Welcome to Scribd, the world's digital library. Read, publish, and share books and documents. See more
Download
Standard view
Full view
of .
Save to My Library
Look up keyword
Like this
1Activity
0 of .
Results for:
No results containing your search query
P. 1
BOFIT Viikkokatsaus 29.03

BOFIT Viikkokatsaus 29.03

Ratings: (0)|Views: 130|Likes:
Published by Kerttu Vali
29.3.2012​ BOFIT Viikkokatsaus 13/2012 (PDF)​
Venäjä​

Venäjän kotimainen kysyntä kehittynyt heikosti alkuvuonna.
Venäjän 2020-strategiassa talouden ulkosuhteiden painopiste IVY- ja EU-yhteistyössä.
Venäjä pyrkii houkuttelemaan maahan uudenlaisia siirtolaisia.


Kiina​

Euroopan komission kilpailuraportti antaa risuja ja ruusuja Kiinan kilpailupolitiikalle.
Kiina panostaa sotilasteknologiaan.
Suomen Kiinan-kaupan alijäämä kasvussa.
29.3.2012​ BOFIT Viikkokatsaus 13/2012 (PDF)​
Venäjä​

Venäjän kotimainen kysyntä kehittynyt heikosti alkuvuonna.
Venäjän 2020-strategiassa talouden ulkosuhteiden painopiste IVY- ja EU-yhteistyössä.
Venäjä pyrkii houkuttelemaan maahan uudenlaisia siirtolaisia.


Kiina​

Euroopan komission kilpailuraportti antaa risuja ja ruusuja Kiinan kilpailupolitiikalle.
Kiina panostaa sotilasteknologiaan.
Suomen Kiinan-kaupan alijäämä kasvussa.

More info:

Categories:Business/Law, Finance
Published by: Kerttu Vali on Mar 29, 2012
Copyright:Attribution Non-commercial

Availability:

Read on Scribd mobile: iPhone, iPad and Android.
download as PDF, TXT or read online from Scribd
See more
See less

01/01/2014

pdf

text

original

 
 
BOFIT Viikkokatsaus
 13 • 29.3.2012
Suomen Pankki • Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFITPL 160 • 00101 HelsinkiPuh: 010 831 2268 • Sähköposti: bofit@bof.fi • Web: www.bof.fi/bofitPäätoimittaja Seija Lainela
Uutisaineisto on toimitettu eri lähteiden perusteella.Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta. Julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
 
Venäjä
Venäjän kotimainen kysyntä kehittynyt heikosti alku-vuonna.
Tammikuussa kotimainen kysyntä supistui, eikähelmikuussa tapahtunut käänne parempaan riittänyt paik-kaamaan tilannetta täysin. Kausitasoitettu vähittäiskaupanmyynnin määrä oli helmikuussa suunnilleen joulukuuntasolla, ja investoinnit olivat alustavien tietojen mukaanpienemmät kuin viime vuoden loppukuukausina. Kotitalo-uksien reaalitulot ovat joulukuun huipun jälkeen vähenty-neet huolimatta inflaation hidastumisesta.Toisaalta teollisuustuotannon vahva kasvu jatkui tammi-helmikuussa niin jalostavan teollisuuden kuin energiantuo-tannon piirissä. Tuotanto on alkuvuonna elpynyt useillateollisuudenaloilla, ja sitä on tukenut mm. raakaöljyn vien-nin piristyminen sekä valtion budjettimenojen lisääminen.Teollisuusyritysten luottamusindikaattorit olivat maalis-kuussa edelleen varsin hyvällä tasolla.
Venäjän 2020-strategiassa talouden ulkosuhteiden pai-nopiste IVY- ja EU-yhteistyössä.
Venäjän taloussuhteissatärkeimpinä haasteina nähdään viennin öljyriippuvuus sekänopeasti kehittyvien talouksien – erityisesti Kiinan – paino-arvon lisääntyminen kansainvälisessä taloudessa. Vastauk-sena haasteisiin strategiassa suositellaan ulkoisten talous-suhteiden syventämistä ja laajentamista, ulkomaankaupanvapauttamista sekä ulkomaisten sijoitusten tukemista.Monista kansainvälisistä arvioista poiketen strategiassapidetään tuntuvana riskinä energiaraaka-aineiden ylitarjon-taa ja siitä johtuvaa hintojen laskua maailmanmarkkinoilla.Öljyn tynnyrihinnan ennakoidaan pysyvän yli 70 dollarissatällä vuosikymmenellä. Korkea öljyn hintakin voi olla pul-ma, sillä se voi luoda vahvistumispaineita valuuttakurssille ja siten heikentää muiden vientisektoreiden kilpailukykyä.Kiinan vahvistuvan aseman arvioidaan voivan vaikeut-taa Venäjän pyrkimyksiä mm. lisätä ruplan kansainvälistäkäyttöä ja tiivistää IVY-maiden keskinäistä integraatiotaKeski-Aasiassa. Lisäksi kiinalaisten yritysten kilpailukyky ja nopea teknologinen kehitys heikentää venäläisten yritys-ten asemaa kotimarkkinoilla ja voi uhata myös niiden mah-dollisuuksia kehittyä korkean teknologian tuotannossa.Alueellisena prioriteettina strategiassa on Venäjän, Val-ko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton syventäminen yhte-näiseksi talous- ja valuutta-alueeksi eli Euraasian unioniksisekä muun IVY-yhteistyön kehittäminen. IVY-yhteistyötäpidetään tärkeänä sekä poliittisista syistä että venäläistentuotteiden markkinoiden laajentamisen kannalta. Teknolo-giselle kehitykselle ensisijaisena kumppanina nähdään EU.Yhteistyötä suositellaankin tiivistettäväksi myös EU:nkanssa esim. pyrkimällä laajennettuun vapaakauppasopi-mukseen, joka merkitsisi mm. palvelukaupan osittaistavapauttamista ja lisätoimia sijoittajansuojan parantamiseksi.EU:n tekniset standardit tulisi ottaa pohjaksi myös tullilii-tossa sekä helpottaa huomattavasti viisumikäytäntöjä. Talo-ussuhteiden syventämisestä huolimatta Venäjän riippuvuut-ta EU:sta pitäisi vähentää ja vientimarkkinoita monipuolis-taa erityisesti Aasiaan. Aasian vientimarkkinoista kiinnos-tavimpana nähdään Kiina, kun taas teknologiayhteistyötä jasijoituksia toivotaan erityisesti Japanista ja Etelä-Koreasta.Strategiassa esitetään myös toimia ulkomaankaupan jaulkomaisten investointien edistämiseksi, kuten tullien las-kua, vientitukien nostoa, ulkomaisten sijoitusten rajoitustenvähentämistä sekä erityistalousalueiden määrän lisäämistä.
Venäjä pyrkii houkuttelemaan maahan uudenlaisiasiirtolaisia.
2020-strategiassa todetaan Venäjän tarvitsevanmaahanmuuttajia työvoimatarpeensa tyydyttämiseksi. Maapystyy kuitenkin houkuttelemaan siirtolaisia vain heikosti.Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on asiantuntijatyöryh-män mukaan rajoittavaa ja tähtää maahanmuuttajien väliai-kaiseen viipymiseen maassa. Se ei sisällä toimia maahan-muuttajien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan eikä esimerkiksiota huomioon perheittäin tapahtuvaa maahanmuuttoa.Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle on muutta-nut yli 7 milj. ihmistä. Muutto kompensoi lähes 60 % sa-manaikaisesta väestön luonnollisesta vähenemisestä. Valta-osa maahanmuuttajista on venäläisiä entisistä neuvostotasa-valloista, ja pääosa muuttoliikkeestä tapahtui 1990-luvulla.Venäjä olisi edelleen valmis ottamaan vastaan näitä etnisiävenäläisiä, mutta heidän muuttohalunsa on vähentynyt.Suurin osa maahanmuuttajista tulee nykyään Venäjäneteläisistä rajanaapureista Keski-Aasiasta ja Kaukasukselta ja tekee töitä, jotka eivät vaadi korkeaa ammattitaitoa. Hetyöskentelevät erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Mos-kovassa. Heitä on myös maaseudulla maataloustöissä.Maahanmuuttajien todellinen lukumäärä on epäselvä.Federaation maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2009maassa työskenteli laillisesti noin 1,7 milj. siirtotyöläistä.Laittomasti Venäjällä työskentelee viraston arvion mukaan3–5 milj. siirtotyöläistä. Virallinen siirtotyöläisten kiintiöoli viime vuonna 1,7 milj. henkeä. Laillisten siirtotyöläistenosuus työllisistä on noin 2,5 %. 2020-strategian tavoite onhoukutella vuosittain 250 000–300 000 maahanmuuttajaa.2020-strategiassa ehdotetaan maahanmuuton nykyisenyleisen kiintiöjärjestelmän korvaamista maahanmuuttaja-ryhmittäin eriytetyillä ohjelmilla. Erityisen tervetulleitaryhmiä olisivat koulutetut asiantuntijat perheineen, yrittäjät ja sijoittajat perheineen sekä sellaiset työntekijät, joista onpulaa. Näiden ryhmien maahanmuuttoa on pyrittävä helpot-tamaan mm. parantamalla heidän oikeudellista asemaansa,sosiaaliturvaansa ja sallimalla rekisteröityminen useam-maksi vuodeksi. Vuonna 2010 tehtiin jo joitakin muutoksiakorkeasti koulutettujen asiantuntijoiden maahanmuuttoahelpottamaan. Tulokset ovat toistaiseksi olleet heikkoja.

You're Reading a Free Preview

Download
/*********** DO NOT ALTER ANYTHING BELOW THIS LINE ! ************/ var s_code=s.t();if(s_code)document.write(s_code)//-->