You are on page 1of 8

Kaajsaj

Ao I, Nmero 4, Junio, Valladolid, Yucatn

Tsib taane u taakmubaj ichil u kaay


chichoob, tutul beejoob yetel chak tuux
le kaxo ku kuchul tu xuul u tuukul mak,
baale le taano joolnaj yanikoob tuux ku
yalkab tuukuloob ti ulak kuchiloob, ti
tanxel luumoob, luumoob tuux minaan
kuxtali wa u noj kaxiloob tuukul. Baale u jach
kaabetil le tsibo leti lek u tsaik u taan le
maaya miatsila, u tsibil jumpel noj siibal
pataan toon yoklal miatsil yetel noj tuukuloob. Mix mak jeel u satike, chen u muuk noj
kak jeel u laj tsooksik tie, baale kex beyo
bin tsakak tu kaajsajil maaya tuukul le
tsibooba.
Te kan jaatsa tek kamaj u yantaj le xoknaloob
yete le maaya ajtsiboobo, le maxoob
takmuktik u taan maaya kaajo yetel xan ku
yeesikoob u paakat tulakal le maxoob ku
kuxtaloob tu tsu le taana. Bey xane yaab bix
kaj olaanil le yokolkaaba jeel bix ti le
tsiboobo yetel ti le ikiltaano, ku xakaltikoob
bix u bisikubaj mak yetel u bakpaach.
Bey xane, jetsekbal u tuukulile yaan u laj
tsabal kaj oltbil ti internet, tulakal le
tsiboob tsook u jokol le pikil juuna utial ka
xookok, xakaltaak yetel ka tsabak kaj oltbil
tak tu tsu le mejen kajtaloobo tumen le
maxoob takmuktik maaya miatsilo yetel
xan tulakal le maxoob taak u kaj oltikoob
ujeel bix u yuchul tsib ich maayao. Le
tsiboob ku jokol ti juun yetel te interneto
ma tan u xuulul tumen yaan u muchik
yaabkach jejelas tsiboob utial u chunul u
meyajil xakaloob tu yoklal maaya miatsil
yetel le tsibiloob ku taan yoklal tsikbaloob,
ikiltaan, popoltaan yetel xakaal tuukuloob tu
bakpaach u mankinalil kuxtal wa kiliich
sutukoob.
Jeel bix k ojelile le noj meyaja chun tu Noj
Mankinal Natsil Taanoob tu jaabil 2013, bey
jumpel kaabet meyaj tu yaalil le jalaach Dr.
Carlos Bojrquez Urzaiz. Bey tan u kaj
oltaalo, le meyaja yaan u chupik jumpel noj
yam ti u tsibil maaya taan, le meetike tan k
paytantik tulakal le maxoob ku tsiboobo
utial ka meyajnak le kuchil tioba yoklal u
tsaikoob kaj oltbil u tuukuloob yetel u
tsiboob, chen jaalib bey jeel k
muukaankuunsik u taan le tumben
ajtsiboob eesik u tuukuloob yetel maaya
taano.

Antrop. Rodrigo E. Ordez Sosa


Coordinador del proyecto

Chumbesaj taan

Editorial

La palabra escrita est revestida de pjaros,


senderos y lluvias donde el monte repica en
todos los confines de la imaginacin, sin
embargo las palabras son puertas donde el
sentido viaja a otros espacios, otros
continentes, tierras inhspitas o a la selva de
los sentimientos. Sin embargo, el verdadero
valor de la palabra escrita est en su cualidad
de otorgar voz a nuestra cultura maya,
asentar una herencia cultural y de pensamiento que slo la voracidad del fuego
podra amenazarla, aunque la memoria ser,
al final de cuentas, donde residir el hogar
de los textos aqu reunidos.
En este cuarto nmero recibimos la colaboracin de nuestros alumnos y escritores en
lengua maya, quienes aportan su talento
para ampliar las voces y las visiones de
mundo que conviven al interior de la lengua
maya, sobre todo estn contenidos diferentes formas de nombrar el mundo a travs de
la creacin literaria y a travs de la poesa
revisan las relaciones que guarda el hombre
con su entorno.
Asimismo, mantenemos nuestra poltica de
publicar en lnea todos los nmero editados
por la Universidad de Oriente para su consulta, revisin y difusin por parte de los
promotores culturales e interesados por
conocer una nueva forma de hacer literatura.
La utilizacin de los medios impresos y
electrnicos continuar mientres este vigente este proyecto, porque generar un cuerpo
de documentos que impulsen una lnea de
investigacin sobre la lengua maya a partir
de una gamma de documentos enfocados a
la crnica, la poesa, cuento y reflexiones
filosficas sobre lo cotidiano y lo sagrado.
El presente proyecto editorial inici en la
celebracin del Da Internacional de las
Lenguas Maternas del 2013 como parte de la
poltica de difusin de la lengua maya que
estableci el rector, Dr. Carlos Bojrquez
Urzaiz. A la par de la difusin, este proyecto
llenar un vaco importante en el espacio
literario escrito en lengua maya, por esa
razn invitamos a todos a apropiarse de
estas pginas, contribuir al crecimiento de
un proyecto encaminado a otorgar voz a los
cientos de jvenes escritores que desde su
lengua construyen la realidad conforme a
sus sueos y esperanzas.

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

Tumeen maatan u beytal in yaabilkech


Feliciano Snchez Chan
Tumeen maatan u beytal in yaabilkech
Teech in xmukul yaameche,
Kin yaabiltik a sak cheej,
U nuukil a nukik in taan,
U tsootsel al pool ku wiltaal tumeen iik,
U koil a tsetsel paktiken,
U ki olalil a kuxtal
U nay olalil a kuxtatik
A kuxtal jalkabech bey u yol iike,
Yetel bix a putsul tin mek
Ken in wot in waaltech in yaamech.
Tumeen maatan u beytal in yaabilkech
Teech in xmukul yaameche,
In yaamaj a jaajaltaan
U minaanil tuus ta chi
U boxtubeenil u tsootsel a pool
A tuux ku chnkalaankil ta puuk
U boxel a chi ku payabtik in tsuuts
Yetel a wichoob, le ken a mutse
Ku taakik tu jach taamil u tsu a puksiikal
Baax ku xmuklik,
Mix bikin bin u yaalten
Wa a yaamen.
Kex bixake,
in yaamech tulakalech, tulakalech,
Baale tumeen in xmukul yaabilajeche,
Tumeen maatan u beytal in yaabilkech
teeche,
in yaamaj a minaanil tin wiknal
yetel in kaajsikech ku sasilkuunsik in kuxtal

Kin wilikeche
Rosa Beatriz Yah Dzib
Kin wilikeche ku pikil u nookoyil in tuukul
Kin wilikeche ku poolchajal u kanloolil in wol
Kin wilikeche ku letsbal u ekil in wich
Kin wilikeche ku kuuklankil u xiwil in naat
Kin wilikeche ku pelel u iibil in wootel
Kin wilikeche ku yiblan yiblankil u tunich jai in
winkilal
Kin wilikeche ku yomankil u cheenil in kiike
Kin wilikeche ku totojkej u xkolomill in chi
Kin wilikeche ku loolankil u kootil in puksiikal.

In chiiche
Nen tuux ku kuukankunsukubaj in tuukul
Pepen bonik in wol
Turix chaknulkunsik in tuukul
kan loolankunsik in kuxtal
ja joyabtik in nay
che boykinsik in kuxtal
chuuj chupik in puksiikal
kantun mekik in yakunaj.

Kaajsaj

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

U kaxtaal taakin
Le tsikbala chen jumpel ti yaab
tsikbal ti bix u kaxtaal taakin, le jeala
tsikbaltabten tumen juntul aj-kaansaj. Bey tun ku chunula:
Juntenake tin suut tin meeyaj ka
joop in tsikbal yetel le aj-kaansajo
kaa tun tu yaalal teen bix uchak u
machik tu paalil jumpel taakin
kaxtaab tumen juntul chan nojoch
mak.
uch tu paalil le aj-kaansajo uts u yilik
u bin si baale ken u yaal tu sukuun
ka xiik yetele ma u kaati tumen jach
jet maakol u lako, tu beelil tun ken
xiik sie tu kaj oltaj juntul chan
nojoch mak ka tu katal ti waaj jeel
u bin si yetele tumen u sukuune ma
u kati, tsookole saajak xiik tu
juunal. Bey uchak u chunul u bin si
yetel le nojoch mak yoosal u
beytal u bisik u konej, bey tun
uchak u chunul u binoob sansamal, manoob le kiino, le tun le chan
xiipalo kojaanchajij, paat ma tan u
bin si chen baaxe le chan nojoch
mako kaanaan si ti tumen tsook u
xuupul ti, kaaj tu yaalal yaan u bin
tun jun, tumen le paalo ma tan u bin,
letie tu chaaj u beelil tuux suk u bin
yetel le paalo, bin tak tu tsuj le
kaaxo yoosal u sebtal u kaxtik, tun
bin ximbal ka tu tek yilaj u tal u tipil
juntul kaan, ma u yuubaj waaj saajaki, ka natse ka tu yilaj jach yaab
yaaxkach yaan tu pach le kaano, chen
tun ka tu yuubaj u yaalal tie, aay
luumkab jeel waaj u beytal a tsakikene tumen tan u tuutal in paach;
aay chan kaan tene ma in wojel
tsaak yetel xiw bix ken in naat
makalmak ken in chaej,

Alejandra del Roco Moo Batun


le jeelo mix kaanaani teen ken in
taastech le xiw ken a kutej yoosal a
pakik tin paach, maalob tun, taas tun
le xiwo, paat tun, bikaanen in chaej,
chen tun ka tu yilaj le nojoch mako
ka pirinsuutnajij ka tun saatij, ma
sen same leti ku chikpajal te chan
mosono ka tu yilaj u nachmaj
tulakal le xiwo, le nojoch mako ka
tu kutaj utial u tsaj ik tu siinej le
kaano, ma sen sam u tsaj ka
binoob tulakal le yaaxkacho yetel
ka utslajij, le kaano utial u bootik le
nojoch mako tu yaalaj tie yaan u
tsajik jumpel chan boolal ti, ku
yaalik ti, koox ka in weesiktech tuux
yaan, ku yaalik le nojoch mako, jach
jaaj kaan wa chen tn bisiken utial a
meet teen loob, jach jaaj, ku nukaal
ti, koox, ka binij tsook u chan xantal
ximbalnak ka tu yilaj u bin tu tsuj le
tunich le kaano, chen tu yilaj, ka tu
kaa bechaj u pool le kaano ka tu
yaalaj, chan xuunan baax paatik tsel
le tunicho ka wil baax yaan teelo,
teen, ku yaalik: kux waaj chen a kat
ka in juul in kan ken tsooke ka
chiiken, kux waj ti yaan u jeel
kaanoob teelo utial u jaanteneex
ken tsookok, aay nojoch ma, mix baal
ken in meetiktech teche tsook a watiken laaten tun in kaat a chaaj le
baax yaan waye. Maalob tun, ku
yaalik, ka tu chaaj le che yaan teelo
ka tu juulcheetaj le tunicho utial u
yilik baax yaan teelo, ka tu cheneetaj ka tu joosaj jumpel chan bal
tuux yaan yaab taakin ku letsbali
wa de oro bey tun uchak u yaantal u
taakin le nojoch mako.

Tu lak kiine le chan xiipalo bin tu


kaaten si ka man u chaj le nojoch
mako, ka man tu jool u beele, ku
yilike tsook u meetik u paakil u naaj,
tumen kaache, u naajile chen xaan
yetel chuyche tsookole jach checheb taitak u lubul, le paalo chen
tun baxal taan yetel le nojoch
mako ka tu yaalaj tie: aay abuela
tuux ta kaxtaj le taakino tial a meetik
a naayo tsookole ma ta chan tsaj
teen u peli, ka tun nukaabtie, jach
jaaj a kaat jumpeli kin tsab teech,
chen tin jan paktaj ka tin kaa waalal
tie jach jaaj abuela, jach jaaj ku yaalal
ti, bix tun uchak a kaxtik, ku yaalik ti
tun, kaajaan teech le kiinoob ma
taalech utial ek bin si, le kiin tuno
tene binen tumen xuupten si ka tun
yaanchaj in bini, ti tun tin wilaj
juntul kaan ka tu taanen ka tun tu
yaalal teen tuux yaan, jeel tun u
pela ma jaach yaab paatalteni
taitak in laj xuupik.
Le aj-kaasaj tun tu yaalal teen jach
jaaj bin tu machaj le taakino, yaab
jaaboob tu liisaj, baale u sukuun
jach maakol tu yookoltaj ti ka tun tu
xuupaj. Beey tun uchak in wojeltik
bix tu kaxtaj le taakiin le nojoch
mako tsookole jach u jaajil yaan le
taakin taakaano.
Ku yaalal xane ma chen jeen maxe
jeel u kaxtike tumen ti max tiilil le
taakino taanaan u kaaba ken tun
kuchuk le mako yaan u yeesaal ti
tumen chen leti jeel u beytal u kaxtike.

Kaajsaj
Pgina 3

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

Juntul xiipal nukaaj tsookol u beele tu jichaaj u kaal


Lourdes Chan Caamal
Uch ti jumpel chan kaaj, yaankaj juntul xiipal u kaabae j-Jasinto; chen jumpel kiine j-Jasee tu yaalaje
nukaaj tsookol u beel, tumen jach uts ti u jich x-Tinaj,
tsook u maan kiin jopook u taanik.
Tsook xaan u beetik u yotoch tuux ku tuklik ken u bisik
u kajkuntik ux baal, tan u naajal maalob, tu tsiboltik ka
yanaak u palaal yetel xTinae, lej olale tsook u yokool
u kat u kaab le xTinao, tu kaaxajoob u taanil baax
kiin ken tsookok u beeloobi.
Chen jumpel akaabe j-Jasee kalchaji, ka paat
weenel chumuk beej; le ka aaj chumuuk akaabe, ka
kaaj tie ma jbiin u ximbaltik ux baal, ka tu yaalaje:
--Beorae ken xiiken in wiila wa minaan in jeel tu yiiknal
xTina. Bey tu mentajo ka binij. oli bey yaan baax ku
kojool tie. Le ka kuuch tu yotoch le xchupalo tu
yubaj tan u yawat yaab miisoobi, j-Jase tu siitaj le
kooto, ka tu tuchjuba tuux eejochene utiaal u
chuuktik baax ken uuchuki.
Ma saan ti lelo, tu yiilaj u jokool xTina, minaan bix u
kiichpanil; biin tu chum junkul koptee ka pirinsutnaj bolompel u paakal tu xnooj, tsokole tu ka pirinsutjuba bolompel u paakal tu xtsik ka sunaaj xway
miis, ka bin alkab jaasaj olal. J-Jasee paat minaan u
taan! Pit man u jakaanil u yol yetel le baax tu yilaja,
ma tan u pajtaal u chanuktik le baax tu yiilaja. Biix ken
u tsolik ti tulakaal le makoob ma tan u tsookol u beel
yetel xTinae. Ichil u kaas kalaanile tu maachaj jumpel
suume ka tu chuykintaj tu kaab le kopteo ka tu
yiichaj u kaal.

Kaajsaj
Pgina 4

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

U noj kaabetil tsolxikinoob


Le tsiba ku muukaankunsik u tuukulil jumpel much kuxtal yetel keetil
way yokolkaabe tumen tulakal
make ku taasik jejelas tuukuloob,
baale wa tsolaan u xikine ma tan u
tuubsik u chiibal tumen xan yaan
make ken u kan jumpit wa baaxe ku
kaanatal u yich, ku patal ma winik u
yilik u yet makili, ku tuubsik maxoob
antajmil tu sutukil kaabet ti,
baaxoob kaansaan ti yetel ku tuubsik
xan max ichiloob lik u ximbal. Le
meetike le chan tsiba ku tsaik tuux u
xixtik u tuukul mak beyxan ka
waalakoon junsutuk k jach il maxoni
yolal xan k ilik jach baaxoob tsook k
meetik yetel baaxoob ku binetik k
meetik way yokolkaab yetel k kuxtale. Uts u kanik wa baax mak, baale
tulakal baax ka u kane kaabet u meyaj
ti bey jumpel beej tuux yaan u pajtalil u natsik ujeel makoob tu paache
utial ka kaambalnakoob xan tumen
tulakal kaj olale ku yantal utial ka
tsabak u kaj olt ulak winikoob wa
mae layli ma u kanik make.

U Bakeria Chichimil

Ulak baax kin tukultik kaabete, k


kaajsik sansamal tulakal talamiloob t
ilmaj tu beelil k kaambal tumen beyo
ma tan u tuubul ti toon tuux jokoon
yetel maxoob kajs u kaansikoon k
pil k ich. Kaabet k tukultike wa maas
yaab beej u ximbaltmaj juntul make
kaabet u yeesike maas utsil mak
yetel ulakoob, jumpel tuukul beya u
beelil k kuchul k najmalt u tsiik wa u
chimpolal tulakal mak. . U nojbeelil le
kaj olal yetel kaambalo minaan u
xuul, chen baale yaan u kanik mak u
ximbalt jetseknakil yetel xan utsil
makil. Le tsiba ma u kat u kex u
tuukul mixmaki chen ku tsaik u
suutukil tuux u yilik make max,
yolal ma u yetstik ujeel kuxtal ma u
tiili. Wa yaan jumpel nojoch siibal u
tsamaj toon Kiichkelem Yuume leti le
kuxtala le meetike kaabet k kanik k
bisikbaj yetel tulakal maxoob
yetel baaloob yaan way yokolkaabe.
Uts ka u kan mak muchkuxtal ichil
jejelas tuukuloob yetel xan ichil
jejelas kuxtaloob yolal u pajtal

Jos Cipriano Dzib Uitzil


k aalike tan k meetik le baax kaabeto;
kuxtal yetel jets olal ichilooneex.
Ma u tuubul toone, kex bukaaj
baaloob ka u kan make ma u kat u
yaale wa chen leti yaan baaloob u
yoojel. Le meetike kaajak teche le
kiino tulakal tuux ku jokol, le kuxtala
jumplili, bey yanik jumpel xbuts
eeke tumen minaan u sutukil u
chikpajal mix u saatal, le meetike
kaabet k kanik yantali. Tiilit a kuxtal ma
ketik u tiilitaal tumen ujeeloob. Kaabete tulakal baax ka meete ti teech ka
taak u tuukulil ma ti ujeeloobi yolal
beyo jeelbaax ka taake chen teech
otej; utsak wa kaasak. Uts u yuubaal u
tsolxikinoob wa u yaalmajnuukoob
maxoob ximbalnajaanoob maas ti
toon, tumen leti jeik tulakal joolnajoob ti jumpel maalob kuxtal. Kanant
ma tselel yetel baaxoob ka tukultik a
meetik, baale wa xan lubech tu beelile, ma patali, ka liken tumen chen
jaalib bey jeel a kuchul letsbal yetel
a noj kaj olal tu tan ujeel makoobo.

Petronila Dzib Cahum

Suk u metaal u bakeria Chichimil jaab man jaab, tu winalil Febreroo, tial u kimbesaal kiichpam mama Consolacin. Tu
kinil ku chunule ku yuchul tak las 12 tu chumuk kine ku yoosaal u gremioil, ku yantal u miissai tsookole ku yantal
u prosesioni.
Las 11 akabe ku kuchul okot u yanal kajtaloobi, yaxile ku presentartaj le maxoob organizartej le bakeriao, tsookole ku coronartaj u reynail le chaano, tsookol tune ku presentartaj le tanxel kaajtaloob ku kuchuloob okoto ku formartaloob tu chumukil le terrasao, tak las 11:45 akabe ku kajsik u paax le paaxkoloobo ku yutsil okot taj. Le chupalaloobo yetel x-kooleloobo ku tsaikoob u ternoob, cinta, flores tu pooloob , collares, boch, yetel u sak xanaboob, le
xiipalaloobo ku tsaikoob, u sak camisaaj yetel pantaln, beeyxan u x-bakalokoob, pok yetel jumpel sak wa chaak
pauelo uts u yilajchen joop ku yokotoob.
Tak 1:30 u sastale ku jan jeeleloob, ku sibil refresco yetel tortaa ti le tanxel kajiloob kuch u ximbatkoono men le presidente municipalo. Tak las 2:30 u sastale ku yantal konkursoo ti jaranaa. Le pareja bisik yax lugaro ku siibil 1500 pesos tiob,
tee kaa lugaro ku sibil 1000 pesos tiob, tee ox lugaro ku siibil 500 pesos tiob. Chen tsookoke ku ka kajal u yokottaj le
jaranchako taktialtsookol las 4 u tial u sastal.
U yokottaal le jaranao ku yeesik baax ik kaanmaj yetel le chiibal tuux siijoono.

Kaajsaj

Pgina 5

Valladolid, Yucatn

Toj tuunich tu kaajil Tixhualactun

Junio 2013

Didier Argelio Chan Quijano

Toj tuunich tu kaajil Tixhualactun


Tixhulactune jumpel chan kaaj yaan tu lakin u noj kaajil Saki, te chan kaaja yaab jejelas baaloob yetel tsikbaloob
ku man tu chi u kajnaliloob. Baale ichil le chan tsiba chen nikaajoon tsol bix u meyajtaal le toj tuunicho.
Utial k kajsik le chan meyaja kaabet in waalikoon u kaaba le nojoch mak meyajtik le tuunicho, letie yuum Silvano
Uuh u kaaba, kex tsook u nojoch maktale jach ku tsaj oltik u meyajil le tuunicho. U paalaloob xane layli leti le
meyaj ku meetikoobo.
Yaab meyaj yaan tu paach le toj tuunicho, tumen yaxile kaabet u bin kaxtbil le tuunich ku kaabettal utial le nuukul
waj le baax ku patbilo, ken tsookoke yaan u putaal tak tuux ku meyajtbil, le ken kojsaak tuux ku meyajtaalo ku
yaax xootol yetel tumben xotoboob utial u paatal u winkilal le baax ku meetbilo, tu tsook tune ku kajal u tojaal,
beytuno tak u tsooksaal le baax ku patbilo. Ku yaalik le nojoch maka kaach minaan le tumben nuukuloob jeel bix
le martillo waj le masoo, Utial u joksaal le tuunicho ku kaabetkuunsaal jumpel tsuutsuuy che jeel bix le kitancheo, yetel utial u tojaal le tuunicho ku kaabetkuunsaal jumpel tuunich ms tsuuy. Ku yaalik xan toon yuum
Silvanoe bejlae ma jach muukaanil le meyaja, tumen yaan kisbuuts waj triciclo utial u putaal le tuunicho, ma beey
kaache, baale le baax talamkuntik yetel koojkinsik le meyaja letie tuunicho, tumen bejla kiina mambil u meetaal
tumen tulakal kaxe ejido yanik, yaan u yuumil.
Jejelas tuunichoob ku kaabetkuunsaal ichil le meyaja, baale bejla kiine chen yetel wakpel u jejelasil suuk u
meyaj yuum Silvano, ku yaalike le ku jach kaabetkuunsiko letie sak eel baacho, tumen le baax jach ku kubentaal tio
chen utial koombil beey artesaniae. Ichil tun le nuukuloob jach ku kataalo te yaan le xkutino, mejen xka, u toolol
naajoob, ladrillooob, u pool balamoob, yetel kiliich kataboob (cruz). Ku yaalik le nojoch maka le sak eel baacho
jach maaloob utial u meetaal le nuukulooba tumen jumpel jatsuts tuunich, jajaxkil, ma jach tsuuyi, mix tan u
loobiltik u toj olal mak, mix tan u paatik u book waj u gusto ichil jaanaloob, le meetike jach uts u meyaj mak
yetel.
Utial k kalik le chan tsiba kaabet k aalike u tsooksaal le meyaja letie ku yaalal u toj tuunchilo, tumen ichil le jeela
te ku tsaabal u jatsutsil le tuunicho. Ku yaalik yuum Silvanoe ku yaalal toj tuunich ti le meyaja tumen kaabet u bin
a patik le nuukuloobo kaalikil u bin a sal puchtik le tuunicho. Jach kaabet a tsajik a wooli tumen jach ku seen xantal u tojaal tumen wa ka puchik tsuuye jeel a kaskuntik a meyaje.

Kaajsaj
Pgina 6

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

Juan Kupul
Jos Asuncin Nahuat Canul
Yuum Juan kupule te chij tu kajil Tixkakal, le kaaja te yaan tu nojbej
Saakie yetel Quintana Roo. Le kaach ucho le winkoob kaajakbaloob tu kaajil Tixkakalo ma jach kimak u yoloobi, tumen yoosa le
baatel yaan ti le otsiloobo yetel le tsuuloobo. Le tsook u
naatsikuba u kiinil le baatelo, le kaajnaloob te Tixkakalo tu yalkaato
le tsuuloobo. Le uchilo yaan jumtuul paadre te paarokyao leti
xaane alkaataabi tumen letioob ku metku kaasaaniloob te tu
kaajalil Tixkakalo le olale otsil makoobe tu muuchubao tial baatel
yetel u kanaanko le kwaartelo tumen ku yalale waa ka kuuchuk
chaabil le kwaartelo ku beenserta le kaajalo.
Ka joop u yuchul le baatelilo, Juan kupule yetel u laak makoobe
binoob kanam jokaaj, baale le jokaaj ku yalalo yaan kex jumpel
leegwa, naats te Xkelmilo le tuux yaan le yuum Santa Kruuso; te ku
jeelel Juan Kupul yetel le otsil makoobo tial u kananko u taal le
kinsaj makoobo. Le chen u yuuboob tan u naatsal le kinsaj
makoobo, ku waakoob le boombao tial ka u yuub le kaajo, letiobe
ku luukloobi, baale, le kiinako ook u wenloob tumen tsok u man
oxpel akaboob maatech u weneloob; le kaa kuchoobe kinsaj
makoobo taanili u chuukloobe, baaxe yaanchaj puutsuli le tun
tioobe otsil makoobo, letioobe alkaanajo te kaajo tial u yaakobe sam kuuchkoobe kinsajoobo ti tun u liiskuba wiinik.
Le juan kupule kax u kab yetel le boombao ka paat kaatul waachoob kanaantik, baale le kaatul waachoobo ook u wenloob baaxe
u taamajo kak. Le Juan kupulo taanili u balkeeskuba yetel le
boomba kaxantio te tuuxan le kako tumen taan waal u yaake yaan
u gaanartal in kaaj men le kinsaj makoobo , le meetik tuune tu suutu
paach ti le kako tial u waak le boombao.
Le boomba taan waakike kuuch u yuubal taak te chuumuk kaajo. Le
kaaj uuyaabo taan liikak winik baatel yetel tial kanbij le kinsaj
makoobo. Le kinsak makoobo wa wachoobo te xaan yaano le tuux
ku yaalal yaan le meesa tunich tumen nojoch u taam yetel kaamat
yaanik teelo taak teelo yaan keex jumpel kwaarto ti legwaa u bin tal
u kuchloob te Xkakaalo (Tixkakal).
U winikiloob Xkakaale tu toopo le kinsaj makoobo, tu yaakaatoob.
Bey tun uchak u gaanaroob. Le kiin jeela maatech u tuupsal men le
nuukuch makoobo tumen le yuum juan kupule te tsa u eestatwa te
chuumuj kaajo tu aaktan le iiglesyao yetel te ku chiikpajal tu kaaba
u kaajal tuux siji: Tixkakalkupul.

Pgina 7

Valladolid, Yucatn

Junio 2013

Tu jal bej
Marcos R. Pech Naal

Tu jal bej
kulukbalen yetel in paalaloob tu jal bej,
ku katiktenoob:
-baaxten maatan u beytal k-ximbal,
ku katiktenoob:
-baaxten maatan u beytal k-okoli,
ku chaktal u tan in wich
in puksiikale lilikkil u meyaj
kin piiktik in pool
tan u cheeneb u jail in wichoob
- min naatik in yuum,
- min naatik in paalil,
-ookoltaabtoon le kaxooba,
-jawsaab le yaax kuxtala,
-bejlae peeko'on tak luumil,
-tuux yaan le paklan kuxtala,
-tuux yaan le mul kaajtala,
kulukbalen tu tseel in paalal,
kin wensik in pok
kin chaak in wiik
kin mutsik in wichoob
naanten taan
kin kimil, ku kimil, k-kimileex.

Suunen tin wiknal


Luis Erasto Cahum Balam
Kooten a waal ti teen bix le nachil tuux bijaanecho
Taas ti teen jumpit u lool paakal wa yaani
Jumpit u jail, wa u iikil
Tsikbal ten wa jatsuts jeex bix a senkech tsiboltmike
Jeex bix a tsikbaltmik ten sansamal kaach ma tubuk kiine,
le kinak ma lukkech tin tsele.
Xiknalnen kaa taakech a tsikbalt ten
Mix baal ti wa chen ichil in wayak kaa chikpajakech
Jach yaab in tuklik, jach yaab in naytik
Ku yookol xan jumpel saajkil tin puksiikal
ma taak in xotik u beejil a ximbali
Kat u paajtalil ti yuumtsiloob
Aal tioobe maatan a xantaj.
Way kin paatikeche.

COORDINADOR DEL PROYECTO


Antrop. Rodrigo Ordez Sosa
Director de Desarrollo Institucional
CONSEJO EDITORIAL
Mtro. Bartolom Alonso Caamal
Mtro. Jorge Canto Alcocer
Mtro. Antonio Cutz Medina
Dr. Javier Hirose Lpez
Dr. Lzaro Tuz Ch
Mtra. Miriam Uitz May
IMPULSO EDITORIAL
Mara Estela Nah Canul
Alejandra Sasil Snchez Chan
ILUSTRADOR
Jorge Alfredo Tec
TRABAJO DE TRADUCCIN
Jos Cipriano Dzib Uitzil
Didier Argelio Chan Quijano
DIRECTORIO
Dr. Carlos Bojrquez Urzaiz
Rector de la Universidad de Oriente
Dr. Carlos Alberto Prez y Prez
Director Acadmico
C.P. Amireyoly Burgos Aguilar
Directora Administrativa
Dr. Lzaro Tuz Chi
Presidente de la Ctedra
Alfredo Barrera Vsquez
L.D.P. Jos Asuncin Balam Arellano
Diseo Grfico

Colabora con nosotros envindonos tus textos en lengua maya, con una frase en espaol que indique la idea general del contenido de la
colaboracin. La extensin mxima ser de una cuartilla. Remtanla a la siguiente direccin de correo electrnico: rodrigo.ordonez@uno.edu.mx

Kaajsaj
Pgina 8

You might also like