P. 1
Neuvostoliitto II-MS jälkeen

Neuvostoliitto II-MS jälkeen

|Views: 84|Likes:
Published by kantti

More info:

Published by: kantti on May 15, 2008
Copyright:Attribution Non-commercial

Availability:

Read on Scribd mobile: iPhone, iPad and Android.
download as DOC, PDF, TXT or read online from Scribd
See more
See less

05/09/2014

pdf

text

original

NEUVOSTOLIITTO II-MS:N JÄLKEEN

Neuvostoliitto, The Soviet Union, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik. Melkeinpä täysin kommunistinen valtio, sijaitsi nykyisten Venäjän, Baltian maiden, Valko-Venäjän, Ukrainan, melkein kaikkien Itä-Euroopan maiden alueella. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolla oli vaikea tilanne. Sodassa oli menetetty - kuollut, vangittu jne., yli 20 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaista. Neuvostoliiton tärkeimmät kaupungit, tehtaat ja liikenneyhteydet, kuten rautatiet, maantiet, suuri osa laivastosta oli tuhottu. Stalinin hallitus aloitti mittavan jälleenrakennusohjelman ja kansalaisia valvottiin entistä tarkemmin, kukaan ei saanut syyttää Josif Stalinia sodan aiheuttamista vahingoista. Mutta suurista tappioista huolimatta Neuvostoliitto kehittyi suurvallaksi Yhdysvaltojen rinnalle. Neuvostoliitolla oli määrällisesti suurempi armeija kuin Yhdysvalloilla ja vuonna 1949 se otti Yhdysvallat kiinni ydinasekilpailussa räjäyttämällä oman ydinpomminsa Siperiassa . Kylmä sota oli täydessä käynnissä, kolmas maailmansota saattaisi syttyä minä hetkenä tahansa. Melkein jokainen ihminen maailmassa tiesi sen. Oli ajauduttu kauhun tasapainoon, molemmilla suurvalloilla oli mittava määrä ydinaseita. Neuvostoliiton pitkäaikainen johtaja, Josif Vissarionovitš Džugasvili, paremmin tunnettu nimellä Josif Stalin(1924(-6)-1953) kuoli. Hän ei ollut jättänyt määräystä siitä, kenestä tulisi hänen seuraajansa. Tämä epäluuloinen diktaattori oli raivannut tieltään kaikki ne henkilöt, jotka näyttivät nousevan hänen valtansa perijöiksi. Niinpä Stalinin kuoltua valta jakautui monelle henkilölle, mutta melko pian maan johtajaksi nousi maatalousmies Nikita Hruštšov. Hruštšov oli hyvin erilainen hallitsija kuin Stalin. Vaikka hän piti valtaa tiukasti käsissään, niin kansalaiset saivat enemmän ja suurempia vapauksia kuin Stalinin aikoina. Syyttömästi vangittuja ihmisiä vapautettiin ja vankileireille ei enää joutunut pelkkien epäilysten vuoksi. Tämä antoi kuitenkin monille rikollisille enemmän liikkumavaraa, kunhan pitäisivät todisteet teoistaan piilossa.

1

Hruštšov myönsi että Stalinin hallituksen aikana oli tehty paljon virheitä, ja niistä sai vapaasti puhua, toisin kuin Stalinin ollessa vielä elossa, mutta sosialistista järjestelmää ei saanut kyseenalaiseksi asettaa. Hruštšov lisäsi kulutustuotteiden tuotantoa, joten entistä useampi Neuvostoliiton kansalainen pääsi nauttimaan ennen harvinaisista hyödykkeistä, kuten jääkaapista ja radiosta. Samaan aikaan, kun Hruštšov lisäsi kulutustuotteiden tuotantoa, niin Neuvostoliiton avaruusohjelmakin kehittyi. Se perustui fyysikko-matemaatikko Konstantin Tsiolkovskin työhön. Hän tutki ensimmäisen avaruuslennon mahdollisuutta niin matemaattisesti kuin kokeellisestikin, kehitti rakettien ohjausmenetelmiä, nestemäisiä polttoaineita ja ennen kaikkea monivaiheisen raketin periaatteen. Ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 laukaistiin Baikonurin kosmodromista, Kazakhztanista 4. lokakuuta 1957. Noin vuoden kuluttua sen radan pienetessä maan painovoiman johdosta, se syöksyi maan ilmakehään ja paloi poroksi 3. tammikuuta 1958. Nikita Hruštšov vaati välittömästi uuden lennon toteuttamista. 3. marraskuuta 1957 laukaistu Sputnik 2 kuljetti avaruuteen ensimmäisen elävän olennon avaruuteen, Laika-kulkukoiran. Ensimmäinen ihminen avaruudessa oli Vostok 1:llä matkustanut Juri Gagarin 12. huhtikuuta 1961. Nikita Hruštšovin kohtaloksi koituivat hänen epäonnistuneet maatalouskokeilunsa, ja Stalinin ja muiden johtajien arvostelemisella hän oli hankkinut itselleen paljon vihamiehiä kommunistijohtajien keskuudessa, ja Kuuban kriisi pahensi asiaa, joten hänen lomaillessaan vuonna 1964, hänet syrjäytettiin johtajan asemalta ja siirrettiin toisiin tehtäviin. Hruštšovin tilalle valtaan astui Leonid Brežnev. Hänen aikanaan Neuvostoliitto pyrki vaikutuspiirinsä ja valtansa levittämistä mahdollisimman laajalle alueelle ja liittolaisista pidettiin mahdollisimman tiukasti kiinni. Tästä syntyi niin sanottu Brežnevin oppi, eli jos jokin maa oli valinnut sosialistisen tien, ei se enää voinut tältä tieltä kääntyä. Brežnevin oppia päästiin näkemään Tšekkoslovakiassa Prahassa elokuussa 1968. Tšekkoslovakian johto halusi löysätä suhdettaan Neuvostoliittoon, ja harkitsi eroa Varsovan liitosta. Tätä ei Brežnev halunnut, ja määräsi panssarivaunut Prahaan palauttamaan Tšekkoslovakian takaisin Neuvostoliiton liittolaiseksi. Brežnev pyrki myös hankkimaan uusia liittolaisia. Kuuban kriisin yhteydestä löytyi ensimmäinen, Kuuba, sillä se oli kriisin yhteydessä sitoutunut tiukasti Nevostoliiton liittolaiseksi ja Afrikan valtioiden itsenäistyessä niistä monet halusivat etäisyyttä entisiin siirtomaaisäntiinsä etsien tukea Neuvostoliitolta, ja 1970-luvulla Neuvostoliitto näytti olevan valtansa huipulla. Brežnev pönkitti yhä valtaansa määräämällä korkeimman neuvoston puhemiehen Podgornyn eläkkeelle ja ottamalla itse tuon paikan ja toukokuussa 1976 hänestä tuli poliittisin perustein ensimmäinen Neuvostoliiton marsalkka sitten Stalinin ajan. Neuvostoliiton taloudelliset ongelmat olivat vähitellen kasvaneet 1970-luvulla. Sen perusteena oli edelleen maatalous huolimatta Stalinin teollistamissuunnitelmista, eikä tehoton 2

maatalous pystynyt ruokkiman nälkäistä kansaa, eikä myöskään teollisuus ollut kykenevä vastaamaan kehitykseen. Brežnevin aikana ei noussut valtaan uusia puoluejohtajia, ja Stalinin aikana nousseet ikääntyivät. Hänen aikanaan byrokratia eli virkamiesvalta kasvoi Neuvostoliitossa. Suuri määrä tehottomasti työtä tekeviä virkailijoita tarvittiin leimaamaan ja täyttämään kaikenlaisia lomakkeita, mutta kansalaiset olivat suhteellisen tyytyväisiä, kaikilla oli työtä ja peruselintarvikkeet olivat halpoja, mutta työpaikoilla oli enemmän työntekijöitä kuin töitä. Tämä johti tavaroiden laadun, kuin myös työkurin heikkenemiseen. Suuret sijoitukset avaruusohjelmaan ja armeijaan, ja samanaikainen elintarvikkeiden tuontitarve maailmanmarkkinahintaan laski elintasoa. Asuinolot, terveydenhuolto, valvonta lasku johti tavarantuottavuuden laskuun. Tästä johtuva kulutustavaroiden puute johti korruptioon, eli hallituksen jäseniä, kauppiaita ja muita vastaavia lahjottiin ja kiristettiin ja samanaikainen laaja mustan pörssin kauppa kävi kuumana. Brežnevin viimeinen suuri päätös vallassa ollessaan oli lähettää joukot Afganistanin kommunistihallitusta tukemaan vuoden 1979 joulukuussa. Brežnev sai sairauskohtauksen vuoden 1982 maaliskuussa ja kuoli sydänkohtaukseen saman vuoden marraskuussa. Hänet haudattiin Kremlin muuriin. Leonid Brežnevin aikaa kutsuttiin pysähtyneisyyden ajaksi. 1980-luvun alussa jo vanhat puoluejohtajat vaihtuivat melko tiuhaan tahtiin uusiin. Brežnevin seuraajia olivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko ja maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšov astui Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri. Hän aloitti uudistuspolitiikan, joka tunnettiin nimeltään perestroika ja glasnost ja Brežnevin tiukkaa talouden suunnitelmallisuutta höllennettiin. Mutta sen sijaan, että uudistukset olisivat parantaneet romahduksen partaalla olevaa Neuvostoliittoa, ne lisäsivät järjestelmällisyyttä epävakautta joka vallitsi Neuvostoliitossa. Vanhoillis- ja uudismieliset ottivat rajusti yhteen, ja kaiken keskellä oleva Gorbatšov joutui vaikeuksiin yrittäessään hallita aiheuttamaansa aloittamaansa epävakaata prosessia. Vuonna 1988 hän julistaa Neuvostoliiton hylkäävän Brežnevin opin ja sallivan demokraattiset uudistukset hallitsemassaan Itä-Euroopassa. Näiden päätösten oli määrä vahvistaa perustuksistaan natisevaa Neuvostoliittoa, mutta se ei kestänyt uudistuksia. Tästä johtui sarja vallanvaihdoksia Euroopassa ja kommunismin romahtaminen. Ennen Neuvostoliiton hajoamista 1990 Berliinin muuri purettiin, DDR liitettiin Saksan liittotasavaltaan. Yhä edelleen monet Venäjän köyhistä toivovat uutta Neuvostoliittoa ja sosialismin paluuta.

LÄHTEET:

3

Wikipedia

1. Neuvostoliitto 2. Leonid Brežnev • Kronikka 8, Edita Prima Oy

4

You're Reading a Free Preview

Download
scribd
/*********** DO NOT ALTER ANYTHING BELOW THIS LINE ! ************/ var s_code=s.t();if(s_code)document.write(s_code)//-->