flyerplace2juillet-reotahiti

’Ei ha’amana’ora’a i tEi ta’Ero i tE mau tämatamatara’a ’ätömï i roto i tE moana Pätitifä

Mai te matahiti 1966 tae mai i te matahiti 1996, ’ua fa’aharuru ’o Faräni e 193 tüpita ’ätömï i Moruroa ’e Fangataufa. Nä ’öfai e pae i fa’ati’ahia i ni’a i teie paepae, të ha’amana’o nei ïa i nä Tuha’a Motu e Pae o Porinetia, tö rätou mau huira’atira tei färerei i te mau ’ati ’e te mau tauira’a rahi tä te mau tämatamatara’a ’ätömï i fa’atupu nä roto i te fa’ahepo. Hiroshima, Nagasaki, Bikini, Enewetak, Montebello, Emu Field, Maralinga, Malden, Kiritimati, Johnston, Moruroa, Fangataufa : ’o te mau fenua ’e te mau motu teie nö Patitifa tei mä’itihia e te Hau Marite, te Hau Peretäne ’e te Hau Faräni nö te tämatamatara’a i tä rätou mau tüpita ’ätömï. ’Aita i mo’ehia i te rahira’a tauatini mau rave ’ohipa ’e i te mau Nüna’a nö Patitifa teie mau tüpita ’ätömï, të ha’afifi noa nei ä i töna orara’a tino ’e te arutaimareva i teie mahana. ’Ua ’ävarihia teie ’öfai-täpa’o i raro a’e i te Peretitenira’a a Oscar Manutahi Temaru täne, i te 2 nö Tiurai 2006, mahana ha’amana’ora’a i te tüpita ’ätömï mätämua i fa’aharuruhia i Moruroa ’a maha ’ahuru matahiti i teienei.
2012© Délégation pour le suivi des conséquences des essais nucléaires > dscen@environnement.gov.pf Moruroa e tatou > moruroaetatou@mail.pf + www.moruroaetatou.com

Pape’ete

mähora nö te 2 nö tiurai 1966
Ha’amana’ora’a 2 nö Tiurai, te haruru Pahu

Paepae ha’amana’ora’a ’o tei mo’e ’e nö te Ta’ere Mä’ohi

Të fa’atura nei te Tävana ’oire o Hiroshima

papeete

tE Parau nö tEiE PaEPaE
Na roto i te tauto’ara’a a te Ta’atira’a Moruroa e tatou, tei amui i te mau rave ’ohipa nö Moruroa, teie te vahi i fa’ata’ahia ’ei ha’amana’ora'a i te mau tämatamatara’a ’ätömï, ha’amauhia i Pape’ete. Patuhia i ni’a i te höho’a paepae, ’ua ’ävarihia i te 2 nö Tiurai 2006 i te taime nö te putuputura’a rahi i ni’a i te parau nö te mau tämatamatara’a ’ätömï ’o tei fa’anahohia e te Hau Fenua. I taua ato'a mahana rä i ’ävarihia ai te “Aroä Pouvana’a a Oopa” ’ei ha’amana’ora’a i te Tëpütë mä’ohi i täpe’a-hape-hia i te ava’e Atopa matahiti 1958, tape’ahia, ’ïritihia töna ti’ara’a ’ïriti-ture faräni, fa’arevahia nö te fa’aineine i te fa’atupura’a i te pü tämatamatara’a ’ätömï i Pätitifä. I te ’äva'e Tiunu 2011, ’ua fa’aoti te Hau Fenua e täpura te 2 nö Tiurai te mahana i ö ai ’o Mä’ohi Nui i roto i te Ao ’ätömï, mahana oro’a ha’amana’ora’a na te Fenua. Mai te reira mai mahana, teie te i’oa o teie mahora : “Mahora 2 nö Tiurai”, “Te Kohu Kino” i te reo pa’umotu. I te mau matahiti ato’a, tei raro a’e te ’öro’a 2 nö Tiurai i te fa’anahora’a o te Ta’ere Mä’ohi, ’ei ha’amana’ora’a i te mau ’ati a te mauha’a ’ätömï, i fa’atupu, i ni’a i te mau nüna’a nö Pätitifä. I te mau matahiti ato’a, te riro teie paepae ’ei vähi farereira’a, vähi ha’amana’ora’a, nä te mau ta’ata ’o te fenua nei, nä te mau ta’ata faräni, te mau manihini nö te ’ara mai, te mau pupu päruru rave ’ohipa i te oro’a nö te mahana matamua nö Më, tö te pahi ra, Peace Boat, tei uta mai i te mau Täpönë i ora mai, mai roto mai te mau tüpita ’ätömï a te Marite i ni’a i te ’oire ’o Hiroshima e Nagasaki, te tere mai nei rätou i te mau matahiti ato’a e te fa’ari’ihia nei rätou i teie vähi ha’amana’ora’a.

tE unu aldébaran “ana-muri”
‘Ua ‘ama te aUahi o te pohe i roto i te ao mä’ohi Ana-muri ’o te ra’i ia Rumia rä, hö’ë o nä pou ’ahuru o te atua ra ’o Ta’aroa, nö te fa’ata’a te Ra’i ’e te Fenua. I’oa topahia e te nu’u faräni i te tüpita ’ätömï mätämua i roto i te reva i Moruroa i te 2 nö Tiurai 1966 tei fa’ata’ero i te Ao Mä’ohi. Teie “unu” taraihia e Eriki Marchand ’e töna tauturu Fred Tehei, höho’a o te mau tauira’a rahi o te orara’a o te Mä’ohi i muri a’e e 30 matahiti tämatamatara’a ’ätömï. ’Ua ’ävarihia teie unu Ana-muri i te 2 nö Tiurai 2011.

tE unu achillE
e reo fa’ahapa I te 5 nö Tiunu 1975, tämatamatara’a ’ätömï mätämua i raro i te fenua i Fangataufa, te i’oa “Achille” Tei fa’a’ara i te atua rä ïa Ruamoko, atua nö raro i te fenua. ’Ua tarai ’o Eriki Marchand ’e ’o Fred Tehei i te Tätauro ’äma’a piti “Croix de Lorraine”, täpa’o nö te ti’amä o Faräni, të vävähi ra i te ’öpü o te nüna’a Mä’ohi. “Të fa’a’ite nei teie unu i tä’u fa’ahapara’a i teie Hau Repüpirita i fa’ahepo i te rave i täna tämatamatara’a ’ätömï ’e ’o tei ha’afifi i te orara’a o te u’i nö ananahi e te ta’ero ’ätömï” ’o te reo o te Tahu’a o teie unu. ’Ua ’ävarihia teie unu Achille i te 2 nö Tiurai 2012.

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful