Lek

6

Toon daraalal, funk iïn x¶zgaar

• Toon

daraalal

• Niïläx
• Däd

daraalal ba tüüniï qanaruud

daraalal

• Bagasaj
• Ixsäj

baragda²güï xämjigdäxüün

baragda²güï xämjigdäxüün

• X¶zgaaryn
• Monoton
• Bagsaj

ündsän qanaruud

daraalal tögsgölög x¶zgaartaï baïx nöx öl

baragda²güï xämjigdäxüüniïg ji²ix

1

Toon daraalal

–mar nägän ²inj qanaryg aguulsan µmsyn böögnöröliïg olonlog gänä.

Olon-

logiïg bürdüülj buï µms üzägdliïg olonlogiïn älementüüd gänä.

-

–daj näg älement aguulsan olonlogiïg xooson bi² olonlog
Näg q älementgüï olonlogiïg xooson olonlog gänä.

Def: Büxäl äeräg argument büxiï

udyn olonlogiïg

f (n) funk iïn utguudyn olonlogyg {xn} utgu-

toon daraalal

toonuudyg toon daraallyn gi²üüd,
erönxiï gi²üün gänä.

Ji²ää

1:

2n
xn =
5n + 2

gänä, toon daraallyg bürdüülj baïgaa

xniïg daraallyn ndügäär gi²üün buµu

erönxiï gi²üün büxiï daraallyg biq gäwäl

2 1
2n
, ,...,
7 3
5n + 2
bolno.

Ji²ää

2:

1 1 1
, , ,...,
3 6 9

bol daraallyn erönxiï gi²üüniï tom³ëog biqwäl.

1
xn =
3n
2

{xn}, {yn }

daraallyn xuw´d

{xn + yn}, {xn − yn}, {xnyn},  

xn
, yn 6= 0, n = 1, ∞
yn

daraallyg xargalzan daraallyn niïlbär, ¶lgawar, ürjwär, nogdwor gänä.

{xn}yn xuw´d ∀xn ∈ {xn}, xn ≤ M (xn ≥ m) nöx öliïg
M too oldoj baïwal ug daraallyg däärääsää (dooroosoo)

xangasan
zaaglagdsan

daraalal gänä.

Daraalal n´ däärääsää, dooroosoo nägän zäräg zaaglagdsan baïwal tüüniïg
zaaglagdsan daraalal gänä.( Zaag=

A = min{|m|, M })

∀A > 0

awaxad

{xn}-yn

xuw´d

|xn| > A

baïx älement dor xa¶j näg oldoj

baïwal ug daraallyg zaaglagdaagüï daraalal gänä.

3

{xn}-yn xuw´d ∀A > 0 too awaxad N < n gäsän dugaartaï büx gi²üüd n´
|xn| > A nöx öliïg xangasan baïx N = N (A) too oldoj baïwal {xn}yg
ixsäj baragda²güï daraalal gänä.

IBD n´ zaaglagdaagüï daraalal baïna.

∀ε > 0 awaxad N < n, {xn}-yn xuw´d |xn| < ε nöx öliïg xangasan baïx
N = N (ε) too oldoj baïwal {xn}-yg bagasaj baragda²güï daraalal gänä.
1.

Duryn tögsgölög toony BBD-yn niïlbär, ¶lgawar n´ BBD baïna.

2.

BBD n´ zaaglagdsan daraalal baïna.

3.

Zaaglagdsan daraallyg BBD-aar ürjüüläxäd BBD garna.

4.

BBD-yn gi²üün bür n´ togtmol

c
4

too baïwal

c

n´ tägtäï tän üü baïna.

ö.x

{xn}-BBD

xuw´d

xn = c, n = 1, ∞.
5. {xn}

n´ IBD bol ¶mar nägän

⇒ c = 0.

n-dugaaraasaa

äxlääd 

1
xn 

n´ BBD baïna.

(xn 6= 0)
Xäräw daraallyn

ösöx ,
Ji²ää

bol

n

dügäär gi²üün n´

xäräw baga
3:

(xn−1 > xn)

xn = 3n + 1

bol

n−1

dügäär gi²üünääsää ix

buurax

(xn−1 < xn)

daraalal gänä.

daraalal ösöx daraalal boloxyg batal.

xn−1 = 3(n − 1) + 1 = 3n − 3 + 1 = 3n − 2
tul

xn − xn−1 = (3n + 1) − (3n − 2) = 3 > 0 ⇒ xn > xn−1
bolj batlagdaw

Ji²ää

4:

xn =

n
n+1

daraallyg zaaglagdsan boloxyg boloxyg xaruul.

Ögögdsön daraallyn gi²üün büriïn xuw´d
zaaglagdsan daraalal bolno.
5

|xn| < 1

nöx öl bielägdäx tul

Bodlogo

1.

1
xn =
n

daraalal buurax daraalal boloxyg batal.

6

Niïläx daraalal ba tüüniï qanaruud
{xn} daraalal, togtmol too a xoëryn xuw´d duryn baga ε too awaxad
N = N (ε) or²in baïgaad n > N büx dugaaruudad |xn − | < ε tän äl ¶magt
bielägdäj baïwal a toog ug
gäj närlääd lim xn = a gäj
Xäräw

daraallyn x¶zgaar

tämdäglänä.

a ägiïg aguulsan ∀(c; d)-interwalyg a
a ∈ (c; d) äswäl a ∈ (a − ε; a + ε) baïna.
Thr1:

{xn}

n→∞

ägiïn orqin gäj närlädäg.

ö.x

n´ niïldäg daraalal baïwal tüüniï x¶zgaar n´ or gan baïna.

Thr2: Xärwää

{xn}, {yn}

daraalluud n´ niïläx bögööd x¶zgaaruud n´ xargalzan

a, b baïwal tädgäär daraalluudyn niïlbär, ¶lgawar, ürjwär,
(yn 6= 0, b 6= 0, n = 1, ∞) daraalluud n´ mön niïläx bögööd
a
xargalzan a + b, a − b, ab,
baïna.
b
7

nogdwor
x¶zgaaruud n´

Lemma

:

{yn}

Tägwäl

n´ niïläx bögööd x¶zgaar n´ tägääs ¶lgaataï baïg.

{yn }-yn ¶mar nägän dugaaraas xoï²

daraalal baïna. ö.x

{yn},
Thr3: Xärwää

b-ääs

{xn}

bagagüï 

lim yn = b 6= 0. N < ∀n

n→∞

1
yn  

n´ or²in baïx ba zaaglagdsan 

1
,
yn 

1
yn 

<A

n´ niïldäg daraallyn büx gi²üüdiïn xuw´d

(ixgüï)

{xn}

gäsän nöx öliïg xangax bol ug daraallyn x¶zgaar n´

lim xn = a ≥ b

( lim xn = a ≤ b)

n→∞

n→∞

baïna.
Mr1:

{xn}

n´ niïldäg daraalal bögööd

lim xn ≥ 0

N < n,

xn ≥ 0, (xn ≤ 0)

bol

( lim xn ≤ 0)

n→∞

n→∞

baïna.
Mr2:

{xn}, {yn}

n´ niïläx daraalal bögööd

lim xn ≥ lim yn

n→∞

N < n , xn ≥ yn (xn ≤ yn)

( lim xn ≤ lim yn)

n→∞

n→∞

baïna.
8

n→∞

bol

Ji²ää
ε = 0.01.

Bodolt:

5:

2n
xn =
4n + 5

daraallyn x¶zgaar

1 
täï tänjüü boloxyg batal.
2

ε too awaxad n > N

2n
1

4n + 5 − 2 < ε

Todorxoïlolt ësoor ögögdsön

tän äl bi² bielägdäx

N = N (ε)

n>
gäj garna. Tägwäl

N = N (ε) =

xuw´d

5
5

8ε 4   

5
5
5
5

=

= [245]
8ε 4
8 · 0.01 4

Iïmd ögögdsön daraallyn gi²üüd

245

dax´ gi²üünääsää äxlääd

baga toogoor ¶lgagdana gäsän üg. Bidniï xaïsan
duusq

nto∞

ε

9

1 
ääs 0.01ääs
2

dugaar oldson tul batgalgaa

2n
1
+5=
n→∞ 4n
2

lim xn = lim

bolow.

n

dugaar oloxod xüräl äätäï.

Ändääs 

baïx

Änd

Ji²ää

1
6: xn =
tögsgölgüï baga xämjigdäxüün boloxyg xaruul.
5n + 1
Bodolt: Üüniï tuld n→∞
lim xn = 0 gäj xaruulax xärägtäï. Duryn baga äeräg ε
too aw³¶. n > N baïx niïn xuw´d

1
1
=
= 1 <ε


0
5n + 1
5n + 1 5n + 1
nöx öl bielägdäx N toog oloxod xüräl äätäï.
1
1
− bolox ba ε = 0.01 üed N = 19 gäj oldono.
Bodlogyn nöx löös n >
5ε 5
Ändääs ögögdsön xämjigdäxüün tögsgölgüï baïga xämjigdäxüün bolno.

10

{xn}

toon daraalal,

{xn}-yn

gi²üüdääs,

k 1 < k 2 < . . . < kn < . . .
k1 , . . . , kn

kn ∈ N

daraallyn gi²üüdäd xargalzax dugaartaï

gi²üüdiïg tärxüü ärämbäär n´ baïrluulaxad üüsäx

{xn}-yn

aw³¶.

Däd daraalal

däd daraalal gänä.

{xnk }

gäsän toon daraallyg

Tuxaïlbal:

{(−1)n} daraalal n´ {1} = {1, 1, . . . , 1, . . .},
{−1} = {−1, −1, . . . , −1, . . .} gäsän xoër däd daraalaltaï.
–mar q daraalal n´ ööriïnxöö däd daraalal bolno.

{xn} → a

Thr1: Xärwää

mön

a

niïlj baïwal tüüniï duryn däd daraalal

tooruu niïlnä.

{xnk }

{xn}-yn büx bolomjit {xnk } däd daraalluud n´ niïläx daraalal
baïwal tädgäär {xn } däd daraalluud n´ nägän ijil x¶zgaartaï baïx bögööd
k
tär n´ ögögdsön {xn } daraallyn x¶zgaar baïna.

Thr2: Xärwää

Thr3: Xärwää

{xn}

n´ IBD baïwal tüüniï duryn däd daraalal

IBD baïna.
11

∀{xnk }

n´ mön

Daraallyn x¶zgaaryn äg
Xärwää

A

ägiïn duryn jijig orqind

gi²üün aguulagdaj baïwal

Xärwää
baïwal

A-g {xn}-yn

{xn}-aas

tögsgölgüï olon toony

x¶zgaaryn äg gänä.

{xn}-aas a ägrüü tämüülj baïgaa {xnk }a toog {xn}-yn x¶zgaaryn äg gänä.

yg tüüwärlän awq bolox

Zaaglagdsan daraalal büxän dor xa¶j näg x¶zgaaryn ägtäï baïna.

{xn}yn

x¶zgaaryn ägüüdiïn xamgiïn ixiïg n´ änä daraallyn dääd x¶zgaar,

x = lim xn, x = lim xn

xamgiïn bagyg n´ dood x¶zgaar gäx bögööd

n→∞

tämdäglänä.
Xärwää

{xn}

n´ niïläx bögööd x¶zgaar n´

lim xn = a

n→∞

x = lim xn = x = lim xn = a
n→∞

n→∞

12

n→∞

bol

gäj

Thr:

Bol´ ano-Weïer²tassyn thr:

Zaaglagdsan daraalal büxnääs niïlj baï-

gaa däd daraallyg ¶magt tüüwärlän awq bolno.

Daraallyn niïläx Ko²iïn ²inj

:

{xn}-yn xuw´d ∀ε > 0 awaxad N < n dugaar, ∀p ∈ N toony
|xn+p − xn| < ε nöx öliïg xangasan N = N (ε) too oldox bol {xn}-yg

Def: Xärwää

xuw´d

fundamental´ daraalal gänä.
Thr:

Kriteriï Ko²i

:

Daraallyn niïläx

⇐⇒

n´ ug daraalal fundamen-

tal´ daraalal baïx ¶wdal µm.

Bagasaj baragda²güï xämjigdäxüün
Def1: Täg uruu tämüülj baïgaa xuw´sax xämjigdäxüüniïg bagasaj baragda²güï

xuw´sax xämjigdäxüün gänä.

∀ε > 0 too awaxad N (ε) < n-iïn xuw´d |αn(x)| < ε tän äl
baïxaar N (ε) oldox bol αn (x) xämjigdäxüüniïg BBX gänä.

Def2: Xäräw

bielj

13

bi²

Thr: Xäräw XX

xn

a

gäsän tögsgölög x¶zgaartaï bol ¶lgawar

xn − a

n´ BBX

baïna.

(Xäräw

xn

XX

xn

ba togtmol too

a

xoëryn ¶lgawar n´ BBX baïwal

a

XXiï x¶zgaar bolno.)

Mr: Xäräw XX

Üünd:

xn

a

gäsän tögsgölög x¶zgaartaï baïwal

αn-BBX

xn = a + αn

baïna.

h1: Tögsgölög toony BBX-iï niïlbär n´ BBX baïna.

xn-iïn büx utguud n´ absolµt xämjigdäxüünäärää ¶mar näg tögsgölög too M -ääs ixgüï baïwal xn -iïg zaaglagdsan XX gänä. |xn | ≤ M.

1
1

: xn = 1 +
XX n´
|xn| = 1 + ≤ 2 uqir zaaglagdsan XX baïna.
n
n

Def: Xäräw XX

Ji²ää

h2: Zaaglagdsan XX-iïg BBX-äär ürjüüläxäd BBX garna.
h3: Duryn toony BBX-iï ürjwär n´ mön BBX baïna.

14

Ixsäj baragda²güï xämjigdäxüün
Def1: X¶zgaargüï uruu tämüülj baïgaa xuw´sax xämjigdäxüüniïg ixsäj barag-

da²güï xuw´sax xämjigdäxüün gänä.
Def2: Xäräw xiqnään q ix baïj bolox

∀E > 0

n-üüdäd |xn| > E tän ätgäl bi² bielj
bol xn xämjigdäxüüniïg IBX gänä.
Thr: Xäräw

xn

N (E) < n baïx büx
N (E)-natural too oldox

too awaxad

baïxaar

n´ IBX baïwal tüüniï urwuu xämjigdäxüün

baïna.

1
αn =
xn

X¶zgaaryn ündsän qanaruud

h1: Xäräw

xn

XX n´ tögsgölög

a

x¶zgaartaï ba

a > p (a < q)

¶mar näg todorxoï dugaaraasaa äxlän aa²ix büx dugaaruuddaa

q)

xn n´
xn > p (xn <

baïwal

baïna.

h2: Xäräw XX
h3: XX

n´ BBX

xn

xn

n´ x¶zgaartaï baïwal tär n´ or gan baïna.

n´ tögsgölög x¶zgaartaï baïwal tär n´ zaaglagdsan baïna.
15

xn

h4: XX

0

xn ≥ 0

bögööd tögsgölög

b

x¶zgaartaï baïwal tär n´

b ≥

baïna.

Thr: Xärwää

xn, zn

XX-üüd n´

xn, yn, zn

n´ nägän ijil

a

xn ≤ yn ≤ zn

nöx öliïg xangax bögööd

tooruu tämüülj baïwal

yn

n´ mön

tämüülnä.

sin x
lim
x→0 x

x¶zgaaryn xuw´d

ch4

ësoor

sin x
1 = lim 1 ≥ lim
≥ lim cos x = 1
x→0
x→0 x
x→0
däärx

T hr

ësoor

sin x
=1
x→0 x
lim

bolno. Änä x¶zgaaryg

I

gaïxam²igt x¶zgaar gänä.

16

(gargalgaag

un²)

a

tooruu

Monoton daraalal tögsgölög x¶zgaartaï baïx nöx öl
Xäräw

{xn}

xangaj baïwal
daraalal gänä.
Xäräw

{xn}

x1 < x2 < x3 < . . . tän ätgäl bi²iïg
ösöx, x1 ≤ x2 ≤ x3 ≤ . . . tän ätgäl bi²iïg xangaj baïwal

daraallyn gi²üüd n´

daraallyn gi²üüd n´

x1 > x2 > x3 > . . . (x1 ≥ x2 ≥ x3 ≥ . . . .)

tän ätgäl bi²iïg xangaj baïwal buurax

Thr: Xärwää ül buurax

(ül

ösöx)

(ül

ösöx)

∞ (−∞)

(dooroosoo) zaaglagdsan
(dooroosoo) zaaglagdaagüï

uruu tämüülnä.

lim

n→∞
Änä tän ätgäliïn

daraalal gänä.

daraalal däärääsää

baïwal tögsgölög x¶zgaartaï baïx ba däärääsää
baïwal

ül buurax

n 

1
1+
n 

n

= e ≈ 2, 72

n´ duryn bodit too

17

x

baïxad mön xüqin tögöldör baïna.

lim

x→∞

(gargalgaag

1

x

gäwäl 

1+

1
x 

x

= e ≈ 2, 72.

un²)

x→∞
lim

üed

x→∞ 

α→0

1
1+
x 

x

1
= lim (1 + α) α = e ≈ 2, 72
α→0

18

Bagasaj baragda²güï xämjigdäxüüniïg ji²ix

.

α(x), β(x)g

BBX gäj üz´e

α(x)
= A 6= 0
x→a β(x)
lim

Ji²ää:

y = tg2x , y = x

Uqir n´

funk üüd

x→0

üed BBX.

tg2x
2 sin 2x
1
= lim
lim
= 21 6= 0
x→0 x
x→0
x→0
2x
cos 2x
lim

baïna

α(x)
=0
x→a β(x)
lim

Ji²ää:

äswäl

β(x)
=∞
x→a α(x)
lim

α(x) = x4 − 2x5, β(x) = 2x3 + 5x4

bol

funk üüd

x→0

Ändääs

4

4 

x (1 − 2x)
x
1
9
=
lim
lim
−2
+
x→0 x3 (2 + 5x)
x→0 x3 x→0 5
5x + 2
lim

gäj garna.

19 

=0

−2
=0
5

üed BBX.

α(x)
= A 6= 0
x→a [β(x)]k
lim

Ji²ää:

α(x) = 2x8 + 3x11, β(x) = 3x2 − x3 − 2x4

funk üüd

x→0

BBX.

Tägwäl

α(x)
2x8 + 3x11
x8(2 + 3x3)
2
=
6= 0
lim
=
lim
=
=
lim
x→0 [β(x)]4
x→0 3x2 − x3 − 2x4
x→0 x8(3 − x − 2x2 )
81
α(x)
lim
=1
x→a β(x)

Ji²ää:
änd

x, sin x

α(x) ∼ β(x)

bol

x → 0 üed
sin x
lim
=1
x→0 x

funk üüd

sin x ∼ x.
20

BBX.

gänä.

üed

x→0

üed

tgx ∼ x
arcsin x ∼ x
arctgx ∼ x
ex − 1 ∼ x
ln(1 + x) ∼ x
(1 + x)m − 1 ∼ mx

21