Lek

7

Funk tüüniï qanaruud, funk iïn x¶zgaar
• Täg² ba sondgoï funk
• Ösöx ba buurax funk
• Üet funk
• Näg ba olon utgat funk
• Urwuu funk
• Dawxar funk
• Dald funk
• Funk iïn x¶zgaar
• Funk iïn örgöösgöl x¶zgaar

1

Funk tüüniï qanaruud
x ∈ X, y ∈ Y

gäsän xuw´sax xämjigdäxüün aw³¶.

xuw´sax xämjigdäxüüniï todorxoï näg utgand y gäsän xuw´sax
xämjigdäxüüniï todorxoï näg utgyg xargalzuulj baïwal x, y xuw´sax
xämjigdäxüüniïg funk än xamaaraltaï xuw´sax xämjigdäxüünüüd gänä.
x

Xawtgaï däär or²ix koordinatuud n´ y = f (x), x ∈ X tän läär xolbogdox
M (x, f (x)) ägüüdiïn olonlogiïg funk iïn grafik gänä.

2

Täg² ba sondgoï funk
Täg² funk

Ji²ää

f (−x) = f (x)

:

Sondgoï funk

Ji²ää

:

y = x2

⇒ f (−x) = (−x)2 = x2 = f (x)
f (−x) = −f (x)

y = x3 ⇒ f (−x) = (−x)3 = −x3 = f (−x).

3

Ösöx ba buurax funk
Ösöx funk :
x1 < x2 üed
Buurax funk :
x1 < x2 üed
Ül buurax funk
Ül ösöx funk
(xamtad

n´ monoton funk gänä)

f (x1) < f (x2)

(f (x1) > f (x2))
f (x1) ≤ f (x2)
(f (x1) ≥ f (x2))

4

Üet funk
Funk iïn argumentyn duryn xolbogdol däär nämäxäd funk iïn utga
öörqlögdöxgüï baïx tägääs ¶lgaataï togtmol too oldoj baïwal ug funk iïg
üet funk gänä.
f (x + l) = f (x)
f (x + 2l) = f ((x + l) + l) = f (x + l) = f (x)
f (x + 3l) = f ((x + 2l) + l) = f (x + l) = f (x)
...

f (x + kl) = f (x)
k = ±1, ±2, ±3, . . .

Ädgäär toonuudyn xamgiïn bagyg funk iïn üe gänä.
Üet funk iïn ¶mar näg x = x0 äg däärx utga f (x0) n´
xärqmiïn üzüüriïn ägüüd däär daxin dawtagdana.
-

5

x0-oos kl

urttaï

Näg ba olon utgat funk
Argumentyn duryn utgand funk iïn xoër µmuu tüünääs olon utga xargalzaj
baïwal y = f (x) funk iïg olon utgat funk gänä.

y=± x

x = 4 ⇒ y = ±2

6

Urwuu funk
X -muj däär todorxoïlogdson y = f (x)

funk awq tüüniï utgyn mujiïg Y gäe.
Y mujaas awsan y0 ∈ Y utga büxänd y0 = f (x0) tän ätgäliïg xangasan ¶daj
näg x0 äg X mujaas zaawal oldono.

Iïmd ∀y ∈ Y büxänd X mujiïn näg buµu xäd xädän utga xargalzax tul Y muj
däär x = ϕ(y) gäsän näg µmuu olon utgataï funk todorxoïlogdox ba tüüniïg
y = f (x) funk iïn urwuu funk gänä.
y = f (x) ,

Ändääs urwuu funk
I, III

x∈X ,

x = f −1(y) = ϕ(y) ,
y = f −1(x) = ϕ(x)

y ∈Y;

y∈Y ,

gäj oldono.

x∈X

möqiïn ön giïn bissektrisiïn xuw´d ug funk üüd täg² xämtäï baïna.

7

Dawxar funk
Y

muj däär todorxoïlogdson z = F (y) funk

X

muj däär todorxoïlogdson, utgyn muj n´

Tägwäl
funk iïg
änd

Y

baïx

z = F [f (x)]

X

muj däär todorxoïlogdson dawxar funk gänä.

y -zawsryn

x-ündsän argument 
√ 

: z = cos3
1 + sin2 x
⇐⇒

z = u3, u = cos v, v = y, y = 1 + t2, t = sin x

Ji²ää

y = f (x)

argument,

8

funk awq üz´e.

Dald funk

Ji²ää

F (x, y) = 0

(1)

:

(??)

xy − ln(x + y) = 0.

¶mar q funk iïg ilärxiïläxgüï baïj boldog.
x2 + y 2 + 1 = 0

funk iïg xangax bodit too oldoxgüï tul ¶mar nägän muruïg todorxoïloxgüï.
(näg ba olon utgat)

9

Funk iïn x¶zgaar
Xäräw a ägiïn duryn jijig orqind X toon olonlogoos a ägääs ¶lgaataï
näg äg oldoj baïwal a-g X olonlogiïn x¶zgaaryn äg gänä.
Xäräw X mujaas a tooruu tämüülj buï ¶mar q {xn} daraallyg awaxad tüünd
xargalzax funk iïn utguudyn daraallal {yn} = {f (xn)} n´ näg ijil A tooruu
tämüülj baïwal A toog y = f (x) funk iïn x → a üeiïn x¶zgaar gäj närlääd
lim f (x) = A gäj tämdäglänä.
x→a
Xäräw

∀ε > 0 , |x − a| < δ tän ätgäl bi²iïg xangasan büx x-üüdiïn xuw´d
|f (x) − A| < ε tän ätgäl bi² bielj baïxaar δ(ε) too oldox bol A toog
f (x) funk iïn x → a üeiïn x¶zgaar gänä.
10

Xäräw

∀ε > 0 , |x| > M tän äl bi²iïg xangasan büx xn xuw´d
|f (x) − A| < ε tän äl bi² bielj baïxaar M too oldox bol A toog
f (x)-iïn x → ∞ üeiïn x¶zgaar gänä.

Xäräw |f (x)| > E baïx ∀E > 0 -g awaxad |x − a| < δ-iïg xangax büx
däär x → a üed f (x) → ∞ baïna. x→a
lim f (x) = ∞.

x-

Xäräw ∀E > 0 -g awaxad |x| > M baïx büx x-üüd däär |f (x)| > E baïx
oldox bol x → ∞ üed f (x) → ∞ baïna. x→∞
lim f (x) = ∞.

11

üüd

M

too

Funk iïn öröösgöl x¶zgaar
Def: Xäräw y = f (x)

funk x n´ a (∞) tooruu zöwxön baruun talaas n´
tämüüläxäd b1 gäsän x¶zgaartaï baïwal b1-iïg y = f (x)-iïn a (∞) äg
däärx baruun öröösgöl x¶zgaar gäj närlääd
lim f (x) = b1 = f (a + 0)

gäj tämdäglänä.
Üüntäï adil

lim f (x) = b2 = f (a − 0)

x→a−0

baïna.
y = f (x)

x→a+0

funk

x→a

üed tögsgölög

A

gäsän x¶zgaartaï bol

f (a − 0) = f (a + 0) = A.

Urwuu todorxoïlolt n´ mön xüqintäï.

12

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful