Joni Koskimaa, 72440 Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri

Sisällysluettelo
1. Johdanto............................................................................................................................................1 2. Henkisyyden kemiaa?.......................................................................................................................3 2.1. Kristillinen päihdepolitiikka ja sen suhde huumausaineisiin...............................................4 2.2. Uskonnollisen kokemuksen määritteleminen....................................................................10 2.3. Näkökulmia psykedeeliseen kokemukseen........................................................................12 2.4. Erowid-aineiston mystiset kokemukset.............................................................................13 3. Yhteenveto ja loppupäätelmät........................................................................................................22 4. Lähteet............................................................................................................................................24 4.1. Tutkimusaineisto................................................................................................................24 4.1.1. Kirjallisuus.............................................................................................................24 4.1.2. WWW....................................................................................................................24 4.2. Primaariaineisto.................................................................................................................25 4.2.1. Kirjallisuus.............................................................................................................25 4.2.2. WWW....................................................................................................................25

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri

1. Johdanto
Psykedeelinen ('sielua tai mieltä ilmaiseva') henkisyys on etenkin 1960-luvun hippiliikkeen jälkeen suuren yleisön tietoisuuteen noussut uskonnollisuuden muoto, jota voidaan kuitenkin melko hyvin perustein pitää erittäin varhaiskantaisena. Modernin psykedeelisen henkisyyden merkittävimpiä uranuurtajia olivat muun muassa LSD-25:n kehittänyt Albert Hofmann, kirjailija Aldous Huxley, sekä Timothy Leary ja Terence McKenna. (Partridge, 370-371,377) Mitä sitten on ”psykedeelinen henkisyys” ja millaisia uskontoelämän muotoja se käsittää? Psykedeelisen henkisyyden perusolettamuksena voidaan pitää sitä, että joidenkin hallusinogeenisten päihteiden vaikutukset ovat samankaltaisia ja verrattavissa uskonnollisiin kokemuksiin, ja että siten psykedelia antaa kokijalleen laajemman käsityksen todellisuuden luonteesta. 1960-luvulla psykedeeliset kokemukset nähtiin usein tienä laajentuneeseen tietoisuuteen. (Partridge, 371, 377-378) Tulen tutkielmassani tarkastelemaan lähemmin vain pientä osaa psykedeelisen henkisyyden koko kentästä, nimittäin alkuperäiskansojen shamanistisista rituaaleista vaikutteita ottanutta perinnettä, joka perustuu psykedeelisten kasvien käyttöön sakramentteina, jotka mahdollistavat yhteyden tuonpuoleiseen. Tämä rajaa tutkimukseni kohteen tehokkaasti, ja pystyn käyttämään Erowid-päihdetietokannan erittäin laajaa aineistoa kohdennetusti esimerkiksi tiettyjen kasvien aiheuttamien kokemusten tarkastelemiseen. Koko psykedeelisten aineiden kirjo on liian mittava, jotta sitä voisi edes alustavasti käsitellä näin pienimuotoisen tutkimuksen puitteissa. Tutkimukseni alkuperäinen otsikko oli ”Psykedeelinen henkisyys ja länsimainen päihdekulttuuri”, mutta rajaus oli liian yleisluontoinen, jotta tutkimus olisi mahtunut suunniteltuun 10-20 sivuun. Päädyinkin rajaamaan aiheeni erityisesti psykedeelisen uskonnollisen kokemuksen tarkasteluun, sekä pienimuotoiseen katsaukseen Suomen päihdepoliittiseen ilmapiiriin. Tutkimukseni varhaisvaiheissa suunnittelin tekeväni haastatteluja #shamanismi -IRCkanavalla kerätäkseni aineistoa, mutta kysymystenasettelu muodostui ongelmalliseksi. Pelkkä psykedeelisen kokemuksen mainitseminen yhdessä henkiolentojen tms. kanssa aiheuttaa tietynlaisia mielleyhtymiä, jotka puolestaan saavat vastaukset näennäisesti viittaamaan maailmankuvaan, jota haastateltava ei välttämättä tosiasiassa kannata. Kuten kyselylomakkeissa aina, vaarana on, että kysymysten suunnittelija ohjaa vastaajaa antamaan tietyntyyppisiä vastauksia. Tämä ongelma on 1

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri kyselylomakkeiden lisäksi olemassa myös kvalitatiivista metodia käyttävässä,

vapaamuotoisemmassa haastattelutilanteessa – kysyjä ei koskaan ole näkymätön. Päädyinkin päihdetietokannan vaihtamaan aineistonkeruumenetelmäni anonyymisti ja haastatteluista nähtäville Erowidtuotettuun

päiväkirjamaiseen,

kakkien

päihtymiskokemuksia käsittelevään aineistoon. Koska Erowidin olennainen funktio on tarjota tietoa päihteistä sellaisenaan, eikä välttämättä uskonnollisen kokemuksen kontekstissa, mahdollistaa tietokannan aineisto myös ”tahattomien” uskonnollisten kokemusten haravoimisen kuvausten joukosta. Tällaisessa tutkimusasetelmassa erääksi keskeiseksi ongelmaksi muodostuu uskonnollisen kokemuksen määritteleminen. Oma määritelmäni nojaa kahteen aiempaan määritelmään (Rudolf Otton ja William Jamesin), joista Jamesin määritelmässä kuitenkin on reunaehtoja, jotka määrittävät psykedeelisen kokemuksen lähtökohtaisesti uskonnollisten kokemusten ulkopuolelle, vaikka kokija itse kuvaisi kokemustaan uskonnolliseksi. Tarkemmin omaan määritelmääni paneudun kappaleessa 2.2. Monet psykedeelisen henkisyyden kannattajat käyttävät joistakin hallusinogeeneista ja muuten psykedeelisiksi miellettävistä päihteistä termiä ”enteogeeni”, jonka otti alun perin käyttöön ryhmä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita (Carl Ruck, Jeremy Bigwood, Danny Staples, Richard Evans Schultes, Jonathan Ott ja R. Gordon Wasson). Termi on johdettu antiikin kreikan sanoista entheos (haltioitunut, inspiroitunut, jumalaisen hengen täyttämä) ja genesthai (tulla olevaksi). Näin ollen enteogeeni on aine, joka saattaa käyttäjänsä jumalallisen innoituksen valtaan ja äärelle. (WWW, Entheogen - Wikipedia, the free encyclopedia) Termi kuvaa hyvin psykedeelisen ja uskonnollisen kokemuksen välistä yhteyttä, sellaisena kuin psykedeelejä tutkineet akateemiset ja akatemian ulkopuolella vaikuttaneet tahot (yllä mainitut Ruck, Bigwood jne.) ovat sen hahmottaneet. Erowid-aineistosta rajaan tutkimukseni kohteeksi muutamien tunnetuimpien enteogeeneiksi miellettyjen kasvien käyttökokemusten kuvaukset. Tutkimusasetelmani tulee olemaan vertaileva ja alkuoletukseni on, että uskonnolliset kokemukset todella ovat verrannollisia ainakin joidenkin psykedeelisten päihdeaineiden tuottamiin kokemuksiin. Aineiston valossa pyrin selvittämään, millaisia uskonnollisia kokemuksia nämä enteogeenit tuottavat. Tutkielmani fokukseen päätyy väistämättä myös länsimaisen valtakulttuurin ja

psykedeelisen alakulttuurin välinen suhde, jonka tarkastelun pyrin kuitenkin jättämään 2

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri marginaaliseksi näkökulmasta. Pääasiallisina lähteinäni tulen käyttämään paitsi yleistä (uskontotieteellistä) aiheen laajuuden ja poliittisten latausten vuoksi. Tulen keskittymään

maailmanlaajuisen päihdepolitiikan ja -kulttuurin sijasta aiheen tarkasteluun suomalaisesta

tietokirjallisuutta, myös teoksia: Terence McKenna: Food of The Gods, sekä Rick Strassman: DMT – The Spirit Molecule. Lisäksi käytän internet-lähteitä, joista toivon saavani kootuksi omakohtaisia kertomuksia hallusinogeenien indusoimista kokemuksia, jotka olisivat rinnastettavissa uskonnolliseen kerrontaan.

2. Henkisyyden kemiaa?
1990-luvun alussa Amerikassa aloitettiin ensimmäinen hallusinogeenien tutkimus yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tutkimuksessa testattiin N,N-dimetyylitryptamiinin eli lyhyemmin DMT:n vaikutuksia ihmisiin. DMT on erittäin voimakas ja lyhytvaikutteinen psykedeeli. Tutkimuksen viiden vuoden aikana tohtori Rick Strassman antoi noin 400 annosta DMT:a kuudellekymmenelle vapaaehtoiselle. Tutkimuslaitoksena toimi New Mexicon yliopiston lääketieteen laitos Albuquerquessa, jossa Strassman oli psykologian apulaisprofessorina . Strassmanin kiinnostus DMT:a kohtaan johtui sen läsnäolosta jokaisen ihmisen elimistössä. Hän uskoi käpyrauhasen tuottavan DMT:a. Nykylääketieteellä on tämän aivojen osan toiminnasta vain rajatusti tietoa, mutta siitä on lukuisia metafyysisiä selityksiä. Descartes uskoi sen olevan ”sielun istuin”, ja sekä läntinen että itäinen mystinen perinne sijoittaa sinne henkisyytemme keskuksen. Tämä johti Strassmanin arvelemaan, josko ylenmääräinen käpyrauhasen DMT-tuotanto selittäisi luonnolliset ”psykedeeliset” tajunnantilat – tällaisia saattaisivat olla esimerkiksi syntymä, kuolema ja kuolemanläheisyyskokemukset, psykoosit ja mystiset kokemukset. Tutkimuksen edetessä Strassman alkoi epäillä yhteyttä myös ufosieppaus-, eli abduktiokokemuksiin. (Strassman, XV) Strassman edustaa yhdysvaltalaisen hallusinogeenien tutkimuksen pitkää perinnettä, vaikkakin tutkimustyö oli pitkään tauolla. Psykedeelisten päihteiden yhteyttä uskonnollisiin kokemuksiin on käsitelty paljon, vaikkakin aihe on nykyään jonkinasteinen tabu ko. aineiden lakistatuksen takia. Ennen nykyistä kieltolakipolitiikkaa mm. LSD:n käyttöä psykoterapiassa tutkittiin paljon, mutta tutkimuksen sivutuotteena syntynyt hypoteesi psykedeelisten kokemusten 3

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri yhteydestä uskonnollisiin kokemuksiin lienee herättänyt polemiikkia, eikä suinkaan kaikkein vähiten uskontoon liittyvien kulttuuristen tabujen tähden. Kenties tässä on myös yksi syistä länsimaiden nykyiseen, 1960-lukulaista jyrkempään huumeiden kieltolakipolitiikkaan.

2.1. Kristillinen päihdepolitiikka ja sen suhde huumausaineisiin
Mitä tulee huumeiden kielteiseen leimaan, on länsimainen huumausaineiden kontrolli- ja kieltolakipolitiikka varmasti lisännyt laittomien päihdeaineiden statusta tabuna. Näin ollen psykedeelinen kokemus on ”kielletty hedelmä” myös tutkijoille; he eivät suinkaan elä ympäristönsä ulkopuolella akateemisessa norsunluutornissa, vaan joutuvat osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja altistumaan yleiselle ilmapiirille. Ilmapiiri saattaa kuitenkin olla lientymässä – ainakin Strassmanin DMT-tutkimuksen salliminen viittaisi tähän suuntaan. Suomen päihdepoliittisessa ympäristössä kristinusko ja huumeisiin liittyvä alakulttuuri asettuvat usein vastakkain. Tutkiakseni tätä ilmiötä päädyin käyttämään lähdeaineistonani internetsivusto Sosiaalista Vaalikonetta (www.sosiaalinenvaalikone.com). Sivuston alati päivittyvän ja muuttuvan luonteen tähden kysyin palvelun ylläpidolta luvan käyttää tutkimuksessani kuvankaappauksia sivuston tuottamista taulukoista sellaisina, kuin ne tutkimuksen tekohetkellä ovat. Otettakoon kristillisen politiikan ja päihteisiin liittyvän alakulttuurin välisestä suhteesta esimerkiksi vaalikoneen kysymys: ”Mitä mieltä olet kannabistuotteiden asemasta lainsäädännössä?”

Taulukko 1: Kristillisdemokraattien vastaukset (http://sosiaalinenvaalikone.com/ehdokkaat_ja_puolueet.php?id=5&alue=0, viitattu 1.1.2012) Suomen Kristillisdemokraattien vastaajat (N=43) ovat pääsääntöisesti nykyisen

huumelainsäädännön kannalla tai haluavat kiristää sitä, jopa niinkin kärjistyneesti, että 69,8% vastanneista piti nykyistä lainsäädäntöä hyvänä, 27,9% halusi kiristää lainsäädöntöä, eikä kukaan kannattanut kannabiksen kokonaisvaltaista laillistamista, tai edes rajoitetumpaa käytön ja 4

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri kotikasvatuksen sallimista - jolloin esimerkiksi huumausaineen myynti pysyisi lakiteknisesti yhä rangaistavana. 2,3% äänesti viimeistä vaihtoehtoa ”ei mikään annetuista”.

Taulukko 2: Kaikki puolueet (http://sosiaalinenvaalikone.com/kysymykset.php?id=12220, viitattu 1.1.2012) Puoluerajojen halki tarkasteltuna ehdokkaiden mielipiteet olivat huomattavasti lähempänä Gaussin jakaumaa, ja vastausten painopiste sijoittui lähemmäs kolmea ensimmäistä vaihtoehtoa (ts. nykyinen laki on hyvä tai rangaistuksia pitäisi vähentää). Kolmen ensimmäisen vaihtoehdon yhteenlaskettu kannatus oli peräti 80,7%, siinä missä Kristillisdemokraattien vastaajilla se oli 69,8% ja sekin pelkästään nykyisen lainsäädännön kannalla olijoita. Tämän perusteella Kristillisdemokraatit ovat keskimääräistä puoluetta tiukemmalla linjalla huumelainsäädännön suhteen. Vastanneiden määrä on Kristillisdemokraateilla tämän kysymyksen kohdalla peräti 43, joten asia on heille ilmeisen tärkeä – tutkimuksen tekohetkellä ehdokkaita oli kaiken kaikkiaan 51 (WWW – Sosiaalinen Vaalikone – Ehdokkaat ja puolueet). Mihinkään kysymykseen ei vastannut useampia KD:n ehdokkaita (WWW – Sosiaalinen Vaalikone – Ehdokkaat ja puolueet – Suomen Kristillisdemokraatit), joten on myös mahdollista, että puolueen ehdokkaista vain 43 osallistui Sosiaalisen Vaalikoneen kyselyyn. Yhtä innokkaasti vastattiin vain muutamiin muihin kohtiin. Valtaosa kysymyksistä innosti ehdokkaat vastaamaan huomattavasti heikommin. Mielestäni kysymys huumelainsäädännöstä onkin jollakin erityisellä tavalla kristillistä moraalia tai ajatusmaailmaa sivuava, mikä selittäisi kohonneen vastausaktiivisuuden sen kohdalla. 5

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri Yllä esitettyjä havaintoja voidaan kritisoida esimerkiksi tilaston kysymyksenasettelusta käsin: huumelainsäädätöä lieventäviä vastausvaihtoehtoja on peräti kaksi, kun taas lainsäädännön kiristämistä kannattaa vain yksi vaihtoehto. Tämä lieneekin vaikuttanut vastausten tilastolliseen jakautumiseen jossain määrin huumelainsäädäntöä lieventävää näkemystä painottaen. En kuitenkaan tarkastele tilaston tuottamaa informaatiota yksi-yhteen todellisuutta vastaavana, vaan vertaan puolueiden näkemyksiä suhteessa toisiinsa. Kyselylomakkeella, vaikkakin muodollisesti epätäydellisellä, kerätty aineisto pystyy antamaan tietoa eri vastaajaryhmien välille muodostuvista suhteellisista eroista. Toinen huomionarvoinen seikka on, että yhden poliittisen ryhmittymän suhtautuminen yhtä päihdeainetta koskevaan lainsäädäntöön on tuskin yleistettävissä kuvaamaan kristinuskon suhdetta päihteisiin yleensä. Aineiston käytettävyys laskee radikaalisti, mikäli oletettaisiin Kristillisdemokraattien edustavan kristittyjä yleensä (kyseessä on argumentaatiovirhe, ns. olkinukke). Aineisto tuottaa pätevää informaatiota ainoastaan mikäli se nähdään suuntaa-antavana vertailevan viitekehyksen kautta: mitä on Kristillisdemokraattien kannattama huumepolitiikka verrattuna keskimääräiseen huumepolitiikkaan? Kuinka kristillinen puolue x suhtautuu asiaan y verrattuna uskonnollisesti sitoutumattomaan puolueeseen z (tutkimukseni tapauksessa virtuaalinen keskimääräinen puolue)? Vaikka vastaukset eivät siis olekaan yleistettävissä kristittyihin yleensä, antavat ne varmasti jonkinlaista osviittaa siitä, mitä on kristitty huumepolitiikka verrattuna sekulaarisempaan huumepolitiikkaan: mieltäväthän Kristillisdemokraatit jo nimensäkin perusteella itsensä kristityiksi tai kristittyjä arvoja kannattaviksi, kun taas muiden puolueiden vastaajat ovat luonnollisesti uskonnolliselta vakaumukseltaan heterogeenisempi joukko. Ilman laajempia tilastotutkimuksia ei voida täysin luotettavasti väittää, että kristinusko itsessään olisi perusolemukseltaan päihdevastaista, mutta vaalikoneen vastausten tarkastelussa ilmennyt Kristillisdemokraattien keskivertoa paljonkin kielteisempi asenne kannabislainsäädännön höllentämiseen, sekä KD:n ehdokkaiden poikkeuksellisen runsas vastaajien määrä juuri tämän kysymyksen kohdalla, kielii mielestäni jonkinlaisesta korrelaatiosta kristinuskon ja tiukan huumelainsäädännön kannatuksen välillä. Koska huumepolitiikan keskiössä on paitsi itse lainsäädäntö, myös monenlainen valistustoiminta, mainittakoon muutama sana kristillisestä päihdekasvatuksesta, joka ei oman kokemukseni mukaan ole erityisen faktapohjaista, vaan pelaa pitkälti pelkoa herättävien 6

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri mielikuvien varassa. Valitsen esimerkiksi Usko ja Urheilu ry:n, koska se ilmentää mielestäni kristillisten ryhmien kielteistä suhtautumista huumeisiin äärimmäisimmässä muodossaan. Esimerkiksi varmasti tunnetumpi huumevalistusjärjestö Irti Huumeista ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton (WWW, Irti Huumeista ry), joten heidän retoriikkansa on oletettavasti Usko ja Urheilu ry:n valistusta vähemmän uskonnollisen näkökannan värittämää. Usko ja Urheilu ry:n kotisivuilta löytyvästä hasiksen ja alkoholin vaikutuksia vertailevasta esityksestä (WWW, Usko ja Urheilu ry – HASIKSEN JA ALKOHOLIN EROT – tietoa nuorille) voi poimia hasiksen kohdalta seuraavaa:

-Hermomyrkky (tuhoaa aivojen hippocampusta) -Tuhoaa aivojen muisti- ja tunnealueita -Muuttaa hormonaalista kehitystä – puberteetti myöhästyy -Kilpirauhasen aineenvaihduntahäiriöt – mielialahäiriöt -Psykomotoriikka heikkenee – riski liikenteessä -Oppiminen heikkenee Vertailevaa analyysia odottavat joutuvat kuitenkin pettymään. Alkoholin haitoista mainitaan ylimalkaisesti kaksi, ylläolevan tapaan ranskalaisilla viivoilla listattuna: ”aivot ja maksa ym.”, sekä ”Joillakin agressiivisuutta [sic]”. Alkoholin vaaroista ei siis puhuta erityisen monisanaisesti, kun taas hasiksen haittavaikutuksia tuodaan esiin mitä moninaisimmista vaivoista lähtien. Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta alkoholin haitat kuitenkin ovat merkittävät, eivätkä suinkaan vähäiset, kuten yllä esitelty vertailu antaa ymmärtää. En lähde tutkielmani puitteissa vertailemaan kannabiksen alkoholin ja kannabiksen kautta suhteellisista haittavaikutuksista, vaan vetoan Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuoden 2000 toisessa numerossa julkaistun artikkelin ”Alkoholin ja haittavaikutusten suomalaiseen huumausainepolitiikkaan” esittämään kannabiksen ja alkoholin haittavaikutusten vertailuun, joka on koostettu taulukoksi artikkelin neljännellä sivulla. Haittavaikutukset ovat kuolleisuus, myrkytykset, somaattiset sairaudet, riippuvuus, kognitiiviset häiriöt, psykoosit, muut mielenterveyshäiriöt, raskausvaikutukset, väkivalta ja onnettomuudet. Alkoholin ja kaikkien haittavaikutusten välillä on selvä yhteys, kun taas kannabiksen kohdalla yhteys on selvä vain riippuvuuden ja kognitiivisten häiriöiden kohdalla. Kuolleisuuden, myrkytysten ja väkivallan kohdalla yhteyttä ei ole. Muiden haittavaikutusten ja kannabiksen käytön välillä on epäselvä yhteys. (WWW, Saarnio, 4. Lehden paperiversiossa sivu 7

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri 162) Usko ja Urheilu ry:n retoriikan propagandista otetta selventänee vielä toinen lainaus (WWW, Usko ja Urheilu ry – HASIKSEN JA ALKOHOLIN EROT – tietoa nuorille):

Suomessa on yli 2 miljoonaa alkoholin käyttäjää ja arviolta 50-60 000 kannabiksen käyttäjää. Kannabiksen käytön yleistymisen myötä myös rauhoittavien lääkkeitten käyttö on lisääntynyt ja nimenomaan siinä ryhmässä, joka käyttää kannabista on kasvu ollut voimakasta. Suomessa on lukuisia suuryrityksiä, joita johtaa alkoholisti mutta ei ainuttakaan sellaista, jonka johtajana on kannabiksen vakiokäyttäjä!!!! Yliopistoissa opiskelevat tietävät tarkkaan, että kannabiksen käyttö on lopetettava ainakin viikko ennen tenttejä, koska muuten lukemisesta tai keskittymisestä ei tule mitään. Kannabisyhdistys kiistää nk. porttiteorian, jonka mukaan käyttäjät siirtyvät miedommista aineista käyttämään kovempia. Valitettavasti kovien aineiden käyttäjät lähes poikkeuksetta ovat kertoneet aloittaneensa kannabiksesta, eli yhdistys valehtelee tietoisesti. Yhdistys demonisoi päihdettä A (kannabis), samalla kun päihteen B (alkoholi) aiheuttamia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä haittavaikutuksia vähätellään. Argumentaatio ei nojaa pintapuolista syvemmin rationaalisuuteen, vaan on emotionaalista ja poleemista. Esimerkiksi lainaukseni toisen kappaleen argumentti on ilmiselvästi virheellinen argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen, minkä lisäksi väite ”yliopistossa opiskelevat tietävät tarkkaan...” antaa ymmärtää, että kirjoittaja pystyy puhumaan kaikkien yliopistossa opiskelevien puolesta. Samankaltainen virheellinen argumentaatio toistuu myös edellisessä kappaleessa (argumentti suuryritysten johtajista), minkä lisäksi sorrutaan olettamaan kausaliteetti korrelaation pohjalta ( cum hoc ergo propter hoc). Myös kolmannessa kappaleessa oletetaan korrelaation väistämättä kertovan kausaliteetista. Monien kristillisten liikkeiden kielteinen suhtautuminen päihteisiin tuntuu intuitiivisesti olennaiselta osalta kristillistä ajatusmaailmaa, mutta mistä se juontaa juurensa? Miksi esimerkiksi ehtoollisviiniä ei pidetä pahana, kun taas papin julkijuopotteleminen vaikkapa vapun juhlallisuuksissa herättäisi varmasti kohua? Entä jos ehtoollisviini vaihdettaisiin kannabispiipun polttamiseen, kuten esimerkiksi rastafariliikkeessä, jossa sitä kutsutaan maljaksi – englanniksi chalice (Partridge, 64)? Läntisen maailman sekularististen valtiovaltojen päihdepolitiikkaa voidaankin pitää judeokristillisen säädösmaailman jatkeena – ajatus siitä, että valtion tulee säädellä kansalaistensa 8

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri päihdekäyttäytymistä on osa jatkumoa, jonka alkupäässä ovat esimerkiksi juutalaisuuden varhaiset ruoka- ja puhtaussäännöt. Koska huumausaineen käyttörikokset ovat uhrittomia rikoksia, niistä rankaiseminen johtuu nähdäkseni huumekielteisen enemmistön halusta moralisoida muuta väestöä rikosteknisten syiden sijaan. En tahdo vähätellä päihteiden yhteiskunnallisten haittavaikutusten (terveydenhoidolliset kustannukset, häiriökäyttäytyminen jne.) merkitystä päihdepolitiikassa, mutta väitän niin aineiden yksilöllisten kuin yhteisöllistenkin haittavaikutusten olevan täysin toissijaisia niihin liitettyjen kulttuuristen arvolatausten rinnalla. Esimerkiksi tupakka ja alkoholi ovat laillisia päihdeaineita, vaikka niitä voidaan perustellusti pitää eräinä kaikkein haitallisimmista päihteistä (Nutt & al. 10471053). Erilaisten psykoaktiivisten aineiden luokittelu päihteisiin (lailliset), huumeisiin (laittomat) ja lääkeaineisiin (laillisia lääkärin määrääminä) onkin täynnä kulttuurisia arvolatauksia, eikä lainkaan yksiselitteistä. Esimerkiksi vaikkapa kahvi rikkoo yllä olevaa kategorisointia: vaikka kahvin sisältämä kofeiini on eittämättä psykoaktiivinen aine, ei kahvia Suomessa mielletä päihteeksi, vaan ennemminkin juomaksi, kun taas vaikkapa kokatee tai oopiumunikon kodista uutettu juoma ovat huumeita. Urheilusuorituksissa erittyviä endorfiineja ei pidetä huumeina, mutta jos joku mielihyvää saadakseen piikittäisi itseensä näitä aineita, häntä pidettäisiin varmasti narkomaanina. Sama kemikaali hahmotetaan hyvänä, kun se on elimistön itsensä tuottama, mutta elimistöön ”keinotekoisesti” lisättynä pahana. Kenties tällainen luokittelu liittyy ruumiin pyhäksi miellettyjen rajojen rikkomiseen, joka konkretisoituu neulan pistämisessä ihon läpi. Ehkä taustalla on judeokristillisen maailmankuvan näkemys maallisen ja taivaallisen dualismista: huume (maallinen aine) on ristiriidassa tämän rajanvedon kanssa vaikuttaessaan mieleen (taivaallinen sielu). Jälkimmäinen selitysmalli johtaisi loogisesti siihen, että kristinusko on yleisluonteeltaan päihdevastaista, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Maanlaajuisen päihdepolitiikan lisäksi myös pienemmät ryhmittymät ajavat kukin oman moraalisen koodeksinsa mukaista päihdepolitiikkaa. sukujuurteni Esimerkkitapaus tähden olen löytyy kasvanut omasta hyvin henkilöhistoriastani. Esikoislestadiolaisten

päihdekriittisessä ilmapiirissä, vaikkakin oman perheeni suhtautuminen on ollut muuta sukua vapaamielisempi. Vanhempani mieltävät itsensä lestadiolaisuuden sijaan evankelisluterilaisten valtavirtaan kuuluviksi. Verratessani muuta sukuani perheeseeni, huomaan suuriakin eroja päihdekäyttäytymisessä: 9

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri lestadiolaiset pidättäytyvät alkoholista, mutta heidän parissaan tupakoidaan ja juodaan kahvia paljon enemmän kuin muualla tuttavapiirissäni. Vastaavasti omassa perheessäni alkoholijuomia kyllä nautitaan, kun taas suhtautuminen tupakkaan on kielteistä. Lestadiolaisista serkuistani likimain jokainen tupakoi, kun taas kahdeksanhenkisessä perheessäni ainut tupakoija olen minä itse. Mielestäni eron selittäjä löytyy pohjimmiltaan tietyn uskonnollisen perinteen suhteesta tiettyihin päihdeaineisiin. Kukin kulttuuri valitsee muutamia päihteitä, jotka se sanktioi, kun taas tämän listan ulkopuolisia psykoaktiivisia aineita demonisoidaan. Suomessa tällainen kulttuuri on laajimmillaan valtio, joka jakautuu pienempiin alakulttuureihin esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Näillä alakulttuureilla on usein omat preferenssinsä hyväksyttyjen ja paheksuttujen päihteiden (ja miksei muidenkin asioiden, kuten esiaviollinen seksi, ehkäisy jne.) suhteen.

2.2. Uskonnollisen kokemuksen määritteleminen
Nähdäkseni yksi syy monien uskonnollisten ryhmien halulle säädellä päihteiden käyttöä liittyy uskonnollisen kokemuksen ja päihteiden tuottamien muuntuneiden tajunnantilojen samankaltaisuuteen. Kulttuurievoluution näkökulmasta uskonnolliset ryhmät hyötyvät monopoliasemasta muuntuneiden tajunnantilojen tarjoajina: päihtymys kilpailee uskonnollisen rituaalin avulla saavutettujen muuntuneiden tajunnantilojen kanssa. Näin ollen uskonnollisten ryhmittymien on myös tärkeää argumentoida, ettei päihteiden tuottama kokemus ole sama kuin uskonnollinen kokemus; yhtäläisyyden tunnustaminen alentaisi heidän rituaaliensa ”markkinaarvoa” ja tekisi uskonnollisesta kokemuksesta maallisen – verrannollisen pelkkään kemiaan. Sekä uskonnollisessa kokemuksessa, että päihtymystilassa, on pohjimmiltaan kyse muuntuneista tajunnantiloista, joten tässä mielessä uskonnot ja päihteet kilpailevat samasta ”resurssista” suhteessa normaaliin tietoisuuteen eli ns. baseline-tilaan. Vaikka kunkin uskonnon omat rituaalit ja päihteiden monilukuinen kirjo tuottavatkin mitä moninaisempia tajunnantiloja, ne kaikki kuuluvat samaan, nimittäin normaalista poikkeavien, tajunnantilojen kategoriaan. Lukemattomat uskonnolliset tekniikat muuntuneiden tajunnantilojen saavuttamiseksi, sekä lukemattomat ihmiskunnan käyttämät päihdeaineet viestivätkin nähdäkseni ennen kaikkea ihmisen tarpeesta kokea muuntuneita tajunnantiloja – ja tämä tarve on ilmeisen universaali. Millä keinoilla tätä tarvetta tyydytetään – ja ylipäätään sallitaan tyydyttää – on markkinatalouden kysymys.

10

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri Miten sitten itse päädyin määrittelemään uskonnollisen kokemuksen tutkielmani puitteissa? Kuten johdantoluvussa huomautin, käytin määritelmäni pohjana olemassaolevia määritelmiä, joissa kuitenkin havaitsin tiettyjä reunaehtoja, jotka lähtökohtaisesti rajasivat psykedeelien tuottamat kokemukset ”aitojen” uskonnollisten kokemusten ulkopuolelle. Joustavin määritelmistä on varhaisin, nimittäin Rudolf Otton, joka määrittelee uskonnon keskeiseksi elementiksi numinöösin (täydellisen toiseuden) kokemisen, jota kuvaillaan sanoin ”Mysterium tremendum et fascinans”, ts. pelottava ja kiehtova mysteeri. (Jones, 4097) Otton määritelmä on kuitenkin hyvin yleisluontoinen, eikä mielestäni rajaa tutkittavaa ilmiötä kyllin tarkasti, jotta sen avulla voisi tehokkaasti haravoida ja systemaattisesti luokitella Erowid-aineiston joukosta uskonnollisiksi miellettäviä kokemuksia. Niinpä tutustuin myös määritelmään. Kirjassaan The Varieties of Religious Experience William Jamesin James määrittelee

mystiselle/uskonnolliselle kokemukselle seuraavat neljä olennaista piirrettä (WWW, James, 366-7):

1. Kokemus on sanoinkuvaamaton. 2. Kokemus on noeettinen (ts. yksilö kokee oppineensa jotakin arvokasta sen seurauksena). 3. Kokemus on väliaikainen – sen jälkeen palataan ”normaaliin” tajunnantilaan. 4. Kokemus on passiivinen. Neljäs kohta on edeltäviä ongelmallisempi. Jamesin mukaan kokemus on passiivinen siinä mielessä, että kokemus tapahtuu yksilölle ilman tietoista kontrollia, vaikkakin mystikkojen kuvaamat rituaalit, kuten tietyt liikeradat ja keskittyminen, voivat tehdä kokemuksen todennäköisemmäksi (WWW, James, 366-367). Kokemusta ei siis voi tahdonvaraisesti kytkeä päälle tai pois. Tämä voi toimia uskonnollisen kokemuksen määrittäjänä kristillisessä kontekstissa ja monien muidenkin uskontojen osalta, mutta hallusinogeenien avulla saavutettu uskonnollinen kokemus (olipa kyseessä sitten masateekkien shamanistiset sienirituaalit, tai psykedeelisen henkisyyden edustajien DMT:n nauttiminen) laukaistaan tahdonalaisesti nauttimalla psykedeelinen aine, ja kokemus kestää ennustettavissa olevan ajan riippuen käytetystä aineesta. Neljäs kohta näyttääkin olevan lähinnä turha reunaehto, joka karsii uskonnollisten kokemusten kentästä perusteettomasti osan pois. Päädyin määrittelemään uskonnollisen kokemuksen seuraavalla tavalla:

1. Kokemus eroaa arkitietoisuudesta ja on ”jotain kokonaan toista”. Ajan, tilan ja persoonan hahmottaminen saattaa muuntua. 11

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri 2. Kokemus rikkoo tai ylittää normaalien tuntemusten rajat. Se sisältää tunnetiloja, jotka ovat arkitietoisuudessa mahdottomia tai paradoksaalisia. 3. Kokemus välittää opetuksen, tai on muuten erityisellä tavalla merkityksellinen. 4. Kokemus on väliaikainen ja sen jälkeen palataan normaaliin tajunnantilaan. Ensimmäinen kohta ilmentää kokemuksen rationaalista järisyttävyyttä, ja on verrannollinen paitsi Jamesin määritelmän vaatimukseen sanoinkuvaamattomuudesta, myös Otton numinöösiin. Kohta 2 juontaa juurensa Otton ”kauhistuttavaan ja kiehtovaan mysteeriin” - kauhistuttavuus ja kiehtovuus ovat tunneskaalan vastakkaisissa päissä ja niiden kokeminen yhtäaikaisesti viestii nähdäkseni emotionaalisten kategorioiden hälventymisestä tai särkymisestä. Uskonnollisen kokemuksen rajaaminen pelkästään näiden kahden tunnetilan avulla on kuitenkin mielestäni tarpeettoman rajoittavaa – yhtä hyvin voitaisiin käyttää vastapareina vaikkapa euforiaa ja dysforiaa, tai inhoa ja rakkautta. Siinä missä määritelmäni ensimmäinen kohta kuvaa kokemuksen järisyttävyyttä rationaalisella akselilla, toinen kohta kuvaa sitä emotionaalisella akselilla. Kolmas ja neljäs kohta perustuvat Jamesin määritelmän kohtiin kaksi ja kolme.

2.3. Näkökulmia psykedeeliseen kokemukseen
Uskonnollisten kokemusten ja hallusinogeenien tuottamien tilojen välisen yhteyden pohtiminen jakaa mielipiteet nähdäkseni kolmeen näkökantaan: 1) kemiallinen uskonnollisten kokemusten laukaiseminen siirtää kokemukset pyhän kentältä laboratoriotieteeksi ja siten tarjoaa mahdollisuuden selittää ne tieteellisesti, 2) hallusinogeeniset aineet todella antavat yhteyden tuonpuoleisiin todellisuuksiin, ts. niiden ilmentämä transsendenttinen todellisuus on olemassa ja siten ko. aineet todella ovat pyhiä sakramentteja, sekä 3) psykedeelisten päihdeaineiden indusoimat tilat ovat kvasi-uskonnollisia, ja siten vain pinnallisesti muistuttavat aitoja uskonnollisia kokemuksia. Arvioikaamme hiukan näiden vaihtoehtoisten näkökantojen perusolettamuksia.

Ensimmäinen näkökanta on puhtaan reduktionistinen ja siten tieteellisin. Sitä voidaan kenties kritisoida liian kapea-alaiseksi, sillä siinä keskitytään aivojen käsittelyyn pelkästään kemiallisena koneistona; nykyisin mm. TMS-menetelmällä (Transcranial Magnetic Stimulation) aivoihin indusoitujen heikkojen sähkövirtojen vaikutuksia tutkitaan esimerkiksi migreenin, Parkinsonin taudin ja masennuksen hoidossa (WWW, Transcranial magnetic stimulation - Wikipedia, the free

12

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri encyclopedia). Näiden tutkimusten valossa aivojen toiminta liittyy jollakin olennaisella tavalla siis myös sähkömagnetismiin, ts. aivot eivät ole vain kemiallinen, vaan sähkökemiallinen kone. Toisen näkökulman puolesta voidaan esittää monenlaisia argumentteja, jotka usein ovat subjektiivisesti vetoavia, mutta postuloivat monimutkaisia olettamuksia maailmankaikkeuden rakenteesta ja näin ollen Occamin partaveitsi on halukas niitä siistimään. Psykedeelisen henkisyyden edustajat voidaan nähdä tämän näkökannan kannattajista. Esimerkin tällaisesta tulkinnasta esittää Terence McKenna kirjassaan Food of The Gods. Tämän tulkinnan mukaan hallusinogeenit toimivat rajoja hämärtävinä agentteina yksilön elimistössä ja siten avaavat tajunnan tulvaportit, jotka evoluutio on muovannut meihin hätätilanteiden varalle, mutta jotka nykykulttuurissa ovat jumiutuneet. Psykedeelisen kokemuksen aikana mieli aukeaa kokemaan laajemman todellisuuden. McKenna lainaa Aldous Huxleyn kirjaa The Doors of Perception, jossa Huxley käsittelee kokemuksiaan meskaliinin kanssa: ehkä ihmisen aivot ja aistit ovatkin pääasiallisesti sopeutuneet karsimaan informaatiota, eivät niinkään tuottamaan sitä. Tällöin olisi järkevää olettaa hallusinogeenien näyttävän osia todellisesta maailmasta – osia, jotka normaalissa tajunnantilassa jäävät havaitsematta. (McKenna, 49-50) Kolmannen näkökulman puolesta on vaikea esittää mitään päteviä väitteitä, sillä emme voi mitenkään tietää, miten ulkonaisesti yhtäläiset kokemukset eroavat toisistaan mielen subjektiivisella tasolla, jos mitenkään. Neuropsykologisen tutkimuksen on järkevintä olettaa, että uskonnolliset kokemukset ovat rinnastettavissa psykedeelien aiheuttamiin tajunnantilan muutoksiin, sikäli kuin ne ulkoisen tarkkailijan näkökulmasta ilmentyvät yhtäläisinä, vaikka kokija itse väittäisi muuta. Yhteyden kiistäminen voi olla tunneperäinen puolustusreaktio; uskonnollinen kokemus on pyhä ilmiö, ja psykedeelinen henkisyys näyttäytynee tästä näkökulmasta tunkeilijana ”pyhällä maaperällä”. Syvennyn seuraavaksi käsittelemään tarkemmin muutamien psykedeelisten päihdeaineiden tuottamien muuntuneiden tajunnantilojen erityispiirteitä Erowid-aineiston valossa.

2.4. Erowid-aineiston mystiset kokemukset
Päätin valita enteogeenien monilukuisesta kirjosta alustavaan tarkasteluun viisi, nimittäin Ayahuascan, psilosybiinipitoiset sienet (mm. Psilocybe cubensis), Salvia divinorum, meskaliinia sisältävät kaktukset (mm. Peyote), sekä päivänsinen (Ipomoea tricolor) siemenet. Päädyin 13

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri valitsemaan edellä mainitut, sillä ne ovat kokemukseni mukaan yleisimmät mainitut ei-synteettiset hallusinogeenit #shamanismi-IRC-kanavalla, jota olen seurannut liki vuosikymmenen ajan. Erowid-päihdetietokannan kokemukset on luokiteltu useampaan kategoriaan, jotka helpottivat suuresti laajan aineiston lajittelua tarkempaa tutkimusta varten. Erityisesti yksi kategorioista osoittautui hyödylliseksi, nimittäin ”Mystical Experiences”. Se mahdollisti eri enteogeenien vertaamisen toisiinsa mystisten kokemusten tuottajina. Jakamalla kunkin aineen tuottamien mystisiksi miellettyjen kokemusten lukumäärän kokemusten kokonaismäärällä, sain kullekin aineelle luvun, jota päädyin nimittämään mystiseksi potentiaaliksi. Tämä luku toimii suuntaa-antavana mittarina, joka kertoo kunkin enteogeenin tehokkuudesta mystisen kokemuksen tuottajana. Johtuen Erowid-tietokannan hakutoiminnon epätäydellisestä toiminnasta, kokemuksien määrät eivät ole täysin oikeat: haku antaa tuloksena jonkin verran myös kokemuksia, joissa on käytetty useampaa kuin yhtä päihdyttävää ainetta yhdessä, vaikka hakukentät täyttääkin siten, että etsii yksinomaan yhden aineen tuottamia kokemuksia. Tulokset riittävät kuitenkin suuntaa-antavaan analyysiin, jonka tuloksena sain tutkimilleni enteogeeneille seuraavan järjestyksen:

1. Ayahuasca: 28% (23 / 81) 2. Psilosybiinisienet: 18% ( 224 / 1263) 3. Salvia divinorum: 17% ( 209 / 1253) 4. Psykoaktiiviset kaktukset: 13% (21 / 165) 5. Päivänsinen siemenet: 12% ( 45 / 362) (WWW, Erowid Experience Vaults: Advanced Experience Report Search) Käyttämällä mystistä potentiaalia suodatusperusteena valitsin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun kolme mystisesti potenteinta enteogeenia: Ayahuascan, psilosybiinisienet ja Salvia divinorumin. Seuraavaksi käyn läpi näiden enteogeenien tuottamista kokemuksista niitä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat määritelmääni uskonnollisesta kokemuksesta. Aloitan suurimman mystisen potentiaalin omaavasta enteogeenista, eli ayahuascasta. Kyseessä ei ole yksittäinen kasvi tai päihdeaine, vaan uute, jota tehdään vaihtelevien reseptien mukaan (WWW, Erowid Online Books: "Ayahuasca: alkaloids, plants, and analogs"). Keitoksen olennaisimpina aineosina voidaan kuitenkin pitää DMT-pitoista kasvimateriaalia (esimerkiksi 14

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri Psychotria viridiksen lehdet) ja jotakin MAO-estäjänä toimivaa kemikaalia sisältävää

kasvimateriaalia (kuten esimerkiksi Banisteriopsis caapi -liaanin kaarnaa) (WWW, Erowid Ayahuasca Vaults: Ayahuasca Analogs and Pharmahuasca). Erowidin aineistoon tutustuttaessa Ayahuascan mystinen potentiaali tulee ilmi. Verrattuna moniin muihin psykoaktiivisiin aineisiin keitos tuottaa äärimmäisen visuaalisia kokemuksia, ja aistien synestesia (esim. äänten näkeminen ynnä muu aistien sekoittuminen keskenään) on tyypillistä. Monet kohtaavat ”hyperavaruudessa” henkiolentoja, jotka tahtovat välittää jonkin tärkeän opetuksen. Hallusinaatiot ovat värikkäitä, intensiivisiä ja todentuntuisia. Käsittelen tarkemmin yhtä kokemusta, joka mielestäni ilmentää erittäin hyvin yllä mainittuja piirteitä ja on monella tapaa esimerkillinen mystinen Ayahuasca-kokemus. Kokemus myös täyttää uskonnollisen kokemuksen määritelmäni mukaiset kriteerit. Tutkimuskohde kuvaa kokemuksen rationaalista järisyttävyyttä seuraavasti:

Kun tarkastelen kokemustani, on mielestäni tärkeää huomauttaa, että tuolla hetkellä kaikki mitä näin ja koin ei ollut ulottuvillani. Sitä oli aivan liikaa prosessoitavaksi ja tallennettavaksi muistiin, ja kun olen muistellut kokemaani kuluneen kuukauden aikana, uusia muistoja on tullut pintaan ajan usvasta. Vähitellen olen koonnut niistä jotakuinkin koherentin tapahtumien ketjun, josta voin nyt paremmin tehdä selkoa. Tämä sanottuna, kaikki mitä aion nyt sanoa on pettävää. Se on ”tyhmennetty” skaalaan, joka on ymmärrettävä, ja jota pieni mieleni pystyy käsittelemään. Maailmat, joissa kävin, ovat olemassa pisteessä, joka on ihmisen ymmärryksen ulottumattomissa. Minulla ei ollut käsitettä, eikä kapasiteettia käsitteellistää olentoja, jotka olivat olemassa tuossa paikassa. Ilman opasta, voisin kuvitella että näkyjen hyökkäys olisi ollut vielä sekavampi, järjettömämpi ja dominoivampi. Hänellä [shamaanilla] oli opastava olemus, joka veti minut ulos näyistä, jotka olivat liian intensiivisiä ja synkkiä minun käsiteltäväkseni oppimattomassa ja kurittomassa tilassani. Sanat ovat auttamattomasti kyvyttömiä kuvailemaan vilkaisuani maailmaan, jossa tunteet, ajatukset, äänet, näkö, haju ja tuntoaistimukset menettivät tarkat reunansa, jossa egot sulautuivat ulkoiseen, jossa olin tieten tahtoen osallisena jumalalliseen olemukseen, joka oli olemassa kaiken sisä- ja ulkopuolella, paikkaan joka sulkee sisäänsä kaiken ja on läpikotaisin kyllästetty tahdolla ja elämällä. (WWW, Erowid Experiece Vaults: Ayahuasca - The Swish of the Schachapa) Siirtyminen muuntuneeseen tajunnantilaan on hidasta ja huomaamatonta, mutta yhtä kaikki yllättävää. Tutkimuskohde odottaa tunnin ajan ja tulee huolestuneeksi, koska ei ole vielä oksentanut, eikä tunne keitoksen vaikutuksia. Tämän ajan shamaani laulaa ja valmistelee häntä näkyjen alkamiseen puhaltamalla savua hänen päähänsä. Sitten Ayahuascan vaikutukset alkavat, tai kenties tutkimuskohde huomaa ne vasta nyt:

15

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri Äkkiä tajusin oksentavani, mikä on luonnollinen osa prosessia ja tunnetaan puhdistautumisena. Asteittain tajuan, että vuorottelen kahden hahmon kanssa, jotka istuvat vierelläni, kummallakin puolen minua. Me kukin oksennamme vuorollamme, ja tapahtumien edetessä koen intiimin siteen alkavan muodostua välillämme. Pidin heistä. Saatoin ennakoida jokaisen energiapurkauksen, joka syntyi ennen jokaista oksennusta, aivan kuin eri ruumiinosani olisivat olleet yhteydessä kahteen hahmoon. Muistan tunteneeni, että tämä puhdistautuminen oli tarpeellista ennen kuin saatoin aloittaa. Yhtäkkiä muistin, että huoneessa olimme vain Don Jorge ja minä. Kahden toverini kasvot materialisoituivat. Kaksi parasta ystävääni istuivat katsomassa minua, Mike ja Corey. Heidän kasvonsa olivat selkeät ja todellisemmat kuin tavallinen mielikuvitus pystyy tuottamaan. Corey oli perimmäinen Corey, coreymäisyyden syvin olemus. Jokainen nyanssi, jokainen juova hänen kasvoillaan ja jokainen hänen vartalonsa liike viesti merkitystä, elävää ja voimakasta. (WWW, Erowid Experiece Vaults: Ayahuasca - The Swish of the Schachapa) Coreyn kohtaamisen kuvaus kertoo mielestäni oivallisesti kokemuksen noeettisesta aspektista. Tavalliset asiat, kuten ystävän kasvot, saavat uusia ulottuvuuksia, ja Ayahuasca-näky Coreystä onkin jotain enemmän kuin pelkkä hallusinaatio; sillä on erityinen merkityksen ulottuvuus. Tutkimuskohde jatkaa kuvaustaan kokemuksen muuttuessa intensiivisemmäksi, ja Ayahuascan synesteettiset piirteet tulevat esiin – aistien väliset rajat alkavat hävitä ja normaalin baseline-tietoisuuden kategoriat menettävät merkityksensä.

Puhuimme sanattomasti, kielen tuolla puolen, suoraan ”tietämisen” ytimeen. Tiesin ilman epäilystäkään mitä hän tarkoitti. Suhteemme oli yksi ainoa tunne. Se oli oikein. Katsoin, miten kaikki hevonpaska jonka mielemme luovat suli pois; kirjaimellisesti suli pois, visuaalisesti ja järjen ulottumattomissa. Yhteytemme merkityksen olemus tai ydin nousi esiin sulavien värien keskeltä. Hän nojasi minua kohti ja puhalsi savua kasvoilleni. Olin hukkua sen kaiken valtavuuteen. Minun täytyi fyysisesti kääntää katseeni etten olisi tuhoutunut. Katsoin Mikeen; hyvästien katse. Hän nousi äkillisesti ja käveli ovea kohti. Hän kääntyi katsomaan minua olkansa yli. Polkumme erosivat, ja hänen silmistään näkyi sillä hetkellä hänen elämänsä kamppailu, tuska ja ihmeellisyys, samalla kun ne ilmaisivat meidän suhteemme kaikkine kamppailuineen ja voittoineen. Oksensin. Tuska oli sietämätön. Se meni näkyjen edelle. Tunsin katumusta ja kadotin ajan. Haihduin pimeyteen ja kärsimykseen. (WWW, Erowid Experiece Vaults: Ayahuasca - The Swish of the Schachapa) Kokemus on selvästi erittäin järisyttävä niin rationaalisella, kuin emotionaalisellakin akselilla. Seuraavan kahden kappaleen ajan tutkimuskohde kuvailee vuolaan runolliseen tyyliinsä viidakon ääniä, jotka muodostavat visuaalisen verkoston pimeyteen, sekä kohtaamisia jonkinlaisen femiinisen jumalolennon kanssa, joka ilmestyy tutkimuskohteelle tuttujen henkilöiden hahmossa useaan otteeseen ”tripin” aikana antamaan tutkimuskohteelle opetuksia, joita tämä ei kuitenkaan pysty ymmärtämään. Lopulta kokemus kulminoituu kuoleman kokemiseen, jota tutkimuskohde kuvailee seuraavalla tavalla:

16

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri

Tiesin että minulle annettiin lahja. Läsnäolon tuntemus viipyili, painaen vatsaani ja rintaani. En ollut mitään Siihen verrattuna, tähän mustuuden esanssiin. Kadotin kaiken pelkoni ja avasin itseni. Minulle näytettiin kuolema. Se oli lahjani. Tunsin miltä kuolema tuntuu, tai ainakin hetki ennen kuolemaa. Olin synkeä ja irrallaan oleva, mutta tunsin sen ruumiillisuudella, jollaista en tule kokemaan uudestaan ennen hetkeä jona kuolen. Se oli transsendenttistä ja upeaa. Se oli äärimmäinen tuhoaja, sielun musertava ja tietoisuuden syöjä. Rakastin ja inhosin sitä. Ajattelin sen olevan äärimmäinen ilmaus ristiriitaisista voimista joista syntyy elämä ja kuolema, joita ilman ei voisi olla olemassaoloa. Se oli kaiken lähde, mutta vain pieni osa. Se suoritti välinpitämättömästi oman osansa. Se ei jäisi tinkimään. Yhdessä istuimme ikuisen hetken. Tyydyin osaani ja olin peloton. Don Jorge ilmestyi. Olin jälleen omien rajojeni sisällä. Hän saattoi loppulaulun päätökseen juoksuttaen käsiään alas päätäni ja selkäni ja rintani yllä. Tunsin seremonian loppuvan ja jokapäiväisen egoni palaavan. Moses tuli sisään ja auttoi minut ylös ja keräämään tavarani. Hän keskusteli Don Jorgen kanssa, joka poistui ääneti vilkaisemattakaan minuun. Olin humalassa ja sekava. Moses johdatti minut takaisin huoneeseeni. Tunsin lämpimän tuntemuksen oikean pohkeeni takana. Lopulta katsoin alas ja näin suuren puusammakon lepäävän jalallani. Hän loikkasi hyllylle aivan edessäni. Hän veti silmiäni puoleensa ja hetken seisoin ja tuijotin. Moses myhäili ja kuiskasi korvaani, 'Jorge sanoo että henkieläimesi on sammakko' [sic] Yritin puhua mutten osannut muodostaa sanoja. Oksensin. (WWW, Erowid Experiece Vaults: Ayahuasca - The Swish of the Schachapa) Kuoleman kohtaamista käsittelevässä kappaleessa tutkimuskohde kuvaa kokemuksen emotionaalista järisyttävyyttä erittäin oivallisesti, ja paradoksaaliset ja rajoja rikkovat tuntemukset täyttävät tekstin. Tämä tiivistyy yhtäaikaiseen rakkauden ja inhon kokemiseen, joka vertautuu Otton uskonnollisen kokemuksen määritelmän kiehtovaan ja kauhistuttavaan mysteeriin. Viimeinen kappale puolestaan kuvaa paluuta arkitietoisuuteen. Kokemus on ohi. Kokonaisuudessaan tutkimuskohteen käyttämä kieli on kautta linjan erittäin runollista – ja tämän tähden usein myös erittäin vaikeaselkoista – mutta kuten hän myös itse kokemuksen kuvausta edeltävässä alustuksessaan toteaa, sanat ovat riittämättömiä kuvaamaan Ayahuascakokemuksen sisältöä. Ehkä tutkimuskohteella on yleensäkin tapana käyttää runollista kieltä, tai ehkäpä tämä tekstin piirre heijastaa avutonta yritystä vangita pohjimmiltaan kielellisen tietoisuuden rajat ylittävä kokemus sanallisten rakenteiden avulla. Selvää on, että ainakin tutkimuskohteen omasta näkökulmasta kokemus on jättänyt häneen pysyvän jäljen ja on jollakin tapaa elämää mullistava. Seuraavaksi käsittelen psilosybiinipitoisten sienten (vastedes lyhyemmin vain sienet) tuottamaa mystistä tilaa. Ennen varsinaisen ”tripin” alkamista sienet aiheuttavat jossain määrin epämiellyttäviä ruumiillisia tuntemuksia, kuten vaikeuksia pysytellä aloillaan ja levottomuutta, 17

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri jotka kuitenkin helpottavat varsinaisten psykoaktiivisten vaikutusten yltyessä. Vaikutusten alkaminen on esimerkiksi vaikkapa Salvia divinorumiin verrattuna hidasta (30-45 minuuttia) ja ne kestävät Ayahuascan tapaan useita tunteja, siinä missä Salviakokemus on yleensä kestoltaan 5-15 minuuttia. Sienten tuottamat visuaaliset aistimukset ovat värikkäitä ja alkavat puolesta tunnista tuntiin aineen nauttimisen jälkeen. ”Tripin” ensimmäiset vaikutukset ovat yleensä havaittavissa staattisten kappaleiden vääntyilemisenä ja värien korostumisena ja karkaamisena kappaleiden rajojen ulkopuolelle. Myös auditiiviset hallusinaatiot ovat tyypillisiä voimakkaiden sienitrippien yhteydessä. Käyn seuraavaksi läpi yhden sienikokemuksen kuvausta, joka sisältää suuren sieniannoksen tuottaman mystisen kokemuksen tyypillisimpiä piirteitä:

Meillä kullakin oli 100 sientä uutettuna melko pahanmakuiseksi teeksi, joka muistutti minua kestokermasta johon oli sekoitettu möhkäle sieniketsuppia. Mutta tapana oli antaa anteeksi maku näkyjen vuoksi, jotka seurasivat keitoksen juomisesta. Hyvissä tunnelmissa odotimme noin 45 minuuttia ennen kuin sienet alkoivat vaikuttaa. Tähän mennessä oli täysin pimeää, ainut valo tässä maaseudun ympäristössä oli vaatimaton leiritulemme ja hivenen sinertävä sävy pilvisellä yötaivaalla. Se ei haitannut juurikaan, ryhmäni ja minä aloimme tripata. Ensimmäisten havaittavien 'nousujen' aikana halusimme hukuttautua hedonismiin, joten juoksimme nauraen mäen rinteellä, tuntien sienipäihtymyksen voimistumivan ja vääristävän fyysisiä tuntemuksia. Olin alkanut huomata taivaan muodostaneen monimutkaisen geometrisen kuvion, joka levisi kaleidoskooppimaisina muodostelmina, minusta näytti kuin tuhannet kissan kasvot kieppuisivat ilmassa. […] Jonkin mittaamattoman ajan kuluttua näkyni muuttuivat niin voimallisiksi, että minun täytyi palata teltoille ja istua aloilleni, sillä riippumatta siitä olivatko silmäni auki vai kiinni, näyt pysyivät yhtä intensiivisinä. Tästä pisteestä eteenpäin en osaa sanoa kuinka kauan olin poissa tai kuinka kauan koko trippi kesti, aika oli merkityksetöntä. Muutuin psykedeelisen visuaalisen myrskyn ruumiittomaksi katselijaksi, ainoat tunteet jotka nyt muistan olivat hämmästys ja ihailu. Edessäni oli kiteinen rakenne, täydellisen symmetrinen, kuin jalokivistä tehty ikosaedri pyörimässä päätähuimaavaa vauhtia useamman kuin yhden akselin ympäri. Kun tämä kimaltava jalokivi pyöritti itseään, sen rakenne muuttui monimutkaisemmiksi muodoiksi, sen koko väritys vaihtui käyden läpi rikasta värien kirjoa. (WWW, Erowid Experience Vaults: Mushrooms (P. semilanceata) – Psychohedron) Seuraavaksi alkaa ilmetä toinen sienten vaikutuksille tyypillinen piirre: visuaalisuuden lisäksi ”trippiin” kuuluu auditiivinen puoli. Monet Erowidin sienikokemuskuvauksista kuvaavat erilaisia auditiivisia hallusinaatioita ja eräs varsin yleinen tällainen on tinnitusta muistuttava korkea ujellus. Esimerkiksi ottamassani kokemuskuvauksessa tämä ujellus on ensimmäinen havaittava auditiivinen vaikutus, ja sitä seuraavat merkityksellisemmät ja kielellisemmät aistimukset. Aiemmin kuvailtu geometrinen hahmo muuntuu kokijan edessä jonkinlaiseksi entiteetiksi, joka viestii hänelle 18

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri yhtäaikaisesti visuaalisen ja auditiivisen kielen avulla:

Tämän kappaleen kompleksisuuteen liittyi henkeäsalpaava tapa, jolla se lähetti animoituja säteitä, jotka näyttivät olevan jonkinlaista kieltä. Olen yrittänyt onnistumatta piirtää tätä, kieli jota kristallimuodostelmasta virtasi näytti sekoitukselta orgaanisia mikropiirejä ja egyptiläisiä hieroglyfejä. Kun tämä visuaalinen spektaakkeli eteni, aistin äänen joka tuntui kohoavan staattisesta 'suhinasta' korkeataajuuksiseksi 'ujellukseksi' joka muistutti rock-konsertista kotiin tultaessa kuuluvaa väliaikaista kuulovauriota. Äänenkorkeuden kohotessa huippuunsa kieppuva jalokivi räjähti ja jätti jälkeensä vielä voimallisemman näyn. Tuijotin nyt ääretöntä rakennelmaa, yhteenliittyneiden lasinkaltaisesta aineesta tehtyjen pylväiden matriisia, rakennelma koostui kauttaaltaan haltiamaisista kasvoista joiden ympärillä kieppui sateenkaaren värisiä kaasuja. Rakennelma vaikutti nestemäiseltä, sen olemuksessa ei ollut mitään muuta staattista kuin matriisin itsensä pylväistä koostuva rakenne. Jokainen iloinen naama muuntui ja sulautui toisiin, jokainen hetkellinen suu avautui ja lörpötteli visuaalisella kielellä joka muistutti mikro-ilotulitteiden räjähdyksiä lähellä kasvoja jotka tuottivat niitä. Omassa itsetietoisuudessani ymmärsin ainoastaan, että havaintoni oli muuttunut osaksi juuri tätä samaista rakennelmaa jota tarkkailin, pysyttelin hiljaisen ihmetyksen vallassa ja yritin tehdä jonkinlaista selkoa sirkuttavasta elektronisesta piipityksestä jota kukin kasvo tuotti. Luullakseni olin tietoinen kuinka yllättynyt olin siitä, miten elektronisia äänet olivat ensialkuun, sitten tulin hyvin tietoiseksi siitä, että aistimukseni äänistä alkoi muuntua, ne alkoivat kuulostaa hyvin paljon ihmisten ääniltä, kuin kuuntelisin väkijoukkoa joka puhui päällekkäin. Sitten äänet alkoivat yhdistyä yhdeksi kaikuvaksi ääneksi, kuulin nyt sanojen kuoron. Arvio siitä mitä kuulin on 'minä olen psykoedri [engl. alkutekstissä psychohedron] – olen kaikki mitä on koskaan ollut, on ja tulee olemaan. Jokainen ja kaikki on osa minua...' Se oli järkeenkäypää, sillä vaistomaisella tavalla kuin asiat ovat psykedeelisen ilmestyksen aikana, en kyseenalaistanut tai olisi edes voinut kyseenalaistaa mitä näin ja kuulin. Sinä ajattomana hetkenä en tuntenut mitään muuta kuin absoluuttisen totuuden. Se oli syvällistä tietoa, se oli ohittanut kaikki egon muodostamat epäluulot ja epäilykset. Minun tähystyspaikaltani se ei olisi voinut olla mitenkään toisin, tunsin sen totuuden koska siinä tilassa olin osa sitä kaikkea... on hyvin vaikea löytää sanoja, jotka voisivat välittää sen tunteen 'Totuudesta'. Minä yksinkertaisesti ymmärsin. (WWW, Erowid Experience Vaults: Mushrooms (P. semilanceata) – Psychohedron) Tämä kokemus valaistumisesta on esimerkiksi ottamani sienitripin huippukohta ja kokemus laantuu huomattavasti miltei välittömästi sen jälkeen. Sanoinkuvaamattoman oivalluksen hetken jälkeen on aika palata maan pinnalle. Tutkimuskohde kuvaa asteittaista palaamistaan arkitietoisuuteen:

Lähes heti kun olin saavuttanut tuon hetken näyssäni, rakennelma alkoi muuttua aivan kuin demonstroidakseen tarkalleen mitä se oli tarkoittanut. Haltiapylväät ja liittymät vääntyivät, 19

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri kaartuivat, taittuivat uusiksi muodoiksi jotka sitten alkoivat näyttää huomattavan tutuilta, pian tunnistin että yksi muodostuneista viistoista linjoista oli yhden teltoista reuna. Yksi hymyilevistä haltianaamoista muuttui tutuksi, se oli minua vastapäätä istuva ystäväni, toinen osa rakennelmasta näytti äkkiä käsiltäni ja jaloiltani edessäni. En voinut tuoda näkyä takaisin tai vastustaa muutosta, hyvin lyhyessä ajassa tiesin että olin taas leirissä, istumassa telttani ovensuussa, ympärilläni ystävät jotka myöskin olivat palaamassa tripeiltään. (WWW, Erowid Experience Vaults: Mushrooms (P. semilanceata) – Psychohedron) Raporttinsa päätteeksi tutkimuskohde kertoo, ettei ole nauttinut mitään hallusinogeeneja lähes vuosikymmeneen, koska kokee saaneensa ”päivityksen RAM-muistiinsa”, jonka jälkeen uuden päivityksen asentaminen olisi turhaa. Hän sanoo olevansa avoin Peyoten tai DMT:n kokeilemiselle, mutta uskoo niiden saamisen olevan epätodennäköistä kotimaassaan IsossaBritanniassa, ellei kohtalo päätä toisin. (WWW, Erowid Experience Vaults: Mushrooms (P. semilanceata) – Psychohedron) Tuntuukin luontevalta olettaa, että voimakas psykedeelinen mystinen kokemus ei ole omiaan aiheuttamaan riippuvuutta siten kuin vaikkapa ekstaasin ja heroiinin kaltaisten aineiden tuottama euforinen tila; psykedeelinen valaistuminen on ”iso pala purtavaksi” ja kokemuksen käsittely ja integrointi arkitietoisuuden maailmankuvaan voi kestää hyvinkin kauan. Valitettavasti en kuitenkaan tämän tutkielman puitteissa pysty tarkemmin perehtymään psykedeelien addiktiopotentiaaliin – aiheesta voisi varmasti tehdä kokonaan oman tutkimuksensa. Lopuksi käsittelen vielä Salvia divinorumin (vastedes lyhyesti Salvia) tuottamaa mystistä kokemusta. Salviakokemusten joukosta löytyy jo pikaisen selauksen perusteella monia yleisiä linjoja, jotka ovat tyypillisiä aineelle, mutta koska kokemukset ovat yksilö- ja käyttökertakohtaisesti hyvin vaihtelevia, harva kokemuskuvaus kuvailee edes suurinta osaa, saati sitten kaikkia näistä yleisistä piirteistä. Tästä johtuen käytän Salvian kohdalla lähdeaineistonani yhden sijaan useampia kokemuskuvauksia. Parhaiten Salvian yleisimpiä vaikutuksia kuvaava kokemuskertomus onkin itse asiassa koostettu useiden ”trippien” perusteella (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia Divinorum - A Little Dab'll Do Ya). Siinä missä synesteettiset piirteet ja voimakas visuaalisuus ovat Ayahuascan tuottamille kokemuksille tunnuksenomaisia piirteitä, Salvian vaikutukset ovat arvaamattomia ja Erowidaineiston valossa useimmiten absurdeja ja irrationaalisia. Eräs piirre, joka toistuu lähes kautta linjan voimakkaiden salviakokemusten kuvauksissa, on tunne siitä, että kokemus on jollain tapaa todellisempi kuin todellisuus, ts. hypertodellinen. Baseline-tietoisuuteen palatessa arkitodellisuus voikin tuntua järjenvastaiselta tai pelkältä epäuskottavalta kulissilta. 20

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri

Tunsin kuin olisin palaamassa tulevaisuudesta... takaisin aikaan, jossa olin minä tässä elämässä. Muistin enemmän ja enemmän siitä, millaista oli olla minä, ja ajatus kaiken sen kadottamisesta oli sydäntäsärkevä... En ollut TEHNYT mitään, ei liittyen siihen miten elämäni päättyi, vaan elämääni kokonaisuudessaan... Koko elämäni oli pelkkä hiekanjyvänen loputtomalla aavikolla, enkä voinut uskoa sitä: olin tulossa takaisin. Tunsin helpotusta (en kuollutkaan, yllätys), mutta minun oli vaikea vakuuttaa itseni omasta olemassaolostani. Paikka johon palasin oli sama josta olin lähtenyt... makuuhuone, musiikki, ystäväni, jotka hymyilivät ja näyttivät siltä, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta jotakin oli tapahtunut, ja silloin tajusin mitä – Salvia Divinorum. Tähän asti olin täysin unohtanut ottaneeni huumetta. Minun täytyi tehdä jotain... jotain joka muuttaisi tilannettani... jotta saisin jotain MUUTA tapahtumaan... olin palannut, mutta mihin aikaan? Tunsin ruumiini jälleen, juoksutin käsiäni rintani yllä, tuntien uudelleen ensimmäistä kertaa. Mihin aikaan olin palannut? Missä oksennus oli? Enkö ollutkaan oksentanut? Onko tämä ennen kuin se on vielä tapahtunut? Nämä olivat oikeita ajatuksia, joita ajattelin... (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (13x Extract) - I Thought I Was Dead) Salviakokemuksille on usein tyypillistä myös avaruudellisen hahmottamisen muuntuminen kaksiulotteiseksi tai yliulotteiseksi, sekä todellisuuden vääntyminen tai kiertyminen itseensä. Hyvin voimakkaissa kokemuksissa kokija saattaa jakautua moneen (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia Divinorum - A Little Dab'll Do Ya), siirtyä tilan, tai jopa ajan ulkopuolelle (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia Divinorum (25x extract) - A Trip Through the 5th Dimension), tai muuntua joksikin aivan toiseksi, kuten esineeksi tai kasviksi. Monien tällaisten kokemusten alussa kokija tuntee jonkinlaisen voiman kiskovan hänet tähän toiseen ”ulottuvuuteen”:

Tämä on hyvin vaikea osa selvitystä, jossa yritän, kuten monet ovat yrittäneet ennen minua, kuvailla elämän ja identiteetin loppua, egokuolemaa. Ensin on vain tuntemus, ei repeytymisestä, vaan siitä, että on repeytynyt. En voi sanoa että minut olisi revitty palasiksi, kuten miljoonaksi palaseksi – ei ollut palasia, koska ei ollut mitään mistä ne olisivat voineet koostua... minulla ei ollut fyysistä ruumista. Tämä tuntemus antoi nyt tietä tietoisuudelle, ja aistin, että OLIN OLLUT jotakin, jolla oli aineellinen ruumis, jonka voimakas oikealle vetävä voima oli äkillisesti hävittänyt. Siellä oli ikään kuin jonkinlainen kaksiulotteinen taso, jonka läpi minut kiskottiin oikealle, ja kun menin läpi, kadotin kaikki havaintoni, muistoni ja tuntemukseni elämästäni ihmisen muodossa tässä maailmassa. Se oli kivutonta ja tapahtui välittömästi. Mutta silti, olin tietoinen kaikkein yksinkertaisimmalla tasolla... tietoinen, en tietoisesti ajattelemassa näitä asioita, vaan havaitsemassa ne. Se ei eroa unesta heräämisen tilasta, kun muisto unesta on vielä pinnassa ruumiin totutellessa valveillaolon tilaan... paitsi että elämäni oli se uni, ja kun olin äkillisesti 'herännyt', kadotin kaiken siitä elämästä. (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (13x Extract) - I Thought I Was Dead) Paitsi että mystisen kokemuksen saavuttamiseksi vaadittu määrä Salviaa vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen, sen avulla saavutettujen mystisten kokemusten kuvausten joukosta löytyy 21

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri huomattavan paljon todella raastavia kokemuksia, jotka voivat aiheuttaa jopa pysyviä psyykkisiä ongelmia, esim. (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (80x extract) - Gave Me PTSD), (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum - Goodbye Reality, Goodbye Universe) ja (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (10x extract) - What If I Can't Come Back?). Näiden kokemusten yhteydessä kokijat usein puhuvat helvetistä:

Se oli kuin helvetti, rehellisesti, siinä merkityksessä, ettet koskaan ole kuvitellut mitään niin kauhistuttavaa ja pahaa, että se tosiaan on sanoinkuvaamatonta, sitä on täysin mahdotonta selittää – mutta olet siellä, ja ehdottomasti koet sen. Tässä ulottuvuudessa ei ole mitään mitä voisi verrata siihen. (WWW, Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum - Goodbye Reality, Goodbye Universe) Salvia kokemukset divinorum vaihtelevat on tutkittavaksi valitsemistani puhtaan enteogeeneista vaikutuksiltaan tietoisuuden

potentiaalisesti intensiivisin, mutta samalla vaikein käytettävä. Erowidin raporteissa kuvatut huomaamattomasta euforisiin universaalin kokemuksiin – tai ikuisuuteen helvetissä, joka voi tehdä pysyvää psyykkistä vahinkoa.

3. Yhteenveto ja loppupäätelmät
Tutkimukseni yhteenvetona havaitsin muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Uskonnollisen kokemuksen määritelmäni toimi kohtalaisesti kokemusten suodatuksessa tarkempaa tutkimusta varten. Mielenkiintoista on, että vaikka käsittelin kolmea kemiallisesti aivan erilaista päihdeainetta, niiden tuottamista kokemuksista löytyy määritelmäni mukaisia mystisiä/uskonnollisia kokemuksia, ja koska määritelmäni pohjautuu tunnettuihin aiempiin määritelmiin, nämä kokemukset vertautuvat myös muiden uskontojen uskonnollisiin kokemuksiin. Mystisen potentiaalin käsite oli hyödyllinen työkalu tarkasteltaessa eri enteogeenien suhteellista tehokkuutta mystisten/uskonnollisten kokemusten tuottajina. Tutkimukseni perusteella yleisistä enteogeeneista ainakin Ayahuasca, psilosybiinisienet ja Salvia divinorum ovat voimakkaita mystisten kokemusten tuottajia. Koska tutkimukseni keskittyi pelkästään muutamien suhteellisen yleisten orgaanisten (kasvi-/sieniperäisten) hallusinogeenien tarkasteluun, on tilaa jatkotutkimukselle esimerkiksi synteettisten ja muiden vähemmän tunnettujen hallusinogeenien saralla. Koska tutkimukseni keskittyi valittujen enteogeenien subjektiivisten vaikutusten tutkimukseen, en juuri käsitellyt 22

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri aineiden kemiallisia vaikutusmekanismeja, mutta lääketieteen parissa näiden aineiden kliinisiä vaikutuksia onkin tutkittu jo paljon. Tutkimukseni yhteiskuntapoliittinen ulottuvuus jäi lopulta melko suppeaksi. Luvussa 2.1. käsittelemäni suomalaisen päihdepolitiikan ja kristinuskon välinen suhde kaipaisi lisäselvityksiä ja pääsin hädintuskin raapaisemaan tämän rikkaan aiheen pintaa. Laajempien tilastojen avulla eri uskontojen suhtautumista laillisiin ja laittomiin päihdeaineisiin voitaisiin tutkia luotettavammin ja kattavammin. Myös laittomien päihdeaineiden stigmatisaatio verrattuna laillisiin on mielenkiintoinen tutkimusaihe – sekä tietenkin kysymys siitä, millaisia kategorisia rajanvetoja ihmiset tekevät huumeiden, lääkeaineiden, päihteiden, ruokien ja juomien välille ja millä perusteella. Tämän tutkimuksen puitteissa tyydyn vain toteamaan, että nämä kategoriat eivät ole niin selkeitä ja yksiselitteisiä, kuin mitä voisi kuvitella. Jatkotutkimusta kaivataan myös psykedeelisestä alakulttuurista uskonnollisena ilmiönä. Eräs mielenkiintoinen aspekti ovat entiteetit, joita Erowidin ”trippikertomukset” pursuavat. Millainen on psykedeelisen ”hyperavaruuden” tai tuonpuoleisen pantheon, ja millaisia käsityksiä psykedeelisen henkisyyden kannattajat liittävät olentoihin, jotka tuota hyperavaruutta asuttavat? Uskonnon määrittävä tekijä ei ole pelkkä uskonnollinen kokemus, vaan myös erilaiset oppijärjestelmät, joiden avulla nämä kokemukset integroidaan jokapäiväisen elämän kontekstiin. Siinä missä alkuperäiskansojen luonnonuskontoihin, myös moderniin psykedeeliseen henkisyyteen kuuluu monenlaisia opillisia työkaluja, esimerkiksi Timothy Learyn lanseeraamat set & setting (WWW, Set and setting – Wikipedia). Siinä missä enteogeenit muodostavat osan psykedeelistä henkisyyttä, vasta niiden käyttö tällaisten työkalujen ja oppijärjestelmien yhteydessä määrittää mitä psykedeelinen henkisyys todella on. Nämä aiheet ovat kuitenkin niin laajoja, että niihin edes pintapuolisesti tutustuminen vaatisi oman tutkimuksensa. Erowid-päihdetietokannan arkistot olivat erinomaista primaariaineistoa ja tutkijalle todellinen aarrearkku. Aineiston laajuuden tähden saattaa tulevan tutkimustyön yhteydessä olla tarpeen kehittää data mining -algoritmeja tiedonhakuun ja -lajitteluun, mutta tällaisen ohjelman toteutukseen vaadittava aika tekee sen näin pienissä tutkimuksissa mahdottomaksi. Toistaiseksi on siis tyydyttävä Erowidin omaan, vaikkakin epätäydelliseen hakutoimintoon. Vaikka tutkimukseni on vain suppea katsaus, se viittaa tietä laajempiin psykedeelisen henkisyyden tutkimuksiin esimerkiksi tässä luvussa esiteltyihin lisäkysymyksiin pohjautuen.

23

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri

4. Lähteet
Olen eritellyt käyttämäni lähteet kahteen pääkategoriaan, tutkimus- ja primaariaineistoon, jotka puolestaan ovat jaoteltuina internet-aineistoon ja painettuun aineistoon. Painettu aineisto löytyy alaotsikon Kirjallisuus ja internet-aineisto alaotsikon WWW alta.

4.1. Tutkimusaineisto
4.1.1. Kirjallisuus

Jones, Lindsay (toim.) 2005. Encyclopedia of Religion. Vol. 6. 2. painos. Detroit: Macmillan Reference USA.

Nutt, David, King, Leslie A., Saulsbury, William, Blakemore, Colin . Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse . The Lancet (369) 2007, 9566. Julkaistu 24.3.2007.

Partridge, Christopher (toim.) 2006. Uusien uskontojen käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy.

4.1.2. WWW

Entheogen - Wikipedia, the free encyclopedia. http://en.wikipedia.org/wiki/Entheogen. Viitattu 1.1.2012.

James, William 2002. The Varieties of Religious Experience: A Study in Human Nature. http://www2.hn.psu.edu/faculty/jmanis/wjames/Varieties-Rel-Exp.pdf. vanhentuneesta kirjamateriaalista. Viitattu 1.1.2012. Kyseessä on Pennsylvania State Universityn ilmainen sähköinen painos kopiosuojaltaan

Saarnio, Pekka 2000. Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. http://www.stakes.fi/yp/2000/2/002saarnio.pdf. Viitattu 1.1.2012.

Set

and

setting

Wikipedia,

the

free

encyclopedia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Set_and_setting. Viitattu 1.1.2012. 24

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri • Sosiaalinen Vaalikone – Ehdokkaat ja puolueet.

http://sosiaalinenvaalikone.com/ehdokkaat_ja_puolueet.php. Viitattu 1.1.2012. • Sosiaalinen Vaalikone – Ehdokkaat ja puolueet – Suomen Kristillisdemokraatit. http://sosiaalinenvaalikone.com/ehdokkaat_ja_puolueet.php?id=5&alue=0. 1.1.2012. • Transcranial magnetic stimulation Wikipedia, the free encyclopedia. Viitattu

http://en.wikipedia.org/wiki/Transcranial_magnetic_stimulation. Viitattu 1.1.2012.

4.2. Primaariaineisto
4.2.1. Kirjallisuus

McKenna Terence 1993. True Hallucinations. Being an account of the author's
extraordinary adventures in the devil's paradise. New York: HarperCollins Publishers.

Strassman, Rick J. 2001. DMT: The Spirit Molecule: A Doctor's Revolutionary Research into the Biology of Near-Death and Mystical Experiences . Rochester, Vermont: Park Street Press.

4.2.2. WWW

Erowid

Ayahuasca

Vaults:

Ayahuasca

Analogs

and

Pharmahuasca.

http://www.erowid.org/chemicals/ayahuasca/ayahuasca_info11.shtml. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Advanced Experience Report Search.

http://www.erowid.org/experiences/exp_search.cgi. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experiece Vaults: Ayahuasca The Swish of the Schachapa.

http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=68635. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Mushrooms (P. semilanceata) – Psychohedron.

http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=15902. Viitattu 1.1.2012.

25

Joni Koskimaa: Psykedeelinen uskonnollinen kokemus ja suomalainen päihdekulttuuri • Erowid Experience Vaults: Salvia Divinorum A Little Dab'll Do Ya.

http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=40305. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Salvia Divinorum (25x extract) - A Trip Through the 5th Dimension. http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=62779. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (80x extract) - Gave Me PTSD. http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=67000. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum - Goodbye Reality, Goodbye Universe. http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=86484. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (13x Extract) - I Thought I Was Dead. http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=60646. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Experience Vaults: Salvia divinorum (10x extract) - What If I Can't Come Back? http://www.erowid.org/experiences/exp.php?ID=35575. Viitattu 1.1.2012. • Erowid Online Books: "Ayahuasca: alkaloids, plants, and analogs".

http://www.erowid.org/library/books_online/ayahuasca_apa/aya_sec1_preparations.shtml. Viitattu 1.1.2012. • • Irti Huumeista ry. http://www.irtihuumeista.fi/. Viitattu 1.1.2012. Usko ja Urheilu ry – HASIKSEN JA ALKOHOLIN EROT – tietoa nuorille. http://www.uskojaurheilu.fi/2009/huume/info.html. Viitattu 1.1.2012.

26