Çré Çré Bhävanä-sära-saìgrahaù

Niçänta-lélä and Prätar-lélä
Compiled by Çré Çré Siddha Kåñëadäsa Tätapäda

(1) ajïäna-timirändhasya jïänäïjana-çaläkayä cakñur unmélitaà yena tasmai çré-gurave namaù (2) siàha-skandhaà madhura-madhura-smera-gaëòa-sthaläntaà durvijïeyojjvala-rasa-mayäçcarya-nänä-vikäram vibhrat käntià vikaca-kanakämbhoja-garbhäbhirämäm ekébhütam vapur avatu vo rädhayä mädhavasya (Caitanya-candrämåtam 13) (3) çoëa-snigdhäìguli-dala-kulaà jäta-rägaà parägaiù çré-rädhäyäù stana-mukulayoù kuìkuma-kñoda-rüpaiù bhakta-çraddhä-madhu-nakha-mahaù-puïja-kiïjalka-jälaà jaìghänälaà caraëa-kamalaà pätu naù pütanäreù (Änanda-våndävana-campüù 1.2) (4) bhakti-rasämåta-sindhau carataù paribhüta-käla-jäla-bhiyaù bhakta-makarän açélitamukti-nadékän namasyämi (Bhakti-rasämåta-sindhu 1.1.4) çré Gauracandra

(5) prage çréväsasya dvija-kula-ravair niñku avare çruti-dhväna-prakhyaiù sapadi gata-nidraà pulakitam hareù pärçve rädhä-sthitim anubhavantaà nayana-jair jalaiù saàsiktäìgaà vara-kanaka-gauram bhaja manaù (6) müla-sütra rätryante trasta-vånderita-bahu-viravair bodhitau kéra-çärépadyair hådyair ahådyair api sukha-çayanäd utthitau tau sakhébhi dåñöau håñöau tadätvodita-rati-lalitau kakkha é-géù saçaìkau rädhä-kåñëau satåñëäv api nija-nija-dhämny äpta-talpau smarämi (Govinda-lélämåtam 1.10) (7) pratisva-sevävasara-prabodhitäsadätanäbhyäsa-juño'tha kiìkaréù nidraiva rätry antam avetya tä jahau saiva svayaà jägarayäï cakära kim? (Kåñëa-bhä vanämåtam 1.4) (8) utthäya talpäc cakitekñaëäù kñaëän duhänayor nägara-cakravartinoù sväpaà rahaù-sväpam abhaìgam aìganä älakñya tüñëém adhiçayam äsata (Kåñëa-bhävanämåtam 1.5) (9) papracchur anyonyam imä mimänayä rasaà paréhäsa-bhåtaà sajåmbhayä girä ciräj jägara-müòha-ghürëanasva-sväkñi-bhåìgé-tati-léòha-vakñasaù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.6)

O

K

(10) niçänta-sevocita-mälya-véöikäkåtyätta-cittä atha käcid äha täù anaìga-baddhäìga-yuva-dvayocchalatsaurabhya-saulabhyavaté rasoccalä (Kåñëa-bhävanämåtam 1.7) (11) jänéta jälädhva-gatäsya-padmäù sadmäntarälyaù sva-dåçaù prahitya käntau nitäntätanu-läsya-cuïcu dhinoti suptiù parirabhya kédåk? C (Kåñëa-bhävanämåtam 1.8) (12) itas tato nyasta-maëi-pradépänaphulla-nélotpala-campakäbhän vidhatta etau sva-mayükha-våndair anävåtair maëòana-mälya-celaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.9) (13) sa kåñëa-meghaù sthira-caïcalälévåto'timädhurya-rasair amüù kim? äsnäpayat svärhaëa-kåtya-våttäù pratyarhaëenädita eva dhinvan Ë (Kåñëa-bhävanämåtam 1.15) (14) tämbüla-mälä-vividhänulepair aìgära-dhänyäguruvaiç ca dhüpaiù kälocitais taiù pratipädyamänaiù kati-kñaëäàs tä gamayäà babhüvuù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.16)

(15) prabhaïjano raïjayituà nikuïjaräjau vyaräjiñöa mudä tadäném manye prabudhya çlatha-durbaläìgo drutaà prayätuà na-taräà çaçäka (Kåñëa-bhä vanämåtam 1.17) (16) yä våkña-vallyo vyakasaàs tadaiva täç cumbaàs tadämoda-bharair diço daça prasäritaiù çväsapatha-praveç `itair bhåìgävalér jägarayäï cakära saù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.18) (17) tad-guïjitai raïjita-susvarair bhåçaà prabudhya våndä'tha vilokya sarvataù svanäthayor jägaraëe patatriëo nyayuìkta käla-jïatayä rayäd iyam (18) äsan yad-arthaà prathamaà dvijendräù sevä-samutkaëöha-dhiyo'pi mükäù våndä-nideçaà tam aväpya harñät kréòä-nikuïjaà paritaç cuküjuù à (Govinda-lélämåtam 1.12) (19) athäli-våndaà makaranda-lubdhaà ratéçitur maìgala-kambu-tulyam praphulla-vallé-caya-maïju-kuïje juguïja talpé-kåta-kaïja-puïje (Govinda-lélämåtam 1.14) (20) .

15) (21) pika-çreëé manojasya véëeva vyakta-païcamam älaläpa svaraà täraà kuhür iti muhur muhuù (Govinda-lélämåtam 1.jhaìkåtim aìgé-kurute rati-maìgala-jhallaréva govindam bodhayituà madhu-mattä madhupé-tatir udbha änandä (Govinda-lélämåtam 1.19) (25) .16) (22) rati-madhura-vipaïcé-näda-bhaìg éà dadhänä madana-mada-viküjat-känta-pärçve niñaëëä mådula-mukula-jäläsväda-vispañöa-kaëöhé kalayati sahakäre käkaléà kokilälé (Govinda-lélämåtam 1.18) (24) rädhä-dhairya-dharädharoddhåti-vidhau ke'nye samarthä vinä kåñëaà kåñëa-sumatta-kuïjara-vaçékäre'py alaà çåìkhaläù anyäù kä våñabhänu-jäm iha vinä dhanyäm atévädåtäù kekäù kià samudérayanti çikhinas tau bodh :ayantaù prage (Govinda-lélämåtam 1.17) (23) vidrävya gopé-dhåti-dharmacaryälajjä-mågér mäna-våkeñv amarñé kapota-ghütkära-miñeëa çaìke garjaty ayaà käma-tarakñu-räjaù (Govinda-lélämåtam 1.

21) (27) våndeìgita-jïaù sa vicakñaëaù çukaù çuko yathä bhägavatärtha-kovidaù dakñaù prabodhe jagatäà prabhor atipremäspadatvänupamaù samabhyadhät (Kåñëa-bhävanämåtam 1.hrasva-dérgha-plutair yuktaà ku-kükü-kü iti svaram kukkuöo'py apa hat prätar vedäbhyäsé baöur yathä (Govinda-lélämåtam 1.29) (29) priyädharäsväda-sukhe nimajjasi prabudhyase nety ucitaà rasämbudhe! riraàsutäyäà viriraàsur eva te kiïcädhuneyaà kñaëadä kñaëaà dyati (Kåñëa-bhävanämåtam 1.30) (30) .28) (28) jaya smaräçeña-viläsa-vaiduñéniñëäta-gopéjana-locanämåta! präëa-priyä-prema-dhuné-mataìgaja! sva-mädhuré-plävita-loka-saàhate (Kåñëa-bhävanämåtam 1.20) (26) atha pakñiëäà kalakalaiù prabodhitäv api tau mitho'vidita-jägarau tadä nibiòopagühaëa-vibhaìga-kätarau kapa ena mélita-dåçävatiñöhatäm (Govinda-lélämåtam 1.

33) (35) kamala-mukhi! viläsäyäsa-gäòhälasäìgé .jahéhi nidräà çlathayopagühanaà vrajaà pratiñöhäsuraraà prabho! bhava prätar babhüvänusara sva-cäturéà pracchanna-kämatvam athoraré-kuru (Kåñëa-bhävanämåtam 1.31) (31) jaya vrajänandana! nanda-cetaùpayodhi-péyüña-mayükha! deva! goñöheçvaré-puëya-latä-prasüna! prayähi gehäya dhinu sva-bandhün (Kåñëa-bhävanämåtam 1.24) (34) çäré çubhä sä'tha jagäda sükñma-dhéù çäré yathä devana-sammata-sthitiù jayeçvari! svéya-viläsa-saubhagaçré-tarñita-çré-mukha-mukhya-yauvate (Kåñëa-bhävanämåtam 1.23) (33) udayaà prajavädayam ety aruëas taruëé-nicaye sahajäkaruëaù nibhåtaà nilayaà vrajanätha! tatas tvarito' a kalinda-sutä-ta ataù (Govinda-lélämåtam 1.32) (32) gokula-bandho! jaya rasa-sindho! jägåhi talpaà tyaja çaçi-kalpam préty-anuküläà çrita-bhuja-müläà bodhaya käntäà rati-bhara-täntäm (Govinda-lélämåtam 1.

25) (36) çeñe'dhunä yad-rati-vallabhäsyaräjéva-räjan madhu-päna-mattä asämprataà tat khalu sämprataà te prätas tato jägarayämy ahaà tväm (Kåñëa-bhävanämåtam 1.34) (37) kåñëo'py anidraù priyayopagüòhaù käntä'py anidrä'py amunopagüòhä talpät prabhätäkulam apy analpän notthätum etan mithunaà çaçäka (Govinda-lélämåtam 1.41) (40) ekaà präcyäm aruëa-kiraëäpä aläyäà vidhatte cakñuù känte tvaritam aparaà dürage cakraväké çaìkäkräntäs taru-kuhara-gä mükatäà yänti ghükäù .38) (38) kåñëasya jänüpari-yantrita-san-nitambä vakñaù-sthale dhåta-kucä vadane'rpitäsyä kaëöhe niveçita-bhujä'sya bhujopadhänä käntä na héìgati manäg api labdha-bodhä (39) çré-kåñëa-lélä-racanäsu dakñas tat-prema-jänanda-viphulla-pakñaù dakñäkhya äha çrita-kuïja-kakñaù çukaù samadhyäpita-kéra-lakñaù (Govinda-lélämåtam 1.svapiñi sakhi! niçänte yat taväyaà na doñaù dig iyam aruëitaindré kintu paçyävir äsét tava sukham asahiñëuù sädhvi! candrä-sakhéva (Govinda-lélämåtam 1.

çaìke bhäsvän udayam udagät kåñëa! nidräà jahéhi (Govinda-lélämåtam 1.32) (41) jaya jaya guëa-sindho! preyasé-präëa-bandho! vraja-sarasi-ja-bhäno! sat-kalä-ratna-säno! iha hi rajané-çeñe kià manä nätha! çeñe samayam avakalayäpéñyate kuïja-sayyä? (Kåñëähnika-kaumudé 1.19) (42) ayam api ca çikhaëòé jägaritvaiva khaëòé kåta-sulalita-kekaù käla-niñöhä-vivekaù pramilati tava nidrä-hänaye'dhé-daridräù çiva çiva nija-sevä-kälam ujjhanti ke vä? (Kåñëähnika-kaumudé 1.33) (44) nidräà jahéhi vijahéhi nikuïja-çayyäà väsaà prayähi sakhi! nälasatäà prayähi käntaà ca bodhaya na bodhaya loka-lajjäà kälocitäà hi kåtinaù kåtim unnayanti (Govinda-lélämåtam 1.24) (43) våndä-vakträd adhigata-vidyä säré häré-kåta-bahu-padyä rädhä-snehoccaya-madhu-mattä tasyä nidräpanayana-yattä (Govinda-lélämåtam 1.37) (45) vraja-pati-tanayäìkäsaìgato véta-çaìkä vidhu-mukhi! kim-u çeñe nirbharaà rätri-çeñe? pramada-madhupa-puïje mä paraà tiñöha kuïje na gaëayasi vigarhäà kià guruëäm anarhäm? .

7) (47) viyad-atilaghu-täraà tvad-vapuù kñuëëa-häraà vigalita-kusumänäà varñma çephälikänäm tritayam idam idäném eka-rüpaà tadäném api yad api tathäpi tvad-vapuù çrébhir äpi (Kåñëähnika-kaumudé 1.29) .28) (50) yugapad ubhaya-nidrä-bhaìga-vidhvasta-mudrä yugapad ubhaya-neträpäìga-bhaìgé viciträ yugapad ubhaya-ghürëä-jäta-saàkleça-pürëä bhavad ubhaya-vilokäbhävataù präpta-çokä (Kåñëähnika-kaumudé 1.3) (46) sudati! kumudinénäm aìkam äsädya lénä mada-madhukara-mälä kälam äsädya lolä sarati kamalinénäà räjim etäm adénäà bhavati samaya eva gläni-harñädidevaù (Kåñëähnika-kaumudé 1.10) (48) tru ita-patita-muktä-häravat te viyuktä bhavad uòu-tatir eñä svalpa-mäträvaçeñä cira-çayanam avekñyärundhaté te vilakñyä bhavad iva parivakre paçya saptarñi-cakre (Kåñëähnika-kaumudé 1.(Kåñëähnika-kaumudé 1.11) (49) iti kala-vacanänäà çärikäëäà çukänäà rutam atiçaya-ramyaà çrotra-peyaà niçamya vihita-çayana-bädhä sä jajägära rädhä prathamam atha sa kåñëaù sväpa-lélä-vitåñëaù (Kåñëähnika-kaumudé 1.

237) .38) (54) anyonya-grathitäìgulé-kisalayäm unnéya bähu-dvayéà jåmbhärambha-puraùsaraà vidadhaté gätrasya saàmo anam mélan-netram urojayor nakha-pada-vyädäna-dénänanä nä-nä-neti punar nakha-kñata-dhiyä sä kåñëa-päëé dadhe (Alaìkära-kaustubhaù 5.(51) kala-kvaëat-kaìkaìa-nüpuraà jabäd atyucchalad-gätra-yuga-cchavi-cchaöäm vyastälakägrävali-veñöanonnamattä aìka-hära-dyuti-dépitänanam (Kåñëa-bhävanämåtam 1.36) (52) srastäàçukänveñaëa-saàbhramodayäd itas-tato nyasta-karäbja-maïjulam çayyotthitaà keli-viläsinos tayos trailokya-lakñmém iva saïcikäya tam (Kåñëa-bhävanämåtam 1.236) (55) saìgopäya pa äïcalena tanunä niùsäri-dantävaléjyotsnäbhiù snapitena dakñiëa-karäkåñöena vakträmbujam lélolläsita-kandharaà mådu-kalair vämäìguli-ccho ikäniùsvänaiç cala-kaìkaëa-svana-sakhaiù çré-rädhikä'jåmbhata (Alaìkära-kaustubhaù 5.37) (53) ghürëälasäkñaà çlatha-sarva-gätraà viçrasta-keçaà rasika-dvayaà tat bhugnopaveçaà skhalane kathaà cid anyonyam älambanatäà prapede (Kåñëa-bhävanämåtam 1.

53) (60) tadaiva jåmbhottha-radäàçu-jälamäëikya-dépair niraräjayat kim sa-nidram unmudra-dåganta-lakñmérasa-jïayänyonya-vilihyamänam (Kåñëa-bhävanämåtam 1.238) (57) utthäyeçaù sanniviñöo'tha talpe vyäjän nidrä-çälinéà mélitäkñém dorbhyäà käntäà sväìkam änéya täntäà paçyaty asyä mädhuréà sädhuréti (Govinda-lélämåtam 1.52) (59) saàçliñöa-sarväìguli-bähu-yugmam unmathya dehaà parimo ayantém udbuddha-jåmbhä-sphuöa-danta-käntim älokya käntäà mumude mukundaù (Govinda-lélämåtam 1.(56) alasa-valitam ürdhvé-kåtya mürdhopakaëöhe valayitam idam anyonyena saàsakta-päëi trika-vicalana-bhaìgi-saìgi mo äyitäyäù paridhir iva mukhendor bhäti dordvandvam asyäù (Alaìkära-kaustubhaù 5.40) .51) (58) ghürëäyamänekñaëa-khaïjaré aà lalä a-lolälaka-bhåìga-jälam mukhaà prabhätäbja-nibhaà priyäyäù papau dåçeñat-smitam acyuto'sau (Govinda-lélämåtam 1.

54) (62) hemäbjäìgyäù prabala-suratäyäsa-jätälasäyäù käntasyäìke nihata-vapuñaù snigdha-täpiïcha-känteù çampäkampä nava-jala-dhare sthäsnutäà ced adhäsyat çré-rädhäyäù sphuöam iha tadä sämya-kakñäm aväpsyat (Govinda-lélämåtam 1.(61) svéyäìkottäna-suptäm uñasi mådu måñä rodaneñat-smitäsyäm ardhonmuktägra-keçäà vimådita-kusuma-srag-dharäà chinna-häräm unmélyonmélya ghürëälasa-nayana-yugaà svänanälokanotkäà käntäà täà keli-täntäà mudam atulatamäm äpa paçyan vrajenduù (Govinda-lélämåtam 1.57) (65) vämena cädhaù çira unnamayya kareëa tasyäç cibukaà pareëa vibhugna-kaëöhaù smita-çobhi-gaëòaà mukhaà priyäyäù sa muhuç cucumba (Govinda-lélämåtam 1.58) (66) .55) (63) sphuran makara-kuëòalaà madhura-manda-häsodayaà madälasa-vilocanaà kamala-gandhi lolälakam mukhaà sva-daçana-kñatäïjana-malémasauñöhaà hareù samékñya kamalekñaëä punar abhüd viläsotsukä (Govinda-lélämåtam 1.56) (64) parasparälokana-jäta-lajjänivåtta-caïcad-dara-kuïcitäkñam éñat-smitaà vékñya mukhaà priyäyä uddépta-tåñëaù punar äsa kåñëaù (Govinda-lélämåtam 1.

21) (69) bho bho viläsinn avadhehi yat tvayä visrasta-veçäbharaëäsmy ahaà kåtä yävan mad-älyo'nusaranti noñasi drutaà samädhitsasi tan na kià punaù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.23) (71) .59) (67) rüpämåtaà me tri-jagad-vilakñaëaà niùséma-mädhuryam idaà ca yauvanam adyaiva säphalyam aväpa sarvathä preyänupäbhuìktatamäà mudä yataù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.käntädhara-sparça-sukhäbdhi-magnä karaà dhunänä dara-kuïcitäkñé mä meti mandäkñara-sanna-kaëöhé sakhé-dåçäà sä mudam ätatäna (Govinda-lélämåtam 1.22) (70) sva-cäturéà sädhaya mäà prasädhaya prasädayänaìgam abhéñöa-daivatam yo'sman mano-mandira-varty ayaà tvayä bahiñ-kåto lakñmabhir ebhir eva yat (Kåñëa-bhävanämåtam 2.20) (68) saivaà vicintya kñaëam äha käntaà tad-akñi-pétäkhila-mädhurékä sväntar mudätyartha-lasad-dågantalakñmé-vihäräyatanäsya-padmam (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

63) (76) athämunä kaìkatikäà çanaiù çanair vikarñatä bhänumaté-karärpitäm .9) (75) mitho daçana-vikñatädhara-pu au viläsälasau nakhäìkita-kalevarau galita-patra-lekhäçriyau çlathämbara-sukuntalau tru ita-hära-puñpa-srajau muhur mumudire puraù samabhilakñya täù sva-priyau (Govinda-lélämåtam 1.24) (72) ittham éçvaryä väkyaà hi çrutvä sevana-peçalä tad-upayogi-vastüni samarpayitum utsukä (73) dväraà samunmucya manäg anäravaà çanaiù pada-nyäsa-viçeña-maïjulä nirëéta taj-jägaraëätha kiìkarétatir viçaìkä praviveça veçma sä (Kåñëa-bhävanämåtam 1.26) (74) itas tato nyasta-maëi-pradépän aphulla-nélotpala-campakäbhän vidhatta etau sva-mayükha-våndair anävåtair maëòana-mälya-celaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.satyaà bravéñy aìga-jam iñöa-devaà tvad-aìga-péöhe prakaöé-bhavantam yajämi bhüñämbara-gandha-puñpaà srak-candanädyair iti täà sa üce (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

kacävalé saàstriyate sma mälatémälota-veëé-racanä-paöéyasä (Kåñëa-bhävanämåtam 2.27) (79) dadhära häraà ruci-maïjarélitaà yadä tadoce priyayä madoddhuram yä khaëòitä candana-kaïculé tvayä vakñojayos täà na kutaç cikérñasi? (Kåñëa-bhävanämåtam 2.25) (77) kastürikä-candana-kuìkuma-dravaiù sambhävitais täm anurägalekhayä cakära mäläïcita-cäru-citrakäà sa citra-cuïcur dhåta-navya-vartikaù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.29) (81) prasädhanärtha-pratipädanonmukhaçré-rüpa-lélä-rati-maïjaré-mukhaù stana-dvayaà tulikayäìkayan hari .28) (80) älekhya-karmaëy atigarva-dhäriëés täs tä viçäkhä-prabhåtér bhavat sakhéù vismäpayämy adya kuca-dvaye kåtaiç citrair vicitrair iti täà jagäda saù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.26) (78) tä aìka-yugmena lavaìga-maïjarésampäditäpürva-rucä sa cäruëé änarca tasyäù çravaëe naväïjanenänaïja-kaïja-pratim etad akñiné (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

41) (86) viraha-vikalayä tac chayyayä dünayä kià katham api dara-labdhäçleñayä nidrayä vä uñasi na ca vihätuà hanta çaktau khagäs tau tad api vidadhuräbhyäà vipra-yuktau svanantaù .32) (84) däsyaç ca täù phulla-dåçäà kåtärthatäà mürtäà ciräyäbhilañantya eva täm punä riraàsü samavetya tau tato miñeëa sarvä niragühi kenacit (Kåñëa-bhävanämåtam 2.31) (83) kämas tam avakalpam analpa-vaibhavaiù sadyo vidhäyäniyata-sthala-sthitam vimåjya saàsåjya vikhaëòya khaëòaças tenaiva solläsam ubhäv abhüñayat (Kåñëa-bhävanämåtam 2.païceñu-païceñu-çaravyatäm agät (Kåñëa-bhävanämåtam 2.33) (85) punar api ghana-ghürëa çré-mukha-dvandva-yogäd acaöula-bhujavallé-veñöaneneñöabhäsau kñaëam api dara-suptyä çaà bhajävetya tas täv anåju-kusuma-talpe srasta-gäträv abhütäm (Kåñëa-bhävanämåtam 1.30) (82) päëiç ca kampe yadi vakra-rekhaà citraà vilumpann urasä muhuù saù manye smarägnià dhamati sma tasyä dhåténdhanaà dagdhu-manä vidagdhaù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

4) (88) iyam ajani digaindré dåçyatäà devi! sändrébhavad aruëima-dhärä tvat-pädäbjänukärä iyam api ca varäké satvarä cakraväké parimilita rathäìge jäta-viccheda-bhaìge (Kåñëähnika-kaumudé 1.(Kåñëa-bhävanämåtam 1.42) (87) agaëita-kula-niñöhä mä nikuïje çayiñöhäù parihara surata-ghnaà sväpam udgaccha çéghram samajani saviçeñaù paçya doñävaçeñaù kuru na gata-samädhäà bandhu-vargasya bädhäm (Kåñëähnika-kaumudé 1.6) (90) sumukhi! nayana-mudräà muïca nirdhüya nidräà kalaya vadana-mäsäà vidyud uddyota-bhäsäm rati-vigalita-bhüñäà vyasta-paryasta-veñäà vilulita-tanum etäs tväà bhajantäà sametäù (Kåñëähnika-kaumudé 1.9) (91) nija-kara-paripuñöä paçya seyaà praviñöä çaçi-mukhi! lalitäìgé sannidhau te kuraìgé kuru sa-kåpam apäìge kiïcid aïcat-taraìge bhavatu bata kåtärthä prétaye te samarthä (Kåñëähnika-kaumudé 1.12) .5) (89) api tava mukha-çobhäm äptu-kämo'tilobhäd aparikalita-kämaù svaà vapus tyaktu-kämaù carama-çikhari-çåìgaà präpya paçyaiva tuìgaà vrajati çaçadharo'staà värayed adya kas tam (Kåñëähnika-kaumudé 1.

(92) nava-kiçalaya-buddhyä jätito'ntar viçuddhyäruëa-pada-kamalaà te svädituà kåñëa-känte! tvaritam upasaranté tvat-sakhénäà vahanté kara-sarasija-ghätaà yä vidhatte prayätam (Kåñëähnika-kaumudé 1.15) (95) iti nigaditavatyaù çärikäù premavatyaù sukhada-pada-padärthäà väcam utthäpanärthäm yadi kim api viremuù patriëas taà praëemuù samupasåta-nikuïjäù präpta-sammoda-puïjäù (Kåñëähnika-kaumudé 1.17) .14) (94) harir atikutuké te netra-yugmaà miméte nayana-yugam amäya-prema yasyäù pramäya kim api vimala-muktä-mälayä cäru-vaktä niyatam upamimänaù saàçayaà nirdhunänaù (Kåñëähnika-kaumudé 1.16) (96) atha çayana-satåñëaà bodhayämäsa kåñëaà vitatir api çukänäà kåñëa-harñotsukänäm çravaëa-sukhada-saumyaiù snigdha-çabdärtha-ramyaiù sarasataram analpaiù küjitaiù sédhu-kalpaiù (Kåñëähnika-kaumudé 1.13) (93) çaçi-mukhi! tava phelä-mätra-bhoge sakhelä tava pada-jala-pänämoda-mäträvadhänä api bhavad avalokäbhäva-saïjäta-çokä tava mukha-çaçi-bimbäloka-mäträvalambä (Kåñëähnika-kaumudé 1.

23) (99) tvam asi samaya-vettä sarva-duùkhaika-bhettä bhavasi bhuvana-bandhuù sad-guëa-gräma-sindhuù vratati-bhavana-talpaà mürtiman-moda-kalpaà yad api tad api muïca svasti te'smäd udaïca Kåñëähnika-kaumudé 1.(97) praëaya-rasa-gabhéräç cäru-çabdärtha-dhéräù kala-sumadhura-kaëöhäù prema-jalpeñv akuëöhäù sati samaya-viveke bodhayäà cakrur eke na khalu bata vidagdhäù kärya-käle vimugdhäù (Kåñëähnika-kaumudé 1.20) (101) kvacana mukha-viñädaù kväpi häsa-prasädaù kva ca dayita-viyogaù kväpi käntasya yogaù kumuda-kamala-véthyor vaisadåçye'titathye bhavati kim-u na kälaù kñobha-çobhä-viçälaù (Kåñëähnika-kaumudé 1.18) (98) subhaga! rajani-çeñe sväpa-gehe suçeñe tvam iti hi janané te saàçayaà svaà dhunéte samayam atha viditvä jägarärthaà tvaritvä svayam iyam upagantré sneha evätra mantré (Kåñëähnika-kaumudé 1.21) (102) .22) (100) mada-madhupa-yuvänaù präpta-doñävasänaù cyuta-kusuma-vanäntaù sväpam udyätavantaù dadhati katipayathyäà kelim ambhoja-véthyäà sati samaya-viveke ke vimuhyanti loke? (Kåñëähnika-kaumudé 1.

20) (104) kåñëäëga-saàçleña-viçeña-vädhinas tän eva matveti çaçäpa sä ruñä are! paretäçu pareta-rä puraà tatraiva kià küjata no padäyudhäù? (Kåñëa-bhävanämåtam 1.1) (107) .21) (105) viçliñya kiïcit priya-vakñasaù sä tüñëéà sthitäàs tän upalabhya sadyaù saàçliñya käntaà dara-nidrayaiva niñevyamäëä punar apy aräjét (Kåñëa-bhävanämåtam 1.jaya subhaga! namas te çrüyatäà satvaras te cira-çayana-sapéòaù kauty ayaà tämra-cüòaù upanata-nija-sevä-käla-sammoda-pévä nahi samaya-vidagdhaù kärya-käle vimugdhaù (Kåñëähnika-kaumudé 1.27) (103) atha prabudhyaiva vidhüya pakñän gréväù samunnéya cuküjur uccaiù yat kukkuöäù païca-ña-väram ädau rädhä jajägära tadäpta-bädhä (Kåñëa-bhävanämåtam 1.22) (106) jäläd atho dåk-sapharé tad-älayo lävaëya-vanyä bhåçam anvaçélayan kréëanti yäù präëa-parärddha-koöibhis tayoù pramodottha-ruci-cchaöä-kaëam (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

2) (108) anaìgadau keli-vaçäd anaìgadau niraïjanau hanta mitho niraïjanau visrasta-rägädharatäbhilakñitau viprastarägädharatäbhilakñitau (Kåñëa-bhävanämåtam 2.üce viçäkhä kalayäli! käntau niraàçukäv aàçuka-puïja-maïjü vihäriëäv apy atihäriëau svair aìgair anaìgair alasau lasantau (Kåñëa-bhävanämåtam 2.5) (111) itthaà kñaëaà tävad alakñitäìgyo nécaiù svaraà täv anuvarëayantyaù bhägyaà svam evätisabhäjayantyo mamajjur änanda-mahodadhau täù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.4) (110) hådo'nurägaà kuca-kuìkuma-cchalännyadhatta rädhäcyuta-päda-padmayoù yävad ravärakta-tarälako dadhau mürdhnaiva so'syäù padayos tam ujjvalam (Kåñëa-bhävanämåtam 2.6) (112) .3) (109) athävabhäñe lalitä'vadhäryatäà jayaù smaräjau kataräçrito dvayoù babhüva dañöädharayoù kaca-grahavyäkñipta-mürdhnor nakhara-kñatorasoù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

60) (116) abhilakñya sakhér vihasad.tataù punas tän atha i ibhädénütküjataù präha vidhüta-tandrä haàho! kñamadhvaà çayituà kñaëaà me datteti sä mo ayad aìgam éñat (Kåñëa-bhävanämåtam 1.61) (117) tvarotthitä sambhrama-saàgåhéta- .25) (115) athäsyä vayasyäù pramodät smitäsyäù sakhéà täà hasantyo mithaù prerayantyaù saçaìkäù samantät prabhätäd durantät praviñöä nikuïjaà saçabdäli-puïjam (Govinda-lélämåtam 1.vadanäù savidhopagatä vicalan-nayanäù dayitäya mudaà dviguëaà dadaté dayitoruyugäd udatiñöha-diyam (Govinda-lélämåtam 1.24) (114) prabuddhya käntau yugapad yathä rujaà viçleñajäm ühatur aìga-mo anät cämpeya-néläbja-dhanus tviñau tathä sändropagühena mudaà ca vakñasoù (Kåñëa-bhävanämåtam 1.23) (113) kädamba-käraëòava-haàsa-särasäù kapota-çäré-çuka-keki-kokiläù jaguù kalaà kelivané-jala-sthalapracäriëaù kåñëa-kathämåtopamam (Kåñëa-bhävanämåtam 1.

pétottaréyeëa vapuù pidhäya pärçve priyasyopaviveça rädhä salajjam äsäà mukham ékñamäëä (Govinda-lélämåtam 1.62) (118) athänuraktäly anumodanäïcitä mudä tayor aidhata rüpa-maïjaré saiva svayaà keli-viläsinor dvayos tadätva-ramyäpacitau paöéyasé (Kåñëa-bhävanämåtam 2.17) (122) madhye'cyutäìga-ghana-kuìkuma-paìka-digdhaà rädhäìghri-yävaka-vicitrita-pärçva-yugmam .16) (121) tämbüla-vé ér nidadhe paräsminn ekä pa imnä maëi-dépa-pälyä tan-maìgalärätrikam äçu cakre néräjayanty eva nijäsu-lakñaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.9) (120) käcit prasünämbu-darärdra-väsasä vyatyasta-rägäïjana-yävakädikam måñövä pratisvekñaëa-siddhaye tayor mukha-dvayaà darpaëatäà ninäya kim (Kåñëa-bhävanämåtam 2.7) (119) påñöhopadhänaà nidadhe kayäcana pyadhäd athänyä måduläàçukena tau péyüña-va y-ärpitayäsyayoù parä nirasya ghürëäà vikasad dåçau vyadhät (Kåñëa-bhävanämåtam 2.

38) (125) kvacana mågamadäìkäù kutracit kajjaläìkäù smara-narapati-danti-ccheda-kalpäù sphuranti sa hi ratiraëa-raìgaù kautukodyat-taraìgaù samajani sumukhénäm ägatänäà sakhénäm (Kåñëähnika-kaumudé 1.39) (126-127) vakñaù svaà darçayaàs täbhyo dåg bhaìgyoväca tä hariù didåkñuù svapriyä-vaktrabhäva-çäbalya-mädhurém vidhuà prayäsyantam avekñya käntaà viçleña-bhétoñasi paçyatälyaù didåkñayevämbara-citra-pa yäà rädhendulekhä-çatam älilekha (Govinda-lélämåtam 1.65) (124) kvacana ghusåëa-paìkaù kväpi sindürajo'ìkaù kñata-viraha-vipakña-prasnutäsåk-sapakñaù kvacana kusuma-däma-cchinna-kodaëòa-dhäma kva ca vilulita-häraç chinna-maurvé-prakäraù (Kåñëähnika-kaumudé 1.64) (123) pramliñöa-puñpoccaya-sanniveçäà tämbüla-rägäïjana-citritäìgém vyaktébhavat-känta-viläsa-cihnäà çayyäm apaçyan svasakhém ivälyaù (Govinda-lélämåtam 1.67-68) .sindüra-candana-kaëäïjana-bindu-citraà talpaà tayor diçati keli-viçeñam äbhyaù (Govinda-lélämåtam 1.

71) (131) vilokya lélämåta-sindhu-magnau tau täù sakhéç ca praëayonmadändhäù våndä prabhätodaya-jäta-çaìkä nijeìgita-jïäà nidideça särém (Govinda-lélämåtam 1.(128) iti nigadati kåñëe vékñya sägre vayasyäù prahasita-vadanäs täù saìkucal lola-neträ vikasad amala-gaëòaà dolitärecita-bhrüù priyam anåju-kaöäkñaiù paçyati sma ghnatéva (Govinda-lélämåtam 1.72) (132) guru-lajjä-bhartå-bhétiloka-häsa-nivärikä çubhäkhyä särikä präha rädhikä-bodha-sädhikä (Govinda-lélämåtam 1.69) (129) helolläsädara-mukulitä väspa-sändräruëäntä lajjä-çaìkä-capala-cakitä bhaìgurerñyäbhareëa smera-smerä dayita-vadanälokanotphulla-tärä rädhä-dåñöir dayita-nayanänandam uccair vyatänét (Govinda-lélämåtam 1.70) (130) itthaà mithaù prema-sukhäbdhi-magnayoù pragetanéà vibhrama-mädhuréà tayoù nipéya sakhyaù pramadonmadäs tadä tadätva-yogyäcaraëaà visasmaruù (Govinda-lélämåtam 1.73) .

74) (134) çaìkä-paìkä-kalita-hådayä çaìkate'syä dhavämbä chidränveñé patir atika uù särthanämäbhimanyuù ruñöäbhékñëaà parivadati sä hä nanandäpi mandä prätar-jätaà tad api saraläà kåñëa nainäà jahäsi (Govinda-lélämåtam 1.77) (135) säré-vaco-mandara-çaila-pätasaàkñubdha-håd-dugdha-payodhir eñä athodbhraman netra-navéna-ménä viyoga-dénä çayanäd udasthät (Govinda-lélämåtam 1.(133) ägantä grähayitvä tava patir adhunä goñöhataù kñéra-bhärän uttiñöhottiñöha rädhe tad iha kuru gåhe maìgaläà västu-püjäma itthaà yävad dhavämbä tava nahi çayanäd utthitä vävadéti tävac chayyä-niketaà vraja sakhi nibhåtaà kuïjataù kaïja-netre!! (Govinda-lélämåtam 1.78) (136) kåñëo'pi käntaà våñabhänu-jäyäù paçyan mukhaà bhéti-vilola-netram nélaà sucénaà dayitä-nicolaà gåhëan svatalpät tvarayodatiñöhat (Govinda-lélämåtam 1.79) (137) parivartita-saàvyänau mithas täv atha çaìkitau paraspara-karälambau niragätäà nikuïjataù (Govinda-lélämåtam 1.80) (138) .

rädhä-päëià savye'savye päëau bibhrad veëuà kåñëaù reje kuïjän niryan yadvad vidyun-mäläçliñöämbhodaù (Govinda-lélämåtam 1.82) (140) mähendra-känta-cchadanaà sakäïcanaà däntaà sasindüra-samudgakaà parä äpanna-satvä-kuca-ku malopamaà kuïjäd gåhétvä niragän mådu-smitä (Govinda-lélämåtam 1.84) (142) tä aìkaà keli-vibhrañöaà talpäd ädäya satvarä nirgatya sveçvaré-karëe yuyoja rati-maïjaré (Govinda-lélämåtam 1.83) (141) äçleña-saïchinna-guëät paricyutaà häräl lasan-mauktika-saïcayaà mudä vicitya käcit svapa äïcale dåòhaà nibadhnaté kuïja-gåhäd viniryayau (Govinda-lélämåtam 1.85) (143) .81) (139) haimaà bhåìgäram ekä vyajanam atha parä svarëa-daëòaà dadhänä käpy ädarçaà sudarçaà ghusåëa-malayajä'matram anyä vicitram käcit tämbüla-pätraà maëi-citam aparä särikäà païjarasthäm itthaà sakhyaù kiyat yäù pramudita-hådayä niryayuù kuïja-gehät (Govinda-lélämåtam 1.

talpa-präntäd upädäya kaïculéà rüpa-maïjaré priyanarma-sakhé sakhyai nirgatya nibhåtaà dadau (Govinda-lélämåtam 1.86) (144) patadgräham upädäya däsikä guëa-maïjaré tämbülaà carvitaà täbhyo vibhajanté bahir yayau (Govinda-lélämåtam 1.89) (147) samékñya täsäà parihäsa-bhaìgém anyonya-vakträrpita-phulla-netrau samucchalat-prema-sukhäbdhi-magnau citrärpitäìgäv iva täv abhütäm (Govinda-lélämåtam 1.90) (148) .87) (145) maïjulälé tayor aìgäc cyuta-mälyänulepanam talpäd ädäya sarväbhyaù prayacchanté vinirgatä (Govinda-lélämåtam 1.88) (146) vilokyägre meghämbara-våta-çaréraà priyatamaà vayasyäà täà pétämbara-parivåtäìgéà pramuditäm hasantyas täù sakhyaù kara-pihita-mukhyaù pratidiçaà diçantyaç cänyonyaà ku ila-cala-dågbhir mumudire (Govinda-lélämåtam 1.

ghanaçyämaà cénaà vasanam abhilénaà priya-tanau kñamä näsét käntä svam api paricetuà ghana-rucau svam ajïäsét sphétaà harir api na pétaà priyatamätanau lénaà cénaà kanaka-ruci kambäv iva payaù (Govinda-lélämåtam 1.94-95) (153-154) manoramäà vékñya vibhäta-lakñméà nipéya tasyä vacanäsavaà ca mudonmanä vismåta-goñöha-yänaù präëeçvaréà täm avadan mukundaù .92) (150) üñasi vara-vadhünäà paçya rädhe'ruëo'yaà ramaëa-sahita-lélä-bhaìgataù päpa-rugbhiù galita-pada-yugo'py adyäpi tan no jahäti dhruvam iti vacanaà yad-dustyajaù sva-svabhävaù (Govinda-lélämåtam 1.93) (151-152) aruëäruëe nidadhaté tato'mbare rati-keli-bhaìgaja-ruñä'ruëäà dåçam lalitopahäsa-janita-smitänanä våñabhänujäha mådu-maïjubhäñiëé anürur apy astamayan kñaëärddhän nabho vilaìghyodayam eti so'yam cet sorum enaà sa vidhir vyadhäsyad värttäpi rätrer na tadäbhaviñyat (Govinda-lélämåtam 1.91) (149) tayor lélä-sudhä-pänapratyühämarña-saìkulä nindanty aruëam udyantam athäha lalitä sakhém (Govinda-lélämåtam 1.

99) (157) vasanta-känta-saàsargajätänanda-bharä avé kapoté-ghütkåti-miñät çétkarotéva sonmadä (Govinda-lélämåtam 1.101) (159) .inaà prabhätopagataà samékñya känteva käntäntara-bhukta-käntam paçyänya-dik-saìga-kañäyitäìgaà präcéyam érñyäruëiteva jätä (Govinda-lélämåtam 1.98) (156) dåñövä tamaù-kñayam amé vidhunänyapuñöä naktaà tamaç-caya-nibhäç cakitäù prabhäte mitraà tad-äçrayatayä tamasä carantéà grastaà kuhür iti kuhüà svagirähvayanti (Govinda-lélämåtam 1.100) (158) paçyänusarati caïcala-bhåìgaù kairaviëé-kula-keli-piçaìgaù naliné-koñe niçi kåta-saìgäà bhåìgéà çaçimukhi! kåta-natibhaìgäm (Govinda-lélämåtam 1.96-97) (155) paçyonmatte dvijeço'py akhila-jana-tama-stoma-hantäpi çäntaù känto'yaà te samantät sapadi nipatito väruëéà saàniñevya itthaà svéyena-saìga-pramudita-naliné-häsa-saïjäta-lajjä çaìke vaktraà pidhatte hy uñasi kumudiné saìkucadbhir dalaiù svaiù (Govinda-lélämåtam 1.

102) (160) kalasvanäkhyaù kalakaëöhi! haàsaù samékñya nau sammada-phulla-pakñaù riraàsum apy eña visåjya haàséà ta aà ta inyäù purataù sameti (Govinda-lélämåtam 1.106) (164) käntä udéyur vikasan mukhendavo .käntam äyäntam äçaìkyäruëäàçu-dviguëäruëam koké koka-nadaà caïcvä cumbaty änanda-vihvalä (Govinda-lélämåtam 1.103) (161) svasahacara-visåñöaà svämibhuktaà måëälaà madakala-kalakaëöhé vibhraté paçya caïcvä ramaëam anu sameti tvan mukhäbjärpitäkñé sarasija-mukhi nämnä tuëòiketé marälé (Govinda-lélämåtam 1.104) (162) malaya-çikhara-cäré paìkajämoda-dhäré vratati-na a-kumäré-läsya-çikñädhikäré vahati jala-vihäré väyur äyäsa-däré sa ramaëa-vara-näré-sveda-jäläpahäré (Govinda-lélämåtam 1.105) (163) itéçayoù sumadhura-väg viläsayoù samékñya täà svabhavana-yäna-vismåtam sakhéç ca täù smita-rucirä mudonmadä vaneçvaré divasa-bhiyäsa sonmanäù (Govinda-lélämåtam 1.

60) (169) pathi piçuna-matibhyaù çaìkamänau gurubhyaù cala-cakita-taraìgau nikñipantäv apäìgau .108) (168) äkarëya täbhir jaöileti varëatrayéà vivarëatvam adhäri sadyaù viläsa-ratnäkaram udbhavanté çaìkaiva täsäà culuké-cakära (Kåñëa-bhävanämåtam 2.57) (166) atha våndeìgitäbhijïä samaya-jïä taru-sthitä padyam udyotayämäsa kakkha é våddha-marka é (Govinda-lélämåtam 1.56) (165) tamäàsya naçyann abhito yathä yathä tadä prakäçaç ca yathä yathaidhata tathä tathä håd-rujam eva sänvabhüd vrajasya rétià çrutayo'pi no viduù (Kåñëa-bhävanämåtam 2.rätrir gatä cästam apästa-candrikä viläsa-bhaìgaù katham astu nästu vä kñaëaà hådaiveti parämamarça sä (Kåñëa-bhävanämåtam 2.107) (167) raktämbarä satäà vandyä prätaù-sandhyä tapasviné ürdhva-prasarpad arkäàçur jaöileyam upasthitä (Govinda-lélämåtam 1.

Kuïja-bhaìga 2) (174) anugatä jaöilety abhiçaìkiné guru-nitamba-kucodvahanäkulä druta-vilambita-valgu yayau vrajaà .43) (171) bhraçyad duküla-cikura-srajam unnayantau bhétau påthag gahana-vartmani cäpayäntau tau vékñya bhéti-taralau jaöileti nämnä sakhyas tatas tata itaç cakitä niréyuù (Govinda-lélämåtam 1.parama-guëa-gabhérau käma-saàgräma-dhérau yayatü rati-vitandrau rädhikä-kåñëacandrau (Kåñëähnika-kaumudé 1.110) (172) väme candrävali-parijanän ghoña-våddhän purastät kåñëaù paçcät ku ila-jaöiläm ägatäà manyamänaù yäntéà käntäà sabhaya-caöuläà dakñiëe drañöum utkaç caïcad-grévaà diçi diçi dåçau prerayan goñöham äyät (Govinda-lélämåtam 1.111) (173) mlänäm utkñipya mäläà tru ita-maëisaraù kajjalaà vibhrad oñöhe saàkérëäìgo nakhäìkair diçi diçi vikiran ghürëite netra-padme paçya mlänäìga-yañöiù sphuöam aparicito gopa-goñöhébhir agre goñöhe goñöhendra-sünuù praviçati rajanau dhvaàsam äsädayantyäm (Stava-mälä.42) (170) na pathi na bhavane vä lakñitau tau vane vä sahaja-sad-anuraktyä svéyayänanda-çaktyä parijana-nayanänäm utsavänädadhänäv atha pathi viharantau rejatur loka-käntau (Kåñëähnika-kaumudé 1.

kara-dhåtämbara-keçacayeçvaré (Govinda-lélämåtam 1.113) (177) itas-tataù kñipta-calekñaëäçugair bhé-dustha-håd-våtti-cayair bha air iva agresarais täà rati-maïjaré ca sä nivärayanty anya-janäàs tadänvayät (Govinda-lélämåtam 1.34) (176) bhayänurägoccaya-dhümra-lola-dåktiras-kariëyä pihite manorathe nije niveçyaiva hi rüpa-maïjaré gåhaà ninéñuù pathi täà tad anvayät (Govinda-lélämåtam 1.80) (179) niùsärya gehäl lalite'dhunaiva mäà praveçayasy apy adhunaiva tat punaù kåñëäìga-saìgämåta-sindhu-majjanapralobhanaivädya våthä kåtä tvayä .114) (178) täbhir våtä vraja-janair avilokitaiva veçma praviçya nija-talpam athädhyatiñöhat preyo-viyoga-vidhurä hi sakhém athäsau håd-vedanäà prakaöam äha sagadgadäçru (Kåñëa-bhävanämåtam 2.112) (175) na vyäläd api sambibheti purataù sthäëor yathä dürato nodvignä kari-garjitäd api yathä käkävalé-nisvanät naiveyaà timire'pi muhyati-taräà kämaà prakäçe yathä tan manye virahe'pi naiva vidhurä käntasya yoge yathä (Jagannätha-vallabha-näöakam 5.

(Kåñëa-bhävanämåtam 2.77) (181) dhiì me çrutià dhig rasanäà dåçaà ca dhik sadätanautkaëöhya-bhara-jvaräturam präpur na pätuà lavam apy amuñya yäù sausvarya-saurasya-surüpatämåtam (Kåñëa-bhävanämåtam 2.79) (183) itthaà sakhé-giram api pratiboddhum eñä naivänuräga-para-bhägavaté çaçäka svapne punaù kalayituà hådayädhinäthaà suñväpa sä'tha çayane våñabhänu-putré (Kåñëa-bhävanämåtam 2.76) (180) astäcalaà yann adhunä vyaloki yaù sa tigma-raçmiù sakhi! pürva-parvatam äroòhum äkäìkñati kià vibhävaré kha-puñpatäm adyatané jagäma kim? (Kåñëa-bhävanämåtam 2.78) (182) nirveda-paddhatim apépa had eva pürvaà yogo'dhunä tu sarale bhavatéà viyogaù ädyo'cyutämåtam adarçayad artham asyä anyo'nubhävayati hä ka u-kälakü am (Kåñëa-bhävanämåtam 2.80 çlokärdhaù) (184) anabhisärikäà käïcit påcchantéà prati käcid äha— srastaà srastam udaïcayaty adhiçiraù çyämaà nicoläïcalaà hastena çlatha-durbalena lulitäkalpäà vahanté tanum muktärdhäm avarudhya veëim alasa-syande kñipanté dåçau .

Kuïja-bhaìga 1) (185) nirvartya vibhrama-bharaà samaye svadhämni supte'cyute pratilayaà çrutayo yatheçam lélä-vitäna-nipuëäù saguëäù saméyuù sakhyo'palakñya-gatayaù sadanaà yathä-svam (Govinda-lélämåtam 1.116) iti çré-bhävanä-sära-saìgrahe niçänta-lélä-saìgraho näma prathama-saìgrahaù çré çré Bhävanä-sära-saìgrahaù Prätar-lélä (1) paçyantéà svasutaà çaci bhagavaté saìkértane vikñataà prätar hä katham eva te vapur idaà süno babhüva kñatam itthaà lälanataù svaputra-vanuñi vyagrä spåçanté muhus talpäj jägarayäï cakära yam ahaà taà gauracandraà bhaje (2) bhaktaiù särddham upägatair bhuvi nataiù çréväsa-guptädibhiù påcchadbhiù kuçalaà prage parimilan prakñälya vaktraà jalaiù puñpädi-prativäsitaiù sukathayan svapnänubhütaà kathäà snätvädyäd dhari-çeñam odana-varaà yas taà ùhi gauraà bhaje (3) müla-sütra rädhäà snäta-vibhüñitäà vraja-payähütäà sakhébhiù prage tad-gehe vihitännapäka-racanäà kåñëävaçeñäçanäm kåñëaà buddham aväpta-dhenu-sadanaà nirvyüòha-godohanaà .kuïjät paçya gåhaà praviçya nibhåtaà çete sakhé rädhikä (Stava-mälä.

2) (6) çvaçrü-puräntara-gatottara pärçva-varti bhräjiñëu dhäma vara-çilpa-kalaika-dhäma tätena vatsalatayä våñabhänunaiva nirmäpitaà tad upamäpi tad eva nänyat (Kåñëa-bhävanämåtam 3.4) (8) yatrendranéla-maëi-bhür-valabhé ghanäbhä haàsälir apy upari räjati räjaté sä ye vékñya bandhu-ripu-bhäna-bhåto vitatya L .3) (7) sthüëä-praghäëa pa aläìgaëa-toraëälégopänasé-vividha-koñöha-kapä a-vedyaù räjanti yatra maëi-dépa-tati-pradéptavaicitrya-nirmita-janekñaëa-citra-bhäväù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.1) k (5) tä vidyud-uddyuti--jayi-prapadaika-rekhä vaidagdhya eva kila mürti-bhåtas tathäpi yütheçvarétvam api samyag arocayitvä däsyämåtäbdhim anu sasnur Ä ajasram asyäù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.1) (4) snätänulipta-vapuñaù pupuñuù svabhäs tan nirmälya-mälya-vasanäbharaëena däsyaù präsya svakämam anuvåtti-ratäs tayor yäù çré-rüpa-maïjari-samäna-guëäbhidhänäù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.susnätaà kåta-bhojanaà sahacarais täà cätha taà cäçraye (Govinda-lélämåta 2.

8) (12) anyä vyadhatta sumanäù sumanobhir eva citraiù kiré a-ka akäìgada-hära-käïcéù jäté-lavaìga-khadirädibhi rajyamänäù käcid babandha surasäù phaëivallé-vé éù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.6) (10) ekä mamärja maëi-käïcana-bhäjanäni käcit payaù samaya-yogyam upäninäya citräàçukäpihita-ratna-catuñkikäyäm älambanéyam adadhäd aparopabarham (Kåñëa-bhävanämåtam 3.9) (13) aträntare pratidiçaà dadhi-manthanottharävair avärita-mahésura-veda-ghoñaiù hambä-dhvani-vyatividhäna-mitho'vadhäyi- z .5) (9) tatropaveça-çayanäçana-bhüñaëädivedér vimåjya parilipya viçodhya täs täù ästérya räìkavam upary upayukta-m éuktam ullocam unnata-mudo militä babandhuù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.saìkocayanti çikhinaù svaçikhaëòa-paìktéù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.7) (11) pürvedyur aàçuka-maëimaya-bhüñaëäni måñöäni yatra nihitäny atha sampu aà tat uccair jhanad-valaya-räji samudghaöayya käcij jagharña vidhu-kuìkuma-candanäni (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

10) (14) våndiñöha-vandi-jana-vånda-vitäyamänaçré-kåñëa-kérti-virudäli-sudhä-taraìgaiù çäré-çuka-vraja-kalaiù kalaviìka-kekikolähalaiù kramata eva samedhamänaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.13) (17-20) svabhäva-ku iläpy ätmasuta-sampatti-käìkñayä vyäkulä jaöilä gatvä nikaöaà täm athäbravét sünoù prajäyur dhana-våddhaye'sau tvayä snuñä jïe! niyataà niyojyä sumaìgala-snäna-vibhüñaëädau go-koöi-hetos tapanärcanäya äjïänavajïä nija-goñöha-räjïyäù käryänabhijïoktiñu te'py avajïä .12) (16) £ naptré-mukhämbuja-vilokana-jévitäyäà tatropasåtya sahasä mukharäbhidhäyäm vätsalya-ratna-paöalé-bhåta-peöikäyäà rädhe! kva putri! bhavaséti samähvayantyäm (Kåñëa-bhävanämåtam 3.dhenväli-tarëaka-ghaöä valad antaräyaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.11) (15) jägratsu loka-nicayeñv atha väsareti kartavya-bhävana-pareñv adhiçayam eva kåñëekñaëa-kñaëa satåñëatayä purandhrévåndeñu nanda-gåha-sandita-mänaseñu (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

ity ädiçaty anvaham artha-vijïä vijïäpitä me kila paurëamäsé asmät tvam ärye sväà naptréà sarva-maìgala-maëòitäm vidhehi sarva-sampattir yathä sünor bhaven mama (Govinda-lélämåtam 2.47) (22-23) prabhätam äyätam aho tathäpi nidräti naptréti muhur vadanté sneha-drutäìgé mukharä praviçya çayyälayaà täm avadat tadedam uttiñöha vatse çayanät pramugdhe vyasmäri väro'dya raves tvayä kim? snätvä prabhätärghya-vidhänam asmai püjopahäraà racayäsya cäçu (Govinda-lélämåtam 2.43-46) (21) vadhüm athäbhäñasata putri! talpäd uttiñöha türëaà kuru västu-püjäm tvaà maìgala-snäna-vidhià vidhäya püjopahäraà savitur vidhehi (Govinda-lélämåtam 2.50) (25) täsäà vacobhiù çayane'tha mugdhä .48-49) (24) tad-vacaù pratibuddhätha viçäkhotthäya sälasä sakhi! türëaà samuttiñöhottiñöheti präha satvarä (Govinda-lélämåtam 2.

51) (26) tadaivävasaräbhijïä jagräha rati-maïjaré sakhé våndävaneçvaryäù çrémac-caraëa-paìkajam (Govinda-lélämåtam 2.muhuù prajägaryya punar nidadrau vicälitä vécicayais taòäge sä räjahaàséva ratälasäìgé (Govinda-lélämåtam 2.55-56) (31) .52) (27-28) ittham iyaà bahubhiù kåta-bodhä sväc-chayanäd udatiñöhad analpät täm atha vékñya supéta-paöäìgéà çaìkita-hån-mukharedam uväca druta-kanaka-savarëaà säyam etan murärer vasanam urasi dåñöaà yat sakhé te bibharti kim idam ayi viçäkhe! hä pramädaù pramädo vyavasitam idam asyäù paçya çuddhänvayäyäù (Govinda-lélämåtam 2.53-54) (29-30) tad-vacaç cakita-dhér hådi sakhyä vékñya péta-vasanaà cala-dåñöyä hä kim etad iti täà ca diçanté dräg uväca jaratéà ca viçäkhä svabhävändhe! jäläntara-gata-vibhätodita-ravicchaöä-jäla-sparçocchalita-kanakäìga-dyuti-bharaiù vayasyäyäù çyämaà vasanam api péti-kåtam idaà kuto mugdhe çaìkäà jarati kuruñe çuddha-matiñu (Govinda-lélämåtam 2.

18) (35) çyäme! tvam evam adhunaiva vicintyamänä man-netra-vartma-gamitä vidhinä yathaiva tadvat sa tarña-vi apé phalayiñyate ced adyaiva tarhi gaëayäny api suprabhätam (Kåñëa-bhävanämåtam 3.19) (36) hantaiña santatam atéva samedhamänaù çaçvat sakhébhir api sundari! sicyamänaù nädyäpi yat phalam adhäd ayi! ko'tra hetur hä tat kadätirabhasäd avalokayiñye .lalitä-pramukhäs tävat sakhyas täù sva-sva-gehataù äjagmus tvaritäù sakhyäù praskhalad gatayo'ntikam (Govinda-lélämåtam 2.57) (32-33) täsäà väkyair gatäyäntu kåta-vaïcana-saïcayaiù mukharäyäà tato'nyäsu drañöu-kämäsu tatra täm ekaikaço'tha militäsu sakhéñu sarväsv anyonya-häsa-parihäsa-paräsu täsu suçliñöa-maëòalatayaiva kåtopaveçäsv ärüòha-ratna-maëi-hema-catuñkikäsu (Kåñëa-bhävanämåtam 3.17 yugmakam) (34) çré-rädhikä-milanam eva samasta-harñaçasyaika-varñam iti yad-dhådi niçcikäya çyämalaitya samayä samayäbhivijïä çliñöä tayä suñamayeva tadäsa tatra (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

22) (39) çyäme! tvam apy alam alakñita-man-nitäntasvänta-vraëä hasasi mäà yad ato bravémi vidyud vihanti timiraà niçi yad dåços tat sadyaù punar dviguëayed iti bhoù pratéhi (Kåñëa-bhävanämåtam 3.25) .20) (37) rädhe! sa te na phalito yadi tat phaliñyaty äçcaryam asya phalam apy alasäìgi! buddhye äsvädyamänam api saurabha-mäditäli pratyäyayaty ananubhütam iva svam uccaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.21) (38) pakñmävalé bata yadéya-rasena çoëenäraïji kaïja-mukhi! tan na tad apy apaçyaù yat-svädana-vyatikaräd adharo vraëitvam ägät tathäpi tad aho! na kadäpy abhuìkthäù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.24) (41) çyäme! sa me sakhi! dadau na kalaìkam eva satyaà kalänidhir asäv iti vaù pratétaù datte kadäpi mama dåñöi-cakorikä yair jyotsnä-kaëaà yad api tan na punar nikämam (Kåñëa-bhävanämåtam 3.(Kåñëa-bhävanämåtam 3.23) (40) rädhe! kalä-nidhir ayaà vidhinopanétas tväà santatämåtamayair adhinot karägraiù yat tat-kaläù svayam aho kucayor bibharñi vidyun-nibhatva-parivädam athäpi datse (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

(42) rädhe! sphuöaà vada bhavan-mukha-paìkajotthanaktan-tanehita-sudhä-dyudhuné vidhüya täpaà nimajjayatu mäà svam anu prabhäte kåtyäntaraà mama kathaà tad-åte susidhyet (Kåñëa-bhävanämåtam 3.27) (44) vadantétthaà mürchäà parama-paramänanda-janikäà gatä seyaà sadyaù småti-vidhuratä-paddhatim agät kadäyätä çyäme punar iti hi påñöäham adhunägatety uktväpåcchat parikalita-bodhäà sapadi täm (45) alasa-valitam aìgaà svävasädaà vyanakti glapitam iva måëälé-kandalaà dordvayaà te daçana-vasanam etan nérasaà gaëòa-pälé lulita-lalita-paträ prakramaù kas tavaiñaù (Änanda-våndävana-campüù 11.218) (47) .217) (46) abhinava-latikeva väta-rugnä nava-nalinéva mataìgajena bhugnä mådutara-nava-mälikeva dhütä mada-madhupena vilakñyase tvam adya (Änanda-våndävana-campüù 11.26) (43) çyäme'dhikuïja-nilayaà nava-néla-käntidhärä yadä snapayituà niçi mäà pravåttä tarhy eva païcaçara-saïcaya-nä ya-raìgabhümià ca kena ca käïcana yäpitä'sam (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

api ciram abhilañyamäëa evaà praëayini ko'pi sudurlabho hi labdhaù atha katham iyam anyathä'smad ädeù phalita-vaté sakhi! bhägya-kalpa-vallé (Änanda-våndävana-campüù 11.222) (51) atha çyämähakelé-kalädhyayana-kauçalam ekadaiva na syäd ataù kim api no bhavaté viveda bhüyas tataù sakhi! viläsa-guroù sakäçäd yatnäd adhéñva yadi vijïatamäsi bhüñëuù (Änanda-våndävana-campüù 11.221) (50) vyäpäro manasaç ca yatra na gataù sambhävanäbhävato yat svapnaù kim athendra-jälam athavä bhräntiù sudérghaiva me tat kià hlädi kim ärtidaà kim ubhayaà kiàvä na tan näpi tacceto-vidruti-kärakaà ca manaso mürchäkaraà cäbhavat (Änanda-våndävana-campüù 11.219) (48) iti sapraëaya-väcä sädaraà påcchyamänä pa a-våta-mukhacandrä svaccha-cittä batäsau mudam atha janayanté pärçvagänäà sakhénäm avani-nihita-dåñöià sasmitaù praty uväca (49) kvähaà sthitä kva calitä kva ca vä sa panthä nétäsmi kena nalinäkñi tadéya pärçvam kiàvä babhüva mayi tatra sametavatyäà jänämy ahaà yadi tadä bhavaté na vetti (Änanda-våndävana-campüù 11.224) (52) tataù çré-rädhikä präha- .

Uddépana-vibhäva-prakaraëam 20) (54) ko'yaà kåñëa iti vyudasyati dhåtià yas tanvi karëaà viçan rägändhe! kim idaà sadaiva bhavaté tasyor asi kréòati häsyaà mä kuru mohite! tvam adhunä nyastäsya haste mayä satyaà satyam asau dågaìganam agäd adyaiva vidyun-nibhaù (Ujjvala-nélamaëi.mätaù paraà sumukhi! yämi tadéya-pärçvaà düräd asau nayana-vartma-nivartanéyaù adhyetu näma bhavaté tata eva tat te päëòityam eva manaso rasadaà mama syät (Änanda-våndävana-campüù 11.98) (57) veëéà gumphati divya-puñpa-nicayaiù sémanta-sémany aho sindüraà nidadhäti kajjala-mayéà nirmäti rekhäà dåçoù .226) (53) bhräjante vara-danti! mauktika-gaëä yasyollikhadbhir nakhaiù kñiptäù puñkara-mälayävåta-rucaù kuïjeñu kuïjeñv amé çau éryäbdhir uroja-païjara-taöe saàveçayantyä kathaà sa çrémän hariëekñaëe! harir abhün netreëa baddhas tvayä? (Ujjvala-nélamaëi. Sthäyébhäva-prakaraëam 148) (55) lajjäbhara-kräntatayätitüñëéà sthitä vayasyä priya-keli-värttäm çrotuà gåhétvä cibukaà tadä sä hy aty ägrahéd älém atha pravaktum (56) priya-sakhi! mama våttaà påccha mä bhägyam édåk kva nu mama kathayeyaà tvayy ahaà tän viläsän dhåtavati karam eva çyämale kväsa kähaà kim iva ca karako'sau kià vyadhän na smarämi (Våndävana-mahimämåtam 5.

31) (62) aträntare madhurikä militätha påñöä täbhir jagäda madhuraà çåëutaitad älyaù kasyaicid eva kåtaye vrajaräja-veçma .99) (58) nityaà manmukha-sammukhaà mukha-vidhuà dhatte'nimiñekñaëo nityaà manmukham eva paçyati mayaiväjasra-goñöhé-paraù ädhäyaiva çayéta mäà hådi mayaivävartayet pärçvakaà sakhyus te sakhi! sarva-nägara-maëeù prétiù kathaà varëyatäm? (Våndävana-mahimämåtam 5.71) (61) rädhe! yad-äsya-sarasé-ruha-gandha evam andhékaroti kulajä-kulam äli! dürät tan-madhv atéva surasaà sarasaà pibantyäç citta-bhramas tava madäd iti naiva citram (Kåñëa-bhävanämåtam 3.97) (59) viläsa-ceñöä sakhi! keçi-näçino halähaläbhä pradahanti me manaù kåntanti marmäëi guëä ghuëä iva premä vikäré hådi håd-vraëo yathä (Alaìkära-kaustubha 3.divyaà väsayate dukülam asakåt tämbülam apy äçayed itthambhüta-ratiù sakhä tava na mäà talpe nidhatte'ìkataù (Våndävana-mahimämåtam 5.56) (60) no vidmaù kim u gauravaà gurukule kaulénya-rakñä-vidhau na çraddhä kim u durjanokti-garala-jväläsu kià no bhayam udvegädan avasthitaà mama manaù kasyäpi megha-tviño yünaù çrotra-gatair ghuëair iva guëair antaù kåtaà jarjaram (Alaìkära-kaustubha 5.

9. 10.präptädya kautukam aho yad uñasy apaçyam (Kåñëa-bhävanämåtam 3.3) (66) rajani-vipariëäme gargaréëäà garéyän dadhi-mathana-vinodäd udbhavann eña nädaù amara-nagara-kakñä-cakram äkramya sadyaù smarayati sura-våndäny abdhi-manthotsavasya (Lalita-mädhava-näöakam 2.32) (63) paurëamäsé bhagavaté sarva-siddhi-vidhäyiné käñäya-vasanä gauré käça-keçé daräyatä kåñëaà drañöu-manäs talpäd udatiñöhad dvija-dhvanaiù (Rädhä-kåñëa-gaëoddeça-dépikä 69) (64) atha prabhäte kåta-nitya-kåtyä prétyäcyutasyätivihasta-cittä premendu-pürëä kila paurëamäsé türëaà vrajendrälayam äsasäda (Govinda-lélämåtam 2.2) (67) manthänoddhåta-gavya-vindu-nikara-vyäkérëa-ramyäìganaà prema-snigdha-janänvitaà bahu-vidhai ratnair viciträntaram kñérormy ucchalitaà mudähi-vilasac-chayyä-prasuptäcyutaà çveta-dvépam ivälayaà vraja-pater vékñyäsa sänanditä (Govinda-lélämåtam 2.2) (65) kñaumaà väsaù påthu-kaöi-taöe bibhraté sütra-naddhaà putra-sneha-snuta-kuca-yugaà jäta-kampaà ca subhrüù rajjv-äkarña-çrama-bhuja-calat-kaìkaëau kuëòale ca svinnaà vaktraà kavara-vigalan-mälaté nirmamantha (ürémad-Bhägavatam.3) .

5) (70) äçérbhir abhinandyämüà govinda-darçanosukä papraccha kuçalaà cäsyäù sadhavätmaja-go-tateù (Govinda-lélämåtam 2.7) (72) òoré-jüöita-vakra-keça-pa alä sindüra-bindüllasatsémanta-dyuti-raìga-bhüñaëa-vidhià nätiprabhütaà çritä govindäsya-nisåñöa-säçru-nayana-dvandvä navendévaraçyäma-çyäma-rucir vicitra-sicayä goñöheçvaré pätu vaù (Bhakti-rasämåta-sindhuù 3.4.13) .4) (69) ehi bho bhagavatéti vraja-vandye svägatäsi bhavatéà praëamämi ity udérya savidhe praëamantéà sä mukunda-jananéà parirebhe (Govinda-lélämåtam 2.6) (71) nivedya kuçalaà cäsyai tayotkaëöhitayä saha utkä çayyä-gåhaà sünoù praviveça vrajeçvaré (Govinda-lélämåtam 2.(68) täm ägatäm abhiprekñya säkñäd iva tapaù-çriyam vraja-rajïé paräbhijïä sthiti-jïäbhyudyayau mudä (Govinda-lélämåtam 2.

3) .39) (76) uttiñöha täta rajanéyam agäd virämaà paçyäàçumantam udayodyamanäbhirämam pratyüña-sevana-vidhau vilasad-viläsäù çayyälayaà tava viçanti kumära-däsäù (Kåñëähnika-kaumudé 2.38) (75) tä aìkagäruëa-maëi-pratibimba eva gaëòe vibhäti tava mädhava! çoëa-çociù ity ukta eva sa tayä nija-päëinä taà sadyo jagharña bhavad-ädhara-räga-bhägam (Kåñëa-bhävanämåtam 3.2) (77) saìkértayan jaya jayeti girä suvåttas tväà täta jägarayituà praëayät pravåttaù kéras tavaiña nija-päëi-talena puñöaù sanmaïju-väk kanaka-païjara-väsa-håñöaù (Kåñëähnika-kaumudé 2.(73) paryaìke nyasya savyaà tad-upari nihita-sväìgabhärätha päëià kåñëasyäìgaà spåçantétara-kara-kamaleneñad-äbhugna-madhyä siïcanty änanda-bäñpaiù snuta-kuca-payasäà dhärayä cäsya talpaà vatsottiñöhäçu nidräà tyaja mukha-kamalaà darçayety äha mätä ‡ (Govinda-lélämåtam 2.13) (74) madhurikoväca— gändharvike! çåëu yad anyad abhüd vicitraà néläàçukaà svatanayor asi vékñyamäëäm täm äha saiva bhagavaty ayi goñöha-räjïi! rämämbareëa parivartitam asya väsa (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

6) (81) tävad gobha a-bhadrasena-subala-çré-stokakåñëärjunaçrédämojjvala-däma-kiìkiëi-sudämädyäù sakhäyo gåhät ägatya tvaritä mudäbhimilitäù çré-sériëä präìgaëe kåñëottiñöha nijeñöa-goñöham aya bho ity ähvayantaù sthitäù (Govinda-lélämåtam 2.5) (80) kälociteñu paricäraëa-kauçaleñu gäòhänuräga-parabhäga-niräkuleñu dakñaà samakñam anuçäsya kumära-däsédäsaà vrajendra-gåhiëé sva-gåhänayäsét (Kåñëähnika-kaumudé 2.(78) khedas tavaiña çayanälasa-bhära-mülaù sväpaà jahéhi bhava jägaraëänukülaù itthaà kareëa mådunä muhur aìgam aìgam äspåçya bähu-yugalena tam äliliìga (Kåñëähnika-kaumudé 2.8) (82) hé hé prabhätaà kim u bho vayasyä adyäpi nidräti kathaà sakhä naù tad bodhayämy enam itérayan svatalpäd udasthän madhumaìgalo'pi (Govinda-lélämåtam 2.9) (83) .4) (79) mätuù kaläà giram atipraëayopagühaà çrutvänubhüya ca tadaiva sa samyag üham gäträvamo ana-puraùsara-jåmbhaëena jägrad-daçäm abhininäya kutühalena (Kåñëähnika-kaumudé 2.

15) (87) sneha-bharaiù svajananyäç citra-padäm api väëém täm avadhärya murärir hré-cakitekñaëa äsét (Govinda-lélämåtam 2.17) (88-89) .15) (86) ayi bhagavati! paçyäco itaà me'sya sünoù kamala-mådulam aìgaà malla-léläsu lolaiù khara-nakhara-çikhäbhir dhätu-rägäticitraà capala-çiçu-samühair hä hatä kià karomi? (Govinda-lélämåtam 2.samuttiñöha vayasyeti jalpaàs talpälayaà hareù nidrälasa-skhalad-yänaù präviçan madhumaìgalaù (Govinda-lélämåtam 2.10) (84) tad-väg-vigata-nidro'yam uttiñöhäsur apéçvaraù utthätum éçvaro näséd ghürëä-pürëekñaëaù kñaëam (Govinda-lélämåtam 2.11) (85) uttiñöha kuryäà mukha-märjanaà te balasya väsaù kim iha tvad-aìge iti bruväëäpaninäya nélaà väsas tad-aìgäd avadac ca säryäm (Govinda-lélämåtam 2.

21) (92) sakhénäà sandohair niravadhi mahäkeli-tatibhiù pariçräntas tvaà yat svapiñi sumate yogyam iha tat anälokya tväà bhos tåñitam api no tarëaka-kulaà dhayaty üdhaù kintu vraja-kula-pate jägåhi tataù (Govinda-lélämåtam 2.20) (91) äkarëya väcaà vraja-räja-patnyäù samékñya kåñëasya ca bälya-ceñöäm bhäväntaräcchädakaréà jananyäs taà paurëamäsé smita-pürvam äha (Govinda-lélämåtam 2.22) (93) uttiñöha goñöheçvara-nandanärät paçyägrajo'yaà saha te vayasyaiù goñöhaà pratiñöhäsur api pratékñya tväm aìgane tiñöhati tarëakaiç ca .kåñëaà saçaìkam äçaìkya parihäsa-paöur baöuù sneha-klinnäntaräm ambäm avadan madhumaìgalaù satyam amba! vayasyälé väritäpi mayäniçam reme'nenätilubdhena kuïjeñu keli-caïcalä (Govinda-lélämåtam 2.18-19) (90) atha prakäçé-kåta-bälya-vibhramo yatnät samunmélya vilocanaà muhuù paçyan puraù sväà jananéà hariù punar nyamélayat sa smita-vaktra-paìkajaù (Govinda-lélämåtam 2.

35) (98) devädhideva! bhavataiva cirät suto'yaà dattaù sva-bandhu-jana-jévanatäm upetaù pälyo'pi nätha! bhavataiva kåpä-bhareëa svenaiva käm apacitià tava vedmi kartum (Kåñëa-bhävanämåtam 3.23) (94) sa-muñöi-päëi-dvayam unnamayya vimo ayan so'tha rasälasäìgam jåmbhä-visarpad-daçanäàçu-jälas tamäla-nélaù çayanäd udasthät (Govinda-lélämåtam 2.24) (95) unmélana-pratinimélanayor bahutve jägrac-chayäna-daçayor iva miçritatve sä nidrayä viraha-kätarayä dhåteva tasyotthitasya nayana-dvitayé dideva (Kåñëähnika-kaumudé 2.36) .25) (97) ä-päda-çérñam atha päëi-taläbhimarçenävyädajo'ìghrim iti mantram udäharanté saàrakñya türëam akhiläìgam athordhva-dåñöyä kiïcit sa-käku-bharam arthayate sma räjïé (Kåñëa-bhävanämåtam 3.(Govinda-lélämåtam 2.7) (96) kha vaika-deçe tv atha sanniviñöo vinyasta-pädäbja-yugaù påthivyäm namämy ahaà tväà bhagavaty ayéti jagäda jåmbhodgama-gadgadaà saù (Govinda-lélämåtam 2.

12) (104) ämåjya cäru-mådu-sükñma-balakña-väsaù- .9-10) (102) paryaìkataù samadhiruhya maëé-catuñkaà çré-päda-péöha-mahasä vilasad-vapuñkam cärüpaviñöam atihåñöa-hådo gåhétvä cärüpacäram atha bhejur amé militvä (Kåñëähnika-kaumudé 2.11) (103) tair ähitäà karatale vinidhäya dhäräà karpüra-saurabhavatäm aticäru-väräm gaëòüña-puram upakÿptas utthopajoñaà kåñëaù çanair abhiñiñeca mukhäbja-koñam (Kåñëähnika-kaumudé 2.(99) ärätrikeëa maëi-maìgala-dépa-bhäjä vibhräjitena jita-saubhagavat samäjäù ädhäya paëi-sarasé-ruhayor mudäsyanéräjanaà vidadhire'sya kumära-däsyaù (Kåñëähnika-kaumudé 2.8) (100-101) uñëéña-bandha-sumanojïatamottamäìgäù päthoja-keçara-susaurabha-sundaräìgäù çyämäù sitäç ca haritä aruëäç ca pétä ye ke'pi ke'pi mahanéya-guëaiù parétäù tair eva kevala-sukhänubhava-svarüpair naisargikänudina-divya-kumära-rüpaiù däsé-gaëair api ca däsa-gaëair udäraiù sevä vyadhäyi vividhäsya vilola-häraiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.

15) (107) bhüyaù payobhir amalair vadanaà nineja bhüyo mamärja ca kadäpi na codviveja çré-darpaëaà kåta-samarpaëa-caïcaläkñilakñmyä cakära mukha-dhävana-çuddhi-säkñi (Kåñëähnika-kaumudé 2.16) (108) mäëikya-kaìkatikayä kara-padma-koñaà sampräptayä valaya-kaìkati-cäru-ghoñam keça-prasädhanam athänabhisandhi-häsébhütänanä vyadhita käpi kumära-däsé (Kåñëähnika-kaumudé 2.14) (106) aìguñöha-tarjanikayor dhåtayä vitastyä jihvä-vilekhanikayä maëi-hemamayyä räjan maëéndra-valayaà vyalikhan manojïäà tämbüla-räga-parabhägavatéà rasa-jïäm (Kåñëähnika-kaumudé 2.13) (105) kalpa-drumasya mådunä vi apena tena ratnäìguléyaka-mahobhir alaìkåtena dantävalià vihita-vékñaka-netra-harñam älola-kuëòala-yugaà çanakair jagharña (Kåñëähnika-kaumudé 2.17) (109) naktantanaà vasanam asya niräsya kaçcidväso'ntaraà suparidhäpya kalä-vipaçcit .khaëòena päëi-vadanaà nirupädhi-häsaù tair ähitaà karatale mådu danta-käñöhaà pratyagrahén mradimaniñöham atho laghiñöham (Kåñëähnika-kaumudé 2.

46) (113) dohaà samäpya balabhadra! sahänujas tvaà malläjiraà vrajasi cet kuru mä vilambam nirmaïcanaà tava bhaje kñaëa-mätreva särdhaà vihåtya sakhibhir drutam ehi bhoktum (Kåñëa-bhävanämåtam 3.uñëéña-bandham atha mürdhni babandha pädau prakñälya värbhir abhimåjya ca väsarädau (Kåñëähnika-kaumudé 2.45) (112) ity eva kenacid upetya sa goduhokto mätår nijäsya-dara-häsya-sudhäbhiñekaiù svänanda-çaàsibhir asau sukhayan mukhäbjaà tämbüla-raïjitam alaà kalayann udasthät (Kåñëa-bhävanämåtam 3.44) (111) gävas tavädhvani dhåtäçru-bhåtäkñi-yugmä na prasravanty apagatän na lihanti vatsän hambädhvani-dhvanita-dig-valayä vilambaà soòhuà daräpi na hi samprati çaknuvanti (Kåñëa-bhävanämåtam 3.18) (110) gä dogdhum uddhura-dhiyo'pi våthodyamäs te gopä babhüvur atha tarëaka-maëòaläç ca cüñanta eva na payaù kaëa-mätram äsäm äpénato'dya yad aväpurato viñeduù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.47) (114) çrutveti mätå-giram äha harir na mätaù pratyeñi mäà yad amum eva vadasy athaivam çiñöo'graëéù punar améñv aham eka eva .

no ced amuñya vaçatäà kim uri kariñye? (Kåñëa-bhävanämåtam 3.52) (119) niñkramya ramya-purataù purato'bhigacchan yacchan mudaà svajanané-jana-locanebhyaù däsaiù pradhäritam avärita-rocir açnaà .48) (115) çiñöo yathä tvam asi vatsa! nijätibälyam ärabhya tat khalu vidanty akhiläù purandhryaù yäù svälayäpacaya-vedanayä puräsäà phut-kartum äpur iha no katidheti soce (Kåñëa-bhävanämåtam 3.50) (117) stambe-rama-vraja-viòambi-vilambi-pädavinyäsa-jhaïjhana-jhaëat-kåta-kiìkiëékaù lolälakäli-maëi-kuëòala-känti-veëévécé-bhara-snapita-vaktra-sudhäàçu-bimbaù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.51) (118) pétottaréya-capalelita-keli-nåtyaräjad-ghanäìga-kiraëocchalanocchrita-çréù preìkhola-hära-paridhi-çrita-kaustubhodyadbhänuù svanac-caraëa-bhüñaëa-cumbi-dämä (Kåñëa-bhävanämåtam 3.49) (116) saudäminé-tati-vibhä-jayi-dämané-dyud vibhräji-savya-kara-korakitäravindaù sa grähita-pramita-känaka-dohanéko mäträ tayä sakhi! rayäd adhikaà vireje (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

57) (124) tat-tad-viläsa-balitä suñamä-rasälä preñöhasya sä madhurikä pariveçyamänä vaiçleñika-jvaram açéçamad apy athäsyäs tene ca taà çata-guëaà tåñam edhayanté .tämbüla-pulakam aväpa sa gopurägram (Kåñëa-bhävanämåtam 3.54) (121) tan nirmitänupada-karëa-kathä-rasajïasyäsyämbuje kim api yat-smitam udbabhüva tasyärtha-jätam api kià vivarétum éçe ceto'lir eva tava sakhy anusandadhätu (Kåñëa-bhävanämåtam 3.55) (122) uñëéña-vakrima-mahämadhurimëi tasya tätkälike kila na kasya mano nyamäìkñét tatraiva çekharita-känaka-sütra-jälaräjan-maëi-dyuti-bharäù kim u varëanéyäù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.56) (123) taiù saurabhaiù prasåmarair anu nüpurädidhvänair balena valabhém adhirohitäbhiù goçäla-vartmani calal lalanävalébhir neträmbujaiù sa katidhä nahi püjyate sma (Kåñëa-bhävanämåtam 3.53) (120) tad-bähya-kuööima-ta ém avalambamänaù kä kutra kià kuruta ity anusandadhänaù vyäpärayan nayanam a a-ghaöäsu narmapreñöhair miladbhir abhitaù sa raräja mitraiù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.

58) (125) harñonnatiù stimitatäà çravasor vyatänét tarñottha-saàjvarabharas tu dåçor viveça äkasmiké nirupamä prativeçi-sampat täpaà tanoti sahaväsa-bhåtäà sadaiva (Kåñëa-bhävanämåtam 3.61) (128) çyämäha yämi! lalite! çåëu yämi gehaà sampraty amüà prati mamästu giräà virämaù tvaà padminéà vraja-purandara-sadmanémäà kåñëekñaëälini samarpaya baddha-tåñëe (Kåñëa-bhävanämåtam 3.60) (127) janmaiva hanta kim abhün mama gokule'smiàs tan mädhuréà na yad uré-kurute kadäpi tat çyämale'ticapale hådi leça-mätré no sambhaved iha bhave dhåtir ity avehi (Kåñëa-bhävanämåtam 3.59) (126) prähänuräga-parabhägavaté tataù sä tä eva cäru-mukhi! dhanyatamä ramaëyaù yäù khelayanti satataà sudåças tadéyalävaëya-keli-jaladhau kala-dhauta-gätryaù (Kåñëa-bhävanämåtam 3.(Kåñëa-bhävanämåtam 3.62) (129) priya-viraha-vihastä srasta-dhéù sä tadänéà kñaëam api yuga-kalpaà kalpayanté babhüva yad akhilam api kåtyaà käritä kiìkarébhiù samaya-vihitam eko'bhyäsa evätra hetuù .

50-51) (135) kara-taläd asakåc-culuké-kåtaà salilam ä-rada-tälv anu cälitam .48) (132) utthäya talpa-talataù kanakäsana-sthä nidrävasäna-vigalan-niyata-vyavasthä sä päda-péöham adhi datta-padäravindä babhräja sat-parijanair vihitäbhinandä (Kåñëähnika-kaumudé 2.64) (131) käcin maëéndramayam äsanam äjahära çré-päda-péöham aparä tad adho dadhära käpy änayad vadana-dhävana-bhäjanäni käpy ädadhe daçana-çodhana-sädhanäni (Kåñëähnika-kaumudé 2.(130) atha nikhila-sakhénäà svälibhiù snäpitänäà dhåta-samucita-vasträlaìkåténäà tatiù sä mathita-çarad-udaïcac-candrikä-sindhu-jätäà çriyam api nija-pädämbhoja-bhäsä vijigye (Kåñëa-bhävanämåtam 3.49) (133-134) bhåìgära-näla-çikhareëa samarpitäbhiù sandhäya vaktra-vivare culuké-kåtäbhiù tat-saurabhasya rabhasädhika-saurabhäbhiù çré-päëi-padma-tala-saìgama-lohitäbhiù nikñepaëe priya-sakhé-karayoù kåtäbhiù karpüra-püra-rajasä'bhisuväsitäbhiù! vyäptälibhiù sakala-keli-kalä-suhådbhiù sä sädhu çodhitavaté mukha-padmamadbhiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.

3) (137) vi apikäà dyutaros tata-rociñaà rada-hitäà nihitäà sva-vayasyayä mukulitämbujatäà bhajatäïjasä mådutareëa kareëa sudåg dadhe (Kåñëa-bhävanämåtam 4.6) (140) navadalopamitäà rasanäà måjaty atha tayä nata-kampita-mastakam mukham iyaà skhalitair alakair våtaà .4) (138) pratisarodita-dolanam asvanadvalayam uccala-kuëòalam etayä vyadhita sä måjaté radanäàç chavià kaëavad ucchalitäà lalitäà çritän (Kåñëa-bhävanämåtam 4.cala-kapola-yugonnati-maïjuladhvani-bhåtaà nibhåtaà kñipati sma sä (Kåñëa-bhävanämåtam 4.2) (136) visåmarän alakän kiraté çirasy upari savya-karäìguli-ghaö anaiù alika-gaëòa-dåg-ädy atha sämitadyutim itaà timitaà trir adédhavat (Kåñëa-bhävanämåtam 4.5) (139) atha dadhe sudaté dhanur-äkåtià maëimayéà rasanä-pariëejiném mådula-päëi-yugäìguli-yugmakäà sahacaré-karato'dara-toñataù (Kåñëa-bhävanämåtam 4.

8) (142) sahacaré-vidhåte maëi-darpaëe tad-abhinandana-säkñiëi vékñya sä smita-sudhäbhir adhävayad änanaà priyatama-kñaëa-lakñaëa-lakñakam (Kåñëa-bhävanämåtam 4.37) (145) dadhära dyuñadäà rämo dhavalävali-veñöitaù kailäsa-gaëòa-çailälémadhyasthairävata-bhramam (Govinda-lélämåtam 2.vidadhaté dadhaté smitam äbabhau (Kåñëa-bhävanämåtam 4.9) (143) tasya dohädikäà kriyäà dåñöägatä kalävaté jagädätha tad-abhyarëe paramolläsa-saàyutä (144) gopälo'pi sva-goçälaà saräma-madhumaìgalaù sakävya-géñpatiù säyaà çaçé-vämbaram äviçat (Govinda-lélämåtam 2.38) .7) (141) niraëijad bahir-antaram apy araà mukha-vidhor atha dhauta-kara-dvayä parijanärpita-maïjula-väsasä jala-kaëäpanayaà sanayaà vyadhät (Kåñëa-bhävanämåtam 4.

(146) madhye'cyuto'ïcan dhavalävalénäm udänanänäà paritaù sthitänäm dadhau janänäà sphü a-puëòarékaçreëy-antar-aïcad-bhramara-bhramaà saù (Govinda-lélämåtam 2.41) (149) pädägre kåta-pädukaà trika-samulläsollasat-pärñëikaà madhye nyasya ghaöéà pa onnam anataù prodyat tviñor jänunoù gotunda-vyatiñaìga-sundara-dara-kñobha-çlathoñëéñakaà päëibhyäà krama-kuòmaläìguli-pu aà gäà dogdhi dugdhaà hariù (Änanda-våndävana-campuù 11.90) .39) (147) hihé gaìge! godävari! çabali! kälindi! dhavale! hihé dhümre! tüìgi! bhramari! yamune! haàsi! kamale! hihé rambhe! campe! kariëi! hariëéti vraja-vidhur muhur näma-grähaà nikhila-surabhér ähvayad asau (Govinda-lélämåtam 2.40) (148) nyastäìgaù prapadopari praghaöayan jänu-dvaye dohanéà käçcid dogdhi payaù svayaà tv atha paräù svair dohayaty unmukhéù anyäù päyayati svatarëaka-gaëän kaëòüyanaiù préëayann itthaà nanda-sutaù prage svasurabhér änandayan nandati (Govinda-lélämåtam 2.88) (150) vatsäd apy adhika-priyo bhagavataù päëy-ambuja-sparçanasneha-srävi-payaù-payodhara-pu ä gaur duhyamänä svayam dhäräbhiù sugabhéra-ghoña-gahanam äpürya sä dohanéà dohany antaram eti yävad avanéà tävat samäpupluvat (Änanda-våndävana-campuù 11.

55) (156) .60) (155) ämåjya cela-çakalena tanüttamena sarväìgam aìkitam anaìga-raëäìkakena abhyaìga-saìgi-vasanaà paridhäpya naktaà väso'bhyamümucad anuttama-gandha-yuktam (Kåñëähnika-kaumudé 2.62) (152) çåëvantéà bhäva-vaivaçyäd vismåta-snäpana-kriyäm lavaìga-maïjaré sadyo juhäva vyagra-mänasä (153) tatra käïcanamaye mådu-péöhe céna-cela-pihite viniviñöäm sevane parijanä nipuëä dräk täm upäyana-karäù parivavruù (Govinda-lélämåtam 2.65) (154) sävätärayad-äbharaëa-nicayaà lalitä svasakhé-tanutaù sadayam kanaka-vratater iva sapraëayaà pallava-kusuma-stavaka-pracayam (Govinda-lélämåtam 2.(151) aìguñöhägrima-yantritäìgulir asau pädärddha-néruddha-bhür äpénäïcala-mardayann iha puro dvitraiù payo-bindhubhiù nyag-jänu-dvaya-madhya-yantrita-ghaöé-vakträntare praskhaladdhärä-dhväna-manoharaà sakhi! payo gäà dogdhi dämodaraù (Padyävalé 2.

54) (157) prakñälya päda-yugalaà mukuraà purastäd ädarçya käcana kalä-kuçalatva-çastä tailena satsurabhiëä lasatäruëimnäbhyänaïja kaïja-vadanäà praëayena bhümnä (Kåñëähnika-kaumudé 2.56) (158) aìgäd yato yata udasyati cäru-celaà tat-tan-nirékñya hriyam åcchati sänuvelam tenäktam aktam avadhäya sakhéyam aìgaà tasyäù pyadhät tad-akhilaà kåta-hré-vibhaìgam (Kåñëähnika-kaumudé 2.57) (159) abhyajya rajyad-atiçuddha-hådo vayasyä äpäda-mürdha-kåta-mardanam aìgam asyäù udvartanaà vidadhire ghanasära-pürëaiù kastürikä-ghusåëa-candana-cäru-cürëaiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.58) (160) gandhänubandhi-vimalämalaké-kañäyaiù keçän vighåñya katamä vividhair upäyaiù bhåìgära-näla-galitair lalitaiù kabandhair ukñäà cakära sahaja-praëayänubandhaiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.äkåñya mugdham avaguëöhanam uttamäìgäd unmocya kuntala-tatéù sughanottamäìgäù ratna-prasädhanikayä cala-kaìkaëäliù saprema sädaram açüçudhad uttamäliù (Kåñëähnika-kaumudé 2.59) (161) kälocitena ghanasära-suväsitena .

63) (165) ämåñöayor vara-payodharayor alolaà käcit kaläsu kuçalätha babandha colam pa äàçukena racitaà sva-sakhé-janena nänä-vidhätiçaya-çilpa-viçäradena (Kåñëähnika-kaumudé 2.nänä-maëéçvara-ghaöé-ghaöayä bhåtena dväbhyäà çanair ubhayataù pratipäditena dve pärçvayoù siñicatuù sumukhéà jalena (Kåñëähnika-kaumudé 2.61) (163) käcin mukhendum aparä gala-mülam anyä karëau mamärja mådunä vasanena dhanyä vakño visäri katamä katamä ca påñöhaà bähu-dvayaà ca katamä suñamä-variñöham (Kåñëähnika-kaumudé 2.64) (166) tasyopari pratanu çoëataraà suvécicaëòätakäd udayad uccala-sanmaréci .60) (162) saàveñöya cäru-cikurän sicayena bäòhaà niñpéòya bhüri galad-ambu nigälya gäòham bhüyaù prasärya calad-aìgulibhir vikérya bhüyo babandha katamä sicayaà vitérya (Kåñëähnika-kaumudé 2.62) (164) saàveñöya çuñka-vasanena niräsanéyaà çroëyä jahära vigalaj-jalam antaréyam ämåjya päëi-yugalena çanair udäram arddhorukaà kaöi-taöe ghaöayäà cakära (Kåñëähnika-kaumudé 2.

çré-päda-padma-nakha-candra-cayägra-cumbi celaà babandha tapanéya-guëänubandhi (Kåñëähnika-kaumudé 2.68) (171) snänäd åjuà sad-alakälim arälayitvä kastürikäbhir alike tilakaà likhitvä sindüra-bindu-rucire'kåta bälapäçyäà .67) (170) bhüyaù prasärya bahuço bahuçaù prasädhya ratna-prasädha-nikayäìgulibhir viçodhya käläguru-prabhava-dhüpa-dhurä-pracäram älé-janaù kaca-bharaà surabhé-cakära (Kåñëähnika-kaumudé 2.66) (168) kanaka-bindumaté nava-çä ikä ghana-rucis tad-upary atididyute yad-abhiv eñöanam eva mukunda-dåì niranurodhana-rodhanam ucyate (Kåñëa-bhävanämåtam 4.35) (169) ärohya täm atha mahämaëi-péöha-påñöhe vistäritätimådu-cela-kåta-pratiñöhe prakñälya päda-kamala-dvitayaà satoñäù sakhyo vyadhur vividha-maìgala-veña-bhüñäù (Kåñëähnika-kaumudé 2.65) (167) lamba-pralamba-yugalena supaööa-dämnä muktä-maëéndra-mahasä vilasad-garimëä äkuïcana-krama-vaçät kamalänukäräà jagrantha névim abhinäbhi suçilpa-säräm (Kåñëähnika-kaumudé 2.

69) (172) kastüré-patravallé-samudaya-khacitaà pärçvayor äkapolaà bhäle çrékhaëòa-bindütkara-våtam abhitaù käma-yanträbhidhänam antaù kastürikodyan-malayaja-çaçabhål-lekhayädhaçcitaà sä cakre sémanta-rekhänvitam atha tilakaà sändra-sindüra-paìkaiù (Govinda-lélämåtam 2.71) (175) muktäkaläpa-kalayä lalita-prakäçyäà käcid vyadhäd alaka-sémani patrapäçyäm käcin maëéndramaya-kuëòalam atyudäram ekaikaçaù çruti-yuge ghaöayäà cakära (Kåñëähnika-kaumudé 2.70) (174) sükñmordhva-randhra-gata-hema-çaläkikäyä mülägra-saìga-lalite vidadhe sukäyä çré-cakrikä-bakulike çruti-madhya-deçe ratna-prabhä-bhara-dhurä vihitopadeçe (Kåñëähnika-kaumudé 2.72) (176) käcid vibhüñya nayane dalitäïjanena smärau çaräv iva nighåñöa-rasäïjanena näsäpasavya-pu ake vitatära muktäà neträïjanädhara-vibhä-bhara-néla-raktäm .sémanta-sémani maëéndra-mayükha-rasyäm (Kåñëähnika-kaumudé 2.77) (173) maulau babandha katamä sumaëi-pravekaà sanmälaté-kusuma-garbhaka-känti-sekam dhammillam ullasita-lohita-paööa-dämnä lamba-pralamba-yugalena maëéndra-dhämnä (Kåñëähnika-kaumudé 2.

(Kåñëähnika-kaumudé 2.76) (180) puñpa-gucchendulekhäbjamakaré-cüta-pallavam lilekha citraà kastüryä citrä tat-kucayos taöe (Govinda-lélämåtam 2.79) .73) (177) makarike likhaté mådu-gaëòayor makara-ketanam ähvayad eva sä yam adharäruëa-pallavam arpayan rasamaye samaye harir arcayet (Kåñëa-bhävanämåtam 4.78) (181) méné-prasüna-nava-pallava-candralekhävyäjät svacihna-çara-kunta-dhanüàñi kämaù tad-bhrü-dhanur-dhuvana-mätra-nirasta-karmä manye nyadhatta nija-tat-kuca-koña-gehe (Govinda-lélämåtam 2.68) (178) rucira-cibuka-madhye ratna-räjac-chaläkäkalita-kara-viçäkhä-nirmito'syäç cakästi nava-måga-mada-binduù çobhayan çré-mukhenduà bhramara iva dalägre sanniviñöaù sarojam (Govinda-lélämåtam 2.83) (179) karpüräguru-käçmérapaìka-miçrita-candanaiù samälipya viçäkhä'syäù påñöhaà bähu-kucäv uraù (Govinda-lélämåtam 2.

88) (186) masära-candropala-padmarägasuvarëa-golé-grathitäntarälaiù muktä-pravälaiù parigumphitäà sä ratna-srajaà tad-dhådaye yuyoja (Govinda-lélämåtam 2.86-87) (185) suvarëa-golé-yuga-madhyagollasan masära-golé-gilito'ntaräntarä susükñma-muktävali-gumphitas tayä nyayoji häro hådi gostanäbhidhaù (Govinda-lélämåtam 2.89) (187) vaidürya-yugmäcita-hema-dhätrikäbéjä-bha-golé-gilito'ntaräntarä .(182) citrärpitäneka-vicitra-ratnamuktäcitä rakta-duküla-colé kucau bha-jälendra-dhanur-viciträ tastära çailäv iva sändhya-käntiù (Govinda-lélämåtam 2.80) (183-184) upari khacita-nänä-ratna-jälaiù sphuranta vimala-pura a-patryä kaëöham asyä viçäkhä hari-kara-dara-cihna-çré-haraà puñkaräkñyäù sapadi hari-bhiyeva chädayämäsa madhye vajräcitäkhaëòala-ratna-citrasusthüla-madhyo guëa-baddha-caïcuù laläsa tasyä upakaëöha-küpaà dattas tayä hä aka-citra-haàsaù (Govinda-lélämåtam 2.

93) (191) älé-janair maëòana-keli-käle vibhüñyamäëä våñabhänu-putré urogate nélamaëéndra-häre svinnä sakampä pulakäkuläsét (Alaìkära-kaustubha 5.73) (192) påñöhäntaù krama-lambamänam amalaà grévänta-härävalévé é-bandhana-paööa-sütra-camaré-jälaà tadäsyä babhau manye cäru-nitamba-çailaka akän mürdhnädhirohärthakaà .92) (190) kanaka-khacita-vajrair veñöitaiù padmarägaiç cita-harimaëi-pürëäbhyantarä çätakaumbhé pratanu-pura a-räjac-chåìkhalälambamänä lasati hådi viçäkhä-yojitäsyäç catuñké (Govinda-lélämåtam 2.91) (189) sthüla-tärävalé-ramyä san-näyaka-vibhüñitä tasyä ekävalé-jyotsné håd-ambaram amaëòayat (Govinda-lélämåtam 2.90) (188) räse niçéthe saha-nåtya-gänatuñöena dattäà hariëä svakaëöhät tasyaiva säkñäd iva räja-lakñméà guïjävaléà tad-dhådi sä yuyoja (Govinda-lélämåtam 2.vicitra-muktävali-citra-gucchako raräja tasyä hådaye'rpitas tayä (Govinda-lélämåtam 2.

99) (196) tundäntike maëi-vinirmita-tunda-bandhaà käïcé-guëaà ca tad adho maëi-vånda-bandham pädäìguléñu vara-ratnamayormikälém ä-gulpham ädhåta suhaàsaka-yugmam älé (Kåñëähnika-kaumudé 2.sopänaà vidhinä kåtaà karuëayä veëé-bhujaìgyäù sphuöam (Govinda-lélämåtam 2.94) (193) madhye-pragaëòam atuläìgadam-unmaëéni madhye-prakoñöham atuläni ca kaìkaëäni tat-sémni käpya-kåta maìgala-paööa-sütraà ratna-prakäçi maëi-bandha-rucäticitram (Kåñëähnika-kaumudé 2.75) (194) muktävalé-khacita-hä aka-kaìkaëäbhyäà saàveñöitaù sa valayävali-sanniveçaù bimbair-vidhor-milita-bhäskara-maëòaläbhyäà tasyäç cakästi nitaräm iva saiàhikeyaù (Govinda-lélämåtam 2.97) (195) nija-nämäìkitä nänäratna-dyuti-karambitä babhäv aìguli-mudräsyä vipakña-mada-mardané (Govinda-lélämåtam 2.77) (197) nakha-çikhäìghritalädy uru-çoëimäpy ahaha yävaka-raïjitatäm agät bhavati kià dara-dépaja-rociñä .

78) (200) asyä nyadhäd uñasi narmadayä svasakhyä mäläkåtas tanujayopahåtaà viçäkhä smeräravinda-vadanätha karäravinde léläravindam aravinda-vilocanäyäù (Govinda-lélämåtam 2.96) (198) anyä käcid ähavåthä'kåthä yävakam aìghri-paìkaje sva eva rägo'sya dåçäà rasäyanaù | kintv eka evästi guëo'sya rädhike yaù keçavasyäpi ca keça-raïjanaù || (Alaìkära-kaustubha 5.105) (202) malla-lélädikaà tasya tan-madhye sakhibhiù saha .dina-kåto na kåto manujair mahaù (Kåñëa-bhävanämåtam 4.63) (199) maïjéra-yugmam atimaïjula-ratna-siddhaà pädämbujopari cakära ca käpi baddham tat-tat-svaçilpa-kuçalatva-nidarçanäya käcin maëéndra-mukuraà purato ninäya (Kåñëähnika-kaumudé 2.103) (201) sä kåñëa-netra-kutukocita-rüpa-veçaà varñmävalokya mukure pratibimbitaà svam kåñëopasatti-taraläsa varäìganänäà käntävalokana-phalo hi viçeña-veñaù (Govinda-lélämåtam 2.

23) (207) äpäda-mastakam anasta-samasta-bhägyais tailena taiù priya-samäja-sabhäja-yogyaiù nätiçlathaà ca na dåòhaà ca sumaìgaläni .21) (205) viçramya kiïcid atha saïcita-puëya-våndais tair eva kaiçcana mahäguëa-våkña-kandaiù abhyaïjanärtham anuraïjana-maïju-häsair abhyaìga-maìgala-gåhaà praviveça däsaiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.22) (206) nänä-prabandha-bahubandha-vidhau vidagdhair abhyaìga-maìgala-viçeña-kaläsu mugdhaiù tailena sädhu çubha-gandha-subändhavena prärambhi yat tad urarékåtam apy anena (Kåñëähnika-kaumudé 2.vilokyaiva hiraëyäìgé täm äyätävadad drutam (203) godohanäd atha viramya sa ramya-lélaiù särdhaà nija-priya-sakhaiù svasamäna-çélaiù abhyäyayau kutuka-malla-viläsa-nityäbhyäsälayaà maëimayaà sakalaikamatyä (Kåñëähnika-kaumudé 2.20) (204) pratyekam eva sakhibhiù savayobhir etair malla-kriyäm atha bhujäbhuji véta-bhétaiù svasvaujasaù prakaöanena saroña-darpaiç cakre'pasarpa-parisarpa-visarpa-sarpaiù (Kåñëähnika-kaumudé 2.

25) (209) kenocitena ghanasära-suväsitena nänävidha-sphaöika-hema-ghaöé-bhåtena! keçän kañäya-kañitän kalayan kumäradäsé-gaëo'mbuja-dåçaà snäpayäà cakära (Kåñëähnika-kaumudé 2.24) (208) te kauìkumena rajasä ghanasära-cürëaiù pürëena cäru-mådunä paripeña-çérëaiù vimläna-bhävam atha taila-kåtaà harantaù kåñëasya tän avayavän udavartayanta (Kåñëähnika-kaumudé 2.28) .26) (210) käcit kañäyita-kacän bahuçaù kañanté käcin mådün avayavän mådu märjayanté bhåìgärakeëa katamä salilaà kiranté lebhetaräm atitaräm anuräga-känté (Kåñëähnika-kaumudé 2.27) (211) jyotsnäbhir nava-néradaù kim athavä çuklena nélo guëaù çuddha-sphaöika-ratna-känti-salilaiù kià vendranéläìkuraù muktäbhiù kim u vä tamäla-taruëaù snätaù samudbhräjate kià vä çyäma-sarojam ujjvala-vidhukñodair murärer vapuù (212) evaà samäpya katame snapanaà çubhena çaìkhodakena çirasi pratipäditena aìgoïchanäàçukam anekam athopanéya saàmärjanaà vidadhur asya bhåçaà vinéya (Kåñëähnika-kaumudé 2.prétyä ciraà mamådire'tha tad aìgakäni (Kåñëähnika-kaumudé 2.

(213) ädau sucela-çakalair mådulair açuñkaiù paçcät krameëa mamåjuù sita-sükñma-çuñkaiù äpäda-kuntala-bharam pratisandhi-sandhi te märjanaà vidadhire praëayänubandhi (Kåñëähnika-kaumudé 2.29) (214) kaçcit kacän gata-jalän dvividhena väsaùkhaëòena sädhu vidadhe mådu-manda-häsaù kaçcit paöuù kaöita äd galad ambu-celaà celäntareëa vininäya kåtävahelam (Kåñëähnika-kaumudé 2.30) (215) kenäpi nütanam atitvarayopanétaà kauñeya-cela-yugalaà druta-hema-pétam kenäpi päëi-kamale kramataù pradattam utsärya pürva-paöam äçu sa paryadhatta (Kåñëähnika-kaumudé 2.31) (216) tasyästhitasya ramaëéya-maëé-catuñkaà prakñälitäìghri-kamalasya lasad-vapuñkam paçcäd-gatena katamena kumära-bhåtyenäsevi kuntala-bharaù kuçalena kåtye (Kåñëähnika-kaumudé 2.32) (217) bhüyaù prasärya parimåjya muhuù prasädhya ratna-prasädhanikayä bahuço viçodhya ävåtya cela-çakalena satä dviphälabaddhaù sa kuntala-bharaù prabhayä paphäla (Kåñëähnika-kaumudé 2.33) (218)

anyonya-pälana-kåtä kaca-mecakimnä sükñmätisükñma-vasanasya ca päëòarimëä nirmoka-moka-parabhogi-nibho'sya keçavinyäsa eña na hi kasya dåçor viveça (Kåñëähnika-kaumudé 2.34) (219) snänäd-åjün sad-alakän atha kuïcayitvä cäru-svabhäva-ku ilän api raïjayitvä bhäle lilekha tilakaà çaçi-maëòaläbhaà çrékhaëòa-kuìkuma-rasena sujäta-çobham (Kåñëähnika-kaumudé 2.35) (220) gärutmatendramaëi-héraka-padmarägapradyotanaà vidhurayantyam iväpy anägaù anya-prabhäva-raëakäri-mayükha-sändraà çré-kaustubhäbhidham adhatta mahä-maëéndram (Kåñëähnika-kaumudé 2.36) (221) sthülena mauktika-phala-prakareëa kÿptän härän dadhära gir-agocaratäm aväptän kaïcid viçälatara-vakñasi näbhiküle kaïcit pralambam atha kaïcana jänu-müle (Kåñëähnika-kaumudé 2.37) (222) çré-kuëòale maëimaye makaränukäre känti-prabhäkåta-kapola-mahaù-pracäre çré-karëayor upaninäya jaloparuddhe snänotsavena virahayya sa pürva-siddhe (Kåñëähnika-kaumudé 2.38) (223)

sat-paööa-sütra-kåta-maïjutara-pralambau sad-ratna-paööamaya-maìgala-sütra-cumbau gärutmatädi-nava-ratnaja-bähu-bandhau kaçcid babandha valayau maëi-bandha-sandhau (Kåñëähnika-kaumudé 2.39) (224) divyäìguléyakam udäram anämikäyäà tat-padmaräga-mahasäà pariëämikäyäm påñöhopasanna-maëimudram avarjanéyaà datte sma kaçcid adhi-tarjani raïjanéyam (Kåñëähnika-kaumudé 2.40) (225) nänä-maëéndra-ghaöayä ghaöitänubandhaà pétäàçukodara-ta ém anu tunda-bandham mäëikya-kiìkiëi-guëaà ca ka éra-müle kaçcid babandha paridhatta-lasad-duküle (Kåñëähnika-kaumudé 2.41) (226) pädämbujopari maëéndra-ghaöänukÿptaà maïjéra-yugmakam atho nakha-candra-déptam ädhäya ko'pi maëi-darpaëam atyudäram äsyendu-bimbam adhi saspåham ädadhära (Kåñëähnika-kaumudé 2.42) (227) aträntare vraja-purandara-sannideçam ädäya kaçcana tad asya gåhaà viveça üce ca kåñëa! janakasya girä bahubhyas tvaà dätum arhasi gaväm ayutaà dvijebhyaù (Kåñëähnika-kaumudé 2.43) (228)

45) (230) haiyaìgavéna-dadhi-dugdha-sarädi-bhakñyam etat sameta-ghanasära-rajo'bhibhakñya äcamya ca priya-sakhäàsa-kåtävalambas tämbülamäda madhuränana-candra-bimbaù (Kåñëähnika-kaumudé 2.46) (231) niçamyemäà värttäà pramuditavaté sédhu-sadåçéà svayaà paktvä yan no tad-açanam asau käritavaté viñaëëä bäñpäëäà hima-mihikä-bindu-nikaraà mumoceväkñibhyäà jalaja-yugataù çékara-kaëam (232) aträntare vrajapurädhipayä'napäyavätsalya-kalpa-latayä'tirayän nirdiñöä ägatya kundalatikäntim etad akñibhåìga-pramoda-kåtaye kåtiné vyaräjét (Kåñëa-bhävanämåtam 4.çrutvä pitur giram asau cikuraà nibadhya pétottaréyam api samyag atho viçodhya äcamya ramya-vadano guëa-ratna-sänü rämänujaù sévamanasä vitatära dhenüù (Kåñëähnika-kaumudé 2.109) (233) anyonya-darçana-samudgamana-smitäòhya- .44) (229) goñöheçvarépsitatamo rasavat-prapäkaù sampädito bhavati yävad aneka-päkaù tävan na soòhum abhiçaktavaté vilambaà sä prähiëot kim api bhoktum athävilambam (Kåñëähnika-kaumudé 2.

1) (235) tad aham anumime nideça-dambhät kim api kåpämåtam eva sä vyatärét yad idam anupalabhya yan mamätmä svam api sakhedam avaity anätmanénam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.çastänuyoga-rabhasonnati-sédhu-våñöiù sadyo babhüva yata eva tadä tad-älivåndaà nananda sama-sauhåda-hådya-rociù (Kåñëa-bhävanämåtam 4.3) (237) iti sudåg-uditämåtaà pibanté smita-subhagaà nijagäda kundavallé tad ayi sakhi! vidhehi tatra yäträm akåta-vilambam itaù sahäli-våndä (Kåñëa-bhävanämåtam 5.2) (236) ajani rasavaté-vidhäpanärthä rasavati! te gatir ity avaimi nünam atha kim itarathä javäd ayäséù prathamato'nunayanty amüà mad-äryäm (Kåñëa-bhävanämåtam 5.110) (234) vrajapura-parameçvaré-prasädaà mayi sakhi! vyakti tavodayo hy akasmät na çiçira-rucinä vinaiva pürväà diçam adhi rätri sameti käpi lakñméù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.4) (238) kim iha gurujanävaler anujïägrahaëa-vidhäv aëumätram asti kañöam .

6) (240) sakhi! kim api na veda tat savitré tad atula-rocaka-vastu saàjighåkñuù ucitam anucitaà sva-läbha-hänénija-para-bhäva-bhidä yaço'yaço vä (Kåñëa-bhävanämåtam 5.5) (239) nirupadhi-parama-priyo'su-koöer api nikhilasya janasya goñöha-bhäjaù vrajapati-tanayaù saméhate yat param iha vipratipattir asti kasya (Kåñëa-bhävanämåtam 5.yad atula-dhana-dhenu-dhänya-varñair akåta vaçäà svayam eva täà vrajeçä (Kåñëa-bhävanämåtam 5.9) (243) jayati yad atighora-daitya-yüthaà mådula-tanuù svaparäbubhüñum eñaù tvad amala-kara-pakva-bhakta-bhukter .7) (241) pacasi yad api yaç ca tasya bhoktä sa ca tirayaty amåtaà sadaiva divyam iti nikhila-pureñv atiprasiddhis tava sakhi! kaà na camatkaroti bäòham (Kåñëa-bhävanämåtam 5.8) (242) yad avadhi kalayäà babhüva sä tväà munivara-datta-varäà varämbujäkñi! tad avadhi tava päëi-saàskåtännäçana-viratià kvacanähni näsya cakre (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

18) (248-249) äkarëya säjïäà vrajaräja-räjïyäù kåñëät snuñäyäm api çaìkamänä vicintya çikñäm atha paurëamäsyäs täà kundavalléà praëayäd avädét .11) (245) sutanur abhidadhe'vadhehi vijïe sakhi! tad idaà na vadasy ayuktam ittham api tu kulavatéti väda-bhäjäà sphuöam aparäìgana-gämitety ayuktam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.12) (246) yad api bata sakhéyaà rétir eveha loke tad api tava vaco no laìghanéyaà kadäpi anunaya prathamaà täà kintu yuktyä hi våddhäà parivadati tu yä mäm äçu labdhväpi räyam (247) tataù säsädya jaöiläà snuñäyäà ku iläm api çrävayämäsa sandeçaà vrajeçvaryä vicakñaëä (Govinda-lélämåtam 3.10) (244) çåëu paramayi tattvam atra rädhe yad avagataà sahasäntaraà mayäsyäù pratidinam avalokanaà vinä te çaçi-mukhi! khidyati sä yathä svasünoù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.aparam iyaà manute na hetum atra (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

21) (251) mädhuryaà tünmadayati jagad-yauvataà tasya tasmädbhétir nétis tava nava-vadhü-pälanaà cäpi yuktam mäçaìkiñöhäs tad ayati yathä dåk-pathaà näsya sädhvyäç chäyäpy asyäù svayam aham imäà dräk tathä te'rpayämi (Govinda-lélämåtam 3.snuñeyaà me sädhvé guëa-garima-mädhvéka-madhurä janaç chidränveñé sa khalu capalo nanda-tanayaù na cäjïävajïeyä vrajapati-gåhiëyä bhagavatévacaù pälyaà vatse! na ati hådayaà kià nu karavai! (Govinda-lélämåtam 3.19-20) (250) mätaù! satyaà vadati bhavaté kiàca gopendra-sünur näyaà jïeyaù khala-samudayair yädåçaù çrävito'sti kintu prodyad-dyumaëir iva sad-dharma-padme khaläléghüke cäyaà våjina-timire ghoña-santoña-koke (Govinda-lélämåtam 3.22) (252) tvaà putri! sädhvé prathitäsi goñöhe tvayy arpiteyaà saralä vadhüs tat sa lola-dåñöiù kila nanda-sünur nainäà yathä paçyati tad vidheyam (Govinda-lélämåtam 3.24) (254) .23) (253) vadhüm athähüya jagäda vatse vrajälayän nanda-vadhü-samépam niñpädya tasyäù priyam ehi türëaà sahänayaivädya ravis tvayärcyaù (Govinda-lélämåtam 3.

26) (259) kåñëasya prätar-äçäya .22) (257) iti guru-jaraté-girä samudyatsmita-lava-saàvåti-peçaläù sakhéù sväù vikasad asita-netra-koëa-bhaìgyä kim api nigadya babhüva säpi tüñëém (Kåñëa-bhävanämåtam 5.23) (258) kåtägrahoccaiù punar äryayäsau kaundyä babhäñe kåta-hasta-karñam bhétäsi kià sädhvy aham asmy avitréty uccälitä phulla-tanuù pratasthe (Govinda-lélämåtam 3.rädheti diñöä hådi säbhinanditäpy anicchuvad gantum uväca täà sakhém astéha kåtyaà na ca me yiyäsutä gåhaà gåhaà neìgati yat kuläìganä (Govinda-lélämåtam 3.21) (256) avati jagad idaà svadharma-päléù kim iha satéù sa jahäti lokanäthaù? iti kila bhavatéà tadéya-päëau sumukhi! samarpya niräkulä bhaveyam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.25) (255) vrajapati-gåhiëé-giraà ciräbhyarthana-vinayänunayänubaddha-müläm kati nirasitum atra çaknumas tat tava bhagavän harir eva rakñitästu! (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

27) (260) atha nija-bhavanäd-viniryaté sä tanu-vasanäbharaëa-cchavi-cchaöäbhiù vyadhita maëi-vicitra-çätakaumbhéà pura-viçikhäà surabhé-kåtäkhiläçä (Kåñëa-bhävanämåtam 5.29) (264-265) antar-güòha-smitotphullakiïcit-kuïcita-locanäm .saàskåtaà laòòukädikam ädäya lalitä-mukhyäù sakhyo'py anuyayuù sakhém (Govinda-lélämåtam 3.28) (263) mülyänétopasaryäs tri-catura-divasän proñya sandhyägatas te bhartä gobhiù svagoñöhe ghaöayitum akhiläà rätrim eva nyavätsét vakñaù prodyan nakhäìkävali-citam adharaù spañöa-danta-kñato yat tat sädhvyäs te satétvaà samucitam adhunä vyaktam ullälaséti (Govinda-lélämåtam 3.26) (262) vékñyädhvani paränandacalad-vakñaù-pa äïcaläm savayasyäà kundavallé premëä parijahäsa täm (Govinda-lélämåtam 3.25) (261) jana-nivaha-gatägati-pravåttau daravimukhé saraëeù çritaika-pärçvä avanata-dåg-aväcakäsya-padmopari pariguëöhana-mädhuré prapede (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

svasakhéà lalitälokya kundavallém athäbravét karaka-phala-dhiyäsyäù känane dhåñöa-kéraù stanam anuviniviñöaù pakva-bimba-bhrameëa adaçad adharam uccais tan-nakhäco itaà taddhådayam idam amuñyäù kià våthä çaìkase tvam (Govinda-lélämåtam 3.30-31) (266-267) sakhé-vacaù-smärita-kåñëa-saìgalélocchalat-kampa-taraìgitäìgém täà vékñya padmäkaram ékñamäëä jagau punaù kundalatä sahäsam änanda-kampottaraläsi mugdhe! kià bho våthä padmini! kundavallyäù na devaras tväà madhusüdano'sau bhrämyan punaù päsyati bhukta-muktäm (Govinda-lélämåtam 3.32-33) (268-269) karëa-çarmada-san-narmabharma-kuëòala-nirmitau karma häà kundavalléà täà viçäkhäha vicakñaëä svene'nurägaà param udvahanté phulläpi mådvé bhramarät sulolät sat-padminéyaà sakhi kundavallébhåìgänujäd bhé-taralä cakampe (Govinda-lélämåtam 3.34-35) (270) athänantaram— kvacana ca pathi nirjane kadäcit sphuöam itaretara-väg-viläsa-raìgaiù yadi calati tadä kutaù kva yämé- .

113) (274) sitäsita-vilohitotpala-saroja-kahlärakai rathäìga-baka-särasaiù kurara-haàsa-käraëòavaiù viräjita-taraìgakair vimala-väribhir väpikätaòäga-sarasé-mukhaiù parivåtäni toyäçayaiù (Änanda-våndävana-campüù 1.114) (275) hambäravair iha gaväm api ballavänäà kolähalair vividha-vandi-kalävatäà taiù sambhräjate priyatayä vrajaräja-sünor govardhanäd api gurur vraja-vanditäd yaù (Viläpa-kusumäïjaliù 60) (276) .27) (271) kåñëänurägeëa vihasta-cittäm änanda-räçià janayantam eva sandarçayämäsa pathi vrajantéà nandéçvaraà täà kila tuìgavidyä (Saìgraha-kartuù) (272-273) rasäla-panasärjuna-kramuka-närikeläsanaiù paläça-va a-parka é-khadira-bilva-jambvädibhiù madhüka-girimallikä-bakula-näga-punnägakair açoka-baka-pä alé-kanaka-campakaiç campakaiù tamäla-navamälikä-kanakayüthikä-yüthikäkuraë aka-lavaìgikä-damanakätimuktädibhiù api sthalasarojiné-vicakilädibhiù kandalépriyaìgu-tulasé-mukhair api vicitra-vérudgaëaiù (Änanda-våndävana-campüù 1.111.ty api na hi vedana-gocaré-karoti (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

28) (277-278) iti nigadita-mätrataù svasakhyä sapadi savepathu-jäòya-viplutäìgém prasabham abhidadhära cetayanté kim api jagäda ca täà tadaiva kaundé sumukhi! kim adhunaiva viklaväbhür nayana-pathämilite'pi kåñëacandre avagamam akhilaà satétvam äptaà tava savayaù sada eva yat pramäëam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.31) (280) giridhara-diça eva çaìkayä yäjani vidhurädya sakhé mahäsatéyam parivadasi baläd imäm avijïe! tad api niyokñyasi hä punas tam asyäm (Kåñëa-bhävanämåtam 5.29-30) (279) dhåtim iha hådi dhartum éçiñe no yad api tad apy abale! kñaëaà dadhéthäù giri-yuga-bhara-dhäraëäya yat te giridhara eva mayädya yojanéyaù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.sakhi! nija-purato vidüram ägä vrajapati-sadma samépa-varti våttam tad ayi nayana-cätakäbhiläñaù phalati taväçv iti samprati pratéhi (Kåñëa-bhävanämåtam 5.32) (281) tvayi muhur iyam arpitäryayä yat tad ucitam eva vidhitsase'dya bhadram svam iva sakhi! paraà janaà na viddhé- .

35) (284) vrajapura-lalanä-kulonmadiñëukaraëa-paöu-cchavi-maëòalopagüòhaù madhurima-dhurayaiva kià tribhaìgékåta-tanur uccala-däma-mäditäléù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.36) (285) çrita-mådutara-gaëòa-kuëòalädhyäpana-para-täëòava-paëòitäkñi-yugmaù pavana-dhuta-paöäìga-gaura-néladyuti-laharé-stimité-kåtäkhiläçaù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.37) (286) priya-sakha-bhuja-çérñëi räjad udyatkarikara-nindaka-dhäma-väma-bähuù nija-ruci-vijitäbja-ghürëanaikavyasana-vaçetara-päëir eña éñöe .ty uditavaté lalitä punas tayoce (Kåñëa-bhävanämåtam 5.33) (282) alam alam anayä girävidüre kalaya puraù puratoraëopakaëöhe sphaöika-ghaöita-ratna-citritästhäny-abhinava-kuööima-gaà håd-eka-kämyam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.34) (283) sarasam uñasi dugdha-naicikékaù saha-savayäù kåta-malla-raìga-keliù avagata-bhavad-äli-yäna-värttäkñubhita-hådägata eña bhäti paçya (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

(Kåñëa-bhävanämåtam 5.38) (287) iti giram atha rüpa-mädhuréà täà yadi cañaké-kåta-karëa-netra-yugmä! apivad adara-mohatas tadä tat prasåmara-saurabham äçv abodhayat täm (Kåñëa-bhävanämåtam 5.40) (289) guru-paravaçataiva doña-dürékaraëa-paöus tava kià bhiyä hriyä vä sapadi savayaseti bodhyamänä laghu laghu gantum iyeña sä tad agre (Kåñëa-bhävanämåtam 5.43) .41) (290) kim idam iti parasparävalokocchalita-mahämadhurimëi yat tayos täù svam atula-tarasi nyamajjayann älaya iti varëayituà na gér apéñöe (Kåñëa-bhävanämåtam 5.39) (288) pulaka-nivaha-kampa-sampad-açrusruti-kaliläpi dhåtià dadhaty avädét sakhi! kim aparam asti vartma pädau na mama puraç calato'sya kià karomi (Kåñëa-bhävanämåtam 5.42) (291) agha-damana-cakora-candrikäs täù çaçi-vadanäpi papau muhuù pipäsuù giridhara-mudiroparéha cätaky atanu-rasaà pravavarña seti citram (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

48) (297) dyumaëi-kiraëa-dépta-ratna-kumbha- .(292) atha nija-nija mürdhni savya-hastonnamana-kalä-kalitävaguëöhanäs täù avanata-nayanäïcalé-viléòhapriya-caraëäbja-sudhä yayus tad agrät (Kåñëa-bhävanämåtam 5.46-47) (296) sphaöika-ghaöita-kuòyam éòya-bharmojjvala-pa alaà pavi-kélakaà kavä am maëimaya-lalanä-dhåta-pradépavratati-naga-dvija-räji-räjita-dväù (Kåñëa-bhävanämåtam 5.45) (294-295) sakhi! bhavad avaloka-jäta-harñaà sapadi sa campaka-mälayä baöus tam sukhinam akåta yat tad iìgita-jïä bhavasi na vety uditäha sä svasakhyä tvam asi khalu yathä tathänvamäsér nija-dåçér yatase parä vidhitsuù iti dara-vikasat-smitä bhramad-bhrüs tvaritam aväpa mahäpuräntaraà sä (Kåñëa-bhävanämåtam 5.44) (293) harir api parivåtya tan-nitambadyuti-nihitekñaëa-paìkajo'vatasthe varatanu-tatir apy atétya tad-gopuram avaguëöhanam éñad asyati sma (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

dhvaja-na a-keki-våtägra-paura ä am suravara-pura-nindi yatra çaà-daà vilasati mandira-våndam indiräòhyam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.153) (300) mukhya-prakoñöhe catur älaye'syä bhäëòära-gehaà varuëasya diçyam çré-kåñëa-väsaù çubha-dakñiëa-sthaù çré-räma-dhämottara-diçy udeti (Vraja-réti-cintämaëiù 2.49) (298) masära-präcéraà marakata-gåhaà hema-pa alaà praväla-stambhäli-sphaöika-våti-vaidürya-vaòabhiù mahänélendrä aà vimala-kuruvindopala-mahäpratéhäraà nänäkåti jita-vimänävali-puram (Änanda-våndävana-campüù 1.19) (301) präcyäà gåhaà tädåçam eva yatra präcyäà sa yasyänyatara-prakoñöhe svaputra-bhadräya nijeñöadevaà näräyaëaà sevate eva nandaù (Vraja-réti-cintämaëiù 2.152) (299) kuòye yasya maëi-praveka-racite çilpa-kriyä-kalpitaiù pratyäsajya çukaiù samaà gåha-çukeñv äsädita-sthemasu sapräëäù kim amé ime kim atha vety unmélataù saàçayäddätuà däòima-béjakäni suciraà muhyanti mugdhäìganäù (Änanda-våndävana-campüù 1.20) (302) koñälayasyänvita-dakñiëäàçe kåñëasya dhämnaù çubha-paçcime'sti .

52) (305) taträgatäà caraëayoù pra ¹ëatäà svadorbhyäm utthäpya täà hådi nidhäya mukunda-mätä äghräya mürdhni muditä janané parärdhä snigdhä cucumba mukham açru-mukhé tato'syäù (Govinda-lélämåtam 3.yä päkaçälä-dvaya-madhya eva viçräma-dhämänuru rädhikäyäù (Vraja-réti-cintämaëiù 2.37) (306) pratyekam äliìgya ca tad-vayasyäù papraccha sä'vyähata-bhavyam asyäù vyagrä sutasyäçana-sädhane dräk sasneham etäù punar ävabhäñe (Govinda-lélämåtam 3.38) (307) na sutäsi kértidäyäù kintu mamaiveti tathyam äkhyämi präëimi vékñya mukhaà te .21) (303) kåñëasya dhämno'nvita dakñiëäàçe päkälayasyäpi viräjamänaù äräma äste sarasé ca yatra raho manojïaà bahu-geha-vedi (Vraja-réti-cintämaëiù 2.22) (304) atha samupaseduñéà sakhébhir harijanané nija-veçma bhäsayantém amanuta bhuvana-trayaika-lakñmém uditavatéà muditä'rka-mitra-putrém (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

55) (309) vividha-madhura-bhakñyotpädane labdha-varëä vraja-bhuvi kila yüyaà viçrutä miñöa-hastäù tad iha kuruta putryaù! sädhu bhakñyäëi yatnäd dara-rucir api vatsaù saspåhaà me yathätti (Govinda-lélämåtam 3.41) (312) va akam amåta-kelià sädhayätiprayatnät sarasa-masåëam anyaà putri! karpüra-kelim madhuram amåta-koöer yatra kåñëaù satåñëas trijagati na hi kaçcit tväm åte yasya vettä .kåñëasyeveti kià trapase? (Ujjvala-nélamaëiù 4.39) (310) upalävaëik ßaà tv ekäù käçcit kuruta dädhikam särpiñkam aparä yüyaà vatsäù çärkarikaà paräù (Govinda-lélämåtam 3.40) (311) sarasa-rasavaté-satprakriyä-paëòitäsi tvam iha rasavatéà me yähi rädhe! prayatnät janani! bala-jananyädhiñöhitäà miñöam annaà racaya saha tayaiva vyaïjanäny uttamäni (Govinda-lélämåtam 3.45) (308) å madhura-mådula-modakädi kiïcit samam upaveçya sakhé-janair balät täm druta-hådayä dhaniñöhayäçayitvä bhåçam upalälya ninäya päkaçäläm (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

(Govinda-lélämåtam 3.45) (316) tvaà khaëòa-maëòäni ca raìgadevi! tvaà kñéra-särän vividhän sudevi! väsanti! çubhrä mådu-phenikäs tvaà tvaà maìgale! kuëòalikäà vidhehi (Govinda-lélämåtam 3.43) (314) tvaà vidhehi lalite'mba! rasäläà tvaà ca ñäòavam ihäçu viçäkhe! tvaà ca bhoù çikhariëéà çaçilekhe putri campakalate! mathitaà tvam (Govinda-lélämåtam 3.42) (313) yasyäm uccair lälasäòhyaù suto me täà péyüña-granthi-päléà ca kåtvä karpürailädy-anvita-pänake tvaà yatnäd vatse! dhehi païcämåtäkhye (Govinda-lélämåtam 3.44) (315) ämikñäà tvaà putri! saàsädhya tasyäs tat-tad-dravyair yoga-päka-prabhedaiù tat-tad-bhedän tuìgavidye! vidhehi tvaà matsyaëòé-pänakäny amba! citre! (Govinda-lélämåtam 3.46) (317) kädambari! tvaà kuru candra-käntés tvaà läsike! taëòula-cürëa-piëòéù tvaà çañkuléù kaumudi! bhüri-bhedäs tvam indu-piëòäni madälase'mba! á .

47) (318) çaçimukhi! va akäni tvaà vidhehi prayatnäd dadhi-va aka-mukhäni präjya-mädhurya-bhäïji praëaya sumukhi! ramyäù çarkarä-pa ikäs tvaà maëimati! bahu-bhedäàs tvaà ca piñöänna-püpän (Govinda-lélämåtam 3.52) .49) (320) subhåñöa-nistuña-tilair modakän kuru mädhavi! tathä tila-kadambäkhyäù satiläù khaëòa-pa ikäù (Govinda-lélämåtam 3.(Govinda-lélämåtam 3.51) (322) rambhe! karambhaà kuru çätakumbhakuëòyäà surambhä-phala-çarkarädyaiù niñpéòya pakvämra-rasaà manojïe! sitä-ghana-kñéra-yutaà vidhehi (Govinda-lélämåtam 3.50) (321) läjän dhänäàç ca saàbhåñöän påthukän ghåta-bharjitän kåtvä vindhye! sitä-kväthaiù samudgän kuru modakän (Govinda-lélämåtam 3.48) (319) vidhatsva bhoù käïcanavalli! vatse! godhüma-cürëodbhava-laòòukäni manoharäkhyäni manorame! tvaà tvaà mauktikäkhyäni ca ratnamäle! (Govinda-lélämåtam 3.

54) (325) åjéña-darvé-nivahaiù parétäà måd-däru-kuëòy-ädika-bhäjanaiç ca cullé-cayäòhyäà mama sikta-liptäà tad-dugdha-çäläà vrajatäçu bäläù (Govinda-lélämåtam 3.(323) utthäpitaà yat tu mayä mathitvä prätaù sugandhä-payaso dadhéni tad iñöa-gandhaà navanéta-piëòaà haiyaìgavénaà kuru bhoù kilimbe (Govinda-lélämåtam 3.53) (324) svayaà dugdhvä vrajendreëa prahitaà dhavalä-payaù pänärtham ambike mandaà tvaà çåtaà kuru vatsayoù (Govinda-lélämåtam 3.56) (327) tat-tat-padärthäàs tvaritaà tulasyä sahänayä raìgaëamälike tvam änéya koñälayato'smadéyäd däsé-gaëair däpaya tatra tatra (Govinda-lélämåtam 3.55) (326) nänopakaraëäni tvaà täni täni dhaniñöhike! niñkäsya tat-tad-bhäëòebhyaù pätreñv ädhäya däpaya (Govinda-lélämåtam 3.57) .

58-59) (330) çande çubhe bharaëi pévari miñöa-haste cullécayopari-dhåtätula-manthanéñu dugdhäni bhärika-gaëopahåtäni goñöhäd vatsäù! çanaiù çrapayatäçu nidhäya yüyam (Govinda-lélämåtam 3.56) (333) çaçi-mukhi! çaradäà çataà jayaivaà sukhaya manonayane mamety uditvä anayata sumanoharäs tad-äléù çam atula-vatsalatä-latä natäù sä .60) (331-332) känta-bhuktävaçiñöaà saàbhujya tu jäta-çarmikäm äyätäà sva-samépe täà rädhäm äha salälanam sarasija-mukhi! kértidaikakérte! pacana-kalä-caturä kåtäsi dhäträ tad ayi rasavatéà praviçya päkaà kuru lalitädi-sakhé-kåteti kåtyam (Kåñëa-bhävanämåtam 5.(328-329) ämrätakämra-phalapüra-karéra-dhätrélimpäka-koli-rucakädi-phaläni kämam taile ciraà salavaëe kila sandhitäni müläny athärdraka-mukhäni ca rocakäni matsyaëòikä-rasa-ciroñita-pakva-ciïcädhätré-rasäla-badaré-çakaläni tadvat niñkäsya bhos tvam iha manthanikä-kulebhyaù kåtvänayendumukhi! käïcana-bhäjaneñu (Govinda-lélämåtam 3.

86-87) (339) yad yena yena vidhinä ruciratvam etya yad vyaïjane yad upayujyata ity avetya täbhir mahänasa-carébhir amüni täni .(334) goñöheçvaréà samabhivädya viçeña-namrä tat-päëi-padma-dhåta-päëir atéva kamrä äsädya räma-jananéà praëanäma yätäm adhyakñatäà pacana-karmaëi säbhijätä (Kåñëähnika-kaumudé 2.85) (337-338) kuñmäëòakälu-kacu-mänaka-kanda-tumbévärttäku-mülaka-paöola-phaläni çimbé òiëòéça-väraëa-buñäma-phaläny anécärambhä-viçeña-nava-garbha-navéna-mocäù västüka-märiña-paöola-çikhäù kaläyavallé-çikhäç caëakägra-çikhäù pradhäya tumbé-çikhäç ca måduläù saha-podikägräëy älokya saikñata sakhéù sarasäù samagräù (Kåñëähnika-kaumudé 2.84) (335) kailäsa-çailaka-nibhaà dadhaté sva-käntyä néläàçukä praëayiné hi sadätra rädhä ehéti doù-prasaraëena muhur vadanté çiçleña täà samukha-cumbam asau hasanté (336) täbhyäà mahänasam upetya ca päka-çäläpäléù smitena mådunä vacasä ca bälä sammänya mänya-caritä mumude mitäni päka-kriyopakaraëäni vilokya täni (Kåñëähnika-kaumudé 2.

tat-tat-prakäram atha kuööita-karttitäni (Kåñëähnika-kaumudé 2.92) (344) jajjväla sa svayam aphut-kåti-véta-dhümam agniù svayaà jalam abhüd anabhüma-bhüma yad yatra yatra lavaëaà ca tathä pramäëaà tat tatra tat kara-tale'kuruta pramäëam .90) (342) ävaçyakäbharaëa-veça-lasat-pratékä dhautäìghri-päëi-kamalä saha-rohiëékä babhräja sä vara-mahänasa-vedikäyäà çraddhäya kautukavaté pacana-kriyäyäm (Kåñëähnika-kaumudé 2.88) (340) elä-lavaìga-maricärdraka-jäty-ajäjéjätéphala-tvaca-suläìgali-sasya-räjéù siddhärtha-taëòula-niçä dalitäàç ca mäñän kecij janäù pipiñur abja-dåçäm açeñän (Kåñëähnika-kaumudé 2.89) (341) piñövä suvarëa-puöikäsu çubha-prabhävair äcchäditäsv anucaré-ghaöayä çarävaiù susthäpitäni vasanopari päka-lélärambhe cakära hådayaà niravadya-çélä (Kåñëähnika-kaumudé 2.91) (343) déptäsu räma-jananéìgitato'nalena culléñu cärutara-däru-samujjvalena ärüruhann akhila-locana-citta-jaitrés täs tämra-réti-rajatäcita-päka-pätréù (Kåñëähnika-kaumudé 2.

63) (346-347) jvalana-kalana-pätra-dhäraëonnaty-avanati-mürchana-darvi-cälanädyaiù trivali-kuca-bhujäàsa-kampa-celoccalana-vaçäd udapädi yas tadä'syäù madhurima-bharam acyutaù svasaudhasphurita-gaväkña-dhåtekñaëaù pibaàs tam madana-madam udaïcitaà vivåëvan kim api jagäda paöur baöuà miñeëa (Kåñëa-bhävanämåtam 5.84) (349) täm äha sammärjita-vedikäntare navéna-måd-bhäjana-paìkti sambhåtam sä darçayanté kåta-temanädikaà rädhäà praçaàsanty atha täà ca rohiëé (Govinda-lélämåtam 3.85) (350) .64-65) (348) prahitya taà sätha mahänasaà gatä kià kià tvayä sädhitam etayä saha sarvaà tad etan mama temanädikaà saàdarçayety äha balasya mätaram (Govinda-lélämåtam 3.(Kåñëähnika-kaumudé 2.93) (345) aguru-sarala-devadäru-därujvalana-pariçrita-cullikä-cayägre nihita-vividha-pätra-räji-räjadbahuvidha-temana-sädhu-sädhanärtham (Kåñëa-bhävanämåtam 5.

sumadhuraà çaçito'pi susaàskåtaà nipuëayä pacane mådu rädhayä pravara-manthanikäsu susambhåtaà sumukhi! paçya puraù sakhi! päyasam (Govinda-lélämåtam 3.87) (352) rambhä-séré-kñérasäraiù çañkulér vividhäù sakhi! paçya piñöa-vikäraàç ca nänä-bhedän susaàskåtän (Govinda-lélämåtam 3.88) (353) péyüñagranthi-karpürakelikämåtakelikäù anayä saàskåtäù paçya yad vidhir me na gocaraù (Govinda-lélämåtam 3.90) (355) .89) (354) kevalo mathita-klinno maudgo'yaà vaöako dvidhä sitä-lavaëa-saàyogän mäñasyäpi catur-vidhaù (Govinda-lélämåtam 3.86) (351) bala-puñöi-karaà hådyaà madhuraà mådulaà sati! manthané-sambhåtaà paçya saàyävam anayä kåtam (Govinda-lélämåtam 3.

92-93) (358) caëaka-kñoda-va akänyäjya-bhåñöäni kevalam aparäny amla-sat-takrakvätha-klinnäni lokaya (Govinda-lélämåtam 3.91) (356-357) baddha-rambhä-navya-garbhatan-navya-mukuläàçayoù mäna-kandämbu-kacvénäà mukhäàçasyälukasya ca kuñmäëòa-òiëòiçäëäà ca cakräbha-khaëòa-jälakam caëaka-kñoda-paìkäktaà ghåta-bhåñöaà påthak påthak (Govinda-lélämåtam 3.95) (360) vaöikä phala-mülänäà påthak saàyoga-bhedataù trijäta-maricädyais tu prakärän bahudhä-kåtän .ciïcämrätaka-cukrämrais tat tad dravyädi-yogataù éñan-madhura-gäòhädibhedäd amlo dviñaò-vidhaù (Govinda-lélämåtam 3.94) (359) caëaka-kñoda-piëòänäà svinnänäà kvathitämbhasi khaëòäni dravya-päkädibhedän nänä-vidhäni ca (Govinda-lélämåtam 3.

(Govinda-lélämåtam 3.96) (361) karkäru-jyotsnikäläbuphaläny äli påthak påthak räjikä-dadhi-yogena saàskåtäny anayä çubhe (Govinda-lélämåtam 3.97) (362) vatsepsita-prasünäni ghåta-bhåñöäni kevalam ghåta-bhåñöä dadhi-klinnäù kalikäù kovidärajäù (Govinda-lélämåtam 3.98) (363) ghåta-bhåñöä dadhi-klinnäù prasüna-vaöikä dvidhä paöolasya phaläny äjyabhåñöäni ruci-däny alam (Govinda-lélämåtam 3.99) (364) våddha-kuñmäëòa-vaöikäù kacvé-mänälu-kandakaiù tikta-lälita-cürëäòhyäç cavikäòhyäù paräù kåtäù (Govinda-lélämåtam 3.100) (365) sitailä-maricair yogäd dugdha-tumbé-kåtänayä tad-yogäd aparaà miñöaà kñéra-kuñmäëòa-nämakam (Govinda-lélämåtam 3.101)

(366) dadhi-çüraëakaà miñöaà dhätré-çüraëakaà param dadhnaikaà bharjitaà cänyaà käravilva-phalaà dvidhä (Govinda-lélämåtam 3.102) (367) mådu-rambhä-garbha-khaëòavåddha-kuñmäëòa-khaëòayoù sitä-dadhi-yutaù päko madhurämlaù suçétalaù (Govinda-lélämåtam 3.103) (368) näléta-methé-çatapuñpikä-miçépaöola-västüka-vitunna-märiñäù prakära-saàyoga-vibhedato'nayä çäkäù sudhä-garva-håtaù susaàskåtäù (Govinda-lélämåtam 3.104) (369) kalambé pakva-ciïcäyä rasa-pakvä ruci-pradä kåñëa-näléta-çäko'yam ämämra-phala-yuk çubhaù (Govinda-lélämåtam 3.105) (370) mayuñöhakasya mudgasya mäñasyäpy adhunä mayä trividho'yaà sudhäküpanibhaù süpo vipäcyate (Govinda-lélämåtam 3.106)

(371) paìkaiù sumana-cürëänäà däsébhir bhåça-marditaiù pürëendu-maëòaläkäräù kriyante ro ikä mayä (Govinda-lélämåtam 3.107) (372) kåtäni kriyamäëäni kartavyäni tu känicit ity anna-vyaïjanäni tvaà saàsiddhäni pratéhi nau (Govinda-lélämåtam 3.109) (373-374) saurabhya-sadvarëa-manoharaà tat sä vékñya sarvaà muditä babhüva jijïäsamänäm atha tad-vidhänaà täà rohiëé vismaya-pürvam äha sämagré saiva sämänyä päkasya prakriyäpy asau kintv apürva-guëe hetur gändharvä-hasta-sauñöhavam (Govinda-lélämåtam 3.110-111) (375) sä täà rädhäm anna-saàskära-saktäà prasvidyantéà lajjayä namra-vakträm dåñövä räjïé sneha-viklinna-cittä däsém asyä véjanäyädideça (Govinda-lélämåtam 3.112) (376-377) atha tasyäù pariveçana-kauçalam äha— vyäptäyäà vasanena bhojana-bhuvi çré-ratna-péöhägratas

4) (380) natvä mätaram äjïayä saha-balas tasyäù samulläsanaù premëä bälaka-däsikä-kåta-padämbhoja-dvayé-dhävanaù äcamyopaviveça sammukhatayä cärv-annapätré-puraù sarvaà tat-tad-avekñya vismita-manä babhräja pétämbaraù (Kåñëähnika-kaumudé 3.3) (379) tasyäù päka-sukauçalaà bahu-vidhaà dåñövä vrajeça-priyä täsäà tatpariveña-citra-racanäà cätisphurad-vismayä änetuà prajighäya vatsala-manäù kåñëaà ca rämaà ca sä dhätreyém atha tau saméyatur atiçraddhä-vaçäd aïjasä (Kåñëähnika-kaumudé 3.tat-tad-vyaïjana-ratna-ratna-puöikä-paìktiù krameëäbhitaù miñöäbhéñöa-supiñöakaugha-puöikä-paìktis tu täsäà bahiù samyag bhavya-sugavya-hema-puöikä-paìktiç ca täsäà bahiù ity evaà kramato'rdha-maëòalatayä paìkti-krameëädbhute svälébhiù puru-cäru-citra-racanäd vaividhya äpädite anyonyävyatiñakta-sükñma-surabhi-çlakñëair ghåtäcyotanair madhye hemamayé vyadhäyi rucirä pätré çubhair odanaiù (Kåñëähnika-kaumudé 3.22) .1-2) (378) sauvarëéà tala-pätrikäà ghåta-pu é-limpäka-khaëòädibhiù sandhänärdra-rasäla-khaëòa-sahitaiù satkäsamardädibhiù yuktäà dakñiëato nidhäya nika e tasyäç ca bhåìgärakän karpüreëa suväsitena payasä pürëän vyadhät känakän (Kåñëähnika-kaumudé 3.5) (381) çrédäma-subalau väme puro'sya madhumaìgalaù dakñiëe çré-balaç cänye paritaù samupäviçan (Govinda-lélämåtam 4.

9) (385) sva-sva-saàskåta-miñöännaà prätar-äçopayogi yat upajahrus tayähütä mätre gopyo mudänvitäù (Govinda-lélämåtam 4.8) (384) çäkädi-kramato'bhitoña-vaçataù sarväëi sad-vyaïjanäny ädan mätå-mude bhaved api yathä paktré-manoraïjanä tän sarvän saha-bhojinaù sarasayä väcä hasan häsayan bhuïjadhvaà na parityajeta kim apéty ekäntam ählädayan (Kåñëähnika-kaumudé 3.7) (383) vyäkhyädbhiù saha-bhojibhiù saha-balaiù päkasya tat-kauçalaà sväduìkäram adann aväg api hådä so'pi praçaàsann alam ädau päyasam äça kiïcid apara-präcurya-paryäptatäà vékñya vyaïjana-ratna-yatna-gaminä lobhena bhümnä citäm (Kåñëähnika-kaumudé 3.25) .(382) mätåbhyäà krama-darçitena hi pathä bhoktuà samärabdhavän yad yad bhoktum upakramaà sma kurute tyaktuà na tat soòhavän bhoktuà tat tad açeñam apy abhilañan sämarthyaväàç ca svayaà kiïcit kiïcid abhukta vékñaka-bhiyä durväda-bhétyäpy ayam (Kåñëähnika-kaumudé 3.24) (386) çré-rädhayä yatnata eva gehäd änéta-khaëòodbhava-laòòukäni gaìgä-jaläkhyäny atha raìgadevé tad-iìgitenopajahära mätre (Govinda-lélämåtam 4.

29) (391-393) vékñya yatnänvitäm ambäà mandam açnantam acyutam parihäsa-paöus tasmin vrajeçäm avadad baöuù ayaà ced bhüri nätty amba! dehi me sarvam admy asau .28) (390) yad yad iñöaà bhaved yasya jïätvä jïätvä hasan hariù tasmai tasmai dadau tat tat svapäträt prakñipan muhuù (Govinda-lélämåtam 4.27) (389) ado bhadram idaà miñöam etat snigdhaà sucäru tat tarjanyä darçayanty ambä bhuìkñva vatsety abhäñata (Govinda-lélämåtam 4.(387) täni mätä balädibhyo vibhajya snehato dadau prakérëa-svarëa-pätreñu vinidhäya påthak påthak (Govinda-lélämåtam 4.26) (388) äsvädayantaà ghåta-pakvam annaà sunarmabhis tän api häsayantam älokayantaà nayanäïcalena rädhänanaà taà dadåçur mudälyaù (Govinda-lélämåtam 4.

36) (398) tathägatäà täà dadhi-pätra-hastäm .mayaiväliìgitaù puñöo bhavitä bhüri-bhojinä näsya manda-ruceù çaktir ghåta-pakvänna-bhojane tad asmai laghu-räddhännaà vyaïjanäny amba! däpaya (Govinda-lélämåtam 4.33) (395-396) tato väma-kaphoëià svaà vädayan väma-pärçvake samyag bhoktuà kåtärambhaù prahåñöo baöur äha tam vayasya! paçya bhakñye'ham ity açnan kavala-dvayam mätar me dadhi dehéti prähiëot täà tadähåtau (Govinda-lélämåtam 4.30-32) (394) atha kåñëaù svapätrasthapakvännäïjalibhir hasan païca-ñaiù pürayämäsa bhuìkñveti baöu-bhäjanam (Govinda-lélämåtam 4.34-35) (397) gopäù paçyata nåtyatéha capalaù pakvänna-labdhäçayä kéçeço dadhi-lampa o'yam iti tän kåtvonmukhäàs tad-diçi teñäà bhojana-bhäjaneñu çanakair nikñipya bhakñyaà nijaà sarvaà bhuktam idaà mayeti sa punar garväyamäno'vadat (Govinda-lélämåtam 4.

uväca paçyämba! vinaiva dadhnä mayopabhuktaà drutam eva sarvaà tat päyasaà däpaya bhüri mahyam (Govinda-lélämåtam 4.38) (400) änéyänéya gändharvädattäni vyaïjanäni sä çäkädény amla-çeñäëi tebhyo'dät kramaçaù çanaiù (Govinda-lélämåtam 4.41) (402) pürvaà pakvännam uddiçyädhunä tv annädikaà ca yä baöoù suparihäsoktir nätra syät punar uktatä (403) kåñëaù satåñëo naivätra balaù kavala-mätra-bhuk .40) (401) rambhodarastha-cchada-varëa-läghaväù saàmåñöa-godhüma-sucürëa-ro ikäù ghåtäbhiñiktäù pariveçitäs tayä tebhyo'nya-pätreñu nidhäya sä dadau (Govinda-lélämåtam 4.37) (399) haimeñu pätreñu nidhäya rädhayä navéna-rambhä-dala-manda-märutaiù çétékåtaà sve pariveçitaà kare tebhyo dadau päyasam äçu rohiëé (Govinda-lélämåtam 4.

47) (406) catur-varga-phalam mürtaà etad-annaà catur-vidham ahaà kevalam eko'sya pätram ity avadad baöuù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.45) (404) kvaiñäà bhakñyaikatänatvarähityam avidagdhatä kvaitad annaà sudhä-nindi svayaà lakñmyaiva sädhitam (Kåñëa-bhävanämåtam 6.48) (407) çrédämoväca piëòébhiù piciëòaà püraya drutam yad eva tava sarvasvaà yad arthaà baöutäm adhäù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.çrédämä näma mandäçé subalo'su-balojjhitaù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.49) (408) baöur äkhyad are mürkha! gopas tvaà kià nu vetsyasi? rasäsvädaà svadharmärthaà .46) (405) kävyaà viphalatäà kià na yäti sat-kavi-nirmitam? yatra goñöhyäà tad-äsvädalolupatvaà na vartate (Kåñëa-bhävanämåtam 6.

gä roddhum aöavém aöa (Kåñëa-bhävanämåtam 6.50) (409) paçyaiño'ham anücäno vipro yair man-mukhe hutam! tair iñöaù sarva-yajïena bhagavän eva kevalam (Kåñëa-bhävanämåtam 6.51) (410) çrédämoce çruti-småtyor vartmäpi çata-janmasu tvayä paricitaà naiva vipratve sütram eva te (Kåñëa-bhävanämåtam 6.52) (411) kåñëaù präha baöor asti rasa-çästre'nuçélanam vyaïjanäneka-tätparyalakñaëäbhijïatä yataù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.53) (412) baöur äha ñaò evätra rasä na tv añöa man-mate ñoòhaiva nyäyya äsvädo yat ñaò evendriyäëi naù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.54) (413) rasä hy añöäv iti prähur ye te'pi vyaïjanäçritäù vyaïjanäbhijïatä-leço'py eñäà kintu na vidyate

(Kåñëa-bhävanämåtam 6.56) (414) vihäya çäka-süpädén vihäyas te dhayanti yat tan néraà prakaöaà hitvä dhävanty eva marécikäm (Kåñëa-bhävanämåtam 6.57) (415) käraëaà rasa-niñpattau carvaëeneti taj jaguù carvan tu paricoñyanti na pitur janma-koöibhiù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.58) (416) rämaù präha rasäsväde ke'nubhävä bhavan-mate ke vä saïcäriëaù ko vä sthäyé sa svädyate katham (Kåñëa-bhävanämåtam 6.59) (417) baöur üce yad apräptyä pürvam eväçru me bhavet präptyä tu vyaïjanasyäsya pulakäsya-prasannate (Kåñëa-bhävanämåtam 6.60) (418) varëasya snigdhatä-tåptyä vaivarëyaà tac ca paçya me bhuïjäna eva yad vacmi svaro me tena bhidyate (Kåñëa-bhävanämåtam 6.61)

(419) stambho me bhüri miñöännabhojanäçakti-duùkha-jaù prasvedaù prakaöo'nte tu pralayo bahu-bhakñaëät (Kåñëa-bhävanämåtam 6.62) (420) älasya-cintä-sväpädyäù spañöäù saïcäriëo'tra naù svädyatvenaika eväpi sthäyé tu vividhäbhidhaù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.63) (421-422) äjyäbhyaktäni bhaktäni manye käïcana-väriëä snapitänéva saurabhyaà yeñäà saulabhyam abhyagät godanta-kåtta-ghäsädighräyiëyäà gopa-saàsadi kåta-puëyasya me bhüribhoga-bhäjaù prasaìgataù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.70-71) (423) vane vipräs tapasyanti patra-müla-phaläçanäù baöos te nädhikäro'sti bhoge yähi tapaç cara (Kåñëa-bhävanämåtam 6.72) (424-425) satyaà bho yaiù purä taptaà

82) .81) (429) asya kéçasya cävaimi na kim apy antaraà hare! naratvaà vänaratvaà vänayor bhede na käraëam (Kåñëa-bhävanämåtam 6.80) (428) kåñëaù präha sakhe! viprä brahmopäsana-tatparäù kéçäù kukñimbharä eñäà dvayeñäà mahad-antaram (Kåñëa-bhävanämåtam 6.patra-müla-phalädibhiù pariëamya januñy atra vyaïjanatvena tair mama bhauma-svarga-juñaù sädhu pratyakñé-bhüyate'nvaham iti jänéta-bhogo'yam atapta-tapasaù kutaù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.79) (427) çétoñëa-väta-sahanäù patra-puñpa-phaläçanäù jäti-smaräù kathaà na syuù ko'méñäà vetti vijïatäm (Kåñëa-bhävanämåtam 6.73-74) (426) evaà cet prathamaà präptum arhanty ete valémukhäù väg-vyaya-çramiëo'träpi januñy ete tapasvinaù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.

83) (431) atas triñavaëaà tasya dhyäyatä pürti-sädhanam sa evopäsyate'nena naiñöhika-brahmacäriëä (Kåñëa-bhävanämåtam 6.86) (434) goñöheçäha baöo! tiñöha kñaëaà mä bhuìkñva mä hasa! sthairyam äpnuhi mä jalpa mainaà häsayatärbhakäù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.(430) kià ca khyäpayatä tena loke'pürväà svavijnatäà båhattväd båàhaëatväc ca svakukñir brahma manyate (Kåñëa-bhävanämåtam 6.87) .85) (433) ity uktväjéhasat sarvän subalas tän baöuù sa tu hasan bhuïjäna evoccaiù käçaiù çoëa-mukho'bhavat (Kåñëa-bhävanämåtam 6.84) (432) kadäcid bhüri-pakkännagrasanäveça-saàbhramaiù kéçäyitaà syät päëibhyäà bhuïjänasyäsya läghavaiù (Kåñëa-bhävanämåtam 6.

45) (439) sväduìkäraà kamala-nayanaù saspåhaà tat tad annaà hasta-sparçäd amåta-madhuraà manda-mandaà priyäyäù tad vakträbja-prahita-nayana-pränta-bhåìgo nigüòhaà präçnann ambä-manasi nibiòaà sa pramodaà vyatänét (Govinda-lélämåtam 4.43) (437) annänyatho täni catur-vidhäni te péyuña-särodbhava-vikriyä iva äsvädayanto madhuräëi saspåhaà taà häsayanto jahasuç ca narmabhiù (Govinda-lélämåtam 4.(435) dhaniñöhayä yal-lalitädi-saàskåtaà tat-tad-rasälädikam ähåtaà puraù kåtvä påthak pätracaye vrajeçvaré sasneham ebhyo dadaté mumoda sä (Govinda-lélämåtam 4.42) (436) hådaya-dayita-mukha-vékñaëa-håñöäs tad atimadhura-mådu-känti-vikåñöäù mumudur udita-påthu-bhäva-vihastä ramaëa-bhavanam adhi täù puru-çastäù (Govinda-lélämåtam 4.46) (440) .44) (438) carvanti carvyäëi mådüni kecil lehyäni cänye caöulaà lihanti pibanti peyäni pare prahåñöäç cüñyanti coñyäëy apare vitåptäù (Govinda-lélämåtam 4.

prahita-cakita-netra-pränta-dåñöi-praëälémilita-tad-atilävanyämåtäsväda-puñöä prasarad-akhila-bhävolläsam äcchädayanté dayita-hådayam uccai rädhikäpy äjahära (Govinda-lélämåtam 4.51) (445) .47) (441) atha bala-jananéà täm antaräkåtya nåtyanmadakala-madiräkñém arpayantéà kare'syäù mådu mådu madhurännaà preyaséà prekñya kåñëaù çlatha-rucir açane'bhüd unmanä nägareçaù (Govinda-lélämåtam 4.48) (442) sämibhuktaà kiyat tena kiàca tryaàçävaçeñitam bhakñyaà vékñyäçane mandaà taà cäséd vyäkulä prasüù (Govinda-lélämåtam 4.50) (444) änäyya yatnäd våñabhänu-kanyakäà saàskäritaà sarvam idaà sutänayä annädi miñöaà ca sudhä-parärddhatas tathäpi näçnäsi karomi kià hatä (Govinda-lélämåtam 4.49) (443) yatnät saàskåtam annädi sarvaà tyaktaà kathaà suta! kñudhito'si kiyad bhuìkñva çapathaù çiraso mama (Govinda-lélämåtam 4.

53-54) (448) janané tava paçya khidyate suta! nirmaïcanam atra yämi te bhramato bhavitä vane çramaù kiyad açnéhi vidhehi mad-vacaù (Govinda-lélämåtam 4.52) (446-447) tataù sneha-parétäìgé lälayanty agha-mardanam pralamba-hantur ambeyaà babhäñe taà puraùsthitä yatnäd annaà sädhitaà vatsa! miñöaà mallé-mådvyä rädhayedaà mayä ca kñut-kñämo'si tvaà ca näçnäsi tat täm ambäm etäà mäà ca kiàvä dunoñi (Govinda-lélämåtam 4.56) (450) idam idam atimiñöaà vatsa! bhuìkñveti mätä saçapatham atha tat-tad-darçayanty aìgulébhiù sakalam abhilañanté kartum açru-plutäkñé tad udara-gatam annaà sätmajaà vävadéti .atha sä rohiëém äha paçya rohiëi! caïcalaù durbalaù kñudhito'py eña kim apy atti na manda-bhuk (Govinda-lélämåtam 4.55) (449) bhuktaà mayä bhüri gatä bubhukñety uktvä niyamyocchalitaà vikäram taà vékñya mandaà punar apy adantaà nanandatur nanda-sutaà jananyau (Govinda-lélämåtam 4.

58) (452) bhakñyaà bhojyaà bahutara-miñöaà lehyaà peyaà mådu-madhuraà te bhuktvä pétvä rasabhara-tåptäù sarve'bhüvan vana-gamanotkäù (Govinda-lélämåtam 4.(Govinda-lélämåtam 4.60) (454) elä-lavaìga-ghanasära-vimiçritäbhir jambüla-datta-vara-khädira-golikäbhiù çétojjvaläbhir adhiväsya mudä mukhaà te savyena pürëam udaraà mamåjuù kareëa (Govinda-lélämåtam 4.57) (451) rasälä-pakvämra-drava-çikhariëé-ñäòava-payaùkarambhämikñä-vyaïjana-dadhi-phaläpüpa-va akän kåtämreòä netra-stanaja-payasä klinna-sicayäpy atåptä taà tåptaà muhur atha sutaà präçayad iyam (Govinda-lélämåtam 4.59) (453) sarve suväsita-mådä mukha-päëi-padmäny ämåjya sädhu måduleñikayä ca dantän däsaiù praëéta-kanakädika-kuëòikäsu tair datta-väribhir athäcamanaà vyadhüs te (Govinda-lélämåtam 4.61) (455) rasäla-kara-saàskåtopahåta-nägavallé-sphuratsupakva-dala-véöikäù sukham adanta evotsukäù tataù çatapadäntarälaya-viçäla-palyaìkikäkuleñv atha viçaçramuù parijanair amé véjitäù .

63) (457-458) niñkramya dhautäìghri-karäà mahänasäd däsé-gaëais täà vyajanair upäsitäm rädhäà prakoñöhäntara-gäà sakhé-janair vilokayantéà ramaëaà gaväkñataù änandaja-sveda-jalair vrajeçayä pratéyamänäà çrama-karñitety alam bhoktuà prayatnäd upaveçya sä mudä balämbayännäni gåhäd adäpayat (Govinda-lélämåtam 4.64-65) (459) tayä nidiñöä ghåta-saàskåtännaà dätuà dhaniñöhä hari-bhukta-çeñaiù saàmiçrya güòhaà ghåta-saàskåtännair gåhät tadänéya dadäv amübhyaù (Govinda-lélämåtam 4.62) (456) tam iha viçramitaà paricärakäù çikhi-dala-vyajanaiù samavéjayan avadalayya dalaà mådu-véöikäù prabhum athädayati sma viläsakaù (Govinda-lélämåtam 4.66) (460-461) anaçnantéà hriyä vékñya vasträvåta-natänanäm rädhikäm avadat kåñëamätä vätsalya-viklavä janani! mayi jananyäà kià nu lajjedåçéyaà suta iva mama cetaù snihyati tvayy atéva ayi tad apanayainäà yämi nirmaïcanaà te .(Govinda-lélämåtam 4.

67-68) (462) yüyaà ca me stha tanayäs tv anayä hriyä kià putryaù kurudhvam açanaà lalitädayas tat ity ägrahäc chapatha-däna-çataiç ca mätä miñöänna-miñöa-vacanaiù samabhojayat täù (Govinda-lélämåtam 4.çiçiraya mama netraà bhuìkñva paçyämi säkñät (Govinda-lélämåtam 4.70) (465) tair bhüñaëair atha dhaniñöhikayopanétais tämbüla-candana-navämbara-nägajaiç ca älé-våtäà nava-vadhüm iva täà vrajeçä sammänya härda-valitä muditä babhüva (Govinda-lélämåtam 4.69) (463) tato däsé-dhautaiù kara-kamala-yugmair nija-nijair imäù prakñälyäsyaà çaçi-sahita-värbhir nija-nijam pa air märjitvä ca svaparijana-dattä himakarä viyuktä vé és tä vara-kanaka-gauryo bubhujire (Saìgraha-kartuù) (464) hådy udgataiù suta-kara-grahaëäbhiläñais tad bhüñaëaiù subahuçaù saha yäni yatnät niñpädya tan navavadhü-pratirüpakäëi snehäd dhåtäni sadane vara-sampu eñu (Govinda-lélämåtam 4.71) (466) rädhä-håtaà yan niçi tad viçäkhä dhaniñöhayädät subaläya güòham pétottaréyaà subalo'pi tasyai nélämbaraà kåñëa-håtaà tayaiva .

72) iti çré-bhävanä-sära-saìgrahe prätar-lélä-saìgraho näma dvitéya-saìgrahaù .(Govinda-lélämåtam 4.

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful