Kauppapolitiikka 3 / 2010

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

3

1 0

Kaupan kärki

vuodesta toiseen Ruotsi, Saksa ja Venäjä

Julkaisija

Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja

Jari SinkariPuh. (09) 160 56350 jari.sinkari@formin.

Toimituspäällikkö

Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 2548mikko.taivainen@edita.

Toimitussihteeri

Harri KilpiPuh. (09) 160 55592harri.kilpi@formin.

Toimitusneuvosto

Jorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOSeveri Keinälä, TEMMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

Kustantaja

Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita./press, puh. 020 450 00 fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

Ulkoasu

Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

Taitto

Crisme Kotilainen, Edita Press Oy

Ilmoitukset

Julkaisu Bookers OyTanja LauronenPuh. (09) 77 38 22 13tanja.lauronen@bookers.

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutokset

puh. 020 450 2455rekisteripalvelut@edita.

Painopaikka

Edita Prima Oy, 2010ISSN 0783-490X

Painosmäärä

11 000 kpl

Paperi:

Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.f

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleidensisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edustaulkoasiainministeriön kantaa.

3 / 2 0 1 0

Pääkirjoitus: Jari Sinkari .................................................................3VIP-haastattelu: Hannu Penttilä ...................................................4Xport factor ..................................................................................8Risupaketin saksalaiset juuret .....................................................12Hampuri tuulettaa elinkeinorakennettaan .................................14Vilunkipeli ei kannata ..................................................................16Mistä nyt diskuteerataan? ..........................................................18Suomalaiset vientiyritykset esittäytyvät .....................................20Suomen talous kasvoi metsäteollisuuden viennillä ...................22Cleantech-huiput kohtasivat Piilaaksossa ..................................26Kolumni: Dan Steinbock .............................................................27Rahoitusapua Balkanin investoinneille .......................................28Muotoilumarssi Yhdysvaltain markkinoille jatkuu ......................30Kolumni: Manu Virtamo ..............................................................31Silta Etelä-Koreaan levenee .........................................................32Moldova – miksi? ........................................................................34Lyhyesti ..................................................................................36–38Ministerin mietteet .....................................................................39

Professori Markku Kuisma ja ulkomaankaupan historia:tuotteet vaihtuvat muttakauppakumppanit pysyvät.

K a n n e n k u v a : T h i n k s t o c k

22

Kauppapolitiikka • 3/2010 •

3

M

oskova, Berliini, Tukholma.Näiden pääkaupunkien väli-set suhteet ovat historiallises-ti määrittäneet Suomen ase-man. Venäjä, Saksa ja Ruotsi ovat myösSuomen tärkeimmät kauppakumppanit,eikä näköpiirissä ole muutosta kolmikonkoostumukseen.Kun perspektiiviä laajentaa Itäme-ren alueelle, käy ilmi, kuinka suuri merki-tys lähialueellamme on. Yli 40 prosenttiakaupasta käydään Itämeren maiden kans-sa. Valtaosa suorista investoinneista tuleeniistä, ja huomattava osa suomalaisyritys-ten investoinneistakin tehdään Itämerenalueelle.Nykyisin kauppa on yritysten välis-tä, mutta vielä 1980- ja 1990-luvuilla ul-komaankauppa oli valtiojohtoista, kertooprofessori

Markku Kuisma

haastattelus-saan. Hän taustoittaa Suomen kauppasuh-teita kärkikolmikkoon ”tuhannen vuoden”perspektiivillä.Viime vuonna Suomen vienti kutistuitullin lukujen mukaan kolmanneksen ei- vätkä kevään tilastot näytä vieläkään toi-pumisen merkkejä. Itämeren talousalueon myös yksi niistä maailmankolkista, joi-ta talouskriisi on kolhinut kaikkein tylyim-min. Tämä peittää näkyvistä yhden histo-riallisen muutoksen Itämeren alueella. Seon Suomen oman suhteellisen merkityk-sen kasvu.Kun Itämeren alueen taloudellinenintegraatio etenee, tapahtuu maantieteel-linen siirtymä itään. Kolmen vuoden ta-kaisessa mainiossa ”Itämeren alue Suomentaloudellisena toimintaympäristönä” - ra-portissaan professori

Urpo Kivikari

mai-nitsee, että kaupan painopiste siirtyy Tuk-holma-Hampuri-akselilta itään. Tämä joh-tuu erityisesti Venäjän ja Puolan tiiviim-mästä integroitumisesta maailmantalou-teen. Samalla Pietari, Helsinki ja Tallinnanostavat merkitystään.Suomi on paalupaikalla, kun Pietarintalousalue lähtee taas kasvuun. Eikä län-sinaapurinkaan suhteen ole imagovajetta.Ruotsalaisilla on positiivinen kuva suoma-laisista, eikä psykologisia esteitä Ruotsin”valloitukselle”ole, muistuttaasuomalais-ruot-salaisen kauppa-kamarin toimi-tusjohtaja

Marja Kahra

.Euroopan suurimman talouden hyö-dyntämisessä riittää mahdollisuuksia. Sak-salais-suomalaisen kauppakamarin toimi-tusjohtaja

Manfred Dransfeld

nostaa esi-merkiksi elintarvikeviennin. Suomella onnaurettavan pieni osuus Saksan 40 miljar-din euron elintarviketuonnista. Siivu tästäkakusta on yhtä kapea kuin ennen EU-jä-senyyttä.Vaikka valtio ei enää raamita ulko-maankauppaa jättisopimuksin, sen edus-tajien vetoavulla on edelleen merkitys-tä. Kilpailuympäristöä pyritään yhtenäis-tämään. Venäjän WTO-jäsenyyttä ediste-tään kaikin käytettävissä olevin keinoin.Promootiotoiminnassa ollaan aktiivisia.Kirnu-paviljonki Shanghaissa ja Suomi-päivä toimivat näyteikkunana pitkäjän-teisestä työstä, jolla on merkitystä Kiinas-sa. Moskovan suurlähetystö ja Pietarinpääkonsulaatti toimivat läheisessä yhteis-työssä yritysten kanssa, jotka suuntaavatitänaapurin uusille alueille.Innovaatioyhteistyön edistäminentähtää pitemmän aikavälin kilpailuetui-hin.

Manu Virtamo

kertoo kolumnissaan,kuinka ulkoministeriö edustustoverkkoi-neen siirtyi äänettömästä yhtiömiehestätunnustetuksi kumppaniksi.Kannattaa myös vilkaista takakant-ta. UM:n tietopalvelut mielletään useinraportoinniksi, mutta todennäköisesti te-hokkain tapa tietotaidon välitykseen ovatkeskustelutilaisuudet. Elokuun lopun ME-NA ja MINÄ -seminaari luotaa keino- ja, kuinka pahasti repsahtanut vienti Lä-hi-idän, Persianlahden ja Pohjois-Afrikanmaihin saataisiin uudestaan lentoon, yh-teisvoimin.Sitä ennen, rentouttavaa kesää!

Jari Sinkari

päätoimittaja

Ujo potentiaalinen voittaja

Pääkirjoitus

27

Dan Steinbockinmielestä Nokiaon maailmanglobaalein yritys.

4

Miksi tavarataloja eivoi viedä? kertooStockmannintoimitusjohtajaHannu Penttilä.