Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

5 10

Suomen
maabrändi
 5/2010
Julkaisija
Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja
Kimmo Laukkanen
Puh. (09) 160 56350
kimmo.laukkanen@formin.fi

Toimituspäällikkö
Mikko Taivainen, Edita Press Oy
Puh. 040 860 2548 Toimitukselta: Kimmo Laukkanen................................................... 3
mikko.taivainen@edita.fi
VIP-haastattelu: Jorma Ollila, määbrändivaltuuskunta.................. 4
Toimitussihteeri
Harri Kilpi
Matka maabrändin keskipisteeseen............................................... 8
Puh. (09) 160 55592 Suomen kultajuhlat – mitä jatkossa?........................................... 12
harri.kilpi@formin.fi
Uudenlainen yhtälö....................................................................... 16
Toimitusneuvosto
Jorma Korhonen (pj.), UM/KPO Kolumni: Dan Steinbock’s Global Trends...................................... 19
Jukka Ahtela, EK
Esko Hamilo, UM/KPO Suomeen investoineet esittäytyvät............................................. 20
Veera Heinonen, UM/VKO
Severi Keinälä, TEM Juurettomat.................................................................................. 22
Matti Rasimus, Finpro
Jukka Seppälä, Metso Minun Suomeni............................................................................. 24
Kimmo Laukkanen, UM/VKO Venäjä tähtäimessä....................................................................... 26
Mikko Taivainen, Edita
Suomi pelittää............................................................................... 28
Kustantaja Joulupukki ™................................................................................ 30
Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITA
www.edita.fi/press, puh. 020 450 00 Pukki konttiin................................................................................ 32
fax 020 450 2750
Lyhyesti.................................................................................... 34–37
Ulkoasu
Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde Ministerin mietteet....................................................................... 38

Taitto
Crisme Kotilainen, Edita Press Oy

Ilmoitukset

12
Julkaisu Bookers Oy
Tanja Lauronen
Puh. (09) 77 38 22 13
tanja.lauronen@bookers.fi
Suomen EXPO 2010 -suoritus
oli kultamitalin arvoinen.
Tilaajapalvelu ja
osoitteenmuutokset
puh. 020 450 2455
rekisteripalvelut@edita.fi

Painopaikka
Edita Prima Oy, 2010
ISSN 0783-490X

Painosmäärä
12 000 kpl

Paperi:
Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden

sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta
ulkoasiainministeriön kantaa.
 Toimitukselta
Suomi 2030:
maa jolla on kysyntää
4 M
Kaikilla kansainvälisillä aabrändivaltuuskunnan loppura­
yrityksillä on juuret, portti ”Tehtävä Suomelle” julkis­
sanoo Jorma Ollila. tettiin 25. marraskuuta Helsingis­
sä. Raportin keskeinen ajatus on tehdä Suo­
mesta koko maailman ongelmanratkaisija
vuoteen 2030 mennessä.
Loppuraportti on vasta lähtölau­kaus
prosessille, jonka tavoitteena on Suomen
vahvuuksien täysimittainen hyödyntäminen
ja vaikutusvallan kasvu. Elinkeinoelämän
kannalta esiin nousee muutamia kysymyksiä.
Missä on business? Miten suomalaiset
yritykset voivat hyötyä maabrändin vahvis­
tumisesta? Mitä kansallisuus ja kansallinen
identiteetti merkitsevät yrityksille?
Maabrändivaltuuskunnan puheenjoh­
taja Jorma Ollila toteaa lehtemme haastat­
telussa (s. 4–7), että kaikilla kansainvälisil­
lä yrityksillä on jokin identiteetti. Juurilla on
todella merkitystä yritysten kannalta. Kun
maabrändi on vahva, kyseisestä maasta tu­
levien yritysten tuotteet ja palvelut koetaan
mielenkiintoisiksi ja houkutteleviksi. Maa­
brändi avaa uusia mahdollisuuksia, kun yh­
tiö tulee maasta jossa asiat hoidetaan hyvin,
kiinnostavasti ja sympaattisesti.
Aiemmin nämä asiat eivät olleet ehkä yh­
tä tärkeitä. On väitetty, että suomalaisuudella
ei myydä ja että tuotteen alkuperämaan mer­
kitys ei olisi tärkeää. Saatettiinpa Suomessa jo­
pa ajatella, että on vain hyvä jos tuotteitamme
28
luullaan japanilaisiksi. Nykyinen kilpailutilan­
Suomalaiset peliyhtiöt ne edellyttää, että myönteisestä erottavuudes­
elävät viennistä. ta on pidettävä kiinni. Sitä on kehitettävä, sillä
kaikki muutkin tekevät tätä työtä.
Monet tämän päivän menestysyrityk­
set voidaan helposti sijoittaa johonkin tiet­
tyyn maahan tai kulttuuriin. Monille tuotteil­
le kansallisuus on voimavara, joka heijastuu
markkinointiin. IKEAn kautta syntyy mieli­
kuva Ruotsista ja ruotsalaisuudesta. Lentoyh­
tiöt ovat olleet kautta aikojen kansallisia sym­
boleja. Saksalainen auto on laadukas nimen­
omaan saksalaisuuden kautta, koska siihen
liitetään tiettyjä merkityksiä kestävyydestä ja
korkealaatuisesta tekniikasta.
Globalisoituvassa maailmassa löytyy
kasvavaa halua vahvistaa kansallisia brände­
jä, vaikka luulisi, että olisimme menossa juu­
ri päinvastaiseen suuntaan. Kansallisuuden
ja juurien korostamisessa on kyse kuluttaja­
kunnan ajattelun muuttumi­
sesta. Tämän päivän kulutta­
ja on entistäkin itsenäisempi,
ja valinnoissa ratkaisee yksi­
löllisyys, subjektivisuus – ja jopa tietty irratio­
naalisuus. Kansallisuus saatetaan nähdä kiin­
nostavana näkökulmana – oli kyse sitten eetti­
sistä tai pragmaattisista valinnoista.
Maabrändivaltuuskunnan raportin mu­
kaan suomalaisilla tuotteilla on erittäin hy­
vä maine. Syntyvän mielikuvan pohjalta suo­
malainen tuote on maailman neljänneksi pa­
ras. Ainoastaan Japani, Yhdysvallat ja Sak­
sa pistävät paremmaksi. Suomalaisia tuottei­
ta pidetään korkealaatuisina ja yrityksiämme
luotettavina. Suomi nousee tässä vertailussa
selvästi muiden pohjoismaiden ohi.
Hyvän tuotteen markkinointiin on sat­
sattava koko ajan. Maabrändiraportti voi an­
taa eväitä yrityselämässä paitsi luovuuteen
myös rohkeaan esilletuloon. Suomalaisten
vahvuus on osaaminen – ei ehkä niinkään
markkinointi. Maabrändi tarjoaa yrityksil­
le mahdollisuuden kiinnittyä laajempaan ta­
rinaan ja rohkaisee kertomaan omasta ide­
astaan entistä paremmin. Yrityskentällä kun
kaivataan, mihin tarttua ja mihin linkittää
laajempia intressejä.
Vaikka Suomi on maailman paras maa,
ei sitä aina ehkä tohdita kertoa. Vaikka kan­
sainväliset mittaukset sekä kilpailukyvyn,
opetuksen että hallinnon alalta ovat nosta­
neet Suomen ehdottomaan kärkikastiin, ei
Suomen tunnettavuus ole parantunut vas­
taavalla tavalla. Vahva maabrändi voi tukea
Suomen markkinointia esimerkiksi ulko­
maisten investointien kohteena.
Suomalaiset yritykset ovat osaltaan luo­
massa ja vahvistamassa maabrändiä, oli sit­
ten kysymys Nokiasta, ympäristöteknologi­
asta tai vaikkapa koulutusviennistä. Antaes­
saan tehtävän suomalaisille yrityksille Ollilan
valtuuskunta rohkaisee yrityksiä entistä laa­
jempaan näkyvyyteen ja ongelmien ratkai­
semiseen: ratkaiskaa jokin laajemman tason
globaali ongelma ja tehkää siitä samalla hy­
vää liiketoimintaa. Tässä tehtävää seuraavak­
si kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
Kimmo Laukkanen
päätoimittaja
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 3
 VIP-haastattelu

Jalat
maassa
aallon
harjalla
Suomi menestyy globalisaation uusissa aalloissa
käytännönläheisellä tavallaan ratkaista eteen tulevat
haasteet. Näin arvioi Nokian ja Shellin hallituksen sekä
Suomen maabrändivaltuuskunnan puheenjohtaja
Jorma Ollila Kauppapolitiikka-lehden VIP-haastattelussa.
Teksti / toimittaja: Mikko Taivainen

Jos syntyy räväkkää keskustelua, si­

RAPORTTI
Brändivaltuuskunta on tehnyt töitä run­
saat kaksi vuotta. Työn tulokset aukene­
vat vain lukemalla koko raportin, pel­
kän lyhennelmän silmäily tai power
point -esitykset eivät riitä. Prosessi ei ol­
lut perinteinen komitealaitoksen ponnis­
tus, jossa puolet jäsenistä on paikalla, sit­
ten viisastellaan esitysten pohjalta ja sih­
teeri laatii raportin, joka laitetaan lopuk­
si mappiin.
Vaikka kyseessä oli suuri ponnistus,
varsinainen brändityö alkaa vasta rapor­
tin luovutuksesta. Keskeinen osa työtä on
laaja keskusteluprosessi. Työryhmä onkin
toiminut niin avoimesti kuin se vain on
ollut mahdollista. Seminaareja on järjes­
tetty eri puolilla Suomea, ja median edus­
tajia on kutsuttu kokouksiin. Kansalaiset
ja media on pyritty saamaan mukaan eri
tavoin, mutta luonnollisesti valtuuskunta
vastaa itse työnsä tuloksista.
tä parempi. Pikku rähinä ei ole lainkaan
huono asia. Loputtomiin ei kuitenkaan
pidä riidellä, sillä tavoitteena on kuiten­
kin synteesi. Brändityössä on uskalletta­
va katsoa riittävän kauaksi, vaikka se ei
ole helppoa. Onkin tärkeää oivaltaa, et­
tä oikea tarkastelujakso on 20 vuotta täs­
tä eteenpäin. Brändin kehittämisen näkö­
kulmasta on lyhytnäköistä miettiä, mi­
tä juuri nyt voitaisiin tehdä paremmin tai
kenen pitäisi saada lisää rahaa, jotta Suo­
men tunnettuus paranee. 

4 • Kauppapolitiikka • 5/2010
 Kuva: Pekka Kiirala

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 5
 VIP-haastattelu

KILPAILUKYKY
Viimeisen 20 vuoden aikana globalisaatio
Kysymys & Vastaus on ollut vallitseva trendi. Suomi on kan­
sakuntana pärjännyt paremmin kuin mo­
ni muu.
Olemme osoittaneet sopeutumisky­
kyä, ja meillä on käytännönläheinen ja
ratkaisukeskeinen tapa käsitellä suuria
Miten aiot toimia jatkossa Suomi-brändin hyväksi? muutoksia. 1990-luvun lamasta selviämi­
nen on tästä paras esimerkki. Kun tilan­
– Tulee eläkeikä vastaan, vaikka miten asiaa ajattelisi, koska tähtäin on vuo-
ne näyttäytyy mahdottomana, suomalai­
dessa 2030. Oma luontosuhteeni liittyy maatilaani, jolla tehtävät työt ovat
varsin konkreettisia. Koulutussektorilla olen toivottavasti mukana jatkossa- set sisuuntuvat ja miettivät, mikä on oi­
kin, esimerkiksi Helsingin yliopiston hallinnossa on paljon mahdollisuuksia keasti oleellista. Sitten se tehdään.
toimia. Luottamustoimet tarjoavat hyvän foorumin osallistumiselle. Suomen kilpailukyky perustuu myös
vahvaan koulutuspohjaan. Kaikki saavat
Miten olet kokenut suomalaisuuden kansainvälisen saman koulutuksen, ja meillä on korkea
liiketoiminnan palveluksessa? keskimääräinen koulutustaso. Tässä suh­
– Menin amerikkalaisen Citibankin palvelukseen Lontooseen vuonna 1978. teessa suomalaisilla on ollut kansakunta­
Työskentelin Skandinavian yksikössä. Ensimmäinen oppi oli, että kaikki Poh- na oikeanlainen pohja, jolta ponnistaa.
joismaat ovat pieniä, mutta kaikilla näillä mailla oli kuitenkin hyvä brändi, Moni muukin syy on vaikutta­
sillä ne hoitivat asiansa hyvin. Pankkitoiminta perustuu riskien arviointiin nut Suomen menestykseen. Esimerkiksi
ja luottamukseen, mikä vaikuttaa suhtautumiseen ja riskin hinnoitteluun. EU:hun liittyminen vuonna 1995 oli vii­
– Kun aikanaan myin Nokiaa maailmalle, ei koskaan tuntunut, että oli- sas päätös, joka palveli hyvin meitä vai­
si lähdetty takamatkalta. Ehkä Suomen tunnettuus ei aivan ollut kohdal- kean ajanjakson aikana. Se sai osaltaan
laan mutta kiinnostuvuuselementit olivat jo silloin olemassa. 1980-luvulla tekemään oikeita asioita ja opetti avoin­
Suomen harjoittama itsenäinen ote ja yhteiskunnan toimivuus nousivat ar-
ta suhtautumista maailmaan.
voon, kun esiin nousi kysymyksiä maamme paikasta maailmassa. Silloin tu-
li hyvin selväksi se, että niin yksilöiden kuin yhtiöidenkin toiminta on osa
maabrändiä.
MAABRÄNDI
– Kun neljä vuotta sitten aloitin Shellissä, Suomella oli hyvä maine. Taval-
laan ympyrä oli sulkeutunut Citibankin kautta. Suomen vahvan maabrän- Maabrändin merkitys on noussut hui­
din ansiosta oli helppo tulla Shelliin, vaikka siinä kontekstissa Suomi on pie- masti viimeisten 20 vuoden aikana. Maan
ni mutta täsmälleen oikein ymmärretty ja arvostettu maa. maineen merkitys on noussut sille tasol­
le, että on syntynyt country brand -käsi­
Miksi osallistut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käytät te, josta on tullut akateeminen tutkimus­
resurssejasi suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen? kohde. Tutkijoita kiinnostaa, mitkä iden­
– Suomessa ei ole oikein luontevia tapoja, joilla yksityisen sektorin edustajat titeetin elementit joko vahvuudellaan tai
voivat osallistua julkisen sektorin toimintaan. Kun brändivaltuuskunnan pu- heikkoudellaan vaikuttavat siihen, miten
heenjohtajan paikkaa tarjottiin, tehtävä tuntui kiinnostavalta. Motivaationi kansakunnat pärjäävät tietynlaisissa olo­
syntyi siitä, että maabrändin merkitys on niin kiistaton. Ei ole tarkoitus ylen suhteissa.
määrin jatkaa osallistumista, sillä julkinen ja yksityinen sektori ovat kuitenkin Tiedonvälitys on lisääntynyt, ja me­
eri asia. Välimaastossa liikkuminen on kiinnostavaa, opettavaista ja antoisaa. dian merkitys on korostunut. Samoin ih­
Koen itseni ennen kaikkea yritysjohtajaksi. misten, tavaroiden, palveluiden ja raha­
virtojen liikkuminen on räjähdysmäises­
Mikä on sinun mielestäsi parasta Suomessa?
ti lisääntynyt. Siksi maabrändillä on suu­
– Suomalaisen yhteiskunnan mekanismeissa ja ihmisten sisällä on käytän- rempi merkitys kuin kylmän sodan aika­
nönläheinen tapa ratkaista olemista, elämistä ja ongelmia. Siihen liittyy mut-
na, jolloin moni nykyään aukinainen ra­
katon tapa suhtautua ympäristöön ja luontoon. Vaikka on marraskuu, ul-
ja oli suljettu.
kona on vielä veneitä. Ihmiset ovat nähneet vaivan, vaikka veneilykausi on
lyhyt. Tällöin syntyy pysyvä suhde mereen ja luontoon. Työpaikalta pääsee Maabrändissä on kyse tälle ajalle
suoraan mökille tai kotiin. Vedet ovat niin puhtaat, että voisi käydä kalassa, ominaisesta ilmiöstä. Se vaikuttaa tava­
mutta silti ollaan urbaanissa miljöössä ja teknologian keskellä. Tämä tasapai- roiden ja palveluiden ostopäätöksiin, yri­
no on isompi juttu kuin me suomalaiset ymmärrämme. tysten investointipäätöksiin ja matkailu­
virtojen suuntiin. Jos kansakunta ei pysty
hoitamaan asioitaan, sen brändi heikke­
nee, mikä heikentää kykyä ajaa omia tai

6 • Kauppapolitiikka • 5/2010
tärkeinä pitämiään asioita kansainvälisil­
lä foorumeilla.
Ihmiset liikkuvat entistä enemmän.
Suomenkin pitää miettiä, miten tänne
saadaan houkuteltua huippuammattilai­
sia töihin. Pieni maa ei pysty kasvatta­
On kiinnostava ilmiö, että juuril­
la on merkitystä yrityksille. Se, että kan­
sainvälinen yritys identifioituu Suomeen,
tarkoittaa usein, että johto, pääkonttori ja
tuotekehitys sijaitsevat Suomessa.
Kaikilla on halu kuulua johonkin

Kuva: Pekka Kiirala

maan huippuja kaikille aloille, joten on
tärkeää lisätä houkuttelevuutta ulkomais­
ten ammattilaisten silmissä.
Ei myöskään pidä vähätellä maab­
rändin merkitystä suomalaisille. Olemme
nuori kansakunta, jonka itsetunto ei ole
aina ollut paras mahdollinen. Kun maa­
brändi on kunnossa, se antaa kansalaisil­
le mahdollisuuden esiintyä haluamassaan
roolissa.
VAIKUTUSSUHDE
Ei voi sanoa, että bkt:n kasvu olisi voinut
olla 4,5 prosenttia, kun se oli neljä pro­
senttia, tai yritys olisi tehnyt neljä pro­
senttia paremmin tuloksen, jos brändi
olisi ollut kunnossa. Kysymys on välilli­
sistä vaikutussuhteista, joten kvantitatii­
vinen hyödyn määrittely ei toimi.
Kun maabrändi on vahva, kyseises­
tä maasta tulevien yrityksien tuotteet ja
palvelut koetaan mielenkiintoisiksi ja
houkutteleviksi. Tällöin yrityksellä, jo­
ka identifioituu Suomeen, on paremmat
mahdollisuudet toteuttaa omaa markki­
nointiaan.
Maabrändihanke ei ole markkinoin­
tia. Jokainen yritys vastaa omasta myyn­
nistään ja markkinoinnistaan, eikä vas­
tuuta voi sälyttää muille. Hyvä maabrän­
di avaa uusia mahdollisuuksia, kun yh­
tiö tulee maasta, jossa asiat hoidetaan hy­
vin, kiinnostavasti ja sympaattisesti. Siel­
tä tulee hyöty viivan alle. Sama pätee mat­
kailussa, ulkomaisten investointien hou­
kuttelussa sekä ulko- ja kauppapolitiikan
harjoittamissa. Kun perusta on kunnossa,
on helpompi toimia.
JUURET
Kaikilla kansainvälisillä yrityksillä on
identiteetti. Joillakin yrityksillä historial­
lisista syistä kaksoiskansalaisuus, esimer­
kiksi Shellillä, Unileverilla ja STMicro­
electronicsilla, mutta kaikki muut voi­
daan sijoittaa tiettyyn maahan.
paikkaan, niin yrityksillä kuin sen työn­
tekijöilläkin. Suomalaisuuden merkitys ei
ole vähentynyt Nokian tai Koneen kaltai­
sissa yrityksissä. Se on läsnä oleva joka­
päiväinen asia, josta puhutaan.
Kotimaa on yksi elementti siinä yh­
tälössä, jonka ansiosta yhtiöt pärjäävät.
Siksi maabrändillä on merkitystä suuril­
le yhtiöille, vaikka liiketoiminnan tulot
tulevat pääosin muualta. Ei ole näköpii­
rissä, että tämän seikan merkitys olisi vä­
hentymässä, ei Suomessa, eikä muualla­
kaan.
BRÄNDIVALTUUSKUNTA
Brändivaltuuskunnan johtaminen ei ollut
kokemuksena sinänsä uusi. Olen tehnyt
ikäni töitä asiantuntijaorganisaatioissa,
joissa ihmiset ovat toinen toistaan osaa­
vampia ja itsevarmempia. Työryhmä oli
monimuotoinen, esimerkiksi ikäjakauma
oli laaja.
Työmetodi oli se, että kyseenalais­
tettiin suomalaisuuden perusolemukseen
liittyvät dogmat. Pohdimme, miten maa­
ilma muuttuu seuraavan 20 vuoden aika­
na ja mitä suomalaisuus voisi olla siinä
kontekstissa.
Kun katsotaan asioita 20 vuotta
eteenpäin, menetelmä on eri kuin mietit­
täessä, mikä on ensi vuoden budjetti tai
toimintasuunnitelma. Osaava ryhmä salli
tällaisen poikkeavan ajattelutavan.
Noin vuosi sitten mietin, tarvi­
taanko takaraja, jotta työryhmän ris­
teilevät ajatukset saadaan kiteytettyä
yhteisiin teemoihin. Se kuitenkin ta­
pahtui itsestään viime kevään ja kesän
aikana ilman puheenjohtajan puuttu­
mista asiaan.
Työryhmän henki oli koko ajan hy­
vä, parempi kuin osasin odottaa. Paljon
vähemmän esiintyi esimerkiksi ikäpolvi­
kysymyksiä kuin olettaisi etukäteen, ha­
jontaa ilmeni muilla akseleilla. Oli selväs­
ti havaittavissa halu löytää yhteiset lin­
jaukset.
– Suomalaisuuden merkitys ei ole
vähentynyt Nokian tai Koneen kaltaisissa
yrityksissä. Se on läsnä oleva jokapäiväinen
asia, josta puhutaan, sanoo Jorma Ollila.
TULEVAISUUS
Suomella on takanaan erinomaiset 20
vuotta. 1990-lamasta huolimatta talous
on kehittynyt valtavasti: Suomi on vau­
rastunut, monimuotoistunut ja kaupun­
gistunut. Paljon on siis tapahtunut po­
sitiivista kehitystä, mutta nyt on epävar­
muutta ilmassa. Askelmerkit finanssikrii­
sin jälkeisille 5–10 vuodelle eivät ole sel­
vät, ja kasvu on hidasta.
Seuraavan 20 vuoden aikana Suo­
mella on erinomaiset mahdollisuudet
vahvuuksia vahvistamalla kohota keskei­
sillä brändikriteereillä, mutta sitä varten
pitää ponnistella. Voimme nousta parhai­
den Pohjoismaiden tasolle maabrändim­
me vahvuuksissa.
Toistaiseksi olemme huonoin Poh­
joismaa maabränditutkimuksissa. En­
simmäinen tavoite on, että noustaan par­
haiden verrokkimaiden tasolle. Ruotsilla,
Tanskalla ja Norjalla on omaperäinen ja
vahva brändi. Heillä on historiallisia vah­
vuuksia, joita työstetään koko ajan eteen­
päin. On kova tavoite nousta samalle ta­
solle, mutta se on täysin mahdollinen.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 7
 Maabrändi
Matka
maabrändin
keskipisteeseen
Eväiksi on pakattu pääkoh-
dat, joiden avulla Tehtävä
Suomelle -raportista saa
vieläkin enemmän irti.
Maabrändin tosi perusta
Liike-elämän puolella tuttua brändäystä
on kuluneen vuosikymmenen aikana so­
vellettu myös maiden ja paikkojen mark­
kinointiin. Toisaalta tuote- ja maabrändit
erovat toisistaan selkeästi: tuotteen omi­
naisuuksia voidaan säätää, mutta seka­
koosteisempaan kokonaisuuteen kuten
maan aiheuttamaan mielikuvaan on vai­
keampi vaikuttaa.
Toisaalta myös maat kilpailevat ih­
misten valinnoista tavoilla, jotka muistu­
vat markkinoiden toimintatyyliä: ”Ostan­
ko suomalaisen tuotteen vai korealaisen?
Lähdenkö lomalle Suomeen, Ruotsiin vai
Uuteen-Seelantiin? Järjestänkö huippu­
kokouksen Suomessa vai Sveitsissä? Palk­
kaanko suomalaisen vai intialaisen asian­
tuntijan?” (s. 25)
Pohjimmiltaan maabrändityön ta­
voitteena on edistää Suomen taloutta,
matkailua ja kansainvälistä asemaa. Sil­
8 • Kauppapolitiikka • 5/2010
lä pyritään kehittämään Suomea, jossa
kaikkien suomalaisten on entistä parem­
pi elää, asua ja tehdä työtä. Kun Suomen
vahvuuksia kehitetään, hyödyn keräävät
suomalaiset suoraan.
Samalla Suomen myönteinen mieli­
kuva maailmalla vahvistuu ja sitä tuetaan
fokusoidummalla viestinnällä. Matkailu
ja investoinnit Suomeen lisääntyvät, yri­
tystemme tuotteet saavat maamme brän­
diedut ja Suomen kansainvälinen arvo­
valta ja vetovoima kohentuvat. Näin Suo­
mi ja suomalaiset hyötyvät myös epäsuo­
rasti.
Samoin kuin parhaat tuotebrändit,
kuten Google ja Apple, maabrändit
menestyvät, jos ne perustuvat to­
siseikoille, todellisille ja vaikut­
taville sisällöille (inner-dri­
ven brands). Hype ei toimi,
ja jännittävät mutta hata­
rat markkinointiseikkai­
lut kääntyvät helposti vahvan tuotemerkin korjattavuudesta osana World
itseään vastaan. Tämän Design Capital 2012 -vuotta. Suomalaisten yritysten
takia myös maabrän­ yhteinen tulevaisuudenlupaus on, että Suomessa
däystyössä kannattaa
selvittää oman maan
vahvuudet ja pyr­
kiä vahvistamaan nii­
tä luovilla ja kiinnos­
tavilla tavoilla. Työtä ohjaa ja yhtenäis­
tää tavoitemielikuva, johon pyrkiminen
muodostaa maabrändityön pitkän täh­
täimen keskeisen päämäärän.
Maa, joka ratkaisee ongelmat
Maabrändivaltuuskunta kävi läpi Suo­
men kuvasta, vahvuuksista ja brändistä
tehtyjä tutkimuksia, kuuli asiantuntijoita
ja keräsi mielipiteitä suomalaisilta. Tästä
uuttui esiin Suo­
We will repair it:
Suomi tarjoaa
maailmalle kestäviä
tuotteita ja järjestelmiä
Suomalaiset muotoiluyritykset luovat yhdessä
suunnitellaan ja valmistetaan asioita, jotka ovat
pitkäikäisiä ja korjattavia. Näin Suomi nostaa
profiiliaan kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Suomalaisen yrityselämän viesti on: ostamalla
suomalaista ostat koko elämän ajaksi.
 TEHTÄVÄ TEHDAS­PAIKKA­KUNTIEN YRITYKSILLE:
Suomesta sosiaalisten innovaatioiden piilaakso
Suomalaisten yritysten ihmisissä, tiloissa ja laitteissa on paljon
käyttämättömiä resursseja. Tyhjentyvät tehdashallit ja vapaana oleva
työvoima tarjoavat resurssin, jota voidaan hyödyntää suomalaisten
sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen.
Brittiläisen Young Foundationin mallissa pienet käyttäjä- ja
työntekijälähtöiset organisaatiot kehittävät uusia avauksia ja tehtaat
ja isot organisaatiot toteuttavat niitä. Tällä mallilla suomalaisille
tehdaspaikkakunnille voidaan kehittää uutta tuotantoa, uudenlaista
tekemistä, joka edistää sosiaalisten innovaatioiden vientiä.

men tavoitemielikuva: maa, joka ratkai­ kinäinen luottamus ja toisaalta luovuus,

see ongelmat.
Loppuraportin mukaan ”Suomi on
poikkeuksellisen ratkaisukeskeinen yh­
teiskunta, joka on pystynyt luomaan py­
syvää hyvinvointia, menestystä ja vau­
rautta. Edelleen suomalaiseen yhteis­
kuntaan liittyy paljon sellaisia ratkaisu­
ja, joille on nyt ja lähitulevaisuudessa ky­
syntää maailmanlaajuisesti. Lisäksi suo­
malaisesta yhteiskunnasta voidaan teh­
dä vielä nykyistä parempi ja kiinnosta­
vampi, jos osaamme oikealla tavalla ja­
lostaa yhteiskunnassa jo olevia vahvuuk­
sia.” (s. 39).
Kaiken kaikkiaan suomalaisten eri­
koisuus on sekoitus toisaalta kulmikasta
ja käytännöllistä luonnonkansaa, toisaal­
ta osaavaa ja etevää sivistysihmistä. Yh­
distelmä on kieltämättä hieman erikoi­
nen mutta ainakin erottuva.
Toimivuus, luonto, koulutus
Ratkaisukeskeisyyden tavoitemielikuva
avautuu kolmen oleellisen teeman kautta,
jotka ovat toimivuus, luonto ja koulu­
tus. Erityisesti näiltä alueilta löy­
tyy Suomen todennettuja vah­
vuuksia, joita kannattaa jat­
kossakin satsata.
Raportin mukaan
”toimivuus kuvaa sa­
nana parhaiten ratkai­
sukeskeisen kansan
yhteiskuntaa, kult­
tuuria ja toimin­
tatapoja. Toimi­
vuudessa yhdistyy
kaksi meille luon­
teenomaista asiaa,
luotettavuus, kes­
epäkonventionaalinen ja epähierarkki­
nen tapa ratkaista ongelmia. Suomalai­
set ovat taitavia yhteispelaajia ja osaavat
ratkoa ongelmia perustamalla yhdistyk­
siä ja järjestämällä talkoita. Muotoilus­
sa ja suunnittelussa lähtökohtana on käy­
tännöllisyys ja kestävyys” (s. 41).
Monet maabränditutkimukset osoit­
tavat, että luonto on kansainvälisen Suo­
mi-kuvan selkein ja vahvin erottava teki­
jä. Suomi tunnetaan ennen kaikkea puh­
taasta luonnostaan ja tuhansista järvis­
tään.” Luonto on merkittävä osa suomalais­
ta identiteettiä, mikä on auttanut synnyttä­
mään vahvan luonnonsuojeluperinteen se­
kä maailman parasta luontoon liittyvää tie­
teellistä osaamista. Suomen jär­vien puh­
distuminen 1900-luvun viimeisinä vuosi­
kymmeninä on harvinainen menestystari­
na, joka luo uskoa muidenkin ympäristö­
ongelmien ratkaisemiseen. Samalla luon­
non ymmärtäminen kuuluu Suomessa
kaikille. Jokamiehenoikeudet on erityinen
luonnon käyttöä ohjaava käytäntö, joka yh­
distää suomalaisia (s. 41).
Koulutus on kivijalka, jolle Suomen
menestys perustuu. PISA-menestyksen
taustalta löytyy opiskelun ja opettamisen
arvostuksen pitkä perinne. Myös aikuiset
ovat oppimismyönteisiä niin työssä kuin
vapaa-ajalla. Muun muassa harrastusjär­
jestöt ja kirjastot ovat tarjonneet reitte­
jä epämuodolliseen koulutukseen (s. 42).
Toimivien ratkaisujen, kuten kirjas­
tojen ja jokamiehenoikeuksien kautta nä­
kyy myös teemojen väliset yhteydet. Rat­
kaisukeskeisyys ja käytännöllinen toimi­
vuus määrittelevät monia menestystari­
noita niin luonnon kuin koulutuksenkin
saralla. 

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 9
 Maabrändi

Teemojen esittelyn ja analyysin kaut­

ta nousee esiin useita suomalaisen yhteis­
kunnan innovaatioita ja menestystarinoi­
ta. Tässä mielessä raportti toimii myös
Suomi-promootion ja VKE:n hakuteok­
sena ja inspiraation lähteenä.
Tehtävien annolla tekemiseen
Valtuuskunta ei halunnut kiteyttää työ­
tään rutinoituneisiin muotoihin vaan etsi
uuden, dynaamisemman tavan maabrän­
din esittelemiseksi. Ei haluttu antaa pas­
siivista, pölyttymään tuomittua raporttia
vaan tehtäviä. Jotakin, joka johtaa konk­
reettisiin tekoihin pelkän ajattelun, histo­
rian ja teorian asemasta.
TEHTÄVÄ SUUNNITTELIJOILLE:
Tuolin tekijöistä yhteiskunnan rakentajiksi
Ikäihmisten arkea helpottavat ratkaisut, vähäpäästöistä elämäntapaa
auttavat sovellukset, oppimisvaikeuksien helpottaminen koulussa
ja kaukaisia kieliä äidinkielenään käyttävien ihmisten kanssa
kommunikointi. Näistä ja monista muista yhteiskunnallisista haasteista
selviämiseen tarvitaan uusia ongelmanratkaisijoita. Maailmalla
puhutaan design-ajattelusta, jonka avulla ratkaisuja suunnitellaan
samalla tavalla kuin aiemmin suunniteltiin tuotteita. Nyt siis
designerien käyttäjälähtöiselle ajattelulle olisi tarvetta. Suomalaisten
taidekorkeakoulujen olisi nyt tarjottava taitojaan sekä julkiselle sektorille
että muille toimijoille ongelmien ratkaisemiseksi.

Raportti hahmottaa Suomelle hyö­ na maan todellisten vahvuuksien ympä­

Suomalaisesta cleantechistä
globaalia liiketoimintaa
veden johdolla
Sen sijaan, että yrittäisimme profiloitua suoraan
kaiken ympäristöliiketoiminnan, cleantechin,
kärkimaaksi, otetaan ensimmäiseksi haltuun
se fokusalue, jossa olemme jo erittäin vahvoja
ja jossa Suomen ja fokusalueen mielikuvat
tukevat jo valmiiksi toisiaan. Vesiosaaminen ja
vedenpuhdistamiseen liittyvä teknologia on yksi
tällainen selvä keihäänkärki. Arvioiden mukaan
veteen liittyvän liiketoiminnan kokonaisarvo
maailmassa on jopa 500–700 miljardia dollaria.
Kun keskitymme tuomaan vesiosaamista
vahvemmin esiin ja kun mielikuvamme
vesiosaajana vahvistuu, se tukee samalla
parhaiten muitakin ympäristöteknologian
muotoja kansainvälisessä kilpailussa.
dyllisen tavoitemielikuvan ja kertoo
myös mitä suomalaiset voivat tehdä, jot­
ta Suomen maine paranisi ja mielikuva
vahvistuisi. TehtäväSuomelle.fi-verkkosi­
vut mukaan lukien tehtäviä on satakun­
ta, ja niitä on osoitettu niin ministeriöille
ja elinkeinoelämälle kuin Martta-liitol­
le, koululaisille ja iso-äideillekin.
Jotkut tehtävät toimivat mikro­
tasolla ja pyrkivät aktivoimaan yksit­
täisiä tai muutamia ihmisiä paikal­
lisesti. Toiset sijoittuvat Suomen ja
maailmankin tasolle. Yksi suurim­
pia toimivuuteen liittyviä tehtäviä
on julkisen sektorin tietovarannon
avaaminen laajaan käyttöön. Luon­
toon liittyen järvet halutaan juoma­
kelpoisiksi ja puolet maataloustuo­
tannosta luomuksi. Koulutus-teeman
kautta hahmotellaan suomalaisia ope­
tuksenturvajoukkoja osaksi konflikti­
en ratkaisua. Myös yrityksille ja liike-elä­
mälle kohdistettuja omia tehtäviä.
− Valtuuskunta ei tee Suomesta vah­
vaa maabrändiä, mutta suomalaiset voi­
vat halutessaan tehdä sen. Tämä raport­
ti on lähtölaukaus ja suunnanosoitus, Jor­
ma Ollila totesi julkistamistilaisuudessa.
– Maabrändi ei ole valmis, vaan sitä
on pidettävä yllä jatkuvasti. Vasta pitkän
aikavälin johdonmukaisen työn tulokse­
rille kumuloituu kestävä maabrändi.
Yhteinen työkalu VKE-toimijoille
Maabrändin määrittelystä on selkeätä
hyötyä Suomen kansainvälisessä toimin­
nassa. Valtuuskunnan työn tulokset sel­
keyttävät ja fokusoivat Suomen maabrän­
diä sekä nostavat esiin priorisointeja, jot­
ka kaikki helpottavat ja yhtenäistävät käy­
tännön VKE-toimintaa ja julkisuusdiplo­
matiaa, kuten Suomipromootiota, kult­
tuurivientiä ja media- ja valtiovierailuja.
Raportti kannattaa nähdä työkaluna, jol­
la näitä toimintoja ja muuta kansainvälis­
tä viestintää voidaan järkeistää.
Maabrändityöllä voidaan myös sel­
keyttää Suomi-toimijoiden työnjakoa.
Aikaisemmin Suomen vahvuuksien täy­
simittaisen hyödyntämisen tiellä on osit­
tain ollut Suomen kansainvälisen viestin­
nän järjestelyt. Suomessa tällä alalla toi­
mii nykyisin reilut toistakymmentä ta­
hoa. Raportin mukaan vaarana on, että
toimijoiden ponnistelut eriytyvät toisis­
taan, vaikka tarvittaisiin juuri päinvas­
taista kehitystä, vahvaa kotimaista yhteis­
työtä ja koordinaatiota.
Tähän liittyy keskeisille VKE-minis­
teriöille raportissa osoitettu tehtävä. Ul­
koasiainministeriön, työ- ja elinkeinomi­
nisteriön ja opetus- ja kulttuuriministe­

10 • Kauppapolitiikka • 5/2010
 • Finland: It Works
• Maailman toimivin maa
• Drink Finland
• Järvet juotaviksi ja luomua pöytään
• Finland Gives You a Lesson
• Consider It Solved
• Kestäviä tuotteita, puhdasta vettä ja opettajia
• Suomi tarjoaa maailmalle kestäviä tuotteita ja järjestelmiä
• Suomi tarjoaa maailmalle vettä
• Suomi tarjoaa maailmalle opettajia
• Kaikki mukaan ratkaisemaan
• We WIll Repair It
• Suomalaiset: Luonnostaan tieteellisiä
• Luonto kaikille ja kaikkialla
• Hiljainen kuin Suomi
• Suomi, superruoan maa
• Sadevedellä kasteltua ruokaa
• Maailman parhaat oppimistulokset
• Pieni kansa voi olla suuri sivistyksensä kautta
• Tietoyhteiskunnan paras versio: kirjasto
• Johtaminen on opettamista

riön kansliapäälliköt haastetaan tehosta­ riöiden ja elinkeinoelämän välisissä laa­

maan maabrändityötä niin, että Suomi-
toimijoiden yhteistyö tehostuu sekä koti­
maassa että ulkomailla.
Raportti toteaa, että ”kehitystyö on
osa laajempaa kokonaisuutta, jossa pitäi­
si tarkastella ministeriöiden ulkomaan­
toimintojen kehittämistä nykyistä tii­
viimmäksi ja yhtenäisemmäksi suurlähe­
tystöihin tukeutuvaksi House of Finland
-toimintakonseptiksi.” Raportin mukaan
konseptin kehittämistarve tulisi tuoda
seuraavan hallituksen ohjelmaan. Jatko­
työtä tultaisiin ”tekemään Finland Pro­
motion Boardin puitteissa sekä ministe­
jemmissa neuvotteluissa.” (s. 334)
Kohti oivalluksia
Varaa aikaa ja lue raportti ajatuksel­
la alusta loppuun. Se kannattaa. Tutustu
myös raportin verkkosivujen materiaa­
leihin ja ohjaa verkostoasi osoitteeseen:
www.tehtavasuomelle.fi
Harri Kilpi
Lähde: Maabrändivaltuuskunnan
loppuraportti

Tehtävä Suomessa: Johtaminen on opettamista

Johtaminen on yhteisten edellytysten luomista työn tekemiselle. Suomessa on
syytä aloittaa ”johtaminen on opettamista” -ohjelma. Sen tavoitteena olisi lisätä
jokaisen Suomessa töissä olevan ihmisen kykyä oman osaamisensa siirtämiseen.
Suomalainen uusi johtamisoppi on siis opettamista. Suomessa on nyt maailman
parhaat peruskoulun opettajat. Tulevaisuuden suomalaiset ovat kaikki oman
erikoisosaamisensa hyviä opettajia. He ovat kyvykkäitä inspiroimaan ja siirtämään
osaamistaan työelämässä ja arjessa, läpi elämän.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 11
 EXPO 2010

Suomen
kultajuhlat
– mitä
jatkossa?
Suomen panostus palkittiin Shanghain maailmannäyttelyn kansain­
välisen maailmannäyttelyjärjestön kultamitalilla. EXPO 2010 oli
muutenkin Suomen juhlaa. Suomen poliittisen johdon osallistumisen
ansiosta Suomi sai huomiota Kiinassa.

S
uomen paviljonki, Kirnu, sai kan­
sainvälisen asiantuntijaraadin en­
simmäisen palkinnon arkkiteh­
tuurinsa ja rakennuksen suunnit­
telun ansiosta. Suomen kattava osallistu­
minen maailmannäyttelyyn sai myös Kii­
nan valtiojohdon tunnustuksen.
Maailmannäyttely pohjusti hyvin yh­
teistyötä Kiinan kanssa. Suomi on Kiinas­
sa kiistatta kokoaan suurempi, ja Suomi-
toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Sik­
si voidaan puhua House of Finland -kon­
septista, vaikka aivan kaikki eivät saman
katon alla olekaan. Kiinan huiman kehi­

12 • Kauppapolitiikka • 5/2010

tyksen vauhdissa pysyminen vaatii kui­
tenkin Suomelta vahvaa Kiina-strategiaa.
Huomio on siirtymässä halvasta työ­
voimasta Kiinan kasvaviin markkinoi­
hin ja yhteistyöhön uusilla aloilla, kuten
cleantechissä, designissä ja kulttuurissa.
Kiinassa ei voi hoitaa suhteita sähköpos­
tilla, joten riittävän vahvan kansallisen
läsnäolon merkitys korostuu.
Suomi näyttävästi esillä
Kansainvälinen maailmannäyttelyjär­
jestö BIE palkitsi Suomen Kirnun koko­
luokkansa parhaana paviljonkina. Suurin
osa paviljongeista kuului kyseiseen kate­
goriaan. Saavutuksen arvoa nostaa se, et­
tä kyseessä oli tähän asti suurin maail­
mannäyttely: 73 miljoonaa kävijää, 246
osallistuvaa maata ja kansainvälistä jär­
jestöä. Suomen paviljongissa vieraili en­
nätykselliset 5,7 miljoonaa kävijää.
Kuva: Finlandatexpo2010
Suomi Shanghain
maailmannäyttelyssä
 paras paviljonkiarkkitehtuuri
kokoluokassaan
 5,7 miljoonaa vierailijaa (8 prosenttia
kokokonaiskävijämäärästä)
 yli 80 kumppania
 arviolta 25 000 VIP-vierasta
 lähes 300 tapahtumaa
 paviljongin kestävän kehityksen
ratkaisut huomioitiin laajasti
Kiinalle maailmannäyttely tarjo­
si mahdollisuuden näyttää maailmalle
maan kansainvälistymistä ja avautumis­
ta. Avajaistilaisuuteen osallistui minis­
teri Mauri Pekkarinen ja Suomi-päivän
juhlallisuuksiin tasavallan president­
ti Tarja Halonen. Päätöstilaisuuteen ja
sen yhteyteen järjestetyn huippukoko­
uksen osallistujiin kuului Suomen pää­
ministeri Mari Kiviniemi, joka puhui
tilaisuudessa ensimmäisenä ulkomaa­
laisena valtiojohtajana Kiinan päämi­
nisterin, YK:n pääsihteerin ja kansain­
välisen maailmannäyttelyjärjestön joh­
tajan jälkeen. 
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 13

Kuva: Matti Porre
Suomi onnistui tavoitteensa mukai­
sesti olemaan yksi parhaista, ja hankein­
vestoinnin voi arvioida maksaneen itsen­
sä takaisin.
Maailmannäyttelystä saavutettua
hyötyä kuvaa myös yritysten panostus:
13,7 miljoonan euron suuruisesta osallis­
tuminen perusbudjetista tuli 25 prosent­
tia yrityksiltä. Lisäksi kumppanit mak­
soivat omat tilaisuutensa. Kirnun VIP-ti­
loissa erikoiskohtelun sai 25  000 päättä­
jää kolmessasadassa kutsuvierastilaisuu­
dessa.
Suomen maailmannäyttelyyn osal­
listuminen oli ammattimaista, mikä nä­
kyi muun muassa vuotta ennen avajai­
sia aloitetuista viestintäkampanjoista.
Kuva: Matti Heimonen
14 • Kauppapolitiikka • 5/2010
Maailmannäyttely-
osallistumisen myötä
Suomi sai myös ennen
näkemättömän me-
diahuomion Kiinassa.
Kuvassa Suomi-
päivän huippuvieras
presidentti Halonen
Kirnun edessä.
Valmistelua ohjasi TEM-vetoinen oh­
jausryhmä, jossa kuuluvat myös UM:n,
OKM:n, Finpron ja EK:n edustajat. Suo­
men pääkomissaari Pertti Huitu oli koko
maailmannäyttelyn kokeneimpia, ja hä­
net valittiinkin pääkomissaarien neuvos­
ton johtoon.
Suomalaiset arvovieraat tukivat vie­
railuillaan suomalaisyritysten ja mui­
den toimijoiden panostuksia Kiinassa.
Tasavallan presidentin ja pääministe­
rin lisäksi Shanghaissa vierailivat pait­
si maailmannäyttelystä vastaava elin­
keinoministeri Pekkarinen, myös ulko­
maankauppa- ja kehitysministeri Paa-
vo Väyrynen, sisäasiainministeri An-
ne Holmlund, omistajaohjausministeri
Pääministeri Kivinie-
mi pääsi EXPO 2010
päätöspäivänä Kiinan
paviljongin katolle, mis-
sä lasinen lattia yli 60
metrin korkeudessa oli
sekin elämys.
Jyri Häkämies, maa- ja metsätalousmi­
nisteri Sirkka-Liisa Anttila, työminis­
teri Anni Sinnemäki, ympäristöminis­
teri Paula Lehtomäki ja pohjoismaises­
ta yhteistyöstä vastaava asuntoministeri
Jan Vapaavuori. Kulttuuriministeri Ste-
fan Wallin pohjusti marraskuussa suo­
malaisen kulttuurin näkyvyyttä Kiinas­
sa Expon jälkeen.
Myös suomalaiset kaupungit olivat
aktiivisia. Kansallisena partnerina ollut
pääkaupunkiseutu hyödynsi tilaisuutta
useaan otteeseen, ja Espoolla oli Shang­
hain ystävyyskaupunkina erityisasema.
Lisäksi Expo-partnerina olleet Oulu ja
Turku sekä Lapin matkailu näkyivät hy­
vin Shanghaissa.
Tavoitteena on jatkossa hyödyntää
entistä paremmin ystävyyskaupunkisuh­
teita Suomen Kiina-suhteissa. Esimer­
kiksi Espoon, Jyväskylän, Oulun ja Porin
seudun yhteistyöprojekteihin on kytketty
mukaan kansalliset voimavarat.
Lahden yhteistyössä Wuxin kaupun­
gin kanssa yhdistyy laajempi kansallinen
intressi: yrityskenttä, cleantech-sektori ja
kulttuurivienti. Wuxiin on nousemas­
sa suomalaisarkkitehtien suunnittelema
oopperatalo, josta tullee Kiinan merkittä­
vimpiä kulttuurirakennuksia.
Asiakassuhteet vahvistuivat
EXPO vahvisti merkittävästi Suomen
maabrändiä ja yritysten asiakassuhteita.
Kirnu tarjosi erinomaiset puitteet näyt­
tää suomalaista osaamista kulttuuris­
ta kauppaan. Suomen ennennäkemättö­
män laaja osallistuminen kattoi valtiohal­
linnon, yritykset, kaupungit, korkeakou­
lut ja kulttuuritoimijat. Suomen järjestä­
mien kulttuuritilaisuuksien määrä oli yk­
si maailmannäyttelyn suurimpia.
Suomen osallistumisella maailman­
näyttelyyn pyrittiin tukemaan erityisesti
elinkeinoelämän tavoitteita. Suomen pa­
viljongin yli 80 partneriyritystä ja organi­
saatiota hyödynsivät Kirnua tehokkaas­
ti asiakastilaisuuksissa, joihin kiinalaiset
osallistuivat erittäin aktiivisesti.
EXPO tarjosi erinomaisen mahdolli­
suuden näkyvyyteen myös kulutustavara­
markkinoilla. Yritykset pystyivät hyödyn­
tämään Kiinan kasvavaa kysyntää muun
muassa ympäristöteknologiassa. Ruoka­
turvallisuuden parissa toimivat suoma­
laisyritykset kokivat EXPOn edistäneen

merkittävästi mahdollisuuksiaan toimia
markkinoilla.
Uusillakin aloilla päästiin esittäyty­
mään – mainittakoon tässä esimerkkinä
terveydenhuolto, energia ja vanhusten­
huolto. Suomalainen kauppa Kirnun yh­
teydessä oli yksi koko EXPOn tuottavim­
mista myyntipisteistä, mikä voi osaltaan
nostaa suomalaisten tuotteiden asemaa
Kiinan kulutusmarkkinoilla.
Mitä maailmannäyttelyn jälkeen?
Kiina on tulevaisuudessa Suomelle rat­
kaisevan tärkeä kumppani. Kiinassa on
lähes 300 suomalaisyritystä, joista noin
90 on tuotannollista toimintaa. Lisäksi
julkisen sektorin yhteistyö on kattavaa.
Pelkästään Shanghain alue on yksityisen
ja julkisen sektorin kautta suurin Suomi-
toimijoiden keskittymä Euroopan ulko­
puolella.
EXPO 2010
 ajankohta: 1.5.–31.10.2010
 teema: Better city – better life
 alue 5,28 neliökilometriä
 73 miljoonaa kävijää
(kaikkien aikojen kävijäennätys)
Yhteistyön ansiosta voidaan puhua
vahvasta Finland House -konseptista,
vaikka kaikki eivät ole yhteisissä tiloissa­.
Kuva: Matti Porre
Kuva: Matti Heimonen
EU-ulkoministeri
Ashton valitsi maa-
ilmannäyttelyn ava-
jaispäivänä viisaasti
tutustumiskohteekseen
Suomen paviljongin,
joka valittiin myöhem-
min kokoluokkansa
parhaaksi.
Shanghaihin 2005 perustettu Suomen
ensimmäinen innovaatiokeskus FinChi
on osoittanut tarpeellisuutensa. Golden
Bridge hankkeen myötä FinChi on saa­
massa Suomeen kiinalaisen sisaren, min­
kä odotetaan edistävän kiinalaisinves­
tointeja Suomeen ja hyödyntävän Kiinan
kiinnostusta Euroopan markkinoille.
Suomen julkisen vallan tuki on tär­
keää yrityksillemme Kiinassa. Suomi on
pieni maa, mutta resurssien oikealla koh­
dentamisella voidaan Kiinan tarjoamaa
potentiaalia hyödyntää. Suomi voi säilyä
Kiinassa kokoaan suurempana vain, jos
voimat yhdistetään ja puhalletaan yhteen
hiileen.
Suomen ulkomaanedustustoihin
Kiinassa liittyy suomalaisten innovaatio­
toimijoiden vahva FinNode Kiina -ver­
kosto. Siinä yhdistyvät Kiinassa toimivi­
en Finpron ja Tekesin lisäksi muut julki­
Voittoisa Kirnu-paviljonki,
jonka päällystysmateriaa-
lina käytetty UPM profi-
laatta herätti kiinnostusta.
EXPO 2010
set toiminnot. Yritysten yhteistyö tiivis­
tyy valmisteilla olevan virallisen Suoma­
lais-Kiinalaisen kauppakamarin (Finn­
Cham) ansiosta.
Suomalaisyritysten perinteinen yh­
teistyö on keskittynyt metsäteollisuuden,
teknologiateollisuuden ja ICT:n piiriin.
Ympäristöteknologian alalta on löyty­
nyt uusia avauksia yhteistyölle, jota tukee
Finnish Environmental Cluster for Chi­
na (FECC) ja Cleantech Finland -brän­
di. Maailmannäyttelyn ansiosta kiinnos­
tus suomalaiseen osaamiseen vahvistui
muun muassa ruokaturvallisuus- ja van­
hustenhuoltoaloilla.
Yliopistot ja korkeakoulut ovat tul­
leet entistä vahvemmin mukaan Suomi-
toimijoiden verkostoon. Aalto yliopis­
ton on yhdessä shanghailaisen Tongji-
yliopiston kanssa perustanut Sino-Fin­
nish Centren. Sen ensimmäisenä askelee­
na Shanghaihin perustettiin Aalto-Tongji
Design Factory.
Maailmannäyttelyn ansiosta Suo­
men profiili ja myönteinen Suomi-ku­
va Kiinassa ovat vahvistuneet entises­
tään. Silti voidaan kysyä, riittävätkö Suo­
men rahkeet. Maailmannäyttelyn avulla
luodut kontaktit ja kiinnostus Suomeen
edellyttävät jatkossa lisää voimavaroja.
Miten tulevaisuudessa varmiste­
taan, että Suomen julkinen panostus Kii­
naan on riittävä suhteessa maan merki­
tykseen?
Matti Heimonen
pääkonsuli, Shanghai
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 15
 Etelä-Afrikka
Kuvat: Laura Oja
Uudenlainen
yhtälö Nokian kehittämä Mobile Maths -sovellus pilotoi
Etelä-Afrikassa. Kaiken takana on Paavo Lipponen.
Tavallaan.
-N
o niin, kuinka mo­
ni teistä pitää C.S.I.:sta,
kysyy opettaja Salwa
Charles.
Oppilaiden kädet nousevat, ihan jo­
kaisen. Amerikkalainen rikossarja on sel­
västi suosiossa myös Etelä-Afrikassa.
On perjantaiaamu lokakuussa
2010.
Alkamaisillaan on matematiikan
tunti Witteborn High Schoolissa, Kap­
kaupungin lähiöissä sijaitsevassa lukios­
sa. Vartin verran Charles opettaa kymp­
piluokalleen tilastolaskentaa C.S.I. -sar­
jasta tuttujen esimerkkien avulla. Sitten
hän pyytää oppilaitaan ottamaan kirjojen
sijasta esiin matkapuhelimet.
Kännykät ilmestyvät pulpeteille.
Useimmat ovat Nokioita, joukossa ku­
lunutta N-sarjaa ja uudempaa E-sarjaa.
Onpa jollakulla onnekkaalla kosketus­
näytöllinenkin laite.
Oppilaat kirjautuvat sisään osana
Mxit Community -yhteisöpalvelua toimi­
16 • Kauppapolitiikka • 5/2010
vaan Nokia Mobile Maths -sovellukseen.
Sitten he alkavat ratkoa tangentteja, pro­
sentteja ja kaikkea niiden väliltä. Valitta­
vana on lähes 10 000 eri tasoista harjoi­
tustehtävää. Tänään keskitytään trigono­
metriaan.
Ilmapiiri luokassa on vapautunut ja
kannustava.
Oppilaat eivät istu hiljaa itsekseen,
vaan keskustelevat keskenään ja työs­
kentelevätkin pareittain. Kukaan ei huu­
da tai häiriköi. Moni sen sijaan nauraa ja
hymyilee. Matikan pänttääminen vaikut­
taisi olevan heistä ihan oikeasti hauskaa
hommaa.
Juuri se on Mobile Mathsin tavoite.
Tehdä oppimisesta kivaa. Lähestyä
teini-ikäisiä heidän omilla välineillään.
Naamioida opiskelu tietynlaiseksi pe­
laamiseksi, jossa oppilaita motivoidaan
myös erilaisilla kilpailuilla.
Tulokset ovat olleet loistavia. Perin­
teisiin oppikirjoihin verrattuna kuulem­
ma jopa ylivoimaisia. 
Nokia Mobile Maths -sovelluksessa on valittavana
lähes 10 000 eri tasoista harjoitustehtävää.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 17
 Etelä-Afrikka
– Nekin matemaattisesti lahjatto­
mammat oppilaat, jotka aikaisemmin ei­
vät ole viitsineet edes yrittää, opiskelevat
nyt innolla ja kehittyvät. Opettajienkin
työtä Mobile Maths helpottaa, sillä tulok­
set ovat heti nähtävissä. Ja oppilaathan
voivat käyttää sovellusta myös kotonaan,
Kuvat: Laura Oja
välitunneilla tai koulumatkoillaan. Se on
iso plussa, Salwa Charles sanoo.
Entäs jos joku unohtaa tehdä läksyn­
sä?
– Silloin voi lähettää muistutusteks­
tarin!
Kaikki alkoi Lipposesta
Nokiassa Mobile Mathsin menestystä on
seurattu mielenkiinnolla. Sosiaalisen me­
dian yhdistäminen opiskeluun kännyköi­
den avulla on yhtälö, joka kiinnostaa yh­
tiötä suuresti.
– Mobile Maths on osoittanut, että
mobiiliteknologia voi tuoda kouluope­
tukseen skaalautuvan, edullisen ja kes­
tävän ratkaisun niin muodolliseen kuin
epämuodolliseen oppimiseenkin, sanoo
Nokian Senior Manager Riitta Vänskä.  näkee hankkeessa markkinamahdolli­
Hankkeen taloudellisia lukuja Nokia
ei kerro, mutta Etelä-Afrikka valikoitui
”
kokeilualueeksi siksi, että siel­
lä matkapuhelimet ovat ylei­
siä myös köyhemmän väes­
tön keskuudessa. Facebookin
verrattavissa olevaa Mxit-pal­
veluakin käyttää 28 miljoo­
naa ihmistä. Valtaosa nimenomaan kän­
nykällä.
– Joidenkin tilastojen mukaan liit­
tymiä on Etelä-Afrikassa jo enemmän
kuin ihmisiä. Käytännössä jokaisel­
la eteläafrikkalaisella on mahdollisuus
käyttää matkapuhelinta, sanoo Mobile
Maths -hankkeessa mukana olevan Tie­
to- ja viestintäteknologiaohjelma SAFI­
PAN Chief Technical Advisor Kristiina
Lähde.
Siitä, että Nokia päätti viedä Mo­
bile Mathsin juuri Etelä-Afrikkaan voi­
daan kiittää tavallaan silti yhtä miestä,
Paavo Lipposta. Vuonna 2006 Etelä-Af­
rikan silloinen varapresidentti Phumzile
Mlambo-Ngcuka kysyi Lipposelta, että
eikö Nokia voisi tehdä jotain parantaak­
seen matikan opetuksen tasoa Etelä-Af­
rikassa.
18 • Kauppapolitiikka • 5/2010
Lipponen välitti viestin Nokialle ja
syksyllä 2008 Mobile Maths käynnistyi
kuuden koulun pilottihankkeena. Nyt
sovellusta käyttää jo yli 4  000 oppilas­
ta yli 30 koulussa ympäri Etelä-Afrik­
kaa. Jos kaikki menee niin kuin kaiken
pitäisi mennä, se on vasta alkua. Nokia
suuksia.
Palvelua voidaan
laajentaa muihin
maihin.
– Uskomme Mobile Mathsista ole­
van jo nyt riittävästi kokemusta ja sen
hyödyistä näyttöä, jotta palvelua voi­
daan laajentaa muihin maihin. Suomessa
olemme aloittaneet vastaavan projektin
Kupittaan Lukiossa syyskuussa 2010 ja
tarkoitus on laajentaa useampaan suoma­
laiseen kouluun tammikuussa 2011. Vi­
rallisia tuloksia siitä, miten palvelu sopii
Suomeen, odotamme ensi vuoden puo­
lella, sanoo Vänskä.
Mutta palataan vielä Kapkaupun­
kiin. Siellä Salwa Charlesin matikan tun­
ti on yhä kesken.
Muutakin muin matikkaa?
Hieman ränsistynyt mutta sympaattinen.
Sellainen on Witteborn High School.
– Koulu rakennettiin alun perin val­
koisia varten, mutta luovutettiin mus­
tille vuonna 1957. Oppilaamme tulevat
köyhistä oloista, eivätkä pääsyvaatimuk­
semme ole korkeat. Riittää, että osaa lu­
kea ja kirjoittaa. Akateemisesti emme siis
ole listojen kärjessä, mutta maineemme
on hyvä. Oppilaita on 900, vaikka tilat
on tarkoitettu 300:lle, sanoo vararehtori
Raymond Trew.
Salwa Charlesin matikan tunnilla ti­
laa on kuitenkin riittävästi. Oppilaita luo­
kassa on 25. Kaikilla sinimustat koulupu­
vut. Tytöillä mekot, pojilla suorat housut,
molemmilla kravatit kaulassa. Istumajär­
jestys on se tavallinen. Tytöt edessä, po­
jat takana.
Ja vaikka käytävässä oppilaiden loke­
rot ovatkin turvallisuussyistä läpinäkyvää
rautakehikkoja, niin luokkahuone itses­
sään on siisti. Korkea katto, hyväkuntoi­
set seinät ja parkettilattia.
Oppitunti lähenee loppuaan.
Vuorossa on enää palkintojenjako­
seremonia. Opettaja Charles pyytää pu­
heenvuoron. Lukee sitten ääneen neljän
tytön ja yhden pojan nimet ja pyytää hei­
dät seisomaan luokan eteen. Viisi palkit­
tua ovat kaikki menestyneet viimeisim­
mässä Nokian organisoimassa Mobile
Maths -kilpailussa, jossa oppilaiden tes­
tituloksia on asetettu paremmuusjärjes­
tykseen.
Ilmassa on suuren urheilujuhlan
tuntua.
Kaikki viisi hymyilevät. Muut taput­
tavat. Kello soi. Tunti loppuu. Välitunti
alkaa. Ulkona paistaa aurinko, sillä kevät
on Etelä-Afrikassa jo pitkällä.
Matematiikassa Mobile Maths siis
toimii, mutta voisiko palvelua soveltaa
myös muihin oppiaineisiin?
Kyllä voisi, sanoo Riitta Vänskä.
– Etelä-Afrikassakin opettajat ovat
jo kovasti pyytäneet, että laajentaisimme
palvelua useimmille luokille ja useampiin
oppiaineisiin.
Oletko itse muuten käyttänyt Mobi­
le Mathsia?
– Olen. Pidän sen ’koukuttavuutta’
erittäin hyödyllisenä. Ja siinä sivussa opin
matematiikkaa!
Antti J. Peltonen

Global
Kuva: Antero Aaltonen
Trends
From Sibelius and Nokia to
– Cool Finlandia? What will be brand Finland in the 21st century?
D
uring the past decade, Finland has been one of the
most competitive economies worldwide, despite recent
erosion in rankings.
Usually, such nations attract foreign investment
like magnets. That has not been the case in Finland – not least
because of its small size, demanding climate conditions, and
complex geopolitics.
In the postwar era, Finland was known for “sisu, sauna,
and Sibelius.” Until the end of the Cold War, however, Finland’s
draconian restrictions on foreign investment were some of the
most restrictive in the developed world.
It was only in the 1990s that the forestry and metal clusters
were augmented by Nokia’s high-tech success.
During the past three decades, Finland’s inward FDI as
percentage of GDP has soared from just 1 percent to 30%.
In international comparison, however, Finland’s inward FDI
performance has been on decline since 2000.
Walk the Talk
Today, nation branding and public diplomacy is a thriving field
of theory and practice which seeks to measure, build and manage
the reputation of countries.
Often, nation branding has been sparked by periods, or
expectations of periods, of growth and affluence, as exemplified
by the Cool Britannia campaign of PM Tony Blair’s New Labor
government in the late 1990s.
According to the proponents of nation branding, success
stories comprise post-Yugoslav countries like Slovenia and
Croatia, which launched aggressive marketing campaigns
following their respective secessions.
Other countries have been disappointed with branding
campaigns – including Switzerland, which seized a branding
campaign after a row in which Swiss banks were publicly accused
of holding Nazi gold.
The success of nation-branding depends on a number of
variables, especially on the quality of the product the country is
trying to sell. It requires far more than sustained collaboration of
Dr. Dan Steinbock is Research Director of International
Business at the India, China and America Institute. He is
also in the high-level Guidance Group of the GeoBranding
Center (CMO Council) dedicated to the marketing
of countries, and locations worldwide. The interest
communities of the CMO Council include over 20,000
global executives across nearly 100 countries.
high-level senior executives and government leaders (which, as
such, can be very difficult to achieve).
A true nation brand must walk the talk. Whatever it promises,
it must back up in deeds.
Ultimately, small and open economies can better their
positions by reinforcing social cohesion, embracing pro-growth
policies internally, as well as global and regional integration
externally.*
Cool Finlandia?
In Finland, the implication is that the sound macroeconomic
fundamentals, which spared the small and open economy from
the worst excesses of the great global crisis, must be sustained in
far more adverse circumstances in the future as well.
It also means that the pro-growth policies, which are vital to
sustain the welfare state, will require more flexible labor markets,
and new incentives for entrepreneurship and innovation. Old
clusters no longer suffice.
An energetic brand is impossible in a geriatric nation where
soaring dependency ratios demolish vitality. A cool brand requires
more liberal retirement policies and immigration laws, a new approach
to birth rates, and multiculturalism in action rather than rhetoric.
In 2005, the share of foreign citizens varied from 7%
(Denmark) to 12% (Sweden) in Nordic countries. In Finland, it
was less than 3% - not that different from Nepal or Iran.
“Our land is poor, and so shall be,” go the words of J.L.
Runeberg in the Finnish national anthem. “The strangers proudly
pass...”
With Europe’s debt crisis and aging demographics, however,
Finland cannot rely on its internal resources in the future.
Brand Finland can no longer be just about Finland in the
world, but about the world in Finland.
Dan Steinbock
* See the author’s “Toward New Growth Business,”
Kauppapolitiikka 4/2010
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 19
 Yritykset
Kuvat: Yritysten omat kuvapankit

Suomeen
Suomi tarjoaa hyvät olosuhteet liiketoiminnan
harjoittamiseen. Kiinteistöjen hallintapalveluiden
tarjoaja, teknologiayritys, IT-ratkaisujen toimittaja
ja tankkerivarustamo kertovat, miksi yhtiöt ovat
investoineet Suomeen.

Honeywell
Honeywellin liiketoiminta Suomessa kattaa teollisuuden ja
kiinteistöjen elinkaaren hallintapalvelut. Suomessa sijaitse­
van asiantuntijakeskuksen avulla yritys palvelee sekä suoma­
laisia asiakkaita että maailmanlaajuisesti metsä- ja energia­
teollisuutta.
– Honeywell on integroitunut suomalaiseen innovatii­
viseen toimintaympäristöön, ja olemme kehittäneet maail­
manlaajuiseen jakeluun ratkaisuja yhdessä suomalaisten yh­
teistyökumppaneiden kanssa. Toisin sanoen olemme autta­
neet suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään yhdessä kans­
samme, toteaa Honeywellin Suomen toimitusjohtaja Timo
Saarelainen.
Honeywell aikoo verkottua Suomessa paikallisten toi­
mijoiden kanssa seuraavan sukupolven bioenergiaan ja bio­
polttoaineisiin liittyvissä ratkaisuissa.
– Suomen toimintaympäristö tarjoaa innovatiivisen ver­
koston maailmanlaajuisten ratkaisujen luomiseksi. Olemme
suunnanneet Suomessa olevia tutkimus- ja tuotekehitysre­
sursseja yhteistyöhön paikallisten yliopistojen ja tutkimus­
laitosten kanssa, sanoo Saarelainen.
Honeywell hakee yhteistyökumppania tuotantolaito­
sinvestointiin, jossa voitaisiin jatkokehittää nykyisiä tekno­
logiaratkaisuja. Saarelainen uskoo, että investointien avulla
yhtiön asiakaskunta pystyy täyttämään tulevaisuudessa EU:n
ja kansallisten ohjeistusten edellyttämät tiukat vaatimukset.

20 • Kauppapolitiikka • 5/2010
 BJL BERGMANN
Hewlett Packard Attorneys at Law
Amerikkalainen Hewlett Packard (HP) on maailman suurim­
pana teknologiayrityksiä. Yhtiö tarjoaa kokonaisuuden, joka
kattaa tulostuksen, henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn, ohjel­
mistot, palvelut ja it-infrastruktuurin järjestelmät. HP:n liike­ Kansainvälisten transaktioiden
vaihto tilivuonna 2009 oli 114,6 miljardia dollaria. Yhtiön pal­ asiantuntijat Helsingissä
veluksessa on yli 300 000 henkilöä, ja se toimii yli 170 maas­
sa eri puolilla maailmaa. Suomessa HP on toiminut vuodes­
ta 1967.

Tilaa maksuton tietopakettimme:

Suomalaisen yrityksen laki- ja veroasiain vientikompassi

- Kansainvälistyminen ja omistajaohjaus
- Sopimusosaaminen ulkomaankaupassa
- Ulkomaankaupan myyntiväylät
- Työsuhteet kansainvälistyvässä yrityksessä
- Riidasta ratkaisuun
- Verotuksen kansainväliset ulottuvuudet (ilm. 12/2010)

BJL Bergmann Attorneys at Law

HP on eräs niistä kansainvälisistä yrityksistä, jotka ovat Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki
sijoittaneet tietokonesalejaan (data center) Suomeen. Yrityk­ helsinki@bjl-legal.com
sen näkökulmasta Suomen valtteja ovat vakaa poliittinen ti­ www.bjl-legal.com p. +358 9 696207 0
lanne, data centerien erittäin korkea fyysinen turvallisuus,
vakaa ja edullinen sähkönhinta sekä ”pohjoinen ulottuvuus”.
Kylmää ulkoilmaa voidaan hyödyntää jäähdytykseen vuodes­
sa 6–8 kuukauteen, mikä tuottaa merkittäviä energian kustan­
nussäästöjä.
Stena Bulk
Neusoft Stena Bulk on yksi maailman johtavista tankkerivarustamoista.
Yhtiö on osa Stena AB:tä, jonka 22 000 työntekijää tarjoavat logis­
tiikkapalveluita ympäri maailmaa. Liiketoiminta kattaa tankkerei­
Neusoft on globaali IT-ratkaisujen ja -palvelujen toimittaja, jon­ den rakentamisen, rahoituksen, vuokrauksen, rahtauksen ja ope­
ka päätoimipaikka on Kiinassa. Yhtiö tarjoaa maailmanlaajui­ roinnin.
selle yritysasiakaskunnalle räätälöityjä tuotekehitysratkaisuja ja – Päätimme keskittää
-palveluja, ja sillä on noin kahdenkymmenen vuoden kokemus Itämeren ja Pohjanmeren
ulkoistuspalveluista. Yrityksen palveluksessa on yli 15 000 kan­ raakaöljykuljetusten kaupal­
sainvälistä asiantuntijaa. lisen ja operatiivisen toimin­
Neusoft investoi Suomeen useista eri syistä. Yhtiöstä kerro­ nan Helsinkiin tammikuus­
taan, että tavoitteena oli hankkia Nokiaan liittyvää teknologia­ sa vuonna 2010. Sijainti tu­
osaamista ja laajentaa asiakassuhdetta Nokian kanssa. Tämän li­ kee jatkuvan kehityksen stra­
säksi hankinnalla pyrittiin kehittä­ tegiaamme sekä luo turvalli­
mään mobiili-intranetin tuotteita sen ja motivoivan ilmapiirin
ja ratkaisuja. henkilökunnalle, kertoo Ge­
Tämän osaamisen lähtösijoille neral Manager Mauri Harki Stena Bulk Finlandista.
haluttiin perustaa toimipaikka, jos­ Harkin mukaan Helsinki sopii liiketoimintastrategian toteut­
ta voisi säteillä toimintaa Euroopan tamiseen haastavilla ja mahdollisuuksia tarjoavilla tulevaisuu­
alueella ja maailmanlaajuisesti, Neusoft perustelee. Myös kiina­ den markkinoilla. Kumppanien, asiakkaiden ja henkilökunnan on
laisen ja skandinaavisen kulttuurin lähentäminen oli yksi syy helppo tavata toisiaan hyvien yhteyksien, laadukkaiden palvelui­
hankinnan kohdistamiselle Suomeen. den ja kansainvälisen tunnelman ansiosta.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 21
 Kansainvälinen markkinointi
Juurettom
at
Kansainväliset brändit vierastavat
kansallisia erityispiirteitä.
K
ysytäänpä yritysbrändien raken­
tajilta, miten hyvin paikalliset ja
maaelementit istuvat osaksi kan­
sainvälistä brändiä.
– Onko Microsoft amerikkalainen?
Onko Toyota japanilainen? kysyy Kim
Nyberg ja jättää johtopäätösten tekemi­
sen kuulijalle.
Vastataan, että eivät ole. Yksi mie­
leen tuleva vastaesimerkki on Ikea, jonka
brändi perustuu elimellisesti värejä myö­
ten ruotsalaisuuteen.
22 • Kauppapolitiikka • 5/2010
– Ikea-brändi perustuu kustannuste­
hokkaaseen designiin, loistavaan mark­
kinointiin ja Ingvar Kampradin myyt­
tiseen hahmoon, johon liitetään saituus,
vaatimattomuus ja ruotsalaisuus. Hen­
kilökultti assosioituu tässä tapauksessa
maahan, toteaa Jukka-Pekka Vuori.
Nyberg on pitkän linjan suomalai­
nen viestintävaikuttaja, joka on nykyi­
sin mediaseurantayritys M-Brainin halli­
tuksen puheenjohtaja ja toimii vanhem­
pana neuvonantajana Hill & Knowlton
-viestintätoimistossa. Vuori toimii me­
diataloksi itsensä määrittelevän Fonec­
tan markkinointi- ja viestintäjohtajana, ja
hän on urallaan vastannut muun muas­
sa suurista brändin rakennushankkeista.
Toisaalta, toisaalta
Nybergin mukaan tutkimustulosten pe­
rusteella ei voi päätellä, että maaelemen­
teistä olisi hyötyä kansainvälisille brän­
deille. Toisaalta evidenssin perusteella
paikallisuudesta ei ole haittaakaan.
 Kuvat: Thinkstock
Mitkä maabrändit ovat tehneet vaikutuksen?
Jukka-Pekka Vuori: maan, että ihmiset toimivat ja ajattelevat
– En muista yhtään viimeaikaista kampanjaa. Kun uusi maabrändi syntyy, tarvitaan jokin samoin.
uniikki tekijä. Irlannin ja Islannin talousihmeetkin paljastuivat kupliksi. Aasiasta tulee – Maabrändejä tulkitaan eri kulttuu­
mieleen Thaimaa, jonka maabrändi kumpuaa historiasta ja palvelukulttuurista. Mikäli reista, uskonnoista ja koulutustaustois­
halutaan, että Suomi jää mieleen, pitää tehdä jotain todella suurta, esimerkiksi järjestää ta käsin. On kunnianhimoinen hanke ra­
talviolympialaiset. kentaa yhtä kertomusta, joka toimisi kai­
kissa kulttuureissa. Ei ole olemassa yhtä
Kim Nyberg: yhteistä nimittäjää, joka tulkittaisiin sa­
– Malediivit tulevat mieleen. Kaikki haluavat käydä siellä, koska vesi ei ole vielä moin New Yorkissa ja Pekingissä.
peittänyt saaria, mutta mitään muuta maasta ei sitten tiedetäkään. Kun maa on pieni Maa on brändättäväksi niin moni­
ja rajattu, brändin rakentaminenkin on helpompaa. Myös Monacolla on vahva brändi,
mutkainen kokonaisuus, että Nyberg ky­
joka rakentuu vaurauskonseptin varaan. Vähän suuremmista maista hyvä esimerkki
seenalaistaa projektin mielekkyyden.
on Ruotsi, jonka brändi rakentuu varsin yksinkertaisten elementtien varaan kuten
kansankodin käsitteeseen ja husmanskost-ruuanlaittoperinteeseen, mutta sinänsä en – Miksei Suomi-brändin uskalle­
usko, että näistä on ollut paljon apua ruotsalaisyrityksille. ta antaa vain syntyä? Kunnioitan maa­
brändivaltuuskunnan tekemää työtä,
mutta sillä on paljon suurempi vaikutus,
mitä suomalaiset yksilöt ja yritykset teke­
vät maailmalla.

Voiko yritysbrändin rakentaminen
jonkin maan varaan olla riski? Onko vaa­
rana, että maariski toteutuu?
– Maariski on aika pieni, sillä maan
osuus brändin arvosta on pieni. Ikea on
ylikorostuneen ruotsalainen ja viestii voi­
makkaasti eettisestä toiminnastaan. Jos ra­
dikaalipuolue saisi enemmistön Ruotsin
valtiopäivillä, se voisi jonkin verran vaikut­
taa Ikean uskottavuuteen, arvioi Nyberg.
Vuori sanoo, että maariskejä on aina,
mutta niihin voidaan vaikuttaa laatimal­
la kriisiviestintäsuunnitelma. Hän kui­
tenkin muistuttaa, että kun negatiivinen
ilmiö alkaa vyöryä moninapaisessa maa­
ilmassa, siinä eivät hyvätkään suunnitel­
mat auta.
Tulokset yllättävät epäilijät
Vuori uskoo, että Suomen maabrändin
eteen tehty työ tuskin parantaa suoma­
laisten yritysten kilpailukykyä ainakaan
välittömästi. Brändien rakentaminen on
pitkäjänteinen prosessi. Alun epäilyjen
jälkeen hän on itse kääntänyt kelkkansa
suhteessa brändivaltuuskunnan työhön.
– Jorma Ollilan mukaan tulo oli tae
siitä, että prosessi johdetaan hyvin. Mo­
net tulevat yllättymään positiivisesti, kun
raportti julkaistaan. Luotan, että Suo­
men maabrändin kehittäminen on hyö­
dyllinen harjoitus, ennakoi Vuori. (toim.
huom. haastattelu 27.10.2010)
Vuori luottaa, että Suomi-brändiä
pystytään kehittämään, mutta se edellyt­
tää konsensusta sisältökysymyksistä ja
kaikkien toimijoiden yhteistyötä kaikil­
la tasoilla. Sisäisen viestinnän ja mark­
kinoinnin haasteita on siis odotettavissa.
Yhteinen tulkinta hakusessa
Nyberg on Vuorta pessimistisempi. Hä­
nen mukaansa ei pidä rakentaa odotusar­
voa, että brändivaltuuskunnan työllä pys­
tyttäisiin vaikuttamaan Suomi-brändiin
maailmalla.
– Valtuuskunta on tehnyt hyvää työ­
tä, mutta vaikutus jää pieneksi. Mieliku­
vien muuttaminen on pitkä prosessi.
Nyberg näkee ongelmallisena käsi­
tyksen, että brändejä ylipäätään pystyttäi­
siin luomaan. Tällainen perustuu kuvitel­
Itsetunto kohoaa
Vuori katsoo, ettei brändin syntymis­
tä kannata odotella. Hän korostaa, että
brändin syntyprosessia voidaan kiihdyt­
tää sisältä päin, vaikka se viekin aikaa.
– Oikein toteutettuna Suomi-brändi
saa hyvää lisävauhtia. Vaarana on, että sii­
tä muodostuu vain kliseiden nippu.
Nyberg pitää maabrändityön tär­
keimpänä hyötynä sitä, että se nostaa
suomalaisten itsetuntoa. Kun ihmiset
ovat ylpeitä itsestään, he tekevät parem­
paa jälkeä tehtävästä riippumatta, mikä
tukee yleistä hyvinvointia. Itsetunnon ko­
hotus voi heijastua myös ulkomaille.
Vuori ja Nyberg ovat molemmat tyy­
tyväisiä siihen, että maabrändivaltuus­
kunnan perustaminen on herättänyt
keskustelua brändien tarpeellisuudesta.
Vuori uskoo, että Suomesta löytyy paljon
kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia,
mikäli brändäämiseen, markkinointiin ja
myyntiin investoidaan kunnolla.
Mikko Taivainen

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 23
 Brändin hallinta
Minun
Suomeni Kuka omistaa maabrändin?
U
lkoministeriön viestintä- ja
kulttuuriosastolta Rooman
suurlähetystön päälliköksi siir­
tynyt Petri Tuomi-Nikula pi­
tää maabrändin omistajuutta vaikeasti
hahmotettavana käsitteenä.
– Jos nyt ylipäätään joku, lähinnä
kai Suomen hallitus omistaa maabrän­
din. Yritysmaailman käsitteillä päämi­
nisteri voidaan ymmärtää toimitusjoh­
tajaksi ja hallitus eräänlaiseksi johto­
ryhmäksi.
Maabrändin omistajuudesta puhu­
minen voidaan nähdä osana lisääntynyt­
tä talouspuheen ja -vertauskuvien käyt­
töä. Tuomi-Nikula sanoo, että omistajuus
vastaa tässä tapauksessa perinteistä vas­
tuutahon käsitettä.
– Taloustermi sitouttaa viittaamal­
la rahalliseen panostukseen, joka yleen­
sä määrittelee omistajuutta. Tässä mieles­
sä ne valtiohallinnon tahot, jotka panos­
tavat määrärahoja ovat maabrändin – tai
ainakin maabrändityön – omistajia.
Käytännön tasolla Suomi-kuvan ke­
hittäminen on uskottu valtioneuvoston
päätöksellä Finland Promotion Boar­
dille (FPB). Siihen kuuluvat kaikki kes­
keiset toimijat, joilla on intressi ja re­
sursseja Suomi-brändin kehittämiseksi.
24 • Kauppapolitiikka • 5/2010
­ lkoministeriö, Matkailun edistämiskes­
U
kus, työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, In­
vest in Finland, Taloudellinen tiedotus­
toimisto/Finnfacts, Finnair ja Suomen
metsäsäätiö ovat FPB:n jäseniä.
Tämän syvällisempi omistajuus
maabrändin yhteydessä voi olla vaikeas­
ti ymmärrettävissä.
– Maabrändit ovat laajojen ihmis­
joukkojen muodostamia mielipidekoko­
naisuuksia. Tuntuisi hankalalta ajatella,
että mikään yksittäinen taho voisi niitä
suoranaisesti omistaa, Tuomi-Nikula to­
teaa.
Tulkitsija omistaa mielikuvat
Brändivaltuuskunnan viestinnästä vas­
taava Kirsi Piha on samoilla linjoilla. Hä­
nen mielestään brändin omistajuusajatte­
lu on hieman vanhanaikaista. Se on pe­
rua kontrollihakuisesta menneestä maa­
ilmasta.
– Brändi on kaiken maahan liittyvän
tiedon ilmentymä, joka koostuu mieliku­
vista ja kokemuksista. On vaikea omistaa
itseen kohdistuvia mielikuvia.
Pihan mukaan brändi on sanana
hankalasti ymmärrettävissä, kun tarkoi­
tetaan maata. Siksi olisi mielekkäämpää
puhua tavoitemielikuvasta.
 – Jos Suomi-brändi on ihmis­
ten mielikuva Suomesta, niin me
voimme miettiä, millaiseksi halu­
amme mielikuvan muodos­
” Tuomi-Nikula näkee Suo­
tuvan ja toimia sen hyväksi.
Maabrändivaltuuskun­ Suomi-
ta on määritellyt Suomen brändiin
tavoitemielikuvaksi maan,
joka ratkaisee ongelmat.
liittyy selkeä
Tavoitemielikuvaan liitty­ viestintävaje.
vät oleellisesti myös toimi­
vuus, koulutus ja luonto.
Piha ei käyttäisi koko
omistajuus-käsitettä maabrändin yhtey­
dessä, sillä brändi syntyy ihmisten mielis­
sä. Suomi-brändiä rakentaa jokainen po­
liitikko, virkamies, työnantaja ja suoma­
lainen omalta osaltaan.
– Poliitikot vastaavat suomalaisen
osaamisen kehittymisedellytyksistä niin,
että täällä tehtävälle työlle riittää kysyn­
tää. Taloudellista toimeliaisuutta ei voi
kuitenkaan ulkoistaa valtiolle.
– Suomalaiset vievät uudella ajatte­
lulla yrityksiä kohti kiinnostavia mah­
dollisuuksia. Valtion tehtävänä on muun
muassa huolehtia, että koulutus tukee
luovaa ajattelua.
Kohti samaa maalia
Tuomi-Nikula korostaa, että maabrändi
on kaikkien yhteinen asia. Osa valtuus­
kunnan esityksistä on sellaisia, että ne
tarvitsevat organisoidun tavan toteutu­
akseen.
– Brändivaltuuskunnan raportissa
on suuri joukko ehdotuksia, jotka toteu­
tuvat parhaiten osana hallitusohjelmaa.
Myös viranomaisten on löydettävä uusi
vaihde keskinäiselle yhteistyölleen.
– Suomen kokoisella maalla ei ole
varaa siihen, että eri organisaatiot toimi­
vat tahoillaan. Kilpailu huomiosta kove­
nee maiden välillä koko ajan. Meidän on
pelattava tehokkaammin samaa maalia,
jos haluamme pärjätä.
Ulkoministeriö ehdottaa Finland
House -mallia, jonka avulla tiivistetään
eri organisaatioiden välistä viestinnällistä
yhteistyötä ja huolehditaan, että Suomen
kärkiviestit ovat kaikkien käytettävissä.
mi-brändiin liittyvän selkeän
viestintävajeen. Mielikuvia mit­
taavassa National Brand
Kuva: Thinkstock
Indexissä Suomi sijoit­
tuu sijoille 18–20, mut­
ta Newsweekin vertailus­
sa, jossa arvioitiin maita
asuinpaikkana, Suomi vei
kärkisijan.
– Objektiivisilla kri­
teereillä Suomi on maa­
ilman paras paikka asua,
mutta mielikuvissa jäädään jälkeen. Suo­
malaiset ovat aivan liian vaatimattomia
kertoessaan itsestään.
– Valtuuskunnan loppuraportista
löytyy tehtävä jokaiselle brändin paran­
tamisesta kiinnostuneelle suomalaiselle.
Tärkeintä on kuitenkin olla oma itsensä.
Sillä tavalla vahva Suomi-brändi on tä­
hänkin asti syntynyt.
Viestintää voi terävöittää
Piha painottaa, että mielikuvat Suomes­
ta eivät olleet retuperällä ennen brändi­
valtuuskunnan työn aloittamista. Siitä
huolimatta kannattaa vahvistaa myöntei­
siä mielikuvia niin, että saadaan todelli­
sia höytyjä.
– Mielikuviin vaikuttaa tekojen li­
säksi viestintä. Ehkä meidän on opittava
vähän röyhkeämmiksi viestijöiksi.
Jos esimerkiksi Suomen korkeatasoi­
nen koulutus viestitään hyvin, niin Aal­
to-yliopistosta valmistunut työnhakija
saa etua hakeutuessaan maailmalle töi­
hin. Piha antaa toisenkin esimerkin. Kun
maailmalle etsitään ympäristöalan yri­
tyksiä, niin suomalainen alan huippu­
osaaminen tulee ensimmäiseksi mieleen.
– Olisi hölmöä tehdä itsestä perifee­
rinen, jos voi olla jotakin muuta. Mieliku­
vien parantamisella ja vahvuuksien vah­
vistamisella voimme lisätä hyvinvointia
Suomessa. Eikö sen pitäisi olla meidän
kaikkien tehtävä?
Mikko Taivainen
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 25
 Lähialueyhteistyö
Venäjä
tähtäimessä
Kuvat: Thinkstock
Lähialueyhteistyö tukee Venäjälle tähtääviä suomalaisyrityksiä.
Erityishuomio on Luoteis-Venäjälle aikovissa pienissä ja
keskisuurissa yrityksissä.
S
uomen ja Venäjän välisen lähi­
alueyhteistyön merkitys kansal­
lisena lippulaivana on vahvistu­
nut, ja sen sisältö monipuolistu­
nut vuosien saatossa.
Ministeri Paavo Väyrysen viennin­
edistämismatka Karjalaan tänä syksynä
on osoitus nimenomaan elinkeinoelämän
26 • Kauppapolitiikka • 5/2010
kasvavasta kiinnostuksesta heti rajan ta­
kaa avautuviin mahdollisuuksiin.
Lähialueyhteistyö Venäjän kans­
sa käynnistyi lähes välittömästi Neuvos­
toliiton hajoamisen jälkeen. Tänä päivä­
nä lähialueyhteistyö lasketaan kuuluvak­
si olennaiseksi osaksi Suomen ulkopoli­
tiikkaa ja kahdenvälisiä Venäjä-suhteita.
Samaan aikaan lähialueyhteistyöllä tue­
taan myös monenvälisen alueellisen yh­
teistyön tavoitteita, kuten pohjoisen ulot­
tuvuuden politiikkaa.
Lähialueyhteistyön tuloksena on
syntynyt laaja yhteistyöverkosto rajan yli
niin viranomaisten, yritysten, kansalais­
ten, kansalaisjärjestöjen kuin myös mui­
den toimijoiden välillä. Suomessa lähi­
alueyhteistyötä koordinoi ulkoministeriö
ja sektoriministeriöillä on vastuu oman
hallinnonalansa hankkeiden toteuttami­
sesta.
Venäjällä aiemmin koordinaatiosta
vastanneen ulkoministeriön on nyt kor­
vannut aluekehitysministeriö, joka on
toisaalta esittänyt yhteistyön uudistamis­
ta ja toisaalta luvannut hankeyhteistyölle
myös federaatiotason budjettirahoitusta.
Tasavertaisuutta ja taloudellista
kumppanuutta
Venäjän kehityksen ansiosta lähialueyh­
teistyö on jo enenevässä määrin tasaver­
taiseen kumppanuuteen perustuvaa yh­
teistyötä, joka hyödyttää molempia osa­
puolia. Suomen hallituksen lähialueyh­
teistyötä koskevissa linjauksissa paino­
pisteenä ja läpileikkaavana teemana on
taloudellisen yhteistyön edistäminen.
Muita keskeisiä sektoreita ovat ympäris­
tö-, ydinturva- sekä sosiaali- ja terveys­
sektorit.
Pääministeri Vladimir Putin on puhunut
Amurin tiikerin suojelun puolesta.
WWF:n mukaan laji on vaarassa
hävitä ilman pikaisia toimia.
 Kuluvana vuonna lähialueyhteistyön
19,5 miljoonan euron kokonaisrahoituk­
sesta on taloudelliselle sektorille jo suun­
nattu kolmannes eli 6,5 miljoonaa eu­
roa. Hankkeilla parannetaan liiketoimin­
taympäristöä lähialueilla Venäjällä ja ra­
jat ylittävässä yhteistyössä.
Tavoitteena on kehittää monia yri­
tyksille tärkeitä kokonaisuuksia - kuten
logistiikkayhteyksiä ja tullauskäytäntö­
jä, ammattimaisen työvoiman saantia Ve­
näjällä toimiviin yrityksiin sekä verkos­
toitumista venäläisten yritysten kans­
sa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt ra­
jat ylittäviä liike-elämän kumppanuuksia
ja suomalaisen osaamisen ja teknologian
vientimahdollisuuksia on pysytty edistä­
mään.
Ympäristöalalla tuloksellisimpia ovat
olleet Itämeren suojelua edistävät Pie­
tarin jätevedenpuhdistushankkeet, joita
Suomi on tukenut kahdenvälisesti osana
kansainvälisten rahoittajien ja venäläisen
osapuolen yhteistyötä.
Pietarissa käynnissä olevan Nevan
suorien jätevesipäästöjen sulkemishank­
keen tuloksena Pietari käsittelee jäteve­
tensä Helcomin uusien normien mukai­ Tuki on tarkoitettu sellaisille pk-yri­ Finanssikäytännöt, kiinteistöjalostus
sesti vuoteen 2015 mennessä. Suoma­ tyksille, joilla on riittävästi osaamista ja ja rajanylitysmuodollisuuksien helpotta­
laiset yritykset ovat osallistuneet Nevan taloudellisia resursseja toteuttaa inves­ minen ovat olleet EuroRussia-foorumin
hankkeisiin asiantuntijoita ja laitetoteut­ tointi Venäjällä. Tukea voidaan myöntää agendalla. EuroRussia-foorumi kokoon­
tajina. Itämeren puhdistumisen kautta myös yrityksen selvitys- tai kehittämis­ tui viimeksi 29.11.2010 Helsingissä, jol­
hanketoiminta hyödyttää myös tavallisia hankkeelle. Tuen enimmäismäärä ker­ loin käsiteltiin erityisesti rajat ylittävien
kansalaisia koko Itämeren alueella. rallaan hanketta kohden on 60 000 euroa alueellisten verkostohankkeiden edisty­
ja korkeintaan 50 prosenttia kokonais­ mistä ja verkostotullauksen kehittämis­
Palveluja yritysten käyttöön kustannuksista. Kokemukset hanketues­ tarpeita.
Venäjälle tähtäävät suomalaiset yrityk­ ta ovat olleet myönteisiä ja rahoitukseen Lähialueyhteistyöstä on tehty riippu­
set voivat saada tukea lähialueyhteistyön kohdistunut kiinnostus onkin kasvanut maton kokonaisarviointi. Siinä tarkastel­
piirissä. Erityistä huomiota yrityssekto­ Julkisen ja yksityisen sektorin välise­ laan myös taloudellisen sektorin yhteis­
rin hanketoiminnassa kiinnitetään suo­ nä yhteistyönä toimivan EuroRussia-foo­ työtä kuten jo mainitun pk-hanketuen
malaisten pienten ja keskisuurten yritys­ rumin tavoitteena on suomalaisten pk- tuloksellisuutta ja sen vaikuttavuutta ky­
ten markkinoillepääsyn tukemiseen Luo­ yritysten toiminta- ja investointiedelly­ seisten yritysten päätöksiin etabloitua Ve­
teis-Venäjällä. tyksien parantaminen Luoteis-Venäjällä näjälle.
Tätä varten on olemassa oma erilli­ samoin kuin suomalaisten ja venäläisten Evaluaation mukaan hankevalmiste­
nen tukimuoto, jota ulkoasiainministeriö pk-yritysten verkottumisen edistäminen. lutuen käyttö on ollut tuloksellista ja te­
hoitaa yhteistyössä Finnveran ja TEM:n Foorumin avulla tuetaan erityises­ hokasta. Haastatellut pk-yritysten edus­
kanssa. Rahoitusta myönnetään selvitys- ti yrityspuistojen perustamista ja kehit­ tajat olivat yksiselitteisen tyytyväisiä inst­
ja kehittämishankkeisiin yrityksille, jo­ tämistä. Sitä kautta on saatu kokemus­ rumentin tuomiin hyötyihin.
ka suunnittelevat yritystoiminnan aloit­ pohjaista tietoa suomalaisyritysten Luo­
tamista tai kehittämistä. Tuki on tarkoi­ teis-Venäjällä kohtaamista haasteista, jot­ Anneli Puura-Märkälä
tettu ensisijaisesti Luoteis-Venäjälle, mut­ ka liittyvät niin maa-alueiden käyttöön­ ulkoasiainneuvos
ta erityisistä syistä sitä voi hakea muille­ ottoon, lupa-asioihin kuin myös infra­
kin alueille Venäjällä. struktuurin luomiseen.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 27
 Viihdeteollisuus

Suomi peli
Suomalaisilla peliyhtiöillä ei ole taloudellisesti merkittävää
kotimarkkinaa, joten suurin osa liikevaihdosta syntyy viennistä.
Vetoapua antaa Suomen osaava ja luotettava maine.

V
uonna 2008 pelialan liikevaih­ Tekemisessä on ainakin toistaiseksi hy­ olla hyötyä. Suomella on hyvä maine asi­
to oli 87 miljoonaa euroa. Tämä vä hinta–laatu-suhde, joka mahdollistaa oiden osaavana toteuttajana ja lupausten
luku tekee peleistä Suomen suu­ isojen juttujen toteuttamisen suhteellisen pitäjänä.
rimman kulttuurivientituotteen. pienillä resursseilla, hän korostaa. – Pelialalla luotettavuus voi olla mer­
Neogamesin johtaja ja Suomen pe­ Hiltusen mukaan loppukäyttäjälle ei kittävä etu. Erinomaiset pelit, aivan kuin
linkehittäjät ry:n asiamies Koopee Hil- ole juurikaan merkitystä, missä tuote on muutkin hyvin tuotetut sisällöt, ovat hy­
tunen kertoo, että nousujohteista nyky­ valmistettu. Tuotteesta näkee usein, tulee­ väksi Suomen maabrändille, oli sitten ky­
tilaa selittää Suomen laaja pelikulttuuri. ko se Aasiasta vai länsimaista, mutta tä­ se musiikista, peleistä, elokuvista, desig­
Pelit ja pelaaminen on hyväksytty osaksi män tarkempaa puintia alkuperästä käyttä­ nista, arvioi Hiltunen.
kulttuuria ja mediamaisemaa, ja insinöö­ jä tuskin tekee. Kaikki pelifirmat, tulivatpa – Syy–seuraus-suhde ei tietenkään
rimaasta löytyy pelialan tarvitsema tekni­ ne mistä tahansa, kilpailevat samoista käyt­ ole yhtä suora kuin esimerkiksi urheilus­
sen kehityksen taso ja ekosysteemi. täjistä globaaleilla markkinoilla. sa, mutta maabrändin rakentamisessa ky­
– Meillä on kosolti sitä teknistä osaa­ Liiketoiminnan puolella suomalai­ se onkin pitkän aikavälin prosessista pi­
mista, jota pelikehityksessä tarvitaan. suudesta tai pohjoismaalaisuudesta voi kemmin kuin yksittäisistä tapahtumista.
Suomalaiset eivät ole ainoastaan
maailman kärjen tuntumassa. Tällä het­
kellä iPhonen AppStoren myydyin so­
vellus on suomalaisen Rovion kehittämä
PlayFinland Angry Birds -peli. Konsolipelien digitaa­
PlayFinland on Tekesin vuonna 2007 pystyttämä peliteollisuuden promootiosivusto. lisen verkkolevityksen puolella RedLyn­
Sivusto syntyi osana Tekesin peli- ja ohjelmaprojektia Versoa uutis- ja ajankohtaispals- xin TrialsHD on yksi myydyimmistä pe­
tana. Sen tehtävänä on esitellä ulkomaalaisille sijoittajille, pelikehittäjille ja globaalille leistä Microsoftin Xbox LiveArcadessa.
peliyhteisölle Suomen talentteja ja mahdollisuuksia.
Myös suomalaiset pelinkehittäjät
Sivusto sisältää alan yritysten yhteystietoja, tutkimustietoa sekä uutisia. PlayFin-
Housemarque ja Frozenbyte ovat erittäin
landia toimittavat nykyään Tekesin ohella Suomen pelikehittäjät ry:n ja Neogames.
hyvissä asemissa Sonyn PlayStation Net­
workissa. Muita menestyjiä ovat muun
Neogames muassa Remedy, Digitalchocolate, Bug­
Neogames on kansallinen peliteollisuuden etuja ajava järjestö. Lähes kaikki Suomen bear ja Habbo Hotel.
peliyhteisön jäsenet ovat myös Neogamesin jäseniä. – Taantumakaan ei ole sumentanut
Neogames edistää pelialan vientiä ja markkinointia Suomessa ja maailmalla. Kump- hyviä näkymiä, Hiltunen toteaa.
paneina ovat Työvoima- ja elnkeinoministeriö, Tekes, TE-keskukset, Finpro sekä kau-
palliset lähetystöt Harri Kilpi
Neogames on European Game Developers Federationin (EGDF) jäsen. Lisäksi
kansainväliseen verkostoon kuuluu Neogamesin kaltaisia sisarorganisaatioita kuten,
KGDI (Korea) ja Mega Consortium (Japani).

28 • Kauppapolitiikka • 5/2010
ittää
E
spoolaisen Remedy Gamesin lii­
ketoiminta on lähtökohdiltaan
globaalia. Firman uusin peli psy­
kologinen toimintatrilleri Alan
Wake toteutettiin yhteistyössä Microsof­
tin GamesStudion kanssa. Peli käännet­
tiin kaikille pääkielille: espanja, ranska,
saksa, portugali, korea, kiina ja japani. Li­
säksi peliin on tehty lisäosia, joita on jaet­
tu Microsoftin kotikanavalla, Xbox Li­
ve -verkostossa. Suomen myynti on vain
noin prosentti koko kakusta.
– Tuotteemme on sen verran suuri ja
kallis, että oikeastaan melkein kaikki ko­
timarkkinat, Suomesta nyt puhumatta­
kaan, olisivat yksinään liian pieniä. Kan­
sainvälinen jakelu on pakko saada, muu­
ten bisnes ei toimi, toimitusjohtaja Ma­
tias Myllyrinne toteaa.
Suomalaisuudesta ja Suomesta on
kuitenkin myös hyötyä.
– Pelialan globaali suuntautumi­
nen on ollut Suomessa itsestäänselvyys
jo 1990-luvulta lähtien, kun esimerkik­
si me aloittelimme taipaletta. Jo silloin
Poikamme
maailmalla
kotimarkkinat olivat niin pienet, että pi­
ti ponnistaa automaattisesti Yhdysvaltoi­
hin ja maailmalle. Tästä pakosta on ollut
meille ja muillekin suomalaisille pelifir­
moille selkää etua, Myllyrinne sanoo.
– Rankassa ja Saksassa, joissa peli­
firmat ovat voineet hyötyä suuremmista
kotimarkkinoista, ovat nyt joutuneet nyt
harjoittelemaan erikseen kansainvälisty­
mistä, kun projektien koko kasvaa kas­
vamistaan ja pelimarkkinoiden globaa­
li koko laajenee. Suomesta ponnistaneet
ovat lähteneet maailmalle automaattises­
ti alusta alkaen.
Muitakin etuja löytyy. Koulutuksen
ja julkisen tuen lisäksi Myllyrinne nos­
taa esiin Suomen ja EU:n selkeän juridi­
sen järjestelmän sekä liiketoimintapuo­
len ennustettavuuden: mitään eksoottista
ja yllättävää ei kovin helposti tule vastaan.
Vaikka dollari–euro-suhde ei tällä hetkel­
lä helli viejää, pitemmällä välillä euro tuo
vakautta rahoituspuoleen myös pelialalla.
Entä suomalaisuus ja Remedyn pe­
lit? Pääasiassa pelit perustuvat amerik­
Kuvitus: Remedy Games
kalaisille tai ylikansallisen populaarikult­
tuurin lajityypeille ja käyttävät ja viit­
taavat niiden konventioihin. Esimerkik­
si Alan Wakesta löytyy kaikuja Stephen
Kingistä, Lostista ja Alfred Hitchcockis-
ta. Myllyrinteen mukaan pelit ja kaik­
ki luovat hankkeet heijastelevat kuiten­
kin myös tekijäänsä ja tämän kulttuuri­
taustaa.
– Alan Wakessa voisi nostaa esiin
pelin designin, jossa olemme pitäneet ai­
ka niukkaa, minimalistista linjaa – vähän
kuin meikäläisessä huonekalusuunnitte­
lussa. Suomalaiseen tyyliin turhat krume­
luurit puuttuvat, keskitytään hyvään toi­
mivaan ytimeen.
– Kaikki on hyvin selkeää ja foku­
soitunutta, oli sitten kyse visuaalisesta il­
meestä tai pelimekaniikasta. Turhia roip­
peita ei ole, mutta se mikä tehdään, teh­
dään hemmetin hyvin. Sanalla sanoen
paketti on hyvin koossa.
HK
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 29
 Matkailu
Joulupukki
Mitä olisi joulu ilman joulupukkia?
Tai Suomi ilman Santa Parkia?
V
aikka joulupukki ei yleisen kä­
sityksen mukaan ole syntynyt
Suomessa, se ei ole estänyt mei­
tä kotouttamasta maahanmuut­
tajaa erittäin tukevasti. Joulupukin avul­
la Suomi on onnistunut luomaan matkai­
lubrändin, johon liittyy pohjoisen mys­
tiikkaa, pimeyden ja valon kontrasteja se­
kä mahdollisuus hiljentymiseen.
30 • Kauppapolitiikka • 5/2010
Kauppapolitiikka-lehti haastatte­
li Shanghain maailmannäyttelystä juuri
palannutta Santa Parkin toimitusjohtaja
Ilkka Länkistä joulunvalmistelun jo pai­
naessa päälle toisesta suunnasta. Keskus­
telun yhtenä näkökulmana oli maabrändi
joulupukki-instituution näkökulmasta.
Kiinnostus oikeaan, aitoon suoma­
laiseen pukkiin on Länkisen mukaan nyt
erittäin suurta. Käsitys siitä, että oikea
joulupukki tulee Suomesta, on samalla
vahvistunut. Viime sesongilla Santa Par­
kin joulupukki vieraili yhdeksässä maas­
sa tavaten yli puoli miljoonaa asiakasta
maailmalla.
Joulupukin suosio ei ole jäänyt epä­
selväksi myöskään Kiinassa. Pukki sai
mainion vastaanoton Shanghain maail­
mannäyttelyssä käytyään paikalla useita
kertoja. Pääsipä joulupukki myös maa­
ilmannäyttelyn virallisen organisaation
verkkosivujen etusivulle.
Suomi, Lappi ja SantaPark edusta­
vat lopulta kuitenkin suhteellisen pieniä
kohteita maailmalla. Miten houkutellaan
asiak­kaita kauas pohjoiseen?
– Joulupukin brändi on äärettömän
arvokas, sanoo Ilkka Länkinen.
™
– Santa Park kilpaillee maailmalla
niiden kaikkien niiden kohteiden kanssa,
jotka edustavat Once in the Lifetime- vie­
railukohteita. Toisaalta hyvän elämyksen
kokenut asiakas saattaa kuitenkin tulla
jopa uudestaan puhumattakaan siitä mi­
ten hän levittää sanomaa eteenpäin omil­
le tuttavilleen.
Elämyksiä ja laatua
Talvella pääosa matkailijoista saapuu ul­
komailta, ja kesällä pääosa on kotimaisia
matkaajia. Tärkein markkina-alue jou­
lusesongille on ollut Iso-Britannia, mut­
ta venäläiset ovat pikkuhiljaa nousemas­
sa rinnalle.
Lapilla ja Suomella on Länkisen mu­
kaan erinomaiset mahdollisuudet saada
elämystuotannosta merkittävää matkai­
lutuloa. Elämysteollisuuden eräs suurim­
pia kysymyksiä on se, että miten elämys
hinnoitellaan. Santa Parkin lähtökohta on
laatu.
– Kaikessa elämystuotannossa tuli­
si keskittyä laatuun eikä niinkään mää­
rään. Laadusta voidaan veloittaa eri taval­
la. Halpa hinta voi jopa tuhota elämyk­
sellisyyden tai pilata elämystuotteen ele­
mentit jo etukäteen.
– SantaPark on osa Rovaniemen jou­
lutarjontaa ja yritysperheeseemme kuu­

luu myös satumainen Joulukka, joka si­
jaitsee hiukan Rovaniemen ulkopuolel­
la. Joulukka on Joulupukin sekä tonttujen
oma jouluinen satumaa, joka sijaitsee Ou­
nasvaaran takana Rovaniemen kainalossa
erittäin kalaisan Sierijärven rannalla. Jou­
lukassa joulun satu herää henkiin viiden
tähden joulutuotteeksi, Länkinen sanoo.
”
Joulupukki
tapasi yli puoli
miljoonaa
asiakasta.
Muutoin Rovaniemen joulutarjontaa
täydentävät Joulupukin Pajakylän matka­
muistotarjonta. Pajakylä on myös ainoa
paikka maailmassa, jossa Joulupukin
”
voi tavata vuoden jokaisena päivänä.
Länkisen mukaan SantaParkin
sekä Joulukan yhteistyökumppanit
muodostavat verkoston, jossa vaa­
tivankin asiakkaan toiveet sekä tar­
peet tulevat työstetyiksi valmiiksi elä­
mysaihioiksi. Matkailun koko työllistävä
ketju on todella moninainen. Lisäämällä
asiakkaan viipymää kasvatetaan samalla
koko alueen matkailutuloa.
Lisääntynyt matkailutulo taas mah­
dollistaa lisäinvestoinnit ja kasvun sitä
myöten. Matkailussakin pätee tuttu sään­
tö: kehity tai kuole. Tässä mielessä asiak­
kaalle pitäisi tarjota mahdollisimman laa­
ja skaala vaihtoehtoja varmistaaksemme
sen, että jokaiselle saadaan jotain.
Kohti parempia aikoja
Takana on talouslama vaikutuksineen.
Länkinen toteaa, että jälleen kerran on
Kuvat: Santa Park ja Thinkstock
todistettu, että matkailu on erittäin suh­
danneherkkää toimintaa. Kansainvälinen
lama vaikutti matkailuun tietyllä viiveel­
lä ja vaikutus poistuu niin ikään viiveellä.
– Kuluva kausi on haasteellinen, mut­
ta ennakkovaraustilanne kausille 2011,
2012 sekä 2013 näyttää jo paremmal­
ta. Santa Parkissakin sesonkien välisen
ajan täyttävät erilaiset juhlatilaisuudet.
Tulevaisuudessa lisätyötä etsitään erilai­
sista ulkomaisista media- sekä elokuva­
projekteista, Länkinen kertoo.
– Lapin erityinen lyömätön voima­
vara löytyy valon eri muodoista. Ulko­
maiset ohjaajat tuovat tuotantonsa jos­
kus jopa tämän seikan takia. SantaParkin
vahvuuksia ovat myös valtavat kolmen­
toista hehtaarin sisätilat, joissa voi­
daan toimia säältä suojassa.
Mitä hyötyä maabrändistä?
Länkisen mukaan nimenomaan
matkailuyrityksille Suomen
maabrändi on erityisen tärkeä.
Halpa hinta
voi jopa tuhota
elämyksellisyyden.
– Maailmalla matkoja sekä koh­
teita myydään nimenomaan mielikuvil­
la. Ja mistä Suomi maailmalla tunnetaan?
Ainakin matkailun näkökulmasta nou­
see esille sekä joulupukki että koko jou­
lu. Puhdas, valkoinen ja toisaalta pimeä
vuodenaika, kaamos revontulineen ovat
hyvää markkinointimateriaalia matkai­
lun muuttuvassa maailmassa. Tätä kaut­
ta joulupukki ja joulun tarina herättävät
laajemminkin kiinnostusta saapua ja tu­
tustua talviseen Suomeen. 
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 31
 Pukki
Länkisen mukaan yritykset voivat
viedä eteenpäin yhteistä sanomaa. Kun
maabrändi saadaan myytyä kansainväli­
sesti toimiville suomalaisyrityksille, ker­
tovat nämä samaa viestiä edelleen maail­
malla. Näin tarina kertautuu ja viesti mo­
ninkertaistuu.
konttiin
– Joulupukin brändi on äärettömän
arvokas. Kun kaikki viralliset toimijat
puhuvat samaa kieltä, moninkertaistuu
myös suomalaisen joulun tarina.
Länkinen muistuttaa että myös muut
maat haluaisivat omia Joulupukin itsel­
leen. Norjalaisilla on Nisse, ruotsalaisil­
la Tomte ja islantilaisilla 13 tonttua, jot­
ka kaikki ovat enemmän tai vähemmän
jäänteitä entisajan shamaanista sekä pa­
kanauskonnoista.

” Matkailussa
pätee
tuttu sääntö:
kehity tai kuole.

Suomen kieli on ainoa kieli maail­

massa, jossa joulukuu todella viittaa jou­
luun – toisin kuin sellaiset kuukauden ni­
met kuin december tai decembrio. Län­
kisen mukaan siinä on jälleen yksi kylmä
fakta, jonka takia aito, oikea joulupukki
asuu Suomessa ja Suomen Lapissa. Jou­
lupukkirintamalla Ruotsi on sitä pait­
si viimeisten tietojen mukaan luovutta­ Jalmari Helanderin
nut eli paikallinen SantaPark eli Tomte­ Rare Exports
land keskittyy vastedes vain kotimaisiin
asiakkaisiin. pistää jouluelokuvan
Suomen joulupukki sen sijaan kan­ konseptit uusiksi.
sainvälistyy vauhdilla.

Kimmo Laukkanen

32 • Kauppapolitiikka • 5/2010
 Elokuvat

K
imaltavia hankia, lentäviä poro­
ja, joulun kultaista taikaa ja suu­
risilmäistä ihmetystä – kaikki se
on jo nähty ja koettu, ammatti­
maisesti tuotettu ja paketoitu, Suomes­
sakin. Kansainväliset myyntiluvut kerto­
vat Nikon (2008) ja Joulutarinan (2007)

Kuvat: FS Film
taloudellisesta menestyksestä kulttuurin
vientimarkkinoilla.
Mutta homman voi hoitaa aivan toi­
sinkin.
Näin ajatteli ohjaaja Jalmari Helan-
der, jonka debyytti Rare Exports (2010)
ravistelee joulusta krumeluurit ja kitchin Rare Exports -elokuva sai ensi-iltansa 3. joulukuuta. Vinksahtaneessa joulutarinassa Korva-
pois ja paljastaa joulupukin alkuperäisen tunturilla kaivauksia tekevä amerikkalainen tiederetkikunta päästää joulupukin valloilleen.
olemuksen.
Jättimäinen sarvekas hirviöpukki
uinuu jäädytettynä Korvatunturin sisäl­ Toimialan raamatun Varietyn Jay englanti eivät kuitenkaan edusta kauris­
lä armeija väkivaltaisia tonttuvanhuk­ Weissberg kirjoittaa: mäkeläistä tai dokumentaarista inho­
sia suojanaan. Tontut häiritään hereil­ “The sheer fun of classic kids’ realismia. Ylilyöntien ja tyylittelyn kaut­
le ja ne lähtevät puolestaan terrorisoi­ adventure movies is perfectly captured ta ne heijastelevat itselleen ja omalle ste­
maan lähiseudun asukkaita. Nuori Pie­ and slightly lampooned in the deliciously reotyyppisyydelleen naureskelevaa letke­
tari teurastaja-isänsä kanssa joutuu ta­ winning “Rare Exports: A Christmas ää postmodernia otetta, jonka voi nähdä
pahtumien surrealistiseen keskipistee­ Tale.”.. Conceived with winking humor and todisteena varsin urbaanista ja ajantasai­
seen. Tonttujen katala suunnitelma pal­ a terrific visual style, the pic is a rare treat sesta populaarikulttuurin tuntemuksesta.
jastuu ja joulun taika huipentuu räjähtä­ that could accrue cult status on screens Pilke silmäkulmassa voisi todeta elo­
vää kliimaksiin. followed by [big] ancillary [sales].” kuvan kytkeytyvän myös maabrändi­
Rare Exports ei ole joulunvastai­ Maailmalle vietävä Suomi-kuva saa raportin tematiikkaan. Suomalainen löy­
nen elokuva. Se on jouluelokuva erilai­ hauskaa vetoapua naapurimaasta. Nor­ tää toimivat ratkaisut luonnon ja jopa
sessa tyylilajissa. Lajityyppien kaikupoh­ jassa kuvatut jylhät vuoristomaisemat mytologian luomiin mitä visaisimpiin
jaa haetaan Disneyn ja Dickensin si­ esitetään pokerinaamalla Suomen itära­ haasteisiin. Ja tekee niistä lisäksi toimi­
jaan zombie-elokuvista, Tobe Hooperin jan Lappina, mikä hymähdyttänee monia van ja hauskan elokuvan.
moottorisahamurhaaja-tyylisestä splat­ kotimaisia katsojia.
teristä ja ajoittain Tim Burtonin tunnel­ Muu Suomi-kuvasto ei ehkä heti vai­ Harri Kilpi
moivasta gotiikasta. kuta kovinkaan harvinaiselta. Syrjäseu­
Nykyjoulun kliseisille imelyyksil­ dut, pimeys, rujo äijämeininki ja tankero­
le naureskellaan ja käännetään parodian
ja mustan huumorin kielille. Silti perus­
tarina Pietarin kasvusta pelottavien vai­
keuksien kautta voittoon ja isän hyväk­
syntään piirtää elokuvaan eheän ja läm­
pimän kaaren.
Rare Exports vaatii katsojaltaan
enemmän kuin keskiverto, ”streitti” jou­
luelokuva. Alakulttuurien ja pirstaloitu­
neiden makujen maailmassa tämä saattaa
olla jopa kannattavaa.
Sofistikoituneet festivaaliyleisöt otti­
vat jo elokuvan siemenenä toimineet ly­
hytelokuvat omikseen – YouTubessa kat­
selukertoja pitkältä toista miljoonaa –
ja pitkä versio näyttää nyt pystyvän sa­
maan.

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 33

Puhdasta suomalaisteknologiaa Intiaan
U lkomaankauppa- ja kehitysministeri
Paavo Väyrysen vienninedistämis­
matka Intiaan vahvisti entisestään Suo­
men ja suomalaisyritysten mainetta puh­
taan teknologian kehittäjinä ja soveltajina.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministe­
ri Paavo Väyrynen teki 25-henkisen yri­
tysvaltuuskunnan kanssa vienninedistä­
mismatkan Intiaan 27.–30.10.2010. Yri­
tysvaltuuskunta koostui energia- ja ympä­
ristöteknologian, infrastruktuuri- ja ko­
nepajateollisuuden, elementtirakentami­
sen, kuljetus-, logistiikka- ja palvelualan
yrityksistä sekä rahoitusyhtiöistä. Matkan
johtoteemana oli tuoda esille suomalaista
puhtaan teknologian osaamista..
New Delhissä ministeri Väyrynen
osallistui uusiutuvan energian kansain­
väliseen konferenssiin, jonka yhteydessä
järjestetyillä messuilla osaamistaan esitte­
li joukko suomalaisia Cleantech-yrityksiä.
Ministeri myös tapasi intialaisministerei­
tä ja vieraili valtuuskuntineen ensimmäi­
senä suomalaisministerinä Andhra Pra­
deshin osavaltion pääkaupungissa Hyde­
rabadissa, josta on viime vuosina kehitty­
nyt yksi Intian merkittävimmistä teknolo­
giakeskuksista.
Infrastruktuurin kehittämistarpeet
Intiassa ovat valtaisat. Ministeri Väyry­
nen toi esille ekologisten rakennusmate­
riaalien, erityisesti puun, hyödyntämis­
mahdollisuuksia ja esitteli suomalaisen
34 • Kauppapolitiikka • 5/2010
Lyhyesti
kestävän metsätalouden periaatteita. Li­
säksi hän korosti ympäristöystävällisten
tuotteiden ja palveluiden kaupan vapaut­
tamista. Matkaan osallistuneille suoma­
laisyrityksille tarjoutui lukuisia tilaisuuk­
sia esitellä osaamistaan suoraan intialai­
sille päättäjille – olipa kyse sitten sähkön­
tuotannon kehitysnäkymistä, uusiutuvan
energian hyödyntämisen lisäämisestä tai
Intian maantieverkoston parantamisesta.
Suomalaisyritykset tunnistavat vauh­
dilla kehittyvän Intian tarjoamat mahdol­
lisuudet. Suomen ja suomalaisteknologi­
an puhdas maine kantaa myös Intiassa.
Menestys Intian markkinoilla edellyttää
kuitenkin suunniteltuja ja kohdennettu­
ja panostuksia; rajallisilla voimavaroilla
ei voi räiskiä ympäri niemimaata. Saman­
tyyppistä käytännönläheistä ja fokusoitua
lähestymistapaa tuntuvat myös intialaiset
soveltavan suhteessa Suomeen ja suoma­
laiseen teknologiaosaamiseen.
Puhtaan teknologian esiinmarssin
näkökulmasta on myönteistä, että var­
sinkin nuorempi sukupolvi Intiassa on
omaksumassa kestävän kehityksen pe­
riaatteet. Suomalaisen puhtaan tekno­
logian menestyssatoa tultaneen korjaa­
maan Intiassa lähivuosina kasvavassa
määrin. Siemen on istutettu, ja ministeri­
vetoisten vienninedistämismatkojen an­
siosta tätä kasvualustaa ruokitaan tehok­
kaasti.
FinNode-verkosto
laajenee Intiaan
F inNode-verkosto laajenee en­
si vuoden alussa Intiaan. Yhteis­
työ Intian kanssa on lisääntynyt voi­
makkaasti yritysten lisäksi myös tut­
kimuksessa, kävi ilmi FinNode - as­
keleen edellä -seminaarissa, joka ko­
kosi 23. marraskuuta yli sata osallis­
tujaa keskustelemaan ajankohtaisis­
ta asioista.
FinNode-verkosto toimii tällä
hetkellä Kiinassa, Japanissa, Yhdys­
valloissa ja Venäjällä. FinNode yhdis­
 Suomi loikkasi
brändi-indeksissä

Suomi indekseissä. Nyt.

V
tavoin.
ähäisestä tunnettuudestaan huolimatta Suomen
brändi on nosteessa – muiden skandinaavien

Vuoden 2010 Country Brand Index julkaistiin

6. Kilpailukyky WEF
3. Menestysindeksi Legatum
3. Lastenkasvatus Unicef
3. Koulutus PISA
6. ICT WEF
2. Onnellisuus OECD
12. Ympäristö EPI
4. Korruptio Transparency
4. Kielitaito Eurostat
15. marraskuuta. 110 maan indeksissä Skandinavian
maat jatkavat vahvistumistaan; FutureBrand on nos­
tanut tämän yhdeksi maabrändäyksen päätrendeistä.
Vapaus, toimiva hyvinvointiyhteiskunta ja globaalisti
tunnetut tuotebrändit mainitaan Skandinavian vah­
vuutta selittävinä tekijöinä.
Suomen sijoitus nousee sijalta 16. sijalle 8. ja
ohittaa näin Ruotsin, joka jää kokonaistuloksissa si­
jalle 10. Tosin 11 sijaa noussut Ruotsi saa jälleen huo­
mion keskipisteen ja saa toimia skandinaavisuuden
ytimen ilmentäjänä. Myös muita nopeita nousijoi­
ta löytyy: Chile +19 sijaa, Israel +11 sijaa, Argentii­
na +10 sijaa.
Temaattisille TOP10-listoille Suomi yltää luon­
non kauneudessa, korkeassa teknologiassa, inves­
tointiympäristöissä, koulutetussa työvoimassa ja työ­
mahdollisuuksien tarjonnassa. Mitalisijoille Suomi
yltää turvallisuudessa (2), koulutuksessa (3), tervey­
denhuollossa (3), ympäristöystävällisyydessä (3), su­
vaitsevaisuudessa (2) ja ilmaisunvapaudessa (1). Hy­
västä yleisestä suoriutumisestaan huolimatta tietoi­
suus Suomesta on edelleen vaatimatonta (sija 33) ja
Suomen tunnettuus on heikolla tasolla (sija 36).

tää Suomen ja suomalaiset yritykset glo­
baaliin innovaatioverkostoon. Järjestel­
mä tukee innovaatio-järjestelmän kan­
sainvälistymistä ja tuottaa uusia avauksia
suomalaiselle innovaatiotoiminnalle.
Seminaarissa osastopäällikkö Petri
Peltonen TEM:stä painotti FinNode-ver­
koston merkitystä integroiduttaessa vah­
vemmin mukaan maailman johtaviin in­
novaatiokeskittymiin. Aktiivinen osallis­
tuminen ja tarjoutuvien mahdollisuuk­
sien hyödyntäminen vahvistavat Suo­
men kilpailukykyä. FinNode-verkoston
keskeinen rooli on innovaatiotoiminnan
muutossignaalien havainnointi ja analy­
sointi suomalaisen innovaatioympäristön
käyttöön.
Finpron toimitusjohtaja Kari Häyri-
nen korosti ennakoinnin merkitystä kil­
pailuedun luomisessa. Tilaisuudessa ker­
rottiin myös FinNode-signaalisessioista,
jotka ovat yksi väline tuoda maailmalta
signaaleja Suomeen, herättää keskustelua
ja tukea verkostojen syntymistä.
Evocativi Oy:n toimitusjohtaja Ee-
ro Tervo kertoi signaalisessioiden jäl­
keen syntyneestä oululaisesta 3D-kluste­
rista, jonka tavoitteena on parantaa pien­
ten yritysten liiketoimintamahdollisuuk­
sia yhdistämällä osaaminen ja innovaati­
ot vientihankkeissa.
FinNode-verkosto toimii Suomen
innovaatiojärjestelmän ikkunana
asemamaissa ja innovaatiotoimi-
joiden verkottumisen tukena.
Verkoston keskeisiä tehtäviä
ovat ennakointi, FinNode-hank-
keet sekä tiedon jalkauttaminen
Suomeen muun muassa FinNo-
de-signaalisessioiden välityksellä.
FinNode-verkoston muodos-
tavat Finpro, Tekes, TEM ja UM
yhteistyössä Sitran, VTT:n, Suo-
men Akatemian, EK:n, ja opetus-
ja kulttuuriministeriön kanssa.
Lisätietoja:
www.finnnode.fi

Kauppapolitiikka • 5/2010 • 35
 Lyhyesti

Venäjän puutullit alenevat

V enäjän puutulleja koskevaan ongelmaan löydettiin vuosien neuvottelujen jälkeen

marraskuun lopulla kompromissiratkaisu Euroopan komission ja Venäjän välillä
käydyissä neuvotteluissa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on tyytyväinen, että vuosien
ponnistelujen tuloksena ratkaisu saatiin aikaan.
– Suomen neuvottelujen kuluessa pitämät tiiviit ministeri- ja virkamiestason yhtey­
det sekä komissioon että venäläisiin edesauttoivat saamaan sopimuksen, joka hyvin pit­ Dohan kierros. Maail­
kälti vastaa asettamiamme keskeisiä tavoitteita. Ratkaisu alentaa nyt voimassaolevia tul­ man vapaakauppajärjes­
leja merkittävästi, mahdollistaa puukaupan jatkumisen ja parantaa metsäteollisuuden tön WTO:n piirissä vuonna
toimintaedellytyksiä sekä Suomessa että Venäjällä, Väyrynen sanoo. 2001 käynnistetyn Dohan neuvotte­
Lehtipuiden tullit putoavat jopa neljäsosaan nykyisestä ja havupuidenkin niin pal­ lukierroksen tavoitteena on kaupan
jon, että tuonti Suomeen on mahdollista. liberalisointi ja sääntöjärjestelmän
Marraskuun neuvotteluissa EU ja Venäjä sopivat kaikista Venäjän WTO -jäsenyy­ kehittäminen lähes kaikilla WTO:n
teen liittyvistä kahdenvälisistä kysymyksistä. Monenkeskisten neuvottelujen arvioidaan toiminta-alueilla, esimerkiksi teol­
etenevän niin ripeästi, että Venäjän jäsenyys voisi toteutua ensi vuoden lopulla. lisuustuotteiden, maataloustuottei­
Väyrynen korostaa Venäjän WTO -jäsenyyden merkitystä. Se avaa tien EU:n ja Ve­ den ja palveluiden kauppa, suojatoi­
näjän väliselle vapaakauppasopimukselle, jonka myötä jäljelle jäävät kaupan esteet voi­ met ja henkisen omaisuuden suoja.
daan poistaa. Lisäksi pyritään sopimaan siitä, mil­
– Venäjän WTO -jäsenyys vauhdittaa Venäjän modernisaatiota ja vauhdittaa sen ta­ lä tavoin eräät uudet tai äskettäin
louskasvua, mikä on erityisen tärkeää Suomelle, jolla on mittava kauppavaihto Venäjän WTO:n agendalle tuodut aiheet jat­
kanssa, Väyrynen korostaa. kossa sisällytetään järjestön työhön.
Vuodesta 2008 neuvottelut
ovat olleet jumissa. Erimielisyy­
det koskevat laajoja asiakokonai­
suuksia maataloudesta teollisuusta­
riffeihin ja palvelukauppaan. Suu­
rimmat erimielisyydet ovat toisaal­
ta EU:n USA:n ja Japanin, toisaalta
Kiinan, Brasilian, Intian ja Etelä-Af­
rikan johtaman kehittyvien talouk­
sien blokkien välillä. Jännitteitä on
myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä
maataloustuista, joita pidetään kau­
panesteinä.

EU ja kauppapolitiikka.
Suomen Euroopan Unionin
jäsenyys vuoden 1995 alusta
merkitsi täyttä integroitumista
EU:n sisämarkkinoihin ja kauppa­
poliittisen toimivallan pääosan luo­
vuttamista yhteisölle. Toimivallan
perustana on tulliliitto, jonka muo­
dostaman yhtenäisen tullirajan sisä­
puolella tavarat, palvelut, pääoma ja
ihmiset voivat liikkua vapaasti yh­
teisen sisämarkkinalainsäädännön

36 • Kauppapolitiikka • 5/2010
 KAUPPAPOLITIIKAN ABC
– lyhyet johdatukset peruskäsitteisiin
muodostamissa puitteissa. Kauppa­
politiikassa unionin toimivalta laaje­
ni entisestään Lissabonin sopimuk­
sen ratifioinnin myötä. Toimivalta
kattaa nyt myös palveluiden kaupan
kokonaisuudessaan, ulkomaiset suo­
rat investoinnit sekä teollis- ja teki­
jänoikeuksien kaupalliset näkökoh­
dat. Unionin yksinomainen toimi­
valta merkitsee, etteivät jäsenmaat
voi säätää kansallisia kauppapoliitti­
sia normeja eivätkä tehdä sopimuk­
sia keskenään tai EU:n ulkopuolis­
ten maiden kanssa. Lissabon sopi­
mus ei kuitenkaan rajoita jäsenmai­
den kansallisia viennin- ja kansain­
välistymisen edistämistoimia.
EU:lle luovutettua toimival­
taa käyttävät sen toimielimet. Ulos­
päin toimivaltaa käyttää komissio,
joka edustaa EU:ta ja neuvottelee
sen puolesta. Komissio tekee yhteis­
tä kauppapolitiikkaa koskevat aloit­
teet ja ehdotukset sekä neuvotte­
lee kauppapoliittisista sopimuksis­
ta kolmansien maiden kanssa. Ko­
mission rooli näkyy myös siinä, et­
tä vain komissio puhuu koko EU:n
puolesta maailman Kauppajärjes­
tössä WTO:ssa. EU:n neuvotteluesi­
tyksiä sekä muita ajankohtaisia ai­
heita käsitellään viikoittain kokoon­
tuvassa neuvoston kauppapoliitti­
sessa komiteassa, jossa jäsenmaat
yhdessä komission kanssa muok­
kaavat esitysehdotuksia. Suomen
kantoja Kauppapoliittisessa komite­
assa käsiteltäviin aiheisiin valmistel­
laan viikoittain kokoontuvassa EU-
asioiden komitean alaisessa EU-2-
valmistelujaostossa.
Finpro on maailmanlaajui­
sesti toimiva, suomalaisten
yritysten kansainvälistä me­
nestystä edistävä asiantuntijaorga­
nisaatio, jonka yli 350 asiantuntijaa
työskentelee 58 toimipisteessä yli 40
maassa. Työ- ja elinkeinoministeri­
ön konserniin kuuluva Finpro pal­
velee yrityksiä auttamalla heitä ole­
maan oikeilla markkinoilla oike­
aan aikaan kilpailukykyisillä tuot­
teilla, palveluilla ja konseptilla. Fin­
pro toteuttaa yhteistyössä ulkomi­
nisteriön ja muiden VKE-toimijoi­
den kanssa vienninedistämismat­
koja ja muuta VKE-toimintaa. Fin­
pron vahva toimiala- ja kohdemark­
kinaosaaminen, ennakointitoiminta
ja kansainvälistymisprosessin asian­
tuntemus antavat suomalaisyrityk­
sille erinomaiset lähtökohdat kan­
sainvälisen liiketoiminnan ja kilpai­
lukyvyn kehittämiseen. Yrityksil­
le tehtävien toimeksiantojen lisäk­
si Finpro hallinnoi merkittäviä kan­
sainvälisiä hankkeita kuten puhtaan
teknologian Cleantech Finland, Fu­
ture Learning Finland, FinNode ja
Finland at Shanghai Expo 2010.
Finnvera Oyj on Suomen valtion
omistama erityisrahoitusyhtiö. Se
tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauk­
sia, pääomasijoituksia ja vientitakui­
ta. Finnvera takaa viennin rahoituk­
seen liittyviä poliittisia tai kaupalli­
sia riskejä. Poliittiset riskit ovat suo­
malaisen viejäyrityksen asiakkaan
sijaintimaan taloudellisesta tai po­
liittisesta tilanteesta aiheutuvia ris­
kejä. Kaupalliset riskit liittyvät jo­
ko ostajaan tai sen rahoittajapank­
kiin. Finnveran vastuukannasta oli
A
B
C
D
E
30.9.2010 kotimaan rahoitusta 3,1
miljardia euroa ja vientikauppojen F
rahoitusta 9,5 miljardia euroa. Asi­
akkaita on 29 400. Finnvera on myös
G
Suomen virallinen vientitakuulaitos, H
Export Credit Agency (ECA).
I
FTA, free trade agreements, vapaa­
kauppasopimuksilla kaksi tai use­ J
ampi valtio sopii säännöistä, joilla
osapuolten välistä kauppaa vapaute­
K
taan Maailman kauppajärjestön vel­
voitteita enemmän. Sopimuksella
L
muun muassa alennetaan tai luovu­ M
taan kokonaan keskinäisistä tuottei­
den tulleista, tuontirajoituksista sekä N
palveluiden kaupan tai investointien
osalta ulkomaisia yrityksiä syrjivis­ O
tä vaatimuksista. EU:n sopimuksel­
la vahvistetaan yleisesti myös sään­
P
töjä mm. tavarakaupan eri aihealu­
eiden osalta – muun muassa teknis­
Q
ten määräykset, kasvin- ja tervey­ R
densuojelutoimet , kauppa- ja tulli­
menettelyiden helpottamisen, hen­ S
kisen omaisuuden suojan, julkisten
hankintojen tai kilpailunäkökoh­ T
tien osalta. Sopimusneuvotteluihin
ryhdytään yleisesti niiden kauppa­
U
kumppaneiden välillä, jotka halua­ V
vat vapauttaa kauppaa nopeammin
tai laajemmin kuin Maailman kaup­ W
pajärjestön puitteissa. Tulliunioni
voidaan nähdä hyvin syvänä vapaa­ X
kauppasopimuksena, jossa osapuo­
let käyvät kauppaa keskenään ilman
Y
tulleja, harjoittavat muihin maihin
nähden yhteistä kauppapolitiikkaa
Z
ja soveltavat näihin yhteistä ulkotul­ Å
lia.
Ä
Ö
Kauppapolitiikka • 5/2010 • 37
 Ministerin mietteet
Viennin edistämistä
Kuva: Sini Pennanen
viidellä vuosikymmenellä
M
arraskuussa ohitin minis­
teripäivien määrässä Ahti
Karjalaisen, joka palveli val­
tioneuvoston jäsenenä 5 772
päivää. Edelläni on vielä Johannes Viro-
lainen, jolla päiviä on 6 169.
Ulkoministeripäivissä ohitin Karja­
laisen vuonna 1991. Olen johtanut tätä
ministeriötä 3 936 päivän ajan. Karjalai­
sella ulkoministeripäiviä on 3 380.
Olemme molemmat hoitaneet ulko­
ministeriössä myös muita tehtäviä. Kar­
jalaisen toimiessa V.J. Sukselaisen toisen
hallituksen (1959–1961) kauppa- ja teol­
lisuusministerinä 854 päivän ajan hän oli
nimitettynä myös ulkoministeriöön. It­
se olen puolestani toiminut vuoden 2007
huhtikuusta lähtien ulkomaankauppa- ja
kehitysministerinä. Ensi kevääseen men­
nessä näitä ministeripäiviä ehtii kertyä
runsaat 1 450.
Olen toiminut yritysten viennin ja
kansainvälistymisen edistämiseksi kai­
killa niillä viidellä vuosikymmenellä, joi­
den aikana olen työskennellyt ulkominis­
teriössä.
Ensimmäisellä ulkoministerikau­
dellani 1977–1979 hoidin myös ulko­
maankauppaministerin tehtäviä. Vastasin
muun muassa vuosittaisten tavaranvaih­
topöytäkirjojen laatimisesta Suomen ja
Neuvostoliiton välille, ja toimin maiden
välisen talouskomission varapuheenjoh­
tajana. Ulkoministerivierailluillani Ira­
niin ja Irakiin oli mukana yritysvaltuus­
kunta.
Vuodesta 1979 alkaen hallitukses­
sa oli jälleen erikseen ulkomaankaup­
paministeri. Joillekin ulkoministeri­
nä suorittamilleni vierailuille osallistui
kuitenkin edelleen yritysten edustajia.
38 • Kauppapolitiikka • 5/2010
Erityisen mieleenpainuva oli vuonna
1984 Kiinaan tekemäni vierailu, jolla oli­
vat mukana muun muassa Nokian pää­
johtaja Kari Kairamo ja Koneen pääjoh­
taja Pekka Herlin. Myös vuosina 1983–
1987 Intiaan, Meksikoon, Venezuelaan
ja Argentiinaan suuntautuneilla ulkomi­
nisterivierailuillani oli mukana yritysten
edustajia.
1990-luvun alussa poliittista elä­
mää hallitsivat talouslama ja lähialuei­
den mullistukset, ja tein matkoja vähem­
män kuin 1980-luvulla. Vierailin kuiten­
kin muun muassa Japanissa ja Etelä-Ko­
reassa. Näilläkin vierailuilla oli mukana
yritysjohtajia.
Nykyisellä ministerikaudellani olen
joutunut jakamaan aikaa ja voimia ke­
hityspolitiikan ja kauppapolitiikan kes­
ken. Näillä kahdella on vahvoja yhtymä­
kohtia, sillä monet kehitysyhteistyömaat
ovat kiinnostavia myös viennin näkökul­
masta. Toisaalta Kiinan ja Intian kaltaiset
nousevat kehitysmaat ovat myös merkit­
täviä kehityspolitiikan toimijoita.
Tänä syksynä matkani ovat painot­
tuneet viennin edistämiseen. Olen joh­
tanut yritysvaltuuskunnat muun muas­
sa Kiinaan ja Intiaan. Välillä osallistuin
Moskovaan ja Kazaniin suuntautunee­
seen tasavallan presidentti Tarja Halosen
valtiovierailuun. Syyskauden ohjelmaan
kuuluvat myös vienninedistämismatkat
Jekaterinburgiin, Japaniin ja Etelä-Kore­
aan. Ensi vuonna näköpiirissä ovat vie­
railut Lähi-itään, Latinalaiseen Amerik­
kaan ja Afrikkaan.
Nykyisessä tehtävässäni olen voi­
nut hyödyntää menneillä vuosikymme­
nillä hankittuja kokemuksia. Muistelut
aikaisemmista vierailuista kohdemaan­
han luovat mukavan keskusteluilmapii­
rin. Olen tavannut myös henkilöitä, jot­
ka ovat olleet mukana menneiden vuosi­
kymmenten yhteydenpidossa.
Tässä suhteessa yksi mieluisimmis­
ta kokemuksista liittyy Kiinaan. Isän­
nöin vuonna 1979 Kiinan varapääminis­
teri Geng Biaon vierailua Suomeen. Tällä
vierailulla oli mukana suomessa äskettäin
vieraillut Kiinan nykyinen varapresident­
ti Xi Jinping, jonka uumoillaan nousevan
maan seuraavaksi presidentiksi. Tulkki­
na vuoden 1979 vierailulla toimi Yang
­Jiechi, Kiinan nykyinen ulkoministeri.
Tällaisiakin yhteyksiä ja suhteita on vuo­
sien mittaan luotu.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Fresh solutions for export
financing.

Financing solutions and guarantees in a flexible yet responsible

manner. We are an official Export Credit Agency (ECA) in Finland.
For more information please go to www.finnvera.fi