You are on page 1of 40

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

1 09
Talouden
avaruus
150 vuotta
Edita 150 vuotta
Viestinnän arjessa vuodesta 1859
Pääkirjoitus

K
auppapolitiikka-lehden pääkirjoitus otsikoitiin neljä vuotta sitten sanoin ”Venäjän
vienti vetää hyvin – Ukraina nousemassa kiinnostavaksi markkinaksi”. Näkymät
ovat sittemmin synkentyneet, sillä maailmantalouden taantuma vaikuttaa kaikkiin
maihin. Raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viimeisen puolen vuoden aikana,
millä yhdessä talouskriisin kanssa on ollut vääjäämätön vaikutus Venäjän talouteen. Tilan-
ne ei kuitenkaan ole toivoton vaan haasteellinen.
Vuoden 2008 aikana Venäjä nousi Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi, ja
kauppavaihto ylsi yli 15 miljardiin euroon. Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle kipu-
sivat yli viiden miljardin euron.
Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko mainitsi uudenvuoden puheessaan, miten
Suomi liittyi vuonna 2008 Pietarin johtavien investoijien ryhmään.
Suomalaisten perinteiset vienti- ja yhteistyöalueet ovat olleet Venäjän lähialueilla, mut-
ta katseita on viime vuosina suunnattu yhä edemmäksi. Marraskuussa suomalaista osaa-
mista ja vientiä edistettiin Komin tasavallassa. Korkean tason viennin edistämismatkoja on
tänä vuonna suunnitteilla eri alueille – suomalaisyritysten toiveiden mukaisesti. Viime syk-
synä avattu Finnairin suora lentoyhteys Jekaterinburgiin palvelee niin suomalaisyritysten
kuin venäläisten tarpeita. Onpa ollut puhetta jopa ”Jekaterinburgin hubista Uralin alueelle”.


Venäjän ”suuret hankkeet” kuten Stokhmanin kaasukentän rakentaminen mantereel-
la tarvittavine infrastruktuureineen tai Sotshin olympiarakentaminen kiinnostavat kaikki
Voimme toivoa naapureiden suomalaisia toimijoita. Osaamisella pärjätään. Viranomaiskontaktein ja -toimin pyritään
lähimatkailun jatkuvan avaamaan oikeita ovia ja näin avittamaan osaajia eteenpäin.
talouslamasta huolimatta. Suomalaisen yhteiskunnan suhteet naapurimaahan ovat moninaiset ja monitasoiset –
näin tulee ollakin. Mitä enemmän tunnemme naapuria ja olemme sen kanssa tekemisissä,
sitä parempi. Monitasoisia ja kestäviä suhteita on rakennettu myös lähialueyhteistyön avul-
la. Kuluvana vuonna lähialueyhteistyöhön Pietarin kaupungin, Leningradin alueen, Mur-
manskin ja Karjalan tasavallan kanssa suunnataan noin 19 miljoonaa euroa. Tästä sum-
masta lähes kuusi miljoonaa euroa kohdennetaan taloudellisen yhteistyön edistämiseen.
Viranomaisyhteistyön tavoitteena on rakentaa puitteita ja kehittää hallintoa, jotta elinkei-
noelämällä olisi paremmat toimintaolosuhteet.
Lähialueyhteistyövaroja suunnataan myös ympäristöhankkeisiin mukaan lukien Poh-
joisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus, maa- ja metsätalouteen, ydinturvallisuuteen,
koulutushankkeisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhteistyössä painotetaan venäläis-
ten kumppaneiden tasavertaista osallistumista niin suunnitteluun, toteutukseen
kuin hankkeiden rahoitukseen. Kahdenvälisen lähialueyhteistyön lisäksi Euroo-

Haastavat
pan unionin naapuruusinstrumentin kautta toteutetaan raja-alueiden keskinäisiä
hankkeita.
Venäläisten kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt. Viime vuonna tehtiin

markkinat
yhteensä 7 miljoonaa rajanylitystä. Viisumeita Suomi myönsi yli 700 000. Huomat-
takoon, että hyvä kakkonen Schengen-maiden joukossa oli Italia vähän yli 400 000
viisumilla. Venäläisiä matkailijoita oli Suomessa viime vuonna arviolaskelmien
mukaan yli kaksi miljoonaa. Tälle sektorille meidän kannattaa panostaa. Voimme
näet toivoa naapureiden lähimatkailun jatkuvan talouslamasta huolimatta.
Laman jälkeen tulee nousukausi. Sitkeä suhteiden ylläpitäminen ja kaupan jatkaminen
palkitaan viimeistään tuolloin. Meillä puolestamme on oikeus odottaa, että Venäjä sitou-
tuu kansainvälisiin pelisääntöihin – on outoa, että Venäjä ei vielä ole WTO:n jäsen. Euroo-
pan unioni jatkaa niin sanottua uutta perussopimusta koskevia neuvotteluja Venäjän kans-
sa. Tavoitteena on oikeudellisesti sitova, laaja-alainen sopimus, jossa on niin energiaa kos-
kevat klausuulit kuin selkeät riitojenratkaisumenetelmät. Tasavertainen kumppanuus toi-
mii selkeiden sääntöjen pohjalta. Se on molempien etu.

YK:n julistaman tähtitieteen vuoden ja Suomen uuden avaruusstrategian kunniaksi Kaup-


papolitiikka-lehden numeron 1/2009 horisontti ulottuu lähialueilta myös avaruuteen.

Nina Vaskunlahti
Itäosaston päällikkö

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 3
1/2009
Julkaisija
Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja
Jari Sinkari
Puh. (09) 160 56350
jari.sinkari@formin.fi

si/Jupiterimages
Toimituspäällikkö
Mikko Taivainen, Edita Press Oy
Puh. 040 860 2548
mikko.taivainen@edita.fi

Kannen kuva: Kuvapörs


Toimitusneuvosto
Jorma Korhonen (pj.), UM/KPO
Jukka Ahtela, EK
Pekka Huhtaniemi, UM/KPO
Matti Rasimus, Finpro
Henrik Räihä, TEM
Jukka Seppälä, Metso
Petri Tuomi-Nikula, UM/VKO
Jari Sinkari, UM/VKO
Mikko Taivainen, Edita

Kustantaja
Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITA
www.edita.fi/press, puh. 020 450 00
fax 020 450 2750
Toimitusjohtaja Rita Jussila Pääkirjoitus: Nina Vaskunlahti.................................................................................. 3
Ulkoasu
Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde Avaruus
Taitto VIP-haastattelu: Kjell Forsén, Vaisala....................................................................... 6
Crisme Kotilainen, Edita Press Oy
Ulkoavaruusministeriö?............................................................................................. 9
Ilmoitukset
Julkaisu Bookers Oy Avaruus maan kamaralla..........................................................................................10
Tanja Lauronen Grand old spaceman.................................................................................................12
Puh. (09) 7738 2213
tanja.lauronen@bookers.fi Avaruuden hyötykäyttö aluillaan............................................................................13
Tilaajapalvelu ja Viihde viihtyy avaruudessa......................................................................................16
osoitteenmuutokset
puh. 020 450 2455
rekisteripalvelut@edita.fi Lähialueet
Painopaikka Mistä uusi kasvu?......................................................................................................19
Edita Prima Oy, 2009
ISSN 0783-490X Jarrua kaasuhankkeille?............................................................................................22
Painosmäärä
12 000 kpl Me mennään hiljaa (länsi)markkinoille.................................................................24
Paperi: Syksyn satoa: 700 kaupanestettä..............................................................................26
Lumiart Silk 115g
Kolumni: Dan Steinbock..........................................................................................27
www.kauppapolitiikka.fi
Kiinan Ruhrin uusi tuleminen.................................................................................28
Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden Vieraskynä: Tehtävä, mitä voidaan tehdä!..............................................................33
sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta
ulkoasiainministeriön kantaa. ICC – Vauhtia verkostoista......................................................................................34
Lyhyet................................................................................................................... 36–38
Ministerin mietteet....................................................................................................39

4 • K a u p p a p o l i t i i k k a • 11//22000099
Sisältö

Vaisalan Kjell Forsén uskoo


erikoistumiseen....6–8

Mitä annettavaa avaruudella on Suomelle?...9–18

Ángel Gurrían mukaan muut OECD-maat voivat


hyödyntää Suomen kokemuksia viime lamasta
selviämisestä....24–25

Lykkääkö taantuma Shtokmanin


kehittämistä?...22–23

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 5
VIP-haastattelu

T
oimitusjohtaja Kjell Forsén sa-
noo, että Vaisalan näkökulmas-
ta ilmastoliiketoiminnasta siirry-
tään avaruusbisnekseen noin 40–
50 kilometrin korkeudessa. Silloin ilma-
kehästä tulee niin ohutta, että yhtiön sää-
havaintolaitteiden näkökyky päättyy.
Siitä edemmäs matka jatkuu kanto-
rakettien avulla. Vaisala on tullut tunne-
tuksi muun muassa siitä, että sen paine-
anturit on kelpuutettu mukaan avaruus-
lennoille. Esimerkiksi Nasan Mars-len-
non ilmapaineen mittausanturit perus-
tuivat Vaisalan teknologiaan. Myös Sa-
turnuksen Titan-kuussa käyneellä Huy­
gens-luotaimella oli mukanaan yhtiön
laitteita.
Vaisalan yhteistyö Yhdysvaltojen
avaruushallinnon kanssa ei rajoitu pel-
kästään avaruusretkiin. Forsén luonneh-
tii Kennedy Space Centerin lähtöaluetta
Vaisalan ”näyttelyalueeksi”, sillä siellä on
käytössä yhtiön mittalaitteiden koko kir-
jo säähavaintolaitteista salamoiden pai-
kannukseen.
– Sää on yleisin syy satelliittien läh-
dön siirtoon, ja sen kanssa ei oteta mi-
tään riskejä.

Heti maailmalle
Vuonna 2007 Vaisalan liikevaihto oli
noin 224 miljoonaa euroa, josta 96 pro-
senttia tuli viennistä. Lisäksi yhtiö on
markkinajohtaja monilla toimialueillaan.
Miten tällaiseen asemaan on päästy?
Forsén sanoo, että professori Vilho
Väisälän vuonna 1936 perustama yri-
tys suuntasi heti vientimarkkinoille. En-
simmäinen kaupallinen versio radioluo-
taimesta mahdollisti tietojen saamisen
yläilmakehästä, jossa sääilmiöt muodos-
tuvat. Muilla laitteilla sieltä ei saatu ha-
vaintoja, joten Vaisalan tuotteelle oli ky-
syntää. 

6 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Tietoa
taivaalta

Kuva: Pekka Kiirala


Vaisalan radioluotaimet
keräävät säähavaintotietoa
ilmakehästä. Yhtiön anturit
ovat käyneet kauempanakin,
Mars-planeetalla ja Saturnuksen
Titan-kuun pinnalla.

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 7
VIP-haastattelu

– Vaisala on myöhemmin laajentu- Tulevaisuudessa Forsénin mukaan


nut niin, että yhtiö voi toimittaa kattavan kasvua haetaan palveluista. Esimerkik-
valikoiman mittalaitteita. Olemme ainut si lentokenttien säähavaintolaitteiden on
yritys maailmassa, joka pystyy tähän. toimittava häiriöttömästi kellon ympäri,
Forsén kertoo, että Vaisala toimii mikä luo edellytykset tehokkaan palvelu-
15 niche-markkinalla, joista radioluotai- liiketoiminnan kasvulle.
met ovat yksi. Kapeat markkinasegmen- Vaikuttaa siltä, että suomalaiset
Kuva: Pekka Kiirala

tit asettavat kasvulle omat rajansa. Toi- hankkivat erilaisia säähavaintolaitteita


saalta tällaisen erikoistumisen hyvä puoli kotiinsa. Kiinnostavatko kuluttajamark-
on se, että kansainväliset suuryritykset ei- kinat Vaisalaa?
vät ole kiinnostuneita näin kapeista seg- – Rautakaupasta voi ostaa sääase-
menteistä. mia kympillä. Ero Vaisalan sääasemiin
– Menestysresepti syntyy siitä, et- on yhtä suuri kuin yöllä ja päivällä. Mei-
tä olemme keränneet yhteen niche-aluei- dän laitteita on esimerkiksi etelänavalla ja
ta, joilla on samansuuntaisia mittaustar- Mount Everestin base campissä. Erikois-
peita. Samanlainen strategia voisi toimia osaamistamme on se, että laitteet mittaa-
muillakin toimialoilla, kunhan erikoistu- vat tarkasti kaikissa olosuhteissa. Siksi ne
misalat muodostavat oikeanlaisen koko- ovat aivan liian kalliita kuluttajille.
naisuuden. Forsén sanoo, että ilmastokysymyk-
Tällainen toimintatapa edellyttää sen voimakas nousu kansainväliselle
huomattavia investointeja tutkimukseen agendalle näkyy Vaisalan liiketoiminnas-
ja tuotekehitykseen. Vaisala käyttääkin sa, mutta se ei kasvata liikevaihtoa. Yhti-
yli kymmenen prosenttia liikevaihdos- ön laitteiden asennuskanta on niin hyvä,
taan t&k-toimintaan. Yhtiön palveluk- ettei sitä ole tarvetta kasvattaa. Sen sijaan
sessa on toistakymmentä tutkijaa, ja yh- tarvitaan entistä tarkempia mittalaitteita.
teistyö tutkimuslaitosten kanssa on tiivis- Toki kehittyvillä markkinoilla sijoitetaan – Ilman Vaisalan pudotussondin lähettämiä
tä. Tarvittaessa lisäosaamista on hankittu myös perusinfrastruktuuriin. tietoja ei hurrikaani Katrinan reittiä New
yritysostojen avulla. – Olemme juuri ryhtyneet kehittä- Orleansiin olisi pystytty ennustamaan,
mään erityisen tarkkaa radioluotainta kertoo Kjell Forsén.
Kasvua palveluista yläilmakehän kosteuden mittaamiseksi.
Forsén muistuttaa, että Vaisala toimit- Tutkijat selvittävät, edistääkö vai hidas-
taa mittalaitteita myös teollisuuden käyt- taako lisääntynyt vesihöyryn määrä ilma-
töön. Tyypillistä Vaisalan tuotteille on se, kehässä kasvihuoneilmiötä. On äärettö- Piristävä poikkeus
että ne välittävät reaaliaikaista tietoa, toi- män tärkeää, että heillä on luotettavat ja
mivat vaativissa ympäristöissä ja tuotan- tarkat lähtötiedot. Forsén luonnehtii Vaisalaa akateemi-
tosarjat ovat suhteellisen lyhyitä. seksi yritykseksi, joka on hyvin perillä
oman alansa tieteellisestä kehityksestä.
Historial­liset juuret ovat professorin te-
kemässä innovaatiossa, jonka Vaisala on
Oiva tapa avata ovia pystynyt kaupallistamaan ja kansainvälis-
Vaisala osallistuu suhteellisen ahkerasti tasavallan presidentin ja ministerien viennin- tämään.
edistämismatkoille. Kjell Forsén arvioi, että VKE-matkojen merkitys Vaisalalle on suu- Vaisala ei ole ainoa tutkijan keksin-
ri, koska merkittävä osa yhtiön asiakkaista on valtion varojen käytöstä päättäviä vi- nöstä alkunsa saanut yritys Suomessa,
ranomaisia. mutta monelle kasvu on jäänyt haaveek-
– VKE-matkat ovat oivallinen tapa avata oikeita ovia suhteellisen lyhyessä ajassa.
si. Miksi Vaisala on onnistunut?
Tasavallan presidentti ja ministerit tekevät hyvää työtä suomalaisen elinkeinoelämän
edistämiseksi.
– Professori Väisälä oli itse meteoro-
Valtiojohdon vetoapu korostuu maissa, joissa Vaisalalla ei ole omaa yhtiötä tai logi, joten hän tunsi asiakkaiden tarpeet.
edustajaa. Näitä maita riittää, sillä yhtiöllä on asiakkaita noin 120 maassa. Haastatte- Hän oli myös matkustellut laajasti maail-
luhetkellä Vaisala oli lähdössä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankaup- malla ja oli erittäin kielitaitoinen. Ei rii-
pa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen matkassa Intiaan. tä, että hallitsee teknologian. On ymmär-
Forsén arvioi, että Vaisala pystyy kasvattamaan liiketoimintaansa Intiassa. Toisin rettävä asiakkaita, ja pystyttävä keskuste-
sanoen potentiaalia on enemmän kuin tähän mennessä on pystytty hyödyntämään. lemaan heidän kanssaan.
Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Intia kehittää infrastruktuuriansa. Teiden var-
sille tarvitaan säälaitteita samoin kuin uusille ja vanhoille lentokentille. Mikko Taivainen

8 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Avaruussopimukset

I
nnoittuneina niistä suurista mah-
dollisuuksista, jotka ihmiskunnal-
le avautuvat ihmisen astuttua ulkoa-
varuuteen, tunnustaen koko ihmis-
kunnan yhteisen hyödyn, joka koituu ul-

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
koavaruuden rauhanomaisen tutkimisen
ja käytön edistämisestä, katsoen, että ul-
koavaruuden tutkimista ja käyttöä olisi

Ulkoavaruus-
harjoitettava kaikkien kansojen hyödyksi
riippumatta niiden taloudellisesta tai tie-
teellisestä kehitystasosta...

ministeriö?
Komeapoljentoinen katkelma ei
ole astronautti Neil Armstrongin puhe-
luonnosvihkosta eikä scifi-kirjailijan ga-
laksienvälisestä pasifistisesta unelmas-
ta. Näin alkaa kansainvälinen ”yleissopi-
mus valtioiden toimintaa johtavista peri- Avaruuden kaupallinen hyödyntäminen edellyttäisi
aatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ul-
koavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut teknologian lisäksi myös vankempaa sopimusperustaa.
taivaankappaleet”.
– Tällä suomenkielisellä nimellä niin
kutsuttu ulkoavaruussopimus saatettiin jestöt, joissa valtiot ovat jäseninä. Mikä-
Suomessa voimaan vuonna 1967. Se on li valtion kansalaisten tai oikeushenkilöi-
toistaiseksi kattavin säädösperusta kan- den (yritys) toiminta voisi haitata mui-
sainväliselle toiminnalle avaruudessa, den valtioiden toimintaa (tai etuja) ava-
kertoo lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä. ruudessa, aiheesta pitäisi käydä etukäteis-
Sopimuksen on saattanut voimaan lähes neuvotteluja.
sata valtiota. Kuun käyttöä on pyritty säätelemään
Mäkelä toimii ulkoministeriön niin kutsutulla kuusopimuksella. Sen 11.
oikeus­palvelun virkamiehenä, jolle kuulu- artiklan mukaan kuun (ja muiden tai-
vat avaruusoikeudelliset samoin kuin sy- vaankappaleiden) luonnonvaroja on hyö-
vänmerenpohjan käyttöön liittyvät oikeu- dynnettävä yhteisesti, ja tätä varten pitäi-
delliset asiat. Mariaanien haudasta ulkoa- si perustaa kansainvälinen hallintajärjes-
varuuteen ulottuva vastuualue kuulostaa telmä.
inhimillisesti ajatellen laajalta, muttei ole Vuonna 1979 tehty sopimus astui
oikeudellisessa mielessä sattumaa. voimaan vuonna 1984, mutta sen on rati-
Kansainvälisen oikeuden näkökul- fioinut vain 13 maata, eli vain pieni kou-
masta peruskysymys on se, kuinka sää- rallinen YK:n paristasadasta jäsenmaas-
dellään toimintaa alueilla, joille valtioi- ta. Suomikaan ei ole mukana. Poissaolol-
den suvereniteetti ei yllä. Syvänmeren- laan loistavat kaikki vakavaa avaruustut-
pohjaan tai avaruuteen liittyviä kysymyk- ta avaruutta tai sen osaa omaan käyttöön- kimusta harjoittavat maat. Wikipedia to-
siä tulee hänelle eteen harvoin. Mäkelän sä ja että avaruus on tarkoitettu rauhan- teaa yksikantaan, että juuri tästä syystä
päätehtävät liittyvät vakavimpiin kan- omaiseen toimintaan, johon kaikilla val- sopimus on epäonnistunut.
sainvälisiin rikoksiin ja niitä käsitteleviin tioilla on siellä tasavertainen toimintava- Toisaalta pois jättäytyminen on myös
tuomioistuimiin. paus. Valtiot ovat ilmoitusvelvollisia toi- selvä viesti. Ehkä ”joukkopaon” syynä on
Mäkelän mukaan avaruuden talou- mistaan muun muassa YK:n pääsihteeril- juuri sopimuksen kaunis ajatus avaruu-
dellisen hyödyntämisen sääntely on vielä le. Tutkimuksesta tai muusta toiminnas- den luonnonvarojen yhteisestä jakami-
vähäistä. Ei olla esimerkiksi pystytty sopi- ta ei tule aiheutua haittaa muille valtioille sesta. Joka tapauksessa avaruuden kau-
maan siitä, mihin ilmatila loppuu ja mis- maan päällä eikä avaruudessa. pallinen hyödyntäminen edellyttäisi van-
tä avaruus alkaa. Ilmatilaansa valtiot hal- kempaa oikeusperustaa. Kaivausvaltauk-
litsevat suvereenisti, mutta avaruus – sa- Entä jos jokin yritys haluaisi sen saanti kaatuisi puuttuvaan sopimus-
moin kuin syvänmerenpohja – ovat ih- perustaa kaivoksen kuuhun? pohjaan. Avaruuden operatiivista kaup-
miskunnan yhteistä perintöä. Mäkelän mukaan sopimuksessa lähde- papolitiikkaa ei tästä syystä vielä ole.
Vuoden 1967 sopimuksen pääperi- tään siitä, että avaruuden ”operaattoreis-
aatteina on, ettei mikään valtio voi valla- ta” vastaavat valtiot tai kansainväliset jär- Jari Sinkari

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 9
Avaruus
maan kamaralla
Satelliittien välittämää tietoa hyödyn-
netään yhä enemmän maanpäällisis-
sä sovelluksissa. Ne ovat yksi uuden
avaruusstrategian painopiste, sanoo
johtaja Henrik Räihä TEM:stä.

V
iime syksystä lähtien ava-
ruusasiat ovat olleet työ- ja elin-
keinoministeriössä yhden hen-
kilön eli Henrik Räihän vas-
tuulla. Avaruusasioiden merkitys on kas-
vanut, ja vastuun keskittämisellä TEM on
halunnut vahvistaa valmiuksiaan. Kun
Kauppapolitiikka-lehti haastatteli Räi-
hää, oli uuden kansallisen avaruusstrate-
gian (2009–2011) laadinta aivan kalkki-
viivoilla.
Räihän mukaan avaruuspolitiik-
ka korostaa avaruustoiminnasta koitu-
via hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnal-
le ja elinkeinoelämälle. Uuden strategi-
an avulla pyritään vahvistamaan toimin-
taa aloilla, joilla on jo vankkaa osaamista.
– Suomen avaruustoiminnan vah-
vuuksia ovat teknologia, kaukokartoi-
tus ja paikannus. On tärkeää, että niiden
mahdollisuudet hyödynnetään teollisuu-
den ja yhteiskunnan eri sektoreilla.
Avaruustoiminta jakaantuu kol-
meen osaan, mutta niiden välillä on
luonnollisesti vuorovaikutusta. Perus-

10 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Avaruuspolitiikka

Kuvat: Antero Aaltonen


tutkimusta harjoitetaan yliopistoissa ja tään saavana osapuolena, vaan
tutkimuslaitoksissa. Avaruusteollisuus maallamme on myös annettavaa
suunnittelee ja valmistaa satelliitteja ja muille.
raketteja. Palveluyritykset hyödyntä- – Avaruusteknologia perus-
vät satelliittien välittämään tietoa omis- tuu maan päällä toteutettuun tek-
sa tuotteissaan. niikkaan. Suomi on tunnettu inno-
– Yritämme myös vahvistaa kansal- vatiivisuudestaan ja kyvystään ke-
lista kilpailukykyä. Resursseja suunna- hittää uutta teknologiaa, jota voi-
taan alueille, joissa on todellista kaupal- daan puolestaan käyttää avaruus- – EU:n merkitys avaruustoiminnasta
lista potentiaalia. sovelluksissa. kasvaa, toteaa Henrik Räihä.

ESA keskeinen foorumi Rahoituspohja laajemmaksi


Räihä muistuttaa, ettei Suomi ole lähettä- Suomessa avaruustoiminnan merkittä-
nyt itse yhtään satelliittia avaruuteen, jo- vimmät rahoittajat ovat Tekes, jonka ton-
ten maamme on tässä asiassa täysin riip- tille kuuluvat teknologiset sovellukset, ja
puvainen kansainvälisestä yhteistyöstä. Suomen Akatemia, joka huolehtii yliopis- yhden lenkin kehittäminen lisää riippu-
Euroopan avaruusjärjestö ESA (Europe- tollisesta perustutkimuksesta. vuutta kansainvälisestä yhteistyöstä. Sa-
an Space Agency) on Suomelle keskeinen manaikaisesti pitäisi pystyä teroittamaan
yhteistyöfoorumi. keihäänkärkiä.


– Osallistumme valikoivasti – Suomessa ei voida hallita ja osa-
kansainvälisiin hankkeisiin. Esi- Mikä toimii ta kaikkea. Laaja-alaisuudesta huolimatta
merkiksi miehitetyt avaruuslen- avaruudessa, pitäisi pystyä vahvistamaan valittujen sek-
not on rajattu pois, koska ne ovat toimii myös torien teollista osaamista.
huippukalliita, eikä suomalainen
teollisuus saisi tilauksista kuin
maan kamaralla. Räihä arvioi, että EU:n rooli euroop-
palaisessa avaruustoiminnassa on kasva-
rippeet. massa. Kaksi suurinta hanketta ovat Eu-
Räihä vertaa osallistumista Euroo- roopan oma paikannusjärjestelmä Galileo
pan avaruusjärjestön toimintaan vasta- Räihä tähdentää, että Suomessa tar- ja maailmanlaajuinen ympäristön ja tur-
kauppamekanismiin. Kun Suomi rahoit- vitaan laajempaa rahoituspohjaa, sillä vallisuuden seurantajärjestelmä GMES.
taa Euroopan avaruusjärjestön toimintaa, avaruustoiminta leviää usealle eri sekto- – EU ja Suomi korostavat avaruu-
suomalaisen teollisuus saa maksuosuut- rille. Hänen mielestään rahoituksen ko- den rauhanomaista käyttöä, mutta joissa-
ta vastaavan määrän tilauksia. Näin kehi- konaiskakkua voitaisiin kasvattaa, jos kin tapauksissa on järkevää yhdistää puo-
tettyä teknologiaa yritykset pystyvät par- muut vastuuministeriöt lisäisivät osallis- lustus- ja siviilisovelluksia. Yhdysvaltalai-
haassa tapauksessa hyödyntämään myös tumistaan. nen GPS-järjestelmäkin kehitettiin ensin
muissa sovelluksissa. – Suomeen voi tulla tilauksia, joiden armeijan käyttöön.
– Mikä toimii avaruudessa, toimii toteuttamiseksi tarvitaan muutakin kuin Räihä toteaa, että Suomi painot-
myös maan kamaralla. Avaruudessa tek- Tekesin teknologiarahaa. Jos lisärahoitus- taa omassa avaruustoiminnassaan ESAn
niset laitteet suojataan pitkän käyttöiän ta onnistutaan saamaan, suomalaista ava- merkitystä, mutta tukee EU:n avaruus-
varmistamiseksi, mutta muuten se on pit- ruustoimintaa voidaan kehittää ja laajen- hankkeita silloin, kun niistä on yleistä
källe samaa kuin maassa, hän painottaa. taa. hyötyä, ja ne edistävät jäsenmaiden kil-
Räihä sanoo, että osallistumilla tie- Räihän mielestä koko avaruustoi- pailukykyä.
teellisiin ohjelmiin Suomi pystyy tuke- minnan ketju perustutkimuksesta ja teol-
maan omaa innovaatiotoimintaa ja ava- lisuudesta palvelusovelluksiin olisi saa- Mikko Taivainen
ruustutkimusta. Eikä Suomi ole pelkäs- tava toimimaan entistä paremmin. Vain

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 11
Avaruuspolitiikka

Vaativaa teknologiaa

Grand old
Tilli laskee, että noin 20 suomalaisyritys-
tä on mukana ESA:n toiminnassa ja val-
mistaa erilaisia komponentteja ja alijärjes-
telmiä satelliitteihin. Vuonna 2007 yritys-

spaceman
ten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 15
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages

miljoonaa euroa, ja ne työllistivät noin 150


henkilöä.
– Pelkkä kiinnostus avaruustoimin-
taan ei riitä. Teknologia on niin vaativaa,
että sen kehittäminen edellyttää pitkäai-
kaista sitoutumista.
Milloin avaruuden luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön? Tilli kertoo, että uusi avaruusstrategia
Nähdäänkö koskaan suomalaista astronauttia? kannustaa yrityksiä laajentamaan markki-
noitaan. Muutamat yritykset ovat päässeet
Suomalaisen avaruustoiminnan konkari Kari Tilli
mukaan ESA:n ulkopuolisiin hankkeisiin,
vastaa kysymyksiin. kuten esimerkki säteilyilmaisia kehittävä
Oxford Analytical Instruments.
Tilli mainitsee myös ohjelmistoyri-

T
oimialajohtaja Kari Tilli on ollut tys Space Systems Finlandin, Patrian ava-
mukana Tekesin avaruustoimin- ruuselektroniikan yksikön ja mikroaalto-
nassa organisaation perustami- järjestelmiä kehittävän DA Design Elec-
sesta lähtien. Hän on muun mu- tronicsin hyvinä esimerkkeinä. Avaruus-
assa kotimaisen avaruusasiain neuvotte- toiminnan tuottamia tietoja hyödyntävi-
lukunnan jäsen ja Suomen päädelegaat- en yritysten lista on sitten jo huomattavas-
ti Euroopan avaruusjärjestö ESA:n neu- ti pidempi.
vostossa.
Tilli luokittelee puheet avaruudessa Suomalaiset vahvuudet
sijaitsevista tehtaista ja tuotantolaitoksis- Tilli katsoo, että suomalaisella avaruus-
ta toistaiseksi science fictioniksi, sillä ky- toiminnalla on omat selkeät vahvuutensa.
se on niin pitkän aikavälin suunnitelmis- Julkisen sektori hyödyntää hänen arvion-
ta. Teknologia ei ole vielä sillä tasolla, että sa mukaan hyvin avaruustoiminnan tuot-
avaruuden luonnonvaroja voitaisiin hyö- tamaa tietoa esimerkiksi metsäsektorilla,
dyntää kustannustehokkaasti. ilmakehän ja meren tutkimuksessa.
– Korkeat kustannukset ovat keskei- Kehitettävää olisi avaruustoiminnan
nen avaruuslentojen yleistymistä hidasta- kovassa ytimessä eli satelliittien rakenta-
va tekijä. Ei ole keksitty edullista tapaa lä- misessa. Tilli toteaa, että alan teollisuus
hettää ihmisiä ja satelliitteja avaruuteen. on Suomessa pienimuotoista. Tätä selit-
Kantorakettiteknologia ei ole kehittynyt tää osaltaan se, että Suomi sijoittaa ESA:n
ihan sellaista vauhtia kuin 1960-luvun toimintaan vähemmän kuin monet muut
alussa toivottiin. maat.
Tilli sanoo, että Yhdysvallat ja Eu- koja. Hän huomauttaa, että valituksi tule- – Suomen pitää voimakkaasti prio-
rooppa kaavailevat miehitetty avaruus- vat ovat ESA:n astronautteja, eivät tietyn risoida avaruustoiminnan eri osa-alueita
asemaa kuuhun. Sellaisen avulla voitai- maan edustajia. ja ohjelmia. Emme voi olla mukana kai-
siin vähentää avaruuslentojen kustan- – On aivan mahdollista, että suoma- killa sektoreilla, joilla meillä on osaamis-
nuksia, mikäli asemalta voitaisiin esimer- lainen nähdään avaruudessa hyvinkin pi- ta. Tässä on riskinä eräänlainen pienuu-
kiksi täydentää esimerkiksi avaruusalus- kaisesti. Suomi ei kuitenkaan ole mukana den loukku.
ten happivarastoja. Tilli arvioi, että en- rahoittamassa astronauttiohjelmaa, eikä Tilli korostaa, että kansainvälinen yh-
simmäinen käytännön sovellus voisi liit- uusi avaruusstrategiakaan ota kantaa tä- teistyö on Suomelle itsestäänselvyys, ja si-
tyä Mars-hankkeeseen toteuttamiseen. hän suuntaan. tä tulee vahvistaa entisestään. Sillä tavalla
Voihan käydä niinkin, että ensim- päästään mukaan hankkeisiin, joihin omat
Tutkija vai turisti? mäinen suomalainen avaruudessa on tu- resurssit eivät yksin riitä. Kaikki maat te-
Suomalainen astronautti avaruudessa ei risti. Tilli tähdentää, että avaruusturismin kevät yhteistyötä avaruussektorilla, ja pie-
ole Tillin mielestä täysi mahdottomuus. arkipäiväistyessä matkan voi tehdä omal- nelle maalle se on erityisen tärkeää.
ESA etsii uusia astronautteja, ja suoma- la kustannuksellaan. Nykyisillekin ava-
laisetkin ovat hakeneet aktiivisesti paik- ruusasemille on tehty kaupallisia lentoja. Mikko Taivainen

12 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Avaruus –
liiketoimintamahdollisuudet

Avaruuden
hyötykäyttö

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
aluillaan
Muualla aurinkokunnassa riittää
tilaa, energiaa ja raaka-aineita.
Milloin alamme hyödyntää niitä?

”N
ämä olennot olisivat maailman avaruu-
den kansalaisia, auringonvalon ja rajatto-
man tilan perikuntaa”, tähän tapaan neu-
vostoliittolainen Konstantin Tsiolkovs-
ki kirjoitti avaruutta hyödyntävästä ihmiskunnasta yli sa-
ta vuotta sitten.
Tsiolkovski, jota pidetään Neuvostoliiton avaruusoh-
jelman isänä, olisi todennäköisesti hämmästynyt siitä, et-
tei avaruudessa ole vieläkään raaka-ainetehtaita ja voima-
laitoksia.
Hänen unelmansa aidosta avaruusyhteiskunnasta
on kuitenkin toteutumassa. Meitä ei aja avaruuteen
oma energia- tai raaka-ainepulamme vaan liike-
toiminta, esimerkiksi Maan ulkopuolelle suuntau-
tuva turismi.
Muun aurinkokunnan resursseja hyödynnetään
siis aluksi nimenomaan avaruudessa, ehkä juuri hotelli-
työmailla. Platina, kulta ja Kuun helium saattavat olla poik-
keuksia. Niitä voitaisiin kuljettaa tännekin.

Ensin turistit
Elämme avaruuteen siirtymisen toista vaihetta.
Ensimmäisen vaiheen aikana valtioiden johtamat
järjestöt hoitivat kaikki avaruushankkeet. Ne ei-
vät ole vieläkään menettäneet valtaansa, mutta
teettävät osan töistä yksityisillä yrityksillä.
Ensimmäisessä vaiheessa ei kenellekään
olisi pälkähtänyt päähän myydä paikkoja ava-
ruusaluksista yksityisille. Nyt on toisin. Kuudes
avaruusturisti palasi hiljattain noin parikym-
mentä miljoonaa euroa maksaneelta matkaltaan
Maata kiertävälle Kansainväliselle ava-
ruusasemalle. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 13
Avaruus –
liiketoimintamahdollisuudet

Lisäksi avaruustoimintaan on tul- Energiaa Kuusta Kuusta saatavaa Helium-3 puoles-


lut mukaan Bigelow Aerospacen ja Vir- Asteroideissa on myös runsaasti jalome- taan ratkaisisi Maan energiapulan, jol-
gin Galacticin kaltaisia yksityisiä yrityk- talleja. Niille ja helium-3:lle olisi käyttöä lemme sitten opi siirtämään avaruuden
siä, jotka rakentavat omia avaruusaluksi- täälläkin. Platinaa, rhodiumia ja palla- aurinkoenergiaa tehokkaasti ja turvalli-
aan. Toistaiseksi niillä piipahdetaan juuri diumia tarvittaisiin erityisesti polttoken- sesti Maahan.
ja juuri avaruuden puolelle, mutta yhtiöi- nojen katalyyteiksi. Tietenkin platinaa Helium-3:a käytettäisiin nimittäin
tä pyörittävät liikemiesmiljardöörit mie- käytettäisiin muiden avaruuden jalome- tulevaisuuden fuusioreaktoreiden polt-
livät yhä ylemmäs. tallien tapaan myös koruihin. toaineena. Nyt kehitteillä olevat reaktorit
Bigelow Aerospace on jo kiidättänyt
kaksi puhallettavaa telttaakin avaruuteen.
Tarkoitus on testata niitä ja vuokrata nii-
den edistyneempiä versioita yrityksille la-
boratoriotiloiksi. Lopullinen päämäärä
on kuitenkin Maata kiertävien avaruus-
hotelliketjun rakentaminen.
Kun matkailu vilkastuu, avaruudessa
tarvitaan sellaiset määrät raaka-aineita,
ettei niiden kuskaaminen maapallolta ole
enää taloudellisesti mielekästä. Sama pä-
tee toiseen suuntaan: raaka-aineiden kul-
jettaminen avaruudesta maapallolle on
näillä näkymin aivan liian kallista.

Louhittavaa riittää
Maapallon ulkopuolisia resursseja tar-
vitaan esimerkiksi hotellien ja työmail-
le aurinkoenergiaa tuottavien satelliittien
rakentamiseen.
Aivan ensimmäiseksi työstettäisiin
kuitenkin vettä avaruuden työläisille. Si-
tä voisi löytyä asteroideilta, komeetoista
tai Kuun ikiroudasta. Hajottamalla vesi
vedyksi ja hapeksi tuotettaisiin ajoainet-
ta raketteihin ja hengitysilmaa.
Myöhemmin asteroideista, joita on
lukemattomia, louhittaisiin muun muas-
sa nikkeliä, rautaa ja alumiinia. Halkaisi-
jaltaan kilometrin kokoinen asteroidi voi
sisältää esimerkiksi 30 miljoonaa tonnia
nikkeliä, 440 rautaa ja 20 nikkeliä.
Avaruuden tehtaat maksaisivat mil-
jardeja, mutta ne toimisivat ilmaiseksi
aurinkovoimalla, ja viimeistään tuotanto-
vaiheessa robotit tekisivät työn. Toisaalta
kustannukset saavatkin olla korkeita, sillä
kilpailevan tuotteen kuljettaminen Maas-
ta maksaa maltaita.
Tarvittava uusi teknologia opitaan
paikan päällä työskentelemällä. Optimis-
tien mukaan meistä saattaa tulla jopa niin
käteviä, että ohjaamme Maata uhkaavalla
radalla lähestyvän asteroidin avaruuden
tuotantolaitokseen ja käytämme sen rik-
kaudet hyväksemme!

14 • Kauppapolitiikka • 1/2009
käyvät tritiumilla, merivedestä saataval- Heliumia ja vetyä voisi teoriassa Riskisijoittajien vuoro
la vedyn isotoopilla. Helium-3 olisi tri- ”imeä” myös suoraan esimerkiksi kaa- Avaruuteen mennään hyödyntämismie-
tiumia tehokkaampaa, eikä tuottaisi sen- sumaisen planeetta Uranuksen kyljes- lessäkin varmasti ennen pitkää. Siinä si-
kään vertaa radioaktiivisia sivutuotteita. tä. Toistaiseksi ei osata rakentaa helium- vussa sinne syntynee myös siirtokuntia.

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Valitettavasti Maassa ei juuri ole sitä. 3:lla toimivaa fuusioreaktoria, mutta pul- Aikataulu ei sen sijaan ole selvillä.
Kuun helium on peräisin Auringon hiuk- ma voi hyvinkin ratketa siihen mennessä, Nasan arvion mukaan asteroidien
kasista, jotka pommittavat kiertolaisem- kun heliumimurit saadaan surraamaan. hyväksikäyttö alkaisi 2100-luvulla. Jos
me pintaa. avaruusturismi aktivoituu laajassa mitta-
kaavassa, siihen liittyvä liiketoiminta voi
kuitenkin aikaistaa aikataulua huomatta-
vasti.
Kysyn Turun kauppakorkeakoulun
professori Antti Paasiolta, kuinka realis-
tisena hän näkee avaruusturismin kasva-
misen erityisesti nyt, kun maailman ta-
lous rakoilee. Hän korostaa, että avaruus-
teknologian kehitys on vuosikymmenien
prosessi, eikä se juurikaan kärsi lyhytai-
kaisista taantumista.
– Tällä hetkellä avaruusturismi vaatii
mittavia investointeja teknologiaan. Alaa
voidaan ehkä verrata bioteknologiaan,
esimerkiksi lääkekehitykseen, jossa al-
kuinvestoinnit ja riskit ovat erittäin kor-
keita. Rahoituskapasiteettia maailmassa
toki on riittävästi. Kyse on enemmänkin
siitä, miten uskottavina rahoittajat näke-
vät avaruuteen liittyvät liiketoimintamal-
lit, yrittäjyyteen erikoistunut Paasio aloit-
taa.
– Tutkijana näen todennäköisim-
mäksi vaihtoehdoksi sen, että pääomaa
investoivat toimijat avaavat markkinat
luomalla infrastruktuurin avaruuslento-
koneineen ja -kenttineen, jatkaa Paasio ja
miettii samaan hengenvetoon, miltähän
painottomassa, Michelin-tähden ansain-
neessa ravintolassa tarjoiltava ateria mah-
taisi näyttää.

Leena Tähtinen

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja


Turun yliopiston tähtitieteen dosentti

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 15
Avaruus – kulttuurivienti
Kuva: Futuremark

16 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Viihde viihtyy
avaruudessa
Avaruus vapauttaa
tietokonepelien tekijät
arkitodellisuuden kahleista.

A
varuus on inspiroinut tie-
tokonepelien suunnitteli-
joita niin kauan kuin pe-
lejä on tehtailtu. Joissa-
kin lajityypeissä, kuten First Per-
son Shootereissa (FPS) eli pe-
lihahmon näkökulmasta to-
teutetuissa ammuskelupeleis-
sä avaruus on miljöönä huo-
mattavan yleinen.
– Avaruus on erinomainen
aihe tietokonepeleille. Sinne voidaan sijoittaa
tapahtumia, joita voi olla muuten vaikea motivoida. Avaruus-
pelissä ei tarvitse perustella, että kimppuun hyökkää kuusikä-
tinen ja viisimetrinen vihreä hirviö, sanoo pelialan asiantuntija
KooPee Hiltunen. Hän toimii johtajana Neogamesissa, joka on
Teknologiakeskus Hermian hallinnoima Suomen pelialan kes-
kus.
Ensimmäistä omaa peliään kehittävässä Futuremark Ga-
mes Studiossa ajatellaan samansuuntaisesti. Työn alla ole-
va Shattered Horizon -peli on painottomassa tilassa tapahtuva
usean yhtäaikaisen pelaajan ammuskelupeli. Se sijoittuu maan
lähiavaruuteen, joka on kaivosonnettomuuden seurauksena
kuusta irronneiden lohkareiden täyttämä. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 17
Avaruus – kulttuurivienti

Futuremarkin pelistudion johtaja


Jukka Mäkinen kertoo, että avaruus va-
littiin pelimiljööksi liikkumisen vapau-
den vuoksi. Siellä voidaan kulkea luon-
tevasti kolmeen suuntaan, minkä vuok-
si pelaajalla on enemmän vaihtoehtoja.
Seinät ja katot voivat tarvittaessa toimit-
Kuvat: Energiaproductions

taa lattian virkaa, jolloin pelikentistä tu-


lee monipuolisempia.
– Avaruus on suosittu ympäristö
niin peleissä kuin elokuvissakin. Tapah-
tumat sijoittuvat lähes aina kauas tule-
vaisuuteen ja kaukaiseen galaksiin laser-
aseineen ja outoine elämänmuotoineen.
Meidän pelimme sijoittuu lähitulevaisuu-
teen ja maan kiertoradalle. Näillä valin-
noilla tavoitellaan hieman realistisempaa
ja ihmisläheisempää näkökulmaa.

Oma tai lainaidea


Pelistudiot voivat ideoida ja kehittää kai-
Tamperelaisen Samuli Torssosen (vas.) luoma Star Wreck -elokuvasarja parodioi scifi-sarjoja
ken itse. Näin Suomessa tavallisesti toi-
hyvällä menestyksellä.
mitaan. Toinen vaihtoehto on lisensoin-
ti eli yritys hankkii oikeudet hyödyn-
tää vaikkapa elokuvan nimeä ja hahmo- Entäpä sitten yhteistyö kotimais- Viimeisimmän Star Wreck -eloku-
ja. Star Wars- ja Star Trek -pelit ovat tästä ten elokuvantekijöiden kanssa? Hiltunen van jälkeen vuonna 2005 ydinjoukko or-
tyypillinen esimerkki. Riittäisivätkö suo- muistelee, että vuonna 1986 julkaistiin ganisoitui tuotantoyhtiöksi. Nyt työn al-
malaisten rahkeet tällaiseen? ”Uuno Turhapuro muuttaa maalle” -elo- la on uusi projekti, jolla pyritään nosta-
Hiltunen arvioi, ettei suurimuotoi- kuvaan perustuva peli, ja myös Rölli-elo- maan tekemisen tasoa astetta korkeam-
nen lisensointi ole ajankohtainen asia kuvasta on tehty peli. Hän kertoo Ener- malle. Esituotantovaiheessa olevan Iron
Suomen näkökulmasta. Täysimittaisen gia Production -tuotantoyhtiön suunnit- Sky -elokuvan budjetiksi on suunniteltu
konsolipelin tekeminen amerikkalaisen televan tietokonepelin julkaisemista scifi- viisi miljoonaa euroa. Leffa on tarkoitus
elokuvan kylkeen on niin suuri projekti, aiheiseen Iron Sky -elokuvaansa liittyen. kuvata Saksassa ja saksalaisten näytteli-
etteivät suomalaisten pelitalojen rahkeet jöiden voimin.
riitä. Mutta mobiilipuolella tilanne on Amatööreistä ammattilaisiksi Se on luontevaa elokuvan aiheen nä-
toinen. Esimerkiksi tamperelainen Uni- Energia Productionin toimitusjohtaja Sa- kökulmasta. Leffa perustuu salaliittoteo-
versomo on toteuttanut Star Wars -pelin muli Torssonen vahvistaa tietokonepe- riaan, jonka mukaan natseilla oli toisen
lisenssin päälle. lin olevan suunnitteilla, mutta projekti maailmansodan loppuvaiheessa salais-
– On olemassa vastakkaisiakin esi- on vasta alkuvaiheessa. Torssonen on tul- ta teknologiaa, jonka avulla he perusti-
merkkejä. Suomalaisen Max Payne -pe- lut tunnetuksi Star Wreck -elokuvasarjas- vat siirtokunnan kuuhun. Vuonna 2018
lin pohjalta on tehty Hollywood-elokuva, ta, joka parodioi muun muassa Star Trek viihteen suosikkipahikset tekevät paluun
hän muistuttaa. -elokuvia. maahan.
– Elokuvassa pitää keskittyä pää-
henkilöihin. Tietokonepeli on meille kei-
no laajentaa elokuvan maailmaa, ja ker-
toa siitä yksityiskohtaisemmin. Toki pe-
lit ovat oikein toteutettuina hyvää bisnes-
tä. Se on kasvava ala, mutta kilpailu siellä
kovaa, korostaa Torssonen.

Mikko Taivainen

18 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Lähialueet – Itämeri

Kuva: Futureimagebank.com
Mistä
uusi
kasvu?
Itämeren alueelle laaditaan
EU-strategiaa vaikeassa
taloustilanteessa. Kasvun hyytymisen
vauhti yllätti tutkijan. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 19
Lähialueet – Itämeri

– Liikenneyhteyksien paraneminen,
energiaturvallisuuden lisääntyminen,
tutkimusohjelmien parempi kattavuus,
pk-yrityksien tehokkaammat verkostot,
markkinoille pääsyä haittaavien rajaestei-
den karsiminen ja ulkorajojen ylitysten
sujuvoittaminen, Luoto luettelee.
Alueella on osaamista muun muassa

O
ptimismi oli korkealla ja kas- tyvät päätökset olisivat johdonmukai- ympäristö- ja energiateknologiassa, elin-
vukäyrät sojottivat yläviis- sia, eivätkä yhden osa-alueen toimet löi- tarviketuotannossa, luovassa teollisuu-
toon, kun Baltic Development si korvalle toisia. Kyseessä on ensimmäi- dessa, bioteknologiassa ja mereen liitty-
Forum (BDF) piti kokouksen nen kerta, kun unioni muotoilee strategi- vissä toiminnoissa. Parhaimmillaan stra-
Tallinnassa marraskuussa vuon- sia tavoitteita jollekin maan- tegialla parannetaan kilpailuedellytyksiä.


na 2007. Harvardin klusteritutki- tieteelliselle alueelleen. Alueen liiketoimintaympäristössä
ja ja BDF:n pääekonomisti Chris- Tuoko strategia konk- riittää petrattavaa. Esimerkiksi palveludi-
tian Ketels esiintyi estradimikrofo- reettisia hyötyjä suomalaisy- rektiivin soveltamista voitaisiin yhtenäis-
ni suupielessä kuin rocktähti valot- rityksille, Itämerisuurlähetti- tää. Yhtenä hajanaisuuden osoituksena
taessaan Itämeren alueen talouspo- läs Jari Luoto? on valuuttojen kirjo. Suhteellisen pienel-
tentiaalia eri näkökulmista. Yhdek- Luodon tehtävänä UM:n lä maantieteellisellä alueella on käytös-
si suurimmista pullonkauloiksi koettiin Eurooppa-osastolla on edesauttaa sitä, et- sä kahdeksan rahayksikköä. Euroalueen
pula osaavista työntekijöistä. tä Suomen hallinnolla on yhtenäinen kä- laajentaminen tulisi Luodon mukaan ol-
Kuinka nopeasti kaikki muuttui run- sitys siitä, millaisia toimia Itämeren alu- la pitemmän tähtäyksen tavoite.
saassa vuodessa? Baltian maat ovat fi- eelle tulisi tehdä;ja lobata
nanssikriisin tiukassa otteessa. Öljyn hin- sitten näitä kantoja muiden Energiakuviossa
nanlasku on syönyt Venäjän talouskas- maiden ja komission päät- Saksan talous jännitteitä
vun. Saksan talouden luottamusmittauk- täjille. Energiaverkkojen ke-
set alittavat pakkasennätyksiä. Pohjois- – Lamalääkkeeksi EU:n
yskii, ja koko hittäminen on yksi
maat yrittävät elvyttää pahimman ajan Itämeristrategiasta ei ole, Itämeren lohko, johon itäme-
yli. Luoto sanoo. alueella on ristrategialta odote-
Näissä oloissa EU:n komissio laatii Hänen mukaansa stra- flunssa. taan konkretiaa. yh-
parhaillaan Itämeristrategiaa. Komissio tegia saattaa kuitenkin tälö ei ole helppo, sil-
julkistaa esityksensä toukokuussa, ja jä- vauhdittaa joitakin liiken- lä alueen energiape-
senvaltiot käsittelevät sitä syksyllä Ruot- ne - ja energiaverkkoinvestointeja, joihin li kietoutuu politiikkaan. Euroopan uni-
sin puheenjohtajuuskaudella. Tarkoituk- kanavoidaan myös EU-rahaa. Tätä kautta onin jäsenvaltioiden energiaratkaisut ja
sena on sovittaa yhteen EU:n politiik- mahdollisuuksia saattaa avautua. omien varantojen ehtyminen merkitsee,
kaa itämeri-asioissa ja esittää, miten uni- että energiaa tarvitaan unionin ulkopuo-
onin politiikka ja rahoitusvälineet saatai- Pullonkaulat pois lelta kasvavassa määrin.
siin alueen kannalta parhaaseen mahdol- Pääosin strategia poistaa pullonkauloja Venäjällä sitä on, ja maa haluaa taa-
liseen käyttöön. uuden kasvun tieltä. Suurimmat hyödyt ta energialleen markkinat. Toisaalta Puo-
Näin muun muassa merenkulkuun, koituvat liiketoimintaympäristön parane- la ja Baltian maat haluavat vähentää ener-
ympäristöön, kauppaan ja talouteen liit- misena useamman vuoden päästä. giariippuvuuttaan Venäjästä. Jännittei-

20 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
syys on leivottu sisään tähän asetelmaan. seen oli jättimäinen operaatio, mutta tä- talous elpyy, kun maailman vientimark-
Samalla Itämeren merkitys Venäjän ener- nä vuonna tehdään todennäköisesti ta- kinat elpyvät. Venäjän talous lähtee nou-
giankuljetusreittinä on kasvanut, mikä loushistoriaa yritysostojen, konkurssien suun, kun kasvu kiihdyttää öljyn kulutus-
nostaa alueen strategista paino- ja yhteenliittymisten määrässä. ta. Vielä ei tiedetä, kuinka syvälle sukel-


arvoa.. Hän muistuttaa, että toisaalta letaan.
Turun kauppakorkeakoulun myös mahdollisuuksia on pal- Itämeren alueen talousnäkymien no-
Pan-Eurooppa-instituutin johtaja jon - niillä joilla on rahaa. pea heikkeneminen on tullut tutkijallekin
professori Kari Liuhto näkee ny- Tähän kytkeytyy valtion yllätyksenä. Riskejä nähtiin, mutta niiden
kytilanteessa useita riskejä. Hän rooli. Liuhto pohdiskelee, kuin- toteutumisen nopeus yllätti. Liuhto tun-
nostaa tärkeimmäksi koodisa- ka Venäjän valtio aikoo tule- tee itsekritiikin piston.
naksi luottamuksen. Sitä tarvitaan EU:n vaisuudessa irrottautua niistä yrityksis- – Kyllä meidän tutkijoiden olisi pi-
ja Venäjän välille. Jos positiivisia asioita tä, joita se huonoina aikoina tänyt nopeammin
etsii, hänen mukaansa Itämeren alueel- tukee. Nyt ykköslistalla on oivaltaa esimerkik-
la vallitsee suuri taloudellinen keskinäis-
riippuvuus. Se lieventää poliittisia jännit-
kolmisensataa yritystä, jot-
ka ovat valtion rahoitustuen
Olisi si ruplan devalvoitu-
misen riski ja kertoa
teitä. ”erityissuojeluksessa”. pitänyt siitä yrityksille. Suo-
Saksa on maailman suurin viejä, ja Varapääministeritasol- nopeammin men vienti Venäjälle
suurin tai kärkipään kauppakumppani ta on annettu signaaleita, et- oivaltaa ruplan on ruplan devalvoi-
kaikille Itämeren talouksille.
– Jos Itämeren talousalueen kuume-
tei valtio jäisi äänettömäk-
si yhtiömieheksi, kun nousu
devalvoitumisen tumisen takia kallis-
tunut noin 40 pro-
mittari pitää johonkin tökätä, se on Sak- jälleen alkaa. Liuhdon mu- riski. senttia vajaassa puo-
sa. Nyt Saksan talous yskii, ja koko Itäme- kaan venäläinen bisneseliit- lessa vuodessa. Täl-
ren alueella on flunssa. Olemme samassa ti saattaa muovautua uudel- laisesta riskistä olisi
veneessä, Liuhto kiteyttää. leen talouskriisin ja sen jälkeisten vuosi- pitänyt pystyä varoittamaan yrityksiä ai-
en aikana. emmin.
Yritysjärjestelyjen ennätysvuosi Sekä Luoto että Liuhto näkevät Pie- – Ehkä meillä on ollut jonkinlaista
Venäjällä? tarin alueen merkityksen korostuvan Itä- yritystä jopa hienotunteisuuteen. On väl-
Venäjä on Liuhdon mielestä suuri kysy- meren alueella, kun kasvu jälleen alkaa. telty veneen keinutusta. Mutta totuus on
mysmerkki. Parin kuukauden kuluttua Luodon mukaan Itämeren talous- se, ettei Suomesta käsin ruplaa devalvoi-
saadaan ensimmäisen kvartaalin talous- alueen dynamiikkaa lisää se, että sillä on da. Siksi aiheesta olisi pitänyt käynnistää
luvut. Verratessa niitä viime vuoden en- useita eri vaiheessa olevia alueita. keskustelu huomattavasti aiemmin, Liuh-
simmäiseen kvartaaliin paljastuu ensim- Liuhto kiteyttää asian sanomalla, et- to miettii.
mäistä kertaa se, kuinka suuri pudotus tä Pohjoismaat ja Baltian maat on jo pit-
kunkin yrityksen kannattavuudessa on kälti rakennettu. Pietarin seudulla riittää Jari Sinkari
vuoden aikana tapahtunut. Useissa yri- rakennettavaa ja investoitavaa, kun kasvu
tyksissä johtopäätöksenä saattaa olla äk- jälleen käynnistyy.
kijarrutus, irtisanomiset, ja sen myötä
työttömyyden nopea lisääntyminen. ”Suomesta käsin ei ruplaa
Liuhto ennustaa vuodesta 2009 en- devalvoida”
nätyksellistä yritysjärjestelyjen vuotta Liuhdon mukaan tällä hetkellä ei tiedetä,
Venäjällä. 1990-luvun alku yksityistämi- milloin kasvu jälleen käynnistyy. Saksan

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 21
Jarrua
kaasu-
hankkeille?
Shtokmanin vai Jamalinin
kaasukenttä? Vai riittävätkö resurssit
molempien kehittämiseen?
Siinä kysymyksiä, joita pohditaan
taloustaantuman vuoksi.

22 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Lähialueet – Barents

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
S
htokmanin kaasukenttä Ba- Hankkeen rakentamistöiden ra- Lisätuotantoa tarvitaan
rentsin merellä on yksi poh- hoituksesta piti päättää jo viime vuon- Leino arvioi, että talouden taantuman
joisen pallon puoliskon mer- na, mutta talouteen iskeneen taantuman vuoksi Shtokmanin hankkeen rahoitus-
kittävimpiä energialöytöjä. vuoksi sitä jouduttiin lykkäämään tämän ta joudutaan jossakin määrin mietti-
Suomalaiset haluavat luonnollises- vuoden puolelle. Konsuli Jyrki Terva Pie- mään uusiksi. Hän pitää mahdollisena,
ti päästä osallisiksi tämän arktisen tarin pääkonsulaatissa sanoo, että taantu- että hankkeelle halutaan valtiollisia ta-
kaasukeitaan kehittämisestä. Vien- man vaikutusta koko hankkeen aikatau- kauksia.
ninedistämismatkoja onkin tehty luun on vaikea arvioida. Tervakaan ei ihmettelisi, jos rahoi-
ministerin johdolla ranskalaisen To- – Gazprom on ilmoittanut, että tuksesta käytäisiin keskusteluja. Hän to-
talin ja norjalaisen Statoil/Hydron Shtok­manin kaasukenttä on tuotanto- teaa, ettei julkisuuteen kuitenkaan ole
luokse. käytössä vuosina 2013–2014. Muuta vi- saatu tietoja, onko Venäjän hallitus val-
rallista tietoa ei ole. mis käyttämään investointirahastojaan
Finpron Muurmanskin vientikes- tai ovatko läntiset pankit kiinnostuneita
kuksen vetäjä Petri Leino pitää julki- rahoittamaan hanketta.
suudessa esiintyneitä arvioita hankkeen Jotkut energia-alan asiantuntijat ovat
myöhästymisestä liian pitkälle menevinä. asettaneet vastakkain Länsi-Siperiassa si-
Leino huomauttaa, että toistaiseksi ei ole jaitsevan Jamalinin kaasu- ja öljykentän
olemassa päätöstä Shtokman-hankkeen rakentamisen ja Shtokmanin hankkeen.
lykkäämisestä, ja sen valmistelut etenevät Analyytikkojen mukaan Gazpromin on
aikataulun mukaisesti. valittava toinen, mutta venäläisyhtiön
Terva muistuttaa, että esivalmistelut mukaan resurssit riittäisivät molempien
ovat käynnissä Muurmanskin alueelle. toteuttamiseen.
Teriberkan satama-alueelle rakennetta- – Gazpromin nykyiset kaasukentät
van kaasun nesteytyslaitoksen maansiir- ovat laskevan tuotannon kenttiä, ja tuo-
totyöt on esimerkiksi aloitettu. Gazprom tantomäärien lasku kiihtyy muutaman
on käynnistänyt Venäjällä tarvittavien vuoden kuluessa. Jotta Gazprom pystyy
rakennus- ja ympäristölupien hakupro- täyttämään ulkomaisille asiakkaille an-
sessin. netut sitoumukset ja palvelemaan Venä-
jän omia markkinoita, yhtiö tarvitsee uu-
sia tuotantokenttiä.
Terva korostaa, että jollakin aikatau-
Miehemme Muurmanskissa lulla sekä Shtokmanin että Jamalinin ken-
Petri Leino on aloittanut Finpron Muurmanskin vienti- tät otetaan molemmat tuotantokäyttöön.
keskuksen vetäjänä. Leinolla on vankka kokemus Venä- Myös Leino on varma asiasta, sillä esi-
jän markkinoista ja öljy- ja kaasuteollisuudesta. merkiksi Euroopan oma kaasuntuotan-
Uudella postillaan Leino vauhdittaa suomalaisyritys- to on laskussa mutta samanaikaisesti ky-
ten liiketoimintamahdollisuuksia Barentsin alueen arkti- syntä kasvaa, joten kaasua tarvitaan lisää.
sissa öljy- ja kaasuteollisuuden sekä infrastruktuurihank-
keissa. Pidemmällä aikavälillä myös kaivostoiminnan ja
Mikko Taivainen
metsävyöhykkeiden näkymät ovat suomalaisittain lu-
paavia.
– Tämä on hyvä näköalapaikka suomalaiseen vientiteollisuuteen.
On mielenkiintoista olla avaamassa uusia ovia, totesi Leino ennen
siirtymistään Muurmanskin toimistoon.

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 23
40 vuotta OECD:ssa

Me mennään
hiljaa (länsi)
Kuva: Raino Heinonen

markkinoille...
OECD-jäsenyys oli yksi askel Suomen ankkuroitumisessa
länsimarkkinoihin. Se hoidettiin sammutetuin lyhdyin.

P
aljon tapahtui 16.12.1968. Sa- Ilmoituksen ydinsisältönä oli vakuu- roopan jälleenrakennustehtävä oli toteu-
nomalehdet raportoivat muun tus, ettei liittyminen vaarantanut mahdol- tettu.
muassa Apollo-8:n miehistön lisuuksia kehittää suhteita myös järjes- Länsi-Euroopan maiden kaupan es-
valmisteluista kuun kiertämi- töön kuulumattomiin maihin. Ja itse jär- teiden purkaminen oli siirtynyt 1957 pe-
seksi, Yhdysvaltain toiveesta tulitauosta jestöä pääministeri luonnehti pikemmin- rustetun Euroopan talousyhteisön (EEC)
Pohjois-Vietnamin kanssa, edelleen jat- kin pysyväksi taloudelliseksi konferens- ja 1960 perustetun Euroopan vapaakaup-
kuvista jännitteistä Pariisin Nanterren siksi kuin kansainväliseksi järjestöksi. paliiton (EFTA) tehtäviksi. OECD ot-
yliopistossa sekä Alexander Dubcekin Neuvostoliitossa ei pidetty OECD:stä, ti hoitaakseen yleisen taloudellisen ja ta-
valinnasta kommunistipuolueen johtoon sillä sen edeltäjäjärjestö OEEC oli perus- louspoliittisen selvitystyön ja se alkoi ot-
miehitetyssä Tshekkoslovakiassa. tettu vuonna 1948 hallinnoimaan Yhdys- taa jäsenikseen myös Euroopan ulkopuo-
Kotimaan uutisista merkittävin oli valtain sodanjälkeistä Marshall-apua Län- lisia maita.
eduskunnan ahkerointi myöhään yöhön si-Eurooppaan. Suomi ei ollut ottanut Toimialamuutoksesta huolimatta
sen äänestettyä kymmenistä laeista ja pää- apua Neuvostoliiton vastustuksen vuoksi. Neuvostoliiton epäluulo järjestöä koh-
töksistä, muun muassa budjettiin liittyen. OEEC muuttui nykyiseksi OECD:ksi taan säilyi.
Yksi päätöksistä oli taloudellisen yhteis- vuonna 1961. Järjestön alkuperäinen Eu-
työn ja kehityksen järjestöön OECD:hen
liittyminen. Se syntyi selvin numeroin,
vaikka laitavasemmisto SKDL:n johdolla
sitä kiivaasti vastustikin.
Mauno Koivisto antoi tuoreeltaan
pääministerin selvityksen siitä, mistä liit-
tymisessä oli kyse. Muun muassa Hel-
singin Sanomat julkaisi sen kokonaisuu-
dessaan. Taitavasti muotoiltu lausunto ei
maininnut Neuvostoliittoa nimeltä, mut-
ta itänaapuri oli vahvasti läsnä rivien vä-
leissä.

OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría toivotti


Suomelle hyvää OECD-syntymäpäivää
ja mainitsi, ettei pääministeri Vanhanen
näytä päivääkään yli 40-vuotiaalta.
Ministeri Väyrynen toimi isäntänä.
Vasemmalla Pertti Salolainen.

24 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Juridinen oikotie käytössä Pekka Säilä sanoo, että OECD:n
merkitystä Suomen menestykselle ei
Tuoreessa teoksessaan ulkoasiainminis- aina ymmärretä.
teriöstä vuosina 1970–1981 historioitsija
Timo Soikkanen mainitsee, että OECD
hiersi Suomen ja Neuvostoliiton väle-
jä pidempään ja vakavammin kuin jäse- näiden säännöstöjen noudattamisek-
nyyden asiallinen painoarvo olisi antanut si sekä rajoitusten edelleen purkamisek-
olettaa. si. Toisin sanoen jäsenmaan sääntely lu-
Tämä on yksi tulkinta. Kauppapo- kitaan järjestöön liittymisen tasolle. Tä-

Kuva: Harri Kilpi


liittisen osaston apulaisosastopäällikkö mä tarkoitti merkittävää Suomen suve-
Pekka Säilä korostaa OECD:n merkitys- reniteetin kaventumista – mutta meidän
tä Suomen kauppapoliittiselle lännetty- eduksemme, Säilä tähdentää.
miselle. Siinä todetaan, että ”OECD:n jäsen- Sanamuotoihin ei kukaan puuttu-
– Jos Neuvostoliitto olisi todella ta- maita sitovista säädöksistä kenties kaik- nut, ja hallituksen esitys sai huomattavan
junnut, kuinka monella tasolla Suomi kein tärkeimmät ovat näkymättömän enemmistön taakseen. Eduskunta päätti
hyötyisi jäsenyydestä ja kuinka se vetäisi maksuliikkeen ja pääoman siirtojen va- liittymisestä 16.12.1968. Jäsenyys sinetöi-
Suomea kohti länttä, niin kuka tietää mi- pauttamissäännöstöt.” Nämä ovat esi- tiin pelkällä asetuksella ilman perustusla-
ten olisi voinut käydä, Säilä pohtii. tyksen mukaan ”Suomen hyväksyttävis- kikäsittelyä.
sä eräin vähäisin, lähinnä teknisin Säilän mukaan OECD:n merkitystä
varaumin.” Suomen menestykselle ei aina ymmärre-
Hallituksen esityksessä kysei- tä. Järjestö tarjosi jäsenmaiden käyttöön
siä säännöstöjä ei kuitenkaan kä- suuret määrät tietoa ja osaamista, makro-
sitellä eikä varaumia selosteta. Säi- taloudellisesta suunnittelusta ja tilastoista
län mukaan nämä säännöstöt ovat ydinteknologian ja kouluarkkitehtuuriin
luonteeltaan sellaisia, että ne oli- yksityiskohtiin.
si todennäköisesti pitänyt saattaa – Tästä tarjonnasta hyötyminen
voimaan perustuslain säätämisjär- muodostaa tärkeän osan Suomen ”län-
jestyksessä, siinä määrin ne rajoit- nettymisestä” 1970- ja 1980-luvuilla. Kyl-
Kuva: OECD

tivat Suomen suvereniteettia. män sodan olosuhteissa varsinainen liit-


– Pääomaliikkeiden säännös- tyminen piti hoitaa lakia taivuttaen ja in
tön kohdalla jäsenmaa ilmoittaa sotto voce, Säilä sanoo.
OECD:n perustamiskokous järjestettiin
käyttämistään rajoituksista, sitou-
joulukuussa 1960, ja järjestö aloitti seuraavana
tuu lisärajoitusten tekemättä jät- Harri Kilpi, Jari Sinkari
vuonna. Suomi liittyi jäseneksi 28.1.1969.
tämiseen ja alistuu järjestön valvontaan

Hänelle itselleen selvisi vasta


1970-luvulla, kuinka järjestöön liittymi-
nen oli alun perin hoidettu juridisia oiko-
teitä pitkin. Säilä oli 1970-luvulla muka- 40 vuotta yhdessä oppimista
na valmistelemassa Suomen osallistumis-
Suomen OECD-jäsenyys astui voimaan OECD-koordinaatiosta valtioneuvostossa
ta OECD:n alaisen Nuclear Energy Agen- vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministe-
28.1.1969, jolloin Suomen Pariisin suurlähet-
cyn (NEA) työhön, joka hoiti ydinener- tiläs R. R. Seppälä kävi tallettamassa liittymis- ri Paavo Väyrynen korosti seminaarissa, että
giateknologian kehittämistä. asiakirjan Ranskan ulkoministeriöön. jäsenyys oli looginen askel Suomen kauppa- ja
NEA:n osallistuminen oli kiistan- Järjestön nykyinen meksikolainen pääsih- taloussuhteiden vahvistamisessa.
alaista kylmän sodan ollessa koleimmil- teeri Ángel Gurría teki 40-vuotista jäsenyyt- Pääministeri Matti Vanhanen kiitti
laan ja Neuvostoliiton tarkkaillessa Suo- tä juhlistavan ”onnitteluvierailun” Suomeen OECD:n tarjoamaa politiikka- ja tilastotukea.
men lännettymistä. Tästä syystä osallis- 19.–20. tammikuuta. Hän tapasi ylintä valtio- – Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, tiede- ja
tumisen mukanaan tuomat sitoumukset johtoa ja puhui juhlaseminaarissa, jossa arvioi- teknologiapolitiikka, alueellinen kehityspoli-
tutkittiin UM:n oikeudellisella osastolla tiin OECD-jäsenyyden merkitystä. tiikka sekä erityisesti tutkimukseen ja tuote-
Gurría kehui Suomea muun muassa vä- kehitykseen ja koulutukseen liittyvät politiikat
tarkkaan, aina OECD:hen itseensä liitty-
häisestä korruptiosta sekä osaamisesta tiede-, ovat suuresti hyötyneet OECD:n tuesta ja ver-
misen perusasiakirjoja myöten. Keskeisin
koulutus- ja innovaatiopolitiikkojen kehittämi- taistiedon jaosta, Vanhanen painotti.
näistä liittoutumissitoumuksista oli ”Hal- Hänen mukaansa tukea ja tietoutta tarvi-
sessä. Hänen sanamuotonsa olivat niin mairit-
lituksen esitys eduskunnalle Suomen liit- televia, että seminaarissa esiintynyt ulkoasiain- taan erityisesti nyt, kun talous pitäisi saada jäl-
tymisestä Taloudellisen yhteistyön ja ke- valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen leen kasvu-uralle – kestävän kehityksen peri-
hityksen järjestöä (OECD) koskevaan petasi Gurríalle paikkaa brändityöryhmään. aatteista tinkimättä.
konventioon” syksyltä 1968.

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 25
Kaupanesteet

Syksyn satoa:
700 kaupanestettä
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages

Venäjä keräsi eniten mainintoja kaupanestekyselyssä.


Eurooppa on nousussa.

S
yksyllä tehdyssä kaupanesteky- Seuraavaksi eniten ongelmia kohda-
selyssä saatiin runsaasti vastauk- taan Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoil-
sia. Niitä kertyi noin 360, joissa la. Kolmen kärki kuvastaa Suomen tär-
ilmoitettiin lähes 700 kaupanes- keimpiä kauppakumppaneita EU:n ulko-
tettä. Kysely tehtiin yhteistyössä, johon puolisissa maissa.
osallistuivat UM, TEM, Elinkeinoelämän
keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Tullaus poikii ilmoituksia
Suomen Yrittäjät ja Finpro.   Estetyypeistä eniten ilmoituksia teh-
Alustavat tulokset ovat samansuun- tiin tullitariffeihin ja tullausmenettelyi-
taisia kuin kolme vuotta aiemmin tehdys- hin liittyen. Lisäksi tekniset kaupanesteet
sä selvityksessä. Suomalaisyritykset koh- nousivat kyselyssä jälleen esiin. Erityises- Ilmoitukset luottamuksellisia
taavat ulkomaantoiminnoissaan ylivoi- ti Venäjällä työläät sertifiointimenette-
maisesti eniten kaupanesteitä Venäjällä. lyt ja asiakirjavaatimukset koetaan kaup- Ongelman selvittäminen alkaa tarvitta-
paa hankaloittaviksi. Myös yritysilmas- essa yhteydenotolla esteestä ilmoittanee-
ton ongelmat, kuten raskas byrokratia ja seen yritykseen, mahdollisten lisätietojen
korruptio vaikeuttavat suomalaisyritys- saamiseksi. Ilmoitukset käsitellään eh-
ten toimintaa ulkomaankaupassa. Lisäk- dottoman luottamuksellisina, ja toimen-
Kaupanesteiden raivaaminen on työ-
tä, joka jatkuu kaiken aikaa. Yritykset si raportoitiin ongelmista muun muassa piteisiin kaupanesteen poistamiseksi ryh-
voivat tehdä ilmoituksia kohtaamistaan henkilöiden liikkuvuudessa. dytään vasta yritykseltä saadun suostu-
kaupan ja investointien esteistä UM:n – Teollisuudenaloista eniten ilmoi- muksen jälkeen.
verkkosivulla nettilomakkeella. 
Niistä voi ilmoittaa myös suoraan tuksia tuli metalliteollisuuden, konei- Ratkaisu- tai vaikuttamiskeinon va-
markkinoillepääsyasioiden yksikköön. den ja laitteiden, elektroniikkateollisuu- linta riippuu ongelman tai esteen luon-
EU:n sisämarkkinoilla kohdattavien es- den sekä metsäteollisuuden aloilta, ker- teesta. Käytössä on erilaisia väyliä kaupa-
teiden osalta yhteyttä voi ottaa myös
työ- ja elinkeinoministeriöön. too markkinoillepääsyasioiden yksikön nesteiden selvittämiseksi. Niistä tärkeim-
päällikkö Ilkka Saarinen. mät ovat suorat kahdenväliset kontaktit
Lomake: http://formin.finland.fi/ kohdemaiden viranomaisiin, vuoropuhe-
kauppapolitiikka/kaupanesteet
EU-maistakin löytyy pullonkauloja lu Euroopan komission kanssa sekä Maa-
Yksikönpäällikkö Ilkka Saarinen Ongelmia kohdattiin myös sisämark- ilman kauppajärjestö WTO:n mekanis-
(+358) 09 1605 6327 kinoilla, erityisesti Baltian maissa. Sisä- mit, jotka avautuvat Suomelle EY:n yhtei-
Kaupallinen sihteeri Selina Kangas  
(+358) 09 1605 5543 markkinoiden osalta ilmoitetut esteet ja- sen kauppapolitiikan kautta.
Ulkoasiainministeriö kautuivat tasaisemmin eri estetyyppei- Selvityksessä raportoidut kaupan- ja
Kauppapoliittinen osasto hin. Useampia ilmoituksia tuli ongelmis- investointien esteet on otettu käsittelyyn,
Markkinoillepääsyasioiden yksikkö
PL 413, 00023 Valtioneuvosto ta kilpailuolosuhteissa ja yritysilmastossa, ja työssä on päästy hyvään vauhtiin. Usei-
Sähköposti: tradebarrier@formin.fi julkisissa hankinnoissa sekä verokäytän- den tapausten osalta on saavutettu edis-
nöissä. Myös teknisistä kaupanesteistä tuli tystä, ja yksittäisiä esteitä on jo kyetty rat-
Ylitarkastaja Leila Vilhunen
(+358) 010 606 4686 mainintoja, mutta huomattavasti vähem- kaisemaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö män kuin edellisessä kyselyssä, jolloin se Kyselyn loppuraportti valmistuu
Työelämä- ja markkinaosasto oli suurin yksittäinen estetyyppi. Sektori- myöhemmin tänä keväänä.
Sisämarkkina- ja kuluttajapolitiikka
PL 32, 00023 Valtioneuvosto kohtaisesti ilmoituksia tuli eniten palvelu-
Sähköposti: solvit@tem.fi jen kauppaa sekä rakennus- ja sisustusalo- Selina Kangas ja Aaron Vuola
ja koskevista ongelmista. markkinoillepääsyasioiden yksikkö

26 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Kolumni

In Change
the Obama administration, the new policy architects
are for science, technology and innovation, energy
independence, and environmental values.
During the transition, President Barack

ahead
Obama’s key adviser on the expansion of broadband access was
IBM’s CEO Samuel Palmisano.

Kuva: Antero Aaltonen


Harvard physicist John Holdren was named science
adviser and director of the White House Office of Science and
Technology Policy, while marine biologist Jane Lubchenco will
lead the National Oceanic and Atmospheric Administration,
which does much of the government’s research on global
warming.
Will the Obama administration’s new science,
The key energy and environmental nominations – Steven technology and innovation policies improve
Chu, the Nobel Prize-winning physicist, Carol Brown, the the U.S. economy and create new jobs?
White House czar coordinating climate policy, Lisa Jackson,
the head of the Environmental Protection Agency, Los Angeles
Deputy Mayor Nancy Sutley to run the president’s Council on
Environmental Quality – reflect a dramatic change in policy. Accounting Standard Board (FASB) piled up new laws and
Changes in economic realities are a different story. regulations, presumably to avoid future Enrons and Andersens.
Instead of increasing oversight and preventing new waves
Economic Pressures of accounting scandals, the new regimes have failed to prevent
In the short-term, however, it is the global financial crisis that frauds.
will make or break the administration.
In the coming years, American innovation will have to cope Change Takes Time
with the full impact of the burst of the housing bubble, credit In addition to the U.S. banking system and economic crisis, the
crush and the ‘technically insolvent’ banking system. Obama administration must cope with the eclipse of America’s
In the Clinton years, the U.S. economy benefited greatly innovation engine.
from free trade, globalization and the technology revolution. For now, it seems that the Obama administration’s focus
In the Bush era, these gains were largely lost. is on big government, big business, and big unions, whereas
Obama’s plan aims to stimulate employment, certain critical America’s innovation engine, Silicon Valley, was not born by but
economic sectors, and U.S. consumer spending. against this trinity.
The proposed near $900 bn stimulus plan specifies $550 bn Also, the administration’s tentative trade policies, “Buy
in spending on new projects and $275 bn in tax cuts. American” clauses in the stimulus plan and remarks on currency
In addition to infrastructure ($90 bn), health care ($111 regimes indicate unilateral policies, which have a potential to
bn), the proposed stimulus plan would allocate $142 bn in harm the multilateral foreign policy.
education, $16 bn in science and technology, and These policy shifts could be further
$54 bn to energy. reinforced by the new administration’s
proposed collaboration between the
Dark Clouds in Silicon Valley Defense Department and NASA to speed
Since the 1980s, the entrepreneurial venture up a mission to the moon amid the prospect
capital-IPO cycle centered in Silicon Valley has of a new space race with China.
generated new wealth, commercialized innovation, During the past eight years, critical
created new companies and industries. time has been lost in the United States
It is the interplay of technology development, innovating alternative energy sources,
aggressive entrepreneurship and venture capital treating disease, reversing climate change,
that accounted for the strong U.S. economic strengthening security and improving
growth and productivity in the 1990s. economy.
During the past eight years, U.S. technology The Obama administration will initiate
development has eroded, entrepreneurship is change. It cannot do miracles, but it could
lingering, and venture capital has dried up. In avoid unnecessary friction.
1986, there were 365 companies that went public,
in comparison to 269 IPOs in 1999 – but only six in 2008. Dr. Dan Steinbock
After the dotcom bust and the failures of the corporate Research Director of International Business at the India, China and
ethics in the early 2000s, Congress, the SEC and the Financial America Institute.

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 27
28 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Koillis-Kiina

Kiinan

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Ruhrin
uusi tuleminen
K
oillis-Kiina on pitkään näytel- Koillis-Kiina oli pitkään maan teollinen
lyt merkityksellistä roolia Kii-
nan taloudellisessa ja poliittises- selkäranka. Nyt sinne investoidaan jälleen.
sa historiassa. Viime vuosisadan Suomalaisyritysten kannattaa harkita
alussa alue tunnettiin koko Kiinaa hallin-
Mantsuriaa toimintakohteenaan.
neen mantsu-dynastian kotina, Mantsu-
riana.
– Vaikka alue ei vielä tuolloin ollut
teollisesti tärkeä, sen strateginen merki- tyi myöhemmin Kiinan kansantasavallan on laskenut huippuvuosien 17 prosentis-
tys Korean ja Venäjän vastaisena rajavyö- ajan ”Ruhr”, teollistumisen moottori. ta nykyiseen alle yhdeksään.
hykkeenä oli huomattava, kertoo lähetys- Aina 1980-luvulle saakka Liaonin-
töneuvos ja Kiinan asiantuntija Annikki gin, Jilin ja Heilongjiangin maakuntien Kiinan neljäs kasvukeskus?
Arponen ulkoasiainministeriöstä. raskas teollisuus muodosti osan Kiinan Viime vuosina Koillis-Kiina on elänyt
– Mitä tulee luonnonvaroihin, koil- kansallisomaisuudesta. uutta nousukautta. Alueen bruttokansan-


lisissa maakunnissa ovat aina sijainneet Siinä missä Etelä-Kii- tuote on kasvanut Kiinan keskiarvoa no-
maan suurimmat pitkää kuitupuuta kas- nan tehtaissa tehtiin hal- peammin, samoin 100-miljoonaisen vä-
vavat metsät. Myös kaivostoiminnalla on patyövoimalla lenkkitos- estön ostovoima.
alueella pitkät perinteet. suja, T-paitoja ja leluja lä- Mantsurian uuden tule-
Ensimmäiset talous- ja teollisuuskes- hinnä vientiin, Koillis- Viime vuosina misen taustalla on Kiinan hal-
kukset kehittyivät muutamaan suureen Kiinan teräs-, paperi- ja Koillis- linnon vahva tuki, jolla van-
kaupunkiin, kuten Harbiniin ja Shenjan-
giin, erityisesti japanilaisten investointei-
autotehtaissa korostui tie-
totaito, insinööriosaami-
Kiina on han teollisuusalueen rappeu-
tuminen on saatu kääntymään
na aina mantsu-dynastian ajoilta saakka. nen ja kotimarkkinoiden elänyt uutta uuteen alkuun. Ulkoasiansih-
Koillis-Kiinan luonnonvarat hou- palvelu. nousukautta. teeri Teemu Turusella on Pe-
kuttelivat japanilaiset lopulta Mantsuri- Kiinan talouden avau- kingin suurlähetystössä ollut
an miehitykseen 1930-luvulla. Arposen tumisen seurauksena muut kasvukeskuk- näköalapaikka maakunnan viimeisim-
mukaan metsät, kaivokset ja japanilais- set painoivat kuitenkin ohi, ja Koillis-Kii- piin vaiheisiin.
ten luoma teollinen infrastruktuuri loi- nan teollisuuskeskus painui vähitellen – Muutos lähti käyntiin vuonna
vat pohjan, jonka avulla alueesta kehit- unholaan. Alueen osuus Kiinan BKT:sta 2004, kun Kiinan johto nosti 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 29
Koillis-Kiinan elvyttämisen yhdeksi kan- vähentämään. Lisäksi Koillis-Kiinan po-
sakunnan prioriteetiksi ja julkisti Revita- Koillis-Kiinassa toimii edelleen neljäs- tentiaalia energiantuotannossa ja raaka-
lization of Northeast -strategian, Turu- osa Kiinan autoteollisuudesta, kol- aineiden lähteenä vahvistetaan.
nen kertoo. masosa laivanrakennusteollisuudes- Kiinan ulkomaankaupassa Koillis-
Shanghain, Helmijoen suiston sekä ta ja neljäsosa öljynjalostusteollisuu- Kiinan merkitys on mitätön neljä pro-
Pekingin ja Tianjinin alueiden lisäksi Kii- desta. senttia kokonaisuudesta. Ulkomaisista
na tarvitsee uusia talouden moottoreita. Koillisen metsät tuottavat puolet investoinneista valtaosa suuntautuu itä-
Koillis-Kiinaa vastaavia alueellisia kehi- Kiinan puutavarasta, ja sen öljyläh- rannikolle.
tyssuunnitelmia Kiinalla on myös läntis- teistä pumpataan kolmasosa Kiinan Koillis-Kiina pyrkii pääsemään mu-
raakaöljystä.
ten provinssien ja Keski-Kiinan provins- kaan kisaan investoinneista parantamalla
Alueen energiapotentiaalista ker-
sien suhteen. Näistä lupaavimpana näyt- ulkomaisten yritysten liiketoimintaedel-
too se, että Kiinan suurin öljy-yhtiö
täytyy Chengdun ja Chongqingin kau- PetroChina ilmoitti elokuussa 2008 lytyksiä. Tavoite on vahvistaa alueellista
punkien tienoo. investoivansa vuoteen 2020 men- yhteistyötä ja karsia hallinnollisia vaati-
Vuonna 2005 Koillis-Kiinan elinvoi- nessä 10 miljardia juania Koillis-Kii- muksia.
maisuutta ajamaan perustettiin itsensä nan energiaratkaisuihin, muun mu- Turunen huomauttaa, että viisivuo-
pääministeri Wen Jiabaon vetämä johto- assa tuulivoimaan, biopolttoainei- tisohjelmassa kuitenkin korostetaan kan-
ryhmä, ja uusimmassa viisivuotissuunni- siin, polttoliuskeeseen, metaaniin ja sainvälisesti kilpailukykyisten uusien kii-
telmassa (2006–2010) Koillis-Kiinan ke- geotermiseen energiaan. nalaisten yritysten esiinmarssia sekä kii-
hittämiselle luotiin tarkemmat tavoitteet. Näiden lisäksi keskusjohto tukee nalaisten innovaatioiden kehittämistä.
Seuraavien 10–15 vuoden aikana Koillis- alueen perinteistä vahvaa asemaa – Selvää on, että valintatilanteessa
maataloustuotteissa.
Kiinan pitäisi nousta Kiinan neljänneksi Kiina suosii kiinalaisia ratkaisuja. Suo-
talouden kasvukeskukseksi. malaisten yritysten kannalta se tarkoittaa

Keskusjohdon suuret
suunnitelmat
Suurilla linjoilla Koillis-Kiinan uudista-
missuunnitelmat seurailevat koko Kiinan
talouden rakennemuutosta. Viisivuotis-
suunnitelmassa pyritään raskaasta teolli-
suudesta palveluiden kehittämiseen, ko-
koomateollisuudesta omiin innovaatioi-
hin, julkisen sektorin toiminnasta yksi-
tyiseen yrittämiseen ja holtittomasta ku-
luttamisesta kestävämpään kehitykseen.
Näillä peruskonsepteilla tavoitellaan
Koillis-Kiinan BKT per capitan kaksin-
kertaistamista välillä 2002–2010. Koillis-
Kiinan suunnitelmissa tietenkään ei ole
otettu huomioon nykyistä talouden ala-
mäkeä, jonka vaikutukset koko Kiinan
talouteen tulevat olemaan merkittävät.
Viisivuotissuunnitelmassa koros-
tuu Koillis-Kiinan julkisen sektorin BKT-
osuuden merkittävä vähentäminen. Ta-
voitteen mukaan yksityisen yritteliäisyy-
den pitäisi muodostaa 48 prosenttia Koil-
lis-Kiinan BKT:sta vuoteen 2010 men-
nessä. Vuonna 2005 se oli 36 prosenttia.
Revitalization of Northeast -strate-
giassa tarkennettiin Koillis-Kiinan teol-
lisuuden painopistealoja. Kiinan muiden
kasvukeskusten tuotanto on ollut liian
riippuvaista ulkomaisista komponenteis-
ta ja varusteista, joten koillisen teollisuut-
ta pyritään valjastamaan erityisesti tähän
tarpeeseen, ulkomaista laiteriippuvuutta

30 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Koillis-Kiina

sitä, että jos et osaa tehdä mitään muu-


ta kuin mitä kiinalaiset jo osaavat, turha
vaivautua Koillis-Kiinaan asti, hän arvioi.

Koillis-Kiina, Suomi ja SWOT


Koillis-Kiinan merkitystä pohtiessa kan-

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
nattaa pitää mielessä Kiinan talouden ko-
ko ja maantieteellisen alueen laajuus. Kil-
pailu itärannikon kasvukeskuksien lie-
peillä on todella kovaa, joten useat ul-
komaalaiset yritykset ovat siirtyneet ha-
kemaan uusia kasvumahdollisuuksia vä-
hemmän tunnetuilta alueilta.
Suomalaisten yritysten kannal-
ta Koillis-Kiina tarjoaa paljon mahdolli-
suuksia.
– Yli 100 miljoonan ihmisen mark-
kina-alueella on hyvin samanlaiset ilmas-
to olosuhteet kuin Suomessa. Alueen vä-


estön ostovoima on viimeisten vuosi-
en aikana noussut selvästi ja liiketoimin- keintä, Kiinan keskusjoh- Järkevä sijoittaja
taedellytykset parantuneet. Ja mikä tär- to on toistuvasti antanut tu- tuntee ja tunnustaa
kensa Koillis-Kiinan talou- alueen riskit.
delliselle kehitykselle. Koil-
listen provinssin johtajilla on
suuret paineet osoittaa pystyvänsä nosta- Ne eivät valtion apua enää tarvitse. Pk-
maan Mantsuria takaisin maailmankar- yritykset sen sijaan etsivät parhaita paik-
talle, Turunen luettelee. koja edelleen ja tarvitsevat tähän UM:n ja
Arponen muistuttaa, että järkevä si- TEM:in vetoapua, Arponen pohtii.
joittaja tuntee ja tunnustaa alueen riskit.
Monissa alueen kaupungeissa viranomai- Laaja selvitys talousprofiilista
silla on vaikeuksia perusjärjestyksen yl- Keskeinen avun muoto ovat ministeriöi-
läpidossa ja rikollisuus rehottaa. Lisäksi den järjestämät yritysmatkat.
aluetta vaivaavat edelleen saaste- ja muut – Työ- ja elinkeinoministeriön tou-
ympäristöongelmat. ko-kesäkuussa järjestettävä Koillis-Kii-
Monikansallisilla suuryritysten tur- nan matka on osa jo vuonna 2005 alka-
vana on koko ja suhdeverkosto, joka aset- nutta ministeriön Koillis-Kiina-projek-
taa ne tavallaan näiden ongelmien ylä- tia, toteaa erityisasiantuntija Merja Lät-
puolelle. Pk-yrityksillä tällaisia resursse- tilä TEM:stä.
ja ei ole. – Projekti alkoi, kun todettiin, et-
Paikallistuntemus olisi äärimmäisen tä suomalaiset eivät tunne aluetta ja sen
tärkeää niin kuin myös vertaistuki muilta mahdollisuuksia. Myöskään koilliskii-
suomalaisilta yrityksiltä. Alueelle kannat- nalaiset eivät tunne Suomea, huolimatta
taisi yrittää saada jalansijaa yritysryhmän korkeatasoisten delegaatioiden Suomen
voimin, sillä yksin pärjääminen tuottaa vierailuista.
vaikeuksia. Myös kulttuurin ja kielitaidon Kauppa- ja teollisuusministeriö
tarve korostuu perinteisesti kotimarkki- (KTM) päätti selvittää Koillis-Kiinan po-
noita palvelleessa Koillis-Kiinassa. tentiaalia useamman toimialan kattavalla
Koillis-Kiinan vaikeutena on se, että laajalla selvityksellä. Tästä syystä selvitys ei
kriittinen päänavaus on tekemättä. anna ratkaisuja yksittäisille yrityksille vaan
– Pienimuotoisia projekteja alueella tekee yhteenvetoa alueen talousprofiilista
on kyllä tehty, muun muassa metsätilojen yleisellä tasolla. Koillis-Kiinan kolme maa-
ja kaukolämpöpilottihankkeiden muo- kuntaa käsittävän selvityksen teki Ph.D Er-
dossa, mutta suuret teollisuusinvestoin- lin Yang avustajineen China Tekwaysta.
nit, kuten Stora Enson, UPM:n ja Met- Ensi vaiheessa tutustuttiin Liaonin-
son tehtaat ovat suuntautuneet etelään. gin maakuntaan. Siitä saatujen 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 31
Koillis-Kiina

myönteisten kokemusten jälkeen työ laa-


jennettiin kattamaan lisäksi Jilinin ja Hei-
longjiangin.
– Ensimmäinen selvitys herätti siinä
määrin kiinnostusta Kiinassa, että vain
kuukautta Liaoningin viranomaisten in-
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages

formoimisesta heidän delegaationsa saa-


pui Suomeen, Lättilä kertoo.
Delegaatiolle järjestettiin promoo-
tiotilaisuus ja workshop, johon ministe-
riö oli kutsunut viisi suomalaista, lähinnä
ympäristöalan yritystä esittelemään tuot-
teitaan ja toimintaansa. Osa yrityksistä
toimi jo Kiinassa ja muilla arvioitiin ole-
van hyvät valmiudet yhteistyön aloitta-
miseen. Tilaisuus oli erittäin onnistunut.
Ympäristö on aihe, joka kiinnostaa kiina-
laisia ja on hyvin ajankohtainen. ten vierailu Suomeen, jota seuraa vasta- daan valita Shenyang tai vaihtoehtoisesti
Tämän vuoksi KTM:n johdolla jär- vuoroinen vierailu Kiinaan – tuntui toi- lentää suoraan Pekingiin, jossa jää enem-
jestettiin suomalaiselle yritysdelegaatiol- mivan niin hyvin ja tuottavan tuloksia, män aikaa omiin tapaamisiin tai ympä-
le mahdollisuus esitellä itsensä ja tutustua että sitä mallia toteutetaan myös muiden ristömessuihin tutustumiseen. Kotimat-
Liaoningin maakunnan mahdollisuuk- Koillis-Kiinan provinssien kohdalla, Lät- kalle lähdetään Pekingistä.
siin syksyllä 2006. Matkan aikana järjes- tilä toteaa. Viikon mittaisella matkalla on tar-
tettiin seminaari- ja match making -tilai- koitus järjestää kullakin paikkakunnalla
suudet sekä yrityskäyntejä sekä Shenyan- Yritysmatka kesällä 2009 yhteinen Suomi-teemainen promootiota-
gissa että Dalianissa. Selvityksen toinen, Jiliniä ja Heilong- pahtuma, minkä jälkeen yritykset esitte-
– Kaiken kaikkiaan tämä malli – en- jiangia koskeva osuus valmistui kevääl- levät omia tuotteitaan ja palveluitaan.
sin tiivis selvitys faktoista, sitten kiinalais- lä 2008. TEM olisi halunnut hyödyntää Nämä esittelyt on jaettu toimiala-
selvitystyötä samalla tavalla kuin ensim- kohtaisiksi miniseminaareiksi. Jokaisel-
mäistä osaa, mutta Kiinan vuoden 2008 le yritykselle järjestetään kullakin paik-
tapahtumat tulivat väliin. Jo keväällä kii- kakunnalla lisäksi 3–4 mahdollisen kii-
Jätteen syväkeräysjärjestelmiin eri- nalaisten virkamiesten matkat olivat jäis- nalaisen partnerin kanssa match ma-
koistunut Molok Oy ja lastinkäsitte- sä maanjäristyksen vuoksi, sitten tuli king -tapaamiset. Mukana ohjelmassa on
lylaitteiden toimittaja Hiab, jotka toi- olympialaiset ja vuoden lopulla finanssi- myös yrityskäyntejä.
mivat yhdessä Kiinaan markkinoil- kriisi, jotka kaikki estivät Suomeen suun- Lättilän mukaan matkalla on kah-
le, tekivät kotiläksyt perusteellisesti. tautuvat delegaatiomatkat. denlaisia tavoitteita. Ensinnäkin virka-
Molemmat esittelivät Suomessa vie- Nyt yritetään uudestaan. miesyhteistyötä halutaan tiivistää, jot-
railleelle kiinalaisdelegaatiolle tuot- – Koillis-Kiinan edustajat on kutsut- ta suomalaiset yritykset voisivat odottaa
teensa. tu keväällä esittäytymään suomalaisen tukea paikallisilta viranomaisilta. Toisena
Hiabin edustajat tekivät myös
elinkeinoelämän edustajille, ja touko-ke- tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityk-
alustavan matkan Liaoningiin ja kut-
säkuussa Suomesta lähtee kansliapäällik- siä luomaan kontakteja kiinalaisiin yri-
suivat ympäristöalan viranomaiset
Shenyangin seminaariin. Hiab va- kö Erkki Virtasen johtama yritysdelegaa- tyksiin ja tutustumaan toimintaympäris-
kuutti päättäjät tuotteellaan, hyö- tio Kiinaan, Lättilä kertoo. töön.
dynsi delegaatiomatkalla saamaansa Matka on suunnattu ensisijaises-
positiivista palautetta ja pääsi seuraa- ti energia- ja ympäristöalojen, elintarvi- Harri Kilpi, Teemu Turunen
vaan vaiheeseen – tarjouksen tekoon ke-, elintarviketurvallisuuden, metsä- ja
ja projektin toteutukseen. maatalouskone- sekä metsänhoitosekto- TEM:n yritysdelegaatio vierailee Koillis-
Molok Oy ja Hiab olivat myöhem- reiden yrityksille. FECC:in (Finnish En- Kiinassa 30.5.–7.6.2009. Seminaarit,
min mukana huolehtimassa Pekin- yrityskäynnit ja match making -tapaamiset
vironmental Cluster for China) toivo- tapahtuvat Changchunin ja Harbinin
gin Olympialaisten siisteydestä. Mo- muksesta matka on sijoitettu osumaan kaupungeissa. Matkan käytännön
lok on kyennyt avaamaan markki- järjestelyjä hoitaa China Tekway Ltd Oy.
yksiin Pekingissä järjestettävien laajo-
nat useissa muissa Kiinan suurkau- Ilmoittautuminen 4.3.2009 mennessä.
jen  CIEPEC-ympäristömessujen kanssa,
pungeissa, ja Hiab on vakiinnutta-
nut asemansa Kiinan johtavana ul- joissa FECC on mukana. Lisätietoja antavat: Erlin Yang, China
Osallistujille on tarjolla kaksi oh- Tekway Oy, puh. (09) 6969 2048 tai erlin.
komaisena kuorma-autonosturitoi- yang@chinatekway.com sekä  Merja Lättilä,
mittajana. jelmavaihtoehtoa: molemmat sisältävät TEM, puh. 010 606 2123 tai merja.lattila@
Harbinin ja Changchunin. Lisäksi voi- tem.fi

32 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Vieraskynä

S
uomen talouden ennakoidaan

Tehtävä,
supistuvan parisen prosent-
tia tänä vuonna, emmekä sääs-
ty maailmantalouden ongelmil-
ta. Suomen talous on tiukasti sidoksissa
maa­ilmaan ja maailma meihin. Kiivaas-
ti edennyt globaali finanssikriisi iskee nyt
reaalitalouteen.
Vaarana on taloudellisia suhteita sää- mitä voidaan

tehdä!
televien järjestelmien mureneminen. Uh-
kakuvana ovat esimerkiksi EU:n kilpai-
lusääntöjen ja sisämarkkinoiden murtu-
minen ja WTO- järjestelmän todellinen
heikkeneminen. Suuret valtiot voivat tu-
kea omia yrityksiään vastoin sääntöjä, ja
tämä rikkoo kauppajärjestelmän.
Vaikka EU-mailla on yhteinen kaup-
papolitiikka, paljon voidaan päättää ja me hyödyntämään kansainvälisiä mark- mailla sekä taloussuhteita. Tarvitaan yh-
tehdä itse. Vakaa ja jäntevä, kilpailuky- kinoita. teistyötä, toimintojen keskittämistä ja sel-
kyä ylläpitävä talouspolitiikka on kai- Ministeriössä on ollut vuodesta 2002 viä painopisteitä.
ken ydin. Tämän lisäksi tarvitaan nyt uu- lähtien Vientifoorumi, jonka tehtävänä Suomessa toimii vapaaehtoispohjalla
sia luovia ratkaisuja, joilla voidaan tehos- on toimia viranomaisten, järjestöjen ja koko joukko kauppayhdistyksiä. Ne voi-
taa vientiä ja kansainvälistymistä sekä ly­ yritysten yhteistyöfoorumina. Foorumis- vat joissakin tapauksissa olla käyttökel-
hyellä että pitkällä aikajänteellä. sa on jäseniä ministeriöistä, vienninedis- poisia taloussuhteiden edistäjiä. Varsin
Suomeen on syntynyt vuosikymme- tämisjärjestöistä ja yrityksistä. Ministeriö pienellä valtion panostuksella niiden te-
nien kuluessa vientiä ja kansainvälisty- rahoittaa osaltaan seuraavia organisaa- hoa voidaan lisätä huomattavasti.
mistä edistäviä organisaatioita. Yhteistä tioita: Finland Convention Bureau FCB, Kokonaan oman lukunsa viennin- ja
näille on varsin monessa tapauksessa val- Finpro, Fintra, Invest in Finland, Music kansainvälistymisen edistämisessä tuovat
tion ja yritysten keskinäinen yhteistyö se- Export Finland Musex, Suomalais-ruot- kuntien ja maakuntaliittojen sekä eri op-
kä myös järjestelmän hajanaisuus. Tässä salainen kauppakamari, Suomalaisvenä- pilaitosten erilaiset projektit ja ohjelmat.
ei käsitellä viennin rahoitusta ja takuita, läinen Kauppakamari sekä Osuuskunta Ne ovat useasti hajanaisia, lyhytkestoisia
eikä varsinaisia viennin- ja kansainvälis- Viexpo. Lisäksi tulevat vielä suoraan yri- ja ilman kunnon tavoitteita aikaansaatuja
tymisen operaatioita. tyksille annetut avustukset. EU-rahojen hyödyntämiskoneita. Tosin
Ulkoasiainministeriöllä on aina ol- Uuden ministeriön myötä tarvitaan on myönnettävä, että joukossa on myös
lut vahva rooli ulkoisten taloussuhteiden vientifoorumin toiminnan ja kokoonpa- kunnolla toimivia järjestelmiä.
tukemisessa. Merkitys on vahvistumassa non kehittämistä. Edistämisorganisaati- Valtiojohdon on tuettava taloussuh-
vaikeilla markkinoilla. Lähetystöjen tär- oilla on päällekkäisiä toimintoja ja epä- teita ja suomalaisten yritysten toimia ul-
keimpänä tehtävänä on edistää Suomen selviä tehtäväjakoja. Työalueita on sel- komailla. Heidän tärkeimpiä tehtäviään on
taloussuhteita. Ministeriön on syytä ottaa vennettävä ja pyrittävä uusiin innovatii- turvata toimintaedellytyksiä ja antaa tarvit-
tämä huomioon, kun kehitetään lähetys- visiin ratkaisuihin. tavaa tukea siellä, missä sitä tarvitaan.
töverkostoa ja valitaan sinne henkilöstöä. Suomessa uskotaan teknologiaan ja Viennin ja kansainvälistymisen edis-
Myös ulkoasiainministeriön antamaa ke- innovaatioihin, ja Tekesin rooli on täs- täminen on tehokasta ja edullista elvyttä-
hitysapua on käytettävä taloussuhteiden sä työssä aivan olennainen. On hyvä, et- mistä. Rakenteiden muutokset ovat aina
edistämiseen. tä Tekes on varansa saanut, mutta inno- hitaita, ja niistä voi tulla elämää suurem-
Valtion lähettämien edustajien ohel- vaatiot pitää kaupallistaa ja myydä. Suo- pia ongelmia. Tässä tilanteessa on arvioi-
la Suomella on laaja kunniakonsuliver- malaisen mallin perusheikkous on inno- tava viennin- ja kansainvälistymisen toi-
kosto ympäri maapalloa. Tämän verkos- vaatioiden kaupallistaminen ja rahasta- mijat, toiminnat ja koko politiikka. Tarvi-
ton hyväksikäyttöön kannattaa kiinnittää minen. Liiketoimintaosaamista on kehi- taan 2010-luvun toimintapolitiikka.
entistä enemmän huomiota. tettävä. Tästä on mainintoja kansallises-
Yritysten kansainvälistymisen, vien- sa innovaatiostrategiassa. Sampsa Saralehto
nin, tuonnin ja myös ulkomaisten yritys- Varsin monella organisaatiolla on
ten tänne saamisessa päävastuu on työ- ja valtion rahoittamia toimipisteitä ulko- Kirjoittaja dosentti Sampsa Saralehto
elinkeinoministeriöllä osana sen elinkei- mailla. Viimeistään nyt on saatava nä- on Helsingin seudun kauppakamarin
nopolitiikkaa. Suomen menestys on täy- mä eri toimipisteet yhteistyöhön ja edis- varatoimitusjohtaja.
sin riippuvainen siitä, miten onnistum- tämään Suomen kuvaa ja asemaa ulko-

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 33
Kauppakamaritoiminta

Vauhtia
verkostoista
Uusi verkosto vauhdittaa Kansainvälisen Ukrainan, Turkin ja muiden Itä-Euroo-
pan kehittyvien talouksien mukaan saa-
kauppakamarin eli ICC:n työtä. minen tiiviimmin ICC-toimintaan on
yksi tavoitteista. Verkostoille nimettiin
myös luottamushenkilötaustaiset koordi-
naattorit. Granholm, joka on ICC:n hal-

H
arvalla talousmiehellä on yh- lituksen jäsen, valittiin vastuulliseksi Eu-
tä laaja vastuualue kuin teolli- roopan ICC-verkostosta.
suusneuvos Martin Granhol- Erittäin laajan maa-alueen haltuun-
milla. Hänen koordinaattorin otto tarjoaa koordinaattorille tietenkin
vastuualueensa kattaa koko Euroopan li- mittavan haasteen.
säksi muun muassa Venäjän, Ukrainan ja – Vaikka ICC-maajohtajat ovat mi-
Turkin. Jo pelkästään maiden yhteenlas- nulle vielä etäisiä, ICC Suomen maajoh-
kettu väkiluku ylittää puoli miljardia. taja Timo Vuori on jo pitkään ollut yhte-
Järjestelyn taustalla on elinkeino- ydessä heihin ja pedannut tulevaa yhteis-
elämän kansainvälinen asiantuntijaor- työtä, Granholm kertoo.
ganisaatio Kansainvälinen kauppakama- – Tarkoituksenamme on lähteä yh-
ri (ICC), joka on pistänyt organisaation dessä heti aktiivisesti liikkeelle. Lisäksi
resursseja ja liiketoimintamalleja uuteen jotkut maat ovat työläämpiä kuin toiset.
uskoon. Monissa EU-maissa yhteistyö toimii jo
hyvin, uudemmissa jäsenmaissa ja eten-
Maailman jako viiteen kin Venäjällä otetaan vasta ensiaskelia,
Järjestön puheenjohtajien Marcus Wal- Granholm analysoi tehtäväkenttäänsä.
lenbergin ja Victor Fungin johdolla teh- – Tärkeintä ICC-työssä on vaikutta-
dyn strategityön tuloksena syntyi muun minen vapaakaupan kautta, best practi-
muassa linjaus ICC:n alueellisten verkos- ces -kokemusten jakaminen ja toisiltam-
tojen toiminnan vahvistamisesta osana me oppiminen. Odotukset ovat suuret,
kansainvälisen toiminnan kehittämistä. ten vahvistaa myös ICC:n kansainvälis- mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
ICC:n hallitus päätti marraskuus- tä toimintaa.
sa 2008 vahvistaa viittä maantieteellis- Hankkeen yleisenä tavoitteena on Ensivaikutelmat rohkaisevia
tä, alueellista verkostoa: Aasia/Tyyn- vahvistaa kunkin maan elinkeinoelämän Lähtöasetelma on hyvä: kiinnostus
imeri; Afrikka; Amerikka; Eurooppa ja osallistumista kansainvälisen kaupan ja ICC:tä kohtaan kasvaa Suomessa.
Kauko/Lähi-itä. Näiden verkostojen on investointien kehittämiseen ICC:n puit- – Yrityksille järjestämämme tilaisuu-
tarkoitus tiivistää yhteistyötään ja tä- teissa. Esimerkiksi Euroopassa Venäjän, det ovat suosittuja, esimerkiksi remburs-

34 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Mikä ICC?
International Chamber of Commerce (ICC) pyrkii toiminnassaan huomioimaan elin-
keinoelämän näkemykset yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisessä.
Muita tärkeitä tehtäviä ovat kansainvälisen kaupan menettelyjen ja käytäntöjen ke-
hittäminen, kansainvälisen kaupan riitojenratkaisu, neuvonta, koulutus ja muut pal-
velut sekä vastuullisista yritystoimintaa monikulttuurisessa ympäristössä koskevat oh-
jeet ja suositukset
ICC Suomi on ollut mukana verkostossa vuodesta 1927 lähtien valvomassa Suo-
sikurssillamme kävi paljon väkeä, Gran- men elinkeinoelämän intressejä ja kehittämässä yritysten kansainvälistä toimintaym-

Kuvat: ICC
holm kertoo. päristöä. Kansainväliset suomalaisyritykset, kuten Cargotec, Fiskars, Huhtamäki, Jaak-
Hän toivoo, että yritykset käyttäisi- ko Pöyry, Kesko, Kone, Metso, Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä muo-
vät ICC:n palveluja paitsi teknisten yksi- dostavat Suomen jäsenistön.
tyiskohtien myös kokonaisvaltaisemman ICC:n luottamushenkilöinä ovat toimineet keskeiset suomalaiset elinkeinoelä-
kuvan saamiseksi maailmantaloudesta, män vaikuttajat. Vuonna 2009 ICC Suomen puheenjohtajana toimii Jorma Eloran-
talousluvuista ja kaupan esteistä. ta (Metso) ja varapuheenjohtajina Martin Granholm ja Hannu Syrjänen (Sanoma).
–Uudella verkostorakenteella on tar- ICC Suomen maajohtajana toimii Timo Vuori.
koitus varmistaa, että tieto menee mah-
Lisätiedot: www.iccwbo.org ja www.icc.fi
dollisimman tehokkaasti perille, Gran-
holm sanoo.
Koordinaattorin tehtävänä on edis-
tää ja tukea ICC:n toimintaa koko alu-
eella yhteistyössä Pariisin kansainväli- men elinkeinoelämän yhteyksiä uusiin gisian, Tadzhikistanin, Turkmenistanin,
sen sihteeristön kanssa. Henkilökohtais- ja vanhoihin EU-jäsenmaihin sekä eri- Moldovan, Valko-Venäjän, Uzbekistanin,
ten kontaktien ohella on tarkoitus järjes- tyisesti kehittyviin markkinoihin, kuten Georgian ja Ukrainan.
tää 1–2 kertaa vuodessa alueellisia koko- Venäjään, Ukrainaan ja Turkkiin. Lisäk-
uksia. Toimintatavat ovat vasta hahmot- si toimintaa voidaan kohdistaa sellaisiin Harri Kilpi
tumassa.
Ensimmäinen liki kolmenkymme-
nen maan Eurooppa-tapaaminen pide-
tään Rotterdamissa maaliskuussa 2009.
Tällöin saadaan myös ensimmäiset koke-
mukset siitä, kuinka uusi rakenne toimii.
– Aasiassa vastaava kokous on jo jär-
jestetty ja sen puitteissa tapahtunut ver-
taisoppiminen ja tiedonjako tuntuivat
toimivan hyvin, Granholm kertoo. Tule-
vaisuudessa tapaaminen voidaan järjes-
tää myös Suomessa.

Laajat teemat, laajat alueet


ICC Suomen tavoitteina Euroopan ver-
koston yhteistyössä on vuorovaikutuksen
ja yhteistyön lisääminen sekä EU-mais-
sa että EU:n ulkopuolisissa maissa toimi-
vien ICC-osastojen kanssa. Merkittäviä
teemoja tulevat olemaan WTO, ilmasto,
energia ja finanssimarkkinat. Itä-Euroopan maihin, joissa ei toistaisek- – Tärkeintä ICC-työssä on vaikuttaminen
Lisäksi tarkoituksena on jatkaa si ole omaa tai vahvaa ICC-toimintaa. vapaakaupan kautta, best practices
ICC:n perinteistä työtä kauppamenet- Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja ke- -kokemusten jakaminen ja toisiltamme
oppiminen, korostaa järjestön Suomen
telyihin liittyvissä kysymyksissä, joihin hitysministeri Paavo Väyrynen on nos-
varapuheenjohtaja Martin Granholm (oik.).
kuuluvat muun muassa maksutapojen, tanut viime aikoina voimakkaasti esil-
toimitusehtojen, sopimusmallien ja ris- le Suomen tarpeet kehittää taloudellista
kienhallinnan kaltaisia kokonaisuuksia yhteistyötä niin sanotun laajemman Eu-
Kyseinen yhteistyö voi tarjota uu- roopan puitteissa. Se kattaa vanhat IVY-
denlaisia mahdollisuuksia vahvistaa Suo- maat, Armenian, Azerbaidzhanin, Kir-

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 35
Lyhyesti

Cleantech Finland -brändi


lanseerattiin Intiassa Kauppapolitiikka-
sivut uudistuivat
D elhin kestävän kehityksen huipputapaaminen kokosi 5.–7. helmikuuta yhteen
maailman ympäristöpäättäjät. Konferenssin yhteydessä järjestettiin ilmaston-
muutosnäyttely. Se esitteli ympäristöteknologian eli cleantech-alan yritysten osaamis- L ehden verkkosivut uudistuivat 27.
tammikuuta. Värimaailma keveni
ta ympäri maailman. ja valikko selkeytyi. Julkaisujärjestel-
Näyttelyssä lanseerattiin ensimmäistä kertaa maailmalle Suomen ympäristölii- män muutos teki kuitenkin verkkoa-
ketoiminnan kasvua tukeva Cleantech Finland -brändi. Sen tavoitteena on profiloida varuuteen jääneistä vanhoista linkeis-
Suomi tunnetuimmaksi cleantech-maaksi Suomen kannalta potentiaalisilla markki- tä historiaa.
na-alueilla vuoteen 2012 mennessä. Esimerkiksi Googlen käyttäjät
Brändillä parannetaan yritysten tunnettuutta kansallisten ja kansainvälisten si- törmäävät vielä pitkään hakutuloksiin,
dosryhmien keskuudessa sekä luodaan Suomesta kuvaa vastuullisena korkean tekno- joissa kauppapolitiikka-sivujen aineis-
logian ja ympäristöosaamisen maana, johon kannattaa sijoittaa ja sijoittua toon ohjaavan linkin päästä löytyy ve-
Suomalaisista cleantech-alan yrityksistä mukana näyttelyssä olivat muun muas- siperä. Entiset aineistot löytyvät kui-
sa Cargotec, Desinfinator, Ehovoc, Naturpolis, Nokia, Outotec, ST1 Biofuels, Vaisa- tenkin nopeasti etusivulle klikkaamal-
la ja VTT. la ja sivun hakutoimintoa käyttämällä.
Lisätiedot: www.finpro.fi

Metaani talteen ja
Mobiilipalveluille kysyntää Intiassa markkinoille

M atkapuhelinliittymien määrä
Intiassa kasvoi vuoden 2008
joonan liittymän rajan. Intian edellä
matkapuhelinkäyttäjien määrässä on
S uomi liittyi Yhdysvaltain lan-
seeraamaan metaania markki-
noille (M2M) -hankkeeseen syksyl-
lopulla nopeammin kuin koskaan enää Kiina. lä. Tammikuussa pidettiin Monter­
aikaisemmin saavuttaen 340 mil- Merkittävin kasvupotentiaali reyssä Meksikossa kokous, jossa han-
löytyy Intian maaseudulta, jossa vain ketta konkretisoitiin neljässä jaostos-
yhdellä kymmenestä on matkapuhe- sa. Suomea kiinnostaa erityisesti me-
lin. Lisäksi 3G-verkkojen todennä- taanin taltiointi ja hyödyntäminen
köinen laajeneminen vuoden 2009 maataloudessa ja kaatopaikoilla. Asi-
aikana mahdollistaa erilaisten lisä- aa valmistellaan yhteistyössä kehitys-
palveluiden tulon markkinoille. poliittisen ja kauppapoliittisen osas-
Tällä hetkellä palvelutarjoajien ton välillä.
tuloista Intiassa vain 10–14 pro- Metaani on kasvihuonekaasu, jo-
senttia tulee lisäpalveluista. Nii- ka voimistaa kasvihuoneilmiötä jo-
den osuuden uskotaan nousevan pa 25 kertaa enemmän kuin hiilidiok-
yli 30 prosenttiin seuraavan vii- sidi. Tosin metaanin vaikutusaika on
den vuoden aikana. vähäisempi.
Kasvun odotetaan muodos- M2M-hankkeessa pyritään luo-
tuvan lähinnä multimedia- ja si- maan yhteyksiä hallintojen ja yritys-
sältöpalveluista, online-peleis- ten välille. Tarkoituksena on saada
tä, mobiili-tv:stä ja muista in- markkinavoimat valjastettua metaa-
novatiivisista palveluista. Näil- nin taltiointiin ja hyötykäyttöön. Mu-
le markkinoille pyrkii Finpro kana on tällä hetkellä yli 800 yritystä.
imemään suomalaisyrityksiä Hanke tarjoaa myös suomalaisille bio-
Mobile Media India -projek- kaasualan yrityksille mahdollisuuksia.
tin kautta.
Lisätiedot www.finpro.fi Lisätiedot yrityksille: ympäristöalan
kauppapoliittisten kysymysten
asiantuntija Esa Savolainen;
esa.savolainen@formin.fi

36 • Kauppapolitiikka • 1/2009
”Suomalainen”
oopperatalohanke
etenee Kiinassa

K arita Mattila, Soile Isokoski, Matti Sal-


minen, Pekka Salminen. Kolme ensim-
mäistä ovat tunnettuja suomalaisia oopperan
lähettiläitä. Professori Pekka Salminenkin on
kulttuurin vientitykki ja oopperatähti, mutta
hieman eri näkökulmasta. Hän myi Kiinaan
kokonaisen oopperatalon.
Kiinassa vuodesta 2003 toiminut PES-
Arkkitehdit voitti viime kesänä kansainvä-
lisen kutsukilpailun Wuxin kaupungin uu-
Kuvat Wuxin oopperatalosta: PES-Arkkitehdit

desta oopperatalosta Salmisen ja arkkiteh-


ti Tuomas Silvennoisen tekemällä ehdotuk-
sella. Arkkitehtitoimisto valittiin myös to-
teuttamaan hanketta. Voittoja on siis tilillä
hankkeeseen liittyen kaksi. Sopimuksen ko-
konaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa.
Oopperatalon rakentaminen alkaa kii-
nalaisen uudenvuoden jälkeen, todennäköi-
sesti maalis-huhtikuussa. Rakennuksen on
tarkoitus valmistua vuonna 2011. Wuxi on
kehittyneen Jiangsun maakunnan vauraim-
pia kaupunkeja, noin 150 kilometriä Shang-
haista. Ensi vuonna järjestettävä Shanghain
maailmannäyttely vauhdittaa projektin to-
teutusta.
Myös Suomen näyttelypaviljonki Kirnu
Shanghain maailmannäyttelyssä on herättä-
Kuva: Finland at World EXPO 2010

nyt paljon kiinnostusta. Kilpailu huomios-


ta tulee olemaan kova, sillä helmikuun alus-
sa osallistumispäätöksen tehnyt ”EU” nos-
ti osallistujamäärän 231:een. Tuolloin osal-
listumisensa oli vahvistanut 185 maata ja 46
organisaatioita; niiden joukossa EU.

koontuva väliaikainen valmistelukonfe- tavan kesällä hahmottuvan työohjelman


IRENA aloitti renssi huolehtii käytännön järjestelyistä suuntaviivoja ja järjestön tarjoaman lisä-
ennen IRENA:n varsinaisen viraston toi- arvon selkiintymistä.

S aksassa Bonnissa järjestettiin tammi-


kuun lopussa kansainvälisen uusiutu-
van energian viraston järjestön IRENA:n
minnan käynnistämistä.
IRENA:n perustamiskonferenssissa
sijoituspaikkaa ilmoittivat hakevansa Itä-
Muun muassa G7-maista Yhdys-
vallat, Japani, UK ja Kanada sekä BRIC-
maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ei-
(International Renewable Energy Agen- valta ja Arabiemiraattien liitto. Hakuun vät ole vielä liittyneet IRENA:an. Jäsenek-
cy) perustamiskonferenssi. Siihen osallis- osallistunee myös Saksa ja muita jäsen- si on liittynyt 20 EU-maata, ja tarkkaili-
tui 75 maata. Suomen puolesta viraston maita. Järjestölle haetaan ODA-statusta, joina jatkavat UK, Belgia, Tshekki, Slova-
liittymissopimuksen allekirjoitti elinkei- jotta osa jäsenmaksuista ja vapaaehtois- kia, Unkari, Viro ja Malta.
noministeri Mauri Pekkarinen. rahoituksesta voitaisiin luokitella viralli-
Lisätiedot: www.tem.fi
IRENA:n perustamisasiakirja astuu seksi kehitysavuksi.
voimaan, kun 25 allekirjoittajamaata on IRENA perustettiin Saksan voimak-
ratifioinut sopimuksen. Kesäkuussa ko- kaalla tuella. Eräät valtiot näyttävät odot-

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 37
Lyhyesti

Kasvulukuja maailmalta
S uomen ulkomaanedustustojen talous­
raportit sisältävät silminnäkijähavain-
toja eri puolilta maailmaa.
oman tuotannon suojelemiseksi tai kil-
pailukyvyn parantamiseksi; millaisia
poikkeuksellisia valtiontukia otetaan
toaan suojatakseen. Muutamassa päiväs-
sä määräys kuitenkin peruttiin.
Tammikuun ja helmikuun alun
75 maassa sijaitsevista toimipisteissä käyttöön, tai kaavaillaanko joillakin ta- talous­raporteista on poimittu seuraavat
tehdään arvioita paikallisen toimintaym- louden sektoreilla ulkomaalaisomistuk- bkt-luvut: vuoden 2008 toteutuman en-
päristön kehittymisestä. sen rajoituksia. nuste, prosenttia (2009 ennuste, prosent-
Kevään aikana kiinnitetään erityis- Brasiliasta jysähti uutispommi tia).
tä huomiota siihen, mitä Suomen kan- 26. tammikuuta: maa oli ottanut käyttöön
Lisätiedot: www.kauppapolitiikka.fi
nalta tärkeillä markkinoilla tehdään pakolliset tuontilisenssit omaa tuotan­

Venäjä: Thaimaa:
NA (-0,2) +3 -+4 (-0,4 - +2)
Saudi-Arabia:
Venäjän teollisuustuotanto jatkoi kovaa Maailman talouskriisi ulottaa vaikutuk-
luisuaan joulukuussa. Työttömyys lisään- sensa myös viennistä riippuvaiseen Thai- +4,2 (NA)
tyi huomattavasti. Rupla on heikentynyt maahan. Synkimmät ennusteet povaavat Hyvästä kasvuluvusta huolimatta muun
nopeasti. talouden supistuvan 0,4 prosenttia kulu- kuin öljyyn perustuvan yksityisen sekto-
Federaation budjettiin repesi iso va- vana vuonna. Miljoonan thaimaalaisen rin kasvu hidastui viime vuonna vuoden
je vuoden 2008 viimeisellä neljänneksel- arvioidaan menettävän työpaikkansa. 2003 jälkeen alimmalle tasolle.
lä. Vaje jatkuu myös tänä vuonna. Venäjä Talous- ja suunnitteluministerin
on poistanut eräitä vientitulleja ja nosta- mukaan taloudelliseen elvytykseen pe-
nut eräitä tuontitulleja. rustuva budjetti auttaa lisäämään tavaroi-
den ja palvelusten kysyntää sekä rahoitta-
maan tuotantoa ja investointeja.
Italia:
< 0 (-0,8 - -2)
Talouskasvu on ollut heikkoa vuosikau-
det. Taantumaan Italia vajosi vuoden
2008 kolmannella neljänneksellä. Maa on
Norja: ilmeisesti Irlannin ohella euroalueen ai-
+0.8 (-0.4) noa, jonka koko viime vuoden talouskas- Peru:
vu jäi negatiiviseksi. >+9 (NA)
Viisi vuotta jatkunut voimakas talouskas-
vu päättyi Norjassa vuoden 2008 loppu- Talouden hidastuminen tuntuu myös Pe-
puolella maailmanlaajuisen finanssikrii- russa: valuutta on menettänyt noin kym-
sin vaikutusten ulottuessa myös Norjaan. menyksen arvostaan viime huhtikuun
Turbulentin vuoden 2008 jälkeen huippulukemaan verrattuna, ja pääkau-
ovat Oslon pörssin pörssikurssit kehitty- pungin pörssi on laskenut 60 prosenttia
neet varovaisen positiivisesti tammikuus- Vietnam: viime vuoden alun lukemista.
sa 2009. +6,23 (+4,3 - +6,5) Kansainvälinen talouskriisi ei ole
Pitkään ennätyksellisen alhaisena kuitenkaan vaikuttanut Peruun yhtä voi-
pysynyt työttömyys on kääntynyt nou- Viime vuoden alkupuolella talouden makkaasti kuin moniin muihin alueen
suun. Asuntomarkkinat – joiden hinnois- lämpötila oli kuumenemassa, mutta lop- valtioihin.
sa pitkään on ollut paikoitellen runsaasti- puvuodesta kuljettiin kohti kylmenevää.
kin ilmaa – ovat kääntyneet laskuun.

38 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Ministerin mietteet

Afrikka

Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia


– mahdollisuuksien maanosa
Afrikalla on kehno brändi useiden maailman yritysjohtajien
mielessä. Maanosa tiedetään kyllä luonnonkauniiksi ja
luonnonvaroiltaan rikkaaksi, mutta Afrikka-kuvaa leimaavat
väestön köyhyys, heikko infrastruktuuri ja väkivaltaisuudet.

A
frikka on monimuotoinen. Sen Afrikan maat ovat itse havainneet to- hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisten
jakaminen Saharan pohjoispuo- teutetun kehityspolitiikan yksipuolisuu- yritysten toiminnalle. Tämä on huomattu
lella oleviin ja eteläpuolisiin val- den. Niinpä esimerkiksi Tansanian kan- myös Finprossa, joka on avannut toimipis-
tioihin johtaa usein karkeisiin sallisen köyhyyden poistamisohjelman teen Afrikan kehityspankin päämajakau-
yleistyksiin. Sekä etelässä että pohjoises- (MKUKUTA) tärkeimmät prioriteetit punkiin Tunisiin.
sa on vakaasti kehittyviä maita. Luonnon- ovat sähköistys ja teiden rakentaminen. Suomen omassa kehityspoliittises-
varat ovat jakautuneet eri puolille maan- Ne eivät sellaisenaan ole vuosituhattavoit- sa ohjelmassa painotetaan muun muassa
osaa. Levottomuudet ja väkivalta ovat va- teita, mutta ne ovat tärkeitä välineitä ta- luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä
kava ongelma vain harvoissa maissa ja voitteiden saavuttamiseksi. ja yhteistyön aikaansaamista suomalaisen
harvoilla alueilla. Kansainvälisissä kehityspolitiikkaa yhteiskunnan ja kumppanimaiden välil-
Kehityspolitiikassa on tehty vuo- käsitelleissä kokouksissa nimenomaan lä. Meidän voimavarojamme suunnataan
sikymmenten varrella virheitä. Niiden useat Afrikan maat ovat korostaneet yk- tämän mukaisesti aikaisempaa enemmän
vuoksi vuosikymmenten kehitysponnis- sityissektorin, maatalouden ja pienyritys- aloille, joilla suomalaisilla asiantuntijoilla
tukset ovat valuneet osittain hukkaan. Tä- toiminnan kehittämisen tärkeyttä. ja yrityksillä on jotakin erityistä annetta-
mä koskee myös tämän vuosituhannen Suomen lokakuussa 2007 hyväksy- vaa kumppanimaiden kehitykseen.
kehityspolitiikkaa. tyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa ko- Afrikka on tärkeä maanosa suoma-
YK:ssa vuonna 2000 hyväksytyt vuo- rostetaan kaiken toiminnan luonnontalo- laisten yritysten viennin ja kansainvälisty-
situhattavoitteet (Millennium Develop- udellista, taloudellista ja yhteiskunnallista misen edistämisessä. Tämä on tullut esiin
ment Goals) tähtäävät äärimmäisen köy- kestävyyttä. Siinä painotetaan yksityissek- myös Afrikkaan suuntautuneilla virka-
hyyden poistamiseen. Nämä ghanalaisen torin vahvistamista kaiken kehityksen pe- matkoillani.
pääsihteerin Kofi Annanin johdolla laadi- rustana. Ohjelma on kansainvälisen kes- Egyptiin tein noin vuosi sitten vierai-
tut tavoitteet tähtäsivät kehityksen vauh- kustelun kärjessä. lun, joka oli ensisijassa VKE-matka. Etio-
dittamiseen erityisesti Afrikassa. Niiden Viime vuodesta lähtien olen ponnis- piassa, Keniassa, Mosambikissa ja Na-
pohjalta on muun muassa sovittu, että tellut ohjelman toiminnallistamiseksi se- mibiassa mukana oli yritysten edustajia.
kehitysavun lisäyksestä vähintään puolet kä EU:n puitteissa että maailmanlaajuisesti. Seuraavalle Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan
suunnataan Afrikkaan. EU:n politiikka kääntyi viime vuon- suuntautuvalle matkalle on ilmoittautu-
Virhe tapahtui tällä kertaa siinä, että na. Vielä avun tehokkuutta käsitellessä nut mittava yritysvaltuuskunta.
keinot vuosituhattavoitteiden saavuttami- Accran konferenssissa EU johti vanhan Afrikassakin ovat käytettävissä yri-
seksi ymmärrettiin liian kapea-alaisesti. ajattelun mukaista toimintaa, Dohan ke- tystoiminnan kehittämiseen suunna-
Voimavaroja ryhdyttiin suuntaamaan sel- hitysrahoituskonferenssissa EU:n linja oli tut instrumentit, kuten korkotukiluotot,
laiseen toimintaan, jolla on suora vaikutus jo uudistunut. Finnfundin palvelut ja Finnpartnership-
köyhyyteen ja niitä mittaaviin indikaatto- Äskettäin Prahassa pidetyssä koko- ohjelma. Myös uutta instituutioiden vä-
reihin. Avun kanavoinnissa painotettiin uksessa EU:n kehitysministerit antoi- lisen yhteistyön instrumenttia voidaan
julkisen sektorin merkitystä. vat tukensa Suomen aloitteelle ja päätti- käyttää perustan luomiseksi yritysten
Käytännön kokemus on nopeas- vät esittää Yhdysvalloille tranatlanttista harjoittamalle yhteistyölle. Monenkeski-
ti osoittanut, ettei tällainen toiminta köy- kumppanuutta kestävän kehityksen edis- set organisaatiot kuten esimerkiksi Maail-
hyyden poistamiseksi ole kaikkein tehok- tämiseksi. manpankki, Afrikan kehityspankki, YK:n
kainta. Suoran köyhyyden poistamisen Afrikkaan suunnataan tulevina vuo- eri toimijat sekä EU tarjoavat myös Suo-
rinnalla tarvitaan toimintaa, jolla vahvis- sina valtavat voimavarat. Suunnitelmat melle kanavia vahvistaa yhteistyötä.
tetaan kumppanimaiden taloudellista pe- ovat muuttumassa siten, että varoja suun- Afrikka on mahdollisuuksien maan-
rustaa kehittämällä niiden perusrakentei- nataan aikaisempaa enemmin myös infra- osa myös suomalaisille yrityksille.
ta ja luomalla edellytyksiä niiden yksityis- struktuurin kehittämiseen ja yksityisen ta- Paavo Väyrynen
sektorin kehitykselle. louselämän elvyttämiseen. Tämä tarjoaa Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 39
Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö
Suomen toimintasuunnitelma
(2008–2011)

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön


toimintasuunnitelmaa voi tilata osoitteesta
keoinfo@formin.fi