-
täminen ja rajanveto vierekkäisten kuntien välillä. Ti-
lanne mahdollistaisi myös väärinkäytöksiä, esimer-
kiksi rekisteröimällä ajoneuvo verohelpotusta saavan
kunnan asukkaan nimiin. Edellä mainitut rajanveto-
ongelmat koskevat myös perhekohtaista ajoneuvove-
rotusta.
Puoluekokous pitää erityisesti liikennepolttoaineiden
hintojen nousun alueellisia vaikutuksia eriarvoistavi-
na. Monilla haja-asutusalueilla oma auto on työssä-
käynnin ja palveluiden saamisen edellytys. Siksi haja-
asutusalueet nykyistä paremmin huomioivat mallit
tulee selvittää. Tällainen voisi olla työmatkakulujen
verovähennysoikeuden kasvattaminen.
Keskusta on ollut suunnittelemassa haja-asutusalu-
eilla kyytitakuuta. Haja-asutusalueilla toteuttavalla
kyytitakuulla taataan haja-asutusalueen asukkaille jul-
kisen liikenteen yhteydet, joilla on mahdollista tehdä
vähintään kaksi kertaa viikossa asiointimatka kunta-
keskukseen tai muuhun taajamaan. Kyytitakuu järjes-
tetään ensisijaisesti kutsujoukkoliikenteenä ja palve-
luliikenteenä, joiden avulla palvelut voidaan järjestää
mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti.
Keskustan mielestä haja-asutusalueilla asuvien ih-
misten liikkumista voidaan tukea monella eri tavalla.
Joukkoliikenteessä on huolehdittava toimivasta ja kat-
tavasta liikenneverkostosta, jossa eri kuljetusmuodot
sovitetaan yhteen valtakunnallisesti, maakunnallisesti
ja kunnallisesti erilaiset kuljetustarpeet huomioiden.
Markkinaehtoista liikennettä täydennetään osto- ja
kutsuliikenteellä.
Yksityisautoilusta johtuvia kustannuksia voidaan
huomioida korottamalla työmatkakulujen vähennysoi-
keutta todellisia kustannuksia vastaavammaksi.
2. Keskustan Etelä-Karttulan py:
Polttoaine- ja dieselvero haja-asutus-
alueilla
Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä haja-
asutusalueilla ja pitkien etäisyyksien piirissä asuvien
ihmisten työssäkäynti- ja asiointiliikenteen kustan-
nusten hillitsemiseksi polttoaineiden hinnan noustes-
sa sekä ennen kaikkea myös dieselveroon kaavaillun
voimakkaan nousun johdosta.
Vastausesitys:
Keskustan mielestä haja-asutusalueilla ja pitkien etäi-
syyksien piirissä asuvien ihmisten työssäkäynti- ja
asioimisliikenteen aiheuttamaa kustannusten nousua
voidaan huomioida korottamalla työmatkakulujen
vähennysoikeutta todellisia kustannuksia vastaavam-
maksi.

Verotuksen painopistettä on vähitellen siirretty ja tul-
laan edelleen siirtämään käytön ja kulutuksen mukai-
sesti ympäristöverotuksen suuntaan. Fossiilisten polt-
toaineiden verotus on yksi osa ympäristöveroja, joihin
ei ole näköpiirissä kevennystä.
3. Keskustan Äänekosken kunnallis-
järjestö: Yksityisteiden arvonlisäve-
rotuksen poistaminen
Keskustan mielestä koko maan elinvoimaisuuden yl-
läpitäminen on yksi Suomen menestystekijöistä. Suo-
mi tarvitsee myös jatkossa elävän ja vireän maaseu-
dun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa tulee alueellisella
tasapainolla olla erityisen vahva asema.
Maaseudulla ja viheralueilla teiden ylläpito on yksi-
tyisteiden tiehoitokuntien vastuulla. Tiehoitokuntien
osakkaat maksavat tiehoitomaksuja, joilla yksityistei-
den ylläpito toteutetaan. Tiehoitokunnat huolehtivat
yksityistien perustamisesta, rakentamisesta, ylläpi-
dosta sekä tienhoidosta, perusparannuksesta ja kus-
tannukset lankeavat sen osakkaille. Peruskunnostuk-
seen saadaan sekä kunnalta että valtiolta avustusta.
Kunnossapitoon kunnalta haetaan avustusta ja valtion
avustus siihen poistui Holkerin hallituksen aikana.
Yksityistiet pystyttäisiin pitämään paremmassa kun-
nossa ja tienhoitokustannukset kohtuullisella tasolla
osakkaille, jos yksityisteiden tiehoitokuntien teettä-
mien töiden osalta arvonlisäverotus poistettaisiin. Täl-
löin yksityisteiden alueella asuvat tulisivat tasa-arvoi-
sempaan asemaan taajamissa asuviin ja kunnan kiin-
teistöveroilla tuottamien palveluiden piirissä oleviin
nähden, joutuvathan hekin maksamaan kiinteistöverot
saamatta vastaavanlaisia palveluita kuin kuntakeskuk-
sissa saadaan.
Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestön mielestä
yksityisteiden arvonlisäverotus tulee poistaa. Edellä
esitetyn perusteella ehdotamme, että ryhdytään jatko-
toimiin, että yksityisteiden arvonlisäverotuskäytäntöä
uudistetaan ja se poistettaisiin yksityisteiden osalta.
Vastausesitys:
Arvonlisäverotusta Suomessa ohjaa Euroopan Unio-
nin arvonlisäverodirektiivi. Se määrittää ala- ja ylära-
jat jäsenmaiden yleiselle arvonlisäverokannalle. Ar-
vonlisäverodirektiivissä annetaan jäsenmaille myös
mahdollisuus kahteen yleistä arvonlisäverokantaa al-
haisempaan arvonlisäverokantaan. Lisäksi siellä mää-
ritellään palvelut, jotka jäävät arvonlisäverollisen toi-
minnan ulkopuolelle ns. nollaverokannalle.
139
Arvonlisäverodirektiivi ei jätä yksittäiselle jäsenmaal-
le liikkumavaraa tiekuntien arvonlisäverokohtelus-
sa. Siksi tiekuntien vapauttaminen arvonlisäveros-
ta tai sitä koskevan palautusjärjestelmän luominen ei
ole mahdollista ilman muutoksia Euroopan Unionin
arvonlisäverodirektiiviin. Asia tuleekin ottaa esille
EU:n arvonlisäsäädöksiä seuraavan kerran uudistet-
taessa.
Puoluekokous katsoo, että yksityisteiden avustaminen
on arvonlisäverotusta yksinkertaisempi ja tarkoituk-
senmukaisempi keino tukea yksityisteiden kunnossa-
pitoa. Keskusta on ajanut määrätietoisesti muun mu-
assa yksityisteille osoitettujen valtionmäärärahojen
tason nostamista. Yksityisteiden valtionapua onkin
korotettu Vanhasen II hallituksen aikana tuntuvasti.
Samoin metsäteollisuuden puunsaannin kannalta mer-
kittäville tieosuuksille on myönnetty erityisrahoitusta.
4. Kemin Keskustanuoret: Puhtaan
käyttöveden arvonlisäveroa alennet-
tava
Puhtaasta käyttövedestä kannetaan tällä hetkellä kor-
keinta arvonlisäverokantaa, joka 9.4.2010 on 22 %.
Päätöksen mukaan veroa tullaan nostamaan 1.7.2010
alkaen vielä yhdellä prosenttiyksiköllä. Esitämme,
että arvonlisävero on laskettava puhtaan veden osalta
samalle tasolle kuin ravintolaruoasta perittävä arvon-
lisävero, joka on 1.7.2010 alkaen 13 %.
Puhdas vesi on meille suomalaisille ruokaan verrat-
tavissa oleva välttämättömyyshyödyke. Vesijohtover-
koston rapistumisen vuoksi joudutaan tekemään pi-
kaista uusintatyötä, joka nostaa osaltaan veden hintaa.
Arvonlisäveron laskulla estetään tarpeeton puhtaan
veden kallistuminen kotitalouksille ja vauhditetaan
vedensiirtoverkoston uusimista.
Vastausesitys:
Euroopan Union arvonlisäverodirektiivi sallii yleisen
arvonlisäverokannan lisäksi jäsenmaalle kaksi alhai-
sempaa arvonlisäverokantaa, jotka Suomessa ovat 12
ja 8 prosenttia. Heinäkuun alusta lukien kaikkia ar-
vonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksi-
köllä.
Alennettuja arvonlisäverokantoja voidaan soveltaa
ainoastaan arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY ja
2009/47/EY) liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin kuu-
luvien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituk-
siin. Liitteen 2-kohdan mukaan alennettua arvonlisä-
verokantaa voidaan soveltaa veden jakeluun.
140
Suomessa arvonlisäverodirektiivin sallimaa alhaisem-
paa arvonlisäverokantaa on käytetty silloin, kun kyse
on ollut tärkeistä yhteiskunnallisista syistä. Tällai-
sia ovat olleet esimerkiksi työllisyys työvoimavaltai-
silla aloilla (parturi-kampaamot), tulonjakovaikutus
(ruokavero), kilpailullinen tasa-arvo (ravintolaruoka
suhteessa noutoruokaan), sosiaaliset syyt (lääkkeet) ja
kulttuurin edistäminen (kirjat).
Arvonlisävero on perusluonteeltaan fiskaalinen eli se
on valtiolle rahankeruuvero. Suomen valtion budjetis-
sa arvonlisävero on merkittävin yksittäinen verotulo-
lähde, jolloin sen alentamiseen on suhtauduttava pi-
dättyväisesti. Arvonlisävero on tarkoitettu lopullisten
kuluttajien maksettavaksi. Veronkantajina toimivat
tällöin verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät ve-
ron määrän tavaroiden tai palvelujen myyntihintoihin
ja tilittävät veron valtiolle.
Puoluekokous katsoo, että vesijohtoverkostojen kun-
nostamisen edistämisen kannalta puhtaan käyttöve-
den arvonlisäveron alentamisella ei ole vaikutusta,
koska veron maksavat loppukäyttäjät eli kotitaloudet.
Kunnilla on mahdollisuus hakea avustusta alueellaan
toteutettaviin erilaisiin vesihuoltotöihin ympäristömi-
nisteriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä.
5. Keskustan Säkylän py: Uusiutu-
vien luonnonvarojen tuottamisen ja
jalostustoiminnan hyötyjen jääminen
tuotantopaikkakunnalle ja sen tur-
vaaminen
Suomalaisenkin hyvinvointiyhteiskunnan jatkumi-
sen edellytys on positiivinen kauppa- ja vaihtotase.
Maahan on tultava rahaa enemmän kuin maasta läh-
tee. Vain näin syntyy enemmän palkanmaksukykyä ja
jaettavaa kaikille, asumme me sitten kaupungissa tai
maaseudulla.
Edellytyksenä on vahva vienti tai tuontia korvaava
tuotantoelämä.
Luontaiset menestystekijämme ovat uusiutuvat luon-
nonvarat, ilmainen kasvun ihme. Ilman niitä ei maa-
pallolla ole elämää, Suomessakaan. Ne syntyvät
maaseudulla, ja ne jalostetaan mittavissa tuotantolai-
toksissa maaseudulla. Tämänkin jalostustoiminnan
edellytyksenä on vakaasti toimeentuleva paikallinen
väestö, tekijät.
Lähinnä kasinopeliksi muuttunut teollinen toiminta
on sallinut ja johtanut taloudellisten resurssien siirtä-
miseen pois tuotantopaikkakunnilta: yritysten korkein
johto, pääkonttorit henkilöstöineen sekä moninaiset
verotuotot on etäännytetty hyödyntämään vastikkeet-
ta tuotantotoiminnasta piittaamatonta osaa yhteiskun-
taa. Ja mikä vaarallista, suuri osa näistä varoista on
sijoitettu ulkomaille alhaisen kustannustason maihin
kilpailemaan oman tuotannon kanssa. Suomen maa-
seudun taloudelliset voimavarat ehtyvät, palvelut vai-
keutuvat ja etääntyvät, ja asukkaat siirtyvät pois yllä-
pitämästä teollista tuotantoa ja sen raaka-ainehuoltoa.
Suomen ja kaikkien suomalaisten elintaso ja hyvin-
vointi laskee, kylliksi jatkuessaan kehitysmaan asteel-
le. Tämä käsin kosketeltavissa oleva vaarallinen kier-
re tulee katkaista.
Yllä olevin perustein Keskustapuolueen tulee asettaa
tavoitteekseen varmistaa lainsäädännöllisin ja vero-
tuksellisin keinoin, että uusiutuvien luonnonvarojen
tuottamisen ja jalostustoiminnan aikaansaamat talou-
delliset resurssit jäävät tuotantopaikkakunnalle tur-
vaamaan riittävästi tämän maalle ja jokaiselle suoma-
laiselle elintärkeän toiminnan.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen te-
ollisten työpaikkojen vähenemiseen Suomessa. Se on
toisinaan näyttäytynyt lyhytnäköisenä kvartaaliajatte-
luna, jolloin tuotantoa on siirretty halvemman kustan-
nustason maihin.
Suurten sekä kasvavien suomalaisten yritysten mark-
kina-alue on kansainvälinen. Kustannustekijöiden li-
säksi niiden sijoittautumista ohjaavat kasvavien mark-
kinoiden ja asiakkaiden sijainti. On luonnollista, että
yritykset hakevat kehittyviltä markkinoilta toimin-
nalleen kasvua. Esimerkiksi Kiina ja Intia ovat viime
vuosina olleet vahvassa talouskasvussa.
Suomi ei voi eikä sen ole järkevääkään yrittää lain-
säädännöllä tai verotuksella estää Suomessa sijaitse-
vien yritysten siirtymistä ulkomaille tai toimimista
siellä. Se vain johtaisi yritysten joukkopakoon Suo-
mesta. Suomi on jäsenenä Maailman kauppajärjestö
WTO:ssa, joka pyrkii poistamaan yli rajojen tapahtu-
van kaupankäynnin rakenteellisia esteitä. Niin ikään
Euroopan Unionin yksi keskeisemmistä perusperiaat-
teista on yritysten vapaa sijoittautumisoikeus. Suo-
men toimiminen vastoin näitä periaatteita olisi outoa.
Kaikkein tehokkaimmin suomalaiset yritykset voivat
menestyä kansainvälisessä kilpailussa omilla vah-
vuuksillaan: osaamisella, erikoistumisella ja tuotta-
malla korkealaatuisia tuotteita. Siksi on tärkeää, että
Suomi huolehtii kilpailukyvystään esimerkiksi pa-
nostamalla jatkossa entistä vahvemmin teknologia- ja
tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan. Myös
harjoitettavan veropolitiikan on edistettävä yritysten
perustamista, niiden kasvua ja kansainvälistymistä.

Suomen kilpailukyvyn edistämisen lisäksi puolueko-
kous katsoo, että koko maan voimavarat on saatava
teolliseen ja kestävään hyötykäyttöön. Uusien kasvu-
toimialojen, kuten kaivosteollisuus sekä ympäristö- ja
energiateknologia, toimintaedellytykset on turvattava.
Siksi muun muassa tarpeetonta byrokratiaa on keven-
nettävä ja alueiden elinkeinojen kehittämisen tueksi
on hajautettu korkeakouluverkosto säilytettävä.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa
kansainvälisin sopimuksin pystytään karsimaan epä-
reiluja kilpailukeinoja. Erityisesti työntekijöiden työ-
oloja, asiallista palkkausta sekä kestävän kehityksen
periaatteita on kunnioitettava joka maassa. Myös kil-
pailua vääristäviä suoria valtion tukia on kitkettävä.
Yritysten kaikkialla tulisikin toimia eettisesti kestä-
vällä tavalla.
6. Keskustan Leivonmäen py: Maa-
seudun yritystoiminnan esteiden
vähentäminen
Maaseudun pienet elintarvikeyritykset, jotka toimivat
usein maatilojen yhteydessä, valmistavat ja myyvät
monia kuluttajien haluamia laadukkaita erikoistuot-
teita. Nykyiset kauppaketjutkin ottaisivat mielellään
näitä tuotteita myyntiin, jos niitä voitaisiin tuottaa
riittävästi.
Ongelman muodostaa maassamme vallitseva alueel-
listen käytäntöjen epäyhtenäisyys, muuta EU:ta tiu-
kemmat vaatimukset tuotanto- ja myynti-olosuhteissa
sekä monissa muissa velvoitteissa. Ne nostavat sel-
västi tuotantokustannuksia ja tekevät yritysten pitkä-
jännitteisen kehittämisen vaikeaksi.
Suomen Keskustan Leivonmäen paikallisyhdistys
esittää, että Keskustan tavoiteohjelman maaseutupo-
liittiseen osaan lisätään vaatimus pienten elintarvike-
yritysten toimintamahdollisuuksien harmonisoinnista
muiden EU-maiden tasolle. Vaatimuksen toteutusta
valvomaan tulee Keskustan luoda toimiva menetelmä
ja vaatia tarvittavia muutoksia kansallisiin elintarvi-
kelakeihin ja – asetuksiin.
Myös Suomessa on otettava käyttöön EU:n lainsää-
dännön edellyttämä joustavuus pieniä elintarviketoi-
mijoita kohtaan.
Vastausesitys:
Puoluehallitus yhtyy aloitteentekijöiden esitykseen
tarpeettomasti yritystoimintaa haittaavien määräysten
karsimiseksi. Niitä on muun muassa yritystoiminnan
aloittamiseen liittyvässä byrokratiassa ja toimitilo-
ja koskevissa toiminnan laajuuteen nähden tiukoissa
141
vaatimuksissa sekä tarkastustoiminnan vaihtelevissa
käytännöissä. Paitsi että ne sitovat yrittäjän työaikaa
varsinaisesta työstä eli yrittämisestä, aiheuttavat ne
myös lisäkustannuksia vaikeuttaen toiminnan kehit-
tämistä.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä selvit-
ti vuonna 2009 määräysten helpottamista. Työryh-
män esityksiä on laitettu toimeen. Valtaosa tiukoista
vaatimuksista johtuu kuitenkin EU-säädöksistä. Tänä
vuonna maa- ja metsätalousministeriö järjesti laa-
jan yrittäjien seminaarin yhteistyössä EU-komission
kanssa tavoitteena löytää keinoja toimintamahdolli-
suuksien parantamiseen. Elintarvikelakiin valmistel-
laan muutoksia, jonka mukaan valtaosan elintarvike-
yrittäjistä toiminnan aloittamiseen liittyvästä luvasta
luovuttaisiin ja siirretäisiin kevyempään ilmoitusme-
nettelyyn. Hallituksen esitys on parhaillaan lausunto-
kierroksella.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti lokakuussa 2009
työryhmän selvittämään lihantarkastuksen kehittämis-
tä erityisesti pienteurastamoissa. Työryhmältä on pyy-
detty konkreettisia ehdotuksia liittyen lihantarkastuk-
sen saatavuuteen, laatuun sekä lihantarkastusmaksu-
jen kohtuullistamiseen ja tasapuolistamiseen.
Keskusta on sitoutunut jatkamaan ponnisteluja yritys-
ten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Pyrki-
mys liittyy myös yleisempään tavoitteeseen vähen-
tää yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä lähi
vuosien aikana.
7. Keskustan Haapamäen py: Puun
myyntiveroprosentin puolittaminen
14 prosenttiin
Uutiset ovat kertoneet useista metsäteollisuuden yksi-
köiden sulkemisista ja suuresta alan työpaikkojen me-
netyksestä Suomessa. Työllisyyden ja metsäteollisuu-
den toiminnan turvaamiseksi hallituksen tulisi välit-
tömästi antaa selkeä esitys puun myyntiveroprosentin
määrittelemiseksi 14 prosentiksi, jolloin vältetään ve-
rovähennysten epäselvyydet. Metsänomistajien oma-
toimisen puunhankinnan edistämiseksi tulisi hankin-
ta- ja käteiskauppapuun myyntivero puolittaa edelleen
tästä, jotta puuntarjonta lisääntyisi. Samalla edelleen
valtion tulee tuntea omistamissaan yhtiöissä kansal-
linen vastuu ja käyttää omistajaohjausta teollisuuden
säilyttämiseksi Suomessa.
Suomalainen hyvinvointi on pitkälti rakentunut me-
nestyvän metsäteollisuuden varaan. Näin ei jatkossa
enää välttämättä ole, ellei energiaratkaisuin ja vero-
helpotuksien avulla luoda parempia toimintaedelly-
tyksiä.
142
Metsäteollisuus on tähän saakka voinut tarjota lähes
elinikäisiä työpaikkoja. Suomessa sellu-, paperi- ja
puutuoteteollisuudessa on työskennellyt yli 60 000
henkilöä. Erityisesti sellu- ja paperiteollisuudessa
työntekijöiden vaihtuvuus on pientä nykyisiin irtisa-
nomisiin saakka. Palkat ovat selvästi keskimääräistä
teollisuustyötä korkeammat.
Nyt myyntiin tuleva puutavara ja erityisesti tukkipuu
on tosiasiallisesti kasvanut pinta-alaverokauden aika-
na. Tällöin nyt myyntiin tulevaan puuhun on jo koh-
distunut täysi tuloverotus. Tosiasiallisesti tilanne on
lähes sama, olipa käytetty 13 vuoden siirtymäaikaa
verojärjestelmien vaihdoksessa tai ei. Räikeimmin
kaksinkertainen tuloverotus kohdistuu niihin metsän-
omistajiin, jotka olivat pinta-alaveron parissa vuoden
2005 loppuun asti.
Kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi tarvitaan
nopeavaikutteisia toimia. Puuntuonti Venäjältä on vä-
hentynyt voimakkaasti.
Metsänomistajia on verohelpotuksella kannustettava
metsien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen,
puun markkinoille tulon parantamiseen ja puuntuo-
tannon lisäämiseen. Näiden tavoitteiden esteenä ei saa
enää olla edellä kerrottu kaksinkertainen myytävään
puuhun kohdistuva tuloverotus.
Metsänomistajien työ metsien hoidossa turvaa myös
merkittävästi tulevaisuuden puuvarojen kehityksen ja
vahvistaa samalla kaikkien metsäpalvelujen kysyntää.
Koko arvoketju tuo myös lisää tuloja ja työpaikko-
ja erityisesti maamme haja-asutusalueille. Nyt monet
koneurakoitsijat ovat ongelmissa joten puukaupan-
käynti on myös jatkossa verohelpotuksen avulla tar-
peen. Maamme yli 900 000 metsänomistajaa - peri-
kuntien jäsenet mukaan luettuina - ovat avainasemas-
sa puuhuollon turvaamisessa. Metsäteollisuuden puu-
raaka-aineesta 80 prosenttia ostetaan yksityismetsistä.
Yritysten ja valtion metsissä puuta saadaan hieman
yli miljoona kuutiota.
Toteuttamalla puumyynnin verohelpotusten jatkami-
nen, edistettäisiin kaikkein tehokkaimmin kotimaisen
puun saatavuutta ilman lisäpaineita puun hintoihin,
mikä olisi puuta ostavan ja jalostavan teollisuuden
etu. Näin kokonaisuudessaan parannettaisiin merkittä-
västi Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä
ja työllisyyttä koko kansantaloudessa. Taloudellisessa
tilanteessamme tämä on entistä tarpeellisempaa juuri
nyt. Puun myyntiveron alentamisratkaisujen tulee olla
ilman määräaikoja, jotta voidaan turvata kotimaisen
puun saaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten ja
työpaikkojen säilyminen Suomessa.
Hallituksen esityksen pohjalta vuonna 2008 tehty laki
puumyyntitulojen verotuksen määräaikaisista vero-
prosenttien alennuksista oli hyvin tarpeellinen. Nyt
meneillään oleva 50 prosentin puunmyyntitulojen ve-
ronalennus auttaa sen, että puukauppa ja työt metsäta-
loudessa voivat jatkua edes siinä supistuneessa mää-
rässä, jossa ne nyt voivat tapahtua puun kantohintojen
alennuttua 30–50 prosentilla vuoden 2007 hintatasos-
ta. Ellei olisi em. veronalennusta, puukauppa näillä
hinnoilla tuskin kävisi lainkaan. Jo nyt metsäkoneura-
koitsijat ja kuorma-autoyrittäjät sekä metsäkoneiden
valmistajat ovat taloudellisissa vaikeuksissa sekä lo-
mautuksia ja irtisanomisia on jouduttu tekemään. Jat-
kossa on uhkana konkursseja ja yritysten lopettamisia.
Näistä olisi vahinkoa kaikille. Edellytykset taloudelli-
sesta taantumasta nousemiseksi myös heikentyisivät,
jos puunmyyntitulojen verohelpotuksen määräaikaa 50
% alennuksella ei jatkettaisi. Puunhuolto on vastaisuu-
dessa kotimaisen puun varassa, vaikka Venäjä määrä-
aikaisesti jatkaisikin aiempaa tullikäytäntöään.
Teollisuuden ja sahojen kyky maksaa parempia hin-
toja ostettavasta puusta ei alhaisten vientihintojen ja
kiristyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi ole pitkiin
aikoihin mahdollista. Kansainvälinen taloudellinen
kriisi pitää pitkäaikaisesti kysynnän vientimarkkinoil-
la alhaisena ja myös sekä kemiallisen että mekaanisen
puunjalostusteollisuuden tuotteiden hinnat tulevat il-
meisesti pitkäänkin olemaan alhaisella tasolla kysyn-
nän vähentymisen ja kilpailijamaiden alhaisten vienti-
tulojen johdosta.
Siksi on välttämätöntä jatkaa puunmyynnin ve-
ronalennusta. Selkein tapa olisi, kuten edellä on esi-
tetty alentaa veroprosentti ilman määräaikoja suoraan
14 prosenttiin, jolloin eliminoitaisiin ne ilomenneet
ongelmat, joita eräillä osin havaittiin viime kesän rat-
kaisun yhteydessä. Ellei veroprosenttia voitaisi suo-
raan alentaa 14 prosentiksi, on kuitenkin välttämätön-
tä jatkaa 50 prosentin puunmyyntitulojen veronalen-
nusta. Tämä olisi parasta ilman määräaikoja koska
puuta tarvitaan jatkossakin. Ellei tämä olisi mahdol-
lista, on laman voittamiseksi tehtävä määräaikainen
veroratkaisu.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen
Keskusta hyväksyy seuraavan ehdotuksen: Puun
myyntitulojen veroprosentti puolitetaan 14 prosent-
tiin metsätalouden ja koko metsäklusterin toiminta-
edellytysten parantamiseksi kokonaiskansantalouden
menestymiseksi.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden esitykseen,
jonka mukaan metsänomistajia on kannustettava met-

sien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen, puun
markkinoille tulon parantamiseen ja puuntuotannon
lisäämiseen.
1.4.2008 - 31.12.2009 tehtyjen kauppojen perusteella
maksettavasta puun myyntitulosta saatiin 50 prosen-
tin huojennus, kun tulo saatiin vuoden 2010 loppuun
mennessä, ja 25 prosentin huojennus, kun tulo saa-
daan vuoden 2011 loppuun mennessä.
Ajalla 1.1.2010 - 31.12.2010 tehtyjen kauppojen pe-
rusteella maksettavasta puun myyntitulosta saadaan
25 prosentin huojennus, jos tulo saadaan vuoden 2011
loppuun mennessä. Huojennukset tehtiin puuhuollon
turvaamiseksi metsäteollisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuudessa metsäteollisuuden elpymisen ja uu-
siutuvien energian velvoitepaketin ennustetaan lisää-
vän puun kysyntää. Puoluekokous ei tässä tilanteessa
näe perustelluksi esittää uusia verohuojennuksia. Ti-
lannetta on kuitenkin seurattava.
8. Keskustan Äänekosken kunnallis-
järjestö: Metsäveroratkaisu kaipaa
jatkoa
Taloudellisesta lamasta nousemiseksi Suomen talous-
politiikan ajankohtainen kysymys on edelleen maam-
me puuhuollon ja energian saannin turvaaminen. Suo-
mesta löytyy puuta metsänhoidollisesti kestävien hak-
kuiden puitteissa hyvin nykyisin käytetyt määrät.
Suomen hallituksen päätös antaa puun myyntituo-
toista osittaista verohuojennusta oli aikanaan osoitus
siitä, että hallitus on kykenevä tekemään maamme
talouden, työllisyyden ja ihmisten toimeentuloon vai-
kuttavia kauaskantoisia ratkaisuja. Hallituksen pää-
tös, että puolet myyntituotoista on verovapaata 2009
loppuun ja vuoden 2010 myyntituotoista neljännes
on verovapaata takautuvasti tämän vuoden 2008 huh-
tikuusta alkaen, sai aikaan positiivisia vaikutuksia,
joskin puukauppa oli aika ajoin hyvinkin aaltoile-
vaa. Puun myyntimäärien alentuminen vuonna 2008
ja 2009 on johtunut taloudellisesta taantumasta, jon-
ka seurauksena kantohinnat lähes puolittuivat vuoden
2007 tasosta. Ellei vuonna 2009 olisi ollut Vanhasen
toisen hallituksen esityksestä 50 % verohuojennusrat-
kaisua, olisi puukaupan käynti voinut muodostua hy-
vinkin vähäiseksi rajusti alentuneilla hinnoilla. Van-
hasen toisen hallituksen puunmyynnin veron alen-
nusratkaisu on merkinnyt pelastusta metsäklusterin
toiminnoille.
Nyt ongelmana on edelleen taloudellisen taantuman
jatkuminen ja sen keskellä alhaiset puunhinnat ja
sekä veron alennuksen puolittuminen että aikanaan
sen poistuminen ja vaara sekä puukauppojen hiljene-
143
misestä että tyrehtymisestä. Tämä olisi kohtalokasta
kone- ja kuljetusyrittäjille, mekaaniselle ja kemialli-
selle metsäteollisuudelle, työllisyydelle ja vientitu-
loille.
Tästä syystä johtuen tarvitaan pysyvämpää ratkaisua.
Vaarana on aaltoliike, jos veroratkaisu on pelkästään
määräaikainen. Siksi olisi varsin aiheellista jatkaa
vuonna 2009 voimassa ollutta 25 % verohuojennus-
ta tai määritellä suoraan puun myyntitulojen veropro-
sentiksi 21 %.
Ratkaisu, joka turvaisi puukaupat, on täten puun
myyntiveron alentaminen ilman määräaikoja. Lisään-
tyvän puunmyynnin ja sen muita toimintoja lisäävän
myönteisen vaikutuksen kautta valtion verotulot eivät
laske. Puun myynnin veroprosentti voidaan laskea 21
prosenttiin. Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö saisi
pyörät pyörimään oikeaan suuntaan Suomessa.
Metsän puunmyyntiveron alennus 21 prosenttiin sai-
si puun liikkeelle. Tämän tajuavat niin kaupunkien
kuin maaseudunkin metsänomistajat. Nykyinen puun
myyntivero 28 % on kohtuuton erityisesti pienitu-
loisille, joiden veroprosentti on normaalisti alempi.
Tosiasia on edelleen se, että puutavara ja erityises-
ti tukkipuu on kasvanut pinta-alaverokauden aikana.
Myytävään puuhun kohdistuu nyt kaksinkertainen
tuloverotus nykyisen myyntiveron kautta käytännös-
sä riippumatta siitä, onko ns. siirtymäkauden aikana
metsä ollut myynti- tai pinta-alaverotuksessa. Kaksin-
kertainen verotus tiedostettuna tosiasiana on voima-
kas jarru puunmyynnille varsinkin puun hintojen las-
kiessa. Tämä tulisi tajuta, jotta ei ajettaisi ikään kuin
"käsijarru päällä" tilanteessa, jossa pitäisi toimia.
Puun myyntiveron pysyvä alennus 21 prosenttiin, toi-
si lisää puuta myyntiin. Tämä volyymin lisäys toisi
runsaasti puunmyynnin verotuloja ja samalla muita
yrittäjätuloja kone- ja kuljetusyrittäjille. Verottaja sai-
si jo tässä nykyiset verorahansa.  Lisäksi tapahtuisi
paljon maakuntien ja maaseudun taloudellista viriä-
mistä kaikilla sektoreilla. Tämä toisi taas lisää verotu-
loja, joita en ole edellä vielä ottanut huomioon. Ennen
kaikkea maan puuhuolto olisi turvattu ja metsien hoi-
to paranisi. Ratkaisun yhteydessä on myös muistetta-
va panostaa perustienpitoon ja puutavaran kuljetus-
ten kannalta tärkeiden ratojen kuten mm. Äänekoski -
Haapajärvi radan kunnostamisiin.
Metsien hoidon ja metsäenergian saannin kannalta
on tarpeen huolehtia jatkossakin riittävästä kestävän
metsätalouden rahoituksesta (KEMERA). Vetoamme
myös kestävän metsätalouden rahoituksen (kemera)
lisäämisen puolesta. Kemerarahoituksen kysyntä on
nyt kovaa ja metsissä on tekemättä paljon kemerara-
144
hoitteisia töitä. Energiapuulla on kysyntää silloinkin,
kun perinteinen kuiduttava teollisuus ei pyöri täysil-
lä. Avain uusiutuvan energian käyttöön on kuitenkin
energiapuun korjuu- ja haketustuki.
Kemera -töiden työllistävä vaikutus on hyvä. Ratkai-
sut ovat ihan omissa käsissämme. Kykenemättömyys
ja kateus eivät saa estää yhteistä hyvää. Edellä olevan
perusteella ehdotamme, että ryhdytään jatkotoimiin
metsän puun myyntiveroprosentin alentamiseksi 21
prosenttiin Suomen puuhuollon turvaamiseksi.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 7 ”Puun myyntiveroprosentin
puolittaminen 14 prosenttiin”
9. Keskustan Haapamäen py: Ar-
vonmäärityksen kohtuullistaminen
metsäomaisuuden osalta perintö- ja
lahjaverotuksessa
Metsätalous on luonteeltaan ylisukupolvista toimin-
taa. Puun kasvu kestää hakkuukypsäksi Suomessa
tyypillisimmillään 80–120 vuotta puulajista, kasvu-
paikasta, maantieteellisestä sijainnista tai tavoitellusta
puun järeydestä riippuen. Täten puun kasvatus vaatii
3-4 sukupolven ajan. Nykyisellään päätehakkuukyp-
syyden saavuttaneesta metsästä on jouduttu 3-4 kertaa
maksamaan perintö- tai lahjaveroa. Metsän pinta-ala
verokauden aikana metsän arvostaminen perintö- ja
lahjaverotuksessa tapahtui varallisuusverotuksessa
käytetyn arvostuksen pohjalta. Tämä taas muodostui
metsän pinta-alaverotuksessa käytetyn metsänvuo-
tuisen tuoton perusteella kertomalla tämä kymme-
nellä. Metsän vuotuinen tulo perustui aiemmin kol-
men edellisen verovuoden puun keskimääräiseen ns.
verokuutiometrin kantohintalaskelmaan. Huomioon
otettiin metsän veroperustetta määriteltäessä metsän
maaperän kasvuedellytysten mukainen veroluokka ja
sijaintikunta perusteella.
Tämä menettely olisi edelleen johdonmukainen ja
metsänhoitoon kannustava verotuskäytäntö. Yhä edel-
leen metsistä on saatavissa maaperän ja kasvuedelly-
tysten mukaiset kyseiset veroluokitustiedot. Muutok-
set näihin tietoihin on mahdollista tehdä esim. metsä-
alan lisääntyessä peltojen metsityksen myötä tai met-
sän pinta-alan vähentyessä maan käyttötarkoituksen
muuttuessa varsin helposti.
Verokuutiometrin arvon määrittely voitaisiin edelleen
tehdä aiempaan tapaan tilastomatemaattisesti lasken-
nallisen metsäkasvun ja – tuloarvon määrittelemisek-
si. Aiemman käytännön mukaan tämän kertominen
kymmenellä olisi varallisuusarvon määrittelyn perus-
te perintö- ja lahjaverotusta varten.
Koska metsätalous on ylisukupolvista toimintaa, tulisi
kohtuuttomaksi kustannuseräksi muodostuva perintö-
ja lahjavero poistaa metsäomaisuudelta lähiomaisten
eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvien osalta. Metsä
on verotettua tuloverotuksessa nykyisin myyntivero-
käytännön mukaan ja aiemmin pinta-alaverotuksen
mukaan. Myytävään puuhun kohdistuu myös kaksin-
kertaista tuloverotusta samaan vero-objektiin, koska
myyntiin tuleva puu on kasvanut pinta-alaverotuksen
aikana. Tukkipuun osalta tämä tuloverotuksen kaksin-
kertaisuus korostuu erityisen voimakkaasti varsinkin,
jos metsä on ollut pinta-alaverojärjestelmän piirissä
vuoden 2005 loppuun asti. Edelleen metsiin kohdis-
tuu veroluontoinen metsänhoitoyhdistysmaksu.
Täten aika on kypsä metsän perintö- ja lahjaveron
poistamiselle lähiomaisilta, 1. perintöveroluokkaan
kuuluvilta. Jos metsän arvon määrittelynä käytetään
aiempaa varallisuusarvon määrittelyä edellä kuvatulla
tavalla, tulisi metsän osalta perintö- ja lahjavero pois-
taa lähiomaisilta eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvilta
500 000 euron varallisuusarvoon saakka ja siitä eteen-
päin 500 001 eurosta alkaen verotus tapahtuisi, kuten
se tapahtuu 1. perintöveroluokassa vähennettynä 80
% varallisuusarvon määrästä.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että Keskustan
puoluevaltuusto hyväksyy seuraavan aloitteen:
Ryhdytään toimiin metsän arvonmääritysperusteiden
alentamiseksi siten, että lähtökohtana pidetään metsän
vuotuista kasvua, joka kertomalla 10:llä muodostaa
perintö- ja lahjaverotuksen omaisuusarvon ellei perin-
tö- ja lahjaverotusta poistettaisi kokonaan lähiomaisil-
ta ja muilla 1. perintöveroluokkaan kuuluvien osalta.
Vastausesitys:
Yritykset sekä maa- ja metsätilat ovat jo sukupol-
venvaihdosverohuojennusten piirissä. Puoluekokous
katsoo, että myös puhdas metsätila on tarkoituksen-
mukaista saattaa yrittäjän sukupolvenvaihdoshuojen-
nuksen piiriin, mikäli sille löytyy oikeudenmukainen
toteuttamiskeino.
10. Keskustan Haapamäen py: Perin-
tö- ja lahjaverolain mukaisen veron
poistaminen lähiomaisilta 500 000
euron arvoon saakka
Suomalaisen maaseudun säilyttämiseksi tarvitaan
maatilatalouden menestymisedellytysten paranta-
mista. Maatilatalous on ylisukupolvista toimintaa
tyypillisimmillään. Nykyinen perintö- ja lahjavero-

tus muodostaa keskimäärin neljä kertaa vuosisadassa
jatkavalle sukupolvelle kohtuuttoman kustannuserän.
Suomalainen maaseutu on arvo sinällään. Maaseutua
ei voi tuoda. Maatilatalouden olemukseen kuuluvat
pelto, metsä ja rakennukset perusasioina. Näistä muo-
dostuu suomalaisen maaseudun perusta.
Käytännössä maatilatalouksissa nuoremman sukupol-
ven edustajat osallistuvat ja ovat osallistuneet yhdessä
aiemman sukupolven kanssa perittävän omaisuuden
ylläpitoon ja hoitoon ja joutuvat sitten tästä oman-
kin työpanoksensa tuloksesta maksamaan perintöve-
roa. Maatilatalousyrittäjälle perintövero on ikään kuin
maksu omasta työpaikasta.
Koska perittävä omaisuus yleensä on hankittu aika-
naan jo verotettuna ja muodostaa tervettä yksityistä
taloutta, olisi aiheellista poistaa se kokonaan 500 000
euron omaisuuteen asti lähiomaisilta. Suomessa on
ajankohtaista myös yritystoiminnan sukupolvenvaih-
dosten toteuttaminen, joten em. perintöveron poisto
olisi oikea teko. Suomalaisen maatilatalouden säily-
miseksi on kohtuullista poistaa tältä ylisukupolvisel-
ta toiminnalta perintö- ja lahjavero. Tämä kannustaisi
investointeihin ja panostuksiin sekä kestävään met-
sätalouteen maatilatalouksissa ilman pelkoa perintö-
lahjaverotuksessa menetettävästä kulusta, jolla vai-
keutetaan uuden sukupolven toimintaa maatilatalou-
den parissa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen
Keskusta r.p. ryhtyy toimiin perintö- ja lahjaveron
poistamiseksi lähiomaisilta ja muilta 1.perintöve-
roluokkaan kuuluvilta 500 000 euron omaisuuteen
saakka.
Vastausesitys:
Vanhasen II hallitus on kahteen otteeseen huojenta-
nut perintö- ja lahjaverotusta. Vuoden 2008 alusta ve-
rotettavan perintöosuuden alarajaa korotettiin 3 400
eurosta 20 000 euroon. Samalla puolisovähennystä
ja alaikäiselle lapselle myönnettävää alaikäisyysvä-
hennystä korotettiin. Pienimmän verotettavan lahjan
määrää korotettiin 3 400 eurosta 4 000 euroon kulut-
tajahintaindeksin muutosta vastaavasti.
Vuoden 2009 alusta ensimmäiseen veroluokkaan (pe-
rinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison
suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä pe-
rinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintö-
kaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus) kuuluvien
verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovel-
lettavia veroprosentteja alennettiin kolmella prosent-
tiyksiköllä.
145
Puoluekokous ei voi yhtyä aloitteeseen, koska 500
000 euron raja merkitsisi käytännössä perintö- ja lah-
javeron poistamista. Puoluekokouksen mielestä esi-
tetyn suuruista verovapautta on mahdoton puolustaa
oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, eikä siihen ole val-
litsevassa tilanteessa varaa: Valtio kerää vuosittain pe-
rintö- ja lahjaverolla noin 400 miljoonaa euroa. Vallit-
sevassa taloudellisessa tilanteessa tästä verotuksesta
ei voida luopua.
11. Keskustan Opiskelijaliitto: Elvy-
tystoimia on kohdennettava enem-
män infraan
Keskustan Opiskelijaliiton mielestä talouden elvytys-
toimet on jatkossa suunnattava entistä tiukemmin ole-
massa olevan infrastruktuurin kunnostamiseen. Suomi
on laaja maa, jonka tieliikenneverkoston kunnostami-
seen pystytään näin haluttaessa kohdentamaan luke-
mattomia työtunteja. Erityisesti alempi tieverkko on
maakunnissa hälyttävän huonossa kunnossa. Muita
hyviä kohteita ovat mm. sillat, rautatiet ja lentokentät
sekä rakennukset, kuten koulut ja terveyskeskukset.
Mikäli valtiovalta päättää taistella lamaa vastaan el-
vytyksen keinon, on infrastruktuuriin kohdistettava
entistä väkevämmin voimavaroja. Infran peruskorja-
uksella kyetään myös työllistämään lama-aikana työt-
tömyyden kurimuksessa painiskelevan rakennusalan
ammattilaisia. Elvytystoimia on suunnattava kaikki-
alle maahan alueellisen tasapuolisuuden periaatteen
mukaisesti.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen pe-
rusinfrastruktuurin rapistumisesta. Yksityisteiden val-
tionapua onkin korotettu Vanhasen II hallituksen aika-
na tuntuvasti. Jatkossa uusien väylien rakentamisen
sijasta painopistettä on siirrettävä vahvemmin perus-
kunnossapitoon.
Puoluekokouksen mielestä työllisyyden elvytystoi-
mia, jos valtiontaloudellisesti se on mahdollista, on
kohdistettava infrastruktuurin kunnossapidon ja ra-
kentamisen lisäksi myös muualle, esimerkiksi hoiva-
alalle.
12. Keskustan Mäntyjärven py: Tulo-
verojen jyvityksestä kasvattajakun-
taan
Suuri osa Suomen haja-asutusalueen kunnista on ti-
lanteessa, jossa väestömäärä vähenee voimakkaasti.
Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoret joutu-
146
vat lähtemään jatkokoulutusta ja työllistymistä varten
kasvukeskuksiin. Paluumuutto on vähäistä ja painot-
tunut työeläkkeelle siirtyviin, jotka haluavat palata ta-
kaisin kotiseudulleen.
Väestötappiokunnat joutuvat siis vastaamaan asuk-
kaistaan silloin, kun heidän aiheuttamansa kustan-
nukset yhteiskunnalle koulutuksen ja terveydenhuol-
lon suhteen ovat suurimmillaan. Tämän epäkohdan
korjaamiseksi ehdotamme, että henkilön työuransa
aikana maksamasta palkkaverotuksesta osa jyvitettäi-
siin lapsuusvuosien asuinkunnalle. Tämä kannustaisi
kuntia myös panostamaan entistä paremmin lasten ja
nuorten palvelu
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen haja-
asutusalueiden kuntien väestömäärän alenemisesta ja
ikärakenteen vanhenemisesta, jotka asettavat haasteen
palvelujen järjestämiseen ja niiden rahoitukseen.
Kuntien valtionosuusjärjestelmässä on huomioitu
kuntien erilaiset olosuhdetekijät monella tavalla. Ylei-
sen valtionosuuden korotusperusteina ovat kunnan
voimakas väestönmuutos, harva asutus ja saaristoi-
suus. Laskennallinen asukaskohtainen perushinta so-
siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on nuo-
rimmilla ja iäkkäämmillä kunnan asukkailla huomat-
tavasti korkeampi kuin muilla ikäryhmillä.
Voimakkaimmin kuntien välisiä eroja tasataan verotu-
loihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän
kautta. Esimerkiksi vuonna 2009 61 kuntaa maksoi
vuoden 2007 verotulojen perusteella verotulontasaus-
ta 265 kunnalle yhteensä 807 miljoonaa euroa.
Kuntien talouden kannalta haasteellista on paitsi väes-
tötappio myös kunnan asukasluvun voimakas kasvu.
Siksi puoluekokous ei näe toteuttamiskelpoisena, että
henkilön työuransa aikana maksamasta palkkatulove-
rosta osa jyvitettäisiin lapsuusvuosien asuinkunnalle.
Tällöin maksajiksi todennäköisesti joutuisivat sellai-
set kunnat, jotka jo nyt valtionosuusjärjestelmän ve-
rotulotasausjärjestelmän kautta osallistuvat taloudel-
lisesti heikompien kuntien auttamiseen. Ongelmallis-
ta olisi myös määrittää, mikä on jyvityksen suuruus,
kuinka kauan jyvitystä maksetaan ja kuinka se jaetaan
mahdollisesti useamman kunnan kesken.
Puoluekokouksen mielestä kustannusten hillitsemi-
seksi ja palveluiden turvaamiseksi voitaisiin harkita
uusia rahoitusvaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuol-
lossa tai kuntien verotulopohjan laajentamista.
13. Keskustan Etelä-Karttulan py:
Ulkomaan työntekijöiden lähdevero
Ulkomaalaiset työntekijät voivat tällä hetkellä ansaita
Suomessa lähdeverovapaata palkkaa 17 euroa oleske-
lupäivää kohden eli 510 euroa kuukaudessa. Ylimene-
västä palkasta peritään lähdeveroa peräti 35 prosent-
tia. Nykyinen käytäntö on ollut voimassa vuodesta
1995 lähtien. Silloin se oli 100 markkaa, mikä muu-
tettiin euroon siirryttäessä 17 euroksi.
Palkkaindeksin mukaan vuoden 1995 verovapaan
osuuden tulisi nyt olla 27 euroa vuorokaudessa, jotta
se vastaisi palkkojen yleistä kehitystä.
Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, että ul-
komaalaiset voisivat työskennellä suomessa kausi-
luontoisissa töissä verovapaasti nykyisen 17 euron si-
jasta 27 euroa vuorokaudessa?
Vastausesitys:
Ulkomaalaiset työntekijät ovat rajoitetusti verovelvol-
lisia Suomessa, mikäli myös työnantaja on Suomeen
rekisteröity. Suomessa tehtävän työn kestäessä alle 6
kuukautta, verotetaan työntekijää 35 %:n lähdeverolla
palkasta. Ennen veron perimistä palkasta tehdään kui-
tenkin joko 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron
päiväkohtainen vähennys.
Aiemmin ainoastaan opiskelijoita ja harjoittelijoita
koskenut verovelvollisen tulosta tehtävä joko kuukau-
sikohtainen tai päiväkohtainen vähennys laajennettiin
kaikkia koskevaksi vuoden 2006 alusta. Uudistuksella
tavoiteltiin efektiivisen verokannan saattamista erityi-
sesti pienemmissä tuloluokissa EU:n vaatimalle ylei-
sesti verovelvollisen verotusta vastaavalle tasolle.
Puoluekokous katsoo, että verotuksen kokonaisuudis-
tuksen yhteydessä on mahdollista pohtia lähdeveroa
määriteltäessä palkasta tehtävien vähennysten korot-
tamistarvetta.
14. Keskustan Hangon py - Centerns
lokalavdelning i Hangö: Kunnalliset
liikelaitokset / yhtiöt ja niiden aihe-
uttamat valtion verotulojen menetyk-
set sekä niiden vääristävä liiketoi-
minta suhteessa yksityisyrityksiin
Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana
perustettu huomattava määrä kuntaliikelaitoksia sekä
kuntayhtymäliikelaitoksia. Eikä vain kunnat, vaan
myös kirkko on ryhtynyt perustamaan kuntayhtymä-
liikelaitoksia. Samalla ovat nämä liikelaitokset ryhty-

neet harjoittamaan liiketoimintaa, joka ei kuulu kun-
nan järjestämisvastuun piiriin. Konsernikuntayhtymä-
liikelaitos voi sisältää useita liikelaitoksia. On tiedos-
sa luku 9-20 kpl. Tässä muutama esimerkkipienten
liikelaitosten toimiloista: logistiikka, tietotekniikka,
jätehuolto, kiinteistöhuolto, apteekkitoiminta, kiin-
teistönylläpito, kiinteistöliiketoiminta, laboratoriotoi-
minta, ruokahuolto ym. Voidaan sanoa kuntayhtymän
ostavan palvelut itseltään. Palvelujen hinnat eivät ole
halvempia kuin yksityisellä sektorilla. Usein onkin
päinvastoin. Eli ei ole kilpailutusvelvoitetta, kun kun-
nat omistavat palveluntuottajan. Vaikka olisi, ei yksi-
tyiset yritykset pysty kilpailemaan hinnoilla kuntalii-
kelaitosten kanssa. Tämä taas johtuu siitä, että nämä
edellä mainitut liikelaitokset ovat arvonlisäverovapai-
ta ja muutenkin on muita huomattavia verovapauk-
sia. Mainittavaa on myös se, että useat saavat valtion
tukea toimintaansa. On arvioitu, että edellä mainittuja
liikelaitoksia on yli 200 kpl ja niiden liikevaihto olisi
yli 3 miljardia euroa. Tässä herääkin kysymys, kuin-
ka paljon valtio menettää verotuloja? Edellä mainittu
heikentää yksityisten yritysten toimintaa sekä vääristä
kilpailutusvelvoitetta ja lakia.
Toivommekin Keskustapuolueen ryhtyvän pikaisiin
toimiin lakimuutoksen aikaansaamiseksi, mikä kiel-
tää edellä mainittujen liikeyritysten perustamisen sekä
vanhojen yritysten muuttamisen tasa-arvoiseksi vero-
tuksellisesti ja liiketoiminnallisesti yksityisten yritys-
ten kanssa.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Euroopan Unionin
komissio on jo aiemmin huomauttanut Suomea kun-
nallisen liikelaitosmallin vääristävän kilpailua. Ko-
mission mukaan kunnalliset liikelaitokset saavat yh-
teisöoikeudessa kiellettyä valtiontukea konkurssisuo-
jasta, varainsiirto- ja kiinteistöveron vapautuksista,
tuloverottomuudesta sekä arvonlisäveron vähennys-
mahdollisuuksista arvonlisäverotuksessa. Paitsi että
ne vääristävät kilpailua, vähentävät ne myös valtion
ja kuntien verotulokertymää.
Kuntaliitto ohjeisti kuntia alkuvuonna 2008 osake-
yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitoksen-
sa. Kuntien käytännöt eivät kuitenkaan ole juurikaan
muuttuneet, jolloin asia jouduttaneen hoitamaan laki-
sääteisesti.
Valtionvarainministeriön asettama työryhmä pohtii
parhaillaan uudistuksia kuntalakiin. Lakiuudistukses-
sa on tarkoitus puuttua kuntien liikelaitosten aihe-
uttamiin kilpailuongelmiin. Todennäköisesti siihen
sisällytetään aikaraja, johon mennessä liikelaitokset
on osakeyhtiöitettävä. Ennakkolausunnon perusteel-
147
la Euroopan Union komissio on syksyllä antamassa
Suomelle uuden langettavan päätöksen kunnallisesta
liikelaitosmallista, mikä voi nopeuttaa osakeyhtiöittä-
misen tapahtuvaksi jo ennen lakiuudistusta.
Puoluekokouksen mielestä markkinoilla toimivat
kunnalliset liikelaitokset pitäisikin kuntien ja kun-
tayhtymien omasta toimesta osakeyhtiöittää vapaaeh-
toisesti. Sama pätee myös muidenkin julkisyhteisöjen
perustamiin ja markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.
Kilpailullisen tasa-arvon lisäksi se turvaisi sellaisten
liikelaitosten toiminnan häiriöttömän jatkumisen, jot-
ka eivät toimi markkinoilla.
15. Keskustan Äänekosken py: Kiin-
teistövero ei saa olla este tonttien
kaavoittamiselle eikä myynnille
Keskustan mielestä koko maan elinvoimaisuuden yl-
läpitäminen on ollut yksi Suomen menestystekijöistä.
Suomi on tarvinnut ja tarvitsee myös jatkossa elävän
ja vireän maaseudun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa
on alueellisella tasapainolla erityisen vahva asema.
Tonttien kaavoitus ja myynti on edellytys rakentami-
selle. Samalla sillä on myönteinen vaikutus alueiden
ja kuntien elinvoimaisuuteen ja samalla työllistämi-
seen.
Kunnat kaavoittavat tontteja sekä vapaa-ajan että ym-
pärivuotiseen asumiseen. Kunnissa on noussut esille
ongelma, että maanomistajat eivät ole kiinnostuneita
kaavoittamaan tontteja, koska jo yhden tontin myymi-
nen laukaisee kiinteistöveron maksun lopuille kaavoi-
tetuille. Esimerkiksi Äänekoskella nykykäytäntö vä-
hentää yksityisten tonttien myyntiä karkeasti arvioi-
den n. 50 % ja kaavoittamishalukkuutta noin 30 %
Keskustan Äänekosken paikallisyhdistyksen mieles-
tä tonttipolitiikan esteet tulee poistaa. Kiinteistövero
ei saa olla este kaavoittamiselle, tonttien myynnille ja
eikä maan säilymiselle asuttuna.
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että ryhdytään
jatkotoimiin, että kiinteistövero lankeaa maksettavak-
si tontista vasta kun se on ensimmäisen kerran myyty.
Vastausesitys:
Kuntatalouden verotulopohja on kapea: kunnallisve-
ro, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. Näistä kiin-
teistövero on kertymältään vakainta eikä se ole alttii-
na talouden suhdannevaihteluille.
Puoluekokouksen mielestä nimenomaan kiinteistö-
verotuksesta löytyvät verotuksellisesti ne realistiset
mahdollisuudet, joita tarvitaan osana kuntatalouden
148
tervehdyttämistä. Kaikkia tonttimuotoja ei tule kui-
tenkaan verottaa samansuuruisesti, mikä on jo kirjat-
tuna voimassa olevassa kiinteistöverolaissa.
Kiinteistöverotulokertymä kunnille arvioidaan ole-
van vuonna 2010 noin miljardi euroa. Koska valtion
ja kuntien vaikea taloustilanne huomioiden kuntatalo-
us tarvitsee nykyistä enemmän verotuloja rakenteel-
listen vajeiden oikaisemiseksi, ei puoluekokous voi
yhtyä aloitteentekijöiden sinänsä perustellun aloitteen
kannalle.
16. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Kiinteistövero ei saa olla este tont-
tien myynnille
Keskustan mielestä yksi Suomen menestystekijöistä
on ollut aina koko maan rakentaminen ja asuttaminen.
Suomi on tarvinnut ja tarvitsee jatkossakin elävän ja
vireän maaseudun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa on
alueellisella tasapainolla erityisen vahva asema.
Tonttien myynti on edellytys rakentamiselle, ja sitä
kautta sillä on myös myönteinen vaikutus alueiden ja
kuntien elinvoimaisuuteen ja samalla myös työllistä-
miseen.
Kunnat kaavoittavat tontteja sekä vapaa-ajan, että
ympärivuotiseen asumiseen. Monessa kunnassa on
noussut esille ilmiö, jota voisi sanoa jo ongelmaksi-
kin: maanomistajat eivät ole kiinnostuneita kaavoitta-
maan tontteja, koska jo yhden tontin myyminen lau-
kaisee kiinteistöveron maksun lopuillekin kaavoite-
tuille tonteille.
Maaseutu on kovaa vauhtia tyhjenemässä ja autioi-
tumassa. Osaltaan tähän kehitykseen on vaikuttanut
sekin, että maaseudun parhaiden rakennuspaikkojen
käyttö rakentamiseen ja vapaa-ajan asuttamiseen on
vaikeutunut viime vuosikymmenien aikana juuri edel-
lä esitetyn kiinteistövero- käytännön johdosta.
Keskustan tulee poistaa tonttipolitiikan esteet. Kiin-
teistövero ei saa olla este kaavoittamiselle, tonttien
myynnille eikä maan säilymiselle asuttuna. Keskustan
Keski-Suomen piiri esittää, että keskusta ryhtyy välit-
tömästi jatkotoimiin epäkohdan poistamiseksi. Kiin-
teistöveron tulee langeta maksettavaksi tontista vasta,
kun se on ensimmäisen kerran myyty.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 15 ” Kiinteistövero ei saa olla
este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille”.
17. Keskustapuolueen Hiltulan pai-
kallisosasto: Kaavoitettujen rantojen
kiinteistövero
Epäkohta lain toteutuksessa on poistettava, esim. yh-
den tontin myyminen kaava-alueelta ei saa laukaista
kiinteistöveroa kaikkien kaavaan merkittyjen tonttien
osalta. Tässäkin maanomistajaa kohdellaan epäoikeu-
denmukaisesti ja rajoitetaan rantojen hyödyntämistä
kaavan edellyttämällä tavalla!
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 15 ”Kiinteistövero ei saa olla
este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille”.
18. Suomen Keskustanuoret: Peitel-
lylle tasaverolle ei
Keskusta on saanut vuosien varrella monesti oppi-
isiltään testamentin, jonka mukaan Keskusta ei saa
unohtaa köyhän asiaa. Tätä aateperintöä meidän tulee
vaalia tänäkin päivänä. Keskustan tulee palauttaa ve-
ropolitiikka, jossa yhteisiin kustannuksiin osallistu-
taan maksukyvyn mukaan.
Keskustan aatteellisten oppi-isien viimeinen tah-
don lisäksi progressiiviselle verotukselle on muita-
kin painavia perusteita. Pienituloisille kohdistetut ve-
rohuojennukset ovat kannustinvaikutustensa vuoksi
tehokkaampia kuin kaikille tasaisesti kohdistetut ve-
ronalennukset. Vaikka joutuisimme hitusen enemmän
kiristämään kaikkien muiden verotusta, niin siitäkin
huolimatta pienituloisimpien verotusta tulee pitkällä
aikavälillä keventää nykyisestään. Työllisyysvaiku-
tusten lisäksi pienituloisten verokevennyksiä tukee se
seikka, että pienituloiset käyttävät tulonsa pääsääntöi-
sesti kulutukseen. Tämän vuoksi pienituloisille koh-
distetut veronalennukset eivät jää lepäämään, vaan
raha lähtee kiertoon ja luo uusia työpaikkoja.
Keskustalaiset hallitukset ovat 2000-luvlla toimineet
selvästi edeltäjiään reilummin pienituloisten verotta-
misessa. Keskustan on jatkossakin tehtävä selväksi,
että kulutusveroja voidaan korottaa vain sillä ehdolla,
että samalla myös pienituloisten tulonsiirtoja kasva-
tetaan ja pienten ansiotulojen verotusta kevennetään.
Jos kulutusverotusta korotetaan ilman, että sitä kom-
pensoidaan pienituloisille, niin silloin pienimmistä
ansioista yhä suurempi osa menisi tosiasiallisesti ve-
roihin.
Ansiotuloverotuksen painopiste on jo pidemmän ai-
kaa siirtynyt valtiolta kunnille ja tämä kehityssuun-
ta vaikuttaa yhä voimistuvan. Valtiovarainministeri-

ön viimeisimmän kestävyysraportin mukaan kunnal-
lisveroon kohdistuu ikäsidonnaisten menojen kasvun
vuoksi keskimäärin 7 prosenttiyksikön korotuspaine
vuoteen 2030 mennessä. Kunnallisvero kohtelee pe-
rusvähennyksen jälkeen kaikkia ansiotuloja saavia ih-
misiä samalla tavalla heidän maksukyvystään riippu-
matta. Painopisteen siirtyminen kunnallisveroon on
johtanut progressiivisuuden alentumiseen. Tämä on
varmasti mukava malli hyväosaisille, mutta nykyisen-
kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisellä veropoli-
tiikalla ei kuitenkaan kauaa pidetä yllä, vaan jatkossa
palveluita voivat ostaa ne joilla siihen on varaa. Suo-
messa on petollisen hiljalleen liu’uttu kohti tasaveroa,
vaikka aiheesta ei olekaan missään vaiheessa käyty
kunnollista poliittista keskustelua.
Kunnallisverotukseen on asetettava katto. Suomeen
on parhaillaan syntymässä hurjia alueellisia eroja, kun
taantumasta ja rakennemuutoksesta pahiten kärsivät
kunnat joutuvat tekemään kohtuuttomia ratkaisuja
selvitäkseen elinkelpoisina. Kaikille suomalaisille on
taattava lakisääteiset palvelut asuinpaikasta riippu-
matta. Valtion on annettava takuut sille, että missään
kunnassa ei tarvitse pakon sanelemana ylittää tiettyä,
esimerkiksi 25 prosentin, tasoa kunnallisverotukses-
sa. Jos veroprosentti uhkaisi nousta yli tämän rajan,
niin valtion on tultava apuun ja vastattava ylimene-
vistä kuluista. Vastineeksi tälle erityistuen saamiselle
kunnan on sitouduttava noudattamaan yhdessä valtio-
neuvoston kanssa laadittua talouden tervehdyttämis-
ohjelmaa.
Ilman välilliseen verotukseen tapahtuvia kiristyksiä
Suomi ei tule saamaan taloutta tasapainoon. Veronko-
rotukset on kohdistettava erityisesti tuotteisiin, jotka
kuormittavat luontoa tai ovat haitallisia ihmisten hy-
vinvoinnille. Tällaiset haitallisiin hyödykkeisiin koh-
distuvat asteittaiset veronkiristykset tarjoavat samalla
mahdollisuuden ohjata vaiheittain ihmisten ja yritys-
ten toimintaa ekologisesti kestävämpään suuntaan.
Vastaavasti ihmisen hyvinvointia lisäävien asioiden,
kuten terveellisten elintarvikkeiden, verotusta tulee
keventää. Suorien verojen lisäksi muun muassa pääs-
tökauppa on sellainen väline, joka ohjaa ihmisiä teke-
mään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Vero-
poliittisella ohjauksella voimme haittojen torjumisen
lisäksi myös synnyttää täysin uusia työpaikkoja, kun
esimerkiksi hajatuotetun bioenergian tuotanto lisään-
tyy tai rakennusmateriaalina aletaan suosia luonnon-
mukaista puuta.
Ylimpien tulonsaajien verotuksessa on selkeä ja räi-
keä epäkohta. Hyvätuloisimmat saavat tulonsa pää-
sääntöisesti kevyesti verotettuna pääomatulona. Oi-
keudenmukaisuuden vuoksi isojen pääomatulojen ve-
rotusta onkin kiristettävä. Samassa yhteydessä myös
149
listaamattomista osakeyhtiöistä nostettavien verova-
paiden osinkojen ylärajaa tulee laskea tuntuvasti. Vas-
taavasti pienet osinkotulot tulee vapauttaa kokonaan
verotuksesta, jotta yritysten suomalaista pienomista-
juutta suosittaisiin. Yhteisöverotuksen taso on säily-
tettävä nykyisellään, jollei kansainvälinen kilpailuti-
lanne muuta edellytä.
Keskustanuorten mielestä Keskustan tulee jatkos-
sa noudattaa veropolitiikkaa, jossa kasvava verorasi-
tus kohdistetaan ennen kaikkea ylimpiin tuloluokkiin.
Tämä on se hinta, jonka joudumme maksamaan siitä,
että saamme nostettua yhteiskunnan vähäosaiset mu-
kaan yhteiseen kelkkaamme.
Vastausesitys:
Keskustajohtoinen hallitus on kuluvalla vaalikaudella
kohentanut pienituloisten asemaa monin tavoin. Kun-
nallisveron perusvähennystä on korotettu sekä pie-
nimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja sekä
sairauspäivärahat on nostettu työmarkkinatuen tasol-
le. Keskustan ajamana toteutettiin ruokaveron alen-
nus, joka meni hintoihin täysimääräisesti.
Lisäksi ns. takuueläke otetaan käyttöön 1.3.2011 al-
kaen ja samasta päivästä lukien indeksisuojan ulko-
puolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat
sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityi-
sen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta
kuvaavaan kansaneläkeindeksiin.
Puoluekokouksen mielestä välillisten verojen kiris-
tykset on mahdollisuuksien mukaan kompensoitava
kaikkein pienituloisimpien etuisuuksien vastaavan
suuruisina korotuksina. Samoin kunnallisveron perus-
vähennyksen korotusta on harkittava mahdollisuuksi-
en mukaan.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 suhteellises-
ti eniten veroja maksoivat 125 000–150 000 euroa
vuodessa ansaitsevat. Sitä hyvätuloisemmilta veroihin
kului keskimäärin vähemmän, mikä johtui siitä, että
heidän tuloistaan keskimäärin puolet koostui pääoma-
tuloista. Näin hyvätuloisia oli vain neljä promillea
kaikista tulonsaajista.
Kaikkein rikkaimpien kohdalla ansio- ja pääomatu-
loverotuksen kiristämistä voidaan perustella oikeu-
denmukaisuuskysymyksellä. Valtiontalouden vajetta
niillä ei voi paikata eikä myöskään turvata pienituloi-
simpien toimeentuloa. Hyvätuloisempien kohdallakin
on varottava, ettei liian korkea ansio- ja pääomave-
rotus karkota osaajia ja pääomia Suomesta. Keskus-
tajohtoinen hallitus on muuttanut ns. lääkäriyhtiöta-
pauksen jälkeen verolakeja niin, että henkilökohtai-
seen työpanokseen perustuvan työtulon muuttaminen
150
huokeammin verotettavaksi pääomatuloksi ei ole enää
mahdollista.
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen kun-
nallisveron jatkuvista korotuspaineista sekä alueelli-
sen eriarvoisuuden kasvamisesta, mikä on ongelmal-
lista perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Varsinkin tämä koskee sellaisia kuntia, missä väestön
ikärakenteesta johtuen sosiaali- ja terveysmenot ovat
muita kuntia suuremmassa kasvussa.
Puoluekokouksen mielestä esitys kunnallisverolle
asetettavasta katosta ei ole toteuttamiskelpoinen, kos-
ka kunnan vastuu taloutensa hoitamisessa loppuisi
silloin. Siksi on harkittava muunlaisia keinoja, kuten
uusia rahoitusvaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuol-
lossa kustannusten hillitsemiseksi ja palveluiden tur-
vaamiseksi tai kuntien verotulopohjan laajentamista.
19. Keskustan Pihlajasaaren py: Yh-
teisö- ja pääomaverojen jakosuhteen
muuttaminen
Pääomaverotuksen uudistaminen on vireillä. Suo-
men nykyinen yhteisö- ja pääomaverotus toimii pää-
sääntöisesti hyvin. Sen ehkä suurimpana heikkoutena
etenkin yritysverojen puolella on suuri vaihtelevai-
suus etenkin niiden kuntien ja kaupunkien kohdalla,
joista suuret yritykset esimerkiksi globaaleista syistä
lakkauttavat laitoksiaan ja siirtävät toimintojaan ulko-
maille. Myös pääkonttoreiden siirrot ovat arkipäivää.
Niiltä paikkakunnilta, joista työpaikkoja katoaa alta
pois, niin ansiotulojen määrän runsas väheneminen
alkaa rasittaa kuntataloutta lähes heti. Myös yhteisö-
veron väheneminen lisää tätä ahdinkoa.
Yhteisöveron laskentapohjan muuttuminen vuosita-
solla tai sen kohdentaminen oikeana eri kuntien ja
kaupunkien kesken aiheuttaa myös suuret määrät lisä-
työtä, joskin nykyajan tietotekniikalla onnistuu suh-
teellisen hyvin.
Pääomaverotuksen tulopohja on sen sijaan huomatta-
vasti vakaampaa ja vaihtelut vuosittain ovat
vähäisempiä niin valtion kertymän osalta kuin eri
kuntien kesken. Nousukauden, taantuman tai lama-
ajan verotulojen vaihtelut näkyvät myös pääomave-
rojen kertymässä. Pääomavero kertyy pääosin luon-
nollisten henkilöiden verotuksen kautta. Omaisuuden
luovutusvoittoverosta, puun myyntitulojen, maatilo-
jen ja toiminimien nettovarallisuudesta laskettavasta
pääomavero-osuudesta, korkotuloista ym. tuloista.
Koska pääomavero kertyy pääosin paikallisista toi-
mista, niin olisi kuntatalouden kannalta parempi,
pääomaveron kunta- ja valtionosuuden jakosuhdetta
muutettaisiin siihen suuntaan, että kunnat ja seura-
kunnat saisivat tästä verosta korkeamman siivun tai
jopa kaikki. Vastaavasti yhteisöveron tuottoa ohjat-
taisiin enemmän valtion suuntaan, selkein vaihtoehto
olisi siirtää se kokonaisuudessaan valtiolle. Yhteisö-
veron tuotto on noin puolittunut vuosien v. 2007 7,2
mrd. eurosta v. 2009 3.8 mrd.
Aloitteen tekijällä ei ole käytettävissä vuosittaista
pääomaveron tuottomäärää, joten tarkempaa jako-eh-
dotusta ei tehdä tähän aloitteeseen.
Mikäli yhteisöveron tuotto siirrettäisiin kokonaisuu-
dessaan valtion tuotoksi, sillä olisi toisaalta positii-
visia vaikutuksia kuntapuolelle, joiden ei sen jälkeen
tarvitsisi kilpailla niin voimakkaasti yritysten sijoittu-
misesta paikkakunnalle. Myös kunta-osuuden palau-
tus % on suhteellisen pieni.
Suurimmat yritykset ratkaisevat laitosten sijoittumi-
sen pääosin globaalein ja logistisin perustein.
Myös yrityksen lopettaessa toiminnan jollakin paik-
kakunnalla, niin verotuottojen aleneminen ei kohdis-
tuisi niin voimakkaasti johonkin kuntaan kuin nykyi-
sellä jako- osuudella. Yhteisö- ja pääomaverojen ja-
kosuhteen muuttamisesta aiheutuvat verotulojen tasa-
painotukset olisivat varmaan oikaistavissa helpohkos-
ti valtionosuuksien kautta. Myös yksi vaihtoehto olisi,
että arvonlisäverotuotosta palautettaisiin osa kuntiin
esimerkiksi asukaspohjaan perustuen.
Pihlajasaaren paikallisyhdistys näkee, että yhteisö- ja
pääomaverojen jakosuhteen muuttaminen aloitteessa
esitettyyn suuntaan vakauttaa, selkeyttää ja yksinker-
taistaa tätä verotusta. Sekä vähentää tarpeetonta ja ky-
seenalaista kilpailua eri kuntien ja kaupunkien välillä.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen kun-
tatalouden rahoituspohjan kestävyydestä. Kunnat ei-
vät nykyisin saa pääomaverotuloja, vaan niillä on kol-
me verotulolähdettä: kunnallisvero, kiinteistövero ja
osuus yhteisöverosta. Se tekee kuntien rahoitusjärjes-
telmästä haavoittuvaisen talouden suhdannevaihteluil-
le. Eniten tämä koskee sellaisia kuntia, joiden tulo-
pohjassa yhteisöveroilla on suuri merkitys.
Kunnille menevien verotulojen suhteellinen merkitys
kuntien tulolähteenä on pienentynyt kunnallisveron
kautta toteutettujen ansiotuloverokevennysten takia.
Puoluekokous pitää oikeana, että Vanhasen molem-
mat hallitukset ovat korvanneet tästä johtuneet vero-
tulomenetykset kunnille valtionosuuksien korotuk-
sina. Se on kuitenkin johtanut siihen, että kaikkien

kuntien riippuvaisuus valtion budjettirahoituksesta on
kasvanut.
Yhteisöveron jako-osuuden pysyvä korottaminen ei
ole toteuttamiskelpoinen tilanteessa, jolloin valtio
painii kuntataloutta suuremmissa taloudellisissa vai-
keuksissa. Yhteisöveron tilittäminen valtiolle ja sen
korvaaminen kunnille valtionosuuksia lisäämällä olisi
niille vakaampi ja läpinäkyvämpi tulolähde sekä käyt-
tökelpoinen erityisesti matalasuhdanteen aikana. Sitä
esitettiinkin Keskustan toimesta vuonna 2003, mutta
sille ei löytynyt silloisessa hallituksessa poliittista yh-
teisymmärrystä.
Puoluekokous kannattaa aloitteentekijöiden ajatus-
ta kuntien verotulopohjan laajentamisesta. Kunnille
voitaisiin harkita tuloutettavaksi sellaisia veroja, jotka
ovat kertymältään vakaita ja liittyvät läheisesti kunti-
en omaan toimintaan. Tällaisia veroja ovat esimerkik-
si jätevero sekä osuudet pääomatuloverosta ja arvon-
lisäverosta.
20. Turun keskustaopiskelijat: Pää-
omaverosta osa kunnille
Matalasuhdanteessa talous asettaa kovat haasteet kun-
tien jo entuudestaan vaikeuksissa olleelle taloudel-
le. Kuntien talouden laittaa tiukoille ennen kaikkea
niiden kustannuksiltaan raskas palvelurakenne. Toki
lienee todellisuutta tarkastella kuntien kaikkien palve-
luiden tarpeellisuutta, mutta myös valtion toimissa on
tarkastamisen varaa. Siinä mielessä kuntien palvelu-
jen järjestämisvelvollisuuksia ei saa lisätä.
Turun keskustaopiskelijat ovat seuranneet huolestu-
neena niitä aikeita, joiden mukaan yhteisöverotus-
ta aiotaan keventää, koska se näkyy suoraan kuntien
saamissa verotuloissa. Siksi Turun keskustaopiskelijat
vaativat Suomen Keskustaa huolehtimaan siitä, että
kuntien verotulot eivät vähenisi yhteisöveroa keven-
nettäessä.
Lisäksi Turun keskustaopiskelijat esittävät uuden
idean pääomaverotuksen kiristämisestä muutamalla
prosentilla, ja tuon osuuden ohjaamista juuri kuntien
käyttöön. Siten lisäisimme myös verotuksen oikeu-
denmukaisuutta, koska tällä hetkellä pääomaverotuk-
sesta ei liikene kunnille sentin hyrrää.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 18 ”Peitellylle tasaverolle ei”.
21.Keskustan Kärkölän kunnallisjär-
jestö: Työmatkakulujen omavastuu-
osuuden poistaminen
151
Keskustan tavoiteohjelmaluonnoksessa todetaan ta-
voitteena olevan, että ihmiset voivat valita asuinpaik-
kansa vapaasti, asumista ei tule keskittää vain pää-
kaupunkiseudulle ja että hajakeskitettyä rakennetta
tulee edistää. Samalla tavoiteohjelmassa mainitaan
työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työelämän
joustot ja osa-aikaisuus sekä todetaan, että työuria tu-
lee pidentää.
Karu tosiasia on se, että kaikkien kotikonnuilla ei ole
sopivia - tai juuri minkäänlaisia - työpaikkoja.
Esitämme, että työmatkakulujen omavastuuosuus tu-
lee verotuksessa kokonaan poistaa ja työmatkakulut
kokonaisuudessaan ja täysimääräisesti hyväksyä vero-
tuksessa vähennyskelpoiseksi. Siten autettaisiin pitä-
mään koko maa asuttuna ja ihmiset hankkimaan työtä
kauempaakin vaikka olisivat osa-aikaisia. Palkas-
ta suurempi käteen jäävä osuus kannustaisi ja lisäisi
motivaatiota ja mahdollisuuksia hankkia työtä oman
asuinpaikan ulkopuolelta kauempaakin.
Vastausesitys:
Kodin ja työpaikan välisen työmatkakuluvähennyk-
sen tarkoitus on kohdistua työntekijöihin, joilla on
työmatkakuluja tavanomaista enemmän. Näissä tilan-
teissa matkakustannusten tukemista verotuksessa on
pidetty perusteltuna. Esimerkiksi kunnan sisäiset työ-
matkat ovat tyypillisesti jääneet työmatkakuluvähen-
nyksen ulkopuolelle vähennykseen liittyvän omavas-
tuuosuuden vuoksi.
Tuloverolain nojalla työmatkakustannuksia voidaan
vähentää enintään 7 000 euroa ja vain siltä osin kuin
ne ylittävät verovuonna 600 euron omavastuuosuu-
den. Koska lyhyitä asunnon ja työpaikan välisiä mat-
koja tehdään lukumääräisesti eniten, on omavastuulla
myös merkittävä vaikutus verohallinnon työn mää-
rään ja sitä kautta sille aiheutuviin kustannuksiin.
Omavastuuosuuden poistaminen merkitsisi sitä, että
jokainen työntekijä olisi oikeutettu työmatkavähen-
nykseen. Tällöin tuki kohdistuisi lukumääräisesti eni-
ten sellaisiin työssäkäyviin, jotka nykyisen tulovero-
lain nojalla jäävät työmatkavähennyksen ulkopuolel-
le. Se lisäisi verohallinnon työmäärää kohtuuttomas-
ti, koska jokaisen työntekijän kohdalla työmatka olisi
erikseen todennettava.
Puoluekokous katsoo, että työmatkavähennyksen
omavastuuosuuden poistamista tehokkaampi keino
tukea syrjäseudulta tapahtuvaa työssäkäyntiä on esi-
merkiksi korottaa työmatkavähennyksen ylärajaa.
22. Keskustan Muhoksen py: Perhe-
päivähoitajien verotus
152
Muhoksen paikallisyhdistys esittää tuloverolakia
muutettavaksi siten, että perhepäivähoitajan ansiotar-
koituksessa lasten hoidon perusteella saamia ruoka- ja
muita kulukorvauksia ei sisällytetä hänen saamaksi
verotettavaksi tuloksi, vaan ne luokiteltaisiin samal-
la tavoin verottomaksi kuin esim. kilometrikorvaus ja
päivärahat ovat.
Perustelu: näin voitaisiin poistaa pitkään tuloverolais-
sa ollut epäoikeudenmukaisuutta aiheuttanut kohta.
Vastausesitys:
Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan erillistä
kulukorvausta, jonka tarkoituksena on kattaa hoito-
lapsista aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset.
Korvaus perustuu kuntasektorilla tehtyihin selvityk-
siin hoitolapsista keskimäärin aiheutuvista kuluista.
Verovelvolliselle maksettavat kustannusten korva-
ukset luetaan verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi,
mutta hän voi vähentää kulut verotuksessaan todellis-
ten kulujen mukaan.
Verotustyön helpottamiseksi ja verotuskäytännön yh-
tenäistämiseksi kuntasektorin tekemiä selvityksiä on
käytetty hyväksi verotuksessa myönnettäessä tulon-
hankkimismenoista vähennystä perhepäivähoitajille.
Perhepäivähoitajille onkin verotuksessa myönnetty
korvausten suuruinen vähennys ilman selvitystä hä-
nelle aiheutuneista todellisista kuluista. Kustannukset
voidaan verotuksessa vähentää kulukorvauksia suu-
rempinakin, mutta se edellyttää todellisten kustan-
nusten selvittämistä. Kustannuskorvauksen suuruisen
vähennyksen lisäksi verotuksessa saa tositteiden pe-
rusteella vähentää tehdyt erityishankinnat, jotka eivät
kuulu kustannuskorvauksen piiriin.
Valtiovarainministeriön mukaan verotuskäytäntö per-
hepäivähoitajien kohdalla ei poikkea muista aloista.
Se ei kannata verovapaita kustannusten korvauksia,
koska tällöin perhepäivähoitajat asetettaisiin verotuk-
sellisesti parempaan asemaan kuin muut palkansaajat.
Lisäksi verovapaa kustannustenkorvaus merkitsisi, et-
tei vastaavia kuluja enää saisi vähentää.
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden näkemykseen
perhepäivähoitajien ruoka- ja muiden kulukorvausten
verokohtelun aiheuttamiin ongelmiin. Kustannuskor-
vauksen lukeminen ansiotuloksi kasvattaa perhepäi-
vähoitajien bruttotuloja todellista suuremmiksi. Tällä
on vaikutusta muun muassa asumislisään. Myös vero-
tuskäytännön yhtenäistämispyrkimykset sosiaalitur-
vapäätöksissä ottaen huomioon tehdyt selvitykset hoi-
tolapsista keskimäärin aiheutuvista kuluista, ei välttä-
mättä huomioi alue- ja hoitoyksikkökohtaisia eroja.
Puoluekokous katsoo, että perhepäivähoitajien vero-
tuksen toimivuutta on selvitettävä ja asiaan on löydet-
tävä sopiva ratkaisu, joka huomioi edellä mainittuja
ongelmakohtia.
23. Keskustan Opiskelijaliitto: Vihreä
veroreformi Suomeen
KOL esittää Suomen verojärjestelmän kehittämis-
tä ympäristön kestävyyden paremmin huomioivaan
suuntaan. Markkinatalousjärjestelmämme suurin on-
gelma on, että se toimii ekologisesti kestämättömällä
pohjalla. Taloudellisen toiminnan ympäristölle aihe-
uttamat negatiiviset ulkoisvaikutukset tulisikin saada
osaksi hintamekanismia. Tämä tarkoittaa erilaisten
ympäristölle aiheutuvien haittojen riittävän korkeaa
verotusta. Vain tätä kautta talouden tuotantorakenne
muuttuu luonnontaloudellisesti kestäväksi. Haittave-
rotuksen korottaminen ei saa kuitenkaan vaikeuttaa
suomalaisten yrittäjien toimintaa. Tämän takia hait-
taverojen korotusta tulee kompensoida pienentämäl-
lä työnantajan maksaman ja työntekijälle käteen jää-
vän palkan välistä verokiilaa, jonka jälkeen yrittäjien
työntekijäkulut pienenisivät. Työvoiman sosiaalista
asemaa tulee puolestaan parantaa tekemällä perustur-
vasta riittävän kattava.
Vastausesitys:
Uusiutuvat luonnonvarat ovat rakenteellisesti alihin-
noiteltuja tilanteessa, jossa fossiiliset polttoaineet
ovat luoneet teollisen talouden teknologisen ytimen,
sidotun pääoman investoinnit sekä kannattavuuserot.
Ympäristö- ja haittaverojen lisäksi tarvitaan mm.
yleistä valistusta, lakien ja normien säätämistä, sub-
ventioita, yhteisresurssien hallintojärjestelmiä, kan-
sainvälisiä sopimuksia tms. tarkoituksenmukaisia
keinoja. Haittaverojen kannalta olennaista on niiden
tason ennakoitavuus, mikä mahdollistaa yrityksille
toiminnan muutokset oikeaan suuntaan.
Aloitteeseen viitaten puoluekokous esittää rahoituk-
sen kohdentamista ympäristötaloustieteeseen ja siitä
saadun osaamisen ennakkoluulotonta käyttämistä yh-
teiskunnalliseen kehitykseen.  
24. Keskustan Kangasniemen kir-
konkylän ja ympäristön py: Yle-vero
valtion maksettavaksi
Hallitusohjelman mukaisesti kaikki tarkasteltavat asi-
at tulisi peilata ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin
kannalta. Miten kaavailtu, jäähyllä oleva Yle-vero
palvelisi tässä asiassa? Käy päinvastoin. Jos kerran on

pakko maksaa television katselusta, hankitaan digibo-
xit sekä muut ”vermeet” ja antaa laulaa. Sähköä kuluu
ja ilmasto kärsii.
Muutaman kympin arvoisen kännykän käyttö pysty-
tään veloittamaan sekunnin tarkkuudella. Miksei sa-
tojen eurojen arvoisten televisioiden, tietokoneiden
tai vastaavien laitteiden kautta saatu Yleisradion tuot-
tama palvelu? Kaupalliset kanavat pystyvät hinnoit-
telemaan, markkinoimaan ja laskuttamaan myymän-
sä palvelut. Miksei Yle? Todellisen käytön mukaan
veloitettu median käyttö olisi ympäristöteko parhaim-
millaan. Silloin olisi motivaatio pitää laite pois päältä,
kun sitä ei käytetä. Nythän aparaatit ovat päällä lähes
vuorokaudet ympäri, katsoipa tai kuuntelipa niitä ku-
kaan tai ei.
Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi parempi,
jos televisiota katseltaisiin mahdollisimman vähän.
TV:n tuijottelu vaikuttaa voimakkaasti lasten, nuorten
ja vieläpä aikuistenkin käyttäytymiseen. Olisi koko
yhteiskunnan etu, jos TV:n katselua vähennettäisiin
eikä lisättäisi, kuten Yle-vero tekisi.
153
rin ja opetustoiminnan edistämistä sekä viranomais-
tiedotuksia.
Kaikki eduskuntaryhmät ovat yksimielisiä siitä, että
Yleisradion toimintaedellytykset on turvattava nykyi-
sessä laajuudessa. Yleisradion rahoitusta ja hallintoa
pohtinut työryhmä pohti useita eri rahoitusmalleja.
Sitä koskevan lain valmistelua jatketaan viestintämi-
nisteriössä. Tavoite on, että uudesta ja Yleisradion toi-
mintaedellytykset turvaavasta laista voitaisiin päättää
vuonna 2011.
Puoluekokous katsoo, että tässä vaiheessa on pidettä-
vä avoimena useampia rahoitusvaihtoehtoja. Valmis-
telussa on kuitenkin otettava huomioon Yleisradion
lakisääteiset julkisen palvelun tehtävät, rahoituksen ja
riippumattomuuden turvaaminen sekä sosiaalinen oi-
keudenmukaisuus.
 

Mikä mahtaisi olla se palvelu, josta maksaisimme yri-

tyksissämme? Jos kaikki perhekunnat kerran maksai-
sivat Yle-veron, ketä varten maksettaisiin yrityksiltä
perittävä maksu? Se olisi toiseen kertaan rahastamis-
ta!

Ainoa oikea tapa, ellei siirrytä laitekohtaiseen käytön

mukaan maksettavaan maksuun, on kattaa tarvittava
tiukasti valvottu toiminta valtion budjetista. Verotus
on kaikkine porrastuksineen hyvin pitkälti oikeuden-
mukaiseksi mielletty rahoitustapa valtion kuluihin.

Vastausesitys:

Yleisradiolla on vahva rooli suomalaisessa joukko-

viestinnässä. Se tavoittaa ohjelmistollaan television,
radion ja verkkopalveluiden kautta lähes kaikki suo-
malaiset.

Yleisradiolle kuuluu sitä koskevan lain mukaan laaja

julkisen palvelun tehtävä. Se käsittää ohjelmatuotan-
toa televisiossa, radiossa, internetissä ja muissa jake-
lukanavissa. Yleisradiolla on myös tärkeä tehtävä val-
takunnallisessa ja alueellisessa uutistuotannossa.

Puoluekokous ei kannata Yleisradion kohdalla laite-

kohtaisen käytön mukaan maksettavaan maksuun siir-
tymistä. Se tekisi käytännössä Yleisradiosta muiden
toimijoiden kaltaisen kaupallisen kanavan, jolloin sen
toimintaedellytykset eivät ole turvattu. Kaupallisilla
kanavilla ei ole Yleisradion tapaan julkisen palvelun
tehtävävelvoitteita, kuten esimerkiksi ohjelmatuotan-
toa eri kielillä ja viittomakielellä, kotimaisen kulttuu-
154
Ulko- ja turvallisuuspoliittiset
aloitteet
25. Keskustan Opiskelijaliitto: Neljän ilmansuunnan
ulko- ja turvallisuuspolitiikka
26. Edistykselliset Keskustanaiset: Euroopan
parlamentin täysistunnot Brysseliin
27. Keskustapuolueen Haapajärven py: Nato-
jäsenyydestä keskustelu ja päättäminen Lahden
puoluekokouksessa
28. Keskustan Opiskelijaliitto: Globaali
perusturvarahasto kehitysyhteistyön kulmakiveksi
29. Keskustan Opiskelijaliitto: Naisten oikeudet ja
tasa-arvotoiminta osaksi Suomen ulkopolitiikkaa
25. Keskustan Opiskelijaliitto: Neljän
ilmansuunnan ulko- ja turvallisuus-
politiikka
Keskustan tulee ottaa ulko- ja turvallisuuspolitii-
kan johtotähdeksi neljän ilmansuunnan politiikka,
joka tarkoittaa toimivia yhteistyön muotoja pohjoi-
seen, etelään, itään ja länteen. Neljän ilmansuunnan
politiikka on aktiivisuutta ja se tunnistaa kansalliset
lähtökohdat. Se tunnustaa myös Suomen sotilaalli-
sen liittoutumattomuuden ja on samalla väylä toimia
kansainvälisissä organisaatioissa aktiivisesti. Tärkein
kansainvälinen viiteryhmä onkin Suomelle Euroopan
unioni.
Pohjoisen ulottuvuuden kulmakivenä on arktinen
kumppanuus, jonka tavoitteena on arktisen alueen ta-
sapainoinen ja rauhanomainen kehitys.  Kanssakäy-
minen avaa uusia mahdollisuuksia pohjoisella ulot-
tuvuudella. Etelä merkitsee puolestaan globaalia vas-
tuunkantoa. Länsimaisten demokratioiden, myös Suo-
men, on omalla toiminnallaan edistettävä kolmannen
maailmaan maiden nousemista jaloilleen. Suomi ei
voi mitään maantieteelleen. Geopoliittinen asemam-
me itäisen suurvallan kyljessä tarjoaa maallemme
kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Hyvät Venäjän suh-
teet ovat pitkän rakennustyön tulosta ja tämän hyvän
yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen on Suomen kan-
nalta välttämätöntä. Suomi on myös länsimainen de-
mokratia ja Euroopan unionin jäsen. Tiivis yhteistyö
länteen takaa meille hyvät asemat Brysselin neuvotte-
lupöydissä. Suomen tulee osallistua siviilikriisinhal-
lintatehtäviin YK:n ja EU:n operaatioissa. 
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous katsoo, että pienen kansan
henkivakuutus syntyy viisaudesta ymmärtää maail-
man muuttumista ja kyvystä määrittää oma paikkan-
sa maailmassa. Suomen on seurattava valppaasti tur-
vallisuuspoliittisen toimintaympäristönsä muutosta ja
vaalittava hyviä suhteita kaikkiin maailman valtioi-
hin. Voi näin ollen puhua aloitteessa mainitusta neljän
ilmansuunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jonka ulko-
ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenväli-
siin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeski-
seen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustuk-
seen.
Suomi toimii aktiivisesti arktisen politiikan kehit-
täjänä osana Euroopan unionin yhteistä politiikkaa.
Suomen tulee ylläpitää tiiviitä ja monentasoisia kah-
denvälisiä suhteita Venäjän kanssa ja toimia suun-
nannäyttäjänä EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä.
Suomi harjoittaa johdonmukaista kehityspolitiikkaa,
joka perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin, kuten ää-
rimmäisen köyhyyden ja nälän puolittamiseen, perus-
koulutuksen ulottamiseen kaikille ja ympäristön kes-
tävän kehityksen edistämiseen.
26. Edistykselliset Keskustanaiset:
Euroopan parlamentin täysistunnot
Brysseliin
EKN vaatii Euroopan parlamentin täysistuntojen siir-
tämistä Brysseliin. Jatkuva Brysselin ja Strasbourgin
välinen kokousralli on EKN:n mielestä täysin älytön-
tä.
Kaupunkien välinen karuselli rasittaa ympäristöä, ve-
ronmaksajien rahapussia sekä ihmisten kalentereja ja
hermoja.
Täysistuntojen pitäminen Strasbourgissa aiheut-
taa vuosittain noin 200 miljoonan euron kustannuk-
set, mikä vastaa n. 15 % EU:n vuotuisesta budjetista.
EKN löytäisi tälle rahalle helposti huomattavasti pa-
rempaakin käyttöä.
Jatkuva Brysselin ja Strasbourgin välinen liikenne ai-
heuttaa myös valtavan määrän kasvihuonekaasupääs-
töjä. EKN pitää hölmöläisen hommana, että Euroopan
parlamentti säätää kunnianhimoisia päästövähennys-
tavoitteita ja aiheuttaa samanaikaisesti itse tuhansia
tonneja ylimääräisiä päästöjä omalla kokoustamisel-
laan.

Brysselin ja Strasbourgin välinen istuntoralli aiheut-
taa kaupunkien väliä kulkeville 3000 ihmiselle myös
turhaa stressiä ja turhautumista ja heikentää täten ih-
misten työhyvinvointia. Jatkuva kahden kaupungin
välillä matkaaminen on myös huomattava aikavaras,
mikä heikentää Euroopan parlamentin työskentelyn
tehokkuutta ja tuottavuutta.
Aloite on saanut jo vuonna 2006 yli miljoona nimeä
ympäri Eurooppaa. EKN:n mielestä myös Keskustan
on korkea aika ottaa asiaan selkeä kanta.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin näke-
myksiin Euroopan parlamentin kahden kokouspaikan
aiheuttamista ongelmista parlamentin työskentelys-
sä. Puoluekokous kuitenkin toteaa, että perustusso-
pimuksen mukaan Euroopan parlamentin virallinen
toimipaikka on Strasbourgissa, jonne kokoonnutaan
kerran kuukaudessa viikon kestävään täysistuntoon.
Strasbourgin lisäksi kaksi muuta Euroopan parlamen-
tin toimipaikkaa sijaitsevat Luxemburgissa ja Brys-
selissä, jossa järjestetään parlamentin valiokuntien
ja poliittisten ryhmien kokoukset sekä täysistuntoja.
Puoluekokous pitää perusteltuna tavoitetta yhdestä
kokouspaikasta Euroopan parlamentille.
27. Keskustapuolueen Haapajärven
py: Nato-jäsenyydestä keskustelu ja
päättäminen Lahden puoluekokouk-
sessa
Turvallisuus- ja puoluepoliittinen selonteko on jul-
kaistu. Kokoomuksen ministerit ovat saaneet selonte-
koon uuden, myönteisen painotuksen Nato-jäsenyy-
delle. Kokoomus harkitsee nyt ”vahvasti” Natoa hil-
jaa ja hivuttamalla.
Selonteossa on vahvoja argumentteja Naton puolesta.
Onko Suomen kansa Naton kannalla?
Galluppien mukaan ei. Osastomme mielestä pitää uu-
delleen selvittää puolueemme kanta ja vasta uuden
kannan mukaan tehdä uusia avauksia Naton suuntaan.
Keskustapuolueessa puoluekokous on suunnan näyt-
täjä. Tähän asti kanta on ollut kielteinen. Koska puo-
lueessammekin on kahdenlaisia kantoja, esitämme,
että lahden puoluekokous ottaa selvän kannan joko
puolesta tai vastaan.
Vastausesitys:
Puoluekokous katsoo, että Suomelle on tärkeää kan-
sallisen liikkumatilan säilyttäminen turvallisuus- ja
puolustuspoliittisissa linjavalinnoissa. Näköpiirissä ei
155
ole tarvetta maamme linjan muuttamiseen. Sotilas-
liittoon kuulumattomuus ja uskottava puolustuskyky
ovat Suomelle parhaiten sopiva ratkaisu. Suomen tu-
lee jatkaa käytännönläheistä NATO-yhteistyötä rau-
hankumppanuusohjelman pohjalta.
Nykylinjaa muuttaviin turvallisuuspoliittisiin ratkai-
suihin tarvitaan kansan enemmistön tuki ja valtion-
johdon laaja yksimielisyys. Nato-jäsenyydestä ei voi-
da päättää ilman kansanäänestystä. Keskustan turval-
lisuuspoliittisesta linjasta päättää puoluekokous.
28. Keskustan Opiskelijaliitto: Glo-
baali perusturvarahasto kehitysyh-
teistyön kulmakiveksi
Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa globaaliin perus-
turvarahaston luomista keinoksi vähentää kehitysmai-
den ihmisten absoluuttista köyhyyttä.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alla toimivaan ra-
hastoon ohjattaisiin uusista kansainvälisistä veromuo-
doista saatavia tuloja. Tällaisia veromuotoja olisivat
muun muassa globaali hiilidioksidivero sekä valuu-
tansiirtovero. Näistä veroista saatavat tulot siirrettäi-
siin suoraan kaikkein köyhimpien ihmisten yritteliäi-
syyden tukemiseen, ilman valtioiden tai muiden väli-
käsien puuttumista asiaan.
Nykyiset kehitysyhteistyön muodot eivät monista hy-
vistä puolistaan huolimatta ota tarpeeksi huomioon
yksilöiden mahdollisuuksia nostaa elintasoaan. Riit-
tävän korkea perusturva mahdollistaisi kehitysmai-
den nuorille täysipainoisen opiskelun, mikä olisi askel
kohti globaalia mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Vastausesitys:
Keskustan Opiskelijaliitto puuttuu aloitteessaan ”Go-
baali perusturvarahasto kehitysyhteistyön kulmaki-
veksi” erittäin tärkeään asiaan. Jo YK:n Vuosituhat-
julistus vuodelta 2000 nosti äärimmäisen köyhyyden
poistamisen ihmiskunnan tärkeimmäksi kehitystavoit-
teeksi. Suomen ja useimpien muiden OECD-maiden
kehitysyhteistyön tärkein päämäärä on köyhyyden vä-
hentäminen maapallolla. Vuonna 2009 OECD-maiden
yhteen laskettu kehitysapu oli noin 120 miljardia dol-
laria. Suomen kehitysyhteistyöhön rahoitus oli tuol-
loin dollareissa noin 1,3 miljardia dollaria.
Perinteisen kehitysavun rinnalle on pyritty kehittä-
mään uusia innovatiivisia rahoituslähteitä, muun mu-
assa hiilidioksidivero ja valuutansiirtovero. Useita
muitakin ehdotuksia tutkitaan ja osittain jo sovelle-
taan kuten lentolippumaksu, jolla kerätään muutama
sata miljoonaa dollaria vuodessa.
156
Opiskelijaliiton aloitteen mukaisesti Suomen tulisi
olla aktiivinen uusien rahoitusmuotojen kehittämises-
sä ja soveltamisessa. Esimerkiksi hiili- tai hiilidiok-
sidivero voisi olla tehokas keino ilmaston lämpene-
misen hillitsemisessä - erityisesti, jos päästökauppa
ei tuota toivottuja tuloksia tai ei muodostu riittävän
kattavaksi.
Maailmanlaajuisten rahastojen ja rahoitusmuotojen
kehittämisessä ja soveltamisessa on järkevää – nii-
den hyväksyttävyyden ja kattavuuden turvaamiseksi
– suosia selkeästi kohdennettua rahoitusta ja käyttää
mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia ja toi-
mivia instrumentteja. Esimerkkinä voi mainita YK:n
ja Maailmanpankin yhteistyössä kehittämä GEF-ra-
hasto (Global Environment Facility).
Ilmaston suojeluun tähtäävien globaalien haittavero-
jen kohdentaminen kehitysmaiden ympäristönsuo-
jeluun tai uusiutuvan, esimerkiksi aurinkoenergian
kehittämiseen ja soveltamiseen luo kohdemaissa run-
saasti työpaikkoja ja tuo toimeentuloa sekä kohottaa
siten myös väestön perusturvaa.
Valuutansiirtovero on ollut kansainvälisiissä keskus-
teluissa mukana jo parikymmentä vuotta. Myös Suo-
mi on tutkinut sen soveltamismahdollisuutta. Toimi-
vaa muotoa on ollut vaikea löytää. Kansainvälisillä
finanssimarkkinoilla olisikin tällä hetkellä tärkeintä
löytää säätelykeinot, joilla estetään koetunlaisen fi-
nanssikriisin toistuminen. Se on myös köyhimpien
maiden etu, koska näillä mailla on heikoimmat mah-
dollisuudet sopeutua finanssikriisien seurauksiin.
29. Keskustan Opiskelijaliitto: Nais-
ten oikeudet ja tasa-arvotoiminta
osaksi Suomen ulkopolitiikkaa
Keskustan Opiskelijaliiton mielestä Keskustan tulee
ottaa tasa-arvotoiminta osaksi kansalaisjärjestötoi-
mintaa kehitysyhteistyössä. Suomi on sitoutunut kehi-
tyspolitiikassaan YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin
ja päämääriin, joihin kuuluu sukupuolten välisen tasa-
arvon ja naisten aseman edistäminen. Naisten osallis-
tuminen täysivaltaisesti yhteiskuntaelämään edellyt-
tää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.
Kansalaisjärjestötoiminta edistää kansalaisyhteiskun-
nan rakentamista. Järjestötoiminta luo naisille vaikut-
tamisen kanavia yhteiskuntaelämässä ja samalla jär-
jestöt toimivat myös naisten viestiverkostoina paikal-
lisen väestön keskuudessa. Kansalaisjärjestön kautta
tavoitetaan naisia, joita ei muuten välttämättä kuul-
taisi. Tasa-arvon toteuttaminen parantaa naisten mah-
dollisuuksia kouluttautua, omistaa maata ja osallistua
päätöksentekoon. Naisten oikeuksien ja tasa-arvotoi-
minnan tulee olla osa Suomen ulkopolitiikkaa.
Vastausesitys:
Puoluekokous pitää Keskustan Opiskelijaliiton aloi-
tetta naisten oikeuksien ja tasa-arvotoiminnan koros-
tamisesta Suomen ulkopolitiikassa tärkeänä. Naisten
yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen on keskeistä
paitsi ihmisoikeuksien toteutumisen, myös globaalin
köyhyyden vähentämisen kannalta.
Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantami-
nen sekä sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen
tasa-arvon vahvistaminen on yksi kolmesta vuonna
2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa
määritellystä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaa-
vasta teemasta. Kehityspoliittinen ohjelma toimii sekä
Suomen valtion virallisen että kansalaisjärjestöjen
harjoittaman kehitysyhteistyön ohjenuorana.
Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien
vahvistumista ja paikallisten kansalaisjärjestöjen toi-
mintaa mm. suurlähetystöjen hallinnoimien paikalli-
sen yhteistyön määrärahojen (PYM) avulla. Kansa-
laisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä puolestaan rakenne-
taan kumppanuuksia suomalaisten ja kehitysmaiden
järjestötoimijoiden välille. Järjestökumppanuuksilla
tuetaan sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua
että kumppanimaiden kansalaisjärjestökenttää. Vuon-
na 2009 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuus
oli 12,8 % Suomen kehitysyhteistyöbudjetista (86,1
milj. €).
Eräs käytännön esimerkki naisten yhteiskunnallista
asemaa ja poliittista osallistumista vahvistavasta kan-
salaisjärjestötoiminnasta on Puolueiden kansainväli-
sen demokratiayhteistyö Demo ry:n hanke Tansanias-
sa. Demon ohjelman painopistealueita ovat naispolii-
tikkojen puoluerajat ylittävä yhteistyö, naispoliitikko-
jen koulutus ja kapasiteetin vahvistaminen sekä puo-
lueiden välisen naisten yhteistyöfoorumin toiminnan
fasilitoiminen ja vakiinnuttaminen. Demon jäseniä
ovat kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet, keskusta
mukaan lukien. Keskustalla on ollut merkittävä rooli
järjestön perustamisessa.

Sisäistä turvallisuutta ja oike-
uspolitiikkaa koskevat aloitteet
30. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Perustuslakituomioistuin
31. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren
Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Raha-
automaattilainsäädännön kehittämisestä
32. Helsingin Keskustaopiskelijat:
Rahapeliautomaatit pois julkisista tiloista
33. Kuopion keskustanaisten py:
Raiskauslainsäädäntö ajan tasalle
34. Keskustan Tunnilan py, Keskustan Kyrsyän
py ja Keskustan Leipämäen py: Suomen
veteraanijärjestöjen varallisuuden realisointi
35. Edistykselliset Keskustanaiset: Suomeen
sukupuolineutraali avioliittolaki
36. NKL Rajattomat / HULC: Suomen tulee laillistaa
nuuska ja edistää asiaa EU-tasolla
37. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Nuuskantuonti
ja käyttö kiellettävä
38. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren
Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry):
Vedonlyöntimonopoli purettava
39. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren
Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry):
Vähittäiskaupoille oikeus myydä itsehoitolääkkeitä
40. Keskustan Opiskelijaliitto: Adoptio-oikeus samaa
sukupuolta oleville pareille sallittava
41. Kaukovainion Keskustaseura: Aloite vanhusten
oikeuksien suojelemiseksi lakisääteisen huoltajan
mielivallalta
42. Suomen Keskustanuoret: Lähisuhdeväkivaltaan
puututtava tehokkaammin ja tiukemmin
43. Suomen Keskustanaiset: Alueellisesti
tasa-arvoiset mahdollisuudet saada apua
lähisuhdeväkivaltatilanteissa
44. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Asetusten ja
lakien määräaikainen kommentointimahdollisuus
(Rulemaking)
45. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Ilmoitusoikeus
valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä
(Whistleblowing)
46. Keskustanaisten Siikalatvan py: Kansanedustajien
määrän vähentäminen
157
47. Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry
(Helsingfors Unga Liberala Center): Kaupanalan
säätelyä tulee vähentää
47. Keskustan Lakimiehet ry: Oikeuspoliittinen
ohjelma Suomen Keskustalle
49. Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten
tavoitteeksi lyömätön Suomi
50. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kesäajasta
luovuttava
30. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Perustuslakituomioistuin
Monessa maassa on erillinen perustuslakituomiois-
tuin. Suomessa on eduskunnan oma perustuslakiva-
liokunta. Suomessa järjestelmänä on siis, että Edus-
kunnan omat kansanedustajat valvovat oman toimin-
tansa perustuslainmukaisuutta omalla perustuslakiva-
liokunnallaan. Aloitteen tekijöille on kuitenkin tullut
mieleen, että pidemmällä aikavälillä voi tulla ongel-
mia perustuslainmukaisuuden tulkinnassa, jos/kun
nykyiset perustuslakivaliokunnan edustajat väistyvät
tehtävästään. Nykyisillä edustajilla ja nykyisillä mal-
leilla on pärjätty tähän saakka.
Tämän vuoksi mieleen on tullut, että onko Suomessa
pitkällä aikavälillä luotava oma erillinen perustusla-
kituomioistuin, jonka jäsenet voisivat perehtyä laa-
jemmin eri aiheiden perustuslainmukaisuuden. Käy-
tännössä perustuslainmukaisuuden määrittely vaatii
oman perehtymisaikansa, jotta päätökset perustuslain-
mukaisuudesta ovat oikeasti perusteltuja.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen,
että erillisestä perustuslakituomioistuimesta voisi
teettää selvityksen. Tämä selvitys ei tietenkään pakota
tai määrää luopumaan nykyisestä perustuslakivalio-
kunnasta.
Tämän vuoksi ehdotuksena on puoluekokoukselle
seuraava päätös: Puoluekokous edellyttää, että jäljel-
lä olevalla vaalikaudella 2007-2011 laaditaan selvitys
erillisestä perustuslakituomioistuimesta, erillisen pe-
rustuslakituomioistuimen eduista, erillisen perustusla-
kituomioistuimen haitoista sekä erillisen perustuslaki-
tuomioistuimen toteutusmahdollisuuksista. On aivan
selvää, että selvityksen tuloksena voi olla päätelmä,
että nykyinen perustuslakivaliokunta on toimiva jär-
jestelmä, mutta selvitys antaisi paremman pohjan ny-
kyjärjestelmälle.
Vastausesitys:
158
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Perustuslain tar-
kistustarpeita on pohdittu laajasti äskettäin valmis-
tuneessa parlamentaarisen komitean työssä. Komite-
an työn pohjalta valmisteltavat lakiesitykset tulevat
eduskuntaan tällä vaalikaudella.
Oman erillisen perustuslakituomioistuimen perusta-
mista ei ole katsottu tarpeelliseksi, sillä nykymalli on
osoittautunut toimivaksi. Perustuslakivaliokunta val-
voo lakien perustuslainmukaisuutta ennalta ja tuomio-
istuimet huolehtivat jälkikäteisvalvonnasta.
On hyvä muistaa, että perustuslakivaliokunta on luon-
teeltaan oikeudellinen, ei poliittinen. Jos perustuslaki-
tuomioistuin toimisi perustuslakivaliokunnan sijaan,
merkitsisi se virkamiesvaltaisuuden kasvattamista
kansanvaltaisuuden sijaan.
31. Helsingfors Unga Liberala Center
(Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-
mat Osasto ry): Raha-automaattilain-
säädännön kehittämisestä
Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan
Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-
le, että Suomen Keskusta ottaisi kannakseen nykyisen
raha-automaatteja koskevan lainsäädännön pitämisen
nykyisellään.
Laajan tarjonnan malli (jossa peliautomaatteja on
kaupoissa ja kioskeissa), jota nykyisellään RAY tar-
joaa, on omiaan säilyttämään sosiaalisen kontrollin
pelaamisessa, kun pelisaleihin keskittyvä malli taas
ruokkisi ja pahentaisi peliongelmia. Puolueosasto kat-
soo, että tässä asiassa nykyinen välimalli on sopiva ja
ehkäisee peliongelmia ja niiden aiheuttamia lieveilmi-
öitä tehokkaimmin.
Yhdistys haluaa muistuttaa, että yli puolet peliongel-
mista johtuu juuri peliautomaateilla pelaamisesta ja
tämän vuoksi on tärkeää, ettei hätiköityjä muutok-
sia niiden osalta tehdä, jotta ongelmaa ei pahenneta.
RAY:n kehittämät estot esimerkiksi lasten pelaamisen
ehkäisemiseksi ovat maailman huippuluokkaa kuten
uudet tunnistusmenetelmätkin ja kauppojen sekä kios-
kien käytössä olevat etäsulkulaitteet.
Vastausesitys:
Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotto aleni vii-
me vuonna noin 25 miljoonaa euroa. Vaikka yhdis-
tyksen tavoitteena ei ole suuri tuotto vaan vastuullisen
pelaamisen edistäminen, niin avustettavien kohtei-
den vuoksi myös tuotoista on kannettava huolta. Siksi
RAY kokeilee erilaisia konsepteja.
Yksi peruste on myös laittomien laitteiden pääsyn es-
täminen yrittäjien tiloihin. RAY:llä ja Veikkaus Oy:llä
on myös yhteinen auttava puhelin Peluuri, joka on
tarkoitettu peliriippuvaisten yhteydenottopaikaksi. Li-
säksi RAY on rahoittanut ja ollut jatkuvasti mukana
hoito-ohjelmien kehittämisessä.
RAY menee myös internetiin vielä kuluvan vuoden
aikana. Sielläkin noudatetaan erittäin vastuullista lin-
jausta. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa arpajais-
lain muutoksessa pelaajan ikäraja korotetaan vuoden
kuluttua lain voimaantulosta 18 vuoteen, mikä myös
estää nuorten peliriippuvuuden syntymistä. Puolueko-
kous katsoo, että tilannetta pitää seurata ja tarvittaessa
puuttua ongelmiin.
32. Helsingin Keskustaopiskelijat:
Rahapeliautomaatit pois julkisista
tiloista
HeKO on syvästi huolissaan rahapeliongelmaisten
yleistymisestä ja peliriippuvuuden merkityksen ylen-
katsomisesta. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY)
pelikoneet on siirrettävä pois julkisista tiloista ku-
ten marketeista, kioskeista, huoltoasemilta erikseen
valvotuille alueille kuten pelihalleihin, jonne ikära-
jana tulee olla 18-vuotta. Vuoden 2007 Rahapelitut-
kimuksessa lasketun SOGS- 12 kuukauden esiinty-
vyyden mukaan Suomen 15 vuotta täyttäneistä noin 3
prosenttia kärsii peliongelmista. Heistä noin kolman-
nes (42 000) on peliriippuvaisia. Ylivoimaisesti eni-
ten ongelmia aiheutuu rahapeliautomaateista (miehet
58,6%, naiset 81,9%). Peliriippuvuus voi syntyä hel-
posti ja se voi johtaa pahimmillaan henkilökohtaisiin
konkursseihin, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Pe-
likoneiden sijoittelu mm. edellä mainittuihin julkisiin
tiloihin onkin lopetettava. Moni nuori ja vanhus on
todellisessa syrjäytymisvaarassa menettäessään omai-
suutensa pelaamiseen. Miksi kannattaisimme tällaista
toimintaa?
Vastausesitys:
Aloitteessa esitetty ongelma on vakava. Peliriippu-
vaisten auttamiseen ja hoitoon on kiinnitettävä entistä
enemmän huomiota. RAY:llä ja Veikkauksella on yh-
teinen auttava puhelin Peluuri, jonka lisäksi RAY ra-
hoittaa ja on mukana hoito-ohjelmien kehittämisessä.
Eduskunnassa käsiteltävänä olevan lain myötä pelaa-
misen ikäraja tulee nousemaan 18 vuoteen.
RAY tulouttaa valtiolle vuosittain vajaa 400 miljoo-
naa euroa käytettäväksi sosiaalisiin ja terveyttä edis-
täviin tarkoituksiin. Summa on mittava ja tärkeä eri-
tyisesti kolmannen sektorin järjestökentälle.

Toisaalta pelitoiminta on yritystoimintaa, jossa val-
tio voi säilyttää monopolin ja vastuullisen kontrollin.
Toinen vaihtoehto on markkinaehtoinen pelaaminen,
jossa ei päästä samaan vastuullisuuteen kuin mono-
polirakenteessa. Toiminnasta ei ole siten mahdollista
kokonaan irrottautua.
Puoluekokouksen mielestä lainsäädäntöön ei ole suu-
ria muutostarpeita, mutta ongelmia seurantaan ja nii-
hin on puututtava tarvittaessa.
33. Kuopion keskustanaisten py:
Raiskauslainsäädäntö ajan tasalle
Suomessa tehdään vuosittain 10 000 – 15 000 raiska-
usta ja kymmeniätuhansia raiskausyrityksiä. Näistä
alle tuhat tulee poliisin tietoon ja tutkituista tapauksis-
ta vain vähän yli puolet etenee syytteeksi. Vain kym-
menes poliisin tutkimista tapauksista saa tuomion.
Raiskauksista määrätyistä rangaistuksista noin 40
prosenttia on ehdollisia. Ehdottoman vankeuden kes-
kimääräinen pituus on alle kaksi vuotta. Tuomiot ovat
lieviä ja rikoslaissa raiskauksesta määrättävät rangais-
tukset vaihtelevat yhdestä kuuteen vuotta vankeutta.
Törkeästä raiskauksesta voi saada kolmesta kymme-
neen vuotta vankeutta.
Jokaisella on oltava oikeus päättää seksuaalisesta
kanssakäymisestään. Raiskauksia tutkittaessa ja tuo-
mittaessa uhria ei saa syyllistää, eikä tapausten käsit-
telyssä uhrin myötävaikutuksella seksiin pakottami-
seen alttiiseen tilanteeseen saa olla vaikutusta.
Rangaistuksilla tulisi olla rikollisuutta ehkäisevä vai-
kutus. Tuomiot perusteluineen viestivät siitä, miten ri-
koksiin suhtaudutaan. Raiskaustuomiot viestivät, ettei
raiskausta nähdä vakavana henkilöön kohdistuvana ri-
koksena ja että uhrin oikeusturva kärsii, mikäli hän on
jollain tavoin edistänyt raiskausta.
Tahdonvastainen yhdyntä loukkaa siihen pakotetun
itsemääräämisoikeutta. Ei ole lievää raiskausta, joten
teon on oltava raiskausrikos silloinkin, kun pakotta-
miseen ei käytetä suoranaista väkivaltaa. Raiskaus-
lainsäädäntömme on ajantasaistettava. Myös tuomioi-
den lievennysperusteet on tarkistettava. Suomeen on
saatava seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö, joka
ei vähättele uhrin kokemusta tai mahdollista rangais-
tusten lieventämistä kansalaisten oikeustajun vastai-
silla perusteilla.
Vastausesitys:
Puoluekokous pitää tavoitetta raiskauslainsäädän-
nön ajantasaistamisesta kannatettavana. Suomen ri-
159
koslainsäädännössä raiskausrikoksia kuten muitakin
seksuaalirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat
rikoslain (39/1889) 20 luvussa. Näitä rikoksia koske-
vien säännösten uudistamistarpeet arvioitiin perus-
teellisesti rikoslain kokonaisuudistuksen kolmannessa
vaiheessa. Uudet säännökset tulivat voimaan vuoden
1999 alussa.
Kuten rikoslain 20 luvun 1 ja 3 §:stä ilmenee, rais-
kausrikoksesta tuomitseminen ei edellytä väkivallan
käyttöä tai edes sillä uhkaamista. Kysymykseen saat-
taa tulla esimerkiksi pelkotilan hyväksikäyttäminen
uhkaavassa tilanteessa.
Oikeusministeriön seuraa rikoslainsäädännön toimi-
vuutta. Jos muutostarpeita havaitaan, lainsäädäntö-
toimiin myös ryhdytään. Lainvalmistelu edellyttää
kuitenkin tuekseen riittävää tietoa oikeuskäytännös-
tä. Vuosi sitten Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos sai
valmiiksi oikeusministeriön pyynnöstä tehdyn tutki-
muksen lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttörikosten
rangaistuskäytännöstä. Tämä tutkimus on jo johtanut
lainvalmistelutoimenpiteisiin, kun työryhmä pohtii
tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.
Myös raiskausrikosten osalta aika on kypsä lain-
säädännön uudelleenarvioinnille. Oikeuspoliittises-
sa tutkimuslaitoksessa ollaan käynnistämässä näihin
rikoksiin liittyvää tutkimusta. Sen valmistuttua on
johtopäätösten ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten
paikka.
34. Keskustan Tunnilan py, Keskus-
tan Kyrsyän py ja Keskustan Leipä-
mäen py: Suomen veteraanijärjestö-
jen varallisuuden realisointi
Allekirjoittaneet Suomen Keskustan paikallisyhdis-
tykset esittävät puoluekokoukselle, että Suomen Ve-
teraanijärjestön varallisuus 80 milj.euroa realisoitai-
siin. Realisoidut varat käytettäisiin vielä elossa olevi-
en korkean iän saavuttaneiden veteraanien ja heidän
puolisoidensa kuntoutukseen sekä heidän jälkeläis-
tensä sodan aikana tai heti sen jälkeen syntyneiden
kuntoutustoimintaan. Kansalaiset ovat osallistuneet
ns. kunniavelan maksuun vuosittaisilla veteraanikerä-
yksillä, joista veteraanijärjestöt ovat osan sijoittanut
varallisuutensa kasvattamiseen ja osan kuntoutuksiin
veteraaneille.
Nyt tuo sodanaikainen veteraanien keski-ikä on n. 86
vuotta ja heitä on elossa enää n. 30 000 tuhatta. Poistu-
ma on nopeutumassa sodan veteraanien keskuudessa.
Sodanaikaisten veteraanien jälkipolvet v. 1945 – 1955
syntyneetkin ovat joutuneet osallistumaan Suomen
160
jälleenrakennustyöhön jo lapsena. Nyt nämäkin ikä-
luokat ovat jo tulossa ikään, jolloin alkaa tarve kun-
toutuspalveluihin. Vanhemmat ikäluokat saavuttavat
piakkoin tai osa jo saavuttanut vanhuuseläkeiän. Jou-
kossa on runsaasti myös sotaorpoja.
Vastausesitys:
Veteraanijärjestöt aikovat käyttää merkittävän osan
omaisuudestaan veteraanien tukemiseen muutaman
seuraavan vuoden aikana. Kaikki järjestöt ovat varau-
tuneet kuluttamaan varansa ennen kuin viimeinen rin-
tamalla ollut mies tai nainen on haudattu. Muun mu-
assa Sotainvalidien veljesliitto käyttää kolmen seuraa-
van vuoden aikana puolet omaisuudestaan vammau-
tuneiden veteraanien hyväksi. Lisäksi esimerkiksi
Rintamaveteraaniliitto aikoo jakaa säätiönsä varat
runsaan kahden vuoden kuluessa.
Suomen Keskusta puolueena ei voi ryhtyä ajamaan
Suomessa laillisesti toimivien järjestöjen tai yksittäis-
ten rekisteröityjen yhdistysten varallisuuden reali-
sointia. Kunkin järjestön/yhdistyksen hallinto päättää
varallisuutensa käytöstä. Puoluekokous ei yhdy aloit-
teeseen.
35. Edistykselliset Keskustanaiset:
Suomeen sukupuolineutraali avioliit-
tolaki
Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan
1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta ole-
vaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada
pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin
avioliiton solmivat mies ja nainen, mutta tämä esim.
ei anna mahdollisuutta ottaa puolison sukunimeä, ei-
vätkä adoptio-oikeudet ole samat. Laki rekisteröidystä
parisuhteesta ei kuitenkaan ole tasavertainen avioliit-
tolain kanssa. Rekisteröidyn parisuhdelain poistami-
nen ja avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraa-
liksi toteuttaisi paremmin tasa-arvoa. Sukupuolineut-
raali avioliittolaki tarkoittaisi käytännössä sitä, että
jokaisella seksuaaliseen suuntautumiseen ja suku-
puoleen katsomatta olisi oikeus avioitua valitseman-
sa ihmisen kanssa. Avioliittoon liittyvät oikeudet ja
velvollisuudet olisivat samat kaikille. Edistykselliset
Keskustanaiset (EKN) vaativat, että sukupuolineut-
raali avioliittolainsäädäntö saatetaan voimaan myös
Suomessa. Tämä ei ole keneltäkään pois.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen osittain. Laki rekis-
teröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain
perusteella samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat
rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyn parisuhteen
oikeusvaikutukset ovat pääosin samat kuin aviolii-
tolla.
Poikkeuksia ovat muun muassa adoptiota ja nimilain
puolison sukunimeä koskevat säännökset.
Puoluekokous katsoo nykyisen järjestelmän, jossa on
erilliset oikeudelliset instituutiot, olevan edelleen pe-
rusteltu. Se on osoittautunut toimivaksi, koska se ta-
kaa pääsääntöisesti yhtäläiset oikeudet myös samaa
sukupuolta oleville suhteensa virallistaneille pareille.
Nimen ottamista koskeva säännös merkitsee sitä, että
parisuhteensa rekisteröijät eivät voi ottaa yhteistä su-
kunimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle.
Myöskään yhdistelmänimen käyttöön ottamista taikka
siitä luopumista tai avioliiton perusteella saadun su-
kunimen muuttamista koskevia säännöksiä ei sovel-
leta. Jos rekisteröidyssä parisuhteessa olevat haluavat
ottaa yhteisen nimen tai toinen osapuoli yhdistelmäni-
men, sen osalta tulisi mahdollistaa yhdenvertainen
kohtelu. Se voidaan tehdä muuttamalla lakia rekiste-
röidystä parisuhteesta. Adoptio-oikeuden osalta puo-
luekokous viittaa vastausesitykseen aloitteeseen 40
”Adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille
sallittava ”.
36. NKL Rajattomat / HULC: Suomen
tulee laillistaa nuuska ja edistää asi-
aa EU-tasolla
Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry (Hel-
singfors Unga Liberala Center) esittää puoluekoko-
ukselle, että Suomen Keskusta ottaa kannakseen ja
edistää Euroopan Unionin tasolla suussa käytettä-
vän tupakkatuotteen eli kansanomaisemmin nuuskan,
myynnin erivapauden laajentamista kaikkiin niihin
maihin, joissa nuuskan käytöllä on pitkät perinteet
kuten Suomi ja muut Pohjoismaat ja jos mahdollista,
myös itse laillistaa nuuskan vähittäismyynti uudel-
leen.
Puolueosasto katsoo, että nuuska, toisin kuin alkoholi
ja tupakka, ei koskaan ole ollut merkittävä kansanter-
veydellinen tekijä. Sillä on ollut aina oma pieni käyt-
täjäkuntansa, jotka nykyisellään tyytyvät hakemaan
nuuskansa matkustaja-aluksilta tai ostamaan pimeästi
trokareilta. Nämä veroeurot valuvat nyt valtion kirs-
tun sijaan ulkomaille tai trokareiden taskuihin.
Yhtälailla puolueosasto katsoo, että kielto kuormittaa
turhaan tullin rikostorjuntayksikön resursseja, jolla
on olennaisempia tehtäviä. Puolueosasto katsoo, että
ihmisten elämäntapoihin tulisi jatkossakin puuttua
faktoihin ja avoimuuteen perustuvan valistuksen, ei
myyntikieltojen kautta. Kielloilla ei ole todistettavasti

saatu positiivisia tuloksia, vaan yleensä ne ovat aino-
astaan lisänneet haittoja.
Vastausesitys:
Nuuskalla on Suomessa maahantuonti- ja myyntikiel-
to. Nuuskan käyttöä ei ole kuitenkaan Suomessa kri-
minalisoitu. Nuuskan tuontia rajoittavat tullimäärä-
ykset, joiden mukaan nuuskaa saa tuoda vain omaan
käyttöön. Nykyistä lainsäädäntöä pidetään toimivana.
Nuuskan myynti on kielletty kaikissa muissa EU-
maissa paitsi Ruotsissa, jossa nuuskaa myydään eri-
vapauden turvin. EU:n päätös nuuskan myyntikiellos-
ta perustuu WHO:n suosituksiin. Yritykset vapauttaa
nuuskan myynti EU:ssa on estetty EY-tuomioistuimen
päätöksin.
Nuuska aiheuttaa nopeasti nikotiiniriippuvuuden.
Riippuvuuden lisäksi nuuska on vakava uhka suun
terveydelle. Usein nuorten päihteiden käyttö alkaa
nuuskalla ja jatkuu tupakoinnilla. Monet nuoriso- ja
urheilujärjestöt kieltävät nuuskan käytön tilaisuuksis-
saan tai kilpailuissaan.
37. Keskustan Kovalan-Vanhalan py:
Nuuskantuonti ja käyttö kiellettävä
Nuuskantuonti ja –käyttö Suomessa on kiellettävä ri-
koslainalaisella vankilatuomiolla.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 36 ”. Suomen tulee laillistaa
nuuska ja edistää asiaa EU-tasolla”.
38. Helsingfors Unga Liberala Center
(Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-
mat Osasto ry): Vedonlyöntimonopoli
purettava
Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan
Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-
le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että
Veikkauksen monopoli puretaan asteittain.
Puolueosasto katsoo, että lisenssimaksuihin ja vapai-
siin markkinoihin perustuva järjestelmä olisi kannat-
tavampi kokonaistaloudellisesti. Myöskään yleis-
hyödyllisyyden ei tulisi kärsiä, koska lisenssimaksun
suuruus voitaisiin määrätä niin että niistä saatavat
tulot olisivat lähellä Veikkauksen tähän astisia tulo-
ja. Näin hyväntekeväisyyteen kerätyt varat eivät olisi
suoraan riippuvaisia suomalaisten peli-innosta, kuten
nykyisessä järjestelmässä.
161
Internetissä on jo nykyisellään mahdollista pelata
veikkauspelejä ulkomaisten yritysten sivustoilla peli-
tuloksista sekä kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan
välillä. Näissä pelatuista veikkauksista ei kuitenkaan
jää euroakaan Suomen valtiolle ja aniharva kansalai-
nen ilmoittaa vapaaehtoisesti verottajalle veikkaus-
voitoistaan. Lisenssimaksuilla myös varmistettaisiin
palvelujen laatu.
Puolueosasto uskoo, että uhkapelimonopolin purka-
minen lisäisi avoimuutta, parantaisi kotimaista yrit-
täjyyttä ja loisi kokonaan uuden teollisuudenhaa-
ran Suomeen, josta voisi tulla merkittävä vientituote,
Suomen korkean ohjelmointiosaamisen johdosta.
Vastausesitys:
Kansainväliset vertailut osoittavat, että vedonlyön-
nin tuotto Suomessa on selkeästi korkein eri mittareil-
la laskettuna. Siksi on mitä ilmeisintä, että monopo-
lin purkaminen johtaisi todella merkittävään tuotto-
jen laskuun. Lisäksi markkinaehtoinen kilpailu luo
nykyistä suuremman houkutuksen sääntöjen rikkomi-
seen ja väärinkäytöksiin. Vedonlyönti on maailman-
laajuisestikin monessa suhteessa riskiala.
On totta, että ulkomaisilla sivustoilla voi pelata lähes
mitä tahansa pelejä eikä niitä voida käytännössä kont-
rolloida. Ongelma ei kuitenkaan poistuisi purkamal-
la monopoli, sillä sen jälkeenkin internetissä voi yhtä
hyvin olla ”laittomia” pelejä, koska internetin valvo-
minen on käytännössä mahdotonta.
Aloitteessa esitetty ajatus kokonaan uudesta teollisuu-
denhaarasta Suomessa lienee toiveajattelua, kun huo-
mioidaan miten kansainvälinen pelitoiminta on suu-
relta osin todella isojen yhtiöiden hallussa.
Puoluekokous ei edellä olevin perustein yhdy aloit-
teeseen vaan pitää vedonlyöntimonopolia urheilun,
liikunnan, taiteen ja tieteen sekä muun kulttuurin ra-
hoituksen kannalta parhaana ratkaisuna.
39. Helsingfors Unga Liberala Center
(Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-
mat Osasto ry): Vähittäiskaupoille
oikeus myydä itsehoitolääkkeitä
Puolueosasto esittää puoluekokoukselle, että Suomen
Keskusta omaksuisi kannakseen, että vähittäiskau-
poille annettaisiin oikeus myydä nykyisin apteekeista
ilman reseptiä myytäviä itsehoitolääkkeitä.
Puolueosaston näkökulmasta muutos olisi ihmisläh-
töinen ratkaisu, joka lisäisi kuluttajan vapautta, osto-
voimaa ja kaupan alan kilpailua sekä parantaisi perus-
lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.
162
Nykyiselle tuotevalikoimien rajoituksille ei puolue-
osaston mielestä ole kestäviä perusteita. Mahdolliset
erityistilanteet, kuten tiettyjen lääkkeiden kertamyyn-
timäärärajoitusten noudattaminen, voidaan ratkaista
esimerkiksi sijoittamalla itsehoitolääkkeet erilliselle
osastolle ja palkkaamalla sinne asiantuntevaa henki-
lökuntaa.
Puolueosasto katsoo että uudistus voisi tuoda terve-
tullutta kilpailua kaupan alalle. Se houkuttelisi alalle
uusia toimijoita ja mahdollistaisi uusien liiketoimin-
taideioiden syntymisen. Ennen kaikkea uudistus pa-
rantaisi kuluttajan vapautta ja taloudellista hyvinvoin-
tia todennäköisen lääkekustannusten laskun myötä.
Vastausesitys:
Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen oletet-
tavasti parantaisi niiden saatavuutta. Koska itsehoi-
tolääkkeet muodostavat merkittävän osan apteekin
liikevaihdosta, myynnin ohjautuminen muualle vä-
hentäisi apteekkien tuottoja ja tätä kautta heikentäisi
erityisesti kannattavuuden alarajalla toimivien apteek-
kien edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Samalla tämä
voisi vaikeuttaa reseptilääkkeiden saatavuutta.
Itsehoitolääkkeiden myynti on vapautettu Tanskassa
vuonna 2001 ja Norjassa vuonna 2003 hyvin tulok-
sin. Myynnin salliminen on parantanut asiakaspalve-
lua ja laskenut hintatasoa. Ruotsi vapautti marraskuun
alussa 2009 itsehoitolääkkeiden myyntiä Tanskan ja
Norjan esimerkin mukaisesti. Vapautettavien lääkkei-
den listalla on esimerkiksi kipu- ja kuumelääkkeitä,
nuha- ja kurkkukipulääkkeitä, närästyslääkkeitä, sii-
tepölyallergiaan tarkoitettuja lääkkeitä sekä matkapa-
hoinvointilääkkeitä. Myynti on sallittua vain 18 vuot-
ta täyttäneille.
Nikotiinivalmisteiden myynti vapautettiin vähittäis-
kauppamyyntiin Suomessa vuonna 2006. Myynti on
sujunut ongelmitta ja nikotiinivalmisteiden hintataso
laskenut Suomessa 10-20 prosenttia. Ruotsin esimer-
kin mukainen itsehoitolääkkeiden myynnin vapaut-
taminen olisi luonteva jatko nikotiinivalmisteiden
myynnin vapauttamiselle.
Itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksien laajentamisen
ei ole todettu ainakaan pohjoismaisiin kokemuksiin
nojautuen aiheuttaneen lääketurvallisuuteen liittyviä
suurempia haittoja, vaikka lääkkeiden kokonaismyyn-
ti onkin jonkin verran lisääntynyt. Vähittäismyynnissä
olevien itsehoitolääkkeiden hinnat ovat kilpailun seu-
rauksena laskeneet.
Keskustan puoluekokous toteaa, että edellä mainittui-
hin kokemuksiin nojautuen itsehoitolääkkeiden saata-
vuutta ja kuluttajien lääkemenojen pienentämistä voi-
taisiin edesauttaa vapauttamalla itsehoitolääkkeiden
myyntiä vähittäiskaupassa. Vapautettavina itsehoito-
lääkkeinä voisivat tulla kysymykseen esim. särky- ja
kuumelääkkeet, vitamiineja sisältävät lääkkeet, ys-
känlääkkeet, liikahappoisuuslääkkeet, nenäsuihkeet,
ihon oireiden hoidossa käytettävät lääkkeet ja silmiä
kostuttavat lääkkeet. Vapautuspäätöstä tehtäessä tu-
lisi huomioida lääkevalmisteisiin liittyvät vahvuutta,
lääkemuotoa ja pakkauskokoa koskevat rajoitukset.
Myynnin vapauttamisessa tulisi ottaa huomioon myös
muiden maiden vapauttamisesta saamat kokemukset
ja parhaat käytännöt.
40. Keskustan Opiskelijaliitto: Adop-
tio-oikeus samaa sukupuolta oleville
pareille sallittava
KOL:n mielestä Keskustan perhekäsitys on liian ra-
joittunut. Perheellä voidaan tarkoittaa muutakin kuin
perinteistä ydinperhettä. Perheen on oltava turvallinen
yhteisö, jota ei voi määritellä pelkästään perinteisiin
sukupuolirooleihin vedoten. Perhettä ei määrittele äiti
ja isä, vaan lähimmäisyys, yhteenkuuluvuuden tunne
sekä tasapainoinen kasvuympäristö. Siksi KOL esittää
sellaisen lain hyväksymistä, joka sallii samaa suku-
puolta oleville pareille adoptio-oikeuden. Keskustan on
korkea aika tarkistaa adoptiokantansa. Sillä yksipuo-
lisella näkemyksellään puolue iskee vain omaan nilk-
kaansa, jos se ei salli suuren aatteellisen kulmakivensä,
yhteisöllisyyden, olevan kaikkien kansalaisten oikeus
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhasen II hal-
litus toteutti samaa sukupuolta olevien sisäisen adop-
tio-oikeuden. Suurempiin muutoksiin ei ole tarvetta.
41. Kaukovainion Keskustaseura:
Aloite vanhusten oikeuksien suoje-
lemiseksi lakisääteisen huoltajan
mielivallalta
Esitämme vanhusten oikeusturvan parantamiseksi
lainsäädäntöä oikeuden määräämän edunvalvojan toi-
minnan muodostumisen huollettavan etujen vastai-
seksi.
Vastausesitys:
Edunvalvojan toiminnasta on esimerkkitapauksia,
joissa edunvalvoja ei ole ymmärtänyt täysin tehtävän-
sä luonnetta. Edunvalvojan tulee huomioida tehtäväs-
sään holhottavan kokonaisetu, ei pelkästään pyrkiä
säästämään holhottavan varoja. Edunvalvojien kou-
 163
lutusta tulee lisätä ja parantaa. Näin voidaan välttää Väkivallan ja hyväksikäytön kierre perheissä on kat-
myös turhien vastakkainasettelujen syntyminen edun- kaistava tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja aikaisella
valvojan ja holhottavan sukulaisten kesken. puuttumisella.

42. Suomen Keskustanuoret: Lähi- Vastausesitys:

suhdeväkivaltaan puututtava tehok-
Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä ja kannatettava-
kaammin ja tiukemmin
na. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen
ovat tärkeitä, jotta lähisuhdeväkivaltaa voidaan Suo-
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla Euroopan tur-
messa vähentää. Turvakotijärjestelmän on oltava kat-
vallisin maa tämän vuosikymmenen puoliväliin men-
tava ja pääsy viranomaisavun piiriin riittävän varhais-
nessä. Tätä tavoitetta vievät kauas Suomen äärimmäi-
ta. Väkivallan kierteen katkaisemiseksi olisi pohditta-
sen synkät väkivaltarikostilastot. Kansainväliset ih-
va esimerkiksi väkivaltaan syyllistyneen terapiahoitoa
misoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo pitkään kiinnittäneet
osana lähestymiskieltoa tai rangaistusta.
huomiota siihen, miten heikosti länsimaiden joukossa
Suomi suojelee naisia seksuaalista ja kotona tapahtu-
vaa väkivaltaa vastaan. Krooninen ongelma suomalai- 43. Suomen Keskustanaiset: Alueel-
sessa yhteiskunnassa on kodeissa tapahtuva väkivalta. lisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet
saada apua lähisuhdeväkivaltatilan-
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan sellaista väki- teissa
valtaa, jossa tekijän ja uhrin välillä vallitsee lähei-
nen kiintymyssuhde. Väkivalta voi tapahtua lapsen ja
Lähisuhdeväkivalta eri muodoissaan aiheuttaa inhi-
vanhemman, puolisoiden tai aikuisen ja vanhenevan
millistä kärsimystä ja yhteiskunnalle kustannuksia.
omaisen välillä. Lähisuhdeväkivalta on pitkään ollut
Nykyisellään lähisuhdeväkivallan kokijat, tekijät ja
suomalaisessa yhteiskunnassa tabu ja sitä on pidetty
näkijät eli suomalaiset naiset, miehet ja lapset ovat
yksityisasiana. Pinnan alla piilossa oleva väkivalta ai-
apua tarvitessaan epätasa-arvoisessa asemassa. Avun
heuttaa valtavasti inhimillisiä kärsimyksiä ja kustan-
saaminen ja sen laatu vaihtelevat riippuen ihmisen
nuksia kansantaloudelle. Pahinta on se, että väkival-
asuinpaikasta.
tainen toimintamalli periytyy usein sukupolvelta toi-
selle, ellei lyömisen kulttuuria lopeteta. Lähisuhdeväkivaltaa kokeville on taattava kotikun-
nasta ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta
Lähisuhdeväkivaltaa vastaan on taisteltava sekä sosi-
hädän hetkellä aito mahdollisuus turvakotipaikkaan.
aali- että oikeuspolitiikan keinoin. Turvakotijärjestel-
Lisäksi, väkivaltaisten miesten ja naisten on saatava
mä on vakiinnutettava ympäri Suomea osaksi sosiaa-
nopeasti apua muita vahingoittavaan ongelmaansa.
lipalveluja. Sosiaalityöntekijöitä, kouluterveydenhoi-
tajia, poliiseja ja vastaavia viranomaisten edustajia on Suomen Keskustanaiset vaatii, että lähisuhdeväkival-
koulutettava toimimaan lähisuhdeväkivaltatilanteissa lan uhreja suojellaan tehokkaasti ja tekijöille anne-
ja tunnistamaan niitä. Väkivallasta toipuvien uhrien taan ammattiapua, riippumatta ihmisen asuinpaikasta.
tukea on parannettava. Myös lähisuhdeväkivaltaan Turvakotipaikkojen määrää on lisättävä vähintään 1
syyllistyneet tarvitsevat entistä enemmän ”Lyömätön paikka / 10 000 asukasta- tasolle. Niiden lisäksi tarvi-
Linja”-tyyppistä tukea. Kriminaalipoliittisesti lähisuh- taan matalan kynnyksen pisteitä, josta voi saada apua
deväkivaltaan on suhtauduttava nykyistä kriittisem- ja tukea anonyymisti ja jonne voi mennä ilman mak-
min. Väkivallan, joka tapahtuu lähisuhteessa, tulee susitoumusta.
olla rikosnimikkeestä riippumatta aina virallisen syyt-
teen alainen rikos. Lähisuhdeväkivalta voidaan myös Suomen Keskustan on otettava johtava poliittinen
säätää rangaistuksen koventamisperusteeksi käsiteltä- asema lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä.
essä tapauksia oikeudessa. Tällaista lainsäädäntöä on
luotu monessa Euroopan maassa. Rohkaisevana esi- Vastausesitys:
merkkinä toimii Espanja, jossa aktiivisella politiikal-
la on onnistuttu vähentämään lähisuhdeväkivaltaa ja Ks. vastaus aloitteeseen 42 ” Lähisuhdeväkivaltaan
lieventämään sen seurauksia. puututtava tehokkaammin ja tiukemmin”.

Keskustanuoret vaativat Keskustalta toimenpitei- 44. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Ase-

tä, jotta eduskunta käynnistäisi poikkipoliittisen ja – tusten ja lakien määräaikainen kom-
hallinnollisen ohjelman väkivaltarikosten ehkäisyyn. mentointimahdollisuus (Rulemaking)
Tavoitteeksi on asetettava henkeen ja terveyteen koh-
distuvien rikosten määrän puolittaminen Suomessa.
164
Monessa maassa on määräaika lakiehdotuksen ja/tai
asetuksien lausuntoajalle, jolloin kaikilla kiinnostu-
neilla on mahdollisuus antaa lausunto. Suomessakin
olisi mahdollisuus toteuttaa sama järjestelmä, jossa
lakiehdotuksia voisi kommentoida jonkin määräajan
puitteissa. Paras tapa kyseisen ajatuksen toteuttami-
seen on hallituksen esitys (HE), jonka yhdeksi luvuksi
voidaan laittaa ohjeet määräajasta ja ohjeet palautuk-
sesta. Tällöin saapuneet lausunnot voidaan ottaa huo-
mioon hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä,
ja kirjata saapuneet lausunnot käsitellyiksi ja tiedoksi
valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Tietysti pelkona voi
olla, että palautteita tulee satamäärin johonkin lakia-
loitteeseen. Käytännössä on muista maista havaittuna,
että loppujen lopuksi näitä palautteita tulee suhteel-
lisen vähän, joten Eduskunta ei tukehdu valtaisaan
kasaan lausuntoja. Lisäksi Euroopan Unionin tasolla
tehtyihin kyselyihin on tullut hallittavissa oleva määrä
lausuntoja, joten Suomen mittakaavassa tämä ei tuo-
ta määrällistä ongelmaa. Lisäksi käytännössä on niin,
että tiedottamalla jonkin (etu)järjestön jäsenistölle
saadaan ehkä jonkin verran lausuntoja tätä kautta.
Ehdotus puoluekokoukselle: Hallituksen esityksille
on annettava määräajat, jolloin kaikki kiinnostuneet
voivat antaa lausunnon yksittäiseen lakiehdotukseen.
Uutena lukuna hallituksen esityksiin on tästä eteen-
päin lisättävä ohjeet ja määräajat lausunnonantajille.
Valiokuntakäsittelyn vaiheessa annetut lausunnot on
käsittelyn jälkeen merkittävä käsitellyiksi.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Avoimeen kan-
sanvaltaan kuuluu, että lainsäädäntö on läpinäkyvää.
Nykyinen tietotekniikan taso mahdollistaa sen, että
eri ministeriöissä valmisteltavat lakimuutokset ovat
kansalaisten nähtävillä hyvissä ajoin niiden valmis-
teluvaiheessa. Myös palautteenantomahdollisuuksia
on monin tavoin järjestetty. Lainsäädännössä lausun-
tomenettely on hyvin laajaa, sillä lausunnot pyritään
saamaan sellaisilta henkilöiltä tai yhteisöltä, joita laki
tulee koskettamaan. Varsinainen kansalaislausuntojen
keräysjärjestelmä jäykistäisi liikaa lainsäädäntöä, sillä
suurin osa lakimuutoksista on hyvin teknisluonteisia,
ja niihin olisi vaikea saada lausuntoja.
45. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Ilmoitusoikeus valtion tai kunnan va-
rojen väärinkäytöstä (Whistleblowing)
Monessa maassa on perinne, jossa viranhaltijalla tai
työntekijällä on oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan
varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä
(whistleblowing). Yleisesti voi todeta, että Suomessa-
kin tapahtuu väärinkäytöksiä julkisella sektorilla. Tä-
män vuoksi viranhaltijalla tai työntekijällä on oltava
oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäy-
töstä tai muusta väärinkäytöksestä. Tietysti on vaihto-
ehto, että viranhaltijalla tai työntekijällä olisi oikeus
haastaa oikeuteen jokin valtion tai kunnan yksikkö,
joka on käyttänyt rahavaroja väärin tai tehnyt jonkin
muun väärinkäytöksen.
Täysimittainen oikeudenkäynti on käytännössä kovin
raskas hanke, ja se voi kestää vuosia nähden saavutet-
tavaan hyötyyn. Tämän vuoksi kevyempänä menette-
lynä on viranhaltijan tai työntekijän valituksen käsit-
tely, joka voidaan suorittaa vähemmällä metelillä ja
oikeudenkäyntiä nopeammin.
Valtion osalta voi todeta, että valitusosoite väärinkäy-
töksestä on Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Kuntien osalta mahdollisesti sopiva osoite on valtio-
varainministeriö, tai sitten luodaan jokin kuntatalou-
den oma tarkastusjärjestelmä.
Tämän vuoksi puoluekokous edellyttää seuraavaa:
1) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan
lainsäädäntötyö valtion viranhaltijan tai työntekijän
oikeudesta ilmoittaa valtion varojen väärinkäytöstä
tai muusta väärinkäytöksestä. 2) Puoluekokous edel-
lyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö kun-
nan viranhaltijan tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa
kunnan tai kuntayhtymän varojen väärinkäytöstä tai
muusta väärinkäytöksestä. On huomioitava, että vää-
rinkäytöksestä ilmoittavalle virkamiehelle on oltava
suojauskeinoja, jotta ilmoitetusta väärinkäytöksestä
ei seuraa kohtuuttomia tilanteita ilmoittaneelle virka-
miehelle. 3) Puoluekokous edellyttää, että valituksen
tekevällä kunnan tai valtion viranhaltijalle/työnteki-
jälle laaditaan lainsäädännölliset turvajärjestelmät,
jolloin valituksen tekevä ei joudu kohtuuttomiin ti-
lanteisiin.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Viranhaltijalla tai
työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajansa
väärinkäytöksistä. Muussa tapauksessa häntä voitai-
siin syyttää virkavirheestä. Väärinkäytöksistä ilmoit-
taessaan viranhaltijalle tai työntekijälle ei voi tulla
seuraamuksia, vaikka käytännössä työnantajan vää-
rinkäytöksistä ilmoittaminen voi tuntua hankalalta.
Työntekijää kuitenkin suojelee yleinen työsuojelulaki.
Tällaisiin väärinkäytöksiin tulee puuttua paikallisella
tasolla läheisyysperiaatteen mukaisesti. Siksi esimer-
kiksi kunnan varojen väärinkäytöksistä tulee ilmoittaa
kunnan hallitukselle.

46. Keskustanaisten Siikalatvan py:
Kansanedustajien määrän vähentä-
minen
Keskustanaisten Siikalatvan paikallisyhdistys esittää,
että kansanedustajien määrää eduskunnassa vähennet-
täisiin, koska edustajia on liikaa tällä hetkellä edus-
kunnassa. Kokouksia seuratessa televisiosta paikat
ovat tyhjillään ja meistä se on turhaa. Niinpä kansan-
edustajia saisi vähentää puoleen nykyisestä. Jospa se
pitäisi ne kansanedustajat, jotka sinne valitaan, ahke-
rammin paikalla ja siitä heille maksetaan.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Eduskunnan teh-
tävä on säätää lakeja ja päättää valtion talousarvios-
ta. Kansanedustajien työn painopiste on valiokunnis-
sa, joissa lakiesitykset käydään perusteellisesti lävitse
asiantuntijoita kuullen. Jos kansanedustajien määrä
puolitetaan, merkitsisi se virkamiesvallan kasvatta-
mista.
Täysistuntotyöstä julkisuudessa muodostunut kuva on
vääristynyt. Täysistunnoissa esitykset hyväksytään lo-
pullisesti valiokuntien ja muiden täysistuntoja valmis-
televien istuntojen työn pohjalta. Täysistuntokäsitte-
lyssä esitysten sisältöä muutetaan enää harvoin.
47. Nuoren Keskustan Liiton Rajat-
tomat Osasto ry (Helsingfors Unga
Liberala Center): Kaupanalan sääte-
lyä tulee vähentää
Puolueosasto esittää puoluekokoukselle, että Suomen
Keskusta omaksuisi kannakseen, että vähittäiskaupal-
le annettaisiin oikeus myydä mietoja alkoholituotteita
(alle 21 tilavuusprosenttia) eli viinejä, vahvoja oluita
ja liköörejä. Näihin rinnastettaisiin myös toimijoina
panimot ja maatilat.
Puolueosaston näkökulmasta muutos olisi ihmisläh-
töinen ratkaisu, joka lisäisi kuluttajan vapautta, kau-
pan alan kilpailua ja tukisi paikallisia maaseutuelin-
keinoja.
Alkoholin saatavuus on jo nykyisellään niin vapaa-
ta, ettei kulutus voisi juurikaan lisääntyä muutoksen
myötä, vaan siihen voidaan vaikuttaa lähinnä vero-
politiikan keinoin. Yhtälailla, miedot alkoholijuomat
ovat lähinnä ruoka- ja virvokejuomia, eivätkä ne ole
ongelmakäyttäjien suosiossa.
Puolueosasto pitää uskottavana, että mietojen alko-
holijuomien kuten viinien vapauttaminen veisi juo-
165
makulttuuria lähemmäksi eurooppalaisia perinteitä
ja voisi olla se ratkaiseva tekijä, joka lisäisi Suomes-
sa kaupan alan kilpailua houkutellen uusia toimijoita
markkinoille, ja tukisi paikallista yrittäjyyttä (kuten
viinitilojen ja pienpanimoiden kasvumahdollisuuksia)
ja lähituotteiden myyntiä.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous to-
teaa, että alkoholin kulutuksen taso on yhteydessä sen
satavuuteen ja hintaan. Alkoholin aiheuttamat tervey-
delliset ja sosiaaliset haitat korreloivat suoraan abso-
luuttiseksi alkoholiksi muutetun kulutuksen kanssa.
Tavoitteeksi pitää ottaa alkoholin kulutuksen vähen-
täminen. Siksi kulutusta lisääviä muutoksia ei pidä
edesauttaa.
48. Keskustan Lakimiehet: Oikeuspo-
liittinen ohjelma Suomen Keskustalle
Juridiikka on yhä keskeisempi ja haastavampi osa
jokaisen elämää kuluttajana, yrittäjänä, potilaana,
työntekijänä, kansalaisena ja esimerkiksi sosiaalisen
median käyttäjänä. Toimivat markkinat, jopa yksi-
kertaisen vaihdannan alueella, ovat aina edellyttäneet
tiettyjä perussääntöjä ja velvoitteiden täytäntöönpano-
keinoja. Nyt yhteiskunta on paljon moniulotteisempi
ja dynaamisempi.
Globalisaatio ja teknistyminen. Yhä monimutkaisem-
pi, kansainvälisempi ja teknisempi toimintaympäris-
tö vaatii ajantasaista sääntelyä. Sen tulisi kuitenkin
olla tasapainoista, ainoastaan riittävää, eikä se saisi
aiheuttaa markkinahäiriöitä tai ennakoimattomia ja
kohtuuttomia seurauksia. Vahvasti vientiin nojaavana
maana Suomen on voimakkaasti pidettävä huolta, että
EU:ssa ja muualla kansalliset poikkeukset ja protek-
tionistiset esteet kaupalle eivät tarpeettomasti estä ja
rasita kansainvälistä liiketoimintaa. Suomen on toi-
mittava aktiivisesti WTO:ssa ja muissa kansainvälistä
oikeutta valmistelevissa järjestöissä.
Kuluttaja. Euroopassa kuluttajaa pystytään suojaamaan
kuluttajasuojalainsäädännöllä, kun kyse on EU:n sisäl-
lä tapahtuvasta kaupasta ja palveluista. Tänä päivä-
nä tämä ei kuitenkaan takaa riittävää suojaa vaan rajat
ylittävä toiminta altistaa tavalliset kuluttajat sekä hei-
kommalle kuluttajan- ja esimerkiksi tietosuojalle sekä
varsin alttiiksi erilaiselle rikollisuudelle.
Perusoikeudet. Perusoikeudet ovat merkittävä, mutta
kuitenkin kohtuullisen uusi ilmiö oikeudessa. Oike-
uspoliittisessa keskustelussa perusoikeuksien merki-
tystä on pyritty korostamaan, ei vain julkisen vallan
ja kansalaisen, vaan myös kansalaisten keskinäisissä
166
suhteissa. Vanhat perusoikeudet kuten sananvapaus
ja uudemmat kuten sosiaaliset ja kulttuuriset perus-
oikeudet joudutaan uudelleen ja uudelleen määrit-
tämään. Uudet oikeudelliset ilmiöt kuten esitykset
eläinten oikeuksista, syntymättömän lapsen oikeudet,
tai vaikkapa lakko-oikeuteen puuttuminen haastavat
vanhat käsitykset.
Oikeudenkäyttö. Myös oikeudenkäyttö on entistä
haastavampaa eikä se Suomessa ole lukuisten ihmis-
oikeustuomioiden mukaan ole onnistunut ongelmitta.
Oikeudenkäytön osalta on kysyttävä vakavasti, ovat-
ko periaatteet, joiden mukaan nykyinen oikeuden-
käynti on rakennettu, toimivia. Pienissäkin asioissa
joudutaan järjestämään täysi suullinen käsittely uu-
delleen hovioikeuksissa. On harkittava, pystyttäisiin-
kö näyttö keräämään riittävän luotettavasti ja uskotta-
vasti jo käräjäoikeuksissa, ja hovioikeudet keskittyi-
sivät lähinnä vain oikeudellisiin kysymyksiin ja pää-
telmiin. Näin menetellään jo monissa muissa maissa.
Aktiivisempi tuomarityöskentely voisi myös lisätä
ratkaisujen ennakoitavuutta jo ensiasteessa. Myös
hallintoasioissa, kuten sosiaalietuuksissa oikeustur-
van saatavuudessa on parannettavaa. Prosessit kestä-
vät usein pitkään ja aloitteet kehittää menetelmiä ovat
unohtuneet.
Keskustan Lakimiehet esittävät, että Keskusta val-
mistelee oikeuspoliittisen ohjelman, jossa tarkastel-
laan kattavasti ja syvällisesti lainsäädännön roolia ja
merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa, sekä hah-
motellaan suuntaviivat, jolla lainsäädäntöä voidaan
tasapainoisella tavalla kehittää keskustalaista maail-
mankuvaa ja arvoja ilmentävällä tavalla. Tunnetusti
vasemmisto on ollut vahva myös oikeuspolitiikassa ja
erityisesti yliopistomaailmassa, oikeistolla on puoles-
taan ollut markkinoiden vapauden ajatukseen perustu-
va sääntelyn vähäisyyttä ajava näkemys.
Tarvitsemme vihdoin muotoilun keskustalaisesta oi-
keuspolitiikasta.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ohjelman pohja-
tekstin valmisteluvastuu annetaan Keskustan Laki-
miehet ry:lle.
49. Suomen Keskustanuoret: Kes-
kustanuorten tavoitteeksi lyömätön
Suomi
Suomi on väkivaltainen maa. Meillä tehdään henkiri-
koksia keskimäärin 120-180 vuodessa. Muihin Poh-
joismaihin verrattuna määrä on yli kaksinkertainen.
Väkivaltarikosten määrä kasvaa ja niiden laatu raais-
tuu. Suomalaisilla naisilla ja miehillä on muiden teol-
listuneiden maiden kansalaisiin verrattuna suurempi
riski joutua väkivallan uhriksi, olipa se sitten nakki-
kioskin jonossa tai omien seinien sisällä.
Keskustanuoret esittää, että Keskusta sisällyttää vä-
kivallattomuuden teeman jatkossa vahvasti osaksi
omaa ohjelmatyötään ja ajamaansa politiikkaa. Kes-
kustanuoret ovat huolissaan kuntien säästötoimenpi-
teistä, jotka voivat vaikuttaa avun hakemiseen ja sen
saamiseen niin perheväkivalta kuin koulukiusaamis-
tilanteissa. Keskustanuoret painottavat, että yhtäkään
lyöntiä ei tule sallia.
Yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen Keskusta voi
ottaa väkivallattomuuden valistuksen lisäämisen kou-
luihin ja armeijaan. Niin kouluissa kuin armeijassa
tulee tehdä ennaltaehkäisevää työtä lyömättömän lin-
jan suhteen. Opetusministeriön KiVa- koulu ohjelma
on jo yksi hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla fyy-
sistä koulukiusaamista voidaan vähentää. Varsinkin
lukioissa ja ammattikouluissa lyömätön Suomi- tee-
ma tulee näkyä osana kursseja.  Armeijassa tulee jat-
kaa koulujen jo aloittamaa kansalaiskasvatusta toisten
fyysisen koskemattomuuden suhteen. Meidän tulee
yhdessä pyrkiä siihen, ettei Suomi olisi tuhansien vä-
kivaltaisten tarinoiden maa. 
Vastausesitys:
Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä ja sen tavoitteita
kannatettavina. Väkivallan vähentäminen on keskei-
nen osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Sisäiseen
turvallisuuteen voidaan vaikuttaa keskeisesti käytän-
nön tasolla kunnallisessa päätöksenteossa. Puolueko-
kous kannustaa keskustalaisia kuntapäättäjiä aktiivi-
suuteen kuntien turvallisuussuunnitelmien laatimises-
sa. Suunnitelmissa tulee huomioida kattavasti niin vi-
ranomaisten kuin myös järjestöjen rooli arjen turval-
lisuuden takaajina. Sisäisen turvallisuuden ohjelman
ja paikallisten suunnitelmien teko voisi näkyä myös
Keskustan osastojen toiminnassa. Arjen turvallisuutta
ei voida tuoda ylhäältä päin, vaan se syntyy käytän-
nön toiminnassa esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla
ja kodeissa.
50. Keskustan Kiihtelysvaaran py:
Kesäajasta luovuttava
Jokakeväinen kesäaikaan siirtyminen ja jokasyksyi-
nen paluu normaaliaikaan vaikuttaa tutkimusten mu-
kaan haitallisesti ihmisten jaksamiseen, hyvinvointiin
ja terveyteen. Vuorokausirytmin muuttamisesta on
paljon haittaa myös kotieläintaloudessa sekä eläimil-
le että niiden hoitajille. Kesäaikakäytännöstä koituvat

hyödyt ovat suurelta osin vain kuvitteellisia. Jos jois-
sakin työyhteisöissä on tarvetta toimia mahdollisim-
man tarkasti samassa ajassa Keski-Euroopan kanssa,
se mahdollistuu muuttamalla työaikoja työpaikkakoh-
taisesti. Kesäajan haitat voivat varsinkin nuorten koh-
dalla olla pitkävaikutteisia ja hyödyt varsin vähäisiä.
Siksi esitämme, että Suomen Keskustan puolueko-
kous ottaa tavoitteeksi kesäaikakäytännöstä luopumi-
sen jo ensi vuodesta alkaen.
Vastausesitys: Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen.
Kesäaikaan siirtyminen on yleiseurooppalainen käy-
täntö. Sitä noudattamalla Suomi pysyy samassa tah-
dissa muiden EU-maiden kanssa.
167
Järjestöaloitteet
51. Keskustan Varkauden py: Toimintaohje
yhdistysten yhdistämiseksi
52. Askolan pohjoinen ja keskinen py:
Paikallisyhdistysten lakkautus
53. Suomen Keskustanaiset: ihmisen kokoista
politiikkaa paikallistasolta valtakunnan tasolle
54. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö: Keskustan
järjestötoiminnan keskiö asetettava median
parempaan hyödyntämiseen
55. Keskustan Veikkarin py (Paimio): Jäsenkeräyksen
tehostaminen
56. Keskustan Ämmänsaaren py: Jäsenrekisterin
hoito, jäsenrekisterin ajantasaistaminen sekä
jäsenkortti
57. Kuopion keskustanaisten py:
Kansalaisjärjestöstrategia jokaiseen Suomen kuntaan
58. Keskustan Helsingin sosiaalipoliittinen seura:
Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava
59. Keskustan Kouvolan py: Vapaaehtoistyötä
tuettava
60. Keskustan Ruokolahden kunnallisjärjestö :
Keskusta rp:lle yhtenäinen jäsenmaksu
61. Keskustan Heinijoen py: Puoluekokous
kaksipäiväiseksi
62. Keskustan Konnuslahden py: Pienten osastojen
toimintaa tuettava
63. Vimpelin py ja Sääksjärven py:
Jäsenmaksupalautukset suuremmaksi
64. Keskustan Kuusamon Kirkonkylän py: Vanhojen
toimimattomien yhdistysten lakkauttaminen
65. Askolan Keskustan Läntinen osasto: Sääntöaloite
66. Keskustan Euran kunnallisjärjestö:
Puoluesihteerin valinta puoluevaltuuskunnalle
67. Jalasjärvenkylän py: Paikallisyhdistyksen
siirtyminen yhden vuosikokouksen järjestelmään
68. Keskustan Polvijärven kunnallisjärjestö:
Puoluekokous kesäkuulta heinäkuulle
69. Keskustanuorten Jalasjärven osasto:
Kunnanvaltuutetuille kokousmatkakorvaukset
opiskelupaikkakunnalta
70. Keskustan Opiskelijaliitto: Poliittinen
suunnittelija puoluetoimistolle
168
71. Keskustan Keski-Suomen piiri: Politiikan
uutisointi selkokielelle
72. Keskustan Keski-Suomen piiri: Hyvät teot
vaativat hyviä sanoja
73. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri: Hyvät teot
vaativat hyviä sanoja
74. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri: Hyvät teot
vaativat hyviä sanoja
75. Keskustanaisten Haapajärven ympäristön
py: Keskustalle perhepoliittisten asioiden
neuvottelukunta.
76. Jalasjärvenkylän py: Mediavalmennus
luottamushenkilöille
77. Keskustan Opiskelijaliitto: Vaikutusta
valtakunnanpolitiikkaan
78. Kuhmon Keskustaseura: Yhdistysrekisterinumeron
hyväksyminen viralliseksi tunnisteeksi
79. Keskustan Keski-Mäntsälän py: Yhdistysten
tilienhallinta- ja talousarviopohjat keskusta.fi:n
tietopankkiin
51. Keskustan Varkauden py: Toimin-
taohje yhdistysten yhdistämiseksi
Varkaudessa toimii useita keskustalaisia paikallisen
tason järjestöjä mm. Keskustan Varkauden kunnallis-
järjestö ry, Keskustan Varkauden paikallisyhdistys ry,
Keskustan Kangaslammin paikallisyhdistys ry, Var-
kauden Keskustanaiset ry, Keskustanuoret ry. Lisäksi
on useita järjestöjä, jotka eivät käytännössä toimi lai-
sinkaan.
Kaikissa järjestöissä on jäsenmäärä vähäinen ja aktii-
visesti toimivia henkilöitä vain muutamia. Samat ak-
tiivihenkilöt toimivat myös useamman järjestön luot-
tamustehtävissä. Turha päällekkäisyys ja vähäinen ak-
tiivihenkilöiden määrä aiheuttaa väsymystä koko jär-
jestötoimintaan ja näin ollen myös vaikeuttaa uusien
jäsenten hankintaa Keskustaan. Olemme Varkaudes-
sa jo pitkään keskustelleet tarpeesta yhdistää kaikki
järjestöt yhdeksi toimivaksi paikallisjärjestöksi, joka
hoitaisi myös kunnallisjärjestön tehtävät. Vastaavan-
laista tarvetta on varmaan muillakin paikkakunnilla,
joilla Keskustapuolueen asema on marginaalinen.
Päätimme Keskustan Varkauden paikallisyhdistyksen
vuosikokouksessa 29.3.2010 tehdä Lahden puolue-
kokoukselle aloitteen saadaksemme valtakunnallises-
ti yhtenäiset toimintaohjeet muutokselle, jossa useita
yhdistyksiä yhdistetään yhdeksi järjestöksi.
Toimintaohjeiden tulisi käsittää ainakin seuraavat asi-
at:
- menettelytavat sekä huonosti toimivien järjestöjen
että täysin toimimattomien järjestöjen osalta
- uuden paikallisen järjestön nimi
- uuden paikallisen järjestön sääntömalli
Vastausesitys:
Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-
den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämises-
tä päättää jokaisen yhdistyksen omat jäsenet. Yksi
kuntayhdistys sopii joillekin paikkakunnille, mutta
useammille paikkakunnille sopii paremmin kunnallis-
järjestön ja useamman paikallisyhdistyksen rakenne.
Kunnallisjärjestö on toisen asteen yhdistys (järjestö-
jen järjestö), joten se ei voi toimia ainoana yhdistyk-
senä paikkakunnalla, koska sen jäsenenä ei voi olla
henkilöjäseniä. Kunnallisjärjestön toiminnan jatku-
misen edellytyksenä on, että paikkakunnalla on vä-
hintään kolme paikallisyhdistystä tai naisten ja nuor-
ten osastoa. Jos paikallisyhdistyksiä jää vähemmän
kuin kolme, niin silloin kunnallisjärjestö on lakkautet-
tava. Silloin on päätettävä, että yhdestä paikallisyh-
distyksestä tulee ns. kuntayhdistys. Se hoitaa paikka-
kunnalla myös kunnallisjärjestön tehtäviä normaalin
paikallisyhdistyksen tehtävien lisäksi. Kuntayhdistys
käyttää normaalin paikallisyhdistyksen sääntöjä, mut-
ta kokouksissa käsitellään myös kunnallisjärjestön
tehtäviä. Puoluetoimisto laatii aina kuntayhdistyksil-
le omat malliesityslistat yleisten kokousten asioiden
käsittelyä helpottamaan. Lisäksi vuoden 2010 aikana
tuotetaan verkkoon yleinen järjestötyökalupakki, joka
pohjautuu Kide -koulutusmateriaaliin. Puoluetoimis-
to ja piiritoimistot antavat tarvittaessa käytännön oh-
jeita yhdistysten yhdistämiseksi sekä yhdistysten lak-
kauttamiseksi.
52. Askolan pohjoinen ja keskinen py:
Paikallisyhdistysten lakkautus
Askolan pohjoinen ja keskinen paikallisyhdistys on
tehnyt aloitteen syyskokouksessaan marraskuussa
2009 että paikallisyhdistykset lakkautettaisiin ja yh-
distettäisiin yhdeksi kunnallisjärjestöksi. Näin ollen
esim. Askolaan jäisi vain yksi Askolan keskusta kun-
nallisjärjestö.
Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla paikallisyhdis-
tykset ovat hyvin pieniä( muutama hlö) ja koko kun-
nallisjärjestön aktiivejakin on hyvin vähän. Näin saa-

taisiin kokoukset mielekkäämmiksi ja päästäisiin kes-
kustelemaan asioista laajemmalla pohjalla.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 51 ” Toimintaohje yhdistys-
ten yhdistämiseksi”.
53. Suomen Keskustanaiset: ihmisen
kokoista politiikkaa paikallistasolta
valtakunnan tasolle
Jokainen ihminen on oman elinympäristönsä paras
asiantuntija. Suomen suurimpana puolueena Kes-
kustalla on käytössään jäsenistönsä ja kannattajiensa
kautta valtava määrä eri alojen osaamista ja Suomen
paikallistuntemusta. Suomen Keskustanaisten mieles-
tä tätä keskustalaisten naisten ja miesten osaamista tu-
lisi puolueessa hyödyntää entistä monipuolisemmin ja
näin lisätä puolueen jäsenten osallisuutta. Tämä kan-
nustaisi jatkossakin keskustalaisia työskentelemään
sydämen palolla yhteisen aatteen puolesta.
Suomen Keskustanaiset esittää keskustalaisen osaaja-
rekisterin perustamista, jonne jokainen jäsen voi halu-
tessaan ilmoittaa oman erityisosaamisensa. Nykyisillä
teknisillä sovelluksilla ja jäsenrekisterin uudistuksel-
la osaajapankin ylläpito ja sen hyödyntäminen olisi
mahdollista ilman suuria kustannuksia. Jäsenen luval-
la puoluetoimisto voisi aktiivisemmin tukea saman
alan ja kiinnostuksen kohteen omaavien keskusta-
laisten keskinäistä verkostoitumista ja itseohjautuvaa
toimintaa. Tämä hyödyttäisi sekä jäsentä että koko
puoluetta.
Suomen Keskustanaiset kannustaa puoluetoimistoa
ja eduskuntaryhmää kuuntelemaan ja ottamaan huo-
mioon myös keskustalaisia arjen asiantuntijoita, mm.
kotiäitejä ja yksineläjiä. Lisäksi, kuulemalla tasa-ar-
voisesti maaseudun, haja-asutusalueiden ja kaupunki-
en asukkaita rakennetaan kokonaisvaltainen näkemys
Suomesta. Keskustan tulee tehdä ihmisen kokoista ja
näköistä politiikkaa.
Vastausesitys:
Keskustalle on kaikki jäsenet ja kannattajat sekä hei-
dän mielipiteensä tärkeitä. Keskusta on kiinnostunut
keskustalaisten mielipiteistä asioihin. Näitä mielipi-
teitä on tiedusteltu viime aikoina erilaisten kyselyjen
avulla mm. strategiatyön ja tavoiteohjelman laatimi-
sen yhteydessä. Niiden tulosta on hyödynnetty työn
etenemisessä. Tällaisia kyselyjä tullaan hyödyntä-
mään jatkossakin. Niihin on myös vastaajat osallistu-
neet aktiivisesti. Lisäksi Kohtaamo -palvelun avulla
on mahdollisuus osallistua ajankohtaiseen keskuste-
169
luun. Passiivisten rekisterien perustaminen ei ole tar-
koituksenmukaista, mutta sisältöperusteisten verkos-
tomaisten toimintaperiaatteiden lisääminen on kanna-
tettavaa.
54. Keskustan Hollolan kunnallisjär-
jestö: Keskustan järjestötoiminnan
keskiö asetettava median parempaan
hyödyntämiseen
Kunnallisjärjestöjen järjestöpolitiikan kehittämistyö
on arvokas asia. Kunnallisjärjestön kuuluvuus ja nä-
kyvyys on merkittävä osa järjestöpolitiikkaa, mikä on
ensisijainen osa-alue poliittisen toiminnan ohella. Il-
man kuuluvuutta ja näkyvyyttä keskustalaista politiik-
kaa ja sen sanomaa on hankalaa viestiä kuntalaisille,
äänestäjille. Tähän tarvitaan rohkeutta ja näkyvästi yl-
peyttä olla keskustalainen sekä jokaisen kunnallisjär-
jestön jäsenen aktiivisuutta.
Eräs osatekijä kunnallisjärjestöjen järjestöpolitiikkaa
nyt 2000-luvulla on ajankohtainen ja asiallinen netti-
sivusto. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö on huo-
lissaan siitä, että vain murto-osa kunnallisjärjestöistä
käyttää hyödykseen Keskustan valtakunnallisten si-
vustojen antamia mahdollisuuksia viestiä sanomaan-
sa eteenpäin.
Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö kannustaa kun-
nallisjärjestöjä toimimaan aktiivisesti nettisivustojen
kokoamiseen ja päivittämiseen. Nettisivusto on asia,
mihin kannattaa todella panostaa kunnallisjärjestöis-
sä. Nettimaailma on jo tätä päivää ja enenevässä mää-
rin myös tulevaisuuden järjestöpolitiikkaa!
Vastausesitys:
Hollolan kunnallisjärjestö puuttui tärkeään asiaan.
Nettisivut ovat tärkeä osa paikallista näkyvyyttä.
Keskusta toivoo, että kaikki kunnallisjärjestöt ja kun-
tayhdistykset hyödyntävät ja päivittävät sivustoja ak-
tiivisesti. On muistettava se perusasia, että paikalli-
nen toiminta ei tunnu aktiiviselta, jos siitä ei välitetä
tietoa ulospäin.
55. Keskustan Veikkarin py (Paimio):
Jäsenkeräyksen tehostaminen
Keskustan pitää olla tosissaan jäsenasioiden ylläpitä-
miseksi ajan tasalla. Meillä täällä ruohonjuuritasol-
la järjestötehtävissä kaivataan sukupolvenvaihdosta.
Täällä kentällä tarvitaan pikaisia ratkaisuja, jolloin
jäsenkeräykseen saadaan nopeutta. Kymmenen vuo-
den välein tapahtuva jäsenkeräys ja listojen tarkistuk-
set eivät riitä. Nykyisin yhteiskunnassamme tapahtuu
170
nopeasti muutoksia ja niihin haasteisiin pitää myös jä-
senkeräyksessämmekin kiinnittää huomiota.
Eläkeliitossa on runsaasti väkeä ja siellä jäsenmäärä
kasvaa jatkuvasti. Paikallisyhdistysten jäsenlistois-
ta eläkeliiton toimintaan siirtyneet henkilöt ovat hyvä
asia, mutta samalla se vähentää paikallisyhdistysten
väkeä, kun uusia ei saada lisää. Tämä huoli on todella
suuri ja keskustan on heti tehtävä toimenpiteitä tämän
asian suhteen.
Ehdotamme, että jäsenkerääjiä lisätään ja jäsenkerä-
ystä suoritetaan vähintään viiden vuoden välein ta-
pahtuvaksi.
Vastausesitys:
Jäsenkeräyksen hoitamiseen puolue antaa piireille
avustusta jäsenkerääjän palkkausta varten. Piirit päät-
tävät itsenäisesti jäsenkeräyksen ajankohdasta ja puo-
lue auttaa sen toteuttamisessa. Netin kautta liittymi-
sen lisäksi tarvitaan koteihin suuntautuvaa keräystä,
kuten aloitteessa todetaan. Varsinais-Suomessa työtä
on tehty vuodesta 2008 lähtien osapäiväisen jäsenke-
rääjän toimesta. Kaikkien kuntien läpikäyminen vie
paljon aikaa ja myös Varsinais-Suomen piirissä on
keskusteltu lisäresurssien tarpeesta. Toisissa piireis-
sä on määräaikaisia jäsenvaltakirjoja, kun puolestaan
Varsinais-Suomen piirissä on pääsääntöisesti toistai-
seksi voimassa olevia jäsenvaltakirjoja. Tällöin kerä-
ystä ei ole tarve hoitaa tarkan aikataulun mukaan.
56. Keskustan Ämmänsaaren py: Jä-
senrekisterin hoito, jäsenrekisterin
ajantasaistaminen sekä jäsenkortti
Paikallisyhdistyksemme mielestä jäsen on puolueem-
me tärkein asia. Esitämme, että Suomen Keskustal-
le perustetaan yhtenäinen jäsenrekisteri ja sen hoito
keskitetään puoluetoimistoon. Jokaiselle jäsenmaksun
maksaneelle jäsenelle lähetetään vuosittain jäsenkort-
ti, jolla voidaan todistaa olevansa Suomen Keskustan
jäsen. Esitämme, että Suomen Keskusta tutkii kaikki
eri mahdollisuudet jäsenkortin laatimisen yhteydes-
sä. Mielestämme nykyaikaisella tekniikalla voidaan
jatkossa mm. jäsennumeron ja viivakoodin avulla
ilmoittaa paikallisyhdistyksen ja kunnallisjärjestön
viralliset edustajat piirin kokouksiin, puoluekokouk-
seen jne.
Vastausesitys:
Uusi puoluetoiminnan valtakunnallinen rekisteri ja
jäsenkortti on saatu valmiiksi tähän kesään mennes-
sä. Jäsenrekisterin dokumentoinnin suunnittelu alkoi
syksyllä 2007 ja viimeiset piirit siirrettiin järjestel-
mään keväällä 2010. Jäsenkortti toimitettiin jäsenille
toukokuun lopussa ja sen toimittamisen edellytykse-
nä oli uusi valtakunnallinen jäsenrekisteri. Rekiste-
rin tietojen läpikäyminen ja päivittäminen vaatii vielä
paljon työtä.
57. Kuopion keskustanaisten py:
Kansalaisjärjestöstrategia jokaiseen
Suomen kuntaan
Suomen Keskusta ry:n tavoiteohjelmaluonnoksessa
on vahva painotus kansalaisyhteiskuntaan. Tarvitsem-
me julkisen sektorin ja kansalaisten luontevaa yhteis-
toimintaa sekä erityisesti näiden osapuolten välistä
luottamusta. Tätä tulee katsoa sekä kansalaisvaikut-
tamisen että kansantalouden hyötyjen näkökulmasta.
Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) kanssa teh-
tävä yhteistyö on jäänyt liian vähälle huomiolle. Jul-
kinen sektori on jopa ottanut sellaisia tehtäviä itsel-
leen, mitkä kansantaloudellisessa mielessä olisi paras
ollut toteuttaa kansalaisjärjestöjen (kolmannen sekto-
rin) vastuulla. Kansalaisjärjestöjen (kolmas sektorin)
toimijoiden etuna voidaan pitää, että ne ovat välttä-
neet sekä yksityisen että julkisen sektorin kielteisiä
piirteitä – voiton maksimointia ja byrokratiaa – mutta
pystyvät käyttämään hyväkseen molempien myöntei-
siä ominaisuuksia. Tämä tulisi nähdä mahdollisuu-
tena tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja haettaessa
myös kunnissa. Suomessa on noin 20.000 yhdistys-
tä. Yhteisötalous, ts. osuuskunnat, säätiöt, keskinäiset
yhtiöt ja järjestöt työllistävät arvion mukaan noin 8 %
työllisestä työvoimasta Suomessa. Kyse on merkittä-
västä toiminnasta, joka tulee nähdä tulevaisuuden re-
surssina, myös demokratian ja kansanvaltaa vahvis-
tavassa mielessä. Toimintaympäristömme on maail-
manlaajuistunut, joten markkinoiden voitontavoittelu
ulottuu maan rajojen ulkopuolelle saakka. Ehdotam-
me, että kunnille suositellaan tai jopa velvoitetaan
miettimään järjestösuhdettaan ja laatimaan oman
kuntansa kansalaisjärjestöstrategia ja – ohjelma paitsi
kansalaisvaikuttamisen, myös tulevaisuuden palvelu-
tuotannon näkökulmasta.
Vastausesitys:
Eri järjestöt ovat kunnille ja koko yhteiskunnalle tär-
keä voimavara, jota tulee hyödyntää. Kansalaisjär-
jestöjen kasvattava ja sosiaalinen merkitys on erittäin
suuri. Niiden apua hyödyntäen moni toiminta on
kunnan omaan palvelutuotantoon verrattuna tehok-
kaampaa ja edullisempaa. Erityisesti yhdistysten ja
yksityisten yritysten mahdollisuuksia palveluntuo-
tannossa tulisi kuntien erityisesti hyödyntää. Myös
nuorisotyön hoitamisessa järjestöjen työ on kunnil-
le hyvin edullista ja sitä tulee kuntien ja valtion tukea
riittävästi.

58. Keskustan Helsingin sosiaalipo-
liittinen seura: Kansalaisyhteiskun-
taa vahvistettava
Kuntien toimintamallit ovat muuttuneet viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan valtion
ohjausote on pysynyt ohuena. Kunnat ovat ottaneet
yhä selvemmin tilaajan roolin ja pyrkineet erottamaan
tilaajan ja tuottajan toisistaan. Tähän kehitykseen liit-
tyy myönteisiä piirteitä. Poliittinen vastuu ja asiantun-
tijavastuu selkeytyvät, samoin asiakkuus ja toiminnan
taloudellisuus korostuvat. Huolestuttavana piirteenä
on se, ettei samaan aikaan vahvisteta kansalaisyhteis-
kunnan toimivuutta. Asiakkuuden korostaminen pilk-
koo ongelmat eikä puutu ongelmien syihin.
Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja ihmisten
omatoimisuuden tukeminen edellyttää monia toimia.
Valtion on omissa ohjelmissaan sekä kunnille ja jär-
jestöille annetuissa ohjeissa korostettava yhteistoi-
mintahakuisen paikallistoiminnan merkitystä. Kuntien
on rakennettava yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana
laajasti paikalliset yhteisöt. Kaikilla keskeisillä kun-
nallisilla sektoreilla tulee painottaa terveyden edistä-
mistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Myös mui-
den kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen on osallistutta-
va sosiaalisten ja terveysriskien torjumiseen. Esimer-
kiksi liikunta- ja kotitalousjärjestöjen tulee muokata
toimintaansa siten, että ne tavoittavat syrjäytyneitä ja
syrjäytymisvaarassa olevia. Ehdotus: Hallitus tekee
jäntevän päätöksen paikallisen toiminnan tukemisesta
ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta.
Vastausesitys:
Kansalaisjärjestöjen hyödyntäminen kunnallisessa
toiminnassa on tehokasta ja tuloksellista. Myös ter-
veyden edistämisen ja sosiaalisten ongelmien ehkäi-
syssä kansalaisjärjestöillä on parhaat mahdollisuu-
det tavoittaa kansalaiset sekä saada viesti tehokkaasti
eteenpäin kunnissa. Ennaltaehkäisevän työn tukemi-
sessa säästetään parhaiten varoja sosiaali- ja tervey-
denhuollon kuluissa. Tätä ennaltaehkäisevää työtä
tukee kuntien ja valtion riittävä rahoitus nuoriso-, lii-
kunta-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.
59. Keskustan Kouvolan py: Vapaaeh-
toistyötä tuettava
Suomi on järjestöjen luvattu maa. Erilaisissa seurois-
sa ja järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö on suoma-
laisten vahvuus paitsi liikunnassa ja urheilussa, myös
mm. ikääntyneiden ihmisten sosiaalisen ja psyykki-
sen kunnon ylläpidossa. Yhdistys- seura- ja järjestö-
toiminnan voiman ja vahvuuden tunnistamisella ja
171
tunnustamisella, asianmukaisella lainsäädännöllä sekä
pienellä rahallisella panostuksella järjestöt voivat olla
jatkossakin merkittäviä toimijoita koko yhteiskunnan
hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä. Työpaik-
kojen ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä on myös mah-
dollista lisätä ihmisten työ- ja vapaa-ajan hyvinvoin-
tia ja siten osaltaan edistää työurien pidentämistä.
Keskustan Kouvolan paikallisyhdistys ehdottaa, että
periaateohjelmakirjauksilla ja puoluekokouspäätök-
sellä Suomen Keskusta julistautuu isänmaan etua aja-
vien yhdistysten, järjestöjen ja seurojen ystäväksi ja
sitoutuu aina hallituksessa olleessaan huolehtimaan
siitä, että sopivin tukimuodoin sekä lainsäädännön ja
verotuksen keinoin vapaaehtoistyötä tuetaan ja arvos-
tetaan kaikilla niillä elämän aloilla, joissa se on tar-
koituksenmukaista, tuottavaa ja taloudellista eikä va-
kavasti vääristä eri toimijatahojen välistä kilpailua.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 58 ” Kansalaisyhteiskuntaa
vahvistettava”.
60. Keskustan Ruokolahden kunnal-
lisjärjestö: Keskusta rp:lle yhtenäi-
nen jäsenmaksu
Keskustan Ruokolahden kunnallisjärjestö esittää, että
Keskusta rp:n jäsenmaksu yhtenäistetään valtakunnal-
lisesti. Uusille jäsenille on heti pystyttävä kertomaan,
kuinka monta euroa vuotuinen jäsenmaksu on sekä
mitä vaikuttamismahdollisuuksia ja jäsenetuja se tuo
tullessaan. Normaalin jäsenmaksun rinnalla voisi olla
jäsenmaksu eläkeläisille ja työttömille erikseen. Edel-
leen on säilytettävä myös mahdollisuus määritellä
korkeampi kannatusjäsenmaksu sitä haluaville.
Vastausesitys:
Netin kautta liittyessään jäsenelle tarjotaan nyt yh-
tenäinen jäsenmaksu. Se on kokeiluluontoisesti 20
euroa. Nuorilta ja eläkeläisiltä peritään 10 euroa ja
perhejäsenmaksu on 50 euroa. Jäsenkeräyksen yhtey-
dessä on jäsenillä mahdollisuus antaa korkeampiakin
kannatusjäsenmaksuja. Tähän mennessä piirit ovat
päättäneet itsenäisesti jäsen- ja kannatusjäsenmaksun
suuruuden, jolloin ne ovat vaihdelleet piireittäin mel-
ko paljon. Lisäksi paikallisyhdistykset ovat voineet
periä omia jäsenmaksuja. Keskustan mielestä jäsen-
maksun yhtenäistämiseen on tarvetta.
61. Keskustan Heinijoen py: Puolue-
kokous kaksipäiväiseksi
172
Keskustan Heinijoen paikallisyhdistys esittää, että
puolue kokouksesta tulee kaksipäiväinen. Perustelu-
na yöt maksaa liikaa!
Vastausesitys:
Sääntömääräisen puoluekokouksen typistäminen kah-
teen päivään on erittäin vaikeaa. Asioiden esittelyt,
puheenvuorot, henkilövalinnat äänestyksineen, pää-
tösten tekeminen, iltaohjelmat sekä pääjuhla lippu-
marsseineen vievät paljon aikaa. Osan niistä poisjät-
täminen veisi paljon pois myös puoluekokouksen tun-
nelmasta. Puoluekokous on myös elämystapahtuma
tärkeiden päätösten tekemisen lisäksi. Tarvittaessa
osanottaja voi itse valita haluamansa osallistumisajan
puoluekokoukseen. Henkilövalintojen keskittäminen
lauantaille tarjoaa mahdollisuuden osallistua kokouk-
seen haluttaessa vaikka vain yhtenä päivänä. Toisaal-
ta majoituksen osalta on tarjolla monenlaista hinta-
tasoa, joten sen takia ei tarvitse yöpymisiä rajoittaa.
Ylimääräiset puoluekokoukset (esim. presidenttieh-
dokkaan valitsemiseksi) ovat useimmiten supistettu
päivän mittaiseksi. Tällöin käsiteltäviä asioita on vä-
hän ja myös oheisohjelmaa on rajoitetusti.
62. Keskustan Konnuslahden py:
Pienten osastojen toimintaa tuettava
Keskustan Konnuslahden paikallisyhdistys esittää,
että puolueen tulee tukea pienten osastojen toimintaa
sekä osastojen yhteistyötä. Näin varmistetaan todelli-
nen lähidemokratia. Pieniä osastoja ei pidä tarkoituk-
sellisesti lakkauttaa.
Vastausesitys:
Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-
den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä
päättävät vain jokaisen yhdistyksen omat jäsenet. Pii-
rit palauttavat jäsenmaksuosuutta paikallisyhdistyksil-
le omien päätöstensä mukaan. Puolueen kannalta on
tärkeää, että paikallisyhdistykset järjestävät toimintaa
ja ovat aktiivisia.
63. Vimpelin py ja Sääksjärven py:
Jäsenmaksupalautukset suuremmak-
si
Vimpelin ja Sääksjärven paikallisyhdistykset tekevät
yhdessä aloitteen piiritoimikuntaan ja edelleen puo-
luekokoukselle. Aloitteessa esitetään ennen kaikkea
pienten yhdistysten jäsenmaksupalautusten korotta-
mista kymmenellä prosenttiyksiköllä. Suurten yhdis-
tysten korotus viisi prosenttiyksikköä. Pienten yhdis-
tysten palautusosuus ei saisi mennä alle 250 €. Perus-
teluna esitetään sitä, että pienten yhdistysten toiminta
vaikeutuu ja usein lakkaa kokonaan varojen puutteen
takia. “Kun ei ole toimintaa, ei ole jäseniä. Kun ei
ole jäseniä, ei ole jäsenmaksupalautuksia.”
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 62 ” Pienten osastojen toi-
mintaa tuettava”.
64. Keskustan Kuusamon Kirkonky-
län py: Vanhojen toimimattomien
yhdistysten lakkauttaminen
Kunnallisjärjestöissä on jäseninä yhdistyksiä, joiden
toiminta on kokonaan loppunut tai jäsenten kiinnostus
toimintaan on hiipunut niin, että yhdistys ei ole ko-
koontunut edes sääntömääräisiin kokouksiin vuosiin
tai vuosikymmeniin. Viimeisin merkintä yhdistysre-
kisterissä saattaa olla monen kymmenen vuoden ta-
kainen. Yhdistyslaissa on keino toiminnan viralliseksi
päättämiseksi, yhdistyksen julistaminen purkaantu-
neeksi. Tätä tuomioistuinmenettelyä voidaan käyttää
kun yhdistyksen oma aktiivisuus ei enää riitä yhdis-
tyksen purkautumiseen. Aloitteenamme esitämme,
puoluehallitus ohjeistaa kunnallisjärjestöt käyttämään
tätä mahdollisuutta, mikäli järjestön alaisen jäsen-
yhdistyksen toiminta on lakannut ja sen toimintaa ei
saada yrityksistä huolimatta aktivoiduksi.
Vastausesitys:
Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-
den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämises-
tä päättävät vain jokaisen yhdistyksen omat jäsenet.
Lakkauttamiskokousten pitäminen on yleisin ja hel-
poin yhdistysten purkutapa. Yhdistyksen purkami-
nen tuomioistuimen päätöksellä on melko raskas ja
harvoin käytetty prosessi. Patentti- ja rekisterihalli-
tuksen yhdistysasiain neuvottelukunnassa on esitetty,
että lakipäätöksellä voitaisiin purkaa yli 30 vuotta hil-
jaiselossa olleet yhdistykset. Edellisen kerran vuonna
1990 tehtiin tällainen laki yhdistysten lakkautukses-
ta, joten aika uudelle laille olisi jälleen ajankohtainen.
Se olisi toteutuessaan helpoin tie toimimattomien yh-
distysten lakkauttamiseksi.
65. Askolan Keskustan Läntinen osas-
to: Sääntöaloite
Suomen Keskusta r.p:n säännöt § 9, 17 ja 26. Tasa-
arvo pykälän soveltaminen puoluevaltuuston jäsenten
vaaliin ja puoluejohdon työvaliokunnan kokoonpa-
noon on epälooginen kun huomioidaan tehtävien va-

lintatapa. Esitämme, että näiden toimielinten kohdalla
poistetaan vähintään 40 %:n vaatimus nais- ja mies-
paikoista ja muutetaan se muotoon ”Puoluevaltuuston
jäsenissä tulee olla sekä miehiä että naisia”. Samoin
”Työvaliokunnan jäsenissä tulee olla sekä miehiä että
naisia”. Piirin sääntöjen pykälässä 11 mainitaan kun-
tayhdistys.
Esitämme, että kuntayhdistys kirjoitetaan käsitteenä
näkyviin kunnallisjärjestön sääntöihin ajatellen tilan-
netta, jossa kuntatasolla halutaan lakkauttaa kaikki
kyläosastot ja perustaa yksi yhdistys, ”kuntayhdistys”
hoitamaan Keskusta politiikkaa ja vaalityötä kunta-
tasolla.
Vastausesitys:
Suomen Keskustan sääntöjä sekä piirien ja kunnallis-
järjestöjen mallisääntöjä muutetaan Lahden puolue-
kokouksessa 11. - 13.6.2010. Puoluekokous ratkaisee
myös nämä sääntömuutosesitykset siinä yhteydessä.
66. Keskustan Euran kunnallisjärjes-
tö: Puoluesihteerin valinta puolue-
valtuuskunnalle
Euran kunnallisjärjestön 21.3.2010 pidetty vuosiko-
kous päätti yksimielisesti tehdä seuraavan aloitteen
puoluekokoukselle: Keskustan puoluesihteerin valinta
tulee siirtää puoluekokoukselta puoluevaltuuskunnan
päätettäväksi. Perustelemme aloitetta sillä, että Suo-
men Keskustalle valitun puheenjohtajan ja puolue-
sihteerin välillä tulee vallita täydellinen keskinäinen
luottamus ja heidän kannanottonsa tulee olla linjassa
keskenään.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 65 ”Sääntöaloite”.
67. Jalasjärvenkylän py: Paikallisyh-
distyksen siirtyminen yhden vuosi-
kokouksen järjestelmään
Paikallisyhdistyksen mallisääntöjen mukaisesti puo-
luehallituksen on hyväksyttävä paikallisyhdistyksien
sääntöjen muuttaminen. Maailma on muuttunut sen
jälkeen kun monen Suomen Keskusta r.p:n jäsenjär-
jestön säännöt on hyväksytty sekä puoluehallitukses-
sa että Patentti- ja rekisterihallituksessa. Nykyisin voi
todeta, että myös Suomen Keskusta r.p:n puoluetoi-
minta kilpailee monen muun vapaa-ajan harrasteen
kanssa, ja kilpailu on erittäin kovaa vapaa-ajan mark-
kinoilla. Toisin sanoen ihmisten vapaa-ajalle on todel-
la paljon mahdollisuuksia, ja tylsien vuosikokousten
markkinointi jäsenistölle on iso ongelma (emmekä
173
muodikkaasti puhu ”haasteesta”). Tämän vuoksi aloit-
teen tekijöille on tullut mieleen, että on aika siirtyä
monessa jäsenjärjestössä yhden vuosikokouksen mal-
liin. Perusteluina voi todeta, että jäsenistöä on nykyi-
sin hyvin vaikea innostaa pelkkiin vuosikokouksiin,
jossa käsitellään vain ja ainoastaan sääntömääräiset
asiat. Kun tämä toistuu kaksi kertaa vuodessa, niin
käytännössä vuosikokoukset ovat pakollinen rasite.
Tämän vuoksi puoluekokousaloitteena ehdotamme
seuraavaa:
1) Puoluehallitus nimittää työryhmän valmistelemaan
sääntöluonnokset, jolla jäsenjärjestöt voivat siirtyä
yhden vuosikokouksen järjestelmään.
2) Työryhmän on valmisteltava sääntöluonnokset eri-
tasoisille jäsenjärjestöille, jotta ne voivat halutessaan
siirtyä yhden vuosikokouksen malliin.
3) Puoluehallitus järjestää tehdyille uusille sääntö-
luonnoksille esitarkastuksen Patentti- ja rekisterihal-
lituksessa.
4) Uudet sääntöluonnokset on oltava valmiina
31.12.2011, ja jäsenjärjestöt voivat halutessaan aloit-
taa siirtymisen yhden vuosikokouksen järjestelmään
vuodesta 2012 alkaen.
Vastausesitys:
Paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden kokouksen
järjestelmään otetaan harkittavaksi seuraavassa pai-
kallisyhdistysten mallisääntöjä koskevassa sääntö-
muutoksessa.
68. Keskustan Polvijärven kunnallis-
järjestö: Puoluekokous kesäkuulta
heinäkuulle
Keskustan Polvijärven kunnallisjärjestö esittää, että
nykyistä puoluekokousajankohtaa muutettaisiin kesä-
kuulta huhtikuulle. Perustelu: Aktiiviviljelijäväestön
osallistuminen nykyisenä ajankohtana on ongelmalli-
nen, he ovat silloin pelloilla töissään.
Vastausesitys:
Puoluekokous on vakiintunut pidettäväksi kesäkuun
alussa, jolloin järjestetään päällekkäisiä kesätapahtu-
mia vähemmän. Valitettavasti aina löytyy ajankoh-
tia, jotka eivät sovi kaikille. Heinäkuu on puolestaan
aktiivista loma-aikaa ja suurten tapahtumien pitoai-
kaa, jotka saattaisivat rajoittaa osallistumista puolue-
kokoukseen.
174
69. Keskustanuorten Jalasjärven
osasto: Kunnanvaltuutetuille koko-
usmatkakorvaukset opiskelupaikka-
kunnalta
Keskustanuorten Jalasjärven osasto esittää, että kun-
nallisissa luottamustoimissa omalla kotipaikkakunnal-
laan toimiville, mutta muualla opiskeleville nuorille
maksettaisiin matkakorvaukset heidän tullessaan ko-
kouksiin opiskelupaikkakunnaltaan. Toki Keskusta ei
voi puolueena päättää asiaa kuntien puolesta, mutta
toivomme että puolue ottaa asian hoitaakseen ja tekee
kaikkensa, jotta tällainen käytäntö kunnissa otettaisiin
käyttöön.
Vastausesitys:
Kunnat päättävät itsenäisesti matkakustannusten kor-
vauksista luottamushenkilöilleen. Toisissa kunnassa
maksetaan opiskelijoille matkakustannukset koko-
uksiin opiskelupaikkakunnalta. Tämä ei ole suuri
kustannuskysymys, mutta se tukee nuorten osallistu-
mismahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon ja
sitouttaa nuoria päättäjiä opiskeluaikana kotikuntaan.
Suomen Keskusta tukee matkakustannusten maksa-
mista nuorille opiskelupaikkakunnalta kunnallisiin
luottamustehtäviin.
70. Keskustan Opiskelijaliitto: Poliit-
tinen suunnittelija puoluetoimistolle
Keskustan Opiskelijaliitto vaati Suomen Keskustaa
palkkaamaan täysipäiväisen poliittisen suunnitteli-
jan puoluetoimistolleen. Keskustan poliittinen me-
nestys on viime kädessä kiinni sen politiikan sisällön
vahvuudesta. Tällä hetkellä keskustalainen politiikan
kokonaiskuva on kuitenkin hukassa, kun siihen ei jär-
jestötasolla panosteta riittävästi. Puolueen henkilö-
resurssit suuntautuvat politiikan sisällön kannalta epä-
olennaisiin tehtäviin. Poliittinen suunnittelija palvelisi
keskustalaisen politiikan tekemistä ja suuntaviivojen
vetämistä. Mikäli puolue haluaa pärjätä myös tulevina
vuosikymmeninä, niin se tapahtuu ensisijaisesti sisäl-
töjen kautta. Poliittisen suunnittelijan palkkaaminen
tukee Keskustan omaa tutkimustoimintaa.
Vastausesitys:
Puoluehallitus linjaa puolueen työntekijäresurssi-
en tarpeet ja huolehtii riittävien työntekijäresurssisen
palkkaamisesta niin, että se palvelee parhaiten Kes-
kustan menestystä. Tämän johdosta puoluehallitus on
päättänyt, että puoluetoimiston poliittista suunnittelua
vahvistetaan syksyllä 2010 palkkaamalla tutkimustoi-
minnan päällikkö.
71. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Politiikan uutisointi selkokielelle
Poliittinen uutisointi on usein vaikeasti ymmärrettä-
vää. Tämä lisää ihmisten vieraantumista politiikas-
ta, päätöksenteosta ja myös äänestämisestä. Keskus-
ta omistaa Verkkoapila-lehden, johon se saa lehdis-
tötukea. Tuen osuus on noin 1 000 000 euroa. Leh-
distötuki mahdollistaisi lehden kehittämisen entistä
monipuolisemmaksi. Keskustan Keski-Suomen piiri
esittää, että Verkkoapila ryhtyisi toimittamaan politii-
kan uutisia selkokielellä, selkosuomeksi. Verkkoapi-
la olisi näin ensimmäinen uutispalvelu, josta politii-
kan kuulumiset saisi ymmärrettävästi luettua. Tämä
lisäisi kansalaisten kiinnostusta ja ajan myötä myös
luottamusta politiikkaa ja keskustaa kohtaan. Selko-
suomeksi toimitetut politiikan uutiset lisäisivät myös
Verkkoapilan lukijakuntaa muun muassa alati kasva-
valla maahanmuuttajaväestöllä, joille suomenkieli on
muutoinkin hankalaa. Verkkoapila edesauttaisi näin
maahanmuuttajien kotoutumista, keskustan tunnet-
tuutta maahanmuuttajien keskuudessa, suomalaisen
kulttuurin ja politiikan tuntemusta sekä ehkäisisi maa-
hanmuuttajien syrjäytymistä.
Vastausesitys:
Keski-Suomen piiri kiinnittää aloitteessaan huomio-
ta tärkeään asiaan eli politiikassa käytettyyn kieleen,
joka median uutisoinnin kautta välittyy ihmisten joka-
päiväiseen elämään.
Politiikan kieli ja siitä kertova uutisointi rakentuu
vahvasti myös politiikan toimijoiden käyttämän kie-
len ja termistön kautta. Poliitikot, puolueet ja media
ovat yhdessä vastuussa siitä, että politiikan kieli ja
uutisointi on paitsi monipuolista, mutta myös kansan-
tajuista. Keskusta pyrkii jatkossa omalta osaltaan to-
teuttamaan tätä tavoitetta osana jatkuvaa kehitystyö-
tä. Keskusta on uudistanut verkkosivunsa ja sinne on
lisätty Keskustan politiikan A-Ö, jossa tuodaan esille
helppolukuisesti Keskustan poliittisia kantoja.
72. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Hyvät teot vaativat hyviä sanoja
Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä
ja siteerattukin valtakunnan asioiden uutisoija, mutta
ei ole valitettavasti kommenttien määrän perusteel-
la saanut vielä sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on

se, ettei lehdessä ole maakunnallista uutisointia kuin
ajoittain ja silloinkin lähinnä Etelä-Pohjanmaalta.
Verkkoapila saa puoluetukea toimintaansa. Sen osuus
on noin 1 000 000 euroa. Lehdistötuki mahdollistaa
lehden kehittämisen entistä monipuolisemmaksi. Leh-
teä tulisi kehittää palvelemaan myös alueellisia eli
piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita. Olisi hienoa,
jos keskustalaisilla olisi ajantasainen keskustahenki-
nen väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suo-
mea tapahtuu.
Keskustan Keski-Suomen piiri esittää, että puolue
ryhtyisi toimiin, jotta Verkkoapilalle saadaan kaikkiin
piireihin avustajat. Avustajat voisivat toimia esimer-
kiksi piiritoimiston yhteydessä tai hanke voitaisiin
toteuttaa ostamalla piireiltä avustajapalveluita. Kes-
kustalaiseen arvomaailmaan kuuluu yhteisöllisyys ja
sen on myös kansanliikkeemme kivijalka. Keskustan
Keski-Suomen piiri esittää, että puolueessa ryhdyttäi-
siin välittömästi kokeiluun, jossa Verkkoapila ostaisi
alkuvaiheessa esimerkiksi 500 eurolla/kk/piiri avus-
tajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa sopivat
henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuorten, nais-
ten yms. toimijoista. Koulutettua ja ammattitaitoista
toimittajakuntaa löytyy maakunnistakin. Tämä lisäisi
puolueen näkyvyyttä ja toisi verkkolehdelle lisää lu-
kijakuntaa. Puoluekokouskauden aikana maakunta-
avustuksen osuuden voisi nostaa 30 prosenttiin leh-
den saamasta puoluetuesta. Tämä mahdollistaisi myös
alueellisen mainonnan saamisen lehteen ja maksaisi
näin itsensä nopeasti takaisin. Keskustan rooli maa-
kuntien puolueena vahvistuisi näin entisestään.
Vastausesitys:
Verkkolehteä ja sen uutisointia tehdään journalistisin
perustein. Maakunnallinen uutisointi perustuu toimi-
tuksen saamiin juttuvinkkeihin ja yhteydenottoihin
sekä ajankohtaisten uutisaiheiden seurantaan käytettä-
vissä olevin toimitusresurssein.
Verkkoapila seuraa aktiivisesti ja resurssiensa puit-
teissa keskustapiirien ja maakuntien tapahtumia sekä
kehittää omaa avustajaverkostoaan. Avustajaverkos-
tossa on jo muutamia aktiivisesti osaamistaan tarjon-
neita henkilöitä muun muassa Pohjois-Suomessa.
Avustajaverkoston luominen on verkkolehden käyn-
nistämisvaiheen jälkeen alkanut ja se on yksi tulevista
kehittämiskohteista. Uusien avustajien rekrytoinnissa
otetaan vastaan vinkkejä osaavista ja vahvan uutisne-
nän omaavista journalistisista kyvyistä. Tässä työssä
keskustapiireihin vuosien saatossa kertyneestä vah-
vasta asiakaspalveluhengestä ja ihmistuntemuksesta
on varmasti apua verkkolehden kehittämisen kannal-
ta.
175
Puolueen uusittu nettisivusto keskusta.fi on keskus-
talaisen järjestötiedottamisen vahva kanava ja erin-
omainen väylä keskustalaiselle tiedottamiselle.
73. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan
piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sano-
ja
Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä
valtakunnan asioiden uutisoija, mutta ei valitettavas-
ti ole kommenttien määrän perusteella saanut vielä
sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on se, ettei lehdes-
sä ole maakunnallista uutisointia kuin ajoittain ja sil-
loinkin lähinnä Etelä-Pohjanmaalta.
Verkkoapila saa huomattavan määrän puoluetukea (n.
1milj. euroa) toimintaansa. Lehteä tulisi kehittää pal-
velemaan myös piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita.
Olisi hienoa, että olisi ajantasainen keskustahenkinen
väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suomea
tapahtuu.
Esitämmekin että puolue ryhtyy toimiin, että verk-
koapilalle saadaan kaikkiin piireihin avustajat, jotka
toimisivat piiritoimiston yhteydessä. Hanke voitaisiin
toteuttaa myös ostamalla piireiltä avustajapalveluita.
Esitämme, että välittömästi ryhdytään kokeiluun, jos-
sa verkkoapila ostaisi alkuvaiheessa 500 eurolla/kk/
piiri avustajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa
sopivat henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuor-
ten, naisten yms. toimijoista. Tämä lisäisi puolueen
näkyvyyttä ja toisi lehdelle lisää lukijakuntaa. Puolue-
kokouskauden aikana maakunta-avustuksen osuuden
voisi nostaa 30 prosenttiin lehden saamasta puolue-
tuesta. Tämä mahdollistaisi myös alueellisen mainon-
nan saamisen lehteen ja maksaisi näin itsensä nope-
asti takaisin. Ennen kaikkea Keskustan rooli maakun-
tien puolueena näin vahvistuisi.
Vastausesitys:
Ks. Vastaus aloitteeseen 72 ”Hyvät teot vaativat hyviä
sanoja”.
74. Keskustan Keski-Pohjanmaan pii-
ri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja
Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä
valtakunnan asioiden uutisoija, mutta ei valitettavas-
ti ole kommenttien määrän perusteella saanut vielä
sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on se, ettei leh-
dessä ole maakunnallista uutisointia kuin ajoittain.
Verkkoapila saa huomattavan määrän puoluetukea (n.
1milj. euroa) toimintaansa. Lehteä tulisi kehittää pal-
176
velemaan myös piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita.
Olisi hienoa, että olisi ajantasainen keskustahenkinen
väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suomea
tapahtuu.
Esitämmekin että puolue ryhtyy toimiin, että verk-
koapilalle saadaan kaikkiin piireihin avustajat, jotka
toimisivat piiritoimiston yhteydessä. Hanke voitaisiin
toteuttaa myös ostamalla piireiltä avustajapalveluita.
Esitämme, että välittömästi ryhdytään kokeiluun, jos-
sa verkkoapila ostaisi alkuvaiheessa 500 eurolla/kk/
piiri avustajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa
sopivat henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuor-
ten, naisten yms. toimijoista. Tämä lisäisi puolueen
näkyvyyttä ja toisi lehdelle lisää lukijakuntaa. Puolue-
kokouskauden aikana maakunta-avustuksen osuuden
voisi nostaa 30 prosenttiin lehden saamasta puolue-
tuesta. Tämä mahdollistaisi myös alueellisen mainon-
nan saamisen lehteen ja maksaisi näin itsensä nope-
asti takaisin. Ennen kaikkea Keskustan rooli maakun-
tien puolueena näin vahvistuisi.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 72 ” Hyvät teot vaativat hy-
viä sanoja”.
75. Keskustanaisten Haapajärven ym-
päristön py: Keskustalle perhepoliit-
tisten asioiden neuvottelukunta.
Keskusta on meidän kaikkien jäsenten tarpeita varten.
Puolueen tulee avata poliittisen valmistelun jatkuva
mahdollisuus jäsenille puoluekokousten välisenä ai-
kana.Ehdotan, että Suomen Keskustaan perustetaan
perhepoliittisten asioiden neuvottelukunta. Keskus-
tassa pidetään perhepolitiikka niin itsestään selvä-
nä politiikan lohkona, että sen valmistelu puolueessa
on lopetettu kokonaan. Vuoden 2003 vaalit voitettiin
sen johdosta, että perhepolitiikka nostettiin politiikan
teon keskiöön. Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjel-
man mukaisesti suomalainen perhepolitiikka muuttui
myönteisempään suuntaan. Keskustassa oli vuonna
1998 Perheen teemavuosi. 90- luvun lopun perhepo-
liittinen ohjelmatyö kantoi satoa vuoden 2003 vaa-
leissa. Sen jälkeen ei ole puolueessa tehty perhepoliit-
tisten asioiden valmistelua.
Vastausesitys:
Perhepolitiikka on Keskustalle hyvin tärkeä ja lähei-
nen asia. Puolueella on valittuna tällä hetkellä 20
työryhmää sekä kolme neuvottelukuntaa (työmarkki-
na-asiain, yrittäjäasiain ja kunnallisasiain neuvottelu-
kunnat). Työryhmistä perhepoliittisia asioita käsitte-
lee lähinnä hyvinvointityöryhmä, mutta asia koskee
myös monen muun työryhmän aluetta, kuten tasa-ar-
votyöryhmän, nuorisotyöryhmän ja asuntotyöryhmän
sekä koulutus- ja tiedepoliittisen työryhmän alueita.
Tällaisia perhepoliittisia asioita kokonaisvaltaisesti
käsittelevälle työryhmälle on tarvetta ja perhepoliitti-
sen työryhmän tulisi uusia työryhmiä muodostettaessa
asettaa. Puoluehallitus nimeää puoluekokouksen jäl-
keen työryhmät ja määrittelee niiden tehtävät.
76. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Mediavalmennus luottamushenkilöil-
le
Nykyisessä tilanteessa voi todeta, että tiedotusväli-
neiden määrä ja laatu on muuttunut hyvin paljon pel-
kästään 2000-luvulla. Toisaalta voi todeta, että hyvin
moni ns. perusjäsen, ja käytännössä luottamushenkilö,
voi joutua täysin yllätettynä tiedotusvälineiden haas-
tattelemaksi ilman mitään valmennusta tiedotusväli-
neiden kohtaamiseen. On aivan selvää, että puolueella
on markkinointi- ja viestintäosastoa yms. toimintaa,
mutta tiedonvälityksen perusasioiden perushallinta on
tosiasiallisesti hyvin hataralla pohjalla ns. perusjärjes-
töissä. Toisekseen on käynyt selväksi, että hyvin moni
vastuuasemassa oleva henkilö ei välttämättä enää
ymmärrä nykyaikaisten tiedotusvälineiden toiminta-
mallia, mikä voi aiheuttaa hyvin paljon pahaa mieltä.
Tämän vuoksi aloitteiden tekijöille on tullut mieleen,
että ehkä on järjestettävä lähes tai kokonaan pakolli-
nen koulutus/valmennus tiedotusvälineiden kohtaami-
seen; alkaen kunnallisjärjestöjen johtokunnista ja siitä
järjestelmällisesti ylöspäin piireissä ja liitoissa.
Tämän vuoksi puoluekokousaloitteena ehdotamme
seuraavaa: 1) Puoluehallitus tutkii, miten voidaan
järjestää tehokkaasti valmennus/koulutus tiedotus-
välineiden kohtaamiseen ja ymmärtämiseen alkaen
kunnallisjärjestöjen johtokuntien jäsenistä eteenpäin
ylemmille järjestötasoille (piirit, liitot, jne.). 2) Puo-
luehallitus tutkii, millainen pakollinen valmennus/
koulutus tiedotusvälineiden kohtaamiseen ja ymmär-
tämiseen on järjestettävä kaikille eduskuntavaalieh-
dokkaille ja kaikille EU-vaaliehdokkaille. Sinällään
tehokkaan valmennuksen/koulutuksen järjestäminen
ei pitäisi olla vaikeaa, koska tällaiset tiedotusvälinei-
siin liittyvät valmennukset /koulutukset voidaan sitoa
osaksi piirikokouksien ja isompien tilaisuuksien oh-
jelmaa. Toisaalta tietysti vastaan tulee kustannusky-
symykset, joten hyviä ehdotuksia kaivataan koulutuk-
sen järjestystavoista. Toisaalta tarpeeksi ammattitai-
toisella otteella voidaan saada kouluttajat innostettua,
jos he saavat asianmukaiset todistukset, työtodistuk-
set yms. tarpeeksi ammattimaisesta kouluttajakoulu-
tuksesta.

Vastausesitys:
Puolueen järjestämään ehdokasvalmennukseen kuu-
luu myös valmennusta tiedotusvälineiden kohtaami-
seen. Keskusta pitää tärkeänä, että piirit ja kunnal-
lisjärjestöt järjestävät Keskustajärjestöjen luottamus-
henkilöille erillistä tiedottamis- ja tiedotusvälinei-
den kohtaamisen kouluttamista yhteistyössä MSL:n
kanssa.
77. Keskustan Opiskelijaliitto: Vaiku-
tusta valtakunnanpolitiikkaan
Tavallisella keskustan rivijäsenelle on tällä hetkel-
lä hyvin rajalliset vaikutuskeinot puolueen linjoihin
valtakunnanpoliittisissa kysymyksissä. Keskustaopis-
kelijoilla ja Keskustanuorilla on vielä jossain määrin
näitä mahdollisuuksia liittojen omimmalla toiminta-
alueella, mutta valmistuneet ja yli-ikäiset toivotetaan
tällä hetkellä tervetulleiksi lähinnä kylä- ja kunnal-
lispolitiikkaan. Valtakunnallisiin kysymyksiin voi
vaikuttaa oikeastaan vain puoluekokousaloitteilla,
henkilökohtaisten kontaktien ja sanomalehtien ylei-
sönosastojen kautta. Ei ihme, että kansalaisjärjestöt
kukoistavat!
Puolueessa on nyt tekeillä sääntöuudistus. uudistuk-
sessa tulee luoda jatkuvat kanavat, joita pitkin aivan
jokainen puolueen rivijäsen voi luontevalla tavalla ja
aidosti vaikuttaa puolueen linjavalintoihin myös puo-
luekokousten välisenä aikana.
Vastausesitys:
Keskustalle ovat kaikki jäsenet ja kannattajat sekä
heidän mielipiteensä tärkeitä. Keskustalla on käytös-
sä jatkuva aloiteoikeus, jossa yhdistykset sekä jäsenet
voivat tehdä aloitteita puoluehallitukselle. Jäsenyh-
distykset voivat lisäksi tehdä aloitteita kahden vuoden
välein pidettävälle puoluekokoukselle. Keskusta on
aidosti kiinnostunut keskustalaisten mielipiteistä ja
toivoo palautetta asioihin. Näitä mielipiteitä on tie-
dusteltu viime aikoina myös erilaisten kyselyjen avul-
la mm. strategiatyön ja tavoiteohjelman laatimisen
yhteydessä. Näiden kyselyjen tulosta on hyödynnet-
ty ohjelmien laatimisessa. Tällaisia kyselyjä tullaan
hyödyntämään jatkossakin. Aloitteiden ja kyselyjen
avulla voi vaikuttaa puolueen linjavalintoihin ja jopa
konkreettisiin päätöksiin hallitusohjelman kautta.
78. Kuhmon Keskustaseura: Yhdis-
tysrekisterinumeron hyväksyminen
viralliseksi tunnisteeksi
177
Nykyisin tarvitaan tarkkaa yksilöintiä asiakkaasta,
kun asioidaan esim. pankeissa, vakuutusyhtiöissä,
kaupoissa tai lehtitaloissa. Viralliseen asiakastietoon
tarvitaan yleensä henkilö- tai yhteisötunnus. Monella
pienellä yhdistyksellä ei näitä ole ja se aiheuttaa jär-
jestelyjä, jotka voivat aiheuttaa sekaannuksia. Verot-
taja ei enää mielellään anna yhteisötunnusta yhdis-
tykselle, jolla ei ole veronalaista toimintaa. Lisäksi
veroilmoituksen pyytäminen näiltä yhdistyksiltä aihe-
uttaa turhaa työtä sekä antajalle, että saajalle.
Yhdistyksemme esittää, että yrityksille tietotekniik-
kaa tuottaville yrityksille annettaisiin tehtäväksi luo-
da yhdistysrekisterinumerosta tietojärjestelmiin yhtä
virallinen tunnus, kuin y-tunnus on. Tämä tunnus on
vain rekisteröinnit hoitaneilla yhdistyksillä ja asioi-
den hoitaminen vaatii virallisten ilmoitusten tekemi-
sen ja niiden pohjalta yhdistyksen vastuulliset henki-
löt voidaan vahvistaa. Asiakkaan tiedot mm. viralliset
nimenkirjoittajat voidaan varmistaa sähköisillä me-
netelmillä ja siksi sen virallisuus voidaan rinnastaa y-
tunnusta vastaavaksi. Tämä helpottaisi rutiiniasioiden
hoitamista ja säästyisimme sekaannuksilta sekä tur-
halta vaivalta. Yhdistyksiä on paljon ja tämä aiheuttaa
jatkuvasti ongelmia. Näin yhdistyksestä tulisi selkeä
oma juridinen toimija ja nykyisin tarvittavat ”virityk-
set” jäisivät pois.
Vastausesitys:
Viranomaiset eivät ole hyväksyneet PRH:n yhdis-
tysrekisterinumeroa viralliseksi asiointitunnuksek-
si, vaan sen lisäksi tarvitsee valitettavasti hankkia y-
tunnuksen. Sen avulla voi suorittaa mm. työnantaja-
velvoitteet verottajalle. Se ei useimmiten aikaansaa
kuitenkaan veroilmoituksen tekemisen tarvetta. Sen
velvoitteen puolestaan useimmiten laukaisee se, että
yhdistykselle otetaan ennakkoperintärekisteriote eri-
laisten työsuoritusten laskuttamista varten. Pelkän
pankkitilin avaamiseen ei y-tunnusta saisi enää uuden
lain mukaan pankkien vaatia. Sama menettely koskee
myös muuta ei-viranomaisyhteistyötä. Osa yrityksis-
tä toimii tässä vielä valitettavasti vanhan menettelyta-
van mukaan.
79. Keskustan Keski-Mäntsälän py:
Yhdistysten tilienhallinta- ja talous-
arviopohjat keskusta.fi:n tietopank-
kiin
Yhdistysten ja varsinkin puolueen paikallisyhdistys-
ten rutiineihin kuuluu olennaisena osana velvollisuus
yhdistyksen yleisten kokousten järjestämiseen. Yksi
yhdistyslain mukainen yhdistykselle kuuluva asia on
tilinpäätöksen käsittely ja vastuuvapaudesta päättämi-
178
nen kevätkokouksessa. Lisäksi syyskokouksessa tulee
käsitellä seuraavan vuoden talousarvio, jolla ohjataan
tulevan vuoden varainkäyttöä. Pääsääntöisesti yhdis-
tysten käyttämät varat ja niistä aiheutuvat merkinnät
ovat pienehköjä, jolloin asiakirjoistakaan ei muodostu
kovin monimutkaisia.
Puolueen verkkosivustosta löytyy helposti järjestötyö-
kaluiksi mm. kokousten esityslistat. Keskustan Keski-
Mäntsälän paikallisyhdistys esittää aloitteenaan, että
verkkosivustolle lisättäisiin myös yhdistysten talous-
hallintoa varten tarvittavat asiakirjapohjat:
- talousarvion pohja (muodossa *.doc sekä *xls)
- tilinpäätöksen pohja (muodossa *.doc sekä *.xls)
- tili- ja vastuuvapauden myöntämisen pohja (muo-
dossa *.doc)
Tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous vel-
voittaa puoluetoimiston paitsi valmistelemaan pohjat
keskusta.fi:n tietopankkiin, myös liittämään lasken-
tataulukkoihin valmiit kaavat soluihin sisällytettyinä.
Samalla on otettava huomioon yhdistyslakiin kaavail-
lut muutokset kyseisten toimien osalta, joissa esite-
tään mm. tilintarkastajien muuttamista toiminnantar-
kastajiksi.
Aloitteella halutaan myös kiinnittää puoluekokouk-
sen huomio pankkien yhdistyksiltä perimiin palvelu-
maksuihin, jotka ovat kohtuuttomia ottaen huomioon
yhdistysten vuotuiset tilitapahtumat. Puolueen tulee
käynnistää neuvottelut pankkien kanssa, jotta puolu-
een jäsenyhdistysten palvelumaksukäytäntö saataisiin
kohtuulliseksi.
Vastausesitys:
Suomen Keskusta r.p. on valmistelemassa yhdistys-
ten talousarvion ja tilinpäätöksen mallipohjia. Niis-
sä otetaan huomioon uuden valmistuvan puolue- ja
vaalirahoituslain säädökset. Valmistumisaikataulu
liittyy uuden puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön
voimaantuloon.  Taloussäännön liitetietoihin tulee yl-
lämainitut asiakirjat ja ne julkaistaan heti valmistut-
tuaan keskusta.fi tietopankissa. Puolue valmistelee
myös Kide –koulutusaineistoon pohjautuvien toimin-
tasuunnitelmien ja toimintakertomusten mallipohjia.
Puolue voi käydä pankkiryhmittymien suuntaan mah-
dollisuuksiensa rajoissa neuvotteluja palvelumaksujen
alentamiseksi, mutta pääosin pankit määrittelevät itse
palvelumaksusummat. Yhdistysten tulee itse miettiä
myös hinnoittelujen kautta, mitä pankkiryhmittymää
tai rahoituslaitosta he käyttävät.   98. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:
Työelämää, tasa-arvoa ja maa-
hanmuuttoa koskevat aloitteet
80. Keskustan Lappeenrannan py:
Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava
81. Keskustan Kuusankosken py: Aloite
nuorisotyöttömyyden poistamiseksi
82. Keskustan Haapajärven kunnallisjärjestö:
Nuorisotyöttömyys
83. Keskustan Nakkilan kunnallisjärjestö:
Nuorisotyöttömyys
84. Keskustan Raahen kunnallisjärjestö: Keskustan
palkansaajatoiminnan tehostaminen
85. Keskustan Ohkolan py: Keskustalainen näkemys
esiin ay-liikkeessä
86. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Osaamisprofiili
87. Suomen Keskustanuoret: Suomeen saatava
nelikantainen nuorisotupo
88. Keskusta Outokummun py: TEM:n yksiköitä
Outokumpuun
89. Keskustan Opiskelijaliitto: Työikäisten
uussuomalainen aiemmin hankittu osaaminen
tunnistettava
90. Keskustan Koskuen py: Työmahdollisuuksien
turvaaminen yli 45-vuotiaille naisille
91. Suomen Keskustanuoret: Ulkomaalaisille
marjanpoimijoille järjestettävä perehdyttävää
koulutusta
92. Keskustan Opiskelijaliitto: Vanhemmuuden
kustannukset jaettava kaikkien työnantajien kesken ja
vanhempainvapaamalli uudistettava
93. Suomen Keskustanaiset: Eriarvoistumisen kasvu
kuriin – on sosiaalisen eheyden aika
94. Suomen Keskustanaiset: Samapalkkaisuus ja
monipuolinen yrittäjyys keskustan vaaliteemoiksi
eduskuntavaaleihin 2011
95. Edistykselliset Keskustanaiset: Seuraavaan
hallitukseen sinkkuministeri
96. Suomen Keskustanuoret: Keskustan valmisteltava
maahanmuuttopoliittinen ohjelma
97. Keskustan Kauhavan Alakylän paikallisyhdistys:
Pakolaisten kotouttamista edistettävä
Sukupuolijakauma tasattava maahanmuutolla

80. Keskustan Lappeenrannan py:
Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen
panostettava
Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20-
tai alle 25-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttö-
myys on todella huolestuttavissa lukemissa. Kesä-
kuussa 2009 15–24-vuotiaita työttömiä oli työmi-
nisteriön mukaan yli 40 000. Vuoden 2009 lopussa
15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli jo 20,3 prosent-
tia, ja sen arvioidaan nousevan 24 prosenttiin kuluvan
vuoden aikana. Nuorten työttömyys on pahimmillaan
keväällä ja alkukesästä, kun vastavalmistuneet tulevat
työmarkkinoille.
Erityisesti vakavaksi tilanne tulee nuorelle silloin,
kun hän ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen
työkokemuksen vuoksi pääse lainkaan työelämän al-
kuun. Työmarkkinoilla työkokemus on kilpailuvaltti
ja nuorella vastavalmistuneella ei ole mahdollisuuksia
kilpailla tasavertaisesti kokeneempien kanssa. Tämä
lama toistaa edeltäjäänsä, sillä myös edellisessä la-
massa juuri nuoret vastavalmistuneet olivat suurim-
pia häviäjiä.
Nuorisotyöttömyyden hoitoon tarvitaan toimenpitei-
tä. Lainsäädännölliset toimet ovat liian hitaita reagoi-
maan akuuttiin ongelmaan. On pikaisesti ryhdyttävä
toimeen, ettei menetettäisi suurta osaa tulevasta työn-
tekijäsukupolvesta. Lappeenrannan Keskustan paikal-
lisyhdistys esittää, että Keskusta ryhtyisi nuorisotyöt-
tömyyden vähentämiseksi seuraaviin toimenpiteisiin:
1. On jatkettava ja rahoitettava opetusministeriön
hankerahalla hyväksi koettuja hankkeita pitkään työt-
tömyydestä kärsineille nuorille:
Työtä nuorille –hanke auttoi monia nuoria työelämän
alkuun. Hanke saatiin käyntiin nopeasti ja sen avulla
saavutettiin hyviä tuloksia. Palkatut nuoret saivat han-
ketuen avulla itselleen arvokasta työkokemusta, josta
oli paljon hyötyä joko opintojen osana tai seuraavan
työpaikan hankkimisessa. Vastaavanlainen hanke tu-
lee käynnistää opetusministeriön tuella ja kohteena
pitäisi olla syrjäytyneet ja pitkäaikaisesta työttömyy-
destä kärsineet nuoret.
2. On kehitettävä ja toimeenpantava palkkatukimalle-
ja vastavalmistuneille nuorille:
Yksityinen työnantaja saisi vastavalmistuneen palk-
kaamiseen palkkasetelin vähintään kuudeksi kuukau-
deksi tavoitteena ammattiosaamisen kehittyminen,
työkokemuksen kertyminen ja pysyvä työllistyminen
ja siten kilpailukyvyn parantaminen työmarkkinoil-
la. Valtio ja kunnat vastaisivat yksityiselle sektorille
179
työllistymättömien palkkaamisesta vähintään puoleksi
vuodeksi vuoden kuluessa valmistumisesta. Muutoin-
kin olisi kehitettävä malleja, joiden avulla vastaval-
mistuneiden nuorten pikaista siirtymistä työelämään
kannustettaisiin.
Vastausesitys:
Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on va-
kava yhteiskunnallinen ongelma, jonka voittamiseksi
on tehtävä kaikki mahdollinen. On syntymässä nuoria
sukupolvia, joille työn tekeminen ei ole enää keskei-
nen osa elämää. Keskusta katsookin, että työvoima-
poliittiset toimenpiteet tulee suunnata erityisesti syr-
jäytyviin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Yhteistyö-
tä kunnissa ja ministeriöissä tulee entisestään tiivistä
kaikilla tasoilla, jotta nuorisotyöttömyys saataisiin
vähenemään.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen
nuorisotyöttömyyden kasvusta, mutta toteaa samalla,
että parannuksia tilanteeseen tehdään koko ajan ja on
myös tehty, kuten esimerkiksi nuorten moniammat-
tillisen työpajatoiminnan avulla. Vanhasen II hallitus
lisäsi vuoden 2008 budjetissa oppisopimuspaikkoja
2100 opiskelijalla. Osana nuorten syrjäytymisen eh-
käisyä vahvistettiin ns. ammattistarttia sekä käynnis-
tettiin laajennettu työssä oppimisen kokeilu. Myös
ammatillisen koulutuksen paikkoja lisättiin jo 2008
alusta 2200 ja niitä lisätään väliaikaisesti edelleen. Li-
säksi Keskusta on jatkanut toimia hallituksessa yrittä-
jyyskasvatuksen laajentamiseksi ja monipuolistami-
seksi eri kouluasteilla.
Vanhasen II hallitus pyrkii 2010 lisäbudjetilla katkai-
semaan nuorisotyöttömyyttä. Budjetti sisältää start-
tirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea. Nuo-
risotyöttömyyteen kohdennetaan kaikkiaan noin 77
miljoonaa euroa, millä tarjotaan mm. koulutus- tai
työharjoittelupaikkoja tai muita työllistämistoimenpi-
teitä nuorille.
Aloitteen tekijän ajatus palkkaseteli-/palkkatukimal-
lista, jolla kannustettaisiin nuorten ottamista harjoitte-
luun tai työhön on kannatettavaa. Käytäntöä voidaan
soveltaa myös yksityisellä sektorilla ja se on varmasti
toimiva myös siellä. Työelämä kaipaa innovatiivisia
käytäntöjä, joilla tuetaan nuoria opintojen ohjaukses-
sa, työpajatoiminnassa ja nivelvaiheessa, kun siirry-
tään työelämään. Työurien pidentämisessä on kiinni-
tettävä huomio erityisesti nuoriin.
81. Keskustan Kuusankosken py:
Aloite nuorisotyöttömyyden poista-
miseksi
180
Nuoriso työttömyys vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen
voimakkaasti. Siksi Kuusankosken keskusta tukee
palkkatuen myöntämistä uuden nuoren työntekijän
palkkaavalle työantajalle. Aloitteemme koskee tukea
ammatillisen koulun päättävän nuoren palkkaavalle
työnantajalle. Aloitteessa esitämme työttömyyskor-
vauksen suuruista tukea kahden vuoden ajan. Tuen
peruste on nuoren työntekijän työelämä taitojen kehit-
tämiseen tuleva tuki. Työn ja työturvallisuuden kehit-
täminen hyvän perehdyttämisen ja mentoroinnin kaut-
ta tukisi myös työurien pidentämispyrkimyksiä.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 80 ” Nuorisotyöttömyyden
hoitamiseen panostettava”.
82. Keskustan Haapajärven kunnal-
lisjärjestö: Nuorisotyöttömyys
Nuorisotyöttömyys on niin suuri yhteiskunnallinen
ongelma, että sen poistamiseksi on tehtävä kaikki
mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Keskustan Oksa-
van paikallisosasto ry ehdottaa, että Keskusta selvit-
tää voidaanko tapaturmavakuutusikää laskea koske-
maan alle 18-vuotiaita nuoria? Tällä hetkellä tuotan-
nolliset yritykset eivät voi työllistää alle 18-vuotiaita
nuoria edes osapäivätyöhön, koska nuoret eivät ole
oikeutettuja saamaan tapaturmavakuutusta.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 80 ”Nuorisotyöttömyyden
hoitamiseen panostettava”. Todetaan lisäksi oikaisuna
kysymyksessä esitettyyn, että velvollisuus ottaa tapa-
turmavakuutus koskee kaikkea työsuhteessa teetettä-
vää työtä työntekijän iästä riippumatta.
83. Keskustan Nakkilan kunnallisjär-
jestö: Nuorisotyöttömyys
Keskustan Nakkilan kunnallisjärjestö on keskustel-
lut vuosikokouksessaan maamme taloudellisesta ti-
lanteesta ja työttömyydestä. Olemme huolestuneita
nykyisestä tilanteesta, jossa lähes kaikkien ennustei-
den mukaan työttömyys tulee lisääntymään. Erityisen
huolestuneita olemme maamme nuorisotyöttömyy-
destä. Nuorisotyöttömyys on selvästi ja merkittäväs-
ti korkeampi kuin yleinen työttömyys. Työttömänä
olevia, ja kouluttautuneitakin nuoria uhkaa turhau-
tuminen ja syrjäytyminen yhteiskunnasta kun ei saa
ammattia vastaavaa, tai muutakaan työtä. Nuorissa
pitäisi olla tulevaisuutemme. – Mutta, miten voi pe-
rustaa perheen ja tehdä lapsia tähän yhteiskuntaan
kun yhteiskunnassa ei nuorille ole tarjota työtä ja toi-
meentuloa.
Nuorten työttömyyden torjunnassa tärkeätä on mm:
Kaikille ammattikoulutuksen saaneille nuorille taa-
taan työpaikka, ja ammattiaan vastaavaa työtä
On huolehdittava siitä että kaikille nuorille tarjotaan
mahdollisuus ammattikoulutukseen
Nyt kun koulutuksen antajista ollaan tekemässä osa-
keyhtiöitä, ja liittämässä ne bisneksen tekoon, on val-
vottava erityisen tarkasti että koulutus vastaa yhteis-
kunnan tarpeita, eikä sitä tehdä opetusta antavan yhti-
ön pelkkänä bisneksenä.
Koulutuksen saaneet nuoret asetetaan etusijalle täytet-
täessä työpaikkoja
Ehdotamme että Suomen Keskusta tekee koulutuspo-
liittisen ohjelman, jossa edellä mainitut asiat huomi-
oidaan. Mielestämme ensisijainen tehtävä on löytää
nuorille ja koulutetuille töitä, eikä pitää kynsin ham-
pain kiinni väsymykseen asti töissä olleista eläkeiäs-
sä olevista henkilöistä. Ensisijainen tehtävä on turvata
nuorten tulevaisuus ja varmistaa siten kansakuntam-
me jatkuvuus. Vasta kun nuoret on työllistetty, voi-
daan puhua eläkkeelle siirtymisen ikärajan nostami-
sesta.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 80 ”Nuorisotyöttömyyden
hoitamiseen panostettava”.
84. Keskustan Raahen kunnallisjär-
jestö: Keskustan palkansaajatoimin-
nan tehostaminen
Eri ammattiliitoissa jäseninä olevien keskustalaisten
palkansaajien toiminta ja aktiivisuus omissa liitois-
saan on parin viimeisen puoluekokouskauden aikana
hiipunut siitä, mitä se oli aikaisemmin. Tänä aikana,
jolloin yleinen kiinnostus yhdistystoimintaan on kes-
kustalaisillakin laantunut, tulisi toimia entistä aktiivi-
semmin kokoavan ja tavoitteellisen toimintaorgani-
saation kehittämiseksi myös ammatillisissa järjestöis-
sä toimimiseen.
Ammattiliitoissa valtaa käyttävät ja mm. yhteisesti
kerätyistä jäsenmaksuvaroista mittavia vaalitukia saa-
vat vain vallassa olevien poliittisten ryhmien ehdok-
kaat. Keskustapuolueen pyrkimystä päästä merkit-
täviin asemiin myös Etelä-Suomen kaupungeissa on
edelleen vaikeaa, mikäli puolueella ei ole uskottavaa
palkansaajatoimintaa ja jos keskustalaisilla ei ole kan-

natustaan vastaavaa osuutta ammattijärjestöjen hal-
linnoissa.
On syytä muistaa, että Suomen Keskustaa äänestävis-
tä suuri osa on palkansaajia. Vaikka puolueen ei tule-
kaan ohjeistaa ammattijärjestöissä toimivia keskusta-
laisia ay-aktiiveja, on puolueella oltava tahto auttaa
eri ammattiliitoissa toimivia keskustalaisia tavoittele-
maan kannatustaan vastaavaa osuutta liittojensa hal-
linnossa. On syytä tiedostaa, että keskustalaisten ay-
toiminta on osa tämän päivän alkiolaisuutta. Edellä
esitetyn perusteella Suomen Keskustan Raahen Kun-
nallisjärjestö R.Y. esittää Suomen Keskusta rp:n puo-
luekokoukselle, että puoluekokous päättää:
Puoluehallituksen ja puoluetoimiston tehtäväksi anne-
taan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin.
1. Palkansaaja- ja ay-toimintaa koordinoivan vahvaa
työmarkkinakokemusta omaavan toimihenkilön (ay-
sihteerin) palkkaaminen puoluetoimistoon.
2. Puolueen piirien tehtäväksi annetaan palkata joko
pää- tai osatoimisia ay-sihteereitä toimimaan yhdessä
piirien ay-toimikuntien ja keskustalaisten ay-aktiivien
kanssa edellytyksien luomiseksi keskustalaisten osal-
listumiselle ammattiliittojensa toimintaan.
3. Piirit velvoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin ay-
toimikuntien kokoamiseksi työssäkäyntialueittain tu-
kemaan työpaikoilla tapahtuvaa rekrytointia ja innos-
tamista osallistumaan paikalliseen toimintaan.
4. Puolueen työmarkkina-asiain neuvottelukunnalle
laaditaan selkeät toiminta-ohjeet, annetaan vuosittai-
set tulostavoitteet ja varataan toimintaan riittävä ra-
hoitus.
5. Puolueen jäsenrekisteri tulee uudistaa siten, että
sieltä on saatavissa myös ammattiliittokohtaiset jä-
sentiedot.
Vastausesitys:
Puoluekokous toteaa, että Keskustassa on aloitettu
työelämätoiminnan uudistaminen ja nostettu työelä-
män kehittäminen poliittisen asialistan kärkeen. Osa-
na Keskustan sääntöjen uudistamista laaditaan malli
työelämätoiminnan organisoimisesta. Työmarkkina-
asiain neuvottelukunnan toimintaa kehitetään työelä-
mäfoorumin muotoon. Työelämätoimintaan ohjataan
lisää työntekijävoimavaroja. Esimerkiksi mahdolli-
sesti Apollo Group Oy:n palvelukseen siirtyvien pii-
rien toiminnanjohtajien toimenkuviin sisällytetään
myös työelämätoiminnasta vastaaminen.
Työmarkkina-asiain neuvottelukunta on esittänyt, että
Lahden puoluekokouksessa valittavasta puolueen pu-
181
heenjohtajistosta nimetään työelämäasioista vastaa-
va varapuheenjohtaja. Työelämätoiminnan verkoston
aikaan saamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä piirien
toimikuntien, eri liittojen Sitke-ryhmien, palkansaaja-
järjestöjen toimihenkilöiden ja puolueen eri toimijoi-
den kesken. Keskustan alueellisen palkansaajatoimin-
nan tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää jalansijan
saamiseksi ay-toiminnassa. Uudistuksessa on lähdetty
siitä, että alueellisten toimikuntien kokoaminen aloi-
tetaan syksyllä 2010 ja toiminta käynnistetään kaikki-
en piirien alueella vuoden 2011 aikana.
Lahden puoluekokouksen sääntömuutospäätöksen jäl-
keen, työelämätoimintaan laaditaan selkeä toiminta-
sääntö. Puoluetoiminnan rekisteri on nyt kokonaisuu-
tena käyttöön otettu ja se sisältää myös mahdollisuu-
den ammattiliittojen kirjaamiseen. Piireissä suoritetta-
van jäsenkeräyksen yhteydessä voidaan kirjata jäsen-
ten jäsenyydet ammattiliitoissa ja viedään ne puolue-
toiminnan rekisteriin. Puoluehallitus on aloitteente-
kijän kanssa samaa mieltä, Keskustan on tehostettava
palkansaajatoimintaa ja siksi edellä mainitut toimen-
piteet on aloitettu.
85. Keskustan Ohkolan py: Keskusta-
lainen näkemys esiin ay-liikkeessä
Keskustan on vahvistettava otettaan ammattiyhdis-
tystoiminnassa. Merkittävä osa keskustan aktiiviväes-
tä ja kannattajista kuuluu työtätekevään kansanosaan.
Keskustalainen näkemys ei kuitenkaan ole samassa
suhteessa esillä ammattiyhdistystoiminnassa. Kes-
kustan puolueorganisaatiossa on työmarkkina-asiain
neuvottelukunta ja ay-asioihin keskittyvä työntekijä-
kin sekä pari puheenjohtajuutta lähinnä STTK-laisissa
ammattiliitoissa. Keskustan on petrattava asemiaan
ay-liikkeessä ja kannustettava aktiivijäseniään osallis-
tumaan ay-työhön. Nyt ay-kenttä on liiaksi vasem-
mistopuolueiden ja toisen ei-sosialistisen pääpuolu-
een temmellyskenttänä.
Keskustan on tuettava ja kannustettava jäseniään ak-
tiiveiksi paikallisiin ay-yhdistyksiin, niiden vastuu-
paikoille ja työpaikkojen luottamusmiestehtäviin.
Liian usein keskustalaiset tyytyvät vain maksamaan
ay-jäsenmaksun, mutta ovat muuten vain ”äänettö-
miä yhtiömiehiä” järjestöjen toiminnassa. Poikkeuk-
sia toki löytyy esimerkiksi hoitoalan järjestöistä. Pai-
kallistason ay-yhdistysten ja työpaikkojen luottamus-
miespaikkojen kautta keskustalaisten on mahdollisuus
edetä ammattiliittojen valtakunnallisiin luottamusteh-
täviin tai liittojen toimitsijatehtäviin eri tasoille.
Keskustan on aloitettava järjestelmällinen työ asemi-
en valtaamiseksi ay-liikkeessä. Keskustan eri orga-
nisaatiotasojen eli kunnallisjärjestöjen, piirien ja val-
182
takunnan tason on yhteistuumin ja järjestelmällisesti
kartoitettava sellaiset keskustalaiset, joilla on halua,
intoa ja näkemystä ryhtyä ammattiliittovaikuttajiksi.
Erityisesti tässä kartoitustyössä korostuu paikallis- ja
piiritason rooli.
Keskustan piireillä on omia työmarkkina-asioihin
keskittyviä toimikuntia, jotka ovat toimineet vaihtele-
valla sykkeellä. Aluetason toimikunnat on vireytettä-
vä kukoistukseen, mutta yhtälailla ay-politiikan tulee
kuulua piiritoimikuntien ja valtakunnallisesti puolue-
hallituksen keskeisiin ja säännöllisesti käsiteltäviin
politiikan sektoreihin.
Valtakunnallisen työmarkkina-asiain foorumin lisäksi
puolueen on koottava eri ammattiliittojen aktiiveista
yhteistyö- ja toimijaverkostot, jotka tekevät vaikut-
tamis- ja vaalityötä omissa liitoissaan ja ay-keskus-
järjestökentällä. Keskusta voi halutessaan ottaa sille
kuuluvan paikan maan suurimpana työväenpuoluee-
na, se vaatii järjestelmällistä työtä ja aktiivista orga-
nisoitumista.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 84 ”Keskustan palkansaaja-
toiminnan tehostaminen”.
86. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Osaamisprofiili
Elinikäinen koulutus ja oppiminen on tietysti hieno ja
kannatettava asia, ja kaikki parannusehdotukset elin-
ikäisellä koulutukselle ja oppimiselle on kannatetta-
va asia. Tämän pohjalta aloitteen tekijöille on tullut
mieleen, että onko painopiste ollut kuitenkin liikaa
muodollisen koulutuksen puolella, ja elinikäinen op-
piminen on jäänyt sivuun. Tästä voi tietysti olla mo-
nia mielipiteitä.
Tarkasti ottaen nykyaikaisessa (erityisesti yritysten)
toimintaympäristössä kaikkein merkittävin tekijä ei
ole muodollinen koulutus, vaan työntekijöiden to-
dellinen osaaminen, joka ei aina noudata muodolli-
sia koulutuslinjoja. Käytännössä on lisäksi niin, että
yritykset joutuvat monesti käyttämään kohtuullisia
summia rahaa selvittäessään työntekijäehdokkaiden
osaamisprofiilia, eli henkilön koko osaamisen koko-
naisuutta. Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut
mieleen erillinen osaamisprofiili, jota voisi kehittää
ja parantaa riippumatta oppilaitoksesta, työnantajas-
ta, koulutusohjelmasta tai työpaikasta. Käytännössä
on niin, että joissain (monessa?) tapauksessa henkilö
valmistuu muodollisesti jostain oppilaitoksesta, mut-
ta hänen osaamisprofiilinsa voi olla hyvinkin laaja tai
suppea verrattuna muodolliseen tutkintoon.
Toisekseen käytännössä käy niin, että henkilön tulles-
sa ensimmäistä kertaa työvoimatoimiston asiakkaaksi,
aloitetaan erilaisten osaamisprofiilien kartoitus muo-
dollisen koulutuksen lisäksi. Kolmanneksi aloitteen
tekijät haluavat kiinnittää huomiota siihen, että lah-
jakkuuden lajeja on kymmeniä tai satoja, ja ihmisten
kaikkia lahjakkuuden lajeja ei ole välttämättä listattu
hyvin tarkasti tai järjestelmällisesti. Tämän vuoksi
aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että puolueetto-
man tahon ylläpitämä osaamisprofiili olisi tutkimisen
arvoinen asia.
Tämän vuoksi esitämme puoluekokoukselle seuraa-
vaa. 1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007-2011 ni-
metään työryhmä, jonka tehtävä on selvittää, että
mikä olisi suomalaisen osaamisprofiilin sisältö ja
toteutustapa. 2) Nimetty työryhmä tutkii luonnolli-
sesti erityisesti Euroopassa tehdyt ratkaisut erillisen
osaamisprofiilin kehittämiseksi. Myös muualla maail-
massa kehitetyt ratkaisut olisivat tutkimisen arvoinen
aihe. 3) Työryhmä tutkii, että mikä olisi paras puolu-
eeton taho ylläpitämään erillistä suomalaista osaamis-
profiilia.
Vastausesitys:
Yksittäisen kansalaisen osaamisen sisällöllä, osaamis-
profiililla, on merkitystä erityisesti siinä tilanteessa
jos ja kun henkilö jää työttömäksi ja hakee itselleen
uutta työtä. Tässä tilanteessa on työttömäksi jääneen
henkilön kannalta aina eduksi, jos työvoimaa hakevil-
la työnantajilla olisi mahdollisuus tavalla tai toisella
nähdä työtä hakevien henkilöiden osaamisen sisältö
nykyistä monipuolisemmin. Tässä olisi mahdollista
päästä eteenpäin lisäämällä voimakkaasti sähköisten
menettelyiden käyttöä työvoimahallinnon vastuulla
olevassa työnvälityksessä. Työtä hakevilla kansalai-
silla on tälläkin hetkellä mahdollisuus laatia itsestään,
myös anonyymisti, kaikkien työnantajien nähtäville
työvoimahallinnon internet-sivuille itseään koske-
va osaamisprofiili ns. cv-nettiin. Tätä tehokasta mut-
ta vapaaehtoista työnhakumahdollisuutta työttömänä
olevat käyttävät kuitenkin äärimmäisen vähän ja sen
käyttöä olisikin lisättävä muuttamalla se tarvittaessa
työnhakuun säännönmukaisesti kuuluvaksi toimin-
naksi.
87. Suomen Keskustanuoret: Suo-
meen saatava nelikantainen nuoriso-
tupo
Nuorisotyöttömyys on suomalaista yhteiskuntaa pit-
kään kalvanut talous-, työllisyys- ja työmarkkinapo-
liittinen ongelma. Jo nousukaudella ja vahvan talous-
kasvun aikana nuorisotyöttömyys oli meillä muita

Pohjoismaita korkeampaa. Globaalin finanssikrii-
sin iskettyä laineensa Suomeenkin nuorten ongelmat
työllistymisessä ja mielekkään koulutuksen saamises-
sa ovat kärjistyneet. Suomalaisista nuorista joka vii-
des on vailla työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa.
Ongelma on vielä laajempi, kun otetaan huomioon
ne nuoret, joiden valmistuminen pitkittyy pakollisten
harjoittelujaksojen roikkumisen tai työllistymismah-
dollisuuksien vähäisyyden takia. Nuorisotyöttömyys
aiheuttaa nuorten vieraantumista yhteiskunnasta ja
sitä kautta mielenterveysongelmia, päihdeongelmia
ja muita sosiaalisia ongelmia, jotka johtavat syrjäy-
tymiseen. Jo nuorina, 15–30-vuotiaina, syrjäytyneet
selviävät heikosti työmarkkinoille ja pahimmassa ta-
pauksessa putoavat yhteiskunnan turvaverkon varaan
loppuelämäkseen.
Puoluekokous velvoittaa Keskustan uuden puheen-
johtajan ja keskustalaisen pääministerin ryhtymään
toimenpiteisiin laajapohjaisen yhteiskuntasopimuksen
saavuttamiseksi, jolla haetaan keinoja vähentää nuo-
risotyöttömyyttä pysyvästi. Tähän ”nuorisotupoon”
tulisi saada mukaan valtiovallan lisäksi molemmat
työmarkkinaosapuolet ja nuoriso- ja opiskelijajärjes-
töjen edustus esimerkiksi nuorisojärjestöjen yhteis-
työelimen Allianssin kautta.
Suomalaisen yhteiskunnan konsensushengessä neu-
votteluissa sovittaisiin ratkaisuista, joilla varmistet-
taisiin niin syrjäytymisen ehkäiseminen kuin osaa-
van työvoiman saanti talouskasvun jälleen alkaessa.
Työnantajat ja ay-liike sitoutuisivat siihen, että nuoria
työntekijöitä tosiasiassa syrjivät käytännöt poistettai-
siin työmarkkinoilta ja erilaisilla kannusteilla pyrittäi-
siin saamaan työelämässä jo olevat nuoret työntekijät
saattamaan loppuun keskeneräiset opintonsa. Samoin
sovittaisiin vanhemmuuden kustannusten jakamises-
ta nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Nuorten
työntekijöiden työnantajamaksuja alennettaisiin vä-
liaikaisesti. Valtiovalta sitoutuisi hoitamaan akuuttia
tilannetta järjestämällä nuorille harjoittelupaikkoja
julkisella sektorilla.
Lisäksi valtio sitoutuisi uudistamaan täysin suomalai-
sen koulutusjärjestelmän niin, että se vastaisi nykyistä
paremmin työelämän tarpeita. Ylioppilaskirjoitukset
ja korkeakoulujen pääsykokeet uudistettaisiin ja ni-
vottaisiin yhteen ja varusmiespalvelus sovitettaisiin
niihin nykyistä paremmin; oppisopimuskoulutusta li-
sättäisiin radikaalisti. Nuorten edustajat sitoutuisivat
tupo-hengessä vastavuoroisesti opintoaikojen lyhen-
tämiseen, eläkeiän korottamiseen ja työurien pidentä-
miseen. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole inhimil-
lisesti eikä kansantaloudellisesti varaa menettää enää
yhtään nuortaan.   gelmiin on mm. työ- ja elinkeinoministeriön toimin
183
Vastausesitys:
Ehdotus sisältää monia kannatettavia näkökulmia. On
tärkeää vaikuttaa rakenteellisiin seikkoihin, joilla voi-
daan vähentää nuorisotyöttömyyttä. Esitetty nuoriso-
tupomalli vaatisi työmarkkinaosapuolien sopimista.
Harjoittelupaikkoja ja työllistymispaikkoja tarvitaan
lisää. Palkkasetelimalli, jolla kannustettaisiin nuoren
ottamista harjoitteluun tai työhön on hyvä työllistä-
mismenetelmä. Työelämä kaipaa myös uudenlaisia
käytäntöjä, joilla tuetaan nuoria ns. nivelvaiheessa,
työelämään siirryttäessä. Esimerkiksi erilaisilla men-
torointijärjestelmillä voidaan hyödyntää työpaikal-
la olevien vanhempien työntekijöiden osaamista ja
sitouttaa uusi työntekijä työelämään. On kehitettävä
edelleen hyviä käytäntöjä, joilla työssäkäyvien opis-
kelijoiden opintojen loppuunsaattamista edesautetaan.
Koulutusjärjestelmä vaatii toimenpiteitä, joilla
edesautetaan ylioppilaiden nopeampaa pääsyä korkea-
kouluihin. Pääsykoeuudistuksella, jossa korostetaan
ylioppilastodistuksen tai ammatillisen oppilaitoksen
todistuksen merkitystä, ei kuitenkaan automaattisesti
vaikuteta nopeaan valmistumiseen ja opiskeluaikojen
lyhenemiseen. Pääsykokeet poistamalla vähenee olen-
naisesti oppilaitoksen mahdollisuus henkilön soveltu-
vuuden arviointiin. Riski alan vaihtamiseen on suuri,
jos alalle soveltuvuutta ei ole lainkaan mitattu pääsy-
kokeilla, opiskelualan vaihtaminen vaikuttaa puoles-
taan luonnollisesti opintoaikojen pidentymiseen. Esi-
merkiksi opetus-, sosiaali-, terveys- ja psykologian
alat vaativat alalle soveltuvuuden mittaamista ennen
opintoihin pääsyä.
Koulutuksessa tulisi lisätä ennakoivuutta ja alakoh-
taista tarkastelua laadullisen sijoittumisen kriteereil-
lä, näin saadaan nuoret myös sijoittumaan koulutusta
vastaaviin tehtäviin heti valmistumisen jälkeen. Aloi-
tuspaikkamäärät tulisi mitoittaa työelämän tarpeisiin.
Myös oppisopimuspaikkoja tarvitaan lisää.
88. Keskustan Outokummun py:
TEM:n yksiköitä Outokumpuun
Outokummun poikkeuksellisen työttömyyden valli-
tessa jo pitemmän aikaa katsomme tärkeäksi, että eri-
tyisesti keskusta huolehtii TEM:n hajasijoittamatto-
mia yksiköitä Outokumpuun.
Vastausesitys:
Lukuisat alueet eri puolilla Suomea ovat joutuneet
kärsimään talouden rakennemuutoksesta ja sen myötä
työttömyyden pahenemisesta. Näihin työttömyyson-
184
pyritty hakemaan ratkaisuita yhdessä valtiovallan,
kuntien ja alueilla toimivien keskeisten yritysten kes-
ken. Ministeriöiden toimintojen hajasijoittamista ei
ole nähty oikeaksi keinoksi tilanteiden korjaamisessa.
Työttömyyden aitoon parantamiseen voidaan päästä
vain sitä kautta, että kyetään aikaansaamaan edelly-
tyksiä kannattavalle uudelle yritystoiminnalle tai sen
laajentamiselle.
89. Keskustan Opiskelijaliitto: Työ-
ikäisten uussuomalainen aiemmin
hankittu osaaminen tunnistettava
Työikäisten uussuomalaiset aiemmin hankittu osaami-
nen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Tätä kautta voimme
edesauttaa maahanmuuttajien ohjautumista oikeille
urille Suomen työmarkkinoilla. Mielekäs työ on yksi
ihmisen perustarpeista ja yhteiskuntarauhan kivijalka.
Tunnistamalla maahanmuuttajien aiemman osaamisen
luomme heille paremman väylän sopeutua Suomeen
ja tätä kautta lisäämme merkittävästi maahanmuuttaji-
en kotiutumista Suomeen. Pahimmillaan koulutustaan
vastaamattomassa työssä oleva maahanmuuttaja voi
syrjäytyä kokiessaan työnsä turhauttavaksi ja kuilu
maahanmuuttajan ja yhteiskunnan välillä kasvaa.
Keskustan on tehtävä mahdolliseksi aiempaa nope-
ampi osaamisen tunnistaminen ja edesauttaa entistä
enemmän maahanmuuttajien kotouttamista Suomeen.
Maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden Suomen rikkaus
ja mahdollisuus, jota ei saa jättää käyttämättä.
Ulkomailla suoritetut opinnot tulee entistä paremmin
tunnistaa ja tunnustaa Suomessa, oli kyseessä sitten
ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö tai opintojaan
ulkomailla suorittanut Suomen kansalainen.
Vastausesitys:
Keskusta kantaa vakavaa huolta uussuomalaisten ko-
toutumisesta Suomeen. Aloitteessa tarkastellaan ai-
van oikein työn tekemisen merkitystä kotoumiselle.
Keskusta tukee työperäistä maahanmuuttoa ja haluaa
edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä kehittää
heidän täydennyskoulutustaan ja kieliopetustaan. Yh-
teiskunnan eri toimijoiden, erityisesti maahanmuut-
to- ja työvoimaviranomaisten valmiuksia kohdata ja
tunnistaa uussuomalaisten osaamista tulee entises-
tään parantaa. Maahanmuuttajien aikaisempi koulutus
ja osaaminen tulee ottaa paremmin huomioon heidän
työllistymisessään kotimaisilla työmarkkinoilla.
Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelijat, työn-
tekijät ja elinkeinonharjoittajat lisäävät yhteiskunnan
monimuotoisuutta, mikä heijastuu usein lisääntyvänä
yritteliäisyytenä ja innovatiivisuutena. Moni vielä ny-
kyäänkin toiminnassa oleva menestyvä suomalainen
yritys on alun perin 1800-luvulla yrittelijään ja inno-
vatiivisen maahanmuuttajan toimesta perustettu. Työ-
perusteisen maahanmuuton avulla voidaan laajentaa
Suomen osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen
maan eri alueilla uhkaa kaventaa.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen soveltuvuutta
Suomeen ei kaikilta osin voida toteuttaa, sillä yleensä
ulkomainen tutkinto ei sellaisenaan anna kelpoisuut-
ta esimerkiksi valtion tai kunnan virkaan. Keskusta
lähtee siitä, että nykyinen käytäntö on riittävä, missä
ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushal-
lituksen tai alakohtaisen viranomaisen tunnustamisen
tai asiantuntijalausunnon koulutuksestaan. Se takaa
maahanmuuttajien oikeusturvan ja turvaa sen, että ul-
komailla suoritetut tutkinnot ovat päteviä myös Suo-
messa. Yksityisen työnantajan palvelukseen haetta-
essa tutkinnon tunnustamista ei yleensä tarvita kuin
joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, mitä keskus-
ta pitää erittäin positiivisena asiana uussuomalaisten
kannalta.
90. Keskustan Koskuen py: Työ-
mahdollisuuksien turvaaminen yli
45-vuotiaille naisille
Suomessa puhutaan paljon nuorten työllistämises-
tä, mikä onkin aivan oikein. Meitä yli 45-vuotiaita
on kuitenkin työttömänä vieläkin enemmän ja kaikki
emme suinkaan ole työtä vieroksuvia tai työkyvyttö-
miä. Työtä vain ei ole kaikille tarjolla, joko asuin-
paikasta tai esimerkiksi koulutuksen vajavaisuudesta
johtuen.
Miten valtiovallan taholta voidaan vaatia työuri-
en pidentämistä eläkeläisiltä, kun tähän väliin jää yli
45-vuotiaat työttömät? Heitä syyllistetään ja ahdiste-
taan kun ovat työvoimatoimiston listoilla useita vuo-
sia, jopa yli 10 vuotta. (Esimerkkinä Jalasjärven tam-
mikuun tilasto työttömiä naisia 38 % työttömistä ja
sama luku 38 % yli 50-vuotiaita työttömiä).
Koska tulevaisuudessa tarvitaan ikääntyvän väestön
osan hoitoon ja hoivatyöhön paljon lisää väkeä, mik-
si jätetään käyttämättä tämä ikäluokka, joka on omat
lapset ja vanhukset hoitanut, siivonnut, pyykännyt ja
hoitanut kotia elämänsä? Tähän ikäluokkaan kuuluu
myös paljon maaseudun naisia, jotka ovat joutuneet
luopumaan pienestä maatilastaan maaseudun raken-
nemuutoksen hyväksi. Luulisi sieltä löytyvän apua
vanhusten hoitotyöhön, ettei tarvitse ulkoa tuoda ja
omat kansalaiset ovat kortistossa.

Keskustapuolueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, että
tämä työvoimareservi saadaan myös yhteiskunnan
rattaita palvelemaan. Pitäisi mahdollistaa oppisopi-
muskoulutus ja muut aikuiskoulutusvaihtoehdot rää-
tälöidysti kaikille halukkaille ja siivota kortistosta ne,
jotka eivät erilaisten sairauksien vuoksi ole työkykyi-
siä. Olisihan järkevämpää maksaa heille hoitotyöstä
kuin työttömyyskorvausta.
Keskustapuolueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin myös
siinä, että jos työttömyyskorvauksen piiriin joutu-
nut henkilö ottaa vastaan muutaman päivän tai viikon
työn, on hänen sitten kärsittävä jälleen pitkä aika il-
man mitään toimeentulotukea tai odottaa päiväraho-
jen tarkastuksia. Systeemi on mätä.
Vastausesitys:
Työn tekeminen ja siitä saatava arvostus on keskei-
nen osa suomalaisuutta, ja työttömäksi joutuminen on
monille edelleen henkilökohtainen tragedia iästä tai
sukupuolesta huolimatta. Tutkimusten mukaan työttö-
mänä olo vähentää nopeasti työkykyä. Keskusta edis-
tää sukupuolten, sukupolvien, alueiden, ammattiryh-
mien ja erilaisten vähemmistöjen tasa-arvoa. Ikäänty-
neiden työllistämiseen on panostettava tasapuolisesti.
Keskusta kannattaa sitä, että työttömyyskorvausjär-
jestelmä rakennetaan joustavaksi, jotta lyhytaikaisen-
kin työn vastaanottaminen ei romahduta työttömän
taloutta. Työvoimapoliittiset toimenpiteet tulee suun-
nata erityisesti syrjäytyviin nuoriin ja pitkäaikaistyöt-
tömiin. Vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistymis-
tä voidaan parantaa panostamalla täydennyskoulu-
tukseen, ura- ja rekrytointipalveluiden laatuun sekä
työhyvinvoinnin kehittämiseen. Pitkäaikaistyöttömi-
en täydennys- ja aikuiskoulutuksen tulee olla tiiviissä
yhteydessä työelämän vaatimusten kanssa.
Keskusta on kantanut ja tulee kantamaan vastuunsa
pitkäaikaistyöttömien ja pienipalkkaisten työllistymi-
sen edistämiseksi. Keskusta sai Vanhasen I:n hallituk-
sen aikana läpi väliaikaisen työnantajan matalapalk-
katuen, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta ja sitä
sovelletaan vuoden 2010 loppuun. Matalapalkkatukea
voi saada vähintään 54-vuotiaan työntekijän palkas-
ta, kun palkka on 900-2000 euroa kuukaudessa ja kun
työntekijä työskentelee vähintään 140 tuntia kuukau-
dessa. Matalapalkkatuki on hyödyttänyt tyypillisesti
naisvaltaisia matalapalkka-aloja. Matalapalkkatukea
saaneista työntekijöistä oli vuonna 2007 peräti yli 80
prosenttia naisia.
91. Suomen Keskustanuoret: Ulko-
maalaisille marjanpoimijoille järjes-
tettävä perehdyttävää koulutusta
185
Marjasadosta jää vuosittain jopa 90 prosenttia met-
siin. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastra-
tegian uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä tehdyn
vuodelta 2001 olevan arvion mukaan luonnonmarjo-
jen ja sienten vuosittaisen talteenoton arvo on kaiken
kaikkiaan keskimäärin noin 85 M€, joista vain toki
pieni osa päätyy myyntiin. Teollisuudelle edelleen ja-
lostettavaksi menevä osa marjoista luo ympärilleen
laajoja kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi työpaikko-
jen ja vientitulojen muodossa.
Marjasadon keräysprosenttien kasvattamiseksi Suo-
meen on tuotu ulkomailta väliaikaistyövoimaa. Suo-
messa onkin viimeisimpinä kesinä keskusteltu paljon
ulkomaalaisista marjanpoimijoista. Erityisen voima-
kasta tämä keskustelu on ollut Lapissa. Viime vuosi-
na marjayritykset ovat välittäneet erityisesti Pohjois-
Suomeen ulkomaalaisia marjanpoimijoita kasvavas-
sa määrin. Tämä toiminta on herättänyt paikallisissa
asukkaissa ristiriitaisia tuntemuksia. Erityisesti kes-
kustelua on käyty poimijoiden liikkumisesta lähellä
paikallisten asutusta ja perinteisiä marjamaita. On yk-
sittäisiä tapauksia, joissa marjanpoimijoihin on suh-
tauduttu vihamielisesti ja jopa väkivaltaisesti.
Vaikuttaa siltä, että marjanpoimijat, ainakin jossain
määrin, ovat käytännössä työntekijään rinnastetta-
vassa asemassa, kuitenkin ilman virallista työsuhdet-
ta. Asiaan liittyy myös ihmisoikeudellinen näkökul-
ma: mikäli marjanpoimijalle sattuu esimerkiksi jokin
onnettomuus tai sairastuminen, työnantajavastuuta ei
ole. Esitämme, että yhteiskunta tehostaisi tämän toi-
minnan valvontaa ja mahdollista sääntelyä pohdittai-
siin.
Olemme huolissamme, että poimijoita välitettäessä
jokamiehenoikeuksia käytetään väärin. Ymmärrämme
paikallisten asukkaiden ja maanomistajien harmistu-
misen koskien marjanpoiminnasta aiheutuneita on-
gelmia. Rasistista tai vihamielistä käytöstä emme hy-
väksy, mutta emme myöskään asiallisen keskustelun
tukahduttamista leimaamalla ongelmien julkituoneita
tahoja rasisteiksi.
Esitämme, että lääkkeenä ongelmien ehkäisemiseksi
marjayritykset tulisi lakisääteisesti velvoittaa järjes-
tämään lyhyt koulutus, jossa poimijoille opetettaisiin
esimerkiksi paikallisia tapoja, jokamiehenoikeudet
sekä suomen kielen alkeet. Uskomme, että tämä vä-
hentäisi vastakkainasettelua ja parantaisi sekä paikal-
listen asukkaiden että ulkomaalaisten marjanpoimijoi-
den asemaa.
Keskustanuoret muistuttavat, että marjastaminen on
paitsi hyvä ja terveellinen harrastus, niin se takaa tal-
ven mittaan monta ilmaista herkutteluhetkeä puhtailla
kotimaisilla marjoilla. Valitettavasti kaikki eivät enää
186
automaattisesti opi kotonaan marjastamiseen liittyviä
taitoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kaikki suoma-
laiset opetettaisiin viimeistään koulussa arvostamaan
marjastusta ja sienestystä. On myös hyvä huomata,
että marjastuksesta saatavat tulot ovat verottomia ei-
vätkä ne vähennä mahdollisia sosiaalietuuksia. Mar-
jastamisen marginaaliveroaste on siis nolla prosenttia.
Marjastamista kannustavampaa työtä ei voi ollakaan.
Keskustanuoret kannustavatkin suomalaisia marjas-
tamaan.
Vastausesitys:
Aloitteen tekijä on oikeassa siinä, että metsämarjojen
laajamittainen ja toistuva organisoitu kerääminen ul-
komaalaisten marjanpoimijoiden toimesta on vaikea
sovittaa yhteen perinteisen suomalaisen jokamiehe-
noikeuden kanssa. Tilanteen muodostaa haasteellisek-
si erityisesti se, että kotimaisten marjanpoimijoiden
puutteen vuoksi on jouduttu turvautumaan organisoi-
tuun ulkomaalaisten marjanpoimijoiden välitykseen.
Ulkomaalaiset marjanpoimijat eittämättä aiheuttavat
konfliktitilanteita paikallisen väestön kanssa, mutta
toisaalta he tuovat kaivatun panoksen siihen marjapu-
laan mikä marja-alalla vallitsee.
Keskustan mielestä viranomaisten tulee selvittää,
onko marjayritysten ja marjanpoimijoiden suhde ulo-
tettavissa työsopimuslain piiriin. Yritys, joka orga-
nisoi poimijat maahan, hankkii heille katon päänsä
päälle, järjestää kuljetuksia ja kuljetuskalustoa mar-
japaikalle, opastaa soille, hoitaa käytännön keräys-
toimintaa ja velvoittaa poimijat myymään marjansa
omalle organisaatiolle, täyttää työsuhteelle asetettavat
perusvaatimukset.
Keskusta lähtee siitä ajatuksesta, että ulkomaalaisil-
le metsämarjanpoimijoille on selkeä tarve myös tule-
vaisuudessa. Kokemukset ulkomaalaisista metsämar-
janpoimijoista ovat olleet pääosin positiivisia, vaikka
ongelmiakin on esiintynyt. Merkittävän työpanoksen-
sa lisäksi ulkomaalaiset marjanpoimijat tuovat väriä
monen maalaiskylän elämään.
Keskusta kannattaa koulutuksen ja opastuksen lisää-
mistä ulkomaalaisille marjanpoimijoille. Ulkomaa-
laisten marjanpoiminnalla tulee olla selkeät pelisään-
nöt ja paikallisten asukkaiden nautintaoikeuksia mar-
jamaihin tulee kunnioittaa. Marjayritysten tulee sopia
pelisäännöistä yhteistyössä paikallisten toimijoiden,
kuten kyläyhdistysten kanssa, jotta konflikteilta väl-
tytään. Keskusta korostaa myös paikallisten asukkai-
den oloja ja suomalaista kulttuuria tuntevien oppaiden
merkitystä, jotta roskaamiselta ynnä muilta lieveilmi-
öiltä vältytään.
Keskusta on huolissaan keskustanuorten tavoin suo-
malaisten marjastamisen vähenemisestä. Keskusta
toivookin, että keskustanuoret tuovat esiin konkreet-
tiset esitykset marjanpoiminnan innostuksen lisäämi-
seksi esimerkiksi puolueen työryhmissä ja puolue-
elinten kokouksissa jatkotoimenpiteitä varten.
92. Keskustan Opiskelijaliitto: Van-
hemmuuden kustannukset jaettava
kaikkien työnantajien kesken ja van-
hempainvapaamalli uudistettava
Keskustan Opiskelijaliiton mielestä vanhemmuuden
kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kes-
ken. Keskustan tulee myös ajaa ns. Islannin-mallia,
jossa molemmilla vanhemmilla on automaattisesti
kuuden kuukauden vanhempainvapaa ja kolmas yhtä
pitkä jakso on vanhempien päätettävissä kumpi van-
hemmista sen käyttää. Malli tukee nykyistä huomat-
tavasti molempien vanhempien oikeutta vanhemmuu-
teen, lapsen oikeutta molemmilta vanhemmilta saa-
maansa hoitoon sekä tärkeätä työelämän tasa-arvoi-
suutta ja pehmeyttä. Vanhempainrahakauden muut-
taminen edellä kuvatunlaiseksi myös todennäköises-
ti vähentäisi naisten pätkätöitä ja pidentäisi naisten
työuria sekä aikaistaisi ensisynnytysikää.
Vastausesitys:
Keskustan tavoitteena on tasoittaa vanhemmuuden
kustannuksia yhteisvastuullisesti kaikkien työnanta-
jien sekä yhteiskunnan kesken. Perhevapaiden tasai-
sempi jakautuminen on tärkeää niin isien tasa-arvoi-
sen vanhemmuuden kuin naisten työmarkkina-ase-
man parantamiseksi.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmas-
sa on kirjaus, jonka mukaan vanhempainvapaajärjes-
telmän laajemman uudistamisen mahdollisuutta sel-
vitetään vaalikauden aikana. Sosiaali- ja terveysmi-
nisteriö on asettanut 27.8.2009 työryhmän (Vanhem-
painvapaatyöryhmä), jonka tavoitteena on selvittää
vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistami-
sen mahdollisuudet ja tehdä selvityksen perusteella
ehdotukset uudistuksen toteuttamiseksi.
Vanhempainvapaatyöryhmän asettamispäätöksen mu-
kaan työryhmän on selvitystyössään otettava huo-
mioon hallitusohjelman tavoitteet vanhemmuudesta
työnantajalle aiheutuvien kustannusten parantamises-
ta, kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta mies-
ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteis-
kunnan rahoitusosuuden lisäämisestä. Selvitystyön
lähtökohtana tulee olla myös perheen ja työn nykyistä
parempi yhteensovittaminen, vanhemmuuden tuke-
minen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi on

otettava huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvin-
voinnista ja kansainvälisestä kehityksestä sekä isä-
kiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitä-
miseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista
naisten työmarkkina-asemaan.
Työryhmän on selvitystyössään lisäksi otettava huo-
mioon hallituksen tasa-arvo-ohjelma sekä työn, yrit-
tämisen ja työelämän politiikkaohjelma, lasten, nuor-
ten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma,
sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotukset sekä
yhtymäkohdat päivähoitolainsäädännön uudistami-
seen. Selvitystyön perusteella työryhmän on tehtävä
31.12.2010 mennessä ehdotukset uudistuksen linja-
uksiksi. Työryhmältä odotetaan ennakkoluulottomia,
lapsilähtöisiä ratkaisuja. Tänä vuonna isyysvapaa pi-
teni kahdella viikolla. Pidennys kohdistettiin isäkuu-
kauteen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, jossa kannustetaan
isiä vanhemmuuteen.
93. Suomen Keskustanaiset: Eriar-
voistumisen kasvu kuriin – on sosiaa-
lisen eheyden aika
Ihminen on arvokas riippumatta perhe- ja kasvatus-
taustastaan, varallisuudestaan tai asuinpaikastaan.
Suomen Keskustanaiset on huolissaan yhteiskuntam-
me eriarvoistumisen kehityksestä, josta mm. suoma-
laisten ylisukupolvisen syrjäytymisen ja terveyserojen
kasvu, ovat selviä merkkejä. Nämä merkit on Keskus-
tassa tunnistettava ja tunnustettava, jotta voidaan ryh-
tyä oikeanlaisiin toimiin suomalaisten eriarvoistumi-
sen kasvua vastaan.
Suomen Keskustan tulee vaalia sosiaalisen eheyden
ajatusta yksilö- ja yhteisötasolla. Yhteiskunnan sisäi-
nen sosiaalinen eheys on yhteiskuntajärjestyksen ja
rauhan peruspilareita. Ihmisen ja ihmisten välinen so-
siaalinen eheys tekee jokaisen elämän arvokkuudes-
ta näkyvän ja kannustaa pitämään huolta itsestään ja
muista.
Sosiaalinen ja lääketieteellinen osaaminen, kulttuuri-
ja urheilupalvelut, koulutus- ja sivistystyö vaikuttavat
kaikki osaltaan ihmisen hyvinvointiin. Keskustan on
puututtava erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden
sirpaloitumisen kehitykseen ja lisättävä myös muiden
hallinnon alojen yhteistyötä, keskiössä kokonaisval-
tainen käsitys ihmisen tarpeista sekä fyysisestä, hen-
kisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Vastausesitys:
187
Sosiaalista eheyttä koskeva aloite on keskustalaisuu-
den ydinajatus. Juuri näin, aloitteen esittämällä taval-
la, on Keskustan toimittava. Emme voi päästää ihmi-
siä syrjäytymään yksilövapauden nimissä.
Koululaitoksella on avainasema eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jo perusopetuksen ta-
solla on toimittava. Erityistä huomiota on kiinnitet-
tävä nuorten miesten syrjäytymisen uhkaan. Etsivän
nuorisotyön tapaisia toimivia erityisnuorisotyöpalve-
luita on kehitettävä edelleen.
Uussuomalaisten ja maahanmuuttajien syrjäytymi-
sen ennaltaehkäisyyn on panostettava. Kotouttaminen
on tärkeää eriarvoistumisen ehkäisyä. Asiaa tulee lä-
hestyä niin taloudellisen, sosiaalisen, poliittisen kuin
kulttuurisen syrjäytymisen näkökulmasta. Erilaisuus
yhdessä suvaitsevaisuuden kanssa on yhteiskunnalli-
nen rikkaus. Kaikenlaiseen syrjintään ja syrjäytymi-
seen on puututtava voimakkaasti.
Erityishuomio on kohdistettava maahanmuuttajanai-
siin. Kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat
luku- ja kirjoitustaidottomat naiset. Kotouttamissuun-
nitelmat on tehtävä yksilökeskeisesti, ei ainoastaan
perhekeskeisesti. Naisille räätälöidystä yksilölliseen
osaamiseen ja tarpeisiin perustuvasta kotoutumispo-
lusta hyvänä esimerkkinä on MoniNaisten Talo –han-
ke. Siinä luodaan ja perustetaan matalan kynnyksen
toimintaympäristö haavoittuvassa asemassa olevien
kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisen tueksi.
Naisille on usein parempi, että he saavat naistulkin.
94. Suomen Keskustanaiset: Sama-
palkkaisuus ja monipuolinen yrittä-
jyys keskustan vaaliteemoiksi edus-
kuntavaaleihin 2011
Suomesta on vaikea löytää kansalaisia, jotka eivät
kannattaisi naisten ja miesten välistä palkkatasa-ar-
voa. Suomen Keskustanaisten mielestä sukupuolten
välisen samapalkkaisuuden nostamisesta Keskustan
yhdeksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi olisi puolueel-
le suurta hyötyä. Samalla työelämän palkkatasa-ar-
von ajaminen olisi näkyvä tasa-arvoteko, jonka avulla
keskustalainen arvomaailma välittyisi äänestäjille ai-
doimmillaan.
Keskustanaiset kannustaa Keskustaa tuomaan esille
myös vahvaa perintöään monipuolisen yrittäjyyden
puolueena. Suomalainen menestys nyt ja tulevaisuu-
dessa ei ole ainoastaan bioenergian ja metsäteollisuu-
den innovaatiokapasiteetin varassa. Yrittäjyys sosi-
aalialalla ja muilla perinteisesti naisvaltaisilla aloilla
sisältää suuren potentiaalin hyvinvoinnin ja talouskas-
vun lisääjänä. Keskustan tulee nähdä naisten yrittä-
188
jyysosaamisen tukeminen ja naisten yrittämisen mah-
dollisuuksien lisääminen yhtenä tärkeimmistä Suo-
men menestyksen tekijöistä.
Vastausesitys:
Samapalkkaisuus ei toteudu niin kauan, kun miehet
ja naiset työskentelevät eri tehtävissä ja naisvaltaisten
alojen arvostus on heikompi kuin miesvaltaisten alo-
jen. Palkkatasa-arvon perusongelma on, että saman-
arvoisesta työstä ei makseta naisille ja miehille samaa
palkkaa. Koulutuksessa pitää peruskoulun alaluokilta
lähtien tähdentää sitä, että pojat ja tytöt voivat toimia
kaikissa ammateissa. Kouluihin tarvitaan asennekas-
vatusta ja tietoisuutta vallitsevista sukupuolirooleis-
ta. Vaaliteemaksi pitää nostaa ihmisten vapauttaminen
sukupuoliroolien kahleista. Tämä koskee myös yrittä-
jyyttä. Naisia pitää tukea myös bioenergian ja teknis-
ten alojen yrittäjiksi sekä miehiä sosiaali- ja terveys-
sektorille.
Nainen on hyvä johtaja ja hyvä yrittäjä. Yrittäjyyttä
kuitenkin rasittavat useat tekijät. Nämä liittyvät usein
työn ja perheen yhteensovittamiseen ja yrittäjien sosi-
aaliturvan puutteisiin tai vanhemmuuden kustannus-
ten epätasa-arvoiseen jakautumiseen mies- ja naisval-
taisten alojen välillä. Yrittäjyyden tulee olla molem-
mille sukupuolille luonteva uravalinta. Tällä hetkellä
yrittäjistä vain kolmannes on naisia.
Verovähennysoikeuden luominen yrittäjäperheen alle
10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämisestä ai-
heutuviin kustannuksiin helpottaisi työn ja perheen
yhteensovittamista. Samoin yrittäjien sijaispalvelu-
järjestelmän laajentaminen valtakunnalliseksi auttaisi
työn ja perhe-elämän yhteensovitusta. Oikeus osit-
taiseen hoitorahaan tulee laajentaa myös yrittäjiin.
Naisyrittäjät ovat miehiä useammin yksinyrittäjiä.
Yritysten perustamista ja kasvua helpottaisi naisre-
surssikeskusten toiminnan laajentaminen. Naisvaltais-
ten palvelu- ja hoivayritysten toimintaa tulee tukea
myös kehittämällä yritysrahoituksen perusteita, ku-
ten investointi- ja kehittämistukea. Tämä on erityisen
tärkeää taloudellisen taantuman aikana. Nämä toimet
alentavat yrittämisen ja työllistämisen kynnystä ja
helpottavat yritysten kasvua.
Perheyrittäjyys periytyy sukupolven vaihdoksessa
monesti miehelle. On pidettävä huolta siitä, että yrit-
täjäpuolisot ovat tasa-arvoisessa asemassa päätöksen-
teossa ja yrityksen tuloksen jakamisessa. Tämä kos-
kee myös maatalousyrittäjyyttä.
95. Edistykselliset Keskustanaiset:
Seuraavaan hallitukseen sinkkumi-
nisteri
Suomessa on nykyään noin miljoona yksineläjää eli
sinkkua ja joukko on koko ajan kasvava. Mielikuva
sinkuista voi olla vaikka nuori ja uraputkessa kiitävä
tai yksinäinen vanhus, mutta todellisuudessa sinkkuja
on aikuisväestössä kaikissa ikäluokissa. Sinkkuja on
monenlaisia; sekä yksinäisiä että laajan sosiaalisen
verkoston omaavia.
Sinkun elämä tulee kalliiksi. Sinkkuun kohdistuva ta-
loudellinen rasite on huomattavasti yhteen aikuiseen
perheen jäseneen kohdentuvaa kustannusta suurempi.
Esimerkiksi asumiskustannukset ovat korkeammat,
sillä oman asunnon osto on vaikeaa ja vuokralla asu-
minen on usein kohtuuttoman kallista. Lisäksi elintar-
vikkeiden kohtuuttoman suurten pakkauskokojen ta-
kia puolet ruoasta menee biojätteeseen tai vyötärölle.
Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet muka-
na tässä sosiaalisessa muutoksessa. Avarakatseisen
Keskustan kannanotoissa on huomioitu lähinnä pe-
rinteisten ydinperheiden tarpeet. Edistykselliset Kes-
kustanaiset (EKN) on huolestunut, onko suomalaisilla
päätöksentekijöillä oikeasti ymmärrystä yksinelävien
tilanteesta. Edistyksellisten keskustanaisten mielestä
yhteiskunnan tulee huomioida sekä perheellisten että
yksinelävien tarpeet. Tämän vuoksi seuraavaan halli-
tukseen tulee perustaa sinkkuministeri.
Vastausesitys:
Yksineläjien osuus kotitalouksista on yli kolmannes.
Yleisintä yksin eläminen on 45-64 -vuotiaiden ikä-
ryhmässä. Noin kolmasosa yksineläjistä on pienituloi-
sia, jolloin tulot jäävät 1100 euroon kuukaudessa. Toi-
meentulotukea saavista asiakkaista 70 prosenttia on
yksineläjiä. Suomalaisista naisista jopa 29 prosenttia
elää yhden hengen taloudessa, Helsingissä yli puolet
talouksista on yhden hengen talouksia.
Keskustan tulee huomioida ikääntyvien naisten köyh-
tymisen uhka ja sen aiheuttama syrjäytymisvaara.
Naisten eläkkeet ovat puolta pienemmät kuin miehil-
lä. Erityisen paljon heitä on suurten ikäluokkien nai-
sissa. Heikossa asemassa ovat myös yksinhuoltajaisät
ja -äidit. Yksin asuvat miehet saattavat avioeron jäl-
keen joutua syrjäytymisen kierteeseen.
Sinkkuministeri-aloitteen ajatus on hyvä. Yksi mi-
nisteri ei kuitenkaan ole ratkaisu, koska sinkkuja on
monenlaisia, kuten aloitteessa todetaan. Yksinelävien
ihmisten tarpeet on muistettava kaikkien ministerei-
den päätöksissä.
96. Suomen Keskustanuoret: Keskus-
tan valmisteltava maahanmuuttopo-
liittinen ohjelma

Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on Suomessa
viimevuosina päätynyt järjestään olemaan hyvin mus-
tavalkoista. Toista ääripäätä edustaa muukalaisviha-
mielisyyttä lähentelevät kommentit ja toisella puolella
on vastaavasti ollut virallinen maahanmuuttopolitii-
kan linja, joka tyytyy isojen pakolaiskiintiöiden puo-
lustamiseen. Keskustanuorten mielestä maahanmuut-
topolitiikasta on tullut uusi suomettumisen ilmiö.
Tabu, josta valtapuolueet, Keskusta mukaan lukien,
eivät halua käydä avointa keskustelua. Keskustelu on
viritetty kummalliselle epätaajuudelle, jossa puoluei-
den kellokkaat käyvät jatkuvasti virittämässä keskus-
telua ääripäihin ja samaan aikaan virallinen johto pi-
dättäytyy kommenteista tai tyytyy korkeintaan kom-
mentoimaan, että kaikki keskustelu on tervetullutta.
Kärjistyneet mielipiteet ovat johtaneet siihen, että
ollakseen poliittisena päättäjänä suvaitsevainen, tulee
hyväksyä kaikki mahdollinen. Kaikki muut keskuste-
lunavaukset nimittäin leimataan välittömästi maahan-
muuttokriittiseksi, joka mielikuvallisesti taas lähenee
rasistista puheenvuoroa.
Keskustalla on oltava oma selkeä ihmisyysaatteeseen
perustava maahanmuuttopoliittinen linjaus, jonka
avainsanoja ovat inhimillisyys ja järkevyys. Keskus-
talaiset ovat myös paljon velkaa laajalle maahanmuut-
tajataustaiselle kannattajakunnalleen. Keskustalla oli
muun muassa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa run-
saasti uussuomalaisia ehdokkaita. Keskustan tuleekin
järjestää säännöllisesti uussuomalaisille suunnattuja
yhteiskuntavaikuttamisen ja politiikan peruskursseja,
joka antaa maahanmuuttajille valmiudet tuoda oman
arvokkaan äänensä näkyviin yhteiskunnallisessa kes-
kustelussa.
Keskusta on aikaisemminkin noussut rohkeasti puo-
lustamaan inhimillistä ja demokraattista oikeusvalti-
ota. Kansalaissodan jälkeen eheytimme yhteiskuntaa
maareformin avulla. Olemme aikanaan tuominneet
myös Lapuan liikkeen muodostaman uhkakuvan. Sa-
moin olemme olleet aktiivisia silloin, kun karjalaiset
täytyi sodanjälkeen asuttaa muualle Suomeen. Tämän
toiminnan taustalla on ollut halu liennyttää väestöryh-
mien välistä jännitteisyyttä, jotta ääriryhmät eivät saa
toiminnalleen polttoainetta. 2010-luvulla Keskustan
tehtävänä on jälleen toimia kansakuntamme eheyden
vaalijana, jotta muukalaispelko ei pääse jakamaan
kansainvälistyvää yhteiskuntaamme kahtia.
Maahanmuutosta puhuttaessa on tärkeää huomioi-
da, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen
joukko. Ensinnäkin maahanmuuton syyt vaihtelevat.
Siinä missä yksi on tullut opintojen tai työn vuoksi,
niin joku toinen on saapunut rakkauden perässä. Jot-
kut taas ovat paenneet vainoa ja sotaa. Maahanmuut-
tajat edustavat myös kulttuurillisesti hyvin värikästä
189
kirjoa. Lisäksi myös kiintiöpakolaisten ja turvapai-
kanhakijoiden välille on syytä tehdä ero, kun maa-
hanmuutosta keskustellaan. Maahanmuuttopolitiikkaa
pitääkin avata ja eritellä oikealla tavalla. Erilaisista
taustoistaan huolimatta uussuomalaiset ovat kanta-
suomalaisten tavoin ihmisiä, joilla on arkisia toiveita
ja unelmia. Tämä jokaisen pitäisi pitää kirkkaana mie-
lessään, kun puhuu maahanmuuttopolitiikasta.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous vel-
voittaa puoluetta valmistelemaan syksyn puolueval-
tuuskuntaan mennessä maahanmuuttopoliittisen oh-
jelman.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puolueen maahan-
muuttopoliittinen ohjelma voidaan toteuttaa Keskus-
tan eduskuntaryhmässä maahanmuuttoasioissa tehtyä
työtä hyödyntäen.
Keskustalle sopii vastuullinen, oikeudenmukainen,
ihmisläheinen ja käytännöllinen maahanmuuttopoli-
tiikka. Keskusta korostaa työperäisen maahanmuu-
ton merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuden
varmistamiseksi. Keskustalaisesta ihmisyysaatteesta
nousee halu auttaa avun tarpeessa olevia ja kyky koh-
data myös maahanmuuttaja ihmisenä.
Turvapaikkajärjestelmän tulee olla oikeudenmukai-
nen, jotta apua voidaan antaa niille, jotka ovat eniten
avun tarpeessa. Samoin maahanmuuton säännöksiä
tulee säännellä niin, että väärinkäytöksille ei jää sijaa.
Keskusta sanoutuu irti rasismista. Keskustelua maa-
hanmuutosta tulee käydä tosiasioiden pohjalta.
97. Keskustan Kauhavan Alakylän
paikallisyhdistys: Pakolaisten ko-
touttamista edistettävä
Suomen tapa laitostaa pakolaiset vastaanottokeskuk-
siin on tullut tiensä päähän. Nykykäytäntö yhdessä
riittämättömien kotouttamisresurssien ja byrokraatti-
sen työlupakäytännön kanssa ainoastaan varmistavat
pakolaisten syrjäytymisen ja arkipäivän rasismin kas-
vun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällöin myös työ-
peräisen maahanmuuton edistäminen kärsii valtavasti.
Pakolaisten kohtelun kriittinen arvioiminen suoma-
laisessa yhteiskunnassa on ollut mahdotonta, koska
vähäinenkin arvostelu on lyönyt heti rasistin leiman
puhujaan. Täten kaikkia ongelmakohtia ei ole voitu
tunnistaa, puhumattakaan niiden ratkaisemisesta.
Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous päättäisi,
että työlupien myöntämistä tulee helpottaa ja nopeut-
190
taa pakolaisille ja maahanmuuttajille, ja pakolaisten
kotouttamisen resursseja on lisättävä tuntuvasti ja nii-
den käyttöä on kehitettävä ennakkoluulottomasti. Mi-
käli riittäviä taloudellisia resursseja ei voida myöntää,
tulee vastaanotettavien pakolaisten määrää pienentää
niin paljon, että heille voidaan tarjota riittävät resurs-
sit kotouttamiseen, ja keskustelua pakolaisuuteen liit-
tyvistä ongelmakohdista, niiden syistä ja ratkaisukei-
noista tulee rohkaista kaikkialla.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Ainoa maahantu-
lojärjestelmä, jossa voidaan valita maahan tulijoita,
on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Suomeen tulevia pako-
laisia ei kuitenkaan valita sukupuolen, vaan mm. suo-
jelun tarpeen ja uudelleen- sijoittamistarpeen perus-
teella. Lisäksi maahanmuuttajat voivat oleskeluluvan
saatuaan valita Suomessa asuinpaikkansa vapaasti.

Vastausesitys: Puoliso ja vakiintunut parisuhde ovat hyvän elämän

elementtejä. Puoluekokous kannustaa kaikkia aloit-
Puoluekokous pitää aloitteen ehdotuksia hyvinä. Vas- teessa mainittuja "syrjäytyneitä poikamiehiä" oma-
taanottokeskusten ruuhkautuminen on seurausta tur- aloitteisuuteen ja tukee näin alkiolaisittain heidän it-
vapaikanhakijoiden määrän kasvusta vuosina 2008 ja seauttamiskykyään puolison etsimisessä.
2009. Ensimmäisessä vaiheessa turvapaikkahakemus-
ten käsittely ruuhkautui pahoin. Tähän viranomaistyö-
hön saatiin kuitenkin valtiolta riittävästi lisäresursse-
ja, ja hakemuskäsittelyä on pystytty nopeuttamaan.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai kiin-

tiöpakolaisena Suomeen tulevien sijoittaminen kun-
tiin on kuitenkin hidastunut. Tämä johtuu osittain sii-
tä, että pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat
korvaukset ovat liian alhaisia. Lisäksi taantuman ai-
kana heikentynyt kuntataloustilanne on saanut kuntia
vähentämään pakolaisten vastaanottoa. Kuntakorva-
uksia korotettiin vuoden 2010 alusta 10 prosentilla.
Tämä ei ole vielä riittävä korotus. Jotta maahanmuut-
tajien laitostumiselta vältyttäisiin, tulisi pohtia myös
vuokratakuun maksamista maahanmuuttajille tueksi
omaehtoiseen asunnon etsimiseen.

98. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

Sukupuolijakauma tasattava maa-
hanmuutolla

Pohjois-Karjalan keskustanuoret kantavat syvää huol-

ta epäsuhdasta, joka vallitsee Suomen sukupuolija-
kaumassa. Naisia on yli 100 000 miehiä enemmän.
Tämä ero tulisi mielestämme tasata maahanmuutolla.

Maahanmuutossa ja pakolaispolitiikassa olisi maahan

otettava väestöä niin, että syntymäkohorteittain su-
kupuolijakauma tasapainoitettaisiin. Jokaisella pitää
maamme sisällä olla mahdollisuus tavoittaa kumppa-
ni: joko samaa- tai eri sukupuolta oleva. Emme ole
ihmisten onnellisuutta edistävä valtio niin kauan, kuin
sallimme jonkun jäädä yksin rannalle ruikuttamaan.

Myöskin toiseen (Naiset hajasijoitettava) aloittee-

seemme liittyen on tärkeää että myöskin maakunnissa
kaikkien ikäluokkien sukupuolijakauma on tasainen.
Nykyisin varsinkin syrjäytyneitä poikamiehiä ovat
syrjäseutujemme mäet, notkot ja kukkulat pullollaan

Maaseutualoitteet
99. Keskustan Kauhavan Alakylän py:
Maaseutuelinkeinojen harjoittaminen on turvattava
myös tulevaisuudessa
100.Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret:
Maatalousyrittäjien hyvinvointia edistettävä
101.Keskustan Etelä-Karttulan py: Puutarhatalouden
avomaan tuoretuotanto, satovahinkokorvauksen
piiriin
102. Keuruun kunnallisjärjestö ja Keskustanaisten
Keuruun py: Pelastakaa Suomen maatalous
103.Someron kunnallisjärjestö: Tuotantoeläintiloille
työ- ja kotirauha
104. Etelä-Karttulan py: EU-hanketukien hakemisen
helpottaminen
105. Jalasjärven kunnallisjärjestö:
Hallitusohjelmassa luvatuista asioista maatalouden
osalta, sikatalouden rakentamisinvestointiehdoista
sekä broilereiden hyvinvointidirektiivistä
106. Suomen Keskustanuoret: Keskustan
kannustettava jäseniään lähiruoan suosimiseen
kuluttajina ja päättäjinä
107. Keskustan Opiskelijaliitto: Lähiruoan käyttöä
lisättävä
108. Someron kunnallisjärjestö: Maaseudun kypsien
elintarvikkeiden myynti
99. Keskustan Kauhavan Alakylän py:
Maaseutuelinkeinojen harjoittami-
nen on turvattava myös tulevaisuu-
dessa
Maaseutuelinkeinojen merkitys Suomen taloudelle,
hyvinvoinnille ja kriisivalmiudelle on merkittävä, ja
siksi on huolestuttavaa, että julkisuudessa on esitetty
kannanottoja, joilla on pyritty rajoittamaan, hankaloit-
tamaan ja jopa kieltämään niiden harjoitusta.
Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous päättäisi,
että karjataloutta, ml. turkistarhaus, tulee voida har-
joittaa Suomessa myös tulevaisuudessa.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
191
100. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuo-
ret: Maatalousyrittäjien hyvinvointia
edistettävä
Suomessa on koko talvi käyty keskustelua tuotanto-
eläinten oloista maatiloilla. Etelä-Pohjanmaan Kes-
kustanuoret haluavat nyt kiinnittää huomion yhteen
hyvin yleiseen syyhyn näiden ongelmien taustalla.
Maatiloilla eläimistä huolehtivat ihmiset ja jos heidän
voimansa loppuvat, heijastuu se lopulta eläintenkin
hyvinvointiin. Maanviljelijöiden henkinen ja fyysinen
jaksaminen on asia, jota ei keskusteluissa ole mieles-
tämme tuotu tarpeeksi esille. Etelä-Pohjanmaan Kes-
kustanuoret muistuttavat, että vain hyvinvoiva maata-
lousyrittäjä pystyy huolehtimaan kaikista velvoitteis-
taan: eläimistä, tukipapereista, peltotöistä ja yrityk-
sensä taloudesta.
Ensisijaisen tärkeää jaksamisen kannalta on lomitus-
palvelujen toimiminen. Kotieläimiä pitävät maata-
lousyrittäjät saavat 26 vuosilomapäivää kalenterivuo-
dessa ja nämä päivät tulevat Melan tilastojen mukaan
myös erittäin tarkasti hyödynnetyiksi. Maanviljelijät
tarvitsevat lomituspalveluiden lisäksi muutakin tuki-
verkkoa. Liittyminen työterveyshuollon asiakkaak-
si on viljelijälle paras tapa lähteä rakentamaan omaa
tukiverkkoaan. Sen kautta on mahdollista saada apua
niin fyysiseen kuntoon kuin henkiseen hyvinvointiin
liittyvissä asioissa.
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät Keskus-
tan puoluekokoukselle, että maatalouslomittajien kou-
lutukseen ja palkkaukseen kiinnitettäisiin huomiota.
Palkan täytyy olla riittävä työntekijän toimeentulon
ja alan houkuttelevuuden kannalta. Maataloustuotan-
non kannalta on tärkeätä, että tulevaisuudessakin riit-
tää lomittajia. Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä on
lisättävä siten, että niitä kertyisi jatkossa 2,5 päivää
kuukautta kohden, vuodessa siis 30 päivää. Kaikkien
maatalousyrittäjien on päästävä vaivattomasti työter-
veyshoitoon tarpeen vaatiessa.
Vastausesitys:
Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Maatalouden lo-
mapäiviä on kuluvan hallituskauden aikana lisätty
kahdella, laajennettu turkistarhaukseen ja sijaisapuna
porotalouteen. Kehittämistä tehdään jatkossakin. Lo-
mitusta käsittelevien työryhmien työssä on kehitetty
maatalouslomittajien koulutusta ja sitä tulee edelleen
edistää. Lomittajien palkkauksen kehittämisestä tulee
sopia työsopimusosapuolten välillä, mutta valtionavut
kunnille vaikuttavat välillisesti lomituspalveluiden
kehittämiseen.
192
Vuonna 2009 tuottajien jaksaminen ja hyvinvointi oli
yksi painopistealueista Makeran tutkimushankkeiden
rahoituksessa. Makerasta rahoitettiin vuonna 2009
neljä tuottajien jaksamiseen liittyvää tutkimushan-
ketta: Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja
hyvinvoinnin turvaajina, Maidontuottajien työhyvin-
vointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittä-
jien jaksamisen tukeminen muutoksissa, Arkinen pää-
töksenteko ja töiden organisointi maatalousyrittäjien
hyvinvoinnin perustana sekä kannattavuutta ja lisäar-
voa maatalouteen ympäristön automaattisesta reaali-
aikaisesta seurannasta ja siihen pohjautuvista neuvon-
tapalveluista. Tutkimusten pohjalta saadaan lisätietoa
kehitystoimille.
101. Keskustan Etelä-Karttulan py:
Puutarhatalouden avomaan tuore-
tuotanto satovahinkokorvauksen
piiriin
Ilmastonmuutoksesta johtuen säätila Suomessa on vii-
me vuosina muuttunut nopeasti vaihtuvaksi ja
arvaamattomaksi. Usealla satokaudella on eripuo-
lilla Suomea esiintynyt rajuja raekuuroja, jotka ovat
aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja puutarhatalouden
tuoretuotannolle, muun muassa mansikalle ja ome-
nalle. Nykyisen satovahinkolain perusteella avomaan
puutarhatuotannolle ei voida maksaa satovahinkokor-
vauksia.
Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, jotta
puutarhatalouden avomaan tuoretuotanto, muun mu-
assa mansikka ja omena pääsevät satovahinkokorva-
uksen piiriin?
Vastausesitys:
Puoluekokous pitää tärkeänä, että satovahinkokorva-
uksiin varataan riittävät resurssit valtion vuosittaisissa
talousarvioissa. EU:n luomat kriisitukimahdollisuudet
tulee tarkastella erikoiskasvien satovahinkojen osalta
mm. vähämerkityksellisten tukien de minimis –lain-
säädännön tai erilaisten ”vakuutusmallien” kautta.
102. Keuruun kunnallisjärjestö ja
Keskustanaisten Keuruun py: Pelas-
takaa Suomen maatalous
Keskustan Keuruun kunnallisjärjestön ja Keskusta-
naisten Keuruun paikallisyhdistyksen aloite/kirjalli-
nen kannanotto Suomen Keskustan puoluekokouk-
selle 2010. Ne pelot, joita maataloudessa tunnettiin
liitettäessä Suomi EU:iin vuonna 1995, ovat monella
tavalla käyneet toteen. Maatalouden kannattavuus ja
asema ovat heikentyneet jatkuvasti, eikä loppua näy.
Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen lama on tätä
ahdinkoa vielä syventänyt.
Suomen Keskustan juuret ovat maaseudulla ja maata-
loudessa, ja sen kannattajakunta on vanhastaan tullut
tältä sektorilta. Uusia äänestäjiä etsittäessä ei kuiten-
kaan saa unohtaa perinteisiä tukijoita eikä heidän etu-
jaan. Jos Suomen Keskusta ei puolusta suomalaista
maataloutta, ei sitä tee kukaan muukaan.
Näin ollen Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö ja
Keskustanaisten Keuruun paikallisyhdistys vaativat,
että Suomen Keskustan on kiireesti ryhdyttävä toi-
menpiteisiin suomalaisen maatalouden pelastamiseksi
ja sen arvostuksen nostamiseksi sekä maataloustuot-
tajain taloudellisen aseman parantamiseksi. Perustelut
tälle ovat seuraavat:
1. Globaali ruokakriisi on ovella. Merkkejä siitä on
ollut jo pitkään. Nälänhätää ja sen uhkaa ei ole lie-
vittänyt edes viime vuonna maailmanlaajuisesti saatu
hyvä satokaan. Maailman väestö kasvaa koko ajan,
mutta käyttökelpoinen viljelysmaa ja kasteluvesi vä-
henevät. Suomessa kuitenkin ajetaan maataloutta hy-
vin lyhytnäköisesti alas. Erityisesti pienet toimijat,
kuten perheviljelmät, halutaan pelistä tehokkuuden
nimissä. Vain suurta pidetään kauniina ja hyväksyt-
tävänä.
2. Suomalainen maatalous tarvitsee vankkumattomia
puolustajia EU:n päätöksenteossa sekä kansallisista
tukitoimista päätettäessä. Pohjoiset luonnonolosuhteet
ovat faktaa ja ne on otettava huomioon.
3. Suomen maaseutu on pidettävä asuttuna, ja edelly-
tykset maatalouden harjoittamiselle on turvattava. On
edesvastuutonta ajatella, että maaseutu saakin autioi-
tua ja väki joutaa keskittyä taajamiin ja maakuntakes-
kuksiin. Paitsi oikeudenmukaisuudesta ja tasapuoli-
suudesta, on kyse myös turvallisuudesta ja itsenäisyy-
destä, joiden oleellinen osa on kansallinen elintarvi-
keomavaraisuus. Maaseutu ja sen rauha ovat tulevai-
suudessa myös yhä tärkeämpi matkailuvaltti.
4. Kotimainen elintarvikeketju työllistää 300 000 hen-
kilöä. Aina kun kuluttaja tekee kotimaisen valinnan
ruokakaupassa, hän tukee oman maan, usein myös
oman maakunnan työtä. Valtion tehtävänä ei ole ajaa
alas tästä kokonaisuudesta tuottajaporrasta suosimalla
teollisuutta ja etenkin kauppaa.
5. Kukaan ei jaksa yrittää tai työskennellä ammatis-
sa, jota ei arvosteta. Taloudellisten vaikeuksien ohella
uupumus on noussut yhä suuremmaksi ongelmaksi
maataloudessa. Elinkeinon ja sen parissa työskente-
levien julkinen kuva on huono, mihin osasyyllinen

on myös maassa viime vuosikymmeninä harjoitettu,
EU:sta tai muista syistä johtuva ailahteleva maatalo-
uspolitiikka.
Vastausesitys:
Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Keskustan johdol-
la on pidetty esillä suomalaisen ruoan merkitystä.
Maaseutuelinkeinojen merkitys kasvaa tulevaisuu-
dessa mm. maailman väestön kasvun kautta. Erilaiset
ruokakriisit ovat osoittaneet, että kuluttajien arvostus
suomalaista ruokaa kohtaan on vahva. Maa- ja metsä-
talousministeriössä on panostettu erilaisin toimin ko-
timaisen ruoan ja ruoantuottajien toimintaedellytysten
sekä tulo- ja kannattavuuskehityksen vahvistamiseen.
Ongelma ovat olleet markkinahintojen suuret vaihte-
lut, joissa tuottajahintojen kehitys ei ole pysynyt kus-
tannuskehityksen mukana. Kannattavuutta on pyritty
parantamaan verotuskeinoin mm. polttoaine- ja säh-
köveron palautuksia korottamalla ja maatalousyrittäji-
en verotusta joustavoittamalla.
Suomi neuvotteli vuonna 2007 jatkokauden kansal-
lisiin tukiin. Neuvotteluissa saavutettiin 6-vuotinen
sopimus Etelä-Suomen kansalliseen tukeen. Sopi-
muksessa säilyi mm. maidon litrakohtainen tuki, nau-
dantuotannon ja lampaiden tuotantosidonnainen tuki.
Pohjoisen tuen neuvotteluissa pystyttiin säilyttämään
nykyinen tukitaso jatkossakin.
Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa
Suomi neuvotteli erityisratkaisun, joka mahdollistaa,
että voimme ainoana jäsenmaana maksaa 10 % EU:n
kokonaan rahoittamista suorista tulotuista tuotantosi-
donnaisena tukena. Tukipolitiikan kehittämistä jatke-
taan ja otetaan käyttöön uusia kotieläintukia ja vaka-
viin vaikeuksiin sovitettuja tukia. Myös verotuksen
kehittämistä on jatkettava ja investoineiden tilojen
tilannetta pyritään parantamaan lainakorkoja helpot-
tamalla.
Tätä työtä jatketaan ja huomioidaan aloitteessa esite-
tyt näkökulmat.
103. Someron kunnallisjärjestö: Tuo-
tantoeläintiloille työ- ja kotirauha
Viime aikoina erilaiset aktivistit ovat liikkuneet luvat-
ta tuotantoeläintiloilla ja jopa murtautuneet tuotanto-
eläintiloihin. Tiloille tunkeutumisen tarkoituksena on
löytää huonosti hoidettuja eläimiä ja muita rikkomuk-
sia. Samalla he ovat rikkoneet maatilan omistajien
kotirauhaa ja julkaisseet viestintävälineissä luvatto-
mia kuvia maatiloilta. Tällainen luvaton tunkeutumi-
nen toisen ihmisen piha-alueelle ja eläinsuojiin rikkoo
ihmisten yksityisyyttä ja perustuslakia. Maatilojen
193
ihmiset kokevat turvattomuutta ja samalla eläimille
aiheutuu ahdistusta ja epänormaalia käyttäytymistä.
Lisäksi median kautta ruokitaan vääränlaista kuvaa
suomalaisesta kotieläintuotannosta.
Keskustan Someron kunnallisjärjestön vuosikokous
esittää, että puoluekokous ottaa kantaa siihen, millä
tavoin tällaiset laittomat tunkeutumiset tuotantoeläin-
tiloille voidaan estää ja näin taata kotieläintuotannon
harjoittajille työ- ja kotirauha.
Vastausesitys:
Puoluekokous esittää, että laittomien tuotantoeläinti-
loille kohdistuvien tunkeutumisten rangaistusasteik-
koa kiristetään. Luvattomat häirintäkäynnit voivat
aiheuttaa aloitteessa esitettyjen näkökulmien lisäksi
eläintautiriskejä, tuotantoeläinten vahingoittumisia ja
jopa tuotantohaittoja.
Mielikuvan ja vuoropuhelun osalta keskustajohtoinen
maa- ja metsätalousministeriö on asettanut eläinten
hyvinvointineuvottelukunnan, joka on yksi foorumi
käsitellä asioita.
Keskusta pitää erittäin tuomittavina maatiloille tehty-
jä luvattomia tunkeutumisia.
104. Etelä-Karttulan py: EU-hanketu-
kien hakemisen helpottaminen
EU on mahdollistanut maaseudun kehittämisen yri-
tys-ja hanketukien avulla. Käytännössä kuitenkin toi-
minnan byrokraattisuus karsii tuenhakijat. Tuet mah-
dollistavaa lainsäädäntöä on kiristetty ja rajoitettu lii-
kaa kansallisesti. Suomessa tukien käsittely ja myön-
täminen on tehty erittäin monimutkaiseksi.
Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, että toi-
minta muuttuu joustavaksi ja että turhan byrokratian
takia tukia ei jää hakematta ja saamatta?
Vastausesitys:
Keskustajohtoinen maa- ja metsätalousministeriö on
teettänyt selvityksiä yritys- ja hanketukien hakemus-
prosessin yksinkertaistamiseksi ja hanketoimijoita on
laajasti kuultu kehittämistoimissa. Muutoksia on tehty
valtioneuvoston asetuksiin keväällä 2010. Aloite on
aiheellinen ja siinä esitettyihin epäkohtiin puututaan
jatkossakin, erityisesti uutta ohjelmakautta suunnitel-
taessa.
105. Jalasjärven kunnallisjärjestö:
Hallitusohjelmassa luvatuista asiois-
ta maatalouden osalta, sikatalouden
194
rakentamisinvestointiehdoista sekä
broilereiden hyvinvointidirektiivistä
Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa on ”ta-
voitteena kehittää suomalaista maataloutta ja elintar-
vikkeiden tuotantoketjua kokonaisuutena, joka pe-
rustuu osaamiseen ja innovaatioihin ja joka kykenee
laatutuotteillaan hyödyntämään myös vientimahdolli-
suudet. Ohjelmassa luvataan harjoitettavalla maatalo-
uspolitiikalla turvata aktiivitilojen toiminnan kannat-
tavuus, viljelijöiden nouseva tulokehitys ja mahdol-
listaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintar-
vikkeiden tuotantomäärien säilyttämisen nykytasolla.
Maatilataloutta kehitetään perheviljelmäpohjaisena
tavoitteena tuottavuuden nostaminen ja elinkeinon
kilpailukyvyn paraneminen. Lähtökohtana on huoleh-
tia samalla korkeasta ympäristön- ja eläinsuojelun ta-
sosta”. Jalasjärven keskusta on huolissaan siitä, saa-
ko Vanhasen 2 hallitus nämä lupaukset toteutumaan.
Suomessa eläinten hyvinvointi on paremmin hoidet-
tu kuin useimmissa muissa maissa. Eläinten hyvin-
vointi onkin meille keskustalaisille ja etenkin lihan
tuottajille yksi tärkeimmistä asioista tuotannossa. Sii-
tä ei saa tinkiä. Olemme kuitenkin huolissamme sii-
tä, kuinka kaikkia tuottajia ja koko alaa syyllistetään
eläintuotannon vastustajien hankkimalla ”tiedolla” ja
aineistolla. Erityisesti olemme huolissamme siitä, että
tämän yllämainitun pienen joukon aiheuttama me-
diakohu on saanut aikaan sen, että lihan tuotantoa ol-
laan ajamassa alas mm. uusilla rakennusehdoilla sekä
tiukemmalla tavalla tulkita broilereiden hyvinvoin-
tidirektiiviä. Sianlihantuotantomäärät Suomessa on
laskeneet ja laskevat edelleen alle omavaraisuuden.
Samoin voi käydä broilereiden tuotannolle, jos tulos-
sa olevaa broilereiden hyvinvointidirektiiviä tulkitaan
tiukemmin kuin muualla EU-ssa. Nämäkin ovat ris-
tiriidassa hallitusohjelman kanssa, koska ne heiken-
tävät Suomen kilpailukykyä lihantuotannossa. Tämä
johtaa tuontiin ja siihen, että kuluttajat joutuvat valit-
semaan kaupan tiskillä yhä useammin huonosti koh-
dellun ulkoa tuodun eläimen lihaa.
Edellä mainittuun perustuen, Keskustan Jalasjärven
kunnallisjärjestö esittää, että Keskustan puoluekokous
päättää pitää kiinni Vanhasen 2 hallituksen ohjelmas-
sa luvatuista asioista maatalouden osalta sekä päättää
pitää tuotantoeläinrakennusten investointitukien ehdot
eläinsuojelusäännösten vaatimusten tasolla ja samalla
lisätä resursseja neuvontaan sekä eläinten hyvinvoin-
nin valvontaan.
Esitämme myös, että broilereiden hyvinvointidirektii-
viä ei tulkita Suomessa tiukemmin kuin muissa EU-
maissa eikä direktiivin saa aiheuttaa tuottajalle talou-
dellisia menetyksiä.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tuotannon kan-
nattavuudesta ja kotimaisuuden säilymisestä elintarvi-
ketuotannossa. Hallitusohjelman mukaisesti Keskus-
ta pitää maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen
vahvistamista tärkeänä ja sen hyväksi on mm. koro-
tettu polttoaine- ja sähköveron palautusta, kehitetty
maatalouden verotusta, alennettu investointilainojen
korkoja sekä otettu käyttöön uusia tukimuotoja ko-
tieläintiloille ja ympäristötukeen. Markkinoiden toi-
minta on kuitenkin haaste maataloudelle, jotta tuotta-
jat myös saavat oikeudenmukaisen osuutensa tuotan-
toketjun arvosta.
Keskusta pitää eläinten hyvinvoinnista huolehtimis-
ta erittäin tärkeänä ja toteaa että valtion rahoittama
investointiavustus on tärkein väline edistää pitkällä
tähtäimellä hyvinvoinnin kehittämistä. Tämän rinnal-
la viljelijöiden jokapäiväinen hyvä tuotantotapa koko-
naisuudessaan on hyvinvoinnin avainkysymys.
Investointituen ehtoja muutettaessa eläinten tilavaa-
timuksia vertailtiin laajasti eri EU-maihin. Sisältö
pyrittiin muodostamaan niin että Suomi on hyväl-
lä tasolla verrattuna muihin maihin ja kuitenkin niin
että tuotantokustannukset pysyisivät kilpailukykyisi-
nä. Uudistuksessa myös joustavoitettiin sikatalouden
rakentamisen säädöksiä, mikä tekee rakentamisesta
edullisempaa. Hyvinvointiin liittyvissä investoinneis-
sa valtion tukitasot on verrattain korkeat, jolloin tuot-
tajien oma rahoitus osuus on kohtuullinen.
Broilerien hyvivointidirektiiviä toimeenpantaessa
haetaan yhdessä tuottajien ja teollisuuden kanssa tul-
kinta, joka mahdollistaa Suomessa käytössä olevan
tuotantotavan jatkamisen ilman tuotantokustannusten
nousua.
Keskusta haluaa turvata jatkossakin tuottajien mah-
dollisuudet kilpailla yhteisillä EU:n sisämarkkinoil-
la. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta on tehtävä
kilpailuvaltti ja tuottajien on hyödyttävä tuottajahin-
nassa hyvinvoinnin korkeasta tasosta.
106. Suomen Keskustanuoret: Kes-
kustan kannustettava jäseniään
lähiruoan suosimiseen kuluttajina ja
päättäjinä
Keskustanuorten mielestä lähiruoalla on valtavasti
positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Keskustanuor-
ten arvoja ovat muun muassa luonnon hyvinvointi ja

yhteisöllisyys. Lähiruoan käyttäminen kunnissa tukee
molempia arvoja.
Lähiruoalla on kestävän kehityksen kannalta monia
etuja: luonnonvarojen kierrätys on mahdollista, kul-
jetukset on minimoitu. Lähiruoan suosiminen tukee
paikallistalouden kehitystä ja siten omavaraisuutta, se
vahvistaa sosiaalista pääomaa, paikallista osaamista
ja kulttuurisia perinteitä. Yhteys kuluttajan ja tuotta-
jan välillä on mahdollinen. Lisäaineiden käyttö on vä-
häistä ja ruoka tulee pöytään tuoreena.
Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuo-
tettu ja jotka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai
talousalueen sisällä. Nyrkkisäännön mukaan lähiruo-
aksi voidaan kutsua alle 100 kilometrin säteellä tuo-
tettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä
tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa.
Lähiruoan käyttämiseen liittyy kuitenkin myös haas-
teita. Hankintalaki asettaa edellytyksensä julkisten
organisaatioiden hankinnoille. Suoranaista lähiruo-
an käyttämistä julkisen hankinnan vertailuperustee-
na hankintalaissa ei ole. Hankintalaki mahdollistaa
kuitenkin ympäristöllisten, sosiaalisten ja yhteiskun-
nallisten näkökohtien huomioon ottamisen hyödyk-
keen hinnan lisäksi. Kuntien tulisikin kouluttaa han-
kinnoista vastaavia henkilöitään tuntemaan paremmin
hankintalain salat ja tekemään kokonaistaloudellises-
ti edullisia ratkaisuja, joissa painotetaan muuta kuin
hyödykkeen hintaa.
Keskustan onkin otettava aktiivinen rooli lähiruoan
kuluttajina ja kannustettava jäseniään toimimaan lä-
hiruoan suosimisen puolesta niin päätöksentekijöinä
kuin mielipidevaikuttajina. Keskustan tulee pyrkiä va-
listamaan keskustalaisia valtuutettuja lähiruoan eduis-
ta ja siitä, että lähiruoan valinta on mahdollista juridi-
sesti, tarvitaan vain päättäjien tahtoa valita lähiruoka.
Vastausesitys:
Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Lähiruuan edistä-
misestä päättävät suurelta osin kuntaorganisaatiot ja
niiden hankinnasta vastaavat henkilöt. Maa- ja met-
sätalousministeriö on yhteistyössä kuntaliiton kanssa
laatinut oppaat julkisista hankinnoista vastaaville os-
tajille, päättäjille ja yrittäjille. Oppaissa jaetaan tietoa
siitä, miten julkisessa kilpailutuksessa on mahdollista
hinnan lisäksi painottaa muita kriteereitä ja siten mah-
dollistaa lähiruuan julkisissa ruokahankinnoissa. Hal-
lituskaudella aloitettiin myös suomalaisen ruokakult-
tuurin edistämisohjelma, jonka yhtenä toimena ediste-
tään luomu- ja lähiruokaa.
Puolue verkostoituu tässä asiassa etu- ja neuvontajär-
jestöjen kanssa käytännön toteuttamisessa.
195
107. Keskustan Opiskelijaliitto: Lähi-
ruoan käyttöä lisättävä
Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että lähiruoan käyt-
töä on lisättävä ruoanvalmistuksessa. Erityisesti jul-
kista sektoria on ohjeistettava käyttämään läheltä tu-
levia raaka-aineita tai vaihtoehtoisesti huomioimaan
lähiruokaperiaatteen kilpailutuksessaan. Samaan on
pyrittävä myös esimerkiksi opiskelijaruokaloissa.
Keskustan on toimittava eri puolilla Suomea, kunnis-
sa ja muilla foorumeilla, lähiruoan lisäämien puoles-
ta. Samalla lähiruoan käytön lisäämiseksi on käytet-
tävä myös muunlaisia keinoja. Esimerkiksi erilaiset
kampanjaviikot ja muut tempaukset innostaisivat ih-
misiä siirtymään lähiruoan käy
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ks. vastaus aloit-
teeseen 106 ”Keskustan kannustettava jäseniään lähi-
ruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä”.
108. Someron kunnallisjärjestö:
Maaseudun kypsien elintarvikkeiden
myynti
Lähiruuasta puhutaan paljon ja sitä suositellaan käy-
tettäväksi. Ekologisten näkökulmien perusteella lä-
hiruuan tuottamisen voi nähdä oman kyläkirkon tor-
nista jolloin mm. kuljetusten aiheuttama ympäristön
kuormitus vähenee. Lähiruuan suosiminen edistää
oman kunnan taloutta ja työllisyyttä. Monet kokevat
lähiruuan turvalliseksi kun tuottaja ja ruoan alkuperä
tunnetaan.
Oman maatilan tuotteiden jatkojalostaminen voi antaa
mahdollisuuksia lisätulojen hankkimiseen. Samalla
siirretään kuluttajille ja lapsille tietoa sekä hyviä ma-
kuja oman alueen ruokaperinne-kulttuurista.
YTL Antti Puupponen on tehnyt 20.11.2009 väitös-
kirjan ”Maaseutuyrittäjyys, verkostot ja paikallisuus –
tapaustutkimus pienimuotoisen elintarviketuotannon
kestävyydestä Keski-Suomessa” Väitöskirjassaan hän
toteaa, että maatilojen yhteyteen on perustettu koti-
leipomoita ja muuta elintarvikkeiden jatkojalostusta.
Hänen mukaan tämä uudenlainen yrittäjyys on ollut
perinteisille maatiloille vaihtoehtoinen kehittämisstra-
tegia mittavan perustuotannon laajentamisen sijasta.
Suomen todella tarkat hygieniavaatimukset sekä vi-
ranomaisten erilaiset laintulkinnat osaltaan vaikeut-
tavat ja jopa estävät erilaisten tuotteiden valmistami-
sen ja myynnin asettamalla liiankin tarkat ehdot esim.
196
kypsien elintarvikkeiden pienimuotoiseen valmista-
miseen ja myymiseen.
Keskustan Someron kunnallisjärjestön vuosikoko-
us esittää puoluekokoukselle pohdittavaksi, millä ta-
voin Suomen todella pikkutarkkaa hygieniaohjeistus-
ta voitaisiin muuttaa siten, että maataloustuotteiden
pienimuotoinen jatkojalostaminen ja myynti maati-
loilla olisi nykyistä yksinkertaisemmin ja helpommin
toteutettavissa.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Koulutus- ja sivistyspoliitti-
set aloitteet sekä opintotukia-
loitteet
109. Suomen Keskustanuoret: Ammattikouluihinkin
yhteiskuntaoppia
110. Keski-Suomen Keskustanaiset: Alueellisten
yliopistojen toimintamahdollisuudet on turvattava
111. Seinäjoen Eteläinen paikallisosasto: Korkea-
asteen opetus ja tutkimus yliopistottomissa
maakunnissa
112. Keskustanuorten Kainuun piiri: Yliopistolaki
avattava
113. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Maakuntayliopistojen aseman ja rahoituksen
turvaaminen uudessa yliopistolaissa
114. Turun keskustaopiskelijat:
Maakuntakorkeakouluista korkeakoulutuksen
kulmakivi
115. Keskustan Opiskelijaliitto: Opintotuki indeksiin
huoltajakorotuksen kanssa – kohti nopeampaa
valmistumista
116. Turun keskustaopiskelijat: itsenäisesti asuvalle
17-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle annettava
paremmat eväät elämiseen
117. Helsingin Keskustaopiskelijat: 17-vuotiaiden
opiskelijoiden toimeentulo huomioon opintotuen
kokonaisuudistuksessa
118. Keskustanaisten Oulun py: Yliopistosta
valmistuneet maisterit suoraan työelämään
119. Keskustan Keski-Suomen piiri: Keskustan
panostettava koulutuspolitiikkaan ja
vastavalmistuneiden työllistymiseen
120. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri: Toisen
asteen ammatillisen koulutuksen saaneille taattava
4-6 kuukauden työharjoittelu
121. Suomen Keskustanuoret: Venäjänkielen opetus
sallittava toisena pakollisena kielenä
122. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Venäjän
opetus sallittava 2. pakollisena kielenä Itä-Suomessa
123. Turun keskustaopiskelijat: Kielten opiskelun
arvostusta on lisättävä tutkinnosta riippumatta
124. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Tohtorin
tutkinnon laatu

125. Keskustan Kuusamon Kirkonkylän py:
Peruskoulun lukuvuoden koulutyön päättymispäivän
muuttaminen
126. Helsingin Keskustaopiskelijat: Opetusministerin
salkku Keskustalle
127. Suomen Keskustanuoret: Keskustalle
opetusministerin salkku seuraavasta hallituksesta
128. Viitasaaren kunnallisjärjestö: Keskustan tulee
kantaa sivistyksen lippua
129. Keskustan Opiskelijaliitto: Opettajille keinoja
luokanhallintaan
130. Otaniemen Keskustaopiskelijat ry: Opettajat
vaihtoon
131. Pohjois-Someron Keskustanaiset ry:
Lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä
lisättävä yliopistoissa
132. Keskustan Haapamäen py: Koulun kristillisen
kasvatuksen ja oman uskonnonopetuksen lisääminen
133. Keskustanaisten Paimion osasto:
Tunnustuksellisen uskonopetuksen jatkuttava
134. Keskustanaisten Ylöjärven osasto: Koulumatkan
kävelyosuuden kohtuullistaminen
135. Joensuun Keskustanuorten osasto: Kouluihin
saatava lisää opinto-ohjaajia
136. Keskustan Limingan py: Lähihoitajakoulutuksen
painopistettä avohuoltoon
137. Keskustan Kouvolan py: Opinnot päästävä
aloittamaan joustavammin
138. Suomen Keskustanuoret: Keskustan edistettävä
oppikirjojen kierrätettävyyttä
139. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustalle
korkeakoulupoliittinen strategia
140. Suomen Keskustanuoret: Kansalaisjärjestöt
mukaan taito- ja taideaineiden opetukseen
109. Suomen Keskustanuoret: Am-
mattikouluihinkin yhteiskuntaoppia
Keskustanuoret ovat erittäin huolissaan yhteiskunnal-
listen taitojen eriytymisestä. Lukiolaiset saavat koh-
tuullisen hyvät valmiudet yhteiskunnalliseen osallis-
tumiseen, toisin kuin ikätoverit samaan aikaan am-
mattikouluissa.     taa ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitel-
197
Keskustanuoret peräänkuuluttavat yhteiskunnallisten
aineiden opetuksen lisäämistä oppilaitosten tuntike-
hyksiin. Tällä hetkellä vallitseva tilanne yhteiskunta-
kasvatuksen opetuksen laadun ja riittävyyden suhteen
on hälyttävä. Lähes olematon panostus kansalaistai-
tojen kehittämiseen johtaa nuorten passivoitumiseen,
äänestysprosenttien laskuun entisestään sekä nuorten
välinpitämättömyyteen jokapäiväisten asioiden hoi-
dossa.
Peruskoulun yhdeksännellä luokalla alkavan yhteis-
kuntaopin opetuksen tavoitteena on mahduttaa kaikki
tarvittava kansalais- ja lakitieto, politiikan perusteet
ja taloustiedon alkeet yhteen lukuvuoteen. Demokra-
tian toteutumisen kannalta erittäin tärkeä yleistieto
kahlataan juosten läpi, sysäten vastuuta opetuksesta
toiselle asteelle. Lukiossa kaikille pakollisia kursse-
ja on kaksi ja lisäksi tarjolla on valinnaisia kursseja,
mutta ammatillisella toisella asteella yhteiskunnal-
listen aineiden opetusta ei ole käytännössä lainkaan.
Tämä asettaa nuoret hyvin epätasa-arvoiseen asemaan
keskenään.
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n teettämän
AMIS 2009-tutkimuksen mukaan ammatilliset opis-
kelijat eivät olekaan kiinnostuneita yhteiskunnallises-
ta vaikuttamisesta, eivätkä äänestämisestä valtiolli-
sissa vaaleissa. Tutkimus osoittaa myös, että opiskeli-
joilla ei ole riittävää tietoa eikä taitoa oman talouden-
pidon hoitoon ja osa nuorista on ajautunut jo varhai-
sessa vaiheessa velkakierteeseen.
Keskustanuorten mielestä toisen asteen ammatillisen
koulutuksen sisältöä on korjattava siten, että yhteis-
kunnallisten aineiden opetus tulee pakolliseksi kaik-
kiin koulutusohjelmiin. Nuorella tulee olla oikeus
yhtäläiseen perustietoon yhteiskunnallisista asioista,
opiskelipa hän millä asteella tahansa.
Vastausesitys:
Nuorten yhteiskunnallinen passivoituminen on otet-
tava vakavasti. Tarvitaan jatkuvaa ja perusteellista
pohdintaa siitä, mitä taitoja nuoret tarvitsevat tulevai-
suuden yhteiskunnassa. Nuorten yhteiskuntataitojen
kehittymisen tulee edetä jatkumona perusopetukses-
ta niin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kuin
lukiokoulutukseenkin. Ammatillisen koulutuksen pe-
rustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamistyössä
asia on otettu huomioon pakollisissa tutkinnon osissa
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -oppiaineena.
Lisäksi yhteiskuntaosaaminen on nostettu esiin yh-
tenä elinikäisen oppimisen avaintaitona – Aktiivinen
kansalaisuus ja kulttuurit. Avaintaitoja voidaan toteut-
198
mien ja näyttötutkintojen perusteiden painotuksina
sekä erillisinä aihekokonaisuuksina.
Keskustan tavoitteena on yhteiskunnallisen osaami-
sen riittävä hallinta. Ammatillisen koulutuksen ope-
tussuunnitelmauudistuksen onnistumista tulee seurata
tästä näkökulmasta tulevina vuosina.
110. Keski-Suomen Keskustanaiset:
Alueellisten yliopistojen toiminta-
mahdollisuudet on turvattava
Kokoomusvetoinen maakunnallisten yliopistojen
alasajaminen on lopetettava! Suomen menestyksen
kivijalkana on aina ollut tasa-arvoinen koulutusjär-
jestelmä, joka on luonut laajapohjaista sivistystä ta-
sapuolisesti koko maahan. Keskusta on ollut raken-
tamassa valtakunnallista korkeakouluverkostoa eikä
suostu sen rapauttamiseen. Koulutuksen kehittämisen
on oltava pitkäjänteistä kehitystyötä, joka ei ole sidot-
tu markkinatalouden heilahtelujen mukana tempoile-
vaksi.
Ei pidä olla vain Aalto-yliopiston etuoikeus saada ra-
hoitusta ja luoda uusilla innovaatioilla tulevaisuuteen
kantavaa menestystä. Pääkaupunkiseudun ulkopuo-
lisilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on oltava mah-
dollisuus korkeatasoiseen perus- ja soveltavan tason
tutkimukseen ja kehitystyöhön.  Tämä on maakuntien
elinvoiman kannalta ensiarvoista. Jokaisella tulee olla
mahdollisuus korkealaatuiseen opetukseen lähellä ko-
tiseutuaan, niin perusopetuksessa kuin yliopistotasol-
lakin.
Yhteiskunnan lisäksi myös yritysten, järjestöjen ja
yksityisten tahojen täytyy olla mukana tukemassa alu-
eidensa yliopistoja taloudellisesti. Näistä tahoista saa-
tavan omarahoituksen täytyisi olla tulevinakin vuosi-
na kannustuksena valtion rahoitukselle. Rahoituksen
pienten purojen hidasteena olevia patoja pitää purkaa
kannustein ja auttaa alueiden rahavirtoja kasvamaan
maakuntaa eteenpäin vieviksi hersyviksi koskiksi.
Muutos omarahoituksen lisäämiseen voi olla tavoit-
teena, mutta tämä ei tapahdu muutamassa vuodessa.
Yliopistojen laadukkaan toiminnan mahdollisuus on
turvattava valtion taholta pienentämällä valtion rahoi-
tuksen osuutta vain vaiheittain.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 113 ”Maakuntayliopistojen
aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopis-
tolaissa”
111. Seinäjoen Eteläinen paikallis-
osasto: Korkea-asteen opetus ja tutki-
mus yliopistottomissa maakunnissa
Keskustan Seinäjoen Eteläinen paikallisosasto esittää
puoluekokoukselle, että se hyväksyisi seuraavansisäl-
töisen aloitteen:
Korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen resurssi-
enjaossa on tapahtumassa suuri muutos, joka johtaa
erittäin suureen keskittymiseen varsinkin pääkaupun-
kiseudun hyväksi Aalto-yliopiston saaman ennennä-
kemättömän voimakkaan julkisen rahoituksen kautta.
Samalla yliopistouudistus luo paineita muille yliopis-
toille ja korkeakouluille keskittää omia toimintojaan
karsimalla keskusten ulkopuolella tapahtuvaa kou-
lutustaan ja tutkimustaan. Opetusministeriö pyrkii
myös ohjaamaan ammattikorkeakouluja suuremmiksi
kokonaisuuksiksi ja hallinnollisesti yliopistojen alai-
suuteen, jolloin moni maakunnallinen ammattikorkea-
koulu uhkaa menettää mahdollisuutensa päättää itse
kehittämistoimistaan ja joutua erilaisten leikkaustoin-
ten kohteeksi.
Seurauksena on vaara, että korkea-asteen koulutus ja
tutkimus niissä maakunnissa, joissa tiedeyliopistoa ei
ole, taantuu nopeasti. Se taas johtaisi näiden maakun-
tien kehitysedellytysten taantumiseen ja veisi pohjan
keskustan vuosikymmenten mittaiselta työltä desent-
ralisemman Suomen rakentamiseksi.
Osasto esittää, että valtioneuvosto asettaa viipymät-
tä toimikunnan selvittämään, kuinka turvataan yli-
opistoa vailla olevissa maakunnissa korkea-asteen
koulutuksen ja tutkimuksen jatkuminen ja kehittymi-
nen. Koska kyseisellä kehityksellä on niin laaja-alai-
set vaikutukset, ongelmaa ei tule käsitellä pelkästään
opetusministeriön hallinnonalan sisäisenä.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 113 ”Maakuntayliopistojen
aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopis-
tolaissa”
112. Keskustanuorten Kainuun piiri
ry: Yliopistolaki avattava
Oulun yliopiston hallituksen tekemä päätös Kajaanin
opettajankoulutusyksikön lakkauttamisesta on osoitta-
nut uuden yliopistolain heikkouden. Kirjaus yliopisto-
keskusten asemasta ei ole tarpeeksi yksityiskohtainen
ja voimakas turvatakseen yliopistokeskusten säilymi-
sen maakunnissa keskittämisen aikana. Nykyinen laki
mahdollistaa yliopistokeskusten alasajon käytännös-
sä millä tahansa perusteilla jonka yliopiston hallitus

pysty keksimään. Tässä muodossa se asettaa kyseen-
alaiseksi jopa opetusministeriön tarpeellisuuden jos
valtio-ohjausta ei voida korkeakoulutuspolitiikassa
harjoittaa.
Yliopistolaki on nykyisessä muodossaan uusliberalis-
tinen ja pääasiallisesti keskittämistä ja talouselämää
palveleva mikä tapahtuu täysin alueellisen tasa-arvon
kustannuksella. Kainuun Keskustanuoret vaativat että
yliopistolaki on otettava uudelleen käsittelyyn jotta
nämä ilmeiset virheet voidaan korjata.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 113 ”Maakuntayliopistojen
aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopis-
tolaissa”
113. Keskustan Keski-Suomen piiri
ry: Maakuntayliopistojen aseman ja
rahoituksen turvaaminen uudessa
yliopistolaissa
Uusi yliopistolaki muutti yliopistojen asemaa ja ra-
hoituspohjaa. Yliopistot ovat uuden lain myötä auto-
nomisempia niin toiminnallisesti kuin taloudellises-
tikin. Huolta ovat kuitenkin nostattaneet uuden lain
tuomat hallinnolliset muutokset ja rahoituksen han-
kinta vaikeassa taloudellisessa kokonaistilanteessa.
Myös Aalto-yliopiston rahoituksellinen erityisasema
romuttaa maakunnallisten yliopistojen tulevaisuuden
uskon ja pitkällä tähtäimellä myös koko suomalaisen
tiedepolitiikan tulevaisuuden.
Maakunnallisten yliopistojen merkitys on suuri niitä
ympäröiville kunnille ja yliopistollista tutkimusta on
pidetty alueellisen kehityksen dynamoina. Tieto, taito
ja sivistys ovat valtteja nyt, ja tulevat olemaan myös
tulevaisuudessa. Maassamme vallitsee vahva konsen-
sus koulutuksen tärkeydestä, nykyisessä hallituksessa
taas ei. Hallitus ja eduskunta ovat romuttaneet tiede-
politiikan perusteita uudella yliopistolailla. Tieteen
autonomisuus on kärsinyt uuden yliopistolain allevii-
vaamasta ulkopuolisen rahoituksen vaatimuksesta.
Keskustan tulee sivistyspuolueena turvata maakun-
nallisten yliopistojen asema, yliopistokeskusten tule-
vaisuus sekä tieteen ja tutkimuksen riippumattomuus
rahoittajista. Yliopistolakia on muutettava välittö-
mästi ensi hallituskaudella pienentämällä yliopistojen
omarahoituksen osuutta.
Vastausesitys aloitteet 110-113:
Yliopistolain kokonaisuudistus oli tarpeellinen suo-
malaisten yliopistojen kilpailukyvyn kannalta. Lain
199
uudistaminen oli ollut pitkään yliopistojen toivee-
na. Laki takaa yliopistoille vahvan autonomian muun
muassa toimipaikkojen sijaintipäätösten suhteen. Uusi
autonomia takaa myös aiempaa suuremman talou-
dellisen autonomian. Sen avulla yliopistot voivat nyt
kasvattaa rahoituspohjaansa keräämällä pääomasi-
joituksia saaden vielä valtiolta 2,5-kertaisena jokai-
sen kerätyn euron. Laki takaa myös indeksiin sidotun
budjettirahoituksen kasvun. Vapauden myötä seuraa
velvoite vastuullisuudesta, joka on otettava huomioon
päätöksiä tehtäessä. Keskustan ansioista yliopistokes-
kusten säädöspohja nostettiin lain tasolle.
Keskusta näkee, että korkeakoulujen kehittämisen
tärkeänä lähtökohtana tulee olla alueen kehittämis-
tarpeet. Korkeakoulujen strategisella yhteistyöllä ja
työnjaolla turvataan tieteellisesti ja ammatillisesti
korkealaatuista koulutusta niin valtakunnallisesti kuin
alueellisestikin. Korkeakoulujen tulee asettaa strate-
giset tavoitteensa alueilla yhdessä, yhteistyössä työ-
elämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Näistä
tavoitteista käsin korkeakoulut sopivat yhteistyöstä
ja koulutuksellisesta työnjaosta. Korkeakoulutuksen
profiloitumista tuetaan rahoitusmallin kautta. Raken-
teellinen kehittäminen ei saa vaarantaa korkeakoulu-
jen ydintoimintoja, eikä sivistyksellisesti merkittäviä
tai määrällisesti pieniä aloja. Rahoitus- ja ohjausjär-
jestelmää tulee kehittää siten, että se ohjaa korkea-
kouluja kehittämään koulutuksen ja kaikkien toimin-
tojensa laatua.
114. Turun keskustaopiskelijat: Maa-
kuntakorkeakouluista korkeakoulu-
tuksen kulmakivi
Turun keskustaopiskelijat ehdottavat Suomen kor-
keakouluverkoston tulevaisuuden malliksi maakun-
takorkeakoulujen verkostoa. Nykyisen kaltaisen kor-
keakouluverkoston sijaan uudessa mallissa Suomen
jokaisessa maakunnassa olisi korkeakoulu, joka tarjo-
aisi alempaan korkeakoulututkintoon
johtavaa koulutusta. Samaan aikaan tieteelliseen kou-
lutukseen ja tutkimukseen keskittyisi vain muutama
huippuyliopisto. Duaalimallin hajottamisen avulla
saisimme työelämään paremmin valmistavia koulu-
tusohjelmia, jotka nopeuttaisivat myös valmistumisai-
koja. Samalla tieteellinen tutkimukseen jäisi nykyistä
enemmän voimavaroja. Maakuntakorkeakoulut olisi-
vat myös ratkaisu nykyisen korkeakouluverkon koh-
taamiin ongelmiin.
Vastausesitys:
Keskusta tukee ajatusta lisätä yliopistojen ja ammatti-
korkeakoulujen yhteistyötä. Korkeakoulujen raken-
200
teellista kehittämistä tulee jatkaa alueellisten toimijoi-
den visioiden pohjalta. Sekä ammatti- että tiedekor-
keakoulut ovat tehneet jo fuusioita; ammattikorkea-
koulut ovat lisäksi järjestelleet koulutusohjelmia ja
toimipaikkoja.
Rakenteellisen kehittämisen tässä vaiheessa tulee
mahdollistaa eräiden alueiden osalta yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen syvempi yhteistyö. Ratkaisu-
na olisi alueen korkeakoulujen yhteinen hallintoelin,
joka käyttäisi päätösvaltaa strategisissa ja muissa yh-
teisissä asioissa. Myös yliopistokeskusten ja ammat-
tikorkeakoulujen yhteistyön osalta tulisi mahdollistaa
vastaava yhteinen strateginen ohjaus.
Keskusta ei kannata duaalimallin poistamista korkea-
koulujärjestelmästä. Esitetty hallinnollinen ohjaus ei
murra duaalimallia, päinvastoin, se antaa paremmat
mahdollisuudet yhteisellä päätöksenteolla syventää
kahden sektorin profiloitumista.
115. Keskustan Opiskelijaliitto: Opin-
totuki indeksiin huoltajakorotuksen
kanssa – kohti nopeampaa valmistu-
mista
Keskustan Opiskelijaliitto muistuttaa puoluekokousta,
että opintotuki vaatii edelleen isoja muutoksia vasta-
takseen nykypäivän opiskelijoiden elämäntilannetta.
KOL esittää, että Keskusta kirjaa eduskuntavaalioh-
jelmaansa sekä korkeakouluopiskelijoiden että toisen
asteen opiskelijoiden opintorahan ja asumislisän sito-
misen indeksiin. Opintotuen on mahdollistettava täy-
sipäiväinen opiskelu, mikä puolestaan tukee hallituk-
sen tavoitetta lyhentää keskimääräisiä opiskeluaiko-
ja.. Lainapainotteisuutta on varottava, sillä tutkimuk-
set ovat osoittaneet, että opiskelijat ottavat vain viime
hädässä valtion takaaman lainan. KOL esittää myös,
että perheellisiä opiskelijoita tukeakseen Keskusta
kirjaa vaaliohjelmaansa sekä ottaa tavoitteekseen seu-
raavalla vaalikaudella opiskelijoiden huoltajakorotuk-
sen, mikäli tuloverotukseen ei tehdä suuria rakenteel-
lisia muutoksia kuten siirtyminen perheverotukseen
tai soveltavaan negatiiviseen tuloveroon. Huoltajako-
rotuksen suuruus olisi hyvä olla vähintään 145 euroa
liitettynä opintorahaan. Perheellisten opiskelijoiden
talouteen tuo joustavuutta myös se, jos heillä on mah-
dollisuus valita, kuuluvatko opintotuen asumislisän
saajiin vai yleisen asumistuen piiriin.
Vastausesitys:
Keskusta jatkaa työtä saadakseen opintotuen sido-
tuksi indeksiin sekä huoltajakorotuksen perheellisille
opiskelijoille. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhtäläi-
set mahdollisuudet opiskella voivat toteutua vain, jos
opintotuki on riittävällä tasolla. Opintotuen on riitet-
tävä täysipäiväiseen opiskeluun. Opintoaikojen ve-
nyminen johtuu muun muassa opiskelujen aikaisesti
työnteosta.
116. Turun keskustaopiskelijat: Itse-
näisesti asuvalle 17-vuotiaalle toisen
asteen opiskelijalle annettava parem-
mat eväät elämiseen
Turun keskustaopiskelijoiden mielestä Keskustan tu-
lee ryhtyä toimenpiteisiin opintotukimallin yhdenver-
taisuuden edistämiseksi. Nykyisessä opintotukimal-
lissa etenkin itsenäisesti asuvat 17-vuotiaat toisella
asteella opiskelevat ovat heikossa asemassa.
Itsenäisesti asuvat ja elävät opiskelijat ovat usein itse
vastuussa omasta toimeentulostaan. Nykyisessä mal-
lissa itsenäisesti asuva 17-vuotias opiskelija saa kuu-
kaudessa 100 euroa, kun 18-19-vuotias saa vastaavas-
ti 246 euroa. Turun keskustaopiskelijoiden mielestä
itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotuen määrä
tulee korottaa samalle tasolle 18-19-vuotiaiden toisen
asteen opiskelijoiden sekä vanhempien tulojen vai-
kutus itsenäisesti asuvien nuorten tuen määrään tulee
poistaa.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 117 ”17-vuotiaiden opiskeli-
joiden toimeentulo huomioon opintotuen kokonaisuu-
distuksessa”
117. Helsingin Keskustaopiskeli-
jat: 17-vuotiaiden opiskelijoiden
toimeentulo huomioon opintotuen
kokonaisuudistuksessa
HeKO:n mielestä Keskustan tulee ottaa tavoitteek-
seen 17-vuotiaiden opiskelijoiden sosiaaliturvan pa-
rantaminen. 17-vuotiaalla, opiskelujen takia kotoa
pois muuttaneella, on rasitteena vanhempien tulojen
vaikutus ja useimmiten aivan riittämätön opintotuki.
Tämä tulee välittömästi huomioida opintotuen koko-
naisuudistuksessa, jonka yhtenä tavoitteena on pois-
taa tuloloukkuja. 17-vuotiaiden toisen asteen opiskeli-
joiden tuloloukku on yksi pahimmista.
Vastausesitys aloitteet 116-117:
Keskusta pitää tärkeänä, että kaikenlaiset tuloloukut
poistetaan ja kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus
opiskeluun. Nykyinen tilanne perustuu siihen, että
alaikäisten vanhemmilla on elatusvelvollisuus. Van-
hempien tulojen vaikutusta toisella asteella opiskele-

vien nuorten opintorahaan on Keskustan johdolla jo
vähennetty. Tätä työtä täytyy jatkaa.
118. Keskustanaisten Oulun py:
Yliopistosta valmistuneet maisterit
suoraan työelämään
Nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys on kasva-
massa. Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi helmi-
kuusta 2009 helmikuuhun 2010 18,7%. Yhtenä työl-
listymisen esteenä voidaan pitää sitä, että yliopistois-
sa kurssit ovat niin teoreettisia, että käytännön työelä-
mässä näillä opeilla ei tee mitään. Käytännön taidot
ovat tänä päivänä tärkeämpää kuin pelkkä teoria.
Tänä päivänä moni yliopistosta valmistunut joutuu
jatkokouluttautumaan erillisillä maksullisilla kurs-
seilla. Kurssit on käytävä, jotta olisi edes mahdol-
lista työllistyä. On sulaa hulluutta, että 5-7 vuoteen
yliopistossa opiskellut joutuu käymään jopa vuoden
mittaisia maksullisia kursseja, jota vieläpä pitävät yli-
opiston opettajat. Yliopistojen opetusta tulisi muuttaa
enemmän vuorovaikutteiseksi työelämän kanssa, jotta
tutkinnot vastaisivat paremmin työelämän tarpeita.
Vastausesitys:
Keskustan mielestä yliopistojen on kiinnitettävä ny-
kyistä enemmän huomiota koulutuksen tuottamiin
työelämävalmiuksiin. Niitä tulee ohjata siihen muun
muassa ottamalla laadullinen työllistyminen osak-
si yliopistojen rahoitusmallia. Opetussuunnitelmien
kehittämisessä tulee koulutuksen tuottamiin yleisiin
valmiuksiin kiinnittää erityistä huomiota. Tämä ei
tarkoita, etteikö yliopistokoulutuksen tule tulevaisuu-
dessakin tähdätä kouluttamaan alansa teoriaperustan
tuntevia ja tieteellisesti harjaantuneita asiantuntijoita.
Yliopistokoulutusta tulee kehittää siten, että kaikilla
aloilla on elävät ja monipuoliset työelämäkontaktit,
joiden avulla koulutukseen haetaan käytännön elä-
mästä ongelmia ratkaistaviksi teorioiden ja tutkimus-
menetelmällisten välineiden avulla.
Yliopistokoulutuksen opintojen suunnittelun tulee si-
sältää jo alusta asti urasuunnittelun elementtejä, jol-
loin huomio on koko opintojen ajan myös valmistu-
misen jälkeisessä ajassa. Keskustan mielestä myös
kaikkiin tutkintoihin kuuluva pakollinen työharjoit-
telu olisi hyvä tapa lisätä opiskelijoiden työelämäyh-
teyksiä ja -kokemusta. On tärkeää, että valmistuneet
nuoret pääsisivät työelämään viivytyksettä. Yliopis-
tojen tulee pohtia entistä tarkemmin tutkintojen si-
sältöjä ja työelämävastaavuutta. Myös yliopistojen
sisäänottomääriä on syytä tarkastella kriittisesti. Liian
suuret opiskelijamäärät oppiaineissa johtavat siihen,
201
että kaikki valmistuneet eivät saa koulutustaan vas-
taavaa työtä.
119. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Keskustan panostettava koulutus-
politiikkaan ja vastavalmistuneiden
työllistymiseen
Nuorisotyöttömyys on raskas ja tulevaisuudessa jopa
kasvava taakka valtion ja kuntien taloudelle. Arvioi-
den mukaan nuorisotyöttömyys on hetkittäin jopa 50
% luokkaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa koulutetut
nuoret eivät asetu työmarkkinoille toivotulla tavalla
opintojen päätyttyä ja Keski-Suomessa on valtakun-
nallisesti tarkasteltuna suhteettoman korkea ja pysyvä
nuorisotyöttömyys, noin 35 prosenttia.
Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä nuoret oli-
si saatava työelämään mahdollisimman pian opinto-
jen jälkeen. Pitkä-aikaistyöttömyyden riski kasvaa,
jos nuori ei työllisty pian valmistuttuaan. Pitkäaikais-
työttömyys puolestaan kasvattaa syrjäytymisen riskiä.
Suomella ei ole varaa kasvattaa syrjäytyneiden suku-
polvea.
Koulutuksen tulisi painottua niille aloille, joilla on
myös työtä tarjolla. Tämän hetkinen kokoomusve-
toinen koulutuspolitiikka ei kohtaa työmarkkinoiden
tarpeita.
Uudet innovaatiot ovatkin ensisijaisen tärkeitä nuor-
ten työttömyyden pois kitkemiseksi. Keskustan tulisi
Keski-Suomen piirin mielestä harkita vakavasti esi-
merkiksi jonkinlaista lisäkoulutusjärjestelmää, jolla
työnantajat ja nuoret työttömät kohtaisivat paremmin.
Samalla keskustan tulisi ottaa vahvempi rooli koulu-
tuspolitiikassa.
Vastausesitys:
Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Keskusta
vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja politiikan loh-
koja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämi-
seen. Koulutustarpeen määrällisessä ennakoinnissa
aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä sinne, mis-
sä työllistyvyys on korkeaa. Työvoimaa on kyettä-
vä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan työ-
voimapulaa eikä laajamittaista väärin kohdentuvasta
koulutustarjonnasta seuraavaa työttömyyttä voida pi-
tää hyväksyttävänä.
Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava koulutuksen
rooli alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä.
Koulutus tuottaa osaajia, jotka luovat työpaikkoja.
Eli koulutuksella on siis myös työpaikkoja synnyttä-
vä vaikutus.
202
Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-
nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-
tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi
ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee
antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-
selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti
uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän
vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-
ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-
sen määrällisen mitoituksen keinoin.  Koulutusten si-
sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä
joustavampia.
120. Keskustan Keski-Pohjanmaan
piiri: Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen saaneille taattava 4-6
kuukauden työharjoittelu
Nuorisotyöttömyys, nuorison syrjäytyminen ja nuo-
risorikollisuus ovat monienkin mittareiden mukaan
nousseet viime vuosina. Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen vetovoimaisuus on kuitenkin samana ai-
kana noussut ”huimasti” lukion kustannuksella. Nuo-
ret ovat varsin tietoisia ammatillisen koulutuksen jäl-
keisestä työllistymisestä myös.
Nykyisessä, ja tulevassa, tilanteessa nuorisoon liit-
tyviä ongelmia voidaan ratkaista merkittävästi, jos
nuoret ammatillisen koulutuksen jälkeen löytäisivät
mahdollisimman nopeasti itselleen ”oikean työn” eli
oikean heille sopivan työn.
Koulumenestys tai koulusta saatu todistus ovat koh-
tuullisen hyviä tiedollisen/taidollisen puolen mitta-
reita, mutta paras ammatillisen koulutuksen jälkeinen
soveltuvuus alalle ja koulussa mittaamaton sopeutu-
vuus/osaaminen tulevat esille oikeassa työympäristös-
sä ja normaalissa, monesti jopa stressaavassa, työtah-
tisuudessa.
Tästä on erittäin hyviä esimerkkejä mm. työttömien
nuorten ohjaavan koulutuksen kursseilta; huonolla to-
distuksella tai koulutuksen keskeyttäneinä ei löytynyt
työtä, mutta kun nuoret saivat osittaa työssä osaamis-
taan ja työhön sitoutuneisuuttaan, heille oli tarjolla
jopa monta työtä.
Keski-Pohjanmaan piiri katsoo, että toisen asteen am-
matillisen koulutuksen jälkeen ei pitäisi jäädä min-
käänlaista työttömyys- tai joutoaikaa vaan nuorten
olisi päästävä opintojensa jälkeen käytännön työssä
osoittamaan työkuntoisuutensa tiedollisesti, taidolli-
sesti ja työelämään sopeutuvasti.
Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri esittää puolue-
kokoukselle: puolue esittää tulevissa hallitusneuvot-
teluissa ja koulutuspoliittisissa linjauksissaan, että
toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneille nuo-
rille taataan välittömästi koulutuksen jälkeen 4-6 kuu-
kauden työharjoittelu edellä mainittujen epäkohtien
torjumiseksi.
Asian valmistelu ja toteuttaminen edellyttää luon-
nollisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kans-
sa neuvotteluja, kuin myös valtion panostusta, mutta
oletettavasti yhteiskunta/työelämä säästää taloudelli-
sesti ja inhimillisesti pitkällä aikavälillä huomattavas-
ti enemmän.
Nuorten kokonaisvaltainen syrjäytyminen ja luotta-
musvaje yhteiskuntaa kohtaan ovat koko yhteiskun-
nan toimivuuden kannalta mittaamattoman kallis me-
netys.
Vastausesitys:
Nuorten työttömyys ja mahdollinen syrjäytyminen tu-
levat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Tämän vuoksi on
kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vastaval-
mistuneet nuoret saisivat työpaikan. Nuorten palkka-
tuki on esimerkki toimenpiteestä, jolla kannustetaan
työllistämään nuoria.
(Ks. myös vastaus aloitteeseen ”Nuorisotyöttömyys
on vakava ongelma”) Keskusta vaatii kaikkia työ-
elämän osapuolia ja politiikan lohkoja osallistumaan
nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Koulutustar-
peen määrällisessä ennakoinnissa aloitus- ja opiske-
lijapaikkoja tulee lisätä sinne, missä työllistyvyys on
korkeaa. Työvoimaa on kyettävä tuottamaan niille
aloille, joilla ennakoidaan työvoimapulaa eikä laaja-
mittaista väärin kohdentuvasta koulutustarjonnasta
seuraavaa työttömyyttä voida pitää hyväksyttävänä.
Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava koulutuksen
rooli alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä.
Koulutus tuottaa osaajia, jotka luovat työpaikkoja.
Eli koulutuksella on siis myös työpaikkoja synnyttä-
vä vaikutus.
Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-
nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-
tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi
ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee
antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-
selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti
uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän
vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-
ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-
sen määrällisen mitoituksen keinoin.  Koulutusten si-

sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä
joustavampia.
121. Suomen Keskustanuoret: Venä-
jänkielen opetus sallittava toisena
pakollisena kielenä
Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys
Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset
matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-
messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-
dessaan yleisesti korkealla.
Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme
alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet.  On tärke-
ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen
taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän
keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-
siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-
jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.
Keskustanuoret esittää, että vaihtoehtoisena toise-
na pakollisena kielenä ruotsin rinnalle otetaan venä-
jä. Venäjää voisi opiskella keskipitkänä kielenä ha-
lutessaan ja jättää ruotsin opiskelematta. Kuitenkin
niin kauan kuin Suomessa on pätevyysvaatimuksena
ylempiin virkoihin sekä suomen että ruotsin kielen
taito, on aloitteen toteuttaminen hankalaa. Ne koulu-
laiset, jotka ruotsin sijaan opiskelisivat venäjää, jou-
tuisivat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun
he päätyisivät opiskelemaan korkeakouluun.  
Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin myös jat-
kossa ruotsinkielisille tulee taata oikeus julkisten pal-
veluiden saamiseen heidän omalla äidinkielellään.
Nykytilanteessa toisen kotimaisen kielen virkamies-
pätevyyden vaatimustaso on kuitenkin epämotivoitu-
neiden opiskelijoiden heikon kielitaidon vuoksi lähin-
nä pakollinen muodollisuus. Virkamiesruotsin läpäi-
seminen ei enää tarkoita sitä, että virkamies kykenisi
käytännössä palvelemaan ruotsiksi asiakastaan. Tämä
realiteetti on tunnustettava.
Jokaisen julkisen laitoksen yksikön tehtävänä oli-
si huolehtia siitä, että niistä saa tarvittaessa palvelua
molemmilla kotimaisilla kielillä. Tähän kuitenkin riit-
täisi, että yksikössä joku osaa palvella sujuvasti mo-
lemmilla kotimaisilla kielillä.
Vastausesitys:
Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema
on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-
kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun
kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima
monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun
203
yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä-
Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin
kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi-
sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-Suomeen alueelli-
sia kokeiluja.
122. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-
ret: Venäjän opetus sallittava 2. pa-
kollisena kielenä Itä-Suomessa
Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys
Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset
matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-
messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-
dessaan yleisesti korkealla.
Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme
alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet.  On tärke-
ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen
taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän
keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-
siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-
jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittää, että vaihto-
ehtoisena 2. pakollisena kielenä ruotsin rinnalle ote-
taan venäjän kieli Itä-Suomessa. Venäjää voisi opis-
kella keskipitkänä kielenä halutessaan ja jättää ruotsin
opiskelematta.
Vastausesitys:
Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema
on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-
kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun
kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima
monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun
yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä-
Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin
kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi-
sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-Suomeen alueelli-
sia kokeiluja.
123. Turun keskustaopiskelijat: Kiel-
ten opiskelun arvostusta on lisättävä
tutkinnosta riippumatta
Julkisuudessa on esitetty huolestuttavia tietoja suo-
malaisten nuorten kielten opiskelun halukkuudesta ja
aktiivisuudesta. Lukiossa entistä suurempi joukko pi-
täytyy vain englannin opiskelussa, eikä valitse muita
kieliä. Juuri lukion kieliopintoja pitää arvostaa kie-
liopintojen perustan luojana, ja siksi niistä pitää olla
huolissaan. Korkeakouluissa taas on vaarana vain ns.
pakollisten kieliopintojen suorittaminen, jonka jäl-
keen kieliopintojen opiskelu jää vähemmälle. On vai-
204
keaa hyväksyä sellaista maisteria, jonka kielitaito ra-
joittuisi 2010-luvulla vain omaan äidinkieleen. Tämän
päivän globaalissa maailmassa pitää olla itsestään sel-
vää kielten osaaminen, joka edistää sivistystämme ja
antaa työkaluja kulttuurien sekoittumiselle meillä ja
muualla. Siksi Turun keskustaopiskelijat esittävät
kieliopintojen soveltamista laajemmin lukioiden ja
ammatillisten oppilaitosten eri oppiaineissa. Tuol-
loin kielten opetus olisi konkreettisempaa, ja kenties
siten koettavissa hyödyllisemmäksi. Korkeakoulujen
taholla Turun keskustaopiskelijat kehottaa Suomen
Keskustaa ajamaan sellaista koulutuspolitiikkaa, joka
parantaisi kielten arvostusta korkeakouluissa. Yksi
selkeä keino toteuttaa arvonkohotus on antaa kielten
opiskelemisesta enemmän opintopisteitä. Sillä myös
korkeakouluopintoihin sopii se lainalaisuus, joka pal-
kitsee tekijäänsä parhaiten, sitä myös toteutetaan.
Vastausesitys:
Vieraiden kielten osaaminen pitää nähdä osana laa-
jempaa kansainvälistymistaitojen kokonaisuutta. Kie-
litaito on yksi keskeinen väline Suomen pärjäämi-
sessä globaalissa maailmassa. Tätä on syytä korostaa
kaikilla koulutusasteilla. Pelkästään muodollinen kie-
litaito ei riitä, vaan tarvitsemme muiden maiden sy-
vempää kulttuurillista ymmärrystä.
Nykyisin lapset aloittavat kielten opiskelun aikaisem-
min ja valitsevat useampia kieliä jo alaluokilla. Kiel-
ten opetus on monipuolista ja siinä keskitytään kielen
oppimisen eri osa-alueisiin. Vaikka korkeakouluissa
ei ole useita pakollisia kursseja, on kurssien läpipää-
syn edellytyksenä koko lukion kielten opetuksen op-
pimäärä.
124. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Tohtorin tutkinnon laatu
Suomessa koulutetaan runsaasti tohtoreita, ja on
esiintynyt arvostelua, että tohtoreita koulutetaan lii-
kaa. Tämä on mahdollisesti tilanne, ja silloin toh-
torimäärien vähentämisen tai lisäämisen vuoksi on
tehtävä omat toimenpiteensä. Aloitteen tekijöillä on
kuitenkin tullut mieleen, että mahdollisesti ongelma
ei olekaan tohtorien määrä, vaan pikemminkin tohto-
rienväitösten laatu. Suomessa on perinteenä, että toh-
torinväitös on yksi kirja, eli tohtorinväitös. Sinällään
tähän ei ole tarvetta tehdä muutoksia, ja perinne on
arvokas edelleen. Aloitteen tekijät kuitenkin kiinnittä-
vät huomiota siihen, että pääasiallinen lukemisto tie-
teentekijöille on oman alan tieteellisten aikakausjul-
kaisujen artikkelit.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen,
että mahdollinen yhdistelmä tohtorinväitöskirjalle ja
tohtorinväitökseen liittyvään artikkelimäärä olisi koh-
tuullinen ratkaisu ongelmalle. Tosiasia on, että pelkkä
tohtorinväitöskirja ei ole ainut edellytys haettaessa ul-
komaisia ja kotimaisia akateemisia työtehtäviä.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen,
että tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi tohtorin-
väitökseen liittyvät tieteelliset artikkelit edistäisivät
suomalaisten tohtorien liikkuvuutta kansainvälissä
tehtävissä. Aloitteen tekijöille on tullut mieleen mah-
dollisuus, että pelkkä tohtorienväitösten määrän seu-
raaminen voi johtaa ns. tohtoritehtailuun. Tosiasiassa
ns. tohtoritehtailu on alasta ja akateemisesta tutkimus-
ja oppilaitoksesta riippuva ilmiö, ja tätä ei voi yleis-
tää kaikkiin akateemisiin tutkimus- ja oppilaitoksiin.
Ongelmaksi tässä yhdistelmässä voi tulla, että tavoit-
teeksi tulee julkaista mahdollisimman monta artikke-
lia, mikä taas johtaa ns. artikkelitehtailun ongelmaan.
Tämäkin ongelma on todellinen, jolloin artikkelien
laatu ei olekaan mittari vaan artikkelien määrä. Tä-
män vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että
ehkä voisi asettaa työryhmän/toimikunnan selvittä-
mään, että miten tohtorinväitöksen ja tohtorinväitök-
siin liittyvien artikkelien yhdistelmälle luodaan selvät
pelisäännöt. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen tie-
teen taso on hyvä, ja jokainen hyvin tehty tieteellinen
väitöskirja edistää omalta osaltaan Suomen tiedettä.
Toisaalta Suomen tieteen tason paras mittari on arvo-
valtaisissa aikakausjulkaisuissa julkaistut artikkelit, ja
näiden artikkelien laatu.
Tämän vuoksi ehdotamme puoluekokoukselle seu-
raavaa:
1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007-2011 nimitet-
tävä työryhmä tutkii eri alojen tohtorinväitösten mää-
riin liittyvät ongelmat.
2) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan
yhdistää tohtorinväitökseen liittyvien artikkelien jul-
kaisu.
3) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan
arvottaa joidenkin tieteellisten julkaisujen taso ja
määrä suhteessa tohtorinarvoon vaadittavalle väitös-
kirjalle.
Selvää on, että jokaiselle tieteenalalla ei voida laatia
samankaltaisia sääntöjä, joten tässä tulee nimetylle
työryhmälle erilaisia lisäongelmia ratkaisun esittämi-
seksi.
Vastausesitys:
Aloite on ajankohtainen tohtorintutkintojen runsau-
den vuoksi. Työelämässä on paljon erilaisia aloja, ja
tohtorintutkinnon merkitys vaihtelee suuresti. Useilla

aloilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mikä on on-
gelma. Tohtoreille olisi enemmän käyttöä, jos työelä-
mä tunnistaisi osaamisen nykyistä paremmin.
Puoluekokous ei koe, että tohtoritutkinnossa olisi suu-
ria puutteita. Yhteistyö kansainvälisen tiedeyhteisön
kanssa on erittäin suotavaa kaikille tohtorikoulutet-
taville. Kaikkeen tutkimukseen ei sovi edellytys ar-
tikkelimuotoisen tutkimuksen raportointiin. Esitetyn
työryhmän perustaminen ei ole tarpeellista.
125. Keskustan Kuusamon Kirkon-
kylän py: Peruskoulun lukuvuoden
koulutyön päättymispäivän muutta-
minen
Suomessa peruskoulun lukuvuosi alkaa perusopetus-
lain 23 §:n mukaan 1. elokuuta ja päättyy 31. heinä-
kuuta. Koulutyö alkaa yleensä elokuun puolenvälin
aikoihin, mutta tarkemmin asiasta päättää kukin kun-
ta. Asetuksella (7§) on säädetty, että koulutyö päättyy
viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, joka on aikaisin-
taan 29. toukokuuta ja viimeistään 5. kesäkuuta.
Pohjois-Suomen koululaiset päättävät koulutyönsä
usein koulupihalla olevien lumikasojen ympäröimänä,
kun taas kesän aurinkoisimmat säät ovat usein elo-
kuussa koulutyön alettua.
Aloitteenamme esitämme, että Suomessa siirrytään
lähemmäksi eurooppalaista peruskoulujen lomakäy-
täntöä. Esitämme, että perusopetusasetusta muutetaan
siten, että peruskoulun koulutyö päättyy viimeistään
viikon 24 viimeisenä arkipäivänä. Opetuksen järjes-
täjä päättää tarkemmin koulun lukuvuoden 190 työ-
päivästä.
Vastausesitys:
Peruskoulun lukuvuoden alkamis- ja loppumispäivä-
määrät ovat osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuu-
luu muun muassa lukioiden työvuoden juoksutus. Lu-
kuvuoden uudelleen rytmitykselle on olemassa perus-
teita, muun muassa vanhempien kesälomien ajoitus ja
vuodenaikojen kierto puoltavat sitä. Puoluekokouksen
mielestä asia pitää selvittää ja pyrkiä ratkaisemaan jo
ensi vaalikauden alussa päätettäessä perusopetuslain
tuntijaon ja kyseisen asetuksen uudistamisesta.
126. Helsingin Keskustaopiskelijat:
Opetusministerin salkku Keskustalle
Opetusministeri vastaa Suomen koulutuspolitiikas-
ta. Helsingin Keskustaopiskelijat ihmettelevät, miksi
sivistys-puolueeksi itseään kutsuva Keskusta ei ole
205
omistanut opetusministerin salkkua sitten -70-luvun.
Tähän on tultava muutos vuoden 2011 eduskuntavaa-
leissa. Keskustan on linjattava selkeästi korkeakoulu-
politiikkansa seuraavalle vaalikaudelle. Esimerkiksi
maksuton koulutus on edelleen turvattava Suomessa.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 128 ”Keskustan tulee kantaa
sivistyksen lippua”
127. Suomen Keskustanuoret: Kes-
kustalle opetusministerin salkku seu-
raavasta hallituksesta
Keskusta on tunnetusti ollut sivistyspolitiikkaan vah-
vasti profiloitunut puolue ja meidän toimesta tähän
maahan on saatu kattavasti luotua mm. yliopistokes-
kukset sekä muutenkin alueellisesti vahva koulutus-
järjestelmä. Ilman Keskustan myötävaikutusta näitä
alueellisesti ja maakunnille tärkeitä koulutuskeskuk-
sia ei olisi varmasti saatu syntymään.
Viimeisimpänä keskustalaisena opetusministerinä on
toiminut Marjatta Väänänen 9.1976–5.1977. Sivis-
tyspuolueeksi profiloituneelle Keskustalle tämä on
suorastaan häpeällinen seikka. Keskustanuoret koros-
tivat jo Matti Vanhasen toista hallitusta muodostetta-
essa, että Keskustan on saatava opetusministerin salk-
ku. Valitettavasti Keskusta ei tälläkään kertaa nähnyt
opetusministerin pestiä niin merkityksellisenä, että se
olisi puolueelle otettu. Ministerin salkku on kuitenkin
tärkeä väline, sillä oman opetusministerin kautta pys-
tymme parhaiten tuomaan esille meille tärkeitä sivis-
tyspoliittisia asioita.
Keskustanuoret vaativat, että Keskusta pitää seuraa-
vissa eduskuntavaaleissa näkyvästi esillä koulutus- ja
sivistyspoliittisia teemoja. Tämän aloitteen hyväksy-
essään puoluekokous antaa puolueen hallitusneuvotte-
luista vastaaville henkilöille vahvan evästyksen siitä,
että opetusministerin salkku on saatava Keskustalle.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 128”Keskustan tulee kantaa
sivistyksen lippua”
128. Viitasaaren kunnallisjärjestö:
Keskustan tulee kantaa sivistyksen
lippua
Keskustan perusaatteeseen kuuluu hyvin oleellisena
osana sivistys ja sen tukeminen. Markkinoimme itse-
ämme sivistyspuolueena, vaikka viimeisin opetusmi-
nisterimme on 70- luvulta!
206
Keskustan tulisi olla ensimmäisenä raivaamassa tietä
uusille opetusmenetelmille ja tekemässä tätä kautta
Suomesta sivistyksen ja hyvinvoinnin suurvaltaa.
Osallistuva oppiminen ja opetus lisäävät ihmisten so-
siaalisia - ja ilmaisukykyjä. Opetusjärjestelmän uu-
distamisen kautta voimme vähentää syrjäytymisen ja
mielenterveyshäiriöiden riskiä ja lisätä ihmisten on-
nellisuutta. Tätä kautta olisi hyvä lähteä rakentamaan
tulevaisuuden keskustaa: Kestävälle ja aineettomalle
pohjalle, vastaiskuna materian vallalle.
Olemme sitä mieltä, että Keskustan tulee sitoutua
seuraavassa hallitusvastuussaan ottamaan itselleen
opetusministerin salkku.
Vastausesitys aloitteisiin 126-128: Sivistyspolitiikka
on Keskustalle tärkeä painopistealue. Puolue on muun
muassa ollut rakentamassa Suomeen kansakoululai-
tosta, yleistä oppivelvollisuutta, peruskoulua, maa-
kuntayliopistojen verkkoa, yliopistokeskuksia sekä
alueellisesti ja maakunnallisesti kattavia muita koulu-
tusmahdollisuuksia. Keskusta korostaa, että jokaisel-
la suomalaisella on oltava mahdollisuus korkeatasoi-
seen koulutukseen asuinpaikasta tai varallisuudesta
riippumatta. Kuitenkaan reiluun kolmeenkymmeneen
vuoteen Suomessa ei ole ollut keskustalaista opetus-
ministeriä.
Keskustan tavoitteena pitää olla opetusministerin
salkku seuraavassa hallituksessa. Salkkujaosta ja hal-
litusohjelmasta päätetään kuitenkin vasta hallitusneu-
votteluissa, joihin pääseminen edellyttää puolueelta
hyvää vaalitulosta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
129. Keskustan Opiskelijaliitto: Opet-
tajille keinoja luokanhallintaan
Opettajilla on vastuu oppilaan hyvinvoinnista, niin
henkisestä kuin fyysisestäkin. Heiltä ei kuitenkaan
löydy vastuun vaatimia keinoja hyvinvoinnin takaa-
miseksi. Opettaja ei voi puolustaa oppilaita tai edes
itseään väkivaltaiselta oppilaalta ennen kuin vammo-
ja syntyy. Vastuunkantaja on vain pelkkä tarkkailija,
jonka tulee ilmoittaa poliisille fyysisen koskematto-
muuden loukkauksesta.
Ongelma ei ole vain lainsäädännössä vaan myös ny-
kyisten lakien tulkinnassa. Opettaja ei voi olla varma
missä vaiheessa oppilas tuntee hänen menneen liian
pitkälle. Tämä aiheuttaa epävarmuutta, jota oppilaat
hyödyntävät. Se taas näkyy koulurauhan heikkene-
misenä. Myös ryhmänhallinta tapoja tulee harjoitella
kurssin yhteydessä.
Ratkaisu löytyy opettajille suunnatusta kurssita, jon-
ka tarkoitus on selventää käyttäytymistä epäselvissä
tilanteissa ja opettaa keinoja, joilla estää oppilasta sa-
tuttamasta itseään tai muita. Kun kurssin valmistelu
toteutetaan yhdessä lakiuudistuksen kanssa, päästään
puuttumaan myös esiin tuleviin lainsäädännöllisiin
ongelmiin.
Vastausesitys:
Opettajien työ on hyvin vastuullista, ja opettajien työ-
hyvinvoinnin tulee olla kunnossa. Opettajien jaksami-
nen ja työssä viihtyminen säteilevät vahvasti opetuk-
seen. Keinot fyysisen koskemattomuuden edistämi-
seksi ovat kannatettavia. Koulujen työrauhaan liit-
tyviä ongelmia on ratkottava läheisellä yhteistyöllä
kotien kanssa.
Osassa kunnista järjestetään jo tällä hetkellä opettaji-
en työsuojeluun liittyvää koulutusta. Maassamme on
kuntakohtaisia eroja, joita pitäisi pystyä tasoittamaan.
Keskusta pyrkii vaikuttamaan siihen, että uudistetta-
vissa opettajankoulutusopetussuunnitelmissa luokan-
hallintakeinoihin kiinnitetään entistä enemmän huo-
miota.
130. Otaniemen Keskustaopiskelijat:
Opettajat vaihtoon
Ylioppilaskirjoitukset ovat jo pitkään olleet lukio-
opintojen tähtäin ja tavoite, kruunattu kuningas. Opet-
tajat preppaavat lukiolaisia alusta alkaen optimaa-
liseen ylioppilaskirjoitusmenestykseen ja samalla
koulua ylöspäin lukiorankingissa. Jatkossa ylioppilas-
kirjoitustuloksia on tarkoitus hyödyntää aiempaa laa-
jemmin kolmannen asteen opiskelijavalinnoissa, mikä
oikein onkin nykyisessä ainereaalin maailmassa, jossa
osaamistaan voi esittää sekä aiempaa laajemmin että
fokusoidummin. Tämä lisännee painetta ylioppilaskir-
joitusmenestykseen entisestäänkin. Lukion opettajan
vastaus lähes mihin tahansa purnaukseen opetuksen
sisällöstä on, että tämä on tärkeää ylioppilaskirjoi-
tuksissa. Kummempaa yritystä asioiden laittamiseen
laajempaan ja tulevan ammatillisen elämän kannalta
mielekkäämpään yhteyteen ei useimmilta opettajilta
löydy. Tähtiä toki on tässäkin ammattikunnassa.
Myös opetusmenetelmät ja kaikki kikat on viritetty
huippuunsa. Ylioppilasarvosanat maksimoidaan hel-
poimmalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti tämä
lukion kannalta näppärin ja kätevin tapa ei välttämät-
tä enää kannakaan jatko-opinnoissa, vaan yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen opettajat ovat helisemässä
puutteellisten esitietojen ja välillä melko kummallis-
ten maailmankäsitysten kanssa. Erityisen hyvin tämä
tulee esille oppimisen kannalta aina entisen perus-

tan päälle rakentuvissa luonnontieteissä, joissa meillä
Otaniemen Keskustaopiskelijoissakin on paras asian-
tuntemus. Tilanne ei kuitenkaan ole juuri ruusuisempi
muissakaan oppiaineissa.
Lukion opettajien tietämyksessä ja tuntemuksessa
opettamiensa aineiden kontekstista ja tarpeista jatko-
opinnoissa ja tulevassa ammatillisessa asiantuntijuu-
dessa on siis puutteita. Tilanteen parantamiseksi Ota-
niemen Keskustaopiskelijat esittävät perustettavak-
si lukio-opettajien vaihto-ohjelman, jossa opettajille
tarjotaan mahdollisuutta, palkkaa nauttien, opettaa
ainettaan lukukauden tai -vuoden ajan yliopiston tai
ammattikorkeakoulun perusopetuksessa, esimerkiksi
pitämällä harjoituksia ja vastaavia kolmannen asteen
opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Vaihto-ohjel-
maan voisi sisältyä alkuperehdytys ja kertauskurssi
tarvittavasta tieteellisesti perustasta sekä koko oh-
jelman ajan jatkuva, ainakin kyseisen, korkeakoulun
koulutusohjelmien ja kouluttamien ammattilaisten
tarpeita ja toiveita valottava opintojakso.
Vaihto-opettajuus syventäisi lukion opettajien tietä-
mystä ja tuntemusta oppilaiden tulevaisuuden tarpeis-
ta. Monen opettajan työura on kymmenien vuosien
mittainen, joten käsitysten tuoreuttaminen esimerkik-
si puolivälin paikkeilla voisi olla sekä motivoivaa että
virkistävää. Samalla tämä tuore näkemys työelämän
ja jatko-opintojen tarpeista tulisi suoraan tulevien
oppilaiden hyödyksi mielekkäämpänä motivointina,
esimerkkeinä ja viitekehyksinä. Mikäpä estäisi vaih-
don olevan myös kaksisuuntaista, jolloin kolmannen
asteen opettajat voisivat tuoda uusia tuulia lukioihin
opettamalla jaksoja siellä.
Vastausesitys:
Keskusta haluaa edistää jatkuvaa oppimista ja kan-
nustaa tämän tyyppisiin, avartaviin vaihto-ohjelmiin.
Ongelmia tuottavat erilaiset kelpoisuusvaatimukset.
Keskusta ei yhdy aloitteeseen, mutta kannustaa luki-
oita ja korkeakouluja monipuoliseen, epäviralliseen
yhteistyöhön.
131. Pohjois-Someron Keskustanai-
set: Lääkäreiden ja sosiaalityönte-
kijöiden koulutusmääriä lisättävä
yliopistoissa
Koulutuspolitiikkaan tarvitaan nopeaa muutosta niin,
että kuntiin saadaan riittävästi päteviä ja tarkoituksen
mukaisesti koulutettuja työntekijöitä. Lääkärikoulu-
tuksen pitää tuottaa nykyistä enemmän yleislääkärei-
tä. Lisääntyvän varttuneen väestön kunnollinen hoito
207
tarvitsee pikaisesti lisää vanhusten terveydenhoidon
osaajia, gerontologeja.
Sosiaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi hoitamaan kun-
tien lakisääteisiä tehtäviä. Koulutusmäärien lisäys
tarvitaan, että kuntien avoimet virat saadaan täytet-
tyä. Tehokkaita ja ripeitä toimia tarvitaan kansalais-
ten peruspalvelujen turvaamiseksi. Yliopistojen pitää
palvella koulutuksen suuntaamisella alueita. Tämä on
varmistettava valtion koulutuspolitiikan ohjauksella.
Vastausesitys:
Keskusta on kiinnittänyt huomiota lääkäripulaan use-
aan otteeseen, muun muassa syksyllä 2008 julkais-
tessaan kolmen kohdan ohjelman terveyskeskusten
lääkäripulan poistamiseksi. Siinä tavoitteena oli ohja-
ta lääkäreitä työvoimapulaa poteviin terveyskeskuk-
siin, pidentää harjoitteluaikaa terveyskeskuksissa 9
kuukaudesta 18 kuukauteen ja varmistaa lääkäreiden
mahdollisuudet käyttää työaikansa potilastöissä.
Lääkäreiden koulutusmäärien lisäämistä pitää selvit-
tää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta koulu-
tusmäärien kasvattaminen ei automaattisesti helpota
lääkäripulaa potevien kuntien tilannetta.
Koulutuksen ennakointijärjestelmää pitäisi kehittää
entisestään, jotta eri alojen kysyntä ja tarjonta kohtai-
sivat mahdollisimman hyvin. Sosiaalityöntekijöiden
kohdalla kelpoisuusvaatimusten höllentäminen olisi
mahdollinen keino helpottaa kuntien tilannetta.
132. Keskustan Haapamäen py: Kou-
lun kristillisen kasvatuksen ja oman
uskonnonopetuksen lisääminen
Koulun uskontokasvatuksesta on virheellisesti haluttu
poliittisten toimijoiden vaikutuksesta riisua pois ns.
uskonnonharjoittaminen. On vaadittu keskittymistä
vain tietojen antamiseen. Vaikka tieto muodostaakin
vahvan asiaperustan ja tälle on kaikissa oppiaineissa
perusteltu asemansa, merkitsee uskonnon opetukses-
sa ja uskontokasvatuksessa vain tiedolliseen opetta-
miseen rajoittuminen suurta ongelmaa, itse asiassa
olennaista rajoittuneisuutta ja pedagogista mahdotto-
muutta. Nykyaikaiseen elämykselliseen oppitapahtu-
maan, jossa myös omassa uskonnonopetuksessa tänä
aikana korostuva taito- ja taidekasvatus saa tarpeelli-
sen sijaintinsa, on välttämätöntä laajentaa opetus kas-
vatukseksi, jossa ovat laajemmat ja minipuolisemmat
ulottuvuudet kuin vain pelkkä asiatietojen jakamisen
ulottuvuus.
Siksi elimellisenä osana oman uskonnon opetusta
evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien tai tähän
208
osallistuvien osalta on välttämätöntä nähdä virsilau-
lun, hengellisen musiikin ja myös hengellisen nuo-
risomusiikin olennainen merkitys. Myös rukous on
luonteva ja elimellinen osa kristillistä oman uskonnon
opetusta. Herran rukous, Herran siunaus ja kirkko-
vuoden sekä eri elämäntilanteisiin soveltuvat rukouk-
set vapaan henkilökohtaisen rukouksen ohella kuu-
luvat koulun oman kristillisen uskonnon opetukseen,
kaksi alussa mainittua kuuluvat myös jokaisen yleis-
sivistykseen ulkoa osattavina. Samoin Jumalan kym-
menen käskyä kuuluvat ulkoa osattavaan yleissivistä-
vään opittavaan aineistoon. Ulkoa opittu kymmenen
käskyn sisältö ohjaa ihmistä hänen kaikissa elämänti-
lanteissa sekä oikean ja väärän erottamisessa.
Viime aikoina on herättänyt paljon huolta sekä koulu-
kiusaaminen että suoranainen kouluväkivalta. Äärim-
mäisinä ilmiöinä ovat olleet ikävät ja täysin käsittä-
mättömät joukkoampumistapaukset oppilaitoksissa.
Ilmeisenä osasyynä kaikkiin ilmiöihin on koulun kas-
vatuksen ja sitä kautta nuorison arvopohjan heikkous
ja jopa suoranainen puute.
Jos kymmenen käskyn elämän kestävät totuuden niin
koko kristikunnassa kuin YK:n ihmisoikeuksien mu-
kaisesti yleisinä elämänohjeina olisivat piirretyt ih-
mismieleen koko elämän korkeimpina ohjeina, olisi
kynnys kiusaamiseen, väkivaltaan ja surmatekoihin
korkeampi kuin silloin, jos lähimmäisenrakkauteen
ja ihmisarvon kunnioitukseen ohjaava kristillisestä
arvopohjasta nouseva elämännäkemys puuttuu. Vali-
tettavaa tänä aikana on myös se, että monet oheisvai-
kutteet eri lähteistä tulevina saattavat antaa hyvinkin
ristiriitaisia ja kyseenalaisia näkemyksiä nuorisolle ja
jopa lapsille varhaisiän vuosista lähtien.
Vanhastaan Suomen kouluissa ovat olleet kristilli-
seen arvopohjaan perustuvat aamuhartaudet, joissa
lyhyen puheen ohella mukana oli virren veisuuta ja
rukous. Näiden muuttuminen aamun/päivän avauk-
siksi toi epäselvyyttä arvopohjaan ja tapahtui tiettyä
menetystä kestävien elämänohjeiden ja kasvatuksen
suhteen oikean ja väärän erottamisessa ja nimen-
omaan kestävien elämänohjeiden henkilökohtaisessa
sisäistämisessä. Huomioitavaa on myös se, että kodit
ovat kenties entistä osaamattomampia arvokasvatuk-
sessa kuin menneiden vuosikymmenten aikana. Tosin
vanhemmuuden haasteet ovat nykyisessä mediayh-
teiskunnassa huomattavasti kovemmat kuin aiemmin
ja siksi kristillisen arvopohjan lujittaminen on entistä
tärkeämpää.
Koulukasvatuksen osalta on toivottu taidollisten, tai-
teellisten ja myös elämyksellisten painotusten esille
ottamista. Virsilaulu, lasten ja nuorten hengellinen
musiikki, draama, kuvaamataiteiden osuus jne. ovat
mitä suurimmassa määrin elimellinen osa lasten ja
nuorten uskonnollisessa kasvatuksessa eri ikäkausina.
Todellista uskonnonopetusta ei voi edes ajatella ilman
näitä. Elämyksellinen aines on luonnollinen ja kiinteä
osa oman uskonnonopetusta ja suomalaisen koulun
kristillistä kasvatustehtävää.
Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat todenneet,
että heidän olisi helpompi elää Suomessa, jos suoma-
laiset eläisivät itse paremmin oman kristillisen uskon-
sa mukaan. Siksi kaiken edellä esitetyn perusteella
on aihetta vahvistaa Suomessa koulun oman uskon-
non mukaista kristillistä opetusta ja kasvatusta. Myös
enemmistöllä on oikeus selkeästi omaan koulun us-
kontokasvatukseen.
Samalla on todettava myös se, että muihin kristilli-
siin kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluvat yleensä halua-
vat lastensa osallistuvan evankelisluterilaiseen oman
uskonnon opetukseen. Ortodokseilla on perinteisesti
ollut oma uskonnonopetus ja muilla on myös oikeus
omaan uskonnonopetukseen tai elämänkatsomustie-
toon. Oman uskonnon tuntemus on kansalaisten ja
kansakunnan voimavara. Maailman uskontojen tunte-
mus on tänä aikana ja tulevaisuudessa myös tarpeen,
jotta kansainvälinen kanssakäyminen voi perustua to-
dellisten perusasioiden tietämiseen. Tämän ymmärtä-
misen lähtökohtana on oman uskonnon mahdollisim-
man hyvä tunteminen.
Suomen Keskusta ryhtyisi toimiin, jotta Suomessa
koululaitoksessa varhaiskasvatuksesta alkaen, perus-
koulun eri luokilla ja lukiossa toteutuisi kristillisen
(ev-lut./ortodoksinen) oman uskonnon opetus ja kou-
lun tätä tukeva muu kristillinen kasvatus kuten mm.
päivänavauksissa entistä selkeämmin elämän arvo-
pohjaa luovana ja persoonallista kehitystä tukevana
sekä kuinka voitaisiin aloittaa koulun uskontotuntien
menetyksen korvaaminen, joka tapahtui 1970- luvul-
la siirryttäessä Suomessa peruskouluun ja viisipäi-
väiseen kouluviikkoon, jolloin aiemmissa koulujär-
jestelmissä oli kaksi uskontotuntia kuusipäiväisessä
kouluviikossa.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 133 ”Tunnustuksellisen
uskonopetuksen jatkuttava”
133. Keskustanaisten Paimion osasto:
Tunnustuksellisen uskonopetuksen
jatkuttava
Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen on jatkuttava
maamme kouluissa kuten ennenkin, siihen ei saa teh-

dä kielteistä päätöstä. Uskonnonopetus on osa keskus-
talaista arvomaailmaa.
Uskonto ja uskonnonopetus on ollut tärkeässä osassa
meidän elämässämme kautta vuosisatojen. Haluamme
jatkossakin olla kuulemassa kevätlukukauden lopussa
kouluissa laulettua suvivirttä.
Uskonnon opettaminen on yhteiskuntarauhan ylläpi-
tävä tekijä, jolla tuetaan kansainvälistä ja kansallista
rauhantahtoista keskustelua. Uskonnonopetus on osa
sujuvaa monikulttuurisuutta, jota on ehdottomasti tu-
ettava. On vaarana, mikäli uskonnonopetus lakkau-
tetaan nousevat esiin eri uskonnolliset ääriliikkeet,
joihin erityisesti syrjäytymisuhanalaisia henkilöitä on
helpompi saada mukaan.
Ehdotamme, että Keskustan pitää ehdottomasti olla
jatkamassa ja tukemassa uskonnonopetuksen jatku-
mista kouluissamme.
Vastausesitys aloitteisiin 132-133:
Keskusta tukee oikeutta oman uskonnon opetukseen
ja yhteisöllisyyden rakentumista monikulttuuristuvas-
sa Suomessa. Puoluehallituksen mielestä uskonnon
opetuksen nykyinen tuntimäärä perusopetuksessa on
sopiva. On tärkeää, että eri uskonnollisiin yhdyskun-
tiin kuuluvilla on mahdollisuus saada oman uskonton-
sa mukaista opetusta. Monikulttuurisessa yhteiskun-
nassa on kiinnitettävä huomiota uskontojen väliseen
dialogiin. Se lisää muiden kulttuurien ja lähimmäisten
ymmärrystä ja tukee yhteiskunnan kehitystä.
134. Keskustanaisten Ylöjärven
osasto: Koulumatkan kävelyosuuden
kohtuullistaminen
Perusopetuslaissa on määrätty koulumatkoista seu-
raavaa:
32 §
Koulumatkat
Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan
koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on
oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta
saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten
päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoi-
dosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, op-
pilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetuk-
seen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta
esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoi-
toon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saa-
valla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen
209
myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan
ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu
oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaarallisek-
si. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppi-
laan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä
riittävä avustus. (19.12.2003/1139)
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppi-
laan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää
enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuo-
den alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa
17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa
koulumatka kestää enintään 3 tuntia.
Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentis-
sa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämis-
paikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voi-
daan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljetta-
misesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.
(19.12.2003/1139)
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mah-
dollisuus ohjattuun toimintaan. (Finlex)
Lainkohtaa sovelletaan kuitenkin usein niin, että pit-
kästäkin koulumatkasta voidaan koululaista kävelyt-
tää taksille/taksilta tai linja-autolle/linja-autolta nuo
mainitut kilometrimäärät. Kyläkoulujen lakkauttami-
nen laittaa väistämättä yhä useammat koululaiset kyy-
dityksen varaan.
Keskustanaisten Ylöjärven osasto ry toivoo Kes-
kustan puoluekokouksen ryhtyvän toimenpiteisiin
lainkohdan kohtuullistamiseksi niin, että käveltävää
matkaa ei jää suuntaansa kuin korkeintaan 1,5 km
0-3-luokkalaisilla ja 2km sitä vanhemmilla peruskou-
lulaisilla. Tällä pieneltä tuntuvalta tarkennuksella voi-
daan myös päästä lainkohdassa mainittuihin aikara-
joihin.
Vastausesitys:
Koulumatkaedun raamittaminen lainsäädännöllä tur-
vaa lasten yhdenmukaisen kohtelun asuinkunnasta
riippumatta. Kunnilla on paikallisesti mahdollisuus
omilla päätöksillä poiketa rajoituksista eli kohtuullis-
taa lasten koulumatkaa. Näin on toimittu tilanteissa,
kun koulutie on vaarallinen tai olosuhteet ikään näh-
den liian rasittavat. Puoluekokous ei yhdy aloittee-
seen, mutta kannustaa kuntia huomioimaan paikalliset
olosuhteet koulumatkaedusta päätettäessä.
135. Joensuun Keskustanuorten osas-
to: Kouluihin saatava lisää opinto-
ohjaajia
210
Keskustanuorten Joensuun osasto vaatii Suomen kou-
luihin lisää opinto-ohjaajia ja opinto-ohjausta. Useim-
missa kouluissa opinto-ohjaajan vastuulla on satoja
oppilaita, eikä kaikkien yksilöllinen ohjaaminen ole
mahdollista. Opinto-ohjaus on välttämätöntä, sillä yhä
useampi nuori ei tiedä, mille alalle peruskoulun tai
toisen asteen koulutuksen jälkeen suuntautuisi. Usea
keskeyttää koulun päädyttyään väärälle alalle tai jää
kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Tämän päivän
taloustilanteessa opinto-ohjaus on myös välttämätön-
tä, sillä moni nuori ei tiedä, mille alalle kannattaisi
suuntautua. Joensuun Keskustanuoret uskoo, että riit-
tävällä opinto-ohjauksella voitaisiin ehkäistä nuorten
syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä.
Vastausesitys:
Opinto-ohjausta niin yläkoulussa kuin toisellakin as-
teella on tehostettava ja valtion sekä kuntien on koh-
dennettava siihen lisää resursseja. Työurien pidentä-
minen niiden alkupäästä vaatii nuorten jouhevaa siir-
tymistä jatko-opintoihin. Opinto-ohjauksella on mer-
kittävä rooli sekä jatko-opintoratkaisuja mietittäessä
että opintojen valmiiksi saamisessa.
Ikäluokkien pienentymisen myötä varoja voidaan
kohdentaa opinto-ohjauksen kehittämiseen ja opetuk-
sen laadun varmistamiseen. Olennaista on pätevien
opinto-ohjaajien kouluttaminen ja palkkaaminen täy-
sipäiväisiksi tehtävään sekä oppilasmäärien pienentä-
minen 200 oppijaan per opinto-ohjaaja. Kiinnittämäl-
lä huomiota opintojen ohjaukseen kautta koko kou-
lutusketjun vähennetään syrjäytymisen riskiä, vääriä
alavalintoja ja moninkertaista kouluttautumista.
136. Keskustan Limingan py: Lähi-
hoitajakoulutuksen painopistettä
avohuoltoon
Kodinhoitajien ammattikunnan häviämisen myötä ny-
kyisen lähihoitajakoulutuksen työssä oppimisjaksot
painottuvat laitoskeskeisiksi, eikä lainkaan avohuol-
toon. Tällöin opiskelijoilta jää puuttumaan kokemus
kohdata ja tukea kotona tapahtuvaa normaalia perhe-/
vanhustyötä.
Vastausesitys:
Lähihoitajien koulutuksessa on varmistettava opiske-
lijoiden valmius kohdata erilaisissa elämäntilanteissa
olevia ihmisiä. Koulutus vahvistaa hyviä ihmissuhde-
ja vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä, yhteistyö-
taitoja ja joustavuutta. Ikääntyvien ihmisten hoidossa
on jatkossa tuettava aiempaa vahvemmin kotona sel-
viytymistä avohoidon ja kotipalvelujen avulla.
137. Keskustan Kouvolan py: Opinnot
päästävä aloittamaan joustavammin
Suomen järjestelmässä asevelvolliset nuoret vapau-
tuvat varusmiespalveluksesta kaksi kertaa vuodessa
tammikuussa ja heinäkuussa. Monella vapautuvalla
nuorella on opiskelupaikka mm korkeakoulussa, mut-
ta ennen asevelvollisuuden alkua hän ei ole aloitta-
nut opiskelua (valinta esim. varusmiespalveluksen
aikana).
Ikiaikaisen perinteen mukaan opiskelun voi aloit-
taa vain syksyllä ja siitä seuraa, että opiskelupaikan
omaaville nuorille jää turhaa odotteluaikaa kokonai-
nen lukukausi. Ja kun läheskään kaikki eivät saa muu-
tamaksi kuukaudeksi ns. pätkätyötä, niin tämä odot-
telu on osaltaan lyhentämässä ihmisten työuraa jopa
vuodella.
Keskustan Kouvolan paikallisyhdistys ehdottaa, että
järjestelmää kehitetään niin, että ainakin edellä ku-
vatun tapaisissa tilanteissa opiskelun yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa voisi aloittaa nykyistä jous-
tavammin. Opiskelu voisi olla joidenkin tutkintoon
kuuluvien peruskurssien suorittamista oppilaitoksen
ohjauksessa joko itseopiskeluna tai esimerkiksi kan-
salaisopisto- tai kesäyliopistoverkostoa hyödyntäen.
Tsaarin ajoista jonkin verran kehittynyt tietotekniik-
ka antanee myös uusia mahdollisuuksia tehokkaan
opiskelun ohjaukseen ja valvontaan. Järjestelystä olisi
etua myös puolustusvoimille, sillä nykyjärjestelmässä
moni tammikuussa palvelukseen astuva johtaja- kou-
lutukseen sopiva tyytyy 6 kk palveluun, jotta pääsee
aloittamaan opiskelun seuraavana syksynä.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. On tärkeää, että va-
rusmiespalveluksen jälkeen voi siirtyä opiskelemaan
mahdollisimman nopeasti. Monissa yliopistossa on
jo tarjolla perusopintojen kursseja niin syksyisin kuin
keväisinkin. Yliopistojen tulee ottaa tämä huomioon
myös opintotarjontaa suunnitellessaan.
138. Suomen Keskustanuoret: Kes-
kustan edistettävä oppikirjojen kier-
rätettävyyttä
Toisen asteen opiskelijoille kirjakulut ovat monelle
suuri menoerä. Oppikirjojen painokset vaihtuvat pa-
himmissa tapauksissa vuosittain ja monet kirjat ovat
sellaisia, että ne on pakko hankkia uusina. Kielten
kirjoissa on usein yhdistetty luku- ja harjoituskirja.
Kunnissa on suuria eroja, miten auttavat lukiolaisia.
Esim. Honkajoella, Kärsämäellä, Nurmeksessa, Py-

häjoella, Rautavaaralla, Sievissä, Somerolla, Tohma-
järvellä kuin Ylitorniossa lukiolaisten oppikirjat ovat
suurelta osin ilmaisia Kuhmoisissa lukiokirjat mak-
savat noin 20 euroa. Punkalaitumella lukiolainen saa
200 euron stipendin kirjoja varten.
Tällä hetkellä lukiokirjat maksavat uutena ostettuna
yhteensä noin 1300- 1600 euroa, mikä on todella suu-
ri summa lukiolaisten maksettavaksi. Voidaan todeta,
että maksuttoman koulutuksen perusperiaate ei toteu-
du lukiokoulutuksessa näiltä osin.
Opiskelun tulisi olla kaikille mahdollista, eikä sen pi-
täisi tulla suhteettoman kalliiksi. Kirjat on pystyttävä
hankkimaan käytettyinä. Jos haluamme painottaa kes-
tävää kehitystä, emme saa antaa periksi oppikirjojen
kertakäyttökulttuurille. Keskustan tulee ottaa vahvasti
kantaa, että lukiokirjojen kierrätettävyyden ja uusio-
käytön parantamisen puolesta. Kouluja ja opettajia
pitää ohjeistaa siten, ettei kirjasarjoja tarvitse uusia
tarpeettoman usein. Lisäksi kouluja pitäisi kannustaa
oppikirjapankkien käyttöön. Jatkossa tulee myös sel-
vittää kuinka hyvin toisen asteen opinnoissa voitaisiin
hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja entistä enem-
män.
Vastausesitys:
Koulutuksen maksuttomuus ja tasa-arvo ovat Kes-
kustan koulutuspolitiikan kulmakiviä. On totta, että
oppikirjojen hankinta aiheuttaa suuria kustannuksia
opiskelijoille ja heidän perheilleen. Puoluekokous
kannattaa kirjojen kierrätystä ja oppikirjapankkeja.
Opetussuunnitelman perusteita muutettaessa on otet-
tava huomioon myös käytössä olevien oppikirjojen
käyttöikä. Opettajankoulutuksessa keskitytään siihen,
että oppikirjojen ohella käytetään myös muita oppi-
materiaaleja, näin tulee olla myös jatkossa.
139. Keskustan Opiskelijaliitto:
Keskustalle korkeakoulupoliittinen
strategia
Korkeakoulujärjestelmän tulee vastata nykypäivää ja
valmistautua tulevaisuuteen. Nuoret ikäluokat piene-
vät, korkeakoulutuksessa ilmenee päällekkäisyyttä ja
yhä useampi korkeakoulutetuista ei löydä tietään kou-
lutustaan vastaavaan työhön. Mitkä ovat Keskustan
koulutuspoliittiset aseet näihin haasteisiin?
Koko Suomen kattava alueellinen tasapaino korkea-
koulukentässä tulee pyrkiä säilyttämään. Mutta miten
me sen teemme? Puolueemme on käytävä laaja-alais-
ta korkeakoulupoliittista keskustelua, jonka pohjalta
laadimme Keskustalle koulutuspoliittisen strategian
alkaneelle vuosikymmenelle.
211
Vastausesitys:
Sivistyksen vahvistaminen on Keskustan aatteellista
ydintä. Puolueemme kädenjälki suomalaisessa koulu-
tusjärjestelmässä on vahva ja meidän tehtävämme on
edelleen varmistaa, että näin on myös jatkossa. Puo-
luekokouksessa hyväksyttävä tavoiteohjelma luo poh-
jan Keskustan koulutuspoliittisille tavoitteille tuleval-
le vuosikymmenelle.
Puoluekokous yhtyy näkemykseen, että puolueen oh-
jelmatyötä on tehtävä pitkäjänteisesti myös koulutus-
politiikan saralla. Vain siten voimme löytää aattee-
seemme perustuvat ratkaisut ajankohtaisiin haastei-
siin ja luoda keskustalaista visiota koulutuspolitiikan
saralla. Nuorten katkeamaton opintopolku ja sijoittu-
minen työelämään valmistumisen jälkeen ovat avain-
asemassa huolehdittaessa maamme tulevaisuudesta.
Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on turvat-
tava jatko-opintopaikka. Näin voimme vähentää nuor-
ten syrjäytymistä. Nuorten työllistymistä valmistumi-
sen jälkeen on tuettava valtion toimesta esimerkiksi
palkkatuella.
140. Suomen Keskustanuoret: Kansa-
laisjärjestöt mukaan taito- ja taideai-
neiden opetukseen
Perusopetuksen opetussuunnitelma antaa viitekehyk-
set eri oppiaineiden tuntijaolle. Kunnat voivat tar-
kentaa tätä viitekehystä. Esimerkiksi Joensuun kau-
punki määrää perusasteen oppiainekohtaiset minimi-
tuntimäärät vuosiluokittain, jotka kukin kaupungin
peruskoulu sitten sisällyttää opintosuunnitelmaansa.
Joensuun perusasteen alakoululaisille, eli 1-6-luok-
kalaisille, minimituntimäärä taito- ja taideaineissa on
kuusi tuntia. Taito- ja taideaineet koostuvat kotitalou-
desta, kuvataiteesta, käsitöistä, liikunnasta ja musii-
kista. Ala-asteella ei vielä opeteta kotitaloutta, joten
nuo kuusi tuntia jakautuvat kuvataiteen, käsitöiden,
liikunnan ja musiikin kesken. Tuntimäärä ainetta koh-
den on yksinkertaisesti liian vähäinen.
Taito- ja taideaineiden opetusta on lisättävä, koska
niiden merkitys lapsen kehitykseen on suuri. Edel-
lä luetellut oppiaineet vahvistavat etenkin luovuutta.
Tietoaineissa, kuten esimerkiksi matematiikassa on
olemassa tietyt rajat, joiden sisällä on kuljettava. Tai-
to- ja taideaineissa rajoja ei useimmiten ole ja näin
ollen lapsella on vapaus ilmasta itseään. Näiden ai-
neiden tunneilla oppilailla on mahdollisuus luoda ja
löytää jatkuvasti jotain uutta, kun jokaiseen tilantee-
seen ei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja. Li-
säksi taito- ja taideaineet vahvistavat muun muassa
oppilaiden ryhmätyöskentelytaitoja ja ryhmähenkeä,
motoriikkaa ja rytmitajua.. Kaikki edellä luetellut asi-
212
at ovat keskeisiä lapsen kehityksessä. Monen lapsen
kokemukset esimerkiksi liikunnasta ja musisoinnista
saattavat rajoittua vain koulun seinien sisälle.  Tämän
takia olisi ehdottoman tärkeää, että taito- ja taideai-
neiden opetusta olisi enemmän.
Jatkossa tulee kuitenkin miettiä uusia toimintatapoja,
joilla tuntimäärää pystytään kasvattamaan taito- ja tai-
deaineissa. Taito ja taideaineiden määrän merkittävä
lisääminen tuntikehyksen sisällä ei ole helppoa. Mo-
net kunnat ovat tällä hetkellä talousahdingossa ja ovat
joutuneet tekemään suuria leikkauksia myös opetuk-
seen. Opettajia on lomautettu ja oppilaiden tuntike-
hyksiä on leikattu. Kuntien tuleekin etsiä yhteistyö-
kumppaneita kansalaisjärjestöistä.  Keskustanuorten
mielestä entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota
ruohonjuuritason kansalaistoimintaan. Aamu- ja ilta-
päivätoiminta tarjoaa lisämahdollisuuksia koulun ja
kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön.  Kuntien heikoissa
taloustilanteissa tulee nähdä lasten ja nuorten hyvin-
vointiin tehtävät ennaltaehkäisevät sijoitukset tulevai-
suuden panostuksina.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, joka on ajankohtai-
nen ja tärkeä. Kouluissamme tarvitaan lisää elämyk-
sellistä oppimista ja käsin tekemistä. Taito- ja taide-
aineiden tuntemus on osa yleissivistystä. Keskustan
tulee tehdä töitä sen eteen, että tulevassa opetussuun-
nitelmassa taito- ja taideaineiden osuus lisääntyy.
Koulujen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on ter-
vetullutta. Koulut ovat voineet anoa valtiolta kerhora-
haa, jota monessa kunnassa on käytetty taito- ja taide-
aineiden kerhoihin. Tämä mahdollisuus pitää turvata
tulevaisuudessakin.
Liikenne- ja viestintäaloitteet
141. Keskustan Haapamäen py: Haapamäen
kautta kulkevien ratojen perusparantaminen ja
sähköistäminen
142. Keskustan Hyrylän py: Uudenmaan kehyskuntien
liikennehankkeet
143. Keskustan Haapamäen py: Kaukojunaliikenteen
ostovarojen riittämättömyys vuodesta 2012 alkaen ja
korotuksen tarve
144. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Lahti – Heinola
– Mikkeli itärata, suomen rataverkon tärkein
kehittämiskohde
145. Keskustan Keski-Suomen piiri: Nopea ratayhteys
välille Jyväskylä – Helsinki
146. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:
Raideliikenteestä tehtävä houkutteleva
joukkoliikenteen muoto myös maakuntakeskuksien
ympärillä
147. Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö:
Rautatiehanke Kontiomäki-Kuusamo
148. Keskustanaisten Autiorannan py ja Keskustan
Autiorannan py: Määrärahoja Oulun eteläisen tiestön
kunnossapitoon
149. Puukarin py ja Valtimon kunnallisjärjestö:
Puoluekokousaloite pääteiden kunnossapidon
huolehtimisesta
150. Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö: Teiden
peruskorjaukset tasapuolisiksi
151. Keskustan Lauhalan osasto: Tieasiat
152. Keskustan Keski-Suomen piiri: Tieverkosto tulee
pitää kunnossa kaikkialla Suomessa
153. Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö:
Yksityisteiden kunnossapito
154. Maskun keskustan kunnallisjärjestö: 8-tien
välillä Raisio-Mynämäki sekä siihen liittyvien ja sitä
tukevien Maskun pääteiden liikenneturvallisuuden
parantaminen
155. Keskustan Kotila-Haapalan py: Lapsi/
koululainen liikenteessä
156. Viljakkalan Keskustanaiset: Vakuutusyhtiöiden
korvausvelvollisuus liikennevahingoissa
157. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Lossien
valtionavun kriteerien nykyaikaistaminen
158. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren

Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry):
Taksiliikenteen määrä- ja hintasäätelystä luovuttava
159. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren
Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry):
Mediamaksusta luovuttava
160. Keskustan Lauhalan osasto: Yleisradio rahoitus
161. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Yle-maksu on
torjuttava
162. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Ylen
rahoitusvirta pienistä veropuroista
163. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja
ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi
164. Keskustan Kärkölän py:
Televisiomaksun korvaaminen uudella maksulla
165. Keskustan Kalvolan py: Puhelinverkkojen
purkaminen
166. Suomen Keskusta Outokummun py:
Kuuluvuusalueiden korjaaminen
167. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Internet-
äänestyksen hankkeesta luopuminen
168. Keskustan Etelä-Karttulan py: Nopeat
laajakaistayhteydet maan eri osiin
169. Keskustan lakimiehet: Tietoyhteiskuntavisio
Suomen Keskustalle
170. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Julkisen
sektorin käyttämien ohjelmistojen omistuspolitiikan
muutosohjelma
171. Keskustan Jalasjärvenkylän py: OOXML, ODF
ja valtion hankintapolitiikka
141. Keskustan Haapamäen py: Haa-
pamäen kautta kulkevien ratojen pe-
rusparantaminen ja sähköistäminen
Pohjanmaan rataa Suomen pituussuunnan pääratana
on kehitetty voimakkaasti ja nämä työt tulevat edel-
leen jatkumaan. Tällä hetkellä tavoitteena on rakentaa
rataosuus Ylivieska-Kokkola kahden raideparin ra-
daksi ja perusparantaa tuntuvasti koko rataa Seinäjo-
en ja Oulun välillä uusimalla kantava perusrakenne,
betoniset ratapölkyt, yhteen hitsatut kiskot ja poista-
malla tasoristeyksiä sekä uusimalla useita siltoja. Sa-
malla rataosuus Seinäjoki-Vaasa sähköistetään tehdyn
päätöksen mukaisesti. Täten Pohjanmaanradan juna-
liikenteen mahdollisuudet tulevat kasvamaan Seinä-
joen pohjoispuolelle. Tässä tilanteessa tulee lähitule-
213
vaisuudessa perusparannettavaksi rataosuus Seinäjo-
ki-Parkano-Tampere, koska vuonna 2011 tulee kulu-
neeksi 40 vuotta radan valmistamisesta liikenteelle.
Mittavan perusparannuksen aikana olisi hyödyllistä,
jos liikennettä voitaisiin tuona aikana ohjata vaihtoeh-
toisen reitin kautta. Tämä mahdollisuus Seinäjoen ja
Tampereen välillä on ns. vanhalla Pohjanmaan radalla
reittiä Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi-Tampere. Täs-
tä radasta osuus Orivesi- Tampere on jo kahden rai-
deparin sähköistetty TEN-luokiteltu rata. Rataosuus
Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi tulisi ennen Seinäjoki-
Parkano-Tampere radan peruskunnostusta uudistaa
pintarakenteeltaan ja varustaa yhteen hitsatuin kiskoin
sekä sähköistää. Tällöin Haapamäen kautta kulkevaa
vanhaa Pohjanmaan rataa voitaisiin mahdollisimman
tehokkaasti hyödyntää jo Seinäjoki-Parkano-Tampe-
re radan peruskunnostuksen aikana ja samalla vanha
Pohjanmaan rata olisi rakennettu toimivaksi toiseksi
nykyaikaisen raideliikenteen radaksi pysyvään käyt-
töön Tampereen ja Seinäjoen välille, jolloin ei tar-
vitsisi rakentaa uutta toista raideparia tai suorastaan
uutta toista ratalinjaa ja rataa Tampereen ja Seinäjo-
en välille.
Olemassa oleva ratalinjaus Seinäjoki-Haapamäki on
pitkiä suoria jaksoja sisältävä rata, joka linjauksel-
taan mahdollistaisi pääratojen liikennöintinopeudet.
Eräitä tasoristeyksiä tulisi poistaa tai korvata eritaso-
risteyksin pääratojen liikennöintinopeuksien saavut-
tamiseksi. Rata Haapamäeltä Orivedelle on myös lin-
jaukseltaan valmis nopean liikenteen radaksi, joskin
sisältänee eräitä kaarteita, joista ei saattaisi olla 200
km tunnissa ajonopeuteen mahdollisuuksia ilman oi-
kaisuja. Huomattava on myös erityisesti se, että rata-
osuus Haapamäki-Seinäjoki on osa Suomen pisintä
poikittaista ratareittiä maamme leveimmällä kohdalla
Vaasasta Joensuuhun/Parikkalaan ja edelleen Venäjän
rajanylityspaikoille. Kun rata Seinäjoelta Vaasaan nyt
rakennetaan nopean ja raskaan liikenteen sähköiste-
tyksi radaksi, olisi luonnollista kunnostaa vastaavasti
koko poikittaisrata, jossa osuutta Haapamäki-Seinäjo-
ki voi hyödyntää sekä Pohjanmaan radan toisena rai-
deparina että osuutena Suomen pisintä poikittaisrataa.
Rata Haapamäki-Orivesi vastaavasti Pohjanmaan ra-
dan toisen raideparin osuutena olisi myös toinen rai-
depari Jyväskylän ja Oriveden välillä. Tällöin tulisi
myös rataosuus Jyväskylä-Haapamäki perustuksel-
taan rakenteellisesti vahvistaa ja uusia pintarakenteen
osalta yhteen hitsatulle kiskotuksen sekä sähköistää.
Tämä ratkaisu olisi toimiva toinen raidepari Jyväsky-
län ja Oriveden välille ilman rautatiealueen laajenta-
mista ja kalliita tunnelien rakentamisia. Tällä hetkel-
lä jo rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on rakennettu
peruskunnostetulle pohjalle ja varustettu yhteen hit-
214
satuin kiskoin ja on täten rakenteellisesti valmis säh-
köistettäväksi. Myös kauttaaltaan kaikkien Haapamä-
en kautta kulkevan junaliikenteen käytössä olevien
ratojen pintarakennetta on parannettu merkittävästi
kuluneen kymmenen vuoden aikana. Osaltaan tästä
työstä olisi huomattavaa hyötyä edellä kerrotuille lä-
hitulevaisuuden kunnostustöille. Haapamäen kautta
kulkevien ratojen varressa ovat Alavuden, Ähtärin,
Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungit sekä Töysän,
petäjäveden ja Juupajoen kunnat. Merkittäviä taaja-
mia ovat Tuuri, Haapamäki ja Kolho sekä matkailu-
kohteita ovat mm. Ähtärin eläinpuisto, jonka tuntu-
massa liikennepaikka Eläinpuisto-Zoo ja Haapamäen
höyryveturipuisto.
Ilmastopoliittisten sitoumusten vuoksi, joihin Suomi-
kin on liittynyt, tulisi aktiivisesti edistää raideliiken-
nettä ja ottaa olemassa oleva rataverkko peruskun-
nostamalla tehokkaaseen käyttöön myös Haapamä-
en kautta kulkevine ratojen osalta. Tällöin voitai-
siin välttyä uusien raideparien, tunnelien ja ratojen
rakentamisen osalta. Välittömästi tulisi myös laatia
kustannusvertailut siitä, kuinka paljon edullisemmak-
si tulisi peruskunnostaa ja sähköistää radat Seinäjoki-
Haapamäki-Orivesi sekä Haapamäki-Jyväskylä, kuin
uuden raideparin tai jopa radan rakentaminen välille
Tampere-Parkano-Seinäjoki sekä toisen raideparin
rakentaminen tunneleineen välille Jyväskylä-Orive-
si. Samalla tulee myös ottaa huomioon ne merkittä-
vän junaliikenteen tarpeet ja mahdollisuudet, joita jo
nyt on ja joita tulevaisuudessa on ennakoitavasti yhä
enemmän Haapamäen kautta kulkevilla paikkakunnil-
la, jotka paljolti ovat syntyneet ja kehittyneet rautatei-
den vaikutuksesta.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että Suomen Kes-
kusta r.p. ryhtyy toimenpiteisiin rataosien Seinäjoki-
Haapamäki-Orivesi ja Haapamäki-Jyväskylä peruspa-
rantamiseksi ja sähköistämiseksi, jolloin muodostuu
hyvä toinen raideliikenteen reitti Pohjanmaan radalle
Tampereen ja Seinäjoen välille sekä parannetaan mer-
kittävästi Suomen poikittaista raideliikennettä.
Vastausesitys:
Raideliikennettä on tulevaisuudessa kehitettävä entis-
tä voimakkaammin. Ihmisten ja tavaroiden kuljetta-
minen raiteilla on samalla myös ympäristön kannal-
ta myönteistä. Elvytystoimia on aloitteen mukaisesti
suunnattu ja tulee niiden vielä jatkuessa suunnatta-
va olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen.
Myös perusväylänpidon rahoitusta olisi lisättävä rai-
deinvestointien mahdollistamiseksi. Keskusta kannat-
taa perusväylänpidon tulevan rahoitustason korotta-
mista nykyisestä.
142. Keskustan Hyrylän paikallis-
yhdistys: Uudenmaan kehyskuntien
liikennehankkeet
Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys Tuusulasta esit-
tää, että Uudenmaan kehyskuntien (mm. Tuusula, Ke-
rava, Järvenpää) seudullista ja paikallista merkitys-
tä olevat tiehankkeet pistetään tiehankekoriin, jonka
valtio päättää valtakunnallisena hankkeena. Tämä on
ainoa keino saada seudun välttämättömät liikenne-
hankkeet tehtyä. Valtion tiet ovat valtion vastuulla ja
valtion tulee ne hoitaa.
Kehyskuntien voimakas asunto- ja yritysrakentami-
nen ja yleinen liikenteen kasvu vaatii liikenneverkon
kehittämistä alueella. Valtion nykyinen rahoitustaso ja
rahoitusjärjestelmät ei riitä eivätkä vastaa kehyskun-
tien liikennejärjestelmien hoitamistarpeen tasoa.
Hoitamattomat liikennejärjestelyt estävät ja hidasta-
vat seudullista kehitystä.
Yksittäisenä tiehankkeena esitämme Kehä IV raken-
tamisen Lahden ja Hämeenlinnan moottoritien välille.
Tiestä on jo käytössä vanhana tienä Lahden mootto-
ritien ja Tuusulan moottoritien välinen yhteys. Tien
rakentaminen mahdollistaa tuhansien työpaikkojen
rakentamisen Helsingin lentokentän pohjoispuolelle
Tuusulaan ja Vantaan puolelle. Tie keventää merkittä-
västi lisäksi kehä III liikenteen raskasta kuormitusta.
Toisena tulevaisuuden haasteena on saada Hyrylän
seutu raideliikenteen ulottuville. Yhteysväli olisi Hel-
singin lentokenttä - Hyrylä -Kerava. Oleellisen asiana
on se, että yhteysvälillä mahdollistetaan henkilölii-
kenne.
Vastausesitys:
Tuusula, Kerava ja Järvenpää ovat valtakunnallisesti-
kin tärkeitä kasvualueita Uudellamaalla. Huhtikuussa
2008 eduskunnan yksimielisesti hyväksymä liiken-
nepoliittinen selonteko kohdisti huomattavan määrän
liikenneinvestointeja pääkaupunkiseudulle. Rakenteil-
la on mm. Kehä I, Kehä III, yhteysväli Kirkkonummi-
Kivenlahti, Kehärata ja länsimetro. Seuraava hallitus
linjaa liikennepoliittisessa selonteossa keväällä 2012
uusia liikennehankkeita. Tuolloin tulee varmistaa
koko maan kannalta keskeiset uutta kasvua ja työlli-
syyttä tukevat liikennehankkeet.
143. Keskustan Haapamäen py: Kau-
kojunaliikenteen ostovarojen riittä-
mättömyys vuodesta 2012 alkaen ja
korotuksen tarve

Suomessa on katsottu välttämättömäksi ostaa valtion
toimesta valtion omistamalta VR:ltä kaukojunaliiken-
nettä ja nykyisin tähän käytetty määräraha on 31,5
miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2011 päättyvän so-
pimuksen mukaisesti. Vuodesta 2012 lukien tähän tar-
koitukseen on valtionvarainministeriön toimesta va-
rattu vain 20 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä mää-
räraha on käytännössä riittämätön.
Kaukoliikenteen junavuorojen ostoja on tapahtunut
myös eräiden kaukojunavuorojen osalta myös päära-
doilla, kun nämä on katsottu liikenteen kokonaisuu-
den kannalta tarpeellisiksi, vaikka yksittäisinä junina
ovat olleet heikosti kannattavia. Samoin junaliiken-
ne Rovaniemi-Kemijärvi on kuulunut ostoliikenteen
piiriin.
Varsinainen ostoliikenteen tarkoitus on kuitenkin tur-
vata henkilöliikenne ns. vähäliikenteisillä radoilla.
Näiden liikenne on osaltaan maakuntien välistä juna-
liikennettä, kuten asia on tyypillisimmillään Haapa-
mäen kautta kulkevilla radoilla. Näillä radoilla kyse
on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan
maakuntien välisistä junayhteyksistä, joiden alueil-
la Haapamäen kautta kulkevat ns. vanha Pohjanmaan
rata ja ns. poikkirata ovat.
Erittäin merkittävää tämän ohella on junaliikenteen
rooli syöttöliikenteenä muiden ratojen liikenteelle
vaihtoyhteyksien kautta Tampereella, Seinäjoella ja
Jyväskylässä. Edellä mainittujen maakuntien välisen
junaliikenteen vaihtoyhteyksien paikka on Haapamä-
en risteysasema. Kolmanneksi Haapamäen kautta kul-
kevalla liikenteellä on myös paikallisen ja seutukun-
tien välisen liikenteen merkitys.
Maakuntien väliset junayhteydet, syöttöliikenne ja
paikallinen sekä seudullinen junaliikenne ovat toisis-
taan riippuva ja toisiaan tukeva kokonaisuus Haa-
pamäen kautta kulkevilla radoilla. Tällä hetkellä on
puutteena junavuorojen vähäisyys sekä vaihtoyhteyk-
sien puutteet.
Kaksi päivittäistä junavuoroparia kuhunkin liikennöi-
tävään suuntaan edestakaisin Haapamäeltä lisäisivät
junaliikenteen kokonaiskäyttöä ja parantaisivat myös
nykyisten junavuorojen käyttöastetta, koska junalii-
kenteen kokonaistoimivuus parantuisi. Junavuoropa-
rien lisäämisillä poistuisivat myös nykyiset vaihtoyh-
teyksien puutteet Haapamäellä, jotka vähentävät juna-
käyttöä sekä suoranaisesti puuttuvina tosiasioina että
myös kielteisenä imagona junaliikenteelle, kun muo-
dostuu käsitys siitä, että junalla ei enää pääse.
Muilla radoilla, joilla on ostoliikennettä pätevät osal-
taan myös samat liikenteen näkökohdat, kuin edellä
on kuvattu Haapamäen kautta kulkevien ratojen osal-
215
ta. Ainut eroavaisuus on siinä, että niillä radoilla ei
ole sellaista keskusliikennepaikkaa junien vaihtoyh-
teyksille kuin Haapamäen risteysasema on.
Ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä junan käyttöä
liikennevälineenä tulisi aktiivisesti lisätä kaikilla vä-
häliikenteisillä radoilla osana koko maan junaliiken-
teen toiminnallista verkostoa. Aiemmin myös valtion
tilintarkastajien toimesta on tuotu esille huolta siitä,
että osalla olemassa olevaa rataverkostoa on liian vä-
hän liikennettä, eivätkä tehdyt ratainvestoinnit ole
riittävästi käytössä. Samoin maaseudun kehittämiseen
tähtäävässä harvaan asuttujen seutujen olosuhteiden
parantamiseen käsittelevän työryhmän esityksissä on
todella tarpeellista lisätä vähäliikenteisten ratojen lii-
kennettä.
Tällä hetkellä valtion talousarviossa on varattu kau-
kojunaliikenteen ostoon 31,5 miljoonaa euroa. Tätä
määrärahaa voi pitää nykyisellään riittämättömänä ju-
naliikenteen lisäämisen osalta, johon on olemassa jo
nykyisiä tarpeita sekä erityisesti välttämättömyys, jos
Suomi haluaa pitää kiinni tekemistään ilmasto- ja ym-
päristöpoliittisista sitoumuksistaan myös käytännössä.
Tulevaisuus näyttää erityisen huolestuttavalta, jos
suunnittelun lähtökohtana käydään soveltamaan esi-
tettyä määrärahaa. Tämä merkitsisi uhkaa vähäliiken-
teisten ratojen junaliikenteelle. Seuraukset heijastui-
sivat kielteisesti myös muiden ratojen junaliikentee-
seen. Kehitys kaukojunaliikenteen ostomäärärahan
vähentyessä olisi kielteistä aluepolitiikkaa kaikilta
osin. Mm. opiskelijoille koko maan kattava toimiva
junaliikenteen verkosto on välttämättömyys. Eläke-
läisten, opiskelijoiden, invalidien ja varusmiesten ju-
naliikenteen matkalippujen alennukset kadottaisivat
merkityksensä jos junaliikenne tyrehtyisi. Sama kos-
kisi myös perheille ja ryhmille myytävien alennuslip-
pujen käyttäjiä.
Kaikista edellä mainituista syistä on perusteltua lisätä
kaukojunaliikenteen määrärahoja.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen
Keskusta r.p. ryhtyy toimenpiteisiin jotta kaukojuna-
liikenteen ostomäärärahoituksen tasoa nostetaan ja
erityisesti vuodesta 2012 alkaen ns. vähäliikenteisten
ratojen liikenteen lisäämiseksi, jotta myös Suomen te-
kemät ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet toteu-
tuisivat ja rataverkosto olisi täydellä teholla käytössä.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Kaukojunien osto-
liikenteen tulevan rahoitustason on mahdollistettava
pitkäjänteinen ja riittävä peruspalvelutaso vähäliiken-
216
teisten ratojen liikenteessä. Ostoliikenteen hankintaa
on kuitenkin syytä tehostaa nykyisestä.
Määrärahan tasosta vuodesta 2012 alkaen päätetään
tulevien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotte-
luissa ja uuden hallituksen ensimmäisessä kehysrii-
hessä kevätkesällä 2011.
144. Keskustan Päijät-Hämeen piiri:
Lahti – Heinola – Mikkeli itärata,
suomen rataverkon tärkein kehittä-
miskohde
Liikenneministeriön ja Valtionrautateiden tulee pikai-
sesti käynnistää ratahanke Lahti – Heinola – Mikkeli
välille. Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaa-
voissa on asianmukaiset merkinnät aluevarauksista.
Hankepäätös itäisen suomen rataverkon kehittämi-
sen perusratkaisusta on tehty Liikenneministeriössä
4.2.1994. Selvitys osoittaa selkeästi, että Helsinki –
Mikkeli ratavaihtoehto olisi yhteiskuntataloudellisesti
kannattava. Rata Helsingistä Lahteen on jo valmis.
Matka-aika junalla Helsingistä Mikkeliin kestää ny-
kyisin 2h30 min. Uuden radan myötä matka-aika kes-
tää 1h 45 min. Ilmastonmuutos tukee ja puoltaa raide-
liikenteen kehittämistä. Julkisen liikenteen käyttö ja
tavarankuljetuksen siirtäminen maanteiltä rautateille
on yksi parhaimmaksi osoittautuneesta keinosta vas-
tata ilmastokysymysten vaatimuksiin.
Matkailu järvisuomen alueelle on vilkastunut ennä-
tysmäisen nopeasti kuluneina vuosina. Pääkaupungin
metropolialueelta vapaa-ajan viettoon alueellemme
tulevilla, tulee olla vaihtoehtoisia matkustusmuotoja
perinteisen henkilöautolla matkustamisen rinnalle.
Piirimme alueella Heinola on kokenut voimakkaim-
man rakennemuutoksen ja työttömyysluvut ovat kor-
keat. Valtio tukee rakennemuutosalueiden selviyty-
mistä taantumasta. Heinolan kaupungin strategiassa
on otettu huomioon matkailun ja vapaa-ajan harras-
tusmahdollisuuksien kehittäminen ja sen myötä mah-
dolliset uudet työpaikat.
Vastausesitys:
Lahti-Heinola-Mikkeli oikorata ei kuulu radanpidon
vuoteen 2030 ulottuvaan pitkän tähtäimen suunnitel-
maan.  On kuitenkin tärkeää, että varaus rataoikai-
sulle säilytetään maakuntakaavoissa mahdollisia tu-
levaisuuden tarpeita varten. Hankkeesta on laadittu
alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten
arviointiselostus (YVA) vuonna 1995. Sen perusteella
on voitu määrittää silloisia seutukaavoja varten 5-tie-
tä noudatteleva linjaus. Hankkeen kustannusarvio on
huomattavan suuri, 620 M€.
Savonrata-kuntien aloitteesta on tehty kyseisen rata-
osan päivitysluonteinen kannattavuus- ja vaikutus-
selvitys, jonka keskeiset tulokset julkaistiin Helsinki-
Pietari esiselvityksessä: "Helsinki-Pietari-rautatieyh-
teyden kehittäminen. Esiselvitys ja vaikutusten arvi-
ointi Suomen osalta, Ratahallintokeskuksen julkaisu
2/2008". Oikoratavaraus on syytä säilyttää maakunta-
kaavoissa tulevaisuuden mahdollisena ratayhteytenä.
145. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Nopea ratayhteys välille Jyväskylä –
Helsinki
Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä keskustan
tulee vahvistaa poliittista linjaansa joukkoliikenteen
suosimisessa. Joukkoliikenne ei saa olla vain kaupun-
kien ja taajamien saavutettavissa, vaan se tulee nähdä
myös aluepolitiikan välineenä.
Keskustan Keski-Suomen piiri esittää nopean ratayh-
teyden luomista välille Jyväskylä-Helsinki.
Oikoradan rakentaminen on ollut esillä jo pidempään,
ja sitä ovat kannattaneet monet Keski-Suomen kun-
nat. Keskustan tulisi olla aloitteellinen tässä asiassa.
Tulevaisuudessa rataa voisi hyödyntää jatkamalla sitä
uudella oikoradalla Jyväskylästä pohjoisen suuntaan.
Rautatieliikenne ei ole pelkästään ympäristöystäväl-
listä, turvallista ja mukavaa matkantekoa, vaan monil-
le, esimerkiksi opiskelijoille, myös mahdollisesti ai-
noa matkustusvaihtoehto. Ihmisiä tulisikin kannustaa
rautatieliikenteen käyttöön. Rautatieverkon tehosta-
minen ja parantaminen ovat parhaita keinoja siihen.
Oikorata Jyväskylästä Helsinkiin elävöittäisi uusia ja
tehostaisi myös vanhoja Keski-Suomen matkailuvalt-
teja. Kotimaan matkustus tulee lähivuosina lisäänty-
mään uuden nousukauden ja lisääntyvän ympäristö-
tietouden mukana. Tässä kehityksessä tulisikin olla
mukana, tai mieluusti jopa askeleen edellä.
Vastausesitys:
Raideliikennettä tulee edistää ympäristöystävällisenä
liikkumismuotona. Suomalainen liikennejärjestelmä
on kuitenkin kokonaisuus, joka muodostuu useasta
kulkumuodosta: raideliikenteestä, bussiliikenteestä,
lentoliikenteestä, vesiliikenteestä, yksityisautoilusta ja
taksiliikenteestä. Tämä kokonaisuus muodostaa Suo-
men kattavan liikennejärjestelmän ja palveluverkos-
ton, joka tulee huomioida yksittäisiä liikenneinves-
tointeja arvioitaessa.

Aloitteessa ehdotettu ratayhteys ei näytä lyhyellä täh-
täimellä todennäköiseltä, sillä Jyväskylän ja Helsin-
gin yhdistää kaksi valtatieluokan tietä, joista toinen
on pian lähes moottoritien tasoinen. Tämän lisäksi
kaupunkien väliä liikennöidään jo nyt kattavalla len-
to- ja junavuorojen verkostolla.
Harvaan asutussa Suomessa raideliikenteen tavara- ja
matkustajamäärät eivät riitä ainakaan vielä nykyistä
merkittävästi tiheämmän raideliikenneverkon kannat-
tavaan ylläpitoon.
146. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-
ret: Raideliikenteestä tehtävä hou-
kutteleva joukkoliikenteen muoto
myös maakuntakeskuksien ympärillä
Suomalaista rataverkkoa on kehitetty viime vuosi-
na voimakkaasti ja kehitystyötä on jatkettava. Jatko-
kehityksessä on Keskustan huolehdittava, että myös
maakuntakeskuksien ympäristössä ja maakuntakes-
kuksien välisessä liikenteessä raideliikenteestä tulee
houkutteleva vaihtoehto. Suomessa on aikanaan ollut
paljon enemmän rautatieasemia kuin nyt, mutta yk-
sityisautoilu on vähentänyt näiden asemien käyttöä.
Nyt yksityisautoilun vähentämiseksi tulee miettiä uu-
sia keinoja ottaa vanhoja asemia käyttöön ja lisätä
raiteilla tapahtuvaa liikennettä maakuntakeskuksien
ympärillä. Tämä tarkoittaisi ainakin useiden raiteiden
sähköistämistä ja mahdollisesti myös kaksoisraitei-
den rakentamisesta ainakin asemien kohdalle. Näin
tuettaisiin myös ongelmalliseksi koettua poikittaista
raideliikennettä.
Vastausesitys:
Hyväksytyn raideliikenteen sähköistämisohjelman
mukaisesti maakuntakeskusten välisiä raideliiken-
neyhteyksiä tulee pyrkiä sähköistämään.
Suomalainen liikennejärjestelmä on kuitenkin verkos-
toperiaatteella toimiva kokonaisuus, joka muodostuu
useasta kulkumuodoista, raideliikenteestä, bussilii-
kenteestä, lentoliikenteestä, vesiliikenteestä, yksi-
tyisautoilusta ja taksiliikenteestä. Tämä kokonaisuus
muodostaa Suomen kattavan liikennejärjestelmän ja
palveluverkoston.
Verkostoperiaatteen mukaisesti useiden maakuntakes-
kusten välillä on mahdollista matkata linja-autolla.
Tulevaisuudessa maakuntakeskuksissa ja niiden ym-
päristön sekä taajamien välisessä linja-autoliiken-
teessä hyödynnetään laajasti biodieseliä linja-autojen
energialähteenä. Biodieselin raaka-aineena hyödynne-
tään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä tuetaan uu-
217
siutuvan energian tavoitteiden saavuttamista ja ediste-
tään liikenteen ympäristötavoitteita.
Maakuntakeskuksien välille voidaan synnyttää maa-
kuntien liittojen, kuntien ja yksityisten yritysten toi-
mesta myös raideliikennettä, mikäli sellaiselle katso-
taan olevan tarvetta ja siitä muodostuu taloudellisesti
järkevää toimintaa.
147. Keskustan Hyrynsalmen kunnal-
lisjärjestö: Rautatiehanke Kontiomä-
ki-Kuusamo
Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö esittää, että
seuraavaan hallitusohjelmakauteen sisällytetään rau-
tatiehanke Kontiomäki-Kuusamo ja mahdollisesti sii-
tä edelleen Sallaan. Hanketta esitetään hyväksyttäväk-
si Lahden puoluekokouksessa Kesäkuussa. Ratahanke
palvelisi laajalti matkailun ja muun elinkeinoelämän
kehittymistä ja turvaamista koko maassa. Myös glo-
baalissa mielessä hankkeella olisi myönteisiä vaiku-
tuksia koko Suomea tukevaan ja ylläpitävään kehityk-
seen. Se loisi uutta uskoa siihen, että kehittämismah-
dollisuudet myös reuna-alueilla otetaan aidosti huo-
mioon, ja sitä kautta lisätään paikallista elinvoimaa.
Vastausesitys:
Kaivos- ja matkailutoiminta tarvitsee tulevaisuudessa
Pohjois-Suomessa isoja liikenneinvestointeja. Kolarin
ja Soklin kaivosten sekä useiden matkailuinvestoin-
tien myötä niin tavara- kuin henkilökuljetusmäärät
Pohjois-Suomessa kasvavat merkittävästi. Jokainen
uusi investointi on arvioitava huolellisesti ja niiden
tulee olla taloudellisesti järkeviä.
148. Keskustanaisten Autiorannan py
ja Keskustan Autiorannan py: Määrä-
rahoja Oulun eteläisen tiestön kun-
nossapitoon
Keskustanaisten Autiorannan py ja Keskustan Autio-
rannan py on vuosikokouksessaan 16.3.2010 todennut
Oulun eteläisen alueen tiestön olevan huonokuntoista,
joten esitämme lisättäväksi määrärahoja tiestön hoi-
toon ja perusparannukseen.
Suomen Keskustan on ajettava tätä asiaa kaikissa asi-
aa hoitavissa elimissä.
Vastausesitys:
Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain
keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on
218
noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille
2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.
 Perustienpidolla (nykyisin osa perusväylänpitoa) ra-
hoitetaan kaikki muu tienpito paitsi suuret tieverkon
kehittämisinvestoinnit. Perustienpidolla siis rahoi-
tetaan koko maantieverkon kunnossapito ja sen si-
sältämät tiestön korjaukset, mutta sillä pitäisi pystyä
rahoittamaan myös tiestön pienet investoinnit (kuten
esim. kevyen liikenteen väylät, liittymien parantami-
nen, lisäkaistat, valaistus, meluntorjunta jne.) ja kaik-
kien tiehankkeiden suunnittelu.
Perustienpidon rahoituksesta kunnossapito (hoito
ja ylläpito) vie kuitenkin leijonanosan (noin 90 %).
Alueellisiin pieniin investointeihin on käytettävissä
vain noin 6 % perustienpidon rahoituksesta, kun tämä
osuus oli vielä 10 vuotta sitten kaksin-kolminkertai-
nen. Alueelliset investoinnit jäävätkin näinä aikoina
yhä enemmän kuntien, maakuntien ja yritysten rahoi-
tusvastuulle.
Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin
650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-
hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-
kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja
laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-
tointeihin.
Keskusta kannattaa perusväylänpidon tulevan rahoi-
tustason korottamista nykyisestä.
149. Puukarin py ja Valtimon kun-
nallisjärjestö: Puoluekokousaloite
pääteiden kunnossapidon huolehti-
misesta
Suomen alempi tieverkko on kärsinyt vuosikausia
riittämättömästä peruskunnossapidon määrärahois-
ta. Ne laiminlyönnit mitä alempi tieverkko on saanut
vuosikausia kokea jatkuvat tänä päivänä myös Suo-
men pääteillä.
Valtatie nro 6 on suosittu venäläisten matkailijoi-
den reitti kohti Itä- ja Pohjois-Suomen matkailukes-
kuksia. Välillä Valtimo-Maanselkä tie on vuosikau-
sia muuttanut muotoaan voimakkaasti joko painumi-
sen tai routimisen vuoksi. Tiessä on useissa kohdin
voimakasta ristiaallokkoa, joka on aiheuttanut useita
henkilöautojen ojaanajoja. Näistä monet ovat ulko-
maalaisia matkailijoita matkalla Vuokattiin tai pois.
Tiestön huonosta kunnosta kertoo jotain sekin, että
Porokylä-Vuokatti ratatyömaalle kesällä 2009 täydes-
sä sepelikuormassa ajaneet rekat vaihtoivat säännölli-
sesti vastaantulijoiden kaistalle välttääkseen pahim-
mat kuopat.
Vaadimme, että Suomen Keskusta ottaa voimakkaas-
ti kantaa Suomen pääteiden puolesta. Valtiontalouden
tilasta riippumatta edes valtakunnan pääteiden pitää
olla liikennöitävässä kunnossa kumpaankin ajosuun-
nan kaistoilla. Toivomme, että valtatie nro 6 välillä
Valtimo-Maanselkä korjataan välittömästi ja kartoi-
tetaan muiden pääteiden päällysteen ja rungon kunto
sekä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Vastausesitys:
Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain
keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on
noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille
2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.
Perustienpidolla (nykyisin osa perusväylänpitoa) ra-
hoitetaan kaikki muu tienpito paitsi suuret tieverkon
kehittämisinvestoinnit. Perustienpidolla siis rahoi-
tetaan koko maantieverkon kunnossapito ja sen si-
sältämät tiestön korjaukset, mutta sillä pitäisi pystyä
rahoittamaan myös tiestön pienet investoinnit (kuten
esim. kevyen liikenteen väylät, liittymien parantami-
nen, lisäkaistat, valaistus, meluntorjunta jne.) ja kaik-
kien tiehankkeiden suunnittelu.
Perustienpidon rahoituksesta kunnossapito (hoito
ja ylläpito) vie kuitenkin leijonanosan (noin 90 %).
Alueellisiin pieniin investointeihin on käytettävissä
vain noin 6 % perustienpidon rahoituksesta, kun tämä
osuus oli vielä 10 vuotta sitten kaksin-kolminkertai-
nen. Alueelliset investoinnit jäävätkin näinä aikoina
yhä enemmän kuntien, maakuntien ja yritysten rahoi-
tusvastuulle.
Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin
650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-
hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-
kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja
laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-
tointeihin.
Keskusta kannattaa perusväylänpidon tulevan rahoi-
tustason korottamista nykyisestä.
150. Keskustan Hartolan kunnal-
lisjärjestö: Teiden peruskorjaukset
tasapuolisiksi
Tasoltaan ja liikennemääriltään tasa-arvoisten teiden
peruskorjauksissa on tasoeroja. Tämä on ollut huo-
mattavissa muun muassa valtateiden 4. ja 5. peruskor-
jausten edetessä.
Valtatie 4. peruskorjaus on valmiina välillä Lusi –
Hartola. Peruskorjauksen aikana hanketta varten teh-
dystä tiesuunnitelmasta on jonkin verran poikettu ja

tuloksena on erityisesti paikalliselle liikenteelle vaa-
rallisia kohteita. Niistä mainittakoon Metsäkosken ja
Vuorenkylän risteykset, joissa kummassakaan ei ole
vasemmalle kääntyville erotettu tai merkitty omaa
kaistaa. Metsäkosken osalta jätettiin rakentamatta
myös kevyen liikenteen alikulku, jonka vuoksi tien
länsipuolella olevalle kevyen liikenteen väylän käyttö
on liian vaarallista valtatien ylittämisen vuoksi. Mo-
lemmissa risteyksissä on jo sattunut vaaratilanteita,
joista toistaiseksi on selvitty hyvällä onnella vain pel-
tivaurioilla ja autojen lunastuksilla.
Valtatie 4. kunnostetulla osalla ei ole yhtään erita-
soliittymää, vaikka tarvetta olisikin ollut. Valtatie 5.
kunnostetulla osalla ja kunnostuksen alaisena olevalla
osalla sen sijaan on useita eritasoliittymiä, joilla pys-
tytään osaltaan turvaamaan myös paikallisen liiken-
teen turvallisuus.
Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö esittää, että tule-
vaisuudessa samanarvoisten ja samanlaisilla liikenne-
määrillä liikennöidyillä teillä peruskorjauksia suunni-
teltaessa ja niitä toteutettaessa lopputuloksena olisivat
samantasoiset ratkaisut riippumatta teiden sijainnista
tai töiden toteuttajasta.
Vastausesitys:
Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain
keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on
noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille
2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.
Perustienpidolla (nykyisin osa perusväylänpitoa) ra-
hoitetaan kaikki muu tienpito paitsi suuret tieverkon
kehittämisinvestoinnit. Perustienpidolla siis rahoi-
tetaan koko maantieverkon kunnossapito ja sen si-
sältämät tiestön korjaukset, mutta sillä pitäisi pystyä
rahoittamaan myös tiestön pienet investoinnit (kuten
esim. kevyen liikenteen väylät, liittymien parantami-
nen, lisäkaistat, valaistus, meluntorjunta jne.) ja kaik-
kien tiehankkeiden suunnittelu.
Perustienpidon rahoituksesta kunnossapito (hoito
ja ylläpito) vie kuitenkin leijonanosan (noin 90 %).
Alueellisiin pieniin investointeihin on käytettävissä
vain noin 6 % perustienpidon rahoituksesta, kun tämä
osuus oli vielä 10 vuotta sitten kaksin-kolminkertai-
nen. Alueelliset investoinnit jäävätkin näinä aikoina
yhä enemmän kuntien, maakuntien ja yritysten rahoi-
tusvastuulle.
Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin
650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-
hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-
kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja
219
laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-
tointeihin.
Keskusta kannattaa perusväylänpidon tulevan rahoi-
tustason korottamista nykyisestä.
151. Keskustan Lauhalan osasto:
Tieasiat
Vanhasen toisen hallituksen yksi onnistuneimpia ja
edullisimpia toimenpiteitä oli paitsi metsäautotiever-
koston, myös metsätaloutta palvelevan muun alem-
man tieverkon kelirikonkestävyyden parantaminen.
Muutama vuosi sitten laskettiin, että routavaurioiden
pysyvä poistaminen koko soratieverkostosta maksaa
saman kuin yliopistojen yhden kuukauden menot tai
YLEn neljän kuukauden menot. Metsäala ja autote-
ollisuus pyrkivät alentamaan polttoainekustannuksia
lisäämällä ainakin talviajan kuljetuksiin yhden nipun
Ruotsin malliin. Mielestämme tätä teemarahoitusta
tulisi jatkaa ja kohottaa kunnossapidon normaali ra-
hoitus riittäväksi.
Vastausesitys:
Venäjän puuntuonnin supistumisen synnyttämä tar-
ve lisätä kotimaisen puun hankintaa olivat keskei-
set lähtökohdat hallituksen päättämälle ns. tienpidon
puuhuolto-ohjelmalle. Tienpidossa ohjelman suuruus
oli viiden vuoden aikana yhteensä 137 M€, josta 45
M€ oli olemassa olevan kehyksen uudelleen kohden-
tamista. Rahoitus kohdennettiin seuraavan suunnitel-
man mukaisesti erityisesti puun hankintaa ja kuljetuk-
sia häiritsevien painorajoitusten vähentämiseen vähä-
liikenteisellä tieverkolla:
Tavoitteena oli ja on puukuljetuksia haittaavien pai-
norajoitusten vähentäminen ja siten joustavuuden li-
sääminen puun hankintaan ja näin puun saatavuuden
lisääntyminen. Erityisesti kemiallisen metsäteollisuu-
den puukuljetukset ovat aikaan sidottuja ja edellyttä-
vät kuljetusketjun toimintavarmuutta. 
Merkittävin panostus tulee olemaan sorateiden keli-
rikkokorjaukset. Niiden osalta panostus on noin kak-
sikertainen normaaliin kelirikkokorjaustoimintaan.
Tällä toteutetaan kokonaispituudeltaan jopa 1500 km
korjaus, joka parantaa tilannetta, mutta ei kuitenkaan
poista kelirikkoa kokonaan. Suomen soratieverkko on
pitkä (n. 27.000 km) ja siitä yli puolet on ns. rakenta-
matonta ja on näin herkkää sään ja roudan synnyttä-
mille vaurioille. Ongelmia esiintyy vaihtelevasti ver-
kon eri osilla. Vuosittainen painorajoitusmäärä on 600
– 1500 tiekilometriä.  
220
Puuhuolto-ohjelma on merkittävä panostus alemmal-
le tieverkolle. Sitä tulee myös jatkaa tulevina vuosina,
jolloin bioenergian edistämisohjelma lisää entisestään
puu- ja bioenergiakuljetuksia alemmanasteisella tie-
verkolla.
152. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Tieverkosto tulee pitää kunnossa
kaikkialla Suomessa
Tieverkoston kunnossapito on asia, johon keskus-
tan on jälleen panostettava tulevalla ohjelmakaudel-
la. Hyvät tieyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä
hyöty-, että virkistyskäytössä. Kuntien ja kaupunki-
en väliset tieyhteydet elävöittävät ja hyödyttävät sekä
paikkakuntia, ihmisiä että suomalaista elinkeinopoli-
tiikkaa.
Keskustalle tieverkoston kunnossapito on keskeisin
politiikan tekoväline. Siitä riippuu osa keskustan kan-
natuksesta myös tulevaisuudessa. Suurin osa Suomen
maatiloista kun sijaitsee pienehköjen sivuteiden var-
silla ja on siten vaikeahkosti tavoitettavissa heikoissa
keliolosuhteissa.
Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä sivuteiden
kunnossapitoon on saatava kiireesti lisärahaa. Bio-
energian eli turpeen ja hakkeen käyttö on lähivuosina
lisääntymässä kolminkertaiseksi noin 5 miljoonasta
kuutiosta yli 15 miljoonaan kuutioon. Tämän kaiken
kuljettaminen, nykyisen liikenteen lisäksi, tulee rasit-
tamaan sivuteitä voimakkaasti, eivätkä ne tule sitä il-
man lisäpanostusta kestämään.
Tarvitsemme myös kohtuukuntoista tiestöä hoitaak-
semme yhä pidempään kotonaan asuvia maaseudun
ihmisiä. Myös vapaa-ajan käytön kannalta alempias-
teisen tieverkoston ja yksityisteiden merkitys on suu-
ri: marjastus, kalastus, metsästys sekä retkeily eivät
ole mahdollista ilman kohtuullista kulkuyhteyttä ke-
leistä riippumatta.
Tiepolitiikkaa ei tule nähdä vain keskustalaisena sil-
tarumpupolitiikkana. Suurten kasvukeskusten ympä-
ryskuntiin on muuttanut ja muuttaa yhä lapsiperheitä,
jotka ovat rakentaneet omakotitaloja sivukylille suu-
rempien tonttien ja rakennusoikeuksien takia. Kun-
nossa oleva tieverkosto on myös hyvinvointi- ja viih-
tyvyyskysymys.
Vastausesitys:
Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain
keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on
noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille
2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.
Perustienpidolla (nykyisin osa perusväylänpitoa) ra-
hoitetaan kaikki muu tienpito paitsi suuret tieverkon
kehittämisinvestoinnit. Perustienpidolla siis rahoi-
tetaan koko maantieverkon kunnossapito ja sen si-
sältämät tiestön korjaukset, mutta sillä pitäisi pystyä
rahoittamaan myös tiestön pienet investoinnit (kuten
esim. kevyen liikenteen väylät, liittymien parantami-
nen, lisäkaistat, valaistus, meluntorjunta jne.) ja kaik-
kien tiehankkeiden suunnittelu.
Perustienpidon rahoituksesta kunnossapito (hoito
ja ylläpito) vie kuitenkin leijonanosan (noin 90 %).
Alueellisiin pieniin investointeihin on käytettävissä
vain noin 6 % perustienpidon rahoituksesta, kun tämä
osuus oli vielä 10 vuotta sitten kaksin-kolminkertai-
nen. Alueelliset investoinnit jäävätkin näinä aikoina
yhä enemmän kuntien, maakuntien ja yritysten rahoi-
tusvastuulle.
Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin
650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-
hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-
kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja
laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-
tointeihin.
Keskusta kannattaa perusväylänpidon tulevan rahoi-
tustason korottamista nykyisestä.
Venäjän puuntuonnin supistumisen synnyttämä tar-
ve lisätä kotimaisen puun hankintaa olivat keskei-
set lähtökohdat hallituksen päättämälle ns. tienpidon
puuhuolto-ohjelmalle. Tienpidossa ohjelman suuruus
oli viiden vuoden aikana yhteensä 137 M€, josta 45
M€ oli olemassa olevan kehyksen uudelleen kohden-
tamista. Rahoitus kohdennettiin seuraavan suunnitel-
man mukaisesti erityisesti puun hankintaa ja kuljetuk-
sia häiritsevien painorajoitusten vähentämiseen vähä-
liikenteisellä tieverkolla:
Tavoitteena oli ja on puukuljetuksia haittaavien pai-
norajoitusten vähentäminen ja siten joustavuuden li-
sääminen puun hankintaan ja näin puun saatavuuden
lisääntyminen. Erityisesti kemiallisen metsäteollisuu-
den puukuljetukset ovat aikaan sidottuja ja edellyttä-
vät kuljetusketjun toimintavarmuutta. 
Merkittävin panostus tulee olemaan sorateiden keli-
rikkokorjaukset. Niiden osalta panostus on noin kak-
sikertainen normaaliin kelirikkokorjaustoimintaan.
Tällä toteutetaan kokonaispituudeltaan jopa 1500 km
korjaus, joka parantaa tilannetta, mutta ei kuitenkaan
poista kelirikkoa kokonaan. Suomen soratieverkko on
pitkä (n. 27.000 km) ja siitä yli puolet on ns. rakenta-
matonta ja on näin herkkää sään ja roudan synnyttä-
mille vaurioille. Ongelmia esiintyy vaihtelevasti ver-

kon eri osilla. Vuosittainen painorajoitusmäärä on 600
– 1500 tiekilometriä.   henkilöt tai yritykset. Valtion yksityistieavustuksilla
Puuhuolto-ohjelma on merkittävä panostus alemmal-
le tieverkolle. Sitä tulee myös jatkaa tulevina vuosina,
jolloin bioenergian edistämisohjelma lisää entisestään
puu- ja bioenergiakuljetuksia alemmanasteisella tie-
verkolla.
153. Keskustan Kärkölän kunnallis-
järjestö: Yksityisteiden kunnossapito
Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö teki alla olevan
aloitteen edellisellä kerralla puoluekokoukselle. Mie-
lestämme riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty vie-
läkään, joten uudistamme aloitteemme:
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua yksi-
tyisteiden kunnosta valtakunnallisellakin tasolla. Sa-
teisten kesien sekä lyhyiden ja epävakaiden talvien
aikana teiden kunnon merkitys korostuu. - Kulunut
talvi tosin oli poikkeus. - Paitsi yksityisteiden varrel-
la säännöllisesti asuvat asukkaat teitä käyttävät myös
varsin monet muut tahot.
Teitä käyttävät julkinen liikenne, kesäasukkaat, joka-
miehenoikeudella liikkuvat marjastajat, sienestäjät,
lintubongaajat jne. Varsin tärkeä merkitys yksityis-
teillä on puutavaran kuljetuksille. Puutavarankulje-
tukset on kyettävä turvaamaan ympärivuotisesti.
Yksityisteiden varrella kaukana kuntakeskuksista asu-
vat ovat lisäksi ilman kunnan taajamien katuvalaistus-
ta, teiden aurausta jne.
Vaikka yksityisteiden merkitys kasvaa entisestään,
niille kohdennettujen varojen reaaliarvo ei ole pysy-
nyt vastaavassa suhteessa. Nykyinen hallitus koros-
taa lisänneensä yksityisteiden avustusta. Tämä ei ole
mielestämme kuitenkaan riittävä toimenpide. Varat
kohdennetaan tiepiireille, joilta avustuksia on erik-
seen anottava. Järjestelmä ei kohtele eri yksityisteitä
tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Esitämme, että
vanha yksityisteiden valtionapujärjestelmä palaute-
taan. Vain täten kyetään turvaamaan yksityisteiden
kunnossa pysyminen tulevaisuudessakin. - Kuntien
avustamismahdollisuudet ovat rajalliset kireän kunta-
talouden aikana. Mikäli kustannukset kohdentuvat en-
tistä enemmän pelkästään teiden varsilla asuville, on
kustannuspaine kohtuuton.
Vastausesitys:
Yksityis- ja metsäautoteitä on Suomessa noin 280.000
km, joista valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on
noin 53.000 km. Valtaosa yksityisteistä on haja-asu-
221
tusalueilla ja niistä vastaavat tiekunnat, yksityiset
halutaan turvata yksityistieverkon kunnon säilyminen.
Vuonna 2010 avustusmäärärahan suuruus on noin 23
M€, josta 10 M€ on puukuljetusten kannalta merkit-
täville yksityisteille jaettavaa lisärahoitusta. Yksityis-
tieavustusten kohdentamisesta vastaavat alueelliset
ELY-keskukset.
Yhteensä liikennepoliittisessa selonteossa puukulje-
tusten kannalta merkittäville yksityisteille osoitettiin
lisärahoitusta 30 M€ vuosille 2009–2011. Tavoitteena
on saada kotimainen puu paremmin liikkeelle ja mm.
yksityisteiden sillat ja kantavuus raskaille kuljetuk-
sille parempaan kuntoon. Tätä varten yksityistiela-
kia muutettiin väliaikaisesti, jotta avustukset voidaan
kohdentaa entistä tehokkaammin teille, joilla on puu-
tavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys.
Avustusmäärärahan suuruus
– v. 2010: 23 M€, josta 10 M€ lisärahoitusta puukul-
jetusten kannalta merkittäville teille
– v. 2009: 23 M€, josta 10 M€ lisärahoitusta puukul-
jetusten kannalta merkittäville teille
– v. 2008: 18 M€
– v. 2000–2007: keskimäärin noin 13–14 M€ vuo-
dessa
– avustuspäätöksiä 750 – 900 kpl vuosittain (koko
maa)
– ELY-keskukset päättävät avustuksista hakemuksien
perusteella ja määrärahojen puitteissa
Tiekunta voi hakea avustusta yksityistien parantami-
seen tai erityiskohteen, kuten lossin tai talvitien yllä-
pitoon ja kunnostamiseen. Yksityistien parantamiseen
tarkoitettu valtionavustus myönnetään harkinnanva-
raisesti, yleensä tien vaurioiden ja rakenteiden kor-
jaamiseen. Avustuksen enimmäisosuus on 60 tai 75
% hankkeen kokonaiskustannuksista (poikkeuksena
puuhuoltokohteet max.50 %). Avustuksen myöntämi-
sen ehtona on, että tie on ELY-keskuksen päätöksellä
todettu valtionavustuskelpoiseksi.
154. Maskun keskustan kunnallisjär-
jestö: 8-tien välillä Raisio-Mynämäki
sekä siihen liittyvien ja sitä tukevien
Maskun pääteiden liikenneturvalli-
suuden parantaminen
Maskun keskustan kunnallisjärjestö haluaa vauhdittaa
8-tien turvallisuuden parantamista, Maskun ja Nou-
222
siaisten kuntien osalta. Kyseinen tie on vaarallinen
suuren liikennemäärän takia. 8-tien on myös raskas-
liikenteen tieväylä pohjoiseen suuntaan Suomessa.
On myös muistettava että 8-tien alkupäässä sijaitsevat
Turun ja Naantalin satamat. Tien vaarallisuus koros-
tuu Maskun ja Nousiaisten kuntien kohdalla, tiiviin
rakentamisen alueella. On myös muistettava Maskun
kunnan alueet missä sijaitsee pohjavesivarannot ja
kyseinen tie kulkee alueen läpi.
Maskun ja Nousiaisten kuntien alueella olevat risteys-
alueet ovat todella vaarallisia. Monet vakavat liiken-
neturmat lähivuosina kertovat nykyisten liikennejär-
jestelyiden riittämättömyyden. Myös jatkuvaa liiken-
teen melua ei ole estetty kulkeutumasta lähiympäris-
töön millään lailla tällä hetkellä.
8-tiestä on valmiit suunnitelmat kyseisen alueen koh-
dalla ja maastokartoituksiakin on tehty. Tärkein asia
eli hankeen rahoitus kuitenkin puuttuu.
Myös Seikeläntien-Kustavintien risteyksessä on ta-
pahtunut lukuisia onnettomuuksia. Naantalista Lietsa-
lantienä tuleva tie muuttuu Kustavintien ylittäessään
Seikeläntieksi ja liittyy 8-tiehen Maskun keskustan
tuntumassa. Naantalin sataman raskas liikenne ohjau-
tuu tätä reittiä Länsi-Suomen suuntaan. Risteysalue
tarvitsee turvallisuutta lisääviä parannuksia. Ko. ris-
teysalueelle on esitetty kiertoliittymää jonka toteutuk-
sesta ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta.
Naantalista Maskun läpi 8-tielle johtavalle raskaan
satamaliikenteen käyttämältä Lietsalantieltä puut-
tuu katuvalaistus väliltä Naantali-Seikeläntie. Samoin
Kustavintieltä puuttuu katuvalaistus Raisiosta lähtien
lukuun ottamatta Seikeläntien ja Nousiaistentien ris-
teysalueita. Kevyen liikenteen väylä puuttuu Kusta-
vintieltä väliltä Raisio-Nousiaistentien risteys lukuun
ottamatta lyhyttä pätkää Seikeläntien risteyksen tun-
tumassa. Katuvalaistusta löytyy kuitenkin alueen vä-
hemmän liikennettä omaavilta tieosuuksilta vaikka
niitä ei jostain syystä pääväylien osalta olekaan to-
teutettu.
Seikeläntien risteyksessä sijaitsee 150 oppilaan kou-
lu jonka oppilasmäärä on kasvussa sekä alueelle on
suunniteltu 60-paikkainen päiväkoti. Kustavintien
varsi Raision ja Seikelän välillä on tiivistä omakotita-
loaluetta. Lapset liikkuvat tällä hetkellä valaisematto-
mia ja vilkasliikenteisiä pääväyliä pitkin sekä Kusta-
vintien osalta myös ilman kevytliikennetien suojaa.
Täten esitämme puoluekokoukselle aloitteen jossa
vauhditetaan 8-tien rahoitusta valtion osalta. Samalla
esitämme 8-tiehen liittyvien ja sitä tukevien Maskun
alueen pääteiden turvallisuuden parantamista.
Vastausesitys:
Maskun kunnallisjärjestön huoli 8-tien liikennetur-
vallisuudesta ja yleisesti liikenteen ja nuorten liiken-
neturvallisuudesta on aiheellinen. 8-tien korjauksen
linjaus tulee käsittelyyn seuraavan liikennepoliittisen
selonteon yhteydessä keväällä 2012.
Tieliikenteen turvallisuustyössä noudatetaan suunni-
telmallista ja tavoitteellista politiikkaa, joka perustuu
onnettomuusanalyysiin ja tutkimustietoon. Toimenpi-
teitä toteutetaan tieliikenteen turvallisuuden paranta-
misesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen
(2006) mukaan. Liikennepoliittisessa selonteossa ny-
kyinen hallitus vahvisti jatkavansa suunniteltujen toi-
mien toteuttamista (2008) ja linjasi työtä eteenpäin.
Turvalli­suuteen vaikuttavat myös tie- ja liikenneolot
ja joukkoliikenteen ratkaisut.  On tärkeää, että sekä
kunnat että valtio kehittävät yhdessä joukkoliikenteen
to­teuttamista ja rahoittamista. Lisäksi kevyen liiken-
teen järjestelyissä on otettava huomioon käyttäjien
tarpeet. Selonteossa edellytetään, että lasten mahdolli-
suuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä myös
yhdyskuntasuunnittelun keinoin.
Tieliikenteen turvallisuus on kehittynyt myönteises-
ti, mutta koska turvallisuuskehitys ei kuitenkaan ollut
riittävän nopeaa, ministeri Vehviläinen käynnisti syk-
syllä 2007 neljän ministerin yhteistyön (LVM, OM,
SM, STM) nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden
parantamiseksi. Eri hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan
ylinopeuden ja rattijuopumuksen torjumiseksi. Sovi-
tuissa aiheissa on edetty. Lisäksi nuorten autoilijoiden
ja mopoilijoiden turvallisuuteen vaikuttavia konk-
reettisista keinoja on selvittänyt ministerin nimeämä
työryhmä, jonka loppuraportti valmistui huhtikuun
lopussa 2010.
Myös iäkkäiden liikenneturvallisuudesta valmisteltiin
ohjelma (2008).  Ohjelma koskee jalankulkua, pyöräi-
lyä ja auton kuljettamista, ja monet toimijat toteutta-
vat sitä. Ensi vaiheessa lähdettiin valmistelemaan ajo-
terveyteen liittyviä asioita.
Syksyllä 2009 ministeri Vehviläinen kutsui ministe-
riketjuun myös opetusministerin lasten ja nuorten lii-
kennekasvatuksen tehostamiseksi. Tavoite on, että
korostetaan liikennekasvatuksen merkitystä kouluissa
sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa.
Kilpa-autoilijat kampanjoivat ministerin rinnalla tur-
vavyön käytön puolesta.   Liikennetiedo­tuksella ja
kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan asenteisiin.
LVM:n johdolla liikenneturvallisuusasiain neuvotte-
lukunta valmistelee uutta valtakunnallista liikenne-

turvallisuussuunnitelmaa. Nykyinen liikenneturvalli-
suussuunnitelma on voimassa vielä vuoden 2010 lop-
puun saakka.
155. Keskustan Kotila-Haapalan py:
Lapsi/koululainen liikenteessä
Kotila-Haapalan paikallisyhdistys pyytää Suomen
Keskustaa huomioimaan maaseutukaupunkien sivu-
kylien kevyen liikenteen olosuhteet ja tekemään tar-
vittavat toimenpiteet asian parantamiseksi mahdolli-
simman nopeasti.
Esimerkiksi Nivalassa on monta elävää ja toimivaa
sivukylää, joissa koulut ovat keskeisiä kylien elämän
ylläpidon kannalta. Ongelmaksi on kuitenkin muo-
dostunut kevyen liikenteen turvattomuus.
Koulumatkojen turvallisuus paranisi huomattavasti
rakentamalla lisää kevyen liikenteen väyliä, näin saa-
taisiin koululaiset muun liikenteen joukosta pois.
Suomen Keskustan tulisi huomioida puoluepoliittises-
ti ja lisäksi liikennepoliittisessa päätöksenteossa myös
nostaa teemaksi maaseutukaupunkien kevyen liiken-
teen turvallisuus. Näin vältyttäisiin turhilta liikenne-
turmilta.
Vastausesitys:
Liikenneministeri Vehviläinen on ollut useissa eri yh-
teyksissä aktiivinen lasten ja nuorten liikenneturval-
lisuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Hallitus
on vienyt eteenpäin mm. lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa, johon sisältyy yhte-
nä aiheena liikenneonnettomuuksien ehkäisy. Lisäksi
hallitus on korostanut linjauksissaan sitä, että kevyen
liikenteen järjestelyissä on otettava huomioon käyttä-
jien tarpeet.
Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa edellyte-
tään, mm. että lasten mahdollisuuksia omaehtoiseen
liikkumiseen tulee lisätä yhdyskuntasuunnittelun kei-
noin. Kouluikäisiä lapsia on kannustettava itsenäiseen
liikkumiseen jalan ja pyörällä.
Lisäksi liikennekasvatuksella on varmistettava
perustie­dot ja edellytykset toimia itsenäisesti liiken-
teessä. Koulujen liikennekasvatuksen tehostamiseksi
ministeri on vedonnut opetusministeriin.
Kevyen liikenteen olojen rinnalla on tärkeää myös se,
että kunnat ja valtio kehittävät yhdessä joukkoliiken-
teen to­teuttamista ja rahoittamista. Tähän liittyen vii-
me vuona valmistui joukkoliikenteen kehittämisohjel-
ma. Joukkoliikenne on perinteisesti ollut yksi turvalli-
simpia liikenteen muotoja.
223
156. Viljakkalan Keskustanaiset: Va-
kuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus
liikennevahingoissa
Esitämme, että myös liikennevahinkojen henkilökor-
vauksissa tulisi säätää aikaraja korvauksien käsitte-
lyaikaan. Vertaa tapaturmalain 41 § joka edellyttää
korvausasiassa päätöstä kolmen kuukauden kuluessa
selvitykset saatuaan.
Liikenne onnettomuuksissa henkilövahingot ovat
usein vakavia. Siellä ei kuitenkaan tällaista aikara-
jaa ole. Päätökset tulevat yleensä aluksi kielteisinä
ja moni luopuu raskaitten valitusprosessien aikana.
Liikennevahinkolaissa on pykälä, että korvauspäätös
on annettava pikaisesti viimeistään kuukauden kulu-
essa asiakirjojen saamisesta. Tämän ylittävältä ajalta
korvauksille maksetaan viivästyskorko. Käytännössä
viivästyskorosta huolimatta käsittelyaikojen ajat ovat
jopa 3-4 vuotta, näin ollen ne eivät ole tarpeeksi ko-
via sanktioita vaan tarvitaan selkeä aika ja kovemmat
sanktiot korvauspäätöksien käsittelyaikojen lyhentä-
miseksi.
On kohtuutonta onnettomuuteen joutuneiden odottaa
korvauksiaan jopa monia vuosia ja näin saattaa asian-
omainen useissa  tapauksissa taloudellisiin vaikeuk-
siin, sekä viivästyttää monissa tapauksissa asianmu-
kaisen hoidon alkamista ja saamista.
Vastausesitys:
Sekä tapaturma- että liikennevahingoissa on käytös-
sä niin sanottu täyskustannusvastuuperiaate. Tämän
mukaan vakuutuslaitokset maksavat suoraan sairaan-
hoitopalveluiden tuottamisesta vastaavalle kunnalle
sen todellisen kustannuksen, joka syntyy kunnallises-
sa terveydenhuollossa tapaturma- ja liikennevahin-
kopotilaalle annetusta hoidosta. Tämän vuoksi myös
liikennevahingoissa korvausasia käynnistyy nopeasti,
kun vahingoittunut on sairaalassa. Sairaala ilmoittaa
vahingosta vakuutusyhtiölle. Vakavien vammojen pe-
rusteella vahinkoa kärsineelle maksetaan usein ennak-
kokorvauksia, vaikka vamman lopullista haitan mää-
rittelyä ei voitaisikaan vielä tehdä. Monissa tapauksis-
sa kuntoutuminen vie pitkän aikaa.
Liikennevakuutuksesta voidaan maksaa vahingoittu-
neelle useita korvauslajeja: muun muassa korvaus-
ta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, pysyvästä
kosmeettisesta haitasta, työkyvyttömyydestä ja an-
sionmenetyksestä, kohonneista kodinhoitokuluista,
hoitotukikorvausta ja vaatelisäkorvausta.
Liikennevahinkolautakunta on toimielin, joka toimii
korvauskäytännön yhtenäistämiseksi liikennevahin-
224
kojen korvausasioissa. Se antaa edellä mainittuihin
korvauksiin liittyen soveltamissuosituksia. Lautakun-
ta antaa pyynnöstä lausuntoja myös yksittäisistä kor-
vauskysymyksistä. Lausuntopyynnön voi tehdä va-
hinkoa kärsinyt itse tai vakuutuslaitos taikka korvaus-
asiaa käsittelevä tuomioistuin. Asian käsittely lauta-
kunnassa on maksuton. Käsittelyaika on keskimäärin
6 kk. Informaatiota löytyy hyvin myös verkkosivuilta
osoitteesta Liikennevahinkolautakunta.fi. Vakuutus-
yhtiöt noudattavat lautakunnan lausuntoja lähes aina.
Mitä tulee korvauksen maksamisen viivästymiseen,
liikennevakuutuslain 12a §:n mukaan henkilöön koh-
distuneesta vahingosta suoritettavan korvauksen vii-
västyessä vakuutusyhtiön on maksettava viivästynyt
korvaus korotettuna. Edellä tarkoitettu korvauksen
korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä,
ei kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on
kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona
vahingonkärsinyt on esittänyt vakuutusyhtiölle vaati-
muksensa sekä korvauksen perustetta ja määrää kos-
kevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella
voidaan vaatia ottaen huomioon myös vakuutusyhtiön
mahdollisuudet hankkia selvitys.
Finanssivalvonta on viranomainen, joka valvoo va-
kuutusyhtiöiden toimintaa.
157. Taipalsaaren kunnallisjärjestö:
Lossien valtionavun kriteerien nyky-
aikaistaminen
Yhteiskunnan avustama logistiikka ja sen edellytyk-
set muuttuvat yhteiskunnan kehityksen ja muutosten
myötä. Siksi logistiikan toimintaedellytyksiä on muu-
tettava ajan vaatimusten mukaisiksi.
Suomessa on saaristo-oloista johtuen useita valtion ja
kuntien tukemia losseja, jotka hoitavat tärkeää henki-
lö- ja tavaraliikennettä. Lossien yhteiskunnan avus-
tuksen ehtona on ollut vähintään kolme vakituista
asuntoa lossiyhteyssaaressa.
Saaristoissa ja haja-asutusalueilla on tapahtunut huo-
mattavia muutoksia: saarista on muuttanut pois vaki-
tuista väestöä ja tilalle on tullut runsaasti vapaa-ajan
asukkaita. Vapaa-ajan asuminen on muuttanut saaris-
to-oloja, sillä loma-asuntoja käytetään ympäri vuoden
ns. kakkosasuntona ja etätyöpisteenä. Näistä syistä
johtuen liikenne saariin on viime vuosina huomat-
tavasti lisääntynyt. Se merkitsee vuodessa 20.000 –
25.000 ylitystä yhdellä lossilla.
Taipalsaaren kunnallisjärjestö ehdottaa, että lossi-
en valtion avun ehtoja nykyaikaistettaisiin niin, että
avustuksen ehtona olisi joko kolme vakituista asun-
toa tai saaressa sijaitsevien lomakiinteistöjen riittävän
suuri määrä, siitä johtuva hälytysajoneuvojen ja jä-
tehuollon logistiikan lisäys ja metsätalouteen liittyvä
merkittävä kuljetustarve.
Vaihtoehdon kriteerit voisivat olla esim. seuraavat:
vähintään 100 vapaa-ajan kiinteistöä, niiden huolto-
tarve, saaren pinta-ala noin 1000 ha ja siitä johtuva
puuraaka-aineen ja energiapuun kuljetusten merkit-
tävä määrä. Uudistusvaihtoehto ottaisi huomioon ny-
kyaikaisen ekologisen liikkumisarpeen, mahdollistai-
si hälytysajoneuvojen ja jätehuollon liikkumisen sekä
tehostaisi ja varmistaisi puun uutta moninaiskäyttöä
ja energiakäyttöä.
Vastausesitys:
Valtio avustaa yksityistielosseja noin 2 M€:lla. Ny-
kyisen lain mukaan edellytyksenä valtionavun maksa-
miseen on, kuten esityksessäkin todetaan, vähintään
3 pysyvästi asuttua taloutta. Lisäksi edellytetään, että
asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, tie
on autolla ajokelpoinen ja liikenteellisesti merkittävä
sekä tie on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä
vähintään kilometrin matkalla.
 Nykyisin yksityistiet saavat avustusta ainoastaan
tien parantamiseen. Lossit ovat kuitenkin erityiskoh-
de. Vuoteen 1995 asti yksityistiet saivat avustusta
myös kunnossapitoon. Tuolloin kunnossapitoavustuk-
seen liittyvää luokitusta määritettäessä laskentamal-
lissa katsottiin 25 loma-asunnon vastaavan 4 pysyvää
asuntoa.
Valtio myöntää avustusta YT-kunnille 80 % lossin
toteutuneista kustannuksista. Palvelutasoa ei viran-
omaisten taholta ole kuitenkaan mitenkään linjattu.
Avustusta saavilla yksityisteillä, joiden vaikutuspii-
rissä on paljon loma-asutusta, on käytännössä toteu-
tunut liikennöintimäärä ja sitä myötä kustannukset
korkeampia, kuin tapauksissa, joissa vaikutuspiirissä
on ainoastaan pysyvää asutusta. Tällöin myös valtion
maksama avustus on korkeampi loma-asutuksen käyt-
tämillä yksityisteillä. 
158. Helsingfors Unga Liberala Cen-
ter (Nuoren Keskustan Liiton Ra-
jattomat Osasto ry): Taksiliikenteen
määrä- ja hintasäätelystä luovuttava
Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan
Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-
le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että
taksilupien määrän ja kuljetusten hintatason säätelystä
on luovuttava.

Puolueosasto katsoo, että nykymalli, jossa alueviran-
omaiset säätelevät taksien määrää kiintiö- ja tarve-
harkintakäytäntöjen perusteella ja hintoja säädellään
valtioneuvoston asetuksella, on läpinäkymätön ja epä-
tarkoituksenmukainen. Tämä estää kilpailun lisään-
tymisen ja mahdollisen hintojen alenemisen. Malli,
jossa viranomaisten uskotaan pystyvän määrittämään
kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ei kuulu avoimeen
markkinatalouteen.
Puolueosasto ei usko, että säätelyn poistaminen hei-
kentäisi taksipalvelujen laatua tai luotettavuutta saati
saatavuutta. Hintojen vapautus johtaisi siihen, ettei
kenenkään kannata "kuoria kermoja päältä" iltaisin ja
viikonloppuisin sillä asiakas pyrkii aina valitsemaan
itselleen sopivimman tai edullisimman vaihtoehdon.
Hyvän palvelun merkitys kilpailussa korostuisi kuten
muissakin valtioissa, joissa taksiliikenne on vähäises-
ti säädeltyä.
Uudistuksen vaikutukset olisivat positiivisuudessaan
merkittävät. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen ale-
neminen toisi alalle uusia toimijoita ja saattaisi lisätä
merkittävästi nuorien siemenyrittäjien määrää. Vaiku-
tukset tavallisen kansalaisen arkielämään pitkien etäi-
syyksien maassa olisivat suuret, kun esimerkiksi kun-
tien kustannuksia koululais-, vammais-, ja vanhuskul-
jetuksissa voitaisiin alentaa.
Vastausesitys:
Taksilupajärjestelmän perusteita on selvitetty perus-
teellisesti vain muutamia vuosia sitten, jolloin uutta,
1.8.2007 voimaan astunutta Taksiliikennelain koko-
naisuudistusta valmisteltiin. Hallituksen asettamana
tavoitteena lain valmistelussa oli turvata laadukkaat
taksipalvelut koko maan alueella. Valmistelun yhte-
ydessä selvitettiin taksialan liberalisoinnin seuran-
naisvaikutuksia niissä Euroopan maissa, joissa lupi-
en määrällinen sääntelystä on luovuttu, toisin sanoen
Ruotsissa, Hollannissa ja Irlannissa.
On syytä huomata, että valtaosassa Euroopan maista
sekä myös Yhdysvalloissa noudatetaan edelleen lu-
pien määrällistä sääntelyä. Sääntelyn vastapainona
luvanhaltijoilta edellytetään palvelujen tarjoamista ja
päivystystä myös sellaisina aikoina, jotka eivät ole ta-
loudellisesti kannattavia.
Taksilainsäädännön sääntelyn ja elinkeinovapauden
suhde perustuslakiin selvitettiin Taksiliikennelain val-
mistelun yhteydessä perustuslakivaliokunnassa. Va-
liokunta katsoi tuolloin, että taksilupien määrällinen
rajoittaminen on perusteltua ja perusoikeusjärjestel-
män kokonaisuuden kannalta hyväksyttävää ottaen
huomioon alan merkitys ja erityispiirteet osana Suo-
men julkisen liikenteen kokonaisjärjestelmää.
225
Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja kannattavaan yritys-
toimintaan parantaa edellytyksiä taksipalvelujen säi-
lymiselle alueilla, joilla muut joukkoliikennepalvelut
ovat koko ajan vähenemässä. Valiokunnan lausunnos-
sa todetaan, että toimiva taksipalveluverkko varmistaa
mahdollisuuden säilyttää maan eri osat asuttuina ja
turvaa kuntalaisille mahdollisuuden jäädä kotiin asu-
maan alueilla, missä ei enää juurikaan muita palvelu-
ja ole saatavilla. Etenkään näillä alueilla ei palveluta-
son ylläpitämistä voida jättää vain markkinavoimien
varaan. Oikeuksiin ja velvoitteisiin perustuva taksi-
järjestelmä turvaa myös riittävän tarjonnan alueilla,
joilla kysyntä on vilkasta. Tämä on merkityksellistä
perustuslain 9 §:n 1 momentissa turvatun liikkumis-
vapauden tosiasiallisen toteutumisen kannalta.
Nykyisessä taksilainsäädännössä erityisesti lupien
saanti on säädetty läpinäkyväksi. Aikaisemman lain-
säädännön mukaista tarveharkintaa ei enää sovelle-
ta, vaan lupamäärät on kiintiöity. Lupaa hakevien on
mahdollista aina tietää hänen sen hetkiset mahdolli-
suutensa saada taksilupa. Soveltuvuuden osalta kul-
jettajana toimiminen on ensisijainen edellytys luvan
myöntämiselle.
Hintasääntelyn tarkoitus on suojata kuluttajaa yli-
korkeilta hinnoilta. On hyvä huomata, ettei missään
maassa määrällisten rajoitusten purkaminen ja hinta-
säännöstelystä luopuminen ole laskenut taksipalve-
lujen hintaa, päinvastoin. Ruotsissa taksien hintataso
päivällä on keskimäärin 40 % Suomea korkeampi ja
yöaikana jopa 70 % korkeampi. Keskeiseksi ongel-
maksi Ruotsissa on noussut taksipalvelujen katoami-
nen erityisesti maaseudulla ja pienemmissä kaupun-
geissa.
Hintataso myös yhteiskunnan hankkimissa taksipal-
veluissa nousi lupajärjestelmän muuttumisen jälkeen,
ei tosin yhtä paljon kuin satunnaisissa taksikuljetuk-
sissa, jossa nousu oli noin 25 %. Suomessa säännel-
lään vain ns. kuluttajataksaa.
Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja hankalien
keliolosuhteiden maassa taksipalveluilta edellytetään
hyvän saatavuuden lisäksi luotettavuutta ja turval-
lisuutta erityisesti koululais- ja sosiaalitoimen sekä
Kelan korvaamissa sairas- ja vammaiskuljetuksissa.
Hinnoittelu näissä kuljetuksissa on uuden lain myötä
Suomessakin vapautettu. Ne ovat avoimien tarjouskil-
pailujen piirissä, jolloin niihin osallistuvat taksien li-
säksi mm. pienkalustolla toimivat linja-autoyritykset.
Liikenteen kustannustaso on Suomessa tunnetusti
korkea. Ammattiliikenteen kaluston on oltava turval-
lista ja luotettavaa. Koululais- ja vammaiskuljetuksis-
sa käytettävä kalusto on erityisesti näihin kuljetuksiin
suunniteltua ja rakennettua. Erityisesti kuntien käyt-
226
tämien tilataksien hinnat ovat korkeita. Tätä kalustoa
rasittaa lisäksi vielä osittain autovero sekä vuotuiset
moottoriajoneuvoverot. Ainoan kustannusjouston tuo
mukanaan omistajakuljettajan työpanos.
Taksiyritykset Suomessa ovat lähes poikkeuksetta
1-2 auton perheyrityksiä, jossa kuljettajina toimivat
yrittäjän lisäksi muut perheenjäsenet. Kustannusra-
kenne huomioon ottaen kuljetusmaksujen aleneminen
yritysten määrää lisäämällä ei ole realistista. Lisäk-
si maaseutualueiden ajosuoritteet ovat matalammasta
päästä, jolloin niiden pienentäminen edelleen lisäisi
painetta yksikköhintojen korottamiseen.
Suomessa on tällä hetkellä taksilupia asukaslukuun
suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Poh-
joismaassa, vaikka kaikkialla maassamme ei kiinti-
öitä ole saatu edes täytettyä, koska luvanhakijoita ei
ole ollut.
Kokonaisuutena nykyinen Suomen taksijärjestelmä
on meidän oloihimme sopiva ja hyvin yhteiskuntaa
palveleva eikä siinä ole esimerkiksi Ruotsissa libera-
lisoinnin seurauksena ilmenneitä epäkohtia.
159. Helsingfors Unga Liberala Cen-
ter (Nuoren Keskustan Liiton Ra-
jattomat Osasto ry): Mediamaksusta
luovuttava
Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan
Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-
le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että
Yleisradion rahoittamisesta talouskohtaisella media-
maksulla luovutaan.
Puolueosasto katsoo, että kiinteäsummainen vero-
luontoinen maksu ei vastaa suomalaista käsitystä oi-
keudenmukaisuudesta. Ei ole oikein, että yksinelävän
tai televisiottoman ihmisen tulisi maksaa palveluista,
jota ei käytä ja yhtäläisesti kuin esimerkiksi nelihen-
kisen perheen, jolla on 6 televisiota.
Yleisradion tehtävä valtiollisten radio- ja televisiopal-
velujen tuottajana on hämärtynyt viimeisten vuosi-
en aikana, kun yhtiö on hankkimaan yhdysvaltalaisia
viihdesarjoja valtiollisilla kanavilla esitettäväksi. Puo-
lueosasto toteaa, ettei Yleisradion tehtävänä tulisi olla
parhaansa mukaan kuluttaa sille annettua budjettia
vaan tuottaa mahdollisimman edullisesti laissa määri-
tellyt palvelut.
Puolueosasto uskoo, että sosiaalisesti oikeudenmukai-
sin keino rahoittaa valtiollisten radio- ja televisiopal-
velujen tuotanto on suoraan verovaroista rahoittami-
nen. Tarvittava summa voidaan budjetoida valtion ja
kuntien budjettiin.
Vastausesitys:
Yleisradiolla on vahva rooli suomalaisen joukkovies-
tinnän kentässä. Yleisradio tavoittaa ohjelmistollaan
television, radion ja verkkopalveluiden kautta lähes
kaikki suomalaiset.
Yleisradio on jo lainkin mukaan eduskunnan radio,
jolle kuuluu laaja julkisen palvelun tehtävä. Se käsit-
tää ohjelmatuotantoa televisiossa, radiossa, internetis-
sä ja muissa jakelukanavissa. Yleisradiolla on myös
tärkeä tehtävä valtakunnallisessa ja alueellisessa uu-
tistuotannossa sekä ohjelmien tuottamisessa erityis-
ryhmille.
Kaikki eduskuntaryhmät ovat yksimielisiä siitä, että
Yleisradion toimintaedellytykset on turvattava nykyi-
sen kaltaisessa laajuudessa. Ylen rahoitusta ja hallin-
toa pohtinut työryhmä pohti useita eri rahoitusmalle-
ja. Lain valmistelua Yleisradion rahoituksesta ja hal-
linnosta jatketaan viestintäministeriössä. Tavoite on,
että uudesta, Yleisradion toimintaedellytykset turvaa-
vasta laista voitaisiin päättää vuonna 2011. Valmiste-
lussa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmu-
kaisuus.
Lain valmistelun ollessa kesken puoluekokouksen ei
ole syytä ottaa kantaa eri rahoitusmallien paremmuu-
teen.
160. Keskustan Lauhalan osasto:
Yleisradio rahoitus
Yksi rahoitusvaihtoehto on unohtunut keskustelus-
sa. Vanha radiolupa oli murto-osa TV-luvan hinnasta.
Voisiko netti- ja radiolupa olla nyt noin kaksi viides-
osaa TV-luvasta? Osastomme halua hyvin yksimie-
lisesti varmistaa TV2 laadukkaiden lastenohjelmien
tuotannon jatkumisen.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-
tava”.
161. Keskustan Kauhavan Alakylän
py: Yle-maksu on torjuttava
Julkisuudessa on esitetty, että nykyinen TV-lupamak-
su korvattaisiin yleisellä yle-maksulla, jonka jokaisen
ruokakunnan olisi maksettava riippumatta siitä, onko

taloudessa televisiota tai ei. Lisäksi maksu olisi sama
varallisuudesta riippumatta.
Maksu olisi erittäin epäoikeudenmukainen niille, joil-
la ei ole televisiota ja jotka eivät aio sitä edes hank-
kia. Samoin se olisi epäoikeudenmukainen pienitu-
loisille, kuten monille vanhuksille ja monilapsisille
perheille.
Edellä olevan perusteella esitämme, että puolueko-
kous päättäisi, että yleistä yle-maksua ei säädetä, vaan
yleisradion rahoitus hoidetaan verovaroin.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-
tava”.
162. Otaniemen Keskustaopiskelijat:
Ylen rahoitusvirta pienistä veropu-
roista
Otaniemen Keskustaopiskelijat ovat pitkäjänteisesti,
jopa jääräpäisesti, ajaneet Yleisradion rahoittamista
valtion budjetista. Viimein yhteiskunta laajasti on ym-
märtänyt saman kuin OKe jo vuosia sitten: nykyinen
tunnollisuuteen ja kotitalouskohtaiseen rehellisyyteen
perustuva lupamaksujärjestelmä on tullut tiensä pää-
hän. Pientä nikottelua sen sijaan vielä esiintyy siitä,
miten rahoitus jatkossa olisi järjestettävä.
Otaniemen Keskustaopiskelijat esittävät jälleen, että
oikea ja oikeudenmukainen tapa rahoittaa Yleisradi-
on toiminta on valtion budjetin kautta. Budjettirahoi-
tus on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa huoleh-
tia Yleisradion riittävästä rahoituksesta. Radioluvas-
ta ymmärrettiin luopua 70-luvulla. Talous ja televisio
-suhdeluku jäi historiaan viimeistään 90-luvulla. Silti
yksinäistä köyhää opiskelijaa tai kansaneläkeläistä ro-
kotetaan samalla tavalla kuin kahden työtätekevän tu-
lonsaajan ja lukemattomien televisioiden kotitaloutta.
Mediamaksussa on sama ongelma. Lisäksi sen, kuten
nykyisen tv-maksunkin, laskuttamiseen ja perintään
sekä toisaalta pienituloisiin kohdistuvaan maksuky-
kyisyysharkintaan joudutaan käyttämään vuositasol-
la miljoonia ja miljoonia euroja varoja, joille varmas-
ti yhteiskunnasta löytyisi tehokkaampaakin käyttöä.
Verottaja on yhteiskunnassa olemassa ihan niillä töin,
että tarkkailee yksityisten ihmisten, yritysten ja mui-
den yhteisöjen maksukykyä ja -halua. Verotuksen
avulla budjetin kautta hoidettuna Yleisradion rahoit-
taminen on kustannustehokasta ja kohtuullista myös
pienituloisten ja erikokoisten perheiden kannalta.
Usein kuulee väitettävän, että jo keskituloinen hyö-
tyy mediamaksusta, koska ansiotuloverotuksen kautta
maksurasitus samalla Ylen rahoitustasolla olisi ko-
227
vempi. Kuitenkin myös yritykset maksavat tv-mak-
suja ja maksaisivat mediamaksuja, jos ne otettaisiin
käyttöön. Siksi onkin perusteltua, että budjettirahoi-
tusta jyvitetään ansiotuloverotuksen lisäksi myös
esimerkiksi yhteisöveroihin, pääomatuloveroihin ja
mikseipä myös erimuotoisesta mainonnasta maksetta-
viin arvonlisäveroihinkin.
Huolellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla budjet-
tirahoitus on mahdollista toteuttaa myös Yleisradion
journalistista riippumattomuutta vaarantamatta. Ovat-
han tv-maksujen ja mediamaksujen tarkat määrätkin
yhtälailla poliittisia päätöksiä.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-
tava”.
163. Keskustan Kangasniemen kir-
konkylän ja ympäristön py: Yle-vero
valtion maksettavaksi!
Hallitusohjelman mukaisesti kaikki tarkasteltavat asi-
at tulisi peilata ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin
kannalta. Miten kaavailtu, jäähyllä oleva Yle-vero
palvelisi tässä asiassa? Käy päinvastoin. Jos kerran on
pakko maksaa television katselusta, hankitaan digibo-
xit sekä muut vermeet ja antaa laulaa. Sähköä kuluu
ja ilmasto kärsii.
Muutaman kympin arvoisen kännykän käyttö pysty-
tään veloittamaan sekunnin tarkkuudella. Miksei sa-
tojen eurojen arvoisten televisioiden, tietokoneiden
tai vastaavien laitteiden kautta saatu Yleisradion tuot-
tama palvelu? Kaupalliset kanavat pystyvät hinnoit-
telemaan, markkinoimaan ja laskuttamaan myymän-
sä palvelut. Miksei Yle? Todellisen käytön mukaan
veloitettu median käyttö olisi ympäristöteko parhaim-
millaan. Silloin olisi motivaatio pitää laite pois päältä,
kun sitä ei käytetä. Nythän aparaatit ovat päällä lähes
vuorokaudet ympäri, katsoipa tai kuuntelipa niitä ku-
kaan tai ei.
Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi parempi,
jos televisiota katseltaisiin mahdollisimman vähän.
TV:n tuijottelu vaikuttaa voimakkaasti lasten, nuorten
ja vieläpä aikuistenkin käyttäytymiseen. Olisi koko
yhteiskunnan etu, jos TV:n katselua vähennettäisiin
eikä lisättäisi, kuten Yle-vero tekisi.
Mikä mahtaisi olla se palvelu, josta maksaisimme yri-
tyksissämme? Jos kaikki perhekunnat kerran maksai-
sivat Yle-veron, ketä varten maksettaisiin yrityksiltä
perittävä maksu? Se olisi toiseen kertaan rahastamis-
ta!
228
Ainoa oikea tapa, ellei siirrytä laitekohtaiseen käytön
mukaan maksettavaan maksuun, on kattaa tarvittava
tiukasti valvottu toiminta valtion budjetista. Verotus
on kaikkine porrastuksineen hyvin pitkälti oikeuden-
mukaiseksi mielletty rahoitustapa valtion kuluihin.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-
tava”.
164. Keskustan Kärkölän py: Tele-
visiomaksun korvaaminen uudella
maksulla
Puoluekokousaloitteena esitämme Yleisradion rahoi-
tuksen hoitamista valtion budjettirahoituksen kautta.
Tällä menettelyllä vältytään monilta epäkohdilta.    
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-
tava”.
165. Keskustan Kalvolan py: Puhelin-
verkkojen purkaminen
Keskustan Kalvolankin paikallisyhdistykseen on tul-
lut maakunnista huhua, että Sonera purkaa vanhoja
puhelinverkkojaan. Muista puhelinyhtiöstä ei tällaista
huhua ole kuulunut. Usein purkutyö tehdään maaseu-
dulla ja paikoissa, joissa ei ole niin suurta käyttäjä-
kuntaa. Tämä on ristiriidassa sen hallituksen linjauk-
sen kanssa, että jokaisessa suomalaisessa kiinteistössä
tulee olla nopeahko laajakaistaliittymä. Internet-yhte-
ys on siten usein vain ”mokkulan” varassa. Mokkulan
nopeus saattaa haja-asutusalueilla olla heikohko.
Vaadimme Suomen Keskustaa kiinnittämään huomio-
ta asiaan ja takaamaan nopeat tietoliikenneyhteydet
myös haja-asutusalueiden asukkaille ja lopettamaan
puhelinverkkojen perusteettoman purkamisen, silloin
jos niillä on käyttäjiä.
Tämä ei ole pelkästään kustannuskysymys. Tällä on
suuri vaikutus maaseudun kehittämiselle. Ilman no-
peita yhteyksiä mm etätyö ja maatalousammatin har-
joittaminen vaikeutuu. Toivomme Suomen Keskustan
ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Vastausesitys:
Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-
teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-
tuuria. Toimivien tietoliikenneyhteyksien varmista-
minen takaa osaltaan ihmisille mahdollisuuden asua
haluamassaan paikassa. Kansalaisille onkin taattava
toimivat ja kohtuuhintaiset puhelin- ja laajakaistayh-
teydet asuinpaikasta riippumatta.
Keskusta on toiminut voimakkaasti sen puolesta, että
yhtään nykyistä lankapuhelinliittymää ei saa purkaa
ennen kuin on varmistettu, että korvaava palvelu on
tarjolla ja sen toimivuus on varmistettu. Lisäksi kor-
vaavan palvelun pitää vastata tulevaisuuden laatuvaa-
timuksia.
Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-
misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja
kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-
la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisella tarjon-
nalla, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet on var-
mistettava julkisin varoin.
Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-
tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-
nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on
tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen
toimesta kaikkialle maahan.
Meneillään olevassa Laajakaista kaikille –hankkees-
sa on tavoitteena tuoda nopeat 100 megabitin laaja-
kaistayhteydet vähintään 2 kilometrin päähän kaikista
suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Laajakaistan
kehityksestä ja hankkeesta saatuja kokemuksia on
huolella arvioitava ja tehtävä tarvittavat parannukset
hankkeeseen jo vuoden 2011 aikana.
Tietoliikenneyhteyksissä on perusteltua noudattaa
teknologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologi-
oiden kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arvioin-
tia ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaa-
jakaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen
yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on useasti
myös edullinen vaihtoehto.
166. Keskusta Outokummun py: Kuu-
luvuusalueiden korjaaminen
Vieläkään vuonna 2010 ei mobiilipuhelinten kuulu-
vuus toimi Suomessa. Operaattorit saavat lisää valtaa,
mutta kansalaisten turvaverkko murenee välinpitä-
mättömällä suhtautumisella puhelinyhteyksien toimi-
vuuteen. Kuntien vastuulle on jätetty myös laajakais-
tan kustannukset, jotka merkittävästi rasittavat niiden
taloutta. Keskustan linjana on pitää maa asuttuna. Siis
tiedonsiirtoverkot on oltava kaikkien saatavilla perus-
oikeuden perusteella.
Vastausesitys:

Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-
teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-
tuuria. Kansalaisille on siten taattava toimivat ja koh-
tuuhintaiset puhelin- ja laajakaistayhteydet asuinpai-
kasta riippumatta. Yhtään lankapuhelinliittymää ei
saa purkaa ennen kuin on varmistettu, että korvaava
palvelu on tarjolla. Korvaavien järjestelmien toimi-
vuus on varmistettava ennen lankapuhelinverkkojen
purkamista.
Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-
misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja
kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-
la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisen tarjonnan
turvin, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet on -ky-
synnän mukaan- varmistettava julkisin varoin.
Suomessa mobiiliverkkojen laatu on kansainvälises-
tikin vertaillen hyvin korkealla tasolla. GSM-verkon
peitto viime vuoden lopulla oli väestön osalta 99,5
prosenttia ja maantieteellisesti 95,6 prosenttia. 3G-
verkko oli puolestaan saatavilla 331 kunnan alueella.  melko hidasta
Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-
tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-
nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on
tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen
toimesta kaikkialle maahan.
Meneillään olevassa Laajakaista kaikille –hankkees-
sa on tavoitteena tuoda nopeat 100 megabitin laaja-
kaistayhteydet vähintään 2 kilometrin päähän kaikista
suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Laajakaistan
kehityksestä ja hankkeesta saatuja kokemuksia on
huolella arvioitava ja tehtävä tarvittavat parannukset
hankkeeseen jo vuoden 2011 aikana.
Tietoliikenneyhteyksissä noudatetaan nykyisin tek-
nologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologioi-
den kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arviointia
ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaaja-
kaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen
yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on lisäksi
edullinen.
167. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Internet-äänestyksen hankkeesta
luopuminen
Oikeusministeriö julkaisi muistion 30.9.2009 sähköi-
sen äänestyksen pilottihankkeesta vuoden 2008 kun-
nallisvaaleissa. Tässä muistiossa arvioitiin kokemuk-
sia ja opittuja asioita kyseisissä vaaleissa. Tarkastus-
hetkellä (27.2.2010) kyseinen muistio on saatavissa
seuraavalta www-sivulta: http://www.vaalit.fi/42321.
htm
229
Aloitteen tekijä suosittelee voimakkaasti tutustumaan
kyseiseen muistioon.
Tästä 30.9.2009 muistiosta kopioida luvun seitsemän
(7) alaotsikot:
1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella läh-
dekoodilla
2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivar-
menne
3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää
4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnalli-
suuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota
5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden
vähentänyt vaaliviranomaisten työtä
6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten ään-
ten osalta
7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestys-
toimitusta
8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänes-
tysaktiivisuuteen
9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen
10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat kor-
keat
11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänes-
tyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen
12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata
riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa
18.1.2010 tilanteessa voidaan sanoa, että hallitus teki
13.1.2010 viisaan päätöksen, ja Suomessa ei jatke-
ta äänestyspaikoilla käytettävää sähköistä äänestys-
konetta; Tämä on erittäin onnistunut ja hyvä päätös,
mutta Internet-äänestyksestä haaveilu ei ole hyvä pää-
tös.
Hallitus teki johtopäätöksiä Internet-äänestyksestä,
joka julkaistiin valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010.
Tämän tiedotteen 13/2010 sisältöä voidaan kopioida
tähän:
”Jos internet-äänestystä koskeva kokeilu päätetään
käynnistää, se voisi olla mahdollinen aikaisintaan
vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Aikataulu riippuu
siitä, milloin tietoturvallinen avoimen lähdekoodin
järjestelmä on rakennettavissa.”
Tämän jälkeen voimme katsoa läpi Oikeusministeriön
30.9.2009 muistion kunkin otsikon huolellisesti läpi,
ja pohtia niiden merkitystä huolellisesti läpi Internet-
äänestyksen kannalta.
1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella läh-
dekoodilla
Osalla tietoteknisistä järjestelmistä innostuneilla
henkilöillä on erittäin vahva ja osin hyökkäävä usko
230
avoimeen lähdekoodiin; Tällä perusteella osa näistä
henkilöistä huutaa apuun avointa lähdekoodia.
Avoin lähdekoodi on ajatuksena erittäin kannatettava,
ja monessa tällaisessa hankkeessa hankittava tekninen
laite on yleensä suhteellisen halpa: esimerkiksi koti-
tietokone, kannettava mobiililaite, jokin tietty koti-
tietokoneen ohjelmisto tai kotitietokoneelta ohjattava
palvelinsovellus.
Kuuluisin esimerkki avoimesta lähdekoodista on
LINUX-käyttöjärjestelmän ydin, jonka kehittäjiä on
ollut tuhansia eri vaiheissa. Huolimatta tuhansista ke-
hittäjistä ja valtaisasta työmäärästä, on myös LINUX-
käyttöjärjestelmän ytimessä joskus ilmaantunut erilai-
sia ongelmia.
Tässä vaiheessa kannattaa katsoa kovaa todellisuutta,
eli maailmanlaajuista yhtenäistettyä tietokantaa havai-
tuista virheistä (Common Vulnerabilities and Exposu-
res List, CVE) eri tietokonejärjestelmissä:
http://cve.mitre.org/cve/
Seuraavaksi on avattava tämän CVE-tietokannan
hakusivu:http://web.nvd.nist.gov/view/vuln/search
Kun tähän hakusanaan laittaa hakutermiksi LINUX,
niin 18.1.2010 tilanteessa näitä vakavia uhkia oli
1384.
Nyt valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 todetaan,
että aikataulu riippuu siitä, milloin turvallinen avoi-
men lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa.
Muistion lukijat saavat odottaa pitkään tällaista tur-
vallista avoimen lähdekoodin järjestelmää, koska esi-
merkiksi mainittu LINUX-käyttöjärjestelmää on ke-
hitetty pian pari vuosikymmentä, ja vikoja havaitaan
silti jatkuvasti.
Toinen ongelma on, että kehitettävä Internet-äänes-
tyksen järjestelmä tulisi sisältämään osia, joiden tieto-
turvallisuudessa melkoisella todennäköisyydellä löy-
detään edellä mainittu vakava (CVE) uhka.
Yksi ongelma on, että pelkkä avoin lähdekoodi ei rat-
kaise sitä ongelmaa, että jokainen tietotekninen järjes-
telmä vaatii joukon asiasta kiinnostuneita kehittäjiä.
Nyt siis oletetaan, että Suomesta löytyisi vaadittava
joukko tietoteknisesti suuntautuneita ihmisiä, jotka
jaksaisivat paneutua Internet-äänestyksen järjestel-
män ongelmiin; emme puhu muodikkaasti haasteista,
koska Internet-äänestyksen järjestelmä on ongelma.
On kuitenkin huomioitava, että emme voi laskea sen
varaan, että Internet-äänestyksen järjestelmän ke-
hittäisivät innostuneet ihmiset ilman palkkaa. Eli
Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiseen on
varattava reilusti henkilötyövuosia. Valtioneuvoston
tiedotteessa 13/2010 otetaan kovin odottava asenne,
ikään kuin avoimen lähdekoodin Internet-äänestyksen
järjestelmä syntyisi itsestään täysin tyhjästä.
Eli toisin sanoen avoin lähdekoodi ei kuitenkaan tur-
vaa mahdollisilta virheiltä.
2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivar-
menne
Usko paperivarmenteeseen on osalla sähköisen äänes-
tysjärjestelmän kannattajilla hyvin vahva.
Tässä kohtaa on hyvä palauttaa Yhdysvaltojen 2000
presidentinvaalien Floridan osavaltion äänestysjär-
jestelmä, joka perustui paperivarmenteeseen. Kuten
hyvin tunnettua, niin näiden paperivarmenteiden laatu
vaihteli hyvin paljon, ja ongelmia ilmeni
* äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin
läpi ollenkaan
* äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin
läpi kunnolla
* äänestyslaite painoi paperivarmenteen paperin läpi
vain osittain
Näillä perusteella paras paperivarmenne on käsin täy-
tetty äänestyslippu, jonka täyttämiseen ei tarvita tie-
tokonetta.
Nyt Internet-äänestyksen kohdalla voi kysyä, että mi-
hin tehtäisiin paperivarmenne. Oletusarvo valtioneu-
voston muistiossa 13/2010 on, että Internet-äänestyk-
sestä ei jäisi paperivarmennetta. Tietotekniikka kirjal-
lisuudessa on tälle ilmiölle oma nimityksensä (black
hole experience), eli viestin katoaminen jonnekin jär-
jestelmän uumeniin. Internet-äänestyksessä tämä ko-
rostuisi entisestään, koska käsin kosketeltavaa äänes-
tyslippua ei jäisi käytettäväksi.
Minkäänlainen tarkistuslaskenta ei ole käytännössä
mahdollinen Internet-äänestyksessä, koska äänestyk-
sien äänet on merkitty pelkästään tietokantoihin, ja
kukaan ulkopuolinen tarkastaja ei voi tarkistaa tieto-
kannan virheitä, koska tietokannoille ja tietokantaoh-
jelmille annetuista komennoista ei ole jäljellä mitään
varmennetta. Olisimme siis pelkästään tietokantojen
mahdollisten virheiden tai oikeellisuuksien varassa.
On kuitenkin niin, että nykyisessä äänestysjärjestel-
mässä puolueiden keskinäinen epäluottamus vaali-
lautakunnissa on ollut varmistus siihen, että kaikki
äänet lasketaan oikein useampaan kertaan ja tavallis-
ten ihmisten (maallikot) toimesta. Nyt tätä kaikkien
puolueiden yhtäaikaista epäluottamukseen perustuvaa

varmennusta ei olisi. Lähtökohtaisesti äänestyksen ei
pitäisi olla kaupankäyntiin verrattava luottamukseen
perustuva tapahtuma, jossa luotamme kauppiaaseen
ja kauppiaan omiin järjestelmiin. Ääntenlaskennassa
pitäisi olla täydellinen tarkistustaso, koska äänestys ei
ole mikään arkinen ja arkiset riskit sietävä toiminto,
vaan harvoin toistuva yhteiskunnallisesti hyvin mer-
kittävä tapahtuma, jonka on mentävä kerralla ja 100%
varmasti oikein.
Tässä kohtaa jälleen vedotaan pankkijärjestelmän toi-
mivuuteen, mutta vertaus on täysin onneton. Pank-
kijärjestelmässä on moninkertaiset varmennukset ja
yhdistäminen henkilön valintoihin tietojärjestelmässä.
Äänestysjärjestelmässä tätä yhdistämistä ei sallittai-
si (ääni ja äänestäjä), jolloin järjestelmän ja transakti-
oiden palauttaminen johonkin aikaisempaan tilaan ei
mahdollista pankkijärjestelmän tavoin.
Erityinen ongelma Internet-äänestyksessä olisi uusin-
talaskennan järjestäminen, jos järjestelmä on hetken-
kin aikaa pois käytöstä.
3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää
3.a) tietoliikennekatkos itsessään
Tässä kohtaa on hyvä lainata suoraan Oikeusministe-
riön 30.9.2009 muistiosta:
”Pilotissa havaittiin, että tietoliikennekatkoksia kui-
tenkin esiintyi. Äänestyspäätteen tulisi katkostilan-
teissa selkeästi ilmoittaa äänestäjälle viasta järjestel-
män toiminnassa.”
Tässä kohtaa kyseinen muistio ei ota huomioon sitä,
että tietoliikennekatkokset voivat joskus kestää päi-
väkausia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Internet-äänes-
tyksen aikana on täysin mahdollista, että jokin keskei-
nen tietoliikenneyhteys (esim. operaattoreiden netti-
yhteydet) katkeaa, jolloin osasta Suomen osia voi olla
hyvin hitaat tietoliikenneyhteydet tai liikenne katkeaa
kokonaan joltain alueelta.
Sitten tietysti hehkutetaan, että Internet-äänestyksessä
Suomen ulkopuolella asuvat voisivat äänestää helpos-
ti. On tietysti näinkin, mutta ei ole mitään takeita, että
internet-yhteydet ulkomailta ovat joka hetki täydessä
toiminnassa Internet-äänestyksen aikana. Näin ollen
osa äänestäjistä on aina vaarassa jäädä ulkomaisten
epävarmojen internet-yhteyksien varaan.
Lisäksi ongelmana on, että tietoliikennevian löytymi-
nen on oma ongelmansa, ja tietoliikennevian korjaa-
minen on oma ongelmansa. Nyt tietysti oletetaan, että
231
Internet-äänestyksen aikana näitä ongelman etsimisen
ongelmia ei syntyisi.
3.b) Sähkökatkos
Kyseisessä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistios-
sa ei huomioida, että tietoliikennekatkoksen alaluok-
ka tai alaryhmä on sähkökatkos. Tämän huomioimat-
ta jättäminen osoittaa, että Oikeusministeriössä ei ole
ollut tietotekniikan asiantuntijoita tekemässä kyseistä
30.9.2009 muistiota.
Tietotekniset järjestelmät vaativat täydellisen varmis-
tetun sähkönsyötön koko ajan, ja verrattuna mekaani-
siin järjestelmiin jopa millisekunteja kestävät sähkö-
katkokset voivat olla hyvin vaarallisia järjestelmien
ylläpidon kannalta.
Edelleen tässä kohtaa oletetaan, että keskitetty palve-
lin olisi jatkuvasti täydellä sähkönsyötöllä ja täysin
jatkuvalla tietoliikenneyhteydellä.
Nyt on huomioitava, että on mahdollista ostaa kaupal-
lisia palvelinympäristöjä, mutta niiden ylläpitolupaus
on maksimissaan 99.99% luokkaa, ei 100% luokkaa.
Tältä pohjalta ajatellen oletetaan Internet-äänestyksen
järjestelmässä, että kyseisellä 99.99% varmuudella
mikään sähkönsyötön tai tietoliikenneyhteyden ongel-
maa ei tulisi.
3.c.) Tietoliikenneosaaminen
On kuitenkin niin, että kokenutkaan tietokoneen käyt-
täjä ei välttämättä aina jokaisessa tilanteessa tiedä,
että mikä on tietoliikennekatkoksen syy.
Yksi suuri ongelma tietoliikenneosaamisessa on eri-
laiset internet-verkkoon kohdistuvat hyökkäykset eri
suunnista. Tietoliikennehyökkäysten suuri ongelma
on, että kyseiset hyökkäykset voidaan tehdä hyvin
huomaamattomasti, ja tietoliikennettä voidaan valvoa
hyvinkin pitkään ilman järjestelmän ylläpitäjien tietoa
valvonnasta.
Oletuksena tässä tietysti on, että Internet-äänestyksen
järjestelmän ylläpitäjinä olisi tietotekniikan ja tieto-
liikennetekniikan kovat ammattilaiset. Mutta eivät
hekään voi sille mitään, jos syntyy em. ongelmia tai
tulipaloja, kaapelikatkoksia, yms., jotka eivät ole näi-
den ammattilaisten hallinnassa.
4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnalli-
suuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota
Käyttöliittymien täydellinen helppous on Pyhä Graa-
lin malja tietotekniikan tietylle osaryhmälle, jotka
tunnemme nimellä käyttöliittymäsuunnittelijat. Vali-
232
tettavasti on niin, että täydellisen käyttöliittymän to-
dennettua kaavaa ei ole vielä keksitty.
Käyttöliittymätutkimuksen ongelma on, että ihmi-
set voidaan jakaa tunnetulla tavalla jatkumolle (ns.
Gaussin käyrä), jolloin jatkumon molemmissa päissä
on erilaiset ihmiset: täydet tumpelot ja huippuasian-
tuntijat.
Tässä kohtaa käyttöliittymissä voi ottaa vertauksen
pankkijärjestelmään, joiden helppouteen aina vedo-
taan esimerkkinä. Tämä vertailu ei ole sopiva eri syis-
tä. Pankkijärjestelmiä on kehitetty vuosia, ja niiden
käyttöliittymät ovat käyttäjät oppineet vuosien myötä,
eivät muutamassa minuutissa. Internet-äänestyksen
osalta voi olla, että tätä vuosien oppimista ja vuosi-
en kehittämistä ei välttämättä ole, koska järjestelmää
käytettäisiin mahdollisesti liian harvoin.
Kuitenkin tässä samassa muutaman minuutin ajassa
oletetaan, että KAIKKI äänestäjät hoitaisivat äänes-
tyksen virheettömästi. Ei tarvita kuin muutama pro-
sentti tai prosenttia toisesta päästä kyseistä jatkumoa,
eli täydet tumpelot, niin Internet-äänestyksessä on on-
gelmia.
Ja ongelmaksi kaikissa käyttöliittymissä tulevat poik-
keustilanteet, jotka olivat juuri sähköisen äänestys-
koneen ongelmia. Oletusarvoisesti voi todeta, että
kuitenkin Internet-äänestyksen yhteydessä äänestäjille
sattuisi sähkökatkoksia, tietoliikennekatkoksia, yms.
katkoksia Internet-äänestyksen aikana. Ja ongelmak-
si tulisi, että kuinka kauan toimimattomuutta Internet-
äänestyksen käyttöliittymä sallisi: minuutin, kaksi,
viisi vai viisikymmentä. Pankkijärjestelmätkin katkai-
sevat yhteyden, jos toimimattomuutta on tietty aika.
Internet-äänestyksen yhteydessä tämä muodostuisi
ongelmaksi, koska äänestystapahtuma olisi ainutker-
tainen, joten pitäisikö liittymän toimimattomuutta sie-
tää päiväkausia vai tuntikausia.
5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden
vähentänyt vaaliviranomaisten työtä
Kaikki uusi tietotekniikka sisältää mm. seuraavia vai-
heita:
* järjestelmän suunnittelu
* järjestelmän kehittäminen ja testaaminen
* järjestelmän käyttöönotto
* järjestelmän sisäänajo ja käyttävien ihmisten opas-
taminen
* tietoteknisen järjestelmän mahdollistamana turhien
töiden poisto
* uuden työjaon suunnittelu ihmisten välille
* ylläpitäminen, kehittäminen ja huolto.
Kun ajatellaan ihan tavallista kotitietokonetta ja yk-
sinkertaista käsin kannettavaa pientä tietokonetta,
niin näissäkin järjestelmissä uudelleenopettelu tuottaa
kohtuullisen määrän lisätyötä
Edellä mainittu vaihejako alkaen suunnittelusta täysin
ylläpidetyksi ja huolletuksi järjestelmäksi voi kestää
hyvinkin pitkään, jopa vuosia.
Internet-äänestyksen kehittäminen lisää työtä toisaal-
ta, ja tässä työssä on monia riskejä. Hyvin keskeinen
tietotekniikka-asiantuntija voi:
* erota kehittämistehtävästään
* sairastua pitkäaikaisesti
* menehtyä onnettomuudessa
* voi lakkoilla muiden mukana
* voi ryhtyä epärehelliseksi
* ym. hallitsemattomat tilanteet: tulipalo, varkaus,
yms.
Nyt tietysti oletetaan, että keskeiselle tietotekniikka-
asiantuntijalle löytyy helposti sijaisia. Tietotekniset
järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia, erityisesti
ohjelmien lähdekoodi, eli ihmisen ymmärtämä teksti,
joista ajetaan konekieliset käskyt tietokoneelle.
Huolimatta vuosikymmenten kehitystyöstä, on tie-
toteknisen järjestelmän ohjelmointi edelleen paljolti
käsityötä, eli kirjoittamistyötä tietokoneella. Eli tätä
työtä ei voi nopeuttaa tai hidastaa, minkä lisäksi oh-
jelmointityön tuottavuudessa on suuria eroja yksilöi-
den välillä.
Tietokoneohjelman lähdekoodia voi verrata moni-
kymmenosaiseen kirjasarjaan, jossa jokainen osa
olisi virheetön osa kokonaisuutta, ja rivejä kirjasar-
jassa olisi miljoonia. Vastaavalla tavalla oletamme
miljoonien rivien tietokoneohjelmasta, että se olisi
koko ajan hallittu ja täydellinen kokonaisuus. Pereh-
tyminen miljoonien rivien tietokoneohjelmaan vaatii
aikaa, ja se ei tapahdu nopeasti, ja perehtyminen voi
viedä viikkoja tai kuukausia.
Jos keskeinen tietotekniikka-asiantuntija päättää heit-
täytyä epärehelliseksi, niin tästä seuraa merkittäviä
ongelmia. Käytännössä epärehellinen keskeinen tieto-
tekniikka-asiantuntija voi tehdä erilaisia teknisiä rat-
kaisuja Internet-äänestyksen järjestelmään:

* seurata äänestäjien äänestysvalintoja
* muuttaa äänestysvalintoja
* laatia seurantajärjestelmiä ääntenlaskentaan
* muuttaa ääntenlaskennan tapahtumaa
* muuttaa äänestystuloksia
* tehdä yleistä ilkivaltaa Internet-äänestyksen järjes-
telmälle.
Kun otetaan huomioon, että äänestysjärjestelmä käy-
tännössä olisi mahdollisesti miljoonien ohjelmakoodi-
rivien järjestelmä, eli järjestelmän käyttö vaatii kym-
meniä tuhansia käskyjä tietokoneelle, niin on mahdol-
lista muuttaa osa tietokoneelle tehtävistä käskyistä te-
kemään erilaisia aikaisemmin tuntemattomia käskyjä.
Käytännössä on esimerkkejä yritysympäristöstä, jos-
sa jokin keskeinen luotettu keskeinen tietotekniikka-
asiantuntija voi heittäytyä epärehelliseksi ja muuttaa
yrityksen tietoteknisiä järjestelmiä muilta tietotekniik-
ka-asiantuntijoilta salaa. Tämä riski olisi Internet-ää-
nestyksen järjestelmässä, koska järjestelmää kehittäisi
kohtuullinen joukko tietotekniikka-asiantuntijoita.
Käytännössä Internet-äänestyksen järjestelmässä olisi
useita teknisiä tasoja: tekninen käyttöliittymä, tieto-
koneohjelma, tietokanta, itse tietokone, yms. Jokai-
selle tekniselle tasolle on omat asiantuntijansa, ja
yhtäkään kaikkien tietoteknisten tasojen osaajaa ei
ole vielä koskaan ollut. Eli käytännössä olisi teknis-
ten huippuasiantuntijoiden työryhmä kehittämässä
Internet-äänestyksen järjestelmää. ON siis mahdollis-
ta, että keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä
muutoksia, jotka ovat muille huippuasiantuntijoille
huomaamattomia.
Tältä pohjalta uusi työnjako asettaa Internet-äänestyk-
sen järjestelmän kehittämiselle suuria riskejä, jotka
keskittyvät pieneen joukkoon henkilöitä.
6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten ään-
ten osalta
Tämä kohta Oikeusministeriön 30.9.2009 muistios-
sa on täysin käsittämätön, ja voimme kopioida tämän
kohdan tähän suoraan:
”Vahvistettujen (onnistuneiden) noin 12 000 sähköi-
sen äänen osalta voidaan
todeta, että pilottihankkeen tavoitteet täyttyivät: kaik-
ki annetut äänet olivat
hyväksyttyjä ääniä (lukuun ottamatta luonnollisesti
järjestelmällä annettuja
233
tyhjiä ääniä), epäselviä äänestysmerkintöjä ei tarvin-
nut tulkita, äänet menivät laskennassa aina oikean
kunnan ja oikean äänestysalueen kohdalle, äänestä-
jä ei voinut vahingossa äänestää väärää ehdokasta tai
väärän kunnan ehdokasta, koska hän sai valitseman-
sa ehdokkaan tiedot näytölle ennen kuin hän vahvisti
äänestyksensä.”
Kiistaton tosiasia on, että Karkkilan, Vihdin ja Kau-
niaisten äänestyksessä katosi ääniä. Kunnallisvaalien
jälkeen selvisi, että 232 sähköisesti annettua ääntä oli
hukkunut. Viitaan tässä Korkeimman hallinto-oikeu-
den (KHO) päätökseen (KHO:2009:39), jolla se ku-
mosi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaali-
en tulokset sähköisen äänestyksen ongelmien takia.
Jotenkin on käsittämätöntä, että Oikeusministeriön
30.9.2009 muistiossa edelleenkään ei tunnusteta sitä
tosiasiaa, että 232 ääntä hävisi sähköisessä äänestyk-
sessä. Ottaen huomioon, että kyseiset kokeilukunnat
olivat suhteellisen pieniä, niin aivan varmasti voi to-
deta, että äänestyksen tulos olisi erilainen, jos lasketut
232 ääntä olisivat olleet laskuissa mukana.
Tältä pohjalta voi sanoa, että yksikin hukattu ääni on
liikaa, ja tältä pohjalta puoluekokous ei voi hyväksyä
Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion päätelmää täl-
tä kohdin.
Internet-äänestyksen osalta voi sanoa, että äänten
hukkumisen ongelma laajenisi kaikkiin Suomen kun-
tiin, ei vain kolmeen kuntaan.
Edelleenkään yhdenkin äänen hukkuminen ei ole kos-
kaan hyväksyttävissä, ja Internet-äänestyksen järjes-
telmä moninkertaistaa äänten hukkumisen ongelman.
7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestys-
toimitusta
Tietysti on hienoa, jos Internet-äänestys jonkin verran
nopeuttaisia äänestystoimitusta. Mutta edelliseen koh-
taan 6 verrattuna on outoa, jos pieni ajallinen säästö
on arvokkaampaa kuin äänien hukkuminen.
Kun ottaa huomioon, että nykyisellä paperipohjaisel-
la järjestelmällä saamme vaalien tulokset YHDEN
ILLAN AIKANA käytännössä muutamassa tunnissa.
Monessa muussa maassa äänten lasku voi kestää päi-
väkausia, joten muutaman minuutin säästö nykyiseen
muutamaan tuntiin on jokseenkin täysin käsittämä-
töntä.
8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänes-
tysaktiivisuuteen
Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009
muistiota:
234
”Sähköisellä äänestyksellä ei ollut sanottavaa vaiku-
tusta äänestysaktiivisuuteen.”
Jotkut politiikan tarkkailijat ehdottivat, että Internet-
äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteis-
ten asioiden seurantaan ja osallistumiseen. Voiko pa-
hempaa puppua kukaan esittää? Äänestystapahtuman
tekninen luonne ei ole olennaisin asia, että ihminen
kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät
kiinnosta, niin mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei
ratkaise henkistä ongelmaa.
Tältä osin on tosiaan outoa, jos henkistä ongelmaa
yritetään ratkaista tekniikalla. Parempi tapa nostaa
äänestysaktiivisuutta on politiikan sisältö ja kiinnos-
tavuus.
9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen
melko hidasta
Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009
muistiota:
”Sähköisten äänten salauksen purku eli äänten las-
kenta kesti suhteellisesti ottaen ja ennakko-odotuk-
siin nähden melko kauan. Ensimmäiset tulosrapor-
tit voitiin tulostaa järjestelmästä noin 23 minuuttia
vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen. Suuremmalla
äänimäärällä ja samoilla teknisillä järjestelyillä ään-
tenlaskenta olisi saattanut kestää jopa kauemmin kuin
äänestyslippujen laskenta.”
Tässä kohtaa voimme tehdä vertailun yhteishaun jär-
jestelmään, jonka kanssa oli suuria vaikeuksia vuonna
2009. Kuten kaikki merkittävät järjestelmät, niin yh-
teishaunkin järjestelmä oli ja on kehitetty keskitettyyn
palvelimeen. Ongelmaksi tulee, että hyväkin palvelin-
järjestelmä tukehtuu, jos palvelinpyyntöjä on yhtä ai-
kaa tuhansia tai kymmeniätuhansia.
Vastaavaa voisi verrata siihen, että joku käyttäisi ta-
vallista lankapuhelinta, ja hänen pitäisi vastata satoi-
hin tai tuhansiin sekunnin osia kestäviin puheluin.
Huolimatta hyvästä teknisestä kehityksestä ei ole vie-
lä kehitetty palvelinta, jolla ei olisi mitään rajaa jär-
jestelmien yhtäaikaisessa käsittelyssä. Tämän vuoksi
moni järjestelmä on kehitetty hajautettuihin palvelin-
ratkaisuihin, jolloin samaa tehtävää on käsittelemässä
kymmeniä, satoja tai tuhansia palvelimia – riippuen
tehtävän laajuudesta.
Tunnettuja hajautettujen palvelimien järjestelmiä ovat
Google-yhtiön tuhannet hakupalvelimet ja Wikipedia-
yhteisön sadat tiedostopalvelimet. Kyseisten palvelui-
den luonteesta johtaen niiden toiminta voidaan hajaut-
taa maailmanlaajuisesti, ja yhden palvelimen toimin-
nan loppuminen ei estä kokonaisuuden toimintaa.
Internet-äänestyksessä joudutaan kuitenkin turvautu-
maan yhteen keskitettyyn palvelimeen, ja tällöin tulee
edelleen aiemmin mainittu 99.99% varmuus.
Tältä pohjin voi todeta, että aina on virhemahdolli-
suus, että keskitetty palvelin ei kestäkään kymmeniä
tuhansia yhtäaikaisia palvelinpyyntöjä, huolimatta
kaikesta mahdollisesta testauksesta.
10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat kor-
keat
Tässä kohdassa riittää Oikeusministeriön 30.9.2009
muistion otsikko. Jos sähköinen äänestysjärjestelmä
on kallis, niin miksi sitä edes kannattaa kehittää. Sa-
malla tavalla Internet-äänestyksen järjestelmän kehit-
täminen on hukkaan heitettyä rahaa.
11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänes-
tyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen
Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009
muistiota:
”Sähköinen äänestys mahdollistaisi sen, että nykyinen
ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välinen neljän
päivän ajanjakso voitaisiin lyhentää tai jopa poistaa
kokonaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sähköinen
äänestys olisi hyvin laajamittaisesti käytössä ennak-
koäänestyksessä.”
Tämä on aivan totta, eli Internet-äänestyksen äänes-
tysjärjestelmän pitäisi olla toiminnassa useita päiviä
yhteen menoon. Kun kuitenkin olemme edellä toden-
neet tietoliikenteen ja sähkökatkosten ongelmat, niin
aika näiden riskien lisääntymiselle kasvaa suhteessa
aikaan ja käytettyjen tietokoneiden määrään.
Mielenkiintoinen kysymys on yöllä äänestäminen,
ja sallittaisiinko yöllä äänestäminen. Ajatuksena on
tietysti mielenkiintoista, että keskellä yötä voisi ää-
nestää haluaamaansa ehdokasta. Ongelmaksi tulee,
että tällöin sähköisen äänestysjärjestelmän ylläpitä-
jiä pitäisi olla myös yöllä ylläpitämässä järjestelmää.
Tämän vuoksi Internet-äänestykseen liittyisi erilaisia
järjestelmän sulkemisia ja käynnistämisiä uudelleen.
Käytännössä on niin, että jokainen ison tietoteknisen
järjestelmän sulkeminen ja käynnistäminen on oma
riskialtis toimintonsa.
12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata
riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa
Edellä on kuitenkin esitetty monia eri syitä miksi säh-
köinen äänestysjärjestelmä on hylättävä, ja siihen ei
kannata enempää käyttää henkilöstöresursseja tai ai-
kaa.

13. Ulkomainen vai kotimainen omistus
Sähköisen äänestyskopin tapauksessa kyseessä oli ul-
komaisen järjestelmän sovitus suomalaisiin olosuh-
teisiin, ja tässä oli valtavasti ongelmia, koska Suomen
äänestysjärjestelmä on oma erikoisuutensa maailmal-
la. Jos Suomessa lähdetään kehittämään Internet-ää-
nestyksen järjestelmää, niin keskeiset osat on hyvin
tärkeää saada suomalaiseen omistukseen ja hallintaan.
14. Kenen ääni Internet-äänestyksessä todella on mer-
kitty
Internet-äänestyksen yhteydessä vedotaan tietys-
ti joidenkin suomalaisten ylioppilaskuntien sähköi-
siin äänestyksiin ja tietysti Viron Internet-äänestyksen
järjestelmiin. Ongelmana näissä kaikissa on edellä
mainitut teknisen ongelmat. Lisäksi ongelmaksi tulee,
että kuka on todella merkinnyt Internet-äänestyksessä
oman äänensä. Käytännössä on siis mahdollista, että
yksi Internet-äänestäjä voi merkitä useamman äänes-
täjän äänestyksen, jos hänelle tähän tarjoutuu mah-
dollisuus. Todellisena ongelmana on äänioikeuden
haltijan tahdonvastainen pakottaminen antamaan ää-
nensä jollekin ehdokkalle. Ongelmaksi tulee siis, että
äänestäjän todellinen tahdonilmaisu vääristyy tämän
tahdonvastaisen pakottamisen vuoksi.
15. Onko Suomessa oltava riski ohjattuun demokra-
tiaan?
Yhteenvetona voi todeta, että Suomessa(kin) voisi
syntyä ohjattu demokratia ja äänestäjien valinnois-
ta tietävä ohjattu järjestelmä, ja ohjaus voisi tulla ul-
kopuolisen toimesta kohdistuen Internet-äänestyksen
järjestelmään. Onko puolue valmis ottamaan tämän
riskin?
Ehdotus puoluekokouksen päätökseksi
Edellä olevan perusteella esitämme puoluekokouk-
selle seuraavaa päätöstä. Jos Internet-äänestyksen jär-
jestelmään siirrytään, niin puoluekokous edellyttää
seuraavaa:
A1) Internet-äänestysjärjestelmä on toteutettava avoi-
mella lähdekoodilla.
A2) Internet-äänestysjärjestelmän äänestystapahtu-
masta on jäätävä paperivarmenne.
A3) Internet-äänestysjärjestelmään liittyvät tietolii-
kenneongelmat on ratkaistava.
A4) Internet-äänestysjärjestelmän käyttöliittymän on-
gelmat on ratkaistava.
235
A5) Internet-äänestysjärjestelmään muut tekniset on-
gelmat on ratkaistava.
A6) Ennen kuin Internet-äänestyksen järjestelmää
lähdetään kehittämään, niin puolueettoman lautakun-
nan, joka koostuu pelkästään tietotekniikan huippu-
asiantuntijoista, on annettava lausunto tietotekniikan
oikeasta toiminnasta mahdolliseen Internet-äänestyk-
sen järjestelmään.
A7) Jos teknisten asiantuntijoiden lautakunta ei anna
suositusta, niin Internet-äänestyksen järjestelmää ei
lähdetä kehittämään.
A8) Teknisten asiantuntijoiden lautakunnan työ on
oltava julkista, ja lautakunnan asiantuntijakuulemiset
on järjestettävä avoimina kuulemistilaisuuksina.
A9) Kaikille Internet-äänestyksen kehittämisestä kiin-
nostuneille tahoille ja henkilöille on annettava lausun-
tomahdollisuus, jolloin lausunnoissa voidaan käydä
läpi Internet-äänestyksen teknisiä ratkaisuja oikeasti
tekniseen keskusteluun perustuen.
Kun edellä mainittiin pakottaminen johonkin äänes-
tysratkaisuun, niin seuraavat aiheet selvitetään.
B1) Onko Internet-äänestys perustuslain ja vaalilain
mukainen ratkaisu?
B2) Onko Internet-äänestyksen mahdollisesti toteutu-
va tekninen ongelma uhka tai este yleisen, salaisen ja
yhtäläisen äänestysoikeuden toteutumiselle?
B3) Onko Internet-äänestykseen mahdollisesti liittyvä
tahdonvastainen pakottaminen johonkin äänestysrat-
kaisuun perustuslain ja vaalilain vastainen tilanne?
Puoluekokous päättää myös seuraavaa Internet-äänes-
tyksestä.
C1) Puoluekokous vaatii, että Internet-äänestyksen
äänestysjärjestelmän kehittämiseen Suomessa suhtau-
dutaan hyvin varauksellisesti.
C2) Puoluekokous vaatii, että Suomessa jonkin lain
nojalla järjestettävissä yleisissä ja yhtäläisissä vaa-
leissa äänestyksen on edelleen perustuttava paperi-
muotoiseen äänestyslippuun, johon valinta merkitään
kynällä.
C3) Vuoden 2016 tilanteessa, jolloin harkitaan seu-
raavan kerran Internet-äänestyksen järjestelmää, on
nimitettävä edellä mainituilla ehdoilla teknisten huip-
puasiantuntijoiden lautakunta, joka antaa suosituksen
tietotekniikan kehityksen tasosta Internet-äänestyksen
kehittämiselle.
236
Vastausesitys:
Sähköistä äänestyspaikalla toteutettua äänestystä ko-
keiltiin pilottihankkeena ensimmäisen kerran vuoden
2008 kunnallisvaaleissa. Kokemus osoitti, että säh-
köisen äänestyksen toteuttamisessa on vielä puutteita,
kuten aloitteessakin todetaan. Sähköisesti toteutettuja
äänestyksiä on kokeiltu eri maissa ja olisikin tärkeää
kerätä niistä saatuja kokemuksia päätöksenteon poh-
jaksi.
Keskusta kuitenkin suhtautuu sähköisen ja myös in-
ternet-äänestyksen edelleen kehittämiseen ja toteutta-
miseen myönteisesti. Luotettavan teknisen toteutus-
tavan lisäksi järjestelmän on kuitenkin taattava muun
muassa äänestyssalaisuuden säilyminen eikä sen to-
teuttaminen saa vaarantaa yleisen ja yhtäläisen äänes-
tysoikeuden toteutumista. Keskusta suhtautuu myön-
teisesti kaikkiin sellaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan
katsoa olevan myönteistä vaikutusta äänestysvilkkau-
teen.
Keskustan mielestä palvelut tulee saada laajasti tieto-
verkkoihin ja siten varmistaa kansalaisille sähköiset
peruspalvelut. Sähköisen tunnistamisen järjestelmät,
kuten mobiilivarmenne tulee saada laajasti käyttöön.
Tämä olisi yksi tekninen tietoturvattu mahdollisuus
myös internet-äänestyksen toteuttamiseen.  taavasti aivan uusia tapoja toimia, tuottaa palveluita,
168. Keskustan Etelä-Karttulan py:
Nopeat laajakaistayhteydet maan eri
osiin
Mihin toimenpiteisiin keskusta ryhtyy, että elinkeino-
elämän (mm. yritystoiminta, maatalous, etätyö) toi-
mintaedellytysten kannalta välttämättömät ja nopeat
laajakaistayhteydet saadaan maan eri osiin mahdolli-
simman nopealla aikataululla?
Vastausesitys:
Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-
teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-
tuuria. Kansalaisilla ja yrityksillä tuleekin olla asuin-
ja sijaintipaikastaan riippumatta mahdollisuus tieto-
yhteiskunnan palveluiden käyttöön.
Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-
misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja
kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-
la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisen tarjonnan
turvin, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ovat –
kysynnän mukaan – varmistettava julkisin varoin.
Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-
tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-
nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on
tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen
toimesta kaikkialle maahan.
Meneillään olevassa Laajakaista kaikille –hankkees-
sa on tavoitteena tuoda nopeat 100 megabitin laaja-
kaistayhteydet vähintään 2 kilometrin päähän kaikista
suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Laajakaistan
kehityksestä ja hankkeesta saatuja kokemuksia on
huolella arvioitava ja tehtävä tarvittavat parannukset
hankkeeseen jo vuoden 2011 aikana.
Tietoliikenneyhteyksissä noudatetaan nykyisin tek-
nologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologioi-
den kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arviointia
ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaaja-
kaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen
yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on lisäksi
edullinen.
169. Keskustan lakimiehet: Tietoyh-
teiskuntavisio Suomen Keskustalle
Internet ja digitalisoituminen ovat voimakkaasti
muokkaamassa ihmisten sosiaalista kanssakäymis-
tä, liiketoimintaa, työssäkäyntitapoja ja käsitystämme
maailmasta. Tämä sekä haastaa entisen että luo vas-
kuluttaa ja kommunikoida.
Tässä perustavanlaatuisessa muutoksessa ei ole kyse
vain teknisestä kehityksestä. Muutosprosessi on luon-
teeltaan pysyvä, jopa kiihtyvä. Näköpiirissä ei ole ti-
laa, jossa maailma tulisi ”valmiiksi”. On ensiarvoisen
tärkeää, että Suomi pysyy tämän kehityksen kärjes-
sä. Muutoin meillä ei ole mahdollisuuksia menestyä
kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Meidän on
kyettävä kouluttamaan lapset ja nuoret tavalla, jolla
voidaan menestyä tässä kilpailussa, luomaan toimiva
liiketoiminta- ja kasvuympäristö yrityksille, ja pitä-
mään yllä voimakas tahto menestyä. Johtamistaidot ja
niiden kehittäminen ovat keskeisessä asemassa, jotta
voidaan ylläpitää ja kehittää tehokasta, menestykse-
kästä julkista taloutta, hallintoa ja yrityselämää, jossa
ihmiset jaksavat ja jossa muutos palvelee työn mie-
lekkyyden parantamista.
IT ja kansalainen. Tietotekniikka ja etenkin inter-
net tarjoavat uusia mahdollisuuksia julkisen vallan ja
kansalaisen vuorovaikutukseen. Tietohallintoa on ke-
hitetty monin tavoin ja monet viranomaiset, esimer-
kiksi verohallinto, ovat olleet aktiivisesti luomassa
uusia toimintatapoja tietotekniikan avulla. Jatkossa
tulee mahdollisimman nopeasti luoda kansalaisille ja
yrityksille asiointitili, liittymä, jonka kautta jokai-
sella olisi keskitetty pääsy itseään koskeviin asioihin

viranomaisten kanssa.. Tietoyhteiskuntavision olisi
kuitenkin mentävä tätä pidemmälle ja pohdiskeltava
uudelleen koko viranomaisten ja kansalaisen välinen
vuorovaikutus esimerkiksi lupa-asiointien ja tiedotta-
misen osalta. Kaavoitus- ja muista hankkeista voisi il-
moittaa ja kerätä palautetta suoraan niiltä kuntalaisil-
ta, joita ne koskevat. Myös äänestysten järjestämistä
sähköisesti on pohdittava niin valtakunnallisella kuin
paikallistasolla.
Hallinto ja IT. Tietojärjestelmien kehittäminen on
tähän mennessä ollut epätasaista. Erityisesti eri hal-
linnonalojen yhteishankkeet ovat olleet vähäisiä ja
epäonnistuneet usein. Valtionhallinnon konsernijoh-
tamista vasta opetellaan. Kuntien itsemääräämisoike-
us ei saa estää toimivien, yhtenäisten ja yhteisten jär-
jestelmien käyttöönottoa kattavasti. Harvaan asutussa
maassa siirtyminen niin kutsuttujen pilvipalvelujen
käyttöön mahdollistaa luonnollisen siirtymän kohti
tehokkaampia ja toimivampia ratkaisuja. Julkisia han-
kintoja koskevien markkinaoikeuden päätösten suuri
määrä osoittaa, että hankintaosaamista on syytä kehit-
tää. Kunnilla ei lähtökohtaisesti ole mahdollisuuksia
itsenäiseen kehitystyöhön tällä alalla.] mikä lähtökoh-
taisesti ei voine keskeisenä kunnallisena osaamisalu-
eena.
IT ja tietoturva. Korkea tietosuoja on olennainen osa
tietoyhteiskuntaa. Tietoturva ei kuitenkaan voi syr-
jäyttää tai vaarantaa muita oikeuksia ilman asianmu-
kaista harkintaa. Esimerkiksi viranomaisilla tulee olla
riittävä tieto ihmisistä, jotta rokotukset voidaan jakaa
kansanterveyden turvaamisen edellyttämällä tavalla,
ja lääkärillä tulee pääsy potilaan tietoihin. Tietoturva
ja –suoja voidaan turvata ilman, että siitä tulee pysyvä
este hallinnon kehittämiselle.
Koulutus. Suomalainen koululaitos on menestynyt
eri arviointien mukaan erinomaisesti. Meidän on kui-
tenkin pidettävä huolta, että valmiudet ymmärtää ja
toimia teknisesti yhä vaativammassa ympäristössä
saadaan kaikille peruskoulussa. Muussa tapauksessa
teknisen ja kansainvälisen ympäristön hallitsemisen
kasvava merkitys on omiaan kärjistämään syrjäyty-
miskehitystä. On suuri riski, että muutos jakaa ihmi-
set niihin, jotka hallitsevat teknisen ja kansainvälisen
ympäristön ja niihin, jotka eivät.
Keskustan Lakimiehet esittävät, että Keskusta val-
mistelee tietoyhteiskuntavision, jossa tarkastellaan
kattavasti ja syvällisesti tietotekniikan vaikutusta kan-
salaiseen, ja viranomaistoimintaan sekä hallinnon ke-
hittämiseen.
Vastausesitys:
237
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, että Keskusta val-
mistelee tietoyhteiskuntavision, jossa tarkastellaan
kattavasti ja syvällisesti tietotekniikan vaikutusta kan-
salaiseen ja viranomaistoimintaan sekä hallinnon ke-
hittämiseen.
 Kattavilla ja helppokäyttöisillä sähköisillä palveluilla
voidaan merkittävästi nostaa tuottavuutta ja parantaa
palveluja niin julkisella kuin yksityiselläkin sektoril-
la. Näin saavutettava tuottavuuden kasvu puolestaan
mahdollistaa talouskasvun elpymisen.
Palveluiden sähköistäminen ja suomalaisen yhteis-
kunnan digitalisaatio edellyttää julkisen sektorin kon-
serniohjausta, toimintatapojen merkittävää muutosta,
julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä yhteistyötä sekä
toimintojen ja palvelujen yhä laajempaa ostamista
palveluna.
Palvelut tulee saada laajasti tietoverkkoihin ja siten
varmistaa kansalaisille sähköiset peruspalvelut. Säh-
köisen tunnistamisen järjestelmät, kuten mobiilivar-
menne tulee saada laajasti käyttöön. Julkisen sektorin
hallinnassa olevan tiedon tulee olla avoimesti ja ve-
loituksettomasti saatavissa. Tiedon keruu ja sen ja-
kaminen mahdollisimman laajalle on tämän päivän
digitaalista taloutta tukevaa, digitaalisen ajan julkista
palvelua. 
Valtion ja kuntien palveluiden saatavuutta tietover-
kossa on nopeasti parannettava. Sähköisen asioinnin
on katettava – Vanhasen hallituksen linjauksen mu-
kaisesti – kaikki keskeiset palvelut viimeistään vuo-
teen 2013 mennessä.
Asiointia julkishallinnon palveluissa kansalaisläh-
töisesti internetin kautta on helpotettava. On otettava
käyttöön sähköinen palvelutakuu, joka sisältää esi-
merkiksi laskutuksen, mahdollisuudet asiointiin ter-
veydenhuollossa, kuten ajanvarausten tekemiseen ja
tulosten saantiin sekä omiin potilastietoihin pääsyyn.
Terveydenhuollon lisäksi tulee kehittää sähköisiä me-
netelmiä mm. opiskelun ja oppimisen helpottamisek-
si, välineitä koulun ja kodin yhteydenpitoon sekä pal-
veluita yrityksille ja yhteisöille.
Tietoliikennealan tarjoamat tuotteet ja palvelut autta-
vat kuluttajia ja muita toimialoja parantamaan omaa
energiatehokkuuttaan. ICT auttaa ekotehokkuuteen
muun muassa liikenteessä, työmatkailussa ja etätyös-
sä, teollisuuden prosesseissa, rakennusten energiarat-
kaisuissa, energiankulutuksen mittaamisessa ja perin-
teisten materiaalisten hyödykkeiden korvaamisessa
sähköisillä sisällöillä.
Liikkuvan työn ratkaisut, monitilatoimistot sekä verk-
kokokoukset ja edistyneet videoneuvottelujärjestel-
238
mät säästävät ympäristöä vähentämällä matkustami-
sen tarvetta ja mahdollistamalla onnistuneen etätyös-
kentelyn. Vanhasen hallitus onkin linjannut tavoit-
teeksi, että julkinen hallinto vähentää 20 prosentilla
kotimaan matkakuluja verkkokokousten avulla vuo-
teen 2013 mennessä.
170. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
Julkisen sektorin käyttämien ohjel-
mistojen omistuspolitiikan muutos-
ohjelma
Taustaa
Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistä-
miseksi on ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton py-
syvänä yhteistyö- ja neuvotteluelimenä valtiovarain-
ministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tietohallin-
non neuvottelukunta (JUHTA). JUHTA on asetettu
valtion ja kuntien tietohallinnon yhteisten hankkeiden
kehittämisfoorumiksi. Neuvottelukuntaan kuuluu vä-
hintään 10 ja enintään 14 varsinaista jäsentä ja heidän
varajäsenensä. Jäsenistä puolet edustaa valtionhallin-
toa ja puolet kunnallishallintoa ja heidän toimikauten-
sa on kolme vuotta. JHS-suositukset hyväksyy julki-
sen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA
ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaos-
to.
Tässä kiinnitämme huomiota seuraaviin JHS-suosi-
tuksiin:
* JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset
sopimusehdot (JIT 2007)
* JHS 169: Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö
julkisessa hallinnossa
Suosituksesta JHS 169 saamme hyvin käsitteet tie-
tokoneohjelman lähdekoodista ja tietokoneohjelman
suoritettavasta muodosta (binäärimuoto)
JHS 169 § 5
Tietokoneohjelman lähdekoodi
Lähdekoodi sisältää ohjelman tekijöiden kirjoitta-
mat käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan
toimimaan halutulla tavalla. Jotta tietokoe ymmärtää
syötettyjä käskyjä, lähdekoodi on useimmiten kään-
nettävä niin sanottuun suorittavaan muotoon ennen
sen ajamista tietokoneessa.
Ohjelman käännetty, suoritettava muoto ei ole ihmi-
sen tulkittavissa. Koska suljetuissa ohjelmissa lähde-
koodi yleensä pidetään liikesalaisuutena eikä siihen
anneta muutos- ja levitysoikeuksia, ei hankintayksi-
köllä ole teknisiä ja juridisia edellytyksiä tai oikeuk-
sia tutkia ohjelman toteutusta tai teettää muutoksia
ohjelmaan. Lähdekoodin avoimuuden ja sallivien li-
senssiehtojen myötä hankintayksikkö tai mikä tahan-
sa kolmas osapuoli voi tarkastaa tai muuttaa avoimen
lähdekoodin ohjelman toteutusta.
JIT 2007 -ehdoista (JHS 166) voimme kopioida tätä
aloitetta varten seuraavan tekstit.
JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 3.2.
Avoin lähdekoodi
Avoimen lähdekoodin käyttö on lisääntynyt IT-pro-
jekteissa. Näissä sopimusehdoissa on lähdetty siitä,
ettei avoimen lähdekoodin käyttö yleensä poikkea
muiden kolmansien osapuolten komponenttien käyt-
tämisestä toimituksessa. Koska avoimen lähdekoodin
lisenssiehdot eivät ole kovin hyvin tunnettuja, sopi-
musehtoihin on sisällytetty ehto, jonka mukaan toi-
mittajan tulee selvittää tilaajalle avoimen lähdekoodin
käyttöön liittyvät ehdot ja varmistaa, etteivät kyseiset
ehdot tule sovellettavaksi tilaajan muihin ohjelmis-
toihin, jollei siitä ole sovittu. Mikäli tilaaja edellyttää
tuotteen avoimen lähdekoodin luomista tilaajaa var-
ten, sopijapuolten tulee sopia tapauskohtaisesti avoi-
men lähdekoodin käyttöön ja lisensiointiin liittyvistä
kysymyksistä, kuten lisenssiehdoista ja lähdekoodin
julkaisemisesta.
JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 3.3.1
Sopimusehtojen lähtökohtana on, että tekijänoikeudet
ja muut immateriaalioikeudet pääsääntöisesti jäävät
toimittajalle.
JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 3.3.2
Tilaajalle syntyy sopimusehdoissa määritelty käyttö-
oikeus, mikä useissa tapauksissa on riittävä tilaajalle.
JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 4.5.4
Mikäli sopimuksen kohteena on tilaajan kannal-
ta kriittinen ohjelmisto, on hyvä varautua ohjelmis-
ton ylläpidon loppumiseen tai ohjelmiston toimittajan
mahdolliseen konkurssiin. Tilaajan kannalta tärkeiden
ohjelmistojen lähdekoodi ja niihin liittyvä asiakirja-
aineisto on mahdollista tallettaa puolueettoman lähde-
koodin talletuspalvelun tarjoajan (”escrow agentin”)
haltuun tekemällä erillinen lähdekoodin talletussopi-
mus. Lähdekoodin talletuspalvelun tarjoaja säilyttää
materiaalin ja vapauttaa ongelmatilanteessa lähdekoo-
din talletussopimuksessa sovittavilla ehdoilla. Suo-
messa mm. Helsingin seudun kauppakamari ja Turun
kauppakamari tarjoavat lähdekoodin talletuspalve-
luita.

JHS 166 Liite 3 / JIT 2007 Sovellukset § 7
(2) Jollei toisin ole sovittu, tilaajan sovelluksen ja sii-
hen liittyvän dokumentaation tekijänoikeus ja imma-
teriaalioikeudet kuuluvat toimittajalle tai kolmannelle
osapuolelle.
JHS 166 Liite 3 / JIT 2007 Sovellukset § 11
(1) Jos tilaaja vaatii, toimittaja pyrkii myötävaikut-
tamaan siihen, että valmisohjelmiston lähdekoodi
yhdessä siihen tilaajaa varten tehtyjen muutosten ja
lisäysten kanssa talletetaan puolueettoman lähde-
koodin talletuspalvelun tarjoajan (escrow-agentin)
haltuun siten, että tilaaja saa lähdekoodiin käyttöoi-
keuden. Tämä mahdollistaa sen, että tilaaja voi käyt-
tää ja ylläpitää tilaajan sovellusta tilaajan ja toimitta-
jan sopimassa laajuudessa, mikäli
(i) oikeuksien haltija asetetaan konkurssiin tai selvi-
tystilaan
(ii) tilaajan sovellukselle ei ole saatavissa ylläpitoa
toimittajalta, kyseisen valmisohjelmiston oikeuden-
haltijalta tai muulta kolmannelta taholta olennaisesti
vastaavin ehdoin kuin toimittaja ja tilaaja ovat ylläpi-
dosta sopineet.
JHS 166 Liite 4 / JIT 2007 Palvelut § 5
(3) Jollei toisin ole sovittu, immateriaalioikeudet pal-
velun lopputuloksiin ja palveludokumentaatioon kuu-
luvat toimittajalle tai kolmannelle osapuolelle.
Kuten edeltä näkyy, niin yleinen ajattelumalli on, että
julkisen sektorin ohjelmistohankinnoissa hankittavien
ohjelmien immateriaalioikeudet ja lähdekoodin omis-
tus pysyy toimittajilla.
Muutosehdotuksia julkisen sektorin käyttämien ohjel-
mistojen omistuspolitiikkaan
Tässä on ensin yleiset muutosehdotukset:
Lähtökohtaisesti kaikkien tietokonejärjestelmien on
perustuttava avoimen lähdekoodin järjestelmiin.
Ennen tarjouspyynnön jättämistä on selvitettävä, että
onko käytettävissä avoimen lähdekoodin järjestelmiä.
Jos ei käytetä avoimen lähdekoodin järjestelmää, niin
se on perusteltava.
Jos avoimen lähdekoodin järjestelmää ei ole, niin seu-
raava lähtökohta on, että julkisen sektorin hankin-
tayksikkö saa lähdekoodi omistukseensa.
Jos julkisen sektorin hankintayksikkö ei saa lähde-
koodia omistukseensa, niin se on perusteltava.
239
Jos julkisen sektorin hankintayksikkö ei saa lähde-
koodia omistukseensa, niin silloin ohjelmiston lähde-
koodi talletetaan puolueettoman lähdekoodin talletus-
palvelun tarjoajan (”escrow agent”) haltuun.
Jos ohjelmiston lähdekoodia ei talleteta puolueetto-
man lähdekoodin talletuspalvelun tarjoajan (”escrow
agent”) haltuun, niin se on perusteltava
Lopuksi tulee vaihtoehto, jossa ohjelmiston toimittaja
omistaa ohjelman lähdekoodin ja kaikki muutkin im-
materiaalioikeudet. Tämäkin on perusteltava.
Lähtökohtaisesti JHS-suosituksissa 166 ja 169 on ai-
van väärä lähtökohta, koska avoimen lähdekoodin jär-
jestelmät pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto eikä vii-
meinen kuten nykyiset suositukset osoittavat.
Kun tutustuu JHS-suosituksen 166 (JIT 2007) liittei-
siin 8, 9 ja 10, niin voi todeta tietoteknisten järjestel-
mien hankkimisen olevan monimutkaista jo pelkäs-
tään sopimusvaiheessa. Käytännössä on niin, että
osaaminen tietoteknisten järjestelmien hankkimisen
yhteydessä on hyvin vaihtelevaa hankintayksiköstä
toiseen. Tämän vuoksi ehdotetaan seuraavia muutok-
sia:
lähtökohtaisesti tehtävät sopimukset ovat julkisia, ja
sopimuksen salaisuus on perusteltava hyvin.
ennen sopimuksen allekirjoitusta on julkisen palaut-
teen aika, jolloin kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt
voivat antaa lausuntonsa tehtävästä sopimuksen so-
pimusluonnoksesta valtion hallintoyksiköt lähettävät
ennen sopimuksen allekirjoitusta kyseisen kommen-
tointiajan aluksi sopimusluonnoksen Valtiontalouden
tarkastusvirastoon ja Kilpailuvirastoon, joilla on oi-
keus antaa lausunto tehtävästä sopimuksesta kuntien
hankintayksiköt lähettävät sopimuksen allekirjoitus-
ta kyseisen kommentointiajan aluksi sopimusluon-
noksen Valtiovarainministeriölle ja Kilpailuvirastolle,
joilla on on oikeus antaa lausunto tehtävästä sopimuk-
sesta.
Lähtökohtaisesti oli siis niin, että tietoteknisten järjes-
telmien hankkiminen on monimutkaista jo pelkästään
sopimusvaiheessa. Tämän vuoksi tarkastusmahdolli-
suuksien lisääminen voi estää huonoja hankintapää-
töksiä. Lisäksi käytännössä kansalaisten lausunnon
antamisen mahdollisuus voidaan tiedottaa erilaisten
järjestöjen jäsenlehdillä, sähköpostilistalla ja RSS-
syötteiden avulla.
Tältä pohjalta esitämme seuraavan aloitteen puoluko-
koukselle
240
A) Muutosehdotukset 1-8 tulevat puoluekokouksen
päätökseksi.
B) Muutosehdotukset i)-iv) tulevat puoluekokouksen
päätökseksi.
Vastausesitys:
Tietotekniset järjestelmät ovat nykyaikana merkittä-
vässä roolissa valtion toiminnassa niin henkilökunnan
työkaluina kuin kansalaisten palveluinakin. Niiden
avulla voidaan taata kansalaisille tasavertaiset ja laa-
dukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Siksi on
tärkeää, että valtion hallinnossa on riittävästi osaamis-
ta näiden järjestelmien ja palveluiden ostamiseen.
Ohjelmistohankkeissa olennaisimmaksi nousee palve-
luiden tarkoituksenmukaisuus ja helppokäyttöisyys.
Jotta jokaisen järjestelmän tavoitteet voidaan täyttää
mahdollisimman hyvin, on ostokriteerien oltava jous-
tavia. Tärkeää on palveluiden toimivuus, ei tekniikka
niiden taustalla.
171. Keskustan Jalasjärvenkylän py:
OOXML, ODF ja valtion hankintapo-
litiikka
Office Open XML (myös OOXML) on tiedostomuoto
asiakirjojen, taulukkojen, esitysten ja piirrosten esittä-
miseen. Alun perin kyseinen standardi oli muodossa,
joka tunnetaan nimellä ECMA-376, jonka hyväksynyt
standardoimisjärjestö on Ecma International.
Tämän jälkeen ECMA-376 siirrettiin standardoimis-
järjestö ISO:n (International Organization for Stan-
dardization) käsiteltäväksi, ja monien suurta ristiriitaa
herättäneiden vaiheiden jälkeen kyseistä standardia
muutettiin eri kohdista, ja lopullinen muoto on tun-
nuksella ISO/IEC 29500:2008.
Näin meillä on käytössä kaksi OOXML-muotoa,
ECMA-376 ja ISO/IEC 29500:2008, ja ISO/IEC
29500:2008 on ns. virallinen muoto.
On kuitenkin niin, että ISO/IEC 29500:2008 -muo-
to sisältää satoja virheitä, ja näiden virheiden vuoksi
standardia ylläpitävä työryhmä joutuu vielä tekemään
korjauksia (Corrigendum), minkä lisäksi on esitet-
ty iso joukko ehdotuksia uusista ominaisuuksista
(Amendment).
Tämä tilanne aiheuttaa julkisten hankintojen vuok-
si monenlaisia ongelmia, koska hankinnan kannal-
ta OOXML-standardi voi muuttua useamman kerran,
kun korjauksia ja täydennyksiä hyväksytään vaihtele-
valla aikataululla.
Tässä palautamme mieleen Markkinaoikeuden pää-
tökset tapauksiin MAO:103/05 ja 104/05 antopäivällä
16.5.2005. Kyseisessä tapauksessa kohteena oli pro-
jektorin skaalauksen määritykset, jotka olivat olleet
hankintayksikön toimesta epämääräiset, mikä aiheut-
ti kyseisen oikeustapauksen. OOXML:n yhteydessä
suurta hämmennystä aiheuttaisi pohjastandardi, jul-
kaistut muutokset ja julkaisut lisäykset - ja erityisesti
näiden kolmen vaihtelevat yhdistelmät.
Vastaavia epämääräisyyksiä ja epävastaavuuksia voi
tulla vastaan, jos/kun OOXML-standardin eri versi-
ot muuttuvat tarjouskilpailun aikana tai tarjouksen
jättämisen jälkeen. Tältä pohjalta ajassa vaihteleva
OOXML-standardin ISO/IEC 29500:2008 -muoto on
riski mahdollisille valituskierteille Markkinaoikeu-
dessa.
Tämän lisäksi on huomioitava Maailman Kauppajär-
jestö (WTO) -sopimuksen liite julkisista hankinnois-
ta, jossa todetaan teknisten määräysten ja standardi-
en asema. Jos käy niin, että Suomessa julkisissa han-
kinnoissa käytetään epämääräistä standardia, kuten
OOXML nykyisten satojen virheiden kokoelmana,
niin tämä voi aiheuttaa kauppapoliittisia ongelmia.
Peruslähtökohta Maailman Kauppajärjestö (WTO)
-sopimuksessa on, että tekniset määräykset ja standar-
dit ovat pysyviä ja virheettömiä, eivät ajassa muuttu-
via virhekokoelmia.
Tämän vuoksi on ehdotuksena puoluekokoukselle
seuraavaa:
Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardin
sadat virheet korjataan ja ehdotetut täydennykset hy-
väksytään standardin osaksi (corrigendum).
Ennen virheiden lopullista korjaamista julkisen sekto-
rin hankinnoissa ei vaadita tietojärjestelmien toteutta-
van OOXML-standardia.
Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardin
kymmenet uudistusehdotukset täydennetään ja hyväk-
sytään (amendment) standardin osaksi.
Ennen täydennysten (amendment) lopullista hyväksy-
mistä julkisen sektorin hankinnoissa ei vaadita tieto-
järjestelmien toteuttavan OOXML-standardia.
OpenDocument-tiedostomuoto (ODF, lyhennetty ni-
mestä OASIS Open Document Format for Office
Applications) on avoin tiedostomuotostandardi, johon
tallennetaan muokattavia toimistoasiakirjoja kuten
teksti-, taulukkolaskenta-, kaavio- ja esitysgrafiikka-
asiakirjoja. Standardin kehitti OASIS industry con-
sortium. ISO-standardointijärjestön antama tunnus
OpenDocumentille on ISO/IEC 26300:2006.

Norjan ja Tanskan hallitukset ovat päättäneet, että
näissä maissa julkisen sektorin on käytettävä ODF-
standardia, mutta ei OOXML-standardia. Mielestäm-
me tämä on hyvä lähtökohta, koska ODF-standardi on
vain satoja sivuja, ei tuhansia sivuja virheitä sisältäviä
määritelmiä, kuten OOXML-standardi.
Ottaen huomioon edellä mainittu Markkinaoikeuden
päätös sekä Maailman Kauppajärjestö (WTO) -sopi-
muksen liite julkisista hankinnoista on ODF vakaam-
pi standardi tai tekninen määräys otettavaksi huomi-
oon julkisissa hankinnoissa, ja ODF standardina antaa
vähemmän aihetta kauppapoliittisiin ongelmiin.
Norja ja Tanska ovat valinneet oikean linjan, kos-
ka johtuen OOXML-standardin sadoista virheistä ja
kymmenistä uudistusehdotuksista on OOXML vali-
tettavasti hyvin epävakaa standardi. Tämän vuoksi on
ehdotuksena puoluekokoukselle seuraavaa:
A) Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardia
Suomessa ei hyväksytä julkisen sektorin käyttöön.
B) Puoluekokous edellyttää, että ODF-standardi ote-
taan julkisen sektorin käyttöön.
Vastausesitys:
Toimisto-ohjelmistot ovat yhdessä WWW-selaimien
kanssa tavalliselle tietokoneen käyttäjälle tärkeimpiä
ohjelmia. Siksi niillä tallennettujen tiedostojen tulee
olla luettavissa ja tarvittaessa muokattavissa eri käyt-
täjien tietokoneilla. Tänä päivänä toimisto-ohjelmistot
tukevat laajasti toistensa tiedostomuotoja. Hyvän käy-
tettävyyden takaamiseksi standardoinnin ja yhteentoi-
mivuuden korostaminen ohjelmistoissa ja tietojärjes-
telmissä on tärkeää.
Valtion hallinnossa on kiinnitettävä huomiota siihen,
että mahdollisimman moni kansalainen voi lukea val-
tion tuottamia asiakirjoja omilla kotitietokoneillaan.
Tämä tarkoittaa asiakirjojen julkaisua yleisimmin
käytössä olevassa tai useamassa eri muodossa. Samaa
periaatetta on syytä käyttää myös sisäisissä tai yhteis-
työtahoille lähetettävissä asiakirjoissa.
241
Kunta- ja aluepoliittiset
aloitteet
172. Suomen Keskustanuoret: Ollaan ”ihan pihalla”
173. Keskustan Kuumaniemen paikallisosasto: Suomi
tarvitsee kaikkia ihmisiä ja alueita
174. Suomen Keskustanuoret: Hallinnon
alueellistamista jatkettava
175. Suomen Keskustanaiset: Liitoskuntien johtoon
naisia ja miehiä
176. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys ry:
Oppilashuoltoa koskevien henkilöstösuositusten
muuttaminen lakisääteisiksi
177. Jalasjärven Keskustan Keskikylän
paikallisosasto: Pienkoululisän palauttaminen
178. Kuopion keskustanaisten py:
Kansalaisjärjestöstrategia jokaiseen Suomen kuntaan
179. Keskustan Helsingin sosiaalipoliittinen seura ry:
Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava
180. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Yhteiskunnan
palveluiden järjestäminen
181. Keskustan Äänekosken py: Palvelujen tasa-
arvoinen turvaaminen koko maassa
182. Keskustan Mäntyjärven py: ”Jyvitystä
kasvattajakuntaan”
183. Keskustan Kajaanin Keskustaseura ja
Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto:
Konkreettinen toimenpideohjelma aluetalouden ja
aluekehityksen menetysten korvaamiseksi
184. Turun keskustaopiskelijat: Lähikunta palvelee
lähidemokratiaa
172. Suomen Keskustanuoret: Ollaan
”ihan pihalla”
Keskustanuoret kunnioittavat jokamiehen oikeuksia,
yhteistä julkista tilaa ja valinnan vapautta omaa elin-
piiriämme kohtaan. Usealle meistä metsissä liikkumi-
nen ja omien kulkureittien määrittely on tärkeä henki-
reikä. Kuitenkin, monen keskustalaisenkin elinpiirinä
on myös kaupunki, jossa samoilu ja vapaa liikkumi-
nen ovat jossain määrin rajoitetumpia. Keskustanuo-
ret kysyvätkin, että pitääkö asian olla näin? Miksi
meitä kaupungeissa rajoittavat niin monet portit, ai-
dat, ovikoodit, lukot ja vartijat?
242
Tiedostamme, että kaikkien oikeuksien vastinparina
on velvollisuus. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus
omaan elinpiiriinsä, omaan rauhaan. Perinteisiin joka-
miehen oikeuksiinkin liittyy rajoituksia, joista tärkein
on toisten ihmisten kunnioittaminen liikkuessa luon-
nossa. Tämä kunnioittaminen ilmenee muun muas-
sa kunnioituksena toisten omaisuutta ja piha-alueita
kohtaan.
Esitämme, että Keskusta valmistelee kaupunkityön-
sä tueksi yhteisiä toimintamalleja- ja suunnitelmia
esteettömien ja enemmän yhteisten kaupunkitilojen
saavuttamiseksi. Kampanjaideaksi tarjoamme ”Ihan
pihalla”- teemaa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi
kannustaa kaupunkien taloyhtiöitä nykyistä eloisam-
man piha-elämän sallimiseen ja jopa avointen piho-
jen päivän viettämiseen. Korostakaamme kieltokylt-
tien sijaan ”saa tehdä”- kylttejä. Lisäksi, erityisesti
nuorten samanarvoisuuden takaamiseksi, on luotava
enemmän kaikille avointa yhteistä kaupunkitilaa, jo-
hon pääsy ei ole kiinni taloudellisista resursseista.
Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuu ihmisiä. Ihmiset
elävät. Annetaan elämän näkyä.
Vastausesitys:
Puoluekokous näkee aloitteessa erinomaisen mahdol-
lisuuden järjestötyölle esimerkiksi Keskustanuorten
johdolla.
173. Keskustan Kuumaniemen pai-
kallisosasto: Suomi tarvitsee kaikkia
ihmisiä ja alueita
Suomessa on luotu kuva, että maa menestyy puolen
kymmenen kaupunkikeskuksen ja yhden metropoli-
keskuksen varassa. Koko Suomen kehittämistä pide-
tään vanhoillisena ja taloudellisesti mahdottomana
asiana.
Yksikään puolue tai asiantuntija ei ole viime aikoina
kyseenalaistanut esitettyä näkemystä. Tämän saman
asian totesi ja piti valitettavana myös Turun yliopiston
dosentti ja akatemiatutkija Sami Moisio vieraskynä-
kirjoituksessaan huhtikuun alussa Helsingin Sano-
missa.
Tosi asiassa kiihtyvän keskittymispolitiikan vuoksi
Suomi näivettyy, ihmiset ja alueet sekä kasvukeskuk-
sissa että niiden ulkopuolella voivat entistä huonom-
min. Muuttotappioseutukunnissa perhesiteet hajoa-
vat, kuntien mahdollisuudet hoitaa tarvittavat palvelut
heikkenevät, asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat
laskevat ja kaupan, yritysten ym. yksityisen sektorin
palveluiden tuottaminen vaikeutuu. Kasvukeskuksis-
sa muualla Suomessa tyhjäksi jääneet asunnot, kou-
lut, kaupat, sairaalat sekä muut palvelukiinteistöt ra-
kennetaan uudelleen entistä kovemmin hinnoin sekä
maan että rakentamisen osalta.
Keskustan tulee olla se voima, joka antaa suomalai-
sille mahdollisuuden vaurastua kestävällä tavalla. Tä-
män vuoksi Kemijärven Keskustan Kuumaniemen
po. esittää seuraavan kannanoton puoluekokouksen
hyväksyttäväksi: ”Suomi tarvitsee meitä kaikkia sekä
ihmisiä että alueita. Keskusta vahvistaa aluepoliittis-
ta otetta. Luomme sekä ihmisille että yrityksille to-
dellisen mahdollisuuden elää, asua sekä yrittää missä
tahansa Suomessa. Vahvalla aluepolitiikalla vahvis-
tamme ihmisten tasa-arvoisen kohtelun ja mahdolli-
suuden elää rikasta elämää turvallisessa ympäristössä
läheistensä kanssa. Se on sekä ihmisten että luonnon
kannalta paras vaihtoehto Suomelle ja suomalaisille.”
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että on
kaikkien etu, että koko maan voimavarat ovat käy-
tössä suomalaisten menestymisen hyväksi. Eheään
Suomeen kuuluvat elinvoimaiset maakunnat keskuk-
sineen sekä vireä pääkaupunkiseutu. Elinkeinotoimin-
nan vahvistaminen ja laadukkaat palvelut kulkevat
rinnan alueiden kehityksen kanssa. Aluepolitiikalla
varmistetaan se, että koko maassa voidaan tehdä työtä
ja palvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa.
174. Suomen Keskustanuoret: Hallin-
non alueellistamista jatkettava
Keskustanuorten mielestä pääministeri Matti Van-
hasen johtaman hallituksen käynnistämät julkisen
hallinnon alueellistamistoimenpiteet ovat olleet oi-
keansuuntaisia. Pääsääntöisesti tarve virastojen tai
laitosten siirtämiselle suuntautuu pääkaupunkiseu-
dulta muualle Suomeen. Laajan ja kattavan koulutus-
verkon ansiosta Suomessa on monia paikkakuntia,
joissa koulutetaan osaavaa työvoimaa myös tällaisten
yksiköiden vaatimiin erikoistehtäviin, joten osaavan
työvoiman puutteeseen alueellistamishankkeiden ei
pitäisi kaatua.
Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne on muuhun
maahan verrattuna niin paljon parempi, että henki-
löillä, jotka eivät halua siirtyä uuteen yksikköön, on
hyvät edellytykset löytää ainakin pitkähköjen siirty-
mäaikojen puitteissa itselleen uusi työpaikka. Päätök-
siä julkisenhallinnon yksikköjen hajasijoittamisesta
ei tule tehdä yksinomaan kylmien ja yksisilmäisten
talouslukujen pohjalta, vaan hajasijoittaminen tulee
nähdä myös koko Suomen elinvoimaisuutta paranta-
vina seikkana, jolle tulee antaa suuri merkitys päätök-

senteossa. Keskustanuoret kannattavat hajasijoitta-
mispolitiikan jatkamista.
Vastausesitys:
Puoluekokous pitää aloitetta tärkeänä ja toteaa, että
Keskusta sitoutuu alueellistamiseen jatkossakin. Kri-
tiikistä huolimatta alueellistaminen on tuottanut tu-
loksia. Alueellistamisen tavoitteita ovat valtion toi-
mintojen turvaaminen pitkällä aikavälillä, osaavan
työvoiman saatavuuden edistäminen ja alueellisen ke-
hityksen tasapainottaminen. Puoluehallitus huomaut-
taa kuitenkin, että valitettavasti usein alueellistaminen
nähdään pääkaupunkiseudun ja maakuntien välisenä
vastakkainasetteluna.
Alueellistamisen myötä tuhansia työpaikkoja on siir-
tynyt pääkaupunkiseudulta maakuntiin, mutta vas-
tavuoroisesti metropolipolitiikkaa on viety määrä-
tietoisesti eteenpäin muun muassa Aalto-yliopiston,
länsimetron ja kehäradan avulla. Alueellistaminen on
aina tasapainoilua yhdessä asetettujen tavoitteiden ja
erilaisten odotusten välillä. Selvää on, että aina kaikki
eivät voi olla tyytyväisiä yksittäisiin alueellistamis-
päätöksiin.
Samalla kun pääkaupunkiseudulta tapahtuvaa alueel-
listamista jatketaan, valtion paikallispalveluita tulee
turvata myös kuntakohtaisten yhteispalvelupisteiden
avulla, joilla täydennetään valtion virastojen omaa
verkostoa.
175. Suomen Keskustanaiset: Liitos-
kuntien johtoon naisia ja miehiä
Kuntaliiton tekemistä Paras-hankkeen tasa-arvovai-
kutusten selvityksistä käy ilmi, että kuntaliitoskuntien
hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajina toimivat
kuntaliitosten jälkeen useimmiten mies kuin nainen –
vaikka tilanne olisi ennen kuntaliitoksia ollut päinvas-
tainen. Kuntaliitoskuntien hallitusten puheenjohtajis-
ta on naisia viidennes. Kunnan- ja kaupunginjohtajien
joukossa naisten osuus on 14 prosenttia.
Suomen Keskustanaiset kannustaa Keskustaa, Suo-
men johtavaa kuntapuoluetta, korostamaan molem-
pien sukupuolten edustajien näkemysten tärkeyt-
tä poliittisessa päätöksenteossa ja kuntien johdossa.
Sukupuolijakaumaan tulee kiinnittää huomiota myös
kuntaliitostilanteissa.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että on
oleellista, että molempien, miesten ja naisten mut-
ta myös nuorten edustajien näkemykset tulevat esiin
243
päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Puoluehallitus
huomioi Kuntaliiton tutkimuksen (3/2010) tulokset
kuntaliitosten vaikutuksista tasa-arvoon muutosvai-
heessa. Puoluehallitus toteaa myös, että kuntaliitosti-
lanteissa on kiinnitettävä huomiota naisten asemaan
ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheen-
johtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Keskustan kunnallisjärjestöjen tulee ottaa tasa-arvo-
näkökohdat painavasti huomioon neuvotellessaan hal-
litusten ja valtuustojen johtopaikoista. Johtopaikoille
on valittava naisia. Jos puolueella on sekä valtuuston
että hallituksen puheenjohtajuus, on toisen oltava nai-
nen. Samoin kunnanjohtajiksi löytyy varmasti päteviä
naisia.
Tavoitetta tukevat tasa-arvolain kiintiösäännökset,
joiden mukaan esimerkiksi kunnallisissa ja kuntien
yhteisissä toimielimissä tulee olla – ilman poikkeuk-
sellista syytä – sekä naisia että miehiä vähintään 40
prosenttia. Kiintiösääntö ei kuitenkaan koske ylei-
sillä vaaleilla valittavia henkilöitä. Tällöin ehdokas-
asettelulla on entistä tärkeämpi merkitys sukupuolten
välisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätöksenteossa.
Keskusta toimii puolueena aktiivisesti sen eteen, että
vaalilistoilla on tarpeeksi naisehdokkaita.
176. Keskustanaisten Kuusamon
yhdistys: Oppilashuoltoa koskevien
henkilöstösuositusten muuttaminen
lakisääteisiksi
Esitämme, että oppilashuoltoa koskevat henkilöstö-
suositukset muutetaan lakisääteisiksi. Valtion tulee pi-
tää huoli siitä, että kyseisiin tehtäviin koulutetaan riit-
tävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.
Valtion antamia suosituksia henkilöstömitoituksista ei
noudateta kunnissa. Koska kunnat jättävät tietoisesti
huomiotta annetut suositukset, esimerkiksi kuraatto-
rien, koulupsykologien ja koululääkäreiden palveluita
ei ole riittävästi turvaamassa oppilaiden ja opiskelijoi-
den hyvinvointia. Tilanne on sama erityislastentarhan-
opettajien kohdalla varhaiskasvatuksessa. Mikäli ky-
seisiin tehtäviin ei valmistu riittävästi ammattilaisia,
valtion on lisättävä koulutuspaikkoja näille aloille.
Valtion tulee toimenpiteillään taata yhtäläiset palvelut
lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta.
Vastausesitys:
Puoluekokous toteaa, että on oleellista, että kunnis-
sa pyritään noudattamaan valtion antamia suosituksia
henkilöstömitoituksista esimerkiksi koulupsykologien
ja koululääkäreiden osalta. On tärkeää, että esimer-
244
kiksi opetusministeriö seuraa ja raportoi aloitteessa
mainittujen suositusten toteutumista valtakunnalli-
sesti.
Keskusta haluaa toimia kuitenkin ennen kaikkea en-
naltaehkäisevän työn edistämiseksi. Ennaltaehkäise-
vänä toiminta on oppilashuollon resursoinnissa paitsi
taloudellisesti tehokasta niin myös inhimilliseltä kan-
nalta ensisijainen ratkaisu.
Puoluekokous muistuttaa kuitenkin, että kunnilla on
Suomessa itsehallinto. Aloitteessa mainitut asiat kuu-
luvat kunnan itsehallinnon piiriin ja kunnat itse päät-
tävä, missä laajuudessa ne suosituksia noudattavat.
Olisi siis ongelmallista määrätä siitä erikseen sääde-
tyllä lailla.
177. Jalasjärven Keskustan Keskiky-
län paikallisosasto: Pienkoululisän
palauttaminen
Keskustan Jalasjärven Keskikylän paikallisosasto
esittää pienkoululisän palauttamista takaisin. Pien-
koululisä poistettiin vuonna 2006 ja sen poistaminen
on ristiriidassa Keskustan kunnallisvaali teeman kans-
sa. Lisäksi sen poistaminen on lisännyt entisestään
kuntatalouden vaikeutta näin laman aikana. Kuntien
säästötoimet kohdistuvat miltei aina ensimmäisenä
kyläkouluihin, eikä syynä tähän ole enää pienet op-
pilasmäärät vaan näennäinen rahapula. Jopa 40 oppi-
laan kyläkouluja ollaan lopettamassa myös meilläkin
täällä Jalasjärvellä. Kylien, opetusryhmien, Keskusta-
laisen aatteen ja periaatteiden mukaisesti, sekä laman
kuntiin tuomien taloudellisten vaikeuksien johdosta
pienkoululisän palauttaminen olisi välttämätöntä.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei kannata pienkoululisän palautta-
mista, koska sama raha on turvattu kunnille nykyisin
oppilaskohtaisen valtionosuuden kautta. Päätös lisäsi
myös kuntien itsehallintoa
178. Kuopion keskustanaisten py:
Kansalaisjärjestöstrategia jokaiseen
Suomen kuntaan
Suomen Keskusta ry:n tavoiteohjelmaluonnoksessa
on vahva painotus kansalaisyhteiskuntaan. Tarvitsem-
me julkisen sektorin ja kansalaisten luontevaa yhteis-
toimintaa sekä erityisesti näiden osapuolten välistä
luottamusta. Tätä tulee katsoa sekä kansalaisvaikutta-
misen että kansantalouden hyötyjen näkökulmasta.
Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) kanssa teh-
tävä yhteistyö on jäänyt liian vähälle huomiolle. Jul-
kinen sektori on jopa ottanut sellaisia tehtäviä itsel-
leen, mitkä kansantaloudellisessa mielessä olisi paras
ollut toteuttaa kansalaisjärjestöjen (kolmannen sekto-
rin) vastuulla.
Kansalaisjärjestöjen (kolmas sektorin) toimijoiden
etuna voidaan pitää, että ne ovat välttäneet sekä yk-
sityisen että julkisen sektorin kielteisiä piirteitä –
voiton maksimointia ja byrokratiaa – mutta pysty-
vät käyttämään hyväkseen molempien myönteisiä
ominaisuuksia. Tämä tulisi nähdä mahdollisuutena
tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja haettaessa myös
kunnissa.
Suomessa on noin 120.000 yhdistystä. Yhteisötalo-
us, ts. osuuskunnat, säätiöt, keskinäiset yhtiöt ja jär-
jestöt työllistävät arvion mukaan noin 8 % työllisestä
työvoimasta Suomessa. Kyse on merkittävästä toi-
minnasta, joka tulee nähdä tulevaisuuden resurssina,
myös demokratian ja kansanvaltaa vahvistavassa mie-
lessä. Toimintaympäristömme on maailmanlaajuistu-
nut, joten markkinoiden voitontavoittelu ulottuu maan
rajojen ulkopuolelle saakka.
Ehdotamme, että kunnille suositellaan tai jopa vel-
voitetaan miettimään järjestösuhdettaan ja laatimaan
oman kuntansa kansalaisjärjestöstrategia ja – ohjel-
ma paitsi kansalaisvaikuttamisen, myös tulevaisuuden
palvelutuotannon näkökulmasta.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta toteaa, että
kuntia tulee kannustaa kansalaisjärjestöstrategian luo-
miseen velvoittamisen sijaan.
179. Keskustan Helsingin sosiaalipo-
liittinen seura: Kansalaisyhteiskun-
taa vahvistettava
Kuntien toimintamallit ovat muuttuneet viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan valtion
ohjausote on pysynyt ohuena. Kunnat ovat ottaneet
yhä selvemmin tilaajan roolin ja pyrkineet erottamaan
tilaajan ja tuottajan toisistaan. Tähän kehitykseen liit-
tyy myönteisiä piirteitä. Poliittinen vastuu ja asiantun-
tijavastuu selkeytyvät, samoin asiakkuus ja toiminnan
taloudellisuus korostuvat. Huolestuttavana piirteenä
on se, ettei samaan aikaan vahvisteta kansalaisyhteis-
kunnan toimivuutta. Asiakkuuden korostaminen pilk-
koo ongelmat eikä puutu ongelmien syihin.
Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja ihmisten
omatoimisuuden tukeminen edellyttää monia toimia.

Valtion on omissa ohjelmissaan sekä kunnille ja jär-
jestöille annetuissa ohjeissa korostettava yhteistoi-
mintahakuisen paikallistoiminnan merkitystä. Kuntien
on rakennettava yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana
laajasti paikalliset yhteisöt. Kaikilla keskeisillä kun-
nallisilla sektoreilla tulee painottaa terveyden edistä-
mistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Myös mui-
den kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen on osallistutta-
va sosiaalisten ja terveysriskien torjumiseen. Esimer-
kiksi liikunta- ja kotitalousjärjestöjen tulee muokata
toimintaansa siten, että ne tavoittavat syrjäytyneitä ja
syrjäytymisvaarassa olevia.
Ehdotus: Hallitus tekee jäntevän päätöksen paikalli-
sen toiminnan tukemisesta ja kansalaisyhteiskunnan
vahvistamisesta
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että vah-
va kansalaisyhteiskunta vaikuttaa myös kunnalliseen
demokratian parantumiseen sekä kuntalaisten aktii-
visuuteen. Perinteinen edustukselliseen demokrati-
aan pohjautuva vaikuttaminen saa koko ajan rinnal-
leen täydentäviä uusia osallistumisen ja vaikuttami-
sen muotoja asioiden valmistelussa ja päätöksenteos-
sa sekä palvelutuotantoprosesseissa. Tulevaisuudessa
kolmannella sektorilla on yhä suurempi rooli kunta-
laisten tarvitsemien palveluiden järjestämisessä.
Järjestötoiminta mahdollistaa myös kuntalaisten koh-
taamisen ja kanssakäymisen sellaisilla areenoilla, joi-
ta kunta itse ei voi tarjota. Puoluehallitus pitää tärkeä-
nä, että nuorten osallistumista ja vaikuttamista tuetaan
näillä areenoilla. Nuoria tulee kannustaa vaikutta-
miseen ja osallistumiseen myös hyödyntäen tieto- ja
viestintäteknologiaa.
180. Taipalsaaren kunnallisjärjestö:
Yhteiskunnan palveluiden järjestä-
minen
Kuntien talous on joutunut vuosi vuodelta yhä ah-
taammalle. Vaikka palvelumäärät eivät ole lisäänty-
neet, on tullut uusia palveluja ja palvelujen menot ja
ostopalvelujen kulut ovat kasvaneet useita prosentte-
ja enemmin kuin kuntien tulot. Kuntia velvoitetaan
edelleen karsimaan menoja. Osalla kunnista on toki
karsimisen varaa, mutta suuri osa kunnista on leikan-
nut menot toimivuuden rajoille esim. Taipalsaari noin
4600¬ / as.).
Vaikka kunnat ovat karsineet menoja ja tehostaneet
toimia sekä nostaneet veroja, yhä useampi kunta on
taloudellisesti kriisiytymässä. Tämä tilanne johtuu
siitä, että valtiovalta on koko ajan lisännyt kunnille
245
palveluvelvoitteita, joiden hoitaminen tulee suhteessa
yhä kalliimmaksi ja ajaa lopulta yhteiskunnan kes-
tämättömään tilanteeseen. Eli uomalainen yhteis-
kunta, me kansalaiset vaadimme enemmän palveluja
kuin mitä valtio ja kunnat pystyvät kustantamaan.
Taipalsaaren kunnallisjärjestö esittää, että eskusta
aloittaa yhdessä muiden puolueiden kanssa palve-
lujen karsimiseen, järkeistämiseen, priorisointiin ja
kansalaisten konkreettisen omavastuun lisäämiseen
liittyvät vastuulliset kokonaisvaltaiset neuvottelut,
jotta yhteiskuntamme rakentuisi tulevaisuudessa
palvelujen suhteen kestävälle pohjalle ja kaikkien
puolueiden yhteisellä sopimuksella saadaan palve-
lujärjestelmän konkreettinen ja taloudellisesti kestä-
vä toimenpideohjelma.
Vastausesitys:
Puoluekokous toteaa, että on keskeistä, että valtio ja
kunnat toimivat yhdessä kuntatalouden kestävyyden
turvaamiseksi.
Keskusta on toiminut hallituskausillaan määrätietoi-
sesti niin, ettei kunnille anneta raskaita lisävelvoit-
teita. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Keskusta
osallistuu hallitusneuvotteluihin vaalituloksensa pe-
rusteella, joten tulevat vaalit ovat tämänkin poliittisen
linjauksen kannalta erittäin tärkeät.
181. Keskustan Äänekosken py: Pal-
velujen tasa-arvoinen turvaaminen
koko maassa
Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mu-
kaan hallitusohjelman aikana arvioidaan postitoimin-
taa koskevaa lainsäädäntöä ja erityisesti siihen liit-
tyvää yleispalveluvelvoitetta ottaen huomioon sekä
EU:ssa että postien toimintaympäristössä tapahtuva
kehitys ja että hallitus turvaa yleispalveluntarjoajan
edellytykset vastata yleispalveluvelvoitteen kattavuu-
desta
Postitoiminta omaa Suomessa vuosisataiset histori-
alliset arvot ja perinteet ja se on perinteisestikin ollut
laadukasta ja kannattavaa. Myös rahoituspohja on ol-
lut vakaa, koska nykyinen laki on edellyttänyt posti-
toimintaluvan hakijoilta sitoutumista tiettyyn alueel-
liseen ja laadulliseen palvelutasoon. Postipalvelulaki
koskee lähinnä kirjeliikennettä. ja lehtien ja pakettien
jakelua ei lailla ole säädelty.
Tasa-arvoiset postipalvelut koko maassa ovat vält-
tämätön osa yhteiskunnan rakennetta ja toimintoja.
Kyse on valtion peruspalvelutehtävästä. Vain tämä
lähtökohta voi taata tasa-arvoiset ja toimivat koko
246
maassa asuinpaikasta ja toimipaikasta riippumatta
niin kansalaisille, elinkeinoelämälle kuin yrityksille.
Maaseudun palvelujen kannalta yhä lisääntyvä va-
paa-ajan asutuksen postipalvelujen tarve tulee myös
lisääntymään. Maaseudulla sekä haja-asutusalueil-
la postinjakajien palveluja on haluttu eri yhteyksis-
sä myös kehittää muiden palvelujen tarjoajiksi kuten
mm. kauppatavaroiden ja apteekkituotteiden kotiin-
kuljetukset.
Muita kehitettäviä mahdollisia palveluita postinkulje-
tusten yhteydessä voisivat olla päivittäiset lämpimät
ruokakuljetukset vanhuksille tai muutkin kehitettävät
yhteistoiminnot. Usein harvaan asutuilla alueilla ei
ole mahdollista yleensäkään järjestää esim. lämpimän
ruuan kuljetuksia erikseen vanhuksille. Jos nämä oli-
si mahdollista yhdistää postikuljetuksiin, kustannuk-
set voitaisiin jakaa sekä samalla parantaa ja turvata
asiakkaiden peruspalvelujen toimivuus. Myös kylä-
toimikunnilla saattaisi varmastikin olla kiinnostusta
kehittää niitä mahdollisuuksia, joita postinkuljettajien
päivittäiset reitit mahdollistaisivat.
Edellä esitetyillä perusteilla Keskustan Äänekosken
kunnallisjärjestö esittää, että niin lainsäädännöllisillä
kuin muilla toimilla turvataan nykyisen kaltaiset tasa-
arvoiset postipalvelut asiakkaille koko maassa huoli-
matta EU-direktiivin uhasta ja mahdollistetaan samal-
la palveluiden saatavuus myös haja-asutusalueille
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ihmisiä ei saa lait-
taa eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa vuoksi. Pos-
tipalvelut ovat välttämättömiä peruspalveluita, jotka
on tarvittaessa turvattava myös lainsäädännöllisesti
kaikille suomalaisille samoilla kustannuksilla.
182. Keskustan Mäntyjärven py: ”Jy-
vitystä kasvattajakuntaan”
Suuri osa Suomen haja-asutusalueen kunnista on ti-
lanteessa, jossa väestömäärä vähenee voimakkaasti.
Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoret joutu-
vat lähtemään jatkokoulutusta ja työllistymistä varten
kasvukeskuksiin. Paluumuutto on vähäistä ja painot-
tunut työeläkkeelle siirtyviin, jotka haluavat palata ta-
kaisin kotiseudulleen.
Väestötappiokunnat joutuvat siis vastaamaan asuk-
kaistaan silloin, kun heidän aiheuttamansa kustannuk-
set yhteiskunnalle koulutuksen ja terveydenhuollon
suhteen ovat suurimmillaan.
Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme, että
henkilön työuransa aikana maksamasta palkkavero-
tuksesta osa jyvitettäisiin lapsuusvuosien asuinkun-
nalle. Tämä kannustaisi kuntia myös panostamaan en-
tistä paremmin lasten ja nuorten palveluihin.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Tilannetta voi-
daan kuitenkin parantaa mm. kuntien asukkaiden ikä-
rakenteen huomioonottavan, oikeudenmukaisemman
valtionosuusjärjestelmän kehittämisen kautta. On
myös syytä selvittää ja arvioida mahdollisuus kak-
soiskuntalaisuuteen, joka mahdollistaisi verotulojen
osittaisen jakautumisen myös vapaa-ajan asuinkun-
taan.
183. Keskustan Kajaanin Keskusta-
seura ja Keskustanuorten Kajaanin
seudun kylien osasto: Konkreettinen
toimenpideohjelma aluetalouden ja
aluekehityksen menetysten korvaa-
miseksi
Yliopistolain uudistamisen yhteydessä piti turvata
ja vahvistaa maakunnille tärkeiden yliopistokeskus-
ten asema. Vain kolme kuukautta uuden yliopistolain
voimaantulosta, Oulun yliopiston hallitus romutti Ka-
jaanin opettajankoulutuksen 110-vuotisen historian ja
toiminnan, joka tutkimusten valossa on ollut toimin-
nallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti erittäin onnis-
tunutta.
Yksittäisen yliopiston hallitus teki päätöksen, joka loi
Suomeen ensimmäisen maakunnan ilman yliopisto-
tason koulutusta. Pelkäämme, että päätös oli ennak-
kopäätös, joka on yleistettävissä muuallekin. Kyseen-
alaistamme, kuuluuko vaikuttavuudeltaan tämän ta-
son päätös ja historiallinen linjanmuutos yksittäisen
yliopiston hallitukselle varsinkin kun otetaan huomi-
oon kohtuullisen tuore lainmuutos yliopiston yhteis-
kunnallisen vaikuttavuuden tehtävästä.
Yliopistokeskuksen lakkautus on Kainuulle valtava
imagollinen ja aluetaloudellinen menetys. Suurin osa
opiskelijoista on hakeutunut koulutukseen Kainuun
ulkopuolelta ja tuonut näin uutta koulutettua väestöä
alueelle, osan pysyvästikin. Henkilökuntaa opettajan-
koulutusyksikössä, normaalikoulussa ja kirjastossa on
noin 80. Oulun yliopisto on maksanut Kajaaniin vuo-
dessa palkkoja yli 6 miljoonaa euroa. Ennakonpidä-
tykset Kajaanille ovat olleet lähes 2 miljoonaa euroa.
Yliopistotason koulutuksen loppuminen maakunnasta
vaikuttaa todella vaikealla tavalla myös aluekehityk-
seen, maakunnan houkuttelevuuteen asukkaille, yrit-
täjille ja työntekijöille. Viime vuosina Kainuu on kär-

sinyt tappioita myös mm. yöjunayhteyden ja Kajaanin
paperitehtaan lakkauttamisen myötä.
Nämä kaikki ovat päätöksiä, joita vaikeampia ei Kai-
nuun kokoinen maakunta voi kokea. Päätökset myös
valitettavasti leimautuvat monien kainuulaisten ää-
nestäjien silmissä päähallituspuolue Keskustan valta-
kausilla tapahtuneiksi.
UPM on kantanut yhteiskuntavastuutaan Kajaanin pa-
peritehtaan lakkauttamisen jälkeen osallistumalla ra-
kennemuutoksesta selviämiseen. Opettajankoulutuk-
sen lakkauttaminen on imagollisesti ja kauaskantoi-
sesti Kainuun kannalta vielä vaikeampi päätös. Kun
jopa yritysmaailmassa kannetaan yhteiskuntavastuuta
vaikeista päätöksistä, on erittäin tärkeää, että tällai-
sen päätöksen jälkeen valtio kantaa esim. alueellista-
mispäätösten avulla vastuuta, kun yliopisto vetäytyy
maakunnasta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtä-
västään huolimatta.
247
lien matala äänestysprosentti), koska eivät tiedä mihin
vaikuttavat tai vaikuttamisen kohde on liian kaukana.
Siksi Turun keskustaopiskelijoiden mielestä Suomen
Keskustan pitää tulevaisuudessa linjata lähidemokra-
tian sisällöstä tarkoin. Kuntalaisille tärkeimpiä ovat
todelliset lähipalvelut, ja niihin kuntalaisten pitäisi
pystyä vaikuttamaan paremmin demokratian keinoin.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen, että paikalli-
sidentiteetin säilyminen vahvana myös liitoskunnissa
vaatii erityisiä ponnisteluja.
Paikallisidentiteetti muodostuu kuitenkin muun mu-
assa niistä yhteisöllisistä kokemuksista, joita yksilöl-
lä on asuinpaikastaan. Pelkkä vaakuna tai kotikunnan
maantieteelliset rajat eivät luo vahvaa paikallisidenti-
teettiä. Puoluekokous toteaa myös, että lähidemokra-
tiaa tulee edistää myös liitoskunnissa.

Keskustan Kajaanin Keskustaseura ja Keskustanuor-

ten Kajaanin seudun kylien osasto esittävät, että Suo-
men Keskusta huolehtii konkreettisen toimenpide-
ohjelman aloittamisesta, jolla etsitään yliopistotason
koulutuksen alasajon aiheuttamien aluetaloudellisten
ja aluekehityksellisten menetysten korvaavia ratkaisu-
ja Kainuuseen.

Vastausesitys:

Keskusta ei hyväksy yliopistotasoisen koulutuksen

lakkauttamista Kajaanissa ja pitää tärkeänä, että jo-
kaisessa maakunnassa säilyy niin yliopisto- kuin am-
mattikorkeatason koulutusta.

184. Turun keskustaopiskelijat: Lähi-

kunta palvelee lähidemokratiaa

Kuntarakenne on elänyt Paras-hankkeen myötä suurta

murroksen aikaa ja se tulee sitä vielä elämään Paras-
hankkeen toisen vaiheen myötä. Kuntaliitoksilla yri-
tetään vastata kuntien palveluntuotannon haasteisiin,
mutta samalla suuret kuntaliitokset murentavat yhtä
kansanvaltamme kulmakiveä – kunta- eli lähidemo-
kratiaa.

Turun keskustaopiskelijat kehottavat Suomen Kes-

kustaa ottamaan huomioon omassa kunta- ja aluera-
kennetta muuttavassa politiikassaan lähidemokrati-
an tärkeyden. Paikallisidentiteettiä luo huonosti joku
satunnainen taajamalaisuus. Identiteetin pohjalla pitää
olla oma lähikunta ja vaakuna.

Samalla Turun keskustaopiskelijat haluavat lisätä lä-

hidemokratian sisällön merkitystä. Tällä hetkellä kun-
talaiset vieroksunevat lähidemokratiaa (vrt. kuntavaa-
248
Ympäristö-, energia-
ja asuntoaloitteet
185. Keskustan Lauhalan py: Keskustan julki lausuttu
energiapoliittinen linja
186. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja
ympäristön py:EI ydinvoimalle, KYLLÄ kotimaiselle
187. Askolan Keskustan Läntinen osasto:
Vesialueiden hoitokunnat
188. Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö: Jätelain
uudistuksen yhteydessä oljesta ei saa tehdä jätettä
189. Keskustan Vasaraperän py (Kuusamo):
Syöttötariffien käyttöönotto ja uusiutuvien
energianlähteiden hyödyntäminen
190. Keskustan Länsi-Vantaan py: Puuperäisen
polttoaineen käytön tehostaminen
191. Keskustan Haapamäen py: Aloite biokaasun ja
biometaanin valmisteverosta luopumiseksi
192. Keskustan Pyhäjärven kunnallisjärjestö:
Ehdotus alueellisen bioenergian kokeilualueen
perustamiseksi
193. Turun keskustaopiskelijat: Kansainvälinen
Itämeri-rahasto perustettava
194. Keskustan Lauhalan py: Valtion
välinpitämättömyys metsien naapuruushaitasta
195. Keskustan Juoksengin py ja Keskustan
Turtolan py: Vesi- ja viemärihankkeet Tornionjoki-
Muonionjokilaaksossa
196. Koskuen paikallisosasto ja Jalasjärven kylän
paikallisosasto: haja-asutuksen jätevedet
197. Keskustan Haapamäen py: Jätevesiasetuksen
muutosten tarpeet erityisesti haja-asutusalueiden
osalta kustannusten välttämiseksi
198. Keskustan Paattisten py: Kuka huolehtisi suurten
kaupunkien haja-asutusalueiden jätevesihuollosta
199. Keskustan Etelä-Karttulan py: Miksi haja-
asutusalueiden asukkaille ollaan vaatimassa mittavia
lisäkuluja liian tiukalla jätevesiasetuksella
200. Karjalohjan py: Haja-asutusalueen
jätevesiasetus kumottava
201. Keskustan Kärkölän py: Haja-asutusalueiden
jätevesiasetuksen järkeistäminen
202. Keskustan Alahärmän Alapään py: Haja-
asutusalueiden jätevesiasetus
203. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Haja-
asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva
Joensuun puoluekokouksen päätös on toteutettava
204. Keskustan Pellon kunnallisjärjestö: Haja-
asutusalueiden pienkiinteistöjen jätevesien käsittely
205. Keskustan Lauhalan py: Jätevesialoite
206. Ylivieskan kunnallisjärjestö: Puurakentamisen
vauhdittaminen
207. Helsingin Keskustaopiskelijat:
Asuntorakentamisessa tavoitteeksi
päästöneutraalisuus
185. Keskustan Lauhalan py: Keskus-
tan julki lausuttu energiapoliittinen
linja
Pääosa maamme nykyisestä ydinsähköstä myydään
pitkillä, vakautetuilla hinta- ja määräsopimuksilla, ei
pörssissä. Näin tapahtuu myös kaasu- ja ydinsähkön
tuonti Pietarin seudulta. Jos käytännössä ympäri-
vuotinen eli ydinsähkön vienti aiotaan aloittaa Bal-
tian maiden ja Ruotsin auttamiseksi, se tulisi kertoa
periaateohjelmassa. Mikäli aiomme irtisanoa halli-
tuskumppanin vaatimalla tavalla v. 2020 uusiutuvan
energian osuuden lisäämiseen liittyvät EU-sitoumuk-
set, se tulisi kertoa äänestäjille.
Jos pyritään määrätietoisesti ja ehdottomasti sähkön
vientiin vain osan vuotta, ydinsähkö ei tule kysymyk-
seen korkeiden pääomakulujen ja kansalliselle tasolle
hoidettavaksi jäävien riskien mukaan aiempien jul-
kilausumiemme perusteella. Nyt voimme viedä eri
polttoaineilla tuotettua sähköä vesivoimamaihin ke-
väin-syksyin, mutta talvipakkasilla tuonti sein tasaa
sen. Näiden vaihtoehtojen ero tulisi kertoa rehellises-
ti julkilausumissa, ohjelmissa ja päätöksien peruste-
luissa.
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-
giatehokuutta ja nostamaan uusiutuvan energian
osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-
tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää,
että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-
misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-
siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-
tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-
kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta
Suomen.

Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-
kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan
myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-
tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-
tämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että keskustan energiapoliittiset
linjaukset esitetään tarkemmin puoluekokouksen po-
liittisessa kannanotossa.
186. Keskustan Kangasniemen kir-
konkylän ja ympäristön py: EI ydin-
voimalle, KYLLÄ kotimaiselle!
Maamme suurteollisuuden kiitos halvasta sähköstä on
ollut tuotannon siirtäminen muihin maihin. Myöskään
meneillään olevan Iisakin kirkon rakentamista muis-
tuttavan ydinvoimalan työllistävä vaikutus ei ole ollut
odotettu ulkomaisten urakoitsijoiden ja työntekijöiden
tehdessä työt.
Kotimainen energia tuo työpaikkoja oikeasti ja juuri
sinne missä niitä kipeimminvan kaivattaisiin, maa-
kuntiin. Keskustan on tehtävä selkeän kielteinen pää-
tös lisäydinvoiman rakentamiselle. Samalla on esim.
tuuli- ja biokaasuvoiman tariffipolitiikkaa kehittäen
luotava uusia mahdollisuuksia kotimaisen energian
tuotantoon entisten lisäksi.
Säästeliäällä energian käytöllä ja vastuullisella, pitkä-
jänteisellä kotimaisen energian edesauttamisella tur-
vaamme jälkipolvillekin elinmahdollisuudet. Suomes-
ta ei saa tehdä Euroopan sähköntuotannon ydinjäte-
hautaa.
Vastausesitys:
Ks. aloitteen 185 vastaus ”Keskustan julkilausuttu
energiapoliittinen linja”.
187. Askolan Keskustan Läntinen
osasto: Vesialueiden hoitokunnat
Yhteisten vesialueiden hoitokunnat keräävät ja saa-
vat rahaa esim. kalastusmaksuista ja erillisistä hoito-
maksuista. Samoin hoitokunnat ovat tehneet lukuisia
hankkeita vesialueen tilan parantamiseksi. Verottaja
on mm. Askolassa, Vahijärven-Monninkylän osakas-
kuntien alueella päätynyt verottamaan osakaskunnan
tulosta, jolloin järven yleishyödyllinen kunnostustyö
on vaarantunut.
Esitämme, että yhteisten vesialueiden osakaskuntien
saama tulo muutetaan tiekuntia vastaavasti verova-
paaksi.
249
Vastausesitys:
Kalastuslaissa tarkoitettuna kalastuskuntana toimii
nykyisin yhteisaluelain mukainen osakaskunta, jonka
osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakas-
kunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen vesialueen
hallinnosta ja hoidosta. Osakaskuntaan kuuluu jokai-
nen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin
mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin.
Tuloverolain mukaan osakaskunnat ovat yhteisetuuk-
sia, joita verotetaan erillisinä verovelvollisina. Yh-
teisetuudet maksavat verotettavista tuloistaan veroa
26 prosentin mukaan. Sen sijaan tiekunnalle kertynei-
tä tuloja ja varoja, kuten aloitteessa todetaan, ei pidetä
yksityistielain mukaan tiekunnan veronalaisina tuloi-
na ja varoina. Käytännössä tiekunnat eivät yleensä
maksa tuloveroja lainkaan.
Vesialueen osakaskunta päättää osakkailtaan perimien
hoitovastikkeiden lisäksi myös myyntiin menevien lu-
pien määristä ja hinnoista, jolloin niistä saatavien tu-
lojen veronalaisuus on perusteltua. Kuitenkin osakas-
kuntien velvollisuudet ovat laajoja. Osakkaiden edun-
valvonnan lisäksi osakaskunnille kuuluu myös vesien
hoitovastuu ja kalastuksen järjestäminen. Lisäksi sen
tulee huolehtia veden laadusta, ympäristöstä sekä ka-
laston laadusta ja määrästä.
Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen ve-
sialueiden hoitotyön rahoituksen riittävyydestä tilan-
teessa, jolloin hoitotyölle asetettavat laadulliset pää-
määrät vastuineen ovat tiukentumassa.
EU:n vesialueiden puitedirektiivin tavoitteisiin pääse-
miseksi valtioneuvosto on hyväksynyt 9.12.2009 alu-
eelliset vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 men-
nessä. Sen perusteella ollaan valmistelemassa laaja-
pohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjel-
ma, jonka laatimisen yhteydessä on tarkoitus selvittää
muun muassa rahoitusjärjestelmiä.
Puoluekokous katsoo, että tässä yhteydessä on tutkit-
tava myös edellytykset myöntää verovapaus vesialu-
eiden hoitokunnille saamistaan tuloista, jolla turva-
taan vesialueiden kunnossapitotyön pitkäjänteinen
rahoitus.
188. Keskustan Hartolan kunnallis-
järjestö: Jätelain uudistuksen yhtey-
dessä oljesta ei saa tehdä jätettä
Jätelain uudistaminen on ajankohtaista ja lakiluonnos
on ollut lausuntokierroksella alkuvuoden aikana. La-
kiluonnoksesta tihkuneiden tietojen perusteella ollaan
250
tekemässä melkoista karhunpalvelusta jälleen kerran
maataloutta harjoittaville.
Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan viljan si-
vutuotteesta oljesta ollaan tekemässä jätettä, jonka
käyttö maataloudessa vaatisi jatkossa luvan ja eri-
näisiä selvityksiä. Olkea saisi siis käyttää maatiloil-
la, mutta sen maatalouskäyttöön pitäisi hakea lupa ja
selvittää jälkikäteen mihin ja minkä verran olkea on
käytetty. Olkea käytetään maatiloilla muun muassa
kuivikkeena, karkeana rehuna, lämmityksessä ja ka-
teaineena puutarhaviljelyssä ja nämä käyttömuodot
pitää voida säilyttää ilman ylimääräisiä töitä ja kus-
tannuksia. Muualla kuin maatiloilla oljen käyttö teh-
täisiin käytännössä lainsuojattomaksi, joka olisi luon-
nontuotteen osalta kerrassaan järjetöntä.
Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö esittää, että jä-
telain uudistamisen yhteydessä oljesta ei saa tehdä
jätettä, jonka hävittäminen olisi massiivisilla toimen-
piteillä tehtynä kallista, lisätyötä teettävää ja tarpee-
tonta.
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Jos olkea
käytetään tilalla mihin tahansa hyötykäyttöön, siitä ei
muodostu jätettä. Jätelainsäädännön kokonaisuudis-
tuksen yhteydessä tulee varmistaa, että oljen ympäris-
tölle vaaraton hyötykäyttö voi jatkua nykyisellään.
189. Keskustan Vasaraperän py (Kuu-
samo): Syöttötariffien käyttöönotto
ja uusiutuvien energianlähteiden
hyödyntäminen
Esitämme, että energiansyöttötariffijärjestelmä ote-
taan käyttöön. Syöttötariffien käyttöönotto merkitsi-
si sitä, että kuka tahansa energiantuottaja voi myy-
dä energiaa yleiseen verkkoon. Tämä mahdollistaisi
esim. maatilojen bioenergiatuotannon ylijäämän myy-
misen hyötykäyttöön ja antaisi maaseutujen ihmisil-
le uuden tulolähteen. Syöttötariffit innostaisivat myös
yritystoimintaan ja sitä kautta työllisyys parantuisi.
Erityisen tärkeää tämä on harvaan asutulla seudulla ja
työttömyyskunnissa.
Esitämme, että uusiutuvien kotimaisten energialäh-
teiden käyttöönottoa edistettäisiin. Esim. puun käyt-
tö energianlähteenä on työllistävä ala ja toisi vireyttä
maaseudun yritystoimintaan. monet näistä tuottavat
hiilidioksidipäästöjä on niitä nykyisellä tekniikal-
la mahdollista vähentää. Myös satsaukset päästöva-
paamman teknologian puolesta toisivat hyödyn sekä
ilmastomuutokselle että suomalaisille työntekijöil-
le. Nykyisellään suomalainen metsätalous ei työllis-
tä ja käytä raaka-ainetta samalla tavalla kuin ennen.
Tulevaisuudessa metsämme kuitenkin kasvavat ja on
järkevää työllistää suomalaisia ja samalla saada koti-
maista energiaa.
Lisäksi pyydämme selvittämään onko lisäydinvoimal-
le olemassa todellista tarvetta ja sitä syökö se pohjan
uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseltä ja
sitä kautta työllisyydeltä. Mikä vaikutus on energian
säästöllä ja energiatehokkuudella?
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen syöttöta-
riffien tarpeellisuudesta uusiutuvan energian käytön
lisäämiseksi. Biokaasun, tuulen ja puuenergian takuu-
hintajärjestelmät tulee saattaa voimaan tämän vaali-
kauden aikana. Takuuhintaa tarvitaan myös varmis-
tamaan uusiutuvan sähkön kilpailukyky silloinkin,
kun ydinsähköä tulee lisää markkinoille. Uusiutuvan
kotimaisen energian tuotanto työllistää ja vahvistaa
aluetaloutta kautta Suomen. Energiatehokkuutta pa-
rantamalla ja energiaa säästämällä voidaan kokonais-
energian kulutus kääntää laskuun keskustan tavoittei-
den mukaisesti.
190. Keskustan Länsi-Vantaan py:
Puuperäisen polttoaineen käytön
tehostaminen
Puuperäisen polttoaineen käytön tehostaminen ja ke-
hittäminen eri käyttötarkoituksiin on nykyoloissa tär-
keää. Käytön ja kehityksen este puukaasulle mm. ajo-
neuvoissa on vanhahko lainsäädäntö. Puukaasun käyt-
töä ajoneuvoissa on rajoitettu mm. siten, että käyttö
on sallittu ennen 1.7.1987 käyttöön otetuissa ajoneu-
voissa. Tämän ikäisten ajoneuvojen saanti alkaa olla
jo historiaa. Olisi paikallaan poistaa tällaiset esteet
puukaasun käytölle ja sallia ko. kasun käyttöä sekä
verovapaus kaikenikäisille kulku- ja ajoneuvoille.
Esitetään, että puolue ryhtyy välittömästi tarpeellisiin
toimenpiteisiin muutosten aikaansaamiseksi nykyi-
siin rajoittaviin ja ahdasmielisiin lainsäädöksiin, jotta
myönteinen kehitys voisi bioperäisen polttoaineen ke-
hittämiseksi ja käytön lisäämiseksi toteutua.
Vastausesitys: 
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lainsäädännön ja
verotuksen muutostarpeiden osalta siten, että lain-
säädäntö ja polttoaineiden verotus tukevat uusiutu-
van energian käyttöä kokonaisuudessaan ja mahdol-
listavat erilaisten teknologioiden kehittymisen myös
nestemäisten ja kaasumaisten liikennepolttoaineiden
tuotannossa.

191. Keskustan Haapamäen py: Aloite
biokaasun ja biometaanin valmiste-
verosta luopumiseksi
Suomessa biokaasun/biometaanin liikennekäytön kas-
vulla on merkittävä vaikutus työllisyyteen, teknolo-
giavientiin ja energiaomavaraisuuteen sekä uusiutuvi-
en liikennepolttoaineiden lisäysvelvoitteen täyttämi-
seen. Poliittiset ohjauskeinot vaikuttavat voimakkaas-
ti nousevan alan toimintaedellytyksiin ja mahdolli-
suuksiin kehittyä Suomen menestystarinaksi. Biokaa-
su on arvokas polttoaine sellaisenaan, mutta siitä ei
ole liikennepolttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa
biometaaniksi. Tuo sana kertoo, että se on valmistettu
biokaasusta, eli on kemiallisesti sitä samaa metaania,
kuin maakaasu.
Biokaasu ja biometaani ansaitsevat molemmat varo-
vapauden, koska biokaasun tuotto on aina ympäristö-
teko. Polttoaineverouudistus uhkaa lopettaa puhtaim-
man ja 100-prosenttisesti kotimaisen biopolttoaineen
– biokaasun/biometaanin - liikennekäytön Suomes-
sa. Täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on ny-
kyään vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteve-
rosta. Polttoaineverouudistus on kuitenkin vireillä.
VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron ja/
tai käyttövoimaveron asettamista myös kaasumaisille
polttoaineille. Verouudistuksen tavoitteena on vähen-
tää liikenteen päästöjä ja lisätä ympäristöystävällis-
ten polttoaineiden osuutta liikenteessä. Verouudistuk-
sen toteutuessa esiselvityksen mukaisesti puhtaim-
man polttoaineen, biokaasun/biometaanin verotaso
nousisi merkittävästi. Tämänsuuntainen ohjauskeino
olisi tavoitteiden vastainen. CO2-päästövähennyksien
lisäksi verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida
biokaasun/biometaanin liikennekäytön huomattavat
edut. Biokaasun ja biometaanin verottomuutta puoltaa
se, että jokainen laitos tai muu vastaava mikä tuottaa
teknisesti biokaasua tai siitä jalostettuna biometaania
on ympäristöteko estämällä sen metaanimäärän pur-
kautumista ilmakehään, mikä ilman biokaasun tuot-
tamista tapahtuisi. Verottomuuden pitäisi siis koskea
kaikkea sekä biokaasun, että biometaanin käyttöä
polttoaineena tai ajoneuvopolttoaineena. Kioton sopi-
muksen myötä on olemassa varsin perusteellinen las-
kentamalli, jolla lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalent-
titonnimäärä, jonka ilmakehään päästön sijaan talteen
ottaman määrän kyseinen laitos voi saada myytäväk-
si ns. päästöoikeutena sellaisille tahoille kuin tehdas,
voimala, jne. jotka toiminnalleen lisäpäästöoikeuk-
sia tarvitsee. Tämä on parempi, kuin että molemmat
päästäisivät päästönsä vapaiksi. Erona vain on se, että
toinen, useimmiten jätteen tuottaja päästää metaania,
toinen tehdas, voimala, tmv. useimmiten pelkkää hii-
lidioksidia. Metaani on hiilidioksidia 21 kertaa poten-
251
timpi kasvihuonekaasuvaikutukseltaan ja sen vangit-
semisesta pitääkin palkita verovapaudella...ympäris-
tömme hyväksi.
Suomalaisella teknologialla saadaan märästäkin liet-
teestä vangittua energiaa, kuin että liete ajan kans-
sa maatuessaan vapauttaisi metaania ympäristömme
tuhoksi.
Biokaasu/biometaaniauto on lähes päästötön. Biokaa-
su/biometaani on puhtain polttoaine, mitä nykyau-
tojen moottoreissa voidaan käyttää. Kaasuautosta ei
tule käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä. Ilman laa-
dun kannalta keskeiset terveydelle haitalliset päästöt
(TPM, NOx, HC, CO, O3) ovat VTT:n tutkimusten
mukaan huomattavan alhaiset nestemäisiin biopoltto-
aineisiin verrattuna.
CO2-päästöt ovat 0 g/km, sillä biokaasua käyttä-
vä auto kulkee 100-prosenttisesti biopolttoaineella.
Myös maakaasulla ajettaessa saavutetaan yhtä al-
haiset terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt, ja
CO2-päästötkin ovat 25 prosenttia bensiiniä alhai-
semmat. Tuhansia uusia työpaikkoja on saavutetta-
vissa liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketjus-
ta. Liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketju luo
Suomeen useita tuhansia pysyviä työpaikkoja, mikäli
alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää
useilla eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomessa lu-
kuisat alan yritykset ja teknologiaosaaminen ovat jo
nykyään maailman huippua. Biokaasualan teknolo-
giavienti on käynnistynyt, ja sen odotetaan kasvavan
vauhdilla.
Biokaasulla/biometaanilla voidaan kattaa Suomen
liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Suo-
men liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on MTT:n
asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista
materiaaleista 2-3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja re-
huntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaa-
sulla/biometaanilla voidaan siis kattaa kokonaisuu-
dessaan Suomen vuodelle 2020 asetettu liikenteen 10
prosentin biopolttoainevelvoite. Biokaasun/biometaa-
nin tuotantoprosessi muuntaa biomassaa liikennepolt-
toaineeksi hyvin energiatehokkaasti. Samasta mää-
rästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti
enemmän liikennebiokaasua/biometaania kuin bioeta-
nolia tai biodieseliä.
Heti laajasti käytettävissä oleva teknologia on mah-
dollista myös kotimaisesti Suomessa. Maailmalla ole-
vat 10 miljoonaa kaasuautoa ja 16 000 kaasun tankka-
usasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen
kaasuautoihin kuvastavat alan kehitystä. Tekniikka
on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat
nykyisten bensiini- ja dieselautojen tasolla. Kaasun
tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa
252
vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli
kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on
jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston
laajentamiseksi kattamaan koko Suomi.
Siksi on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin biokaasun
pitämiseksi vapaana polttoaineverosta kotimaisen ja
puhtaan energian käytön sekä alan teknologian ja tuo-
tannon edistämiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että suomen
Keskusta r.p. ryhtyy toimiin Suomessa tuotetun bio-
kaasun ja biometaanin saamiseksi vapaaksi valmiste-
verosta.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 190 ” Puuperäisen polt-
toaineen käytön tehostaminen”.
192. Keskustan Pyhäjärven kunnal-
lisjärjestö: Ehdotus alueellisen bio-
energian kokeilualueen perustami-
seksi
Ehdotamme, että Oulun Eteläisen alueelle perustetaan
kokeilualue, jossa pyritään lisäämään bioenergian
tuottamista ja käyttöä. Kokeilun tavoitteena on lisätä
bioenergian tuotantoa alueella niin, että kaikesta ener-
gian tuotannosta bioenergian osuus on vähintään 50
% vuonna 2020.
Hankkeen rahoitukseen voi saada EU tukea esimer-
kiksi FP 7 kautta, koska tavoitteet lisätä biopoltto-
aineiden käyttöä etenevät suunniteltua hitaammin.
Tämä mahdollistaa uusien innovatiivisten hankkeiden
toteuttamisen. Tällä tavoin Suomi voisi myös saavut-
taa teknisen etumatkan bio-energian tuotannossa ja
kehittämisessä. Bioenergiaan liittyvästä teknologias-
ta voisi muodostua uusi tukijalka Suomen teollisuu-
teen. Oulun Eteläisen alueella on useita innovatiivisia
pienyrityksiä, jotka valmistavat bioenergiaa käyttäviä
tuotteita. Ehdotettu projekti mahdollistaisi niiden tuo-
tannon työllistävyyden lisäämisen.
Koska yli kolmasosa energian kulutuksesta tulee
asuinkiinteistöjen ja maatalouden energian käytöstä
erityistä huomiota kiinnitetään kotitalouksien, raken-
nusten ja maatalouden käyttämän energian tuotantoon
ja käyttöön. Huomiota kiinnitetään myös liikenteen
aiheuttamien ilmastopäästöjern vähentämiseen edistä-
mällä liikenteeseen käytettävän bioenergian tuotantoa
ja jakelua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteute-
taan seuraavat toimenpiteet.
Perustetaan järjestelmä, jossa sähkön syöttötariffia
maksetaan sähkön tuotantotavasta riippumatta kaikil-
le energiantuottajille, jotka toimittavat energiaa säh-
köverkkoon riippumatta toimitetun energian määräs-
tä. Tällä tavalla voidaan houkutella esimerkiksi pieni-
muotoisen puunjalostusteollisuuden (saha-, raken-
nusaine-, talo-ja kalusteteollisuus) ja maatalouselin-
keinon harjoittajia energian tuotantoon. Esimerkiksi
biokaasun käyttö energian tuotantoon vähentää ilmas-
topäästöjä ja korvaa muilla saastuttavimmilla tavoilla
tuotettua energiaa. Syöttötariffi toisi myös tarvittavia
lisätuloja pienimuotoiselle puunjalostusteollisuudel-
le ja maataloudelle sekä parantaisi alueen työllisyys-
tilannetta. Bioenergian tuotanto ja kuljetus antaisi-
vat runsaas82ti työpaikkoja haja-asutusalueilla, jossa
työllisyystilanne on heikoin.
Lisätään biopolttoaineilla ja muilla ilmastopäästöjä
vähentävillä energiantuotantotavoilla tapahtuvaa koti-
talouksien käyttämien rakennusten lämmöntuotantoa
parantamalla näiden energiantuotantotapojen käyttö-
mahdollisuuksia pientaloissa. Tämän lisäksi laajenne-
taan kaukolämmön tarjontaa kaikille taajama-alueilla
sijaitseville rakennuksille. Tavoitteena on saada 80 %
kaikista asuinrakennuksista joko kaukolämmön piiriin
tai lämmittää ne ilmastopäästöjä vähentävillä energi-
antuotantotavoilla
Kehitetään liikenteen käyttämän biopolttoaineen tuo-
tantoa alueella esimerkiksi perustamalla Varkauden
koelaitoksen kokemusten perusteella biopolttoaineen
tuotantolaitos tai etanolia liikennepolttoaineeksi tuot-
tava kokeilulaitos. Perustetaan kaikkiin alueen kuntiin
biopolttoaineen jakelupiste.
Vastausesitys:
Uusiutuvan energian edistämistavoitteet ovat niin
mittavia, että niiden edistämiseksi on luotava valta-
kunnalliset kannustinjärjetelmät koko maahan vielä
tällä vaalikaudella. Puoluekokous kannustaa kuntia
ja maakuntia laatimaan myös alueellisia ilmasto- ja
energiaohjelmia. Tavoitteiden toteuttamiseksi. kannat-
taa hyödyntää myös erilaisia hankerahoitusmahdolli-
suuksia.
193. Turun keskustaopiskelijat: Kan-
sainvälinen Itämeri-rahasto perus-
tettava
Turun keskustaopiskelijat ehdottaa kansainvälisen
Itämeri-rahaston perustamista. Itämeri on useiden val-
tioiden yhteinen asia. Tämän vuoksi rantavaltioiden
on harjoitettava yhtenäistä Itämeri-politiikkaa ja osal-
listuttava Itämeren tilanteen parantamiseksi toimivaan

yhteiseen rahastoon. Jäsenmaiden antaman perusra-
hoituksen lisäksi rahastoon kerättäisiin varoja verotta-
malla merta kuormittavia toimijoita.
Vastausesitys:
Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kaikkien rantavalti-
oiden yhteistyötä HELCOMin toimintaohjelman mu-
kaisesti. Keskusta katsoo, että ensisijaisesti jokainen
rantavaltio on vastuussa omien toimiensa rahoittami-
sesta. Itämeren alueella ympäristöhankkeita rahoitta-
vat jo NEFCO (pohjoismaiden ympäristörahoitusyh-
tiö) ja NIB (Pohjoisnmaiden investointipankki). Myös
EU:n Itämeristrategian toteuttamiseksi tarvitaan rahaa
EU:n budjetista. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esi-
tettyyn ajatukseen, että valtioiden lisäksi myös merta
kuormittavalta toiminnalta perittäisiin maksuja, joita
voitaisiin käyttää meren suojeluun. Esimerkiksi olisi
tarpeen kaikki Itämeren öljykuljetukset kattava kan-
sainvälinen rahasto, jolla parannettaisiin valmiutta öl-
jyvahinkojen torjuntaan.
194. Keskustan Lauhalan py: Valtion
välinpitämättömyys metsien naapu-
ruushaitasta
Valtion omistamissa talousmetsissä harjoitetaan eri-
laista puun tuotantoa kuin Väli-Suomen yksityis-
metsissä. Osa alueista on lannoituksesta riippuvalla
tavalla perustettuja, osa ympäristöään alttiimpia il-
maston ja ravinnetalouden muutoksille. Valtion ta-
lousmetsissä biologisilla menetelmillä suoritettavissa
olevan torjunnan ja metsän normaalin hoidon laimin-
lyönti alentaa naapurienkin, yksityismetsien puun
tuotantoa, kannattavuutta ja metsien hiilensidontaky-
kyä Valtion alueilta leviävien monivuotisten hyönteis-
tuhojen vuoksi.
Esitämme unohdettujen Väli-Suomen talousmetsien
siirtämistä paikallisten kuntien omaisuudeksi ja hal-
lintaan metsien saamiseksi hoidollisesti parempaan ti-
laan ja valtion verotulojen lisäämiseksi pitkällä tähtäi-
mellä puun tuotannon tervehtymisen kautta.
Valiton laiminlyönnit rasittavat tänä vuonna yksityis-
metsien kannattavuutta tuhojen leviämisen vuoksi
useiden satojen miljoonien eurojen summalla. Tans-
kan laivasto kykenee jään murtoon. Kykeneekö Suo-
men ilmavoimat biotorjunnan veden levitykseen?
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen metsien huo-
nosta hoidosta. Yleisesti ottaen valtion metsien hoi-
don kuitenkin voidaan olevan hyvällä tasolla. Metsä-
hallitus ohjaa metsiensä hoitoa luonnonvarasuunnitel-
253
mien avulla. Luonnonvarasuunnitelmien laatiminen
on prosessi, johon sidosryhmät ja paikalliset sekä alu-
eelliset tahot voivat osallistua.
Metsähallituksen yhteiskunnallinen velvoite on toimia
yhteistyössä myös ympäröivien tahojen kanssa, mikä
mahdollistaa ongelmista keskustelemisen Metsähal-
lituksen edustajien kanssa. Metsähallitusta koskevat
myös samat lakisääteiset velvoitteet hyönteistuhojen
torjumisesta kuin yksityismetsiä. Puoluekokous ei ota
kantaa yksittäisten metsäkohteiden osalta niiden käyt-
tötarkoitukseen tai omistuspohjaan.
195. Keskustan Juoksengin py ja Kes-
kustan Turtolan py: Vesi- ja viemäri-
hankkeet Tornionjoki-Muonionjoki-
laaksossa
Tornionjoki-Muonionjoki ovat valuma-alueidensa
osalta suurelta osin osa Natura-verkostoa. Monilta
osin jätevesien käsittely on jokivarren kylissä puut-
teellista ja myös puhtaan veden saannin osalta esiin-
tyy puutteita.
Esitämme, että valtiovalta ryhtyisi tukemaan alu-
een vesi- ja viemärihankkeiden toteutumista selvästi
nykyistä korkeammilla avustusprosenteilla. Nykyta-
so avustusten osalta on noin 40 % tasolla, ja vaik-
ka esim. kunta tukisi hankkeita, jäävät kotitalouksi-
en liittymismaksut kohtuuttomiksi. Avustusten selkeä
nostaminen 80-90% tasolle takaisi hankkeiden käyn-
nistymisen ja pikaisen toteutuksen. Nykyisellä tukita-
solla hankkeita on vaikea toteuttaa harvan asutuksen
ja pienen liittyjämäärän takia.
Lisäperusteluina esitykselle muistutamme jokivarren
kuuluvan Naturaan ja siten luontoarvot ja niiden huo-
miointi ovat keskeisellä sijalla kaikessa toiminnassa.
Tätä kautta tullaankin luonnonlohikantoihin ja niiden
elinympäristön turvaamiseen.
Vastausesitys:
Vesi- ja viemäröintihankkeiden tukeminen puhtaan
veden takaamiseksi ja jätevesien puhdistamiseksi on
välttämätöntä luontoarvojen ja viihtyisän asuinym-
päristön turvaamiseksi. Valtion ja kuntien vesi- ja
viemärihankkeiden investointituessa pitää olla jous-
tavuutta, koska alueiden investointiokustannukset
vaihtelevat erilaisten vaatimusten mukaan. Keskus-
tan puoluekokous kiinnittää huomiota siihen, että eri
puolilla Suomea on mittava määrä rahoitusta odotta-
via vesi- ja viemäröintihankkeita, joiden toteuttami-
nen vaatisi määrärahojen tuntuvaa korotusta. Tämän
vuoksi yksittäisten hankkein julkisen rahoitusosuuden
254
korottaminen on vaikeaa valtiontalouden tiukkuuden jonka jälkeen maahan imeytys on käyttökelpoinen
vuoksi. ratkaisu. Tuolloin pitää huomioida, että imeytyskoh-
dan ja pohjavesipinnan korkeuseroa tulee olla 1 m ja
noudatetaan myös suojaetäisyyksiä, esim. talousve-
196. Koskuen paikallisosasto ja Jalas- sikaivoon > 20 m. (Ympäristöhallinnon ohje 2 /2009
järven kylän paikallisosasto: Haja- Liite 3 /11 taulukko 2)
asutuksen jätevedet
Lauri Tarastin mietinnössä (Ympäristöministeriön ra-
Jätevesiasiasta äänestettiin Joensuun puoluekokouk- portti 25/2009) on tehty parannusehdotuksia, joista
sessa, mutta mielestämme ei ympäristöministeriön on hyvänä esimerkkinä yli 70-vuotiaille annettavat
toimesta ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin, jotta poikkeusluvat, jos kunnallisia viemäriverkostoja on
päästäisiin äänestyksen lopputulosta vastaaviin tulok- tulossa lähiaikana. Lisäksi Tarastin mietinnössä olivat
siin. Tuloksena on saatu lakien sekamelska. Yksittäi- esillä sekä kohtuuttomuudet että nykyisen asetuksen
nen henkilö ei ymmärrä sellaisia lakitekstejä, joissa lievennysmahdollisuudet.
vain viitataan toisten lakien numeroihin. Näitä haja-
Jätevesityöryhmän (Ympäristöministeriön raportti
asutusalueen jätevesiasiaa koskevia lakeja on kertynyt
4/2010) kannanotot olivat erittäin ympäripyöreitä ja
lähes kymmenen.
mitäänsanomattomia. Lisäksi esitetyt kotitalousvä-
Suomessa eletään edelleen syvällä laman kourissa, ja hennykset eivät koske köyhimpiä ihmisiä, koska he
silti ollaan pienituloisimmalta maaseudun väestöltä, eivät voi saada verohelpotuksia, koska ei heillä ole
viemässä mahdollisuus pitää koko Suomi asuttuna. verotettavia tuloja.
Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimukset
Tilastokeskuksen viimeisimmällä julkaistulla tulon-
ovat taloudellisesti täysin kohtuuttomia maaseudun
jakotilastolla (Tulonjakotilasto 2008, Pienituloisuus)
asukkaille. Maatalouksien keskieläkkeet ovat tällä
vuodelta 2008 todetaan, että vuoden 2008 tilanteessa
hetkellä n. 500 €/kk, joka tekee vuosieläkettä n.6000
13,2 % väestöstä on pienituloisia, kun pienituloisuus-
€. On täysin kohtuutonta määrätä tässä tuloluokassa
rajaksi on määritelty 13 758 euroa / kulutusyksikkö.
oleville tehtäväksi omalla kustannuksella jätevesijär-
On aivan selvää, että tilanne vuoden 2010 ei välttä-
jestelmiä, joiden hankintakustannukset ovat yli 10000
mättä ole parantunut, koska elämme keskellä talou-
€, minkä lisäksi on lähemmäs 1000 €:n vuosikustan-
dellista lamaa, ja vuoden 2010 tulonjakotilastot ja
nukset. On myös muitakin pienituloisia kuin pelkäs-
pienituloisuustilastot ovat vasta tekeillä.
tään eläkeläiset.
Kun otetaan huomioon, että aivan varmasti tästä pie-
Kunnat ovat laittaneet ympäristönsuojelusuunnitel-
nituloisesta 13,2 % väestönosasta osa elää omakoti-
missaan mahdollisimman tiukat rajat ja toteuttamiseh-
talossa maaseudulla, niin useamman tuhannen euron
dot alueilleen ja puhdistamojen tehovaatimukset ovat
investointi voi kaataa kyseisen perheen talouden lo-
sellaisia, että kuntien omatkaan kunnalliset jätevesi-
pullisesti, ja käytännössä ainut vaihtoehto on tällöin
puhdistamot eivät täytä näitä vaatimuksia. Kunnalli-
haja-asutusalueella sijaitsevan omakotitalon myymi-
set viemäriverkostot olisivat järkeviä toteuttaa, mutta
nen rikkaammalle väestönosalle, jolla on varaa tehdä
tässä taloudellisessa tilanteessa ei kunnilla ole varaa
useamman tuhannen euron investoinnit. Jos jätevesi-
rakentaa uusia verkostoja - hyvä kun kunnat saavat jo
järjestelmän asentamisen verovuoden tulorajaksi ase-
nykyiset viemäriverkostot pidettyä kunnossa. Kunnat
tetaan 25 000 euroa / perhe, niin käytännössä tämä
eivät halua haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyn eh-
tarkoittaisi kahden vanhemman perheeltä n. 1042 eu-
toja lieventää, ellei laki tai asetus siihen anna selkeäs-
roa yhdeltä vanhemmalta saatua kuukausituloa.
ti mahdollisuutta.
Edellä mainitusta pienituloisuudesta seuraa, että on
Nykyistä lakia voidaan kunnissa tulkita eri tavoin,
tutkittava vakavasti muita vaihtoehtoja kuin kallii-
mikä aiheuttaa ongelmia eri puolilla maata. Yleisesti
den ja teknisesti epävarmojen puhdistusjärjestelmien
voisi esittää, että kunnissa vaikuttaa ympäristösihtee-
asentamista haja-asutusalueella elävien pienituloisten
rien suhtautuminen lain tulkintaan: mitään ei tehdä il-
ihmisten omakotitalojen yhteyteen.
man pakkoa vai tehdäänkö pakolla yhtään mitään?
Tämän vuoksi esitämme, että ympäristönsuojelulakia
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoiden
(86/2000 erityisesti § 18) ja asetusta talousjätevesi-
mielestä on jätevesien käsittelyn parantaminen tär-
en käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
keintä pohjavesialueilla sekä vesistöjen rannoilla. He
ulkopuolisilla alueilla (542/2003) muutettaisiin siten,
ovat myös sitä mieltä, että jätevesien käsittelyjärjes-
että asetetaan selkeät maantieteelliset ja taloudelliset
telmiä voisi tehostaa kunnostamalla 3-sakokaivoja,
rajat lain ja asetuksen vaatimille investoinnille.

Esitämme asetukseen kirjattavaksi seuraavat asiat:
- Muualla kuin pohjavesialueella voisi olla tehostetun
käsittelyn raja 50 m vesistön rannasta ja kauempana
oleville Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ohjeen
mukaan lievemmät vaatimukset, kuten sakokaivo kä-
sittely maahan imeytyksellä . (Ympäristöhallinnon
ohje 2 /2009 Liite 3 /11 taulukko 2).
- Taloudellisesti voitaisiin vapauttaa yhteensä alle 25
000€:n tuloilla elävät perheet, iästä riippumatta ve-
doten edellä mainittuun kohtuuttomuuspykälään, ja
vapautus on voimassa kunnes perhe yhteenlasketuilla
tuloilla pääsee ylös tästä tulorajasta. (25 000 € / kah-
den henkilön tuloina, ollaan köyhyysrajan alapuolella
olevissa tulorajoissa)
- Sakokaivojen lietteille sallittaisiin kalkkistabiloitu-
na (Ympäristöhallinnon ohje 2 /2009 ja Lannoiteval-
mistelaki 539/2009) samanlainen normaali peltolevi-
tys kuten muillekin eloperäisille lannoille ja puhdista-
molietteille. (MAVI. 2010. Viljelytapa ja ympäristö-
ehdot. Kohta 5. Käytä puhdistamolietettä rajoitusten
mukaan). Kaikki mahdolliset luontaiset ravinteet ovat
tulevaisuudessa tarpeen peltojen kasvukunnon säilyt-
tämiseksi.
- tai Luovutaan koko hajajätevesi asetuksesta ja ku-
motaan se toimimattomana, kuten valtiovarainminis-
teriönkin virkamiehiltä on jo tullut esityksiä Maaseu-
dun tulevaisuudessa.
Vastausesitys:
Joensuun puoluekokouksessa 2008 päätettiin, että: ”
Jätevesiasian lakia ja asetusta muutetaan siihen suun-
taan, että niiltä kiinteistöiltä, joiden vaikutus vesis-
töön on minimaalinen, ja jotka eivät ole pohjavesialu-
eella, poistetaan nykyinen jätevesimääräys. Viiden
vuoden hyppyytys hakemuksen tekoon ei siirrä kiin-
teistön sijaintia. Puoluekokous esittää lakimuutoksen
tekoa asiasta.”
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki asetti Lauri Ta-
rastin selvittämään jätevesiasetuksen toimeenpanon
pullonkauloja. Puoluekokouspäätöksen ja Tarastin eh-
dotuksen pojalta ympäristöministeriössä valmistellaan
ympäristönsuojelulain muutosta.
Ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamisek-
si tarvitaan yhteiskunnan ohjausta, tukea ja kannus-
tusta sekä uutta ympäristölainsäädäntöä. Määrätietoi-
nen ympäristöpolitiikka on välttämättömyys, koska
luonnon kestokyvyn rajat tulevat entistä nopeammin
vastaan.
255
Vesien tilaa on vuosikymmenten aikana saatu yhdys-
kuntien ja teollisuuden onnistuneilla vesiensuojelu-
toimilla paikallisesti parannettua. Hajakuormituk-
sen merkitys vesistöjen ja lähiympäristön tilaan on
tärkeä. Arvioiden mukaan haja-asutusalueella yhden
henkilön jätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfos-
fori kuormittavat ympäristöä 6-8 -kertaisesti verrattu-
na vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneen asukkaan
jätevesikuormitukseen. Haja-asutuksen jätevesikuor-
mituksen vähentäminen sisältyykin kaikkiin vesien-
suojelun kansallisiin ohjelmiin.
Vuonna 2003 annetussa hajajätevesiasetuksessa sää-
dettiin haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostami-
sesta, ja jätevesien käsittelyvaatimukset määriteltiin
parhaan käyttökelpoiseen tekniikan mukaan. Asetuk-
sen tavoitteena on edistää oman lähiympäristön hyvää
tilaa: suojella pohjavesiä, turvata hyvälaatuinen talo-
usvesi omalla ja naapurin tontilla, pienentää vesistöi-
hin joutuvaa kuormitusta ja parantaa yleistä ympäris-
tön tilaa.
Yleinen väärinkäsitys on, että asetus tarkoittaisi pien-
puhdistamojen rakentamista tai liittymistä kunnalli-
seen viemäriverkkoon. Tällaista ei säädöksissä määrä-
tä. Tavallisesti pysyvästi asutulle kiinteistölle riittää
hyvin suunniteltu maaperäkäsittely ja loma-asuntojen
wc-vesille tyhjennettävä umpisäiliö. Ilman juoksevaa
vettä ja vesivessaa olevat kiinteistöt voivat imeyttää
harmaat jätevetensä maahan vanhaan tapaan.
Haja-asutusten jätevesiongelmat korostuvat taajamien
liepeillä sijaitsevissa ja väljästi asutuissa yhdyskun-
nissa, joissa ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkos-
toa. Asetuksen toimeenpanossa suurimmat ongelmat
ovat kuitenkin ilmenneet maaseudulla, jossa kiinteis-
töjen asukkaat ja omistajat kokevat usein kysymyk-
sessä olevan ympäristön hätävarjelun liioittelun. Ase-
tuksen noudattaminen asettaa joissakin tapauksissa
omistajalleen kohtuuttoman taloudellisen rasitteen.
Näissä tilanteissa pitää toimia joustavasti ja yhdessä
etsiä kestävintä ratkaisua.
Kiinteistöjen asukkaat ja omistajat eivät aina tiedä,
onko kiinteistön jätevesien käsittely lainkaan tarpeen,
mitkä jätevesijärjestelmät täyttävät säädetyt vaati-
mukset tai miten edetä käytännössä jätevesiasioiden
hoitamiseksi kuntoon. Tästä syystä hallitus esittää
rahoitusta kiinteistökohtaisen neuvontajärjestelmän
luomiseksi. Hyvä suunnittelija selvittää yhteistyössä
kiinteistön omistajan ja asukkaiden kanssa kiinteistön
sijaintiin sekä maasto- ja käyttöolosuhteisiin parhai-
ten soveltuvan jätevesijärjestelmän, joka täyttää vaati-
mukset ja on kokonaiskustannuksiltaan taloudellisin.
Kunnilla on mahdollisuus ympäristönsuojelumää-
räyksillä asettaa paikallisiin olosuhteisiin perustu-
256
en hajajätevesiasetuksen vaatimustasoa lievempiä tai
tarvittaessa myös kireämpiä jätevesien käsittelyvaa-
timuksia. Tekniset ratkaisut, joilla vaatimukset voi-
daan täyttää, vaihtelevat riippuen rakennuksen paikan
olosuhteista kuten maanpinnan muodoista, maaperäs-
tä, sijainnista suhteessa herkästi pilaantuviin kohtei-
siin (talousvesikaivot, pohjavesialueet, suojeltavat tai
kuormituksella herkät vesistöt), tontin liikennejärjes-
telyistä, rakennusten käyttömääristä sekä rakennusten
vesihuollollisista varustetasoista. Kunnat voivat myös
rakennusmääräyksillä antaa teknisiä ohjeita laitteiden
valintaan. Olosuhteiden moninaisuuden takia puolue-
kokous edellyttää, että kunnilla säilyy paikallisiin olo-
suhteiden tuntemista johtuva tulkintamahdollisuus.
Kunnan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa kokonai-
suutena vesihuollon järjestelyt kunnassa vesihuolto-
lain periaatteiden mukaisesti siten, että viemäriver-
kosto ulotetaan alueille, jossa sen on ympäristönsuo-
jelullisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tämä tarkoit-
taa myös sitä, että viemäriä ei uloteta alueille, joissa
yhteisviemäröinnin kustannuksia on pidettävä selvästi
ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistö-
kohtaisten jätevesiratkaisujen kustannuksia korkeam-
pina. Kunnan vastuulla on huolehtia myös siitä, että
jätevesihuollon tehostamista suunnittelevien haja-asu-
tusalueiden asukkaiden saatavissa on tieto viemäröi-
tävistä alueista, jotta virheelliset kiinteistökohtaiset
investoinnit voidaan välttää.
Puoluekokousaloitteessa on kiinnitetty huomiota jäte-
vesiasetuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuk-
siin. Vaikka kiinteistölle valittaisiinkin sen olosuhtei-
siin paras ja taloudellisin jätevesijärjestelmä, siitä ai-
heutuvat kustannukset vaihtelevat.
Kiinteistön omistajan kustannuksia jätevesihuollon
toteuttamiseksi on vuosien varrella pyritty keventä-
mään ja ottamaan huomioon erilaiset lähtökohdat.
Jätevesihuollon tehostamistöiden aiheuttamiin kus-
tannuksiin on haettavissa Asumisen rahoitus- ja ke-
hittämiskeskus ARA:n sosiaaliperusteista jätevesi-
avustusta. Avustuksen suuruus on 35 % hyväksytyis-
tä kustannuksista ja sillä voidaan osaltaan ehkäistä,
ettei jätevesien käsittelyn tehostamistoimista aiheudu
kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia vähävaraisille.
Tuen saannin helpottamiseksi ja jätevesijärjestelmien
tehostamisen vauhdittamiseksi hallitus nosti tulorajo-
ja helmikuussa 2008 voimaan tulleella asetuksella.
Kiinteistöillä tehtävistä jätevesijärjestelmien asennus-
ja korjaustöistä on mahdollista saada kotitalousvähen-
nystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyk-
senä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun jul-
kisyhteisön varoista korjausavustusta.
Kolmanneksi, jätevesihuollon parantamista on avus-
tettu tukemalla yhteisviemäröintiä haja-asutusalueil-
la. ympäristökeskus toimii hankkeen rakennuttajana
ja osallistuu hankkeen toteuttamiskustannuksiin joko
ympäristöministeriön tai maa- ja metsätalousminis-
teriön varoin. Valtion osuus hankkeen toteuttamis-
kustannuksista voi olla yleensä enintään 50 %. Aloite
hankkeen toteuttamiseksi valtion vesihuoltotyöksi tu-
lee yleensä kunnalta. 
Hajajätevesiasetutusta säädettäessä käytössä olleil-
le kiinteistöille annettiin vuoteen 2014 ulottuva 10
vuoden siirtymäjakso, jotta asukkailla olisi riittävästi
aikaa sopeutua tarvittaviin tehostamistoimiin. Jäteve-
sien käsittelystä annetuissa säädöksissä on huomioitu
asukkaiden kannalta kohtuuttomat tilanteet.
Ensinnäkin, jos jätevesien käsittelyvaatimukset ovat
kiinteistönhaltijalle kalleuden tai poikkeuksellisen
teknisen vaativuuden vuoksi kohtuuttomat ja ympä-
ristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen, voi omalla
ilmoituksella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel-
le saada neljän vuoden lisäajan järjestelmän tehosta-
miselle. Tällöin siirtymäaika on huomattan pitkä, 14
vuotta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on
toimitettava alueelliselle ympäristökeskukselle vuo-
sittain yhteenveto sille tehdyistä ilmoituksista.
Toiseksi, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta
voi hakea ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla poik-
keusta toimenpiteiden suorittamiseen viideksi vuo-
deksi kerrallaan, jos jätevesihuollon tehostamistoimet
muodostuisivat kohtuuttomiksi asukkaille. Tämän
hakemuksen uusimista viiden vuoden välein ei ole ra-
joitettu.
Kolmanneksi, jätevesivaatimusten kohtuullistamisek-
si ja poikkeusten selkeyttämiseksi ympäristöministe-
riössä valmistellaan ympäristönsuojelulain muutosta,
jolla ikäihmiset vapautettaisiin asetuksen vaatimuk-
sista.
Haja-asutusalueiden jätevesiongelmat on tiedostet-
tu. Ympäristönsuojelu ja sitä koskeva lainsäädäntö on
mullistunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten ai-
kana. Ei ole perusteltua, että yhdellä lohkolla – haja-
asutusalueiden jätevesien käsittelyssä – kriteerit jätet-
täisiin kuusikymmentäluvun tasolle.
Keskustan puoluekokous vaatii, että tehostetun neu-
vonnan avulla autetaan haja-asutusalueiden asukaita
tekemään oikeanlaisia investointeja, jotta yli-inves-
toinneilta vältytään. Puoluekokous toivoo, että val-
misteilla olevat muutokset jätevesisäädösten kohtuul-
listamiseksi ja toimeenpanon yksinkertaistamiseksi
saatetaan pikaisesti päätökseen.

197. Keskustan Haapamäen py: Jä-
tevesiasetuksen muutosten tarpeet
erityisesti haja-asutusalueiden osalta
kustannusten välttämiseksi
Maaseudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu
jätevesiasennus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa.
Maaseudulle rakennetaan nyt liian järeitä ja huonos-
ti toimivia jätevesijärjestelmiä. Lisäksi kalliita vie-
märiputkia vedetään syrjäseuduille ja saariin. Jotta
hankkeiden kustannukset pysyisivät kurissa, viemä-
riverkostoon painostetaan liittymään myös "mum-
monmökkejä", jotka eivät aiemmin ole kuormittaneet
vesistöjä lainkaan. Ravinnekuormitus voi lisääntyä,
kun yhä useamman kiinteistön jätevedet johdetaan
ylikuormitettuihin, vuotaviin paikallispuhdistamoi-
hin. Lisäksi on tiedossa tapaus, jossa meren tai järven
pohjassa kulkeva, rikkoutunut viemäriputki on vuota-
nut jätevesiä suoraan itämereen.
Jätevesiasetus on johtamassa Itämeren kuormituksen
kasvuun, järjettömiin, kustannustehottomiin inves-
tointeihin sekä haja-asutusalueen ennestään pienitu-
loisen väestön kohtuuttomaan kohteluun. Maaliskuun
lopussa valtiovarainministeriön budjettisihteeri Päivi
Valkama tuomitsi jätevesiasetuksen tuhlaukseksi. Ve-
sien kuormituksen rajoittaminen tulee haja-asutus-
alueella kalliimmaksi kuin jätevesien puhdistaminen
taajamissa.
Jätevesiremontit ja syrjäisten seutujen viemäröinti on
kallista, mutta tehotonta. Vesiensuojeluun kannattai-
si etsiä muita keinoja. Jätevesijärjestelmien pakkore-
montit tulevat yksityisille kansalaisille äärimmäisen
kalliiksi ja pahimmillaan ne huonontavat vesistöjen
tilaa.
Vuonna 2003 voimaan tullutta asetusta laadittaessa
ympäristöministeriössä tiedettiin, ettei olemassa ole-
villa tekniikoilla päästä asetuksen vaatimuksiin, eikä
laitteiden toimintavarmuus ole hyvä. Virkamiehet us-
koivat kuitenkin, että tekniikka kehittyisi. Pohtimatta
jäi nyt toteutunut vaihtoehto. Se, ettei tekniikka kehit-
tyisikään aiotulla tavalla vuoteen 2014 mennessä. Nyt
maaseudulle hankitaan kalliita laitteita, jotka eivät
poista ravinteita läheskään suunnitellun mukaisesti.
Jätevesiremonttien kustannukset ovat nousseet alku-
peräisiin arvioihin verrattuna moninkertaiseksi.
Viemäröinti on järjettömän kallista ja jätevesiasetuk-
sen ongelmiin on havahduttu, mutta silti ratkaisuksi ei
ole tarjottu aikarajojen lykkäämistä tai lievennettyjä
puhdistusvaatimuksia. Sen sijaan suositellaan keski-
tettyjä ratkaisuja eli maaseudun viemäröintiä. Alku-
peräistä asetusta laadittaessa tällaista ei edes arvioitu,
257
koska on selvää, että koko Suomen viemäröinti tulee
järjettömän kalliiksi. Mitä kaukaisemmille alueille
putkilinjoja ja pumppaamoja joudutaan rakentamaan,
sitä kovemmiksi kustannukset nousevat.
Viemäröinnistä saattaa koitua jopa haittaa vesistöille.
Ravinnekuormitus voi lisääntyä, jos sisämaan mum-
monmökkejä liitetään vesijohtoon ja viemäriin, jos-
ta vedet johdetaan ylikuormitettuihin, ravinteita läpi
päästäviin paikallispuhdistamoihin. Suurella kustan-
nuksella saadaan siis pahimmillaan aikaan vesistöjen
tilan huononnus. Tästä huolimatta yhä useammalla,
entistä syrjäisemmällä alueella harkitaan vakavasti
viemäröintiä.
Ehdotamme, että suomen Keskusta r.p. ryhtyisi selvit-
tämään sitä, olisiko syytä muuttaa jätevesiasetuksen
aikarajaa kauemmaksi vuodesta 2014 ja todeta, että
asian valmistelussa tehtiin 2000-luvun alussa virhe, ja
keskittyä kustannustehokkaampiin, teknisesti toteu-
tuskelpoisiin ja tulonjaollisesti oikeudenmukaisem-
piin vesiensuojelutoimiin?
7.2.2010 hyväksytty aloite
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-
det”
198. Keskustan Paattisten py: Kuka
huolehtisi suurten kaupunkien haja-
asutusalueiden jätevesihuollosta?
Haja-asutusalueiden jätevesihuollosta käydyssä po-
liittisessa keskustelussa on painopiste usein selkeästi
maaseutukunnissa, joissa ei ole asuntojen etäisyyden
johdosta järjestetty kaikille yhteyttä kunnan omaan tai
alueen kuntien yhteiseen keskuspuhdistamoon.
Vastaava tilanne on kuitenkin arkipäivää myös suur-
ten kaupunkien ja taajamien haja-asutusalueilla. Esi-
merkiksi Turussa kaupunki ei ole laajentanut paine-
viemärijärjestelmänsä runkolinjoja kuntalaisia tasa-
arvoisesti kohtelevalla tavalla. Samalla kaupunki on
estänyt toimivien jätevesiosuuskuntien synnyn ja sa-
tojen talouksien mahdollisuuden liittyä toimivaan ja
kiiteltyyn keskuspuhdistamojärjestelmään..
Keskustan Paattisten paikallisyhdistys esittää, että
Suomen Keskusta toimisi aloitteellisesti isojen kau-
punkien haja-asutusmaisten liitosalueiden asukkai-
den tasa-arvoisen kohtelun ja asutuksesta aiheutuvan
kuormituksen haittojen vähentämiseksi.
Vastausesitys:
258
Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-
det”
199. Keskustan Etelä-Karttulan py:
Miksi haja-asutusalueiden asukkaille
ollaan vaatimassa mittavia lisäkuluja
liian tiukalla jätevesiasetuksella?
Laitekustannukset ovat kohtuuttomat saatavaan hyö-
tyyn nähden ja investointiaikataulu on ihan liian tiuk-
ka. Se, mikä maalaisjärjellä on ymmärretty vuosikau-
det, saa ymmärrystä asiantuntijoiden keskuudessa.
Mitä keskusta aikoo tehdä, että jätevesiasetuksen val-
mistelussa tehdyt virheet korjataan?
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-
det”
200. Karjalohjan py: Haja-asutusalu-
een jätevesiasetus kumottava
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus herätti keskuste-
lua jo vuoden 2008 Keskustan puoluekokouksessa.
Äänestyksessä voittanut kanta vaati helpotusta ns. ris-
kittömille kiinteistöille, joiden vaikutus vesistöön on
minimaalinen ja jotka eivät sijaitse pohjavesialueella.
Kokouksen päätöksestä huolimatta asialle ei ole teh-
ty mitään.
Kesällä 2004 voimaan tullutta jätevesiasetusta on
ympäristöministeriön virkamiesten ja varsinkin ympä-
ristöministerin myötävaikutuksella viety jääräpäisesti
eteenpäin. Lauri Tarastin hajajätevesiselvitys ehdotti
asetukseen tiettyjä siirtymäkauden pidennyksiä mutta
nämä muutokset eivät poista asetuksen edellyttämiä
kohtuuttomuuksia.
Itämeri-asiantuntija Marjukka Porvarin mukaan maa-
seudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu jäteve-
siasetus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa. Maaseu-
dulle rakennetaan nyt liian järeitä ja huonosti toimivia
jätevesijärjestelmiä. Samaan aikaan kuntia on patis-
tettu rakentamaan kalliita viemäriverkostoja harvaan
asutuille alueille ja pienetkin kiinteistöt ovat joutu-
neet liittymään kunnallistekniikkaan. Ylikuormitetut,
vuotavat, pienten kuntien paikallispuhdistamot saatta-
vat jopa lisätä vesistöjen ravinnekuormitusta.
Jätevesiasetuksen aikarajan (vuosi 2014) lähestyes-
sä maaseudun asukkaille ja varsinkin iäkkäämmille
ihmisille myydään pakkokeinoin kalliita ja massiivi-
sia sekä tehottomia jätevesijärjestelmiä. Tilanteesta
hyötyvät vain laitetoimittajat. Vesiensuojelu on tois-
arvoinen asia. Lisäksi kunnilla ei ole resursseja val-
voa kaikkien kiinteistöjen järjestelmiä vuoden 2014
jälkeen.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa mainitut sää-
dökset tulee ottaa uudelleen laajempaan käsittelyyn ja
miettiä asiaa nimenomaan ympäristön- ja vesiensuo-
jelun sekä yksittäisen ihmisen kannalta . Jätevesiase-
tuksessa on paljon hyviä näkökohtia mutta tämän-
tyyppisenä haja-asutusalueen ihmiset joutuvat epä-
oikeudenmukaiseen ja taloudellisesti kohtuuttomaan
tilanteeseen.
Esitämmekin Keskustan puoluekokoukselle, että Suo-
men Keskusta lähtee ajamaan asetuksen toimeenpa-
non kumoamista ja ryhtyy valmistelemaan lakiehdo-
tusta uudesta ympäristöohjelmasta, johon sisältyvät
myös jätevesikysymykset. Eduskuntakäsittely toisi
asiaan laajempaa pohjaa eri yhteiskuntaryhmien läh-
tökohdista. Toivon mukaan uuden käsittelyn myö-
tä löydettäisiin haja-asutusalueelle kustannustehok-
kaampia ja teknisesti toimivampia jätevesijärjestel-
miä.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-
det”
201. Keskustan Kärkölän py: Haja-
asutusalueiden jätevesiasetuksen
järkeistäminen
 Jätevesiasetuksen siirtymäajan takaraja 2014 lähes-
tyy, on kuitenkin epäselvää, ovatko saatavilla olevat
pienpuhdistamot tekniikaltaan toimivia.Yhden pienta-
lon olosuhteissa missä jätevesimäärä on vähäinen lait-
teiden toiminta voi olla epävarmaa.  Laitteet ovat kui-
tenkin vielä kehittelyn alaisena.
Esitämme puoluekokous aloiteena,että Suomen Kes-
kusta toimii niin että siirtymäaikaa jatketaan ja sa-
malla saadaan lisäaikaa puhdistustekniikan kehitty-
miseen, Nykyistä puhdistuslaitteista vain kolmasosa
täyttää lain asettamat vaatimukset.
Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-
asutuksen jätevedet”
202. Keskustan Alahärmän Alapään
py: Haja-asutusalueiden jätevesiase-
tus
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on käytännössä
epäonnistunut, sitä tulee joko muuttaa tai jopa romut-

taa kokonaan.Maaseudulla asuvat pitävät jätevesilait-
teistojen hintoja kohtuuttomina suhteessa niistä saa-
vutettavaan hyötyyn. Järjestelmät tulisi olla valmiina
vuoteen 2014 mennessä. Uusimisiin hoputtaminen
saattaa johtaa kalliitten, huonojen ja epäsopivien jä-
tevesijärjestelmien asentamisiin kun vielä ei ole takei-
ta laitemarkkinoiden järjestelmien toimivuudestakaan.
Sakokaivojen ja muidenkin maaseudun jätteiden tyh-
jentäminen tulevaisuudessakin tulisi olla mahdollista
omille pelloille ilman edillistä ympäristölupaa. Näin
hyödynnettäisiin ravinteiden järkevä kierrätys.
Uusilla säädöksillä tultaisiin kuljettamaan sakokaivo-
lietteet kymmenien kilometrien päähän puhdistamoi-
hin, mikä tulee kalliiksi haja-asutusalueella asuville
että yhteiskunnalle. Eikä se ole järkevää ympäristön-
kään kannalta, sillä maanteillä kuluisi renkaita ja polt-
toainetta. Maaseudulle siitä tulisi arviolta 2.5 miljar-
din euron kustannukset.
Keskustan Alahärmän Alapään paikallisyhdistys edel-
lyttää, että nämä asiat otetaan esille Lahden puolue-
kokouksessa ja velvoitetaan ympäristöministeri Paula
Lehtomäkeä ottamaan uudelleen tarkasteltavaksi jä-
tevesiasetus ja haja-asutusalueen sakokaivolietekysy-
mys ja tehdä asetuksella muutokset siten, etteivät ne
tuo kohtuuttomia kustannuksia haja-asutusalueelle.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-
det”
203. Keskustan Kauhavan Alakylän
py: Haja-asutusalueiden jätevesien
käsittelyä koskeva Joensuun puolue-
kokouksen päätös on toteutettava
Suomen Keskusta r.p:n Jooensuun puoluekokous
2008 teki päätöksen, joka koski Haja-asutusalueiden
jätevesien käsittelyä. Koska puoluekokouksen edel-
lyttämää lainsäädäntötyötä ei ole pantu toimeen, pai-
kallisosasto esittää, että puoluekokous päättää, että
Joensuun puoluekokouksen päätös v. 2008, joka koski
haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä, on viipy-
mättä toteutettava
Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-
asutuksen jätevedet”
204. Keskustan Pellon kunnallisjär-
jestö: Haja-asutusalueiden pienkiin-
teistöjen jätevesien käsittely
259
Asia: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liit-
tyen valtioneuvosto antoi asetuksen, joka tuli voi-
maan 1.1.2004. Kyseisessä asetuksessa edellytetään
pienkiinteistöjen saattavan jätevesiensä käsittelyn
asetuksen mukaiseen tilaan viimeistään 1.1.2014.
Keskeisenä ajatuksena asetuksessa on vähentää jäte-
vesien orgaanisista aineista 90 %, fosforista 85 % ja
typestä 40 %.
Käytännössä tämä tarkoittaa haja-asutusalueilla ole-
ville kiinteistöille isojakin investointitarpeita. Puhu-
taan jopa 10 000- 20 000 euron suuruisista tarpeista/
kiinteistö. Käytännössä asetus pakottaa hoitamaan
asiat kuntoon tuohon määräpäivään mennessä kiin-
teistöjen omilla varoilla.
Tämä päätös muiden aiempien päätösten lisänä ajaa
ihmisiä maalta taajamiin. Muutenkin syrjäseuduilla
asuminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin taa-
jamissa. Kun ei ole juurikaan enää julkista liikennettä,
kaupat ja muut palvelut ovat kaukana niin tämä ky-
seinen asetus saattaa olla lopullinen kuolinisku haja-
asutusalueiden asukkaille. Kaikki tämä ylimääräinen
kustannus koskee ennen 1.1.2004 rakennettuja oma-
kotitaloja. Miksi taannehtivasti edellytetään asiat hoi-
dettavan, kun tuolloin on hyvässä uskossa toimittu ja
rakennettu silloisten säädösten mukaan asiat kuntoon?
Esitämme että valtiovalta tekee päätöksen tukea pien-
kiinteistöjä vähintään 70 % avustuksella, jotta asia
saadaan hoidettua ajoissa kuntoon säädösten mukai-
sesti ja kohtuullisin kiinteistökohtaisin kustannuksin.
Kiinteistökohtaisesti tulee olla käytettävissä myös
edullista asiantuntija-apua suunnitteluun ja itse toteu-
tukseen liittyen, jotta asian hoitaminen ei jää pelkki-
en markkinamiesten informaation varaan. Tästäkin
on ollut selviä merkkejä näkyvissä. Pienkiinteistöjen
omistajille on markkinoitu ylisuuria ja kalliita järjes-
telmiä.
Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-
asutuksen jätevedet”
205. Keskustan Lauhalan py: Jäteve-
sialoite
Kuntien viemärilaitosten toimintaa ollaan laajenta-
massa talouksiin, joissa ajanmukaiset investoinnit on
jo kertaalleen tehty. Kaksoisinvestointien hyvittämi-
sen oikeudenmukaisuus tulee pohdittavaksi. Laajojen
verkostoinvestointien kannattavuus ja pienlaitteiden
tehokkuus tulisi selvittää kunnolla, jotta suuria sum-
mia ei uhrattaisi kohteilla, joissa esim. energiatalou-
dessa olisi samalla rahalla saavutettavissa varmempia
ympäristöhyötyjä.
260
Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-
asutuksen jätevedet”
206. Ylivieskan kunnallisjärjestö:
Puurakentamisen vauhdittaminen rakentamisen edistämisen työryhmä antoi suosituksia
Puurakentamista on yritetty vauhdittaa erilaisin toi-
menpitein, mutta ne ovat jääneet vaatimattomiksi. On
suorastaan koomista, että maamme ei kykene hyö-
dyntämään rakentamisessa runsaita puuvarojaan, kun
sama onnistuu mainiosti metsiltään vähäisemmissä
maissa. Suomeen on rakennettu ainoastaan reilut 30
puukerrostaloa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Puis-
ten kerrostalojen osuus jää alle prosentin, kun niiden
osuus on noussut Ruotsissa jo 20 prosenttiin ja kasvu
jatkuu. Naapurimaassa puusta rakennetaan myös jul-
kisia rakennuksia, ja puuta käytetään monipuolisesti
korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Myös Norjassa
ja Britanniassa puun osuus kerrostalorakentamisessa
on kasvanut.
Puurakentamisesta voisi tulla Suomelle yksi uusi
viennin vetonaula, kun puurakentaminen ja siihen
liittyvä erikoisosaaminen saadaan nostettua riittävän
korkealle tasolle. Meillä riittäisi puuta ja rakentami-
sella saadaan kokemusta ja ammattitaitoa, jota voi-
simme viedä ulkomaille. Raaka-aineen osalta toimin-
taa olisi varsin vaikeaa siirtää kolmansiin maihin.
Tulevaisuudessa hyvinvointi pyritään turvaamaan ti-
puttamalla luonnonvarojen kulutus noin kymmenek-
seen nykyisestä. Puu on säästöön oiva materiaali. Sen
sivutuotteista saadaan energiaa ja lopputuote sitoo
hiiltä. Näitä etuja ei tarjoa yksikään toinen rakennus-
materiaali.
Puurakentamisen vauhdittamisessa tarvitaan vielä iso-
ja talkoita, jotka lähtevät suunnittelijoiden ja raken-
tajien jatkokoulutuksesta. Kyse on sekä tahdosta että
käytännön ongelmien purkamisesta, jotta Suomi pää-
see hyödyntämään puuvarojaan. nyt olisikin äärim-
mäisen tärkeää nopeasti käydä läpi puukerrostalora-
kentamista koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeet
yhdessä alan toimijoiden kanssa. Alan teollisuus pitää
pykäläviidakon purkamista välttämättömiä. Palo- ja
äänieristysmääräykset jarruttavat edelleen puuraken-
tamista. Puurakentaminen pitää saada Suomessa nou-
suun kaikin mahdollisin keinoin. Muutoin Suomen
puujalka uhkaa lahota.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen osittain. Suomen
Keskusta tukee puurakentamisen lisäämistä, ja tehty
aloite on erittäin tärkeä. Matti Vanhasen molempien
hallitusten aikana on tehty puurakentamisen edistä-
mistoimenpiteitä, ja valtioneuvosto tekikin vuonna
2005 periaatepäätöksen puurakentamisen edistämi-
sestä. Ympäristöministeriön vetovastuulla oleva puu-
puurakentamisen esteiden poistamiseksi. Istuva halli-
tus on huomioinut puun uusissa energiamääräyksissä.
Pientaloja rakennetaan puusta Suomessa jo varsin pal-
jon. Kerrostalorakentaminen on vauhdittumassa. Suu-
rimmat esteet ovat voimassa olevissa palomääräyksis-
sä. Ilman sprinklerijärjestelmää Suomessa saa raken-
taa vain kaksikerroksisen puukerrostalon, ja rakennet-
taessa yli neljä kerrosta vaaditaan erikoisselvitys, joka
on Suomessa koettu vaikeaksi. Esimerkiksi Ruotsissa
vastaavaa rajoitetta ei ole. Palomääräyksiä mietti-
vä työryhmä työskentelee parhaillaan asian parissa.
Sprinklerien ohella myös muun (verkkovirtaan kytke-
tyn) hälytinjärjestelmän kehittäminen on tarpeen.
Yksi tärkeimmistä esteistä puurakentamisen kehitty-
miselle on kaavoitus. Helpoin keino lisätä puuraken-
tamisen suosiota on se, että kunnat tekevät sitä suosi-
via kaavoitusratkaisuja. Myös rakentamismääräysten
tulkinnassa kunnittain on eroa, mikä saattaa paikoin
aiheuttaa haittaa puurakentamiselle. Tältä osin on tär-
keää, että ympäristöministeriö kiinnittää jatkossa en-
tistä enemmän huomiota epäyhtenäisten valvonta- ja
lupamääräysten tasoittamiseen muun muassa neuvon-
taa ja ohjeistusta lisäämällä.
207. Helsingin Keskustaopiskelijat:
Asuntorakentamisessa tavoitteeksi
päästöneutraalisuus!
HeKO esittää, että Keskustan tavoitteena tulee olla
lainsäädännön luominen asuntorakentamiseen, jos-
sa pyritään mahdollisimman lähelle päästöneutraali-
suutta. Suomessa on tähän tarvittava tekniikka kuten
lämmön talteenotto ja energiantuotanto pääosiltaan
jo saatavilla. Vaikka pyritään päästöneutraalisuuteen,
on samalla huolehdittava, että rakennuksien hengit-
tävyys on riittävää, jotta vältytään vakavilta kosteus-
vaurioilta. On huomattava, että tänään rakennettu talo
on asuttuna vielä 2050-luvullakin, jolloin todennäköi-
sesti ”päästökuuri” on huomattavasti tiukempi kuin
nykyisin.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Päästöneutraa-
li rakentaminen on kaiken aikaa lisääntynyt. Tavoit-
teena tulee olla se, että mahdollisimman moni asunto
pystyy tulevaisuudessa olemaan omavarainen ja pääs-
tötön sähkön- ja lämmöntuotannon osalta. Keskusta

näkee tärkeäksi sen, että kivihiilellä tuotettu sähkön-
ja lämmöntuotanto loppuu Suomesta mahdollisimman
pian, ja polttoaineissa pyritään hyödyntämään mah-
dollisimman paljon päästöttömiä ja uusiutuvia vaih-
toehtoja. Esimerkiksi kaavaratkaisuissa on jatkossa
huomioitava selvästi enemmän mahdollisuudet aurin-
ko- ja tuulivoiman käyttöönottoon.
Asuntojen energiatehokkuutta on kehitettävä jatku-
vasti osana ympäristöystävällistä rakentamista. Ener-
giansäästö tulee jatkossa näkyä enemmän kaikissa
niissä päätöksissä, joissa välittömästi tai välillisesti
vaikutetaan. EU:ssa rakennukset kuluttavat 40 pro-
senttia energiasta. Rakennusten energiatehokkuusdi-
rektiivin uusiminen on paraikaa meneillään.
Vuoden 2009 alusta lukien kaikilta uudisrakennuksil-
ta on vaadittu energiatodistus. Asumisessa tarvittavan
energian vähentäminen ja asuntojen päästöneutraa-
lisuus on Keskustan tavoitteena. Keskusta kuiten-
kin korostaa sitä, että päästöneutraalin asunnon tulee
itsessään olla rakennuttajalle tai asunnossa asuvalle
hyvä vaihtoehto eikä pelkästään lainsäädännöllinen
pakkovalinta.
Keskustan korostaa myös sitä, että erityisesti passii-
vitalorakentamisen osalta on edettävä pienin aske-
lin. Pohjoisen ilmastomme vaikutukset passiivi- ja
matalaenergiataloihin on saatava tutkittua perusteel-
lisesti. VTT on puolestaan arvioinut niin sanottujen
nollaenergiatalojen rakentamisen Suomen ilmanalaan
teknisesti ja kaupallisesti mahdolliseksi vuoteen 2020
mennessä.
261
Kulttuuri- ja nuorisoaloitteet
208. Suomen Keskustanuoret: Valtakunnallisten
kulttuuritapahtumien tukea suunnattava Kaustinen
Folk Music Festival -tyyppisille tapahtumille ympäri
Suomea
209. Keskustan Opiskelijaliitto: Kulttuuri- ja
liikuntaseteli pienituloisille
210. Keskustanaisten Paimion osasto: Hyvät tavat
211. Keskustan Asikkalan kunnallisjärjestö: Nuoret
ovat yhteiskunnan voimavara, josta tulee huolehtia
212. Suomen Keskustanuoret: Etsivälle nuorisotyölle
tarvetta
213. Kuopion Keskustanaiset: Lasten ja nuorten
näkökulma kaikessa päätöksenteossa
214. Suomen Keskustanuoret: KiVa Koulu –
kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma jokaisen
koulun käyttöön
208. Suomen Keskustanuoret: Valta-
kunnallisten kulttuuritapahtumien
tukea suunnattava Kaustinen Folk
Music Festival -tyyppisille tapahtu-
mille ympäri Suomea
Opetusministeriö myöntää vuosittain hakemukses-
ta avustuksia valtakunnallisille kulttuuritapahtumille.
Vuonna 2009 OPM jakoi yhteensä avustuksia noin 4
miljoonan euron edestä. Opetusministeriö on linjan-
nut avustusten tarkoitukseksi taiteellisesti korkeata-
soisten ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri-
tapahtumien järjestämisen turvaamisen eri puolilla
maata.
Avustuksen tarkoitus on näin ollen hyvä ja toimiva,
mutta yleisesti ottaen opetusministeriön tapahtuma-
rahojen jakoperusteita tulee kehittää siihen suuntaan,
että myös yleisömääriltään isoilla musiikkifestivaa-
leilla, kuten Kaustinen Folk Music Festival -tyyppi-
sillä tapahtumilla olisi mahdollisuus riittävän suureen
avustukseen, jotta tapahtumia voidaan kehittää niiden
omaleimaisuus säilyttäen.
Kaustisella on järjestetty vuodesta 1968 alkaen Poh-
joismaiden suurinta kansanmusiikitapahtumaa ni-
meltänsä Kaustinen Folk Music Festival. Tapahtuma
kerää vuosittain n.100 000 kävijää yhdeksän päivän
aikana ja lisäksi tuhansia esiintyjiä, aina yksittäisestä
262
kotimaisesta pelimannista isoihin ulkomaalaisiin ko-
koonpanoihin.
Nähdäksemme valtion avustuspolitiikan tulisi parem-
min vastata tavallisen suomalaisen kulttuurinkulut-
tajan intressejä. Verrattaessa esimerkiksi Kaustinen
Folk Music Festivalin kävijäprofiilia Savonlinnan
oopperajuhliin, voidaan todeta, että Savonlinnan oop-
perajuhlat houkuttelevat selvästi enemmän yritys-
asiakkaita kuin Kaustinen. Yritysasiakkaat, yritys-
yhteistyö ja sponsoritulot luonnollisesti helpottavat
tapahtuman järjestämistä. Kaustinen puolestaan ei ole
halunnut olla yritysjuhla, vaan tavallisen kansan juhla
kansan musiikin ehdoilla.
On syytä tiedostaa Kaustisen tärkeä asema kansanmu-
siikin vaalijana ja keskuksena, sillä  kansanmusiikin
ammattiyhtye Tallari sekä kansanmusiikkia tutkiva ja
tallentava kansanmusiikki-instituutti toimivat molem-
mat Kaustisella. Festivaalien rooli osana kansanmu-
siikin osaamiskeskittymää on olennainen. Ylipäätään
Kaustisen asemaa elinvoimaisena kansanmusiikin
keskuksena on syytä vaalia jatkossakin.
Keskustanuoret esittävät, että opetusministeriön ta-
pahtumarahojen jakoperusteita muutetaan sellaisiksi,
jotta Pohjoismaiden suurimmalla kansanmusiikkita-
pahtumalla ja muilla vastaavilla kulttuuritapahtumilla
olisi mahdollisuudet parempaan valtionapuun.
Vastausesitys:
Puoluekokouksen mielestä opetusministeriön myön-
tämien tukien edellytyksenä tulee edelleen olla mm.
tapahtuman taiteellinen taso sekä valtakunnallinen
merkittävyys. Huomioon on otettava myös eri taiteen-
lajien ominaisuudet ja niiden toimintaedellytykset.
Tapahtumien taloudelliset ja alueelliset vaikutukset
voivat olla erittäin merkittäviä niihin kohdennettuihin
rahamääriin nähden. Tukea tulee kohdentaa erityises-
ti niille tapahtumille, joiden elinmahdollisuudet ovat
pelkillä lippu- ja sponsorituloilla, ilman valtion tukea
uhattuna.
Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat saavat tänä
vuonna 4 461 000 euroa. Tämä on 400 000 euroa
enemmän kuin viime vuonna. Kansanmusiikkisäätiö
on saanut viime vuosina valtionavustusta 150 000 eu-
roa. Näin ollen se on ollut yksi suurimmista avustus-
ten saajista vuosittain.
209. Keskustan Opiskelijaliitto: Kult-
tuuri- ja liikuntaseteli pienituloisille
Keskustan Opiskelijaliiton mielestä kaikista pienitu-
loisimpien harrastusmahdollisuuksia on tuettava kult-
tuuri- ja liikuntasetelillä, joka myönnetään alle 1000
euroa kuussa ansaitseville suomalaisille. Kulttuuri- ja
liikuntasetelillä pystyy vuoden ajan ostamaan 500 eu-
ron edestä esimerkiksi salikortteja tai elokuva- ja teat-
terilippuja. 500 euron vuosittainen avustus merkitsisi
n. 41,6 euron kuukausittaista tukea, jolla keskimäärin
pystyisi ostamaan salikortin kuukaudeksi tai vaihto-
ehtoisesti käymään 3-4 kertaa elokuvissa. Kulttuuri-
ja liikuntaseteliä ei voi muuttaa rahaksi.
Kulttuuri- ja liikuntasetelin avulla heikompiosaisia
kannustetaan kehittävien harrastusten pariin. Urhei-
lu- ja kulttuuriharrastaminen pitävät tutkitusti mielen
vireänä ja kohentavat fyysistä ja henkistä hyvinvoin-
tia. Syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille nämä sei-
kat ovat ensiarvoisen tärkeitä, jottei syrjäytymistä
pääse tapahtumaan. Pahimmassa tapauksessa ihmi-
nen menettää lopullisesti työkykynsä eikä pysty enää
normaalisti osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.
Jokainen pysyvästi työkykynsä menettänyt henkilö
maksaa yhteiskunnalle valtavasti. Kymmenien vuosi-
en työttömyys ja siitä seuraavat sosiaaliset ongelmat
lankeavat rahoitettaviksi verovaroistamme. Kulttuu-
ri- ja liikuntasetelin käyttöönotto on kustannuksiltaan
verrattain vähäinen ele, jolla uhkaavaa syrjäytymiske-
hitystä pyritään kääntämään.
Vastausesitys:
Työkyvyn ja terveyden tukeminen sekä sairauksien
ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Kun väestö
vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, terveydenhuol-
lon menot uhkaavat kasvaa. Edullisempaa on ehkäistä
sairauksia ennalta, ja tässä mm. liikunnalla on huo-
mattava merkitys. Toisaalta kulttuurin harrastaminen
lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua, mitkä
seikat osaltaan toimivat syrjäytymistä ehkäisevästi.
Viime vuosina on ollut havaittavissa lisääntyvää eri-
arvoistumista niin taloudellisesti kuin suomalaisten
terveyden ja eliniänodotteen osalta. Puoluekokous nä-
kee, että tällainen kehitys on pyrittävä katkaisemaan.
Esimerkiksi työssä käyvien terveydenhuolto on usein
työttömiä paremmin järjestetty työterveyshuollon
kautta. Pienituloisilla liikunta- ja muut harrastusmah-
dollisuudet ovat rajoitetumpia kuin enemmän ansait-
sevilla.
On tärkeää, että kansalaiset tuloista riippumatta voi-
vat harrastaa monipuolisesti. Tämän mahdollistami-
sessa myös kunnilla on valta ja vastuu esimerkiksi lii-
kuntapaikkoja, erilaisia tapahtumia ja niiden hinnoit-
telua suunnitellessa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin, että pie-
nituloisten harrastusmahdollisuuksia niin liikunnan
kuin kulttuurin osalta on tuettava erilaisin keinoin.

Näin voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja syrjäyty-
mistä sekä loiventaa eriarvoistumista.
210. Keskustanaisten Paimion osasto:
Hyvät tavat
Lasten ja nuorten kasvattaminen hyvään käytökseen
lähtee kotoa, ympäristöstä ja koulusta. Pitää neuvoa
ja ohjata päivästä toiseen uusiin asioihin tai kerrata
jo läpikäytyjä asioita niiden palauttamiseksi mieliin.
Suomi on kansainvälistynyt EU- maa, jonka yhte-
nä kannustimena pitäisi myös olla hyvät käytöstavat,
jotka huomioidaan vuosittain kouluissa. Nykyinen
elämämme on yhä kiireisempää ja aikaamme leimaa
myös välinpitämättömyys sekä yliolkaisuus. Ystävyy-
delle ja välittämiselle, jota me jokainen kaipaamme,
olisi paljon tilaa.
Suomi on nopeasi muuttunut itsepalveluyhteiskun-
naksi, jolloin kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa
tarvitaan yhä vähemmän. Hyvät tavat kyllä ruostuvat
tai katoavat, kun niitä ei tarvita. Nykyisessä yhteis-
kunnassamme ollaan tekemisissä paljon seinien kans-
sa, jotka ovat kylmiä. Automaatista me nostamme
rahaa, internetissä maksamme laskuja, lippu- ja läh-
töselvitykset tehdään itse, kaupoissa on itsepalvelua
suurimmaksi osaksi ja kahviloissa palautetaan likaiset
astiat itse. Tämä tuntuu tosi pahalta, sillä kanssakäy-
minen ihmisten kesken on jokaiselle meille tärkeää.
Kansamme on unohtanut suurimman osan käytösta-
voista ja tämä on surullista katsottavaa, sillä tapojen
puutteellisuus ja välinpitämättömyys näkyy välittö-
mästi.
Imagosta puhutaan paljon ja se koskee meitä kaikkia.
Ensimmäiset viisi sekuntia ratkaisee, mitä me olem-
me muiden silmissä. Ulkoinen olemuksemme kertoo
enemmän kuin sanat ja siitä teemme johtopäätöksem-
me. Ulkoinen olemus kertoo asenteesta, ajatuksista,
sosiaalisista suhteista sekä omasta jaksamisesta, näis-
tä tulee näkemyksemme henkilöstä.
Kiinnostus hyviä tapoja kohtaan on kasvanut nuorem-
man sukupolven myötä, jotka ovat paljon matkus-
telleet ja kiertäneet maailmaa. Kansainvälisyydestä
huolimatta käytäntö on toinen. Ratkaisevaa ei ole se,
miten hyvät tavat suorittaa tai hallitsee, vaan sen mi-
ten toisen ihmisen kohtaa. Moni odottaa positiivista
palautetta, sillä jokainen meistä haluaa tulla huomi-
oiduksi.
Koulujen hyvien tapojen- ja hyvän käytöksen sään-
nöt ovat oiva esimerkki ohjaamisesta ja huolehtimi-
sesta, mutta niitä on aika ajoin kerrattava tai päivitet-
tävä, sillä jostain syystä ne tahtovat unohtua välillä.
263
Säännöt ovat meidän jokapäiväistä elämää ja olkoon
se ohjenuoramme parempaan käytökseen ja toinen
toistemme huomioimiseen, sillä jokainen on ihmisenä
tärkeä ja ainutlaatuinen tässä yhteiskunnassamme.
Keskustan pitää tukea kasvatustyössä elämän eri vai-
heissa lapsia että nuoria hyvään käytökseen sekä kun-
nioittamaan erilaisuutta ja erilaista arvomaailmaa.
Kouluissa pitäisi olla kannustimena ”hyvät tavat”, jot-
ka huomioidaan sovitulla huomioimisella kerran tai
kaksi vuodessa
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lasten, nuorten ja
aikuisten hyvä toiset ihmiset ja ympäristön huomioon
ottava käytös on avain kanssakäymiseen ja vuorovai-
kutukseen erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä.
211. Keskustan Asikkalan kunnallis-
järjestö: Nuoret ovat yhteiskunnan
voimavara, josta tulee huolehtia
Samaan aikaan, kun Suomessa on laaja työttömyys,
on huoltosuhteesta käytävässä keskustelussa eniten
ollut esillä, miten ikääntyvät jaksaisivat työelämässä
entistä pidempään. Vähintään yhtä tärkeää olisi kui-
tenkin saada estettyä nuorten syrjäytyminen työelä-
mästä, joka pahimmillaan johtaa päihteiden käyttöön,
rikolliselle tielle ja pahantekoon ym. haitallisiin toi-
miin.
Nuorten mukaan saaminen tulee asettaa aiempien ra-
kenteiden ja saavutettujen etujen edelle. Erityisen hai-
tallista suomalaiselle yhteiskunnalle on, jos nuorille
iskostuu, että he eivät oikeasti olekaan osallisia yh-
teiskunnassa, vaan ulkopuolisia.
Vastuuseen ja osallistumiseen pitää kasvaa vähitellen
lapsesta saakka. Nuoret on otettava mukaan yhteis-
kuntaan toimijoina, tekijöinä ja vastuunkantajina. Tä-
ten ehkäistään syrjäytymistä, helpotetaan vanhemman
polven työtaakkaa ja huollettavien sijaan syntyy aktii-
visia vastuunkantajia ja toimijoita.
Keinoja voivat olla esimerkiksi pienyrittäjyyden kyn-
nyksen madaltaminen, oppisopimuskoulutuksen lisää-
minen sekä työnantajille tarjottavat erityisedut nuoren
työvoiman palkkaukseen. Kesätöitä ja työharjoittelu-
paikkoja tulee olla tarjolla kaikille. Erityisen tärkeää
on ratkaisujen etsiminen niiden nuorten tilanteeseen,
joilla työttömyys uhkaa pitkittyä.
Vastausesitys:
Keskusta ajaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus osal-
lisuuteen ja osallistumiseen yhteiskunnan kehittä-
264
miseen liittyvään päätöksentekoon. On rakennettava
väylät lasten ja nuorten mielipiteiden huomioon otta-
miseen entistä laajemmin. Nuorisolain 8§ velvoittaa
kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuu-
den osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä
- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Tulee
huolehtia, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riippu-
matta sukupuolesta, vammaisuudesta, kulttuurisesta
tai etnisestä tausta tai seksuaalisesta suuntautumisesta
muodostuu yhtäläiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet
osallisuuteen yhteiskunnan toiminnoista ja resursseis-
ta. Keskustalaisten tulee varmistaa omissa kunnis-
saan, että Vanhasen II hallituksen linjauksen mukai-
sesti lasten ja nuorten kunnalliset vaikuttamis- ja kuu-
lemisjärjestelmät toteutuvat koko maassa.
Keskustan mielestä on nuorten kannalta kaikista tär-
keintä, etteivät he missään vaiheessa jää täysin toi-
mettomaksi. Työttömyyden tai toimettomuuden pit-
kittyessä kynnys ottaa vastaan työtä tai koulutusta
kasvaa. Suurin riski tässä on peruskoulun päättäneillä
nuorilla ja opintonsa keskeyttäneillä. Vanhasen II hal-
lituksen ohjelmassa todetaan työllisyysmäärärahoja
suunnattavan uudelleen niin, että niillä entistä parem-
min tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työ-
markkinoille muun muassa matalapalkkatukikokeilun
laajentamista nuorille sekä oppisopimuskoulutuksen
ja nuorten työpajatoiminnan lisäämistä. Vuoden 2008
budjetin yhteydessä 2008 budjetin yhteydessä hallitus
päättä suunnata matalapalkka tukikokeiluun alun pe-
rin varattuja määrärahoja erityisesti nuorten syrjäyty-
miskehityksen ehkäisemiseksi ja työllistymismahdol-
lisuuksien parantamiseksi. Lisäykset ovat suunnattu
mm. nuorten työpajatoimintaan, oppisopimuskoulu-
tuksen laajentamiseen, nuorten palkkatukeen samoin
kuin vajaakuntoisten työllistämiseen. Vuoden 2010
lisäbudjetissa nuorisotyöttömyyden nujertaminen on
otettu tärkeimmäksi asiaksi. Valtion toimien lisäksi
nuorten omatoimisuus ammattitaidon hankinnassa ja
työnhaussa on ratkaisevan tärkeää. Yrittäjyyttä on si-
sällytettävä entistä vahvemmin koulutusohjelmiin ja
Keskusta vetoaa yrittäjiin, jotta he työllistäisivät nuo-
ria kesätöihin ja tarjoaisivat heille harjoittelupaikkoja.
212. Suomen Keskustanuoret: Etsiväl-
le nuorisotyölle tarvetta
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka ta-
voitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota
mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen ai-
kuiskontaktiin. Etsivässä työssä nuoria pyritään oh-
jaamaan ja neuvomaan asioissa, jotka nuorten mieltä
askarruttavat. Tarvittaessa etsivän työntekijä auttaa
nuorta tavoittamaan erilaisia palveluita. Tavoitteena
on erityisesti tavoittaa niitä nuoria, jotka tarvitsevat
tukea hakeutuessaan palveluihin tai jotka ovat vaaras-
sa syrjäytyä.
Matti Vanhasen II hallitus lisäsi vuoden 2010 budjet-
tiin yhteensä 41 miljoonaa euroa nuorten pitkäaikais-
työttömyyden torjumiseen ja syrjäytymisen ehkäise-
miseen. Lisärahoitus käytetään muun muassa työvoi-
mapoliittiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan sekä
erilaisten oppisopimuspaikkojen löytämiseen. Lisäksi
ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Et-
sivään nuorisotyöhön suunnataan lisärahoitusta 2 mil-
joonaa euroa. Lisärahoitus tulee käyttää tehokkaasti.
Opetusministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä
tekevien työparien palkkaamiseen. Etsivän työn työ-
parien tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria,
jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuo-
lella ohjaamalla heidät työpajoihin. Etsiviä työpare-
ja on kaikkiaan 60 ympäri Suomen. Lisäksi joillakin
paikkakunnilla on yhteistyöverkostoja, joiden työnte-
kijöillä etsivä työ on osana tehtäväkuvaa. Kaikkiaan
määrärahalla tuettavan toiminnan piirissä työskente-
lee jo nyt yli 120 henkilöä, heistä kokopäiväisesti et-
sivässä työssä lähes 115. Etsivä työparitoiminta kattaa
tällä hetkellä noin 135 kuntaa.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on puol-
tanut monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän
nuorisotyön lakisääteistämistä pohtineen työryhmän
ehdotusta, että kuntien tulisi vastedes nimetä etsivästä
nuorisotyöstä vastaava viranomainen. Työryhmän esi-
tyksessä on myös, että viranomaisten tulisi luovuttaa
etsivää nuorisotyötä tekeville ammattiauttajille nuor-
ten yhteystietoja. Näin voitaisiin toimia käytännössä
esim. silloin, kun nuori lyö laimin oppivelvollisuu-
den, keskeyttää varusmiespalveluksen tai jättää kes-
ken lukion tai ammatillisen koulutuksen. 
Etsivä nuorisotyö tulee saattaa kunnissamme nuoriso-
työn rinnalle vakituiseksi toimintamuodoksi, unohta-
matta kuitenkaan perheiden vastuuta ja ennaltaehkäi-
sevää nuorisotyötä. Erityisesti kuntien keskustalaiset
niin valtuutetut kuin sivistyslautakuntien jäsenet ovat
suuressa roolissa, päätettäessä mikä on kunnan nuori-
sotyön painopiste.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Etsivällä nuoriso-
työllä on saatu merkittäviä tuloksia aikaan tavoittaen
niitä nuoria, jotka ovat tarvinneet tukea hakeutues-
saan palveluihin tai, jotka ovat olleet vaarassa syr-
jäytyä yhteiskunnastamme. Keskusta muistuttaa, että
etsivän nuorisotyön vakinaistaminen vaatii valtiolta
määrärahoja, jotta kunnat voivat tuottaa lain määrää-
mät velvoitteet.

Nuorisotyönkoulutuksessa niin toisella asteella kuin
ammattikorkeakoulutuksessa tulee jatkossa huomioi-
da entistä enemmän erityisnuorisotyön, varsinkin et-
sivän nuorisotyön tarpeet. Kunnissa tulee olla myös
tarvittavat resurssit järjestää niin nuorisotyötä kuin
erityisnuorisotyötä. Keskusta peräänkuuluttaa omilta
kuntapäättäjiltään, että kuntien tiukoissa taloustilan-
teissa ei supisteta nuorisotyön palveluista, varsinkaan
etsivästä nuorisotyöstä tai muusta erityisnuorisotyös-
tä.
213. Kuopion Keskustanaiset: Lasten
ja nuorten näkökulma kaikessa pää-
töksenteossa
Me Kuopion keskustanaiset olemme huolissamme
erilaisten lapsiin ja nuoriin liittyvien ongelmien li-
sääntymisestä viime aikoina. Viittaamme tässä mm.
koulujen työrauhaongelmiin, lasten ja nuorten väki-
valtaisen käyttäytymisen yleistymiseen, huostaanotto-
jen tarpeen kasvuun, lasten ja nuorten masentuneisuu-
den lisääntymiseen sekä syrjäytymisvaarassa olevien
nuorten lukumäärän kasvuun.
Ehdotamme, että kaikessa päätöksenteossa otettaisiin
lasten ja nuorten näkökulma mukaan tarkasteluun sa-
moin kuin tasa-arvo sekä ympäristökysymykset ovat
jo kauan olleet. Tämä olisi läpileikkaava teema joka
vaatisi miettimään jokaisen päätöksen vaikutuksia
lasten ja nuorten terveyteen, turvallisuuteen ja hyvin-
vointiin.
Koululaisilla ja opiskelijoilla tulee olla oikeus työ-
rauhaan ja turvallisuuteen kouluissa ja oppilaitoksissa.
Alkoholipolitiikan kohdalla on arvioitava, kuinka al-
koholin liikakäytön lapsiin ja nuoriin kohdistuvat hai-
tat ja ongelmat saataisiin tuntuvasti vähenemään.
Vanhempien mahdollisuuksia olla enemmän ja jaksa-
vampina lastensa kanssa täytyy lisätä.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta ajaa, että
lapsilla ja nuorilla on oikeus osallisuuteen ja osallistu-
miseen yhteiskunnan kehittämiseen liittyvään päätök-
sentekoon. On rakennettava väylät lasten ja nuorten
mielipiteiden huomioon ottamiseen entistä laajem-
min. Nuorisolain 8§ velvoittaa kunnat järjestämään
alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallis-
ta ja alueellista nuorisotyötä - ja politiikkaa koskevi-
en asioiden käsittelyyn. Tulee huolehtia, että kaikilla
lapsilla ja nuorilla on riippumatta sukupuolesta, vam-
maisuudesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta tai sek-
suaalisesta suuntautumisesta muodostuu yhtäläiset ja
265
tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskun-
nan toiminnoista ja resursseista. Keskustalaisten tulee
varmistaa omissa kunnissaan, että Vanhasen II halli-
tuksen linjauksen mukaisesti lasten ja nuorten kunnal-
liset vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät toteutuvat
koko maassa.
Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla
oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja Keskustan mie-
lestä nollatoleranssi koulukiusaamiseen. Suomalaiset
lapset aloittavat alkoholinkäytön aivan liian aikaisin.
Kouluissa tehtävässä terveyskasvatuksessa tulee tuo-
da esiin päihteiden haitat nuorten kehitykseen ja ter-
veyteen. Keskusta kannustaa jokaista vanhempaa ja
aikuista puuttumaan lasten ja nuorten alkoholin käyt-
töön. Mielestämme kaikkien täysi-ikäisten vastuu on,
ettei osta alaikäiselle alkoholia. Alkoholiverotuksen
nostaminen on myös tehokas keino hillitä vähentää
alkoholin käyttö.
Syrjäytymisen ehkäisy, alkoholihaittojen, tapaturmi-
en ja väkivallan vähentäminen sekä maahanmuuttaji-
en ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden edistämi-
nen ovat sisäisen turvallisuuden edistämisen yhteisiä
haasteita. Arjen turvallisuutta voidaan parantaa hyväl-
lä yhteistyöllä ja ehkäisevällä työllä. Turvallisuusalan
toimijoiden osallistumista alkoholihaittojen vähen-
tämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sosiaali- ja ter-
veyshuollon rinnalla on lisättävä. Keskustan mielestä
painopisteenä tulee olla lasten, nuorten ja perheiden
terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä päihde-
haittojen ehkäisy.
214. Suomen Keskustanuoret: KiVa
Koulu – kiusaamisen vastainen toi-
menpideohjelma jokaisen koulun
käyttöön
Keskustanuoret ovat huolissaan koulukiusaamises-
ta ja haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa, että
jokaisessa koulussa on nollatoleranssi kiusaamiseen.
Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla
oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. 
KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoittama hanke
koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäise-
miseksi. Hanke on alkanut 1.9.2006 ja se toteutetaan
Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimis-
tutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu- toi-
menpideohjelmat luokka-asteille 1-3,4-6 ja 7-9 ovat
valmistuneet valtakunnalliseen käyttöön syksyllä
2009.
OPM:n rahoituksella ohjelman vaikuttavuutta on tut-
kittu vuosiluokilla 1-9 ja tulokset ovat olleet erin-
omaisia. Tähänastiset tulokset osoittavat, että KiVa
266
koulu-ohjelma todella toimii. Samalla, kun se vähen-
tää kiusattujen ja kiusaajien määrää, sillä on myöntei-
siä vaikutuksia mm. luokkailmapiirin ja lasten kou-
lumotivaatioon. KiVa koulu tarjoaa koulun henkilö-
kunnalle erinomaiset valmiudet estää kiusaamista en-
nalta ja tarttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamis-
tapauksiin. Lisäksi rikoksentorjuntaneuvosto valitsi
18.9.2009 KiVa Koulu -hankkeen Suomen ehdok-
kaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun.
tuloksia aikaan varhaisessa puuttumisessa koulukiu-
saamiseen. Kodin ja vanhempien tulee olla myös mu-
kana koulukiusaamisen vähentämisessä ja ennaltaeh-
käisevässä työssä. Keskustan tulee ottaa poliittiseksi
tavoitteeksi eduskuntavaaleihin, että kiusaamisen eh-
käisemisestä tulee maan tapa kaikissa Suomen kou-
luissa ja oppilaitoksissa.

Koulukiusaamisen vähentävän ja ennaltaehkäisevän

KiVa Koulu- toimenpideohjelman levittäminen suo-
malaisten perusopetusta antavien koulujen käyttöön
jatkuu. OPM tekemän sopimuksen mukaisesti ohjel-
maan kuuluvan materiaalin ja koulutuksen tarjoaa
maksutta kaikille niille kouluille, jotka aloittavan sen
käytön lukuvuonna 2009- 2010 tai 2010- 2011. Syk-
syllä 2008 KiVa Koulu-ohjelman käyttäjiksi rekiste-
röityi yli 1800 koulua. 1400 näistä kouluista aloitti
ohjelman käytön syksyllä 2009 ja loput 400 koulua
ensi lukuvuodesta lähtien.

Kuntien tulee jatkossa panostaa moniammatilliseen

yhteistyöhön, jolloin lasten ja nuorten ongelmiin pys-
tytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Kodin ja
koulun välisellä yhteistyöllä voidaan varhaisessa vai-
heessa puuttua jo ongelmiin.

Tämän hankkeen onnistumiseksi Keskustanuoret eh-

dottavat Keskustaa KiVa Koulun sanansaattajiksi
siten, että Keskusta tiedottavat hankkeesta tapahtu-
missaan ja painomateriaaleissaan. Lisäksi Keskustan
pitää ottaa hanke poliittiseksi tavoitteekseen eduskun-
tavaalien alla, jonka myötä Kiva Koulusta tulisi maan
tapa kaikissa peruskouluissamme.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Suomen lain mu-

kaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalli-
seen koulunkäyntiin. Myös Keskusta on huolissaan
koulukiusaamisesta ja haluamme omalla toiminnal-
lamme edesauttaa, että Suomen jokaisessa koulussa
on nollatoleranssi kiusaaminen. Keskusta on kunta-
vaaliohjelmassa 2008 lausunut, että ”koulukiusaamis-
ta ei pidä hyväksyä missään muodossa ja siihen on
aina puututtava välittömästi. Myös opetus- ja kasva-
tushenkilöstön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta
on huolehdittava.”

Opetusministeriön rahoittamalla Kiva Koulu hank-

keella on ollut hyviä tuloksia koulukiusaamisen vä-
hentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Keskusta voi
omalta osaltaan tukea ehkäisevää työtä koulukiusaa-
misen vähentämiseksi, niin valtakunnallisesti kuin
kuntatasolla tiedottaen kuntapäättäjiämme. Moniam-
matillisella yhteistyöllä kunnissa saadaan myös hyviä

Hyvinvointialoitteet
215. Keskustan Lappeenrannan py: Lasten
kotihoidontuen korottaminen
216. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kotihoidon
kuntalisä valtion vastuulle
217. Keskustan Opiskelijaliitto:
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto
järjestettävä YTHS:n kautta
218. Suomen Keskustanuoret: Arvokkuutta
vanhustenhoitoon
219. Keskustan Kirkkonummen py: Omaishoidon
kehittäminen
220. Keskustan Tuiran py: Omaishoidontuen ja
muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan kautta
221. Keskustan Rovaniemen Ylikylän py:
Omaishoidon tuen siirto Kelalle
222. Keskustan Keski-Espoon py: Ikäihmisten
voimavaroja käytettävä hyväksi
223. Keskustanaisten Oulun py: Omaishoidontuki
Kelalle
224. Suomen Keskustanaiset: Vanhusasiavaltuutettu
pysyvästi vanhusten asialle
225. Keskustan Keski-Suomen piiri :
Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen
226. Keskustan Paattisten py: Kuka tamppaisi
vanhuksen matot? / Voiko omaishoitaja olla muukin
kuin omainen?
227. Keskustan Opiskelijaliitto: Lisää joustavuutta
lasten päivähoitoon
228. Suomen Keskustanuoret:
Perhepäivähoitopaikkoja lisättävä
229. Suomen Keskustanuoret: Yhden vanhemman
perheiden tukeminen
230. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kannustavaan
perhepolitiikkaan
231. Keskustan Limingan py: Perheministeriön
perustaminen
232. Suomen Keskustanuoret : Kotiapu kaikkien
perheiden saataville
233. Suomen Keskustanuoret: Perheille apua
kriisitilanteiden hoitamiseen
234. Keskustan Tuiran py: Lapsiperheiden varhainen
tuki ja kodinhoitajakoulutus
267
235. Suomen Keskustanuoret:Verotukien sijaan
perheille aikaa
236. Keskustan Äänekosken py: Lapsille oikeus myös
vanhempiin
237. Suomen Keskustanuoret: Perhevalmennus
takaisin neuvoloihin
238. Suomen Keskustanaiset: Miesten
mahdollisuuksia läsnä olevaan vanhemmuuteen
lisättävä
239. Suomen Keskustanuoret: Yhteishuoltajuutta
helpotettava
240. Suomen Keskustanuoret: Lastensuojelun
painopiste avohuoltoon
241. Viljakkalan Keskustanaiset: Lasten elatusavun
turvaaminen
242. Keskustan Keski-Suomen piiri: Ihmisen
paras etusijalle sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisessä paras – lain puitteissa
243. Keskustanaisten Mikkelin kaupungin osasto:
Luottamustoimista maksetut palkkiot kerryttämään
eläkettä
244. Kuopion Keskustanaisten py: Naisten Papa-
seulonnan jatkaminen kuudenkymmenen ikävuoden
jälkeen
245. Keskustanaisten Kainuun piiri: Rinta- ja
kohdunkaulan syöpäseulontojen laajentaminen yli
60-vuotiaille
246. Keskustan Muhoksen kunnallisjärjestö:
Niuvanniemen sairaala
247. Keskustanaisten Oulun py: Myös yksinelävät
tulee huomioida
248. Kuopion keskustanaisten py: Tukipalveluita
yksin asujille
249. Suomen Keskustanaiset: Yksineläjät kuuluvat
suomalaiseen perheeseen
250. Muhoksen Uudistuva Keskusta: Pienyrittäjien
eläketurvaa parannettava
251. Keskustan Turun itäinen py: Taitettu
eläkeindeksi poistettava
252. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren
Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry):
Terveydenhuollon uudistaminen Alankomaiden mallin
mukaisesti
253. Keskustan Tuiran py: Pienituloisten
sairauspäivärahan karenssi- eli omavastuuaika
254. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Tupakanpolton
268
ehkäiseminen
255. Keskustan Lauhalan py: Tsernobylin
ydinvoimaonnettomuuden ja biopolttoainetuotannon
terveysvaikutusten selvittäminen
256. Suomen Keskustanuoret: Negatiivisesta
tuloverosta sosiaaliturvan kivijalka
257. Helsingin Keskustaopiskelijat: Negatiivinen
tulovero käyttöön
215. Keskustan Lappeenrannan py:
Lasten kotihoidontuen korottaminen
Alle 3-vuotiaiden lasten paras hoitopaikka on kotona,
tutun ja turvallisen aikuisen seurassa. Tähän ei kuiten-
kaan monella perheellä ole mahdollisuuksia. Nykyi-
nen kotihoidontuki on siihen aivan liian pieni ja riittä-
mätön. Tuki on suuruudeltaan 314,28 euroa kuukau-
dessa. Lisäksi on mahdollisuus saada tulosidonnaista
hoitolisää enintään 169,19 euroa. Tuesta ei jää juuri
mitään käteen verojen, vuokran ja laskujen jälkeen.
Nykyinen kotihoidontuki ei kannusta vanhempia jää-
mään kotiin hoitamaan lasta. Jos kyseessä on vielä
yksinhuoltaja, niin tulot jäävät silloin todella pieniksi.
Vaikean taloudellisen tilanteen aiheuttamat ongelmat
perheissä vaikuttavat suoraan lapsen hyvinvointiin.
Lasten kotihoidontukea ja hoitolisää tulisi siis korot-
taa. Korotus tulisi suunnata juuri pienituloisimmille
huoltajille. Korotuksen vaikutus näkyisi varmasti alle
3-vuotiaiden lasten päivähoidon tarpeen laskuna.
Nyt vanhemmilla on hyvin matala kynnys viedä lap-
sensa kunnalliseen päivähoitoon, sillä päivähoito on
kaikkein pienituloisimmille ilmaista. Kunnalle lapsen
hoitaminen päiväkodissa maksaa kuitenkin n.1000
euroa kuussa.
Kotihoidon tuen ja hoitolisän korottamisella tarjottai-
siin vanhemmille todellinen vaihtoehto kotihoidon ja
päivähoidon välillä. Keskustan Lappeenrannan pai-
kallisyhdistys esittää, että Keskusta ryhtyy toimiin
lasten kotihoidontuen ja hoitolisän korottamiseksi.
Vastausesitys:
Keskustalla on pitkät perinteet inhimillisen perhepoli-
tiikan ajajana. Keskustajohtoiset hallitukset ovat saa-
neet aikaan merkittäviä uudistuksia ja parannuksia.
Vanhasen II hallitus valitsi lapsiperheiden osalta tie-
toisesti keskeiseksi painopisteeksi etuuksien kehittä-
misessä erityisesti heikommalle jääneiden perheiden
taloudellisen aseman parantamisen ja eriarvoistumi-
sen vähentämisen.
Keskustan ideologian mukaan lapsiperheille halutaan
luoda aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras
hoitomuoto ja tehdä se valinta itse, perheen tarpeiden
mukaan. Kotihoidon tuen hoitorahaan ja yksityisen
hoidon tukeen tehdyt korotukset parantavat lapsiper-
heiden mahdollisuuksia valita perheen tilanteen ja
lasten tarpeiden kannalta sopivin tapa hoidon järjes-
tämiseksi. Kotihoidon tuen hoitorahaa nostettiin 20
eurolla kuukaudessa. Lisäksi yksityisen hoidon tuen
tasoa nostettiin 160 euroon kuukaudessa. Keskus-
tan johdonmukainen linja jatkuu, sillä kotihoidon
tuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea korotettiin
myös Vanhasen I hallituksen aikana.
Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea linjasi per-
he-etuuksien tulevaisuutta kestävällä ja pitkäjäntei-
sellä tavalla. Tehdyillä päätöksillä lapsilisät, kotihoi-
don tuki ja yksityisen hoidontuki sidotaan indeksiin
1.3.2011 alkaen. Tulonsiirtojen tason pitkän aikavä-
lin tavoite tulee olla riittävä perusturva. Ensisijaisten
etuuksien tasojen pitää olla sellaisia, ettei ihmisten
tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Maksettavia
etuuksia, kuten lapsilisiä, kotihoidontukea ja vanhem-
painrahoja on tarkasteltava osana verotuksen, maksu-
jen ja palvelujen kokonaisuutta. On tärkeää, että sosi-
aaliturvajärjestelmää kehitettäessä tulonsiirtojen osto-
voima säilyy tasokorotuksin ja indeksitarkistuksin.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen tavoitteena korot-
taa kotihoidon tukea, ja toteaa samalla että yksittäisen
tukimuodon lisäksi etuuksia on arvioitava osana vero-
tuksen, maksujen ja palvelujen kokonaisuutta.
216. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Kotihoidon kuntalisä valtion vastuul-
le
Perheiden vaihtoehtoja lasten hoitamiseksi eri elä-
mäntilanteissa tulisi lisätä. Keskustan Keski-Suomen
piirin mielestä kotona tapahtuvaa hoitoa tulee myös
yhteiskunnan arvostaa.
Kotihoidon kuntalisä on käytössä oleva järjestelmä,
joka täydentää päivähoidon monipuolista palvelujär-
jestelmää. Se ei kuitenkaan ole käytössä kuin suu-
remmissa ja vakavaraisemmissa kunnissa. Näin ollen
lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikas-
ta riippuen.
Taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevat kun-
nat joutuvat miettimään lähitulevaisuudessa palvelu-
jensa karsimista. Perhepalvelut ovat monissa kun-

nissa leikkauslistalla ja tätä kautta myös kotihoidon
kuntalisä.
Valtion rahoittamana kotihoidonlisä olisi mahdolli-
nen kaikille sitä tarvitseville, eikä lisän maksaminen
olisi kuntakohtaista. Näin turvattaisiin kotihoidontu-
en saanti sitä tarvitseville vanhemmille, annettaisiin
lisävaihtoehtoja lastenhoitoon ja tätä kautta luotaisiin
tasa-arvoa lapsiperheille. Tulevaisuus ei ole meidän,
vaan lapsien.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 215”Lasten kotihoidon-
tuen korottaminen”.
217. Keskustan Opiskelijaliitto: Am-
mattikorkeakouluopiskelijoiden ter-
veydenhuolto järjestettävä YTHS:n
kautta
Keskustan Opiskelijaliiton mielestä Keskustan on tu-
ettava ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluter-
veydenhuollon siirtymistä Ylioppilaiden terveyden-
hoitosäätiön (YTHS) vastuulle. AMK-opiskelijoiden
terveydenhuollon heikko tila on noussut esiin toistu-
vasti vuosituhannen alun ajan. Useat selvitykset ovat
osoittaneet että kaikki opiskelupaikkakunnat eivät ole
hoitaneet tehtäviään kunnolla. Joissain kunnissa on
opiskelijoilta evätty opiskelijaterveydenhuollon pal-
velut ja heitä on lähetetty hoidettavaksi kotikuntiinsa.
Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijan työterveys-
huoltoa. Opiskelijat riippumatta koreakoulupilaris-
ta ovat selkeä ryhmä, jonka terveydenhuollon tarpeet
vaativat erityisosaamista. Kaikkien korkeakouluopis-
kelijoiden terveydenhuollon keskittäminen YTHS:lle
parantaisi opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoa sekä
yliopistojen että ammattikorkeakoulujen välillä kuin
alueellisestikin. Lisäksi AMK-opiskelijoiden tervey-
denhuollon rahoitusvastuun siirtyminen kunnilta hel-
pottaisi varsinkin pienempien kuntien taloutta, missä
sijaitsee AMK-yksikkö.
Terveydenhuollon keskittäminen YTHS:lle myös vä-
hentäisi opiskelijoiden painetta vaihtaa kirjansa koti-
kunnastaan opiskelupaikkakunnalle. Tästä hyötyisivät
erityisesti pienet muuttotappiokunnat joilla ei itsel-
lään ole ammattikorkeakoulun yksikköä. Nykytilan-
teessa 63 % ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
opiskelijoista opiskelee paikkakunnilla joissa on jo
nyt YTHS:n toimipaikka. Toiminnan laajentaminen
saattaa johtaa muutamilla paikkakunnilla YTHS:n
toimipisteen perustamiseen. Useissa kunnissa palve-
lut täytyisi edelleen hoitaa yhteistyössä kunnallisten
palveluiden kanssa, vaikka maksajan olisikin YTHS.
269
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymiselle on
turvattava muutoksiin riittävä määräraha.
Vastausesitys:
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuol-
toa pohtinut työryhmä jätti esityksensä peruspalvelu-
ministerille syksyllä 2009. Ammattikorkeakouluopis-
kelijat pääsevät YTHS:n terveydenhuoltopalveluiden
piiriin aikaisintaan kahden vuoden päästä. Yhdisty-
mistä voi pitää todennäköisenä vaihtoehtona. Tule-
vaisuudessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on
valmis hoitamaan yli 120 000 ammattikorkeakoulu-
opiskelijan terveydenhuollon. Yhdistymisen ehdoik-
si säätiö asetti noin 30 miljoonan euron rahoituksen
sekä riittävän valmisteluajan. Myös lainsäädäntöä on
uudistettava. YTHS jätti lausuntonsa Sosiaali- ja ter-
veysministeriölle maaliskuun alussa 2010.
Toiminnan laajentaminen edellyttäisi, että myös am-
mattikorkeakouluopiskelijoille asetetaan terveyden-
hoitomaksu. Yliopisto-opiskelijat kuuluvat automaat-
tisesti ylioppilaskuntaan, jonka jäsenmaksuun sisältyy
terveydenhuoltomaksu. Tällä hetkellä opiskelijoiden
maksut kattavat noin 20 prosenttia rahoituksesta, ja
niin tulisi olemaan myös jatkossa. Tilastokeskuksen
mukaan noin 63 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja
yliopisto-opiskelijoista asuu jo nyt paikkakunnilla,
joissa YTHS tarjoaa palveluitaan. On arvioitava mil-
laisille paikkakunnille kannattaa perustaa YTHS:n
oma toimipiste, ja missä hoito toteuttaa ostopalvelui-
na. Välimatkat eivät välttämättä tule muuttumaan, sil-
lä palveluita voidaan ostaa kunnilta.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
218. Suomen Keskustanuoret: Arvok-
kuutta vanhustenhoitoon
Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja tarvitse-
vat tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän hoito- ja
hoivapalveluja arjessa selviytymiseen. Kuitenkin jo
tällä hetkellä, eläessämme 2000-luvun ensimmäistä
vuosikymmentä, tätä hoivaa ei riitä kaikille. Esimer-
kiksi yksityisiin hoivakoteihin jonotetaan jopa vuosia
ja tietoa vapautuvista paikoista ei yleensä ole ennen
kuin paikka vapautuu – se tapahtuu tavallisimmin
edellisen asukkaan kuoleman kautta. Terveyskeskus-
ten vuodeosastot eivät puolestaan yleensä ole asian-
mukaisia paikkoja pitkäaikaiseen asumiseen varsinkin
jos asukkaan kunto ei tällaista hoitoa edellytä. Me-
diassa onkin viimeaikoina uutisoitu otsikoin vanhus-
ten hoidossa olevista puutteista. Esimerkiksi liiallinen
lääkkeiden käyttö sekä ravitsemuksen huono taso on
nostettu esille. Huomionarvoista on kuitenkin myös
270
se, että monen suomalaisen vanhuksen hoito on hy-
vää ja asianmukaista. Olemassa olevat puutteet ja ke-
hittämiskohteet on kuitenkin syytä ottaa laajempaan
keskusteluun ja erityisesti myös nuorten päättäjien
tietoisuuteen.
Meneillään olevan laman vuoksi Suomi velkaan-
tuu kovaa vauhtia. Työllisten lukumäärä kävi vuonna
2008 viimeisimmän nousukauden huipulla uudes-
sa ennätyksessään, kun työllisten lukumäärä ylitti
2 500 000 henkeä. Ennätyslukemiin lukemiin ei enää
palattane laman jälkeen, vaan edessä on työntekijöi-
den lukumäärän vähenemisen pitkäaikainen trendi.
Tämä johtuu siitä, että suuria ikäluokkia siirtyy eläk-
keelle ja vastaavasti työmarkkinoille tulee kooltaan
pieniä ikäluokkia.
Vanhusten hoito- ja hoivatyötä tekevistä tulee ole-
maan tulevaisuudessa suuri pula. Ratkaisuna ei ole
se että kyseistä työtä tehdään vastentahtoisesti, ns.
viimeisenä työllistymisen mahdollisuutena. Arkki-
atri Risto Pelkonen on kertonut, että hänen mieles-
tään suomalaisen vanhusten hoidon ongelmana on se,
etteivät vanhustyössä työskentelevät ole perehtyneet
kyseiselle hoito- ja hoivatyön osa-alueelle. Suomes-
sa tulisi ymmärtää entistä laajemmin, että vanhustyö
vaatii erityistä tietotaitoa, hienotunteisuutta, aitoa vä-
littämistä sekä kykyä kunnioittaa ikäihmisiä.
Työmarkkinoilla kulloinkin olevat ikäluokat rahoitta-
vat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeistä noin 80 pro-
sentin osuuden. Koska ansiosidonnaista eläkettä saa-
vien määrä kasvaa ripeästi ja samaan aikaan työllisten
määrä vähenee, niin työssäkäyvien maksamat eläke-
vakuutusmaksut tulevat seuraavan kahden vuosikym-
menen aikana kasvamaan useita prosenttiyksikköjä.
Samaan aikaan myös vanhusten hoivapalveluiden ky-
syntä kasvaa huimasti. Vaikka eläkeläisten maksu-
osuus hoivapalveluista kasvaisi, niin siitä huolimatta
osa kasvaneista kustannuksista siirtyy palkansaajien
maksettavaksi, joka tarkoittaa veronkorotuksia.  
Missään muualla maailmassa ei ole koettu vielä näin
nopeaa väestön ikääntymistä kuin Suomessa seuraavi-
na vuosikymmeninä. Tämän vuoksi Suomen tilantee-
seen liittyy paljon epävarmuutta ja isoja uhkakuvia.
Hoivapalveluiden tuottamisen ulkoistaminen inno-
vatiivisille yksityisyrittäjille voi kuitenkin tuoda pal-
veluihin sellaista tehokkuutta, joka mahdollistaa sen,
että samalla rahalla saadaan yhä parempia palveluita.
Hoivapalveluiden ulkoistamisessa on kuitenkin pidet-
tävä mielessä siihen liittyvät vaaratekijät. Keskusta-
nuoret ovat huolissaan siitä, että vanhusten hoivapal-
veluiden suhteen tapahtuu yhteiskunnan kahtiajakau-
tuminen. Varakkain osa kykenee hankkimaan laaduk-
kaita hoivapalveluita, kun rahalla saa ostettua itsel-
leen ikäihmisten hoitamiseen erikoistuneiden osaajien
palveluita. Sen sijaan ne jotka eivät kykene ostamaan
itselleen palveluita joutuvat turvautumaan julkisen
sektorin palveluihin, joissa kärsitään työvoimapulasta
tulevina vuosina. Tällaista kehityskulkua ei saa pääs-
tää toteutumaan.
Ikääntyvä suomalainen on liian usein yksinäinen. Yk-
sinäisyyttä voi kokea niin kotona, vuodeosastolla kuin
hoivakodissakin. Yksinäisyys on suomalaisen van-
hustyön laatuvirhe siinä missä lääkepoikkeamat, kaa-
tumiset ynnä muut kirjattavat ja raportoitavat vanhuk-
sen tilaan mahdollisesti vaikuttavat asiat.
Keskustanuorten mielestä on selvää, että tulevina
vuosina suomalaisten nuorten ja nuoren aikuisväes-
tön on kannettava enenevässä määrin vastuuta sekä
omien lapsiensa kasvatuksesta että vanhusväestöstä.
Kysymme kuka antaa ja missä annetaan vanhemmil-
lemme ja isovanhemmillemme sekä muulle heidän
sukupolvelleen se hoiva ja hoito mitä he tarvitsevat?
Haluamme aloittaa keskustelun kyseisestä aiheesta
sekä annamme joitakin ideoita mahdollisten toimen-
piteiden kehittämiseksi:
1. Nuoria tulee kannustaa kouluttautumaan vanhus-
työn ammatteihin sekä lähtemään hoivakotiyrittäjiksi.
Nuorten yrittäjien tukemisen keinot tulee kartoittaa ja
mahdollisesti kehittää yrittäjyyteen ryhtymistä hel-
pommaksi ja houkuttelevammaksi.
2. Keskustan tulee tuoda toiminnassaan esille van-
husväestöön liittyvää vastuunkantoa esimerkiksi kan-
nanottojen ja tempausten muodossa. Keskustalaiset
voisivat antaa ulkoiluapua alueensa vanhuksille mm.
hoivakoteihin jalkautumalla, kuten joissakin Keskus-
tanuorten piireissä jo tehdään.
3. Hoitajien koulutukseen ja työn ohjaukseen täytyy
panostaa enemmän, tällä hetkellä koulutukseen vara-
tuista resursseista huomattavasti enemmän menee lää-
käreiden koulutukseen kuin hoitajien. Koulutuksessa
on otettava paremmin huomioon inhimillisyys.
4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tär-
keimmiksi kriteereiksi on nostettava laatutekijät talo-
udellisuuden sijasta.
5. Omaishoidon tukemiseen pitää panostaa enemmän
ja tuen saamisen kriteereitä vähentää.
6. Palvelusetelit tulee ottaa jokaisessa kunnassa käyt-
töön osana vanhustenhoidon järjestämistä.
Jatkuvan materialistisen elintason kasvattamispyr-
kimysten sijaan poliittisessa päätöksenteossa onkin
käännettävä katse kohti elämänlaatua ja ihmisten on-

nellisuutta. Keskustanuoret tavoittelevat yhteiskun-
taa, jonka arvostaa läheisistä välittämistä. Tällainen
yhteiskunta pystyy näkemään niin lapset, nuoret, ai-
kuiset kuin vanhukset yhteiskunnan voimavaroina ja
rikkautena.   linen osa elinkaarta. Viime syksynä Terveyden ja hy-
Vastausesitys:
Vanhusten hoito- ja hoivatyötä tehdään vanhuksen ja
hänen läheistensä hyväksi ja hyvinvoinnin edistämi-
seksi. Suomessa on paljon erittäin asiantuntevaa, hy-
vää ja riittävästi resursoitua vanhusten hoivaa. Pelkäs-
tään raha ei takaa hyvää hoitoa.
Suuri osa vanhusten hoivaa koskevista ratkaisuis-
ta tehdään kunnissa. Osassa kuntia tarvitaan nykyis-
tä enemmän sosiaali- ja terveyssektorille ja erityisesti
vanhusten hoivaan keskittynyttä erityisosaamista. Jos
sitä ei omasta takaa löydy, asiantuntemusta voi hakea
kuntien yhteistyötä parantamalla, aluehallinnolta tai
valtakunnan tasolta. Osaamista tarvitaan ennen muu-
ta hyvien hoito-olosuhteiden turvaamiseksi. Kuntien
on tehtävä päätöksiä peruspalvelujen järjestämisestä
pitkällä tähtäimellä niin, että ne eivät tulevaisuudes-
sa lisää erityispalvelujen kustannuksia. Tämä ei koske
vain vanhustenhuoltoa vaan myös monia muita sosi-
aali- ja terveydenhuollon palveluita. Kunnat eivät voi
itsemääräämisoikeuteensa vedoten sivuuttaa valtion
ohjeistuksia ja käyttää osaa valtion sosiaali- ja ter-
veyssektorille osoittamista euroista muihin, kunnan
tarpeellisempina pitämiin kohteisiin.
Erityinen laki vanhustenhuollosta tarvitaan. Vaikka
Suomessa on voimassa olevaa ja toimivaa sääntelyä
vanhustenhuollosta, se ei nykyisessä tilanteessa riitä.
Tarvitaan tiukempaa normiohjausta ja yhdenmukaiset
säädökset, jotta yhdenvertaisuus kaikissa kunnissa to-
teutuu. Lailla ei kuitenkaan voi ohjata tai päättää sitä,
miten ihminen haluaa vanhuutensa elää ja järjestää.
Lain on jätettävä tilaa vaihtoehdoille ja omille valin-
noille.
Yksi polttavimmista ongelmista joka puolella Suomea
on vanhusten hoivan henkilöstön vähyys. Pahimmil-
laan tämä on johtanut siihen, että puuttuvat ihmiset
yritetään korvata lääkkeillä. Vapaaehtoistyöntekijöil-
le, omaisille ja ystäville on hyvä antaa mahdollisuus
auttaa, vaikkapa ulkoiluttamisessa. On myös muistet-
tava, että kaikkeen vanhusten elämänlaatua paranta-
vaan työhön ei tarvita vuosien hoiva-alan koulutusta.
Olisi tärkeä kertoa alan hyvistä puolista ja kannustaa
nuoria erikoistumaan gerontologiaan ja geriatriaan.
Koulutuksen sisältöihin pitää tehdä päivitys, jotta se
vastaa jo olemassa oleviin haasteisiin, mutta ennen
kaikkea tulevaisuuden odotuksiin.
271
Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpi käyvän asen-
nemuutoksen. Vanhusta on kunnioitettava omana, ai-
nutlaatuisena yksilönään, kansalaisena ja yhteisömme
jäsenenä. Ikääntyminen ei ole sairaus, vaan luonnol-
vinvoinnin laitos julkisti tietoja iäkkäiden palvelujen
laatutuloksia käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuk-
sen mukaan laitoshoidon toimintatavat ovat käänty-
neet ikäihmisten toimintakyvyn tukemista suosivaan
suuntaan. Kuntoutumista edistävä hoitotyö lisään-
tyy ja uni- ja psykoosilääkkeiden käyttö puolestaan
vähentyy. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus antaa
hyvät suuntaviivat tasokkaisiin palveluihin ja hyvään
hoivaan. Jos nämä kriteerit kyettäisiin toteuttamaan,
tilanne olisi ihanteellinen. Yksi laatusuosituksen lin-
jauksista on se, ettei ikäihmisiä pidä makuuttaa ter-
veyskeskusten vuodeosastoilla ilman lääketieteel-
listä perustetta. Hallitus onkin asettanut työryhmän
ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon
uudistamiseksi. Työryhmä tutkii muun muassa sitä,
millaisia vaihtoehtoja löytyy ja mitä voidaan kehittää
pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle.
Omaishoitoa on edistettävä. Vaativaa hoitotyötä teke-
vän omaishoitajan jaksamista on tuettava ja hänen on
saatava työstään kelvollinen korvaus. Omaishoidon
palkkion maksatus on siirrettävä kunnilta Kelan vas-
tuulle, näin taataa yhteiset perusteet tuen maksamisel-
le koko maassa. Omaishoitajan palkkion verokohte-
lu on korjattava luomalla omaishoitovähennys. Tämä
edistää tasa-arvoa omaishoitajien välillä, riippumatta
missä kunnassa hän asuu.
Vaihtoehtoisiin ja monipuolisiin, koti- ja laitoshoidon
välimaastossa oleviin palveluihin on jatkossakin pa-
nostettava. Laitoshoito ei tänä päivänä ole ainoa vaih-
toehto, vaikka joissain tapauksissa voikin olla paras
vaihtoehto. Kotona asumisen tukipalveluita on vah-
vistettava. Vanhusten hoivassa painopisteen on oltava
yhä enemmän ennaltaehkäisyssä ja kuntotuttavassa
hoidossa, kun ihmisten elinikä pidentyy ja vanhusten
kunto parantuu. Myös järjestöjen ja kuntien yhteistyö-
tä hoivapalveluissa on tiivistettävä.
Palvelusetelin hyödyntäminen on kunnille mahdol-
lisuus laajentaa palvelujen tuotantotapoja. Kyse on
vaihtoehtoisesta kunnan itsensä päätettävissä olevasta
tavasta. Näin tulee olla myös jatkossa. Kotipalveluis-
sa voidaan palveluja antaa myös palvelusetelin muo-
dossa ikäihmisille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille
kotona asumista tai itsenäistä selviytymistä tukevana
palveluna.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoliin ja kannattaa
ryhtymistä aloitteessa mainittuihin toimenpiteisiin tai
jatkamaan niitä.
272
219. Keskustan Kirkkonummen py:
Omaishoidon kehittäminen
Keskustan aatteelliseen perinteeseen kuuluu vahvas-
ti yhteisöllisyys, perhekeskeisyys ja ylisukupolvisuus.
Se on aikojen kuluessa näkynyt puolueen käytännön
politiikan painotuksissa. Esimerkiksi pienten lasten
kotihoidontuki ajettiin tämän aatteellisen näkemyksen
pohjalta toimivaksi vaihtoehdoksi julkiselle päivähoi-
dolle.
Maamme väestön ikärakennetta ja ns. huoltosuhdetta
kohtaa lähivuosina nopea muutos. Ikäihmisten mää-
rä suhteessa työssäkäyviin lisääntyy voimakkaasti.
Vaikka ihmisten terveydentila kohenee koko ajan, li-
sääntyy myös hoivapalveluiden tarve vääjäämättä. Se
heijastuu kasvavana haasteena kuntien talouteen, joka
muutoinkin on tiukoilla. Kunnat voivat selviytyä näis-
tä haasteista kunnialla vain panostamalla erityisesti
avopalveluihin kuten omaishoitoon.
Omaisiaan auttavista suomalaisista ns. pääasiallisia
auttajia on noin 280 000. Lakisääteisen omaishoi-
dontuen piirissä omaishoitajista on vain noin 34 000,
loput ovat samanaikaisesti työssä käyviä henkilöitä.
Keskimääräinen omaishoidontuki on noin 420 euroa
kuukaudessa, mikä riittäisi kattamaan vain muuta-
man päivän kulut laitoshoidossa. Mahdollisuutta laki-
sääteisten vapaapäivien käyttöön voi hyödyntää vain
osa omaishoitajista, noin 40 prosenttia tukea saavis-
ta omaishoitajista ei eri syistä voi tätä mahdollisuut-
ta käyttää.
Omaishoidontuella hoidettavista läheisistä kaksi kol-
masosaa on eläkeikäisiä, runsas kymmenesosa alle
18-vuotiaita ja loput työikäisiä. Hoidettavista noin 70
prosentilla avun tarve on jatkuvaa tai ympärivuoro-
kautista. Omaishoidontuen saajista noin 60 prosenttia
on eläkeikäisiä, neljännes työssäkäyviä ja loput vir-
kavapaalla olevia tai työttömiä. Noin puolet hoitajista
on hoidettavien puolisoita, sekä lasten ja että vanhem-
pien osuus hoitajista on noin viidennes.
Jos omaishoidon kustannusta verrataan laitosmai-
seen kunnan järjestämään hoitoon tuo yhden henkilön
omaishoito kunnalle noin 30 000-50 000 euron vuo-
sittaisen säästön. Sen lisäksi tulevat inhimilliset, hoi-
dettavan elämänlaatuun liittyvät aineettomat hyödyt.
SATA-komitea esitti mietinnössään ja omaishoidon-
tuen yhdistämistä hoitotukeen ja toimeenpanon siirtä-
mistä Kelalle. Komitea perusteli tätä mm. asiakkaiden
yhdenvertaisella kohtelulla.
Keskustan Kirkkonummen py esittää puoluekokouk-
selle, että hyväksyessään puolueelle tulevien vuosien
tavoitteet puoluekokous ottaa omaishoidon kokonais-
valtaisen järjestämisen Keskustan sosiaalipoliittisek-
si kärkihankkeeksi ja hallituspolitiikan tavoitteeksi.
Tämä tavoite tarkoittaisi mm.
SATA-komitean esittämän omaishoidontukea koske-
van uudistuksen ripeää selvittämistä ja toimeenpanoa,
omaishoidontuen tason määrätietoista kehittämistä,
omaishoidontuen kustannusten oikeudenmukaista ja-
koa valtion ja kuntien kesken, omaishoitajien jaksa-
mista helpottavien vapaapäivien lisäämistä ja kuntou-
tuksen järjestämistä.
Vastausesitys:
Viime hallituskaudella aloitettiin omaishoidon mää-
rätietoinen kehittäminen. Pääministeri Matti Van-
hasen ensimmäinen hallitus asetti tavoitteeksi, että
omaishoitajien asemaa parannetaan ja omaishoitoa
kehitetään jatkuvasti. Kehittämistyön pohjaksi on
otettu selvityshenkilö Elli Aaltosen laaja selvitystyö
omaishoidosta. Omaishoitoon on säädetty oma laki,
jota on pidettävä hyvin merkittävänä uudistuksena.
Vaikka omaishoidossa on meillä vielä paljon kehitet-
tävää, Suomi on omaishoidon osalta edelläkävijämai-
ta. Omaishoidon tuen palkkioiden indeksejä on paran-
nettu sekä korotettu vähimmäishoitopalkkiota. Uutena
asiana tuli vähintään 600 euron hoitopalkkio niille
omaishoitajille, jotka lyhytaikaisesti ovat estyneitä te-
kemään ansiotyötä esimerkiksi omaisen saattohoidon
tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi.
Omaishoitajille on lisätty lakisääteisten vapaiden li-
säksi alle vuorokauden virkistysvapaat. Omaishoito-
sopimuksia voidaan enää vain erityisistä syistä tehdä
määräaikaisina.
Erityistä huomiota on kiinnitetty omaishoitajien jak-
samiseen ja mahdollisuuksiin pitää vapaata. Vuonna
2004 hallitus asetti 9 euron katon omaishoitajan laki-
sääteisen vapaan aikaiselle sijaishoidolle. Sosiaali- ja
terveysministeriö on myös laatinut omaishoitoa kos-
kevan oppaan kuntien päättäjille ja viranhaltijoille.
Tavoitteena tulee olla, että koko maahan saadaan yh-
tenäiset käytännöt ja palkkiotasot, koska ongelmana
on, että tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee
kunnittain. Omaishoidon tuen palkkion maksaminen
onkin siirrettävä kunnilta Kelan vastuulle.
Omaishoitojärjestelmää on kehitetty myös tukemalla
kuntien ja järjestöjen hankkeita. Omaisten rooli ikäih-
misten hoivassa on tärkeä sekä inhimillisesti että ta-
loudellisesti. Kun ikäihmisten määrä kasvaa, toimin-
takyky paranee ja kotona asuminen on mahdollista
entistä iäkkäämpänä, omaishoidon merkitys palve-
lurakenteen osana kasvaa entisestään. Suomalaisten
elinikä pitenee arviolta vuodella kymmenessä vuodes-

sa. Miesten eliniänodote kasvaa suhteellisesti enem-
män kuin naisten. Tämä merkitsee sitä, että yhä use-
ammalla vanhuksella on oma puoliso rinnallaan lähes
elämänsä loppuun asti. Tämä luo omaishoidolle aivan
uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kuluvalla hallituskaudella jatketaan omaishoidon ke-
hittämistä tehtyjen selvitysten pohjalta. Hallitusohjel-
man mukaisesti luodaan edellytyksiä lisätä omais-
hoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Huolehditaan
omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdolli-
suuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Omaishoitajan
sijaisavun saantia parannetaan. Selvitetään mahdolli-
suudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja
omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että
omaishoidon kehittämistä jatketaan. Omaishoidon
tuen maksatus siirretään kunnilta Kelan vastuulle,
joka mahdollistaa yhtenäisten tuen myöntämiskri-
teereiden aikaansaamisen koko maahan. Myös va-
paapäiväjärjestelmää on parannettava. Työelämän ja
omaishoitajuuden yhteensovittaminen olisi oltava tu-
levaisuudessa mahdollista.
220. Keskustan Tuiran py: Omais-
hoidontuen ja muiden sosiaalisten
tukien maksaminen Kelan kautta
Omaishoidon tuen suuruus vaihtelee kunnittain ja tuki
maksetaan kunnan toimesta. Kriteerit täyttävän tuen
tulisi olla samansuuruinen koko maassa ja tuki tulisi
maksaa KELAn toimesta. Myös muut kunnan päätös-
ten perusteella maksettavat sosiaaliset korvaukset ja
lisät, mm pienistä lapsista maksettava kuntalisä, tulisi
voida siirtää KELAn maksettavaksi siinäkin tapauk-
sessa, kun tuen suuruus vaihtelee tuensaajan tulojen
mukaan. Jotta tukien suuruus ei vaihtelisi asuinpai-
kasta riippuen ja kansalaisia palveltaisiin tasavertai-
sesti, tulisi pyrkiä käytäntöön, jossa omaishoidon tuet
ja muut kunnan päätöksellä maksettavat tuet makse-
taan pääsääntöisesti KELAn kautta.
Vastausesitys aloitteisiin 220-222:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon hoidon
kehittämiseen liittyvien esitysten osalta. Tavoitteena
tulee olla, että koko maahan saadaan yhtenäiset käy-
tännöt ja palkkiotasot, koska ongelmana on, että tällä
hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain.
Omaishoidon palkkion maksaminen on siirrettävä
kunnilta Kelan vastuulle.
Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä on käytössä
joka kolmannessa kunnassa. Lisäksi lasten kotihoi-
don tuen kuntalisää maksaa noin kuudennes Manner-
273
Suomen kunnista. Kunnat asettavat ehtoja yksityisen
hoidon tuen kuntalisän maksamiselle harvemmin kuin
kotihoidon tuen kuntalisälle. Kuntalisän maksaminen
riippuu kunnan taloudellisesta tilanteesta. Tämä saat-
taa asettaa perheet eri kunnissa eriarvoiseen asemaan.
Kotihoidontuen kuntalisän maksaminen on päivähoi-
don järjestämisen monimuotoisuutta, joista päätös-
valta on kuntatasolla. Puoluehallitus ei yhdy aloittee-
seen kotihoidontuen kuntalisän siirtämisestä Kelan
vastuulle. Keskustan tavoitteena on kotihoidon tuen
korottaminen
Toimeentulotuen normiosan maksaminen on siirrettä-
vä kunnilta Kelan vastuulle. Kyse on yhdenvertaisuu-
den lisäämisestä ja samalla vapautetaan voimavaroja
sosiaalityöhön.
221. Keskustan Rovaniemen Ylikylän
py: Omaishoidon tuen siirto Kelalle
Keskustan tavoitteena on omaishoidontuen siirtämi-
nen Kelalle. Esityksen perusteena on, että Kelan hoi-
tama omaishoitajien tuki kohtelee kaikkia omaishoita-
jia tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumattomatta.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 220 ”Omaishoidontu-
en ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan
kautta”.
222. Keskustanaisten Oulun py:
Omaishoidontuki Kelalle
Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä 24 tuntia päi-
vässä seitsemänä päivänä viikossa. Kunnat maksavat
omaishoitajille omaishoidontukea. Omaishoidon tu-
esta on säädetty lailla, mutta sen tulkinta eri kunti-
en välillä vaihtelee. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa
asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Kun-
tien talouden heiketessä omaishoidon tukea on mo-
nessa kunnassa leikattu. Jos tuen myöntäjä olisi Kela,
omaishoitajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa.
Omaishoidon tuen siirtäminen Kelan hoidettavaksi
tulee kirjata vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmaan
sekä vaalien jälkeen tulevaan hallitusohjelmaan.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 220 ” Omaishoidontu-
en ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan
kautta”.
274
223. Keskustan Keski-Espoon py:
Ikäihmisten voimavaroja käytettävä
hyväksi
Kun kansalaisten elinikä nousee ja toimintatarmoa
jatkuu eläkeiässäkin, yhä useammat ihmiset voivat
olla hyödyksi ympäristölleen myös eläköidyttyään.
Heidän tietojensa, taitojensa ja fyysinen kuntonsa voi
antaa tuntuvan lisän kansalaisyhteisölle joko jatka-
malla sopivassa mitassa työntekoa tai palvelemalla
ns. kolmannella sektorilla.
Yhteiskunnan arvoja on pyrittävä muuttamaan siten,
että vanhempia ihmisiä ei nähdä suinkaan rasitukse-
na, vaan osaamisen, tietämisen ja taitamisen lähteinä.
He antavat sukupolvista jatkuvuutta yhteiskunnalle ja
edesauttavat voimiensa mukaan sekä taloudellista toi-
mintaa että sivistyksellistä kanssakäymistä.
Kun puhutaan työvoiman puutteesta ja tarpeesta ulko-
maisen työvoiman tuomiseen maahan, jo eläkeikäiset
voivat olla omalla panoksellaan pehmeästi helpotta-
massa näitä tekijöitä. Monille ihmisille työ on arvo
sinänsä eikä sitä koeta rasituksena vaan osana elämää
ja kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyisessä urbaanissa
yhteiskunnassa puuttuvat luonnolliset kanavat, joiden
kautta ikääntyneiden ihmisten toimintatarmo ja halu
voisi paremmin tulla hyödynnetyksi sekä yhteiskun-
nan että yksityisten ihmisten itsensä kannalta. Sen
vuoksi olisi luotava uudenlaisia kanavia, joiden kautta
ihmiset voisivat edelleen saada henkisten ja fyysisten  annetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa
voimavarojensa edellyttämiä mahdollisuuksia osaa-
misensa edelleen  käyttämiseksi yhteiskunnassa. Toi-
saalta myös yhteiskunnan olisi aktiivisesti edistettävä
tällaista ihmisten löytämistä. Se loisi lisää viihtyisyyt-
tä ja myös harmoniaa eri sukupolvien välille
Sen vuoksi Keskustan Keski-Espoon paikallisyhdis-
tys esittää, että on luotava toimivat mahdollisuudet jo
eläköityneiden ihmisten henkisten ja fyysisten voima-
varojen ja heidän osaamisensa käyttöön yhteiskunnas-
samme kansalaisten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä
lisäävällä tavalla.
Vastausesitys:
Väestön ikärakenteen muuttuessa Suomeen on syn-
tymässä uudenlainen, ”neljän aktiivisen sukupolven
yhteiskunta”. Tämä on nähtävä yhteiskunnalle mah-
dollisuutena.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kym-
menestä työntekijästä on kiinnostunut osa-aikaisesta
työnteosta, mikäli se perhesyistä tai lähestyvän eläke-
iän takia olisi mielekästä. Keskimäärin vastaajat halu-
aisivat jäädä eläkkeelle 61-vuotiaana, vaikka toden-
näköisenä eläkkeellesiirtymisikänä pidetään 64 vuotta
vuonna 2020. On kehitettävä uusia, entistä jousta-
vampia mahdollisuuksia osa-aikatöiden tekemiseen
eläkeiän lähestyessä. Tarvitaan myös uusia tapoja ih-
misten nopeaan työllistämiseen työttömyystilanteessa
tai opiskeluista valmistumisen jälkeen.
Suomessa on vuonna 2020 enemmänkin pulaa kuin
ylitarjontaa työntekijöistä. Tulevaisuuden kasvualoina
nähdään terveys- ja hoitoala, informaatio- ja viestintä-
ala, kauppa ja majoitus- sekä ravitsemusala. Eläkkeen
rinnalla voi työskennellä tietyin rajoituksin ansiotyös-
sä tai toimia yrittäjänä ilman, että se vaikuttaa eläk-
keeseen. Ansaintaraja riippuu eläkelajista.
Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeen rinnalla
tehty eläkkeeseen oikeuttava työ kartuttaa uutta elä-
kettä aina 68 ikävuoden täyttymiseen asti, karttuman
ollessa suurimmillaan viimeisinä vuosina ns. super-
karttuma on 63 – 67 -vuotiailla 4,5 % vuosiansiosta.
Kunnissa toimivat Vanhusneuvostot toimivat erityis-
kanavana ikäihmisten tarpeiden ja näkemysten vä-
littämisessä kuntien päätöksentekoon ja toimintaan.
Vanhusneuvostot tekevät aloitteita ja esityksiä sekä
antavat lausuntoja. Vanhusneuvostot ovat ottaneet
kantaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toi-
mintaan, liikunta- ja virkistystoimintaan sekä ympä-
ristön esteettömyyttä koskeviin asioihin. Vanhusneu-
vostot ovat myös olleet mukana ikääntymispoliittisten
strategioiden toteutumisen seurannassa. Vuonna 2008
suositellaan, että vanhusneuvostot osallistuvat kuntien
ikääntymispoliittisten strategioiden laadintaan.
Vanhusneuvoston vaikuttava toiminta edellyttää jä-
senten aktiivisuutta ja hyvää yhteistyötä ikäihmisten,
kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, elä-
keläis- ja vanhusjärjestöjen sekä muiden vanhustyön
toimijoiden kesken. Kun kunnassa perustetaan van-
husneuvosto, olisi aina tarkkaan harkittava, miten se
kytketään kunnalliseen hallintoon ja päätöksentekoon.
Vanhusneuvoston edustajalle voidaan esimerkiksi an-
taa läsnäolo- ja puheoikeus kunnan muissa toimie-
limissä. Aktiivisella tiedottamisella ja ikäihmisten
elinoloja ja palveluita koskevan arvokeskustelun vi-
rittämisellä vanhusneuvosto voi vaikuttaa ikäihmisten
elinoloihin kunnassa. Vanhusneuvostot täydentävät
edustuksellista kunnallista demokratiaa. Vanhusneu-
vostojen määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Ikäihmisten
määrän kasvu luo osaltaan edellytyksiä vanhusneu-
vostojen poliittisen painoarvon kasvulle.

Eläkeikäiset ihmiset on nähtävä voimavarana, van-
heneminen ei ole sairaus. Puoluekokous yhtyy aloit-
teeseen ja tukee toimenpiteisiin ryhtymistä, joilla
luodaan toimivat mahdollisuudet jo eläköityneiden
ihmisten henkisten ja fyysisten voimavarojen sekä
heidän osaamisensa käyttöönottamiseen. Asiaa tulee
tarkastella kokonaisuutena niin eläkepolitiikan, vero-
tuksen kuin palvelujen tarpeiden näkökulmista.
224. Suomen Keskustanaiset: Vanhu-
sasiavaltuutettu pysyvästi vanhusten
asialle
Keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu vahvasti ih-
misen osallisuuden ja osallistumisen korostaminen,
ikään katsomatta. Haluamme pitää huolta myös niistä,
joiden ääni ei aina kuulu vahvimpana. Myös suoma-
laisilla vanhuksilla on oikeus elää täysipainoista elä-
mää osana yhteiskuntaamme.
Suomen Keskustanaisten mielestä vanhuksilla tulee
olla heidän oman asiansa ajaja, vanhusasiavaltuutet-
tu, joka edistää vanhusten oikeuksia ja puuttuu heitä
koskeviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Vanhusasia-
valtuutettu herättelisi kansalaisia ja päättäjiä positiivi-
seen arvokeskusteluun vanhusten asioista ja asemas-
ta. Lisäksi, vanhusasiavaltuutettu tekisi poikkihallin-
nollista yhteistyötä ja loisi uusia kanavia ikääntyvien
mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi ja ymmärtä-
miseksi.
Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu on toimi-
nut Keski-Suomen maakunnassa Raha-automaattiyh-
distyksen rahoittamana yksityisen säätiön hankkeena.
Kokeiluhankkeesta saadut tulokset ja vanhustenhuol-
lon tulevaisuuden haasteet vahvistavat vaatimusta pe-
rustaa Suomeen ensimmäinen vanhusasiavaltuutetun
virka. Lapsilla on jo oma lapsiasiavaltuutettu, jonka
ansiosta lasten asiat ovat nousseet yhteiskunnallisen
keskustelun keskiöön huomattavasti aiempaa tehok-
kaammin. Keskustanaisten mielestä myös ikääntyneet
ansaitsevat saman ja kannustavat Keskustaa olemaan
asiassa aloitteellinen.
Vastausesitys:
Vanhusasiavaltuutettu toimii tällä hetkellä Porvoon
kaupungissa ja Keski-Suomessa RAY:n tuella. Valtuu-
tetun toimintatapoina ovat mm. kannanotot, neuvonta,
aloitteet sekä erilaiset selvitystyöt. Molemmat valtuu-
tetut toimivat kiinteässä yhteistyössä vanhusneuvos-
tojen kanssa. Kaikissa maamme kunnissa asiakkaiden
ja potilaiden oikeuksien toteutumisen turvana ovat
sosiaali- ja potilasasiamiehet. Sosiaalihuollon yleinen
valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja
aluehallintoviranomaisille. Näiden viranomaisten li-
275
säksi kanteluita voidaan tehdä myös oikeuskanslerille
ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, jotka ovat ylimpiä
laillisuuden valvojia Suomessa. Oikeuskansleri ja oi-
keusasiamies valvovat, että viranomaiset ja virkamie-
het sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudatta-
vat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri
ja oikeusasiamies valvovat myös perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutumista.
Vanhusneuvostot ovat tärkeitä ikäihmisten oikeuksi-
en toteutumista seuraavia, vaikuttamismahdollisuuk-
sia tarjoavia ja osallisuutta turvaavia elimiä. Kunnal-
lisia vanhusneuvostoja on perustettu vuodesta 1996
alkaen. Vuoden 2008 lopussa vanhusneuvosto toimi
326 kunnassa ja koko maan 65 vuotta täyttäneestä vä-
estöstä 93 % asui kunnissa, joissa toimi vanhusneu-
vosto. Vuoden 2009 alun kuntaliitosten jälkeen van-
husneuvosto toimii lähes kaikissa Suomen kunnissa.
Koska kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa
myös toiminnan rahoituksesta. Toimintaan varattu
määräraha kattaa yleensä toiminnasta aiheutuneet ku-
lut ja ainakin jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut.
Vanhusneuvostot ovat kaikissa Pohjoismaissa neu-
voa-antavia, eivät päätöksentekoelimiä. Suomessa
kuntien vanhusneuvostoille hyväksymissä toiminta-
säännöissä korostuu ikäihmisten vaikutusmahdolli-
suuksien turvaaminen.
On tärkeää, että kaikkiin kuntiin perustetaan vanhus-
neuvosto. Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen
siinä, määrin, että vanhusasiavaltuutetun toimen va-
kinaistamista on perusteltua harkita. Tulevan vanhus-
palvelulain yhteydessä on arvioitava myös tarpeellis-
ten virkojen luominen.
225. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Vanhusasiavaltuutetun viran perus-
taminen
Keskustan Keski-Suomen piirillä on ollut aitiopaikka
seurata vanhusasiaa ja sen poliittista kehittymistä vii-
meisten kolmen vuoden ajan. Valtakunnan ensimmäi-
nen vanhusasiavaltuutettu on toiminut Keski-Suomen
maakunnassa yksityisen säätiön hankkeena ja Raha-
automaattiyhdistyksen rahoittamana. Vanhusasiaval-
tuutetun työ on päättymässä vuoden 2010 aikana.
Keskustan Keski-Suomen piiri katsoo, että kokeilu-
hankkeesta saadut tulokset ja viimeaikaisessa media-
keskustelussa esille tulleet vanhusten huonot, jopa
epäinhimilliset olot, vahvistavat vaatimusta perustaa
Suomeen ensimmäinen vanhusasiavaltuutetun virka.
Keskustan tulee olla tässä aloitteellinen. Viran työn ja
toimenkuvan tulisi olla samanlainen kuin lapsiasia-
276
valtuutetulla; ohjaava, neuvova ja kantaaottava. Se tu-
lisi rahoittaa valtion varoin, mikä takaisi pysyvyyden
ja myös oikeutuksen toimia.
Keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu vahvasti ih-
misen kunnioittaminen. Ikääntyvällä väestöllä on ol-
tava samanlaiset oikeudet elää täysipainoista elämää
osana yhteiskuntaa kuin nuoremmillakin.
Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä vanhuksilla
tulisi olla oma äänitorvi, joka pitäisi huolen vanhusten
hyvinvoinnista ja puuttuisi epäkohtiin vaikuttamalla
päätöksentekijöihin. Vanhusasiavaltuutettu herätteli-
si kuntalaisia ja päättäjiä positiiviseen arvokeskuste-
luun vanhusten asioista ja asemasta. Vanhusasiaval-
tuutettu tekisi poikkihallinnollista yhteistyötä ja loisi
uusia kanavia ikääntyvien mielipiteiden ja tarpeiden
kuulemiseksi.
Vastausesitys:
Ks. vastaus aloitteeseen 224” Vanhusasiavaltuutettu
pysyvästi vanhusten asialle”.
226. Keskustan Paattisten py: Kuka
tamppaisi vanhuksen matot? / Voiko
omaishoitaja olla muukin kuin omai-
nen?
Vanhusten hoidon järjestämistä pohdittaessa Turussa
on yhtenä vaihtoehtona keskusteltu italialaistyyppi-
sistä ”badanteista”. Italiassa badante on henkilö, joka
hoitaa vanhusta vanhuksen omassa kodissa. Hän voi
asua vanhuksen luona tai käydä siellä vain osa-aikai-
sesti työssä. Badante laittaa vanhukselle ruokaa, aut-
taa siivouksessa ja pitää hänelle seuraa.
Palvelun vanhus maksaa itse ja saa tarvittaessa ve-
roalennusta tai kunnallista tukea. Vaikka hoito tulee
maksamaan vanhukselle tai kunnalle, se on halvempi
vaihtoehto kuin hoito vanhainkodissa.
Italiassa badante on usein naispuolinen maahanmuut-
taja, jolla ei ole ammattikoulutusta. Näin hän saa
mahdollisuuden perustoimeentuloon. Tämä tuo sääs-
töä yhteiskunnalle.
Suurissa kaupungeissa kuten Turussa kunnallinen
vanhustenhoito toimii oudosti. Vanhuksen luona voi
kunnan lähettämänä piipahtaa lukuisia henkilöitä,
mutta kukaan ei jouda olemaan. Vanhus toivoo, että
joku tulisi ja olisi, huolehtisi ruuasta ja lääkkeistä,
tamppaisi joskus matot ja pesisi pari kertaa vuodessa
ikkunat. Siis toimisi niin kuin entisajan kotiapulaiset.
Suurten kaupunkien kunnallinen vanhustenhuolto tar-
vitsee suurremontin, joka ei kuitenkaan ole mahdol-
lista ilman valtakunnan tason selvitystyötä, ohjeita ja
lakimuutoksia.
Voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaan kunnalla
on mm. kotipalvelun järjestämisvelvollisuus. Sosiaa-
liasetuksen mukaan kotipalvelu on kodissa tapahtuvaa
yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolen-
pitoa ja tukemista sekä tukipalveluja että sosiaalista
kanssakäymistä edistäviä palveluja.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan laki omaishoi-
don tuesta. Lain mukaan omaishoitajalla tarkoitetaan
hoidettavan omaisia tai muuta hoidettavalle läheistä
henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitoso-
pimuksen. Läheisellä henkilöllä tarkoitetaan esimer-
kiksi hoidettavan avopuolisoa tai läheistä ystävää,
joka on käytännössä jo ennen sopimuksen tekemis-
tä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon.
Omaishoitolaki sulkee pois mahdollisuuden, että vie-
raat ihmiset voisivat toimia omaishoitajina.
”Badantit”-apujärjestelmä muistuttaa omaishoidontu-
en järjestelmää, koska apu tapahtuisi asiakkaan koto-
na kuten omaishoitotilanteessakin, mutta palvelumuo-
to ei sovellu tällä hetkellä käytössä olevaan suoma-
laiseen järjestelmään. Sekä asiakkaan että ”badante”-
auttajan oikeusturva tulee selvittää tarkasti.
On selvitettävä mm. se, onko kyseessä työsuhde ja
jos on, kenellä on työnantajavelvoitteet, kunnalla vai
asiakkaalla, toteutuvatko työaikalainsäädökset, vuo-
silomaa koskevat säädökset, mikä on palkkausjärjes-
telmä jne. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kunta
vastaa nykylainsäädännön mukaisesti vanhuspalvelu-
jen järjestämisestä oli sitten kysymys kunnan omas-
ta palvelutuotannosta tai yksityisen palvelutuottajan
palveluista. Vastuu palvelujen järjestämisestä merkit-
see kunnan kannalta myös valvontavastuuta suhteessa
palvelun laatuun, palvelun jatkuvuuteen ja mm. salas-
sapitosäädösten toteutumisen valvontaa.
Kuvatunkaltaisen palvelun toteuttaminen ilman kun-
nan järjestämisvastuuta voi kuitenkin toteutua mm.
laajentuneen kotitalousvähennyksen turvin, mikäli ve-
rovähennyksen saamisen edellytykset täyttyvät.
Edellä kuvattu ”badantetyyppinen” vanhusapu täy-
dentäisi ja monipuolistaisi omalta osaltaan kotona
asumisen tueksi tarvittavaa vanhusten palvelujen kir-
joa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna siihen
mahdollisuuksia. Tarvitaan laajempaa ja perusteellista
valtakunnan tasolla tehtävää selvitystyötä ja lakimuu-
toksia.
Keskustan Paattisten paikallisyhdistys esittää, että
Suomen Keskusta toimisi asiassa aloitteellisesti.

Vastausesitys:
Kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on vastuu ikäih-
misten palveluiden järjestämisestä. Kunta voi tuottaa
palvelut itse tai hankkia niitä esimerkiksi toiselta kun-
nalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palvelujen tuot-
tajalta. Hankintoihin, jotka on aloitettu 1.6.2007 jäl-
keen, sovelletaan lakia julkisista hankinnoista.
Suomen perustuslain (22 §) mukaan julkisen vallan
on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Näistä oikeuksista ikäihmisten palveluihin vaikuttavat
erityisesti oikeudet yhdenvertaisuuteen (6 §) ja sosi-
aaliturvaan (19 §), kuten välttämättömään huolenpi-
toon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä
oikeudet on Ikäihmisten palvelujen laatusuositukses-
sa konkretisoitu eettisiksi periaatteiksi. Periaatteita,
joiden tulisi ohjata palvelujen järjestämistä ovat it-
semääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus,
yksilöllisyys ja turvallisuus. Osallisuuden periaate
puolestaan painottaa, että ihminen on iäkkäänäkin yh-
teisönsä täysivaltainen jäsen.
Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk-
sista säädetään, että sosiaalihuoltoa (esimerkiksi ko-
tipalvelua tai palveluasumista) toteutettaessa on itse-
määräämisoikeuden ja osallistumisen näkökulmista
otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomuk-
set ja mielipide. Lain mukaan asiakkaalle on annet-
tava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen-
sa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva
asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijai-
sesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Mikäli asiakas
ei esimerkiksi sairauden tai toimintakykyvajeiden
vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelu-
jensa suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmär-
tämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten
vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteis-
työssä hänen laillisen edustajansa, omaistensa tai
muun hänelle läheisen henkilön kanssa.
Puoluekokous katsoo, että vanhusten hoitoa on kehi-
tettävä avarakatseisesti, luotava mahdollisuuksia ja
harkittava sekä edesautettava myös uusia toimintata-
poja. Ensisijaista on kuitenkin jatkaa omaishoidon ke-
hittämistä ja parannettava kotipalvelujen saatavuutta
sekä luotettavuutta.
227. Keskustan Opiskelijaliitto: Lisää
joustavuutta lasten päivähoitoon
Lasten päivähoito on subjektiivinen oikeus ja jokai-
sella kunnalla on siten velvollisuus järjestää hoitoa
tarvitsevalle lapselle päivähoitopaikka. Useimmi-
ten tämä tarkoittaa päiväkotipaikkaa, jossa lapsi voi
olla hoidossa vanhempien normaalin työpäivän ajan.
277
KOL:n mielestä pienen lapsen edun mukaista on,
että hänet voidaan hoitaa mahdollisimman kodin-
omaisessa ympäristössä sekä se, että lapsi saa viettää
mahdollisimman paljon aikaa ensisijaisten hoitajien-
sa, yleensä vanhempiensa kanssa. Myös vanhempien
tarpeet lastenhoidolle ovat hyvin erilaisia. Esimerkik-
si opiskelijavanhempi ei välttämättä tarvitse jokapäi-
väistä lastenhoitajaa, vaan osa- aikaista tai tilapäistä
lastenhoitoapua, joka ottaa huomioon erilaiset opis-
keluajankohdat. Siten subjektiivinen oikeus 8 tunnin
päivittäiselle päivähoidolle ei palvele lapsen etua eikä
vanhempien tarpeita.
KOL esittää, että päivähoitoon voidaan saada lisää
joustavuutta palauttamalla alas ajettu perhepäivähoi-
tajajärjestelmä modernisoituna siten, että se palvelisi
entistä paremmin tilapäisen hoidon tarvetta erilaisissa
elämäntilanteissa oleville erilaisille perheille. Lisäk-
si pienten lasten mahdollisuutta kasvaa pienemmissä
ryhmissä voidaan tukea nostamalla perhepäivähoidon
arvoa esimerkiksi kohottamalla perhepäivähoitajille
maksettavia palkkoja. Myös osa- aikaiselle joustaval-
le päivähoidolle tulee tarjota mahdollisuus sellaisille
perheille, joissa pienet lapset halutaan hoitaa pääosin
kotona.
Vastausesitys aloitteisiin 227-228:
Pienten lasten hoidon tukimuodot vaihtelevat lapsen
iän ja perheen valitseman hoitomuodon mukaan. Las-
ten hoidon järjestämiseksi vanhempainrahakauden
päätyttyä perheellä on vaihtoehtoina kunnan järjes-
tämä päivähoitopaikka, kunnes lapsi siirtyy oppivel-
vollisena perusopetukseen, kotihoidon tuki, kunnes
perheen nuorimmainen lapsi täyttää kolme vuotta tai
yksityisen hoidon tuki, jota perhe voi saada kustakin
alle kouluikäisestä lapsestaan.
Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja
hoitolisästä. Lakisääteisen hoitorahan määrä on kai-
kille ehdot täyttäville perheille samansuuruinen. Hoi-
tolisä on tulosidonnainen. Tämän lisäksi kunta voi
päätöksellään maksaa kunnallista lisää ja näin ohjata
rahoitusta yksityisen hoidon tukemiseen ja edistää
kaikkien perheiden valinnan mahdollisuuksia. Kunta
voi myös muin keinoin tukea yksityistä perhepäivä-
hoitoa, jos kunta katsoo, että yksityistä perhepäivä-
hoitoa tulee kunnassa edistää. Hallitusohjelman mu-
kaan yksityisen hoidon tuen tasoa nostettiin 160 eu-
roon kuukaudessa 1.1.2009 alkaen.
Perhe, jonka kaikki lapset ovat yli 3-vuotiaita, ei ole
oikeutettu saamaan lakisääteistä kotihoidon tukea tai
muuta vastaavaa tukea lasten kotihoidon järjestämi-
seksi. Tässä suhteessa yrittäjää, joka hoitaa muiden
lasten ohella myös omia lapsiaan, kohdellaan saman-
arvoisesti kuin muitakin lapsiperheitä. Niin yksityi-
278
selle perhepäivähoitajalle kuin kunnalliselle perhe-
päivähoitajallekaan ei makseta kulukorvauksia omien
lastensa osalta.
Vahingon sattuessa lasten oikeudellisen aseman osal-
ta yksityisyrittäjänä toimiva perhepäivähoitaja on sa-
massa asemassa omien lastensa osalta kuin muutkin
lasten vanhemmat omien lastensa osalta. Hoitajan ja
hänen omien lastensa vakuutusturva on hoitajan vas-
tuulla. Myös muissa lapsiperheissä huoltajat vastaavat
lastensa vakuutuksista.
Päivähoitomaksujen uudistamisen yhteydessä maksu-
jen määräytymisperusteita tarkistettiin perheen tulo-
tasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Uudistuk-
sessa otettiin huomioon todellinen perhekoko. Ennen
uudistusta otettiin huomioon vanhempien lisäksi kak-
si päivähoitoikäistä lasta. Nyt perhekäsite uudistettiin
niin, että maksua määrättäessä otettiin huomioon van-
hempien lisäksi kaikki heidän kanssaan samassa ta-
loudessa asuvat alaikäiset lapset. Uudistuksen myötä
päivähoitomaksut pysyivät samassa tai laskivat 60%
perheistä. Myös niin kutsuttu nollamaksuluokka säi-
lyi edelleen.
Perhepäivähoitajien osalta on lisättävä alan kiinnosta-
vuutta palkkausjärjestelmän parannusten kautta. Esi-
merkiksi lisätään työaikaan kiinteästi kuuluva hoidon
valmisteluaika sekä lasketaan perhepäivähoitajan oma
lapsi palkkioon mukaan.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen subjektiivisen päi-
vähoidon rajoittamisesta sellaisenaan, mutta päivähoi-
don joustoja ja monimuotoisuutta, esimerkiksi osapäi-
väisen hoidon osalta on lisättävä perheiden erilaisten
tarpeiden mukaan. Erityisesti tilapäistä lastenhoito-
apua tulee kehittää entisestään.
228. Suomen Keskustanuoret: Perhe-
päivähoitopaikkoja lisättävä
Jos lapsen vanhemmat eivät voi tai eivät halua hoi-
taa lasta kotonaan, niin tällöinkin perheillä tulisi olla
mahdollisuus siihen, että lasten hoitaminen tapahtuu
kodinomaisissa olosuhteissa. Tämä edellyttää, että
perheillä on realistinen mahdollisuus perhepäivähoi-
toon.
Vielä vuosituhannen vaihteessa noin 70 000 lasta oli
perhepäivähoidossa, mutta vuonna 2008 enää noin
50 000 lasta, joka on enää hiukan yli 10 % kaikista
alle 7 vuotiaista. Suuntaus perhepäivähoidon osuu-
dessa on ollut jo pidempään huolestuttava. Perhepäi-
vähoidon ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä eli
2-3 lapsen suuruisia ja hoitajan tulee olla koulutettu ja
tehtävään sopiva henkilö.
Perustelemme perhepäivähoidon tarpeellisuutta sillä,
että sosiaalipsykologian nykykäsitysten mukaan pie-
ni lapsi voi luoda kunnollisen tuntemussuhteen vain
3-4 aikuiseen, jolloin hänellä ei ole mahdollisuutta
luoda kiintymyssuhdetta ison päiväkodin vaihtuviin
hoitajiin. Niin ikään toimivin sosiaalisten kontaktien
määrä alle kolmen vuoden ikäisellä lapsella on aino-
astaan 3-4 muuta lasta. Kun lasten lukumäärä kasvaa
tästä lineaarisesti, niin päivittäisten kontaktien määrä
kasvaa eksponentiaalisesti. Päivittäisten kontaktien
raju kasvu voi aiheuttaa sen, että lapsi ahdistuu ja tu-
lee aggressiiviseksi. Tämän vuoksi perheillä tulee olla
mahdollisuus valita perhepäivähoito lastensa hoito-
muodoksi.
Jotta perhepäivähoidosta tulisi monelle nuorelle hoi-
toalan ammattilaiselle järkevä vaihtoehto, tulee perhe-
päivähoitajien hoidettavien lasten lukumäärään voida
laskea hänen omat lapsensa. Todellisen parannuksen
nykytilanteeseen toisi kuitenkin esimerkiksi Kauha-
joella käytössä oleva malli, jossa perhepäivähoitajalle
maksetaan kiinteää lasten lukumäärästä riippumaton-
ta palkkaa. Hoitajan omat lapset kuuluvat Kauhajoel-
la keskimääräiseen neljän ja puolen lapsen kiintiöön,
mutta perhepäivähoitaja maksaa tässä mallissa omista
lapsistaan normaalit päivähoidon kustannukset. Per-
hepäivähoidon kannustavuuden lisäämiseksi perhe-
päivähoitajan työaikaan tulee jatkossa laskea myös
hoitopäivien valmisteluun kuluva aika. Kaiken kaik-
kiaan perhepäivähoitajien palkkausta tulee muutoin-
kin tarkistaa ylöspäin.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 227 ”Lisää joustavuutta
lasten päivähoitoon”.
229. Suomen Keskustanuoret: Yhden
vanhemman perheiden tukeminen
Yhden vanhemman perheen koetaan yhä 2010-luvulle
siirryttäessä edustavan poikkeuksellista vanhemmuut-
ta, joka voidaan tulkita vajaana ja riittämättömyytenä.
Toisaalta, moni yksin lastensa kanssa elävä vanhempi
saa osakseen sankariroolin ja ihailua sinnikkäästä jak-
samisesta moninaisten paineiden ja kasvatusvastuun
keskellä. Niin tai näin, yhden vanhemman perheet
määritellään sosiaalisesti erilliseksi kategoriaksi.
Yhden vanhemman perheissä asuu kaikista alle
18-vuotiaista lapsista noin 17 prosenttia (v.2006).
Näistä lapsista noin 13 prosenttia asuu isän kanssa.
Pääsääntöisesti yksinhuoltajat ovat siis naisia.
Yhden huoltajan perheissä 1990-luvun laman jälkei-
nen aika on ollut taloudellisen ahdingon ja yhteiskun-

nallisen aseman alasajon sävyttämää. Toimeentulon
edellytykset ovat heikentyneet ja taloudellisesti hei-
koimmassa asemassa ovat pienten lasten äidit. Vuon-
na 1994 voimaan astuneessa uudistuksessa yksinhuol-
tajuuden perusteella aiemmin verotukseen myönnetyt
vähennykset poistettiin ja ne korvattiin osittain lap-
silisään toteutetulla lapsilisän yksinhuoltajakorotuk-
sella.
1990-luvun alun yksinhuoltajaäitien vahvasta työelä-
mäosallisuudesta on siirrytty tilanteeseen, jossa 13
prosenttia yksinhuoltajista on työttömänä ja liki 32
prosenttia ryhmästä lukeutuu pienituloisimpiin. Vie-
lä vuonna 1989 liki 85 prosenttia alle 6-vuotiaiden
yksinhuoltajien äideistä osallistui työmarkkinoille.
Tämä oli erinomaista tasoa mihin tahansa väestöryh-
mään verrattuna. Tilanne on käytännöllisesti katsoen
romahtanut 15 vuodessa.
Yhden vanhemman perheessä kohdataan pitkälti sa-
manlaisia arjen haasteita kuin kahden vanhemman
perheessä, mutta moninkertaisesti haastavampana.
Tilastot osoittavat, että kahden vanhemman perheen
tulotaso heikkenee lapsen syntymän myötä vanhem-
painvapaajaksojen vuoksi yleensä noin 80 prosent-
tiin aiemmasta. Sama vaikutus tuntuu rajumpana yh-
den vanhemman perheessä, jossa tulotaso tippuu noin
puoleen. Esimerkkeinä toiminevat myös lapsen sai-
rastelusta koituvat poissaolot työelämästä, joita yhden
vanhemman perheessä on jakamassa vain yksi työnte-
kijä tai vuorotyön aiheuttamat haasteet. Käytännössä
vuorotyö ei yhden vanhemman perheessä ole usein-
kaan mahdollista. Työelämän muutos pätkittäiseksi
sekä kodinhoidon tukipalvelujen katoaminen kuntata-
solla ovat hankaloittaneet työn vastaanottamista.
Sen sijaan positiivisia yhteyksiä yhden ja kahden van-
hemman perheen kohtelulla on vähemmän. Nykyisel-
lään yhden vanhemman perheet eivät hyödy perhe-
vapaiden jakamisesta ja perhepoliittisista etuuksis-
ta samalla tavalla kuin kahden vanhemman perheet.
Konkreettisesti todeten: yksinhuoltajalta puuttuu toi-
sen aikuisen tulot.
Yhden vanhemman perheessä työelämän mukanaan
tuoma aikuisten vertaiskokemus on erityisen tärkeää.
Tämä tulee nähdä taloudellisten seikkojen lisäksi kes-
keisenä työelämän arvona kyseiselle väestöryhmälle.
Siksi työelämän ja perheen yhteensovittamista tulee
heidän kohdallaan erityisesti tukea. Työelämä ei saa
olla riski vanhemmalle. Osa-aikaisuutta, lyhennettyä
työaikaa ja muita työelämän joustoja on tuettava.
Perhepolitiikassa tulee yhden vanhemman perheiden
osalta kehittää yhteiskunnallisia tukitoimia erityisen
vahvasti. Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä, vaan per-
heet kaipaavat konkreettista apua arkensa sujuvuuteen
279
ja työssäkäynnin mahdollistamiseen. Päivähoidon
joustavuus esimerkiksi kouluikäisten lasten iltapäivä-
ja iltahoidon osalta on pieni toimenpide hoitoa järjes-
tävälle kunnalle, mutta merkittävä asia yksittäiselle
perheelle. Niin ikään kotihoidon palvelujen palautus
helpottaisi erityisesti yhden vanhemman arkea. Myös
verotuksen yksinhuoltajavähennyksen palauttamista
tulee harkita.
Vastausesitys:
Yksinhuoltajaperheitä oli vuoden 2008 lopussa hie-
man yli 117 000 eli noin 20 prosenttia kaikista per-
heistä. Selvitysten mukaan yhden huoltajan kotitalo-
uksien taloudellinen asema on muihin lapsitalouksiin
nähden heikompi. Yksinhuoltajien pienituloisuuden
on katsottu aiheutuvan paitsi jakamattomasta huolto-
taakasta myös heikommasta työllisyydestä.
Keskustajohtoinen hallitus on ohjelmassaan sitoutu-
nut vähentämään lapsiperheiden köyhyyttä ja eriar-
voistumiskehitystä parantamalla lapsiperheiden ta-
loudellista asemaa. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien
asemaa onkin parannettu monin eri tavoin. Osa toi-
menpiteistä on kohdennettu yhdenvertaisesti kaikkiin
etuuksien tai palvelujen saannin edellytykset täyttä-
viin lapsiperheisiin. Esimerkiksi vuoden 2009 alusta
yksityisen hoidon tuen tasoa on korotettu 22,67 eurol-
la kuukaudessa ja lasten kotihoidon tuen hoitorahaa
20 eurolla kuukaudessa perheen yhden alle kolmi-
vuotiaan lapsen osalta. Osittaisen hoitorahan määrä
on nostettu 90 euroon vuoden 2010 alusta. Samalla
osittainen hoitoraha laajennettiin koskemaan yrittäjiä.
Lisäksi vuoden 2009 alusta äitiys-, isyys- ja vanhem-
painrahojen sekä erityishoitorahan vähimmäistasoa
korotettiin työmarkkinatuen tasolle, mikä tarkoittaa
171 euron lisäystä kuukaudessa, ja monilapsisten lap-
siperheiden lapsilisiä korotettiin kolmannesta lapsesta
alkaen 10 eurolla kuukaudessa.
Osa lapsiperheiden taloudellisen aseman parantami-
seksi tarkoitetuista toimenpiteistä on kohdistettu suo-
raan yksinhuoltajille. Vuoden 2008 alusta lapsilisän
yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla kuukau-
dessa. Lisäksi elatustuen toimeenpano ja siihen liit-
tyvät toimenpiteet elatusavun perimiseksi siirrettiin
kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.4.2009.
Samalla elatustuen ja elatusavun indeksisidonnaisuut-
ta parannettiin ja selkeytettiin. Uudistusten tavoittee-
na oli edistää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua
asuinpaikasta riippumatta ja oikeuksien tasapuolista
turvaamista sekä parantaa yksinhuoltajien taloudellis-
ta tilannetta. Hallitus on myös päättänyt, että indek-
sisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli
vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat,
lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki si-
280
dotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansan-
eläkeindeksiin 1.3.2011 lukien.
Myös 1.8.2008 voimaan tulleella sosiaali- ja terve-
ydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksella oli yksin-
huoltajan asemaa parantavia vaikutuksia. Uudistuksen
myötä päivähoitomaksun perusteena olevia tulorajo-
ja nostettiin ja perhekäsite muuttui perheen todellis-
ta kokoa mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Tämän
seurauksena päivähoidon maksut alenivat erityisesti
yksinhuoltajilla ja monilapsisten pienituloisten per-
heiden kohdalla.
Selvitysten perusteella on myös arvioitu, että toi-
meentulotuen etuoikeutetun tulon käyttöönotolla on
ollut erityisesti yksinhuoltajanaisia hyödyttäviä vai-
kutuksia sen kannustaessa heitä hankkimaan ansio-
tuloja. Toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa koske-
vaa lakia on jatkettu siten, että se on voimassa vuoden
2010 loppuun ja SATA-komitean tekemien linjausten
mukaan sitä on edelleen tarkoitus jatkaa. Taloudelli-
sen lisätuen lisäksi yksinhuoltajaperheille ensiarvoi-
sen tärkeää on joustava sosiaali- ja terveyspalvelujen
käyttö perhekohtaisen tarpeen mukaan toteutettuna.
Myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet on
tarkoitettu joustaviksi vaihtoehdoiksi. Henkilö, joka
ei halua lastaan kunnalliseen päivähoitoon, voi valita
tuen. Kuntalisä taas on tarkoitettu kotihoidon ja yksi-
tyisen hoidon tukien hoitorahaa ja hoitolisää täyden-
täväksi malliksi. Kyse on siten yhteen malliin sisälty-
västä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle jäävästä
kuntakohtaisesta lisästä, jota koskevien säännösten
on tarkoitettu olevan siten väljät, että kunnalliselle
päätöksenteolle jää liikkumavaraa lisätuen määrän ja
kohdentamisen osalta.
Hallituksen vuonna 2007 käynnistämässä lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjel-
massa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lapsiperhei-
den hyvinvointi. Tavoite kattaa arjen hallinnan li-
säämisen kaikissa perheissä ja lapsiperheitä tukevan
palvelujärjestelmän, joka luo lapsille ja nuorille hy-
vinvointia edistävän saumattoman verkoston. Myös
keväällä 2009 työskentelynsä aloittanut sosiaalihuol-
lon lainsäädännön uudistamistyöryhmä tulee työssään
arvioimaan perheiden monimuotoistumisen palvelu-
järjestelmälle aiheuttamia haasteita. Työryhmä tulee
jättämään väliraporttinsa uudistamisen peruslinjauk-
sista keväällä 2010.
Palvelujen laajentamistarpeiden lisäksi keskusteluun
tulisi myös nostaa työelämän vaatimusten jatkuva li-
sääntyminen ja niiden vaatimusten asettama ristiriita
perheen ja työn yhteensovittamiselle. Pienten lasten
vanhempien työaikojen järjestämisessä tulisi huomi-
oida lasten hyvinvointi. Tarkoituksenmukaista olisi,
että pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus
valintansa mukaan tehdä päivätyötä. Tämä edellyttää
yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa.
Verotuksen yksinhuoltajavähennyksen käyttöönot-
toa voitaisiin harkita. Verotuksen kautta suoritettava
etuusparannus voidaan katsoa valtiontalouden näkö-
kulmasta kannustavammaksi kuin suora tulonsiirto.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoliin yksinhuoltajien
aseman parantamiseksi.
230. Keskustan Kiihtelysvaaran py:
Kannustavaan perhepolitiikkaan
Suomessa on syntynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen
joka vuosi alle 60 000 lasta. Suurimmillaan syntyvyys
oli vuosina 1946-55, jolloin lapsia syntyi keskimää-
rin noin 100 000 vuodessa. Nuoria suomalaisia on
nyt noin puoli miljoonaa vähemmän kuin 50-luvulla.
Eliniän odotteen noususta kuolleisuus ylittänee synty-
vyyden jo lähitulevaisuudessa, ellei perhekoko kasva
selvästi. Suomen väkiluku uhkaa kääntyä laskuun.
Perheiden keskimääräisen lapsiluvun kasvattaminen
on tärkeätä monesta eri syystä.
Ehdotammekin, että Suomen Keskustan puolueko-
kous asettaa tavoitteeksi perhekoon kasvattamisen ja
syntyvyyden nostamisen noin 70 000 lapseen vuo-
dessa ja että samalla käynnistetään laajan kansallisen
perhepoliittisen ohjelman valmistelu ja että ohjelmas-
sa määritellään ne taloudelliset, sosiaaliset ja henkiset
kannustimet, jotka takaavat myös monilapsisille per-
heille turvallisen arjen ja turvatun toimeentulon kai-
kissa elämän vaiheissa.
Vastausesitys:
Suomessa syntyvyys on korkein 40 vuoteen. Tilas-
tokeskuksen mukaan viime vuonna syntyi yli 60 400
lasta eli 900 edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran
yli 60 000 lasta näki päivänvalon vuonna 1996. Syn-
tyvyys oli viime vuonna suurinta Pohjanmaan maa-
kunnissa ja Kainuussa. Alhaisinta syntyvyys oli puo-
lestaan Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Keskustalla on pitkät perinteet inhimillisen perhe-
politiikan ajajana. Keskustajohtoiset hallitukset ovat
saaneet aikaan merkittäviä uudistuksia ja parannuk-
sia. Vanhasen II hallitus valitsi lapsiperheiden osalta
tietoisesti keskeiseksi painopisteeksi etuuksien kehit-
tämisessä erityisesti heikommalle jääneiden perhei-
den taloudellisen aseman parantamisen ja eriarvois-
tumisen vähentämisen. Tämän vuoden alussa toteutui
vihdoin yksi historiallisimmista tulonsiirroista, kun
vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä

sairauspäivärahojen vähimmäistasoa korotettiin työ-
markkinatuen tasolle. Keskustan pitkänajan tavoi-
te toteutui. Keskustalainen linja sai näin ollen jatkoa,
sillä vähimmäispäivärahoja korotettiin jo pääminis-
teri Vanhasen I hallituksen aikana 94 eurolla kuukau-
dessa. Nyt tehty tasokorotus on merkittävä, 171 euroa
kuukaudessa. Tasokorotus on tärkeä myös sen vuoksi,
että se vähentää tarvetta viimesijaiseen turvaan eli toi-
meentulotukeen.
Keskustan ideologian mukaan lapsiperheille halutaan
luoda aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras
hoitomuoto ja tehdä se valinta itse, perheen tarpeiden
mukaan. Lapsilisiin on tehty korotuksia sekä Vanha-
sen I, että II hallituksen aikana. Nyt korotettiin lapsili-
sää perheen kolmannesta lapsesta alkaen. Se on myös
yksi niistä toimista, joilla Vanhasen II hallitusohjel-
man mukaan lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään
ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla
lapsiperheiden taloudellista asemaa. Köyhät lapsiper-
heet ovat tutkimusten mukaan monilapsisempia, ja
niissä on selvästi useammin alle kouluikäisiä lapsia
kuin muissa lapsiperheissä. Nämä perheet ovat muita
huomattavasti enemmän riippuvaisia tulonsiirroista.
Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea linjasi perhe-
etuuksien tulevaisuutta. Lapsilisät, kotihoidontuki ja
yksityisen hoidon tuki sidotaan jo tehdyillä päätöksil-
lä indeksiin 1.3.2011 alkaen. Toimenpide tekisi lapsi-
lisäkorotuksista kestävän ja pitkäjänteisemmän. Tu-
lonsiirtojen pitkän aikavälin tavoite tulee olla riittävä
perusturva. Etuuksien tasojen pitää olla sellaisia, ettei
ihmisten tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Mak-
settavia etuuksia, kuten lapsilisiä, kotihoidontukea ja
vanhempainrahoja on tarkasteltava osana verotuksen,
maksujen ja palvelujen kokonaisuutta. On tärkeää,
että sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä tulonsiir-
tojen ostovoima säilyy tasokorotuksin ja indeksitar-
kistuksin.
Tulonsiirtojen lisäksi tarvitaan kohdennettuja palvelu-
ja helpottamaan lapsiperheiden arkea. Lapsiperheiden
kotipalveluja on kunnissa saatavilla liian vähän. Mo-
net perheet tarvitsevat läheisten ja sukulaisten puuttu-
essa lyhytaikaista tai tilapäistä apua selviytymiseksi
arjen tilanteissa. Aina ei tarvitse olla kyse ongelmati-
lanteista. Hallitusohjelman mukaisesti lapsiperheiden
kotipalvelujen kehittämiseen suunnataan lisää voima-
varoja. Perheitä tuetaan ja palvelujen valintamahdol-
lisuuksia parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ennaltaeh-
käisevää työtä parisuhde- ja perheneuvonnassa vah-
vistetaan.
Vanhasen II:n hallituksen ohjelmaan kuuluu Lapset,
perheet ja nuoret –politiikkaohjelma. Politiikkaoh-
281
jelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen
puuttuminen. Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan
pohja lapsuus- ja nuoruusiässä. Ohjelma vahvistaa
lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuor-
ten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syr-
jäytymistä, lisätään lasten ja nuorten osallistumis-
ta ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamis-
ta. Näillä toimilla vähennetään pitkällä aikavälillä
pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita
samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Politiik-
kaohjelman tavoitteena on parantaa hallinnonalojen
välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja
perheiden asioissa.
Perhe-elämän kokonaisuuteen kuuluu perheistä huo-
lehtiminen kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan tuki-
muotojen on tuettava perheen perustamista nykyistä
varhaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi tukemalla ta-
loudellisesti nykyistä paremmin opiskelevia lapsiper-
heitä.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen siltä osin, että
synnyttävien äitien keski-ikä tulisi saada nykyistä
alemmaksi. Päättäjien tahtotilojen tulee näkyä kan-
nustavana perhepoliittisina päätöksinä käytännön toi-
mien kautta. Puoluehallitus näkee kuitenkin perhe-
koon kasvattamisen olevan perheiden henkilökohtai-
nen asia.
231. Keskustan Limingan py: Perhe-
ministeriön perustaminen
Nuorten ihmisten pahoinvointi, lasten huostaanottojen
lisääntyminen ja lapsiperheiden ahdinko ovat vakavia
ongelmia maassamme tänä päivänä. Nyt on aika per-
heasiainministerin = perheministerin paikan perusta-
miseen uuteen hallitukseen. Monissa maissa näin on,
miksi ei Suomessa?
Vastausesitys:
Puoluekokous kannattaa ajatusta perheisiin keskitty-
västä ministeritehtävästä. Ministerin toimialaan kuu-
luisi tehtäviä sekä sosiaali- ja terveysminiteriön että
opetusministeriön hallinnon aloilta. Ministerin tehtä-
vänimikkeeksi sopisi lapsi- ja perheministeri. Varsi-
naista uuden ministeriön perustamista puoluehallitus
ei kannata.
232. Suomen Keskustanuoret: Koti-
apu kaikkien perheiden saataville
Perheillä tulee olla mahdollisuus kotiavun saamiseen,
jotta kotona lastaan hoitava vanhempi pääsisi välil-
282
lä levähtämään ja hoitamaan sellaisia asioita, joita on
haastavaa tehdä yhdessä pienen lapsen kanssa. Monet
nuoret perheelliset ovat muuttaneet työnperässä kauas
omista vanhemmistaan. Pitkän etäisyyden vuoksi iso-
vanhempien arkinen apu on perheen arjen ulottumat-
tomista, mikä korostaa entisestään kotiavun tarvetta.
Suomessa lakkautettiin käytännössä kokonaan
1990-luvun aikana varsin edullinen kotiapujärjestel-
mä, ja tilalle tuli kallis korkeasti koulutettujen hoita-
jien kotipalvelujärjestelmä, johon pääsee ainoastaan,
jos on lastensuojelun asiakasperhe. Tämä päätös on
osoittautunut yhdeksi lama-ajan pahimmaksi vir-
heeksi, sillä matalankynnyksen kotiavun karsiminen
näkyy konkreettisesti kalliin lastensuojelun tarpeen
rajuna kasvuna. Esimerkiksi vuodesta 1998 vuoteen
2008 aikana lastensuojelullisten avohuollon tukitoi-
mien piiriin kuuluvien lasten prosenttiosuus kaikista
0—17-vuotiaista on kasvanut kolmesta prosentista yli
viiteen prosenttiin. Myös kodin ulkopuolelle sijoitet-
tujen lasten lukumäärä on kasvanut samaan aikaan
tuntuvasti.
Kattavan kotiavun avulla voitaisiin ennaltaehkäistä
sitä, etteivät perheet ajaudu väsymyksensä vuoksi on-
gelmien kärjistymisen kierteeseen. Kotiapulainen voi-
si myös havaita orastavat ongelmat riittävän ajoissa,
jolloin niihin voitaisiin puuttua välittömästi.
Vastausesitys aloitteisiin 232-234:
Keskusta on huolissaan kasvavista tuloeroista. Eri-
tyisen huolestuttavaa on, että yhä useampi lapsiperhe
elää köyhyysrajan alapuolella. Keskusta katsoo, että
lapsiperheiden, työttömien ja eläkeläisten aseman pa-
rantaminen on oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa.
Tulonsiirtojen lisäksi tarvitaan kohdennettuja palvelu-
ja helpottamaan lapsiperheiden arkea. Lapsiperheiden
kotipalveluja on kunnissa saatavilla liian vähän. Mo-
net perheet tarvitsevat läheisten ja sukulaisten puuttu-
essa lyhytaikaista tai tilapäistä apua selviytymiseksi
arjen tilanteissa.
Hallitusohjelman mukaisesti lapsiperheiden kotipal-
velujen kehittämiseen suunnataan lisää voimavaroja.
Perheitä tuetaan ja palvelujen valintamahdollisuuksia
parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityi-
sen ja kolmannen sektorin välillä. Ennaltaehkäisevää
työtä parisuhde- ja perheneuvonnassa vahvistetaan.
Vanhasen II:n hallituksen ohjelmaan kuuluu Lapset,
perheet ja nuoret –politiikkaohjelma. Politiikkaoh-
jelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen
puuttuminen. Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan
pohja lapsuus- ja nuoruusiässä. Ohjelma vahvistaa
lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuor-
ten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syr-
jäytymistä, lisätään lasten ja nuorten osallistumis-
ta ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamis-
ta. Näillä toimilla vähennetään pitkällä aikavälillä
pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita
samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Politiik-
kaohjelman tavoitteena on parantaa hallinnonalojen
välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja
perheiden asioissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman
(KASTE-ohjelma) yhtenä tavoitteena on estää lasten
ja nuorten syrjäytymistä. Ohjelman tavoitteena on
uudistaa lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palve-
luja kokonaisuutena siten, että perustasolla kehite-
tään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja
häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyis-
ten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-,
sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetään
tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoeh-
doilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasva-
tus- ja perheneuvolat), tuodaan palvelut suoraan las-
ten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito,
koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskei-
syyttä. Uudenlaista mallia kehitetään ja pilotoidaan
yhdellä alueella ja levitetään mallia asteittain koko
maahan.
Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edel-
lyttää, että lapsiperheiden pahoinvointia ehkäistään
laaja-alaisesti erityisesti kotipalveluja parantamalla ja
tukijärjestelmiä kehittämällä.
233. Suomen Keskustanuoret: Per-
heille apua kriisitilanteiden hoitami-
seen
Perheneuvolaan tulisi saada lisää resursseja, jotta jo-
not eivät kasva kohtuuttomiksi ja sinne pääsisi jo en-
nen kuin perheiden tilanne muuttuu katastrofaaliseksi.
Huonosti hoidetut avioerotilanteet aiheuttavat paljon
turhaa kärsimystä monien eroperheiden lapsille ja
nuorille. Neuvoloiden yhteyteen voitaisiin rakentaa
järjestelmällisesti parisuhdeapua ja perheneuvoloiden
yhteyteen tukipalveluita avioerotilanteisiin.
Nykyinen yhteiskunnan sosiaalisten tukipalveluiden
verkosto jättää huomiotta kriisitilanteessa elävät per-
heet. Kolmas sektori kantaa nykyisellään pääasialli-
sen vastuun erovaiheessa olevan perheen tukemisesta,
mutta niiden resurssit ovat täysin riittämättömät. Kir-
kolla ja parisuhdekursseja järjestävillä eri kansalais-
järjestöillä voisi jatkossa olla kykyä ja halua yhteis-
työhön neuvolajärjestelmän kanssa, mutta päävastuu
parisuhdeneuvonnassa tulisi kuitenkin olla yhteiskun-

nalla siten, että kolmas sektori täydentää tätä palve-
lua.
Ennaltaehkäiseviin perheen sosiaalipalveluihin on pa-
nostettava. Pitkät jonotusajat ja turhauttava byrokra-
tia ajavat kriisiytyneet pariskunnat tilanteeseen, jossa
asianajajaan saa helpommin yhteyden kuin keskus-
televaa tukiapua kotikunnalta. Erinomaisen neuvola-
järjestelmämme tulee entistä enemmän tukea lapsen
fyysisen kasvun ohella koko perheen henkistä hyvin-
vointia. "Yhden luukun periaatteen" toteutumista ja
joustavaa tiedonkulkua viranomaisten kesken myös
perheen kriisitilanteissa tulee helpottaa.
Pakollinen avioerosovittelu poistettiin 1980-luvun
lopulla. Pakollisessa sovittelussa perheasianneuvot-
telukeskuksen asiantuntija kävi perheen kanssa läpi
eroprosessiin. Tämä malli tulee palauttaa. Nykyisel-
lään lastenvalvojan luokse ei resurssipulan vuoksi voi
tulla ennen kuin vanhemmat ovat erotilanteessa pääs-
seet sopuun keskenään siitä, miten huoltajuus jaetaan.
Koska vanhemmat eivät saa kriisinsä keskellä apua,
johtaa se huoltajuuskiistojen kärjistymiseen, mikä ei
ole lapsen etu.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 232 ”Kotiapu kaikkien
perheiden saataville”.
234. Keskustan Tuiran py: Lapsiper-
heiden varhainen tuki ja kodinhoita-
jakoulutus
Lasten pahoinvointi ja psykiatriset vaikeudet sekä ha-
keutuminen lastensuojelun palveluihin ovat huoles-
tuttavasti lisääntyneet. Nuorten syrjäytyminen ja suuri
työttömyys ovat oireita nuorten pahoinvoinnista. Kun
lasten kasvu alkaa kotoa tulisi perheiden saada oikea-
aikaista tukea kasvatustehtävään sekä perhe-elämän
vaikeuksiin.
Kotona asuville vanhuksille pyritään antamaan tu-
kea kotona asumiseen monien eri ammattihenkilöi-
den kautta. Sen sijaan lapsiperheiden kotipalvelua
annetaan yleensä vasta pahassa kriisitilanteessa. Sen
vuoksi Tuiran paikallisyhdistyksen vuosikokous aloit-
teessaan esittää, että yhteiskunnan taholta tuetaan lap-
siperheitä aikaisemmin käytössä olleella kodinhoita-
jajärjestelmällä. Tämä kehitystyö tulisi aloittaa mo-
niosaajaksi kouluttavalla kodinhoitajakoulutuksella.
Kodinhoitajan tulisi hallita lasten hoidon lisäksi sosi-
aaliset sekä kodin arjen työskentelyn taidot. Monitai-
toiset kodinhoitajat tukisivat myös vanhusten hoitoa
ja säästäisivät kustannuksia sekä kasvattaisivat lapsis-
ta yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.
283
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 232 ”Kotiapu kaikkien
perheiden saataville”.
235. Suomen Keskustanuoret: Verotu-
kien sijaan perheille aikaa
Keskustalla on historiallisesti ollut merkittävä rooli
lapsiperheiden puolestapuhujana. Keskustan johdolla
nykyinen hallitus on tehnyt isoja parannuksia pienitu-
loisimpien perheiden talouteen, kun esimerkiksi pie-
nimpiä vanhempainpäivärahoja korotettiin noin 170
eurolla kuukaudessa. Lisäksi muun muassa osittaista
hoitorahaa korotetaan 90 euroon ja isyysvapaita pi-
dennetään.
Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on kaavail-
lut vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamista
perheille, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia. Palkki-
oksi Vanhanen sai muilta puolueilta kylmän vesisaa-
villisen. Vanhasen ehdotusta arvosteltiin vanhakan-
taiseksi. Perheverotus loisikin useammin juuri äidille
kannusteen jäädä kotiin. Isän tulot ovat keskivertoper-
heessä suuremmat, jolloin perhe saisi suuremman ve-
roedun, kun isä jatkaisi työelämässä.
Perheverotuksen toinen ongelma on siinä, että se koh-
distuu sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti. Perhe-
verotus olisi toimiva tulonsiirto erityisesti perheil-
le, joissa toinen puoliso on hyvätuloinen ja toinen on
kotona tai pienipalkkaisessa työssä. Sen sijaan kah-
den pienituloisen, kuten opiskelijoiden, perheessä ve-
roedusta ei olisi käytännössä mitään iloa. Kysymys
kuuluukin, että kumpi näistä perhetyypeistä on ki-
peämmin lisätuen tarpeessa?
Perheverotuksen rinnalla Vanhanen on pitänyt keskus-
telussa yllä esitystä lapsivähennyksestä, joka tehtäi-
siin henkilökohtaisesta verotuksesta. Näistä kahdesta
uudistuksesta lapsivähennys kohdistuisi oikeudenmu-
kaisemmin kaikenlaisille perheille, mutta toisaalta oli-
si pohjimmiltaan samankaltainen kuin olemassa ole-
va lapsilisäjärjestelmä. Mikäli todella halutaan auttaa
kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä, valtion tulonsiirrot
ovat kaikkein tehokkain ja kohdennetuin tapa. Esi-
merkkinä tästä olisi opintotuen huoltajakorotus.
Keskustanuoret pitävät Vanhasen perhepoliittisia ve-
roaloitteita tärkeinä keskustelunavauksina, mutta ei
pidä uusia verotukia kiireellisimpänä keinona lapsi-
perheiden auttamiseksi. Lapsiperheiden asemaa voi-
taisiin helpottaa erityisesti vanhempainrahakauden
selvällä pidentämisellä, myös isän osalta. Näin van-
hemmat voisivat antaa enemmän aikaa lapselle hä-
nen kehityksensä kannalta erityisen tärkeinä vuosina.
284
Tämä uudistus lisäisi myös perheiden mahdollisuutta
valita itselleen sopivia ratkaisuja. Vanhempainraha-
kauden merkitys olisi enemmän kuin pelkästään ta-
loudellinen. Keskustanuorten mielestä perhepolitiikan
suunnaksi tulee ottaa lapsilähtöisyys.
Vastausesitys:
Pienten lasten vanhempien arkea on tärkeä tukea sekä
taloudellisesti että palvelujen saatavuuden keinoin.
Järjestelmän on kuitenkin oltava tasapuolinen eri per-
hemuodoille, kuten yhden vanhemman perheille. Hy-
vinvointipolitiikan tulee olla tasavertaista kummankin
sukupuolen kannalta.
Puoluekokous toteaa perheverotuksen olevan yksi
keino siinä keinovalikoimassa, jolla voidaan pyrkiä
parantamaan lapsiperheiden asemaa. Pääsääntöisesti
verotus ei ole se tapa, jolla parhaiten tuetaan perhei-
den arki päivää. Ratkaisuja tulee hakea enemmän-
kin sosiaalipoliittisin keinoin ja työelämän joustoja
kautta. Perheverotusta voidaan pitää vaihtoehtoisena
keinona, mutta siten, että siinä huomioitaisiin myös
yksinhuoltajien tilanne. Vaihtoehtoisuudessa tulisi
huomioida myös sosiaaliset edut suhteessa perheve-
rotuksen etuihin. Perheverotus ei voi muodostua per-
heiden taloudellista eriarvoisuutta lisääväksi tekijäksi,
vaan sitä tasaavaksi. Keskustan puoluehallitus on val-
mis tukemaan valtiontalouden tilanteen mukaan niitä
toimenpiteitä, joilla pystytään tasa-arvoisesti paranta-
maan perheiden arkea.
Kuluvana vuonna pidennettiin isyysvapaata kahdella
viikolla hallitusohjelman mukaisesti. Pidennys tehtiin
niin kutsuttuun isäkuukauteen. Esityksen tavoittee-
na on edelleen kannustaa isiä käyttämään enemmän
vanhempainvapaita. Tämän lisäksi ministeri Hyssälä
on juuri asettanut, myös hallitusohjelman mukaisesti,
vanhempainvapaajärjestelmän laajempaa uudistamis-
ta selvittävän työryhmän. Työryhmän pj. on lapsiasia-
valtuutettu Maria Kaisa Aula ja toimikausi päättyy
vuoden 2010 loppuun. Puoluekokous odottaa työryh-
mältä ennakkoluulottomia, lapsilähtöisiä ratkaisuja.
Päätöksenteon lähtökohtana tulee olla kaikissa tilan-
teissa lapsen etu, on sitten kyse vanhemmuuden tuke-
misesta tai perheiden toimeentulosta.
236. Keskustan Äänekosken py: Lap-
sille oikeus myös vanhempiin
Lapsilla on lainsäädännön kautta subjektiivinen oike-
us päivähoitoon, mutta ei vanhempiin. Nykyisin jois-
sakin kunnissa on käytössä kotihoidon kuntalisä jär-
jestelmä, joka täydentää hyvin päivähoidon monipuo-
lista palvelujärjestelmää. Kotihoidon kuntalisä ei kui-
tenkaan ole käytössä kuin suuremmissa ja vakavarai-
semmissa kunnissa. Näin ollen lapset ja lapsiperheet
ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen,
koska taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevat
kunnat eivät ole sitä ottaneet käyttöön, koska joutuvat
miettimään tänä päivänä enemmän palvelujensa karsi-
mista kuin uusien etuuksien käyttöönottoa. Ikävä kyl-
lä perhepalvelut ovat monissa kunnissa leikkauslistal-
la ja tätä kautta myös kotihoidon kuntalisä.
Valtion rahoittamana kotihoidonlisä mahdollistaisi
sen kaikille sitä tarvitseville, eikä lisän maksaminen
olisi kuntapäättäjien harkinnanvaraista ja siten kun-
takohtaista. Täten luotaisiin tasa-arvoa lapsiperheille
sekä turvattaisiin kotihoidontuen saanti sitä tarvitse-
ville lapsille ja vanhemmille, annettaisiin lisävaihto-
ehtoja lastenhoitoon ja annettaisiin lapsille myös oi-
keus vanhempiin. Kasvatusvastuuta ei saa ”ulkoistaa”
yhteiskunnalle. Samalla on syytä muistaa, että tule-
vaisuus ei ole meidän, vaan lapsien.
Keskustan Äänekosken paikallisyhdistyksen mieles-
tä perheiden vaihtoehtoja lasten hoitamiseksi eri elä-
mäntilanteissa tulee lisätä, kotona tapahtuvaa hoitoa
tulee myös yhteiskunnan arvostaa ja siksi esitämme
valtion rahoittamaa kotihoidon kuntalisää.
Vastausesitys:
Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä on käytössä
joka kolmannessa kunnassa. Lisäksi lasten kotihoi-
don tuen kuntalisää maksaa noin kuudennes Manner-
Suomen kunnista. Kunnat asettavat ehtoja yksityisen
hoidon tuen kuntalisän maksamiselle harvemmin kuin
kotihoidon tuen kuntalisälle. Kuntalisän maksaminen
on tarkoitettu harkinnanvaraiseksi etuudeksi. Kyse
on, niin kuin aloitteessakin todetaan, osasta päivähoi-
don monipuolista palvelujärjestelmää sitä täydentävä-
nä elementtinä.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen kotihoidontuen
kuntalisän siirtämisestä Kelan vastuulle.
237. Suomen Keskustanuoret: Perhe-
valmennus takaisin neuvoloihin
Neuvoloiden merkitys nuorten perheiden opastami-
sessa ja auttamisessa voi olla suuri, kun käytössä
olevat voimavarat osataan ja halutaan kohdentaa vii-
saasti. Monissa kunnissa on käytössä hyviä käytäntö-
jä, mutta tasavertaisuus eri kuntien välillä ja kuntien
sisälläkään ei toteudu.
Vanhempien ohjaamisessa tulisi käyttää aktiivisem-
min hyväksi aikakautta, jolloin lapsi on pieni. Silloin
vanhemmat ovat vastaanottavaisia opetuksille ja neu-
voille. Pari tapaamistakin riittää jo siihen, että van-

hemmat saavat vaihdettua puhelinnumeroita, jolloin
sosiaalinen verkosto kasvaa. Valitettavasti 1990-lu-
vulla perhevalmennusta karsittiin. Toisaalta on ole-
massa myös varsin toimivia käytäntöjä, joissa perheil-
lä on perhevalmennuksen aikana 1-8 tapaamista. Tätä
tulisi laajentaa koko maahan.
Toisaalta koteihin pitäisi saada palautettua usko sii-
tä, että vanhemmat kykenevät ottamaan vastuun las-
ten kasvattamisesta, ja että kasvatuksesta pitäisi ottaa
perheissä ensisijainen vastuu siitäkin huolimatta, että
lapsi on päivittäin ammattikasvattajien ympäröimä-
nä hoitopaikassa, koulussa tai neuvolassa. Nykyisel-
lään vallalla oleva kulttuuri ja ajattelutapa rohkaisevat
tukeutumaan liiankin heppoisin perustein ammatti-
auttajiin. Tämä on johtanut siihen, että jos tulee jokin
kriisi, niin helposti kysytään ammattiavun perään.
Neuvoloissa pitäisikin kasvattaa vanhempia siten, että
ystävät ja perhe saataisiin yhteistyöhön, jotta lapsella
olisi vakaa kasvuympäristö.
Neuvolat ovat oiva paikka järjestää vertaisryhmiä esi-
merkiksi uusien vauvojen molemmille vanhemmille
siten, että ne ovat avoimia myös uudelleensynnyttä-
jille. Alkuvaiheen tapaamisten jälkeen vertaisryhmät
voivat järjestää omat tapaamisensa haluamallaan ta-
valla omatoimisesti.
Vastausesitys:
Suomessa lähes kaikki ensisynnyttäjät osallistuvat
oman paikkakuntansa neuvolan perhevalmennukseen.
Perhevalmennuksen tarkoitus on tukea vanhemmuu-
teen valmistautumista ja synnytyksen onnistumista.
Perhevalmennus toteutetaan neuvolakäyntien yhtey-
dessä tai ryhmänä, jossa on noin 5–6 paria.
Neuvoloissa perhevalmennus jaetaan kahteen aluee-
seen: 1) vanhemmuuteen valmentaminen raskauden
alkupuolella 2) synnytysvalmennus raskauden lopul-
la. Myös tutustumiskäynti sairaalaan liittyy perheval-
mennukseen.
Vanhemmuuteen valmentamisessa keskustellaan ras-
kausajasta, imetyksestä, vauvan hoidosta sekä kasvus-
ta isäksi ja äidiksi. Suomessa esikoistaan odottavista
miehistä enemmistö osallistuu perhevalmennukseen.
Myös äitiysneuvoloissa isät ovat usein mukana. Per-
hevalmennukseen voi osallistua myös muu tukihen-
kilö.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että perhevalmennus
säilytetään neuvolaohjelmassa ja valmennuksessa
huomioitaisiin koko perhe myös synnytyksen jälkei-
senä aikana. Ennaltaehkäisevään työhön on panostet-
tava.
285
238. Suomen Keskustanaiset: Miesten
mahdollisuuksia läsnä olevaan van-
hemmuuteen lisättävä
Vanhemmuutta ja perhevapaiden käyttöä tulee Suo-
men Keskustanaisten mielestä tarkastella lapsen
edun näkökulmasta. Lapsella on oikeus molempien
vanhempien antamaan huolenpitoon ja läsnäolevaan
vanhemmuuteen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus
tutustua molempiin vanhempiinsa ja saada positiivi-
nen vanhemmuuden malli. Nykyisellään vanhempi-
en mahdollisuudet olla mukana lapsen arjessa ovat
kuitenkin epätasa-arvoiset. Tämä johtuu työelämän
rakenteellisista ja henkisistä estoista miesten perheva-
paiden käyttöä kohtaan.
Keskustanaiset kannustaa Keskustaa tekemään lapsi-
lähtöistä politiikkaa ja tukemaan myös miesten mah-
dollisuuksia olla läsnäolevia isiä. Vanhempainvapaat
tulee nähdä yhtenä ihmisen elämänvaiheena, jonka
kokemiseen tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus niin
miehillä kuin naisilla.
Keskustanaiset esittää Keskustan ottavan aktiivisem-
man roolin vanhempien perhevapaakustannusten ta-
saamiseksi miesten ja naisten työnantajien kesken
sekä ajamaan osan perhevapaasta nimeämistä isän
käytettäväksi. Keskustan tulee kunnioittaa perheiden
itsemääräämisoikeutta, mutta senkin edelle ajaa lap-
sen etu ja oikeus molempiin vanhempiinsa.
Keskustalaisen politiikan on pyrittävä vähentämään
työelämän rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia joihin
suositukset eivät pure, ja pienentämään miesten riskiä
leimautua perhevapaiden käytön osalta negatiivisesti
työnantajan silmissä. Samalla edistetään kokonaisval-
taisesti sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista
työelämässä.
Vastausesitys:
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman
mukaan vaalikauden aikana selvitetään vanhempain-
vapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdol-
lisuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 27.8.2009
työryhmän (Vanhempainvapaatyöryhmä), jonka ta-
voitteena on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän
laajemman uudistamisen mahdollisuudet ja tehdä sel-
vityksen perusteella ehdotukset uudistuksen toteutta-
miseksi.
Vanhempainvapaatyöryhmän asettamispäätöksen mu-
kaan työryhmän on selvitystyössään otettava huo-
mioon hallitusohjelman tavoitteet vanhemmuudesta
286
työnantajalle aiheutuvien kustannusten parantamises-
ta, kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta mies-
ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteis-
kunnan rahoitusosuuden lisäämisestä. Selvitystyön
lähtökohtana tulee olla myös perheen ja työn nykyistä
parempi yhteensovittaminen, vanhemmuuden tuke-
minen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi on
otettava huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvin-
voinnista ja kansainvälisestä kehityksestä sekä isä-
kiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitä-
miseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista
naisten työmarkkina-asemaan.
Työryhmän on selvitystyössään lisäksi otettava huo-
mioon hallituksen tasa-arvo-ohjelma sekä työn, yrit-
tämisen ja työelämän politiikkaohjelma, lasten, nuor-
ten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma,
sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotukset sekä
yhtymäkohdat päivähoitolainsäädännön uudistami-
seen. Selvitystyön perusteella työryhmän on tehtävä
31.12.2010 mennessä ehdotukset uudistuksen linjauk-
siksi. Puoluehallitus odottaa työryhmältä ennakkoluu-
lottomia, lapsilähtöisiä ratkaisuja. Tänä vuonna isyys-
vapaa piteni kahdella viikolla. Pidennys kohdistettiin
isäkuukauteen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, jossa kannustetaan
isiä vanhemmuuteen.
239. Suomen Keskustanuoret: Yhteis-
huoltajuutta helpotettava
Eron jälkeinen lapsen yhteishuoltajuus on yleisty-
mässä. Tilastollisesti yhteishuoltajuus on 80 prosen-
tilla eroperheistä. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella,
että tilanne, jossa molemmat vanhemmat kantavat
vastuuta lapsesta, vaikkakin erillään asuen, on lapsen
etu. Kaikissa tapauksissa todellinen yhteishuoltajuus
ei tietenkään toimi, mutta mitä selvemmin yhteiskun-
ta tarjoaa puitteet hyvälle, yhteiselle vanhemmuudel-
le myös perheen uudessa tilanteessa, sitä todennäköi-
sempää on molempien vanhempien intressi lapsen
hyvinvointiin.
Nykyisessä asenneilmapiirissä koetaan, että eron
myötä toisesta vanhemmasta tulee yksinhuoltaja ja
toisesta tulee elatusvelvollinen. Tämä näkyy tilastoin-
nista lähtien. Oletuksen tulisi olla, että kummastakin
vanhemmasta tulee käytännössä yksinhuoltaja ja sa-
malla tunnustaa uudenlaisen, epätyypillisen vanhem-
muuden olemassaolo.
Perhepoliittisten etuuksien jakaminen tulisi olla mah-
dollista molemmille vanhemmille silloinkin, kun van-
hemmat asuvat erillään, mutta jakavat lapsen huolto-
ja kasvatusvastuun keskenään. Vuorotteluvanhem-
muuden tukeminen lieventää huomattavasti yksin-
huoltajuuden aiheuttamia riskitekijöitä lapsen elämäs-
sä ja kannustaa vanhempia jakamaan lapsen hoivaa
ja elatusta parisuhteen purkautumisesta huolimatta.
Perhepoliittisen ajattelun tulee rakentua molempien
vanhempien osalta siten, että vanhempana olemisen
vastuun parina käsi kädessä kulkee myös oikeus van-
hemmuuteen.
Käytännössä yhteishuoltajuuden olemassaolon tunnis-
taminen tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta laskea
lapsi kirjoille molempien vanhempien talouksiin, jol-
loin lapsen sairastuessa kumpi tahansa vanhemmista
olisi oikeutettu sairauspoissaoloon. Samoin lapsilisän
jakamista puolittain molempien vanhempien kesken
Ruotsin tapaan tulee selvittää. Nykyistä joustavam-
pi menettely lapsilisien jakamisessa tukisi vuorottele-
van vanhemmuuden yleistymistä. Lasta koskevan tie-
don lähettäminen alaikäisen kummallekin huoltajalle
tasapuolisesti on myös olennaisen tärkeää. Nykyään
monilta viranomaisilta lasta koskevat tiedot lähtevät
ensisijaisesti vain toiselle vanhemmalle, ellei erikseen
ole erityisesti toisin sovittu.
Päätöksenteon on tuettava onnistunutta ja tasapai-
noista yhteishuoltajuutta. Tämä tukee nykyisen turhan
vahvan äitikeskeisyyden sijaan erityisellä tavalla isän
läsnäoloa lapsen kasvussa ja edesauttaa kiintymys-
suhteen lujittumista molempiin vanhempiin. Isän mer-
kitys lapselle ei eron jälkeen vähene, ellei sitä hanka-
lilla olosuhteilla ehdoin tahdoin hankaloiteta.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lainsäädännön on
nykyistä paremmin tunnistettava erilaisten perheiden
tilanteet ja tarpeet. Tulonsiirrot, verotus ja palvelut
ovat kokonaisuus, jonka tulisi nykyistä paremmin ky-
ettävä huomioimaan perheiden erilaisuus.
240. Suomen Keskustanuoret: Lasten-
suojelun painopiste avohuoltoon
Lastensuojelun menetelmät ovat moninaiset. Olen-
naista palveluissa on se, että ensin perhettä pyritään
auttamaan kevyemmin keinoin tukien lasta, vanhem-
pia ja lähipiiriä. Jos avohuollon keinot, kuten ohjaus
ja terapia, taloudellinen tukeminen, virkistystoiminta,
etsivä perhetyö, eivät auta, siirrytään lapsen sijais-
huoltoon.
Sijaishuollon järjestämisen tärkeimpänä periaattee-
na on pidetty sitä, että olosuhteiden on parannuttava
kotioloihin nähden. Kun sijaishoidon olosuhteita on
vaikea verrata kotioloihin, ammattihenkilöstön pitää

pysty havainnoimaan lapsen tarpeita yksilöllisesti.
Yksi lapsi tarvitsee välimatkaa levottomasta kodis-
ta ja pääsee säännöllisen elämän pariin laitosmaisessa
huollossa. Toiselle vanhemmat tai isovanhemmat ovat
tärkeitä, vaikka elämään kuuluisi nurjiakin puolia.
Nämä tarpeet tulee ottaa huomioon.
Lastensuojelussa avohuollon toimenpiteiden tulee
olla ensisijaisia. Kun perhe kohtaa huolia ja ongelmia
pääsy palveluihin tulee olla joustavaa. Lastensuojelun
avohuollon palveluiden piiriin tulee päästä nopeasti
ennen kuin ongelmat kasaantuvat tai vaikeutuvat.
Avohuoltoon tarvitaan kunnissa lisää resursseja, jot-
ta sijaishuollon sijoituksia voidaan ennaltaehkäis-
tä. Toimivat ja riittävät lasten mielenterveyspalvelut
ovat tärkeä osa lastensuojelua. Suuri ja erittäin tärkeä
avohuollon tehtävä on myös sijaishuollossa ollei-
den nuorten tukeminen itsenäisyyteen. Lastensuoje-
lun avotoimenpiteiden tueksi kodinhoidon kunnalliset
palvelut tulee nopeasti elvyttää 90-luvun lamaa edel-
täneelle tasolle
Sijaishuoltoakin tarvitaan, kun avohuollon keinot on
käytetty. Lasten laitoshuollossa on pyritty kodinomai-
suuteen, mutta eihän laitos ole koti. Lapsi tarvitsee
tuekseen pysyviä suhteita aikuiseen, jota laitoshoidol-
la on suorastaan mahdotonta saavuttaa. Perhehoito on
pitkäaikaisissa sijoituksissa kodinomaisin ja taloudel-
lisesti tehokkain sijaishuollon muoto.
Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suo-
men kunnille yhden vuoden aikana noin 530 miljoo-
nan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuo-
rokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan
sama minkälaista hoivaa lapsi saa. Toisaalta erilaisten
vaihtoehtojen kustannukset ovat varsin vaihtelevat.
Esimerkiksi Kuusikko-kunnissa vuonna 2004 sijais-
perhevuorokauden hinta oli keskimäärin 41 euroa,
ammatillisissa perhekodeissa 135 euroa ja ostopal-
velulaitoksissa 180 euroa. Perhehoitoon sitoutuvia
perheitä tulisikin löytää lisää. Kannustimena toimii
parhaiten hyvä tuki ja koulutus sijaisvanhempana toi-
mimiseen.
Vastausesitys:
Jos avohuollon keinot, kuten lastensuojelutyön tuki ja
ohjaus, perhetyö sekä aloitteessa mainitut terapia, ta-
loudellinen tukeminen, virkistystoiminta, eivät auta,
tarvitaan silloin lapsen sijaishuoltoa. Lähtökohtana on
aina lapsen etu ja sen toteutuminen. Sijaishuollon tu-
lee vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja siksi tulee
tunnistaa ja tuntea. Myös perhehoito on erittäin var-
teenotettava vaihtoehto. Lastensuojelussa avohuollon
toimenpiteiden tulee olla ensisijaisia. Pääsy palvelui-
287
hin on oltava joustavaa, ja niiden piiriin on päästävä
ennen kuin ongelmat ovat jo päällä.
Avohuoltoon tarvitaan kunnissa lisää resursseja, jot-
ta sijaishuollon sijoituksia voidaan ennaltaehkäistä.
Toimivat ja riittävät lasten mielenterveyspalvelut ovat
tärkeä osa lastensuojelua. Jälkihuolto jatkuu 21 ikä-
vuoteen saakka. Mutta sijaishuoltoakin tarvitaan, kun
avohuollon keinot on käytetty. Perhehoito on pitkä-
aikaisissa sijoituksissa kodinomaisin ja taloudellisesti
tehokkain sijaishuollon muoto. Sijaisperheessä lapsi
ja nuori on perheenjäsen, saa kodin ja pysyvät, turval-
liset ihmissuhteet.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen. Sijaisperheitä
ja perhehoitoon sitoutuvia perheitä on löydettävälisää.
Valtakunnallisten rekrytointikampanjoiden avulla on-
kin onnistuttu löytämään uusia ja myös nuoria perhei-
tä sijaisperheiksi. Kannustimena toimii parhaiten en-
nakkovalmennus ja hyvä tuki sijaisperheelle.
241. Viljakkalan Keskustanaiset: Las-
ten elatusavun turvaaminen
Lapsen elatusavun suuruutta määriteltäessä otetaan
huomioon lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n mu-
kaan huomioon vanhemman työkyky ja siihen liittyvä
mahdollisuus osallistua ansiotyöhön.
Vanhempi ei siten voi pienentää osuuttaan lapsen ela-
tuksesta siten, että hän ei käy omasta aloitteestaan ja
halustaan ansiotyössä. Sen mukaan vanhemman tu-
loina otetaan huomioon määrä, jonka hän voisi saada,
jos hän kävisi ansiotyössä.
Suomessa vallitsee työssäkäynnin vapaaehtoisuus,
jota edellä esitetty ei tue. On vaikea ymmärtää, että
jos ei ole tuloja, tai on vain työttömyyskorvaus, niin
elatusvelvollinen joutuu maksamaan elatusapua sen
palkkamäärän mukaan, kuin hänen koulutuksensa tai
työnsaantimahdollisuuden mukaan olisi ansiotyössä.
Suomen nykyisessä työllisyys tilanteessa on usein
mahdottomuus saada koulutustaan vastaavaa työtä ja
myöskään palkkataso ei vastaa koulutusta. Elatusvel-
volliset joutuvat tahtomattaan vaikeisiin taloudellisiin
tilanteisiin. Lasten edun turvaamiseksi olisi välttämä-
töntä kehittää yhteiskuntaamme järjestelmä, joka ta-
kaisi lapselle elatusavun päätetyn suuruisena, elatus-
velvollisen ansiotasosta riippumatta.
Vastausesitys:
Lapsella on oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hy-
vinvointiin lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Samoin lapselle tulee turvata myönteiset ja läheiset
ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa
288
välillä. Lapsen oikeudet on kirjattu YK:n Lapsen oi-
keuksien sopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön.
Lapsen oikeus hyvään huolenpitoon, tärkeisiin ihmis-
suhteisiin ja kanssakäymiseen molempien vanhem-
piensa kanssa ovat keskeinen osa lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta annettua lakia.
Elatustuen myöntäminen siirtyi osana kunta- ja pal-
velurakenneuudistusta kunnilta Kansaneläkelaitok-
selle 1.4.2009 lukien. Käsittelyaikojen pituuteen on
kiinnitetty huomiota ja keinoja käsittelyaikojen erojen
pienentämiseksi selvitetty. Osa ruuhkaisimpien paik-
kojen hakemuksista on siirretty toisiin vakuutuspiirei-
hin käsiteltäviksi. Lisäksi työtehtäviä on uudelleen or-
ganisoitu siten, että elatustukiasioiden käsittelyyn on
saatu lisää työpanosta.
Etuutena elatustuki poikkeaa muista Kansaneläkelai-
toksen käsittelemistä etuuksista, minkä vuoksi tavoi-
teltavassa käsittelyajassa on huomioitava elatustuen
erityispiirteet. Kun elatustukea haetaan sillä perus-
teella, että elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvis-
tettujen elatusapujen maksun, tulee ennen päätöksen
tekemistä kuulla elatusvelvollista esitetystä laimin-
lyönnistä. Elatustukiratkaisua ei siten voida tehdä en-
nen kuin elatusvelvollinen on vastannut kuulemiseen
tai hänelle varattu kuulemisaika on kulunut. Jos ela-
tusvelvollinen kiistää laiminlyönnin ja esittää omaa
selvitystään asiasta, pidentää tuenhakijan kuuleminen
edelleen käsittelyaikaa. Lisäksi on huomioitava, että
elatusapu ja elatussopimus liittyvät kiinteästi elatustu-
en myöntämiseen.
Erotilanteessa perheelle syntyy tavanomaisista lapsen
huolenpidosta ja kasvatuksesta aiheutuvista menois-
ta poikkeavia kustannuksia, joita normaalit perhepo-
liittiset tulonsiirrot eivät kaikilta osin kata. Tällaisia
ovat esimerkiksi lasten matkat eri paikoissa asuvien
vanhempien kotien välillä tai kahden kotitalouden yl-
läpito sellaisella tasolla, että lapset voivat niissä asua.
Näiden kustannusten osalta vastuu on vanhemmilla,
ja kustannusten jakautuminen tulisi sopia olennaisilta
osin elatusapusopimuksessa.
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on
oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen ke-
hitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpei-
den tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja kou-
lutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Elatus-
apua voidaan määrätä suoritettavaksi joko vanhem-
pien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta
vahvistaa, tai tuomioistuimen päätöksellä. Ennen so-
pimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on eri-
tyisesti harkittava, onko sopimus kohtuullinen ottaen
huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.
Elatustuki on pitkäjänteinen sopimusmuoto, jolla tur-
vataan lapsen sekä elatusvelvollisen oikeudet pitkällä
tähtäimellä.
242. Keskustan Keski-Suomen piiri:
Ihmisen paras etusijalle sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestämisessä
paras – lain puitteissa
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toi-
miala. Väestön ikääntyminen kasvattaa lähitulevai-
suudessa huomattavasti sosiaali- ja terveyspalvelu-
jen käyttöä - ja siten myös palvelujen järjestämises-
tä aiheutuvia kustannuksia. Ihmisten pahoinvointi
lisää puolestaan sosiaalipuolen menoja. Paras- laki ja
20 000 väestöpohjan vaatimus on herättänyt kunnat
oikeutetusti miettimään palvelujensa laajuutta ja jär-
jestämistapoja.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ei Kes-
kustan Keski-Suomen piirin mielestä saa kuitenkaan
liikaa hirttäytyä hallinnollisiin rakenteisiin. Tervey-
den, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen, so-
siaalisten ongelmien ehkäisy sekä kuntalaisten osal-
lisuuden vahvistaminen ovat tärkeimpiä näkökulmia,
kun pyritään väestön yleisen hyvinvoinnin parantami-
seen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen ja
kustannusten kasvun hallintaan.
Keskustan tulee ottaa vahva kanta sosiaali- ja ter-
veyspolitiikkaan nimenomaan ihmisen näkökulmasta.
Esitetyt Risikon sekä Kiviniemen & Hyssälän mallit
näyttäytyvät kunnille hetkellisinä projekteina, joiden
pääasiallisena tehtävänä on työllistää entisestäänkin
ylityöllistettyä sosiaali- ja terveyspuolen henkilökun-
taa. Tällainen ei ole kestävää politiikkaa.
Kunnat tarvitsevat työrauhan Paras-hankkeen eteen-
päin viemiseen. Olisi ollut kohtuullista, että valtioval-
ta olisi ensin paljastanut korttinsa Paras-puitelain 5§:n
mahdollisen laajentamisen osalta koskemaan sosiaali-
toimea jo ennen kuin kunnat lähtivät asiaa työstämään
reilut 2 vuotta sitten.
Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä on tärke-
ää madaltaa kuntien rajoja ja tarkastella kansalais-
ten parasta. Ihmisten vaatimukset ovat tänä päivänä
korkeat, mutta taloudelliset ja toiminnalliset resurssit
ovat rajalliset. Hyvällä yhteistyöllä saadaan sosiaali-
ja terveyspalvelut järjestettyä kustannustehokkaasti ja
ihmisten parasta ajatellen myös ilman keinotekoisia
hallinnollisia muutoksia.
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että kunnat
saavat aidon työrauhan Paras-hankkeen eteenpäin
viemisen osalta ja että kullakin alueelle toimivimmat

käytännöt mahdollistettaisiin ihmisten parasta ajatel-
len myös ilman keinotekoisia hallinnollisia muutok-
sia.
Vastausesitys:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten on lisättä-
vä yhdenvertaisuutta eri väestöryhmien ja alueiden
kesken. Palvelujen laatu ja saatavuus on turvattava
sekä valinnanvapautta lisättävä asuinpaikasta riippu-
matta. Tavoitteena on myös, että uudistusten tulokse-
na palvelut järjestetään nykyistä asiakaslähtöisemmin
ja kustannustehokkaammin. Erityistä huomiota on
kiinnitettävä lähipalvelujen turvaamiseen. Keskustan
tavoitteena on, että terveydenhuollosta ja siihen lähei-
sesti liittyvistä sosiaalihuollon tehtävistä vastaisivat
tulevaisuudessa maakunnalliset sosiaali- ja terveyspii-
rit. Niiden jäseninä olisivat kaikki kunnat. Yksi ainoa
hallinnollinen malli ei sovellu koko maahan.
Sosiaali- ja terveyspiirit vastaisivat ensisijaisesti pal-
velujen järjestämisestä ja tilaamisesta. Hoito- ja pal-
veluyksiköt kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla vas-
taisivat palvelujen tuottamisesta hyödyntäen myös
yksityistä ja kolmatta sektoria. Palvelujen tuottami-
sesta sovittaisiin sosiaali- ja terveyspiirin sisällä esi-
merkiksi järjestämissopimuksella. Näin turvattaisiin
edellytykset tuottaa palvelut lähellä käyttäjiä. Kes-
kustan mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistusta on
vietävä eteenpäin puitelaissa ja hallitusohjelmassa so-
vitulla tavalla. Kehittämistyön painopisteen tulee olla
sisältöjen ja palvelujen kehittämistyössä. Uusien kun-
tien ja yhteistoiminta-alueiden sisällölliselle kehittä-
miselle on annettava aikaa ja monipuolista tukea.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin, että kun-
nille on annettava työrauha. Tavoitteena olevalle pa-
ras -puitelain hengen mukaiselle sosiaali- ja terveys-
toimen kiinteälle ja läheiselle yhteistyölle ja yhdis-
tämiselle on käytännössä annettava riittävästi aikaa.
Alueelliset erityispiirteet tulee ottaa huomioon.
243. Keskustanaisten Mikkelin kau-
pungin osasto: Luottamustoimista
maksetut palkkiot kerryttämään
eläkettä
Keskusta haluaa vahvistaa kansanvaltaa sekä kunta-
että maakuntatasolla. Kuntarakenne voi tulevaisuu-
dessa kuitenkin organisoitua monella eri tavalla. On
erittäin tärkeää, että kuntalaiset ovat näissä kansan-
valtaisissa hallintojärjestelmissä mukana luottamus-
henkilöinä. Luottamustoimet vaativat kuitenkin kou-
lutuksellista ja ajankäytöllistä panosta, joka joiden-
kin kohdalla on hyvinkin mittava. On tärkeää, että
eri-ikäisiä ja eri ammattiryhmien edustajia on mukana
289
. Yksi kannustin voisi olla se, että luottamustoimis-
ta maksettavat palkkiot kerryttävät eläkettä. Aiemmin
käytössä ollut kunnallinen luottamushenkilöeläke ko-
ettiin hyväksi ja oikeudenmukaiseksi.
Mikkelin Keskustanaiset esittävät, että puoluehallitus
käsittelee aloitteen edelleen puoluekokoukselle hy-
väksyttäväksi.
Vastausesitys:
Vuoden 1978 alusta tuli voimaan kunnallisten luot-
tamushenkilöiden eläkkeistä annettu erillislaki. Sen
mukaan kunnallisille luottamushenkilöille karttui elä-
kettä kokouspalkkioista ja ansionmenetyskorvauksis-
ta siten kuin lain nojalla annetussa kunnallisten luot-
tamushenkilöiden eläkesäännössä määrättiin. Ajan
myötä huomattiin, että lain täytäntöönpanokustannuk-
set olivat yli 30 % maksettujen eläkkeiden määrästä
ja muutoinkin todettiin, ettei myönnetyillä eläkkeillä
ollut niiden saajille taloudellista merkitystä.
Tämä laki ja sen nojalla annettu eläkesääntö kumot-
tiin lailla kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain
kumoamisesta 1.1.1993 lukien. Samalla muutettiin
kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakia
niin, että Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen
luottamushenkilöille karttui vanhuus- ja työkyvyttö-
myyseläkettä jäsenyhteisön maksamista ansionmene-
tyksen korvauksista ja määräajalta maksetuista palk-
kiosta. Sen sijaan kokouspalkkiot eivät enää kartutta-
neet eläkettä, kuten ne eivät kartuta eläkettä myös-
kään viranhaltijoilla ja työntekijöillä. Eläkkeen kart-
tumisesta määrättiin erikseen kunnallisen eläkelaitok-
sen eläkesäännössä.
Luottamushenkilöille maksettujen ansionmenetyksen
korvausten ja erillispalkkioiden kuten virasta ja työstä
maksettujen palkkojenkin piti kuitenkin oikeuttaak-
seen eläkkeeseen täyttää työntekijäin eläkelain ansi-
oille määrätty vuosittainen vähimmäisraja. Näin ollen
pienet ansiomenetyksen korvaukset eivät kartuttaneet
eläkettä. Ansionmenetyksen korvauksista tämä vä-
himmäisrajan täyttymisedellytys poistettiin 1.1.2002
alkaen. Näin ollen tästä lukien ansiomenetyskorvauk-
set ovat kartuttaneet eläkettä, vaikka ne ovat jääneet
alle työntekijäin eläkelain vähimmäisrajan. Niitä kos-
ki kuitenkin rajoitus, jonka mukaan alle rajamäärän ja
alle kuukauden pituisista palvelussuhteista karttuneen
eläkkeen kokonaismäärä tuli olla yli 10 markkaa kuu-
kaudessa (vuoden 1998 taso), jotta eläkeoikeus syntyi
tai siis että eläke maksettiin.
Kun kunnallinen eläkelaki säädettiin, luottamushen-
kilöitä koskeva säännökset siirrettiin siihen sellaise-
naan. Vuoden 2005 alusta poistettiin kaikki rajoituk-
set, jotka koskivat vähimmäisansioita, siis nyt myös
290
määräajalta maksetuista palkkioista, sekä tämä 10
markan eläkkeen määrälle asetettu raja ansionmene-
tyskorvauksista. Näin ollen nykyään karttuu eläkettä
ansionmenetyskorvauksista vailla mitään korvauksen
määrälle tai karttuneelle eläkkeelle asetettua alarajaa.
Vuoden 2007 alusta poistettiin kaikki erillissäännök-
set koskien luottamushenkilöitä ja yhdenvertaistettiin
täysin luottamushenkilöiden ansiomenetyskorvauk-
set ja erillispalkkiot virasta tai työstä maksetun palkan
kanssa.
Ansiomenetyskorvausten ilmoittamisesta rekisteriin
on Kuntien eläkevakuutuksesta ohjeistettu kaikki jä-
senyhteisöt ja Kuntien eläkevakuutuksella ei ole mi-
tään havaintoa siitä, että niitä jätettäisiin ilmoittamat-
ta. Sitä ilmoittavatko jäsenyhteisöt ansionmenetyskor-
vaukset, ei Kuntien eläkevakuutuksella ole mahdol-
lisuutta kontrolloida ellei eläkkeen hakija tai saaja
itse huomaa, että niistä karttunut eläke puuttuu. Näitä
ilmoituksia ei Kuntien eläkevakuutuksen mukaan ole
esiintynyt.
Järjestelmässä ei pitäisi olla ongelmia. Saattaa olla
myös niin, että korvausta ei ole otettu huomioon olla
ennen vuotta 2005 tapahtuneen toiminnan osalta niin
pienet korvaukset, että ne eivät oikeuta eläkkeeseen.
Puoluekokous toteaa, ettei aloite aiheuta toimenpi-
teitä.
244. Kuopion Keskustanaisten py:
Naisten Papa-seulonnan jatkaminen
kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen
Työurien pidentäminen on todettu yhdeksi tärkeäk-
si tulevaisuuden haasteeksi. Tämä sisältää velvoitteen
huolehtia työikäisten pysymisestä terveinä ja työky-
kyisinä. Papa-seulonnalla löydetään kohdunkaulan
syövän esiasteet ja pystytään näin pysäyttämään koh-
talokkaan sairauden eteneminen.
Papa- seulonnat tulisi ulottaa myös kuudenkymmenen
ikävuoden jälkeen. Onhan toiveissa, että yhä useampi
jatkaisi työuraansa reippaasti yli 60-vuotiaiksi.
Vastausesitys aloitteisiin 244-245:
Rintasyöpäseulontojen suhteen valtioneuvoston ase-
tuksessa 1339/2006 laajennettiin rintasyöpäseulon-
nat koskemaan naisia 50-69 vuotta. Yli 69-vuotiai-
den naisten rintasyöpäseulonnan hyödyistä verrattuna
haittoihin eli röntgensäteille altistamiselle ei tällä het-
kellä ole osoitettua seulonnoilta vaadittavaa vaikutta-
vuutta. Sen sijaan 60-69-vuotiaiden osalta näyttöä oli
siinä määrin, että seulonnat voitiin ulottaa myös noi-
hin ikäluokkiin. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä vä-
estöpohjainen seulonta aloitettiin Suomessa 1960-lu-
vulla.
Seulonnan myötä syöpä on harvinaistunut: väestös-
sä vuosittain todetut uudet tautitapaukset (syövän il-
maantuvuus. ja kohdunkaulan syövän aiheuttamat
kuolemat (syöpäkuolleisuus) ovat vähentyneet vii-
dennekseen lähtötasostaan. Tällä hetkellä Suomes-
sa todetaan noin 150-160 uutta kohdunkaulan syöpää
vuodessa, kuolemia tilastoidaan noin 50-70 vuosit-
tain. Sen sijaan kohdunkaulan syövän esiastemuu-
toksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan yksinomaan
seulontaohjelmassa yli 600 joka vuosi - mutta nämä
kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että
vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syö-
päkuolemaa. Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006
3§:n mukaan kunnan tulee järjestää valtakunnallisen
seulontaohjelman mukaisesti kohdun kaulaosan syö-
vän seulonta 30-60-vuotiaille naisille viiden vuoden
välein. Joukkotarkastusrekisterin seurannan mukaan
kaikista kohdunkaulasyövän seulontakutsun saaneista
n. 70% osallistuu, 30- ja 35-vuotiaista kuitenkin vain
n. 50-60%. Nuorempien ikäluokkien seulontaan osal-
listumattomuus on huolestuttavaa. Kohdun kaulaosan
syövän seulontaohjelma ollaan ottamassa esille ja kä-
sittelyyn valtakunnallisessa seulontayöryhmässä syk-
syn 2010 aikana.
Puoluekokous toteaa, ettei rinta- ja kohdunkaulan
syöpäseulontojen tuloksellisuudesta yli 60-vuotiaille
ei ole olemassa luotettavaa tieteellistä tutkimusaineis-
toa. Puoluehallitus toteaa, että alan kehittyvää tutki-
musta on edelleen seurattava ja tarvittaessa ryhdyttä-
vä toimenpiteisiin.
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on ensiarvoisen
tärkeää. Koko väestön kattavien järjestelmien luomi-
nen on kannatettavaa. Tällöin on otettava huomioon
kokonaisuus, joka pohjautuu luotettavaan ja tutkit-
tuun tietoon ja tuloksiin.
245. Keskustanaisten Kainuun piiri:
Rinta- ja kohdunkaulan syöpäseulon-
tojen laajentaminen yli 60-vuotiaille
Keskustanaisten Kainuun piiri ry yhtyy Evijär-
ven Keskustanaiset ry:n aloitteeseen, joka esitettiin
Keskustanaisten Oulun edustajakokouksessa 16. –
17.5.2009, koskien seulontaohjelmaa.
Kansanterveyslain 14 § 1 momentin 9 kohdan nojal-
la kunnan tulee järjestää seulontaa ja muita joukko-
tarkastuksia seuraavasti: 1 )mammografiaan perustu-
vaa rintasyöpäseulontaa 50-59-vuotiaille naisille; ja
2 ) kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevää seulontaa
30-60-vuotiaille naisille.

Rintasyöpä on ollut suomalaisten naisten yleisin syö-
pätauti 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2005 rinta-
syöpään sairastui Suomessa noin 4 000 naista. Noin
yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta
on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta.
Korkean elossaololuvun katsotaan johtuvan tehok-
kaista syöpähoidoista ja varhaisessa vaiheessa teh-
dyistä syöpädiagnooseista.
Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti nais-
ten toiseksi yleisin syöpätauti, vain rintasyöpä on sitä
yleisempi. Monet kohdunkaulan syöpään sairastuneis-
ta ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Kaikista
syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä on kuitenkin par-
haiten estettävissä koska syöpää edeltäviä esiasteita
osataan aktiivisesti etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista
syöpää ei kehity.
Kainuun Keskustanaiset esittävät muutosta Valtioneu-
voston 1.1.2007 voimaan tulleeseen asetukseen siten,
että kuntien tulee järjestää joukkotarkastuksia seuraa-
vasti: 1) rintasyöpäseulontaa yli 50-vuotiaille naisille
20-26 kuukauden välein; ja 2) kohdun kaulaosan syö-
vän ehkäisevää seulontaa yli 30-vuotiaille naisille vii-
den vuoden välein.
Seulonnat ovat osa ennaltaehkäisevää terveydenhuol-
toa. Varhaisessa vaiheessa havaittu syöpä on niin yk-
silön kuin yhteiskunnankin kannalta edullisempi vaih-
toehto. Yksilön hyvinvointi lisää myös yhteiskunnal-
lista vakautta. Yksilöitä tulee tukea ja kannustaa aktii-
viseen huolenpitoon omasta terveydestään. Työeläk-
keen ikärajaa ollaan nostamassa, joten Keskustanaiset
katsovat, että yläikärajojen poisto takaa ennaltaehkäi-
sevän terveydenhuollon ikään katsomatta.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 244 ” Naisten Papa-
seulonnan jatkaminen kuudenkymmenen ikävuoden
jälkeen”.
246. Keskustan Muhoksen kunnallis-
järjestö: Niuvanniemen sairaala
Niuvanniemen sairaala on valtion omistama vanki-
mielisairaala jonka potilaiden kustannuksista vastaa-
vat kunnat. Kustannusvastuu valtiolta siirrettiin kun-
nille 1990 luvulla. Muhoksen Keskustan kunnallis-
järjestön näkemyksen mukaan kustannuksista tulisi
vastata valtion, koska vankimielisairaalaan sijoitetut
potilaat tulevat tuomioistuinten päätösten kautta. Esi-
merkiksi kunnassamme Niuvanniemen vankimielisai-
raalan kustannukset nostavat jo entuudestaan korkei-
ta erikoissairaanhoidon kustannuksia kohtuuttoman
korkeiksi.
291
Muhoksen Keskustan kunnallisjärjestö esittää Suo-
men Keskustan ministereille sekä kansanedustajille,
että voisitte edesauttaa Niuvanniemen vankimielisai-
raalan kustannusten siirtämistä takaisin valtion hoi-
dettavaksi.
Vastausesitys:
Lainsäädännön muutosten myötä 1990 -luvun alussa
siirrettiin valtion omistamia sairaaloita niin säätiöiden
kuin kuntienkin ylläpitämiksi ja rahoitusvastuulle.
Omistajuuden siirtyessä siirtyi myös vastuu tehtäväs-
tä tai tehtävistä, jotka oli sijoitettu ja keskitetty koko
valtakunnassa erityisen tason osaamista vaativina toi-
mintoina. Nuo päätökset on nähtävä ao. ajan päätök-
senteon ja toimintaympäristön taustaa vasten.
Uutta terveydenhuoltolakia ollaan parhaillaan valmis-
telemassa. Tässä yhteydessä ollaan tekemässä ratkai-
suja myös vaativampien hoitojen työnjaosta. Rahoi-
tusvastuun osalta ratkaisuja tullaan tekemään sisältö-
jen ja hallinnollisten ratkaisujen jälkeen.
Keskustan toimesta on valmisteltu yhden rahoitus-
vastuunkantajan mallia ns. kansallista terveys- ja hoi-
varahastoa. Puoluehallituksen mielestä, tätä pidem-
män aikavälin vaihtoehtoisen rahoitusmallin valmis-
telutyötä tulee jatkaa. Kyse on pidemmän aikavälin
tavoitteesta. Aloitteessa esitetty tulee ottaa huomioon
valmistelun yhteydessä.
247. Keskustanaisten Oulun py: Myös
yksinelävät tulee huomioida
Yhden hengen talouksien lukumäärä kasvaa koko
ajan. Tällä hetkellä noin miljoona ihmistä elää yhden
hengen taloudessa. Suomalaisista naisista jo 29 pro-
senttia elää yhden hengen taloudessa. Kasvulle on
löydettävissä useita syitä, kuten vanhusten määrän
kasvu, nuorten muuttaminen yhä nuorempina kotoaan
omiin asuntoihin sekä avio- ja avoerot.
Yksinelävien elämään ja toimeentuloon liittyy useita
ongelmia, jotka ovat sekä henkisiä että taloudellisia.
Ongelmat korostuvat iän karttuessa, mutta myös nuo-
ret, vasta elämänuraansa aloittavat, kokevat toimeen-
tuloon liittyviä vaikeuksia varustaessaan omaa talout-
taan yksin. Tänä päivänä työttömyys ja sairaudet ovat
myös yksinelävien ongelmina.
Erityisesti asumiseen liittyvät kulut rasittavat yksin-
eläjää kaksinkertaisina useamman hengen perheeseen
verrattuna, kuten asuntolainan saanti ja maksaminen
yhden hengen palkalla, sähkö-, laajakaista ja televi-
siolupamaksut, kotiin liittyvät hankinnat, asennuspal-
292
velut, kotitalousvähennys. Yksineläjien köyhyyslouk-
ku tulisi estää.
Turvattomuus on suuri huoli yksineläjien keskuudes-
sa. Henkistä turvattomuutta on pelko, miten minun
käy, jos kotona sattuu onnettomuus. Yli 70-vuotiaiden
käyttöön tulisi saada turvapuhelin korvauksetta, jonka
avulla he voisivat asua omassa asunnossaan mahdolli-
sen muun avun turvin.
Teknistyvä maailma aiheuttaa suuria ongelmia. Jo
keski-iän ohittaneet joutuvat jatkuvasti ongelmiin lait-
teiden pettäessä ja yhteyksien katkeillessa. Erityises-
ti haja-asutusalueilla yksinelävien yhteydet ulkomaa-
ilmaan on pystyttävä turvaamaan ja apua tulisi saada
kohtuullisella hinnalla.
Yksineläjien ongelmia tulee kartoittaa. Heihin koh-
distuvia maksuja tulee kohtuullistaa ja parantaa mah-
dollisuutta turvalliseen elämään.
Vastausesitys aloitteisiin 247-249:
On tärkeää, että yksinelävien arjen ongelmakohtia
ryhdytään selvittämään ja ongelmakohtiin puututaan
osana sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista.
Puoluehallitus katsoo, että elämäntilanteiden moni-
muotoisuus tulee kyetä ottamaan huomioon nykyistä
paremmin lainsäädäntöä kehitettäessä. Tulonsiirrot,
verotus, palvelumaksut ja muut erilaiset maksut sekä
palvelujen saatavuus ovat kokonaisuus, joka tulisi
kyetä huomioimaan kun arkeen vaikuttavia päätöksiä
linjataan ja tehdään. Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimus-
työtä. Tätä kautta väestöryhmä tulee tunnistettavaksi
ja tasavertaiseksi yhteiskunnan osaksi. Puoluehallitus
yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ja toivoo, että yh-
teiskunnallisia velvoitteita määrättäessä myös yksin-
eläjien keskimääräisesti heikompi taloudellinen ase-
ma otettaisiin huomioon.
248. Kuopion keskustanaisten py:
Tukipalveluita yksin asujille
Yksin asuvilla ihmisillä voi sairauden tai tapaturman
aiheuttaman liikuntarajoitteen vuoksi olla suuria vai-
keuksia saada hoidettua asioitaan ruokakaupassa ja
virastoissa, mikäli heillä ei ole auttamaan ehtiviä ys-
täviä tai sukulaisia lähistöllä. Lääkäri tai sairaanhoi-
taja voi kyllä kirjoittaa todistuksen matkakorvauksen
maksamisesta taksin käytöstä apteekissa asiointia var-
ten. Tämä ei kuitenkaan koske muuta asiointia.
Esitämme, että kyseisiin tilanteisiin kehitettäisiin jär-
keviä tukitoimia, olivat ne sitten kodinhoitajan apua
tai taksipalveluita.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 247 ” Myös yksinelävät
tulee huomioida”.
249. Suomen Keskustanaiset: Yksin-
eläjät kuuluvat suomalaiseen perhee-
seen
Suomen Keskustanaisten mielestä yhteiskunnallisessa
keskustelussa on yksineläjien kokoinen aukko - siitä-
kin huolimatta, että yksineläjien osuus suomalaisista
kotitalouksista on yli kolmannes. Vaikka yksin elämi-
nen ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä, voi se
johtaa siihen.
Yksineläjien taloudellinen tilanne on yleensä muita
heikompi. Noin kolmasosa yksineläjistä on pienitu-
loisia, jolloin tulot jäävät 1100 euroon kuukaudessa.
Toimeentulotukea saavista asiakkaista 70 prosenttia
on yksineläjiä. Huomionarvoista on, että suomalaisis-
ta naisista jo 29 prosenttia elää yhden hengen talou-
dessa.
Kun kiinteitä menoja kuten asumiskuluja, televisiolu-
paa tai vaikkapa kulkemisesta aiheutuvia kustannuk-
sia ei voi jakaa toisen kanssa, on taloudellinen tilanne
todellisuudessa usein huonompi kuin perheellisillä.
Myös monet yhteiskunnan tarjoamat verohelpotuk-
set ovat sidoksissa parisuhteeseen. Työikäisten lisäksi
yksinelävät vanhukset ja erityisesti ikääntyvät naiset,
ovat taloudellisesti tiukoilla, ympäri Suomea.
Keskustan tulee nostaa yksineläjien asiat yhteiseen
keskusteluun ja päätöksenteon keskiöön, perheiden
rinnalle. Yksineläjät kuuluvat suomalaiseen perhee-
seen.
Vastausesitys:
Ks. vastausesitys aloitteeseen 247 ” Myös yksinelävät
tulee huomioida”.
250. Muhoksen Uudistuva Keskusta:
Pienyrittäjien eläketurvaa parannet-
tava
Yrittäjyyttä pidetään tärkeänä. Ihmisiä ohjataan ja
houkutellaan yrittäjäksi muun muassa starttiraho-
jen ja monien muiden palvelujen avulla. Pienyrittäji-
en eläkeasiat ovat kuitenkin jääneet täysin unholaan.
Pienyrittäjä pakotetaan työskentelemään jo nyt 65
ikävuoteen, vaikka keskimääräinen eläkeikä on alle
60 vuotta. On tavanomaista, että yrittäjä maksaa vain
peruseläkettä.

Ongelmat eläkeasioissa selviävät vasta, kun on siir-
rytty eläkkeelle. Pienyrittäjien keskimääräinen työ-
eläke on noin 550€ kuukaudessa. Tämä on kohtuu-
tonta, kun otetaan huomioon, että töitä on tehty pitkiä
ja raskaita päiviä ja öitä melkein ilman lomia jopa
30-40 vuotta. Pienyrittäjän täytyisi maksaa vuosittain
työeläkettä noin 5000€, jotta hän saisi samantasoisen
eläkkeen kuin kaupanmyyjän tai siivoja. Todellisuu-
dessa eläke jää huomattavasti alle keskitason.
Muhoksen Uudistuva Keskusta ry on huolestunut
pienyrittäjien eläkkeiden riittävyydestä. Pienyrittäjille
ei anneta riittävää kuvaa heidän sosiaalisista etuuksis-
taan muun muassa eläkkeistä silloin, kun he ovat ryh-
tymässä pienyrittäjiksi. Usein pienyrittäjät havahtu-
vat vasta tosiasioihin, kun he saavuttavat eläkeiän tai
sairastuvat.
Muhoksen Uudistuva Keskusta ry esittää, että keskus-
ta ottaisi tavoitteekseen taata pienyrittäjälle työelä-
kettä vastaava eläke hänen toimittua 25 vuotta pien-
yrittäjänä ja työeläkeiän saavutettuaan pienyrittäjän
eläkkeen pitäisi olla samantasoinen kuin työeläke ja
kansaneläkkeen lisäosa.
Vastausesitys:
Yrittäjien sosiaaliturva on Suomessa pitkälle verran-
nollinen palkansaajien sosiaaliturvaan. Tavoitteena on
ollut turvata myös yrittäjille samat keskeiset sosiaa-
lietuudet kuin palkansaajille. Toisaalta on otettu huo-
mioon yritystoimintaan olennaisena liittyvä yrittäjän
riski, yrittäjän mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan
tilanteeseensa sekä myös yrittämiseen liittyvä valin-
nanoikeus. Koska yrittäjän ja palkansaajan asema tie-
tyissä kohdin olennaisestikin poikkeaa toisistaan, on
myös eroavuuksille perusteita. Keskeinen eroavuus
on, että yrittäjille laajempi osa sosiaaliturvasta perus-
tuu vapaaehtoiseen vakuuttamiseen. Työntekijäase-
massa olevasta poiketen yrittäjällä on myös mahdolli-
suus valita oman eläkevakuuttamisensa taso.
Itsenäisen yrittäjän eläketurva määräytyy yrittäjän
eläkelain (1272/2006, YEL) mukaan. Eläkevakuutus
turvaa yrittäjän toimeentulon silloin, kun yrittäjätoi-
minta päättyy työkyvyttömyyden, työttömyyden tai
ikääntymisen vuoksi. Yrittäjän eläkevakuutus sisältää
samat etuudet kuin palkansaajien työntekijän eläkela-
ki (395/2006, TyEL). YEL:n mukaan myönnettävien
etuuksien saamisen edellytykset ja suuruus määräyty-
vät nekin pääsääntöisesti siten kuin TyEL:ssa sääde-
tään. Esimerkiksi vanhuuseläkeikä on yrittäjillä sama
kuin työntekijöillä, eli vanhuuseläkkeelle voi jäädä
joustavasti 63-68 -vuotiaana. Myös eläkkeen karttu-
maprosentit ovat työntekijöillä ja yrittäjillä samansuu-
ruiset. Kokonaistyöeläkkeeseen kuuluvat sekä yrittä-
jätoiminnasta että yksityisiltä ja julkisilta aloilta kart-
293
tuneet eläkkeet. Sama henkilö voi siis saada eläkettä
monen eri eläkelain mukaisesti karttuneena.
Yrittäjän on otettava YEL -vakuutus, kun yrittäjätoi-
minta on sen laajuista, että vakuuttamiselle asetetut
rajat työtulon ja yritystoiminnan keston osalta täyt-
tyvät. Saattaessaan voimaan YEL -vakuutuksen elä-
kelaitos vahvistaa yrittäjän hakemuksessa antami-
en ja muuten saatujen tietojen perusteella sellaisen
YEL -työtulon, joka vastaa yrittäjän työpanosta. Lain
mukaan YEL -työtulon tulee vastata sellaista palk-
kaa, joka olisi maksettava, jos YEL:n piirin kuuluvan
työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö
yrittäjän sijasta tai joka muuten vastaa sellaista kor-
vausta, joka keskimäärin vastaa YEL -vakuutettua
työtä. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhemmin
olennaisesti muuttuvat, se tarkistetaan hakemukses-
ta. Eläkelaitos voi myös omasta aloitteestaan tarkistaa
työtulon. Työtuloa ei saa muuttaa takautuvasti, paitsi
silloin, kun yrittäjälle myönnetään työkyvyttömyys-
eläke. Tällöin yrittäjän työtuloksi vahvistetaan eläke-
tapahtumasta alkaen se työtulo, joka vastaa yrittäjän
tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaa.
Työtulo vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuden lisäksi
sekä karttuvan eläkkeen määrään että tiettyjen Kelan
myöntämien etuuksien tasoon. Eläkelaitos antaa vali-
tuskelpoisen päätöksen sekä työtulon vahvistamisesta
että sen muuttamisesta ja myös työtulon muuttamista
koskevan hakemuksen hylkäämisestä.
Yrittäjän eläke määräytyy yrittäjän kokonaistyötu-
lon perusteella. Kokonaistyötulo lasketaan kullekin
kalenterivuodelle erikseen. Sen pohjana on yrittäjälle
vahvistettu työtulo, mutta kokonaistyötulossa otetaan
tämän lisäksi huomioon mahdolliset joustot ylös- tai
alaspäin. Lisäksi kokonaistyötulon määrää alentavat
maksamattomat, vanhentuneet YEL -vakuutusmaksut.
YEL -eläketurva rahoitetaan vakuutusmaksuilla, ku-
ten muukin työeläkevakuutus. Yrittäjät vastaavat
oman eläketurvansa rahoituksesta maksamalla vakuu-
tusmaksun, jonka taso on asetettu samaksi kuin keski-
määräinen TyEL -vakuutusmaksu. Maksu vastaa siten
pienyrittäjän TyEL -työnantajamaksua ja palkansaajan
TyEL -maksua. Yritystoiminnan alkuvaiheessa ensim-
mäisen neljän vuoden aikana yrittäjät saavat kuitenkin
25 % alennusta maksustaan. Vakuutusmaksuprosentin
vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö vuosittain.
Ensisijainen vastuu yrittäjien eläkelain soveltamis-
alaan kuuluvien asioiden neuvonnasta on sillä eläke-
laitoksella, jossa yrittäjä on järjestänyt eläketurvansa.
Yrittäjät saavat vuosittain tietoa karttuneesta eläk-
keestään eläkeotteella, jonka avulla yrittäjä voi myös
seurata eläkkeen karttumista koskevien tietojen oi-
keellisuutta. Yrittäjän eläkelain mukaan eläkelaitos
294
lähettää vuosittain yrittäjälle eläkeotteen. Eläkeottees-
sa ilmoitetaan muun muassa yrittäjän eläkelain perus-
teella vakuutettu eläkkeeseen oikeuttava yritystoimin-
ta ja sen kokonaistyötulot viideltä edelliseltä vuodelta
sekä otteen antamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun
mennessä karttuneen eläkkeen määrä.
Eläkkeensaajalla, jonka työeläke on matalan ansio-
tason vuoksi jäänyt vähäiseksi, on oikeus vähimmäis-
toimeentulon turvaavaan kansaneläkkeeseen. Uutena
etuutena otetaan käyttöön takuueläke vuoden 2011
maaliskuusta lähtien. Takuueläkkeeseen olisi oikeus
eläkkeensaajalla, jonka kansaneläke ja ansioeläke jää-
vät alle laissa määritellyn eläketulorajan. Eläketulo-
rajasta puuttuva osuus maksettaisiin takuueläkkeenä.
Vuonna 2010 takuueläkkeen eläketuloraja olisi noin
685 euroa. Yrittäjällä on oikeus kansaneläkkeeseen ja
takuueläkkeeseen samoin perustein kuin työntekijällä.
Puoluekokous pitää kannatettavana esitystä siitä, että
osana yrittäjyydestä annettavaa tietoa tulee sisällyt-
tää tietoa myös yrittäjien sosiaaliturvasta eläkejärjes-
telmineen.
251. Keskustan Turun itäinen py: Tai-
tettu eläkeindeksi poistettava
Työeläkejärjestelmää laadittaessa 1960-luvulla läh-
dettiin siitä, että eläke on osa palkkaa. Työntekijät ja
työnantajat määrättiin maksamaan työeläkemaksua
työeläkeyhtiöihin. Rahat maksettaisiin sitten takaisin
eläkkeinä, joita korotettaisiin palkkaindeksin mukaan.
Korotusten laskentatapa muutettiin kuitenkin vuonna
1996, tällöin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jossa
eläkkeiden nousu perustuu 80% hintojen nousuun ja
vain 20% palkkojen nousuun.
Koska palkat nousevat nopeammin kuin hinnat, työs-
säkäyvien ostovoima paranee, kun taas eläkeläisten
ostovoima heikkenee ja eläkeläiset köyhtyvät pikku-
hiljaa. Taitetun indeksin käyttöönoton jälkeen palkat
ovat nousseet 52%, mutta työeläkkeet vain 22%.
Työeläkeyhtiöihin on kertynyt maksetuista työelä-
kemaksuista jättipotti, joka on rahastoituna. Siihen
ei ole tarvinnut koskea eläkkeitä maksettaessa, vaan
korkotuotot ja sisään tulleet eläkemaksut ovat riittä-
neet. Rahastoituna jättipottina työntekijöiden ja työn-
antajien maksamana on noin 125 miljardia euroa. Jos
palataan alkuperäiseen työeläkeindeksin laskentata-
paan, kuluisi tuosta potista 0,6%/vuosi, eli noin 600
miljoonaa euroa/vuosi. 30 vuodessa tämä tekisi 18
miljardia euroa, jolloin sijoitettavaa jäisi edelleen lä-
hes 100 miljardia euroa.
Valtion varoja tähän ei kuluisi lainkaan, ainoastaan
eläkkeellä olevien itse maksamia rahastoituja työelä-
kemaksurahoja.
Mielestämme on vähintään kohtuullista, että palataan
alkuperäiseen suunnitelmaan, ja poistetaan taitettu in-
deksi, jolloin maksetaan eläkeläisille heille kuuluva
eläke palkkaindeksin mukaan
Taitetun indeksin poisto on myös otettava mukaan
puolueen tavoite- ja hallitusohjelmaan, jotta asia saa-
daan etenemään.
Vastausesitys:
Periaatteellinen ja rakenteiltaan sekä keskeiseltä sisäl-
löltään pitkälle tulevaisuuteen luotaava eläkepolitii-
kan linja astui voimaan 1.1.2005, jolloin tuli voimaan
eduskunnan äänestysten jälkeen hyväksymä eläkeuu-
distus. Tältä perustalta kirjoitettiin yhteen ja samalla
selkiinnytettiin uusi työeläkelainsäädäntö, joka astui
voimaan 1.1.2007.
Eläkeuudistusten tavoitteena on väestön ikääntyessä
vaikuttaa siihen, että työssä pysyttäisiin pidempään ja
tuettaisiin työllisyyttä. Väestön ikääntyminen on suu-
ri tulevaisuuden haaste niin työvoiman saatavuuden
kuin lisääntyvien hoiva- ja eläkemenojen osalta. Eräs
keskeisimmistä periaatteista on myös vahvistaa työ-
eläkejärjestelmän kestävyyttä vastaamaan työelämän
muutoksia ja väestön ikääntymisestä seuraavia uusia
olosuhteita. Tavoitteena on myös oikeudenmukaisem-
man järjestelmän aikaansaaminen.
Eläkeuudistuksen myötä on työeläkkeiden osalta käy-
tössä yksi yhtenäinen indeksi, josta seuraa, että työ-
eläkkeillä on myös yksi yhdenmukainen indeksitar-
kistusjärjestelmä. Eduskunnassa äänestysten jälkeen
hyväksytyn lainsäädännön mukaan maksussa olevat
eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkojen
painoarvo on 20 % ja hintojen 80 %.
Puoluekokous toteaa, että työeläkeindeksien kohdal-
la ratkaisevat periaatelinjaukset syntyivät äänestysten
jälkeen helmikuussa 2003 eli uudistuksen voimaan
astumista edeltäneellä vaalikaudella. Näiden linjaus-
ten perustalta uudistustyötä on jatkettu.
Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Voimas-
sa olevilla päätöksillä tavoitellaan tilannetta, missä
eläkkeet kyetään maksamaan myös näköpiirissä ole-
vassa tulevaisuudessa, jossa eläkeläisten määrä on
nykyistä suurempi ja eläkevakuutusmaksuja maksavi-
en määrä huoltosuhteen muutoinkin heikentyessä ny-
kyistä pienempi. Ennakoitavissa on, että lähivuosina
eläkemaksujen korotuspaine on useita prosenttiyksi-
köitä. Rahastojen tuotoilla on kyetty alentamaan mak-
suihin kohdistuvia nousupaineita.

Pitkän aikavälin linjaukset on tehty eläkkeiden mak-
samisen perustan varmistamiseksi ja uskottavuuden
sekä pitkäjänteisyyden luomiseksi. Tilannetta ja eri
elementtejä on kuitenkin voitava uudelleen arvioi-
da niin, että toisaalta eläkkeiden ostovoima pystytään
turvaamaan olemassa olevien resurssien mukaan ja
toisaalta mahdollisesti ilmeneviin ja ilmenneisiin epä-
kohtiin puututaan ja niitä mahdollisuuksien mukaan
kohtuullistetaan ja korjataan. Tämän tulee tapahtua
yhteistyössä eri osapuolten kesken.
252. Helsingfors Unga Liberala Cen-
ter (Nuoren Keskustan Liiton Rajat-
tomat Osasto ry): Terveydenhuollon
uudistaminen Alankomaiden mallin
mukaisesti
Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan
Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouk-
selle, että Suomen Keskusta asettaisi asiantuntijoista
koostuvan työryhmän tutkimaan mahdollisuutta, että
nykyisenkaltainen terveydenhuoltojärjestelmän kor-
vattaisiin Alankomaiden mallista Suomen oloihin so-
velletulla järjestelmällä.
Puolueosasto katsoo, että nykyinen terveydenhuolto-
organisaatio on jäykkä, raskas sekä kustannustehoton.
Erityisen ikävänä yhdistys pitää sitä, että se sälyttää
kustannuksia tavallisille ihmisille leikkaus- ja hoitojo-
nojen muodossa. Siirtämällä osa taakasta yksityiselle
sektorille saavutettaisiin merkittäviä säästöjä eikä ih-
misten tarvitsisi enää jonottaa saadakseen hoitoa.
Alankomaiden mallissa valtio vastaa edelleen ns. py-
syvästi sairaiden hoidosta valtiollisissa sairaaloissa,
tämä kustannetaan yleisestä sairasvakuutusmaksus-
ta joka peritään kaikilta. Tämän ohella on pakollinen
sairasvakuutus yksityiseltä sektorilta, jossa voi itse
määritellä haluamansa vakuutuksen tason ja täten va-
kuutuksen hinnan. Tästä korvataan kaikki ”rutiinin-
omaisempi” hoito jota yksityisillä lääkäriasemilla ja
sairaaloissa annetaan. Siirrolla varmistetaan parempi
palvelu heille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityissek-
torin palveluihin kuten vanhuksille ja pitkäaikaissai-
raille.
Suomessa on jo varsin monipuolista yksityislääkä-
riasema ja yksityissairaalatoimintaa, joten kyse olisi
lähinnä näiden resurssien täysimittaisesta hyödyn-
tämisestä. Vakuutusyhtiöiden keskinäinen kilpailu
optimoisi hinnat ja pitäisi ne kurissa. Positiivisena
puolena voidaan myös nähdä terveellisten elämänta-
pojen palkitseminen pienempien vakuutusmaksujen
muodossa.
295
On tärkeää huomata, että Alankomaiden mallin so-
veltaminen ei suinkaan tarkoita siirtymistä yhdysval-
talaistyyliseen terveydenhoitojärjestelmään. Se on
sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja taloudellisesti
kestävämpi, sillä valtiolla on roolinsa pitkäaikaissai-
raiden ja taloudellisesti heikompiosaisten hoidossa,
mutta valtion rahaa ei suoraan kanavoida yksityiselle
sektorille.
Puolueosasto katsoo, että malli palvelisi Santeri Al-
kion perintöä, jonka mukaisesti Keskustan pitää aina
muistaa köyhän asia.
Vastausesitys:
Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kansain-
välisen mittapuun mukaan suuret ja näin ollen tervey-
denhoidolliset riskit ovat poolattu pieniin yksiköihin.
Tämä johtaa siihen, että kuntien kantokyky ei kestä.
Kansallinen terveys- ja hoivarahasto voisi olla malli,
johon yhdistetään koko julkisen terveydenhuollon ra-
hoitus (valtio, kunnat, Kela). Tätä ajatusta ovat esit-
täneet sekä pääministeri Matti Vanhanen, että Kelan
pääjohtaja Jorma Huuhtanen. Kunnat ”vakuuttaisivat”
rahaston kautta omat asukkaansa samalla tavoin kuin
yritykset henkilöstönsä.
Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi siis ra-
hastolle. Kunta maksaisi vuosittaista vakuutusmak-
sua ja säästyisi terveysmenojen vaihteluista. Kansa-
laiset voisivat kotipaikkakunnasta riippumatta valita
järjestelmään hyväksytyt palvelumuodot järjestelmän
hyväksymiltä palveluntuottajilta. Tässä ei puhuta vain
palvelujen järjestämisestä, vaan miten voitaisiin sääs-
tää hyvillä järjestelyillä esimerkiksi sairauspäivära-
hoissa, matkakuluissa, lääkekorvauksissa ja kuntou-
tuksessa.
Valinnanvapaus ja palvelutaso parantuvat aidon kil-
pailun kautta – kuntalaiset voisivat ”äänestää jaloil-
laan”, kuitenkaan vaihtamatta kotikuntaa. Syrjäseu-
duilla palvelut turvataan sopimusteitse. Palvelujen
hankinnat voidaan suunnitella ja tehdä keskitetysti tai
hajautetusti – sen mukaan mikä kulloinkin on järke-
vintä.
Kansallinen terveys- ja hoivarahasto keräisi siis yh-
teen ja koordinoisi kaikki terveydenhuollon järjes-
tämisen muodot, kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset
palveluntuottajat sekä huomioisi myös sosiaalitoimen
kanssa tehtävän yhteistyön. Kaikki olisivat samalla
viivalla. Malli poistaisi rahoituksen monikanavaisuu-
den yhdistämällä eri rahoituskanavien rahoituksen ja
hoitamalla nykyisen sairausvakuutuksen rahoitus- ja
korvaustehtäviä. Myös suuri osa terveydenhuollon
nykyisistä sauma- ja kitkatekijöistä poistuisi. Malli
vahvistaisi kuntien taloutta ja itsehallintoa vakautta-
296
malla niiden terveysmenojen kehitys ja avaamalla uu-
sia mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaidensa tervey-
denhuollon järjestämiseen.
Terveys- ja hoivarahasto voitaisiin ottaa vuonna 2015
aloittavan hallituksen ohjelmaan täytäntöönpanon ta-
pahtuessa vuosikymmenen lopulla. Terveys- ja hoiva-
rahasto on kansallinen malli, joka tekee kunnallisista
sairaaloista, terveyskeskuksista, yksityisistä terveys-
asemista ja kolmannen sektorin toimijoista palvelun
tuottajia. Tämä on keskeinen asia. Palvelun tilaaja
ja rahoittaja on kansallinen terveys- ja hoivarahasto.
Syntyisi noin 15 miljardin euron rahasto, jota edus-
kunnan ohjauksessa oleva Kela hallinnoisi.
Tavalliselle ihmiselle uudistus toisi varmuuden, että
perustuslain takaamat palvelut ovat saatavissa. Kan-
salaisen rahoitusosuus perittäisiin entiseen tapaan ve-
rotuksessa ja käyntimaksuina. Terveys- ja hoivarahas-
tomallilla ei olisi vaikutusta kuntien määrään. Kunti-
en terveys- ja hoivarahastolle maksama vuosittainen
"vakuutusmaksu" riippuisi kunnan väkiluvusta. Könt-
timaksun nojalla kunta voisi vaatia asukkailleen sosi-
aali- ja terveyspalvelut niiltä tuottajilta, joiden kanssa
terveys- ja hoivarahasto on tehnyt sopimuksen.
Puoluekokous katsoo, että Keskustan malli tervey-
denhuollon rahoittamiseksi ja järjestämiseksi on kan-
sallinen terveys- ja hoivarahasto, jossa on vahvoja
viitteitä aloitteessa esitettyyn. Mallin kehittämistyötä
tulee jatkaa mm. huomioiden kunnallisen itsehallin-
non näkökulma. Kyse on pitkänaikavälin terveys- ja
hoivamenojen rahoitusmallin valmistelusta 2020-lu-
vulle mentäessä.
253. Keskustan Tuiran py: Pienitu-
loisten sairauspäivärahan karenssi-
eli omavastuuaika
”Sellaisilla henkilöillä, joilla on pienet tulot tai ei ol-
lenkaan tuloja, kuten esim. kotiäidit, on nykyisen sai-
rausvakuutuslain mukaan 55 päivän omavastuuaika,
jonka jälkeen sairauspäiväraha on vähintään 22,04 €/
arkipäivä. Muilla palkkaa ja erilaisia tuloja saavilla
henkilöillä on omavastuuaika 10 päivää ja sairauspäi-
värahan suuruus määräytyy verotuksessa todettujen
tulojen mukaan.
Aloitteessa esitetään, että kaikilla sairauden vuoksi
työkyvyttömiksi joutuvilla ihmisillä tulee olla saira-
uspäivärahan omavastuuaika sama eli sairauspäivä
ja 9 seuraavaa arkipäivää. Sairausvakuutuslain tulee
kohdella kaikkia kansalaisia tasapuolisesti ja yhden-
vertaisesti.
Vastausesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Pienimpien saira-
uspäivärahojen maksamiseen liittyvä omavastuuajan
lyhentäminen on yksi keskeisimmistä sosiaaliturvan
uudistamiseen liittyvä tavoitteemme.
254. Keskustan Kovalan-Vanhalan py:
Tupakanpolton ehkäiseminen
Sosiaali- ja terveysministeriötä kehotetaan ryhtymään
toimiin suomalaisten tupakanpolton ehkäisemiseksi.
Laatikaa vahvalle paperille värikuva, jonka koko on
60 x 100 cm. Kuvassa tulisi olla kaksi kuvaa terveis-
tä ja tupakan mustaamista keuhkoista. Laittakaa ku-
vat kaikkiin koko valtakunnan peruskoulujen luokkiin
sisäovien ja seinien pieliin. Kun jo pieni koululainen
näkee tämän kaltaisen kuvan tupakan terveyshaitoista
jokaisena koulupäivänään, kuvan aihe jäisi varmasti
mieleen ja tällä tavoin voisimme mahdollisesti vähen-
tää tupakanpolttoa entisestään.
Vastausesitys:
Tupakkalain tärkeimpiä tavoitteita on suojella väes-
töä ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveys-
haitoilta. Lähtökohtana on, ettei kukaan joudu vas-
toin tahtoaan altistumaan tupakansavulle. Tupakoin-
nin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön
(WHO) puitesopimuksen 8 artiklan mukaan sopi-
muspuolet tunnustavat tieteellisten tutkimustulosten
kiistattomasti osoittavan, että ympäristön tupakansa-
vulle altistuminen aiheuttaa kuolemaa, sairauksia ja
vammautumista. Sopimuspuolten on artiklan mukaan
hyväksyttävä ja toimeenpantava lainsäädäntö-, täytän-
töönpano- ja hallintotoimenpiteitä ja/tai muunlaisia
toimenpiteitä, jotka suojelevat ympäristön tupakan-
savulle altistumiselta työpaikoilla, julkisissa liiken-
nevälineissä, julkisissa sisätiloissa ja tarpeen mukaan
muillakin julkisilla paikoilla.
Tupakointikiellot ovat yleistyneet 2000-luvun aikana
joka puolella maailmaa. Tupakointikiellot ovat ylei-
sesti pääsääntö ainakin työpaikoilla, julkisissa liiken-
nevälineissä ja muissa julkisissa sisätiloissa. Ravin-
toloissa täydelliset tupakointikiellot ovat yleistyneet
hitaammin, sillä useissa maissa tupakointia varten
voidaan erottaa erillinen tila.
Uusin kehityspiirre ovat erilaisiin yksityisiin sisäti-
loihin ja yleisiin ulkotiloihin säädetyt tupakointikiel-
lot. Yhdysvalloissa neljässä osavaltiossa on vuoden
2006 jälkeen kielletty tupakointi yksityisautossa, kun
kuljetettavana on lapsia. Eräissä Australian osavalti-
oissa tupakointi on kielletty yksityisautoissa, jos kyy-
dissä on alle 16-vuotiaita lapsia, urheilustadioneilla,
kymmentä metriä lähempänä lasten leikkialueita tai
neljää metriä lähempänä rakennusten sisäänkäyntiä.

Yhdysvalloissa joissakin osavaltioissa tupakointi on
kielletty määrätyillä uimarannoilla ja tietyissä yleisis-
sä puistoissa.
Tupakoinnille altistumiseen on puututtu lainsäädän-
nön keinoin viime vuosien aikana. Tupakointikielto-
jen lisääminen, myynnin luvanvaraistuminen ja savul-
le altistumisen vähentäminen sekä tupakan veron nos-
taminen eli hinta ovat olleet keinoja, joilla tupakoin-
nin vähentämistä tavoitellaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu edus-
kunnan käsiteltäväksi hallituksen esitys toimenpiteistä
tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttami-
sesta, jolla lisättäisiin tupakointikieltoja muun muassa
asuinkiinteistöjen yleisissä tiloissa, yksityisautoissa
sekä yleisissä tilaisuuksissa. Ehdotukset perustuvat
ministeriön asettaman tupakkapoliittisia lakimuutok-
sia ja toimia valmistelevan työryhmän ehdotuksiin.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tupakoinnin
haitoista, ja toteaa, että valistus on lainsäädännön tiu-
kentamisen lisäksi keino, jota tulee käyttää tupakoin-
nin vähentämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.
255. Keskustan Lauhalan py: Tserno-
bylin ydinvoimaonnettomuuden ja
biopolttoainetuotannon terveysvai-
kutusten selvittäminen
Toivomme, että kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja ter-
veysministeriö tutkisivat noin 25 vuoden pituisen ai-
kasarja-aineiston avulla Tsernobylin ydinvoimaonnet-
tomuuden vaikutuksen erityisesti kriittisten laskeuma-
aluekuntien väestön terveyteen ja kuntien tämänhet-
kisten ja tulevien terveyspalveluiden tarpeeseen. Erik-
seen tulisi selvittää biopolttoaineiden ja niiden tuhki-
en kautta altistuneiden työntekijäryhmien terveyden
kehitys voimalaitoksilla.
Vastausesitys:
Radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia elintarvikkeis-
sa ja ympäristössä on tutkittu tarkasti. Tsernobylin
laskeumasta peräisin olevasta cesium 137:stä on yhä
merkkejä luonnosta saatavissa tuotteissa kuten järvi-
kaloissa, riistassa, sienissä ja marjoissa. Cesium 137:n
puoliintumisaika on 30 vuotta. Säteilyturvakeskus ja
Kansanterveyslaitos ovat seuranneet tilannetta ja an-
taneet suosituksia luonnontuotteiden käyttömääristä.
Elintarvikkeiden osuus vuotuisesta säteilyannokses-
ta on kuitenkin vain prosentin luokkaa. Juomaveden
huomattava radonpitoisuus sen sijaan on merkittävä
terveysriski eräillä alueilla. 
297
Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto
tutkii energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen
aiheuttamien pienhiukkasten vaikutuksia ihmisten ter-
veyteen. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat sairauksia,
lisäävät kuolleisuutta ja alentavat odotettavissa olevaa
elinikää. Altistuminen on voimakkainta liikenneym-
päristössä ja kiinteiden päästölähteiden välittömässä
läheisyydessä.
Ydinvoimaonnettomuuden jälkeisten jäämien vaiku-
tus kansanterveyteen tulisi selvittää kuumien hiukkas-
ten haitallisimmilla alueilla, vaikka valtakunnan tasol-
la tilanne on hyvä. Keskustan puoluekokous pitää tär-
keänä, että biopolttoaineita kehitettäessä pyritään sii-
hen, että uudet polttoaineet ovat niin ympäristön kuin
ihmisen terveyden kannalta entistä vaarattomampia.
256. Suomen Keskustanuoret: Nega-
tiivisesta tuloverosta sosiaaliturvan
kivijalka
Sosiaaliturvaa on aikojen saatossa pyritty moneen ot-
teeseen yksinkertaistamaan. Uudistamispyrkimyksis-
sä on kuitenkin kerta toisensa jälkeen jämähdetty etu-
järjestöpoliittiseen näpertelyyn. Tahto kokonaisvaltai-
seen uudistukseen on puuttunut, koska kukaan ei ole
ollut valmis tinkimään omista saavutetuista etuuksis-
ta. Kokonaisuuden kannalta tämä on tarkoittanut aina
vain sekasortoisempaa järjestelmää. Hyvästä tarkoi-
tuksesta huolimatta myöskään Sata-komitea ei onnis-
tunut kuin vain osittain selkeyttämään monimutkaista
järjestelmää.
Sosiaaliturvassa pitäisi siirtyä malliin, joka turvaa
kaikille kansalaisille riittävän korkean perusturvan ta-
son. Vain tämä mahdollistaa peruslähtökohdat itsensä
toteuttamiselle. Suomessa on keskusteltu ainoastaan
pintapuolisesti erilaisista perustuloon tai negatiivi-
seen sosiaaliturvaan liittyvistä sosiaaliturvamalleista.
Näiden tiimoilta tulisikin aloittaa välittömästi selvi-
tystyö ja yhteiskunnallinen keskustelu, sillä ansiosi-
donnaisuuteen ja perinteisen vuosikymmeniä saman
työnantajan palveluksessa tapahtuvan kokoaikaisen
työsuhteen olettamukseen perustuvat sosiaaliturva-
mallit eivät ole kestävällä pohjalla. Yksi ansiosidon-
naisuutta vahvasti painottavan turvaverkoston ongel-
ma on köyhyysloukuissa. Nykymuotoinen järjestelmä
on omiaan hankaloittamaan alhaisen palkkatason ja
satunnaisen työn tekemistä. Järjestelmämme lannistaa
ja ohjaa ihmisiä joutenoloon. Mikäli perusturva oli-
si riittävän korkea, niin näiden edellä mainittujenkin
töiden tekemisellä olisi elintasoa parantava vaikutus.
Nyt näin ei aina ole.
Suomi tarvitsee 2010-luvulla kokonaisvaltaisemman
sosiaaliturvan uudistuksen: yksinomaan vuotavien
298
aukkojen paikkaaminen ei riitä. Nykyinen järjestel-
mä on syntynyt kasaamalla etuuksia toinen toistensa
päälle, jolloin on päädytty tilanteeseen, jossa kansa-
laiset eivät enää ole yhdenvertaisessa asemassa.
Keskustan on oltava edelläkävijänä luomassa uuden
sosiaaliturvan perusrakenne siten, että keskeisek-
si kallioksi tulee sovellettu perustulo. Tulevaisuuden
sosiaaliturvamallin tulee huomioida nopeasti ihmisen
elämässä tapahtuvat muutokset.  Vaikkapa työttömyy-
den yllättäessä sosiaaliturva pitää saada omalle tilille
jo samana päivänä hakemusta vastaan tai vaihtoehtoi-
sesti jälkikäteen, kun tieto palkkatuloista varmistuu.
Ihmiselle itselleen jäisi vastuu siitä, että hän käyttää
tukia oikein, mutta tuet voitaisiin tarvittaessa väärin-
käytösten paljastuttua periä takaisin korotuksen kera.
Takaisinperinnän mallin on luonnollisesti oltava jous-
tava, koska tulojen täydellinen ennakointi on erityi-
sesti epäsäännöllistä työtä tekevien kohdalla haasta-
vaa. Kuitenkin nykyäänkin veroprosenttia laskettaes-
sa täytyy jossain määrin kyetä ennakoimaan tulota-
soaan.
Uuden sosiaaliturvan perusosa vastaisi vähintään ny-
kymuotoisen toimeentulotuen perusosaa ja eläkeläi-
sillä takuueläkettä. Tuki myönnettäisiin automaatti-
sesti pyynnöstä ja maksajana toimisi Kela. Perusteena
sosiaaliturvan perusosan saamiselle olisi yksinkertai-
sesti pienituloisuus. Sosiaaliturvatuen perusosa oli-
si kaikille sitä saaville samansuuruinen, riippumatta
syystä, joka on johtanut tulojen pienuuteen. Keskusta-
nuorten mielestä on kestämätöntä, että nykytilantees-
sa pienituloisuuden syy vaikuttaa siihen, minkä ver-
ran on oikeutettu saamaan tuloja. On yhtälailla hyvin
outoa, että tukimuotojen välillä on suuria vaihteluita
siinä, että miten henkilön muut tulot vaikuttavat tuen
tasoon.
Perusosan lisäksi tulisi saada perusturvan lisäosaa
erityiseen tarpeeseen, kuten asumismenoihin. Sosi-
aaliturvan lisäosa koostuisi useammasta erillisestä
tarpeesta. Jatkovalmistelussa on pohdittava niitä tar-
veharkintaisia syitä, jotka oikeuttavat lisäosaan. Läh-
tökohtana tarveharkintaisten etuuksien pohtimisel-
le kohderyhmän voi kuitenkin jakaa karkeasti ottaen
neljään erilliseen ryhmään:
1) vammaiset, sairaat ja eläkeläiset,
2) lapsiperheet,
3) työikäiset työttömät,
4) yrittäjät,
5) opiskelijat, siviilipalvelus- ja varusmiehet
Kullekin ryhmälle on etsittävä sopivimmat elemen-
tit lisätuen perusteisiin, sillä on selvää, että ryhmän
1 lisätukitarpeet ovat erilaiset kuin vaikkapa opiske-
lijoilla. Vammaisten, sairaiden ja eläkeläisten osalta
erilaiset lisäedut ja palvelut ovat kaikilla kiinteä osa
asiakaspalvelua, mutta kohderyhmä on itsessään var-
sin heterogeeninen, joka seurauksena tarpeet ovat yk-
silöllisiä.
Työikäiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset ovat
erittäin tärkeä kohderyhmä: järjestelmän on ehdotto-
masti oltava sellainen, että se kannustaa työhön. Pien-
ten työtulojen täydennyksenä tarvitaan perusturvana
negatiivista tuloveroa, mutta on tarkoin pohdittava,
että millaisin perustein työikäiset voivat saada lisätur-
vaa. Tällöin nykyinen työttömyysturva ja työmarkki-
natuki on avattava perusteelliselle tarkastelulle.
Kullekin tarveharkintaiselle etuudella pitää olla tiet-
ty euromäärä, jonka saa jos henkilön muut tulot ovat
nolla euroa kuukaudessa. Kaikki tarveharkintaiset
tuet, joihin henkilö on oikeutettu, lasketaan mallissa
yhteen pakettiin. Tämän jälkeen yksinkertaisesti kat-
sotaan tukitaso, jonka henkilö saa, mikäli hänellä ei
olisi lainkaan tuloja. Perusosa ja lisäosa leikkautuisi-
vat tulojen kasvaessa esimerkiksi niin, että verotus-
leikkuri olisi enintään 60 prosenttia työtuloista.
Edellä mainittu malli toteutettaisiin esimerkiksi siten,
että perusosasta leikkaantuisi jokaista ansaittu euroa
kohden 35 senttiä. Mahdollisesta syyperusteisesta li-
säturvasta leikkaantuisi lisäksi jokaista ansaittua eu-
roa kohden 25 senttiä. Jokainen työllä ansaittu euro
lisäisi tällöin käytettäväksi jääviä tuloja vähintään 40
senttiä. Käytännössä kyse olisi ns. negatiivisesta tulo-
verosta, mutta toteutettuna siten, että valtiolta tuleva
veroetuus tulisi etukäteen, eikä vasta vuoden kulut-
tua verotuksen vahvistamisen yhteydessä. Kutsumme
mallia ennakkoon saatavaksi veroetuudeksi.
Työmarkkinoille siirtymisen lisäporkkanaksi ensim-
mäiset kolme kuukautta enimmäisleikkuri voisi olla
enintään 40 % tuloista, jolloin työllistymisen kannus-
tavuudelle olisi kunnollinen signaali. Tällaista työhön
paluuetuutta ei kuitenkaan voisi käyttää kuin enintään
kerran vuodessa.
Ennakkoon saatava veroetuus tulee toteuttaa niin, että
se ei pitkällä aikavälillä lisää sosiaaliturvan menoja
nykyisiä laskelmia nopeammin. Käytännössä tämä on
toteutettavissa niin, että veroleikkurin tasoa säätämäl-
lä voidaan päästä haluttuun lopputulokseen. Malliin
sisältyy ajatus siitä, että se korvaisi kaikki nykyi-
set vähimmäismääräiset etuudet. Mikäli henkilöllä
ei olisi lainkaan muita tuloja, niin hän olisi oikeutet-
tu nykyisen toimeentulotuen minimimäärän suurui-
seen veroetuuteen ja mahdollisiin tarveharkintaisiin
 299
lisäetuuksiin. Poikkeuksen tähän muodostaisivat alle koostuu perusosasta (vastaisi suunnilleen toimeentu-
18-vuotiaat, joiden osalta tuki olisi nykyisen lapsi- lotuen perusosaa tai kansaneläkettä; mallissa 440 eur)
lisän tapaan kiinteä. Eläkeläiset olisivat oikeutettuja ja lisäosasta ("syyperusteinen lisäturva" erityisiin tar-
saamaan vähintään takuueläkkeen mukaisen tulota- peisiin kuten asumismenoihin).
son.
Perusosasta leikkautuisi jokaista ansaittua euroa koh-
Keskustanuoret esittää, että Keskusta selvittää vaka- den 35 senttiä. Vastaavasti lisäosasta leikkautuisi jo-
vasti edellä kuvatun kaltaisen mallin toteuttamisedel- kaista ansaittua euroa kohden 25 senttiä. Jokainen
lytyksiä ja ottaa vuoden 2011 eduskuntavaalien yh- työllä ansaittu euro lisäisi käytettäväksi jääviä tuloja
deksi keskeiseksi teemakseen negatiiviseen tuloveron vähintään 40 senttiä. Syyperusteisen lisäturvan jäl-
käyttöönottamisen. keen jokainen ansaittu euro lisäisi käteen jääviä tuloja
65 sentillä. Kyse on negatiivisesta tuloverosta, mut-
Vastausesitys aloitteisiin 256-257: ta toteutettuna siten, että valtiolta saatava veroetuus
maksettaisiin etukäteen, heti, kun tarve vaatii. Mikä-
Negatiivinen tulovero on periaatteellisella tasolla ja
li väärinkäytöksiä ilmenee, ne voidaan periä korko-
perusidealtaan kannatettava. Se on käytössä joissa-
jen kanssa takaisin. Järjestelmä on joustava ja työhön
kin Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Alankomais-
kannustava, mikä tukee myös työurien pidentämi-
sa. Siitä ei ole kuitenkaan kansainvälistä, kiistatonta
sen tavoitetta. Kunnilla olisi mallissa edelleen oikeus
näyttöä, että se olisi mallina toimiva. Sen lisäksi se on
kunnalliseen verotukseen. Tämä ns. Sovellettu nega-
Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä vaikeasti toteu-
tiivinen tulovero on lievästi progressiivinen ja prog-
tettavissa.
ressiota voidaan myös tarpeen mukaan muuttaa.
Sosiaaliturvaa uudistanut Sata-komitea linjasi sosi-
Vastausesitys:
aaliturvajärjestelmää parantavia ehdotuksia viime
vuoden lopulla loppuraportissaan. Se ehdotti, että pe- Ks. vastausesitys aloitteeseen 256 ” Negatiivisesta tu-
rusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmu- loverosta sosiaaliturvan kivijalka”.
kaisesti esimerkiksi vaalikausittain. Lisäksi perustur-
vaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettiin.
Komitean ehdotuksiin sisältyi esitys, jonka mukaan
voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korke-
ampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläk-
keiden kohtuullinen taso. Takuueläkkeen tasosta riip-
puen sitä saavia olisi vähintään yli 120 000 eläkkeen-
saajaa. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011.

Sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämiseksi Sata-ko-

mitea käynnistäisi kehittämisohjelma sosiaaliturva-
lainsäädännön kokoamiseksi johdonmukaiseksi koko-
naisuudeksi. Sosiaaliturvalainsäädännön uudistami-
nen toteutettaisiin vaiheittain. Lisäksi asioimista kes-
kitettäisiin ja sosiaaliturvan käsittelyaikoihin liittyviä
vaatimuksia laajennettaisiin. Myös päätöksien oikai-
sumenettelyjä laajennettaisiin. Komitean ehdottaman
sosiaaliturvan palveluverkoston kautta asiakas saisi
kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdes-
sä pisteessä ja sähköisten järjestelmien kautta viivy-
tyksettömästi oikealle viranomaiselle.

257. Helsingin Keskustaopiskelijat:

Negatiivinen tulovero käyttöön

Vuonna 2008 KOL eli Keskustan Opiskelijaliitto jul-

kaisi raportin perustulosta ja esitti samalla oman mal-
lin tuloverotukseen, mikä esiteltiin saman vuoden
puoluekokouksessa. Mallia kutsutaan nimellä "ennak-
koon saatava veroetuus", jossa kansalaisen saama tulo
300
Muut aloitteet
258. Suomen Keskustanuoret: 10 teesiä Keskustan
uudistamiseksi
259. Keskustan Siikaisten kunnallisjärjestö ry: Jopa
muuttuvassa maailmassa Keskustan on Keskustan
muistettava juurensa
260. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan
eduskuntavaaliohjelman rakennuttava ihmisyyden
varaan
261. Keskustan Kristiinankaupungin paikallisyhdistys
ry, Maalahden Keskusta ry, Uudenkaarlepyyn
Keskusta yhdistys ry, Keskustan Pietarsaaren
paikallisyhdistys ry ja Keskustan Vaasan
kunnallisjärjestö ry: Suomen Keskustan on
huolehdittava kansalliskielisten palveluiden
kehittämisestä ja turvaamisesta
262. Keskustan Jokelan py: Suomen anottava oikeutta
Petsamon merisataman käyttöön
263. Suomen Keskustanuoret: Lasten ja nuorten
liikuntamahdollisuuksia tuettava
264. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Raakapuun
tuonti Suomeen lopetettava toistaiseksi
265. Keskustan Opiskelijaliitto: Ydinvoimaa
vastustettava aluepoliittisista syistä
266. Keskustan Opiskelijaliitto: Työtä Suomesta -
Keskusta kirjoittaa Suomelle mullistavan biotalouden
strategian
267. Keskustan Opiskelijaliitto: KOL yskäisee
terveellisen sisäilman puolesta
268. Edistykselliset Keskustanaiset: Uusi tekniikka
puolueen käyttöön
269. Edistykselliset Keskustanaiset: Samaa
sukupuolta oleville pareille täydellinen adoptio-
oikeus
270. Keskustan Rauman kunnallisjärjestö: Rauman
keskustaväki kiirehtii valtatie 8:n parantamista
271. Ydinvoiman lisärakentamista vastustettava
272. Kuopio Keskustanaisten py: Opiskelijoiden
työharjoittelupaikat turvattava taantuman aikana
erityisin tukitoimin
273. Keskustapuolueen Hiltulan paikallisosasto ry:
Maanomistajan oikeusturva
258. Suomen Keskustanuoret: 10 tee-
siä Keskustan uudistamiseksi
Keskusta-aatteessa ihmisyys ja sen kehitystarve ase-
tetaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja uudis-
tuksen lähtökohdaksi. Ihmisyyden ja sen kehitystar-
peen pitää näin ollen näkyä sekä puolueen tekemässä
politiikassa että puolueen aktiivien ja kannattajien toi-
mintamahdollisuuksissa.
Jotta jokainen keskustalainen voisi kehittää omaa ih-
misyyttään, tulee Keskustan ja Keskustanuorten toi-
mintatapoja uudistaa rohkeasti. Keskustanuoret esit-
tävät 10 teesiä, joiden pohjalta kansanliikkeemme toi-
mintatavat voidaan päivittää 2010-luvun tarpeisiin:
1. Politiikanteko jaetaan viiteen keskenään tasa-arvoi-
seen vaiheeseen: (1.ideointi, 2. suunnittelu, 3. päätök-
senteko, 4. yhtenäinen toiminta päätösten toteuttami-
seksi 5. seuranta-arviointi).
2. Painopiste siirretään sääntömääräisistä kokouksista
yhdessä tekemiseen.
3. Harvainvallan sijaan aito demokratia toteutuu puo-
lueen päätöksentekoelimissä.
4. Teemaliikkeet otetaan osaksi Keskustaa – tuetaan
Kerttuverkoston ja Eräkerhon kaltaisia luovia toimin-
tamuotoja.
5. Toimintamahdollisuuksia luodaan tasavertaisesti
kaikentyyppisille toimijoille.
6. Luottamushenkilöt ja kannattajat käyvät säännöl-
listä dialogia.
7. Viestinnässä olemme kokonaisvaltaisesti kommen-
toijan sijaan näkijöitä. Markkinointiviestintä toimii
aloitteellisen politiikkamme tukena.
8. Verkko ymmärretään uutena kokonaisvaltaisena
toimintaympäristönä, eikä vain tiedotuskanavana.
9. Jäsenistöä koulutetaan monipuolisesti ja säännöl-
lisesti.
10. Toteutetaan nuorten esiinmarssi eduskuntavaaleis-
sa 2011. Tämä edellyttää puolueelta ja piireiltä rohke-
aa tukea nuorisolle.
Vastausesitys:
Keskustan vuonna 2008 aloittaman tulevaisuustyön
tavoitteena on ollut luoda Keskustalle uusi tapa toi-
mia. Olemme toteuttaneet erittäin perusteelliset uu-
distukset niin politiikan valmistelussa ja ohjelmatyös-
sä, viestinnässä kuin järjestötoiminnassa. Uudistukset

vastaavat Keskustanuorten esittämiin teeseihin. Kes-
kustan tulevaisuuden menestys riippuu siitä, pystym-
mekö tarjoamaan ihmisille elämyksellisiä ja koke-
muksellisia vaikuttamisen paikkoja. Samalla puolu-
een on lisättävä vuoropuheluaan ympäröivän yhteis-
kunnan kanssa. Alkavalla puoluekokouskaudella tär-
kein tehtävä on viedä uudistukset käytännön toimin-
taan. Uudistuksilla lisätään ihmisten osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksia paikallisesti, alueellisesti
ja valtakunnallisesti. Erityinen tavoite on suurentaa
Keskustan digitaalista jalanjälkeä. Keskustan tavoite
on olla Suomen johtava digipuolue.
259. Keskustan Siikaisten kunnallis-
järjestö ry: Jopa muuttuvassa maa-
ilmassa Keskustan on muistettava
juurensa
Onko perinteinen keskustalainen sydänkannattajakun-
ta unohtumassa Suomen Keskustalta? Missä maahen-
ki on – pitäisikö sitä hävetä vai olla siitä ylpeä? Onko
perinteisillä arvoilla enää merkitystä keskustaliik-
keessä? Satakuntalaisen Siikaisten kunnan Keskusta
kunnallisjärjestö on huolestuneena seurannut Suomen
Keskusta rp:n viime vuosien tapaa keskittyä etsimään
äänestäjiä vain pääkaupunkiseudulta ja suurista asu-
tuskeskuksista. Samalla on jätetty perinteiset vahvat
kannatusalueet oman onnensa nojaan. Jopa lainsää-
däntö on valjastettu edistämään maaseudun alasajoa.
Päähallituskumppanin miellyttäminen on ajanut Kes-
kustan kyseenalaisiin torjuntavoittoihin. Uuden pu-
heenjohtajan on luotsattava Suomen Keskusta rp seu-
raaviin vaaleihin puolueena, joka haluaa edistää suo-
malaista hyvinvointia Hangosta Utsjoelle.
Vastausesitys:
Keskusta on juuriltaan suomalainen puolue. Se syntyi
sosialismin ja kapitalismin vaihtoehdoksi edistämään
ihmisyyttä, toteuttamaan kansanvaltaista yhteiskunta-
järjestystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta. Kan-
sallinen herääminen, talonpoikaisjuuret, kristilliset ar-
vot ja sivistysaate yhdistyivät vuonna 1906 perustetun
edistyksellisen keskustaliikkeen ajattelussa. Keskusta
on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa uudistava aatteelli-
nen yleispuolue ja kansansivistysliike. Se on huma-
nistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike, jonka ihmis-
käsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoi-
sia. Ihmisyyden ytimeen kuuluu kyky tehdä eettisesti
harkittuja valintoja ja korostaa Ihmisten erilaisuuden
hyväksymistä sekä suvaitsevaisuutta. Suomen itsenäi-
syys, sillanrakennus- ja rauhantyö, yhteiskunnan hy-
vinvointi, eheys ja oikeudenmukaisuus sekä yritteliäi-
syys ovat olleet käytännön politiikan perustavoitteita.
301
Vahva yleissivistys ja ammatillinen osaaminen luovat
kestävän perustan elämälle ja onnistumiselle työelä-
mässä. Jokaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ih-
misenä ja kansalaisena omien kykyjensä mukaisesti
koko elämänsä ajan varallisuudesta riippumatta. Ku-
kaan ei saa jäädä koulutus- ja sivistysmahdollisuuksi-
en ulkopuolelle. Sivistys ja oppiminen kattavat koko
elämänkaaren.
Yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, kuinka
se huolehtii vähäosaisista. Julkisen vallan pitää tukea
heikoimpia ja taata kansalaisten oikeuksien toteutu-
minen siten, että saavutetaan sosiaalisesti ja alueelli-
sesti tasa-arvoinen ehyt yhteiskunta. Päätökset tulee
tehdä lähellä ihmistä. Kunnallinen ja maakunnallinen
itsehallinto kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja
yhteistyöhön kotiseudun tulevaisuuden rakentami-
seksi. Kansalaisille tulee luoda uusia mahdollisuuksia
osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Vahva, suorituskykyinen ja työllistävä kansantalous
luo perusedellytykset kansalaisten sosiaaliselle turval-
lisuudelle. Yhteiskunnallinen eheys on puolestaan pit-
käjänteisen ja menestyvän yritystoiminnan ehto. Eet-
tisesti kestävä markkinatalous perustuu yrittäjyyteen,
yhteistyöhön ja sopimiseen. Keskusta kannattaa yk-
sityistä omistusoikeutta ja parantaa yrittäjyyden me-
nestymisen edellytyksiä koko maassa. Keskusta tukee
uusiutuvan energian käytön voimakasta lisäämistä ja
tavoittelee mahdollisimman suurta omavaraisuutta
ruuan ja energian tuotannossa. Lisäksi työn teon tulee
olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen to-
teuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä.
Suomea tulee kehittää maakuntien ja alueiden maana.
Tasapainoinen alueellinen kehitys edellyttää yritys-
ten, viranomaisten, korkeakoulujen ja koululaitoksen
yhteistoimintaa uusien työpaikkojen luomiseksi. Jul-
kisen vallan tulee mahdollistaa asumisen ja työnteon
edellytykset koko maassa. Jokaisella tulee olla mah-
dollisuus valita asuinpaikkansa. Suomi tarvitsee viih-
tyisiä ja turvallisia kaupunkeja, elinvoimaisen maa-
seudun sekä näiden välistä kumppanuutta ja vuoro-
vaikutusta.
260. Keskustan Opiskelijaliitto:
Keskustan eduskuntavaaliohjelman
rakennuttava ihmisyyden varaan
Keskustan on erottauduttava vasemmisto- ja oikeis-
topuolueista vuoden 2011 eduskuntavaaleissa teke-
mällä pesäeroa materialistisiin arvoihin. Keskusta ei
pärjää vaaleissa laimennetulla kokoomuslaisuudella
tai ummehtuneella sosialidemokratialla. Keskustan on
palattava Santeri Alkion paaluttamalle vapaan kansan
302
suoralle tielle. Edistyksen lippu on pidettävä korkeal-
la eikä köyhän asiaa saa unohtaa.
Pelkkä ihanteiden esille nostaminen ei kuitenkaan rii-
tä, vaan aatteen on näyttävä jokapäiväisessä politii-
kanteossa. Erityisen tärkeää on ihmisyysaatteen kir-
kastaminen. Vahva valtio tai rajoittamaton markki-
natalous eivät saa olla epäjumalia, joita itsessään ku-
marretaan. Talous- ja hallintomalleilla on oltava vain
välinearvo inhimillisen kasvun, hyvinvoinnin ja kehi-
tyksen edistämisessä.
Vastausesitys:
Keskusta syntyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoeh-
doksi edistämään ihmisyyttä, toteuttamaan kansanval-
taista yhteiskuntajärjestystä ja taistelemaan tasa-arvon
puolesta. Keskusta on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa
uudistava aatteellinen yleispuolue ja kansansivistys-
liike, jonka tavoitteena on aina ollut oikeudenmukai-
nen kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen.
Santeri Alkion mukaan ihmisyys on pantava kaiken
yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen poh-
jaksi. Ihmisyys keskustalaisittain tarkoittaa vastuuta
lähimmäisistä, ihmisten keskinäistä yhdenvertaisuut-
ta ja tasa-arvoa, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen
vakaumuksen kunnioittamista ja suvaitsemista sekä
vaatimusta yhteiskunnan ehdottomasta oikeudenmu-
kaisuudesta. ja moniarvoisuudesta.
Keskustalaisittain tärkeitä teemoja ovat:
- perhe, koti, sosiaalinen vastuu ja oikeudenmukai-
suus
- lasten ja nuorten kasvattaminen ja kouluttaminen
osallistuviksi aktiivisiksi kansalaisiksi
- pienituloisten ja vähävaraisten ihmisten aseman pa-
rantaminen
- ihmisten terveys sekä fyysisen, psyykkisen ja sosi-
aalisen hyvinvointi sekä työelämän kehittäminen
- sivistys, kulttuuri ja osaaminen
- kannustus työn tekoon, ahkeruuteen ja yrittäjyyteen
sekä parantaa näiden edellytyksiä hyvinvointimme
lähteenä
- työstä, asumisesta ja palveluista huolehtiminen alue-
politiikalla koko Suomessa niin maaseudulla kuin
kaupungeissakin
- luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja säilyt-
täminen tuleville polville
- kansainvälisestä asemastamme huolehtiminen
Työ ja tekeminen luovat sosiaaliturvaa ja työn teon
tulee olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen
toteuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä. Työelämäs-
sä tavoitteena on naisten ja miesten välistä tasa-arvoa,
eli samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama
palkka.
Suomea tulee kehittää maakuntien ja alueiden maa-
na tasapainoisesti. Julkisen vallan tulee mahdollistaa
asumisen ja työnteon edellytykset koko maassa. Suo-
mi tarvitsee viihtyisiä ja turvallisia kaupunkeja, elin-
voimaisen maaseudun sekä näiden välistä kumppa-
nuutta ja vuorovaikutusta. Jokaisella tulee olla mah-
dollisuus valita asuinpaikkansa.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. On otettava suun-
ta kohti tasa-arvoista luonnonmukaista sivistysyh-
teiskuntaa. On tavoiteltava kestävällä tavalla ihmisen
henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja vah-
vaa yhteisöllisyyttä. Muutokseen tarvitaan sivistyksen
voimaa, tervettä suhdetta luontoon, terveitä elämän-
tapoja ja laajaa yhteistyötä. Kansanvaltaa uudistava
liike toimii siellä, missä uusia vaikuttamisen tapoja
luodaan. Kaiken ytimessä on optimismi, usko ihmis-
ten haluun ja kykyyn kantaa yhdessä vastuuta. Vastuu
avaa vaikuttamisen mahdollisuuden. Tämä maa ra-
kennetaan yhdessä.
261. Keskustan Kristiinankaupungin
paikallisyhdistys ry, Maalahden Kes-
kusta ry, Uudenkaarlepyyn Keskusta
yhdistys ry, Keskustan Pietarsaaren
paikallisyhdistys ry ja Keskustan
Vaasan kunnallisjärjestö ry: Suomen
Keskustan on huolehdittava kansal-
liskielisten palveluiden kehittämises-
tä ja turvaamisesta
Undertecknade Centerns lokalföreningar framstäl-
ler, att vårt parti Centern i Finland rp. i kommande
regeringsförhandlingar, samt vid bildande av rege-
ring utgår ifrån att, partiet själv svarar för utvecklin-
gen av båda nationalspråkgruppernas samhällstjänster
och inte lämnar dessa uppgifter till det självutnämn-
da språkpartiet SFP. Inget parti har en särställning att
ingå i en regering på grund av språket.
Centerns svenska verksamhet är under utveckling.
Den kan också deltaga i betjäningen av den svensks-
pråkiga befolkningen. Därtill har Centern finsksprå-
kiga föreningar alltid, i sin verksamhet understrukit
behovet av tvåspråkig betjäning på tvåspråkiga områ-
den.

Centern i Finland som parti har både finsk- som
svenskspråkiga medlemmar och anhängare. Partiet
skall använda resurser till, att föra ut Centerns po-
litik som ett alternativ i de två- och svenskspråkiga
områdena. Partiet understryker, att det företräder båda
språkgrupperna och deras grundlagsenliga rättighe-
ter, att använda de egna språken. Paritet kan lägga den
största insatsen på uppgiften att försvara människor-
na utkomst och trygghet, minska utslagningen och så
långt möjligt tillhandahålla behövliga samhällstjäns-
ter i alla delar av landet.
Allekirjoittaneet Keskustan paikallisyhdistykset esit-
tävät, että Suomen Keskusta rp.
tulevissa hallitusneuvotteluissa ja hallituksen muo-
dostamisessa lähtee siitä, että se itse huolehtii mo-
lempien kansalliskielisten palveluiden kehittämisestä
ja turvaamisesta maassamme eikä jätä näitä tehtäviä
vain kielipuolueeksi julistautuneelle RKP:lle. Mieles-
tämme millään puolueella ei ole kielellistä erityisase-
maa hallitukseen osallistumiseen.
Mielestämme Keskustan ruotsinkielinen toiminta on
vahvistunut jo niin paljon, että edellä oleva olisi ruot-
sinkielisten kansalaisten edunvalvonnan kannalta täy-
sin mahdollista. Lisäksi Keskustan suomenkieliset
yhdistykset ovat aina toiminnassaan korostaneet yhtä-
läisiä kaksikielisiä palveluja kaksikielisillä toiminta-
alueillaan.
Suomen Keskusta on puolue jolla on sekä suomen-
että ruotsinkielisiä kannattajia ja jäseniä ja puolueen
tuleekin satsata voimavaroja siihen, että tuomme kes-
kustalaisen politiikan vaihtoehdoksi kaksi- ja ruotsin-
kielisellä alueella. Keskusta korostaisi näin sitä, että
puolue edustaa molempia kieliryhmiä. Koska puo-
lue huolehtii peruslaillisista kansalaisten oikeuksista
käyttää omaa äidinkieltään, niin pitää enemmän kes-
kittyä mm. kansalaisten hyvinvointiin, syrjäytymisen
estämiseen, palvelujen saamiseen valtakunnan kaikis-
sa osissa mahdollisimman kattavasti.
Vastausesitys:
Keskusta on kaksikielinen puolue ja puolustaa kaikki-
en suomalaisten etuja kielestä tai muusta kulttuurises-
ta taustasta riippumatta. Keskusta osallistuu aktiivi-
sesti Suomen kaksikielisyyden kehittämiseen.
262. Keskustan Jokelan py: Suomen
anottava oikeutta Petsamon merisa-
taman käyttöön
303
Suomella ei ole merisatamaa valtamerelle. Suomen
on anottava Venäjältä oikeutta kulkea Jäämeren ran-
nalle ja merisataman käyttöä Petsamossa (niin kuin
ennen).
Vastausesitys:
Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-
jelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi kehittää
aktiivisia, laaja-alaisia ja monentasoisia kahdenvälisiä
suhteita Venäjän kanssa. Tätä tavoitetta tukemaan on
laadittu Venäjä-toimintaohjelma.
Venäjä on talouden suhdannevaihteluista riippumat-
ta Suomelle pysyvä kumppani, jonka kanssa yhteis-
työn kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Suomen
kannalta on tärkeää, että Venäjä nivoutuu kiinteäs-
ti yhteistyöhön EU:n kanssa. Pohjoinen ulottuvuus
eli EU-Venäjä –yhteistyön alueellinen toteuttaminen
tarjoaa välineen yhteisesti määriteltyjen prioriteettien
edistämiseen.
Valmisteilla olevasta pohjoisen ulottuvuuden liiken-
ne- ja logistiikkakumppanuudesta pyritään luomaan
vahva alueellinen yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään
liikenteen pullonkauloihin liittyviä kysymyksiä. Lai-
valiikenteen odotetaan lisääntyvän merkittävästi poh-
joisen jäämeren poikki 2010-luvulla. Tällöin EU:n ja
Venäjän intressit saattavat osoittautua vastakkaisik-
si, sillä EU korostaa merenkulun vapautta, kun taas
Venäjä on toistaiseksi painottanut suvereniteettivaati-
muksiaan pohjoisiin merialueisiinsa.
Puoluekokous toteaa, että tavoitteiden toteutuminen
on riippuvaista osapuolten halusta ja yhteistyökyvys-
tä. Lähtökohtana on oltava molemminpuolinen hyöty.
263. Suomen Keskustanuoret: Lasten
ja nuorten liikuntamahdollisuuksia
tuettava
Lasten ja nuorten liikalihavuus on suuri ongelma yh-
teiskunnassamme. Lasten ja nuorten liikalihavuus on
ennen kaikkea yksilön inhimillinen ongelma. Liikali-
hava lapsi tai nuori altistuu monille sairauksille, jotka
voivat johtaa pahimmillaan ennen aikaiseen kuole-
maan. Liikalihavuuden kasvun jatkuessa nykyistä
tahtia yhä useampi nykypäivän lapsi tulee näkemään
lapsensa kuoleman liikalihavuudesta johtuviin saira-
uksiin. Toiseksi se on myös suuri yhteiskunnan talou-
dellinen ongelma. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvun
yksi suurimmista aiheuttajista on liikalihavuudesta
johtuvien sairauksien hoito.
Liikunnan harjoittaminen on tehokas tapa ennalta
ehkäistä ylipainon kertymistä tai toisaalta ylipainon
304
pudottamisessa. Myös jo kansansairaudeksi luetta-
vaa masennusta voi vähentää liikuntaa harjoittamalla.
Liikkuminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti
vuosikymmenten kuluessa. Niin sanottu arkiliikunta
on vähentynyt huomattavasti yhteiskunnan koneellis-
tuessa. Arkiliikunnan lisääminen vaatii yhteiskunnan
ja perheiden panostusta.
Liikunta tulisi olla jokapäiväistä lasten ja nuorten elä-
mässä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta on ter-
veellisen elämäntapojen yksi kulmakivistä. Liikunnan
vaikutus on laaja-alainen yksilön hyvinvoinnille. Li-
sääntynyt lasten ja nuorten liikalihavuus ja sen aiheut-
tamat kansansairaudet aiheuttavat tarvetta lisätä kan-
salaisten aktiivisuutta liikunnan parissa. Liikunnalla
on myös kiistattomat vaikutukset henkiseen hyvin-
vointiin, keskittymiskykyyn ja oppimistuloksiin.
Liikunta täytyy tulla elämäntavaksi lapsena ja nuore-
na. Tätä tapaa ei tule pidä katkaista murrosiän kriit-
tisinä vuosina. Lasten ja nuorten omatoiminen liik-
kuminen on vähentynyt viimeisten vuosien saatossa.
Vapaa-ajan täyttävät muut harrastukset kuin hyöty-
liikunta. Varsinkin uusia asuinalueita kaavoittaessa
kuntien tulisi huomioida, että päiväkotien ja koulujen
pihoista tehtäisiin lähiliikunta-alueita, joissa kaikilla
kuntalaisilla olisi mahdollisuus vapaa-ajalla liikkua.
Keskustanuoret haluaa kiinnittää huomioita nimen-
omaan koulujen liikuntatuntien vähäiseen määrään.
Alakoulun 1. luokalta lukion ensimmäiselle luokalle
liikuntatunteja on vain 2 per viikko. Määrä on aivan
liian vähän. Yläkoulussa on toki mahdollista ottaa
valinnaisia liikuntakursseja ja mahdollisesti myös lu-
kiossa, mutta niitä valitsevat usein jo valmiiksi lii-
kunnalliset oppilaat. Liikuntatuntien tarkoitus on itse
liikkumisen lisäksi tutustuttaa oppilaat erilaisiin lii-
kuntalajeihin ja saada heidät siten löytämään se itsel-
leen sopivin laji, jota hän innostuisi vapaa-ajallaan
harrastamaan. 2 tuntia liikuntaa viikossa on aivan lii-
an vähän tutustuttamaan oppilaat eri liikuntalajeihin
tarpeeksi monipuolisesti.
Liikuntatuntien määrää olisi mieluusti vähintään kak-
sinkertaistettava. Kaksi kahden tunnin kertaa voisi ja-
kaa esimerkiksi niin, että toinen kerroista keskittyisi
yleiseen liikunnan harjoittamiseen ja kehon fysiologi-
aan opettamiseen. Kuten esimerkiksi kävelyyn, hölk-
kään, sauvakävelyyn, hiihtoon, kuntopiiriin ja toisaal-
ta fysiologiasta voisi käydä läpi venyttelyn, voimiste-
lun ja muita vastaavia yleisiä kehon kuntoa yllä pitä-
viä asioita. Toinen viikkotuntikerta voisi keskittyä eri
liikuntalajien läpikäyntiin. Tämän lisäksi yläasteella
ja lukiossa pitäisi olla mahdollista valita joka luokal-
la valinnaisia liikuntakursseja. Valitettavasti koulujen
tuntikehykset asettavat rajansa tuntien määrän lisää-
miselle.
Koulujen liikuntatunnit tulee käyttää motivoitavasti
ja monipuolisesti eri lajeja harrastaen. Koulujen tu-
lee ottaa aktiivisesti liikuntatuntien järjestämiseen tai
koulujen liikuntatempausten järjestämiseen mukaan
paikalliset urheiluseurat. Tätä kautta lapset ja nuoret
voivat saada uusia harrastuksia. Terveystiedon tunnit
tulivat opetussuunnitelmaan vuonna 2004, jolloin jo-
kainen suomalainen nuori saa eväät koulusta terveel-
liseen elämään. Keskustanuoret ovat hyvin huolis-
saan nuorten ammattikoululaisten vähäisistä liikunta-
tunneista. Jatkossa tulee panostaa entistä enemmän,
että myös ammattikoululaisilla on samat mahdollisuu-
det harrastaa koulussa liikuntaa kuin ikätovereillaan
lukioissa.
Suomessa on jo terveysliikuntakaupunkeja, jotka ovat
ottaneet lasten ja nuorten liikuttamisen yhdeksi kun-
nan tärkeimmäksi painopisteeksi. Keskustanuoret
ovat jo 2008 Uudistuvat kunnat kuntavaaliohjelmas-
saan edellyttäneet, että lapsille tulee antaa liikunnan
perustaidot jo päivähoidossa. Kouluissa liikuntatun-
tien lisäksi tulee järjestää virikkeellisiä liikuntatuo-
kioita koulupäivän aikana sekä kasvattaa koululaisia
ymmärtämään arkiliikunnan merkitys.
Koulujen pihat ovat myös olennaisena osana lasten ja
nuorten liikkumiselle niin välituntisin, kuin ilta- tai
aamupäiväkerhossa. Koululaisilla tulee olla monipuo-
liset mahdollisuudet pihapelien ja muiden liikunnal-
listen aktiviteettien harrastamiseen välitunneilla. Kou-
lujen urheiluvälineistö tulee olla myös kunnossa.
Kuntien vaikeissa taloustilanteissa Keskustanuoret
haluaa muistuttaa päättäjiään että edellisen laman vir-
heitä ei kannata toistaa. Kuntien budjeteissa urheilu-
seurojen kohdeavustukset ovat todella pieni panostus
siihen, että avustusten kautta lapset ja nuoret voivat
kunnissa paremmin.
Vastausesitys:
Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-
jelman mukaan liikuntapolitiikalla edistetään väestön
hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaa-
ren eri vaiheissa painopisteen ollessa lasten ja nuor-
ten liikunnassa. Tavoitteeksi tulee asettaa suomalai-
sen liikuntakulttuurin edistäminen siten, että lapset ja
nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat
liikunnallisen elämäntavan. Tämä edellyttää liikun-
nan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä varhaiskasva-
tuksessa sekä koulu- ja oppilaitosympäristöissä sekä
liikuntaharrastuksen ja muun liikunnallisen toiminnan
mahdollisuuksien lisäämistä urheiluseuratoiminnassa

ja yleisemminkin lasten arkiympäristössä. Puolueko-
kous yhtyy aloitteeseen.
264. Keskustan Kovalan-Vanhalan py:
Raakapuun tuonti Suomeen lopetet-
tava toistaiseksi
Esitetään Suomen hallitukselle, että raakapuun tuonti
ulkomailta Suomeen pitäisi lopettaa toistaiseksi. On
laskettu, että Suomen metsien vuosittainen kasvu on
noin 100 – 110 milj. km³. Metsäteollisuuden käyttö-
määrä voisi olla 60 milj. km³ ja energiapuun käyttöön
noin 15 milj. km³.
Kestävä vuosittainen hakkuu olisi noin 75 milj. km³,
josta jää vuosittain metsiin hakkuusäästöä noin 30 -35
milj. km³. Mihin käytetään ylijäämäkertymä metsien
puustosta useammalta vuodelta?
Energiapuun harvennushakkuu nuorissa metsissä lisää
huomattavasti metsien vuosittaista kasvutuottoa koko
Suomen alueella. Eipähän tarvitse metsäteollisuusher-
rojen valittaa puupulaa.
Vastausesitys:
Suomen tulee ensi sijassa turvautua omiin puuva-
roihinsa. Puun tuonnilla on ajoittain täydennetty ko-
timaista tarjontaa. Nyt olisi erityisen tärkeää saada
lehtikuitupuuta ennen muuta Venäjältä. Suomeen on
rakennettu lehtikuitupuuta käyttävää teollisuutta. Sen
toiminnan turvaaminen on suomalaisten metsänkas-
vattajien edun mukaista, jotta kotimaiselle lehtikuitu-
puulle olisi käyttöä.
265. Keskustan Opiskelijaliitto: Ydin-
voimaa vastustettava aluepoliittisis-
ta syistä
Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että ydinvoiman
lisärakentamisen sijaan Suomen on tulevissa ener-
giaratkaisuissaan nojattava erilaisiin uusiutuvan ener-
gian muotoihin, kuten bioenergiaan ja tuulivoimaan.
Lisäksi erityisesti materiaalitehokkuuteen on satsatta-
va, joka tarkoittaa jätteenpolton tukemista.
Ydinvoima on ympäristön hyvinvointiin liittyvien
riskien ohella erityinen uhka suomalaisten alueiden
hyvinvoinnille. Suuret tuotantoyksiköt eivät tue Suo-
men alueiden laaja-alaista kehittämistä, vaan ne tuo-
vat hyvinvointia vain omille alueilleen. Joka puolella
Suomea on olemassa erilaisia bioenergiantuotantoon
käytettäviä raaka-aineita. Suomen aluetalouden tule-
vaisuuden tärkeimmän kivijalan tulisi olla tasaisesti
305
ympäri maata sijaitsevien virtaavaa sähköä ja lämpöä
tuottavien pienenergian tuottajien verkosto. Tällai-
sesta mallista on positiivisia kokemuksia esimerkiksi
ydinvoiman lailla kieltäneestä Itävallasta, jossa ener-
giantuotanto lepää pientuottajien, usein vielä perhe-
yritysten, varassa.
Pientuottajat toisivat lisää kilpailua Suomen keskitty-
neille energiamarkkinoille, josta hyötyisivät erityi-
sesti kuluttajat halvemman sähkölaskun muodossa.
Lisäksi tasaisesti ympäri maata levittäytynyt vireä
pienyrittäjätoiminta ruokkisi alueiden kehitystä. En-
nen kaikkea tärkeintä olisi kuitenkin, että ottaisimme
sen tärkeimmän askeleen kohti luonnontaloudellises-
ti kestävää Suomea. Tällä hetkellä ydinvoima näyt-
täytyy tällaisen vihreän ja alueellisesti tasapainoisen
Suomen pahimpana haastajana, jonka vuoksi sen lisä-
rakennussuunnitelmista tulee luopua.
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-
giatehokkuutta ja nostamaan uusiutuvan energian
osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-
tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää,
että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-
misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-
siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-
tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-
kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta
Suomen.
Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-
kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan
myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-
tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-
tämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että keskustan energiapoliittiset
linjaukset esitetään tarkemmin puoluekokouksen po-
liittisessa kannanotossa.
266. Keskustan Opiskelijaliitto: Työtä
Suomesta - Keskusta kirjoittaa Suo-
melle mullistavan biotalouden stra-
tegian
KOL esittää, että Keskustan tulee kirjoittaa Suomel-
le biotalouden strategia, jossa luvataan 100 000 uut-
ta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Siirtymällä
asteittain uudenlaiseen hajautetumpaan yhdyskun-
tarakenteeseen, ympäristön kannalta kestävämpään
sekä energiantuotannossa omavaraisempaan biotalou-
teen niin teollisuudessa kuin kotitalouksissa koem-
me myös suomalaisen työn reformin. On panostettava
suomalaiseen osaamiseen, teknologian kehittämiseen
306
ja investointien kannattavuuteen. Suomen tulee olla
edellä kävijä talouden mukauttamisessa takaisin luon-
non kestävyyden tasolle – kohti kestävää biotalousyh-
teiskuntaa. Tällainen yhteiskunta sekä voi hyvin että
on houkutteleva kohde maailmanlaajuisesti. Tehdään
heti huomenna päätöksiä suomalaisen työn puolesta!
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-
giatehokkuutta ja nostamaan uusiutuvan energian
osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-
tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää,
että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-
misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-
siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-
tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-
kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta
Suomen.
Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-
kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan
myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-
tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-
tämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että keskustan energiapoliittiset
linjaukset esitetään tarkemmin puoluekokouksen po-
liittisessa kannanotossa.
267. Keskustan Opiskelijaliitto: KOL
yskäisee terveellisen sisäilman puo-
lesta!
Keskustan tulee tukea satsauksia tutkimukseen raken-
nuksien huoneistoilmanlaadun parantamiseen. Hen-
gitysilmaan pääsevät terveydelle vaaralliset aineet
aiheuttavat vuositasolla kansantaloudelle mittavia ter-
veys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia. On huoleh-
dittava siitä, että päiväkotien, koulujen ja terveyskes-
kusten sekä sairaaloiden rakentamisessa ja korjaami-
sessa kannetaan vastuuta terveyden puolesta. Myös
kotitalouksien kosteusongelmia on ennaltaehkäistävä
parhaan mahdollisen tieto-taidon mukaan. KOL vaa-
tii, että esimerkiksi toksiini-pitoisuuksien havaitsemi-
seen ja ennaltaehkäisemiseen paneudutaan välittö-
mästi. Vasta julkaistun suomalaisen tutkimuksen mu-
kaan toksiinit voivat olla merkittävämpiä allergisten
reaktioiden ja hengityselinsairauksien aiheuttaja kuin
homeitiöt. Rakenteisiin päässyt kosteus synnyttää
biologisia reaktioita, jotka vapauttavat ilmaan toksii-
ni-myrkkyjä.
Vastausesitys:
Tärkeimpiä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä
ovat ilmanvaihto, asumistottumukset ja materiaalien
päästöt. Tiiviit rakenteet ovat oikein toimivan ilman-
vaihdon perusedellytys. Terveellisen ja miellyttävän
sisäilman kosteus on 30 - 40 %. Tämä taso voidaan
helposti säilyttää myös talvella, mikäli sisäpintojen
läpi ei päästetä kosteutta rakenteisiin. Tärkeää on, että
rakenne tuulettuu ulospäin ja sisäpinta on riittävän il-
matiivis.
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje si-
sältää terveydellisin perustein annettuja ohjeita asun-
tojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen fysi-
kaalisista, kemiallisista ja biologisista olosuhteista ja
niiden mittaamisesta. Ohjeessa käsitellään mm. huo-
neilman lämpötilaa, kosteutta, ilmanvaihtoa, radonia
sekä asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutasoa.
Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten
olojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluvi-
ranomaisille. Kuntien terveystarkastajat voivat käyt-
tää asumisterveysohjetta apuna erityisesti asuntojen
tarkastuksissa, mutta ohjeita ja mittausmenettelyjä
voidaan soveltuvin osin käyttää myös muiden oleske-
lutilojen, kuten hoitolaitosten ja oppilaitosten raken-
nusten terveydellisten olojen arviointiin.
Terveydensuojelulain mukaan terveyshaitalla tarkoi-
tetaan esimerkiksi asuinympäristössä olevasta teki-
jästä aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Lain
tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistu-
mista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle
siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on
mahdollista. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkik-
si, jos ihminen asuu tai oleskelee rakennuksessa, jossa
hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville
soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Ohjees-
sa mainitut kemiallisten ja mikrobiologisten epäpuh-
tauksien määrää tai fysikaalisia oloja kuvaavat luvut
eivät ole sitovia. Nykykäsityksen mukaan terveyshait-
taa ei yleensä aiheudu, kun olosuhteet asunnossa tai
muussa oleskelutilassa ovat nyt annettujen ohjeiden
mukaiset.
Puoluekokous kannattaa aloitteessa mainittuja satsa-
uksia rakennusten huoneistoilman laadun parantami-
seksi ja yhtyy huoleen huonosta huoneilman laadusta
aiheutuvista terveyshaitoista ja kustannuksista.
268. Edistykselliset Keskustanaiset:
Uusi tekniikka puolueen käyttöön
Edistykselliset Keskustanaiset (EKN) on huolestunut
kasvihuonekaasupäästöjen tasosta ja ilmaston läm-
penemisestä. Yhdistys toivoo Suomen Keskusta rp:n
kantavan kortensa kekoon ja pyrkivän minimoimaan

omasta järjestötoiminnastaan syntyvät kasvihuone-
päästöt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kokouksiin ja
muihin puolueen tilaisuuksiin matkustamisesta synty-
vien päästöjen vähentämistä.
Nykytekniikka mahdollistaa laadukkaat virtuaaliset
etäyhteydet, Internet-puhelut ja verkkokonferenssi -ti-
laisuudet. Teknisten ratkaisujen kirjo on laaja ja osa
mahdollisuuksista on jopa täysin ilmaisia. Esimerkik-
si puoluehallituksen kokoukseen osallistuminen tulisi
olla mahdollista myös etänä esimerkiksi Skypen tai
muun teknisen ratkaisun avulla, jolloin osallistuminen
ei olisi riippuvainen asuin- tai olinpaikasta. Tällä ta-
voin säästettäisiin paitsi syntyviä päästöjä, myös tär-
keitä resursseja, rahaa ja aikaa.
EKN vaatii, että Keskusta mahdollistaa puoluehalli-
tuksen kokoukseen osallistumisen Internetiä hyödyn-
tävän etäyhteyden avulla. Tämän lisäksi puolueen
tulee kannustaa kaikkia perusjärjestöjään hyödyntä-
mään olemassa olevia mahdollisuuksia omissa koko-
uksissaan. Kotoa, työpaikalta tai muusta etäpisteestä
käsin kokoustaminen antaisi myös kiireisille ”elä-
män ruuhkavuosia” eläville paremmat mahdollisuudet
osallistua aktiivisesti järjestötoimintaan.
Vastausesitys:
Keskustan vuonna 2008 aloittaman tulevaisuustyön
tavoitteena on ollut luoda Keskustalle uusi tapa toi-
mia. Olemme toteuttaneet erittäin perusteelliset uudis-
tukset niin politiikan valmistelussa ja ohjelmatyössä,
viestinnässä kuin järjestötoiminnassa. Keskustan tu-
levaisuuden menestys riippuu siitä, pystymmekö tar-
joamaan ihmisille elämyksellisiä ja kokemuksellisia
vaikuttamisen paikkoja. Samalla puolueen on lisättä-
vä vuoropuheluaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Alkavalla puoluekokouskaudella tärkein tehtävä on
viedä uudistukset käytännön toimintaan. Uudistuksil-
la lisätään ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismah-
dollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnal-
lisesti. Erityinen tavoite on suurentaa Keskustan digi-
taalista jalanjälkeä. Keskustan tavoite on olla Suomen
johtava digipuolue.
269. Edistykselliset Keskustanaiset:
Samaa sukupuolta oleville pareille
täydellinen adoptio-oikeus
Keskusta on ihmisyyden ja tasa-arvon puolue. Kes-
kustan tulisi edistää myös vähemmistöjen tasa-ar-
voista kohtelua. Suomen hallitus hyväksyi samaa su-
kupuolta olevien parien perheen sisäisen adoption,
mutta adoptio pitäisi avata myös ulkoisesti. Maailma
on täynnä vanhempia tarvitsevia lapsia, joten adoptio
307
pitäisi sallia kaikille seksuaaliseen suuntautumiseen
katsomatta. Edistyksellisten Keskustanaisten (EKN)
mielestä lasten adoptoiminen perheen ulkopuolelta,
esimerkiksi kansainvälisesti, tulisi olla mahdollista
samaa sukupuolta oleville pareille.
Vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhasen II hal-
litus toteutti samaa sukupuolta olevien sisäisen adop-
tio-oikeuden. Suurempiin muutoksiin ei ole tarvetta.
270. Keskustan Rauman kunnallisjär-
jestö: Rauman keskustaväki kiirehtii
valtatie 8:n parantamista
Turun ja Porin välinen valtatie 8 on yksi Suomen vaa-
rallisimpia teitä. Tien parantaminen on sijoitettu iso-
jen tiehankkeiden valtakunnalliselle listalle, mutta ai-
kataulu on toistaiseksi avoinna. Hankkeelle ei siis ole
osoitettu määrärahaa.
Keskustan Rauman kunnallisjärjestö esittää, että val-
tatielle osoitettaisiin mahdollisimman pikaisesti mää-
räraha. Tie on erittäin tukkoinen ja halkoo monia taa-
jamia. Liikennettä on viime aikoina lisännyt voimak-
kaasti Turun ja Helsingin välisen moottoritien valmis-
tuminen.
Suunnitelman mukaan kyseinen Turun ja Porin yh-
teysvälihanke käsittää mm. ohikulkutien Eurajoel-
le, eritasoliittymän Laitilaan ja viisi ohituskaistaparia
sekä erilaisia liittymäjärjestelyjä ja kevyen liikenteen
järjestelyjä. Hanke edellyttää eduskunnan määräraha-
päätöstä, jonka suuruusluokka on 140–160 miljoonaa
euroa.
Valtatie 8 on luokiteltu keskimääräistä vaarallisem-
maksi useista syistä. Tien ylittävää liikennettä on run-
saasti, koska asutustaajamat sijoittuvat monin paikoin
valtatien molemmin puolin. Liittymiä onkin tiheään,
ja niitä aiotaan karsia sujuvuuden lisäämiseksi. Koska
sujuvuus on huono, autoilijoilla on houkutus vaaralli-
siin ohituksiin.
Myös sääolot ovat liikenteelle sikäli huonot, että nol-
lakeliä on paljon.
Vastausesitys:
Huoli 8-tien liikenneturvallisuudesta ja yleisesti lii-
kenteen ja nuorten liikenneturvallisuudesta on ai-
heellinen. 8-tien korjauksen linjaus tulee käsittelyyn
seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä
keväällä 2012.
308
Tieliikenteen turvallisuustyössä noudatetaan suunni-
telmallista ja tavoitteellista politiikkaa, joka perustuu
onnettomuusanalyysiin ja tutkimustietoon. Toimenpi-
teitä toteutetaan tieliikenteen turvallisuuden paranta-
misesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen
(2006) mukaan. Liikennepoliittisessa selonteossa ny-
kyinen hallitus vahvisti jatkavansa suunniteltujen toi-
mien toteuttamista (2008) ja linjasi työtä eteenpäin.
Turvallisuuteen vaikuttavat myös tie- ja liikenneolot
ja joukkoliikenteen ratkaisut. On tärkeää, että sekä
kunnat että valtio kehittävät yhdessä joukkoliikenteen
to¬teuttamista ja rahoittamista. Lisäksi kevyen liiken-
teen järjestelyissä on otettava huomioon käyttäjien
tarpeet. Selonteossa edellytetään, että lasten mahdolli-
suuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä myös
yhdyskuntasuunnittelun keinoin.
Tieliikenteen turvallisuus on kehittynyt myönteises-
ti, mutta koska turvallisuuskehitys ei kuitenkaan ollut
riittävän nopeaa, ministeri Vehviläinen käynnisti syk-
syllä 2007 neljän ministerin yhteistyön (LVM, OM,
SM, STM) nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden
parantamiseksi. Eri hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan
ylinopeuden ja rattijuopumuksen torjumiseksi. Sovi-
tuissa aiheissa on edetty. Lisäksi nuorten autoilijoiden
ja mopoilijoiden turvallisuuteen vaikuttavia konk-
reettisista keinoja on selvittänyt ministerin nimeämä
työryhmä, jonka loppuraportti valmistui huhtikuun
lopussa 2010.
Myös iäkkäiden liikenneturvallisuudesta valmisteltiin
ohjelma (2008). Ohjelma koskee jalankulkua, pyöräi-
lyä ja auton kuljettamista, ja monet toimijat toteutta-
vat sitä. Ensi vaiheessa lähdettiin valmistelemaan ajo-
terveyteen liittyviä asioita.
Syksyllä 2009 ministeri Vehviläinen kutsui ministe-
riketjuun myös opetusministerin lasten ja nuorten lii-
kennekasvatuksen tehostamiseksi. Tavoite on, että
korostetaan liikennekasvatuksen merkitystä kouluissa
sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa.
Kilpa-autoilijat kampanjoivat ministerin rinnalla tur-
vavyön käytön puolesta. Liikennetiedotuksella ja
kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan asenteisiin.
LVM:n johdolla liikenneturvallisuusasiain neuvotte-
lukunta valmistelee uutta valtakunnallista liikenne-
turvallisuussuunnitelmaa. Nykyinen liikenneturvalli-
suussuunnitelma on voimassa vielä vuoden 2010 lop-
puun saakka.
271. Suomen Keskustanuoret: Ydin-
voiman lisärakentamista vastustet-
tava
Keskustanuoret eivät hyväksy lisäydinvoiman ra-
kentamista Suomen energiapolitiikan osaratkaisu-
na. Ydinvoimaan liittyvät moninaiset riskit ovat liian
suuret ja ennen kaikkea ne jäävät pääsääntöisesti tule-
vien polvien kannettavaksi. Keskustalaiseen ajatte-
luun sopii huonosti näkemys siitä, että tämän päivän
isännät asettaisivat huomisten sukupolvien tulevai-
suuden vaakalaudalle.
Keskustanuoret esittää, että ydinvoiman lisärakenta-
misen sijaan Suomen tulisi tulevissa energiaratkai-
suissaan nojautua erilaisiin uusiutuvan energian muo-
toihin, kuten bioenergiaan ja tuulivoimaan. Lisäksi
erityisesti materiaalitehokkuuteen tulisi satsata, joka
tarkoittaa jätteenpolton tukemista tai parempaa uusio-
käyttöä.
Ydinvoima on ympäristön hyvinvointiin liittyvien
riskien ohella erityinen uhka suomalaisten alueiden
hyvinvoinnille. Suuret tuotantoyksiköt eivät tue Suo-
men alueiden laaja-alaista kehittämistä, vaan ne tuo-
vat hyvinvointia vain omille alueilleen. Joka puolella
Suomea olisi olemassa erilaisia bioenergiantuotan-
toon käytettäviä raaka-aineita. Suomen aluetalouden
tulevaisuuden tärkeä kivijalka voisikin olla tasaisesti
ympäri maata sijaitsevien virtaavaa sähköä ja lämpöä
tuottavien pienenergiantuottajien verkosto. Tällaisesta
mallista on positiivisia kokemuksia esimerkiksi ydin-
voiman lailla kieltäneestä Itävallasta, jossa energian-
tuotanto lepää pientuottajien, usein vielä perheyritys-
ten, varassa.
Pientuottajat toisivat lisää kilpailua Suomen keskitty-
neille energiamarkkinoille, josta hyötyisivät erityi-
sesti kuluttajat halvemman sähkölaskun muodossa.
Lisäksi tasaisesti ympäri maata levittäytynyt vireä
pienyrittäjätoiminta ruokkisi alueiden kehitystä. En-
nen kaikkea tärkeintä olisi kuitenkin, että ottaisimme
sen tärkeimmän askeleen kohti luonnontaloudellises-
ti kestävää Suomea. Tällä hetkellä ydinvoima näyt-
täytyy tällaisen vihreän ja alueellisesti tasapainoisen
Suomen pahimpana haastajana, jonka vuoksi sen lisä-
rakennussuunnitelmista tulisikin luopua.
Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään ole todel-
linen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaami-
selle, koska maailmanlaajuisesti uraanivarannot eivät
riitä siihen, että ydinvoimalla voitaisiin saada aikaan
globaali ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämi-
seen. Sen sijaan, että Suomi pyrkisi itsekkäästi raken-
tamaan energiapolitiikkaansa lisäydinvoiman varaan,
tulee meidän suunnata katse pikaisesti uusiutuviin
energialähteisiin. Suomessa on mittavat määrät jat-
kuvasti uusiutuvaa biomassaa, jonka hyödyntämisen
ympärille on mahdollista luoda alati kasvavaa vihreän
teollisuuden osaamista.

Voimme haikailla vaihtoehtoisesti menneisyyden rat-
kaisuksi kuuluvan ydinvoiman perään tai kulkea ih-
miskunnan etujoukoissa muutoksentekijöinä. Keskus-
tanuoret valitsevat tulevaisuuden, joka pohjautuu kes-
tävään energiantuotantoon. Pitkällä aikavälillä kestä-
vin ratkaisu on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnon-
varoilla pienissä hajautetusti sijoitetuissa yksiköissä.
Vastausesitys:
Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-
giatehokuutta ja nostamaan uusiutuvan energian
osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-
tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää,
että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-
misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-
siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-
tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-
kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta
Suomen.
Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-
kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan
myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-
tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-
tämiseksi.
Puoluekokous toteaa, että keskustan energiapoliittiset
linjaukset esitetään tarkemmin puoluekokouksen po-
liittisessa kannanotossa.
272. Kuopion Keskustanaisten py:
Opiskelijoiden työharjoittelupaikat
turvattava taantuman aikana erityi-
sin tukitoimin
Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdistys pitää
myönteisenä, että taloustaantuman aiheuttamaan
opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen vähyyteen on
kiinnitetty laajasti huomioita. Huolensa on tuonut tie-
dotusvälineissä esiin niin opiskelijajärjestöjen kuin
valtionhallinnon edustajat. Muun muassa hallituksen
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä työn,
yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmien minis-
teriryhmät ovat ottaneet tiedotteessaan kantaa siihen,
ettei työharjoittelupaikkojen puute saisi hidastaa opin-
tojen etenemistä.
Ministeriryhmien tiedotteessa kannustetaan kaikkia
tahoja tarjoamaan nuorille työharjoittelupaikkoja ja
valtio on esimerkillisesti omalta osaltaan päättänyt
tukitoimista siten, ettei määräaikaisiksi harjoitteli-
joiksi palkattavia lasketa tuottavuusohjelman mukai-
siin henkilötyövuosien vähentämistavoitteisiin tämän
(2009) ja ensi vuoden aikana. Politiikkaohjelmien
ministerit toivovat yleisen ilmapiirin työmarkkinoilla
309
suosivan nuorten työnharjoittelua, jotta opinnot eivät
viivästyisi. Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdis-
tyksen pitää ministeriryhmien tiedotetta erittäin kan-
natettava, mutta sellaisenaan riittämättömänä huomi-
oimaan esimerkiksi yrittäjien asemaa työharjoittelu-
paikkojen tarjoajana.
Työharjoittelu- tai työssäoppimisjakso kuuluu nykyi-
sin osaksi useimpia ammatillisia tutkintoja ja se on
yleistynyt myös yliopistotutkinnon osana. Korkea-
kouluopintoihin liittyvä työharjoittelu on usein pal-
kallista. Taantuma on vaikeuttanut sekä kuntien että
yksityisen sektorin taloutta, jolloin palkallisen työhar-
joittelupaikan tarjoaminen nousee helposti kynnysky-
symykseksi, kun samaan aikaan mietitään lomautuk-
sia ja kenties jopa irtisanomisia.
Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdistys esittää,
että opiskelijoiden tutkintojen ajantasaisesti loppuun
saattamiseksi ja opiskelijoiden työelämään sijoittumi-
sen parantamiseksi Suomen Keskusta yhdessä edusta-
jiensa kanssa huolehtivat siitä, että opiskelijoiden työ-
harjoittelupaikat turvataan myös yleisen taloustaantu-
man aikana. Tällöin tulee huomioida, ettei yksityisellä
sektorilla, erityisesti mikro- ja pk-yrittäjillä ole mah-
dollisuutta ottaa harjoittelijoita ilman, että heille koh-
dennetaan tätä varten tukea harjoittelijan palkkakului-
hin ja työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen. Erityises-
ti tästä tulee huomioida erityisen rakennemuutoksen
alueilla, jossa suurien teollisuusyritysten irtisanomiset
ovat johtaneet laajoihin irtisanomisiin ja työpaikkojen
vähenemiseen.
Vastausesitys:
Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Keskusta
vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja politiikan loh-
koja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämi-
seen. Koulutustarpeen määrällisessä ennakoinnissa
aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä sinne, missä
työllistyvyys on korkeaa. Tämän vuoksi on kiinnitet-
tävä erityistä huomiota siihen, että vastavalmistuneet
nuoret saisivat työpaikan. Nuorten palkkatuki on esi-
merkki toimenpiteestä, jolla kannustetaan työllistä-
mään nuoria.
Työvoimaa on kyettävä tuottamaan niille aloille, joilla
ennakoidaan työvoimapulaa eikä laajamittaista väärin
kohdentuvasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttö-
myyttä voida pitää hyväksyttävänä. Samaan aikaan on
kuitenkin huomioitava koulutuksen rooli alueellisen
työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Koulutus tuottaa
osaajia, jotka luovat työpaikkoja. Eli koulutuksella on
siis myös työpaikkoja synnyttävä vaikutus.
Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-
nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-
310
tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi
ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee
antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-
selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti
uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän
vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-
ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-
sen määrällisen mitoituksen keinoin. Koulutusten si-
sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä
joustavampia.

Keskusta vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja po-

litiikan lohkoja osallistumaan nuorisotyöttömyyden
vähentämiseen. Koulutustarpeen määrällisessä en-
nakoinnissa aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä
sinne, missä työllistyvyys on korkeaa. Työvoimaa on
kyettävä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan
työvoimapulaa eikä laajamittaista väärin kohdentu-
vasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttömyyttä voi-
da pitää hyväksyttävänä.

273. Keskustapuolueen Hiltulan

paikallisosasto ry: Maanomistajan
oikeusturva

Onko kunta kaavoituspäätöksissään vain silmänlu-

metta? Ympäristökeskus on ratkaisijan roolissa joka
tapauksessa. Missä on maanomistajan oikeusturva ja
oman näkemyksen huomioiminen kohteiden valinnas-
sa? Mikä on sellainen ”sisä-järvien rantojen” suojelu-
kaava, joka ulottuu kilometrien päähän rannasta met-
säisille soille? Mitä kaikkea uutta entisten suojelukaa-
vojen päälle tuo ns. vapaaehtoinen ”Metso” ohjelma?
Miksi maanomistajaan ei oteta yhteyttä ennen maas-
toon menoa edes suojelukaavojen toteuttamisvai-
heessa? Miksi maanomistajia ei kunnioiteta, tiedoteta
henkilökohtaisesti laajojenkin alueiden haltuunotos-
ta? Miksi suojelukohteiden valintakriteerit muuttuvat
muutaman vuoden välein kuin muotivaateet? Miksi
maanomistajille ei järjestetä lakikoulutusta, tiedotusta
tulevista suojelusuunnitelmista, jotka kohdistuvat yk-
sityiseen maanomistukseen?

Vastausesitys:

Puoluekokousaloitteeseen tulee sisältyä esitys tai toi-

vomus, että puolue ryhtyy toimenpiteisiin jonkun
epäkohdan poistamiseksi, korjaamiseksi tai yhteis-
kunnallisen uudistuksen aikaansaamiseksi. Aloitevas-
tauksessa puoluekokous linjaa puolueen kannan tai
toimintatavan tiettyyn asiakokonaisuuteen vuosiksi
eteenpäin. Koska aloiteprosessi ei ole kysymys-vas-
tausautomaatti, puoluekokous ei käsittele maanomis-
tajan oikeusturvaa koskevaa kysymyslistaa puolueko-
kousaloitteena.
 311
Ehdokkaat puoluevaltuuskuntaan 2008-2010
u= uusi

Piiri varsinainen varajäsen

HELSINKI Anna Ranki, Helsinki, (u) Anna-Mari Vimpari, Helsinki
Eeva Kärkkäinen, Helsinki, (u) Timo Oravainen, Helsinki, (u)
Antero Alku, Helsinki, (u) Tuomo Järvelä, Helsinki
Juha Sarlund, Helsinki, (u) Manti Raunio-Laine, Helsinki

UUSIMAA Jasi Kuokkanen, Vantaa, (u) Varpu Leena Malmgren, Vihti

Johanna Tikanmäki, Espoo Marja Leena Laine, Hyvinkää                       
Veijo Peltola, Mäntsälä  Salme Nepponen, Tuusula, (u)
Simo Sorsa, Askola Markku Lehtonen, Karjalohja                      
Raino Velin, Karkkila  Jari Ylitolonen, Nummi-Pusula, (u)
Eero Koli, Hanko Eija Savela, Vantaa                            
Maisa Pyykkönen, Järvenpää JukkaSalmi, Hyvinkää                       
Virpi Korhonen, Nurmijärvi Terhi Sundström, Espoo, (u)
Marja Nurme, Porvoo Marja Leena Mäkipää, Mäntsälä, (u)

VARSINAIS- Janne Aso, Kaarina Riitta Karjalainen, Turku

SUOMI Teija Ek-Marjamäki, Loimaa Jani Kurvinen, Somero, (u)
Ulla Huittinen, Salo Heikki Mäki, Turku, (u)
Anna-Liisa Koivisto, Lieto Janne Rauhansuu, Pöytyä, (u)
Eero Kuisma, Laitila Eero Vainio, Raisio, (u)
Kerttu Palmunen, Turku, (u) Hanna Yli-Liipola, Salo, (u)

SATAKUNTA Tuija Ranta, Jämijärvi, (u) Ari Kotiranta, Siikainen, (u)

Antti Simula, Rauma, (u) Kaisa Luoma, Köyliö, (u)
Vesa Jalonen, Eurajoki, (u) Helena Ollila, Rauma, (u)
Markku Ryömä, Kokemäki Viveka Lanne, Pori, (u)
Jari Heiniluoma, Pori, (u) Matti Rehula, Pori, (u)

ETELÄ-HÄME Eeva Nurmi, Humppila Pertti Mikkola, Hämeenlinna

Timo Silván, Hausjärvi Marja Peltomäki, Loppi
Mikko Kautto, Janakkala Päivi Veikkola, Hämeenlinna
Satu Leppänen, Hämeenlinna Antero Suonpää, Jokioinen

PÄIJÄT-HÄME Pirkka Ahola, Padasjoki, (u) Tapio Malmiharju, Artjärvi, (u)

Tuulia Salo, Hollola, (u) Jorma Niklander, Orimattila, (u)
Liisa Korpela, Kärkölä, (u) Lasse Pakkanen, Nastola, (u)

PIRKANMAA Ritva Ahonen, Orivesi Ari Lamminmäki, Parkano

Paula Virtanen, Urjala Ari Arvela, Vesilahti
Riitta Koskinen, Ylöjärvi., (u) Matias Hilden, Pälkäne
Jouni Ovaska, Hämeenkyrö, (u) Tapio Vaali, Ruovesi (u)
Tuukka Liuha, Lempäälä Irja Viljamaa, Lempäälä
Pertti Hakanen, Sastamala, (u) Juha-Matti Markkola, Kihniö (u)
Raija Moilanen, Tampere Antti Juva, Tampere (u)
312
KYMENLAAKSO Jaana Keskitalo, Kouvola, (u) Mirja Lonka, Kouvola
Satu Tiira, Iitti, (u) Riitta Rikkola, Miehikkälä
Jouko Yläjääski, Hamina Topi Seppälä, Kouvola, (u)
Lauri Heimala, Virolahti Janne Wall, Kouvola

KARJALA Ari Berg, Parikkala Anni Kekki, Lappeenranta

Irmeli Henttonen, Lappeenranta Jaana Hallberg, Imatra
Topi Heinänen, Ruokolahti Taina Lonka, Rautjärvi
Jouni Kemppi, Lappeenranta Arja-Liisa Westinen, Taipalsaari

ETELÄ-SAVO Jarkko Sanisalo, Hirvensalmi Seija Korhonen, Mikkeli

Juhani Alanen , Mikkeli Helvi Marttinen, Kangasniemi
Kaija Viljakainen, Pieksämäki Tero Puikkonen, Mikkeli
Helena Kauppinen , Ristiina Hannu Tiusanen, Kangasniemi

ITÄ-SAVO Kirsti Laamanen, Punkaharju Eero Sistonen, Rantasalmi, (u)

Päivi Matilainen, Kerimäki, (u) Heikki Sorjonen, Heinävesi

POHJOIS- Matti Kämäräinen, Nurmes Lea Oravalahti-Pehkonen, Lieksa, (u)
KARJALA Ville Toivonen, Joensuu, (u) Paula Puhakka, Joensuu
Pekka Puustinen, Joensuu, (u) Marja-Riitta Väistö, Kitee
Jaana Minkkinen, Joensuu, (u) Vilho Riikonen, Joensuu, (u)
Teuvo Karjalainen, Tohmajärvi, (u) Hannes Rossi, Joensuu, (u)

POHJOIS-SAVO Heikki Havukainen, Leppävirta Anne Ryhänen, Kuopio

Rauno Kettunen, Juankoski Veijo Karkkonen, Karttula
Sallamaarit Markkanen, Siilinjärvi, (u) Tarja Tupala, Tervo, (u)
Vilma Kröger, Kuopio, (u) Terttu Kolari, Tuusniemi, (u)
Anna-Liisa Tuhkanen, Keitele, (u) Anu Hotti, Rautalampi

YLÄ-SAVO Eero Lämsä, Kiuruvesi Helka Luttinen, Vieremä

Riikka Juntunen, Lapinlahti Tarmo Heiskanen,Varpaisjärvi
Mikko Mustonen, Sonkajärvi Rauni Pursiainen, Rautavaara

KESKI-SUOMI Kalevi Fredin, Joutsa Mika Kyrö, Jämsä

Hannu Laitinen, Jyväskylä Ahmad ElMassri, Jyväskylä
Antti Mehto, Konnevesi Teijo Peltonen, Karstula
Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi Anssi Kekkonen, Viitasaari
Hannele Mäntyjärvi, Jyväskylä Merja Lahtinen, Jämsä
Leena Koponen, Muurame Anne Maria Perttula, Jyväskylä
Sanna Talasjärvi, Petäjävesi Tiina Mennala, Jyväskylä
Arja Varis, Pihtipudas Anis Murtomäki, Keuruu
 313
ETELÄ- Raija Palo, Seinäjoki, (u) Arto Korkeamäki, Karijoki
POHJANMAA Lasse Rajala, Lapua, (u) Mervi Mäki-Neste, Alavus, (u)
Jukka Saarimäki, Seinäjoki Anna-Leena Aho, Vimpeli, (u)
Juha Konttila, Evijärvi, (u) Raimo Kinnari, Laihia, (u)
Arja Haapaoja, Vaasa, (u) Tuulikki Martikkala, Seinäjoki
Anne Ojajärvi, Jalasjärvi Juha Kotiranta, Kurikka
Jukka Vainionpää, Isojoki Ville Virrankoski, Kauhava, (u)
Leena Rantala, Kauhava Sirpa Kinnari, Kurikka
Mikko Savola, Ähtäri Anssi Saunamäki, Ilmajoki, (u)

KESKI- Vesa Paavola, Kaustinen Maarit Hotakainen, Halsua

POHJANMAA Pekka Nurmi, Kokkola Juho Karhumaa, Kokkola
Jaana Vainionpää-Tahvanainen, Pietarsaari Pentti Silvennoinen, Pietarsaari
Marja Hylkilä, Toholampi Riitta Rahkola, Ullava

POHJOIS- Vesa-Pekka Arola, Pyhäjoki, (u) Pekka Karjula, Raahe

POHJANMAA Anne Hietala, Yli-Ii, (u) Tapio Kokkoniemi, Reisjärvi
Jukka Kodis, Siikajoki Helvi Luttinen, Pyhäntä, (u)
Minna Matinlauri, Tyrnävä, (u) Elina Oinas, Muhos
Juho Mattila, Merijärvi, (u) Matias Ojalehto, Oulu, (u)
Lauri Mikkonen, Kiiminki, (u) Ilkka Pakonen, Ii, (u)
Mervi Niemelä, Haapavesi, (u) Juha Syrjälä, Ylivieska
Teuvo Siikaluoma, Oulu, (u) Maija Tahkola, Kempele, (u)
Anni-Maija Siira, Kempele, (u) Jonna Taivaloja, Haukipudas, (u)
Jukka Tikanmäki, Pyhäjärvi Jenni Toiviainen, Oulainen, (u)
Mailis Tikkanen, Alavieska Kaisa Tölli, Nivala
Kaarina Torkkola, Haapajärvi Sointu Veivo, Pudasjärvi, (u)
Pekka Turpeinen, Taivalkoski, (u) Kari Virolainen, Lumijoki

KAINUU Yrjö Kurkinen, Ristijärvi Matti Kemppainen, Hyrynsalmi

Aki Karjalainen, Kajaani, (u) Maari Immonen, Kajaani, (u)
Leena Kela, Suomussalmi Eeva Heikkinen, Puolanka, (u)
Marisanna Jarva, Paltamo, (u) Tauno Anttonen, Vaala

LAPPI Janne Kaisanlahti, Kemijärvi, (u) Ari Ruotsalainen, Rovaniemi
Mirva Salmela, Ranua, (u) Antero Miettinen, Salla
Pirkko Jauhojärvi, Kittilä, (u) Arja Mäkitalo, Sodankylä, (u)
Susanna Schwarz-Matero, Savukoski, (u) Olavi Lehtiniemi, Posio, (u)

PERÄPOHJOLA Kalevi Mäki, Ylitornio, (u) Sari Keskitalo, Enontekiö, (u)

Mikko Rundgren, Kolari, (u) Pekka Pelttari, Tornio, (u)
Tuija Palosaari, Tornio, (u) Juha Marttila, Simo
Hanna Pesonen, Tervola Eila Havela, Pello, (u)
314
Keskustanaiset Anneli Jäätteenmäki, Helsinki Lea Kippo-Kovasin, Kälviä, (u)
Elsi Katainen, Pielavesi Minna Hallanheimo, Tarvasjoki, (u)
Eija Sippola, Teuva Helena Aaltonen, Vuokatti
Heta Kola, Kouvola, (u) Pirjo Halonen, Juuka, (u)
Marjut Kallioinen, Forssa, (u) Ritva-Liisa Niskanen, Oulu, (u)

Keskustanuoret Carita Maisila, Helsinki Eeva Kärkkäinen, Helsinki

Aleksi Eskelinen, Helsinki Annika Saarikko, Helsinki
Katri Kulmuni, Rovaniemi Juha-Pekka Rusanen, Lapinlahti
Ilmari Pokela, Kajaani Miko Heinilä, Vaasa
Heikki Kaisto, Oulu Ville Toivanen, Ahveninen

Keskusta- Tuomas Paasonen, Espoo Hennamari Toiviainen, Jyväskylä

opiskelijat Markus Ylimaa, Vantaa Matias Ollila, Turku
Liisa Ansala, Rovaniemi Ville Impiö

Lehtimiehet Kristiina Siikala, Helsinki Tuomo Paalanen, Helsinki

Eduskuntaryhmä Inkeri Kerola, Raahe, (u) Paula Sihto, Ilmajoki, (u)

Juha Rehula, Hollola, (u) Risto Autio, Hausjärvi, (u)
Mika Lintilä, Toholampi, (u) Jari Leppä, Pertunmaa, (u)

Ruotsinkielinen Gustav Söderberg Närpes Anders Lång Närpes

piiri Magnus Ahlskog Raseborg Mia Peussa Nagu

Te r v e t u l o a L a h t e e n !

(Maksuton ilmoitus)
 315

Käytä vapaa-aikasi itse.

Rajoita työt palkalliseen työaikaan.
TU puolustaa toimihenkilöiden
oikeutta tasapainoiseen elämään.

Kide kuuluu kaikille.

Jo yli 500 keskustalaista on
osallistunut järjestö- ja
vaalivalmennukseen ja
suosittelee sitä sinullekin!
Tule tutustumaan tarkemmin
Suomitorille tai kurkkaa
netistä www.msl.fi/kide.

Yhteistyössä:
 Maksetut ilmoitukset
316








Tarjous!
TUKENASI
TYÖELÄMÄSSÄ
w w w. m e t a l l i l i i t t o . f i

Menestyvän metsäteollisuuden avulla uusiutuvan energian tavoitteisiin

• Monipuolisia puu- ja paperituotteita
• 70 % Suomen uusiutuvasta energiasta
• Lähiraaka-aineesta suomalaista hyvinvointia

B I O TA L O U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ J Ä
W W W. M E T S AT E O L L I S U U S . F I
 317

Bonusta
joka suupalasta!
VAIKUTA – KESKUTELE – KOHTAA
Amarillo
Aleksanterinkatu 10, Lahti
WWW.KOHTAAMO.NET
El Toro
Mariankatu 8, Lahti

Torero
Rautatienkatu 15, Lahti
Autot vuokraa
Rosso
Aleksanterinkatu 16, Lahti

Pieni Talo Preerialla

Autot työmatkustukseen ja vapaa-ajalle.
Keijutie 27, Lahti Keskustapuolueen yhteistyökumppanitunnus: S515301

www.avis.fi

HYVINVOINTIA FINANSSILLA!
:
Lue lisää
fi
www.fkl. isuus.fi
it u r v all
nkk
www.pa gontorjunta.fi
hin
www.va

Palvelua nyt ja tulevaisuudessa

Siksi haluamme vapauttaa:
FK|Finanssialan Keskusliitto reseptivapaat lääkkeet
FC|Finansbranschens Centralförbund miedot alkoholijuomat
Bulevardi 28, 00120 HELSINKI
alle 3 500 m2 pt-myymälöi-
PANKIT|VAKUUTUSYHTIÖT|RAHOITUSYHTIÖT|
ARVOPAPERINVÄLITTÄJÄT|SIJOITUSRAHASTOYHTIÖT|
den rakentamisen
FINANSSIALAN TYÖNANTAJAT
318

KATSO Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

HERKULLISET OAJ on Akavan suurin

jäsenjärjestö, joka edustaa
TARJOUKSEMME maan koko opettajakuntaa
varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
www.huviretki.fi OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000.

Tervehdimme
Keskustan puoluekokous 2010.indd 1 4.5.2010 10:25:38

Suomen Keskustan
puoluekokousta.

Huviretki Lahti ma–to 11–22

Vapaudenkatu 24 pe 11–23
15140 LAHTI la 11–24
puh. 03-8137 206 su 12–20

[Keskustanaisissa on
jouk kovoimaa!]

Tule tutustumaan
Keskustanaisten
tekemisen meininkiin.
Hae myös oma ilmainen
puoluekokousmuistosi.

Keskustanaiset
– ylpeys historiasta,
elämä nykyhetkessä,
katse tulevaisuudessa.
Liity joukkoon!
319
320
 321

0
tammikuu 201

Voita
kahden hengen
IkSiTÄ?
tttun
ett
Annnee KKet en
unen

T AVA A S E NT TE R Hiiletön
risteily Riikaan!
SANOT Hel sin ( arvo 406 e )
yöötä
Toinen yötä staa
st
raakas
tä raka taa
astaa
an
tuntee maan voim
Korusuunnittelija
ajalla
Tavallinen päivä Harm

Täytä kysely ja palauta se Suomenmaan osastolle. Samalla osallistut arvontaan, jossa

palkintona kahden hengen matka keskustan suurristeilylle Riikaan 25.–27.9.2010! ( arvo 406 e)

• MITÄ MIELTÄ OLET SENTTERIN SISÄLLÖSTÄ? MISTÄ ASIOISTA ON KIRJOITETTU LIIKAA, MISTÄ LIIAN VÄHÄN?

• MIKÄ JUTTU ON JÄÄNYT ERITYISESTI MIELEEN JA MIKSI?

• MITÄ MIELTÄ OLET SENTTERIN ULKOASUSTA?

• EHDOTA JUTTUAIHETTA TAI ANNA MUUTA PALAUTETTA.

7,90 €

huhtikuu
2010

NIMI LÄHIOSOITE

ANTTI KURVIN
POSTIOSOITE PUHELIN KESKUSTAN
EN

PITÄÄ NÄY TTÄ

Ä

SÄHKÖPOSTI EHDOKKUUS
ARVOONSA
TAHTONSA
HYVÄT IHMIS
ET
RAVIURHEILUN
YKKÖSBRÄNDI
322

Mukana myös puoluekokouksissa

S S Ä S E NT TE R I Ä !
OLE MUKA NA KEHITTÄMÄ

Täytä edellisellä sivulla oleva kysely ja palauta se Suomenmaan osastolle.

Samalla osallistut arvontaan, jossa palkintona on kahden hengen matka
keskustan suurristeilylle Riikaan 25.–27.9.2010! ( arvo 406 e)
 323

Keskustan upea suurristeily

Riikaan 25. – 27.9.2010!
Varaa heti www.matkavaraus.net/keskusta

Loput hytit -30 %!

Tarjous voimassa 13.6. saakka
Keskustan suurristeilyn hytit
hupenevat! Mukaan on lähdös-
sä jo noin 2 000 keskustalaista
risteilijää. Älä jää rannalle, vaan
varaa oma risteilysi heti. Myym-
me kaikki jäljellä olevat hytit rei-
lulla 30 prosentin alennuksella
normaalihinnoista puoluekokouk-
sen kunniaksi.
Varaa osoitteessa www.matkava-
raus.net/keskusta tai soittamalla
Matka-Vekan puhelinpalveluun
020 120 4000. Ilmoita varatessa-
si alennuskoodi LAHTI 2010. Voit
varata matkan myös paikan pääl-
lä Lahden puoluekokouksessa.
Tarjous on voimassa 13.6.2010
saakka tai niin kauan, kun hytti-
luokat ovat loppuunmyydyt.

Risteilyohjelma osoitteessa
www.keskusta.fi/suurristeily.
324

%
enemmän hyvää
Keskusta osoittaa nyt jokaisesta
saamastaan lahjoituksesta kymmenen
prosenttia hyväntekeväisyyteen
ensimmäisenä puolueena Suomessa.

Suomalaisten ja koko Suomen hyvinvointi riip-
puu siitä, että pelkän puheen sijaan tartutaan
toimeen. Keskustan periaatteena on aina ollut
auttaa apua tarvitsevia sekä politiikallaan,
että konkreettisilla teoilla ihmiseltä ihmiselle.
me, vaan luotamme siihen, että keskustalaiset
itse uskovat asiaansa ja tukevat sitä myös
rahallisesti. Keskusta koostuu jäsenistään,
ihmisistä joille Suomen tulevaisuus sydämen
asia. Pienistä puroista syntyy suuri virta.

Tänä kesänä tuemme pelastusliivien hankintaa

lapsille, sillä haluamme taata, että kaikkein pie-
nimmätkin meistä liikkuvat turvallisesti vesillä. Lahjoita kertasumma tai tee automaattinen
Lapsissa on kaikki toivo, ilman uutta sukupolvea kuukausimaksuvaltakirja ja ryhdy kuukausi-
ei ole myöskään niitä ihmisiä, jotka puolustavat lahjoittajaksi. Katso lisää osoitteesta
työtä, turvaa ja vihreyttä, Keskustan www.keskusta.fi/lahjoita
tärkeimpiä arvoja myös tulevaisuu-
dessa.

Meillä ei ole isoja elinkeino- tai

työmarkkinajärjestöjä takanam-