l .

KARHUNKI'ERROS

3/1991

Tassa ja nyt on kiisissasi I . A '. .

taas yksi Karhunkierroksen-nu., X R HUN XI E R 0 S

m~ro. Kunniakkaita perinteita .

seuraren tarjoa lehti .lukijoilleen

tuttuja [a sittenkln odottornattomia, nimeornaan hyvyydessli:an ltllistyttavan. juttua, Karhunkier •. fQS rarjoa syv'1illisHI pohdiskeluja

elaman suurista kysymyksista, mukaansatempaavia matkakertomuksia maailman lImlt:!. ja ajankohtaisia uutisia, 'thta hyv in ovar '~sjI1l!' kaunokirjallisuusvaikamme suurimmat runoilijar haluavat julkaista tuotantoaan nluienomaan Karhunkierroksessa - seka tleteelllset tutkimuksetvsykahdytt1v§t kliann1Jksef maailmankifjallisuuden parhaimmistossa .la hyO· dylliset kappaleet [okapatvan askareista. Tarjotaan jokaiselle jolakin, kaytlinnlliJ asioista subtiiliin taiteelliseen kokemukseen, Et vol vltHtya lukemasta Karhun-

kierrosta!

hlimma~,lyI1JVan,.moni·. puolinen lehtj,j6nkil saapumista odotan k'iirsimattomiisti: lImiill Karhunkierrosta luimeil olevani eliJiil(1n ulkopuolella.:"

Roope Muurtokkl The Sun

". .. olen simaro.n thailudta, Ne ovql tehneet sen laos! Baizaein verrattavissa olevaq. 'epiiJi:ka meiddn pa/villii - voiko muuta tolvoakaan? "

Emberto Uco La Repu blica

3/1991

SISALLYSLUETTELO

SisiillyslUl!llelo

2
3 '-
4
7
lO
12
14
17
l8
20
'22
24
26
27 Fiiiikirjeitus: Tuulikki Nieminen

Tie Tyrvdastii tuntemattomaan: .Jyrki Kallio A.suinympiiriston sosiealiset suhteet: Kntariina Silvola Moranli alennusmyynnissd: Pekka Yihervirta Yliopiston balltruouudistuu: Tanne Laine.

Kaikki mira' et Q.Ie. ... : K. A. SUQmil),en Taneltnletturesepti: Taneli Silvola

Yapp«: Minna Kuusda

Krradinpalsta: Persoonattomia.verbejii

lntia: Antti Hannula

Meidiintalossa: Hanna Reul!dlf~ti Uutisia: Jukka Topi

Ristikko

Karhunkierroksen toimitus:

Paatolmittaja: Mart. Klvine ; Toi~itu~sih(ee,ri:. TpulikkL ~iemin.en. Toimittajat.-Kaido Pleren.Minna' KUUSela, Ianni: Laine,' Matti . Laurila Hanna Reunanen, Tane.1i SilYola, JukkaTopi

Kansikuvar Minna .Kuusela

Kuvat: Emil Cedercreutz, Heddy Kivine, Tuulikki Nieminen H'I'1Ila Reunanen, Helsingin Yliopiston K.l1valaito·s

Kki/iunkieros on ;s-ataklintafaisen .:OSakunniinrtieilo(risltihti, joka ilinestyy n.eljiJ ksrkla vuociessa

KESAN KARHUNKIERROS

Kesa tulee ja niin tulee Karhunkierroskin, Ei toinen synnytys ole aina ensimmaista helpompi. Tai nopeampi, Kevat jlil! kesan jalkoihin ja Osakunta hajaantuu muodostuakseen uudeksi jalIeen syksyllll.. Ensi syksyna [alleen erilaiseksi kuin ennen; 'sitahan tama [atkuva rakenteellinen ja sosiaalinen murros merkitsee.

Kasvua, kasvua tietlUl kevat ja kesa. En nyt kesan kunniaksi Idella irseani korostamasta kliseen ornaisesti osakurman muodostaman hedelmallisen kasvualustan merkitysta. Osa satelaisista on istutettu Satakuntatalon hedelmalliseen maahan: asurnaan aina lukukausiksi. (Kai tiedatte ne pottitaimet - joskus voi sarnassa potlssa kasvaa kaksikin 'tainta.) Tala multaa ja siina yhdessa, erlkseen ja rinnakkain kasvavia satolaisia on Katariina tutkinut ja raportoi tuloksistaan taman lehden sivuilla, llinan osakuntatoimintaa tulokset olisi vat kertoneet jotain aivan muuta ja monesti "talolaisuus'' on ebka rinnastettavlssa osakuntalaisuuteen. Joka tapauksessa, 'jos elama tunuru vaikealta, muistakaa Agliettin sanat Alppien pojalle (Hesse)': "Oi, rakkaus e'iole olemassa tehd akseen rneita onnelliseksi, Luulen sentehtavan olevan 080111aa, kuinka lujia voimme olia karsimyksissa ja kohtalon koihujen kestarnisessa .. " Noudattakaaslltl myos Katan neuvoa ...

Toukokuussa SatO:lle tarjoutui tilaisuns ansaita rahaa Sipin rnokin kunnostusta varten. Olirnainiota piUistii

pakkaamaan J:lilteMll. oikeaan .jMteltltehtaaseen. SHill! varmasti haihtui usealtakorkeakouluoplskeltjalta rnielikuva koneen vieressaIorvailevasta liukuhihnatyentekijasta. Tyon oppi nopeasti, muttarankkaa se oli. Tcivottavasti opimme myos arvostamaan tyontekijoita, jotlca Jaksavat tehda sill! tyota paivasta - [epa vuosikymmenesta - toiseen. J a viela palkkaa vastaan, Epailen, etten olisi [aksanut pakata "Lippis"puikkoja, ellei mielessani olisi siintanyt .ajatus jalosta uhrautumisesta yhteisen hyvan vuoksitai pelkasta velvollisuutenitayttamisesta. Varsinkaan jos olisin olettanut jatkavani .samassa tyosSli vielaensr vuoden toukoku ussakin. Jll.lltelCln pakkaaminen tuskin useaan vaiheeseen pilkottuna tyosuorituksena ylentaa kovin monen vakituisenkaan Iyontekijan rnielta, mutta kukapa meista olisi valmis luopumaan jliatel1)stal Osaknnta on opiskelijan .elamass!! 'toisaalta rentoutumispaikka, mutta kuten sanotaan: leikki on Iasten ty<ltll.; on meidankln oltava taman SatO:n kanssa v1l1il111 ihan tosissaan ..

Kiitokset kaikille jutuntekijoille seka kuvittajille. Jyrki ali raportoinut Kiinasta tarkoituksenaan pallSfli. seniorinumeron palstoille, mutta nykyajan automatiikan tekemaan sensuuriin (xx:t) meni kuitehkin niin kauanaikaa, ettl! juttu ehti vasta kev!i.an, viimetseen Karhunkierrokseen. Kiitos ajatuksia her~ttl!vistl!. nakckulmistasi. Ja viela

suurkiitos Martille, joka itse asiassa on lehden tehnyt.

3

-rn: ~4'YiYis'Di PU9f9!ElA{fA.TrOfMJtJ1l!N..

"Sinne saa jaat", minulle sanottiin; kun llih4in m:onien Iyhytaikaisten Kiinassa Uyntien jalkeen slime opiskelemaan vuodeksl, Min:J. en ~olisi uskonut, mutta olin sHnll nllyttllii kayneen. Tulenvarmaankin kayma:J.n Suomessa v:HilIlI, munasnna missa aikaisemmin. ajattelin, etta haluan tehda kyllakin Kiinan liittyv:J.:i.tyotli" mutt a Kiinasta ~Hsin, tuntuu nyt kertakaikkisen paljon jarkev~mtnMta luoda Kiina-ura tliaU Klinassa. Olen jo Iahetranyt yhden -tyohakemuksen .M antshurian Harhiniin amerikkalaisen opiskeluohjehnan xxx xxx xxx, ja xxx xxx xx xxx jaaviimeis,eksi. J os ei rnitaan muuta H\ydy, niin sitten ehka jll:a.n toiseksivuodeksi opiskelemaan, sikali kun saanstipendia gila varten. Haluan loki valmistua Helsingin Yliopistosta, mutta en 'koe olevani miLalln velkaa Suomelle; opintoni ja rnatkani olen rnaksanut Itse. SiHlpaitsi Suomi on kaukainen, kylma [a 'ihmista rajoittavaasuinpaikka, BimmuaIiikuta se, elta. Suornen sostaaliturva, terveydenhuolto ja elintaso oval huippuluokkaa, rninaolen rakastunut maahan, job on koyha, Iikainen, ylikansoitettu [a kaikin tavoin, mascntava, kun sita; oikein ajattelee, Mina en osaa 'ajatella

4

niin, paitsi Suomesta, kaljan hintakin ...

Bnka sHU ole vuodessa kiinaIaistunut, patnvastoin arnerikkalaistunut.Ohjelma jossa opiskelen oil amerlkkalamenvasun amertkkalaisten ymparoimana .pienessa Amerikassa ja knten ~akin kh,llk,ylvyn seurauksena, ajattelen englarmiksi. Yiet~n vapaaa,ikaani kadun toisella puolella plenessa kaljaravintclassa joka on yritetty tehda niin Iansimaista makua miellyttavass! bin mahdollista: vain hirvenpaa ja televislo puuttuvat, kuuntelen jotain agnitna .. fnwkiinia Jat metewnia, katson dkkunasta pyorllJlij6iden Iaumaa, roskien ker.1Hlj!la. yetok:irr;yineen, 'pikkUtyttMlin Jalk'aldiytlivalHi pissitti.ivltllllitHt (se tapahtuu viheltarnalla, joten voitte kuvitella sila tulvaa, joka syntyy .kun·kiinalaisessa elokuvareatterissa n,iifteti.ilin "Kwaij,o.en siltaa"), katuruokalan, astioiden pesua palopostilla, erika huornaa rnitaan eiikoistarnissaan." I know like to find 'someklnd of peace of mind" laulaa joku, ja rninusta tuntuu, etta .minulla on . sielunrauha, kunhan en 'ajattele JUan pitkalle tulevaisuuteen taj·;Suomea.

Mahdollisuuksia lonmo.nxa. :Voin ehka 01,111 toI.SSa· t.!.!lkk:in,a l~e~ystds.samme Pekingissa.: menna [ohonkin

hongkongilaiseen firmaan saamaan Iiike-elaman kokernusta tai perustaa oman julkaisun Kiinan ulkornaaIaisyhteisclle kavermi kanssa. Suomessa vaan ei ole mitaaa paitsi hUODOpalkkainen tye yliopiston tuntiopettajana. Suomessa on rnyos xxx xxx xx x stressi, pitaa ostaa uusi auto ja kelomokki Lapista ja llitiili valittaa larnasta jokaidiiinteessii ja ulkomaalaistulvasta - Kiinassa elama ei ole helppoa, muttaelarnartperusajatukset pysyvarparemmln mielessa, on aikaa ajatellakin,

Ajattelin myers aina ennen, etta en voisi menna riaimisiin kuin suornalaisen kanssa, jonkun saman kielen tai kulttuurin jakavan ihrnisen kanssa, mutta kuka Suomessa voi jakaa taman

kanssani, kuka ymmariaa tata maata ja haluaa asua tiiillHt? Ulkomaalainen on usein Kiinassa sirkusapina, mutta niin olen mina Suornessakin. "Mita saa Kiinassa teet? No rnillasta sta ny sitte o? Ekkai sail sunkan sill! kllilti.Hctn os aa, eikos se 0 ihan kamalan vaikeeta, kuinka sernmosta voi kukaan ihminen oppia, eikos ne 0 semmosia pienia kohteliaita ihmisia ne kiinalaiset, ky lit sail varrnaan yilt loyrlit sHiltli jonkun kiinalaisen natin pllkan ittelles, juu." Juu, saatanpa Ioytaakin se ei ole vaikeaa, kun ornistaa lansimaisen passin, mutta eivatpa rnorslarnet haluakaan jaada ranne rakastertunsa luo, avioliitto ulkomaalaisen kanssa on vain se nopein ja varmin tie ulos,

Onko slis ulospaasytieta minulle?

5

On uirnittain nllnkln etta naen unta kurjen huudosta aamu-usvasta Keskisten jarvella, auringonlaslQlsta Pirunvuorella, purjehdusretkesta Rauravedella, kokosta ja:Kuturijuustosta ... Kauneusarvoni, huumorintajuni; mielenlaatuni .ovat kalkl;f.sJlQmalaista sukujuurta, Jos j~~ t~ne niin miten kasvatan uudet- juuret? Tuleeko minusta oman ila.m~nl surullinen kulkuri?

Teita Tyrvaasta tunternattomaan on tuhat, En lieda mika minut rarme toi, ttedan vain, eWi nainkin kauas ja kauetnrnaksikin voi osakuntalainen [outua, Olen vilittiinyt,ett~ kansainv ~listyva,ssa m aailmassa on tarkeaa teettinsa kansallisen lisaksi, jotta voisi

k,estall oleskelu a ulkomailla, jotta j onIilit ckJlSvottoman,suuren Euroopan voisi nlib:ctll monikasvoisena.jotta ornat perusarv,oteflliltutiOhtuisi ulkorninisteriQnviraliisen Suorrri-kuvan taakse. Luulen, etta olen .eikeassa: olen yha vahernman 'snom~aine,n,yha 'Vapemmiir! kaipaan Iltalehtea tai H~yia Ystavia, muuasatakuntalainen .kai yliil olen, S~taIrunta, Tyrvaa . niin pienet palat isanmaata mahtuvattaskussa, mukaan maaIlmalle, ja 'sielHi he sitten rnuuttuvatkin oikeaseaan koko isanrnaaksi, Hyvastlt maastael kasva kieroon, ja kasvua kf\ikk:.i kokemukset ovat, kasvua seniorlksi,

Rakkain rerveisin,

Jyrki Kallio (Gao Yugi)

Nirnenikiineksi: ~3i:llt (mY,nameln Chinese) G(;_" yd-~( [kil.k. j~.t;(~] Osoite kiineksi (Ieikkee t~sUi):,

6

ASUINYMPARISTON SOSIAALISET SUHTEET

Tein serninaaritutkimukseni Satakuntatalollaasuvien sosiaalisistasuhteista ja asuinyhteison vaikutuksista seuruseluun, Satakurrtatalohan on eraanlainen asuinyhteiso.ijolla on yhteinen ideologia Satakunnasta ... Jokaista rneista talon asukkaista on aina varrnaan askarruttanut lama mielenkiintoinen kysymys suhteista, joita olemme salaa kuiskutellen pohtineet keskenammehamarihkoissa huoneissamme. Tassa se nyt .on, todiste omista epaluuloistamme, joiden huomaamme olevan rrrahdollisesti tosia, Tama on kuiva Mehukattitiiviste tutkimuksestani. 1utusta jill pois esim, mita tytot ja pojat arvostavat valitessaan tyttii-/poikaystllvllll Miss Suomi - ja Mister Finlandia -kisoista,

Puolet talolaisista (30 posiloll) muistaa saaneensa kyselylomakkeen ennen joulua. Jokainen ali kiitettavasti vastannut nlmetrcrnana mycshenkildkohtaisiin kysyrnyksiin. Vastaajina olivat siis arvonnassa satturnanvaraisesti valitut 20 civista (asuvat talalla vahintaan toista vuotta) ja '10 fuksia, Kaikkreivat palauttanect vastauksiaan.

Erwin Goffrnan on sanonut, etta jokainen Iaitos vie jonkin verran jasentensa aikaa ja harrastusta ja tarjoaa feiUe [onklnlaisen maailman; jokaisella laitoksellaon lyhyesti sanottuna saartotaipumuksia.Pojillaoli yli 50 % parhaista ystavista talolta. Tytoilla Juku ali vajaa 40 %, Pojai ovat ilmeisestl klikkiytyneempia .kuin tyt(ii Suurella osalla oli vastakkaista sukupuolta olevia ystaviil talolta, mutta joukosta lOytyi kuitenkin 15 %:n joukko, joilla ei ollut itsensa mielesta vastakkaista sukupuolta olevia ySllivia talolta,

SalakuoWoJ!a asuvien ikiijakautuma; ~1.!de.r"1

~rr;::.

t~Jrlr-Y~r-r-~"1r-r~ __

·5
1-
:3
~ ~+iH: 2
• ?oJV
I -71 -'jI(l .~

5~!:!:.,.,.,-a· vl>.Hi

ERISTYNYT GHBTTO

.Kaikki olivat tyytyvllisil1 asumiseen talo11a. Positiivista oli tutustuminen moneen eri aloillaopiskelevaan ihmiseen. Yksityisyyden puute ilmeni melkein kaikilla. Negatiivista oli mydskin iriippuvuus ihmisten seurasta (esim, pyiirii samejen naarnojen ksnssa 24 h vuorokaudessa), Oma tila ja oma aika ovat t!lrkeiNI kaikille, Ihmiset .eivllt valttamatta tarvitse tilaavvaan eristavaa tilaa (perustunee J acksonin tutkimuksiin).

Tallaiseen saarekkeeseen rnuodostuu helposti eristyriyt ghetto. Satakuntatalolle on muodostunut sisl1piireJ1L Pienemmat sisapiirit (esiro. Sake) muodostavat suuremman sisapiirin: vitosessa hengailevat, Pojista 79 % kuului omasta mielestl1lln sisapiiriin, kun vastaava tulos oli tytoillll vain 31 %. Talolaisten sisapiiri ei ahdistanut talolaisia ollenkaan,

SBURUSTELUA JA MUUTA KOKK6A

Tytoista 38 % seurusteli talon ulkopuolisenkanssa. Vastaava luku oli pojilla

21 %. Ainoastaa II %tytiiistli seurusteli talolaisen kanssa. Nyt, se paljastui! Miehet ovat tbrkimyksia! He, ovat totaalisia hunsvotteja naisten suhteen. Hi siis minkaanlaista uskollisuutta. Tosiaankin saanen huomauttaa, ettll kyselyssa oli rnukana vain nom puolettalon asukkaista.

Seurustelu on voinut menna poikki talolaisteo tahden. 7 % vastaajista oli sita mieitlt,ettll talolaiset olivat vaikuttaneet seurustelun katkeamiseen. Tahan prosenttimaaralln kuului ainoastaan poikial I1meisesti pojat suhtautuvat herkernrnin asuinyhteison palneisiin kuin tytllt. T1It~ todistaa vielll se, ettl! kaikista niiStll vastaajista, jotkaolivat sila mielta, etta talolaiset olivat haairinneet seurustelua (19 %), oli peikia 60 %. Asuinyhteiso on estanyt 21 % pojista tekemasta seurustelualoitetta talolaisen kanssa, Tytbilla luku oli l5 %.

Kiinnostusta .riittaa vastakkaisen sukupuolen edustajiin. 44 % tytoistl1 ja 50 % pcjista oli tutkimuksen aikana ihastunut talolla -asuviinl 44 % proserittia civistytdista myonsi iliasruneensa vuosien varrella useampiin talolla asuviin

8

vastakkaisen sukupuolen edustajiin. ( En tutkinut talonhomoja ja lesboja, tekijan knornautus.) Civis- pojilla vastaava luku oli 78 .%. Kilpailua ihastuksen kohteesta ali myes huornattu. Tallaisa huomioita olivat tehneet 69 % tytoista ja pejlsra 57 %. Seurustelualoitteen tekematta jattarniseen on varmasti vaikuttanut talolaisten jueruilu, 56% .civistytiiistti myontaa juoruilun kiusaavan.Civispojiila vastaava luku ali vain 29 %. Polkien kohdalla tulokset nayttllviit 'menneen ristiin. Tolsaalta juoruilu ei nayta heita hairitsevan, mutt a toisaalta talolaisuus on estanyt heita tekernasta seurustelualotetta. Jo llOO-luyulla Ilmestyneessa A. Capellanuksen. ktrjoittamassa Puhtaan rakkauden taidossa eras saanttl oli: AUI paljasta toisten. lemmenliittoja,

Parasta.vrnita talolla ihmissuhteissa voisi tapahrua, ilmoitti vastaajista 46 % olevan elarnankumppanin loytyminen, Kuitenkin ihmiset uskoivat vain 7 % todennakoisyydella, etta tama toteutuisi. Voisimrne nostaa tataprosenttlmaaraa kesan aikana,

Katariina Silvola

Moraal ialennusmyynnissa

ose): unn an en tin en sktiivi Tero Tuomiaen ohal1eklrjoittal1ee11 suuri iluuine, Han Oil hetlkiJd, iot;« reuuoll» ja eitimilIl11ydnteiselJa tyyJiJNiti1l hoiti teilOkkaasU osekunnen asioits pitkan m.atkiJl1 80-iUkua. Kirioitokselteen KK'ssa 2al91 hiin osoitti. .e'UtiKar.llU11kiertoskin 012 Ietiti, iota Iuetean tarkasti, ja. jesse mikti tshuns« lOpillaei melle purek-simeue Upi. Koska meinitun [utun kitjoittajakaah ei ole kuk« tailansa, vestii se etle tuerkityn. repliikin.

Vaikka kysyrnys. muualla kuin Satakuntatalossa asu vien osakuuralaistenel] nk. "ulkotalolaisten' viihtyrnisesta lieneekin olennaisempi !ekijii .osakunnan tasa-arvoisuuden ja toirnivuuden kannalta, en voi olla puuttumatta vastenrriieliseen Iempiaiheeseeni, ulkojasenteu eli muuaHa kuin yliopisrossa oplskeIevien jasenten asemaan etenkin, kun aihe on viirne aikoina kovasti nllut keskusteltavana.niin Sarakuntalaisessa kuin muissakin osakunnissa,

'I'uomineribn: huoftil!.tihnI, eft:!. ulkoj1l.senet oy,at,ainakYSeneet, miksi he elv1l.! saa varsinaiSen jllseueil oikeliksia.-esimetkiksiUhiolkeuu:a vaeslnaistssa kokouksissa, if1l.ni( plUviUI:!. ei voida kuitenkaan puhua;Uin1o}keud,esta ~r~ljn:i esimerlQdnll, vaanse on, se: lliirtfD'omainen penrsoikeus, joka ulkoj~ni1U puuttuu, Taman inlilirU stl:!.IitoJen Iisaksl 08akui1lfli koskeva asetus,

rrUonfinen.polftiikirjoitilksesSaili1 j1l.se.~ nyyd.en laaJemamista j;l sanoo •. .ettei se ,ol!rperusteltua. 'Folta; se Iienee tarpeeklli Il!a:ja ~edfllYtYkseiJ:lioilolla. yliop'pHas tai kOIK.ea.\tOlillj:.opiSkelij ~), muttlt sen sijaan pemstettaetpuntu nlii'den jitseMen bikeuksien lis!l1Uni'seltli. Hill tarjoaa'ilrrieisen hyvall tarkoittaen takaportiksr yli-

10

cpistoon kirjoittauturnista, tnik~ metkitsisi osakunnan jasenmaksun 5-kertaistumista, dk~ siltipcistaisi ulkojasenen mahdullista haih!llisuutta taivaarallisuutta. Tarn. vaihtoehtoa tarjonnevat ne, jotkUiyj(t tosissaan ole valmiita tinkimaan eduistaan,

Satakuntalaisessa Osakunnassa on erityisesti viime vuosina nanty, mitl!. osakunta on, jos rnakana on kohtalaisen nrnsaasti (taIlll'betke,lHt, noinl/.'8 ) ulkojilSeni:!.. Heovat kelvanneet kuoronjohtajiksi, valokuvaajikst, mainossihteereiksl, kulttuuri~ihte!=reiksi; hallituksen jaseniks], Qhjelrnansupritt;jij~s'i. apuemlJ.nnikSi tal muuten 'Vain joukkpon ,mukaan. Jokailien viJi:: toki itSearyi6ida tllanteeti inithdollista surkeutta, mutta jpka tapauksessa, v:!.herrimM aJdiiv.istakitr toiminta oiisl.v.oinut 011a. Monet ulkojasenet ov.al irtyos sekiJ. vtlliilisesti osakunnan kautta ,ett:!. v:!.littom(lsti. osallistuneet tyol\~n ,Helsingin' yUqpiston ja sen ylioppilas,kunnan hyv~k~iJa'lljUn ~attaneet niiden s!ldekeh:ait

Kun toimtraanyhdessa t'itmltn k.altaises-sa jl!rje'stoss~, jflka on enemmankin kaveriporukka, ei afituisesti'kyse.llii. opiskeJupaIkkaa. vaan p~tetl\lin toplniiksi.jaJ:'inta rinnan nautitaan toiminnasta ja

sen tuloksista. Ja kun velvollisuudet oval yhteiset, mutta oikeudet eroavat ryhman eri jasentenkesken, syntyy ristiriita, Sisainen muutospaine seka tilanteen periaatteellinen epademokraattisuus 'olisi jokaisen ymmarrettava,

Toinen asia on, . on leo ~linestysk!!ytfu111on muuttamiselle ulkoisia ja muodollisia edellytyksill. Vertailukohdaksi voidaan otraa ulkomaalaisten kunnallinen lIlinioikeus, joka on toteutunut muissa pohjoismaissa ja jota puuhataan Suomeenkin. Tlissti muiden maiden (lue: ylioppilaskuntien) kansalaisilla (jllsenilla) On katsottu olevan oikeus osallistua plllltl:lksentekoon oman asuinalueensa eli kuntansa (osakuntansa) asioissa,

Kun on kyse lakien ja asetusten Sailtamisesta, olisi edelleen ymmarrettava, ena nama muoteutuvat kulloisenkin vallitsevan poliittisen tahdon mukaisiksi, eiv atka esmerkiksi joksikin jumalalliseksi absoluuttiseksi olkeaksi. Rehtori Paivio Tommilan kokernusten mukaan yliopistoa koskevissa asioissa valtiovalta knnniofttaa hyvin pitkalle yliopiston omaa kantaa, ja y hopisto edelleen suuren tai pienen konsistorlnsa muodossa kunnioittaa osakuntien kantaa naita koskevissa asioissa.

SatO onkahteen otteeseen puolentoista vuoden valdn ollut varsinaisessa kokouksessaan Slt3 rnielta, etta osakuntaasetusta -olisi muutettava ulkojasenten lIlInioikeu~en mahdollista vaksi ko .. osakunnan niin halutessa, Vastustavien osakuntien perustelulssa-en (\Jlllit esiin' 11Ihinna pelko ylioppilaskunnan taholta aiheutuvista negatiivisista seuraamuksista, mika osoittaa, en!! ajatrelutavan muutos

olisi saatava aikaan rnyos siella, Vuoden mittaan asia on ollut toistuvasti esilla Osakuntien yhtetsvaltuuskunnassa ja muissa ·osakunnissa. Eras OYV;n asettama toimikunta teki asiasta kempromissiluontolsen esityksen, [ossa ulkojlis!lnilta-edelleen oltaisiin estetty osallistuminen t1ilnestyksiin osakunnan saannoista ja mspehtorin vaaliin, mutta turhaan: niuutoksen kannalla 011 ollut noin 1/3 osakunnista, loput enemman tai vahemman vastahakoisia tal valinpitamattomia, minka on katsottu ole van esteena asian eteenpain viemiselle - Tuominen voinnkkua yonsll toistaiseksi rauhassa,

Joka turvautuu tiukasti kasitteeseen Helsingin yliopiston Satakuntalalnen 'Osakunta, tuudittautuu ortodoksisuuden iIluusioon. Kuten yllll 00 tulluttodettua, osakunn assa v aikuttaa runsaasti.aktiivisia ei-yliopistolaisia. Heilla on koko jO\lk.lto oikeuksia, jotain taaspuuttuurrajaolisi voitu veiiia johonkin muuhunkin kohtaan, Toisaalta SatO ei ole sen .enernpaa puhtaasti satakuntalainenkaan jarjestil, vaan tlHU1:i oval ansiokkaasti edustenuina mm. Pohjanrnaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Viro. Vain vuosikymrnen sitten muiden kuin satakuntalaisten tuli erikseen .. anoa osakunnan jasenyyttii. Nain ollen osakunnasta pitllisikinUyttlili nimitysta 87-prosenttisesti Helsingin yliopisto.n 91- prosenttlsesti Satakuntalainen Osakunta.

Mika on tarinan opetus? Sarolatsten kannattaisi ryhtya pitilmillln muille osakunnille kursseja aiheista "tasa-arvo" ja "suhtautuminen muukalaisiin" ja kllllri-li ·touhusta hyvat rahat, jotkavoltaisiin sitten kiiytlU v aikk a Sip in m o k i n kunnos-tukseen,

Pekka Vihervirta

YLIOPISTOMME HALLINTO UUDISTUU

EDUSK,UNTA HYVAKSYI 11.2.1991 LAIN HELSINGIN YLIOPISTON HALLINNOSTA. LAIN KANTAVJA PERIAATTEITA OVAT pAATOSVALLAN HA}AUTTAMINEN ALASP AIN SEKA OSALLISTUMlSEN LAAJENT AMINEN. LAIN TOTEUTUMINEN MERKIN NEE OPISKELIJOIDEN V AIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN TUNTUVAA PARANEMISTA MM. OPETUKSEN KEHITTAMISESSA. DUSI LAKI ASTUU VOIMAAN 1.1.1992.

Uuden hallinnon asemiinajoa ovat opiskelij oiden taholla valmistelemassa HYY:n yliopistoryhma ja yliopistossa ainejarjestct, Lisatietoja saat HYY: n hallinnonuudistusvastaava Tuomas Rantaselta tai omanainejarjestosi hallituksen Hl.l-vastaavalta. Kyseessa on viime kadessa viihintii.an On11\ etusi, jo siksi kannattaa toirnia tai ainakin tietaiL

Uuden lain mukaan Helslngin yliopiston hallinto on edelleen kolmitasoinen. Yhteiseerrhallinroon kuuluvat konsistori, rehtori, kansleri ja oikeusturvalautakunta, Tiedekuntatasolla ovat tiedekuntaneuvosto ja dekaanL. Laitoshallinto perustuu johtorybmaan seka laitoksen esimieheen,

Konsistori sailyy korkeirnpana hallintoelimena. Sen tehtiiviin kuuluvat mm. yliopisron kehittaminen, budjetin seka laajakantoisten suunnitelmlen hyvaksyminen, 'maararahojen jakamisen suuntaviivat, yliopiston johtosaantojen hyvaksyminen, tarkeimpien vir.kamiesten nimittaminen, apurahojen jakaminen, Konsistoriin kuulnu 11 professoria, kolrne opettajaa ja tutkijaa, kolme muusta. henkilokunnasta ja kuusi opiskelijaa. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee konsistorin opiskelijaedustajat. Konsistorin toimikausi on kolrne vuoua.

Konsistorin puheenjohtajana

toimii rehtori. Lisaksi hanellii on niinsanottu avoin toimivalta eli kaikki asiat kuuluvat rehtorille, joita ·d ole

12

nirnenomaisesti konsistorille maaratty, Valmisteluvalta kuuluu rehtorin alaisene virkamieskunnalle. Kanslerille jaii. yliopiston toimintaa 'valvova [a tieteita edistavj, rooli.

Uusi oikeusturvalautakunta kasittelee kirjallistcn opintosuoritusten arvostelua koskevat erimielisyydet, lukuunottamatta vaitoskirjoja. Tama koskee seka opettajien etta tiedekuntaneuvoston tekemia arvostelupaatoksia, Lautalcuiinassa on professoreiden, opettajien, tutkijoiden Ja opiskelijoiden edustus.

VAL TAAALASP A.m

Tiedekuntaneuvosto on tiedekuntaa·hallinnoiva· elin. Sen.tehtavia ovat mm. tiedekunnan kehittaminen, ehdotuksen tekerninen tiedekunnan budjetiksi, professorien j a apulaisprofessorien virkojen tayuamista seka dosenttien ja muiden opettajien nimittamista koskevat asiat, tutkintosaantojen kasittely ,valiaikaisten professorien ja apnlaisprofessoreiden viran hoitajien ottaminen. Neuvostoon kuuluu tiedekunnan koon mukaan vaihdellen 5, 9 tai 13 professoria, 3, 5 tai 7 muuta henkilokuntaa seka 3, 5 tai 7 opiskelijaa.. Neuvoston opiskelijajasenet valltaan vaaleilla kolrneksi

vuodeksi keirallaan, Ensimmaiset

vaalilovat ensi marraskuussa,

Dekaanin aserna on :tiedekuntatasolla

vastaava kuin rehtorin yliopistotasolla, Hanella on yleinen toimivalta ja tiedekuntaneuvoston puheenjohtajuus.

Laitoskohtainen hallinto on viela tarkemmin ma1l.rittelemattl\.· Situ tulee kuitenkin jatkossa hoitamaan laiioksen johtoryhma ja esimies. Laitoshallinnossa toteutunee nelikantamalli eli kaikki ryhmat tulevat tasavertaisesti edustetuiksi. Laitosballinnon tehtavat ja toimivaltasuhteet seka Iaitoskohtaiset johtoryhrnien kokoonpano: milliratiUin edelleen asetuksessa ja johtosaan- 110ISSa. Niiitii valmistellaan parhaillaan.

OSALUSTUMlNEN LAAJENTUU - MUUITUllKO YLIOPISTOMME?

Olennaisin era aikaisempaanhallintornuotoon 011 se, etta opiskelijat saavat edustuksen konsistoriin ja taydet osallistumisoikeudet tiedekuntaneuvos[ossa ja Iaitoshalllnnossa. Tarna tehosranee yliopiston yhden ainesosan, opiskelijoiden tarpeiden kana voi tLLmista y,lioplstoon. Ideaalitapaukscssa kehkeytyy aito ja konkretisoituva keskustelu yliopiston rehtavista ja tavoitteista yhteiskunnassarnme,

fnsthuutioira ulikaa 'kaavoihin kangistuminen tai utopioihin sortuminen. Ehkapa juuri tassa suhteessa tuleva hallintornalli von optimi. Professorit asiahtuntljoma siiviloivat Lim.piat .ja o~iskelij~t. ~~layat . k~~vbiilin kangistumiseu. Ristiriidat vievat- kehitystii eteenpain, Kaikki kolrne viimei-

sinta korkeakoululakia- QUill, .Jyvaskyla ja TKK- jattivat kuitenkin niinikaan puolet edustuksesta professoreille ja rehtorikunnalle.

Yhta kaikki lana hetkella kuitenkin tuntuu siltii, etta hierarkkinen ja byrokraattinen yliopistornme johto on etiiantynyl tavallisen riviopiskelijan ongelmista ja tarpeista. Ehka uusi hallintomalli saa meidat kaikki SilOOturnaan enemman yliopistomrne kehittarniseen ja tyoskentelyolosuhteiden muuttamiseeu parernpaan pain. Toki on selvaa, etta paljon on kiinni myos annetuista resursseista.

Mielestani tarkeinta Oil, etta.ernrne beti joutuisi kroonisen tyytyrnlittornyyden tilaan, vaikkei vat asiat muuttuisikaan edes mieleisecrnme suuntaan, Lukuisien etujen, tarpeiden ja mielipiteideu kanavoitumineu selkeiksi linjoiksi ja roimintaohjeiksi vie aikansa. Kes\tivaa tulosta synnytUivat pitkajfinteinen ja uuttera tyo. Lyhyet .askeleer estavat suurten hairahdusten tekernisen ..

Entista parernman yliopiston luominen on meidan .kaikkien opiskelijoiden, professoreiden, yliopiston v irkamiesten ja rnuun henkilokuouau, tutkijoideil ja opeuajien seka koko suomalaiscn yhteiskuunan etu. HaJlinto on vain valine perustavoitteiden toteuttarnisesksi. Yliopisto on yhteinen tydymparistomme,

Janne Laine

13

Aika monta osakuntavuotta ehti kulua,ennen kuin minun kerta kaikkiaan oli pakko hankkia itsalleni frakki. Ja onhan niita osakunnan ulkopuolisiakin kayttopainaita: helmikuussa sain kutsun kollegan vaitoskaronkkaan Katajanokan kasinolls, frakkipakko, Tuli hieman .ylla.ttiien, aikaa ja.i rubtinaalliset ka!uii ptiivtitl. Mutta kun vuokraaminenkin maksaa viitisensanaavniin siita vaan ostamaan, kun kerran oli suunnitelmissakin .. Ei muuta .kuin Keltaiset Sivut esiin ja puhelimen luuri kouraanl

Elama on kovaa, ja sitten pitiiii vielii frakkikin ostaa !

Niinpa. Tie frakin enemmii.n tai va.hemman onnelliseksi

omistajaksi kulkee vaatetusliikkeen, pukuvuokraamon .tai kayte'thyjEjn vaatteiden putiikin I kirpputorin kautta, Eli jos on tuuria;sitkeyttii ja aikaa, voi saada kaytetyn frakin. halvalla, vielaplloikeaa kokoakin olevan, Kahdessa paivassa se ei onnistunut. Kii.ytettyjen vaatteiden myymliltit tarjosivat eioota tai jotain ihmeellisia kokoja. Yhdassakin Eiralaisessa liikkeessa vanhempi ruotsalaisella korostuksella puhuva ~yyja sanoi e:tta meilla niita on useitakin, vaan lahempi tarkastelu paljasti housut raidallisiksi - ne shakeu: nayttivat Iahinna Suurta Porssiromahdusta edeltaneen ajan surullisil ta jaanteilta.

laisten vanhojen paivat ovat ohi. Run uusi, kotimainett frakki (Turo tai Aros) housuineen maksaa siina .2 400,-, kaytetyn saa alta kahden tonnin, kunnosta riippuen, Osakunnastamms lOytyy menta taman jalkimmaisen tien kulkenutta. Mutta minullaei olluf aikaa odottaa helmikuun puolivaliin, Siispa eteenpain, Stokkal.le ....

B-52 - the most powerful ....

... jossa myyjia kiinnosti keskinainen juoruilu enemman kuin eparnaaraisiin talvikamppeisiin tallaytynyt asiakkaanretale, painuin Kuusiselle. Enka kadu. Ystavallisen vaatturin kanssa todettiin, etta koko B-52 istui mainiosti, loytyi suoraan hyllysta eika tarvin.nut korjailua, mittatilaustyosta puhumattakaan, On mukavaa omistaa sopusuhtainen (?) vartalo, (Terveiset muuten sukulaispoika Davidille, joka siihen aikaan toilaili omassa B-52:sessaan korkeammissa atmosfaareissa.)

Ka.ikki mite ET ole koskaan halunnut tietafl pingviineisto, jofen oorosta etta siirryt muiden kirjoitusten pariin!!

Aika on rahaa, valitettavasti

Pukuvuokraamot kauppaavat hiukan kaytettyja frakkejaan, ja toimivat myos suomalaisten valmistejien jalleenmyyiina. Fabianinkadulla Iahella Kasarmitoria ja Pukevaa vastapaata olevat vuokraamot tosin sanoivat, etta mitaan ei myydii ennen kuin Iukio-

14

Kytkykauppaa ?

Ja sittensehupi vasta alkoikin, En tiennyt frakeista nriMan, mutta onneksi paitaosastclta l1Iytyi vanhempi (=. tietaa jotain asioista) naismyyja, jota ilman olisin varmaan ollut pahemmassakin pulassa, No hyva. Tarvitaan liiuit. Ainakin valkoiset. Frakkiahan ei .yleensa kayteta paivasaikaan, paitsi jossain akateemisissa tiIaisuuksissa, Mutta mustien Iiivien kera etiketiJirajojahipoen se menenee tummana pukuna. Samoin on oletusarvona, ~tta naisia ei ole paikalla, kun heittaa mustat liivit kaulaan. Liivi-nimityskin on arvaluttava, eihan niissa ole kuin vahan etuosaa - ja hinta kolrnisensataa. Varmuuden vuoksi, siis 'tietamattbmyyttani ostin

-Iostain syYstli pliiitin s'MstM ja kay- Ealriosihnapit, keU'operat, hultainen

tWa isiin vanhaa 'fiMffakkfpaitda. 'Se sa:vukekdtelo; silkkiset sukat,viittil, si·

on takaa napitettavaamallia, irtokau- linterihouu; klivelykeppi,' ualkoiset

luksella .. Paidan etulevyssii 'on hui- hansikkaat jakduiahuivi, tas,kumat.ti,

jausreiat niita kahta r-------,....--------, :sikarit ... JOB haluaa

frakkinappia. varten olla perfektionisti"lile

(joiden kuuluu olla meksaa. Ikiivii kylla

~:k~~~~~'a ~~ld~~~~~ C ~if' '.""" . ·~:~~::ie~::k\~v~~:::

ri k)'lllppili). Kaulus ~ . tuksessa. Minun apu-

ali takaaklinni pienel- &' . ' .. ~ ... ' .. ' rahaai alkoi jo kiiy:!lii

HI kiiritealHi niipilla, .• , vahiin tehokkaasti ...

edes'sa pH pBli;lassa j~

kaul1;1k,sessa rei'iit tois- '~"" Jajihyv:jiiset

tavarten, Ja'isaUtt tuo 'digitaalille'

kaulns (muun chella)

on pari a numeroa Ja sitten se kello,

isompi, joten vaitoska- Huutia zannesellaisel-

.ronkassaclo olivarsin .le, .Frank-sedaUa oli

Jaykka, kun kaulus ai- New Jerseyssli romu-

na vi!Ulla 'ilol!3esti ir- liike jEt ,sain-77 hansl-

toili taka:a ... po'iI),g. t8.t~imivan svedtsilai-

Seuraavalla ·y;iikdll"" sen ta,skukellort. Nyt

ostin viliiUomaS'ti,uu- Frank-seta on joknol-

.den pai:dap. Gkelme . ~ Jut, mutta .kello ,on J'iil-

janneasek:lri)., :edestli Q ". " .'.: , .. ' .' .,.' jella- ja lamminaja-

napitettavan, ·klir.fte!il, . . his, Mies ei ole joulu-

Ia kaulukseUa!kuusi,. jofe.n kellcnperien -eipida lotju:a vat-

.~' ... '" .. '.' ~ sanpil.a~la. J~ kello kuulemma kuuluu va-

. ·se,~p.~an housuntaskuunl

molemmat, vaan toistaiseksi mustat liivit ovat Jiiiineet kaappiin ... kenties vaitostilaisuudessa sitten joskus,

,Ja valkoinen solmuke, viitisenkymppia. Valmiiksi sidottu ei kaikkeiil . krii ttisimpiarniellyta, m utta herrriothan .siina menisi JOB siili Joka kerta i t$,e ... olen useasti h!il)1lllastynyt sac navarastoni Iaajuntta tapsllessani frakin tyko,tarpeiden. paris sa, junalle juoksurr uhkaavasti Iahestyessa, Tuntui aluksi hassulta, etta solmukkeen nauha on nakyvisaa, mutta min se vaan. Q"n,Ja fra:'kkipaidan kaultiksen Ihmeet.ovat sitten sen solmukkeen takanal

Poing, sanoi irtokaulus - ja irtosi!

Nenaliinan kuuluu.olJa tasarsunainen, ja suhteellisen huomaa· maton, Ja sitten mus.·

tat lflket;rikengat, miihin 'saa uppoamaanviitisensataa, mihin hintaan on yleensa kaupan ketitnaisia, varustettanasynteettisella muovipohjalla. Aito nahkapohja onvahemman. kay tannollinenjoS [outuu Iiikkumaan ulkona (eika ole kalosseja), mutta ovat ehdottomat pyyhinaef:!sa tanssilattiaa poloneesin aikana. 'I'osin nekaan ei.v:~t pelasta Jcaaokselta, .kun yrittaa selvita lapi VSO:nsuO'simaakahkoa versiota poloneesista, Yes! Pukevastaloytyi itavaltalainea nabkaversic alle puoleIla kotimaisen hinnasta - jossain on asuntosaastejankin tingittavii, kun veromatkyt ja opintolainan lyhennyskinviela , ..

Loputon lists ....

15

Ei se kuori, vaan se sisalto ...

Kokemushan opettaa. Alussa frakki jaykistaa. miehen, mutta pikkuhiljaa kay painvastoin. Vaitoskaronkassa (jossa kaiken kukkuraksikeskustelukieli oli ruotsil) kaikki muutkin olivat pallo hukassa vuokrafrakkeineen, jo .. ten varsinainen testi oli KyO:n vuosijuhla. Liivi oli vahan kirealla ja yksi nappi alkoi temppuilla. Juuri ennen omaa juhlaarnme se sitten hajosi, eika Eri Keeper ehtinyt kuivua, joten ansiornerkin vapauttama toinen frakkinappi Walle.

Osahuntanauluui tarvitsee vain patkan, sita voi teipilla jaykistaa, .mutta kylla pari hakaneulaa paihin ri'ittaa ihan hyvin, VSO:n juhlassa tuli naureskeltua ruotsalaisille joulukuusille, joidenmeikki/nauhakokoelmanalta frakinnyt juuri ja juuri erotti. Pelhistetty tyyli on oUut aina suomalaisten tavaramerkki, nain olkohon vast' edeskin!

Frakki kulkee siis juhlapuvun,ei tumrnan puvun nimikkeella. O1i vahan orpo 010 Turussa SHO:n.vuosijuhlassa ainoana frakkip.uk:uisena, mutta hyva tunnelma korjasi tiIannetta. Run olimme 'I'apsan ja Absoluuttisten kaksosten kanssa rnenossa OYV:n aktivistipaivallisille, niin ovesta tormasi ulos sHinteri kourassa veikkonen todeten "eivat ne olekaan frakkijuhlat". Joo, ylipuheutuminenkin on noloa ... toisinaan.

Jasitten on kaikkia kivoja opaskirjoja. Isoaidin hyllysta loytyi numeroitu kappale (1111) teosta "Jokaisen miehen kirja" vuodelts 1946. Kasikirjoitus on tosin .selvasti sotaa odeltavalta ajalta, kun miehen harrastuksina listataan esirn.vsellaisia arveluttavuuk:sia kuin "Rotutukimus", "Kansallissosialismi" ja "Raumalaisuus". Tarjotut viisaudet ovat kylla osuvia: "Solrnio on naet kuin .nainen, Vasta si tten kun tuon 'kaunokaisen olemme sitoneet, voimme paatella, rnita meilla on kau-

16

lassamrne." Joo. Hupaisaa. Asukuvissa pose era a itse "I'auno Palo.

Yhteenueto: Frakki kaikkine tilpehooreineen on aikamoinen sijoitus, 19.hemmas .neljatta tuhatta, jos uutena ostaa. Sita voi tietysti mielessaan kuolettaa laskemalla jokaisen kayttoker' ran hinnaksi viitisen sataa. Mutta on se kylla komea asu, loppujen .lopuksi. Ja mitapa uhrauksia ei kuraattori tekisi osakuntansa mainesn turvaamiseksi. Ja voihan sita elatella toiveitatulevista akateemisista tarpeista _ .. taitavatpa vain jaada toiveiksi.

Tiedoitusta: Olen saavuttarnattomissa (=tyomatkoilla) pitkin kesaa, alkaeni4.5. Kuraattorin ollessa estynyt hallituksen puheenjchtaja kantaa soihtua, mutt a alkaa kiusatko Sirkkua liikaa. Ei silti, toistaiseksi €Ii kukaan ole erityisemmin halunnut purkaa mieltaan kutaattorille vastaanottoaikana - eika muulloinkaan, Tassa-

han aivan turhautuu! .

Kolle-Antti Suominen

T ANELIN LETTU,RESEPTI

t~neli taitavasti lettuja '(20 k:p1) pafstaa, k:ohta saamme niitl maistaa.

Taneli k1ilbi:m kaaplsta ottaa ja kaksimu.naasiihenmottaa.

Muna.t han maidon (2+5 dl)kera vispaa ja vehnljauhot (4 dl) sekaan visltaa.

Suolaakin han sekaan ripautta~.

nyt se Rau1in (1 kpl) arvostukseil saa,

Puolet letuista jo syoty on;

Tanelirt maha on mahdoton (t. Jaaila)

Kaiken timan tehda vol, k.un. Taneltkln osasl, oi.

Iote julkaisusta Tanelin kokldkculuosaL kottmatset pertnneruoat)

VAPPU

Yritimme jalleen kerran loytiilt aamukahviaSunnuntaina ennen yhtatoista, tietysti onnistumatta, ja. niin ajauduimme Espalle, Aurinko ja peipposet ja vaaleanvihreat hennot lehdet ja . ilrnapallokauppias ja kevattuuli - tunsin taman olevan juurisellainen paiva, jolloin on rnentava Korkeasaareen katsomaan vastasyntyneita alppikauriin-·

vasoja, .

Silloin vnain vnaisen, jo elaman. kasittelernan, pesevan ikkunaa kahdeksannessa kerroksessa. Han pesi pois talvenaikana kertynytta nokea paastaakseen .kevatauringon sisaan herattiim;Hin kaikkikymrnenen aarnu-unista lastenlasta .. Vanhernmat ruotsinlaivalla, lap set rnummolassa, tiedattchan, Nainen kaannahti katsomaan, ja huornasin rakkaani hiusten harmaantuneen ja Espan vanhojen puiden kaatuneen ja Havis Amanda 0.1i varivalaistu ja peitetty lasikopilla - ja tuo nainen olinkin mina, Ja rnina pesin ikkunaa varihan'aikaisesti vedella ja saippualla,

Minulla oli kumara ryhti ja muovilevyt toisessapolvessa. Ikkuna oli nyt puhdas. Lapsenlapset nukkuivat yha, Sivelin mietteliaana nivelrikkoisia sorrniani ja kuljin kohti Kamppla: kehti rnenneisyyuani. Halki Kampin Keskuspuistou kohti Pekkaniska oy.rr toimistotornia, suurella kohulla pystytettya maamerkkia, Silloinkun tama tapahtui, eivat tornii eolia olleet nun muodikkaita. Kun sitten merroasemallekin kavi miinkuin kavi tomin perustusten teon yhteydessa, vaikka kuinka oli rnuka hienoilla tietokoneilla laskettu .... Pekkaniska oli sittemminajautunut konkurssiin, Tomm ali ostanut japanilainen liikernies ja sijoittanut sinue

18

science fictlon-kokoelmansa ( maailman suurimman). Mieleeni palasi jalTeen Kenan se ·katkeruus ja samalla ilo entisen kurssikaverini puolesta. OJinhan saanut vain Iunasruksen tuossa tornikilpailussa, tyiiSsa johon olin uhrannutvuoden ainoaa elamaani. Ja Pasi voitti. Sarna Past. joka muinoin liirnaili Jalkalilton tarroja ja vastusti korkeita rakennuksia, Nykyisin han kiersi ym'pari rnaailmaa luennoimassa. Minut oli elarna heittanyt 'takaisin Helsinklin tekernaan horoskooppeja nalstcnlehtiin, Niinhan se kay- parivaarinpelattua elaman korttia, vammainen lapsi, alkoholisoitunut rnies ... ja siina nyt sitten nilkutin sylissani vanha kissani Sakari, (vaikka sainkin siita allergisia oireita) Suloisenkipea muisto 'lei minut ohi hotellin, obi synagogan, ohi hyvinvoivien hevoskastanjaistutusten rnakea alas. Kadun nirni ei ollut enaaaikoihin ollut Lapinrinne; tarvitsihan Koivistokin nimikkokadun, vaikkei kauan oliutkaanpresidenttina.

Hissi oll rikki. Oikeastaan se 0 li helpotus, silla ties in siinen jonkun 11110- ren lilypiHin asentaneen irstaita vitseja latelevan puhemodulin, joka viela 10- puksi viriui iloisen De Brevitate Vitaeu. Entinen inspehtori Topi tuli pcrtaissa vastaan. Olihan tuokin jo harrnaantuuut, mutra.kukas meista ei,

Toimistossa hain itseni suuresta kirjasta. "Valmistunut 1998" oli per~iini Iisatty. Hymahdin. Vanhat kopiokoneet olivat nurkassa abstraktina taideteoksena. eihan niita' enaa., Nuori opiske1ijatyW:i .• kasvoilsaan tuttu, tuli sisaan jil; oft~ kahviaaetomaatista. J omrnankumrnan Jaakonsaaren lapseulapsi, etunirnia eneniiii muistanut, kovasti

isoaitinsa nakoinen, Katselin kattoja, Helsiugin muuttunutta maisemaa, Vaestorajahdysta seurannut uuden tuhatluvun alun rnaallemuutto -ja maastapako- olityhjentiinyt monet entiset asunnot.-Nirssa oli nyt vanhusten harrastuspisteita (yhakin askarreltiin vessapaperirullista hauskoja pikku esineita) sekii. kaikkien 32 puclueen toinen toissaan komearnpia puoluetoimistoja, Politiikka sinansa ei rninua .kiinnostanut; mutta toden sanoakseni en olisi .ikina uskonut, .ettii Pe.kka Saurista todella tulisi presidentti,

Koynuosruusut nousivat pitkin vastapaisen talon seinaa, Suornen keskilarnpetila oli ylHittiieriparikymmentavuotta sitten lakannut konoamasta. Magnoliapensaat 'olivat kuihtuneet, rnutta -ikivihrea koynnosruusu jiiL Se rnenestyr nyt koko Suornessa Lappia lukuunettamarta Lappi oli toisaalta julistettu Jcokonaan suojelualueeksi kansainvalisten kulttuuriohjeiden mukaan, ei~~ siella kukaan olisi kaynytkaan.ruusuja ihailemassa,

Nilkutin .pitkin Toolpn1ahden rautaa. Peipponen lauloi ja muutama

.kala polskutteli iloisesti.

Kuvajaiseni vedessa oli ryppyinen niin kuin minakin, Maailma olimuutaman oikean ratkaisun ja asennemuutoksen ansiosta saanut lisavuosia, mutta mila iloa siita minulle olisi? 'Hadintuskm enlHi kuulin peipposen li.iiIien. Minusta ei ollut ikina tullut rnit!iansuurta ja kadehdin nuoria, kevaau .innella kasvavia punntaimia. Minna ahdisti .

Mantan luona olitullut iltapaiva.

Lasikopin kansi avattiin ja yleisomassan keskella jaku lakirti .patsaan vanhan perinteen rnukaisesti. Korkkasin kuohuviinipullon -ja nauroin, Rakkaani hiukset eivat ·enaa olleet valkoiset, Mantan lasisuojus oli kadonnut eika vanha nainen kahdeksannessa kerroksessa pessyt enaa ikkunaa,

Paatin, etten koskaan eniHi aloita 'paivaani sytimlil.la liikaa donitseja ja vietin hauskan vapun,

Minna Kuusela

19

Jlt.t:aabtn ualsta

PERSOOHATTOMIA UEReEJ~

Ioskusonodotettava kqu(,JJl ja siiten-tulee ihme.

r aljon kimal.tavia pisaroita putoaa maahan. Sataa.

Pilvet tupruavat, kohisevilC vuoret pauhaavat vastausta, J'1l'isee.

Ja sateentakana, sytytttivan-silfaman takana toimii hiin,joka eliihullld ei{iii:

lankatkkinen.

Sataa, saiamoi, saiaa lunta.jyrisee. Persoontutomiaverbeja .. Vaatlmaton parvl veblen joukassa. !ospaosaisin paljon sellaisia.

ElamdM, on kyl/a ti'lynntj verbej«, Toimin puuhaan. elan mellen kuljen.

Mutta hyvth tieddn: ne eivdt de persoonauomia. Tiedan, etta mind.se yhil palveien, mind hymyilm, mind tassa kirjoitan, minii' naen.ja tunnen.

M ina tass« kadehdin salamaa.ja myrsky«, kadehdin persoonatonta 1>erOia.

Ihmeellistd, onnellista.salaisuutta ikdvoin, hyn.lyd, palvelua, tekoa,eliimiid,

joka ei nousisi minusta, ei peittaisi jotakuta Muuta, saataisi minut vain alinomaa hiljaiseen. noyryyfeen., etta "ell ena(1 mind,

Olkoon ndin, Olkoon minulla paiva.paivalta enemmdn persoonattomia verbejii,

etta kaatuisin kohisevaan tahtoon! Antakoon iliifa minulle han.joka antaa

myrskylle sitvet.Siunauuna sateena hall sirottakoon minuakin hajalle, pelloille.

Ju [os elamani tipahielisi taivaan pisaroina maahan - "Satad", sanottaisiin

taivaalle kaisetten.

Erzsebet Turmezei

klHintanyt Anna-Maija Raittila valinnutJussi Luomanen

Kiehtooko Intla? Sen kulttuuriperinne ja nykypaiva eroavat niinpaljon omastarnme, etta maan tapoihin ja perinteisiin tutustumiseen saisimenernaan varmaankin loputtomasti aikaa. EhU joskus paasetkin tutusturnaan maan ihmeellisyyksiin: kulkernaan Delhin

katuja siella ]0 ennestaan olevien. muutarnan Leikki ei paattynyt tahan. Tai itse asiassa Wssil

miljoonan ihmisen joukossa ja seuraamaan vaiheessa Antero ei enlill tiennyt mjka operaa-

jopa itse Gandhin jalanjalkia - tosin niitil vii- tiosta oli leikkia ja rnika totta.

meisia ja kohtalokkaita ehka Iukuunotta- Kylan pllliUikko nimittltin kutsui

marta, Keskusteltuani koolle kaikki kylan naimattornat

pitkaan eraan ~ai~et ja pyysi Anteroa valitse-

Ytelmeimsrl·andiJ?on'enI:~-_ N ~ .. \' an Vai.mOll. itse.llee.n, jonk .. a ja·l-

"" keen katsottaisiin tontin

keelle jaaneen ku- \ paikka .. Kylalaiser huolehti-

v aajan, Antero . sivat asunnon rakentamises-

T.:n kanssa hanen tao Antero ei halunnut louka-

kokemuksistaan ta piilillikkoa, mutta aiko-

Intiassa, sain erit- muksenaan er

tain elavan ja kieh- . H f!l'J <8 W myoskaan ollut

tovan ~uv~n esi- m'llta~~ll~ . laadl! kylaan

merkiksi Intian alku- \il n& 't9 Il0l. asuma an , Hlin

peraiskansoi l'l ~'ll Q 11 i} \\ a ~ W ID !l ~ halusi. ~ui~enkin nahda. ~iten tlima

sta ja muista IJ. G) ij' jI;:,Io '\I fi,\ l,l j} 1!l ~ .pllaUYlSl eika lehnyt rnitaan lahdon

turismin ul- eleita, Kaiken llsaksi naisten joukossa ali

kopuolelle jaavista ylcsityiskahdista. Ehka myos lansimaalaisen maun mukaan kauniita

tlima kavisi johdatuksesta Intiaan matkaaville naisia. Hlin ehdottikin, etttl koska vairnon va-

ja iltalukemisesra meille niuille. . litsemista ei ole syyta tehda liian nopeasti niin han halualsl hieman harkita asiaa, Silll! valin voltaisilnkatsoa ,se tontin paikka, Paallikkb vei Anteron valltsernalleen, HiheiU olevalle tyhjalle tontiUa .. Se sijaitse upeassa rlnteessa, jonka Iapi virtasi kirkasvetinen pure, Anteron ihaillessa paikallisia maisemia paallikko paaluUi tontin rajat ja kehaisi paikkaa yhdeksl alueen parhairnmista. Asia-ruskin olikaan kyseenalaistettavissa,

Anteron ollessa kuvausmatkalla Intlassa hanelle jarjestettiin osana _palkkaa matkoja maan eri osiin. Paitsi etta se oli verotuksellisesti jarkevlill, niin samalia han sai ainutkertaisen rnahdollisuuden nahda rnaata turisrireittien ulkopuolelta. Pyynronaan han ali esittanyt pliastii tutustumaan eri elinkeinoilla toimeentulevien kylien elarnaan, Tallaisia yhdyskuntia ltiytyi laidasta laitaan - osa hankki elantonsa kalastuksella, osa maanviljelyksella toisten keskittyessa vaikkapa Jiilten tekoon, Nyt kyseessa ali maanviljelykseen keskittynytkyla,

Yleiskuva kyliistll all siisti, joskin koyha, Ymplidsli;J- ja paikat olivat siisteja, Vaikka vaatteet olivat vanhoja ja kuluneitaolivat ne aina puhtaita ja ehjia, .Kylan plilillikko esitteli kylaansa y lpeana - eika syytt;L

"Taallahan voisi vaikka asua" rotesi Antero kohteliaisuutena, silla niin mlelenkiintoinen

oli uakyma, .

Kylan paallikolle ilmestyi t.l!Ssll vaiheessa pilke silmakulrnaan ja han ohjasi vieraansa asuntonsa taakse. Samassa han ali kiivennyi palrnun latvaan ja tuli takaisin mukanaan ISO kookoshedelma. Tarna ISO pallo osoittautui korkilliseksi versioksi ja samassa he olivar jnornassa jo sinunkauppojen rnaljaa, Juoman prosenrit olislvat meikalaisitrain mita ilmeisimmin rnelko korkeita. Pullonslillytys puun

22

latvassa oli myos sinansa aika fiksua; heikko paikallinen tuuli piti puut jatkuvasti pienessa hellunnassa. jol1oin aine pysyi puolestaan jatkuvassa kayrnistilassa. Lisaks! paikka ali suo[assa auringonvalolta.

Pari palas] kylaan, jossa 'naiset edelleen seisoivat rivisstt odottaen kunni}vireeu vaimon v alinnan tulosta. Kulttuuri u!l. siis: naisten iaseman~in -suhteen melkoisen perinteeIl'inen. Antero . onnistui plillSemlilln tarjouksesta eroon Ioukkaarnati paa]1ikktlavetoamalla asian tarkey teen, 'Hannriettisiasiaa ja palaisi siihen seuraavan vierailukertansa yhteydessa, Oman kertornansa mukaan :hart ei 'ole tosin saanut viela mahdollisuutta vierailla ko, kylassa uudestaan. Saattaa nimlttam olla, etta seuraavalla kerralla. han. todella joutuisikin naimisiin. . .

Intian kaupungeissa, esimerkiksi Kalkutassa, on paljon kerjaHtisiil, joiden omaisuus saattaa alia realisoitavissa yhteen lannevaatteeseen ja kattilaan. SHta huollmatta tallainen ihminen voi 611a hyvinklntyytyvainen kastiinsa, johon han 'on tassl\ eHlmassa syntynyt.Seuraavassa. elamsssa saattaisi han.syntya vaikkapa jo tilallisen sisakoksi ja ,sitliseuraavassa; jopa Iehmaksi, Hyvin usein aamurutiineihin kuuluu lannevaatteen pesu vesipostin luana ja kuiva-

". "_

-,.

his kadul1a .. Kattila soveltuu rnyos harnmasmukiksi . hygieniaa ei siis ole unohdettuPaikalliseen elamanmenoon kuuluvat tyypillisesti eriIaiset elinkeinot, j olden harrastajat usein keinoja kaihtamati pyrkivat hankkiman rahaa hyvauskoisilta turisteilta, NJlisttl mainittakoon vaikkapa kengankiillottajat. Anteron ollessa kave.JylHi kairpungissa han havaitsi ensin jotain vipinaa jaloissaan ja samassa oli joku nyppimassa hanen hihaansa. Tania tyyppi osoitti hanen kenkiaan ja 'kertoi huonolla engIannlntaidollaan puhdistavansa kengar. Ja toden totta, kengilla oli jotain epamaaraisen nakoista valkoista m(jnjli~L Kengankiillottaja levitti pienen mattonsa kadulle asiakkaansa eteen - ja sarnalla itse asiasas keskelle vilkasta kavelykatua; Otettuaan ·"en.gat pois jalasta ja

hdistuksen alettua Anterolle . selvisi monj an laatu - se oli valkoista kenganpuhd istusainetta, Hlin oli aivan hiljaa ja antoi tyon jatkua. Ensimrnaisen kengan puhdistuttua paikalle ilmestyi toinen saman alan: yrittlfjiln nakoinen tyyppi, joka alkol tutkia kenkaan. Ikaankuin vahingossa Ulml! repaisi kengan pohjallisen irti ja sanoi sen olleen huono ja se piti siis vaihtaa. Kengat olivat suhteellisen vanhat ja huonot, joten Antero ei suuremmin kommentoinut asiaa, Tyyppi kaivoi taskustaan uudet pohjalliset, Ie vitti niille jotakin liimaa ja heitti pohjallisea kengan siSll!iri. Yllmaaraista liimaa pursuava kenka, jonka uusi pobjaUinen oli pa· hastl rypyssa, oli nyt valmis. Toinenkin kenka ~l~ nyt puhdistettu ja. siihen vaihdettiin luon-

Iisestt mylls pohjallinen, Antero oli seurant operaatiota huvittuneena ja odotti seuraavaa naytosta, Se seurasikin aivan heti ja naytoksen nimi ali laskun maksaminen .. Kaiken huollon hinta oli 30 rupiaaIsilloisen kurssln mukaan noin 15 mk) ... Paikallinen hintataso kenganpuhdistukselle oli .kuitenkin luokkaa .:l rupiaa, joten pyynto oli kohruuton, Antero kysyikin tassa vaiheessa, etta oliko Mn ensinnakin tilannut rnoista palvelua ja toisekseen, etta hinta oli hieman ylimitoitettu, Paikalle pitaisi nyt kutsua poliisi ja asia selvitettliisiin perin pohjin, Hanen alkaessa viittoa virkavaltaa paikane kauppiaat katsoivat toisiaan japoistuivat pikavauhtiapaikalta.

Kolmas japaus sattui Ientokentalla Anteron odottaessa aikaista Ienroaan, Kello oli noin viisi aamulla ja lentokentta oli Iahes tyhja, Asiakkaiden rnatkatavaroita oli tiskin edessa valrniina punnittavaksi. Yhtakkia jonkin matkan pMhlin hanesta ilmesryi intialainen tyyppi pylv!llln taakse. Tyyppi vilkuili vuoron peraan Anteron matkatavaroita (joita oli liikaa) ja matkatavaratiskia, johon ei viela yksikliiln virkailija ollut rullut toihin. Jenkin ajan kuluttua tyyppi Ilrnestyi Anteron eteen ja kysyi rnatkan maaranpaata. Sen selvittya selvisi utelun syy: KOSka ylipainoisesta matkatavarasta meni kova sakko, niin tyyppi voisi noiraa pienta rnaksua vastaan tavarat obi kontrollm. Pyynto oli 20 rupiaa, Pyynto ei ollut kolituuton

ja muun ajanvietteen pnuttuessa kauppa sovittiln. Aikaa kului ja paikalle ilrnestyi toinen tyyppi virkailijan asusteissa, Ensimmainen intialainen ja virkailijan nakoinen tyyppi sopivat [otain keskenaan ja asia jhl odotiistilaan .. Kello lahestvi seitsemaa ja virkaiiijoita alkoi tulla J.istlii ja matkatavaroiden kaslttely 9U alkamassa. Kauppaa hieronut virkailija otti tllssa vaiheessa Anteron matkaravarat ja lliittol ne tavarajonon ensimmaisiksi siirtyen sen jalkeen tiskin taakse. Tavaroiden kasittely alkol punnitiiksella ja Anteron tavaroiden kohdalla virkail;ija seisoi vaan lukeman edessa jasanoi tuloksia kirjaavalla henkilolle "ei ylipainoa". Nain oli t!imtlkin naytelma ohi ja iavarat olivat matkalla koneeseen, Sakko liiasta 'tavarasta olisi kuulemmaollut 80 rupiaa, joten kauppa oli. li-

s!lksi aivanedullinen. .

Haastauelu.ja.fiktionismi: Antti Hannula

23

MEIDAN TALOSSA I?!

Aarnu Helslngissa. Aamu Satakuntatalossa. Torstaiaarnu ..

KeIlo on 10.22 ja vuosi 1957. Huoneessa 706 nukutaan. Huoneessa 403 nukutaan .Huoncessa 801 nukutaan,

Niin, itseasiassa melkein kaikissa huoneissa nukutaan,

(Paitsi kutosen kaytliViilHi,sieltii on·tytot jo lahteneet luennolle .. )

Seitsarnannen kiiytiivli,lla tomistelee nainen .. vilkaisee "keittidon". Miettii: "Tamaon 'sikamaistal". Han on siivooja.

Huoneessa 706herataan siivoojan kainoon pyyntoon paasta. siistimaarrhuoneua, Holmistynyt civis heiuaa 3 ascorbinia suuhun ja' huuhtelee satsinnyt 'lain jaffalla

(ilmeisesti johtuen varhaisesta ajankohdasta). .

Uudet vuodevaaueet la roskiksen tyhjennys .... civis ajattelee Ilie_nria jatkamaan unia Suoma Loimaranta-Airilasta, mutta keittion suunnalta tuleva parahdus saa taman urheilunuorukaisen.kuitenkin pornppaamaan pystyyrija sydksymaan paikan paalle,

"Keittion" aarimmaisen pienella.lattialla rnakaa siivooja-parka ilmeisesti edellisviikkoislin perunankuoriin kornpastuneena, Tulistunut.ilrne kasvoiltaan tama ryhtyy pitiirnaan saarnaa,

TAMA ON SIKAMAISTA! ETI'EKO KASITA.? VAl EITE. OL.el'{SAANUT IARPEEKSENI!

Kyllapa pienesta.saa kyllikseen, kun perunankuorista, civis tuurnii,

LAHDEN!.!!U!!!!

Niin, aamu Satakuntatalossa ja siivooja irtisanoo itsensa,

Nyttemrnin seiskan kQok,in lattialla on havaittu appelsiinin kuoria, joista lahteva kirpca tuoksu tekee suorastaan hyvaa opiskelijan kurttuisille keuhkoille,

Meidan talossa on j uhlasali,

Siella pidetaan juhlia ja naisvoiinistellaan.

Juhlat ovat kivoja, rnutta naisvoimistelu pitaisi .kieltaa.

Meinen maanjaristysta rnuistuttava jymina maanantaiaamuisiu on paiille epaterveellisista,

Sitapaitsi onko laskettu, eWi talon lujuuslaskelmat on tehty naisvoimistelua silmalla pitaen?

_~ ... ,1'/:1'

24

Sitapaitsi onko laskettu, etta talon lujuuslaskelmat on tehty naisvoimistelua silrriaUa pitaen?

Esimerkki.

Oletetaan, etta noin 50 kappaletta pirtean tyttojen liikuntavastaava neiti J alkasen 100 kilon keijukaista heiitlHt kuperkeikkaa tai hyplihtaa "tyttomaisesti", Taman seurauksena tala [outuu sellaiseen resonanssiin, etta ·seiskan 1caytavlin jaffaritarikunnan jasenet laikyttavat aamujaffatperintornatoilleen, rnisca tuo aamun enkeli, siivooja, saa taas lisaa rnoittimisen aihetta,

Se ei ole oikein.

Juhliakin on kahdenlaisia,

Joke rikotaan tuoleja ja tanssitaan poydilla,

Tai sitten ei.

·Jos ei, niin voidaan kuitenkin latkia slnappla juhlasalin ja osakuntabuoneiston ikkunaverhoille ja selnille.

Puhe-elimia ei ole job huoneessa,

Kaytavilla on puhelinkopit ja talossa paljon partiolaisia.

Tahan paatelmaan on tultu, kun on .huomattu miten usein puhelinjohdot ovat.aiva.n kierossa jasolmuissa Innokkaan partiolalsjoukon solmuntekoharjoitusten jhlkeen.

Talon puheluita {sala)kuuntelevat tahot kuitenkin kertovat, ettl! rnitaan erityisen tarkeita asioita ei talosta soitella.

Lahinna naisasioita ..

"EH":n juttua Satakuntalaisessa 1/1957 rnukaellen Hanna Reunanen

Satakuntatalon puhelimet uudistuvat

Sarakuntatalon puhelinvaihde uudistuu ja 'samallavaihtuvat koko talon ja my os Satakuntalaisen Osakunnan puhelinnurnerot.

Touko kuussa v almistuvan uude n Amanda-puhelinvaihteen myotll talon jokainen asuinhuonesaa oman puhelinnumeron.

Os ak unn a n t oi m i s t o n p u h eIirmumeroksi tulee 69585 256.

Os akuntahucne istoon saa soitettua numerolla 69585 255.

Saralinn an Saarion numeroksi tulee 695851. S~ation numero on sarnalla vaihteenja keslilla kesahotellin numero,

Edustajia moneen paikkaan

Alknvuoden alkana onvalittu osakunnan edustajia moniin tehtaviin, Ainoa varsinainen virkailijavalinta tehtiin huhtikuun varsinaisessa kokouksessa, kun Katar iina Silvola ~iinestettiin opastussihteeriksi.

T'amrnikuussa: valittiin osakunnan edustajiksi Osakuntien Yhteisvaltuuskuntaan Sirkku Helnimaa ja KalleAntt] Suominen. Yliopiston hallinnonuudistuksen kiemuroita selvittelemaan valittiin halllnnonuudistusv astaavaksi Junne Laine. Vuteen historitkkitoirnikuntaan 'valittiin Sirkku Heinirnaa, Yrji\ Ka Lm i o ja Lu kk a Topi. Maaliskuussa valittiin osakunnan vaalipiillllikoksi syksylla pidettaviin HYY:n vaaleihin Vesa Syrja.

26

Huhtikuussa valittiin opastusslhteerin lisaksi lakmlaskijaisvastaavakst Jukka Westerbacka. Huhtikuun kokouksessa valittiin my tis rnaakunnan edustaja osakunnan Sat akuntalaiseen ehtooseen. Kuntavieraaksi kutsutaan Huittinen.

Osakunnalle uusi tletokone

Osakunnan tietujenkasittelymahdclIisuudetparanivat rnelkoisesti, kun osakunnalle hankittiin huhrikuussa uusi tietokone.

Osakunta pysyi hankinnassaan merkkiuskollisena: uusi kone on Macintosh LC. Tietokone sijoitettiin Satakuntatalon huoneeseen 506, jossa kone on kaikkien osakuntalaisten kaytossli. Koneen kayttoasaatelee osakuntahuoneistossa eleva varauskirja,

Osakunnan vanha Macintosh Plus sijoitetaan osakunnan toimistoon JahiIilla virkailijakayttoon.

Uudessa LC:ssa on vanhaa konetta kookkaampi naytto seka isornpi keskusrnuisti ja kiintolevyasem .•

.-

1 2

I


I




I 3 4 5

< 7 8 9 10 11

I. Kantaa kaukana

2. Meid lin aitimrne ja kaitsijamrne

3. Suojelee tietokonetta

4. VlUlrinpltin ·fiksu kunta

5. Nautinnon merkki

6. Antelias Y rjll

7. Muistatko mitaan vapusta?

8. Juo .

9. Lyo .

10. Olohuoneernme II. AIlI ole ...

Kesalla.on kurnminkin niin tylsaa, hyva, jos on nstikoita ratkaistavana. Ette te ikinll keksi.; Ratkaisu seuraavassa numerossa,

Taman kevaan Karhunkier. ros on .kuin viirneinen paaskynen, joka. pailstlllln v!than pyorryksissa saapu pitkllltil .. matkaltaan, ollessaan -melkem toivottoman rnyohllSsli.Kevaiin huuma ei ohittanut paatoimittajaakaan, vaan iski kyntensa kiinni. suoraan aivoihin, Huurnana tarkoirau nimenomaan kevarvasyrnysta, koskavasymykSen humala on ~ rankin kaikista. Vaikka sitli kuvittelee elaneensa naapurissa, melkein samoilla leveysasteilla, on Ulman maan ta1- vinen pimeys kumininkin huomattavasti syrikempi. Pimeys vasyttilll eniten, Onneksi ei ollut kovin Iurmnen talvl - silna vasta oliskin ollut kestamista,

Pari. viikoa sitten tuli ihan sattumaha Uyty~.· Harjavallassa. TlIytyy myontaa.ettii· olin iloisen yUlitynyt ja suorastaan miellyin rauhalliseen, siistiin pikkukaupunkiin. Suomalaine.I1 Iuonnonsuojelu on aivan 'toista tasoa kun virolainen, Meiil~pain kaivolssa syttyy vesi, puut jahmettyvat saastepolyyn, eikil rnoskovalaisten ministereiden rnielesta 0 le mitltlinsyytli puhua saasteista, Se oil itse asiassa suorastaan polfittisesti Iukutaidotonta,

Se siita, Tiiytyykin tassa toivoa kaikille, jotka hammasta parren oval lukeneet tiill! lehtea, tahanasti, etta, hyvaa kesaa vaan, ja tapaniisiin taas syksYllll. Vaikka tilm1i nurnero ilmestyy suorastaan huolimatta paatoimittajasta, tulee lehti ilmestymaan rnyos syksylla ja ikuisesti.

Mikali vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetaan palauttamaan osoitteseen:

Satakuntalainen Osakunta Lapinrinne 1 A 6

00180 Helsinki

LASERPAINO OY 1991