S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003

Suunnittelu Pääesikunnan koulutusosasto Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus / tuotanto-osasto Työryhmä eversti evp Kalle Liesinen majuri Hannu Hyppönen, PEkoul-os everstiluutnantti Kai Kalmari, PvKK kapteeni Matti Santtila, PEkoul-os kapteeni Mikko Pimiä, MpO yliluutnantti Aleksi Leskinen, MpKK Piirrokset Maanmittauslaitos Martti Markovaara Mika Ihanus Timo Saramaa Janne Kopu Jaana Saurén-Lauronen Jarmo Elsilä Heidi Paananen Taitto Heidi Paananen Kansi Timo Saramaa Valokuvat SA-kuva Matti Kaltokari Juhani Kandell ISBN PUMA Edita Prima Oy Helsinki 2003

4

Sotilaan Käsikirja

5

SISÄLLYSLUETTELO
1 2 3 4 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE ................ 10 SOTILASVALA JA VAKUUTUS ........................ 13 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT............................................................... 14 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT .................................................... 16
4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä .............................................................. 16 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu .......................................................... 19 4.3 Peruskoulutuskausi ................................................ 21 4.4 Sotilaan tutkinto ..................................................... 23 Tutkinnon tarkoitus ........................................................ 23 Yleisjärjestelyt ja vaatimukset ......................................... 23 4.5 Erikoiskoulutuskausi .............................................. 27 4.6 Johtajakoulutus ...................................................... 28 4.7 Joukkokoulutuskausi ............................................. 35

5

YLEINEN SOTILASKOULUTUS ..................... 41
5.1 Sotilashenkilökunnan jako .................................... 41 Arvomerkit ....................................................................... 42 5.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys ............................... 48 Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat ........................... 50 Käskyvaltasuhteet............................................................ 52 Puhuttelu ......................................................................... 54 Tervehtiminen ................................................................. 55 Kunnianosoitus ................................................................ 57 Ilmoittautuminen ............................................................ 57 Simputuksen ja pennalismin ehkäiseminen .................. 58 5.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia .................. 59 Sosiaaliasiat...................................................................... 61 5.4 Perusyksikön päivystys ........................................... 67 5.5 Sulkeisjärjestys ........................................................ 69 5.6 Sotilasoikeudenhoito .............................................. 70 Sotilasrikokset ................................................................. 71 Sotilaan Käsikirja

6
Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttavat tekijät ............................................................ 72 Sotilaskurinpitomenettely ............................................... 74 Sotilasoikeudenkäyntimenettely ..................................... 74 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa .............. 75 5.7 Vahingonkorvausasiat ............................................ 76

6

ASE-, AMPUMA- JA TAISTELU-AMPUMAKOULUTUS ......................................................... 79
6.1 Ammunnan yleiset varomääräykset ja liikenneturvallisuus ................................................ 80 6.2 Asekoulutus .............................................................. 88 7,62 Rynnäkkökivääri ...................................................... 88 Kevyt konekivääri ............................................................ 93 Kevyt kertasinko 66 KES 88 ............................................ 95 Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS) ..................... 101 Käsikranaatit ja muut heitteet ...................................... 104 Telamiina 65 77 (TM 65 77) .......................................... 110 Tilapäisvälineet .............................................................. 114 6.3 Ammunnan perusteet .............................................115 Luodin lentorata ............................................................ 115 Hajonta ja iskemäkeskeispiste ....................................... 119 Laukaisu......................................................................... 122 Tähtääminen .................................................................. 124 Ampuminen liikkuvaan maaliin.................................... 127 6.4 Ampuma-asennot ....................................................129 Perusteita ....................................................................... 129 Makuuasento.................................................................. 130 Polviasento ..................................................................... 133 Pystyasento .................................................................... 135 6.5 Kouluammunnat .....................................................137 Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä............................ 137 Toiminta tauluilla ja osumien näyttäminen ................. 140 6.6 Taisteluammunnat .................................................143

7

TAISTELUKOULUTUS.................................... 145
7.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä ..................146 7.2 Sotilaan perustaistelutaidot ................................149 Taistelu- ja kenttävarustus ............................................ 152 Etenemis- ja aseenkantotavat ........................................ 155 Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa ............................ 160 Vahvistetut käsi- ja valomerkit ...................................... 166 Suojautuminen taistelukentällä.................................... 169

Sotilaan Käsikirja

7
7.3 Sotilaan toiminta taistelussa ...............................181 Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa ....... 181 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa ............ 183 Taisteluvalmius .............................................................. 192 Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen ................................................................. 193 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa .................................................................... 199 Hygienia maasto-olosuhteissa ....................................... 205 Taistelijaparin yhteistoiminta ....................................... 206 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa ..................... 209 7.4 Jääkäriryhmä ..........................................................213 Kokoonpano ja aseistus .................................................. 213 Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella ...................................................................... 214 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat ............................ 217 7.5 Ryhmän puolustus ..................................................223 Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne .......................................................................... 223 Tuliaseman valinta ........................................................ 226 Tuliasema ....................................................................... 227 Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan ............................................... 229 Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka........ 230 Teltan ja ajoneuvon naamiointi ..................................... 234 Toiminta lähettinä ......................................................... 236 Ryhmän puolustustaistelu ............................................ 237 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa .. 240 Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa ...................................................... 242 7.6 Ryhmän hyökkäys ...................................................245 Hyökkäyksen käsitteitä .................................................. 245 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä ............ 248 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä ................................................. 250 Syöksy ............................................................................. 252 Rynnäkkö ....................................................................... 253 Hyökkäys pimeällä ......................................................... 255 7.7 Jalka-, pyörämarssit ja hiihtomarssit .................256 Toiminta oppaana .......................................................... 265 7.8 Majoittuminen ........................................................266

Sotilaan Käsikirja

8 8 VÄLINEKOULUTUS ........................................ 271
8.1 8.2 8.3 8.4

Päämäärä ja tavoitteet ................................................... 271 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito ..........................271 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö ...........................................................273 Puukko .....................................................................274 Viestivälineet ..........................................................275 Kenttäpuhelin P 78 ...................................................... 276 Kenttäpuhelin P 90 ..................................................... 277 Pataljoonaradio LV 217 ................................................. 278 Pataljoonaradio LV 217 M .............................................. 279 Sanomalaite M 90 .......................................................... 280 VHF-radioaseman paikan vaatimukset ......................... 281 Viestittäminen puheradiolla ......................................... 281

9

SUOJELUKOULUTUS..................................... 284
9.1 Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus ..................................................................284 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys .......................288 9.3 Suojavarusteiden ominaisuuksia ........................289 9.4 Kemialliset taisteluaineet .....................................289 9.5 Suojautuminen .......................................................290 9.6 Henkilökohtainen esipuhdistus ...........................292

10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS ......................................................... 293
10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky .......295 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite ........296 Fyysisen suorituskyvyn mittaus ..........................297 Kartan luku ja kompassin käyttö ........................301 Juoksu ......................................................................308 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus .............................................................312 10.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä ........................316 10.8 Puolustusvoimien urheilumerkit.........................320 10.9 Varusmiesten liikuntakerho .................................321

Sotilaan Käsikirja

......................9 11 YLEINEN HUOLTOKOULUTUS ........ 322 11...................................... 343 Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt..............................322 Terveyden......................324 Taloushuolto .........................................ja vesiensuojelu sekä jätehuolto ...... 375 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ .... 353 12.................3 11......399 HAKEMISTO.......1 11.................5 Liikenneturvallisuus ................ 353 Ympäristön.......................................................2 11.351 Henkilö..... 362 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULUTUKSEN SEURANTA ........................................ 352 Elintarvikehygienia .............1 Turvallisuuspolitiikka ................. 359 14 SOTILASAMMATIT JA VARUSMIESPALVELUS .........................................346 12............................................ja sairaanhoito .....................2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt .......................380 KIRJALLISUUTTA .............................................................................................322 Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu ................................................. 333 12..328 12 KANSALAISKASVATUS ............333 12......... 352 Majoitushygienia .3 Kirkollinen työ ............................................................................343 Perusteet ..............4 Ympäristövalvonta .......401 Sotilaan Käsikirja .... 351 Vesihygienia ............. 344 12.........................................................................355 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUSKOULUTUS RY:N ANTAMA KOULUTUS .................................................................4 Taisteluvälinehuolto..ja joukkokohtainen hygienia .........................................................................

Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Kappaleiden ja kirjan lopussa on tilaa muistiinpanoille. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet.ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. ase-. Ne ovat: 1. joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina.ja taisteluampumakoulutus 2. ellet ymmärrä miksi jotain tehdään. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji. taistelukoulutus 3. Kirjan lopussa on määritelty keskeiset käsitteet. liikuntakoulutus. Pienikin valmistautuminen auttaa.ja erikoisalojen koulutus 4. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. että ainoa tyhmä kysymys on se.10 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE LUKIJALLE Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta..ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa.ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. että rutiinitaso saavutetaan. Muista. väline-. ampuma. Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Väärin ei kannata harjoitella. Selaa kirja silmäillen läpi. joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla. Yksityiskohtaiset viikko. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. et opi kunnolla. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Saat yleiskuvan kirjasta parhaiten sisällysluettelosta. Sotilaan Käsikirja . kalusto.

Lukujen alussa ovat ennakkojäsentäjät. Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Merkitse kirjaan tiedot perusyksikön kouluttajista ja palveluskavereista sekä koulutustuloksistasi. jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutusalaan ja sen tavoitteisiin. Sotilaan käsikirja uudennetaan 1–2 vuoden välein siten. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta.. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. jota saat yksiköstäsi. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi kertausharjoituksiin. että siinä olevat tiedot pysyvät tuoreina. tietoverkon palvelimilta ja joukko-osastosi oppimiskeskuksesta. aselajeissa ja joukko-osastoissa. Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. kokelailla ja kouluttajilla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin.ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Kirjoja voi tarvittaessa tilata lisää. KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja on jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla.11 Sotilaan käsikirjassa neuvotaan oikean toiminnan perusteet ja kouluttajasi osaa kertoa taustat. Tarvittaessa joukko-osastot voivat tilata lisää opetusmateriaalia Talousvarikolta. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutusalat. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla. ryhmänjohtajilla. Sotilaan Käsikirja . Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia.

ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko. koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistulosta. Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus. Selvitä koulutettaville asioiden tausta. Sotilaan Käsikirja . Vastaukset luetaan optisella lukijalaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta ja ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta.ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. herätä keskustelua ja perustele. Sotilaan käsikirjaa kehitetään edelleen kouluttajilta ja varusmiehiltä saadun palautteen ja kokemusten perustella sekä maanpuolustusalueiden esikunnilta ja puolustushaara-esikunnilta saatujen lausuntojen mukaisesti. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on esikuntajärjestelmässä. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Palautetilaisuus on arvokas oppimistapahtuma. Kannusta varusmiehiä kysymään.12 Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu. Parhaiten se käy orientoimalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin. Kysymyksiin vastataan yleisvastauslomakkeelle. keskity ydinsisältöön. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi. Kehittämisesitykset pyydetään tekemään Pääesikunnan koulutusosastolle. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. pyri problematisoimaan.ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi.

kateuden. olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. johon kuulun sekä paikkaani siinä. noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. en jätä missään tilanteessa. Milloinkaan en sukulaisuuden. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. Jos minut asetetaan esimiesasemaan. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi. vaan niin kauan kuin minussa voimia on. totella esimiehiäni. (Alleviivatut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti) Sotilaan Käsikirja . ystävyyden. Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta. pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan. vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen. rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta.13 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS Minä N N lupaan ja vakuutan Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä. Joukkoa. tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. hankkia tietoja heidän toiveistaan. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi. sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. suoritan saamani tehtävän loppuun.

14 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI. JOHON KUULUT _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ Oma nimi Ryhmä Tupa Joukkue/jaos Perusyksikkö Joukkoyksikkö _______________________________________________ Joukko-osasto _______________________________________________ – vuosi-/perinnepäivä – kunnia-/perinnemarssi – joukko-osastotunnus Perusyksikön postiosoite __________________/____________________ __________________/____________________ ______________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ Perusyksikön päivystäjän puhelinnumero _______________________________________________ _______________________________________________ Suoranaiset esimiehet Tehtävä Arvo _________________ ______ _________________ ______ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ Nimi ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ Sotilaan Käsikirja .

fi www.15 TERVETULOA PUOLUSTUSVOIMIIN Perusyksikön kouluttajahenkilöstöä Tehtävä _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ Arvo ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ Nimi _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Palvelustovereitani Nimi ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ Osoite ja puhelinnumero _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Aseen numero _____________________________________________ Polkupyörän numero _____________________________________________ Suksien numero _____________________________________________ Puolustusvoimien internetsivut Puolustusvoimien koulutusportaali Ruotuväkilehden internetsivut www.milnet.mil.mil.fi www.fi/ruotuvaki Sotilaan Käsikirja .

Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan tutkinnossa. Varusmieskoulutuksen yleinen päämäärä on kouluttaa taistelutahtoinen ja sotakelpoinen sodan ajan joukko tai sen osa. Sen mukaisesti koulutettavista muodostetaan varusmieskoulutuksen aikana määrätty sodan ajan perusyksikkö (komppania) tai muu joukko. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin. että he kykenevät siirtyessään joukkonsa mukana reserviin täyttämään menestyksellisesti oman puolustushaaransa aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävät vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3–4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Joissain erityisissä tehtävissä sijoittaminen sodan ajan joukkoon tapahtuu vasta kotiutumisen jälkeen. opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Varusmiesten taidollinen ja fyysinen suorituskyky nostetaan koulutuksella sellaiselle tasolle. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 4. Kouluttavilla joukko-osastoilla on joukkotuotantotehtävä. että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen.16 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. Varus- Sotilaan Käsikirja . Tämä edellyttää.1 Varusmieskoulutuksen perusteet. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Lisäksi kuvataan erikoiskoulutuskauden ja joukkoharjoituskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIESPALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILASKOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä.

joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan. Opit liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Kukin oppilaitos. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista.ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja. Johtaja. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja Sotilaan Käsikirja . Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi. Se opettaa yhteistoimintaa. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä. täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä.17 miespalvelus tarjoaa tietoja.ja vartiointialan tehtäviin. Poliisikoulutukseen edellytetään vähintään 270 vuorokauden varusmiespalvelusta. Sotatieteiden opinnoissa varusmiespalveluksen aikaisista suorituksista saa lukea hyväkseen enintään 20 opintoviikkoa. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisen ihmisten johtajana. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. Toimit todellisessa johtajatehtävässä. Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. kuten ajokortin.ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia. taitoja ja kokemuksia. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväesilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. Lisäksi saat tehokkaan ensiapukoulutuksen.

Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko. aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan ja heidän palvelustaan arvostetaan. haasteelliseksi. sotilaallinen kuri. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelusturvallisuutta. Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. ja siihen kuuluu rehti. Varusmiesten liikenneturvallisuudesta kannetaan huolta. motivoivaksi ja palkitsevaksi. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten.ja päiväohjelmissa kuntoa systemaattisesti kehittäväksi. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta.18 tien sotilasammatteihin. Sotilaan Käsikirja . Koulutettavien oma-aloitteellisuutta. että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Koulutus on asiallista ja vaativaa. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Sujuvilla lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa.

19 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta) Sotilaan Käsikirja .

20 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU Sotilaan Käsikirja .

Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin.3 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleinen päämääränä on. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. Tällaisia ovat eräät huolto-. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot.ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut va- Sotilaan Käsikirja . johon kuuluu aseiden käsittelykoe. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis. ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet. että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Erikoismiehet ovat varusmiehiä.ja taisteluammunnat. taistelukoulutuksen koe sekä taistelijaparin aseenkäsittely.21 4. jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä. logistiikka.ja valvontatehtävät. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan tutkinto.eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille.

25 0. Ase. 18 0. johon voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten: maastoharjoitukset ja ampumaleirit.2 2.7 100 . Liikuntakoulutus – teoria. 80 2 26.5 20 n.75 % 36.ja ampumakoulutus – ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä – aseenkäsittely – ammunnat 2. 110 opintoviikkoa 2. testit 4. kalusto.3 n. 7 0. Yleinen sotilaskoulutus – yleiset palvelusasiat – sulkeisjärjestys – oikeudenhoito – valmiuskoulutus 5.75 8. lihaskunto.5 6 n.ja tapakasvatus – kirkollinen opetus – liikenneturvallisuus – kenttähygienia ja ympäristönsuojelu 6. väline-.3 Yhteensä Sotilaan Käsikirja n. Kansalaiskasvatus – turvallisuuspolitiikka – yleinen lääkintäkoulutus – terveys. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma tuntia 1. lihashuolto – juoksu/hiihto – kartta ja kompassi – esteratatekniikoiden opettelu – palloilu.22 rusmiehet. 60 1.7 n.7 n. Käsikirjan lopussa on peruskoulutuskauden koulutuskalenteri.ja marssikoulutus – taistelukoulutus – marssikoulutus – lähitaistelukoulutus – suojelukoulutus – huoltokoulutus 3. 300 7. Yleinen huoltokoulutus n. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. Taistelu-. muut tärkeät koulutustapahtumat. vuoroluettelon mukaiset tehtävät. valapäivän sekä viikonloppuvapaat ja lomat.

4 Sotilaan tutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan tutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan tutkinto. Sotilaan Käsikirja . Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista. Tutkinto varmistaa. Yleisjärjestelyt ja vaatimukset Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sopeuttaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin. Asekäsittely. 4.ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. Tutkinnon yleisjärjestelyt ja vaatimukset ilmenevät oheisesta taulukosta.23 Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukkoosastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Sotilaan tutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa.

eteneminen vihollisen tähystyksen ja tulivaikutuksen alaisena. aseen oikea kantotapa. lippaan vaihto taistelutilanteessa. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . että ne testaavat monipuolisesti seuraavien mieskohtaisten sotilastaitojen osaamista: – taisteluvarustuksen pakkaaminen ja naamiointi – maaston käyttö: esimerkiksi etenemisreitin valinta. häiriön poistaminen. tulen ja liikkeen käyttö taistelijaparin kanssa – rynnäkkökiväärin käyttö: lipastaminen. hyvän tuliaseman valinta. tulittaminen eri etäisyyksille – kevyen kertasingon käyttö: ampumakuntoon laitto. ampuma-asento ja tähtääminen paikallaan olevaan panssarivaunuun – käsikranaatin käyttö: heittokuntoon laitto ja maaliin osuminen – telamiinan asentaminen ja poistaminen – henkilökohtaisten suojeluvälineiden käyttö sekä suojautuminen ABCja polttoaseita vastaan – henkeä pelastavan ensiavun antaminen.24 Taistelijan taitojen ja aseen käsittelytaitojen käytännön kokeen (kokeiden) aiheet valitaan siten. vihollisen havaitseminen.

25 ESIMERKKI SOTILAAN TUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely. Oikea aseen kantotapa Sotilaan Käsikirja .ja taistelutaitojen koe) 5.

Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat. jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet. joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle.26 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi. Sotilaan Käsikirja . Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella.

joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa. Erikoismiehet osallistuvat oman saapumiseränsä ampumaleireihin. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa joukkueen suuruisen osaston taistelu. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys. erikoiskoulutuskauden tärkeimpiin ja joukkokoulutuskauden kaikkiin harjoituksiin sekä seuraavan saapumiserän erikoiskoulutuskauden yhteen ampumaleiriin. erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-. Taistelijat koulutetaan siten. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. Palveluksen lopulla heille järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi. joiden pituus on 3–6 viikkoa. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten.tai lähipuolustus-ammunnan. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet oppivat hyvin oman puolustushaaransa.27 4.5 Erikoiskoulutuskausi Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on. Sotilaan Käsikirja . logistiikka ja valvontatehtävissä. aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. että he hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajan joukossaan.tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan tutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180.

Sotilasjohtamisen erityispiirre on kuitenkin varautuminen toimimaan myös kriisioloissa ja äärimmäisen paineen alla. vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa. Sotilaan Käsikirja . päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät kuljettajat. 4. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies. joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Tavoitteena varusmiespalveluksen aikana on rakentaa koulutettaville tiedollinen ja taidollinen perusta sotilasjohtamiseen harjaannuttamalla heidät oman sodan ajan joukkonsa kouluttamiseen ja johtamiseen. joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta. voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Päämääränä on. Sodankin aikana Suomen kansalaisia johdetaan demokraattisessa yhteiskunnassa. suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta.6 Johtajakoulutus Tarkoitus. Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan. Puolustusvoimissa opetettava syväjohtaminen noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja tutkimuksella varmistettuja johtamisen periaatteita ja menettelytapoja.28 Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän kaikkiin suurempiin harjoituksiin sekä ampumaleireille. omatoimisesti ja tehokkaasti. että johtajat pystyvät reserviin siirryttyään kertausharjoituksissa sekä liikekannallepanossa aloittamaan joukkonsa johtamisen ja kouluttamisen itsenäisesti. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana. joten sotilasjohtamisen on oltava saumaton osa yleistä suomalaista johtamiskulttuuria.

Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 20 opintoviikon laajuisena kokonaisuutena. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15% Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon teoreettinen perusta on kuvattu kirjassa Sotilaspedagogiikan perusteet (1998).ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja. 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70% reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen.29 Varusmiesaikainen koulutus ja sijoittuminen työelämässä Varusmieskoulutuksen saaneiden sijoittuminen ylimpään tuloneljännekseen prosentteina Lähde: Elovainio – Metsäranta – Kivimäki Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja. Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus. Sotilaan Käsikirja . josta käytetään nimitystä johtajakoulutusohjelma. Vuosina 1955.ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

Sitä käytetään varmentamaan opintojen suoritus. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle. jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan sekä varusmiesten tietojärjestelmässä (VARTTI) että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti. Ohjelman 20 opintoviikon runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Sotilaan Käsikirja . Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla.30 Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä.

Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtajaprofiilin. vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Tiimit arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja ainakin kerran kuukaudessa. Ensimmäisessä kausipalautekeskustelussa peruskoulutuskauden päätteeksi käytetään ensisijaisesti välittömän palautteen taltiointeja. perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. mahdollisuuksien mukaan viikoittain. että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman.ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarvioinnein itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Kaksi seuraavaa kausipalautetta toteutetaan käyttäen myös syväjohtamisen kysymyssarjaa. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu kolme kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Se toteutetaan niin.31 Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtajaprofiili siirretään tietojärjestelmässä (VARTTI) johtajan palvelustodistukseen. Aliupseeri. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Tiimi-työskentely tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Arviointiin osallistuvat tällöin varusmiesesimiesten alaiset. jotka koulutettava itse esitäyttää. että varusmies- Sotilaan Käsikirja . joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti.

Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Voit varautua siihen.32 esimiehet voivat ja oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. että tiedät missä olet ja mihin johtajana pyrit. erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Kasvaminen ihmisenä. Oppilaitokset lukevat hyväksi opintoviikkoja saamastasi johtajakoulutuksesta. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta. kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin. Johtajaprofiili kertoo osaltaan. Sotilaan Käsikirja . kuinka olet johtajana menestynyt.ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota ja odotuksia. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta. että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: – johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä – johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmäkiinteyden syntymistä – johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä – sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta.

Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa. Aliupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan sekä johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä ja osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Sotilaan Käsikirja . Kurssi käsittää kaksi jaksoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella.ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Aliupseerikurssin I jaksolla oppilaat oppivat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen.ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon mittainen johtamis. kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Jaksoon sisältyy kahden opintoviikon pituinen johtamis. Tällä jaksolla oppilaille opetetaan myös aliupseerien koulutushaarakohtaiset erikoistehtävät. Aliupseerikurssin II jaksolla oppilaat oppivat johtamaan koulutushaaransa mukaista partiota ja ryhmän suuruista osastoa sekä kouluttamaan sitä.ja kouluttamis-harjoittelu.33 Aliupseerikoulutus Reservialiupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä.ja kouluttamistaidon peruskurssi. Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla.

kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko. että koulutettavat tuntevat reservi-upseereilta vaadittavat yleiset perustiedot ja -taidot sekä tietävät ja osaavat koulutushaaran mukaisen joukkonsa toiminnan ja johtamisen. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan.ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten. Reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan.ja täydennyskoulutusta.34 Ohjattu johtamis. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään. Aliupseerikurssin käynyt varusmies. Koulutettavien on lisäksi tunnettava oman joukkonsa kouluttamisen perusteet. Reserviupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on. että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista. joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi. Tällä kaudella upseeri-kokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi. voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon Sotilaan Käsikirja . Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Reserviupseerikoulutus Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Reserviupseerikurssin päämääränä on.

Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Ohjattu johtamis. erikoismiehet sekä joukon johtajat oppivat taistelemaan sodan ajan joukkona. Sotilaan Käsikirja . Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma. johon kuuluvat tärkeimmät ampumaleirit ja sotaharjoitukset.35 mittainen johtamis. taisteluharjoitukset ja ampumaleirit järjestetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolustushaaran tai maanpuolustusalueen esikunnan käskemällä tavalla. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. kokemus ja harjaantuminen muovaavat suomalaisen reserviupseerin. että upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viikkoa.ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten. Joukkokoulutuskaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus. Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksina. että kauden jälkeen koulutettavat hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät ja koulutettu joukko pystyy toimimaan sodan ajan joukkona ja täyttää sille asetetut suoritusvaatimukset.7 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden yleinen päämäärä on. että taistelijat. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusajan lopulle.ja kouluttamisharjoittelu. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa reserviupseerin jatkotutkinnon osana sotatieteiden opintoja. 4. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa samoihin tiloihin. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa. Joukkokoulutuskauden päämäärä on.ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis. Tärkeimmät sotaharjoitukset.

Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioitaessa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. miehistön erikoiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviupseerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja erityistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asettamasi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana? Sotilaan Käsikirja . Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa lisäksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia. työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Tämä kyky mitataan maanpuolustusalueittain ja puolustushaaroittain.tai johtajakoulutuksen saaneiden palvelustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilaisella lomakkeella. Palvelustodistus ja henkilöarviointi Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henkilöarvioinnin. joita voi suoraan hyödyntää siviilissä. jotka kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu. Miehistö. Ne ovat asiakirjoja. Palvelustodistus sisältää tiedot varusmieskoulutuksen sisällöstä. Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikaisista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa.36 Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset tehtävät. Pohdittavaa Mieti mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluksessa yleensä ja peruskoulutuskaudella? Haluatko taistelijan koulutukseen.ja työtodistuksia. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammattiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valinnoillasi ja palveluksen suorittamisella.

37 Sotilaan Käsikirja .

38 Sotilaan Käsikirja .

39 Sotilaan Käsikirja .

40 Sotilaan Käsikirja .

Yleisen sotilaskoulutuksen tavoitteena on.1 Sotilashenkilökunnan jako Miehistö: Korpraalit ja ylimatruusit Aliupseerioppilaat Sotamiehet ja matruusit Päällystö: Upseerit ja kadetit Erikoisupseerit ja sotilaspapit Sotilaspapit ja -diakonit Opistoupseerit Sotilasvirkamiehet Sotilasammattihenkilöt Sopimussotilaat Upseerikokelaat Aliupseerit ja upseerioppilaat Sotilasammattihenkilöt ja sopimussotilaat palvelevat yleensä päällystön.41 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS Tässä luvussa esitetään sotilaan käyttäytymisen perusteet. mutta joskus myös miehistön palvelusarvoissa. Luvussa käsitellään lisäksi sotilasoikeuden hoidon perusteet. Hallitsee sotilaan käyttäytymisen luontevasti ja ujostelematta 2. Nämä asiat on täsmällisesti käsketty Yleisessä palvelusohjesäännössä. Luvussa esitetään myös varusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. että sotilas 1. puhuttelu. Osaa koulutusvaiheensa edellyttämät valmiustehtävät 5. tervehtiminen. Osaa sulkeisjärjestyksen tärkeimmät suoritukset jalan ja ymmärtää sulkeisjärjestyksen merkityksen kehon hallinnan kehittämisessä 4. Tietää sotilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää tehtävän täyttämisen tärkeyden 3. Edellä mainittujen lisäksi puolustusvoimissa työskentelee runsaasti sekä naisia että miehiä normaaleissa siviiliviroissa. Sotilaan Käsikirja . Heillä on kriisiajan tehtävänsä ja asevelvollisilla myös sotilasarvo. kunnianosoitus ja ilmoittautuminen. Käyttäytymiseen kuuluvat muun muassa yleiset hyvät tavat.

aselajin ja joukko-osaston sekä koulutuksen ja kokemuksen. panssarijääkäri.42 Sotamiehestä käytetään varusmiespalvelusaikansa alussa nimitystä alokas. rakuuna. rannikkojääkäri. ratsumies ja suojelumies. Sotilaan Käsikirja . Lisäksi ne osoittavat henkilön puolustushaaran. Arvomerkit Arvomerkit ja sotilasasussa olevat tunnukset osoittavat henkilön sotilasarvon ja aseman sotilasorganisaatiossa. panssarimies. Edellä lueteltujen arvojen asemasta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia joukkokohtaista sotilasarvoja: kaartinjääkäri.tai aselajikohtaista sotilasarvoja: – – – – – – – jääkäri tykkimies pioneeri viestimies autosotamies lentosotamies matruusi jalkaväessä ja rannikkojoukoissa tykistössä ja rannikkojoukoissa pioneerijoukoissa ja rannikkojoukoissa viestijoukoissa ja rannikkojoukoissa autojoukoissa ilmavoimissa sekä laivastojoukoissa. Joukko-osaston komentaja nimittää alokkaat sotamiehiksi peruskoulutuskaudella. Sotamiehestä voidaan käyttää seuraavia puolustushaara.

43 Maavoimat Sotilaan Käsikirja .

44 Ilmavoimat Sotilaan Käsikirja .

45 Merivoimat Amiraali Vara-amiraali Kontra-amiraali Lippueamiraali Kommodori Komentaja UPSEERIT Komentajakapteeni Kapteeniluutnantti Yliluutnantti Luutnantti Aliluutnantti KADETIT Maanpuolustuskorkeakoulu Kadettipursimies Kadettiylikersantti Kadettikersantti IV VUOSIKURSSI III VUOSIKURSSI III VUOSIKURSSI Kadettialikersantti II VUOSIKURSSI I VUOSIKURSSI Kadetti OPISTOUPSEERIT Kapteeniluutnantti Yliluutnantti VIESTIALA TAISTELUNJOHTOALA Luutnantti OHJUSALA SUKELLUSALA Aliluutnantti Sotilasmestari KONEALA ALIUPSEERIT Sotilasmestari KONEALA TAISTELUNJOHTOALA Pursimies Ylikersantti VIESTIALA Upseerikokelas MERKINANTAJA Kersantti Upseerioppilas Alikersantti VIESTIMIES MIEHISTÖ Ylimatruusi TYKKIMIES Aliupseerioppilas TYKKIMIES Matruusi Sotilaan Käsikirja .

46 Erikoismerkit Sotilaan Käsikirja .

47 Sotilasarvojen selitteet Sotilaan Käsikirja .

jonkun toisen henki voi olla. Tästä syystä kaikilta sotilailta vaaditaan erityistä kurinalaisuutta. omista varusteista ja omasta toiminnasta Jokainen vastaa omasta toiminnastaan ja kantaa vastuun teoistaan ja tekemättä jättämisistään. vaikka oma henki ei olisikaan kyseessä . kun joukon toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen perustuvat yhteiseen tahtoon toteuttaa annetut tehtävät. Toisiin voi luottaa.ja varomääräyksiä. Tämän taustalla ovat jokaisen yksilön itsekuri ja halu oma-aloitteisesti tehdä parhaansa omassa tehtävässään sekä asettua varauksetta esimiestensä johdettavaksi heihin luottaen. Sääntöjen noudattamatta jättämiseen puututaan rohkeasti ja välittömästi.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. 2. Yhteiskunta on osoittanut sotilaille tehtävän aseellisen voiman käyttäjinä. Sotilaan on voitava luottaa siihen. Sen vuoksi tehtävä tulee täyttää täysipainoisesti. Varusteet huolletaan käytön päättyessä. Ymmärretään sääntöjen ja määräysten tarkoitus ja niitä noudatetaan Toiminnassa noudatetaan yleisen palvelusohjesäännön määräyksiä sekä palvelusturvallisuus. ERÄITÄ HYVÄN PERUSYKSIKÖN TUNTOMERKKEJÄ Mieti miten Sinä omalta osaltasi voit luoda sekä pitää yllä hyvää henkeä ryhmäsi ja joukkueesi päivittäisessä palveluksessa. Tunnetaan vastuu itsestä. Varusteita ei häviä. kun hänessä voimia on. Sodassa kaikki voimat yhdistetään tavoitteen saavuttamiseksi. Sotilaan Käsikirja . Kaikki pitävät huolta omasta siisteydestään ja varusteistaan sekä vastuulleen annetusta materiaalista.48 5. Sotilaallisen järjestyksen toteutumista tukevat osaltaan rikoslain sotilaita koskevat rangaistussäännökset. että jokainen sotilas täyttää tehtävänsä niin kauan. Parhaimmillaan kuri on silloin. eikä jätä joukkoaan missään tilanteessa. että jokainen suomalainen sotilas ymmärtää merkityksensä ja tekojensa vaikutuksen kokonaisuuteen: Sodassa laiminlyönti tai epäonnistuminen yhtäällä saatetaan maksaa ihmishenkinä jossain muualla. Taistelussa kuri ilmenee siten. Käyttäytymiselle on selkeät pelisäännöt. Miten puolustusvoimien arvomaailma näkyy käytännössä? 1.

Jos myöhästyt minuutin komppanian 120 ihmisen odottaessa. Tuetaan palveluskavereita ja rakennetaan yhteishenkeä Perusyksikön jäsenyys tuntuu turvalliselta. 7. Jokainen tekee yksilönä parhaansa joukon tehtävän täyttämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. 8. 4. alaisten älyllinen stimulointi ja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Kaikki kuuluvat samaan joukkoon. 5. 6. Tupien. kuluu hukkaan kaksi ihmistyötuntia yhteistä aikaa. Ne ovat luottamuksen rakentaminen johtajan ja johdettavien välillä. Hyvä sotilasjohtaminen rakentuu neljän kulmakiven varaan. Ollaan täsmällisiä ja noudatetaan hyviä käytöstapoja Joukko järjestyy täsmällisesti käskettynä aikana.49 3. On kunnia-asia pitää yhteisistä varusteista yhtä hyvää huolta kuin omista tavaroista. Kielenkäytöllä ei loukata ketään. Johtamisessa noudatetaan syväjohtamisen periaatteita Johtamisen perustana on kasvuhakuisuutta korostava ihmiskuva. Sotilaan Käsikirja . Toiminta on tavoitteellista Koulutuksen perusteina ovat sodan ajan olosuhteet ja tehtävät sekä niiden asettamat vaatimukset. Opetustapahtumat alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Materiaali säilytetään järjestyksessä ja kuljetuslaatikoissa. johtajien inspiroiva tapa motivoida. Koulutettavat tietävät miksi heitä koulutetaan ja minkä joukon jäseniksi heidät sijoitetaan. Käyttäytyminen on sotilaallista ja hyvien tapojen mukaista. Palveluskavereilta saa tukea ja vastaavasti heitä tuetaan ja autetaan pyytämättäkin. Siisteyden ja järjestyksen ylläpito niin maastossa kuin kasarmilla on palvelusturvallisuuden perusedellytys. kuormattuna ajoneuvoon tai varastossa. Kielenkäyttö on asiallista ja kohteliasta. Joukon etu asetetaan oman edun edelle. luokkien ja muiden yhteisten tilojen hyvällä hoidolla edistetään kaikkien viihtyvyyttä. Keskitytään sodan ajan tietojen ja taitojen oppimisen kannalta oleellisiin asioihin Kaikessa koulutuksessa ja toiminnassa keskitytään koulutustavoitteiden ja sotilaan suorituskykyvaatimusten kannalta oleellisiin asioihin. Omat varusteet ja koulutusmateriaali ovat käytössä tai pakattuna. Noudatetaan yleistä siisteyttä ja järjestystä Yleisestä siisteydestä pidetään huolta yhdessä. Haluttu lopputulos on jokaisen tiedossa. Liikkuminen ja esiintyminen on reipasta.

jos sinulla on parempi ajatus. Raskaankin koulutuksen merkitys ymmärretään ja siihen liittyvät toiminnot ja tehtävät suoritetaan tunnollisesti ja hyvin. yksiköstään ja joukko-osastostaan sekä yleensä koko puolustusvoimista. Lähtökohtana on muiden ihmisten huomioon ottaminen omassa toiminnassa. Toiminnan parantamiseksi tehdään aloitteita ja esityksiä. Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat Sotilaan käyttäytyminen on yleisten hyvien ja kohteliaitten tapojen mukaista. kaikki muut jonossa liikkuvat sinun nopeudellasi. Alla on esitetty keskeiset sotilaan hyvän käyttäytymisen ohjeet. Toimintaa kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Yksittäinen sotilas antaa käyttäytymisellään kuvan itsestään. Opetukseen osallistutaan aktiivisesti ja oppiminen on vuorovaikutteista. Vain tekemättä jäänyt kysymys on tyhmä. jossa toimitaan yhteistyössä ja ryhmän jäsenenä. ellet ole varma.ja päiväohjelmasta sekä tekemällä valmistautumistehtävät. Tervehdi kaikkia yhteisesti liittyessäsi johonkin ryhmään. Omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Kun olet jonon ensimmäisenä. Hyvä käytös on kohteliasta sekä hyödyksi työelämässä ja harrastusten parissa. Tervehtiminen Tervehdi ystäviäsi ja tuttaviasi. Organisaatio oppii itsekin Toiminnan perusteena käytetään uusinta tietoa ja kokemusta. Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Voiko samaa periaatetta soveltaa koko elämään? 9. Hyvät tavat korostuvat sotilasorganisaatiossa. Kerro. Oppimisilmapiiri on myönteinen Oppimistapahtumiin valmistaudutaan etukäteen perehtymällä aiheeseen viikko. Virheiden tekeminen harjoittelun aikana on sallittua ja niistä opitaan.50 Kaikki ymmärtävät minkä vuoksi asiat tehdään sovitulla tavalla ja mikä kulloinkin on tärkeintä. Toiminnassa kannustetaan yrittämään. Sotilaan Käsikirja . Vastaa aina tervehtimiseen. Kysy. On kohteliasta tervehtiä kaikkia sotilaita ja puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä myös varuskunta-alueen ulkopuolella. Koulutuksesta annetaan rakentavaa palautetta ja palautetta otetaan vastaan. 10. Opitut tiedot ja taidot ymmärretään hyödyksi elämässä myös varusmiespalvelun jälkeen.

Aloitteen sinuttelusta tekee vanhempi henkilö. Kännykän käyttö Sulje kännykkä tilaisuuksissa. että häiritset muita. että tapamme parhaimmillaankin ovat useimpien mielestä karuja. Kiitos – ole hyvä – anteeksi Kiitä. Katso silmiin henkilöä. mieti valmiiksi mitä sanot. Kättely Kättele ensi kertaa tapaamaasi henkilöä. Esittely Esittele vieraat ihmiset toisilleen. Vastaa kiitokseen. Keskustelu Kuuntele sinulle puhuvaa henkilöä ja katso puhujaa silmiin. Käytä kuuluvaa ääntä ja kirjakieltä niin tulet parhaiten ymmärretyksi. Muista kansainvälisissä yhteyksissä. Rakenna verkostoja. mitä saat. Ole huomaavainen ja kohtelias Käytä kadulla. Kuuntele sinulle jätetty sanoma tauolla tai tilaisuuden jälkeen. Pyydä kohteliaasti anteeksi. jos myöhästyt tai et pääse tapaamiseen. Näin osoitat arvostavasi sitä. Ota kätellessä hansikas pois kädestäsi. Älä keskeytä puhujaa kesken lauseen. joissa et voi puhua. katso henkilöä silmiin. Väistä vastaantulijaa oikealle. Esittele itsesi sanomalla etu. Pyydä anteeksi. Kiitä ruuasta ruokailun jälkeen. Älä kuitenkaan keskustele julkisissa paikoissa niin äänekkäästi. Jos sinulla on erityistä asiaa. Esittele itsesi puhelimessa. Avaa ovi vanhemmille ja naisille. tervehdi ja esittele itsesi.ja sukunimesi selvällä äänellä. jos olet käyttäytynyt huomaamattomasti tai sopimattomasti. jos myöhästyt. Päästä ahtaista tiloista tulijat ulos ja mene vasta sitten sisälle. Tarjoa istumapaikka vanhukselle julkisissa kulkuvälineissä. kun sinulle annetaan tai saat jotakin. Osallistu ja tuo esille omat mielipiteesi ja kysy muiden mielipiteitä. portaissa ja ahtaissa paikoissa oikeaa puolta. Täsmällisyys Saavu tilaisuuteen sovittuna aikana. Ilmoita. Esittele nuorempi vanhemmalle ja mies naiselle. Esittäytyminen Esittele itsesi ensi kertaa tapaamillesi henkilöille.51 Puhuttelu Aloita vieraan henkilön puhuttelu aina teitittelyllä. Puhu julkisissa paikoissa ja Sotilaan Käsikirja . jolle puhut.

Älä esiinny juopuneena sotilasasussa. Liikkuminen Käytä käytävillä ja portaissa oikeaa reunaa. Sotilasasujen kanssa ei ole sallittua käyttää näkyviä siviiliasuja eikä huomiota herättäviä tai turvallisuutta vaarantavia koruja. Korjaa jälkesi pöydästä ja vie likaiset astiasi keräilytelineisiin. Älä ahmi. Pidä asusi puhtaana ja siistinä.52 kulkuvälineissä niin. Huumeiden käyttö on jyrkästi kielletty. älä etuile. jos se on mahdollista. Puhu lyhyesti. Älä heitä mitään roskia kadulle tai luontoon. Pukeutuminen ja vaatteiden käyttö Pukeutuminen vaikuttaa voimakkaasti siihen. kun olet ensimmäinen jonossa. Kun liikut joukossa. jättäkää tilaa muillekin. Ota ruokaa vain sen verran kuin syöt ja niin. Käskyvaltasuhteet Käskyvalta luo perustan joukon tehokkaalle ja nopealle toiminnalle taistelussa. kun se on mahdollista. että sitä riittää kaikille. Aloita ruokailu yhtä aikaa muiden pöydässä aterioivien kanssa. Se selkeyttää vastuusuhteet. Älä häiritse muita ja poislähtöä ennen kuin oppitunti tai tilaisuus on päättynyt. säilytä paikkasi jonossa. Lajittele roskat. Älä roskaa Laita roskat roska-astiaan. Ruokailu Pese kätesi ennen ruokailua. mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat ja miten he sinua arvostavat. että et häiritse muita. Älä ruokaile lakki päässä. vaan syö rauhallisesti. Seuraavilla toimenpiteillä edistät suuren joukon sujuvaa toimintaa ja vähennät kaikkien turhaa odotteluaikaa: Järjestyminen oppitunnille tai muuhun tilaisuuteen Täytä istumapaikat edestä alkaen. Päästä ulos tuleva ulos ennen kuin itse menet sisään. Pukeudu tilaisuuden edellyttämällä tavalla. Ota lakki päästäsi ja riisu päällysvaatteesi sisälle tullessasi. Riisu päähineesi. niin et kuluta muiden aikaa tarpeettomasti. Valmistaudu asiaasi ennalta ja toimi ripeästi. Sotilaan Käsikirja . Käskyvalta on pysyvä tai tilapäinen. Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa toista henkilöä velvoittavia käskyjä ja määräyksiä.

Esimies on tällöin yksin vastuussa käskyn täytäntöönpanon seurauksista. Älä sotke käsitteitä käsky ja komento toisiinsa. Henkilö. Tarvittaessa käskyn voi pyytää kirjallisena. Jos esimiehen antama käsky on kuitenkin sellainen. Sekä esimiehen että alaisen on varmistuttava siitä. Jos esimies toistaa tästä huolimatta käskyn. jonka pysyvään käskyvaltaan sotilashenkilö kuuluu virka. on tämän käskynalainen.53 Esimerkiksi – perusyksikön päälliköllä on pysyvä käskyvalta kaikkiin alaisiinsa – perusyksikön päivystäjällä on tilapäinen käskyvalta kaikkiin perusyksikön varusmiehiin. Ryhmän johtajalla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin. jolloin asianomaiset ovat palvelussuhteessa puolustusvoimiin. on käskyvaltaansa annetun miehistön esimies ainoastaan palvelusasioissa. Korpraali tai sotamies. Esimies on jokainen. kun asianomaiset eivät ole sotilaspuvussa. on siitä kieltäydyttävä ja ilmoitettava viipymättä asiasta suoranaiselle esimiehelle. jolle esimiehen käskyllä tai erityisellä määräyksellä on annettu tilapäinen käskyvalta. jolla tehdään ennalta sovittu teko. Käskyvaltasuhteet ovat voimassa myös silloin. Siviilipukuinen esimies esittää tarvittaessa henkilötodistuksensa. Käskyyn voi liittyä toimintaohjeita. Komento on sotilaskielessä lyhyt käsky tai merkki. Useimmiten esimies määrittää mitä pitää tehdä ja mikä on lopputulos. joka kuuluu toisen käskyvaltaan. Esimies. Sotilaan Käsikirja . jolla on pysyvä tai tilapäinen käskyvalta toiseen puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön. että alainen joutuisi sitä täyttäessään selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuuttaan vastaan. Välitöntä suoranaista esimiestä sanotaan lähimmäksi suoranaiseksi esimieheksi. Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella sinä aikana. hänen on ilmoitettava siitä käskyn antajalle. Käskynalaisen on toteutettava täsmällisesti esimiehen hänelle antamat lailliset käskyt. Alainen päättää miten hän käskyn toteuttaa.tai palvelusasemansa johdosta. että käsky on ymmärretty oikein. on viimeksi mainitun suoranainen esimies.

kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi ja vara-amiraalia. johon käskyn täyttämisen tulee johtaa. jos jokin seikka on epäselvä. Puhuttelusanoja ei toisteta keskustelun jatkuessa. Keskustelussa voidaan käyttää teitittelyä tai sinuttelua vanhemman sotilaan aloitteen mukaisesti. sotilasarvoa ja sukunimeä tai pelkästään nimeä. Sotilaan Käsikirja . Puhuessaan esimiehen kanssa tai esimiehen puhutellessa alainen seisoo asennossa. alokas Teräväinen. puhuttelun ja esittäytymisen jälkeen esitetään asia..54 Alaisen on vaadittaessa toistettava esimiehen antama tehtävä tai käsky. ettei esimies tunne puhuttelijaa. Tehtävän suorittamisesta on ilmoitettava erikseen käskettäessä ja aina välittömästi. että sitä ei pystytä toteuttamaan annetussa määräajassa. Oppitunneilla. Tällä tavalla kaikki näkevät puhujan ja kuulevat paremmin hänen äänensä. ilmoittaessaan joukkoa ja aloittaessaan keskustelua esimiehen kanssa puhuttelusanoina 'herra'-sanaa ja sen jäljessä sotilasarvoa. Alaisen tulee kysyä. Selvitä itsellesi mikä on käskyn tarkoitus. Käskyn takana on aina tarkoitus ja päämäärä.. Sotilashenkilöitä puhutellaan heidän arvojensa mukaisesti. ryhmäkeskusteluissa ja muissa vastaavissa tilanteissa kysymyksiin vastattaessa ei käytetä puhuttelusanoja. Esimiestä katsotaan silmiin. Niin osaat toimia oikein silloinkin. Esimies voi puhutella alaistaan käyttämällä sotilasarvoa. Kadetteja puhutellaan palvelusarvoista riippumatta kadeteiksi. Tällä tavalla esimiehelle jää aikaa reagoida tapahtumaan ja korjata syntyvä vahinko. Kenraaliluutnanttia. Esimerkiksi: Herra kapteeni. kontra-amiraalia ja lippueamiraalia amiraaliksi. kun olosuhteet yllättäen muuttuvat. Puhuttelussa käytetään teitittelyä. Oppitunnilla vastattaessa noustaan seisomaan. ellei esimies häntä siitä vapauta. Jos on ilmeistä. . jos tehtävä on jäänyt täyttämättä tai on nähtävissä. Naisia puhuteltaessa käytetään 'rouva'-sanaa. Puhuttelu Puhuttelu on kohteliasta ja kuuluu hyviin tapoihin. ellei oppitunnin pitäjä muuta käske. Alainen käyttää ilmoittautuessaan. tämän on sanottava nimensä.

Sotilas tervehtii kasarmi. että sotilaat kuuluvat samaan joukkoon. joulukuun 6. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen. sanotaan: Joulukuun 6. Kasarmialueen ulkopuolella tervehtimisessä noudatetaan yleisiä hyviä käytöstapoja. Mieti asiasi valmiiksi. Sotilas vastaa tervehdykseen.55 Mikäli esimies ei tunne alaista. Sulkeisjärjestyksessä olevan osaston johtaja tervehtii ja vastaa tervehdykseen. kun esimies on lopettanut tervehtimiseen vastaamisen. Sotilashenkilö tervehtii vanhempaa sotilashenkilöä aina. esimerkiksi laskenut käden alas. Juostessa ei kuitenkaan tervehditä.ja majoitusalueilla kaikkia häntä vanhempia sotilashenkilöitä kersantista ja tämän sotilasarvon tasolla olevista alkaen sekä oman perusyksikkönsä ryhmän johtajia. 2. Astu hänen eteensä ja esitä asiasi seisoen koko ajan asennossa. sanotaan: Alokas Teräväinen. Miten menettelet käydessäsi asioimassa yksikön päällikön huoneessa? 1. Tervehtiminen ja siihen vastaaminen tehdään sekä paikalla että liikkeellä oltaessa. Jos useita sotilashenkilöitä kulkee tai on yhdessä ja heistä joku tervehtii tai vastaa tervehtimiseen. Tervehdi päällikköä ovelta. kun tämä tulee puhuttelemaan häntä tai hän menee tämän puheille. Tervehdykseen on vastattava. Pystyt kyllä puhumaan asennossa seisoenkin. alaisen on esittäydyttävä. Kun esimies ei tunne vastaajaa nimeltä. Tervehtiminen Tervehtiminen on kohteliasta ja osoittaa. Tervehtiminen lopetetaan vasta sen jälkeen. Esimerkiksi: Esimies kysyy oppitunnilla: Milloin Suomi itsenäistyi? Kun esimies tuntee vastaajan. Yleensä yli 50 metriä kauempana olevaa ei myöskään tervehditä. Sotilaan Käsikirja . Tervehtiminen opettaa sotilaan myös tekemään havaintoja ympäristöstään. Koputa ovelle tai paina summeria. päivänä vuonna 1917. myös muut toimivat samalla tavalla. päivänä vuonna 1917.

Kun keskustelet toisten kanssa. 4. 3. Jos alainen haluaa puhutella esimiestä. Kun asia on hoidettu. ei johtajan ja hänen osastonsa välistä eikä toistensa kanssa keskustelevien henkilöiden välitse.56 Esimies voi vapauttaa sinut asennosta komentamalla: lepo tai kehottamalla istumaan. alaisen on kohteliasta pyytää lupa puhuttelemiseen viimeksi mainitulta: Herra vänrikki. Miten menettelet käydessäsi asioimassa yksikön kouluttajien huoneeseen? 1. asiaa ylikersantti Heinoselle. ellei asiasta ole muuta käsketty – ohjatessaan liikennettä – viestittäessään – kuuluessaan suljettuun osastoon – työskennellessään ruokasalissa. että liikkumiseen jää tilaa. joka keskustelee ylemmän esimiehen kanssa. Esitä asia seisoen koko ajan asennossa ellei esimies siitä vapauta. alokas Teräväinen. Tervehdi huoneessa olevia 3. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen. Kahden sotilashenkilön kulkiessa rinnan nuorempi kulkee vasemmalla puolella. Ilman lupaa ei saa kulkea sulkeismuodossa olevan osaston lävitse. tervehdi päällikköä siltä paikalta.taikka harjoittelupaikalla toimihenkilönä ollessaan tai kilpaillessaan taikka harjoitellessaan – oppitunti-. keittiössä. marssi tai harjoitustauolla Sotilaan Käsikirja . Siirry sen henkilön luokse. Kolmesta sotilashenkilöstä vanhin ja neljästä kaksi vanhinta kulkee keskellä ja nuorin heidän vasemmalla puolellaan. 4. 2. Yksittäinen sotilashenkilö ei ole velvollinen tervehtimään – taisteluvalmiuden aikana – vartiopaikalla vartiotehtävässä. Koputa ovelle tai paina summeria. josta olet toimittanut asiasi. tervehdi esimiestä ja poistu reippaasti huoneesta. Poistu reippaasti huoneesta. asetu niin. konepajassa tai vastaavassa paikassa ja kantaessaan raskaita taakkoja – kirkossa ja kappelissa tai muualla pidettävässä hartaustilaisuudessa ja hautaussaatossa – kilpailun tai harjoittelun aikana kilpailu. Kun asia on hoidettu. jolle sinulla on asiaa.

Sotilaan Käsikirja . tätä ylempiä suoranaisia esimiehiä ja kaikkia kenraaleja/amiraaleja. Esimerkiksi lomalta ilmoittautuminen varmistaa. Sen jälkeen hän menettelee kuten paikallaan olevan sotilaan tervehtimisestä määrätään seisomalla asennossa vieden käden tervehtimisasentoon ja seuraamalla katseella kunnianosoituksen kohdetta. teatteri. käymälässä.tai ravintolasalissa tai juhlahuoneistossa eikä sotilaskodin sisätiloissa Tervehtiminen on silloinkin tietysti sallittua. Kun liikutaan jalan.57 – – – – – ikkunan takaa ruokaillessaan pesuhuoneessa. Lisäksi se on osa sotilaan oikeusturvaa ja palvelusturvallisuutta. että olet palannut lomalta turvallisesti ja määräaikaan mennessä. väentungoksen tai muun syyn vuoksi. Kunnianosoitus Yksittäisen sotilaan kunnianosoitus tehdään * Tasavallan presidentille * vieraan valtion päämiehelle * oman ja vieraan valtakunnan lipulle sen juhlallisen noston ja laskun yhteydessä sekä silloin. Hän kääntyy kunnianosoituksen kohteeseen päin tai sen ollessa liikkeessä kohtisuoraan sen kulkusuuntaa vastaan. saunassa tai uimarannalla potilaana sairaalassa eikä muuallakaan vuodepotilaana ollessaan elokuva-. kun se on saattueen tai kulkueen edessä * sota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitä * joukko-osastolipulle ja joukkoyksikkölipulle * hautaussaatossa olevalle vainajalle * oman ja vieraan maan kansallislaululle * puolustusvoimien kunniamarssille * oman joukko-osaston kunniamarssille tai perinnemarssille Yksityinen sotilashenkilö pysähtyy kunnianosoitusta varten. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tukee ja nopeuttaa sotilasorganisaation toimintaa. jos se tuntuu tilanteeseen sopivan. Osastona liikuttaessa osasto tervehtii oman perusyksikön päällikköä. jos tervehtiminen on häiritsevää tai lisää tapaturmavaaraa liikenteen. suksilla tai ajoneuvolla ei tervehditä silloin.

opiskellessa taikka polttareissa joutua tilanteisiin. Alainen on velvollinen pitämään lähimmän esimiehensä tietoisena lomasta. Sellainen ei sovi puolustusvoimiin. Simputusta on menettely. sairaudesta tai muusta poissaolosta. nimityksen. tai rangaistuksen johdosta Varusmiesaliupseerit ja miehistöön kuuluvat ilmoittautuvat edellä mainituissa tilanteissa perusyksikössä kaikille suoranaisille esimiehilleen. komennuksesta. Simputus ei kuulu mitenkään puolustusvoimien johtamiskulttuuriin eikä kouluttamiseen. ylennyksen. Sotilaan Käsikirja . Pennalismi on ehdottomasti kiellettyä. samoin kuin voimassa olevien määräysten ja hyvien tapojen vastainen sekä ihmisarvoa loukkaavien menettelytapojen käyttäminen (ns. Olet saattanut koulussa.58 Yksittäinen sotilashenkilö ilmoittautuu suoranaiselle esimiehelleen * astuessaan virkaan ja siitä erotessaan * siirron. ellei tämä ole mahdollista. lähimpään puolustusvoimien toimipisteeseen. Puolustusvoimat suhtautuu simputukseen jyrkän kielteisesti. Simputus on rangaistava teko. simputus) on kielletty. Tällaiset ilmiöt saattavat usein liittyä tiettyihin palvelusvaiheisiin. joissa on leikin varjolla nöyryytetty osallistujia. Sotilasesimiehen käskyvalta ja sotilasorganisaatio ovat täysin eri asia. jossa esimies joko kohtelee käskynalaista nöyryyttävällä tavalla (käyttämällä ihmisarvoa loukkaavia menettelytapoja) tai tarkoituksella aiheuttaa tälle kärsimystä tai terveyden vaaraa. Sotilasolosuhteissa saattaa esiintyä myös palvelustovereiden keskeistä pennalismia (toverisortoa). Simputuksen ja pennalismin ehkäiseminen Esimiesaseman kaikenlainen väärinkäyttö. kuten esimerkiksi alokasajan tai tietyn koulutusvaiheen päättymiseen taikka kotiuttamistilanteeseen. kuin vapaaehtoinen toiminta muualla. Tärkeämpää kuin todettujen simputustapausten käsittely on kuitenkin simputuksen ennalta ehkäiseminen koulutuksen ja valvonnan avulla. kunniamerkillä palkitsemisen. Myöhästymisestä on viipymättä ilmoitettava omaan joukko-osastoon tai. Siinä on kysymys samassa sotilasarvossa olevien palvelustoverien keskeisestä toisten sortamisesta. Todetut simputustapaukset tutkitaan ja käsitellään oikeudenhoidollisesti.

Siksi sinulta odotetaan määrättyjen velvollisuuksien täyttämistä. jotka hänelle opetetaan. vaatetukseen. Täyttäisivätkö ne simputuksen tunnusmerkit? 5. jos sotilasesimies pakottaisi sinut niihin varusmiespalveluksessa. Hänen on oltava oma-aloitteinen sekä asetuttava varauksetta esimiestensä johdettavaksi ja luotettava heihin. Tehtävä: Mieti millaiset siviilielämässä kokemasi "seuraleikit" olisivat mielestäsi nöyryyttäviä. Jotta voisit täyttää nämä velvollisuudet tunnollisesti. Palvelukseensa liittyvissä oikeus. sinulla on myös oikeuksia. Asevelvollisuuslain mukaisesti olet asevelvollinen isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi. Sotilas on velvollinen noudattamaan ehdotonta kuuliaisuutta esimiestään kohtaan ja täyttämään täsmällisesti esimiehen antamat lailliset käskyt ja määräykset. Sotilaan Käsikirja . Asevelvollisuuslain nojalla palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Jokaisella sotilaalla on velvollisuus ja oikeus ilmoittaa mahdollisista simputus. Sotilaan on mukauduttava palvelukseen. terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.ja pennalismitapauksista heti kantahenkilökuntaan kuuluvalle kouluttajalle tai oman yksikön päällikölle. Sotilas on velvollinen noudattamaan sodan oikeussääntöjä ja voimankäyttösääntöjä sekä näistä erikseen annettuja ohjeita. sotilaalliseen järjestykseen ja yhteistoimintaan toisten sotilaiden kanssa. muonitukseen.ja pennalismitapauksista heti kantahenkilökuntaan kuuluvalle kouluttajalle tai oman yksikön päällikölle.59 Jokaisella sotilaalla on velvollisuus ja oikeus ilmoittaa mahdollisista simputus.ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua. Sotilaan on pyrittävä parhaansa mukaan omaksumaan ne tiedot ja taidot. PALVELUKSEEN ON MUKAUDUTTAVA Rauhan aikaisen palveluksen tarkoituksena on kouluttaa sotilas kykeneväksi täyttämään tehtävänsä kaikissa olosuhteissa niin rauhan kuin sodankin aikana.

60 Sotilas on velvollinen hoitamaan ja käyttämään huolellisesti sekä annettujen käskyjen ja määräysten mukaisesti hänen käyttöönsä annettua valtion omaisuutta. kokemattomille palvelustovereille ja vaikutettava heihin omalla esimerkillisellä käytöksellään. epäoikeudenmukaisuudelta ja loukkauksilta sekä aiheettomilta syytöksiltä. "KAVERIA EI JÄTETÄ" Sotilaan on elettävä sovussa palvelustovereidensa kanssa. johon hän kuuluu. Sotilas ei saa antaa lahjonnan tai muun syyn houkutella itseään rikkomaan. Sotilas esiintyy hyvien tapojen mukaisesti käyttäytyen reippaasti. Hän on toiminnassaan tunnollinen sekä pukeutumisessaan ja siisteydessään huolellinen. Sotilas ansaitsee muiden arvonannon ottamalla nämä toimissaan huomioon. Sotilaan Käsikirja . Rikkomuksiin ja rikoksiin syyllistyneitä on ojennettava tai rangaistava. Vaikeuksissa on uskallettava kääntyä esimiesten puoleen. Sotilas palvelee poliittisesta tai ideologisesta kannastaan riippumatta isänmaataan ja kansaansa. Esimiehenä sotilaan tulee olla alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. laiminlyömään tai kiertämään velvollisuuksiaan. Sotilaalla on oikeus säännösten ja hyvien tapojen mukaiseen. Kunnostautuneita tulee kiittää ja muutenkin palkita. Rikoslaki suojaa sotilasta esimiesten käskyvallan väärinkäytöltä. ryhdikkäästi ja asiallisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. asialliseen. Esimiehen tulee määrätietoisesti pitää yllä kuria ja sotilaallista järjestystä. edistämällä yhteistä tavoitetta ja olemalla kohtelias. oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Vanha "kaveria ei jätetä" -periaate toimii edelleen: apua tarvitsevaa autetaan pyytämättäkin. Sotilaan on oltava tukena nuoremmille. Sotilaan käytöksen perusteella arvioidaan hänen ammattitaitoaan sekä puolustusvoimia ja joukkoa. Lisääntyvä kansainvälistyminen korostaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden merkitystä. Tämä koskee sekä henkilökohtaiseen käyttöön luovutettua asetta ja muuta varustusta että joukon yhteisessä käytössä olevaa omaisuutta.

Reservin kertausharjoituksissa maksetaan valtion peruspalkkaluokkiin sidottua reserviläispalkkaa ja reserviläispäivärahaa 3.sekä ihmissuhdeasioiden) hoitamiseksi. työ-. lisäpäiväraha ulkomailla palveleville sekä ruoka. Sotilaan Käsikirja . Lisäksi varusmiehelle voidaan maksaa erilliskorvauksia ja lisiä kuten hyppy-. Tapaturmakorvauksiin ja palvelussairauksiin liittyvät asiat hoitaa Valtiokonttori. ETUUDET v 2003 Varusmiehen päiväraha määräytyy palvelusajan mukaan: 3.ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.ja palvelusjärjestelmän käytössä.JA TUKIPALVELUT Varusmiehillä.61 Sosiaaliasiat ORGANISAATIO Komentaja huolehtii joukkonsa ja heidän perheidensä hyvinvoinnista sekä alaistensa palvelusturvallisuudesta.ja ohjauspalveluja sosiaalisten ja taloudellisten etuuksien ja asioiden (esim. Sosiaalikuraattori neuvoo myös yhteiskunnan yleisen etuus. 5. Joukko-osastossa on koulutettu tukiryhmä. Joukko-osastossa toimiva varusmiestoimikunta (VMTK) ja sen yksikköedustajat vaikuttavat varusmiesten aloitetoiminnan. Joukko-osaston sosiaalikuraattori järjestää neuvonta. joka antaa kuolemantapauksessa tai vakavassa onnettomuustilanteessa psykososiaalista tukea ja neuvontapalveluja. sukellus. ja opintoasioiden. asunto-.ja opinto.25 • (10–12 kk).60 • . viihde-.ja kumppanuusjärjestelyistä.ja lentolisät. Pääesikunta voi myöntää hautausavustusta.ja majoitusraha. Sosiaaliasioiden hoitamisessa komentajaa tukee joukko-osaston sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta.60 € (1–6 kk). NEUVONTA. He ohjaavat ja koordinoivat puolustusvoimien sosiaalitoimintaa sekä vastaavat alan yhteistoiminta. Päiväraha maksetaan yleensä pankkitilille kaksi kertaa kuukaudessa. työ. sotilasavustus-.ja urheilutoiminnan sekä lomakuljetusten ja tiedotuksen järjestämiseen.75 • (7–9 kk) ja 8. reserviläisillä ja palkatulla henkilöstöllä on oikeus saada asiantuntevaa apua palvelukseensa liittyvissä oikeus. toimeentulo. Pääesikunnassa ja alue-esikunnissa toimivat sosiaalipäälliköt. kulttuuri. Varusmiestoimikunta tarjoaa kaikille varusmiehille hyvän vaikuttamiskanavan palvelusolosuhteidensa kehittämiseen. palvelusturvallisuus-.

että palaat jatkamaan palvelusta joko ikäluokan aloittaessa tai niin. perhekohtaiset asiat. Palvelusaikanaan erityisesti kunnostautuneelle varusmiehelle voidaan. johon voidaan ladata tarvittava matkaoikeus. 27 matkaa (1–330 vrk = aseeton palvelus). että kotiudut muiden kanssa yhtä aikaa. Poikkeustapauksissa saattaa olla tarpeen keskeyttää palvelus kokonaan ja jatkaa sitä myöhemmin. antaa kuntoisuuslomaa (KL) enintään 30 päivää. Varuskunnista järjestetään paljon erillisiä lomakuljetuksia. 12 päivää (1–270 vrk). Jokaisella varusmiehellä on oikeus palvelusaikaan sidottuun henkilökohtaiseen lomaan (HL) seuraavasti: 6 päivää (1–180 vrk). Henkilökohtaisia syitä voivat olla esim.62 Kotihoidon ruokarahaa 8. Tällöin kannattaa suunnitella lykkäys siten. mikäli olosuhteet sen sallivat. jos varusmies on sairauden tai vamman vuoksi vapautettu palvelustehtävistä ja hänet on toipumista varten lähetetty kotihoitoon. SUOSI LOMAKULJETUKSIA JA JULKISTA LIIKENNETTÄ Sotilaan Käsikirja . opinto-. Ulkomailla vakituisesti asuva varusmies saa 1–4 maksutonta lomamatkaa palvelusajasta ja asuinpaikasta riippuen. Varusmiehelle voidaan myös pakottavasta henkilökohtaisesta syystä myöntää lomaa (HSL) enintään 180 vuorokautta. 30 matkaa (1–362 vrk). Varusmies saa vapaita lomamatkoja kotipaikkakunnalle enintään seuraavien kiintiöiden mukaisesti: 12 matkaa (1–180 vrk). Nämä matkat sisällytetään varusmiehen muuhun lomakiintiöön. urheilukilpailut tai luottamustehtävät. Tämä loma-aika pidentää palvelusaikaa. 18 päivää (1–362 päivää). 21 matkaa (1–270 vrk). Linja-automatkoilla on nykyisin käytössä sähköinen matkakortti. Junissa ja lentokoneissa käytetään toistaiseksi tarkastuslipukkeita (litterat) ja matkalippuja. 16 päivää (1–330 vrk = aseeton palvelus). Puolustusvoimat kannustaa matkaturvallisuuden vuoksi varusmiehiä käyttämään joukkoliikennettä lomamatkoillaan.95 • maksetaan normaalin päivärahan lisäksi. Keskustele tilanteesta sosiaalikuraattorin ja yksikkösi päällikön kanssa. taloudelliset. oikeus-.

Avustukseen oikeutettuja omaisia ovat asevelvollisen aviopuoliso sekä sellainen avopuoliso. asumisavustusta ja erityisavustusta. Lapselle voidaan maksaa palvelusajalta asevelvolliselle määrätyt elatusapumaksut. tai jos hän opiskelee. muonituksen. niin hänellä on oikeus aina saada toimeentulotukensa tarve arvioitua tapauskohtaisesti. hän voi hakea opintotukeen kuuluvaa asumislisää. asevelvollisen huollettavana oleva oma lapsi tai aviopuolison lapsi. vaikka hän ei saa sotilasavustusta. Kunta voi harkintansa mukaan myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea tai sosiaalilainaa. Vaikka asevelvollisuuslain mukaan varusmies saa puolustusvoimilta maksuttoman majoituksen. jonka myöntää kunnan sosiaalitoimisto. HSL). Asevelvollisen opintolainojen korkomenoja korvattaessa otetaan huomioon vain hänen omat tulonsa ja omaisuutensa. niin varusmies on laskettava mukaan perheen avun tarpeeseen. Jos varusmiehen perhe on taloudellisissa vaikeuksissa. Asevelvollisen omaisille voidaan maksaa sotilasavustuksena perusavustusta. mutta lapsen hoitoon liittyen myös varusmiehen pitämiltä muilta lomapäiviltä (HL. terveydenhuollon ja muun ylläpidon.63 SOTILASAVUSTUS JA ASUMISTUKI Kansaneläkelaitos maksaa sotilasavustusta asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevalle naiselle sekä heidän omaisilleen palvelusajalta. jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi. Isyysvapaa ei vaikuta palvelusajan pituuteen. Esimerkiksi lapseton avopuoliso voi hakea yleistä asumistukea. Kansaneläkelaitos maksaa 11. vaatetuksen. Sotilasavustuksen saamiseen vaikuttavat asevelvollisen ja sotilasavustukseen oikeutettujen omaisten nettotulot ja käytettävissä oleva omaisuus. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot. Vaikka asevelvollinen tai hänen omaisensa eivät saisi sotilasavustusta.45 • suuruista isyysrahaa varusmiehelle edellä mainitun 6 päivän isyysvapaan ajalta. heillä saattaa olla mahdollisuus yleiseen asumistukeen. ISYYSVAPAA JA -RAHA Isyysvapaata voidaan myöntää 6 päivää avioliitossa tai pysyvässä avosuhteessa olevalle varusmiehelle lapsen syntymään liittyen. Asepalveluksella tarkoitetaan myös reservin kertausharjoitusaikaa. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. jota haetaan myös Kansaneläkelaitoksesta. Sotilaan Käsikirja .

ja johtamisarviointi. HYÖTYÄ TYÖELÄMÄÄN JA OPINTOIHIN Sotilaskoulutukseen liittyy monessa muodossa sellaista opiskelua ja harjoittelua. Palvelustodistus on hyvä liittää osaksi työhakemusta. Niillä. Työnantajalle on ilmoitettava työhön palaamisesta kaksi viikkoa ennen kotiutumista.64 TYÖ JA TYÖTTÖMYYSTURVA Lain mukaan työnantaja ei saa katkaista virka. voi saada maksullista sijaisapua asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi. kouluttaja. Yleiseksi työkokemukseksi varusmiesaika hyväksytään sellaisenaan. Kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet saavat palvelustodistuksen. Varusmiespalveluksesta avautuu väylä myös rauhanturvaajaksi tai sotilasalalle. Moniin siviilitoimiin pääsyä edistää.tai työsuhdetta varusmiespalveluksen takia. Varusmiesaikana tehdyt opintosuoritukset ja harjoittelu eivät ole tasaarvon vastaisia: Sekä miehet että naiset voivat suorittaa varusmiespalvelun ja siihen liittyvät opinnot. Maatalousyrittäjä. josta on välitöntä hyötyä siviiliammatissa. Työttömän on ilmoitettava työvoimatoimistoon ja työttömyyskassalle varusmiespalveluksen alkamisesta sekä huolehdittava palvelukseen astumiseen saakka ilmoittautumisvelvollisuudesta. johon on merkitty sotilaskoulutus sekä taito. että on menestyksellisesti suorittanut varusmiespalveluksen sekä saanut erikois-. jotka eivät kouluttaudu puolustusvoimissa on käytössään vastaava aika opiskella tai harjoitella muualla.ja johtamiskoulutusta. Sotilaan Käsikirja . Varusmiehenä saatu sotilaskoulutus rinnastetaan eräiltä osin ammatteihin tarvittavaan harjoitteluaikaan ja varusmiesaika voidaan myös lukea alakohtaiseksi työkokemukseksi. Opiskelua aloitettaessa on paras neuvotella varusmiespalveluksen aikaisten opintojen tai harjoittelun lukemisesta hyväksi suoraan opinnoista vastaavan opettajan kanssa. joka täyttää sijaisavun yleiset edellytykset. Varusmiespalveluksen aikana työmarkkinatukeen ja työttömyyskorvauksiin liittyvä karenssiaika ei juokse. Joukkoosastoissa pyritään myös säännösten puitteissa suhtautumaan joustavasti asevelvollisuuttaan suorittavan pienyrittäjän mahdollisuuksiin hoitaa yritystään.

mutta myös talousasiat ovat kokemuksen mukaan tärkeimpiä. Esimiehesi velvollisuus on auttaa sinua. jotka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai joita palvelus on olennaisesti pahentanut. ASIANTUNTIJA-APU Laki oikeuttaa sinut saamaan tarvittaessa asiantuntijan apua pulmiisi. TAUSTAVOIMAT OVAT TÄRKEITÄ Mikäli siviiliasiasi ovat kunnossa. Laki asevelvollisten kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta mahdollistaa henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen. että selvität esiin tulleen ongelman mahdollisimman nopeasti. että jätät sen hoitamatta. Suhteet läheisiin ihmisiin.65 SOTILASTAPATURMA JA PALVELUSSAIRAUS Valtiokonttori korvaa varusmiespalveluksessa ja reservin kertausharjoituksissa sekä palveluun liittyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat sekä palvelussairaudet sotilastapaturmalain perusteella. pystyt varusmiespalvelukseen täysipainoisesti kotiasioita murehtimatta. ne painavat mieltä. Jos kuitenkin jokin sinulle tärkeä asia on epäselvä tai tulee yllättävä. epämieluisa muutos. mieti arvoja – omiasi ja hänen. niin se vaikuttaa mielialaasi. Jouk- Sotilaan Käsikirja . Korvaustaso on sama työntekijöiden lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi sairauksia. Samalla ongelmaan voi löytyä myös ratkaisu. Älä anna asian monimutkaistua vain siksi. Mikäli jotkut asiat ovat sellaisia. On välttämätöntä. Eläke-etuus kertyy työja virkasuhteessa puolustusvoimiin. joita ei voi mitenkään hoitaa kuntoon. kun on saanut puhua omasta vaikeasta asiastaan. Usein olo helpottuu. Sotilastapaturmalaki kattaa koko palvelusajan täysiaikaisesti. Asioista on tällöin hyvä puhua jonkun kanssa. Sosiaalikuraattorin puoleen voit aina kääntyä. Myös varusmiestoimikunta (VMTK) neuvoo ja auttaa. Pidä puolesi: Jos seurustelukumppanisi pyrkii vaikuttamaan sinuun uhkaamalla erolla tai uskottomuudella. ELÄKE-ETUUS Asevelvolliselle ei kerry eläkettä palvelusajalta.

Joukko-osaston lääkärin vastaanotolle on lisäksi aina oikeus päästä sairauden. VMTK-toimisto VMTK-puhelin VMTK-yksikköjäsen Edellisen varajäsen VMTK-puheenjohtaja Työ. Lääkäri on paikalla päivystysaikana ja muuna aikana paikalla on sairaanhoitaja.66 ko-osaston sotilaspappi on vaitiolovelvollinen ja valmis keskustelemaan kanssasi elämäsi kipeistäkin asioista. Sosiaalikuraattori ________________________________ VARUSMIESTOIMIKUNTA (VMTK) VMTK järjestää monipuolista palvelutoimintaa varusmiehille.ja opintoasiamies ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ Tilaa muistiinpanoja varten: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . VMTK on jokaisen varusmiehen oma palvelupiste kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. vamman tai jonkun muun terveyttä koskevan pulman takia.

Päivystyksellä turvataan osaltaan myös nopea valmiuden kohottaminen. Perusyksikön päällikkö tai yksikköupseeri määrää yksikölle päivystäjän ja päivystäjän apulaiset. Yksikön päivystäjällä on päivystystehtäviin kuuluvissa asioissa tilapäinen käskyvalta jokaiseen yksikössä olevaan varusmieheen tai reserviläiseen. ellei päällikkö. yksikköupseeri tai joku muu yksikön palkatusta henkilöstöstä ole paikalla. velvollisuudet ja oikeudet. JOS ET OLE JOTAKIN OHJEEN KOHTAA YMMÄRTÄNYT. että ruokailu tapahtuu hyviä ruokailutapoja noudattaen. käskynalaisuus ja ilmoittautumisvelvollisuus. kuten onnettomuuksista. Päivystys varmistaa toimintojen jatkumisen normaalin työajan ulkopuolella. Päivystäjän ohjeista selviävät muun muassa päivystäjän varustus. sekä huolehtia ruoan tuomisesta vuodelepoon määrätyille – valvoa ulkopalveluksesta vapautettuja ja vuodelepoon määrättyjä – ilmoittaa yksikössä sattuneista erikoisista tapauksista yksikön päällikölle ja yksikköupseerille – ilmoittaa kiireisiä toimenpiteitä vaativista tapahtumista. tulipaloista. Järjestetty päivystys varmistaa muun muassa rauhallisen yöunen. Päivystäjän apulaisen tehtävä on myös harjoittelua vartiomiehen ja varsinaisen päivystäjän työhön. Perusyksikön päivystäjän tehtävänä on muun muassa: – valvoa hyvän järjestyksen noudattamista yksikössä – herättää yksikkö ja valvoa aamutoimet – koota ja toimittaa yksikköupseerille yksikön vahvuusilmoitukset – merkitä sairaiksi ilmoittautuneet yksikön sairaskirjaan sekä lähettää heidät johdettuina osastoina lääkärin vastaanotolle – vastata yksikön järjestämisestä palvelukseen – järjestää yksikkö ruokailuun ja valvoa.4 Perusyksikön päivystys Päivystys on osa perusyksikön yleistä järjestystä ja turvallisuutta. järjestyshäiriöistä joukko-osaston päivystäjälle. mahdollinen osallistuminen muuhun palvelukseen ja voimankäyttöohjeet. herätyksen sekä järkevän toimenpiteiden käynnistämisen esimerkiksi tulipalon tai hälytyksen sattuessa. ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin Sotilaan Käsikirja . VARMISTA PÄIVYSTÄJÄLTÄ TAI ESIMIEHELTÄSI.67 5. LUE OHJEET ENNEN PÄIVYSTYSTEHTÄVÄN ALOITTAMISTA. Päivystäjän ja päivystäjän apulaisen tehtävät ovat kunkin perusyksikön päivystysohjeissa.

josta selviää yksikön paikalla oleva vahvuus – jakaa ja vastaanottaa lomatodistukset ja varusmies. Sotilaan Käsikirja . Hyvin toimivassa yksikössä aikaa tarvitaan vähemmän kuin huonossa. että kaikki on valmiina ja sotilaat paikoillaan ja keskittyneinä. Myöhästyä ei saa. Hyvä nyrkkisääntö on käskeä VALMISTAUTUMINEN 10 minuuttia ennen oppitunnin alkua ja 20 minuuttia ennen ulkopalveluksen alkua sekä JÄRJESTYMINEN 5 minuuttia ennen oppitunnin alkua ja 10 minuuttia ennen ulkopalveluksen alkua. 2. Myös palveluksen laatu vaikuttaa asiaan. jota et tunnista. Yksikössä syttyy tulipalo. toimistojen ja ikkunoiden kiinniolo ja lukitus sekä sammuttaa tarpeettomat valot – pitää päivystyskirjaa. Pohdittavaa? Miten toimit seuraavissa tilanteissa: 1. 4. 3. Palvelukseen valmistauduttaessa annetaan palveluksen laadun. Yksikössä sattuu tapaturma. ettei yksikön alueella luvatta oleskele sivullisia – pitää erikseen käskettyä luetteloa. Perehdy niihin hyvissä ajoin ennen vuorosi alkua! Päivystäjä komentaa valmistautumisen ja järjestymisen riittävän ajoissa. Oman yksikön erityisohjeet ovat yksikön päivystysohjeissa. Päivystäjä saa tähän perusteet harjoituksen pitäjältä tai käyttää omaa harkintaansa. sään ja varustuksen edellyttämät määräykset sekä ohjeet yhtenäisestä pukeutumisesta. säilyttämistä muun muassa tarkastamalla aseiden lukumäärä ja asetelineiden lukitus – valvoa. erityisesti asetelineissä olevien aseiden. kortistoa tai taulukkoa. kun palvelus alkaa.tai reserviläiskortit – tarkastaa. että vapaa-aikanaan yksiköstä poistuvien varusmiesten asu ja siisteys ovat annettujen määräysten mukaiset – valvoa iltatoimet – huolehtia perusyksikön ovien lukitsemisesta öiseen aikaan sekä tarkastaa varastojen. Tavoitteena on.68 – valvoa yksikön hallussa olevan valtion omaisuuden. Yksikköön pyrkii yöllä siviiliasussa oleva henkilö. Yksikössä on järjestyshäiriö. mutta ylimääräistä odottelua pitää myös välttää. jota et saa rauhoittumaan.

Toiminta on täsmällistä ja samanaikaista ja sitä johdetaan määrättyjen komentojen avulla. Sulkeisissa esiintymiskykysi ja itsevarmuutesi paranee. Sulkeisjärjestystä on kuvattu niin tanssiksi kuin joogaksi tai joukkuepelin kuvioiden harjoitteluksi. missä tavoitteena on täsmällisten suoritusten vaistonvarainen hallinta. KEHON JA ASEEN HALLINTAA SEKÄ FYYSISTÄ KUNTOASI! Sotilaan Käsikirja . Aloitteleva joukko puolestaan liikkuu vaikka suoritusta ei ole vielä käsketty. Tauon jälkeen käsketään suoritusosa paino ensimmäisellä tavulla. Aloitteleva johtaja pitää helposti liian lyhyen tauon. Sulkeisjärjestyksen menettelytapoja voidaan käyttää kaikessa koulutuksessa.Päin! Opettele kuuntelemaan komennot oikein ja tarvittaessa komentamaan oikein. Tällöin kaikki toimivat oikein ja yhdenaikaisesti. Sulkeisjärjestyksen tarkoituksena on: – kohottaa fyysistä ja henkistä kuntoa kehittämällä keskittymiskykyä. Sulkeisjärjestyksessä joukon johtaja rytmittää komennoillaan joukon toiminnan. Tauon aikana jokainen ehtii ajatella toiminnan valmiiksi. Oikein käytettynä se on edelleen nopein ja tehokkain liikkua järjestyneenä joukkona.5 Sulkeisjärjestys Sulkeisjärjestykseksi kutsutaan joukon toimintaa ja ryhmitystä.69 5. Sulkeisjärjestys juontaa juurensa ajalta jolloin taisteltiin keihäin ja miekoin. SULKEISJÄRJESTYKSEN HARJOITTELU PARANTAA REAKTIOKYKYÄSI. Sen jälkeen pidetään pieni tauko. Komennoissa on yleensä valmistava osa ja suoritusosa kuten Käännös oikeaan …. Komennon valmistavalla osalla kerrotaan mitä seuraavaksi tehdään. Huomaat. MIELEN. että sulkeisjärjestyksen harjoituksissa yhdistyy niiden kaikkien ominaisuuksia. mielen ja kehon hallintaa sekä lihaskoordinaatiota – mahdollistaa suurtenkin joukkojen täsmällinen johtaminen ja luoda perusta toiminnalle taistelukentällä – opettaa koulutettaville kyky vaistomaiseen reagointiin ja täsmällisyyteen – olla tärkeä osa joukon kiinteyden ja hengen luomisessa. jossa sotilaiden ja ryhmien paikat ovat tarkoin toistensa suhteen määrätyt.

Sotilasoikeudenhoidon tavoitteena on sotilaallisen kurin ja järjestyksen säilyttäminen yksittäisen sotilaan oikeusturvan takaamiseksi ja tätä kautta sotaväen toimintakyvyn turvaaminen.70 5. joissa on säännöksiä muun muassa kurinpitoesimiehistä ja heidän toimivallastaan.tai tuomioistuinmenettelyssä. Sotilas on sotilasrangaistussäännösten alainen siitä alkaen. Sotilaan tekemän rikoksen käsittelyjärjestys. seuraamusten täytäntöönpanosta sekä kurinpitovalitus. Sotilaan Käsikirja . * Sotilasoikeudenkäyntilaki. jossa ovat säännökset sotilasrikosten käsittelystä tuomioistuimissa. kun hänet on palveluksen päättymisen tai keskeyttämisen takia kotiutettu. siihen saakka. * Sotilaskurinpitolaki ja -asetus. kurinpitoasiain käsittelystä. kun hän on astunut tai ollut velvollinen astumaan palvelukseen. Sotilasoikeudenhoitoa koskevia tärkeimpiä säännöksiä ovat: * Rikoslaki. erityisesti sen sotilasrikoksia koskeva 45 luku.6 Sotilasoikeudenhoito Sotilasoikeudenhoidolla tarkoitetaan lähinnä sotilasrikosten käsittelemistä sotilaskurinpito.ja kantelumenettelystä. esitutkinnasta.

jotka on säädetty rangaistaviksi rikoslain 45 luvussa. jos sotilaat syyllistyvät kuuliaisuusrikoksiin yhteistoimin. että poissaolosta on aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys sotilaan koulutuksessa tai muuten olennaista haittaa palvelukselle – kuuliaisuusrikokset. – palvelusrikos on kyseessä.71 Sotilasrikokset Sotilasrikokset ovat tekoja. Palvelukseen kuuluva velvollisuus ja sitä koskevat määräykset opetetaan sotilaille. esimerkiksi luvaton poistuminen kasarmialueelta tai loman. Muita keskeisiä asiakirjoja ovat esimerkiksi varomääräykset. niin että niitä voi noudattaa. sitä on kysyttävä esimiehiltä. iltavapaan tai viikonloppuvapaan ylittäminen taikka ennenaikainen lähteminen lomalle * karkaaminen. Jos jokin asia kuitenkin tuntuu epäselvältä. kun sotilas rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen Tärkein palvelusta ja sotilaallista järjestystä koskeva ohjesääntö on Yleinen Palvelusohjesääntö 2002. jota asevelvollinen on jatkanut vähintään viisi vuorokautta siten. Sotilasrikoksia ovat muun muassa – poissaolorikokset. esimerkiksi kieltäytyminen täyttämästä esimiehen antamaa käskyä taikka käskyn täyttämättä jättäminen tai sen täyttämisen viivyttäminen * esimiehen väkivaltainen vastustaminen * haitanteko esimiehelle Erikseen ja ankarammin rangaistaan. kuten * luvaton poissaolo. kuten * niskoittelu. luvaton poissaolo. Sotilaan Käsikirja .

loman tai muun helpotuksen palveluksesta vioittaa itseään. joka muulloin kuin palvelustehtävässä ollessaan puolustusvoimien käytössä olevalla kasarmi. jos on palvelustehtävässä siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alainen.tai päivystyspalvelusta annettuja määräyksiä – muut rikokset * sotilaan sopimaton käyttäytyminen on kyseessä mm.tai päivystystehtävää suorittava sotilas poistuu luvattomasti vartiopaikalta tai päivystystehtävästä. tai ei määräaikana saavu sanottuun palvelustehtävään taikka muuten jättää täyttämättä tai rikkoo vartio.tai vahingontekorikokset. kurinpitosakko (1–30 päivältä) ja aresti (tuomioistuin 1–30 vrk) – sakkorangaistus – vankeusrangaistus Sotilaan Käsikirja . – vartiorikos on kyseessä. silloin kun sotilas. Edellytyksenä on. ylimääräinen palvelus (enintään viisi kertaa) ja poistumiskielto (enintään kymmenen vuorokautta). että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. väärennys. poistumisrangaistus (11–15 vrk). Esimerkiksi varusesineiden tahallinen tai huolimattomuudesta johtunut hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistavaa ja siitä seuraa useimmiten korvausvastuu. kun vartio.72 Sotilas syyllistyy Palvelusrikokseen. sotilaan tekemät pahoinpitely-. – kurinpitorangaistukset: varoitus. julkisella paikalla tai julkisessa tilaisuudessa esiintyy ilmeisen päihtyneenä taikka meluamalla tai muulla käyttäytymisellään aiheuttaa häiriötä tai pahennusta Sotilasoikeudenkäyntiasiana kurinpitomenettelyssä tai tuomioistuimessa käsitellään sotilasrikosten tapaan myös mm. Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttavat tekijät Sotilasrikoksista määrättäviä seuraamuksia ovat: – kurinpito-ojennukset: muistutus. tai joka hankkiakseen itselleen vapautuksen. vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheellisen tiedon. että hänen kykynsä suorittaa palvelusta on alentunut. varkaus-.tai muulla alueella.

muun muassa välinpitämättömyys ja laiminlyönnit palveluksessa (esimerkiksi asianomaista on aiemmin rangaistu taikka ojennettu) * teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin. Sotilaan Käsikirja .73 Seuraamusta määrättäessä otetaan huomioon – rangaistusta korottavina perusteina muun muassa * rikoksia on useita * asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäytyminen. että teolla voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus * asianomainen on käyttänyt rikosta tehdessään väärin esimiesasemaansa – rangaistusta lieventävinä perusteina muun muassa * asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäytyminen (esimerkiksi erinomainen palvelus).

Avustajalle voidaan tietyin edellytyksin maksaa palkkio valtion varoista. Alioikeuden päätökseen voi hakea valittamalla muutosta Helsingin hovioikeudesta. mutta muuten samoin kuin siviilirikosjuttujen käsittely. Syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa. Alimpana oikeusasteena sotilasrikosasioissa ovat käräjäoikeudet. erikseen sotilassyyttäjäksi määrätty kihlakunnansyyttäjä. Syyttäjänä toimii alaan perehtynyt. Mikäli syytetty ei itse pysty valvomaan oikeuttaan.74 Sotilaskurinpitomenettely Sotilasoikeudenkäyntimenettely Vakavimmat sotilasrikokset käsitellään tuomioistuimessa. Asian käsittely tapahtuu erityisessä sotilaskokoonpanossa. Sotilaan Käsikirja . tuomioistuin voi määrätä hänelle avustajan. Ylimpänä tuomioistuimena sotilasrikosasioissa on korkein oikeus.

Sotilaalla on Yleisen palvelusohjesäännön mukaan oikeus ottaa vääränä pitämänsä menettely esille ylemmän esimiehen tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Muita yksittäisen sotilaan käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja ovat: Kantelu ylemmälle esimiehelle * tehdään joukko-osaston komentajalle tämän alaisen toimenpiteestä ja komentajan toimenpiteestä häntä lähinnä ylemmälle esimiehelle * voidaan tehdä silloin. Joukko-osaston komentaja tarkastaa joukko-osaston rangaistusja ojennuskortit neljä kertaa vuodessa.ja menettelytapasäännökset sekä ylempien viranomaisten valvontatoiminta luovat perustan oikeusturvalle sotilasoikeudenhoidossa. kun joku katsoo oikeuksiaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen menetelleen lain tai virka.tai palvelusvelvollisuutensa vastaisesti * ei saa tehdä yhdessä toisen kanssa Kurinpitovalitus kurinpitomenettelyssä määrätystä rangaistuksesta. Maanpuolustusalueen komentaja tarkastaa kyseiset kortit sotilaslakimiehen esittelystä kerran vuodessa. Sotilaan Käsikirja .75 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa Selvät toimivalta.

Kurinpitovalituksen käsittelee se tuomioistuin. Tällöin otetaan huomioon vahingon aiheuttajan varallisuus sekä muut olosuhteet. jossa valittajalla on oikeus olla läsnä. jos täysi korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi. Sotilaan Käsikirja . joka hoitaa joukko-osaston sotilasrikosasioita. asia saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos vahingonaiheuttajan viaksi jää vain lievä tuottamus.76 Kurinpitovalitus on tehtävä kirjallisesti kolmen vuorokauden kuluessa kurinpitopäätöksen tiedoksisaannista. Kurinpitovalitus voidaan jättää esimerkiksi rangaistuksen määränneelle kurinpitoesimiehelle taikka perusyksikön päällikölle.7 Vahingonkorvausasiat Kun varusmies aiheuttaa vahinkoa puolustusvoimille. Kantelu oikeusasiamiehelle ei ole sidottu sotilaskurinpitolain ja -asetuksen säätämiin määrämuotoihin 5. hän joutuu korvaamaan vahingon. yksikköupseerille tai joukko-osaston päivystäjälle. vaikka hänen viakseen jäisi vain lievä tuottamus. asian käsittelee yleensä sotilasviranomainen. vahinko jää valtion vahingoksi. jonka tehtävänä on valvoa muun muassa sotilasviranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Hän saa käyttää käsittelyssä oikeusavustajaa Muutoksenhaku tuomioistuinmenettelyssä Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Valitus käsitellään oikeuden istunnossa. Puolustusvoimien omaisuudelle aiheutunut vahinko Jos varusmies aiheuttaa palvelustehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa valtiolle ja hän on aiheuttanut vahingon tahallaan taikka huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan. varusmies joutuu korvaamaan vahingon. Jos vahinko on aiheutettu palvelustehtävän ulkopuolella. Vahingonkorvauksen määrää voidaan sovitella ottaen huomioon vahingon suuruus. vahingon aiheuttajan asema ja muut olosuhteet. Mikäli vahingon aiheuttajan vastuu on epäselvä tai hän kieltäytyy korvaamasta vahinkoa. Poikkeustapauksissa korvausta voidaan sovitella. teon laatu.

vahinko korvataan valtion varoista. tapaturmaisesti kadonneesta tai vahingoittuneesta yksityisestä omaisuudesta.77 Varusmiehen omaisuudelle aiheutunut vahinko Varusmiehelle voidaan maksaa valtion varoista korvausta palveluksen yhteydessä. Puolustusvoimat vastaa varusmiehen terveydenhuollosta koko varusmiespalveluksen ajan. Mikäli varusmiehen omaisuudelle aiheutuu vahinkoa jonkun puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tai ulkopuolisen aiheuttamana. Jos varusmiehen omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa puolustusvoimien tai sen palveluksessa olevan henkilön toiminnasta. Mahdollisista kuluista huolehtii valtiokonttori. palvelusolosuhteista johtuen. Henkilövahingot Henkilövahingoista voi hakea korvausta vahingon aiheuttajalta tai valtion varoista samoin perustein kuin omaisuusvahingoista. Vahingon määrä on kuitenkin pystyttävä luotettavasti selvittämään. jonka mukana pitäminen palveluksessa on ollut välttämätöntä tai tarpeellista. eikä vahingon syntyminen liity puolustusvoimien toimintaan. Sotilaan Käsikirja . vahingon kärsineellä on oikeus saada korvaus vahingon aiheuttajalta. Sotilastapaturmalaki turvaa palveluksessa vammautuneen tai sairastuneen toimeentulon palveluksen päättymisen jälkeen. mikäli vahingon syntyminen liittyy puolustusvoimien toimintaan.

78 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

tietää kuulonsuojauksen periaatteet ja osaa käyttää kuulonsuojaimia 3. että voi osallistua taistelijaparin yksinkertaiseen taisteluammuntaan ja osaa toiminnassaan tarvittavat varomääräykset 9. tuntee rynnäkkökiväärin. että kykenee suorittamaan niillä yksinkertaisen aseenkäsittelyammunnan maastossa. osaa käsitellä rynnäkkökivääriä taistelutilanteissa ja hallitsee rynnäkkö-kiväärin käsittelyn sekä huollon siten. että ase pysyy jatkuvasti käyttökuntoisena 8. paljosta äänestä. peruskoulutuskaudella koulutettavat aseet. Sotilaskoulutusta vailla olevat saattavat mieltää ampumisen väkivaltaviihteestä tutuksi sarjatulen räiskimiseksi. ammunnan perusteet ja ampuma-asennot sekä ampuminen rynnäkkökiväärillä ja kertasingolla. AMPUMA. Asekoulutuksella luodaan varma ja turvallinen aseen käsittelytaito. Unohda siis elokuvat. osaa käyttää ja kohdistaa rynnäkkökiväärin ja hallitsee ammunnan häiriöttömissä olosuhteissa 4. Kyky osua maaliin ampumaratatilanteessa on lähtökohta taitojen harjoittamiseen taisteluampumakoulutuksessa. saavuttaa kevyellä konekiväärillä ja kevyellä kertasingolla sellaisen ampumataidon sekä sellaisen käsikranaatin käsittelytaidon. ampuma. että sotilas 1.ja taisteluampumakoulutuksen tavoitteena on peruskoulutuskaudella. osaa käyttää kevyttä kertasinkoa 7. Aluksi on opittava hallitsemaan ammunnan perusteet. Aseen ja ampumatarvikkeiden käsittelyssä on noudatettava aina varomääräyksiä. taisteluammunnoissa ja taistelussa. kevyen konekiväärin sekä kevyen kertasingon toimintaperiaatteet ja turvallisuustekijät sekä ymmärtää varomääräysten merkityksen osana palvelusturvallisuutta 2. osaa käyttää käsikranaattia 6. sotilaalle ase on ammattimiehen työkalu eikä egon jatke. saavuttaa rynnäkkökiväärillä sellaisen ampumataidon. Sotilaan ampuessa kuitenkin vain osumat ratkaisevat.JA TAISTELUAMPUMAKOULUTUS Ampumataito on sotilaan tärkein taito. suuliekeistä ja kimmokkeista on vain haittaa. Sotilaan Käsikirja . osaa käyttää kevyttä konekivääriä 5.79 6 ASE-. Ase-. Tässä luvussa esitetään ammunnan yleiset varomääräykset.

jos hän huomaa jotain sellaista olevan tapahtumaisillaan. räjähdysaineiden ja ampuma-aseiden luvaton hallussapito on kielletty. Kukaan ei saa oma-aloitteisesti ryhtyä käsittelemään aseita. Asetta ei saa ilman käskyä ladata eikä käsitellä ladattuna. että patruunapesä ja lippaat ovat tyhjät ja varmista ase. 11. Aseen tarkistaminen ja varmistaminen 8. että se on ladattu. 6. josta on vaaraa harjoitusosastolle. Varomääräyksiä noudatetaan sekä rauhan ajan ammunnoissa että soveltuvin osin myös taistelussa. Kaikissa harjoituksissa. Ampumatarvikkeiden. Ampuma-asetta on aina käsiteltävä niin kuin se olisi ladattu. Kun otat aseen käteesi. hänen on ilmoitettava tästä käskynantajalle ennen ampumaan tai käsittelemään ryhtymistä. joiden käsittelyä hän ei tunne. Siirrä sormi liipaisimelle vasta. ampumatarvikkeita tai räjähdysaineita. Sotilaan Käsikirja . kun aiot ampua. ampumatarvikkeita tai räjähdysaineita. Tunnista maali ennen kuin ammut. 2. 3. Aseiden ja ampumatarvikkeiden käsittely ja hallussa pitäminen 1. Asetta ei saa milloinkaan suunnata henkilöitä eikä vaurioille alttiita esineitä kohti. Kun asetta ryhdytään käsittelemään on aina varmistuttava katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla. 4. joissa käsitellään aseita. ettei patruuna ole aseenkäsittelijän tietämättä patruunapesässä.1 Ammunnan yleiset varomääräykset ja liikenneturvallisuus Jokaisen sotilaan on tiedettävä nämä varomääräykset ja liikenneturvallisuusohjeet sekä osattava niiden edellyttämä toiminta. Varmista tähystämällä. 9. lippaassa tai muussa sellaisessa paikassa. 5. kun sitä ei käytetä tai käsitellä. 7. josta se asetta käsiteltäessä voi joutua piippuun. on jokainen yksittäinen sotilashenkilö velvollinen keskeyttämään harjoituksen huutamalla SEIS. että tulilinjalla ja maalin takana ei ole ketään.80 6. Älä koskaan anna toiselle ladattua asetta varoittamatta. joita käskyn saaja ei tunne tai joiden käsittelyssä hän tietää itsensä epävarmaksi. tarkista aina ensimmäiseksi. Ase on aina varmistettava ja pidettävä varmistettuna. käsittelemään räjähdysaineita tai näitä sisältäviä välineitä. Jos esimies käskee sotilashenkilöä ampumaan aseella. sivullisille tai omaisuudelle. 10.

muita epäpuhtauksia tai vettä. Aseen on oltava varmistettu. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuulon suojaamiseen. että hänelle jaetut ampumatarvikkeet ovat oikeaa lajia ja puhtaat. Yksityisen ampujan on ampuessaan jatkuvasti tarkkailtava. 17. Kuulon suojaamiseen tulee käyttää korvatulppia tai kuulosuojaimia. ettei ketään ole aseen ampumasuunnassa eikä välittömästi piipun suun vieressä.ja latausharjoituspatruuna toisistaan. Kovia ampumatarvikkeita ja harjoitusampumatarvikkeita ei saa koskaan sekoittaa keskenään. Jokainen on ampumaharjoituksen jälkeen velvollinen luovuttamaan jäljelle jääneet ampumatarvikkeet ampumaharjoituksen johtajalle tai hänen määräämälleen henkilölle. ei saa edes antaa paukkupatruunoita niitä käyttöön jaettaessa. Ampumatarvikkeiden jaon yhteydessä on jokaisen ampujan tarkistettava. Lippaat on pidettävä aseista irrotettuina. vaikkei olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan. vaikka niitä hänelle tarjottaisiin. eikä patruunapesässä tai lippaissa saa olla patruunoita. Harjoituksen jälkeen jokainen sotilashenkilö on velvollinen luovuttamaan jäljelle jääneet harjoitus. eikä niissä ole vikoja. että aseessa ei ole patruunoita ja se on oikein koottu. Sotilaille. 13. eikä täytettyjä lippaita saa säilyttää muualla kuin lukitussa varastossa. ettei niihin pääse hiekkaa. Asetelineissä ei saa säilyttää ladattuja aseita. roskia. 18.ja ampumatarvikkeet sekä räjähdysaineet lähimmälle esimiehelleen viimeistään kasarmille saavuttuaan. vaikkei hän olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan. 21. Jokaisen ampujan on ampumaharjoituksen aikana käsiteltävä asettaan ja hallussaan olevia ampumatarvikkeita siten. 14. eikä tällaisen aseen haltija saa ottaa paukkupatruunoita vastaan. Sotilaan Käsikirja . Ampumaharjoitukseen valmistauduttaessa on jokaisen ampujan tarkistettava. 19. paukku.81 Ampumaharjoitukset 12. Harjoitusampumatarvikkeiden käsittely 20. Aseen suupaineen vaikutuspiirissä oleva voi saada kuulovaurion. kunnossa ja hyvin puhdistettu lisäksi ampujan on suojattava kuulonsa. Ampumatarvikkeiden käsittely 16. Paukkupatruunoita on käsiteltävä yhtä varovaisesti ja huolellisesti kuin kovia patruunoita. Jokaisen sotilaan on osattava erottaa kova-. Aseen säilyttäminen 15. Ilman sysäyksenvahvistajaa olevalla aseella ei saa ampua paukkupatruunoita. joiden aseessa ei ole sysäyksenvahvistajaa.

Ennen taisteluharjoitusta tai -koulutustilaisuutta. Sotilaan Käsikirja . Mahdolliset "läheltä piti" -tilanteet tulee aina ilmoittaa esimiehelle vaaramahdollisuuksien tunnistamiseksi. että aseen patruunapesään ja lippaisiin ei jää paukkupatruunoita.82 22. Puolustusvoimat kokoaa niistä rekisteriä. että aseen patruunapesä on tyhjä – tee tyhjälaukaus vain tähtäämällä maaliin tai ilmaan. Vahingonlaukausten estäminen 26. Kaikissa ammunnoissa on käytettävä kuulosuojaimia. kuljetuksessa auton lavalla tai aseen puhdistuksen yhteydessä. ole jäänyt kovia patruunoita ja – ettei hänelle luovutettujen paukkupatruunoiden joukkoon ole joutunut kovia patruunoita. Mikäli johtajan käskyn mukaan poikkeustapauksessa ammutaan 50 metriä lyhyemmiltä etäisyyksiltä. 25. Älä osoita koskaan aseellasi muuta kohdetta kuin maalia – tarkista aina ammunnan jälkeen. on aseen piippu suunnattava ylös. jossa käytetään paukkupatruunoita. Paukkupatruunoilla ei saa ampua toista henkilöä kohti 50 metriä lähempää. Kaikki jäljellejääneet paukkupatruunat on luovutettava lähimmälle suoranaiselle esimiehelle viimeistään kasarmille saavuttaessa. Taisteluharjoituksen tai -koulutustilaisuuden jälkeen on jokaisen yksittäisen miehen ilman eri käskyäkin tarkastettava katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla. 23. on jokaisen yksittäisen miehen aina tarkastettava: – että rynnäkkökiväärissä ja konekiväärissä on sysäyksenvahvistaja paikoillaan sekä kunnossa ja että se on kierretty loppuun asti paikoilleen – ettei hänen hallussaan oleviin aseisiin. Yleisimmät vahingonlaukaukset ovat tapahtuneet harjoituksen jälkeen aseen tarkastuksen yhteydessä. patruunalippaisiin eikä lipaslaukkuihin. jota käytetään toiminnan ja koulutuksen kehittämiseen. Vaaratilanteista ilmoittaminen 27. Huolla ja säilytä aseesi aina lipas irrotettuna. 24.

joista 228 oli äkillisesti syntyneitä. piippu ylöspäin käsittele asetta siten. Paukkupatruunat olivat yleisin meluvamman aiheuttanut patruunatyyppi (89%). ettei aseeseen ole jäänyt patruunoita pidä ase varmistettuna! ase jalkojen välissä. Paukkupatruunoita tulee käsitellä samalla huolellisuudella kuin kovia patruunoita. Nopeasti järjestetyllä hoidolla pystytään estämään ja lievittämään vaurioita. Vuonna 2001 tapahtui varusmiehille 303 meluvammaa. ettet aiheuta vaaraa itsellesi tai muille säilytä taisteluvalmius KUULON SUOJAAMINEN Kuulosi on sinulle korvaamaton.83 varmista aina ammunnan jälkeen. Yksitoista varusmiestä sai meluvamman. Kovat patruunat aiheuttivat meluvamman 25 kertaa eli 11 %:ssa tapauksista. Käytä kuppi. Noin 90%:lla tapauksista ei ollut kuulonsuojausta meluvamman syntyessä. Yleisin yksittäinen syy kuulonsuojauksen puuttumiseen oli siten yllättävä tilanne. vaikka heillä oli kuulonsuojaimet. Sotilas huolehtii itse kuulonsa suojaamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. joidenkin sävelkorkeuksien jäämiseen kokonaan kuulematta tai korvien jatkuvaan soimiseen. Yleisin meluvammoja aiheuttanut ase oli rynnäkkökivääri. jossa kuulonsuojauksen ei tiedetty olevan tarpeen. joka aiheutti 86 % kaikista meluvammoista. ettei siihen ole jäänyt patruunoita. Aseta tulppasuojaimet huolellisesti korvakäytävääsi. Suojaimia tulee käyttää ja ne on asetettava huolellisesti paikalleen.ja/tai tulppakuulosuojaimia. Ellei kuuloa ole suojattu. Meluvamma voi johtaa kuuroutumiseen. Meluvamma aiheutui 157 tapauksessa (69%) aseen käsittelyn tai puhdistuksen yhteydessä tapahtuneesta vahingonlaukauksesta. voi yksikin laukaus aiheuttaa pysyvän kuulovaurion. Me- Sotilaan Käsikirja . Ammunnan jälkeen sekä aloitettaessa aseen käsittely on aina varmistettava.

2. korvien vinkuminen. Paina tulppaa niin kauan kun tulppa on laajentunut (noin 20 sekuntia). Toista asennus ja varmista. Valitse oikean kokoinen tulppasuojain. jolloin sinut ohjataan viipymättä hoitoon ja lääkärin tutkimuksiin. Jos sinulla on yksi tai useampi oireista äkillisen melualtistumisen jälkeen. tulppa ei ole asettunut oikein. 3. verenvuoto korvasta. Huolehdi siitä. Sotilaan Käsikirja . että tulppa on riittävän syvällä korvakäytävässäsi. Vedä korvanlehteä takaviistoon toisella kädelläsi ja asenna puristettu tulppasuojainen nopeasti korvakäytävääsi. kuulon aleneminen tai muu korvaoire. että kätesi ovat puhtaat. kerro asiasta heti kouluttajalle. korvasärky. 4. Tulppakuulosuojaimen asentaminen Asenna tulppasuojaimet näin: 1.84 luvamman oireita ovat korvien lukkoisuus ja humina. Pyöritä sormilla tulppa kapeaksi. Jos tulppa pyrkii laajenemaan ulos korvakäytävästä.

joita et tunne ja jonka käsittelyyn et ole saanut koulutusta. LIIKKUMINEN – rajoitusten tarkoituksena on estää henkilöiden joutuminen vaara-alueelle ja hengenvaaraan. Ampuma-aluetta koskevat tarkemmat määräykset kerrotaan ennen ampumaharjoitusta pidettävällä varomääräysoppitunnilla. NIIDEN OSIIN TAI MUIHIN TUNTEMATTOMIIN ESINEISIIN EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA KOSKEA! – räjähtämättömät ampumatarvikkeet on merkittävä maastoon kolmiokeolla. "suutareiksi" jääneet ampumatarvikkeet voivat olla virittyneitä. kysy. 1. – liiku vain niitä reittejä pitkin jotka on käsketty. – älä koskaan poistu joukosta ilman kouluttajan lupaa. MAASTOSTA LÖYTYVIIN RÄJÄHTÄMÄTTÖMIIN AMPUMATARVIKKEISIIN. Raivauksen tekee siihen erikseen koulutettu henkilö. Räjähtämättä. – käsittele saamiasi ampumatarvikkeita tarkasti siitä annettujen ohjeiden mukaan. jotta se voidaan merkitä ja myöhemmin raivata. – jos löydät räjähtämättömän ampumatarvikkeen. joita sinun on palvelusturvallisuuden ja yleisen viihtyvyyden takia syytä muistaa toimiessasi ampumaharjoituksissa. Ne saattavat räjähtää pienestäkin kosketuksesta tai. jos olet epävarma reitistä. 3. Sotilaan Käsikirja . että saamasi ampumatarvikkeet ovat käskettyä lajia – ammunnan johtaja tai kouluttaja käskee lippaan kiinnittämisen ja aseen lataamisen – ase varmistetaan aina ennen liikkeellelähtöä. ilmoita siitä kouluttajallesi. 2. kun niitä liikutetaan määrätyllä tavalla.85 VALMISTAUTUMINEN AMPUMAHARJOITUKSIIN JA TOIMINTA AMPUMA-ALUEELLA Toiminnasta ampuma-alueilla on käsketty kunkin ampuma-alueen johtosäännössä. RÄJÄHDYSAINEIDEN JA AMPUMATARVIKKEIDEN KÄSITTELY – älä ota vastaan ampumatarvikkeita. Seuraavassa on esitetty yleisiä ohjeita. oikea käsittely ehkäisee vaaratilanteiden syntymistä. ASEEN KÄSITTELY – käsittele asetta aina siten kuin se olisi ladattu – älä koskaan osoita aseella muuta kuin maalia kohti – varmistu.

kuppikuulonsuojaimia vai molempia. käytetäänkö korvatulppia. HYGIENIA – pese kätesi mahdollisuuksien mukaan ennen ruokailua. – tee tarpeesi vain kenttäkäymälään. – maalialueella liikuttaessa on pyrittävä käyttämään avomuotoja tai vaarattomiksi todettuja kulku-uria. että toimit annettujen ohjeiden mukaan. – älä piilota roskiasi maahan.ampuma-alueilla on räjähtämättömiä ampumatarvikkeita.ja ampuma-alueita käytetään ympärivuotisesti – myös sinun käyntisi jälkeen. LUONNONSUOJELU – älä jätä mitään roskia luontoon. – joka roskaa. 7. KUULON SUOJAAMINEN – suojaa kuulosi aina ennen ammuntaa. – jos epäilet kuulovauriota. – mahdollisimman pian aloitettu hoito pienentää vaurioita. 5. Sotilaan Käsikirja . – jos käytät pakkipussia. – noudata vartiomiesten antamia käskyjä ja ohjeita.alueella saattaa olla räjähdysvaara. – muista että harjoitus.86 – muista ilmoittaa perille pääsystä kouluttajalle. – muista katsoa mihin astut . – pese kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen. kaiva jätöksesi maahan. – avotulen teko on sallittu vain kouluttajan luvalla erikseen käsketyille paikoille . – pese ruokailuvälineesi aina ruokailun jälkeen. Jos se on mahdotonta. myös siivoaa. ilmoita asiasta heti kouluttajalle. – toimita roskat jätesäkkeihin tai käskettyihin paikkoihin. 4. TOIMINTA MAALIALUEELLA – maalialueelle meno on ammuntojen yhteydessä sallittu vain ammunnan johtajan tai erikseen valtuutetun henkilön käskystä tai luvalla. toimita se ruokailun jälkeen jätesäkkiin. – vastaat itse siitä. eläimet löytävät ne ruokaa etsiessään maan altakin ja levittävät maastoon. 6. – kouluttaja käskee.

Polkupyörämarssi Polkupyörämarssilla ajetaan jonomuodossa tien oikeassa reunassa. Tauon ajaksi siirrytään pois ajoradalta.ja hiihtomarssi Yleisellä tiellä marssiosaston on käytettävä piennarta tai tien oikeaa reunaa. Materiaali on sidottava ja peitettävä kuormatilan etuosaan siten. Sotilaan Käsikirja . Ajoneuvosta nouseminen tapahtuu joko pientareen puoleiselta sivulta tai takaa. Jalka. 2. jolla saa aukon kuormapeitteeseen. Tarvittaessa lavan etuosassa on oltava näkyvällä paikalla puukko.87 Liikenneturvallisuus 1. Käytettäessä kuormapeitettä tai kuomukatosta lavalla olijoilla on oltava mahdollisuus irrottaa peite lavan etu. Mikäli mahdollista käytetään piennarta tai pyörätietä. Joukkueen tai erillisen ryhmän ensimmäisellä miehellä on oltava valkoista valoa näyttävä ja viimeisellä miehellä punaista valoa näyttävä valaisin. Materiaalikuljetusten yhteydessä tavanomaisissa varuskunnallisissa oloissa kuljetettavat henkilöt eivät saa istua kuljetettavan materiaalin päällä. Hämärässä tai muutoin huonolla näkyvyydellä marssittaessa on kaikilla oltava heijastin vasempaan hihaan kiinnitettynä. 3.ja takaosasta. Moottorimarssi Kuljetuksen aikana kuljetettavat eivät saa seistä eikä mikään kehon osa saa ulottua laitojen yli. Pimeällä tai hämärässä on ainakin jonon ensimmäisellä ja viimeisellä oltava valot. Moottorimarssilla marssitauolle on siirryttävä pois tieltä sen oikealle puolelle. Jos kuormatilassa on teräviä tai muutoin vaarallisia esineitä ei siellä saa silloin kuljettaa henkilöitä. että siitä ei ole vaaraa kuljetettaville onnettomuuksissakaan. Raskas materiaali on sidottava liikkumattomaksi kuormatilan pohjalle. Yksittäisen sotilaan on käytettävä tien vasenta reunaa.

koska se on tehokkaampi ja taloudellisempi kuin sarjatuli) – sarjatulinopeus on lippaan vaihto huomioon ottaen 120–180 laukausta minuutissa ja teoreettinen sarjatulinopeus on 700 laukausta minuutissa – uusimmassa rynnäkkökiväärissä on mahdollisuus käyttää kiväärikranaattia.2 Asekoulutus 7. Yleisimmin käytössä olevat rynnäkkökiväärit ovat malli -62 ja malli -95.88 6.5 kg – luoti on vaarallinen aina noin 4 km:n etäisyydelle Sotilaan Käsikirja . laukaisee ja poistaa hylsyn) – aseella voidaan ampua sekä kerta. täyden lippaan paino 0. pimeätähtäintä sekä äänenvaimenninta ja etutukea – aseen paino ilman pistintä ja lipasta on 3. että hän saavuttaa 150 metrin ampumaetäisyydellä valoisalla 80 % ja pimeällä 70 % osumatodennäköisyyden halkaisijaltaan 20 cm maaliin.että sarjatulta – aseessa on yötähtäimet ja siihen voidaan asentaa pimeätähtäimeksi valonvahvistin 2000 – lippaaseen mahtuu 30 patruunaa.62 Rynnäkkökivääri Taistelijan on hallittava aseen käsittely ja käyttö siten. Rynnäkkökiväärin ominaisuudet: – käytännön tehokas ampumaetäisyys on 400 m – rynnäkkökivääri toimii automaattisesti (lataa. Lisäksi taistelijan on pystyttävä purkamaan rynnäkkökivääri 5 sekunnissa ja kokoamaan se 15 sekunnissa sekä lipastamaan 30 patruunaa lippaaseen 35 sekunnissa.8 kg – tuliannoksen suuruus on kolme täyttä lipasta eli yhteensä 90 patruunaa – sotilaan taisteluvarustukseen kuuluu kuusi lipasta – tulinopeus on kertatulella 20–30 laukausta minuutissa (yleensä käytetään kertatulta.

89 Rynnäkkökiväärin 7. Lipas Sotilaan Käsikirja . Laatikko osineen 9. Palautinjousi 1. Piippu osineen 11. Luisti ja kaasumäntä 7. Männänohjain/ kaasumännän suojaputki 5. Palautin 3. Taittoperä 2. Varusteet 10. Laatikon kansi 6.62 RK 96 TP 4.62 RK 62 pääosat: 7. Lukko 8.

että se ei osoita toiseen henkilöön. Sotilaan Käsikirja . Lipas puretaan huoltoa varten irrottamalla lippaan jousi. Erityisesti on varottava kolhimasta laatikon kantta. Asetta puhdistettaessa tulee tarkastaa.EIKÄ SUOJAAINE Ase huolletaan ammunnan jälkeen siten. Seuraavaksi irrotetaan laatikon kansi. Mikäli aseessa todetaan vika. että .liekinsammutin ei heilu . Puhdistuksen jälkeen aseen osat öljytään ja ase kootaan.laatikon kansi ei ole löystynyt . ÄLÄ "JYNSSÄÄ" PIIPUN SUUOSAA PILALLE.90 Rynnäkkökiväärin huoltaminen Tarkasta aina ennen huoltotoimenpiteitä katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla.lippaat ovat kunnossa. Laatikko ja muut osat puhdistetaan rätillä.iskuri liikkuu vapaasti lukossa . Tarkasta ennen puhdistusta. Rynnäkkökivääri puretaan huoltoa varten irrottamalla aseesta ensin lipas ja tarkastamalla. (RK 62) Huoltotoimenpiteet tehdään aseen omilla puhdistusvälineillä. Aseen purkaminen tulee suorittaa oikeassa järjestyksessä. sitten luisti ja lukko sekä palautinjousi ja kaasumännän ohjain. jossa on takatähtäin. ettei se hankaa suukartiota piipun suuosaan. Piippu puhdistetaan suun kautta. ettei aseen patruunapesässä ole patruunaa ja että lippaat ovat tyhjät ! Pidä huoltotoimenpiteiden aikana lipas irti aseesta ja asettasi niin.kaasukammiossa ja kaasumännän päässä ei ole karstaa .tähtäimet ovat kunnossa eikä takatähtäin heilu .puhdistusvälinetila ja kädensijan ontelo ovat puhtaat . siitä on ilmoitettava välittömästi esimiehelle. patruunapesä takakautta ja kaasukammiosta poistetaan karsta. ettei ase ole ladattu. että – piippu öljytään jäähtymisen jälkeen – 2–3 tunnin kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään – 2–3 vuorokauden kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään uudelleen. että puhdistuspuikko on suora ja oikein koottu. Osia on käsiteltävä huolellisesti ja varovaisesti. Tue puhdistuspuikkoa toisella kädellä siten. Kastunut ase on ensin huolellisesti kuivattava ja sitten öljyttävä. VETEEN SEKOITTUNUT ÖLJY EI OLE VOITELU.

VAURIOITUNEELLA ASEELLA EI OSU. Paukkupatruunoita ammuttaessa on käytettävä sysäyksenvahvistajaa. KOSKA MUUTEN LÄMMÖNVAIHTELU VOI AIHEUTTAA JÄÄTYMISEN. Patruunalaatikon tiedot Ampumatarvikenumero JVA = Jalkaväen ampumatarvike Patruunamäärä Ruudin laatu ja erä SISÄLTÖ 7. JOSSA SE VOI JÄÄDÄ AJONEUVON PYÖRÄN TAI TELAN ALLE. TALVELLA ASE SÄILYTETÄÄN ULKONA TAI TELTAN TAKAOSASSA. Se kiinnitetään rynnäkkökiväärin piippuun seuraavalla sivulla olevien kuvien mukaisesti. paukkupatruuna vj 313 vj S pv th als lkp pl pap = = = = Sotilaan Käsikirja .91 SOTAHARJOITUKSISSA JA MAASTO-OLOISSA ASE VAATII PÄIVITTÄISTÄ HUOLTOA. VÄÄNNELLÄ. lyhyen kantaman patruuna Puuluoti.62 RK S309 = = Rynnäkkökiväärin patruuna Kokovaippaluoti tyyppiä S numero 309 pakkaus ilmatiivis Valojuova luoti nro 313 Valojuova S-luoti Pakkaus venäläinen Alumiinisydän. ASE ON TARKKUUSTYÖKALU. JOKA VAURIOITUU VÄÄRÄSTÄ KÄSITTELYSTÄ. TAISTELUVÄLINE. ASETTA EI SAA KOLHIA. KÄYTTÄÄ VIPUNA TAI ISTUIMENA EIKÄ JÄTTÄÄ PAIKKAAN.

62 RK 95 Sotilaan Käsikirja .92 Rynnäkkökiväärin sysäyksenvahvistajan kiinnittäminen: 7.62 RK 62 7.

Aseiden tärkein ero on PKM konekiväärin käyttämä pitkä patruuna. Konekivääri on vakaana sarjatuliaseena tehokas kauemmaksi kuin rynnäkkökivääri. Vyölippaaseen mahtuu 100 patruunaa. PKM konekiväärin tulinopeus on toisaalta pienempi kuin 7. Ryhmänjohtaja käskee konekivääriampujalle tehtävät ryhmän taistelun tukemiseksi.62 Konekiväärin 62 ominaisuudet: – ase toimii automaattisesti (lataa. Se on patruunoineen (600 kpl) 7 kiloa painavampi kuin 7. Konekivääriä käytetään ryhmän koko tulialueelle.62 Kk 62 7. Taistelijapari tähystää ja ilmoittaa maalit ja havainnot tulen osuvuudesta ampujalle. laukaisee ja poistaa hylsyn) – voidaan ampua ainoastaan sarjatulta.62 Kk 62:lla.93 Kevyt konekivääri Konekivääri on ryhmän tulivoimaisin ase. täyden vyölippaan paino on 2.62 lyhyt patruuna. – paino ilman vyölipasta on 8. Konekiväärimiehen on hallittava konekiväärin kohdistaminen. Ampujan taistelijapari avustaa vyölippaiden kantamisessa.5 kg Sotilaan Käsikirja . Käytössä on kaksi konekiväärityyppiä: suomalaisvalmisteinen 7.2 kg – tuliannoksen suuruus on 6 täyttä vyölipasta eli yhteensä 600 patruunaa – patruuna on 7. Sen ansiosta aseen tehokas ampumaetäisyys 600 metriä ja pisin ampumamatka 1000m.62 Konekivääri 62 ja venäläisvalmisteinen 7.62 Konekivääri PKM. kaukana olevia maaleja vastaan ja tulitukiaseena. käyttö ja käsittely kaikissa taistelulajeissa sekä toiminta tulitukiosastossa. sama kuin rynnäkkökiväärissä – teoreettinen tulinopeus n 1 000 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna 400–500 laukausta. tehokkain tulitustapa on lyhyet sarjat – ase on vyösyöttöinen.

Varusteet: vyölaukku ja vyölipas 6 kpl. Aseessa on 100 tai 200 patruunan vyölaatikot – patruuna on 7.8 kg Sotilaan Käsikirja . 5.62 Konekiväärin PKM: – ase toimii automaattisesti (lataa. 9. Kehys. Etutuki. 8. 7. Lataus. laukaisee ja poistaa hylsyn) – ase on vyösyöttöinen.94 Pääosat 1.62 x 53R pitkä patruuna. 4. hihnat 7. Viritys. Tähtäyslaite. Piippu. 3.ja sulkukoneisto. 6. Perä.ja laukaisukoneisto. puhdistuspuikko. sama kuin kiväärissä – teoreettinen tulinopeus 650–750 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna noin 250 laukausta minuutissa – paino ilman vyölipasta on 7. Laatikko. 2.

Ampujalla on 2–3 kertasinkoa. Modernin. Toinen taistelija ampuu kertasingolla/singoilla ja toinen suojaa toiminnan. Sotilaan Käsikirja .95 Kevyt kertasinko 66 KES 88 Taistelijan on hallittava kertasingon käsittely ja käyttö siten. Kevyellä kertasingolla tuhotaan rynnäkkö. Taistelijan on kyettävä laittamaan kertasinko ampumakuntoon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon 15 sekunnissa. Sen vuoksi vaunua on ammuttava useilla aseilla yhtä aikaa. Maaliksi valitaan yleensä varamiinoitteeseen tai sulutteeseen pysähtynyt vaunu. saavuttaa tehokkaalle ampumaetäisyydelle paikalla olevaan maaliin valoisalla 90 % ja pimeällä 75 % osumatodennäköisyyden ja liikkuvaan maaliin valoisalla 75 % ja pimeällä 65 % osumatodennäköisyyden. Kertasinkoampujan tuliasema on valittava sivustatuliasemaksi. Tuliasemat valitaan yleensä siten. Kertasinkoampujat toimivat taistelijaparina. Etäisyydet tulenaloitustasalle ja maalialueille on mitattava taisteluvalmistelujen yhteydessä. että tärkeimmälle tulialueelle on etäisyyttä alle puolet suurimmasta tehokkaasta ampumaetäisyydestä eli 50–100 m.ja kuljetuspanssarivaunuja. että hän osaa arvioida maalin nopeuden ja ampumaetäisyyden. aktiivipanssareilla suojatun taistelupanssarivaunun tuhoaminen kevyellä kertasingolla edellyttää onnekasta osumaa. tähystää iskemän ja ilmoittaa havainnon ampujalle.

3 kg 771 mm 981 mm 200 m/350 m 198 m/s n. VIISI ASETTA KULJETUSPAKKAUSTEN PAINO. VIISITOISTA ASETTA 66 mm 3.96 Kertasingon pääosat ja ominaisuudet ASEEN KALIIPERI PAINO PITUUS KULJETUSKUNNOSSA PITUUS AMPUMAKUNNOSSA TEHOKAS/ SUURIN AMPUMAETÄISYYS ONTELOKRANAATIN LÄHTÖNOPEUS PANSSARITERÄKSEN LÄPÄISY (90 asteen iskukulma) LENTOAIKA (250 m:iin) KULJETUSPAKKAUSTEN PAINO.4 s 18 kg 70 kg KOROKE TÄHTÄIMET LAUKAISUKONEISTO OHJAUSKISKO VARUSTEET PUTKI TAKAKANSI KULJETUSVARMISTIN Sotilaan Käsikirja . 300 mm 1.

että ne lukkiintuvat. sisäpiipulla varustetut kertasingot viritetään avaamalla niitä ensin noin 15 cm ja sen jälkeen vetämällä rivakasti loput auki. (Harjoituskäyttöön valmistellut. Samalla irtoavat kantohihna ja etukansi. Tällöin mekanismi kestää pidempään. joka on samalla olkatuki.97 UUSI KUVA ? ENNEN AMPUMISTA Poista takakannen kuljetusvarmistin. Käännä alas takakansi.) Aseta takatähtäin tulialueesi tärkeimmän kohdan mukaiselle ampumaetäisyydelle. Säilytä kantohihna. Sotilaan Käsikirja . Vedä rivakasti putket ulos pidennettyyn asentoon niin.

TÄHTÄÄMINEN Valitse maali ja suojaa kuulosi Arvioi maalin etäisyys laukaisuhetkellä – aseta vastaava etäisyys takatähtäimeen. jonka vuoksi etäisyyden maaliin on oltava oikea. Etäisyydet maalialueen eri osiin mitataan aina. että takatähtäimen lämpötila-asetin on oikein säädetty (vanha malli). Kun lähellä on tulenjohtoryhmä. Sotilaan Käsikirja .98 Varmistu. kun siihen on mahdollisuus ja niistä piirretään tuliasemakortti. Aseta etutähtäimen tolpan yläpää reiän keskelle. Etäisyydet voi mitata askelpareina tai mittanarulla. Varaudu suojaamaan kuulosi Sinkoaseilla on hyvin kaareva lentorata. että kertasingon etutähtäimen jyvä pääsee liikkumaan lämpötilan mukaan säätyvän säätävän jousen mukana (uusi malli) tai varmistu. Tähtää takatähtäimen reiän läpi. he voivat auttaa etäisyyksien mittaamisessa laitteillaan.

Varmistu että kuulosi on suojattu (tulppasuojaimilla ja kuppikuulosuojaimilla) 2. Tarkista. Tähtää takatähtäimen kautta maaliin 6. VOIT 150 METRIN AMPUMAETÄISYYDELLE ASTI TÄHDÄTÄ KESKITOLPALLA VAUNUN ETUKOLMANNEKSEN ALUEELLE. Sotilaan Käsikirja . AMPUMINEN 1. Poista liipaisinvarmistin 5. Etäisyys 100 m Sivuttain paikallaan oleva maali. että takavaara-alueella ei ole ketään 4. Etäisyys 200 m Päin tuleva tai loittoneva maali (< 30o).99 Aseta keskitolppa maalin keskelle aina seuraavassa kahdessa tilanteessa. Aseta korokkeesta kiinni pitävä käsi siten. Laukaise sinko puristamalla liippaisin alas. että peukalo on liipaisinkorokkeen takana ja muut sormet liipaisimella 7. Vasemmalta oikealle nopeudella 20 km/h. Ohittava tai vinosti (> 30o) lähestyvä maali 200 metrin ampumaetäisyydellä: Oikealta vasemmalle nopeudella 10 km/h. Nosta ase olkapäälle pitäen kiinni putkesta ja korokkeesta 3.

Tähtäimet peittyvät samalla suojuksiinsa. Paina putken lukitsinta ja työnnä sisäputki puoliksi sisään.100 Jotkut isokätiset henkilöt voivat pitää laukaisukättä siten. että vaunu tulee siihen. Sulje takakansi. Liikkuvaa maalia on yleensä paras ampua tähtäämällä määrättyyn paikkaan ja odottamalla. että peukalo on aseen alla. Yleensä parhaan laukaisun saa kuitenkin pitämällä kaikki sormet putken yläpuolella. Aseta etukansi paikoilleen ja kiinnitä kantohihnan koukku takakannen pidikkeeseen kuvien osoittamalla tavalla Sotilaan Käsikirja . Tällöin laukaus on vakaa ja on helppo välttää ampumalinjalla olevat puunrungot ja muut esteet. KULJETUSKUNTOON LAITTO Työnnä liipaisinvarmistin VARMISTETTU -asentoon. Käännä molemmat tähtäimet alas ja työnnä putket kokonaan sisäkkäin. Aseta kuljetusvarmistin paikoilleen.

Kantohihna. Putki. 3. 9. joka riittää kaikkiin tunnettuihin taistelupanssarivaunuihinkin. 2. 15. 8. Olkatuki Raskas kertasinko on kertakäyttöinen. Etukansi. Putken perän suojarengas. rekyylitön panssarintorjunta-ase. Käden suojus. Tähtäyskaukoputki. 5. 6. 10. Sitä käytetään kaikkien panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Putken suun suojarengas.101 Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS) Kertasingon pääosat ja ominaisuudet 1. 14. Virtakytkin ja varmistinsokka. Kasvonsuojus. 11. Laukaisurasia. Putken keskiosan suojarengas. 12. Korvatulpat. 13. Poskituki (kasvonsuojuksen alla. 7. Sen tehokas ampumaetäisyys 25–300 m. Sotilaan Käsikirja . Paristo + kotelo. Ontelokranaatin panssariläpäisykyky on 650–700 mm. 4.

TÄHDÄTÄÄN KESKELLE VAUNUA TORNIN JUUREEN. Sotilaan Käsikirja .102 TÄHTÄÄMINEN PAIKALLAAN OLEVAAN VAUNUUN ETÄISYYS 200 m 2 40 20 4 5 6 20 40 40 20 4 5 6 ETÄISYYS 300 m 2 20 40 AMMUTTAESSA PAIKALLAAN OLEVAA VAUNUA.

103 AMPUMA-ASENTO Pohdittavaa 1. Miksi rynnäkkökiväärin tehokas ampumaetäisyys taistelussa on 300 metriä? 2. Miksi kertasingolla ammuttaessa maaliksi valitaan yleensä paikallaan oleva vaunu? Sotilaan Käsikirja .

Sirpalekäsikranaatti Fosforikäsikranaatti Painekäsikranaatti Sirpalekäsikranaatti vaikuttaa teräskuorensa sirpaleilla. joita ei voi muilla aseilla tuhota. Savuheitteitä käytetään suojasavun muodostamiseen ja merkinantoon. jonka halkaisija on 2 metriä. painekäsikranaatteja ja fosforikäsikranaatteja. Taistelijan on kyettävä heittämään käsikranaatti vähintään 30 metrin etäisyydelle pystyasennosta. Painekäsikranaatteja käytetään suljetuissa tiloissa kuten korsuissa ja rakennuksissa. Suomessa on käytössä sirpalekäsikranaatteja. Painekäsikranaatti vaikuttaa räjähdyspaineellaan. Siitä lähtee vain vähän sirpaleita. Sotilaan Käsikirja . Taistelijan on osuttava 20 metrin etäisyydeltä maalin. Fosforikäsikranaatti sytyttää kohteensa ja muodostaa savua. Satunnaiset isot sirpaleet voivat haavoittaa kauempanakin.104 Käsikranaatit ja muut heitteet Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan. koska se on pääosin räjähdysainetta. Sen tehokas vaikutusetäisyys ulottuu noin 15 m räjähdyspisteestä. Sitä käytetään ajoneuvoja ja materiaalia tuhottaessa.

savun sytytyspanos ja harjoituskranaatin ilmaisupanos selitteineen? Sotilaan Käsikirja .105 PÄÄOSAT: Lisätään kuvaan erillinen rinnakkain räjäytin.

Oikeakätinen heittäjä ottaa käsikranaatin oikeaan käteen siten. kun etu. että kahva nojaa kämmenpohjaan ja runko-osa on peukalon ja etusormen välissä. Rungon ja sytyttimen liittäminen tehdään vartalon sivulla. Käsikranaatin runko kierretään sytyttimeen (pyöritä runkoa. Sotilaan Käsikirja . Kiertäessä on tarkkailtava. 3. Sytytin otetaan vasempaan käteen siten. että kierre lähtee vetämään oikealle. 4. 2. kasvot poispäin käännettynä. Käsikranaatin rungosta poistetaan suojatulppa. Varmistussokan vetorengas irrotetaan kuljetusvarmistuksesta painamalla peukalolla sokan ylemmän haaran taivutuksesta alaspäin samalla.ja keskisormella nostetaan vetorengas vapaaksi.106 HEITTOKUNTOON LAITTO 1. Otteen on oltava tiukka. älä sytytintä). että sytyttimen kahva on kämmenpohjaa vasten ja sormet kiertyneenä kranaatin ympärille.

7.107 5. vasenkätinen itseensä päin. Oikeakätinen heittäjä pujottaa vasemman käden etusormen myötäotteella vetorenkaaseen. Räjähdysaine räjähtää 5. oikeakätinen itsestä poispäin. jolloin käsikranaatti on heittovalmis. Sokka vedetään suoralla vedolla irti sytyttimestä. 6. KÄSIKRANAATIN TOIMINTA: Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty tarkasti maalia kohti: 1. suomalaisen sytyttimen paloaika on 2. Kahva aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä 2. siten. Räjäyttimen aikapanos syttyy. Vetorenkaasta kierretään.5 sekuntia 4. Uritettu runko sirpaloituu Sotilaan Käsikirja . Iskuri lyö nalliin 3. että ylemmän haaran taivutus hyppää pois sokan alemman haaran alta.

108 ERILAISIA KÄSIKRANAATTEJA JA HEITTEITÄ MIINAKÄSIKRANAATTI (vanha nimitys painekäsikranaatista) (vihreä) Miinakäsikranaattia käytetään painevaikutuksen vuoksi asepesäkkeiden tuhoamiseen esim. FOSFORIKÄSIKRANAATTI (punainen) Fosforikäsikranaattia käytetään sytytykseen ja sokaisuun. SAVUHEITE (harmaa) Savuheitettä käytetään vihollisen sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen. joukon ryhmityksen etureunan osoittamiseen tulitukiaseelle ja -osastolle. taisteluhaudan vyörytyksessä. Savuheitteellä voidaan sokaista ryhmän pesäkkeeseen päässyt vaunu. MERKKISAVUHEITE (punainen. oranssi) Merkkisavuheitteittä käytetään merkinantoon ja johtamiseen esim. HARJOITUSKRANAATTI (keltainen) Harjoituskranaattia käytetään koulutuksessa. ÄLÄ KOSKAAN KIINNITÄ RÄJÄYTINTÄ HARJOITUSKRANAATIN TAI SAVUHEITTEEN SYTYTTIMEEN Sotilaan Käsikirja .

Varma ote käsikranaatista. HEITOSSA ON TÄRKEINTÄ TARKKUUS. Sotilaan Käsikirja . että vihollinen ei voi tuhota sinua heiton aikana. Heittolinjan tähystys niin.109 HEITTOASENTO JA HEITTÄMINEN HEITTOASENTO ON VALITTAVA TILANTEEN MUKAAN. KÄSIKRANAATTIA HEITETÄÄN KUTEN ESIMERKIKSI KIVEÄ. Jatkotoimet tilanteen mukaan: suojautuminen. Tukeva heittoasento. Poista sokka vasta juuri ennen heittoa Harkittu heitto. tulittaminen ja tehtävän jatkaminen.

5 kiloa Telamiina 65 77:n pääosat 1. 4. Ominaisuudet – harjoitustelamiina on keltainen. Tällöin laukaisin murtuessaan virittää ja laukaisee sytyttimen – miinan paino on 10 kiloa. räjähdyspainevaikutteinen miina – telamiinan panososa on valettu TNT-nimisestä räjähdysaineesta ja lujitettu lasikuitukankaalla – telamiina katkaisee panssarivaunun telan ja vaurioittaa telapyörästöä – telamiina tuhoaa pyöräajoneuvon – miinan laukaisimeen on sijoitettu räjäytin. Taistelumiina on vihreä tai harmaa. – telamiina on ensisijaisesti panssarivaunuja vastaan tarkoitettu. 3. kun laukaisimeen kohdistuu 150 kilon kuormitus. Kierretulppa tiivisterenkaineen Painosytytin 77 (PS 77) Räjäytin (60 g heksotolia) Laukaisin Panososa Sotilaan Käsikirja . 5. 2. josta TNT:n osuus on 9.110 Telamiina 65 77 (TM 65 77) Taistelijan on osattava asentaa telamiina maan pinnalle yhdessä minuutissa sekä kaivaa ja asentaa miina miinasijaan kesällä 5 minuutissa ja talvella 10 minuutissa. Taistelijan on osattava varamiinoitteen rakentaminen. joka välittää ja vahvistaa sytyttimen räjähdyksen panososaan – sytyttimenä käytetään painosytytintä 77 – telamiinaksi asennettu ansoittamaton miina toimii.

ei lapiolla. Tee miinan lähelle harhauttavia jälkiä kuten auton renkaan jälki. Sytytintä ei saa laittaa väkisin sytytintilaan. Sotilaan Käsikirja . jos siitä puuttuu osia. Poista liika maa sijasta siten. että laukaisimen pinta on yli 1 cm maanpinnan yläpuolella ja panososa maanpinnan alapuolella 4.111 Telamiinan (65 77) asentaminen ja poistaminen Telamiina (65 77) voidaan asentaa maastoon. Miinaa ei saa asentaa. Asentaminen 1. Valitse miinasija todennäköiseltä vaunun kulku-uralta. 7. Aseta miina sijaansa. että voit samalla tähystää vihollisen todennäköisimpään tulosuuntaan. tarkista että tiivisterengas on paikallaan ja kierrä tulppa kiinni 6. Tee miinasija. Miinoitteissa telamiinojen välin on oltava vähintään 5 metriä. rantaveteen tai lumeen. 2. 5. aseta sytytin tilaansa. ettet laukaise vahingossa miinaa. Laita kantolenkki miinan alle. 3. Käännä turvelevy sivuun. laukaisukansi tai kierretulppa on vioittunut tai sytytin ei sovi sytytintilaan. taaemman jalkasi pohkeen päällä. että se jää loivareunaiseksi. ei lapiolla. Aukaise kierretulppa. Asenna miina siten. Asenna sytytin. Pidä aseesi esim. Naamioi miina käsin. tielle. Tee miinasija ja asenna miina siten. Tee hienonaamiointi käsin.

4.112 Poistaminen 1. 3. miina on räjäytettävä sijassaan erillisellä panoksella. VÄÄRIN OIKEIN Sotilaan Käsikirja . syvennykseen. Poista naamiointi Avaa kierretulppa ja poista sytytin Nosta miina pois sijastaan Kierrä kierretulppa kiinni Jos sytytin ei irtoa helposti sytytintilasta. kiven. kannon tms viereen. missä telaketjun tai ajoneuvon pyörän paino ei voi kohdistua miinaan. 2. Asentaminen lumeen Lunta yli 30 cm Lunta alle 30 cm Vaunun tela painuu lumeen ja löysään maahan yhtä paljon kuin sotilas varusteineen. Miinaa ei saa asentaa sellaiseen maastonkohtaan.

Varamiinoite rakennetaan paikkaan. Varamiinoite tulee valvoa. Varamiinoitteeseen käytetään 10–30 telamiinaa. joita käytetään varamiinoitteina sulkemaan panssariuria. Varamiinoite puretaan ja miinat otetaan mukaan. johon voidaan ampua kertasingoilla. kunnes varsinaiset sulutteet saadaan rakennettua. Tarvittaessa voidaan valmistella useita paikkoja varamiinoitteelle. Omien ajoneuvojen joutuminen siihen on estettävä vartioinnilla ja puomeilla.113 Varamiinoite Joukkueelle kuuluu telamiinoja. Varamiinoite sijoitetaan vaunujen ilmeiselle uralle kohtaan. kun joukko lähtee liikkeelle. Varamiinoitteen tarkoitus on suojata joukkueen toimintaa. Varamiinoitteen rakentaminen tiedustelemattomaan ja valmistelemattomaan paikaan Sotilaan Käsikirja . jota ei voi helposti kiertää. tai vaunuille edulliseen tuliasemaan.

Sotilaan Käsikirja . Tilapäisvälineitä käytettäessä omaa toimintaa voidaan suojata savutuksilla. Lisäksi taistelijaparin on osattava tuhota tilapäisvälineillä asepesäke muun ryhmän tukemana. Taistelijan on osattava valmistaa tilapäisvälineet ja tuhota niillä ryhmän pesäkkeeseen päässyt vaunu.114 Tilapäisvälineet Ryhmän panssarintorjunta-aseistusta voidaan täydentää tilapäisvälineillä.

Rynnäkkökiväärin tähtäinlaite on tehty sellaiseksi. Tästä johtuen luodin lentorata leikkaa tähtäyslinjan alkulennon aikana nousten sen yläpuolelle ja palaa tähtäyslinjan alapuolelle loppulennon alkaessa. Tällä seikalla on kaksi seurausta. Sen vuoksi on tähdättävä riittävän paljon esteen yli. koska luodin nopeus hidastuu koko ajan ilmanvastuksen vuoksi.115 6. Luodin lentorata on siis aina hieman kaareva. Hitaalla lähtönopeudella lähtenyt luoti putoaa enemmän kuin nopealla lähtönopeudella lähtenyt luoti vastaavalla matkalla. Ensinnäkin ase joudutaan kohdistamaan kulloinkin ammuttavalle matkalle. kun aseen piippu on suunnattu suoraan maalia kohti Jotta luoti saataisiin osumaan tähdättävään maaliin. Luodin lentoradan loppupää on aina alkupäätä kaarevampi. Hitaasti lentävän luodin lentorata on kaarevampi kuin nopeasti lentävän. Maaliin tähdättäessä aseen piippu osoittaa siis tähtäyspisteen yläpuolelle. että alkulennolla luoti lentää tähtäysviivan alapuolella. Sotilaan Käsikirja .5 cm piipun suun kohdalla.3 Ammunnan perusteet Luodin lentorata Perusteita Luoti lentää piipusta lähdettyään jatkuvasti nopeuttaan menettäen. on tähtäysviivan eli tähtäimien läpi maaliin kulkevan suoran viivan leikattava luodin kaareva lentorata maalin kohdalla. Rynnäkkökiväärin luodin lentorata ja putoama. Samalla se alkaa painovoiman vaikutuksesta pudota maata kohti kiihtyvällä nopeudella. Toiseksi esteen takaa ammuttaessa on muistettava. Rynnäkkökiväärillä ero on 5. että sen asetusta voidaan helposti ja nopeasti muuttaa eri ampumaetäisyyksiä vastaaviin asentoihin. Aseen tähtäysviiva on yleensä aseen piipun suun kohdalla luodin lentorataa ylempänä (tähtäimet ovat piipun päällä).

Pyyhkäisyala on myös riippuvainen maalin korkeudesta. Huomaa. että perustaistelutähtäin (150 m) on takatähtäimen asettimen takimmainen asento. sitä pitempi on pyyhkäisyala. Perustaistelutähtäimellä voi pyyhkäisyalan puolesta ampua 0 – 200 m matkalle. Pyyhkäisyala ampumatauluun 03 kun ammutaan 150 metrin tähtäimellä Perustaistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin kohdistettua tähtäinasetusta 150 metrin matkalle. Perustaistelutähtäin asetetaan aina.116 Luodin lentorata piipun keskilinjan ja tähtäysviivan suhteen Pyyhkäisyalaksi kutsutaan sitä osaa luodin lentoradasta. Pyyhkäisyalan merkitys on ymmärrettävä. Rynnäkkökiväärin tähtäinasetukset sallivat Sotilaan Käsikirja . Kun työnnät asetinta eteenpäin on ensi 100 metrin asento ja vasta sen jälkeen etäisyysluku alkaa kasvaa. Taistelutähtäimellä voi pyyhkäisyalan puolesta ampua 200 – 400 metrin etäisyyksille. Taistelutähtäin asetetaan. Mitä korkeampi maali on. jolla luoti ei kohoa tähdätyn maalin yläpuolelle eikä laske sen alapuolelle. mitä suorempi on luodin lentorata. Taistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin tähtäinasetusta 300 metrin matkalle. kun maali on kauempana kuin 200 metriä. Pyyhkäisyala on sitä pitempi. kun muuhun ei ole syytä. jotta osaa käyttää asetta tehokkaasti taistelukentällä.

117
ampumisen kauemmaskin. Tulen teho alkaa kuitenkin jo heiketä hajonnan kasvaessa, jonka vuoksi kaukana olevia maaleja ammutaan mieluummin konekivääreillä ja kiikarikivääreillä.

Rynnäkkökiväärin luodin pyyhkäisyalat ammuttaessa 150 ja 300 metrin tähtäimillä

Perustaistelutähtäimen käyttö (0–200 m)

Taistelutähtäimen käyttö (200–400 m)

Luodin lentorataan vaikuttavat tekijät
Luodille annetaan aseen piipussa rihlojen avulla nopea pyörimisliike pituusakselinsa ympäri, jotta se lentäisi kärki edellä maalia kohti. Näin luoti voittaa parhaiten ilmanvastuksen ja säilyttää parhaan tunkeutumiskykynsä maaliin. Pyörimisliikkeellä saadaan vähennettyä luodin epäsäännöllisyyksien lentorataan aiheuttamia virheitä, jolloin hajonta pienenee ratkaisevasti. Luodin lentorataan vaikuttavat lisäksi tuuli, ilmanpaine, ilman lämpötila ja ilman kosteus. Näiden eri ilmiöiden aiheuttamat iskemäkeskeispisteen poikkeamat korjaantuvat, kun ase kohdistetaan. Rynnäkkökiväärillä kiinnitetty pistin nostaa lentorataa hivenen. Tuuli on säätekijä, joka aiheuttaa suurimman muutoksen luodin lentorataan. Vasta- ja myötätuuli vaikuttavat alle 300 metrin ampumaetäisyydellä luodin lentorataan niin vähän, että niitä ei tarvitse käytännössä

Sotilaan Käsikirja

118
ottaa huomioon. Sen sijaan sivutuuli vaikuttaa jo lyhyelläkin ampumaetäisyydellä huomattavasti, varsinkin, jos tuulee suoraan sivulta. Heikko tuuli (1 m/s) on sellainen, että puiden lehdet ja heikoimmat oksat liikkuvat ja savu nousee viistoon ylös. Kohtalainen tuuli (n 5 m/s) on sellainen, että puiden oksat liikkuvat, ruohikko taipuu ja irtolumi alkaa lentää. Voimakas tuuli (n 10 m/s) on sellainen, että isotkin puut huojuvat, pöly ja hieno hiekka lentävät ja irtolumi tupruaa voimakkaasti.

Tuulen vaikutus luodin lentorataan

Ilmanpaine-erojen aiheuttamat muutokset luodin lentorataan voidaan käytännössä jättää ottamatta huomioon. Ilman lämpötilaerot vaikuttavat lähinnä ruudin lämpötilaan. Pakkanen laskee ruudin lämpötilaa ja pienentää luodin lähtönopeutta, jolloin iskemät jäävät hieman alas. Ruudin lämpötilan kohoaminen nostaa vastaavasti iskemiä maalissa. Ilman kosteuserot voidaan käytännössä jättää ottamatta huomioon. Sen sijaan sateella on vähäinen vaikutus luodin lentorataan, sillä pitkillä ampumaetäisyyksillä kova sade painaa luotia muutaman senttimetrin alaspäin.

Sotilaan Käsikirja

119
Hajonta ja iskemäkeskeispiste HAJONTA
Kun ammutaan useita laukauksia samoissa olosuhteissa, samalla aseella, samasta paikasta sekä samaa tähtäimen asentoa ja tähtäyspistettä käyttäen, iskemät poikkeavat toisistaan. Poikkeamat johtuvat satunnaisista virheistä. Ilmiötä kutsutaan hajonnaksi. Hajonta johtuu ampujasta sekä osittain säästä, patruunoista ja aseesta. Iskemät levittäytyvät hajonnan vaikutuksesta iskemäkeskeispisteen ympärille tietylle alueelle sekä sivu että korkeussuunnassa. Iskemien poikkeamista iskemäkeskeispisteestä sivusuunnassa kutsutaan sivuhajonnaksi ja korkeussuunnassa korkeushajonnaksi. Ampuja aiheuttaa suurimman osan hajonnasta tähtäys- ja laukaisuvirheillään. Tavallinen ampuja tekee virheitä enemmän laukaistessaan aseen kuin tähdätessään sillä. Tähtäysvirheistä johtuva hajonta saadaan koulutuksella ja harjoittelulla melko pian pieneksi. Laukaisuvirheistä johtuvan hajonnan pienentäminen vaatii lisää harjoittelua. Täysin huonoa ampujaa ei ole – on vain huonoa ampumakoulutusta tai laiskaa harjoittelua. Aseet ja patruunat valmistetaan sellaisiksi, että niiden aiheuttama hajonta on mahdollisimman pieni. Eri patruunatyypit saattavat tästä huolimatta käyttäytyä eri lailla. Esimerkiksi valojuovapatruunan luoti menettää lennon aikana massaansa eikä sen vuoksi käyttäydy täysin samalla tavalla kuin normaali luoti. Luotien halkaisijassa, massassa, muodossa ja upotussyvyydessä on pieniä eroja. Patruunoiden ruutimäärän vaihtelu aiheuttaa vähäisiä eroja luodin lähtönopeuteen. Nämä aiheuttavat yhdessä patruunasta johtuvan hajonnan. Uusissakin aseissa on pieniä eroja, jotka vaikuttavat hajontaan. Piiput ja patruunapesät kuluvat käytössä, niiden väljyys kasvaa ja piippuun saattaa syntyä syöpymiä sekä väärän puhdistustavan aiheuttama suukartio. Nämä muodostavat yhdessä aseesta johtuvan hajonnan. Mahdolliset väljäliikkeet tähtäimissä lisäävät hajontaa. Muuttuva sää ja aseen piipun kuumeneminen vaikuttavat hajontaan ammunnan kuluessa. Aseesta ja patruunasta johtuva hajonta on yleensä pieni, enintään kolmasosa siitä hajonnasta, jonka erinomainen ampuja itse aiheuttaa.

Sotilaan Käsikirja

120
Uuden rynnäkkökiväärin 10 laukauksen hajontakuvio on 150 metrin matkalla halkaisijaltaan aina alle 15 senttimetriä ja käytännössä alle 10 senttimetriä. Aseeseesi voit luottaa; opettele ampumaan.

Hyvän ja tavallisen ampujan tähtäys- ja laukaisuvirheiden vaikutus hajontaan

ISKEMÄKESKEISPISTE
Iskemäkeskeispiste on hajontakuvion keskellä. Sen lähellä on iskemiä tiheässä. Iskemäkeskeispisteen kautta kulkevan pystyakselin ja vaakaakselin molemmille puolille tulee useilla laukauksilla yhtä monta iskemää. jakamalla iskemät ensin pystysuoralla viivalla kahtia siten, että viivan molemmille puolille jää yhtä monta iskemää. Tämän jälkeen kuvio jaetaan samoin vaakasuoralla viivalla. Viivojen leikkauspiste on iskemäkeskeispiste. Iskemä, joka poikkeaa selvästi syntyneestä hajontakuviosta eli kasasta, jätetään yleensä ottamatta huomioon. Poikkeaman syynä on tavallisimmin ampujan tekemä satunnainen laukaisuvirhe. Pienestä kasasta on helppo määrittää tarkka iskemäkeskeispiste. Sivussa oleva kasa saadaan keskelle taulua siirtämällä tähtäimiä. Iskemäkeskeispiste saadaan yhtymään tähtäyspisteeseen kohdistamalla ase. Rynnäkkökivääri kohdistetaan 150 metrin matkalle (perustaistelutähtäin, 0–200 m). Ase kohdistetaan siirtämällä sen tähtäimiä sivu- ja korkeussuunnassa. Eri aseilla on erilainen kohdistustapa. Opettele käyttämäsi aseen kohdistaminen.

Sotilaan Käsikirja

121
Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 kohdistetaan 150 metrin matkalla sivusuunnassa siten, että – jyvää siirretään iskemien suuntaan; siirtoruuvia löysätään iskemien puolelta ja kiristetään vastakkaiselta puolelta; vasta ruuvin kiristäminen siirtää jyvää – siirtoruuvin yksi kierros vastaa 25 senttimetriä taulussa – siirtoruuvin yksi napsaus vastaa 2 senttimetriä taulussa. Korkeussuunnassa ase kohdistetaan siten, että – tarkistetaan reikätähtäimen asento kohdistusviivoista ennen kiinnitysruuvin avaamista – avataan ruuvimeisselillä reikätähtäimen kiinnitysruuvi ja – iskemien ollessa alhaalla nostetaan reikätähtäintä tai – iskemien ollessa ylhäällä lasketaan reikätähtäintä – reikätähtäimen piirtoväli (1 millimetri) vastaa noin 32 senttimetriä taulussa. – tarkistetaan reikätähtäimen asento kohdistusviivoista siirtämisen jälkeen ja merkitään asetus muistiin sekä – laitetaan asetin 150 metrin kohdalle. Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 kohdistetaan 150 metrin tai 300 metrin matkalla kääntäen tähtäinlevy kohdistusmatkaa vastaavaan asentoon. Kannen kiinnitysruuvin tulee olla kiristettynä. Korkeus ja sivukohdistus tehdään etutähtäimestä. sivusuunnassa siten, että – jyväjalkaa siirretään iskemien suuntaan kuten RK 62:ssa – 150 m matkalla yksi siirtoruuvin kierros vastaa 22,5 cm siirtymää taululla korkeussuunnassa siten, että – jyvää kierretään jyvänsiirtoavaimella iskemän suuntaan (myötäpäivään, jos iskemä on alhaalla) – 150 m matkalla yksi jyvän kierros vastaa 24 cm siirtymää taululla

Sotilaan Käsikirja

122

Iskemäkeskipisteen määrittäminen

Kirjaa kohdistamisen jälkeen tähtäinten asennot muistiin. Tämä helpottaa aseen uutta kohdistamista, jos asetukset jostain syystä muuttuvat. Yötähtäimet kohdistetaan sivusuunnassa kuten päivätähtäimet. Korkeussuunnassa RK 62 kohdistetaan avaamalla yötähtäimen säätöruuvin lukitusruuvi ja sen jälkeen avaamalla (iskemä alhaalla) tai kääntämällä kiinni (iskemä ylhäällä) hahlon säätöruuvia. Yksi täysi kierros vastaa 150 metrin matkalla noin 105 cm taulussa. Korkeussuunnassa RK 95 kohdistetaan kiertämällä yöjyvä tähtäinavaimella päiväjyvän korkeuteen niin, että toinen valoaukoista jää kohti ampujaa.

Laukaisu
Laukaisun tarkoituksena on saada ase toimimaan ja luoti liikkeelle juuri sillä hetkellä, kun tähtäys maalissa on tarkimmillaan ja ase on rauhoittunut paikalleen. Tällainen hetki, "hyvä pito", kestää vain muutaman sekunnin. Jos ase ei laukea pidon aikana, laukaisutapahtuma on aloitettava alusta. Pakonomainen liipaisu nykäisee asetta, jolloin luoti ei osu vaan syntyy laukaisuvirheestä johtuvaa hajontaa. Hyvä ampuma-asento luo perustan onnistuneelle laukaisulle. Vartalo ei saa olla siten jännittynyt, että lihasten mikroliike liikuttaa asetta. Asennon on oltava tukeva ja aseen on oltava kuin lukittuna vartaloon. Liipaisinsormen on saatava toimia vapaasti, jolloin sen saama käsky tulee suoritetuksi ajallaan, eikä se vedä muita ruumiinosia mukaansa liipaisun suoritukseen. Kokeile pystytkö liikuttamaan liipaisinsormeasi niin, että mikään muu osa sinussa ei liiku tai jännity.

Sotilaan Käsikirja

123
Rynnäkkökiväärin laukaisukoneisto on rakennettu niin, että liipaisimessa ei ole varsinaista etuvetoa. Aseella ammutaan puristavia laukauksia, joille on tyypillistä, että ampuja tietää olevansa laukaisemassa asetta, mutta ei tiedä sekunnin murto-osien tarkkuudella milloin laukaus lähtee. Laukaisuaan voi parantaa jatkamalla tähtäämistä maaliin, vaikka ase on lauennut. Tällöin puhutaan "jälkipidosta". Huono laukaisu on tärkein hajontaa aiheuttava tekijä. Voit todeta asian harjoittelemalla varuskunnan NOPTEL-laitteilla. Opit olemaan nykimättä asettasi ja pian laukaisusuorituksesi on niin automaattinen, että pystyt osumaan myös nopeissa tilanteessa. Liipaisu tehdään teknisesti seuraavasti: Aseen kahvasta tartutaan tiukalla otteella. Käsi asetetaan kahvalle siten, että liipaisusormi painaa liipaisinta kuvan mukaisesti ja on samalla irti aseesta. Vasemmalla kädellä pidetään kiinni kädensuojuksesta ja vedetään asetta olkapäätä vasten. Useille on paras pitää kiinni kädensuojuksen etureunasta peukalolla ja etusormella. Muut sormet puristavat sivusta. Hauislihas on pyrittävä pitämään rentona. Lippaan väljäliike on poistettava aina samalta puolelta. Liipaisinta aletaan puristaa samalla hetkellä, jolloin tarkka tähtäys alkaa. Voit kuvitella puristavasi appelsiinia koko kädelläsi, mutta vain etusormesi liikkuu, koska muut sormet ovat aseen kahvalla. Varo, ettet samalla jännitä käsivartesi tai olkapääsi lihaksia. Opettele puristamaan hitaasti, jolloin ase laukeaa, kun tarkka pito alkaa. Et opi laukaisemaan asetta oikein muuten, kuin harjoittelemalla, etkä saa hyviä ampumatuloksia muuten, kuin oppimalla oikean laukaisutekniikan.

Ote rynnäkkökiväärin kahvasta ja etusormen asento liipaisimella

Sotilaan Käsikirja

124
Tähtääminen PERUSTEITA
Tähtäämisen tarkoituksena on suunnata ase tähtäinlaitteen avulla mahdollisimman tarkasti maaliin ja pitää ase maaliin suunnattuna laukaisun ajan. Tähtääminen tapahtuu yleensä paremmin näkevällä eli hallitsevalla silmällä. Useimmilla ihmisillä se on oikea silmä. Silmien keskinäinen paremmuus voidaan todeta kiinnittämällä katse johonkin pisteeseen, pitämällä käsi suorana ja nostamalla pystyssä oleva peukalo valitun pisteen kohdalle. Tämän jälkeen suljetaan silmät vuoron perään peukaloa liikuttamatta. Paremmalla silmällä katsottuna peukalo peittää valitun pisteen. Huonommalla silmällä katsottaessa peukalo taas näyttää siirtyvän valitusta pisteestä sivuun. Tähtäämiseen sisältyvät: alkutähtäys, kuvan tarkentaminen ja jälkitähtäys. Alkutähtäyksessä maali etsitään tähtäimiin ja suunnataan tähtäimet keskelle maalia. Samalla voidaan todeta, että ampuma-asento on suorassa. Niin on, jos tähtäimet liikkuvat maaliin nähden pystysuunnassa hengitysrytmin mukaan. Kuvan tarkentamisen aikana katse keskitetään jyvään, jolloin jyvä näkyy terävänä ja taulu epätarkkana. Kuvan tarkentuessa ase rauhoittuu ja syntyy hyvä pito, jonka aikana ase laukaistaan. Yritä pitää ase vakaana (jälkipito) vaikka se laukeaakin. Jälkitähtäyksen tarkoituksena on etsiä maali uudelleen tähtäimiin ja näin vahvistaa opittua oikeaa tähtäyskuvaa. Pää on pidettävä pystyssä, jotta silmän asento on suora ja vapaa. Tällöin silmän lihakset ovat rentoina, silmän linssi on oikean muotoinen ja näkösäde tulee verkkokalvolle oikein. Silmänurkan kautta tähdättäessä silmälihakset vetävät silmämunan soikeaksi, jolloin tähtäyskuva ei muodostu terävänä verkkokalvolle, vaan sen etu tai takapuolelle. Tähtäävän silmän on pystyttävä toimimaan esteettä. Pään pitäminen suorassa ja tähtääminen molemmat silmät auki edistävät sitä. Pään virheellinen asento hämärtää tähtäyskuvaa ja vaikeuttaa myös tasapainoelimen toimintaa.

Sotilaan Käsikirja

125
Vapaan silmän sulkeminen vaatii ponnistelua, josta muodostuu jatkuvaa rasitusta. Toisen silmän sulkeminen aiheuttaa painetta silmään. Samalla silmän pupilli suurenee ja aiheuttaa myös tähtäävän silmän pupillin suurentumisen. Tästä syystä kannattaa opetella tähtäämään molemmat silmät auki. Tähtääminen molemmat silmät auki on aluksi vaikeaa. Sitä voidaan helpottaa asettamalla esimerkiksi vaalea pahvinpala vapaan silmän eteen. Joillekin on helpompi ampua toinen silmä edes osittain suljettuna. Älä kuitenkaan purista silmääsi voimakkaasti kiinni, koska kaikki jännitystilat haittaavat ampumista. Etenkin silmälaseja käyttävän ampujan on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän katsoo tähtäimiä joka kerta silmälasien keskikohdan läpi. Tähtääminen silmälasien linssin reunan läheltä saattaa aiheuttaa ylimääräistä taittumista ja tähtäysvirheitä. Silmä ei kestä pitkäaikaista yhtämittaista tarkkaa tähtäämistä, vaan väsyy nopeasti. Silloin sen antama kuva alkaa hämärtyä. Silmän antama kuva on terävimmillään 2–5 sekunnin kuluttua tarkan tähtäyksen alkamisesta ja alkaa hämärtyä noin 10 sekunnin kuluttua. Laukaisun on siis tapahduttava viimeistään 6–8 sekunnin kuluttua aseen suuntaamisesta maaliin. Jos aikaa kuluu enemmän, silmä ei enää havaitse epätarkkuuksia tähtäyskuvassa ja hyväksyy niin sanotun valetäplän. Silmää on lepuutettava, jos laukaus ei lähde alle kymmenessä sekunnissa tähtäyksen alkamisesta. Silmää lepuutetaan katsomalla kaukaisuuteen. Silmä ei näe eri etäisyyksillä olevia kohteita yhtä aikaa terävinä. Katse kannattaa tästä syystä tarkentaa jyvään, jolloin takareikä ja taulu näkyvät huomattavasti jyvää epäselvempinä. Katsetta ei saa siirrellä takatähtäimen, etutähtäimen ja taulun välillä, sillä silmä ei ehdi mukautua jatkuvasti eri etäisyyksille. Harjoittele tähtäämistä runsaasti ennen ensimmäistä ammuntaa. Toista tähtäys- ja laukaisuharjoituksia koko varusmiespalvelun ajan eri ampuma-asennoissa ja aseen käyttötilanteissa. Oppimasi ampumatekniikka antaa sinulle hyvät lähtökohdat myös ampumaharrastukseen tai vaikkapa metsästykseen.

Sotilaan Käsikirja

126
RYNNÄKKÖKIVÄÄRIN REIKÄTÄHTÄIMEN KÄYTTÖ
Rynnäkkökiväärillä tähdätään siten, että jyvän kärki näkyy maalin keskellä ja etutunneli pidetään keskellä takareikää. Katse kohdistetaan jyvään, jolloin jyvä näkyy taulua ja takareikää tarkempana.

Tähtääminen rynnäkkökiväärillä

Tähtäyspiste valitaan vaistomaisesti maalin keskeltä eli siitä kohdasta, johon halutaan osua. Sotilaan on opittava alusta alkaen tähtäämään keskelle maalia. Tähdättäessä on tärkeintä se, että jyvän ja maalin asema toisiinsa nähden on aina oikea. Lisäksi on tarkkailtava, että etutähtäin näkyy takareiän keskellä. Jos etu- ja takatähtäimen asema muuttuu toisiinsa nähden, osuman paikka siirtyy taulussa virheen suuntaan. Aseen on oltava tähdättäessä suorassa. Jos ase on kallellaan, iskemä poikkeaa maalissa kallistuman suuntaan sekä hieman alaspäin.

Tähtäysvirheen vaikutus osumaan

Sotilaan Käsikirja

127
VALAISTUKSEN VAIKUTUS
Valaistuksella on oleellinen vaikutus tähtäämiseen. Hämärässä ja huonossa valaistuksessa tähdätään helposti karkealla jyvällä ja ammutaan yli. Edestä jyvään paistava aurinko saa jyvän kärjen kiiltämään, jolloin tähdätään hienolla jyvällä ja iskemät tulevat alas. Tähtäimiin sivulta paistava aurinko saa jyvän kiiltämään. Silloin se puoli jyvästä, johon aurinko paistaa, näyttää suuremmalta. Tällöin ampuja tähtää liiaksi varjon puolelle. Aurinko voi paistaa myös suoraan silmiin tai takatähtäimeen, jolloin tähtääminen vaikeutuu, koska maalia on vaikea erottaa tarkasti. Auringon kirkkaasti valaisema taulu voi aiheuttaa tähtäysvirheitä, mikäli ei tähdätä taulun keskelle. Taulun valkoinen täplä näyttää auringonpaisteessa tavallista suuremmalta, jolloin täplän alle tähtääminen aiheuttaa iskemäkeskeispisteen siirtymisen taulun keskikohdan alapuolelle. Pimeänä päivänä täplä näyttää vastaavasti tavallista pienemmältä, jonka seurauksena ammutaan helposti liian ylös.

Valaistuksen vaikutus

Ampuminen liikkuvaan maaliin
Taistelun aikana maalit ovat yleensä liikkeessä ja vain vähän aikaa näkyvissä. Jokaisen taistelijan on osattava ampua liikkuvaan maaliin ja tiedettävä ennakon määrittämisen periaatteet sekä opittava seuraamalla ja odottamalla ampumisen ero.

Sotilaan Käsikirja

Ampuminen liikkuvaan maaliin opetetaan perusampumakoulutuksessa. Seuraaminen tarkoittaa sitä. Ennakko opetetaan ottamaan sekä seuraamalla että odottamalla. Valojuovaluotien käyttö ja niistä tehdyt havainnot helpottavat liikkuvaan maaliin osumista.86 m ennakko = Ennakko pienenee. Ennakon määrittämiseen vaikuttavat maalin nopeus. jonka maali liikkuu luodin lennon aikana.857 ~ 0. että ase pysyy pai- Sotilaan Käsikirja . Liipaisun on tapahduttava tasaisesti siitä huolimatta. Liikkuvaan maaliin ammuttaessa tähdätään maalin eteen ennakon verran. Näin on meneteltävä kun ennakko on hyvin suuri. jos maalin liike tapahtuu vinottain ampujaan nähden. kun maali on ennakon päässä tähtäyspisteestä. ilma-ammunnassa ja laskuvarjomahanlaskua torjuttaessa. Aseen tasainen liike molempiin suuntiin on saatava aikaan pääasiassa vartalon liikkeen avulla. Odottaminen tarkoittaa sitä. Menetelmän etuna on se. Ennakko on se matka. Ase on siis koko ajan liikkeessä. luodin nopeus sekä ampumaetäisyys. että ampuja valitsee tähtäyspisteen maalin edestä sen liikeradalta ja laukaisee aseen silloin. ylläkössä. Joissain tilanteissa aseella seurataan maalia ja vasta juuri ennen laukaisua ase siirretään nopeasti ennakkopisteeseen maalin liikesuunnassa. Ennakko 45 asteen kulmassa liikkuvaan maaliin on kaksi kolmasosaa kaavan osoittamasta arvosta.128 Liikkuvaan maaliin ammutaan puolustus-. että laukaisuun on vain vähän aikaa. kuten nopeassa ilmaammunnassa tai jos tähtäinlaitteet piilottavat maalin näkyvistä.ja viivytystaistelussa. että ampuja seuraa liikkuvan maalin ennakkopisteen liikettä aseellaan ja laukaisee aseen valitsemallaan hetkellä. hyökkäys. Ennakko voidaan laskea kaavasta ennakko m = Esimerkki ampumaetäisyys x luodin nopeus m/s maalin nopeus m/s Juoksevan miehen nopeus on n 4 m/s Rynnäkkökiväärin luodin nopeus on n 700 m/s Etäisyys maaliin on 150 m 150 m 700 m/s x 4 m/s = 0.

Pelkästään lihasten avulla asetta ei pysty pitämään liikkumattomana. että tuki muodostuu vartalon luustosta. kuinka monta maalin mittaa pitää ottaa ennakkoa? (vrt. Ampuma-asennon on säilyttävä samanlaisena laukauksesta toiseen. Tehtävä: Mieti mitä kuvassa olevat ennakot ovat maalin mittoina. Aseen asennon voi tarkastaa tähtäämällä Sotilaan Käsikirja . koska väsyvät lihakset alkavat mikroliikkeen. Ennakon ottaminen liikkuvaan maaliin. kuva) 6. hyvässä ampuma-asennossa tähtäyspiste pysyy paikallaan. Asennon on tästä syystä oltava sellainen. Paina ennakot mieleesi "nyrkkisäännöiksi" 5 maalin mittoina. Jos 150 metrin päässä oleva moottoripyörä ajaa nopeudella 90 km/h. Ampuma-asennon voi tarkistaa tähtäämällä maaliin ja sulkemalla silmät hetkeksi. kun maali on näkyvissä. vaikka silmät suljetaankin. Tämä on mahdollista rentoutumalla hyvin ja hakeutumalla mahdollisimman luonnolliseen asentoon.4 Ampuma-asennot Perusteita Hyvän ampuma-asennon ensisijaisena tarkoituksena on muodostaa aseelle mahdollisimman vakaa ja liikkumaton tuki.129 kallaan muksen muassa pitkään laukaisuhetkellä ja ampuja voi varmistua ettei luodin tai amlentoradalla ole esteitä. Odottamismenetelmää käytetään muun sinkoaseilla ammuttaessa ja ilma-ammunnassa.

polvelta ja pystystä. rentoutunut ja luonnollinen asento. kun: * ase pysyy vakaana mahdollisimman pienellä lihasjännityksellä * ampujan vartalo pysyy samassa asennossa koko ammunnan ajan ja * ampujan pää on sellaisessa asennossa. Tämä ja lippaan liikkumattomuus varmistetaan painamalla sitä ranteella. Taistelijan on näitä soveltaen kyettävä valitsemaan taistelukentällä muutamassa sekunnissa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva ampuma-asento ja aseen tuki. Osalle ampujista sopii myös asento. yleensä parhaita asentoja. Eroja on lähinnä vartalon ja aseen välisessä kulmassa sekä vasemman käden paikassa. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – MAATEN. Asennon on oltava tasapainoinen. Makuuasento Makuuasento on ampuma-asennoista kaikkein vakain. jotta sen koossapitämiseen tarvitaan mahdollisimman vähän lihasjännitystä. Peruskoulutuskauden ampumakoulutuksessa opetetaan ampuma-asennot makuulta. jossa lihakset eivät ole jännittyneinä ja verenkierto sekä hengitys tapahtuvat mahdollisimman häiriöttömästi. jolloin lippaan väljäliike poistuu. koska vartalo tukeutuu ampuma-alustaa vasten ja molemmat kyynärpäät saavat liikkumattoman tuen alustasta. Hyvä ampuma-asento on sellainen. Kullekin ampujalle on löydettävä luonnolli- Sotilaan Käsikirja . että silmä näkee tähdätessä maalin vaikeuksitta. * Maaliin tähdätty ase ei siirry paikaltaan vaikka silmät sulkisi muutamaksi sekunniksi. jossa vartalo on suorana aseen takana.130 maaliin ja hengittämällä rauhallisesti. Aloita sen hakeminen kokeilemalla tässä kuvattuja. Makuuasento on hyvä. yleensä 10–25 astetta. Silmän on saatava tähdätä esteettä. Makuuasennossa rynnäkkökivääri tuetaan lippaasta alustaan aina samalla tavalla. Opettele itsellesi ominainen. Vartalolle etsitään paras mahdollinen kulma ampumasuuntaan nähden. Hyvässä ampuma-asennossa pystyssä oleva ase liikkuu pystysuorassa maalin yli eikä kampea sivuille. Vartalon rakenteellisten erojen johdosta kaikille ampujille ei sovellu täsmälleen samanlainen ampuma-asento.

että pää pysyy mahdollisimman suorassa tähtäimien läpi katsottaessa. mutta ovat taulun sivussa. Mitä leveämmälle kyynärpäät saadaan. Vaikka ampujien asennot poikkeavat toisistaan yksilöllisten erojen takia. Hengitystä helpotetaan oikeaa jalkaa koukistamalla. Tämän seurauksena aseen asento muuttuu jokaisen laukauksen jälkeen ja aiheuttaa hajonnan kasvua. Asento on hyvä. Liian suuri kulma aseen ja ampujan vartalon välillä aiheuttaa jännitystä lihaksiin ja vaikeuttaa aseen tukemista olkapäähän. Makuuasennossa oikea jalka on yleensä polvesta nilkkaan samalla suoralla aseen kanssa. Asennon on oltava sellainen. Tällöin aseen perä ei asetu kunnolla olkapäätä vasten. sitä vakaammaksi asento muodostuu. avaamalla silmät ja tarkistamalla. sallii vapaan hengityksen ja pienentää pulssin haitallista vaikutusta. vaan jää liian alas. Tällöin pallea nousee irti alustasta. Sotilaan Käsikirja . kunnes aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten ja pää suoraan tähtäinten taakse. kun aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten. korjataan asentovirhe kääntämällä koko vartaloa. Vasen jalka pidetään suorana jalkaterä pystyssä ja kantapää ylhäällä.131 sin asento. Liian korkean asennon seurauksena myös pää on painettava vinoon. Makuuasento tarkastetaan nostamalla ase tähtäysasentoon silmät suljettuina. Kokemattoman ampujan yleinen virhe on liian korkea ampumaasento. johon pääsee lihaksia jännittämättä ja jossa on hyvä olla. Mikäli tähtäimet osuvat kohdalleen. Korkeussuunta korjataan siirtämällä vartaloa eteen tai taaksepäin. kun tähtäimet osuvat kohdalleen ja osoittavat itsestään tauluun eikä tähtäyspiste muutu vaikka ampuja sulkee silmänsä. Kyynärpäät painetaan niin leveälle. osuvatko tähtäimet luonnollisesti kohdalleen. Vasemman jalan kantapäätä ei saa väkisin yrittää painaa alustaan. ei selkäranka saa olla sivusuunnassa mutkalla. jotta nähtäisiin tähdätä kunnolla. Asento on sopivan korkuinen. Vasen jalka. vasen kylki ja vasen käsi pidetään samalla suoralla. Asentovirhe korjataan levittämällä kyynärpäitä.

132 Makuuasento Sotilaan Käsikirja .

Kun käytetään nilkkatyynyä. Noin 70 % painosta kohdistuu alustaan oikean jalkaterän kautta. Kyynärpään on oltava aseen alla. Asennon vakavuus on riippuvainen tukipisteiden keskinäisestä asemasta. Polviasennossa voidaan istua myös oikean jalan sisäsyrjän päälle. vaikka tämä toimenpide lisäisikin lippaan tu- Sotilaan Käsikirja .133 Polviasento Polviasennossa ampuja tukeutuu kolmeen tukipisteeseen. Tällöin vasemman jalan sääri ei enää ole pystyasennossa. Aseen lipas tuetaan käsivarteen. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – POLVELTA. nilkka on ojentuneena ja nojaa tyynyyn kengän kärjen tukiessa alustaan. Vasen käsi tuetaan polvilumpion yläosaan ja aseesta pidetään kiinni kädensuojuksen etuosasta. Tukipisteiden keskinäinen sijainti polviasennossa Polviasennossa istutaan oikean jalan kantapäälle. vaan jalkaterää siirretään eteenpäin. Oikea kantapää nojaa oikeaan pakaraan tai pakaroiden väliin. Vasenta kättä ei saa yrittää kiertää siten. Jalkaterä on pystysuorassa varpaat taipuneena eteenpäin. jolloin aseen heilunta pienenee. Vasemmalle jalalle painosta kohdistuu vain 25 % ja loput 5 % kohdistuu oikealle polvelle. että kyynärpää tulee ampumalinjan oikealle puolelle. Ne ovat vasen jalkaterä. jolloin selkäranka saa mahdollisimman hyvän tuen. oikea polvi ja oikea jalkaterä.

ampuma-asennosta tulee epävakaa. että päätä ei tarvitse painaa alas kohti takatähtäintä. Jos ase osoittaa maalin sivulle. jotta saadaan mahdollisimman hyvä tasapaino ja silmiin pienin mahdollinen jännitys. Käden kierto aiheuttaa olkalihaksen jännittymisen. Ase on nostettava niin ylös. Vartalo on pidettävä mahdollisimman pystysuorassa. että se saa samalla tukea rintalihaksesta. Oikea käsivarsi saa laskeutua luonnolliseen asentoonsa. josta ovat seurauksena aseen terävät sivuheilahdukset. Oikea olkapää ja kyynärvarsi on pidettävä rentoina. Pää on pidettävä pystyssä ja kasvot käännettyinä kohti taulua. Ampujan ylävartaloa ei pidä kiertää vaan asento korjataan siirtämällä oikeaa polvea lähemmäksi vasenta jalkaa. Aseen perä sijoitetaan olkapäätä vasten solisluun ja olkalihaksen väliin siten.134 keutumista vasempaan käteen. Vartalon suunta maaliin nähden on tarkastettava ennen ammunnan aloittamista. Sotilaan Käsikirja . Pään painaminen heikentää asennon vakavuutta. asentoa on käännettävä esimerkiksi siirtämällä molempien jalkaterien paikkaa oikean polven pysyessä paikallaan. Ampuma-asento tarkastetaan sulkemalla silmät ja nostamalla ase tähtäysasentoon. Mikäli asentoa käännetään pelkästään vasemman jalan kulmaa muuttamalla.

Rynnäkkökiväärillä ammuttaessa vasemmalla kädellä pidetään kiinni aseen kädensuojuksen etuosasta kyynärpään ollessa irti vartalosta. eikä polvia saa painaa taakse. Liian leveä jalkojen asento aiheuttaa haitallista jännitystä jalkoihin. että vasen kylki osoittaa 35o–45o ampumasuunnasta vasempaan. Tällöin nopeiden laukausten ampuminen on helpointa. Jalat pidetään suorina. Jalkojen asento pystyasennossa Sotilaan Käsikirja . että se osoittaa maaliin. Jalkaterät ovat hartioiden leveydellä. Asennon oikea suunta tarkastetaan nostamalla ase silmät suljettuina tähtäysasentoon ja tarkastamalla. Asentoa ei saa kääntää ylävartaloa kiertämällä. Painon on jakauduttava tasan molemmille jaloille. mutta tällöin käsivarteen saattaa syntyä laukaisua vaikeuttavaa lihasjännitystä. Pää on pidettävä suorassa. Ampuma-asentoa käännetään siirtämällä kumpaakin jalkaa. Pystyasennossa otetaan vasemmalla jalalla askel eteen ja käännytään oikealle siten. Tällöin olkavarsi muodostaa vartalon kanssa 35o–45o asteen kulman. Oikealla kädellä pidetään kiinni lujalla otteella aseen kahvasta. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – PYSTYSTÄ.135 Pystyasento Pystyasennossa vartalon ja aseen yhteinen painopiste sijaitsee korkealla jalkapohjien muodostaman tukipinnan yläpuolella. Oikeaa kyynärpäätä nostamalla voidaan tukevoittaa aseen perän asettumista olkapäätä vasten. sillä se aiheuttaa ammuntaa haittaavaa lihasten jännitystä. Ase vedetään kummallakin kädellä tiiviisti olkapäätä vasten. sillä pään pystyssä pitäminen helpottaa tasapainoelimen toimintaa. Jalkaterien välinen kulma ei saa muuttua.

Sotilaan Käsikirja .136 Pystyasento Rkp-ammunnassa 5 aseen perä on oltava kainalossa kun taulut ovat poissa näkyvistä.

5 Kouluammunnat Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä AMMUNTOJA EDELTÄÄ AINA HARJOITTELU LASER-ASEILLA JA ILMAKIVÄÄRILLÄ TÄHTÄYS.JA LAUKAISUVIRHEIDEN ELIMINOIMISEKSI Sotilaan Käsikirja .137 6.

138 Sotilaan Käsikirja .

139 Sotilaan Käsikirja .

kun tämä tulee sen kohdalle. Ammunnat on suunniteltu sellaisiksi. Käytä mustia paikkalappuja mustalla ja valkoisia valkoisella pohjalla. etteivät suojavallit kulu. Joskus saattaa kuitenkin tulla tilanteita. Tulosten tarkastamista odottaessa kannattaa selvittää itselleen iskemäkeskeispisteen paikka. niin. Tulosten näyttämistä varten ampumaradan näyttösuojaan jää osasto. Seuraa myös toisten ampumatuloksia. Ampumaratakäyttäytymiseen kuuluu. Näyttösuojasta on aina oltava puheyhteys ampumapaikalle. miten aiot kohdistaa asettasi vai riittääkö. Kun tulokset on kirjattu. Paikkaat reiät taulussa tarkoitukseen varatuilla liimapaikoilla. Tauluille mennään vakioreittejä pitkin. Poistuttaessa lasketaan ensin lippumerkki. joita käytetään. taistelussa kaverisi ampumataito voi pelastaa sinun henkesi. Leikkimielinen kilpailu oman tasoisesi ampujan kanssa on aina paikallaan. alokas Matti Mäkisen taulu". Ampuja ilmoittaa oman taulunsa kouluttajalle. Kouluttaja merkitsee iskemät ja antaa ampujalle palautteen. Näyttösuojasta ei saa poistua ilman lupaa.tai laukaisuvirheen. Sotilaan Käsikirja . että sitä ei tule kirjattua enää uutena osumana. Ilmoitus kuuluu esimerkiksi. ettei ampuja itse koske tauluunsa ennen tulosten tarkistamista. Kirjuri kirjaa osumat ampumapöytäkirjaan. Ampujat menevät kukin oman taulunsa kohdalle. että korjaat asento. joissa näytöt on osattava. nostetaan lippumerkki ampujille.140 Toiminta tauluilla ja osumien näyttäminen Ampumaradalla siirrytään tauluille vasta. Saat ohjeita suorituksesi parantamiseksi ja kouluttaja yleensä myös kysyy käsityksesi tähtäinten siirtotarpeesta ja siitä mitä ampumisen osaaluetta aiot parantaa seuraavalla sarjalla. Mieti oliko joku laukauksistasi selvästi oma virheesi ja sulje se pois määrittäessäsi iskemäkeskeispistettä. Valleille on portaat. Kun koko osasto on näyttösuojassa. Ilman sitä ja näyttösuojan johtajan valmiusilmoitusta ei saa ampua. Aseet joko otetaan mukaan tai jätetään odottamaan ampumapaikalle. voit paikata taulusi. Kannustakaa toisianne. kun aseet on tarkastettu ja varmistettu. Kouluttaja (tai ammunnan tuomari) on liidunnut osumasi. "Herra yliluutnantti. Osumat näkee kauempaakin. Valmistaudu kertomaan kouluttajallesi. että näyttöjä ja näyttösuojaosastoa ei tarvita.

Iskemä 9:ssä näytetään viemällä näyttölevy musta puoli ampujaan päin käännettynä hitaasti 2–3 kertaa pystysuoraan taulun keskikohdan yli. Iskemä taulun alueella numerorenkaiden ulkopuolella näytetään heiluttamalla levyä edestakaisin kaaressa taulun etupuolella ohilaukauksen merkiksi ja pyörittämällä sen jälkeen näyttölevyä myötäpäivään luodin reiän ympäri 2–3 kertaa musta puoli ampujan suuntaan käännettynä. Iskemän arvot 1–8 näytetään ampumataulussa asettamalla näyttölevy musta puoli ulospäin taulun eri kohtiin 3–5 sekunnin ajaksi. että se ei kulje taulun yli. Iskemä 10:ssä näytetään pyörittämällä levyä 2–3 kertaa myötäpäivään kympin ympäri valkoinen puoli ampujan suuntaan käännettynä. Jos tauluun on ammuttu useita laukauksia välillä näyttämättä. Sotilaan Käsikirja . iskemät näytetään järjestyksessä parhaimmasta huonoimpaan. että näyttölevy viedään poikittain taulun reunan etupuolella esimerkiksi kello kahteen taulun reunassa ja käännetään musta puoli ampujan suuntaan. jonka toinen puoli on valkoinen ja toinen musta. Näyttäminen pitää tehdä selvin määrätietoisin liikkein. Taulun ohi mennyt laukaus näytetään heiluttamalla näyttölevyä 2–3 kertaa edestakaisin kaaressa taulun edessä musta puoli ampujan suuntaan käännettynä. Näyttölevy käännetään näkyviin vain silloin. Tämän jälkeen näyttölevyä liikutetaan rauhallisesti taulun reunasta kello kahdesta taulun keskipisteeseen ja takaisin 2–3 kertaa ja viedään tämän jälkeen poikittain taulun reunan etupuolella alas. Napakymppi näytetään vilkuttamalla vuorotellen levyn mustaa ja valkoista puolta paikallaan taulun keskellä 2–3 kertaa. Iskemän suunta näytetään siten. Ensin näytetään osuman arvo ja sen jälkeen osuman paikka taulun keskipisteen suhteen. Tällöin ei iskemän paikkaa erikseen näytetä. kun sen liike merkitsee jotain. Kun näyttölevy siirretään paikalleen tai pois.141 Osumien näyttäminen tapahtuu varteen kiinnitetyllä näyttölevyllä. Levy viedään paikalleen kapea kylki ampujan suuntaan käännettynä siten. se pidetään sivu ampujaan päin.

142 Iskemän numeroarvon näyttäminen Sotilaan Käsikirja .

Miten ehkäiset ennalta kuulovaurion ja vahingonlaukauksen? 3.6 Taisteluammunnat AMMUNTOJEN TARKOITUS Peruskoulutuskauden ampumakoulutuksesta edetään eri aselajien taisteluammuntoihin erikoiskoulutuskaudella. Taisteluammuntojen päämääränä on liittää ampumakoulutus taistelukoulutukseen niin.ja ampumataitoa osataan käyttää hyväksi taistelutilanteen mukaisissa olosuhteissa. AMMUNTOJEN TAVOITTEET Taisteluammuntojen tavoitteena on. että opittua asekäsittely. marssikoulutuksen sekä taistelukoulutuksen tason yksittäisen sotilaan. että – taistelija hallitsee ne ammuttuaan aseensa käytön taistelukentällä partion. Mitkä ovat sotilaan kannalta keskeiset ammunnoissa noudatettavat varomääräykset? 2. POHDITTAVAA 1. joiden taisteluammunnoissa eri aselajit toimivat yhdessä. johtajien ja koko joukon osalta. Ampumakoulutus huipentuu joukkokoulutuskaudella järjestettäviin suuriin ampumaleireihin.ja ampumakoulutuksen. Taisteluammunnat mittaavat ase. Miten rakennat hyvän ampuma-asennon ja mistä osista muodostuu hyvä laukaus? Sotilaan Käsikirja . Mitä eroa on perustaistelutähtäimellä ja taistelutähtäimellä? 4. Miksi sotilaan on pystyttävä määrittämään aseen iskemäkeskeispiste ja mikä on aseen kohdistamisen ja tähtäinten asennon muistiin kirjaamisen tarkoitus? 5.143 6. ryhmän ja joukkueen osana sekä luottaa omaan ampumataitoonsa ja omien aseiden tehoon – joukko hallitsee taistelutilanteen edellyttämän tulen käytön – johtajaksi koulutettava hallitsee joukkonsa tulenkäytön valmistelut ja tulitoiminnan johtamisen taistelun aikana mukaan lukien suoraammunta-aseiden tulituen ja epäsuoran tulenkäytön järjestelyt.

144 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

osaa taistelijan tulitoiminnan valoisalla ilma-ammunta mukaan lukien 2. että ei aiheuta vaaratilanteita tai tappioita taistelija-parilleen eikä ryhmälle Sotilaan Käsikirja . osaa toimia siten. Taistelussa on hallittava perusasiat ja kyettävä älykkääseen sekä luovaan toimintaan. suojautuminen tähystykseltä ja tulelta sekä rynnäkkökiväärin käyttö. Suurin osa sodasta on siirtymistä. mutta kiivaita. että sotilas: 1. Taistelukoulutuksen päämääränä on.145 7 TAISTELUKOULUTUS Tässä luvussa kuvataan taistelukenttää ja taistelua sotilaan näkökulmasta. että taistelijat ja johtajat oppivat liikkumaan tuotettavalle sodan ajan joukolleen todennäköisimmässä taisteluympäristössä ja olosuhteissa. Ratkaisevat taistelukosketukset saattavat olla ajallisesti hyvin lyhyitä. käyttämään olosuhteiden tarjoamaa suojaa hyväkseen sekä täyttämään heille käsketyt taistelutehtävät. Taistelu ei yleensä suju juuri suunnitellulla ja uskotulla tavalla.ja marssikoulutuksen tavoitteena on. ymmärtää yksittäisen sotilaan ja taistelijaparin merkityksen toimintaympäristön havainnoijana taistelussa 6. vahvistetut käsimerkit. joihin on henkisesti valmistauduttava käyttöohjeita ja asialuetteloita syvällisemmin. osaa taistelijaparin yhteistoiminnan 4. Tehokas toiminta taistelussa edellyttää taistelun yleisten periaatteiden ja toimintamallien tuntemista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilanteen mukaisesti. Perustaistelutaitoja ovat taisteluvarustuksen pakkaaminen. Peruskoulutuskauden taistelu. ryhmittymistä ja valmistautumista. että tiedät sotilaalta edellytettävät taistelutaidot ja perusteet toiminnasta taistelussa. Sotilaan toimintaa käsitellään perusteellisemmin kuin muita kysymyksiä. Saatat sotilaana kohdata vakavia asioita. osaa taistelijaparin tuliaseman valinnan ja pikalinnoittamisen 5. Virheiden hinta on korkea. Silloin joukon kyky oppia uutta ja soveltaa opittua nousee arvoonsa. etenemistavat. osaa käyttää hyväksi maaston tarjoamaa suojaa taistelussa 3. Sotilaan on osattava pitää yllä taisteluvalmiutensa ja taistelukelpoisuutensa sekä fyysinen toimintakykynsä. Luvussa esitetään myös perusteet sotilaan toiminnasta puolustuksessa ja hyökkäyksessä. Tavoitteena on.

Sotilaan Käsikirja . tietää henkilökohtaisten suojavälineiden käytön ja ABC. Päättäväisesti toimivalle puolustajalle tämä antaa edellytykset ylivoimaisenkin vihollisen tuhoamiseen. VASTUUNTUNTO SEKÄ FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUNTO 7. kranaattien räjähdysten ja sirpaleiden ujellusten kuuleminen.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä Taistelija joutuu taistelukentällä tilanteisiin. Vihollinen joutuu tehokkaista taisteluvälineistä ja hyvin koulutetuista joukoista huolimatta meillä sellaisiin maasto. osaa majoittua maastossa taistelupoterossa ja teltassa 10. osaa toimia tunnustelijana. osaa kenttäradion ja -puhelimen käytön perusteet. tuleva taistelutehtävä ja huoli sen onnistumisesta. joten omien mahdollisuuksiemme tunteminen ja hyväksikäyttö tasaavat voimasuhteita. osaa ja ymmärtää henkilökohtaisen aseen ja muun varustuksen huoltamisen 14. Taistelujen nopeus ja häikäilemättömyys perustuvat moottoroitujen ja helikoptereilla toimivien joukkojen käyttöön. oppaana ja lähettinä 9. Taistelija kokee taistelukentällä voimakasta psyykkistä painetta.tai hiihtomarssilla sekä moottorimarssin perusteet 13. TAISTELIJAN PERUSVAATIMUKSIIN KUULUVAT TAISTELUTAHTO. Monipuolinen pimeätoimintavälineistö antaa mahdollisuuden taisteluun myös pimeällä. tietää lähitaistelukyvyn merkityksen yksittäiselle taistelijalle ja osaa lähitaistelun perusteet 8. TIETO. vihollisen propaganda sekä taistelukentällä vallitseva epätietoisuus ja siitä syntyneet huhut. joihin se ei välttämättä ole tottunut. Paineen aiheuttaa vihollisen läheisyys ja sen taisteluvälineiden. taistelukentän äänien. TAISTELUTAITO. vartiomiehenä. joissa vihollinen pyrkii murtamaan joukon taistelutahdon ja tuhoamaan vastustajansa. osaa asentaa ja poistaa telamiinan 12.sekä polttoaseita vastaan suojautumisen merkityksen taistelussa 11. Vihollinen ei ehkä tunne näitä olosuhteita. osaa marssiin liittyvät valmistelut sekä toiminnan jalka.ja sääoloihin.146 7. erityisesti ilma-aseen ja panssarivaunujen näkeminen. pelko omasta turvallisuudesta. vaihteleviin taistelutapoihin sekä mahdollisuuteen siirtää joukkoja ja tarvikkeita ilmoitse haluttuihin kohteisiin. Oikein valittu taistelutekniikka ja –taktiikka vie tehon vihollisen vahvuuksilta ja kääntää sen heikkoudet voitoksemme. Taistelutahto pyritään lamauttamaan psykologisilla operaatioilla jo ennakolta.

vaistomaiseen toimintaan sekä arvioimaan itsenäisesti taisteluun vaikuttavia tekijöitä. Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen. Hallittu pelko väistää ilmeisen vaaran. Hyvän taistelijan eräänä tärkeänä piirteenä on pelon hallitseminen ja taistelutehtävien suorittaminen psyykkisestä ja fyysisestä paineesta huolimatta. Tämä pakottaa vastustajan toiminnan reagoivaksi. mutta tappioiden sietokyky heikko. Ennakoivan johtamisen tavoitteena on vihollisen toimintasuunnitelman rikkominen ja aloitteen tempaaminen. Yksittäisten taistelijoiden on ymmärrettävä kokonaistavoite ja pystyttävä automaattiseen. Tällaisten joukkojen tehokkuus on korkea. Joukon tehokkuus edellyttää. että yksilöt osaavat kaikilla tasoilla ajatella itsenäisesti.147 Voimakas psyykkinen paine ilmenee taistelijassa muun muassa pelkona ja ahdistuksena. Taistelun ja taistelukoulutuksen keskeisiä elementtejä ovat – tiedustelu – kosketuksen ylläpito viholliseen – yllätykseen pääseminen – oman henkilökohtaisen ja ryhmäaseen sekä teknisen välineistön automaatiotasoinen käyttö – voiman keskitetty käyttö – oman toiminnan salaaminen ja harhauttaminen – menestyksen hyväksikäyttö – varautuminen yllättäviin tilanteisiin sekä – tiedon kulku ja – taistelun mukainen johtamistoiminta. Sotilaan toimintakyky taistelukentällä riippuu paljon henkilön kyvystä ymmärtää mitä on tapahtumassa. Yleinen kehitys on suuntautumassa kohti nykyistä pienempiä ja tehokkaampia asevoimia. Kehittämisen painopiste on määrän sijasta laatu. Pelko on taistelukentällä luonnollista: jokainen sotilas pelkää erityisesti taistelujen alkuvaiheessa. Taito tulkita taistelukentän ilmiöitä auttaa ymmärtämään mikä on vaarallista ja mikä ei sitä ole. Sotilaan Käsikirja . Pelkoa oppii kuitenkin hallitsemaan. joiden reagointikyky on aikaisempaa parempi. jolloin se aloitteen katoamisen myötä menettää mahdollisuuden menestykseen. ovat aloitekykyisiä ja luottavat omiin taitoihinsa ja taistelutovereihinsa. mutta ei estä muuten toimimasta aktiivisesti ja tehokkaasti.

148 OPERAATIOALUE – asutuskeskus – Meri – saaristo – Etelä-Suomi – metsä – Itä-Suomi – Pohjois-Suomi – viljelyalue – Ilmatila SÄÄ – tuuli – sade – pakkanen – sumu – jäät VIHOLLINEN – laatu – sijainti – lukumäärä – toiminta TAISTELUVÄLINEET – tiedustelukyky – pimeätoimintakyky – suoja – aseiden teho – käyttötavat MAASTO – suoja – katveet – esteet TAISTELIJAPARI – sijainti – toiminta – tukeminen TEHTÄVÄ TAISTELUKENTTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ VUOROKAUDENAIKA – valoisuus VUODENAIKA – talvi – kevät – kesä – syksy RYHMÄ – sijainti – toiminta – oma osuus toiminnasta Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

käsikranaatin. Sotilaan Käsikirja .149 7. Taito käyttää maastoa oikein. 3. jotka jokaisen sotilaan on hallittava pystyäkseen toimimaan menestyksellisesti taistelussa ja täyttämään hänelle annetut tehtävät. Kyky suojautua vihollisen tulelta ja tähystykseltä sekä kyky edetä taistelijaparina tulta ja liikettä käyttäen toisiaan suojaten. Kyky toimia taistelijaparina ja hallita taistelijaparin välinen yhteistoiminta. 4. 1. 2.2 Sotilaan perustaistelutaidot Alla olevissa kuvissa on esitetty taitoja. kertasingon. Aseen. Taito valita ja pikalinnoittaa tuliasema kesällä ja talvella sekä hallita taistelijaparin tulitoiminta valoisalla ja pimeällä. räjähdepanosten ja työvälineen hyvä käyttötaito.

Taito pitää yhteyttä omaan taistelijapariin.ja erämiestaito sekä taito liikkua jalan. tunnustelijana. 6. valo. Henkilökohtaisten työ. Taito pitää yllä tilannetietoisuus ja välittää havainnot taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Taito hoitaa ja pitää kunnossa aseet ja varusteet sekä säilyttää taistelukunto ja fyysinen suorituskyky jatkuvassa taistelukosketuksessa. 8. Vahvistettujen käsi-. 7. ryhmänjohtajaan sekä muihin taistelijapareihin. Ruoantekotaito taistelumuonasta.ja sinkoampujana sekä tarvittaessa partion tai ryhmän varajohtajana. oppaana sekä konekivääri. Uintitaito ja vesistöjen sekä esteiden ylittämistaito tilapäisiäkin välineitä käyttäen. lähettinä. Taito toimia vartiomiehenä.150 5.ja sovittujen merkkien käyttötaito. suksilla ja polkupyörällä kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa sääja valaistusolosuhteissa.ja suojavälineiden käyttötaito. Sotilaan Käsikirja . Suunnistamis.

151 9. Sodankäyntiä koskevien kansainvälisten sopimusten tunteminen. Tavallisimpien viestivälineiden käyttötaito: – käyttökuntoon laittaminen – radioaseman paikan valinta – sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen – viestivälineiden toimintakunnon ylläpitäminen – elektronisen sodankäynnin tunteminen 10. Taito antaa haavoittuneelle ensiapua: – tilanteenarviointi onnettomuuspaikalla ja taistelussa – hätäensiapu – ensisiteen käyttö – haavoittuneen kuljettaminen 11. Sotilaan Käsikirja . vangin käsittely ja kohtelu sekä toiminta vangiksi joutuneena.

jotka taistelija välttämättä tarvitsee pystyäkseen tulemaan toimeen taistelukentällä ja taistelemaan tehokkaasti. Lisäksi sotilaan on osattava huoltaa taisteluvarustuksensa. Taistelu. Sotilaan Käsikirja . Sijoita työväline ja pistin siten.ja kenttävarustuksensa lisäksi noin 15–25 kilon hyötykuorma. pakata ja naamioida taisteluvarustuksensa. Sotilaan on osattava myös vaatetuksen oikea käyttö toimintakyvyn turvaamiseksi eri sääolosuhteissa. Ryhmänjohtaja käskee varustukseen muutoksia tehtävän. Tämä tarkoittaa esimerkiksi patruunoita. Pakkaa repun sivutaskuihin välineet. pistimen. Sovita taisteluvarustus ja reppu siten.ja kenttävarustus Taisteluvarustukseen kuuluvat ne välineet ja tarvikkeet. telamiina tai radio sekä taistelumuonaa. räjähdepanoksia. joita kulloinkin tarvitaan. Sotilaan on pystyttävä kantamaan taistelu. Varustukseen voi kuulua myös valaisuraketteja. että ne ovat helposti käyttöön saatavissa. Sotilas osaa sovittaa. Sotilaan on osattava kaikkien taisteluvarustukseensa kuuluvien varusteiden tehokas käyttö. puukon ja kirveen sekä suojavälineiden käytön. Varustuksen paino voi olla korkeintaan 1/3 sotilaan painosta.ja kenttävarustus pidetään aina pakattuina ja niistä otetaan vain ne välineet.152 Taistelu. putkiräjähdepanos ja sytytyskoje. Sotilas hallitsee aseen. Pakkaa varusteet reppuun muovipussissa/pusseissa kastumisen estämiseksi. Tilapäisesti sotilaan on pystyttävä kantamaan tämän lisäksi 5–10 kg. kertasinkoja. kenttälapion. käsikranaatteja ja savuheitteitä. sään tai muiden syiden vuoksi. Sijoita erikoisvälineet kuten telamiina selkään taisteluvyön alle ja kranaatinheittimen kranaatit kantokoukkuihin ja savuheitteet taskuihin. vuodenajan. Sotilaan on pystyttävä taistelemaan mukanaan olevilla ampumatarvikkeilla ja muulla varustuksellaan vähintään yksi vuorokausi tai taisteluvaihe.ja lähtövalmius ja varusteita ei häviä. että ne eivät hankaa selkääsi ja että ne eivät aiheuta ääntä. Näin säilytetään taistelu. jotka tulee saada käyttöön nopeasti kuten patruunat. Taisteluvarustuksen yhdenmukainen pakkaaminen helpottaa muun muassa lippaiden ja erikoisvälineiden sekä ensiapuvälineiden nopeaa käyttöönottoa varustuksen vaihtuessa tai toimintakyvyttömäksi tulleen taistelijan varustuksesta.

jossa vettä – ensiside – erikoisvälineistö Varustepussi – päällystakki / sissitakki – väliasu Pistin Kenttälapio Takalaukku – suojanaamari.153 Esimerkki sotilaan varustuksesta Taisteluvarustus m/91 Ase Kypärä ja kypärän suoja/huppu Taisteluvyö – olkalenkki – nepparilenkki – kantokoukku Lipaslaukku (oikea) – 3 lipasta – käsikranaatti Yleislaukku (vasen) – 2 lipasta – kenttäpullo. kesk – vuorokauden kuivamuona Maastopuvun taskuissa – lusikkahaarukka – tuntokortti – muistiinpanovälineet – kompassi – tulitikut.ja tahna. siteet ja suksipyyheliina ja WC-paperia voiteet – repun suojahuppu Sotilaan Käsikirja . – termospullo saippua. alusvaatekerta – sukat – väliasu. sauvat.ja parranajovälineet. tulppakuulosuojaimet Kaulassa – tunnuslevy Kenttävarustus (taisteluvarustuksen lisäksi) – varanestepullo (1 litra) – vara-alusasu. vas – kenttäkeittoastia. kaulaliina – nahka. hammasharja. oik – suojaviitta. – sukset. pipo Talvella lisäksi – varajalkineet (kumisaappaat) – huopakumisaappaat – makuupussi ja makuualusta – lumipuku – peseytymis.ja neulekintaat – maastolakki. turkislakki.

kämmenselät. Riko kasvojen muoto tummilla vinoilla pystyraidoilla. Taisteluvarustuksen naamiointi – kiinnitä kypärään kypärän suoja — peitetään sileä. purkinavaaja – taistelumuona – ensiapupakkaus – kartta kartansuojuksella – taskulamppu – hyönteissuoja-aine – aurinkolasit – partionaru – irtolahkeet – heijastin. kiiltävä pinta – kiinnitä kypärään naamioverkon suikaleita tai kasvillisuutta — rikotaan muoto – kierrä aseen ympärille naamioverkon suikaleita — peitetään kiiltävät pinnat – kiinnitä taisteluvyöhön naamioverkon suikaleita — rikotaan muoto – kiinnitä reppuun naamioverkon suikaleita — rikotaan muoto – laita lahkeet kenkien varsien päälle — peitetään heijastinnauhat – värjää paljaat ihonkohdat naamiovärillä tai noella — rikotaan muoto Kasvojen ja paljaiden ihonkohtien naamiointi 1.154 Taisteluvarustukseen voi kuulua tehtävän mukainen lisävarustus kuten – retkikeitin. että värit tasoittuvat. Pyyhi lopuksi kosteilla käsillä kasvoja kevyesti siten. nenän ja suun. Poskiin ei koskaan piirretä mustia palloja eikä silmiä rengasteta. polttoneste. Tummenna kasvot. Viimeistele naamiointi toisella värillä. Lopuksi taistelijapari tarkistaa toistensa taisteluvarustuksen naamioinnin ja täydentää sitä. 2. Pikanaamioinnin voi tehdä vetämällä sormilla hiiltä tai multaa pystyviivoiksi kasvojen yli. 3. jotka peittävät silmät. toinen kuva Sotilaan Käsikirja . kaula ja niska kevyesti naamiovärillä tai noella.

Aseen käyttövalmiutta kohotetaan tilanteen edellyttämällä tavalla vaiheittain siten. – piippu tähystyssuuntaan. vaihdin asetetaan kertatulelle ja liipaisinsormea pidetään suorana aseen runkoa vasten Sotilaan Käsikirja . kun edetään avorivissä – sormi pois aseen liipaisimelta. kun edetään avojonossa ja taisteluvalmius edellyttää varovaisuutta tai – piippu etenemissuuntaan. että tähdättyjen laukausten ampuminen on mahdollista. – pese kengät. kenttäpullo ja termospullo – huolla kuivuneet jalkineet – vaihda rikkoutuneet varusteet ehjiin sekä – pakkaa huollettu taisteluvarustus seuraavaa tehtävää varten tai sijoita se kaappiin.155 Taisteluvarustuksen huoltaminen – poista naamiointi ja puhdista päällysvaatteet irtoroskista. – puhdista ja kuivaa märät varusteet kuivaushuoneessa tai teltassa. että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin. pura ja puhdista reppu ja taisteluvyö – puhdista ase. lusikkahaarukka. vaikka hihna takertuisi olalle. marssilla ja edettäessä avojonossa. peukalo siirretään vaihtimelle 2. Hihna on säädettävä niin pitkäksi. Etenemis. Asetta kannetaan aina siten. – puhdista suojavarusteet – pese ja kuivaa kenttäkeittoastia. että 1.ja aseenkantotavat Sotilaan on valittava omalta kannalta edullisin – suojainen ja nopea – sekä tilanteeseen ja valittuun etenemisreittiin parhaiten sopiva etenemistapa. Asetta kannetaan pääsääntöisesti ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti. Asetta kannetaan yleensä molemmissa käsissä aseen perä olkapäätä vasten – piippu alaviistoon sivulla vartiossa. Aseen hihna voidaan pitää niskan takana aseen kantamisen helpottamiseksi.

Asetta voidaan kantaa hihna olalla. Sotilaan Käsikirja . Asetta kannetaan selässä. Kun ase on varmistamaton. piippu alaspäin. Hiihtohinauksessa ase pidetään selässä piippu ylöspäin ja aseen perä hiihtohinausköydestä poispäin. Pidä ase varmistettuna. Asetta voidaan kantaa hiihdettäessä rinnalla piippu ylöspäin ja hihna olkapäällä. että voit aloittaa tulen nopeasti. Kanna asetta siten. kun ampumatilanne on todennäköinen ja sormen siirtää liipaisimelle vasta. kun vihollisen kohtaaminen ei ole todennäköistä.156 3. Pidä ase aina käsissäsi tai ulottuvillasi. kun toiminta sitä edellyttää. se voi laueta esimerkiksi aseen kantajan kompastuessa tai liipaisimen osuessa puun oksaan. Poista varmistus vasta ennen aseen käyttöä. että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin. piippu ylöspäin. aseella tähdätään maaliin tai tähystyssuuntaan liipaisinsormi liipaisimella aseen perä olkapäätä vasten tai äkillisissä heittolaukaustilanteissa aseen perä tuettuna kainaloon. Kanna asetta siten. Kun sormi on liipaisimella ase voi laueta esimerkiksi aseen kantajan säikähtäessä. kun ampumapäätös on tehty. marssittaessa avojonossa. Tästä syystä varmistuksen saa poistaa vasta. esimerkiksi ajettaessa polkupyörällä.

157 Esimerkkejä sotilaan etenemis.ja aseenkantotavoista käyden juosten hiipien syöksyen kontaten ase kädessä kontaten ase kaulalla ryömien Sotilaan Käsikirja .

ja aseenkantotapoja talvella KONTTAAMINEN SUKSIEN KANSSA 1 2 RYÖMIMINEN SUKSIEN KANSSA 3 1 2 SYÖKSYMINEN SUKSIEN KANSSA 3 2 1 3 Sotilaan Käsikirja .158 Sotilaan etenemis.

Suojaudu pysähdyttäessä ja suojaa taistelijaparisi eteneminen. takarinnettä ja varjoisia paikkoja. Sotilaan Käsikirja . räjähdyskuoppia. Valitse välitavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. ojia.159 Vihollisen tähystyksen ja tulituksen huomioon ottaminen edettäessä Suunnittele etenemisreittisi etukäteen. Käytä suojan saamiseksi painanteita.

Jos joudut syöksymään pitkän matkan. Taistelutilanteessa on aina pyrittävä ampumaan tukea käyttäen kaikissa ampuma-asennoissa. tähdättävä ja laukaistava – havaitun osuman jälkeen varmistuttava. vaan käytä suojan sallimaa nopeinta etenemistapaa. Tulen alla syöksy ei saisi kestää kolmea sekuntia pidempään. Kämmenen pito aseen ja tuen välissä vähentää aseen liikkumista ammunnan aikana ja helpottaa näin tähtäimien pitämistä maalissa nopeitten peräkkäisten laukausten aikana. Sotilaan Käsikirja . ettei vihollinen ehdi tähdätä. Syöksyn tulee kuitenkin aina päättyä suojaan vihollisen tulelta. että vastustaja on menettänyt taistelukykynsä – jatkettava tulittamista maalin tuhoamiseksi tai valittava uusi maali tai suojauduttava ja jatkettava tehtävänsä täyttämistä. että taistelija on yleensä itse samaan aikaan tulituksen kohteena! Riittävän nopea tulenavaus perustuu muun muassa tilanteen mukaiseen aseenkantotapaan.160 Etene syöksyen vihollisen tulittaessa. On otettava huomioon. aseen käsittelyn varmaan hallitsemiseen (vaihtimen käyttö ja taistelutähtäinten käyttö) sekä tulenavaukseen valmistautumiseen (käsittelyn mahdollistava käsine. juokse mutkitellen. Älä enää syöksähtele ollessasi katveessa. Tukena voidaan käyttää poteron reunaan asennettua tukea tai reppua. mättäitä. Vasen käsi on pyrittävä pitämään aseen ja tuen välissä. aseen hihnan oikea käyttö). Taistelijan on tässä lyhyessä ajassa havainnoitava taistelukenttää ja – päätettävä suojautuuko vai ampuuko heti – valittava maali – valittava ampuma-asento ja mahdollisen tilapäisen tuen käyttö – paikannettava maali. Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa Valitse tilanteen mukaan paras ampuma-asento Taistelussa ampuma-asennon valitsemiseen ja tulen aloittamiseen on usein hyvin vähän aikaa. Tukeva ampuma-asento on maaliin osumisen perusedellytys. poistettava aseen varmistus. kantoja sekä kaatuneita tai kasvavia puita.

Ampuma-asentoa maaten käytetään yleensä pikatilanteissa tulenavauksen jälkeen. Käytä ampuma-asentoa polvelta. kun se vain on mahdollista. kun ei ole valmisteltua tuliasemaa. kun – ampuma-asentoa maaten ei ole mahdollista käyttää aluskasvillisuuden. Sotilaan Käsikirja .161 Käytä ampuma-asentoa maaten aina. Sen jälkeen ampuja siirtyy tukevampaan ampuma-asentoon pienentäen samalla omaa maalipinta-alaansa ja lisää suojaansa. koska – se on tukevin ampuma-asento ja osumatodennäköisyys maaliin on suuri jo ensimmäisellä laukauksella – ampujan oma maalipinta-ala on pieni ja ampuja voi hyödyntää helposti maaston tarjoamaa suojaa – ampuja voi melkein aina käyttää lipastukea sekä usein myös tilapäistä lisätukea aseelle. lumen tai muun tähystysesteen vuoksi – tulitus on jouduttu aloittamaan pystyasennosta.

Käytä ampuma-asentoa pystystä. Aseen piippu osoittaa sinne.162 Tilapäisenä tukena käytetään esimerkiksi puuta. Varauduttaessa pikatilanteisiin aseen perä on korkealla. Polviasennosta siirrytään mahdollisimman nopeasti parempaan tuliasemaan ja jatketaan tulittamista makuu-asennosta. kun vihollista joudutaan yllättäen tulittamaan lähietäisyydeltä. kirjaimellisesti kainalossa ja vaihdin sarjatulella. Tulittamista on tällöin jatkettava mahdollisimman nopeasti nostamalla aseen perä olkapäälle.tai makuuasentoon. Pystyt hallitsemaan aseen rekyylin. Pystyasennossa voidaan tilapäisenä tukena käyttää esimerkiksi puuta tai jotain rakennetta. oikea olkavarsi painaa aseen perää kylkiluita vasten ja vasemman käden kyynärpää on lukittu suoraksi. Katse on suunnattu maaliin. Korkeussuuntaa korjataan notkistamalla jalkoja ja sivusuuntaa kääntämällä vartaloa. kun – tulitus on aloitettava nopeasti tai joudutaan tulittamaan liikkeessä – muut ampuma-asennot eivät ole mahdollisia esimerkiksi aluskasvillisuuden. Heti tilanteen salliessa siirrytään ampumaan tähdättyjä laukauksia kertatulella. lumen tai muun tähystysesteen vuoksi. kun kädet lukitsevat aseen vartaloon. Ampujalla on hyökkäävä etunoja. Käytä ampuma-asentoa kainalosta vain pikatilanteessa. Asetta ei suunnata käsin vaan tulta siirretään sivusuunnassa kääntämällä vartaloa. mihin ampujan silmätkin katsovat. Pystyasennosta siirrytään mahdollisimman nopeasti tukevaan ja paremman suojan antavaan polvi. Molemmat kyynärpäät ovat kiinni vartalossa. Nopean heittolaukauksen voit ampua työntämällä aseen suorille käsille kohti maalia ikään kuin pistäisit sitä tavattoman pitkällä pistimellä. Sotilaan Käsikirja .

Muista että voit rynnäkkökiväärillä ampua maalia myös esteen läpi. Harjoittele rk:n käsittely ja tähtääminen suojavarustuksessa. koska siten saadaan aseelle yksi tukipiste lisää. Lippaassa. ohut puu tai muu näköeste ei pysäytä luotia. Seuraa tulen osuvuutta ja tarvittaessa kohdista ase taistelutaukojen aikana. että tähtäimet ovat puhtaat ja että takatähtäin on oikeassa asennossa. Kun valitset tai linnoitat itsellesi suojaa. jolloin ase painautuu tiukasti tukea vasten. Oikean käden kyynärpää on pyrittävä nostamaan kyynärnojan reunalle. Seuraa patruunoiden kulutusta. Sarjatulta käytetään vain lyhyinä sarjoina ja poikkeustilanteissa kuten ilma-ammunnassa ja lähitaistelun pikatilanteissa. että siihen ei mene hiekkaa tai lunta. Muista. Panssariluoteja käytetään tulitettaessa kuljetus. muista eri materiaalien suojavahvuudet ja noudata niitä. vaihda täysi lipas ja lipasta osittain tyhjentynyt lipas täyteen. Laho kanto. Lippaan patruunamäärä näkyy lippaan kuperan sivun rei’istä. Laita täydet lippaat taisteluvyön taskuihin suuaukko ylöspäin ja patruunat eteenpäin sekä tyhjät suuaukko alaspäin. Jos tulituksessa tulee tauko. Tarkista taistelun aikana. Sotilaan Käsikirja .ja rynnäkköpanssarivaunuja sekä helikoptereita. että rynnäkkökiväärin täysi lipas tyhjenee sarjatulta ammuttaessa alle kolmessa sekunnissa. patruunan kannat näkyvät vain ylemmistä rei’istä.163 Poterosta ammuttaessa aseen lipas on työnnettävä kiinni tukeen. jolloin siitäkin muodostuu tukipiste ja aseen perä tukeutuu samalla entistä varmemmin olkapäätä vasten. Täydessä lippaassa patruunat näkyvät sekä ylemmistä että alemmista rei’istä. jossa on vähintään kymmenen patruuna. Käytä kertatulta tai nopeita kaksoislaukauksia. Ylävartalon on nojattava aseen perään. 40 cm Rynnäkkökiväärin käsittely ja tulittaminen Suojaa piippu siten. Vaihda lipas suojassa.

Majoituspoteron sisällä on oltava kuitenkin ainakin yksi ase. Lipasta erikoispatruunat omiin lippaisiinsa ja merkitse lippaat esimerkiksi kiinnittämällä lippaan ympärille irtohihna. niiden käytöstä sovitaan erikseen suurimman hyödyn saavuttamiseksi. Pistin kiinnitetään hyökkäyksessä ennen iskua vihollisen ryhmitykseen ja puolustuksessa ennen vihollisen hyökkäyksen torjumista lähietäisyydeltä. Alkuasento lyhyt pisto pitkä pisto Sotilaan Käsikirja . jos vain voi.164 Pimeätaistelu Kohdista yötähtäimet ryhmänjohtajan johdolla. kun lähitaistelu vihollista vastaan on todennäköistä. Aktivoi yötähtäimet valaisemalla ne suojaasemassa. koska se nostaa iskemiä ja hankaloittaa aseen käsittelyä. Pistintä ei pidetä aseessa kiinni muutoin. Näin tunnistat lippaat nopeasti myös pimeällä. Luoti on aina pistintä nopeampi. Pistimen käyttö Pistin kiinnitetään rynnäkkökivääriin. Jos ryhmän käytössä on pimeätähtäimiä (valovahvistin). Säilytä ase lämpimän suoja-aseman ulkopuolella tai teltan viileällä seinustalla kosteuden tiivistymisen ja aseen jäätymisen estämiseksi. joten on parempi ampua kuin käyttää pistintä. Käännä yötähtäimet esille jo ennen hämärän tuloa. Valojuovaluoteja käytetään tulen tähystämiseksi pimeällä. Valojuovapatruunat lipastetaan lippaaseen esimerkiksi joka kolmanneksi patruunaksi. Talvitaistelu Puhdista ase huolellisesti ja poista öljy huolellisesti lukosta ja luistista. Tarkista taisteluasemassasi aseen tuki ja rajoittimet.

kiertämällä sitä vasemmalle tai oikealle ja vetäisemällä ase takaisin alkuasentoon. Peruslyöntejä ovat iskut aseen perällä ja piippuiskut. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Alkuasento mahdollistaa torjunnat. Piippuiskuun voidaan liittää myös viilto pistimellä ja sitä seuraava pisto vastustajaan. Pistoja ovat lyhyt pisto ja pitkä pisto. Pisto tehdään yhtenäisenä liikkeenä survaisemalla pistin kohteeseen. pistot ja lyönnit.165 Lyönnit rynnäkkökiväärillä Rynnäkkökivääriä voidaan käyttää tehokkaana aseena lähitaistelussa.

Käskyt välitetään vahvistetuilla käsimerkeillä. SEURATKAA TAAKSEPÄIN VIHOLLISTA ON HITAAMMIN Vihreä valo vaakatasossa edestakaisin VAPAA VIHOLLISESTA AJONEUVO LIIKUNTAKYVYTÖN Punainen valo isossa ympyrässä ALIJOHTAJAT KOKOON Vilkkuva valkoinen valo ETEENPÄIN JA VASEMMALLE KOKOON Valkoinen valo isossa ympyrässä TAAKSEPÄIN JA OIKEALLE KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE (VASEMMALLE) Sotilaan Käsikirja .JA VALOMERKIT YLEISMERKIT MERKITYS HUOMIO VALMIS YMMÄRRETTY KÄSIMERKKI VALOMERKKI MERKITYS AJONEUVOON NOUSE AJONEUVOSTA NOUSE AJATTAMISMERKIT KÄSIMERKKI VALOMERKKI Vihreä jatkuva valo Vilkkuva vihreä valo MARS NOPEAMMIN Vihreä valo pystytasossa edestakaisin MOOTTORI KÄYNNISSÄ Vihreä valo pienessä ympyrässä Kuten yleismerkki SEIS Punainen valo puolikaaressa edestakaisin Punainen valo pystytasossa edestakaisin SEIS ASEMAAN ASEMAAN Kuten yleismerkki ILMAVAARA Valkoinen valo pystytasossa edestakaisin MOOTTORI SAMMUTA Vilkkuva punainen valo ILMASUOJAAN Valkoinen valo puolikaaressa edestakaisin ETEENPÄIN. käsi.166 Vahvistetut käsi.ja valomerkeillä ja lyhyillä käskyillä.ja valomerkit Joukkueen johtaja ja ryhmänjohtaja johtavat joukkoaan taistelussa tilanteen mukaan esimerkillään. JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSI. Jokainen toistaa annetun käskyn tai merkin.

Sotilaan Käsikirja .167 ETENEMISMUODOSSA KÄYTETTÄVÄT KÄSIMERKIT Toista aina merkit ja välitä ne seuraaville taistelijoille varmistuen. että he välittävät merkit edelleen.

168 TAISTELIJAPARIN YHTEYDENPIDOSSA JA RYHMÄN JOHTAMISELLA KÄYTETTÄVÄT KÄSIMERKIT huomio liikkeelle seis suojaan tänne takaisin kokoon katso tähystä toista suunta numero kyllä ongelma rynnäkkö tuhoa Sotilaan Käsikirja .

miinoilla sekä taisteluaineilla. Suojavarusteiden oikealla käytöllä voidaan vähentää sirpaleiden ja luotien aiheuttamia tappioita. Helikopterit. Näkyvän valon lisäksi tiedustellaan myös ihmissilmälle näkymätöntä säteilyä. tähystys ja valvonta – tähystys. Taistelun aikana omat sähköiset laitteemme pyritään lamauttamaan häirinnällä ja säteilylähteisiin lukkiutuvilla täsmäaseilla. pistoolit – tarkkuuskiväärit Räjähdepanokset ja miinat – viuhkaräjähdyspanokset – sirpaleräjähdyspanokset – panssarimiinat – painemiinat Taisteluaineet – kemialliset taisteluaineet – polttotaisteluaineet – biologiset taisteluaineet Suojavarusteiden tarkoituksena on heikentää tai estää sotilaaseen kohdistuvia asevaikutuksia. helikoptereilla. Sotilaan on suojauduttava vihollisen tähystykseltä ja tiedustelulta sekä asevaikutukselta. radioiden ja kannettavien puhelinten taajuuksia. suora-ammuntatulella. Toimintatapojen on oltava taistelukentän tilannetta vastaavia. Vihollinen pystyy kohdistamaan asevaikutusta joukkoihimme kaikissa valaistus.ja partiotiedustelu – elektroninen tiedustelu – tiedustelulentokoneet (SLAR) – tiedustelulennokit – tulenjohtohelikopterit – maavalvontatutkat – pimetähystyslaitteet ja lämpötähtäimet Panssarivaunut – taistelupanssarivaunu – rynnäkköpanssarivaunu – kuljetuspanssarivaunut Epäsuoratuli – kranaatinheitinajoneuvot – tykit ja telatykit – moniputkiraketinheititimet Lähitulitukiaseet – kranaattikonekiväärit – kiväärikranaatit – käsikranaatit ja heitteet – singot Suora-ammunta-aseet – psv:n ja rynnpsv:n tykit – ilmatorjuntatykit – ilmatorjuntakonekiväärit – rynnäkkökiväärit. Sotilaan on kyettävä estämään ennakolta ja varautumaan myös oman toiminnan aiheuttamiin vaaratilanteisiin. kuten lämpösäteilyä. Peitteinen maasto. lentokoneet – taisteluhelikopterit – kuljetushelikopterit – rynnäkkökoneet Tiedustelu. Vihollinen tiedustelee toimintaamme seuraamalla kaikkea sähkömagneettisessa kentässä tapahtuvaa liikennettä kuten tutkien. Tietoverkoissa välitetään sekä harhauttavaa tietoa. Sotilaan Käsikirja .169 Suojautuminen taistelukentällä Vihollinen pyrkii aiheuttamaan tappioita joukoillemme lentokoneilla. että toimintaa haittaavia viruksia. panssarivaunuilla. pimeys ja huonot sääolosuhteet vaikeuttavat kuitenkin vihollisen toimintaa merkittävästi. epäsuoralla tulella. konekiväärit. lumi.ja sääolosuhteissa. Nykyaikaisessa sodassa elektroninen sodankäynti näyttelee yhä suurempaa osaa.

Sotilaan naamiointiin kuuluvat maastopuku ja paljaiden ihonkohtien sekä taistelu. Etenemisreitin ja tuliaseman valinnalla voidaan suojautua suora-ammuntatulelta. Maastouttamiseen kuuluvat tuliaseman. silmäsuojalasit. maastouttaminen. ajoneuvon ja ryhmän varustuksen muotouttaminen ja naamiointi. liikkuvuus ja maaston käyttö sekä linnoittaminen. Maaston käytöllä vaikeutetaan vihollisen tähystystä ja havaitsemista.ja valvontavälineiden sekä viestivälineiden tuhoaminen. aseiden ja ampumatarvikkeiden tuhoaminen. Suojeluvarustukseen kuuluvat suojanaamari ja suojaviitta sekä vastalääkkeen-antolaite. Keinoja ovat naamiointi. teltan. Nykyaikainen maastopuku on valmistettu naamioimaan sekä näkyvää että lämpösäteilyä.tai suojaliivi. Elektronisella suojautumisella ja harhautuksella vähennetään vihollisen vaikutusta omiin sähköisiin laitteisiimme. Sotilaan Käsikirja . kuulosuojaimet sekä sirpale.170 Sotilaan suojavarustukseen kuuluvat joukon ja tehtävän mukaisesti muun muassa kypärä. Passiivisella suojautumisella estetään oman toiminnan havaitseminen. Aktiivisia keinoja ovat vihollisen tiedustelu. miinojen raivaaminen tai tuhoaminen. Radioliikenteessä ja sähkömagneettisen spektrin käytössä toimitaan kurinalaisesti.ja kenttävarustuksen naamiointi. visiiri. Taisteluaseman linnoittaminen on sotilaan tehokkain suojautumiskeino. Aktiivisella suojautumisella estetään tai vaikeutetaan hyökkääjän toimintaa. Lisäksi sotilaan varustukseen kuuluu ensiside. hajauttaminen. vaikeutetaan tarkan maalipisteen määrittämistä ja lisätään kohteen kestävyyttä asevaikutusta vastaan. lamauttaminen tai tuhoaminen. ilma-ammunta sekä vihollisen elävän voiman kuluttaminen.

kädet – ase.171 Suojautuminen tähystykseltä ja vihollisen havaitseminen Mieti. mikä on viholliselle tyypillinen ryhmitysalue ja miten suojaudut ennakolta sekä estät itsesi ja ryhmäsi havaitsemisen kuvissa esitetyissä tilanteissa ja esimerkeissä ! Mieti. ettet tuliasemassasi piirry silhuetiksi taustaa vasten Heijastavat pinnat ja tutut muodot paljastavat – kasvot. miten vastaavasti havaitset vihollisen kuvissa esitetyissä tilanteissa? Liike paljastaa – erityisesti tähystyssuuntaan sivuttainen liike – liikkuminen valaisun aikana – taistelija – ryhmä – ajoneuvo – tuulessa heiluva naamioverkko – kasvillisuuden paikallinen heilunta Suojaudu pysähtymällä tai maahan heittäytymällä Tausta paljastaa – liikkumisreitti – tuliaseman valinta – vartiopaikan valinta – taisteluvarustuksen naamiointi Valitse suojainen etenemisreitti ja tuliasema Varmistu. työväline – kiikarit – ruoka-astiat – ajoneuvon lasit Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustuksesi Jäljet paljastavat – etenemisreitin valinta – roskat – tulialueen raivaus – linnoittamisjäljet Älä jätä jälkiä äläkä roskia Sotilaan Käsikirja .

savu ja hajut paljastavat – valojuovaluodit – aseiden suuliekit – taskulampun väärä käyttö – ajovalojen väärä käyttö – kamiinan savu ja haju – tupakan savu ja haju. pakokaasu – nuotio – esteetön (näkö)yhteys lämpimiin pintoihin Vältä valojen käyttöä. tulinopeus – keskustelu ja lörpöttely – puiden huolimaton lisääminen kamiinaan – ajoneuvojen äänet – paukku. käytä merkkejä Säännöllinen muoto paljastaa – linnoitteet – suojakumpareet – tulialueen raivaus – sulkeismuodossa oleva joukko Riko säännöllinen muoto muotouttamalla ja naamioimalla Varjo paljastaa – taistelija – ajoneuvo – teltta – ryhmäaseet Käytä varjoisaa paikkaa hyödyksi Sotilaan Käsikirja . Valojen käyttö tuliasemassa on sallittu vain suojapoterossa suojaviitan alla. Aseta naamiointimateriaali niin etäälle naamioitavasta kohteesta.ja valoilmaisimet – lähtölaukaukset – varomaton liikkeestä syntyvä ääni Toimi äänettömästi. että se ei itse lämpene.172 Tuli ja valot sekä lämpö. Ääni paljastaa – huudetut komennot – väärin pakatusta tai käsitellystä taisteluvarustuksesta lähtevä ääni – vihollisen aseille ominainen ääni esim.

Varo joutumasta silhuetiksi.173 Väri paljastaa – naamioimattomat kasvot ja kädet – naamioimaton teltta ja ajoneuvo – kuivunut naamiointikerros – roskat Naamioi taisteluvarustuksesi ja ryhmän materiaali Huonosti valittu etenemisreitti paljastaa – tunnustelija – lähetti – tiedustelija Valitse suojainen etenemisreitti ja käytä maaston tarjoamaa suojaa. taisteluaseman suojakolossa ja suojaviitan alla. Sotilaan Käsikirja . Pimeä ei suojaa toimintaa – valonvahvistin – valaisuraketit – liikeilmaisimet – maavalvontatutka Suojaudu kuten valoisallakin Taskulampun käyttö on sallittu vain suoja-asemassa.

174 Suojautuminen lentotiedustelulta sekä lentokoneiden ja helikoptereiden toiminnalta Yksittäinen sotilas voi toiminnallaan tai määräysten noudattamatta jättämisellä aiheuttaa joukon paljastumisen ja tappioita joukolle. Sotilaan Käsikirja .

175 Helikoptereiden toiminta Nousu hyökkäykseen Liuku katveeseen Havainto maalista Ilmahälytys välitetään komennolla ”ILMAHÄLYTYS”. Kun ilmahälytys annetaan on suojauduttava ja valmistauduttava omasuojailmatorjuntaan käsiaseilla. että vaurion korjaus viivyttää seuraavaa lentotehtävää. Jokainen. Sotilaan Käsikirja . Kaikki liike lopetetaan heti lukuun ottamatta tulitoimintaa. Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla “VAARA OHI”. ajoneuvon äänimerkillä. valojuovista ja osumista. Lentäjä havaitsee käsiaseilmatorjunnan suuliekeistä. Silti rynnäkkökiväärin luoti voi vioittaa niitä ainakin siten. sireenillä.ja lentokonetyypit on panssaroitu käsiaseiden luoteja vastaan. joka havaitsee lähestyvän ilma-aluksen tekee tarvittaessa ilmahälytyksen. Useimmat helikopterit ja lentokoneet ovat hyvin haavoittuvia myös käsiaseiden tulelle. Omasuojailmatorjunta Ilmatorjuntaan käytetään ohjuksia sekä ilmatorjuntatykkejä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Eräät maavoimia vastaan toimivat helikopteri. muulla merkinantovälineellä tai viestivälineellä. Tulitus paljastaa myös ampuvan joukon.

– ilma-ammunta käsiaseilla on erikseen kielletty Ampuma-asennot ilma-ammunnassa Sotilaan Käsikirja . (ammunta 400 m etäisyydelle asti) Omasuojailmatorjuntaa käsiaseilla ei käytetä kun: – joukko ei saa paljastua – maali on käytännön kantaman ulkopuolella (yli 600 m) – alueella lentää omia koneita.tai tiedusteluhelikoptereiden tulitoiminta – pakottaa matalalla lentävä helikopteri tai lentokone nousemaan alakatveesta oman ilmatorjunnan ulottuville (ammunta 600 m etäisyydelle asti) – aiheuttaa tappioita matalalla lentäville helikoptereille ja lentokoneille. kun tarkoituksena on: – estää kuljetushelikoptereiden maahanlasku – vaikeuttaa tai estää taistelu.176 Joukko voi suojata itseään ilma-ammunnalla käsiasein.

2. Kun johtaja käskee ennakon (esimerkiksi ENNAKKO 50). ampuja arvioi ennakkopisteen paikan maalin reitin jatkeelta. Aseella seurataan koko ajan maalia. Ampujan toimenpiteet ilma-ammunnassa Sotilaan Käsikirja . tähtää maalia ja seuraa sitä aseella. 3. ampuja siirtää vaihtimen aseen sarja-tulelle. ampuja suuntaa nopeasti aseensa TULTA-komennolla arvioimaansa ennakkopisteeseen maalin lentoradan jatkeella ja ampuu siihen kaksi lyhyttä sarjaa (2–3 las/sarja).177 Ilma-ammunta käsiasein 1. Kun johtaja osoittaa maaliin (esimerkiksi HELIKOPTERI EDESSÄ). Kun johtaja käskee tulenaloittamisen (HUOMIO – TULTA).

Valmista riittävän suojan antavat suojakumpareet tuliaseman taakse ja tulialueen sivuille. etkä piirry silhuetiksi taivasta vasten. Suojaa niska toisella kädellä ja vedä jalat yhteen. Suojautuminen suora-ammuntatulelta Suojaudu tähystykseltä.178 Suojautuminen epäsuoralta tulelta Maahan heittäytyminen on nopein tapa suojautua epäsuoralta tulelta. kun edetään ilman suojaa. Varmistu. Katettu potero tarjoaa hyvän suojan epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta. Suojaudu painanteeseen tai ojaan ja vedä ase vartalon alle. Peitä aseen piippu kädellä suojautuessasi. että vihollisen suunnasta katsoen sulaudut tuliasemassa taustaan. älä menetä mielesi hallintaa. Suojaudu epäsuoran tulen keskitykseltä poteron suojakoloon. Naamioi tuliasema. Valmistaudu siirtymään parempaan suojaan. Suojakumpareet eivätkä saa erottua maastosta eikä paljastaa tuliasemaa. Älä valitse tuliasemaa huomiota herättävästä maastonkohdasta. Linnoita taistelijaparin potero. Muista suojavahvuudet. Naamioi tuliasema. jos tulituksessa tulee taukoja. Aloita tuliaseman linnoittaminen heti ryhmänjohtajan käskyn jälkeen. Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja esimerkkiä. Sotilaan Käsikirja .

Niiden tykit pystyvät tarkkaan tulitukseen yli 2 kilometrin päähän. Älä tulita rynnäkkökiväärillä kaukana olevia houkutusmaaleja. Älä paljasta vartiopaikkaa. konekivääriampujat. tähystyspaikkaa tai tuliasemaa tähystysvälineiden linssien heijastuksella. Sotilas voi suojautua tarkka-ampujien tulelta naamioimalla paljaat ihonkohdat. jonka ampuma-ala ylittää aseesi kantaman.ja viestivälineet. että oma maalipinta-alasi on mahdollisimman pieni. jolla hän voi tähystää myös muualle. tähystäjät.179 Valitse suojainen etenemisreitti. Panssarivaunuilla on erittäin hyvät tähystysvälineet pääaseensa suuntaan ja yleensä etusektoriin. Ampuja on erittäin hyvin naamioitunut ja ampuu samasta tuliasemasta vain muutaman laukauksen paljastumisen estämiseksi. vartiomiehet. sinko. Vartiopaikka. Suojautuminen panssarivaunuilta Ryhmän eteneminen ja asemaanmeno suojataan kertasinkopartiolla. kypärän ja taisteluvarustuksensa. Vaunun johtajalla on vaunun päällä pyörivä kupu. Tähystä valvottava alue matalana ja naamioverkon tai naamiopensaan takaa tai käytä periskooppia. Käytä maastoa siten. Vaunun lähialueen hän näkee usein parhaiten nousemalla ylös luukustaan. Sotilaan Käsikirja . tulenjohtajat. Tarkkaampujien maaleja ovat erityisesti johtajat. puumurrosteita ja käyttää tähysmiinoja. Panssarivaunut pyrkivät tuhoamaan panssarintorjujat sinkojen kantaman ulkopuolelta. tähystyspaikka ja tuliasema on myös aina naamioitava. Suojaudu yllättävältä suoraammuntatulelta maahan heittäytymällä ja siirry sitten parempaan suojaan. tupakoimalla. Suojautuminen tarkka-ampujilta Vihollisen tarkka-ampujien tehtävänä on tuhota johtajat ja avaintaistelijat sekä luoda sotilaille jatkuva uhka maaliksi joutumisesta. Puolustuksessa ryhmä rakentaa itse varamiinoitteita.ja ohjusampujat sekä tähystys. Tarkka-ampuja kykenee tuhoamaan maalit valoisalla yli 1000 metrin etäisyydeltä ja pimeällä alle 500 metrin etäisyydeltä. Siirry tuliasemaan taisteluhautaa pitkin. joiden avulla vihollinen pyrkii paljastamaan tuliasemasi. taskulampun valolla tai radion antennilla. aseen. miinanauhoja. Älä valitse sinkomiehenä tuliasemaa.

Yleensä takasektorissa on suurimmat katveet. Sirotemiinaan tai sen laukaisulankoihin ei saa koskea. Nopein ja yllättävin savuverho saadaan aikaan fosforikäsikranaatilla. Vaunun ympärillä olevat katveet vaihtelevat vaunutyypistä ja –mallista riippuen.käsittelynesto. Ryhmänjohtaja käskee haavoittuneiden evakuoinnin. huutamalla: VAROKAA.itsetuholaite . Vaunu voi myös itse käyttää savuheitteitään ja savutuslaitteitaan.ja itsetuholaite .2 .10 kg kuormitus . Ne raivataan yleensä ampumalla tai räjäyttämällä löytöpaikallaan. Ilmoita ryhmänjohtajalle.laukaisulangat . Varoita miinoista muita. jonne vaunumiehistö ei näe. Vaunut varaudutaan sokaisemaan savuilla. Katveista johtuen vaunuja seuraa usein jalkaväki suojamiehistönä tai takana oleva toinen vaunu valvoo edessä olevan lähialuetta. MIINOJA! Palaa tulojälkiä taaksepäin.jalkaväki ja ajoneuvot PANSSARIMIINA .100 g .2000 g . opastuksen järjestämisen ja kiertotien tiedustelun.5 kg .paine ja tärinä .jalkaväki Sotilaan Käsikirja . Miinoitteisiin pysähtyneet vaunut tuhotaan singoilla. jos huomaa joutuneensa sinkojen tulialueen sisälle. panssarivaunut PAINEMIINA . Estä muilta pääsy miinoitteeseen.180 Aivan vaunun lähellä on katveita.ajoneuvot.käsittelynesto.R-aine 2 . miinoitteen merkitseminen. Sirotemiinat SIRPALEMIINA .R-aine 30 . Toiminta sirotemiinoitteessa Pysähdy.R-aine 100 .ja itsetuholaite . Sirotemiinat Säilytä etenemismuodoissa välit ja etäisyydet.

Vain sotilaan perustaitojen varma hallitseminen mahdollistaa järkiperäisen toiminnan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Sotilaan voitto on oman tehtävän täyttäminen mahdollisimman pienin tappioin. Säilytä taistelutahto. Tavoitteena on voitto Taistelussa pyritään murtamaan vastustajan taistelutahto. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Sotilaan on tehtävä havaintoja toimintaympäristöstään ja pidettävä yllä tilanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius. Ole aktiivinen Sotilaan kannalta taistelu on usein lähitaistelua vihollisen sotilaita vastaan. Perustaitojen varma hallitseminen on edellytys niiden nopealle soveltamiselle tilanteen mukaisesti.181 7. 4. Säilytä taisteluvalmius Sotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnossa ja käyttövalmiina. Nopean toiminnan edellytys on oikea tilannetietoisuus ja aktiivisuus sekä vihollisen ja oman toiminnan ennakointi. 3. Sotilaan taistelu on vastustajan voittamista taistelukentällä. vaistomaista toimintaa sekä kokonaisuuden hahmottamista että itsenäistä tilanteenarviointia ja päätöksen tekoa. Toimi nopeasti.3 Sotilaan toiminta taistelussa Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa Taistelussa menestyminen edellyttää sotilaalta seuraavien taistelun yleisten periaatteiden tuntemista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilanteen mukaisesti: 1. Ryhmänjohtaja käskee lähtövalmiuden ja sen kohottamisen. Näin kyetään pitämään tilanne itselle edullisena tai muuttamaan tilanne itselle edulliseksi. Nopealla toiminnalla kyetään usein tempaamaan aloite ja pakottamaan siten vihollinen reagoimaan tapahtuvaan. Vihollisen toiminta pakottaa sotilaan suojautumaan tähystykseltä ja tulelta. Sotilaan ripeys vaikuttaa ryhmän ja joukkueen toimintaan. Vihollisen taistelutahto murtuu henkisen tai fyysisen suorituskyvyn loppumiseen. joka osuu varmimmin maaliin ja avaa tulen nopeimmin. Sotilaan Käsikirja . tekemällä vihollinen toimintakyvyttömäksi ja riisumalla vihollinen aseista tai tuhoamalla vihollinen. Hallitse perustaistelutaidot hyvin Taistelussa sotilaalta edellytetään automaattista. Lähitaistelussa voittaa se. 2. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hengissä säilymiselle. Yksittäisen sotilaan hidas toiminta hidastaa koko ryhmän ja siten joukkueen toimintaa.

Tehtävä on toteutettava määrätietoisesti ja joustavasti kaikkia mahdollisuuksia hyödyntäen. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten. Tulella tuhotaan vihollinen ja sen laitteita tai estetään vihollista tulittamasta. Tämä edellyttää ryhmänjohtajan esimerkin. Yllätyksen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. Yllätyksen avulla voidaan lyödä ylivoimainenkin vihollinen. Sotilas voi yllättää vihollisen nopealla tulen aloituksella. kommunikointia taistelutehtävän aikana sekä taistelijaparin suojaamista ja tukemista. Pyri aina yllätykseen Taistelussa tulee pyrkiä aina yllätykseen. vihollisen kaavamaista toimintaa ja hämäämällä sekä poikkeamalla vakiotoiminnasta. Toiminta voidaan suojata myös savuilla. Sotilas syöksyy tuliasemasta tuliasemaan. naamioinnista. joista vihollisen tuhoaminen on mahdollista. Vaunut tuhotaan singoilla. Sotilaan Käsikirja . Sotilaan tulta ovat tulittaminen rynnäkkökiväärillä ja käsikranaattien käyttö sekä taistelijaparin tulituki.ja suojavarustuksesta. Älä anna vihollisen yllättää itseäsi – myös vihollinen pyrkii yllätykseen. Toimi yhdessä taistelijaparin kanssa ja ryhmän osana Sotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yhdessä taistelijaparinsa kanssa. merkkien ja käskyjen seuraamista sekä omien havaintojen välittämistä ryhmänjohtajalle. että vihollinen saadaan tuhottua tulella. Yhteistoiminta edellyttää toiminnan sopimista ennen suoritusta. Käytä tulta. Eteneminen suojataan maaston käytöllä sekä hyökkäysreitin ja tuliaseman valinnalla. liike ja suoja. sivulta. liikettä ja suojaa Taistelun peruselementit ovat tuli. toiminnan äänettömyydellä ja nopeudella. 6. 7. Sotilaan suoja muodostuu taistelu. käyttämällä hyväksi maastoa ja olosuhteita.182 5. paikan. Sotilaan on miellettävä oma tehtävänsä ja paikkansa osana ryhmän kokonaistoimintaa. Yllätykseen voidaan päästä ajan. Tulelta suojaisissa katveissa edetään nopeinta tapaa käyttämällä. Yllätykseen pääseminen edellyttää vihollisen toiminnan tuntemista sekä oman toiminnan tiedustelua ja valmistelua. oikeasta maaston käytöstä etenemisreitin ja tuliaseman valinnassa. linnoittamisesta sekä taistelijaparin ja muun ryhmän tuesta. Taistelijapari toimii aina ryhmän osana. takaa tai suojaamattomaan kohteeseen. Viholliseen pyritään vaikuttamaan sen heikoimpaan kohtaan. toimintatavan ja käytettävän voiman suhteen.

omista joukoista ja toimintaympäristöstä sekä omasta aseistuksestaan ja varustuksesta. että sotilas tekee aina havaintoja ympäristöstään. joita hän on koulutuksessa tai aikaisemmassa taistelutoiminnassaan saanut. merkin tai käskyn mukai- Sotilaan Käsikirja . Toinen on välitön toiminta ryhmänjohtajan esimerkin. tietoa. analysoi näkemäänsä. mitä taistelukentällä tapahtuu. Sotilaan on kyettävä poimimaan suuresta havainto. ymmärtämään niiden merkitys ja suhteuttamaan ne omaan toimintaansa. Tämä edellyttää hyvää fyysistä suorituskykyä. Havainnoinnin kohteena ovat kaikki toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavat tekijät. Tilannetietoisuus on sotilaan käsitys tehtävästä. Havainto voi olla esimerkiksi nähty vihollinen. Tilannetietoisuudella tarkoitetaan sotilaan käsitystä toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä tietyssä tilanteessa. Tehtävä ei myöskään täyty. Sotilaan on kyettävä havaitsemaan ympäristöstään kriittiset tekijät. Lisäksi on pystyttävä ennakoimaan vihollisen toiminta ja omat toimenpiteet. taitoa ja tahtoa sekä toimintakykyä. Sotilaan on myös kyettävä kestämään ja hallitsemaan taistelukentän fyysiset ja psyykkiset rasitukset vuorokausia kestävissä taistelussa. Sotilaan päätöksenteko taistelutilanteessa on kokemusperäisen tiedon ja toimintamallien soveltamista tilanteen ratkaisemiseksi usein välittömässä hengen vaarassa. Sotilaan toimintaa voidaan tarkastella kolmen pelkistetyn toimintamallin avulla. pisimmilläänkin ehkä muutamia minuutteja. Tehtävän täyttämiseksi sotilaalla tulee siten olla havaintokykyä. Tilannetietoisuus edellyttää.ja informaatiomäärästä olennaisin toimintansa pohjaksi. kykene taikka halua toimia. Kokeneen sotilaan nopea ja tehokas ongelmanratkaisu perustuu tiedon kokematonta parempaan organisoitumiseen. kyseistä tilannetta muistuttavia malleja. vihollisesta ja sen toiminnasta. Taistelutilanteissa kokemus auttaa. Ensimmäinen on ennakoiva ja lähes automaattinen reagointi vihollisen toimintaan tai muuhun ulkoiseen ärsykkeeseen. tai hän ei osaa.183 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa Sotilas ei täytä taistelutehtäväänsä. ellei hän tiedä. Kokenut sotilas voi käyttää hyväkseen sellaisia. ellei sotilas tiedä miten hänen tulisi toimia. Mahdolliseen tilanteen arvioitiin on aikaa vähän. aseen suuliekki tai kuultu kranaatin räjähdysääni tai muu seikka. kuulemaansa ja haistamaansa sekä tekee ratkaisuja toiminnastaan.

Tilanne voi poiketa aikaisemmista kokemuksista. ryhmänjohtaja käskee taistelija-pareille ja taistelijoille tehtävät merkeillä tai lyhyillä käskyillä. Hän esimerkiksi suojautuu. avaa tulen tai suojaa taistelijapariaan. ryhmäaseen ampujan. Sotilaalta edellytetään aina ryhmänjohtajan esimerkin. jonka takia on kyettävä nopeaan tilanteenarviointiin ja päätöksen tekoon. Lisäksi hänen on miellettävä paikkansa osana ryhmää ja sen taistelua. partionjohtajan ja ryhmän varajohtajan tehtävät. merkkien ja käskyjen seuraamista sekä nopeaa käsityskykyä. Ryhmänjohtajan käskyt ovat lyhyitä ja sisältävät usein myös tehtävän suoritustavan. tunnustelijan. merkin tai käskyn mukaisesti 3. Käskyjen perusteena ovat vihollisen toiminta. Sotilaan on itse tehtävä päätökset saamansa tehtävän toteuttamiseksi ja täyttämiseksi. Ensimmäisessä. toimintavalmiutta. Sotilaan tulee myös kyetä toimimaan pelkästään ryhmänjohtajansa esimerkin mukaisesti. Jos sotilas ei havaitse vihollisen toimintaa tai reagoi siihen liian hitaasti tai virheellisesti. Toimintamallit täydentävät toisiaan. Taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin kanssa Sotilas joutuu taistelun aikana käyttämään kaikkia näitä toimintamalleja ja soveltamaan niitä tehtävänsä täyttämiseksi.184 sesti. Ennakoiva vaistomainen toiminta 2. Kolmannessa toimintamallissa. Tehokas toiminta edellyttää tällöin jatkuvaa havaintojen tekemistä. Kolmas on taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin kanssa. Esimerkkejä ovat muun muassa vartiomiehen. Lisäksi hänen on Sotilaan Käsikirja . ennakoivassa toimintamallissa. välittömässä toimintamallissa. Toisessa. sotilas toimii havaintojensa ja koulutuksensa perusteella lähes vaistomaisesti. Välitön toiminta ryhmänjohtajan esimerkin. sotilaspoliisin. sotilaskoulutuksessa opetetut toimintamallit ja automaatiotasolle harjoitellut suoritukset. Ryhmänjohtaja ei näissä tilanteissa ole välittömässä läheisyydessä eikä välittömästi johtamassa toimintaa. hän haavoittuu tai kuolee. sotilas täyttää taistelutehtävänsä itsenäisesti yleensä taistelijaparinsa kanssa. 1. reagointikykyä ja perustaitojen varmaa hallintaa.

Estä vaaratilanne varoittamalla ja hälyttämällä. Sellaisia ovat muun muassa taisteluaineiden käyttö. Toimintavaihtoehtoina tulevat kyseeseen nopea tulen aloittaminen tai suojautuminen tai näiden yhdistelmä. Kun sotilas osaa toimia näin. Tuhoa itseäsi uhkaava vihollinen tai suojaudu. Ilmoita ryhmänjohtajalle. Toinen vaihtoehto on suojautua siten. Lisäksi hän varmistaa. Lisäksi hänen tulee ilmoittaa vihollishavainnot muulle ryhmälle. Tue taistelijapariasi ja pelasta hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. panssarivaunut. Sotilaan tulee pelkän havainnon saamisen lisäksi myös varoittaa ja hälyttää taistelijaparinsa sekä ryhmä suullisesti. Säilytä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Muissa tapauksissa tehokkain toiminta on suojautuminen esimerkiksi maahan heittäytymällä ja siirtyminen sellaiseen tuliasemaan. että vihollinen ei voi tuhota sotilasta. kun sotilas näkee vihollisen ja kykenee tulittamaan omalla aseellaan. Muutamassa sekunnissa tehty virheellinen ratkaisu saattaa johtaa sotilaan kuolemaan. josta vihollisen voi tuhota. merkillä tai hälyttimellä. Välitön toiminta edellyttää jatkuvaa ja valpasta havaintojen tekemistä ryhmän toimintakykyä uhkaavista tekijöistä. hän lisää koko ryhmän taistelutehoa ja turvallisuutta. tulialueelle tuleva vihollinen tai vartiopaikkaa lähestyvä henkilö.185 kyettävä soveltamaan tietojaan ja taitojaan kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Tämä edellyttää ennalta harjoiteltuja toimintatapoja. Nopean tulenavauksen tai suojautumisen jälkeen sotilaan ensisijainen tehtävä on tukea taistelijapariaan ja pelastaa hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. Sotilaan Käsikirja . tunnista kriittiset tekijät. että myös häntä tuetaan ja autetaan vastaavassa tilanteessa. miinat. Välittömän toiminnan tarkoituksena on tuhota kohdattu vihollinen ennen kuin tämä ehtii ensin. Sotilaan automaattinen vaistomainen toiminta Seuraa ympäristöäsi. Jatka tehtäväsi täyttämistä. Nopea tulenavaus on tehokas toimintamalli.

Jatka käskyn toteuttamista.186 Kun sotilas ei ole enää vihollisen välittömän tulivaikutuksen kohteena. kun viimeinenkin sotilas on valmis tai ryhmittynyt omalle paikalleen. jotka saattavat ryhmän tehtävän tai ryhmän jäsenet vaaraan on ensi tilassa ilmoitettava ryhmänjohtajalle. kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee uuden tehtävän. Luottamus ja pienryhmäkiinteys korostuvat olosuhteissa. kun viimeinenkin sotilas on ajoneuvossa tai ryhmittynyt etenemismuotoon. Yksilön nopea ja luotettava toiminta edistää näin ryhmän ja joukkueen toimintaa sekä vapauttaa johtajat johtamaan taistelua. Näin hän taas tukee ryhmänjohtajan johtamista ja tehostaa siten koko ryhmän taistelua. hän ilmoittaa ryhmänjohtajalle havaintonsa vihollisesta ja oman toimintansa tuloksista. Käskyn täyttämisen jälkeen on ilmoitettava ryhmänjohtajalle käskyn täyttämisestä sekä toiminnan tulos. Suurenkin joukon toiminta alkaa usein vasta. joka onnistuessaan rakentaa tarvittavan pienryhmäkiinteyden ja luo keskinäisen luottamuksen. Jos on ilmeistä. joissa ryhmän sotilaat eivät näe tai kuule toisiaan. Välittömien toimenpiteiden jälkeen on jatkettava oma-aloitteisesti ryhmänjohtajan käskyn tai tehtävän täyttämisestä. Sotilaan on jatkettava käskyn toteuttamista. Joukkue lähtee liikkeelle vasta. Toimi nopeasti ja harjoitellulla tavalla. Sotilaan Käsikirja . Ryhmänjohtajan käskyn mukainen välitön toiminta Aloita käskyn toteuttaminen heti. Sotilaan on luotettava taistelijaparinsa ja ryhmän muiden sotilaiden toimintaan. kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee hänelle uuden tehtävän. esimerkiksi asutuskeskustaistelussa tai hajautetussa sissitoiminnassa. Näin sotilas taas tukee ryhmänjohtajan johtamista ja parantaa koko ryhmän toimintaa. Tilanteen muuttuessa sotilas saattaa joutua miettimään mikä hänen tehtävänsä tarkoitus oli ja toimimaan parhaan ymmärryksensä mukaan alkuperäisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Sellaisista tapahtumista. asiasta on ilmoitettava heti sen tultua ilmeiseksi. Se edellyttää harjoittelua. että käskyn täyttäminen viivästyy tai jää puolinaiseksi. Ilmoita tehtävän täyttäminen ja sen tulos ryhmänjohtajalle.

Samaa mallia voidaan käyttää taistelun jälkeen arvioitaessa omaa toimintaa ja sen parantamista. tilanne. Mallia voidaan käyttää myös mielikuvaharjoittelun apuna silloin. Toiminnan perusteena ovat ryhmän tai partion tehtävä. kun valmistaudutaan taisteluun. Tilanteenarviointi ja päätöksenteko Perusteena ovat ryhmänjohtajan käskyt. Itsenäisessä taistelutehtävässä sotilaan on kyettävä itse päättämään mitä hän tietyssä tilanteessa tehtävänsä toteuttamiseksi tekee ja miten toimii sekä missä järjestyksessä. miten ja missä järjestyksessä hän toimii tietyssä tilanteessa parhaimmalla tavalla tehtävänsä täyttämiseksi. Arvioidaan tehtävän toteuttamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät.187 Itsenäisen taistelutehtävän toteuttaminen Itsenäisessä taistelutehtävässä sotilaan on ratkaistava mitä. ryhmän irtautumisen suojaaminen tai takaa-ajavan vihollisen tuhoaminen. asepesäkkeen tuhoaminen. Tällaisen itsenäisen taistelutehtävän täyttäminen kestää yleensä muutamista kymmenistä minuuteista joihinkin tunteihin. Sotilaan Käsikirja . Mielikuvaharjoittelu käsittää tilanteenarvioinnin sekä taisteluvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta. miten ja missä järjestyksessä? Kuvassa on esitetty esimerkki sotilaan nopean tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon mallista. Itsenäisiä taistelutehtäviä voivat esimerkiksi olla tulialueella olevien vihollisten tuhoaminen. Sitä on mahdollista käyttää itsenäisessä taistelutehtävässä. havainnot toimintaympäristöstä ja taistelukokemus. varmistaa oikean suoritustavan ja nopeuttaa varsinaista suoritusta. Muita itsenäisiä taistelutehtäviä voivat olla hyökkäys käskettyyn tavoitteeseen. Päätös on paras ratkaisu tehtävän toteuttamisesta: mitä. panssarivaunun tuhoaminen tai huoneen valtaaminen. erityisesti vihollisen toiminnasta sekä omat kokemukset taistelusta. käskyt ja havainnot toimintaympäristöstä. Mielikuvaharjoittelu valmentaa tulevaan suoritukseen.

Ryhmänjohtajan käsky sisältää yleensä koulutuksen ja harjoittelun mukaisen vakiotehtävän. 2) Vihollinen. Tilanteenarvioinnin osatekijät ovat: 1) Tehtävä. 4) Taistelijapari ja ryhmä sekä 5) Aseistus ja varustus.188 Päätöksen pohjana oleva tilanteenarviointi perustuu ryhmänjohtajan käskyihin. 3) Toimintaympäristö. toimintaympäristöstä tehtäviin havaintoihin sekä aiemmista harjoituksista ja taisteluista saatuihin kokemuksiin. Ryhmänjohtaja käskee soti- Sotilaan Käsikirja . Ryhmänjohtajan käskyn vakiotehtävä voi olla esimerkiksi “toimitte vartiomiehenä / tunnustelijana / kkampujana. sotilaan tehtävän ja toimintaympäristön ja tilanteen edellyttämät osat sekä tarvittaessa toimintaohjeet. suojaajana / oppaana / lähettinä. Tilanteenarviointi aloitetaan aina tehtävästä.

taistelijaparien/taistelijoiden tehtävät. tehtävä. ryhmänjohtajan oman paikan ja aikatekijät. Käskyn jälkeen ryhmänjohtaja voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita tehtävän toteuttamisesta. Johtopäätöksinä ovat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miltä tasalta vihollinen voi havaita sotilaan? Miten ja milloin vihollinen voi vaikuttaa taistelijaan ja miten sotilas voi vaikuttaa viholliseen? Miten vihollinen voi reagoida sotilaan toimintaan? Mikä on toiminnan kannalta vaarallisin vihollinen? Mikä on vihollisten tuhoamisjärjestys? Sotilaan tulee pyrkiä löytämään aina mahdollisuudet ja keinot vihollisen yllättämiseen. Vihollisesta selvitetään tai arvioidaan ensiksi sijainti. viestin vieminen. taistelutunnuksen. opastaminen. Johtaminen käsittää käytettävät käskyt ja merkit. Toiseksi selvitetään vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite. miten sotilas voi tukea ryhmän ja taistelijaparin toimintaa sekä miten sotilas sopii yhteistoiminnan taistelijaparinsa kanssa? Aseesta ja varustuksesta tarkastetaan lippaassa oleva patruunamäärä. tunnussanan. että toimintapaikka on näkyvissä. Ryhmästä ja taistelijaparista selvitetään sijainti. miten ryhmä ja taistelijapari tukevat toimintaa. etenemissuunta tai tavoite. sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö. tulialueen rajat ja tulenaloitustasan. tavoite. esteet. Johtopäätöksinä ovat aseen. omat joukot. tähtäimen ja tulitustavan valinta sekä patruunoiden riittävyys. lukumäärä ja aseistus. Sotilaan Käsikirja . jolloin sotilaan tulee kysyä mahdollisesti epäselväksi jääneet asiat. Käsky päättyy ryhmänjohtaja kysymykseen “Kysyttävää?”. sekä täysien lippaiden määrä. johtaminen ja toimintaohjeet. ryhmän tehtävä. katveet. Ryhmänjohtaja käskee tehtävän yleensä toimintapaikalla tai maastoon sidottuna siten. Tehtävä voi olla esimerkiksi suojaaminen. etenemisreitit ja tuliasemat. Ryhmänjohtajan yhteiskäsky sisältää seuraavat asiat: vihollinen. vihollisen tuhoaminen. joka näkyy lippaan kuperassa reunassa olevista reistä.189 laalle yksiselitteisen tehtävän. ampumatarvikkeen.Toimintaympäristöön liittyen käsky sisältää esimerkiksi tuliaseman. Johtopäätöksenä ovat vihollisen ja omaa toimintaa rajoittavat tekijät sekä omaan tehtävään sopivat etenemisreitit ja tuliasemat. Lisäksi arvioidaan aseen ja muun varustuksen käyttömahdollisuudet ja rajoitukset. Ryhmänjohtaja varmistaa käskyn ymmärtämisen tarvittaessa käskemällä tehtävän toistamisen tai tarkistuskysymyksellä. Johtopäätöksenä ovat vastaukset kysymyksiin. maaston nimeämisen. Toimintaympäristöstä selvitetään suojapaikat. tukeminen.

190 Tilanteenarvioinnin tuloksena ja johtopäätöksenä ovat: toimintaa edistävät ja haittaavat tekijät. kun täytetään itsenäistä taistelutehtävää. Sotilas voi välittää tai antaa käskyjä ja merkkejä taistelijaparilleen tai ryhmänsä johtajalle. suojautuminen ja eteneminen sekä aseen käyttö. tehtävän valmisteluun ja toteuttamiseen sekä jatkotoimenpiteisiin. Tällainen tilanteenarviointi on mahdollista tehdä silloin. Tilanteenarvioinnin jälkeen taistelijapari ja sotilas päättävät. miten he tehtävänsä toteuttavat sekä mitä toimenpiteitä se edellyttää. tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon on sen takia oltava jatkuvaa niin taisteluun valmistauduttaessakin kuin sen aikanakin. toiminnan kannalta oleelliset tekijät sekä toimintavaihtoehdot. Toimenpiteet ryhmitellään suoritusjärjestyksessä välittömiin toimenpiteisiin. jossa on toimittava välittömästi ryhmänjohtajan käskyn perusteella tai reagoitava uhkaan. Tilanteessa. miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoida ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnalle. Taistelijapari arvioi tilanteen yleensä yhdessä keskenään puhuen. Samalla syntyy varasuunnitelma. mahdolliset uhat tai riskit. Tilanteenarvioinnin perusteella tehdään päätös. Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella. Tilanteenarviointi on siis järjestelmällistä tehtävän toteuttamiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä ja arvioimista. Sotilaan Käsikirja . joka voidaan nopeasti ottaa käyttöön tilanteen muuttuessa. Päätös on ratkaisu siitä. miten tehtävä parhaiten toteutetaan sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä. on toimittava heti ja epäröimättä vain sotilaskoulutuksen ja taistelukokemuksen perusteella. Sotilaan on kyettävä keksimään kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva perustoimintatapa hyvin nopeasti. Tehtävän täyttäminen Välittömät toimenpiteet — mitä teen heti? Tehtävän valmistelu ja toteuttaminen — miten toteutan tehtävä? Jatkotoimenpiteet — mitä teen seuraavaksi? Toiminnan alkaessa ensimmäisiä välittömiä toimenpiteitä ovat käskyt ja merkit. Toimintaympäristön havainnoinnin.

uhkarohkeus sekä periksi antaminen ja luovuttaminen. maalin ja tulitustavan valinta sekä yhteistoiminnan sopiminen taistelijaparin kanssa. ennakoiva toiminta aloitteen tempaamiseksi viholliselta. Nämä toimenpiteet on tehtävä heti tai muutamassa sekunnissa. reagoiva toiminta vihollisen aloitteen mukaisesti. päämäärätön toiminta ilman selkeitä tavoitteita. rohkeus sekä sitkeys ja peräänantamattomuus. Tehtävän valmisteluun on yleensä vain vähän aikaa. vihollisen tuhoamisesta. Sellaisia ovat: perustaitojen ja -toimintatapojen varma hallinta. tavoitteellisuus. oman taisteluvalmiuden ja -kelpoisuuden laiminlyöminen. yksinkertainen toiminta. aseen. Niihin voidaan päästä ennakoivalla toiminnalla. liikkeellelähdöstä sekä merkeistä. Tehtävän täyttämisen valmisteluun voivat kuulua muun muassa vihollisen toiminnan seuraaminen tähystämällä ja oman toiminnan edellyttämä tiedustelu. valmistautuminen ja toiminnan valmistelu. Tehtävän toteuttamista haittaavat ja hidastavat yleensä: puutteellinen perustaitojen ja -toimintatapojen hallinta. keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta oleellisiin asioihin. puutteellinen yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. Taistelijapari voi keskenään sopia esimerkiksi etenemisjärjestyksestä. etenemisreitin ja seuraavan tuliaseman valinta. Vihollisen hämääminen ja yllättäminen ovat usein taistelun lopputuloksen ratkaisevia tekijöitä. aktiivisuus. monimutkaiset menettelytavat. poikkeamalla vakiotoiminnasta ja käyttämällä hyväksi vastustajan kaavamaista menettelyä. Sotilas voi varautua uhkiin ja pienentää riskejä ennakoimalla vihollisen vastatoimenpiteet ja suunnittelemalla omat vaihtoehtoiset toimenpiteensä. valmistautumattomuus ja valmistelujen laiminlyöminen. Valmistelut tulee tehdä harkitusti. Aseen käyttöön liittyy tulitustavan ja kulloinkin tuhottavan vihollisen valinta sekä tuhoaminen. keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta epäoleellisiin asioihin. ampumatarvikkeen tai erikoisvälineiden valinta ja käyttökuntoon laittaminen. Sotilaan Käsikirja . Eräät seikat edistävät ja nopeuttavat tehtävän toteuttamista. joka johtaa varmaan tulokseen. tilanteen edellyttämä toimintavalmius.191 Sotilas voi suojautua tai edetä seuraavaan tuliasemaan. odottelu ja päättämättömyys. yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. aloitteellisuus. järjestelmällisesti ja nopeasti. Valmisteluun voivat lisäksi kuulua tuhottavan vihollisen osoittaminen taistelijaparille.

Taisteluvyön on oltava naamioitu. Valmiina heittolaukaukseen Sotilaan Käsikirja . Kenttävarustus on oltava pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa. 2. Aseen hihnan on oltava säädetty oikean pituiseksi. Ellet tiedä edellä mainittuja asioita kysy ne ryhmänjohtajaltasi. Sotilaan on tiedettävä myös ryhmänjohtajan. Omasta tehtävästä on tiedettävä muun muassa tulialue ja tulenaloitustasa ja tähystyssuunta. Aseen on oltava huollettu ja kohdistettu. Tilanne käsittää tiedot siitä missä vihollinen on ja mikä on joukkueen tehtävä. lippaan vaihtaminen ja aseen lataaminen. Sotilaan on tiedettävä aina oma tehtävänsä. Oikeaa tilannetietoisuutta Tilannetietoisuuden perustan luovat joukkueen johtajan ja ryhmänjohtajan käskyt. Lisäksi hänen on tiedettävä tilanne ja ryhmän tehtävä. Taisteluvyössä on oltava ensiside. joukkueen lääkintämiehen ja patruunoiden jakopaikan sijainti. suojavälineet ja vuorokauden kuivamuona. että toimenpiteet tehdään oikeassa järjestyksessä. Tehokas toiminta edellyttää kaikissa vaiheissa. Taisteluvarustukseen kuuluvien kaikkien kuuden lippaan on oltava lipastettuina. Sotilaan on tiedettävä aina joukon tunnussana ja taistelutunnus. Taisteluvalmius Mitä sotilaan taisteluvalmius edellyttää? 1. Kypärän on oltava päässä. ensiavun antaminen taistelijaparille sekä ilmoitukset ryhmänjohtajalle vihollisesta ja oman toiminnan tuloksista. Sotilaan on tiedettävä missä hänen taistelijaparinsa on ja mikä on hänen taisteluvalmiutensa. hihna oikein kiinnitettynä.192 Jatkotoimenpiteitä ovat esimerkiksi suojautuminen tai siirtyminen uuteen tuliasemaan. Aseen ja varustuksen toimintakuntoisuutta ja käyttövalmiutta Sotilaalla on oltava aina ase mukana ja sen tulee olla toimintakunnossa. Talvella suksien on oltava voideltu ja siteiden sovitettuina oikean pituisiksi. tähystäminen. Kenttäpullossa on oltava vettä.

Täydellisen nukkumattomuuden seurauksena kaikkien suorituskyky romahtaa viimeistään neljännen peräkkäin valvotun vuorokauden jälkeen. että seuraat valppaasti toimintaympäristöäsi. Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen Yleinen käskyrunko Käskyjen antamista ja niiden ymmärtämistä helpottaa vakioitu asioiden käsittelyjärjestys. Taistelijaparin on sovittava etukäteen tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. Toimintakyky tarkoittaa sitä. valaisuraketit. valojuovapatruunat tai savut. kertasinko. Tehtävä toteuttaminen on aina mahdollisuuksien mukaan harjoiteltava etukäteen. Pimeätoiminnan valmistelut on tehtävä jo valoisalla. Toimintakyky edellyttää. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän levon tilanteen mukaisesti. Huolehdi mahdollisuuksien mukaan omasta riittävästä levosta. toiminnan päämäärä Sotilaan Käsikirja .193 3. teet siitä havaintoja ja tunnistat kriittiset tekijät ajoissa. Huolehdi myös sääolosuhteiden mukaisesta pukeutumisesta. että ylläpidät energiavarastosi nauttimalla ravintoa 2–4 tunnin välein ja nestetasapainosi nauttimalla nestettä kovassa rasituksessa noin litran tunnissa eli noin 2–2.5 dl 10–15 minuutin välein. merkillä tai käskyllä tai esimerkiksi havaitessasi vihollisen. Toimintakyvyn ylläpitämistä Taisteluvalmius edellyttää. 4. että pystyt aloittamaan tehtävän toteuttamisen heti ryhmänjohtajan esimerkillä. Suomessa käytetty yleinen käskyrunko on seuraava: 1) Yleistilanne – mitä tapahtuu 2) Vihollistiedot – tarkat tiedot vihollisesta 3) Ylemmän johtoportaan ja naapureiden toiminta – mitä muut omat joukot tekevät. Unen tarve on yksilöllinen. Sotilaan on valmistauduttava tehtäväänsä tilanteenarvioinnilla ja mielikuvaharjoittelulla. Omaan tehtävään valmistautumista ja tehtävän valmistelua Sotilaalla on oltava tehtävän edellyttämä erikoisvarustus kuten käsikranaatit. Ihmisistä 90% jaksaa työskennellä 9 vuorokautta 3–5 tunnin yöunilla. Sitä kutsutaan yleiseksi käskyrungoksi.

Välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle Paina mieleesi ryhmänjohtajan käskyistä tilanne. toiminnan tavoite 5) TEHTÄVÄ KÄSKYN SAAJALLE – mitä itse on tehtävä 6) Tiedustelu – miten toteutetaan. eikä niissä ole muuta kuin kulloinkin tarpeelliset osat. Esikäskyllä toteutetaan nopeuttavia toimenpiteitä ja varsinaisella käskyllä aloitetaan tehtävän toteuttaminen. miten osallistuvat taisteluun 9) Huolto – lääkintähuolto – taisteluvälinehuolto – taloushuolto – kuljetusvälinehuolto 10) Salaaminen – viestisalaaminen – naamiointi ja jälkien peittäminen – valot ja tulet 11) Johtaminen – viestitoiminta – johtajien paikat – taistelutunnus ja tunnussana – kellon vertailu – kysymykset Yleensä käskyt ovat lyhyitä. Seuraa toimintaympäristöäsi. Ylläpidä tilannetietoisuutesi. miten tiedot ilmoitetaan 7) Tulen käyttö – panssarintorjunta – epäsuora tuli – ilmatorjunta – pioneeritoiminta ja taisteluainesuojelu 8) Ajoneuvojen käyttö – minne sijoitetaan. Miten valmistaudut taisteluun? 1. ryhmän tehtävä. tiedot vihollisesta.194 4) Oma tehtävä – mitä oma joukko tekee. oma tehtäväsi. Pysy selvillä tilanteesta sekä taistelijaparin sijainnista ja toiminnasta. Sotilaan Käsikirja . Käsky voidaan myös antaa useassa osassa. tunnussana ja taistelutunnus. Valmistautumistehtävällä nostetaan toimintavalmiutta.

Pidä kenttävarustuksesi pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa. Miten kohotat taisteluvalmiuttasi? 1. Tee suojeluvaroituksen edellyttämät toimenpiteet ryhmänjohtajan käskyllä. 4. Mieti mikä on sinun ja taistelijaparisi osuus ryhmän taistelussa. 3. Ennakoi miten vihollinen toimi ja varaudu siihen. lepäämisen taisteluvarustus päällä. Ilmoita taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajalle toimintaympäristöstä havaitsemasi kriittiset tekijät. taisteluasemien miehittämisen sekä ilma. Ota hyvä ampuma-asento. valaisuraketit. Mieti miten toimit. Lisää aseen ja varustuksen käyttövalmiutta Varaa välineet saataville. Välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle Ryhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluvalmiuden ja sen kohottamisen. Lipasta vajaat lippaat aina taistelutauon aikana. 2. Ilmoita ryhmänjohtajan käskyt ja ilmoitukset taistelijaparillesi ja välitä ne eteenpäin. Päivitä tietosi.195 2. Sotilaan Käsikirja . Kertaa ryhmän johtajan käskyt ja ohjeet ja tämän jälkeen sovi taistelijaparisi kanssa tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. Tähtää todennäköistä maalia ja poista aseen varmistus. Ennakoi miten vihollinen tulee toimimaan. Valmistaudu toteuttamaan tehtäväsi Pidä erikoisvarustus kuten käsikranaatit. kun ryhmä kohtaa vihollisen tai saa taistelukosketuksen. käytettävä ase ja oikea tähtäin. Pidä yllä nestetasapainoasi nauttimalla nestettä ja energiavarastoasi nauttimalla ravintoa. kertasinko. Pidä aseesi ja varustuksesi toimintakunnossa ja käyttövalmiina Puhdista aseesi ja tarkista aika ajoin aseen tähtäimet sekä aseen ja lippaiden toiminta. Tee pimeätoimintavalmistelut. sekä savut käyttökunnossa.ja suojeluvaroituksen. Ylläpidä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi Seuraa toimintaympäristöäsi ja tunnista kriittiset tekijät toiminnan aloittamiseksi. Valmistaudu tehtäväsi toteuttamiseen arvioimalla tilannetta. Ryhmänjohtaja voi käskeä esimerkiksi parivartion. Valitse maali.

Valovahvistintähtäimillä varustettuja aseita käytetään valvontaan ja taistelun johtamiseen sekä yllättävään tulen aloitukseen. Pimeätaistelussa käytetään pimeätähtäimiä sekä valojuovapatruunoita. – valkoisten pilkkojen ja/tai johtajavalojen kiinnittäminen taisteluvyön selkäosaan. Tarkasta. Valmistaudu tehtävän toteuttamiseen ja varaudu vihollisen toimintaan Valmistaudu erikoisvälineistön. Ole valmiina aloittamaan taistelu. ehkäisevät pimeänäkökyvyn heikkenemistä. Sovi havaintojen perusteella tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. Kiiltäviä varusteita ei saa olla näkyvillä. Taistelijan on kiinnitettävä huomiota pimeänäkökyvyn säilyttämiseen. Paljaat ihonkohdat naamioidaan ja tarkastetaan. Vältä katsomasta kirkkaisiin valoihin. Riittävä lepo ja oikea ravinto. – valojuovapatruunoiden lipastaminen lippaisiin. Yötähtäimet kohdistetaan aseen kohdistamisen yhteydessä. kuten käsikranaatin. Jos on tarvetta valaista. Miten valmistaudut pimeätoimintaan? Pimeätoiminnan valmistelut tehdään valoisalla: – taisteluvarustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa. valaisuraketin tai savuheitteen käyttämiseen. – aseen rajoittimien tekeminen ja tarkistaminen sekä – tulialueen rajojen ja tulituskorkeuden merkitseminen etumaastoon – taistelusuunnitelman harjoittelu ryhmänjohtajan johdolla. Mieti mitä vihollinen seuraavaksi voi tehdä ja seuraa sen toimintaa. tilanteen. käytä punaista valoa. Sotilaan Käsikirja . vihollisen toiminnan ja tehtäväsi mukaisesti. – rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen. eritoten A-vitamiini ja sokeri. Alkoholin ja tupakan käyttöä on vältettävä.196 3. kertasingon. Saappaiden heijastimet voidaan peittää laittamalla lahkeet saappaiden päälle. työväline sekä lusikkahaarukka ja pakki aiheuttavat helposti ylimääräistä kolinaa. piipunsuuntainen suuntajuova aseessa helpottaa aseen suuntaamista. Valkoinen. Ase. että varustus ei pidä ääntä.

Johtajilla voi olla myös himmeä. että taistelijalla on yksi. Pimeys ei tarjoa näkösuojaa. Sotilaat voidaan merkitä myös pilkoilla esimerkiksi siten.197 Edettäessä voidaan laittaa valkoinen vaate selkään näköyhteyden säilyttämiseksi. Taistelumaasto on painettava mieleen jo valoisalla. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi oksia ja muuta luonnonmateriaalia sekä solumuovia (telttapatja) yhdistettynä luonnonmateriaaleihin. tuliasemansa ja toimintansa lämpötähystystä vastaan. Sotilaan on suojattava itsensä. Taistelijapareittain valmistellaan tuliasemassa rajoittimet tulialueelle sekä kolot aseen tukeen maaston nimien mukaan. taaksepäin näyttävä valo. ryhmänjohtajalla kaksi ja joukkueen johtajalla kolme pilkkaa. Sotilaan Käsikirja .

198 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

epäedulliset sääolot sekä tilapäinen ravinnon ja nesteen puute. omien taistelijoiden ja tulittamasi maalin väliin. Poista käsikranaatista varmistussokka vasta juuri ennen heittämistä. Jätä vähintään 100 piirun varmuusväli sekä sivu.199 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa Taisteluolosuhteissa sotilaaseen kohdistuu fyysinen kuormitus. Käsittele asettasi ja muita varusteitasi siten. taistelutunnus ja lähestymismerkit. Opettele tunnistamaan vihollinen maastopuvusta. Ilmoita aina vartiomiehelle menosi ryhmän tulialueelle. Seuraavilla toimenpiteillä voit ylläpitää omaa toimintakykyäsi. lähestyessäsi vartiomiestä takaapäin. Välitä ryhmänjohtajan käskyt muille taistelijoille.että korkeussuunnassa. Tarkista takavaara-alue aina ennen singolla ampumista. psyykkinen paine. Noudata vartiomiehen käskyjä. Pysy selvillä taistelijaparisi sijainnista ja sovi yhteistoiminta taistelussa. Joukkueen johtaja käskee muutokset rauhan ajan aseenkäyttöohjeisiin ennen taistelua. että et laukaise niitä vahingossa. Sotilaan Käsikirja . Paina mieleesi ryhmän taisteluun liittyvät räjähdepanokset ja niiden laukaisu/vetolangat siten. Sata piirua vastaa kolmea sormen leveyttä. taisteluvarustuksesta ja aseista sekä kengän pohjakuviosta ja ajoneuvojen jäljistä ja äänestä. että et laukaise asentamaasi miinaa vahingossa. Käytä taistelutunnusta osoittaaksesi omille sijaintisi ja lähestymisesi esim. Miten estät omat tappiot taistelussa? Noudata yleisiä varomääräyksiä. erityisesti unen puute. Poista räjähdepanoksista varmistussokka vasta asentamisen päätteeksi. levon. Lähesty vartiopaikkaa ja yhteydenottopaikkaa käsketystä suunnasta ja anna sovittu lähestymismerkki. Paina mieleesi tunnussana.

Keskustele paineoireista taistelijaparisi ja ryhmänjohtajan kanssa. vuorokauden ilman ravintoa ja noin 70 tuntia ilman unta. ravinnosta ja levosta. Johtajien. Keskustele taistelukokemuksista taistelijaparisi kanssa. Ryhmänjohtaja ylläpitää ryhmän taistelutaitoa kouluttamalla ja harjoituttamalla ryhmän taistelusuunnitelman. Huolehdi rasituksen ja taistelun jälkeisestä palautumisesta. se nopeuttaa palautumista. eli hypotermia Paleltumat oireilevat valkoisena laikkuna iholla ja pistelevänä kipuna. Pysy selvillä tilanteesta. Paleltumissa iho ja pinnan alaiset kerrokset jäätyvät ja kudos tuhoutuu. Valmistaudu taisteluun mielikuvaharjoittelulla. kun se on mahdollista. Ruokaile ja lepää. älä levitä huhuja. Mielikuvaharjoittelun pohjana ovat ryhmänjohtajan käskyt ja ryhmän harjoittelema taistelusuunnitelma sekä taistelijaparin sopima yhteistoiminta ja työnjako. Nopeuta lihaksiston palautumista venyttelyllä ja rentouttamalla. Se käsittää tilanteenarvioinnin sekä taisteluvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta. se kohottaa paineensietokykyäsi. Sotilaan Käsikirja .200 Miten kehität paineensietokykyäsi ja hallitset stressin? Kehitä taistelutaitoasi. Huolehdi erityisesti palautumisesta fyysisesti raskaan suorituksen jälkeen. Nauti nestettä. Pitkäaikaisessa toiminnassa unen tulisi olla vähintään 4–6 tuntia vuorokaudessa. Ylläpidä omalta osaltasi ryhmän yhteishenkeä ja motivaatiota. Kylmyyden aiheuttamia seurauksia ovat: – paleltumat – alilämpö. MITEN SÄILYTÄN LÄMPÖTASAPAINON? Kylmyys ja toisaalta liika lämpö aiheuttavat lämpötasapainon horjumista. ajoneuvon kuljettajien ja tarkkuustyötä tekevien riittävä uni on tärkeää koko joukon kannalta. Lepää lyhyitäkin jaksoja aina. se lisää paineensietokykyäsi. Kehitä fyysistä kuntoasi. Sotilas pystyy säilyttämään toimintakykynsä muutaman tunnin ilman nestettä. Huolehdi riittävästä nesteestä.

Saappaiden tulee olla vähintään kaksi numeroa tavanomaista suuremmat. Käytä kaikki tilaisuudet varusteiden kuivaamiseksi.201 Pahimmissa paleltumatapauksissa on jouduttu poistamaan paleltunut kohta leikkauksella. Sijoita mukanasi oleva juoma ja kuivamuona lähelle kehoasi. 6. Vaatetus useina ohuina kerroksina on parempi kuin yksi paksu vaatekerta. välinpitämättömyys ja tajunnan hämärtyminen. Ne eivät saa olla nailonia. Pidä kasvojen verenkiertoa yllä liikuttamalla kasvojen lihaksia. Liikuta varpaitasi ja jalkateriäsi kenkien sisällä. 11. Vaihda heti tilaisuuden tullen kuivaa yllesi. Miten ehkäiset paleltumat? 1. nikotiini supistaa verisuonia ja lisää kovalla pakkasella huomattavasti paleltumisen riskiä. Pukeudu lämpimästi ja tilanteen mukaan oikein. Sotilaan Käsikirja . 7. väsymys. Tarkkaile myös ryhmän muita sotilaita. Vältä saippuapesun ja deodoranttien käyttöä sekä vesipitoisia kasvovoiteita kovalla pakkasella. Käytä riittävän tilavia jalkineita. 5. Pidä jalkasi puhtaana. Syö ja juo lämmintä ruokaa ja juomaa. Käytä jalkineessa pohjallisia. Vältä hiestymistä. Käytä puhtaita sukkia. koska kehoon vaikuttava tehollinen lämpötila on riippuvainen myös suojavaatteista ja tuulen vaikutuksesta. 9. Ydinlämmön laskiessa alle +30 asteen seuraa tajuttomuus ja alle +28 asteessa sydänpysähdys ja kuolema. Paleltuminen ja kylmettyminen voi tapahtua pienelläkin pakkasella. Hypotermian oireita ovat lihasten kangistuminen. Hoida jalkahikesi. 2. vilunväristykset. 3. Vähennä vaatetusta ennen kovaa rasitusta. mutta pysy liikkeellä. Kylmä vesi kangistaa erityisen nopeasti. Myös tilapäisvälinein voit lisätä lämpimyyttä esimerkiksi sanomalehtipaperin avulla. Sovi taistelijaparisi kanssa toistenne kasvojen tarkkailusta. 10. Suojaudu viimalta. Älä tupakoi. 8. Puristele sormiasi nyrkkiin. Alilämmössä eli hypotermiassa koko ruumiin lämpötila laskee. 4. sillä sekin lisää paleltumisalttiutta. Lisää vaatetusta rasituksen jälkeen ja taukojen ajaksi.

Vielä kerran! Huolehdi erityisesti jaloistasi – pidä ne kuivina – pyri vaihtamaan sukkasi päivittäin – riisu jalkineesi levon ajaksi ja kuivaa sukkasi – pukeudu lämpimästi sillä lämmin yleisvaatetus estää osaltaan myös raajojen paleltumisen. 14. Irrota varustuksesi ja suorita tehokkaita lihasliikkeitä. PALELTUMAT 5 Ilman lämpötila (Co) 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 2 4 12 6 8 10 Tuulen nopeus (m/s) 14 16 Sotilaan Käsikirja .ja tulehdusvaaran takia. Lämmitä sitä paljaalla lämpimällä kädellä. Jos vain epäiletkin paleltumaa esimerkiksi jaloissasi. 13. Turtumisen tunne on merkki verenkierron häiriintymisestä. Älä koskaan hiero lumella kuolio. Valkoinen alue ihollasi on merkki kylmävauriosta. Kuivaa kätesi. että tunnottomuus rajoittuneellakin alueella sekä sormien ja varpaiden jäykkyys voivat olla paleltuman ensimmäinen oire ja voivat edellyttää viivytyksetöntä asiantuntevaa ensiapua vamman pahentumisen välttämiseksi. ilmoita asiasta heti lähimmälle esimiehellesi. ennen kuin kosket siihen. kuivaa se. Älä hiero. Jos joudut käsittelemään metallia paljain käsin. Muista.202 12.

poikkeava käytös ja tahaton virtsaaminen tai ulostaminen. Ensiapuna on lepo viileässä paikassa. Se oireilee heikotuksena. kouristukset. Tällainen noin kahden litran nestemenetys voi syntyä jo tunnin mittaisessa kovassa rasituksessa.203 Miten menettelen helteellä? Lämpösairauksia ovat: – auringonpistos – lämpöpyörtyminen – lämpökouristukset – lämpöuupuminen – lämpöhalvaus Auringonpistos on seurausta päähän kohdistuneesta suorasta lämpösäteilystä. Kovassa rasituksessa ihminen juo yleensä liian vähän. vaatteiden vähentäminen ja potilaan siirtäminen hoitoon. Lämpökouristukset ovat 1–3 minuuttia kestäviä kouristuksia ja liittyvät pitkäkestoiseen lihasten kuormittamiseen helteellä. lepo viileässä. Lämpösairauksia edistävät liiallinen vaatetus. Se oireilee päänsärkynä. kuume. Lämpöuupumus liittyy runsaaseen nestevajaukseen. Ensiapuna on suolaton vesi. jolloin aivojen verenkierto heikkenee hetkeksi ja seuraa hetkellinen tajunnan menetys. huimauksena ja huonona olona. siirto viileään ja juominen. Lämpöpyörtyminen johtuu verenkierron ohjautumisesta iholle ja alaraajoihin. Nestettä tulisi helteellä kovassa rasituksessa juoda n 2 dl 20 minuutin välein. nestevajaus ja fyysinen ponnistelu. Ensiapuna on jalkojen nostaminen koholle. Jo 2–3% nestevajaus laskee ihmisen suorituskykyä selvästi. Lämpöhalvauksessa koko ruumiin lämpötila nousee hengenvaarallisen korkeaksi. Ensiapuna annetaan litra vettä tai mehua. johon sekoitetaan noin ¼ teelusikallista suolaa. väsymyksenä. Potilaan kuume alkaa kohota. jos hän juo janonsa mukaisesti. Sotilaan Käsikirja . Oireina ovat kohonnut sydämen syke. Auringonpistoksessa pään alue on jäänyt ilman varjostavaa suojaa. voimistuneena hengityksenä ja sekavuutena.

Peseydy tai ui riittävän usein ja huolellisesti hikirauhasten toiminnan turvaamiseksi. Miten valmistaudut pitkäkestoiseen rasitukseen ja ylläpidät toimintakyvyn rasituksen aikana? 1. Henkilökohtaisen puhtauden hoito ja peseytyminen Käytä puhtaita sukkia ja vaateita. 5. 3. Pukeudu helteellä riittävän kevyesti. Tee nestetankkaus ennen pitkäkestoista ja rasittavaa suoritusta nauttimalla lasillinen vettä puoli tuntia ja toinen 15 minuuttia ennen suorituksen alkua. että sen painopiste on mahdollisimman korkealla.ja ravintotankkaus 1–2 vuorokautta ennen suoritusta. Vähennä vaatetusta rasituksen ajaksi ja lisää vaatetusta suorituksen päätteeksi.204 Miten ehkäiset lämpösairaudet? 1. Vaihda mahdollisimman usein puhtaat alusvaatteet. Fyysisen kunnon harjoittaminen ennalta Harjoittele säännöllisesti 3–5 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. 4. Varusteiden ja materiaalin oikea pakkaaminen sekä jakaminen Pakkaa selkäreppu siten. Juo runsaasti myös rasituksen jälkeen. Vaatetus ei saa olla liian tiivis eikä tiukka ja sen on läpäistävä haihtuminen. Neste. joiden paino on alle 60 kg tai jotka ovat huonokuntoisia kyke- Sotilaan Käsikirja .ja ravintotankkaus Aloita neste. 3. Sotilaat. Vältä kasvojen pesua lämpimällä vedellä ja saippualla ennen kovaan pakkaseen lähtöä. Raskaan ryhmäkohtaisen kaluston kantamisessa on vuoroteltava. Paras pukeutumistulos saavutetaan käyttämällä useita päällekkäisiä vaatekerroksia ja yhdistelemällä erilaisia vaatemateriaaleja. 2. 5. Mene pysähtymisen ja taukojen aikana varjoon. usein ja vähän kerrallaan. 2. jotka ehkäisevät hiertymisiä. Se nopeuttaa palautumista ja auttaa suoriutumaan seuraavasta rasituksesta. Käytä tilanteeseen sopivia jalkineita. Olosuhteiden sekä sään mukaisten vaatteiden ja jalkineiden valinta Kehon optimaalinen lämmönsäätely tehdään vaatteita vähentämällä tai lisäämällä sekä huolehtimalla kehon nestetasapainon ylläpitämisestä. 6. Pidä riittävästi taukoja varjossa ja juo usein. 4. Nauti viileää tai kylmää nestettä 1–2 desilitran erissä noin 10–20 minuutin välein.

peitä jätöksesi. 8.ja lämpötasapainon ylläpitäminen Nauti riittävästi nesteitä. Henkisten painereaktioiden ehkäisy Pysy liikkeessä. Energian saannin turvaaminen nauttimalla säännöllisesti monipuolista ravintoa Taistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit. 7.ja mielikuvaharjoituksia. syö näkkileipää. jaksottaminen sekä tauottaminen Hyvä työn jaksottelu on esimerkiksi 50 minuuttia työtä ja 10 minuuttia taukoa. Tee rentoutus. 6. 10. Syö pienissä annoksissa useita kertoja (4–6) vuorokaudessa. Pidä yllä hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä. pureskele ksylitolipurukumia tai -pastilleja. Riittävän unen ja levon takaaminen Tarvitset harjoituksen alusta lähtien vähintään 4–6 tuntia unta vuorokaudessa. laimea mehu). Vältä sokereita. Toimintakykyä voidaan lisätä 20–80 minuutin päiväunilla. että neste ehtii imeytyä. Ylläpidä tasaista vauhtia ja kuormitusta. Ellei tähän ole mahdollisuutta. Juo usein pieniä eriä kerrallaan. Sotilaan Käsikirja . Kuivaa märät varusteesi ja vaihda kastuneet varusteet kuiviin. Aktiivinen toiminta kovassa pakkasessa voi jopa kaksinkertaistaa energiankulutuksen. Jos se ei ole mahdollista. Tee tarpeesi kenttäkäymälään – älä maastoon.205 nevät vain rajoitetusti pitkäaikaiseen toimintaan raskaan taakan kanssa. Pese kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen. Valmistaudu ja harjoittele vaikeisiin tilanteisiin. Tutkimusten mukaan 3–5 tunnin yöunilla jaksaa työskennellä tehokkaasti keskimäärin 9 vuorokautta. Vaihda likaiset ja rikkoutuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. Kehon neste. Juo rasituksen aikana noin 1 litra tunnissa (vesi. 9. Peseydy tai ui kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen. Hygienia maasto-olosuhteissa Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen. Kuormituksen ja rasituksen sääteleminen.

palavat roskat voidaan polttaa kamiinassa. Taistelijapari on aina tehokkaampi kuin kaksi yksittäistä sotilasta. Voit vaikuttaa itse siihen kenen kanssa muodostat taistelijaparin. joka on ollut lämpöastiassa yli kaksi tuntia. että syntyvä kokonaisuus on paras mahdollinen. käytä juoksevaa vettä ja puhdista se keittämällä. Kuumenna lämmitettävä ruoka kiehuvaksi. Taistelijaparin yhteistoiminta Yhteistoiminnan tarkoitus ja perusteet Ryhmä muodostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta taistelijaparista. Pese pakki ja lusikkahaarukka aina ruokailun jälkeen kuumalla vedellä ja pesuaineella. Ryhmät muodostetaan mahdollisimman hyvin yhteistyöhön kykenevistä henkilöistä. polttoaineista ja roskista. Jos joudut käyttämään pintavettä. Jatkuvassa taistelus- Sotilaan Käsikirja . Kahden sotilaan muodostama taistelijapari on ryhmän perusosa. Perusyksikkö tekee erikoiskoulutusvalinnat. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne. Taistelijaparin yhteistoiminta antaa mahdollisuuden taistelussa tarvittavan tulen ja liikkeen yhdistämiseen sekä suojaamiseen ja tukemiseen. Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa. joka vaikuttaa siihen ketkä mihinkin tehtävään koulutetaan. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruuan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Lopullinen sijoitus tehdään niin.206 Käytä vain puhtaaksi todettua vettä. Taistelijaparit tukevat toisiaan rynnäkkökiväärin tulella ja etenevät toistensa suojaamana tuliasemasta toiseen. Käytä ruuan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa .älä omaa lusikkahaarukkaasi. Suojaa ruoka-astiat sateelta ja suoralta auringonvalolta. Roskat laitetaan roskasäkkiin. Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kuljetuksen aikana erillään ampumatarvikkeista. Ellei pesuainetta ole saatavissa käytä pesuun kuusen tai männyn havuja. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparit ja heidän tehtävänsä. puhdistustabletilla tai suodattamalla. Pese kätesi aina ennen ruuan valmistusta ja ruokailua sekä ruokailun jälkeen. Laske vesi juomapulloosi vesiastiasta – älä ota vettä astiasta omalla juomapullollasi. kun valmistat ruokasi itse. Keitä tai paista ruoka kypsäksi. Tyhjennä roskat ja ruuantähteet roska-astiaan – älä koskaan maastoon. Ellei lämmintä vettä ole saatavilla kuumenna vesi pakissa kamiinan päällä. Älä syö ruokaa.

Taistelijaparin tehokas yhteistoiminta edellyttää. kertasinkoampujina. Pitkäaikaisessa rasituksessa ja väsyneenä taistelijaparin on seurattava ja tarkkailtava toistensa nesteen nauttimista. toimintaan ja toimintaympäristöön sekä tutustuttaa hänet muuhun ryhmään. Siksi taistelijaparin on seurattava ryhmänjohtaja merkkejä ja käskyjä ja välitettävä ne muille taistelijapareille. että taistelijaparit tukevat tulellaan ja etenemisellään toinen toisiaan. Taistelijapari toimii yhdessä muun muassa tunnustelijana. Taistelijaparin on tiedettävä aina toistensa sijainti sekä taisteluvalmius ja toimintakyky. ruokailua ja varusteiden mukaan ottamista. patruunoiden lipastamisessa. Taistelijapari tarkistaa toistensa varusteiden pakkauksen ja naamioinnin. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa ja tehtävänsä osana ryhmän kokonaistoimintaa. konekivääritaistelijaparina ja parivartiossa sekä lähes kaikissa muissakin taistelutehtävissä. ruuan noutamisessa tai valmistamisessa ja ruokailussa sekä levossa. Näin he oppivat tuntemaan toistensa vahvuudet ja heikkoudet. Taistelijaparin on harjoiteltava yhteistoiminta ja heillä tulisi olla yhteistä taistelukokemusta. Ryhmänjohtaja käskee taistelijapareille tehtävät siten. lyhyt ja selkeä viestintä merkeillä sekä suullisesti. Taistelijaparin yhteistoiminta taisteluun valmistauduttaessa ja taistelussa on esitetty tarkemmin jäljempänä. Sotilaan Käsikirja . Talvella taistelijapari tarkkailee toistensa liikkumista ja kasvoja paleltumien ehkäisemiseksi ja oireiden tunnistamiseksi. Ryhmän liikkuessa etenemismuodoissa taistelijaparin tehtävänä on edetä ja säilyttää paikkansa ryhmityksessä ja tähystää käskettyyn suuntaan. Taistelijaparin on osattava taistelussa tarvittava nopea. että molemmat tuntevat toisensa. Taistelijapari taistelee aina ryhmänsä osana.207 sa taistelijapari vuorottelee tähystämisessä. Puolustuksessa taistelijaparin tehtävänä on tulialueella olevan vihollisen tuhoaminen ryhmänjohtajan käskemästä tuliasemasta. Taistelijapari antaa välittömän ensiavun haavoittuneelle taistelijaparilleen. Hyökkäyksessä taistelijaparin tehtävänä on edetä käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja tuhota kohtaamansa vihollinen. Vanhempi taistelija perehdyttää parinsa tehtäviin.

jos taistelijaparisi haavoittuu taistelijaparin poterossa? 3.208 Pohdittavaa 1. jos ryhmäaseen (kvkk. Miten toimit. jos taistelijaparisi ei kykene toimimaan taistelussa? 2. Miten toimit. Miten toimit. ksko) käyttäjä tulee taistelukyvyttömäksi? Sotilaan Käsikirja .

vahvistettujen käsija valomerkkien tuntemista sekä etukäteen sovittuja merkkejä ja toimintatapoja. Taistelijaparille ilmoitetaan havainnot vihollisesta ja varoitetaan vihollisen toiminnasta sekä osoitetaan maaleja. Sotilaan Käsikirja . sovitaan taistelijaparin tukeminen ja oma eteneminen sekä kannustetaan taistelijaparia. Mitä tiedon välitys taistelussa on ja mitä se edellyttää? Vuorovaikutus on keskustelua. muille ryhmän jäsenille ja ryhmänjohtajalle. tarpeellinen tieto ei välity ja taistelu voi epäonnistua.209 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa Miksi taistelussa välitetään tietoa? Ryhmän tehokkaan viestinnän edellytys on. Tiedon välittäminen edellyttää yhteistä käsitteistöä. Milloin tietoa siirretään? Taisteluun valmistauduttaessa taistelijaparin vuorovaikutuksen tarkoituksena on tilanteen arvioiminen ja yhteistoiminnan sopiminen tehtävän toteuttamiseksi. Suorituksen aikana taistelijaparille ilmoitetaan omat aikomukset. Viestintää ja yhteistoimintaa pitää harjoitella. lyhyitä ilmoituksia ja käskyjä sekä viestintää vahvistettujen ja sovittujen merkkien avulla. Taistelussa vuorovaikutuksen tarkoituksena on vihollista ja toimintaympäristöä sekä omaa toimintaa ja joukkoja koskevien havaintojen ja tulkintojen välittäminen taistelijaparille. Taistelun jälkeisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on taistelukokemusten vaihtaminen ja arviointi toiminnan parantamiseksi sekä taistelijaparin tukeminen. Jos viestintä on puutteellista. Lisäksi tarkoituksena on tukea ryhmän taistelusuunnitelman toteuttamista sekä pitää yhteyttä ryhmän muihin jäseniin. merkkien ja käskyjen välittämisessä kaikkiin suuntiin. Taistelijapari voi keskenään sopia ennen suoritusta tehtävänjaon sekä maalien valinnan ja tuhoamisjärjestyksen. Taistelijaparin tehokas vuorovaikutus taistelussa on mahdollista vain siirtämällä tietoa. Ryhmänjohtajan käskyt ja merkit välitetään taistelijaparille ja muille taistelijoille. että ryhmän jäsenet ymmärtävät vuorovaikutuksen tarpeen ja velvollisuutensa havaintojen.

vaunun etuluukussa. Viestin perillemeno tulee varmistaa esimerkiksi tarkastamalla toistaako vastaanottaja merkin tai toimiiko hän viestin edellyttämällä tavalla. Sotilaan tulee kiinnittää taistelijaparin huomio viestin havaitsemiseksi huomio -merkillä ja tarvittaessa esimerkiksi vihellyksellä tai taistelijaparin nimellä. sijainti ja toiminta esimerkiksi seuraavasti: – kaksi sotilasta. MITÄ (toiminta). MISSÄ? Vihollisen suunta ja etäisyys tai sijainti Vihollinen osoitetaan taistelijaparille suuntana ja etäisyytenä. Mitä viesti voi sisältää? Viestin peruskaava on seuraava (KMMMTTT): KUKA (Omien ja vihollisen määrä ja laatu). MISSÄ (suunta ja etäisyys). Taistelija osoittaa viestin ymmärtämisen toistamalla merkin tai toistamalla suullisen viestin. viestin lähettämisen sekä viestin perillemenon ja sen ymmärtämisen varmistamisen. Puhu selvästi ja kuuluvalla äänellä. Sotilaan Käsikirja . etenee tulenaloitustasalle – rynnäkköpanssarivaunu. Puhu lyhyesti.210 Miten viestit? Viestiminen käsittää taistelijaparin huomion kiinnittämisen. laatu. Merkit tulee näyttää selkeästi. TULOKSET sekä TOIMINTAOHJEET (Kysy ohjeita tarvittaessa – ryhmänjohtaja käskee ja antaa toimintaohjeet) KUKA ja MITÄ? Vihollisesta ilmoitetaan määrä. Varmistat tiedon perillemenon ja ymmärtämisen käyttämällä vahvistettujen käsi. tuliasemassa – jalkaväkiryhmä maalissa SUSI 1. etukäteen sovittuja merkkejä ja toimintatapoja. Käytä kirjakieltä. etenee vartiopaikkaa kohti tai – konekivääritaistelijapari. Pikatilanteessa vihollinen osoitetaan lisäksi omalla esimerkillä tulittamalla vihollista. savuttaa ja peruuttaa taaksepäin – vaunun johtaja. pysähtyi varamiinoitteen eteen. MILLOIN (tapahtuma-aika). TOIMENPITEET.ja valomerkkejä.

10.15 tai 21. Tapahtunut toiminta voidaan ilmoittaa esimerkiksi noin 5 minuuttia sitten. esimerkiksi vihollinen 100 piirua ison puun vasemmalla puolella.15. MILLOIN? Tapahtuma-aika Tapahtuma-aika ilmoitetaan kellonaikana esimerkiksi 10. TIE. 100 metriä) tai nimettyjen maastonkohtien avulla (METSÄ. Tuleva toiminta sovitaan kellon aikana ja/tai merkkinä tai toimintaohjeena esimerkiksi Kello 10.211 Edettäessä vihollinen voidaan osoittaa etenemissuunnan suhteen esimerkiksi vihollinen vasemmalla / oikealla / edessä / takana. 150 metriä). Taisteluasemassa vihollinen voidaan osoittaa suuntana (vasemmalla / edessä / oikealla. Tarkemmin maali voidaan osoittaa ilmoittamalla maalin sijainti kiintopisteen suhteen piiruina. Sotilaan Käsikirja . 100 metriä. 50 metriä) kellon aikana (kello 2. AUKEA. 40 metriä tai kellon aikana esimerkiksi vihollinen kello 3 / 6 / 9 / 12. kun ryhmänjohtaja ampuu vihreän valopistoolinpatruunan ja konekivääri aloittaa tulittamisen. Vihollisen sijainti voidaan ilmoittaa kiintopisteen avulla esimerkiksi vihollinen kiven oikealla puolella.

SEIS! LAUKAISULANKA sekä välittömästä vaarasta komennolla SUOJAAN! Ilmoitus omasta toiminnasta ja yhteistoiminnan sopiminen Taistelijaparille voidaan ilmoittaa tulevasta toiminnasta esimerkiksi seuraavasti: – edessä este. heitä käsikranaatti. minä vyörytän – ammu vasemmalta alkaen. jatketaan seuraavan huoneeseen TULOKSET Ilmoitus oman toiminnan tuloksista Taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle ilmoitetaan oman toiminnan tulos esimerkiksi: – pellolla ei vihollista. tue – mutka vasempaan. tavoitteesta.212 TOIMENPITEET Varoitus taistelijaparia uhkaavasta vaarasta Taistelijaparia voidaan varoittaa uhkaavasta vaarasta komennoilla VARO VIHOLLINEN EDESSÄ. tulenavaus minun esimerkilläni – suojaan savulla. minä jatkan vasempaan – avaan oven. tue – syöksyn ojaan. Sotilaan Käsikirja . Taistelijaparin on pyydettävä toisiltaan tarvitsemaansa tietoa vihollisen sijainnista. kierrän oikealta. pesäke tuhottu – olemme tavoitteessa. – vihollinen tuhottu. kaksi kaatunutta. erikoisvälineiden määrästä ja taistelijaparin toimintakyvystä. etenemissuunnasta. kierretään oikealta – suojaa käytävä oikealle. jäljellä kolme lipasta ja kaksi käsikranaattia TOIMINTAOHJEET Toimintaohjeiden antaminen taistelijaparille ja tarvittavan tiedon pyytäminen ryhmänjohtajalta. VARO KÄSIKRANAATTI ja SEIS! MIINA. ryhmänjohtajan merkeistä ja käskyistä. minä aloitan oikealta. heitä käsikranaatti ja ammu vasemmalle – ei vihollista.

Sinkoampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa. Ryhmän varajohtaja järjestää ryhmän ampumatarviketäydennyksen sekä ruuan noudon ja jakamisen. Ryhmänjohtaja vastaa tehtävän toteuttamisesta. Kertaa taistelijaparin yhteydenpidossa käytettävät käsimerkit. Ryhmän varajohtaja on ryhmänjohtajan ensimmäinen sijainen. Ryhmänjohtaja johtaa ryhmän taistelua ja käskee tehtävät taistelijapareille. Vartiomiehen ilmoitus ryhmänjohtajalle vihollishavainnoista. Taistelijaparin yhteistoiminnan sopiminen ennen tulenavausta. Tunnustelijan ilmoitus ryhmänjohtajalle edessä olevasta vihollisesta. 2. taistelua ja huoltotoimenpiteitä. 1.213 Tehtäviä. 4. Konekivääriampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa. Ryhmän varajohtaja sijainen on hänen taistelijaparinsa. Ajoneuvonkuljettaja kuuluu kolmanteen taistelijapariin. Toinen taistelijapari (kertasinkotaistelijapari) tuhoaa vihollisen vaunut yhteistoiminnassa ja muun ryhmän tukemana.4 Jääkäriryhmä Kokoonpano ja aseistus Ryhmän tehokkaan ja nopean toiminnan perusteina ovat selkeä ja käsketty tehtäväjako ja sijaisuusjärjestelmä. Taisteluajoneuvon tai ajoneuvon kuljettaja vastaa ajoneuvosta ja sen kunnosta. 7. 3. Ryhmän varajohtaja vastaa ryhmän materiaalista ja sen huollosta. ryhmän taisteluvalmiudesta ja koulutuksesta. Ryhmän varajohtaja johtaa toista puoliryhmää ryhmän toimessa jakautuneena. Ryhmänjohtaja johtaa ensimmäistä puoliryhmää ryhmän toimiessa jakautuneena. Sotilaan Käsikirja . Ensimmäinen taistelijapari (konekivääritaistelijapari) tukee koko ryhmän taistelua. Taistelijoiden vakiotehtävillä nopeutetaan ryhmän taisteluvalmisteluja. Kolmas taistelijapari (ryhmän varajohtajataistelijapari). Valmistele seuraavat ilmoitukset soveltaen edellä esitettyjä ohjeita.

Samat ominaisuudet kuvaavat hyvää ryhmää nykyisinkin. Kyselyn kohdejoukkona olivat viime sotiemme veteraanit.ja raskas viuhkaräjähdepanos 50 ja 100 m – raskas kranaatinheitin 7.3 km – tykistö 16–30 km – sulutteet sekä viuhka. Ryhmän kiinteys lisää ryhmän käyttäytymisen ennakoitavuutta. Ryhmä on ylpeä omasta joukostaan ja siihen kuulumisesta. Ryhmän kiinteys antaa sen jäsenille turvallisuutta ja voimaa sekä auttaa pitämään ryhmän koossa. “Kaveria ei jätetä” on tärkeä ryhmää yhdistävä ja koossa pitävä periaate. Kaveria autetaan.214 Ryhmän taistelua tukevat muut ryhmät. Ryhmän jäsenet haluavat kuulua ryhmäänsä. Tehtävän täyttäminen “homman hoitaminen” on koko ryhmän tavoite ja se tuottaa kaikille tyydytystä. Heidän sotakokemustensa perusteella hyvällä ryhmällä oli taistelussa tiettyjä ominaisuuksia. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa suorituskyvyn sekä heikot ja vahvat ominaisuudet.ja putkiräjähdepanokset Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella Suomen Reserviupseeriliito teki vuonna 1998 tutkimuksen ihmisten johtamisesta sodassa. joiden ampumaetäisyydet ovat seuraavat: – tarkkuuskiväärit 600 m – ilmatorjuntakonekiväärit 1500 m – raskaat kertasingot 350 m – kevyt. jotta itseäkin tarvittaessa Sotilaan Käsikirja . Joukkueen taistelua tuetaan seuraavilla aseilla.

rauhallisuus. auttavat ja tukevat toinen toisiaan. Sotilaan Käsikirja . Ryhmän jäsenet rohkaisevat. Ryhmään kuuluminen lisää sen jäsenten turvallisuutta. Ryhmän jäsenet eivät uhkarohkeudellaan tai hölmöillä tempauksilla vaaranna muiden turvallisuutta. etteivät ne “kaadu” muiden hoidettavaksi. Ryhmä odottaa sen jäseniltä oman tehtävänsä hoitamista parhaan kykynsä mukaan niin. Sotilaalta edellytetään yhtäläistä suoritustasoa taistelussa ja parhaansa yrittämisessä. suoritustasoon ja yhteistyöhön liittyen. Ryhmän turvallisuuteen liittyvät sotilaan toiminta taistelussa. lämmitykseen ja ruuan jakoon. ammattitaito ja luotettavuus. Sotakokemusten perusteella hyvän sotilaan ominaisuuksia ovat rohkeus. Ryhmä edellyttää jäseniltään yhdenmukaista käyttäytymistä muun muassa turvallisuuteen. pelottomuus. Ryhmän yhteinen etu asetetaan oman henkilökohtaisen mukavuuden tai muun edun edelle. vartiointi. ryhmäaseen käyttö ja kunnossapito sekä haavoittuneista huolehtiminen. Vastaavasti huonon sotilaan ominaisuuksia ovat pelkuruus ja uhkarohkeus.215 autettaisiin. Sotilaalta edellytetään itsensä ja oman pelkonsa voittamista. Sotilaalta edellytetään osallistumista yhteisiin töihin ja kaikkien mukavuuteen vaikuttaviin tekijöihin kuten siivoukseen.

216 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Etäisyydet eivät saa kuitenkaan olla niin pitkiä. Etenemismuotoon ryhmitytään joko komennolla tai vahvistetulla käsimerkillä. Etenemismuotojen tarkoituksena on helpottaa liikkumista. käytetään harvaa ryhmitystä. lisätä taisteluvalmiutta ja joukon suojaa sekä antaa mahdollisuus joukon nopeaan. Ryhmän perusetenemismuodot ovat avojono ja avorivi. Tällaista ryhmitystä kutsutaan etenemismuodoksi. jos joudut odottamaan liikkeellelähtöä – avojonossa ryhmänjohtaja käskee tunnustelijat eteen – tähystys on joko vakiojärjestelmän mukainen tai ryhmänjohtaja käskee tähystyksen erikseen – valmistaudu välittämään merkkejä ja käskyjä. Liikkuessa taistelijoiden etäisyys toisistaan on vähintään viisi metriä. että kadotettaisiin näkö. jossa miesten etäisyydet ja välit ovat useita metrejä. Tällöin ei tarjota viholliselle mahdollisuutta tuhota useita henkilöitä kerralla. ulottuvaan ja tehokkaaseen tulitoimintaan.217 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat Kun joukko siirtyy maastossa jalan tai hiihtäen. Ryhmityttäessä etenemismuotoon: – toista merkki – lataa ja varmista aseesi (ellet ole tehnyt jo aikaisemmin) – tarkasta tähtäinasetukset – pane ase rinnalle tai ota se käteen ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti – suojaudu.ja kuuloyhteys naapuriin. Sotilaan Käsikirja . Levittäytymällä pystytään näkemään maasto useista suunnista ja kattamaan tulella suurempi alue kuin olemalla lähekkäin.

Havaintojen tekeminen etenemisen aikana ja toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi Sotilaan Käsikirja . kun vaaditaan suurta taistelu. Avorivi on taisteluryhmitys. Harjoitelkaa myös kääntymään avojonosta kukin kohdaltaan avoriviin suoraan sivulle.taistelijaparista ensimmäinen tähystää vasemmalle ja toinen oikealle Avojono on etenemisryhmitys.ja tulenantovalmiutta. jota käytetään ensisijaisesti liikuttaessa vihollisen tulessa sekä tulitaistelua käytäessä. kun ryhmä liikkuu avojonossa ilman tunnustelijoita. Avoriviä käytetään silloin. 3m 10 m 5m 5m Tunnustelijoiden ollessa edessä 1. Avojonosta ryhmitytään avoriviin yleensä suoraan etenemissuuntaan.218 Alla on kuvattu jääkäriryhmän tähystysvastuun jako. jota käytetään ensisijaisesti marssilla ja edettäessä talvella ja pimeällä.

että myös takanasi etenevä sotilas näkee ja toistaa merkit. Siirry tuliasemaan. Sotilaan Käsikirja . Älä aiheuta etenemiselläsi ääntä. että voit aloittaa tulen ennen vihollista. että voit tarvittaessa avata tulen ryhmänjohtajan esimerkin mukaan tai havaitessasi vihollisen. Valmistaudu ryhmittymään avoriviin ryhmänjohtajasi merkkien mukaan. Säilytä oma paikkasi etenemismuodossa sekä vähintään viiden metrin etäisyys edellä kulkevaan sotilaaseen. tarkkailla maastoa ja kuulla ryhmänjohtajan kuiskaamalla antamat käskyt. että voit tulittaa tarvittaessa suoraan eteenpäin – valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkin tai merkin mukaan. Toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi Suojaudu heittäytymällä painanteeseen tai avaa tuli vihollisen suuntaan ryhmänjohtajasi esimerkin tai käskyn mukaan ja hänen ampumiensa valojuovaluotien suuntaan. Tarkkaile maastoa etenemissuuntaan niin. tähystä – ole valmiina lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajasi merkillä. Pidä aseesi aina katseesi suunnassa suoraan eteenpäin niin. Pysähdyttäessä suojaudu etenemällä muutama metri tähystyssuuntaasi. että voit kuulostella. Avorivissä edettäessä Säilytä paikkasi ryhmänjohtajan tasalla. että voit tarvittaessa aloittaa tulen tähystyssuuntaasi ennen vihollista. Valitse etenemisreittisi.219 Avojonossa edettäessä Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä ja käsimerkkejä. Tarkkaile maastoa omaan tähystyssuuntaasi niin. Kanna asettasi siten. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä ja käsimerkkejä suunnan tarkistamisesta tai pysähtymisestä. joka voi paljastaa ryhmäsi viholliselle. josta voit tuhota vihollisen. että voit tarvittaessa suojautua ja ilmoittaa vihollishavaintosi taistelijaparillesi sekä ryhmäsi johtajalle. toista ne ja varmista. Paikanna vihollinen äänen ja suuliekkien perusteella ja ilmoita havaintosi taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajallesi kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. Syöksy tai siirry parempaan suojaan. Pysähdyttäessä suojaudu ja ota ampuma-asento niin. Ole hiljaa niin.

220 Valmistaudu tempaamaan aloite. Etenemisen nopeuttaminen käsketään mars – mars -merkillä ja hidastaminen hitaammin -merkillä. Sotilaan Käsikirja . Joukkueen johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoiden vaihdon. Tunnustelijoita käytetään siirryttäessä toimintaalueelle ja hyökkäyksessä. kun vihollisen kohtaaminen on mahdollista. Tunnustelijoiden toiminta Tunnustelijoilla suojataan pääjoukko. Tunnustelijoita johdetaan käsimerkeillä. Liikkuminen tunnustelijana on rasittavampaa kuin kulkeminen joukon mukana. äänettömästi ja ase koko ajan ampumavalmiina. Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina suojasta toiseen tähystäen etumaastoa. Tällainen odottamaton ja määrätietoinen toiminta yllättää usein myös ylläkköä tekevän vihollisen. jos heitä vastaan avataan tuli. Sen vuoksi tunnustelijoita vaihdetaan välillä. Toimi ryhmänjohtajasi esimerkin ja käskyjen mukaisesti. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluvalmiuden. Tunnustelijoiden on naamioitava taisteluvarustuksensa huolellisesti. käytettävä etenemisessä maaston tarjoamaa suojaa ja katveita sekä edettäessä taisteluvalmiina toistensa suojaten. Ryhmänjohtaja käskee vihollisen tuhoamisen käsikranaateilla tai sokaisemisen savuilla. Joukkueen johtaja käskee etenemissuunnan muutokset näyttämällä kädellä uuden etenemissuunnan. Rynnäkkö tulittaen päin vihollista voi epäselvässä tilanteessa onnistua. Tunnustelijoiden on edettävä etumaastoa tarkkaillen. Tunnustelijoiden eteneminen ei paljastu yhtä helposti kuin pääjoukon liike. pysähtymisen seis merkillä ja käskee toisen tunnustelijan luokseen kokoon -merkillä. että he havaitsevat vihollisen ennen kuin vihollinen havaitsee pääjoukon. Tunnustelijat etenevät joukon edessä siten. Joukkueen johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoille tehtävän. Tunnustelijoiden tehtävänä on edetä taisteluvalmiina käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja ilmoittaa havainnot vihollisesta ryhmän tai joukkueen johtajalle sekä aloittaa taistelu. Tunnustelijat etenevät käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen näköyhteyden päässä ryhmän tai joukkueen johtajasta. Tunnustelijoiden varustukseen kuuluu yleensä 1–2 kertasinkoa ja savuheitteitä.

Tarkemmat tiedot vihollisesta ja sen toiminnasta ilmoitetaan suullisesti ryhmän tai joukkueen johtajalle siirtymällä heidän luokseen tai kun johtaja on tullut tunnustelijan luokse. Ryhmänjohtaja noutaa suojaajan tai suojaaja liittyy ryhmän mukaan ryhmäjohtajan käskemällä merkillä. Kun tunnustelijat havaitsevat vihollisen. Vihollisen kohtaamisen ollessa mahdollista tunnustelijat etenevät portaittain toistensa etenemisen suojaten. Suojaajan tehtävänä on suojata joukko käsketystä suunnasta. sitoa vihollisen huomio ja mahdollistaa muun joukon ryhmittyminen. Etenemisreitin turvallisuus osoitetaan vapaa vihollisesta -merkillä. Tulituksen tarkoituksena on suojata pääjoukko. Vihollisen vaunut tuhotaan singoilla tai sokaistaan savuilla. Sotilaan Käsikirja . Tällöin muu joukko voi olla koossa lyhennetyillä etäisyyksillä. tähystävät vihollista ja ovat valmiina aloittamaan tulen. josta kykenee valvomaan käsketyn suunnan. Tällöin tunnustelijoiden ja koko joukon etenemisnopeus hidastuu merkittävästi. suojautuvat ja siirtyvät tuliasemaan.221 Taempi tunnustelija pitää yhteyttä ryhmänjohtajaan. Tunnustelijat joko liittyvät ryhmän hyökkäykseen. jäävät tulitukeen tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoille jatkotehtävän. Suojaaja valitsee käsketystä paikasta tuliaseman. Toinen tunnustelijoista ilmoittaa ryhmän tai joukkueen johtajalle vihollishavainnon vihollista on -merkillä ja osoittaa vihollisen suunnan aseellaan. tunnustelijat vastaavat tuleen.tai maastopuvun huppua päässään. Kuulohavaintojen teon mahdollistamiseksi tunnustelijat eivät käytä lumi. Jos tunnustelijoita vastaan avataan tuli. he suojautuvat. Edessä olevat esteet tai miinoitteet ilmoitetaan johtajille seis -merkillä ja tämän jälkeen toinen tunnustelija siirtyy ryhmän tai joukkueen johtaja luokse ja ilmoittaa tarkemmat havaintonsa suullisesti. Suojamies toimii kuten vartiomies. josta vihollisen tulittaminen on mahdollista. Tunnustelijat suojaavat muun joukon etenemisen tunnustelijoiden tasalla tai sivulle. Ryhmänjohtaja käskee suojaajalle paikan tai suunnan ja etäisyyden ryhmästä. Suojaajien tehtävät ja toiminta Ryhmänjohtaja käskee vakiojärjestelyn mukaisesti suojaajat joukon sivuille ja taakse pysähtymisen tai tauon ajaksi.

222 Tehtävä. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Valmistele esimerkki tunnustelijan ilmoituksesta ryhmänjohtajalle edessä olevasta vihollisesta.

223 7. taistelijaparit kykenevät tukemaan tulella toisiaan ja vihollista ei tuliteta suoraan sen arvioitua etenemissuuntaa kohti. että koko ryhmän tulialue katetaan tulella.5 Ryhmän puolustus Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparien/taistelijoiden tulialueen rajat siten. Sotilaan Käsikirja .

Sotilaan Käsikirja .224 Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen Kuljetuspanssarivaunu tukee ryhmän taistelua tulittamalla tulialueen takaosassa olevia maaleja esim. vihollisen kuljetuspanssarivaunuja. tulitukipesäkkeitä ja helikoptereita.

225 Sotilaan Käsikirja .

että siitä voi ampua koko ryhmän tulialueelle ja kaukana oleviin maaleihin. Konekivääri voi olla porrastettuna muihin nähden esimerkiksi muita ylempänä olevassa asemassa. Suoja tähystykseltä ja tulelta Huono tuliasema Hyvä tuliasema 4. Suojainen siirtymistie taisteluasemaan Tuliasema on pyrittävä valitsemaan siten. että pystyt ampumaan tulialueelle. että vihollinen ei voi ampua sinua tulialueesi ulkopuolelta. Sotilaan Käsikirja . ellei se ole suojavahvuuksien mukainen.226 Tuliaseman valinta Tuliaseman perusvaatimukset ovat: 1. Hyvä ampuma-ala 2. Kevyen konekiväärin tuliasema valitaan siten. Hyvä tuki aseelle 3. Muista ettei aseen tuki tarjoa tulisuojaa. Nopeassa tuliaseman valmistamisessa tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä. Käytä maaston tai rakenteiden tarjoamaa suojaa ja aluksi tilapäistä tukea aseellesi.

Sotilaan on tiedettävä varsinaisessa. Kun tilanne sallii. Tarkista tuliaseman suoja ja naamiointi vihollisen suunnasta tähystämällä. joihin et pysty ampumaan. Poista edestäsi tulittamista haittaava aluskasvillisuus tai lumi.227 Ole valmiina aloittamaan tuli ja tuhoamaan tulialueellesi tuleva vihollinen. vara. Varmistu. ettet näy tuliasemasta silhuettina taivasta vasten.ja vaihtoasemassaan – tehtävänsä – maastokohtien nimet ja etäisyydet Sotilaan Käsikirja . raivaa tulialue ja paikanna katveet. Tuliasema Sotilas toteuttaa taistelutehtävänsä tulialueellaan yhdessä taistelijaparinsa kanssa ja muun ryhmän tukemana. Paranna tuliasemaasi heti kun voit jälkeen. Aloita linnoittaminen ryhmänjohtajan käskyn jälkeen.

Valmistele esimerkki tehtäväsi ilmoittamisesta tuliasemassa joukkueenjohtajalle. jota kauempana olevia maaleja tulitetaan taistelutähtäintä käyttäen – tulialueen rajat maastossa – tulenaloitustasa maastossa – tulen aloittamisen muilla tavoin osoitettuna – tulen keskittäminen ja jakaminen – epäsuoran tulen maalien nimet ja sijainti maastossa Sinkoampujan on lisäksi tiedettävä – tulenaloitustasa singolla – tulen keskittämisalue – varamiinoitteen paikka – mitatut etäisyydet maalialueille – vaunujen arvioitu nopeus eri kohdissa maalialuetta – vaunuille edulliset urat ja tuliasemat maalialueella – vara.228 – maastossa oleva 200 metrin tasa.ja vaihtoasemat Tehtävä. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

229 Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan Taistelijan on kyettävä kaivamaan avopotero kesällä neljässä tunnissa ja talvella kuudessa tunnissa. VIHOLLISEN TODENNÄKÖINEN ETENEMISSUUNTA VR TULIALUE OR TULIASEMA VOIDAAN KATTAA SUOJAN LISÄÄMISEKSI. Tuliaseman suojakolon kattaminen Sotilaan Käsikirja . Taistelijaparin on kyettävä linnoittamaan taistelijaparin potero 12 tunnissa.

Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka Ryhmänjohtaja käskee vartiomiehen ja hänen tehtävänsä. Käytä omaa asettasi vihollista vastaan myös näkösuojan. alueella SUSI 1. Älä tuudittaudu näkösuojan antamaan turvallisuuden tunteeseen. Vihollisesta ilmoitetaan määrä. Ryhmänjohtaja asettaa vartiomiehen ryhmän pesäkkeen eteen puolustukseen ryhmityttäessä. sijainti ja suuntautuminen.230 Valmista suojakumpareet ottaen huomioon tulialueesi ja suojavahvuudet! Naamioi myös takanasi oleva suojakumpare huolellisesti. Esimerkiksi: vihollisen jalkaväkiryhmä. Suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan Suojavahvuudet riittävät pysäyttämään käsiaseiden luodit ja sirpaleet. ettet erotu helppona maalina sitä vasten. toiminta. Ryhmittymisen jälkeen ryhmänjohtaja tiedustelee ja käskee lopullisen vartiopaikan ryhmän pesäkkeen eteen tai ryhmän pesäkkeeseen. laatu. Vartiomies suojaa ja hälyttää ryhmän sekä aloittaa yllättävässä tilanteessa ryhmän taistelun. suunta 15–00. Ryhmän pesäkkeen vartiomiehen tehtävänä on valvoa käsketty alue kuulostuksella ja tähystämällä sekä ilmoittaa havaintonsa ryhmänjohtajalle. lamauttaa tai tuhoaa häntä tai ryhmää uhkaavat henkilöt. Lisäksi vartiomies ottaa kiinni epäilyttävät henkilöt. kuusi sotilasta. etäisyys 500 metriä. etenee ryhmän pesäkettä kohti. Vartiomies ilmoittaa ryhmänjohtajalle vihollishavainnot. esimerkiksi puun rungon läpi. Sotilaan Käsikirja .

että he eivät päästä tulijaa liian lähelle eivätkä ole itse kohteen ja toisen vartiomiehen välissä. Kun ryhmä on hälytetty hälyttimellä vartiomies ilmoittaa ryhmänjohtajalle tilanteen ja vihollishavaintonsa vartiopaikalla. Tulija pysäytetään komennolla SEIS. Vartiomies osoittaa vaarallisimman vihollisen muulle ryhmälle tulittamalla vihollista valojuovaluodeilla. tähtää tulijaa ja varmistuu tähystyksellä siitä. Jos tulija ei tiedä tunnussanaa tulijalle komennetaan esimerkiksi OLETTE KIINNIOTETTU. MAAHAN. että vihollinen ei pääse yllättämään vartiomiestä eikä ryhmää. Parivartiossa suojamies. (Tunnussana on ÖLJY-ÄÄNI). Mikäli alkuosa on oikein vartiomies vastaa tunnussanan loppuosalla esimerkiksi ÄÄNI. jolla hän kykenee havaitsemaan viholliset pimeällä. Sotilaan Käsikirja . Parivartiossa suojamies hälyttää ryhmän ja ilmoittaa ryhmänjohtajalle vihollistiedot. Vihollinen pyrkii paikantamaan vartiopaikan tähystyksellä ja tulittamalla ryhmän pesäkkeen suuntaan. Vartiomiehen on osoitettava viholliset suullisesti taistelijaparilleen.231 Vartiomies tähystää käskettyä aluetta ja on jatkuvasti toimintavalmiina siten. Vartiomiehen tulee poistaa aseesta varmistus äänettömästi ja tähdätä epäilyttävää tulijaa aseellaan. TUNNUSSANA. toinen vartiomiehistä. Hänellä voi olla myös pimeäkiikari. Paikannettu vartiomies tuhotaan tarkka-ampujan tulella tai tuhoojapartiolla. Vartiomies hälyttää ryhmän ensisijaisesti hälyttimellä ja vihollisen yllättäessä ampumalla. Vartiomiehellä on taistelun alkaessa ryhmän paras kuva tilanteesta ja vihollisen sijainnista. Tulija vastaa sanomalla tunnussanan alkuosan esimerkiksi ÖLJY. Taistelu aloitetaan tuhoamalla vaarallisimmat viholliset kertasingoilla ja viuhkaräjähdepanoksella. Taskulampun käyttö ja tupakointi vartiopaikalla on ehdottomasti kielletty. Vartiomies tunnistaa vartiopaikkaa lähestyvät henkilöt tunnussanalla. Vartiomiesten tulee säilyttää toimintavapautensa siten. Vartiomies aloittaa ryhmän taistelun vihollisen yllättäessä tai sen päästessä tulenaloitustasalle. suojaa toiminnan tähtäämällä tulijaa ja on valmiina tuhoamaan tulijan tai hänen takanaan tai muusta suunnasta tulevat henkilöt. Vihollinen voi käyttää myös siviiliasua tai omien joukkojen maastoasua ja pyrkiä siten yllättämään ja tuhoamaan vartiomiehen. Tämän jälkeen vartiomies tekee hälytyksen. että tulija tai mahdollisesti hänen takanaan tai tasalla olevat eivät yllätä vartiomiestä. Ajoneuvot valmistaudutaan tuhoamaan kertasingoilla. taistelua jatketaan rynnäkkökiväärillä ja käsikranaatilla.

232 Vartiomies vaihdetaan ryhmänjohtaja käskemän vuoroluettelon mukaisesti. Parivartio vaihdetaan yksi vartiomies kerrallaan. Tehtävä Valmistele komennot ja käsimerkit. 2. Vartiomies ilmoittaa uudelle vartiomiehelle vartiovuoronsa aikaiset tapahtumat ja mahdolliset havaintonsa vihollisesta sekä tiedot etumaastossa olevista omista. kuten tiedustelupartioista tai suluttajista. – 6. 4. joilla käsket ja ohjaat epäilyttävän henkilön toiminnan. Esimerkki vartiopaikasta ja sen välineistä 1. Vartion vaihdossa vältetään käyttämästä tunnussanaa. Valaisuraketti Käsikranaatti Kiikari ja pimeäkiikari Hälytyslanka ryhmänjohtajan suojapaikkaan Räjähdepanoksen laukaisunaru putki.tai viuhkaräjähdepanokset asennettuna 50–100 m etäisyydelle Maalikortti Vartiopaikan on täytettävä hyvän tuliaseman vaatimukset. Tulija ilmoittaa sovitun lähestymismerkin ja vartiomies vastaa siihen sovitulla merkillä. 5. Uusi vartiomies tulee vartiopaikalle käskettynä aikana ja käsketystä suunnasta. Sotilaan Käsikirja . ettei se paljastu. 3.

Välittää hälytyksen ryhmänjohtajalle ja ryhmälle 3. Tarkastaa ajoittain.233 Lähivartiomiehen tehtävät: 1. Hälyttää 5. Lamauttaa tai tuhoaa vartiomiestä ja ryhmää uhkaavan henkilön 7. Ottaa kiinni epäilyttävän henkilön 6. Päivystää mahdollista viestivälinettä Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Aloittaa ryhmän taistelun tarvittaessa 8. etteivät miehet tai varusteet joudu liian lähelle kamiinaa 11. Vartioi suoja-asemaa majoitustilan ulkopuolella 2. Herättää vartioon lähtijät vuoroluettelon mukaan 9. Suojaa joukkoa tai kohdetta vihollisen toimenpiteiltä 4. Pitää majoitustilan lämpimänä ja hoitaa valaisinta 10.

että tavaroilla on määrätyt paikkansa. Teltan ja ajoneuvon lisäksi tulee naamioida esim. Naamioverkolla rikotaan kohteen muoto.234 Teltan ja ajoneuvon naamiointi Telttojen välinen etäisyys on oltava vähintään 50 metriä. Lämpösäteilyn vähentämiseksi naamioverkko asetetaan irti teltasta. ahkiot. Teltta on sijoitettava painanteeseen ja vihollisen suuntaan takarin-teeseen. sukset. Naamioverkkojen lisäksi tulee käyttää tilapäismateriaalia. Silloin ne löydetään tarvittaessa ja toisaalta paikka pysyy paremmin naamioituna. polttopuiden tekopaikka (hakkuujätteet) ruoka-astiat ja moottorikelkka sekä muut välineet. reput. Ryhmitysalueella tulee noudattaa hyvää järjestystä siten. halot. Sotilaan Käsikirja .

Ajoneuvot sijoitetaan 50 m etäisyydelle toisista ajoneuvoista ja teltoista. että vältetään turhia jälkiä ja majoituspaikka ei paljastu ilmasta viholliselle. Sotilaan Käsikirja . Ajoneuvon kuljettaja naamioi ajoneuvon yhdessä ryhmän taistelijoiden kanssa. 5.235 Talvella ryhmänjohtaja käskee käytettävät kulku-urat siten. Ajoneuvon kiiltävät osat kuten peilit ja ikkunat peitetään Talvella on vältettävä turhien jälkien tekoa ajoneuvoilla.

ja sitoutuu taisteluun vain pakottavassa tilanteessa. Lähetti ottaa käskettäessä kuittauksen viestin vastaanottamisesta. joukon tunnusnumero sekä toiminta lähettitehtävän jälkeen.. Viesti ilmoitetaan vastaanottajalle suullisesti tai antamalla kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Sotilaan Käsikirja . polkupyörällä. Lähetti ei levitä huhuja. Kirjallinen viesti valmistaudutaan tuhoamaan siten. Lähetti liikkuu jalan. Viestin vastaanottaja käsketään tehtävänä ja nimenä tai vain henkilön peitenimenä. Lähetin on tunnettava joukkueen perusyksikön ryhmitys sekä yksiköiden tunnusnumerot ja joukkueiden kirjaintunnukset. Tehtävä. Lähetti tekee havaintoja liikkuessaan tehtävässä. Ryhmänjohtaja tai joukkueen johtaja käskee lähetille ainakin viestin vastaanottajan. Lähetti voidaan joissain tilanteissa käskeä majoittumaan ylemmän johtoportaan komentopaikalle. Hänen on osattava suunnistaa maastossa valoisalla ja pimeällä. Lisäksi lähetille voidaan käskeä etenemisreitti. että sen sisältö ei paljastu viholliselle. Lähetti ilmoittaa aina viestin perille toimittamisesta tehtävän antajalle. nimestä tai peitenimestä. Viesti toimitetaan vastaanottajalle mahdollisimman nopeasti. mahdolliset sulutteet. Valmistele lähetin ilmoitus joukkueenjohtajalle ryhmän tilanteesta puolustuksessa. moottoripyörällä tai moottori-kelkalla. Viesti voi olla esimerkiksi suullinen ilmoitus joukon ryhmittymisestä tai ilmoitus vihollisesta. Lisäksi hän välittää viestin vastaanottajan vastauksen tai ilmoituksen viestin lähettäjälle sekä kertoo muut havaintonsa tehtävän ajalta.236 Toiminta lähettinä Lähetin tehtävänä on välittää käsketty suullinen tai kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. vastaanottajan sijainnin maastossa ja kartalla sekä tunnussanan. Lähetti tunnistaa viestin vastaanottajan tehtävästä. Siirtymisreitit tiedustellaan joukon ryhmittymisen jälkeen. suksin. käsky taisteluvalmiuden tai liikkeellelähtövalmiuden kohottamisesta tai kirjallinen tulisuunnitelma tai tilanneilmoitus. viestin sisällön suullisesti tai kirjallisena.

miinoitteet ja esteet. Sovi maalin valinta taistelijaparisi kanssa. Tuhoa tulialueellasi oleva vihollinen ja tue tämän jälkeen taistelijapariasi.237 Ryhmän puolustustaistelu Ryhmä taistelee joukkueen osana. vihollisen toiminnan ja taistelijaparien tehtävien sekä ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien perusteella. Joukon on kuitenkin annettava levätä niin. Seuraa tulialueesi tapahtumia. Muista tulittaessasi taistelutähtäimen ja perustaistelutähtäimen käyttö. Taisteluvalmius pidetään yllä koulutuksella ja harjoittelulla. Lipasta patruunoita lippaisiin taistelutauon aikana tai vuorotellen taistelijaparisi suojatessa. Lisäksi taistelua tuetaan panssarintorjunta-aseilla ja epäsuoralla tulella. lepäämällä suoja-asemassa taisteluvarustus päällä sekä miehittämällä puoliryhmällä tai koko ryhmällä taisteluasemat. tarkka-ampujien. Et taistele yksin! Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys. ilmatorjuntakonekiväärien sekä ryhmäajoneuvojen konekiväärien tulella. Suojaudu painautumalla poteroosi lippaan vaihdon ajaksi. käskyllä tai kun vihollinen ylittää tulenaloitustasan. Ryhmänjohtaja kouluttaa ja harjoituttaa ryhmän taistelusuunnitelman suullisilla käskyillä ja merkeillä. Taistelijaparin on kyettävä torjumaan siten vajaan ryhmän vahvuisen vihollisen hyökkäys ryhmänsä osana. Ryhmän taisteluvalmiutta voidaan kohottaa parivartiolla. Ryhmä miehittää taisteluasemat taisteluvalmiutta kohotettaessa. Ryhmänjohtaja käsky voi olla esimerkiksi SUSI 1 – TULTA. Vihollisen etenemistä hidastavat sulutteet. Valitse ensimmäiseksi maaliksi vaarallisin vihollinen. että voimavaroja on jäljellä taistelun alkaessa. Sotilaan Käsikirja . Taistelu aloitetaan ryhmänjohtaja esimerkillä. Ryhmän taistelu toteutetaan harjoitellun taistelusuunnitelman. niin että havaitset sinne tulevat maalit. ryhmänjohtajan komennolla ASEMAAN sekä vartiomiehen hälyttäessä hälyttimellä tai ampumalla. Ryhmän taistelu pyritään aina aloittamaan yllättävällä tulenavauksella esimerkiksi epäsuoralla tulella tai viuhkaräjähdepanoksella ja kiväärikranaateilla. Ryhmän taistelua tuetaan muiden ryhmien. Näin viholliselle saadaan suuret tappiot taistelun alkuvaiheessa ennen vihollisen suojautumista.

238 Tuli keskitetään vaarallisimpaan viholliseen tai ryhmänjohtajan ampumien valojuovaluotien suuntaan tai ryhmänjohtajan käskemälle maalialueelle. käsikranaateilla tai kylmin asein. Ryhmän pesäkkeeseen päässyt vihollinen tuhotaan lähitaistelussa rynnäkkökiväärillä. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi: – tulialueen valaisu valaisuraketilla esimerkiksi käskyllä VALAISE – METSÄ. RYHMITY. Taistelijaparin on valmistauduttava tuhoamaan myös oman tulialueensa ulkopuolella oleva vihollinen. Sotilaan Käsikirja . Taistelijapari siirtyy vaihtoasemaan ryhmänjohtajan merkillä tai käskyllä. – vihollisen sokaiseminen savuilla esimerkiksi käskyllä SAVU – TIE. Tulitus keskeytetään kun omalla tulialueella ei ole vihollista tai ryhmänjohtajan komennolla TULI SEIS. muut KESKI AMPUKAA. Taistelija siirtyy suoja-asemaan ryhmänjohtajan komennolla SUOJA – ASEMAAN. OIKEA – AMPUKAA. KESKI. esimerkiksi ENSIMMÄINEN TAISTELIJAPARI – VAIHTOASEMAAN. Ryhmänjohtaja käskee maalialueet etukäteen nimettyjen maastonkohtien mukaan tai pikatilanteessa esimerkiksi komennoilla VASEN. Lähietäisyydelle päässyt ja katveessa oleva vihollinen tuhotaan käsikranaateilla. Ryhmänjohtaja voi jakaa ryhmätulen komentamalla esimerkiksi konekivääri VASEN. Taistelijapari suojautuu poteron suojakoloon vihollisen kohdistaessa suora-ammunta-aseiden tai epäsuoran tulen ryhmän pesäkkeeseen tai ryhmänjohtajan komennolla SUOJAAN. Ryhmänjohtaja voi käskeä taistelijaparille tai taistelijalle myös muita taistelutehtäviä. – varamiinoitteen rakentamistehtävän esimerkiksi käskyllä VARA 1 RAKENNA tai – panssarivaunun tuhoamistehtävän muun ryhmän tukiessa – ryhmittymisen naapuripesäkkeen vahventamista tai joukkueen sisäistä vastaiskua varten käskyllä VASTA 2.

Vihollisen valaistessa suojaudutaan ja tähystetään toinen silmä suojattuna. koska ampujilla on pimeällä taipumus karkeaan jyvään. Pääsääntöisesti ammutaan vain valaisun aikana tai pimeänäkölaitteita käyttäen. on varottava. Valaisun aikana taistelijat tähystävät omaa tulialuettaan ja ilmoittavat havaintonsa toisilleen. Sotilaan Käsikirja . Valaisuvälineet ja pimeänäkölaitteet jaetaan ja niiden käyttö sekä taistelusuunnitelma harjoitellaan. Niiden avulla estetään omien ampuminen ja helpotetaan aseen suuntaamista maalialueille. Pimeällä taistelijaparin yhteistoiminnan merkitys kasvaa. Taistelijaparin on ilmoitettava pimeällä kaikki havaintonsa taistelijaparilleen. Pimeällä ryhmänjohtaja johtaa ryhmän taistelua ampumalla valojuovapatruunoita ja valopistoolin valaisupatruunoita sekä muilla merkeillä.239 Toiminta pimeällä Taisteluun pimeällä valmistaudutaan jo valoisalla. Taistelija seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä. Tuliasemiin rakennetaan rajoittimet. Valaisuammusta tai -rakettia ei saa katsoa suoraan kohti. Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään taistelutunnusta. Valaisun aikana pyritään ampumaan kaksoislaukauksia. Mikäli valaisua ei ole. ammutaan tulialueella näkyvien ampumaetäisyydellä olevien suuliekkien ja äänten suuntaan. Tuli aloitetaan ryhmänjohtajan esimerkillä tai käskyllä. Maastoon rakennetaan hälytinlaitteet. Jos käytetään tilapäisiä valaisuvälineitä. Valovahvistimella ammuttaessa tätä ilmiötä ei ole. Aseiden yötähtäimet otetaan käyttöön. Taistelu aloitetaan harjoitellun taistelusuunnitelman mukaisesti. Käytettäessä yötähtäintä tähdätään hieman alas. Havainnot tulen osuvuudesta ilmoitetaan taistelijaparille. Liikkuessa on muistettava. Tulta tähystetään taistelijapareittain valojuovien avulla. merkkejä ja käskyjä. ettei valaista omaa ryhmitystä. että vihollinen tähystää maastoa myös pimeänäkölaitteilla.

Miten tuet taistelijapariasi ja ryhmääsi? Sotilaan Käsikirja . Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot puolustuksessa. Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoitteiden merkityksen puolustuksen onnistumiselle.240 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa Sotilaan taistelutoimintaa voidaan tarkastella ja arvioida tehtäväanalyysillä. mihin osatavoitteisiin sotilaan puolustustaistelussa eri toiminnoilla pyritään. Tehtäväanalyysi helpottaa ymmärtämään. Mieti mitä ryhmän puolustustaistelun onnistuminen edellyttää sinulta.

241 Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän puolustustaistelussa Sotilaan Käsikirja .

väri. Mieti miten toteutat tehtävän varsinaisesta ja vaihtoasemasta? Selvitä tulialueen rajat ja tulenaloitustasa maastossa sekä epäsuoran tulen maalit ja nimetyt maastonkohdat maastossa. Sovi yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. tarkka-ampuja jne. radiomies. kaikki omalla tulialueella olevat viholliset alkaen helpoimmasta maalista. valot. aseista ja ajoneuvoista. Tunnista vihollinen varustuksesta. konekiväärimies. 3. paikanna. TAISTELUN AIKANA 1. suojaan pääsevä vihollinen. jota taistelijaparisi ei pysty tuhoamaan. 4. vihollinen. etenemisreitti. maalin osoittaminen. Sotilaan Käsikirja . jonne vihollinen voi päästä suojaan? Ovatko taisteluaseman suojakumpareet oikeaan suuntaan ja tarpeeksi leveät? Onko tuliasemasi naamioitu hyvin vai paljastavatko tulialueen raivaus tai linnoittamisjäljet sen? 3. ryhmänjohtaja. mistä saakka ja miten vihollinen havaitaan? Miten vihollinen toimii meitä vastaan valoisalla ja pimeällä? Miten vihollinen pyrkii yllättämään ja miten se voidaan estää? 2. sinkoampuja. 6. itselle vaarallisin vihollinen. johtajat. 5. aseiden suuliekit. Havainnoi maastoa Selvitä mistä ampuma-alaa tulee raivata? Minne jää katvealueita. etäisyydenmittaaja. Arvioi vihollisen toiminta Arvioi milloin. tausta. Vihollisen tuhoamisjärjestys on seuraava: 1. vaununjohtaja. joukkueenjohtaja. tunnista ja tuhoa vihollinen Vihollisen toiminnan paljastavat äänet. Sotilaan on tiedettävä etäisyydet tulialueella oleviin maastonkohtiin. Mieti ja sovi tulitehtävän toteuttaminen pimeällä. Havaitse. tulenjohtaja. erikoistaistelijat. Ryhmänjohtaja käskee siirtymisen vaihtoasemaan ja suoja-asemaan. 2. Selvitä tulitusmahdollisuus taistelijaparin tulialueen katvealueelle. varjot. heijastavat pinnat. liike.242 Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa TAISTELUUN VALMISTAUDUTTAESSA 1. katveiden tulittaminen ja taistelijaparin suojaaminen.

Suojaa taistelijaparia hänen lipastaessaan asettaan.243 Tähtää keskelle maalia. sijainti ja toiminta. Taistele yhteistoiminnassa taistelijaparin kanssa Taistelijaparin yhteistoiminta on kommunikointia ja vuorovaikutusta. Ota käyttöön taistelukyvyttömäksi tulleen taistelijaparin täydet lippaat ja erikoisvälineistö. Sotilaan Käsikirja . vaihtoaseman miehittämisen. Tasatkaa patruunat tarvittaessa. kaasuhälytyksen ja suojautumisen epäsuoralta tulelta. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä. Tue taistelijaparia hänen toteuttaessa erityistehtävää (esim. Osoita maalit nimetyn maaston. Ilmoita ryhmänjohtajalle havainnot vihollisesta Ilmoita ryhmänjohtajalle ensimmäinen ja uudet havainnot vihollisesta: määrä. jatka maalin tulittamista kunnes havaitset osuman tai maali tulee taistelukyvyttömäksi. valaisu). Lipasta patruunoita taistelijaparin tulittaessa. 3. savutuksen. 4. Ilmoita havainnot vihollisesta vaihtoasemien suunnassa. Tarkkaile tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjauskomennot taistelijaparille. laatu. savutus. 2. Tuhoa taistelijaparin tulialueelle päässyt vihollinen. merkkejä ja käskyjä Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä tulen aloittamisessa. Ryhmänjohtaja käskee merkeillä ja käskyillä valaisun. Ilmoita kun patruunoista on käytetty puolet ja ilmoita erikoisvälineiden määrä ennen niiden loppumista. Tarvittaessa ryhmänjohtaja käskee kaasuvaroituksen. suojanaamarin käyttö) sekä oman taistelijaparisi haavoittuminen. panssarivaunujen tuhoamisen. kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. havainnot vihollisen taisteluaineiden käyttövalmisteluista (mm. Sovi maalien tuhoaminen. keskittämisessä ja jakamisessa sekä ampumisen lopettamisessa. Anna taistelijaparille ensiapu.

Arvioi taistelijaparisi kanssa tilanne ja oma toimintanne. että voitte molemmat jatkaa taistelua patruunatäydennyksen tuloon asti. Ilmoita ryhmänjohtajalle taisteluvalmiutesi ja havainnot vihollisesta sekä pidä yllä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Anna ensiapu itsellesi ja taistelijaparillesi. Lipasta tyhjät lippaat ja tasaa patruunat taistelijaparisi kanssa siten. Tieto etumaastoon menevistä omista taistelijoista on välitettävä kaikille. Tarvittaessa joukkueesi lähettää partion etumaastoon.244 TORJUTUN HYÖKKÄYKSEN JÄLKEEN Säilytä tähystyskosketus viholliseen. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Kunnosta taisteluasemasi. ettei tule yllätetyksi. Kosketusta viholliseen ei saa kadottaa.

6 Ryhmän hyökkäys Hyökkäyksen käsitteitä Sotilaan Käsikirja .245 7.

Varmista. Sotilaan hyökkäysvalmisteluihin kuuluvat muun muassa rynnäkkökiväärin puhdistaminen. Ota mukaan ryhmänjohtajan käskemät erikoisvälineet kuten käsikranaatit. lippaiden lipastaminen. Kuormaa kenttävarustus ja sukset sekä ryhmän kalusto joukkueen ajoneuvoon. Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustus. Ryhmänjohtajan käskyn perusteella sotilaan on tiedettävä missä vihollinen on. Nouse ryhmänjohtajan käskyllä ajoneuvoon omalle paikallesi ja tähystä käskettyyn tähystyssuuntaan. telamiinat tai esimerkiksi kranaatinheittimen kranaatit. Välitä havaintosi taistelijaparille ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle. Etene ryhmänjohtajan esimerkin mukaan avojonossa jalan tai suksin siten. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparin suojaamaan lähtöaseman. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt sekä tee havaintoja ympäristöstä. kertasingot. että ryhmä säilyy koossa ja yhteys säilyy naapuriryhmään. Omaa toimintaa ei paljasteta ilma-ammunnalla ennen taistelukosketusta.246 Hyökkäysvalmistelut lähtöalueella Hyökkäysvalmistelut tehdään lähtöalueella siten. Älä pidä kovaa ääntä. savuheitteet. Vihollisen tiedustelulennokeilta ja helikoptereilta suojaudutaan etenemällä suojaista reittiä ja menemällä tarvittaessa ilmasuojaan. Lastaa niin. Talvella kiinnitä sukset ryhmittymisen jälkeen. että siirtyminen hyökkäykseen voi tapahtua hidastelematta ja yllättävästi. Ryhmä ryhmittyy hyökkäysryhmitykseen lähtöasemassa. Jalkaudu ajoneuvosta ryhmänjohtajan esimerkin mukaan ja ryhmity omalle paikallesi käskettyyn etenemismuotoon. että saat mukaan tulevat tavarat helposti purettua. Toiminta jalkautumisalueella ja eteneminen lähtöasemaan Jalkautumisalueella ryhmä jalkautuu ajoneuvostaan ja ryhmittyy etenemisryhmitykseen. käsikranaattien ja savuheitteiden käyttökuntoon laittaminen sekä nesteen ja ravinnon nauttiminen. mikä on joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä oma tehtävänsä. Lisäksi hänen tulee tietää missä on murtokohta ja ryhmän hyökkäyssuun- Sotilaan Käsikirja . Toiminta lähtöasemassa Lähtöasemassa ryhmitytään hyökkäysryhmitykseen ja tehdään muun muassa hyökkäyksen epäsuoran tulen käyttövalmistelut viimeisten tiedustelutietojen perusteella. että tiedät oman ja ryhmän tehtävän sekä tilanteen.

Taistelu vihollisasemassa Tuhoa vihollisen asepesäkkeet käsikranaateilla taistelijaparin kanssa. Toiminta tavoitteessa Vihollinen tekee vastahyökkäyksen menetettyään maastoa. sitominen ja kuljettaminen. Eteneminen murtokohtaan Murtokohtaan edetään epäsuoran tulen tukemana. Vihollisen rynnäkköpanssarivaunut tuhotaan kertasingolla.247 ta. Käytä maastoa ja kaikkia etenemistapoja. käsikranaateilla. Ryhmänjohtaja käskee varamiinoitteen rakentamisen. Tuhoa kohtaamasi vihollinen ja seuraa patruunoiden kulutusta siten. Elimistön palautumisen nopeuttamiseksi on juotava nestettä ja syötävä kuivamuonaa. suojaa tai tukee vyörytystä. Isku vihollisen ryhmitykseen Isku pyritään suuntaamaan viholliseen sivustasta. Kaivaudu ja tähystä vihollista. vartioinnin ja tiedustelun. taistelijaparille ja vangeille. Sotilaan on osattava vankien käsittely. Aloita tuli ryhmänjohtajan esimerkillä tai havaitessasi vihollisen. josta voi tulittaa ryhmän tulialueelle. Suojaudu pysähdyttäessä. välitavoite ja tavoite. Anna tarvittaessa ensiapua itsellesi. Vihollinen tuhotaan lähitaistelussa rynnäkkökiväärin tulella. Taistelijapari hyökkää toinen toistaan tukien. Ryhmänjohtaja käskee taisteluhaudan vyöryttämisen. Lähde liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä ja merkillä. Hyökkää taistelijaparia tukien. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Valmistaudu torjumaan hyökkäys. Taistelija vyöryttää. Ole aktiivinen ja ripeä. että niitä on tavoitteessa riittävästi. Hyökkää käskettyyn suuntaan ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien mukaan ja säilytä paikkasi ryhmityksessä. Ryhmänjohtajan käskemä taistelijapari tekee aukon vihollisen piikkilankaesteeseen. Tasaa patruunat taistelijaparisi kanssa siten. Sotilaan Käsikirja . Ryhmänjohtaja käskee ryhmän toiminnan suojaamisen savuilla ja käskee hyökkäyksen suuntaamisen vihollisen sivustaan tai selustaan. että molemmat pystytte jatkamaan taistelua. Tunnista omat taistelijat taistelutunnuksella. tutkiminen. Valitse tuliasema. Välitä havainnot taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. aseista riisuminen. kasapanoksilla ja tarvittaessa kylmin asein.

Miten tuet taistelijapariasi ja ryhmää? Mieti mitä ryhmän hyökkäyksen onnistuminen edellyttää sinulta? Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoitteiden merkityksen hyökkäyksen onnistumiselle. Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä. Tehtäväanalyysi helpottaa ymmärtämään. mihin osatavoitteisiin sotilaan hyökkäystaistelussa eri toiminnoilla pyritään.248 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä Sotilaan hyökkäystaistelua voidaan kuvata tehtäväanalyysillä samoin kuin puolustustaistelussakin.

249 Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän hyökkäyksessä Sotilaan Käsikirja .

Etene tavoitteeseen Sovi etenemisreitti taistelijaparin kanssa ja suojaa hänen etenemisensä. Säilytä paikkasi ryhmityksessä ja seuraa ryhmän toimintaa. Ilmoita vakavasti haavoittuneesta taistelijaparistasi ryhmän- Sotilaan Käsikirja . Valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä tai merkillä. tuliasemat ja ajoneuvot. maastosta. ryhmänjohtajasta ja ryhmän toiminnasta) Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja käskyjä – välitä ne taistelijaparille ja muulle ryhmälle. että voit avata tulen ennen vihollista. että voit tulittaa tarvittaessa etenemissuuntaan. taistelijaparista. Etsi etenemissuunnasta suojaiset tuliasemat ja etenemisreitit. Ilmoita vihollishavaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. sulutteet. Pidä aseesi katseesi suuntaan niin. Varoita vihollisesta ja vaarasta. Tuhoa vihollinen Osoita vihollinen taistelijaparille. Tarkkaile taistelijaparin tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjaukset hänelle. Tarkkaile tähystyssuuntaasi ja etsi merkkejä vihollisryhmityksestä. Vedä tarvittaessa haavoittunut taistelijaparisi suojaan. Lähde itse liikkeelle. joka estää taistelijaparisi etenemisen ja jota taistelijapari ei pysty tuhoamaan. Taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä Mieti miten toteutat tehtävän Arviointi tilannetta yhdessä taistelijaparisi kanssa. Kannusta taistelijapariasi. Suojaudu pysähdyttäessä ja ota ampuma-asento siten. tukeminen ja merkit. Pysy selvillä taistelijaparin sijainnista.250 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä Tee havaintoja vihollisesta. Liike paljastaa vihollisen helposti. Tasaa tarvittaessa patruunoita tai erikoismateriaalia. kun taistelijaparisi on valmiina suojaamaan sinua. Anna taistelijaparille ensiapu hänen omalla ensisiteellä. kaivujäljet. Välitä taistelijaparille havainnot vihollisesta sekä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Tue taistelijaparin etenemistä ja syöksymistä tulittamalla ja tarvittaessa savuheitteillä. Tällaisia merkkejä ovat raivatut tulialueet. Suojaa taistelijapariasi Tue taistelijapariasi tulella hänen vaihtaessaan lipasta tai käsitellessä asettaan. Tuhoa vihollinen. Sovi etukäteen tavoite ja etenemisreitti.

kasapanos tai käsikranaatit sekä täydet lippaat. Valmistelkaa esimerkkejä taistelijaparin yhteistoiminnan sopimisesta hyökkäyksessä. Tehtävä. Ota käyttöösi taistelukyvyttömäksi tulleen taistelijaparisi tärkein erikoismateriaali kuten konekivääri.251 johtajalle. kiväärikranaatit. Auta tarvittaessa lääkintämiestä taistelijaparisi ensiavun antamisessa. valonvahvistin. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . kertasinko.

jos näet vihollisen – lähde liikkeelle yllättäen – syöksy matalana juosten – seuraa tilannetta ympärilläsi – pidä yleensä ase ampumavalmiina – tulen alla kanna asetta helpoimmalla tavalla – heittäydy valitsemaasi paikkaan suojaan – siirry suojassa parempaan tuliasemaan – tarkista ase ja varusteet – tähystä – tue taistelijaparisi syöksyä – valmistaudu uuteen syöksyyn ja valitse syöksyreitti – ota tukeva lähtöasento jne.252 Syöksy Syöksy on eräs etenemistapa hyökkäyksessä ja tavallisin vihollisen tulessa. että ase on ladattu tarkista varusteiden kiinnitys valitse syöksyreitti ja aseen kantotapa varmista. Toimenpiteet syöksyn aikana ja sen jälkeen – tulita eteen. Sotilaan Käsikirja . Syöksyyn valmistaudutaan suojassa ja se päättyy suojaan. Toimenpiteet ennen syöksyä – – – – – – tarkista. jolloin on nopeasti siirryttävä tuliasemasta ja suojapaikasta toiseen. että taistelijaparisi tukee sinua ota tukeva lähtöasento valitse sopiva lähtöhetki tai odota liikkeellelähtökomentoa tai -merkkiä.

Rynnäkkö Rynnäkkö on eräs etenemistapa tunkeuduttaessa vihollisen ryhmitykseen. voima.253 Syöksyn pituuden ratkaisevat vihollisen tulen laatu. kun huomaat taistelijaparisi olevan valmis tukemaan sinua tulellaan. ettei vihollinen ehdi ampua tarkka tulta. Jos liikkeen voi tehdä kokonaan katveessa. Tällöin rynnäkkö sovelletaan tilanteeseen ja tehdään sen vaatimusten mukaisesti. Käskyn mukainen syöksy alkaa komennolla tai merkillä SYÖKSYYN – MARS. Muutoin syöksyyn lähdetään. Hyökkäys sellaista vihollista vastaan. joka on ryhmittynyt puolustukseen ja valmistellut tulenkäyttönsä valmistellaan huolellisesti. katveet ja edessä olevat suojapaikat. Sotilaan Käsikirja . ei välillä saa pysähdellä. Rynnäkössä koko ryhmä liikkuu yhtä aikaa eikä pysähdy ennen kuin on halutulla tasalla tai päässyt lähitaisteluun vihollisryhmityksessä. Siinä pyritään yllätykseen ja käytetään iskuosastomaista taistelutapaa. Sitä voidaan käyttää: – jouduttaessa vihollisen yllättämäksi – kun vihollisen ryhmitys on murtumassa ja toiminta on lamaantunut – saarroksissa ulos murtauduttaessa ja – maastonkohdan nopeaan miehittämiseen taisteluvalmiina. Syöksy päättyy aina suojapaikkaan. Yleensä syöksyn pituus on alle 10 metriä tai 3 sekuntia niin. jolloin komennon alkuosalla tehdään syöksyn valmistelut ja suoritusosalla ponnahdetaan liikkeelle.

254 Sotilaan Käsikirja .

Taistelun alettua on seurattava erityisen tarkasti komentoja. Ellei valaisua ole. ammutaan näkyvissä olevia vihollisia tai suuliekkien ja äänten suuntaan. Ryhmitysmuutokset on tehtävä rauhallisesti. kiviä. Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään taistelutunnusta. fosforikäsikranaattien ja muiden tilapäisvalaisuvälineiden avulla. Vihollisen valaistessa on joko suojauduttava tai pysähdyttävä. valojuovapatruunoiden lipastaminen lippaisiin. Hyökkäyksen aikana on seurattava tarkasti. merkkien ja ennalta sovittujen toimintatapojen mukaan. ellei käytössä ole pimeätähtäintä. valkoisten pilkkojen ja/tai valkoisen vaatteen kiinnittäminen taisteluvyön selkäosaan. oksia. rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen. pensaikoita. Pilkat ja muut merkit helpottavat tähystystä ja yhteydenpitoa. Lähitaistelussa voidaan valaista myös polttopullojen. Selvitä mitkä tunnukset johtajillasi on käytössä. missä naapuritaistelijat ja ryhmänjohtaja etenevät. Asetta on pyrittävä käyttämään pääsääntöisesti vain valaisun aikana. Johtajilla saattaa olla taakse suuntautuva punainen valo. Valoja ja tupakkaa ei etenemisen aikana käytetä. Eteneminen tapahtuu valoisaan verrattuna lyhennetyin 2–3 metrin välein käyttäen hyväksi selkeitä ja helposti erottuvia maastonkohtia. sillä liike paljastaa erityisesti valaisun aikana. että seuraava taistelija on saanut merkin. Oman valaisun aikana tulitetaan ja jatketaan hyökkäystä. painanteita ja ojia. Edettäessä on pyrittävä liikkumaan suojasta suojaan käyttäen hyväksi puita. Taistelijan on pidettävä oma paikkansa ryhmityksessä. Hänen on toistettava ja välitettävä merkit erityisen tarkasti varmistuen siitä. Tuli ja liike on tapahduttava ryhmänjohtajan komentojen. Ryhmänjohtaja käskee muut pimeätoiminnan valmistelut ja antaa tarvittavat toimintaohjeet.255 Hyökkäys pimeällä Sotilaan hyökkäyksen pimeätoimintavalmisteluihin kuuluvat: taistelu-varustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa. Ammuttaessa käytetään nopeita tähdättyjä kertalaukauksia tai kaksoislaukauksia. Sotilaan Käsikirja . merkkejä sekä ryhmänjohtajan ja taistelijoiden toimintaa. Liikuttaessa ollaan hiljaa ja edetään äänettömästi.

Ajoneuvoja ei voida aina käyttää. Marssikoulutuksessa opetetaan marssitaitoja ja kehitetään sotilaan kestävyyttä. Sillä tavalla voidaan myös päästä yllätykseen ja voitolliseen taisteluun. Kuljetusvälineiden lisääntyminen ja kehittyminen ei ole vähentänyt sotilaan fyysisen suorituskyvyn vaatimuksia myöskään sodan aikana. pyörämarssit ja hiihtomarssit Marssikoulutus ja fyysinen suorituskyky Hyvä fyysinen suorituskyky on onnistuneen sotilaskoulutuksen perusedellytys rauhan aikana.256 . Marssikoulutuksen päämäärä Taistelijan tulee kyetä siirtymään paikasta toiseen menettämättä taistelukykyään. Sotilaan Käsikirja .7 Jalka-. samoin kuin yleensäkin peruskunnon. pyörillä tai hiihtäen on turvallisempaa. Marssitaidon ja –tottumuksen.TAISTELUN JATKAMINEN * VALAISU VALONVAHVIST * VALONVAHVISTIMET JA LÄMPÖKAMERA LÄMPÖKAMERAT TAISTELU PIMEÄLLÄ 7. kehittäminen tapahtuu nousujohteisesti koko varusmiespalveluksen ajan. vaan siirtyminen jalan. Hyvälle kestävyydelle voidaan sitten rakentaa varusmiehen fyysinen suorituskyky ja monipuolinen sotilaskunto.

nivustaipeet ja takapuoli. Sovita taisteluvyö ja reppu siten. Käytä jalkineissa pohjallisia.ja hiihtomarssille Terveydenhoito Peseydy hyvin edellisenä iltana. että painopiste on mahdollisimman ylhäällä ja lähellä selkää eikä kantamus heilu. Vaatetus ja varusteet Pakkaa puhtaat alusvaatteet. Rasvaa varsikengät. pyörä. Tarkasta polkupyörän kunto. Suksien ja pyörän kunnostus Tarkasta. Marssivarustus Marssivarustuksena käytetään – taisteluvyötä m/85 (11.ja hiihtomarsseilla joukkonsa jäsenenä. Käytä marssin aikana kak- Sotilaan Käsikirja . Taisteluvarustuksen pakkaaminen Pakkaa käsketty varustus.4 kg) – taisteluvarustusta m/85 (14. Leikkaa varpaiden kynnet. Hänen on selviydyttävä taistelukuntonsa säilyttäen taisteluvarustuksessa kahdeksassa tunnissa noin 15 kilometrin jalkamarssista maastossa.4 kg) – kenttävarustusta m/85 (23 kg) MARSSIIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA Valmistautuminen jalka-. Tarkista. Pumppaa renkaat täyteen ilmaa. Tarvittaessa käytä talkkia hiertymisten estämiseksi. Pese huolellisesti erityisesti jalat. että suksien ruuvit ovat kunnolla kiinni ja siteet ehjät. Marssiharjoitukset sisältävät myös mies.257 Marssikoulutuksen tavoitteet Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen tavoitteena on se.ja ryhmäkohtaiset toiminnat moottorimarssilla.ja joukkokohtaista taistelukoulutusta. Voitele tarvittaessa ketjut. Peruskoulutuskaudella on lisäksi opittava mies. että joukko kykenee marssin jälkeen ryhmittymään puolustukseen ja huoltamaan itsensä sekä jatkamaan marssia tai aloittamaan taistelun. että koulutettava osaa toimia jalka. Voitele sukset sään mukaisesti. Taistelukunnon säilyttäminen tarkoittaa. että jalkineet sopivat ja ehjät.

Ota taisteluvyö pois päältä ja korjaa siinä havaitut epäkohdat. Nestetasapaino ja ravinto Nesteen riittävä nauttiminen (2–2. Varaa näkkileipää taskuun. Pyörämarssilla kannattaa helpottaa jalkojen verenkiertoa nostamalla ne hetkeksi ylös. Ruoka ja juoma Syö kunnolla edellisenä päivänä hiilihydraattipitoista ruokaa. Pidä ase käden ulottuvilla. Toimenpiteet marssitauolla Ryhmänjohtaja pysäyttää ryhmän SEIS-merkillä ja käskee vartioinnin sekä ilmoittaa tauon pituudet. Sotilaan Käsikirja . Syö aamupala. Pitkän tauon aikana lisää taukotakki päällesi ja ota se pois ennen liikkeellelähtöä. Tarkista suksien ja siteiden kunto. Pidä edellä marssivaan sotilaaseen vähintään 5 metrin etäisyys. Mene heti ilmasuojaan. Naamioi paljaat ihonkohdat ja varusteesi ryhmänjohtajan käskyn mukaisesti. että ne eivät aiheuta liikuttaessa ääntä. että varusteet on pakattu siten. Toiminta marssin aikana Eteneminen Säilytä marssin aikana taisteluvalmiutesi seuraamalla ryhmänjohtajan esimerkkiä ja merkkejä sekä tähystämällä käskettyyn tähystyssuuntaan. Lisää vaatetusta jäähdyttelyn jälkeen. Nestettä tulisi nauttia siten. Voitele sukset ja säädä siteet sopivan pituisiksi. Ylipukeutuminen altistaa lämpöuupumukselle. nestettä kenttäpulloon ja varapulloon. jotta kehosi ei kylmety liikaa. Pukeudu sään vaatimalla tavalla. Pakkaa reppuun varapohjalliset ja useita puhtaita varasukkia. Pimeällä etäisyyksiä voidaan lyhentää. ylläpitää yllä suorituskykyä ja torjuu väsymystä. Varustuksen naamiointi Tarkista. Välitä merkit ja käskyt. että marssin aikana ei ehdi tulla jano.258 sia puhtaita sukkia päällekkäin hiertymisten estämiseksi. Sijoita kenttäpullo talvella päällysvaatteiden alle jottei neste jäädy. Jäähdytä kehoasi avaamalla kiristävät vaatteet tauon ajaksi.5 dl 10–15 minuutin välein = noin 1 litra/tunti) turvaa lämpötasapainon.

joita et pysty itse hoitamaan. Marssin aikana ajetaan jonossa pyöräteitä tai tien piennarta. Se keventää myös polkemista. äläkä missään tapauksessa leiki pyörällä. että joudut liikuttamaan takapuoltasi satulassa. Valmistaudu jatkamaan marssia ryhmänjohtajan VALMISTAUTUKAA käskyllä tai HUOMIO -merkillä. että ohi ajavien suurten autojen ilmavirta voi heilauttaa pyörää. Pyörän renkaissa tulee olla niin paljon ilmaa. Ajava ryhmä ryhmittyy yhtä aikaa ryhmänjohtajan merkillä. Täytä kenttäpullo ja varapullo lisänesteellä. Sotilaan Käsikirja . että muu liikenne ei häiriinny. Välitä merkki eteenpäin. hoida hiertymät. Pidä kädet ohjaustangolla ja rukkaset kädessäsi. Vaihda tarvittaessa puhtaat kuivat sukat.5 dl. Tarvittaessa voit myös siirtää satulaa hiukan eteen ja taakse ja muuttaa ohjaustangon kulmaa itsellesi sopivaksi. että et jaksa sormilla painaa niihin kuoppaa. Muista että pyörän päällä on oman painosi lisäksi varusteidesi paino. kun poljet. Varo asfaltin reunaa ja pientareen löysää soraa. Liikenneturvallisuus Ennen pyörämarssia pidetään tietoisku liikenneturvallisuudesta. Nauti kuivamuonaa (esim. älä poukkoile jonosta tai aja rinnakkain. Pese mahdollisuuksien mukaan jalat pitkillä tauoilla. Varaudu siihen. Varo säätämästä satulaa niin korkealle. Noudata ajaessasi varovaisuutta. leipää. Pyöräilijä on onnettomuudessa aina vammautumisvaarassa. Pyörämarssiin liittyviä toimintoja Pyörän säädöt Polkupyörän säätäminen mittojesi mukaan helpottaa marssia. Säädä satulan korkeus niin. Juo tauon aikana vettä tai laimeaa mehua vähintään 2. ota ase ja varusteet mukaan sekä lähde liikkeelle äänettömästi ryhmänjohtajan MARS -käskyllä tai merkillä. hedelmiä) hiilihydraattivarastojen ylläpitämiseksi. Ilmoita ryhmänjohtajalle hiertymistä. Ryhmien välillä pidetään sellainen etäisyys.259 Tarkista jalkojen kunto. Ase kannetaan kuitenkin aina joko selässä tai tunnustelijana ollessa rinnalla. että jalkasi suoristuu polkimen ollessa ala-asennossa ja jalkaterän kulman ollessa luonnollinen. Reppu ja tarvittaessa muukin varustus kiinnitetään marssilla polkupyörään.

toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Merkeistä huolimatta seuraa itse liikennettä ympärilläsi. Liity omaan ryhmääsi seuraavalla tauolla.260 Toiminta marssin aikana Välitä annetut merkit marssijonossa. Tarkista. kun kaikki voivat sen tehdä yhtä aikaa. että sotilas taluttaa pyörää ylämäkeen. jossa on varapyöriä. Vältä marssirivistössä syntyvää haitariliikettä. Varaa sitä varten mukaasi kankaan pala. Sotilaan Käsikirja . Ennen pyörän viemistä varastoon öljyä se ja kiinnitä mahdolliset löystyneet osat ja korjaa pikkuviat. että renkaissa on ilmaa. tehdään lihashuolto ja ruokaillaan. Tauolla ryhmien välit lyhennetään. Lopuksi peseydytään. Ryhmä siirtyy kukin kohdaltaan tien sivuun ja pyörät tuodaan ilmasuojaan metsään tai pois tieltä ja käännetään takaisin tielle päin. Tauon päättyessä ryhmä taluttaa pyörät tielle kukin kohdaltaan ja lähtee polkemaan vasta. Älä kiihdytä äkkiä tai jarruta tarpeettomasti. Vanha sääntö on. kun kaikki voivat sen aloittaa. Toimita rikkinäinen pyörä korjattavaksi. Toiminta marssin jälkeen Marssin jälkeen irrotetaan varustus pyörästä ja puhdistetaan pyörä. Normaalisti marssirivistön perässä on huoltoajoneuvo. jos muuten joutuisi polkemaan seisaaltaan. Ryhmän talutettua pyörää ryhmän ensimmäinen alkaa polkea vasta. Tauolla kannattaa lepuuttaa jalkoja. koska se kuluttaa nopeasti voimat. verrytellä muita jäseniä ja nauttia nestettä. vaan tee tarvittavat muutokset rauhallisesti ajan kuluessa. ota varapyörä ja jatka ajamista rivistön jälkipäässä. Siirry pientareelle odottamaan sitä. Varmista risteyksissä. että takana tulevat näkevät minne käännyttiin. Jos pyöräsi rikkoontuu marssin aikana. Tämän jälkeen huolletaan ryhmäkohtainen varustus ja huolletaan oma ase sekä varusteet. Toiminta pyörämarssin taukojen aikana Normaali marssirytmi on 50 minuuttia ajoa ja 10 minuuttia taukoa. Haitariliikkeen välttämiseksi etäisyyksiä voi lyhentää ylämäkeen tultaessa ja antaa niiden palautua ennalleen lähdettäessä alamäkeen.

Vaikeassa maastossa osa kuormasta voidaan jakaa miesten kannettavaksi. Ahkioissa kuljetetaan ryhmäkohtaista varustusta.261 Hiihtomarssiin liittyviä toimintoja Ahkion pakkaaminen Ahkion painopiste on saatava alas ja keskipisteen takapuolelle. AHKIO kuormataan siten. Tavaraa voidaan kuormata yhteen ahkioon enintään 50 kg. Kuorma peitetään kuormapeitteellä ja sidotaan kiinnitysköydellä. Kuormaa ei saa olla laitojen ulkopuolella. Mikään kuorman osa ei saa olla laitojen ulkopuolella ja kuorma on sidottava ja peitettävä kuormapeitteellä tai teltalla. Sotilaan Käsikirja . ampumatarvikkeita sekä mahdollisia evakuoitavia. että painopiste tulee mahdollisimman alas ahkion keskikohdan takapuolelle.

262 Sukset valitaan käyttäjän pituuden ja painon perusteella. Paina mieleesi suksien numero.5. 1 2 3 Sotilaan Käsikirja . Siteet säilytetään moottorimarssin aikana taisteluvyössä ei suksissa. Säädä siteet sopivan pituisiksi. Suksiin ei saa tehdä mitään muita merkintöjä. Suksien kunnostus ja voitelu on esitetty luvussa 10. 1 2 1 3 2 4 ESIMERKKI SUKSIEN KULJETUSPAKKAUKSESTA Puhdista suksien pohjat tauolla ja marssin päätteeksi jäätymisen estämiseksi.

Lopuksi peseydytään. Arvioi marssin jälkeen omaa suorituskykyäsi. Kykenetkö marssin jälkeen toteuttamaan seuraavan taistelutehtävän? Sotilaan Käsikirja 1 2 3 . tehdään lihashuolto ja ruokaillaan.263 Ahkion vetäminen ja ahkioladun hiihtäminen 1 2 3 4 Toiminta marssin jälkeen Marssin jälkeen huolletaan ensimmäiseksi ryhmäkohtainen varustus. Tämän jälkeen huolletaan oma ase ja varusteet.

ajoneuvoon nousemisen.264 Esimerkkejä tähystyksen järjestelyistä taisteluajoneuvoissa moottorimarssilla SI SU Tähystäjän tehtävänä on välittää merkit edessä ja takana oleville ajoneuvoille sekä ilmoittaa merkit ja havainnot ajoneuvon johtajalle. Tähystäjä välittää merkit komentona ajoneuvon johtajalle sekä ilmoittaa havainnot oppaista ja opaskilvistä sekä vihollisen lentokoneista. Marssiosaston johtaja käskee joukolle vahvistetuilla merkeillä ilmasuojaan ajon. Sotilaan Käsikirja . moottorin käynnistämisen ja liikkeelle lähdön.

Sotilaan Käsikirja . Opastettavat joukot tunnistetaan ajoneuvojen keulassa ja kyljissä olevista tunnusnumeroista ja kirjaimista. Oppaan on tiedettävä opastettavien joukkojen tunnusnumerot ja tunnussana sekä osattava ajoneuvon johtamisessa käytettävät käsi. Tarvittaessa ajoneuvo pysäytetään ja tunnistetaan. joita ei saa opastaa harhaan niiden marssireitiltä. Samalla alueella voi liikkua myös muita joukkoja. Marssin jälkipään johtaja voi käskettäessä ottaa oppaan ajoneuvoonsa. Ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja käskee oppaalle opastettavat joukot ja mihin ne opastetaan. Pidä asetta hihnassa rinnalla siten. Joukkoyksikön ja perusyksikön osoittaa ajoneuvon keulassa oleva nelinumeroinen tunnusnumero. Pimeällä saapuvan ajoneuvon johtajan ja kuljettajan huomio kiinnitetään näyttämällä huomio -merkki tai näyttämällä pimeällä vihreää valoa. Opastettavan ajoneuvon lähestyessä risteystä opas siirtyy opastuspaikalle. Oppaan tehtävänä voi olla myös opaskylttien asettaminen ja poistaminen. Tunnistettuaan joukon opas ohjaa ajoneuvon käskettyyn suuntaan kädellä osoittamalla. ajoneuvojen lukumäärän sekä tunnussanan sekä jatkotehtävän opastuksen jälkeen. että olet ilmasuojassa toimintavalmiina. joukkojen ajoneuvojen tunnusnumerot ja -kirjaimet.265 Toiminta oppaana Oppaan tehtävänä on opastaa käsketyt joukot ja ajoneuvot käskettyyn suuntaan tai alueelle. että merkkien näyttäminen ja tarvittaessa nopea tulenavaus on mahdollista Valitse suojapaikka siten. Tehtävän antaja noutaa oppaan opastuspaikalta. Opas ilmoittaa aina tehtävän antajalle opastetut joukot ja opastettujen ajoneuvojen lukumäärän.ja valomerkit. Joukkueen osoittaa ajoneuvon kyljessä oleva kirjain.

Teltta sijoitetaan ilmasuojaiseen paikkaan painanteeseen tai takarinteeseen suojaan vihollisen suora-ammuntatulelta ja epäsuoralta tulelta. Silloin sisällä olijoiden ei tarvitse nukkua pää alaspäin ja lämpö leviää parhaiten. Teltan suuaukko sijoitetaan poispäin vihollisen todennäköisestä tulosuunnasta. – kolmas taistelijapari kokoaa tulialueen raivauksesta saadut havut ja sekä levittää ne teltan pohjalle. Teltan naamiomateriaali pyritään paljastavan lämpösäteilyn vähentämiseksi pitämään selvästi irti telttakankaasta.8 Majoittuminen Ryhmä majoittuu maastossa aluksi poteroihin tai huonolla säällä ja tilanteen salliessa telttaan. Ryhmänjohtaja käskee majoitusteltan paikan. Teltan antamaa suojaa voidaan parantaa sijoittamalla se telttapoteroon. Tällöin tamppaajien suksien kannat ovat keskisalkoa ja kärjet reunoja kohti. Poteron aukko voidaan peittää suojaviitalla. että teltan reunat ovat ylempänä kuin keskikohta ja oviaukko alempana kuin päätyseinä. – ryhmän varajohtajan taistelijapari lyö maakiilat maahan sekä toinen ja kolmas taistelijapari asettavat kukin oman kulmakeppinsä pystysuoraan ja kiinnittävät telttanarunsa maakiilaan. Majoituttaessa taistelupoterossa tai taistelijaparin poterossa asetetaan poteron tai sen suojakolon pohjalle esimerkiksi havuja ja makuualusta. koska ryhmän hälyttäminen on hidasta ja ryhmän toimintakelpoisuuden ylläpitäminen on vaikeaa. Syvässä lumessa teltan pohja voidaan myös tampata lumeen. Teltan pohjalla voidaan käyttää telttakangasta tai vakiintuneissa oloissa pohjalevyjä. Sotilaan Käsikirja . Teltta on sijoitettava vähintään 50 metrin päähän joukkueen ajoneuvoista ja muista teltoista. Poteroon majoittuminen on aina tilapäistä. Teltan paikka kannattaa valita siten.266 7. Majoitusteltta pystytetään ryhmän varajohtajan johdolla esimerkiksi seuraavasti: – toinen taistelijapari raivaa teltan pohjan puista ja oksista sekä talvella lumesta ja polttaa kamiinasta säilytysöljyt. korsuun tai rakennukseen. Pesäkkeen linnoittamisen edistyessä majoitutaan majoituspoteroon. – toinen ja kolmas taistelijapari pujottavat kukin yhden kulmakepin teltan joka toiseen kulmaa ja levittävät teltan neliöksi teltan pohjalle. – ryhmän varajohtajataistelijapari noutaa ajoneuvosta teltan varusteineen ja naamioverkon.

Teltassa sitä pidetään pään takana seinustalla niin. jos muuta astiaa ei ole Ryhmänjohtaja käskee suksien sijoittamisen esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen naamioituna.267 – toinen ja kolmas taistelijapari siirtyvät myötäpäivään ja pujottavat kulmakepin teltan seuraavaan kulmaan. naamiopaperilla ja luonnon materiaalilla sekä – kolmas taistelijapari asettaa kamiinan kiinnitysriu‘ut ja varusteiden kuivausriu‘ut sekä levittää telttakankaan teltan pohjalle. Ase on aina sotilaan mukana. Sukset asetetaan keppien päälle suksipoteroon pohjat alaspäin. Sotilaan Käsikirja . teltta kiristetään ensin neliöksi ja sitten kahdeksankulmioksi ja telttanarut kiinnitetään telttasolmulla ryhmän varajohtajan taistelijaparin lyömiin maakiiloihin. – ryhmän varajohtaja vie keskisalon paikalleen. Taisteluvyöt ja reput sijoitetaan telttaan tai naamioidaan ja suojataan esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen. Tämän jälkeen kukin asettaa kulmakepin pystysuoraan. Polttopuut pilkotaan sitä pienemmiksi mitä kylmempi on. ettei se kuumene. Suksille valmistellaan suksipotero. Sauvat asetetaan suksien väliin. Sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. – toinen taistelijapari naamioi teltan naamioverkolla. koska silloin palavaa pintaa on enemmän ja puut luovuttavat lämpöenergiansa nopeammin. – ensimmäinen taistelijapari vie telttaan lyhdyn ja asettaa kamiinan paikalleen. ja telttanarujen kiinnittäjät tiivistävät teltan helmat maata vasten. Sammutusvesi varataan erilliseen astiaan tai pakkeihin. Siteet jätetään kiinni suksiin. Teltan pystyttämisen jälkeen ryhmänjohtaja harjoituttaa taisteluasemien miehittämisen sekä käskee hälyttimen ja polttopuiden tekemisen ja sammutusveden varaamisen telttaan.

koska silloin sen lämmitysteho säteilee parhaiten koko telttaan. Sotilaan Käsikirja .268 Kuvassa on esimerkki telttajärjestyksestä Varusteet sijoitetaan telttaan seuraavasti: – ase sijoitetaan pään taakse siten. – lyhty sijoitetaan kamiinan vastakkaiselle puolelle kuivausriukuun – kamiina nostetaan koholle maasta. että se on nopeasti käsiin saatavissa. – vesiastia sijoitetaan oviaukon viereen oikealle. – halot pinotaan oviaukon viereen vasemmalle.

pieniksi pilkotut kuivat koivut antavat eniten lämpöä. Majoituskalusto tarkistetaan ja kuormataan ajoneuvoon. jolloin hakkuuäänet eivät yöllä paljasta joukkoa. että ei aiheuteta vahingonlaukausta. Lyhdyt puhdistetaan ja kunnostetaan sekä polttoaineet ja varaosat täydennetään. Teltta ja majoitusjärjestelyt puretaan pystyttämisen työnjakoa noudattaen. – polttopuut tehdään koko yön tarvetta varten. – kengät sijoitetaan kuivumaan varren suut ylöspäin. – lähivartiomies (tulivartiomies) varaa vartiosta palaavalle sotilaalle juotavaa ja kuivamuonaa.269 Tarvittava ryhmän kalusto sijoitetaan teltan ulkopuolelle oviaukon sivuille naamioverkon alle ja naamioidaan naamiopaperilla. Kamiinan torvet nuohotaan esimerkiksi vetämällä kuusen oksa niiden läpi. – tarpeet tehdään käymälämonttuun. – reppu pidetään pakattuna ja siitä otetaan vain ne välineet joita tarvitaan. Kasarmille palattaessa majoituskalusto huolletaan. Käymälämonttu peitetään. Telttamajoituksessa on huomattava. – mitään varusteita ei sijoiteta niin lähelle kamiinaa. märät kengät ripustetaan ylös. että lämmitysteho laskee jo yhdessä vuorokaudessa. Talvella teltan paikka peitetään lumella majoituspaikan paljastumisen vaikeuttamiseksi. Kalusto. että tulivartiomiehellä on aina kuumaa vettä valmiina – roskat poltetaan kamiinassa ja palamattomat roskat laitetaan roskaastiaan – tarvittaessa teltasta poistutaan nopeasti kukin kohdaltaan teltan liepeen alta. – märät varusteet kuivataan kuivausriu‘uilla. että ne palavat. Ryhmänjohtaja laatii vartiovuoroluettelon ja käskee vartiovuorot. Pesäkkeeseen ja majoitusalueelle ei jätetä mitään roskia. Halot on lisättävä kamiinaan äänettömästi. Teltat ja naamioverkot kuivataan ja pakataan hyvin. – kamiinaan lisätään puita tasaisesti lämmön ylläpitämiseksi. – asetta käsitellään teltassa siten. Kamiinat puhdistetaan ja Sotilaan Käsikirja . jota ei tarvita sijoitetaan kuljetuslaatikoihin joukkueen ajoneuvoon. että – teltasta poistuttaessa ase otetaan mukaan. joka on vähintään 50 metrin päässä teltasta. Halot kuormataan ajoneuvoon seuraavaa majoittumista varten tai pinotaan esimerkiksi puun juurelle. Kalusto tarkastetaan valoisassa ennen pimeän tuloa. Erityisesti kuusipuu nokeaa palaessaan kamiinan niin. hyviin tapoihin kuuluu. – valojen käytöllä ja äänillä ei paljasteta joukkoa.

Mikä on viestin peruskaava? 11. Mitkä ovat sotilaan tilanteenarvioinnin osatekijät? 7. Mieti esimerkkejä toimenpiteistä. Miten suojaudut vihollisen tulelta ja tähystykseltä? 3. useita tunteja kestävään siirtymiseen jalkaisin? 8. Sotilaan Käsikirja . jolla estät vahingonlaukauksen majoittumisen aikana. Miten valmistaudut pitkään.270 öljytään. Miksi taisteluasemassa ja vartiopaikalla ei saa käyttää valoja? . Tehtävä 1. Miten varmistat nopean tulenavauksen rynnäkkökiväärillä? 4. 2. Miten ylläpidät omaa ja ryhmän tilannetietoisuutta? 5. Mitkä ovat toimenpiteesi marssitauolla? 12. Työkalut teroitetaan ja öljytään Rikkinäiset tavarat vaihdetaan ehjiin. että lähdettäessä seuraavaan harjoitukseen. Mitkä ovat sotilaan perustaistelutaidot? 2. Mitä osatekijöitä kuuluu taistelijaparin yhteistoimintaan? 6. Muista. voi olla kiire ja olisi tyhmää mennä maasto-oloihin ja joutua tekemään perushuolto siellä. Miten valmistaudut taisteluun pimeällä? 9. Miten ehkäiset ennalta fyysistä väsymystä ja lämpöuupumusta? 10. Kertaa teltan naamiointi sivulta Pohdittavaa 1.

Tämän lisäksi kaikkien sotilaiden on hallittava kevyen kertasingon. hallitsemisen.271 8 VÄLINEKOULUTUS Päämäärä ja tavoitteet Välinekoulutuksen päämääränä on. Välinekoulutus tähtää lisäksi siihen. että välineistä sekä niiden toimintakunnosta pidetään huolta myös taistelutilanteessa. lankkia. 8. telamiinan sekä oman joukon viestivälineiden käsittely ja käyttö. Sotilaan Käsikirja . kasapanoksen. Jos tunnet itsesi epävarmaksi niiden käytössä. kirveitä ja puukkoa. ryhmänjohtajasi ja kouluttajat osaavat neuvoa. vaateharja. vaan myös vastuullista asennetta pitää välineet aina tallessa. Tällä ei tarkoiteta pelkkiä teknisiä tai huollollisia toimenpiteitä. pyykkisäkki Sotilaan on osattava käyttää ja pitää toimintakunnossa ryhmän materiaali. saatavilla ja käyttökunnossa. käsikranaatin. tasolla.1 – – – – – – – – – – – – – – – – – Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito kaarisaha 1 yleiskirves 1 soralapio 3 lumilapio 1 rautakanki 1 hakku 2 naamioverkko 1 piikkilankasakset 1 miinojen merkitsemisvälineet 1 tutkain 1 teltta M/60 1 kamoina M/60 1 lyhty 1 vesiastia 1 ahkio 1 suksien voitelusarja tarvikepussi: ompeluvälineet. että sotilas osaa käyttää oman joukkonsa välineistöä varman osaamisen. saapasrasvaharja ja -rasva. Sotilas joutuu tehtävissään käyttämään myös erilaisia työvälineitä kuten lapioita.

ja talvinaamiopaperilla – koota. Tällöin vastaat sen säilytyksestä. mukaan ottamisesta ja huollosta. kohotettaessa lähtövalmiutta tai ennen liikkeelle lähtöä. Kuljetuslaatikot numeroidaan ja sisäkanteen voidaan tehdä luettelo laatikossa kuljetettavasta materiaalista. halkaistu kumiletku) – käyttää kirvestä oksien karsimiseen. purkaa ja pakata ryhmän teltta – naamioida naamioverkolla teltta ja ajoneuvo – täydentää naamiointia kesä. mahdollisesti katkenneet kiinnitysnarut uusitaan ja mahdolliset umpisolmut aukaistaan. Ryhmän materiaali huolletaan seuraavasti: – materiaali tarkistetaan kalustoluettelon mukaisesti – ampumatarvikkeet kerätään ja luovutetaan ryhmänjohtajalle – saha. pölyltä. Ryhmän materiaali tarkistetaan aina ennen pimeän tuloa. Sotilaalla voi olla vastuullaan jokin väline ryhmän varustuksesta. puhdistaa lyhty ja vaihtaa lyhtyyn sydänlanka sekä lasi – pakata ahkio ja moottorikelkan reki – tehdä teltan pystyttämisessä ja ahkion pakkaamisessa tarvittavat solmut – korjata kärjestä katkennut suksi varakärjellä – sytyttää nuotio Ryhmäkohtaisen varustuksen käyttö Ryhmänjohtaja laatii ryhmän materiaalista materiaaliluettelon. sytyttää ja lämmittää kamiina sekä purkaa ja puhdistaa se – täyttää lyhty. vedeltä ja lumelta. yleiskirves. hakku ja piikkilankasakset kuivataan rätillä ja öljytään kevyesti – teltta ja naamioverkot puhdistetaan roskista. soralapio. Kuivuneet teltta ja naamioverkot kääritään rullalle ja sidotaan. Materiaali pakataan kuljetus-laatikoihin käsittelyn helpottamiseksi sekä materiaalin suojaamiseksi lialta.272 Sotilaan on osattava: – käyttää kaarisahaa puiden kaatamiseen ja polttopuiden sahaamiseen – vaihtaa kaarisahan terä ja käyttää terän suojusta (esim. Materiaali huolletaan tehtävän ja harjoituksen jälkeen. veistämiseen ja halkojen halkaisuun ja käyttää terän suojusta – vaihtaa rikkoutuneen kirveen ja hakun varsi – käyttää rautakankea reiän tekemiseen routaiseen maahan ja vipuvartena – käyttää puukkoa vuolemiseen ja kiehisten tekoon tulta sytyttäessä – pystyttää. – lyhty ja lyhtylaatikko puhdistetaan ja kuivataan sekä valopetroliastia täytetään – kamiina ja kamiinan torvet puhdistetaan – vesiastia huuhdellaan ja kuivataan Sotilaan Käsikirja . rautakanki.

2 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö Ulkosorkka Köyden kiinnittäminen lenkkiin tai renkaaseen. Siansorkka Köyden kiinnittäminen paaluun tilapäisesti. Kiinnitettäessä tilapäinen vetoköysi siansorkalla esimerkiksi auton vetokoukkuun solmu tulee tehdä vetosolmuksi aukaisemisen helpottamiseksi. mutta sitä ei kiristetä. Telttanarun ympäri tehdään 4 – 5 yksinkertaista lenkkiä noin 20 cm välein. Telttasolmu (löysä ulkosorkka) Teltan kiristysnarujen kiinnittäminen siten. Solmu tehdään kuin ulkosorkka. Solmu on pitävä ja hankausrasitus jakautuu köydessä pitkälle osalle. että solmu on nopeasti irrotettavissa eikä jäädy kiinni. Solmua käytetään erityisesti kun ohuempi köysi liitetään paksumpaan.273 – ahkion puhdistetaan ja rikkinäiset vetoliinat korjataan ja mahdolliset umpisolmut aukaistaan – kuljetuslaatikot puhdistetaan ja kuivataan – materiaalipuutteet ja rikkoutunut materiaali kirjataan ylös ja ilmoitetaan joukkueen johtajalle – roskat kerätään jätesäkkiin ja viedään roska-astiaan – materiaali kuormataan ajoneuvoon tai sijoitetaan suoja-asemaan tai varastoon seuraavaa tehtävää tai harjoitusta varten. Sotilaan Käsikirja . Jalussolmu Kahden köyden liittäminen toisiinsa. Solmu on nopea tehdä ja helppo aukaista. 8. Solmusta saadaan pitävämpi tekemällä se kerratuksi jalussolmuksi. Solmu on pitävämpi kuin merimiessolmu.

Kaksoissiansorkka Köyden kiinnittäminen toiseen köyteen tai kaapeliin. Vuolupuukkoon verrattuna erilaiset monitoimilinkkuveitset ovat vain hätäratkaisu. Varo kuitenkin ylikokoisia matkamuistoleukuja. Puukoista käyttökelpoisimpia ovat sellaiset joiden kahva ja terä ovat jokseenkin saman mittaiset. Opettele solmun tekeminen vartalosi ympäri kiertämääsi köyteen yhdellä kädellä. Puolustusvoimat ei yleensä jaa sotilaille puukkoa. Muhkeat taisteluveitset sopivat vain itsetehostukseen kokemattomien silmissä. joten sen terä voi olla hieman pitempi. Pohjoismaista Ruotsissa. 8. Paalusolmu (pelastussolmu) Luistamattoman lenkin tekeminen köyteen. kunnes kaupungistuminen ja sittemmin teräaselaki muutti käytännön. Lapin leuku on tarkoitettu vuolemisen lisäksi lyömiseen. Solmu ei ole kestävä mutta se on helppo aukaista. Suomessa ja erityisesti Norjassa on yhä jäljellä elävä puukkokulttuuri ja hyviä käyttöpuukkoja on saatavissa kaupoista.ja veitsiviritelmät ovat vallanneet alaa. vaan se katsotaan henkilökohtaiseksi esineeksi jo vanhan traditionkin vuoksi. Teknisissä tehtävissä monitoimityökalu voi täyttää tarpeen. Sotilaan Käsikirja .3 Puukko Puukko on Pohjoismaissa kehittynyt metsäkansojen työkalu.274 Merimiessolmu Kahden köyden liittäminen toisiinsa. Hyvä terän mitta on 7–12 cm. Käytännön toimissa sotilas tarvitsee puukkoa erilaisiin askareisiin. Solmu ei luista köydessä tai kaapelissa. Samalla suomalaisiltakin on alkanut kadota käsitys puukon olemuksesta ja monenlaiset ulkomailta lainatut tikari. Vanhoina aikoina sitä kannettiin vyöllä aina. Lenkkiä voidaan käyttää esimerkiksi avannosta pelastettavalle heitettävän köyden päässä.

Niillä viestitetään käskyjä. Sijoita viestivälineet tuliasemassa suojaan sateelta. Hionta penkkihiomakoneella pilaa yleensä terän.4 Viestivälineet Viestivälineitä käytetään joukon ja taistelun johtamiseen. Hiiliteräksisen terän saa helpommin pidettyä terävänä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetun. Toimiva viestiväline lisää joukon turvallisuutta. Puukon perusteroituksen voi tehdä pienellä tahkolla ja viimeistellä sen hiomakivellä. Leikkuukulma 10 asteen leikkuukulma: terävä terä. Hiomakivessä käytetään kivestä riippuen vettä tai öljyä. jossa on useita kerroksia. Säilytä virtalähteet talvella lämpimässä esimerkiksi päällysvaatteiden tai makuupussin sisällä. Puukon kahvan tulisi olla käteen sopiva eikä liukas. kun et käytä sitä tylsä puukko lipsuu. Suojaa viestivälineet kolhuilta ja kosteudelta. jos joutuu kaivertamaan puukon terällä. suora-ammuntatulelta ja sirpaleilta. Sotilaan Käsikirja . Muuten ne eivät ole tarpeellisia. tiedustelutietoja. ilmoituksia ja hälytyksiä sekä välitetään epäsuoran tulen johtamisen vaatimia tietoja. Puukon teroitus hiomakivellä on paras tehdä kiinnittämällä hiomakivi alustaan ja liikuttamalla puukkoa. Tällöin hiomakulma pysyy samana. Erilaisista sormisuojista on hyötyä. varoituksia. mutta herkkä vioittumaan 20 asteen leikkuukulma: sopiva kulma käyttöpuukolle 30 asteen leikkuukulma: sopii leukuihin ja muihin lyömäteriin Turvaohjeita: – – – – puukko ojennetaan toiselle kahva edellä pidä puukko tupessa. terävä on turvallisempi vuole itsestäsi poispäin 8.275 Paras puukon terä on taottu teräs.

puhalla mikrofoniin ja kuuntele puhalluksen ääntä kuulokkeesta Sotilaan Käsikirja .Toimintatavan valintakytkin 4. Valodiodi 12. Kenttäpuhelin P 78 1. LB = paikallisparistojärjestelmä. Radioliikenteessä on toimittava kurinalaisesti. Kuulopuhelimen painike 10. Linjaliittimet 7. luuri.0 V Virtalähteet 3 kpl 1.) sisäliikenteeseen. Tyyppikilpi 9. kantohihna ja kampi (vain induktoripuhelin) ovat tallella * ravista puhelinta ja kuuntele. jotta oma toiminta ei paljastu ja viestit pääsevät perille. Taistelukentällä niitä kuitenkin kuunnellaan ja häiritään. CB = keskusparistojärjestelmä ja R = radion kauko-ohjaus. paina luurin painiketta.5–6 V Paino 2. Paristokotelo 13.5–6. onko irronneita osia * tee puhalluskoe. Käytössä olevat viestivälineet ovat tehokkaita ja kenttäkelpoisia. sekä tarvittaessa myös AT-tilaajaksi.3 kg Puhelimen kunnon tarkistaminen (pikakokeilu) * tarkista puhelimen mekaaninen kunto toteamalla. Toimintatapa valitaan valintakytkimestä.5 V R20 paristoja tai ulkoinen virtalähde 4. että kotelo. Erotuskytkin 6. Puhelinta voidaan käyttää myös radion kaukoohjaukseen. Tekniset ominaisuudet: Käyttöjännite 4.Valintayksikön kiinnityslevy 8. Soittopainike 5. Audioliitin 2. Ulkoinen paristoliitin 3.ja CM-kenttäpuhelin.276 Elektroninen sodankäynti (ELSO) on sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä siltä suojautumista. Se on tarkoitettu liitettäväksi kenttäviesti-verkkoihin ja tukikohtien (vast. Äänihälytin 11. Luuri Käyttötarkoitus: P 78 on LV. punokset.

277
* tee soittokoe; kytke johdinruuvit oikokulkuun, paina soittopainiketta ja kuuntele generaattorin ääntä kuulokkeesta Valodiodin värien merkitys: – normaali: ei vikaa, vasta-asema on kytketty – pimeä: katkos tai vasta-asema on kytkemättä – ylikirkas: oikosulku

Kenttäpuhelin P 90
1. Käsipuhelin 2. Puhepainike 3. Näppäimistö 4. Ulkoisen virtalähteen liitäntä 5. Dataliitäntä 6. Linjaruuvit 7. Soittopainike 8. Hälytyksen valintakytkin 9. Merkkivalot 10. Toimintatavan valintakytkin 11. Käsipuhelimen kannatinkosketin Lisäksi Kantolaukku

Käyttötarkoitus: Puhelin P-90 on seinä- ja pöytäpuhelimeksi tarkoitettu puhelin, jota voidaan käyttää LV- ja AT- sekä radion kaukokäyttöön. Puhelin voidaan kytkeä joko pulssi- tai äänitaajuusjärjestelmään. Puhelimen soiton vastaanotto toimii vain luuri alhaalla. Tekniset ominaisuudet: Käyttöjännite sisäinen 6 V tai ulkoinen 11–32 V Virtalähde 4 kpl 1,5 V paristo R14 tai ulkoinen virtalähde 11–32 V Paino 1,5 kg Puhelimeen vastataan joukon peitetunnuksella. Puhelinta voidaan kuunnella. Tarvittaessa käytetään peitettyä puhetapaa tai peitteistöä. Kenttäpuhelimella soitetaan painamalla soittopainiketta, joka hälyttää vasta-aseman tai keskuksen. Puhuttaessa painetaan puhepainiketta. Toimiessasi puhelinpäivystäjänä kirjaa viestit ylös ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle.

Sotilaan Käsikirja

278
Pataljoonaradio LV 217

1

2 4

5 6 7

10

3

9 8

1. Ulkoisen virtalähteen tai kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Sauva-antennien kiinnitysistukka, 4. Taajuusalueen vaihtokytkin, 5. MHz-säädin, 6. Taajuusikkuna, 7. KHz-säädin, 8. Käyttökytkin, 9. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 10. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten

Käyttötarkoitus: Lv 217 on kenttäkäyttöinen VHF-alueen taajuusmoduloitu lähetin-vastaanotin. Radioita voidaan käyttää myös kaukokäyttöisenä. Tekniset ominaisuudet: Taajuusalue 30 MHz–76 MHz Virtalähteet akkulipas 12 V litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje , Virtalähteiden kesto 3:1 vastaanotto-lähetyssuhteella akkulippaalla noin 12 tuntia ja litiumparistolla noin 15 tuntia Ohjekantama – marssiantennilla 6–8 km – normaaliantennilla 12–14 km – pitkälanka-antennilla 15–30 km Lähetysteho Paino 1–4 W 10,5 kg

Sotilaan Käsikirja

279
Radion eri antenneilla saadaan erilainen säteilykuvio. Marssi- ja normaaliantenni ovat ympärisäteileviä. Pitkälanka-antennilla saadaan suuntaava vaikutus, jolloin radion kuuluvuutta vihollisen suuntaan voidaan heikentää ja oman vasta-aseman suuntaan vahvistaa. Pitkälanka-antennia käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus.

Pataljoonaradio LV 217 M

1 2

4 5

6

7

8 9 12 11 10

1. Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Kanava asetus (painetaan, kun asetetaan kanavia 1 .. 9), 4. Magahertsisäädin (ylös-/alaspäin), 5. Taajuusikkuna, 6. Kilohertsisäädin (ylös-/alaspäin), 7. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten, 8. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 9. Käyttökytkin, 10. Kanavakytkin, 11. Virta-/tehokytkin, 12. Sauva-antennien kiinnitysistukka

Käyttötarkoitus: LV 217 M on kenttäkäyttöinen VHF-lähetinvastaanotin. Radiota käytetään ensisijaisesti tulenjohtotoiminnassa. Tärkeimmät erot LV 217:ään verrattuina ovat: * laajempi taajuusalue * pienempi kanavaväli, 25 kHz * kaksitaajuinen puoliduplex mahdollisuus * kolme lähetystehoa * 10 esivalittavaa taajuutta * kaksi kohinasalpatoimintoa * virtalähteen tyhjenemisen varoitussignaali

Sotilaan Käsikirja

280
Tekniset ominaisuudet: Taajuusalue 30–88 MHz Virtalähteet akkulipas 12 V litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje , Lähetystehot LO = 0,3 W, MED = 2 W, HI = 5 W Kohinasalvat TONE avautuu 150 Hz signaalilla ja SQUELCH avautuu 0,35 V signaalilla Muistipaikat 1 + 9 kpl Paino 9,4 kg

Sanomalaite M 90

Käyttötarkoitus: Sanomalaite M 90 on digitaalinen, mikroprosessiperusteinen laite, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa vapaa- sekä määrämuotoisia sanomia ja käsitellä niitä paikalliskäytössä. Sanomaliikenteen siirtoteinä voidaan käyttää puhelin- ja radioyhteyksiä. Sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuvat salattuna lähettävän laitteen muistista vastaanottavan laitteen muistiin (QUASI ON-LINE). Sanomalaitetta käytetään puheviestityksen asemasta aina, kun voidaan, koska sen lähetykset ovat salattuja ja vaikeasti häirittävissä. Tekniset ominaisuudet: Virtalähde 4 kpl NiCd-kennoa, 4 kpl R20 paristoa tai litiumparisto Virtalähteen kesto 8–24 h Lähetysmuistit 8 muistipaikkaa á korkeintaan 2000 merkkiä Vastaanottomuistit 9 muistipaikkaa yhteensä 12 000 merkkiä Sanomatyyppi vapaamuotoinen ja vakiomuotoinen Paino 3 kg

Sotilaan Käsikirja

281
VHF-radioaseman paikan vaatimukset
VHF-radiota käytetään joko sanomalaitteilla varustettuna sanomaliikenteeseen tai puheluliikenteeseen joukkojen välittömään johtamiseen. VHFradiot sijoitetaan johtamispaikan alueella hyville asemapaikoille. Niiden käyttöä varten rakennetaan kauko-ohjausjohdot. Puheradioasemat sijoitetaan viestikeskuksissa 50–200 metrin etäisyydelle toisistaan. Paikallaan pysyvää puheradioasemaa rakennettaessa on otettava huomioon, että – asemapaikalla on oltava masto tai puut antennin rakentamista varten – antennien edessä ei yhteyssuunnassa saa olla esteitä kuten tiheää puustoa, rauta- tai betonirakenteita tai suurjännitejohtoja – vihollisen suuntaan on hyvä olla nouseva rinne tai muita esteitä – kostea maaperä lisää antennin tehoa – on valittava ympäröivää maastoa korkeampi kohta – asema on pyrittävä sijoittamaan viholliseen nähden mäen vastakkaiselle rinteelle ja – pienikin radion paikan muutos saattaa parantaa yhteyttä.

Viestittäminen puheradiolla
Viestittämisessä käytetään aina ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta. Mikäli kumpaakaan ei ole käytettävissä käytetään puhuessa peitteistöä ja viestitetään lyhyesti sekä käytetään peitettyä puhetapaa. Puheradioliikenteen on oltava lyhyttä ja valmisteltua. Viestittäminen valmistellaan siten, että – tarkistetaan radion tekninen toimintakunto ja laitetaan radio käyttökuntoon – tarkistetaan radioliikennetaulukosta viestiliikenneperusteet; taajuus, aika, asematunnus ja tietosuoja-avain – valmistellaan viestin sisältö yksiselitteiseksi ja lyhyeksi (viestin peruskaava) – viestin sisältö peitetään tarvittaessa peitteistöllä tai käyttämällä annettuja peitenimiä ja joukkojen peitenumeroita sekä – kuunnellaan taajuutta hetki ennen avauskutsua, jotta ei keskeytetä käynnissä olevaa radioliikennettä.

Sotilaan Käsikirja

282
Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen käyttökytkintä. Käyttökytkin vapautetaan viestitysjaksojen välillä. Yksi viestitysjakso saa kestää vain 3–5 sekuntia. Automaattiset häirintälähettimet ehtivät pidemmän lähetysjakson aikana lukkiutua taajuudelle ja aloittaa häirinnän. Havaittua häirintää ei ilmoiteta radiossa. Viestivälineessä käytetään joukon tai johtajan peitetunnusta. Viestivälineessä ei käytetä sotilasarvoja tai nimiä. Viestiliikenteessä käytetään seuraavia termejä viestityksen lyhentämiseksi ja viestin ymmärtämisen varmentamiseksi: VALMIS ODOTA SAIN TOISTA LOPPU Olen valmis vastaanottamaan viestin Odota, esimerkiksi kysytty henkilö haetaan viestivälineeseen Sain viestin ja olen valmis vastaanottamaan viestin seuraavan osan En kuullut – toista Viestitys on loppu

Avauskutsu viestitetään seuraavasti: Asema 1 (BE) KALLE LAURI, BERTTA EEMELI Asema 2 (KL) KALLE LAURI Esimerkki viestistä: (Yksi antovuoro saa kestää noin kolme sekuntia) Asema 1 TOTEUTTAKAA SAKARI, LOPPU Asema 2 SAIN, LOPPU Tehtäviä: Valmistele seuraavat lyhyet suulliset puhelin/radioviestit: – vartiomiehen ilmoitus tulialueella olevasta vihollisesta – tulikomento torjuntamaalin lähellä olevan vihollisen lamauttamiseksi – ilmoitus kärkiajoneuvon miinaan ajosta Pohdittavaa: 1. Miksi ryhmän materiaalista laaditaan materiaaliluettelo? 2. Millä toimenpiteillä estetään ryhmän materiaalin häviäminen?

Sotilaan Käsikirja

283
3. Miksi viestittämisellä käytetään ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta? 4. 5. 6. Kertaa viestin peruskaava. Miksi viestivälineessä puhuttaessa ei käytetä sotilasarvoja? Miksi yksi viestiyhteysjakso saa kestää vain 3—5 sekuntia?

Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________

Sotilaan Käsikirja

284 9 SUOJELUKOULUTUS

Sotilaan on osattava käyttää henkilökohtaisia suojavarusteitaan ja pitää ne käyttökunnossa. Sotilaan on osattava toimenpiteet suojeluvaroituksessa ja suojeluhälytyksessä. Suojeluhälytyksen edellyttämät toimenpiteet on pystyttävä tekemään alle 10 sekunnissa. Suojavarusteesi antavat hyvin huollettuina ja oikein käytettyinä suojan – kemiallisilta taisteluaineilta – radioaktiiviselta laskeumapölyltä – biologisilta taisteluaineilta sekä – hetkellisesti palokohteissa kuumuudelta, roiskeilta ja kipinöiltä.

9.1

Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus

Suojanaamarin koko valitaan ja naamari säädetään kunkin kasvonpiirteiden mukaisesti. Pitkä parta heikentää naamarin tiiviyttä. Tästä syystä sotilaan tulee ajaa partansa.

Sotilaan Käsikirja

285 Sotilaan Käsikirja .

286 Sotilaan Käsikirja .

287 Sotilaan Käsikirja .

288 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys Sotilaan Käsikirja .

Komppanioiden suojeluryhmillä on erikoisvarustus suojelutiedustelua ja välittömiä toimenpiteitä varten. jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – syövyttäviin kaasuihin. Ilmakaasut levitetään aerosolina tai kaasuna kulkemaan ilmavirran mukana kohdealueelle.3 Suojavarusteiden ominaisuuksia Syövyttäviä kaasuja vastaan suojanaamarin kumi antaa ainakin 24 tunnin.4 Kemialliset taisteluaineet Jaetaan pysyvyyden mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin. jotka vaikuttavat pisaroina varusteiden ja ihon läpi sekä höyryinä silmien limakalvojen ja hengityselimien Sotilaan Käsikirja . jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – tukehduttaviin. Jaetaan myrkyllisyyden mukaan – ärsyttäviin kaasuihin.289 9. Suojanaamarissa 95 on nesteen nauttimismahdollisuus ja näön korjailet. josta kaasu vaikuttaa höyrystymällä ja kosketuksen kautta. Maastokaasut levitetään nestepisaroina maastoon. 9. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla 24 tuntia. Suodatin kestää ilmakaasuja ainakin 24 tunnin ajan. Tilanteen vaatiessa taistelijoille jaetaan taisteluvarustuksen ja suojanaamarin lisäksi myös muita henkilökohtaisia suojavälineitä. sadeviitta alle 30 minuutin ja tavalliset kumisaappaat 4-6 tunnin suojan.

jotka vaikuttavat ilman tai juomaveden välityksellä Kemiallisiin taisteluaineisiin kuuluvat myös kasvintuhoaineet. ihon tai elintarvikkeiden kautta – psykokemiallisiin aineisiin. jotka vaikuttavat hengitysilman. bio-. Pue puuvillakäsineet ja suojakäsineet niiden päälle. jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – hermokaasuihin. Valmistaudu suojautumaan. Ota sadeviitta esille. Kemialliset taisteluaineet voivat olla kiinteänä. Laita suojanaamari suojanaamarilaukkuun. Peitä paljaat ihonkohdat.290 – yleismyrkyllisiin kaasuihin. SUOJELUHÄLYTYS ILMAKAASUT hyökkäyskohde SUOJELUVAROITUS MAASTOKAASUT hyökkäyskohde 9. Sotilaan Käsikirja . Tarkista. Laita suojanaamari käyttövalmiiksi. että kenttäpullossa on puhdasta vettä.tai polttovaroitus) Välitä varoitus muille. Valmistaudu peittämään poterosi katteella. Pue suoja-asu päällesi.5 Suojautuminen Annettaessa SUOJELUVAROITUS (Säteily-/ydin-. kaasu. aerosolina ja kaasuna. nesteenä. Kiinnitä laukku yläosassa olevalla lenkillä kantolaitteen olkahihnan nepparilenkkiin ja alalenkillä olkahihnaan.

Varaudu olemaan suojautuneena useita tunteja. Varaa alkusammutusvälineitä. kaasu. Paniikki pahentaa tilannetta. bio-. Säteily/ydinhälytyksessä Heittäydy poteron pohjalle. hiekalla tms. Pysy suojassa kunnes toisin käsketään.291 Jatka tehtäväsi toteuttamista Säteilyvaroituksen aikana lisäksi Varaa havun oksia esipuhdistusta varten. Pidätä hengitystä. Pidä suojanaamari päässäsi. Poista poteron suojakate ja puhdista se. maalla. Pue suojanaamari päähäsi. Annettaessa SUOJELUHÄLYTYS (Säteily-/ydin-. Suojaa vartalosi suoja-asulla tai sadeviitalla. Pysy paikallasi painevaikutuksen ajan. Ravistele ja harjaa säteilevä pöly aika-ajoin varusteistasi. Polttohyökkäyksen jälkeen Sammuta tuli tukahduttamalla se märällä kankaalla. Raivaa poteron ympäriltä tulenarka materiaali pois. Auta taistelijapariasi. Sotilaan Käsikirja . Poista saastunut maa poteron ympäriltä metrin säteellä. Peitä palovammat puhtaalla siteellä. Poista helposti syttyvä materiaali poteron läheisyydestä. Älä riisu suojanaamaria ilman käskyä. Polttovaroituksen aikana lisäksi Lisää vaatetusta ja peitä paljaat ihonkohdat. Suojaudu poteroon ja peitä se katteella. Jatka tehtävän toteuttamista ryhmänjohtajan käskyjen mukaisesti.tai polttohälytys) Välitä hälytys muille. Pysy poteron suojassa ja jatka tehtäväsi toteuttamista kunnes joukkosi saa ohjeet jatkotoimista. Kaavi palava fosfori pois iholta ja peitä palovamma kostealla siteellä.

Jatka tehtäväsi toteuttamista. Ryhmänjohtaja käskee jatkotoimenpiteet. 9.292 Auta taistelijapariasi.6 Henkilökohtainen esipuhdistus Sotilaan Käsikirja .

Hyvä fyysinen suorituskyky on sotilaskoulutuksen perusedellytys myös rauhan aikana. että varusmiesten fyysinen suorituskyky on korkeimmillaan palvelusajan lopussa. Fyysinen koulutus toteutetaan nousujohteisesti siten. Taistelukoulutukseen kuuluvassa marssikoulutuksessa ja liikuntakoulutukseen kuuluvassa esteratakoulutuksessa opetetaan etupäässä taitoja ja tekniikoita sekä kehitetään osaltaan kestävyyspohjaa. aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Huolehdi itse siitä. Voit viikko-ohjelmasta seurata kunkin jakson rasitustasoa. Taistelukoulutuksessa keskeisintä on taistelijan taitojen oppiminen. marssi. Palveluksen alussa kuntoa kohotetaan etupäässä liikuntakoulutuksen keinoin. Sotilaan fyysistä suorituskykyä määritettäessä ovat peruslähtökohtina kriisin ja sodan ajan taistelukentän vaatimukset sekä alokkaiden kuntotaso. Sotilaan Käsikirja . Fyysisen koulutuksen onnistumiseksi on pidettävä huolta myös palautumisesta ja palauttavista harjoitteista sekä ravintokysymyksistä ja riittävästä levosta. Varusmieskoulutusaika rakennetaan kuuden kuukauden pituiseksi fyysiseksi harjoitusohjelmaksi. että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran. Varusmiesten fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle. että syöt oikein ja hoidat lihaksiasi niin.ja muulla fyysisesti kehittävällä toiminnalla sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin.293 10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS Perusteita Fyysisen koulutuksen päämääränä on harjaannuttaa taistelu-. että ne hyötyvät optimaalisesti tekemistäsi harjoitteista. Palveluksen loppupuolella taistelukoulutuksen ja marssikoulutuksen osuus myös kunnon kohottamisessa kasvaa ja liikuntakoulutus jää aikaisempaa enemmän lihaksistoa palauttavaan ja virkistävään rooliin. Siinä vuorottelevat kehittävät ja palauttavat jaksot systemaattisesti. liikunta.

mil-liikunta.net Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . ANTAA SOTILASKOULUTUSTA SEKÄ OSALTAAN EDISTÄÄ PUOLUSTUSTAHTOA JA KANSALAISTEN RUUMIILLISTA KUNTOA KOHOTTAVAA TOIMINTAA. Lisätietoja saat internet-osoitteesta www.294 Laki puolustusvoimista Puolustusvoimista annetun lain 2§ mukaisesti on puolustusvoimien tehtävä mm.

peräänantamattomuutena. voima ja nopeus. Fyysinen kunto koostuu eri osa-alueista kuten kestävyys. Se on yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. rohkeutena ja voitontahtona.ja kelioloissa. ympäristö Biologiset tekijät Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua tehtävän mukaisesti varustettuna kaikissa taistelukentän oloissa. joka ilmenee sitkeytenä. Hyvä kenttäkelpoisuus edellyttää henkistä kuntoa. Fyysinen suorituskyky on suorituskyvyn yksi osa-alue. korkea fyysinen kapasiteetti sekä kyky toimia voimavarojen äärirajoilla eri vuodenaikoina kaikissa sää. Kenttäkelpoisella sotilaalla on taito ja tahto selviytyä taistelukentällä. elintavat.295 10. Se on kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen suorituskyky muodostuu fyysisestä kunnosta ja motorisista taidoista. Myös lihashallinta ja liikkuvuus sisältyvät fyysisen kunnon käsitteeseen. Sotilaan Käsikirja .1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky Henkinen kunto Taistelijan taidot Yleismotoriset taidot Fyysinen kunto – kestävyys – voima – nopeus – liikkuvuus – lihashallinta Terveydentila.

Kestävyys jaetaan energia-aineenvaihdunnan perusteella aerobiseen ja anaerobiseen kestävyyteen.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite Päämäärä ja tavoitteet Liikuntakasvatuksen päämääränä on edistää pysyvää liikuntaharrastusta reservin fyysisen kunnon ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi. Energian tuoton vaatimusten perusteella voima jaetaan yleisesti maksimi-. nopeus.ja kestovoimaan. suunnistustaidolle.ja liikenopeuteen sekä nopeustaitavuuteen. reaktio-. Siihen voidaan vaikuttaa erityisesti voimaominaisuuksia kehittämällä. Voima on fyysisen kunnon osatekijä. hiihdolle/juoksulle. Nämä koskevat palveluskelpoisuusluokassa A palvelevia varusmiehiä ja ne ovat minimitavoitteita. jota tarvitaan muodossa tai toisessa kaikessa työssä ja eri tehtävissä taistelukentällä. räjähtävään. joka riippuu työtä tekevien lihasten energian saannista ja sen riittävyydestä. Nopeus on fyysisen kunnon osatekijä. Sotilaan Käsikirja . uimataidolle. kestävyydelle. palloilulle sekä itsepuolustus. osaltaan kehittää fyysistä kuntoa sekä tuottaa virkistystä palveluksen lomaan. 10. Voiman tuotto perustuu lihasten tahdonalaiseen supistumiskäskyyn.ja liikuntataitoja. lihaskunnolle. Yksilökohtaiset tavoitteet Tavoitteet on määritetty fyysiselle suorituskyvylle.296 Kestävyydellä ymmärretään kykyä vastustaa väsymystä. Koulutuksen tavoitteena on oppia eri liikkumis. Nopeus jaetaan yleisesti perus-. joka lähtee aivoista siirtyen hermoratoja pitkin selkäytimeen ja edelleen motorisia liikehermoja pitkin lihakseen. joka on paljolti periytyvä.ja kamppailutaidoille. Voima voidaan jakaa lihaksen supistumistapojen mukaan isometriseen ja dynaamiseen voimantuottoon.

vaan päinvastoin heikentää sitä.297 10.3 Fyysisen suorituskyvyn mittaus Perusteet Fyysisen suorituskyvyn mittaamisen ja seurannan päämääränä on selvittää varusmiesten sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten fyysisen suorituskyvyn taso palveluksen alussa (lähtötaso) sekä seurata heidän fyysisen suorituskykynsä kehittymistä palveluksen aikana. koska sellainen ei enää kehitä kuntoa. Suorituskyvyn seuraamisessa käytetään kuntotestejä sekä taitotestejä. Sotilaan Käsikirja . Heikkokuntoista ei pidä rasittaa yli hänen fyysisten rajojensa. Myöhemmässä koulutuksessa tasoero voidaan ottaa huomioon esimerkiksi materiaalin kuljetusvastuun jakamisella. Peruskoulutuskaudella ja joissain erikoiskoulutuskauden harjoituksissa koulutettavat voidaan jakaa lähtötason mukaisiin kuntoryhmiin.

Fyysinen kunto ilmaistaan indeksillä.tai iltapäiväpalveluksen lopulla. voidaan aloittaa aikaisintaan kaksi tuntia ruokailun päättymisestä. Testiosioilla voi seurata oman kunnon kehittymistä milloin vain koulutuksen aikana. Toinen kuntotesti pidetään joukkokoulutuskaudella kahden ensimmäisen viikon aikana. Testisuoritusta ei saa edeltää kahden vuorokauden sisällä tapahtunut rokotus tai verenluovutus. Tällöinkin suoritusta edeltävän aterian tulisi olla kevyttä ja helposti sulavaa hiilihydraattipitoista ravintoa. Juoksutesti ja lihaskuntotestit on suoritettava eri päivinä. joka on fyysisesti maksimaalisesti rasittava. Kuntotestejä edeltävänä vuorokautena on vältettävä kovaa fyysistä rasitusta ja valvomista. jolloin johtajat ja miehistö osallistuu yhtä aikaa testeihin. Joukkokoulutuskauden alussa suoritettavat kuntotestit pyritään tekemään sodan ajan kokoonpanoissa. Testisuoritus ja muu harjoitus. Ensimmäinen koe pidetään lääkärintarkastuksen jälkeen kahden viikon kuluessa palvelukseen astumisesta. jonka avulla määritetään kullekin koulutettavalle fyysisen kunnon mukainen koulutusryhmä. Kuntokoe ei ole kilpailu. Ensimmäinen kuntokoe on ns. Fyysiseen suorituskykyyn liittyvällä seurannalla ja raportoinnilla on tärkeä maanpuolustuksellinen ja kansanterveydellinen merkitys. Kirjaa lähtötasosi muistiin.298 Viralliset kuntotestit järjestetään palvelusajasta riippumatta kaksi kertaa.ja lihaskuntotuloksen yhteistuloksesta. Indeksin perusteella määräytyy varusmiehen tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan naisen fyysinen kuntoluokka. Testitulokset merkitään varusmiestietojärjestelmään. Kuntotestit suoritetaan ennen ruokailua aamu. niin voit seurata edistymistäsi. joka saadaan kestävyys. lähtötasotesti. Mittausmenetelmät Fyysistä suorituskykyä mitataan kestävyyden osalta 12 minuutin juoksutestillä ja lihaskuntoa viisiosaisella lihaskuntotestistöllä. Sotilaan Käsikirja . vaan sen tarkoituksena on verrata yksittäisen varusmiehen suorituskykyä hänen aikaisempiin tuloksiinsa. Turvallisuusohjeet Kuntotesteihin ei saa osallistua sairaana tai toipilaana.

Merkitse taulukkoon tavoitesuorituksesi. lasketaan painoindeksi seuraavasti: Painoindeksiluokat ovat seuraavat: 80 kg – alipaino alle 20 _______________= 26. hyvä (H) = 2 p ja kiitettävä (K) = 3 p.75 m x 1. Puolustusvoimissa palvelevien asevelvollisten keskiarvo on noin 2600 m. Painoindeksin (Boby Mass Index) määrittäminen Kehon koostumus voidaan laskea seuraavalla tavalla: – jos henkilön paino on 80 kg ja pituus 175 cm.1 – normaalipaino 20–25 1.3. tyydyttävä (T) = 1 p. Osasuoritusten pisteet lasketaan yhteen.299 KUNTOLUOKAT 12 minuutin juoksukoe ja lihaskuntotestit.75 m – lievä ylipaino 25–29 – merkittävä ylipaino 29–32 – vaikea ylipaino 32–35 – sairaalloinen ylipaino 35– > Sotilaan Käsikirja . Huono (Hu) = 0 p. Osasuoritusten kuntoluokat (suluissa naisten luokitukset) 1) Naisilla oma suoritustekniikka Lihaskuntotestien osasuorituksesta saa pisteitä 0 . Näin saadun lihaskuntoluokan taso määritetään yllä olevan taulukon perusteella.

300 Sotilaan Käsikirja .

Se kehittää tehokkaasti myös fyysistä kestävyyttä. Kohteita nimitetään rasteiksi. Suunnistus on tärkeä sotilastaito sekä haastava liikunta. että jokainen asevelvollinen selviytyy itsenäisesti sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä.301 10. Suunnistuksen liittyvät perusasiat ovat lisäksi luettavissa Sotilaan karttaoppaasta.ja taitolaji. – osattava mitata ja arvioida matkaa sekä etäisyyksiä – osattava määrittää oman paikan sekä eri kohteiden koordinaatit. koska Suomessa käytettävät kartat ovat tarkkoja ja korkealaatuisia sekä maasto pienipiirteistä. Suunnistustaito muodostuu useasta eri osataidosta. Suunnistuksen tärkein apuväline on kartta. – osattava kulkea maastossa suunnassa. miten erilaiset maastokohdat on merkitty karttaan. motoriikkaa ja taitoa liikkua maastossa. Suunnistus on liikkumista kohteesta toiseen parhaaksi arvioitua reittiä pitkin karttaa ja kompassia hyväksi käyttäen. Suunnistusharjoituksissa annetaan perusteet selviytyä palvelusajan suunnistustehtävistä sekä valmiudet suunnistuksen harrastamiselle reservissä. maastossa edetään harvoin pelkän kompassisuunnan avulla.4 Kartan luku ja kompassin käyttö Suunnistuskoulutuksen tavoitteena on. Sotilaan Käsikirja . joka on erinomainen apuväline itseopiskeluun sekä asioiden kertaamiseen. Suunnistaminen edellyttää sekä fyysisiä että älyllisiä ominaisuuksia. Kompassia tarvitaan lähinnä suunnan varmistamiseen. Suunnistajalla on oltava ainakin seuraavat perustiedot ja -taidot – osattava lukea karttaa ja maastoa eli on tiedettävä. Maastossa eteneminen perustuu kartanlukuun ja -tulkintaan sekä kartan vertaamiseen maastoon.

kulje pitkin maastossa selvästi näkyviä kohtia kuten polkuja ojia ja linjoja – polkua pitkin voit juosta pidemmän matkan samassa ajassa kuin rämpimällä ryteikössä – kuntosi ratkaisee onko nopeampaa kiivetä mäen yli vai kiertää se – juokse selkeät osuudet. mikä varoittaa reitiltä eksymisestä. kivet. niityt hakkaukset Rakenteet. – etene välitavoitteesta seuraavaan – mittaa matkaa – valitse reitillesi pysäyttäjä: "jos menen puron yli. pellot. tiet. – jos olet epävarma. kun olet varma reitistä Suunnittele reitti. kun kartan lukeminen käy vaikeaksi Mieti valmiiksi. vaan ajattele Suunnista itse – toisen perässä juoksemalla eksyy totaalisesti – vain itse tekemällä oppii Sotilaan Käsikirja . lähteet Avoimet alueet. olen liian pitkällä" Toimi järjestelmällisesti – rastilippuja ei piiloteta. etsi siis paikkaa – jos olet oikealla alueella. jota aiot käyttää. niillä merkitään paikkoja. korkeuskäyrät. hidastava metsä Avokalliot Eräitä suunnistusvinkkejä: Käytä aikaa oikein – ajattele ensin ja tee päätökset vasta sitten – ole huolellinen.302 Kartan värien merkitys RUSKEA SININEN KELTAINEN MUSTA VIHREÄ HARMAA Maanpinnan muodot. joet. hidasta. jyrkänteet Kasvillisuus. polut. järvet. – juokse. ojat. haravoi alue systemaattisesti – jos et ole varma alueesta palaa edelliseen varmaan maastonkohtaan ja yritä uudestaan – älä hermostu. tiet Vedet ja suot.

Karttaa luettaessa kartta suunnataan siten. Karttaan tehdään merkintöjä vain lyijykynällä tai tussilla karttamuoville. jotka paljastavat joukon toiminnan.303 Peruskartta 1:20 000 © 229/MYY/03 Kartta säilytetään aina muovisessa kartataskussa tai muovipussissa kastumisen estämiseksi. että yläosa osoittaa pohjoiseen. Sotilaan Käsikirja . Karttaan ei saa tehdä merkintöjä.

304 Karttamerkit Sotilaan Käsikirja .

305 Sotilaan Käsikirja .

Sotilaan Käsikirja .306 Kompassin suunnastaminen 1. Kompassin kulkusuuntanuoli osoittaa sinulle suunnan autiotuvalle. joten se on altis metalliesineiden aiheuttamille häiriöille. jos ne ovat liian lähellä kompassia. 3. Pidä kompassia kädessäsi vaakasuorassa ja käänny rauhallisesti niin. että pohjoisneulan punainen kärki asettuu pohjoishaarukkaan. Kompassin neula on magneetti. Käännä neularasiaa siten. Pienetkin metalliesineet aiheuttavat häiriöitä. Älä siis käytä kompassia ajoneuvojen tai voimakkaiden sähkölinjojen läheisyydessä. että se kulkee tunturin huipulta autiotuvalle kulkusuuntanuolen osoittaessa menosuuntaan. että pohjoishaarukka osoittaa kartan pohjoissuuntaan. Aseta kompassin pitkä sivu kartalle siten. 2.

Tuliyksikkö pystyy määrittämään koordinaattien perusteella ampuma-arvot maaliin. • I-koordinaatin kaksi viimeistä numeroa luetaan koordinaattimittarilta kuvan osoittamalla tavalla (80). Tästä lukemasta otetaan sen kaksi viimeistä numeroa 09. I 7884. joka on mitattava pisteen länsipuolella esimerkiksi 478 (78). Jollei ole käytettävissä kuvan mukaista koordinaattimittaria. Koordinaattien mittaaminen peruskartalta. jolloin P-koordinaatti on 0920. joka on pisteen eteläpuolella esimerkiksi 7009.ja Ikoordinaatit ilmaistaan tällöin neljän numeron sarjoina (viimeinen numero osoittaa kymmeniä metrejä).307 Koordinaattien mittaaminen kartalta Koordinaattien avulla voidaan määrittää esimerkiksi oma ja vihollisen sijainti. P. • P-koordinaatin kaksi ensimmäistä numeroa saadaan kartan reunaan merkitystä lukemasta — koordinaattiviivalta. K 70 Mitkä ovat pisteen 2 koordinaatit? Mikä on ylimalkainen suunta ja etäisyys pisteestä 1 pisteeseen 2? Sotilaan Käsikirja . Taktillisen kartan 1:50 000 kulmaan on valmiiksi painettu koordinaattimittari. Koordinaatit mitataan kartalta yleensä kymmenen metrin tarkkuudella. voidaan käyttää tavallista millimetriasteikolla varustettua viivotinta. Koordinaattien määrittäminen kartalta (esim peruskartta tai taktillinen kartta 1:50 000) tapahtuu seuraavasti: • Asetetaan koordinaattimittari haluttuun pisteeseen kuvan esittämällä tavalla. K-koordinaatti puolestaan ilmaistaan metreinä lähimpään kymmeneen metriin pyöristettynä. Koordinaatit ovat P 0920. • I-koordinaatin kaksi ensimmäistä numeroa saadaan vastaavasti kartan reunalta koordinaattiviivalta. • P-koordinaatin kaksi viimeistä numeroa luetaan koordinaattimittarilta kuvan osoittamalla tavalla (20). jolloin I-koordinaatti on 7880.

Suuntaa juoksureittisi pehmeäpohjaisille alustoille. Kun jalka osuu maahan oikeassa asennossa.5 Juoksu Juoksu on kuntoharjoittelun perusliikuntamuoto. polvi. Oikealla juoksutekniikalla ehkäistään myös vammoja. esimerkiksi vauhtileikittelyharjoituksia (VL). jokaisen tuleekin pyrkiä löytämään itselleen luontevin ja nautittavin tapa juosta. yli viiden 5 kilometrin matkoilla. lantionseutu ja alaselkä säilyvät rasitusvammoilta. kuten kuntoilureiteille. Se on yksinkertainen ja tehokas keino kehittää fyysistä peruskuntoa sekä kestävyyttä. jalkaterät. On vaikea antaa yleispätevää ohjetta siitä. Pitkillä. jotta juoksusta tulee mahdollisimman tehokasta ja taloudellista. minkälainen on kullekin yksilölle paras mahdollinen juoksutyyli. ilmasto ja jalkineet. Sotilaan Käsikirja . juoksun taloudellisuus nousee tärkeäksi ja kuluttava. juoksutyyli kostautuu.308 10. Juoksuharjoitukset voivat olla tasavauhtia (TV) tai jaksottaisia. fyysinen kunto ja perimä sekä toisaalta taas ulkoiset olosuhteet esimerkiksi juoksualusta. Tyyliin sekä juoksutekniikkaan vaikuttavat toisaalta juoksijan ominaisuudet esimerkiksi kehon rakenne. esimerkiksi pomppiva. nilkka. Monipuoliset juoksuharjoitteet kehittävät paremmin fyysistä kuntoa. metsäpoluille ja kangasmaastoihin. Runsas kovilla alustoilla. Juoksutekniikassa vaaditaan hermoston ja lihasten yhteistyötä. kuten asfaltilla juokseminen lisää rasitusvammariskiä. kuin tasapaksut ja yksipuoliset harjoitteet.

Puolustusvoimien hiihtokoulutuksen tavoitteena on opettaa koulutettaville hiihdon perustiedot ja -taidot. Sotilaan Käsikirja . Hiihtokoulutuksen tavoitteena on. jotka auttavat taloudelliseen etenemiseen suksilla taistelukentän eri olosuhteissa. Hiihtotaito on edelleen yksi tärkeimmistä talvisodankäynnin perustaidoista.sekä hiihtomarssista. että sotilaat suoriutuvat täydessä taisteluvarustuksessa ja taistelukuntoisena kahdessa tunnissa 10 kilometrin hiihtomarssista ja noin 30 kilometrin mittaisesta yön yli kestävästä moottori.309 MONIPUOLISEN JUOKSUHARJOITTELUN ESIMERKKEJÄ HIIHTO Suomalaisilla sotilailla on vaalittavinaan talvisodan lentävien hiihtopartioiden perinteet.

Hyvä hiihtotekniikka merkitsee taitoa hiihtää sujuvasti halliten tilanteet erilaisissa maastoissa ja Sotilaan Käsikirja . Hiihtokoulutuksen tavoitteena on myös edistää pysyvän hiihtoharrastuksen syntymistä reservissä.310 Hiihtokoulutuksen tehtävänä on kehittää myös varusmiesten fyysistä kuntoa ja lihaskestävyyttä. Varusmiesten johtajille opetetaan hiihtoharjoitusten johtamisen ja kouluttamisen perusteet sekä joukon suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen hiihtomarsseilla. Varusmiesjohtajat toimivat joukkonsa esitaistelijoina ja esiliikkujina. Hiihtotaitojen perusopetus annetaan ennen ensimmäistä hiihtomarssia 3 x 3 tunnin hiihtoharjoituksen aikana.

– liikkeiden sujuvuus ja jatkuvuus.311 olosuhteissa. jotta suksen pohja ei palaisi silitysraudan lämmöstä. Siklaa pois ylimääräinen luistovoide ensin olaksesta. Sukset saadaan luistamaan ja pitämään paremmin. Tämän jälkeen sulata luistovoide tasaiseksi suksen pinnalle. – rytmisyys ja rentoutuminen. Säännöllisellä voitelulla huolehditaan samalla suksien kunnosta. VOITELU ON YKSINKERTAISTA . – oikea-aikainen painonsiirto liukusukselle. Silitysraudan lämpötilasäädin on kohdalla villa tai kaksi pistettä. Hyvä tekniikka on sujuvaa. Hiihdossa tarvittavia liikkeitä toistamalla suoritukset hioutuvat ja vaativat vähemmän energiaa kuin aiemmin. korkki. Hyvän tekniikan avulla hiihtäjä voi nauttia suksilla liikkumisesta. Liikuta silitysrautaa koko ajan. Anna voiteen jäähtyä noin 5–10 minuuttia. vauhdikasta ja helpon näköistä. sikli. – ylävartalon tehokas hyväksikäyttö työnnössä. Ylimääräinen luistovoide kerää suksen pinnalle likaa ja näin huonontaa suksen luisto-ominaisuuksia. Sen toteuttamisessa on myös yksilöllisiä tyylejä. Sulata tai hankaa yleisluistovoidetta suksien luistopinnoille. Suksien kunnostaminen voidaan tehdään pareittain. Taloudellisen hiihtämisen perusteet – hyvä tasapaino. Sotilaan Käsikirja . Hyvä tekniikka opitaan hiihtämällä erilaisissa maastoissa ja vaihtelevilla radoilla. pitovoidetta. – oikea vauhdinjako ja kiihdytysten ajoitus. silitysrauta. sitten suksen kanteista sekä lopuksi luistopinnoilta. – pitkät ja kiihtyvät liikeradat. voiteenpoistoainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150).. kun ne voidellaan ennen hiihtoharjoitusta. Suksien kunnostukseen tarvitaan luistovoidetta.. Oikean automaation vahvistamiseksi on opittava oikeat suoritukset ja harjoitettava niitä ohjatusti. Voiteleminen aloitetaan puhdistamalla sukset voiteenpoistoaineella tai metallisiklillä. Tällöin hiihtotekniikoiden oppiminen on helpompaa ja hiihtäminen tuntuu miellyttävältä. Anna voiteenpoistoaineen haihtua suksista muutaman minuutin ajan.

Aluksi suksien pitoalue karhennetaan hiekkapaperilla välillä 20 cm siteen takapuolelta . sikli. joten varusmiespalveluksen aikana sinulla on Sotilaan Käsikirja . Sen pito-ominaisuuksia parannetaan karhentamalla pitoalue hiekkapaperilla. 10. Kerrosten välillä annetaan suksien kuivua 5–10 minuuttia. Ensimmäinen kerros sulatetaan silitysraudalla. Pitopohjasuksissa ei käytetä pitovoiteita. että jokaiseen liikuntaharjoitukseen kuuluu alkuverryttely. Tälläkin toimenpiteellä parannetaan pitovoiteen pysyvyyttä suksessa. Voitelusetin voit hankkia urheiluliikkeistä. Pitovoiteen kelialue ilmoitetaan aina voidepurkissa.6 Liikuntasuositukset. Luistovoide laitetaan pitopohjasukseen samoin kuin tavalliseen sukseen. loppuverryttely ja lihashuolto. silitysrauta. Hiihtämiseen liittyvät perusasiat ovat lisäksi luettavissa Varusmiehen hiihto-oppaasta. palautuminen ja turvallisuus 1. voiteenpoistoainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150).312 Suksen pito-ominaisuuksia parannetaan pitovoiteen avulla. Voitelusetti sisältää – 1 kpl pakkaskelin yleispitopurkki – 1 kpl suojakelikelin universal-liisteri – 1 kpl luistovoidepala yhdistelmä sini-violetti – 1 kpl suksen puhdistusneste 250 ml – 1 kpl pitopohjasuksen silicon-neste 250 ml – 1 kpl korkki – 1 kpl metallisikli Tällä voitelusetillä pärjää myös reservissä. Muut kerrokset tasoitetaan kämmenen pohjalla tai korkilla. joka jaetaan jokaiselle varusmiehelle ensimmäisen hiihtoharjoituksen yhteydessä. Pitopohjasuksien kunnostukseen tarvitaan luistovoidetta. Puolustusvoimat on hankkinut varusmiesten hiihtokoulutukseen jokamiehen voitelusetin. Suojakelillä pitoalueelle lisätään 3– 4 silikonikerrosta. Karhentamisella parannetaan pitovoiteen pysyvyyttä suksessa. Tämän jälkeen pitoalueelle laitetaan 2–4 ohutta kerrosta kelialueen mukaista pitovoidetta. Muista. Liikunnan lisääminen nostaa kuntosi hyvälle tasolle jo 3–6 kuukaudessa. Liikuntasuositukset Aloita liikunnan harrastaminen varovasti ja kehoasi kuunnellen.30 cm siteen etupuolelle.

Tämä johtuu kehomme tavasta ylikompensoida koettu rasitus.ja verenkiertoelimistö kehittyisivät optimaalisesti – lihaskuntoa. lihaskuntoa. lihasten hallintaa (taitoja) ja liikkuvuutta – monipuolinen taitojen hallinta lisää liikkumisen nautittavuutta – kovatehoisen palloiluharjoittelun ohessa on hyvä tehdä vähintään kerran viikossa pitkähkön yli tunnin kestävän peruskestävyysharjoituksen (esim. mutta mielellään 3–5 kertaa viikossa – yhden harjoituskerran pituus tulisi olla vähintään 20–60 minuuttia – liiku niin reippaasti. Älä tyydy vain yhteen lajiin. Palautuminen Palautumisella tarkoitetaan niiden muutosten korjaamista. 2. liiku monipuolisesti. Elimistön kehittyminen ei tapahdu rasituksen vaan rasituksen jälkeisen palautumisen aikana. jotta verenkierto. Mikäli haluat jatkaa liikkumista varusmiespalveluksen jälkeen toimi seuraavasti: – harrasta liikuntaa vähintään kaksi. juoksu tai hiihto). jotka fyysinen rasitus on aiheuttanut elimistölle ja aineenvaihdunnalle. että hengästyt ja ihosi alkaa hikoilla – harjoittelun tehon tulisi olla 60–90 prosenttia maksimisykkeestä – mikäli et tiedä omaa maksimisykettäsi: vähennä oma ikäsi luvusta 220 – 20-vuotiaan tulisi siis harjoitella vähintään sykkeellä yli 120 lyöntiä minuutissa. Jatkuva. tasapaksu harjoittelu ilman lepojaksoja on tehoton tapa parantaa kuntoa. lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä tulisi ylläpitää säännöllisellä viikoittaisella harjoittelulla (20–60 minuuttia. Hyvä fyysinen kunto edellyttää säännöllistä liikkumista. 2–3 kertaa viikossa) – hyvä lihaskunto on toimivan tuki.ja hengityselimistö saisi riittävän harjoitusvaikutuksen – muista harjoitella monipuolisesti kestävyyttä. jotta hengitys. Mikäli lopetat harjoittelun palveluksen jälkeen kuntosi laskee nopeammin kuin se nousee. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: – liikuntasuoritukseen liittyy aina alku.313 hyvä mahdollisuus aloittaa koko elämänkaaren kestävä liikuntaharrastus. nopeutta. kävely. sauvakävely.ja loppuverryttely (10–15 min) Sotilaan Käsikirja .ja liikuntaelimistön sekä hyvän työkyvyn perusedellytys Ole ennakkoluuloton ja kokeile eri liikuntalajeja.

Sotilaan Käsikirja . Kuuntele kehoasi ja reagoi sen mukaan – aloita liikkuminen varovasti ja nousujohteisesti – liiku oman kehosi ja kuntosi ehdoilla – keskeytä suoritus. 3. vähintään 7– 8 tuntia vuorokaudessa palauttavan jakson aikana rasituksen ja levon vuorottelu – monipuolinen ja virikkeellinen elämä Tupakointi ja alkoholin yms.314 – säännöllinen lihashuolto (15–30 min/kerta) – nestetasapainon ylläpitäminen – yli tunnin harjoituksessa tulisi aina olla mukana nestettä – monipuolinen ravinto – runsaasti hiilihydraatteja ja vähän rasvaa – kaksi lämmintä ateriaa vuorokaudessa – kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten jälkeen – riittävä lepo/uni. jos olosi ei ole normaali 2. Aktiivinen lihashuolto ennalta ehkäisee rasitusmurtumia Kuntoiluohjeita on annettu kutsunnoissa jaetussa "Kunto-ohjelma palvelukseen astuvalle asevelvolliselle" esitteessä. Esitteen ohjeita noudattamalla voit aloittaa kuntoilun turvallisesti myös reservissä. Huomioi ympäristö ja olosuhteet – kova pakkanen – korkea lämpötila – pukeutuminen ja rasitus olosuhteiden mukaan – oikeat jalkineet 6. Turvallisuus 1. nautintoaineiden käyttö hidastaa palautumista. Vältä liikkumista ruokailun jälkeen vähintään kahden tunnin ajan 4. Vältä alkoholia ja tupakointia ennen liikkumista ja sen aikana 5. Vältä liikkumista veren luovutuksen tai rokotusten jälkeen (vuorokausi) 7. Vältä liikkumista sairaana/toipilaana 3.

. 1 kevyt 5 erittäin kova.ENERGIAKULUTUS JA PALAUTUMINEN ERI TILANTEISSA SEKÄ RASITUKSESSA 315 Sotilaan Käsikirja Rasituskerroin ilmaisee kyseisen harjoituksen tai rasituksen kovuuden. Laskemalla yhteen viikottaisten harjoitusten rasituskertoimet pystyt seuraamaan palvelusviikon kokonaiskuormitusta.

ja jännetupentulehduksille kuin hyvin venytetyt ja palautuneet lihakset. Fyysisen rasituksen jälkeen suoritettava palauttava venyttely Venyttelyn tavoitteena on palautumisprosessin käynnistäminen ja lihasten saattaminen takaisin lepopituuteen. Venytysliikkeet ovat kestoltaan melko lyhyitä 5–10 sekunnin pituisia. venytyksessä tuntuvaa kipurajaa ei saa missään tapauksessa ylittää. Venyttely voidaan jakaa aktiivisiin venytyksiin ja passiivisiin venytyksiin (taistelijaparivenyttely). että jännittyneet. 3.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä Lihashuolto Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja toimintoja. Venytys onnistuu parhaiten pitkäkestoisilla jopa kah- Sotilaan Käsikirja . kireät ja tukkoiset lihakset ovat moninkertaisesti alttiimpia erilaisille vammoille sekä jänne. 2. On aivan selvää.316 10. Palauttavaa venyttelyä voidaan jatkaa myöhemmin 1–3 tunnin kuluttua rasituksen päättymisestä. joilla on tavoitteena palauttaa lihakset. Toimenpiteet voivat olla joko omakohtaisia tai sellaisia. Sen tarkoituksena on valmistaa lihakset ja keho tulevaan rasitukseen sekä palauttaa rasittuneet lihakset oikein kohdistetuilla ja rauhallisilla venytysliikkeillä lepopituuteen. Venytysliikkeet voivat kestää 15–30 sekuntia. Venyttely Venyttely on tärkein omakohtainen lihashuoltomenetelmä. Säännöllisen venyttelyn merkitys on rasitusvammojen ja tapaturmien ennaltaehkäisijänä kiistaton. hermo-lihasjärjestelmä ja psyyke eriasteisesta rasituksesta. mihin sillä pyritään. Lihaksia on vältettävä väsyttämästä liikaa. Erillinen joustavuutta ja liikkuvuutta lisäävä venyttelyharjoitus Venyttelyn tavoitteena on lihasten joustavuuden ja nivelten liikkuvuuden lisääminen. jotka toinen henkilö tekee. Ennen fyysistä rasitusta suoritettava venyttely Venyttelyn tavoitteena on aukaista rasitukseen joutuvat suorittajalihakset. Jakona voidaan käyttää seuraavia periaatteita: 1. Venyttelyn suoritus ja kesto riippuu siitä.

317 den minuutin pituisilla ja toistuvilla. Älä venytä yli kipurajan 10. Samaa lihasryhmää voidaan venyttää useampaan kertaan siten. Nauti venytystunteesta. älä pidätä hengitystä 6. Muista rentous ja rentoutus 7. sulje tarvittaessa silmät 8. ei nykien. Ota oikea ja oikein kohdistettu venytysasento sekä venytä lihasta rauhallisesti. Muista pieni alkulämmittely 4. Älä laiminlyö epämiellyttäviltä tuntuvia liikkeitä Sotilaan Käsikirja . Lihashuollon ja venyttelyn 10 käskyä 1. että välillä venytellään jotain toista lihasryhmää ja sen jälkeen palataan takaisin kireimpiin lihasryhmiin. ääriasennoissa suoritettavilla venytysliikkeillä. Venyttele säännöllisesti ja monipuolisesti 2. Muista oikea hengitystekniikka: hitaasti ja syvään. Älä vertaa itseäsi muihin venytellessäsi 9. Varaa riittävästi aikaa 3. venytyksen kesto määräytyy tarkoituksen mukaan 5.

kyljen venytys Pitkät selkälihakset Rintalihakset ja käsivarren lihakset Reiden takaosan lihakset Reiden sisäsivun lihakset Pakaralihakset Reiden etuosan lihakset Reiden takaosan lihakset Reiden lähentäjät Lonkan koukistajat Akillesjänne Pohjelihas Sotilaan Käsikirja . ojentajalihas Pitkät selkälihakset (rullaus) Vinot vatsalihakset.318 Venyttelyliikkeitä Niskalihakset Niskalihakset Olkanivelen takaosan lihakset Kyynärvarren lihakset Olkavarren takaosan lihakset.

jää. Kyseinen hoitomenetelmä on jokaisen kouluttajan ja koulutettavan hallittava. Tämän jälkeen aloitetaan jatkohoitotoimenpiteet – kylmähoidon jatkaminen 48 tuntia – joustoside – kohoasento – lepo Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . vammakohta sydämen yläpuolelle – puristus/kompressio.319 Liikuntavammojen hoito 3-k:n hoitomenetelmällä Äkillisesti syntyvissä liikuntavammoissa käytetään. pyyheliina. Aloitetaan nopeasti 3-K:n hoito – kylmä. hoitotarpeen määritystä sekä nopeutetaan ratkaisevasti vamman paranemista. esimerkiksi side. esimerkiksi lumi. jonka jälkeen 2.tai pakastepussi – kohoasento. niin kutsuttua 3K:n hoitoa. Toimenpiteet äkillisessä liikuntavammassa 1. paita Toimenpiteet on aloitettava heti ensimmäisen 30 sekunnin aikana loukkaantumisesta. Potilas viedään lääkärintarkastukseen – vamman diagnoosi ja – hoitotarpeen määritys 3. Nopeasti aloitetulla ja huolellisesti suoritetulla 3K:n hoidolla helpotetaan vamman diagnostisointia.

1/D/I/31. hengenpelastusuinti) ja yleisurheilussa. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkejä yleisimmin saavutetuista tulosrajoista.320 10. kuntoilussa.1996.5.1. hiihdossa. Kysy kouluttajilta..8 Puolustusvoimien urheilumerkit Palvelusaikanaan varusmies voi suorittaa urheilumerkkejä ammunnassa. uinnissa (ml. suunnistuksessa. joka on yksikköupseerin toimistossa. Merkkeihin oikeuttavat yksityiskohtaiset tulosrajavaatimukset on esitetty PEkoul-os:n Pysyväisasiakirjassa PAK A 4:1. Sotilaan Käsikirja . missä liikuntaharjoituksissa voi saavuttaa oikeuden urheilumerkkiin.11. Naisten osalta edellä mainittua asiakirjaa on tarkennettu PEkoul-os:n ohjeella 184/5.

321 10.9 Varusmiesten liikuntakerho Suomen Sotilasurheiluliitto SotUL on valtakunnallinen itsenäinen liikuntajärjestö. o On tarkoitettu kaikille kiinnostuneille taitotasosta riippumatta o Antaa mahdollisuuden tutustua uusiin liikunnallisiin harrastuksiin o Tukee ja täydentää palvelusliikuntaa o Lisää motivaatiota ja edistää palveluksen rasituksista palautumista o Monipuolistaa liikunnan harrastamista o Tarjoaa virkistystä ja vaihtelua o Kehittää yhteistyökykyä o Edistää liikuntamyönteisyyttä ja vaikuttaa pysyvän liikuntaharrastuksen syntymiseen Varusmiesten liikuntakerhon edustaja _______________________________________________________________ Pohdittavaa 1. joka vastaa varusmiesten liikuntaharrastustoiveita. SotUL tukee Varusmiesten Liikuntakerhoa (VLK) luomalla toimintaedellytyksiä ja kouluttamalla VLK-henkilöstöä. sekä tuottamalla aiheeseen liittyvää materiaalia. Merkitse fyysisen koulutuksen testituloksesi koulutuksen seuranta-taulukkoon. Sotilaan Käsikirja . VLK-toiminta on Suomen Sotilasurheiluliiton ja varuskuntien VLK-organisaatioiden yhdessä toteuttamaa liikuntakerhotoimintaa. ______________ ______________ ______________ Mikä on alkuverryttelyn ja loppuverryttelyn tarkoitus? 3. Liiton tehtävänä on vastata varusmiesten. puolustusvoimien henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan liikuntaharrastuksen järjestämisestä ja kehittämisestä varuskunnissa. Määritä – painoindeksisi – painoluokkasi – kuntoindeksisi 2.

taistelukunnosta ja huollosta.2 Terveyden.1 Taisteluvälinehuolto Henkilökohtainen taisteluvälinemateriaali Koulutusta varten sotilaalle jaetaan aseen ja sen varusteiden lisäksi sysäyksenvahvistin. 11. Taisteluvälinemateriaali tulee huoltaa käytön ja käsittelyn jälkeen. että ymmärtää oman osuutensa huollon kokonaisuudessa sekä – tunnettava vastuunsa hallussaan olevasta materiaalista.322 11 YLEINEN HUOLTOKOULUTUS Peruskoulutuskauden huoltokoulutuksessa keskitytään niiden huoltotoimenpiteiden opettamiseen. Sotilaan on peruskoulutuskauden jälkeen: – osattava ensiaputaidon perusteet – osattava hoitaa omaa terveyttään ja henkilökohtaista hygieniaa – tunnettava ympäristönsuojelun sekä kenttähygienian perusteet – tiedettävä perusyksikön ja joukko-osaston huollon järjestelyt siinä laajuudessa. joilla sotilas pitää kunnossa käyttöönsä annetun valtion omaisuuden. jos hänen vastuullaan oleva materiaali katoaa tai sen taistelukunto alenee palvelustehtävää suorittaessa huolimattoman tai varomattoman käsittelyn ja hoidon takia. hylsypussi. säilymisestä. Sotilas on korvausvelvollinen.ja sairaanhoito Terveysopetuksen keskeiset asiat on esitetty varusmiehille jaettavassa kirjassa TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Sotilaan on osattava: – henkilökohtainen hygienia ja muu terveydenhoito Sotilaan Käsikirja . Sotilas vastaa hallussaan olevan taisteluvälinemateriaalin huolellisesta käsittelystä. ammunnan jälkeen ja säännöllisesti viikoittain. kuppikuulosuojaimet sekä erikseen tarvittaessa pistin. 11. toimenpiteet varusesineen kadotessa tai vaurioituessa sekä tiedettävä niiden mahdolliset seuraamukset.

323 – paleltumien ehkäisy ja muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet – omakohtaiset toimenpiteet kuulon suojaamiseksi – haavoittuneen tai sairastuneen välittömän hengenvaaran torjumiseksi välttämättömät toimenpiteet: * haavoittuneen vetäminen suojaan vihollisen tulelta * hengitysteiden avaaminen * tajuttoman kylkiasento * hengityksen ja verenkierron elvyttäminen * verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy * kuljetuskuntoon saattaminen * vieras esine hengitysteissä (Heimlichin ote) – toimenpiteet sairastuttaessa palveluksessa ja lomalla sekä palvelushelpotukset Tilaa muistiinpanoja varten: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Jos potilas ei edelleenkään hengitä. Tarkkaile jatkuvasti. Puhalla oman hengityksesi tahdissa eli 12–16 kertaa minuutissa. Paina toisella kädellä potilaan otsaa ja kohota toisella kädellä tämän leuan kärkeä ylöspäin. tarkista potilaan pään ja leuan asento. Seuraa puhaltamisen aikana rintakehän nousemista.324 11. Sotilaan Käsikirja . Jos ilma ei yrityksistä huolimatta mene helposti perille. Aloita elvytys kahdella puhalluksella. aloita puhalluselvytys.3 Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu HENGITYKSEN AVAAMINEN JA PUHALLUSELVYTYS Tarkista potilaan hengitys asettamalla korva potilaan suun eteen: Tuntuuko potilaan hengitys omaa ihoa vasten ? Kuuluuko potilaan hengitys? Näkyykö rintakehän edestakainen liike ? Avaa potilaan hengitystiet taivuttamalla tämän päätä taaksepäin. että potilaan rintakehä nousee ja laskee puhallusten tahdissa. verestä ja limasta sormella. Poista vieraat esineet ja irrallaan olevat tekohampaat suusta ja nielusta. aseta huulesi tiiviisti potilaan huulia vasten ja puhalla ilmaa tämän keuhkoihin. Puhdista suu nopeasti oksennuksesta. Purista potilaan sieraimet kiinni.

kakominen ja nieleminen kertovat verenkierron elpymisestä. että kyseessä on elvytystapaus. että rintalastan liike alaspäin kestää vähintään yhtä kauan kuin liike ylöspäin. aseta kämmen elvytettävän rintalastan alapuoliskon päälle ja toinen käsi kämmenselän päälle tueksi. onko potilaalla merkkejä veren kiertämisestä. Painelu tapahtuu taajuudella 100 kertaa minuutissa siten. Polvistu elvytettävän viereen hartioiden tasalle. kunnes: – potilaan elintoiminnot palautuvat – potilas on saatettu hoitoon – elvyttäjän omat voimat ehtyvät. potilaan liikkuminen. Elvytystä on jatkettava.325 PAINELUELVYTYS Kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen tarkista. Sotilaan Käsikirja . Paina rintalastaa kohtisuoraan alaspäin käsivarret suorina oman vartalon painoa hyväksi käyttäen. Heti puhelun alussa on ajan säästämiseksi ilmoitettava ensimmäiseksi. Apua on hälytettävä paikalle heti elvytyksen alkuvaiheessa. Aloita paineluelvytys välittömästi. jos verenkierron merkkejä ei ole tai olet siitä epävarma. Elvytysrytmi on 15:2. Painelu-elvytyksessä aikuisen rintalastan on painuttava selvästi (4–5 cm) suoraan kohti selkärankaa. (15 painallusta ja 2 puhallusta) riippumatta siitä onko auttajia yksi vai useampia. Yksi soitto aluehälytyskeskukseen (112) riittää. sen aloittamisen jälkeen. Hengitys.

Jos vuoto on raajassa. esimerkiksi siderulla. Estä vuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. että vuoto tyrehtyy eikä side ole liian tiukka. Tarkkaile. Aseta potilas välittömästi makuulle.326 VERENVUODON TYREHDYTTÄMINEN Suuri ulkoinen verenvuoto on tyrehdytettävä mahdollisimman nopeasti kaikin käytettävissä olevin järkevin keinoin. Rauhoita potilasta ja toimita hänet nopeasti hoitoon. Sotilaan Käsikirja . Aseta vuotokohdan päälle paineside. tulitikkurasia tai kivi. Tyrehdytä runsas ulkoinen verenvuoto niin pian kuin mahdollista. Liian kireä side aiheuttaa raajassa puutumista tai kipua. reppua. kohota sitä niin. mutta ei liikaa kiristävällä siteellä tai vaatekappaleella. että vuotokohta on sydämen tason yläpuolella. Puhtaan sidetaitoksen päälle asetetaan painoksi jokin sopiva kiinteä esine. Muista ensimmäiseksi käyttää haavoittuneen omaa ensisidettä! Käyttöohje on pakkauksessa. Peittele potilas lämpimillä vaatteilla tai huovalla ja suojaa hänet kosteutta vastaan esimerkiksi sadeviitalla tai muovisella suojakelmulla sekä eristä potilas kylmästä makuualustasta esimerkiksi pahvilla. sanomalehdillä tai nostamalla hänet paareille. Vältä ensiapua antaessasi tarpeetonta kivun tuottamista. kiveä tai tuolia apuna käyttäen. Runsaasti verta vuotava loukkaantunut on kuljetettava makuuasennossa nopeasti sairaalahoitoon ja vahingoittunut raaja on paras tukea lastalla tai tukisiteellä kuljetuksen ajaksi. Sidetaitos ja paino kiinnitetään haavan päälle tukevalla. SOKIN EHKÄISY JA ENSIAPU Aseta loukkaantunut makuulle ja kohota jalat esim.

mitä teet ensimmäisten toimenpiteiden jälkeen? 2. Mieti miten toimit seuraavien avainsanojen perusteella: 1. Rajoita. Tulet liikenneonnettomuuspaikalle. estä lisävahingot 4. Hän ei vastaa puhutteluun ja makaa selällään. Hälytä apua _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Päättele 2 Pelasta 3. Anna hätäensiapu 5. Miten toimit seuraavassa tilanteessa? Taistelijaparisi haavoittuu taistelussa rynnäkkökiväärin luodista vasempaan reiteen. Mitä tekijöitä otat huomioon tilanteenarvioinnissa? Mitkä ovat ensimmäiset tärkeimmät toimenpiteesi.327 Pohdittavaa 1. Reidestä pulppuaa runsaasti verta.

Oikeilla ruokatottumuksilla jaksat enemmän ja palaudut nopeammin palveluksen rasituksista. loma. Niiden käytöstä ei voi saada korvausta. Maastopukua ei saa koskaan pestä itse kotona. Oikeat ruokatottu- Sotilaan Käsikirja . Sinusta riippuu. naamiaisissa ja niihin verrattavissa tilaisuuksissa. ilmoita siitä ryhmänjohtajalle. Sotilaan suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden säilymisessä sekä kehittämisessä ravinnolla on tärkeä merkitys.328 11. kun liikut sotilaspuvussa. Usein moninkertaistuva fyysinen aktiviteetti edellyttää muutosta myös ruokailutottumuksiin. millaiseksi se muodostuu! Kasarmialueen ulkopuolella siviilipuvun käyttö on sallittu lomalla ja vapaa-aikana. MUONITUS JA RAVINTO Siirtyminen koulun penkiltä varusmieheksi merkitsee fyysisen kuormituksen lisääntymistä. mielenosoituksissa. Jokainen pitää siviilivaatteensa käyttökelpoisina omalla kustannuksellaan. kun niiden käyttäminen voi aiheuttaa sekaannusta tai halventaa sotilaspuvun arvoa. kunnossapidosta sekä vaihtamisesta ehjään ja puhtaaseen. Kun havaitset varusesineen puuttuvan tai kadonneen. Varusmies vastaa itse hänen käyttöönsä luovutetun varustuksen säilyttämisestä. palvelus-. -pukujen ja -jalkineiden käyttöön voidaan antaa lupa erilaisissa liikuntatilaisuuksissa.ja paraatipuvut. Sotilaspuvun kanssa saa käyttää sellaisia omia vaatteita. Omien urheiluvarusteiden.4 Taloushuolto VAATETUS Varusmiehelle jaettavasta varustuksesta muodostetaan eri sääoloihin ja tehtäviin soveltuvat kenttä-. jotka eivät näy ulospäin. Sotilaspukineiden yhdisteleminen siviilipukineisiin on kielletty aina. koska pesu tavallisilla pesuaineilla heikentää puvun suojaustasoa pimeätähystystä vastaan. Sotilaspukineiden käyttö on kielletty puoluepoliittisissa tilaisuuksissa. Vaihda siis likaantunut lomapukusi puhtaaseen! Pukeutumisesi antaa Sinusta itsestäsi ja joukko-osastostasi ensimmäisen mielikuvan.

Yli tarpeen nautittu energia muuttuu elimistössä rasvaksi ja näin lisää kehon painoa. jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja riittävästi valkuaisaineita. Lyhytkestoisessa ja kevyessä rasituksessa elimistön energian tarve on noin 2000– 2500 kcal (8. lounas.5 MJ) vuorokaudessa. Nämä ruoka-aineet ovat tärkeimmät hiilihydraattien ja kuidun lähteet. Varusmiehille tarjottavan päivittäisen ravinnon energiamäärä on 3000–3400 kcal (12. Yli 6 tunnin väli on liian pitkä: energiavarastot ehtyvät. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nopeuttaa elimistön palautumista päivittäisestä rasituksesta.3 MJ). Ihmisen energiatarve on riippuvainen päivän aikana suoritetun fyysisen rasituksen tehosta ja kestosta.329 mukset ovat pidemmällä aikavälillä myös takuu omalle terveydellesi ja elimistön hyvinvoinnille. Elimistön toiminnan kannalta on edullista. jos ravintoa nautitaan pieninä annoksina useita kertoja vuorokaudessa. jossa viljavalmisteiden. kun taas pitkäkestoisessa ja kovassa rasituksessa elimistö voi kuluttaa energiaa yli 4000 kcal (16. hedelmien ja marjojen merkitys korostuu.4–10.6–14. Ruokailun ja liikuntasuorituksen välin tulee olla 1–2 tuntia. Tällä periaatteella pidetään tasaisesti yllä elimistön energiavarastoja. Varusmiehille tarjotaan päivittäin aamiainen. Kasvisvoittoinen sekaruoka sisältää runsaasti myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. joten tarkkaile myös omaa päivittäistä ravintotarvettasi. Ravinnon energianmäärä on kenttämuonituksessa 20 prosenttia suurempi eli noin 4000 kcal (16. Sinunkin palveluspäiväsi rasitus vaihtelee.8 MJ) vuorokaudessa. Varusmiehen ruokavalio on ruokaympyrän mukaisesti kasvispainotteinen sekaruokavalio. Hiilihydraatit ovat liikkuvan varusmiehen tärkein energian lähde. kasvisten.8 MJ) vuorokaudessa. hivenaineita ja vitamiineja. Nauttiessasi puolustusvoimissa tarjottavat päivittäiset ateriat saat ravinnosta riittävästi energiaa. Sotilaan Käsikirja . päivällinen sekä vähintään neljä kertaa viikossa iltapala. Kovan rasituksen aikana ihmisen tuleekin nauttia vuorokaudessa 4–6 ateriaa/välipalaa. etkä jaksa.

kuten makeisia. mutta vain vähän suojaravintoaineita. Kyseiset tuotteet sisältävät runsaasti energiaa. leivonnaisia. viinereitä ja munkkeja syödään vain vähän ja harvoin. Runsaasti rasvaa ja/tai puhdasta sokeria sisältäviä tuotteita. joita tulee saada riittävästi päivittäisestä ravinnosta. Fyysinen rasitus ei lisää rasvan tarvetta. Valkuaisaineet ovat elimistön tärkeimmät rakennusaineet.330 Maitotaloustuotteet sekä liha. Leivän päällä ja ruuan valmistuksessa on hyvä käyttää kasvimargariineja ja -öljyjä. erityisesti liha ja maitovalmisteista. suklaata. kala ja siipikarjan liha ovat tärkeimmät valkuaisaineiden lähteet. Ne sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja Sotilaan Käsikirja . joten päivittäisen ruokavalion koostamisessa tuleekin valita vähärasvaisia tai rasvattomia elintarvikkeita.

Jos kuitenkin alat lihoa. Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää (E%= prosenttia kokonaisenergiasta) 55–60 E% hiilihydraatteja 25–30 E% rasvoja 10–15 E% valkuaisaineita. MUISTA JUODA RIITTÄVÄSTI Aikuisessa miehessä on 60 % ja naisessa 55 % vettä. pizzat jne. Noudata näitä terveellisiä ravinto-ohjeita myös vapaa-aikana. että ravintosi sisältää riittävästi palautumisen kannalta tärkeitä energiaravintoaineita ja lisäksi runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita: 1. kalaa.331 ja vain vähän veren kolesterolipitoisuutta lisääviä tyydyttyneitä rasvahappoja. etsi syyllistä ylimääräisestä ravinnosta – kuten karkeista. Seuraavan nyrkkisäännön avulla voit varmistaa. Vedellä on tärkeä merkitys elimistön energian tuotannossa. hampurilaiset. kanaa tai kananmunaa 3. SYÖ HARKITEN * voita. SYÖ JOKA ATERIALLA * viljavalmisteita. joten pieni painon lisäys on luonnollista. puuroa tai mysliä * kasviksia. jogurttia. piimää. viiliä tai juustoa * lihaa. leivonnaisia ja virvoitusjuomia * paistettuja ruokia * kioskiruokaa. huomio myös piilosuolan määrä) Seuraa painosi kehittymistä. viikonloppuina ja palveluksen jälkeen reservissä. hedelmiä tai marjoja 2. Varusmiespalveluksen aikana lihaksistosi kasvaa. ravintoai- Sotilaan Käsikirja . munkeista ja tilauspizzoista – johon olet ehkä sortunut. Syömisen ja kulutuksen tulisi olla tasapainossa. makeisia. kevytlevitteitä ja öljyjä * sokeria. maitoa. * perunalastuja ja muita vastaavia välipaloja * suolaa (korkeintaan 5 g vuorokaudessa. ruuansulatuksessa. leipää. SYÖ PÄIVITTÄIN * perunaa ja juureksia * maitovalmisteita. margariinia.

Lisätietoja ravinnon ja nesteiden käytöstä saat varusmiehen muonaoppaasta. Tällöin tunnin aikana nautittu nestemäärä on noin litra. mikä jää vain hieman jälkeen hikoilun nestemenetyksestä. Normaalioloissa vuorokautinen nesteenmenetys virtsana. Erityisen keskeinen on veden tehtävä elimistömme lämmön säätelijänä ja kuonaaineiden poistajana. Veden vaihtuvuus kehossa on vilkasta. Pelkän veden. miedon mehun tai laimean urheilujuoman (2.332 neiden imeytymisessä ja niiden kuljetuksessa kehon eri osiin. Nestettä tulee nauttia rasituksen aikana 10–15 minuutin välein 1–2 desilitraa. joka jaetaan sinulle palveluksen alussa. Nestevajeen torjunta voidaan aloittaa jo ennen fyysisen rasituksen alkua nestetankkauksella. Yleensä yli tunnin kestävä liikuntasuoritus/taisteluharjoitus edellyttää nesteiden nauttimista.5–2 litraa vuorokaudessa.ja elektrolyyttitasapainoa. keuhkoissa hengityksen mukana haihtumalla ja ihon tai ulosteen kautta erittämällä on 1. Sotilaan Käsikirja . Pitkäkestoisessa rasituksessa kuten hiihto/jalkamarssilla voi nesteen menetys olla 4–5 litraa. Kuumalla ilmalla kovassa rasituksessa voi veden menetys nousta normaalista jopa yli kuuden litran.5–5 % liuos) nauttiminen on tehokkain tapa pitää yllä kehon neste.

Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne – selvittää varusmiehille yleisen asevelvollisuuden merkitys. Opetuksen painopiste on maanpuolustuksen ja erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen selvittämisessä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa – opettaa jokaiselle sotilaalle kansainväliset sodan oikeussäännöt (v 1977 Geneven 1. Tässä luvussa käsitellään Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja sodankäyntiä koskevia oikeussääntöjä sekä kirkollista työtä puolustusvoimissa. Palvelusturvallisuusmääräykset sekä harjoituksissa ja marsseilla noudatettavat liikenneturvallisuusmääräykset on esitetty luvussa kuusi.1 Turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikan opetuksen tavoitteet peruskoulutuskaudella Varusmiesten turvallisuuspolitiikan opetuksen yleisinä tavoitteina on: – antaa kaikille varusmiehille tietoa maamme turvallisuuspolitiikasta aikaisempaa kouluopetusta täydentäen. 12. artiklan mukaisesti) – selvittää maailman.333 12 KANSALAISKASVATUS Kansalaiskasvatuksen tavoitteena on. Lisäksi esitetään sotilaan kannalta kenttähygieniaan liittyviä asioita sekä liikenneturvallisuusohjeita. Sotilaan Käsikirja . ymmärtää sotilaallisen maanpuolustuksen merkityksen isänmaalle ja tuntee sodan keskeisimmät oikeussäännöt – tietää palvelusturvallisuuden keskeiset määräykset ja liikenneturvallisuusohjeet – osaa henkeä pelastavan ensiavun antamisen välittömän hengenvaaran torjumiseksi – osaa kenttähygieniaan kuuluvat käytännön henkilökohtaiset toimenpiteet ja ymmärtää niiden merkityksen joukon toimintakyvylle. Henkeä pelastava ensiapu on esitetty luvussa 11. Luvun lopussa on sotilaan hyviin tapoihin ja kohteliaaseen käytökseen liittyviä ohjeita. että sotilas – tuntee turvallisuuspolitiikkamme keskeisimmät perusteet. lisäpöytäkirjan 83.

334 Sotilaan Käsikirja .

335 RAUHANAIKAINEN SOTILAALLINEN VOIMA LÄHIALUEILLA VENÄJÄN POHJOINEN LAIVASTO Strat 10 22 11 8 NORJA 27 000 170 48 6 20 SUOMI 32 000 230 63 15 RUOTSI 36 000 280 150 7 20 VENÄJÄN ITÄMEREN LAIVASTO 2 6 5 41 VENÄJÄN ASEVOIMAT SUOMEN LÄHIALUEELLA 160 000 850 450 90 30 Sotilaan Käsikirja .

huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä. osallistua rauhanturvaamistoimintaan sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. 6) 6a antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen. 5a) tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa.ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa. henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalvelua. turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. 7) 8) Katso laki puolustusvoimista 2 § Sotilaan Käsikirja .336 Puolustusvoimien tehtävänä on 1) 2) 3) 4) 5) Huolehtia valtakunnan maa. osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa. puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia. antaa sotilaskoulutusta.

337 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN ALUEJAKO Sotilaan Käsikirja .

338 Sotilaan Käsikirja .

339 MERIVOIMAT Sotilaan Käsikirja .

340 ILMAVOIMAT Sotilaan Käsikirja .

341 TILASTOTIETOA MAANPUOLUSTUSMENOISTA Sotilaan Käsikirja .

342

Sotilaan Käsikirja

343
12.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt

Perusteet
Sodan oikeussääntöjen tarkoituksena on määritellä lailliset taistelijat, suojata siviilihenkilöstö ja sotavangit sodan vaikutuksilta sekä estää tarpeettoman väkivallan käyttö. Taistelumenetelmien ja -välineiden rajoittamisen päämäärä on estää tarpeettomien vammojen sekä umpimähkäisen tuhon aiheuttaminen. Sodan oikeussääntöjen ja tapojen mukaan on kielletty tappamasta tai haavoittamasta aseestaan luopunutta sotilasta taikka julistamasta, ettei armoa anneta. Siviilien käyttäminen ihmiskilpinä sotatoimien ja sotilaallisten kohteiden suojana on kiellettyä. Sodan oikeussäännöt muodostuvat useista kansainvälisistä sopimuksista, jotka on yleensä nimetty neuvottelupaikkakunnan mukaisesti. Sopimukset ovat sopimusosapuolia sitovaa kansainvälistä oikeutta. Tärkeimpiä sopimuksia ovat Haagin sopimukset vuodelta 1907, Geneven sopimukset vuodelta 1949 ja niiden lisäpöytäkirjat vuodelta 1977 sekä Haagin sopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta vuodelta 1954. Suomi on liittynyt kaikkiin edellä mainittuihin sopimuksiin. Sopimusten vastainen toiminta tai niissä asetettujen velvoitteiden laiminlyönti rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti. Sotilaita, eli laillisia taistelijoita, ovat varsinaisiin sotavoimiin kuuluvien lisäksi ne, jotka ovat vastuunalaisen päällystön alaisia, käyttävät sotilaspukua tai selvästi erottuvaa merkkiä, kantavat aseitaan avoimesti sekä noudattavat sodan oikeussääntöjä ja tapoja. Sotilas on vihollisen valtaan joutuneena oikeutettu sotavangille kuuluvaan kohteluun. Palkkasoturi ei ole laillinen taistelija. Sotilaat noudattavat sodan oikeussääntöjä. Siten esimerkiksi sotilaskohteita sotilaana tulittavasta kiikarikivääriampujasta käytetään nimitystä tarkka-ampuja, mutta siviileitä väijyksistä ampuvasta ihmisestä puolestaan nimitystä sala-ampuja. Tällainen henkilö on rikollinen. Velvollisuus suojella ja hoitaa sairaita sekä haavoittuneita ei erittele heitä omiksi tai vihollisiksi, eikä suojelu- ja hoitovelvollisuuteen saa vaikuttaa rotu, uskonto taikka poliittinen kanta. Suojeltuja ovat siviiliväestön keskitykset, lääkintälaitokset, kulttuurikohteet sekä ympäristölle vaaralliset laitokset. Suojeluun oikeutetut lääkintähuollon henkilöt ja kohteet on merkitty Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tunnuksella; väestönsuojelun kohteet ja suojeltavat kulttuurikohteet on puolestaan merkitty niiden omilla tunnuksilla. Suojeltuja kohteita ei saa

Sotilaan Käsikirja

344
käyttää vihollista vahingoittavaan toimintaan. Jos niin menetellään, suojelu lakkaa. Sotavanki on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, arvonsa, syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Muihin kysymyksiin vastataan: "En voi vastata kysymykseen". Sotavangilta ei saa ottaa pois suojavälineitä, henkilökohtaisia esineitä eikä tuntolevyä. Väkivallan käyttö sotavankia kohtaan on kielletty. Sotavankien hyvinvointi leireillä on taattava. Heidän yhteydenpitonsa omaisiin ja mahdollisuus harjoittaa uskontoa on järjestettävä. Sotatoimet on kohdistettava siviiliväestön ja siviiliomaisuuden suojelemiseksi vain sotilaskohteisiin umpimähkäisen toiminnan sijasta; sodan oikeussäännöissä on nimetty kohteita, joita vastaan ei saa hyökätä. Miehitetyllä alueella miehittäjän on varmistettava alueelle jääneen siviiliväestön normaalin elämän jatkuminen ja toimeentulo.

Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt
1. Ole kurinalainen sotilas. Sodan oikeussääntöjen rikkominen tahraa isänmaasi, joukko-osastosi ja oman maineesi sekä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Julmuus ei heikennä vihollisen taistelutahtoa, vaan lisää sitä. 2. Taistele ainoastaan vihollisen sotilaita ja sotilaallisia kohteita vastaan. Älä tuhoa enempää kuin tehtäväsi vaatii. 3. Älä surmaa, haavoita tai vahingoita taistelukyvyttömiä tai antautuvia vihollisia. Riisu heidät aseista ja luovuta esimiehellesi. Kokoa haavoittuneet ja sairaat sekä huolehdi heistä, olivatpa he ystäviä tai vihollisia. 4. Kohtele asiallisesti ja inhimillisesti kaikkia vallassasi olevia vihollisia ja siviilejä. 5. Sotavankia ei saa pakottaa antamaan muita tietoja kuin omat henkilötietonsa. Sotavankien ruumiillinen ja henkinen kidutus on kielletty. 6. Panttivankien ottaminen on kielletty. 7. Pidättäydy kaikista kostotoimista.

Sotilaan Käsikirja

345
8. Älä vahingoita Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun ja väestönsuojelun tunnuksella varustettuja henkilöitä ja kohteita. Kunnioita valkoista neuvottelulippua sekä kulttuurikohteen ja vaarallisen kohteen suojatunnusta. 9. Kunnioita toisen omaisuutta. Ryöstäminen on kielletty. 10. Pyri estämään näiden sääntöjen rikkominen. Ilmoita havaitsemasi sääntöjen rikkominen esimiehellesi. Sodan oikeussääntöjen rikkomisesta rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti.

Kansainväliset suojamerkit

Vaarallisen kohteen tunnus

Valkoinen lippu

Punainen Risti

Punainen Puolikuu

Väestönsuojelun tunnus

Kulttuurikohde

Pohdittavaa 1. Minkä vuoksi sisällis- ja sissisodissa siviiliväestön tappiot ovat suuremmat kuin tavanomaisessa sodassa? 2. Mikä erottaa suomalaisen sissitoiminnan sissisodasta? 3. Mitä olet velvollinen ilmoittamaan sotavankina kuulustelijoille? 4. Miten toimit, jos taistelijaparisi toimii sotilaan sääntöjen vastaisesti?

Sotilaan Käsikirja

346
12.3 Kirkollinen työ

KIRKON TYÖTÄ PUOLUSTUSVOIMISSA Puolustusvoimien kirkollinen työ on evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon työtä. Sotilaspappi on kirkon virkaan vihitty pappi. Hänen työnsä jakaantuu kolmeen pääalueeseen: julistus, opetus ja sielunhoito. Näihin liittyen työhön kuuluvat myös kirkolliset toimitukset, toiminta sota-, ampumaja kertausharjoituksissa, yhteydenpito eri tahoille ja esikuntatyö sekä kaatuneiden huolto. Sotilaspappi on "seurakuntansa" sielunhoitaja. Hän on vaitiolovelvollinen ja valmis keskustelemaan kanssasi elämäsi tärkeistä ja kipeistäkin asioista. Puolustusvoimien kirkollinen työ on kirkkojen työtä puolustusvoimissa EKUMEENISTA JA USKONNONVAPAUSLAIN MUKAISTA TOIMINTAA Evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomilla varusmiehellä on oikeus osallistua jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Kirkkoon kuulumaton varusmies voi kuitenkin pyytää myös vapautusta kirkollisen työn tilaisuuksista ja opetuksesta. Eri uskontokuntiin kuuluville pyritään puolustusvoimissa järjestämään mahdollisuus oman uskontonsa harjoittamiseen. PALVELUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Muun toiminnan tavoin kirkolliseen työhön liittyvät tilaisuudet ovat palvelusta kirkkoon kuuluvalle varusmiehelle. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat sotilasyhteisön tulemista Jumalan eteen seurakuntana. Samalla tarjoutuu tilaisuus juhlan ja yhdessäolon kokemukselle sekä sotilasyhteisön ja sen yksittäisen jäsenen elämän eheytymiselle.

Sotilaan Käsikirja

347
Kirkollisen työn keskeisenä vastuualueena ovat vaikeuksissa olevat varusmiehet ja henkilökunnan jäsenet. Kirkon palvelutyön diakonian tuleekin kohdistua erityisesti heihin, joiden hätä on suurin tai joita ei muulla tavalla auteta. KIRKOLLISEN ALAN HENKILÖSTÖN ARVOMERKIT Puolustusvoimien kirkollisesta työstä huolehtivat sotilaspapit. Heitä ovat kenttäpiispa, kenttärovastit ja sotilaspastorit. Kertausharjoituksissa reservin sotilaspapit ja diakonit tekevät kirkollista työtä.
Kenttäpiispa

Rauhanturvaamisjoukoissa toimii sotilaspappeja ja sotilasdiakoneja. OMAN JOUKKO-OSASTONI PAPPI ON ______________________________________
Kenttärovasti

Ortodoksinen sotilaspastori

VARUSMIESPAPPI/ -DIAKONI ON _______________________________________ PUHELINNUMERO ON _______________________________________ KIRKOLLINEN TYÖ * tuo tarjolle Jumalan sanan ja sakramentit uskon saamista varten, * tarjoaa yhdessäolon, juhlan, hiljentymisen ja pyhyyden kokemuksia, * antaa elämänkatsomuksellisia ja -taidollisia aineksia, * antaa aineksia maanpuolustuksen eettisiksi perusteiksi, * tukee vaikeuksissa olevia sotilasyhteisön jäseniä * pitää esillä lähimmäisenrakkauden ja toisen ihmisen arvostamisen periaatteita.
Sotilaspastori

Sotilasdiakoni varusmiespappi/ diakoni

Sotilaan Käsikirja

348
RIIDASSA ON SODAN SIEMEN Ihmiskunta ei ole oppinut omasta historiastaan. Sotia käydään yhä kaikkialla. MIKSI SOTIA KÄYDÄÄN? Sotia aiheuttavat mm taloudelliset, ideologiset ja kansalliset ristiriidat: * väkivaltaiset ja epäoikeudenmukaiset valtarakenteet * rikkaiden ja köyhien maiden välinen ero, taloudellisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen * luonnonrikkauksien (esimerkiksi öljyn) väheneminen ja niistä kilpaileminen * taistelu elintilasta, väestönkasvu * rotujen, heimojen tai eri kieliryhmien väliset ristiriidat * kansallinen ja kansainvälinen politiikka * suurvaltapolitiikka * uskonnon käyttäminen poliittisten päämäärien välikappaleena. Sodan juuret ovat aina ihmisessä, hänen kyvyttömyydessään sovitella asioita ja tulla vastaan toista ihmistä. Sota on ihmisen itsekkyyttä. Ihminen ei kykene tai halua asettua toisen asemaan. Pienimmässäkin riidassa on jo sodan siemen. Sodassa on kysymys monella tasolla ilmenevästä väkivallasta. Aineelliset vahingot ovat vain osa sodan aiheuttamista kärsimyksistä. Sodan siemen voi itää myös yhteiskunnan rakenteissa. Väkivallan kynnys madaltuu, kun ihminen kokee jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Esivalta ja sen osana armeija pyrkivät pitämään yllä järjestystä ja oikeudenmukaisuutta. Sota on joskus pienempi paha ja välttämätön keino oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Osa ihmisistä on päätynyt pasifismiin eli aseiden ja voimakeinojen käytöstä kieltäytymiseen. Pasifistisessa ratkaisussa lähimmäisen ja yhteiskunnan etu voi jäädä toisarvoiseksi. Pääosa kristillisistä kirkoista, Suomen evankelisluterilainen kirkko mukaan lukien, on päätynyt näkemykseen oikeutetusta puolustautumisesta. Sen mukaan laillisella hallituksella on oikeus pitää asevoimia ja puolustautua tarvittaessa myös asein.

Sotilaan Käsikirja

349
Aseellisen voimankäytön tulee täyttää seuraavat ehdot: 1. 2. 3. 4. 5. Se on viimeinen keino Se on pienempi paha Sitä tulee käydä laillisen esivallan johdolla Sillä tulee pyrkiä palauttamaan rauha ja estämään vääryys Sillä tulee välttää tarpeeton hävitys ja kärsimys

RAUHA ON TOISEN IHMISEN RAKASTAMISTA Rauhantyön juuret ovat lähimmäisenrakkaudessa. Jeesus antoi omassa elämässään siitä esimerkin. Hän opetti: "Rakasta Herraa, Jumalaasi..." ja "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Mt. 22:37–39). Kristillinen evankeliumi on ilosanomaa, sanomaa rakkauden mahdollisuuksista. Voimme puhua rauhasta silloin, kun oikeudenmukaisuus ja rakkaus toteutuvat ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan jäsenten ei tarvitse silloin tuntea pelkoa eikä epävarmuutta elämänsä tai tulevaisuutensa suhteen. Kristinusko on toimintaa rauhan puolesta. Uskon väärinkäyttöä on, jos kristinuskolla pyritään perustelemaan sodan oikeutusta ja jos se valjastetaan militarismin palvelukseen. Pohdittavaa – Asetutko sivustakatsojaksi, kun toista ihmistä lyödään? Jos Sinulle läheinen ja merkittävä ihminen on vaarassa, oletko valmis toimimaan häntä puolustaen silläkin ehdolla, että vaarannat toiminnallasi jonkun toisen tai itsesi? – Mitä voit yksityisenä ihmisenä tehdä rauhan hyväksi? – Millaisia poliittisia päätöksiä tarvitaan rauhan turvaamiseksi ja edistämiseksi? – Onko maailmanlaajuinen rauha mahdollinen? Varusmiespalveluksen aloittaminen saattaa olla "kulttuurishokki". Yksityisyyden sijaan jaat yhteisen tuvan monen erilaisen palvelustoverin kesken. Aikaisemman vapautesi tilalla on täsmällinen viikko- ja päiväohjelma. Vaikka elämänmuutos on tilapäinen, edessä olevat 6–12 kuukautta saattavat tuntua ylivoimaisen pitkältä ajalta. Joskus voi kokea olevansa vaikeuksissa itsensä kanssa.

Sotilaan Käsikirja

morsiamesi/sulhasesi tai vaimosi/miehesi odottaa yhdessä vietettävältä viikonloppuvapaalta! Ehkä huomaatte. Erimielisyydet etäännyttävät heitä toisistaan. Jokainen kantaa mukanaan "omaa historiaansa". 3. Parisuhteen kriisivaihe saattaa ajoittua varusmiespalvelusaikaan. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä. mutta samalla toinen toistaan kunnioittaen ja kuunnellen. ettei kaikissa asioissa ollakaan samaa mieltä. Lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteiden kautta kehittyy vähitellen malli siitä. vaikuttavat monet asiat: 1. Ihastumiseen. Pysähtymällä hetkeksi voit pohtia Sinulle tärkeitä asioita sekä oppia uutta itsestäsi ja kehittyä suomalaisena miehenä tai naisena. Sotilaan Käsikirja . Varusmiespalvelus ei ole välttämättä ensimmäinen eikä viimeinen elämänkokemus. miten kohtaamme erilaiset elämäntilanteet ja vastoinkäymiset. Kaksi erilaista ihmistä erilaisine taustoineen huomaavat. Kysy mitä tyttö-/poikaystäväsi. että kaksi ihmistä kulkisi elämäntaivalta toisiinsa sitoutuneina. koska ne voivat auttaa Sinut uuteen kasvuun. Seurusteletko? Elätkö avioliitossa? Onko palvelusaika muuttanut tätä merkittävää ihmissuhdetta? Ihastun – vihastun – rakastan 1. mutta myös hyödyllisiä. Kumpikaan ei ole itseoikeutettu "kapteeni aluksella". ettei toisessa ole mitään puutteita. 2. Yhteisiä hetkiä on vähän. Tuntuu. "Siviilitaustasi" on tälläkin hetkellä merkittävä voimavarasi. Ennemmin tai myöhemmin suhteen luonne muuttuu. miten vaikeudet kohdataan ja miten ne pyritään voittamaan. Entiset ja nykyiset ihmissuhteesi voivat antaa henkistä tukea. 3. joka asettaa Sinut kasvotusten itsesi ja elämän todellisuuden kanssa.350 Siihen. Koko elämän sisältö ja mielekkyys rakentuu silloin yhteisille hetkille ja suunnitelmille. jota tarvitset palvelusaikana. 2. eivätkä ne vastaa aina odotuksia. että on koettu puolin ja toisin myös pettymyksiä. rakastumiseen ja yhteisen taipaleen aloittamiseen liittyy syvä onnen tunne sekä toivo valoisasta tulevaisuudesta. Pyrkimyksenä tulee olla se. vaan suunnasta ja elämän tärkeistä valinnoista ja ratkaisuista päätetään yhdessä.

miten hyödyllistä ja vapauttavaa on puhua kipeistäkin asioista turvallisen kuuntelijan kanssa.4 Ympäristövalvonta Henkilö. auttaa häntä tai hakea apua muilta auttajilta. Älä haudo vaikeuksiasi yksin äläkä epäröi tarvittaessa kääntyä luotettavan henkilön puoleen. Keskinäinen kiintymys syvenee ja lujittuu. Tunne vastuusi myös palvelustoveristasi. Ihmissuhde. Käsienpesu on tärkein ja helpoin henkilökohtaisen hygienian toteuttamistapa! Yhteisasuminen kasarmiolosuhteissa lisää tartuntatautien leviämisriskiä.351 Opettele puhumaan tunteistasi ja kuuntelemaan myös kumppanisi tunteita. Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen tai pureskele ksylitolipurukumia tai -pastilleja. joka merkitsee paljon. äläkä toimi harkitsemattomasti. Esimerkiksi luvatta poistuminen tai lomalta palaamatta jääminen johtavat vain vaikeuksien lisääntymiseen. Jos Sotilaan Käsikirja . älä epäröi puhua hänen kanssaan. Monen elämässä merkittävä oivallus on ollut huomata. Sen vuoksi majoitustilojen pölyttömyys ja puhtaus ovat tärkeitä. on vaivannäön arvoinen. Oikeastaan vain sitä kautta oppii paremmin tuntemaan itseään ja toista. 12. joita Sinulla on käytettävissäsi. Yhdessä voitte löytää ne myönteiset voimavarat ja mahdollisuudet. HAE AJOISSA APUA Älä anna vaikeuksien kasaantua. Opettele sanomaan hänelle myönteisiä asioita ja ilmaisemaan kiintymyksesi. Joukon johtaja vastaa joukkonsa toimintakunnosta ja siitä. Peseydy kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen.ja joukkokohtainen hygienia Jokainen sotilas on vastuussa omasta ja varusteidensa puhtaudesta ja vaikuttaa siten myös tartuntatautien. sotilaspappi. että hänen sotilaillaan on mahdollisuus pitää yllä henkilökohtaista hygieniaa. sosiaalikuraattori ja terveydenhuoltohenkilöstö (lääkäri tai sairaanhoitaja). Vaihda likaiset ja rikkoontuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. biotaisteluaineiden sekä syöpäläisten leviämisen estämiseen. Vaihda kastuneet varusteesi kuiviin ja kuivata märät varusteesi. Jos huomaat toisen varusmiehen olevan vaikeuksissa. Esimiestesi lisäksi käytettävissäsi on taistelijaparisi.

Älä jätä elintarvikkeita tai ruoka-astioita valvomatta. käytä juoksevaa vettä ja puhdista se keittämällä. Pese kätesi tai käytä käsien desinfiointiliuosta aina ennen ruoan valmistusta ja ruokailua. Jos joudut turvautumaan pintaveteen. Käytettävien pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia. ottimia tai kertakäyttökäsineitä älä omaa lusikkahaarukkaasi. Käytä aina vain puhtaaksi todettua vettä! Elintarvikehygienia Elintarvikehygienian tavoitteena on estää elintarvikkeiden pilaantuminen ja sairauksien leviäminen elintarvikkeiden tai niiden valmistus. Vesihygienia Vesihygienian tavoitteena on estää vedestä aiheutuvat tai veden välityksellä leviävät välittömät terveysriskit. vaan käytetyt pussit kerätään ja hävitetään lajiteltuna muiden jätteiden mukana. Kuumenna lämpimänä tarjottava ruoka kiehuvaksi ja keitä tai paista ruoka täysin kypsäksi. Vaarallisimmat ja yleisimmät veden laatua heikentävät tekijät ovat eläinten ja ihmisten ulosteet. Hyvään vesikuriin kuuluu myös vesistöjen ja vesilähteiden suojeleminen tahalliselta tai tahattomalta saastumiselta ja likaantumiselta.ja tarjoiluastioiden välityksellä. on velvollisuutesi hakeutua hoitoon ja toimia niin. sateelta ja auringonvalolta. Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kuljetuksen aikana erillään ampumatarvikkeista. Pidä ruokailuvälineesi puhtaina! Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa! Sotilaan Käsikirja . Niitä ei saa jättää maastoon. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruoan jakamisen tai ottamisen jälkeen.352 olet sairastunut tarttuvaan tautiin. Käytä ruoan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa. puhdistustabletilla tai suodattamalla. Puhdistamatonta ja käsittelemätöntä pintavettä ei saa juoda tai käyttää ruuanvalmistuksessa. että et tartuta muita. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne. polttoaineista ja jätteistä sekä suojaa ne pölyltä.

Rakennevaatimukset liittyvät majoitustilojen riittävään kokoon.ja jätehuoltojärjestelyihin sekä tilojen siisteyteen ja puhtaanapitomahdollisuuksiin. käsittely ja sijoittaminen eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. jäteöljyjen ja kaikkien haitallisten aineiden valuminen maahan ja edelleen pohjavesiin – noudata suojaetäisyyksiä. käymälä. joilla pyritään ehkäisemään ennalta majoittumiseen liittyvät terveysriskit. valaistukseen. rakennusmateriaaleihin. peseytymismahdollisuuksiin. Sotilaan ympäristösuojelutoimenpiteet: – älä jätä mitään roskia luontoon vaan vie ne niille osoitettuun paikkaan – vältä melua ja lähialueiden asukkaiden ja eläinten tarpeetonta häiritsemistä – estä polttoaineiden. vahingoittuminen ja roskaantuminen. kerääminen. kuljettaminen.353 Majoitushygienia Majoitushygienialla tarkoitetaan niitä toimia ja majoitustilojen rakennevaatimuksia. Jätteiden ja jätevesien säilyttäminen. Yhteismajoituksessa jokainen on velvollinen noudattamaan siisteyttä ja ottamaan huomioon palvelustovereiden asumismukavuuden. äänieristykseen. lämpötilaan. Säästä palvelustovereitasi turhalta melulta! Ympäristön. kosteuteen. kuva Sotilaan Käsikirja . ilmanvaihtoon. Tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti asevelvollisten ympäristönsuojeluasenteisiin myös yleisellä tasolla.ja vesiensuojelu sekä jätehuolto Puolustusvoimien ympäristönsuojelukoulutuksen päämääränä on estää harjoitusmaastojen ja koulutuksessa käytettävien yksityisalueiden kuluminen.

354 Jokamiehenoikeudet maastossa Sotilaan Käsikirja .

Tapaturmista sattui palveluksessa 4 tapaturmaa ja lomalla. Äkkipysäyksessä sinuun kohdistuvat voimat ovat suuria jo taajamanopeuksilla. Esimerkiksi 70 kiloa painavan henkilön törmäyspaino 50 kilometrin tuntinopeudella on noin 3 000 kiloa. Toisaalta. jotka viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana joutuivat kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen. Tehtävä: Mieti mikä tekee varusmiesten loma-ajoista vaarallisia. kun nopeutesi ylittää 7 kilometriä tunnissa. Törmäystyyny ja turvavyö yhdessä antavat parhaan mahdollisen suojan. Pelkkä törmäystyyny ilman turvavyötä antaa noin 20 %:n suojan. et enää pysty käsilläsi pitämään itseäsi paikallaan. Sotilaan Käsikirja . kun pelkkä turvavyö estää noin 50 % kuolemista.355 12. että erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen. Loma-ajat ovat siten varusmiesten liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisinta aikaa. vapaalla ollessa tai lomamatkojen aikana yhteensä 31 tapaturmaa. myös taksin takaistuimella matkustaville. Siksi ilman turvavyötä takapenkillä istuva ruhjoo alleen etupenkillä istuvan.5 Liikenneturvallisuus Harjoituksiin ja marsseihin liittyvät varo-oppituntien liikenneturvallisuusohjeet on esitetty luvussa kuusi. Loukkaantuneista jopa kolme neljästä olisi selvinnyt lievemmillä vammoilla tai kokonaan ilman vammoja. Kun nopeutesi kasvaa 40 km/h:sta 50 km/ h:iin. Turvavyön käyttö on pakollista kaikille autossa matkustaville. Ilmatyyny ei korvaa turvavyötä. Ajonopeus Ajonopeuksilla on ratkaiseva merkitys sekä sinun. jalankulkijan kuoleman todennäköisyys kasvaa yli kymmenkertaiseksi. Turvavyö Turvavyön käyttäminen olisi pelastanut puolet niistä. jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäyksessä kasvaa yli kaksinkertaiseksi Kun nopeutesi kasvaa 30km/h:sta 60 km/h:iin. Liikenne ei ole leikkiä eikä kilparata! Varusmiehille tapahtui yhteensä 35 kuolemaan johtanutta liikenne-tapaturmaa kymmenen vuoden aikana vuosina 1991–2000.

joten torju väsyneenä ajamista riittävällä levolla ennen ajoon lähtöä. Se. Sotilaan Käsikirja . voit väsähtää liikenteessä. Karkea nyrkkisääntö on. Väsyneenä ajaminen on aina vaarallista. virkistymällä kävellen. Myös matkustaja joutuu onnettomuustilanteessa maksajaksi. Siten esimerkiksi 80 kg painavan henkilön maksa polttaa alkoholia noin 8 g tunnissa. poliisilla on aina oikeus keskeyttää matkanteko. virkistymällä kahviossa ja pitämällä kanssamatkustajat hereillä sekä vaihtamalla kuljettavaa tai vuorottelemalla kuljettaa tarvittaessa ja joka tapauksessa noin 45 minuutin välein. Vaikka rattijuopumusraja 0. jonka kustannuksia vakuutus ei korvaa. Matkustajien on pidettävä kuljettaja tarkkaavaisena ja hereillä keskustelemalla kuljettajan kanssa.3 promilleen. joten päihtyneen kuljettajan tarjoamasta kyydistä kannattaa kieltäytyä. Esimerkiksi taajamanopeuden laskeminen 50 km/h:sta 30 km/h:iin lisää matka-aikaa vain noin 20 %. että kaksi pulloa keskiolutta nostaa 70 kg painavan henkilön veren alkoholipitoisuuden 0. toimii rikollisesti. Vaikka tunnet matkan alkaessa itsesi virkeäksi.356 Toisaalta nopeuden vähentäminen lisää matka-aikaa vähemmän kuin yleensä luullaan. Veren alkoholipitoisuuteen vaikuttavat alkoholin määrän lisäksi myös monet yksilölliset tekijät. mikäli hän katsoo kuljettajan suorituskyvyn heikentyneen. lepäämällä matkan aikana pysäköintipaikalla. ellet ole ajomatkan päättymisestä arvioitujen 24 edeltävän tunnin aikana nukkunut vähintään kuutta tuntia yhtäjaksoisesti. joka luovuttaa autonsa päihtyneelle.5 promillea ei ylittyisikään. Alkoholin palaminen 80 kg painavalla henkilöllä Alkoholimäärä pullo keskiolutta 1 tunti 30 min pullo A-olutta 2 tuntia pullo punaviiniä 9 tuntia pullo viinaa 22 tuntia. Alkoholi Yhden tunnin aikana maksa hajottaa yhden gramman puhdasta alkoholia kymmentä painokiloa kohden. Päihtyneenä ajaminen on rikos. Väsymys Useissa varusmiesten liikenneonnettomuuksissa on ollut syynä kuljettajan nukahtaminen.

Lääkepakkauksen varoituskolmion puuttuminen ei takaa sitä. Kohenna sinä niitä : – noudattamalla liikennesääntöjä. Tarkkaile sen vuoksi omia reaktioitasi lääkkeeseen. että lääke olisi aina täysin turvallinen liikenteessä. – ottamalla huomioon sääolot. Vain sinä itse tunnet kelin ja ajoneuvosi.357 Lääkkeet Suorituskykyä tai tarkkuutta heikentävien lääkkeiden pakkauksiin on painettu punainen varoituskolmio. Varusmiesten liikenneonnettomuudet johtuvat: – vääristä liikenneasenteista – liian suuresta tilannenopeudesta – vähäisestä ajokokemuksesta – rattiin nukahtamisesta – vanhasta ajoneuvokalustosta. vaan kyseessä on varoitus. jos olosi tuntuu normaalista poikkeavalta. – pysymällä raittiina ratissa. Älä koskaan yllytä ketään ajamaan yli taitojensa. – ottamalla huomioon liikennetiheys. jota ei näe tuulilasin sisäpuolelta. Se ei välttämättä tarkoita. että lääke aina ja kaikilla heikentäisi liikenteessä vaadittavia taitoja. Muista aina: – pitää riittävän suurta turvaetäisyys – ennakoida tuleva tilanne kaikissa ajo-oloissa – suhteuttaa nopeus keliin. varsinkin nopeusrajoituksia. Sotilaan Käsikirja . että – tuttukin tie voi olla yllättävä – tiellä liikkuu muitakin – ajoon on varattava riittävästi aikaa – tiellä voi olla "mustaa jäätä". Pysy poissa ajoneuvon ohjaimista. Sen vuoksi autolla ajoa ei ole kielletty lääkettä käyttävältä. Liian suuri tilannenopeus voi aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita. Muista levätä riittävästi myös lomalla ollessasi Liikennekuri ja asenteet ovat höltyneet. kalustoon ja ajokokemukseen. Älä anna kaverin vaikuttaa ajotapaasi. Pidä aina ajaessasi turvavyö kiinni ja muista.

Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .358 Pidä huoli autosi kunnosta ja sen ajoturvallisuudesta KÄYTÄ HEIJASTINTA LIIKKUESSASI JALAN. KÄYTÄ LOMAKULJETUKSIA JA JULKISTA LIIKENNETTÄ. KÄYTÄ HYVÄKSESI SAAMIASI ILMAISIA LOMAMATKOJA.

kursseja ja perehdyttämistilaisuuksia järjestetään sekä omaan tehtävääsi että yleisemmin aselajiisi liittyen. Vapaaehtoisessa toiminnassa annetaan oman sodan ajan tehtävän kannalta tärkeää koulutusta. joita ei voida omaehtoisessa harjoittelussa toteuttaa. Koulutus voi tapahtua Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa tai Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla.359 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUSKOULUTUS RY:N ANTAMA KOULUTUS Sodan ajan joukko tai sen osa muodostetaan peruskoulutuskauden koulutusvalintojen yhteydessä ja kootaan yhteen viimeistään joukkokoulutuskauden alussa. Harjoitukset toteutetaan puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina. Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminta on puolustusvoimien tukemaa ja reserviläisten vapaaehtoisuuteen perustuvaa koulutusta. Kun varusmiespalvelus päättyy. Harjoituksia. Näin olet paremmin valmistautunut kertausharjoituksiin. Reservin kertausharjoituksia on noin 3–7 vuoden välein. Tämä lisää joukon kiinteyttä. mikä on kokemusten perusteella tärkeä tekijä joukon sodan ajan henkiselle kestävyydelle ja suorituskyvylle. Vanha joukko ja sen kokoonpano eivät kokonaan katoa. siirretään koulutetut joukot reserviin sodan ajan kokoonpanossaan. Näin syntyviä kokonaisuuksia harjoitetaan reservin kertausharjoituksissa. jonka jälkeen muodostetaan ja koulutetaan uusi joukko uudesta saapumiserästä. Sodan ajan yksiköt harjoittelevat tarvittavia sotilastaitoja omien johtajiensa johdolla oikeassa kokoonpanossa ennalta tehdyn suunnitelman poh- Sotilaan Käsikirja . joissa puolestaan voidaan keskittyä sellaisiin asioihin. Varusmiesaikana samaan sodan ajan joukkoon sijoitetut reserviläiset pitävät yhteyttä ja harjoittelevat sotilastaitojaan reservissä puolustusvoimien ohjauksessa. Sen jälkeen koulutus tapahtuu sodan ajan kokoonpanossa. Sotilaallisia taitoja on mahdollista ylläpitää ja kehittää myös vapaaehtoiselta pohjalta. Harjoittelu pitää tietosi ajan tasalla. Samaan joukkoon kuuluvat kokevat näin samat rasitukset ja onnistumiset sekä oppivat tuntemaan toisensa niin esimiehet kuin alaiset. Varusmiehenä saatua koulutustasoa on pidettävä yllä ja kehitettävä myös reservissä. Kokoonpanot säilyvät noin 5–10 vuotta. sillä se pyritään pitämään mahdollisimman koossa uudessa tehtävässä. Harjoituksissa joukkoon voivat liittyä siihen kuuluvat reserviläiset ja henkilökunta.

Sotilaan Käsikirja .ja johtajakursseja. Puolustusvoimat johtaa Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla tapahtuvan koulutuksen silloin. niin ole mukana myös joukkosi vapaaehtoisessa toiminnassa. joka johtaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten ohjaamana sekä tukemana vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Toiminta on monipuolista ja tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja osallistujan mielenkiinnon mukaan. jotka ovat yleensä kuntakohtaisesti organisoituja. Tuntemisen kautta luottamus oman joukkosi toimintakykyyn lisääntyy. joiden kanssa joutuisit poikkeusoloissakin toimimaan. kun se tapahtuu sotilasaseilla ja asejärjestelmillä. Tämä ei korvaa tai poista varsinaisia kertausharjoituksia. Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssit ja muukin puolustusvalmiutta palveleva vapaaehtoistoiminta otetaan huomioon reservin ylennyksissä. Kaikki paikallisosastoissa hankkimasi koulutus hyödyttää välittömästi juuri Sinua ja lähiympäristöäsi. Koulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutus ry:n maanpuolustuspiireissä sekä niiden paikallisosastoissa. mutta täydentää hyvin niissä annettavaa koulutusta. Oletpa sitten varusmiespalveluksesi päättävä tai jo pidempää reservissä ollut. aselaji. Se ei vie paljon ajastasi. Yhdistyksen tehtävänä on täydentää omalta osaltaan asevelvollisten koulutusta ja valmentaa kansalaisia poikkeusolojen organisaatioihin sekä antaa vapaaehtoisille yli 15 -vuotiaille Suomen kansalaisille tietoja ja taitoja poikkeusoloja varten. Kiinteässä joukossa sinä tunnet kaverit ja he tuntevat sinut. Kokoontuminen sodan ajan joukossasi antaa sinulle hyvän mahdollisuuden tutustua lähimpiin taistelijapareihisi. Sotilaallinen koulutus sisältää miehistö-.360 jalta. Tavoitteena on saada vapaaehtoiset toimimaan oman kotinsa lähipiirissä. Paikallisosastoissa koulutetaan vapaaehtoisia poikkeusoloja varten yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa. Toiminnan päämääränä on kansalaisten ja koko yhteiskunnan mahdollisimman hyvä valmius selvitä poikkeusoloista ja normaaliajan häiriötilanteista sekä luja maanpuolustustahto. Maanpuolustuskoulutus ry on koulutusorganisaatio. Joukkojen vapaaehtoinen yhteydenpito ja toiminta on osa sodan ajan joukkojen harjaantumista.

fi www. Tutkinto edellyttää 40 yliopistollisen opintoviikon suorittamista Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-ohjelmassa. Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminnasta ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssi. Reserviupseerin jatkotutkinto muodostaa samalla sotatieteiden maisterin opinto-ohjelman perusopinnot ja antaa kelpoisuuden määräaikaiseen reserviupseerin virkaan rauhan ajan puolustusvoimissa. Opiskelemaan pääsyn edellytyksenä on yleinen korkeakoulukelpoisuus.361 Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden opinto-ohjelmassa voidaan suorittaa reserviupseerin jatkotutkinto. Reserviupseerin jatkotutkinnon suorittaneet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin.fi www.mpkry. Sen suoritettuaan voi siirtyä muualle opiskelemaan.ja paikallisosastotoiminnasta saat lisätietoja varusmiesaikanasi esimiehiltäsi.mpkk. vaativiin tehtäviin sodan ajan organisaatiossa. Reservissä saat tietoa muun muassa internet -sivuilta osoitteista www.fi www.net www.milnet. varusmiesaikainen johtajakoulutus ja Maanpuolustuskorkeakoulun hyväksytty pääsykoe.mil-liikunta.fi VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS TUKEE VALMIUTTA Sotilaan Käsikirja . hakeutua jatkamaan sotatieteiden opintojaan tai palvella kouluttajana puolustusvoimissa.mil.

Varusmiespalveluksen aikana saat kuvan puolustusvoimista työpaikkana ja puolustusvoimien tarjoamista ammateista. Miehistökoulutuksen saaneet sopimussotilaat puolestaan työskentelevät vaativissa erikoistehtävissä esimerkiksi kuljettajina. Lisätietoja sotilasammateista saat perusyksikkösi kouluttajilta ja tietoja opiskelusta voi kysyä työharjoittelussa olevilta kadeteilta. sotilasammattihenkilöiden sekä sopimussotilaiden tehtävät. Heidän tehtävänsä jakautuvat tulevaisuudessa vähitellen upseereiden. Maanpuolustuskorkeakouluun halukkaat harjoittelevat yleensä kouluttajan tehtävissä. Maanpuolustuskorkeakouluun pyritään keväällä ja pääsykokeet ovat alkukesällä. Hakuohjeet ja hakuvaatimukset julkaistaan valtakunnallisissa sanomalehdissä ja Ruotuväkilehdessä. sotilaspapiston. Jos tavoitteenasi on sotilasammatti tai harkitset niitä. Varusmiespalveluksen jälkeen sinulla on mahdollisuus hakea sopimussotilaaksi. Erikoisupseerin tehtäviin voi hakeutua myös ammattikorkeakoulututkinnon kautta.362 14 SOTILASAMMATIT JA VARUSMIESPALVELUS Varusmiespalvelus peruskoulutuksena sotilasalalle Varusmiespalvelus on pääsyvaatimus ja samalla peruskoulutus sotilasalalle. erikoisupseereiden ja sotilasammattihenkilöiden hoidettaviksi. Sotilasammattihenkilöiden ja sopimussotilaiden tehtäviin edellytetään vähintään peruskoulua. Upseereiden ja sotilaspapiston tehtävät sekä osa erikoisupseerin tehtävistä edellyttävät akateemista koulutusta. jos olet kiinnostunut sotilasammateista. Sotilasalaan kuuluvat upseerien. erikoisupseerien. suorita peruskoulutuskauden palvelus hyvin ja ilmoita halukkuutesi aliupseerikouluun ja reserviupseerikouluun. että puolustusvoimissa on varsin paljon myös siviilihenkilöstön tehtäviä. Ohjeet hakemisesta Maanpuolustuskorkeakouluun ovat yksikön ilmoitustaulul- Sotilaan Käsikirja . Myös sotilasammattihenkilön vakinaisia tehtäviä voi hakea. Lisäksi voit testata omaa soveltuvuuttasi sotilasalalle. Uusia opistoupseereita ei enää koulutusjärjestelmän muututtua kouluteta. Kaikki tehtävät ovat avoinna sekä miehille että naisille. Huomaat. Ilmoita joukkueesi johtajalle ja yksikkösi päällikölle haastattelun yhteydessä.

Osa opinnoista suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamina puolustushaara. jotka ovat samalla reserviupseerin jatkotutkinto sekä sotatietei- Sotilaan Käsikirja . Jatkotutkinnot ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. tuloksellisuus. Yksikön yksikköupseerilla on lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun esitteitä. Upseeriksi opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä. joka on koulutuksen uudistuessa muuttunut sotatieteiden maisterin tutkinnoksi. jolla on tarkoitus. Mikä seuraavista puolustusvoimien ammateista ja tehtävistä sopisi Sinulle? Upseerikoulutus ja upseerin ammatti Sotilasalan akateeminen tutkinto suoritetaan sotatieteissä. joustavuus ja yhteistyö. Uralla ja tehtävissä menestymiseen vaikuttavat tuloksellisuus. Puolustusvoimien toimintaa kuvaavat tavoitteellisuus. Upseerin akateeminen koulutusohjelma muodostuu upseerin perusopinnoista.kuin siviilitehtävissä.ja aselajikouluissa. Siviiliviroissa edellytetään tehtävään sopivaa siviilikoulutusta. ammatinhallinta ja toiminta työyhteisössä. täydennysja jatkokoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Puolustusvoimat antaa henkilöstölleen perus-. Aikaisemmin puhuttiin upseerin tutkinnosta. Kotimaan tehtävien lisäksi puolustusvoimissa on mahdollisuus monipuolisiin kansainvälisiin tehtäviin. Henkilöstöltä edellytetään alansa peruskoulutusta ja työkokemusta. Puolustusvoimat tarjoaa haasteellisen ja mielenkiintoisen työn: työn. JOHTAJAKOULUTUS AVAA MAHDOLLISUUKSIA SOTILASALALLE Puolustusvoimat työnantajana ja sotilasammatit Puolustusvoimat on työnantaja. joka tarjoaa monipuolisia tehtäviä ja palveluspaikkoja eri puolilla Suomea niin sotilas.363 la. Sotilasammatit on esitelty myös korkeakoulujen ja oppilaitosten valintaoppaissa. Puolustusvoimissa palvelee noin 17 000 henkilöä. Sotilasviroissa edellytetään varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Kaikissa tehtävissä on eduksi hyvä kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky sekä kielitaito.

Upseerin koulutusohjelma on kuvattu alla olevassa kuvassa. Sotatieteiden maisterin opintoihin sisältyy kandidaatin tutkinto ja kandidaatin tutkintoon puolestaan sisältyvät upseerin perusopinnot.JA TÄYDENNYSKOULUTUS 50 Ylemmän päällystön kurssi 44 Sotatieteiden tohtori Yleisesikuntaupseerikurssi 36 – 38 TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus Esiupseerikurssi 34 – 35 Jatkokurssi 28 – 30 Täydennyskoulutus 10 v määräaikainen tehtävä RESERVIN TUOTTAMINEN Peruskurssit 25 Sotatieteiden maisterin tutkinto 5v määräaikainen tehtävä 23 Sotatieteiden kandidaatin tutkinto 21 Upseerin perusopinnot / reservin upseerin jatkotutkinto Yliopisto / Korkeakoulu Ammattikorkeakoulu Jatkokurssi Peruskurssi 20 IKÄ Valintakoe Mahdollinen oppisopimuskoulutus Varusmieskoulutus. siviilikoulutus Sotilaan Käsikirja .364 den kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkinnosta. Opiskelu sotatieteiden maisteriksi tapahtuu siten kolmiportaisesti joko yhtämittaisesti tai välillä työelämässä ollen. 60 55 PÄÄLLYSTÖKOULUTUS Ylimmän johdon kurssi RESERVIN TUOTTAMINEN UPSEEREIDEN PERUSKOULUTUS Toimialapäällikkökurssi ERIKOISUPSEEREIDEN KOULUTUS SOTILASAMMATTIHENKILÖIDEN KOULUTUS Vakinaiset erityistehtävät UPSEEREIDEN JATKO.

Perusopintojen laajuus on 60 opintoviikkoa Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti. Tykistökoulussa. Pioneerikoulussa. Opiskeluoikeuden saamiseen vaikuttavat perusopintojen opinnot ja vuosikokeen tulokset sekä mahdolliset määräaikaisen palveluksen aikana suoritetut opintonäytteet.ja asiantuntijatehtäviin. jonka suorittaneet sijoitetaan reservissä vaativiin sodan ajan tehtäviin. Reserviupseerin jatkotutkinto antaa kelpoisuuden määräaikaiseen virkaan. Ilmavoimien opiskelijat opiskelevat Ilmavoimien Viestikoulussa Tikkakoskella. Maavoimien kaikkien opiskelijoiden yhteiset perusopinnot järjestetään Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Merivoimien laivasto. Määräaikaisen kouluttajan sotilasarvo on aluksi vänrikki. Eriytyvät aselajiopinnot ovat Maasotakoulussa. Upseerin perusopinnot muodostavat samalla reserviupseerin jatkotutkinnon. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan.365 Upseerin perusopinnot antavat kelpoisuuden määräajaksi täytettävään reserviupseerin virkaan. Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuorevedellä ja Ilmasotakoulussa Kauhavalla. Palveltuaan määräajan virassa henkilö voi siirtyä reserviin koulutustuen ja/tai palvelusaikakorvauksen ansainneena tai jatkaa opiskelujaan. Ilmatorjuntakoulussa. Valmistumisen jälkeen sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneet upseerit palvelevat aluksi luutnantteina joukkueen kouluttajina ja eri Sotilaan Käsikirja . Määräajan pituus on viisi vuotta. Viestikoulussa ja Urheilukoulussa.ja rannikkolinjojen opiskelijat opiskelevat Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan yksikön varapäällikön tehtäviin ja rauhan ajan kouluttajan tehtäviin. korkeakouluissa ja oppilaitoksissa. jota voidaan kerran jatkaa toisella viidellä vuodella. Pääosin Helsingissä suoritettavien opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan yksikön päällikkötehtäviin ja kouluttaja. Henkilö voi valintansa mukaan joko ottaa viran vastaan tai hakeutua jatkamaan opintojaan joko Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muissa yliopistoissa.

366 toimialatehtävissä.) komentajan tehtäviin ja rauhan ajan perusyksikön päällikön tehtäviin. Se on edellytyksenä everstin ja sitä ylempiin virkoihin. puolustushaaraesikunnissa ja Pääesikunnassa sekä sotilaslaitosten opettajina. toimintavalmiuden. kansainvälisen toiminnan. suunnittelun. Yleisesikuntaupseerit ovat majurina osastoesiupseereina maanpuolustusalueen esikunnissa. Esiupseerikurssin jälkeen upseeri on majurina toimistopäällikkönä joukko-osastoissa ja sotilaslaitoksen opettajana sekä everstiluutnanttina osastoesiupseerina eri esikunnissa. huollon ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Sotatieteiden maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin vakituiseen virkaan. Määräaikaisen virkasuhteen päättyessä henkilö itse päättää kouluttautuuko hän puolustusvoimien kustantaman jatkokoulutuksen kautta puolustusvoimien vakinaiseen erikoistehtävään vai valitseeko hän erorahan ja siirtyy reserviin. Henkilö voi myös pyrkiä jatkamaan sotatieteiden opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon. toimistoupseerin ja sotilasopetuslaitosten opettajan tehtävissä. Everstiluutnanttina upseeri toimii joukkoyksikön komentajana ja esikuntapäällikkönä. Sodan ajan joukkoyksikön komentajakurssi ja rauhan ajan perusyksikön päällikkökurssin jälkeen upseeri palvelee kapteenina perusyksikön päällikön. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan joukkoyksikön (pataljoona/vast. Upseerin koulutusohjelmaan hakijalta edellytetään yleistä korkeakoulukelpoisuutta sekä reserviupseerin tai reservialiupseerin koulutusta. Palvelusaika nuoremman upseerin määräaikaisessa virassa on kymmenen vuotta ja sitä voidaan jatkaa yhden kerran viidellä vuodella. Everstinä upseeri on esikuntien osastopäällikön ja joukko-osaston komentajan tehtävissä. Ilmavoimien ohjaajalinjan opiskelijat opiskelevat sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavat opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Ilmasotakoulussa Kauhavalla. Kaikista upseerin tehtävistä noin kolmannes on kouluttajan tehtäviä. Yleisesikuntaupseerin tutkinto on sotilasalan akateeminen jatkotutkinto. Opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksyttyjen reservialiupseerien kou- Sotilaan Käsikirja . Upseerit palvelevat valmistumisen jälkeen aluksi yliluutnantteina saapumiserän johtajina tai yksikön varapäällikköinä. Pääosa upseereista palvelee erilaisissa johdon. Opiskelijaksi hyväksymiseen vaikuttavat aikaisemmat opinnot ja vuosikokeen tulokset sekä mahdolliset määräaikaisen palveluksen aikana suoritetut opinnot.

Yhteistoimintajärjestelyjä on mm teknisellä ja liikunta-alalla. jolloin ehtii palvelusaikanaan saavuttaa täyden sotilaseläkkeen.367 lutus täydennetään reserviupseerikoulutukseksi ennen upseerin perusopintojen alkamista. Hakijan tulee olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva.fi/joukot/ilmask Upseerikoulutuksen ja ammatin etuja Reserviupseerin jatkotutkinnon suorittaminen syventää käsitystäsi sotilasalasta ja kehittää sinua johtajana ja kouluttajana.mil. Hakijan on suoritettava hyväksytysti soveltuvuustestit ja kokeet sekä juostava hyväksytysti 12 minuutin testi.fi/joukot/merisk – Ilmasotakoulu www.mil.mil. voit sotatieteiden opiskelulla varmistaa pääsysi kiinni akateemisiin opintoihin sekä varman työpaikan viideksi vuodeksi. Lisätietoja saat sotilaslaitosten internetsivuilta: – Maanpuolustuskorkeakoulu www.fi/joukot/mpkk – Maasotakoulu www. Varusmiespalveluksen aikainen koulutus on itsessään valmennuskurssi sotatieteen opintoihin. Sotatieteiden perusopinnoista voi joustavasti siirtyä opiskelemaan myös muualle.mil. Sotilaan Käsikirja . Jos olet alalle sopiva. Maanpuolustuskorkeakouluun voi hakea varusmiesaikana. eikä pääsykokeeseen tarvitse erikseen valmistautua. Sotatieteiden opinnoissa pystyt hyödyntämään varusmiesaikanasi suoritetut opintoviikot täysimääräisenä. Lisäksi hakijan tulee olla suorittanut kadettikurssin alkuun (syksy) mennessä kokonaan varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus.fi/joukot/maask – Merisotakoulu www. Hakijan on oltava enintään 26-vuotias.

Sotatieteiden kandidaatin opintojen jälkeen voit hakea erikoishenkilön vakituisiin tehtäviin.368 Opiskelu ja opiskelijamajoitus ovat ilmaisia. Työn kuvaan kuuluvat monipuoliset ja haastavat tehtävät oman halukkuuden mukaan. Upseerin koulutus ja johtaja. Työpaikka opintojen jälkeen on taattu. Opiskeluajalta saat päivärahaa. joten et tarvitse opintolainaa.sekä kouluttajakokemus on arvostettu myös muilla työmarkkinoilla. Puolustusvoimat tukee uudelleen kouluttautumista määräaikaisen palveluksen jälkeen palkallisella opintovapaalla tai palvelusaikakorvauksella. jolla voi rahoittaa jatko-opintojaan tai muita tarpeitaan. koska opinto-oikeuksia ei myönnetä enempää kuin virkoja on tarjolla. Upseerin ammatti tarjoaa mielenkiintoisen työ ihmisten parissa. Määräaikaisen virkasuhteen päättyessä puolustusvoimat joko jatkokouluttaa sinut vakituiseen virkaan tai halusi mukaan tukee siirtymistäsi reserviin. Sotilaan Käsikirja . Suomalaisilla upseereilla on lisääntyvässä määrin mahdollisuus työskennellä myös kansainvälisissä tehtävissä. Sotatieteiden opinto-ohjelman ajankäyttö on suunniteltu tehokkaaksi. sotatieteiden kandidaatin tutkinto noin kolmessa vuodessa ja sotatieteiden maisterin tutkinto noin neljässä vuodessa. Vuodessa on kolme yliopistollista lukukautta. Voit rytmittää opinnot ja työn tarpeidesi mukaan suorittamalla alemman tutkinnon ja menemällä välillä työelämään. Myös työtehtävät ja niissä harjaantuminen valmentavat ylempiin tehtäviin. Upseerin koulutus ja ura ovat nousujohteisia ja niihin liittyy jatkuvan oppimisen periaate sekä jatkokoulutus aina vaativampiin tehtäviin. Tällä tavalla opinnoista valmistuu nopeasti upseerin ammattiin: Upseerin perusopinnot vuodessa. Mahdollisuudet seuraavan vaiheen opintoihin aukeavat oman halukkuuden ja kykyjen mukaan. Työtä tehdään nuorekkaassa ja liikunnallisessa ammatissa nykyaikaisen tekniikan parissa.

Opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää osoitettuja johtajaominaisuuksia. Ylimmät tehtävät edellyttävät laajaa kokemusta ja eräät tehtävät palvelusta kansainvälisissä tehtävissä. hyvää fyysistä kuntoa ja ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Siirtojen yhteydessä muuttokustannukset korvataan. Upseerin ammatissa kehittyminen edellyttää kuitenkin kokemusta erilaisista tehtävistä ja eri paikkakunnilla. Sodan ja rauhan ajan johtajatehtävät edellyttävät johtamistaitoa.369 Upseerikoulutuksen ja ammatin erityispiirteitä Hakijoilta edellytetään reserviupseerin tai aliupseerin koulutusta ja varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. hyvää fyysistä kuntoa ja soveltuvuutta upseerin ammattiin. Upseeri on siirtovelvollinen. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot edellyttävät palvelussitoumuksen tekemistä. Opinnot ovat tiiviitä ja kurssimuotoisia sisäoppilaitosolosuhteissa. paineensietokykyä. Upseerin koulutusohjelman aloittaminen edellyttää reserviupseerikurssin suorittamista. Reserviupseerin jatkotutkintoon ei liity palvelussitoumusta. Sotilaan Käsikirja . Reservialiupseerit suorittavat kurssin joukko-osastoissa ja Maasotakoulussa ennen opintojen aloittamista. Siirtoja vastoin asianomaisen omaa tahtoa tapahtuu hyvin harvoin.

Tulevaisuudessa puolustusvoimat tukee upseereina palvelleiden sotatieteiden kandidaattien kouluttautumista erikoisupseereiksi yleisen koulutusjärjestelmän yliopistoissa ja korkeakouluissa. Täydennyskoulutukseen kuuluvat maanpuolustuksen koulutusohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja osalla erikoisupseereista toimialapäällikkökurssi. Siviilihenkilöstön tehtävät ja koulutus Puolustusvoimissa palvelee noin 8000 siviilihenkilöä erilaisissa hallinnon.370 Erikoisupseerien tehtävät ja koulutus Puolustusvoimissa palvelee noin 800 erikoisupseeria. Sotilaan Käsikirja . suunnittelu. laitoksissa ja esikunnissa. ylemmän päällystön kurssi ja ylimmän johdon kurssi sekä alueelliset ja valtakunnalliset maanpuolustuskurssit. Puolustusvoimat järjestää siviilihenkilöstölle työpaikkakohtaisen perehdyttämiskoulutuksen sekä säännöllistä ja toimialakohtaista täydennyskoulutusta. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. jossa on avoimia tehtäviä sekä puolustusvoimien www-sivuilta. He toimivat asejärjestelmien teknisissä johto-.ja täydennyskoulutusta. Erikoisupseeri on alansa erikoisasiantuntija. Puolustusvoimien palvelukseen tuleva erikoisupseeri hankkii oman alansa koulutuksen puolustusvoimien ulkopuolella. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta. huollon ja erikoisalojen tehtävissä kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa. Puolustusvoimien itse antama erikoisupseerien ja sotilaspappien koulutus on perehdyttämis. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa.ja asiantuntijatehtävissä varikoilla. puolustushaaraesikunnissa ja Pääesikunnassa. maanpuolustusalueen esikunnissa. sotilasopetuslaitoksissa. Erikoisupseereilla on palvelusaikanaan täydennyskoulutusta keskimäärin noin kaksi vuotta. Siviilihenkilöstö otetaan palvelukseen ammatillisen peruskoulutuksen saaneena.

ja asiantuntijatehtävissä hallinnon. Siviilihenkilöt ovat oman alansa erikoisosaajia ja asiantuntijoita. sotilaslakimiehen. jossa on avoimia tehtäviä. Erikoiskoulutusvaihe järjestetään 1–3 kuukauden mittaisina toimialaja tehtäväkohtaisina kursseina ja käytännön työpaikkakoulutuksena. vartiointi-. Sotilaan Käsikirja . jossa on avoimia tehtäviä sekä puolustusvoimien www-sivuilta. Sotilasammattihenkilöstön koulutus alkaa peruskurssilla. taisteluväline-.371 Yliopisto. Sotilasammattihenkilöiden tehtävät ja koulutus puolustusvoimissa Puolustusvoimissa palvelee noin 1300 sotilasammattihenkilöä sotilaspoliisi-. suunnittelu. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta. psykologin. tutkimuksen ja kehittämisen aloilla. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta.ja kansialan tehtävissä. taloussuunnittelijan. koulutussuunnittelijan ja atk-suunnittelijan tehtävät. Sotilasammattihenkilöt ovat alansa ammattilaisia. Akateemisen koulutuksen saaneet voivat suorittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutusosastossa. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. Korkeakoulutuksen saaneiden siviilien määrä kasvaa puolustusvoimissa johto-. tilannevalvoja-. insinöörin.ja korkeakoulutuksen saaneiden tehtäviä puolustusvoimissa ovat esimerkiksi lääkärin. Kurssin yhteiskoulutusvaihe kestää kaksi kuukautta Maasotakoulussa. viesti-. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. ja lentokonehuoltoalan sekä kone.

Etusijalle asetetaan hakijat. kone. Sopimussotilaan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetään enintään vuoden ajaksi. Hae joukko-osastoon kouluttajaksi sopimussotilaana. ylioppilaat: jäljennös ylioppilastutkinnon todistuksesta. jotka ovat hakeutuneet tai aikovat hakeutua sotatieteiden opintoihin. jäljennös kantakortista/ lisälehdestä (joukko-osastosta tai sotilasläänin esikunnasta).ja tukialuksilla (tväl. jotta mahdollisimman moni sotilaan ammattiin sopiva henkilö saisi kokemusta puolustusvoimista työnantajana ja kouluttajan tehtävästä. Palvelukseen hakeudutaan käyttäen puolustusvoimien palvelukseenhakulomaketta (SA knto. Sopimussotilaat toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä: – kohdekouluttaja – valmiusjoukon apukouluttaja – kansainvälisen valmiusjoukon erikoiskouluttaja rauhanturvakokemusta (vast. jäljennös viimeisestä koulutodistuksesta. Hakeutujan on oltava alle 25-vuotias. Hakeutumisasiakirjojen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella heillä tulee olla mahdollisuus tulla hyväksytyksi Maanpuolustuskorkeakouluun. kouluttaja Oletko kiinnostunut upseerin ammatista. jäljennökset mahdollisten muiden tutkintojen todistuksista sekä jäljennös reserviupseerikurssin tai aliupseerikurssin todistuksesta. viesti) – ase. johto. Hakijalla on oltava reserviupseerin tai reservialiupseerin koulutus. Saat työtä ja kokemusta ammatista.) edellyttävissä tehtävissä. Hakemukseen liitetään alle kuusi (6) kuukautta vanha lääkärintodistus (T-lomake tai SAlääk 1141).372 Sopimussotilaaksi puolustusvoimiin. 20).ja johtamisjärjestelmien käyttäjä – käyttöhuoltaja joukkojen koulutukseen liittyen – apumekaanikko lennostoissa. laivuepalveluksessa apumekaanikkotehtävissä Sotilaan Käsikirja . – apukouluttaja taistelu-.

kuljetuspanssarivaunu. erikoistehtävä Oletko kiinnostunut sotilaan käytännön tehtävistä puolustusvoimissa kotiutumisen jälkeen. viestikeskusajoneuvo ja siihen liittyvä välitön kuljettajan tekemä käyttöhuoltotehtävä Sopimussotilaiden peruspalkkaus on palkkausluokan A5 mukainen eli 1222. Sopimussotilaat nimitetään virkasuhteeseen 6–12 kuukauden mittaiseksi ajaksi.7. joihin olet saanut koulutuksen ja johon sinut on sijoitettu sodan ajan sijoituksesi mukaisesti.62 • kuukaudessa (1.2003).58 • (1.7. Lisätietoja saat perusyksikön kouluttajilta. Hakuasiakirjat saat perusyksikön yksikköupseerilta. kersantti tai alikersantti. Sopimussotilaat nimitetään määräajaksi valtion virkasuhteeseen. kuten esim. panssarivaunu ja siihen liittyvä välitön kuljettajan tekemä käyttöhuoltotehtävä – erikoisajoneuvon kuljettaja. Tehtävästä voi hakea avoinna olevia vakinaisia virkoja. Sopimussotilaiden määräaikaista virkasuhdetta ei voida uudistaa. Hae sopimussotilaaksi ½ vuoden tai vuoden määräaikaiseen palvelukseen omaan joukko-osastoosi. Palvelusarvo on ylikersantti. Sopimussotilaaksi puolustusvoimiin.373 Määräaikaisen sopimussotilaskouluttajan peruspalkkaus on palkkausluokan A 8 mukainen eli 1329. Sopimussotilaiden tehtäviä ovat ensisijaisesti erikoiskoulutetun miehistön tehtävät. Sopimussotilaat toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä: – taisteluajoneuvon kuljettaja. Määräaikaisuus perustuu puolustusvoimien tarpeeseen tuottaa nuorta ja asiantuntevaa reserviä sodan ajan tarpeisiin sekä järjestelmien teknistymisen aiheuttamaan lisäkoulutus. kuten esim. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan erilaisia haittatyökorvauksia ja palkkauksessa on ikälisäjärjestelmä. telakuorma-auto. ponttoniauto.ja harjoittelutarpeeseen varusmiespalveluksen jälkeen. raivausajoneuvo. Sotilaan Käsikirja .2003). Kuukausipalkan lisäksi maksetaan erilaisia haittatyökorvauksia ja palkkauksessa on ikälisäjärjestelmä.

374 Lisätietoja saat perusyksikön kouluttajilta. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Hakuasiakirjat saat perusyksikön yksikköupseerilta.

375 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULUTUKSEN SEURANTA Sotilaan Käsikirja .

376 Sotilaan Käsikirja .

377 KOULUTUKSEN SEURANTA Merkitse tuloksesi ja suorituksesi seurantataulukkoon. Tulokset vaikuttavat osaltaan koulutusvalintoihin peruskoulutuksen jälkeen. Sotilaan Käsikirja . Näin voit seurata omia tuloksiasi.

378 Sotilaan Käsikirja .

Olet läpikäynyt elämänvaiheen. Varusmiespalveluksesi päättyy. että olet muuttunut näinä kuukausina. Sinulla on ollut yhteys kirkon työhön.379 VARUSMIESPALVELUKSEN TILINPÄÄTÖS Olet kulkenut palan matkaa yhdessä palvelustovereittesi. Joku läheinen ihminen on ehkä sanonut Sinulle. joka ei unohdu. Tulevaisuudessakin voit elää yhteydessä omaan seurakuntaasi. Sotilaan Käsikirja . Tämä aika on antanut uusia ystäviä ja vaikuttanut Sinuun. esimiestesi ja sotilaspapin kanssa. On aika pysähtyä hetkeksi miettimään: Miten olet muuttunut varusmiespalvelusaikana: Edessäsi ovat nyt aikuisen elämä. Se on tärkeä viesti. Sinulla on unelmasi tulevista vuosista: Mitä odotat elämältäsi: Palaa joskus näiden mietteittesi äärelle ja punnitse asioita uudelleen.

Ansa Ansa tarkoittaa mitä tahansa välinettä tai materiaalia. haavoittamaan tai tappamaan. olet velvollinen kysymään. mutta sotilaskielessä sillä on oma määritelmänsä. että sotilaat voisivat ymmärtää toisiaan. joka antaa varusmieskoulutusta sekä tutkimusosasto. Toimialakoulut. Käytä sellaista kieltä. käytetään mahdollisimman täsmällistä ja ymmärrettävää kieltä. hylsyille ja nalleille.380 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ Suomen kielen sanoilla saattaa sotilaskielessä olla rinnakkainen merkitys yleisen käytännön kanssa. jonka sisäpiiri ymmärtää. panoksille. kuten Urheilukoulu rinnastetaan aselajikouluihin. Yleensä aselajikouluissa on korkeakouluosasto. Esimerkiksi YK-joukoissa termillä "ei mielellään" saattaa olla jyrkän kieltävä sisältö. Sotilaan Käsikirja . Ampumatarvike Yhteiskäsite ammuksille. Sotilaskielen käsitteet on syytä oppia tuntemaan. Alokas Aloitteleva sotilas. Silloin kun kyse on sotilaallisesta toiminnasta. liikuttaa tai lähestyy vaarattomalta näyttävää kohdetta tai suorittaa ilmeisesti turvallisen toimenpiteen. Käytetään myös käsitettä ampumatarvike-elementti. joka joskus voi olla äkkinäiselle vaikeaa. joka ymmärretään oikein. joka on suunniteltu. sytyttimille. Jos et ymmärrä. Aliupseeri Aliupseerin sotilasarvoon ylennetyt varusmiehet reserviläiset sekä upseerioppilaat ja upseerikokelaat. joka ei ole tehnyt sotilasvalaa tai antanut juhlallista vakuutusta. Aselajikoulu Sotilasopetuslaitos. joka on erikoistunut määrätyn aselajin asioiden tutkimukseen ja opetukseen. Ansa toimii odottamatta. Esimerkiksi ansa on yleiskielessä ensisijaisesti pyydys. joka antaa opetusta Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana ja perusyksikkö. Sotilaskielen käsitteitä ei pidä sekoittaa sotilasslangiin. kun henkilö koskee. rakennettu tai muunnettu vahingoittamaan.

Elintarvikehygienia Toimenpiteet. joilla pyritään estämään elintarvikkeiden pilaantumisesta tai saastumisesta aiheutuvat terveydelliset vaarat sekä tähän liittyvä valvonta. Ohjusten ampuma-. elektroniseen vaikuttamiseen sekä elektroniseen suojautumiseen. Elektroninen sodankäynti jakautuu elektroniseen tukeen. joiden vaikutukset pohjautuvat lisääntymiseen kohdeorganismeissa. Epäsuora-ammunta Ammunta. jotka toimivat yleensä pienryhminä. kunnossapitoa ja evakuointia.ja korotuskulma.381 Asehuolto Asehuolto on asemateriaalin täydennystä. sieniä tai alkueläimiä sekä niiden tuottamia tai niiden kaltaisia teollisesti valmistettuja myrkkyjä.ja kasvitautien aiheuttajia. lääkärin. Erikoisjääkärijoukot Erikoisjääkärijoukot ovat tärkeiden kohteiden ja toimintojen suojaamiseen. bakteereita. jossa aseelle määritetään kohteen ja aseen keskinäisen sijainnin sekä muiden tietojen avulla ampuma-arvot. riketsioita. engl. -eläinlääkärin. huolto-. Erikoisjoukot Monipuolisiin ja tavanomaisista sotilasoperaatioista poikkeaviin tehtäviin tarkoitettuja ja niitä varten koulutettuja sekä varustettuja joukkoja.ja testauslaitteet kuuluvat asehuollon piiriin. Elektroninen sodankäynti (ELSO. Sotilaan Käsikirja . Niiden toiminnalle on tyypillistä korkea toimintavalmius. -teknikon ja taloudenhoitajan tehtävissä palvelevat sotilaat sekä erikoisupseerit reservissä. Electronic Warfare. -kapellimestarin. vaativiin tiedustelutehtäviin ja taisteluun vihollisen erikoisjoukkoja vastaan tarkoitettuja erikoiskoulutettuja joukkoja. eläin. Biologiset taisteluaineet voivat olla viruksia. EW) on sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vaikutuksilta. itsenäinen pienryhmätoiminta ja kyky toimia vaikeissa olosuhteissa. vihollisen keskeisten sotilaskohteiden tuhoamiseen. Erikoisupseerit Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasinsinöörin. koulutus. Biologiset taisteluaineet Eriasteisia helposti leviäviä ihmis-. sivu.

joka saastealueella toimittaessa on usein pakko toistaa. Harhauttaminen Harhauttamisen tarkoituksena on antaa viholliselle väärä käsitys omasta toiminnasta ja kohdistaa vihollisen toiminta oman toiminnan kannalta toisarvoisille alueille. H-hetki Hyökkäyshetki. Esteet Maaston estearvoa lisäävät rakenteet. Hajauttaminen Joukon ryhmittäminen laajalle alueelle siten. että suojautumisnäkökohdat otetaan huomioon tehtävän suorittamista vaarantamatta. Esikunta Komentajan ja päällikön avuksi johtamistoiminnan eri alojen hoitamiseksi asetettu henkilöstö.382 Erilliskäsky Käsky. jonka etupuolella vihollisen yllättävä kohtaaminen on mahdollinen. joita kyseinen tehtävä koskee. jotka hidastavat tai kanavoivat vihollisen liikettä. joka annetaan vain sille tai niille johtajille. Esikäsky Toiminnan nopeuttamiseksi annettava varsinaista käskyä edeltävä käsky. hajontakuvion muoto ja mitat ilmoittavat sen. Etulinja Maasto. erimerkiksi prikaatin esikunta. joka sisältää valmistautumistehtävän. Hajonta Hajonta syntyy satunnaisten virheiden vaikutuksesta. jossa omat joukot ovat taistelukosketuksessa vihollisen kanssa tai taso. Esteet rakennetaan yleensä piikkilangasta tai kaivamalla. Esteinä voidaan käyttää erilaista kalustoa tai muuten aikaansaatuja rakenteita. Sotilaan Käsikirja . Esipuhdistus Jokaisessa joukossa välittömästi saastumisen tapahduttua tai sitä epäiltäessä aloitettavaa henkilöstön ja materiaalin puhdistustoimintaa. millainen on suorituksen hajonta.

prikaati. Ilmavaroitus Ilmavaroitus on ennakkoilmoitus aluetta uhkaavasta ilmavaarasta. Jalkaväki Pääosin moottoroiduista kivääri-. jolloin iskuporras aloittaa tunkeutumisen vihollisen ryhmitykseen. jolla ilmaistaan iskemien paikka maalin suhteen esimerkiksi vasen 50. lyhytaikaiseen ja ennakolta valmisteltuun hyökkäykseen määrätty tehtävänmukaisesti kokoonpantu ja varustettu joukko. että joukon osa kerrallaan kuljetetaan esimerkiksi autoilla toisten jatkaessa marssiaan. joka muodostaa sodan ajan puolustusvoimien rungon. Henkilökohtainen hygienia Yksilöön itseensä kohdistuva puhtaanapito terveydellisten vaarojen torjumiseksi. täydennystä. Joukko-osasto Useamman joukkoyksikön tai perusyksikön käsittävä sotajaotuksen mukainen hallintokokonaisuus. Henkilökohtainen ase Sotilaan taisteluvarustukseen kuuluva henkilökohtainen käsiase. Hyökkäyshetki. esimerkiksi rynnäkkökivääri.ja kranaatinheitinyksi-köistä.383 Havainto Tulen osuvuuteen liittyvä käsite. Sotilaan Käsikirja . Suomessa jalkaväkeen kuuluvat lisäksi panssarijoukot ja ratsuväki. varastointia. joka välittömästi kuuluu yhtymän tai sitä korkeamman johdon alaisuuteen. Huolto Henkilöstön hoitoa sekä materiaalin hankintaa. Iskuosasto Rajuun. rykmentti. kunnossapitoa. panssaroiduista panssarijääkäriyksiköistä ja sissitoiminnan menetelmin taistelevista erillisyksiköistä koostuva maavoimien pääaselaji. edessä 100. panssarintorjunta. H-hetki Joukon johtajan määräämä hetki. tarkkuuskivääri tai pistooli. Heittomarssi Marssin suorittaminen siten. evakuointia ja niihin liittyviä kuljetuksia joukkojen taistelukelpoisuuden ylläpitämiseksi. konekivääri. erillinen pataljoona tai erillinen patteristo jne.

rakettiperiaatteella toimiva. Sotilaan Käsikirja . Kenttälinnoittamisen II asteessa saadaan suoja vähintään kranaattien pintaräjähdyksiltä. vammoja tai ohimeneviä häiriöitä ihmisten.ja henkilöstön sijoittamistoimenpiteet. patteristo. Kansainvälinen valmiusjoukko Sitoumuksen tehneestä henkilöstöstä koostuva PorJPr:n osa. varustamis. Kenttävarustus Kaikkien niiden henkilökohtaisen varusteiden kokonaisuus. pl. esikunnan ja perusyksikköjä sisältävä kokonaisuuden yleisnimitys.ja terveydenhoito.384 Joukkosidontapaikka Lääkärin johtama yleensä joukkoyksikön lääkintäjoukkueen (-ryhmän) perustama huoltopaikka (lyh. Kenttälinnoittaminen Joukon tehtävään ja toimintaan perustuvaa tai rakentajajoukkojen suorittamaa linnoittamista. Kertasinko Kertakäyttöinen. Kenttälääkintä Puolustusvoimien vastuualueella tapahtuva sairaala. JSp) Joukkotuotanto Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen muodostamiseen tähtäävät ja rauhan aikana toteutettavat valinta-. Kenttälinnoittamisen I asteessa hankitaan suoja sirpaleita vastaan. rekyylitön. Esimerkiksi pataljoona. Kemialliset taisteluaineet Kiinteitä. Joukkotuotannossa joukot muodostetaan tulevaan sodan ajan kokoonpanoonsa ja koulutetaan siinä. Joukkoyksikkö Yleensä samaa aselajia olevan. jota yksittäinen sotilas tarvitsee selviytyäkseen kaikissa olosuhteissa. komentajan. nestemäisiä tai kaasumaisia ja myös aerosolimuodossa esiintyviä myrkyllisiä yhdisteitä. kenttähygienia. valmiiksi ladattu panssarintorjunta-ase. joka on tarkoitettu vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. joita käytetään sotatoimissa aiheuttamaan kuolemaa. koulutus-. eläinten tai kasvien elintoiminnoissa.

Lähtökynnys Maastonkohta tai maastolinja. jonka vaikutus joko kokonaan tai osaksi perustuu ammustäytteen räjähdykseen. joka joukon alkupään (erikseen käskettäessä jälkipään) on liikkeelle lähtiessään sivutettava määräaikana. Kosketus menetetään. Tiedustelukosketuksessa säilytetään viholliseen sellainen (näkö)yhteys. että sen toimet voidaan havaita. vyö. Sotilaan Käsikirja . Kranaatti Ammus. Lyöminen Vihollisen saattamista useiksi vuorokausiksi kyvyttömäksi jatkamaan aikaisempaa toimintaansa tai taistelua. Luoti Pienikaliiperisen aseen ammus tai iskuenergialtaan vaikuttava suurempi-kaliiperisen ammuksen luotimainen osa.385 Kevyt konekivääri Automaattinen sarjatulta ampuva. kun vihollisen toiminnasta ei voida saada välitöntä tietoa. Taistelukosketuksessa tulitetaan tai voidaan tulittaa vihollista ja säilytetään kosketus taistelua käyden. Koukkaus Saartaen usein tiettömän maaston kautta vihollisen sivustaan tai selustaan suunnattu hyökkäys vihollisen yhteyksien katkaisemiseksi ja sen tuhoamiseksi yhdessä rintaman suunnassa hyökkäävien joukkojen kanssa. Kiväärikranaatti Kiväärikaliiberisen käsiaseen piipun suusta laukaistava kranaatti tai erikoisammus. Kosketus Tuntuma viholliseen.ja/tai lipassyötteinen alle 10 mm konetuliase. Lamauttaminen edellyttää yleensä vähintään 20 % henkilöstötappioiden tuottamista kyseiselle joukolle lyhyenä ajanjaksona. Lamauttaminen Lamauttamisella tarkoitetaan joukon toiminnan estämistä määräajaksi tai sen saattamista kyseisen taisteluvaiheen tai ainakin usean tunnin ajaksi toimintakyvyttömäksi.

Majoituspotero Majoituslinnoite. Maanpuolustusalue Itsenäisiin sotatoimiin kykenevä. joka rakennetaan kaivamalla maahan kuoppa ja kattamalla se sirpaleilta suojaavalla puu-. Maanpuolustus on puolustuspolitiikan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.ja kivikerroksella. Majoituspotero rakennetaan puoliryhmää tai ryhmää varten. Maanpuolustuskorkeakoulu Sotilasalan tiedekorkeakoulu (yliopisto). Maanpuolustus Valtakunnan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi sekä laillisen oikeusjärjestyksen säilyttämiseksi tehtävät sotilaalliset. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa reserviupseerin jatkotutkinto. joiden tarkoituksena on vaikeuttaa kohteiden havaitsemista. johon asetettuja maaleja saadaan ampumaharjoituksessa tai sen määrätyssä vaiheessa ampua. Jatkotutkintoina suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. jonka kuluttua lähtökäskyn saapumisen jälkeen joukon on voitava lähteä liikkeelle. taloudelliset. hallinnolliset sekä väestönsuojeluun ja tiedotustoimintaan liittyvät toimenpiteet. Maali Kohde. Maalialue Alue. Maastouttaminen Toimenpiteet.386 Lähtövalmius Johtajan joukolle käskemä aika. tunnistamista ja paikantamista sekä tarkan maalipisteen valintaa. maa. sotatieteiden kandidaatin tutkinto sekä sotatieteiden maisterin tutkinto. Sotilaan Käsikirja . jossa tutkitaan ja opiskellaan sotatieteitä. muotouttaminen ja naamiointi. Maasotakoulu Maavoimien puolustushaarakoulu Lappeenrannassa. useita sotilasläänejä ja mahdollisesti armeijakuntia käsittävä ja eri puolustushaarojen toimenpiteitä koordinoiva ylijohdon alueellinen johtoporras. Maastouttamiseen kuuluvat maaston hyväksikäyttö. johon vaikutetaan tulella.

Murrosteisiin liittyy aina miinaryhmien ja -esteiden käyttö. joka on vaarallinen sen vuoksi. varastointiin ja jakoon sekä ruoan valmistukseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus. Sotilaan Käsikirja . Merisotakoulu Merivoimien puolustushaarakoulu Helsingissä Miehistö Sotamiehet ja matruusit sekä korpraalit ja ylimatruusit. Marssitauko Lyhyehkö marssisuunnitelman mukainen pysähdys marssilla. Marssitauolla suoritetaan pieniä huoltotoimenpiteitä ja tarvittaessa ruokaillaan. johon liittyy myös toiminnan valvonta. Muonitus Elintarvikkeiden hankintaan.387 Marssilepo Useamman tunnin mittainen pysähdys marssilla joukon huoltoa ja lepoa varten. että siellä on räjähdepanoksia ja miinoja. Murroste Tielle tai muulle kulku-uralle kaadetuista puista. Naamiointi Toimenpiteet. Muotouttaminen Kohteen rakentaminen tai täydentäminen niin. Marssiosasto Yhtenäisessä johdossa marssiva osasto. joiden tarkoituksena on sulauttaa kohde ympäristöön. sorretuista kallioleikkauksista. johon on asennettu räjähdepanoksia ja miinoja. että se muodoltaan sopeutuu ympäristöön. Miinoitettu alue Miinoitettu alue on alue. sorretuista rakennuksista tai rakennetuista tie-esteistä muodostuva kulkueste. Miinoite Miinoite on tarkasti määritetty alue.

Napalm Yleisnimitys maaöljytisleisiin perustuville polttoainetaisteluaineille. Paikantaminen Pisteen koordinaattien mittaaminen tai määrittäminen. kohteiden itämiseksi tai suojaamiseksi sekä vihollisen kuluttamiseksi ja hidastamiseksi sissitoiminnalla. hylsy. panos ja nalli on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. johon patruuna asetetaan ladattaessa. joissa nestemäinen polttoaine on erilaisia kemiallisia yhdisteitä käyttäessä sakeutettu hyytelömäiseksi. Patruunapesä Aseen piipun tai putkiontelon osa. Paikanpeittämismenetelmä Menetelmä. Perusmenetelmänä on koordinaattien korvaaminen numeropeitteistöstä saaduilla peitevastineilla. Ontelokranaatti Suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuva kranaatti. jossa ammus tarpeen mukaan sytyttimineen. Sotilaan Käsikirja . voimakkaasti palavaksi massaksi. Paikallispuolustus Alueellisen puolustuksen koko valtakunnan kattava osa alueen valvomiseksi. panoksen tai räjäyttimen sytyttäväksi ilmiöksi. Patruuna Yhtenä kokonaisuutena ladattava laukaus. Käytetään myös käsitettä patruunalaukaus. Paikallisjoukko Sotilasalueen joukkoihin kuuluva alueellinen joukko. (pelkistetty) Opistoupseeri Opistoupseerin viroissa palvelevat sotilaat ja opistoupseerit reservissä. Panssarintorjunta Panssarivaunujen tuhoaminen panssarintorjunta-aseilla. Operaatiotaito Oppi sotatoimen voittamisesta. jolla paikkatiedolle luodaan lyhyen ajan kestävä tietoturva.388 Nalli Ampumatarvike tai sen osa. joka muuttaa laukaisukoneistolla aikaansaadun impulssin toisen nallin.

Potero Taistelijan omin työkaluin tekemä laakatulelta ja mahdollisesti sirpaleilta ja säältä suojaava toimintapaikka. Polttotaisteluaineita voidaan käyttää myös taistelukentän valaisuun.389 Perustaminen Perustamisella tarkoitetaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimia sodan ajan joukkojen aikaansaamiseksi. viirikkö tai vastaava. yleensä korkean palamislämpötilan omaavia aineita. komppania. Perusyksikkö Pienin hallinnollinen yksikkö. Pikalinnoittaminen Joukon tehtävään ja toimintaan perustuvaa linnoittamista ja ampumaalan raivausta omia työkaluja käyttäen. Pidettävä maastonkohta Ylemmän johtoportaan käskemä maastonkohta tai -alue. pienentää vihollisen tulen sekä sään vaikutusta ja hidastaa vihollisen liikettä. Alle 20 mm aseilla (kivääreillä) on piippu ja sitä suuremmilla putki. Pioneeritoiminta Kaikkien puolustushaarojen ja aselajien toimenpiteet. Sillä hankitaan suoja laakatulelta. Polttotaisteluaineet Helposti syttyviä. joka antaa luodille lähtösuunnan. merivoimat ja ilmavoimat. Näitä toimia ovat esimerkiksi asevelvollisten määrääminen sodan ajan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen joukkojen kokoonpanojen edellyttämiin tehtäviin sekä muodostettavien joukkojen varustaminen sotavarustuksella. Sotilaan Käsikirja . josta saa luopua vain käskystä ja joka taistelun päätyttyä on oltava omien joukkojen hallussa. Puolustushaarat Suomen puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat. joiden tarkoituksena on pioneerivälinein edistää tulen käyttöä ja liikkeen suoritusta. joita käytetään elävän voiman tuhoamiseen. Kansainvälisesti puolustushaaroiksi voidaan lukea lisäksi mm merijalkaväki ja strategiset ohjusjoukot. lentue. patteri. materiaalien ja rakenteiden vaurioittamiseen sekä maaston sytyttämiseen. Piippu Aseen osa.

vyö ja/ tai lipassyöttöinen yli 10 mm. rekyylitön. Sotilaan Käsikirja . Reservi Joukkojen ne osat. harjoituksissa tai reserviupseerin määräaikaisessa virassa puolustusvoimissa. mutta alle 20 mm. ryhmävarustukseen kuuluva ase. jossa suoritetaan mm sotatieteiden opintoja Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana. konetuliase. Reserviupseeri Henkilö. Merisotakoulu Helsingissä ja Ilmasotakoulu Kauhavalla. Raskas konekivääri Kiväärin patruunalla toimiva automaattinen sarjatulta ampuva. valmiiksi ladattu panssarintorjunta-ase. Putki Aseen osa. 20 mm ja sitä suuremmilla aseilla (tykeillä) on putki Päiväannos Miehille päivittäin jaettava muonan määrä. Rihla Aseen piipun tai putkiontelon muoto-osa. Puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu Lappeenrannassa. joka antaa ammukselle lähtösuunnan. kertakäyttöinen. Ryhmäase Ryhmän käsiaseiden tulen tehoa ja ulottuvuutta täydentävä. Reserviupseeri voi olla joko reservissä. Raskas kertasinko Raskas. jotka johtaja varaa käyttöönsä voidakseen niillä tarvittaessa ratkaisevasti vaikuttaa taistelun kulkuun. joka antaa ammukselle ratavakuuden vaatiman rotaatioliikkeen. rakettiperiaatteella toimiva. joka on suorittanut reserviupseerikurssin ja jonka Tasavallan presidentti on ylentänyt upseeriksi. Päätös Tilanteenarvioinnin lopputulos: ratkaisu mitä teen tehtävän täyttämiseksi. Ryhmitys Joukon ja sen osien keskinäinen sijoitus maastossa.390 Puolustushaarakoulu Puolustushaaran tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut koulu.

jolla voidaan ampua sarja-. varustaminen. Salaaminen Salaamisen tarkoituksena on estää vihollista saamasta toimintaansa hyödyttäviä tietoja joukkojemme toiminnasta.ja kokoamispaikka haavoittuneita varten. Sirpaleen vaikutusetäisyys Pisin etäisyys räjähdyspisteestä. Sissitoiminta Vihollisen selustassa tai sen hallussa olevalla alueella käytävää. Sodan ajan joukkojen tuottaminen Niiden toimenpiteiden kokonaisuus. lähinnä hajautettuna tai pieninä osastoina käytävää taistelua.tai kertatulta. Sissisota Miehitetyssä maassa tai alueella käytävä ja yleensä siviiliväestöön tukeutuva hajautettu sota. joilla rauhan aikana luodaan operatiivisten vaatimusten mukaiset sotakelpoiset puolustusvoimien sodan ajan joukot. siirtymisten ja muiden toiminnan valmistelujen salaaminen sekä olosuhteiden hyväksikäyttö. hidastaa ja häiritä sitä sekä sitoa sen joukkoja selustaansa. Sotilaan Käsikirja . jonka päässä sirpaleen iskuenergia vielä riittää vahingoittamaan maalia. Sen yhteydessä tai takana voi toimia sairasajoneuvoasema. jonka päämääränä on viholliselle tappioita tuottaen kuluttaa. koulutus ja harjoittelu. ennakolta valmisteltua ja yleensä pitkäaikaista. purske. suoja. Salaamiseen kuuluvat ainakin säteilevien laitteiden käyttörajoitukset. sijoittaminen ja ylläpito sekä perustaminen. Joukkojen henkilöstön valinta. Ryömintähauta Kaivanto.391 Rynnäkkökivääri Lyhyttä kivääripatruunaa käyttävä automaattinen kiväärikaliiperinen käsiase. Räjäytin Sytyttimen tai kranaatin yleensä puristetusta brisanttisesta räjähdysaineesta muodostuva osa. joka välittää räjähdyksen räjähdysnallista räjähdysainetäytteeseen. jossa voidaan siirtyä suojassa ryömien tai kontaten linnoitteesta tai pesäkkeestä toiseen. Voidaan erottaa tarvittaessa joukkosidontapaikasta määritteellä perusyksikön sidontapaikka. Sidontapaikka Perusyksikön lääkintäryhmän perustama ensiapu-.

(pelkistetty) Strateginen isku Yllättäen. sotalaitosoppi. Sotilaan Käsikirja . sotatekniikka. Eri maissa sotatieteistä voidaan eritellä myös huolto. Sotilasvirkamiehet Erikoisupseerin virkaan siviilikoulutuksensa perusteella nimitetyt vänrikit sekä miehistöön tai aliupseereihin kuuluvat sotilaat. Varsinaista hyökkäystä edeltää ilmavoimin. jonka tavoitteena on valtakunnan elintärkeiden kohteiden nopea lamauttaminen ja haltuunotto sekä valtakunnan johdon alistaminen. jotka voimassa olevien määräysten mukaan ratkaisee asianomainen esimies sotilaallisen asemansa perusteella. johtaminen. Suomessa sotatieteisiin luetaan strategia. operaatiotaito ja taktiikka. toimintavalmiina olevin joukoin aloitettava sotatoimi. erikoistehtäviin tai kouluttajiksi sijoitetut sotilaat. sotilasmaantiede ja linnoittamisoppi. elektronisen sodankäynnin keinoin ja erikoisjoukoin toteutettava isku tärkeimpiin kohteisiin. Sodankäynnin luonteesta johtuen sotataitoon sisältyy vahva innovatiivinen ja luova elementti Sotatieteet Kriisinhallintaan ja maanpuolustukseen sidoksissa olevien tieteenalojen ja niiden sovellusalueiden muodostama kokonaisuus. sotilaslääketiede. sotilaspsykologia. Sotilaspapit ja -diakonit Puolustusvoimien kirkollinen henkilöstö. ohjuksin. Sotilasammattihenkilöt Sotilasammattihenkilön viroissa palvelevat sotilaat. sotilassosiologia ja sotahistoria. sotilaspedagogiikka. Sotataito Kyky soveltaa sotatieteitä voitollisesti käytäntöön. Strategia Oppi sodan voittamisesta. sotatalous.392 Sopimussotilaat Puolustusvoimiin yleensä harjoittelijoiksi määräaikaiseen virkasuhteeseen palkatut. tykistöasein. Sotilaskäskyasiat Sellaiset puolustusvoimia tai niissä palvelevia henkilöitä koskevat asiat.

jotka suojaavat hyökkäyksen lähtöalueen sekä iskevän osan sivustaa ja selustaa. Suojakumpare Poteron viereen sijoitettu maasta. Suojaava osa Joukot. Suojeluvaroitus Suojelutiedustelun antamien perusteiden mukaisesti tapahtuva joukkojen varoittaminen ja suojautumisvalmiuden nopea kohottaminen. johon suojaudutaan tulitukselta muu toiminta keskeyttäen. suojakäsineet ja suojajalkineet sekä suojapeitteet ja suojateltat. Suojeluhälytys Suojelutiedustelun antamien perusteiden mukaisesti tapahtuva joukkojen hälyttäminen ja suojautumisen kohottaminen äärimmilleen. Taistelijan varustus Taistelu. joilla miinoittamalla. suojapuvut. Suojakolo Poteron yhteyteen rakennettu katettu tila.ja polttoaseen vaikutuksilta suojaavat suojanaamarit. jonka avulla taistelija selviytyy taistelutehtävissä ja kaikissa taistelukentän olosuhteissa. jotka estävät ulkopuolisessa ilmassa olevien epäpuhtauksien ja myrkkyjen joutumisen hengityselimiin.ja kenttävarustuksesta koostuva kokonaisuus. taistelijaa luodeilta ja pinnan suunnassa lentäviltä sirpaleilta suojaava rakennelma. Sotilaan Käsikirja . Suojavälineet Suojavälineitä ovat ABC. joka suojaa taistelijaa sirpaleilta. Suojanaamari Erityisillä suodattimilla tai ilmasäiliöillä varustettua kasvoille asetettavia laitteita. hävittämällä ja murrostamalla pyritään suojaamaan oma toiminta sekä estämään ja hidastamaan vihollisen liikettä ja tuottamaan sille tappioita. kivistä ja naamiokerroksesta koostuva. Suojapotero Potero.393 Suluttaminen Toimet.

Taisteluvarustus Henkilökohtaisesta aseesta ja suojavälineistä. keskeytymätön ja häikäilemätön jatkaminen lyödyn tai vetäytymään pakotetun vihollisen tuhoamiseksi. Taistelutunnus Sana. Taloushuolto Huoltolaji. Taistelutunnusta käytetään esim. Taistelusuunnitelma Suunnitelma taistelutehtävän suorittamista varten. jossa voidaan siirtyä suojassa pystyssä tai kyyryssä linnoitteesta tai pesäkkeestä toiseen ja josta voidaan tarvittaessa taistella. vaatetuksen. jossa toteutetaan perusyksikön taisteluväline-. käsittää joukon eri aselajien (puolustushaarojen) toiminnan eri vaiheissa vaihtoehtoineen. Sotilaan Käsikirja . pioneeri.ja suojelumateriaalihuoltoa. jonka taistelija tarvitsee selviytyäkseen taistelutehtävässä. Takaa-ajo Hyökkäyksen nopea. Taisteluvälinepaikka Taisteluvälinepaikka on komppanian (vast. tehtäessä vastahyökkäystä oman joukon toiseen pesäkkeeseen. talousveden. jota käytetään omien tunnistamiseen taistelussa. Taisteluhauta voi olla avoin tai katettu. ampumatarvikkeista sekä erikoisvälineistä koostuva varustekokonaisuus. kunnossapitämällä ja evakuoimalla alan materiaalia. Taistelutekniikka Pienen osaston (partion.394 Taisteluhauta Kaivanto.) taisteluvälineryhmän perustama taisteluvälinehuoltopaikka. jonka tehtävänä on pitää joukot muonituksen. Taktiikka Oppi yksittäisen taistelun voittamisesta (pelkistetty). majoitusvälineiden sekä toimistovälineiden osalta taistelukelpoisina täydentämällä. ryhmän) toiminta ja aseiden käyttö taistelun tai sen osan voittamiseksi. Taistelukosketus Kosketuksen säilyttäminen vastassa olevaan viholliseen taistelua käyden.

Torjuntamaaleja ovat kevyet ja raskaat torjuntamaalit. joka joukon on määrä saavuttaa.395 Talvinaamiointi Osa välineestä maalataan valkoisiksi kuviointimallien mukaisesti. Tilanteenarviointi Tehtävän suoritukseen vaikuttavien tekijäin erittely ja eri suoritusmahdollisuuksien harkinta. jossa hyökätään siviiliväestöä vastaan sodan lakeja kunnioittamatta. taistelusuunnitelman mukainen epäsuoran tulen valmisteltu maali. kuormituksesta laukeava räjähdyspainevaikutteinen miina. Sotilaan Käsikirja . tulkintaa. Telamiina Telamiina on ensisijaisesti panssarivaunuja vastaan tarkoitettu. Maali voi olla poistettavaa. Käsite on viime vuosina laajentunut tarkoittamaan sodan kaltaista rikollista toimintaa. Toimintaohje Yleensä pitkähköä ajanjaksoa varten annetut toiminnan suuntaviivat tehtävän täyttämiseksi. Tehtävä Johtajan saama tai itselleen asettama täsmennetty toiminnan päämäärä. Tiedustelu Omaan suunnitteluun ja toimintaan vaikuttavien seikkojen erityisesti vihollista ja maastoa koskevien tietojen hankkimista. kokoamista. arviointia ja tarvitsijoille toimittamista. Torjuntamaali Torjuntasuunnitelmaan kuuluva. Terrorismi Pelkoa herättävä ja väkivaltaisia keinoja käyttävä sorto tai pakkovalta. Toteuttamisvaihtoehto Toimintamahdollisuus tehtävän täyttämiseksi. Tavoite Maastoalue tai tasa. Tiedustelija Sotilas joka hankkii tiedustelutietoja vihollisen hallussa olevalla tai valvomattomalla alueella.

Upseeri Upseereita ovat upseerin ja reserviupseerin viroissa palvelevat sekä upseerin sotilasarvossa olevat henkilöt reservissä. Aseen tuliannos on erikseen vahvistettu ampumatarvikemäärä asetta kohden. Valmiusyhtymä Puolustusvoimien rauhan ajan joukko-osasto. joka pitää yllä korkeaa valmiutta ja joiden perustamilla joukoilla luodaan yhdessä muiden jouk- Sotilaan Käsikirja .tai merivoimien eriarvoisille tukeutumispaikoille. jonka suuruus vastaa pääaseistuksen ampumatarvikkeiden arvioitua keskimääräistä vuorokausikulutusta perusyhtymän kiivaissa taisteluissa. Tunnustelija Sotilas joka oman joukkonsa edessä liikkumalla suojaa joukkoaan ja hankkii kosketuksen viholliseen. jota käytetään henkilön tunnistamiseen. Joukon tuliannos on sen pääaseistuksen tuliannosten summa. Tulivalmistelu sidotaan ajallisesti iskuportaan liikkeeseen. erityisesti murtokohtaan. Tähystyspaikka Yleensä ennalta valmisteltu paikka. Tulivalmistelu Iskevän osan (iskuportaan) hyökkäystä edeltävä ja sitä alkuvaiheessa tukeva suunnitelman mukainen tulen käyttö vihollisen ryhmitykseen. Tuliannos Tuliannos on ampumatarvikkeiden kulutuksen ja riittävyyden arvioimisessa käytettävä mitta. Tunnussana Kaksiosainen sana. Täydentävä naamiointi Perusnaamioinnin täydentäminen naamiovälineillä. josta voidaan tähystää käskettyjä kohteita.396 Tukikohta Yleensä joukkueen johtajan johdossa oleva toisiaan tukevien pesäkkeiden muodostama maastollinen kokonaisuus. Tuliylläkkö Ryhmittyneen joukon tehokkaalta etäisyydeltä yllättävästi kohdistama tuli vihollisen tuhoamiseksi. myös yleisnimitys ilma.

Kainuun Prikaati ja Panssariprikaati. Viestitoiminta Sotilaallisten viestijärjestelmien suunnitteluun. joka on suorittanut sotilasalan akateemisen jatkotutkinnon eli yleisesikuntaupseerin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. viestiliikenteeseen. Ilmavoimien valmiusyhtymiä ovat Karjalan-.ja Suomenlahden Meripuolustusalueet. joka yleensä poistetaan joukon siirtyessä toiseen toimintaan. Valtaaminen Käsketyn alueen tai kohteen ottamista haltuun hyökkäämällä ja sen pitämistä.ja peseytymisveden saastumisesta aiheutuvat terveydelliset vaarat sekä tähän liittyvä valvonta. joilla pyritään estämään talous.ja Lapin Lennostot. ylläpitoon ja käyttöön liittyvät toimet. Ne kohdistuvat viestiyhteyksiin. joka estää niiden ennenaikaisen tai tahattoman toiminnan. viestihuoltoon. Sotilaan Käsikirja . Varmuusetäisyys Oman tulen kannalta turvallinen etäisyys maalista. Vastahyökkäys Vastatoimenpiteenä suoritettava hyökkäys hyökkäävän vihollisen tuhoamiseksi tai pysäyttämiseksi taikka tietyn alueen takaisin valtaamiseksi. rakentamiseen. Välitavoite Lähtöaseman ja tavoitteen väliltä etenemisen säännöstelemiseksi valittu maastoalue. tietoturvallisuuteen. Merivoimien valmiusyhtymiä ovat Saaristomeren.397 kojen kanssa poliittis-sotilaallisen painostuksen sekä strategisen iskun ennalta ehkäisyn ja torjunnan valtakunnallinen kyky. sähköteknilliseen huoltoon. Vesihygienia Toimenpiteet. Karjalan Prikaati. Maavoimien valmiusyhtymiä ovat Porin Prikaati. Yleisesikuntaupseeri Henkilö. Varmistin Aseen tai sytyttimen osa tai osakokonaisuus. sähkövoimatoimintaan ja elektroniseen sodankäyntiin. Satakunnan. Varamiinoite Joukon omista telamiinoista suojakseen rakentama miinoite.

Ylläkkö Väijytyspaikasta tai odottamattomasta suunnasta yllättävästi ja häikäilemättömästi suoritettu tulitoiminta tai isku. jotka suunnataan tehtäviin tilanteen ja uhan mukaisesti koko valtakunnan alueella. Sotilaan Käsikirja .398 Yleisjoukot Yhtymiä ja yksiköitä.

ja taisteluampumakoulutus Kevyiden aseiden käsittely. Pekka Majuri.ampuma. Huhtikuu 1999. Maanpuolustusopisto. Kuopio 1997 Viestiliikenneopas Suojelukoulutus Suojeluopas Suojelun ABC Suojelumies Suojelujoukkojen koulutusopas Suojelun käsikirja Sotilaan Käsikirja .ja asejärjestelmäoppi Lähitaisteluopas Panssarintorjuntaopas Sinkoampujan käsikirja Taistelukoulutus Talvikoulutusopas Pimeäkoulutusopas Taistelijan opas Ryhmän johtajan opas Jääkäriryhmän hyökkäystaistelun perusselvitys. Joukkueen opas 1999 Reserviläisjohtajan opas Linnoittamisopas Taisteluasukokonaisuus Maastouttamisopas Välinekoulutus Jalkaväen kalustokuvasto Kenttäpuhelinopas Kenttätykistön viestivälineopas Suomen sotavarustus.399 KIRJALLISUUTTA Yleinen sotilaskoulutus Sotilasoikeudenhoitoa koskevia säännöksiä Sotilaspedagogiikka Sulkeisjärjestysopas Varusmiehen sosiaaliopas Yleinen palvelusohjesääntö Ase. Tutkimusraportti.ja ampumakoulutusopas Ampumakoulutusopas Rynnäkkökiväärin käsikirja Yleinen ase. Ruotuväki.

Helsinki 1988. Käsikirja.mol. Hyvä käytös huomataan. Kansainvälisiä ihmisoikeusasiakirjoja II. Yleinen huoltokoulutus Ensiapuopas Varusmiehen terveysopas Kenttähygieniaohje Kenttälääkintä.400 Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen käsikirja. Sodan lait.Tietoa/Ammatti Sotilaan Käsikirja . ensihoidon perusteet Terveys ja toimintakyky Mielenterveysopas Sotilaan ympäristöopas Varusmiehen muonaopas Kansalaiskasvatus Taskutietoa puolustusvoimista Tietoja maanpuolustuksesta 2002 Sodan oikeussäännöt.fi/joukot/mpkk Ruotuväki-lehti www. Painotalo Miktor.mil. Gunnar Rosén. Internet Puolustusvoimat www.fi. Gummerus Kirjapaino Oy.clinet. Jyväskylä 1997. Varusmiehen hiihto-opas. Sotilaan karttaopas.fi/ruotu Työministeriön koulutus.mil. Valonen Helena.ja ammattitietopalvelun tietojärjestelmä www. Suomen Punainen Risti.fi Maanpuolustuskorkeakoulu www.

311. 383 Koordinaattien mittaaminen 306. 152. 391 Isyysraha 62 isyysraha 62 J Johtajakoulutus 17. 382. 228 Luodin lentorata 114. 292. 399 Hylsypussi 321 Hyvät tavat 40. 332 Kantelu 74. 257 Lääkkeet 356 H Hajonta 116. 387 Kouluammunnat 136 Koulutuksen seuranta 320. 381 Esiupseerikurssi 365 Etenemismuodot 7. 237. 56 Sotilaan Käsikirja . 225. 380 Ennakko 127. 115 Lähetti 172. 313. 315 Liikenneturvallisuus 354 Liikuntakasvatus 292 Liikuntasuositukset 311 Liikuntavammojen hoito 318 Linnoittaminen 169. 361. 201. 223. 217 Avorivi 154. 369. 27 Jokamiehenoikeudet 353 Jätehuolto 352 Jääkäriryhmä 212 K Kansalaiskasvatus 22. 216. 313. 161. 382 Henkilövahingot 76 Huoltokoulutus 22. 291. 294 L Lihashuolto 259. 376 Kunnianosoitus 40. 312. 191. 231 Käskyvaltasuhteet 51 E Elintarvikehygienia 351. 169. 388 Ilmoittautuminen 40. 381 Harjoituskranaatti 107 Henkilöarviointi 35 Henkilökohtainen hygienia 321. 121 Konekivääri 92. 211. 119. 41. 216 F Fyysinen suorituskyky 16. 126. 118. 127 Arvomerkit 5. 120. 56 Kuntoluokat 298 Kuntotesti 297 Kuppikuulosuojaimet 321 Kurinpitovalitus 69. 195. 235 Lähtöalue 245 Lähtöasema 245 Lämpöuupumus 202. 242 Ensiside 152. 119. 175 Ampumaharjoitukset 80 Ampumaharjoitus 84 Ampuminen liikkuvaan maaliin 6. 217. 374. 216. 226. 323 I Ilmavoimat 43. 129. 142 Isku 246. 85 Käsi. 128. 325 Erikoiskoulutuskausi 26 Erikoisupseeri 40. 210. 149.401 HAKEMISTO A Aliupseerikoulutus 32 Alkoholi 71. 176 Ensiapu 150. 255.ja valomerkit 165 Käsikranaatti 103. 321. 74 Kuulon suojaaminen 82. 149. 380 Esipuhdistus 290. 346 Aseenkantotavat 154 Asevelvollisuusaika 19 Asumistuki 62 Avojono 154. 49 Hyökkäysvalmistelut 245 Hätäensiapu 150. 155. 262. 218 Iskemäkeskeispiste 118. 177. 355 Ampuma-asennot 78. 75 Kevyt kertasinko 94 Kirkollinen työ 345 Kohdistetaan 116.

199 MUONITUS 327 Murtokohta 245. 246 Muutoksenhaku 75 Puhuttelu 40. 372 Sosiaaliasiat 60 Sosiaalikuraattori 60. 369 Sodan lait 399 Sodan oikeussäännöt 332. 278. 256. 382. 60 Pataljoonaradio LV 217 277 Pataljoonaradio LV 217 278 Pataljoonaradio LV 217 M 278 Pelko 145. 255 Marssivarustus 256 Merivoimat 44. 8. 273 Pystyasento 134 Pyyhkäisyala 115 Päivystys 66 Päiväraha 60 Päätöksenteko 182. 6. 222 Puolustustaistelu 236 Puolustusvoimat työnantajana 362 Puolustusvoimien tehtävät 335 Puukko 270. 186 R Raskas kertasinko 100. 292 Marssikoulutus 22. 120. 272 Sopimussotilas 361. 87. 7. 8. 119. 342 Opintolainojen korot 62 P Paineensietokyky 199 Paineluelvytys 324 Painereaktio 204 Painoindeksi 298 Palautuminen 311. 350 Sotakokemus 213 Sotavanki 343 Sotilaan oikeuksia 58 Sotilaan säännöt 343 Sotilaan tutkinto 21. 399 Solmut 271. 180 Perustaistelutähtäin 115. 1 Rynnäkkö 219. 371. 50. 8. 195 Pimeätoiminta 145. 362 Sotilasammattihenkilöt 370 Sotilasavustus 60. 214 Pennalismi 57 Peruskoulutuskausi 21 Perustaistelutaidot 148.ja lämpötasapaino 204 Neste. 388 Mielikuvaharjoittelu 186. 389 Reserviupseerikoulutus 33 Ryhmän hyökkäys 244 Ryhmän kiinteys 213 Ryhmän varajohtaja 212 Ryhmänjohtaja 11 15 19 10 13 15 17 14 25 29 22 29 5. 62 Sotilaskunto 255 Sotilaskurinpitomenettely 73 Sotilasoikeudenhoito 69. 65. 0. 23 Sotilasammatit 361. 89. 0. 8. 195 Pimeätoimintavalmistelu 254 pimeätoimintavalmistelut 194 Pimeätähtäimet 195 pimeätähtäin 254 Pistimen käyttö 163 polttovaroitus 289 Polviasento 132 S Sanomalaite 279 Savuheite 107 Simputus 57 Siviilihenkilöstö 342. 53 Puolustus 127. 252 Rynnäkkökivääri 82. 398 Sotilasoikeudenkäyntimenettely 73 Sotilasvakuutus 13 Sotilasvala 13 Sotilaan Käsikirja . 342. 9. 390 N Neste.ja ravintotankkaus 203 Nestetasapaino 257 O Oikeussäännöt 332. 271. 312 Paleltumien ehkäiseminen 200 Palvelusturvallisuus 11.402 M Majoittuminen 265 Majoitushygienia 352 Majoitusteltta 265 Makuuasento 129 Marssi 55. 47. 1. 119 Pimeätaistelu 163.

192. 321. 398 Väsymys 200. 70. 8. 295. 270. 172. 0. 7. 167. 229 Suojeluhälytys 290 Suojelukoulutus 22. 295. 198 Taloushuolto 193. 264. 208 Viestittäminen 280 Viestivälineet 178. 238. 78. 187. 383 Taisteluammunnat 21. 162 Tähystyssuunnat 216 Tähystysvastuun jako 217 U Uhka 178 Upseerikoulutus 362. 229 Varusmiehen sosiaaliopas 398 Varusmiesten liikuntakerho 320 Varusmiestoimikunta 60. 394 Tehtäväanalyysi 239. 393 Taistelutahto 16. 108. 227. 193. 274 Välinekoulutus 270. 189. 54 Terveydenhoito 256. 206. 365 Yllätys 181 Ympäristövalvonta 350 Yötähtäimet 87. 256 Taistelusuunnitelma 195. 230. 170. 380. 123. 168. 142 Vartiomiehen toiminta 229 Vartiopaikka 178. 325 Vesiensuojelu 352 Vesihygienia 351 Viestin peruskaava 209 Viestintä 206. 79. 193. 125. 184. 212 Taisteluaineet 288. 394 Telttajärjestys 267 Tervehtiminen 40. 393 Taisteluvälinemateriaali 321 Taitelutahto 145 Takavaara-alue 98. 181. 145 Taistelukoulutus 10. 354 Turvallisuuspolitiikka 332 Tähtääminen 24. 181. 254 Sotilaan Käsikirja . 251 Säteilyvaroitus 289 188. 321. 254 Vapaaehtoistoiminta 358. 269. 26. 142 Taistelukenttä 144. 22. 368 Upseerin ammatti 362. 198. 254 Taistelutähtäin 115. 199. 398 Suojeluvaroitus 289. 209. 317 Verenvuodon tyrehdyttäminen 322. 313 Turvallisuusohjeet 79. 121. 180. 173. 236. 4. 7. 205 Yleisesikuntaupseerin tutkinto 362. 359 Varomääräykset 11. 248 Tehtäväjako 212 Telamiina 145. 343 Taistelutunnus 198. 383 Tilanteenarviointi 150. 180. 297. 151. 289.403 Sulkeisjärjestys 22. 208. 289 Suojavahvuudet 162. 367 Urheilumerkit 319 T Taistelijapari 153. 257. 2. 228. 241 Valaisu 170. 177. 159 Taisteluvalmius 154. 283. 163 Yötähtäin 195. 332. 180. 191 Taisteluvälinehuolto 193. 177. 5. 65 Venyttely 315. 394 Tilapäisvälineet 113 Toimeentulotuki 62 Toiminta oppaana 264 Toiminta taistelussa 144. 240. 68 Suojaaja 220 Suojanaamari 152. 327. 144. 393 Tavoite 27. 392 Suojautuminen 24. 169. 8. 237. 238. 311. 180. 2 Tunnussana V Vahingonkorvausasiat 75 Vaihtoasema 226. 355 Y Yhteistoiminta 148. 6. 184. 186. 290. 187. 289. 246. 245. 241 Tuliasema 14 18 18 19 10 17 11 18 29 25 26 4. 366. 189. 124. 198 Tuhoamisjärjestys 188. 144. 395 Tunnustelijoiden toiminta 219 Turvallisuus 220. 49. 392 Sysäyksenvahvistin 321 Syöksy 159. 97.

404 Sotilaan Käsikirja .

405 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

406 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

407 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

408 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

409 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Postimerkistä ei tarvitse välittää.410 PALAUTESIVU Anna palautteesi Sotilaan Käsikirjasta 2003 tällä kupongilla. ! Nimi: Osoite: Puhelin: Sotilaan Käsikirja . Leikkaa sivu irti ja tiputa se lähimpään postilaatikkoon. Kaikkien lähettäneiden kesken arvotaan seuraavan painoksen Sotilaan Käsikirjoja.

Vastaanottaja maksaa postimaksun PÄÄESIKUNTA Koulutusosasto VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00130—796 00003 HELSINKI 411 ! Sotilaan Käsikirja .

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful