Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö

Hanketuen käsikirja
Osa II: Hakuopas

Ulkoasiainministeriö
Kehityspoliittinen osasto
Huhtikuu 2005
 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö

Hanketuen käsikirja
Osa II: Hakuopas

Ulkoasiainministeriö
Kehityspoliittinen osasto
Huhtikuu 2005
Hanketuen käsikirjaa on uudistettu huhtikuussa 2005. Käsikirjojen uudistuksen lähtökohtana
oli hanketukiprosessiin liittyvien lomakkeiden uudistaminen aiempaa käyttäjäystävällisemmiksi
,ja samalla myös oppaiden rakenne on muuttunut siten, että se tukee entistä käytännöllisemmin
hankkeiden suunnittelua ja lomakkeiden täyttöä.
Sisällysluettelo
Kansalaisjärjestöjen hanketukihakemuksen täyttöohje ....................................................... 2
1. Järjestön yhteystiedot ...................................................................................................................................... 2
2. Yhteenveto haettavasta rahoituksesta ...................................................................................................... 2
3. Järjestön perustiedot ........................................................................................................................................ 2
4. Järjestön toiminta ja osaamisalueet ......................................................................................................... 3
5. Järjestön kehitysyhteistyökokemus ja -osaaminen.............................................................................. 3
6. Muu julkinen rahoitus ...................................................................................................................................... 3
Hankesuunnitelman täyttöohjeet .......................................................................................... 5
1. Hankkeen perustiedot ..................................................................................................................................... 5
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus ........................................................................................................... 6
3. Hankkeen tausta ja kestävyys ....................................................................................................................... 6
4. Hyödynsaajat ....................................................................................................................................................... 7
5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seuranta .......................................................................... 7
6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta ....................................................... 8
7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma ............................................................................................. 9
8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat ................................................. 11
Vuosiraportin täyttöohjeet................................................................................................... 13
1. Hankkeen perustiedot ....................................................................................................................................13
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus .........................................................................................................14
3. Hankkeen kestävyys ........................................................................................................................................14
4. Hyödynsaajat .....................................................................................................................................................14
5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seuranta ..................................................................................................15
6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu ..........................................................................................................16
7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta .....................................................16
8. Hankkeen kulut ja rahoitus ..........................................................................................................................16
Hanketuen periaatteet ja menettelytavat ........................................................................... 17
1. Mitä tukea saavalta järjestöltä ja sen kumppanilta edellytetään? .............................................17
2. Mitä tukea saavilta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeilta edellytetään? ............19
3. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuki ..............................................................................21
4. Mihin kuluihin ja millaisin ehdoin hanketukea myönnetään?.......................................................23
5. Raportointi ..........................................................................................................................................................25
Liitteet
Liite 1: Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän
kehitysyhteistyötuen yleisehdot......................................................................................................27
Liite 2: Ohje järjestön tarkastuksen suorittavalle tilintarkastajalle...................................................31
A: Määrämuotoinen tarkastuskertomus isoille hankkeille .................................................33
B: Määrämuotoinen tarkastuskertomus pienille hankkeille ................................................34
C: Tarkastusohje hankkeen kohdemaan tilintarkastajalle ....................................................35
 Kansalaisjärjestöjen
hanketukihakemuksen täyttöohje
Samalla kehitysyhteistyötukihakemuksella voi hakea tu-
kea hankkeille enintään kolmeksi vuodeksi.
Jos järjestö hakee tukea useammalle hankkeelle, se
täyttää vain yhden tukihakemuksen, mutta jokaiselle
hankkeelle oman hankesuunnitelman.
Hanketukea hakeva järjestö:
1. Järjestön yhteystiedot
1.4/5 Puhelin ja fax
Järjestön puhelin- ja telefaxnumero suuntanumeroi-
neen. Mikäli numeroita on useampia, kirjoita sulkuihin
numeroiden haltijoiden nimet.
1.6 Sähköposti
Jos järjestöön saa yhteyden useamman sähköpostiosoit-
teen kautta, kirjoita sulkuihin osoitteiden haltijoiden
nimet.
1.7 Kotisivu
Internet-osoite, mikäli järjestöllä on kotisivut. Jos kyse
on alajärjestöstä, jonka kotisivut aukeavat kattojärjestön
portaalin kautta, kirjoita tähän myös kattojärjestön ko-
tisivujen osoite.
2. Yhteenveto
haettavasta rahoituksesta
Merkitse tähän taulukkoon järjestön kaikkien niiden
hankkeiden tiedot, joille järjestö hakee kehitysyhteis-
työtukea seuraavien kolmen kalenterivuoden osalta.
• Kohtaan omarahoitus merkitse suunnitellun omara-
hoituksen vuotuinen kokonaissumma (vähintään 15 %
hankkeen kokonaiskuluista, tai vammaishankkeissa
vähintään 7,5 % kokonaiskuluista).
• Kohtaan Kehitysyhteistyötuki/aiempi myöntö, mer-
kitse, kuinka paljon hankkeelle on mahdollisesti jo
myönnetty valtionavustusta.
• Kohtaan Kehitysyhteistyötuki/ Uusi hakemus mer-
kitse, kuinka paljon valtionavustusta järjestö hakee
tällä hakukierroksella.
• Kohtaan Yhteensä merkitse hankkeelle suunnitellun
rahoituksen kokonaissumma.
• Kohtaan Muu rahoitus merkitse mahdollisen muun
rahoituksen osuus katso kohta 1.14, s. 5
2
3. Järjestön perustiedot
3.1 Järjestön rekisteröintipäivä yhdistys-
tai säätiörekisteriin
Merkitse tähän rekisteröintipäivämäärä, joka löytyy jär-
jestön rekisteriotteesta.Tukea hakevan suomalaisen kan-
salaisjärjestön on oltava Suomessa rekisteröity ja oikeus-
toimikelpoinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Rekis-
teröitymisestä pitää olla kulunut tuen hakuhetkellä vä-
hintään vuosi.
3.2. Rekisterinumero ja mahdollinen Y-tunnus
Rekisteritunnus löytyy järjestön rekisteriotteesta.
3.3 Järjestön jäsenmäärä:___________________
3.3.1 Henkilöjäsenet
Merkitse järjestön henkilöjäsenten määrä.
3.3.2 Muut jäsenet (esim. järjestöt): _______________
Merkitse muiden jäsenten, kuten kerhojen, järjestöjen,
seurojen, seurakuntien ja vastaavien lukumäärä.
3.4 Järjestön viimeisimmän
tilikauden kokonaistuotot
Merkitse tähän järjestön viimeisimmän tilikauden ko-
konaistuotot. Kokonaistuotoilla tarkoitetaan järjestön
kaikesta toiminnasta kertyneiden tuottojen loppusum-
maa, luku löytyy tilinpäätöksestä. Jos järjestön tilikausi
on muu kuin kalenterivuosi, merkitse tähän myös tili-
kauden alkamis- ja päättymispäivät.
3.5 Järjestön nimenkirjoitukseen
oikeutetut henkilöt ja nimenkirjoitustapa
Luettele tähän henkilöt, joiden tulee allekirjoittaa sopi-
mus, jotta se on pätevä. Luettele myös mahdolliset eri-
laiset vaihtoehtoiset nimenkirjoitustavat. Nimenkirjoi-
tustapa on määritelty järjestön säännöissä. Nimenkirjoi-
tukseen oikeutetut henkilöt ilmoitetaan yhdistysrekis-
teriin. Jos tämä ilmoitus tai sen muutos on tekemättä,
järjestön on liitettävä hakemukseen asiakirja, esimerkik-
si hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta ilmenevät ni-
menkirjoitukseen oikeutetut henkilöt.
 4. Järjestön toiminta ja
osaamisalueet
4.1 Järjestön toiminta-ajatus ja osaamisalueet
Kerro lyhyesti järjestön toiminta-ajatuksesta ja osaamis-
alueesta. Mikäli osaamisalueita on useampia, mainitse
keskeisimmät. Tässä voit halutessasi myös kertoa lyhyes-
ti järjestön historiasta.
4.2 Onko järjestöllä palkattuja työntekijöitä
__ ei __ on, montako_____________________
Palkatuilla henkilöillä tarkoitetaan työntekijöitä, joille
järjestö maksaa tällä hetkellä palkkaa. Kyse voi olla
määräaikaisista tai vakinaisista työntekijöistä.
Kuinka moni järjestön työntekijöistä
on osa-aikaisia_______________________________
Tähän merkitään niiden palkattujen työntekijöiden lu-
kumäärä, jotka työskentelevät järjestössä säännöllisesti,
mutta osa-aikaisesti.
4.3 Onko järjestö jäsenenä muissa kansallisissa
tai kansainvälisissä järjestöissä, esimerkiksi
keskusliitoissa tai vastaavissa organisaatioissa?
__ ei __ on, missä?
Mikäli järjestö on jäsenenä useammassa kansallisessa tai
kansainvälisessä järjestössä/ keskusliitossa/ kattojärjes-
tössä, luettele ne kaikki tähän.
5. Järjestön kehitysyhteistyökokemus
ja -osaaminen
5.1. Miksi järjestö on lähtenyt suuntautumaan
kehitysyhteistyöhön?
Kerro miksi ja milloin järjestö on lähtenyt suuntautu-
maan kehitysyhteistyöhön.
5.2. Miten järjestö toteuttaa tai on toteuttanut
kehitysyhteistyötä? (Kerro myös, onko järjestö
toteuttanut kehitysyhteistyötä ulkoministeriön
hanketuella)
• Järjestö on ensimmäistä kertaa lähdössä toteuttamaan
kehitysyhteistyöhanketta
• Järjestöllä on aikaisempaa kokemusta. Kerro millais-
ta:
(Jos järjestö on aiemmin toteuttanut kehitysyhteis-
työhankkeita, riittää että merkitset tähän vuodet ja
tärkeimmät sektorit ja maantieteelliset alueet.)
Kerro millaista kokemusta järjestöllä on kehitysyhteis-
työstä. Jos järjestö on aiemmin saanut UM:ltä rahoitus-
ta kehitysyhteistyötoimintaansa, kerro minkä alan hank-
keisiin, millä maantieteellisellä alueella ja minä vuosina.
Yksittäisten hankkeiden nimiä ei tarvitse merkitä.
5.3. Kuinka järjestö tiedottaa kehitysyhteistyös-
tään jäsenille, hallitukselle ja suurelle yleisölle?
Kerro tässä millaisia tiedotus- ja yhteydenpitotapoja jär-
jestöllä on, esimerkiksi säännöllisiä julkaisuja, päivitet-
tävät kotisivut, sähköpostijakeluita, keskusteluiltoja tai
vastaavia. Kerro erityisesti siitä, miten järjestö tiedottaa
erityisesti kehitysyhteistyöstään jäsenilleen, hallitukselle
ja/tai kaikille kiinnostuneille. Voit halutessasi liittää ha-
kemukseen näytteeksi esimerkiksi jäsenkirjeen.
5.4. Onko järjestön aktiivisina toimijoina
tai sen palveluksessa henkilöitä, joilla on yli
kolmen vuoden ajalta kehitysyhteistyö- tai
kehitysmaakokemusta?
Mikäli järjestöllä on aktiivisina toimijoina tai sen pal-
veluksessa henkilöitä, joilla on yli kolmen vuoden ajal-
ta kehitysyhteistyö- tai kehitysmaakokemusta, nimeä
heidät tähän ja kerro lyhyesti millaista kokemusta heillä
on ja miltä vuosilta. Jos tällaisia henkilöitä on useampia,
riittää, että luettelet henkilöiden lukumäärän, sekä jär-
jestön tai nyt tukea hakevien hankkeiden kannalta kes-
keisimmät henkilöt.
5.5. Millä keinoilla järjestö kerää varoja kehity
syhteistyötoimintaansa?
Kerro tässä kaikki ne tavat, joilla järjestö saa varoja ke-
hitysyhteistyötoimintaansa: esimerkiksi keräykset, myy-
jäiset, lahjoitukset, kampanjat, jäsenmaksut ja vastaavat
säännölliset varainkeruutavat.
6. Muu julkinen rahoitus
6.1 Onko järjestö saanut tai hakenut muuhun
toimintaansa kuin kehitysyhteistyöhön muuta
julkista avustusta viimeisten kolmen vuoden
aikana? (esim. RAY, OPM, kunnat)
__ ei __ kyllä
RAY – Raha-automaattiyhdistys
OPM – opetusministeriö
6.2 Rahoitetaanko muista julkisista varoista
järjestön toimintaa kehitysmaissa?
(esim. OPM, kunnat)
__ ei __ kyllä
3
 Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, selvitä:

Avustuksen lähde Määrä Vuodet Käyttötarkoitus

Kohdassa Avustuksen lähde mainitse, mikä taho maksaa avustusta (esim. opetusministeriö tai Raha-automaatti-
yhdistys)
Kohtaan Määrä merkitse avustuksen kokonaiseuromäärä.
Kohtaan Vuodet merkitse, mille vuosille edellä mainittu euromäärä on saatu.

Kohtaan Käyttötarkoitus merkitse, mihin hankkeeseen

tai toimintaan avustus on myönnetty.

6.4 Onko järjestö hakenut tai saanut ulko-

asiainministeriön tiedotustukea viimeisten
kolmen vuoden aikana?
__ ei __ kyllä

Liitteet
Huolehdi, että hakemuksen mukana tulevat hakemuk-
sessa mainitut, pakolliset liitteet.Voit harkintasi mukaan
liittää hakemukseen muitakin liitteitä, joiden kautta ha-
luat kertoa järjestön luonteesta ja toimintatavoista.

4
 Hankesuunnitelman täyttöohjeet

Hanketuen myöntäminen on sitä todennäköisempää,
mitä paremmin hanke vastaa kansalaisjärjestöjen kehi-
tysyhteistyön yleisiä tavoitteita (s. 24), mitä tarkemmin
hakemuksessa on noudatettu hankesuunnittelusta an-
nettuja ohjeita ja mitä selkeämmin järjestö on raportoi-
nut mahdollisesti aiemmin saamastaan tuesta. Täytä tä-
mä lomake siis huolellisesti!
Hankesuunnitelman on oltava täsmällinen ja kattava,
sillä hankkeen tukemisesta päätetään suunnitelmassa esi-
tettyjen tietojen pohjalta.
Kaiken olennaisen tiedon tulee käydä ilmi lomakkei-
den tekstistä, ei vain liitteistä. Useimpiin kysymyksiin
kuitenkin riittää lyhyt mutta täsmällinen vastaus.
Mitä suuremmasta hankkeesta on kyse, sitä yksityis-
kohtaisemmin suunnitelma pitäisi esittää. Selkeä tavoit-
teiden ja niiden seurantamenettelyiden määrittely hel-
pottaa myös hankkeen seurantaa, valvontaa ja arvioin-
tia.
Hankesuunnitelmalomakkeessa on kysymyksiä, jotka
koskevat vain hankkeita, joille anotaan 20 000 € suu-
ruista tai sitä suurempaa hanketukea. Pienempää han-
ketukea hakevat voivat halutessaan vastata myös näihin
kysymyksiin.

Merkitse rasti oikeaan/oikeisiin ruutuihin seuraavasti:

Täyttöohje
uusi hanke Hanke on uusi, jos UM ei ole myöntänyt sille aiemmin rahoitusta.
jatkohanke Hanke on jatkohanke, mikäli UM on myöntänyt sille aiemmin rahoitusta.
hankkeen taustalla muita Muilla yhteistyövaiheilla tarkoitetaan sellaisia aiempia hankkeita tai muuta
yhteistyövaiheita yhteistyötä, joka liittyy olennaisesti nyt rahoitettavaksi esitettävään
hankkeeseen
hankkeen valmisteluun on Tähän tulee rasti ja hankevalmistelumatkan vuosiluku, jos hankevalmistelu-
saatu UM:n hankevalmistelu- matkatukea on haettu ja sitä on myönnetty
matkatukea

1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja

1. Hankkeen perustiedot päättymisajankohdat

1.5 Hankkeen sijainti Jos kyseessä on jatkohanke, tulee aloitusajankohdaksi

(maa, maakunta, kylä/kunta)
Hankkeen sijaintimaa ja –lääni. Ilmoita myös hankkeen
tarkempi sijainti, jos se toteutetaan jossain tietyssä kau-
pungissa, kunnassa tai kylässä.
1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta vastuulliset
henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, jos eri
kuin yhteistyökumppanin yhteystiedot.
Jos yhteistyökumppani on esimerkiksi suuri järjestö,
jonka päämaja sijaitsee muualla kuin hankepaikka-
kunnalla, merkitse tähän järjestön hankepaikkakunnal-
la työskentelevien, hankkeesta välittömästi vastuullisten
henkilöiden yhteystiedot
merkitä se vuosi, josta lukien hanke on saanut kehitys-
yhteistyötukea. Mikäli hanke ollut pidempään käynnis-
sä, mutta hakee vasta nyt kehitysyhteistyötukea, merkit-
se tähän hankkeen käynnistymisajankohta.
1.11. Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita
tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma,
johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hank-
keen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimen-
piteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus
tehdä. (ks. Termit ja käsitteet, käsikirjan osa I, s. 2)
Tiivistä tähän hankkeen keskeisimmät asiat. Tiivistelmä
kannattaa kirjoittaa lopuksi, kun olet vastannut hanke-
suunnitelman muihin kysymyksiin.

5
 1.12. Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro
tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden
keskeiset tulokset.
Mikäli kyseessä on hanke, joka on saanut aiemmin UM:
n kehitysyhteistyötukea, tulee tässä kertoa tähänastiset
vaiheet keskeisiltä osin. Mikäli hanke ei ole ennen saa-
nut UM:ltä kehitysyhteistyötukea, mutta on ollut käyn-
nissä kohdemaassa jo aikaisemmin, tämä kohta on va-
paaehtoinen.
1.13. Budjettitiivistelmä
Täytä taulukkoon hankkeen budjetin tiivistelmä, eli yh-
teenveto kohdan 7 loppusummista. Taulukko kannattaa
siis täyttää vasta, kun olet täyttänyt varsinaisen budjet-
tiosuuden.
Kohtaan ”kulut yhteensä” merkitään omarahoituksen
ja haettavan hanketuen loppusumma ilman hankkeen
mahdollista muuta rahoitusta.
Paikallisia voimavaroja (työtä, materiaaleja ja välinei-
tä, tiloja sekä rahoitusta) ei lasketa mukaan suomalaisen
järjestön omarahoitukseen.
1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus.
Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse
rahoituksen määrä ja lähde.
Muu rahoitus tarkoittaa rahoitusta, joka ei ole järjestön
omarahoitusta eikä kehitysyhteistyötukea. Kyse voi ol-
la esimerkiksi kotimaisista, paikallisista tai kansainvälisis-
tä lahjoituksista tai muusta järjestön hankkimasta rahoi-
tuksesta, jonka käytöstä järjestö ei halua raportoida ul-
koministeriölle.
2. Yhteistyökumppani
ja kumppanuus
Yhteistyökumppanin pitäisi yleensä olla vastaanottaja-
maan kansalaisjärjestö tai muu rajattu kansalaisryhmä,
joka on toiminut vähintään vuoden. Perustelluissa ta-
pauksissa yhteistyökumppani voi olla myös kohdemaas-
sa toimiva kansainvälinen järjestö tai paikallisen hallin-
non organisaatio. Suomalaisella järjestöllä on oltava hy-
vät tiedot yhteistyökumppanin taustasta.
2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani
on valittu?
Kerro taustaa siitä, miten järjestö on luonut suhteen yh-
teistyökumppaniin ja miksi juuri tämä kumppani on
valittu suunniteltuun hankkeeseen. Kerro myös lyhyesti
yhteistyökumppanin suhteesta hankkeen hyödynsaajiin
2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty
aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja
millaista?
Mikäli järjestö on aiemmin tehnyt yhteisiä hankkeita
tämän yhteistyökumppanin kanssa, kerro hankkeiden
6
nimet, kesto ja sijainti.Voit tässä kertoa myös järjestöjen
välisestä vapaamuotoisesta yhteistyöstä.
2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista
Keskeiset tiedot yhteistyökumppanista: järjestön jäsen-
määrä, mahdollinen rekisteröintipäivämäärä, asema yh-
teiskunnassa, suhde virallisiin instituutioihin, toiminta-
ajatus ja muu järjestön toimintaa keskeisesti kuvaava tie-
to. Jos yhteistyökumppani on muu kuin järjestö, kerro
millainen yhteisö tai instituutio se on ja miten se toimii.
2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma
panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima,
taloudellinen panos, muu)?
Millä tavoin yhteistyökumppani osallistuu hankkeen ra-
hoitukseen ja toteutukseen: rahoittaako se osan toimin-
nasta, antaako se esimerkiksi toimitiloja tai maata hank-
keen käyttöön, maksaako se työntekijöiden palkkoja tai
muita kuluja, jne.
2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteis-
työhön? Mikä on heidän roolinsa ja
panoksensa hankkeessa (suomalaiset,
paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai
viranomaiset)?
Millä tavoin muut tahot, kuten viranomaiset, koululai-
tos, kirkko, suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset jär-
jestöt osallistuvat hankkeen toteutukseen tai sen toi-
mintaedellytysten luomiseen. Kuvaile heidän osuuten-
sa yhteistyössä.
3. Hankkeen tausta
ja kestävyys
3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko
se esimerkiksi osa jotain suurempaa hanke-
kokonaisuutta?
Miten hankkeen idea sai alkunsa ja kuka oli aloitteen
tekijä? Mikäli kyse on isomman kokonaisuuden osas-
ta, esimerkiksi kansainvälisen järjestön tai verkoston ala-
hankkeesta, kerro siihen liittyvästä seikoista.
3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympä-
ristöstä.Toimintaympäristöä määrittävät
esimerkiksi:
Taloudelliset olot – yhteiskunnan varallisuus, hyödyn-
saajien maksukyky, valtion tai kunnan rahoitusmahdol-
lisuudet, tulonmuodostuksen mahdollisuudet, luottojär-
jestelmät jne. Miten taloudellinen päätösvalta, toimeen-
tulomahdollisuudet ja omistussuhteet jakautuvat mies-
ten ja naisten välillä?
Yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset olot –
kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet, alueen
kulttuuri ja elämäntavat, erilaisten sidosryhmien ole-
massaolo ja perinteisten vallankäytön järjestelmät. Mit-
kä ovat naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien roolit
hankealueen yhteisössä?
Ympäristölliset olot – luonnonvarat ja ympäristön ti-
la sekä siihen liittyvät uhat, luonnonkatastrofien toden-
näköisyys ja vaikutukset jne.
3.3 Kerro, millainen on hankkeen toimialan
yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten pai-
kallinen hallinto tällä alalla ja näissä asioissa
toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu
hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä?
Miten hankkeesi toimialaa (esim. koulutus) tällä hetkel-
lä hoidetaan ja arvioi sen kehitystasoa. Ketkä tai mi-
kä taho vastaa siitä nykyisin ja osallistuuko tämä taho
hankkeeseen? Kerro myös lyhyesti paikallisen hallinnon
roolista suhteessa toimialaan.
3.4 Miten hanketta on suunniteltu?
Ketkä ovat suunnitelleet hanketta? Miten hankkeen
suunnittelussa on toimittu? Miten taustatietoja on han-
kittu? Miten suunnitteluprosessi on edennyt tämän lo-
makkeen täyttämiseen asti? Ketkä ovat olleet vastuussa
suunnittelusta, mistä lähteistä ja miten he ovat hankki-
neet suunnittelussa tarvitsemansa tiedot.
3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta
keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään
vaikuttamaan?
Kuvaile ongelmia ja niiden keskeisiä syitä?
3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen
onnistumiseen? Miten näiden riskien
toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään?
Kuvaile hankkeen kannalta keskeisimpiä tai suurimpia
riskejä. Miten ne on otettu hankesuunnittelussa huomi-
oon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään
jo ennalta? Kuvaile myös ne hankkeen toimintaympä-
ristöön liittyvät epävarmuustekijät, joiden toteutumi-
seen hankkeella ei voida vaikuttaa, mutta joilla voi to-
teutuessaan olla merkittävä vaikutus hankkeeseen.
3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai
toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo
olemassa olevaa? Selvitä.
Millaisia uusia rakenteita tai toimintatapoja hanke tukee
tai luo – esimerkiksi perustetaanko uusi koulu vai tue-
taanko jo olemassa olevan koulun toimintaa. Perustele
myös miksi luodaan uusi rakenne tai toimitatapa tai tu-
etaan jo olemassa olevaa.
3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta
siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle
järjestölle tai hyödynsaajille itselleen?
Miten ja milloin on suunniteltu vastuun hankkeen toi-
minnoista siirtyvän paikallisille toimijoille ja keille se
siirtyy? Kerro myös, miten rahoitus toteutuu sitten, kun
suomalainen järjestö ei enää tue hanketta taloudellises-
ti. Pohdi hankkeen taloudellista omavaraisuutta sekä sen
sosiaalista ja poliittista kestävyyttä.
Jos hankkeen ei suunnitella siirtyvän paikallisten vastuul-
le, perustele miksi.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät
hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?
Välittömillä hyödynsaajilla tarkoitetaan hankkeen ”lop-
puasiakkaita” – tahoja joiden tilannetta hankkeella py-
ritään parantamaan ja/tai joiden kehityspyrkimyksiä
hankkeella tuetaan (esimerkiksi alueen X asukkaat, lii-
kuntavammaiset, katulapset, naisyrittäjät). Kuuluuko vä-
littömiin hyödynsaajiin erilaisia alaryhmiä (esimerkiksi
vammaishankkeessa liikuntavammaiset ja näkövammai-
set), mikä on näiden ryhmien rooli, miten heidän eri-
tyispiirteensä otetaan huomioon? Tieto hyödynsaajista
tulee eritellä myös sukupuolen mukaan.
4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödyn-
saajat?
Välillisiä hyödynsaajia voivat olla esimerkiksi paikalli-
nen kumppanijärjestö, välittömien hyödynsaajien per-
heenjäsenet, heidän muu lähipiirinsä tai asiakaskuntan-
sa.
Jos haettava avustus on alle 20.000 € vastaa seuraa-
vaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat
hankkeeseen?
Kuvaile sekä välittömien että muiden hyödynsaajien
osallistumista. Millaisia rooleja, tehtäviä tai vastuita heil-
lä on? Kuinka he vaikuttavat hankkeen kulkuun?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa
seuraavaan kysymykseen:
4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat
kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Kuvaile eri hyödynsaajien tehtävät ja vastuut hankkeen
suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikä on heidän sitou-
tumisensa ja valmiutensa osallistua hankkeeseen? Miten
sitoutuminen on varmistettu?
5. Hankkeen tavoite, toteutus-
suunnitelma ja seuranta
Tavoitteet
5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen
kehitystavoite?
Mikä on hankkeen pitkän ajan kehitystavoite; mihin
positiiviseen muutokseen / parannukseen hankkeella
7
 pyritään sen lopullisten hyödynsaajien kannalta pitkäl-
lä tähtäimellä? Miten tavoite kytkeytyy kumppanimaan
yleisiin kehitystavoitteisiin?
5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite?
(Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)
Kerro hankkeen välittömästä tavoitteesta, eli siitä konk-
reettisesta kehityksestä, joka saavutetaan, kun hankkeen
kaikki toiminpiteet on suoritettu.
Toteutus
5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulok-
set? (yli 20 000 € hankkeita koskeva kysymys)
Myös pienempää hanketukea hakevat voivat
halutessaan vastata tähän kysymykseen.
Tuloksilla tarkoitetaan konkreettisia loppu- tai välitu-
loksia, joiden tuottaminen on hankeorganisaation vas-
tuulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hankkeen avulla
luodut toimintamallit, koulutusohjelmat, toimitilat tms.
5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tulok-
siin ja välittömään tavoitteeseen pyritään?
Kirjoita tähän hankkeen toteutussuunnitelma (action
plan) siten, että kuvaat siinä lyhyesti tärkeimmät toi-
menpiteet (esim. opettajien koulutus, koulukirjojen
painatus, kaivon rakentaminen), joilla kohdassa 5.2 esi-
tetty tavoite saavutetaan.
Ryhmittele ja selosta toimenpiteet siten, että selostus
on suoraan verrannollinen hankebudjetin liitteiden lisä-
tiedoissa eriteltyihin toimintoihin.
Jos haettava avustus on alle 20.000 € , vastaa seuraa-
vaan kysymykseen:
5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta
on kumppanin kanssa sovittu?
Kuka tai mikä taho on vastuussa mistäkin hankkeen to-
teutuksen osasta sekä miten hanketta koskevat päätök-
set tehdään.
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa
seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja
seurantaorganisaatio ja vastuunjako
Kuvaile miten toteutus- ja seurantaorganisaatio on jär-
jestetty: tärkeimmät vastuuhenkilöt ja heidän vastuualu-
eensa, miten hankkeen päätöksenteosta ja sisäisestä tie-
donkulusta on sovittu ja kuka vastaa hankkeen toimen-
piteiden toteutuksesta ja seurannasta.
8
Seuranta
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuu-
henkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyt-
töä sekä ja osallistuvat sen toteutukseen?
Miten suomalaisen ja paikallisen järjestön välinen sään-
nöllinen tiedonvaihto toteutetaan. Miten suomalaisen
järjestön vastuuhenkilöt osallistuvat käytännössä hank-
keen toteutukseen?
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit
seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä?
Miten hankkeesta vastuullinen paikallinen osapuoli seu-
raa hankkeen käytännön toteutusta? Toteuttaako se sitä
itse, käykö sen edustaja hankkeessa paikan päällä vai ta-
pahtuuko seuranta toisella tapaa?
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa
hankkeen etenemisestä kerätään?
Kullekin tulokselle ja välittömälle tavoitteelle määritellään
seurantamenettely, jolla tavoitteen saavuttamista seurataan.
Kerro, Millaisilla laadullisilla ja määrällisillä mittareilla
tai muilla tavoin hankkeen konkreettisia tuloksia seura-
taan? Mittarina voi olla esimerkiksi lukemaan oppinei-
den määrä tai puhtaan juomaveden saajien määrä hank-
keen lopussa. Mittarit voivat koostua myös laadullises-
ta tiedosta tai hyödynsaajilta kerätystä palautteesta. Ku-
ka seuraa mittareita ja miten?
5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen
kirjanpito ja tarkastus järjestetään?
Ketkä tai mitkä tahot huolehtivat paikalliskulujen kirjan-
pidosta ja tarkastuksesta. (ks. hankkeen tarkastusohjeet, ha-
kuoppaan liite 2.
5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia
tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten
arviointi tai arvioinnit toteutetaan?
Hankkeen mahdollinen arviointi voidaan toteuttaa jo-
ko sisäisesti tai se voidaan tilata ulkopuolelta. Merkitse
arvioinnin kulut myös budjettiin ja sen liitteeseen 4.
6. Vapaamuotoinen selostus
hankkeesta ja sen toimintatavasta
Tähän kysymykseen vastaaminen on vapaaehtoista. Jos
hankesuunnittelulomakkeen muut kysymykset eivät
sovi tai riitä kertomaan hankkeesta, sen taustoista tai
muista oleellisista seikoista, tässä on tilaa vapaamuotoi-
selle selostukselle. Hankkeen paikallinen kumppani voi
myös tässä selostaa hanketta omalta kannaltaan.
 7. Hankkeen budjetti ja
rahoitussuunnitelma
Täytä ensiksi liitetaulukot 1-7, jotka on linkitetty lo-
makkeeseen hankkeen budjetti. Liitetaulukoihin luvut
siis siirtyvät automaattisesti budjettitaulukkoon ja ra-
hoitussuunnitelmaan.
Liitetaulukot täytetään vain hankkeen ensimmäisen
vuoden osalta, muiden vuosien osalta riittää budjetti-
taulukkoon merkittävät summat. Järjestö voi käyttää lii-
tetaulukoita apuna myöhempien vuosien budjetin ja ra-
hoitussuunnitelman laatimisessa.
Hankkeen projektikoordinaattorin tai hankevastaavan
olisi hyvä täyttää budjettitaulukko ja sen liitteet yhteis-
työssä kirjanpitäjän kanssa.
7.1 Hankkeen budjetti
1. Henkilöstökulut
Yhteenveto liitetaulukko 1:n loppusummista.
Vapaaehtoistyön arvon laskeminen, ks. liitteen 1 täyt-
töohje.
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus)
Yhteenveto liitetaulukko 2:n loppusummista.
Jos olet epävarma, tuleeko jokin kululaji merkitä toi-
mintokuluihin tai esimerkiksi materiaalihankintoihin,
voit valita sen ryhmittelyn, mikä tuntuu luontevim-
malta. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki kulut tulevat
merkityiksi ja perustelluiksi budjetissa ja sen liitteissä.
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit
Yhteenveto liitetaulukko 3:n loppusummista.
Tavaralahjoitusten arvon laskeminen, ks. liitteen 3.
täyttöohje.
4. Käyttö ja kunnossapito
Yhteenveto liitetaulukko 4:n loppusummista, ks. liit-
teen 4 täyttöohje.
5. Seuranta- ja arviointikulut
Yhteenveto liitetaulukko 5:n loppusummista, ks. liit-
teen 5 täyttöohje.
6. Hallintokulut
Yhteenveto liitetaulukko 6:n loppusummista, ks. liite-
taulukko 6:n täyttöohjeet.
Hallintokulut voivat olla korkeintaan 10% hankkeen
kokonaiskuluista. Vapaaehtoistyön arvon laskentaperus-
teet, ks. liitteen 1 täyttöohje.
7.2 Hankkeen rahoitussuunnitelma
Järjestön omarahoitus – merkitse tähän yhteenveto liitteen
7 tiedoista.
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset, ks. laskentaperus-
teet liitteiden 1 ja 2 täyttöohjeista.
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki – merkitse haet-
tava ja aiemmat myönnöt yhteensä sekä haettava rahoi-
tus ja aiemmat myönnöt omille riveilleen.
Merkitse koko rahoituksen loppusumma yhteensä.
7.3 Budjetin liitetaulukkojen täyttöohjeet
Liitetaulukko 1, Henkilöstökulut
Suomesta/kehitysmaassa palkattava henkilöstö tehtävät,
joihin henkilöstöä palkataan, sekä jos tässä vaiheessa on
tiedossa, tehtäviä hoitavien henkilöiden nimet.
Työn kesto, kuinka monelta kuukaudelta tehtävää hoi-
tavalle henkilölle maksetaan palkkaa.
Palkka- ja sivukulut – bruttopalkka koko työskente-
lyajalta euromääräisenä sekä lakisääteiset palkan perus-
teella määräytyvät sivukulut. Suomessa lakisääteisiä si-
vukuluja ovat eläkevakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut
sekä muut vakuutusmaksut. Suunnitelmaa tehtäessä on
syytä selvittää, mitkä maksut ovat pakollisia kohdemaas-
sa ja mitkä maksut koskevat ulkomailta lähetettyä hen-
kilöstöä.
Palkkaa ja päivärahaa ei makseta samanaikaisesti.
Suomalaisten asuminen ja matkakulut - hankkeen varsi-
naisesta toteutuksesta aiheutuvat matka- ja majoitusku-
lut. Tähän kuuluvat mm. Suomesta lähetettävän henki-
löstön ja perheenjäsenten matkat hankepaikkakunnalle
ja heidän mahdollisten lomamatkojensa kulut, jos työn-
antaja maksaa ne. Tähän kuuluvat myös kaikki paikalli-
sesta matkustamisesta aiheutuvat kulut.
Majoituskuluihin kuuluvat Suomesta lähetetyn hen-
kilöstön asumiskulut, mikäli työnantaja maksaa ne.
Hankkeen seurannasta aiheutuvat majoitus- ja matka-
kulut eivät kuulu muut kulut -taulukon matka- ja ma-
joituskuluihin – ne merkitään seuranta- ja arviointi-
kuluihin. Matka- ja majoituskulut arvioidaan edullisia
matkavaihtoehtoja käyttäen ja päivärahat lasketaan val-
tion matkustussäännön mukaisesti (löytyy valtiovarain-
ministeriön kotisivuilta http://www.vm.fi/vm/liston/
page.lsp?r=7568&l=fi).
Muut henkilöstökulut - kaikki sekä suomalaisen että
paikallisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat muut
kuin lakisääteiset henkilöstökulut. Tällaisia voivat olla
esimerkiksi matkavakuutus, lähetetyn henkilöstön lasten
koulunkäyntikulut, henkilöstön koulutuskulut, yms.
9
 Suomalaisten tekemä vapaaehtoistyö – Vapaaehtoistyön
arvoksi lasketaan vastaavasta työtehtävästä maksetta-
va, paikallisen hintatason mukainen bruttopalkka ilman
henkilösivukuluja.
Vapaaehtoistyön ja tavaralahjoitusten arvo voi olla
korkeintaan puolet omarahoitusosuudesta.
Vapaaehtoistyöstä ei makseta päivärahoja, jos vapaa-
ehtoistyö lasketaan kuuluvaksi hankkeen omarahoitus-
osuuteen.
Lisätietoja – tässä voit kertoa lyhyesti esimerkiksi paikal-
lisesta palkkatasosta ja mainita valuuttakurssit.
Liitetaulukko 2:
Toimintokulut (esimerkiksi koulutus)
Erittele hankkeen toiminnon tai toimintojen erityiset
kulut.Voit tarvittaessa monistaa tätä kohtaa ja eritellä si-
ten useampien toimintojen kuluja.
Hankkeen palveluksessa työsuhteessa olevien henki-
löstökulut merkitään kohtaan 1, ostettujen asiantuntija-
palveluiden kustannukset merkitään tähän.
Merkitse taulukkoon mahdollisimman tarkasti ao. pal-
velun tai hyödykkeen laatu ja määrä, yksikköhinta sekä
kokonaissumma. Kohdassa lisätietoja voit kertoa esimer-
kiksi vallitsevista käytännöistä, hintatasosta tms.
Jos olet epävarma, mihin budjetin kohtaan jokin me-
no tulee kirjata, kirjaa se kohtaan, jossa se tuntuu luon-
tevimmalta. Tärkeintä on, että kaikki kulut lasketaan
budjettiin mukaan.
Liitetaulukko 3:
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit
Tässä liitteessä luetellaan kaikki hankkeen käyttöön han-
kittavat kulutus- ja investointiluontoiset hyödykkeet.
Laite- ja materiaalihankinnat – merkitse mahdollisim-
man yksityiskohtaisesti (merkki, malli) millaisia konei-
ta, kalustoa ja esimerkiksi ajoneuvoja on tarkoitus hank-
kia, mistä (kohdemaasta, Suomesta vai jostain muual-
ta), kuinka monta kappaletta ja mihin yksikköhintaan.
Merkitse myös hankintoihin liittyvät rahtikulut.
Merkitse tähän myös kaikki hankkeen toteutukseen
tarvittavien materiaalien hankinnasta aiheutuvat kulut
mahdollisimman tarkasti. Kohdassa lisätietoja voit ker-
toa hankintalähteen ja esimerkiksi tietoja hintatasosta ja
materiaalin valintojen perusteluita.
Materiaalien yksilöimisessä riittää, että mainitaan kate-
goriat, esimerkiksi ”terveysaseman hygieniatarvikkeet”
tai ”koulun työskentelytarvikkeet”. Tässä ei siis tarvit-
se luetella erikseen esimerkiksi desinfiointiainepullojen
tailyijykynien ja vihkojen määrää ja hintaa. Pystyäkseen
arvioimaan tällaisten kulujen suuruusluokkaa järjestön
on kuitenkin oltava selvillä tarvikkeiden hinnoista sekä
siitä, mistä ne on edullisimmin hankittavissa.
10
Jos hanke saa materiaaleja tavaralahjoituksina, niiden
arvo lasketaan samalla periaatteella kuin investointi-
luontoisten hyödykkeiden (ks. liitteen 2 täyttöohje).
Rakennukset ja rakennelmat – kirjaa tähän kaikkien hank-
keeseen liittyvien rakennusten ja rakennelmien inves-
tointiluontoisten hankinta-, rakennus-, ja kunnostusku-
lujen laatu. Mainitse kohtaan hankintalähde, mistä tai ke-
neltä rakennus hankitaan tai jos se on esimerkiksi tar-
koitus rakentaa. Kohtaan yksiköiden määrä ja laatu voit
merkitä esimerkiksi ”koulurakennus, 2 kpl”, jos on tar-
koitus rakentaa kaksi samanlaista rakennusta. Kohtaan
yksikköhinta erittele kunkin yksittäisen rakennuksen ar-
vo.
Tavaralahjoitusten arvo – merkitse rasti rivin viimeiseen
sarakkeeseen, jos hyödyke on tavaralahjoitus. Merkitse
tavaran lahjoittaja kohtaan hankintalähde (pääsääntöisesti
vain Suomesta). Huomaa, että tavaralahjoitusten osalta on
syytä ottaa huomioon rahtikulut tullimaksut yms. kulut.
Alimman rivin oikeanpuoleiseen sarakkeeseen lasketaan
tavaralahjoitusten arvon kokonaissumma. Omarahoitus-
osuuteen mukaan laskettavien tavaralahjoitusten on tul-
tava kokonaan Suomesta.
Tavaralahjoitusten arvo lasketaan niiden käyvän arvon
mukaan. Käypä arvo on se hinta, joka tavarasta saataisiin
myytäessä normaaliin markkinahintaan ja sen voi arvi-
oida itse, mutta arviointiperuste on syytä kirjata esimer-
kiksi kohtaan lisätietoja tai erilliseen selvitykseen. Jos
kyseessä on erityisen suuri lahjoitus tai erikoishyödy-
ke, sen arvon arvioinnissa on syytä käyttää asiantuntijan
apua sekä pyytää siitä kirjallinen arvio.
Liitetaulukko 4:
Käyttö ja kunnossapito
Käyttökulut – esimerkiksi hankkeen paikallisten toimi-
tilojen kulut, kuten vuokrat, sähkö-, vesi yms. juokse-
vat kiinteistökulut. Käyttökuluja ovat myös esimerkiksi
koneiden ja laitteiden polttoainekulut ja vastaavat. Kir-
jaa toimistokuluina paikalliset puhelin-, internet-, pos-
ti-, yms. kulut. Suomessa syntyvät vastaavat kulut eivät
kuulu tähän, vaan ne lasketaan hankkeen hallintokului-
hin.
Kunnossapitokulut – huollosta ja kunnossapidosta aiheu-
tuvat kulut.
Liitetaulukko 5:
Hankkeen seuranta- ja arviointikulut
Ulkopuoliset palvelut (sis. asiantuntijakulut) – Seurannan ja
arvioinnin järjestämiseksi hankittujen palveluiden ku-
lut. Tähän kuuluvat esimerkiksi mahdollisten ulkopuo-
lelta hankittujen seuranta- ja evaluointipalveluiden ku-
lut ja vastaavat.
Matka- ja majoituskulut – Esimerkiksi suomalaisen jär-
jestön edustajien seuranta- ja arviointimatkojen matka-
, majoitus- ja päivärahakulut mahdollisimman tarkasti
yksilöiden. Laske mukaan myös paikallisen matkustami-
sen kulut. Jos matkaan lähtijöiden nimet ovat tiedos-
sa, merkitse ne tähän. Matka- ja majoituskulut arvioi-
daan edullisia matkavaihtoehtoja käyttäen ja päivärahat
lasketaan valtion matkustussäännön mukaisesti (löytyy
valtiovarainministeriön kotisivuilta http://www.vm.fi/
vm/liston/page.lsp?r=7568&l=fi). Kotimaiset ja ulko-
maiset matkakulut merkitään erikseen.
Muut kulut – mahdolliset muut seuranta- ja arviointi-
kulut.
Merkitse seuranta- ja arviointikulutaulukkoon mahdol-
lisimman tarkasti ao. palvelun tai hyödykkeen laatu ja
määrä, yksikköhinta sekä kokonaissumma. Kohdassa li-
sätietoja voit kertoa esimerkiksi hintatasosta, arviointi-
matkojen ajankohdista, kulujen laskentaperusteista jne.
Järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut kuuluvat hal-
lintokuluihin. Sen sijaan tilintarkastajan hanketarkastus-
kulut Suomessa ja yhteistyömaassa kirjataan seuranta- ja
arviointikuluihin.
Liitetaulukko 6:
Hallintokulut
Hallinnon henkilöstökulut – hankkeen hallinnoinnista
Suomessa syntyneet henkilöstökulut sekä tehtävät, joi-
ta kulut koskevat.
Toimistokulut – kaikki hankkeen hallinnoinnista Suo-
messa syntyneet toimistokulut, kuten toimitilojen ku-
lut, postitus, puhelinkulut, internet-kulut, kopiointiku-
lut, pankkikulut, yms. Osuus järjestön lakisääteisen ti-
lintarkastuksen kuluista kuuluu myös tähän. Sen sijaan
hankkeen tarkastamisesta syntyvät kulut lasketaan hank-
keen seuranta- ja arviointikuluihin.
Varainhankinta ja tiedottaminen – hanketta koskevat va-
rainhankinta- ja tiedotuskulut.Tämä on tietty osuus jär-
jestön yleisistä varainhankinta- ja tiedotuskuluista.
Kukin hallintokulujen ryhmä on järjestön arvioima
prosenttiosuus järjestön kaikista vastaavista kuluista. Esi-
merkiksi hankkeen hallinnon henkilökuluihin laske-
taan jokin prosenttiosuus järjestön palkatun työntekijän
työpanoksesta ja palkkakuluista sivukuluineen. Merkit-
se tällöin kohtaan yksiköiden määrä ja laatu esimerkiksi
”30 % vuosityöpanoksesta”, kohtaan yksikköhinta hen-
kilön vuotuiset palkkakulut sivukuluineen, sekä koh-
taan yhteensä prosenttiosuuden mukaan laskettu eu-
romääräinen osa vuotuisista palkkakuluista. Prosentti-
osuuden määräytyminen tulee perustella kohdassa lisä-
tietoja. Edustuskuluja ja lahjoja ei hyväksytä hankkeen
hallintokuluiksi.
Kansainvälisen kattojärjestö mahdollisesti veloittamat
hankkeeseen liittyvät hallintokulut merkitään myös tä-
hän.
Hankkeen hallintokulut voivat olla korkeintaan 10 %
hankkeen kokonaiskuluista.
Liite 7:
Järjestön omarahoitus
Rahallinen osuus/Rahoituslähde – merkitse tähän, miten
rahoitus saadaan ja kuinka paljon tällä tavalla rahaa ker-
tyy, esimerkiksi ”myyjäiset – 1000 ”
Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään 15 %
hankkeen kokonaiskuluista. Korkeintaan puolet omara-
hoitusosuudesta voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä ja ta-
varalahjoituksilla. Vammaistyön tukemiseen tähtäävissä
hankkeissa omarahoituksen tulee olla vähintään 7,5 %
ja tämän osuuden on oltava kokonaan rahallinen.
Rahallisen omarahoituksen on tultava kotimaisista
lähteistä ja sen alkuperä on selvitettävä. Järjestön saa-
maa muuta valtion tai kunnan, tai muuta julkisoikeu-
dellista avustusta ei saa käyttää omarahoitusosuuden
kattamiseen.
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus – merkitse työtehtävät ja
tavaran laatu ja määrä sekä käypä hinta. Ks. vapaaehtois-
työn ja tavaralahjoitusten laskentaperusteet liitteiden 1
ja 2 täyttöohjeista.Vapaaehtoistyön ja tavaralahjoitusten
arvo voi olla yhteensä korkeintaan puolet omarahoitus-
osuudesta. . Omarahoitusosuuteen mukaan laskettavien
tavaralahjoitusten on tultava kokonaan Suomesta.
8. Hankkeen kehityspoliittiset
päämäärät ja läpileikkaavat teemat
8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliit-
tinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse
yksi päätavoite ja korkeintaan 3 merkittävää
osatavoitetta:
Merkitse vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen ”päätavoi-
te” rasti vain yhteen kohtaan ja oikeanpuoleiseen sarak-
keeseen rasti korkeintaan kolmeen kohtaan.
Tällä kysymyksellä kerätään tietoa kehitysyhteistyön
kansainvälistä tilastointia varten, ja tarjotut vaihtoehdot
ovat peräisin kansainvälisistä luokituksista.
Mikäli mikään vaihtoehdoista ei tunnu täsmäävän, kir-
joita viimeiselle riville muutamalla sanalla oma määritel-
mäsi hankkeen kehityspoliittinen tavoite tai päämäärä.
Sopivien vaihtoehtojen valintaan löytyy apua vasta-
uksista kohtien 5.1 ja 5.2. vastauksista
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vas-
taa seuraavaan kysymykseen, muuten siirry kysymyk-
seen 8.3.
11
 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomi-
oitu kehitysmaan köyhyydenvähentämiso
hjelma (PRSP) tai vastaava)? Jos sitä ei ole
huomioitu, perustele miksi:
Maailmanpankki on 2000-luvun alusta lähtien edellyt-
tänyt, että jokainen kehitysmaa laatii kansallisen köy-
hyydenvähentämisohjelmansa, Poverty Reduction Stra-
tegy Paper, PRSP. Köyhyydenvähentämisohjelma on
yhteinen linjaus, jota kaikkien asianomaisessa maassa
kehityksen puolesta työskentelevien on tarkoitus nou-
dattaa ja kunnioittaa sekä koordinoida toimintansa sen
edellyttämällä tavalla. Voit perehtyä köyhyydenvähen-
tämisohjelmiin mm. Maailmanpankin sivuilla www.
worldbank.org.
Monien maiden omilla kansallisilla kotisivuilla on
suora linkki niiden köyhyydenvähentämisohjelmiin. Li-
sätietoja köyhyydenvähentämisohjelmista löydät myös
sivuilta http://global.finland.fi.
Kansalliset köyhyydenvähentämisohjelmat voivat olla
hyvin laajoja ja yksityiskohtaisia ohjelmia. Tässä yhtey-
dessä riittää, että järjestö on tutustunut ohjelman tiivis-
telmään ja ottaa sen periaatteet huomioon omassa han-
kesuunnittelussaan.
12
8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat
Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko
ns. läpileikkaavia teemoja, joiden toteutumiseen pyri-
tään kehityspolitiikassa kautta linjan.
Lisätietoa kehityspolitiikan läpileikkaavista teemoista
löydät http://global.finland.fi. –sivustolta (mm. gender-
koulutuspaketti http://global.finland.fi/gender/ngo/,
Ympäristö ja Suomen kehitysyhteistyö -julkaisut http://
global.finland.fi/julkaisut/pdf/Ympäristo.pdf, tietoa
vammaisten aseman huomioon ottamisesta hankkeiden
suunnittelussa (http://global.finland.fi/evaluations/
labelable.pdf http://global.finland.fi/julkaisut/taustat/
disability_guidance_EU.pdf) sekä UM:n kehityspoliit-
tisen osaston julkaisuista (mm. Korruption vastainen kä-
sikirja).
Muut liitteet:
Jos kehitysyhteistyötukea hakevan suomalaisen jär-
jestön ja sen paikallisen kumppanin välillä on solmit-
tu kirjallinen yhteistyösopimus tai mahdollinen aieso-
pimus yhteistyöstä, liitä se mukaan hakemukseen. Liitä
mukaan myös muut keskeiset yhteistoimintaan liittyvät
asiakirjat, kuten avustuspyynnöt, toimiluvat ja vastaavat.
Kumppanin mahdollisen rekisteriotteen kopio on hyvä
liittää mukaan hakemukseen.
Voit halutessasi liittää muutakin kumppanuuden ja
hankkeen laatua selventävää materiaalia, esimerkiksi
esitteitä, pöytäkirjoja tai valokuvia. Kaiken olennaisen
tiedon tulee kuitenkin käydä ilmi lomakkeiden tekstis-
tä, ei vain liitteistä.
 Vuosiraportin täyttöohjeet

Vuosiraportin tulisi olla täsmällinen ja kattava, sillä ra-
portoinnilla on vaikutus hanketuen tuleviin maksatuk-
siin.
Kaiken olennaisen tiedon tulee käydä ilmi raportin
tekstistä, ei vain liitteistä. Useimpiin kysymyksiin kui-
tenkin riittää lyhyt mutta täsmällinen vastaus.
Mitä suuremmasta hankkeesta on kyse, sitä yksityis-
kohtaisempi raportin tulisi olla.
Vuosiraporttilomakkeessa on kysymyksiä, jotka kos-
kevat vain hankkeita, joille on myönnetty yli 20 000 €
tai enemmän / vuosi suuruinen hanketuki. Pienempää
hanketukea saavat voivat halutessaan vastata myös näi-

1. Hankkeen perustiedot 1.9. Hankkeen perusidean tiivistelmä ja

Kohdat 1.1-1.8, ks. hankesuunnitelma. Merkitse
myös, jos näissä perustiedoissa on tapahtunut muu-
toksia hankesuunnitelman laatimisen jälkeen.
keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset
(vrt. hankesuunnitelma, kohta 1.11.)
Tiivistä tähän hankkeen keskeisimmät tapahtumat. Tii-
vistelmä kannattaa kirjoittaa lopuksi, kun olet vastannut
raporttilomakkeen muihin kysymyksiin.

1.10. Tiivistelmä rahoituksesta

Vuosi Euroa
Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki
Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä
Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä
Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki

1. rivi: Se hanketuen määrä, joka oli myönnetty hankkeelle raportointivuotta edeltäville vuosille, mutta joka oli
raportointivuoden alussa käyttämättä. Tälle riville tulee merkitä sekä UM:ltä nostamaton tuki että UM:ltä
nostettu, hankkeen kaikilla tileillä sekä kotimaassa että yhteistyömaassa ollut käyttämätön hanketuki.
2. rivi: UM:n päätöksellä juuri tälle vuodelle myönnetty hanketuki.
3. rivi: Koko se hanketuen määrä, joka on ollut hankkeen käytettävissä raportointivuonna.
4. rivi: Raportointivuonna käytetty, sekä edellisiltä vuosilta siirtynyt että raportointivuodelle myönnetty hanketuki
5. rivi: Tältä raportointikaudelta seuraavalle siirtyvä hanketuen määrä

13
 1.11. Hankkeen mahdollinen muu rahoitus,
sen lähde ja määrä raportointivuonna.
Muu rahoitus tarkoittaa rahoitusta, joka ei ole järjestön
omarahoitusta eikä kehitysyhteistyötukea. Kyse voi ol-
la esimerkiksi kotimaisista, paikallisista tai kansainväli-
sistä lahjoituksista tai muusta järjestön hankkimasta ra-
hoituksesta, jonka käytöstä järjestö ei raportoi ulkomi-
nisteriölle.
2. Yhteistyökumppani ja
kumppanuus
2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma
panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima,
taloudellinen panos, muu?)
Millä tavoin yhteistyökumppani osallistui hankkeen ra-
hoitukseen ja toteutukseen: rahoittiko se osan toimin-
nasta, antoiko se esimerkiksi toimitiloja tai maata hank-
keen käyttöön, maksoiko se työntekijöiden palkkoja tai
muita kuluja, jne?
2.2. Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyö-
hön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa
hankkeessa (esimerkiksi suomalaiset, paikal-
liset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
Millä tavoin muut tahot, kuten viranomaiset, koululai-
tos, kirkko, suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset jär-
jestöt osallistuivat hankkeen toteutukseen tai sen toi-
mintaedellytysten luomiseen? Kuvaile heidän osuuten-
sa yhteistyössä.
3. Hankkeen kestävyys
3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen
järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet
vastuuta hankkeen talouden ja toiminnan
kestävyydestä?
Missä määrin paikalliset toimijat ovat ottaneet vastuu-
ta hankkeesta ja keitä paikalliset vastuunkantajat ovat?
Kerro myös, hankkeen paikallisrahoituksessa ja omava-
raisuudessa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista sekä
siitä, miten ja millä aikavälillä hankkeen toiminnot siir-
tyvät kokonaan paikallisten vastuulle.
14
4. Hyödynsaajat
4. 1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödyn-
saajat ja paljonko heitä oli?
Välittömillä hyödynsaajilla tarkoitetaan hankkeen
”loppuasiakkaita” – tahoja joiden tilannetta hankkeel-
la pyritään parantamaan ja/tai joiden kehityspyrkimyk-
siä hankkeella tuetaan (esimerkiksi alueen X asukkaat,
liikuntavammaiset, katulapset, naisyrittäjät). Kuuluuko
välittömiin hyödynsaajiin erilaisia alaryhmiä (esimer-
kiksi vammaishankkeessa liikuntavammaiset ja näkö-
vammaiset), mikä on näiden ryhmien rooli, miten hei-
dän erityispiirteensä otetaan huomioon? Tieto hyö-
dynsaajista tulee eritellä myös sukupuolen mukaan.
4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödyn-
saajat?
Välillisiä hyödynsaajia voivat olla esimerkiksi paikalli-
nen kumppanijärjestö, välittömien hyödynsaajien per-
heenjäsenet, heidän muu lähipiirinsä tai asiakaskuntan-
sa.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 € , vastaa seuraa-
vaan kysymykseen:
4.3. Miten hyödynsaajat osallistuivat
hankkeeseen?
Kuvaile sekä välittömien että muiden hyödynsaaji-
en osallistumista. Millaisia rooleja, tehtäviä tai vastuita
heillä oli? Kuinka he vaikuttivat hankkeen kulkuun?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vas-
taa seuraavaan kysymykseen:
4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat
kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Kuvaile eri hyödynsaajien tehtävät ja vastuut hankkeen
toteutuksessa. Mikä oli heidän sitoutumisensa ja val-
miutensa osallistua hankkeeseen? Miten sitoutuminen
ilmeni?
 5. Hankkeen tavoite,
toteutus ja seuranta
Tavoite
5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysy-
neet samoina kuin alkuperäisessä hankesuun-
nitelmassa? Jos ne ovat muuttuneet, kerro täs-
sä, kuinka.
Onko hankesuunnitelman kohtiin 5.1-5.3. kirjatuissa
tavoitteenasetteluissa tehty muutoksia?
Toteutus
5.2. Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niil-
lä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa
mainittiin? Jos on turvauduttu suunnitellusta
poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja
miksi? Onko toimenpiteiden suunniteltu aika-
taulu toteutunut?
Onko hankesuunnitelman kohdassa 5.4 kuvattuun to-
teutussuunnitelmaan tullut muutoksia? Jos, niin millai-
sia ja miksi? Eteneekö hankkeen toteutus suunnitellussa
aikataulussaan – jos ei etene, niin millä tavoin aikataulua
on ollut tarpeen muuttaa?
Selosta toimenpiteet siten, että selostus on suoraan
verrannollinen hankesuunnitelman budjetin liitteiden
lisätiedoissa eriteltyihin toimintoihin.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraa-
vaan kysymykseen:
5.3 Arvioi, millä tavoin ja kuinka hyvin hank-
keen tavoitteet ovat toteutuneet hankkeen
alusta ja raportointivuoden aikana?
Kerro siitä konkreettisesta kehityksestä, joka hankkeen
tähänastisilla toimenpiteillä on saavutettu.
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vas-
taa seuraavaan kysymykseen:
5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen
alusta ja raportointivuoden aikana?
Tuloksilla tarkoitetaan konkreettisia loppu- tai välitu-
loksia, joiden tuottaminen on hankeorganisaation vas-
tuulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hankkeen avulla
luodut toimintamallit, koulutusohjelmat, toimitilat tms.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraa-
vaan kysymykseen:
5.5 Miten hankkeen vastuunjako toteutui?
Kuvaile, ketkä kantoivat vastuuta ja mistä tehtävästä ja
kuinka päätöksenteko tapahtui.
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa
seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus-
ja seurantaorganisaatio
Kuvaile miten toteutus- ja seurantaorganisaatio on jär-
jestetty: tärkeimmät vastuuhenkilöt ja heidän vastuualu-
eensa, miten hankkeen päätöksenteko ja sisäinen tie-
donkulku toimivat ja kuka vastaa hankkeen toimenpi-
teiden toteutuksesta ja seurannasta.
Seuranta
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuu-
henkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyt-
töä, ja osallistuivat hankkeen toteutukseen?
Miten suomalaisen ja paikallisen järjestön välinen sään-
nöllinen tiedonvaihto toteutettiin? Miten suomalaisen
järjestön vastuuhenkilöt osallistuivat käytännössä hank-
keen toteutukseen?
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit
seurasivat hanketta?
Miten hankkeesta vastuullinen paikallinen osapuoli seu-
rasi hankkeen käytännön toteutusta?
5.9 Millaista sanallista tai numerotieto
hankkeen etenemisestä on kerätty?
Millaisia konkreettisia tuloksia hankkeessa on saavutet-
tu hankesuunnitelman kohdassa 5.9. eritellyillä mitta-
reilla ja muilla laadullisilla tai määrällisillä seurantame-
netelmillä.
5.10 Missä hankkeen kirjanpito ja tarkastus on
järjestetty?
Ketkä tai mitkä tahot ovat huolehtineet paikalliskulujen
kirjanpidosta ja tarkastuksesta.
15
 6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu
6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen
seuraavat keskeiset vaiheet?
Kuvaile, miten hankkeen toteutus jatkuu raportointi-
vuoden jälkeen.
7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta
ja sen toimintatavasta
Tähän kysymykseen vastaaminen on vapaaehtoista. Jos
raportointilomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai
riitä kertomaan hankkeesta, sen taustoista tai muista
oleellisista seikoista, tässä on tilaa vapaamuotoiselle se-
lostukselle. Hankkeen paikallinen kumppani voi myös
tässä selostaa hanketta omalta kannaltaan.
16
8. Hankkeen kulut ja rahoitus
Täytä ensin vuosiraporttilomakkeen liitelomakkeet. Ne
ovat samanlaiset kuin hankesuunnitelman budjetin liite-
lomakkeet, täyttöohje, katso s. 10.
Merkitse kuluerittelytaulukon vasemmanpuoleiseen
sarakkeeseen raportointivuoden toteutuneiden kulu-
jen loppusummat kululajeittain liitelomakkeista. Mer-
kitse keskimmäiseen ja oikeanpuoleiseen sarakkeeseen
raportointi vuoden sekä seuraavan vuoden kuluarvio,
mikäli hankkeelle on myönnetty hanketukea vielä näik-
si vuosiksi. Merkitse oikeanpuoleiseen sarakkeeseen
koko hanketukiajan suunniteltujen kulujen yhteis-
summa. Täytä samaan tapaan myös kohta ”Hankkeen
rahoitus”.
 Hanketuen periaatteet ja menettelytavat
1. Mitä tukea saavalta järjestöltä
ja sen kumppanilta edellytetään?
1.1 Järjestön rekisteröityminen
Tukea hakevan suomalaisen kansalaisjärjestön on oltava
Suomessa rekisteröity ja oikeustoimikelpoinen, voittoa
tavoittelematon yhdistys tai säätiö. Järjestön, joka hakee
tukea ensimmäistä kertaa, on liitettävä hakemukseen-
sa jäljennös yhdistyksen tai säätiön rekisteriotteesta se-
kä säännöistä. Rekisteröitymisestä pitää olla kulunut tu-
en hakuhetkellä vähintään vuosi.
Kun tekstissä tästä eteenpäin mainitaan ”järjestö” tai
”järjestöt”, tällä tarkoitetaan sekä järjestöjä että säätiöi-
tä.
1.2 Järjestön toiminta, talous ja asiantuntemus
Tukea saavalla järjestöllä on oltava riittävästi asiantunte-
musta hankkeen toteuttamiseen ja hallinnointiin. Hank-
keen tavoitteiden ja toiminnan laajuuden tulee olla rea-
listisia suhteessa järjestön omiin voimavaroihin, kehitys-
yhteistyökokemukseen sekä kykyyn hankkia omarahoi-
tusta.
Tukea myönnettäessä kiinnitetään huomiota myös
järjestön kykyyn suunnitella sekä tukea ja seurata hank-
keen toteutumista.
Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti järjestön kykyä:
1) Analysoida kehitysongelmia ja etsiä niihin yhteistyö-
kumppanin kanssa realistisia ratkaisuja. Tätä arvioi-
daan ennen kaikkea sen perusteella, miten kattavia ja
realistisia ovat hankesuunnitelman tausta-analyysit.
2) Suunnitella hanke ja muotoilla sen päämäärä. Tämän
vuoksi järjestöllä on oltava
• riittävä alan tuntemus
• tietoa hankkeen toimintaympäristöstä sekä sen taus-
talla olevista ongelmista, sidosryhmistä ja heidän roo-
leistaan, yhteistyökumppanin tavoitteista, paikallisista
voimavaroista ja avun tarpeesta
• hankesuunnitelma, jossa on realistiset tavoitteet, työ-
suunnitelma ja talousarvio
• tieto hankkeeseen vaikuttavista yhteistyömaan ke-
hityssuunnitelmista ja hankkeen suhteesta niihin (ks.
hankesuunnitelmalomakkeen kohta 8.2; tämä koskee
vain isoja, 20.000 € tai sitä suurempaa hanketukea
saavia hankkeita).
3) Tehdä yhteistyötä ja ylläpitää yhteyksiä yhteistyö-
kumppaniin
4) Vastata hankkeen edellyttämistä toimenpiteistä, ku-
ten
• hankkia hankkeen edellyttämää ammattitaitoista
henkilökuntaa
• hoitaa hankkeen edellyttämää henkilöstöhallintoa ja
henkilöstön koulutusta sekä tarvikehankintoja
• seurata ja arvioida hankkeen toteutumista sekä ra-
portoida hankkeen edistymisestä
• tarvittaessa muuttaa yhteistyössä kumppanin kanssa
hankkeen suuntausta, laajuutta ja työtapoja
5) Oppia kokemuksista ja soveltaa niitä jatkotyössä, se-
kä jakaa kokemuksia jäsenistön ja muiden kiinnos-
tuneiden kanssa (muut järjestöt, vastaanottajamaan
viranomaiset, yms.).
Järjestön vakaa talous sekä vakiintunut, aktiivinen ja
ulospäin suuntautunut toiminta samoin kuin aiempi
kehitysyhteistyökokemus ovat eduksi hakemusta arvi-
oitaessa.
Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KEPA) järjestää
koulutusta kehitysyhteistyön parissa työskenteleville
järjestöille. UM suosittelee osallistumista KEPA:n kou-
lutukseen, ks. http://www.kepa.fi/toiminta/koulutus/.
1.3 Järjestön tilintarkastus ja taloushallinto
Järjestöllä on oltava kirjanpitolain ja –asetuksen sekä ti-
lintarkastuslain edellyttämä ammattitaitoinen tilintar-
kastus-, kirjanpito-, seuranta- ja raportointikäytäntö.
Hankkeiden toteuttaminen on aina järjestön omalla
vastuulla. Järjestön on kuitenkin vastattava saamansa tu-
en käytöstä ulkoasiainministeriölle sen antamien ohjei-
den ja valtionavun käyttöä koskevien yleisten määräys-
ten mukaisesti (Valtionavustuslaki 688/2001), ks. liite 1.
1.4 Järjestön tiedotustoiminta
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä on myös tiedo-
tukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet: järjestöjen on
pyrittävä tiedottamaan hankkeistaan ja niiden kohde-
maista. Hanketuella voidaan tukea suoraan hankkeisiin
liittyvää tiedotusta. Hankkeen tiedotuksesta syntyvät
kulut sisällytetään hankkeen hallintokuluihin.
Yleisempään ja laajemmin kehitysmaita ja kehitysky-
symyksiä koskevaan tiedotukseen (ei hankekohtaiseen
17
 tiedottamiseen) voidaan hakea erityistä tiedotustukea,
ks. tarkemmin kohta 3.5.
1.5 Suomalaisen järjestön omarahoitus
Hanketuen lisäksi hankkeessa tarvitaan järjestön itsen-
sä hankkimia voimavaroja. Omarahoituksen hankkimi-
nen mahdollistaa jäsenistön osallistumista toimintaan
Suomessa ja edistää kansainvälistymiskasvatusta. Hank-
keeseen ja kehityskysymyksiin liittyvää tiedotusta voi-
daan usein kytkeä omarahoituksen hankkimiseen. Ky-
ky kerätä oma osuutensa rahoituksesta mittaa myös jär-
jestön tahtoa sekä uskoa hankeideaansa sekä sitoutumis-
ta hankkeen toteuttamiseen.
Järjestön omarahoitusosuuden on oltava kunakin
hankkeen toteutusvuonna vähintään 15 % hankkeen
kokonaiskuluista (=suomalaisen järjestön panoksen ja
hanketuen yhteissumma).Vähintään 7,5 % kokonaisku-
luista on aina oltava järjestön rahallista osuutta.
Rahallisen osuuden on tultava kotimaisista lähteistä ja
sen alkuperä on selvitettävä. Mikäli järjestöllä on vaike-
uksia saada omarahoitusosuutta kerätyksi kokonaan ko-
timaisista lähteistä, voi ministeriö poikkeustapauksessa,
järjestön esittämien perusteltujen syiden johdosta hy-
väksyä omarahoitusosuuteen myös ulkomaisista lähteis-
tä tulevaa rahoitusta. Jos järjestö haluaa käyttää ulkomai-
sista lähteistä tulevaa rahoitusta omarahoituksena, poik-
keuslupaa tähän tulee anoa jo hanketuen hakuvaiheessa.
Järjestön itsensä kehitysmaassa tai paikallisen yhteistyö-
kumppanin keräämää rahoitusta ei kuitenkaan voida lu-
kea omarahoitusosuuteen.
Järjestön saamaa muuta julkista avustusta ei saa käyttää
kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuden katta-
miseen. Rahoituksen on oltava todellista, hankkeen ku-
lujen kattamiseen kohdistuvaa omarahoitusta. Raha voi
olla peräisin mm. keräyksistä, myyntitoiminnasta tai lah-
joituksista. Kaikki omarahoitukseksi luettava (rahallinen
osuus, vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset) on kirjattava
järjestön kirjanpitoon. Vapaaehtoistyön tuotto sekä ku-
luerät merkitään kirjanpitoon saman ryhmän alle, esi-
merkiksi omarahoituseränä tai henkilöstökulueränä.
Vapaaehtoistyönä tai tavaralahjoituksina voidaan hy-
väksyä enintään 7,5 % hankkeen kokonaiskuluksista.Va-
paaehtoistyön arvoksi voidaan laskea vastaavasta työs-
tä ao. kehitysmaan hintatason mukaan maksettava brut-
topalkka.Työn pitää liittyä juuri kyseisen hankkeen val-
misteluun tai toteuttamiseen, yleistä hallintotyötä ei
lasketa omarahoitusosuudeksi.
Jos hankkeen päätavoitteena on parantaa kehitysmai-
den vammaisten asemaa, riittää omavastuuosuudeksi vä-
hintään 7,5 % hankkeen kokonaiskuluista. Panoksen on
oltava tällöin kokonaan rahallista.
Omarahoitukseen laskettavan tavaralahjoituksen ar-
vona voidaan pitää tavaran käypää arvoa.
18
Sekä vapaaehtoistyön että tavaralahjoituksen arvon
laskentaperusteet pitää eritellä selkeästi. Vain suomalai-
sen järjestön tekemä vapaaehtoistyö tai Suomesta han-
kittu tavara huomioidaan omarahoitusosuudessa.
Omarahoituksen kertymistä on seurattava ja mahdol-
lisista ongelmista raportoitava UM:lle ensi tilassa. Jos
järjestö ei kykene keräämään suunniteltua omara-
hoitusosuutta, on hanketta vastaavasti supistettava,
jotta omarahoitusosuus lopulta kattaa vähintään 15
% (vammaishankkeissa 7,5 %) hankkeen kokonais-
kuluista (ks. hanketuen yleisehdot, liite 1).
1.6 Paikallinen kumppani
Suomalaisella järjestöllä tulee olla yhteistyömaassa
kumppani, joka vastaa hankkeen paikallisesta toteutta-
misesta. Kumppani on ensisijaisesti yhteistyömaan kan-
salaisjärjestö tai muu selkeästi rajattu yhteisö tai kansa-
laisryhmä, joka on toiminut tuen hakuhetkellä vähin-
tään vuoden ajan. Perustelluissa tapauksissa kumppani
voi olla myös yhteistyömaassa toimiva kansainvälinen
järjestö tai paikallisen hallinnon organisaatio. Suomalai-
sella järjestöllä on oltava hyvät tiedot yhteistyökump-
panin taustasta. Suomalaisen järjestön ja paikallisen yh-
teistyökumppanin tulee laatia aina kirjallinen yhteis-
työsopimus viimeistään silloin, kun hanke on saanut
kehitysyhteistyötukipäätöksen. Ennen hanketuen ha-
kemista voidaan solmia aiesopimus, joka on hyvä liit-
tää hankesuunnitelman liitteeksi.Varsinainen yhteistyö-
sopimus tulee liittää viimeistään ensimmäisen vuosira-
portin liitteeksi.
1.7 Kansainväliset yhteistyökumppanit
Silloinkin, kun tuki on tarkoitus kanavoida jonkin kan-
sainvälisen kansalaisjärjestön katto-organisaation kaut-
ta, pitää suomalaisen tuen välitön hyödynsaajaryhmä
pystyä määrittämään. Hanketuella ei rahoiteta yleisa-
vustuksia. Hankkeen vastuuhenkilöt pitää aina selke-
ästi määritellä.
1.8 Järjestön edustajien ja työn-
tekijöiden oleskelu kehitysmaissa
Suomen edustustot ylläpitävät rekisteriä Suomen kan-
salaisista, jotta heidät voidaan tavoittaa poikkeukselli-
sissa olosuhteissa. Tämän vuoksi järjestöä pyydetään il-
moittamaan pidempiaikaisesti maassa olevan henkilös-
tön yhteystiedot paikalliseen edustustoon hankemaassa.
 2. Mitä tukea saavilta kansalais-
järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeilta
edellytetään?
2.1 Kehitysyhteistyön yleiset periaatteet
Suomi pyrkii kehitysyhteistyönsä avulla edistämään ke-
hitysmaiden taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista ke-
hitystä. Tavoitteena on myös tukea rauhan säilymistä ja
kansanvaltaisten olojen vakiintumista kehitysmaissa. Ke-
hitysyhteistyö ei siten ole mikään erillinen toiminta-
muoto vaan osa Suomen ulkopolitiikkaa ja yksi tärkeä
keino sen tavoitteiden saavuttamisessa.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tärkeä osa
tätä yhteistyötä. Ulkoasiainministeriön tuella rahoitet-
tujen hankkeitten tulee sen vuoksi olla sopusoinnussa
voimassa olevien Suomen kehitysyhteistyötä koskevien
virallisten linjausten ja tavoitteiden kanssa sekä noudat-
taa kehitysyhteistyötä sääteleviä periaatteita. Keskeisinä
periaatteina kehitysyhteistyössä pyritään:

a. Vähentämään laajamittaista köyhyyttä.Taloudellisen kasvun edistämisen lisäksi tavoitteena on tukea sellaisten kansainval-
taisten poliittisten järjestelmien kehittämistä, jotka takaavat tulojen tasapuolisen jakautumisen ja edistävät sosiaaliturvajärjes-
telmän luomista heikoimmassa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on kes-
keinen osa köyhyyden vähentämistä samoin kuin vammaisten aseman parantaminen.

b. Ehkäisemään globaaleja ympäristöongelmia.Ympäristöllisenä tavoitteena on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sovittami-

nen ekologisiin reunaehtoihin.Tätä tavoitetta edistetään muun muassa tukemalla kansainvälisten ympäristösopimusten toteut-
tamista sekä vahvistamalla ympäristönormien huomioimista kaupan mekanismeissa.

c. Edistämään ihmisoikeuksien kunnioitusta ja kansanvallan toteutumista. Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet ovat vä-
hemmistöjen ja alkuperäiskansojen sekä naisten ja lasten, erityisesti tyttöjen, oikeudet ja tasa-arvo sekä vammaisten mahdolli-
suuksien yhdenvertaistaminen.

d. Lisäämään maailmanlaajuista turvallisuutta.Tavoitteena on auttaa kehitysmaissa meneillään olevan poliittisen ja taloudelli-

sen muutosprosessin hallintaa ja luoda edellytyksiä rauhanomaiselle kestävälle kehitykselle ja hyvinvoinnille.Turvallisuuskäsi-
te kattaa sekä rauhan rakentamisen että inhimillisen ja ekologisen turvallisuuden kehittämisen.

e. Lisäämään taloudellista vuorovaikutusta. Kehitysyhteistyöllä pyritään tukemaan erityisesti vähiten kehittyneitä kehitysmaita
sopeutumaan maailmantalouteen niiden omista lähtökohdista lähtien, voimistamalla yksityiseen yritteliäisyyteen ja omaehtoi-
seen kehitykseen perustuvaa kehitystä.

Lisäksi Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan seuraa- tysyhteistyö, http://global.finland.fi/julkaisut/pdf/

via, läpileikkaavia teemoja, jotka tulee ottaa huomioon
kaikessa toiminnassa:
• Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentämi-
nen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tulee ot-
taa huomioon kaikessa toiminnassa UM:n sukupuol-
ten tasa-arvon edistämisen strategian ja toimintaoh-
jelman mukaisesti (http://global.finland.fi/julkaisut/
pdf/sukupuolten_tasa/, katso myös sukupuolten ta-
sa-arvon edistämisen koulutuspaketti, http://global.
finland.fi/gender/ngo/.
• Helposti syrjäytyvien ja erityisesti vammaisten
aseman parantaminen
• Kestävä ja tasapainoinen kehitys, johon sisältyy
niin ympäristökysymysten huomioiminen, hyvän
hallinnon ja demokratian edistäminen kuin ihmisoi-
keuksien kunnioituksen edistäminen. (Ks. lisätietoja
mm. UM:n julkaisuista Ympäristö ja Suomen kehi-
Ymparisto.pdf sekä Korruption vastaisen toiminnan
käsikirja, http://global.finland.fi/julkaisut/pdf/
Korrupt2
Kehitysyhteistyön suuntaviivoista, toimintaohjeista ja
hyvistä käytännöistä etenkin Suomen pääkumppani-
maissa on saatavilla monipuolista tietoa UM:n kehitys-
poliittisen osaston verkkosivuilla http://global.finland.
fi/koyhyys. Nämä sivut on laadittu auttamaan kaik-
kia kehitysyhteistyön piirissä toimivia suuntaamaan
ja suunnittelemaan toimintaansa siten, että se osaltaan
edistäisi johdonmukaisesti YK:n vuonna 2000 sopimi-
en vuosituhattavoitteiden saavuttamista, joihin myös
Suomi on sitoutunut.
Kansalaisjärjestöjen hanketuella rahoitettavien hank-
keiden tulee omalta osaltaan tukea näitä tavoitteita.
Hankkeiden on oltava taloudellisesti, ympäristöllises-

19
 ti ja sosiaalisesti kestäviä. Yhteistyön tulosten tulee olla
pysyviä ja luoda pohjaa terveelle kehitykselle myös tu-
levaisuudessa.
2.2 Kansalaisjärjestöjen kehitys-yhteistyön
tavoitteet ja periaatteet
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden yleisi-
nä tavoitteina on:
a. Vahvistaa demokratian perusrakenteita tukemalla kehi-
tysmaiden omaa, vapaaseen kansalaistoimintaan pe-
rustuvaa omaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa.
Hanketuella rahoitetaan erityisesti sellaisia hankkeita, jot-
ka perustuvat kehitysmaiden asukkaiden omiin aloittei-
siin ja joilla pyritään lisäämään heikossa asemassa olevi-
en kansalaispiirien vaikutusmahdollisuuksia ja omatoimi-
suutta.
b. Laajentaa kehitysmaasuhteita kansalaistasolla ohi vi-
rallisten kanavien.
c. Tukea ja rohkaista erityisesti maaseudun ja kaupun-
kien köyhimpiä väestöryhmiä ratkaisemaan ongelmi-
aan ruohonjuuritason yhteistyön ja pienimuotoisten, pai-
kalliseen osaamiseen ja yhteisöjen kulttuuriin perustuvien
hankkeiden avulla.
d. Rohkaista ja opastaa kehitysmaiden pienyhteisöjen ja jär-
jestöjen omaehtoista tuotantotoimintaa ja edistää nii-
den taloudellista riippumattomuutta.
e. Tarjota laajoille kansalaispiireille mahdollisuus omakoh-
taiseen kokemukseen kehitysyhteistyöstä sekä tukea
kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskevan tiedon levit-
tämistä.
f. Täydentää ja tukea Suomen kehitysyhteistyötä myös
sellaisissa maissa, joiden kanssa Suomi ei harjoita virallis-
ta kehitysyhteistyötä.
2.3 Yhteistyö ja kumppanuus
Yhteistyön lähtökohta on terve, kun kehitysmaan or-
ganisaatiot ja kansalaiset itse vastaavat kehityksestään ja
avunantaja vain tukee näitä pyrkimyksiä. Aloitteen pi-
täisi tulla kehitysmaasta ja omistajuuden pysyä siellä. Ke-
hitysyhteistyö ei saa olla suomalaisen yhteistyökumppa-
nin sanelemaa yksipuolista ”apua”.
Hyvä hanke on todellista yhteistyötä, joten suoma-
laisen ja paikallisten osapuolten ja sidosryhmien roolit
ja vastuut on määriteltävä selkeästi. Suomalaisen järjes-
tön ja paikallisen yhteistyökumppanin kirjallisessa yh-
20
teistyösopimuksessa määritellään mm. toimivaltaiset
edustajat, yhteistyön tarkoitus ja laajuus, tavoitteet, vel-
voitteiden jako ja oikeudet sekä sopimuksen kesto, ir-
tisanominen ja missä vaiheessa hankkeen toteutus siir-
tyy kokonaan kumppanin vastuulle. Paikallisen yhteis-
työkumppanin on mahdollisimman pitkälle vastatta-
va hankkeen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta.
Suomalaisen järjestön roolin pitäisi olla lähinnä neuvo-
va ja tukeva ja paikallisen kumppanin osaamista ja re-
sursseja kehittävä.
2.4 Kehitysmaan kansalais-
yhteiskunnan tukeminen
Keskeisintä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä on
kehitysmaiden omien kansalaisjärjestöjen toiminnan
ja niiden yhteistyön kehittäminen. Suomen tukemil-
la hankkeilla pitäisi parantaa hyödynsaajien mahdolli-
suuksia vaikuttaa itse omaan kehitykseensä.
2.5 Hankkeen rajaus
Hanketukea myönnetään vain erikseen määritellyil-
le hankkeille, ei järjestön yleiseen toimintaan tai py-
syvään yhteistyöhön sisarjärjestön kanssa. Yhteistyö sa-
man kumppanin kanssa voi toki jatkua uusien hankkei-
den muodossa. Kullakin hankkeella on oltava selkeät,
yhteistyöosapuolten yhdessä määrittelemät tavoitteet
ja hyödynsaajat. Rahoituksen hakuvaiheessa on oltava
hahmoteltuna lisäksi vähintään karkea työsuunnitelma
ja aikataulu. Hankkeen voimavarat ja niiden pohjalta
laskettu budjetti määritellään myös hankekohtaisesti.
2.6 Suuri vai pieni hanke?
Ulkoasiainministeriön hanketuen hakuprosessissa ero-
tellaan tietyiltä osin hankkeet, joille haetaan hanketu-
kea alle 20 000 €/vuosi sekä ne, jotka hakevat hanke-
tukea 20 000 €/vuosi tai yli. Suurempaa hanketukea
hakevilta edellytetään tarkempaa ja yksityiskohtaisem-
paa analyysiä ja suunnittelua kuin pienemmiltä.
Vastaavasti hankkeiden tilintarkastusohjeissa on lisä-
määräyksiä, jotka koskevat 20 000 € tai sitä suurem-
paa hanketukea nauttivia hankkeita.
2.7 Yhteistyömaan valinta
Suomalaiset järjestöt voivat käynnistää hankkeita muis-
sa kuin Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa. Hank-
keita voidaan käynnistää OECD:n kehitysapukomi-
tean DAC:n viralliseen kehitysmaaluokitukseen kuu-
luvissa maissa. Luokituksen voi tarvittaessa tarkistaa
OECD:n verkkosivuilta (http://www.oecd.org/data-
oecd/35/9/2488552.pdf).
2.8 Hankkeiden toimialat
Järjestöt määrittelevät yhteistyökumppaniensa kans-
sa itse hankkeittensa sisällön ja toimintatavat. Järjestö-
jä rohkaistaan kuitenkin lisäämään toimintaansa perin-
teisten terveydenhuolto- ja koulutushankkeiden lisäksi
ympäristönsuojelun, väestöpolitiikan sekä kansanvallan
ja ihmisoikeuksien edistämiseen liittyvässä yhteistyössä.
Hanketukea ei ole tarkoitettu ideologian levittämiseen
eikä uskonnolliseen käännytystyöhön.
2.9 Hankkeen yhteensopivuus yhteistyömaan
kehityspolitiikan kanssa
Hanketta suunniteltaessa tulee tarkastella sen yhteyttä
ja yhteensopivuutta yhteistyömaan kehitysohjelmien-
ja linjausten kanssa. Näin vahvistetaan hankkeen kestä-
vyyttä ja jatkuvuutta tulevaisuudessa.
Huonosti koordinoidut hankkeet voivat hyvästä tar-
koituksestaan huolimatta jopa haitata tervettä kehitystä.
Jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä ja liian sirpaleiselta tai
ristiriitaiselta toiminnalta, on jo hankkeen suunnittelu-
vaiheessa syytä selvittää, mitä muita hankkeita alueella
on meneillään tai vireillä ja mitä toimintatapoja alueel-
la käytetään. Jos hankkeessa kehitetään toimintoja, jotka
jäävät paikallisten viranomaisten vastuulle (esim. terve-
ysasemat tai koulut), on varmistuttava siitä, että he hy-
väksyvät hankkeen ja ovat sitoutuneita ylläpitämään ke-
hitettäviä toimintoja hankevaiheen jälkeen.
Yhteistyömaan kehityspolitiikan tuntemus on sitä tär-
keämpää, mitä suuremmasta hankkeesta on kysymys.
2.10 Hankkeen kestävyys, määräaikaisuus
ja omavaraisuustavoite
Tavoitteena ovat kestävät tulokset, mikä edellyttää ta-
loudellisen, institutionaalisen ja teknisen perustan luo-
mista hankkeen jälkeiselle elämälle. Toimintatapojen pi-
tää perustua paikallisen ympäristön ja kulttuurin luo-
miin lähtökohtiin. Tuki ei missään tapauksessa saa aihe-
uttaa riippuvuutta suomalaisesta tukijasta.
Hanketuki ei ole pysyvää tukea, vaan vain määräaikai-
nen lisäpanos, jonka avulla yhteistyökumppanin voima-
varoja kehitetään niin, että se ja hankkeen hyödynsaajat
pystyvät ajan mittaan jatkamaan toimintaa ilman ulkois-
ta tukea. Määräaikaisuus on otettava huomioon jo han-
ketta suunniteltaessa ja se on tehtävä selväksi myös tu-
en vastaanottajalle. Hankkeen on siis tehtävä itsensä tar-
peettomaksi.Vain erityisillä perusteilla hankkeen koko-
naiskesto voi ylittää kuusi vuotta.
2.11 Paikallinen rahoitus
Suomalainen tuki on tarkoitettu täydentämään kehi-
tysmaan järjestön omia voimavaroja. Mitä suurempi on
yhteistyökumppanin keräämä paikallisen rahoituksen
osuus, sitä paremmat ovat mahdollisuudet luoda kestävä
pohja hankkeen jälkeiselle toiminnalle. Sen vuoksi on
tärkeää, että hankkeen toteutus ei riipu yksin suomalai-
sesta rahoituksesta.
Paikallisia voimavaroja – työtä, materiaaleja ja välinei-
tä, tiloja sekä rahoitusta – ei kuitenkaan lasketa mukaan
suomalaisen järjestön omarahoitukseen. Paikallisille voi-
mavaroille ei myöskään ole määritelty mitään tiukkoja
rajoja. Jotta hankkeen tulokset olisivat kestävällä pohjal-
la, on yhteistyökumppanien ja hyödynsaajien pystyttävä
kuitenkin viimeistään hanketta päätettäessä vastaamaan
kehitetyn toiminnan aiheuttamista kuluista.
2.12 Muut tuen myöntämisehdot
Hanketuen myöntäminen on sitä todennäköisempää,
mitä paremmin hanke vastaa kansalaisjärjestöjen kehi-
tysyhteistyön yleisiä tavoitteita, mitä tarkemmin hake-
muksessa on noudatettu hankesuunnittelusta annettu-
ja ohjeita ja mitä selkeämmin järjestö on raportoinut
mahdollisesti aiemmin saamastaan tuesta. Raportoinnin
laiminlyönti johtaa aina tuen epäämiseen.
3. Kansalaisjärjestöjen
kehitysyhteistyön hanketuki
Valtion talousarviossa on varattu määrärahoja kansalais-
järjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen.Varoja voidaan
käyttää sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitys-
maissa toteuttamiin hankkeisiin että kotimaassa tehtä-
vään tiedotus- ja valistustyöhön.
3.1 Järjestöjen hanketuen hakuajat,
lomakkeet ja oppaat
Ulkoasiainministeriö ilmoittaa vuosittain suurimmis-
sa päivälehdissä ja kehityspoliittisen osaston verkkosi-
vuilla http://global.finland.fi kansalaisjärjestöjen han-
ke- ja tiedotustuen hakuajasta. Hakemukset toimitetaan
ulkoasiainministeriöön kunakin vuonna 31.5. mennes-
sä ellei ilmoituksessa muuta todeta. Hanketuen käsikir-
jaa ja hakulomakkeita voi tilata kehityspoliittisen osas-
ton kansalaisjärjestöyksiköstä, jonne hakemukset myös
toimitetaan. Käsikirja ja hakemuslomakkeet ovat myös
sähköisessä muodossa kehityspoliittisen osaston verkko-
sivuilla osoitteessa: http://global.finland.fi/jarjestoille/
Hakemus tulee aina toimittaa määräaikaan mennes-
sä (määräajan jälkeen tulleet hakemukset siirretään seu-
raavalle hakukierrokselle, jolloin järjestön on itse huo-
lehdittava hakemuksen ja sen liitteiden päivittämisestä).
Kaikki haettavan tuen ja suunnitellun hankkeen kan-
nalta oleellinen tieto tulee sisällyttää tukihakemukseen
ja hankesuunnitelmalomakkeeseen. Hakemukseen tu-
21
 lee liittää hakemuksessa mainitut pakolliset liitteet se-
kä mahdollisesti muita tarpeellisiksi katsottavia liittei-
tä. Pelkissä liitteissä oleva tieto ei kuitenkaan riitä, vaan
kaikki oleelliset tiedot on siirrettävä hakulomakkeille.
Lomakkeiden jokaisen kohdan tulee olla selkeästi täy-
tetty ja luettavissa (ei mielellään käsinkirjoitettuna). Jois-
sain hankesuunnitelmalomakkeen kohdissa on haetta-
van tuen suuruuden mukaan valinnaiset kysymykset,
jolloin vain toiseen vastataan. (ks. kohta 2.6)
Hankesuunnitelman on oltava täsmällinen ja kattava,
sillä hankkeen tukemisesta päätetään suunnitelmassa esi-
tettyjen tietojen pohjalta. Mitä suuremmasta hankkees-
ta on kyse, sitä yksityiskohtaisemmin suunnitelma pitäisi
esittää. Selkeä tavoitteiden ja niiden seurantamenettelyi-
den määrittely helpottaa myös hankkeen seurantaa, val-
vontaa ja arviointia.
3.2 Hanketukihakemusten käsittely,
päätös ja sopimuksen solmiminen
Hakemusten käsittely ministeriössä kestää noin puo-
li vuotta. Kun kansalaisjärjestöjen hanketuen määrära-
hat on jaettu, ministeriö lähettää tukea saaneille järjes-
töille ilmoituksen tuen myöntämisestä. Myös kielteisis-
tä päätöksistä lähetetään järjestöille ilmoitus. Lisätietoja
hanketukihakemusten käsittelystä, ks. http://global.fin-
land.fi/jarjestoille/prosessi.pdf.
Kun tukea on myönnetty, ministeriö lähettää ilmoi-
tuksen mukana tuen käyttöä koskevat ehdot, jotka jär-
jestön tulee allekirjoituksellaan hyväksyä, (ks. liite 1).
Ehtojen allekirjoittaminen toimii samalla järjestön ja
ministeriön välisenä sitovana sopimuksena. Järjestön tu-
lee samalla lähettää ministeriölle asiakirja, josta ilmenee,
keillä järjestön toimihenkilöillä on sillä hetkellä järjes-
tön nimenkirjoitusoikeus. Allekirjoitettu sopimus pa-
lautetaan määräajassa ministeriölle ja siihen voidaan liit-
tää maksatuspyyntölomake.
3.3 Hanketuen myöntö ja maksatus
Tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan. Ministeriö voi
tehdä budjettivaraukset hankkeen ensimmäisen toimin-
tavuoden lisäksi myös kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.
Varaukset ovat käytettävissä ilman erillistä päätöstä sen
jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt ao. vuotta koske-
van tulo- ja menoarvion.
Maksatuspyynnöt voi toimittaa myös sopimuksen sol-
mimisen jälkeen erikseen. Kunkin myöntövuotta seu-
raavan vuoden ensimmäiseen maksatuspyyntöön lii-
tetään ministeriön antamien ohjeiden mukainen ly-
hyt selvitys hankkeen sen hetkisestä tilanteesta. Kunkin
maksatuspyynnön tulee perustua hankkeen realistiseen
toteutusaikatauluun. Hanketuen siirtymistä seuraaville
vuosille järjestön taseessa tulee minimoida.
22
3.4 Käyttötarkoituksen ja hankesuunnitelman
muutokset
Mikäli hankkeensuunnitelma tai budjetti muuttuvat, tai
mikäli tukea halutaan käyttää muuhun kohteeseen tai
tarkoitukseen kuin mihin sitä on myönnetty, tulee jär-
jestön hakea ministeriöltä lupaa käyttötarkoituksen
muutokseen kirjallisesti ja aina etukäteen ennen var-
sinaisen toiminnan aloittamista.
Järjestön tulee ilmoittaa viipymättä ministeriölle
hankkeen toteutusaikatauluun tai muusta tuen käyttöön
olennaisesti vaikuttavasta muutoksesta.
Hanketukihakemukset, sopimukset ja raportit toimi-
tetaan ulkoasiainministeriön kirjaamoon.
ULKOASIAINMINISTERIÖ/kirjaamo
Kehityspoliittinen osasto
Kansalaisjärjestöyksikkö
PL 176
00161 Helsinki
Kansalaisjärjestöyksikön virkamiehet antavat tarvittaessa
lisäohjeita hanketuen hakumenettelystä ja raportoinnis-
ta, puh: (09) 1605 6255.
Verkkosivut: http://global.finland.fi
Sähköposti: keo-33@formin.fi
3.5 Kansalaisjärjestöjen tiedotustuki
Kansalaisjärjestöjen tiedotustukea varten on olemassa
omat hakuehdot ja lomakkeet, jotka tilataan Ulkomi-
nisteriön viestintä- ja kulttuuriosaston kehityskansalais-
järjestöyksiköstä. Lisätietoja löydät sivuilta http://glo-
bal.finland.fi/jarjestoille/tt/.
3.6 Kumppanuusjärjestöt
Ulkoasiainministeriö on sopinut eräiden suurten ja ko-
keneiden järjestöjen kanssa kumppanuussopimukset.
Kumppanuussopimuksessa sovitaan ministeriön ja jär-
jestön kesken järjestön kehitysyhteistyötoiminnan pe-
riaatteista ja suuntaviivoista sekä tuen hankekohtaises-
ta käyttösuunnitelmasta enintään nelivuotisen sopimus-
kauden aikana.
Kumppanuusjärjestöjen tulee noudattaa hankesuun-
nittelussa ja raportoinnissa pääpiirteissään samoja ehtoja
ja määräyksiä kuin muidenkin järjestöjen.Vuoteen 2005
mennessä kumppanuussopimuksia on solmittu yhdek-
sän järjestön kanssa. Pitkään toimineilla, suurilla järjes-
töillä on mahdollisuus hakea kumppanuusjärjestön sta-
tusta. Kriteerit löytyvät kansalaisjärjestöyksikön verk-
kosivuilta http://global.finland.fi/jarjestoille.
3.7 EU:n hanketuki kansalaisjärjestöille
Myös Euroopan Unioni myöntää määrärahoja kansa-
laisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestöt
voivat hakea tukea lukuisilta budjettimomenteilta, jot-
ka ovat joko hyödynsaajien, hankkeen sisällön tai tietyn
maantieteellisen sijainnin mukaan määriteltyjä.
Lisätietoja EU:n hanketukeen liittyvissä asioissa saa
Kehys ry:stä
Kehys ry.
Töölöntorinkatu 2 B (4.krs)
00260 Helsinki
p. 09-2315 0560 tai 09-2315 0561
Fax: 09-2315 0520
http://www.kehys.fi/
3.8 Kehitysyhteistyöhankkeen valmistelukulut
Järjestön on pääasiassa itse vastattava uuden hankkeen-
sa valmistelukuluksista. Hankevalmistelumatkaa varten
voidaan kuitenkin hakea avustusta, jolla voidaan kattaa
valmistelumatkan matkakulut päivärahoineen. Järjestöl-
lä tulee olla selkeä hankeidea, joka on joko yhteistyö-
maan paikallisen yhteisön tai kansalaisjärjestön esittä-
mä tai heidän kanssaan alustavasti suunniteltu, ja jonka
toiminnan käynnistämiseen järjestö aikoo hakea mi-
nisteriön hanketukea. Hankkeiden suunnittelussa tär-
keä osallistuminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kans-
sa edellyttää usein myös riittävää paikan päällä oloa. Jos
järjestö on jo jättänyt hanketta koskevan hanketukiha-
kemuksen, valmistelumatkatukea ei enää myönnetä.
Matka-avustusta voi hakea ympäri vuoden tarkoitus-
ta varten laaditulla lomakkeella, joka lähetetään kan-
salaisjärjestöyksikköön. Hakemukseen liitetään alusta-
va hankesuunnitelma. Anottavat matka- ja majoitusku-
lut sekä päivärahat on eriteltävä selkeästi eivätkä ne saa
ylittää valtion virkamiesten matkustussäännössä mää-
riteltyjä kuluja (ks. valtiovarainministeriön www-sivu
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=7568&l=fi).
Matkat on tehtävä käyttäen edullisia yhteyksiä.Valmis-
teluavustus on tarkoitettu vain suomalaisen järjestön
matkakuluihin eikä sillä voi korvata yhteistyökumppa-
nin suunnittelukuluja. Erityistapauksissa voidaan val-
misteluavustuksella rahoittaa myös paikallisten asian-
tuntijoiden laatimia taustaselvityksiä sekä muiden han-
kevalmistelun edellyttämien välttämättömien palve-
luiden hankintaa (käännöstyöt, tulkkaus). Valmistelun
muista kuluista järjestö vastaa kuitenkin itse. Valmiste-
lumatkatuen hakulomake samoin kuin tarkemmat oh-
jeet löytyvät kehityspoliittisen osaston verkkosivuilta
http://global.finland.fi/jarjestoille/va_matka.html.
3.9 Konferenssimatkatuki
Ulkoasiainministeriö myöntää tukea myös konferenssi-
matkatukea kansainvälisiin konferensseihin osallistuvil-
le kehitysmaaedustajille.
4. Mihin kuluihin ja millaisin ehdoin
hanketukea myönnetään?
4.1 Kehitysyhteistyötuen yleismääräykset
Kehitysyhteistyötukea voidaan käyttää vain ulkoasiain-
ministeriön hyväksymän kehitysyhteistyöhankkeen to-
teuttamiseen. Muuhun tarkoitukseen tukea ei saa käyt-
tää. Tuella voidaan rahoittaa vain hankkeen toteutta-
misen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia kuluja.
Suomalainen järjestö on aina vastuussa varojen asian-
mukaisesta käytöstä.
Tukea saava järjestö on myös kirjanpitovelvollinen
kehitysyhteistyötoiminnastaan. Järjestön on noudatet-
tava hyvää kirjanpitotapaa ja sen tilintarkastus on olta-
va asianmukaisesti järjestetty. Suomalainen järjestö vas-
taa myös siitä, että yhteistyökumppani yhteistyömaassa
noudattaa hyvää kirjanpitotapaa.
Ulkoasiainministeriöllä on oikeus halutessaan tarkas-
taa järjestön kirjanpito niin Suomessa kuin yhteistyö-
maassa. Kirjanpito on järjestettävä siten, että varojen
käyttöä koskevat tiedot voidaan vaikeuksitta selvittää ja
tarkastaa kirjanpidosta. Suomessa tositteita on säilytet-
tävä kuusi vuotta, yhteistyömaassa sen lakien mukainen
määräaika, vähintään kuitenkin kuusi vuotta.
Järjestön on selvitettävä tukea hakiessaan miten hank-
keen paikallismenojen kirjanpito ja hankkeen tarkas-
tukset aiotaan järjestää. Mikäli paikallismenojen kirjan-
pito tapahtuu yhteistyömaassa, voidaan näiden meno-
jen tarkastus suorittaa paikan päällä. Tällöin on varmis-
tuttava siitä, että käytettävä tilintarkastaja vastaa maan
viranomaisten edellyttämiä vaatimuksia. Hankkeen tar-
kastuksessa selkeintä on käyttää yhteistyömaassa aukto-
risoitua tilintarkastajaa tai johonkin tunnustettuun kan-
sainväliseen tilintarkastajien ketjuun kuuluvia tarkasta-
jia.
Myönnetty tuki tulee pääsääntöisesti käyttää myön-
tövuonna ja se on nostettava viimeistään lokakuun lop-
puun mennessä. Mikäli järjestö ei ole nostanut myön-
nettyjä varoja määräpäivään mennessä, ulkoasiainmi-
nisteriö purkaa nostamattomia varoja koskevat myön-
töpäätöksensä ja kohdentaa näin vapautuneet varat
uudelleen. Mikäli järjestö kuitenkin ennen lokakuun
loppua esittää kirjallisesti ministeriölle tyydyttävästi pe-
rustellun pyynnön nostamatta jääneiden varojen siirtämi-
sestä seuraavalle vuodelle, tästä voidaan erikseen sopia.
Järjestön nostamien, mutta vuoden lopussa käyttä-
mättä olevien rahojen käyttö on eriteltävä lomakkeella
23
 ”Selvitys hankkeen tilasta” ennen seuraavan vuoden en-
simmäistä maksatusta.
Tuen käytössä noudatetaan ministeriön laatimia ulko-
asiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän kehi-
tysyhteistyötuen yleisehtoja (liite 1).
4.2 Hankkeen henkilöstökulut ja
ostetut asiantuntijapalvelut
Hanketuella voidaan kustantaa hankkeen toteutuksen
kannalta välttämättömät palkkakulukset sekä lakisäätei-
set palkan perusteella määräytyvät sivukulut, ks. hanke-
suunnitelman budjettiliitteen 1 täyttöohje.
Järjestö voi myös hakea tukea hankkeen kannalta vält-
tämättömiin asiantuntijakuluihin vastaanottajamaassa ja
poikkeustapauksissa myös Suomessa (esim. arkkitehti-
suunnitelman laatiminen). Järjestön palkkaamien asian-
tuntijoiden korvausten on oltava pääsääntöisesti vapaa-
ehtoistyön luonteen mukaisia. Jos hankkeeseen liittyy
asiantuntijatarpeita, joita ei saa kuin ostamalla ne esi-
merkiksi ulkopuolisena konsulttityönä, voidaan erityis-
perusteluin harkita myös suurempaa korvausta. Edelly-
tyksenä tälle on, että työtä ei voida muutoin tehdä.
Ulkomaisia asiantuntijoita ei pidä käyttää toimintoi-
hin, joihin löytyy riittävät resurssit yhteistyömaasta.Yh-
teistyömaan asiantuntijoiden hyväksyttävät kulut vaih-
televat maittain ja ne voivat olla enintään ko. maan ylei-
sen kustannustason mukaisia.
Hankkeen avulla luodun toiminnan ylläpito on yh-
teistyökumppanien ja/tai hyödynsaajien vastuulla. Jot-
ta tämä olisi mahdollista, on paikallista henkilökuntaa
usein koulutettava kehitettyjen järjestelmien käyttöön,
kunnossapitoon ja hallintaan. Taloudellisen kestävyyden
turvaamiseksi hankkeessa on usein syytä kehittää myös
yhteistyökumppanin varainhankintaa.
4.3. Toimintokulut, esimerkiksi koulutus
Koulutus on monien hankkeiden päätoimintamuoto.
Esimerkiksi sisarjärjestön kehittämishankkeet koostuvat
suurelta osin koulutuksesta. Myös opetus- ja sosiaalialan
hankkeiden perussisältönä on usein koulutus.
Koulutuskulut ovatkin usein hankkeen suurimpia
kulueriä. Koulutus on järjestettävä pääasiassa yhteistyö-
maassa tai saman kielialueen maissa. Vain erityistapauk-
sissa voidaan tukea myös Suomessa tai muissa teollisuus-
maissa annettavaa koulutusta. Koulutus pitää pystyä täl-
löin järjestämään ilman edeltävää kielikoulutusta.
Koulutustukea ei yleensä myönnetä yksittäisten hen-
kilöiden yleisluontoiseen peruskoulutukseen eikä aka-
teemisen tutkinnon suorittamista varten. Opetuksen ja
koulutuksen kehittämishankkeissa voidaan toki laajem-
min tukea peruskoulutuksen kehittämistä. Tukea voi-
24
daan myöntää myös koulutukseen, joka liittyy hank-
keen toteuttamiseen tai sen tulosten hyödyntämiseen ja
levittämiseen sekä kestävyyden varmistamiseen.
4.4 Materiaalit, hankinnat ja
investoinnit
Pääsääntöisesti rakentamista, peruskorjausta ja mui-
ta investointeja kuten laitehankintoja ei voida tukea.
Jos kuitenkin hankkeen päätarkoitus (esim. koulutus)
voi toteutua vain edellä mainittujen investointien jäl-
keen, ne voidaan hyväksyä osana hanketta.Tukea ei voi-
da myöntää maan hankintaan.
Jos hankkeessa on perusteltua lähettää tarvikkeita
Suomesta tai muualta yhteistyömaan ulkopuolelta, tu-
kea voidaan myöntää myös rahtikuluihin. Pelkkää rahti-
avustusta ei pääsääntöisesti kuitenkaan myönnetä.
Kaikissa hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa ja muis-
sa toimissa järjestön tulee noudattaa muun muassa hy-
vään hallintoon ja korruption vastaiseen toimintaan liit-
tyviä periaatteita.
4.5 Käyttö ja kunnossapito, muut
hankkeen toiminnasta aiheutuvat kulut
Hankkeen alkuvaiheessa voidaan tukea myöntää myös
kehitettävän toiminnan käyttökuluihin. Järjestön on
kuitenkin esitettävä suunnitelma niiden siirtämisestä
vastaanottajan hoidettavaksi tietyn ajan kuluessa.Yhteis-
työkumppanin on yleensä rahoitettava paikallisen hen-
kilöstön kulut. Poikkeustapauksissa niitä voidaan rahoit-
taa hankkeen alussa myös kehitysyhteistyötuella.
4.6 Seuranta, arviointi ja valvonta
Hanketta on seurattava ja arvioitava koko sen keston
ajan. Hankesuunnitelmaan kannattaakin liittää seuran-
tasuunnitelma ja –aikataulu ja varata seurannassa tarvit-
tava määräraha hankebudjettiin. Mahdollisilla seuran-
tamatkoilla on käytettävä edullisia liikenneyhteyksiä ja
majoitusta.
Ulkoasiainministeriö voi tehdä tai tarpeen mukaan
teettää myös itse hankkeiden ennakkoarviointeja tai vä-
li- ja loppuarviointeja. Järjestö voi myös itse teettää ar-
vioinnin. Arvioinnin kulut voidaan tällöin liittää hank-
keen kokonaiskuluihin.
Kehitysyhteistyötuella voidaan korvata myös paikallis-
ten arvioijien kuluja. Paikallinen arviointi voikin usein
tuoda aivan uutta näkemystä hankkeen toteuttamiseen.
Järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut Suomes-
sa kuuluvat hallintokuluihin. Hankkeen tarkastuskulut
merkitään seuranta- ja arviointikuluihin.
4.7 Hallinto- ja tiedotuskulut
Hallintokuluiksi hyväksytään hankkeesta järjestölle suo-
raan aiheutuvat ja erikseen eritellyt, Suomessa syntyneet
hallintokulut. Näihin voi kuulua erilaisia hankkeeseen
välittömästi liittyviä kuluja kuten osuus hallintohen-
kilöstön työpanoksesta, posti-, puhelin- ja kopiokulu-
ja sekä muita toimistokuluja. Myös hankkeen varain-
hankinnan ja tiedottamisen kulut sekä hanketta vastaava
osuus järjestön tilintarkastuksesta aiheutuvat kulut ovat
hyväksyttäviä hallintokuluja. Edustuskuluja ei hyväk-
sytä korvattaviin kuluihin. Hallintokulujen laskentape-
rusteet, ks. hankesuunnitelman budjettiliitteen 5 täyttö-
ohje.
Kansainvälisten kattojärjestöjen kautta tai niiden kans-
sa yhteystyössä toteutetuissa hankkeissa voidaan hallin-
tokuluiksi hyväksyä osuus kansainvälisen järjestön hal-
lintokuluista.
Hallintokulut voivat olla enintään 10 % hankkeen
kokonaiskuluista (= toteutus- ja hallintokulujen yhteis-
summa). Avustuksen saaminen edellyttää aina hallinto-
kulujen selkeää erittelyä.
5. Raportointi
5.1 Vuosiraportti
Valtion tukea saavan kansalaisjärjestön on raportoitava
vuosittain hankkeensa toteutumisesta ja varainkäytös-
tä. Raportointilomakkeet ovat tämän käsikirjan liittei-
nä ja saatavissa myös kehityspoliittisen osaston verkkosi-
vuilta http://global.finland.fi/jarjestoille/kaavake.htm.
Raportointiohjeet löytyvät tästä käsikirjasta. Jokaises-
ta hankkeen toimintavuodesta ja hankkeesta laaditaan
oma raporttinsa.
Raportti lähetetään ulkoasiainministeriölle raportoin-
tivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun men-
nessä. Raportoinnin viivästyminen tai laiminlyöminen
johtaa maksatusten keskeyttämiseen ja mahdollisen lisä-
tuen epäämiseen. Raportti toimitetaan ministeriölle ai-
na, hankkeen edistymisestä riippumatta. Jos hankkeen
käynnistäminen on viivästynyt, kerrotaan viivästymisen
syyt raportissa.
Hankeraportin on perustuttava hakemuksen yhtey-
dessä esitettyyn hankesuunnitelmaan. Raportissa selvi-
tetään hankkeen edistyminen sekä valtion kehitysyh-
teistyötuen ja omarahoitusosuuden käyttö. Raportissa
on keskityttävä suunnitelman toteutumiseen ja tavoit-
teiden saavuttamiseen sekä mahdollisiin poikkeamiin
alkuperäisestä suunnitelmasta. Poikkeamien syyt, vaiku-
tukset ja muutosten perustelut on kuvattava lyhyesti.
Suomalaisen järjestön ja paikallisen yhteistyökump-
panin tulee aina laatia kirjallinen yhteistyösopimus, jo-
ka liitetään ensimmäiseen vuosiraporttiin, mikäli sitä ei
toimitettu jo hankesuunnitelman liitteenä.
EU:n yhteisrahoitushankkeissa sovelletaan EU:n an-
tamia ohjeita ja määräyksiä.
Sivulla 15 on esitetty yksityiskohtaiset ohjeet vuosira-
portin laatimiseksi.
5.2 Vuosiraportin taloudellinen osuus ja
hankkeen kulujen tarkastus
Vuosiraportissa eritellään myös raportointivuoden ku-
lut sekä toteutunut omarahoitusosuus.
Raporttiin ei liitetä kulutositteita eikä niiden kopioi-
ta. Tositteet ja muut tuen käyttöä koskevat asiakirjat on
kuitenkin säilytettävä Suomen kirjanpitolain tai yhteis-
työmaan lakien edellyttämällä tavalla. Tositteet on pää-
sääntöisesti säilytettävä Suomessa. Paikallismenojen tar-
kastus voidaan toimittaa myös paikan päällä, mikäli jär-
jestö on hakemuksessaan näin esittänyt.Tositteet voidaan
tällöin säilyttää tarkastuspaikassa. Hankkeen tarkastus-
kertomus liitetään suomalaisen järjestön UM:lle toimit-
tamaan vuosiraporttiin. Silloin kun hankkeen tarkastus
suoritetaan Suomessa, säilytetään myös kaikki tositteet
täällä. Jos tositteet ovat harvinaisilla kielillä, on niihin lii-
tettävä esimerkiksi englanninkieliset selvennykset.
Mikäli paikalliskulujen kirjanpito tapahtuu yhteistyö-
maassa, voidaan näiden kulujen tarkastus suorittaa pai-
kanpäällä. Hankkeen yhteistyömaan tilintarkastajan on
annettava erillinen raportti yhteistyömaassa kirjatuis-
ta kuluista ja yhteistyömaan järjestön laatimasta tilityk-
sestä. Kopio yhteistyömaan tilintarkastajan raportista on
liitettävä järjestön ulkoasiainministeriölle toimitetta-
vaan vuosiraporttiin.
Mikäli myönnetyn tuen määrä ylittää 10 000 eu-
roa hanketta kohden, on yhden tilintarkastajista oltava
KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastaja.
Hankkeen vastuuhenkilön on hyväksyttävä ja alle-
kirjoitettava hankkeen toimintaa koskeva raporttiosuus
kokonaisuudessaan. Raportin liitteenä lähetetään tilin-
tarkastajan laatima ja allekirjoittama hankkeen tarkas-
tuskertomus.
Tilintarkastajan erillinen tarkastuskertomus siitä, että
talousraportti on laadittu ulkoasiainministeriön hank-
keen kehitysyhteistyötuelle asettamien ehtojen ja valti-
onavustuksia koskevien säännösten mukaisesti (Valtion-
avustuslaki 688/2001), ks. tarkastusohjeet hakuoppaan
liite 2 jotka sisältävät myös lomakkeet määrämuotois-
ta tarkastuskertomusten laatimista varten erikseen isoil-
le ja pienille hankkeille.
Raporttiin liitetään lisäksi seuraavat liitteet:
• Järjestön allekirjoitettu tilinpäätös (tase, tuloslaskel-
ma, rahoituslaskelma ja liitetiedot sekä toimintaker-
tomus)
• Järjestön tilintarkastuskertomus sekä tarkastus-
muistiot
• Hankkeen tarkastukseen liittyvät liitteet
25
 Raporttiin voi liittää myös muita tarpeellisia lisäselvi-
tyksiä.
Jos järjestöllä on useita hankkeita, voidaan näistä laa-
tia yhteenveto, johon liitetään tilintarkastajien erillinen
vakuutus.Yhteenvedossa esitetään hankkeet, myönnetty
valtion tuki ja tuen käyttö.
5.3 Loppuraportti
Hankkeen lopussa laaditaan loppuraportti, jossa tarkas-
tellaan hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä sen ai-
kana saatuja kokemuksia ja niiden sovellettavuutta. Lop-
puraportissa on syytä tarkastella erityisesti seuraavia ky-
symyksiä:
• Hankkeen vaikutukset. Saavutettiinko hankkeel-
le asetetut tavoitteet? Mitä muita positiivisia ja mah-
dollisesti myös negatiivisia sivuvaikutuksia hankkeel-
la oli, keihin vaikutukset kohdistuvat? Miten han-
ke vaikutti naisten ja köyhimpien ja haavoittuvimpi-
en ihmisryhmien asemaan (tilanteesta riippuen esim.
vammaiset, AIDS orvot, maattomat, slummien asuk-
kaat, syrjityt etniset vähemmistöt)?
26
• Tulosten kestävyys. Ovatko tulokset kestävällä poh-
jalla, mitä ovat kestävyyteen liittyvät riskit? Erityises-
ti on tarkasteltava kehitetyn toiminnan taloudellisen
ja organisatorisen pohjan kestävyyttä ja kumppanin
toimintakapasiteetin parannusta.Voitaisiinko jotain
vielä tehdä kestävyyden turvaamiseksi? Miten han-
ke vahvistaa yhteistyömaan omia kehitysohjelmia ja
-linjauksia?
• Hankkeen ongelmat. Jäivätkö jotkut tavoitteet saa-
vuttamatta, miksi? Mitä muita ongelmia hankkeen
toteutuksessa oli? Mitä on opittu?
• Tulosten laajempi sovellettavuus. Miten hankkeen
tuloksia, siinä kehitettyjä toimintamalleja ja toimi-
viksi osoittautuneita menetelmiä voitaisiin soveltaa
muissa hankkeissa, mistä tietoa saa?
Loppuraportti voidaan tehdä joko vuosiraporttiloma-
ketta käyttäen tai vapaamuotoisesti soveltaen eo. kysy-
myksenasettelua. Jos hankkeen viimeinen vuosiraportti
on samalla sen loppuraportti, loppuraportti on annetta-
va vuosiraporttilomakkeella. Loppuraportista on lisäksi
käytävä ilmi esimerkiksi hankkeen omaisuuden luovu-
tusta koskevat seikat.
Liite: 1

ULKOASIAINMINISTERIÖ
Kehityspoliittinen osasto
Kansalaisjärjestöyksikkö

Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän

kehitysyhteistyötuen yleisehdot

TUEN MÄÄRÄ JA OMARAHOITUSOSUUS

1. Ulkoasiainministeriön myöntämän tuen määrä on korkeintaan 85 % kunkin hankkeen ministeriön hyväksymis-
tä kokonaiskuluista. Tuen käytön edellytyksenä on, että järjestö rahoittaa hanketta vähintään 15 %:n omarahoitus-
osuudella. Järjestön osuuden rahallisen panoksen on oltava vähintään 7,5 % hankkeen kokonaiskuluista. Omara-
hoitusosuudesta osa, kuitenkin korkeintaan 7,5 % hankkeen kokonaiskuluista, voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä tai
tavaralahjoituksilla.Vammaistyön tukemiseen tähtäävissä hankkeissa ministeriön tuen enimmäismäärä on korkein-
taan 92,5 % hankkeen kokonaiskuluista ja järjestön omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 7,5 % ja sen on olta-
va kokonaan rahallista panosta. Omarahoitusosuuden on tultava kotimaisista lähteistä ja sen alkuperä on selvitettävä.
Järjestön saamaa muuta valtion tai kunnan tai muuta julkisoikeudellista avustusta ei saa käyttää omarahoitusosuu-
den kattamiseen. Mikäli järjestöllä on vaikeuksia saada omarahoitusosuutta kerätyksi kokonaan kotimaisista lähteis-
tä, voi ministeriö poikkeustapauksessa järjestön etukäteen tekemästä kirjallisesta hakemuksesta perusteltujen syiden
johdosta hyväksyä omarahoitusosuuteen myös ulkomaisista lähteistä tulevaa rahoitusta. Paikallisen yhteistyökump-
panin keräämää rahoitusta ei kuitenkaan voida lukea omarahoitusosuuteen. Omarahoituksen kertymistä on seurat-
tava ja mahdollisista ongelmista raportoitava ministeriölle ensi tilassa. Jos järjestö ei kykene keräämään suunnitel-
tua omarahoitusosuutta, on hanketta vastaavasti supistettava, jotta omarahoitusosuus vastaa edellytettyä vähimmäis-
määrää hankkeen kokonaiskuluista.

TUEN KÄYTTÖ
Yleiset periaatteet
2. Ulkoasiainministeriön myöntämä tuki on valtionavustusta järjestön itsenäisesti harjoittamaan kehitysyhteistyö-
toimintaan, joten järjestö on itse täysin vastuussa vaikeuksista, vaateista ja muista seuraamuksista, jotka mahdolli-
sesti aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta. Ulkoasiainministeriön myöntämällä tuella rahoitetun hankkeen toimin-
tojen tulee olla sopusoinnussa Suomen kehitysyhteistyötä säätelevien virallisten periaatteiden kanssa. Kehitysyh-
teistyön yleiset päämäärät ovat: laajamittaisen köyhyyden vähentäminen, globaalien ympäristöuhkien torjuminen
ja yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen. Toiminnan tarkoituksen, johon tu-
kea on myönnetty, tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävää toimintaa. Järjestön tulee hankkeen yhteistyömaassa
noudattaa ao. maan lakeja. Kaikissa hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa ja muissa toimissa järjestön tulee noudat-
taa mm. hyvään hallintoon ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä periaatteita.

Hyväksyttävät menot
3. Valtion tukea käytetään vain hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiin ja kohtuullisiin menoihin, siten
kuin hakemuksessa on esitetty tai ulkoasiainministeriö on tukea myöntäessään edellyttänyt. Järjestön tulee nou-
dattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan tarkoituksenmukaista säästäväisyyttä. Hankkeen hallintokuluiksi voi-
daan hyväksyä enintään 10 % hankkeen toteutuneista kokonaiskuluista (hallintokulut mukaan laskettuna). Hallin-
tokuluiksi hyväksytään erikseen eritellyt hankkeesta suoraan aiheutuvat hallintokulut sekä kirjanpidosta hankkeel-
le osoitettavissa oleva osuus järjestön yleisistä hallintokuluista.

Käyttötarkoituksen muutos
4. Mikäli hankkeen toimintasuunnitelma tai budjetti muuttuvat, tai mikäli tukea halutaan käyttää muuhun kohtee-
seen tai tarkoitukseen kuin mihin sitä on myönnetty, tulee järjestön hakea ministeriöltä lupaa käyttötarkoituksen
muutokseen kirjallisesti ja aina etukäteen ennen varsinaisen toiminnan aloittamista.

27
 Käyttöaika
5. Nostamatta oleva tuki: Myönnetty tuki tulee pääsääntöisesti käyttää myöntövuonna ja nostaa viimeistään ko.
vuoden lokakuun loppuun mennessä. Mikäli järjestö ei ole nostanut myönnettyjä varoja määräpäivään mennes-
sä, ulkoasiainministeriö voi purkaa nostamattomia varoja koskevat myöntöpäätöksensä ja kohdentaa näin vapautu-
neet määrärahat uudelleen. Mikäli järjestö kuitenkin ennen lokakuun loppua esittää ministeriölle tyydyttävästi pe-
rustellun pyynnön nostamatta jääneiden varojen siirtämisestä seuraavalle vuodelle, tästä voidaan sopia erikseen. Pe-
rusteluista riippuen mahdollista aikaisempaa varausta seuraavalle vuodelle voidaan hankkeen arvioitua edistymis-
tä vastaavasti pienentää.
Nostettu tuki: Mikäli hanke viivästyy tai järjestö ei muusta perustellusta syystä johtuen pysty käyttämään samana
kalenterivuonna jo nostamaansa tukea, tulee järjestön ilmoittaa kirjallisesti ministeriölle varojen siirtämisestä käy-
tettäväksi seuraavana kalenterivuonna. Tilikautena käyttämättä jäänyt osa on merkittävä erillisenä eränä järjestön
taseessa vastattavien ryhmään. Seuraavana tai myöhempänä tilikautena käytetty osa avustuksesta on merkittävä sen
tilikauden tuloslaskelmaan, jonka aikana se on käytetty.

TUEN MAKSAMINEN
6. Tuki maksetaan kulujen ajoittumisen perusteella yhdessä tai useammassa erässä järjestön ilmoittamalle pankkiti-
lille.Tuen maksatusta varten järjestön on toimitettava ulkoasiainministeriölle asianmukaisesti täytettynä ministeriön
ohjeiden mukainen maksatuspyyntölomake. Maksatuspyynnön tulee vastata hankkeen todellista varojen tarvetta ja
maksatusaikataulua on hankkeen edetessä aika ajoin tarkistettava. Ensimmäistä tukivuotta seuraavien vuosien osal-
ta tuki on ilman eri päätöstä maksettavissa sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt ao. vuotta koskevan talousar-
vion. Jatkovuosia koskevan tuen maksamisen edellytyksenä on kuitenkin, että järjestö toimittaa maksatuspyynnön
yhteydessä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti lyhyen selvityksen hankkeen sen hetkisestä tilanteesta.

TUEN KÄYTÖN VALVONTA

Ulkoasiainministeriön valvontaoikeus
7. Ulkoasiainministeriöllä tai sen määräämällä edustajalla, valtiontalouden tarkastusvirastolla sekä valtiontilintar-
kastajilla on oikeus järjestön tiloissa tai muutoin tarkastaa järjestön koko kirjanpito, omaisuus ja muut tarkastuksen
kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä tarkastaa muutoinkin hankkeen
toteutumista. Järjestö on velvollinen antamaan ministeriölle ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittä-
vät tiedot, tarkastukseen tarvittava aineisto sekä avustamaan muutoinkin tarkastuksen suorittamisessa. Ministeriöllä
on tarvittaessa oikeus tarkastaa myös hanketta toteuttavan järjestön yhteistyökumppanin taloutta ja toimintaa han-
ketta koskevin osin.

Kirjanpito ja tilintarkastus
8. Hankkeen kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolakia ja -asetusta sekä hyvää kirjanpitotapaa. Hankkeen kir-
janpito on järjestettävä siten, että tuen ja hankkeen kokonaisvarojen käyttöä koskevat tiedot ja tiliselvitykset se-
kä omarahoitus näkyvät erillisenä tilinä ja ne voidaan vaikeuksitta selvittää ja tarkastaa kirjanpidosta. Erillisen tilin
alatileinä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla hankkeen budjetin hyväksytyt menolajit. Tositteista tulee ilmetä kir-
janpidon kannalta tarpeelliset tiedot ja ne tulee arkistoida ja säilyttää siten, että ne ovat ministeriön tarkastettavis-
sa Suomessa. Kirjanpidon ja tiliselvityksen tarkastus on järjestettävä asianmukaisesti ja siten, että kirjanpidon ja ti-
liselvityksen tarkastavat järjestön valitsemat tilintarkastajat. Silloin kun myönnetyn tuen määrä ylittää 10.000 eu-
roa, tilintarkastajista yhden on oltava KHT-, HTM, tai JHTT-tilintarkastaja. Mikäli paikallismenojen kirjanpito ta-
pahtuu yhteistyömaassa, voidaan näiden menojen tarkastus suorittaa paikan päällä. Paikallisen tilintarkastajan on
vastattava maan viranomaisten hyväksymiä vaatimuksia. Järjestön on toimitettava erillinen raportti yhteistyömaassa
kirjatuista kuluista ja yhteistyömaan järjestön laatimasta tilityksestä. Kopio yhteistyömaan tilintarkastajan raportista
on liitettävä järjestön ulkoasiainministeriölle toimitettavaan vuosiraporttiin.Varainhankinnan kuluja voidaan sisäl-
lyttää ministeriölle raportoitaviin hallintokuluihin vain siltä osin kuin niitä ei sisällytetä luvanvaraisesta varainhan-
kinnasta lääninhallitukselle tehtävään tilitykseen. Järjestön tulee pitää luetteloa siitä omaisuudesta, joka ministeri-
ön myöntämällä tuella on hankittu.

28
Raportointi
9. Järjestön on annettava ulkoasiainministeriölle kustakin hankkeesta ministeriön erikseen antamien ohjeiden mu-
kainen hankkeen toimintaa ja varainkäyttöä koskeva vuosiraportti, johon liitetään järjestön toimintakertomus ja ti-
linpäätös (tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja liitetiedot) ja tilintarkastuskertomus sekä tilintarkastajan erillinen
vakuutus (malli liitteenä) siitä, että järjestön ministeriöltä saama tuki on käytetty tuen käytölle asetettujen ehtojen
ja valtion avustuksia koskevien säännösten mukaisesti. Raportti on annettava viimeistään seuraavan vuoden huhti-
kuun loppuun mennessä kultakin kalenterivuodelta, jolle tukea on myönnetty. Hankkeen vastuuhenkilön on hy-
väksyttävä ja allekirjoitettava hankkeen vuosiraportti. Vuosiraportti on toimitettava riippumatta siitä, onko hanke
edistynyt tai varoja käytetty. Lisäksi järjestön tulee hankkeen päättyessä toimittaa ministeriölle hankkeen loppura-
portti, jossa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä sen aikana saatuja kokemuksia ja niiden sovellet-
tavuutta. Ulkoasiainministeriö voi myös pyytää järjestöltä tarpeelliseksi katsomiaan muita selvityksiä.

10. Järjestön tulee ilmoittaa viipymättä ministeriölle hankkeen toteutusaikatauluun tai muusta tuen käyttöön olen-
naisesti vaikuttavasta muutoksesta.

EHTOJEN LAIMINLYÖNTI - TUEN PALAUTTAMINEN

Ehtojen laiminlyönnin seuraamukset

11. Mikäli tuen käytölle ulkoasiainministeriön asettamia ehtoja ei ole noudatettu, ministeriö voi
- asettaa määräajan ehtojen täyttämiselle,
- keskeyttää tuen maksamisen, sekä
- määrätä jo maksetun tuen palautettavaksi.

Maksatusten keskeytys
12. Ulkoasiainministeriö voi keskeyttää järjestölle myöntämänsä tuen maksatuksen, mikäli
- on perusteltua aihetta epäillä, että järjestö ei menettele tuen käytölle asetettujen ehtojen mukaisesti,
- ne perusteet, joilla tuki on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet, tai
- Euroopan yhteisön lainsäädännössä tätä edellytetään.

Tuen palauttaminen
13. Järjestö on velvollinen viipymättä palauttamaan tuen tai sen osan,
- jonka se on saanut virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti,
- joka on jäänyt käyttämättä hankkeen päättyessä tai keskeytyessä tai jos varoja ei muusta syystä voida käyttää tu-
kipäätöksessä edellytetyllä tavalla tarkoitukseensa,
- jota vastaavaa omarahoitusosuutta ei ole pystytty keräämään, ja
- jota ei ole käytetty tukea koskevien ehtojen edellyttämän määräajan kuluessa, ellei ulkoasiainministeriö ole
myöntänyt lisäaikaa.

Tuen takaisinperintä
14. Ulkoasiainministeriöllä on oikeus jättää myönnetty tuki maksamatta sekä periä jo maksettu tuki tai osa siitä ta-
kaisin korkoineen, jos havaitaan, että
- järjestö on jättänyt palauttamatta kohdassa 13. palautettavaksi luokitellun tuen,
- järjestö on käyttänyt tuen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty,
- järjestö on tuen saamiseksi esittänyt väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennai-
sesti vaikuttamaan tuen myöntämiseen, sen määrään tai ehtoihin tai salannut sellaisen seikan, tai
- järjestö ei toimita edellä kohdassa 9. tarkoitettua raporttia ja selvityksiä määräaikaan mennessä tai vaikeuttaa tu-
en käyttöä koskevia valvontatoimenpiteitä,
- järjestö on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toisel-
le,

29
 - järjestö on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai muun vastaavan syyn vuoksi
järjestön kyky vastata tuen kohteena olevasta toiminnasta on heikentynyt,
- järjestö jättää muutoin noudattamatta tuen käyttöä koskevia ulkoasiainministeriön asettamia ehtoja tai valtion-
avustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä,
- Euroopan yhteisön lainsäädäntö sitä edellyttää, tai
- tuen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperimiseen on valtionavustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevi-
en säännösten mukainen peruste tai muu edellisiin seikkoihin verrattava erityinen syy.

Korko
15. Järjestön on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle korkolain mukaista vuotuista korkoa li-
sättynä Ministeriön kulloinkin määrittämällä prosenttiyksiköllä (Valtionavustuslaki 24 §).

MUUT TUEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EHDOT

16. Järjestön tulee sopimuksella siirtää kaikki tukea, sen käyttöä ja valvontaa ym. koskevien ehtojen mukaiset vel-
voitteensa myös hanketta toteuttavan yhteistyökumppaninsa vastattavaksi. Järjestö on ulkoasiainministeriön nähden
kuitenkin täysmääräisesti vastuussa tuen oikeasta käyttämisestä.

17. Muilta osin noudatetaan Valtionavustuslaissa (N:o 688/01) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä valtionavustuk-
sia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sekä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä koskevassa Hanketu-
en käsikirjassa esitettyjä hanketuen periaatteita ja ohjeita (Ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2005).

30
Liite: 2
Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestölle myöntämän kehitysyhteistyötuen käytön tarkastus
Ohje järjestön tarkastuksen suorittavalle tilintarkastajalle
Järjestön velvollisuus toimituttaa
hankkeen tarkastus
Hankkeiden toteuttaminen on aina järjestön omalla vas-
tuulla ja järjestön on vastattava saamansa tuen käytöstä
ulkoasiainministeriölle ministeriön kansalaisjärjestöjen
hanketuelle asettamien yleisehtojen (http://global.fin-
land.fi/jarjestoille/) ja valtionavustuksia koskevien sään-
nösten (Valtionavustuslaki 688/2001) mukaisesti.
Yleisehtojen mukaan valtion tukea saavan kansalais-
järjestön on raportoitava vuosittain huhtikuun loppuun
mennessä hankkeensa edellisen kalenterivuoden toi-
minnasta ja varainkäytöstä.Vuosiraportin avulla ulkoasi-
ainministeriön kansalaisjärjestöyksikkö haluaa varmis-
tua siitä, että hankkeen edistyminen ja varainkäyttö vas-
taa tukipäätöstä sekä tukihakemuksen hyväksyttyä han-
kesuunnitelmaa, ja että tuen yleisehtoja on noudatettu.
Tarkastuksen suorittavan tilintarkastajan on annettava
kertomus hankkeen varainkäyttöä koskevasta raportti-
osuudesta. Tarkastuskertomus liitetään järjestön ulkoasi-
ainministeriölle toimitettavaan vuosiraporttiin. Hank-
keen edistymisestä riippumatta, järjestön tulee aina toi-
mittaa vuosiraportti liitteineen ministeriölle määräai-
kaan mennessä.
Mikäli paikalliskulujen kirjanpito tapahtuu kohde-
maassa, voidaan näiden kulujen tarkastus suorittaa pai-
kanpäällä. Hankkeen kohdemaan tilintarkastajan on an-
nettava erillinen raportti kohdemaassa kirjatuista kuluista
ja kohdemaan järjestön laatimasta tilityksestä. Kopio koh-
demaan tilintarkastajan raportista on liitettävä järjestön
ulkoasiainministeriölle toimitettavaan vuosiraporttiin.
Tarkastusohjeen liitteenä on määrämuotoinen tarkas-
tuskertomusmalli isoille hankkeille (liite 1) ja pienille
hankkeille (liite 2) sekä erillinen ohje kohdemaan tilin-
tarkastajalle (liite 3).
Huom! Tämän ohjeen raporttivaatimusten lisäksi
hankkeen vuosiraporttiin liitetään järjestön tilinpäätös
(toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja liitetiedot) sekä
tilintarkastuskertomus järjestön vuositilinpäätöksestä.
Tilintarkastajan yleinen kelpoisuus ja
järjestön velvollisuus valita hyväksytty
tilintarkastaja
Tilintarkastajalla on oltava sellainen laskentatoimen, ta-
loudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkas-
tuksen tuntemus ja kokemus kuin yhteisön tai sääti-
ön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen
tehtävän hoitamiseksi. Vajaavaltaista tai konkurssissa tai
liiketoimintakiellossa olevaa ei voida valita tilintarkasta-
jaksi. Sama koskee luonnollista henkilöä, jonka toimin-
takelpoisuutta on rajoitettu. (Tilintarkastuslaki 10 §)
Mikäli hankkeeseen myönnetyn tuen määrä ylittää 10
000 euroa vuodessa, on yhden järjestön valitsemista ti-
lintarkastajista oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö (KHT), kauppa-
kamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyh-
teisö (HTM) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkas-
tuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja (JHTT).
Jos kirjanpito ja tarkastus paikalliskulujen osalta teh-
dään kohdemaassa, järjestön on varmistuttava siitä, et-
tä käytettävä tilintarkastaja vastaa maan viranomaisten
edellyttämiä vaatimuksia. Selkeintä on käyttää hank-
keen tarkastukseen kohdemaassa auktorisoitua tilintar-
kastajaa tai johonkin tunnettuun kansainväliseen tilin-
tarkastusketjuun kuuluvaa tilintarkastajaa.
Tarkastuksen sisältö ja kohde
Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastusta-
paa tehtäviä suorittaessaan. Hanketukea vastaanottavan
järjestön on varmistuttava, että hankkeen varainkäytön
tarkastus on sekä Suomessa että kohdemaassa asianmu-
kaisesti järjestetty. Järjestön suomalaisen tilintarkastajan
kertomus perustuu järjestön omaan, Suomessa olevan
kirjanpidon tarkastukseen (järjestön suomalaiset han-
kekulut sekä järjestön lähetetyt varat hankkeen kohde-
maan järjestölle). Vastaavasti hankkeen kohdemaan jär-
jestön tilintarkastajan raportti perustuu kohdemaassa
kirjattuihin kuluihin ja kohdemaan järjestön laatimaan
kustannustilitykseen.
31
 Isot hankkeet
Isojen hanketukien osalta, jossa kalenterivuodelle myön-
netty hanketuki on 20 000 euroa tai enemmän, järjes-
tön on toimitettava vuosiraportin liitteeksi:
• määrämuotoinen tarkastuskertomus (liite 1 http://
global.finland.fi/jarjestoille/erityistark1_kj.doc) sekä
• järjestön tilintarkastajan laatima lyhyt, vapaamuotoi-
nen yhteenvetoraportti hanketuen käyttöön liittyvis-
tä havainnoista ja parannusehdotuksista.
Sen lisäksi mitä hyvä tilintarkastustapa edellyttää, tilin-
tarkastajan on tarkastettava, että hanketuen käyttö vas-
taa kansalaisjärjestöille myönnetyn hanketuen yleiseh-
toja sekä valtionavustuslakia (688/2001). Tarkastuksessa
täytyy varmistaa myös seuraavat asiat:
1. Järjestö on laatinut kirjallisen yhteistyösopimuksen
niiden yhteistyökumppaneidensa kanssa, joille osa
hanketuesta siirretään.
2. Vuosiraportin kulut ovat johdettavissa järjestön kir-
janpidosta ja kulut perustuvat asianmukaisiin tosit-
teisiin ja erittelyihin.
3. Vuosiraportin kuluerittely vastaa ulkoasiainministe-
riön tukipäätöstä, sitoumusta ja hyväksyttyä hanke-
suunnitelmaa. Merkittävistä budjettiylityksistä ja/tai
-alituksista tulee olla vuosiraportissa asianmukainen
selvitys sekä viittaus ulkoasiainministeriön hyväk-
syntään.
4. Vuosiraportissa kuvatut toiminnot vastaavat ku-
luerittelyä (tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan).
5. Järjestön omarahoitus on toteutunut vuosiraportis-
sa merkityllä tavalla ja yleisehtojen mukaisesti. Ra-
hallinen osuus omarahoituksesta perustuu järjestön
kirjanpitoon.
6. Hankkeen vuosiraportissa esitetyt hallintokulut vas-
taavat yleisehtoja.
7. Korko- ja valuuttakurssierät sekä muut mahdolliset
tuesta kertyneet tuotot (jos olennaisia) on asianmu-
kaisesti raportoitu ja käytetty hankkeen toimintoi-
hin.
8. Kohdemaassa tapahtuva tarkastus on järjestön toi-
mesta asianmukaisesti järjestetty. Järjestöllä on mah-
dollisten tarkastushavaintojen ja suositusten osalta
asianmukainen seuranta.
9. Tilikauden aikana nostettu mutta käyttämättä jäänyt
hanketuki on asianmukaisesti merkitty sekä vuosi-
raporttiin että järjestön kirjanpitoon.
Hankkeen tarkastus voi luonnollisesti koostua myös
muista tarkastustoimenpiteistä.
32
Pienet hankkeet
Pienten hanketukien osalta, jossa kalenterivuodelle
myönnetty hanketuki on alle 20 000 euroa, järjestön
on toimitettava vuosiraportin liitteeksi:
• määrämuotoinen tarkastuskertomus (liite 2)
http://global.finland.fi/jarjestoille/erityistark2_kj.doc
Pienten hankkeiden tarkastuksen sisällön ja laajuuden
tulee koostua vähintään seuraavista tarkastustoimenpi-
teistä:
1. Järjestö on laatinut kirjallisen yhteistyösopimuksen
niiden yhteistyökumppaneidensa kanssa, joille osa
hanketuesta siirretään.
2. Vuosiraportin kulut ovat johdettavissa järjestön kir-
janpidosta ja kulut perustuvat asianmukaisiin tosit-
teisiin ja erittelyihin.
3. Järjestön omarahoitus on toteutunut vuosiraportis-
sa merkityllä tavalla ja yleisehtojen mukaisesti. Ra-
hallinen osuus omarahoituksesta perustuu järjestön
kirjanpitoon.
4. Hankkeen vuosiraportissa esitetyt hallintokulut vas-
taavat yleisehtoja.
5. Kohdemaassa tapahtuva tarkastus on järjestön toi-
mesta asianmukaisesti järjestetty. Järjestöllä on mah-
dollisten tarkastushavaintojen ja suositusten osalta
asianmukainen seuranta.
6. Tilikauden aikana nostettu mutta käyttämättä jää-
nyt hanketuki on asianmukaisesti merkitty sekä
vuosiraporttiin että järjestön kirjanpitoon.
Hankkeen tarkastus voi luonnollisesti koostua myös
muista tarkastustoimenpiteistä.
Hanketarkastusohjeen liite A

Määrämuotoinen tarkastuskertomus isoille hankkeille:

kalenterivuodelle myönnetty hanketuki 20 000 euroa tai suurempi

Tarkastuskertomus

Kansalaisjärjestö AAA :lle

Olen tarkastanut järjestön toteuttaman kehitysyhteistyöhankkeen Hankenimi kulut ajalta 1.1.200X - 31.12.200X.
Hankkeen raportoidut kulut ovat yhteensä XX XXX euroa.

Hankkeen vuosiraportin ja liitteinä olevien kuluerittelyjen laadinnasta on vastannut järjestön hankkeen vastuu-
henkilö Henkilön nimi.

Tarkastus on toteutettu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän kehitysyhteistyötuen käytön tar-

kastusohjeiden edellyttämällä tavalla ja soveltuvin osin KHT-yhdistyksen tilintarkastussuosituksia ja erityisesti ti-
lintarkastussuositusta 800 (Raportointi erityistä tarkoitusta varten tehdystä tarkastustoimeksiannosta) noudattaen.
Suositusten mukaan tarkastus suunnitellaan ja toteutetaan riittävän varmuuden saavuttamiseksi siitä, sisältääkö tar-
kastuksen kohteena oleva vuosiraportti kuluerittelyineen olennaisia virheitä tai puutteita. Tarkastusta suorittaessa
tutkitaan vuosiraportissa ja kuluerittelyissä esitettävien lukujen ja muiden tietojen pohjana olevaa aineistoa.Tarkas-
tuksessa arvioidaan myös vuosiraportin ja kuluerittelyjen laatimisperusteita ja esittämistapaa.

Käsitykseni mukaan hankkeen kirjanpito ja vuosiraportin varainkäyttöä koskeva osuus kuluerittelyineen on

olennaisilta osin laadittu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän kehitysyhteistyötuen yleisehto-
jen ja valtionavustuksia koskevien säännösten (Valtionavustuslaki 688/2001) mukaisesti. Lausuntonani esitän,
että ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikölle laadittu vuosiraportti voidaan hyväksyä.

Tai vaihtoehtoisesti

Tarkastuksessa on havaittu olennaisia virheitä tai puutteita. Olennaiset ehtojen vastaisuudet on lueteltu alla
tai erillisessä selvityksessä.

Paikka ja päiväys

Tilintarkastajan allekirjoitus

Nimenselvennys ja auktorisointi

33
 Hanketarkastusohjeen liite B

Määrämuotoinen tarkastuskertomus pienille hankkeille:

kalenterivuodelle myönnetty hanketuki alle 20 000 euroa

Tarkastuskertomus

Kansalaisjärjestö AAA :lle

Olen tarkastanut järjestön toteuttaman kehitysyhteistyöhankkeen Hankenimi kulut ajalta 1.1.200X - 31.12.200X.
Hankkeen raportoidut kulut ovat yhteensä XX XXX euroa.

Hankkeen vuosiraportin ja liitteinä olevien kuluerittelyjen laadinnasta on vastannut järjestön hankkeen vastuu-
henkilö Henkilön nimi.

Tarkastus on tehty ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän kehitysyhteistyötuen käytön pienten

hankkeiden tarkastusohjeiden edellyttämällä tavalla.

Lausuntonani esitän, että ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikölle laadittu vuosiraportti voidaan

hyväksyä.

Tai vaihtoehtoisesti

Tarkastuksessa on havaittu olennaisia virheitä tai puutteita. Olennaiset ehtojen vastaisuudet on lueteltu alla
tai erillisessä selvityksessä.

Paikka ja päiväys

Tilintarkastajan allekirjoitus

Nimenselvennys ja auktorisointi

34
Hanketarkastusohjeen liite C

Tarkastusohje hankkeen kohdemaan tilintarkastajalle

Ohje on laadittu englannin kielellä työskentelyn helpottamiseksi yhteistyökumppaneiden kanssa. Kohdemaan tar-
kastuksen laajuus ja sisältö tulee koostua vähintään tämän ohjeen tarkastustoimenpiteistä.

Audit Instructions for a Development Co-operation Project

whose financial support is channelled through a
non-governmental organisation in Finland

Scope
We ask you to conduct a Special Purpose Audit concerning the Development Co-operation Project
[Name of project] of (Organisation).

According to the Ministry for Foreign Affairs of Finland’s general conditions regarding support to non-
governmental organisations, the receiving organisation must observe principles related to good governance and
anti-corruption activities. State support shall be used only to cover expenses considered to be necessary and
reasonable in carrying out the project activities. The support receiving organisation shall in its accounting follow
the generally accepted national accounting principles (GAAP). The audit should be carried out in accordance
with generally accepted auditing standards (ISA 800) and relevant national legislation and standards.

The nature of a Development Co-operation Project is as follows:

• A project is not a legal entity but an accounting subject

• It can include transactions in more than one legal entity (e.g. Partner or Subsidiary)
• It does not prepare statutory Financial Statements
• The statements under audit are the Financial Project Report and the List of Fixed Assets
• The accounting is mainly on a Cash Basis - there may be a few Accruals
• Fixed Assets are not capitalized but recorded as cost when purchased
• The Materiality Level in each audit finding is the equivalent of 200 euros.

Reporting
We ask you to further send the Auditor’s Report to the co-operation partner in Finland both by email and by
regular mail. The report should be in English and include the following items:

• Project number and name

• Implementing organisation
• Date of the co-operation agreement
• Reporting period and currency
• Exchange rate used in the Financial Project Report
• Total amount of budgeted income and expenditures (including balance from previous year)
• Total amount of actual income and expenditures (including balance from previous year)
• Closing balance (including cash, bank and other assets like advance payments and outstanding checks)
• Auditor’s name, position, address, phone, fax and e-mail
• Date, auditor’s signature and authorization
• Opinion on the issues below

35
 Opinion
The Auditor’s Report should offer an opinion on the following areas:

• Does the Financial Project Report match with the Bookkeeping?

• Does the Financial Project Report correspond with the co-operation agreement?
• Do the received funds match with the Bookkeeping?
• Does the Bookkeeping match with the Vouchers?
• Are there proper Vouchers for the transactions?
• Is there an adequate Bookkeeping, including Journal and General Ledger?
• Do the changes in the List of Fixed Assets match with the Vouchers?
• Does the Bookkeeping match with the Official Bank Account Statements and Cash Book?
• Does the opening balance of funds correspond with the audit report of last year?
• Is the approved Financial Project Report free of material misstatement?
• Are the received, unused funds properly recorded as a liability in the balance sheet and included in the ending
balance of the Financial Project Report?
• Are the recorded expenses in the Financial Project Report in line with the approved original budget and
activity plan? The report should contain explanations of deviations larger than 15 percent and 1 000 euros.
• Is the internal control system of the organisation in place? Are there any material weaknesses that the
organisation should improve?
• Do the salaries of the project personnel match with existing properly signed employment contracts?
• Has social security expenses including pensions and taxes been recorded and paid to relevant authorities in
accordance with the national legislation?
• Does the organisation have copies of all valid essential contracts (government, trading, rental, lease, service
agreement)?

36
 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö

Ulkoasu: Innocorp Oy
Paino: Sävypaino ISO 9001 2005
Ulkoasiainministeriö
Kehityspoliittinen osasto, Kansalaisjärjestöyksikkö

Käyntiosoite: Luotsikatu 4 a 1, 00160 Helsinki

Postiosoite: PL 176, 00161 Helsinki
Puhelin: (09) 1605 6255
Telefax: (09) 1605 6224
Vaihde: (09) 16005
Sähköposti: keo-33@formin.fi
Kotisivut: http://global.finland.fi