RUNNING MAN

RUNNING MAN

Kiireinen mies puvussa etsii epätoivoisesti jotakin
ekologisten kriisien järkyttämässä maailmassa.
Mies tummassa puvussa juoksee kasvavassa määrin
eksyneenä ja hengästyneenä Helsingin keskustan
alueella. Running Man on nykyihmisen dramatisoitu kuva: kiireinen ja suuntansa hukannut hahmo
ekologisten, taloudellisten ja poliittisten kriisien
murrostamassa maailmassa.
Teos koostuu vuoden aikana kerran viikossa toteutettavista noin tunnin mittaisista juoksuista. Juoksijan roolissa toimii näyttelijöitä ja tanssijoita. Juoksujen koreografia pohjautuu erilaisten psykologisten
kriisireaktioiden fyysisiin ilmentymiin.
Puvussa juokseva mies on kuvauksellinen ja elokuvallinen näky. Samalla juoksija ei kuitenkaan ole helposti
tunnistettavissa taiteeksi vaan ennemminkin herättää
kysymyksiä: Mitä on tekeillä? Mihin hahmo on menossa, mitä hän etsii? Miksi hahmo juoksee tuolla tavalla,
sopimattoman kovaa? Oliko tuo stressi-ihottumaa?
Mistä johtuvat juoksijan eksyneisyys ja hämmennys?
JUOKSEMINEN JULKISENA MONUMENTTINA
Juokseminen on kilpalajeista ensimmäinen ja samalla metaforisin. Taloudessa puhutaan valtioiden ja
yritysten välisestä kilpajuoksusta. Kaikista teknisistä
liikkumisvälineistä huolimatta pakoon juokseminen
on edelleen painajaistemme keskeisin elementti. Myös
elokuvien ja tv-sarjojen intensiivisimpiin kohtauksiin
liittyy usein juoksemista.

Ihmiskunnan esi-isille kehittyi kyky juosta pitkiä matkoja noin 2,6 miljoona vuotta sitten. Nykyisin tuntemamme ajatus kilpajuoksusta kehittyi uskonnollista
rituaaleista tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.
Juokseva pukumies puolestaan on yksi median ja
mainostajien käyttämien kuvapankkien suosituimpia
aiheita. Puvussa juokseva huoliteltu mies ilmentää
dynaamisuutta, eteenpäin menemistä ja kilpailukykyä.
Näissä kuvissa ei näy hikipisaroita tai muita heikkouden merkkejä.
Teosehdotuksen juoksija on tätä kuvatyyppiä kehollisempi ja inhimillisempi hahmo: juoksijan hengästyneisyys ja kasvava hätääntyneisyys kuvaavat yleisemmin
aikakauttamme, jota perustunteen tasolla määrittävät
huolestuneisuus ja tietty eksyneisyys. Tasaisen talouskasvun aikakauden loppuminen, hyvinvointivaltion
pikkuhiljaa tapahtuva alasajo sekä huoli maapallon
ekologisesta kantokyvystä ovat joitain niistä monista keskeisistä kriiseistä, jotka varjostavat 2010-luvun
jälkipuolta Suomessa.
Teokseen liittyy myös huumoria ja etäännytystä. Liian
pitkälle viety kiire tekee melkein kenestä tahansa koomisen ilmestyksen. Ylenpalttinen kiire ja traumoista
kertova kehonkieli etäännyttävät juoksevan miehen
pukuun liitetyistä menestykseen, uskottavuuteen ja
patriarkaaliseen auktoriteettiin kytkeytyvistä mielikuvista.

1

RUNNING MAN

ILMASTONEUROOSI
Juoksujen koreografia pohjautuu psykologisiin trauma- ja kriisireaktioihin ja niiden fyysisiin ilmentymiin.
Näitä ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, varuillaanolo, herkistyneet ruumiilliset reaktiot, säpsähtämisreaktiot, hikoilu, vapina ja ihoreaktiot.
Ilmastonmuutos ja ekologiset kriisit ovat hitaita ja vaikeasti käsitettäviä tapahtumia, jotka ovat peruuttamattomasti rikkoneet illuusiomme omasta haavoittamattomuudestamme. Samaan aikaan erilaiset poliittiset ja
taloudelliset kriisit stressaavat yhteiskuntaa, järkyttävät
hallinnantunnetta ja ahdistavat ihmisiä. Running man
on näiden monimutkaisten ja vaikeasti sanallistettavien järkytysten kuva.
Liikkeitä ja koreografiaa työstetään ennen teoksen
esittämistä keväällä ja syksyllä 2016 järjestettävissä
workshopeissa yhdessä näyttelijöiden ja tanssijoiden
kanssa (yhteensä kolme esittäjää). Juoksuissa yhdistellään elementtejä jotka heijastelevat erilaisia stressi- ja
kriisireaktiota. Elementtejä ovat muun muassa:
1. Business as usual: Näennäisen päämäärätietoista
juoksemista, joka ei kuitenkaan johda mihinkään vaan
samaa kiertää ympäri kehää. Kellon vilkuilua, tiukasti
eteenpäin suunnattu katse ja päättäväisenoloinen ilme.
2. Keskittymisvaikeudet: älypuhelimen selaaminen
juostessa, nopeat suunnan vaihdokset, sivuille vilkuilu,
päänkääntely, säpsähtely, poukkoilevuus, ei osaa päättää kummalta puolelta ihmisiä ja tolppia ohittaa.
3. Eksyneisyys: suunnan puute, edestakaisin juokseminen, nopea kääntyily, päänpudistelu, rakennusten ja
asioiden katsominen oudolla tavalla, kellon ja älypuhelimen vilkuilu, hätäännys, hämmentyneisyys.
4. Turhautuminen: edestakaisin juoksentelu, tuhahtelu,
itsekseen puhuminen, irvistys
5. Toisissa tiloissa: tasainen hitaanko juoksu, reagoimattomuus, melankolisuus, ilmeettömyys, kasvojen
koskettelu, kohti maata tai taivasta hakeutuva katse.
2

RUNNING MAN

Juoksujen sisäinen kaari kulkee pääosin rauhallisemmasta alusta kohti kasvavaa kiirettä, eksyneisyyttä,
kampauksen hajoamista ja hikeä ja hengästymistä.
Jossain juoksuissa kiire ja kova juoksutahti jatkuvat
loppuun asti, jossain taas kiire taittuu ihmettelyksi ja hengästyneeksi pysähtyneisyydeksi. Näin käy
erityisesti vuoden mittaisen teoksen myöhemmissä
juoksuissa. Eri vuoden- ja vuorokauden aikoja sekä
säätiloja käytetään hyödyksi juoksujen tunnelmien ja
merkityksien laadinnassa.
Pääosa juoksuista tapahtuu kokonaan ulkotiloissa,
mutta jotkut juoksijoista poikkeavat myös Kiasman
aulaan ja muihin keskustan alueen julkisiin sisätiloihin.
Tarpeiston määrä vaihtelee eri juoksijoilla. Tarpeistona on muun muassa kravatti, rannekello, nahkainen
salkku tai tietokonekotelo, pieni olkalaukku tai reppu,
älypuhelin ja nappikuulokkeet. Tehosteena käytetään
stressiin liittyvien iho-oireiden maskeerausta esimerkiksi käsissä ja kaulan alueella.

Juoksevasta miehestä muodostuu toistuva näky Helsingin keskustan alueella ja Kiasman ympäristössä.
Teoksen toteutus voidaan aloittaa huhtikuun lopussa
2016 ja teos jatkuu vuoden ajan huhtikuun 2017 loppuun.

***
Julkisena teoksena Running Man antaa mahdollisuuden yhteiskunnan suunnan ja eksyneisyyden kollektiiviseen pohdintaan ja tiedostamiseen. Ehkä vasta
tilanteen tiedostamisen kautta on mahdollista alkaa
etsiä uudenlaisia suuntia ja näkymiä tulevaisuuteen.
Running Man käsittelee ajan henkeä ja perustunnetta
traumaattisuuden ja eksyksissä olon teemojen kautta.
Antiteesin kautta teos on myös eräänlainen monumentti ajattelemaan pysähtymiselle sekä linkittyy
tunnettuihin julkisiin teoksiin kuten Auguste Rodinin
Ajattelija patsaaseen ja Väinö Aaltosen Aleksis Kiven
muistomerkkiin.

3