You are on page 1of 16

•

I

aVOID

Erikoisjulkaisu avoimesta liihdekoodista ja open source - kulttuurista

Avoin liihdekoodi ja open source -ohjelmat ovat olleet keskuudessamme pian parikymmentii vuotta, mutta suurelle yieisblle ne ovat yhii melko tuntemattomia. Avoimen liihdekoodin arvot ja yhteisbllinen tuotantotapa ovat levinneet tietoverkoissa ja saaneet uusia muotoja, sosiaalisen median sovelluksista mikrorahoitusprojekteihin. Avoin sisiiltO, avoin data ja avoin innovaatio ovat nousseet avoimen koodin sisarkiisitteiksi.

llmion liihempi tarkastelu tuo niikyviin monia tulkintoja, ristiriitoja ja kansainviilisen talouden kytkentOjii. Sananvapaus ja demokratia, vapaat markkinat ja kustannussiiiistot; oppiminen ja yhteistyo - open source -kulttuuri voi olla kaikkea tiitii. Piiiitii itse: tiimii julkaisu esittelee avoimen koodin taustoja ja tekijoitii, kulttuuria ja politiikkaa - unohtamatta sovelluksia ja mitii hyodyllistii niillii voi tehdii.

OPEN SOURCEN MAAILMANKARTTA - kuinka Suomi parjaa?

Vapaa kuin sana? Ilmainen kuin olut? Kaikille kuin koulutus?

Super(lex : Free Beer

Avoin labdekoodi

GPL? Linux? GNU? Avoin liihdekoodi? FSF? Vapaat ohjelmat? Mistii ihmeestii oikein on kyse?

Mikii tietokoneohjelma oikeastaan on? Se on sarja komentoja. Ihmiset kirjoittavat tietokoneohjelmia Cm, Javan, Basicin, Perlin tai Pythonin kaltaisilla ohjelmointikielillii. Tiitii ihmisten - tai ainakin ohjelmoijien - ymmiirtiimiiii muotoa ohjelmasta kutsutaan ohjelman liihdekoodiksi.

Tietokonetta varten lahdekoodi kuitenkin kaannetaan tai tulkataan konekielelle, jolla tietokone suorittaa ohjelmat. Konekieli on binaarista, eli se koostuu ykkosista ja no 1- lista. Ihmisen on luonnollisesti mahdotonta lukea sita.

Taman vuoksi ihmiset koodaavat ohjelmia korkean tason ohjelmointikielillii, jotka koostuvat muodollisista komennoista ja ovat lahernpana ihmisten ymmiirtiimiiii

• Jaromil-

rastaobj elmoij a

Backlab, Renderfarm, s.13

kieltii. Ohjelmointikielet kaannetaan konekielelle, jolloin tietokone pystyy ymmartamaan niitii.

Suljetut ohjelmat toimitetaan konekielellii, jolloin niita ei voida eniiii tutkia ja muutella. Sen sijaan avoimet ja vapaat ohjelmat toimitetaan liihdekoodin kanssa, jolloin niiden lahdekoodiin voi perehtyii ja niitii voi parannella ja korjailla - ja kiiiintiiii uudestaan konekielelle.

Pohjimmiltaan avoimessa liihdekoodissa on siis kyse tasta, Suljetut ohjelmat toimitetaan konekielellii eika niitii voi lukea, avoimet ohjelmat taas ovat saatavilla myos ohjelmointikielellii, ja niitii voi lukea ja muokata tahtonsa mukaan.

Hakkerit

Nykyisin media kayttaa usein sanaa hakkeri viittaamaan tietokonerikollisiin. Alunperin tietomurtoja tehtaileviin tietokonerikollisiin viitattiin kuitenkin sanalla krakkeri. Hakkeri merkitsi ainoastaan taitavaa ja intohimoista ohjelmoijaa. Hakkeri oli siis pelkastaan tietokoneguru ilman minkaanlaisia tietomurtoihin, viruksiin tai piratismiin liittyviii harrastuksia.

Aikuperiiinen tietokonehakkereiden alakulttuuri syntyi 1960-luvulla Yhdysvaltojen yliopistoissa. Hakkerit jakelivat toisilleen tietokone-ohjelmia vapaasti, silla niita pidettiin tieteena, ja tiedehiin on julkista. Itse asiassa lahdekoodin ja tieteen julkisuuteen liittyvat arvot ovat lahella toisiaan. Esimerkiksi geneettisen koodin muuttaminen yksityisomaisuudeksi on tulevaisuuden kannalta suuri riski.

Eriis hakkereista oli Richard

Miksi objelmistojen pitaisi olla vapaita? Stallman vastaa, s. 3

Stallman, joka tunnettiin var-

sinkin Emacs-tekstieditorin luojana.

Vuonna 1980 han tuskastui laboratorionsa laserprintterin ohjelmistoon ja paattl parannella sita, Stallman huomasi, etta ohjelmiston toimittaja ei suostunut antamaan hanelle ohjelman lahdekoodia, joten han ei voinut parannella sita,

Richard Stallman perusti Free Software Foundationin ajamaan vapaiden ohjelmistojen asiaa. Taman liikkeen tarkeimmiiksi tyokaluksl tuli jarjeston julkaisema General

jatkuu seuraavalla sivulla

Public Lisence, jolla vapaat ohjelmat on useimmiten lisensoitu.

Vapaat ohjelmat perustuvat neljaan perusvapauteen:

Vapaus 0: Vapaus kayttaa ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.

Vapaus 1: Vapaus tutkia, miten ohjelma toimii, ja muuttaa sita tarpeiden mukaan. Tama vaatii paasya lahdekoodiin, Vapaus 2: Vapaus jaella kopioita, jotta voit auttaa lahimmaistasi,

Vapaus 3: Vapaus jaella muutetun versiosi kopioita muille. Nain koko yhteiso saa mahdollisuuden hyotya muutoksistasi. Tarna vaatii paasya lahdekoodiin.

GPL-lisenssi pyrkii takaamaan kaikki nama oikeudet.

GNU/Linux

Richard Stallman oli aloittanut jo vuonna 1983 taysin vapaan kayttojarjestelman luomisen. Taman kayttojarjestelman nimi oli GNU. Projektissa onnistuttiin luomaan suuri maara erilaisia tyokaluja vapaata kayttojarjestelmaa varten, mutta kayttojarjestelman ydin eli kerneli ei ole tullut valmiiksi tanakaan paivana, GNU-projekti julkaisi kuitenkin kosolti tyokaluja ja ohjelmistoja tulevalle kayttojarjestelmalle,

Tahan apu tuli Suomesta. Tietojenkasittelytieteen opiskelija Linus Torvalds ohjelmoi 90-luvun alussa harrastusprojektinaan l.inux-kayttojarjestelman ytimen ja julkaisi sen internetissa. Aluksi Torvalds teki Linuxia pelkastaan omana harrastusprojektinaan, mutta internet-julkaisu johti yllattaviin tuloksiin. Linuxille ilmestyi nopeasti joukottain kayttajia ja vapaaehtoisia kehlttajia. Kayttojarjestelrnan ydin yhdistettiin GNU-projektin julkaisemiin tyokaluihin ja vapaaseen GPL-lisenssiin, jolloin GNU/Linux oli syntynyt.

Tana paivana Linuxista on olemassa suuri joukko erilaisia jakeluversioita eli distribuutioita. Jakeluversio pakkaa Linuxin ja sita tukevat ohjelmat siistiksi paketiksi, joka voi olla Iisaksi muokattu esimerkiksi tyopoydaksi tai palvelinkayttoon, jotain tiettya kielialuetta tai erikoisryhrnaa varten, tai esimerkiksi erikoistua karttasovelluksiin tai multimediatuotantoon. Suosituin jakeluversio talla hetkella on Ubuntu, josta on olemassa kosolti erilaisia versioita, esimerkiksi versiot palvelin- ja koulukayttoon,

Vapaa kuin koulutus

Englanninkielisen ja suomeksi kaantymattornan vertauskuvan mukaan vapaat ohjelmat eivat ole valttarnatta ilmaisia, vaan niista saa peria maksun. Stallmanin sanoin: "Free as in speech, not free as in beer." Englannin sana free merkitsee seka vapaata etta ilmaista, Suomen sanalla vapaa ei ole tata kaksolsrnerkitysta, Onhan olemassa myos ilmaisia ohjelmia, joiden lahdekoodia ei kuitenkaan saa tutkia. Esimerkiksi Skype on saatavilla ilmaiseksi, mutta sen lahdekoodia ei silti jaella.

Vapaiden ohjelmistojen liike on ollut voimakkaan idealistinen ja silla on ollut melko kriittinen asenne kaupallisia toimijoita kohtaan. Kuitenkin avoimella lahdekoodilla on aina ollut voimakasta markkinapotentiaalia. Taman vuoksi vuonna 1998 perustettiin Open Source Initiative, joka ajoi termin avoin lahdekoodi kayttoa termin vapaat ohjelmat sijasta.

Avoimen lahdekoodin puolella tunnetuimpana puhemiehena toimi Eric S. Raymond, asenteiltaan lahinna libertaristinen aseharrastaja ja hakkeri, joka piti Stallmanin nakemyksia arveluttavan vasemmistolaisina. Raymondin mukaan Stallmanin retoriikka ei ollut tarpeeksi vakuuttavaa varsinkaan liikemaailman toimijoiden nakokulmasta. Raymondin sanoin: "Turpa kiinni ja nayta lahdekoodisil"

Avoimen Iahdekoodin liike osui yksiin 1990-luvun lopun uusmediabuumin ja Linuxin nousun kanssa, joten avoimeen lahdekoodlin kohdistui suurta kaupallista mielenkiintoa. Monet suuryritykset ovat lahteneet mukaan avoimen lahdekoodin maailmaan - esimerkiksi IBM, Sun, Nokia ja

Linus Torvalds, Eric S l<a)mlOna.l. ... Richard Stallman

Google.

Vapaisiin ja avoimen lahdekoodin ohjelmiin viitataan yleensa terrnilla FLOSS - Free/Libre Open Source Software. Suomeksi tam a termi on VALO - vapaat ja avoimen lahdekoodin ohjelmat.

Yhteison voima

Vapaita ja avoimen lahdekoodin ohjelmia kehitetaan useimmiten verkossa sijaitsevilla palvelimilla, joissa ohjelmien lahdekoodit sijaitsevat. Eri ohjelmoijat voivat osallistua verkossa taman lahdekoodin editoimiseen ja ohjelmista julkaistaan tasaisin valiajoin uusia versioita. Esimerkki tallaisesta ohjelmistokehityksen alustasta on SourceForge, jossa oli vuonna 2009 230 000 ohjelmointiprojektia ja 2 miljoonaa rekisteroitya kayttajaa.

Ohjelmoijien lisaksi kehitysprojektissa tarkeita ovat ohjelmia testaavat kayttajat, jotka lahettavat raportteja ohjelmien toiminnassa olevista virheista, jotta ohjelmoijat voivat korjata ne. Lisaksi ohjelmistojen kehitykseen liittyy esimerkiksi lokalisointiprosessi, joissa ohjelmat kaannetaan paikallisille kielille, seka dokumentaatio, jossa ohjelmille kirjoitetaan yrnmarrettavat kayttoohjeet.

Internet on jatkuvasti perustunut voimakkaasti VALOohjelmiin. Esimerkiksi suosituin HTTP-palvelin on ollut jatkuvasti Apache ja verkkopalveluissa kaytetaan usein MySQL-tietokantaa. Kayttajien paassa taas pyorii usein Firefox. Peruskayttajille tutuimpia ohjelmia lienevat Firefoxin llsaksi OpenOfficen kaltaiset tyopoyta-ohjelmat,

Linuxin eri versiot kilpailevat kayttojarjestelrnapuolella Windowsin kanssa. Ohjelmointikielten puolella VALO on ollut menestys esimerkiksi Perlin, Python in ja Rubyn kaltaisten ohjelmointikielten vuoksi.

Avoimen lahdekoodin kehitys edustaa aivan uutta tuotantomallia, joka perustuu yhteistyohon eika kilpailuun. Avoimen Iahdekoodin toimintatapojen levitessa kulttuuriin seka sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan tulemme varmasti nakernaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Kun nama toimintatavat yhdistetaan tieteen ja teknologian huimaan kehitykseen, tuloksena on eraanlainen todeksi tullut tieteisutopia.

ThmiThivio

Kirjoittaja on toimittaja ja tekninen kirjoittaja sekii avoimen /iihdekoodin FLOSS Manuals -opaskirjaston Suomen koordinaattori.

http://fi·{lossmanuals.net

Miksi objelmistojen pitaisi ella vapaita

Richard Stallmanin klassinen teksti vuodelta 1992 perustelee seikkaperiiisesti, miksi vapaita ohjelmia tarvitaan yhteiskunnassa. Julkaisemme siitii katkelman.

lohdanto

Ohjelmistojen olemassaolo nostaa vaistamatta esiin ongelman siita, miten niiden kaytosta tulisi paattaa. Oletetaan esimerkiksi, etta jollakulla on kopio ohjelmistosta ja etta han tapaa jonkun toisen, joka myos haluaisi kopion. Oletetaan lisaksi, etta he pystyisivat lisakoplon tekemaan. Kenen tulisi paattaa, tehdaanko kopio? Kyseisten henkiloiden? Vai jonkun muun osapuolen, vaikkapa "ornistajan"?

Ohjelmistojen kehittajat tarkastelevat yleensa ongelmaa silmamaaranaan kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, etta ohjelmistojen kehittajien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on johtanut

siihen etta hallitukset ovat hyvaksyneet taman kriteerin ja ohjelmistojen kehittajien nakemyksen kriteerin taytta-

misesta: ohjelmalla on omistaja, yleensa yhtio, jolla on jotakin tekemista ohjelmiston kehittarnisen kanssa.

Haluaisin tarkastella tata ongelmaa kayttaen toisenlaista krlteeria. koko suuren yleison hyvinvointia ja vapautta.

Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsaadantoon - lain pitaisi seurata etiikkaa, eika painvastoin. Myoskaan nykyinen kay tanto ei ratkaise ongelmaa, vaikkakin kaytannot voivat antaa viitteita mahdollisiin ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyotyy ja kuka karsli, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyotyy, kuka karsli, miksi ja miten paljon. Pitaa toisin sanoen tehda panos-tuotos -analyysi koko yhteiskunnan nakokulmasta, pitaen mielessa yhta aikaa yksllon vapaus ja hyodykkeiden tuotanto.

Kuvaan tassa kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja osoitan, etta vaikutukset ovat haitallisia. johtopaatokseni on, etta me ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen jakamista, tutkimista ja kehlttarnlsta: toisin sanoen, meilla on velvollisuus luoda vapaita ohjelmistoja .(1)

Omistajien esittama oikeutus vallalleen

Nykyisesta omistajuuteen perustuvasta jarjestelmasta hyotyvat osapuolet ovat esittaneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidan omistusvaadettaan: tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.

Tunteellinen perustelu kuuluu: "Tein ohjelman hiki otsalla, koko sydamellani ja sielullani. Se syntyi minusta, se on minun!"

Tama argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on tunne, jota ohjelmoijat elattelevat ja kasvattavat kun se heille sopii, se ei ole valttarnaton reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiolle palkkaa vastaan; tunteellinen kiintymys katoaa salaperaisesti, Tai ajatellaan vertailun vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja kasityolaisia, jotka eivat edes signeeranneet rnestaritoitaan. Heille taiteilijan nimi ei ollut merkityksellinen. Tarkeaa oli teoksen tekeminen - ja teoksen tehtava. Tama nakemys oli vallalla vuosisatoja.

Taloudellinen perustelu kuuluu: "Haluan rikastua (usein tata kuvataan epatarkasti myos 'elan non hankkimiseksi') ja jos en saa rikastua ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mielta kanssani, joten pian kukaan ei enaa ohjelmoi. Ja sitten kenellakaan ei ole enaa ohjelmistoja!" Tarna uhkaus naamioidaan usein ystavalliseksi ja viisaaksi neuvoksi.

Selitan myohemmin, miksi tam a uhkaus on hamaysta, Haluan ensin tarttua eraaseen slsaanrakennettuun oletukseen, joka kay paremmin ilmi taloudellisen perustelun toisenlaisesta muotoilusta.

Tama muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa ohjelmistoja ei ole lainkaan. johtopaatos on tietenkin, etta omistettujen ohjelmistojen kehittaminen on yleensa hyodyllista ja tukemisen arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta - omistettuja ohjelmistoja tai ei ohjelmistoja ollenkaan.

jarjestelmassa, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia omaisuuksia, ohjelmistot liitetaan yleensa omistajaan, joka paattaa ohjelmiston kaytosta, Niin kauan kun tam a yhteys on olemassa, joudumme usein valitsemaan omistetun ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden valilla. Tarna yhteys ei kuitenkaan ole valttarnaton eika sisasyntyinen, vaan juuri kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen paatoksen - paatoksen, jonka rnukaan ohjelmistoilla on omistaja - seuraus. Jos ongelma esitetaan valintana omistettujen ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden valilla, on koko ongelma ohitettu.

Omistajuuden vastainen argumentti

piirros: JYtti

Tarkastelemme kysyrnysta: "Pitaisiko ohjelmistojen kehittamisen liittya omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston kayttoa?"

Vastataksemme kysymykseen rneidan on tarkasteltava naita kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan riippumatta: toisaalta ohjelmistojen kehittarnisen vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta ohjelmistojen kay ton rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, etta ohjelmisto on jo kehitetty). jos toisella naista on hyodyllisia ja toisella haitallisia vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittaminen toisiinsa ja harrastaa vain tuota hyodyllista toimintaa.

Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on suuren yleison kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva ohjelmistojen kehittaja hylkaa mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston levittarnista.

Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia,

meidan on verrattava toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.

Tallainen arviointi vastaa myos siihen toisinaan esitettyyn yksinkertaiseen vasta-argumenttiin, jonka mukaan "se hyoty, jonka uusi kayttaja saa ohjelmiston kopiosta vastaa sita haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa ohjelmiston omistajalle." Tama vastaargumentti olettaa, etta hyoty ja haitta ovat yhta suuret.

OPEN SOURCE -YBTEISOT - EI PELKKIA BAKKEREITA

Open source -yhteisojii tarkastellessa havaitaan, ettii niitii pyorittiiviit monenlaiset talouden ja motivaation logiikat.

Open source -ohjelmistoja kehittavat yhtelsot, joihin kuuluu jasenia muutamista aina satoihin tai jopa yli tuhanteen. Suurin osa esimerkiksi Sourceforge.org'in yli 200 000 open source -hankkeesta on hyvin pienia (tai olemassa vain paperilla); yhteisoon kuuluu vain paakehittaja, joka yleensa on koko idean isa ja muutama muu. Suurimpien hankkeiden piirissa on kuitenkin satoja kehittajia, kuten esimerkiksi Linux-kernelin kehittajayhteisossa, jossa aktiivisia osallistujia on lahes kaksi tuhattao

Hajautettu, vapaaehtoinen tyo

Kehlttajayhteisot ovat herattaneet huomiota ainakin kahdella ominalspllrteellaan. Ensinnakin kehltystyo on erittain laajalti hajautettua ja itseorganisoituvaa. Tyypillisesti ei ole olemassa rnitaan tiettya organisaatiota tai instituutiota (esimerkiksi yritysta tai tutkimuslaitosta), joka veta isi ja koordinoisi kehitystycta. Kehityksesta, sen suunnasta ja tahdista paattaa yhtelso itse ja uuden kehityssuunnan perustaminen ("forkkaaminen") on aina mahdollista.

Paatokset voidaan tehda joko keskustellen tai joissakin tapauksissa jopa aanestaen (esimerkkina vaikkapa open source -kayttojarjestelrnajakeluja paketoiva Debian, jolla on oma kirjoitettu perustuslakinsa) tai sitten ne vain ilmaantuvat seurauksena slita, mita yksittalset kehittajat tekevat.

Kehitystyo on hajautettua myos siina mielessa, etta kehittajat asuvat eri maissa ja maanosissa, eivatka valttarnatta koskaan tapaa kasvokkain, vaikka myos konferensseja jarjestetaan, Tyo koordinoidaan kokonaan internetissa, ja sen avuksi on kehitetty erilaisia valineita, kuten versionhallintaohjelmistoja, postilistoja, tietokantoja ja niin edelleen. Open source -kehitysta onkin pidetty puhtaimpana esimerkklna uudesta verkostomaisesta tietotyosta, joka ei jarjesty "tehtaan" vaan "rihrnaston" logiikan mukaisesti.

Toinen ehka vlela allistyttavampi seikka yhteisojen muodostumisessa on ollut niiden perustuminen vapaaehtoisuudelle. Kuten Linus Torvalds on asian sanonut, han ryhtyi kehittarnaan Linuxia "just for fun" ja jatkaa hommaa niin kauan, kuin se pysyy hauskana.

Vapaaehtoisuuteen perustuva tyo, joka kuitenkin tuottaa valtaisia kayttoarvoja (esimerkiksi GNUILinux-kayttojarjestelman kehittaminen palkkatyona olisi maksanut useita miljardeja), on 01- lut jonkinlainen haaste monille perinteisille kasityksille, jotka katsovat ihmisten toimivan vain itsekkalden ja taloudellisten motivaatioiden perustalla.

Pekka Himanen on kuuluisassa Hakkerietiikkateoksessaan kuvannut tata vapaaehtoisuuteen pe-

ti myos jonkinlaisia edellytyksia, kuten vapaa-aikaa, tietokone ja nettiyhteys ja ainakin haluja oppia ohjelmointitaitoja. Naista piirteista rnuodostuu raamit stereotyyppisen hakkerin piirteilIe: pohjoisella pallonpuoliskolla asuva tietokoneista kiinnostunut suhteellisen korkeasti koulutettu mies. Vaikka yhteisot ovakin globaalisti hajautuneita, on rikkaiden lansimaiden osuus silmiinpistava; Eurooppa (mukaanlukien ita-Eurooppa ja Venaja) ja Pohjois-Amerikka ovat hakkereiden tyyssijoja, latinalainen Amerikka (Brasilia) ja Aasia (lntia, Kiina) tulevat perassa,

Tilanne on kuitenkin muuttunut ajan mittaan.

Vanhimmat open source -yhteisot ovat jo kohta parikymmenta vuotta vanhoja ja useiden kehityshankkeiden yrnparilla on merkittavaa yritystoimintaa. Esimerkiksi kay taas Linux, joka on tarkea osa useiden jattiyritysten bisnesta. Sam alla tietysti hakkerit itse ovat ikaantvneet, on perustettu perhetta ja niin edelleen. Projektien vanhetessa myos kynnys osallistua niihin kohoaa. Pitkaan kehitteilla ollut ohjelmisto alkaa olla jo niin hyvassa kunnossa, ettei aloittelijan ole enaa helppo menna mukaan.

Naista syista myos vhteisojen rakenne on muuttunut. Tosiasiassa monissa taloudellisesti merklttavissa yhtelsoissa suurin osa kehittajista, tekee open source -kehitysta "normaalina" palkkatyona. Tyonantaja on tyypillisesti yritys (esimerkiksi Nokia), jonka jonkin tuotteen (esimerkiksi kannykan) toiminta on riippuvainen ohjelmiston kehittymlsesta tiettyyn suuntaan tai tietysta ohjelmiston ominaisuudesta, ja yritykselle helpoin tapa varmistaa oikeansuuntainen kehitys on yksinkertaisesti palkata parhaat kehittajat tekemaan yrityksen toivomat muutokset.

Toki yritykset toivovat myos vapaaehtoisen kehitystyon tuovan heille hedelmia, mutta vapaaehtoistyota on paljon vaikeampi ohjata kuin palkkatyota. Silti vapaaehtoistyon ohjaamiseen ja tukemiseen on myos syntynyt erilaisia malleja, kuten erilaiset saatiot (Linux Foundation, Eclipse Foundation, Apache Foundation) tai puoli-kaupalliset puoli-mesenaatti -yritykset (Ubuntua kehittava Canonical).

Erityisen mielenkiintoinen kehityssuunta on eraanlainen yritysten, ei yhteiskunnan, maksama "kansalaispalkka", josta jotkin tunnetuimmat ja tarkeimmat kehittajat, kuten Linus Torvalds, ovat paasseet nauttimaan. Esimerkiksi hankkeen ymparille kehittynyt saatio keraa osallistuvilta yrityksilta rahaa, joka maksetaan palkkana kehittajalle, jotta tam a tekee rnita itse haluaa.

Talla hetkella kehlttajayhteisoja onkin olemassa hyvin monenlaisia. On "perinteisen" hakkerietiikan yhteisoja (kuten Debian), jorssa osallistujat ovat suhteellisesti ottaen nuorempia (parikymppisia) ja vapaaehtoisia, ja joissa on suhteellisen matala osallistumiskynnys.

Toisessa aaripaassa on lahes kokonaan yritysvetoisia hankkeita, joissa osallistujat ovat keskirnaarin hieman vanhempia (yli kolmekyrnpplsia),

HAKKERIETIIKKA SEKAMUOTO PALKKATYOETIIKKA

'.'

.Ian

rustuvaa tyotapaa vertaamalla sita perinteisen palkkatyon protestanttiseen etiikkaan. Siina missa palkkatyolalnen tekee sen mita kasketaan silloin kun kasketaan, osana ennalta maaritettya tyonjakoa ja rahan edesta, hakkeri tekee oman aikataulunsa mukaisesti sita rnita haluaa ja jakaa tyonsa tulokset vapaasti.

Talkoista bisnekseen

Mika sitten motivoi vapaaehtoisia? Eraassa mielessa hakkerien motivaatioita voidaan kuvata "sisasyntyisiksi": tarve uudelle ja paremmalle ohjelmistolle, oppiminen, osallistuminen, auttaminen - ja todellakin yksinkertaisesti ohjelmoinnista nauttiminen. Pienta osaa hakkereista motivoi myos ideologinen ihanne, jonka mukaan "informaatio haluaa olla vapaata" ja kehittyy parhaiten vapaana.

Vapaaehtoiseen talkootyohon tarvitaan tietys-

Open Source -yhteisljen jaottelua hakkerietiikan ja palkkatyoetiikan mukaan

tekevat open source -ohjelmointia palkkatyona ja kehltvstyohon osallistuminen vaatii jo huornattavia ohjelmointlkykyja (kuten vaikkapa Linux-ytimen kehittamlnen).

Naiden aarlpaiden valissa on suuri joukko sekayhteisoja, joissa on mukana niin vapaaehtoisia kuin palkkatyolaislakln. Samail a hakkereille on muodostunut "urapolku", jossa opiskeluaikana aloitetaan helpommista hankkeista ja taitojen, ian ja tulotarpeiden kasvaessa siirrytaan mahdollisesti palkkatoihin tai yrittajaksi jonkin toisen open source -hankkeen pariin.

Tere Vaden

on yliassistentti Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksella, jossa han johtaa OS-tutkimusryhmaa.

http://osuta.wordpress.coml

VaadiVALOa

Ihminen ei valttamatta ole alykkain olento maapallolla. Meilla ei ole kaikkein isoimmat ja eniten poimuttuneet aivot, vaan delfiinilla. Ihminen on kuitenkin planeettamme ehdoton herra. Toisin kuin delfiinilla, meilla on peukalo, jonka ansiosta voimme kayttaa tyokaluja,

Auran ansiosta olemme voineet viljella maata tehokkaasti ja ravintoa on 01- lut niin paljon, etta vaesto on voinut kasvaa huimasti. Kirjoitustaidon ansiosta uudet sukupolvet ovat voineet valttaa edellisten virheita. Tuulimyllyilla ja hoyrykonellla on paasty lihasvoiman rajoitteista. Kirjapainontaidon avulla rakennettiin yhteiskunnat. Missa pirneydessa elaisimmekaan, jos kirkko olisi voinut estaa Gutenbergia levittamasta keksintoaan? ja jos muutama vuosikymmen myohemmln Kopernikus ja Vesalius eivat olisi voineet painattaa teoksistaan, joissa kuvattiin aurinkokunnan rakenne ja ihmisen verenkierran olemassaolo? Marxin mukaan teollisessa yhteiskunnassa valta on silla, joka omistaa tuotantovalineet, Kenella on va Ita tietoyhteiskunnassa?

Internet on viela toistaiseksi jokseenkin vapaa vayla tiedon kululle. Se onkin ominut itselleen jopa TV:ta tehokkaamman tiedottajan raolin. Kiinan hallitus ei suinkaan ole ainoa, joka yrittaa ohjata kansalaistensa viestintaa, Vapaan viestinnan edellytys on vapaat ohjelmat, joiden toiminnasta ja kaytosta voi jokainen halutessaan itse paattaa.

Monen modernin sod an todelliseksi syyksi on spekuloitu kontrollia oljysta. Energia on strategista, mutta nykypaivana on oljyn ohella monia muitakin hyvia energianlahteita, Yhteiskunta voisi osittain toimia ilman oljyakin, mutta jos kaikki tietokoneet yhtakkia lakkaisivat toimimasta, ei meilla olisi enaa televisiolahetyksia, maksuliikennetta, potilasrekistereita tai edes puhelinyhteyksia, Kayttojarjestelma on ohjelmista keskeinen, koska se hallitsee muita ohjelmia. Kuka hallitsee kayttojarjestelmaa? Maailman rikkaimpia ei enaa yhdlsta oljyn hallinta, vaan tietotekniikan hallinta.

Englannin kielessa sana code voi tarkoittaa seka lakitekstia etta tietokoneen lahdekoodia, Tama ei ole sattumaa. Laki ja koodi molemmat sanelevat miten niiden kayttajat toimivat. Lain ja koodin ero on kuitenkin siina, etta laki rnaarittelee mika on sallittua kun koodi puolestaan maarittelee mika on rnahdollista. Koodia on pakko totella. Tiedatko kenen koodia sina tottelet?

Arvostettu Time-Iehti julkaisi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi luettelon maailman 60:sta merkittavlmmasta sankarista Timen olemassaolon ajalta. Luettelossa oli mukana vain yksi suomalainen: Linus Torvalds. Hanen ansiostaan kehitetty Linux-kayttojarjestelma ei ole pelkastaan teknisesti ylivoimainen vaan myos sosiaalinen ja taloudellinen innovaatio. Se on myos VALOa, eli vapaan ja avoimen lahdekoodin ohjelmisto, joka takaa kayttajilleen oikeuksia toisin kuin perinteiset lisenssit, joissa lahinna luetellaan mita kayttaja ei saa tehda. Vapauden tuoma yhteistyo lisaa kaikkien saamaa hyotya ja tekniikan avoimuus lisaa luotettavuutta. Maailmanlaajuinen Internet ja sen laajasti yhteentoimivat tekniikat ja tiedostomuodot eivat olisi syntyneet ilman niita vapaita ja avoimen lahdekoodin tyokaluja, joilla se on rakennettu.

Gutenberg ei ollut ensimrnainen painokoneen keksija maailmassa, mutta han teki sen tavalla, joka sai painokoneet yleistyrnaan. Torvalds on aikamme Gutenberg. Me nimitamme aikaa ennen painokonetta pimeaksi keskiajaksi. MilIa nirnella tulevat sukupolvet kutsuvat aikaa, jolloin ihmiskunnan kaikki tieto ei ollut viela jatkuvasti kaikkien vapaasti kaytettavissa? Tietoyhteiskunta tulee olemaan VALOisa, jos osaamme vastustaa aikamme pimeita yksityisintresseja. Avoin lahdekoodi ei takaa etta kaikki menee hyvin, mutta se estaa tehokkaasti ainakin vaarinkaytokset. Samoista syista demokratia on parempi kuin diktatuuri.

Tyokalut eivat ole itseisarvo, vaan niista on hyotya vain jonkin asian saavuttamiseen. Delfllneilla ei ole ollut tarvetta tyokaluille, silla ne ovat ilmankin voineet kayttaa aikansa vedessa leikkimiseen, syomiseen ja rakastelemiseen huvin vuoksi. Maailma on kuitenkin muuttunut ja delfiineidenkin olisi hyva osata puhdistaa ihmisen saastuttamia vesialueita tai leikata auki tonnikalaverkkoja, kun lajitoverit takertuvat niihin. Delfiinit eivat valttamatta voi luottaa pelkastaan ihmiseen oman lajinsa pelastamiseksi. Luotatko sina yksinomaan jonkun hyvantahtolsuuteen, etta itse parjaat tietoyhteiskunnassa? Ajatteletko, etta voit olla valittamatta "teknislsta yksityiskohdista"? Tietokoneohjelmien herra ei ole se, joka niita kayttaa, vaan se joka ne on kehittanyt. Vaadi paasta osalliseksi kehitykseen. Vaadi valinnanvapautta alaka suostu muuttamaan itseasi tyokalulle sopivaksi, jos tyokalun voi muuttaa sinulle sopivaksi. Vaadi VALOa.

Qtto Kekiiliiinen

Kirjoittaja on Euroopan vapaiden ohjelmistojen saatio (FSFE.org) Suomen koordinaattori ja VALO-CD-projektin aktiivi.

VAL 0 =

Vapaat Avoimen Labdekoodin Objelmat

Kontupiste

Kontulan ostoskeskuksesta loytyy asukkailie avoin Kontupiste, jonka tekninen ymparisto perustuu avoimeen liihdekoodiin. Kontupiste tarjoaa ilmaisten nettiyhteyksien ohella tietoteknistii neuvontaa ja koulutusta.

Kevaalla 2010 avatut uudet tilat entisessii Kelan konttorissa ovat tiheassa kaytossa. Tuoreessa kiivijiikyselyssii Kontupisteen kavttajista perati 40 % ei kiiyttiinyt tietokonetta kotona, koulussa tai tyopalkalla, joten heidan osallistumisensa tietoyhteiskuntaan oli varsin riippuvaista julkisista tietokonepisteistii. Toimintaa koordinoivan Jani Suonperiin mukaan pisteen asiakkaat eiviit ole lainkaan haikailleet Windows-koneiden tai ohjelmien peraan, ja ovat alkaneet kysellii Linuxia myos kotikoneisiinsa.

Kontupiste kiiynnistettiin Euroopan unionin Urban 2 - ohjelman avulla 2002 ja on nyt Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen toimintaa. Kontupisteen mallia on monistettu myos Mellunmiien Mellupisteeseen.

Avoimen liihdekoodin yrnparisto on varteenotettava vaihtoehto myos useille vapaaehtoisvoimin pyorlvllle asukastiloilie ja mediapajoille.

Minna Tarkka

Kuva: Jani Suonperii

AVOIN LABDEKOODI AFRIKASSA

Avoin liihdekoodi on suuri mahdollisuus Afrikalle, kirjoittaa Veera Uusoksa, joka liihtee ensi vuonna Linux-safarille halki mantereen.

Seison kostean lampimassa tuulessa Ghana-India Kofi Annan ICT Centre of Excellence -konferenssikeskuksen pihalla ihaillen tuota vaaleanpunaista, hurjan nimen omaavaa rakennusta kameran tahtaimen lapl, Nopeasti turvamies tulee kuitenkin keskeyttiimiiiin fotosessioni. Kyseisestii rakennuksesta ei mielellaan kuvia saisi ottaa. Tyydyin katselemaan maisemia ilman kameraa ja torrnaan Etelii-Afrikkalaiseen avoimen liihdekoodin kolleegaani. Meidiin nurkilta vakea on suhteellisen paljon osallistumassa FOSSFAn konferenssiin. Etelii-Afrikkalaisten aktiviisuus ei ollut yiliittiiviiii, onhan maa yksi digitaalisen Afrikan keskittymistii. Muita keskittymiii ovat Uganda-Kenia, Ghana-Nigeria ja Egypti. Ei siis ihme, etta rnyos kiinnostus avoimeen liihdekoodiin niiillii seuduilla on korkea.

Accran viirikylliiisyys ja piiiviintasaajan lampotila tarjosivat oivan taustan Idlelo konferenssille, jonka Free and Open Source Software Foundation for Africa jiirjestiiii joka toinen vuosi. Toukokuinen konferenssi oli jiirjestyksessiiiin neljiis ja paikalle oli keriiiintynyt satakunta kehittajaa, tutkijaa ja avoimen liihdekoodin aktivistia.

Muita mainitsemisen arvoisia avoimen liihdekoodin yhteisojii ovat 16 yliopiston yhteinen hanke AVOIR seka EACOSS - East African Centre for Open Source. Maittain jarjestoja ja paikallisia kiiyttiijiiryhmiii loytyy vaihtelevasti.

Open Source ja itsenaisyys

Avoimen lahdekoodin suurin merkitys ja arvo Afrikan maissa on lokalisointi, paikallisten kielten tukeminen. Mantereella on reippaasti yli 2000 puhuttua kielta, joista 46 on Afrikan Unionin luokituksen mukaan merkittavia, useamman maan alueella vaikuttavia. Avoin liihdekoodi on mahdollistanut kaannosprojektit, joihin kansainviilisillii yrityksillii ei ole ollut suurta kiinnostusta.

Avoimella liihdekoodilla on suuri merkitys myos Afrikan maiden itseniiisyyden kannalta. Tana vuonna 17 maata juhIii 50 vuotista itseniiisyyttii, jota edelleen varjostaa riippuvuus ulkomaisesta avusta ja kansainviilisen kaupan ennakkoluuloista jaitai epiireiluista pelisaannoista. Avoimen lahdekoodin merkitys ja arvo on myos kotimaiseen kehitykseen sijoittamisessa. Kovan luokan aktivistit, kuten

John "Maddog" Hall, toteavat taman hetkisen tilanteen olevan ohjelmisto-orjuutta.

E-government -hankkeisiin kulutetaan hurjia summia rahaa ja ainakin Etelii-Afrikassa valtiohallinnon hankinnat perustuvat liian usein vendor-pushiin pikemmin kuin tarpeiden arvioimiseen ja omiin kehitysprojekteihin sijoittamiseen. Sivuhuomatuksena todettakoon, etta monessa kehitysapuohjelmassa it-hankinnat tapahtuvat myos suurten kansainviilisten yhtiolden tuella tai niitii hyodyntaen, mika ei valttamatta ole kehittyvien maiden kannalta paras ratkaisuo

Avoimen liihdekoodin kriitikko toteaisi tassa vaiheessa, etta mantereella ei ole liihestulkoonkaan riittiiviiii osaamistasoa avoimen liihdekoodin tukemiseen tai kehittiimiseen. Kriitikko saattaisi todeta myos, etta suurten ohjelmistoyritysten tuen rahallista arvoa ei pida vahatella.

Pitka on tie

Linuxin Ubuntu-jakeluversion juuret ovat Etelii-Afrikassa. Linux ei vie Iii ollut piiiitynyt kaiken kansan ulottuville ja vuonna 2004 Mark Shuttleworth halusi kehittaa tiiminsii kanssa kiiyttiijille yksinkertaisen ja helpon kayttollittyman. Siinii erinomaisesti onnistuen.

Tunnetuimpia mantereella syntyneistii avoimen lahdekoodin projekteista Ubuntun lisaksi on Ushahidi, sosiaalisen median sovellus, joka luotiin vuonna 2008 Kenian vaalilevottomuuksien kartoittamiseen tekstiviestien viilityksella, Projekti on ollut hyviissii vauhdissa ja se on tarkoitettu kriisitilanteiden kartoittamiseen, avuntarvitsijoiden ja auttajien linkittiimiseen. Ushahidia on kiiytetty mm. Haitin maanjiiristyksen yhteydessii.

Yksittaisia huippuprojekteja ja huippukehittajia, huippustrategioita ja suunnitelmia mantereelta loytyy. Yleisen tietoisuuden nostamisessa on kuitenkin iso tyo. "Jos tama open source on niin hyvii kuin vaitatte, miten me em me ole koskaan kuulleetkaan siitii?", totesi minulle vihainen ammattikoulun rehtori Northern Capen Open Source Focus - viikon yhteydessii. Han ei ole epiiilyissiiiin yksin. Ei ole harvinaista havaita, etta oppilaitosten tietotekniikkakoulutusvastaavat ovat tiiysin tietamattomia avoimesta liihdekoodista. He eiviit edes tunne kasitetta, "Selva ... kuulostaa hyviiltii. Mutta. Minkiilaisia ohjelmistoja nama open sourcet ovat ja mihin niitii voisi kiiyttiiii?" Niinpii.

r-------------------------------------------------------------------------------------,

I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

I ilmoitustila

I

I

:--------------------------------------------------------------------------------------

Olen tyoskennellyt kolme vuotta Etela-Afrikan Northern Cape -provinssissa ja vihdoin olemme saavuttaneet pisteen, jossa tietoisia ihrnisia on riittavasti, kiinnostus suuri ja provinssilla on hyvat mahdollisuudet kasvattaa huippuluokan avoimen lahdekoodin yhteiso. Tassa apuna on ollut myos Suomen avoimen lahdekoodin keskus COSS, joka

koulutti paikallisia yrittajia seka opetusviraston it-osas· ton vakea,

Avoimen lahdekoodir

tuntemuksen lisaksi digi· taaliseen yhteisoon osallis· tuminen on provinssissa (ja koko mantereella) heikonlaista. Hyvin vahan interne· tin sisallosta on

paikallisten tuottamaa, puhumattakaan paikallisilla kielilla tuotetusta sisallosta. Usein kuultu arvio afrikkalaisten osuudesta koko internetin sisallontuotantoon on 1 - 3 % luokkaa. Useampaan otteeseen on kaynyt mielessa etta asialle tarttis varmaan tehda jotain. Siita se ajatus sitten lahti,

taa initiaatioriittien vieraus. Etta miten ihmeessa tahan joukkoon voisi kuulua ja onko avoimen lahdekoodin yhteisossa tilaa ei-norteille?

The Penguin Trail on tammikuussa starttaava matka, jossa allekirjoittanut ja Armi Korhonen seikkailevat Kapkaupungista Kairoon varustettuna Linux-opas TuxMobiililla, avoimen Iahdekoodin ilosanomaa valittaen. Tarkoituksena on paitsi tehda matkasta elarnaa suurempi seikkailu, myos tutustua paikallisiin avoimen lahdekoodin aktiiveihin ja projekteihin. Pyrimme luomaan kontakteja afrikkalaisten ja kansalnvalisten kehlttajien valille, kouluttamaan kayttajia, lisaamaan tietoisuutta ja innostamaan naisia tekniikan pari in.

Unohtamatta sita etta matkan aikana

"A voimen liihdekoodin ideologia istuu afrikkalaisten yhteisollisyy-

den aj atukseen "

The Penguin Trail

Luotettavien tilastojen saaminen on ongelma, afrikkalaiset ovat paaasiassa internetin ja avoimen lahdekoodin kuluttajia, eivat taysivaltaisia osallistujia, avoimen lahdekoodin potentiaalia Iiiketoiminnassa ei taysin tunnisteta, kontaktit ovat vahaisia ja ymrnarrys Afrikan maiden tarpeista riittarnatonta,

Avoimen lahdekoodin projektien parissa tyoskentelevat eivat tyypillisesti keskity kayttajien tietoisuuden lisaarniseen tai kouluttamiseen. Nortin verkosto koostuu norteista ja puolinortillekin rnonet projektiblogit ovat hepreaa ja osallistumisen es-

oma oppimiskayra on korkea ja tahdomme oppia ymmartamaan kunnolla rnita mantereella tapahtuu.

Tarve avoimen lahdekoodin ohjelmistoille on selkea ja sen tarjomat mahdollisuudet yhteiskunta- ja demokratiakehitykseen ovat suuret. Avoimen lahdekoodin ideologia istuu afrikkalaiseen yhtelsollisyyden ajatukseen ja itse uskon etta avoimuuden ideologian nostaessa paataan myos hallintoon Iiittyvat ongelmat vaistyvat, Afrikassa on suuri potentiaali avoimen lahdekoodin aktiivisuudelle ja avoin lahdekoodi on suuri potentiaali Afrikalle.

Veera Uusoksa

Kirjoittaja tyoskentelee Etelii-Afrikassa maakunnallisessa tietoyhteiskunnan kehittiimisohjelmassa, painopisteenii Open Source ja koulutussektori.

thepenguintrail.org

Etelii-Afrikan Northern Capen open source -aktiiveja. Kuva: Veera Uusoksa.

Avoimet julkiset hankinnat

Avoimen koodin kaytosta julkisella sektorilla on puhuttu jo pitkaan.Yleensa ajatellaan vain olemassa olevien ohjelmien, kuten Linuxin jaOpenOfficen kayttoa kouluissa ja virastoissa. Avoimen koodin lisenssit voivat kuitenkin hyodyttaa julkista sektoria toisellakin tavalla,julkiselle tahoille kehitetyissa ja raataloidyissa jarjestelmissa.

Ohjelmistojen ostaminen on ammattilaisillekin vaikeaa. Vaatimukset ovatmonimutkaisia, eivatka yleensa taysin tunnettuja, vaihtoehdot eivat ole vertailukelpoisia ja laatu parhaimmillaankin vaihtelevaa. Julkisiin ostoihin tuovat lisavalkeutensa hankintalain tiukat saadoksetkllpailutuksesta ja ostoprosessista. Ei ole mikaan ihme, etta IT-hankintojen ongelmia puidaan saannollisestl eduskuntaa myoten, Tunnetuimpia ovat terveydenhuoltoalan jarjestelmaongelmat, mutta samoja ongelmia esiintyy kaikkialla muuallakin. Seurauksena julkiset tietojarjestelmat ovat yleensa raskaita yllapitaa ja muokata, seka vaikeita kayttaa. Avoin koodi voi auttaa tassa kolmella tavalla.

Ensimrnainen ongelma: Alkuperaisen jarjestelrnan tehnyt yritys omistaa siihen oikeuksia, tai ainakin ei-julkista tietotaitoa. ohjelmiston toimittajan vaihtaminen on todella kallista, ja moncpolimyyjan hinnoittelu sen mukaista. Nain ollen jarjestelman parannukset ja varsinkin yhteensopivuusmuutokset jaavat usein tekematta,

Ratkaisu: jos tietojarjestelmien koodi olisi avointa, kuka tahansa voisitehda integrointityon, eika riippuvuutta paasisi syntymaan. Osa avoimuuden hyodysta saadaan jo silla, etta koodi on ostajan vapaasti kaytettavissa, Ostajalla ei kuitenkaan usein ole omaa osaamista koodin tutkimiseen, jolloin taysi avoimuus on hyodyllisempaa.

Toinen ongelma: Vanhoihin jarjestelmiin on yleensa raskasta integroida uusia osia, koska niita ei ole suunniteltu sita varten, eika integroijilla ole usein paasya muuttamaan vanhaa jarjestelmaa yhteensopivammaksi.

Ratkaisu: jos jarjestelrnien koodi olisi vapaata, integrointityo voitaisiin kohdistaa sinne, rnissa se on tarkoituksenmukaisinta tehda, Myos vaihtoehtojen tutkiminen ja ratkaisujen testaaminen olisi oleellisesti helpompaa.

Kolmas ongelma: Julkisten ohjelmistohankintojen prosessit ovat yleensa raskaita, ja niihin osallistuminen on pienille yrityksille erittain vaikeaa. Yksi syy tahan on, etta hankeet kytkeytyvat yleensa vanhoihin jarjestelrniin, ja taman integraation vaatimaa tyomaaraa on erittain vaikea arvioida.

Ratkaisu: jos hankkeeseen liittyvien jarjestelrnien lahdekoodi olisi tarjoajien saatavilla, pienernmatkin yritykset voisivat arvioida, onko niilla realistisia mahdollisuuksia suoriutua hankkeesta esimerkiksi kymmenesosalla perinteisen tarjoajan kustannuksista.

l.isaksl avoimuudesta syntyisi vahva verkostovaikutus. Jos vaikka Tampereen yliopistollinen sairaala on hankkinut hyvan potilastietojarjestelman, miksei Helsingin yliopistollinen sairaala saisi ottaa sita kayttoon myos? Miksi heidan pitaisi tuottaa omansa? Tai jos HYKS haluaa tehda omansa, ainakin TAYSilta voisi omaksua rajapinnat ja soveltuvat osat. Yhden kunnan tai sairaanhoitopiirin saasto ei ole toiselta pois, pain vastoin.

Tulisi siis saataa laki, jonka mukaan kaikki julkisille tahoille tehtavat uudet ohjelmistot tulee julkaista avoimen lahdekoodin lisenssilla, esimerkiksi Creative Commons cc-by-sa:lla. Ratkaisu pitaa tehda lailla, koska hankintaprosesseja yleensa konsultteina valmistelevat suuret IT-talot tuskin ovat kiinnostuneita sahaamaan omaa oksaansa. Eivatka yksittalset ostajatkaan valttarnatta ymrnarra, miksi avoimuus hyodytta heita, vaikka ensirnmaisen oston hinta nousisikin.

Yhteiskunnan kannalta julkisen sektorin koodin avoimuudella on useita etuja, eika juurikaan haittoja. Moraaliselta kannalta voidaan myos kysya, miksi rneidan kaikkien verovaroilla ostettu ohjelmisto ei olisi meidan kaikkien vapaassa kay toss a?

Linux

ja Unelmakoulu

Suomessa jo yli 100 koulua on siirtynyt Linuxkiiyttiijiksi. Kokemukset ovat hyviii ja siiiistot suuria - arvioiden mukaan jopa 70% koulujen tietotekniikkakuluista. Kuuluisin esimerkki on Kauniaisten koulutoimi, jossa Linux-ymptiristo otettiin kiiyttoon 2008 ja jossa avoin liihdekoodi on nyt tiirkeii osa Unelmakoulukonseptia.

Unelmakoulu on Kauniaisten suornenkielisessa koulutoimessa luotu hyvan koulun visio. Unelmakoulussa pyritaan yhteisten arvojen, tiedon, kokemuksen ja verkostomaisten tyokalujen jakamiseen. Kun Unelmakoulu-projektille myonnettiin Suomalaisten Keksijoiden Tukiyhdistyksen Konstapalkinto, sen mallia kutsuttiin "oppimisen avoimeksi lahdekoodiksi",

Kauniaisten koulutoimen tieto- ja viestintateknologian koordinaattori Allan Schneitzin mukaan "Tietotekniikka on pieni, mutta tarkea osa Unelmakoulua. Meilla on kaytossa Opinsys Oy:n tarjoama avoimeen Iahdekoodiin perustuva tietojarjestelma. Kyseisessa jarjestelrnassa noin 600 Ubuntu-tietokonetta. Koneilla olevat ohjelmat ovat kaikki avoimeen lahdekoodiin perustuvia, samoin palvelimet jotka ovat ammattilaisten yllapitamla. Suurin etu saavutetaan silla, etta kaikki koneet kaynnistyvat yhdella kayttajatunnuksella ja salasanalla seka ne nayttavat koneesta riippumatta samalta, kiitos taustalla toimivien yllapltopalvelimien."

Kauniaisissa Linuxiin siirtyminen ei ollut vain

kustannuskysymys, vaan osa laajempaa kestavan kehityksen ja globaalin vastuun tavoitetta. Linuxpaatteina kaytossa on rnyos vanhempia tietokoneita ja laitekannan ajastettu sammutus saastaa energiaa.

Schneitz kertoo kaikkien olevan erittain tyytyvaisia. "Meilla on 1200 oppilasta, 95 opettajaa ja heidan paivittaisessa kaytossaan noin 600 tietokonetta. Koneita ei kaytettaisl elleivat ne olisi helppokayttoisia ja varmatoimisia. Opinsysin palvelut vastaavat kayttajan tarpeita ja kulutaso on sellainen, johon koululla on varaa."

Opinsysin toimitusjohtaja Jouni Lintu kertoo yhtion tarjoavan kouluille avoimen lahdekoodin kokonaispalveluita, joihin kuuluu asennus, yllapito, tuki ja koulutus. Nama palvelut tarjotaan yhdelle kunnalle kerrallaan. Kaikkiaan mukana on noin kolmekymmenta kuntaa, jokaisesta mukana vahintaan yksi koulu. Mukana on peruskouluja ja lukioita. Kayttajatunnuksia on yhteensa 30 000. Avoimen Iahdekoodin pakettiin kuuluvat kayttojarjestelma Linux, verkkoselain, tyopoyta- ja toimisto-ohjelmat, seka opetusohjelmat ja opetuspel it.

Koulujen entista laajempaa siirtymista open source -ratkaisuihin ajavat mm. Finnish Linux User Group FLUGin Linux kouluissa -projekti seka avoimen lahdekoodin keskus COSSin ja IBM:n vetama avoin koulu -hanke.

TomiToivio

Otso Kivekas

Kirjoittaja on ohjelmistoarkkitehti.

----------------------------------------,

Missa viipyy Linuxland?

Kansainviilisessii vertailussa Linuxin kotimaa Suomi on jiilkijunassa avoimen liihdekoodin julkisessa ja kulttuurisessa hyodyntamisessa. VALDa on kuitenkin niikyvissii julkishallinnon uudistusten ja koulutuksen myotii.

Suomalaista media- ja teknologiakenttaa seuratessa on plstanyt silmaan avoimen lahdekoodin heikosti kehittynyt kayttokulttuuri, Linux-kayttojarjestelman kotimaisesta syntyperasta huolimatta on open sourcen sosiaalinen ja kulttuurinen hyodyntaminen varsin vahaista; painopiste on selvasti ollut avoimen lahdekoodin bisnesmallien etsirnisessa.

Oli siis yllattavaa, etta Red Hatin 2008 kokoamassa kansainvalisessa vertailussa Suomi sijoittui open source -aktiivisuudessaan 5. sijalle. Tarkemmalla luvulla Red Hatin tutkimus kuitenkin osoittaa, etta Suomi on ykkosrnaa open source -liiketoiminnassa, mutta hallinnon (sija 19) seka yhteiso- ja koulutussektorin (sija 18) aloilla soveltaminen on huomattavasti heikompaa.

Linux-aktivistien verkosto on Suomessa melko pieni. Aktivistien vapaaehtoistyo on hiljaista ja tarkeaa lokalisointia, dokumentointia ja kampanjointia, mutta vaikutelma on, ettei norttivaltainen aktiiviporukka onnistu ulottamaan viestiaan tavisten maailmaan. Missa ovat kansallisen Linuxin ylpeat etujoukot ja kayttajakansalaisten sankat rivistot? Eiko Suomen pitaisi olla avoimen lahdekoodin mallimaa?

COSS ja Suomen ekosysteemi

Suomen open source -toimintaymparistoa kehlttaa COSS (Centre for Open Source Solutions). 2003 perustettu COSS on Tampereen teknologiakeskus Hermia Oy:n koordinoima avoimen lahdekoodin keskus, jonka 140 organisaation jasenkuntaan kuuluu yrityksia, julkisen ja koulutussektorin toimijoita seka alan yhdistyksia,

Myos COSSin painopiste on ollut liiketoiminnassa: 5-vuotisjuhlissaan yhdistys julistautui Euroopan laajimmaksi open source -bisnesverkostoksi. Syntyvaiheissa tarkeita toimijoita olivat Nokia ja muut avoimen Iahdekoodin etujoukon yritykset.

Liiketoiminnan lisaksi open source -toimintaymparistoa kehitetaan julkishallinnon ja koulutuksen aloilla projektien ja tiedottamisen kautta. COSSin toiminnanjohtaja IIkka Lehtisen mukaan erityisesti "Julkishallinto on ollut kantona kaskessamme. Mutta linjaukset ovat kulkeneet avoimeen suuntaan viimeisen kahden vuoden aikana."

COSSin tyo on pitkalti hiljaista taustavaikuttamista ja open source -Iobbaamista. COSS pyrkii puolueettomuuteen: "Emme ole ketaan vastaan vaan olemme avoimen koodin puolesta", sanoo Lehtinen.

Han kertoo, etta Suo men ekosysteemi on kypsynyt alan substanssin myota ja alun hype on halvennyt, Mobiiliala johtaa yha open source -kehitysta, ja nyt hissitkin toimivat avoimella lahdekoodilla. Uusia teemoja nousee esiin: avoin lahdekoodi ja avoimet rajapinnat ovat saaneet seurakseen avoimen julkisen datan edistarnisen.

Saastot, tyollisyys ja turva

Kansallisten open source -politiikkojen tarkeimpia motivoijia on julkisen sektorin kustannussaastojen ohella paikallisen tyollisyyden llsaaminen. Avoimen lahdekoodin ratkaisut vahentavat ulkomaisille yrityksille maksettuja lisenssimaksuja samail a kun talouden ja tvollisyyden painopiste siirtyy kotimaiseen kehitystyohon ja palveluihin.

Tama on huomattu varsin useissa kehittyvlssa maissa, esimerkiksi Etela-Arnerikassa on tehty merkittavla poliittisia linjauksia avoimen lahdekoodin hyvaksi. Silmiinpistavaa on myos, etta idan teknologiajatlt Kiina ja Japani ovat erittain aktiivisia open source -kartalla. On ymmarretty, etta avoimet toimintamallit edistavat kotimaan innovaatioita.

Myos tietoturva on keskeisesti mukana motivoimassa open source -politiikkaa, rnika voi tuntua yllattavalta, Kuuleehan perinteisilta ATK-asiantuntijoilta yha usein vaitteen avointen jarjestel mien tietoturvariskeista, jolla perustellaan pysyrnista tutuissa suljetun koodin paketti ratkaisu issa.

Vaitteen pitaisi kuitenkin muuttua epailyttavaksi jo silla tiedolla, etta open sourcen aktiivisia hyodyntajia ja edellakavijoita ovat mm. Ranskan ja Ruotsin poliisi ja Yhdysvaltain puolustusvoimat. Suljetun koodin jarjestelmaongelmista muistuttavat taannoiset Sampo-pankin paha palvelukatkos, jonka taustalta loytyi Microsoftin

palvelin.

"Se joka uskoo, etta suljettu lahdekoodi on turvallisempi kuin avoin, ei tieda turvallisuuden perusteista mitaan, Ainoa turvallinen jarjestelrna perustuu taydelliseen lapinakyvyyteen, eika mustaan laatikkoon johon joku on laittanut jotain", kiteyttaa COSSin Lehtinen.

"Ainoa turvallinen jiirjestelmii perustuu tiiydelliseen liipiniikyvyyteen"

Muutokset tapahtuvat lailla -

Eraaksi COSSin saavutukseksi Lehtinen lukee kevaalla 2009 julkaistun JHS-suosituksen Avoimen lahdekoodin ohjelmien kaytosta julkisessa hallinnossa. Myos Vanhasen hallituksen kannanotto kevaalta 2009 tahtoi edistaa avointen arkkitehtuurien seka avoimen lahdekoodin kayttoa julkisen hallinnon tietojarjestelrnissa.

Lain tuoma velvoitus on kuitenkin eri asia kuin suositukset ja hyvaa tarkoittavat lausunnot.

Suomessa vasta Oikeusministerio on ottanut kayttoon Open Officen, mutta esimerkiksi Alankomaissa edellytetaan ministerioilta open source -ohjelmien kayttoa - ja kayttamatta jattaminen on aina erikseen perusteltava. Lakeja open sourcesta on onnistuneesti saadetty mm. Espanjassa ja Italiassa.

IIkka Lehtinen asettaakin toivonsa uuteen tietohallintolakiin ja Valtiovarainministerioon, joka tulee johtamaan tietohallinnon uudistusta valtio- ja kuntatasoilla. Laki on tan a kesana lausuntokierroksella ja eduskunnan paatos tulee syksylla 2010. Lailla aiemman, yhteensopimattomien ohjelmien tilkkutakin tilalle luodaan valtion ja kuntien tietohallintoon yhteisia ratkaisuja, jotka perustuvat avoimiin rajapintoihin. Haetut saastot ovat kymmenia miljoonia.

- ja kulttuurilla

Kehlttajayhteison kasvaessa ovat avoimen lahdekoodin ohjelmat kypsyneet kayttajaystavallisiksi ja niista monet ovat taysin kilpailukykyisia vaihtoehtoja ns. kaupallisille ohjelmille. Ohjelmien kaytto on kuitenkin viela vahaista, usein johtuen tiedon puutteesta ja ennakkoluuloista. Lehtinen toivoo, etta avoimen lahdekoodin ohjelmistot saavuttavat asemaa paitsi valistuneiden paattajien, rnyos koulujen kautta. Viime vuosina monet koulut ovat onnistuneesti muuntuneet open source -ymparistoiksi,

jos kaikki koulut ja kuntien nuorisotoimet siirtyisivat avoimiin ohjelmiin, kasvaisi Suomeen 2020-lukuun rnennessa uusi open source -sukupolvi. jo tall a vuosikymmenella avoimen lahdekoodin sovellukset yleistyvat myos kulttuurin ja taiteen kentalla seka jarjestojen, yhteisojen ja pienyritysten kaytossa, Sosiaalisen ja demokratiaa edistavan kayttokulttuurin esimerkiksi voi nostaa Brasilian, josta loytyy satoja kulttuuripisteita kansalaisten avoimen Iahdekoodin mediatuotannon tukemiseen.

ilmoitustila

Minna Thrkka

Kirjoittaja on mediatutkija ja Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry:n toiminnanjohtaja. www.m-cult.org

SUOMI vs MUU MAAILMA

Maailmanlaajuinen talouskriisi on nostanut Linux-kiiyttiijien miiiiriiii ja monet hallitukset, myiis Suomessa, stirtyviit entistii velvoittavampaan avoimen liihdekoodin kiiytiintoon. Samaan aikaan kansainviiliset yritykset ja tekijiinoikeustoimijat ovat ryhtyneet koviin vastatoimiin kehityksen estiimiseksi. Globaalin open source - politiikan vastakkainasettelut etviit synny vasemman ja oikean, kehittyviin ja kehittyneen, vaan avoimen ja suljetun viilillii.

Open Source TOP 10 1 Ranska

2 Espanja

3 Saksa

4 Australia 5 Suomi

6 Iso-Britannia 7 Norja

8 Viro

9 Ybdysvallat 10 Tanska

RANSKA

Sarkozyn santarmit

Eurooppa johtaa open source -kehitysta ja Ranska on sen karkimaa. Ranskassa open source -politiikka on 01- lut vahvaa jo 2000-luvun alusta ja pysynyt asemassaan hallitusten vaihtuessa. Sarkozyn asettama komitea mm. suositti askettain verohelpotuksia open source -kehityksen kannustimeksi.

Painvastoin kuin Suomessa, Ranskassa aktiivisuus on erityisesti hallinnon seka yhteisojen ja koulutuksen sektoreilla, kun taas bisneskulma on heikommin kehittynyt. Avoimen lahdekoodin projektit ovat alusta alkaen kytkeytyneet sahkoisen hallinnon kehlttamiseen.

Ranskan poliisivoimien Gendarmerie eli valtion poIiisi vaihtoi 70 000 tietokonettaan open sourcelle 2008. ja opetusministerio jakoi kouluihin 175000 avoimilia ohjemilla varustettua muistitikkua.

"A voin liihdekoodi on vaihtoehto laittomille ohjelmakopioille"

Open source -toiminnan 10 kiirkimaata Red Hatin 2008 laatiman kartoituksen mukaan. Tutkimuksessa arvioitiin open source -aktiviteettia ja ympiiristoii hallinnon, liiketoiminnan ja yhteisolkoulutuskiiyton sektoreilla.

Kartta ja kaavio, liihde: Open Source Index 2008, Red Hat. Lisenssi: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 United States (CC-BY-SA).

Piirros : Tytti.

NORJA

Skandinaavista standardia

Norjan open source -toiminta on edennyt standardoinnin hidasta tieta ja matkaa on maustanut selkea Microsoft-vastaisuus. Ensirnmaiset suositukset laadittiin 2001, ja hallitus sanoi irti Microsoft-sopimuksensa 2002.

Standardointityon tavoitteena on tasavertainen paasy julkiseen tietoon kaikille norjalaisille ja se on edennyt hitaasti ja varmasti. 2005 todettiin, etta omistetut formaatit eivat sovellu kansalaisten ja hallinnon valiseen viestintaan ja 2007 avoimista standardeista paatetaan tehda pakollisia valtion virastoissa. 2009 Standardointikomitea julkaisi maaritykset avoimille tiedostoformaateille: odf (pdf) dokumenteille, ogg vorbis aanelle, theora videolle ja jpg/svg grafiikalle.

Myos Norjan yleisradio NRK on varautunut 2012 voimaan astuviin muutoksiin ja siirsi alkuvuodesta kaikki tietokoneensa OpenOfficeen.

BRASILIA

Open source tropicalismo

RedHatin tutkimuksessa Brasilia on sijalla 12, listan ensimmainen kolmannen maailman valtio sijalla 12. Uudistuksia alkoi tapahtua 2003 alkaen alkoi tapahtua tyovaenpuolueen johtaja Luis lnacio Lula da Silva valittiin presidentiksi.

Lahtokohtana on ollut talouden vahvistamisen lisaksi demokratian edistaminen ja uusien kykyjen tukeminen. Alkaen virkarniehista, joille avoimet ohjelmistot tehtiin pakollisiksi 2005 ja paatyen paikallisiin kulttuuripisteisten verkostoon, joissa kansalaiset oppivat digitaalista sisaltotuotantoa open source -valinein, Myos Brasilian vaalilaskenta ja pankkiautomaattiverkosto perustuvat avoimeen koodiin.

Maan open source -kulttuuria on verrattu 70-luvun tropicalismo-Iaululiikkeeseen. Tropicalismotahtl Gilberto Gilin kulttuuriministerikautena Brasilia lahti voimakkaasti tukemaan myos Creative Commonsia. Miksauksen ja jakamisen kulttuuria on pidetty erityisesti brasilialaisena tulkintana globalisaatiosta.

vs MICROSOFT

Standardointi ja siita kaytavat sodat ovat raakaa pella, Sulkemalla rajapintoja ja estamalla yhteensopivuutta yritykset pyrkivat ns. toimittajariippuvuuteen (vendor lock-in) ja sen myota mahdollisimman isoon markkinaosuuteen. Tavoitteeseen pyritaan globaalisti myos ei-teknologisin keinoin: erityisesti Microsoftin toiminta nousee esiin lahes jokaisen maan open source -pyrklmyksla seuratessa.

Keinoja on monia. Seka kehlttyneissa etta kehittyvlssa maissa Microsoft lahjoittaa ohjelmalisensseja kouluille ja yhtelsclden kayttoon, Yritys mustamaalaa open source -kehitysta nimittaen sita kommunismiksi ja kilpailun vaarlstamiseksl, Pahimmassa tapauksessa se miehittaa komiteoita tukijoillaan tai haastaa hallinnon edustajia oikeuteen.

Microsoft ei ole yksin; myos muutkin yritykset etsivat keinoja open sourcen yli tai yrnpari, joskus sita suoraan hyodyntaen, toisinaan sita vastaan hyokaten.

Kansainvalinen tekijanoikeuskonsortio IIPA on pitkaan vastustanut open source-mallia verraten sita piratismiin - vaikka avoin lahdekoodi on nimenomaan vaihtoehto laittomille ohjelmakopioille. Guardian raportoi askettain jutussaan "Open sourcen kaytto voi tehda sinusta valtion vihollisen" liPAn Special 301-tekijanoikeuslistasta, jossa piraattivaltioita pidetaan seurannassa. Guardianin mukaan jopa hallituksen tekerna open source - suositus voi johtaa listaukseen ja painostukseen, kuten kavi Indonesialle.

Special 301:lIa on useita vastavakoilijoita. Esimerkiksi Techrights.org -sivusto vahtii teknologiayritysten toimia maailmanlaajuisesti ja tiedottaa boikottikampanjoista. Techrights seuraa tiiviisti myos Suomen tapahtumia ja on viime aikoina uutisoinut mm. Vanhasen hallituksen (siis sam an joka tahtoo suosia avoimia rajapintoja! ks. viereinen sivu) sopimuksista Bill Gatesin kanssa. Esimerkiksi Aalto-yliopisto on sitoutunut jo ennen perustamistaan kiinteaan Mlcrosoft-yhtelstyohon; kaikki sovittiin Vanhasen kanssa jo 2008. Toivottavasti tama ei tuhoa huippuyliopiston tavoitteita avoimeen innovaatioon.

Minna Thrkka

•••• ••

2010-LUVUN TYOPOYTA

2010-1uvun tyopoytii sisiiltiiii 100% eettisesti kestiiviii ja taloudellisesti kannattavia avoimen liihdekoodin ohjelmia, jotka tarjoavat viilineet luovaan tybhim, projektihallintaan, viestintiiiin ja vapaa-aikaan.

Tietokoneelle on asennettu Linuxin Ubuntu, joka sisiiltiiii tiirkeimmiit ohjelmistot valmiiksi. Useimmat ohjelmat loytyviu myiis suomenkielisinii versioina ja niitii on saatavissa myiis Windows- ja Mac-koneille. Kiiyttiiopastusta saa esimerkiksi FLOSS Manuals-opaskirjastosta ja ohjelmien tukifoorumeilta.

Tiille aukeamalle on koottu suosituksia parhaista avoimista ohjelmista, joiden suomenkieliset versiot voi ladata netistii ilmaiseksi. Aloita avoimen koodin arki jo tiiniiiin!

Ubuntu

Linus Torvaldsin julkaistua Linux-ytimen ensiversion 7997 on Linuxista on tehty lukemattomia kaupallisia ja epiikaupallisia jakeluversioita eli distroja, joista tiirkein on Ubuntu.

Linux-distribuutio on Linux-ytimen ympiirille koottu paketti, johon kuuluu graafisia kiiyttiiliittymiii, tekstinkiisittelyohjelmia, tietokantoja, mitii tahansa tarvitaankin. jakeluversiot voivat erota toisistaan esimerkiksi kiiyttiitarkoituksen, kielen tai filosofian suhteen. Pyiiriiii ei tietenkaan keksitii uudestaan, vaan Linux-distribuutiot koostuvat yleensii samoista avoimen liihdekoodin ohjelmista.

Distrowatch.com -verkkosivusto listaakin 314 erilaista Linux-distroa. Nykyisin niistii suosituin on Ubuntu, joka on hyvin ystiiviillinen uudelle kiiyttiijiille ja saatavilla todella monilia kielillii.

Ubuntu Linux liihti liikkeelle Mark Shuttleworthin rahoituksella. Shuttleworth on eteliiafrikkalainen ohjelmoija ja miljoniiiiri, joka on kiiynyt vuonna 2002 jopa avaruudessa venalaisella Sojuz-avaruusaluksella. Ubuntu on zulunkielinen sana, joka merkitsee toisiin kohdistuvaa inhimillisyyttii.

Ensimmiiinen Ubuntun versio julkaistiin vuonna 2004.

Nykyisin ollaan jo versiossa 10.04, joka tunnetaan myiis nimellii Lucid Lynx. Version uutuuksia ovat esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kaltaisten sosiaalisten medioiden kytkeminen kiiyttiijiirjestelmiiiin ja uusi OpenShot-videoeditori.

Ubuntun paikallistiimi

Ubuntun lokalisointi eli kiiiintiiminen eri kielille perustuu eri maissa toimiviin paikallistiimeihin. Ubuntu Suomi on Suomen paikallistiimi ja sen

yhteyshenkilii Timo jyrinki luonnehtii: "Ubuntu on valmis

ohjelmapaketti, jolla tietokonetta voi kayttaa turvallisesti, helposti ja omalla iiidinkielelliiiin, ilmaiseksi. Se sopii niin tyii- kuin viihdekiiyttiiiinkin, ja sisaltaa muun muassa OpenOffice-ohjelmistot seka Firefox-selaimen. Ubuntun ilmaisuuden mahdollistavat vapaat ohjelmistot, joita kehitetaan niin Nokian kaltaisten suuryritysten kuin vapaaehtoistenkin voimin kaikkialla maailmassa."

40-henkinen suomentajaryhmii tekee Ubuntun kiiiinniikset, viimeistelyn ja laadunvarmistuksen. Kaikkiaan suomentamiseen on osallistunut satoja ihmisiii viimeisten 20 vuoden aikana, sillii Ubuntuun sisiiltyviii vapaita ohjelmia ovat kaantiineet niin harrastajat kuin esimerkiksi opetusalan yrityksetkin. Myiis Ubuntun takana olevan Canonical-yrityksen palkkalistoilla on 3-4 suomalaista.

Millaista apua kiiyttiijille on tarjolla? "lImaiseksi liiytyy muun muassa Ubuntu tutuksi -kirja Wikipedian sisarprojektissa Wikikirjastossa seka kaikki Ubuntu Suo men palvelut - ohjeet, WWW-keskustelualueet, reaaliaikaiset keskustelut jne. Linux.fi-sivustoa unohtamatta. Lisiiksi mm. Tieturi jarjestiiii maksullista Ubuntu-koulutusta ja tukku suomalaisia yrityksiii tarjoaa Ubuntu-palveluita yrityksille ja yksityishenki liii lie."

Myiis Ubuntun kiiyttiijiiyhteisii on aktiivinen. "Ubuntu on erityisen tunnettu ja suosittu kiiyttiijiiliiheisen ajattelutapansa takia, joten suuri osa yhteisiistiikin on keskittynyt tavallisten kiiyttiijien auttamiseen. Lisiiksi toimintaa on mm. blogien ja mikroblogien maailmassa, markkinoinnissa ja Ubuntun teknisessii kehittiimisessii. Ubuntun ja yleisemmin vapaiden ohjelmistojen ympiirillii on kiiyttiijiiryhmiii ja tapaamisia, kuten businesshenkinen Proactum Open Meet Up ja Free Thursday."

jyringin mukaan Ubuntun leviiimistii Suomessa ei voi arvioida tarkkaan, koska kuka tahansa voi ottaa sen kiiyttiiiin ilman minkiiiiniaisia rajoituksia. "Arvioiden varovaisesti Ubuntun maailmanlaajuisen kayttajamaaran ja katsomalla asennettujen suomen kielen oikolukupakettien miiiiriiii, saadaan arvioksi 140 000 kiiyttiijiiii. Ubuntua kayttavat kaikenlaiset tahot kirjastoista teollisuusyrityksiin ja kotikiiyttiijiin."

jyrinki suosittelee Ubuntua useimmille tietokoneen kiiyttiijille: "jos sen saa kaupasta tietokoneen mukana, kuten toivottavasti pian helpommin kuin tahan mennessii jakelukanavamonopolien takia, kutakuinkin kaikille. Muuten kaikille, joilla on jotain hampaankolossa nykyistii tietokoneen kiiyttiikokemusta kohtaan, tai jotka yksinkertaisesti haluavat olla riippumattomia mistiiiin yksittiiisestii ohjelmistoyrityksestii. Yritykset voivat ostaa ohjelmistopalvelunsa suoraan kotimaisilta yrityksiltii, ja vaatiessaan omatkin ohjelmistot avoimina pitavat riippumattomuutta yllii."

Ubuntun ottaminen kayttoon

Avoimen liihdekoodin ohjelmien tapaan Ubuntu voidaan ladata suoraan netistii. Ubuntun eri versioita toimitetaan kiiyttiijille myiis ilmaisina CD-Ievyinii, joita voi tilata verkosta ilman postituskuluja. Ubuntun saa Live-CD:nii, jolloin Ubuntu pyiirii cd-Ievyltii suoraan vailla minkiiiiniaisia asennuksia kovalevylle. Tarna sopii hyvin Ubuntun testaamiseen.

Varsinaiseen kayttoon Ubuntu kannattaa kuitenkin asentaa kovalevylle. Tiilliiin Ubuntun voi asentaa Windowsin rinnalle kuin tavallisen ohjelman kiiynnistiimiillii Ubuntun asennuksen Windowsin sisiiltii. Toinen vaihtoehto on ottaa koko kovalevy Ubuntun kiiyttiiiin.

Ubuntuun on helppo asentaa uusia ohjelmia Synaptic-pakettienhallintaohjelman avulla. Tarjolla on kosolti tavaraa niin peruskiiyttiijiille kuin innokkaalle niirtillekin. On tekstinkiisittelyohjelmia, selaimia, pelejii, ohjelmointityiikaluja ja media-alan ohjelmia.

www.ubuntu.com

Tomi Toivio

STUDIOLLA

Audacity

Audacity on avoimen lahdekoodin aanieditori. Audacitya kaytetaan aanien nauhoittamiseen, esimerkiksi musiikin tai haastattelujen tekemiseen seka aanien miksaamiseen. 16-kanavaista aanta voidaan saataa aanityksista editointiin. Audacity toimii Macilla, Windowsilla ja Linuxilla.

http://audacity.sourceforge.net

GIMP

GIMP-kuvankasittelyohjelmalla on kaupallista Photoshopohjelmistoa vastaavia ominaisuuksia. GIMPilia voi piirtaa ja muokata valokuvia tai muuntaa kuvaformaatteja ja se toimii kaikilla kayttojarjestelmllla,

www.gimp.org

TOIMISTOLLA

--------------~~;~----.

r.L .i4i.

OpenOff'icenrg

Open Office

OpenOffice.org (lyhennettyna 000, 00.0, tai OpenOffice) on taysi toimisto-ohjelmistopaketti, joka sisaltaa kaikki tarvitsemasi ohjelmat tekstinkaslttelysta esityksiin, taulukkolaskentaan, julkaisuun ja tietokantojen hallintaan. Open Office osaa rnyos oikolukea suomenkielista tekstia. www.openoffice.org

VAPAALLA

Freeciv

Freeciv on avoimen lahdekoodin versio klassisesta Civilization-strategiapelista. Pelaaja johtaa sivilisaatiota, joka kehittyy esihistoriallisesta ajasta kohti nykyaikaa. Pelissa paasee tekernaan tieteellista tutkimustyota, tutkimusmatkailemaan, perustamaan kaupunkeja, hallitsemaan taloutta ja sotimaan. Freecivia voi pelata muita ihmlsla tai tekoalya vastaan ja sen maailmaa voi muokata.

http://freeciv.wikia.comiwikiIMain_Page

Open Shot

OpenShot Video Editor on epallneaarinen videoeditori Linux-kayttojarjestelmaan, Ohjelmaa kehitetaan aktiivisesti ja kevaalla 2010 se valittiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi. OpenShotin avulla voi leikata videota, lisata siihen erikoistehosteita ja siirtymia, seka tallentaa videon monissa eri tiedostomuodoissa.Ohjelma tarjoaa useita tyokaluja kuvan muokkaukseen, ja se on tarkoitettu myos HD-videon tyostamiseen.

www.openshotvideo.com

Scribus

Scribus on ammattitason avoimen lahdekoodin taitto-ohjelma, joka toimii Linux- Mac OS X- ja Wlndows-jarjestelmissa,

www.scribus.net

NETISSA

Firefox

Firefox on suosittu avoimen lahdekoodin verkkoselain. Lisatietoja loydat seuraavalta sivulta. www.mozilla-europe.orglfi/firefoxl

Stellarium

Stellarium on ilmainen avoimen lahdekoodin planetaarioohjelma. Se on saatavilla Windowsiin, Linuxiin ja Mac OS X:aan. Ohjelma tarjoaa satojatuhansia tahtia, tahtikuviot,

tahtisumut, linnunradan, ilrnakehan ja auringon

vaikutuksen tahtien nakyvyyteen, seka satelliitit.

Kavttolilttyman avulla voi liikkua ajassa, tarkastella tahtia kaukoputkella seka luoda omia planetaarioesltyksla.

www.stellarium.org

Inkscape

Inkscape on vektorigrafiikan luomiseen ja muokkaamiseen tarkoitettu avoimen lahdekoodin piirtotyokalu, joka kayttaa SVG-standardia. Ohjelma toimii Mac- Linux- ja Windowskoneilla.

www.inkscape.org

blender

Blender

Blender on kolmiulotteisen grafiikan ja animaatioiden tuotantoon tarkoitettu ohjelma, joka toimii useilla kayttojarjestelmilla,

www.blender.org

Wordpress

Word press on avoimen lahdekoodin blogialusta. Sen saa kayttoonsa ilmaiseksi WordPressin verkkopalvelimelta tai sen voi asentaa omalle palvelimelleen. Word Press tarjoaa runsaasti erilaisia laajennuksia ja teemoja ja sita kavtetaan entista useammin suurienkin sivustojen stsallonhalllntajarjestelmana.

http://wordpress.orgl

Battle for Wesnoth

Battle for Wesnoth on fantasiamaailmaan sijoittuva

avoimen Iahdekoodin strategiapeli. Peli tapahtuu

heksakartalla ja siihen on ohjelmoitu erilaisia

juonenkaanteita ja erikoishahmoja. Tarjolla on myos erilaisia fantasia-armeijoita ja otuksia. Ihmisarmeijalle on velhoja ja raskasta ratsuvakea, orkkiarmeijat luottavat raakaan voimaan.

www.wesnoth.org

VALO

FLOSS Manuals

I

FLOSS Manuals on kansainvalinen projekti, joka tuottaa laadukasta dokumentaatiota avoimen lahdekoodin ohjelmille. Alkuperaiskieli englannin lisaksi palvelu on lokalisoitu myos suomeksi, persiaksi ja hollanniksi, ja yksittaisia oppaita on julkaistu yli 20:lIa kielella.

Dokumentaatio on perinteisesti ollut avoimen lahdekoodin heikoin lenkki. FLOSS Manualsin tarkoitus on rakentaa silta ohjelman ja sen kayttajien val iIIe dokumentoimalla ohjelmat selkkaperaisesti. Kaikki termit selitetaan maallikolle ymmarrettavasti ja ohjelman kayttoon opastetaan asentamisesta vaativampiin tehtavlin.

Suomenkielinen FLOSS Manuals avautui syyskuussa 2009 ja sielta loytyy oppaat keskeisille avoimen lahdekoodin ohjelmille ja palveluille. Palvelua yllapitaa rn-cult ry, joka osana ESR-rahoitettua Medios-hanketta jarjestaa myos avoimen mediatuotannon tyopajoja eri kohderyhmille.

FLOSS Manualsin kayttooppaat julkaistaan wikisivustona ja avoimen lahdekoodin GPL-lisenssin alaisuudessa, joten kuka tahansa voi vapaasti kayttaa, jaella ja parannella kayttooppaita.

http://fi·flossmanuals.net

VALO-CD

mia ja niihin voi hankkia tukipalveluita useilta eri yrltyksllta."

VALO-CD:n ohjelmat voi ladata ilmaiseksi verkosta tai tilata levyn pienta korvausta vastaan. Se loytyy rnyos isoimmista kirjastoista ja sita voi tilata kirjakauppojen kautta.

Nykyisellaan VALO-CD on edennyt jo versioon 5 asti. Mukana on esimerkiksi Open Office, Inkscape, Gimp, Scribus ja joukko muita

ohjelmia. Levylle on koottu ohjelmista __. - -- ----- ,

sellaiset versioit, jotka on suomennettu taysin. http://www.valo-cd·fi

VALO-CD on kokoelma Vapaita ja Avoimen l.ahdekoodin Ohjelmia Windowsille. Linuxiin suurin osa mukana olevista ohjelmista tulee eri jakeluversioiden mukana, joten erillista Linux-versiota ei tarvita. Tekijoiden mukaan levy on suunniteltu suomalaisia koti- ja yrityskayttajia varten.

Otto Kekalainen vetaa VALO-CD -projektia.

Harren mukaansa "VALO-CD sisaltaa jokaista kayttotarkoitusta varten parhaan saatavissa olevan ohjelman. Ohjelmat on testattu ja valittu etukateen, jotta ne ovat varmasti suornenkielisia ja helppoja kayttaa. Kaikki ohjelmat ovat avointa lahdekoodia, joten ne ovat toimittajariippumatto-

Aukeaman kokosivat: Tomi Toivio ja Minna Tarkka

Ilmoitustilo

Mozilla Firefox

johtava avoimen liihdekoodin selain Firefox on monipuolinen, mukautuva ja turvallinen.

Internet on loppujen lopuksi seurausta kylrnasta sodasta ja Neuvostoliiton vuonna 1958 laukaisemasta Sputnik-satelliitista. Neuvostoliitto oli yllattaen avaruusteknologiassa Yhdysvaltojen edella, mika heratti lantisessa supervallassa kauhua. Perustettiin kehittyneiden tutkimushankkeiden ARPA-jarjesto palauttamaan Yhdysvaltojen teknologista etumatkaa. ARPAn merklttavimpia projekteja oli vuonna 1969 toimintansa aloittanut ARPANET-verkko, jonka pohjalta muodostui 80-luvulla nykyinen Internet.

Varhaisessa lnternetlssa tietoa valitettlln lahinna tekstina - kyse oli sahkopostin ja nykyisin jo paljolti unohtuneiden uutisryhmien kaltaisista medioista. Nykymuotoinen graafinen World Wide Web syntyi Tim Berners-Leen tyon pohjalta 1990-luvun alussa. WWW alkoi yleistya 1993 julkaistun Mosaic-selaimen myota.

Selainsodat

Mosaicin luojat perustivat myohernmin Netscape-yhtion, joka sai Netscape Navigator -ohjelmallaan johtoaseman selainmarkkinoilla. Netscapen listautumisanti vuonna 1995 oli myos lahtolaukaus 1990-luvun lopun uusmediakuplalle. Netscape havisi selainsodat Microsoftille, jonka Explorer-selaimesta tuli 2000-luvun alussa ehdoton markkinajohtaja.

Netscape oli kuitenkin avannut selaimensa lahdekoodin Mozilla-projektille ja loi siten peru stan Fi refoxi lie, jonka ensirnrnainen versio julkaistiin vuonna 2004.

Selainsodat alkoivat uudelleen. Huhtikuussa 2010 Firefoxin osuudeksi kaytetyista selaimista mitattiin Net Applicationsin tutkimuksessa 24,59%. Suosituin selain oli

Microsoftin Internet Explorer, jota kaytti 59,95% verkkosurffaajista. Firefox on suosituin avoimeen lahdekoodiin perustuva selain.

Mozilla-projektissa noin 400 kehittajaa tyoskentelee Firefoxin lahdekoodin parissa. Heista osa on palkallisia ja osa vapaaehtoisia. l.isaksi selaimen kehitykseen osallistuu testaajia ja kaantajia; Firefox on kaannetty myos suomeksi.

Turvallisuus

Ohjelmistoista loytyy aina erilaisia turvallisuusaukkoja. Kun turva-aukko on julkaistu internetissa, alkaa kilpajuoksu krakkereiden ja ohjelmoijien valilla. Aukot voivat pahimmillaan johtaa esimerkiksi siihen, etta selaimen kayttajan henkilotiedot paatyvat tietokonerikollisten kasiin.

Turvallisuusaukot korjataan avoimen lahdekoodin ohjelmissa nopeammin kuin suljetuissa ohjelmistoissa. Firefox on tasta hyva esimerkki. Washington Post -Iehti raportoi jo 2006, etta Microsoftilta kului Internet Explorerin turvallisuusaukkojen korjaamiseen 284 paivaa, kun Firefoxin turvallisuusaukot korjattiin 9 paivassa, Niinpa Firefoxia pidetaan yleisesti paljon Exploreria turvallisempan a vaihtoehtona.

Laajennukset

Tarkelrnpia Firefoxin ominaisuuksia on mahdollisuus asentaa lisaosia, joita jaellaan Mozilla Add-ons -kirjaston kautta. Tarjontaan kuuluu sanakirjoja, kirjastoja, mainosten ja muiden harpakkeiden estajia ja muuta hyodyllista.

Adblock Plus poistaa verkkosivuilta mainokset. Video Downloadhelperin avulla voi ladata esimerkiksi YouTuben videot koneen kovalevylle. NoScript estaa verkkosivuja suorittamasta erilaisia ohjelmia, joista voi olla haittaa

esimerkiksi turvallisuuden kannalta. StumbleUpon lataa yhdella napsautuksella uusia kayttajan kiinnostuksen aiheisiin liittyvia sivuja.

Laajennuksiin kuuluu Voikko, suomenkielinen oikoluku, joka on kaytossa myos muissa avoimen lahdekoodin ohjelmissa, kuten Open Officessa ja monissa Linuxin jakeluversioissa.

www.mozilla-europe.orglfi/firefox

TIm Bemers-Lee, World Wide Webin keksijti

WEB-VIDEOSODAT

Internetin videomuodot eli formaatit ovat patenttien miinakenttii. Kiihtyviin formaattisodan vastapuolia ovat MPEG-LA:n H.264, Xiph-siiatlon avoin Ogg Theora ja uutena tulokkaana Googlen WebM. Kaksi kirjoittajaa kertoo niikemyksistiiiin.

Videokulttuurin uudet kahleet

lnternetlssa on 1960-luvulta saakka ollut kyse yhdistamlsesta ja avoimuudesta niin kaytantojen kuin lahdekoodin osalta. Web saa kasvaa orgaanisesti, ilman keinotekoisia kahleita. Nyt internet-videosta on kuitenkin kaynnissa koko sukupolvemme videomateriaalin tuottamiseen liittyvia taisteluja. Kaikki videoaineisto ollaan alistamassa MPEG-LA-yritysryhmittyman rahakoneen osaksi.

Ongelma koskee koko digitaalisen videon kenttaa, jos tahdot levittaa elokuvaa, olet velvollinen neuvottelemaan erikseen myos patenttilisenssimaksuista. Kahlinta tapahtuu heti, kun video tallentuu MPEG-LA:n hallinnoimaan H.264-muotoon, jolloin oikeutesi tarjota kyseista materiaalia kapenevat merkittavasti, Ainakin jos asut maassa, jossa ajatuspatentit ovat laillisia. EU:n alueella nain ei ole, mutta Euroopan patenttitoimiston virkailijat kuitenkin myontavat niita kaiken aikaa - vain hyvaksytty patentti tuo lisapalkkaa. Yhdenkin patentin toteaminen laittomaksi taas vaatii oikeusprosessin, ja MPEG-LA -yritysryppaalla patentteja on yli tuhat.

Internet-videon taistelukentan ytimessa on WWW-sivujen uusi yleismaarttelma nHTML5". Maaritelman laatinut W3C halusi luoda videolle edes yhden vaihtoehdon, joka ei syrji tai rajoita kayttoa, Videokuvalle olisi tarjolla mm. Theora-videomuoto. Videomuoto jatettiin kuitenkin maarittelernatta, koska avoimelle vaihtoehdolle ei ollut selainalan toimijoiden yleista hyvaksyntaa: vastustajia olivat MPEG-LA:n jasenien Microsoftin ja Applen lisaksi rnyos suurehko suomalainen matkapu hel i nval mistaja.

Perimmainen syy avoimien vaihtoehtojen vastustamiseen on aivan tavallinen kilpailun rajoittaminen. Suuryritysten ei ole hankalaa maksaa pyydettyja miljoonia kayttorajoitetun videomuodon kaytosta, koska he sam alla torppaavat pienempien tahojen mahdollisuuksia tulia markkinoille. Ja he maksavat osittain itselleen. Pata (Adobe) ja kattila (Apple) taistelevat siita, kenen suljettu teknologia onkaan se oikeasti avoin. Kaikille kelpaisi, etta koko maailman digitaalisen videon kaytto kulkisi heidan kassansa kautta.

H.264-patenttien lisenssiehdot ovat epaselvat ja voivat muuttua milloin vain. Kun ehdot pidetaan epaselvina, voidaan oikeuteen haastaa mika tahansa taho. Viimeisin muutos tapahtui helmikuussa 2010. Kayttajat saavat katsella webin ilmaisvideoita nyt maksutta vuoteen 2015 saakka. Hila haalitaan lisaa kayttajia videomuodon koukkuun, jolloin myohemrnin ei tarvitse sievlstella maksujen summissa. Avoimen lahdekoodin ratkaisut tamakin ilmaisuus estaa jo nyt, silla vapaat ohjel-

"Kiiyttajtu saavat katsella webin ilmaisvtdeotta n yt maksutta vuoteen 2015"

mistot vaativat tasa-arvoiset kayttomahdolllsuudet ilman rajoituksia. Ohjelmakohtainen patenttilisensointi tai lisamaininta "vain ei-kaupalliseen kayttoon" eivat siis kay laatuun.

MPEG-LA vakuuttaa, etta he tulevat aina vain "tarjoamaan" lisensseja, eivat hyokkaamaan kenenkaan kimppuun. On siis sattumaa, etta MPEG-LA:n toimitusjohtaja johtaa myos toista, MobileMedia Ideas - nirnista yritysta, Yrityksen ainoa tarkoitus on ostaa ajatuspatentteja ja haastaa niilla toisia yrityksia oikeuteen patenttirikkomuksista. Yritys ei tee mitaan tuottavaa to imintaa.

Seurauksena avoimien vaihtoehto-

jen estarnisesta on kulttuuri, jossa saa kuluttaa suuryritysten tuotteita, mutta tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuurin vapaan tuottamisen voi unohtaa. Vastavoimiakin on, mutta esimerkiksi Firefoxin kehittaja Mozilla ja Wikipedia eivat ole riittavan painavia tahoja kallistamaan koko IT-alan vaakakuppia.

WebM-niminen valttikortti on nyt

tulossa Googlen suunnalta. Siina vapaasti kaytettavaan Matroska-paketointitapaan ja laadukkaaseen Vorbls-aanimuotoon yhdistyy Googlen ostama ja vapauttama VP8-videomuoto seka laaja tuki yhteisollta ja yrityksilta.

Googlen kiinnostuksen kohteena on osaltaan aidosti avoin Internet, jotta verkon tarjontaa voi kayttaa kuka tahansa varallisuudesta ja laitteesta riippumatta. MPEGLA ei jaane katselemaan tallaista toimintaa sivusta.

Timo Jyrinki

Kirjoittaja on Ubuntun Suomen paikallistiimin vettijti.

Kohti vapaampaa webvideota

Miten navigoida valitettavan epaselvaa oikeudellista web-videoviidakkoa? Vaihtoehtoja suuryritysten MPEGLA:n kautta hallitsemalle, kayttoehdoiltaan rajoitetulle H.264-videoformaatille on, kunhan ei kompastu sen kannattajien pelonlietsontaan. Olisikin suotavaa, etta kaikki verkkoon laitettava video olisi saatavilla vapaassa muodossa. Tarna lisaisi kayttajien vapautta ja valinnanvaraa.

Perinteinen ratkaisu on Xiph-saatlon Ogg Theora. SilIe on tullutkin tukea vapautta arvostavilta tahoilta, kuten Firefoxin Mozillalta ja Wikimedia-saatiolta,

Vanhempaan tekniikkaan perustuva Theora tuottaa H.264:a isompia tiedostoja pyrittaessa vastaavaan kuvanlaatuun. Vastustajat liioittelevat laatukysyrnysta: Theora on kayttokelpoinen ratkaisu, kun unohdetaan perfektionismi. Jos on tinglttava Theoran kanssa laadusta tai H.264:n tapauksessa vapaudesta, on Theora luonteva valinta sinne, missa rajoitettuja ratkaisuja ei hal uta tukea. Mita kaytantoon tulee, tiedostokoon pienuudesta tinkiessakin tallennus- ja siirtokapasiteetti halpenevat ko-

ko ajan, mutta rajoitettuun tiedostomuotoon sitoutumisen yhteiskunnalliset kulut eivat,

Tunnetuimmista selaimista Theoraa soittavat suoraan vapaa Firefox, Opera ja Googlen Chrome. Naista Chrome tukee myos H.264-videota, siina missa muut suuryritykset keskittyvat rajoittamaan valinnanvaraa tukemalla vain H.264-videota.

Vaikka Theorasta ei menestysta tullutkaan, tarkeaa on jo kayttokelpoisen vapaan vaihtoehdon pelkka olemassaolo: verkkopalvelut eivat ole sidottuja rajoitettuihin ratkaisuihin. Mutta onko vapauden ja menestyksen yhdlstelma mahdoton saavuttaa?

Ei valttamatta: tana kevaana Google julkisti yrityskaupalla hankkimaansa VP8-pakkausta kayttavan WebM-videomuodon. Avoimena lahdekoodina julkaistu VP8 on teknisesti Theoraa kilpailukykyisempi, joskaan ei kaikilta osin H.264:n tasolla - muiden patentoimien tekniikoiden valttelylla on hintansa.

Google omat patentit taas on avoimesti lisensoitu VP8-kayttoon; lisenssin voi menettaa lahinna, jos itse haastaa muita oikeuteen VP8-kaytosta. Taman toivotaan hillitsevan nykyisten videotsaarien haluja pysayttaa VP8:a oikeusteitse.

Google kayttaakin jo omassa Youtube-palvelussaan WebM:aa, ainakin toistaiseksi H.264:n ohella, Mozillan, Operan ja Chromen kehitysversiot hallitsevat toiston. Vahvoine taustavoimineen WebM voi hyvinkin ratkaista web-videon vapausongelman siina, missa Theora on jaanyt pienen kayttajakunnan tyokaluksi.

H.264-suojelurahabisneksestaan huolestunut MPEGLA on jo vaittanyt suunnittelevansa VP8-lisenssimaksujen vaatimista. Mitaan tarkistuskelpoisia patenttirikesyytoksia ei ole kuitenkaan esitetty. Tyhjat uhkaukset ovat MPEG LA:n normaalia liiketoimintaa.

On myos esitetty kaikkien pakkaajien rikkovan patentteja - lisensoimaton H.264-kodekkikin rikkoisi yli tuhattal H.264 on tehty komiteatyona, jossa jokainen alan yritys yrittaa saada mukaan patentoimiaan ominaisuuksia paastakseen lisenssimaksuissa saamapuolelle. H.264 onkin kehitetty patenttimiinakentaksi, siina missa VP8 on kehitetty vaistarnaan se.

Nykyisessa patentti-ilmastossa olisi holmoa vaittaa VP8:n kay ton olevan laillisesti turvallista, mutta sam a patee mihin tahansa muuhunkin ohjelmistoon. On myos kaytannossa todettu, ettei suojelurahojen maksaminen ole rauhan tae: patenttiviidakon puskan takaa voi hyokata patentinhaltija keraarnaan osuuttaan.

Mikko Rauhala

Kirjoittaja on kansalaisten oikeuksia stihkoistyvtissti maailmassa ajavan Effin varapuheenjohtaja.

---------------------------------------_.

Kaantajan avoimet markkinat

Ohjelmiston lokalisointi eli kotoistus on ohjelmiston sovittamista paikalliseen yrnparistoon. Lokalisoinnin laajimpia osa-alueita on klelenkaantaminen, mutta se sisaltaa myos mm. paivaysten, kellonaikojen, merkistojen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittamisen kohdealueen kaytantoihin ja saantoihin. Ohjelmiston lokalisoinnissa kaantajan vastuulla on sailyttaa yhdenmukaisuus eri ohjelmistojen valilla, Sarna asia tulee esittaa samail a termilia eri ohjelmissa.

Tietokoneohjelman kaytto helpottuu, kun sita voi kaskyttaa omalla aldinklelellaan. On todennakoista, etta 10- kalisoitu ohjelma saa laajemman yleison kuin lokalisoimaton. Laaja kayttajakunta on monesti ohjelman elinehto.

Avoimen lahdekoodln projektissa jokainen kayttaja on potentiaalinen osallistuja. Osallistujaryhmia voivat olla mm. kehittajat, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat kayttajia, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta seka kaantajat, jotka omalla tyopanoksellaan auttavat uusien kayttajien hankinnassa kaantamalla ohjelman uusille kielille.

Ohjelmistokehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa.

Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tyo niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetaan usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan.

Julkaisujen valinen aika on tyoalkaa, jolloin ohjelmaa kehitetaan eli tehdaan muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on maaritelty. Yleensa kehitysprosessissa kayttoliittyrnan tekstit muuttuvat tai niita tulee lisaa. Tyoajan lopussa voidaan maaritella paiva, jonka jalkeen koodin muutokset eivat enaa vaikuta kayttajille nakyvlin teksteihin. Tasta alkaa kaantajan urakka.

Jotta ohjelman kayttoliittyman kaantaminen on mahdollista, pitaa siihen varautua jo kehitysvaiheessa. Kayttajille nakyvat tekstit erotellaan ohjelmakoodista ja tuloksena on kaannostiedosto, jota kaantaja alkaa tyostaa etsimalla alkuperaiskielisille tekstipatkille kohdekieliset vastineet. Englanti on ylivoimaisesti kaytetyin alkuperaiskieli avoimen lahdekoodin projekteissa.

Suosituimmille kaannostiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla kaannostyo helpottuu. Kaannosohjelrna tarkkailee ja tilastoi kaannoksen edistymlsta ja siihen voi liittya sanasto.

Tyopoytaohjelmien kaannosrnaara vaihtelee suuresti.

Useimmat ohjelmat parjaavat 200-6000 tekstipatkalla.

Patka voi olla yksittalnen sana tai muutaman lauseen kappale. Tekstit ladataan kaannosohjelmaan ja kaantarninen voi alkaa. Ensimrnaiset helpot kaannokset loytyvat nopeasti: file - tiedosto, cut - leikkaa, paste - liita,

Kaannosta tehtaessa ei voi tehda kompromisseja. jos merkkijonon kaannos on epaselva, tulee se rnerkita kaannostiedostoon, jolloin toinen kaantaja voi korjata sen.

Kompromisseja ja virheita ei silti ole helppo valttaa, joten tyon loppuun on varattava aikaa tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyva, jos kaannoksen kay lapi joku toinen, ja hyva tarkistamisen tapa on kayttaa ohjelmaa oman kaannoksensa kanssa, jolloin virheet erottuvat nopeasti. Lopuksi tarkistettu kaannos lahetetaan julkaistavaksi ohjelmistoprojektiin.

Avoimen lahdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyoty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Tyo on kaikille avointa. Esteina ovat vain omat taidot ja motivaatio ryhtya vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokallsointityo on valita ohjelma, jota kayttaa usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsia tietoa ja ohjeita tehtavaan, Jos ohjelmaa on jo kaannetty, kannattaa ottaa yhteytta aikaisempaan kaantajaan, jolta voi myos saada apua.

jos ohjelman kayttoliittyman kaannos tuntuu larnmitteIylta, voi tyota jatkaa ohjelmien oheismateriaalien parissa. On itsesta kiinni, rninka tyyppiseen kaannostehtavaan haluaa aikaansa sijoittaa. Nailla markkinoilla on runsauden pula.

Riku Leino

Kirjoittaja on Suomen Pelastusarmeijan SiiCition tietohallintovastaava, joka on suomentanut ja kehittanyt avoimen liihdekoodin graafisen suunnittelun ohjelmia.

Linux.fi

Linux.fi on suomenkielinen dokumentaatiowiki, jonka tavoitteena on Linux-dokumentaation keraaminen yhteen paikkaan.

"Linux.fihin kelpaavat kaikki suomenkieliset ja vapaat Linuxiin lilttvvat artikkelit ja ohjeet. Sisaltoa ei ole lahdetty kovin tarkasti rajaamaan. Kayttoohjeet ja tietosanakirjamaiset artikkelit muodostavat suurimman osan. Naihin pyritaan rnyos panostamaan. Kaytannossa sisalto riippuu siita, mista asioista vapaaehtoiset kayttajat innostuvat kirjoittamaan", kertovat wikin yllapitajat Heikki Mantysaari ja Markus Vuorio.

Pidernpia artikkeleita wikissa on yli 1600 ja sivulla on myos paljon lukijoita, 27-30 000 kuukaudessa. Paaosa on kotikayttajia, mutta myos julkishallinnon ja yritysten verkoista tulee vierailuja. Yli puolet kayttaa selainalustana Windowsia, mutta Linuxin osuus on noussut tasaisesti.

Mantysaari ja Vuorio pitavat avoimen lahdekoodin heikkona puolena dokumentaatiota. "Linux.fi pyrkii parantamaan tilannetta, ja aikaan on jo saatu melko kattava Linux-sivusto. Uudet kirjoittajat ovat enemman kuin tervetulleita. Vapaaohjelmistojen maailma - kuten ohjelmistoala yleensakin - kehittyy niin nopeasti, ettei dokumentaatio tahdo pysya perassa."

"Turha este yhteistyolle ovat lisenssiristiriidat - usein olemassaolevaa dokumentaatiota ei voi siirtaa Linux.fihin lisenssirajoitusten vuoksi. Siksi Linux.fihin on valittu hyvin vahan jatkokayttoa rajoittava Creative Commons 3.0 Nimi mainittava -Iisenssi, eli sisaltoa voi jatkokayttaa minka lisenssin alia hyvansa."

www.linux·fi

TomiToivio

1--------------------------------------------------------------------------------------

I I I I I I I I I I

Ilmoitustila

8acklab

Hackerspace on luovien teknologiakokeilijoiden yhteinen toimintatila. Luovuuden kohteena voi olla elektroniikka, tietokoneet tai digitaalinen media. Nyt tallainen tila on perusteilla myos Suomeen. Helsinki Hacklab on uusi yhdistys ja elektroniikan rakennuspaja, jonka uudet tilat avautuvat heinakuussa.

Hacklabissa toimivan Hans Haggstromtn mukaan "Tavoitteena on rakentaa Helsinkiin tyopaja jossa jasenet pystyvat rakentamaan erilaisia teknisia projekteja yhdessa tai itse. Ajatuksena on myos harrastaa ideoiden vaihtoa ja muuta sosiaalista kanssakayrnista, pitaa avoimia koulutustilaisuuksia ja tehda materiaalin ja tyokalujen yhteistilauksia. Inspiraationa ovat lukuisat hackerspacet maailmalla. "

Mutta millaisia laitteita on tarkoitus rakentaa? "Talla hetkella on tekeilla ainakin pari 3D printteria, joilla voi tulostaa tietokoneella mallinnetun kolmiulotteisen kappaleen muovista. Lisaksi meilla on erilaisia elektroniikkaprojekteja, ledivalaistuksesta romusta rakennettuihin musiikkikoneisiin ja robotteihin, seka suunnitelmia esimerkiksi oman lentosimulaattorin rakentamisesta."

Miten Hacklab liittyy avoimeen lahdekoodiin? "Monet

rakentamistamme projekteista pohjautuvat netissa oleviin avoimen lisenssin piirustuksiin ja pyrimme myos julkaisemaan omia projektejamme avoimilla lisensseilla. Hackerspace-kulttuuriin kuuluu ideoiden jakaminen ja yhdessa tekeminen."

Arduino on eras mielenkiintoisimmista open hardwareprojekteista. Kyseessa on mikrokontrolleri, jolla voi rakentaa esimerkiksi oman robotin. Erikoisen tasta mikrokontrollerista tekee se, etta sen piirustukset ja muut tekniset tiedot ovat kaikkien saatavilla ja muokattavissa samaan tapaan kuin vapaiden ohjelmien lahdekoodi.

"Arduinoon kuuluu myos yksinkertainen ohjelmointlymparisto. Sen avulla paasee parinkympin investoinnilla tekernaan ympariston kanssa vuorovaikuttavia hauskoja leluja, taideteoksia tai hyodyllisia laitteita. Halpuutensa ja helppokayttoisyydensa vuoksi se on yleistynyt maailmalla ja silla on tehty mita erilaisimpia projekteja", Haggstrom kertoo.

Mutta taytyyko Hacklabiin Iilttyakseen olla jo valmiiksi suuri guru tietokoneiden ja elektroniikan maailmassa? "Hacklabissa parjaa uteliaalla rnielella ja oppimishalulla. Pyrimme pitamaan silloin talloin opetustilaisuuksia esimerkiksi Arduino-ohjelmoinnista ja juottamisesta. Yksi Hacklabin idea on se, etta kaikessa ei tarvitse olla asian-

Jaromil

Italialaissyntyinen Denis '[aromil' Rojo on vapaa ohjelmoija, joka murtaa rajoja taiteen ja koodin, sosiaalisen aktivismin ja kehitystyon viiliLlii.

Kun Jaromil alkoi ohjelmoida, han tahtoi luoda valineita, joilla ihmiset voivat ilmaista itseaan. Tutustuessaan GNU/Linuxiin haneen vaikutti Richard Stallmanin vapaan ohjelmiston maaritelma, jossa vapaus ei ole yhta kuin ilmaisuus, vaan merkitsee sananvapautta.

90-luvun puolivalin internetissa oli jo hyvia tekstiviestinnan tapoja - listserv, usenet, verkkosivut ja foorumit - mutta audiovisuaalisen ilmaisun mahdollisuudet olivat viela vahissa. Aanen streamaukseen oli vain yksi ohjelmisto, Real Audio. Kayttajalle ohjelmisto oli vapaa, mutta palvelimen kayttajamaariin perustuva hinnoittelu esti vahempivaralsla tahoja Iahettarnasta aanta internetissa, Jaromil alkoi tyostaa MuSEa, ohjelmistoa jolla kuka tahansa voisi luoda radioaseman nettiin. Han rakensi myos kornentorivilla toimivan Vl-tyokalun nirnella Free], seka kirjoitti Hasciicam -ohjelmiston, joka muuntaa Iive-videon ascii-videoksi. Hasciicamista tuli hitti GNU/Linux -piireissa ja se Iiitettiin jakeluversioiden osaksi.

Vuosituhannen vaihteessa Jaromil alkoi kehittaa Dyne:bolicia. Alkujaan dyne.org-sivusto oli tapa pitaa yhteytta kansainvallseen hakkeriverkostoon. "Sivulla oli Moebiuksen nauha ja animoitu tekstibanneri jossa luki 'ruusu on ruusu on ruusu'",

Italian hakkeritapaamisessa Jaromil oli tutustunut Bolicl:een, joka oli ensimrnaisia live-cd-ohjelmistoja GNU/Linuxiin. Kun Live-CD -levy laitetaan tietokoneeseen ja kone kaynnistetaan, kayttojarjestelma pyorii ilman asennusta. Tarna on erinomainen tapa aloittaa tutustuminen GNU/Linuxiin, jolla oli pitkaan vaikean asennettavan maine.

Jaromil kehitti siis live-Cfnta, josta hanen aiemmin kehitetyt av-tuotantovallneet loytyisivat valmiiksi. Dyne:bolicin avulla mika PC-kone tahansa voisi muuntua av-tuotantoyksi-

Renderfarm ja 3danimaatiot Blenderilla

Kolmiulotteisen grafiikan luominen vaatii rahaa. Elokuvatasoisen kuvan tekeminen vaatii valtavasti koneresursseja. Tama mahdollisuus on nyt tuotu myds tavallisten ihmisten ulottuville. Renderfarm.fi jakaa kavttajien resursseja kolmiulotteisen grafiikan renderointiin samaan tapaan kuin Seti@home jakaa resursseja maapallon ulkopuolisen alyn etsintaan,

Renderfarmin projektipaallikko Julius Tuomiston mukaan "Maailman suosituin avoimen lahdekoodin 3D-animaatio ja -mallinnusohjelma Blender on luonnollinen valinta avointa lahdekoodia hyodyntavalle palvelulle kuten Renderfarm.fi. Palvelun sivuilta loytyva Renderfarm.fi -versio Blenderista sisaltaa integroidun kavttolilttymaosan, joka mahdollistaa tyon lahettarnisen palvelulle suoraan ohjelmasta - i1man selaimen tai ulkoisen ohjelman kayttamista. Taman version Blenderista voi ladata ilmaiseksi sivuiltamme."

Blenderin kaytto on melko vaikeaa, mutta karsivallinen kayttaja voi tehda silla kolmiulotteisen elokuvan. l.isaksi Blenderiin voi lisata esimerkiksi Python-ohjelmointikielella tehtyja ohjelmia, jolloin esimerkiksi kolmiulotteisten pelien ja simulaatioiden tekeminen on mahdollista.

"Renderfarm.fi -palvelua voidaan kayttaa avoimiin projekteihin, joissa tyon animaattorilla ei ole syyta salata tyonsa sisaltoa ulkopuolisilta. Tallaisia voisivat olla mainokset, alhaisen budjetin elokuvatuotannot tai musiikkivideot tai digitaalinen taide. Palvelun edustama julkinen jaettu renderointi tarkoittaa juuri sita, ettei palvelu takaa

koksi muutamassa minuutissa, laittamalla CD levyasemaan ja kaynnistamalla kone uudelleen.

Dyne:bolicin erityispiirre on, etta se on tehty toimimaan hyvin myos vanhoilla tietokoneilla. Toisin kuin tavalliset Linux-tyopoytien kuten Gnome tai KDE, Dyne:bolic on nopea ja voi esimerkiksi kayttlili resursseja Iive-signaalin renderointiin. Se kayttaa rnyos verkkokapasiteettia tehokkaasti ja pystyy lahettarnaan streamin myos heikoilla yhteyksilla. l.isaksi Dyne:bolic kykenee lahiverkossa yhdistamaan useamman koneen laskentatehon.

jotta voisi auttaa ihmisia saamaan voimaa, Jaromil tahtoo yrnmartaa ihmisten oikeita tarpeita. Dyne:bolicin ajatus on syntynyt pitkilla matkoilla Intiassa ja Palestiinassa. "Rajanylitykset" ja tosielaman tapahtumien luoma epatasapaino ovat Jaromilin inspiraatioita. Han viihtyy kaupunkien kurjuudessa ja asuu vallatussa talossa Amsterdamissa. Jaromilin

tuntija vaan muilta jasenilta voi kysella neuvoja." http://www.hacklab.(i/

Tomi Toivio

poliittisen filosofian ydinta on paasta perille "Babylonin likaisista taisteluista".

Vaikka suuri osa ajasta menee koodaamiseen, Jaromilille yhta tarkeita ovat oikeat tilat, tilanteet ja ihmiset. Tama pitaa mielen kirkkaana ja muistuttaa etta "ohjelmistot muuttavat vain ohjelmistojen maailmaa".

Jaromilin luovan filosofian taustalla on myos Marxin poliittisia ajatuksia. Hanelle vapaat ohjelmistot rnerkitsevat tuotantovalineiden omistusta. ltsensa han maarittelee "kasityolaiseksi, jolle ei makseta mutta joka on vapaa tekemaan kuten oikeaksi nakee" ja joka "voi vapaasti lahjoittaa tekijyytensa tuotteet muille."

http://rastasoft·orgl

Armin Medosch

Medoschin tekstistii Babylon by Bus - Jaromil, the lyrical programmer activist lyhentiien suomentanut Minna Tarkka. Kokonaisuudessaan teksti lOytyy verkosta: http://www.thenext!ayer.orglnodel421

kayttajiensa renderoirnalle sisallolle rninkaanlaista teknista suojaa, vaan suojaus perustuu tekijanoikeuslainsaadantoon ja Creative Commonsin edustamiin avot mil n lisensseihin. Palvelun takana on siis rutkasti avointa ajattelua", kertoo Tuomisto.

Tuomisto nakee tulevaisuuden valoisana. "Uskon avoimien toimintamallien leviamiseen rnyos talle, usein hyvin salamyhkaisellekin alueelle. Uuden sukupolven taiteilijat ja tuotannot, esimerkiksi Star Wreck -elokuvat ja Wreckamovie.com -palvelu, osaavat hyodyntaa avointa lisensointia ja nakevat siina enernrnan mahdollisuuksia kuin uhkia.

Dyne:bo/ic -tyiipiiytii.

Ohjaaja George Lucas ei Renderfarm.fi:lla tule ainakaan viela renderoimaan, mutta palvelu tarjoaa sita oikein hyodyntaville tahoille taysin uuden tavan ottaa yhteyden faneihinsa: mahdollisuuden lahjoittaa konetehoa tuotannoille."

http://www.renderfarm.(i/

Tomi Toivio

Tunnetiu esimerkki Blender-tuotannosta on Big Buck Bunny - lyhytanimaatio.

Avoin kysymys

Kukaties "open source" on edelleen muotia, koska nimitys on niin runollinen. jos se olisi suunnilleen sam a latinaksi - ad fontes - mielenkiinto voisi olla vahaisempaa. Sekin auttaa kasitteen markkinointia, etta suhteellisen harva kayttaja tietaa, mita lahdekoodi tarkoittaa. En itsekaan tieda, Periaatteessa "lahdekoodi" on tietokoneohjelman ihmisen luettavissa oleva versio.

Asiasta on Yhdysvalloista tuomioistuimen paatoskin, Lahdekoodi on sananvapauden (free speech) suojaama ...

Koodin "avoimuus" tai "vapaus" ei ole asian ydin. Toisaalta aidosti maksuttomia tietokoneohjelmia on verkko taynna, vaikka ohjelmasta on jakelussa vain ajettava versio (exe). Toisaalta valmistajat jakavat erilaisia namusia, kuten viimeksi Nokian karttapalvelu. Puhe on markkinointikeinosta, joka on tassa tapauksessa hyva. Mobiililaitteisiin sopivat ja oikeastaan muutkin kartat ovat yleensa ikavan hintavia. Google Maps lienee ainutlaatuisen kallis yllapitaa. Kayttajalle se on niin tarpeellinen ja hyva, etta voi vain ihmetella - navigaattori ei aja samaa asiaa.

ja taustalla on poliittinen ja taloudellinen ajatus, jonka ymmartamlnen vaarin on hyvin suosittua.

Ylimalkaisesti puhuttaessa luonteenomainen OS-tuote on aina Linux. On se, mutta oikeastaan Internet on ilmaispalvelu.

Se vastavaite, etta yhteys on aina kuitenkin maksullinen, ei paljon paina. Jo Arpanet ja sitten Internet ja ennen kaikkea WWW ja Netscapen sensaatiomainen ratkaisu ryhtya jakelemaan selainta veloituksetta, muutti maailmaa.

Avokoodi ja avoin sisalto ovat tietenkin jarjettornia ajatuksia. Ei ole tarpeen puhua oikeuksista eika moraalista. Maksuttomien tuotteiden ja palvelujen rakentajien on saatava syoda ja nukkua kuivissa huoneissa.

Yllattavaa, ettei katolinen kirkko, joka osoitti muutamia vuosisatoja sitten niin mainiota tilannetajua, ole ottanut OS-tuotantoa luostareiden ja saantokuntien paatehtavaksi.

Sikali kuin ymrnarran teologiaa, ja ymmarranhan mina, hengellisten vhteisojen perinteisesti edellyttama rukous toteutuu melkein samassa maarin kuin paholaisen kiusauksetkin. Jokainen koodia kirjoittanut tuntee jalkimmaisen kokemuksesta ja lienee kutsunut Itse Pahaa apuunsa enemman kuin usein.

Tama ajatus ei ole keimaileva heitto. Maailman toiseksi vanhin avoimen koodin projekti, siis uskontojen jalkeen, on tiede.

Englannin Royal Society ei tavoitellut elinkeinotuloa toiminnallaan, ja on harjoittanut laajaa julkaisutoimintaa perustamisvuodestaan 1660 lahtien. Sen puheenjohtajana haarinyt Sir Isaac Newton kaytti seuran palveluja, ja hanen paahanpistonsa mekaniikasta julkaistiin "open contentina".

Vastavaite - etta tiede on ura ja johtaa kunnian kukkuloille, esimerkiksi professuuriin - kesta kvantitatiivista tarkastelua. Myoskaan luonnontieteissa kirjoittajien (ja vastaavien) asema ja siita saama palkkio eivat ole missaan johdonmukaisessa suhteessa heidan kontribuutioihinsa.

Tasta sopii riidella, mutta kukaties matematiikka, etenkin se alue, jota ennen nimitettiin korkeammaksi matematiikaksi, on erittain usein edistynyt erittain nuorten tai erittain tuntemattomien henkloiden yllattavien lapimurtojen ansioista.

Kirjallisuutta kirjoittavat aivan lukijaa ajattelematta eismerkiksi skitsofreniapotilaat, plenenpienella kasialalla koppinsa seinaan. Kaunokirjallisuuden (romaanit, nove II it, runous) tuloista aile 10 kirjaa vuodessa vie noin 90 prosenttia. Ne eivat ole oikeastaan milloinkaan samoja kuin ne korkeintaan noin 10 kirjaa vuodessa, jotka aikanaan osoittautuvat pysyvasti arvokkaiksi.

Tekstin luomisessa vallitsi kummallinen sorron aikakausi, joka alkoi noin 1870 ja alkoi menna mailleen noin kymmenen vuotta sitten.

Tama ei ole kustantajien mielipide. Tama on kirjoittajan mielipide.

Kirjapainotaito - 1400-luku - ei oikeastaan muuttanut paljon mitaan, jopa uskonpuhdistuksen ajan lentokirjasten rnerkitysta on tapana liioitella. Eri ryhrnittyrnilla oli kaytettavissaan erilaisia hurma- ja rayhahenkia, jotka kulkivat villitsemassa ihmisia puheillaan.

Tekijanoikeuslait (Englanti, 1709) tarvittiin nykyisen kielenkayton mukaan kilpailuoikeudellisista syista eli selvittarnaan kirjanpainajien valeja, Englannissa on edelleen merkillinen peri nne, "stationer's", joka muistuttaa noista kauan sitten menneista ajoista.

Kirjallisuutta ja tekstia ajatellen maailman muutti pari vaivaista patenttia. Rotaatiopainokone oli keksitty melkein kuin biologisen evoluution tuloksena, mutta paperi uhkasi loppua maailmasta, ja sen mukana lansimainen sivistys. Lumput oli kaytetty ja lumppupaperi oli masentavan kallistao

Saksassa ja osittain Ruotsissa keksittiin paperin raaka-aineeksi puuhioke ja heti peraan kemialliset rnenetelrnat eli sulfaatti- ja sulfiittiselluloosa. jotkut maksoivat hadissaan patenttilisensseista. Tiettavasti Suomen suuriruhtinaskunnassa tata virhetta ei tehty, vaan saksalaisten keksinnot otettiin kayttoon heti, maksuitta.

Paperin hinta putosi kymrnenessa vuodessa kymmenenteen osaan lahtotasosta, ja nyt alkoi tapahtua. Painamisesta ja sen edellytyksena kirjoittamisesta tuli elinkeino ja teollisuutta.

Nykyisen vallitsevan tulkinnnan (mm. C.M. Bayly) mukaan teollistuminen ei alkanut 17oo-luvulla, vaan 1800-luvun puolivalissa. Rautatie oli huono ja ramiseva keksinto ja junat ajoivat yhteen yhta mittaa. Metallirunkoinen laiva ja potkuri myonnettiin mielenkiintoisiksi ajatuksiksi, mutta merivoimat vastustivat.

Aito kaannekohta oli ns. hullu vuosi, 1848, jolloin tyhmempikin kasitti, etta uutta retteloitsevaa luokkaa, ns. porvaristoa, hallittiin hukuttamalla se painotuotteisiin, joita se kiitollisena kirjoitti myos itse.

Aatteellinen kirjoittaminen hiipui. Suomessa sita olivat edustaneet muun muassa maakuntien kakkos- ja kolmoslehdet, etenkin maalaisliiton ja tyovaenpuolueiden julkaisemat. Niihin kirjoitettiin palkkiota ajattelematta.

Mahdollisesti Suomen tietotekniikan sapsahdyttava nousu 1990-luvulla Iiittyi usein ja aiheettomasti parjattuun jatkosodan puhdetyovaiheeseen. Seka herrat upseerit etta raa'at sotamiehet puuhasivat yhdessa toisaikaisten askareiden kimpussa. Ajanvieteromaanien lukeminen ja kirjoittaminen ja rnita ihmeellisempien korsulehtien sommittelu oli hyvin suosittua.

Tama ilmio koski myos ja etenkin sahkoista mediaa. Aunuksen ja Karjalan radion lupaavia, nuoria Dj-nimia ja rapartisteja olivat mm. Tapio Rautavaara ja Olavi Virta. Sodan edellyttarna radiotekniikka tuli muuten jokseenkin kaikki henkiloilta, jotka aloittivat rauhan tultua Teknillisen korkea-

koulun professoreina. Armeijan kansainvalisesti vertaillen merkillisen hyva radiotiedustelu avasi vaikeaakin salakirjoitusta ja loi siten pohjan seka koodin etta kryptauksen kasittelylle pari vuosikymmenta ennen kuin digitaalinen murros tapahtui.

Digitaalisen murroksen ongelmaksi on nostettu helppo kopiointi. Todellisuudessa ongelma on aikaisempi tuotantotapa, joka kiinnittyi esimerkiksi oikeudelliseti ja kaupallisesti fyysisesti havaittaviin tai ilmeneviin kohteisiin. Luovan toiminnan tuotteita oli opittu myymaan samail a logiikalla kuin rautanauloja.

Digitaalinen tuote tai palvelu ei ole olemassa samalla tavalla kuin fyysinen tuote tai fyysisesti kuvailtavissa oleva palvelu. Muutos on niin suuri, etta sen yhteydessa tekisi mieli puhua kvanttihypysta.

Boolen jarjestelmaa kayttava sahkomagneettinen sornmittelu eli minka tahansa sisallon kuvaaminen ykkosten ja nollien eli sahko kulkee - sahko ei kulje vaihtoehdoilla johti siihen, etta digitaalinen sisalto - esimerkiksi tama kirjoitus tassa tietokoneessa - voi olla samanaikaisesti useassa eri paikassa. Digitaalinen sisalto on malja, joka ei tyhjenny, vaikka sita vajennetaan.

Tietojenkaslttelyn teoria tuntee erinomaisen hyvin ontologian kasitteen ja rakentaa ontologioita, joista saattaa kehittya esimerkiksi tietokantoja.

Edella kuvailtu ongelma on kuitenkin metafyysinen, ei looginen eika ontologinen.

Looginen empirismi ja Wittgenstein tekivat selvan metafysiikasta siina muodossa, jossa sita oli harjoitettu terveen jarjen tappioksi.

Nyt tuotanto, talous ja juridiikka tarvitsevat vastauksen kysymykseen, mika se on, jota ei valttamatta ole olemassa mutta joka voi silti olla olemassa useassa paikassa. Perinteisen logiikan saanto, jonka mukaan vaite ja sen vastakohta eivat voi olla samanaikaisesti tosia, nayttaa horjuvan.

Ei pida ihmetella, etta asetelma aiheuttaa erittain suuria kaytannollisia ja teoreettisia ongelmia. Toistaiseksi vain harvalla on sellaista koulutusta, etta naiden kysymysten tuloksekas kasittely onnistuisi.

Siksi olisi perustettava Open Source -akatemia tai vahintaan peripateettinen koulukunta. Viimeksi mainittu tarkoitti eraiden vanhojen kreikkalaisten filosofien tapaa antaa opetusta tai vaihtaa mielipiteita kavellen,

Digitaaliset mielipiteet kavelevat omia aikojaan.

Mutta selkeasti tuloksettomasta kissanhannanvedosta ns. piraattien ja ns. sisallontuottajlen kesken olisi aika 10- pettaa, jotta voitaisiin keskittya paljon olennaisempiin ongelmiin.

Yksi tapa aloittaa olisi kysya entisen taideteollisen korkeakoulun esille nostamiin ongelmiin tottuneilta, miten teollinen muotoilu (industrial design) ratkaisisi naita ongelmia.

Onhan paras kielikuva tieto- ja tietoliikenneohjelmista nimenomaan sana "design", muotoilu.

Jukka Kemppinen

on emeritusprofessori ja principal scientist Helsinki Institute for Information Technology HImssii.

.. Y: .....

", •.•. " .. .r .:

. " .-

. ..

I

Creative Commons

Creative Commons merkitsee kulttuurituotteille samaa asiaa kuin avoin lahdekoodi tietokoneohjelmille. Creative Commons on vuonna 2001 perustettu voittoa tuottamaton jarjesto, joka on laatinut kulttuuriteoksille avorrrua lisensseja. Creative Commons -liikkeen paaldeologi on jarjeston perustaja, Stanford-Iakimies Lawrence Lessig.

"Luovuus rakentuu aina menneisyydelle" on keskeisia Creative Commons -sloganeita, joilla muistutetaan luovan tuotannon velasta edeltajille ja ideoiden leviamisesta ja jalostumisesta kulttuurissa.

Creative Commons -lisenssi laaditaan yhdistelemalla lisenssin eri osia teokseen sopivalla tavalla. Naita eri osia on nelja:

1) Nimi mainittava. Tama merkitsee, etta teoksen uudelleenkayttajan pitaa mainita teoksen alkuperaisen tekijan nimi.

2) Ei kaupalliseen kayttoon. Teoksen tekija sallii teoksen eikaupallisen jatkokayton, mutta kieltaa kaupallisen kay ton.

3) Ei jalkiperalsla. Teoksen tekija kieltaa teoksen muokkaamisen.

4) Sam a Iisenssi. Teoksen uudelleenkayttajat eivat saa vaihtaa jalkiperaisen teoksen lisenssia,

Yhdistelmia on lukuisia ja niiden kautta Creative Commons -lisensseilla voi maarittaa, avata ja rajoittaa kulttuuriteosten jakamista, levittarnista ja muokkaamista tekijan tahtomalla tavalla.

Kenties suurin Creative Commons -lisenssia kayttava projekti on Wikipedia. ccMixter.org on laaja creative commons -lisensoidun musiikin verkkopalvelu. Kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva Star Wreck VI - In The Pirkinning on myos julkaistu CC-Iisenssilla. http://creativecommons.{i

TomiToivio

cc·

. .

. .

.," .

.

. : : " '

I •

, .. .

",_ ",. ",I

. . .

. . . .'

Stallman, jatko sivulta 2

Arviossa vertaamme hyiidyn ja haitan maaraa ja osoitamme, etta hyiity on paljon suurempi.

Ohjelmistojen vapauden estamisen aiheuttama vahinko

Kuvitellaan, etta ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittamiseen liittyvat kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitaa nyt paattaa, tehdaanko ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa kaytto ja jakaminen. Oletetaan Iisaksi, etta ohjelmiston olemassaolo ja sen saatavavuus ovat toivottavia. (3)

Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistaa sen kayttoa, Rajoitukset toimivat ainoastaan esteina. Rajoitusten vaikutus voi siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja milia tavalla kielteinen?

Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:

OhjelmistoHa on vahemman kayttajia.

Kukaan kayttajista ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.

Toiset ohjelmistojen kehittajat eivat voi oppia ohjelmistosta, eivatka kayttaa sita uuden ohjelmiston perustana.

AVOIN KOODI

Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka tarkoittaa tehtyjen paatosten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja taipumuksiin. Nailla ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa ihmisten valisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.

Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta arvosta, mutta eivat voi sita kokonaan mltatclda, Jos ne tuhoavat lahes koko ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on kaytetty, Voidaan perustellusti vaittaa, etta ohjelmiston, jota voidaan voitollisesti myyda, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista hyiitya.

Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei omistetun ohjelmiston kehittarnisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa pitavaa ylarajaa,

Ohjelmistojen pitaisi olla vapaita

Olen osoittanut, etta ohjelmiston omistajuus - mahdollisuus rajoittaa ohjelmiston muuttamista ja kopioimista - on vahingollista. Omistajuuden kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittavla. Tasta johtuen yhteiskunnan ei tulisl nimeta ohjelmistoille omistajia .

Erikoisjulkaisu avoimesta liihdekoodista ja open source -kulttuurista Toimitus: Minna Tarkkaja Tomi Toivio

Graafinen suunnittelu: Tytti Viljanen

Julkaisija: Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry 2010 Kiitos: FUUGin saatiii ja kirjoittajat

Toinen tapa sanoa asia on todeta, etta yhteiskunta tarvitsee vapaita ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole jarkeva tapa pyrkia tavoitteeseemme.

Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: "Tee tyiita jon kin asian puolesta, koska se on oikein, eika vain siksi, etta se saattaa onnistua." Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyvaksi yhteiskunnalle.

Richard Stallman

on Free Software Foundationin perustaja.

Suomentanut Tere Vaden. Kokonaisuudessaan teksti IOYOY osoitteesta www.gnu.orglphilosophylshouldbefree.{i.html

FUUG

fuug

Suomen Unix-kayttajain yhdistys FUUG on perustettu vuonna 1984 ja on Suomen vanhin avoimien jarjestelmien kayttajien yhdistys. FUUG jarjestaa tilaisuuksia ja tekee kannanottoja avointen jarjestelrnien edistamlseksi. FUUGilia on myiis saatiii, joka jakaa apurahoja avointen jarjestelmien kehityksen ja kayton edistamiseen.

www·fuug.{i

r--------------------------------------------------------------------------------------,

Ilmoitustila

---------------------------------------------------------------------------------------~

---------------------------------------------------------------------------------------1

I I

I I

I I

I I

I I

I I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I

I Ilmoitustila

I

I

I

L _