You are on page 1of 3

RUNNING MAN

Kiireinen mies puvussa etsii epätoivoisesti jotakin ekologisten kriisien järkyttämässä maailmassa.

Mies tummassa puvussa juoksee kasvavassa määrin eksyneenä ja hengästyneenä Helsingin keskustan alueella. Running Man on nykyihmisen dramati- soitu kuva: kiireinen ja suuntansa hukannut hahmo ekologisten, taloudellisten ja poliittisten kriisien murrostamassa maailmassa.

Teos koostuu vuoden aikana kerran viikossa toteu- tettavista noin tunnin mittaisista juoksuista. Juoksi- jan roolissa toimii näyttelijöitä ja tanssijoita. Juok- sujen koreograf a pohjautuu erilaisten psykologisten kriisireaktioiden fyysisiin ilmentymiin.

Puvussa juokseva mies on kuvauksellinen ja elokuval- linen näky. Samalla juoksija ei kuitenkaan ole helposti tunnistettavissa taiteeksi vaan ennemminkin herättää kysymyksiä: Mitä on tekeillä? Mihin hahmo on menos- sa, mitä hän etsii? Miksi hahmo juoksee tuolla tavalla, sopimattoman kovaa? Oliko tuo stressi-ihottumaa? Mistä johtuvat juoksijan eksyneisyys ja hämmennys?

JUOKSEMINEN JULKISENA MONUMENTTINA

Juokseminen on kilpalajeista ensimmäinen ja samal- la metaforisin. Taloudessa puhutaan valtioiden ja yritysten välisestä kilpajuoksusta. Kaikista teknisistä liikkumisvälineistä huolimatta pakoon juokseminen on edelleen painajaistemme keskeisin elementti. Myös elokuvien ja tv-sarjojen intensiivisimpiin kohtauksiin liittyy usein juoksemista.

RUNNING MAN

Ihmiskunnan esi-isille kehittyi kyky juosta pitkiä mat- koja noin 2,6 miljoona vuotta sitten. Nykyisin tunte- mamme ajatus kilpajuoksusta kehittyi uskonnollista rituaaleista tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.

Juokseva pukumies puolestaan on yksi median ja mainostajien käyttämien kuvapankkien suosituimpia aiheita. Puvussa juokseva huoliteltu mies ilmentää dynaamisuutta, eteenpäin menemistä ja kilpailukykyä. Näissä kuvissa ei näy hikipisaroita tai muita heikkou- den merkkejä.

Teosehdotuksen juoksija on tätä kuvatyyppiä keholli- sempi ja inhimillisempi hahmo: juoksijan hengästynei- syys ja kasvava hätääntyneisyys kuvaavat yleisemmin aikakauttamme, jota perustunteen tasolla määrittävät huolestuneisuus ja tietty eksyneisyys. Tasaisen talous- kasvun aikakauden loppuminen, hyvinvointivaltion pikkuhiljaa tapahtuva alasajo sekä huoli maapallon ekologisesta kantokyvystä ovat joitain niistä monis- ta keskeisistä kriiseistä, jotka varjostavat 2010-luvun jälkipuolta Suomessa.

Teokseen liittyy myös huumoria ja etäännytystä. Liian pitkälle viety kiire tekee melkein kenestä tahansa koo- misen ilmestyksen. Ylenpalttinen kiire ja traumoista kertova kehonkieli etäännyttävät juoksevan miehen pukuun liitetyistä menestykseen, uskottavuuteen ja patriarkaaliseen auktoriteettiin kytkeytyvistä mieliku- vista.

ILMASTONEUROOSI

Juoksujen koreograf a pohjautuu psykologisiin trau- ma- ja kriisireaktioihin ja niiden fyysisiin ilmentymiin. Näitä ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, ärty- neisyys, varuillaanolo, herkistyneet ruumiilliset reakti- ot, säpsähtämisreaktiot, hikoilu, vapina ja ihoreaktiot.

Ilmastonmuutos ja ekologiset kriisit ovat hitaita ja vai- keasti käsitettäviä tapahtumia, jotka ovat peruuttamat- tomasti rikkoneet illuusiomme omasta haavoittamat- tomuudestamme. Samaan aikaan erilaiset poliittiset ja taloudelliset kriisit stressaavat yhteiskuntaa, järkyttävät hallinnantunnetta ja ahdistavat ihmisiä. Running man on näiden monimutkaisten ja vaikeasti sanallistetta- vien järkytysten kuva.

Liikkeitä ja koreograf aa työstetään ennen teoksen esittämistä keväällä ja syksyllä 2016 järjestettävissä workshopeissa yhdessä näyttelijöiden ja tanssijoiden kanssa (yhteensä kolme esittäjää). Juoksuissa yhdistel- lään elementtejä jotka heijastelevat erilaisia stressi- ja kriisireaktiota. Elementtejä ovat muun muassa:

1. Business as usual: Näennäisen päämäärätietoista

juoksemista, joka ei kuitenkaan johda mihinkään vaan samaa kiertää ympäri kehää. Kellon vilkuilua, tiukasti eteenpäin suunnattu katse ja päättäväisenoloinen ilme.

2. Keskittymisvaikeudet: älypuhelimen selaaminen

juostessa, nopeat suunnan vaihdokset, sivuille vilkuilu,

päänkääntely, säpsähtely, poukkoilevuus, ei osaa päät- tää kummalta puolelta ihmisiä ja tolppia ohittaa.

3. Eksyneisyys: suunnan puute, edestakaisin juokse-

minen, nopea kääntyily, päänpudistelu, rakennusten ja asioiden katsominen oudolla tavalla, kellon ja älypuhe- limen vilkuilu, hätäännys, hämmentyneisyys.

4. Turhautuminen: edestakaisin juoksentelu, tuhahtelu,

itsekseen puhuminen, irvistys

5. Toisissa tiloissa: tasainen hitaanko juoksu, reagoi-

mattomuus, melankolisuus, ilmeettömyys, kasvojen koskettelu, kohti maata tai taivasta hakeutuva katse.

RUNNING MAN

Juoksujen sisäinen kaari kulkee pääosin rauhallisem- masta alusta kohti kasvavaa kiirettä, eksyneisyyttä, kampauksen hajoamista ja hikeä ja hengästymistä. Jossain juoksuissa kiire ja kova juoksutahti jatkuvat loppuun asti, jossain taas kiire taittuu ihmettelyk- si ja hengästyneeksi pysähtyneisyydeksi. Näin käy erityisesti vuoden mittaisen teoksen myöhemmissä juoksuissa. Eri vuoden- ja vuorokauden aikoja sekä säätiloja käytetään hyödyksi juoksujen tunnelmien ja merkityksien laadinnassa.

Pääosa juoksuista tapahtuu kokonaan ulkotiloissa, mutta jotkut juoksijoista poikkeavat myös Kiasman aulaan ja muihin keskustan alueen julkisiin sisätiloi- hin.

Tarpeiston määrä vaihtelee eri juoksijoilla. Tarpeisto- na on muun muassa kravatti, rannekello, nahkainen salkku tai tietokonekotelo, pieni olkalaukku tai reppu, älypuhelin ja nappikuulokkeet. Tehosteena käytetään stressiin liittyvien iho-oireiden maskeerausta esimer- kiksi käsissä ja kaulan alueella.

RUNNING MAN

Juoksevasta miehestä muodostuu toistuva näky Hel- singin keskustan alueella ja Kiasman ympäristössä. Teoksen toteutus voidaan aloittaa huhtikuun lopussa 2016 ja teos jatkuu vuoden ajan huhtikuun 2017 lop- puun.

* * *

Julkisena teoksena Running Man antaa mahdollisuu- den yhteiskunnan suunnan ja eksyneisyyden kollek- tiiviseen pohdintaan ja tiedostamiseen. Ehkä vasta tilanteen tiedostamisen kautta on mahdollista alkaa etsiä uudenlaisia suuntia ja näkymiä tulevaisuuteen.

Running Man käsittelee ajan henkeä ja perustunnetta traumaattisuuden ja eksyksissä olon teemojen kautta. Antiteesin kautta teos on myös eräänlainen monu- mentti ajattelemaan pysähtymiselle sekä linkittyy tunnettuihin julkisiin teoksiin kuten Auguste Rodinin Ajattelija patsaaseen ja Väinö Aaltosen Aleksis Kiven muistomerkkiin.