Koneturvallisuus ja käytettävyys turpopruju 2007

1) Fitting trial

Fitting trial eli sopivuuskokeilu pyrkii ratkaisemaan kokeellisesti

ergonomiassa yleistä ongelmaa: mikä on objektiivisesti mitattavissa ja
säädettävissä olevan tuotepiirteen käyttäjälle sopiva arvo, suuruus.
Koehenkilöarvioijalta sopivuutta kysytään kolmella eri kysymyksellä:

1. Milloin piirre on säädetty kannaltasi pienimpään hyväksyttävään

arvoon?

2. Milloin piirre on säädetty kannaltasi suurimpaan hyväksyttävään

arvoon?

3. Milloin piirre on säädetty kannaltasi ihanteelliseen arvoon?

Tuloksista saadaan koostettu graafinen esitys ja siitä voidaan päätellä

yhteinen optimiväli sovellettavaksi käytännössä.

2) Käytettävyyskoe (-testaus)

Käytettävyyskokeella saadaan tilanne- ja olosuhdekontrolloituja havaintoja,

jotka antavat vastauksia tuotteen ergonomiaan ja käytettävyyteen liittyviin
kysymyksiin. Siinä luodaan ympäristö, joka mahdollistaa tuotteen ja
käyttäjän välisen vuorovaikutuksen järjestelmällisen tutkimisen ja
mittauksen. Käytettävyyskoe on yksi keskeinen muoto
käytettävyystutkimuksia. Se on myös tuotearvioinnin yksi menetelmä.

Käytettävyyskokeessa tarvittavat peruselementit ovat:

• koehenkilöryhmä

• tuote

• sarja tehtäviä liittyen tuotteen käyttöön

• suorituskriteerit tuotteen hyvyyden arvioimiseksi

• mittaustekniikka

• koepaikka (laboratorio tai kenttäolosuhteet)

• tutkija(t).

3) Fail-safe periaate eli rajoitetun vahingon periaate

1
 Fail-safe periaate tarkoittaa esimerkiksi rakennesuunnittelussa sitä, että
monikerroksisen rakennuksen pitää edelleen pysyä pystyssä, vaikka siitä
esim. kolarin tai paikallisen tulipalon takia yksi kantava pilari menettäisi
kantokykynsä kokonaan. Muodonmuutoksia ei tällöin pyritä rajaamaan,
kunhan koko rakenne ei sorru. Ko. mitoitusperiaate tunnetaan nimellä “fail-
safe”. Se tarkoittaa rakenteen mitoitusta siten, että paikallinen vaurio ei voi
edetä rakenteessa. Kuormat, joista moitteettomaan rakenteeseen voi
aiheutua paikallinen vaurio, ovat poikkeuksellisia (niin suuruutensa kuin
kuormitusnopeudenkin osalta) tai katastrofiluonteisia, kuten esim. törmäys
tai jokin räjähdys. On myös ns. ennakoimattomia onnettomuuksia.

Teollisten laitteiden tulisi fail-safe periaatteen mukaisesti ohjautua

turvalliseen tilaan, mikäli energiansaanti loppuu.

4) HAAAK-kriteeristö ”puumallina”

HAAAK= Hyötyarvoanalyyttinen arviointikriteeristö. Siinä mallinnetaan

tuotteen tai järjestelmän ominaisuuksia ja järjestetään ne puumalliseksi
hierarkkiseksi kokonaisuudeksi. Pistearviointia luonnosteltujen
ratkaisuvaihtoehtojen ominaisuuksista voidaan tehdä vaatimuksiin nähden.
Sen tarkoituksena on asettaa suunnittelulle vaatimuksia ajatellen tuotteen
käyttöominaisuuksia.

Kuvapuhelimen hyötyarvoanalyyttinen arviointikriteeristö rakentuu

kokonaishyvyystavoitteiden osatavoitteista (ks. kuva alla). Osatavoitteiden
painokertoimet λj summautuvat 1:een (100 %:iin).

2
3
5) Laskentaohje HAAAK-menetelmällä:

6) NIOSH – nostokaava

NIOSH (National Institute of Occupational Safety and Healt) on julkaissut

kirjallisuuskatsauksen ja kaavan nostotyön kuormittuvuudesta. Kaavan
avulla voidaan määrittää suosituksia tavanomaisille nostoille. Kaava ottaa
huomioon nostotehtävien keston ja toistuvuuden. Sen avulla voidaan laskea
suositeltu enimmäisnostotaakka.

4
 Ihanteellisessa nostotilanteessa suositeltu nostotaakka on 23kg, mitä
kutsutaan taakkavakioksi. Tietylle nostotilanteelle suositeltu
enimmäistaakka perustuu kaavaan jossa kukin kerroin pienentää
ihanneolosuhteiden 23kg enimmäistaakkaa.

RWL=LC*HM*VM*DM*AM*FM*CM, missä

• LC=23kg, eli ihanneolosuhteiden enimmäistaakka

• HM = vaakaetäisyyskerroin

• VM=nostokorkeuskerroin

• DM=korkeuskerroin

• AM=epäsymmetriakerroin

• FM=taajuuskerroin

• CM=otekerroin

7) Valoverho

Valoverhoja käytetään havaitsemaan esimerkiksi ihmisen käden tai sormen

liike valvottavalla rajapinnalla niin että säteen katkettua vaarallinen kone
ohjataan välittömästi turvalliseen tilaan. Hisseissä valoverhoa käytetään
havaitsemaan ovien väliin jäävät kohteet ja näin ehkäisemään vahinkojen
sattuminen.

8) Focus group – kohdistettu ryhmäkeskustelu

Kohdistettu ryhmäkeskustelu eli focus group –haastattelu on pohjimmiltaan

tapa kuunnella ihmistä ja oppia heiltä. Kohdistettu keskustelu on
monimuotoinen menetelmä. Sitä toteutetaan hyödyntämällä monia muita
työkaluja kuten mallia, piirroksia, tarinoita ja pelejä. Se on huolella
suunniteltu keskustelu, jonka tavoite on saada selvitettyä ryhmän jäsenten
käsitykset määritetystä usein tarkoinkin rajatusta kiinnostuksen kohteesta.
Ryhmän työtä vetää johdattelija.

9) Tuntomatto

Ihmisen pääsyä vaara-alueelle valvotaan tavallisesti koneen toimintaan

kytketyillä suojuksilla, valokennoilla, valoverhoilla ja tuntomatoilla. Jos
valvotaan jatkuvaa ihmisen oloa vaara-alueella, käytetään yleensä
tuntomattoja tai valoverhoviuhkaa, joka valvoo ympyrän sektorin muotoista
aluetta. Tuntomatto sijoitetaan yleensä joko vaara-alueelle pääsykohtaan tai

5
 valvomaan koko vaara-aluetta. Se soveltuu turvalaitteeksi aluevalvontaan
tai vaara-alueelle pääsyn valvontaan.

10) Koneen toimintaan kytketty suojus

Koneen toimintaan kytketyt suojukset ovat yleensä rajakytkimiä tai avaimia,

joita käytetään siten, että portin avautuessa vaarallisen koneen
toimilaitteilta katkaistaan virta. Tällöin esim. porttiin kytketty rajakytkin
katkaisee ohjausvirtapiirin. Koneen toimintaan kytkentälaitetta
suunniteltaessa on varmistettava, ettei ihminen pääse portin kautta
liikkuvan koneen vaara-alueelle .Tämä voidaan järjestää sijoittamalla portti
riittävän kauaksi vaarakohdasta, järjestämällä viive portin avaukseen tai
sallimalla portin avaus vasta kun kone on pysähtynyt. Laitteeseen voi liittyä
myös tunnistimia, joilla varmistetaan, että kone on pysähtynyt, ennen kuin
ihminen pääsee koneen viereen.

11) TOISTO-REPE -Toistotyön arviointimenetelmä

Toisto - Repe on havainnointi- ja haastattelumenetelmä, jolla voidaan

nopeasti tunnistaa toistotyötä sisältävät työtehtävät ja vaarat työntekijän
terveydelle. Toisto - Repe -menetelmällä saadaan koko työpaikan
toistotyöpaikoista terveellisyys- ja turvallisuustaso selkeänä indeksilukuna.
Toisto - Repe -menetelmää on ollut kehittämässä joukko kokeneita
työsuojelutarkastajia ja tutkijoita.

12) KS –linja

Ihmisen pää on seisottaessa ja kauas katsottaessa yleensä siten, että silmän

ja korvan välinen linja (KS-linja) muodostaa vaakatason kanssa kulman α,
joka on keskimäärin noin 15°. Kun istutaan eri tavoin kallistetuilla selkänojilla
varustetuilla istuimilla, KS-linjan suunta vaihtelee ja niin olleen myös kulma
α. Biomekaanisesti KS-linjaan nähden alaspäin olevan kulman β,
katselukohteeseen tulisi olla noin 45°.

6
13) Tietokoneohjelman käytettävyyden tyypilliset osatekijät
(esim. Nielsen)

• Opittavuus

o Kuinka nopeasti ja helposti käyttäjä oppii järjestelmän käytön?

• Tehokkuus

o Kuinka paljon tehtäviä käyttäjä suorittaa tietyssä ajassa

• Muistamisen helppous

o Osaako käyttäjä suorittaa tehtävän uudestaan ilman ohjeita

• Tehtyjen virheiden määrä

o Kuinka paljon virheitä käyttäjä tekee suorituksen aikana ja minkä

tasoisia virheitä?

• Käyttäjien tyytyväisyys

o Kuinka moni käyttäjistä pitää järjestelmää miellyttävämpänä kuin

jotain toista vastaavaa järjestelmää?

14) Paperisen mock up –mallin käyttökohteita

Mock-upiksi kutsutaan täysikokoisia fyysisiä malleja. Esimerkiksi paperinen

puhelimen malli. Mock-upida pidetään toisiaan yksinkertaisempana kuin
varsinaiset simulaattorit, mutta se on konkreettisempaa ja sen avulla
saadaan oikea kuva laitteen fyysisistä mitoista.

7
 Käyttökohteita ovat esimerkiksi kännykän suunnittelu, erilaisten
näyttöpäätteiden havainnollistaminen yms.

15) Esteetön suunnittelu

Tarkoittaa suunnittelua, jossa on otettu huomioon kaikki käyttäjäryhmät.

Kaikilla täytyy olla yhtäläinen mahdollisuus käyttää esimerkiksi jotain
tuotetta tai toimintoa. Esimerkkeinä vaikkapa kulkuovet tai ohjelmistot. Siinä
pyritään säädöksiä noudattaen välttämään fyysisten esteiden rakentamista
ja tehdään ns. erityisryhmille usein erillisiä ratkaisuja.

16) Työturvallisuuskortti

Työturvallisuuskortti on työpaikoilla työsuojelun edistämiseksi kehitetty

menettely. Kortin saa käytyään kurssin, joka sisältää tietoa työpaikan
riskeistä ja työskentelystä riskien kanssa. Kortin voimassaolo on viisi vuotta.

Työturvallisuuskortin käyttöönotto on työpaikoille vapaaehtoista.

Ensisijainen tarkoitus on ollut kehittää yhteisten työpaikkojen (alihankkijat ja
päämiehet samalla työmaalla) turvallisuutta. Kortti soveltuu ja sitä myös
käytetään muillakin esim. teollisuuden työpaikoilla. Kortin käytöllä on
todettu olevan myönteinen vaikutus työpaikkojen turvallisuuden
kehittymiseen.

17) Toimintoreaktio –turvallisuusanalyysi

18) PeopleSize –ohjelmisto

Se on ohjelmisto jossa on antropometriatietokanta, eli siihen on tallennettu

ihmiskehon fyysisiä mittoja ja ominaisuuksia. Mittatietoja voidaan käyttää
mm. tuotteiden ja työtilojen suunnittelussa.

19) Työn turvallisuusanalyysin periaate

- Tavoite
 Löytää työtehtävään tai tekniseen järjestelmään liittyvät tapaturmavaarat.

- Periaate

8
  Jakamalla rajattu työtehtävä toimintoihin tunnistetaan kuhunkin
toimintoon liittyviä välittömiä tapaturmavaaroja sekä niiden syitä ja
seurauksia.

- Käyttötarkoitus
 Rajatut ja toistuvat työtehtävät.
 Yksittäisen koneen käyttötehtävät.

- Mihin ei sovellu tai soveltuu huonosti

 Muuttuva työympäristö.
 Ohjaus ja valvontatehtävät.
 Jäsentymättömät työtehtävät.

20) Toimintovirheanalyysin tavoite ja periaate

- Tavoite

 Löytää ihmisen toimintovirheistä aiheutuvat vaarat.

- Periaate

 Jakamalla rajattu työtehtävä toimintoihin tunnistetaan kuhunkin

toimintoon liittyviä merkittävimpiä virhemahdollisuuksia ja niistä
aiheutuvia vaaroja.

- Käyttötarkoitus

 Rajattujen ja selvän toimintosarjan muodostavien työtehtävien

järjestelmällinen tutkiminen.

- Tulokset

Luettelo vaaroja aiheutuvista ihmisen toimintovirheistä ja

ehdotuksia vaaroista aiheutuvan riskin pienentämiseksi.

- Mihin ei sovellu tai soveltuu huonosti

 Muuttuva työympäristö ja jäsentymättömät työtehtävät.

21) Potentiaalisten ongelmien analyysin periaate

- Tavoite
 Löytää kohteen keskeisimmät ongelma-alueet sekä keskeisimpiin vaaroihin
liittyvät onnettomuustekijät.
- Periaate

9
  Ideoiden hakumenetelmillä (mm. aivoriihi) etsitään kohteen
onnettomuusvaaroja ja luokitellaan ne. Ideointi voidaan rajata esimerkiksi
tapaturmavaaroihin, palovaaroihin tai ympäristöriskeihin. Ideoinnissa voidaan
käyttää avainsanalistoja. Tämän jälkeen analysoidaan keskeisimpien vaarojen
syyt ja seuraukset.
- Käyttötarkoitus
 Koko laitos ja kaikki sen toiminnot.
- Mihin ei sovellu tai soveltuu huonosti
 Laitoksen osajärjestelmien yksityiskohtien järjestelmällinen tutkiminen.
- Tulokset
 Luettelo tunnistetuista kohteen vaaroista ja keskeisimpiin vaaroihin liittyvät
onnettomuustekijät.
 Löydetään turvallisuuden kannalta keskeiset järjestelmän osat.
 Lähtökohta jatkoanalyyseille.

22) TOP-malli - Teknologia-Organisaatio-Persoona – kokonaisuus

23) Melu ja sen mittaaminen

Melu on ääntä, joka on usein häiritsevää, epämiellyttävää tai muulla tavoin

terveydelle vahingollista. Melu on yleisimpiä työperäisiä haittoja. Melu
heikentää elinympäristön viihtyvyyttä ja laatua.

Valmistajan on annettava koneen ohjeissa

selvitys koneen melupäästöistä. Pääasialliset
melupäästösuureet ovat äänitehotaso ja
äänenpaineen huippuarvo käyttäjän paikalla. Nämä
arvot pitää ilmoittaa niiltä koneilta, joiden
käyttäjän paikalla esiintyy 85 dB ylittäviä
jatkuvia melutasoja tai 130 dB hetkellisesti
ylittäviä tasoja. Jos melutaso käyttäjän alittaa 85
dB, riittää, että valmistaja ilmoittaa sen.

Valtioneuvoston asetuksen työntekijöiden suojelemisesta melulta

aiheutuvilta vaaroilta mukaan pysyvän kuulovaurion vaaraa aiheuttavana
meluna pidetään melualtistusta (8 h), joka mitattuna standardin SFS 4578
mukaisesti ekvivalenttitasona (LAeq) ylittää arvon 80 dB. Jos melun jatkuva
A-äänitaso ylittää 85 dB, kuulovaurion riski on niin suuri, että tarvitaan
erityinen meluntorjuntaohjelma. Oheisesta taulukosta saadaan päivittäiset
aikarajat, jotka vastaavat 85 dB:n altistustasoa.

24) ELMERI –menetelmä

10
 ELMERI on helppokäyttöinen ja luotettava menetelmä työpaikan
turvallisuustason arviointiin. Se soveltuu joustavasti useimpiin teollisiin
työpaikkoihin. Menetelmää voivat käyttää myös ammatilliset oppilaitokset.

ELMERI seuraa keskeisiä työpaikan turvallisuuteen vaikuttavia asioita, jotka

on ryhmitelty seitsemään pääalueeseen:

 työskentely

 järjestys ja siisteys

 kone- ja laiteturvallisuus

 työympäristötekijät

 ergonomia

 kulkutiet

 ensiapu ja pelastusvalmius

Havainnointia varten on lomake ja ohjeet. Arviointi tehdään valituissa

työpisteissä ja havainnot merkitään lomakkeelle kunnossa/ei kunnossa
-periaatteella. Kohde merkitään kunnossa olevaksi, jos se täyttää
lainsäädännön vähimmäistason sekä ELMERI-menetelmän mukana
tulevat hyväksymisperusteet, jotka on johdettu
työturvallisuuslainsäädännöstä ja yleisistä hyvistä
työpaikkakäytännöistä.

25) Luminanssi ja sen merkitys

Luminanssi kuvaa pinnalta lähtevää valon voimakkuutta - "pinnan

kirkkautta". Luminanssi kertoo valovoiman tarkastelusuunnassa pinta-alaa
kohti. Luminanssin SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö on kandela /
neliömetri (cd/m²).

Silmän iiris säätyy valon määrän mukaan. Silmät rasittuvat, jos

näkökentässä olevien kohteiden heijastuserot vaihtelevat suuresti. Esimerkki
tällaisesta tilanteesta on valkoisen paperin lukeminen mustalla työpöydällä.
Suositusten mukaan katsottavan kohteen luminanssin tulisi olla enintään
kolme kertaa suurempi kuin sitä ympäröivän pinnan.

11
26) Antropometriset tiedot käyttäjästä – keskeiset asiat ja
soveltaminen suunnittelussa.

Työvälineitä, koneita ja työpisteitä kehitettäessä edetään ihmisen mittojen,

suorituskyvyn ynnä muiden sellaisten lähtökohtien pohjalta. Antropometrian
eli ihmisen mittojen huomioon otto kuuluu keskeisiin fyysisiin kriteereihin.
Ihmisen laaja ominaisuusvaihtelu yksilöstä yksilöön, sukupuolen mukaan
sekä iän mukaan ilmenee antropometriassa. Ihmisten mitat noudattavat
normaalijakaumaa.

Yksi tärkeä tämän optimointialueen osa-alue on suositeltavan

työskentelykohteen sijainnin ja ulottuvuusalueen määritys. Antropometrisen
suunnittelun lähtökohtana ovat tiedot käyttäjäryhmistä, joiden mukaisesti
voidaan esimerkiksi katkaisijat sijoittaa.

Työn kuormittavuuteen vaikuttaa käyttäjältä tai työntekijältä vaadittu

lihastyö. Tuotesuunnittelussa voidaan antropometristen tietojen avulla
pyrkiä siihen että tehtävään vaadittava lihasvoima ja erityisesti staattisen
työn osuus olisi mahdollisimman pieni.

PeopleSize-antropometriatietokanta on saatavilla helppokäyttöisenä

tietokonesovelluksena.

27) Turvallisuuskulttuuri

Yrityksen turvallisuuskulttuuri on yrityksen arvoihin ja asenteisiin perustuva

tapa toteuttaa turvallisuusasioita yrityksessä.

Työturvallisuuteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Työtapaturmien ja ammattitautien nujertamisessa yhä useampi työyhteisö
on sitoutunut nolla tapaturmaa ajatteluun ja sitä kautta koko oman
toimintajärjestelmänsä uudistamiseen. Siksi alkaa olla aihetta puhua hieman
juhlallisen tuntuisesti turvallisuuskulttuurista.

Lyhyesti voi sanoa, että hyvä turvallisuuskulttuuri on työyhteisön arvoihin

perustuva, työturvallisuutta painottava, vakiintunut toimintatapa.

28) (Vahinko-, henkilö) riskien luokittelumalli matriisin muodossa

Riskien suuruuden määrittämiseen on olemassa lukuisia eri tapoja.

Yleisperiaate on, että riskin suuruuden määrittämisessä pitää ottaa
huomioon sekä vaaratilanteen aiheuttamat seuraukset että aiheutuvien
vahinkojen todennäköisyys. Eräs yksinkertaisimmista ja eniten käytetyistä
riskin suuruuden määrittämisen tavoista on riskimatriisi.

12
 Riskimatriisissa vaaratilanteen seurauksia ja niiden todennäköisyyttä
arvioidaan kumpaakin kolmiportaisella asteikolla. Kullekin havaitulle
vaaratekijälle määritetään siitä aiheutuvat seuraukset ja niiden
todennäköisyys kolmiportaisilla asteikoilla. Riskin suuruus on valittujen rivin
ja sarakkeen leikkauspisteessä. Riski on suurimmillaan 5 ja pienimmillään 1.
Käytännössä riskin suuruus voidaan kirjata esim. arvioinnista tehtävälle
yhteenvetolomakkeelle. Samalla voidaan kuvata jo toteutetut toimenpiteet
riskien suhteen.

Riskin suuruus vaikuttaa suoraan tarvittaviin toimenpiteisiin. Erityisesti tulee

kiinnittää huomiota suurimpien riskien (suuruus 4 - 5) torjuntaa. Näiden
suhteen on yleensä tarpeen analysoida havaittuja vaaratilanteita
yleistasoista selvitystä tarkemmin ja sen jälkeen suunniteltava toteutettavat
toimenpiteet huolellisesti.

29) Näyttöpäätetyön ”Hyvät järjestely”

13
14
30) Tyypilliset fysikaaliset vaaratekijät

Riskien arvioinnissa tulee tarkastella työssä esiintyvien tapaturmien lisäksi

työympäristöstä ja työtehtävistä aiheutuvaa henkistä tai fyysistä
kuormittumista sekä työpaikalla esiintyviä kemiallisia ja biologisia altisteita.

Fysikaaliset vaaratekijät tarkoittavat eri energiamuotojen vaikutuksia

työntekijöihin ja heidän terveyteensä. Merkittävimpiä fysikaalisia
vaaratekijöitä ovat melu ja tärinä, säteily, kylmät ja kuumat olosuhteet,
puutteellinen valaistus.

15
 Tapaturman vaarat Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat liukastuminen ja
kompastuminen, esineisiin satuttaminen sekä fyysinen ylikuormittuminen.
Tapaturmia aiheuttavat tavallisimmin kappaleet ja esineet, kuten lentävät
roskat tai sirut, sekä nostettavat ja siirrettävät taakat.

Ruumiillinen kuormittuminen ja ergonomia Liiallinen tai liian vähäinen

fyysinen kuormittuminen työssä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä
haittoja. Erityisen kuormittavia työtehtäviä ovat mm. taakkojen käsittely ja
nostotyöt, näyttöpäätetyö tai muut hankalia työasentoja sisältävät työt

31) Riskien arvioinnin vaiheet

Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista,

vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien
merkityksen arviointia. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua
parhaimmillaan. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla
työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava
ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti.

32) Käytettävyyssuunnittelulla (usability engineering) tavoitellut

tuotteen piirteet Käytettävyyssuunnittelun tärkein tavoite on: ”Tuotteella
voi vaivattomasti tehdä asioita, joita varten tuote on hankittu.”

Käytettävyyden tavoitteena on käyttäjäystävällisyys ja hyödyllisyys.

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusteella ergonomia - ihminen ja kone
tehtäväsidonnainen vuorovaikutus - kattaa käytettävyyden kysymykset.

 Käytön helppo oppiminen

 Tehokkuus tehtävien teossa

 Käytön helppo muistettavuus

16
  Virheiden hyvä vältettävyys

 Moitteeton fyysinen käyttöliittymä eli esim. näyttö ja näppäimistö

 Hyvä fyysinen kokonaisuus eli esim. muotoilu, massa ja värit

 Mutkaton käyttöönottovaihe

 Tuotteesta muodostuva myönteinen mielikuva

33) Selitä tuntoreuna, koneen toimintaan kytketty suojus ja

redundanssi

Tuntoreuna soveltuu turvalaitteeksi vähentämään puristumis- tai

iskuvaaraa. Se voi olla esimerkiksi ylöspäin aukenevan liukuoven pohjassa.
Oven tuntoreunan aistittua törmäys ovi pysähtyy ja vahinko vältetään.

Koneen toimintaan kytketty suojus

(ks. kohta

Redundanssi eli varmennus: esim. yhden hätäjäähdytyspumpun sijasta

useita.

34) Energia-analyysin periaate

Tarkastelee kohdejärjestelmää systemaattisesti jakaen sen rakenteellisiin

osiin ja etsien kaikkia mahdollisia vaapaenergioita. Esim.
prosessiteollisuudessa sen pääpaino on tuotantoprosessien
energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen.

35) Konedirektiivin mukaiset vaiheet koneen suunnittelun

aloittamisesta CE-merkintään:

(ks. turpopruju 2004)

36) Collaborative design

Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu on malli designprosessista, joka pohjautuu

vahvasti tutkivaan yhteisölliseen oppimiseen. Mallin pyrkimyksenä on
parantaa tiedon jakamista ja uusien ideoiden kehittelyä suunnittelijoiden (ja
käyttäjien) kesken. Tähän pyritään kehittämällä jaetun suunnitteluprosessin
menetelmiä.

17
 Eri insinöörialojen, teollisen muotoilun ja arkkitehtien suunnittelu on
perustunut tiimityöskentelyyn, mutta nykyisin sellaisetkin suunnittelun
alueet kuten tekstiili- ja vaatetussuunnittelu perustuvat eri osaajien tiiviiseen
yhteistyöhön. Suunnittelijat joutuvatkin usein etsimään muiden asiantuntija-
alojen tuottamaa tieteellistä ja käytännöllistä tietoa.

Yhteisölliseen suunnitteluun perustuvassa mallissa on lähtökohtana saada

käyttäjä asiantuntijana mukaan suunnitteluprosessiin. Suunnitteluryhmissä
eri asiantuntemusalojen (myös käyttäjä) edustajat työskentelevät yleensä
saman laajan ongelmakokonaisuuden parissa.

37) ETTAS

18