Vastavalta 3, A4

Vastavalta

>>> Kommunalistien liiton uutiskirje nro 3, toukokuu 2011 <<<

Visiona toisenlainen maailma

Juttelimme Oulussa Kommunalistien liiton jäsenen Elen Paddarin kanssa paikallistoiminnasta. Hän pitää tärkeäna eri näkökulmien ja vaihtoehtojen tu-omista paikallisiin kysymyksiin.

Elen on arkkitehtiopiskelija, joka on asunut Oulussa 1,5 vuotta.Heti Ouluun muutettuaan Elen osallistui yliopistolla pidettyynSocial Ecology and Communalism -opintopiiriin ja koki nämäaiheet niin tärkeiksi, että halusi jatkaa mukana, kun keväällä toi-minta jatkui työryhmänä ”Remaking Oulu”. OulUtopiaksi ryh-mä nimettiin syksyllä 2010, kun kieleksi vakiinnutettiin suomi.”Nämä ovat aiheita, joita ei lainkaan käsitellä yleisissä medi-oissa ja koin, että on tärkeää pitää kiinni ihmisistä, jotka ovatkiinnostuneet samoista kysymyksistä. Opintopiiri avasi minulleuuden maailmankuvan ja valotti yhteiskunnallista tilannettasosiaalisten hierarkioiden näkökulmasta. Vallitsevaa järjestystä voi pitää ns. normaalitilana, mutta kun alkaa miettiä, niin ei-hän se mikään luonnollinen tai hyvä järjestys ole. Hierarkioidenlisäksi toinen minulle tärkeä teema on kapitalismin kritiikki ja vallitsevan kehityksen kyseenalaistaminen: minne ollaan oikeinmenossa ja miksi? OulUtopiaan minua vetävät hyvät keskuste-lut hyvällä porukalla”.”Meillä on yhteiskuntaekologinen näkökulma, jossa ihminenon osa ympäristöä ja sosiaalisten hierarkioiden purkaminen jasuora demokratia avaimia uudenlaiseen kehitykseen. OulUto-pia voisi parhaimmillaan avata ihmisille toisen maailman.” Elen vertaa tämänhetkistä kehitystä kauniiseen julkisivuun, jonka si-säpuoli on tyhjä ja olematon. ”Unohdamme mitä maailmassatapahtuu, kun juuri nyt olisi todella tärkeää tietää mihin tämäkehitys on meitä viemässä niin ekologisesti kuin sosiaalises-tikin. On tärkeää kysyä, mistä elinehtomme ovat riippuvaisia ja miten niihin vaikutamme. Oulussa ja Suomessa ylipäänsä voi helposti jäädä suojaan ja tuudittautua pieneen maailmaan,mutta me haluamme avata maailmaa isommaksi, miettiä mitätodella tapahtuu ja miten voisi olla toisin.” Elen kokee järjestäy-tymisen tärkeäksi, mutta on myös huomannut miten pelotta- vana poliittinen kantaaottavuus otetaan. On helpompaa esittäälöyhiä mielipiteitä kuin asettua tietoisesti yhtenäisen poliittisennäkökulman taakse.”OulUtopiassa meillä on tavoitteena nostaa esille kysymyk-siä, joista ei yleensä edes keskustella ja tuoda nimenomaanpaikallisiin kysymyksiin eri näkökulmia. Tavoitteenamme onaktivoida ihmisiä kysymään mitä haluamme, minkälaisessakaupungissa haluamme elää ja nostaa keskusteluun aiheita, joitapidetään itsestään selvinä. Esimerkiksi ydinvoimasta puhutaantäällä hyvin yksipuolisesti, ja yhteisen kaupunkitilan suhteen eiosata edes ihmetellä, miksi puistojen käytöstä pitää ilmaisten-kin tapahtumien järjestämisessä maksaa, tai miksi Oulussa onsäilytetty niin vähän vanhoja rakennuksia.”Oulussa Eleniä häiritsee julkisten, yhteisten tilojen puute. Tarvittaisiin tiloja, joissa voisi oleskella muutenkin kuin kulut-tamalla, ja jonne voisi tulla vaikka tekemään töitä, pitämäänkokouksia ja tapaamaan ihmisiä ilman, että on pakko ostaa.Elen uskoo, että myös kulttuuria olisi tämän kokoisessa kau-pungissa paljon enemmän, jos vain vapaita tiloja sen tekemi-seen olisi. Kuluttamisellekin Elen kaipaisi kuitenkin paikallisia vaihtoehtoja; ketjumarkettien sijaan esimerkiksi paikallinen

lähiruokatori olisi ekologinen ja ihmisten osallistumista tukeva vaihtoehto.Käytännöllisten vaihtoehtojen etsiminen on myös OulUtopi-an tärkeä tavoite. ”Me yritämme löytää välineitä vaihtoehtojen valottamiseen ja näyttää että, vaihtoehtoja ylipäänsä voisi olla.Olemme pitäneet eministisen elokuvaillan ja tarkoituksena ontehdä kevään aikana lehtinen, jossa keskustelemme paikallisistaaiheista. Keskustelemme ja yritämme itse ymmärtää paikallistakehitystä. Tähän ryhmään voi tuoda itseä askarruttavia kysy-myksiä, ja ideoita puntaroitavaksi miten Oulua voisi kehittää. Täällä on mahdollisuus tutustua ihmisiin, joilla on sama näkö-kulma. Yhdessä yritämme sitten löytää askelia kohti sitä maail-maa ja Oulua, jota haluamme.” kuvailee Elen.”Minkälaisen Oulun sitten haluamme? Haluamme ihmistenkaupungin, jossa ihmisillä olisi enemmän mahdollisuuksia itsetoimia ja vaikuttaa kaupungin ja lähiympäristönsä kehitykseen.Olemme puhuneet esimerkiksi kaikille avoimista asukastuvista, joissa ihmiset voisivat tavata naapureitaan ja keskustella omas-ta lähiympäristöstään. Tällaisia tiloja on itse asiassa monessakaupunginosassa jo olemassa, mutta vain harvat käyttävät niitä,sillä ne ovat vain vähän aikaa päivästä avoinna jne. Ongelmanaei olekaan pelkästään yhteisten tilojen puute, vaan myös mitensaada ne toimimaan. Tämä vaatii asennemuutosta ja myös sentoteuttamiseksi mietimme välineitä OulUtopiassa.”

Teksti: Katja Lehtola

OulUtopia toivottaa tervetulleeksi kaikki, jotka ovat kiinnostuneet ideoimaan ja kehittämään demokraattista, tasa-arvoista ja ekolo- gista Oulua! Ota yhteyttä: kommunalismi@gmail.com

>>> <<<

Annetaan feminismin näyttää tietä!

Suomi ei ole

tasa-arvoinen maa.Kuten kaikissa muissakin maissa,asetetaan täälläkin yhä naisille täy-sin eri vaatimukset kuin miehille niinpolitiikassa, töissä kuin perhe-elämässäkin.Naiset saavat edelleen vähemmän palkkaasamoista töistä. Naiset tekevät yhä merkit-tävästi suuremman osan kotitöistä. Naisia ob- jektioidaan edelleen mediassa ja mainoksissasekä syrjitään seksuaalisesti. Vaikka Suomi oliensimmäinen Euroopan maa, joka myönsi naisilleäänioikeuden, se kuuluu myös viimeisiin, jotka kiel-sivät lailla raiskauksen avioliiton sisällä. Suomi sijoit-tuu hyvin naisten määrässä yritysten johdossa, mutta sa-maan aikaan pitää listaykkösen paikkaa maista, joissa naisiinkohdistuu eniten lähisuhdeväkivaltaa.Puhe Suomesta tasa-arvon esimerkkimaana selittää ehkäosaltaan miksi eminismi nähdään täällä usein tarpeettomanatai yliampuvana. Tosiasiassa eminismin sisältö on hyvin it-sestään selvä. Se sisältää ymmärryksen siitä, että naisia syrji-tään juuri sen ominaisuuden takia, että he ovat naisia, ja halunmuuttaa tämä tilanne. Tasa-arvoa kaikessa yksinkertaisuudes-saan. Erotuksena tasa-arvopuheesta eminismistä puhuminentekee kuitenkin näkyväksi taistelun, jossa naiset ovat toimiviasubjekteja, ja jossa keskeistä ovat naisten kokemukset ja tarpeet.Naisiin keskittyminen ei tietenkään tarkoita etteikö miehilläolisi voitettavaa eministisessä taistelussa. Päämäärä – yhteis-kunta jossa sukupuoli ei rajoita tai määritä meitä – luo kaikilleihmisille edellytykset toteuttaa koko potentiaalinsa; myös mie-hille. Miesten tulee kuitenkin ymmärtää, että tässä yhteiskun-nassa heidän sukupuolensa antaa heille tiettyjä etuoikeuksia. Taistelu tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta tarkoittaa näistäetuoikeuksista luopumista. Tämä voi olla yleisellä tasolla mie-hille helppo hyväksyä, mutta vaikeampi käsitellä henkilökoh-taisesti. Täytyykö minun kyseenalaistaa ja muuttaa käytöstäni,tapojani ja suhtautumistani? Tämä on ongelman solmukohta: käyttäytymismallit jotkamielletään miehisiksi ja joita miehet ylläpitävät – ovat esteenäihmisyyden vapautumiselle. Perustavanlaatuiset yhteiskunnal-liset ongelmat, kuten sota, jatkuvan kasvun ihanne, ympäris-töongelmat ja vallan keskittyminen oikeutetaanmiehisinä pidettyjen tavoitteiden; statuksentavoittelun, yysisen vallankäytön ja kilpailu-henkisyyden kautta. Hierarkiat sukupuol-ten välillä ovat sisäänrakennettuina kaik-kiin muihinkin hierarkioihin. Näihinperusongelmiin ei voida puuttua ilman,että kyseenalaistetaan koko miehinennormisto. Tähän saakka liberaali tasa-arvopoli-tiikka on ollut hampaatonta juuri sen takia,ettei se ole vakavissaan uskaltanut kyseen-alaistaa miehistä normistoa. Keskittymälläesimerkiksi siihen, että saadaan naisia yh-teiskunnan valta-asemiin – ilman, että kyseen-alaistetaan valtahierarkiaa itsessään – ei horjutetamiehisen vallan asemaa eikä edetä toisenlaiseen yh-teiskuntaan. Tuloksena on yhteiskunta, jossa miehisestimääritellyn luokkapyramidin eri askelmilla on vain yhtäpaljon naisia ja miehiä. Inhimillisestä vapautumisesta tämäon kaukana. Ekoeministi Ynestra Kingin sanoin: ”Emme olekiinnostuneita samankokoisesta palasta pilaantunutta piirasta.”Päästäksemme patriarkaatille vaarattomasta politiikastatäytyy meidän alkaa puhua eministisestä taistelusta pelkäntasa-arvon sijaan. Feminismi on paljon enemmän kuin se, ettäeduskunnassa istuu sama määrä naisia ja miehiä. Sen kautta voimme laajentaa käsityksiämme ”miehisestä” ja ”naisellisesta” ja purkaa niitä sosiaalisia rakenteiden, jotka erottavat meitä jatarjoavat sukupuolesta riippuen erilaisia mahdollisuuksia. Poh- jimmiltaan siinä on kyse uudenlaisen yhteiskunnan luomisesta.Radikaalilla vasemmistolla on kaikki voitettavanaan, kunse lakkaa suhtautumasta eministisiin vaatimuksiin ”naiskysy-myksinä” tai eminismiin ”oheistoimintana”, ja ottaa sen po-litiikkansa keskeiseksi osaksi. Feminismin kehittämä tieto ja valta- ja ideologiakritiikki täytyy ottaa käyttöön ja soveltaakäytännön politiikkaan. Jos vasemmisto ei onnistu tässä, kä-sitteet kuten demokratia, tasa-arvo ja vapaus jäävät tuntemat-tomiksi.

Teksti: Svante Malmström

;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;

Miettisen mietteitä

Suoraa vai väärää demo k ra t iaa?

Tätä kirjoittaessani

on vuoden 2011 eduskuntavaalit vieläedessä. Gallup- kyselyiden mukaan oikeistolaispopulistinenPerussuomalaiset-puolue on saamassa jopa yli 5-kertaisenäänisaaliin edelliseen vaalivuoteen verrattuna. Vaikka nämälukemat jäisivätkin toteutumatta itse vaaleissa, on selvää,että heillä on jotain, joka vetoaa yhä useampiin äänestäjiin.EU-vastaisuus, maahanmuuttopolitiikka, palveluiden tur- vaaminen, pienituloisten, vanhusten ja lapsiperheiden edut:tässä luultavasti äänestäjien enemmistön syyt heidän ään-estämiseen. Osa ihmisistä, jotka ovat pettyneitä poliitikkoi-hin ja järjestelmään, ovat löytäneet Perussuomalaisista toi-sinajattelijan, joka on kansan asialla.On tietenkin ironista, että jokainen puolue kuuluu tähänsamaan järjestelmään. Poliitikot ovat vastuussa vain järjes-telmälle, ei äänestäjille. En väitä, ettei puoluevärillä ole mi-tään merkitystä siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme.Puolueiden tehtävä on kuitenkin olla olemassa valtiovallanhankkijana, eikä esimerkiksi puoluejärjestelmän, johon niinmonet ovat tyytymättömiä, kaatajana. Ehkä usko joihinkinuusiin puolueisiin on monille se viimeinen toivo heidän int-ressien tai arvojen äänitorvena ja eteenpäinviejänä eivätkähe ole täysin vakuuttuneita nykyisen järjestelmän kelvot-tomuudesta. Toisin sanoen, harvainvallan edustuksellinenmuoto on heille hyvä pragmaattisessa mielessä, jos se sattuuedustamaan heidän mielipiteitään.Demokratian alkuperäinen idea oli kansalaisten valtapäättää yhteisistä asioissa suoraan kansankokouksissa. Joshe pitivät joitain edustustehtäviä tarpeellisina, ne saatettiin valita jopa sattumanvaraisesti arvalla ja valitut olivat vas-tuussa kansalle ja he voitiin erottaa, jos he eivät toteuttaneetenemmistön tahtoa. Siis demokratia oli sitä demokratiaa, johon nykyään viitataan ”suora”-etuliitteellä. Vaikka antii-kin Kreikan idea kansasta olikin rajoittunut niin kutsuttui-hin vapaisiin miehiin, olisi ”edustuksellinen” demokratiaollut vastoin heidän käytäntöjään. Demokratian ydinasia on vallan kuuluminen kansalle, joka päättää kollektiivisesti jatoivottavasti rationaalisesti asioistaan. Nämä päätökset ovatlainvoimaisia, kunnes toisin päätetään. Kansalla on ylin val-ta tässä järjestelmässä.Edellisen valossa termi ”edustuksellinen demokratia” on jo sisäisesti ristiriitainen. Poliittisen toiminnan ammatti-maistaminen ja sen keskittäminen pienelle eliitille on pilk-kaa demokratiaa kohtaan eikä suinkaan mikään demokrati-an moderni muoto. Valtio, jonka valtaa eduskunta toteuttaa,on aina epädemokraattinen. Sama koskee puolueita, jotkamääritelmän mukaan ovat osa valtion politiikkaa – joskus jopa valtiojärjestelmä itse kuten Kiinan kommunistinenpuolue.Kommunalismi haluaa palauttaa politiikan politiikkaan yrittäessään selkeyttää valtion ja kunnan eroa. Kunta ja val-tio ovat edelleen erillisiä vallan yksiköitä, vaikka kunnatovatkin alistettu valtiovallan alaisuuteen ja niiden kokoakasvatetaan demokratian kustannuksella. Kommunalismi yrittää vahvistaa kuntien päätösvaltaa valtiovallan kustan-nuksella ja lopulta luoda kestämätön ristiriita, jossa kunti-en yhteenliitokset eli konederaatiot ovat tarpeeksi vahvojakorvaamaan valtio. On tärkeää ymmärtää, ettei kommu-nalismi suinkaan aja nykyisten kuntaliitosten kaltaisia lii-toksia. Näissä valtaa keskitetään ja viedään kauemmaksitavallisista kansalaisista. Jos nykyisissä kansallisvaltioissakunnat ovat yhteydessä valtioon ylhäältä johdotetusti, kon-ederaatiot olisivat aidosti demokraattisia ja ruohonjuurita-solta kontrolloituja.Kansalaisten perustamat poliittiset ja yhteiskunnallisetliikkeet ovat kaikki ulkoparlamentaarista toimintaa. Vaikkaniiden ainoa toimintamuoto olisi poliitikkoihin vaikuttami-nen lobbaamalla, on se silti lähtökohtaisesti demokraatti-sempaa kuin eduskunnassa toiminen. On tietenkin selvää,että mitä vapaudenhenkisempi vaatimus vaikkapa juurilobbaamisen keinoin esitetään, sitä epätodennäköisemminse toteutuu. Monien kansalaisjärjestöjen vaatimukset ovatsuuressa ristiriidassa kapitalismin ja valtiojohtoisuudenkanssa. Silti näillä järjestöillä ei välttämättä ole suoranaista vallankumouksellista agendaa. Pelkkien reormien esittä-minen johtaa helposti totalitaarisen politiikan tukemiseen,sillä ilman suoraa demokratiaa ja sen kulttuurisia piirteitä,tarjotaan helposti vain kieltoja ja rajoituksia ilman, ettäkansalaisten oikeudet ja valta kasvaisivat. Näin vahvistetaan vain valtion valtaa. On mahdollista muokata ekoasistinen valtio, joka säännöstelee kulutustamme ja eliminoi poten-tiaaliset lainrikkojat järein keinoin. Jo pelkkä puhtaan il-makehän vaatimus on kapitalismin logiikan vastainen. Joshaluamme elää yhteiskunnassa jonkin alkukantaisen lauma-tai heimorakenteen sijaan, on kaksi vaihtoehtoa: yhteiskun-ta, jossa valta on demokratian tai yhteiskunta, jossa valtaon eliitillä. Jos haluamme aidosti ekologisen yhteiskunnan, joka toimii ekoyhteisön tapaan edistäen antihierkkista mo-nimuotoisuutta, yhteistyötä ja vapaudenhenkisiä arvoja, onradikaali yhteiskuntamuutos sekä toivottavaa että välttämä-töntä!

Teksti: Mikko Miettinen

; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;