IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

SUOMEN MIELIALAINDIKAATTORI SMI
TUTKIMUKSEN LOPPURAPORTTI

Leena Ilmola
15.4.2013

1

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

JOHDANTO

Hankkeen tausta ja tietotarve
Hankkeen taustalla on tarve tunnistaa yhteiskunnan arvo- ja asenneympäristön
muutoksia, jotka heijastuvat myös väestön kollektiiviseen käsitykseen yhteiskunnasta
sekä yksilön ja valtion suhteesta.
Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on Suomessa muodostunut jossain määrin kansaa
yhdistäväksi kansalliseksi ideologiaksi, joka tutkimusten mukaan on myös keskeinen
puolustustahtoa virittävä tekijä. Tyytyväisyys yhteiskuntaan heijastuu myönteisesti mm.
maanpuolustustahtoon. Voidaan perustellusti olettaa, että vastaa-vasti laaja
tyytymättömyys yhteiskuntaan johtaisi puolestaan epäsuotuisiin vaikutuksiin
maanpuolustusasenteille tai ns. sisäisen turvallisuuden elementeille. Hyvinvointivaltiomalliin kohdistuvien, väestön keskuudessa negatiivisiksi koettujen merkittävien
muutosten voidaan arvioida johtavan mielialaan, jotka voivat tietyissä oloissa johtaa
yhteiskunnalliseen levottomuuteen, sisäisen turvallisuuden riskeihin ja maanpuolustustahdon alenemiseen. Lievemmissä muodoissaan kansalaisten tyytyväisyyden,
tulevaisuususkon väheneminen saattaa näkyä kansallisiin instituutoihin sitoutumisen
heikkenemisenä, mikä voi johtaa mm. veronmaksuhalukkuuden heikkenemiseen.
Menetelmän avulla voidaan mitata eri kansalaisryhmien välisiä eroja ja jännitteitä, jotka
osin ennakoivat tulevaa käyttäytymistä.
Puolustusministeriö ja sisäasianministeriö ovat rahoittaneet ja ohjanneet Suomi Mood
Indicator-tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kehittää yhteiskunnan sosiaalisen
dynamiikan tutkimusta ja muutosten ennakointia. Näin kyetään ennakoimaan sellaisia
muutoksia ja niiden seurantatietoa, jotka ehkä vaativat aktiivisia toimenpiteitä
esimerkiksi strategisessa viestinnässä. Menetelmän pilotointi koettiin tarpeelliseksi,
koska perinteiset kvantitatiiviset menetelmät kuvaavat lähinnä mielipiteitä, eivätkä
paljasta vastaajien motiiveja tai asenneilmaston laadullista muutosta.

2

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Hankkeen teoreettinen tausta

Yhteiskunnan mielialan (social mood) teoria on kehitetty sosiaalisen dynamiikan
tutkimiseen ja sen muutosten ennakointiin. Mieliala vaikuttaa käyttäytymiseen.
Historiatiedon pohjalta tiedämme millainen käyttäytyminen on tyypillistä positiivisen tai
negatiivisen mielialan vallitessa. Kun tiedämme onko mieliala positiivinen vai negatiivinen tulevaisuuden suhteen, voimme ennakoida odotettavissa olevaa käyttäytymistä.
Yhteiskunnan mielialan teoria perustuu oletukseen, että inhimillisen käyttäytymisen
muutosta ohjaavat endogeeniset, sosiaalisen systeemin sisäiset tekijät, eivätkä ulkoiset
tapahtumat. Ryhmän mieliala syntyy sisäisessä prosessissa laumailmiön (herding) kautta.
Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yksilöt omaksuvat toistensa mielialan ja ryhmän sisälle
syntyy kollektiivinen näkemys tulevaisuudesta. Tutkijoiden näkemyksen mukaan
yhteiskunnallista mielialaa ei voi manipuloida - voimme vain suunnitella toimenpiteet
siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin mielialan luomaan ympäristöön.
Hankkeessa termi ”social mood” on käännetty yhteiskunnan mielialaksi. Olennaista on
erottaa mieliala (mood) tunteista (emotions) ja tyytyväisyydestä (life satisfaction). Selkeimmin erottava tekijä on aikaperspektiivi. Mieliala kuvaa sosiaalisen järjestelmän
perussuhtautumista, uskomusta nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tunteet ovat luonteeltaan nopeasti muuttuvia, ne liittyvät tähän hetkeen ja ulkoiset tekijät, kuten erilaiset
tapahtumat vaikuttavat tunteisiin merkittävästi. Tyytyväisyydelle on tyypillistä vertailu
kahden tilanteen; aiemman ja nykyisen välillä tai oman ja viiteryhmän tilanteen välillä.
Menetelmä pilotoitiin ensimmäisen kerran Singaporessa 2008, jolloin kartoitettiin
singaporelaisten akateemisen ryhmien mielialaa. Pilotin pohjalta kehitettiin menetelmä,
jota käytettiin suomalaisessa tutkimuksessa. Sama mittaustapa ja kehitetyt
tulkintasäännöt on testattu vuoden 2013 aikana Etelä-Koreassa. Jatkokehittämishankkeita käynnistetään vuoden 2013 aikana kaupunkiväestön parissa Tokiossa,
Soulissa, New Yorkissa, Helsingissä, Adelaidessa ja Singaporessa.
Tutkimusmenetelmä
Hankkeen päävastuullisena toimijana on International Institute on Applied Systems
Analysis (IIASA)1 Wienistä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin menetelmän

1

IIASA on valtioiden rahoittama riippumaton tutkimuslaitos. Suomi on yksi IIASA:n 20 jäsenvaltiosta.

3

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

kehittämiseen Suomen olosuhteisiin soveltuvaksi. Hankkeessa tehtiin
mielialamittausta. Lisäksi tehtiin kesäkuussa 2012 pelko-erityinen pelkokysely.

viisi

Menetelmänä käytettiin semioottista kuvataulutekniikkaa, jossa vastaajille annetaan 12
erilaista kuvavaihtoehtoa, joista he valitsevat sopivimman. Ensimmäisen kuvataulun
kysymys oli ”Valitse kuva, joka mielestäsi kuvaa tilannetta Suomessa juuri nyt.” Toisen
kuvataulun kysymys oli ”Valitse kuva, joka mielestäsi kuvaa parhaiten tilannetta
Suomessa 5-10 vuoden kuluttua?” Lisäksi kartoitimme kolmannella kysymyksellä suomalaisten huolia ja pelonaiheita.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista tietolähdettä. Kvantitatiivisena tietolähteenä
käytettiin pörssitilastoja, joita analysoitiin tilastollisen analyysin keinoin (Elliotmuunnoksesta enemmän raportin sivulla 48). Kvalitatiivisena aineistona käytettiin
sanomalehtiartikkeleita, blogikirjoituksia sekä tweet-kommentteja. Kvalitatiivisen
aineiston pääasiallinen kerääminen tapahtui kuitenkin erityisellä tehtävään räätälöidyllä
verkkokyselyllä. Tähän kyselyyn vastasi viidessä eri kyselyssä 960-1200 vastaajaa
kussakin. Vastaajajoukon rakenne vastaa väestörakennetta. Kaikkiaan raportti perustuu
yli 10 000 vapaamuotoisen vastauksen ja pelko-kyselyn kahdeksan monivalintakysymyksen analysointiin. Analyysimenetelmänä kesän 2011 pilotissa kehitettyä luokittelua, jonka pohjalta laadittiin automaattinen tekstinlouhinta- prosessi. Varsinaisena
tulosten tarkastelukehikkona käytettiin Akkulturaatio-mallia (kts. raportin s.14).

4

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

TULOKSET TIIVISTETYSTI
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan yli 6 000 vastaajan 8 000 vastausta. Tulosten voidaan sanoa kuvaavan koko kansan mielipidettä.

Avaintulokset
Suomalaisten käsitys Suomen nykytilanteesta ja maan tulevaisuudesta on pessimistinen.
Kesän 2011 mittauksessa kuva oli vahvasti positiivinen, mutta sen jälkeen tilanne on
huonontunut ratkaisevasti.

Vieraantuneiden (sekä nykytila että tulevaisuus nähdään negatiivisina) ryhmä on
tutkimuksen suurin; tammikuussa 2013 43% vastanneista kuului tähän ryhmään.
Vastaajat kokevat, että heillä on syytä huoleen (suuri osa kritiikistä on analyyttistä ja hyvin
muotoiltua). Keskeiset teemat ovat epävarmuus, päättäjien päättämättömyys (ja
tietämättömyys), eriarvoisuuden kasvaminen ja työelämän koveneminen.
”Taloudellinen tilanne (ja tuki etelä-euroopalle) heikentää huonosti toimeen
tulevien perustoimeentuloa. Peruspalvelut on jätetty hunningolle, esim.
terveydenhoito on ala-arvoista työttömille. Eletään rahoilla ,jota ei oikeasti ole
olemassakaan. Elämä on köyhällä ja koko valtiolla melkoista nuoralla kävelyä,
alla loimuaa tuli. Voi varpaat vie palaa, jos meno jatkuu pitkään tällaisena!”

5

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

”Täällä tietyllä suhteellisen pienellä osalla väestöä menee hyvin/tosi hyvin, mutta
hyvin suuren osan ihmisistä kohtalo on sen varassa, haluaako yhteiskunta ottaa
vastuuta vähäosaisista/työttömistä ja jos haluaa, niin missä määrin. Suuri osa
ihmisistä on jäänyt oman onnensa varaan. Työnantajat eivät halua palkata heitä
iän, vanhentuneen/ puutteellisen koulutuksen vuoksi tai jostain muusta syystä.
Kuulun itse näihin yli 50 -vuotiaisiin työttömiin, joten tiedän mistä puhun.”
”Täällä jo nyt kilpaillaan aivan kaikesta. Koulumenestyksestä, työpaikoista,
toimeentulosta jne.. Täällä ei mielestäni ole enää kuin pienellä vähemmistöllä
hyvä olla. Ne jotka ovat mukana työelämässä joutuvat aivan kohtuuttoman
henkisen taakan alle. Samaan aikaan työsuhteet ovat jatkuvan irtisanomisuhan
vuoksi epävarmat. Henkisesti täysin kestämätön tilanne.”
”Suomessa on erilaisista syistä ahdistuneita ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä
labyrintissä. Toiset etsivät ulospääsyä liian kiireisen ja vaativan työtahdin ja
muun kiireen vuoksi, toiset taas etsivät sisäänpääsyä saadakseen jotakin työtä
tai opiskelupaikan. On myös muita labyrinttimalleja, kuten sote-puolella paikasta
paikkaan ilman selkeää ulospääsyreittiä.”
Yhteiskunnan vetureiksi kutsumme ryhmää, joka näkee nykytilanteen positiivisena ja
uskoo tulevaisuuteen. Nämä ryhmät ovat teorian mukaan niitä, jotka tukevat
yhteiskunnan kehitystä. Vain hieman yli 20% tammikuussa 2013 kyselyyn vastanneesta
piti nykytilannetta sekä tulevaisuutta positiivisina. Veturiryhmässä on vähän keski-ikäisiä
työssäkäyviä vastaajia, suurimmat sosioekonomiset ryhmät ovat hyvin toi-meentulevat
opiskelijat ja eläkeläiset. Kumpikin ryhmä kuuluu passiiviväestöön.
”Suomi on vahva, mutta hiukan taka-alalla muista maista. Suomen pitää tulla
eteen ja näyttää muille maille mihin Suomesta on ja, että yhdessä suomalaiset
pystyvät mihin vaan. Suomessa on tapahtunut uusia muutoksia. Muutoksista
huolimatta, ja niiden avulla Suomi "voittaa" ja nostaa päänsä”.
”Nokia tulee vielä takaisin. Tulevaisuus on meidän kaikilla aloilla ja eritoten ITalalla.”
”Tämän taloudellisen epävakauden jälkeen toivottavasti tunnelin päässä näkyy
valoa. Uskon, että kaikki kääntyy parhain päin niin Suomessa kuin koko
euroalueella.”

6

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Globaali kehitys, mm. talouden kasvun hidastuminen, lisää epävarmuutta.
Tehokkuuspaineet työpaikoilla ja käynnissä olevat rakennemuutokset koventavat
työelämäkokemusta. Samanaikaisesti pienen maan on reagoitava nopeasti.
Päätöksenteko tulee entisestään vaikeutumaan. Tämä lisää painetta populistiseen
politikointiin. Vaarana on se, että vieraantuneiden määrä kasvaa entisestään. Vaikka
kielen radikalisoitumisesta on näkyvissä merkkejä, meillä on kuitenkin vielä matkaa
yhteiskunnan kehityksen vaarantavaan käyttäytymiseen.

Toimenpidesuositukset
Epävarmuus heikentää kansan uskoa tähän päivään ja tulevaisuuteen. Tämän
tutkimuksen tulosten mukaan tilanne on Suomessa nyt kriisiherkkä. Tässä tilanteessa
tulisi välttää kaikkia toimenpiteitä, jotka lisäävät epävarmuutta. Tilanne ei ole suotuinen
suurille muutoshankkeille (kuntauudistus), sen sijaan rajattujen konkreettisten
toimenpiteiden (Kesätyöpaikka nuorille –hanke) toteuttamiselle on selvä tilaus.
Viestinnässä tulisi välttää abstrakteja ja monimutkaisia asioita, sen sijaan kannattaa
yksinkertaistaa ja kuvata monimutkaisiakin asioita yksilön kautta (opettajan
irtisanominen Alppilassa).
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mielialan perustelu kiteytyy muutamiin johtaviin teemoihin,
jotka vastaajat kokevat tärkeiksi. Tätä ominaisuutta kannattaa hyödyntää myös
viestinnässä. Tehokkainta olisi kiteyttää 1-3 teemaa visioksi tulevasta. Kuten aineisto
osoittaa, kansa on valmis käymään läpi koviakin aikoja, jos tiedämme mihin olemme
menossa.
”Kovat ajat edessä: Globaaleihin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme x,
y, z toimilla varautua tulevaan. EU asioihin voimme vaikuttaa osin, xxx
7

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

vaikutamme, yyy varaudumme. Suomen asioihin voimme vaikuttaa, tärkein
tehtävämme on x. Jokainen kansalainen voi vaikuttaa omaan elämääsi, ainakin
zzzz kannattaa yrittää tehdä.”
Jos vallitseva trendi jatkuu nykyisen kaltaisena, negatiivinen sosiaalinen mieliala kään-tyy
yhteiskunnan kannalta kielteiseksi käyttäytymiseksi. Suomi on rauhallinen maa, mutta
vain toistaiseksi. On viisasta varautua kriiseihin rakentamalla jo ennakkoon hyviä
vuorovaikutussuhteita eri ryhmien välillä, mutta myös vararesursseja mahdolliseen
massaliikehdintään.

Jatkuva seuranta
Suosittelemme, että SMI-indikaattori otetaan jatkuvaan koko valtionhallinnon yhteiseen
käyttöön. Samalla ehdotamme, että menetelmän kehittämistä jatketaan siten, että
ennakointiominaisuudet tulevat paremmin käyttöön.

8

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

SISÄLTÖ
TULOKSET TIIVISTETYSTI
I MENETELMÄ JA TEOREETTINEN TAUSTA
1.1. Mittaamistarve lisääntyy
1.2. Teoreettinen viitekehys
II. MITTAUSTULOKSET
2.1. Sosiaalinen mieliala
2.1.1. Vastaajaryhmien väliset mielialaerot
2.1.2. Teemat
2.2. Suomen mielialaindikaattori SMI
2.2.1. Kokonaiskehitys elokuu 2011- tammikuu 2013
2.3. Johtopäätökset
2.4. Politiikkasuositukset
III JÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN
3.1. Ennakointijärjestelmä
3.1.1. Skenaariot
3.1.2. Edellytystekijät, triggerit ja virukset
3.2. Suomen mielialaindikaattorin kehittäminen
3.2.1. Sosiometri-kandidaatit
3.2.1. Sosiometri-kandidaatit
3.2.2.Kyselyaineiston kokoaminen
3.2.3.Analyysityökalujen kehittäminen
3.3. Tutkimusprosessi jatkuvaan käyttöön
3.3.1.Kuvataulukysely
3.3.2. Analyysi
3.3.3.Tulosten visualisointi
3.4. Ennakointi
3.4.1. Pörssitilastojen analysointi Elliot-muunnoksella
3.4.2 Tapahtumien ennakointi
3.5. Mielialaan sopeutettu politiikka
3.6. Käyttösuositukset ja jatkotutkimustarpeet
Lähdeluettelo
LIITTEET
Pilottitutkimuksen tulokset
Skenaariot
Otos vastaajakommenteista
Vastaukset tammikuu 2013 luokiteltuna
9

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

I MENETELMÄ JA TEOREETTINEN TAUSTA

1.1. Mittaamistarve lisääntyy

Muutosvauhti kasvaa. Globaali poliittinen, taloudellinen ja ekologinen järjestelmä on
herkästi haavoittuva ja tämä aiheuttaa äkillisiä vaikeasti ennakoitavia muutoksia.
Samanaikaisesti
on
käynnissä
kansainvälistymiseen
liittyvä
yhteiskunnan
fragmentoituminen. Maahanmuutto ja kansainvälinen vuorovaikutus lisäävät yhteiskunnan moninaisuutta ja jakavat aiemmin homogeenisen suomalaisyhteiskunnan pieniin eri
tavoin ajatteleviin ryhmiin. Myös ikääntyneen väestön suhteellisen osuuden kasvu
kärjistää nuorten ja eläkeläisten välejä.
Suomalainen luottamusyhteiskunta on perustunut pitkälti arvoihin, jotka korostavat tasaarvoisuutta ja ”kaveria ei jätetä ”– ajatteluun perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Globaaliin talouteen osallistuminen kuitenkin kasvattaa tuloeroja ja yhteiskunta on
eriarvoistumassa.
Suomalaisen yhteiskunnan stabiilisuuden suurin uhka lähivuosina syntynee länsimaisten
maiden taloustilanteesta. Jos ennakoitu länsitalouksien hidas kasvu toteutuu,
hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja murenee. Tämä lisää entisestään paineita yhteiskuntarauhaa kohtaan ja vaikuttaa negatiivisesti myös kansalliseen turvallisuuteen.
Edellä mainitut kehityslinjat eivät ole vain uhkia, vaan myös mahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskunnan moninaisuuden lisääminen lisää kansainvälistä kilpailukykyämme
ja uutta dynamiikkaa tarvitaan. Muutosvaiheen aktiivinen hyödyntäminen edellyttää
kuitenkin sitä, että poliittisessa päätöksenteossa ymmärretään kulloinenkin sosiaalisen
järjestelmän tilanne. Muutokset on tehtävä silloin, kun se on helpointa, ts. ihmisten
mieliala on positiivinen ja valmis muutoksiin. Ristiriitoja herättäviä muutoksia ei kannata
ajoittaa tilanteeseen, jossa suomalaisten mieliala on muutenkin räjäh-dysherkkä.

10

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

1.2. Teoreettinen viitekehys

Yhteiskunnan mielialan (social mood) teoria on kehitetty sosiaalisen dynamiikan
tutkimiseen ja sen muutosten ennakointiin (Prechter 2006). Periaate on yksinkertainen.
Mieliala vaikuttaa käyttäytymiseen. Historiatiedon pohjalta tiedämme, millainen
käyttäytyminen on tyypillistä positiivisen tai negatiivisen mielialan vallitessa. Kun
tiedämme, onko mieliala positiivinen (optimistinen) vai negatiivinen (pessimistinen)
tulevaisuuden suhteen, voimme ennakoida odotettavissa olevaa käyttäytymistä (Casti
2010). On tärkeää huomata, että vaikka tiedämme millainen käyttäytyminen on
mahdollista, emme tarkkaan voi ennustaa, mikä näistä mahdollisista tapahtumista
toteutuu. Tilanne on sama kuin sään ennustamisessa; huomisen sää voi olla monenlainen, mutta ennuste kertoo, mikä mahdollisista säistä on todennäköisin.
Yhteiskunnan mielialan teoria perustuu oletukseen, että inhimillisen käyttäytymisen
muutosta ohjaavat endogeeniset, sosiaalisen systeemin sisäiset tekijät, eivätkä ulkoiset
tapahtumat. Ryhmän mieliala syntyy sisäisessä prosessissa laumailmiön (herding) kautta.
Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yksilöt omaksuvat toistensa mielialan ja ryhmän sisälle
syntyy kollektiivinen näkemys tulevaisuudesta. Emme tunne tätä prosessia niin hyvin,
että voisimme manipuloida yhteiskunnallista mielialaa, voimme vain suunnitella
toimenpiteet siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin mielialan luomaan
ympäristöön. (Casti ja Ilmola 2010).
Tässä tutkimusraportissa termi social mood on käännetty yhteiskunnan mielialaksi. On
tärkeää erottaa mieliala (mood) tunteista (emotions) ja tyytyväisyydestä (life
satisfaction). Selkeimmin erottava tekijä on aikaperspektiivi. Mieliala kuvaa sosiaalisen
järjestelmän perussuhtautumista, uskomusta nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tunteet ovat
luonteeltaan nopeasti muuttuvia, ne liittyvät tähän hetkeen. Ulkoiset tekijät, kuten
erilaiset tapahtumat, vaikuttavat tunteisiin merkittävästi. Tyytyväisyydelle on tyypillistä
vertailu kahden tilanteen; aiemman ja nykyisen välillä tai oman ja viiteryhmän tilanteen
välillä.

11

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 1. Amerikkalaisen tutkimuksen (Socionomics Institute) mukaan yhteiskunnan mieliala ja
väkivaltainen käyttäytyminen korreloivat vahvasti. Mielialan mittarina käytetyn
pörssikurssien muutoksen (musta käyrä) ja ampumistapausten (punainen käyrä) kehityksen
kuvaajat kertovat, että silloin kun mieliala laskee, aseellinen väkivalta lisääntyy.

Yhteiskunnan mielialan kehitystä seurataan yleisimmin pörssikurssien avulla (Prechter
2006). Oletetaan, että pörssikurssit muuttuvat hyvin herkästi tulevaisuusodotusten
mukaan. Muita menetelmiä ovat enemmän resursseja vaativat median (painettu,
sosiaalinen) analyysit ja erilaiset kyselytutkimukset. Viimeksi mainittu antaa
mahdollisuuden ryhmien välisten erojen (jännitteiden) mittaamiseen.
Kutsumme tätä ryhmää vieraantuneiden ryhmäksi. Kullekin ryhmälle on tyypillistä
tietynlainen sosiaalinen ja poliittinen käyttäytyminen. Tässä tutkimuksessa käytetään
ryhmien mielialan tarkempaan kuvaamiseen akkulturaatioteoriaa (Berry 2005). Sen
mukaan tietäessämme, mitä mieltä vastaajaryhmä on nykyisyydestä (mielikuva on joko
positiivinen tai negatiivinen) ja tulevaisuudesta, tiedämme ryhmän aseman
akkulturaatiokentässä. Veturit tukevat nykyistä kehitystä ja tekevät aktiivisesti työtä
yhteiskunnan nykytavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraajat tukevat veturiryhmää, mutta
yksilöillä on harvoin kehittynyttä muutosagendaa. Turhautuneet hakevat joko
yhteiskunnallista muutosta tai muuttavat itse pois maasta. Yhteiskunnan kannalta
kustannuksia aiheuttaa eniten neljäs ryhmä, joka ei näe nykyhetkeä eikä tulevaisuutta
positiivisesti.

12

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 2. Sosiaalinen mieliala voidaan jakaa neljään eri tavoin käyttäytyvään ryhmään sen
mukaan miten ryhmät reagoivat nykytilanteeseen ja suhtautuvat tulevaisuuteen.

Eri ryhmien mielialan avulla ei voida ennustaa, miten ryhmä tulee käyttäytymään, mutta
mieliala vaikuttaa siihen, millainen käyttäytyminen on todennäköisempää. Vaikka
mieliala olisikin otollinen häiriökäyttäytymiselle, massaliikehdintä (Asch 1951, Schachter
& Singer, 1962) vaatii tietynlaisen ympäristön. Yksi keskeisimmistä edellytyksistä on
tilanteen yleinen epävarmuus. Kun epävarmuus on suurta, voi pienikin yllättävä
tapahtuma käynnistää tapahtumaketjun, joka johtaa massojen aggressiiviseen
käytökseen. Kun ihmiset kokevat, etteivät he tiedä, mitä tapahtuu, he kiinnittävät
huomion kanssaihmisten reaktioihin ja virittävät oman toimintansa sen mukaan.
Erityisesti tilanteessa, jossa epävarmuus lisää tunnepitoista suhtautumista, toisten
käyttäytymisen havainnointi korvaa tietopohjaisen käyttäytymisen. Mielipiteet korvaavat
tiedon. Syntyy ympäristö, jossa massakäyttäytyminen leviää nopeasti (Riesman 1952).
Oikeanlaisessa tilanteessa idea, mielipide tai tunnepitoinen reaktio voi levitä kuin virus
ihmisestä toiseen. Mieliala vaikuttaa siihen, millainen tunneperäinen virus on vaikuttavin;
pelko, kiukku tai viha, euforia.
Pelko nykyetujen menettämisestä tartuttaa
turhautuneiden ryhmän, aggressio tai viha vaikuttaa sekä vieraantuneisiin että
turhautuneisiin ihmisiin. Euforia taas voi saada liikkeelle seuraajat, jotka kokevat
nykytilanteen huonoksi, mutta uskovat parempaan tulevaisuuteen (Sahacter 1959).
13

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Yhteiskunnallisen mielialan käyttäminen ennakoinnissa vaatii vielä kolmannen
teoreettisen viitekehyksen: kaaosteorian yhteydessä kehitetyn tasopinnan (manifold).
Tasopinta kuvaa kaikkia mahdollisia tiloja, joita mieliala voi saada. Katastrofiteorian
mukaan pieni muutos voi saada aikaan suuren muutoksen käyttäytymisessä. Teoriaa
tarvitaan ennakointivaiheessa. Kun tasopinnan muoto on kuvattu (vaatii useita
mittauksia) voimme ennakoida eri ryhmien liikkeitä ja todennäköistä käyttäytymistä.

14

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

II. MITTAUSTULOKSET
2.1. Sosiaalinen mieliala
2.1.1. Vastaajaryhmien väliset mielialaerot

Vastaajajoukon sosiaalinen mieliala oli elokuun 2011 pilottitutkimuksessa erittäin
positiivinen. 70% prosenttia vastaajista näki Suomen nykytilanteen ja tulevaisuuden
positiivisena. Toukokuusta 2011 lähtien mieliala on tämän tutkimuksen tietojen pohjalta
laskenut merkittävästi. Toukokuussa vain 29% vastaajista koki sekä nykyhetken että
tulevaisuuden positiiviseksi. Käsitys Suomen nykytilanteesta oli painunut selvästi
negatiiviseksi ja heikkeni vielä jyrkästi elokuussa 2012. Jos tilanteesta haluaa löytää
myönteisiä piirteitä, voi todeta, että Suomen nykykuvan heikkeneminen on hidastunut.
Tulevaisuuskäsitykset noudattavat samaa trendiä, mutta ero lähtötilanteeseen ei ole yhtä
suuri kuin nykykuvan kohdalla.

Kuva 3: Naiset olivat syksyllä 2011 nykytilanteen suhteen selvästi myönteisempiä, mutta
asetelma on tammikuuhun 2013 mennessä muuttunut. Miesten tulevaisuuskäsitykset
näyttävät olevan viimeisissä mittauksissa jonkin verran naisia myönteisempiä.

15

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Testasimme useiden erityisryhmien mielialaa. Ei ole yllätys, että ammattiryhmistä
tyytyväisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat ja eläkeläiset. Sekään ei yllätä, että
työttömät ovat sekä nykytilanteeseen että tulevaisuuteen kielteisesti suhtautuvia. Sen
sijaan se yllättää, etteivät työttömät ole negatiivisin ryhmä. Työttömiäkin synkempänä
nykyhetken ja tulevaisuuden näkevät alle 35 vuotiaat ammattilaiset.

Kuva 4. Kun tulevaisuuskäsityksiä tarkastellaan eri mittauskertojen välillä, huomaamme, että
johtavassa asemassa olevat ja yli 60-vuotiaat ovat positiivisimpia tulevaisuuden suhteen.
Työikäiset ovat negatiivisimpia.

Kansainvälisten tietojen pohjalta uskoimme, että myös Suomesta löytyy omat levottomat
nuorensa (vrt. Englannin mellakat) tai keski-ikäiset päiväkahvittelijat (vrt. amerikkalainen
Tea Party -liike).
Teimme oletukset neljästä eri ryhmästä ja kartoitimme heidän
näkemyksiään kolmessa analyysissä. Tutkimusryhmä pitää yhtenä avaintuloksenaan sitä,
ettei tällä otoskoolla tarkasteltuna (noin 1 000 vastaajaa) Suomesta löydy selkeää
sosioekonomisilla muuttujilla määriteltyä disruptiivista ryhmää.

2.1.2. Teemat

Kuvataulutekniikan etuna on se, että mielialan lisäksi laadullisesti rikas aineisto antaa
mahdollisuuden ajattelun taustojen selvittämisen. Tässä tutkimuksessa syvällisempi
analyysi keskittyy teemoihin. Valinta on perusteltu siinä suhteessa, että teemat kertovat
16

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

mielialan taustalla olevista syistä, ja samalla antavat politiikoille konkreettista kuvaa siitä,
missä viestinnän ongelmat ja vahvuudet ovat.
Mielialasiirtymä näkyy vastausten kyselykohtaisissa teemoissa. Elokuun 2011 kartoituksessa keskeisiä hyvän mielialan teemoja olivat suomalainen luonto, sovittelijan asema
kansainvälisessä yhteisössä, vahva koulutus ja teknologia. Vastaajien mukaan elämme
lintukodossa. Kesällä 2012 ja talvella 2012-2013 vastaukset viestivät kasvavasta
epävarmuudesta ja kansan luottamuksen puutteesta.
Kansalaiset näkevät tilanteen nuoralla tasapainoilemisena, alla dramatiikkaa lisäämässä
tulimeri. Pienikin virhe johtaa talouden ja yhteiskunnan romahtamiseen. Luottamus
päättäjiin on mennyt. Vastaajat totesivat, etteivät päättäjät tiedä mistä ja mitä päättävät.
Tulevaisuuskuva on hieman valoisampi, mutta valoa näkyy vasta tunnelin toisessa päässä.
”Nykyisen hallituksen aiheuttama Suomen nuorallatanssi. Rahan syytäminen etelän
roistovaltioiden pohjattomaan säkkiin, tyhmäkin sen jo tajuaa ettei asioita näin pidä
hoitaa. Päättäjät ja verokikkailijat (veropetoksen tekijät) vastuuseen!”
”Päättäjät haluavat, että kansa kulkee sammutetuin lyhdyin
ilmeettöminä talutusnuorassa. Toisaalta se kuvaa päättäjiä, jotka
peittää todelliset kasvonsa kulkien kuin teuraalle. Myöskin se
kuvaa kuinka tyhmiä meidän päättäjät ovat viedessään Suomen
kansaa tuhoon.”
”Umpikujia on joka suunnassa. Eri puolueet (värit) ajavat ja ajettelevat erilailla
asioista ja ajavat välillä asioita toiseen suuntaan, vain erottuakseen muista.Pallo ei
ole kellään hallussa ja nyt tarvittaisiin miestä tai naista joka JYRÄHTÄISI. menemme
kohta hallitsemattomaan tilanteeseen, jos nyt ei tartuta
toimeen. Merkkejä vallattomuudesta on joka päivä ja ne
kasvavat päivä päivältä.”
”Yhteiskunnasta on tullut mustavalkoinen - vain ääripäät
näkyvät. Kilpailu on ankaraa - heikot ovat hautausmailla.”
Negatiiviset teemat dominoivat: taloustilanne koetaan köydellä tasapainottelun lisäksi
arvan heitoksi. Päättäjät nähdään joko salailevina tai suoraan valehtelevina narreina,
jotka piiloutuvat naamion taakse. Työstään puhuvat vastaajat toteavat, etteivät usko
kestävänsä työssä eläkkeelle saakka, työpaine on kova ja työnantaja vaatii enemmän kuin
työntekijä jaksaa. Suurta osaa negatiivisia kommentteja yhdisti yksi merkittävä piirre;
kriittiset kommentit olivat usein erittäin hyvin muotoiltuja, selkeästi ja analyyttisesti

17

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

argumentoituja. Usein myös omakohtaisesti koettuja. Vastaukset kertovat ihmisten todellisista ajatuksista, eivät tiedotusvälineiden tarjoamista stereotypioista.
On huomattavaa, että toistaiseksi aineistosta ei löydy yksittäisiin
henkilöihin liittyviä kriittisiä kommentteja. Kriittisyys kohdistuu siis
instituutioihin tai olosuhteisiin, ei yksittäisiin ihmisiin.
Vähemmistö vastaajista suhtautuu tilanteeseen positiivisemmin.
Myönteisenä Suomen nykytilan tai tulevaisuuden näkevät viittaavat
vastauksissaan yhä edelleen luontoon ja kansainvälisiin sopimuksiin. Teknologiaa
pidetään yhä edelleen – joskin vähäisemmässä määrin – Suomen kasvun perustana.
Vastauksissa todetaan, että edessä ovat vaikeat ajat, mutta tunnelin päässä näkyy valoa.
Kun negatiiviset kommentit näyttävät suurelta osin olevan syvällisen ajattelun tulosta,
positiiviset kommentit ovat aivan jotain muuta. Positiivisten narratiivien rakenteelle on
tyypillistä stereotyyppisyys puhdas luonto ja siniset järvet sekä kommenttien lyhyys.

Erikoisteema: huolet ja pelot

Touko-kesäkuussa 2013 kahden kuvataulukysymyksen lisäksi vastaajilta kysyttiin kolmas
kysymys: Valitse kuva, joka parhaiten kuvaa huoliasi ja murheitasi? Kuvavalinnan jälkeen
vastaajia pyydettiin perustelemaan valintaansa 2-4 lauseella. Samaa aihealuetta
kartoitettiin myös monivalintakysymyksillä.
Kun suomalainen puhuu peloistaan ja huolistaan, hän tämän
tutkimusaineiston mukaan puhuu yhteiskunnasta, työstä ja
yksinäisyydestä. Suomalainen ei puhu väkivallasta. Toukokuun
kyselyn puolivälissä tapahtui Hyvinkään ampumistapaus; 450
vastausta kerättiin ennen viikonlopun dramaattisia tapahtumia ja noin 550 sen jälkeen.
Tiimimme yllätykseksi Hyvinkään ampumiset eivät vaikuttaneet vastauksiin, vastausten
jakauma oli sama ennen ja jälkeen Hyvinkään. Vain kolme 550 vastaajasta viittasi
tapahtumiin.
Suomalaisen yhteiskunnan homogeenisuus näkyy siinäkin, että eri sosioekonomisten
ryhmien vastaajaprofiili on hyvin samanlainen. Ammatti tai varallisuusasema ei näytä
ratkaisevasti muuttavan sitä mistä puhumme, kun puhumme huolistamme.

18

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 5. Kysyimme vastaajilta, kuinka huolestuttavina he pitivät seitsemää eri teemaa.
Profiilikuvat eroavat toisistaan hämmästyttävän vähän.

Pelot eivät tutkimusjakson aikana ole vähentyneet. Ainoa selkeä siirtymä toukokuun 2012
ja tammikuun 2013 välisenä aika on se, että jos toukokuussa vastaajat puhuivat enemmän
yhteiskunnallisista teemoista, tammikuussa huolet painottuvat kotiin ja lähipiiriin.

Kuva 6: Pelkoprofiilissa ei tapahtunut muutoksia ensimmäisestä pelkomittauksesta viimeiseen.

Yksin jääminen on edelleen suurin pelkoryhmä.
Kun yhdistämme kahden eri
kysymystyypin tulokset, päädyimme yllättäviin johtopäätöksiin. Kuvataulukysymyksen
vastauksissa puhutaan yksinäisyydestä, ulkopuolisuuden tunteesta ja voimattomuudesta
oman elämän hallinnassa. Monivalintakysymykset antavat selkeän kuvan siitä, että
19

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

vastuu – ja valta – on monessa mielessä annettu yhteiskunnalle. Olemme siis ulkoistaneet
omasta elämästämme huolehtimisen yhteiskunnalle, ja se tekee meidät onnettomiksi.
”Pelkään Suomen olevan niin pieni valtio, että se jää kaikkien muiden jalkoihin. Suomi
kansoittuu ulkomaalaisista ja kansainvälistyy ehkä liikaakin, eikä omista perinteistä
pidetä huolta. Suomi tulee menettämään identiteettinsä ja sulautuu isompaan kuvaan
tallottuna.”
” Pelkään että köyhät jäävät rikkaiden hampaisiin. Mitä vähäosaisempi on tuloiltaan,
sen vähäosaisempi on myös yhteiskunnassa ja elämänlaadultaan.”
” Pelkään sitä, että teknologia lisääntyy ja saa ihmiset eristymään läheisistään ja
oikeasta todellisesta elämästä - ajaa umpikujaan.”
”Viidakon lakien mukaan: syö tai tule syödyksi, vaikka haluaisin vain uiskennella
vapaana puhtaissa vesissä ansaittuani 38 vuoden työuran jälkeen eläkkeeni.
Kirjastonhoitajaurani jälkeen eläkkeeni on niin pieni, että siitä ei juuri riitä leikattavaa
muiden pelastamiseksi. Pelkään siis, että eläkeläiset joutuvat laman maksumiehiksi.”

Radikalisoitumassa?

Kävimme tutkimusjakson aikana läpi kaikkiaan 15 000 avointa vastausta, jotka 5 000
vastaajaa oli tuottanut. Disruptiivisen käyttäytymisen ensimmäisiä merkkejä (Staun
2010) on kielen radikalisoituminen.
Radikaali kielenkäyttö on suomalaisen väestön keskuudessa vähäistä
(toisin kuin tiedotusvälineiden uutisoinnista voisi päätellä). Vain noin
3% vastauksista sisälsi kommentteja, jotka voidaan luokitella
radikaaleiksi. Määrä on siis vähäinen, mutta tutkimuskauden aikana
nämä vähäiset kommentit muuttuivat terävämmiksi. Teemat, joita
käsiteltiin ovat


Rotat (poliitikot, rikkaat, suuret yritykset), jotka imevät ihmisistä
energian.
Maahanmuuttajat (neekerit tai muuten vääränväriset) ja ulkomaalaiset,
jotka tuhoavat suomalaisen kulttuurin
Korruptoituneet, valehtelevat ja petkuttavat päättäjät.

20

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Vastaajien omin sanoin:
”Kansakunta rapistuu yhä enemmän eläimelliselle tasolle kun ei edes perustarpeita
pystytä tyydyttämään. On edessä karut ja vaikeat ajat jolloin hyvin todennäköisesti
joudutaan jopa tappamaan yhteiskunnan kelkasta pudonneita ihmisiä. Rotat
symbolisoivat myös hyvin mahdollista 3. maailmansotaa joka voi syttyä pian jos vain
tarvittava kipinä pääsee purkautumaan.”
”Toiset jo lähtivät... "Oliko tuo nyt lähtölaukaus vai armonlaukaus..?”
”Yhteiskunnasta on tullut mustavalkoinen - vain ääripäät näkyvät. Kilpailu on ankaraa heikot ovat hautausmailla.”
”Rotat ovat jo jättäneet uppoavan yhteiskunnan ja jäljelle jääneet hamsterit hukkuvat.
Sosiaalisena vastuunkantona pidetään omista eduista kiinnipitämistä.”
”Ahnaat rotat ja hiiret nakertavat (Yläluokkana). Natoon, natoon yhtenä rintamana.
Menköön henki, kuin mennyt on isienki -tyyli.
”Tummaihoisia pakolaisia Somaliasta koko maa täynnä. He eivät työllisty, koska ei ole
koulutusta. Kukaan ei puhu muutenkaan Suomen kieltä ja rikollisuus kasvaa.”

2.2. Suomen mielialaindikaattori SMI

Edellisessä luvussa kerätty tieto suomalaisten nykytilakäsityksistä ja tulevaisuusodotuksista yhdistetään mielialaindikaattorissa (SMI) tiedoksi, joka ryhmittelee
vastaajat mielialan mukaan (menetelmä kuvattu ss 9-10) neljään ryhmään: yhteiskunnan
vetureiksi, jotka pitävät nykytilannetta hyvänä ja uskovat nykykehityksen johtavan
positiiviseen tulevaisuuteen, turhautuneisiin, jotka vaikka näkevätkin nykytilanteen
positiivisena, olettavat tulevaisuuden olevan huonompi. Seurailijoiksi olemme
nimittäneet ryhmän, joka kokee nykytilanteen huonona, mutta uskoo tulevaisuuden
paremmaksi. Vieraantuneita ovat ne, jotka kokevat sekä nykytilan että tulevaisuuden
huonona.
SMI-analyysin tarkoituksena on selvittää, mikä on vallitseva tilanne ja löytyykö ryhmiä,
jotka kokevat tilanteen erilaisena. Teorian (s. 9) mukaan, yhteiskunnan kehitys on stabiili,
jos vetureiden ryhmä on suurin. Disruptiivisen käyttäytymisen todennäköisyys kasvaa
silloin, kun vieraantuneiden määrä kasvaa suureksi. Kehittyäkseen yhteiskunta vaatii
21

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

ryhmän turhautuneita, jotka haluavat parantaa tulevaisuutta ja sekä seurailijoita, jotka
ovat valmiita tukemaan vetureita.

2.2.1. Kokonaiskehitys elokuu 2011- tammikuu 2013

Elokuun 2011 pilottitutkimuksen tulokset olivat erittäin positiiviset. Näiden tulosten
mukaan suurin osa (yli 70%) vastaajista kuului veturien ryhmään. Vieraantuneiden määrä
oli erittäin vähäinen, samoin turhautuneiden ryhmä.
Tutkijaryhmän mielestä
pilottikartoituksen tulokset olivat epäuskottavan positiivisia, mutta koska mediaanalyysin tulokset tukivat positiivista kokonaiskuvaa, voidaan tuloksia pitää luotettavina.
Samalla menetelmällä2 yhdeksän kuukautta myöhemmin kerätty tieto muutti kokonaiskuvaa merkittävästi. Touko-kesäkuun 2012 vaihteessa kerätyt tulokset osoittivat
mielialassa selvän heikkenemisen.

Kuva 7: Kuvaaja havainnollistaa mielialan käännettä; tammikuun 2013 kyselyn tuottama
profiilikuvio on lähes käänteinen elokuun 2011 tilanteeseen nähden.

2

On huomattava, että vaikka otoksen rakenne ja kuvataulumenetelmä olivat kyselystä toiseen täysin
samanlaiset, pilottikyselyn tiedon tuottajana oli eri yhtiö kuin seuraavissa kyselyissä. Tämän muutoksen ei
pitäisi vaikuttaa tulosten vertailtavuuteen merkittävästi.

22

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Tiivistetysti voidaan sanoa, että syksyn 2012 ja talven 2012 aikana tapahtui
mielialasiirtymä, jossa yhteiskunnan vetureiden ryhmä kutistui 72 prosentista noin
viidennekseen. Samaan aikaan noin puolet vastaajista siirtyi vieraantuneiden ryhmään.

Kuva 8: Veturien (drivers) ryhmä on kutistunut, turhautuneiden (frustrated) toukokuusta 2012
lähtien säilynyt vähäisenä ja seurailijoiden (followers) kasvanut hitaasti. Dramaattisin muutos on
tapahtunut vieraantuneiden (alienated) ryhmässä, vieraantuneita on lähes puolet vastaajista!

Yksi tutkimusprosessin tavoitteista oli tunnistaa erityisiä ryhmiä, jotka joko tukevat
yhteiskunnan kehitystä, toimivat positiivisina tai negatiivisina muutosvoimina, tai aiheuttavat käyttäytymisellään häiriöitä järjestäytyneelle yhteiskunnalle.
Yhteiskunnan vetureita (myönteinen käsitys Suomen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta)
ovat tämän tutkimuksen valossa nuoret, hyvinvoivista perheistä tulevat kaupungeissa
elävät opiskelijat. Nämä positiivisesti ajattelevat nuoret ovat useimmiten poliittiselta
suuntautumiseltaan oikealla. Toinen selkeä veturiryhmä (noin 50% vetureihin kuuluvista
vastaajista tammikuun 2013 mittauksessa) on yli 60-vuotiaat, koulutetut ja hyvätuloiset
ihmiset, jotka jakavat nuorten kanssa oikeistolaisen ajattelutavan.
“Yhteisvoimalla eteenpäin. Kesä puhkeamassa kukkaan. Suomessa vielä hyvä elää.
Luotamme sopimuksiin ja sopimiseen”
”Nokia tulee takaisin. Meillä on vielä hyvä tulevaisuus jokaisella alueella, erityisesti IT
sektorilla. Vaikeuksia on edessä, niitä on aina. On yritettävä parhaansa, unohtamatta
pitää puolensa. Muitakin kiipeäjiä kuin suomalaiset!”
Seuraajaryhmiä aineistosta löytyi kolme: ensinnäkin nuoret alle 25-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat sekä kaksi hyvin toimeentulevaa ryhmää. Toinen näistä on
varhaiseen keski-ikään ehtineet alle 50-vuotiaat ja toinen yli 60-vuotiaat kaupungeissa
asuvat, kohtalaisen hyvin toimeentulevat ja keskitietä poliittisesti kulkevat.

23

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

” Tuntuu, että Suomi on tällä hetkellä vähän sekavassa tilanteessa eikä oikein tiedetä
mihin suuntaan pitäisi lähteä. Toisaalta koko euroopan ja siis myös Suomen talous
laahaa, joten siihen pitäisi panostaa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja rahojen riittävyyden
parantamiseksi. Toisaalta Suomessa on yhä enemmän pahoinvoivia ja tukea tarvitsevia,
jolloin pehmeitä arvoja tulisi vaalia.”
”Tulevaisuus: Kuva on ehkä vähän turhan kylmä, mutta siitä välittyy kuitenkin
kanssakäyminen, verkostoituminen ja vuorovaikutus. Suomi tarvitsee bisnesmaailman ja
työelämän nousua, yhteistyötä, innovaatioita ja ideoita. Toivottavasti Suomessa on
tulevaisuudessa enemmän välittämisen kulttuuria eikä ketään jätetä yksin.”
Suomalaisen nyky-yhteiskunnan turhautuneet ovat pieni ja hajanainen ryhmä.
Vieraantuneiden suurin ryhmä (43 % vastaajista, jotka kokivat sekä nykyhetken että
tulevaisuuden negatiivisena) on vasemmalle suuntautuneet, maaseutukaupungeissa
asuvat keski-ikäiset, jotka asuvat joko Länsi- tai Etelä-Suomessa. Vasemmalle
suuntautuneita ovat myös alle 25-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat opiskelijat, joilla
on taloudellisesti niukkaa.
Myös SMI-analyysi vahvistaa kuvaa kohtalaisen homogeenisesta kansasta. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erikoisryhmiä, joita seuraamalla voitaisiin ennakoida
mahdollisia disruptiivista käyttäytymistä. On selvää, että potentiaali (lähes puolet
vieraantunteista vastaajista) häiriökäyttäytymiseen on olemassa, mutta selkeää kuvaa
häiriöryhmistä ei tämä tutkimus tuonut esiin. Sosioekonomiset muuttujat eivät selitä
huonoa mielialaa. Sekä veturien ryhmässä että vieraantuneiden joukossa on samoja ikä-,
varallisuus- ja maantieteellisiä ryhmiä edustettuna.

2.3. Johtopäätökset

Mittasimme viisi kertaa samalla menetelmällä lähes 6 000 vastaajan mielialaa. Tämän
tutkimuksen valossa on kiistatonta, että suomalaisen yhteiskunnan mieliala laskee. Vaikka
lasku on hidastunut syksyn 2012 aikana, ei merkkejä trendin kääntymisestä ole näkyvissä.
SMI-analyysin antama kokonaiskuva on huolestuttava. Vieraantuneiden, suomalaisen
yhteiskunnan suhteen toivonsa heittäneiden ryhmä on suurin kartoituksen ryhmistä.
Diskurssianalyysin tulokset kertovat, että kriittisesti suhtautuneiden vastaajien

24

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

vastaukset olivat usein hyvin perusteltuja, selkeästi argumentoituja. Taustalla epäluulolla
on kaksi selkeää syytä:
1. Luottamus päättäjiin on heikko. Päättäjien tietotaso arvioidaan heikoksi,
ja osaaminen puutteelliseksi. Päättäjien linjattomuuteen suhtaudutaan
kriittisesti.
2. Työelämän arvot ovat
kiristyneet ja
käytännöt koetaan
epäoikeudenmukaisiksi (kuka vain voidaan irtisanoa). Vastaajat pelkäävät,
etteivät jaksa paineen alla eläkkeelle saakka.
Diskurssianalyysi osoitti myös sen, että positiivisen mielialan perustelut ovat hyvin
stereotypisiä: ”Suomessa on kaunis luonto” ja ”vielä Nokia sieltä nousee”. Vetureiden
ryhmän kommentit ovat retoriikaltaan ja perustelultaan ohuempia.
Huolestuttavinta tutkimuksen tuloksissa on se, että veturiryhmä koostuu
passiiviväestöstä, kun taas aktiiviväestö suhtautuu kriittisesti sekä nykytilanteeseen että
tulevaisuuteen. Diskurssianalyysi kertoo, että ne vastaajat, jotka käyttivät vastauksissaan
minä- ja me-muotoa ja ovat sitoutuneita yhteiskuntaan, aloittivat yleensä positiiviset
kommenttinsa (20% kaikista vastauksista) ”toivoisin” ja ”haluaisin uskoa, että” avauksella. Kumpikin ryhmä, positiivisesti ja negatiivisesti tilanteeseen suhtautuneet,
seuraa tilannetta sivustakatsojan roolista, itse ei aktiivisesti aiota tehdä mitään.
Vaikka olemme edellä nostaneet esille erilaisia SMI-ryhmiä, muistutamme edelleen, että
mieliala on hyvin samanlainen kautta yhteiskunnan. Pelkoprofiilit ovat samanlaisia
väestöryhmästä riippumatta. Myös paremmassa taloudellisessa asemassa olevat ovat
huolestuneita eriarvoisuuden lisääntymisestä.
Jos tämän tutkimuksen johtopäätökset yleistetään koskemaan koko suomalaista
yhteiskuntaa, voidaan todeta, että yhteiskunnasta ei löydy aktiivista kehitystahtoa,
veturien ryhmä on pieni ja passiivinen ja turhautuneiden ryhmään kuuluu alle 10%
vastaajista. Suomalaisen yhteiskunnan kehitysdynamiikka ei ole siis tämän tutkimuksen
valossa erityisen lupaava. Kärjistäen voidaan todeta, että veturit seisovat ratapihalla ja
muu joukko kritisoi menoa vierestä.
Vaikka vieraantuneiden ryhmä oli mielialaryhmistä suurin, suoria merkkejä
disruptiivisesta käyttäytymisestä ei ollut näkyvissä. Tilanne on kuitenkin huolestuttava,
koska vastauksista voidaan nähdä, että epävarmuus kasvaa. Nykytilannetta koskevissa
kuvauksissa jopa 40% vastauksista (tammikuu 2013) käsitteli tavalla tai toisella
epävarmuutta. Kuten aiemmin (s. 10) todettiin, epävarmuus lisää tunnepohjaisen
massakäyttäytymisen todennäköisyyttä.
25

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

2.4. Politiikkasuositukset

”Vene ( Suomi) on edelleenkin pinnalla. Jos veneessä on vettä, niin määrä ratkaisee.
Kuvan veneen vesimäärä ei vielä haittaa veneen käyttöä. Veneen
käyttäjällä on kyllä syytä olla vedenpitävät jalkineet”
Tässä kappaleessa esitämme viiden kyselyn, yli 6 000 vastaajan yli
18 000 vastaukseen perustuvan analyysin pohjalta tutkijaryhmän
oman käsityksen kokonaiskuvasta. Ehdotamme tulosten pohjalta
joitakin suosituksia toimenpiteistä, jotka arviomme mukaan tukisivat
yhteiskunnan myönteistä kehitystä.

Globaalin järjestelmän epävarmuudet, Euroopan sisäiset ongelmat ja poliittisten
päättäjien päättämättömyys ovat synnyttäneet hyvän alustan populistiselle
politikoinnille. Uudet nousevat puolueet ovat haastaneet kauan vallassa olleet puolueet
ja äänimäärän turvaaminen on johtanut äkillisiin suunnanmuutoksiin kansallisessa
päätöksenteossa. Kansalaiset näkevät tilanteen siten, että johtajuus on hukassa.
26

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

”Yhteiskunnan kehittämisen suunta on hukassa. Visiot puuttuvat. Poliittinen peli
vaikeuttaa isoihin asioihin tarttumista.”
Talouden koventuneet tehokkuusvaatimukset ja yleinen individualismin lisääntyminen
sekä arvojen yleinen koventuminen länsimaissa ovat luoneet tilanteen, jossa suomalaiset
kokevat yhteiskunnan eriarvoistuvan vauhdilla.
”Suomessa on erilaisista syistä ahdistuneita ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä
labyrintissä. Toiset etsivät ulospääsyä liian kiireisen ja vaativan työtahdin ja muun
kiireen vuoksi, toiset taas etsivät sisäänpääsyä saadakseen jotakin työtä tai
opiskelupaikan. On myös muita labyrinttimalleja, kuten sote-puolella paikasta
paikkaan ilman selkeää ulospääsyreittiä.”
Nämä molemmat kehityskulut lisäävät epävarmuutta ja pelkoa siitä, että jo saavutettu
hyvinvointi on vaarassa. Vieraantuneita vastaajia on kaikissa eri kansanryhmissä, lähes
puolet suomalaisista kokee, ettei ole toivoa tai edes visiota paremmasta.
Pahimmillaan tämä johtaa – ryhmästä ja yksilöstä riippuen – siihen, että suomalaisten
korkea sitoutuminen instituutioihin ja lojaalisuus yhteiskuntaa kohtaan rapautuu.
Yksinäisyys ja pettymys passivoivat kansalaisia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan osa
kansasta, tosin vielä pieni – kuten vastaajien rotta-puheet osoittavat – on
radikalisoitumassa.
Toistaiseksi kehitys on näkynyt lähinnä populistisen politiikan lisääntymisenä ja
pahimmassa tapauksessa itsetuhoisena käyttäytymisenä. Mutta mitä tapahtuu hyvinvointiyhteiskunnalle silloin, jos keski-ikäiset vieraantuneet jättävät veronsa maksamatta
tai nuoret eivät tyydy nuotioon tai pariin telttaan tavara-asemalla? Suomi on rauhallinen
maa, mutta kuinka kauan?

27

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Menestyksen avaimet?

Toimintaympäristö ei ole käsityksemme mukaan sellaisenaan hyvä tai huono. On vain
politiikkaa, joka ei joko vastaa ei vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin.
Kuten aiemmin todettiin, mielialaa ei voi manipuloida. Laskevan mielialan tilanteessa
voidaan myös rakentaa tasapainoista yhteiskuntaa, mutta vain tilanteen ehdoilla ja
keinoilla, jotka sopivat juuri laskevan mielialan vaatimuksiin.
Keskeistä tässä tilanteessa olisi tämän hetken poliittisten realiteettien sijaan viestiä
visiosta, joka auttaa ihmisiä läpi odotettavissa olevan vaikean taloustilanteen ”näkemään
valoa tunnelin päässä”. Suurien järjestelmä-uudistusten sijaan tehokkaampaa (ja
riskittömämpää) on auttaa ihmisiä löytämään keinoja, joilla he voivat parantaa
elämänhallintaansa.
Tilanne on ymmärryksemme mukaan tulenarka, joten on viisasta varautua
rauhattomuuksiin. Sosiaalista mielialaa ei voi ulkopuolelta manipuloida, mutta tilanteessa
tyypilliseen käyttäytymiseen voi varautua ja toimia sen ehdoilla, jos toimenpiteet valitaan
viisaasti ja kansalaisia tukeviksi.

Kuva 9. Yllä joitakin yksinkertaistettuja toimintamalliesimerkkejä tilanteeseen, jossa sosiaalinen
mieliala on negatiivinen.

28

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

III JÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN
Projektisuunnitelmassa (tammikuu 2012) määriteltiin hankkeelle kaksi tavoitetta:
konkreettisen menetelmän kehittäminen jatkuvaan seurantaan sekä ennakointiin. Edellä
esitetyt tulokset syntyivät menetelmän kehittämiseksi tehdyissä kyselyissä.

3.1. Ennakointijärjestelmä

Sosiaalisen järjestelmän käyttäytymisen ennakointi on haasteellista (Casti 2010) ,
varsinkin maassa, jossa viime ajoilta ei ole kokemusta massaliikehdinnän tuottamista
häiriöistä, vaan disruptiivinen käyttäytyminen kohdistuu ennen kaikkea lähipiiriin.

Kuva 10. Helsingin Sanomat raportoi 8.4.2012 perhesurmien sumasta.
Koska meillä ei ole käytettävissä viimeaikaista historiatietoa, joudumme kuvaamaan
häiriökäyttäytymismalleja, joita pyritään ennakoimaan skenaarioiden kautta.

3.1.1. Skenaariot
Tutkimusryhmä ja ministeriöiden asiantuntijat laativat yhdessä kahdenlaisia skenaarioita
(yksityiskohtaiset skenaariokuvaukset liitteessä 2).
29

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Eksogeeniset skenaariot kuvaavat tilanteita, joissa muutos käynnistyy ulkoisten voimien
aiheuttamana.

Endogeeniset skenaariot pyrkivät kuvaamaan tilanteita, joissa suomalaisen yhteiskunnan
sisäiset tekijät synnyttävät häiriötilanteen, joka eskaloituu massa-liikehdinnäksi.

30

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Massaliikehdintä edellyttää oikeanlaista ympäristöä, josta voidaan erottaa
edellytystekijät, käynnistävät tapahtumat sekä virukset, jotka saavat aikaan joukkojen
aktivoitumisen.

3.1.2. Edellytystekijät, triggerit ja virukset
Neljä kansainvälisen kehityksen aiheuttamaa skenaariota ja kolme kotoisesti
aikaansaatua kielteistä kehityskulkua noudattavat kaikki samaa dynamiikkaa.
Toimintaympäristön – näissä tapauksissa globaalista taloudesta3 tavalla tai toisella
nouseva – kehitys altistaa pienen avoimen kansantalouden häiriöille, jotka suotuisissa
olosuhteissa eskaloituvat disruptiiviseksi liikehdinnäksi.
Tällä hetkellä Suomi on etnisesti ja kulttuurisesti hyvin homogeeninen maa, joka lisäksi
on suhteellisen tasa-arvoinen. Tällaisessa tilanteessa (endogeenisissa skenaarioissa)
yhteiskunta on monessa suhteessa vastustuskykyinen, mutta toisaalta altis sopivalle
psykologiselle virukselle:
• suomalaista luottamusyhteiskuntaa vastaan rikkominen

3

Muita globaaleja ajovoimia, jotka vaatisivat oman tarkastelunsa ovat ilmastonmuutos, geopoliittisen
tilanteen muutos esim. energian hinnan rajun muutoksen kautta, globaali uskontojen välinen konflikti
jne.

31

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

• valtaapitävien oman edun tavoittelu, vahva epäoikeudenmukaisuuden kokemus
Yhteiskunnan fragmentoituessa uudenlaiset psykologiset virukset saavat tilaa toimia


Epäluottamus ja epäluulo
Eriarvoistuminen
Arvoperustan mureneminen (rikollisuus)

Skenaariossa esitetyt kehityskulut ovat Suomen olosuhteissa ennen kokemattomia, joten
niiden varhaisten merkkien seuranta ennakointitarkoituksiin on haasteellista. Siksi
kannattaa käyttää ennakkomerkkinä geneeristä keinoa; kielen radikalisoitumista.

Kuva 11. Skenaarioiden avulla voidaan hahmottaa, millaisiin tapahtumaketjuihin voidaan
varautua ja millaiset tekijät voivat toimia laukaisijoina.

Skenaariot laadittiin maaliskuussa 2012, ennen varsinaisen tutkimusaineiston
kokoamista. Raportin kirjoittamishetkellä (maaliskuussa 2013) voidaan todeta, että useat
skenaarioissa kuvatut kehityskulut olisivat mahdollisia jo tällä hetkellä. Epävarmuuden
kokemus vahvistuu kansalaisten keskuudessa mittauskerrasta toiseen ja eriarvoisuuden
lisääntymisen koetaan vahvistuvan.

32

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

3.2. Suomen mielialaindikaattori (SMI) ja sen rakenne

3.2.1. Sosiometri-kandidaatit
Sosiaalisen mielialan mittaamiseen tarvitaan tietoa, käytettävää tietolähdettä nimitetään
sosiometriksi (sociometer). Jatkuvasti seurattavan indikaattorin tietolähteiden tulee olla
helposti käytettäviä, tiedon tulee olla luotettavaa (free of noise) ja mittaukset pitää voida
tehdä ennakoitavien tapahtumien luonteen kannalta mielekkäällä jaksotuksella.
Tiedonhankinta tehtiin kahdessa vaiheessa: pilottitutkimus keskittyi historiallisen tiedon
analyysiin ja 2012-2013 pyrittiin testaamaan erilaisia lisätiedonlähteitä.
Pilottitutkimuksessa käytettiin mielialan tiedon keräämiseen ja analysointiin kolmea
erilaista menetelmää. Pörssikursseja, olemassa olevan media-aineiston tekstianalyysiä
ja verkkopohjaista kyselyä.
Kvantitatiivisessa analyysissa kokeiltiin useita tilastoaineistoja mm:

Itsemurhatilastoja

Alkoholinkulutus

Syntyvyystilastot

Kotitalouksien säästäminen
Valitettavasti kokeillut tilastot eivät sovellu mielialakehityksen tietolähteeksi, joko siksi,
että tietolähde ei kuvaa koko väestöä, tieto on saatavilla liian myöhään tai sitten
kirjallisuudessa ei ole aiemmin todettu ao. tietolähteen toimivan sosiometrinä.

33

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Media-analyysi

Tutkimuksen pilottivaiheessa tehtiin kattava (vuodet 1991-2010) media-analyysi, jossa
tekstinlouhintamenetelmällä analysoitiin yli 16 000 Helsingin Sanomien kotimaanuutista
ja yleisönosastokirjoitusta. Tämän vaiheen tarkoituksena oli rakentaa luotettava
taksonomia mielialan tekstipohjaiseen analyysiin. Lisäksi media-analyysiä täydennettiin
koeluontoisesti 12 kuukauden (kesäkuu 2010 – toukokuu 2011) analyysillä Suomen
Kuvalehden kolumneista ja viiden suurimman puolueen kolmanneksi eniten ääniä
saaneen kansanedustajan blogi-kirjoituksista.
Helsingin Sanomien aineistoanalyysin mukaan kirjoitukset suhtautuvat nykyisyyteen ja
tulevaisuuteen positiivisesti. Huomattavasti positiivisemmin kuin vastaava
singaporelainen media-aineisto4.

Kuva 12. Tekstianalyysin tulokset. Mielialan muutokset kumulatiivisesti. Mielialaluokitus
(positiivinen-negatiivinen) perustuu luokitteluun, jonka lähtökohtana on teoriaviitekehyksen
perusluokittelu, jota on täydennetty artikkeliaineiston analyysin avulla.

Analysoidut Suomen Kuvalehden poliittiset kolumnit olivat luonteeltaan hyvin
neutraaleja (positiiviseksi tässä tutkimuksessa luokiteltujen ja negatiivisten tekstien

4

Tutkimusryhmä teki ensimmäisen SMI-tutkimuksen Singaporen hallitukselle vuonna 2009.

34

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

lukumäärät tasapainottavat toisensa). Eivätkä 75 analysoitua artikkelia näytä tuovan
lisätietoa sosiaalisen mielialan kehityksestä.
Poliitikkojen blogikirjoittelussa oli enemmän eroja. Selkeimmin kuitenkin erottelevana
tekijänä toimi negatiivisen mielialan yksi osatekijä, pelko.

Kuva 13. Politiikkojen blogikirjoittelun tuloksia (kaikki blogikirjoitukset ao. poliitikolta kesäkuu
2010-toukokuu 2011). Värikoodit: sininen – positiivinen, vihreä – pelko, punainen – negatiivinen.
Tekstianalyysissa pelkoa kuvastavia sanoja ovat esim. pelko, pelot*, uhka, uhat*, vaara* etc.

Kevään 2012 aikana testattiin kaksi kohdennettua laadullista aineistolähdettä, joilta
toivottiin saatavan lisätietoa erityisryhmistä. Keski-ikäisten pilottitutkimuksen mukaan
tyytymättömien ryhmän mielialaa kartoitettiin Avun toukokuun 2012 numeroiden
kirjoittelu. Lopputulos analyysistä oli samansuuntainen kuin aiemmin pilotin yhteydessä
tehty Suomen Kuvalehden analyysiraportti. Aineisto on niin tasapainotettua, ettei sen
pohjalta voida vetää johtopäätöksiä Avun lukijoiden mielialasta.

35

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 14 Analysoimme 660 Avun toukokuun 2012 numeroissa ollutta narratiivia. Suurta osaa
kommenteista ei voitu luokitella johtuen niiden neutraalista luonteesta.

Toisena laadullisena aineistolähteenä
kokeiltiin
keväällä 2012 nuorten
pääkaupunkiseudulla asuvien Facebook -kirjoittelua. Kaikkiaan koottiin yli 100 tekstiä.
Tekstianalyysi ei tuottanut tuloksia, vaan suurin narratiiveista jäi luokittelun ulkopuolelle.
Joisko joku mun kans huomenna oluen ?
Huomenta vaan kaikille! nähdään viikon päästä, nyt tuli lähtö Ranskaan ;D
Hmm. Pitäis varmaan lähtee siivoo ainejärjestötiloja, kun oon vielä humalassa.
Jotenkin veikkaan, että kun krapula
Aineistoanalyysin epäonnistuminen voi johtua kahdesta syystä; joko Facebook-narratiivit
ovat rakenteeltaan niin lyhyitä, ettei niitä voitu analysoida tehokkaasti käytetyillä
menetelmillä, tai sitten aineisto oli liian suppeaa (vain 150 Facebook kommenttia
analysoitiin). Toimivan sosiaalisen median aineiston tulisi olla satoja tuhansia narratiivejä
(näin onkin menetelty esim. Johan Bollen Indianan yliopistossa tekemässä tutkimuksessa
http://informatics.indiana.edu/jbollen/publications.html5).
Yhteenvetona erilaisten olemassa olevien kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tietolähteiden kokeiluista voidaan todeta, että ainoa testaamamme tietolähde, joka
osoittautui sekä nopeaksi että kustannustehokkaaksi on pörssi-indeksi tilasto.

3.2.2.Kyselyaineiston kokoaminen

Olemassa olevat tilastot, erityisesti pörssikurssit, kuvaavat koko kansan mielialan
kehitysäa (Casti 2010, Prechter 2003), mutta kokeilumme osoittivat, ettei tässä
tutkimuksessa löytynyt tietolähdettä, joka tuo esiin sen, miten erilaiset ryhmät
suhtautuvat nykytilanteeseen tai tulevaisuuteen. Tähän tarkoitukseen joudumme
keräämään tietoa tarkoitukseen kehitetyllä kyselyllä.

5

MM. Tutkija Kalev Leetaru on tutkinut 100 miljoonaa artikkelia ja niiden avulla pystynyt ennakoimaan
mielialan muutoksia. http://www.kalevleetaru.com/Publish/NCSA_Phantasm.pdf ja twitter analyysista
enemmän http://www.economist.com/node/18750604

36

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kyselylle asetettiin kaksi tavoitetta: sen tulee kerätä tietoa, joka kuvaa koko kansan
yhteistä käsitystä (vertailutieto media-analyysiin ja pörssikurssitilastoihin) sekä tunnistaa
eri mielialaryhmiä. Käytettävän otoksen tulee siis olla kattava sekä maantieteellisesti
että sosioekonomisesti. Vastaajilta kerättiin taustamuuttujatietoa sukupuolesta, iästä,
asumisalueesta, koulutuksesta, ammatista, taloudellisesta tilanteesta ja poliittisesta
suhtautumisesta. Pilotissa testattu otoskoko 1 000 verkkovastaajaa todettiin toimivaksi.
Se nostaa esille erilaiset ryhmät (sillä rajoituksella, että taustamuuttujien kombinaatiot
rajoittuvat kolmeen; otokseen osuneiden Pohjois-Suomessa asuvien työttömien alle 20vuotiaiden vasemmistolaisesti ajattelevien opiskelijoiden lukumäärä on liian pieni
analysoitavaksi) mutta on kustannustehokas.

Kuva 15. Tutkimuksen otosten rakenne vastasi mahdollisimman lähelle suomalaisen väestön
rakennetta. Kokeilimme elokuussa 2012 myös alueellista ja ikärakenteellista painotusta, mutta
niistä ei ollut merkittävää hyötyä.

Vastaajien rekrytoinnissa käytettiin Cint vastaajapaneeliyritystä.

37

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

SMI 4 projektissa luotiin lähes rinnakkaista kyselyä, joihin kutsuttiin vastaajia Cintin kautta
yhteensä 4 eri otannan kautta. Jokaiseen kutsuun määriteltiin osallistujien alaikärajaksi
18 vuotta. Lisäksi määriteltiin otannan kriteerit niin, että vastaajien tulisi edustaa Suomen
väestörakennetta. Tämän valinnan mukaan eri paneeleista, tässä tapauksessa noin 20
paneelista, kutsutaan osallistujia otannan kriteerien mukaan. Paneelit lähettävät kutsun
vastaajille sähköpostitse. Panelisteille maksetaan 0,40 euroa loppuun asti menneestä
vastaamissessiosta. Summan voi myös lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Kyselyn
vastausprosentti oli 38,7 prosenttia.
Kyselymenetelmänä käytettiin kuvataulumenetelmää, jossa vastaaja valitse kuvan, joka
hänen mielestään kuvaa kysymyksessä kysyttyä asiaa parhaiten. Kuvan valinnan jälkeen
pyydämme vastaajaa kertomaan 2-4 lauseella miksi hän valitsi ao. kuvan. Analyysissä
käytetään aineistona vain vastausnarratiivia. Menetelmä perustuu semiotiikkaan (mm.
Johnson 1969). Kuvataulun käytön avulla pyritään ohittamaan osa kognitiivisista
filttereistä. Kognitiivinen rakenne on opittu, joten silloin, kun se ohjaa vastausta, meillä
on taipumusta käyttää opittuja, yleisesti hyväksyttyjä ilmaisuja (Hodkginson 2003). Koska
tutkimuksen tehtävänä on havaita varhaiset muutokset mielialassa, on tärkeää, että
saamme esiin asioita, joista ei vielä ole keskusteltu (Ansoff 1986).
Kuvataulussa käytettiin kahta erilaista aineistoa. Pilottikyselyssä käytettiin erilaisia,
amerikkalaisesta kuvapankista otettuja kuvia. Vastaajat vieroksuivat kuvia ja kokivat ne
huonosti Suomea koskevaan tiedonhankintaan sopiviksi. Lisäksi pilotin kuvissa oli joitakin
luontokuvia, jotka keräsivät runsaasti luontokommentteja.6 Vuosien 2012-2013 kyselyissä
käytettiin suomalaista Fountain Park Oy:ssä kehitettyä kuva-aineistoa.
Viimeisessä kyselyssä testattiin kysymystyyppiä, jossa kuvan perustelun jälkeen vastaaja
luokittelee oman vastauksensa myönteiseksi tai kielteiseksi.
Lisäksi liitimme kuvataulukyselyyn kaksi kertaa tavanomaisia survey-kysymyksiä
(maanpuolustustahtoa kartoittavia vaihtoehtokysymyksiä pilottitutkimuksessa ja
pelkokysymykset kesä-toukokuun 2012 kyselyssä). Kysymysmäärän lisääminen aiheuttaa
jossain määrin poistumaa, mutta silloin, kun kuvataulukysymykset ovat ensimmäisinä, ei
kyselyn jatkaminen monivalintaperiaatteella ole tulosten tulkinnan kannalta
ongelmallista. Päinvastoin, kuten pelko-tutkimuksen tulokset osoittivat, menetelmät validoivat toisensa ja täydentävät ilmiön kokonaiskuvaa.

6

Epäilymme tulosten vääristymisestä haihtuivat, kun jatkossa totesimme, että luontoteema on usein
positiivisen kommentin narratiivissa mukana. Pilotissa yli 70% vastaajista piti nykytilannetta ja
tulevaisuutta positiivisena.

38

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

3.2.3.Analyysityökalujen kehittäminen

Suurten laadullisten tekstimassojen (noin 3 000 vapaamuotoista vastausta per kysely)
edellyttää luokittelutyökalujen käyttöä. Projektissa tekstin louhinnan työkalut kehitettiin
historiallisen analyysin aikana. Käytetty ohjelma on suomalaisen Data Rangersin
tekstinlouhintatyökalu, jonka luokitteluominaisuudet mahdollistavat tekstin luokittelun
avainkonseptien avulla.
Menetelmä on yksinkertainen. Vastausten luokitteluun käytettiin kirjallisuudesta (Casti
2010) poimittua taksonomiaa, joka jakaa kuvaukset kahteen ryhmään, positiivisiin
kommentteihin ja negatiivisiin kommentteihin. Luokittelua parannettiin suomalaisiin
olosuhteisiin sopivaksi täydentämällä sen sanavalikoimaa, kunnes se pystyi luokittelemaan kahteen luokkaan noin 80% Helsingin Sanomien 16 000 analysoidusta
narratiivista.

Kuva 16. Kuvakaappaus tekstinlouhintatyökalusta, joka näyttää luokitellun ja
luokittelemattoman aineiston rakenteen. Huomaa, että positiiviset ja negatiiviset luokat
eivät ole toisensa poissulkevia. Olemme testanneet myös poissulkevan luokittelun, mutta
se vääristää tulosta, koska useassa kommentissa on sekä positiivisia ja negatiivisia
ilmauksia.
Luokittelua täydennettiin vähäisessä määrin vielä vuoden 2012 mittausten aikana, mutta
pääosin luokittelu perustuu Helsingin Sanomien aineistoon.

39

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 17. Aineisto luokiteltiin kolmesta näkökulmasta; myönteisiin kommentteihin, kielteisiin
kommentteihin ja kommentteihin, joissa korostettiin epävarmuutta. Luokitteluavain ei anna
absoluuttisesti oikeaa arviota; noin 3-5% aineistosta luokittuu väärään luokkaan. Aineistoa
tarkastaessamme totesimme kuitenkin, että kokonaistulosta vääristymä ei häiritse, koska se ei
muuta luokkien välisiä suhteita (käytännössä saman verran positiivisia kommentteja joutuu
negatiivisten lokeroon, kuin negatiivisia positiiviseen luokkaan).

3.3. Tutkimusprosessi jatkuvaan käyttöön

SMI-kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jota voidaan haluttaessa
käyttää jatkuvaan seurantaan. Vuosien 2011-2013 kehitystyön tuloksena on syntynyt
vakioitu, yksinkertainen menettely, joka voidaan toistaa luotettavasti ilman
erityisasiantuntemusta.

40

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 18: Jatkuvaan systemaattiseen seurantaan ehdotamme neljännesvuosittaista mittausta ja
analysointia. Kokonaiskuvan varmistamiseksi ja vuosineljännesmittausten esiin nostamien kysymysten
analysoimiseksi tarvitaan lisäksi yksi kattavampi vuosittainen analyysi.

Tutkimuksena aikana päädyttiin yksinkertaiseen tiedonkeruuprosessiin, joka perustuu
kahteen hyvin erilaiseen tiedonlähteeseen; pörssi-indeksiin ja kuvataulupohjaiseen
verkossa tehtävään kyselyyn.
Pörssikurssiaikasarjat kertovat aiemmin esitetyn
teoriapohjan mukaan, että koko kansan mielialan mittarina voidaan käyttää
pörssikursseja (HEX-indeksi) ja eri kansalais- tai mielialaryhmien seurantaan käytetään
kyselyä.
Otoksen koko neljännesvuosittaisessa kyselyssä on noin 1 000 vastaajaa. Tämä
vastaajamäärä mahdollistaa eri ryhmien paikallistamisen karkealla tasolla, mutta
aineistoa ei voida tarkastella hyvin yksityiskohtaisella tasolla (esim. ristiintaulukointi
neljän muuttujan suhteen). Kyselyn otoksen tulee vastata Suomen kansan keskimääräistä
rakennetta.

3.3.1.Kuvataulukysely

Kuvataulukyselyn tavoitteena on kerätä todellista tietoa vastaajan mielialasta
perustellussa muodossa. Siksi pyydämme vastaajaa selittämään valintansa muutamilla
lauseilla. Samalla keräämme tietoa mielipiteen taustalla olevista syistä.
Kysymysten rakenne oli vuosien 2012-2013 kyselyssä samanlainen; jokaisessa kyselyssä
kysyttiin kaksi samaa kysymystä:
1. Valitse kuva, joka mielestäsi kuvaa Suomea nyt? Miksi valitsemasi kuva sopii
Suomen nykytilanteeseen? Kerro tausta 3-5 lauseella.
2. Valitse kuva, joka mielestäsi kuvaa Suomen tulevaisuutta? Miksi valitsemasi
kuva sopii Suomen tulevaisuuteen? Kerro tausta 3-5 lauseella.

41

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kolmas kysymys vaihteli kyselyn aikana siten, että sillä kerättiin teemakohtaista tietoa.
Kolmas kysymys voi olla joko kuvataulukysymys, tai koostua perinteisistä monivalintakysymyksistä.

Kuva 20: Kyselyprosessin aikana päädyimme siihen, että pyrimme seuraamaan vastaajien
pelkoja ja huolenaiheita. Näin siksi, että epävarmuus, pelko ja disruptiivinen käyttäytyminen
liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toisaalta pelko-kysymys tuottaa hyödyllistä tietoa politiikkatoimien
suunnitteluun.

42

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Viimeisessä vaiheessa totesimme, että vastaajia kannattaa pyytää myös itse luokittelemaan vastauksensa positiiviseen tai negatiiviseen. Tämä säästää analyysityötä.

Kuva 21. Tammikuun 2013 kyselyssä pyydettiin 50% vastaajista luokittelemaan oma
vastauksensa positiiviseksi tai negatiiviseksi.

3.3.2. Analyysi
Analyysi jakautuu kolmeen vaiheeseen.
Varsinainen analyysi tehdään vain aineistosta, jossa vastaaja on vastannut sekä Suomen
nykytilaa että tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.

I Analyysivaihe:
Onko Suomessa vallalla positiivinen vai negatiivinen mieliala? Työkalu tuottaa raportin,
josta nähdään, kuinka suuri osa vastauksista kuvaa nykytilanteen positiiviseksi tai
negatiiviseksi sekä kuinka moni kuvaa tulevaisuuden positiiviseksi ja negatiiviseksi. Sama
raportti voidaan tuottaa erilaisten ryhmien osalta.
Miten kokonaiskuva jakautuu mielialaryhmiin? Työkalu luokittelee vastaajat heidän
oman positiivinen-negatiivinen luokittelunsa pohjalta (teoriaperustelu jakoon s 10)
neljään luokkaan

43

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Suomikuva nyt
Myönteinen
Kielteinen
Veturit
Seuraajat
Turhautuneet
Vieraantuneet

x
x

Suomikuva tulevaisuudessa
Myönteinen
Kielteinen
X
X

X

x
x

X

Mistä positiivisesti tilanteen näkevät puhuvat? Entä mitkä asiat huolestuttavat ryhmiä,
jotka näkevät tilanteen negatiivisesti?
Positiivisten tai negatiivisten teemojen
löytämiseksi kumpikin aineistoluokka tekstilouhintaan7, työkalulla, joka tuottaa
teemalistauksen sekä kuvaajana että tekstiraporttina, jota voidaan manuaalisesti
analysoida pidemmälle.
Keitä ovat veturit, keitä vieraantuneet? Menetelmän kehitystyön aikana tunnistimme
erilaisia sosioekonomisia ryhmiä (esim. kaupungeissa asuvat hyvin toimeentulevat
eläkeläiset tai työttömät koulutetut nuoret), joiden osalta voidaan työkalua käyttäen ajaa
ryhmäkohtainen raportti, joka kertoo sosioekonomisen ryhmän mielialajaon. Ennalta
määriteltyihin ryhmiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska on selvää, etteivät
sosioekonomiset muuttujat yksin selitä mielialakehitystä. Suosittelemmekin, että tähän
työvaiheeseen käytetään manuaalista analyysityötä (raporttien taustamuuttujien
silmämääräinen tarkastelu)8.
Mitä tulokset tarkoittavat päätöksenteon kannalta? Johtopäätökset tehdään 3-4 tuntia
kestävässä analyysi-istunnossa, jossa mielialaindikaattorin vastuuhenkilö esittelee
keskeiset löydökset, jotka käydään keskustellen läpi ja päätetään muotoilu sille, miten
tulokset raportoidaan tiivistetysti.

7

Vuosien 2011-2013 kyselyissä käytettiin tekstin louhintaan perustuvaa luokittelua, jossa vastaukset jaettiin niiden
mukaisesti luonteen (positiivinen-negatiivinen) mukaisiin ryhmiin. Luokittelu tapahtui tutkimuksen pilottivaiheen
aikana kehitettyllä luokkitteluavaimella (käsiteontologialla), joka voidaan kytkeä analyysiohjelmaan siten, etta se
toimii automaattisesti. 2) Luokiteltun tuloksena syntyy raportti, joka kertoo sen, kuinka suuri osa vastauksista kuuluu
positiiviseen tai negatiiviseen ryhmään ( ei toisensa poissulkevia ryhmiä), luokitteluavain myös jakaa aineiston
teemaryhmiin.
8

Tähänkin vaiheeseen voisi kehittää työkalun jos on tarvetta.

44

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

3.3.3.Tulosten visualisointi

Projektin aikana testattiin myös visualisointimenetelmää, joiden tavoitteena oli antaa
nopeasti yleiskuva tilanteesta päättäjälle, jolla ei ole aikaa tai mahdollisuutta perehtyä
kokonaisraporttiin.

Kuva 22. SMI-mittari kertoo, mikä on dominoiva mieliala eri ryhmissä (mittarin viisarin pituus
osoittaa ryhmän koon, viisarin paikka mielialan). Mittariin on myös yhdistetty tieto siitä,
millaiset emotionaaliset virukset saavat ryhmän herkimmin toimintaan. Kuvaajan ulkokehällä on
esimerkkejä suositeltavista politiikka-toimenpiteistä.

3.4. Ennakointi

Päätöksenteon ajoituksen ja erityisesti mahdollisiin levottomuuksiin varautumisen
kannalta olisi hyödyllistä tietää, miten sosiaalinen mieliala muuttuu lähitulevaisuudessa.
Sosiaalinen mieliala on luonteeltaan endogeeninen, se syntyy laumautumisen (herding)
kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Meillä ei ole toistaiseksi keinoja vaikuttaa
mielialan kehittymiseen, mutta tutkimusprojektin aikana tehtiin erilaisia kokeiluja, joiden
pohjalta pyrittiin löytämään ennakointikeinoja.
Tutkimussuunnitelmassa ennakointijärjestelmän kuvattiin koostuvan neljästä elementistä: kokonaismielialan lähikehityksen ennakointi OMX Helsinki –pörssikurssi-indeksin
avulla, SMI-kehityksen seuranta erilaisten ryhmien osalta ja odotettavissa olevien
45

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

käyttäytymismallien ennakointi.
Neljäntenä menetelmänä tutkimussuunnitelman
mukaisesti on tutkittu mahdollisuutta rakentaa suomalaisesta sosiaalisesta mielialasta
tasokuvaaja (manifold), joka osoittaa käyttäytymisen epäjatkuvuusalueet.
Kolme
ensimmäistä menetelmää voitaisiin validoida vuosien 2012-2013 aikana kerätyn ja
analysoidun tiedon avulla, mutta neljännen menetelmän kokeilut osoittivat sen, etteivät
viisi mittausta tuottaneet riittävästi dataa tasopinnan muodon määrittelyyn.

3.4.1. Pörssitilastojen analysointi Elliot-muunnoksella

Elliot-syklien analyysi on jo 1930-luvun lopulla kehitetty menetelmä erityisesti
pörssikurssien analyysiin. Menetelmän jatkokehittäminen on käynnistynyt 1980-luvun
lopulla. (Ralph Elliot 1994, Prechter 2003 , Wilkin 2006).
Elliot-menetelmä perustuu siihen, että positiivisten syklien (osakkeiden hinta nousee, kun
sijoittajat näkevät tulevaisuuden lupaavana, ts. sosiaalinen mieliala on positiivinen) ja
negatiivisten syklien (hinnat putoavat, koska sijoittajat haluavat luopua osakkeistaan)
vaihtelut noudattavat tiettyjä käyttäytymissääntöjä. 9
Menetelmän etuna on se, että tilastot ovat valmiita ja ne ovat ajantasaisia. Elliotmuunnoksen laskeminen on yksinkertaista standardityökaluilla, joten se ei vaadi paljoa
resursseja. Menetelmän rajoituksena on, että se kuvastaa teorian (Casti 2010) mukaan
9

Hyvä lyhyt kuvaus menetelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Elliott_wave_principleus
tai http://www.elliottwave.com

46

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

koko kansan mielialaa, eikä erottele erilaisia ryhmiä toisistaan. Olemme tehtyjen
analyysien pohjalta yleisesti sitä mieltä, että OMX Helsinki (HEX)–tilastot ovat kohtalaisen
hyvä kuvaaja Suomen kansan mielialan kehitykselle. Ehdotamme kuitenkin, että aiheesta
tehdään vielä lisäanalyyseja seurannan yhteydessä.

Kuva 23. Kesällä 2012 tehty analyysi ennakoi, että suomalaisten mieliala laskee entisestään

Elliot-analyysi siis kertoo meille, mihin suuntaan mieliala todennäköisesti kehittyy
lähitulevaisuudessa, mutta ei suoraan sitä, millaisia tapahtumia on odotettavissa.

3.4.2 Tapahtumien ennakointi

Ennakoinnin kolme keskeistä kysymystä ovat: Millaisia tapahtumia on odotettavissa?
Kuka mahdollisesti käyttäytyy disruptiivisesti ja milloin? SMI-teorian mukaan
disruptiivinen käyttäytyminen on todennäköisintä silloin kun mieliala on pohjalukemissa,
juuri ennen trendin kääntymistä kohti parempia tulevaisuusodotuksia.

47

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kuva 24. Jos suurin osa suomalaisista näkee sekä nykytilan että tulevaisuuden positiivisena, on
päätöksentekijöillä paljon tilaa suuriin muutoksiin. Jos valtaosa suomalaisista suhtautuu sekä
nykytilanteeseen että tulevaisuuteen negatiivisesti, silloin suuret kansalaisten kielteisiksi kokemat
muutokset aiheuttavat todennäköisesti aktiivista vastarintaa ja yhteiskuntarauha on vaarassa.

Teoriatausta (Casti 2010, Fenzl ja Pelzmann 2012) antaa meille mahdollisuuden luoda
käyttäytymisen eri vaiheisiin käyttäytymisavaimen, joka antaa viitteitä sille, millaista
käyttäytymistä on odotettavissa.

Kuva 25: Yllä esimerkki tyyppikäyttäytymisestä eri mielialavaiheissa.

On huomattavaa, ettei menetelmä kerro, mitä täsmällisesti tulee tapahtumaan, vaan sen,
millainen käyttäytyminen on tyypillistä kullekin mielialavaiheelle. Menetelmä ei

48

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

myöskään kerro, kuka toimeen ryhtyy, mutta antaa viitteitä siitä, millaiset ryhmät ovat
muita taipuvaisempia disruptiiviseen käyttäytymiseen.
Esimerkki tutkimusjaksolta. Tutkimustulosten mukaan mieliala kääntyi voimakkaasti
negatiiviseksi talvella 2011-2012. Mutta sitä, että mielialan romahdus näkyi
laajennettuina juuri perheiden itsemurhina ja spesifisti Hyvinkään tapahtumana, ei
menetelmä voi ennustaa.
Vaikka suomalaiset toistaiseksi ovat hyvin yhtenäisiä mielialaltaan, pystyimme
erottamaan joitakin ryhmiä, jotka tutkimuksen mukaan kuuluvat vieraantuneiden
ryhmään. Tutkimuksen mukaan kriittisimmin suomalaisen yhteiskunnan nykytilanteeseen
ja
tulevaisuuteen
suhtautuvat
nuoret
kaupunkilaiset,
keski-ikäiset
maakuntakaupungeissa asuvat sekä rikkaat Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat varakkaat
eläkeläiset.
Tulkinta-avaimessa on käyttäytyminen jaettu neljään eri luokkaan; poliittiseen
taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja riskikäyttäytymiseen.
Taulukon mukaan vieraantuneiden ryhmän kasvaessa poliittiselle käyttäytymiselle on
tyypillistä10 se, että vieraantuneet nuoret kaupunkilaiset ovat tilanteen sattuessa
valmiita erilaisten järjestöjen tai hetkellisesti kokoonkutsuttujen joukkokokoontumisten
aktivoimana disruptiiviseen käyttäytymiseen. Jos tilanteen käynnistäjä (joka on usein
satunnainen ja sinänsä merkitykseltään pieni tapahtuma) osuu oikeaan tilanteeseen, voi
nuorisojoukko käyttäytyä väkivaltaisestikin. Keski-ikäiset kaupunkilaiset tuskin ryhtyvät
mellakoimaan (tosin esim. USA:ssa on näinkin käynyt), mutta lakkojen ja erilaisten
mielenosoitusten todennäköisyys kasvaa. Varakkaita eläkeläisiä ei varmaankaan saa
liikeelle massatapahtumiin, mutta tässä ryhmässä vieraantuneisuus näkyy
todennäköisesti verojen välttelemisenä ja passiivisena vastarintana erilaisia instituutioita
(esim. äänestäminen) kohtaan.
Diskurssianalyysimme osoittaa kuitenkin, että
maahanmuuttajakysymys voi aktivoida tämänkin ryhmän jäsenet häiritsevään
käyttäytymiseen (huutelu)11.
Vieraantuneisuus ja kiukku vaikuttaa myös talouteen. Nuorten keskuudessa on selvästi
näkyvissä uusi trendi (McDonald et. Al 2012), jonka mukaan nuoret tyytymättömät
kuluttajat pyrkivät minimoimaan kuluttamisen. Nuoret eivät motivoidu asuntosäästäjiksi,
ja pahimmassa tapauksessa jättäytyvät kaikkien työllistämis- ja koulutusjärjestelmien
10

Pyydämme lukijaa muistamaan sen, että kukaan ei voi ennustaa miten ryhmät käyttäytyvät, mutta
teoriataustan pohjalta voimme ennakoida, minkätyyppinen käyttäytyminen on tyypillistä ao. tilanteessa
eri ryhmille. Yksilön tekoihin ja toimintaan menetelmä ei anna ennakointikeinoja.
11
Rasismikeskustelu tiedotusvälineissä talvella 2013. Kts. esim. Hanna Abu-Hannan kirjoitukset ja
haastattelut Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla 30.12.2012 ja vastauskirjoittelu esim. HS 12.1.2013.

49

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

ulkopuolelle. Keski-ikäiset tyytymättömät ovat suurelta osin työssäkäyviä. Alhaisen
sosiaalisen mielialan vallitessa tämä ryhmät eivät ole kiinnostuneita oman taloutensa tai
yhteiskunnan kehittämisestä, vaan käyttävät resurssinsa erilaiseen viihteeseen.
Varakkaat eläkeläiset 12menettävät kiinnostuksensa kuluttamiseen ja aktiiviseen
sijoittamiseen.
Yhteiskunnallisesti vieraantuneiden suuri osuus väestöstä on ongelma. Tämä ryhmä
muodostaa suuren rekrytointipotentiaalin erilaisille disruptiivisille järjestöille tai
organisaatioille. Nuoret vieraantuneet jakaantuvat kahteen ryhmään (johtopäätös
perustuu diskurssianalyysiin), toinen ryhmistä pyrkii vielä aktiivisesti muuttamaan
Suomea, kun toinen, suurempi ryhmä jää passiivisena kotiin. Sosiaaliset yhteydet, ja esim.
järjestäytyminen on edellytys keski-ikäisen tyytymättömän näkyvään vastarintaan.
Vanhusten ryhmä jättäytyy helposti ulkopuolelle ja jää yksin mielipiteineen.

3.5. Mielialaan sopeutettu politiikka
On tärkeää huomata, että kukin mielialaympäristö vaatii omanlaisensa toimenpiteet.
Tätä raporttia kirjoitettaessa noin puolet suomalaisista on vieraantuneita. Kun valtaosa
kansalaisista on jo punaisella vyöhykkeellä, ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä suuriin
rakenteellisiin muutoksiin. Mutta tässäkin vaiheessa voidaan toimia yhteiskunnan
tavoitteiden mukaisesti.

12

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisistä noin 60 prosenttia säästää eläkkeestään. Hannu Uusitalo
2006 Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläketurvakeskuksen raportteja 2006:2.

50

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Ne vieraantuneiden ryhmistä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kehityksestä
(tutkimuksessa todettiin, että kriittisimmät vastaajat myös olivat analysoineet tilannetta
erittäin huolellisesti) ovat päättäjille tärkeitä keskustelukumppaneita. Kuunnelluksi
tuleminen voi purkaa painetta aggressiiviseen käyttäytymiseen.
Passiivisten
vieraantuneiden kohdalla yksilökohtainen tuki on tehokkain tapa säästää yhteiskunnan
(terveys-, järjestyksenpito-, eläke-) kustannuksia.

3.6. Käyttösuositukset ja jatkotutkimustarpeet

SMI-menetelmän vaativa investointi ja jatkuva seuranta on perusteltua vain jos se
otetaan suunnittelussa ja seurannassa rutiinikäyttöön. Parhaimmillaan menetelmä antaa
hyvin ajantasaisen kuvan siitä, mitä kansalaiset miettivät, mikä heitä innostaa ja mikä
puolestaan saa passivoitumaan.
Sosiaalisen mielialan lisäksi kannattaa seurata erityisesti päätöksenteon kannalta
keskeisiä teemoja. Teemat kuten Euroopan Unioni, eriarvioistumisen kokeminen ja eri
instituutioihin suhtautuminen antavat konkreettisia eväitä paitsi suunnitteluun, myös
viestintään.

51

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Suomi panostaa hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja kansalaisten
osallistumiseen. Kerätyn SMI-tiedon ja osallistujien osuviksi punnittujen vastauksien
käyttäminen näkyvästi viestinnässä luo parhaimmillaan yhden uuden vuoropuhelumuodon päättäjien ja kansan välille.
Investointi mielialan seurantaan ei ole perusteltua, jollei kerättyä tietoa saada oikeassa
muodossa vietyä päätöksentekijöille tai jollei tutkimusaineiston pohjalta tehtyjä
johtopäätöksiä oteta huomioon päätöksenteossa.

Jatkotutkimustarpeet

Sosiaalisen mielialan pilotti käynnistettiin kesällä 2011 IIASA:n Eksploratiivisen
tutkimusohjelman puitteissa. Näin siksi, että sosiaalisen mielialan teorian kehittäminen
on monelta osin kesken. Sen keskeisiä osia; laumautumista (herding), mielialan
endogeenisia syntymekanismeja joukkotasolla ja mielialan muuttumista aktiiviseksi
toiminnaksi on sivuttu useilla eri aloilla (sosiologia, psykologia, cognitiotiede, sosiaalisten
verkostojen teoria, epidemologia, terrorismitutkimus), mutta toistaiseksi alueelle ei ole
syntynyt ehjää teoriaviitekehystä. Menetelmän soveltaminen on Singaporessa ja
Suomessa tekemiemme tutkimusten mukaan on hyödyllistä, mutta vaatii lisätutkimusta
ennen kaikkea teoriakehityksessä.
SMI-seurantatietojen käyttäminen ennakointiin edellyttää kahta lisäselvitystä, jotka
molemmat vaativat aikaa; vuotta pidemmän ajanjakson seurantatietoja. Mielialan ja
käyttäytymisen välistä suhdetta tulisi seurata, jotta tulkinta-avain saadaan paremmin
suomalaiseen tilanteeseen sopivaksi. Toinen seikka, joka vaatii lisädataa, on suomalaisille
tyypillisen mielialapinnan (manifold) kuvaaminen.
Toistaiseksi meillä on ollut
käytettävissä vain viisi suomalaisen mielialan mittausta.
SMI-seurannan tavoitteena on tässä tutkimuksessa ollut kartoittaa koko kansan mielialaa
ja sen kehitystä. Noin 1 000 vastaajan otoskoko on tähän tarkoitukseen ollut riittävä ja
kustannustehokas. Jos halutaan seurata jotain pienempää ryhmää, kuten esimerkiksi
maahanmuuttajien mielialaa, tarvitaan erityinen lisäotanta juuri tästä ryhmästä.
Yksi tutkimuksen mielenkiintoisimmista tuloksista on keski-ikäisten työssäkäyvien
suomalaisten kriittinen suhtautuminen Suomen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Tässä tutkimushankkeessa saatiin esille artikuloidut kriittisyyden teemat; poliitikkojen
päättämättömyys, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän vaatimusten
52

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

koveneminen.
Vieraantuneisuus on kuitenkin niin suurta, että olisi syytä tutkia
syvällisemmin, mistä negatiivinen suhtautumineen kumpuaa.

53

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

LÄHDEVIITTEET
Ansoff H.I. (1984, 1990) Implanting strategic management, Prentice Hall International,
New Jersey.
Asch, S. E. (1951) “Effects of group pressure upon the modification and distortion of
judgements,” in Groups, Leadership and Men Research Human Relations, H. Guetzkow,
Ed. Pittsburgh: Carnegie Press, 1951, pp. 177–190.
Berry, J.W. (2005) Acculturation, Living successfully in two cultures. International
Journal of Intercultural Relations, Vol 29, 697-712
Casti, J.L. (2010) MOOD MATTERS: From Rising Skirt Lengths to the Collapse of World
Powers. New York, N.Y.: Copernicus Books, 2010.
Casti, J.L. ja Ilmola L. (2010) An Era of Uncertainty - How to Anticipate Endogenous Risks
and Threats, Decisions in a Complex World, Building Foresight Capabilities RAHS
publication, Singapore 2010
Fenzl, T. , Pelzmann, L. (2012) Psychological and social forces behind aggregate financial
market behavior. Journal of Behavioral Finance, Volume 13, Issue 1, 2012, Pages 56-65
Hodgkinson, G.P. (2003) The interface of cognitive and industrial, work and
organizational psychology, Journal of Occupational & Organizational Psychology, Mar
2003 Vol 76 Iss 1, pp-1.25
Ilmola, L. ja Joensuu E. Semiotic imageboard, International Conference on Semiotics
2006 Imatra
Janis, I. L. (1972) Victims of groupthink; a psychological study of foreign-policy decisions
and fiascoes. Boston: Houghton, Mifflin, 1972.
Johnson, M.(1968) The philosophical significance of image schemas in From perception
into meaningn, Image schemas in cognitive linguistics Hampe B. eds.Mouton de Gruyter
McDonald S, Oates C.J., Alevizou P.J., Young J.W, & Hwang K. (2012) Individual
strategies for sustainable consumption, Journal of Marketing Management, 28:3-4, 445468
Prechter, R.P.(2003) Pioneering Studies in Socionomics, New Classics Library 2003
Schachter, S. and J. E. Singer (1962). Cognitive, social, and physiological determinants of
emotional states. Psychology Review 69:379-399.
54

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Riesman, D. (1952) The Lonely Crowd. A study of the changing American character. New
Haven: Yale Nota Bene.
Schachter, S.(1959) The Psychology of Affiliation: Experimental Studies of the Sources of
Gregariousness. Stanford, CA: Stanford University Press, 1959.
Schachter, S. and Singer J.(1962), “Cognitive, social and physiological determinants of
emotional states,” Psychological Review, vol. 69, pp. 379–399, 1962.
Prechter, Robert R., Jr.(1994) R.N. Elliott's Masterworks. Gainesville, GA
Staun, J. (2010) When, how and why elites frame terrorists: A Wittgensteinian analysis
of terror and radicalisationCritical Studies on Terrorism, Volume 3, Issue 3, 2010, Pages
403-420
Wilkin R. (1006) Riding the Waves: Applying Elliott Wave Theory to the Financial and
Commodity Markets The Alchemist June 2006.)
Uusitalo H. (2006) Eläkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläketurvakeskuksen raportteja
2006:2.

55

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

LIITE 1
PILOTTITUTKIMUKSEN TULOKSET

Tavoitteet
Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa alustava Suomen mielialaindikaattori (SMI),
joka seuraa yhteiskunnan ja sen eri ryhmien välistä dynamiikkaa. Indikaattorin
tavoitteena on auttaa suomalaisia päättäjiä suunnittelussa ja resurssien ohjaamisessa.
Esimerkki käytöstä: Kun tunnistetaan turhautuneiden ryhmät, voidaan ryhmiä
tukea siten, että ryhmät toimivat positiivisina uudistajina (organisaatioiden
kehittäjänä, innovaatoiden luojina). Jos tiedämme yhteiskunnan
kokonaistilanteen, voidaan suurimmat rakennemuutokset yrittää käynnistää
tilanteissa, joissa vieraantuneiden ja turhautuneiden ryhmät ovat suhteellisen
pieniä; tuolloin yhteiskunta todennäköisesti kestää suuria rakennemuutoksia.
Mielialatilanteen tunnistaminen auttaa myös viestinnässä. Negatiivisen
mielialan vallitessa viestinnän tulee olla emotionaalista, positiivisen mielialan
vallitessa faktapohjainen viestintä otetaan paremmin vastaan (Schachter and
Singer 1962).

Tutkimusasetelma
Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista menetelmää. Tutkimusryhmä käytti olemassa
olevia tilastolähteita kvantitatiiviseen analyysin, jonka avulla pyrittiin löytämään paras
tilastollinen seurantatapa kokonaismielialan seuraamiseen. Tutkimuksessa tehtiin
kattava (vuodet 1991-2010) media-analyysi, jossa tekstinlouhintamenetelmällä
analysoitiin yli 16 000 Helsingin Sanomien kotimaanuutista ja yleisönosastokirjoitusta.
Tämän vaiheen tarkoituksena oli rakentaa luotettava taksonomia mielialan
tekstipohjaiseen analyysiin. Lisäksi media-analyysiä täydennettiin koeluontoisesti 12
kuukauden (kesäkuu 2010 – toukokuu 2011) analyysillä Suomen Kuvalehden
kolumneista ja viiden suurimman puolueen kolmanneksi eniten ääniä saaneen
kansanedustajan blogi-kirjoituksista. Kolmas tietolähde oli verkkokyselytutkimus, jossa
kartoitettiin 1057 suomalaisen käsityksiä Suomen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

56

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Keskeisimmät tulokset
Parhaat tiedonlähteet
Jatkuvasti seurattavan indikaattorin tietolähteiden tulee olla helposti käytettäviä, tiedon
tulee olla luotettavaa (free of noise) ja mittaukset pitää voida tehdä ennakoitavien
tapahtumien luonteen kannalta mielekkäin aikavälein. Pilottitutkimuksen perusteella
suomalaisen yhteiskunnan mielialan seurantaan kannattaa kayttää pörssikurssien
kehitystä (helppo, nopea, kustannustehokas), muutamaa valikoitua aikakauslehteä ja
sosiaalista mediaa (tietoa kiinnostavista ryhmistä) ja 2000 vastaajan verkkokyselyä, joka
tuottaa tietoa kaikista eri ryhmistä ja niiden välisistä eroista.

Historiallinen analyysi
Helsingin Sanomien aineistoanalyysin mukaan kirjoitukset suhtautuvat nykyisyyteen ja
tulevaisuuteen positiivisesti. Huomattavasti positiivisemmin kuin vastaava esimerkiksi
singaporelainen media-aineisto.

Tekstianalyysin tulokset. Mielialan muutokset kumulatiivisesti. Mielialaluokitus
(positiivinen-negatiivinen) perustuu luokitteluun, jonka lähtökohtana on
teoriaviitekehyksen perusluokittelu, jota on täydennetty artikkeliaineiston analyysin
avulla.

57

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Menneen vuoden poliittinen kirjoittelu
Suomen Kuvalehden polittiset kolumnit ovat luonteeltaan hyvin neutraaleja
(positiiviseksi tässä tutkimuksessa luokiteltujen ja negatiivisten juttujen lukumäärät
tasapainoittavat toisensa). Poliitikkojen blogikirjoittelussa oli enemman eroja.
Selkeimmin erottelevana tekijänä toimi kuitenkin negatiivisen mielialan yksi osatekijä,
pelko.

Politiikkojen blogikirjoittelun tuloksia (kaikki blogikirjoitukset ao. poliitikolta kesäkuu
2010-toukokuu 2011). Värikoodit: sininen – positiivinen, vihreä – pelko, punainen –
negatiivinen. Tekstianalyysissa pelkoa kuvastavia sanoja ovat esim. pelko, pelot*, uhka,
uhat*, vaara, vaaral* etc.

Verkkokysely
Verkkokysely perustui semioottiseen kuvataulumenetelmään (Ilmola ja Joensuu 2006).13
Vastaajille esitettiin kuvataulu, jossa on 12 erilaista kuvaa ja heiltä kysyttiin kolme
kysymystä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kuva, joka parhaiten kuvaa sitä, 1)
millainen Suomi on nyt, 2) millainen on Suomen tulevaisuus, ja 3) millainen on Suomen
turvallisuus tällä hetkellä. Kaikki valinnat pyydettiin perustelemaan muutamalla
lauseella.

13

Ilmola, L. Ja Joensuu E. Esitelmä International Conference on Semiotics 2006

58

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Suomi nyt ja tulevaisuudessa
Vastaajien mieliala on tämän tutkimuksen mukaan erittäin positiivinen (68% vastaajista
luonnehti Suomen nykytilaa positiivisesti) ja luonto on tärkeä asia suomalaisille.
Vastaajat perustelivat kuvavalintaansa mm.

Näin minä valitsin kuvan, koska se kuvaa rauhaa,, kesämökin terassilla lähellä
kaunista, puhdasta luontoa ja järviä...

Luottavaisesti tulevaisuuteen suhtautuvat vastaajat (69%) kertoivat,

tässä näkyy kaiken uuden keksiminen, unohtamatta luontoa .

Suhtautuminen maan turvallisuuteen oli myös positiivista (65%). Turvallisuutta kuvattiin
näin:

Olemme vapaita vapaassa maassa. Voimme kävellä kaikessa rauhassa
kaupungilla”.

59

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

80
70
60
50
40
30
20
10
0

Capitol area
Country side

Women
Men

Low Income
POS

NEG

NOW

POS

NEG

FUTURE

POS

NEG

DEFENCE WILL

Erot ryhmien suhtautumisessa ovat pieniä. Naiset ovat nykytilanteen suhteen positiivisempia kuin miehet,
miehet taas suhtautuvat tulevaisuuteen hiukan positiivisemmin kuin naiset. Työttömät näkevat
nykytilanteen, tulevaisuuden ja turvallisuuden hiukan negatiivisemmin kuin muut ryhmät. (Huomaa, että
pystyakseli mittaa pos-neg konseptien frekvenssiä).

On tärkeää todeta, että suurin osa työttömistä (vaikka ryhmä onkin negatiivisin
vertailluista) näkee tilanteen positiivisesti.
Teimme myös analyysin, jossa tutkittiin muissa maissa yhteiskunnallista liikehdintää
aiheuttaneita ryhmiä(esim. Tea Party movement USAssa, nuoret mellakoijat Pariisissa
etc.) Alla oleva vertailu osoittaa, että perinteisesti yhteiskuntaan ja sen järjestykseen
kriittisimmin suhtautuvat ryhmät, kuten nuoret ja nuoret aikuiset suhtautuvat erittäin
positiivisesti Suomen nykytilaan ja sen tulevaisuuteen. Negatiivisimmin suhtautuvat
keski-ikäiset ja ne vastaajat, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa huonoksi.

60

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Tämän tutkimuksen mukaan nuoret eivät ryhmänä ole kriittisimpiä, vaan keski-ikäisten
keskiluokkaisten vastaajien keskuudessa mieliala on selvästi pessimistisempi.

Kriittiset vastaajat
Kuten aiemmin todettiin, kriittisten osuus on alle kolmannes vastaajista. Merkille
pantavaa on myös se, että kriittisten vastaajien kommentit eivät suinkaan ole erittäin
negatiivisia:

Minusta värit kuvaavat hyvin Suomen tilannetta.. Ylhäällä vasemmalla oleva
keltainen väri kuvaa hyvinvointia ja kaikkea hyvää.. alhaalla vasemmalla
vihertävä kateuden, epävarmuuden ja ilkeyden kenttä

yksinäinen vene kuvaa hyvin tulevaisuutta. joka vuosi kuolee paljon suomalaisia
vesillä -juomisen ansiosta.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tulevaisuus on sekava.Epävarmaa...

Selkeimpiä kritiikin kohteita ovat Euroopan Unioni ja päättäjien toiminta, näin etenkin
keski-ikäisten tyytymättömien keskuudessa.
o Suomessa tällä hetkellä monet asiat "sekaisin", ei kovin yhtenäistä linjaa missään
asiassa (politiikka, talous, EU) - Pieni maa, joka yrittää selvitä EU-byrokratian
viidakossa....
o Vaikka suomalaisten luottamus tulevaan on pääsääntöisesti positiivista, joskus
tuntuu, että EU vie Suomeakin huonompaan suuntaan ja kuvassa oleva roska
kuvastaa mielestäni hyvin Suomen taloutta

Ne, jotka näkevät turvallisuuden negatiivisena asiana, puhuvat lintukodosta, jossa
rikollisuuden ja kansainvälistymisen tuomat ongelmat näkyvät

Suomi on kohtalaisen turvallinen maa, mutta kun jotain tapahtuu niin uhri joutuu
pää pyörällä ihmettelemään lakeja jotka suojelevat rikollisia. Suomen sisäistä
turvallisuutta tulisi parantaa

Suomessa on mielestäni turvallista liikkua. Aina voi tietysti sattua mutta ne eivät
ole joka päiväisiä.
61

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

suomi melkein lintukodossa tällä hetkellä, mutta nokkijoita tunkeutuu tännekin,
eikä lintukotomaailmaa voi enää puolustaa yksin

Linnut ovat EU - maita ja Suomi on pienin ja viimeinen, sininen. Maat alkavat
kaatua yksi kerrallaan, ja jos ei olla varovaisia, me menemme mukana.
Lintukotohan tämä maamme on verrattuna esim. USA:aan..

KOKONAISKUVA
Kun ryhmät jaettiin nykyisen mielialan ja tulevaisuuskuvan sekä mielialan
positiivisuuden ja negatiivisuuden mukaan ryhmiin, muodostui kokonaiskuva, joka kertoi
enemmän nykytilanteesta.

Tässä analyysissä muodostettiin ensin mielialaltaan samanlaiset ryhmät ja vasta sitten katsottiin millaiset
ihmiset mielialatyypin takaa löytyivät. Syy siihen, että nämä ryhmät eivät suoraan tulleet esiin
aiemmassa yksinkertaisessa positiivisuus-negatiivisuus analyysissä on se, että kussakin osiossa on kaksi
hyvin erilaista ryhmää edustettuna.

Kiinnostavimpia ryhmiä suomalaisen yhteiskunnan mielialan näkökulmasta ovat
varakkaat keski-ikäiset. He ovat tyytymättömimpiä. Kiinnostavaa on myös se, että
pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suhtautuvat tulevaisuuteen selvästi
kriittisemmin.

62

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Johtopäätöksiä
Suomalaisten mieliala on erittäin positiivinen. Myönteisenä tämän ilmiön voi nähdä
siinä mielessä, että se antaa paljon tilaa suurille, raskaillekin muutoksille, jos
maailmantalouden tilanne sitä vaatii. Sosiaalinen sitkeys (resilienssi) on hyvä.
Kriittisiä ryhmiä ovat luonnollisesti työttömät (joista suurin osa kuitenkin näkee Suomen
nykytilanteen ja tulevaisuuden positiivisesti), mutta aivan erityisen kriittinen on keskiikäinen keskiluokka. Kahteen ryhmään jakautunut keskiluokka (tulevaisuuteen
negatiivisesti suhtautuvat konservatiivit ja nykyhetkeen negatiivisesti suhtautuvat
perussuomalaiset) on mielialaltaan muutosherkin; kumpikin ryhmä voi saada sykäyksen
siirtyä Vieraantuneiden luokkaan – tosin siirtymä Vetureihin on myös mahdollinen.
Kritiikin kohteena on erityisesti kasvava epävarmuus, Euroopan Unionin vaikeudet ja
suomalaisten päättäjien kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä.
Suomalaisten positiivinen mieliala sisältää myös suuren riskin. Jos ulkoinen tilanne ei
vastaa idealisoitua kuvaa todellisuudesta, on vaarana, että mieliala romahtaa ja se
johtaa ennakoimattomaan käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat
kuvaa homogeenisesta yhteiskunnasta. Mielialan artikulointi on hyvin samansuuntaista
ja perustuu samoihin sisältöelementteihin. Tällainen systeemi on vahva ja
puolustuskykyinen, kunnes siihen osuu sen perusteita uhkaava virus. Suomalaisen
mielialan kannalta potentiaalisesti tuhoisan tai tuhoisten virusten laadun selvittäminen
vaatii lisätutkimusta. Vahvimpia tämän tutkimuksen esiin nostamia virusehdokkaita
ovat pelko, epävarmuus ja Euroopan Unioniin kohdistunut turhautuminen
(epäoikeudenmukaisuus).

63

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

64

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

LIITE 2
SKENAARIOT

Eksogeeniset skenaariot

Skenaario 1: Kaupungistuminen ja maaltapako lisäävät yhteiskunnan
jännitystä
Taustatilanne:
Suomen demokraafista kehitystä leimaa jatkuva, mutta epätasainen kaupungistuminen.
Maaseutumaiset alueet kärsivät väestöpaosta ja väestön ikääntymisestä.
Poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet, ensimmäiset oireet:
Kaupungistuminen johtaa elinkustannusten nousuun. Keskiluokkaisilla suomalaisilla ei
enää ole varaa asua kaupunkien keskustojen lähellä, monilla rakennuksilla keinotellaan.
Tietyt alueet ovat hädin tuskin asuttuja, toiset puolestaan pullistelevat saumoistaan.
Ihmisten eriytyminen yhteiskunnallisen luokkansa mukaisesti lisää piileviä sosiaalisia
jännitteitä. Olosuhteet tuottavat hedelmällisen maaperän psykologisille viruksille ja
eliittiä tai muunmaalaisia vastaan kohdistetuille kampanjoille. Maaseutualueet
puolestaan kärsivät väestön vähentymisestä ja ikääntymisestä.
Käynnistävä tapahtuma:
Yli-innokas henkivartija ampuu teini-ikäisen maahanmuuttajan, jota hän virheellisesti
pitää varkaana. Tämän tuloksena yhteiskuntaluokkien välinen piilevä jännitys purkautuu
laajamittaisena kahakointina, johon osallistuu pääasiallisesti turhautuneita
maahanmuuttajia ja nuoria suomalaisia. Tärkeitä rakennuksia sytytetään tuleen ja
kokonaiset alueet palavat.
Reaktiot tapahtumaan:
Tunnepitoista julkista keskustelua ja syyttelyä siitä, kenen on syy. Satunnaisia väkivaltaisia
purkauksia.
Toisen vaiheen reaktiot:
65

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kaupunkilaistumiskehitys kääntyy laskuun. Erityisesti keskiluokkaiset muuttavat pois
isojen kaupunkien levottomista keskustoista lähiöihin ja pieniin kaupunkeihin.
Keskikokoiset puolikaupungistuneet alueet eivät vedä niin paljon väkeä, kuin niihin olisi
muuttamassa. Samaan aikaan hintojen nousu vaikeuttaa liikkumista esikaupungeista
keskustoihin.Tämän seurauksena isojen kaupunkien keskustoihin jäävät vain rikkaat ja
hyvin köyhät ja kuilu näiden väestöryhmien välillä kasvaa jatkuvasti. Rikkaat suojelevat
itseään henkivartijoilla kun katuväkivalta uhkaa pyyhkiä vauraiden alueiden läpi.
Mahdollistajat:
Pienten yhteisöiden synty assosioidaan rakenteellisten kustannusten säästöihin, mutta
toisaalta vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys vähenee yhteiskunnassa. Yhteiskunta kehittyy
yksilökeskeisemmäksi ja vähemmän yhteisölliseksi. Tämä kehitys yhdessä katoavien
rakenteiden kanssa vähentää Suomen yhteiskunnallista joustavuutta.

Skenario 2: laajamittainen maastamuutto ja aivovuoto

Taustatilanne:
Maastamuutto on Suomessa kohtalaisen merkityksetöntä tällä hetkellä. Vain 10 000-15
000 suomalaista jättää maan vuosittain, kun 20 000 henkeä muuttaa vuosittain Suomeen.
Ruotsi on perinteisesti ollut suomalaisten tärkein muuttomaa. Yli 500 000 suomalaista
muutti Ruotsiin vuoden 1945 jälkeen, muuttohuippuna 1970-luku, jolloin 40 000
suomalaista muutti sinne vuosittain. Syyt olivat pääasiassa taloudellisia.Tämän vuoksi
monilla suomalaisilla on sukulaisia Ruotsissa ja suomalaiset ovat Ruotsin suurin
vähemmistökansanryhmä.
Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Euron romahdus iskee Suomeen lujaa. Sen sijaan Ruotsi järjestelmän ulkopuolisena
maana pärjää paremmin. Ruotsista tuleekin jälleen hyvin houkutteleva muuttokohde.
Erityisesti hyvinkoulutetut ja pätevät henkilöt kokevat Ruotsin työmarkkinat
kiinnostaviksi taloudellisesti epävarmoina aikoina. Muuttoaalto jatkuu vuosikymmenen
ajan. Tämä massiivinen aivovuoto vaikeuttaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja
joustavuutta. Kehitys syöksee maan syvään ja pitkäkestoiseen lamaan. Yhteiskunta, joka
menettää älyllisen eliittinsä ja on samalla vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa, on hyvin
altis radikalisoitumiskehitykselle. Tällaisessa ilmapiirissä radikaalit puolueet ja poliitikot
menestyvät.
66

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Reaktiot tapahtumaan:
Tässä tilanteessa mikätahansa kielteinen, korkean profiilin saava tapahtuma voi laukaista
reaktion.
Mahdollistajat:
Pakollinen ruotsinopiskelu kouluissa.Ruotsi ei ole edelleenkään Euroalueen jäsen.
Rahaunionin potentiaalinen romahdus vaikuttaa täten Suomeen paljon enemmän kuin
Ruotsiin, vaikka Ruotsikin kärsii.

Skenario 3: Maahanmuutto pääasiassa Venäjältä kompensoi väestökatoa

Taustatekijät:
Jo nyt Venäjältä muuttaa väkeä Suomeen, venäläiset ovat suurin maahanmuuttajaryhmä.
Venäläisillä on myös muita siteitä Suomeen. Erityisesti venäläiset uusrikkaat ostavat
kiinteistöjä Suomesta. Puolet maahanmuuttajista asettuu Helsingin seudulle.
Historiallisista syistä johtuen venäläiset eivät ole kovin suosittuja ja usein heitä syrjitään.
Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Laajamittainen maahanmuutto Venäjältä ja alikehittyneistä maista osuu samaan aikaan
kuin suomalaisten aivovuoto ulkomaille.Suomalainen työmarkkina ei pysty tarjoamaan
työtä kasvavalle pakolaismäärälle.Tulijoiden taidot eivät vastaa suomalaisia vaatimuksia.
Työttömyys on maahanmuuttajien keskuudessa suuri ongelma.Yhtenäisessä
suomalaisessa työelämässä he ovat viimeisiä, jotka työllistyvät. Samaan aikaan
suomalaista opetusjärjestelmää kohta kaksi vaikeuta: toisaalta supistuvat taloudelliset
edellytykset ja toisaalta kasvava määrä hitaita , huonon kielitaidon omaavia opiskelijoita.Tuloksena on kasvavaa levottomuutta ja poliittisen keskustelun radikalisoituminen.
Reaktiot tapahtumaan:
Venäläiset maahanmuuttajat tuovat mukanaan rikollisen järjestelmänsä ja mafiatyyppinen rinnakkaistodellisuus kehittyy. Poliisi on voimaton sen edessä, koska resursseja
on
leikattu taloudellisista
syistä.
Raportit oikeistolaisen nuorisojoukon
pahoinpitelemästä venäläisestä teini-ikäisestä herättävät kostonhalun venäläisissä
ääriaineksissa. Räjähdysherkkä tilanne on valmis.

67

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Toisen vaiheen reaktiot:
Alkoholin kulutus, joka on jo aiemmin on yksi suuremmista kuolinsyistä, kasvaa
ensisestään. Alkoholin käyttö on usein sidoksissa työttömyyteen sekä sosiaaliseen ja
psykologiseen ahdinkoon. Oikeistolaiset ryhmät saavuttavat menestystä ja perinteiset
puolueet menettävät merkitystään.
Mahdollistajat:
Potentialiset psykologiset virukset perustuvat vihaan ja aggressioon. Niin tässäkin
tapauksessa. Venäläisvastaiset Suomi-myönteiset liikkeet saavuttavat menestystä.

Skenario 4: Väestön väheneminen

Taustatilanne:
Väestörakenteen muutokset aiheuttavat useita yhteiskunnallisia kehityskulkuja:
työvoima vähenee, valtion verotulot vähenevät, mutta menot kasvavat. Veroja on
nostettava, sillä samaaan aikaan on panostettava yhteiskunnan turvallisuuteen.
Hyvinvointivaltiota ei enää voida ylläpitää.Työn vähenemistä ja työvoiman vähentymistä
ei voida korvata kuin höllentämällä maahanmuuttolakeja. Maahanmuutosta tulee tärkeä
elementti ylläpidettäessä yhteiskunnan palveluita, mutta eri väestöryhmien välinen
jännitys kasvaa.
Poliittisen, taloudellisen js sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Stressi, loppuunpalaminen, syntyvyyden aleneminen, kasvavat itsemurhaluvut erityisesti
nuorissa ikäluokissa. Yhä harvemmat parit haluavat kasvattaa lapsia vallitsevissa oloissa.
Kun yhteiskunnan mieliala kääntyy negatiiviseksi, pelkoon perustuvat psykologiset
virukset saavat jalansijaa. Laajalle levinnyt pelko ilmenee joko alistumisena ja
mitääntekemättömyytenä tai aggressioina syntypukkeja kohtaan.
Käynnistävä tapahtuma:
Työntekijäjärjestöt kapinoivat vaikeita olosuhteita vastaan. Ne pelkäävät, että olot vielä
huononevat, sillä vaikutusvaltaiset eläkeläisten järjestöt dominoivat ja vaikuttavat
poliittiseen keskusteluun.
Reaktiot tapahtumaan:
Väkivaltaiset tapahtumat osoittavat, että valtio ei enää pysty ylläpitämään palveluitaan.
Usko valtion järjestelmiin katoaa.Hyvinvointivaltio ei enää kestä.
68

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Toisen vaiheen reaktiot:
Oikeus otetaan yhä useammin omiin käsiin. Rikollisuus lisääntyy, erityisesti
yksityisomaisuutta kohtaan.
Mahdollistajat:
Väestönrakenteen ongelmat, jotka tuovat nopeasti esiin kalliin hyvinvointivaltion
rahoitusrakenteen ongelmat.

Endogeeniset skenaariot

Työryhmä tuotti kolme erilaista endogeenista sisäisistä olosuhteista johtuvaa
skenaariota. Skenaarioissa vaihdellut muuttujat olivat: maan taloudellinen tilanne,
häiriön tuottama epävarmuus, reagoivan ryhmän koko, aikajänne ja tunnereaktion
suuruus .

Kuva1: Skenaario A kertoo päättäjien Salatuposta, jossa pienen ryhmän toiminta saa aikaan
voimakkaan tunnereaktion. Skenaario B:ssä kuvataan EU-korruptiota, johon nuorten aktivistien
ryhmä reagoi. Tämä skenaario loukkaa suomalaisten oikeuskäsitystä. C-tapauksessa kuvataan
mellakka, joka syntyy hyvistä aikomuksista huolimatta.

69

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Skenaario 5: Salatupo
Taustatilanne:
Suomi on ollut vahvan ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunta. Pitkä hitaan kasvun aika luo
paineita perinteiselle työelämän neuvottelujärjestelmälle, jossa työnantajat ja
työntekijäjärjestöt ovat yhdessä hallituksen kanssa neuvotelleet työehdot.
Konservatiivipuolue on suurin puolue ja voitti myös edelliset vaalit. Kansainvälinen tilanne
ajaa hallituksen etsimään uusia tapoja parantaa kansallista kilpailukykyä. Kasvava
tulokuilu (rikkaat rikastuvat entisestään) on aiheuttanut turhautumista
työntekijäjärjestöissä. Luokkatietoisuus ja katkeruus yläluokkaa kohtaan kasvaa jälleen.
Työntekijäjärjestöjen jäsenistö painostaa johtajiaan vaatimaan korkeampia palkkoja.
Poliittisen,taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Työntekijäjärjestöt epäilevät, että konservatiivinen hallitus työskentelee vain
työnantajien hyväksi. Media on hiljattain julkistanut ministerien tulotiedot ja on selvää,
että nämä kuuluvat rikkaaseen vähemmistöön.
Käynnistävä tapahtuma:
Johtava aikakauslehti, Suomen Kuvalehti, julkaisee artikkelin, jossa paljastetaan, että
hallitus ja työnantajajärjestö ovat tehneet salaisen sopimuksen seuraavien kausien
palkkatasosta.Seuraavana päivänä televisio-ohjelma MOTpaljastaa, että pääministeri ja
eräät muut ministerit ovat saaneet merkittävää taloudellista tukea Työnantajain
keskusliitolta.
Reaktiot tapahtumaan:
Työntekijäjärjestöt ovat raivoissaan. Ne käynnistävät lakkoja kaikkialla maassa. Jotkut
lakoista ovat järjestettyjä, osa spontaaneja eivätkä liittojen hallinnassa. Mediassa kiehuu,
jokainen lehti ja tv-ohjelma pyrkii lisäämään asiaan uusia piirteitä ja todisteita. Oppositio
käyttää tilannetta hyväkseen aktivoidakseen kannattajiaan, kuten maanviljelijöitä ja
vihreitä.
Toisen vaiheen reaktiot:
Yleislakko leviää maahan.Työntekijäjärjestöjen jäsenet käyttäytyvät väkivaltaisesti niitä
kohtaan, jotka yrittävät mennä töihin. Myös poliisit ja opettajat ovat lakossa.
Väkivaltaisuudet ja levottomuudet leviävät. Autoja poltetaan, taloja ja kauppoja
ryöstellään.
Mahdollistajat:
70

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja EU painostaa jäsenmaitaan parantamaan kansallista
kilpailukykyään tilanteessa, jossa teollisuus pakenee EU-maista. Myös Saksa on
vaikeuksissa Englanti on jo soveltanut lähestymistapoja, joita Suomi yrittää seurata.
Eurooppalainen eliitti on sitä mieltä, että tilanteesta selviäminen vaatii myös keinoja,
joilla työvoiman järjestäytyneisyyteen puututaan.

Skenaario 6: Korruptioskandaali EU:ssa

Taustatekijät:
Taloudellinen tilanne ei ole vakava, mutta lievää taantumaa on ollut näkyvissä jo jonkin
aikaa. Poliittinen kenttä on ollut vakaa jo vuosia, ja yksi puolue on ollut kauan Suomessa
vallassa.Kun Etelä-Euroopan korruptoitunut politiikka ja erityisesti kiivas kamppailu
USA:n demokraattien ja republikaanien välillä on aiheuttanut skandaalin toisensa
perään,suomalaiset ovat hyvin ylpeitä ”puhtaasta ja eettisestä” politiikastaan.
Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Luottamus rakoilee. Skandaalilehdistö kirjoittaa suuresta petoksesta Euroopan Unionissa.
Eurooppalainen lehdistö vihjailee, että Suomi on sekaantunut asiaan. Suomalainen
lehdistö säilyttää lojaalisuutensa suomalaiselle eliitille, ja yrittää vaientaa aiheen. Samaan
aikaan venäläiset järjestävät sotaharjoituksen Pietarin läheisyydessä. Viranomaisten
mukaan kyse on rutiiniharjoituksesta eivätkä lehdet kiinnitä siihen huomiota.
Käynnistävä tapahtuma:
BBC lähettää korkean tason ohjelman venäläisten sotaharjoituksesta. Ihmiset kritisoivat
viranomaisia ja mediaa tahallisesta uutispimennosta. EU:n korruptioskandaali saa paljon
huomiota kansainvälisessä lehdistössä ja myös suomalainen media aktivoituu. Poliisia
krisoidaan voimakkaasti, koska se ei toimi tarpeeksi aktiivisesti. Matalan profiilin
toimintaa perustellaan ”yleisillä syillä”.
Reaktiot tapahtumaan:
Aktivistit osoittavat mieltään, muu väestö on epäluuloista.Kuuluisa suomalainen
luottamus romahtaa. Suomalaiset eivät enää luota eliittiin, vaikka skandaali ei koskekaan
kaikkia päättäjiä. Media tuo aktiivisesti esiin myös vanhoja vääryyksiä.

71

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

Toisen vaiheen reaktiot:
Poliittinen puoluekenttä muuttuu. Vanhat puolueen häviävät ja nuoret , alle 30-vuotiaat
nousevat johtoon, kun vanhempi väki vieraantuu politiikasta.
Mahdollistajat:
Nuoret ja kykenevät jättävät maan.

Skenaario 7: Mellakka
Taustatilanne:
On vuosi 2030, taloudellinen tilanne on tiukka . Eriarvoisuus on lisääntymässä
entisestään. Menestyvät yksilöt pärjäävät erinomaisesti, mutta useat julkisen talouden
säästöohjlemat ovat tuhonneet perinteisen sosiaaliturvan. Samanaikaisesti tavallisten
palkkatyoläisten verotus on korkeampaa kuin ennen. Tilanne aiheuttaa tiukkoja
mielipiteitä maahanmuutosta, jopa avointa rasismia. Populismi on poliittisen keskustelun
merkittävin ilmiö. Epäluottamus päättäjiä ja instituutioita kohtaan lisääntyy. Nuorten
raskaan verotaakan alla painivan ryhmän ja suhteellisen hyvää eläkettä nauttivan
ikääntyneiden ryhmän valillä olevat näkemyserot kasvavat.
Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän ensimmäiset oireet:
Tasavallan presidentti päättää järjestää jalkapallon ystävyysottelujen sarjan, joiden pitäisi
yhdistää kansakuntaa, erityisesti sen etnisiä ja tuloryhmiä. Retoriikka on idealistinen ja
ylioptimistinen (tilanteeseen nähden).

Käynnistävä tapahtuma:
Ottelun finaalista syntyy kaaos. Finalistien kannattajat ovat erimielisiä tuomaroinnista ja
ja kannattajat ryntäävät kentälle. Mikä pahinta, myös pelaajat, joiden tunteet ovat
ottelun aikana kuumentuneet yleisön huutelusta, ottavat osaa kahakkaan. Ensimmäinen
uhri on suomalainen poliisimies. Media raportoi suomalaisten uhrien vammoista ja
kuolemista, maahanmuuttajien kannattajien haavoittumiset ja kuolemantapaukset
ohitetaan maininnalla. Ryhmät surevat omiaan ja viha toisia kohtaan kasvaa.

Reaktiot tapahtumaan:
Lähiöissä etenkin pääkaupunkiseudulla on ongelmia. Yllättävää kyllä suurimmat
ongelmanaiheuttajat ovat keski-ikäisiä. He rikkovat ja roskaavat maahanmuuttajien
asuinalueita. Internet täyttyy rasistisista tarinoista. Myös oppositiopuolueet esittävät
72

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

hyvin kärjekästä kritiikkiä hallitusta ja poliisia kohtaan. Jopa ne ryhmät, joilla ei ole
suoraan liittymiä äärioikeistoon tai maahanmuuttajiin, liittyvät mellakoijiin ja
tihutyöntekijöihin.

Toisen vaiheen reaktiot:
Siitä huolimatta, että YLE yrittää kaikilla kanavillaan tasapainottaa uutisointia, internet,
sosiaalinen media ja iltapäivalehdet ovat niin äänekkäitä, että passiivinenkin kansanosa
liittyy liikehdintään. Yleinen ilmapiiri muuttuu koko maassa kyräileväksi ja ryhmien
painostuksella on vaikutusta poliittisiin päätöksiin.
Lopulta rajoilla rajoitetaan
maahanmuuttoa radikaalisti ja maahanmuuttajia poistetaan maasta. Venäjän hallitus ja
media kritisoivat tapahtumia Suomessa ja Euroopan Unioni harkitsee pakkotoimia
suomalaisille.

73

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

LIITE 3
SATUNNAINEN OTANTA VASTAAJIEN KOMMENTEISTA
Ei kukaan oikein tiedä minne mennään. Sekava tilanne. Voi
käydä kuinka vain

tärkeissä asioissa. Ei olla itsenäisiä, vaan annetaan viedä
kuin pässiä narussa. Munatonta touhua.

Mielestäni Suomen tilanne on nuorallatanssia. Koko ajan
ollaan riskissä pudota liekkeihin. Tilanne on epävakaa
monella saraa ja asiat voivat aika huonolla
todennäköisyydellä mennä parempaan.

Täällä jo nyt kilpaillaan aivan kaikesta. Koulumenestyksestä,
työpaikoista, toimeentulosta jne.. Täällä ei mielestäni ole
enää kuin pienellä vähemistöllä hyvä olla. Ne jotka ovat
mukana työelämässä joutuvat aivan kohtuuttoman
henkisen taakan alle. Asunnot ovat kohtuuttoman paljon
ylihinnoteltuja, joten asunnon hankkiminen muodostuu
suorastaan "elämäntehtäväksi". Samaan aikaan työsuhteet
ovat ovat jatkuvan irtisanomisuhan vuoksi epävarmat.
Henkisesti täysin kestämättön tilanne.

Maan taloudellinen ja poliitinen tilanne on hieman sekava ja
epämääräinen. Monilla suomalaisilla on huoli huomisesta
sekä oman maan että koko Euroopan suhteen. Myös
henkilökohtainen tulevaisuus huolestuttaa.
Taloudellinen tilanne mm. ulkomaalle lainatut rahat
heikentää huonosti toimeen tulevien perustoimeentuloa.
Peruspalvelut on jätetty hunningolle, esim. terv.hoito alaarvoista työttömille. Eletään rahoilla ,jota ei oikeasti ole
olemassakaan. Elämä köyhällä ja koko valtiolla melkoista
nuoralla kävelyä, alla loimuaa tuli. Voi varpaat vie palaa, jos
meno jatkuu pitkään tälläisenä!
Suomessa eletään hyvin aikataulutetusti. Ihmiset ovat
kiireisiä ja eteenpäin pyrkiviä. Hyvin toimeentulevat vastaan
yksinäinen kulkija.
Tarvitsemme sopimuksia ja yhteistyötä.Mielestäni se kuvaa
sitä hyvin..
Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi matkata samaan suuntaan,
mutta osalta päättäjistä on kompassi hukassa...
Suomen tasaarvo on hyvä. Neuvottelu kykyinen maa
Maailman rauhan edistäjä
Luonto on parasta mitä Suomessa on.
NYT: Täällä tietyllä suhteellisen pienellä osalla väestöä
menee hyvin/tosi hyvin, mutta hyvin suuren osan ihmisistä
kohtalo on sen varassa, haluaako yhteiskunta ottaa vastuuta
vähäosaisista/työttömistä ja jos haluaa, niin missä määrin.
Suuri osa ihmisistä on jäänyt oman onnensa varaan.
Työnantajat eivät halua palkata heitä iän,
vanhentuneen/puutteellisen koulutuksen vuoksi tai jostain
muusta syystä. Kuulun itse näihin yli 50 -vuotiaisiin
työttömiin, joten tiedän mistä puhun
Päättäjät on ihan sekaisin. Höpötetään jonnin joutavista
asioista, eikä puututa, oteta kantaa tai tehdä päätöksiä

Ei tehdä itsenäisiä päätöksiä. Joku kreikkakin jekuttaa nyt jo.
Puuttuu oma identiteetti. Ei pistetä vastaan rajojen
ulkopuolelta tuleville päätöksille.
Tuntuu siltä, että on arpapeliä, mitä yhteiskunnassa
seuraavaksi tapahtuu. Kuka poliitikoista ehdottaa mitäkin,
kenellä on päätösvalta mistäkin, mitä muualla tapahtuu - ei
ole oikeaa vastausta mihinkään, vaan
Ihmiset ovat kuin labyrintissä "hukassa". Tälläistä tulee
olemaan jos meno jatkuu huonompaa suuntaa. Asioita olisi
parannettava jotta tältä vältyttäisiin.
Tilanne on mielestäni sekava ja kansalaisilla ei ole oikeita
vaihtoehtoja. Suomelan viedään liittovaltion maksamaan
etelä Euroopan velkoja vaikka meillä elintaso on alempi.
Luottamus hallitukseen on romahtanut.
Epävarmuuuden tilanne edelleen, eli jatkoa ajatellen ei
näytä erikoisen hyvältä, vaikka suurempaa katastrofia eiole.
Olemme riippuvaisia muiden maiden tekemistä ratkaisuista.
Tilanne sekava. EU ja muut asiat vaatisivat päätöksentekoon
enemmän jämäkkyyttä. Suomi on menettämässä
identiteettiään koko ajan.
Suomi on sekavassa tilanteessa: vastoin kansan tahtoa
rahaa lapetaan eurooppaan (Kreikka) minkä keretään.
Oman maan asukkaista ja niiden tarpeista ei huolehditä.
Veroja ja maksuja korotetaan. Ei oikein tiedetä mihin ollaan
menossa. Itse toivon lamaa ja suurtyöttömyyttä niin saa
kusipää päättäjät nokilleen.
Naamiot joudutaan riisumaan. Jokainen vastaa itsestään
puhutaanko, toimitaanko rehellisesti. Ennen pitkään kaikki
tulee päivänvaloon.

74

IIASA/The X-Center Vienna
Kaikki väittävät olevansa jotain muuta kuin tosissaan ovat,
sen takia naamaria kasvoillaan pitävä henkilö. Päättäjät
puhuvat yhtä ja tekevät toista, muka-suvaitsevat kansalaiset
tuomitsevat Hyvinkään ampujan sillä perusteella, että tämä
on ruma. Maailmassa ja SUOMESSA on virhe.
Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, mihin päin Suomi on
menossa. On tehtävä valintoja. Joskus tulee umpikuja
23 - Välillä näyttää siltä kun "oltais" tietämättämme
menossa ampumakaartin eteen, tehtäessämme kaikki "niin"
eu-n ohjeiden mukaan että kansa kärsii. Etenkin
köyhyysluokka moninkertaistuu tätä vauhtia kun ruuat
hinnat ovat melkein kaikkein kalliimpia koko euroopan
alueella ja palkkataso ehkä alhaisin. Missä on se luvattu
"parempi elämä" ja paljon kaivattu tasapaino ?
46 - Nuorallatanssimista. Taloudellinen tilanne huono ja
huonompaan ollaan menossa. Vanhemmat surmaavat
lapsiaan, henkilöautoilla ajetaan rekkojen alle. Nuoret
miehet ampuvat ympäristössään useita kuolonuhreja.
122 - Maailman, varsinkin Euroopan, taloustilanne on
melkoista sokkeloa. Poliitikot eivät oikein tiedä, mihin
menisivät. Tulevaisuus alkaa arveluttaa. Ihmiset tuntuvat
myös olevan eksyksissä omassa elämässään. Eilinen
Hyvinkäällä tapahtunut ampumistapaus kuvaa varsinkin
nuorten olevan kadoksissa elämänsä poluilla. Onneksi on
joitakin valoisiakin tapauksia, kuten Angry Birds..
211 - Juuri nyt on sattunut ikävä ampumatapaus, jossa
ainakin kaksi nuorta ihmistä on kuollut ja useat vakavasti
loukkaantuneet. Ampujakin nuori, jolla sisaruksia omassa
perheessään. Syytä ei ole saatu selville. Suomessa voi hyvän
ulkonaisen voinnin taustalta putkahtaa kauheita asioita. Silti
täällä on hyvä asua. Naamio kuvaa tavallaan ristiriitaa
omassa mielessäni.
242 - Nuorten syrjäytyminen, perheiden sisäiset
väkivaltatapaukset, lasten heitteillejättö, lapsiin kohdistuva
väkivalta ja vanhemmat jotka tappavat perheensä ovat
kaikki tämän ajan ilmiöitä ja se on erittäin huolestuttavaa.
Maksamme sitä velkaa, jonka terveydenhuollosta
tinkiminen aikanaan aiheutti. Pitää ennaltaehkäistä eikä
hoitaa vasta sitten kun joku on taas ampunut useita ihmisiä.

SMI

15.4.2013
löytää jostain edes jonkin moisen kesätyöpaikan. Kuvassa
oleva liikennemerkistä tulee mieleen viimeisin amputapaus
Hyvinkäällä ja suuri ihmismassa kuvaa Suomen nuoria ja
heidän asemaansa.
394 - Kaikki väittävät olevansa jotain muuta kuin tosissaan
ovat, sen takia naamaria kasvoillaan pitävä henkilö.
Päättäjät puhuvat yhtä ja tekevät toista, muka-suvaitsevat
kansalaiset tuomitsevat Hyvinkään ampujan sillä
perusteella, että tämä on ruma. Maailmassa ja SUOMESSA
on virhe.
566 - Taloudellinen tilanne on nuorallatanssimista.
Kansalaisten vointi epäilyttää, sillä mielessä Hyvinkään
ampumatapaus.
599 - Mielestäni Suomi menee EU:ssa kuin tiput emon
perässä ja joskus vähän edelläkin. On ihan päättömiä muka
EU:n tuomia lakeja, joita me noudatamme pilkulleen. Tuskin
muut EU maat noudattavat esim. jätelaki, metsästyslaki,
autolait, aselaki. Tullin läpi voi EU:ssa kulettaa aseita kuinka
paljon haluaa. Mutta aselakia vaan kiristellään ja tehdään
kiusaa esim. ampumaurheiluille ja metsästykselle.
84 - Kaikki tuntuu olevan arpapeliä, tosiasioilla ei voi
vaikuttaa elämäänsä eikä yhteiskuntaan.
85 - Elämä suomessa on arvan heittoa ks.Hyvinkää
97 - Oikean suunnan valintojen edessä ollaan.Euroopan
talouden muutoset ovat haasteellisia.
Mielestäni Suomi menee EU:ssa kuin tiput emon perässä ja
joskus vähän edelläkin. On ihan päättömiä muka EU:n
tuomia lakeja, joita me noudatamme pilkulleen. Tuskin
muut EU maat noudattavat esim. jätelaki, metsästyslaki,
autolait, aselaki. Tullin läpi voi EU:ssa kulettaa aseita kuinka
paljon haluaa. Mutta aselakia vaan kiristellään ja tehdään
kiusaa esim. ampumaurheiluille ja metsästykselle.

243 - Arpapeliä säilyykö hengissä kun koko aika silmitön
väkivalta lisäntyy. Liian usein saa lukea kaikenmoisista
ampumisvälikohtauksista ja lasten yliajoista.

Kuvan kertomana näen , että suomalaisilla on ikäänkuin
monia mahdollisuuksia , monia vaihtoehtoja valittavanaan
fyysiseen , taloudelliseen , henkiseen ja hengelliseen
tulevaisuuteensa. Heidän vain tulisi tietää miten nämä
vaikuttavat toisiinsa ja juuri siksi näitä mahdollisuuksia
punnitaan juuri tällä hetkellä. Oikean arvojärjestyksen
löytäminen toimii dominoefektin mukaan eli oikea
arvovalinta oikeaan aikaan vaikuttaa lopputulokseen ja
tulevaan aikaan..

385 - Suomessa tehdään parhaillaan isoja yhteiskunnallisia
päätöksiä. Koulut menevät kesälomille ja opiskelijoilla tulee
kiire tehdä rästitehtävät ja viimeiset koittavat edelleen

Suomi liikkuu vaivoin kohti yhä suureempaan
yhteiskuntasopimusta ja säilyttää vastuullisen otteen
eurooppalaisien kansakuntien piirissä. Rakennamme

75

IIASA/The X-Center Vienna
yhteiskuntaa konsensus päätöksillä, vaikka välillä tulee
hidasteita. Selvityetään työttömyysongelmaa rakentavasti.
välillä kallistutaan toiseen suuntaan, välillä toiseen - mitään
tasapainoa tai linjaa ei ole
Polittinen ja taloudellinen suunta hukassa.
Liikaa vauhtia. Liikaa onnettomuuksia. Liikaa rattijuoppoja
liikenteessä. Liian pienet tuomiot.
11 - Ihmiset muuttuvat . Meistä tulee 9-5 ihmisiä. Järjestys
olla pitää mutta kohtuudella sitäkin.
119 - Ihmiset karsinoidaan tuottaviin ja tuottamattomiin
kansalaisiin
170 - Ihmiset eriytyvät ja seikkailevat omissa
labyrinteissaan. Eivät löydä ulospääsytitä.

SMI

15.4.2013
i49 - Ihmisten on vaikea löytää paikkaansa yhteiskunnassa
koska muutos on niin nopeaa. Monelle tien tai uran valinta
on vaikeaa. Nopea muutos rakenteissa tekee monista
toimialoista umpikujia joista ei ole ulospääsyä. On oltava
useita eri reittejä elämän polulla että selviää kunnialla
eläkeikään ja siitä eteenpäin.
94 - Ihmisten eriarvoisuus korostuu huonotuloisten
vanhustenhoidossa. Yksinäisyys ja hoitoon pääsy vaikeuttaa
vanhusten elämää. "Suure syövät pienet" eli kaikki
säästötoimet Suomessa vähentää juuri vähempiosaisten
mahdollisuuksia kunnolliseen elämään. Kuitenkin ne säästöt
ovat hyvin pienet verrattuna muuhun kulutukseen.
262 - Nuorten ihmisten tilanne. Paljon nuoria työttömänä ja
turhautuneina, myöskin koulutettujen joukossa.
106 - eristäytyminen, ihmisten välinen kanssakäyminen
vähenee, muodollisuus lisääntyy

185 - Ihmiset eivät kohtaa toisiansa niin paljon kun toivoisi
tapahtuvan

20 - lisääntyneet liikenne onnettomuudet ihmisten kiire

140 - Kun ihmiset voisivat hyväksyä toisensa väristä
riippumatta.

207 - Pelkään, että suuremmet syövät penemmät. Ihmisten
kesken vallitsevat viidakon lait. Pienet maat kärsivät, pienet
kielet katoavat jne. Luonnossa ihan samoin-

165 - Se, että ihmiset kulkevat toistensa ohi: heikommista ja
syrjäyvistä, vammaisista ja muuten apua ja tukea
tarvitsevista ei huolehdita. Itsekkyys ja rahanhimo täyttäää
ihmisten mielet. Siitä on jo valitettavasti nähtävissä
mekkejä, kuten joidenkin ylisuuret optiot ja palkat.
249 - Pelkään, että ihmiset joutuvat etsimään pois pääsyään
yhä enemmän ja enemmän pahanolon tunteistaan. Ovat
yksin huoliensa kanssa. Ovat syrjäytyneitä ja yksinäisiä.
230 - Ihmisiä lokeroidaan ja ihmiset lokeroituvat liikaa.
Kilpailu äänistä saa asiat unohtumaan. Kateus kasvaa kuten
muukin paha olo.
141 - Suuret, itseään parempina ihmisinä pitävät nielevät
pienet, vaatimattomat ihmiset.Eriarvoisuus vaan kasvaa
vuosi vuodelta.
152 - Minusta tämä ei kuvaa huolia, vaan siinä on koko
pesue menossa kohti parempaa tulevaisuutta, jonka
aikaansaa muut kuin ihmiset.
160 - Maailma pysyisi tasapainossa, eivätkä suuret söisi
pienempiään. Pienet maat eivät joutuisi maksamaan suurien
maiden velkoja. Ihmiset pystyisivät elämään palkallaan.
Lapsilla olisi tulevaisuus-

288 - Maisemakonttorit tulevat lisääntymään ja ihmisten
yksityisyyden suoja kärsii.
165 - Se, että ihmiset kulkevat toistensa ohi: heikommista ja
syrjäyvistä, vammaisista ja muuten apua ja tukea
tarvitsevista ei huolehdita. Itsekkyys ja rahanhimo täyttäää
ihmisten mielet. Siitä on jo valitettavasti nähtävissä
mekkejä, kuten joidenkin ylisuuret optiot ja palkat.
122 - Huolta aiheuttaa pelko siitä, että EU tai muutoin
ulkopuoliset voimat lisäävät määräysvaltaa Suomessa ja
voimaan tulevat Pohjois-Euroopalle kovin epäedulliset,
Keski- ja Etelä-Eurooppaa suosivat toimin- tapuitteet sellainen vaikuttaisi haitallisesti sekä valtion että kuntien ja
yksittäisten ihmisten toimeeen- tuloa ja selviytymistä
heikentävästi.
5 - Tämä kuva kuvaa minun tilannetta, ei ole mitään
omakohtaista huolta eikä pelkoja.
9 - Suomessa on ollut vallalla jo vuosikausia ihmeellinen
harhakäsitys siitä, että suuri on aina tehokkaampi ja
parempi kuin pieni. Uskomus on monella tapaa hölynpölyä.
Pelkoni liittyy siihen, että saman harhan vallassa jatketaan
ja pilataan esimerkiksi nuorten mahdollisuuksia hyvään
tulevaisuuteen sullomalla heitä isoihin koulutusyksiköihin
tai tuhotaan Suomesta kokonaan maatalous ja omavarainen

76

IIASA/The X-Center Vienna
elintarviketuotanto. "koomistahan" tässä on se, että
yksilönvastuuta ja -vapautta korostavat oikeistopuolueet
ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa vain massoilla on
merkitystä kuten sosialistisissa maissa aikanaan.
15 - Yksinäisyys. Eristyneisyys. Useat löytävät tie eteenpäin.
Joillekin jää "pullonperä".
21 - rikkaat syövät köyhät. hyvin toimeen tulevat eivät
kykene ottamaan huomioon heikommin pärjääviä.
24 - Tavalliselta pulliaiselta on jo aikaa sitten hävinnyt
käsitys, mihin ollaan menossa. Omat
vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat. Tilanteisiin vain
joudutaan, ja jonain päivänä korjaustoimenpiteet eivät
enää tehoa.
38 - Eri maiden ja yhteisöjen kyvyttömyys sopia asioista
huolettaa. Tulevaisuudessa tarvtaan yhteistä näkemystä
entistä enemmän varsinkin ympäristöön liittyvissä asioissa.
41 - Koska mikään kuva ei ilmentänyt uhkaa luonnolle ja
luonnonvaroille, tämä on lähin. Suuret syövät pienet - pitää
paikkansa koko maailmassa, sekä luonnossa, taloudessa,
että arjessa. Mutta suurin huoleni on kuitenkin se, millaisen
maailman jätämme lapsillemme.
48 - Paras annetuista vaihtoehdoista Intuitiolla valinta Välillä
voi arvelluttaa, onko valittu suunta kaikessa ihan oikea
56 - Olen oikeastaan eniten huolissani siitä, miten
lainsäätäjät säätelevät Suomen pois kansainvälisiltä
markkinoilta. Liike-elämä ja viranomaiset vääntävät kättä
milloin mistäkin, rohkenen sanoa tarpeettomastikin vielä!
5 - Tämä kuva kuvaa minun tilannetta, ei ole mitään
omakohtaista huolta eikä pelkoja.
9 - Suomessa on ollut vallalla jo vuosikausia ihmeellinen
harhakäsitys siitä, että suuri on aina tehokkaampi ja
parempi kuin pieni. Uskomus on monella tapaa hölynpölyä.
Pelkoni liittyy siihen, että saman harhan vallassa jatketaan
ja pilataan esimerkiksi nuorten mahdollisuuksia hyvään
tulevaisuuteen sullomalla heitä isoihin koulutusyksiköihin
tai tuhotaan Suomesta kokonaan maatalous ja omavarainen
elintarviketuotanto. "koomistahan" tässä on se, että
yksilönvastuuta ja -vapautta korostavat oikeistopuolueet
ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa vain massoilla on
merkitystä kuten sosialistisissa maissa aikanaan.
15 - Yksinäisyys. Eristyneisyys. Useat löytävät tie eteenpäin.
Joillekin jää "pullonperä".

SMI

15.4.2013
21 - rikkaat syövät köyhät. hyvin toimeen tulevat eivät
kykene ottamaan huomioon heikommin pärjääviä.
24 - Tavalliselta pulliaiselta on jo aikaa sitten hävinnyt
käsitys, mihin ollaan menossa. Omat
vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat. Tilanteisiin vain
joudutaan, ja jonain päivänä korjaustoimenpiteet eivät
enää tehoa.
38 - Eri maiden ja yhteisöjen kyvyttömyys sopia asioista
huolettaa. Tulevaisuudessa tarvtaan yhteistä näkemystä
entistä enemmän varsinkin ympäristöön liittyvissä asioissa.
41 - Koska mikään kuva ei ilmentänyt uhkaa luonnolle ja
luonnonvaroille, tämä on lähin. Suuret syövät pienet - pitää
paikkansa koko maailmassa, sekä luonnossa, taloudessa,
että arjessa. Mutta suurin huoleni on kuitenkin se, millaisen
maailman jätämme lapsillemme.
48 - Paras annetuista vaihtoehdoista Intuitiolla valinta Välillä
voi arvelluttaa, onko valittu suunta kaikessa ihan oikea
56 - Olen oikeastaan eniten huolissani siitä, miten
lainsäätäjät säätelevät Suomen pois kansainvälisiltä
markkinoilta. Liike-elämä ja viranomaiset vääntävät kättä
milloin mistäkin, rohkenen sanoa tarpeettomastikin vielä!
37 - Minua pelottaa yhteiskunnan kovenevat vaatimukset
työelämässä ja ylipäätään elämässä pärjäämiseksi. Yksilöltä
vaaditaan liian paljon ja liian nopeasti. Tämä johtaa niin
monien kohdalla mielenterveysongelmiin ja pahaan oloon.
3 - Olen kuin yksi tähdättävistä tipuista. Olen putoomassa
millä hetkellä hyvänsä. Olen yhteiskunnan huono-osaisten
yksi peli nappula, jolle saa tehdä kapitalistit mitä tahtoo.
Ampua alas tai orjuuttaa omalle itselleen!
75 - Suuret syövät pienet. Eli, me teemme niin kuin muut
sanovat ja kärsimme sen seurauksista.
32 - Suuret markkinat syövät pienet ja työpaikat katoavat
vaikka työvoimapulasta vaahdotaan.
74 - Globalisaatio pelottaa. Pienet kansat eivät paljoakaan
pysty vaikuttamaan EU:ssa. Ollaan systeemin armoilla.
Systeemin, jonka toimivuutta tässä nyt testaillaan.
Tulevaisuus näyttää, että millä hinnalla.
7 - pelottaa että ihmiset etääntyy eikä löydä reittiä elämässä
eteen päin ja on sisäänpäin suuntautuneita.
17 - En ossaa shakkia ja kuvastaa huolia + pelkoja parhaiten
koska shakki laudalla olisin täysin hukassa, kuten tällä

77

IIASA/The X-Center Vienna
hetkellä elämässä. Ei tietoa missä on, minne matka ja mitä
seuraavaksi. Ottaa vaan summan mutikassa askelia ja toivoo
ettei joku syö sua,,
38 - Tämä kuva tuo mieleeni taistelun ja voimien mittelyn, ja
minua huolestuttaa omalta osaltani se että joutuisin
taistelemaan pärjätäkseni elämässä.
Niillon jumalattoman kiirus, joilla on vielä töitä. Kun pitääs
pystyä elättämähän jumalattoman isoo sakki
tyhyjäntoimittajia, tarkastajia, jäniksenpaskan tutkijoota,
jokka kaikki saa palakkansa valtion purijetista, ku ne ei tee
mitää sellaasta työtä jonka työn tuloksen vois myyrä
jollekkin
Suomi on vahva, mutta hiukan taka-alalla muista maista.
Suomen pitää tulla eteen ja näyttää muille maille mihin
Suomesta on ja, että yhdessä suomalaiset pystyvät mihin
vaan. Suomessa on tapahtunut uusia muutoksia mm.
presidentti. Muutoksista huolimatta, ja niiden avulla Suomi
"voittaa" ja nostaa päänsä.
koska siinä on valkoinen naamari ja sinen tausta se kuvaa
suomen lippua ja tuo ihminen tuossa takana suomena
kansaa ja valkoinen väri kuvaa rauhaa ja ihania talvisia
lumimetsia ja sininen ihania jokia,järviä ja meriä
Suomella on pisa-testeissä hyvä luokitus. Suomalaisilla on
paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen. Suomella on
ollut onnistumisia. Suomi noteerataan ulkomailla.
Suomi haluaa tulla hyvin toimeen kaikkien maailman
valtioiden kanssa. Välillä tuntuu, että tähän pyritään jopa
suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
kuvastaa mielestäni kilpailuyhteiskuntaa, stressiä ja kiireistä
elämäntyyliä. Ei kuitenkaan mielestäni pelkästään
negatiivinen kuva.

SMI

15.4.2013
Medialla on suuri vaikutus ihmisten elämään. Pitää olla
kansainvälinen. Elämä ja tekniikka monimutkaistuu.
Tämän taloudellisen epävakauden jälkeen toivottavasti
tunnelin päässä näkyy valoa. Uskon, että kaikki kääntyy
parhain päin niin Suomessa kuin koko euroalueella.
En usko, että ongelma poistuu 5-10 vuodessa. Toisaalta en
myöskään usko että se merkitsevästi huononee sillä se
tiedostetaan jo nyt.
Edelleen pikkutekijä kaikessa, eikä se ole välttämättä huono
asia
Juuri tällä hetkellä aurinko paistaa, kevät parhaimmillaan.
Kukat kukkivat, elämä on...
Kaunis kevät, toivossa on hyvää elää ja kevät edustaa sitä,
kaikki kesän ilot ovat vielä edessä påin.
Yhteisvoimalla eteenpäin
Kesä puhkeamassa kukkaan. Suomessa vielä hyvä elää.
Suomessa voidaan luottaa sopimuksiin
Suomessa on kesä. Muutaman kuukauden hyvä aika on
edessä. On kevyt olo. Eri vuodenajat tuntuvat sittenkin
hyvältä...
Ammattitaitoiset ihmiset tekevät mielekästä työtä.........
Nokia tulee vielä takaisin. Tulevaisuus on meidän kaikilla
aloilla ja eritoten IT-alalla.
Yhteisvoimalla eteenpäin
Tasa-arvoisempi yhteiskunta. Toivottavasti kuvan mukaisesti
terveitä ja hyvinvoivia ihmisiä.
Me löydämme tien millä Suomi menestyy

Suomella näyttäisi menevän ihan hyvin, mutta tällaisille
asioille annetaan aivan liikaa painoarvoa.
Kuva on iloinen ja niin tulee Suomikin olemaan. Suomi tulee
olemaan yksi Euroopan johtavista maista monella taholla.
Suomi on uudenaikainen ja energinen. Uudet ihmiset ja
ajatukset ottavat Suomessa vallan ja siitä Suomi lähtee
kiitoon monella tavalla.
koska silloin kaikilla voisi olla mahdollisuudet parempaan
työhön ja kaikken toivon niin

Vaikeuksia on edessä, niitä on aina. On yritettävä
parhaansa, unohtamatta pitää puolensa. Muitakin kiipeäjiä
kuin suomalaiset!
Jonossa mennään "kuin köyhän talon porsaat", kun EU
käskyttää.
osa suomalaisista joutuu tasapainoilemaan toimeentulon,
mielenterveys yms ongelmien vuoksi selvitäkseen elämässä
Kuva ilmentää yksilöihin kohdistuvia monimutkaistuvia
vaatimuksia, odotuksia, kontrollia ja säätelyä. Punainen väri

78

IIASA/The X-Center Vienna
viestii kiireestä ja stressistä, ajatuskuplat yhteiskunnan ja
erityisesti työelämän fragmentoitumisesta
epätoivoista taiteilua kahden epämääräisen
välillä.menneisyys ei ole ollut mitenkään loistokasta eikä
tulevaisuudessakaan ole suuria luvassa.putoajalle ei ole kuin
loputon kuilu ja taivasta peittävät synkkääkin synkemmät
pilvet. pieni ihminen ei voi valinnoillaan vaikuttaa mihinkään
Tuntuu, että päätöksiä tehdään nyt edes takaisin, kunnes
tullaan päämäärään eli umpikujaan ja taas suuntaa
vaihdetaan. Kumpa joskus pääsisimme määränpäähän.
Tulevaisuus arpapeliä. Rahat heitetään EU bingoon.
Selvitytymistaistoa talouden sokkeloissa
suomalaisia voi verrata pikku hiirulaisiin, ei uskalleta ottaa
epäkohtia esiin ja vaatia
Eksyksissä olo päättymättömien organisaatiouudistuksien ja
muuttuvien yhteiskunnallisten odotusten ristipaineessa muutosta tuskin tulossa aivan pian. parannusta
Yhteisöllisys on kadonnut,ihmiset ovat entistä enemmän
eksyksissä ja muurien ( on ne sitten fyysisiä tai henkisiä )
eristämiä. kukin hoitaa vain omaa tonttiaan - napuria ei
ehditä tai tahdota auttaa - omassakakin on liiaksi tekemistä.
myös perhe ja suku on yksikkönä hävinnyt ihmisen
ympäriltä
Varmasti vielä vietämme labyrintissa seuraavatkin 5 -10
vuotta.
Rotat on jättänyt uppoavan laivan... eli poliitikot. Pakolaisia
sen sijaan soutaa lisää maahan, kun kaikki muut häipyy alta
pois.
Mielestäni Suomen tilanne on nuorallatanssia. Koko ajan
ollaan riskissä pudota liekkeihin. Tilanne on epävakaa
monella saraa ja asiat voivat aika huonolla
todennäköisyydellä mennä parempaan.
Kuva näyttää sitä periteinstä kaavaa, eli käy töissä 9-17.
Vain sitä pitää ajatella. Nyt puhutaan nuorten
syrjäytymisestä, eli siitä että kaikki nuoret eivät ole tuossa
perinteisessä kaavassa mukana. Osa nuorista jopa
kyseenalaistaa tämän kaavan. Syrjäytymisellä sanotaan, että
nuoret jotka eivät pidä tätä kaavaa hyvänä ovat mieleltään
viallisia.
kaikki ihmiset kulkevat yksin omiin suuntin. Elämä on kuin
labyrintti.

SMI

15.4.2013
Kaikki on mennyt vähän uusiksi, esim. politiikassa. Ihmiset
ovat eksyksissä, varsinkin nuoret vastavalmistuneet.
Sosiaalihuolto ja mielenterveyspalvelut ovat vajanaisia.
Tummat sävyt, sillä Suomessa on niin moni asia huonosti.
Muut kuvat olivat värikkäämpiä ja valoisampia, tämä ainut
tummasävyinen.
Suomen aika loppuu. Yhteiskunta on menossa huonompaan
suuntaan. Ellei kehitystä pysäytä, käy huonosti kaikin tavoin.
Ihmisten olisi myös aika kääntyä Jeesuksen puoleen. Ei ole
muuta auttajaa.
Ihmisten elämä tulee olemaan yksinäisempää. Elämä on
täynnä vaikeita mutkia, joista yleensä joutuu kulkemaan
yksin, koska apua/paria ei ole löytynyt tai hän on eksynyt
elämän labyrinttiin. Yksi korkea taho katselee labyrinttia
sivusta nähden ihmisten ahdingon, mutta ei tee asialle
mitään, koska on tyytyväinen. Yksilösuoritus ja
työnarkomania lisääntyy.
Kansalla on aivan liian päätösvaltaa nykyiselläänkin, 10
vuoden päästä sitä on vielä vähemmän. Eli "Pomo" päättää.
ihmiset ovat täysin aikataulutettuja. Elämää hallitsee
erilaiset suoritukset.
Pakko pärjätä entistä raskaampien vaatimusten alla.
Syrjäydytään kun ei pysytä vauhdissa. Tulevaisuus näyttää
mustalta.
Ihmiset ovat yksinäisiä ja heiltä odotetaan aina vain
enemmän ja enemmän. Oranssi sopii stressaantuneeseen
olotilaan.
Nälänhätä uhkaa.
I am as one of the birds on the focus. I will dropp off at any
minute. I am one of the pieces on the gaming board, the
capitalist can do what so ever they want to me....
37 - Minua pelottaa yhteiskunnan kovenevat vaatimukset
työelämässä ja ylipäätään elämässä pärjäämiseksi. Yksilöltä
vaaditaan liian paljon ja liian nopeasti. Tämä johtaa niin
monien kohdalla mielenterveysongelmiin ja pahaan oloon.
3 - Olen kuin yksi tähdättävistä tipuista. Olen putoomassa
millä hetkellä hyvänsä. Olen yhteiskunnan huono-osaisten
yksi peli nappula, jolle saa tehdä kapitalistit mitä tahtoo.
Ampua alas tai orjuuttaa omalle itselleen!
75 - Suuret syövät pienet. Eli, me teemme niin kuin muut
sanovat ja kärsimme sen seurauksista.

79

IIASA/The X-Center Vienna

SMI

15.4.2013

32 - Suuret markkinat syövät pienet ja työpaikat katoavat
vaikka työvoimapulasta vaahdotaan.

Pinnalla pysytään . Soutaja tosin puuttuu , mutta eihän sillä
niin väliä.

74 - Globalisaatio pelottaa. Pienet kansat eivät paljoakaan
pysty vaikuttamaan EU:ssa. Ollaan systeemin armoilla.
Systeemin, jonka toimivuutta tässä nyt testaillaan.
Tulevaisuus näyttää, että millä hinnalla.

Jospa saataisiin muitakin mustia maahanmuuttajia, kun
somppuja, jotka ei edes urheile.

7 - pelottaa että ihmiset etääntyy eikä löydä reittiä elämässä
eteen päin ja on sisäänpäin suuntautuneita.
17 - En ossaa shakkia ja kuvastaa huolia + pelkoja parhaiten
koska shakki laudalla olisin täysin hukassa, kuten tällä
hetkellä elämässä. Ei tietoa missä on, minne matka ja mitä
seuraavaksi. Ottaa vaan summan mutikassa askelia ja toivoo
ettei joku syö sua,,
38 - Tämä kuva tuo mieleeni taistelun ja voimien mittelyn, ja
minua huolestuttaa omalta osaltani se että joutuisin
taistelemaan pärjätäkseni elämässä.
ihmiset erkanevat toisistaan yrittävät pärjätä yksin
tuloksetta...työttömyys jatkaa kasvuaan. People are trying
to manage lonely with weak results
lokeroitumista tulojen mukaan, poliittinen jakauma,
työkastin jakautuminen, class differencies
Suomen sosiaalipalveluja ajetaan näinä aikoina alas siinnä
määrin, että vene on alkanut vuotaa. Liika huonoon
kuntoon päästetyn veneen paikkaaminen on tyyristä.
Tämä kuvaa päättämisen ja johtamisen politiikkaa, se toimii
näennäisesti avoimesti, mutta kuitenkin piilossa ts.
kuulumattomissa.
Tulevaisuus on tuntematon. Kuka tietää mitä seuraavan
kulman takana on? Ihminen on yksin valintoineen oman
elämänsä "labyrintissä".
Positive comments
Pitkän kipuamisen jälkeen saadaan vihdoin valoa suomen
talouteen, long rise, finally some light to the economy
Ylöspäin kulkevat rappuset voisivat kuvata vaikka sitä että
olisi toivoa että suomen talous lähtisi nousuun, ainenkin
siihen on hyvä uskoa. Värit taas ovat pohjoismaalaiset
edelleen.
suomi kansainvälistyy enemmän ja enemmän..
tulevaisuudessa myös työpaikat tulee olemaan enemmän ja
enemmän ulkomailla joten matkustaminen lisääntyy,
globalization

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, mihin päin Suomi on
menossa. On tehtävä valintoja. Joskus tulee umpikuja
suuri osa tulevaisuuden työntekijöistä menee ulkomaille
toihin
Sekava tilanne kaikin puolin. Kukaan ei oikein tiedä minne
mennään ja mitä pitäisi tehdä. Alkaa olla kahtia jakautunut
yhteiskunta, vastakkain asettelua.
Päättäjät tekevät sopimuksia maailmalla joilla ei ole kansan
hyväksyntää. Samoiten puolueet kääntelevät kelkkaansa jos
vain eduista päästään sopimukseen.
Olenhan nytkin jo kuin labyrantissa....ehkä myöhemmin
vieläkin enemmän, vanhana ja köyhänä.. Kuka auttaisi? I am
in a labyrinth.. Even more when I get old and I am poorer
than now. Who would help me?
Suomen tilanne on yhtä arpapeliä. Throwing dices.
Politiitikot sukkuloivat edestakaisin päätöksissään ja jos
tulee umpikuva niin takinkääntö onnistuu niinkuin pallon
suunnanvaihto labyrintissa. Kokoomus ja Sdp singahtelee
mielipiteissä milloin samaan suuntaan milloin erisuuntaan ja
loput pyöriin mukana. Eduskunta tekee kaikenlaisia
päätöksiä joissa kaikissa ei edes mitään järkeä, mutta
sellaisia päätöksiä odotetaan edelleen, joka saisi pallon
pyörähtämään ja monet tärkeät asiat rullaamaan
Mikäli nykysuuntaus jatkuu lokeroidumme
yhteiskuntaluokkien mukaan erillemme ja yhä kauemmas
toisistamme. vaihtoehtoja ei ole vaan ajaudumme ylhäältä
määrättyjä uria pitkin. Toislla pelkkää harmaata, toisilla
sinistä... Differences between classes are increasing.
koska silloin on rotat jättäneet laivan(Suomen) ja hiiret
katselevat ympärilleen ihmetellen missä on ruokaa ja toivoa
ja tulevaisuutta? Rats have left the country...
Mielenrauha. Suomi rauhoittaa tilanteen, pysähtyy
puhaltelemaan ja betonoimaan saavutukset. Hötkyily ei ole
tulevaisuuden suomen osa.
Kädenvääntö toimeentulosta ja hintojen noususta jatkuu.
Voittaja pärjää parhaiten.

80

IIASA/The X-Center Vienna
PELKO
ERIARVOISUUS
261 - Pelkään Suomen olevan niin pieni valtio, että se jää
kaikkien muiden jalkoihin. Suomi kansoittuu ulkomaalaisista
ja kansainvälistyy ehkä liikaakin, eikä omista perinteistä
pidetä huolta. Suomi tulee menettämään identiteettinsä ja
sulautuu isompaan kuvaan tallottuna.
363 - Pelkään että köyhät jäävät rikkaiden hampaisiin. Mitä
vähäosaisempi on tuloiltaan, sen vähäosaisempi on myös
yhteiskunnassa ja elämänlaadultaan.
454 - Pelkään sitä, että teknologia lisääntyy ja saa ihmiset
eristymään läheisistään ja oikeasta todellisesta elämästä ajaa umpikujaan.
240 - Viidakon lakien mukaan: syö tai tule syödyksi, vaikka
haluaisin vain uiskennella vapaana puhtaissa vesissä
ansaittuani 38 vuoden työuran jälkeen eläkkeeni.
Kirjastonhoitajaurani jälkeen eläkkeeni on niin pieni, että
siitä ei juuri riitä leikattavaa muiden pelastamiseksi. Pelkään
siis, että eläkeläiset joutuvat laman maksumiehiksi.
FYYSINEN TURVALLISUUS
484 - Konkreettisesti pelkään liikenneonnettomuuksia, että
jotain äkillistä pahaa tapahtuu perheelleni tai itselleni.
Läheisten hyvinvointi on niin tärkeää - ja itseni tietysti myös,
pienet lapseni tarvitsevat minua.
Jotkut ihmiset eristyvät yhteiskunnassa, joka luottaa
enenevässä määrin tietotekniikkaan ja byrokratiaan. Itsekin
viihdyn joskus liikaa mm. netissä ja vietän liian vähän aikaa
oikeiden ihmisten fyysisessä seurassa. Kun terve ote toisiin
ihmisiin hämärtyy, syntyy ongelmia: masennusta,
syrjäytymistä, väkivaltaa...
YKSINÄISYYS, KELKASTA PUTOAMINEN
30 - Tämä kuva siksi, että siinä mielestäni voi nähdä
ihmisten yksinäisyyden ja harhailun oman elämänsä
sokkeloissa. Yksilöllisyyden korostaminen, pärjäämisen
vimma ja oman edun tavoittelu uhkaa yhteisöllisyyttä ja
rassaa yhteiskunnan perusrakenteita.
282 - Pelkään, että joskus ihminen tulee olemaan
"labyrintissa" eli tilanteessa, josta se ei millään pääse ulos.
En nyt tarkoita välttämättä jokaista ihmistä, mutta suurta
osaa.

SMI

15.4.2013
367 - En ole kilpailuhenkinen ja pelkään, että tulee aikoja
jolloin heikot todella jäävät jalkoihin. Oikeastaan tämä kuva
kuvastaa pelkoja, joita tunnen läheisten nuorten
tulevaisuutta kohtaan. Onko muille tässä elämässä enää
paikkoja - kuin voittajille vain?
568 - Ihmisten on vaikea löytää paikkaansa yhteiskunnassa
koska muutos on niin nopeaa. Monelle tien tai uran valinta
on vaikeaa. Nopea muutos rakenteissa tekee monista
toimialoista umpikujia joista ei ole ulospääsyä. On oltava
useita eri reittejä elämän polulla että selviää kunnialla
eläkeikään ja siitä eteenpäin.
24 - Pelkään, että tulotasoni huononee, jos en osaa pelata
"korttejani" tai siis nappuloitani oikein.
57 - Pelkään, että pienestä asiasta tulee helposti suuri asia
ja huoleni ja pelkoni kasautuvat isoksi palloksi sisälleni.
Huoleni lähtevät usein pienestä ja kasvavat suurempiin
mittakaavoihin usein turhaan. Pelkään, että tällainen ketju
uuvuttaa minut.
68 - Pelkään loppua. Pelkään että kaikki loppuu koska tulee
joku ydinsota tai jokin muu suurtuho. Toivon mukaan
mitään tällaista ei tapahdu.
136 - Pelkään, etten pääse läpi ylioppilaskirjoituksista
tarpeeksi hyvällä arvosanalla. Myös toivomani jatkoopiskelupaikan hakeminen stressaa. Juoksukapula(?) kuvaa
rullattua todistusta.. vahvempi vie sen pois.
189 - Pelkään että elämästä tulee, kuin shakki-peli. Joka
siirtoa täytyy harkita tarkkaan, jotta voittaa. Ja aina täytyy
varoa, ettei kuningasta syödä.
221 - Pelkään, että kommunismi valtaa maailman jos EU
kaatuu. Koska jos Kreikka eroaa EU:sta, kaikki lähtee
mukaan "villitykseen." Ja Kiina yllättää samalla kun yrittää
nostaa tuotteidensa laatua.
265 - Pelkään Suomen olevan niin pieni valtio, että se jää
kaikkien muiden jalkoihin. Suomi kansoittuu ulkomaalaisista
ja kansainvälistyy ehkä liikaakin, eikä omista perinteistä
pidetä huolta. Suomi tulee menettämään identiteettinsä ja
sulautuu isompaan kuvaan tallottuna.
341 - Pelkään että töiden löytyminen on yhä enemmän
kädenvääntöä. Tuntuu että kaikkien virallisten tahojen
kanssa pitää vääntää kättä jotta ihmisen oikeudet
toteutuisivat. Myös opiskelu paikat ovat taistelun takana ja
vahvin tuntuu nykyään voittavan

81