S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003

Suunnittelu Pääesikunnan koulutusosasto Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus / tuotanto-osasto Työryhmä eversti evp Kalle Liesinen majuri Hannu Hyppönen, PEkoul-os everstiluutnantti Kai Kalmari, PvKK kapteeni Matti Santtila, PEkoul-os kapteeni Mikko Pimiä, MpO yliluutnantti Aleksi Leskinen, MpKK Piirrokset Maanmittauslaitos Martti Markovaara Mika Ihanus Timo Saramaa Janne Kopu Jaana Saurén-Lauronen Jarmo Elsilä Heidi Paananen Taitto Heidi Paananen Kansi Timo Saramaa Valokuvat SA-kuva Matti Kaltokari Juhani Kandell ISBN PUMA Edita Prima Oy Helsinki 2003

4

Sotilaan Käsikirja

5

SISÄLLYSLUETTELO
1 2 3 4 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE ................ 10 SOTILASVALA JA VAKUUTUS ........................ 13 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT............................................................... 14 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT .................................................... 16
4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä .............................................................. 16 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu .......................................................... 19 4.3 Peruskoulutuskausi ................................................ 21 4.4 Sotilaan tutkinto ..................................................... 23 Tutkinnon tarkoitus ........................................................ 23 Yleisjärjestelyt ja vaatimukset ......................................... 23 4.5 Erikoiskoulutuskausi .............................................. 27 4.6 Johtajakoulutus ...................................................... 28 4.7 Joukkokoulutuskausi ............................................. 35

5

YLEINEN SOTILASKOULUTUS ..................... 41
5.1 Sotilashenkilökunnan jako .................................... 41 Arvomerkit ....................................................................... 42 5.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys ............................... 48 Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat ........................... 50 Käskyvaltasuhteet............................................................ 52 Puhuttelu ......................................................................... 54 Tervehtiminen ................................................................. 55 Kunnianosoitus ................................................................ 57 Ilmoittautuminen ............................................................ 57 Simputuksen ja pennalismin ehkäiseminen .................. 58 5.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia .................. 59 Sosiaaliasiat...................................................................... 61 5.4 Perusyksikön päivystys ........................................... 67 5.5 Sulkeisjärjestys ........................................................ 69 5.6 Sotilasoikeudenhoito .............................................. 70 Sotilasrikokset ................................................................. 71 Sotilaan Käsikirja

6
Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttavat tekijät ............................................................ 72 Sotilaskurinpitomenettely ............................................... 74 Sotilasoikeudenkäyntimenettely ..................................... 74 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa .............. 75 5.7 Vahingonkorvausasiat ............................................ 76

6

ASE-, AMPUMA- JA TAISTELU-AMPUMAKOULUTUS ......................................................... 79
6.1 Ammunnan yleiset varomääräykset ja liikenneturvallisuus ................................................ 80 6.2 Asekoulutus .............................................................. 88 7,62 Rynnäkkökivääri ...................................................... 88 Kevyt konekivääri ............................................................ 93 Kevyt kertasinko 66 KES 88 ............................................ 95 Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS) ..................... 101 Käsikranaatit ja muut heitteet ...................................... 104 Telamiina 65 77 (TM 65 77) .......................................... 110 Tilapäisvälineet .............................................................. 114 6.3 Ammunnan perusteet .............................................115 Luodin lentorata ............................................................ 115 Hajonta ja iskemäkeskeispiste ....................................... 119 Laukaisu......................................................................... 122 Tähtääminen .................................................................. 124 Ampuminen liikkuvaan maaliin.................................... 127 6.4 Ampuma-asennot ....................................................129 Perusteita ....................................................................... 129 Makuuasento.................................................................. 130 Polviasento ..................................................................... 133 Pystyasento .................................................................... 135 6.5 Kouluammunnat .....................................................137 Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä............................ 137 Toiminta tauluilla ja osumien näyttäminen ................. 140 6.6 Taisteluammunnat .................................................143

7

TAISTELUKOULUTUS.................................... 145
7.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä ..................146 7.2 Sotilaan perustaistelutaidot ................................149 Taistelu- ja kenttävarustus ............................................ 152 Etenemis- ja aseenkantotavat ........................................ 155 Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa ............................ 160 Vahvistetut käsi- ja valomerkit ...................................... 166 Suojautuminen taistelukentällä.................................... 169

Sotilaan Käsikirja

7
7.3 Sotilaan toiminta taistelussa ...............................181 Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa ....... 181 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa ............ 183 Taisteluvalmius .............................................................. 192 Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen ................................................................. 193 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa .................................................................... 199 Hygienia maasto-olosuhteissa ....................................... 205 Taistelijaparin yhteistoiminta ....................................... 206 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa ..................... 209 7.4 Jääkäriryhmä ..........................................................213 Kokoonpano ja aseistus .................................................. 213 Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella ...................................................................... 214 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat ............................ 217 7.5 Ryhmän puolustus ..................................................223 Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne .......................................................................... 223 Tuliaseman valinta ........................................................ 226 Tuliasema ....................................................................... 227 Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan ............................................... 229 Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka........ 230 Teltan ja ajoneuvon naamiointi ..................................... 234 Toiminta lähettinä ......................................................... 236 Ryhmän puolustustaistelu ............................................ 237 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa .. 240 Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa ...................................................... 242 7.6 Ryhmän hyökkäys ...................................................245 Hyökkäyksen käsitteitä .................................................. 245 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä ............ 248 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä ................................................. 250 Syöksy ............................................................................. 252 Rynnäkkö ....................................................................... 253 Hyökkäys pimeällä ......................................................... 255 7.7 Jalka-, pyörämarssit ja hiihtomarssit .................256 Toiminta oppaana .......................................................... 265 7.8 Majoittuminen ........................................................266

Sotilaan Käsikirja

8 8 VÄLINEKOULUTUS ........................................ 271
8.1 8.2 8.3 8.4

Päämäärä ja tavoitteet ................................................... 271 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito ..........................271 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö ...........................................................273 Puukko .....................................................................274 Viestivälineet ..........................................................275 Kenttäpuhelin P 78 ...................................................... 276 Kenttäpuhelin P 90 ..................................................... 277 Pataljoonaradio LV 217 ................................................. 278 Pataljoonaradio LV 217 M .............................................. 279 Sanomalaite M 90 .......................................................... 280 VHF-radioaseman paikan vaatimukset ......................... 281 Viestittäminen puheradiolla ......................................... 281

9

SUOJELUKOULUTUS..................................... 284
9.1 Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus ..................................................................284 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys .......................288 9.3 Suojavarusteiden ominaisuuksia ........................289 9.4 Kemialliset taisteluaineet .....................................289 9.5 Suojautuminen .......................................................290 9.6 Henkilökohtainen esipuhdistus ...........................292

10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS ......................................................... 293
10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky .......295 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite ........296 Fyysisen suorituskyvyn mittaus ..........................297 Kartan luku ja kompassin käyttö ........................301 Juoksu ......................................................................308 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus .............................................................312 10.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä ........................316 10.8 Puolustusvoimien urheilumerkit.........................320 10.9 Varusmiesten liikuntakerho .................................321

Sotilaan Käsikirja

....5 Liikenneturvallisuus ...........4 Taisteluvälinehuolto.........................................................ja joukkokohtainen hygienia .......................................................................................1 Turvallisuuspolitiikka ............3 Kirkollinen työ ......324 Taloushuolto .................... 344 12.............................. 362 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULUTUKSEN SEURANTA .......346 12.............322 Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu ...................328 12 KANSALAISKASVATUS ......................................................................................351 Henkilö............... 353 Ympäristön.......................................................................343 Perusteet ...................................... 343 Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt....................3 11... 359 14 SOTILASAMMATIT JA VARUSMIESPALVELUS ............................................................... 352 Majoitushygienia ................................2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt ..355 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUSKOULUTUS RY:N ANTAMA KOULUTUS ......................................................................................9 11 YLEINEN HUOLTOKOULUTUS ...333 12......1 11...................................... 375 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ ...2 11.......................................ja vesiensuojelu sekä jätehuolto ....................322 Terveyden...... 352 Elintarvikehygienia .......................................ja sairaanhoito .................. 333 12.......4 Ympäristövalvonta .380 KIRJALLISUUTTA ......................................... 322 11........................... 351 Vesihygienia .401 Sotilaan Käsikirja ..........399 HAKEMISTO............................. 353 12.................

Sotilaan Käsikirja . Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta.. että ainoa tyhmä kysymys on se. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista.ja taisteluampumakoulutus 2. liikuntakoulutus. ellet ymmärrä miksi jotain tehdään. et opi kunnolla.ja erikoisalojen koulutus 4. joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein.ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. että rutiinitaso saavutetaan. Saat yleiskuvan kirjasta parhaiten sisällysluettelosta. ase-. joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Väärin ei kannata harjoitella. Yksityiskohtaiset viikko. Kirjan lopussa on määritelty keskeiset käsitteet. väline-. taistelukoulutus 3.ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. ampuma. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji. Selaa kirja silmäillen läpi. Muista. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde. Kappaleiden ja kirjan lopussa on tilaa muistiinpanoille. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla.ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa. kalusto. Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Ne ovat: 1. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi.10 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE LUKIJALLE Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa.

Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus. Kirjoja voi tarvittaessa tilata lisää. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. tietoverkon palvelimilta ja joukko-osastosi oppimiskeskuksesta. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi kertausharjoituksiin. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Sotilaan käsikirja uudennetaan 1–2 vuoden välein siten.11 Sotilaan käsikirjassa neuvotaan oikean toiminnan perusteet ja kouluttajasi osaa kertoa taustat.ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. että siinä olevat tiedot pysyvät tuoreina. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutusalat. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa. Lukujen alussa ovat ennakkojäsentäjät. aselajeissa ja joukko-osastoissa. jota saat yksiköstäsi. Merkitse kirjaan tiedot perusyksikön kouluttajista ja palveluskavereista sekä koulutustuloksistasi.. Tarvittaessa joukko-osastot voivat tilata lisää opetusmateriaalia Talousvarikolta. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia. jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutusalaan ja sen tavoitteisiin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. kokelailla ja kouluttajilla. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta. Sotilaan Käsikirja . Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. ryhmänjohtajilla. KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja on jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla.

Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus.ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi. Sotilaan käsikirjaa kehitetään edelleen kouluttajilta ja varusmiehiltä saadun palautteen ja kokemusten perustella sekä maanpuolustusalueiden esikunnilta ja puolustushaara-esikunnilta saatujen lausuntojen mukaisesti. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi. herätä keskustelua ja perustele. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Palautetilaisuus on arvokas oppimistapahtuma. Selvitä koulutettaville asioiden tausta. Kehittämisesitykset pyydetään tekemään Pääesikunnan koulutusosastolle.ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko. pyri problematisoimaan. Sotilaan Käsikirja .12 Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu. koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistulosta. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen.ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta ja ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kannusta varusmiehiä kysymään. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on esikuntajärjestelmässä. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Parhaiten se käy orientoimalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin. Kysymyksiin vastataan yleisvastauslomakkeelle. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Vastaukset luetaan optisella lukijalaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. keskity ydinsisältöön.

ystävyyden. hankkia tietoja heidän toiveistaan. Jos minut asetetaan esimiesasemaan. Joukkoa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. johon kuulun sekä paikkaani siinä. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta. tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. (Alleviivatut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti) Sotilaan Käsikirja . suoritan saamani tehtävän loppuun. pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan. kateuden. rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.13 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS Minä N N lupaan ja vakuutan Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä. olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi. olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. en jätä missään tilanteessa. Milloinkaan en sukulaisuuden. vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen. noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. totella esimiehiäni. vaan niin kauan kuin minussa voimia on. sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa.

JOHON KUULUT _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ Oma nimi Ryhmä Tupa Joukkue/jaos Perusyksikkö Joukkoyksikkö _______________________________________________ Joukko-osasto _______________________________________________ – vuosi-/perinnepäivä – kunnia-/perinnemarssi – joukko-osastotunnus Perusyksikön postiosoite __________________/____________________ __________________/____________________ ______________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ Perusyksikön päivystäjän puhelinnumero _______________________________________________ _______________________________________________ Suoranaiset esimiehet Tehtävä Arvo _________________ ______ _________________ ______ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ Nimi ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________ Sotilaan Käsikirja .14 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI.

fi www.mil.mil.milnet.15 TERVETULOA PUOLUSTUSVOIMIIN Perusyksikön kouluttajahenkilöstöä Tehtävä _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ Arvo ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ Nimi _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Palvelustovereitani Nimi ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ Osoite ja puhelinnumero _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Aseen numero _____________________________________________ Polkupyörän numero _____________________________________________ Suksien numero _____________________________________________ Puolustusvoimien internetsivut Puolustusvoimien koulutusportaali Ruotuväkilehden internetsivut www.fi/ruotuvaki Sotilaan Käsikirja .fi www.

tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Sen mukaisesti koulutettavista muodostetaan varusmieskoulutuksen aikana määrätty sodan ajan perusyksikkö (komppania) tai muu joukko. että he kykenevät siirtyessään joukkonsa mukana reserviin täyttämään menestyksellisesti oman puolustushaaransa aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävät vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3–4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan tutkinnossa. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin. Kouluttavilla joukko-osastoilla on joukkotuotantotehtävä. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 4. Tämä edellyttää. Lisäksi kuvataan erikoiskoulutuskauden ja joukkoharjoituskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIESPALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILASKOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä. että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. Varusmieskoulutuksen yleinen päämäärä on kouluttaa taistelutahtoinen ja sotakelpoinen sodan ajan joukko tai sen osa. Varus- Sotilaan Käsikirja . Varusmiesten taidollinen ja fyysinen suorituskyky nostetaan koulutuksella sellaiselle tasolle.1 Varusmieskoulutuksen perusteet. Joissain erityisissä tehtävissä sijoittaminen sodan ajan joukkoon tapahtuu vasta kotiutumisen jälkeen. opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen.16 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin.

Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja Sotilaan Käsikirja . harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa.ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisen ihmisten johtajana. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia.ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Lisäksi saat tehokkaan ensiapukoulutuksen. taitoja ja kokemuksia.17 miespalvelus tarjoaa tietoja. Toimit todellisessa johtajatehtävässä. Opit liikkumaan ja selviytymään luonnossa. täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi. Se opettaa yhteistoimintaa. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja. Poliisikoulutukseen edellytetään vähintään 270 vuorokauden varusmiespalvelusta. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja.ja vartiointialan tehtäviin. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Kukin oppilaitos. Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. Johtaja. korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväesilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa. Sotatieteiden opinnoissa varusmiespalveluksen aikaisista suorituksista saa lukea hyväkseen enintään 20 opintoviikkoa. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. kuten ajokortin. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä.

ja siihen kuuluu rehti. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi. että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten. motivoivaksi ja palkitsevaksi. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan ja heidän palvelustaan arvostetaan. Varusmiesten liikenneturvallisuudesta kannetaan huolta. Sotilaan Käsikirja . Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. haasteelliseksi. Sujuvilla lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta.18 tien sotilasammatteihin. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Koulutus on asiallista ja vaativaa. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Koulutettavien oma-aloitteellisuutta.ja päiväohjelmissa kuntoa systemaattisesti kehittäväksi. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelusturvallisuutta. sotilaallinen kuri. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu.

19 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta) Sotilaan Käsikirja .

20 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU Sotilaan Käsikirja .

3 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleinen päämääränä on. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan tutkinto. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. johon kuuluu aseiden käsittelykoe. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä.eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin.ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut va- Sotilaan Käsikirja . Johtajakoulutukseen valitaan johtamis. logistiikka. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. Erikoismiehet ovat varusmiehiä. jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. Tällaisia ovat eräät huolto-. että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot.21 4. taistelukoulutuksen koe sekä taistelijaparin aseenkäsittely. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji.ja valvontatehtävät.ja taisteluammunnat.

80 2 26.3 n.7 100 .5 20 n.7 n. 18 0. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. 300 7.75 % 36. Käsikirjan lopussa on peruskoulutuskauden koulutuskalenteri.ja tapakasvatus – kirkollinen opetus – liikenneturvallisuus – kenttähygienia ja ympäristönsuojelu 6.5 6 n. 60 1. valapäivän sekä viikonloppuvapaat ja lomat. Yleinen sotilaskoulutus – yleiset palvelusasiat – sulkeisjärjestys – oikeudenhoito – valmiuskoulutus 5. vuoroluettelon mukaiset tehtävät.7 n. kalusto. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma tuntia 1. Taistelu-.ja marssikoulutus – taistelukoulutus – marssikoulutus – lähitaistelukoulutus – suojelukoulutus – huoltokoulutus 3.75 8. Yleinen huoltokoulutus n. lihashuolto – juoksu/hiihto – kartta ja kompassi – esteratatekniikoiden opettelu – palloilu. Ase. johon voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten: maastoharjoitukset ja ampumaleirit. Liikuntakoulutus – teoria. lihaskunto.2 2. Kansalaiskasvatus – turvallisuuspolitiikka – yleinen lääkintäkoulutus – terveys. 25 0.ja ampumakoulutus – ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä – aseenkäsittely – ammunnat 2.3 Yhteensä Sotilaan Käsikirja n. muut tärkeät koulutustapahtumat. testit 4. 110 opintoviikkoa 2. väline-.22 rusmiehet. 7 0.

23 Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukkoosastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Asekäsittely. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista. Yleisjärjestelyt ja vaatimukset Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sopeuttaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin.4 Sotilaan tutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan tutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan tutkinto. Tutkinto varmistaa.ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. 4. että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Sotilaan Käsikirja . Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Tutkinnon yleisjärjestelyt ja vaatimukset ilmenevät oheisesta taulukosta. Sotilaan tutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa.

24 Taistelijan taitojen ja aseen käsittelytaitojen käytännön kokeen (kokeiden) aiheet valitaan siten. tulen ja liikkeen käyttö taistelijaparin kanssa – rynnäkkökiväärin käyttö: lipastaminen. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . lippaan vaihto taistelutilanteessa. eteneminen vihollisen tähystyksen ja tulivaikutuksen alaisena. että ne testaavat monipuolisesti seuraavien mieskohtaisten sotilastaitojen osaamista: – taisteluvarustuksen pakkaaminen ja naamiointi – maaston käyttö: esimerkiksi etenemisreitin valinta. aseen oikea kantotapa. ampuma-asento ja tähtääminen paikallaan olevaan panssarivaunuun – käsikranaatin käyttö: heittokuntoon laitto ja maaliin osuminen – telamiinan asentaminen ja poistaminen – henkilökohtaisten suojeluvälineiden käyttö sekä suojautuminen ABCja polttoaseita vastaan – henkeä pelastavan ensiavun antaminen. hyvän tuliaseman valinta. vihollisen havaitseminen. tulittaminen eri etäisyyksille – kevyen kertasingon käyttö: ampumakuntoon laitto. häiriön poistaminen.

Oikea aseen kantotapa Sotilaan Käsikirja .ja taistelutaitojen koe) 5.25 ESIMERKKI SOTILAAN TUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely.

jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle. Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat.26 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet. Sotilaan Käsikirja . koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi.

tai lähipuolustus-ammunnan. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan tutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot. joiden pituus on 3–6 viikkoa. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa joukkueen suuruisen osaston taistelu. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Palveluksen lopulla heille järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi.5 Erikoiskoulutuskausi Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on.tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. logistiikka ja valvontatehtävissä. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet oppivat hyvin oman puolustushaaransa. Erikoismiehet osallistuvat oman saapumiseränsä ampumaleireihin. Sotilaan Käsikirja . että he hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajan joukossaan. joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa. Taistelijat koulutetaan siten. erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. erikoiskoulutuskauden tärkeimpiin ja joukkokoulutuskauden kaikkiin harjoituksiin sekä seuraavan saapumiserän erikoiskoulutuskauden yhteen ampumaleiriin.27 4.

voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. joten sotilasjohtamisen on oltava saumaton osa yleistä suomalaista johtamiskulttuuria. omatoimisesti ja tehokkaasti. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät kuljettajat. päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana. joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta. joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Sodankin aikana Suomen kansalaisia johdetaan demokraattisessa yhteiskunnassa. vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa.6 Johtajakoulutus Tarkoitus. suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan. Sotilasjohtamisen erityispiirre on kuitenkin varautuminen toimimaan myös kriisioloissa ja äärimmäisen paineen alla. 4. Tavoitteena varusmiespalveluksen aikana on rakentaa koulutettaville tiedollinen ja taidollinen perusta sotilasjohtamiseen harjaannuttamalla heidät oman sodan ajan joukkonsa kouluttamiseen ja johtamiseen. Sotilaan Käsikirja . Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän kaikkiin suurempiin harjoituksiin sekä ampumaleireille. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. että johtajat pystyvät reserviin siirryttyään kertausharjoituksissa sekä liikekannallepanossa aloittamaan joukkonsa johtamisen ja kouluttamisen itsenäisesti. Puolustusvoimissa opetettava syväjohtaminen noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja tutkimuksella varmistettuja johtamisen periaatteita ja menettelytapoja.28 Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Päämääränä on.

josta käytetään nimitystä johtajakoulutusohjelma. Koulutustaidon teoreettinen perusta on kuvattu kirjassa Sotilaspedagogiikan perusteet (1998). Sotilaan Käsikirja .29 Varusmiesaikainen koulutus ja sijoittuminen työelämässä Varusmieskoulutuksen saaneiden sijoittuminen ylimpään tuloneljännekseen prosentteina Lähde: Elovainio – Metsäranta – Kivimäki Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä.ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja. Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja. Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 20 opintoviikon laajuisena kokonaisuutena. Vuosina 1955.ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15% Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70% reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen.

Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt. Ohjelman 20 opintoviikon runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Seuranta toteutetaan sekä varusmiesten tietojärjestelmässä (VARTTI) että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla. oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Sitä käytetään varmentamaan opintojen suoritus. Sotilaan Käsikirja . jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio. vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.30 Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset.

31 Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtajaprofiilin. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu kolme kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Se toteutetaan niin. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtajaprofiili siirretään tietojärjestelmässä (VARTTI) johtajan palvelustodistukseen.ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarvioinnein itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Ensimmäisessä kausipalautekeskustelussa peruskoulutuskauden päätteeksi käytetään ensisijaisesti välittömän palautteen taltiointeja. että varusmies- Sotilaan Käsikirja . perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman. joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita. Tiimit arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja ainakin kerran kuukaudessa. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. mahdollisuuksien mukaan viikoittain. vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Tiimi-työskentely tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää. Arviointiin osallistuvat tällöin varusmiesesimiesten alaiset. Aliupseeri. Kaksi seuraavaa kausipalautetta toteutetaan käyttäen myös syväjohtamisen kysymyssarjaa. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. jotka koulutettava itse esitäyttää.

Oppilaitokset lukevat hyväksi opintoviikkoja saamastasi johtajakoulutuksesta. Sotilaan Käsikirja . kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Kasvaminen ihmisenä. että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Johtajaprofiili kertoo osaltaan. mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: – johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä – johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmäkiinteyden syntymistä – johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä – sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta. kuinka olet johtajana menestynyt. erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse.32 esimiehet voivat ja oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota ja odotuksia.ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. että tiedät missä olet ja mihin johtajana pyrit. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta. Voit varautua siihen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin.

kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko.ja kouluttamis-harjoittelu. että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan sekä johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä ja osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa.33 Aliupseerikoulutus Reservialiupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi. Aliupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on. Sotilaan Käsikirja .ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis. Aliupseerikurssin II jaksolla oppilaat oppivat johtamaan koulutushaaransa mukaista partiota ja ryhmän suuruista osastoa sekä kouluttamaan sitä. Jaksoon sisältyy kahden opintoviikon pituinen johtamis. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon mittainen johtamis. Kurssi käsittää kaksi jaksoa. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Tällä jaksolla oppilaille opetetaan myös aliupseerien koulutushaarakohtaiset erikoistehtävät. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella.ja täydennyskoulutusta. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Aliupseerikurssin I jaksolla oppilaat oppivat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla.ja kouluttamistaidon peruskurssi. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa.

että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan. Aliupseerikurssin käynyt varusmies. Koulutettavien on lisäksi tunnettava oman joukkonsa kouluttamisen perusteet.34 Ohjattu johtamis. joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista. Reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. Reserviupseerikoulutus Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Tällä kaudella upseeri-kokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon Sotilaan Käsikirja . että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Reserviupseerikurssin päämääränä on.ja täydennyskoulutusta. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan.ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten. Reserviupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on. voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. että koulutettavat tuntevat reservi-upseereilta vaadittavat yleiset perustiedot ja -taidot sekä tietävät ja osaavat koulutushaaran mukaisen joukkonsa toiminnan ja johtamisen. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään.

Ohjattu johtamis.ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis.35 mittainen johtamis. että taistelijat. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan.7 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden yleinen päämäärä on. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa reserviupseerin jatkotutkinnon osana sotatieteiden opintoja. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusajan lopulle. Tärkeimmät sotaharjoitukset. johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Joukkokoulutuskaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia.ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus. Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksina. taisteluharjoitukset ja ampumaleirit järjestetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolustushaaran tai maanpuolustusalueen esikunnan käskemällä tavalla. että kauden jälkeen koulutettavat hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät ja koulutettu joukko pystyy toimimaan sodan ajan joukkona ja täyttää sille asetetut suoritusvaatimukset. Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa. Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viikkoa. johon kuuluvat tärkeimmät ampumaleirit ja sotaharjoitukset. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa samoihin tiloihin. että upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. 4. Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma. Joukkokoulutuskauden päämäärä on. kokemus ja harjaantuminen muovaavat suomalaisen reserviupseerin.ja kouluttamisharjoittelu. Sotilaan Käsikirja . erikoismiehet sekä joukon johtajat oppivat taistelemaan sodan ajan joukkona.

Miehistö. Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikaisista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa. Ne ovat asiakirjoja.36 Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset tehtävät. Palvelustodistus ja henkilöarviointi Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henkilöarvioinnin. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammattiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valinnoillasi ja palveluksen suorittamisella. miehistön erikoiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviupseerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja erityistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asettamasi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana? Sotilaan Käsikirja . Palvelustodistus sisältää tiedot varusmieskoulutuksen sisällöstä. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. jotka kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu. Pohdittavaa Mieti mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluksessa yleensä ja peruskoulutuskaudella? Haluatko taistelijan koulutukseen. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa lisäksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia.ja työtodistuksia. Tämä kyky mitataan maanpuolustusalueittain ja puolustushaaroittain. joita voi suoraan hyödyntää siviilissä. Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioitaessa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista.tai johtajakoulutuksen saaneiden palvelustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilaisella lomakkeella.

37 Sotilaan Käsikirja .

38 Sotilaan Käsikirja .

39 Sotilaan Käsikirja .

40 Sotilaan Käsikirja .

Luvussa esitetään myös varusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Edellä mainittujen lisäksi puolustusvoimissa työskentelee runsaasti sekä naisia että miehiä normaaleissa siviiliviroissa. Yleisen sotilaskoulutuksen tavoitteena on. kunnianosoitus ja ilmoittautuminen. Osaa koulutusvaiheensa edellyttämät valmiustehtävät 5. Nämä asiat on täsmällisesti käsketty Yleisessä palvelusohjesäännössä. Luvussa käsitellään lisäksi sotilasoikeuden hoidon perusteet. Käyttäytymiseen kuuluvat muun muassa yleiset hyvät tavat. Heillä on kriisiajan tehtävänsä ja asevelvollisilla myös sotilasarvo. Hallitsee sotilaan käyttäytymisen luontevasti ja ujostelematta 2. että sotilas 1. Tietää sotilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää tehtävän täyttämisen tärkeyden 3. puhuttelu. Sotilaan Käsikirja . mutta joskus myös miehistön palvelusarvoissa.41 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS Tässä luvussa esitetään sotilaan käyttäytymisen perusteet. Osaa sulkeisjärjestyksen tärkeimmät suoritukset jalan ja ymmärtää sulkeisjärjestyksen merkityksen kehon hallinnan kehittämisessä 4.1 Sotilashenkilökunnan jako Miehistö: Korpraalit ja ylimatruusit Aliupseerioppilaat Sotamiehet ja matruusit Päällystö: Upseerit ja kadetit Erikoisupseerit ja sotilaspapit Sotilaspapit ja -diakonit Opistoupseerit Sotilasvirkamiehet Sotilasammattihenkilöt Sopimussotilaat Upseerikokelaat Aliupseerit ja upseerioppilaat Sotilasammattihenkilöt ja sopimussotilaat palvelevat yleensä päällystön. tervehtiminen.

panssarimies.42 Sotamiehestä käytetään varusmiespalvelusaikansa alussa nimitystä alokas. Sotamiehestä voidaan käyttää seuraavia puolustushaara. panssarijääkäri. Lisäksi ne osoittavat henkilön puolustushaaran. Joukko-osaston komentaja nimittää alokkaat sotamiehiksi peruskoulutuskaudella. rannikkojääkäri. Sotilaan Käsikirja . aselajin ja joukko-osaston sekä koulutuksen ja kokemuksen. Edellä lueteltujen arvojen asemasta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia joukkokohtaista sotilasarvoja: kaartinjääkäri. rakuuna. ratsumies ja suojelumies.tai aselajikohtaista sotilasarvoja: – – – – – – – jääkäri tykkimies pioneeri viestimies autosotamies lentosotamies matruusi jalkaväessä ja rannikkojoukoissa tykistössä ja rannikkojoukoissa pioneerijoukoissa ja rannikkojoukoissa viestijoukoissa ja rannikkojoukoissa autojoukoissa ilmavoimissa sekä laivastojoukoissa. Arvomerkit Arvomerkit ja sotilasasussa olevat tunnukset osoittavat henkilön sotilasarvon ja aseman sotilasorganisaatiossa.

43 Maavoimat Sotilaan Käsikirja .

44 Ilmavoimat Sotilaan Käsikirja .

45 Merivoimat Amiraali Vara-amiraali Kontra-amiraali Lippueamiraali Kommodori Komentaja UPSEERIT Komentajakapteeni Kapteeniluutnantti Yliluutnantti Luutnantti Aliluutnantti KADETIT Maanpuolustuskorkeakoulu Kadettipursimies Kadettiylikersantti Kadettikersantti IV VUOSIKURSSI III VUOSIKURSSI III VUOSIKURSSI Kadettialikersantti II VUOSIKURSSI I VUOSIKURSSI Kadetti OPISTOUPSEERIT Kapteeniluutnantti Yliluutnantti VIESTIALA TAISTELUNJOHTOALA Luutnantti OHJUSALA SUKELLUSALA Aliluutnantti Sotilasmestari KONEALA ALIUPSEERIT Sotilasmestari KONEALA TAISTELUNJOHTOALA Pursimies Ylikersantti VIESTIALA Upseerikokelas MERKINANTAJA Kersantti Upseerioppilas Alikersantti VIESTIMIES MIEHISTÖ Ylimatruusi TYKKIMIES Aliupseerioppilas TYKKIMIES Matruusi Sotilaan Käsikirja .

46 Erikoismerkit Sotilaan Käsikirja .

47 Sotilasarvojen selitteet Sotilaan Käsikirja .

ja varomääräyksiä. Ymmärretään sääntöjen ja määräysten tarkoitus ja niitä noudatetaan Toiminnassa noudatetaan yleisen palvelusohjesäännön määräyksiä sekä palvelusturvallisuus. Varusteita ei häviä. kun joukon toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen perustuvat yhteiseen tahtoon toteuttaa annetut tehtävät. Taistelussa kuri ilmenee siten.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Sen vuoksi tehtävä tulee täyttää täysipainoisesti. Sodassa kaikki voimat yhdistetään tavoitteen saavuttamiseksi. Miten puolustusvoimien arvomaailma näkyy käytännössä? 1.48 5. Tunnetaan vastuu itsestä. Sotilaallisen järjestyksen toteutumista tukevat osaltaan rikoslain sotilaita koskevat rangaistussäännökset. Kaikki pitävät huolta omasta siisteydestään ja varusteistaan sekä vastuulleen annetusta materiaalista. Sääntöjen noudattamatta jättämiseen puututaan rohkeasti ja välittömästi. omista varusteista ja omasta toiminnasta Jokainen vastaa omasta toiminnastaan ja kantaa vastuun teoistaan ja tekemättä jättämisistään. 2. Tästä syystä kaikilta sotilailta vaaditaan erityistä kurinalaisuutta. eikä jätä joukkoaan missään tilanteessa. Parhaimmillaan kuri on silloin. Varusteet huolletaan käytön päättyessä. Sotilaan on voitava luottaa siihen. että jokainen suomalainen sotilas ymmärtää merkityksensä ja tekojensa vaikutuksen kokonaisuuteen: Sodassa laiminlyönti tai epäonnistuminen yhtäällä saatetaan maksaa ihmishenkinä jossain muualla. kun hänessä voimia on. Toisiin voi luottaa. Tämän taustalla ovat jokaisen yksilön itsekuri ja halu oma-aloitteisesti tehdä parhaansa omassa tehtävässään sekä asettua varauksetta esimiestensä johdettavaksi heihin luottaen. että jokainen sotilas täyttää tehtävänsä niin kauan. ERÄITÄ HYVÄN PERUSYKSIKÖN TUNTOMERKKEJÄ Mieti miten Sinä omalta osaltasi voit luoda sekä pitää yllä hyvää henkeä ryhmäsi ja joukkueesi päivittäisessä palveluksessa.jonkun toisen henki voi olla. vaikka oma henki ei olisikaan kyseessä . Sotilaan Käsikirja . Yhteiskunta on osoittanut sotilaille tehtävän aseellisen voiman käyttäjinä. Käyttäytymiselle on selkeät pelisäännöt.

Kaikki kuuluvat samaan joukkoon. Keskitytään sodan ajan tietojen ja taitojen oppimisen kannalta oleellisiin asioihin Kaikessa koulutuksessa ja toiminnassa keskitytään koulutustavoitteiden ja sotilaan suorituskykyvaatimusten kannalta oleellisiin asioihin. 4. Johtamisessa noudatetaan syväjohtamisen periaatteita Johtamisen perustana on kasvuhakuisuutta korostava ihmiskuva. Sotilaan Käsikirja . Kielenkäyttö on asiallista ja kohteliasta. Opetustapahtumat alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Ollaan täsmällisiä ja noudatetaan hyviä käytöstapoja Joukko järjestyy täsmällisesti käskettynä aikana. Siisteyden ja järjestyksen ylläpito niin maastossa kuin kasarmilla on palvelusturvallisuuden perusedellytys. Jos myöhästyt minuutin komppanian 120 ihmisen odottaessa. Materiaali säilytetään järjestyksessä ja kuljetuslaatikoissa. alaisten älyllinen stimulointi ja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Tupien. Kielenkäytöllä ei loukata ketään. Liikkuminen ja esiintyminen on reipasta. Ne ovat luottamuksen rakentaminen johtajan ja johdettavien välillä. luokkien ja muiden yhteisten tilojen hyvällä hoidolla edistetään kaikkien viihtyvyyttä. kuluu hukkaan kaksi ihmistyötuntia yhteistä aikaa. Noudatetaan yleistä siisteyttä ja järjestystä Yleisestä siisteydestä pidetään huolta yhdessä. Joukon etu asetetaan oman edun edelle. 8. 7. Koulutettavat tietävät miksi heitä koulutetaan ja minkä joukon jäseniksi heidät sijoitetaan. Hyvä sotilasjohtaminen rakentuu neljän kulmakiven varaan. Jokainen tekee yksilönä parhaansa joukon tehtävän täyttämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Palveluskavereilta saa tukea ja vastaavasti heitä tuetaan ja autetaan pyytämättäkin. 6. Omat varusteet ja koulutusmateriaali ovat käytössä tai pakattuna. Tuetaan palveluskavereita ja rakennetaan yhteishenkeä Perusyksikön jäsenyys tuntuu turvalliselta. 5. Käyttäytyminen on sotilaallista ja hyvien tapojen mukaista.49 3. On kunnia-asia pitää yhteisistä varusteista yhtä hyvää huolta kuin omista tavaroista. Toiminta on tavoitteellista Koulutuksen perusteina ovat sodan ajan olosuhteet ja tehtävät sekä niiden asettamat vaatimukset. Haluttu lopputulos on jokaisen tiedossa. kuormattuna ajoneuvoon tai varastossa. johtajien inspiroiva tapa motivoida.

50 Kaikki ymmärtävät minkä vuoksi asiat tehdään sovitulla tavalla ja mikä kulloinkin on tärkeintä. 10.ja päiväohjelmasta sekä tekemällä valmistautumistehtävät. jossa toimitaan yhteistyössä ja ryhmän jäsenenä. Vain tekemättä jäänyt kysymys on tyhmä. kaikki muut jonossa liikkuvat sinun nopeudellasi. Tervehtiminen Tervehdi ystäviäsi ja tuttaviasi. Lähtökohtana on muiden ihmisten huomioon ottaminen omassa toiminnassa. Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Voiko samaa periaatetta soveltaa koko elämään? 9. Raskaankin koulutuksen merkitys ymmärretään ja siihen liittyvät toiminnot ja tehtävät suoritetaan tunnollisesti ja hyvin. Omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Kun olet jonon ensimmäisenä. Oppimisilmapiiri on myönteinen Oppimistapahtumiin valmistaudutaan etukäteen perehtymällä aiheeseen viikko. Hyvät tavat korostuvat sotilasorganisaatiossa. Hyvä käytös on kohteliasta sekä hyödyksi työelämässä ja harrastusten parissa. Alla on esitetty keskeiset sotilaan hyvän käyttäytymisen ohjeet. Kerro. Koulutuksesta annetaan rakentavaa palautetta ja palautetta otetaan vastaan. Sotilaan Käsikirja . Organisaatio oppii itsekin Toiminnan perusteena käytetään uusinta tietoa ja kokemusta. Opetukseen osallistutaan aktiivisesti ja oppiminen on vuorovaikutteista. Toimintaa kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Opitut tiedot ja taidot ymmärretään hyödyksi elämässä myös varusmiespalvelun jälkeen. ellet ole varma. Toiminnan parantamiseksi tehdään aloitteita ja esityksiä. Yksittäinen sotilas antaa käyttäytymisellään kuvan itsestään. Toiminnassa kannustetaan yrittämään. Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat Sotilaan käyttäytyminen on yleisten hyvien ja kohteliaitten tapojen mukaista. Kysy. Vastaa aina tervehtimiseen. Virheiden tekeminen harjoittelun aikana on sallittua ja niistä opitaan. On kohteliasta tervehtiä kaikkia sotilaita ja puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä myös varuskunta-alueen ulkopuolella. yksiköstään ja joukko-osastostaan sekä yleensä koko puolustusvoimista. Tervehdi kaikkia yhteisesti liittyessäsi johonkin ryhmään. jos sinulla on parempi ajatus.

Ota kätellessä hansikas pois kädestäsi. Kiitä ruuasta ruokailun jälkeen. Jos sinulla on erityistä asiaa. Katso silmiin henkilöä. Puhu julkisissa paikoissa ja Sotilaan Käsikirja . Rakenna verkostoja. mitä saat. jos myöhästyt. Väistä vastaantulijaa oikealle. Vastaa kiitokseen. mieti valmiiksi mitä sanot. että häiritset muita. Ilmoita. Älä kuitenkaan keskustele julkisissa paikoissa niin äänekkäästi. Esittely Esittele vieraat ihmiset toisilleen. Muista kansainvälisissä yhteyksissä. jos myöhästyt tai et pääse tapaamiseen. Tarjoa istumapaikka vanhukselle julkisissa kulkuvälineissä. jolle puhut. Kännykän käyttö Sulje kännykkä tilaisuuksissa. Kättely Kättele ensi kertaa tapaamaasi henkilöä. kun sinulle annetaan tai saat jotakin. Avaa ovi vanhemmille ja naisille. Päästä ahtaista tiloista tulijat ulos ja mene vasta sitten sisälle. Pyydä kohteliaasti anteeksi. Esittele itsesi puhelimessa. Esittäytyminen Esittele itsesi ensi kertaa tapaamillesi henkilöille. Täsmällisyys Saavu tilaisuuteen sovittuna aikana.51 Puhuttelu Aloita vieraan henkilön puhuttelu aina teitittelyllä. Älä keskeytä puhujaa kesken lauseen. joissa et voi puhua. että tapamme parhaimmillaankin ovat useimpien mielestä karuja. Kiitos – ole hyvä – anteeksi Kiitä. Näin osoitat arvostavasi sitä. Osallistu ja tuo esille omat mielipiteesi ja kysy muiden mielipiteitä. portaissa ja ahtaissa paikoissa oikeaa puolta. tervehdi ja esittele itsesi. Esittele nuorempi vanhemmalle ja mies naiselle.ja sukunimesi selvällä äänellä. Kuuntele sinulle jätetty sanoma tauolla tai tilaisuuden jälkeen. Keskustelu Kuuntele sinulle puhuvaa henkilöä ja katso puhujaa silmiin. Pyydä anteeksi. Esittele itsesi sanomalla etu. katso henkilöä silmiin. Ole huomaavainen ja kohtelias Käytä kadulla. Aloitteen sinuttelusta tekee vanhempi henkilö. jos olet käyttäytynyt huomaamattomasti tai sopimattomasti. Käytä kuuluvaa ääntä ja kirjakieltä niin tulet parhaiten ymmärretyksi.

Älä ruokaile lakki päässä. Riisu päähineesi. Sotilaan Käsikirja . Seuraavilla toimenpiteillä edistät suuren joukon sujuvaa toimintaa ja vähennät kaikkien turhaa odotteluaikaa: Järjestyminen oppitunnille tai muuhun tilaisuuteen Täytä istumapaikat edestä alkaen. Korjaa jälkesi pöydästä ja vie likaiset astiasi keräilytelineisiin. Ruokailu Pese kätesi ennen ruokailua. Älä heitä mitään roskia kadulle tai luontoon. Älä häiritse muita ja poislähtöä ennen kuin oppitunti tai tilaisuus on päättynyt. Älä ahmi. Sotilasasujen kanssa ei ole sallittua käyttää näkyviä siviiliasuja eikä huomiota herättäviä tai turvallisuutta vaarantavia koruja. Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa toista henkilöä velvoittavia käskyjä ja määräyksiä. Kun liikut joukossa. Käskyvaltasuhteet Käskyvalta luo perustan joukon tehokkaalle ja nopealle toiminnalle taistelussa. kun olet ensimmäinen jonossa. Älä esiinny juopuneena sotilasasussa. mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat ja miten he sinua arvostavat. kun se on mahdollista. niin et kuluta muiden aikaa tarpeettomasti. Se selkeyttää vastuusuhteet. jos se on mahdollista.52 kulkuvälineissä niin. Valmistaudu asiaasi ennalta ja toimi ripeästi. Huumeiden käyttö on jyrkästi kielletty. Ota lakki päästäsi ja riisu päällysvaatteesi sisälle tullessasi. Pukeudu tilaisuuden edellyttämällä tavalla. Päästä ulos tuleva ulos ennen kuin itse menet sisään. että sitä riittää kaikille. säilytä paikkasi jonossa. Käskyvalta on pysyvä tai tilapäinen. Liikkuminen Käytä käytävillä ja portaissa oikeaa reunaa. Puhu lyhyesti. Lajittele roskat. Pukeutuminen ja vaatteiden käyttö Pukeutuminen vaikuttaa voimakkaasti siihen. että et häiritse muita. Aloita ruokailu yhtä aikaa muiden pöydässä aterioivien kanssa. Ota ruokaa vain sen verran kuin syöt ja niin. jättäkää tilaa muillekin. Älä roskaa Laita roskat roska-astiaan. vaan syö rauhallisesti. Pidä asusi puhtaana ja siistinä. älä etuile.

Esimies on jokainen. että käsky on ymmärretty oikein. jonka pysyvään käskyvaltaan sotilashenkilö kuuluu virka. Korpraali tai sotamies. Alainen päättää miten hän käskyn toteuttaa. Sekä esimiehen että alaisen on varmistuttava siitä. Siviilipukuinen esimies esittää tarvittaessa henkilötodistuksensa. on käskyvaltaansa annetun miehistön esimies ainoastaan palvelusasioissa. Käskyyn voi liittyä toimintaohjeita.tai palvelusasemansa johdosta. Komento on sotilaskielessä lyhyt käsky tai merkki. Jos esimiehen antama käsky on kuitenkin sellainen. Älä sotke käsitteitä käsky ja komento toisiinsa. Esimies on tällöin yksin vastuussa käskyn täytäntöönpanon seurauksista. joka kuuluu toisen käskyvaltaan. kun asianomaiset eivät ole sotilaspuvussa. Jos esimies toistaa tästä huolimatta käskyn. Käskyvaltasuhteet ovat voimassa myös silloin. hänen on ilmoitettava siitä käskyn antajalle. Tarvittaessa käskyn voi pyytää kirjallisena. Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella sinä aikana. on siitä kieltäydyttävä ja ilmoitettava viipymättä asiasta suoranaiselle esimiehelle. jolle esimiehen käskyllä tai erityisellä määräyksellä on annettu tilapäinen käskyvalta. Esimies. Henkilö. Välitöntä suoranaista esimiestä sanotaan lähimmäksi suoranaiseksi esimieheksi. jolla on pysyvä tai tilapäinen käskyvalta toiseen puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön. Sotilaan Käsikirja . Käskynalaisen on toteutettava täsmällisesti esimiehen hänelle antamat lailliset käskyt. on tämän käskynalainen. jolloin asianomaiset ovat palvelussuhteessa puolustusvoimiin. Ryhmän johtajalla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin.53 Esimerkiksi – perusyksikön päälliköllä on pysyvä käskyvalta kaikkiin alaisiinsa – perusyksikön päivystäjällä on tilapäinen käskyvalta kaikkiin perusyksikön varusmiehiin. jolla tehdään ennalta sovittu teko. on viimeksi mainitun suoranainen esimies. Useimmiten esimies määrittää mitä pitää tehdä ja mikä on lopputulos. että alainen joutuisi sitä täyttäessään selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuuttaan vastaan.

Puhuessaan esimiehen kanssa tai esimiehen puhutellessa alainen seisoo asennossa.. . Jos on ilmeistä. että sitä ei pystytä toteuttamaan annetussa määräajassa. Puhuttelu Puhuttelu on kohteliasta ja kuuluu hyviin tapoihin. puhuttelun ja esittäytymisen jälkeen esitetään asia. Esimies voi puhutella alaistaan käyttämällä sotilasarvoa. ellei oppitunnin pitäjä muuta käske. Tällä tavalla esimiehelle jää aikaa reagoida tapahtumaan ja korjata syntyvä vahinko.. Kadetteja puhutellaan palvelusarvoista riippumatta kadeteiksi. jos jokin seikka on epäselvä. jos tehtävä on jäänyt täyttämättä tai on nähtävissä. kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi ja vara-amiraalia. Sotilaan Käsikirja . ryhmäkeskusteluissa ja muissa vastaavissa tilanteissa kysymyksiin vastattaessa ei käytetä puhuttelusanoja. Puhuttelusanoja ei toisteta keskustelun jatkuessa. Puhuttelussa käytetään teitittelyä. ellei esimies häntä siitä vapauta. ilmoittaessaan joukkoa ja aloittaessaan keskustelua esimiehen kanssa puhuttelusanoina 'herra'-sanaa ja sen jäljessä sotilasarvoa. kontra-amiraalia ja lippueamiraalia amiraaliksi. Tehtävän suorittamisesta on ilmoitettava erikseen käskettäessä ja aina välittömästi. ettei esimies tunne puhuttelijaa. Alainen käyttää ilmoittautuessaan. sotilasarvoa ja sukunimeä tai pelkästään nimeä. Keskustelussa voidaan käyttää teitittelyä tai sinuttelua vanhemman sotilaan aloitteen mukaisesti. Esimerkiksi: Herra kapteeni. johon käskyn täyttämisen tulee johtaa. Esimiestä katsotaan silmiin. Sotilashenkilöitä puhutellaan heidän arvojensa mukaisesti. tämän on sanottava nimensä. Selvitä itsellesi mikä on käskyn tarkoitus. Oppitunneilla. Käskyn takana on aina tarkoitus ja päämäärä. Alaisen tulee kysyä. kun olosuhteet yllättäen muuttuvat. alokas Teräväinen. Niin osaat toimia oikein silloinkin. Kenraaliluutnanttia. Tällä tavalla kaikki näkevät puhujan ja kuulevat paremmin hänen äänensä. Oppitunnilla vastattaessa noustaan seisomaan.54 Alaisen on vaadittaessa toistettava esimiehen antama tehtävä tai käsky. Naisia puhuteltaessa käytetään 'rouva'-sanaa.

Sotilas vastaa tervehdykseen. sanotaan: Joulukuun 6. Mieti asiasi valmiiksi. Sulkeisjärjestyksessä olevan osaston johtaja tervehtii ja vastaa tervehdykseen. Tervehdykseen on vastattava. päivänä vuonna 1917. myös muut toimivat samalla tavalla. Juostessa ei kuitenkaan tervehditä. joulukuun 6. Kasarmialueen ulkopuolella tervehtimisessä noudatetaan yleisiä hyviä käytöstapoja. 2. alaisen on esittäydyttävä. kun esimies on lopettanut tervehtimiseen vastaamisen. Tervehdi päällikköä ovelta. että sotilaat kuuluvat samaan joukkoon. Jos useita sotilashenkilöitä kulkee tai on yhdessä ja heistä joku tervehtii tai vastaa tervehtimiseen. esimerkiksi laskenut käden alas. Sotilashenkilö tervehtii vanhempaa sotilashenkilöä aina. Koputa ovelle tai paina summeria. Sotilaan Käsikirja .55 Mikäli esimies ei tunne alaista. kun tämä tulee puhuttelemaan häntä tai hän menee tämän puheille. Yleensä yli 50 metriä kauempana olevaa ei myöskään tervehditä. Astu hänen eteensä ja esitä asiasi seisoen koko ajan asennossa.ja majoitusalueilla kaikkia häntä vanhempia sotilashenkilöitä kersantista ja tämän sotilasarvon tasolla olevista alkaen sekä oman perusyksikkönsä ryhmän johtajia. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen. sanotaan: Alokas Teräväinen. Esimerkiksi: Esimies kysyy oppitunnilla: Milloin Suomi itsenäistyi? Kun esimies tuntee vastaajan. Tervehtiminen lopetetaan vasta sen jälkeen. Tervehtiminen opettaa sotilaan myös tekemään havaintoja ympäristöstään. päivänä vuonna 1917. Pystyt kyllä puhumaan asennossa seisoenkin. Tervehtiminen ja siihen vastaaminen tehdään sekä paikalla että liikkeellä oltaessa. Miten menettelet käydessäsi asioimassa yksikön päällikön huoneessa? 1. Kun esimies ei tunne vastaajaa nimeltä. Tervehtiminen Tervehtiminen on kohteliasta ja osoittaa. Sotilas tervehtii kasarmi.

ellei asiasta ole muuta käsketty – ohjatessaan liikennettä – viestittäessään – kuuluessaan suljettuun osastoon – työskennellessään ruokasalissa. tervehdi esimiestä ja poistu reippaasti huoneesta. Poistu reippaasti huoneesta. Kun asia on hoidettu. Koputa ovelle tai paina summeria. Kun keskustelet toisten kanssa. joka keskustelee ylemmän esimiehen kanssa. keittiössä.56 Esimies voi vapauttaa sinut asennosta komentamalla: lepo tai kehottamalla istumaan. 4. asetu niin. konepajassa tai vastaavassa paikassa ja kantaessaan raskaita taakkoja – kirkossa ja kappelissa tai muualla pidettävässä hartaustilaisuudessa ja hautaussaatossa – kilpailun tai harjoittelun aikana kilpailu. tervehdi päällikköä siltä paikalta. Jos alainen haluaa puhutella esimiestä. marssi tai harjoitustauolla Sotilaan Käsikirja . Tervehdi huoneessa olevia 3. Miten menettelet käydessäsi asioimassa yksikön kouluttajien huoneeseen? 1. alaisen on kohteliasta pyytää lupa puhuttelemiseen viimeksi mainitulta: Herra vänrikki. Yksittäinen sotilashenkilö ei ole velvollinen tervehtimään – taisteluvalmiuden aikana – vartiopaikalla vartiotehtävässä. että liikkumiseen jää tilaa. Esitä asia seisoen koko ajan asennossa ellei esimies siitä vapauta. 4. Kun asia on hoidettu. ei johtajan ja hänen osastonsa välistä eikä toistensa kanssa keskustelevien henkilöiden välitse. 2. alokas Teräväinen. josta olet toimittanut asiasi.taikka harjoittelupaikalla toimihenkilönä ollessaan tai kilpaillessaan taikka harjoitellessaan – oppitunti-. Ilman lupaa ei saa kulkea sulkeismuodossa olevan osaston lävitse. Kolmesta sotilashenkilöstä vanhin ja neljästä kaksi vanhinta kulkee keskellä ja nuorin heidän vasemmalla puolellaan. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen. asiaa ylikersantti Heinoselle. Siirry sen henkilön luokse. jolle sinulla on asiaa. Kahden sotilashenkilön kulkiessa rinnan nuorempi kulkee vasemmalla puolella. 3.

Lisäksi se on osa sotilaan oikeusturvaa ja palvelusturvallisuutta. käymälässä. jos tervehtiminen on häiritsevää tai lisää tapaturmavaaraa liikenteen.tai ravintolasalissa tai juhlahuoneistossa eikä sotilaskodin sisätiloissa Tervehtiminen on silloinkin tietysti sallittua. Esimerkiksi lomalta ilmoittautuminen varmistaa. Sen jälkeen hän menettelee kuten paikallaan olevan sotilaan tervehtimisestä määrätään seisomalla asennossa vieden käden tervehtimisasentoon ja seuraamalla katseella kunnianosoituksen kohdetta. Hän kääntyy kunnianosoituksen kohteeseen päin tai sen ollessa liikkeessä kohtisuoraan sen kulkusuuntaa vastaan. saunassa tai uimarannalla potilaana sairaalassa eikä muuallakaan vuodepotilaana ollessaan elokuva-. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tukee ja nopeuttaa sotilasorganisaation toimintaa.57 – – – – – ikkunan takaa ruokaillessaan pesuhuoneessa. teatteri. Osastona liikuttaessa osasto tervehtii oman perusyksikön päällikköä. Kunnianosoitus Yksittäisen sotilaan kunnianosoitus tehdään * Tasavallan presidentille * vieraan valtion päämiehelle * oman ja vieraan valtakunnan lipulle sen juhlallisen noston ja laskun yhteydessä sekä silloin. kun se on saattueen tai kulkueen edessä * sota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitä * joukko-osastolipulle ja joukkoyksikkölipulle * hautaussaatossa olevalle vainajalle * oman ja vieraan maan kansallislaululle * puolustusvoimien kunniamarssille * oman joukko-osaston kunniamarssille tai perinnemarssille Yksityinen sotilashenkilö pysähtyy kunnianosoitusta varten. Kun liikutaan jalan. että olet palannut lomalta turvallisesti ja määräaikaan mennessä. Sotilaan Käsikirja . tätä ylempiä suoranaisia esimiehiä ja kaikkia kenraaleja/amiraaleja. väentungoksen tai muun syyn vuoksi. suksilla tai ajoneuvolla ei tervehditä silloin. jos se tuntuu tilanteeseen sopivan.

Tällaiset ilmiöt saattavat usein liittyä tiettyihin palvelusvaiheisiin. nimityksen. ellei tämä ole mahdollista. Sotilasesimiehen käskyvalta ja sotilasorganisaatio ovat täysin eri asia. ylennyksen. kunniamerkillä palkitsemisen. Todetut simputustapaukset tutkitaan ja käsitellään oikeudenhoidollisesti. tai rangaistuksen johdosta Varusmiesaliupseerit ja miehistöön kuuluvat ilmoittautuvat edellä mainituissa tilanteissa perusyksikössä kaikille suoranaisille esimiehilleen. opiskellessa taikka polttareissa joutua tilanteisiin.58 Yksittäinen sotilashenkilö ilmoittautuu suoranaiselle esimiehelleen * astuessaan virkaan ja siitä erotessaan * siirron. Alainen on velvollinen pitämään lähimmän esimiehensä tietoisena lomasta. Siinä on kysymys samassa sotilasarvossa olevien palvelustoverien keskeisestä toisten sortamisesta. Simputuksen ja pennalismin ehkäiseminen Esimiesaseman kaikenlainen väärinkäyttö. kuin vapaaehtoinen toiminta muualla. Pennalismi on ehdottomasti kiellettyä. Simputusta on menettely. lähimpään puolustusvoimien toimipisteeseen. jossa esimies joko kohtelee käskynalaista nöyryyttävällä tavalla (käyttämällä ihmisarvoa loukkaavia menettelytapoja) tai tarkoituksella aiheuttaa tälle kärsimystä tai terveyden vaaraa. komennuksesta. Puolustusvoimat suhtautuu simputukseen jyrkän kielteisesti. Simputus ei kuulu mitenkään puolustusvoimien johtamiskulttuuriin eikä kouluttamiseen. samoin kuin voimassa olevien määräysten ja hyvien tapojen vastainen sekä ihmisarvoa loukkaavien menettelytapojen käyttäminen (ns. Simputus on rangaistava teko. Sotilaan Käsikirja . joissa on leikin varjolla nöyryytetty osallistujia. simputus) on kielletty. Sellainen ei sovi puolustusvoimiin. Sotilasolosuhteissa saattaa esiintyä myös palvelustovereiden keskeistä pennalismia (toverisortoa). kuten esimerkiksi alokasajan tai tietyn koulutusvaiheen päättymiseen taikka kotiuttamistilanteeseen. Olet saattanut koulussa. Myöhästymisestä on viipymättä ilmoitettava omaan joukko-osastoon tai. sairaudesta tai muusta poissaolosta. Tärkeämpää kuin todettujen simputustapausten käsittely on kuitenkin simputuksen ennalta ehkäiseminen koulutuksen ja valvonnan avulla.

muonitukseen. sotilaalliseen järjestykseen ja yhteistoimintaan toisten sotilaiden kanssa. Tehtävä: Mieti millaiset siviilielämässä kokemasi "seuraleikit" olisivat mielestäsi nöyryyttäviä. Hänen on oltava oma-aloitteinen sekä asetuttava varauksetta esimiestensä johdettavaksi ja luotettava heihin. Sotilaan on mukauduttava palvelukseen. Sotilaan on pyrittävä parhaansa mukaan omaksumaan ne tiedot ja taidot. Asevelvollisuuslain mukaisesti olet asevelvollinen isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi. vaatetukseen. Palvelukseensa liittyvissä oikeus. Täyttäisivätkö ne simputuksen tunnusmerkit? 5. sinulla on myös oikeuksia.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Jokaisella sotilaalla on velvollisuus ja oikeus ilmoittaa mahdollisista simputus.ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua. Sotilas on velvollinen noudattamaan ehdotonta kuuliaisuutta esimiestään kohtaan ja täyttämään täsmällisesti esimiehen antamat lailliset käskyt ja määräykset.ja pennalismitapauksista heti kantahenkilökuntaan kuuluvalle kouluttajalle tai oman yksikön päällikölle. Jotta voisit täyttää nämä velvollisuudet tunnollisesti. Siksi sinulta odotetaan määrättyjen velvollisuuksien täyttämistä. jotka hänelle opetetaan. Asevelvollisuuslain nojalla palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen. Sotilas on velvollinen noudattamaan sodan oikeussääntöjä ja voimankäyttösääntöjä sekä näistä erikseen annettuja ohjeita. PALVELUKSEEN ON MUKAUDUTTAVA Rauhan aikaisen palveluksen tarkoituksena on kouluttaa sotilas kykeneväksi täyttämään tehtävänsä kaikissa olosuhteissa niin rauhan kuin sodankin aikana. terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.ja pennalismitapauksista heti kantahenkilökuntaan kuuluvalle kouluttajalle tai oman yksikön päällikölle.59 Jokaisella sotilaalla on velvollisuus ja oikeus ilmoittaa mahdollisista simputus. Sotilaan Käsikirja . jos sotilasesimies pakottaisi sinut niihin varusmiespalveluksessa.

Kunnostautuneita tulee kiittää ja muutenkin palkita. Sotilas ei saa antaa lahjonnan tai muun syyn houkutella itseään rikkomaan. asialliseen. Vaikeuksissa on uskallettava kääntyä esimiesten puoleen. epäoikeudenmukaisuudelta ja loukkauksilta sekä aiheettomilta syytöksiltä. laiminlyömään tai kiertämään velvollisuuksiaan. Sotilaan on oltava tukena nuoremmille. Sotilaan käytöksen perusteella arvioidaan hänen ammattitaitoaan sekä puolustusvoimia ja joukkoa. Esimiehenä sotilaan tulee olla alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Rikoslaki suojaa sotilasta esimiesten käskyvallan väärinkäytöltä. Esimiehen tulee määrätietoisesti pitää yllä kuria ja sotilaallista järjestystä.60 Sotilas on velvollinen hoitamaan ja käyttämään huolellisesti sekä annettujen käskyjen ja määräysten mukaisesti hänen käyttöönsä annettua valtion omaisuutta. Vanha "kaveria ei jätetä" -periaate toimii edelleen: apua tarvitsevaa autetaan pyytämättäkin. Sotilas esiintyy hyvien tapojen mukaisesti käyttäytyen reippaasti. Sotilaan Käsikirja . "KAVERIA EI JÄTETÄ" Sotilaan on elettävä sovussa palvelustovereidensa kanssa. Sotilas ansaitsee muiden arvonannon ottamalla nämä toimissaan huomioon. edistämällä yhteistä tavoitetta ja olemalla kohtelias. Tämä koskee sekä henkilökohtaiseen käyttöön luovutettua asetta ja muuta varustusta että joukon yhteisessä käytössä olevaa omaisuutta. Sotilaalla on oikeus säännösten ja hyvien tapojen mukaiseen. Hän on toiminnassaan tunnollinen sekä pukeutumisessaan ja siisteydessään huolellinen. kokemattomille palvelustovereille ja vaikutettava heihin omalla esimerkillisellä käytöksellään. Sotilas palvelee poliittisesta tai ideologisesta kannastaan riippumatta isänmaataan ja kansaansa. Lisääntyvä kansainvälistyminen korostaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden merkitystä. Rikkomuksiin ja rikoksiin syyllistyneitä on ojennettava tai rangaistava. johon hän kuuluu. ryhdikkäästi ja asiallisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla.

Tapaturmakorvauksiin ja palvelussairauksiin liittyvät asiat hoitaa Valtiokonttori.ja palvelusjärjestelmän käytössä.ja urheilutoiminnan sekä lomakuljetusten ja tiedotuksen järjestämiseen. reserviläisillä ja palkatulla henkilöstöllä on oikeus saada asiantuntevaa apua palvelukseensa liittyvissä oikeus. Pääesikunnassa ja alue-esikunnissa toimivat sosiaalipäälliköt. Joukko-osaston sosiaalikuraattori järjestää neuvonta. Pääesikunta voi myöntää hautausavustusta. kulttuuri.ja kumppanuusjärjestelyistä. Joukko-osastossa on koulutettu tukiryhmä. työ-.60 € (1–6 kk). He ohjaavat ja koordinoivat puolustusvoimien sosiaalitoimintaa sekä vastaavat alan yhteistoiminta. sotilasavustus-.ja lentolisät. Sosiaalikuraattori neuvoo myös yhteiskunnan yleisen etuus. ETUUDET v 2003 Varusmiehen päiväraha määräytyy palvelusajan mukaan: 3.ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.ja opinto.75 • (7–9 kk) ja 8. Sosiaaliasioiden hoitamisessa komentajaa tukee joukko-osaston sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta. 5.ja majoitusraha. palvelusturvallisuus-. Varusmiestoimikunta tarjoaa kaikille varusmiehille hyvän vaikuttamiskanavan palvelusolosuhteidensa kehittämiseen. joka antaa kuolemantapauksessa tai vakavassa onnettomuustilanteessa psykososiaalista tukea ja neuvontapalveluja.JA TUKIPALVELUT Varusmiehillä.60 • . toimeentulo.sekä ihmissuhdeasioiden) hoitamiseksi. ja opintoasioiden. Joukko-osastossa toimiva varusmiestoimikunta (VMTK) ja sen yksikköedustajat vaikuttavat varusmiesten aloitetoiminnan. sukellus. NEUVONTA. Sotilaan Käsikirja . työ. Lisäksi varusmiehelle voidaan maksaa erilliskorvauksia ja lisiä kuten hyppy-. Reservin kertausharjoituksissa maksetaan valtion peruspalkkaluokkiin sidottua reserviläispalkkaa ja reserviläispäivärahaa 3.25 • (10–12 kk).ja ohjauspalveluja sosiaalisten ja taloudellisten etuuksien ja asioiden (esim. asunto-.61 Sosiaaliasiat ORGANISAATIO Komentaja huolehtii joukkonsa ja heidän perheidensä hyvinvoinnista sekä alaistensa palvelusturvallisuudesta. Päiväraha maksetaan yleensä pankkitilille kaksi kertaa kuukaudessa. viihde-. lisäpäiväraha ulkomailla palveleville sekä ruoka.

12 päivää (1–270 vrk). Henkilökohtaisia syitä voivat olla esim. Varusmies saa vapaita lomamatkoja kotipaikkakunnalle enintään seuraavien kiintiöiden mukaisesti: 12 matkaa (1–180 vrk). Poikkeustapauksissa saattaa olla tarpeen keskeyttää palvelus kokonaan ja jatkaa sitä myöhemmin. SUOSI LOMAKULJETUKSIA JA JULKISTA LIIKENNETTÄ Sotilaan Käsikirja . antaa kuntoisuuslomaa (KL) enintään 30 päivää. 16 päivää (1–330 vrk = aseeton palvelus). 21 matkaa (1–270 vrk).62 Kotihoidon ruokarahaa 8. mikäli olosuhteet sen sallivat. Nämä matkat sisällytetään varusmiehen muuhun lomakiintiöön. 30 matkaa (1–362 vrk). 27 matkaa (1–330 vrk = aseeton palvelus).95 • maksetaan normaalin päivärahan lisäksi. jos varusmies on sairauden tai vamman vuoksi vapautettu palvelustehtävistä ja hänet on toipumista varten lähetetty kotihoitoon. Jokaisella varusmiehellä on oikeus palvelusaikaan sidottuun henkilökohtaiseen lomaan (HL) seuraavasti: 6 päivää (1–180 vrk). urheilukilpailut tai luottamustehtävät. johon voidaan ladata tarvittava matkaoikeus. Tämä loma-aika pidentää palvelusaikaa. 18 päivää (1–362 päivää). että kotiudut muiden kanssa yhtä aikaa. opinto-. Palvelusaikanaan erityisesti kunnostautuneelle varusmiehelle voidaan. Linja-automatkoilla on nykyisin käytössä sähköinen matkakortti. Varuskunnista järjestetään paljon erillisiä lomakuljetuksia. Varusmiehelle voidaan myös pakottavasta henkilökohtaisesta syystä myöntää lomaa (HSL) enintään 180 vuorokautta. että palaat jatkamaan palvelusta joko ikäluokan aloittaessa tai niin. perhekohtaiset asiat. taloudelliset. oikeus-. Puolustusvoimat kannustaa matkaturvallisuuden vuoksi varusmiehiä käyttämään joukkoliikennettä lomamatkoillaan. Junissa ja lentokoneissa käytetään toistaiseksi tarkastuslipukkeita (litterat) ja matkalippuja. Keskustele tilanteesta sosiaalikuraattorin ja yksikkösi päällikön kanssa. Ulkomailla vakituisesti asuva varusmies saa 1–4 maksutonta lomamatkaa palvelusajasta ja asuinpaikasta riippuen. Tällöin kannattaa suunnitella lykkäys siten.

63 SOTILASAVUSTUS JA ASUMISTUKI Kansaneläkelaitos maksaa sotilasavustusta asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevalle naiselle sekä heidän omaisilleen palvelusajalta. jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi. mutta lapsen hoitoon liittyen myös varusmiehen pitämiltä muilta lomapäiviltä (HL. Avustukseen oikeutettuja omaisia ovat asevelvollisen aviopuoliso sekä sellainen avopuoliso. vaatetuksen. Jos varusmiehen perhe on taloudellisissa vaikeuksissa. Isyysvapaa ei vaikuta palvelusajan pituuteen. Sotilasavustuksen saamiseen vaikuttavat asevelvollisen ja sotilasavustukseen oikeutettujen omaisten nettotulot ja käytettävissä oleva omaisuus. Asevelvollisen opintolainojen korkomenoja korvattaessa otetaan huomioon vain hänen omat tulonsa ja omaisuutensa. hän voi hakea opintotukeen kuuluvaa asumislisää. jota haetaan myös Kansaneläkelaitoksesta. HSL). Asepalveluksella tarkoitetaan myös reservin kertausharjoitusaikaa. Sotilaan Käsikirja . Esimerkiksi lapseton avopuoliso voi hakea yleistä asumistukea. terveydenhuollon ja muun ylläpidon. Asevelvollisen omaisille voidaan maksaa sotilasavustuksena perusavustusta.45 • suuruista isyysrahaa varusmiehelle edellä mainitun 6 päivän isyysvapaan ajalta. muonituksen. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Vaikka asevelvollinen tai hänen omaisensa eivät saisi sotilasavustusta. jonka myöntää kunnan sosiaalitoimisto. Lapselle voidaan maksaa palvelusajalta asevelvolliselle määrätyt elatusapumaksut. Vaikka asevelvollisuuslain mukaan varusmies saa puolustusvoimilta maksuttoman majoituksen. Kunta voi harkintansa mukaan myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea tai sosiaalilainaa. asevelvollisen huollettavana oleva oma lapsi tai aviopuolison lapsi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot. heillä saattaa olla mahdollisuus yleiseen asumistukeen. niin varusmies on laskettava mukaan perheen avun tarpeeseen. vaikka hän ei saa sotilasavustusta. niin hänellä on oikeus aina saada toimeentulotukensa tarve arvioitua tapauskohtaisesti. ISYYSVAPAA JA -RAHA Isyysvapaata voidaan myöntää 6 päivää avioliitossa tai pysyvässä avosuhteessa olevalle varusmiehelle lapsen syntymään liittyen. tai jos hän opiskelee. asumisavustusta ja erityisavustusta. Kansaneläkelaitos maksaa 11.

johon on merkitty sotilaskoulutus sekä taito. joka täyttää sijaisavun yleiset edellytykset. josta on välitöntä hyötyä siviiliammatissa. kouluttaja. Maatalousyrittäjä. Varusmiesaikana tehdyt opintosuoritukset ja harjoittelu eivät ole tasaarvon vastaisia: Sekä miehet että naiset voivat suorittaa varusmiespalvelun ja siihen liittyvät opinnot. Moniin siviilitoimiin pääsyä edistää.tai työsuhdetta varusmiespalveluksen takia. Varusmiehenä saatu sotilaskoulutus rinnastetaan eräiltä osin ammatteihin tarvittavaan harjoitteluaikaan ja varusmiesaika voidaan myös lukea alakohtaiseksi työkokemukseksi. Varusmiespalveluksen aikana työmarkkinatukeen ja työttömyyskorvauksiin liittyvä karenssiaika ei juokse. Opiskelua aloitettaessa on paras neuvotella varusmiespalveluksen aikaisten opintojen tai harjoittelun lukemisesta hyväksi suoraan opinnoista vastaavan opettajan kanssa.ja johtamiskoulutusta.ja johtamisarviointi. Niillä. Varusmiespalveluksesta avautuu väylä myös rauhanturvaajaksi tai sotilasalalle. jotka eivät kouluttaudu puolustusvoimissa on käytössään vastaava aika opiskella tai harjoitella muualla. Joukkoosastoissa pyritään myös säännösten puitteissa suhtautumaan joustavasti asevelvollisuuttaan suorittavan pienyrittäjän mahdollisuuksiin hoitaa yritystään. voi saada maksullista sijaisapua asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.64 TYÖ JA TYÖTTÖMYYSTURVA Lain mukaan työnantaja ei saa katkaista virka. Palvelustodistus on hyvä liittää osaksi työhakemusta. Työttömän on ilmoitettava työvoimatoimistoon ja työttömyyskassalle varusmiespalveluksen alkamisesta sekä huolehdittava palvelukseen astumiseen saakka ilmoittautumisvelvollisuudesta. Sotilaan Käsikirja . Työnantajalle on ilmoitettava työhön palaamisesta kaksi viikkoa ennen kotiutumista. että on menestyksellisesti suorittanut varusmiespalveluksen sekä saanut erikois-. Kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet saavat palvelustodistuksen. Yleiseksi työkokemukseksi varusmiesaika hyväksytään sellaisenaan. HYÖTYÄ TYÖELÄMÄÄN JA OPINTOIHIN Sotilaskoulutukseen liittyy monessa muodossa sellaista opiskelua ja harjoittelua.

Samalla ongelmaan voi löytyä myös ratkaisu. ELÄKE-ETUUS Asevelvolliselle ei kerry eläkettä palvelusajalta. pystyt varusmiespalvelukseen täysipainoisesti kotiasioita murehtimatta.65 SOTILASTAPATURMA JA PALVELUSSAIRAUS Valtiokonttori korvaa varusmiespalveluksessa ja reservin kertausharjoituksissa sekä palveluun liittyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat sekä palvelussairaudet sotilastapaturmalain perusteella. niin se vaikuttaa mielialaasi. ne painavat mieltä. Myös varusmiestoimikunta (VMTK) neuvoo ja auttaa. että selvität esiin tulleen ongelman mahdollisimman nopeasti. mieti arvoja – omiasi ja hänen. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi sairauksia. joita ei voi mitenkään hoitaa kuntoon. Asioista on tällöin hyvä puhua jonkun kanssa. Eläke-etuus kertyy työja virkasuhteessa puolustusvoimiin. Usein olo helpottuu. että jätät sen hoitamatta. Sotilastapaturmalaki kattaa koko palvelusajan täysiaikaisesti. On välttämätöntä. Korvaustaso on sama työntekijöiden lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. epämieluisa muutos. Suhteet läheisiin ihmisiin. Mikäli jotkut asiat ovat sellaisia. mutta myös talousasiat ovat kokemuksen mukaan tärkeimpiä. Laki asevelvollisten kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta mahdollistaa henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen. Sosiaalikuraattorin puoleen voit aina kääntyä. Jos kuitenkin jokin sinulle tärkeä asia on epäselvä tai tulee yllättävä. jotka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai joita palvelus on olennaisesti pahentanut. Pidä puolesi: Jos seurustelukumppanisi pyrkii vaikuttamaan sinuun uhkaamalla erolla tai uskottomuudella. Jouk- Sotilaan Käsikirja . Älä anna asian monimutkaistua vain siksi. ASIANTUNTIJA-APU Laki oikeuttaa sinut saamaan tarvittaessa asiantuntijan apua pulmiisi. kun on saanut puhua omasta vaikeasta asiastaan. TAUSTAVOIMAT OVAT TÄRKEITÄ Mikäli siviiliasiasi ovat kunnossa. Esimiehesi velvollisuus on auttaa sinua.

Sosiaalikuraattori ________________________________ VARUSMIESTOIMIKUNTA (VMTK) VMTK järjestää monipuolista palvelutoimintaa varusmiehille. vamman tai jonkun muun terveyttä koskevan pulman takia. VMTK on jokaisen varusmiehen oma palvelupiste kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa.66 ko-osaston sotilaspappi on vaitiolovelvollinen ja valmis keskustelemaan kanssasi elämäsi kipeistäkin asioista. Lääkäri on paikalla päivystysaikana ja muuna aikana paikalla on sairaanhoitaja.ja opintoasiamies ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ ______________________________________ Tilaa muistiinpanoja varten: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . VMTK-toimisto VMTK-puhelin VMTK-yksikköjäsen Edellisen varajäsen VMTK-puheenjohtaja Työ. Joukko-osaston lääkärin vastaanotolle on lisäksi aina oikeus päästä sairauden.

LUE OHJEET ENNEN PÄIVYSTYSTEHTÄVÄN ALOITTAMISTA. Perusyksikön päällikkö tai yksikköupseeri määrää yksikölle päivystäjän ja päivystäjän apulaiset. että ruokailu tapahtuu hyviä ruokailutapoja noudattaen. sekä huolehtia ruoan tuomisesta vuodelepoon määrätyille – valvoa ulkopalveluksesta vapautettuja ja vuodelepoon määrättyjä – ilmoittaa yksikössä sattuneista erikoisista tapauksista yksikön päällikölle ja yksikköupseerille – ilmoittaa kiireisiä toimenpiteitä vaativista tapahtumista. ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin Sotilaan Käsikirja . Päivystäjän apulaisen tehtävä on myös harjoittelua vartiomiehen ja varsinaisen päivystäjän työhön. järjestyshäiriöistä joukko-osaston päivystäjälle. kuten onnettomuuksista. Yksikön päivystäjällä on päivystystehtäviin kuuluvissa asioissa tilapäinen käskyvalta jokaiseen yksikössä olevaan varusmieheen tai reserviläiseen. ellei päällikkö. Päivystyksellä turvataan osaltaan myös nopea valmiuden kohottaminen. JOS ET OLE JOTAKIN OHJEEN KOHTAA YMMÄRTÄNYT. herätyksen sekä järkevän toimenpiteiden käynnistämisen esimerkiksi tulipalon tai hälytyksen sattuessa. Päivystys varmistaa toimintojen jatkumisen normaalin työajan ulkopuolella. VARMISTA PÄIVYSTÄJÄLTÄ TAI ESIMIEHELTÄSI. Järjestetty päivystys varmistaa muun muassa rauhallisen yöunen. mahdollinen osallistuminen muuhun palvelukseen ja voimankäyttöohjeet. käskynalaisuus ja ilmoittautumisvelvollisuus. Perusyksikön päivystäjän tehtävänä on muun muassa: – valvoa hyvän järjestyksen noudattamista yksikössä – herättää yksikkö ja valvoa aamutoimet – koota ja toimittaa yksikköupseerille yksikön vahvuusilmoitukset – merkitä sairaiksi ilmoittautuneet yksikön sairaskirjaan sekä lähettää heidät johdettuina osastoina lääkärin vastaanotolle – vastata yksikön järjestämisestä palvelukseen – järjestää yksikkö ruokailuun ja valvoa. yksikköupseeri tai joku muu yksikön palkatusta henkilöstöstä ole paikalla.67 5. velvollisuudet ja oikeudet. Päivystäjän ohjeista selviävät muun muassa päivystäjän varustus. tulipaloista. Päivystäjän ja päivystäjän apulaisen tehtävät ovat kunkin perusyksikön päivystysohjeissa.4 Perusyksikön päivystys Päivystys on osa perusyksikön yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

että kaikki on valmiina ja sotilaat paikoillaan ja keskittyneinä. ettei yksikön alueella luvatta oleskele sivullisia – pitää erikseen käskettyä luetteloa. että vapaa-aikanaan yksiköstä poistuvien varusmiesten asu ja siisteys ovat annettujen määräysten mukaiset – valvoa iltatoimet – huolehtia perusyksikön ovien lukitsemisesta öiseen aikaan sekä tarkastaa varastojen. Yksikössä on järjestyshäiriö. Myös palveluksen laatu vaikuttaa asiaan. Oman yksikön erityisohjeet ovat yksikön päivystysohjeissa. Hyvä nyrkkisääntö on käskeä VALMISTAUTUMINEN 10 minuuttia ennen oppitunnin alkua ja 20 minuuttia ennen ulkopalveluksen alkua sekä JÄRJESTYMINEN 5 minuuttia ennen oppitunnin alkua ja 10 minuuttia ennen ulkopalveluksen alkua. sään ja varustuksen edellyttämät määräykset sekä ohjeet yhtenäisestä pukeutumisesta. josta selviää yksikön paikalla oleva vahvuus – jakaa ja vastaanottaa lomatodistukset ja varusmies. Tavoitteena on. Yksikköön pyrkii yöllä siviiliasussa oleva henkilö. Yksikössä syttyy tulipalo. Palvelukseen valmistauduttaessa annetaan palveluksen laadun. toimistojen ja ikkunoiden kiinniolo ja lukitus sekä sammuttaa tarpeettomat valot – pitää päivystyskirjaa. 4. Pohdittavaa? Miten toimit seuraavissa tilanteissa: 1.tai reserviläiskortit – tarkastaa. kortistoa tai taulukkoa.68 – valvoa yksikön hallussa olevan valtion omaisuuden. mutta ylimääräistä odottelua pitää myös välttää. Päivystäjä saa tähän perusteet harjoituksen pitäjältä tai käyttää omaa harkintaansa. jota et tunnista. 2. jota et saa rauhoittumaan. Hyvin toimivassa yksikössä aikaa tarvitaan vähemmän kuin huonossa. kun palvelus alkaa. Perehdy niihin hyvissä ajoin ennen vuorosi alkua! Päivystäjä komentaa valmistautumisen ja järjestymisen riittävän ajoissa. 3. Sotilaan Käsikirja . erityisesti asetelineissä olevien aseiden. Yksikössä sattuu tapaturma. Myöhästyä ei saa. säilyttämistä muun muassa tarkastamalla aseiden lukumäärä ja asetelineiden lukitus – valvoa.

Komennon valmistavalla osalla kerrotaan mitä seuraavaksi tehdään. Aloitteleva joukko puolestaan liikkuu vaikka suoritusta ei ole vielä käsketty.5 Sulkeisjärjestys Sulkeisjärjestykseksi kutsutaan joukon toimintaa ja ryhmitystä. Toiminta on täsmällistä ja samanaikaista ja sitä johdetaan määrättyjen komentojen avulla. Oikein käytettynä se on edelleen nopein ja tehokkain liikkua järjestyneenä joukkona. MIELEN. Sen jälkeen pidetään pieni tauko. Sulkeisissa esiintymiskykysi ja itsevarmuutesi paranee. SULKEISJÄRJESTYKSEN HARJOITTELU PARANTAA REAKTIOKYKYÄSI. Sulkeisjärjestys juontaa juurensa ajalta jolloin taisteltiin keihäin ja miekoin. Tällöin kaikki toimivat oikein ja yhdenaikaisesti. mielen ja kehon hallintaa sekä lihaskoordinaatiota – mahdollistaa suurtenkin joukkojen täsmällinen johtaminen ja luoda perusta toiminnalle taistelukentällä – opettaa koulutettaville kyky vaistomaiseen reagointiin ja täsmällisyyteen – olla tärkeä osa joukon kiinteyden ja hengen luomisessa.Päin! Opettele kuuntelemaan komennot oikein ja tarvittaessa komentamaan oikein. Komennoissa on yleensä valmistava osa ja suoritusosa kuten Käännös oikeaan …. Sulkeisjärjestyksen tarkoituksena on: – kohottaa fyysistä ja henkistä kuntoa kehittämällä keskittymiskykyä. Sulkeisjärjestyksen menettelytapoja voidaan käyttää kaikessa koulutuksessa.69 5. että sulkeisjärjestyksen harjoituksissa yhdistyy niiden kaikkien ominaisuuksia. missä tavoitteena on täsmällisten suoritusten vaistonvarainen hallinta. Huomaat. Tauon aikana jokainen ehtii ajatella toiminnan valmiiksi. KEHON JA ASEEN HALLINTAA SEKÄ FYYSISTÄ KUNTOASI! Sotilaan Käsikirja . Sulkeisjärjestyksessä joukon johtaja rytmittää komennoillaan joukon toiminnan. jossa sotilaiden ja ryhmien paikat ovat tarkoin toistensa suhteen määrätyt. Sulkeisjärjestystä on kuvattu niin tanssiksi kuin joogaksi tai joukkuepelin kuvioiden harjoitteluksi. Aloitteleva johtaja pitää helposti liian lyhyen tauon. Tauon jälkeen käsketään suoritusosa paino ensimmäisellä tavulla.

6 Sotilasoikeudenhoito Sotilasoikeudenhoidolla tarkoitetaan lähinnä sotilasrikosten käsittelemistä sotilaskurinpito. Sotilas on sotilasrangaistussäännösten alainen siitä alkaen. siihen saakka. esitutkinnasta. jossa ovat säännökset sotilasrikosten käsittelystä tuomioistuimissa. Sotilasoikeudenhoitoa koskevia tärkeimpiä säännöksiä ovat: * Rikoslaki. seuraamusten täytäntöönpanosta sekä kurinpitovalitus. Sotilaan Käsikirja . joissa on säännöksiä muun muassa kurinpitoesimiehistä ja heidän toimivallastaan. kurinpitoasiain käsittelystä. * Sotilaskurinpitolaki ja -asetus. kun hän on astunut tai ollut velvollinen astumaan palvelukseen. * Sotilasoikeudenkäyntilaki. erityisesti sen sotilasrikoksia koskeva 45 luku. Sotilasoikeudenhoidon tavoitteena on sotilaallisen kurin ja järjestyksen säilyttäminen yksittäisen sotilaan oikeusturvan takaamiseksi ja tätä kautta sotaväen toimintakyvyn turvaaminen.70 5. Sotilaan tekemän rikoksen käsittelyjärjestys.ja kantelumenettelystä.tai tuomioistuinmenettelyssä. kun hänet on palveluksen päättymisen tai keskeyttämisen takia kotiutettu.

– palvelusrikos on kyseessä. luvaton poissaolo. Sotilaan Käsikirja . Palvelukseen kuuluva velvollisuus ja sitä koskevat määräykset opetetaan sotilaille. jos sotilaat syyllistyvät kuuliaisuusrikoksiin yhteistoimin. sitä on kysyttävä esimiehiltä. kuten * niskoittelu. kuten * luvaton poissaolo. Sotilasrikoksia ovat muun muassa – poissaolorikokset. jotka on säädetty rangaistaviksi rikoslain 45 luvussa. että poissaolosta on aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys sotilaan koulutuksessa tai muuten olennaista haittaa palvelukselle – kuuliaisuusrikokset. jota asevelvollinen on jatkanut vähintään viisi vuorokautta siten. Muita keskeisiä asiakirjoja ovat esimerkiksi varomääräykset. esimerkiksi luvaton poistuminen kasarmialueelta tai loman. kun sotilas rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen Tärkein palvelusta ja sotilaallista järjestystä koskeva ohjesääntö on Yleinen Palvelusohjesääntö 2002. niin että niitä voi noudattaa. iltavapaan tai viikonloppuvapaan ylittäminen taikka ennenaikainen lähteminen lomalle * karkaaminen.71 Sotilasrikokset Sotilasrikokset ovat tekoja. Jos jokin asia kuitenkin tuntuu epäselvältä. esimerkiksi kieltäytyminen täyttämästä esimiehen antamaa käskyä taikka käskyn täyttämättä jättäminen tai sen täyttämisen viivyttäminen * esimiehen väkivaltainen vastustaminen * haitanteko esimiehelle Erikseen ja ankarammin rangaistaan.

tai päivystystehtävää suorittava sotilas poistuu luvattomasti vartiopaikalta tai päivystystehtävästä. silloin kun sotilas. varkaus-. tai joka hankkiakseen itselleen vapautuksen. tai ei määräaikana saavu sanottuun palvelustehtävään taikka muuten jättää täyttämättä tai rikkoo vartio.tai päivystyspalvelusta annettuja määräyksiä – muut rikokset * sotilaan sopimaton käyttäytyminen on kyseessä mm.72 Sotilas syyllistyy Palvelusrikokseen.tai vahingontekorikokset. ylimääräinen palvelus (enintään viisi kertaa) ja poistumiskielto (enintään kymmenen vuorokautta). Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttavat tekijät Sotilasrikoksista määrättäviä seuraamuksia ovat: – kurinpito-ojennukset: muistutus. Edellytyksenä on. väärennys. että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. joka muulloin kuin palvelustehtävässä ollessaan puolustusvoimien käytössä olevalla kasarmi. vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheellisen tiedon. poistumisrangaistus (11–15 vrk). kurinpitosakko (1–30 päivältä) ja aresti (tuomioistuin 1–30 vrk) – sakkorangaistus – vankeusrangaistus Sotilaan Käsikirja . – vartiorikos on kyseessä. Esimerkiksi varusesineiden tahallinen tai huolimattomuudesta johtunut hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistavaa ja siitä seuraa useimmiten korvausvastuu. että hänen kykynsä suorittaa palvelusta on alentunut. sotilaan tekemät pahoinpitely-. – kurinpitorangaistukset: varoitus. julkisella paikalla tai julkisessa tilaisuudessa esiintyy ilmeisen päihtyneenä taikka meluamalla tai muulla käyttäytymisellään aiheuttaa häiriötä tai pahennusta Sotilasoikeudenkäyntiasiana kurinpitomenettelyssä tai tuomioistuimessa käsitellään sotilasrikosten tapaan myös mm.tai muulla alueella. loman tai muun helpotuksen palveluksesta vioittaa itseään. kun vartio. jos on palvelustehtävässä siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alainen.

73 Seuraamusta määrättäessä otetaan huomioon – rangaistusta korottavina perusteina muun muassa * rikoksia on useita * asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäytyminen. että teolla voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus * asianomainen on käyttänyt rikosta tehdessään väärin esimiesasemaansa – rangaistusta lieventävinä perusteina muun muassa * asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäytyminen (esimerkiksi erinomainen palvelus). Sotilaan Käsikirja . muun muassa välinpitämättömyys ja laiminlyönnit palveluksessa (esimerkiksi asianomaista on aiemmin rangaistu taikka ojennettu) * teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin.

Avustajalle voidaan tietyin edellytyksin maksaa palkkio valtion varoista. Mikäli syytetty ei itse pysty valvomaan oikeuttaan. mutta muuten samoin kuin siviilirikosjuttujen käsittely. Sotilaan Käsikirja . Ylimpänä tuomioistuimena sotilasrikosasioissa on korkein oikeus. Syyttäjänä toimii alaan perehtynyt. Syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa. erikseen sotilassyyttäjäksi määrätty kihlakunnansyyttäjä. Asian käsittely tapahtuu erityisessä sotilaskokoonpanossa. Alioikeuden päätökseen voi hakea valittamalla muutosta Helsingin hovioikeudesta. tuomioistuin voi määrätä hänelle avustajan.74 Sotilaskurinpitomenettely Sotilasoikeudenkäyntimenettely Vakavimmat sotilasrikokset käsitellään tuomioistuimessa. Alimpana oikeusasteena sotilasrikosasioissa ovat käräjäoikeudet.

Maanpuolustusalueen komentaja tarkastaa kyseiset kortit sotilaslakimiehen esittelystä kerran vuodessa.75 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa Selvät toimivalta. kun joku katsoo oikeuksiaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen menetelleen lain tai virka. Joukko-osaston komentaja tarkastaa joukko-osaston rangaistusja ojennuskortit neljä kertaa vuodessa. Sotilaan Käsikirja . Sotilaalla on Yleisen palvelusohjesäännön mukaan oikeus ottaa vääränä pitämänsä menettely esille ylemmän esimiehen tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa.tai palvelusvelvollisuutensa vastaisesti * ei saa tehdä yhdessä toisen kanssa Kurinpitovalitus kurinpitomenettelyssä määrätystä rangaistuksesta.ja menettelytapasäännökset sekä ylempien viranomaisten valvontatoiminta luovat perustan oikeusturvalle sotilasoikeudenhoidossa. Muita yksittäisen sotilaan käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja ovat: Kantelu ylemmälle esimiehelle * tehdään joukko-osaston komentajalle tämän alaisen toimenpiteestä ja komentajan toimenpiteestä häntä lähinnä ylemmälle esimiehelle * voidaan tehdä silloin.

Mikäli vahingon aiheuttajan vastuu on epäselvä tai hän kieltäytyy korvaamasta vahinkoa. vahingon aiheuttajan asema ja muut olosuhteet. teon laatu. vahinko jää valtion vahingoksi. Sotilaan Käsikirja .76 Kurinpitovalitus on tehtävä kirjallisesti kolmen vuorokauden kuluessa kurinpitopäätöksen tiedoksisaannista. asia saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi. Vahingonkorvauksen määrää voidaan sovitella ottaen huomioon vahingon suuruus. joka hoitaa joukko-osaston sotilasrikosasioita. Kurinpitovalituksen käsittelee se tuomioistuin. Tällöin otetaan huomioon vahingon aiheuttajan varallisuus sekä muut olosuhteet.7 Vahingonkorvausasiat Kun varusmies aiheuttaa vahinkoa puolustusvoimille. jos täysi korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi. jonka tehtävänä on valvoa muun muassa sotilasviranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Jos vahingonaiheuttajan viaksi jää vain lievä tuottamus. asian käsittelee yleensä sotilasviranomainen. varusmies joutuu korvaamaan vahingon. Jos vahinko on aiheutettu palvelustehtävän ulkopuolella. Poikkeustapauksissa korvausta voidaan sovitella. jossa valittajalla on oikeus olla läsnä. Hän saa käyttää käsittelyssä oikeusavustajaa Muutoksenhaku tuomioistuinmenettelyssä Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. vaikka hänen viakseen jäisi vain lievä tuottamus. Puolustusvoimien omaisuudelle aiheutunut vahinko Jos varusmies aiheuttaa palvelustehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa valtiolle ja hän on aiheuttanut vahingon tahallaan taikka huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan. yksikköupseerille tai joukko-osaston päivystäjälle. Kantelu oikeusasiamiehelle ei ole sidottu sotilaskurinpitolain ja -asetuksen säätämiin määrämuotoihin 5. hän joutuu korvaamaan vahingon. Kurinpitovalitus voidaan jättää esimerkiksi rangaistuksen määränneelle kurinpitoesimiehelle taikka perusyksikön päällikölle. Valitus käsitellään oikeuden istunnossa.

vahingon kärsineellä on oikeus saada korvaus vahingon aiheuttajalta. palvelusolosuhteista johtuen. Mahdollisista kuluista huolehtii valtiokonttori. Sotilastapaturmalaki turvaa palveluksessa vammautuneen tai sairastuneen toimeentulon palveluksen päättymisen jälkeen. Henkilövahingot Henkilövahingoista voi hakea korvausta vahingon aiheuttajalta tai valtion varoista samoin perustein kuin omaisuusvahingoista.77 Varusmiehen omaisuudelle aiheutunut vahinko Varusmiehelle voidaan maksaa valtion varoista korvausta palveluksen yhteydessä. Puolustusvoimat vastaa varusmiehen terveydenhuollosta koko varusmiespalveluksen ajan. jonka mukana pitäminen palveluksessa on ollut välttämätöntä tai tarpeellista. Vahingon määrä on kuitenkin pystyttävä luotettavasti selvittämään. eikä vahingon syntyminen liity puolustusvoimien toimintaan. tapaturmaisesti kadonneesta tai vahingoittuneesta yksityisestä omaisuudesta. Jos varusmiehen omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa puolustusvoimien tai sen palveluksessa olevan henkilön toiminnasta. vahinko korvataan valtion varoista. mikäli vahingon syntyminen liittyy puolustusvoimien toimintaan. Mikäli varusmiehen omaisuudelle aiheutuu vahinkoa jonkun puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tai ulkopuolisen aiheuttamana. Sotilaan Käsikirja .

78 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Ase-. ampuma. Asekoulutuksella luodaan varma ja turvallinen aseen käsittelytaito. Sotilaskoulutusta vailla olevat saattavat mieltää ampumisen väkivaltaviihteestä tutuksi sarjatulen räiskimiseksi. tietää kuulonsuojauksen periaatteet ja osaa käyttää kuulonsuojaimia 3. Kyky osua maaliin ampumaratatilanteessa on lähtökohta taitojen harjoittamiseen taisteluampumakoulutuksessa. peruskoulutuskaudella koulutettavat aseet. osaa käyttää kevyttä kertasinkoa 7. että kykenee suorittamaan niillä yksinkertaisen aseenkäsittelyammunnan maastossa. ammunnan perusteet ja ampuma-asennot sekä ampuminen rynnäkkökiväärillä ja kertasingolla. saavuttaa kevyellä konekiväärillä ja kevyellä kertasingolla sellaisen ampumataidon sekä sellaisen käsikranaatin käsittelytaidon. Sotilaan ampuessa kuitenkin vain osumat ratkaisevat. Tässä luvussa esitetään ammunnan yleiset varomääräykset. taisteluammunnoissa ja taistelussa. Sotilaan Käsikirja . että sotilas 1. Unohda siis elokuvat. suuliekeistä ja kimmokkeista on vain haittaa. osaa käyttää kevyttä konekivääriä 5. kevyen konekiväärin sekä kevyen kertasingon toimintaperiaatteet ja turvallisuustekijät sekä ymmärtää varomääräysten merkityksen osana palvelusturvallisuutta 2. osaa käyttää käsikranaattia 6.79 6 ASE-. että ase pysyy jatkuvasti käyttökuntoisena 8. sotilaalle ase on ammattimiehen työkalu eikä egon jatke.JA TAISTELUAMPUMAKOULUTUS Ampumataito on sotilaan tärkein taito.ja taisteluampumakoulutuksen tavoitteena on peruskoulutuskaudella. tuntee rynnäkkökiväärin. että voi osallistua taistelijaparin yksinkertaiseen taisteluammuntaan ja osaa toiminnassaan tarvittavat varomääräykset 9. AMPUMA. saavuttaa rynnäkkökiväärillä sellaisen ampumataidon. Aluksi on opittava hallitsemaan ammunnan perusteet. osaa käyttää ja kohdistaa rynnäkkökiväärin ja hallitsee ammunnan häiriöttömissä olosuhteissa 4. Aseen ja ampumatarvikkeiden käsittelyssä on noudatettava aina varomääräyksiä. paljosta äänestä. osaa käsitellä rynnäkkökivääriä taistelutilanteissa ja hallitsee rynnäkkö-kiväärin käsittelyn sekä huollon siten.

Ase on aina varmistettava ja pidettävä varmistettuna. räjähdysaineiden ja ampuma-aseiden luvaton hallussapito on kielletty. Jos esimies käskee sotilashenkilöä ampumaan aseella. kun aiot ampua. Siirrä sormi liipaisimelle vasta.1 Ammunnan yleiset varomääräykset ja liikenneturvallisuus Jokaisen sotilaan on tiedettävä nämä varomääräykset ja liikenneturvallisuusohjeet sekä osattava niiden edellyttämä toiminta. Varomääräyksiä noudatetaan sekä rauhan ajan ammunnoissa että soveltuvin osin myös taistelussa. Kun asetta ryhdytään käsittelemään on aina varmistuttava katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla. 3. Kaikissa harjoituksissa. Asetta ei saa milloinkaan suunnata henkilöitä eikä vaurioille alttiita esineitä kohti. 7. Ampuma-asetta on aina käsiteltävä niin kuin se olisi ladattu. 2. Aseen tarkistaminen ja varmistaminen 8. tarkista aina ensimmäiseksi. ampumatarvikkeita tai räjähdysaineita. Kun otat aseen käteesi. että patruunapesä ja lippaat ovat tyhjät ja varmista ase. josta se asetta käsiteltäessä voi joutua piippuun. Varmista tähystämällä. 4. 11. Sotilaan Käsikirja . joita käskyn saaja ei tunne tai joiden käsittelyssä hän tietää itsensä epävarmaksi. käsittelemään räjähdysaineita tai näitä sisältäviä välineitä. 10. kun sitä ei käytetä tai käsitellä. 9. joiden käsittelyä hän ei tunne. ampumatarvikkeita tai räjähdysaineita. lippaassa tai muussa sellaisessa paikassa. 6. Asetta ei saa ilman käskyä ladata eikä käsitellä ladattuna. joissa käsitellään aseita. Tunnista maali ennen kuin ammut. Kukaan ei saa oma-aloitteisesti ryhtyä käsittelemään aseita. hänen on ilmoitettava tästä käskynantajalle ennen ampumaan tai käsittelemään ryhtymistä. että tulilinjalla ja maalin takana ei ole ketään. on jokainen yksittäinen sotilashenkilö velvollinen keskeyttämään harjoituksen huutamalla SEIS. 5.80 6. Älä koskaan anna toiselle ladattua asetta varoittamatta. josta on vaaraa harjoitusosastolle. sivullisille tai omaisuudelle. että se on ladattu. Ampumatarvikkeiden. ettei patruuna ole aseenkäsittelijän tietämättä patruunapesässä. jos hän huomaa jotain sellaista olevan tapahtumaisillaan. Aseiden ja ampumatarvikkeiden käsittely ja hallussa pitäminen 1.

Asetelineissä ei saa säilyttää ladattuja aseita.ja latausharjoituspatruuna toisistaan. ettei ketään ole aseen ampumasuunnassa eikä välittömästi piipun suun vieressä. eikä täytettyjä lippaita saa säilyttää muualla kuin lukitussa varastossa. Aseen on oltava varmistettu. Ilman sysäyksenvahvistajaa olevalla aseella ei saa ampua paukkupatruunoita. että hänelle jaetut ampumatarvikkeet ovat oikeaa lajia ja puhtaat. Harjoitusampumatarvikkeiden käsittely 20. vaikka niitä hänelle tarjottaisiin. 14. eikä patruunapesässä tai lippaissa saa olla patruunoita. kunnossa ja hyvin puhdistettu lisäksi ampujan on suojattava kuulonsa. roskia. Aseen säilyttäminen 15. ei saa edes antaa paukkupatruunoita niitä käyttöön jaettaessa. vaikkei olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan. joiden aseessa ei ole sysäyksenvahvistajaa. Harjoituksen jälkeen jokainen sotilashenkilö on velvollinen luovuttamaan jäljelle jääneet harjoitus. Sotilaan Käsikirja .ja ampumatarvikkeet sekä räjähdysaineet lähimmälle esimiehelleen viimeistään kasarmille saavuttuaan. Kuulon suojaamiseen tulee käyttää korvatulppia tai kuulosuojaimia. Jokainen on ampumaharjoituksen jälkeen velvollinen luovuttamaan jäljelle jääneet ampumatarvikkeet ampumaharjoituksen johtajalle tai hänen määräämälleen henkilölle. 21. 18. että aseessa ei ole patruunoita ja se on oikein koottu. Lippaat on pidettävä aseista irrotettuina. vaikkei hän olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan. paukku. eikä tällaisen aseen haltija saa ottaa paukkupatruunoita vastaan. Paukkupatruunoita on käsiteltävä yhtä varovaisesti ja huolellisesti kuin kovia patruunoita. 17. ettei niihin pääse hiekkaa. Jokaisen ampujan on ampumaharjoituksen aikana käsiteltävä asettaan ja hallussaan olevia ampumatarvikkeita siten. Yksityisen ampujan on ampuessaan jatkuvasti tarkkailtava. Ampumaharjoitukseen valmistauduttaessa on jokaisen ampujan tarkistettava. Kovia ampumatarvikkeita ja harjoitusampumatarvikkeita ei saa koskaan sekoittaa keskenään.81 Ampumaharjoitukset 12. Ampumatarvikkeiden jaon yhteydessä on jokaisen ampujan tarkistettava. Jokaisen sotilaan on osattava erottaa kova-. 13. Aseen suupaineen vaikutuspiirissä oleva voi saada kuulovaurion. 19. muita epäpuhtauksia tai vettä. Ampumatarvikkeiden käsittely 16. eikä niissä ole vikoja. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuulon suojaamiseen. Sotilaille.

kuljetuksessa auton lavalla tai aseen puhdistuksen yhteydessä. että aseen patruunapesä on tyhjä – tee tyhjälaukaus vain tähtäämällä maaliin tai ilmaan. Vaaratilanteista ilmoittaminen 27. 25. Mahdolliset "läheltä piti" -tilanteet tulee aina ilmoittaa esimiehelle vaaramahdollisuuksien tunnistamiseksi.82 22. Taisteluharjoituksen tai -koulutustilaisuuden jälkeen on jokaisen yksittäisen miehen ilman eri käskyäkin tarkastettava katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla. Ennen taisteluharjoitusta tai -koulutustilaisuutta. jossa käytetään paukkupatruunoita. Huolla ja säilytä aseesi aina lipas irrotettuna. Puolustusvoimat kokoaa niistä rekisteriä. Älä osoita koskaan aseellasi muuta kohdetta kuin maalia – tarkista aina ammunnan jälkeen. Mikäli johtajan käskyn mukaan poikkeustapauksessa ammutaan 50 metriä lyhyemmiltä etäisyyksiltä. ole jäänyt kovia patruunoita ja – ettei hänelle luovutettujen paukkupatruunoiden joukkoon ole joutunut kovia patruunoita. on jokaisen yksittäisen miehen aina tarkastettava: – että rynnäkkökiväärissä ja konekiväärissä on sysäyksenvahvistaja paikoillaan sekä kunnossa ja että se on kierretty loppuun asti paikoilleen – ettei hänen hallussaan oleviin aseisiin. Kaikissa ammunnoissa on käytettävä kuulosuojaimia. Vahingonlaukausten estäminen 26. jota käytetään toiminnan ja koulutuksen kehittämiseen. 24. Kaikki jäljellejääneet paukkupatruunat on luovutettava lähimmälle suoranaiselle esimiehelle viimeistään kasarmille saavuttaessa. Yleisimmät vahingonlaukaukset ovat tapahtuneet harjoituksen jälkeen aseen tarkastuksen yhteydessä. patruunalippaisiin eikä lipaslaukkuihin. Sotilaan Käsikirja . että aseen patruunapesään ja lippaisiin ei jää paukkupatruunoita. 23. on aseen piippu suunnattava ylös. Paukkupatruunoilla ei saa ampua toista henkilöä kohti 50 metriä lähempää.

Ammunnan jälkeen sekä aloitettaessa aseen käsittely on aina varmistettava. vaikka heillä oli kuulonsuojaimet. Noin 90%:lla tapauksista ei ollut kuulonsuojausta meluvamman syntyessä. ettet aiheuta vaaraa itsellesi tai muille säilytä taisteluvalmius KUULON SUOJAAMINEN Kuulosi on sinulle korvaamaton. Käytä kuppi. Meluvamma aiheutui 157 tapauksessa (69%) aseen käsittelyn tai puhdistuksen yhteydessä tapahtuneesta vahingonlaukauksesta.83 varmista aina ammunnan jälkeen. joista 228 oli äkillisesti syntyneitä. Nopeasti järjestetyllä hoidolla pystytään estämään ja lievittämään vaurioita. Sotilas huolehtii itse kuulonsa suojaamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. ettei siihen ole jäänyt patruunoita. Paukkupatruunat olivat yleisin meluvamman aiheuttanut patruunatyyppi (89%). ettei aseeseen ole jäänyt patruunoita pidä ase varmistettuna! ase jalkojen välissä. Yleisin yksittäinen syy kuulonsuojauksen puuttumiseen oli siten yllättävä tilanne. Paukkupatruunoita tulee käsitellä samalla huolellisuudella kuin kovia patruunoita. Ellei kuuloa ole suojattu. Yleisin meluvammoja aiheuttanut ase oli rynnäkkökivääri.ja/tai tulppakuulosuojaimia. Yksitoista varusmiestä sai meluvamman. Meluvamma voi johtaa kuuroutumiseen. Kovat patruunat aiheuttivat meluvamman 25 kertaa eli 11 %:ssa tapauksista. joka aiheutti 86 % kaikista meluvammoista. piippu ylöspäin käsittele asetta siten. Vuonna 2001 tapahtui varusmiehille 303 meluvammaa. Suojaimia tulee käyttää ja ne on asetettava huolellisesti paikalleen. joidenkin sävelkorkeuksien jäämiseen kokonaan kuulematta tai korvien jatkuvaan soimiseen. voi yksikin laukaus aiheuttaa pysyvän kuulovaurion. Me- Sotilaan Käsikirja . Aseta tulppasuojaimet huolellisesti korvakäytävääsi. jossa kuulonsuojauksen ei tiedetty olevan tarpeen.

Jos sinulla on yksi tai useampi oireista äkillisen melualtistumisen jälkeen. verenvuoto korvasta.84 luvamman oireita ovat korvien lukkoisuus ja humina. Tulppakuulosuojaimen asentaminen Asenna tulppasuojaimet näin: 1. tulppa ei ole asettunut oikein. jolloin sinut ohjataan viipymättä hoitoon ja lääkärin tutkimuksiin. 2. Sotilaan Käsikirja . Vedä korvanlehteä takaviistoon toisella kädelläsi ja asenna puristettu tulppasuojainen nopeasti korvakäytävääsi. että kätesi ovat puhtaat. kuulon aleneminen tai muu korvaoire. 3. Toista asennus ja varmista. korvasärky. kerro asiasta heti kouluttajalle. korvien vinkuminen. Paina tulppaa niin kauan kun tulppa on laajentunut (noin 20 sekuntia). että tulppa on riittävän syvällä korvakäytävässäsi. Pyöritä sormilla tulppa kapeaksi. Huolehdi siitä. Jos tulppa pyrkii laajenemaan ulos korvakäytävästä. 4. Valitse oikean kokoinen tulppasuojain.

– jos löydät räjähtämättömän ampumatarvikkeen. Räjähtämättä. joita et tunne ja jonka käsittelyyn et ole saanut koulutusta.85 VALMISTAUTUMINEN AMPUMAHARJOITUKSIIN JA TOIMINTA AMPUMA-ALUEELLA Toiminnasta ampuma-alueilla on käsketty kunkin ampuma-alueen johtosäännössä. – liiku vain niitä reittejä pitkin jotka on käsketty. Sotilaan Käsikirja . oikea käsittely ehkäisee vaaratilanteiden syntymistä. 3. LIIKKUMINEN – rajoitusten tarkoituksena on estää henkilöiden joutuminen vaara-alueelle ja hengenvaaraan. – käsittele saamiasi ampumatarvikkeita tarkasti siitä annettujen ohjeiden mukaan. että saamasi ampumatarvikkeet ovat käskettyä lajia – ammunnan johtaja tai kouluttaja käskee lippaan kiinnittämisen ja aseen lataamisen – ase varmistetaan aina ennen liikkeellelähtöä. 1. jos olet epävarma reitistä. NIIDEN OSIIN TAI MUIHIN TUNTEMATTOMIIN ESINEISIIN EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA KOSKEA! – räjähtämättömät ampumatarvikkeet on merkittävä maastoon kolmiokeolla. Seuraavassa on esitetty yleisiä ohjeita. joita sinun on palvelusturvallisuuden ja yleisen viihtyvyyden takia syytä muistaa toimiessasi ampumaharjoituksissa. ASEEN KÄSITTELY – käsittele asetta aina siten kuin se olisi ladattu – älä koskaan osoita aseella muuta kuin maalia kohti – varmistu. Ne saattavat räjähtää pienestäkin kosketuksesta tai. "suutareiksi" jääneet ampumatarvikkeet voivat olla virittyneitä. Raivauksen tekee siihen erikseen koulutettu henkilö. RÄJÄHDYSAINEIDEN JA AMPUMATARVIKKEIDEN KÄSITTELY – älä ota vastaan ampumatarvikkeita. Ampuma-aluetta koskevat tarkemmat määräykset kerrotaan ennen ampumaharjoitusta pidettävällä varomääräysoppitunnilla. jotta se voidaan merkitä ja myöhemmin raivata. MAASTOSTA LÖYTYVIIN RÄJÄHTÄMÄTTÖMIIN AMPUMATARVIKKEISIIN. kun niitä liikutetaan määrätyllä tavalla. ilmoita siitä kouluttajallesi. 2. kysy. – älä koskaan poistu joukosta ilman kouluttajan lupaa.

– pese ruokailuvälineesi aina ruokailun jälkeen. – jos käytät pakkipussia.86 – muista ilmoittaa perille pääsystä kouluttajalle. myös siivoaa. LUONNONSUOJELU – älä jätä mitään roskia luontoon. että toimit annettujen ohjeiden mukaan. KUULON SUOJAAMINEN – suojaa kuulosi aina ennen ammuntaa. – kouluttaja käskee. ilmoita asiasta heti kouluttajalle.alueella saattaa olla räjähdysvaara. käytetäänkö korvatulppia. – vastaat itse siitä. 5. TOIMINTA MAALIALUEELLA – maalialueelle meno on ammuntojen yhteydessä sallittu vain ammunnan johtajan tai erikseen valtuutetun henkilön käskystä tai luvalla. 7. Jos se on mahdotonta. – muista katsoa mihin astut .ampuma-alueilla on räjähtämättömiä ampumatarvikkeita. toimita se ruokailun jälkeen jätesäkkiin. 6. 4. – mahdollisimman pian aloitettu hoito pienentää vaurioita. – jos epäilet kuulovauriota. – toimita roskat jätesäkkeihin tai käskettyihin paikkoihin. – joka roskaa. – noudata vartiomiesten antamia käskyjä ja ohjeita. – muista että harjoitus. – tee tarpeesi vain kenttäkäymälään. – maalialueella liikuttaessa on pyrittävä käyttämään avomuotoja tai vaarattomiksi todettuja kulku-uria. – avotulen teko on sallittu vain kouluttajan luvalla erikseen käsketyille paikoille .ja ampuma-alueita käytetään ympärivuotisesti – myös sinun käyntisi jälkeen. – älä piilota roskiasi maahan. eläimet löytävät ne ruokaa etsiessään maan altakin ja levittävät maastoon. HYGIENIA – pese kätesi mahdollisuuksien mukaan ennen ruokailua. Sotilaan Käsikirja . kuppikuulonsuojaimia vai molempia. kaiva jätöksesi maahan. – pese kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen.

Sotilaan Käsikirja . Moottorimarssilla marssitauolle on siirryttävä pois tieltä sen oikealle puolelle. Joukkueen tai erillisen ryhmän ensimmäisellä miehellä on oltava valkoista valoa näyttävä ja viimeisellä miehellä punaista valoa näyttävä valaisin. Pimeällä tai hämärässä on ainakin jonon ensimmäisellä ja viimeisellä oltava valot. Polkupyörämarssi Polkupyörämarssilla ajetaan jonomuodossa tien oikeassa reunassa. Hämärässä tai muutoin huonolla näkyvyydellä marssittaessa on kaikilla oltava heijastin vasempaan hihaan kiinnitettynä.ja takaosasta. Jos kuormatilassa on teräviä tai muutoin vaarallisia esineitä ei siellä saa silloin kuljettaa henkilöitä. Moottorimarssi Kuljetuksen aikana kuljetettavat eivät saa seistä eikä mikään kehon osa saa ulottua laitojen yli.ja hiihtomarssi Yleisellä tiellä marssiosaston on käytettävä piennarta tai tien oikeaa reunaa. 2. Tauon ajaksi siirrytään pois ajoradalta. Mikäli mahdollista käytetään piennarta tai pyörätietä. Yksittäisen sotilaan on käytettävä tien vasenta reunaa. jolla saa aukon kuormapeitteeseen. Materiaali on sidottava ja peitettävä kuormatilan etuosaan siten. Jalka. Raskas materiaali on sidottava liikkumattomaksi kuormatilan pohjalle. Käytettäessä kuormapeitettä tai kuomukatosta lavalla olijoilla on oltava mahdollisuus irrottaa peite lavan etu. että siitä ei ole vaaraa kuljetettaville onnettomuuksissakaan. Materiaalikuljetusten yhteydessä tavanomaisissa varuskunnallisissa oloissa kuljetettavat henkilöt eivät saa istua kuljetettavan materiaalin päällä. Tarvittaessa lavan etuosassa on oltava näkyvällä paikalla puukko. Ajoneuvosta nouseminen tapahtuu joko pientareen puoleiselta sivulta tai takaa. 3.87 Liikenneturvallisuus 1.

että sarjatulta – aseessa on yötähtäimet ja siihen voidaan asentaa pimeätähtäimeksi valonvahvistin 2000 – lippaaseen mahtuu 30 patruunaa. täyden lippaan paino 0. pimeätähtäintä sekä äänenvaimenninta ja etutukea – aseen paino ilman pistintä ja lipasta on 3. Lisäksi taistelijan on pystyttävä purkamaan rynnäkkökivääri 5 sekunnissa ja kokoamaan se 15 sekunnissa sekä lipastamaan 30 patruunaa lippaaseen 35 sekunnissa.5 kg – luoti on vaarallinen aina noin 4 km:n etäisyydelle Sotilaan Käsikirja .88 6. Yleisimmin käytössä olevat rynnäkkökiväärit ovat malli -62 ja malli -95.2 Asekoulutus 7.62 Rynnäkkökivääri Taistelijan on hallittava aseen käsittely ja käyttö siten. Rynnäkkökiväärin ominaisuudet: – käytännön tehokas ampumaetäisyys on 400 m – rynnäkkökivääri toimii automaattisesti (lataa. että hän saavuttaa 150 metrin ampumaetäisyydellä valoisalla 80 % ja pimeällä 70 % osumatodennäköisyyden halkaisijaltaan 20 cm maaliin.8 kg – tuliannoksen suuruus on kolme täyttä lipasta eli yhteensä 90 patruunaa – sotilaan taisteluvarustukseen kuuluu kuusi lipasta – tulinopeus on kertatulella 20–30 laukausta minuutissa (yleensä käytetään kertatulta. laukaisee ja poistaa hylsyn) – aseella voidaan ampua sekä kerta. koska se on tehokkaampi ja taloudellisempi kuin sarjatuli) – sarjatulinopeus on lippaan vaihto huomioon ottaen 120–180 laukausta minuutissa ja teoreettinen sarjatulinopeus on 700 laukausta minuutissa – uusimmassa rynnäkkökiväärissä on mahdollisuus käyttää kiväärikranaattia.

Varusteet 10. Palautin 3. Lipas Sotilaan Käsikirja . Laatikon kansi 6. Luisti ja kaasumäntä 7. Männänohjain/ kaasumännän suojaputki 5. Taittoperä 2. Piippu osineen 11.62 RK 96 TP 4. Laatikko osineen 9. Palautinjousi 1. Lukko 8.89 Rynnäkkökiväärin 7.62 RK 62 pääosat: 7.

Puhdistuksen jälkeen aseen osat öljytään ja ase kootaan.90 Rynnäkkökiväärin huoltaminen Tarkasta aina ennen huoltotoimenpiteitä katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla. että se ei osoita toiseen henkilöön.kaasukammiossa ja kaasumännän päässä ei ole karstaa . Piippu puhdistetaan suun kautta. Laatikko ja muut osat puhdistetaan rätillä. Lipas puretaan huoltoa varten irrottamalla lippaan jousi.lippaat ovat kunnossa. Kastunut ase on ensin huolellisesti kuivattava ja sitten öljyttävä. Aseen purkaminen tulee suorittaa oikeassa järjestyksessä. VETEEN SEKOITTUNUT ÖLJY EI OLE VOITELU. Osia on käsiteltävä huolellisesti ja varovaisesti. ÄLÄ "JYNSSÄÄ" PIIPUN SUUOSAA PILALLE. Asetta puhdistettaessa tulee tarkastaa. että puhdistuspuikko on suora ja oikein koottu.laatikon kansi ei ole löystynyt .EIKÄ SUOJAAINE Ase huolletaan ammunnan jälkeen siten.tähtäimet ovat kunnossa eikä takatähtäin heilu . ettei aseen patruunapesässä ole patruunaa ja että lippaat ovat tyhjät ! Pidä huoltotoimenpiteiden aikana lipas irti aseesta ja asettasi niin.iskuri liikkuu vapaasti lukossa . Sotilaan Käsikirja . että – piippu öljytään jäähtymisen jälkeen – 2–3 tunnin kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään – 2–3 vuorokauden kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään uudelleen. patruunapesä takakautta ja kaasukammiosta poistetaan karsta. (RK 62) Huoltotoimenpiteet tehdään aseen omilla puhdistusvälineillä. että . Tue puhdistuspuikkoa toisella kädellä siten. Erityisesti on varottava kolhimasta laatikon kantta. ettei se hankaa suukartiota piipun suuosaan. Mikäli aseessa todetaan vika. ettei ase ole ladattu. Tarkasta ennen puhdistusta. Rynnäkkökivääri puretaan huoltoa varten irrottamalla aseesta ensin lipas ja tarkastamalla.liekinsammutin ei heilu . jossa on takatähtäin. Seuraavaksi irrotetaan laatikon kansi. siitä on ilmoitettava välittömästi esimiehelle. sitten luisti ja lukko sekä palautinjousi ja kaasumännän ohjain.puhdistusvälinetila ja kädensijan ontelo ovat puhtaat .

JOSSA SE VOI JÄÄDÄ AJONEUVON PYÖRÄN TAI TELAN ALLE. ASETTA EI SAA KOLHIA. paukkupatruuna vj 313 vj S pv th als lkp pl pap = = = = Sotilaan Käsikirja . TAISTELUVÄLINE. ASE ON TARKKUUSTYÖKALU.91 SOTAHARJOITUKSISSA JA MAASTO-OLOISSA ASE VAATII PÄIVITTÄISTÄ HUOLTOA. VAURIOITUNEELLA ASEELLA EI OSU. TALVELLA ASE SÄILYTETÄÄN ULKONA TAI TELTAN TAKAOSASSA.62 RK S309 = = Rynnäkkökiväärin patruuna Kokovaippaluoti tyyppiä S numero 309 pakkaus ilmatiivis Valojuova luoti nro 313 Valojuova S-luoti Pakkaus venäläinen Alumiinisydän. Se kiinnitetään rynnäkkökiväärin piippuun seuraavalla sivulla olevien kuvien mukaisesti. lyhyen kantaman patruuna Puuluoti. JOKA VAURIOITUU VÄÄRÄSTÄ KÄSITTELYSTÄ. Patruunalaatikon tiedot Ampumatarvikenumero JVA = Jalkaväen ampumatarvike Patruunamäärä Ruudin laatu ja erä SISÄLTÖ 7. Paukkupatruunoita ammuttaessa on käytettävä sysäyksenvahvistajaa. KOSKA MUUTEN LÄMMÖNVAIHTELU VOI AIHEUTTAA JÄÄTYMISEN. KÄYTTÄÄ VIPUNA TAI ISTUIMENA EIKÄ JÄTTÄÄ PAIKKAAN. VÄÄNNELLÄ.

62 RK 62 7.62 RK 95 Sotilaan Käsikirja .92 Rynnäkkökiväärin sysäyksenvahvistajan kiinnittäminen: 7.

Ryhmänjohtaja käskee konekivääriampujalle tehtävät ryhmän taistelun tukemiseksi.62 Kk 62:lla. – paino ilman vyölipasta on 8.62 Konekiväärin 62 ominaisuudet: – ase toimii automaattisesti (lataa.2 kg – tuliannoksen suuruus on 6 täyttä vyölipasta eli yhteensä 600 patruunaa – patruuna on 7. kaukana olevia maaleja vastaan ja tulitukiaseena. Taistelijapari tähystää ja ilmoittaa maalit ja havainnot tulen osuvuudesta ampujalle. Konekiväärimiehen on hallittava konekiväärin kohdistaminen. täyden vyölippaan paino on 2. Sen ansiosta aseen tehokas ampumaetäisyys 600 metriä ja pisin ampumamatka 1000m. Käytössä on kaksi konekiväärityyppiä: suomalaisvalmisteinen 7. Konekivääriä käytetään ryhmän koko tulialueelle.93 Kevyt konekivääri Konekivääri on ryhmän tulivoimaisin ase. Vyölippaaseen mahtuu 100 patruunaa. Ampujan taistelijapari avustaa vyölippaiden kantamisessa. laukaisee ja poistaa hylsyn) – voidaan ampua ainoastaan sarjatulta.5 kg Sotilaan Käsikirja .62 Kk 62 7. tehokkain tulitustapa on lyhyet sarjat – ase on vyösyöttöinen.62 Konekivääri PKM. Konekivääri on vakaana sarjatuliaseena tehokas kauemmaksi kuin rynnäkkökivääri.62 lyhyt patruuna. Se on patruunoineen (600 kpl) 7 kiloa painavampi kuin 7.62 Konekivääri 62 ja venäläisvalmisteinen 7. käyttö ja käsittely kaikissa taistelulajeissa sekä toiminta tulitukiosastossa. sama kuin rynnäkkökiväärissä – teoreettinen tulinopeus n 1 000 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna 400–500 laukausta. Aseiden tärkein ero on PKM konekiväärin käyttämä pitkä patruuna. PKM konekiväärin tulinopeus on toisaalta pienempi kuin 7.

ja sulkukoneisto. Perä.8 kg Sotilaan Käsikirja . Viritys. 2. Aseessa on 100 tai 200 patruunan vyölaatikot – patruuna on 7. Varusteet: vyölaukku ja vyölipas 6 kpl.94 Pääosat 1. 7. 4. 3. Laatikko. 5. Piippu. hihnat 7. Kehys. laukaisee ja poistaa hylsyn) – ase on vyösyöttöinen.62 x 53R pitkä patruuna. sama kuin kiväärissä – teoreettinen tulinopeus 650–750 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna noin 250 laukausta minuutissa – paino ilman vyölipasta on 7. 6. 9. Lataus. puhdistuspuikko. Etutuki.62 Konekiväärin PKM: – ase toimii automaattisesti (lataa.ja laukaisukoneisto. 8. Tähtäyslaite.

Ampujalla on 2–3 kertasinkoa. Kertasinkoampujat toimivat taistelijaparina. Sen vuoksi vaunua on ammuttava useilla aseilla yhtä aikaa. että hän osaa arvioida maalin nopeuden ja ampumaetäisyyden. Sotilaan Käsikirja . tähystää iskemän ja ilmoittaa havainnon ampujalle. saavuttaa tehokkaalle ampumaetäisyydelle paikalla olevaan maaliin valoisalla 90 % ja pimeällä 75 % osumatodennäköisyyden ja liikkuvaan maaliin valoisalla 75 % ja pimeällä 65 % osumatodennäköisyyden. Toinen taistelija ampuu kertasingolla/singoilla ja toinen suojaa toiminnan. Modernin.95 Kevyt kertasinko 66 KES 88 Taistelijan on hallittava kertasingon käsittely ja käyttö siten. että tärkeimmälle tulialueelle on etäisyyttä alle puolet suurimmasta tehokkaasta ampumaetäisyydestä eli 50–100 m. Kertasinkoampujan tuliasema on valittava sivustatuliasemaksi. Kevyellä kertasingolla tuhotaan rynnäkkö. Tuliasemat valitaan yleensä siten. Taistelijan on kyettävä laittamaan kertasinko ampumakuntoon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon 15 sekunnissa. Maaliksi valitaan yleensä varamiinoitteeseen tai sulutteeseen pysähtynyt vaunu. Etäisyydet tulenaloitustasalle ja maalialueille on mitattava taisteluvalmistelujen yhteydessä.ja kuljetuspanssarivaunuja. aktiivipanssareilla suojatun taistelupanssarivaunun tuhoaminen kevyellä kertasingolla edellyttää onnekasta osumaa.

300 mm 1. VIISI ASETTA KULJETUSPAKKAUSTEN PAINO.4 s 18 kg 70 kg KOROKE TÄHTÄIMET LAUKAISUKONEISTO OHJAUSKISKO VARUSTEET PUTKI TAKAKANSI KULJETUSVARMISTIN Sotilaan Käsikirja .96 Kertasingon pääosat ja ominaisuudet ASEEN KALIIPERI PAINO PITUUS KULJETUSKUNNOSSA PITUUS AMPUMAKUNNOSSA TEHOKAS/ SUURIN AMPUMAETÄISYYS ONTELOKRANAATIN LÄHTÖNOPEUS PANSSARITERÄKSEN LÄPÄISY (90 asteen iskukulma) LENTOAIKA (250 m:iin) KULJETUSPAKKAUSTEN PAINO. VIISITOISTA ASETTA 66 mm 3.3 kg 771 mm 981 mm 200 m/350 m 198 m/s n.

Samalla irtoavat kantohihna ja etukansi. Tällöin mekanismi kestää pidempään. (Harjoituskäyttöön valmistellut. Käännä alas takakansi. sisäpiipulla varustetut kertasingot viritetään avaamalla niitä ensin noin 15 cm ja sen jälkeen vetämällä rivakasti loput auki.) Aseta takatähtäin tulialueesi tärkeimmän kohdan mukaiselle ampumaetäisyydelle.97 UUSI KUVA ? ENNEN AMPUMISTA Poista takakannen kuljetusvarmistin. Vedä rivakasti putket ulos pidennettyyn asentoon niin. Säilytä kantohihna. Sotilaan Käsikirja . että ne lukkiintuvat. joka on samalla olkatuki.

että takatähtäimen lämpötila-asetin on oikein säädetty (vanha malli). TÄHTÄÄMINEN Valitse maali ja suojaa kuulosi Arvioi maalin etäisyys laukaisuhetkellä – aseta vastaava etäisyys takatähtäimeen.98 Varmistu. Tähtää takatähtäimen reiän läpi. että kertasingon etutähtäimen jyvä pääsee liikkumaan lämpötilan mukaan säätyvän säätävän jousen mukana (uusi malli) tai varmistu. Sotilaan Käsikirja . Aseta etutähtäimen tolpan yläpää reiän keskelle. Kun lähellä on tulenjohtoryhmä. Etäisyydet voi mitata askelpareina tai mittanarulla. Etäisyydet maalialueen eri osiin mitataan aina. jonka vuoksi etäisyyden maaliin on oltava oikea. kun siihen on mahdollisuus ja niistä piirretään tuliasemakortti. he voivat auttaa etäisyyksien mittaamisessa laitteillaan. Varaudu suojaamaan kuulosi Sinkoaseilla on hyvin kaareva lentorata.

Tarkista. Tähtää takatähtäimen kautta maaliin 6.99 Aseta keskitolppa maalin keskelle aina seuraavassa kahdessa tilanteessa. AMPUMINEN 1. Vasemmalta oikealle nopeudella 20 km/h. VOIT 150 METRIN AMPUMAETÄISYYDELLE ASTI TÄHDÄTÄ KESKITOLPALLA VAUNUN ETUKOLMANNEKSEN ALUEELLE. Sotilaan Käsikirja . että peukalo on liipaisinkorokkeen takana ja muut sormet liipaisimella 7. Etäisyys 200 m Päin tuleva tai loittoneva maali (< 30o). Etäisyys 100 m Sivuttain paikallaan oleva maali. Laukaise sinko puristamalla liippaisin alas. että takavaara-alueella ei ole ketään 4. Aseta korokkeesta kiinni pitävä käsi siten. Nosta ase olkapäälle pitäen kiinni putkesta ja korokkeesta 3. Varmistu että kuulosi on suojattu (tulppasuojaimilla ja kuppikuulosuojaimilla) 2. Poista liipaisinvarmistin 5. Ohittava tai vinosti (> 30o) lähestyvä maali 200 metrin ampumaetäisyydellä: Oikealta vasemmalle nopeudella 10 km/h.

100 Jotkut isokätiset henkilöt voivat pitää laukaisukättä siten. Aseta etukansi paikoilleen ja kiinnitä kantohihnan koukku takakannen pidikkeeseen kuvien osoittamalla tavalla Sotilaan Käsikirja . että peukalo on aseen alla. Paina putken lukitsinta ja työnnä sisäputki puoliksi sisään. Sulje takakansi. Liikkuvaa maalia on yleensä paras ampua tähtäämällä määrättyyn paikkaan ja odottamalla. Yleensä parhaan laukaisun saa kuitenkin pitämällä kaikki sormet putken yläpuolella. että vaunu tulee siihen. KULJETUSKUNTOON LAITTO Työnnä liipaisinvarmistin VARMISTETTU -asentoon. Tällöin laukaus on vakaa ja on helppo välttää ampumalinjalla olevat puunrungot ja muut esteet. Tähtäimet peittyvät samalla suojuksiinsa. Aseta kuljetusvarmistin paikoilleen. Käännä molemmat tähtäimet alas ja työnnä putket kokonaan sisäkkäin.

Putken suun suojarengas. Poskituki (kasvonsuojuksen alla. Putki. Sen tehokas ampumaetäisyys 25–300 m. rekyylitön panssarintorjunta-ase. 13. 15. Laukaisurasia. Käden suojus. Putken keskiosan suojarengas. 2. Virtakytkin ja varmistinsokka. 4. Etukansi. 9. 14. Sotilaan Käsikirja . 3. Ontelokranaatin panssariläpäisykyky on 650–700 mm. 5. Paristo + kotelo. Kantohihna. Olkatuki Raskas kertasinko on kertakäyttöinen. 12. Tähtäyskaukoputki. 8. joka riittää kaikkiin tunnettuihin taistelupanssarivaunuihinkin. Sitä käytetään kaikkien panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Korvatulpat. 10. 11. 7. 6. Kasvonsuojus. Putken perän suojarengas.101 Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS) Kertasingon pääosat ja ominaisuudet 1.

Sotilaan Käsikirja . TÄHDÄTÄÄN KESKELLE VAUNUA TORNIN JUUREEN.102 TÄHTÄÄMINEN PAIKALLAAN OLEVAAN VAUNUUN ETÄISYYS 200 m 2 40 20 4 5 6 20 40 40 20 4 5 6 ETÄISYYS 300 m 2 20 40 AMMUTTAESSA PAIKALLAAN OLEVAA VAUNUA.

Miksi rynnäkkökiväärin tehokas ampumaetäisyys taistelussa on 300 metriä? 2.103 AMPUMA-ASENTO Pohdittavaa 1. Miksi kertasingolla ammuttaessa maaliksi valitaan yleensä paikallaan oleva vaunu? Sotilaan Käsikirja .

Satunnaiset isot sirpaleet voivat haavoittaa kauempanakin. Painekäsikranaatteja käytetään suljetuissa tiloissa kuten korsuissa ja rakennuksissa. joita ei voi muilla aseilla tuhota. Savuheitteitä käytetään suojasavun muodostamiseen ja merkinantoon. Sen tehokas vaikutusetäisyys ulottuu noin 15 m räjähdyspisteestä. Fosforikäsikranaatti sytyttää kohteensa ja muodostaa savua. Taistelijan on osuttava 20 metrin etäisyydeltä maalin. Sotilaan Käsikirja . Sitä käytetään ajoneuvoja ja materiaalia tuhottaessa. painekäsikranaatteja ja fosforikäsikranaatteja. koska se on pääosin räjähdysainetta. jonka halkaisija on 2 metriä. Suomessa on käytössä sirpalekäsikranaatteja. Taistelijan on kyettävä heittämään käsikranaatti vähintään 30 metrin etäisyydelle pystyasennosta. Sirpalekäsikranaatti Fosforikäsikranaatti Painekäsikranaatti Sirpalekäsikranaatti vaikuttaa teräskuorensa sirpaleilla.104 Käsikranaatit ja muut heitteet Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan. Siitä lähtee vain vähän sirpaleita. Painekäsikranaatti vaikuttaa räjähdyspaineellaan.

savun sytytyspanos ja harjoituskranaatin ilmaisupanos selitteineen? Sotilaan Käsikirja .105 PÄÄOSAT: Lisätään kuvaan erillinen rinnakkain räjäytin.

Käsikranaatin runko kierretään sytyttimeen (pyöritä runkoa.ja keskisormella nostetaan vetorengas vapaaksi. että kahva nojaa kämmenpohjaan ja runko-osa on peukalon ja etusormen välissä. älä sytytintä).106 HEITTOKUNTOON LAITTO 1. 3. kun etu. Oikeakätinen heittäjä ottaa käsikranaatin oikeaan käteen siten. Sytytin otetaan vasempaan käteen siten. kasvot poispäin käännettynä. Otteen on oltava tiukka. 4. Sotilaan Käsikirja . että sytyttimen kahva on kämmenpohjaa vasten ja sormet kiertyneenä kranaatin ympärille. Käsikranaatin rungosta poistetaan suojatulppa. Rungon ja sytyttimen liittäminen tehdään vartalon sivulla. Kiertäessä on tarkkailtava. Varmistussokan vetorengas irrotetaan kuljetusvarmistuksesta painamalla peukalolla sokan ylemmän haaran taivutuksesta alaspäin samalla. 2. että kierre lähtee vetämään oikealle.

7. että ylemmän haaran taivutus hyppää pois sokan alemman haaran alta. siten. suomalaisen sytyttimen paloaika on 2. Uritettu runko sirpaloituu Sotilaan Käsikirja . oikeakätinen itsestä poispäin. vasenkätinen itseensä päin. 6.5 sekuntia 4. Vetorenkaasta kierretään. Räjäyttimen aikapanos syttyy. Sokka vedetään suoralla vedolla irti sytyttimestä. Räjähdysaine räjähtää 5.107 5. jolloin käsikranaatti on heittovalmis. Iskuri lyö nalliin 3. KÄSIKRANAATIN TOIMINTA: Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty tarkasti maalia kohti: 1. Oikeakätinen heittäjä pujottaa vasemman käden etusormen myötäotteella vetorenkaaseen. Kahva aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä 2.

oranssi) Merkkisavuheitteittä käytetään merkinantoon ja johtamiseen esim. Savuheitteellä voidaan sokaista ryhmän pesäkkeeseen päässyt vaunu. taisteluhaudan vyörytyksessä.108 ERILAISIA KÄSIKRANAATTEJA JA HEITTEITÄ MIINAKÄSIKRANAATTI (vanha nimitys painekäsikranaatista) (vihreä) Miinakäsikranaattia käytetään painevaikutuksen vuoksi asepesäkkeiden tuhoamiseen esim. HARJOITUSKRANAATTI (keltainen) Harjoituskranaattia käytetään koulutuksessa. SAVUHEITE (harmaa) Savuheitettä käytetään vihollisen sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen. MERKKISAVUHEITE (punainen. FOSFORIKÄSIKRANAATTI (punainen) Fosforikäsikranaattia käytetään sytytykseen ja sokaisuun. ÄLÄ KOSKAAN KIINNITÄ RÄJÄYTINTÄ HARJOITUSKRANAATIN TAI SAVUHEITTEEN SYTYTTIMEEN Sotilaan Käsikirja . joukon ryhmityksen etureunan osoittamiseen tulitukiaseelle ja -osastolle.

tulittaminen ja tehtävän jatkaminen. Varma ote käsikranaatista. KÄSIKRANAATTIA HEITETÄÄN KUTEN ESIMERKIKSI KIVEÄ. Jatkotoimet tilanteen mukaan: suojautuminen. että vihollinen ei voi tuhota sinua heiton aikana.109 HEITTOASENTO JA HEITTÄMINEN HEITTOASENTO ON VALITTAVA TILANTEEN MUKAAN. Heittolinjan tähystys niin. Tukeva heittoasento. Poista sokka vasta juuri ennen heittoa Harkittu heitto. HEITOSSA ON TÄRKEINTÄ TARKKUUS. Sotilaan Käsikirja .

3. Taistelijan on osattava varamiinoitteen rakentaminen. 5.110 Telamiina 65 77 (TM 65 77) Taistelijan on osattava asentaa telamiina maan pinnalle yhdessä minuutissa sekä kaivaa ja asentaa miina miinasijaan kesällä 5 minuutissa ja talvella 10 minuutissa. 4. kun laukaisimeen kohdistuu 150 kilon kuormitus. räjähdyspainevaikutteinen miina – telamiinan panososa on valettu TNT-nimisestä räjähdysaineesta ja lujitettu lasikuitukankaalla – telamiina katkaisee panssarivaunun telan ja vaurioittaa telapyörästöä – telamiina tuhoaa pyöräajoneuvon – miinan laukaisimeen on sijoitettu räjäytin. 2. Taistelumiina on vihreä tai harmaa. Tällöin laukaisin murtuessaan virittää ja laukaisee sytyttimen – miinan paino on 10 kiloa. – telamiina on ensisijaisesti panssarivaunuja vastaan tarkoitettu. Ominaisuudet – harjoitustelamiina on keltainen. Kierretulppa tiivisterenkaineen Painosytytin 77 (PS 77) Räjäytin (60 g heksotolia) Laukaisin Panososa Sotilaan Käsikirja .5 kiloa Telamiina 65 77:n pääosat 1. josta TNT:n osuus on 9. joka välittää ja vahvistaa sytyttimen räjähdyksen panososaan – sytyttimenä käytetään painosytytintä 77 – telamiinaksi asennettu ansoittamaton miina toimii.

Aseta miina sijaansa. 2. tielle. laukaisukansi tai kierretulppa on vioittunut tai sytytin ei sovi sytytintilaan. Asenna miina siten. Sytytintä ei saa laittaa väkisin sytytintilaan. Pidä aseesi esim. Tee miinasija. Miinaa ei saa asentaa. taaemman jalkasi pohkeen päällä. Valitse miinasija todennäköiseltä vaunun kulku-uralta. ettet laukaise vahingossa miinaa. Laita kantolenkki miinan alle. Naamioi miina käsin. jos siitä puuttuu osia. Miinoitteissa telamiinojen välin on oltava vähintään 5 metriä. tarkista että tiivisterengas on paikallaan ja kierrä tulppa kiinni 6. Asenna sytytin. 5.111 Telamiinan (65 77) asentaminen ja poistaminen Telamiina (65 77) voidaan asentaa maastoon. Sotilaan Käsikirja . ei lapiolla. Aukaise kierretulppa. Asentaminen 1. 7. 3. Tee miinan lähelle harhauttavia jälkiä kuten auton renkaan jälki. Tee hienonaamiointi käsin. Tee miinasija ja asenna miina siten. rantaveteen tai lumeen. aseta sytytin tilaansa. Käännä turvelevy sivuun. ei lapiolla. että se jää loivareunaiseksi. että voit samalla tähystää vihollisen todennäköisimpään tulosuuntaan. että laukaisimen pinta on yli 1 cm maanpinnan yläpuolella ja panososa maanpinnan alapuolella 4. Poista liika maa sijasta siten.

2. Poista naamiointi Avaa kierretulppa ja poista sytytin Nosta miina pois sijastaan Kierrä kierretulppa kiinni Jos sytytin ei irtoa helposti sytytintilasta. Asentaminen lumeen Lunta yli 30 cm Lunta alle 30 cm Vaunun tela painuu lumeen ja löysään maahan yhtä paljon kuin sotilas varusteineen. VÄÄRIN OIKEIN Sotilaan Käsikirja . Miinaa ei saa asentaa sellaiseen maastonkohtaan. 4. missä telaketjun tai ajoneuvon pyörän paino ei voi kohdistua miinaan. 3. syvennykseen. kiven. miina on räjäytettävä sijassaan erillisellä panoksella.112 Poistaminen 1. kannon tms viereen.

Varamiinoitteeseen käytetään 10–30 telamiinaa. kun joukko lähtee liikkeelle. Varamiinoite puretaan ja miinat otetaan mukaan. Varamiinoitteen rakentaminen tiedustelemattomaan ja valmistelemattomaan paikaan Sotilaan Käsikirja . Varamiinoite rakennetaan paikkaan. Varamiinoite sijoitetaan vaunujen ilmeiselle uralle kohtaan. joita käytetään varamiinoitteina sulkemaan panssariuria. kunnes varsinaiset sulutteet saadaan rakennettua. jota ei voi helposti kiertää. johon voidaan ampua kertasingoilla.113 Varamiinoite Joukkueelle kuuluu telamiinoja. Varamiinoite tulee valvoa. Omien ajoneuvojen joutuminen siihen on estettävä vartioinnilla ja puomeilla. Tarvittaessa voidaan valmistella useita paikkoja varamiinoitteelle. tai vaunuille edulliseen tuliasemaan. Varamiinoitteen tarkoitus on suojata joukkueen toimintaa.

114 Tilapäisvälineet Ryhmän panssarintorjunta-aseistusta voidaan täydentää tilapäisvälineillä. Taistelijan on osattava valmistaa tilapäisvälineet ja tuhota niillä ryhmän pesäkkeeseen päässyt vaunu. Lisäksi taistelijaparin on osattava tuhota tilapäisvälineillä asepesäke muun ryhmän tukemana. Tilapäisvälineitä käytettäessä omaa toimintaa voidaan suojata savutuksilla. Sotilaan Käsikirja .

että alkulennolla luoti lentää tähtäysviivan alapuolella. Luodin lentorata on siis aina hieman kaareva. Luodin lentoradan loppupää on aina alkupäätä kaarevampi. Tällä seikalla on kaksi seurausta.5 cm piipun suun kohdalla. Hitaasti lentävän luodin lentorata on kaarevampi kuin nopeasti lentävän. Tästä johtuen luodin lentorata leikkaa tähtäyslinjan alkulennon aikana nousten sen yläpuolelle ja palaa tähtäyslinjan alapuolelle loppulennon alkaessa. Hitaalla lähtönopeudella lähtenyt luoti putoaa enemmän kuin nopealla lähtönopeudella lähtenyt luoti vastaavalla matkalla. on tähtäysviivan eli tähtäimien läpi maaliin kulkevan suoran viivan leikattava luodin kaareva lentorata maalin kohdalla. Sotilaan Käsikirja . Aseen tähtäysviiva on yleensä aseen piipun suun kohdalla luodin lentorataa ylempänä (tähtäimet ovat piipun päällä).115 6. kun aseen piippu on suunnattu suoraan maalia kohti Jotta luoti saataisiin osumaan tähdättävään maaliin. Toiseksi esteen takaa ammuttaessa on muistettava. Samalla se alkaa painovoiman vaikutuksesta pudota maata kohti kiihtyvällä nopeudella. että sen asetusta voidaan helposti ja nopeasti muuttaa eri ampumaetäisyyksiä vastaaviin asentoihin. Maaliin tähdättäessä aseen piippu osoittaa siis tähtäyspisteen yläpuolelle. Ensinnäkin ase joudutaan kohdistamaan kulloinkin ammuttavalle matkalle. Rynnäkkökiväärin luodin lentorata ja putoama. koska luodin nopeus hidastuu koko ajan ilmanvastuksen vuoksi. Sen vuoksi on tähdättävä riittävän paljon esteen yli.3 Ammunnan perusteet Luodin lentorata Perusteita Luoti lentää piipusta lähdettyään jatkuvasti nopeuttaan menettäen. Rynnäkkökiväärin tähtäinlaite on tehty sellaiseksi. Rynnäkkökiväärillä ero on 5.

Pyyhkäisyala ampumatauluun 03 kun ammutaan 150 metrin tähtäimellä Perustaistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin kohdistettua tähtäinasetusta 150 metrin matkalle. jolla luoti ei kohoa tähdätyn maalin yläpuolelle eikä laske sen alapuolelle. Rynnäkkökiväärin tähtäinasetukset sallivat Sotilaan Käsikirja . Taistelutähtäimellä voi pyyhkäisyalan puolesta ampua 200 – 400 metrin etäisyyksille. jotta osaa käyttää asetta tehokkaasti taistelukentällä. Pyyhkäisyala on sitä pitempi. Perustaistelutähtäin asetetaan aina.116 Luodin lentorata piipun keskilinjan ja tähtäysviivan suhteen Pyyhkäisyalaksi kutsutaan sitä osaa luodin lentoradasta. että perustaistelutähtäin (150 m) on takatähtäimen asettimen takimmainen asento. Taistelutähtäin asetetaan. sitä pitempi on pyyhkäisyala. mitä suorempi on luodin lentorata. Perustaistelutähtäimellä voi pyyhkäisyalan puolesta ampua 0 – 200 m matkalle. Mitä korkeampi maali on. Pyyhkäisyalan merkitys on ymmärrettävä. kun maali on kauempana kuin 200 metriä. Pyyhkäisyala on myös riippuvainen maalin korkeudesta. Huomaa. Taistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin tähtäinasetusta 300 metrin matkalle. kun muuhun ei ole syytä. Kun työnnät asetinta eteenpäin on ensi 100 metrin asento ja vasta sen jälkeen etäisyysluku alkaa kasvaa.

117
ampumisen kauemmaskin. Tulen teho alkaa kuitenkin jo heiketä hajonnan kasvaessa, jonka vuoksi kaukana olevia maaleja ammutaan mieluummin konekivääreillä ja kiikarikivääreillä.

Rynnäkkökiväärin luodin pyyhkäisyalat ammuttaessa 150 ja 300 metrin tähtäimillä

Perustaistelutähtäimen käyttö (0–200 m)

Taistelutähtäimen käyttö (200–400 m)

Luodin lentorataan vaikuttavat tekijät
Luodille annetaan aseen piipussa rihlojen avulla nopea pyörimisliike pituusakselinsa ympäri, jotta se lentäisi kärki edellä maalia kohti. Näin luoti voittaa parhaiten ilmanvastuksen ja säilyttää parhaan tunkeutumiskykynsä maaliin. Pyörimisliikkeellä saadaan vähennettyä luodin epäsäännöllisyyksien lentorataan aiheuttamia virheitä, jolloin hajonta pienenee ratkaisevasti. Luodin lentorataan vaikuttavat lisäksi tuuli, ilmanpaine, ilman lämpötila ja ilman kosteus. Näiden eri ilmiöiden aiheuttamat iskemäkeskeispisteen poikkeamat korjaantuvat, kun ase kohdistetaan. Rynnäkkökiväärillä kiinnitetty pistin nostaa lentorataa hivenen. Tuuli on säätekijä, joka aiheuttaa suurimman muutoksen luodin lentorataan. Vasta- ja myötätuuli vaikuttavat alle 300 metrin ampumaetäisyydellä luodin lentorataan niin vähän, että niitä ei tarvitse käytännössä

Sotilaan Käsikirja

118
ottaa huomioon. Sen sijaan sivutuuli vaikuttaa jo lyhyelläkin ampumaetäisyydellä huomattavasti, varsinkin, jos tuulee suoraan sivulta. Heikko tuuli (1 m/s) on sellainen, että puiden lehdet ja heikoimmat oksat liikkuvat ja savu nousee viistoon ylös. Kohtalainen tuuli (n 5 m/s) on sellainen, että puiden oksat liikkuvat, ruohikko taipuu ja irtolumi alkaa lentää. Voimakas tuuli (n 10 m/s) on sellainen, että isotkin puut huojuvat, pöly ja hieno hiekka lentävät ja irtolumi tupruaa voimakkaasti.

Tuulen vaikutus luodin lentorataan

Ilmanpaine-erojen aiheuttamat muutokset luodin lentorataan voidaan käytännössä jättää ottamatta huomioon. Ilman lämpötilaerot vaikuttavat lähinnä ruudin lämpötilaan. Pakkanen laskee ruudin lämpötilaa ja pienentää luodin lähtönopeutta, jolloin iskemät jäävät hieman alas. Ruudin lämpötilan kohoaminen nostaa vastaavasti iskemiä maalissa. Ilman kosteuserot voidaan käytännössä jättää ottamatta huomioon. Sen sijaan sateella on vähäinen vaikutus luodin lentorataan, sillä pitkillä ampumaetäisyyksillä kova sade painaa luotia muutaman senttimetrin alaspäin.

Sotilaan Käsikirja

119
Hajonta ja iskemäkeskeispiste HAJONTA
Kun ammutaan useita laukauksia samoissa olosuhteissa, samalla aseella, samasta paikasta sekä samaa tähtäimen asentoa ja tähtäyspistettä käyttäen, iskemät poikkeavat toisistaan. Poikkeamat johtuvat satunnaisista virheistä. Ilmiötä kutsutaan hajonnaksi. Hajonta johtuu ampujasta sekä osittain säästä, patruunoista ja aseesta. Iskemät levittäytyvät hajonnan vaikutuksesta iskemäkeskeispisteen ympärille tietylle alueelle sekä sivu että korkeussuunnassa. Iskemien poikkeamista iskemäkeskeispisteestä sivusuunnassa kutsutaan sivuhajonnaksi ja korkeussuunnassa korkeushajonnaksi. Ampuja aiheuttaa suurimman osan hajonnasta tähtäys- ja laukaisuvirheillään. Tavallinen ampuja tekee virheitä enemmän laukaistessaan aseen kuin tähdätessään sillä. Tähtäysvirheistä johtuva hajonta saadaan koulutuksella ja harjoittelulla melko pian pieneksi. Laukaisuvirheistä johtuvan hajonnan pienentäminen vaatii lisää harjoittelua. Täysin huonoa ampujaa ei ole – on vain huonoa ampumakoulutusta tai laiskaa harjoittelua. Aseet ja patruunat valmistetaan sellaisiksi, että niiden aiheuttama hajonta on mahdollisimman pieni. Eri patruunatyypit saattavat tästä huolimatta käyttäytyä eri lailla. Esimerkiksi valojuovapatruunan luoti menettää lennon aikana massaansa eikä sen vuoksi käyttäydy täysin samalla tavalla kuin normaali luoti. Luotien halkaisijassa, massassa, muodossa ja upotussyvyydessä on pieniä eroja. Patruunoiden ruutimäärän vaihtelu aiheuttaa vähäisiä eroja luodin lähtönopeuteen. Nämä aiheuttavat yhdessä patruunasta johtuvan hajonnan. Uusissakin aseissa on pieniä eroja, jotka vaikuttavat hajontaan. Piiput ja patruunapesät kuluvat käytössä, niiden väljyys kasvaa ja piippuun saattaa syntyä syöpymiä sekä väärän puhdistustavan aiheuttama suukartio. Nämä muodostavat yhdessä aseesta johtuvan hajonnan. Mahdolliset väljäliikkeet tähtäimissä lisäävät hajontaa. Muuttuva sää ja aseen piipun kuumeneminen vaikuttavat hajontaan ammunnan kuluessa. Aseesta ja patruunasta johtuva hajonta on yleensä pieni, enintään kolmasosa siitä hajonnasta, jonka erinomainen ampuja itse aiheuttaa.

Sotilaan Käsikirja

120
Uuden rynnäkkökiväärin 10 laukauksen hajontakuvio on 150 metrin matkalla halkaisijaltaan aina alle 15 senttimetriä ja käytännössä alle 10 senttimetriä. Aseeseesi voit luottaa; opettele ampumaan.

Hyvän ja tavallisen ampujan tähtäys- ja laukaisuvirheiden vaikutus hajontaan

ISKEMÄKESKEISPISTE
Iskemäkeskeispiste on hajontakuvion keskellä. Sen lähellä on iskemiä tiheässä. Iskemäkeskeispisteen kautta kulkevan pystyakselin ja vaakaakselin molemmille puolille tulee useilla laukauksilla yhtä monta iskemää. jakamalla iskemät ensin pystysuoralla viivalla kahtia siten, että viivan molemmille puolille jää yhtä monta iskemää. Tämän jälkeen kuvio jaetaan samoin vaakasuoralla viivalla. Viivojen leikkauspiste on iskemäkeskeispiste. Iskemä, joka poikkeaa selvästi syntyneestä hajontakuviosta eli kasasta, jätetään yleensä ottamatta huomioon. Poikkeaman syynä on tavallisimmin ampujan tekemä satunnainen laukaisuvirhe. Pienestä kasasta on helppo määrittää tarkka iskemäkeskeispiste. Sivussa oleva kasa saadaan keskelle taulua siirtämällä tähtäimiä. Iskemäkeskeispiste saadaan yhtymään tähtäyspisteeseen kohdistamalla ase. Rynnäkkökivääri kohdistetaan 150 metrin matkalle (perustaistelutähtäin, 0–200 m). Ase kohdistetaan siirtämällä sen tähtäimiä sivu- ja korkeussuunnassa. Eri aseilla on erilainen kohdistustapa. Opettele käyttämäsi aseen kohdistaminen.

Sotilaan Käsikirja

121
Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 kohdistetaan 150 metrin matkalla sivusuunnassa siten, että – jyvää siirretään iskemien suuntaan; siirtoruuvia löysätään iskemien puolelta ja kiristetään vastakkaiselta puolelta; vasta ruuvin kiristäminen siirtää jyvää – siirtoruuvin yksi kierros vastaa 25 senttimetriä taulussa – siirtoruuvin yksi napsaus vastaa 2 senttimetriä taulussa. Korkeussuunnassa ase kohdistetaan siten, että – tarkistetaan reikätähtäimen asento kohdistusviivoista ennen kiinnitysruuvin avaamista – avataan ruuvimeisselillä reikätähtäimen kiinnitysruuvi ja – iskemien ollessa alhaalla nostetaan reikätähtäintä tai – iskemien ollessa ylhäällä lasketaan reikätähtäintä – reikätähtäimen piirtoväli (1 millimetri) vastaa noin 32 senttimetriä taulussa. – tarkistetaan reikätähtäimen asento kohdistusviivoista siirtämisen jälkeen ja merkitään asetus muistiin sekä – laitetaan asetin 150 metrin kohdalle. Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 kohdistetaan 150 metrin tai 300 metrin matkalla kääntäen tähtäinlevy kohdistusmatkaa vastaavaan asentoon. Kannen kiinnitysruuvin tulee olla kiristettynä. Korkeus ja sivukohdistus tehdään etutähtäimestä. sivusuunnassa siten, että – jyväjalkaa siirretään iskemien suuntaan kuten RK 62:ssa – 150 m matkalla yksi siirtoruuvin kierros vastaa 22,5 cm siirtymää taululla korkeussuunnassa siten, että – jyvää kierretään jyvänsiirtoavaimella iskemän suuntaan (myötäpäivään, jos iskemä on alhaalla) – 150 m matkalla yksi jyvän kierros vastaa 24 cm siirtymää taululla

Sotilaan Käsikirja

122

Iskemäkeskipisteen määrittäminen

Kirjaa kohdistamisen jälkeen tähtäinten asennot muistiin. Tämä helpottaa aseen uutta kohdistamista, jos asetukset jostain syystä muuttuvat. Yötähtäimet kohdistetaan sivusuunnassa kuten päivätähtäimet. Korkeussuunnassa RK 62 kohdistetaan avaamalla yötähtäimen säätöruuvin lukitusruuvi ja sen jälkeen avaamalla (iskemä alhaalla) tai kääntämällä kiinni (iskemä ylhäällä) hahlon säätöruuvia. Yksi täysi kierros vastaa 150 metrin matkalla noin 105 cm taulussa. Korkeussuunnassa RK 95 kohdistetaan kiertämällä yöjyvä tähtäinavaimella päiväjyvän korkeuteen niin, että toinen valoaukoista jää kohti ampujaa.

Laukaisu
Laukaisun tarkoituksena on saada ase toimimaan ja luoti liikkeelle juuri sillä hetkellä, kun tähtäys maalissa on tarkimmillaan ja ase on rauhoittunut paikalleen. Tällainen hetki, "hyvä pito", kestää vain muutaman sekunnin. Jos ase ei laukea pidon aikana, laukaisutapahtuma on aloitettava alusta. Pakonomainen liipaisu nykäisee asetta, jolloin luoti ei osu vaan syntyy laukaisuvirheestä johtuvaa hajontaa. Hyvä ampuma-asento luo perustan onnistuneelle laukaisulle. Vartalo ei saa olla siten jännittynyt, että lihasten mikroliike liikuttaa asetta. Asennon on oltava tukeva ja aseen on oltava kuin lukittuna vartaloon. Liipaisinsormen on saatava toimia vapaasti, jolloin sen saama käsky tulee suoritetuksi ajallaan, eikä se vedä muita ruumiinosia mukaansa liipaisun suoritukseen. Kokeile pystytkö liikuttamaan liipaisinsormeasi niin, että mikään muu osa sinussa ei liiku tai jännity.

Sotilaan Käsikirja

123
Rynnäkkökiväärin laukaisukoneisto on rakennettu niin, että liipaisimessa ei ole varsinaista etuvetoa. Aseella ammutaan puristavia laukauksia, joille on tyypillistä, että ampuja tietää olevansa laukaisemassa asetta, mutta ei tiedä sekunnin murto-osien tarkkuudella milloin laukaus lähtee. Laukaisuaan voi parantaa jatkamalla tähtäämistä maaliin, vaikka ase on lauennut. Tällöin puhutaan "jälkipidosta". Huono laukaisu on tärkein hajontaa aiheuttava tekijä. Voit todeta asian harjoittelemalla varuskunnan NOPTEL-laitteilla. Opit olemaan nykimättä asettasi ja pian laukaisusuorituksesi on niin automaattinen, että pystyt osumaan myös nopeissa tilanteessa. Liipaisu tehdään teknisesti seuraavasti: Aseen kahvasta tartutaan tiukalla otteella. Käsi asetetaan kahvalle siten, että liipaisusormi painaa liipaisinta kuvan mukaisesti ja on samalla irti aseesta. Vasemmalla kädellä pidetään kiinni kädensuojuksesta ja vedetään asetta olkapäätä vasten. Useille on paras pitää kiinni kädensuojuksen etureunasta peukalolla ja etusormella. Muut sormet puristavat sivusta. Hauislihas on pyrittävä pitämään rentona. Lippaan väljäliike on poistettava aina samalta puolelta. Liipaisinta aletaan puristaa samalla hetkellä, jolloin tarkka tähtäys alkaa. Voit kuvitella puristavasi appelsiinia koko kädelläsi, mutta vain etusormesi liikkuu, koska muut sormet ovat aseen kahvalla. Varo, ettet samalla jännitä käsivartesi tai olkapääsi lihaksia. Opettele puristamaan hitaasti, jolloin ase laukeaa, kun tarkka pito alkaa. Et opi laukaisemaan asetta oikein muuten, kuin harjoittelemalla, etkä saa hyviä ampumatuloksia muuten, kuin oppimalla oikean laukaisutekniikan.

Ote rynnäkkökiväärin kahvasta ja etusormen asento liipaisimella

Sotilaan Käsikirja

124
Tähtääminen PERUSTEITA
Tähtäämisen tarkoituksena on suunnata ase tähtäinlaitteen avulla mahdollisimman tarkasti maaliin ja pitää ase maaliin suunnattuna laukaisun ajan. Tähtääminen tapahtuu yleensä paremmin näkevällä eli hallitsevalla silmällä. Useimmilla ihmisillä se on oikea silmä. Silmien keskinäinen paremmuus voidaan todeta kiinnittämällä katse johonkin pisteeseen, pitämällä käsi suorana ja nostamalla pystyssä oleva peukalo valitun pisteen kohdalle. Tämän jälkeen suljetaan silmät vuoron perään peukaloa liikuttamatta. Paremmalla silmällä katsottuna peukalo peittää valitun pisteen. Huonommalla silmällä katsottaessa peukalo taas näyttää siirtyvän valitusta pisteestä sivuun. Tähtäämiseen sisältyvät: alkutähtäys, kuvan tarkentaminen ja jälkitähtäys. Alkutähtäyksessä maali etsitään tähtäimiin ja suunnataan tähtäimet keskelle maalia. Samalla voidaan todeta, että ampuma-asento on suorassa. Niin on, jos tähtäimet liikkuvat maaliin nähden pystysuunnassa hengitysrytmin mukaan. Kuvan tarkentamisen aikana katse keskitetään jyvään, jolloin jyvä näkyy terävänä ja taulu epätarkkana. Kuvan tarkentuessa ase rauhoittuu ja syntyy hyvä pito, jonka aikana ase laukaistaan. Yritä pitää ase vakaana (jälkipito) vaikka se laukeaakin. Jälkitähtäyksen tarkoituksena on etsiä maali uudelleen tähtäimiin ja näin vahvistaa opittua oikeaa tähtäyskuvaa. Pää on pidettävä pystyssä, jotta silmän asento on suora ja vapaa. Tällöin silmän lihakset ovat rentoina, silmän linssi on oikean muotoinen ja näkösäde tulee verkkokalvolle oikein. Silmänurkan kautta tähdättäessä silmälihakset vetävät silmämunan soikeaksi, jolloin tähtäyskuva ei muodostu terävänä verkkokalvolle, vaan sen etu tai takapuolelle. Tähtäävän silmän on pystyttävä toimimaan esteettä. Pään pitäminen suorassa ja tähtääminen molemmat silmät auki edistävät sitä. Pään virheellinen asento hämärtää tähtäyskuvaa ja vaikeuttaa myös tasapainoelimen toimintaa.

Sotilaan Käsikirja

125
Vapaan silmän sulkeminen vaatii ponnistelua, josta muodostuu jatkuvaa rasitusta. Toisen silmän sulkeminen aiheuttaa painetta silmään. Samalla silmän pupilli suurenee ja aiheuttaa myös tähtäävän silmän pupillin suurentumisen. Tästä syystä kannattaa opetella tähtäämään molemmat silmät auki. Tähtääminen molemmat silmät auki on aluksi vaikeaa. Sitä voidaan helpottaa asettamalla esimerkiksi vaalea pahvinpala vapaan silmän eteen. Joillekin on helpompi ampua toinen silmä edes osittain suljettuna. Älä kuitenkaan purista silmääsi voimakkaasti kiinni, koska kaikki jännitystilat haittaavat ampumista. Etenkin silmälaseja käyttävän ampujan on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän katsoo tähtäimiä joka kerta silmälasien keskikohdan läpi. Tähtääminen silmälasien linssin reunan läheltä saattaa aiheuttaa ylimääräistä taittumista ja tähtäysvirheitä. Silmä ei kestä pitkäaikaista yhtämittaista tarkkaa tähtäämistä, vaan väsyy nopeasti. Silloin sen antama kuva alkaa hämärtyä. Silmän antama kuva on terävimmillään 2–5 sekunnin kuluttua tarkan tähtäyksen alkamisesta ja alkaa hämärtyä noin 10 sekunnin kuluttua. Laukaisun on siis tapahduttava viimeistään 6–8 sekunnin kuluttua aseen suuntaamisesta maaliin. Jos aikaa kuluu enemmän, silmä ei enää havaitse epätarkkuuksia tähtäyskuvassa ja hyväksyy niin sanotun valetäplän. Silmää on lepuutettava, jos laukaus ei lähde alle kymmenessä sekunnissa tähtäyksen alkamisesta. Silmää lepuutetaan katsomalla kaukaisuuteen. Silmä ei näe eri etäisyyksillä olevia kohteita yhtä aikaa terävinä. Katse kannattaa tästä syystä tarkentaa jyvään, jolloin takareikä ja taulu näkyvät huomattavasti jyvää epäselvempinä. Katsetta ei saa siirrellä takatähtäimen, etutähtäimen ja taulun välillä, sillä silmä ei ehdi mukautua jatkuvasti eri etäisyyksille. Harjoittele tähtäämistä runsaasti ennen ensimmäistä ammuntaa. Toista tähtäys- ja laukaisuharjoituksia koko varusmiespalvelun ajan eri ampuma-asennoissa ja aseen käyttötilanteissa. Oppimasi ampumatekniikka antaa sinulle hyvät lähtökohdat myös ampumaharrastukseen tai vaikkapa metsästykseen.

Sotilaan Käsikirja

126
RYNNÄKKÖKIVÄÄRIN REIKÄTÄHTÄIMEN KÄYTTÖ
Rynnäkkökiväärillä tähdätään siten, että jyvän kärki näkyy maalin keskellä ja etutunneli pidetään keskellä takareikää. Katse kohdistetaan jyvään, jolloin jyvä näkyy taulua ja takareikää tarkempana.

Tähtääminen rynnäkkökiväärillä

Tähtäyspiste valitaan vaistomaisesti maalin keskeltä eli siitä kohdasta, johon halutaan osua. Sotilaan on opittava alusta alkaen tähtäämään keskelle maalia. Tähdättäessä on tärkeintä se, että jyvän ja maalin asema toisiinsa nähden on aina oikea. Lisäksi on tarkkailtava, että etutähtäin näkyy takareiän keskellä. Jos etu- ja takatähtäimen asema muuttuu toisiinsa nähden, osuman paikka siirtyy taulussa virheen suuntaan. Aseen on oltava tähdättäessä suorassa. Jos ase on kallellaan, iskemä poikkeaa maalissa kallistuman suuntaan sekä hieman alaspäin.

Tähtäysvirheen vaikutus osumaan

Sotilaan Käsikirja

127
VALAISTUKSEN VAIKUTUS
Valaistuksella on oleellinen vaikutus tähtäämiseen. Hämärässä ja huonossa valaistuksessa tähdätään helposti karkealla jyvällä ja ammutaan yli. Edestä jyvään paistava aurinko saa jyvän kärjen kiiltämään, jolloin tähdätään hienolla jyvällä ja iskemät tulevat alas. Tähtäimiin sivulta paistava aurinko saa jyvän kiiltämään. Silloin se puoli jyvästä, johon aurinko paistaa, näyttää suuremmalta. Tällöin ampuja tähtää liiaksi varjon puolelle. Aurinko voi paistaa myös suoraan silmiin tai takatähtäimeen, jolloin tähtääminen vaikeutuu, koska maalia on vaikea erottaa tarkasti. Auringon kirkkaasti valaisema taulu voi aiheuttaa tähtäysvirheitä, mikäli ei tähdätä taulun keskelle. Taulun valkoinen täplä näyttää auringonpaisteessa tavallista suuremmalta, jolloin täplän alle tähtääminen aiheuttaa iskemäkeskeispisteen siirtymisen taulun keskikohdan alapuolelle. Pimeänä päivänä täplä näyttää vastaavasti tavallista pienemmältä, jonka seurauksena ammutaan helposti liian ylös.

Valaistuksen vaikutus

Ampuminen liikkuvaan maaliin
Taistelun aikana maalit ovat yleensä liikkeessä ja vain vähän aikaa näkyvissä. Jokaisen taistelijan on osattava ampua liikkuvaan maaliin ja tiedettävä ennakon määrittämisen periaatteet sekä opittava seuraamalla ja odottamalla ampumisen ero.

Sotilaan Käsikirja

että ampuja seuraa liikkuvan maalin ennakkopisteen liikettä aseellaan ja laukaisee aseen valitsemallaan hetkellä. Liipaisun on tapahduttava tasaisesti siitä huolimatta. Liikkuvaan maaliin ammuttaessa tähdätään maalin eteen ennakon verran. Valojuovaluotien käyttö ja niistä tehdyt havainnot helpottavat liikkuvaan maaliin osumista. jonka maali liikkuu luodin lennon aikana. Joissain tilanteissa aseella seurataan maalia ja vasta juuri ennen laukaisua ase siirretään nopeasti ennakkopisteeseen maalin liikesuunnassa. että laukaisuun on vain vähän aikaa. että ase pysyy pai- Sotilaan Käsikirja . Ennakko 45 asteen kulmassa liikkuvaan maaliin on kaksi kolmasosaa kaavan osoittamasta arvosta. Näin on meneteltävä kun ennakko on hyvin suuri. kun maali on ennakon päässä tähtäyspisteestä. jos maalin liike tapahtuu vinottain ampujaan nähden. Ennakko voidaan laskea kaavasta ennakko m = Esimerkki ampumaetäisyys x luodin nopeus m/s maalin nopeus m/s Juoksevan miehen nopeus on n 4 m/s Rynnäkkökiväärin luodin nopeus on n 700 m/s Etäisyys maaliin on 150 m 150 m 700 m/s x 4 m/s = 0. ylläkössä. luodin nopeus sekä ampumaetäisyys. ilma-ammunnassa ja laskuvarjomahanlaskua torjuttaessa.857 ~ 0.86 m ennakko = Ennakko pienenee. Ennakko opetetaan ottamaan sekä seuraamalla että odottamalla. että ampuja valitsee tähtäyspisteen maalin edestä sen liikeradalta ja laukaisee aseen silloin. Ampuminen liikkuvaan maaliin opetetaan perusampumakoulutuksessa. Ennakko on se matka. Menetelmän etuna on se. Ennakon määrittämiseen vaikuttavat maalin nopeus. Aseen tasainen liike molempiin suuntiin on saatava aikaan pääasiassa vartalon liikkeen avulla.ja viivytystaistelussa. Ase on siis koko ajan liikkeessä. Seuraaminen tarkoittaa sitä.128 Liikkuvaan maaliin ammutaan puolustus-. hyökkäys. Odottaminen tarkoittaa sitä. kuten nopeassa ilmaammunnassa tai jos tähtäinlaitteet piilottavat maalin näkyvistä.

Ampuma-asennon on säilyttävä samanlaisena laukauksesta toiseen. kuinka monta maalin mittaa pitää ottaa ennakkoa? (vrt. Asennon on tästä syystä oltava sellainen. koska väsyvät lihakset alkavat mikroliikkeen. Aseen asennon voi tarkastaa tähtäämällä Sotilaan Käsikirja . vaikka silmät suljetaankin. että tuki muodostuu vartalon luustosta.4 Ampuma-asennot Perusteita Hyvän ampuma-asennon ensisijaisena tarkoituksena on muodostaa aseelle mahdollisimman vakaa ja liikkumaton tuki. kun maali on näkyvissä. hyvässä ampuma-asennossa tähtäyspiste pysyy paikallaan. Tämä on mahdollista rentoutumalla hyvin ja hakeutumalla mahdollisimman luonnolliseen asentoon. Tehtävä: Mieti mitä kuvassa olevat ennakot ovat maalin mittoina. Jos 150 metrin päässä oleva moottoripyörä ajaa nopeudella 90 km/h. Ampuma-asennon voi tarkistaa tähtäämällä maaliin ja sulkemalla silmät hetkeksi. kuva) 6. Pelkästään lihasten avulla asetta ei pysty pitämään liikkumattomana. Paina ennakot mieleesi "nyrkkisäännöiksi" 5 maalin mittoina. Ennakon ottaminen liikkuvaan maaliin.129 kallaan muksen muassa pitkään laukaisuhetkellä ja ampuja voi varmistua ettei luodin tai amlentoradalla ole esteitä. Odottamismenetelmää käytetään muun sinkoaseilla ammuttaessa ja ilma-ammunnassa.

rentoutunut ja luonnollinen asento. yleensä parhaita asentoja. Makuuasento Makuuasento on ampuma-asennoista kaikkein vakain. Taistelijan on näitä soveltaen kyettävä valitsemaan taistelukentällä muutamassa sekunnissa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva ampuma-asento ja aseen tuki. Osalle ampujista sopii myös asento. Aloita sen hakeminen kokeilemalla tässä kuvattuja. Hyvässä ampuma-asennossa pystyssä oleva ase liikkuu pystysuorassa maalin yli eikä kampea sivuille. Vartalolle etsitään paras mahdollinen kulma ampumasuuntaan nähden. * Maaliin tähdätty ase ei siirry paikaltaan vaikka silmät sulkisi muutamaksi sekunniksi. Silmän on saatava tähdätä esteettä. jolloin lippaan väljäliike poistuu. jossa lihakset eivät ole jännittyneinä ja verenkierto sekä hengitys tapahtuvat mahdollisimman häiriöttömästi. Kullekin ampujalle on löydettävä luonnolli- Sotilaan Käsikirja . polvelta ja pystystä. että silmä näkee tähdätessä maalin vaikeuksitta.130 maaliin ja hengittämällä rauhallisesti. jossa vartalo on suorana aseen takana. Makuuasento on hyvä. Makuuasennossa rynnäkkökivääri tuetaan lippaasta alustaan aina samalla tavalla. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – MAATEN. Asennon on oltava tasapainoinen. Peruskoulutuskauden ampumakoulutuksessa opetetaan ampuma-asennot makuulta. jotta sen koossapitämiseen tarvitaan mahdollisimman vähän lihasjännitystä. Opettele itsellesi ominainen. kun: * ase pysyy vakaana mahdollisimman pienellä lihasjännityksellä * ampujan vartalo pysyy samassa asennossa koko ammunnan ajan ja * ampujan pää on sellaisessa asennossa. koska vartalo tukeutuu ampuma-alustaa vasten ja molemmat kyynärpäät saavat liikkumattoman tuen alustasta. yleensä 10–25 astetta. Vartalon rakenteellisten erojen johdosta kaikille ampujille ei sovellu täsmälleen samanlainen ampuma-asento. Tämä ja lippaan liikkumattomuus varmistetaan painamalla sitä ranteella. Eroja on lähinnä vartalon ja aseen välisessä kulmassa sekä vasemman käden paikassa. Hyvä ampuma-asento on sellainen.

sallii vapaan hengityksen ja pienentää pulssin haitallista vaikutusta. Hengitystä helpotetaan oikeaa jalkaa koukistamalla. Asentovirhe korjataan levittämällä kyynärpäitä. vasen kylki ja vasen käsi pidetään samalla suoralla. avaamalla silmät ja tarkistamalla. Tämän seurauksena aseen asento muuttuu jokaisen laukauksen jälkeen ja aiheuttaa hajonnan kasvua. kun tähtäimet osuvat kohdalleen ja osoittavat itsestään tauluun eikä tähtäyspiste muutu vaikka ampuja sulkee silmänsä. sitä vakaammaksi asento muodostuu. Liian suuri kulma aseen ja ampujan vartalon välillä aiheuttaa jännitystä lihaksiin ja vaikeuttaa aseen tukemista olkapäähän. Makuuasennossa oikea jalka on yleensä polvesta nilkkaan samalla suoralla aseen kanssa. Kyynärpäät painetaan niin leveälle. Sotilaan Käsikirja . Vaikka ampujien asennot poikkeavat toisistaan yksilöllisten erojen takia. osuvatko tähtäimet luonnollisesti kohdalleen. Korkeussuunta korjataan siirtämällä vartaloa eteen tai taaksepäin. Mitä leveämmälle kyynärpäät saadaan. ei selkäranka saa olla sivusuunnassa mutkalla. jotta nähtäisiin tähdätä kunnolla. kun aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten. vaan jää liian alas.131 sin asento. Vasemman jalan kantapäätä ei saa väkisin yrittää painaa alustaan. Asennon on oltava sellainen. Vasen jalka. kunnes aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten ja pää suoraan tähtäinten taakse. Liian korkean asennon seurauksena myös pää on painettava vinoon. että pää pysyy mahdollisimman suorassa tähtäimien läpi katsottaessa. Kokemattoman ampujan yleinen virhe on liian korkea ampumaasento. Asento on sopivan korkuinen. Makuuasento tarkastetaan nostamalla ase tähtäysasentoon silmät suljettuina. Tällöin aseen perä ei asetu kunnolla olkapäätä vasten. johon pääsee lihaksia jännittämättä ja jossa on hyvä olla. Tällöin pallea nousee irti alustasta. mutta ovat taulun sivussa. Mikäli tähtäimet osuvat kohdalleen. Vasen jalka pidetään suorana jalkaterä pystyssä ja kantapää ylhäällä. korjataan asentovirhe kääntämällä koko vartaloa. Asento on hyvä.

132 Makuuasento Sotilaan Käsikirja .

Aseen lipas tuetaan käsivarteen. Noin 70 % painosta kohdistuu alustaan oikean jalkaterän kautta. Kun käytetään nilkkatyynyä. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – POLVELTA. vaikka tämä toimenpide lisäisikin lippaan tu- Sotilaan Käsikirja . Vasenta kättä ei saa yrittää kiertää siten. Tukipisteiden keskinäinen sijainti polviasennossa Polviasennossa istutaan oikean jalan kantapäälle. Oikea kantapää nojaa oikeaan pakaraan tai pakaroiden väliin. Asennon vakavuus on riippuvainen tukipisteiden keskinäisestä asemasta. nilkka on ojentuneena ja nojaa tyynyyn kengän kärjen tukiessa alustaan. Polviasennossa voidaan istua myös oikean jalan sisäsyrjän päälle. jolloin selkäranka saa mahdollisimman hyvän tuen. Tällöin vasemman jalan sääri ei enää ole pystyasennossa. Ne ovat vasen jalkaterä. Jalkaterä on pystysuorassa varpaat taipuneena eteenpäin. Vasemmalle jalalle painosta kohdistuu vain 25 % ja loput 5 % kohdistuu oikealle polvelle. että kyynärpää tulee ampumalinjan oikealle puolelle. jolloin aseen heilunta pienenee. Vasen käsi tuetaan polvilumpion yläosaan ja aseesta pidetään kiinni kädensuojuksen etuosasta. oikea polvi ja oikea jalkaterä.133 Polviasento Polviasennossa ampuja tukeutuu kolmeen tukipisteeseen. vaan jalkaterää siirretään eteenpäin. Kyynärpään on oltava aseen alla.

Pään painaminen heikentää asennon vakavuutta. Vartalon suunta maaliin nähden on tarkastettava ennen ammunnan aloittamista. Aseen perä sijoitetaan olkapäätä vasten solisluun ja olkalihaksen väliin siten. jotta saadaan mahdollisimman hyvä tasapaino ja silmiin pienin mahdollinen jännitys. että se saa samalla tukea rintalihaksesta. Ampuma-asento tarkastetaan sulkemalla silmät ja nostamalla ase tähtäysasentoon. Pää on pidettävä pystyssä ja kasvot käännettyinä kohti taulua. josta ovat seurauksena aseen terävät sivuheilahdukset. Ase on nostettava niin ylös. että päätä ei tarvitse painaa alas kohti takatähtäintä. Vartalo on pidettävä mahdollisimman pystysuorassa. Oikea olkapää ja kyynärvarsi on pidettävä rentoina. Jos ase osoittaa maalin sivulle. ampuma-asennosta tulee epävakaa. Ampujan ylävartaloa ei pidä kiertää vaan asento korjataan siirtämällä oikeaa polvea lähemmäksi vasenta jalkaa. Käden kierto aiheuttaa olkalihaksen jännittymisen. Oikea käsivarsi saa laskeutua luonnolliseen asentoonsa.134 keutumista vasempaan käteen. asentoa on käännettävä esimerkiksi siirtämällä molempien jalkaterien paikkaa oikean polven pysyessä paikallaan. Mikäli asentoa käännetään pelkästään vasemman jalan kulmaa muuttamalla. Sotilaan Käsikirja .

Jalkaterät ovat hartioiden leveydellä. Tällöin olkavarsi muodostaa vartalon kanssa 35o–45o asteen kulman. mutta tällöin käsivarteen saattaa syntyä laukaisua vaikeuttavaa lihasjännitystä. Ase vedetään kummallakin kädellä tiiviisti olkapäätä vasten. Pystyasennossa otetaan vasemmalla jalalla askel eteen ja käännytään oikealle siten. Pää on pidettävä suorassa. Jalat pidetään suorina. sillä pään pystyssä pitäminen helpottaa tasapainoelimen toimintaa. Oikeaa kyynärpäätä nostamalla voidaan tukevoittaa aseen perän asettumista olkapäätä vasten. Liian leveä jalkojen asento aiheuttaa haitallista jännitystä jalkoihin. Asennon oikea suunta tarkastetaan nostamalla ase silmät suljettuina tähtäysasentoon ja tarkastamalla. Rynnäkkökiväärillä ammuttaessa vasemmalla kädellä pidetään kiinni aseen kädensuojuksen etuosasta kyynärpään ollessa irti vartalosta. eikä polvia saa painaa taakse. Jalkaterien välinen kulma ei saa muuttua. että se osoittaa maaliin. Jalkojen asento pystyasennossa Sotilaan Käsikirja .135 Pystyasento Pystyasennossa vartalon ja aseen yhteinen painopiste sijaitsee korkealla jalkapohjien muodostaman tukipinnan yläpuolella. Painon on jakauduttava tasan molemmille jaloille. että vasen kylki osoittaa 35o–45o ampumasuunnasta vasempaan. Asentoa ei saa kääntää ylävartaloa kiertämällä. Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMAASENTO – PYSTYSTÄ. sillä se aiheuttaa ammuntaa haittaavaa lihasten jännitystä. Oikealla kädellä pidetään kiinni lujalla otteella aseen kahvasta. Ampuma-asentoa käännetään siirtämällä kumpaakin jalkaa. Tällöin nopeiden laukausten ampuminen on helpointa.

Sotilaan Käsikirja .136 Pystyasento Rkp-ammunnassa 5 aseen perä on oltava kainalossa kun taulut ovat poissa näkyvistä.

137 6.JA LAUKAISUVIRHEIDEN ELIMINOIMISEKSI Sotilaan Käsikirja .5 Kouluammunnat Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä AMMUNTOJA EDELTÄÄ AINA HARJOITTELU LASER-ASEILLA JA ILMAKIVÄÄRILLÄ TÄHTÄYS.

138 Sotilaan Käsikirja .

139 Sotilaan Käsikirja .

Valleille on portaat. Kannustakaa toisianne. Paikkaat reiät taulussa tarkoitukseen varatuilla liimapaikoilla. ettei ampuja itse koske tauluunsa ennen tulosten tarkistamista. miten aiot kohdistaa asettasi vai riittääkö. Ilmoitus kuuluu esimerkiksi. kun aseet on tarkastettu ja varmistettu. Seuraa myös toisten ampumatuloksia. Tauluille mennään vakioreittejä pitkin. Ampumaratakäyttäytymiseen kuuluu. Kun tulokset on kirjattu. taistelussa kaverisi ampumataito voi pelastaa sinun henkesi. Aseet joko otetaan mukaan tai jätetään odottamaan ampumapaikalle. Näyttösuojasta ei saa poistua ilman lupaa. Ampujat menevät kukin oman taulunsa kohdalle. Tulosten näyttämistä varten ampumaradan näyttösuojaan jää osasto. Kirjuri kirjaa osumat ampumapöytäkirjaan. niin. Ilman sitä ja näyttösuojan johtajan valmiusilmoitusta ei saa ampua. Kouluttaja merkitsee iskemät ja antaa ampujalle palautteen. Kouluttaja (tai ammunnan tuomari) on liidunnut osumasi. Tulosten tarkastamista odottaessa kannattaa selvittää itselleen iskemäkeskeispisteen paikka. Valmistaudu kertomaan kouluttajallesi. Saat ohjeita suorituksesi parantamiseksi ja kouluttaja yleensä myös kysyy käsityksesi tähtäinten siirtotarpeesta ja siitä mitä ampumisen osaaluetta aiot parantaa seuraavalla sarjalla. Poistuttaessa lasketaan ensin lippumerkki. Käytä mustia paikkalappuja mustalla ja valkoisia valkoisella pohjalla. alokas Matti Mäkisen taulu".140 Toiminta tauluilla ja osumien näyttäminen Ampumaradalla siirrytään tauluille vasta. etteivät suojavallit kulu. että korjaat asento. että näyttöjä ja näyttösuojaosastoa ei tarvita. Näyttösuojasta on aina oltava puheyhteys ampumapaikalle. Mieti oliko joku laukauksistasi selvästi oma virheesi ja sulje se pois määrittäessäsi iskemäkeskeispistettä. Ammunnat on suunniteltu sellaisiksi. Leikkimielinen kilpailu oman tasoisesi ampujan kanssa on aina paikallaan. Osumat näkee kauempaakin. Sotilaan Käsikirja . voit paikata taulusi. Joskus saattaa kuitenkin tulla tilanteita. joita käytetään.tai laukaisuvirheen. joissa näytöt on osattava. Ampuja ilmoittaa oman taulunsa kouluttajalle. "Herra yliluutnantti. kun tämä tulee sen kohdalle. Kun koko osasto on näyttösuojassa. että sitä ei tule kirjattua enää uutena osumana. nostetaan lippumerkki ampujille.

jonka toinen puoli on valkoinen ja toinen musta. Kun näyttölevy siirretään paikalleen tai pois. iskemät näytetään järjestyksessä parhaimmasta huonoimpaan. että näyttölevy viedään poikittain taulun reunan etupuolella esimerkiksi kello kahteen taulun reunassa ja käännetään musta puoli ampujan suuntaan. Iskemän suunta näytetään siten. Ensin näytetään osuman arvo ja sen jälkeen osuman paikka taulun keskipisteen suhteen. Iskemä taulun alueella numerorenkaiden ulkopuolella näytetään heiluttamalla levyä edestakaisin kaaressa taulun etupuolella ohilaukauksen merkiksi ja pyörittämällä sen jälkeen näyttölevyä myötäpäivään luodin reiän ympäri 2–3 kertaa musta puoli ampujan suuntaan käännettynä. Tämän jälkeen näyttölevyä liikutetaan rauhallisesti taulun reunasta kello kahdesta taulun keskipisteeseen ja takaisin 2–3 kertaa ja viedään tämän jälkeen poikittain taulun reunan etupuolella alas. Taulun ohi mennyt laukaus näytetään heiluttamalla näyttölevyä 2–3 kertaa edestakaisin kaaressa taulun edessä musta puoli ampujan suuntaan käännettynä. Iskemä 9:ssä näytetään viemällä näyttölevy musta puoli ampujaan päin käännettynä hitaasti 2–3 kertaa pystysuoraan taulun keskikohdan yli. Sotilaan Käsikirja . Tällöin ei iskemän paikkaa erikseen näytetä. Levy viedään paikalleen kapea kylki ampujan suuntaan käännettynä siten. kun sen liike merkitsee jotain. Näyttäminen pitää tehdä selvin määrätietoisin liikkein. että se ei kulje taulun yli. Napakymppi näytetään vilkuttamalla vuorotellen levyn mustaa ja valkoista puolta paikallaan taulun keskellä 2–3 kertaa. Iskemän arvot 1–8 näytetään ampumataulussa asettamalla näyttölevy musta puoli ulospäin taulun eri kohtiin 3–5 sekunnin ajaksi. Iskemä 10:ssä näytetään pyörittämällä levyä 2–3 kertaa myötäpäivään kympin ympäri valkoinen puoli ampujan suuntaan käännettynä. Näyttölevy käännetään näkyviin vain silloin.141 Osumien näyttäminen tapahtuu varteen kiinnitetyllä näyttölevyllä. Jos tauluun on ammuttu useita laukauksia välillä näyttämättä. se pidetään sivu ampujaan päin.

142 Iskemän numeroarvon näyttäminen Sotilaan Käsikirja .

Mitä eroa on perustaistelutähtäimellä ja taistelutähtäimellä? 4. Taisteluammuntojen päämääränä on liittää ampumakoulutus taistelukoulutukseen niin.143 6. että – taistelija hallitsee ne ammuttuaan aseensa käytön taistelukentällä partion. marssikoulutuksen sekä taistelukoulutuksen tason yksittäisen sotilaan. POHDITTAVAA 1. Taisteluammunnat mittaavat ase.ja ampumataitoa osataan käyttää hyväksi taistelutilanteen mukaisissa olosuhteissa.ja ampumakoulutuksen. Miten rakennat hyvän ampuma-asennon ja mistä osista muodostuu hyvä laukaus? Sotilaan Käsikirja . Mitkä ovat sotilaan kannalta keskeiset ammunnoissa noudatettavat varomääräykset? 2. johtajien ja koko joukon osalta.6 Taisteluammunnat AMMUNTOJEN TARKOITUS Peruskoulutuskauden ampumakoulutuksesta edetään eri aselajien taisteluammuntoihin erikoiskoulutuskaudella. ryhmän ja joukkueen osana sekä luottaa omaan ampumataitoonsa ja omien aseiden tehoon – joukko hallitsee taistelutilanteen edellyttämän tulen käytön – johtajaksi koulutettava hallitsee joukkonsa tulenkäytön valmistelut ja tulitoiminnan johtamisen taistelun aikana mukaan lukien suoraammunta-aseiden tulituen ja epäsuoran tulenkäytön järjestelyt. että opittua asekäsittely. joiden taisteluammunnoissa eri aselajit toimivat yhdessä. Miksi sotilaan on pystyttävä määrittämään aseen iskemäkeskeispiste ja mikä on aseen kohdistamisen ja tähtäinten asennon muistiin kirjaamisen tarkoitus? 5. AMMUNTOJEN TAVOITTEET Taisteluammuntojen tavoitteena on. Ampumakoulutus huipentuu joukkokoulutuskaudella järjestettäviin suuriin ampumaleireihin. Miten ehkäiset ennalta kuulovaurion ja vahingonlaukauksen? 3.

144 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Ratkaisevat taistelukosketukset saattavat olla ajallisesti hyvin lyhyitä. Taistelukoulutuksen päämääränä on. Sotilaan toimintaa käsitellään perusteellisemmin kuin muita kysymyksiä. etenemistavat. suojautuminen tähystykseltä ja tulelta sekä rynnäkkökiväärin käyttö.ja marssikoulutuksen tavoitteena on. joihin on henkisesti valmistauduttava käyttöohjeita ja asialuetteloita syvällisemmin. ryhmittymistä ja valmistautumista. että taistelijat ja johtajat oppivat liikkumaan tuotettavalle sodan ajan joukolleen todennäköisimmässä taisteluympäristössä ja olosuhteissa.145 7 TAISTELUKOULUTUS Tässä luvussa kuvataan taistelukenttää ja taistelua sotilaan näkökulmasta. Taistelu ei yleensä suju juuri suunnitellulla ja uskotulla tavalla. Tehokas toiminta taistelussa edellyttää taistelun yleisten periaatteiden ja toimintamallien tuntemista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilanteen mukaisesti. Peruskoulutuskauden taistelu. Luvussa esitetään myös perusteet sotilaan toiminnasta puolustuksessa ja hyökkäyksessä. osaa taistelijan tulitoiminnan valoisalla ilma-ammunta mukaan lukien 2. osaa toimia siten. osaa taistelijaparin yhteistoiminnan 4. Tavoitteena on. ymmärtää yksittäisen sotilaan ja taistelijaparin merkityksen toimintaympäristön havainnoijana taistelussa 6. Taistelussa on hallittava perusasiat ja kyettävä älykkääseen sekä luovaan toimintaan. mutta kiivaita. että tiedät sotilaalta edellytettävät taistelutaidot ja perusteet toiminnasta taistelussa. Sotilaan on osattava pitää yllä taisteluvalmiutensa ja taistelukelpoisuutensa sekä fyysinen toimintakykynsä. Silloin joukon kyky oppia uutta ja soveltaa opittua nousee arvoonsa. osaa taistelijaparin tuliaseman valinnan ja pikalinnoittamisen 5. Saatat sotilaana kohdata vakavia asioita. Perustaistelutaitoja ovat taisteluvarustuksen pakkaaminen. osaa käyttää hyväksi maaston tarjoamaa suojaa taistelussa 3. Suurin osa sodasta on siirtymistä. vahvistetut käsimerkit. käyttämään olosuhteiden tarjoamaa suojaa hyväkseen sekä täyttämään heille käsketyt taistelutehtävät. että ei aiheuta vaaratilanteita tai tappioita taistelija-parilleen eikä ryhmälle Sotilaan Käsikirja . Virheiden hinta on korkea. että sotilas: 1.

VASTUUNTUNTO SEKÄ FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUNTO 7. joten omien mahdollisuuksiemme tunteminen ja hyväksikäyttö tasaavat voimasuhteita.sekä polttoaseita vastaan suojautumisen merkityksen taistelussa 11. kranaattien räjähdysten ja sirpaleiden ujellusten kuuleminen. osaa kenttäradion ja -puhelimen käytön perusteet. Sotilaan Käsikirja . Taistelija kokee taistelukentällä voimakasta psyykkistä painetta. osaa toimia tunnustelijana. osaa marssiin liittyvät valmistelut sekä toiminnan jalka. Taistelujen nopeus ja häikäilemättömyys perustuvat moottoroitujen ja helikoptereilla toimivien joukkojen käyttöön. osaa majoittua maastossa taistelupoterossa ja teltassa 10. TAISTELUTAITO.146 7. tietää henkilökohtaisten suojavälineiden käytön ja ABC. Vihollinen joutuu tehokkaista taisteluvälineistä ja hyvin koulutetuista joukoista huolimatta meillä sellaisiin maasto. osaa asentaa ja poistaa telamiinan 12.ja sääoloihin. vihollisen propaganda sekä taistelukentällä vallitseva epätietoisuus ja siitä syntyneet huhut.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä Taistelija joutuu taistelukentällä tilanteisiin. joihin se ei välttämättä ole tottunut.tai hiihtomarssilla sekä moottorimarssin perusteet 13. oppaana ja lähettinä 9. Paineen aiheuttaa vihollisen läheisyys ja sen taisteluvälineiden. TAISTELIJAN PERUSVAATIMUKSIIN KUULUVAT TAISTELUTAHTO. tuleva taistelutehtävä ja huoli sen onnistumisesta. tietää lähitaistelukyvyn merkityksen yksittäiselle taistelijalle ja osaa lähitaistelun perusteet 8. pelko omasta turvallisuudesta. Päättäväisesti toimivalle puolustajalle tämä antaa edellytykset ylivoimaisenkin vihollisen tuhoamiseen. vartiomiehenä. Taistelutahto pyritään lamauttamaan psykologisilla operaatioilla jo ennakolta. TIETO. erityisesti ilma-aseen ja panssarivaunujen näkeminen. osaa ja ymmärtää henkilökohtaisen aseen ja muun varustuksen huoltamisen 14. Oikein valittu taistelutekniikka ja –taktiikka vie tehon vihollisen vahvuuksilta ja kääntää sen heikkoudet voitoksemme. Monipuolinen pimeätoimintavälineistö antaa mahdollisuuden taisteluun myös pimeällä. taistelukentän äänien. joissa vihollinen pyrkii murtamaan joukon taistelutahdon ja tuhoamaan vastustajansa. vaihteleviin taistelutapoihin sekä mahdollisuuteen siirtää joukkoja ja tarvikkeita ilmoitse haluttuihin kohteisiin. Vihollinen ei ehkä tunne näitä olosuhteita.

Hallittu pelko väistää ilmeisen vaaran. Hyvän taistelijan eräänä tärkeänä piirteenä on pelon hallitseminen ja taistelutehtävien suorittaminen psyykkisestä ja fyysisestä paineesta huolimatta. Tämä pakottaa vastustajan toiminnan reagoivaksi. Taito tulkita taistelukentän ilmiöitä auttaa ymmärtämään mikä on vaarallista ja mikä ei sitä ole. Taistelun ja taistelukoulutuksen keskeisiä elementtejä ovat – tiedustelu – kosketuksen ylläpito viholliseen – yllätykseen pääseminen – oman henkilökohtaisen ja ryhmäaseen sekä teknisen välineistön automaatiotasoinen käyttö – voiman keskitetty käyttö – oman toiminnan salaaminen ja harhauttaminen – menestyksen hyväksikäyttö – varautuminen yllättäviin tilanteisiin sekä – tiedon kulku ja – taistelun mukainen johtamistoiminta. Pelko on taistelukentällä luonnollista: jokainen sotilas pelkää erityisesti taistelujen alkuvaiheessa. että yksilöt osaavat kaikilla tasoilla ajatella itsenäisesti. mutta ei estä muuten toimimasta aktiivisesti ja tehokkaasti. Sotilaan Käsikirja . Joukon tehokkuus edellyttää. jolloin se aloitteen katoamisen myötä menettää mahdollisuuden menestykseen.147 Voimakas psyykkinen paine ilmenee taistelijassa muun muassa pelkona ja ahdistuksena. ovat aloitekykyisiä ja luottavat omiin taitoihinsa ja taistelutovereihinsa. Pelkoa oppii kuitenkin hallitsemaan. joiden reagointikyky on aikaisempaa parempi. Sotilaan toimintakyky taistelukentällä riippuu paljon henkilön kyvystä ymmärtää mitä on tapahtumassa. Kehittämisen painopiste on määrän sijasta laatu. Yksittäisten taistelijoiden on ymmärrettävä kokonaistavoite ja pystyttävä automaattiseen. Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen. Yleinen kehitys on suuntautumassa kohti nykyistä pienempiä ja tehokkaampia asevoimia. Tällaisten joukkojen tehokkuus on korkea. vaistomaiseen toimintaan sekä arvioimaan itsenäisesti taisteluun vaikuttavia tekijöitä. Ennakoivan johtamisen tavoitteena on vihollisen toimintasuunnitelman rikkominen ja aloitteen tempaaminen. mutta tappioiden sietokyky heikko.

148 OPERAATIOALUE – asutuskeskus – Meri – saaristo – Etelä-Suomi – metsä – Itä-Suomi – Pohjois-Suomi – viljelyalue – Ilmatila SÄÄ – tuuli – sade – pakkanen – sumu – jäät VIHOLLINEN – laatu – sijainti – lukumäärä – toiminta TAISTELUVÄLINEET – tiedustelukyky – pimeätoimintakyky – suoja – aseiden teho – käyttötavat MAASTO – suoja – katveet – esteet TAISTELIJAPARI – sijainti – toiminta – tukeminen TEHTÄVÄ TAISTELUKENTTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ VUOROKAUDENAIKA – valoisuus VUODENAIKA – talvi – kevät – kesä – syksy RYHMÄ – sijainti – toiminta – oma osuus toiminnasta Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

149 7. käsikranaatin. Kyky suojautua vihollisen tulelta ja tähystykseltä sekä kyky edetä taistelijaparina tulta ja liikettä käyttäen toisiaan suojaten. Taito käyttää maastoa oikein. kertasingon. Taito valita ja pikalinnoittaa tuliasema kesällä ja talvella sekä hallita taistelijaparin tulitoiminta valoisalla ja pimeällä. 4. 1. 3. 2. Aseen. Sotilaan Käsikirja . jotka jokaisen sotilaan on hallittava pystyäkseen toimimaan menestyksellisesti taistelussa ja täyttämään hänelle annetut tehtävät.2 Sotilaan perustaistelutaidot Alla olevissa kuvissa on esitetty taitoja. Kyky toimia taistelijaparina ja hallita taistelijaparin välinen yhteistoiminta. räjähdepanosten ja työvälineen hyvä käyttötaito.

7. 8. Henkilökohtaisten työ.ja sinkoampujana sekä tarvittaessa partion tai ryhmän varajohtajana. Taito pitää yhteyttä omaan taistelijapariin. suksilla ja polkupyörällä kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa sääja valaistusolosuhteissa. Ruoantekotaito taistelumuonasta. valo. ryhmänjohtajaan sekä muihin taistelijapareihin.150 5.ja suojavälineiden käyttötaito. oppaana sekä konekivääri. Uintitaito ja vesistöjen sekä esteiden ylittämistaito tilapäisiäkin välineitä käyttäen. Taito hoitaa ja pitää kunnossa aseet ja varusteet sekä säilyttää taistelukunto ja fyysinen suorituskyky jatkuvassa taistelukosketuksessa. Taito toimia vartiomiehenä. Taito pitää yllä tilannetietoisuus ja välittää havainnot taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Vahvistettujen käsi-. 6.ja sovittujen merkkien käyttötaito. tunnustelijana. Suunnistamis. Sotilaan Käsikirja .ja erämiestaito sekä taito liikkua jalan. lähettinä.

vangin käsittely ja kohtelu sekä toiminta vangiksi joutuneena.151 9. Taito antaa haavoittuneelle ensiapua: – tilanteenarviointi onnettomuuspaikalla ja taistelussa – hätäensiapu – ensisiteen käyttö – haavoittuneen kuljettaminen 11. Tavallisimpien viestivälineiden käyttötaito: – käyttökuntoon laittaminen – radioaseman paikan valinta – sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen – viestivälineiden toimintakunnon ylläpitäminen – elektronisen sodankäynnin tunteminen 10. Sodankäyntiä koskevien kansainvälisten sopimusten tunteminen. Sotilaan Käsikirja .

Tilapäisesti sotilaan on pystyttävä kantamaan tämän lisäksi 5–10 kg. jotka taistelija välttämättä tarvitsee pystyäkseen tulemaan toimeen taistelukentällä ja taistelemaan tehokkaasti. joita kulloinkin tarvitaan. Sijoita työväline ja pistin siten. telamiina tai radio sekä taistelumuonaa. Sotilaan on pystyttävä taistelemaan mukanaan olevilla ampumatarvikkeilla ja muulla varustuksellaan vähintään yksi vuorokausi tai taisteluvaihe. Sotilaan Käsikirja . Sotilas osaa sovittaa. kenttälapion. Sijoita erikoisvälineet kuten telamiina selkään taisteluvyön alle ja kranaatinheittimen kranaatit kantokoukkuihin ja savuheitteet taskuihin.ja kenttävarustus Taisteluvarustukseen kuuluvat ne välineet ja tarvikkeet. kertasinkoja. Pakkaa varusteet reppuun muovipussissa/pusseissa kastumisen estämiseksi. että ne eivät hankaa selkääsi ja että ne eivät aiheuta ääntä. putkiräjähdepanos ja sytytyskoje. Pakkaa repun sivutaskuihin välineet. Varustuksen paino voi olla korkeintaan 1/3 sotilaan painosta. Lisäksi sotilaan on osattava huoltaa taisteluvarustuksensa. pakata ja naamioida taisteluvarustuksensa. Sotilas hallitsee aseen. Sotilaan on osattava myös vaatetuksen oikea käyttö toimintakyvyn turvaamiseksi eri sääolosuhteissa. Taisteluvarustuksen yhdenmukainen pakkaaminen helpottaa muun muassa lippaiden ja erikoisvälineiden sekä ensiapuvälineiden nopeaa käyttöönottoa varustuksen vaihtuessa tai toimintakyvyttömäksi tulleen taistelijan varustuksesta. Varustukseen voi kuulua myös valaisuraketteja.ja kenttävarustus pidetään aina pakattuina ja niistä otetaan vain ne välineet. käsikranaatteja ja savuheitteitä. räjähdepanoksia. Sotilaan on pystyttävä kantamaan taistelu. Sovita taisteluvarustus ja reppu siten. Taistelu. että ne ovat helposti käyttöön saatavissa. Ryhmänjohtaja käskee varustukseen muutoksia tehtävän.ja lähtövalmius ja varusteita ei häviä.ja kenttävarustuksensa lisäksi noin 15–25 kilon hyötykuorma. Näin säilytetään taistelu. pistimen. Sotilaan on osattava kaikkien taisteluvarustukseensa kuuluvien varusteiden tehokas käyttö.152 Taistelu. vuodenajan. jotka tulee saada käyttöön nopeasti kuten patruunat. sään tai muiden syiden vuoksi. puukon ja kirveen sekä suojavälineiden käytön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi patruunoita.

siteet ja suksipyyheliina ja WC-paperia voiteet – repun suojahuppu Sotilaan Käsikirja .ja tahna. jossa vettä – ensiside – erikoisvälineistö Varustepussi – päällystakki / sissitakki – väliasu Pistin Kenttälapio Takalaukku – suojanaamari. vas – kenttäkeittoastia. pipo Talvella lisäksi – varajalkineet (kumisaappaat) – huopakumisaappaat – makuupussi ja makuualusta – lumipuku – peseytymis.153 Esimerkki sotilaan varustuksesta Taisteluvarustus m/91 Ase Kypärä ja kypärän suoja/huppu Taisteluvyö – olkalenkki – nepparilenkki – kantokoukku Lipaslaukku (oikea) – 3 lipasta – käsikranaatti Yleislaukku (vasen) – 2 lipasta – kenttäpullo. sauvat. turkislakki. kesk – vuorokauden kuivamuona Maastopuvun taskuissa – lusikkahaarukka – tuntokortti – muistiinpanovälineet – kompassi – tulitikut. alusvaatekerta – sukat – väliasu. – termospullo saippua.ja neulekintaat – maastolakki. – sukset. oik – suojaviitta. kaulaliina – nahka. hammasharja. tulppakuulosuojaimet Kaulassa – tunnuslevy Kenttävarustus (taisteluvarustuksen lisäksi) – varanestepullo (1 litra) – vara-alusasu.ja parranajovälineet.

Pikanaamioinnin voi tehdä vetämällä sormilla hiiltä tai multaa pystyviivoiksi kasvojen yli. Taisteluvarustuksen naamiointi – kiinnitä kypärään kypärän suoja — peitetään sileä. 3. että värit tasoittuvat. toinen kuva Sotilaan Käsikirja .154 Taisteluvarustukseen voi kuulua tehtävän mukainen lisävarustus kuten – retkikeitin. purkinavaaja – taistelumuona – ensiapupakkaus – kartta kartansuojuksella – taskulamppu – hyönteissuoja-aine – aurinkolasit – partionaru – irtolahkeet – heijastin. Tummenna kasvot. nenän ja suun. Riko kasvojen muoto tummilla vinoilla pystyraidoilla. kiiltävä pinta – kiinnitä kypärään naamioverkon suikaleita tai kasvillisuutta — rikotaan muoto – kierrä aseen ympärille naamioverkon suikaleita — peitetään kiiltävät pinnat – kiinnitä taisteluvyöhön naamioverkon suikaleita — rikotaan muoto – kiinnitä reppuun naamioverkon suikaleita — rikotaan muoto – laita lahkeet kenkien varsien päälle — peitetään heijastinnauhat – värjää paljaat ihonkohdat naamiovärillä tai noella — rikotaan muoto Kasvojen ja paljaiden ihonkohtien naamiointi 1. kaula ja niska kevyesti naamiovärillä tai noella. 2. polttoneste. Viimeistele naamiointi toisella värillä. Pyyhi lopuksi kosteilla käsillä kasvoja kevyesti siten. kämmenselät. Lopuksi taistelijapari tarkistaa toistensa taisteluvarustuksen naamioinnin ja täydentää sitä. Poskiin ei koskaan piirretä mustia palloja eikä silmiä rengasteta. jotka peittävät silmät.

kun edetään avorivissä – sormi pois aseen liipaisimelta. että 1. Etenemis. Asetta kannetaan yleensä molemmissa käsissä aseen perä olkapäätä vasten – piippu alaviistoon sivulla vartiossa. marssilla ja edettäessä avojonossa. Asetta kannetaan aina siten. kun edetään avojonossa ja taisteluvalmius edellyttää varovaisuutta tai – piippu etenemissuuntaan. vaikka hihna takertuisi olalle. pura ja puhdista reppu ja taisteluvyö – puhdista ase. että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin. että tähdättyjen laukausten ampuminen on mahdollista. Aseen hihna voidaan pitää niskan takana aseen kantamisen helpottamiseksi. Aseen käyttövalmiutta kohotetaan tilanteen edellyttämällä tavalla vaiheittain siten. vaihdin asetetaan kertatulelle ja liipaisinsormea pidetään suorana aseen runkoa vasten Sotilaan Käsikirja .ja aseenkantotavat Sotilaan on valittava omalta kannalta edullisin – suojainen ja nopea – sekä tilanteeseen ja valittuun etenemisreittiin parhaiten sopiva etenemistapa. kenttäpullo ja termospullo – huolla kuivuneet jalkineet – vaihda rikkoutuneet varusteet ehjiin sekä – pakkaa huollettu taisteluvarustus seuraavaa tehtävää varten tai sijoita se kaappiin. – puhdista ja kuivaa märät varusteet kuivaushuoneessa tai teltassa.155 Taisteluvarustuksen huoltaminen – poista naamiointi ja puhdista päällysvaatteet irtoroskista. peukalo siirretään vaihtimelle 2. – piippu tähystyssuuntaan. Asetta kannetaan pääsääntöisesti ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti. – puhdista suojavarusteet – pese ja kuivaa kenttäkeittoastia. lusikkahaarukka. Hihna on säädettävä niin pitkäksi. – pese kengät.

kun vihollisen kohtaaminen ei ole todennäköistä. marssittaessa avojonossa. että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin. aseella tähdätään maaliin tai tähystyssuuntaan liipaisinsormi liipaisimella aseen perä olkapäätä vasten tai äkillisissä heittolaukaustilanteissa aseen perä tuettuna kainaloon. Hiihtohinauksessa ase pidetään selässä piippu ylöspäin ja aseen perä hiihtohinausköydestä poispäin. Kun ase on varmistamaton. Asetta voidaan kantaa hihna olalla. piippu alaspäin. se voi laueta esimerkiksi aseen kantajan kompastuessa tai liipaisimen osuessa puun oksaan. kun toiminta sitä edellyttää. Tästä syystä varmistuksen saa poistaa vasta. Asetta kannetaan selässä.156 3. Pidä ase aina käsissäsi tai ulottuvillasi. Pidä ase varmistettuna. Kun sormi on liipaisimella ase voi laueta esimerkiksi aseen kantajan säikähtäessä. Kanna asetta siten. että voit aloittaa tulen nopeasti. Kanna asetta siten. esimerkiksi ajettaessa polkupyörällä. Sotilaan Käsikirja . Asetta voidaan kantaa hiihdettäessä rinnalla piippu ylöspäin ja hihna olkapäällä. kun ampumapäätös on tehty. Poista varmistus vasta ennen aseen käyttöä. piippu ylöspäin. kun ampumatilanne on todennäköinen ja sormen siirtää liipaisimelle vasta.

ja aseenkantotavoista käyden juosten hiipien syöksyen kontaten ase kädessä kontaten ase kaulalla ryömien Sotilaan Käsikirja .157 Esimerkkejä sotilaan etenemis.

158 Sotilaan etenemis.ja aseenkantotapoja talvella KONTTAAMINEN SUKSIEN KANSSA 1 2 RYÖMIMINEN SUKSIEN KANSSA 3 1 2 SYÖKSYMINEN SUKSIEN KANSSA 3 2 1 3 Sotilaan Käsikirja .

takarinnettä ja varjoisia paikkoja. ojia. räjähdyskuoppia. Valitse välitavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. Käytä suojan saamiseksi painanteita.159 Vihollisen tähystyksen ja tulituksen huomioon ottaminen edettäessä Suunnittele etenemisreittisi etukäteen. Suojaudu pysähdyttäessä ja suojaa taistelijaparisi eteneminen. Sotilaan Käsikirja .

Syöksyn tulee kuitenkin aina päättyä suojaan vihollisen tulelta. Tulen alla syöksy ei saisi kestää kolmea sekuntia pidempään. Jos joudut syöksymään pitkän matkan. vaan käytä suojan sallimaa nopeinta etenemistapaa. Vasen käsi on pyrittävä pitämään aseen ja tuen välissä. On otettava huomioon. Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa Valitse tilanteen mukaan paras ampuma-asento Taistelussa ampuma-asennon valitsemiseen ja tulen aloittamiseen on usein hyvin vähän aikaa. poistettava aseen varmistus. Taistelutilanteessa on aina pyrittävä ampumaan tukea käyttäen kaikissa ampuma-asennoissa. että taistelija on yleensä itse samaan aikaan tulituksen kohteena! Riittävän nopea tulenavaus perustuu muun muassa tilanteen mukaiseen aseenkantotapaan. että vastustaja on menettänyt taistelukykynsä – jatkettava tulittamista maalin tuhoamiseksi tai valittava uusi maali tai suojauduttava ja jatkettava tehtävänsä täyttämistä. Kämmenen pito aseen ja tuen välissä vähentää aseen liikkumista ammunnan aikana ja helpottaa näin tähtäimien pitämistä maalissa nopeitten peräkkäisten laukausten aikana. mättäitä. Sotilaan Käsikirja . juokse mutkitellen. tähdättävä ja laukaistava – havaitun osuman jälkeen varmistuttava. aseen käsittelyn varmaan hallitsemiseen (vaihtimen käyttö ja taistelutähtäinten käyttö) sekä tulenavaukseen valmistautumiseen (käsittelyn mahdollistava käsine. kantoja sekä kaatuneita tai kasvavia puita. Älä enää syöksähtele ollessasi katveessa. ettei vihollinen ehdi tähdätä. Taistelijan on tässä lyhyessä ajassa havainnoitava taistelukenttää ja – päätettävä suojautuuko vai ampuuko heti – valittava maali – valittava ampuma-asento ja mahdollisen tilapäisen tuen käyttö – paikannettava maali.160 Etene syöksyen vihollisen tulittaessa. Tukeva ampuma-asento on maaliin osumisen perusedellytys. aseen hihnan oikea käyttö). Tukena voidaan käyttää poteron reunaan asennettua tukea tai reppua.

lumen tai muun tähystysesteen vuoksi – tulitus on jouduttu aloittamaan pystyasennosta. Sen jälkeen ampuja siirtyy tukevampaan ampuma-asentoon pienentäen samalla omaa maalipinta-alaansa ja lisää suojaansa.161 Käytä ampuma-asentoa maaten aina. kun – ampuma-asentoa maaten ei ole mahdollista käyttää aluskasvillisuuden. koska – se on tukevin ampuma-asento ja osumatodennäköisyys maaliin on suuri jo ensimmäisellä laukauksella – ampujan oma maalipinta-ala on pieni ja ampuja voi hyödyntää helposti maaston tarjoamaa suojaa – ampuja voi melkein aina käyttää lipastukea sekä usein myös tilapäistä lisätukea aseelle. Käytä ampuma-asentoa polvelta. Ampuma-asentoa maaten käytetään yleensä pikatilanteissa tulenavauksen jälkeen. Sotilaan Käsikirja . kun se vain on mahdollista. kun ei ole valmisteltua tuliasemaa.

Heti tilanteen salliessa siirrytään ampumaan tähdättyjä laukauksia kertatulella. Aseen piippu osoittaa sinne. kun kädet lukitsevat aseen vartaloon. Pystyt hallitsemaan aseen rekyylin. kun vihollista joudutaan yllättäen tulittamaan lähietäisyydeltä. Tulittamista on tällöin jatkettava mahdollisimman nopeasti nostamalla aseen perä olkapäälle. Ampujalla on hyökkäävä etunoja. Nopean heittolaukauksen voit ampua työntämällä aseen suorille käsille kohti maalia ikään kuin pistäisit sitä tavattoman pitkällä pistimellä. Varauduttaessa pikatilanteisiin aseen perä on korkealla. Katse on suunnattu maaliin. lumen tai muun tähystysesteen vuoksi.162 Tilapäisenä tukena käytetään esimerkiksi puuta. kirjaimellisesti kainalossa ja vaihdin sarjatulella. Käytä ampuma-asentoa pystystä. kun – tulitus on aloitettava nopeasti tai joudutaan tulittamaan liikkeessä – muut ampuma-asennot eivät ole mahdollisia esimerkiksi aluskasvillisuuden. Molemmat kyynärpäät ovat kiinni vartalossa.tai makuuasentoon. Pystyasennossa voidaan tilapäisenä tukena käyttää esimerkiksi puuta tai jotain rakennetta. Korkeussuuntaa korjataan notkistamalla jalkoja ja sivusuuntaa kääntämällä vartaloa. Käytä ampuma-asentoa kainalosta vain pikatilanteessa. oikea olkavarsi painaa aseen perää kylkiluita vasten ja vasemman käden kyynärpää on lukittu suoraksi. Polviasennosta siirrytään mahdollisimman nopeasti parempaan tuliasemaan ja jatketaan tulittamista makuu-asennosta. Asetta ei suunnata käsin vaan tulta siirretään sivusuunnassa kääntämällä vartaloa. mihin ampujan silmätkin katsovat. Pystyasennosta siirrytään mahdollisimman nopeasti tukevaan ja paremman suojan antavaan polvi. Sotilaan Käsikirja .

jolloin siitäkin muodostuu tukipiste ja aseen perä tukeutuu samalla entistä varmemmin olkapäätä vasten. Sotilaan Käsikirja . että siihen ei mene hiekkaa tai lunta. ohut puu tai muu näköeste ei pysäytä luotia. Vaihda lipas suojassa. Sarjatulta käytetään vain lyhyinä sarjoina ja poikkeustilanteissa kuten ilma-ammunnassa ja lähitaistelun pikatilanteissa. Muista että voit rynnäkkökiväärillä ampua maalia myös esteen läpi. Käytä kertatulta tai nopeita kaksoislaukauksia. Täydessä lippaassa patruunat näkyvät sekä ylemmistä että alemmista rei’istä. Harjoittele rk:n käsittely ja tähtääminen suojavarustuksessa. Oikean käden kyynärpää on pyrittävä nostamaan kyynärnojan reunalle. patruunan kannat näkyvät vain ylemmistä rei’istä. että rynnäkkökiväärin täysi lipas tyhjenee sarjatulta ammuttaessa alle kolmessa sekunnissa. että tähtäimet ovat puhtaat ja että takatähtäin on oikeassa asennossa. vaihda täysi lipas ja lipasta osittain tyhjentynyt lipas täyteen. koska siten saadaan aseelle yksi tukipiste lisää. Seuraa patruunoiden kulutusta. Kun valitset tai linnoitat itsellesi suojaa. Muista. Laita täydet lippaat taisteluvyön taskuihin suuaukko ylöspäin ja patruunat eteenpäin sekä tyhjät suuaukko alaspäin. Jos tulituksessa tulee tauko. Panssariluoteja käytetään tulitettaessa kuljetus. jolloin ase painautuu tiukasti tukea vasten.ja rynnäkköpanssarivaunuja sekä helikoptereita.163 Poterosta ammuttaessa aseen lipas on työnnettävä kiinni tukeen. 40 cm Rynnäkkökiväärin käsittely ja tulittaminen Suojaa piippu siten. Lippaan patruunamäärä näkyy lippaan kuperan sivun rei’istä. Tarkista taistelun aikana. jossa on vähintään kymmenen patruuna. Lippaassa. Laho kanto. Ylävartalon on nojattava aseen perään. muista eri materiaalien suojavahvuudet ja noudata niitä. Seuraa tulen osuvuutta ja tarvittaessa kohdista ase taistelutaukojen aikana.

Näin tunnistat lippaat nopeasti myös pimeällä. Luoti on aina pistintä nopeampi.164 Pimeätaistelu Kohdista yötähtäimet ryhmänjohtajan johdolla. Talvitaistelu Puhdista ase huolellisesti ja poista öljy huolellisesti lukosta ja luistista. Tarkista taisteluasemassasi aseen tuki ja rajoittimet. Lipasta erikoispatruunat omiin lippaisiinsa ja merkitse lippaat esimerkiksi kiinnittämällä lippaan ympärille irtohihna. Säilytä ase lämpimän suoja-aseman ulkopuolella tai teltan viileällä seinustalla kosteuden tiivistymisen ja aseen jäätymisen estämiseksi. Pistin kiinnitetään hyökkäyksessä ennen iskua vihollisen ryhmitykseen ja puolustuksessa ennen vihollisen hyökkäyksen torjumista lähietäisyydeltä. jos vain voi. Jos ryhmän käytössä on pimeätähtäimiä (valovahvistin). Pistintä ei pidetä aseessa kiinni muutoin. koska se nostaa iskemiä ja hankaloittaa aseen käsittelyä. joten on parempi ampua kuin käyttää pistintä. Valojuovapatruunat lipastetaan lippaaseen esimerkiksi joka kolmanneksi patruunaksi. niiden käytöstä sovitaan erikseen suurimman hyödyn saavuttamiseksi. Valojuovaluoteja käytetään tulen tähystämiseksi pimeällä. Aktivoi yötähtäimet valaisemalla ne suojaasemassa. Käännä yötähtäimet esille jo ennen hämärän tuloa. Pistimen käyttö Pistin kiinnitetään rynnäkkökivääriin. Alkuasento lyhyt pisto pitkä pisto Sotilaan Käsikirja . kun lähitaistelu vihollista vastaan on todennäköistä. Majoituspoteron sisällä on oltava kuitenkin ainakin yksi ase.

Alkuasento mahdollistaa torjunnat. pistot ja lyönnit.165 Lyönnit rynnäkkökiväärillä Rynnäkkökivääriä voidaan käyttää tehokkaana aseena lähitaistelussa. Piippuiskuun voidaan liittää myös viilto pistimellä ja sitä seuraava pisto vastustajaan. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Peruslyöntejä ovat iskut aseen perällä ja piippuiskut. Pistoja ovat lyhyt pisto ja pitkä pisto. kiertämällä sitä vasemmalle tai oikealle ja vetäisemällä ase takaisin alkuasentoon. Pisto tehdään yhtenäisenä liikkeenä survaisemalla pistin kohteeseen.

Jokainen toistaa annetun käskyn tai merkin. Käskyt välitetään vahvistetuilla käsimerkeillä. SEURATKAA TAAKSEPÄIN VIHOLLISTA ON HITAAMMIN Vihreä valo vaakatasossa edestakaisin VAPAA VIHOLLISESTA AJONEUVO LIIKUNTAKYVYTÖN Punainen valo isossa ympyrässä ALIJOHTAJAT KOKOON Vilkkuva valkoinen valo ETEENPÄIN JA VASEMMALLE KOKOON Valkoinen valo isossa ympyrässä TAAKSEPÄIN JA OIKEALLE KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE (VASEMMALLE) Sotilaan Käsikirja .ja valomerkeillä ja lyhyillä käskyillä. JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSI.JA VALOMERKIT YLEISMERKIT MERKITYS HUOMIO VALMIS YMMÄRRETTY KÄSIMERKKI VALOMERKKI MERKITYS AJONEUVOON NOUSE AJONEUVOSTA NOUSE AJATTAMISMERKIT KÄSIMERKKI VALOMERKKI Vihreä jatkuva valo Vilkkuva vihreä valo MARS NOPEAMMIN Vihreä valo pystytasossa edestakaisin MOOTTORI KÄYNNISSÄ Vihreä valo pienessä ympyrässä Kuten yleismerkki SEIS Punainen valo puolikaaressa edestakaisin Punainen valo pystytasossa edestakaisin SEIS ASEMAAN ASEMAAN Kuten yleismerkki ILMAVAARA Valkoinen valo pystytasossa edestakaisin MOOTTORI SAMMUTA Vilkkuva punainen valo ILMASUOJAAN Valkoinen valo puolikaaressa edestakaisin ETEENPÄIN.166 Vahvistetut käsi.ja valomerkit Joukkueen johtaja ja ryhmänjohtaja johtavat joukkoaan taistelussa tilanteen mukaan esimerkillään. käsi.

Sotilaan Käsikirja . että he välittävät merkit edelleen.167 ETENEMISMUODOSSA KÄYTETTÄVÄT KÄSIMERKIT Toista aina merkit ja välitä ne seuraaville taistelijoille varmistuen.

168 TAISTELIJAPARIN YHTEYDENPIDOSSA JA RYHMÄN JOHTAMISELLA KÄYTETTÄVÄT KÄSIMERKIT huomio liikkeelle seis suojaan tänne takaisin kokoon katso tähystä toista suunta numero kyllä ongelma rynnäkkö tuhoa Sotilaan Käsikirja .

helikoptereilla. Vihollinen pystyy kohdistamaan asevaikutusta joukkoihimme kaikissa valaistus. lentokoneet – taisteluhelikopterit – kuljetushelikopterit – rynnäkkökoneet Tiedustelu. miinoilla sekä taisteluaineilla. Toimintatapojen on oltava taistelukentän tilannetta vastaavia. tähystys ja valvonta – tähystys. Taistelun aikana omat sähköiset laitteemme pyritään lamauttamaan häirinnällä ja säteilylähteisiin lukkiutuvilla täsmäaseilla. Vihollinen tiedustelee toimintaamme seuraamalla kaikkea sähkömagneettisessa kentässä tapahtuvaa liikennettä kuten tutkien. suora-ammuntatulella.ja sääolosuhteissa. pimeys ja huonot sääolosuhteet vaikeuttavat kuitenkin vihollisen toimintaa merkittävästi. Nykyaikaisessa sodassa elektroninen sodankäynti näyttelee yhä suurempaa osaa. kuten lämpösäteilyä. Suojavarusteiden oikealla käytöllä voidaan vähentää sirpaleiden ja luotien aiheuttamia tappioita.ja partiotiedustelu – elektroninen tiedustelu – tiedustelulentokoneet (SLAR) – tiedustelulennokit – tulenjohtohelikopterit – maavalvontatutkat – pimetähystyslaitteet ja lämpötähtäimet Panssarivaunut – taistelupanssarivaunu – rynnäkköpanssarivaunu – kuljetuspanssarivaunut Epäsuoratuli – kranaatinheitinajoneuvot – tykit ja telatykit – moniputkiraketinheititimet Lähitulitukiaseet – kranaattikonekiväärit – kiväärikranaatit – käsikranaatit ja heitteet – singot Suora-ammunta-aseet – psv:n ja rynnpsv:n tykit – ilmatorjuntatykit – ilmatorjuntakonekiväärit – rynnäkkökiväärit. Näkyvän valon lisäksi tiedustellaan myös ihmissilmälle näkymätöntä säteilyä. Tietoverkoissa välitetään sekä harhauttavaa tietoa. että toimintaa haittaavia viruksia.169 Suojautuminen taistelukentällä Vihollinen pyrkii aiheuttamaan tappioita joukoillemme lentokoneilla. panssarivaunuilla. konekiväärit. Sotilaan on kyettävä estämään ennakolta ja varautumaan myös oman toiminnan aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Sotilaan on suojauduttava vihollisen tähystykseltä ja tiedustelulta sekä asevaikutukselta. radioiden ja kannettavien puhelinten taajuuksia. pistoolit – tarkkuuskiväärit Räjähdepanokset ja miinat – viuhkaräjähdyspanokset – sirpaleräjähdyspanokset – panssarimiinat – painemiinat Taisteluaineet – kemialliset taisteluaineet – polttotaisteluaineet – biologiset taisteluaineet Suojavarusteiden tarkoituksena on heikentää tai estää sotilaaseen kohdistuvia asevaikutuksia. lumi. Sotilaan Käsikirja . Peitteinen maasto. Helikopterit. epäsuoralla tulella.

170 Sotilaan suojavarustukseen kuuluvat joukon ja tehtävän mukaisesti muun muassa kypärä. miinojen raivaaminen tai tuhoaminen. Aktiivisella suojautumisella estetään tai vaikeutetaan hyökkääjän toimintaa. Sotilaan naamiointiin kuuluvat maastopuku ja paljaiden ihonkohtien sekä taistelu. teltan. Taisteluaseman linnoittaminen on sotilaan tehokkain suojautumiskeino. Maaston käytöllä vaikeutetaan vihollisen tähystystä ja havaitsemista. ilma-ammunta sekä vihollisen elävän voiman kuluttaminen. lamauttaminen tai tuhoaminen. maastouttaminen. Sotilaan Käsikirja .ja kenttävarustuksen naamiointi. Nykyaikainen maastopuku on valmistettu naamioimaan sekä näkyvää että lämpösäteilyä. Lisäksi sotilaan varustukseen kuuluu ensiside. Aktiivisia keinoja ovat vihollisen tiedustelu. ajoneuvon ja ryhmän varustuksen muotouttaminen ja naamiointi. vaikeutetaan tarkan maalipisteen määrittämistä ja lisätään kohteen kestävyyttä asevaikutusta vastaan. visiiri.tai suojaliivi. silmäsuojalasit. Passiivisella suojautumisella estetään oman toiminnan havaitseminen. liikkuvuus ja maaston käyttö sekä linnoittaminen. aseiden ja ampumatarvikkeiden tuhoaminen. Elektronisella suojautumisella ja harhautuksella vähennetään vihollisen vaikutusta omiin sähköisiin laitteisiimme. Maastouttamiseen kuuluvat tuliaseman. hajauttaminen.ja valvontavälineiden sekä viestivälineiden tuhoaminen. Suojeluvarustukseen kuuluvat suojanaamari ja suojaviitta sekä vastalääkkeen-antolaite. Keinoja ovat naamiointi. Radioliikenteessä ja sähkömagneettisen spektrin käytössä toimitaan kurinalaisesti. kuulosuojaimet sekä sirpale. Etenemisreitin ja tuliaseman valinnalla voidaan suojautua suora-ammuntatulelta.

ettet tuliasemassasi piirry silhuetiksi taustaa vasten Heijastavat pinnat ja tutut muodot paljastavat – kasvot. kädet – ase.171 Suojautuminen tähystykseltä ja vihollisen havaitseminen Mieti. työväline – kiikarit – ruoka-astiat – ajoneuvon lasit Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustuksesi Jäljet paljastavat – etenemisreitin valinta – roskat – tulialueen raivaus – linnoittamisjäljet Älä jätä jälkiä äläkä roskia Sotilaan Käsikirja . miten vastaavasti havaitset vihollisen kuvissa esitetyissä tilanteissa? Liike paljastaa – erityisesti tähystyssuuntaan sivuttainen liike – liikkuminen valaisun aikana – taistelija – ryhmä – ajoneuvo – tuulessa heiluva naamioverkko – kasvillisuuden paikallinen heilunta Suojaudu pysähtymällä tai maahan heittäytymällä Tausta paljastaa – liikkumisreitti – tuliaseman valinta – vartiopaikan valinta – taisteluvarustuksen naamiointi Valitse suojainen etenemisreitti ja tuliasema Varmistu. mikä on viholliselle tyypillinen ryhmitysalue ja miten suojaudut ennakolta sekä estät itsesi ja ryhmäsi havaitsemisen kuvissa esitetyissä tilanteissa ja esimerkeissä ! Mieti.

pakokaasu – nuotio – esteetön (näkö)yhteys lämpimiin pintoihin Vältä valojen käyttöä. Valojen käyttö tuliasemassa on sallittu vain suojapoterossa suojaviitan alla. savu ja hajut paljastavat – valojuovaluodit – aseiden suuliekit – taskulampun väärä käyttö – ajovalojen väärä käyttö – kamiinan savu ja haju – tupakan savu ja haju. tulinopeus – keskustelu ja lörpöttely – puiden huolimaton lisääminen kamiinaan – ajoneuvojen äänet – paukku. Ääni paljastaa – huudetut komennot – väärin pakatusta tai käsitellystä taisteluvarustuksesta lähtevä ääni – vihollisen aseille ominainen ääni esim. Aseta naamiointimateriaali niin etäälle naamioitavasta kohteesta.ja valoilmaisimet – lähtölaukaukset – varomaton liikkeestä syntyvä ääni Toimi äänettömästi. käytä merkkejä Säännöllinen muoto paljastaa – linnoitteet – suojakumpareet – tulialueen raivaus – sulkeismuodossa oleva joukko Riko säännöllinen muoto muotouttamalla ja naamioimalla Varjo paljastaa – taistelija – ajoneuvo – teltta – ryhmäaseet Käytä varjoisaa paikkaa hyödyksi Sotilaan Käsikirja . että se ei itse lämpene.172 Tuli ja valot sekä lämpö.

Pimeä ei suojaa toimintaa – valonvahvistin – valaisuraketit – liikeilmaisimet – maavalvontatutka Suojaudu kuten valoisallakin Taskulampun käyttö on sallittu vain suoja-asemassa. Sotilaan Käsikirja . Varo joutumasta silhuetiksi. taisteluaseman suojakolossa ja suojaviitan alla.173 Väri paljastaa – naamioimattomat kasvot ja kädet – naamioimaton teltta ja ajoneuvo – kuivunut naamiointikerros – roskat Naamioi taisteluvarustuksesi ja ryhmän materiaali Huonosti valittu etenemisreitti paljastaa – tunnustelija – lähetti – tiedustelija Valitse suojainen etenemisreitti ja käytä maaston tarjoamaa suojaa.

174 Suojautuminen lentotiedustelulta sekä lentokoneiden ja helikoptereiden toiminnalta Yksittäinen sotilas voi toiminnallaan tai määräysten noudattamatta jättämisellä aiheuttaa joukon paljastumisen ja tappioita joukolle. Sotilaan Käsikirja .

Eräät maavoimia vastaan toimivat helikopteri. Kun ilmahälytys annetaan on suojauduttava ja valmistauduttava omasuojailmatorjuntaan käsiaseilla. sireenillä. Omasuojailmatorjunta Ilmatorjuntaan käytetään ohjuksia sekä ilmatorjuntatykkejä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Lentäjä havaitsee käsiaseilmatorjunnan suuliekeistä. valojuovista ja osumista. että vaurion korjaus viivyttää seuraavaa lentotehtävää. joka havaitsee lähestyvän ilma-aluksen tekee tarvittaessa ilmahälytyksen. Jokainen. Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla “VAARA OHI”.ja lentokonetyypit on panssaroitu käsiaseiden luoteja vastaan. Tulitus paljastaa myös ampuvan joukon.175 Helikoptereiden toiminta Nousu hyökkäykseen Liuku katveeseen Havainto maalista Ilmahälytys välitetään komennolla ”ILMAHÄLYTYS”. Silti rynnäkkökiväärin luoti voi vioittaa niitä ainakin siten. muulla merkinantovälineellä tai viestivälineellä. Useimmat helikopterit ja lentokoneet ovat hyvin haavoittuvia myös käsiaseiden tulelle. Kaikki liike lopetetaan heti lukuun ottamatta tulitoimintaa. Sotilaan Käsikirja . ajoneuvon äänimerkillä.

(ammunta 400 m etäisyydelle asti) Omasuojailmatorjuntaa käsiaseilla ei käytetä kun: – joukko ei saa paljastua – maali on käytännön kantaman ulkopuolella (yli 600 m) – alueella lentää omia koneita.176 Joukko voi suojata itseään ilma-ammunnalla käsiasein. kun tarkoituksena on: – estää kuljetushelikoptereiden maahanlasku – vaikeuttaa tai estää taistelu. – ilma-ammunta käsiaseilla on erikseen kielletty Ampuma-asennot ilma-ammunnassa Sotilaan Käsikirja .tai tiedusteluhelikoptereiden tulitoiminta – pakottaa matalalla lentävä helikopteri tai lentokone nousemaan alakatveesta oman ilmatorjunnan ulottuville (ammunta 600 m etäisyydelle asti) – aiheuttaa tappioita matalalla lentäville helikoptereille ja lentokoneille.

Aseella seurataan koko ajan maalia.177 Ilma-ammunta käsiasein 1. Ampujan toimenpiteet ilma-ammunnassa Sotilaan Käsikirja . ampuja arvioi ennakkopisteen paikan maalin reitin jatkeelta. Kun johtaja käskee ennakon (esimerkiksi ENNAKKO 50). ampuja suuntaa nopeasti aseensa TULTA-komennolla arvioimaansa ennakkopisteeseen maalin lentoradan jatkeella ja ampuu siihen kaksi lyhyttä sarjaa (2–3 las/sarja). Kun johtaja käskee tulenaloittamisen (HUOMIO – TULTA). 2. ampuja siirtää vaihtimen aseen sarja-tulelle. tähtää maalia ja seuraa sitä aseella. Kun johtaja osoittaa maaliin (esimerkiksi HELIKOPTERI EDESSÄ). 3.

Suojaudu painanteeseen tai ojaan ja vedä ase vartalon alle. Naamioi tuliasema. Valmista riittävän suojan antavat suojakumpareet tuliaseman taakse ja tulialueen sivuille. Suojaudu epäsuoran tulen keskitykseltä poteron suojakoloon. Suojaa niska toisella kädellä ja vedä jalat yhteen. Älä valitse tuliasemaa huomiota herättävästä maastonkohdasta. älä menetä mielesi hallintaa. Aloita tuliaseman linnoittaminen heti ryhmänjohtajan käskyn jälkeen. Katettu potero tarjoaa hyvän suojan epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta. että vihollisen suunnasta katsoen sulaudut tuliasemassa taustaan. Sotilaan Käsikirja . Linnoita taistelijaparin potero. Naamioi tuliasema. etkä piirry silhuetiksi taivasta vasten. Varmistu. kun edetään ilman suojaa. jos tulituksessa tulee taukoja. Suojakumpareet eivätkä saa erottua maastosta eikä paljastaa tuliasemaa. Muista suojavahvuudet.178 Suojautuminen epäsuoralta tulelta Maahan heittäytyminen on nopein tapa suojautua epäsuoralta tulelta. Valmistaudu siirtymään parempaan suojaan. Suojautuminen suora-ammuntatulelta Suojaudu tähystykseltä. Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja esimerkkiä. Peitä aseen piippu kädellä suojautuessasi.

tupakoimalla. Suojautuminen tarkka-ampujilta Vihollisen tarkka-ampujien tehtävänä on tuhota johtajat ja avaintaistelijat sekä luoda sotilaille jatkuva uhka maaliksi joutumisesta. Käytä maastoa siten. Niiden tykit pystyvät tarkkaan tulitukseen yli 2 kilometrin päähän. miinanauhoja. Vartiopaikka. että oma maalipinta-alasi on mahdollisimman pieni. Vaunun lähialueen hän näkee usein parhaiten nousemalla ylös luukustaan. tähystäjät. Siirry tuliasemaan taisteluhautaa pitkin. aseen. Ampuja on erittäin hyvin naamioitunut ja ampuu samasta tuliasemasta vain muutaman laukauksen paljastumisen estämiseksi. puumurrosteita ja käyttää tähysmiinoja. Älä valitse sinkomiehenä tuliasemaa. Tarkkaampujien maaleja ovat erityisesti johtajat. Panssarivaunuilla on erittäin hyvät tähystysvälineet pääaseensa suuntaan ja yleensä etusektoriin.ja ohjusampujat sekä tähystys. Tähystä valvottava alue matalana ja naamioverkon tai naamiopensaan takaa tai käytä periskooppia. joiden avulla vihollinen pyrkii paljastamaan tuliasemasi. Älä tulita rynnäkkökiväärillä kaukana olevia houkutusmaaleja.179 Valitse suojainen etenemisreitti. tähystyspaikka ja tuliasema on myös aina naamioitava. Suojautuminen panssarivaunuilta Ryhmän eteneminen ja asemaanmeno suojataan kertasinkopartiolla. Sotilaan Käsikirja . Suojaudu yllättävältä suoraammuntatulelta maahan heittäytymällä ja siirry sitten parempaan suojaan. konekivääriampujat. taskulampun valolla tai radion antennilla. vartiomiehet. jolla hän voi tähystää myös muualle. tähystyspaikkaa tai tuliasemaa tähystysvälineiden linssien heijastuksella. Älä paljasta vartiopaikkaa. Panssarivaunut pyrkivät tuhoamaan panssarintorjujat sinkojen kantaman ulkopuolelta. jonka ampuma-ala ylittää aseesi kantaman. sinko. Vaunun johtajalla on vaunun päällä pyörivä kupu. Puolustuksessa ryhmä rakentaa itse varamiinoitteita.ja viestivälineet. Tarkka-ampuja kykenee tuhoamaan maalit valoisalla yli 1000 metrin etäisyydeltä ja pimeällä alle 500 metrin etäisyydeltä. tulenjohtajat. kypärän ja taisteluvarustuksensa. Sotilas voi suojautua tarkka-ampujien tulelta naamioimalla paljaat ihonkohdat.

Vaunun ympärillä olevat katveet vaihtelevat vaunutyypistä ja –mallista riippuen. Vaunut varaudutaan sokaisemaan savuilla. huutamalla: VAROKAA.jalkaväki Sotilaan Käsikirja . jonne vaunumiehistö ei näe. miinoitteen merkitseminen.2 . Sirotemiinat Säilytä etenemismuodoissa välit ja etäisyydet.paine ja tärinä . opastuksen järjestämisen ja kiertotien tiedustelun.laukaisulangat .ja itsetuholaite .5 kg . Ilmoita ryhmänjohtajalle.100 g .jalkaväki ja ajoneuvot PANSSARIMIINA . Yleensä takasektorissa on suurimmat katveet. Ne raivataan yleensä ampumalla tai räjäyttämällä löytöpaikallaan. Katveista johtuen vaunuja seuraa usein jalkaväki suojamiehistönä tai takana oleva toinen vaunu valvoo edessä olevan lähialuetta.ajoneuvot.ja itsetuholaite . Sirotemiinat SIRPALEMIINA .R-aine 2 .2000 g . Miinoitteisiin pysähtyneet vaunut tuhotaan singoilla. Toiminta sirotemiinoitteessa Pysähdy. Ryhmänjohtaja käskee haavoittuneiden evakuoinnin.R-aine 100 . jos huomaa joutuneensa sinkojen tulialueen sisälle. MIINOJA! Palaa tulojälkiä taaksepäin.käsittelynesto. Estä muilta pääsy miinoitteeseen. Nopein ja yllättävin savuverho saadaan aikaan fosforikäsikranaatilla.itsetuholaite .180 Aivan vaunun lähellä on katveita. panssarivaunut PAINEMIINA .R-aine 30 . Varoita miinoista muita.käsittelynesto.10 kg kuormitus . Vaunu voi myös itse käyttää savuheitteitään ja savutuslaitteitaan. Sirotemiinaan tai sen laukaisulankoihin ei saa koskea.

181 7. Ryhmänjohtaja käskee lähtövalmiuden ja sen kohottamisen. Näin kyetään pitämään tilanne itselle edullisena tai muuttamaan tilanne itselle edulliseksi. Vihollisen toiminta pakottaa sotilaan suojautumaan tähystykseltä ja tulelta. Sotilaan ripeys vaikuttaa ryhmän ja joukkueen toimintaan. Tavoitteena on voitto Taistelussa pyritään murtamaan vastustajan taistelutahto. Sotilaan Käsikirja . Säilytä taisteluvalmius Sotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnossa ja käyttövalmiina. Toimi nopeasti. Ole aktiivinen Sotilaan kannalta taistelu on usein lähitaistelua vihollisen sotilaita vastaan. Vain sotilaan perustaitojen varma hallitseminen mahdollistaa järkiperäisen toiminnan poikkeuksellisissa olosuhteissa. vaistomaista toimintaa sekä kokonaisuuden hahmottamista että itsenäistä tilanteenarviointia ja päätöksen tekoa. Nopean toiminnan edellytys on oikea tilannetietoisuus ja aktiivisuus sekä vihollisen ja oman toiminnan ennakointi. Vihollisen taistelutahto murtuu henkisen tai fyysisen suorituskyvyn loppumiseen. Yksittäisen sotilaan hidas toiminta hidastaa koko ryhmän ja siten joukkueen toimintaa. Hallitse perustaistelutaidot hyvin Taistelussa sotilaalta edellytetään automaattista. tekemällä vihollinen toimintakyvyttömäksi ja riisumalla vihollinen aseista tai tuhoamalla vihollinen. joka osuu varmimmin maaliin ja avaa tulen nopeimmin. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Säilytä taistelutahto. 4. Sotilaan on tehtävä havaintoja toimintaympäristöstään ja pidettävä yllä tilanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius. Lähitaistelussa voittaa se. Sotilaan voitto on oman tehtävän täyttäminen mahdollisimman pienin tappioin. Nopealla toiminnalla kyetään usein tempaamaan aloite ja pakottamaan siten vihollinen reagoimaan tapahtuvaan. 3. Perustaitojen varma hallitseminen on edellytys niiden nopealle soveltamiselle tilanteen mukaisesti. 2. Sotilaan taistelu on vastustajan voittamista taistelukentällä. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hengissä säilymiselle.3 Sotilaan toiminta taistelussa Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa Taistelussa menestyminen edellyttää sotilaalta seuraavien taistelun yleisten periaatteiden tuntemista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilanteen mukaisesti: 1.

Taistelijapari toimii aina ryhmän osana. Älä anna vihollisen yllättää itseäsi – myös vihollinen pyrkii yllätykseen.ja suojavarustuksesta. toimintatavan ja käytettävän voiman suhteen. Sotilaan on miellettävä oma tehtävänsä ja paikkansa osana ryhmän kokonaistoimintaa. sivulta. Eteneminen suojataan maaston käytöllä sekä hyökkäysreitin ja tuliaseman valinnalla. kommunikointia taistelutehtävän aikana sekä taistelijaparin suojaamista ja tukemista. Toiminta voidaan suojata myös savuilla. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten. Vaunut tuhotaan singoilla. paikan. Viholliseen pyritään vaikuttamaan sen heikoimpaan kohtaan.182 5. merkkien ja käskyjen seuraamista sekä omien havaintojen välittämistä ryhmänjohtajalle. toiminnan äänettömyydellä ja nopeudella. Sotilas syöksyy tuliasemasta tuliasemaan. Yhteistoiminta edellyttää toiminnan sopimista ennen suoritusta. Sotilaan Käsikirja . naamioinnista. Yllätykseen pääseminen edellyttää vihollisen toiminnan tuntemista sekä oman toiminnan tiedustelua ja valmistelua. takaa tai suojaamattomaan kohteeseen. Tulella tuhotaan vihollinen ja sen laitteita tai estetään vihollista tulittamasta. Sotilaan suoja muodostuu taistelu. Yllätykseen voidaan päästä ajan. 6. liikettä ja suojaa Taistelun peruselementit ovat tuli. vihollisen kaavamaista toimintaa ja hämäämällä sekä poikkeamalla vakiotoiminnasta. käyttämällä hyväksi maastoa ja olosuhteita. oikeasta maaston käytöstä etenemisreitin ja tuliaseman valinnassa. linnoittamisesta sekä taistelijaparin ja muun ryhmän tuesta. Sotilas voi yllättää vihollisen nopealla tulen aloituksella. Pyri aina yllätykseen Taistelussa tulee pyrkiä aina yllätykseen. 7. liike ja suoja. Tulelta suojaisissa katveissa edetään nopeinta tapaa käyttämällä. Toimi yhdessä taistelijaparin kanssa ja ryhmän osana Sotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yhdessä taistelijaparinsa kanssa. Yllätyksen avulla voidaan lyödä ylivoimainenkin vihollinen. Yllätyksen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. joista vihollisen tuhoaminen on mahdollista. Tämä edellyttää ryhmänjohtajan esimerkin. Käytä tulta. Tehtävä on toteutettava määrätietoisesti ja joustavasti kaikkia mahdollisuuksia hyödyntäen. Sotilaan tulta ovat tulittaminen rynnäkkökiväärillä ja käsikranaattien käyttö sekä taistelijaparin tulituki. että vihollinen saadaan tuhottua tulella.

että sotilas tekee aina havaintoja ympäristöstään. Mahdolliseen tilanteen arvioitiin on aikaa vähän. analysoi näkemäänsä. Havainnoinnin kohteena ovat kaikki toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavat tekijät. Kokeneen sotilaan nopea ja tehokas ongelmanratkaisu perustuu tiedon kokematonta parempaan organisoitumiseen. ymmärtämään niiden merkitys ja suhteuttamaan ne omaan toimintaansa. taitoa ja tahtoa sekä toimintakykyä. Tehtävä ei myöskään täyty.ja informaatiomäärästä olennaisin toimintansa pohjaksi. vihollisesta ja sen toiminnasta. kykene taikka halua toimia. aseen suuliekki tai kuultu kranaatin räjähdysääni tai muu seikka. kuulemaansa ja haistamaansa sekä tekee ratkaisuja toiminnastaan. merkin tai käskyn mukai- Sotilaan Käsikirja . Tämä edellyttää hyvää fyysistä suorituskykyä.183 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa Sotilas ei täytä taistelutehtäväänsä. joita hän on koulutuksessa tai aikaisemmassa taistelutoiminnassaan saanut. Sotilaan on myös kyettävä kestämään ja hallitsemaan taistelukentän fyysiset ja psyykkiset rasitukset vuorokausia kestävissä taistelussa. ellei hän tiedä. tietoa. kyseistä tilannetta muistuttavia malleja. Sotilaan päätöksenteko taistelutilanteessa on kokemusperäisen tiedon ja toimintamallien soveltamista tilanteen ratkaisemiseksi usein välittömässä hengen vaarassa. tai hän ei osaa. Tilannetietoisuudella tarkoitetaan sotilaan käsitystä toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä tietyssä tilanteessa. pisimmilläänkin ehkä muutamia minuutteja. Sotilaan toimintaa voidaan tarkastella kolmen pelkistetyn toimintamallin avulla. omista joukoista ja toimintaympäristöstä sekä omasta aseistuksestaan ja varustuksesta. ellei sotilas tiedä miten hänen tulisi toimia. Toinen on välitön toiminta ryhmänjohtajan esimerkin. Tilannetietoisuus edellyttää. Tilannetietoisuus on sotilaan käsitys tehtävästä. Havainto voi olla esimerkiksi nähty vihollinen. Sotilaan on kyettävä havaitsemaan ympäristöstään kriittiset tekijät. Kokenut sotilas voi käyttää hyväkseen sellaisia. Taistelutilanteissa kokemus auttaa. Tehtävän täyttämiseksi sotilaalla tulee siten olla havaintokykyä. mitä taistelukentällä tapahtuu. Sotilaan on kyettävä poimimaan suuresta havainto. Ensimmäinen on ennakoiva ja lähes automaattinen reagointi vihollisen toimintaan tai muuhun ulkoiseen ärsykkeeseen. Lisäksi on pystyttävä ennakoimaan vihollisen toiminta ja omat toimenpiteet.

Ryhmänjohtajan käskyt ovat lyhyitä ja sisältävät usein myös tehtävän suoritustavan. ryhmänjohtaja käskee taistelija-pareille ja taistelijoille tehtävät merkeillä tai lyhyillä käskyillä. Toisessa. Ryhmänjohtaja ei näissä tilanteissa ole välittömässä läheisyydessä eikä välittömästi johtamassa toimintaa. hän haavoittuu tai kuolee.184 sesti. Esimerkkejä ovat muun muassa vartiomiehen. Käskyjen perusteena ovat vihollisen toiminta. Sotilaalta edellytetään aina ryhmänjohtajan esimerkin. jonka takia on kyettävä nopeaan tilanteenarviointiin ja päätöksen tekoon. välittömässä toimintamallissa. Tilanne voi poiketa aikaisemmista kokemuksista. Lisäksi hänen on miellettävä paikkansa osana ryhmää ja sen taistelua. Taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin kanssa Sotilas joutuu taistelun aikana käyttämään kaikkia näitä toimintamalleja ja soveltamaan niitä tehtävänsä täyttämiseksi. sotilaskoulutuksessa opetetut toimintamallit ja automaatiotasolle harjoitellut suoritukset. Sotilaan on itse tehtävä päätökset saamansa tehtävän toteuttamiseksi ja täyttämiseksi. partionjohtajan ja ryhmän varajohtajan tehtävät. Sotilaan tulee myös kyetä toimimaan pelkästään ryhmänjohtajansa esimerkin mukaisesti. reagointikykyä ja perustaitojen varmaa hallintaa. Kolmannessa toimintamallissa. toimintavalmiutta. 1. sotilas täyttää taistelutehtävänsä itsenäisesti yleensä taistelijaparinsa kanssa. Lisäksi hänen on Sotilaan Käsikirja . ryhmäaseen ampujan. Ennakoiva vaistomainen toiminta 2. sotilaspoliisin. Kolmas on taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin kanssa. Toimintamallit täydentävät toisiaan. tunnustelijan. merkkien ja käskyjen seuraamista sekä nopeaa käsityskykyä. sotilas toimii havaintojensa ja koulutuksensa perusteella lähes vaistomaisesti. Välitön toiminta ryhmänjohtajan esimerkin. Tehokas toiminta edellyttää tällöin jatkuvaa havaintojen tekemistä. merkin tai käskyn mukaisesti 3. Ensimmäisessä. ennakoivassa toimintamallissa. Hän esimerkiksi suojautuu. avaa tulen tai suojaa taistelijapariaan. Jos sotilas ei havaitse vihollisen toimintaa tai reagoi siihen liian hitaasti tai virheellisesti.

Estä vaaratilanne varoittamalla ja hälyttämällä. Välittömän toiminnan tarkoituksena on tuhota kohdattu vihollinen ennen kuin tämä ehtii ensin. Sellaisia ovat muun muassa taisteluaineiden käyttö. josta vihollisen voi tuhota. Tue taistelijapariasi ja pelasta hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. Sotilaan automaattinen vaistomainen toiminta Seuraa ympäristöäsi. Kun sotilas osaa toimia näin. Sotilaan tulee pelkän havainnon saamisen lisäksi myös varoittaa ja hälyttää taistelijaparinsa sekä ryhmä suullisesti. Toimintavaihtoehtoina tulevat kyseeseen nopea tulen aloittaminen tai suojautuminen tai näiden yhdistelmä. Säilytä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Välitön toiminta edellyttää jatkuvaa ja valpasta havaintojen tekemistä ryhmän toimintakykyä uhkaavista tekijöistä. tunnista kriittiset tekijät. Jatka tehtäväsi täyttämistä. Lisäksi hän varmistaa. Muissa tapauksissa tehokkain toiminta on suojautuminen esimerkiksi maahan heittäytymällä ja siirtyminen sellaiseen tuliasemaan. että vihollinen ei voi tuhota sotilasta. hän lisää koko ryhmän taistelutehoa ja turvallisuutta. Muutamassa sekunnissa tehty virheellinen ratkaisu saattaa johtaa sotilaan kuolemaan. Nopean tulenavauksen tai suojautumisen jälkeen sotilaan ensisijainen tehtävä on tukea taistelijapariaan ja pelastaa hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. että myös häntä tuetaan ja autetaan vastaavassa tilanteessa. Tuhoa itseäsi uhkaava vihollinen tai suojaudu. Nopea tulenavaus on tehokas toimintamalli. Toinen vaihtoehto on suojautua siten. miinat. tulialueelle tuleva vihollinen tai vartiopaikkaa lähestyvä henkilö. Tämä edellyttää ennalta harjoiteltuja toimintatapoja. panssarivaunut. Sotilaan Käsikirja . Ilmoita ryhmänjohtajalle. merkillä tai hälyttimellä. Lisäksi hänen tulee ilmoittaa vihollishavainnot muulle ryhmälle. kun sotilas näkee vihollisen ja kykenee tulittamaan omalla aseellaan.185 kyettävä soveltamaan tietojaan ja taitojaan kulloisenkin tilanteen mukaisesti.

asiasta on ilmoitettava heti sen tultua ilmeiseksi. Ryhmänjohtajan käskyn mukainen välitön toiminta Aloita käskyn toteuttaminen heti. Näin hän taas tukee ryhmänjohtajan johtamista ja tehostaa siten koko ryhmän taistelua. Sotilaan on luotettava taistelijaparinsa ja ryhmän muiden sotilaiden toimintaan. Jatka käskyn toteuttamista. kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee hänelle uuden tehtävän. Luottamus ja pienryhmäkiinteys korostuvat olosuhteissa. Sotilaan on jatkettava käskyn toteuttamista. Tilanteen muuttuessa sotilas saattaa joutua miettimään mikä hänen tehtävänsä tarkoitus oli ja toimimaan parhaan ymmärryksensä mukaan alkuperäisen tarkoituksen saavuttamiseksi.186 Kun sotilas ei ole enää vihollisen välittömän tulivaikutuksen kohteena. kun viimeinenkin sotilas on valmis tai ryhmittynyt omalle paikalleen. Sotilaan Käsikirja . joka onnistuessaan rakentaa tarvittavan pienryhmäkiinteyden ja luo keskinäisen luottamuksen. Käskyn täyttämisen jälkeen on ilmoitettava ryhmänjohtajalle käskyn täyttämisestä sekä toiminnan tulos. esimerkiksi asutuskeskustaistelussa tai hajautetussa sissitoiminnassa. kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee uuden tehtävän. Sellaisista tapahtumista. Suurenkin joukon toiminta alkaa usein vasta. jotka saattavat ryhmän tehtävän tai ryhmän jäsenet vaaraan on ensi tilassa ilmoitettava ryhmänjohtajalle. hän ilmoittaa ryhmänjohtajalle havaintonsa vihollisesta ja oman toimintansa tuloksista. Jos on ilmeistä. Toimi nopeasti ja harjoitellulla tavalla. että käskyn täyttäminen viivästyy tai jää puolinaiseksi. Se edellyttää harjoittelua. Ilmoita tehtävän täyttäminen ja sen tulos ryhmänjohtajalle. kun viimeinenkin sotilas on ajoneuvossa tai ryhmittynyt etenemismuotoon. joissa ryhmän sotilaat eivät näe tai kuule toisiaan. Näin sotilas taas tukee ryhmänjohtajan johtamista ja parantaa koko ryhmän toimintaa. Yksilön nopea ja luotettava toiminta edistää näin ryhmän ja joukkueen toimintaa sekä vapauttaa johtajat johtamaan taistelua. Joukkue lähtee liikkeelle vasta. Välittömien toimenpiteiden jälkeen on jatkettava oma-aloitteisesti ryhmänjohtajan käskyn tai tehtävän täyttämisestä.

miten ja missä järjestyksessä? Kuvassa on esitetty esimerkki sotilaan nopean tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon mallista. Mielikuvaharjoittelu valmentaa tulevaan suoritukseen. Muita itsenäisiä taistelutehtäviä voivat olla hyökkäys käskettyyn tavoitteeseen. Tällaisen itsenäisen taistelutehtävän täyttäminen kestää yleensä muutamista kymmenistä minuuteista joihinkin tunteihin. Mallia voidaan käyttää myös mielikuvaharjoittelun apuna silloin. Tilanteenarviointi ja päätöksenteko Perusteena ovat ryhmänjohtajan käskyt. Sotilaan Käsikirja . Sitä on mahdollista käyttää itsenäisessä taistelutehtävässä. panssarivaunun tuhoaminen tai huoneen valtaaminen. Päätös on paras ratkaisu tehtävän toteuttamisesta: mitä. Arvioidaan tehtävän toteuttamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät. varmistaa oikean suoritustavan ja nopeuttaa varsinaista suoritusta. Samaa mallia voidaan käyttää taistelun jälkeen arvioitaessa omaa toimintaa ja sen parantamista. käskyt ja havainnot toimintaympäristöstä. Toiminnan perusteena ovat ryhmän tai partion tehtävä. havainnot toimintaympäristöstä ja taistelukokemus. erityisesti vihollisen toiminnasta sekä omat kokemukset taistelusta. ryhmän irtautumisen suojaaminen tai takaa-ajavan vihollisen tuhoaminen.187 Itsenäisen taistelutehtävän toteuttaminen Itsenäisessä taistelutehtävässä sotilaan on ratkaistava mitä. miten ja missä järjestyksessä hän toimii tietyssä tilanteessa parhaimmalla tavalla tehtävänsä täyttämiseksi. kun valmistaudutaan taisteluun. Itsenäisessä taistelutehtävässä sotilaan on kyettävä itse päättämään mitä hän tietyssä tilanteessa tehtävänsä toteuttamiseksi tekee ja miten toimii sekä missä järjestyksessä. Mielikuvaharjoittelu käsittää tilanteenarvioinnin sekä taisteluvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta. Itsenäisiä taistelutehtäviä voivat esimerkiksi olla tulialueella olevien vihollisten tuhoaminen. tilanne. asepesäkkeen tuhoaminen.

toimintaympäristöstä tehtäviin havaintoihin sekä aiemmista harjoituksista ja taisteluista saatuihin kokemuksiin. 4) Taistelijapari ja ryhmä sekä 5) Aseistus ja varustus. sotilaan tehtävän ja toimintaympäristön ja tilanteen edellyttämät osat sekä tarvittaessa toimintaohjeet. Ryhmänjohtajan käsky sisältää yleensä koulutuksen ja harjoittelun mukaisen vakiotehtävän. 3) Toimintaympäristö. Ryhmänjohtaja käskee soti- Sotilaan Käsikirja . Tilanteenarviointi aloitetaan aina tehtävästä.188 Päätöksen pohjana oleva tilanteenarviointi perustuu ryhmänjohtajan käskyihin. 2) Vihollinen. Ryhmänjohtajan käskyn vakiotehtävä voi olla esimerkiksi “toimitte vartiomiehenä / tunnustelijana / kkampujana. suojaajana / oppaana / lähettinä. Tilanteenarvioinnin osatekijät ovat: 1) Tehtävä.

etenemissuunta tai tavoite. ryhmänjohtajan oman paikan ja aikatekijät. Johtopäätöksinä ovat aseen. ampumatarvikkeen. maaston nimeämisen. taistelutunnuksen. opastaminen. omat joukot. johtaminen ja toimintaohjeet. että toimintapaikka on näkyvissä. ryhmän tehtävä. tähtäimen ja tulitustavan valinta sekä patruunoiden riittävyys. etenemisreitit ja tuliasemat. Ryhmästä ja taistelijaparista selvitetään sijainti. Käskyn jälkeen ryhmänjohtaja voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita tehtävän toteuttamisesta. katveet. Johtaminen käsittää käytettävät käskyt ja merkit.Toimintaympäristöön liittyen käsky sisältää esimerkiksi tuliaseman. miten sotilas voi tukea ryhmän ja taistelijaparin toimintaa sekä miten sotilas sopii yhteistoiminnan taistelijaparinsa kanssa? Aseesta ja varustuksesta tarkastetaan lippaassa oleva patruunamäärä. Ryhmänjohtaja varmistaa käskyn ymmärtämisen tarvittaessa käskemällä tehtävän toistamisen tai tarkistuskysymyksellä. vihollisen tuhoaminen. Ryhmänjohtaja käskee tehtävän yleensä toimintapaikalla tai maastoon sidottuna siten. viestin vieminen. jolloin sotilaan tulee kysyä mahdollisesti epäselväksi jääneet asiat. Toiseksi selvitetään vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite.189 laalle yksiselitteisen tehtävän. joka näkyy lippaan kuperassa reunassa olevista reistä. tavoite. Johtopäätöksinä ovat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miltä tasalta vihollinen voi havaita sotilaan? Miten ja milloin vihollinen voi vaikuttaa taistelijaan ja miten sotilas voi vaikuttaa viholliseen? Miten vihollinen voi reagoida sotilaan toimintaan? Mikä on toiminnan kannalta vaarallisin vihollinen? Mikä on vihollisten tuhoamisjärjestys? Sotilaan tulee pyrkiä löytämään aina mahdollisuudet ja keinot vihollisen yllättämiseen. Tehtävä voi olla esimerkiksi suojaaminen. tehtävä. Johtopäätöksenä ovat vastaukset kysymyksiin. sekä täysien lippaiden määrä. Lisäksi arvioidaan aseen ja muun varustuksen käyttömahdollisuudet ja rajoitukset. sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö. tunnussanan. esteet. tulialueen rajat ja tulenaloitustasan. tukeminen. miten ryhmä ja taistelijapari tukevat toimintaa. taistelijaparien/taistelijoiden tehtävät. Ryhmänjohtajan yhteiskäsky sisältää seuraavat asiat: vihollinen. Käsky päättyy ryhmänjohtaja kysymykseen “Kysyttävää?”. lukumäärä ja aseistus. Johtopäätöksenä ovat vihollisen ja omaa toimintaa rajoittavat tekijät sekä omaan tehtävään sopivat etenemisreitit ja tuliasemat. Vihollisesta selvitetään tai arvioidaan ensiksi sijainti. Toimintaympäristöstä selvitetään suojapaikat. Sotilaan Käsikirja .

kun täytetään itsenäistä taistelutehtävää. Päätös on ratkaisu siitä. Sotilaan on kyettävä keksimään kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva perustoimintatapa hyvin nopeasti. miten he tehtävänsä toteuttavat sekä mitä toimenpiteitä se edellyttää. suojautuminen ja eteneminen sekä aseen käyttö. Sotilas voi välittää tai antaa käskyjä ja merkkejä taistelijaparilleen tai ryhmänsä johtajalle. Tilanteenarviointi on siis järjestelmällistä tehtävän toteuttamiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä ja arvioimista. Taistelijapari arvioi tilanteen yleensä yhdessä keskenään puhuen. mahdolliset uhat tai riskit. tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon on sen takia oltava jatkuvaa niin taisteluun valmistauduttaessakin kuin sen aikanakin. Tehtävän täyttäminen Välittömät toimenpiteet — mitä teen heti? Tehtävän valmistelu ja toteuttaminen — miten toteutan tehtävä? Jatkotoimenpiteet — mitä teen seuraavaksi? Toiminnan alkaessa ensimmäisiä välittömiä toimenpiteitä ovat käskyt ja merkit. Tilanteenarvioinnin perusteella tehdään päätös. Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella. jossa on toimittava välittömästi ryhmänjohtajan käskyn perusteella tai reagoitava uhkaan. miten tehtävä parhaiten toteutetaan sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä. Tällainen tilanteenarviointi on mahdollista tehdä silloin. Samalla syntyy varasuunnitelma. Tilanteenarvioinnin jälkeen taistelijapari ja sotilas päättävät. toiminnan kannalta oleelliset tekijät sekä toimintavaihtoehdot. Toimenpiteet ryhmitellään suoritusjärjestyksessä välittömiin toimenpiteisiin. tehtävän valmisteluun ja toteuttamiseen sekä jatkotoimenpiteisiin. on toimittava heti ja epäröimättä vain sotilaskoulutuksen ja taistelukokemuksen perusteella. Sotilaan Käsikirja . Toimintaympäristön havainnoinnin.190 Tilanteenarvioinnin tuloksena ja johtopäätöksenä ovat: toimintaa edistävät ja haittaavat tekijät. miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoida ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnalle. Tilanteessa. joka voidaan nopeasti ottaa käyttöön tilanteen muuttuessa.

Aseen käyttöön liittyy tulitustavan ja kulloinkin tuhottavan vihollisen valinta sekä tuhoaminen. Vihollisen hämääminen ja yllättäminen ovat usein taistelun lopputuloksen ratkaisevia tekijöitä. liikkeellelähdöstä sekä merkeistä. Nämä toimenpiteet on tehtävä heti tai muutamassa sekunnissa. vihollisen tuhoamisesta. Sotilaan Käsikirja . tilanteen edellyttämä toimintavalmius. oman taisteluvalmiuden ja -kelpoisuuden laiminlyöminen. Eräät seikat edistävät ja nopeuttavat tehtävän toteuttamista. Valmistelut tulee tehdä harkitusti. monimutkaiset menettelytavat. Tehtävän valmisteluun on yleensä vain vähän aikaa. Valmisteluun voivat lisäksi kuulua tuhottavan vihollisen osoittaminen taistelijaparille. yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. aktiivisuus. tavoitteellisuus. aseen. ampumatarvikkeen tai erikoisvälineiden valinta ja käyttökuntoon laittaminen. etenemisreitin ja seuraavan tuliaseman valinta. järjestelmällisesti ja nopeasti. yksinkertainen toiminta. aloitteellisuus. valmistautumattomuus ja valmistelujen laiminlyöminen. Niihin voidaan päästä ennakoivalla toiminnalla. joka johtaa varmaan tulokseen. puutteellinen yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. Tehtävän toteuttamista haittaavat ja hidastavat yleensä: puutteellinen perustaitojen ja -toimintatapojen hallinta. Sellaisia ovat: perustaitojen ja -toimintatapojen varma hallinta. Sotilas voi varautua uhkiin ja pienentää riskejä ennakoimalla vihollisen vastatoimenpiteet ja suunnittelemalla omat vaihtoehtoiset toimenpiteensä. odottelu ja päättämättömyys. valmistautuminen ja toiminnan valmistelu. maalin ja tulitustavan valinta sekä yhteistoiminnan sopiminen taistelijaparin kanssa. ennakoiva toiminta aloitteen tempaamiseksi viholliselta. rohkeus sekä sitkeys ja peräänantamattomuus. Tehtävän täyttämisen valmisteluun voivat kuulua muun muassa vihollisen toiminnan seuraaminen tähystämällä ja oman toiminnan edellyttämä tiedustelu. Taistelijapari voi keskenään sopia esimerkiksi etenemisjärjestyksestä.191 Sotilas voi suojautua tai edetä seuraavaan tuliasemaan. keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta oleellisiin asioihin. päämäärätön toiminta ilman selkeitä tavoitteita. keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta epäoleellisiin asioihin. uhkarohkeus sekä periksi antaminen ja luovuttaminen. reagoiva toiminta vihollisen aloitteen mukaisesti. poikkeamalla vakiotoiminnasta ja käyttämällä hyväksi vastustajan kaavamaista menettelyä.

Aseen on oltava huollettu ja kohdistettu. Aseen hihnan on oltava säädetty oikean pituiseksi. tähystäminen. Talvella suksien on oltava voideltu ja siteiden sovitettuina oikean pituisiksi. lippaan vaihtaminen ja aseen lataaminen. Lisäksi hänen on tiedettävä tilanne ja ryhmän tehtävä. Sotilaan on tiedettävä aina oma tehtävänsä. Aseen ja varustuksen toimintakuntoisuutta ja käyttövalmiutta Sotilaalla on oltava aina ase mukana ja sen tulee olla toimintakunnossa. Ellet tiedä edellä mainittuja asioita kysy ne ryhmänjohtajaltasi. Sotilaan on tiedettävä missä hänen taistelijaparinsa on ja mikä on hänen taisteluvalmiutensa. joukkueen lääkintämiehen ja patruunoiden jakopaikan sijainti. Kenttäpullossa on oltava vettä. Valmiina heittolaukaukseen Sotilaan Käsikirja . suojavälineet ja vuorokauden kuivamuona. Kenttävarustus on oltava pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa. Sotilaan on tiedettävä aina joukon tunnussana ja taistelutunnus. Taisteluvyössä on oltava ensiside. ensiavun antaminen taistelijaparille sekä ilmoitukset ryhmänjohtajalle vihollisesta ja oman toiminnan tuloksista. Sotilaan on tiedettävä myös ryhmänjohtajan. Taisteluvalmius Mitä sotilaan taisteluvalmius edellyttää? 1. Tilanne käsittää tiedot siitä missä vihollinen on ja mikä on joukkueen tehtävä. Tehokas toiminta edellyttää kaikissa vaiheissa. Omasta tehtävästä on tiedettävä muun muassa tulialue ja tulenaloitustasa ja tähystyssuunta. Taisteluvarustukseen kuuluvien kaikkien kuuden lippaan on oltava lipastettuina. 2. hihna oikein kiinnitettynä. että toimenpiteet tehdään oikeassa järjestyksessä. Oikeaa tilannetietoisuutta Tilannetietoisuuden perustan luovat joukkueen johtajan ja ryhmänjohtajan käskyt. Kypärän on oltava päässä. Taisteluvyön on oltava naamioitu.192 Jatkotoimenpiteitä ovat esimerkiksi suojautuminen tai siirtyminen uuteen tuliasemaan.

kertasinko. Huolehdi myös sääolosuhteiden mukaisesta pukeutumisesta. Sotilaan on valmistauduttava tehtäväänsä tilanteenarvioinnilla ja mielikuvaharjoittelulla. valojuovapatruunat tai savut. Sitä kutsutaan yleiseksi käskyrungoksi. että pystyt aloittamaan tehtävän toteuttamisen heti ryhmänjohtajan esimerkillä. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän levon tilanteen mukaisesti. Toimintakyky tarkoittaa sitä.193 3. merkillä tai käskyllä tai esimerkiksi havaitessasi vihollisen. Omaan tehtävään valmistautumista ja tehtävän valmistelua Sotilaalla on oltava tehtävän edellyttämä erikoisvarustus kuten käsikranaatit. Taistelijaparin on sovittava etukäteen tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. valaisuraketit. Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen Yleinen käskyrunko Käskyjen antamista ja niiden ymmärtämistä helpottaa vakioitu asioiden käsittelyjärjestys. Toimintakyky edellyttää. Unen tarve on yksilöllinen. 4. teet siitä havaintoja ja tunnistat kriittiset tekijät ajoissa. Toimintakyvyn ylläpitämistä Taisteluvalmius edellyttää. Tehtävä toteuttaminen on aina mahdollisuuksien mukaan harjoiteltava etukäteen. Suomessa käytetty yleinen käskyrunko on seuraava: 1) Yleistilanne – mitä tapahtuu 2) Vihollistiedot – tarkat tiedot vihollisesta 3) Ylemmän johtoportaan ja naapureiden toiminta – mitä muut omat joukot tekevät.5 dl 10–15 minuutin välein. Huolehdi mahdollisuuksien mukaan omasta riittävästä levosta. Täydellisen nukkumattomuuden seurauksena kaikkien suorituskyky romahtaa viimeistään neljännen peräkkäin valvotun vuorokauden jälkeen. toiminnan päämäärä Sotilaan Käsikirja . että seuraat valppaasti toimintaympäristöäsi. Pimeätoiminnan valmistelut on tehtävä jo valoisalla. että ylläpidät energiavarastosi nauttimalla ravintoa 2–4 tunnin välein ja nestetasapainosi nauttimalla nestettä kovassa rasituksessa noin litran tunnissa eli noin 2–2. Ihmisistä 90% jaksaa työskennellä 9 vuorokautta 3–5 tunnin yöunilla.

Välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle Paina mieleesi ryhmänjohtajan käskyistä tilanne. eikä niissä ole muuta kuin kulloinkin tarpeelliset osat. Ylläpidä tilannetietoisuutesi. oma tehtäväsi. Käsky voidaan myös antaa useassa osassa. Valmistautumistehtävällä nostetaan toimintavalmiutta. miten tiedot ilmoitetaan 7) Tulen käyttö – panssarintorjunta – epäsuora tuli – ilmatorjunta – pioneeritoiminta ja taisteluainesuojelu 8) Ajoneuvojen käyttö – minne sijoitetaan. Sotilaan Käsikirja . Miten valmistaudut taisteluun? 1. tunnussana ja taistelutunnus.194 4) Oma tehtävä – mitä oma joukko tekee. tiedot vihollisesta. Pysy selvillä tilanteesta sekä taistelijaparin sijainnista ja toiminnasta. toiminnan tavoite 5) TEHTÄVÄ KÄSKYN SAAJALLE – mitä itse on tehtävä 6) Tiedustelu – miten toteutetaan. miten osallistuvat taisteluun 9) Huolto – lääkintähuolto – taisteluvälinehuolto – taloushuolto – kuljetusvälinehuolto 10) Salaaminen – viestisalaaminen – naamiointi ja jälkien peittäminen – valot ja tulet 11) Johtaminen – viestitoiminta – johtajien paikat – taistelutunnus ja tunnussana – kellon vertailu – kysymykset Yleensä käskyt ovat lyhyitä. Esikäskyllä toteutetaan nopeuttavia toimenpiteitä ja varsinaisella käskyllä aloitetaan tehtävän toteuttaminen. ryhmän tehtävä. Seuraa toimintaympäristöäsi.

Ota hyvä ampuma-asento. Kertaa ryhmän johtajan käskyt ja ohjeet ja tämän jälkeen sovi taistelijaparisi kanssa tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. Pidä aseesi ja varustuksesi toimintakunnossa ja käyttövalmiina Puhdista aseesi ja tarkista aika ajoin aseen tähtäimet sekä aseen ja lippaiden toiminta. Ylläpidä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi Seuraa toimintaympäristöäsi ja tunnista kriittiset tekijät toiminnan aloittamiseksi. kun ryhmä kohtaa vihollisen tai saa taistelukosketuksen. Valmistaudu tehtäväsi toteuttamiseen arvioimalla tilannetta. Tee pimeätoimintavalmistelut. Ennakoi miten vihollinen tulee toimimaan. 4. sekä savut käyttökunnossa. 2. Tähtää todennäköistä maalia ja poista aseen varmistus. Ennakoi miten vihollinen toimi ja varaudu siihen. 3.ja suojeluvaroituksen. Lipasta vajaat lippaat aina taistelutauon aikana. Valitse maali. Ryhmänjohtaja voi käskeä esimerkiksi parivartion. Mieti miten toimit. Tee suojeluvaroituksen edellyttämät toimenpiteet ryhmänjohtajan käskyllä. kertasinko.195 2. lepäämisen taisteluvarustus päällä. Sotilaan Käsikirja . Ilmoita taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajalle toimintaympäristöstä havaitsemasi kriittiset tekijät. Miten kohotat taisteluvalmiuttasi? 1. Välitä havaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle Ryhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluvalmiuden ja sen kohottamisen. taisteluasemien miehittämisen sekä ilma. valaisuraketit. käytettävä ase ja oikea tähtäin. Valmistaudu toteuttamaan tehtäväsi Pidä erikoisvarustus kuten käsikranaatit. Päivitä tietosi. Mieti mikä on sinun ja taistelijaparisi osuus ryhmän taistelussa. Lisää aseen ja varustuksen käyttövalmiutta Varaa välineet saataville. Pidä yllä nestetasapainoasi nauttimalla nestettä ja energiavarastoasi nauttimalla ravintoa. Pidä kenttävarustuksesi pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa. Ilmoita ryhmänjohtajan käskyt ja ilmoitukset taistelijaparillesi ja välitä ne eteenpäin.

Pimeätaistelussa käytetään pimeätähtäimiä sekä valojuovapatruunoita. – aseen rajoittimien tekeminen ja tarkistaminen sekä – tulialueen rajojen ja tulituskorkeuden merkitseminen etumaastoon – taistelusuunnitelman harjoittelu ryhmänjohtajan johdolla. Ase. Mieti mitä vihollinen seuraavaksi voi tehdä ja seuraa sen toimintaa. Paljaat ihonkohdat naamioidaan ja tarkastetaan. eritoten A-vitamiini ja sokeri. Valmistaudu tehtävän toteuttamiseen ja varaudu vihollisen toimintaan Valmistaudu erikoisvälineistön. Sovi havaintojen perusteella tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. – rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen.196 3. ehkäisevät pimeänäkökyvyn heikkenemistä. kertasingon. – valkoisten pilkkojen ja/tai johtajavalojen kiinnittäminen taisteluvyön selkäosaan. Ole valmiina aloittamaan taistelu. Riittävä lepo ja oikea ravinto. käytä punaista valoa. että varustus ei pidä ääntä. Saappaiden heijastimet voidaan peittää laittamalla lahkeet saappaiden päälle. Jos on tarvetta valaista. vihollisen toiminnan ja tehtäväsi mukaisesti. valaisuraketin tai savuheitteen käyttämiseen. tilanteen. Sotilaan Käsikirja . – valojuovapatruunoiden lipastaminen lippaisiin. Taistelijan on kiinnitettävä huomiota pimeänäkökyvyn säilyttämiseen. Yötähtäimet kohdistetaan aseen kohdistamisen yhteydessä. Kiiltäviä varusteita ei saa olla näkyvillä. Valkoinen. Miten valmistaudut pimeätoimintaan? Pimeätoiminnan valmistelut tehdään valoisalla: – taisteluvarustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa. Vältä katsomasta kirkkaisiin valoihin. Valovahvistintähtäimillä varustettuja aseita käytetään valvontaan ja taistelun johtamiseen sekä yllättävään tulen aloitukseen. piipunsuuntainen suuntajuova aseessa helpottaa aseen suuntaamista. Alkoholin ja tupakan käyttöä on vältettävä. Tarkasta. työväline sekä lusikkahaarukka ja pakki aiheuttavat helposti ylimääräistä kolinaa. kuten käsikranaatin.

ryhmänjohtajalla kaksi ja joukkueen johtajalla kolme pilkkaa.197 Edettäessä voidaan laittaa valkoinen vaate selkään näköyhteyden säilyttämiseksi. Sotilaat voidaan merkitä myös pilkoilla esimerkiksi siten. että taistelijalla on yksi. Taistelijapareittain valmistellaan tuliasemassa rajoittimet tulialueelle sekä kolot aseen tukeen maaston nimien mukaan. Sotilaan on suojattava itsensä. Taistelumaasto on painettava mieleen jo valoisalla. Pimeys ei tarjoa näkösuojaa. Sotilaan Käsikirja . Tähän voidaan käyttää esimerkiksi oksia ja muuta luonnonmateriaalia sekä solumuovia (telttapatja) yhdistettynä luonnonmateriaaleihin. Johtajilla voi olla myös himmeä. taaksepäin näyttävä valo. tuliasemansa ja toimintansa lämpötähystystä vastaan.

198 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

lähestyessäsi vartiomiestä takaapäin. Tarkista takavaara-alue aina ennen singolla ampumista. Seuraavilla toimenpiteillä voit ylläpitää omaa toimintakykyäsi. Miten estät omat tappiot taistelussa? Noudata yleisiä varomääräyksiä. erityisesti unen puute. Välitä ryhmänjohtajan käskyt muille taistelijoille. taistelutunnus ja lähestymismerkit. epäedulliset sääolot sekä tilapäinen ravinnon ja nesteen puute. psyykkinen paine.että korkeussuunnassa. Poista käsikranaatista varmistussokka vasta juuri ennen heittämistä. taisteluvarustuksesta ja aseista sekä kengän pohjakuviosta ja ajoneuvojen jäljistä ja äänestä. Sata piirua vastaa kolmea sormen leveyttä. Joukkueen johtaja käskee muutokset rauhan ajan aseenkäyttöohjeisiin ennen taistelua. Lähesty vartiopaikkaa ja yhteydenottopaikkaa käsketystä suunnasta ja anna sovittu lähestymismerkki.199 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa Taisteluolosuhteissa sotilaaseen kohdistuu fyysinen kuormitus. Noudata vartiomiehen käskyjä. Käsittele asettasi ja muita varusteitasi siten. että et laukaise niitä vahingossa. omien taistelijoiden ja tulittamasi maalin väliin. Opettele tunnistamaan vihollinen maastopuvusta. Paina mieleesi ryhmän taisteluun liittyvät räjähdepanokset ja niiden laukaisu/vetolangat siten. Käytä taistelutunnusta osoittaaksesi omille sijaintisi ja lähestymisesi esim. Pysy selvillä taistelijaparisi sijainnista ja sovi yhteistoiminta taistelussa. Poista räjähdepanoksista varmistussokka vasta asentamisen päätteeksi. levon. Sotilaan Käsikirja . että et laukaise asentamaasi miinaa vahingossa. Jätä vähintään 100 piirun varmuusväli sekä sivu. Paina mieleesi tunnussana. Ilmoita aina vartiomiehelle menosi ryhmän tulialueelle.

se lisää paineensietokykyäsi. se kohottaa paineensietokykyäsi. Sotilas pystyy säilyttämään toimintakykynsä muutaman tunnin ilman nestettä. Johtajien. Mielikuvaharjoittelun pohjana ovat ryhmänjohtajan käskyt ja ryhmän harjoittelema taistelusuunnitelma sekä taistelijaparin sopima yhteistoiminta ja työnjako. älä levitä huhuja. ajoneuvon kuljettajien ja tarkkuustyötä tekevien riittävä uni on tärkeää koko joukon kannalta. Huolehdi rasituksen ja taistelun jälkeisestä palautumisesta. MITEN SÄILYTÄN LÄMPÖTASAPAINON? Kylmyys ja toisaalta liika lämpö aiheuttavat lämpötasapainon horjumista. Nauti nestettä. Keskustele paineoireista taistelijaparisi ja ryhmänjohtajan kanssa. Lepää lyhyitäkin jaksoja aina. Valmistaudu taisteluun mielikuvaharjoittelulla. Kehitä fyysistä kuntoasi. ravinnosta ja levosta.200 Miten kehität paineensietokykyäsi ja hallitset stressin? Kehitä taistelutaitoasi. se nopeuttaa palautumista. Se käsittää tilanteenarvioinnin sekä taisteluvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta. eli hypotermia Paleltumat oireilevat valkoisena laikkuna iholla ja pistelevänä kipuna. Pitkäaikaisessa toiminnassa unen tulisi olla vähintään 4–6 tuntia vuorokaudessa. Pysy selvillä tilanteesta. Sotilaan Käsikirja . vuorokauden ilman ravintoa ja noin 70 tuntia ilman unta. Keskustele taistelukokemuksista taistelijaparisi kanssa. Ryhmänjohtaja ylläpitää ryhmän taistelutaitoa kouluttamalla ja harjoituttamalla ryhmän taistelusuunnitelman. Huolehdi erityisesti palautumisesta fyysisesti raskaan suorituksen jälkeen. Kylmyyden aiheuttamia seurauksia ovat: – paleltumat – alilämpö. Nopeuta lihaksiston palautumista venyttelyllä ja rentouttamalla. Ylläpidä omalta osaltasi ryhmän yhteishenkeä ja motivaatiota. Ruokaile ja lepää. Huolehdi riittävästä nesteestä. kun se on mahdollista. Paleltumissa iho ja pinnan alaiset kerrokset jäätyvät ja kudos tuhoutuu.

koska kehoon vaikuttava tehollinen lämpötila on riippuvainen myös suojavaatteista ja tuulen vaikutuksesta. 4. 5. Hoida jalkahikesi. 8. Tarkkaile myös ryhmän muita sotilaita. mutta pysy liikkeellä. Hypotermian oireita ovat lihasten kangistuminen. Pidä jalkasi puhtaana. Pukeudu lämpimästi ja tilanteen mukaan oikein. Ydinlämmön laskiessa alle +30 asteen seuraa tajuttomuus ja alle +28 asteessa sydänpysähdys ja kuolema. Sijoita mukanasi oleva juoma ja kuivamuona lähelle kehoasi. välinpitämättömyys ja tajunnan hämärtyminen. 2. 9. 6. Miten ehkäiset paleltumat? 1. Lisää vaatetusta rasituksen jälkeen ja taukojen ajaksi. Puristele sormiasi nyrkkiin. vilunväristykset. Älä tupakoi. Vältä saippuapesun ja deodoranttien käyttöä sekä vesipitoisia kasvovoiteita kovalla pakkasella. Paleltuminen ja kylmettyminen voi tapahtua pienelläkin pakkasella. sillä sekin lisää paleltumisalttiutta. Syö ja juo lämmintä ruokaa ja juomaa. Käytä riittävän tilavia jalkineita. Kylmä vesi kangistaa erityisen nopeasti. Vältä hiestymistä. Vaihda heti tilaisuuden tullen kuivaa yllesi. väsymys. Käytä kaikki tilaisuudet varusteiden kuivaamiseksi. Myös tilapäisvälinein voit lisätä lämpimyyttä esimerkiksi sanomalehtipaperin avulla. Pidä kasvojen verenkiertoa yllä liikuttamalla kasvojen lihaksia. nikotiini supistaa verisuonia ja lisää kovalla pakkasella huomattavasti paleltumisen riskiä.201 Pahimmissa paleltumatapauksissa on jouduttu poistamaan paleltunut kohta leikkauksella. 11. Käytä jalkineessa pohjallisia. Vaatetus useina ohuina kerroksina on parempi kuin yksi paksu vaatekerta. Alilämmössä eli hypotermiassa koko ruumiin lämpötila laskee. Liikuta varpaitasi ja jalkateriäsi kenkien sisällä. Ne eivät saa olla nailonia. 7. Saappaiden tulee olla vähintään kaksi numeroa tavanomaista suuremmat. 10. Vähennä vaatetusta ennen kovaa rasitusta. Sotilaan Käsikirja . 3. Suojaudu viimalta. Sovi taistelijaparisi kanssa toistenne kasvojen tarkkailusta. Käytä puhtaita sukkia.

Kuivaa kätesi. Irrota varustuksesi ja suorita tehokkaita lihasliikkeitä.202 12. Älä hiero. Jos vain epäiletkin paleltumaa esimerkiksi jaloissasi. PALELTUMAT 5 Ilman lämpötila (Co) 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 2 4 12 6 8 10 Tuulen nopeus (m/s) 14 16 Sotilaan Käsikirja . että tunnottomuus rajoittuneellakin alueella sekä sormien ja varpaiden jäykkyys voivat olla paleltuman ensimmäinen oire ja voivat edellyttää viivytyksetöntä asiantuntevaa ensiapua vamman pahentumisen välttämiseksi. Turtumisen tunne on merkki verenkierron häiriintymisestä. 13. kuivaa se. Lämmitä sitä paljaalla lämpimällä kädellä. 14. Vielä kerran! Huolehdi erityisesti jaloistasi – pidä ne kuivina – pyri vaihtamaan sukkasi päivittäin – riisu jalkineesi levon ajaksi ja kuivaa sukkasi – pukeudu lämpimästi sillä lämmin yleisvaatetus estää osaltaan myös raajojen paleltumisen. ilmoita asiasta heti lähimmälle esimiehellesi.ja tulehdusvaaran takia. Valkoinen alue ihollasi on merkki kylmävauriosta. ennen kuin kosket siihen. Jos joudut käsittelemään metallia paljain käsin. Älä koskaan hiero lumella kuolio. Muista.

siirto viileään ja juominen. Auringonpistoksessa pään alue on jäänyt ilman varjostavaa suojaa. Lämpöpyörtyminen johtuu verenkierron ohjautumisesta iholle ja alaraajoihin. Lämpökouristukset ovat 1–3 minuuttia kestäviä kouristuksia ja liittyvät pitkäkestoiseen lihasten kuormittamiseen helteellä. voimistuneena hengityksenä ja sekavuutena. Lämpöhalvauksessa koko ruumiin lämpötila nousee hengenvaarallisen korkeaksi.203 Miten menettelen helteellä? Lämpösairauksia ovat: – auringonpistos – lämpöpyörtyminen – lämpökouristukset – lämpöuupuminen – lämpöhalvaus Auringonpistos on seurausta päähän kohdistuneesta suorasta lämpösäteilystä. Potilaan kuume alkaa kohota. lepo viileässä. Lämpösairauksia edistävät liiallinen vaatetus. Ensiapuna annetaan litra vettä tai mehua. Lämpöuupumus liittyy runsaaseen nestevajaukseen. Ensiapuna on jalkojen nostaminen koholle. Kovassa rasituksessa ihminen juo yleensä liian vähän. jos hän juo janonsa mukaisesti. Jo 2–3% nestevajaus laskee ihmisen suorituskykyä selvästi. Sotilaan Käsikirja . johon sekoitetaan noin ¼ teelusikallista suolaa. Se oireilee päänsärkynä. vaatteiden vähentäminen ja potilaan siirtäminen hoitoon. Se oireilee heikotuksena. kuume. huimauksena ja huonona olona. Ensiapuna on suolaton vesi. Tällainen noin kahden litran nestemenetys voi syntyä jo tunnin mittaisessa kovassa rasituksessa. jolloin aivojen verenkierto heikkenee hetkeksi ja seuraa hetkellinen tajunnan menetys. nestevajaus ja fyysinen ponnistelu. Ensiapuna on lepo viileässä paikassa. poikkeava käytös ja tahaton virtsaaminen tai ulostaminen. Oireina ovat kohonnut sydämen syke. kouristukset. väsymyksenä. Nestettä tulisi helteellä kovassa rasituksessa juoda n 2 dl 20 minuutin välein.

Mene pysähtymisen ja taukojen aikana varjoon. joiden paino on alle 60 kg tai jotka ovat huonokuntoisia kyke- Sotilaan Käsikirja . 4. Vaatetus ei saa olla liian tiivis eikä tiukka ja sen on läpäistävä haihtuminen. Miten valmistaudut pitkäkestoiseen rasitukseen ja ylläpidät toimintakyvyn rasituksen aikana? 1. 3. Pidä riittävästi taukoja varjossa ja juo usein. Fyysisen kunnon harjoittaminen ennalta Harjoittele säännöllisesti 3–5 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Raskaan ryhmäkohtaisen kaluston kantamisessa on vuoroteltava. Se nopeuttaa palautumista ja auttaa suoriutumaan seuraavasta rasituksesta. Juo runsaasti myös rasituksen jälkeen. 6. Sotilaat. 2. 5. Neste. 4. 5. Käytä tilanteeseen sopivia jalkineita. jotka ehkäisevät hiertymisiä. Vaihda mahdollisimman usein puhtaat alusvaatteet. Peseydy tai ui riittävän usein ja huolellisesti hikirauhasten toiminnan turvaamiseksi. että sen painopiste on mahdollisimman korkealla.204 Miten ehkäiset lämpösairaudet? 1. usein ja vähän kerrallaan. Tee nestetankkaus ennen pitkäkestoista ja rasittavaa suoritusta nauttimalla lasillinen vettä puoli tuntia ja toinen 15 minuuttia ennen suorituksen alkua. 2.ja ravintotankkaus 1–2 vuorokautta ennen suoritusta. Vältä kasvojen pesua lämpimällä vedellä ja saippualla ennen kovaan pakkaseen lähtöä. Olosuhteiden sekä sään mukaisten vaatteiden ja jalkineiden valinta Kehon optimaalinen lämmönsäätely tehdään vaatteita vähentämällä tai lisäämällä sekä huolehtimalla kehon nestetasapainon ylläpitämisestä. Paras pukeutumistulos saavutetaan käyttämällä useita päällekkäisiä vaatekerroksia ja yhdistelemällä erilaisia vaatemateriaaleja. 3.ja ravintotankkaus Aloita neste. Vähennä vaatetusta rasituksen ajaksi ja lisää vaatetusta suorituksen päätteeksi. Pukeudu helteellä riittävän kevyesti. Henkilökohtaisen puhtauden hoito ja peseytyminen Käytä puhtaita sukkia ja vaateita. Varusteiden ja materiaalin oikea pakkaaminen sekä jakaminen Pakkaa selkäreppu siten. Nauti viileää tai kylmää nestettä 1–2 desilitran erissä noin 10–20 minuutin välein.

Riittävän unen ja levon takaaminen Tarvitset harjoituksen alusta lähtien vähintään 4–6 tuntia unta vuorokaudessa. Vaihda likaiset ja rikkoutuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. Aktiivinen toiminta kovassa pakkasessa voi jopa kaksinkertaistaa energiankulutuksen. Hygienia maasto-olosuhteissa Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen. jaksottaminen sekä tauottaminen Hyvä työn jaksottelu on esimerkiksi 50 minuuttia työtä ja 10 minuuttia taukoa. Jos se ei ole mahdollista. 9. Henkisten painereaktioiden ehkäisy Pysy liikkeessä. että neste ehtii imeytyä. Toimintakykyä voidaan lisätä 20–80 minuutin päiväunilla. syö näkkileipää. Energian saannin turvaaminen nauttimalla säännöllisesti monipuolista ravintoa Taistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit. Kehon neste. Vältä sokereita. Kuormituksen ja rasituksen sääteleminen. 6. Ellei tähän ole mahdollisuutta.205 nevät vain rajoitetusti pitkäaikaiseen toimintaan raskaan taakan kanssa. peitä jätöksesi. Sotilaan Käsikirja . laimea mehu). Pidä yllä hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä.ja lämpötasapainon ylläpitäminen Nauti riittävästi nesteitä. 8. Syö pienissä annoksissa useita kertoja (4–6) vuorokaudessa. Tutkimusten mukaan 3–5 tunnin yöunilla jaksaa työskennellä tehokkaasti keskimäärin 9 vuorokautta. Juo rasituksen aikana noin 1 litra tunnissa (vesi. 10. Tee tarpeesi kenttäkäymälään – älä maastoon. Juo usein pieniä eriä kerrallaan. Kuivaa märät varusteesi ja vaihda kastuneet varusteet kuiviin. Valmistaudu ja harjoittele vaikeisiin tilanteisiin. Tee rentoutus. Peseydy tai ui kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen. Ylläpidä tasaista vauhtia ja kuormitusta.ja mielikuvaharjoituksia. 7. Pese kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen. pureskele ksylitolipurukumia tai -pastilleja.

Ryhmät muodostetaan mahdollisimman hyvin yhteistyöhön kykenevistä henkilöistä. Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa. kun valmistat ruokasi itse. Suojaa ruoka-astiat sateelta ja suoralta auringonvalolta. Keitä tai paista ruoka kypsäksi. käytä juoksevaa vettä ja puhdista se keittämällä. palavat roskat voidaan polttaa kamiinassa. Taistelijapari on aina tehokkaampi kuin kaksi yksittäistä sotilasta. Kuumenna lämmitettävä ruoka kiehuvaksi. että syntyvä kokonaisuus on paras mahdollinen. Laske vesi juomapulloosi vesiastiasta – älä ota vettä astiasta omalla juomapullollasi. Taistelijaparit tukevat toisiaan rynnäkkökiväärin tulella ja etenevät toistensa suojaamana tuliasemasta toiseen. Taistelijaparin yhteistoiminta Yhteistoiminnan tarkoitus ja perusteet Ryhmä muodostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta taistelijaparista.206 Käytä vain puhtaaksi todettua vettä. Voit vaikuttaa itse siihen kenen kanssa muodostat taistelijaparin. Perusyksikkö tekee erikoiskoulutusvalinnat. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne. Älä syö ruokaa. Roskat laitetaan roskasäkkiin. Pese pakki ja lusikkahaarukka aina ruokailun jälkeen kuumalla vedellä ja pesuaineella. Tyhjennä roskat ja ruuantähteet roska-astiaan – älä koskaan maastoon. Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kuljetuksen aikana erillään ampumatarvikkeista. Ellei lämmintä vettä ole saatavilla kuumenna vesi pakissa kamiinan päällä. Jos joudut käyttämään pintavettä. puhdistustabletilla tai suodattamalla. joka on ollut lämpöastiassa yli kaksi tuntia. Ellei pesuainetta ole saatavissa käytä pesuun kuusen tai männyn havuja.älä omaa lusikkahaarukkaasi. Kahden sotilaan muodostama taistelijapari on ryhmän perusosa. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparit ja heidän tehtävänsä. joka vaikuttaa siihen ketkä mihinkin tehtävään koulutetaan. Lopullinen sijoitus tehdään niin. Pese kätesi aina ennen ruuan valmistusta ja ruokailua sekä ruokailun jälkeen. Käytä ruuan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa . Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruuan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Taistelijaparin yhteistoiminta antaa mahdollisuuden taistelussa tarvittavan tulen ja liikkeen yhdistämiseen sekä suojaamiseen ja tukemiseen. polttoaineista ja roskista. Jatkuvassa taistelus- Sotilaan Käsikirja .

että taistelijaparit tukevat tulellaan ja etenemisellään toinen toisiaan. Taistelijaparin tehokas yhteistoiminta edellyttää. Ryhmänjohtaja käskee taistelijapareille tehtävät siten. Näin he oppivat tuntemaan toistensa vahvuudet ja heikkoudet. ruokailua ja varusteiden mukaan ottamista. Pitkäaikaisessa rasituksessa ja väsyneenä taistelijaparin on seurattava ja tarkkailtava toistensa nesteen nauttimista. Sotilaan Käsikirja .207 sa taistelijapari vuorottelee tähystämisessä. Talvella taistelijapari tarkkailee toistensa liikkumista ja kasvoja paleltumien ehkäisemiseksi ja oireiden tunnistamiseksi. Taistelijaparin on harjoiteltava yhteistoiminta ja heillä tulisi olla yhteistä taistelukokemusta. patruunoiden lipastamisessa. Siksi taistelijaparin on seurattava ryhmänjohtaja merkkejä ja käskyjä ja välitettävä ne muille taistelijapareille. Hyökkäyksessä taistelijaparin tehtävänä on edetä käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja tuhota kohtaamansa vihollinen. ruuan noutamisessa tai valmistamisessa ja ruokailussa sekä levossa. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa ja tehtävänsä osana ryhmän kokonaistoimintaa. toimintaan ja toimintaympäristöön sekä tutustuttaa hänet muuhun ryhmään. Ryhmän liikkuessa etenemismuodoissa taistelijaparin tehtävänä on edetä ja säilyttää paikkansa ryhmityksessä ja tähystää käskettyyn suuntaan. Taistelijaparin on tiedettävä aina toistensa sijainti sekä taisteluvalmius ja toimintakyky. kertasinkoampujina. Taistelijapari taistelee aina ryhmänsä osana. konekivääritaistelijaparina ja parivartiossa sekä lähes kaikissa muissakin taistelutehtävissä. lyhyt ja selkeä viestintä merkeillä sekä suullisesti. Taistelijapari antaa välittömän ensiavun haavoittuneelle taistelijaparilleen. Taistelijaparin on osattava taistelussa tarvittava nopea. että molemmat tuntevat toisensa. Taistelijaparin yhteistoiminta taisteluun valmistauduttaessa ja taistelussa on esitetty tarkemmin jäljempänä. Taistelijapari tarkistaa toistensa varusteiden pakkauksen ja naamioinnin. Taistelijapari toimii yhdessä muun muassa tunnustelijana. Vanhempi taistelija perehdyttää parinsa tehtäviin. Puolustuksessa taistelijaparin tehtävänä on tulialueella olevan vihollisen tuhoaminen ryhmänjohtajan käskemästä tuliasemasta.

Miten toimit. Miten toimit. jos taistelijaparisi haavoittuu taistelijaparin poterossa? 3. Miten toimit. jos ryhmäaseen (kvkk.208 Pohdittavaa 1. jos taistelijaparisi ei kykene toimimaan taistelussa? 2. ksko) käyttäjä tulee taistelukyvyttömäksi? Sotilaan Käsikirja .

Viestintää ja yhteistoimintaa pitää harjoitella. Taistelijaparille ilmoitetaan havainnot vihollisesta ja varoitetaan vihollisen toiminnasta sekä osoitetaan maaleja. Taistelussa vuorovaikutuksen tarkoituksena on vihollista ja toimintaympäristöä sekä omaa toimintaa ja joukkoja koskevien havaintojen ja tulkintojen välittäminen taistelijaparille. tarpeellinen tieto ei välity ja taistelu voi epäonnistua. että ryhmän jäsenet ymmärtävät vuorovaikutuksen tarpeen ja velvollisuutensa havaintojen. Tiedon välittäminen edellyttää yhteistä käsitteistöä.209 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa Miksi taistelussa välitetään tietoa? Ryhmän tehokkaan viestinnän edellytys on. Suorituksen aikana taistelijaparille ilmoitetaan omat aikomukset. Lisäksi tarkoituksena on tukea ryhmän taistelusuunnitelman toteuttamista sekä pitää yhteyttä ryhmän muihin jäseniin. Sotilaan Käsikirja . Milloin tietoa siirretään? Taisteluun valmistauduttaessa taistelijaparin vuorovaikutuksen tarkoituksena on tilanteen arvioiminen ja yhteistoiminnan sopiminen tehtävän toteuttamiseksi. Jos viestintä on puutteellista. vahvistettujen käsija valomerkkien tuntemista sekä etukäteen sovittuja merkkejä ja toimintatapoja. sovitaan taistelijaparin tukeminen ja oma eteneminen sekä kannustetaan taistelijaparia. Mitä tiedon välitys taistelussa on ja mitä se edellyttää? Vuorovaikutus on keskustelua. Ryhmänjohtajan käskyt ja merkit välitetään taistelijaparille ja muille taistelijoille. lyhyitä ilmoituksia ja käskyjä sekä viestintää vahvistettujen ja sovittujen merkkien avulla. Taistelijaparin tehokas vuorovaikutus taistelussa on mahdollista vain siirtämällä tietoa. Taistelun jälkeisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on taistelukokemusten vaihtaminen ja arviointi toiminnan parantamiseksi sekä taistelijaparin tukeminen. merkkien ja käskyjen välittämisessä kaikkiin suuntiin. Taistelijapari voi keskenään sopia ennen suoritusta tehtävänjaon sekä maalien valinnan ja tuhoamisjärjestyksen. muille ryhmän jäsenille ja ryhmänjohtajalle.

Sotilaan tulee kiinnittää taistelijaparin huomio viestin havaitsemiseksi huomio -merkillä ja tarvittaessa esimerkiksi vihellyksellä tai taistelijaparin nimellä. Merkit tulee näyttää selkeästi. Taistelija osoittaa viestin ymmärtämisen toistamalla merkin tai toistamalla suullisen viestin.ja valomerkkejä. MISSÄ? Vihollisen suunta ja etäisyys tai sijainti Vihollinen osoitetaan taistelijaparille suuntana ja etäisyytenä. Käytä kirjakieltä. MISSÄ (suunta ja etäisyys). Puhu lyhyesti. etenee tulenaloitustasalle – rynnäkköpanssarivaunu. etukäteen sovittuja merkkejä ja toimintatapoja. pysähtyi varamiinoitteen eteen. tuliasemassa – jalkaväkiryhmä maalissa SUSI 1.210 Miten viestit? Viestiminen käsittää taistelijaparin huomion kiinnittämisen. Pikatilanteessa vihollinen osoitetaan lisäksi omalla esimerkillä tulittamalla vihollista. MITÄ (toiminta). TOIMENPITEET. Mitä viesti voi sisältää? Viestin peruskaava on seuraava (KMMMTTT): KUKA (Omien ja vihollisen määrä ja laatu). etenee vartiopaikkaa kohti tai – konekivääritaistelijapari. vaunun etuluukussa. viestin lähettämisen sekä viestin perillemenon ja sen ymmärtämisen varmistamisen. savuttaa ja peruuttaa taaksepäin – vaunun johtaja. MILLOIN (tapahtuma-aika). Varmistat tiedon perillemenon ja ymmärtämisen käyttämällä vahvistettujen käsi. Puhu selvästi ja kuuluvalla äänellä. Sotilaan Käsikirja . Viestin perillemeno tulee varmistaa esimerkiksi tarkastamalla toistaako vastaanottaja merkin tai toimiiko hän viestin edellyttämällä tavalla. TULOKSET sekä TOIMINTAOHJEET (Kysy ohjeita tarvittaessa – ryhmänjohtaja käskee ja antaa toimintaohjeet) KUKA ja MITÄ? Vihollisesta ilmoitetaan määrä. laatu. sijainti ja toiminta esimerkiksi seuraavasti: – kaksi sotilasta.

TIE. 40 metriä tai kellon aikana esimerkiksi vihollinen kello 3 / 6 / 9 / 12. 100 metriä) tai nimettyjen maastonkohtien avulla (METSÄ. esimerkiksi vihollinen 100 piirua ison puun vasemmalla puolella. AUKEA.15. Vihollisen sijainti voidaan ilmoittaa kiintopisteen avulla esimerkiksi vihollinen kiven oikealla puolella. 50 metriä) kellon aikana (kello 2.10. Taisteluasemassa vihollinen voidaan osoittaa suuntana (vasemmalla / edessä / oikealla. Tuleva toiminta sovitaan kellon aikana ja/tai merkkinä tai toimintaohjeena esimerkiksi Kello 10. MILLOIN? Tapahtuma-aika Tapahtuma-aika ilmoitetaan kellonaikana esimerkiksi 10.211 Edettäessä vihollinen voidaan osoittaa etenemissuunnan suhteen esimerkiksi vihollinen vasemmalla / oikealla / edessä / takana. Tarkemmin maali voidaan osoittaa ilmoittamalla maalin sijainti kiintopisteen suhteen piiruina.15 tai 21. 100 metriä. kun ryhmänjohtaja ampuu vihreän valopistoolinpatruunan ja konekivääri aloittaa tulittamisen. Sotilaan Käsikirja . 150 metriä). Tapahtunut toiminta voidaan ilmoittaa esimerkiksi noin 5 minuuttia sitten.

pesäke tuhottu – olemme tavoitteessa. erikoisvälineiden määrästä ja taistelijaparin toimintakyvystä. kierretään oikealta – suojaa käytävä oikealle. tavoitteesta. minä vyörytän – ammu vasemmalta alkaen. tue – mutka vasempaan.212 TOIMENPITEET Varoitus taistelijaparia uhkaavasta vaarasta Taistelijaparia voidaan varoittaa uhkaavasta vaarasta komennoilla VARO VIHOLLINEN EDESSÄ. jatketaan seuraavan huoneeseen TULOKSET Ilmoitus oman toiminnan tuloksista Taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle ilmoitetaan oman toiminnan tulos esimerkiksi: – pellolla ei vihollista. tue – syöksyn ojaan. tulenavaus minun esimerkilläni – suojaan savulla. SEIS! LAUKAISULANKA sekä välittömästä vaarasta komennolla SUOJAAN! Ilmoitus omasta toiminnasta ja yhteistoiminnan sopiminen Taistelijaparille voidaan ilmoittaa tulevasta toiminnasta esimerkiksi seuraavasti: – edessä este. Sotilaan Käsikirja . etenemissuunnasta. heitä käsikranaatti ja ammu vasemmalle – ei vihollista. ryhmänjohtajan merkeistä ja käskyistä. – vihollinen tuhottu. minä aloitan oikealta. kierrän oikealta. VARO KÄSIKRANAATTI ja SEIS! MIINA. kaksi kaatunutta. heitä käsikranaatti. minä jatkan vasempaan – avaan oven. Taistelijaparin on pyydettävä toisiltaan tarvitsemaansa tietoa vihollisen sijainnista. jäljellä kolme lipasta ja kaksi käsikranaattia TOIMINTAOHJEET Toimintaohjeiden antaminen taistelijaparille ja tarvittavan tiedon pyytäminen ryhmänjohtajalta.

1. Valmistele seuraavat ilmoitukset soveltaen edellä esitettyjä ohjeita. taistelua ja huoltotoimenpiteitä. 4. 2. Taistelijaparin yhteistoiminnan sopiminen ennen tulenavausta. ryhmän taisteluvalmiudesta ja koulutuksesta. Ryhmän varajohtaja sijainen on hänen taistelijaparinsa. Ryhmänjohtaja johtaa ryhmän taistelua ja käskee tehtävät taistelijapareille. 3. Ensimmäinen taistelijapari (konekivääritaistelijapari) tukee koko ryhmän taistelua. Kolmas taistelijapari (ryhmän varajohtajataistelijapari). Ryhmän varajohtaja on ryhmänjohtajan ensimmäinen sijainen. Toinen taistelijapari (kertasinkotaistelijapari) tuhoaa vihollisen vaunut yhteistoiminnassa ja muun ryhmän tukemana. Ryhmän varajohtaja järjestää ryhmän ampumatarviketäydennyksen sekä ruuan noudon ja jakamisen.4 Jääkäriryhmä Kokoonpano ja aseistus Ryhmän tehokkaan ja nopean toiminnan perusteina ovat selkeä ja käsketty tehtäväjako ja sijaisuusjärjestelmä. Sotilaan Käsikirja . 7. Tunnustelijan ilmoitus ryhmänjohtajalle edessä olevasta vihollisesta. Ryhmänjohtaja vastaa tehtävän toteuttamisesta. Ryhmänjohtaja johtaa ensimmäistä puoliryhmää ryhmän toimiessa jakautuneena.213 Tehtäviä. Ryhmän varajohtaja vastaa ryhmän materiaalista ja sen huollosta. Kertaa taistelijaparin yhteydenpidossa käytettävät käsimerkit. Ajoneuvonkuljettaja kuuluu kolmanteen taistelijapariin. Sinkoampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa. Taistelijoiden vakiotehtävillä nopeutetaan ryhmän taisteluvalmisteluja. Taisteluajoneuvon tai ajoneuvon kuljettaja vastaa ajoneuvosta ja sen kunnosta. Konekivääriampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa. Ryhmän varajohtaja johtaa toista puoliryhmää ryhmän toimessa jakautuneena. Vartiomiehen ilmoitus ryhmänjohtajalle vihollishavainnoista.

“Kaveria ei jätetä” on tärkeä ryhmää yhdistävä ja koossa pitävä periaate.3 km – tykistö 16–30 km – sulutteet sekä viuhka. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa suorituskyvyn sekä heikot ja vahvat ominaisuudet. Tehtävän täyttäminen “homman hoitaminen” on koko ryhmän tavoite ja se tuottaa kaikille tyydytystä. Samat ominaisuudet kuvaavat hyvää ryhmää nykyisinkin. joiden ampumaetäisyydet ovat seuraavat: – tarkkuuskiväärit 600 m – ilmatorjuntakonekiväärit 1500 m – raskaat kertasingot 350 m – kevyt.ja putkiräjähdepanokset Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella Suomen Reserviupseeriliito teki vuonna 1998 tutkimuksen ihmisten johtamisesta sodassa. Kaveria autetaan. jotta itseäkin tarvittaessa Sotilaan Käsikirja . Ryhmän kiinteys lisää ryhmän käyttäytymisen ennakoitavuutta. Heidän sotakokemustensa perusteella hyvällä ryhmällä oli taistelussa tiettyjä ominaisuuksia. Ryhmän jäsenet haluavat kuulua ryhmäänsä.ja raskas viuhkaräjähdepanos 50 ja 100 m – raskas kranaatinheitin 7.214 Ryhmän taistelua tukevat muut ryhmät. Ryhmä on ylpeä omasta joukostaan ja siihen kuulumisesta. Kyselyn kohdejoukkona olivat viime sotiemme veteraanit. Joukkueen taistelua tuetaan seuraavilla aseilla. Ryhmän kiinteys antaa sen jäsenille turvallisuutta ja voimaa sekä auttaa pitämään ryhmän koossa.

Sotilaan Käsikirja . Ryhmän jäsenet rohkaisevat. Sotilaalta edellytetään osallistumista yhteisiin töihin ja kaikkien mukavuuteen vaikuttaviin tekijöihin kuten siivoukseen.215 autettaisiin. Ryhmä odottaa sen jäseniltä oman tehtävänsä hoitamista parhaan kykynsä mukaan niin. Ryhmän turvallisuuteen liittyvät sotilaan toiminta taistelussa. Ryhmän yhteinen etu asetetaan oman henkilökohtaisen mukavuuden tai muun edun edelle. suoritustasoon ja yhteistyöhön liittyen. Vastaavasti huonon sotilaan ominaisuuksia ovat pelkuruus ja uhkarohkeus. pelottomuus. ammattitaito ja luotettavuus. etteivät ne “kaadu” muiden hoidettavaksi. Ryhmä edellyttää jäseniltään yhdenmukaista käyttäytymistä muun muassa turvallisuuteen. Sotilaalta edellytetään itsensä ja oman pelkonsa voittamista. auttavat ja tukevat toinen toisiaan. Sotakokemusten perusteella hyvän sotilaan ominaisuuksia ovat rohkeus. lämmitykseen ja ruuan jakoon. Ryhmän jäsenet eivät uhkarohkeudellaan tai hölmöillä tempauksilla vaaranna muiden turvallisuutta. ryhmäaseen käyttö ja kunnossapito sekä haavoittuneista huolehtiminen. Sotilaalta edellytetään yhtäläistä suoritustasoa taistelussa ja parhaansa yrittämisessä. vartiointi. rauhallisuus. Ryhmään kuuluminen lisää sen jäsenten turvallisuutta.

216 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Etäisyydet eivät saa kuitenkaan olla niin pitkiä. lisätä taisteluvalmiutta ja joukon suojaa sekä antaa mahdollisuus joukon nopeaan. Tällaista ryhmitystä kutsutaan etenemismuodoksi. Etenemismuotojen tarkoituksena on helpottaa liikkumista. Levittäytymällä pystytään näkemään maasto useista suunnista ja kattamaan tulella suurempi alue kuin olemalla lähekkäin.ja kuuloyhteys naapuriin. Ryhmityttäessä etenemismuotoon: – toista merkki – lataa ja varmista aseesi (ellet ole tehnyt jo aikaisemmin) – tarkasta tähtäinasetukset – pane ase rinnalle tai ota se käteen ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti – suojaudu. Etenemismuotoon ryhmitytään joko komennolla tai vahvistetulla käsimerkillä. jossa miesten etäisyydet ja välit ovat useita metrejä. ulottuvaan ja tehokkaaseen tulitoimintaan. käytetään harvaa ryhmitystä. Ryhmän perusetenemismuodot ovat avojono ja avorivi. jos joudut odottamaan liikkeellelähtöä – avojonossa ryhmänjohtaja käskee tunnustelijat eteen – tähystys on joko vakiojärjestelmän mukainen tai ryhmänjohtaja käskee tähystyksen erikseen – valmistaudu välittämään merkkejä ja käskyjä. Sotilaan Käsikirja .217 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat Kun joukko siirtyy maastossa jalan tai hiihtäen. että kadotettaisiin näkö. Tällöin ei tarjota viholliselle mahdollisuutta tuhota useita henkilöitä kerralla. Liikkuessa taistelijoiden etäisyys toisistaan on vähintään viisi metriä.

Havaintojen tekeminen etenemisen aikana ja toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi Sotilaan Käsikirja . Avorivi on taisteluryhmitys. jota käytetään ensisijaisesti liikuttaessa vihollisen tulessa sekä tulitaistelua käytäessä. 3m 10 m 5m 5m Tunnustelijoiden ollessa edessä 1. Avoriviä käytetään silloin.218 Alla on kuvattu jääkäriryhmän tähystysvastuun jako.ja tulenantovalmiutta. Avojonosta ryhmitytään avoriviin yleensä suoraan etenemissuuntaan. jota käytetään ensisijaisesti marssilla ja edettäessä talvella ja pimeällä. kun ryhmä liikkuu avojonossa ilman tunnustelijoita. Harjoitelkaa myös kääntymään avojonosta kukin kohdaltaan avoriviin suoraan sivulle.taistelijaparista ensimmäinen tähystää vasemmalle ja toinen oikealle Avojono on etenemisryhmitys. kun vaaditaan suurta taistelu.

tarkkailla maastoa ja kuulla ryhmänjohtajan kuiskaamalla antamat käskyt. Avorivissä edettäessä Säilytä paikkasi ryhmänjohtajan tasalla. Valmistaudu ryhmittymään avoriviin ryhmänjohtajasi merkkien mukaan. Älä aiheuta etenemiselläsi ääntä. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä ja käsimerkkejä suunnan tarkistamisesta tai pysähtymisestä. Kanna asettasi siten. joka voi paljastaa ryhmäsi viholliselle. Sotilaan Käsikirja . Syöksy tai siirry parempaan suojaan. Ole hiljaa niin. Pysähdyttäessä suojaudu ja ota ampuma-asento niin. Toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi Suojaudu heittäytymällä painanteeseen tai avaa tuli vihollisen suuntaan ryhmänjohtajasi esimerkin tai käskyn mukaan ja hänen ampumiensa valojuovaluotien suuntaan. toista ne ja varmista. että voit tulittaa tarvittaessa suoraan eteenpäin – valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkin tai merkin mukaan. Tarkkaile maastoa etenemissuuntaan niin. Pidä aseesi aina katseesi suunnassa suoraan eteenpäin niin.219 Avojonossa edettäessä Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä ja käsimerkkejä. Siirry tuliasemaan. että myös takanasi etenevä sotilas näkee ja toistaa merkit. että voit tarvittaessa aloittaa tulen tähystyssuuntaasi ennen vihollista. Valitse etenemisreittisi. josta voit tuhota vihollisen. Säilytä oma paikkasi etenemismuodossa sekä vähintään viiden metrin etäisyys edellä kulkevaan sotilaaseen. Paikanna vihollinen äänen ja suuliekkien perusteella ja ilmoita havaintosi taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajallesi kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. että voit aloittaa tulen ennen vihollista. että voit tarvittaessa suojautua ja ilmoittaa vihollishavaintosi taistelijaparillesi sekä ryhmäsi johtajalle. tähystä – ole valmiina lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajasi merkillä. että voit kuulostella. että voit tarvittaessa avata tulen ryhmänjohtajan esimerkin mukaan tai havaitessasi vihollisen. Pysähdyttäessä suojaudu etenemällä muutama metri tähystyssuuntaasi. Tarkkaile maastoa omaan tähystyssuuntaasi niin.

Tunnustelijoiden tehtävänä on edetä taisteluvalmiina käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja ilmoittaa havainnot vihollisesta ryhmän tai joukkueen johtajalle sekä aloittaa taistelu. käytettävä etenemisessä maaston tarjoamaa suojaa ja katveita sekä edettäessä taisteluvalmiina toistensa suojaten. Toimi ryhmänjohtajasi esimerkin ja käskyjen mukaisesti. Tunnustelijoita käytetään siirryttäessä toimintaalueelle ja hyökkäyksessä. kun vihollisen kohtaaminen on mahdollista. Sen vuoksi tunnustelijoita vaihdetaan välillä. Ryhmänjohtaja käskee vihollisen tuhoamisen käsikranaateilla tai sokaisemisen savuilla. Tunnustelijat etenevät joukon edessä siten. Tunnustelijoiden on edettävä etumaastoa tarkkaillen. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluvalmiuden. Joukkueen johtaja käskee etenemissuunnan muutokset näyttämällä kädellä uuden etenemissuunnan. Tunnustelijoiden on naamioitava taisteluvarustuksensa huolellisesti. Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina suojasta toiseen tähystäen etumaastoa. että he havaitsevat vihollisen ennen kuin vihollinen havaitsee pääjoukon. Joukkueen johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoiden vaihdon.220 Valmistaudu tempaamaan aloite. Tunnustelijoiden varustukseen kuuluu yleensä 1–2 kertasinkoa ja savuheitteitä. Rynnäkkö tulittaen päin vihollista voi epäselvässä tilanteessa onnistua. äänettömästi ja ase koko ajan ampumavalmiina. Tunnustelijoita johdetaan käsimerkeillä. Liikkuminen tunnustelijana on rasittavampaa kuin kulkeminen joukon mukana. Tunnustelijoiden eteneminen ei paljastu yhtä helposti kuin pääjoukon liike. Joukkueen johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoille tehtävän. Tunnustelijat etenevät käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen näköyhteyden päässä ryhmän tai joukkueen johtajasta. Tunnustelijoiden toiminta Tunnustelijoilla suojataan pääjoukko. Tällainen odottamaton ja määrätietoinen toiminta yllättää usein myös ylläkköä tekevän vihollisen. Sotilaan Käsikirja . Etenemisen nopeuttaminen käsketään mars – mars -merkillä ja hidastaminen hitaammin -merkillä. jos heitä vastaan avataan tuli. pysähtymisen seis merkillä ja käskee toisen tunnustelijan luokseen kokoon -merkillä.

Tunnustelijat joko liittyvät ryhmän hyökkäykseen. jäävät tulitukeen tai ryhmänjohtaja käskee tunnustelijoille jatkotehtävän. Jos tunnustelijoita vastaan avataan tuli. Tarkemmat tiedot vihollisesta ja sen toiminnasta ilmoitetaan suullisesti ryhmän tai joukkueen johtajalle siirtymällä heidän luokseen tai kun johtaja on tullut tunnustelijan luokse.221 Taempi tunnustelija pitää yhteyttä ryhmänjohtajaan. josta vihollisen tulittaminen on mahdollista. Vihollisen vaunut tuhotaan singoilla tai sokaistaan savuilla. Toinen tunnustelijoista ilmoittaa ryhmän tai joukkueen johtajalle vihollishavainnon vihollista on -merkillä ja osoittaa vihollisen suunnan aseellaan. Tulituksen tarkoituksena on suojata pääjoukko. Kun tunnustelijat havaitsevat vihollisen. Tunnustelijat suojaavat muun joukon etenemisen tunnustelijoiden tasalla tai sivulle. tunnustelijat vastaavat tuleen. Tällöin muu joukko voi olla koossa lyhennetyillä etäisyyksillä. Etenemisreitin turvallisuus osoitetaan vapaa vihollisesta -merkillä. Kuulohavaintojen teon mahdollistamiseksi tunnustelijat eivät käytä lumi. Vihollisen kohtaamisen ollessa mahdollista tunnustelijat etenevät portaittain toistensa etenemisen suojaten. josta kykenee valvomaan käsketyn suunnan. Ryhmänjohtaja käskee suojaajalle paikan tai suunnan ja etäisyyden ryhmästä. Edessä olevat esteet tai miinoitteet ilmoitetaan johtajille seis -merkillä ja tämän jälkeen toinen tunnustelija siirtyy ryhmän tai joukkueen johtaja luokse ja ilmoittaa tarkemmat havaintonsa suullisesti. Ryhmänjohtaja noutaa suojaajan tai suojaaja liittyy ryhmän mukaan ryhmäjohtajan käskemällä merkillä. tähystävät vihollista ja ovat valmiina aloittamaan tulen. Sotilaan Käsikirja . sitoa vihollisen huomio ja mahdollistaa muun joukon ryhmittyminen. Suojaajien tehtävät ja toiminta Ryhmänjohtaja käskee vakiojärjestelyn mukaisesti suojaajat joukon sivuille ja taakse pysähtymisen tai tauon ajaksi. suojautuvat ja siirtyvät tuliasemaan. he suojautuvat. Suojamies toimii kuten vartiomies. Suojaaja valitsee käsketystä paikasta tuliaseman. Suojaajan tehtävänä on suojata joukko käsketystä suunnasta. Tällöin tunnustelijoiden ja koko joukon etenemisnopeus hidastuu merkittävästi.tai maastopuvun huppua päässään.

Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .222 Tehtävä. Valmistele esimerkki tunnustelijan ilmoituksesta ryhmänjohtajalle edessä olevasta vihollisesta.

5 Ryhmän puolustus Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparien/taistelijoiden tulialueen rajat siten. taistelijaparit kykenevät tukemaan tulella toisiaan ja vihollista ei tuliteta suoraan sen arvioitua etenemissuuntaa kohti. Sotilaan Käsikirja . että koko ryhmän tulialue katetaan tulella.223 7.

Sotilaan Käsikirja .224 Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen Kuljetuspanssarivaunu tukee ryhmän taistelua tulittamalla tulialueen takaosassa olevia maaleja esim. vihollisen kuljetuspanssarivaunuja. tulitukipesäkkeitä ja helikoptereita.

225 Sotilaan Käsikirja .

Käytä maaston tai rakenteiden tarjoamaa suojaa ja aluksi tilapäistä tukea aseellesi. Suojainen siirtymistie taisteluasemaan Tuliasema on pyrittävä valitsemaan siten. Hyvä ampuma-ala 2. että pystyt ampumaan tulialueelle. että siitä voi ampua koko ryhmän tulialueelle ja kaukana oleviin maaleihin. että vihollinen ei voi ampua sinua tulialueesi ulkopuolelta. Suoja tähystykseltä ja tulelta Huono tuliasema Hyvä tuliasema 4. Nopeassa tuliaseman valmistamisessa tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä. Kevyen konekiväärin tuliasema valitaan siten. ellei se ole suojavahvuuksien mukainen. Konekivääri voi olla porrastettuna muihin nähden esimerkiksi muita ylempänä olevassa asemassa. Sotilaan Käsikirja .226 Tuliaseman valinta Tuliaseman perusvaatimukset ovat: 1. Muista ettei aseen tuki tarjoa tulisuojaa. Hyvä tuki aseelle 3.

Aloita linnoittaminen ryhmänjohtajan käskyn jälkeen. ettet näy tuliasemasta silhuettina taivasta vasten. Paranna tuliasemaasi heti kun voit jälkeen. Kun tilanne sallii. Varmistu. raivaa tulialue ja paikanna katveet.227 Ole valmiina aloittamaan tuli ja tuhoamaan tulialueellesi tuleva vihollinen.ja vaihtoasemassaan – tehtävänsä – maastokohtien nimet ja etäisyydet Sotilaan Käsikirja . vara. Poista edestäsi tulittamista haittaava aluskasvillisuus tai lumi. joihin et pysty ampumaan. Tuliasema Sotilas toteuttaa taistelutehtävänsä tulialueellaan yhdessä taistelijaparinsa kanssa ja muun ryhmän tukemana. Sotilaan on tiedettävä varsinaisessa. Tarkista tuliaseman suoja ja naamiointi vihollisen suunnasta tähystämällä.

jota kauempana olevia maaleja tulitetaan taistelutähtäintä käyttäen – tulialueen rajat maastossa – tulenaloitustasa maastossa – tulen aloittamisen muilla tavoin osoitettuna – tulen keskittäminen ja jakaminen – epäsuoran tulen maalien nimet ja sijainti maastossa Sinkoampujan on lisäksi tiedettävä – tulenaloitustasa singolla – tulen keskittämisalue – varamiinoitteen paikka – mitatut etäisyydet maalialueille – vaunujen arvioitu nopeus eri kohdissa maalialuetta – vaunuille edulliset urat ja tuliasemat maalialueella – vara.ja vaihtoasemat Tehtävä. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Valmistele esimerkki tehtäväsi ilmoittamisesta tuliasemassa joukkueenjohtajalle.228 – maastossa oleva 200 metrin tasa.

VIHOLLISEN TODENNÄKÖINEN ETENEMISSUUNTA VR TULIALUE OR TULIASEMA VOIDAAN KATTAA SUOJAN LISÄÄMISEKSI.229 Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan Taistelijan on kyettävä kaivamaan avopotero kesällä neljässä tunnissa ja talvella kuudessa tunnissa. Taistelijaparin on kyettävä linnoittamaan taistelijaparin potero 12 tunnissa. Tuliaseman suojakolon kattaminen Sotilaan Käsikirja .

suunta 15–00. Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka Ryhmänjohtaja käskee vartiomiehen ja hänen tehtävänsä. Ryhmänjohtaja asettaa vartiomiehen ryhmän pesäkkeen eteen puolustukseen ryhmityttäessä. Sotilaan Käsikirja . Lisäksi vartiomies ottaa kiinni epäilyttävät henkilöt. Älä tuudittaudu näkösuojan antamaan turvallisuuden tunteeseen. kuusi sotilasta. lamauttaa tai tuhoaa häntä tai ryhmää uhkaavat henkilöt. Käytä omaa asettasi vihollista vastaan myös näkösuojan. laatu. Ryhmittymisen jälkeen ryhmänjohtaja tiedustelee ja käskee lopullisen vartiopaikan ryhmän pesäkkeen eteen tai ryhmän pesäkkeeseen. Ryhmän pesäkkeen vartiomiehen tehtävänä on valvoa käsketty alue kuulostuksella ja tähystämällä sekä ilmoittaa havaintonsa ryhmänjohtajalle. esimerkiksi puun rungon läpi. Vartiomies suojaa ja hälyttää ryhmän sekä aloittaa yllättävässä tilanteessa ryhmän taistelun. ettet erotu helppona maalina sitä vasten.230 Valmista suojakumpareet ottaen huomioon tulialueesi ja suojavahvuudet! Naamioi myös takanasi oleva suojakumpare huolellisesti. toiminta. sijainti ja suuntautuminen. etenee ryhmän pesäkettä kohti. Vartiomies ilmoittaa ryhmänjohtajalle vihollishavainnot. Suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan Suojavahvuudet riittävät pysäyttämään käsiaseiden luodit ja sirpaleet. etäisyys 500 metriä. alueella SUSI 1. Vihollisesta ilmoitetaan määrä. Esimerkiksi: vihollisen jalkaväkiryhmä.

Parivartiossa suojamies. Kun ryhmä on hälytetty hälyttimellä vartiomies ilmoittaa ryhmänjohtajalle tilanteen ja vihollishavaintonsa vartiopaikalla. Vartiomiehellä on taistelun alkaessa ryhmän paras kuva tilanteesta ja vihollisen sijainnista. Taistelu aloitetaan tuhoamalla vaarallisimmat viholliset kertasingoilla ja viuhkaräjähdepanoksella. Vartiomies hälyttää ryhmän ensisijaisesti hälyttimellä ja vihollisen yllättäessä ampumalla. Vartiomies osoittaa vaarallisimman vihollisen muulle ryhmälle tulittamalla vihollista valojuovaluodeilla. Jos tulija ei tiedä tunnussanaa tulijalle komennetaan esimerkiksi OLETTE KIINNIOTETTU. Parivartiossa suojamies hälyttää ryhmän ja ilmoittaa ryhmänjohtajalle vihollistiedot. Tulija vastaa sanomalla tunnussanan alkuosan esimerkiksi ÖLJY. Tämän jälkeen vartiomies tekee hälytyksen. että he eivät päästä tulijaa liian lähelle eivätkä ole itse kohteen ja toisen vartiomiehen välissä. TUNNUSSANA. Vartiomiehen on osoitettava viholliset suullisesti taistelijaparilleen.231 Vartiomies tähystää käskettyä aluetta ja on jatkuvasti toimintavalmiina siten. Vihollinen pyrkii paikantamaan vartiopaikan tähystyksellä ja tulittamalla ryhmän pesäkkeen suuntaan. että vihollinen ei pääse yllättämään vartiomiestä eikä ryhmää. Vartiomiehen tulee poistaa aseesta varmistus äänettömästi ja tähdätä epäilyttävää tulijaa aseellaan. Tulija pysäytetään komennolla SEIS. Vartiomies aloittaa ryhmän taistelun vihollisen yllättäessä tai sen päästessä tulenaloitustasalle. Taskulampun käyttö ja tupakointi vartiopaikalla on ehdottomasti kielletty. tähtää tulijaa ja varmistuu tähystyksellä siitä. Mikäli alkuosa on oikein vartiomies vastaa tunnussanan loppuosalla esimerkiksi ÄÄNI. (Tunnussana on ÖLJY-ÄÄNI). että tulija tai mahdollisesti hänen takanaan tai tasalla olevat eivät yllätä vartiomiestä. toinen vartiomiehistä. taistelua jatketaan rynnäkkökiväärillä ja käsikranaatilla. Paikannettu vartiomies tuhotaan tarkka-ampujan tulella tai tuhoojapartiolla. Vihollinen voi käyttää myös siviiliasua tai omien joukkojen maastoasua ja pyrkiä siten yllättämään ja tuhoamaan vartiomiehen. MAAHAN. Vartiomies tunnistaa vartiopaikkaa lähestyvät henkilöt tunnussanalla. Vartiomiesten tulee säilyttää toimintavapautensa siten. Ajoneuvot valmistaudutaan tuhoamaan kertasingoilla. Hänellä voi olla myös pimeäkiikari. jolla hän kykenee havaitsemaan viholliset pimeällä. suojaa toiminnan tähtäämällä tulijaa ja on valmiina tuhoamaan tulijan tai hänen takanaan tai muusta suunnasta tulevat henkilöt. Sotilaan Käsikirja .

4.tai viuhkaräjähdepanokset asennettuna 50–100 m etäisyydelle Maalikortti Vartiopaikan on täytettävä hyvän tuliaseman vaatimukset. Sotilaan Käsikirja . Tehtävä Valmistele komennot ja käsimerkit. Uusi vartiomies tulee vartiopaikalle käskettynä aikana ja käsketystä suunnasta. 3. kuten tiedustelupartioista tai suluttajista. joilla käsket ja ohjaat epäilyttävän henkilön toiminnan. ettei se paljastu.232 Vartiomies vaihdetaan ryhmänjohtaja käskemän vuoroluettelon mukaisesti. 2. Vartion vaihdossa vältetään käyttämästä tunnussanaa. Esimerkki vartiopaikasta ja sen välineistä 1. – 6. Parivartio vaihdetaan yksi vartiomies kerrallaan. Vartiomies ilmoittaa uudelle vartiomiehelle vartiovuoronsa aikaiset tapahtumat ja mahdolliset havaintonsa vihollisesta sekä tiedot etumaastossa olevista omista. Valaisuraketti Käsikranaatti Kiikari ja pimeäkiikari Hälytyslanka ryhmänjohtajan suojapaikkaan Räjähdepanoksen laukaisunaru putki. 5. Tulija ilmoittaa sovitun lähestymismerkin ja vartiomies vastaa siihen sovitulla merkillä.

233 Lähivartiomiehen tehtävät: 1. Ottaa kiinni epäilyttävän henkilön 6. Lamauttaa tai tuhoaa vartiomiestä ja ryhmää uhkaavan henkilön 7. Pitää majoitustilan lämpimänä ja hoitaa valaisinta 10. Päivystää mahdollista viestivälinettä Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Herättää vartioon lähtijät vuoroluettelon mukaan 9. Suojaa joukkoa tai kohdetta vihollisen toimenpiteiltä 4. Välittää hälytyksen ryhmänjohtajalle ja ryhmälle 3. etteivät miehet tai varusteet joudu liian lähelle kamiinaa 11. Tarkastaa ajoittain. Vartioi suoja-asemaa majoitustilan ulkopuolella 2. Hälyttää 5. Aloittaa ryhmän taistelun tarvittaessa 8.

Naamioverkkojen lisäksi tulee käyttää tilapäismateriaalia. Ryhmitysalueella tulee noudattaa hyvää järjestystä siten. että tavaroilla on määrätyt paikkansa. sukset. Silloin ne löydetään tarvittaessa ja toisaalta paikka pysyy paremmin naamioituna.234 Teltan ja ajoneuvon naamiointi Telttojen välinen etäisyys on oltava vähintään 50 metriä. Naamioverkolla rikotaan kohteen muoto. Teltta on sijoitettava painanteeseen ja vihollisen suuntaan takarin-teeseen. Teltan ja ajoneuvon lisäksi tulee naamioida esim. ahkiot. Sotilaan Käsikirja . reput. Lämpösäteilyn vähentämiseksi naamioverkko asetetaan irti teltasta. halot. polttopuiden tekopaikka (hakkuujätteet) ruoka-astiat ja moottorikelkka sekä muut välineet.

235 Talvella ryhmänjohtaja käskee käytettävät kulku-urat siten. Ajoneuvon kiiltävät osat kuten peilit ja ikkunat peitetään Talvella on vältettävä turhien jälkien tekoa ajoneuvoilla. Ajoneuvot sijoitetaan 50 m etäisyydelle toisista ajoneuvoista ja teltoista. Ajoneuvon kuljettaja naamioi ajoneuvon yhdessä ryhmän taistelijoiden kanssa. että vältetään turhia jälkiä ja majoituspaikka ei paljastu ilmasta viholliselle. 5. Sotilaan Käsikirja .

suksin. Lähetin on tunnettava joukkueen perusyksikön ryhmitys sekä yksiköiden tunnusnumerot ja joukkueiden kirjaintunnukset. viestin sisällön suullisesti tai kirjallisena. Kirjallinen viesti valmistaudutaan tuhoamaan siten. Tehtävä. Viesti ilmoitetaan vastaanottajalle suullisesti tai antamalla kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Viesti voi olla esimerkiksi suullinen ilmoitus joukon ryhmittymisestä tai ilmoitus vihollisesta. Lähetti ilmoittaa aina viestin perille toimittamisesta tehtävän antajalle. Lähetti tunnistaa viestin vastaanottajan tehtävästä. joukon tunnusnumero sekä toiminta lähettitehtävän jälkeen. Sotilaan Käsikirja . ja sitoutuu taisteluun vain pakottavassa tilanteessa. että sen sisältö ei paljastu viholliselle. Lisäksi hän välittää viestin vastaanottajan vastauksen tai ilmoituksen viestin lähettäjälle sekä kertoo muut havaintonsa tehtävän ajalta. Siirtymisreitit tiedustellaan joukon ryhmittymisen jälkeen. Ryhmänjohtaja tai joukkueen johtaja käskee lähetille ainakin viestin vastaanottajan. polkupyörällä. Valmistele lähetin ilmoitus joukkueenjohtajalle ryhmän tilanteesta puolustuksessa. käsky taisteluvalmiuden tai liikkeellelähtövalmiuden kohottamisesta tai kirjallinen tulisuunnitelma tai tilanneilmoitus. Lähetti ottaa käskettäessä kuittauksen viestin vastaanottamisesta.. Hänen on osattava suunnistaa maastossa valoisalla ja pimeällä. Viestin vastaanottaja käsketään tehtävänä ja nimenä tai vain henkilön peitenimenä. Lisäksi lähetille voidaan käskeä etenemisreitti. vastaanottajan sijainnin maastossa ja kartalla sekä tunnussanan. moottoripyörällä tai moottori-kelkalla. Lähetti voidaan joissain tilanteissa käskeä majoittumaan ylemmän johtoportaan komentopaikalle. Lähetti tekee havaintoja liikkuessaan tehtävässä. mahdolliset sulutteet.236 Toiminta lähettinä Lähetin tehtävänä on välittää käsketty suullinen tai kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. nimestä tai peitenimestä. Lähetti liikkuu jalan. Viesti toimitetaan vastaanottajalle mahdollisimman nopeasti. Lähetti ei levitä huhuja.

Taistelijaparin on kyettävä torjumaan siten vajaan ryhmän vahvuisen vihollisen hyökkäys ryhmänsä osana. Ryhmän taistelua tuetaan muiden ryhmien. että voimavaroja on jäljellä taistelun alkaessa. miinoitteet ja esteet. niin että havaitset sinne tulevat maalit. Taistelu aloitetaan ryhmänjohtaja esimerkillä. Muista tulittaessasi taistelutähtäimen ja perustaistelutähtäimen käyttö. Tuhoa tulialueellasi oleva vihollinen ja tue tämän jälkeen taistelijapariasi. Ryhmänjohtaja käsky voi olla esimerkiksi SUSI 1 – TULTA. Valitse ensimmäiseksi maaliksi vaarallisin vihollinen. Seuraa tulialueesi tapahtumia. lepäämällä suoja-asemassa taisteluvarustus päällä sekä miehittämällä puoliryhmällä tai koko ryhmällä taisteluasemat. Et taistele yksin! Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys. tarkka-ampujien. Ryhmänjohtaja kouluttaa ja harjoituttaa ryhmän taistelusuunnitelman suullisilla käskyillä ja merkeillä. Sovi maalin valinta taistelijaparisi kanssa. Ryhmä miehittää taisteluasemat taisteluvalmiutta kohotettaessa. Taisteluvalmius pidetään yllä koulutuksella ja harjoittelulla. Ryhmän taistelu toteutetaan harjoitellun taistelusuunnitelman. ilmatorjuntakonekiväärien sekä ryhmäajoneuvojen konekiväärien tulella. Lipasta patruunoita lippaisiin taistelutauon aikana tai vuorotellen taistelijaparisi suojatessa. Sotilaan Käsikirja .237 Ryhmän puolustustaistelu Ryhmä taistelee joukkueen osana. Lisäksi taistelua tuetaan panssarintorjunta-aseilla ja epäsuoralla tulella. Vihollisen etenemistä hidastavat sulutteet. Ryhmän taistelu pyritään aina aloittamaan yllättävällä tulenavauksella esimerkiksi epäsuoralla tulella tai viuhkaräjähdepanoksella ja kiväärikranaateilla. käskyllä tai kun vihollinen ylittää tulenaloitustasan. Joukon on kuitenkin annettava levätä niin. vihollisen toiminnan ja taistelijaparien tehtävien sekä ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien perusteella. Suojaudu painautumalla poteroosi lippaan vaihdon ajaksi. ryhmänjohtajan komennolla ASEMAAN sekä vartiomiehen hälyttäessä hälyttimellä tai ampumalla. Näin viholliselle saadaan suuret tappiot taistelun alkuvaiheessa ennen vihollisen suojautumista. Ryhmän taisteluvalmiutta voidaan kohottaa parivartiolla.

Taistelijaparin on valmistauduttava tuhoamaan myös oman tulialueensa ulkopuolella oleva vihollinen. Taistelijapari siirtyy vaihtoasemaan ryhmänjohtajan merkillä tai käskyllä. Ryhmän pesäkkeeseen päässyt vihollinen tuhotaan lähitaistelussa rynnäkkökiväärillä. KESKI. Ryhmänjohtaja voi käskeä taistelijaparille tai taistelijalle myös muita taistelutehtäviä. Lähietäisyydelle päässyt ja katveessa oleva vihollinen tuhotaan käsikranaateilla. käsikranaateilla tai kylmin asein. – vihollisen sokaiseminen savuilla esimerkiksi käskyllä SAVU – TIE. muut KESKI AMPUKAA. Ryhmänjohtaja voi jakaa ryhmätulen komentamalla esimerkiksi konekivääri VASEN. RYHMITY. Taistelija siirtyy suoja-asemaan ryhmänjohtajan komennolla SUOJA – ASEMAAN.238 Tuli keskitetään vaarallisimpaan viholliseen tai ryhmänjohtajan ampumien valojuovaluotien suuntaan tai ryhmänjohtajan käskemälle maalialueelle. – varamiinoitteen rakentamistehtävän esimerkiksi käskyllä VARA 1 RAKENNA tai – panssarivaunun tuhoamistehtävän muun ryhmän tukiessa – ryhmittymisen naapuripesäkkeen vahventamista tai joukkueen sisäistä vastaiskua varten käskyllä VASTA 2. Sotilaan Käsikirja . Taistelijapari suojautuu poteron suojakoloon vihollisen kohdistaessa suora-ammunta-aseiden tai epäsuoran tulen ryhmän pesäkkeeseen tai ryhmänjohtajan komennolla SUOJAAN. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi: – tulialueen valaisu valaisuraketilla esimerkiksi käskyllä VALAISE – METSÄ. Tulitus keskeytetään kun omalla tulialueella ei ole vihollista tai ryhmänjohtajan komennolla TULI SEIS. esimerkiksi ENSIMMÄINEN TAISTELIJAPARI – VAIHTOASEMAAN. Ryhmänjohtaja käskee maalialueet etukäteen nimettyjen maastonkohtien mukaan tai pikatilanteessa esimerkiksi komennoilla VASEN. OIKEA – AMPUKAA.

Tuliasemiin rakennetaan rajoittimet. Valovahvistimella ammuttaessa tätä ilmiötä ei ole. Käytettäessä yötähtäintä tähdätään hieman alas. Jos käytetään tilapäisiä valaisuvälineitä. Valaisuvälineet ja pimeänäkölaitteet jaetaan ja niiden käyttö sekä taistelusuunnitelma harjoitellaan. Taistelijaparin on ilmoitettava pimeällä kaikki havaintonsa taistelijaparilleen. Havainnot tulen osuvuudesta ilmoitetaan taistelijaparille. Taistelu aloitetaan harjoitellun taistelusuunnitelman mukaisesti. Aseiden yötähtäimet otetaan käyttöön. ammutaan tulialueella näkyvien ampumaetäisyydellä olevien suuliekkien ja äänten suuntaan. Pimeällä taistelijaparin yhteistoiminnan merkitys kasvaa. Pääsääntöisesti ammutaan vain valaisun aikana tai pimeänäkölaitteita käyttäen. koska ampujilla on pimeällä taipumus karkeaan jyvään. merkkejä ja käskyjä. Tulta tähystetään taistelijapareittain valojuovien avulla. Maastoon rakennetaan hälytinlaitteet. Taistelija seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä. Valaisun aikana taistelijat tähystävät omaa tulialuettaan ja ilmoittavat havaintonsa toisilleen. Valaisun aikana pyritään ampumaan kaksoislaukauksia. Liikkuessa on muistettava.239 Toiminta pimeällä Taisteluun pimeällä valmistaudutaan jo valoisalla. Valaisuammusta tai -rakettia ei saa katsoa suoraan kohti. Niiden avulla estetään omien ampuminen ja helpotetaan aseen suuntaamista maalialueille. ettei valaista omaa ryhmitystä. Pimeällä ryhmänjohtaja johtaa ryhmän taistelua ampumalla valojuovapatruunoita ja valopistoolin valaisupatruunoita sekä muilla merkeillä. Mikäli valaisua ei ole. Sotilaan Käsikirja . että vihollinen tähystää maastoa myös pimeänäkölaitteilla. on varottava. Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään taistelutunnusta. Vihollisen valaistessa suojaudutaan ja tähystetään toinen silmä suojattuna. Tuli aloitetaan ryhmänjohtajan esimerkillä tai käskyllä.

Mieti mitä ryhmän puolustustaistelun onnistuminen edellyttää sinulta.240 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa Sotilaan taistelutoimintaa voidaan tarkastella ja arvioida tehtäväanalyysillä. Miten tuet taistelijapariasi ja ryhmääsi? Sotilaan Käsikirja . mihin osatavoitteisiin sotilaan puolustustaistelussa eri toiminnoilla pyritään. Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoitteiden merkityksen puolustuksen onnistumiselle. Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot puolustuksessa. Tehtäväanalyysi helpottaa ymmärtämään.

241 Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän puolustustaistelussa Sotilaan Käsikirja .

tarkka-ampuja jne. mistä saakka ja miten vihollinen havaitaan? Miten vihollinen toimii meitä vastaan valoisalla ja pimeällä? Miten vihollinen pyrkii yllättämään ja miten se voidaan estää? 2. Sovi yhteistoiminta taistelijaparin kanssa. aseiden suuliekit. johtajat. konekiväärimies. Havainnoi maastoa Selvitä mistä ampuma-alaa tulee raivata? Minne jää katvealueita. Arvioi vihollisen toiminta Arvioi milloin. Vihollisen tuhoamisjärjestys on seuraava: 1. ryhmänjohtaja. varjot. valot. vaununjohtaja. Sotilaan on tiedettävä etäisyydet tulialueella oleviin maastonkohtiin. maalin osoittaminen. suojaan pääsevä vihollinen. paikanna. erikoistaistelijat. TAISTELUN AIKANA 1. tulenjohtaja. Mieti ja sovi tulitehtävän toteuttaminen pimeällä. liike. etenemisreitti. etäisyydenmittaaja. Tunnista vihollinen varustuksesta. 6. kaikki omalla tulialueella olevat viholliset alkaen helpoimmasta maalista.242 Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa TAISTELUUN VALMISTAUDUTTAESSA 1. Ryhmänjohtaja käskee siirtymisen vaihtoasemaan ja suoja-asemaan. vihollinen. Selvitä tulitusmahdollisuus taistelijaparin tulialueen katvealueelle. Havaitse. katveiden tulittaminen ja taistelijaparin suojaaminen. tausta. väri. jonne vihollinen voi päästä suojaan? Ovatko taisteluaseman suojakumpareet oikeaan suuntaan ja tarpeeksi leveät? Onko tuliasemasi naamioitu hyvin vai paljastavatko tulialueen raivaus tai linnoittamisjäljet sen? 3. Mieti miten toteutat tehtävän varsinaisesta ja vaihtoasemasta? Selvitä tulialueen rajat ja tulenaloitustasa maastossa sekä epäsuoran tulen maalit ja nimetyt maastonkohdat maastossa. 2. joukkueenjohtaja. 4. tunnista ja tuhoa vihollinen Vihollisen toiminnan paljastavat äänet. Sotilaan Käsikirja . aseista ja ajoneuvoista. 5. 3. jota taistelijaparisi ei pysty tuhoamaan. heijastavat pinnat. sinkoampuja. itselle vaarallisin vihollinen. radiomies.

Tasatkaa patruunat tarvittaessa. Tue taistelijaparia hänen toteuttaessa erityistehtävää (esim. Tarvittaessa ryhmänjohtaja käskee kaasuvaroituksen. Tuhoa taistelijaparin tulialueelle päässyt vihollinen. Ota käyttöön taistelukyvyttömäksi tulleen taistelijaparin täydet lippaat ja erikoisvälineistö. suojanaamarin käyttö) sekä oman taistelijaparisi haavoittuminen. laatu. Sotilaan Käsikirja . Osoita maalit nimetyn maaston. Sovi maalien tuhoaminen. kaasuhälytyksen ja suojautumisen epäsuoralta tulelta. valaisu). Ilmoita ryhmänjohtajalle havainnot vihollisesta Ilmoita ryhmänjohtajalle ensimmäinen ja uudet havainnot vihollisesta: määrä. sijainti ja toiminta. kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. savutus. Tarkkaile tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjauskomennot taistelijaparille. Ryhmänjohtaja käskee merkeillä ja käskyillä valaisun. 3. Suojaa taistelijaparia hänen lipastaessaan asettaan. 4. Anna taistelijaparille ensiapu. savutuksen. Lipasta patruunoita taistelijaparin tulittaessa. keskittämisessä ja jakamisessa sekä ampumisen lopettamisessa. 2. panssarivaunujen tuhoamisen. havainnot vihollisen taisteluaineiden käyttövalmisteluista (mm. Ilmoita kun patruunoista on käytetty puolet ja ilmoita erikoisvälineiden määrä ennen niiden loppumista. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä. jatka maalin tulittamista kunnes havaitset osuman tai maali tulee taistelukyvyttömäksi.243 Tähtää keskelle maalia. Taistele yhteistoiminnassa taistelijaparin kanssa Taistelijaparin yhteistoiminta on kommunikointia ja vuorovaikutusta. merkkejä ja käskyjä Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä tulen aloittamisessa. vaihtoaseman miehittämisen. Ilmoita havainnot vihollisesta vaihtoasemien suunnassa.

244 TORJUTUN HYÖKKÄYKSEN JÄLKEEN Säilytä tähystyskosketus viholliseen. ettei tule yllätetyksi. Anna ensiapu itsellesi ja taistelijaparillesi. Kosketusta viholliseen ei saa kadottaa. että voitte molemmat jatkaa taistelua patruunatäydennyksen tuloon asti. Arvioi taistelijaparisi kanssa tilanne ja oma toimintanne. Ilmoita ryhmänjohtajalle taisteluvalmiutesi ja havainnot vihollisesta sekä pidä yllä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Tarvittaessa joukkueesi lähettää partion etumaastoon. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Tieto etumaastoon menevistä omista taistelijoista on välitettävä kaikille. Kunnosta taisteluasemasi. Lipasta tyhjät lippaat ja tasaa patruunat taistelijaparisi kanssa siten.

245 7.6 Ryhmän hyökkäys Hyökkäyksen käsitteitä Sotilaan Käsikirja .

että tiedät oman ja ryhmän tehtävän sekä tilanteen. Älä pidä kovaa ääntä. Ryhmänjohtajan käskyn perusteella sotilaan on tiedettävä missä vihollinen on. Lisäksi hänen tulee tietää missä on murtokohta ja ryhmän hyökkäyssuun- Sotilaan Käsikirja . että ryhmä säilyy koossa ja yhteys säilyy naapuriryhmään. Sotilaan hyökkäysvalmisteluihin kuuluvat muun muassa rynnäkkökiväärin puhdistaminen. kertasingot. Varmista. telamiinat tai esimerkiksi kranaatinheittimen kranaatit. käsikranaattien ja savuheitteiden käyttökuntoon laittaminen sekä nesteen ja ravinnon nauttiminen. Nouse ryhmänjohtajan käskyllä ajoneuvoon omalle paikallesi ja tähystä käskettyyn tähystyssuuntaan. Ota mukaan ryhmänjohtajan käskemät erikoisvälineet kuten käsikranaatit. Vihollisen tiedustelulennokeilta ja helikoptereilta suojaudutaan etenemällä suojaista reittiä ja menemällä tarvittaessa ilmasuojaan. Toiminta lähtöasemassa Lähtöasemassa ryhmitytään hyökkäysryhmitykseen ja tehdään muun muassa hyökkäyksen epäsuoran tulen käyttövalmistelut viimeisten tiedustelutietojen perusteella. Kuormaa kenttävarustus ja sukset sekä ryhmän kalusto joukkueen ajoneuvoon. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt sekä tee havaintoja ympäristöstä. Talvella kiinnitä sukset ryhmittymisen jälkeen. Toiminta jalkautumisalueella ja eteneminen lähtöasemaan Jalkautumisalueella ryhmä jalkautuu ajoneuvostaan ja ryhmittyy etenemisryhmitykseen. että saat mukaan tulevat tavarat helposti purettua. savuheitteet. Välitä havaintosi taistelijaparille ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle. lippaiden lipastaminen. Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustus. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparin suojaamaan lähtöaseman. että siirtyminen hyökkäykseen voi tapahtua hidastelematta ja yllättävästi.246 Hyökkäysvalmistelut lähtöalueella Hyökkäysvalmistelut tehdään lähtöalueella siten. Lastaa niin. Omaa toimintaa ei paljasteta ilma-ammunnalla ennen taistelukosketusta. Jalkaudu ajoneuvosta ryhmänjohtajan esimerkin mukaan ja ryhmity omalle paikallesi käskettyyn etenemismuotoon. mikä on joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä oma tehtävänsä. Etene ryhmänjohtajan esimerkin mukaan avojonossa jalan tai suksin siten. Ryhmä ryhmittyy hyökkäysryhmitykseen lähtöasemassa.

Käytä maastoa ja kaikkia etenemistapoja. aseista riisuminen. että niitä on tavoitteessa riittävästi. Vihollinen tuhotaan lähitaistelussa rynnäkkökiväärin tulella. Taistelijapari hyökkää toinen toistaan tukien. että molemmat pystytte jatkamaan taistelua. Taistelija vyöryttää. Valitse tuliasema. Elimistön palautumisen nopeuttamiseksi on juotava nestettä ja syötävä kuivamuonaa. taistelijaparille ja vangeille. tutkiminen. Kaivaudu ja tähystä vihollista. Ole aktiivinen ja ripeä. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän toiminnan suojaamisen savuilla ja käskee hyökkäyksen suuntaamisen vihollisen sivustaan tai selustaan. sitominen ja kuljettaminen. Vihollisen rynnäkköpanssarivaunut tuhotaan kertasingolla. Sotilaan Käsikirja . vartioinnin ja tiedustelun. Hyökkää taistelijaparia tukien. Suojaudu pysähdyttäessä. Tunnista omat taistelijat taistelutunnuksella. Taistelu vihollisasemassa Tuhoa vihollisen asepesäkkeet käsikranaateilla taistelijaparin kanssa. Isku vihollisen ryhmitykseen Isku pyritään suuntaamaan viholliseen sivustasta. Eteneminen murtokohtaan Murtokohtaan edetään epäsuoran tulen tukemana. Sotilaan on osattava vankien käsittely. välitavoite ja tavoite. Tuhoa kohtaamasi vihollinen ja seuraa patruunoiden kulutusta siten. Aloita tuli ryhmänjohtajan esimerkillä tai havaitessasi vihollisen.247 ta. Valmistaudu torjumaan hyökkäys. Tasaa patruunat taistelijaparisi kanssa siten. Välitä havainnot taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Hyökkää käskettyyn suuntaan ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien mukaan ja säilytä paikkasi ryhmityksessä. Ryhmänjohtaja käskee varamiinoitteen rakentamisen. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Lähde liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä ja merkillä. Toiminta tavoitteessa Vihollinen tekee vastahyökkäyksen menetettyään maastoa. Ryhmänjohtaja käskee taisteluhaudan vyöryttämisen. suojaa tai tukee vyörytystä. Ryhmänjohtajan käskemä taistelijapari tekee aukon vihollisen piikkilankaesteeseen. käsikranaateilla. Anna tarvittaessa ensiapua itsellesi. josta voi tulittaa ryhmän tulialueelle. kasapanoksilla ja tarvittaessa kylmin asein.

Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä. Tehtäväanalyysi helpottaa ymmärtämään. Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoitteiden merkityksen hyökkäyksen onnistumiselle.248 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä Sotilaan hyökkäystaistelua voidaan kuvata tehtäväanalyysillä samoin kuin puolustustaistelussakin. Miten tuet taistelijapariasi ja ryhmää? Mieti mitä ryhmän hyökkäyksen onnistuminen edellyttää sinulta? Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . mihin osatavoitteisiin sotilaan hyökkäystaistelussa eri toiminnoilla pyritään.

249 Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän hyökkäyksessä Sotilaan Käsikirja .

Säilytä paikkasi ryhmityksessä ja seuraa ryhmän toimintaa. tukeminen ja merkit. Tasaa tarvittaessa patruunoita tai erikoismateriaalia. Kannusta taistelijapariasi. Etsi etenemissuunnasta suojaiset tuliasemat ja etenemisreitit. Tuhoa vihollinen. taistelijaparista. maastosta. Ilmoita vihollishavaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä tai merkillä. Lähde itse liikkeelle. kaivujäljet. Vedä tarvittaessa haavoittunut taistelijaparisi suojaan. Tarkkaile taistelijaparin tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjaukset hänelle. kun taistelijaparisi on valmiina suojaamaan sinua. Varoita vihollisesta ja vaarasta. että voit tulittaa tarvittaessa etenemissuuntaan. sulutteet. tuliasemat ja ajoneuvot. Tällaisia merkkejä ovat raivatut tulialueet.250 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä Tee havaintoja vihollisesta. ryhmänjohtajasta ja ryhmän toiminnasta) Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja käskyjä – välitä ne taistelijaparille ja muulle ryhmälle. Suojaa taistelijapariasi Tue taistelijapariasi tulella hänen vaihtaessaan lipasta tai käsitellessä asettaan. Tuhoa vihollinen Osoita vihollinen taistelijaparille. Pysy selvillä taistelijaparin sijainnista. Suojaudu pysähdyttäessä ja ota ampuma-asento siten. Anna taistelijaparille ensiapu hänen omalla ensisiteellä. joka estää taistelijaparisi etenemisen ja jota taistelijapari ei pysty tuhoamaan. Tue taistelijaparin etenemistä ja syöksymistä tulittamalla ja tarvittaessa savuheitteillä. Välitä taistelijaparille havainnot vihollisesta sekä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Tarkkaile tähystyssuuntaasi ja etsi merkkejä vihollisryhmityksestä. Taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä Mieti miten toteutat tehtävän Arviointi tilannetta yhdessä taistelijaparisi kanssa. Ilmoita vakavasti haavoittuneesta taistelijaparistasi ryhmän- Sotilaan Käsikirja . että voit avata tulen ennen vihollista. Sovi etukäteen tavoite ja etenemisreitti. Liike paljastaa vihollisen helposti. Etene tavoitteeseen Sovi etenemisreitti taistelijaparin kanssa ja suojaa hänen etenemisensä. Pidä aseesi katseesi suuntaan niin.

valonvahvistin. kasapanos tai käsikranaatit sekä täydet lippaat. kiväärikranaatit. kertasinko. Ota käyttöösi taistelukyvyttömäksi tulleen taistelijaparisi tärkein erikoismateriaali kuten konekivääri. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Valmistelkaa esimerkkejä taistelijaparin yhteistoiminnan sopimisesta hyökkäyksessä. Auta tarvittaessa lääkintämiestä taistelijaparisi ensiavun antamisessa.251 johtajalle. Tehtävä.

jos näet vihollisen – lähde liikkeelle yllättäen – syöksy matalana juosten – seuraa tilannetta ympärilläsi – pidä yleensä ase ampumavalmiina – tulen alla kanna asetta helpoimmalla tavalla – heittäydy valitsemaasi paikkaan suojaan – siirry suojassa parempaan tuliasemaan – tarkista ase ja varusteet – tähystä – tue taistelijaparisi syöksyä – valmistaudu uuteen syöksyyn ja valitse syöksyreitti – ota tukeva lähtöasento jne. Toimenpiteet syöksyn aikana ja sen jälkeen – tulita eteen. että taistelijaparisi tukee sinua ota tukeva lähtöasento valitse sopiva lähtöhetki tai odota liikkeellelähtökomentoa tai -merkkiä. jolloin on nopeasti siirryttävä tuliasemasta ja suojapaikasta toiseen. Toimenpiteet ennen syöksyä – – – – – – tarkista.252 Syöksy Syöksy on eräs etenemistapa hyökkäyksessä ja tavallisin vihollisen tulessa. että ase on ladattu tarkista varusteiden kiinnitys valitse syöksyreitti ja aseen kantotapa varmista. Syöksyyn valmistaudutaan suojassa ja se päättyy suojaan. Sotilaan Käsikirja .

Sotilaan Käsikirja . katveet ja edessä olevat suojapaikat. ei välillä saa pysähdellä. Syöksy päättyy aina suojapaikkaan. Tällöin rynnäkkö sovelletaan tilanteeseen ja tehdään sen vaatimusten mukaisesti. Sitä voidaan käyttää: – jouduttaessa vihollisen yllättämäksi – kun vihollisen ryhmitys on murtumassa ja toiminta on lamaantunut – saarroksissa ulos murtauduttaessa ja – maastonkohdan nopeaan miehittämiseen taisteluvalmiina. Rynnäkössä koko ryhmä liikkuu yhtä aikaa eikä pysähdy ennen kuin on halutulla tasalla tai päässyt lähitaisteluun vihollisryhmityksessä. Hyökkäys sellaista vihollista vastaan. voima. kun huomaat taistelijaparisi olevan valmis tukemaan sinua tulellaan. Muutoin syöksyyn lähdetään. Rynnäkkö Rynnäkkö on eräs etenemistapa tunkeuduttaessa vihollisen ryhmitykseen. jolloin komennon alkuosalla tehdään syöksyn valmistelut ja suoritusosalla ponnahdetaan liikkeelle. Siinä pyritään yllätykseen ja käytetään iskuosastomaista taistelutapaa. joka on ryhmittynyt puolustukseen ja valmistellut tulenkäyttönsä valmistellaan huolellisesti.253 Syöksyn pituuden ratkaisevat vihollisen tulen laatu. Yleensä syöksyn pituus on alle 10 metriä tai 3 sekuntia niin. Jos liikkeen voi tehdä kokonaan katveessa. ettei vihollinen ehdi ampua tarkka tulta. Käskyn mukainen syöksy alkaa komennolla tai merkillä SYÖKSYYN – MARS.

254 Sotilaan Käsikirja .

Oman valaisun aikana tulitetaan ja jatketaan hyökkäystä. Hänen on toistettava ja välitettävä merkit erityisen tarkasti varmistuen siitä. Lähitaistelussa voidaan valaista myös polttopullojen. ellei käytössä ole pimeätähtäintä. Vihollisen valaistessa on joko suojauduttava tai pysähdyttävä. rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen. Liikuttaessa ollaan hiljaa ja edetään äänettömästi. että seuraava taistelija on saanut merkin. Ryhmänjohtaja käskee muut pimeätoiminnan valmistelut ja antaa tarvittavat toimintaohjeet. ammutaan näkyvissä olevia vihollisia tai suuliekkien ja äänten suuntaan. Eteneminen tapahtuu valoisaan verrattuna lyhennetyin 2–3 metrin välein käyttäen hyväksi selkeitä ja helposti erottuvia maastonkohtia. Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään taistelutunnusta. Pilkat ja muut merkit helpottavat tähystystä ja yhteydenpitoa. Edettäessä on pyrittävä liikkumaan suojasta suojaan käyttäen hyväksi puita. sillä liike paljastaa erityisesti valaisun aikana. oksia. fosforikäsikranaattien ja muiden tilapäisvalaisuvälineiden avulla. Hyökkäyksen aikana on seurattava tarkasti. Tuli ja liike on tapahduttava ryhmänjohtajan komentojen. Ellei valaisua ole. valkoisten pilkkojen ja/tai valkoisen vaatteen kiinnittäminen taisteluvyön selkäosaan. merkkien ja ennalta sovittujen toimintatapojen mukaan. kiviä. pensaikoita.255 Hyökkäys pimeällä Sotilaan hyökkäyksen pimeätoimintavalmisteluihin kuuluvat: taistelu-varustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa. Taistelun alettua on seurattava erityisen tarkasti komentoja. Selvitä mitkä tunnukset johtajillasi on käytössä. Johtajilla saattaa olla taakse suuntautuva punainen valo. merkkejä sekä ryhmänjohtajan ja taistelijoiden toimintaa. missä naapuritaistelijat ja ryhmänjohtaja etenevät. Asetta on pyrittävä käyttämään pääsääntöisesti vain valaisun aikana. Ammuttaessa käytetään nopeita tähdättyjä kertalaukauksia tai kaksoislaukauksia. Valoja ja tupakkaa ei etenemisen aikana käytetä. valojuovapatruunoiden lipastaminen lippaisiin. painanteita ja ojia. Sotilaan Käsikirja . Ryhmitysmuutokset on tehtävä rauhallisesti. Taistelijan on pidettävä oma paikkansa ryhmityksessä.

TAISTELUN JATKAMINEN * VALAISU VALONVAHVIST * VALONVAHVISTIMET JA LÄMPÖKAMERA LÄMPÖKAMERAT TAISTELU PIMEÄLLÄ 7.7 Jalka-. pyörämarssit ja hiihtomarssit Marssikoulutus ja fyysinen suorituskyky Hyvä fyysinen suorituskyky on onnistuneen sotilaskoulutuksen perusedellytys rauhan aikana.256 . Ajoneuvoja ei voida aina käyttää. Marssitaidon ja –tottumuksen. Kuljetusvälineiden lisääntyminen ja kehittyminen ei ole vähentänyt sotilaan fyysisen suorituskyvyn vaatimuksia myöskään sodan aikana. vaan siirtyminen jalan. Hyvälle kestävyydelle voidaan sitten rakentaa varusmiehen fyysinen suorituskyky ja monipuolinen sotilaskunto. Marssikoulutuksessa opetetaan marssitaitoja ja kehitetään sotilaan kestävyyttä. Sotilaan Käsikirja . Sillä tavalla voidaan myös päästä yllätykseen ja voitolliseen taisteluun. pyörillä tai hiihtäen on turvallisempaa. Marssikoulutuksen päämäärä Taistelijan tulee kyetä siirtymään paikasta toiseen menettämättä taistelukykyään. samoin kuin yleensäkin peruskunnon. kehittäminen tapahtuu nousujohteisesti koko varusmiespalveluksen ajan.

Käytä marssin aikana kak- Sotilaan Käsikirja . Tarkista. pyörä. Voitele tarvittaessa ketjut. Sovita taisteluvyö ja reppu siten. Hänen on selviydyttävä taistelukuntonsa säilyttäen taisteluvarustuksessa kahdeksassa tunnissa noin 15 kilometrin jalkamarssista maastossa. että jalkineet sopivat ja ehjät. nivustaipeet ja takapuoli. Suksien ja pyörän kunnostus Tarkasta. Pumppaa renkaat täyteen ilmaa. Käytä jalkineissa pohjallisia. Rasvaa varsikengät. Taisteluvarustuksen pakkaaminen Pakkaa käsketty varustus. Marssiharjoitukset sisältävät myös mies.257 Marssikoulutuksen tavoitteet Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen tavoitteena on se. että joukko kykenee marssin jälkeen ryhmittymään puolustukseen ja huoltamaan itsensä sekä jatkamaan marssia tai aloittamaan taistelun. Peruskoulutuskaudella on lisäksi opittava mies. Voitele sukset sään mukaisesti.ja hiihtomarssille Terveydenhoito Peseydy hyvin edellisenä iltana. Vaatetus ja varusteet Pakkaa puhtaat alusvaatteet. Marssivarustus Marssivarustuksena käytetään – taisteluvyötä m/85 (11. että suksien ruuvit ovat kunnolla kiinni ja siteet ehjät. Taistelukunnon säilyttäminen tarkoittaa.ja hiihtomarsseilla joukkonsa jäsenenä.4 kg) – kenttävarustusta m/85 (23 kg) MARSSIIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA Valmistautuminen jalka-.4 kg) – taisteluvarustusta m/85 (14.ja ryhmäkohtaiset toiminnat moottorimarssilla. Pese huolellisesti erityisesti jalat. että painopiste on mahdollisimman ylhäällä ja lähellä selkää eikä kantamus heilu. Tarkasta polkupyörän kunto. että koulutettava osaa toimia jalka.ja joukkokohtaista taistelukoulutusta. Tarvittaessa käytä talkkia hiertymisten estämiseksi. Leikkaa varpaiden kynnet.

Toimenpiteet marssitauolla Ryhmänjohtaja pysäyttää ryhmän SEIS-merkillä ja käskee vartioinnin sekä ilmoittaa tauon pituudet. Mene heti ilmasuojaan. Pimeällä etäisyyksiä voidaan lyhentää. Varustuksen naamiointi Tarkista. ylläpitää yllä suorituskykyä ja torjuu väsymystä. Toiminta marssin aikana Eteneminen Säilytä marssin aikana taisteluvalmiutesi seuraamalla ryhmänjohtajan esimerkkiä ja merkkejä sekä tähystämällä käskettyyn tähystyssuuntaan. että varusteet on pakattu siten. Voitele sukset ja säädä siteet sopivan pituisiksi. että ne eivät aiheuta liikuttaessa ääntä.5 dl 10–15 minuutin välein = noin 1 litra/tunti) turvaa lämpötasapainon. Naamioi paljaat ihonkohdat ja varusteesi ryhmänjohtajan käskyn mukaisesti. Ota taisteluvyö pois päältä ja korjaa siinä havaitut epäkohdat. Ylipukeutuminen altistaa lämpöuupumukselle. jotta kehosi ei kylmety liikaa. Pidä edellä marssivaan sotilaaseen vähintään 5 metrin etäisyys. Jäähdytä kehoasi avaamalla kiristävät vaatteet tauon ajaksi. Varaa näkkileipää taskuun. Nestetasapaino ja ravinto Nesteen riittävä nauttiminen (2–2. Sijoita kenttäpullo talvella päällysvaatteiden alle jottei neste jäädy. Pakkaa reppuun varapohjalliset ja useita puhtaita varasukkia. Ruoka ja juoma Syö kunnolla edellisenä päivänä hiilihydraattipitoista ruokaa. Pukeudu sään vaatimalla tavalla. Sotilaan Käsikirja . että marssin aikana ei ehdi tulla jano. Syö aamupala. Tarkista suksien ja siteiden kunto. Pyörämarssilla kannattaa helpottaa jalkojen verenkiertoa nostamalla ne hetkeksi ylös. Välitä merkit ja käskyt. Pitkän tauon aikana lisää taukotakki päällesi ja ota se pois ennen liikkeellelähtöä. Lisää vaatetusta jäähdyttelyn jälkeen. Pidä ase käden ulottuvilla. Nestettä tulisi nauttia siten.258 sia puhtaita sukkia päällekkäin hiertymisten estämiseksi. nestettä kenttäpulloon ja varapulloon.

Liikenneturvallisuus Ennen pyörämarssia pidetään tietoisku liikenneturvallisuudesta. hoida hiertymät.5 dl. että jalkasi suoristuu polkimen ollessa ala-asennossa ja jalkaterän kulman ollessa luonnollinen. joita et pysty itse hoitamaan. Ryhmien välillä pidetään sellainen etäisyys. äläkä missään tapauksessa leiki pyörällä. Varaudu siihen. Pyörän renkaissa tulee olla niin paljon ilmaa. Säädä satulan korkeus niin. Täytä kenttäpullo ja varapullo lisänesteellä. ota ase ja varusteet mukaan sekä lähde liikkeelle äänettömästi ryhmänjohtajan MARS -käskyllä tai merkillä. kun poljet. Se keventää myös polkemista. hedelmiä) hiilihydraattivarastojen ylläpitämiseksi. Muista että pyörän päällä on oman painosi lisäksi varusteidesi paino. Ilmoita ryhmänjohtajalle hiertymistä. Noudata ajaessasi varovaisuutta.259 Tarkista jalkojen kunto. Marssin aikana ajetaan jonossa pyöräteitä tai tien piennarta. Pese mahdollisuuksien mukaan jalat pitkillä tauoilla. Varo säätämästä satulaa niin korkealle. Valmistaudu jatkamaan marssia ryhmänjohtajan VALMISTAUTUKAA käskyllä tai HUOMIO -merkillä. että et jaksa sormilla painaa niihin kuoppaa. Vaihda tarvittaessa puhtaat kuivat sukat. Sotilaan Käsikirja . Välitä merkki eteenpäin. että muu liikenne ei häiriinny. Pyörämarssiin liittyviä toimintoja Pyörän säädöt Polkupyörän säätäminen mittojesi mukaan helpottaa marssia. Nauti kuivamuonaa (esim. älä poukkoile jonosta tai aja rinnakkain. että ohi ajavien suurten autojen ilmavirta voi heilauttaa pyörää. Juo tauon aikana vettä tai laimeaa mehua vähintään 2. että joudut liikuttamaan takapuoltasi satulassa. Varo asfaltin reunaa ja pientareen löysää soraa. Pidä kädet ohjaustangolla ja rukkaset kädessäsi. Ase kannetaan kuitenkin aina joko selässä tai tunnustelijana ollessa rinnalla. Tarvittaessa voit myös siirtää satulaa hiukan eteen ja taakse ja muuttaa ohjaustangon kulmaa itsellesi sopivaksi. Pyöräilijä on onnettomuudessa aina vammautumisvaarassa. Reppu ja tarvittaessa muukin varustus kiinnitetään marssilla polkupyörään. leipää. Ajava ryhmä ryhmittyy yhtä aikaa ryhmänjohtajan merkillä.

Ryhmän talutettua pyörää ryhmän ensimmäinen alkaa polkea vasta. Tauon päättyessä ryhmä taluttaa pyörät tielle kukin kohdaltaan ja lähtee polkemaan vasta. Vanha sääntö on. jossa on varapyöriä. että sotilas taluttaa pyörää ylämäkeen. koska se kuluttaa nopeasti voimat. että takana tulevat näkevät minne käännyttiin. toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Tauolla ryhmien välit lyhennetään. Haitariliikkeen välttämiseksi etäisyyksiä voi lyhentää ylämäkeen tultaessa ja antaa niiden palautua ennalleen lähdettäessä alamäkeen. Normaalisti marssirivistön perässä on huoltoajoneuvo. Älä kiihdytä äkkiä tai jarruta tarpeettomasti. Merkeistä huolimatta seuraa itse liikennettä ympärilläsi. kun kaikki voivat sen aloittaa. Ennen pyörän viemistä varastoon öljyä se ja kiinnitä mahdolliset löystyneet osat ja korjaa pikkuviat. Tauolla kannattaa lepuuttaa jalkoja. Toiminta marssin jälkeen Marssin jälkeen irrotetaan varustus pyörästä ja puhdistetaan pyörä.260 Toiminta marssin aikana Välitä annetut merkit marssijonossa. Varmista risteyksissä. ota varapyörä ja jatka ajamista rivistön jälkipäässä. jos muuten joutuisi polkemaan seisaaltaan. tehdään lihashuolto ja ruokaillaan. Tämän jälkeen huolletaan ryhmäkohtainen varustus ja huolletaan oma ase sekä varusteet. verrytellä muita jäseniä ja nauttia nestettä. Jos pyöräsi rikkoontuu marssin aikana. Varaa sitä varten mukaasi kankaan pala. vaan tee tarvittavat muutokset rauhallisesti ajan kuluessa. Tarkista. Lopuksi peseydytään. Siirry pientareelle odottamaan sitä. kun kaikki voivat sen tehdä yhtä aikaa. että renkaissa on ilmaa. Vältä marssirivistössä syntyvää haitariliikettä. Ryhmä siirtyy kukin kohdaltaan tien sivuun ja pyörät tuodaan ilmasuojaan metsään tai pois tieltä ja käännetään takaisin tielle päin. Toimita rikkinäinen pyörä korjattavaksi. Sotilaan Käsikirja . Toiminta pyörämarssin taukojen aikana Normaali marssirytmi on 50 minuuttia ajoa ja 10 minuuttia taukoa. Liity omaan ryhmääsi seuraavalla tauolla.

ampumatarvikkeita sekä mahdollisia evakuoitavia. Mikään kuorman osa ei saa olla laitojen ulkopuolella ja kuorma on sidottava ja peitettävä kuormapeitteellä tai teltalla. Tavaraa voidaan kuormata yhteen ahkioon enintään 50 kg. Kuorma peitetään kuormapeitteellä ja sidotaan kiinnitysköydellä. Sotilaan Käsikirja . että painopiste tulee mahdollisimman alas ahkion keskikohdan takapuolelle. Ahkioissa kuljetetaan ryhmäkohtaista varustusta. AHKIO kuormataan siten. Kuormaa ei saa olla laitojen ulkopuolella. Vaikeassa maastossa osa kuormasta voidaan jakaa miesten kannettavaksi.261 Hiihtomarssiin liittyviä toimintoja Ahkion pakkaaminen Ahkion painopiste on saatava alas ja keskipisteen takapuolelle.

262 Sukset valitaan käyttäjän pituuden ja painon perusteella. Siteet säilytetään moottorimarssin aikana taisteluvyössä ei suksissa. Suksien kunnostus ja voitelu on esitetty luvussa 10. Paina mieleesi suksien numero. 1 2 3 Sotilaan Käsikirja .5. Säädä siteet sopivan pituisiksi. Suksiin ei saa tehdä mitään muita merkintöjä. 1 2 1 3 2 4 ESIMERKKI SUKSIEN KULJETUSPAKKAUKSESTA Puhdista suksien pohjat tauolla ja marssin päätteeksi jäätymisen estämiseksi.

tehdään lihashuolto ja ruokaillaan. Lopuksi peseydytään. Tämän jälkeen huolletaan oma ase ja varusteet.263 Ahkion vetäminen ja ahkioladun hiihtäminen 1 2 3 4 Toiminta marssin jälkeen Marssin jälkeen huolletaan ensimmäiseksi ryhmäkohtainen varustus. Kykenetkö marssin jälkeen toteuttamaan seuraavan taistelutehtävän? Sotilaan Käsikirja 1 2 3 . Arvioi marssin jälkeen omaa suorituskykyäsi.

ajoneuvoon nousemisen. Marssiosaston johtaja käskee joukolle vahvistetuilla merkeillä ilmasuojaan ajon. Tähystäjä välittää merkit komentona ajoneuvon johtajalle sekä ilmoittaa havainnot oppaista ja opaskilvistä sekä vihollisen lentokoneista. Sotilaan Käsikirja . moottorin käynnistämisen ja liikkeelle lähdön.264 Esimerkkejä tähystyksen järjestelyistä taisteluajoneuvoissa moottorimarssilla SI SU Tähystäjän tehtävänä on välittää merkit edessä ja takana oleville ajoneuvoille sekä ilmoittaa merkit ja havainnot ajoneuvon johtajalle.

Tarvittaessa ajoneuvo pysäytetään ja tunnistetaan.ja valomerkit. joita ei saa opastaa harhaan niiden marssireitiltä. Samalla alueella voi liikkua myös muita joukkoja. Sotilaan Käsikirja . ajoneuvojen lukumäärän sekä tunnussanan sekä jatkotehtävän opastuksen jälkeen. Pimeällä saapuvan ajoneuvon johtajan ja kuljettajan huomio kiinnitetään näyttämällä huomio -merkki tai näyttämällä pimeällä vihreää valoa. Tunnistettuaan joukon opas ohjaa ajoneuvon käskettyyn suuntaan kädellä osoittamalla. Oppaan on tiedettävä opastettavien joukkojen tunnusnumerot ja tunnussana sekä osattava ajoneuvon johtamisessa käytettävät käsi. Joukkueen osoittaa ajoneuvon kyljessä oleva kirjain. Marssin jälkipään johtaja voi käskettäessä ottaa oppaan ajoneuvoonsa.265 Toiminta oppaana Oppaan tehtävänä on opastaa käsketyt joukot ja ajoneuvot käskettyyn suuntaan tai alueelle. että olet ilmasuojassa toimintavalmiina. Tehtävän antaja noutaa oppaan opastuspaikalta. Pidä asetta hihnassa rinnalla siten. joukkojen ajoneuvojen tunnusnumerot ja -kirjaimet. Ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja käskee oppaalle opastettavat joukot ja mihin ne opastetaan. Opastettavan ajoneuvon lähestyessä risteystä opas siirtyy opastuspaikalle. että merkkien näyttäminen ja tarvittaessa nopea tulenavaus on mahdollista Valitse suojapaikka siten. Opastettavat joukot tunnistetaan ajoneuvojen keulassa ja kyljissä olevista tunnusnumeroista ja kirjaimista. Opas ilmoittaa aina tehtävän antajalle opastetut joukot ja opastettujen ajoneuvojen lukumäärän. Joukkoyksikön ja perusyksikön osoittaa ajoneuvon keulassa oleva nelinumeroinen tunnusnumero. Oppaan tehtävänä voi olla myös opaskylttien asettaminen ja poistaminen.

koska ryhmän hälyttäminen on hidasta ja ryhmän toimintakelpoisuuden ylläpitäminen on vaikeaa. Syvässä lumessa teltan pohja voidaan myös tampata lumeen. Tällöin tamppaajien suksien kannat ovat keskisalkoa ja kärjet reunoja kohti. Teltan antamaa suojaa voidaan parantaa sijoittamalla se telttapoteroon. Teltan paikka kannattaa valita siten. Majoituttaessa taistelupoterossa tai taistelijaparin poterossa asetetaan poteron tai sen suojakolon pohjalle esimerkiksi havuja ja makuualusta. Poteron aukko voidaan peittää suojaviitalla. – ryhmän varajohtajataistelijapari noutaa ajoneuvosta teltan varusteineen ja naamioverkon. korsuun tai rakennukseen. – ryhmän varajohtajan taistelijapari lyö maakiilat maahan sekä toinen ja kolmas taistelijapari asettavat kukin oman kulmakeppinsä pystysuoraan ja kiinnittävät telttanarunsa maakiilaan. että teltan reunat ovat ylempänä kuin keskikohta ja oviaukko alempana kuin päätyseinä. Teltan pohjalla voidaan käyttää telttakangasta tai vakiintuneissa oloissa pohjalevyjä. Majoitusteltta pystytetään ryhmän varajohtajan johdolla esimerkiksi seuraavasti: – toinen taistelijapari raivaa teltan pohjan puista ja oksista sekä talvella lumesta ja polttaa kamiinasta säilytysöljyt. Teltta on sijoitettava vähintään 50 metrin päähän joukkueen ajoneuvoista ja muista teltoista. Pesäkkeen linnoittamisen edistyessä majoitutaan majoituspoteroon.266 7. Teltan suuaukko sijoitetaan poispäin vihollisen todennäköisestä tulosuunnasta. – kolmas taistelijapari kokoaa tulialueen raivauksesta saadut havut ja sekä levittää ne teltan pohjalle. Sotilaan Käsikirja .8 Majoittuminen Ryhmä majoittuu maastossa aluksi poteroihin tai huonolla säällä ja tilanteen salliessa telttaan. Teltta sijoitetaan ilmasuojaiseen paikkaan painanteeseen tai takarinteeseen suojaan vihollisen suora-ammuntatulelta ja epäsuoralta tulelta. Teltan naamiomateriaali pyritään paljastavan lämpösäteilyn vähentämiseksi pitämään selvästi irti telttakankaasta. – toinen ja kolmas taistelijapari pujottavat kukin yhden kulmakepin teltan joka toiseen kulmaa ja levittävät teltan neliöksi teltan pohjalle. Poteroon majoittuminen on aina tilapäistä. Silloin sisällä olijoiden ei tarvitse nukkua pää alaspäin ja lämpö leviää parhaiten. Ryhmänjohtaja käskee majoitusteltan paikan.

teltta kiristetään ensin neliöksi ja sitten kahdeksankulmioksi ja telttanarut kiinnitetään telttasolmulla ryhmän varajohtajan taistelijaparin lyömiin maakiiloihin. ja telttanarujen kiinnittäjät tiivistävät teltan helmat maata vasten. – ensimmäinen taistelijapari vie telttaan lyhdyn ja asettaa kamiinan paikalleen. Teltassa sitä pidetään pään takana seinustalla niin. Polttopuut pilkotaan sitä pienemmiksi mitä kylmempi on. Sotilaan Käsikirja . Ase on aina sotilaan mukana. naamiopaperilla ja luonnon materiaalilla sekä – kolmas taistelijapari asettaa kamiinan kiinnitysriu‘ut ja varusteiden kuivausriu‘ut sekä levittää telttakankaan teltan pohjalle.267 – toinen ja kolmas taistelijapari siirtyvät myötäpäivään ja pujottavat kulmakepin teltan seuraavaan kulmaan. Sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. Sukset asetetaan keppien päälle suksipoteroon pohjat alaspäin. Suksille valmistellaan suksipotero. Taisteluvyöt ja reput sijoitetaan telttaan tai naamioidaan ja suojataan esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen. jos muuta astiaa ei ole Ryhmänjohtaja käskee suksien sijoittamisen esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen naamioituna. koska silloin palavaa pintaa on enemmän ja puut luovuttavat lämpöenergiansa nopeammin. ettei se kuumene. Teltan pystyttämisen jälkeen ryhmänjohtaja harjoituttaa taisteluasemien miehittämisen sekä käskee hälyttimen ja polttopuiden tekemisen ja sammutusveden varaamisen telttaan. Sauvat asetetaan suksien väliin. Siteet jätetään kiinni suksiin. – toinen taistelijapari naamioi teltan naamioverkolla. Sammutusvesi varataan erilliseen astiaan tai pakkeihin. – ryhmän varajohtaja vie keskisalon paikalleen. Tämän jälkeen kukin asettaa kulmakepin pystysuoraan.

268 Kuvassa on esimerkki telttajärjestyksestä Varusteet sijoitetaan telttaan seuraavasti: – ase sijoitetaan pään taakse siten. koska silloin sen lämmitysteho säteilee parhaiten koko telttaan. että se on nopeasti käsiin saatavissa. – lyhty sijoitetaan kamiinan vastakkaiselle puolelle kuivausriukuun – kamiina nostetaan koholle maasta. Sotilaan Käsikirja . – vesiastia sijoitetaan oviaukon viereen oikealle. – halot pinotaan oviaukon viereen vasemmalle.

Käymälämonttu peitetään. – polttopuut tehdään koko yön tarvetta varten. – lähivartiomies (tulivartiomies) varaa vartiosta palaavalle sotilaalle juotavaa ja kuivamuonaa. että tulivartiomiehellä on aina kuumaa vettä valmiina – roskat poltetaan kamiinassa ja palamattomat roskat laitetaan roskaastiaan – tarvittaessa teltasta poistutaan nopeasti kukin kohdaltaan teltan liepeen alta. – mitään varusteita ei sijoiteta niin lähelle kamiinaa. Lyhdyt puhdistetaan ja kunnostetaan sekä polttoaineet ja varaosat täydennetään. märät kengät ripustetaan ylös. hyviin tapoihin kuuluu. jolloin hakkuuäänet eivät yöllä paljasta joukkoa.269 Tarvittava ryhmän kalusto sijoitetaan teltan ulkopuolelle oviaukon sivuille naamioverkon alle ja naamioidaan naamiopaperilla. Telttamajoituksessa on huomattava. Erityisesti kuusipuu nokeaa palaessaan kamiinan niin. Teltat ja naamioverkot kuivataan ja pakataan hyvin. Majoituskalusto tarkistetaan ja kuormataan ajoneuvoon. Kasarmille palattaessa majoituskalusto huolletaan. Kamiinat puhdistetaan ja Sotilaan Käsikirja . että ne palavat. jota ei tarvita sijoitetaan kuljetuslaatikoihin joukkueen ajoneuvoon. Kamiinan torvet nuohotaan esimerkiksi vetämällä kuusen oksa niiden läpi. – reppu pidetään pakattuna ja siitä otetaan vain ne välineet joita tarvitaan. – kamiinaan lisätään puita tasaisesti lämmön ylläpitämiseksi. – asetta käsitellään teltassa siten. Halot kuormataan ajoneuvoon seuraavaa majoittumista varten tai pinotaan esimerkiksi puun juurelle. Teltta ja majoitusjärjestelyt puretaan pystyttämisen työnjakoa noudattaen. joka on vähintään 50 metrin päässä teltasta. – kengät sijoitetaan kuivumaan varren suut ylöspäin. että lämmitysteho laskee jo yhdessä vuorokaudessa. – märät varusteet kuivataan kuivausriu‘uilla. Halot on lisättävä kamiinaan äänettömästi. että ei aiheuteta vahingonlaukausta. – valojen käytöllä ja äänillä ei paljasteta joukkoa. – tarpeet tehdään käymälämonttuun. Kalusto tarkastetaan valoisassa ennen pimeän tuloa. Talvella teltan paikka peitetään lumella majoituspaikan paljastumisen vaikeuttamiseksi. pieniksi pilkotut kuivat koivut antavat eniten lämpöä. Ryhmänjohtaja laatii vartiovuoroluettelon ja käskee vartiovuorot. että – teltasta poistuttaessa ase otetaan mukaan. Pesäkkeeseen ja majoitusalueelle ei jätetä mitään roskia. Kalusto.

Mitkä ovat sotilaan tilanteenarvioinnin osatekijät? 7. Kertaa teltan naamiointi sivulta Pohdittavaa 1. että lähdettäessä seuraavaan harjoitukseen. Tehtävä 1. Mieti esimerkkejä toimenpiteistä. voi olla kiire ja olisi tyhmää mennä maasto-oloihin ja joutua tekemään perushuolto siellä. Mikä on viestin peruskaava? 11. Muista. Miten suojaudut vihollisen tulelta ja tähystykseltä? 3. jolla estät vahingonlaukauksen majoittumisen aikana. Mitkä ovat toimenpiteesi marssitauolla? 12. useita tunteja kestävään siirtymiseen jalkaisin? 8. Miten valmistaudut pitkään. 2. Miten ylläpidät omaa ja ryhmän tilannetietoisuutta? 5. Miksi taisteluasemassa ja vartiopaikalla ei saa käyttää valoja? . Miten valmistaudut taisteluun pimeällä? 9. Miten ehkäiset ennalta fyysistä väsymystä ja lämpöuupumusta? 10. Mitä osatekijöitä kuuluu taistelijaparin yhteistoimintaan? 6.270 öljytään. Miten varmistat nopean tulenavauksen rynnäkkökiväärillä? 4. Sotilaan Käsikirja . Työkalut teroitetaan ja öljytään Rikkinäiset tavarat vaihdetaan ehjiin. Mitkä ovat sotilaan perustaistelutaidot? 2.

Sotilaan Käsikirja . Tämän lisäksi kaikkien sotilaiden on hallittava kevyen kertasingon. lankkia. ryhmänjohtajasi ja kouluttajat osaavat neuvoa. Tällä ei tarkoiteta pelkkiä teknisiä tai huollollisia toimenpiteitä. hallitsemisen. Jos tunnet itsesi epävarmaksi niiden käytössä.271 8 VÄLINEKOULUTUS Päämäärä ja tavoitteet Välinekoulutuksen päämääränä on. saapasrasvaharja ja -rasva. vaateharja. kirveitä ja puukkoa. Välinekoulutus tähtää lisäksi siihen. pyykkisäkki Sotilaan on osattava käyttää ja pitää toimintakunnossa ryhmän materiaali. 8. että sotilas osaa käyttää oman joukkonsa välineistöä varman osaamisen. tasolla. käsikranaatin. Sotilas joutuu tehtävissään käyttämään myös erilaisia työvälineitä kuten lapioita. kasapanoksen. että välineistä sekä niiden toimintakunnosta pidetään huolta myös taistelutilanteessa. telamiinan sekä oman joukon viestivälineiden käsittely ja käyttö. saatavilla ja käyttökunnossa.1 – – – – – – – – – – – – – – – – – Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito kaarisaha 1 yleiskirves 1 soralapio 3 lumilapio 1 rautakanki 1 hakku 2 naamioverkko 1 piikkilankasakset 1 miinojen merkitsemisvälineet 1 tutkain 1 teltta M/60 1 kamoina M/60 1 lyhty 1 vesiastia 1 ahkio 1 suksien voitelusarja tarvikepussi: ompeluvälineet. vaan myös vastuullista asennetta pitää välineet aina tallessa.

mukaan ottamisesta ja huollosta. yleiskirves. halkaistu kumiletku) – käyttää kirvestä oksien karsimiseen. mahdollisesti katkenneet kiinnitysnarut uusitaan ja mahdolliset umpisolmut aukaistaan. Materiaali huolletaan tehtävän ja harjoituksen jälkeen. Ryhmän materiaali huolletaan seuraavasti: – materiaali tarkistetaan kalustoluettelon mukaisesti – ampumatarvikkeet kerätään ja luovutetaan ryhmänjohtajalle – saha.272 Sotilaan on osattava: – käyttää kaarisahaa puiden kaatamiseen ja polttopuiden sahaamiseen – vaihtaa kaarisahan terä ja käyttää terän suojusta (esim. vedeltä ja lumelta. soralapio. Materiaali pakataan kuljetus-laatikoihin käsittelyn helpottamiseksi sekä materiaalin suojaamiseksi lialta. pölyltä. Ryhmän materiaali tarkistetaan aina ennen pimeän tuloa. Kuljetuslaatikot numeroidaan ja sisäkanteen voidaan tehdä luettelo laatikossa kuljetettavasta materiaalista. Kuivuneet teltta ja naamioverkot kääritään rullalle ja sidotaan. puhdistaa lyhty ja vaihtaa lyhtyyn sydänlanka sekä lasi – pakata ahkio ja moottorikelkan reki – tehdä teltan pystyttämisessä ja ahkion pakkaamisessa tarvittavat solmut – korjata kärjestä katkennut suksi varakärjellä – sytyttää nuotio Ryhmäkohtaisen varustuksen käyttö Ryhmänjohtaja laatii ryhmän materiaalista materiaaliluettelon. sytyttää ja lämmittää kamiina sekä purkaa ja puhdistaa se – täyttää lyhty. purkaa ja pakata ryhmän teltta – naamioida naamioverkolla teltta ja ajoneuvo – täydentää naamiointia kesä. – lyhty ja lyhtylaatikko puhdistetaan ja kuivataan sekä valopetroliastia täytetään – kamiina ja kamiinan torvet puhdistetaan – vesiastia huuhdellaan ja kuivataan Sotilaan Käsikirja . hakku ja piikkilankasakset kuivataan rätillä ja öljytään kevyesti – teltta ja naamioverkot puhdistetaan roskista. rautakanki. Tällöin vastaat sen säilytyksestä. Sotilaalla voi olla vastuullaan jokin väline ryhmän varustuksesta. kohotettaessa lähtövalmiutta tai ennen liikkeelle lähtöä.ja talvinaamiopaperilla – koota. veistämiseen ja halkojen halkaisuun ja käyttää terän suojusta – vaihtaa rikkoutuneen kirveen ja hakun varsi – käyttää rautakankea reiän tekemiseen routaiseen maahan ja vipuvartena – käyttää puukkoa vuolemiseen ja kiehisten tekoon tulta sytyttäessä – pystyttää.

273 – ahkion puhdistetaan ja rikkinäiset vetoliinat korjataan ja mahdolliset umpisolmut aukaistaan – kuljetuslaatikot puhdistetaan ja kuivataan – materiaalipuutteet ja rikkoutunut materiaali kirjataan ylös ja ilmoitetaan joukkueen johtajalle – roskat kerätään jätesäkkiin ja viedään roska-astiaan – materiaali kuormataan ajoneuvoon tai sijoitetaan suoja-asemaan tai varastoon seuraavaa tehtävää tai harjoitusta varten. Sotilaan Käsikirja . Solmu tehdään kuin ulkosorkka. 8. Solmua käytetään erityisesti kun ohuempi köysi liitetään paksumpaan.2 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö Ulkosorkka Köyden kiinnittäminen lenkkiin tai renkaaseen. Kiinnitettäessä tilapäinen vetoköysi siansorkalla esimerkiksi auton vetokoukkuun solmu tulee tehdä vetosolmuksi aukaisemisen helpottamiseksi. Solmu on nopea tehdä ja helppo aukaista. Solmu on pitävä ja hankausrasitus jakautuu köydessä pitkälle osalle. Solmu on pitävämpi kuin merimiessolmu. Telttasolmu (löysä ulkosorkka) Teltan kiristysnarujen kiinnittäminen siten. Solmusta saadaan pitävämpi tekemällä se kerratuksi jalussolmuksi. Jalussolmu Kahden köyden liittäminen toisiinsa. Siansorkka Köyden kiinnittäminen paaluun tilapäisesti. että solmu on nopeasti irrotettavissa eikä jäädy kiinni. mutta sitä ei kiristetä. Telttanarun ympäri tehdään 4 – 5 yksinkertaista lenkkiä noin 20 cm välein.

Paalusolmu (pelastussolmu) Luistamattoman lenkin tekeminen köyteen.ja veitsiviritelmät ovat vallanneet alaa. vaan se katsotaan henkilökohtaiseksi esineeksi jo vanhan traditionkin vuoksi. Puukoista käyttökelpoisimpia ovat sellaiset joiden kahva ja terä ovat jokseenkin saman mittaiset. joten sen terä voi olla hieman pitempi. Puolustusvoimat ei yleensä jaa sotilaille puukkoa. Varo kuitenkin ylikokoisia matkamuistoleukuja. Vuolupuukkoon verrattuna erilaiset monitoimilinkkuveitset ovat vain hätäratkaisu. Teknisissä tehtävissä monitoimityökalu voi täyttää tarpeen. 8. Lenkkiä voidaan käyttää esimerkiksi avannosta pelastettavalle heitettävän köyden päässä.3 Puukko Puukko on Pohjoismaissa kehittynyt metsäkansojen työkalu. kunnes kaupungistuminen ja sittemmin teräaselaki muutti käytännön. Samalla suomalaisiltakin on alkanut kadota käsitys puukon olemuksesta ja monenlaiset ulkomailta lainatut tikari. Solmu ei ole kestävä mutta se on helppo aukaista. Vanhoina aikoina sitä kannettiin vyöllä aina. Muhkeat taisteluveitset sopivat vain itsetehostukseen kokemattomien silmissä.274 Merimiessolmu Kahden köyden liittäminen toisiinsa. Kaksoissiansorkka Köyden kiinnittäminen toiseen köyteen tai kaapeliin. Hyvä terän mitta on 7–12 cm. Pohjoismaista Ruotsissa. Sotilaan Käsikirja . Suomessa ja erityisesti Norjassa on yhä jäljellä elävä puukkokulttuuri ja hyviä käyttöpuukkoja on saatavissa kaupoista. Lapin leuku on tarkoitettu vuolemisen lisäksi lyömiseen. Solmu ei luista köydessä tai kaapelissa. Opettele solmun tekeminen vartalosi ympäri kiertämääsi köyteen yhdellä kädellä. Käytännön toimissa sotilas tarvitsee puukkoa erilaisiin askareisiin.

Hionta penkkihiomakoneella pilaa yleensä terän. jossa on useita kerroksia. Suojaa viestivälineet kolhuilta ja kosteudelta. Tällöin hiomakulma pysyy samana. Hiiliteräksisen terän saa helpommin pidettyä terävänä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetun. Leikkuukulma 10 asteen leikkuukulma: terävä terä. Sotilaan Käsikirja . suora-ammuntatulelta ja sirpaleilta. Niillä viestitetään käskyjä. mutta herkkä vioittumaan 20 asteen leikkuukulma: sopiva kulma käyttöpuukolle 30 asteen leikkuukulma: sopii leukuihin ja muihin lyömäteriin Turvaohjeita: – – – – puukko ojennetaan toiselle kahva edellä pidä puukko tupessa. terävä on turvallisempi vuole itsestäsi poispäin 8. kun et käytä sitä tylsä puukko lipsuu. Puukon kahvan tulisi olla käteen sopiva eikä liukas. varoituksia.4 Viestivälineet Viestivälineitä käytetään joukon ja taistelun johtamiseen. Puukon perusteroituksen voi tehdä pienellä tahkolla ja viimeistellä sen hiomakivellä. Sijoita viestivälineet tuliasemassa suojaan sateelta.275 Paras puukon terä on taottu teräs. Muuten ne eivät ole tarpeellisia. Hiomakivessä käytetään kivestä riippuen vettä tai öljyä. Puukon teroitus hiomakivellä on paras tehdä kiinnittämällä hiomakivi alustaan ja liikuttamalla puukkoa. jos joutuu kaivertamaan puukon terällä. Säilytä virtalähteet talvella lämpimässä esimerkiksi päällysvaatteiden tai makuupussin sisällä. Toimiva viestiväline lisää joukon turvallisuutta. ilmoituksia ja hälytyksiä sekä välitetään epäsuoran tulen johtamisen vaatimia tietoja. Erilaisista sormisuojista on hyötyä. tiedustelutietoja.

puhalla mikrofoniin ja kuuntele puhalluksen ääntä kuulokkeesta Sotilaan Käsikirja .5–6. Audioliitin 2. Kenttäpuhelin P 78 1. sekä tarvittaessa myös AT-tilaajaksi. luuri. Äänihälytin 11. Tyyppikilpi 9.ja CM-kenttäpuhelin.Toimintatavan valintakytkin 4. Erotuskytkin 6. kantohihna ja kampi (vain induktoripuhelin) ovat tallella * ravista puhelinta ja kuuntele. paina luurin painiketta. jotta oma toiminta ei paljastu ja viestit pääsevät perille. CB = keskusparistojärjestelmä ja R = radion kauko-ohjaus.) sisäliikenteeseen. Linjaliittimet 7. Ulkoinen paristoliitin 3.5–6 V Paino 2. punokset. Tekniset ominaisuudet: Käyttöjännite 4. Paristokotelo 13.3 kg Puhelimen kunnon tarkistaminen (pikakokeilu) * tarkista puhelimen mekaaninen kunto toteamalla. Soittopainike 5. että kotelo.276 Elektroninen sodankäynti (ELSO) on sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä siltä suojautumista. onko irronneita osia * tee puhalluskoe.5 V R20 paristoja tai ulkoinen virtalähde 4. Valodiodi 12. Luuri Käyttötarkoitus: P 78 on LV. Toimintatapa valitaan valintakytkimestä.Valintayksikön kiinnityslevy 8. Puhelinta voidaan käyttää myös radion kaukoohjaukseen. Kuulopuhelimen painike 10. Se on tarkoitettu liitettäväksi kenttäviesti-verkkoihin ja tukikohtien (vast. Käytössä olevat viestivälineet ovat tehokkaita ja kenttäkelpoisia. Taistelukentällä niitä kuitenkin kuunnellaan ja häiritään.0 V Virtalähteet 3 kpl 1. Radioliikenteessä on toimittava kurinalaisesti. LB = paikallisparistojärjestelmä.

277
* tee soittokoe; kytke johdinruuvit oikokulkuun, paina soittopainiketta ja kuuntele generaattorin ääntä kuulokkeesta Valodiodin värien merkitys: – normaali: ei vikaa, vasta-asema on kytketty – pimeä: katkos tai vasta-asema on kytkemättä – ylikirkas: oikosulku

Kenttäpuhelin P 90
1. Käsipuhelin 2. Puhepainike 3. Näppäimistö 4. Ulkoisen virtalähteen liitäntä 5. Dataliitäntä 6. Linjaruuvit 7. Soittopainike 8. Hälytyksen valintakytkin 9. Merkkivalot 10. Toimintatavan valintakytkin 11. Käsipuhelimen kannatinkosketin Lisäksi Kantolaukku

Käyttötarkoitus: Puhelin P-90 on seinä- ja pöytäpuhelimeksi tarkoitettu puhelin, jota voidaan käyttää LV- ja AT- sekä radion kaukokäyttöön. Puhelin voidaan kytkeä joko pulssi- tai äänitaajuusjärjestelmään. Puhelimen soiton vastaanotto toimii vain luuri alhaalla. Tekniset ominaisuudet: Käyttöjännite sisäinen 6 V tai ulkoinen 11–32 V Virtalähde 4 kpl 1,5 V paristo R14 tai ulkoinen virtalähde 11–32 V Paino 1,5 kg Puhelimeen vastataan joukon peitetunnuksella. Puhelinta voidaan kuunnella. Tarvittaessa käytetään peitettyä puhetapaa tai peitteistöä. Kenttäpuhelimella soitetaan painamalla soittopainiketta, joka hälyttää vasta-aseman tai keskuksen. Puhuttaessa painetaan puhepainiketta. Toimiessasi puhelinpäivystäjänä kirjaa viestit ylös ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle.

Sotilaan Käsikirja

278
Pataljoonaradio LV 217

1

2 4

5 6 7

10

3

9 8

1. Ulkoisen virtalähteen tai kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Sauva-antennien kiinnitysistukka, 4. Taajuusalueen vaihtokytkin, 5. MHz-säädin, 6. Taajuusikkuna, 7. KHz-säädin, 8. Käyttökytkin, 9. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 10. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten

Käyttötarkoitus: Lv 217 on kenttäkäyttöinen VHF-alueen taajuusmoduloitu lähetin-vastaanotin. Radioita voidaan käyttää myös kaukokäyttöisenä. Tekniset ominaisuudet: Taajuusalue 30 MHz–76 MHz Virtalähteet akkulipas 12 V litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje , Virtalähteiden kesto 3:1 vastaanotto-lähetyssuhteella akkulippaalla noin 12 tuntia ja litiumparistolla noin 15 tuntia Ohjekantama – marssiantennilla 6–8 km – normaaliantennilla 12–14 km – pitkälanka-antennilla 15–30 km Lähetysteho Paino 1–4 W 10,5 kg

Sotilaan Käsikirja

279
Radion eri antenneilla saadaan erilainen säteilykuvio. Marssi- ja normaaliantenni ovat ympärisäteileviä. Pitkälanka-antennilla saadaan suuntaava vaikutus, jolloin radion kuuluvuutta vihollisen suuntaan voidaan heikentää ja oman vasta-aseman suuntaan vahvistaa. Pitkälanka-antennia käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus.

Pataljoonaradio LV 217 M

1 2

4 5

6

7

8 9 12 11 10

1. Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Kanava asetus (painetaan, kun asetetaan kanavia 1 .. 9), 4. Magahertsisäädin (ylös-/alaspäin), 5. Taajuusikkuna, 6. Kilohertsisäädin (ylös-/alaspäin), 7. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten, 8. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 9. Käyttökytkin, 10. Kanavakytkin, 11. Virta-/tehokytkin, 12. Sauva-antennien kiinnitysistukka

Käyttötarkoitus: LV 217 M on kenttäkäyttöinen VHF-lähetinvastaanotin. Radiota käytetään ensisijaisesti tulenjohtotoiminnassa. Tärkeimmät erot LV 217:ään verrattuina ovat: * laajempi taajuusalue * pienempi kanavaväli, 25 kHz * kaksitaajuinen puoliduplex mahdollisuus * kolme lähetystehoa * 10 esivalittavaa taajuutta * kaksi kohinasalpatoimintoa * virtalähteen tyhjenemisen varoitussignaali

Sotilaan Käsikirja

280
Tekniset ominaisuudet: Taajuusalue 30–88 MHz Virtalähteet akkulipas 12 V litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje , Lähetystehot LO = 0,3 W, MED = 2 W, HI = 5 W Kohinasalvat TONE avautuu 150 Hz signaalilla ja SQUELCH avautuu 0,35 V signaalilla Muistipaikat 1 + 9 kpl Paino 9,4 kg

Sanomalaite M 90

Käyttötarkoitus: Sanomalaite M 90 on digitaalinen, mikroprosessiperusteinen laite, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa vapaa- sekä määrämuotoisia sanomia ja käsitellä niitä paikalliskäytössä. Sanomaliikenteen siirtoteinä voidaan käyttää puhelin- ja radioyhteyksiä. Sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuvat salattuna lähettävän laitteen muistista vastaanottavan laitteen muistiin (QUASI ON-LINE). Sanomalaitetta käytetään puheviestityksen asemasta aina, kun voidaan, koska sen lähetykset ovat salattuja ja vaikeasti häirittävissä. Tekniset ominaisuudet: Virtalähde 4 kpl NiCd-kennoa, 4 kpl R20 paristoa tai litiumparisto Virtalähteen kesto 8–24 h Lähetysmuistit 8 muistipaikkaa á korkeintaan 2000 merkkiä Vastaanottomuistit 9 muistipaikkaa yhteensä 12 000 merkkiä Sanomatyyppi vapaamuotoinen ja vakiomuotoinen Paino 3 kg

Sotilaan Käsikirja

281
VHF-radioaseman paikan vaatimukset
VHF-radiota käytetään joko sanomalaitteilla varustettuna sanomaliikenteeseen tai puheluliikenteeseen joukkojen välittömään johtamiseen. VHFradiot sijoitetaan johtamispaikan alueella hyville asemapaikoille. Niiden käyttöä varten rakennetaan kauko-ohjausjohdot. Puheradioasemat sijoitetaan viestikeskuksissa 50–200 metrin etäisyydelle toisistaan. Paikallaan pysyvää puheradioasemaa rakennettaessa on otettava huomioon, että – asemapaikalla on oltava masto tai puut antennin rakentamista varten – antennien edessä ei yhteyssuunnassa saa olla esteitä kuten tiheää puustoa, rauta- tai betonirakenteita tai suurjännitejohtoja – vihollisen suuntaan on hyvä olla nouseva rinne tai muita esteitä – kostea maaperä lisää antennin tehoa – on valittava ympäröivää maastoa korkeampi kohta – asema on pyrittävä sijoittamaan viholliseen nähden mäen vastakkaiselle rinteelle ja – pienikin radion paikan muutos saattaa parantaa yhteyttä.

Viestittäminen puheradiolla
Viestittämisessä käytetään aina ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta. Mikäli kumpaakaan ei ole käytettävissä käytetään puhuessa peitteistöä ja viestitetään lyhyesti sekä käytetään peitettyä puhetapaa. Puheradioliikenteen on oltava lyhyttä ja valmisteltua. Viestittäminen valmistellaan siten, että – tarkistetaan radion tekninen toimintakunto ja laitetaan radio käyttökuntoon – tarkistetaan radioliikennetaulukosta viestiliikenneperusteet; taajuus, aika, asematunnus ja tietosuoja-avain – valmistellaan viestin sisältö yksiselitteiseksi ja lyhyeksi (viestin peruskaava) – viestin sisältö peitetään tarvittaessa peitteistöllä tai käyttämällä annettuja peitenimiä ja joukkojen peitenumeroita sekä – kuunnellaan taajuutta hetki ennen avauskutsua, jotta ei keskeytetä käynnissä olevaa radioliikennettä.

Sotilaan Käsikirja

282
Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen käyttökytkintä. Käyttökytkin vapautetaan viestitysjaksojen välillä. Yksi viestitysjakso saa kestää vain 3–5 sekuntia. Automaattiset häirintälähettimet ehtivät pidemmän lähetysjakson aikana lukkiutua taajuudelle ja aloittaa häirinnän. Havaittua häirintää ei ilmoiteta radiossa. Viestivälineessä käytetään joukon tai johtajan peitetunnusta. Viestivälineessä ei käytetä sotilasarvoja tai nimiä. Viestiliikenteessä käytetään seuraavia termejä viestityksen lyhentämiseksi ja viestin ymmärtämisen varmentamiseksi: VALMIS ODOTA SAIN TOISTA LOPPU Olen valmis vastaanottamaan viestin Odota, esimerkiksi kysytty henkilö haetaan viestivälineeseen Sain viestin ja olen valmis vastaanottamaan viestin seuraavan osan En kuullut – toista Viestitys on loppu

Avauskutsu viestitetään seuraavasti: Asema 1 (BE) KALLE LAURI, BERTTA EEMELI Asema 2 (KL) KALLE LAURI Esimerkki viestistä: (Yksi antovuoro saa kestää noin kolme sekuntia) Asema 1 TOTEUTTAKAA SAKARI, LOPPU Asema 2 SAIN, LOPPU Tehtäviä: Valmistele seuraavat lyhyet suulliset puhelin/radioviestit: – vartiomiehen ilmoitus tulialueella olevasta vihollisesta – tulikomento torjuntamaalin lähellä olevan vihollisen lamauttamiseksi – ilmoitus kärkiajoneuvon miinaan ajosta Pohdittavaa: 1. Miksi ryhmän materiaalista laaditaan materiaaliluettelo? 2. Millä toimenpiteillä estetään ryhmän materiaalin häviäminen?

Sotilaan Käsikirja

283
3. Miksi viestittämisellä käytetään ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta? 4. 5. 6. Kertaa viestin peruskaava. Miksi viestivälineessä puhuttaessa ei käytetä sotilasarvoja? Miksi yksi viestiyhteysjakso saa kestää vain 3—5 sekuntia?

Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________

Sotilaan Käsikirja

284 9 SUOJELUKOULUTUS

Sotilaan on osattava käyttää henkilökohtaisia suojavarusteitaan ja pitää ne käyttökunnossa. Sotilaan on osattava toimenpiteet suojeluvaroituksessa ja suojeluhälytyksessä. Suojeluhälytyksen edellyttämät toimenpiteet on pystyttävä tekemään alle 10 sekunnissa. Suojavarusteesi antavat hyvin huollettuina ja oikein käytettyinä suojan – kemiallisilta taisteluaineilta – radioaktiiviselta laskeumapölyltä – biologisilta taisteluaineilta sekä – hetkellisesti palokohteissa kuumuudelta, roiskeilta ja kipinöiltä.

9.1

Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus

Suojanaamarin koko valitaan ja naamari säädetään kunkin kasvonpiirteiden mukaisesti. Pitkä parta heikentää naamarin tiiviyttä. Tästä syystä sotilaan tulee ajaa partansa.

Sotilaan Käsikirja

285 Sotilaan Käsikirja .

286 Sotilaan Käsikirja .

287 Sotilaan Käsikirja .

288 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys Sotilaan Käsikirja .

Ilmakaasut levitetään aerosolina tai kaasuna kulkemaan ilmavirran mukana kohdealueelle. Komppanioiden suojeluryhmillä on erikoisvarustus suojelutiedustelua ja välittömiä toimenpiteitä varten. Jaetaan myrkyllisyyden mukaan – ärsyttäviin kaasuihin. sadeviitta alle 30 minuutin ja tavalliset kumisaappaat 4-6 tunnin suojan. Tilanteen vaatiessa taistelijoille jaetaan taisteluvarustuksen ja suojanaamarin lisäksi myös muita henkilökohtaisia suojavälineitä. 9. jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – tukehduttaviin. jotka vaikuttavat pisaroina varusteiden ja ihon läpi sekä höyryinä silmien limakalvojen ja hengityselimien Sotilaan Käsikirja .3 Suojavarusteiden ominaisuuksia Syövyttäviä kaasuja vastaan suojanaamarin kumi antaa ainakin 24 tunnin. Suojanaamarissa 95 on nesteen nauttimismahdollisuus ja näön korjailet. jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – syövyttäviin kaasuihin.289 9. josta kaasu vaikuttaa höyrystymällä ja kosketuksen kautta. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla 24 tuntia. Maastokaasut levitetään nestepisaroina maastoon.4 Kemialliset taisteluaineet Jaetaan pysyvyyden mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin. Suodatin kestää ilmakaasuja ainakin 24 tunnin ajan.

jotka vaikuttavat ilman tai juomaveden välityksellä Kemiallisiin taisteluaineisiin kuuluvat myös kasvintuhoaineet. Pue puuvillakäsineet ja suojakäsineet niiden päälle. bio-. Kiinnitä laukku yläosassa olevalla lenkillä kantolaitteen olkahihnan nepparilenkkiin ja alalenkillä olkahihnaan. että kenttäpullossa on puhdasta vettä. Kemialliset taisteluaineet voivat olla kiinteänä.tai polttovaroitus) Välitä varoitus muille. kaasu. Peitä paljaat ihonkohdat. Laita suojanaamari suojanaamarilaukkuun. nesteenä. aerosolina ja kaasuna. Valmistaudu peittämään poterosi katteella. Tarkista. Laita suojanaamari käyttövalmiiksi. jotka vaikuttavat hengitysilman.290 – yleismyrkyllisiin kaasuihin. jotka vaikuttavat hengityselimien kautta – hermokaasuihin. Sotilaan Käsikirja .5 Suojautuminen Annettaessa SUOJELUVAROITUS (Säteily-/ydin-. Valmistaudu suojautumaan. Pue suoja-asu päällesi. Ota sadeviitta esille. SUOJELUHÄLYTYS ILMAKAASUT hyökkäyskohde SUOJELUVAROITUS MAASTOKAASUT hyökkäyskohde 9. ihon tai elintarvikkeiden kautta – psykokemiallisiin aineisiin.

Varaa alkusammutusvälineitä. Ravistele ja harjaa säteilevä pöly aika-ajoin varusteistasi. Annettaessa SUOJELUHÄLYTYS (Säteily-/ydin-. Älä riisu suojanaamaria ilman käskyä. Pidätä hengitystä. Polttovaroituksen aikana lisäksi Lisää vaatetusta ja peitä paljaat ihonkohdat. Poista helposti syttyvä materiaali poteron läheisyydestä. Pysy paikallasi painevaikutuksen ajan. Raivaa poteron ympäriltä tulenarka materiaali pois. Sotilaan Käsikirja . maalla. Pysy suojassa kunnes toisin käsketään. kaasu. Suojaudu poteroon ja peitä se katteella. hiekalla tms.291 Jatka tehtäväsi toteuttamista Säteilyvaroituksen aikana lisäksi Varaa havun oksia esipuhdistusta varten.tai polttohälytys) Välitä hälytys muille. Peitä palovammat puhtaalla siteellä. bio-. Poista saastunut maa poteron ympäriltä metrin säteellä. Pidä suojanaamari päässäsi. Poista poteron suojakate ja puhdista se. Pysy poteron suojassa ja jatka tehtäväsi toteuttamista kunnes joukkosi saa ohjeet jatkotoimista. Jatka tehtävän toteuttamista ryhmänjohtajan käskyjen mukaisesti. Polttohyökkäyksen jälkeen Sammuta tuli tukahduttamalla se märällä kankaalla. Suojaa vartalosi suoja-asulla tai sadeviitalla. Pue suojanaamari päähäsi. Säteily/ydinhälytyksessä Heittäydy poteron pohjalle. Varaudu olemaan suojautuneena useita tunteja. Paniikki pahentaa tilannetta. Auta taistelijapariasi. Kaavi palava fosfori pois iholta ja peitä palovamma kostealla siteellä.

Ryhmänjohtaja käskee jatkotoimenpiteet. 9.6 Henkilökohtainen esipuhdistus Sotilaan Käsikirja .292 Auta taistelijapariasi. Jatka tehtäväsi toteuttamista.

Taistelukoulutuksessa keskeisintä on taistelijan taitojen oppiminen. Fyysinen koulutus toteutetaan nousujohteisesti siten. Siinä vuorottelevat kehittävät ja palauttavat jaksot systemaattisesti. Taistelukoulutukseen kuuluvassa marssikoulutuksessa ja liikuntakoulutukseen kuuluvassa esteratakoulutuksessa opetetaan etupäässä taitoja ja tekniikoita sekä kehitetään osaltaan kestävyyspohjaa. Voit viikko-ohjelmasta seurata kunkin jakson rasitustasoa. Fyysisen koulutuksen onnistumiseksi on pidettävä huolta myös palautumisesta ja palauttavista harjoitteista sekä ravintokysymyksistä ja riittävästä levosta. että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran. että varusmiesten fyysinen suorituskyky on korkeimmillaan palvelusajan lopussa. liikunta. että syöt oikein ja hoidat lihaksiasi niin. Palveluksen alussa kuntoa kohotetaan etupäässä liikuntakoulutuksen keinoin. että ne hyötyvät optimaalisesti tekemistäsi harjoitteista. Palveluksen loppupuolella taistelukoulutuksen ja marssikoulutuksen osuus myös kunnon kohottamisessa kasvaa ja liikuntakoulutus jää aikaisempaa enemmän lihaksistoa palauttavaan ja virkistävään rooliin. Sotilaan Käsikirja . Huolehdi itse siitä. marssi. aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun.ja muulla fyysisesti kehittävällä toiminnalla sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin. Hyvä fyysinen suorituskyky on sotilaskoulutuksen perusedellytys myös rauhan aikana.293 10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS Perusteita Fyysisen koulutuksen päämääränä on harjaannuttaa taistelu-. Varusmieskoulutusaika rakennetaan kuuden kuukauden pituiseksi fyysiseksi harjoitusohjelmaksi. Varusmiesten fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle. Sotilaan fyysistä suorituskykyä määritettäessä ovat peruslähtökohtina kriisin ja sodan ajan taistelukentän vaatimukset sekä alokkaiden kuntotaso.

294 Laki puolustusvoimista Puolustusvoimista annetun lain 2§ mukaisesti on puolustusvoimien tehtävä mm.net Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . ANTAA SOTILASKOULUTUSTA SEKÄ OSALTAAN EDISTÄÄ PUOLUSTUSTAHTOA JA KANSALAISTEN RUUMIILLISTA KUNTOA KOHOTTAVAA TOIMINTAA. Lisätietoja saat internet-osoitteesta www.mil-liikunta.

elintavat. Hyvä kenttäkelpoisuus edellyttää henkistä kuntoa. Sotilaan Käsikirja . Fyysinen kunto koostuu eri osa-alueista kuten kestävyys. ympäristö Biologiset tekijät Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua tehtävän mukaisesti varustettuna kaikissa taistelukentän oloissa.ja kelioloissa. Fyysinen suorituskyky muodostuu fyysisestä kunnosta ja motorisista taidoista. korkea fyysinen kapasiteetti sekä kyky toimia voimavarojen äärirajoilla eri vuodenaikoina kaikissa sää. Se on yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. peräänantamattomuutena.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky Henkinen kunto Taistelijan taidot Yleismotoriset taidot Fyysinen kunto – kestävyys – voima – nopeus – liikkuvuus – lihashallinta Terveydentila. rohkeutena ja voitontahtona. Fyysinen suorituskyky on suorituskyvyn yksi osa-alue. Myös lihashallinta ja liikkuvuus sisältyvät fyysisen kunnon käsitteeseen. Se on kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. voima ja nopeus.295 10. Kenttäkelpoisella sotilaalla on taito ja tahto selviytyä taistelukentällä. joka ilmenee sitkeytenä.

ja kestovoimaan. palloilulle sekä itsepuolustus. joka riippuu työtä tekevien lihasten energian saannista ja sen riittävyydestä. lihaskunnolle. Voiman tuotto perustuu lihasten tahdonalaiseen supistumiskäskyyn. kestävyydelle. Nopeus jaetaan yleisesti perus-. Energian tuoton vaatimusten perusteella voima jaetaan yleisesti maksimi-. nopeus. Yksilökohtaiset tavoitteet Tavoitteet on määritetty fyysiselle suorituskyvylle. Kestävyys jaetaan energia-aineenvaihdunnan perusteella aerobiseen ja anaerobiseen kestävyyteen.ja liikuntataitoja. suunnistustaidolle.ja liikenopeuteen sekä nopeustaitavuuteen. uimataidolle. Voima on fyysisen kunnon osatekijä. Siihen voidaan vaikuttaa erityisesti voimaominaisuuksia kehittämällä. räjähtävään. jota tarvitaan muodossa tai toisessa kaikessa työssä ja eri tehtävissä taistelukentällä.ja kamppailutaidoille. reaktio-. hiihdolle/juoksulle.296 Kestävyydellä ymmärretään kykyä vastustaa väsymystä. osaltaan kehittää fyysistä kuntoa sekä tuottaa virkistystä palveluksen lomaan. Koulutuksen tavoitteena on oppia eri liikkumis.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite Päämäärä ja tavoitteet Liikuntakasvatuksen päämääränä on edistää pysyvää liikuntaharrastusta reservin fyysisen kunnon ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi. Nämä koskevat palveluskelpoisuusluokassa A palvelevia varusmiehiä ja ne ovat minimitavoitteita. joka on paljolti periytyvä. Nopeus on fyysisen kunnon osatekijä. Sotilaan Käsikirja . 10. joka lähtee aivoista siirtyen hermoratoja pitkin selkäytimeen ja edelleen motorisia liikehermoja pitkin lihakseen. Voima voidaan jakaa lihaksen supistumistapojen mukaan isometriseen ja dynaamiseen voimantuottoon.

297 10. koska sellainen ei enää kehitä kuntoa. Suorituskyvyn seuraamisessa käytetään kuntotestejä sekä taitotestejä. Myöhemmässä koulutuksessa tasoero voidaan ottaa huomioon esimerkiksi materiaalin kuljetusvastuun jakamisella.3 Fyysisen suorituskyvyn mittaus Perusteet Fyysisen suorituskyvyn mittaamisen ja seurannan päämääränä on selvittää varusmiesten sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten fyysisen suorituskyvyn taso palveluksen alussa (lähtötaso) sekä seurata heidän fyysisen suorituskykynsä kehittymistä palveluksen aikana. Peruskoulutuskaudella ja joissain erikoiskoulutuskauden harjoituksissa koulutettavat voidaan jakaa lähtötason mukaisiin kuntoryhmiin. Heikkokuntoista ei pidä rasittaa yli hänen fyysisten rajojensa. Sotilaan Käsikirja . vaan päinvastoin heikentää sitä.

niin voit seurata edistymistäsi. Ensimmäinen koe pidetään lääkärintarkastuksen jälkeen kahden viikon kuluessa palvelukseen astumisesta. Mittausmenetelmät Fyysistä suorituskykyä mitataan kestävyyden osalta 12 minuutin juoksutestillä ja lihaskuntoa viisiosaisella lihaskuntotestistöllä. jonka avulla määritetään kullekin koulutettavalle fyysisen kunnon mukainen koulutusryhmä.tai iltapäiväpalveluksen lopulla. joka saadaan kestävyys. lähtötasotesti. Kuntotestejä edeltävänä vuorokautena on vältettävä kovaa fyysistä rasitusta ja valvomista.298 Viralliset kuntotestit järjestetään palvelusajasta riippumatta kaksi kertaa. joka on fyysisesti maksimaalisesti rasittava.ja lihaskuntotuloksen yhteistuloksesta. Kuntotestit suoritetaan ennen ruokailua aamu. Sotilaan Käsikirja . Fyysinen kunto ilmaistaan indeksillä. vaan sen tarkoituksena on verrata yksittäisen varusmiehen suorituskykyä hänen aikaisempiin tuloksiinsa. Indeksin perusteella määräytyy varusmiehen tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan naisen fyysinen kuntoluokka. voidaan aloittaa aikaisintaan kaksi tuntia ruokailun päättymisestä. Ensimmäinen kuntokoe on ns. jolloin johtajat ja miehistö osallistuu yhtä aikaa testeihin. Kuntokoe ei ole kilpailu. Testitulokset merkitään varusmiestietojärjestelmään. Toinen kuntotesti pidetään joukkokoulutuskaudella kahden ensimmäisen viikon aikana. Fyysiseen suorituskykyyn liittyvällä seurannalla ja raportoinnilla on tärkeä maanpuolustuksellinen ja kansanterveydellinen merkitys. Joukkokoulutuskauden alussa suoritettavat kuntotestit pyritään tekemään sodan ajan kokoonpanoissa. Testiosioilla voi seurata oman kunnon kehittymistä milloin vain koulutuksen aikana. Turvallisuusohjeet Kuntotesteihin ei saa osallistua sairaana tai toipilaana. Testisuoritusta ei saa edeltää kahden vuorokauden sisällä tapahtunut rokotus tai verenluovutus. Tällöinkin suoritusta edeltävän aterian tulisi olla kevyttä ja helposti sulavaa hiilihydraattipitoista ravintoa. Testisuoritus ja muu harjoitus. Kirjaa lähtötasosi muistiin. Juoksutesti ja lihaskuntotestit on suoritettava eri päivinä.

tyydyttävä (T) = 1 p. lasketaan painoindeksi seuraavasti: Painoindeksiluokat ovat seuraavat: 80 kg – alipaino alle 20 _______________= 26.75 m x 1.1 – normaalipaino 20–25 1. Näin saadun lihaskuntoluokan taso määritetään yllä olevan taulukon perusteella. Puolustusvoimissa palvelevien asevelvollisten keskiarvo on noin 2600 m. Huono (Hu) = 0 p. Osasuoritusten kuntoluokat (suluissa naisten luokitukset) 1) Naisilla oma suoritustekniikka Lihaskuntotestien osasuorituksesta saa pisteitä 0 . Osasuoritusten pisteet lasketaan yhteen. Painoindeksin (Boby Mass Index) määrittäminen Kehon koostumus voidaan laskea seuraavalla tavalla: – jos henkilön paino on 80 kg ja pituus 175 cm.75 m – lievä ylipaino 25–29 – merkittävä ylipaino 29–32 – vaikea ylipaino 32–35 – sairaalloinen ylipaino 35– > Sotilaan Käsikirja . hyvä (H) = 2 p ja kiitettävä (K) = 3 p. Merkitse taulukkoon tavoitesuorituksesi.3.299 KUNTOLUOKAT 12 minuutin juoksukoe ja lihaskuntotestit.

300 Sotilaan Käsikirja .

Se kehittää tehokkaasti myös fyysistä kestävyyttä.ja taitolaji. Suunnistuksen liittyvät perusasiat ovat lisäksi luettavissa Sotilaan karttaoppaasta. Suunnistustaito muodostuu useasta eri osataidosta. motoriikkaa ja taitoa liikkua maastossa. Suunnistaminen edellyttää sekä fyysisiä että älyllisiä ominaisuuksia. Kompassia tarvitaan lähinnä suunnan varmistamiseen. Sotilaan Käsikirja . että jokainen asevelvollinen selviytyy itsenäisesti sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä. koska Suomessa käytettävät kartat ovat tarkkoja ja korkealaatuisia sekä maasto pienipiirteistä. Suunnistusharjoituksissa annetaan perusteet selviytyä palvelusajan suunnistustehtävistä sekä valmiudet suunnistuksen harrastamiselle reservissä. Maastossa eteneminen perustuu kartanlukuun ja -tulkintaan sekä kartan vertaamiseen maastoon. Suunnistajalla on oltava ainakin seuraavat perustiedot ja -taidot – osattava lukea karttaa ja maastoa eli on tiedettävä. Suunnistus on tärkeä sotilastaito sekä haastava liikunta. Kohteita nimitetään rasteiksi.4 Kartan luku ja kompassin käyttö Suunnistuskoulutuksen tavoitteena on. – osattava mitata ja arvioida matkaa sekä etäisyyksiä – osattava määrittää oman paikan sekä eri kohteiden koordinaatit. miten erilaiset maastokohdat on merkitty karttaan. maastossa edetään harvoin pelkän kompassisuunnan avulla. Suunnistus on liikkumista kohteesta toiseen parhaaksi arvioitua reittiä pitkin karttaa ja kompassia hyväksi käyttäen. Suunnistuksen tärkein apuväline on kartta. – osattava kulkea maastossa suunnassa. joka on erinomainen apuväline itseopiskeluun sekä asioiden kertaamiseen.301 10.

mikä varoittaa reitiltä eksymisestä. polut. pellot. – etene välitavoitteesta seuraavaan – mittaa matkaa – valitse reitillesi pysäyttäjä: "jos menen puron yli. hidasta. jyrkänteet Kasvillisuus. – jos olet epävarma. niityt hakkaukset Rakenteet. ojat. etsi siis paikkaa – jos olet oikealla alueella. korkeuskäyrät. kun olet varma reitistä Suunnittele reitti. lähteet Avoimet alueet. niillä merkitään paikkoja. kivet. jota aiot käyttää. joet. järvet. tiet Vedet ja suot. kulje pitkin maastossa selvästi näkyviä kohtia kuten polkuja ojia ja linjoja – polkua pitkin voit juosta pidemmän matkan samassa ajassa kuin rämpimällä ryteikössä – kuntosi ratkaisee onko nopeampaa kiivetä mäen yli vai kiertää se – juokse selkeät osuudet. haravoi alue systemaattisesti – jos et ole varma alueesta palaa edelliseen varmaan maastonkohtaan ja yritä uudestaan – älä hermostu. kun kartan lukeminen käy vaikeaksi Mieti valmiiksi. tiet. – juokse. vaan ajattele Suunnista itse – toisen perässä juoksemalla eksyy totaalisesti – vain itse tekemällä oppii Sotilaan Käsikirja . olen liian pitkällä" Toimi järjestelmällisesti – rastilippuja ei piiloteta.302 Kartan värien merkitys RUSKEA SININEN KELTAINEN MUSTA VIHREÄ HARMAA Maanpinnan muodot. hidastava metsä Avokalliot Eräitä suunnistusvinkkejä: Käytä aikaa oikein – ajattele ensin ja tee päätökset vasta sitten – ole huolellinen.

Karttaan tehdään merkintöjä vain lyijykynällä tai tussilla karttamuoville. jotka paljastavat joukon toiminnan. että yläosa osoittaa pohjoiseen. Sotilaan Käsikirja .303 Peruskartta 1:20 000 © 229/MYY/03 Kartta säilytetään aina muovisessa kartataskussa tai muovipussissa kastumisen estämiseksi. Karttaan ei saa tehdä merkintöjä. Karttaa luettaessa kartta suunnataan siten.

304 Karttamerkit Sotilaan Käsikirja .

305 Sotilaan Käsikirja .

Sotilaan Käsikirja . 3.306 Kompassin suunnastaminen 1. joten se on altis metalliesineiden aiheuttamille häiriöille. että pohjoisneulan punainen kärki asettuu pohjoishaarukkaan. Älä siis käytä kompassia ajoneuvojen tai voimakkaiden sähkölinjojen läheisyydessä. Pidä kompassia kädessäsi vaakasuorassa ja käänny rauhallisesti niin. Aseta kompassin pitkä sivu kartalle siten. Kompassin neula on magneetti. Kompassin kulkusuuntanuoli osoittaa sinulle suunnan autiotuvalle. Pienetkin metalliesineet aiheuttavat häiriöitä. että pohjoishaarukka osoittaa kartan pohjoissuuntaan. 2. jos ne ovat liian lähellä kompassia. Käännä neularasiaa siten. että se kulkee tunturin huipulta autiotuvalle kulkusuuntanuolen osoittaessa menosuuntaan.

P.307 Koordinaattien mittaaminen kartalta Koordinaattien avulla voidaan määrittää esimerkiksi oma ja vihollisen sijainti. Jollei ole käytettävissä kuvan mukaista koordinaattimittaria. • I-koordinaatin kaksi viimeistä numeroa luetaan koordinaattimittarilta kuvan osoittamalla tavalla (80). Koordinaatit mitataan kartalta yleensä kymmenen metrin tarkkuudella. jolloin P-koordinaatti on 0920. Koordinaattien määrittäminen kartalta (esim peruskartta tai taktillinen kartta 1:50 000) tapahtuu seuraavasti: • Asetetaan koordinaattimittari haluttuun pisteeseen kuvan esittämällä tavalla. Taktillisen kartan 1:50 000 kulmaan on valmiiksi painettu koordinaattimittari. Tästä lukemasta otetaan sen kaksi viimeistä numeroa 09. K 70 Mitkä ovat pisteen 2 koordinaatit? Mikä on ylimalkainen suunta ja etäisyys pisteestä 1 pisteeseen 2? Sotilaan Käsikirja . • I-koordinaatin kaksi ensimmäistä numeroa saadaan vastaavasti kartan reunalta koordinaattiviivalta. Koordinaattien mittaaminen peruskartalta. • P-koordinaatin kaksi ensimmäistä numeroa saadaan kartan reunaan merkitystä lukemasta — koordinaattiviivalta. jolloin I-koordinaatti on 7880. joka on mitattava pisteen länsipuolella esimerkiksi 478 (78). voidaan käyttää tavallista millimetriasteikolla varustettua viivotinta. Tuliyksikkö pystyy määrittämään koordinaattien perusteella ampuma-arvot maaliin. Koordinaatit ovat P 0920. K-koordinaatti puolestaan ilmaistaan metreinä lähimpään kymmeneen metriin pyöristettynä. • P-koordinaatin kaksi viimeistä numeroa luetaan koordinaattimittarilta kuvan osoittamalla tavalla (20). I 7884.ja Ikoordinaatit ilmaistaan tällöin neljän numeron sarjoina (viimeinen numero osoittaa kymmeniä metrejä). joka on pisteen eteläpuolella esimerkiksi 7009.

kuten asfaltilla juokseminen lisää rasitusvammariskiä. Juoksutekniikassa vaaditaan hermoston ja lihasten yhteistyötä. Juoksuharjoitukset voivat olla tasavauhtia (TV) tai jaksottaisia. lantionseutu ja alaselkä säilyvät rasitusvammoilta. yli viiden 5 kilometrin matkoilla. fyysinen kunto ja perimä sekä toisaalta taas ulkoiset olosuhteet esimerkiksi juoksualusta. Tyyliin sekä juoksutekniikkaan vaikuttavat toisaalta juoksijan ominaisuudet esimerkiksi kehon rakenne. ilmasto ja jalkineet. nilkka. Runsas kovilla alustoilla. Sotilaan Käsikirja . metsäpoluille ja kangasmaastoihin. juoksun taloudellisuus nousee tärkeäksi ja kuluttava. Oikealla juoksutekniikalla ehkäistään myös vammoja. Kun jalka osuu maahan oikeassa asennossa. jokaisen tuleekin pyrkiä löytämään itselleen luontevin ja nautittavin tapa juosta. jalkaterät. Pitkillä.308 10. kuin tasapaksut ja yksipuoliset harjoitteet.5 Juoksu Juoksu on kuntoharjoittelun perusliikuntamuoto. polvi. minkälainen on kullekin yksilölle paras mahdollinen juoksutyyli. On vaikea antaa yleispätevää ohjetta siitä. Suuntaa juoksureittisi pehmeäpohjaisille alustoille. kuten kuntoilureiteille. esimerkiksi vauhtileikittelyharjoituksia (VL). Se on yksinkertainen ja tehokas keino kehittää fyysistä peruskuntoa sekä kestävyyttä. Monipuoliset juoksuharjoitteet kehittävät paremmin fyysistä kuntoa. juoksutyyli kostautuu. jotta juoksusta tulee mahdollisimman tehokasta ja taloudellista. esimerkiksi pomppiva.

että sotilaat suoriutuvat täydessä taisteluvarustuksessa ja taistelukuntoisena kahdessa tunnissa 10 kilometrin hiihtomarssista ja noin 30 kilometrin mittaisesta yön yli kestävästä moottori. jotka auttavat taloudelliseen etenemiseen suksilla taistelukentän eri olosuhteissa. Hiihtotaito on edelleen yksi tärkeimmistä talvisodankäynnin perustaidoista. Hiihtokoulutuksen tavoitteena on.sekä hiihtomarssista. Puolustusvoimien hiihtokoulutuksen tavoitteena on opettaa koulutettaville hiihdon perustiedot ja -taidot. Sotilaan Käsikirja .309 MONIPUOLISEN JUOKSUHARJOITTELUN ESIMERKKEJÄ HIIHTO Suomalaisilla sotilailla on vaalittavinaan talvisodan lentävien hiihtopartioiden perinteet.

Hyvä hiihtotekniikka merkitsee taitoa hiihtää sujuvasti halliten tilanteet erilaisissa maastoissa ja Sotilaan Käsikirja .310 Hiihtokoulutuksen tehtävänä on kehittää myös varusmiesten fyysistä kuntoa ja lihaskestävyyttä. Varusmiesjohtajat toimivat joukkonsa esitaistelijoina ja esiliikkujina. Hiihtokoulutuksen tavoitteena on myös edistää pysyvän hiihtoharrastuksen syntymistä reservissä. Hiihtotaitojen perusopetus annetaan ennen ensimmäistä hiihtomarssia 3 x 3 tunnin hiihtoharjoituksen aikana. Varusmiesten johtajille opetetaan hiihtoharjoitusten johtamisen ja kouluttamisen perusteet sekä joukon suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen hiihtomarsseilla.

– rytmisyys ja rentoutuminen. Suksien kunnostaminen voidaan tehdään pareittain. Siklaa pois ylimääräinen luistovoide ensin olaksesta. pitovoidetta. – pitkät ja kiihtyvät liikeradat. Hyvä tekniikka on sujuvaa. – oikea-aikainen painonsiirto liukusukselle. Sulata tai hankaa yleisluistovoidetta suksien luistopinnoille. Tällöin hiihtotekniikoiden oppiminen on helpompaa ja hiihtäminen tuntuu miellyttävältä. Sotilaan Käsikirja . Taloudellisen hiihtämisen perusteet – hyvä tasapaino. jotta suksen pohja ei palaisi silitysraudan lämmöstä. Liikuta silitysrautaa koko ajan. sitten suksen kanteista sekä lopuksi luistopinnoilta. silitysrauta. Sukset saadaan luistamaan ja pitämään paremmin. Anna voiteenpoistoaineen haihtua suksista muutaman minuutin ajan.311 olosuhteissa. Suksien kunnostukseen tarvitaan luistovoidetta. Oikean automaation vahvistamiseksi on opittava oikeat suoritukset ja harjoitettava niitä ohjatusti. – liikkeiden sujuvuus ja jatkuvuus. Sen toteuttamisessa on myös yksilöllisiä tyylejä. Anna voiteen jäähtyä noin 5–10 minuuttia. Hyvä tekniikka opitaan hiihtämällä erilaisissa maastoissa ja vaihtelevilla radoilla. – ylävartalon tehokas hyväksikäyttö työnnössä. – oikea vauhdinjako ja kiihdytysten ajoitus. kun ne voidellaan ennen hiihtoharjoitusta. Silitysraudan lämpötilasäädin on kohdalla villa tai kaksi pistettä. vauhdikasta ja helpon näköistä. Voiteleminen aloitetaan puhdistamalla sukset voiteenpoistoaineella tai metallisiklillä.. korkki. Hiihdossa tarvittavia liikkeitä toistamalla suoritukset hioutuvat ja vaativat vähemmän energiaa kuin aiemmin. sikli. Tämän jälkeen sulata luistovoide tasaiseksi suksen pinnalle. Säännöllisellä voitelulla huolehditaan samalla suksien kunnosta. Ylimääräinen luistovoide kerää suksen pinnalle likaa ja näin huonontaa suksen luisto-ominaisuuksia.. Hyvän tekniikan avulla hiihtäjä voi nauttia suksilla liikkumisesta. VOITELU ON YKSINKERTAISTA . voiteenpoistoainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150).

Pitopohjasuksissa ei käytetä pitovoiteita. että jokaiseen liikuntaharjoitukseen kuuluu alkuverryttely. Voitelusetti sisältää – 1 kpl pakkaskelin yleispitopurkki – 1 kpl suojakelikelin universal-liisteri – 1 kpl luistovoidepala yhdistelmä sini-violetti – 1 kpl suksen puhdistusneste 250 ml – 1 kpl pitopohjasuksen silicon-neste 250 ml – 1 kpl korkki – 1 kpl metallisikli Tällä voitelusetillä pärjää myös reservissä. sikli. loppuverryttely ja lihashuolto. Voitelusetin voit hankkia urheiluliikkeistä. Sen pito-ominaisuuksia parannetaan karhentamalla pitoalue hiekkapaperilla.6 Liikuntasuositukset. Suojakelillä pitoalueelle lisätään 3– 4 silikonikerrosta. palautuminen ja turvallisuus 1. Liikuntasuositukset Aloita liikunnan harrastaminen varovasti ja kehoasi kuunnellen. voiteenpoistoainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150). Muista. Luistovoide laitetaan pitopohjasukseen samoin kuin tavalliseen sukseen. Pitopohjasuksien kunnostukseen tarvitaan luistovoidetta. joka jaetaan jokaiselle varusmiehelle ensimmäisen hiihtoharjoituksen yhteydessä. Aluksi suksien pitoalue karhennetaan hiekkapaperilla välillä 20 cm siteen takapuolelta . Karhentamisella parannetaan pitovoiteen pysyvyyttä suksessa. silitysrauta. Tälläkin toimenpiteellä parannetaan pitovoiteen pysyvyyttä suksessa. Liikunnan lisääminen nostaa kuntosi hyvälle tasolle jo 3–6 kuukaudessa. Kerrosten välillä annetaan suksien kuivua 5–10 minuuttia.312 Suksen pito-ominaisuuksia parannetaan pitovoiteen avulla. Tämän jälkeen pitoalueelle laitetaan 2–4 ohutta kerrosta kelialueen mukaista pitovoidetta. joten varusmiespalveluksen aikana sinulla on Sotilaan Käsikirja . Hiihtämiseen liittyvät perusasiat ovat lisäksi luettavissa Varusmiehen hiihto-oppaasta. 10. Muut kerrokset tasoitetaan kämmenen pohjalla tai korkilla. Ensimmäinen kerros sulatetaan silitysraudalla.30 cm siteen etupuolelle. Pitovoiteen kelialue ilmoitetaan aina voidepurkissa. Puolustusvoimat on hankkinut varusmiesten hiihtokoulutukseen jokamiehen voitelusetin.

Mikäli haluat jatkaa liikkumista varusmiespalveluksen jälkeen toimi seuraavasti: – harrasta liikuntaa vähintään kaksi. Elimistön kehittyminen ei tapahdu rasituksen vaan rasituksen jälkeisen palautumisen aikana. Älä tyydy vain yhteen lajiin. Tämä johtuu kehomme tavasta ylikompensoida koettu rasitus. nopeutta. että hengästyt ja ihosi alkaa hikoilla – harjoittelun tehon tulisi olla 60–90 prosenttia maksimisykkeestä – mikäli et tiedä omaa maksimisykettäsi: vähennä oma ikäsi luvusta 220 – 20-vuotiaan tulisi siis harjoitella vähintään sykkeellä yli 120 lyöntiä minuutissa. lihaskuntoa.ja loppuverryttely (10–15 min) Sotilaan Käsikirja . Hyvä fyysinen kunto edellyttää säännöllistä liikkumista. lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä tulisi ylläpitää säännöllisellä viikoittaisella harjoittelulla (20–60 minuuttia. kävely. Palautuminen Palautumisella tarkoitetaan niiden muutosten korjaamista.313 hyvä mahdollisuus aloittaa koko elämänkaaren kestävä liikuntaharrastus. mutta mielellään 3–5 kertaa viikossa – yhden harjoituskerran pituus tulisi olla vähintään 20–60 minuuttia – liiku niin reippaasti. liiku monipuolisesti. jotta hengitys.ja hengityselimistö saisi riittävän harjoitusvaikutuksen – muista harjoitella monipuolisesti kestävyyttä. Jatkuva. jotka fyysinen rasitus on aiheuttanut elimistölle ja aineenvaihdunnalle. tasapaksu harjoittelu ilman lepojaksoja on tehoton tapa parantaa kuntoa. jotta verenkierto. juoksu tai hiihto). 2–3 kertaa viikossa) – hyvä lihaskunto on toimivan tuki. lihasten hallintaa (taitoja) ja liikkuvuutta – monipuolinen taitojen hallinta lisää liikkumisen nautittavuutta – kovatehoisen palloiluharjoittelun ohessa on hyvä tehdä vähintään kerran viikossa pitkähkön yli tunnin kestävän peruskestävyysharjoituksen (esim. 2. sauvakävely. Mikäli lopetat harjoittelun palveluksen jälkeen kuntosi laskee nopeammin kuin se nousee. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: – liikuntasuoritukseen liittyy aina alku.ja liikuntaelimistön sekä hyvän työkyvyn perusedellytys Ole ennakkoluuloton ja kokeile eri liikuntalajeja.ja verenkiertoelimistö kehittyisivät optimaalisesti – lihaskuntoa.

nautintoaineiden käyttö hidastaa palautumista. Huomioi ympäristö ja olosuhteet – kova pakkanen – korkea lämpötila – pukeutuminen ja rasitus olosuhteiden mukaan – oikeat jalkineet 6. Vältä liikkumista veren luovutuksen tai rokotusten jälkeen (vuorokausi) 7. Turvallisuus 1. 3. jos olosi ei ole normaali 2. Aktiivinen lihashuolto ennalta ehkäisee rasitusmurtumia Kuntoiluohjeita on annettu kutsunnoissa jaetussa "Kunto-ohjelma palvelukseen astuvalle asevelvolliselle" esitteessä. Kuuntele kehoasi ja reagoi sen mukaan – aloita liikkuminen varovasti ja nousujohteisesti – liiku oman kehosi ja kuntosi ehdoilla – keskeytä suoritus. Sotilaan Käsikirja .314 – säännöllinen lihashuolto (15–30 min/kerta) – nestetasapainon ylläpitäminen – yli tunnin harjoituksessa tulisi aina olla mukana nestettä – monipuolinen ravinto – runsaasti hiilihydraatteja ja vähän rasvaa – kaksi lämmintä ateriaa vuorokaudessa – kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten jälkeen – riittävä lepo/uni. vähintään 7– 8 tuntia vuorokaudessa palauttavan jakson aikana rasituksen ja levon vuorottelu – monipuolinen ja virikkeellinen elämä Tupakointi ja alkoholin yms. Vältä alkoholia ja tupakointia ennen liikkumista ja sen aikana 5. Vältä liikkumista sairaana/toipilaana 3. Vältä liikkumista ruokailun jälkeen vähintään kahden tunnin ajan 4. Esitteen ohjeita noudattamalla voit aloittaa kuntoilun turvallisesti myös reservissä.

1 kevyt 5 erittäin kova.ENERGIAKULUTUS JA PALAUTUMINEN ERI TILANTEISSA SEKÄ RASITUKSESSA 315 Sotilaan Käsikirja Rasituskerroin ilmaisee kyseisen harjoituksen tai rasituksen kovuuden. . Laskemalla yhteen viikottaisten harjoitusten rasituskertoimet pystyt seuraamaan palvelusviikon kokonaiskuormitusta.

Venyttely voidaan jakaa aktiivisiin venytyksiin ja passiivisiin venytyksiin (taistelijaparivenyttely). mihin sillä pyritään. Palauttavaa venyttelyä voidaan jatkaa myöhemmin 1–3 tunnin kuluttua rasituksen päättymisestä. Jakona voidaan käyttää seuraavia periaatteita: 1.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä Lihashuolto Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja toimintoja. Erillinen joustavuutta ja liikkuvuutta lisäävä venyttelyharjoitus Venyttelyn tavoitteena on lihasten joustavuuden ja nivelten liikkuvuuden lisääminen. On aivan selvää.316 10. Venytysliikkeet voivat kestää 15–30 sekuntia. Ennen fyysistä rasitusta suoritettava venyttely Venyttelyn tavoitteena on aukaista rasitukseen joutuvat suorittajalihakset. Sen tarkoituksena on valmistaa lihakset ja keho tulevaan rasitukseen sekä palauttaa rasittuneet lihakset oikein kohdistetuilla ja rauhallisilla venytysliikkeillä lepopituuteen. Lihaksia on vältettävä väsyttämästä liikaa. että jännittyneet. 2. Toimenpiteet voivat olla joko omakohtaisia tai sellaisia. joilla on tavoitteena palauttaa lihakset. venytyksessä tuntuvaa kipurajaa ei saa missään tapauksessa ylittää. Venytys onnistuu parhaiten pitkäkestoisilla jopa kah- Sotilaan Käsikirja . Venyttely Venyttely on tärkein omakohtainen lihashuoltomenetelmä. Venytysliikkeet ovat kestoltaan melko lyhyitä 5–10 sekunnin pituisia. jotka toinen henkilö tekee. 3. Fyysisen rasituksen jälkeen suoritettava palauttava venyttely Venyttelyn tavoitteena on palautumisprosessin käynnistäminen ja lihasten saattaminen takaisin lepopituuteen.ja jännetupentulehduksille kuin hyvin venytetyt ja palautuneet lihakset. kireät ja tukkoiset lihakset ovat moninkertaisesti alttiimpia erilaisille vammoille sekä jänne. Säännöllisen venyttelyn merkitys on rasitusvammojen ja tapaturmien ennaltaehkäisijänä kiistaton. hermo-lihasjärjestelmä ja psyyke eriasteisesta rasituksesta. Venyttelyn suoritus ja kesto riippuu siitä.

Älä venytä yli kipurajan 10. Samaa lihasryhmää voidaan venyttää useampaan kertaan siten. ei nykien. Venyttele säännöllisesti ja monipuolisesti 2. että välillä venytellään jotain toista lihasryhmää ja sen jälkeen palataan takaisin kireimpiin lihasryhmiin. venytyksen kesto määräytyy tarkoituksen mukaan 5. Älä laiminlyö epämiellyttäviltä tuntuvia liikkeitä Sotilaan Käsikirja . Muista pieni alkulämmittely 4.317 den minuutin pituisilla ja toistuvilla. Lihashuollon ja venyttelyn 10 käskyä 1. älä pidätä hengitystä 6. ääriasennoissa suoritettavilla venytysliikkeillä. Ota oikea ja oikein kohdistettu venytysasento sekä venytä lihasta rauhallisesti. Älä vertaa itseäsi muihin venytellessäsi 9. Muista oikea hengitystekniikka: hitaasti ja syvään. Muista rentous ja rentoutus 7. Nauti venytystunteesta. Varaa riittävästi aikaa 3. sulje tarvittaessa silmät 8.

318 Venyttelyliikkeitä Niskalihakset Niskalihakset Olkanivelen takaosan lihakset Kyynärvarren lihakset Olkavarren takaosan lihakset. kyljen venytys Pitkät selkälihakset Rintalihakset ja käsivarren lihakset Reiden takaosan lihakset Reiden sisäsivun lihakset Pakaralihakset Reiden etuosan lihakset Reiden takaosan lihakset Reiden lähentäjät Lonkan koukistajat Akillesjänne Pohjelihas Sotilaan Käsikirja . ojentajalihas Pitkät selkälihakset (rullaus) Vinot vatsalihakset.

paita Toimenpiteet on aloitettava heti ensimmäisen 30 sekunnin aikana loukkaantumisesta. jonka jälkeen 2. Potilas viedään lääkärintarkastukseen – vamman diagnoosi ja – hoitotarpeen määritys 3. Tämän jälkeen aloitetaan jatkohoitotoimenpiteet – kylmähoidon jatkaminen 48 tuntia – joustoside – kohoasento – lepo Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . niin kutsuttua 3K:n hoitoa. pyyheliina. Kyseinen hoitomenetelmä on jokaisen kouluttajan ja koulutettavan hallittava. Nopeasti aloitetulla ja huolellisesti suoritetulla 3K:n hoidolla helpotetaan vamman diagnostisointia. jää. hoitotarpeen määritystä sekä nopeutetaan ratkaisevasti vamman paranemista. Aloitetaan nopeasti 3-K:n hoito – kylmä. vammakohta sydämen yläpuolelle – puristus/kompressio. esimerkiksi side.319 Liikuntavammojen hoito 3-k:n hoitomenetelmällä Äkillisesti syntyvissä liikuntavammoissa käytetään. esimerkiksi lumi.tai pakastepussi – kohoasento. Toimenpiteet äkillisessä liikuntavammassa 1.

1996. missä liikuntaharjoituksissa voi saavuttaa oikeuden urheilumerkkiin. Sotilaan Käsikirja . uinnissa (ml.11.1/D/I/31. Kysy kouluttajilta. Merkkeihin oikeuttavat yksityiskohtaiset tulosrajavaatimukset on esitetty PEkoul-os:n Pysyväisasiakirjassa PAK A 4:1.. joka on yksikköupseerin toimistossa. hiihdossa. suunnistuksessa. kuntoilussa. hengenpelastusuinti) ja yleisurheilussa.8 Puolustusvoimien urheilumerkit Palvelusaikanaan varusmies voi suorittaa urheilumerkkejä ammunnassa. Naisten osalta edellä mainittua asiakirjaa on tarkennettu PEkoul-os:n ohjeella 184/5.5. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkejä yleisimmin saavutetuista tulosrajoista.320 10.1.

______________ ______________ ______________ Mikä on alkuverryttelyn ja loppuverryttelyn tarkoitus? 3. puolustusvoimien henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan liikuntaharrastuksen järjestämisestä ja kehittämisestä varuskunnissa. o On tarkoitettu kaikille kiinnostuneille taitotasosta riippumatta o Antaa mahdollisuuden tutustua uusiin liikunnallisiin harrastuksiin o Tukee ja täydentää palvelusliikuntaa o Lisää motivaatiota ja edistää palveluksen rasituksista palautumista o Monipuolistaa liikunnan harrastamista o Tarjoaa virkistystä ja vaihtelua o Kehittää yhteistyökykyä o Edistää liikuntamyönteisyyttä ja vaikuttaa pysyvän liikuntaharrastuksen syntymiseen Varusmiesten liikuntakerhon edustaja _______________________________________________________________ Pohdittavaa 1. Määritä – painoindeksisi – painoluokkasi – kuntoindeksisi 2. Sotilaan Käsikirja . joka vastaa varusmiesten liikuntaharrastustoiveita. Merkitse fyysisen koulutuksen testituloksesi koulutuksen seuranta-taulukkoon.321 10. VLK-toiminta on Suomen Sotilasurheiluliiton ja varuskuntien VLK-organisaatioiden yhdessä toteuttamaa liikuntakerhotoimintaa. Liiton tehtävänä on vastata varusmiesten.9 Varusmiesten liikuntakerho Suomen Sotilasurheiluliitto SotUL on valtakunnallinen itsenäinen liikuntajärjestö. sekä tuottamalla aiheeseen liittyvää materiaalia. SotUL tukee Varusmiesten Liikuntakerhoa (VLK) luomalla toimintaedellytyksiä ja kouluttamalla VLK-henkilöstöä.

11. Sotilas on korvausvelvollinen. joilla sotilas pitää kunnossa käyttöönsä annetun valtion omaisuuden. Taisteluvälinemateriaali tulee huoltaa käytön ja käsittelyn jälkeen. säilymisestä. Sotilas vastaa hallussaan olevan taisteluvälinemateriaalin huolellisesta käsittelystä. ammunnan jälkeen ja säännöllisesti viikoittain. kuppikuulosuojaimet sekä erikseen tarvittaessa pistin. hylsypussi. että ymmärtää oman osuutensa huollon kokonaisuudessa sekä – tunnettava vastuunsa hallussaan olevasta materiaalista. 11.322 11 YLEINEN HUOLTOKOULUTUS Peruskoulutuskauden huoltokoulutuksessa keskitytään niiden huoltotoimenpiteiden opettamiseen.2 Terveyden. taistelukunnosta ja huollosta. toimenpiteet varusesineen kadotessa tai vaurioituessa sekä tiedettävä niiden mahdolliset seuraamukset.1 Taisteluvälinehuolto Henkilökohtainen taisteluvälinemateriaali Koulutusta varten sotilaalle jaetaan aseen ja sen varusteiden lisäksi sysäyksenvahvistin. jos hänen vastuullaan oleva materiaali katoaa tai sen taistelukunto alenee palvelustehtävää suorittaessa huolimattoman tai varomattoman käsittelyn ja hoidon takia. Sotilaan on peruskoulutuskauden jälkeen: – osattava ensiaputaidon perusteet – osattava hoitaa omaa terveyttään ja henkilökohtaista hygieniaa – tunnettava ympäristönsuojelun sekä kenttähygienian perusteet – tiedettävä perusyksikön ja joukko-osaston huollon järjestelyt siinä laajuudessa.ja sairaanhoito Terveysopetuksen keskeiset asiat on esitetty varusmiehille jaettavassa kirjassa TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Sotilaan on osattava: – henkilökohtainen hygienia ja muu terveydenhoito Sotilaan Käsikirja .

323 – paleltumien ehkäisy ja muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet – omakohtaiset toimenpiteet kuulon suojaamiseksi – haavoittuneen tai sairastuneen välittömän hengenvaaran torjumiseksi välttämättömät toimenpiteet: * haavoittuneen vetäminen suojaan vihollisen tulelta * hengitysteiden avaaminen * tajuttoman kylkiasento * hengityksen ja verenkierron elvyttäminen * verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy * kuljetuskuntoon saattaminen * vieras esine hengitysteissä (Heimlichin ote) – toimenpiteet sairastuttaessa palveluksessa ja lomalla sekä palvelushelpotukset Tilaa muistiinpanoja varten: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

324 11. verestä ja limasta sormella. Puhalla oman hengityksesi tahdissa eli 12–16 kertaa minuutissa. Seuraa puhaltamisen aikana rintakehän nousemista. Paina toisella kädellä potilaan otsaa ja kohota toisella kädellä tämän leuan kärkeä ylöspäin. Purista potilaan sieraimet kiinni. Poista vieraat esineet ja irrallaan olevat tekohampaat suusta ja nielusta. Tarkkaile jatkuvasti. Sotilaan Käsikirja . aloita puhalluselvytys. Puhdista suu nopeasti oksennuksesta.3 Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu HENGITYKSEN AVAAMINEN JA PUHALLUSELVYTYS Tarkista potilaan hengitys asettamalla korva potilaan suun eteen: Tuntuuko potilaan hengitys omaa ihoa vasten ? Kuuluuko potilaan hengitys? Näkyykö rintakehän edestakainen liike ? Avaa potilaan hengitystiet taivuttamalla tämän päätä taaksepäin. aseta huulesi tiiviisti potilaan huulia vasten ja puhalla ilmaa tämän keuhkoihin. Jos potilas ei edelleenkään hengitä. Jos ilma ei yrityksistä huolimatta mene helposti perille. että potilaan rintakehä nousee ja laskee puhallusten tahdissa. Aloita elvytys kahdella puhalluksella. tarkista potilaan pään ja leuan asento.

Elvytystä on jatkettava. Aloita paineluelvytys välittömästi. Sotilaan Käsikirja . Heti puhelun alussa on ajan säästämiseksi ilmoitettava ensimmäiseksi. Painelu-elvytyksessä aikuisen rintalastan on painuttava selvästi (4–5 cm) suoraan kohti selkärankaa. Elvytysrytmi on 15:2. Polvistu elvytettävän viereen hartioiden tasalle. sen aloittamisen jälkeen. Apua on hälytettävä paikalle heti elvytyksen alkuvaiheessa.325 PAINELUELVYTYS Kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen tarkista. kunnes: – potilaan elintoiminnot palautuvat – potilas on saatettu hoitoon – elvyttäjän omat voimat ehtyvät. aseta kämmen elvytettävän rintalastan alapuoliskon päälle ja toinen käsi kämmenselän päälle tueksi. Yksi soitto aluehälytyskeskukseen (112) riittää. (15 painallusta ja 2 puhallusta) riippumatta siitä onko auttajia yksi vai useampia. potilaan liikkuminen. Paina rintalastaa kohtisuoraan alaspäin käsivarret suorina oman vartalon painoa hyväksi käyttäen. Painelu tapahtuu taajuudella 100 kertaa minuutissa siten. että kyseessä on elvytystapaus. kakominen ja nieleminen kertovat verenkierron elpymisestä. jos verenkierron merkkejä ei ole tai olet siitä epävarma. että rintalastan liike alaspäin kestää vähintään yhtä kauan kuin liike ylöspäin. Hengitys. onko potilaalla merkkejä veren kiertämisestä.

Peittele potilas lämpimillä vaatteilla tai huovalla ja suojaa hänet kosteutta vastaan esimerkiksi sadeviitalla tai muovisella suojakelmulla sekä eristä potilas kylmästä makuualustasta esimerkiksi pahvilla. Puhtaan sidetaitoksen päälle asetetaan painoksi jokin sopiva kiinteä esine. Sidetaitos ja paino kiinnitetään haavan päälle tukevalla. sanomalehdillä tai nostamalla hänet paareille. reppua. Tyrehdytä runsas ulkoinen verenvuoto niin pian kuin mahdollista. että vuoto tyrehtyy eikä side ole liian tiukka. kiveä tai tuolia apuna käyttäen. Rauhoita potilasta ja toimita hänet nopeasti hoitoon. Sotilaan Käsikirja . Runsaasti verta vuotava loukkaantunut on kuljetettava makuuasennossa nopeasti sairaalahoitoon ja vahingoittunut raaja on paras tukea lastalla tai tukisiteellä kuljetuksen ajaksi. SOKIN EHKÄISY JA ENSIAPU Aseta loukkaantunut makuulle ja kohota jalat esim. Estä vuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. että vuotokohta on sydämen tason yläpuolella.326 VERENVUODON TYREHDYTTÄMINEN Suuri ulkoinen verenvuoto on tyrehdytettävä mahdollisimman nopeasti kaikin käytettävissä olevin järkevin keinoin. esimerkiksi siderulla. Tarkkaile. Muista ensimmäiseksi käyttää haavoittuneen omaa ensisidettä! Käyttöohje on pakkauksessa. Vältä ensiapua antaessasi tarpeetonta kivun tuottamista. kohota sitä niin. Liian kireä side aiheuttaa raajassa puutumista tai kipua. Aseta potilas välittömästi makuulle. Aseta vuotokohdan päälle paineside. tulitikkurasia tai kivi. Jos vuoto on raajassa. mutta ei liikaa kiristävällä siteellä tai vaatekappaleella.

Reidestä pulppuaa runsaasti verta. Tulet liikenneonnettomuuspaikalle. Päättele 2 Pelasta 3. Miten toimit seuraavassa tilanteessa? Taistelijaparisi haavoittuu taistelussa rynnäkkökiväärin luodista vasempaan reiteen. Hän ei vastaa puhutteluun ja makaa selällään. Mitä tekijöitä otat huomioon tilanteenarvioinnissa? Mitkä ovat ensimmäiset tärkeimmät toimenpiteesi. Mieti miten toimit seuraavien avainsanojen perusteella: 1.327 Pohdittavaa 1. Rajoita. mitä teet ensimmäisten toimenpiteiden jälkeen? 2. Anna hätäensiapu 5. Hälytä apua _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . estä lisävahingot 4.

Sinusta riippuu.4 Taloushuolto VAATETUS Varusmiehelle jaettavasta varustuksesta muodostetaan eri sääoloihin ja tehtäviin soveltuvat kenttä-. palvelus-. Vaihda siis likaantunut lomapukusi puhtaaseen! Pukeutumisesi antaa Sinusta itsestäsi ja joukko-osastostasi ensimmäisen mielikuvan. kun niiden käyttäminen voi aiheuttaa sekaannusta tai halventaa sotilaspuvun arvoa. jotka eivät näy ulospäin. Usein moninkertaistuva fyysinen aktiviteetti edellyttää muutosta myös ruokailutottumuksiin. -pukujen ja -jalkineiden käyttöön voidaan antaa lupa erilaisissa liikuntatilaisuuksissa. mielenosoituksissa. naamiaisissa ja niihin verrattavissa tilaisuuksissa. Kun havaitset varusesineen puuttuvan tai kadonneen. Sotilaspukineiden yhdisteleminen siviilipukineisiin on kielletty aina. Jokainen pitää siviilivaatteensa käyttökelpoisina omalla kustannuksellaan. Oikeilla ruokatottumuksilla jaksat enemmän ja palaudut nopeammin palveluksen rasituksista. Sotilaan suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden säilymisessä sekä kehittämisessä ravinnolla on tärkeä merkitys. Sotilaspuvun kanssa saa käyttää sellaisia omia vaatteita. koska pesu tavallisilla pesuaineilla heikentää puvun suojaustasoa pimeätähystystä vastaan. Oikeat ruokatottu- Sotilaan Käsikirja .328 11. millaiseksi se muodostuu! Kasarmialueen ulkopuolella siviilipuvun käyttö on sallittu lomalla ja vapaa-aikana. loma. MUONITUS JA RAVINTO Siirtyminen koulun penkiltä varusmieheksi merkitsee fyysisen kuormituksen lisääntymistä. ilmoita siitä ryhmänjohtajalle. Varusmies vastaa itse hänen käyttöönsä luovutetun varustuksen säilyttämisestä. Niiden käytöstä ei voi saada korvausta. Maastopukua ei saa koskaan pestä itse kotona. Sotilaspukineiden käyttö on kielletty puoluepoliittisissa tilaisuuksissa.ja paraatipuvut. Omien urheiluvarusteiden. kunnossapidosta sekä vaihtamisesta ehjään ja puhtaaseen. kun liikut sotilaspuvussa.

Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nopeuttaa elimistön palautumista päivittäisestä rasituksesta. Varusmiehille tarjottavan päivittäisen ravinnon energiamäärä on 3000–3400 kcal (12. Kovan rasituksen aikana ihmisen tuleekin nauttia vuorokaudessa 4–6 ateriaa/välipalaa.8 MJ) vuorokaudessa. jos ravintoa nautitaan pieninä annoksina useita kertoja vuorokaudessa.329 mukset ovat pidemmällä aikavälillä myös takuu omalle terveydellesi ja elimistön hyvinvoinnille. jossa viljavalmisteiden. hedelmien ja marjojen merkitys korostuu. kun taas pitkäkestoisessa ja kovassa rasituksessa elimistö voi kuluttaa energiaa yli 4000 kcal (16. Sinunkin palveluspäiväsi rasitus vaihtelee. Ravinnon energianmäärä on kenttämuonituksessa 20 prosenttia suurempi eli noin 4000 kcal (16. etkä jaksa. Nämä ruoka-aineet ovat tärkeimmät hiilihydraattien ja kuidun lähteet. Lyhytkestoisessa ja kevyessä rasituksessa elimistön energian tarve on noin 2000– 2500 kcal (8. päivällinen sekä vähintään neljä kertaa viikossa iltapala.3 MJ).5 MJ) vuorokaudessa. joten tarkkaile myös omaa päivittäistä ravintotarvettasi. Elimistön toiminnan kannalta on edullista. Yli 6 tunnin väli on liian pitkä: energiavarastot ehtyvät. Ihmisen energiatarve on riippuvainen päivän aikana suoritetun fyysisen rasituksen tehosta ja kestosta. kasvisten.6–14. lounas. Varusmiehen ruokavalio on ruokaympyrän mukaisesti kasvispainotteinen sekaruokavalio.8 MJ) vuorokaudessa. hivenaineita ja vitamiineja.4–10. Tällä periaatteella pidetään tasaisesti yllä elimistön energiavarastoja. jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja riittävästi valkuaisaineita. Hiilihydraatit ovat liikkuvan varusmiehen tärkein energian lähde. Ruokailun ja liikuntasuorituksen välin tulee olla 1–2 tuntia. Nauttiessasi puolustusvoimissa tarjottavat päivittäiset ateriat saat ravinnosta riittävästi energiaa. Sotilaan Käsikirja . Kasvisvoittoinen sekaruoka sisältää runsaasti myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Varusmiehille tarjotaan päivittäin aamiainen. Yli tarpeen nautittu energia muuttuu elimistössä rasvaksi ja näin lisää kehon painoa.

Ne sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja Sotilaan Käsikirja . Runsaasti rasvaa ja/tai puhdasta sokeria sisältäviä tuotteita. Valkuaisaineet ovat elimistön tärkeimmät rakennusaineet. Fyysinen rasitus ei lisää rasvan tarvetta. kuten makeisia. viinereitä ja munkkeja syödään vain vähän ja harvoin. erityisesti liha ja maitovalmisteista. mutta vain vähän suojaravintoaineita.330 Maitotaloustuotteet sekä liha. kala ja siipikarjan liha ovat tärkeimmät valkuaisaineiden lähteet. suklaata. Kyseiset tuotteet sisältävät runsaasti energiaa. leivonnaisia. joten päivittäisen ruokavalion koostamisessa tuleekin valita vähärasvaisia tai rasvattomia elintarvikkeita. joita tulee saada riittävästi päivittäisestä ravinnosta. Leivän päällä ja ruuan valmistuksessa on hyvä käyttää kasvimargariineja ja -öljyjä.

jogurttia. Seuraavan nyrkkisäännön avulla voit varmistaa. kevytlevitteitä ja öljyjä * sokeria. hampurilaiset. maitoa. Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää (E%= prosenttia kokonaisenergiasta) 55–60 E% hiilihydraatteja 25–30 E% rasvoja 10–15 E% valkuaisaineita.331 ja vain vähän veren kolesterolipitoisuutta lisääviä tyydyttyneitä rasvahappoja. ravintoai- Sotilaan Käsikirja . leipää. SYÖ HARKITEN * voita. Jos kuitenkin alat lihoa. hedelmiä tai marjoja 2. joten pieni painon lisäys on luonnollista. viikonloppuina ja palveluksen jälkeen reservissä. kanaa tai kananmunaa 3. SYÖ JOKA ATERIALLA * viljavalmisteita. leivonnaisia ja virvoitusjuomia * paistettuja ruokia * kioskiruokaa. Noudata näitä terveellisiä ravinto-ohjeita myös vapaa-aikana. MUISTA JUODA RIITTÄVÄSTI Aikuisessa miehessä on 60 % ja naisessa 55 % vettä. etsi syyllistä ylimääräisestä ravinnosta – kuten karkeista. Varusmiespalveluksen aikana lihaksistosi kasvaa. viiliä tai juustoa * lihaa. piimää. SYÖ PÄIVITTÄIN * perunaa ja juureksia * maitovalmisteita. pizzat jne. munkeista ja tilauspizzoista – johon olet ehkä sortunut. huomio myös piilosuolan määrä) Seuraa painosi kehittymistä. Vedellä on tärkeä merkitys elimistön energian tuotannossa. ruuansulatuksessa. * perunalastuja ja muita vastaavia välipaloja * suolaa (korkeintaan 5 g vuorokaudessa. että ravintosi sisältää riittävästi palautumisen kannalta tärkeitä energiaravintoaineita ja lisäksi runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita: 1. puuroa tai mysliä * kasviksia. margariinia. Syömisen ja kulutuksen tulisi olla tasapainossa. kalaa. makeisia.

Nestettä tulee nauttia rasituksen aikana 10–15 minuutin välein 1–2 desilitraa. Pitkäkestoisessa rasituksessa kuten hiihto/jalkamarssilla voi nesteen menetys olla 4–5 litraa. Nestevajeen torjunta voidaan aloittaa jo ennen fyysisen rasituksen alkua nestetankkauksella. Kuumalla ilmalla kovassa rasituksessa voi veden menetys nousta normaalista jopa yli kuuden litran. Erityisen keskeinen on veden tehtävä elimistömme lämmön säätelijänä ja kuonaaineiden poistajana. Pelkän veden. Veden vaihtuvuus kehossa on vilkasta. Yleensä yli tunnin kestävä liikuntasuoritus/taisteluharjoitus edellyttää nesteiden nauttimista. Tällöin tunnin aikana nautittu nestemäärä on noin litra.332 neiden imeytymisessä ja niiden kuljetuksessa kehon eri osiin. miedon mehun tai laimean urheilujuoman (2. mikä jää vain hieman jälkeen hikoilun nestemenetyksestä. Lisätietoja ravinnon ja nesteiden käytöstä saat varusmiehen muonaoppaasta. Sotilaan Käsikirja .5–2 litraa vuorokaudessa. joka jaetaan sinulle palveluksen alussa.5–5 % liuos) nauttiminen on tehokkain tapa pitää yllä kehon neste. Normaalioloissa vuorokautinen nesteenmenetys virtsana. keuhkoissa hengityksen mukana haihtumalla ja ihon tai ulosteen kautta erittämällä on 1.ja elektrolyyttitasapainoa.

lisäpöytäkirjan 83.333 12 KANSALAISKASVATUS Kansalaiskasvatuksen tavoitteena on. Tässä luvussa käsitellään Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja sodankäyntiä koskevia oikeussääntöjä sekä kirkollista työtä puolustusvoimissa. Luvun lopussa on sotilaan hyviin tapoihin ja kohteliaaseen käytökseen liittyviä ohjeita. että sotilas – tuntee turvallisuuspolitiikkamme keskeisimmät perusteet. Henkeä pelastava ensiapu on esitetty luvussa 11. Opetuksen painopiste on maanpuolustuksen ja erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen selvittämisessä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa – opettaa jokaiselle sotilaalle kansainväliset sodan oikeussäännöt (v 1977 Geneven 1. Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne – selvittää varusmiehille yleisen asevelvollisuuden merkitys. Palvelusturvallisuusmääräykset sekä harjoituksissa ja marsseilla noudatettavat liikenneturvallisuusmääräykset on esitetty luvussa kuusi.1 Turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikan opetuksen tavoitteet peruskoulutuskaudella Varusmiesten turvallisuuspolitiikan opetuksen yleisinä tavoitteina on: – antaa kaikille varusmiehille tietoa maamme turvallisuuspolitiikasta aikaisempaa kouluopetusta täydentäen. artiklan mukaisesti) – selvittää maailman. Lisäksi esitetään sotilaan kannalta kenttähygieniaan liittyviä asioita sekä liikenneturvallisuusohjeita. 12. Sotilaan Käsikirja . ymmärtää sotilaallisen maanpuolustuksen merkityksen isänmaalle ja tuntee sodan keskeisimmät oikeussäännöt – tietää palvelusturvallisuuden keskeiset määräykset ja liikenneturvallisuusohjeet – osaa henkeä pelastavan ensiavun antamisen välittömän hengenvaaran torjumiseksi – osaa kenttähygieniaan kuuluvat käytännön henkilökohtaiset toimenpiteet ja ymmärtää niiden merkityksen joukon toimintakyvylle.

334 Sotilaan Käsikirja .

335 RAUHANAIKAINEN SOTILAALLINEN VOIMA LÄHIALUEILLA VENÄJÄN POHJOINEN LAIVASTO Strat 10 22 11 8 NORJA 27 000 170 48 6 20 SUOMI 32 000 230 63 15 RUOTSI 36 000 280 150 7 20 VENÄJÄN ITÄMEREN LAIVASTO 2 6 5 41 VENÄJÄN ASEVOIMAT SUOMEN LÄHIALUEELLA 160 000 850 450 90 30 Sotilaan Käsikirja .

5a) tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. 7) 8) Katso laki puolustusvoimista 2 § Sotilaan Käsikirja .336 Puolustusvoimien tehtävänä on 1) 2) 3) 4) 5) Huolehtia valtakunnan maa.ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa. antaa sotilaskoulutusta. huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä. henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalvelua. osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa. puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia. turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. 6) 6a antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen. osallistua rauhanturvaamistoimintaan sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.

337 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN ALUEJAKO Sotilaan Käsikirja .

338 Sotilaan Käsikirja .

339 MERIVOIMAT Sotilaan Käsikirja .

340 ILMAVOIMAT Sotilaan Käsikirja .

341 TILASTOTIETOA MAANPUOLUSTUSMENOISTA Sotilaan Käsikirja .

342

Sotilaan Käsikirja

343
12.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt

Perusteet
Sodan oikeussääntöjen tarkoituksena on määritellä lailliset taistelijat, suojata siviilihenkilöstö ja sotavangit sodan vaikutuksilta sekä estää tarpeettoman väkivallan käyttö. Taistelumenetelmien ja -välineiden rajoittamisen päämäärä on estää tarpeettomien vammojen sekä umpimähkäisen tuhon aiheuttaminen. Sodan oikeussääntöjen ja tapojen mukaan on kielletty tappamasta tai haavoittamasta aseestaan luopunutta sotilasta taikka julistamasta, ettei armoa anneta. Siviilien käyttäminen ihmiskilpinä sotatoimien ja sotilaallisten kohteiden suojana on kiellettyä. Sodan oikeussäännöt muodostuvat useista kansainvälisistä sopimuksista, jotka on yleensä nimetty neuvottelupaikkakunnan mukaisesti. Sopimukset ovat sopimusosapuolia sitovaa kansainvälistä oikeutta. Tärkeimpiä sopimuksia ovat Haagin sopimukset vuodelta 1907, Geneven sopimukset vuodelta 1949 ja niiden lisäpöytäkirjat vuodelta 1977 sekä Haagin sopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta vuodelta 1954. Suomi on liittynyt kaikkiin edellä mainittuihin sopimuksiin. Sopimusten vastainen toiminta tai niissä asetettujen velvoitteiden laiminlyönti rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti. Sotilaita, eli laillisia taistelijoita, ovat varsinaisiin sotavoimiin kuuluvien lisäksi ne, jotka ovat vastuunalaisen päällystön alaisia, käyttävät sotilaspukua tai selvästi erottuvaa merkkiä, kantavat aseitaan avoimesti sekä noudattavat sodan oikeussääntöjä ja tapoja. Sotilas on vihollisen valtaan joutuneena oikeutettu sotavangille kuuluvaan kohteluun. Palkkasoturi ei ole laillinen taistelija. Sotilaat noudattavat sodan oikeussääntöjä. Siten esimerkiksi sotilaskohteita sotilaana tulittavasta kiikarikivääriampujasta käytetään nimitystä tarkka-ampuja, mutta siviileitä väijyksistä ampuvasta ihmisestä puolestaan nimitystä sala-ampuja. Tällainen henkilö on rikollinen. Velvollisuus suojella ja hoitaa sairaita sekä haavoittuneita ei erittele heitä omiksi tai vihollisiksi, eikä suojelu- ja hoitovelvollisuuteen saa vaikuttaa rotu, uskonto taikka poliittinen kanta. Suojeltuja ovat siviiliväestön keskitykset, lääkintälaitokset, kulttuurikohteet sekä ympäristölle vaaralliset laitokset. Suojeluun oikeutetut lääkintähuollon henkilöt ja kohteet on merkitty Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tunnuksella; väestönsuojelun kohteet ja suojeltavat kulttuurikohteet on puolestaan merkitty niiden omilla tunnuksilla. Suojeltuja kohteita ei saa

Sotilaan Käsikirja

344
käyttää vihollista vahingoittavaan toimintaan. Jos niin menetellään, suojelu lakkaa. Sotavanki on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, arvonsa, syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Muihin kysymyksiin vastataan: "En voi vastata kysymykseen". Sotavangilta ei saa ottaa pois suojavälineitä, henkilökohtaisia esineitä eikä tuntolevyä. Väkivallan käyttö sotavankia kohtaan on kielletty. Sotavankien hyvinvointi leireillä on taattava. Heidän yhteydenpitonsa omaisiin ja mahdollisuus harjoittaa uskontoa on järjestettävä. Sotatoimet on kohdistettava siviiliväestön ja siviiliomaisuuden suojelemiseksi vain sotilaskohteisiin umpimähkäisen toiminnan sijasta; sodan oikeussäännöissä on nimetty kohteita, joita vastaan ei saa hyökätä. Miehitetyllä alueella miehittäjän on varmistettava alueelle jääneen siviiliväestön normaalin elämän jatkuminen ja toimeentulo.

Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt
1. Ole kurinalainen sotilas. Sodan oikeussääntöjen rikkominen tahraa isänmaasi, joukko-osastosi ja oman maineesi sekä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Julmuus ei heikennä vihollisen taistelutahtoa, vaan lisää sitä. 2. Taistele ainoastaan vihollisen sotilaita ja sotilaallisia kohteita vastaan. Älä tuhoa enempää kuin tehtäväsi vaatii. 3. Älä surmaa, haavoita tai vahingoita taistelukyvyttömiä tai antautuvia vihollisia. Riisu heidät aseista ja luovuta esimiehellesi. Kokoa haavoittuneet ja sairaat sekä huolehdi heistä, olivatpa he ystäviä tai vihollisia. 4. Kohtele asiallisesti ja inhimillisesti kaikkia vallassasi olevia vihollisia ja siviilejä. 5. Sotavankia ei saa pakottaa antamaan muita tietoja kuin omat henkilötietonsa. Sotavankien ruumiillinen ja henkinen kidutus on kielletty. 6. Panttivankien ottaminen on kielletty. 7. Pidättäydy kaikista kostotoimista.

Sotilaan Käsikirja

345
8. Älä vahingoita Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun ja väestönsuojelun tunnuksella varustettuja henkilöitä ja kohteita. Kunnioita valkoista neuvottelulippua sekä kulttuurikohteen ja vaarallisen kohteen suojatunnusta. 9. Kunnioita toisen omaisuutta. Ryöstäminen on kielletty. 10. Pyri estämään näiden sääntöjen rikkominen. Ilmoita havaitsemasi sääntöjen rikkominen esimiehellesi. Sodan oikeussääntöjen rikkomisesta rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti.

Kansainväliset suojamerkit

Vaarallisen kohteen tunnus

Valkoinen lippu

Punainen Risti

Punainen Puolikuu

Väestönsuojelun tunnus

Kulttuurikohde

Pohdittavaa 1. Minkä vuoksi sisällis- ja sissisodissa siviiliväestön tappiot ovat suuremmat kuin tavanomaisessa sodassa? 2. Mikä erottaa suomalaisen sissitoiminnan sissisodasta? 3. Mitä olet velvollinen ilmoittamaan sotavankina kuulustelijoille? 4. Miten toimit, jos taistelijaparisi toimii sotilaan sääntöjen vastaisesti?

Sotilaan Käsikirja

346
12.3 Kirkollinen työ

KIRKON TYÖTÄ PUOLUSTUSVOIMISSA Puolustusvoimien kirkollinen työ on evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon työtä. Sotilaspappi on kirkon virkaan vihitty pappi. Hänen työnsä jakaantuu kolmeen pääalueeseen: julistus, opetus ja sielunhoito. Näihin liittyen työhön kuuluvat myös kirkolliset toimitukset, toiminta sota-, ampumaja kertausharjoituksissa, yhteydenpito eri tahoille ja esikuntatyö sekä kaatuneiden huolto. Sotilaspappi on "seurakuntansa" sielunhoitaja. Hän on vaitiolovelvollinen ja valmis keskustelemaan kanssasi elämäsi tärkeistä ja kipeistäkin asioista. Puolustusvoimien kirkollinen työ on kirkkojen työtä puolustusvoimissa EKUMEENISTA JA USKONNONVAPAUSLAIN MUKAISTA TOIMINTAA Evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomilla varusmiehellä on oikeus osallistua jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Kirkkoon kuulumaton varusmies voi kuitenkin pyytää myös vapautusta kirkollisen työn tilaisuuksista ja opetuksesta. Eri uskontokuntiin kuuluville pyritään puolustusvoimissa järjestämään mahdollisuus oman uskontonsa harjoittamiseen. PALVELUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Muun toiminnan tavoin kirkolliseen työhön liittyvät tilaisuudet ovat palvelusta kirkkoon kuuluvalle varusmiehelle. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat sotilasyhteisön tulemista Jumalan eteen seurakuntana. Samalla tarjoutuu tilaisuus juhlan ja yhdessäolon kokemukselle sekä sotilasyhteisön ja sen yksittäisen jäsenen elämän eheytymiselle.

Sotilaan Käsikirja

347
Kirkollisen työn keskeisenä vastuualueena ovat vaikeuksissa olevat varusmiehet ja henkilökunnan jäsenet. Kirkon palvelutyön diakonian tuleekin kohdistua erityisesti heihin, joiden hätä on suurin tai joita ei muulla tavalla auteta. KIRKOLLISEN ALAN HENKILÖSTÖN ARVOMERKIT Puolustusvoimien kirkollisesta työstä huolehtivat sotilaspapit. Heitä ovat kenttäpiispa, kenttärovastit ja sotilaspastorit. Kertausharjoituksissa reservin sotilaspapit ja diakonit tekevät kirkollista työtä.
Kenttäpiispa

Rauhanturvaamisjoukoissa toimii sotilaspappeja ja sotilasdiakoneja. OMAN JOUKKO-OSASTONI PAPPI ON ______________________________________
Kenttärovasti

Ortodoksinen sotilaspastori

VARUSMIESPAPPI/ -DIAKONI ON _______________________________________ PUHELINNUMERO ON _______________________________________ KIRKOLLINEN TYÖ * tuo tarjolle Jumalan sanan ja sakramentit uskon saamista varten, * tarjoaa yhdessäolon, juhlan, hiljentymisen ja pyhyyden kokemuksia, * antaa elämänkatsomuksellisia ja -taidollisia aineksia, * antaa aineksia maanpuolustuksen eettisiksi perusteiksi, * tukee vaikeuksissa olevia sotilasyhteisön jäseniä * pitää esillä lähimmäisenrakkauden ja toisen ihmisen arvostamisen periaatteita.
Sotilaspastori

Sotilasdiakoni varusmiespappi/ diakoni

Sotilaan Käsikirja

348
RIIDASSA ON SODAN SIEMEN Ihmiskunta ei ole oppinut omasta historiastaan. Sotia käydään yhä kaikkialla. MIKSI SOTIA KÄYDÄÄN? Sotia aiheuttavat mm taloudelliset, ideologiset ja kansalliset ristiriidat: * väkivaltaiset ja epäoikeudenmukaiset valtarakenteet * rikkaiden ja köyhien maiden välinen ero, taloudellisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen * luonnonrikkauksien (esimerkiksi öljyn) väheneminen ja niistä kilpaileminen * taistelu elintilasta, väestönkasvu * rotujen, heimojen tai eri kieliryhmien väliset ristiriidat * kansallinen ja kansainvälinen politiikka * suurvaltapolitiikka * uskonnon käyttäminen poliittisten päämäärien välikappaleena. Sodan juuret ovat aina ihmisessä, hänen kyvyttömyydessään sovitella asioita ja tulla vastaan toista ihmistä. Sota on ihmisen itsekkyyttä. Ihminen ei kykene tai halua asettua toisen asemaan. Pienimmässäkin riidassa on jo sodan siemen. Sodassa on kysymys monella tasolla ilmenevästä väkivallasta. Aineelliset vahingot ovat vain osa sodan aiheuttamista kärsimyksistä. Sodan siemen voi itää myös yhteiskunnan rakenteissa. Väkivallan kynnys madaltuu, kun ihminen kokee jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Esivalta ja sen osana armeija pyrkivät pitämään yllä järjestystä ja oikeudenmukaisuutta. Sota on joskus pienempi paha ja välttämätön keino oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Osa ihmisistä on päätynyt pasifismiin eli aseiden ja voimakeinojen käytöstä kieltäytymiseen. Pasifistisessa ratkaisussa lähimmäisen ja yhteiskunnan etu voi jäädä toisarvoiseksi. Pääosa kristillisistä kirkoista, Suomen evankelisluterilainen kirkko mukaan lukien, on päätynyt näkemykseen oikeutetusta puolustautumisesta. Sen mukaan laillisella hallituksella on oikeus pitää asevoimia ja puolustautua tarvittaessa myös asein.

Sotilaan Käsikirja

349
Aseellisen voimankäytön tulee täyttää seuraavat ehdot: 1. 2. 3. 4. 5. Se on viimeinen keino Se on pienempi paha Sitä tulee käydä laillisen esivallan johdolla Sillä tulee pyrkiä palauttamaan rauha ja estämään vääryys Sillä tulee välttää tarpeeton hävitys ja kärsimys

RAUHA ON TOISEN IHMISEN RAKASTAMISTA Rauhantyön juuret ovat lähimmäisenrakkaudessa. Jeesus antoi omassa elämässään siitä esimerkin. Hän opetti: "Rakasta Herraa, Jumalaasi..." ja "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Mt. 22:37–39). Kristillinen evankeliumi on ilosanomaa, sanomaa rakkauden mahdollisuuksista. Voimme puhua rauhasta silloin, kun oikeudenmukaisuus ja rakkaus toteutuvat ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan jäsenten ei tarvitse silloin tuntea pelkoa eikä epävarmuutta elämänsä tai tulevaisuutensa suhteen. Kristinusko on toimintaa rauhan puolesta. Uskon väärinkäyttöä on, jos kristinuskolla pyritään perustelemaan sodan oikeutusta ja jos se valjastetaan militarismin palvelukseen. Pohdittavaa – Asetutko sivustakatsojaksi, kun toista ihmistä lyödään? Jos Sinulle läheinen ja merkittävä ihminen on vaarassa, oletko valmis toimimaan häntä puolustaen silläkin ehdolla, että vaarannat toiminnallasi jonkun toisen tai itsesi? – Mitä voit yksityisenä ihmisenä tehdä rauhan hyväksi? – Millaisia poliittisia päätöksiä tarvitaan rauhan turvaamiseksi ja edistämiseksi? – Onko maailmanlaajuinen rauha mahdollinen? Varusmiespalveluksen aloittaminen saattaa olla "kulttuurishokki". Yksityisyyden sijaan jaat yhteisen tuvan monen erilaisen palvelustoverin kesken. Aikaisemman vapautesi tilalla on täsmällinen viikko- ja päiväohjelma. Vaikka elämänmuutos on tilapäinen, edessä olevat 6–12 kuukautta saattavat tuntua ylivoimaisen pitkältä ajalta. Joskus voi kokea olevansa vaikeuksissa itsensä kanssa.

Sotilaan Käsikirja

että kaksi ihmistä kulkisi elämäntaivalta toisiinsa sitoutuneina. eivätkä ne vastaa aina odotuksia. mutta myös hyödyllisiä. vaikuttavat monet asiat: 1. joka asettaa Sinut kasvotusten itsesi ja elämän todellisuuden kanssa. Seurusteletko? Elätkö avioliitossa? Onko palvelusaika muuttanut tätä merkittävää ihmissuhdetta? Ihastun – vihastun – rakastan 1. Pyrkimyksenä tulee olla se. rakastumiseen ja yhteisen taipaleen aloittamiseen liittyy syvä onnen tunne sekä toivo valoisasta tulevaisuudesta. ettei toisessa ole mitään puutteita. Yhteisiä hetkiä on vähän. 2. morsiamesi/sulhasesi tai vaimosi/miehesi odottaa yhdessä vietettävältä viikonloppuvapaalta! Ehkä huomaatte. "Siviilitaustasi" on tälläkin hetkellä merkittävä voimavarasi. Koko elämän sisältö ja mielekkyys rakentuu silloin yhteisille hetkille ja suunnitelmille. vaan suunnasta ja elämän tärkeistä valinnoista ja ratkaisuista päätetään yhdessä. Ennemmin tai myöhemmin suhteen luonne muuttuu. Erimielisyydet etäännyttävät heitä toisistaan. Parisuhteen kriisivaihe saattaa ajoittua varusmiespalvelusaikaan. ettei kaikissa asioissa ollakaan samaa mieltä. mutta samalla toinen toistaan kunnioittaen ja kuunnellen. Lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteiden kautta kehittyy vähitellen malli siitä.350 Siihen. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä. 2. Ihastumiseen. koska ne voivat auttaa Sinut uuteen kasvuun. Kaksi erilaista ihmistä erilaisine taustoineen huomaavat. Tuntuu. Jokainen kantaa mukanaan "omaa historiaansa". 3. Kumpikaan ei ole itseoikeutettu "kapteeni aluksella". miten kohtaamme erilaiset elämäntilanteet ja vastoinkäymiset. Sotilaan Käsikirja . Entiset ja nykyiset ihmissuhteesi voivat antaa henkistä tukea. 3. miten vaikeudet kohdataan ja miten ne pyritään voittamaan. Kysy mitä tyttö-/poikaystäväsi. että on koettu puolin ja toisin myös pettymyksiä. jota tarvitset palvelusaikana. Varusmiespalvelus ei ole välttämättä ensimmäinen eikä viimeinen elämänkokemus. Pysähtymällä hetkeksi voit pohtia Sinulle tärkeitä asioita sekä oppia uutta itsestäsi ja kehittyä suomalaisena miehenä tai naisena.

4 Ympäristövalvonta Henkilö. Sen vuoksi majoitustilojen pölyttömyys ja puhtaus ovat tärkeitä. Yhdessä voitte löytää ne myönteiset voimavarat ja mahdollisuudet. miten hyödyllistä ja vapauttavaa on puhua kipeistäkin asioista turvallisen kuuntelijan kanssa. Tunne vastuusi myös palvelustoveristasi. Esimiestesi lisäksi käytettävissäsi on taistelijaparisi. että hänen sotilaillaan on mahdollisuus pitää yllä henkilökohtaista hygieniaa. Älä haudo vaikeuksiasi yksin äläkä epäröi tarvittaessa kääntyä luotettavan henkilön puoleen. Monen elämässä merkittävä oivallus on ollut huomata. älä epäröi puhua hänen kanssaan. joita Sinulla on käytettävissäsi. sosiaalikuraattori ja terveydenhuoltohenkilöstö (lääkäri tai sairaanhoitaja). Peseydy kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen. Esimerkiksi luvatta poistuminen tai lomalta palaamatta jääminen johtavat vain vaikeuksien lisääntymiseen.351 Opettele puhumaan tunteistasi ja kuuntelemaan myös kumppanisi tunteita. Oikeastaan vain sitä kautta oppii paremmin tuntemaan itseään ja toista. HAE AJOISSA APUA Älä anna vaikeuksien kasaantua. on vaivannäön arvoinen. joka merkitsee paljon. Vaihda kastuneet varusteesi kuiviin ja kuivata märät varusteesi. Ihmissuhde. auttaa häntä tai hakea apua muilta auttajilta. Vaihda likaiset ja rikkoontuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. Joukon johtaja vastaa joukkonsa toimintakunnosta ja siitä. Jos huomaat toisen varusmiehen olevan vaikeuksissa. Keskinäinen kiintymys syvenee ja lujittuu. 12. Opettele sanomaan hänelle myönteisiä asioita ja ilmaisemaan kiintymyksesi.ja joukkokohtainen hygienia Jokainen sotilas on vastuussa omasta ja varusteidensa puhtaudesta ja vaikuttaa siten myös tartuntatautien. sotilaspappi. Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen tai pureskele ksylitolipurukumia tai -pastilleja. biotaisteluaineiden sekä syöpäläisten leviämisen estämiseen. Jos Sotilaan Käsikirja . Käsienpesu on tärkein ja helpoin henkilökohtaisen hygienian toteuttamistapa! Yhteisasuminen kasarmiolosuhteissa lisää tartuntatautien leviämisriskiä. äläkä toimi harkitsemattomasti.

käytä juoksevaa vettä ja puhdista se keittämällä. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne. Hyvään vesikuriin kuuluu myös vesistöjen ja vesilähteiden suojeleminen tahalliselta tai tahattomalta saastumiselta ja likaantumiselta. Puhdistamatonta ja käsittelemätöntä pintavettä ei saa juoda tai käyttää ruuanvalmistuksessa.352 olet sairastunut tarttuvaan tautiin. sateelta ja auringonvalolta. että et tartuta muita. Niitä ei saa jättää maastoon. Käytä aina vain puhtaaksi todettua vettä! Elintarvikehygienia Elintarvikehygienian tavoitteena on estää elintarvikkeiden pilaantuminen ja sairauksien leviäminen elintarvikkeiden tai niiden valmistus. Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kuljetuksen aikana erillään ampumatarvikkeista. Vaarallisimmat ja yleisimmät veden laatua heikentävät tekijät ovat eläinten ja ihmisten ulosteet. puhdistustabletilla tai suodattamalla. Pese kätesi tai käytä käsien desinfiointiliuosta aina ennen ruoan valmistusta ja ruokailua. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruoan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Jos joudut turvautumaan pintaveteen. Käytä ruoan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa. Vesihygienia Vesihygienian tavoitteena on estää vedestä aiheutuvat tai veden välityksellä leviävät välittömät terveysriskit. ottimia tai kertakäyttökäsineitä älä omaa lusikkahaarukkaasi. Kuumenna lämpimänä tarjottava ruoka kiehuvaksi ja keitä tai paista ruoka täysin kypsäksi. polttoaineista ja jätteistä sekä suojaa ne pölyltä. on velvollisuutesi hakeutua hoitoon ja toimia niin. Käytettävien pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia.ja tarjoiluastioiden välityksellä. Älä jätä elintarvikkeita tai ruoka-astioita valvomatta. Pidä ruokailuvälineesi puhtaina! Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa! Sotilaan Käsikirja . vaan käytetyt pussit kerätään ja hävitetään lajiteltuna muiden jätteiden mukana.

ilmanvaihtoon. Tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti asevelvollisten ympäristönsuojeluasenteisiin myös yleisellä tasolla. valaistukseen.ja vesiensuojelu sekä jätehuolto Puolustusvoimien ympäristönsuojelukoulutuksen päämääränä on estää harjoitusmaastojen ja koulutuksessa käytettävien yksityisalueiden kuluminen. vahingoittuminen ja roskaantuminen. lämpötilaan. joilla pyritään ehkäisemään ennalta majoittumiseen liittyvät terveysriskit. peseytymismahdollisuuksiin. Jätteiden ja jätevesien säilyttäminen. kuljettaminen. rakennusmateriaaleihin.ja jätehuoltojärjestelyihin sekä tilojen siisteyteen ja puhtaanapitomahdollisuuksiin. äänieristykseen. kuva Sotilaan Käsikirja . Yhteismajoituksessa jokainen on velvollinen noudattamaan siisteyttä ja ottamaan huomioon palvelustovereiden asumismukavuuden. jäteöljyjen ja kaikkien haitallisten aineiden valuminen maahan ja edelleen pohjavesiin – noudata suojaetäisyyksiä. Rakennevaatimukset liittyvät majoitustilojen riittävään kokoon. käsittely ja sijoittaminen eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. Sotilaan ympäristösuojelutoimenpiteet: – älä jätä mitään roskia luontoon vaan vie ne niille osoitettuun paikkaan – vältä melua ja lähialueiden asukkaiden ja eläinten tarpeetonta häiritsemistä – estä polttoaineiden. Säästä palvelustovereitasi turhalta melulta! Ympäristön. kerääminen. käymälä.353 Majoitushygienia Majoitushygienialla tarkoitetaan niitä toimia ja majoitustilojen rakennevaatimuksia. kosteuteen.

354 Jokamiehenoikeudet maastossa Sotilaan Käsikirja .

355 12. Kun nopeutesi kasvaa 40 km/h:sta 50 km/ h:iin. Turvavyön käyttö on pakollista kaikille autossa matkustaville. Pelkkä törmäystyyny ilman turvavyötä antaa noin 20 %:n suojan. myös taksin takaistuimella matkustaville. Tehtävä: Mieti mikä tekee varusmiesten loma-ajoista vaarallisia. että erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen. Äkkipysäyksessä sinuun kohdistuvat voimat ovat suuria jo taajamanopeuksilla. kun nopeutesi ylittää 7 kilometriä tunnissa. et enää pysty käsilläsi pitämään itseäsi paikallaan. kun pelkkä turvavyö estää noin 50 % kuolemista. Liikenne ei ole leikkiä eikä kilparata! Varusmiehille tapahtui yhteensä 35 kuolemaan johtanutta liikenne-tapaturmaa kymmenen vuoden aikana vuosina 1991–2000. Tapaturmista sattui palveluksessa 4 tapaturmaa ja lomalla. Sotilaan Käsikirja . Esimerkiksi 70 kiloa painavan henkilön törmäyspaino 50 kilometrin tuntinopeudella on noin 3 000 kiloa. Loma-ajat ovat siten varusmiesten liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisinta aikaa. jalankulkijan kuoleman todennäköisyys kasvaa yli kymmenkertaiseksi. Ilmatyyny ei korvaa turvavyötä. Siksi ilman turvavyötä takapenkillä istuva ruhjoo alleen etupenkillä istuvan. jotka viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana joutuivat kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen. Loukkaantuneista jopa kolme neljästä olisi selvinnyt lievemmillä vammoilla tai kokonaan ilman vammoja.5 Liikenneturvallisuus Harjoituksiin ja marsseihin liittyvät varo-oppituntien liikenneturvallisuusohjeet on esitetty luvussa kuusi. jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäyksessä kasvaa yli kaksinkertaiseksi Kun nopeutesi kasvaa 30km/h:sta 60 km/h:iin. Ajonopeus Ajonopeuksilla on ratkaiseva merkitys sekä sinun. Turvavyö Turvavyön käyttäminen olisi pelastanut puolet niistä. Törmäystyyny ja turvavyö yhdessä antavat parhaan mahdollisen suojan. Toisaalta. vapaalla ollessa tai lomamatkojen aikana yhteensä 31 tapaturmaa.

Vaikka tunnet matkan alkaessa itsesi virkeäksi. Vaikka rattijuopumusraja 0. joten torju väsyneenä ajamista riittävällä levolla ennen ajoon lähtöä. virkistymällä kahviossa ja pitämällä kanssamatkustajat hereillä sekä vaihtamalla kuljettavaa tai vuorottelemalla kuljettaa tarvittaessa ja joka tapauksessa noin 45 minuutin välein. Karkea nyrkkisääntö on. Väsyneenä ajaminen on aina vaarallista. Väsymys Useissa varusmiesten liikenneonnettomuuksissa on ollut syynä kuljettajan nukahtaminen. joka luovuttaa autonsa päihtyneelle. poliisilla on aina oikeus keskeyttää matkanteko. ellet ole ajomatkan päättymisestä arvioitujen 24 edeltävän tunnin aikana nukkunut vähintään kuutta tuntia yhtäjaksoisesti. Matkustajien on pidettävä kuljettaja tarkkaavaisena ja hereillä keskustelemalla kuljettajan kanssa. virkistymällä kävellen. jonka kustannuksia vakuutus ei korvaa. joten päihtyneen kuljettajan tarjoamasta kyydistä kannattaa kieltäytyä.356 Toisaalta nopeuden vähentäminen lisää matka-aikaa vähemmän kuin yleensä luullaan. Veren alkoholipitoisuuteen vaikuttavat alkoholin määrän lisäksi myös monet yksilölliset tekijät. Esimerkiksi taajamanopeuden laskeminen 50 km/h:sta 30 km/h:iin lisää matka-aikaa vain noin 20 %.5 promillea ei ylittyisikään. mikäli hän katsoo kuljettajan suorituskyvyn heikentyneen. Siten esimerkiksi 80 kg painavan henkilön maksa polttaa alkoholia noin 8 g tunnissa. Alkoholi Yhden tunnin aikana maksa hajottaa yhden gramman puhdasta alkoholia kymmentä painokiloa kohden. Myös matkustaja joutuu onnettomuustilanteessa maksajaksi. Päihtyneenä ajaminen on rikos. Alkoholin palaminen 80 kg painavalla henkilöllä Alkoholimäärä pullo keskiolutta 1 tunti 30 min pullo A-olutta 2 tuntia pullo punaviiniä 9 tuntia pullo viinaa 22 tuntia. että kaksi pulloa keskiolutta nostaa 70 kg painavan henkilön veren alkoholipitoisuuden 0. Sotilaan Käsikirja . lepäämällä matkan aikana pysäköintipaikalla. toimii rikollisesti.3 promilleen. Se. voit väsähtää liikenteessä.

– pysymällä raittiina ratissa. Muista aina: – pitää riittävän suurta turvaetäisyys – ennakoida tuleva tilanne kaikissa ajo-oloissa – suhteuttaa nopeus keliin. että – tuttukin tie voi olla yllättävä – tiellä liikkuu muitakin – ajoon on varattava riittävästi aikaa – tiellä voi olla "mustaa jäätä". vaan kyseessä on varoitus. Liian suuri tilannenopeus voi aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita. Pidä aina ajaessasi turvavyö kiinni ja muista. Tarkkaile sen vuoksi omia reaktioitasi lääkkeeseen. että lääke aina ja kaikilla heikentäisi liikenteessä vaadittavia taitoja. – ottamalla huomioon sääolot. Varusmiesten liikenneonnettomuudet johtuvat: – vääristä liikenneasenteista – liian suuresta tilannenopeudesta – vähäisestä ajokokemuksesta – rattiin nukahtamisesta – vanhasta ajoneuvokalustosta. – ottamalla huomioon liikennetiheys. Älä anna kaverin vaikuttaa ajotapaasi. Pysy poissa ajoneuvon ohjaimista. Sotilaan Käsikirja . jota ei näe tuulilasin sisäpuolelta. Muista levätä riittävästi myös lomalla ollessasi Liikennekuri ja asenteet ovat höltyneet. että lääke olisi aina täysin turvallinen liikenteessä. Vain sinä itse tunnet kelin ja ajoneuvosi. varsinkin nopeusrajoituksia. Lääkepakkauksen varoituskolmion puuttuminen ei takaa sitä. jos olosi tuntuu normaalista poikkeavalta. Älä koskaan yllytä ketään ajamaan yli taitojensa. Sen vuoksi autolla ajoa ei ole kielletty lääkettä käyttävältä. Kohenna sinä niitä : – noudattamalla liikennesääntöjä.357 Lääkkeet Suorituskykyä tai tarkkuutta heikentävien lääkkeiden pakkauksiin on painettu punainen varoituskolmio. Se ei välttämättä tarkoita. kalustoon ja ajokokemukseen.

358 Pidä huoli autosi kunnosta ja sen ajoturvallisuudesta KÄYTÄ HEIJASTINTA LIIKKUESSASI JALAN. KÄYTÄ LOMAKULJETUKSIA JA JULKISTA LIIKENNETTÄ. KÄYTÄ HYVÄKSESI SAAMIASI ILMAISIA LOMAMATKOJA. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

joissa puolestaan voidaan keskittyä sellaisiin asioihin. kursseja ja perehdyttämistilaisuuksia järjestetään sekä omaan tehtävääsi että yleisemmin aselajiisi liittyen. siirretään koulutetut joukot reserviin sodan ajan kokoonpanossaan. jonka jälkeen muodostetaan ja koulutetaan uusi joukko uudesta saapumiserästä. Reservin kertausharjoituksia on noin 3–7 vuoden välein. Varusmiesaikana samaan sodan ajan joukkoon sijoitetut reserviläiset pitävät yhteyttä ja harjoittelevat sotilastaitojaan reservissä puolustusvoimien ohjauksessa. Vapaaehtoisessa toiminnassa annetaan oman sodan ajan tehtävän kannalta tärkeää koulutusta. Sodan ajan yksiköt harjoittelevat tarvittavia sotilastaitoja omien johtajiensa johdolla oikeassa kokoonpanossa ennalta tehdyn suunnitelman poh- Sotilaan Käsikirja . joita ei voida omaehtoisessa harjoittelussa toteuttaa. Sen jälkeen koulutus tapahtuu sodan ajan kokoonpanossa.359 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUSKOULUTUS RY:N ANTAMA KOULUTUS Sodan ajan joukko tai sen osa muodostetaan peruskoulutuskauden koulutusvalintojen yhteydessä ja kootaan yhteen viimeistään joukkokoulutuskauden alussa. mikä on kokemusten perusteella tärkeä tekijä joukon sodan ajan henkiselle kestävyydelle ja suorituskyvylle. Näin olet paremmin valmistautunut kertausharjoituksiin. Vanha joukko ja sen kokoonpano eivät kokonaan katoa. Varusmiehenä saatua koulutustasoa on pidettävä yllä ja kehitettävä myös reservissä. Harjoituksia. Kokoonpanot säilyvät noin 5–10 vuotta. Tämä lisää joukon kiinteyttä. Harjoittelu pitää tietosi ajan tasalla. Samaan joukkoon kuuluvat kokevat näin samat rasitukset ja onnistumiset sekä oppivat tuntemaan toisensa niin esimiehet kuin alaiset. Sotilaallisia taitoja on mahdollista ylläpitää ja kehittää myös vapaaehtoiselta pohjalta. Kun varusmiespalvelus päättyy. Harjoituksissa joukkoon voivat liittyä siihen kuuluvat reserviläiset ja henkilökunta. sillä se pyritään pitämään mahdollisimman koossa uudessa tehtävässä. Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminta on puolustusvoimien tukemaa ja reserviläisten vapaaehtoisuuteen perustuvaa koulutusta. Harjoitukset toteutetaan puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina. Koulutus voi tapahtua Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa tai Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla. Näin syntyviä kokonaisuuksia harjoitetaan reservin kertausharjoituksissa.

Toiminta on monipuolista ja tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja osallistujan mielenkiinnon mukaan. Kokoontuminen sodan ajan joukossasi antaa sinulle hyvän mahdollisuuden tutustua lähimpiin taistelijapareihisi. niin ole mukana myös joukkosi vapaaehtoisessa toiminnassa. Tavoitteena on saada vapaaehtoiset toimimaan oman kotinsa lähipiirissä. Toiminnan päämääränä on kansalaisten ja koko yhteiskunnan mahdollisimman hyvä valmius selvitä poikkeusoloista ja normaaliajan häiriötilanteista sekä luja maanpuolustustahto. joka johtaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten ohjaamana sekä tukemana vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. mutta täydentää hyvin niissä annettavaa koulutusta. Koulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutus ry:n maanpuolustuspiireissä sekä niiden paikallisosastoissa. Tämä ei korvaa tai poista varsinaisia kertausharjoituksia. Paikallisosastoissa koulutetaan vapaaehtoisia poikkeusoloja varten yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa. Sotilaan Käsikirja . Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssit ja muukin puolustusvalmiutta palveleva vapaaehtoistoiminta otetaan huomioon reservin ylennyksissä. Kiinteässä joukossa sinä tunnet kaverit ja he tuntevat sinut. Joukkojen vapaaehtoinen yhteydenpito ja toiminta on osa sodan ajan joukkojen harjaantumista. kun se tapahtuu sotilasaseilla ja asejärjestelmillä. Puolustusvoimat johtaa Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla tapahtuvan koulutuksen silloin. Maanpuolustuskoulutus ry on koulutusorganisaatio. joiden kanssa joutuisit poikkeusoloissakin toimimaan.360 jalta. Sotilaallinen koulutus sisältää miehistö-. Tuntemisen kautta luottamus oman joukkosi toimintakykyyn lisääntyy. Se ei vie paljon ajastasi. aselaji. Yhdistyksen tehtävänä on täydentää omalta osaltaan asevelvollisten koulutusta ja valmentaa kansalaisia poikkeusolojen organisaatioihin sekä antaa vapaaehtoisille yli 15 -vuotiaille Suomen kansalaisille tietoja ja taitoja poikkeusoloja varten. jotka ovat yleensä kuntakohtaisesti organisoituja.ja johtajakursseja. Oletpa sitten varusmiespalveluksesi päättävä tai jo pidempää reservissä ollut. Kaikki paikallisosastoissa hankkimasi koulutus hyödyttää välittömästi juuri Sinua ja lähiympäristöäsi.

mil.fi www. vaativiin tehtäviin sodan ajan organisaatiossa. Reserviupseerin jatkotutkinnon suorittaneet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin.fi www. Tutkinto edellyttää 40 yliopistollisen opintoviikon suorittamista Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-ohjelmassa.fi VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS TUKEE VALMIUTTA Sotilaan Käsikirja . Opiskelemaan pääsyn edellytyksenä on yleinen korkeakoulukelpoisuus.fi www.milnet. Sen suoritettuaan voi siirtyä muualle opiskelemaan.mil-liikunta.ja paikallisosastotoiminnasta saat lisätietoja varusmiesaikanasi esimiehiltäsi. Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoiminnasta ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kurssi. varusmiesaikainen johtajakoulutus ja Maanpuolustuskorkeakoulun hyväksytty pääsykoe.mpkk. hakeutua jatkamaan sotatieteiden opintojaan tai palvella kouluttajana puolustusvoimissa. Reserviupseerin jatkotutkinto muodostaa samalla sotatieteiden maisterin opinto-ohjelman perusopinnot ja antaa kelpoisuuden määräaikaiseen reserviupseerin virkaan rauhan ajan puolustusvoimissa.mpkry.net www. Reservissä saat tietoa muun muassa internet -sivuilta osoitteista www.361 Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden opinto-ohjelmassa voidaan suorittaa reserviupseerin jatkotutkinto.

Uusia opistoupseereita ei enää koulutusjärjestelmän muututtua kouluteta. Sotilasammattihenkilöiden ja sopimussotilaiden tehtäviin edellytetään vähintään peruskoulua. Lisätietoja sotilasammateista saat perusyksikkösi kouluttajilta ja tietoja opiskelusta voi kysyä työharjoittelussa olevilta kadeteilta. Upseereiden ja sotilaspapiston tehtävät sekä osa erikoisupseerin tehtävistä edellyttävät akateemista koulutusta. Hakuohjeet ja hakuvaatimukset julkaistaan valtakunnallisissa sanomalehdissä ja Ruotuväkilehdessä. Erikoisupseerin tehtäviin voi hakeutua myös ammattikorkeakoulututkinnon kautta. sotilasammattihenkilöiden sekä sopimussotilaiden tehtävät. Maanpuolustuskorkeakouluun pyritään keväällä ja pääsykokeet ovat alkukesällä. Myös sotilasammattihenkilön vakinaisia tehtäviä voi hakea. Ilmoita joukkueesi johtajalle ja yksikkösi päällikölle haastattelun yhteydessä. Maanpuolustuskorkeakouluun halukkaat harjoittelevat yleensä kouluttajan tehtävissä. erikoisupseerien.362 14 SOTILASAMMATIT JA VARUSMIESPALVELUS Varusmiespalvelus peruskoulutuksena sotilasalalle Varusmiespalvelus on pääsyvaatimus ja samalla peruskoulutus sotilasalalle. Huomaat. Varusmiespalveluksen jälkeen sinulla on mahdollisuus hakea sopimussotilaaksi. Lisäksi voit testata omaa soveltuvuuttasi sotilasalalle. Miehistökoulutuksen saaneet sopimussotilaat puolestaan työskentelevät vaativissa erikoistehtävissä esimerkiksi kuljettajina. Jos tavoitteenasi on sotilasammatti tai harkitset niitä. että puolustusvoimissa on varsin paljon myös siviilihenkilöstön tehtäviä. jos olet kiinnostunut sotilasammateista. sotilaspapiston. Heidän tehtävänsä jakautuvat tulevaisuudessa vähitellen upseereiden. Kaikki tehtävät ovat avoinna sekä miehille että naisille. Varusmiespalveluksen aikana saat kuvan puolustusvoimista työpaikkana ja puolustusvoimien tarjoamista ammateista. erikoisupseereiden ja sotilasammattihenkilöiden hoidettaviksi. Ohjeet hakemisesta Maanpuolustuskorkeakouluun ovat yksikön ilmoitustaulul- Sotilaan Käsikirja . suorita peruskoulutuskauden palvelus hyvin ja ilmoita halukkuutesi aliupseerikouluun ja reserviupseerikouluun. Sotilasalaan kuuluvat upseerien.

Upseeriksi opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä.ja aselajikouluissa. täydennysja jatkokoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Puolustusvoimissa palvelee noin 17 000 henkilöä. Aikaisemmin puhuttiin upseerin tutkinnosta. Puolustusvoimat antaa henkilöstölleen perus-. Sotilasammatit on esitelty myös korkeakoulujen ja oppilaitosten valintaoppaissa. Puolustusvoimat tarjoaa haasteellisen ja mielenkiintoisen työn: työn. ammatinhallinta ja toiminta työyhteisössä. jotka ovat samalla reserviupseerin jatkotutkinto sekä sotatietei- Sotilaan Käsikirja . joustavuus ja yhteistyö. Osa opinnoista suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamina puolustushaara. Yksikön yksikköupseerilla on lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun esitteitä. tuloksellisuus.kuin siviilitehtävissä. joka tarjoaa monipuolisia tehtäviä ja palveluspaikkoja eri puolilla Suomea niin sotilas. JOHTAJAKOULUTUS AVAA MAHDOLLISUUKSIA SOTILASALALLE Puolustusvoimat työnantajana ja sotilasammatit Puolustusvoimat on työnantaja.363 la. Siviiliviroissa edellytetään tehtävään sopivaa siviilikoulutusta. Sotilasviroissa edellytetään varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Jatkotutkinnot ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Kotimaan tehtävien lisäksi puolustusvoimissa on mahdollisuus monipuolisiin kansainvälisiin tehtäviin. joka on koulutuksen uudistuessa muuttunut sotatieteiden maisterin tutkinnoksi. Uralla ja tehtävissä menestymiseen vaikuttavat tuloksellisuus. jolla on tarkoitus. Henkilöstöltä edellytetään alansa peruskoulutusta ja työkokemusta. Upseerin akateeminen koulutusohjelma muodostuu upseerin perusopinnoista. Mikä seuraavista puolustusvoimien ammateista ja tehtävistä sopisi Sinulle? Upseerikoulutus ja upseerin ammatti Sotilasalan akateeminen tutkinto suoritetaan sotatieteissä. Puolustusvoimien toimintaa kuvaavat tavoitteellisuus. Kaikissa tehtävissä on eduksi hyvä kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky sekä kielitaito.

Upseerin koulutusohjelma on kuvattu alla olevassa kuvassa. Sotatieteiden maisterin opintoihin sisältyy kandidaatin tutkinto ja kandidaatin tutkintoon puolestaan sisältyvät upseerin perusopinnot. Opiskelu sotatieteiden maisteriksi tapahtuu siten kolmiportaisesti joko yhtämittaisesti tai välillä työelämässä ollen. siviilikoulutus Sotilaan Käsikirja . 60 55 PÄÄLLYSTÖKOULUTUS Ylimmän johdon kurssi RESERVIN TUOTTAMINEN UPSEEREIDEN PERUSKOULUTUS Toimialapäällikkökurssi ERIKOISUPSEEREIDEN KOULUTUS SOTILASAMMATTIHENKILÖIDEN KOULUTUS Vakinaiset erityistehtävät UPSEEREIDEN JATKO.364 den kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkinnosta.JA TÄYDENNYSKOULUTUS 50 Ylemmän päällystön kurssi 44 Sotatieteiden tohtori Yleisesikuntaupseerikurssi 36 – 38 TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus Esiupseerikurssi 34 – 35 Jatkokurssi 28 – 30 Täydennyskoulutus 10 v määräaikainen tehtävä RESERVIN TUOTTAMINEN Peruskurssit 25 Sotatieteiden maisterin tutkinto 5v määräaikainen tehtävä 23 Sotatieteiden kandidaatin tutkinto 21 Upseerin perusopinnot / reservin upseerin jatkotutkinto Yliopisto / Korkeakoulu Ammattikorkeakoulu Jatkokurssi Peruskurssi 20 IKÄ Valintakoe Mahdollinen oppisopimuskoulutus Varusmieskoulutus.

Tykistökoulussa. Ilmatorjuntakoulussa. Ilmavoimien opiskelijat opiskelevat Ilmavoimien Viestikoulussa Tikkakoskella. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan yksikön varapäällikön tehtäviin ja rauhan ajan kouluttajan tehtäviin.365 Upseerin perusopinnot antavat kelpoisuuden määräajaksi täytettävään reserviupseerin virkaan. Maavoimien kaikkien opiskelijoiden yhteiset perusopinnot järjestetään Maasotakoulussa Lappeenrannassa.ja asiantuntijatehtäviin. Määräajan pituus on viisi vuotta. Perusopintojen laajuus on 60 opintoviikkoa Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti. jota voidaan kerran jatkaa toisella viidellä vuodella. Merivoimien laivasto. Viestikoulussa ja Urheilukoulussa. Palveltuaan määräajan virassa henkilö voi siirtyä reserviin koulutustuen ja/tai palvelusaikakorvauksen ansainneena tai jatkaa opiskelujaan. Henkilö voi valintansa mukaan joko ottaa viran vastaan tai hakeutua jatkamaan opintojaan joko Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muissa yliopistoissa. Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuorevedellä ja Ilmasotakoulussa Kauhavalla. jonka suorittaneet sijoitetaan reservissä vaativiin sodan ajan tehtäviin.ja rannikkolinjojen opiskelijat opiskelevat Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä. Upseerin perusopinnot muodostavat samalla reserviupseerin jatkotutkinnon. Määräaikaisen kouluttajan sotilasarvo on aluksi vänrikki. Valmistumisen jälkeen sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneet upseerit palvelevat aluksi luutnantteina joukkueen kouluttajina ja eri Sotilaan Käsikirja . Reserviupseerin jatkotutkinto antaa kelpoisuuden määräaikaiseen virkaan. Eriytyvät aselajiopinnot ovat Maasotakoulussa. Pääosin Helsingissä suoritettavien opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Pioneerikoulussa. korkeakouluissa ja oppilaitoksissa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan yksikön päällikkötehtäviin ja kouluttaja. Opiskeluoikeuden saamiseen vaikuttavat perusopintojen opinnot ja vuosikokeen tulokset sekä mahdolliset määräaikaisen palveluksen aikana suoritetut opintonäytteet.

Opiskelijaksi hyväksymiseen vaikuttavat aikaisemmat opinnot ja vuosikokeen tulokset sekä mahdolliset määräaikaisen palveluksen aikana suoritetut opinnot. Palvelusaika nuoremman upseerin määräaikaisessa virassa on kymmenen vuotta ja sitä voidaan jatkaa yhden kerran viidellä vuodella. Upseerit palvelevat valmistumisen jälkeen aluksi yliluutnantteina saapumiserän johtajina tai yksikön varapäällikköinä. huollon ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Esiupseerikurssin jälkeen upseeri on majurina toimistopäällikkönä joukko-osastoissa ja sotilaslaitoksen opettajana sekä everstiluutnanttina osastoesiupseerina eri esikunnissa. Yleisesikuntaupseerit ovat majurina osastoesiupseereina maanpuolustusalueen esikunnissa.) komentajan tehtäviin ja rauhan ajan perusyksikön päällikön tehtäviin. Sodan ajan joukkoyksikön komentajakurssi ja rauhan ajan perusyksikön päällikkökurssin jälkeen upseeri palvelee kapteenina perusyksikön päällikön. toimistoupseerin ja sotilasopetuslaitosten opettajan tehtävissä. kansainvälisen toiminnan. Pääosa upseereista palvelee erilaisissa johdon. suunnittelun. Opintojen päämääränä on antaa valmiudet sodan ajan joukkoyksikön (pataljoona/vast. Everstiluutnanttina upseeri toimii joukkoyksikön komentajana ja esikuntapäällikkönä. Opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa. Upseerin koulutusohjelmaan hakijalta edellytetään yleistä korkeakoulukelpoisuutta sekä reserviupseerin tai reservialiupseerin koulutusta. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksyttyjen reservialiupseerien kou- Sotilaan Käsikirja . puolustushaaraesikunnissa ja Pääesikunnassa sekä sotilaslaitosten opettajina. toimintavalmiuden. Määräaikaisen virkasuhteen päättyessä henkilö itse päättää kouluttautuuko hän puolustusvoimien kustantaman jatkokoulutuksen kautta puolustusvoimien vakinaiseen erikoistehtävään vai valitseeko hän erorahan ja siirtyy reserviin. Ilmavoimien ohjaajalinjan opiskelijat opiskelevat sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavat opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Ilmasotakoulussa Kauhavalla. Henkilö voi myös pyrkiä jatkamaan sotatieteiden opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon.366 toimialatehtävissä. Se on edellytyksenä everstin ja sitä ylempiin virkoihin. Yleisesikuntaupseerin tutkinto on sotilasalan akateeminen jatkotutkinto. Sotatieteiden maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin vakituiseen virkaan. Everstinä upseeri on esikuntien osastopäällikön ja joukko-osaston komentajan tehtävissä. Kaikista upseerin tehtävistä noin kolmannes on kouluttajan tehtäviä.

fi/joukot/merisk – Ilmasotakoulu www. Sotatieteiden opinnoissa pystyt hyödyntämään varusmiesaikanasi suoritetut opintoviikot täysimääräisenä. Hakijan tulee olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva. voit sotatieteiden opiskelulla varmistaa pääsysi kiinni akateemisiin opintoihin sekä varman työpaikan viideksi vuodeksi. Varusmiespalveluksen aikainen koulutus on itsessään valmennuskurssi sotatieteen opintoihin. Lisätietoja saat sotilaslaitosten internetsivuilta: – Maanpuolustuskorkeakoulu www. jolloin ehtii palvelusaikanaan saavuttaa täyden sotilaseläkkeen. eikä pääsykokeeseen tarvitse erikseen valmistautua. Hakijan on oltava enintään 26-vuotias.mil. Lisäksi hakijan tulee olla suorittanut kadettikurssin alkuun (syksy) mennessä kokonaan varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus.fi/joukot/ilmask Upseerikoulutuksen ja ammatin etuja Reserviupseerin jatkotutkinnon suorittaminen syventää käsitystäsi sotilasalasta ja kehittää sinua johtajana ja kouluttajana. Hakijan on suoritettava hyväksytysti soveltuvuustestit ja kokeet sekä juostava hyväksytysti 12 minuutin testi. Sotatieteiden perusopinnoista voi joustavasti siirtyä opiskelemaan myös muualle. Yhteistoimintajärjestelyjä on mm teknisellä ja liikunta-alalla.fi/joukot/mpkk – Maasotakoulu www.mil. Jos olet alalle sopiva.fi/joukot/maask – Merisotakoulu www.mil.mil. Maanpuolustuskorkeakouluun voi hakea varusmiesaikana. Sotilaan Käsikirja .367 lutus täydennetään reserviupseerikoulutukseksi ennen upseerin perusopintojen alkamista.

Suomalaisilla upseereilla on lisääntyvässä määrin mahdollisuus työskennellä myös kansainvälisissä tehtävissä. Sotatieteiden kandidaatin opintojen jälkeen voit hakea erikoishenkilön vakituisiin tehtäviin. Tällä tavalla opinnoista valmistuu nopeasti upseerin ammattiin: Upseerin perusopinnot vuodessa. Opiskeluajalta saat päivärahaa. Voit rytmittää opinnot ja työn tarpeidesi mukaan suorittamalla alemman tutkinnon ja menemällä välillä työelämään. Vuodessa on kolme yliopistollista lukukautta. Upseerin ammatti tarjoaa mielenkiintoisen työ ihmisten parissa. joten et tarvitse opintolainaa. koska opinto-oikeuksia ei myönnetä enempää kuin virkoja on tarjolla. Puolustusvoimat tukee uudelleen kouluttautumista määräaikaisen palveluksen jälkeen palkallisella opintovapaalla tai palvelusaikakorvauksella. Mahdollisuudet seuraavan vaiheen opintoihin aukeavat oman halukkuuden ja kykyjen mukaan. Sotatieteiden opinto-ohjelman ajankäyttö on suunniteltu tehokkaaksi. Upseerin koulutus ja johtaja. Määräaikaisen virkasuhteen päättyessä puolustusvoimat joko jatkokouluttaa sinut vakituiseen virkaan tai halusi mukaan tukee siirtymistäsi reserviin. sotatieteiden kandidaatin tutkinto noin kolmessa vuodessa ja sotatieteiden maisterin tutkinto noin neljässä vuodessa.368 Opiskelu ja opiskelijamajoitus ovat ilmaisia. Työtä tehdään nuorekkaassa ja liikunnallisessa ammatissa nykyaikaisen tekniikan parissa.sekä kouluttajakokemus on arvostettu myös muilla työmarkkinoilla. Myös työtehtävät ja niissä harjaantuminen valmentavat ylempiin tehtäviin. Sotilaan Käsikirja . jolla voi rahoittaa jatko-opintojaan tai muita tarpeitaan. Työpaikka opintojen jälkeen on taattu. Upseerin koulutus ja ura ovat nousujohteisia ja niihin liittyy jatkuvan oppimisen periaate sekä jatkokoulutus aina vaativampiin tehtäviin. Työn kuvaan kuuluvat monipuoliset ja haastavat tehtävät oman halukkuuden mukaan.

Opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää osoitettuja johtajaominaisuuksia. Upseerin koulutusohjelman aloittaminen edellyttää reserviupseerikurssin suorittamista. paineensietokykyä. hyvää fyysistä kuntoa ja ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. hyvää fyysistä kuntoa ja soveltuvuutta upseerin ammattiin.369 Upseerikoulutuksen ja ammatin erityispiirteitä Hakijoilta edellytetään reserviupseerin tai aliupseerin koulutusta ja varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Sodan ja rauhan ajan johtajatehtävät edellyttävät johtamistaitoa. Upseerin ammatissa kehittyminen edellyttää kuitenkin kokemusta erilaisista tehtävistä ja eri paikkakunnilla. Upseeri on siirtovelvollinen. Opinnot ovat tiiviitä ja kurssimuotoisia sisäoppilaitosolosuhteissa. Sotilaan Käsikirja . Reservialiupseerit suorittavat kurssin joukko-osastoissa ja Maasotakoulussa ennen opintojen aloittamista. Siirtojen yhteydessä muuttokustannukset korvataan. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot edellyttävät palvelussitoumuksen tekemistä. Ylimmät tehtävät edellyttävät laajaa kokemusta ja eräät tehtävät palvelusta kansainvälisissä tehtävissä. Reserviupseerin jatkotutkintoon ei liity palvelussitoumusta. Siirtoja vastoin asianomaisen omaa tahtoa tapahtuu hyvin harvoin.

Erikoisupseereilla on palvelusaikanaan täydennyskoulutusta keskimäärin noin kaksi vuotta. Tulevaisuudessa puolustusvoimat tukee upseereina palvelleiden sotatieteiden kandidaattien kouluttautumista erikoisupseereiksi yleisen koulutusjärjestelmän yliopistoissa ja korkeakouluissa. maanpuolustusalueen esikunnissa. Siviilihenkilöstö otetaan palvelukseen ammatillisen peruskoulutuksen saaneena. Siviilihenkilöstön tehtävät ja koulutus Puolustusvoimissa palvelee noin 8000 siviilihenkilöä erilaisissa hallinnon. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta. suunnittelu. puolustushaaraesikunnissa ja Pääesikunnassa.ja täydennyskoulutusta. Erikoisupseeri on alansa erikoisasiantuntija. Sotilaan Käsikirja . huollon ja erikoisalojen tehtävissä kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa. sotilasopetuslaitoksissa. ylemmän päällystön kurssi ja ylimmän johdon kurssi sekä alueelliset ja valtakunnalliset maanpuolustuskurssit. He toimivat asejärjestelmien teknisissä johto-. Täydennyskoulutukseen kuuluvat maanpuolustuksen koulutusohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja osalla erikoisupseereista toimialapäällikkökurssi. jossa on avoimia tehtäviä sekä puolustusvoimien www-sivuilta. Puolustusvoimien itse antama erikoisupseerien ja sotilaspappien koulutus on perehdyttämis.ja asiantuntijatehtävissä varikoilla. Puolustusvoimien palvelukseen tuleva erikoisupseeri hankkii oman alansa koulutuksen puolustusvoimien ulkopuolella. laitoksissa ja esikunnissa. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa.370 Erikoisupseerien tehtävät ja koulutus Puolustusvoimissa palvelee noin 800 erikoisupseeria. Puolustusvoimat järjestää siviilihenkilöstölle työpaikkakohtaisen perehdyttämiskoulutuksen sekä säännöllistä ja toimialakohtaista täydennyskoulutusta.

koulutussuunnittelijan ja atk-suunnittelijan tehtävät.ja asiantuntijatehtävissä hallinnon. ja lentokonehuoltoalan sekä kone. Kurssin yhteiskoulutusvaihe kestää kaksi kuukautta Maasotakoulussa. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. Sotilasammattihenkilöstön koulutus alkaa peruskurssilla. Siviilihenkilöt ovat oman alansa erikoisosaajia ja asiantuntijoita. Korkeakoulutuksen saaneiden siviilien määrä kasvaa puolustusvoimissa johto-. jossa on avoimia tehtäviä sekä puolustusvoimien www-sivuilta. Sotilaan Käsikirja . Erikoiskoulutusvaihe järjestetään 1–3 kuukauden mittaisina toimialaja tehtäväkohtaisina kursseina ja käytännön työpaikkakoulutuksena. Akateemisen koulutuksen saaneet voivat suorittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutusosastossa. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta. Sotilasammattihenkilöiden tehtävät ja koulutus puolustusvoimissa Puolustusvoimissa palvelee noin 1300 sotilasammattihenkilöä sotilaspoliisi-. sotilaslakimiehen. insinöörin. tutkimuksen ja kehittämisen aloilla. psykologin. tilannevalvoja-.ja korkeakoulutuksen saaneiden tehtäviä puolustusvoimissa ovat esimerkiksi lääkärin. jossa on avoimia tehtäviä. taloussuunnittelijan. viesti-. suunnittelu. Sotilasammattihenkilöt ovat alansa ammattilaisia.371 Yliopisto. Avoimista tehtävistä ilmoitetaan Ruotuväkilehdessä ja muissa lehdissä. vartiointi-. taisteluväline-.ja kansialan tehtävissä.

) edellyttävissä tehtävissä. – apukouluttaja taistelu-. 20). Etusijalle asetetaan hakijat.372 Sopimussotilaaksi puolustusvoimiin. jäljennös viimeisestä koulutodistuksesta. Hakeutujan on oltava alle 25-vuotias. ylioppilaat: jäljennös ylioppilastutkinnon todistuksesta. jotka ovat hakeutuneet tai aikovat hakeutua sotatieteiden opintoihin.ja johtamisjärjestelmien käyttäjä – käyttöhuoltaja joukkojen koulutukseen liittyen – apumekaanikko lennostoissa. Sopimussotilaan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetään enintään vuoden ajaksi. Hakeutumisasiakirjojen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella heillä tulee olla mahdollisuus tulla hyväksytyksi Maanpuolustuskorkeakouluun. Hakemukseen liitetään alle kuusi (6) kuukautta vanha lääkärintodistus (T-lomake tai SAlääk 1141). Hae joukko-osastoon kouluttajaksi sopimussotilaana. Hakijalla on oltava reserviupseerin tai reservialiupseerin koulutus. viesti) – ase. Palvelukseen hakeudutaan käyttäen puolustusvoimien palvelukseenhakulomaketta (SA knto. kouluttaja Oletko kiinnostunut upseerin ammatista. jäljennös kantakortista/ lisälehdestä (joukko-osastosta tai sotilasläänin esikunnasta). kone. Sopimussotilaat toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä: – kohdekouluttaja – valmiusjoukon apukouluttaja – kansainvälisen valmiusjoukon erikoiskouluttaja rauhanturvakokemusta (vast. laivuepalveluksessa apumekaanikkotehtävissä Sotilaan Käsikirja .ja tukialuksilla (tväl. jotta mahdollisimman moni sotilaan ammattiin sopiva henkilö saisi kokemusta puolustusvoimista työnantajana ja kouluttajan tehtävästä. Saat työtä ja kokemusta ammatista. johto. jäljennökset mahdollisten muiden tutkintojen todistuksista sekä jäljennös reserviupseerikurssin tai aliupseerikurssin todistuksesta.

ja harjoittelutarpeeseen varusmiespalveluksen jälkeen. Sopimussotilaat nimitetään virkasuhteeseen 6–12 kuukauden mittaiseksi ajaksi.7.2003). Sopimussotilaat nimitetään määräajaksi valtion virkasuhteeseen. panssarivaunu ja siihen liittyvä välitön kuljettajan tekemä käyttöhuoltotehtävä – erikoisajoneuvon kuljettaja. ponttoniauto. Hae sopimussotilaaksi ½ vuoden tai vuoden määräaikaiseen palvelukseen omaan joukko-osastoosi. raivausajoneuvo. Sopimussotilaiden määräaikaista virkasuhdetta ei voida uudistaa. telakuorma-auto. Sopimussotilaiden tehtäviä ovat ensisijaisesti erikoiskoulutetun miehistön tehtävät. Määräaikaisuus perustuu puolustusvoimien tarpeeseen tuottaa nuorta ja asiantuntevaa reserviä sodan ajan tarpeisiin sekä järjestelmien teknistymisen aiheuttamaan lisäkoulutus. erikoistehtävä Oletko kiinnostunut sotilaan käytännön tehtävistä puolustusvoimissa kotiutumisen jälkeen.62 • kuukaudessa (1. viestikeskusajoneuvo ja siihen liittyvä välitön kuljettajan tekemä käyttöhuoltotehtävä Sopimussotilaiden peruspalkkaus on palkkausluokan A5 mukainen eli 1222. kersantti tai alikersantti. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan erilaisia haittatyökorvauksia ja palkkauksessa on ikälisäjärjestelmä. Palvelusarvo on ylikersantti. Sotilaan Käsikirja .58 • (1.373 Määräaikaisen sopimussotilaskouluttajan peruspalkkaus on palkkausluokan A 8 mukainen eli 1329. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan erilaisia haittatyökorvauksia ja palkkauksessa on ikälisäjärjestelmä. Lisätietoja saat perusyksikön kouluttajilta. Sopimussotilaaksi puolustusvoimiin. Tehtävästä voi hakea avoinna olevia vakinaisia virkoja. joihin olet saanut koulutuksen ja johon sinut on sijoitettu sodan ajan sijoituksesi mukaisesti. kuljetuspanssarivaunu.2003).7. kuten esim. kuten esim. Hakuasiakirjat saat perusyksikön yksikköupseerilta. Sopimussotilaat toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä: – taisteluajoneuvon kuljettaja.

374 Lisätietoja saat perusyksikön kouluttajilta. Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja . Hakuasiakirjat saat perusyksikön yksikköupseerilta.

375 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULUTUKSEN SEURANTA Sotilaan Käsikirja .

376 Sotilaan Käsikirja .

377 KOULUTUKSEN SEURANTA Merkitse tuloksesi ja suorituksesi seurantataulukkoon. Sotilaan Käsikirja . Tulokset vaikuttavat osaltaan koulutusvalintoihin peruskoulutuksen jälkeen. Näin voit seurata omia tuloksiasi.

378 Sotilaan Käsikirja .

Sinulla on unelmasi tulevista vuosista: Mitä odotat elämältäsi: Palaa joskus näiden mietteittesi äärelle ja punnitse asioita uudelleen. On aika pysähtyä hetkeksi miettimään: Miten olet muuttunut varusmiespalvelusaikana: Edessäsi ovat nyt aikuisen elämä. Sotilaan Käsikirja . Tulevaisuudessakin voit elää yhteydessä omaan seurakuntaasi. että olet muuttunut näinä kuukausina. Sinulla on ollut yhteys kirkon työhön. Olet läpikäynyt elämänvaiheen. Tämä aika on antanut uusia ystäviä ja vaikuttanut Sinuun. Varusmiespalveluksesi päättyy.379 VARUSMIESPALVELUKSEN TILINPÄÄTÖS Olet kulkenut palan matkaa yhdessä palvelustovereittesi. joka ei unohdu. Se on tärkeä viesti. esimiestesi ja sotilaspapin kanssa. Joku läheinen ihminen on ehkä sanonut Sinulle.

Ansa toimii odottamatta. Ansa Ansa tarkoittaa mitä tahansa välinettä tai materiaalia. joka ei ole tehnyt sotilasvalaa tai antanut juhlallista vakuutusta. hylsyille ja nalleille. Jos et ymmärrä. Esimerkiksi ansa on yleiskielessä ensisijaisesti pyydys. panoksille. Toimialakoulut. rakennettu tai muunnettu vahingoittamaan. että sotilaat voisivat ymmärtää toisiaan. jonka sisäpiiri ymmärtää.380 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ Suomen kielen sanoilla saattaa sotilaskielessä olla rinnakkainen merkitys yleisen käytännön kanssa. kun henkilö koskee. joka joskus voi olla äkkinäiselle vaikeaa. joka on erikoistunut määrätyn aselajin asioiden tutkimukseen ja opetukseen. käytetään mahdollisimman täsmällistä ja ymmärrettävää kieltä. Aselajikoulu Sotilasopetuslaitos. mutta sotilaskielessä sillä on oma määritelmänsä. sytyttimille. Alokas Aloitteleva sotilas. Sotilaan Käsikirja . Ampumatarvike Yhteiskäsite ammuksille. Sotilaskielen käsitteitä ei pidä sekoittaa sotilasslangiin. Yleensä aselajikouluissa on korkeakouluosasto. liikuttaa tai lähestyy vaarattomalta näyttävää kohdetta tai suorittaa ilmeisesti turvallisen toimenpiteen. haavoittamaan tai tappamaan. Aliupseeri Aliupseerin sotilasarvoon ylennetyt varusmiehet reserviläiset sekä upseerioppilaat ja upseerikokelaat. Käytetään myös käsitettä ampumatarvike-elementti. Silloin kun kyse on sotilaallisesta toiminnasta. kuten Urheilukoulu rinnastetaan aselajikouluihin. joka antaa opetusta Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana ja perusyksikkö. joka ymmärretään oikein. joka antaa varusmieskoulutusta sekä tutkimusosasto. Käytä sellaista kieltä. olet velvollinen kysymään. joka on suunniteltu. Sotilaskielen käsitteet on syytä oppia tuntemaan. Esimerkiksi YK-joukoissa termillä "ei mielellään" saattaa olla jyrkän kieltävä sisältö.

elektroniseen vaikuttamiseen sekä elektroniseen suojautumiseen. Erikoisjoukot Monipuolisiin ja tavanomaisista sotilasoperaatioista poikkeaviin tehtäviin tarkoitettuja ja niitä varten koulutettuja sekä varustettuja joukkoja. Biologiset taisteluaineet voivat olla viruksia. Elektroninen sodankäynti (ELSO. sieniä tai alkueläimiä sekä niiden tuottamia tai niiden kaltaisia teollisesti valmistettuja myrkkyjä. jossa aseelle määritetään kohteen ja aseen keskinäisen sijainnin sekä muiden tietojen avulla ampuma-arvot. Biologiset taisteluaineet Eriasteisia helposti leviäviä ihmis-.381 Asehuolto Asehuolto on asemateriaalin täydennystä. Erikoisupseerit Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasinsinöörin. joiden vaikutukset pohjautuvat lisääntymiseen kohdeorganismeissa. jotka toimivat yleensä pienryhminä. kunnossapitoa ja evakuointia. lääkärin.ja korotuskulma. sivu. -eläinlääkärin. Elektroninen sodankäynti jakautuu elektroniseen tukeen. EW) on sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vaikutuksilta.ja testauslaitteet kuuluvat asehuollon piiriin. -teknikon ja taloudenhoitajan tehtävissä palvelevat sotilaat sekä erikoisupseerit reservissä. joilla pyritään estämään elintarvikkeiden pilaantumisesta tai saastumisesta aiheutuvat terveydelliset vaarat sekä tähän liittyvä valvonta. huolto-. vaativiin tiedustelutehtäviin ja taisteluun vihollisen erikoisjoukkoja vastaan tarkoitettuja erikoiskoulutettuja joukkoja. engl. Niiden toiminnalle on tyypillistä korkea toimintavalmius. Erikoisjääkärijoukot Erikoisjääkärijoukot ovat tärkeiden kohteiden ja toimintojen suojaamiseen. koulutus. itsenäinen pienryhmätoiminta ja kyky toimia vaikeissa olosuhteissa. -kapellimestarin. eläin. Elintarvikehygienia Toimenpiteet.ja kasvitautien aiheuttajia. riketsioita. vihollisen keskeisten sotilaskohteiden tuhoamiseen. bakteereita. Epäsuora-ammunta Ammunta. Electronic Warfare. Sotilaan Käsikirja . Ohjusten ampuma-.

Hajauttaminen Joukon ryhmittäminen laajalle alueelle siten. Sotilaan Käsikirja . joita kyseinen tehtävä koskee. joka sisältää valmistautumistehtävän. jonka etupuolella vihollisen yllättävä kohtaaminen on mahdollinen. H-hetki Hyökkäyshetki. Hajonta Hajonta syntyy satunnaisten virheiden vaikutuksesta. Esteet Maaston estearvoa lisäävät rakenteet.382 Erilliskäsky Käsky. erimerkiksi prikaatin esikunta. Esikäsky Toiminnan nopeuttamiseksi annettava varsinaista käskyä edeltävä käsky. Esteinä voidaan käyttää erilaista kalustoa tai muuten aikaansaatuja rakenteita. että suojautumisnäkökohdat otetaan huomioon tehtävän suorittamista vaarantamatta. joka annetaan vain sille tai niille johtajille. millainen on suorituksen hajonta. Harhauttaminen Harhauttamisen tarkoituksena on antaa viholliselle väärä käsitys omasta toiminnasta ja kohdistaa vihollisen toiminta oman toiminnan kannalta toisarvoisille alueille. Esipuhdistus Jokaisessa joukossa välittömästi saastumisen tapahduttua tai sitä epäiltäessä aloitettavaa henkilöstön ja materiaalin puhdistustoimintaa. jotka hidastavat tai kanavoivat vihollisen liikettä. Esteet rakennetaan yleensä piikkilangasta tai kaivamalla. Esikunta Komentajan ja päällikön avuksi johtamistoiminnan eri alojen hoitamiseksi asetettu henkilöstö. jossa omat joukot ovat taistelukosketuksessa vihollisen kanssa tai taso. hajontakuvion muoto ja mitat ilmoittavat sen. joka saastealueella toimittaessa on usein pakko toistaa. Etulinja Maasto.

ja kranaatinheitinyksi-köistä. Ilmavaroitus Ilmavaroitus on ennakkoilmoitus aluetta uhkaavasta ilmavaarasta. täydennystä. kunnossapitoa. varastointia. konekivääri. jolla ilmaistaan iskemien paikka maalin suhteen esimerkiksi vasen 50. jolloin iskuporras aloittaa tunkeutumisen vihollisen ryhmitykseen. Joukko-osasto Useamman joukkoyksikön tai perusyksikön käsittävä sotajaotuksen mukainen hallintokokonaisuus. Iskuosasto Rajuun. Huolto Henkilöstön hoitoa sekä materiaalin hankintaa. tarkkuuskivääri tai pistooli. evakuointia ja niihin liittyviä kuljetuksia joukkojen taistelukelpoisuuden ylläpitämiseksi. joka muodostaa sodan ajan puolustusvoimien rungon. esimerkiksi rynnäkkökivääri. Hyökkäyshetki. Heittomarssi Marssin suorittaminen siten. Suomessa jalkaväkeen kuuluvat lisäksi panssarijoukot ja ratsuväki. Sotilaan Käsikirja . rykmentti.383 Havainto Tulen osuvuuteen liittyvä käsite. panssarintorjunta. Jalkaväki Pääosin moottoroiduista kivääri-. panssaroiduista panssarijääkäriyksiköistä ja sissitoiminnan menetelmin taistelevista erillisyksiköistä koostuva maavoimien pääaselaji. Henkilökohtainen ase Sotilaan taisteluvarustukseen kuuluva henkilökohtainen käsiase. prikaati. lyhytaikaiseen ja ennakolta valmisteltuun hyökkäykseen määrätty tehtävänmukaisesti kokoonpantu ja varustettu joukko. Henkilökohtainen hygienia Yksilöön itseensä kohdistuva puhtaanapito terveydellisten vaarojen torjumiseksi. erillinen pataljoona tai erillinen patteristo jne. H-hetki Joukon johtajan määräämä hetki. että joukon osa kerrallaan kuljetetaan esimerkiksi autoilla toisten jatkaessa marssiaan. edessä 100. joka välittömästi kuuluu yhtymän tai sitä korkeamman johdon alaisuuteen.

rekyylitön. Joukkoyksikkö Yleensä samaa aselajia olevan. patteristo. joka on tarkoitettu vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Esimerkiksi pataljoona. vammoja tai ohimeneviä häiriöitä ihmisten. esikunnan ja perusyksikköjä sisältävä kokonaisuuden yleisnimitys. Kenttälääkintä Puolustusvoimien vastuualueella tapahtuva sairaala. Joukkotuotannossa joukot muodostetaan tulevaan sodan ajan kokoonpanoonsa ja koulutetaan siinä. kenttähygienia. Kenttälinnoittaminen Joukon tehtävään ja toimintaan perustuvaa tai rakentajajoukkojen suorittamaa linnoittamista. joita käytetään sotatoimissa aiheuttamaan kuolemaa. Kemialliset taisteluaineet Kiinteitä. JSp) Joukkotuotanto Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen muodostamiseen tähtäävät ja rauhan aikana toteutettavat valinta-. komentajan. Kertasinko Kertakäyttöinen. koulutus-. Kenttälinnoittamisen I asteessa hankitaan suoja sirpaleita vastaan. valmiiksi ladattu panssarintorjunta-ase. rakettiperiaatteella toimiva. varustamis. Kenttälinnoittamisen II asteessa saadaan suoja vähintään kranaattien pintaräjähdyksiltä. Kansainvälinen valmiusjoukko Sitoumuksen tehneestä henkilöstöstä koostuva PorJPr:n osa. Kenttävarustus Kaikkien niiden henkilökohtaisen varusteiden kokonaisuus.ja terveydenhoito. pl.ja henkilöstön sijoittamistoimenpiteet. eläinten tai kasvien elintoiminnoissa.384 Joukkosidontapaikka Lääkärin johtama yleensä joukkoyksikön lääkintäjoukkueen (-ryhmän) perustama huoltopaikka (lyh. Sotilaan Käsikirja . jota yksittäinen sotilas tarvitsee selviytyäkseen kaikissa olosuhteissa. nestemäisiä tai kaasumaisia ja myös aerosolimuodossa esiintyviä myrkyllisiä yhdisteitä.

että sen toimet voidaan havaita. Lähtökynnys Maastonkohta tai maastolinja.385 Kevyt konekivääri Automaattinen sarjatulta ampuva.ja/tai lipassyötteinen alle 10 mm konetuliase. Lyöminen Vihollisen saattamista useiksi vuorokausiksi kyvyttömäksi jatkamaan aikaisempaa toimintaansa tai taistelua. Kiväärikranaatti Kiväärikaliiberisen käsiaseen piipun suusta laukaistava kranaatti tai erikoisammus. jonka vaikutus joko kokonaan tai osaksi perustuu ammustäytteen räjähdykseen. Luoti Pienikaliiperisen aseen ammus tai iskuenergialtaan vaikuttava suurempi-kaliiperisen ammuksen luotimainen osa. Tiedustelukosketuksessa säilytetään viholliseen sellainen (näkö)yhteys. kun vihollisen toiminnasta ei voida saada välitöntä tietoa. Lamauttaminen edellyttää yleensä vähintään 20 % henkilöstötappioiden tuottamista kyseiselle joukolle lyhyenä ajanjaksona. Kosketus Tuntuma viholliseen. Taistelukosketuksessa tulitetaan tai voidaan tulittaa vihollista ja säilytetään kosketus taistelua käyden. Sotilaan Käsikirja . vyö. Lamauttaminen Lamauttamisella tarkoitetaan joukon toiminnan estämistä määräajaksi tai sen saattamista kyseisen taisteluvaiheen tai ainakin usean tunnin ajaksi toimintakyvyttömäksi. Koukkaus Saartaen usein tiettömän maaston kautta vihollisen sivustaan tai selustaan suunnattu hyökkäys vihollisen yhteyksien katkaisemiseksi ja sen tuhoamiseksi yhdessä rintaman suunnassa hyökkäävien joukkojen kanssa. Kosketus menetetään. Kranaatti Ammus. joka joukon alkupään (erikseen käskettäessä jälkipään) on liikkeelle lähtiessään sivutettava määräaikana.

jossa tutkitaan ja opiskellaan sotatieteitä. Maalialue Alue. Majoituspotero rakennetaan puoliryhmää tai ryhmää varten. Maastouttamiseen kuuluvat maaston hyväksikäyttö. useita sotilasläänejä ja mahdollisesti armeijakuntia käsittävä ja eri puolustushaarojen toimenpiteitä koordinoiva ylijohdon alueellinen johtoporras. muotouttaminen ja naamiointi. Maanpuolustus on puolustuspolitiikan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.386 Lähtövalmius Johtajan joukolle käskemä aika. Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa reserviupseerin jatkotutkinto. taloudelliset. Maanpuolustuskorkeakoulu Sotilasalan tiedekorkeakoulu (yliopisto). johon vaikutetaan tulella. Jatkotutkintoina suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. johon asetettuja maaleja saadaan ampumaharjoituksessa tai sen määrätyssä vaiheessa ampua. maa. Sotilaan Käsikirja . sotatieteiden kandidaatin tutkinto sekä sotatieteiden maisterin tutkinto. hallinnolliset sekä väestönsuojeluun ja tiedotustoimintaan liittyvät toimenpiteet. joka rakennetaan kaivamalla maahan kuoppa ja kattamalla se sirpaleilta suojaavalla puu-. Maasotakoulu Maavoimien puolustushaarakoulu Lappeenrannassa. Majoituspotero Majoituslinnoite. Maali Kohde.ja kivikerroksella. Maanpuolustus Valtakunnan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi sekä laillisen oikeusjärjestyksen säilyttämiseksi tehtävät sotilaalliset. joiden tarkoituksena on vaikeuttaa kohteiden havaitsemista. Maanpuolustusalue Itsenäisiin sotatoimiin kykenevä. Maastouttaminen Toimenpiteet. jonka kuluttua lähtökäskyn saapumisen jälkeen joukon on voitava lähteä liikkeelle. tunnistamista ja paikantamista sekä tarkan maalipisteen valintaa.

johon liittyy myös toiminnan valvonta. Muotouttaminen Kohteen rakentaminen tai täydentäminen niin. Miinoite Miinoite on tarkasti määritetty alue. Marssiosasto Yhtenäisessä johdossa marssiva osasto. varastointiin ja jakoon sekä ruoan valmistukseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus. joiden tarkoituksena on sulauttaa kohde ympäristöön. Merisotakoulu Merivoimien puolustushaarakoulu Helsingissä Miehistö Sotamiehet ja matruusit sekä korpraalit ja ylimatruusit. Sotilaan Käsikirja . että se muodoltaan sopeutuu ympäristöön.387 Marssilepo Useamman tunnin mittainen pysähdys marssilla joukon huoltoa ja lepoa varten. Murrosteisiin liittyy aina miinaryhmien ja -esteiden käyttö. joka on vaarallinen sen vuoksi. Naamiointi Toimenpiteet. Muonitus Elintarvikkeiden hankintaan. Murroste Tielle tai muulle kulku-uralle kaadetuista puista. Marssitauolla suoritetaan pieniä huoltotoimenpiteitä ja tarvittaessa ruokaillaan. Marssitauko Lyhyehkö marssisuunnitelman mukainen pysähdys marssilla. johon on asennettu räjähdepanoksia ja miinoja. sorretuista kallioleikkauksista. että siellä on räjähdepanoksia ja miinoja. Miinoitettu alue Miinoitettu alue on alue. sorretuista rakennuksista tai rakennetuista tie-esteistä muodostuva kulkueste.

Operaatiotaito Oppi sotatoimen voittamisesta. kohteiden itämiseksi tai suojaamiseksi sekä vihollisen kuluttamiseksi ja hidastamiseksi sissitoiminnalla. (pelkistetty) Opistoupseeri Opistoupseerin viroissa palvelevat sotilaat ja opistoupseerit reservissä. Paikallisjoukko Sotilasalueen joukkoihin kuuluva alueellinen joukko. Patruunapesä Aseen piipun tai putkiontelon osa. hylsy. johon patruuna asetetaan ladattaessa. Paikallispuolustus Alueellisen puolustuksen koko valtakunnan kattava osa alueen valvomiseksi. panoksen tai räjäyttimen sytyttäväksi ilmiöksi.388 Nalli Ampumatarvike tai sen osa. joka muuttaa laukaisukoneistolla aikaansaadun impulssin toisen nallin. jossa ammus tarpeen mukaan sytyttimineen. joissa nestemäinen polttoaine on erilaisia kemiallisia yhdisteitä käyttäessä sakeutettu hyytelömäiseksi. Sotilaan Käsikirja . Perusmenetelmänä on koordinaattien korvaaminen numeropeitteistöstä saaduilla peitevastineilla. Ontelokranaatti Suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuva kranaatti. jolla paikkatiedolle luodaan lyhyen ajan kestävä tietoturva. Käytetään myös käsitettä patruunalaukaus. Paikantaminen Pisteen koordinaattien mittaaminen tai määrittäminen. Panssarintorjunta Panssarivaunujen tuhoaminen panssarintorjunta-aseilla. Napalm Yleisnimitys maaöljytisleisiin perustuville polttoainetaisteluaineille. voimakkaasti palavaksi massaksi. Patruuna Yhtenä kokonaisuutena ladattava laukaus. panos ja nalli on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Paikanpeittämismenetelmä Menetelmä.

materiaalien ja rakenteiden vaurioittamiseen sekä maaston sytyttämiseen. Alle 20 mm aseilla (kivääreillä) on piippu ja sitä suuremmilla putki. komppania. joka antaa luodille lähtösuunnan. Piippu Aseen osa. Puolustushaarat Suomen puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat. pienentää vihollisen tulen sekä sään vaikutusta ja hidastaa vihollisen liikettä. Perusyksikkö Pienin hallinnollinen yksikkö. Kansainvälisesti puolustushaaroiksi voidaan lukea lisäksi mm merijalkaväki ja strategiset ohjusjoukot. Pioneeritoiminta Kaikkien puolustushaarojen ja aselajien toimenpiteet. Polttotaisteluaineet Helposti syttyviä. joiden tarkoituksena on pioneerivälinein edistää tulen käyttöä ja liikkeen suoritusta. josta saa luopua vain käskystä ja joka taistelun päätyttyä on oltava omien joukkojen hallussa. viirikkö tai vastaava. joita käytetään elävän voiman tuhoamiseen. Pidettävä maastonkohta Ylemmän johtoportaan käskemä maastonkohta tai -alue. Polttotaisteluaineita voidaan käyttää myös taistelukentän valaisuun. merivoimat ja ilmavoimat. yleensä korkean palamislämpötilan omaavia aineita. patteri. Pikalinnoittaminen Joukon tehtävään ja toimintaan perustuvaa linnoittamista ja ampumaalan raivausta omia työkaluja käyttäen. Sillä hankitaan suoja laakatulelta. lentue. Potero Taistelijan omin työkaluin tekemä laakatulelta ja mahdollisesti sirpaleilta ja säältä suojaava toimintapaikka. Näitä toimia ovat esimerkiksi asevelvollisten määrääminen sodan ajan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen joukkojen kokoonpanojen edellyttämiin tehtäviin sekä muodostettavien joukkojen varustaminen sotavarustuksella.389 Perustaminen Perustamisella tarkoitetaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimia sodan ajan joukkojen aikaansaamiseksi. Sotilaan Käsikirja .

rekyylitön. Raskas konekivääri Kiväärin patruunalla toimiva automaattinen sarjatulta ampuva. kertakäyttöinen. Ryhmäase Ryhmän käsiaseiden tulen tehoa ja ulottuvuutta täydentävä. Putki Aseen osa. rakettiperiaatteella toimiva. joka antaa ammukselle lähtösuunnan. Reservi Joukkojen ne osat. Merisotakoulu Helsingissä ja Ilmasotakoulu Kauhavalla. harjoituksissa tai reserviupseerin määräaikaisessa virassa puolustusvoimissa. mutta alle 20 mm. 20 mm ja sitä suuremmilla aseilla (tykeillä) on putki Päiväannos Miehille päivittäin jaettava muonan määrä. joka on suorittanut reserviupseerikurssin ja jonka Tasavallan presidentti on ylentänyt upseeriksi. jossa suoritetaan mm sotatieteiden opintoja Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana. vyö ja/ tai lipassyöttöinen yli 10 mm. Ryhmitys Joukon ja sen osien keskinäinen sijoitus maastossa. Sotilaan Käsikirja . Raskas kertasinko Raskas. Reserviupseeri voi olla joko reservissä. ryhmävarustukseen kuuluva ase. konetuliase. Puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu Lappeenrannassa. joka antaa ammukselle ratavakuuden vaatiman rotaatioliikkeen.390 Puolustushaarakoulu Puolustushaaran tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut koulu. valmiiksi ladattu panssarintorjunta-ase. Päätös Tilanteenarvioinnin lopputulos: ratkaisu mitä teen tehtävän täyttämiseksi. jotka johtaja varaa käyttöönsä voidakseen niillä tarvittaessa ratkaisevasti vaikuttaa taistelun kulkuun. Rihla Aseen piipun tai putkiontelon muoto-osa. Reserviupseeri Henkilö.

jolla voidaan ampua sarja-. suoja. lähinnä hajautettuna tai pieninä osastoina käytävää taistelua.391 Rynnäkkökivääri Lyhyttä kivääripatruunaa käyttävä automaattinen kiväärikaliiperinen käsiase. Sodan ajan joukkojen tuottaminen Niiden toimenpiteiden kokonaisuus. ennakolta valmisteltua ja yleensä pitkäaikaista. Salaamiseen kuuluvat ainakin säteilevien laitteiden käyttörajoitukset. Sidontapaikka Perusyksikön lääkintäryhmän perustama ensiapu-. jonka päässä sirpaleen iskuenergia vielä riittää vahingoittamaan maalia. Salaaminen Salaamisen tarkoituksena on estää vihollista saamasta toimintaansa hyödyttäviä tietoja joukkojemme toiminnasta. sijoittaminen ja ylläpito sekä perustaminen. Sissitoiminta Vihollisen selustassa tai sen hallussa olevalla alueella käytävää.ja kokoamispaikka haavoittuneita varten. jonka päämääränä on viholliselle tappioita tuottaen kuluttaa. Sissisota Miehitetyssä maassa tai alueella käytävä ja yleensä siviiliväestöön tukeutuva hajautettu sota. koulutus ja harjoittelu. siirtymisten ja muiden toiminnan valmistelujen salaaminen sekä olosuhteiden hyväksikäyttö. Joukkojen henkilöstön valinta. Sotilaan Käsikirja .tai kertatulta. varustaminen. Sirpaleen vaikutusetäisyys Pisin etäisyys räjähdyspisteestä. Sen yhteydessä tai takana voi toimia sairasajoneuvoasema. Räjäytin Sytyttimen tai kranaatin yleensä puristetusta brisanttisesta räjähdysaineesta muodostuva osa. Voidaan erottaa tarvittaessa joukkosidontapaikasta määritteellä perusyksikön sidontapaikka. joilla rauhan aikana luodaan operatiivisten vaatimusten mukaiset sotakelpoiset puolustusvoimien sodan ajan joukot. joka välittää räjähdyksen räjähdysnallista räjähdysainetäytteeseen. Ryömintähauta Kaivanto. hidastaa ja häiritä sitä sekä sitoa sen joukkoja selustaansa. purske. jossa voidaan siirtyä suojassa ryömien tai kontaten linnoitteesta tai pesäkkeestä toiseen.

sotilaspedagogiikka. Sotilaskäskyasiat Sellaiset puolustusvoimia tai niissä palvelevia henkilöitä koskevat asiat. Sotataito Kyky soveltaa sotatieteitä voitollisesti käytäntöön. sotilassosiologia ja sotahistoria. operaatiotaito ja taktiikka. Sodankäynnin luonteesta johtuen sotataitoon sisältyy vahva innovatiivinen ja luova elementti Sotatieteet Kriisinhallintaan ja maanpuolustukseen sidoksissa olevien tieteenalojen ja niiden sovellusalueiden muodostama kokonaisuus. Sotilasammattihenkilöt Sotilasammattihenkilön viroissa palvelevat sotilaat. Varsinaista hyökkäystä edeltää ilmavoimin. Eri maissa sotatieteistä voidaan eritellä myös huolto. erikoistehtäviin tai kouluttajiksi sijoitetut sotilaat. Sotilaan Käsikirja . jotka voimassa olevien määräysten mukaan ratkaisee asianomainen esimies sotilaallisen asemansa perusteella. Suomessa sotatieteisiin luetaan strategia. Sotilasvirkamiehet Erikoisupseerin virkaan siviilikoulutuksensa perusteella nimitetyt vänrikit sekä miehistöön tai aliupseereihin kuuluvat sotilaat. sotilaspsykologia.392 Sopimussotilaat Puolustusvoimiin yleensä harjoittelijoiksi määräaikaiseen virkasuhteeseen palkatut. Strategia Oppi sodan voittamisesta. sotatalous. ohjuksin. jonka tavoitteena on valtakunnan elintärkeiden kohteiden nopea lamauttaminen ja haltuunotto sekä valtakunnan johdon alistaminen. Sotilaspapit ja -diakonit Puolustusvoimien kirkollinen henkilöstö. (pelkistetty) Strateginen isku Yllättäen. elektronisen sodankäynnin keinoin ja erikoisjoukoin toteutettava isku tärkeimpiin kohteisiin. sotilaslääketiede. sotalaitosoppi. toimintavalmiina olevin joukoin aloitettava sotatoimi. tykistöasein. sotilasmaantiede ja linnoittamisoppi. johtaminen. sotatekniikka.

Suojapotero Potero. Suojaava osa Joukot. Suojakumpare Poteron viereen sijoitettu maasta. Suojakolo Poteron yhteyteen rakennettu katettu tila. Suojeluvaroitus Suojelutiedustelun antamien perusteiden mukaisesti tapahtuva joukkojen varoittaminen ja suojautumisvalmiuden nopea kohottaminen. jonka avulla taistelija selviytyy taistelutehtävissä ja kaikissa taistelukentän olosuhteissa. Sotilaan Käsikirja . suojakäsineet ja suojajalkineet sekä suojapeitteet ja suojateltat. johon suojaudutaan tulitukselta muu toiminta keskeyttäen. joka suojaa taistelijaa sirpaleilta. Suojavälineet Suojavälineitä ovat ABC. joilla miinoittamalla. jotka estävät ulkopuolisessa ilmassa olevien epäpuhtauksien ja myrkkyjen joutumisen hengityselimiin. suojapuvut.ja polttoaseen vaikutuksilta suojaavat suojanaamarit. jotka suojaavat hyökkäyksen lähtöalueen sekä iskevän osan sivustaa ja selustaa. Suojanaamari Erityisillä suodattimilla tai ilmasäiliöillä varustettua kasvoille asetettavia laitteita.ja kenttävarustuksesta koostuva kokonaisuus.393 Suluttaminen Toimet. hävittämällä ja murrostamalla pyritään suojaamaan oma toiminta sekä estämään ja hidastamaan vihollisen liikettä ja tuottamaan sille tappioita. taistelijaa luodeilta ja pinnan suunnassa lentäviltä sirpaleilta suojaava rakennelma. Taistelijan varustus Taistelu. Suojeluhälytys Suojelutiedustelun antamien perusteiden mukaisesti tapahtuva joukkojen hälyttäminen ja suojautumisen kohottaminen äärimmilleen. kivistä ja naamiokerroksesta koostuva.

jota käytetään omien tunnistamiseen taistelussa. jossa toteutetaan perusyksikön taisteluväline-. ampumatarvikkeista sekä erikoisvälineistä koostuva varustekokonaisuus. Taistelutekniikka Pienen osaston (partion. jossa voidaan siirtyä suojassa pystyssä tai kyyryssä linnoitteesta tai pesäkkeestä toiseen ja josta voidaan tarvittaessa taistella.) taisteluvälineryhmän perustama taisteluvälinehuoltopaikka. käsittää joukon eri aselajien (puolustushaarojen) toiminnan eri vaiheissa vaihtoehtoineen.394 Taisteluhauta Kaivanto. keskeytymätön ja häikäilemätön jatkaminen lyödyn tai vetäytymään pakotetun vihollisen tuhoamiseksi. Taistelutunnus Sana. jonka taistelija tarvitsee selviytyäkseen taistelutehtävässä. Taisteluvarustus Henkilökohtaisesta aseesta ja suojavälineistä. ryhmän) toiminta ja aseiden käyttö taistelun tai sen osan voittamiseksi. kunnossapitämällä ja evakuoimalla alan materiaalia. Taloushuolto Huoltolaji.ja suojelumateriaalihuoltoa. Sotilaan Käsikirja . Takaa-ajo Hyökkäyksen nopea. talousveden. majoitusvälineiden sekä toimistovälineiden osalta taistelukelpoisina täydentämällä. Taistelusuunnitelma Suunnitelma taistelutehtävän suorittamista varten. Taktiikka Oppi yksittäisen taistelun voittamisesta (pelkistetty). tehtäessä vastahyökkäystä oman joukon toiseen pesäkkeeseen. pioneeri. Taisteluhauta voi olla avoin tai katettu. Taistelutunnusta käytetään esim. vaatetuksen. Taistelukosketus Kosketuksen säilyttäminen vastassa olevaan viholliseen taistelua käyden. jonka tehtävänä on pitää joukot muonituksen. Taisteluvälinepaikka Taisteluvälinepaikka on komppanian (vast.

Toimintaohje Yleensä pitkähköä ajanjaksoa varten annetut toiminnan suuntaviivat tehtävän täyttämiseksi. Käsite on viime vuosina laajentunut tarkoittamaan sodan kaltaista rikollista toimintaa. Tiedustelu Omaan suunnitteluun ja toimintaan vaikuttavien seikkojen erityisesti vihollista ja maastoa koskevien tietojen hankkimista. taistelusuunnitelman mukainen epäsuoran tulen valmisteltu maali. Maali voi olla poistettavaa. tulkintaa. Sotilaan Käsikirja . Terrorismi Pelkoa herättävä ja väkivaltaisia keinoja käyttävä sorto tai pakkovalta. Toteuttamisvaihtoehto Toimintamahdollisuus tehtävän täyttämiseksi. Telamiina Telamiina on ensisijaisesti panssarivaunuja vastaan tarkoitettu. kokoamista. Tavoite Maastoalue tai tasa. joka joukon on määrä saavuttaa. Torjuntamaaleja ovat kevyet ja raskaat torjuntamaalit.395 Talvinaamiointi Osa välineestä maalataan valkoisiksi kuviointimallien mukaisesti. Tiedustelija Sotilas joka hankkii tiedustelutietoja vihollisen hallussa olevalla tai valvomattomalla alueella. Tehtävä Johtajan saama tai itselleen asettama täsmennetty toiminnan päämäärä. Torjuntamaali Torjuntasuunnitelmaan kuuluva. arviointia ja tarvitsijoille toimittamista. Tilanteenarviointi Tehtävän suoritukseen vaikuttavien tekijäin erittely ja eri suoritusmahdollisuuksien harkinta. kuormituksesta laukeava räjähdyspainevaikutteinen miina. jossa hyökätään siviiliväestöä vastaan sodan lakeja kunnioittamatta.

erityisesti murtokohtaan.396 Tukikohta Yleensä joukkueen johtajan johdossa oleva toisiaan tukevien pesäkkeiden muodostama maastollinen kokonaisuus. jota käytetään henkilön tunnistamiseen. Tuliannos Tuliannos on ampumatarvikkeiden kulutuksen ja riittävyyden arvioimisessa käytettävä mitta. Tunnustelija Sotilas joka oman joukkonsa edessä liikkumalla suojaa joukkoaan ja hankkii kosketuksen viholliseen. Tähystyspaikka Yleensä ennalta valmisteltu paikka. joka pitää yllä korkeaa valmiutta ja joiden perustamilla joukoilla luodaan yhdessä muiden jouk- Sotilaan Käsikirja . jonka suuruus vastaa pääaseistuksen ampumatarvikkeiden arvioitua keskimääräistä vuorokausikulutusta perusyhtymän kiivaissa taisteluissa. Upseeri Upseereita ovat upseerin ja reserviupseerin viroissa palvelevat sekä upseerin sotilasarvossa olevat henkilöt reservissä. Aseen tuliannos on erikseen vahvistettu ampumatarvikemäärä asetta kohden. Tulivalmistelu sidotaan ajallisesti iskuportaan liikkeeseen. Täydentävä naamiointi Perusnaamioinnin täydentäminen naamiovälineillä. josta voidaan tähystää käskettyjä kohteita. Tunnussana Kaksiosainen sana. Tulivalmistelu Iskevän osan (iskuportaan) hyökkäystä edeltävä ja sitä alkuvaiheessa tukeva suunnitelman mukainen tulen käyttö vihollisen ryhmitykseen.tai merivoimien eriarvoisille tukeutumispaikoille. Valmiusyhtymä Puolustusvoimien rauhan ajan joukko-osasto. myös yleisnimitys ilma. Tuliylläkkö Ryhmittyneen joukon tehokkaalta etäisyydeltä yllättävästi kohdistama tuli vihollisen tuhoamiseksi. Joukon tuliannos on sen pääaseistuksen tuliannosten summa.

Ilmavoimien valmiusyhtymiä ovat Karjalan-. joilla pyritään estämään talous. Varmuusetäisyys Oman tulen kannalta turvallinen etäisyys maalista.397 kojen kanssa poliittis-sotilaallisen painostuksen sekä strategisen iskun ennalta ehkäisyn ja torjunnan valtakunnallinen kyky.ja Lapin Lennostot. Vesihygienia Toimenpiteet. tietoturvallisuuteen. Maavoimien valmiusyhtymiä ovat Porin Prikaati. rakentamiseen. Merivoimien valmiusyhtymiä ovat Saaristomeren.ja peseytymisveden saastumisesta aiheutuvat terveydelliset vaarat sekä tähän liittyvä valvonta. sähkövoimatoimintaan ja elektroniseen sodankäyntiin. Kainuun Prikaati ja Panssariprikaati. Vastahyökkäys Vastatoimenpiteenä suoritettava hyökkäys hyökkäävän vihollisen tuhoamiseksi tai pysäyttämiseksi taikka tietyn alueen takaisin valtaamiseksi. Varamiinoite Joukon omista telamiinoista suojakseen rakentama miinoite. viestiliikenteeseen. joka yleensä poistetaan joukon siirtyessä toiseen toimintaan. joka estää niiden ennenaikaisen tai tahattoman toiminnan. ylläpitoon ja käyttöön liittyvät toimet. Viestitoiminta Sotilaallisten viestijärjestelmien suunnitteluun. Välitavoite Lähtöaseman ja tavoitteen väliltä etenemisen säännöstelemiseksi valittu maastoalue. Sotilaan Käsikirja .ja Suomenlahden Meripuolustusalueet. Karjalan Prikaati. sähköteknilliseen huoltoon. Varmistin Aseen tai sytyttimen osa tai osakokonaisuus. Valtaaminen Käsketyn alueen tai kohteen ottamista haltuun hyökkäämällä ja sen pitämistä. Satakunnan. Yleisesikuntaupseeri Henkilö. viestihuoltoon. Ne kohdistuvat viestiyhteyksiin. joka on suorittanut sotilasalan akateemisen jatkotutkinnon eli yleisesikuntaupseerin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Ylläkkö Väijytyspaikasta tai odottamattomasta suunnasta yllättävästi ja häikäilemättömästi suoritettu tulitoiminta tai isku.398 Yleisjoukot Yhtymiä ja yksiköitä. Sotilaan Käsikirja . jotka suunnataan tehtäviin tilanteen ja uhan mukaisesti koko valtakunnan alueella.

Maanpuolustusopisto.ja ampumakoulutusopas Ampumakoulutusopas Rynnäkkökiväärin käsikirja Yleinen ase.399 KIRJALLISUUTTA Yleinen sotilaskoulutus Sotilasoikeudenhoitoa koskevia säännöksiä Sotilaspedagogiikka Sulkeisjärjestysopas Varusmiehen sosiaaliopas Yleinen palvelusohjesääntö Ase.ampuma.ja taisteluampumakoulutus Kevyiden aseiden käsittely. Joukkueen opas 1999 Reserviläisjohtajan opas Linnoittamisopas Taisteluasukokonaisuus Maastouttamisopas Välinekoulutus Jalkaväen kalustokuvasto Kenttäpuhelinopas Kenttätykistön viestivälineopas Suomen sotavarustus. Tutkimusraportti. Pekka Majuri. Kuopio 1997 Viestiliikenneopas Suojelukoulutus Suojeluopas Suojelun ABC Suojelumies Suojelujoukkojen koulutusopas Suojelun käsikirja Sotilaan Käsikirja . Ruotuväki. Huhtikuu 1999.ja asejärjestelmäoppi Lähitaisteluopas Panssarintorjuntaopas Sinkoampujan käsikirja Taistelukoulutus Talvikoulutusopas Pimeäkoulutusopas Taistelijan opas Ryhmän johtajan opas Jääkäriryhmän hyökkäystaistelun perusselvitys.

mol. Varusmiehen hiihto-opas. ensihoidon perusteet Terveys ja toimintakyky Mielenterveysopas Sotilaan ympäristöopas Varusmiehen muonaopas Kansalaiskasvatus Taskutietoa puolustusvoimista Tietoja maanpuolustuksesta 2002 Sodan oikeussäännöt. Helsinki 1988.fi. Gummerus Kirjapaino Oy.fi/joukot/mpkk Ruotuväki-lehti www.400 Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen käsikirja. Sodan lait. Valonen Helena. Suomen Punainen Risti. Sotilaan karttaopas. Hyvä käytös huomataan.ja ammattitietopalvelun tietojärjestelmä www.Tietoa/Ammatti Sotilaan Käsikirja . Jyväskylä 1997. Gunnar Rosén. Kansainvälisiä ihmisoikeusasiakirjoja II.mil.mil. Yleinen huoltokoulutus Ensiapuopas Varusmiehen terveysopas Kenttähygieniaohje Kenttälääkintä.fi Maanpuolustuskorkeakoulu www. Painotalo Miktor.fi/ruotu Työministeriön koulutus. Internet Puolustusvoimat www.clinet. Käsikirja.

381 Harjoituskranaatti 107 Henkilöarviointi 35 Henkilökohtainen hygienia 321. 56 Kuntoluokat 298 Kuntotesti 297 Kuppikuulosuojaimet 321 Kurinpitovalitus 69. 217. 228 Luodin lentorata 114. 161. 74 Kuulon suojaaminen 82. 325 Erikoiskoulutuskausi 26 Erikoisupseeri 40. 388 Ilmoittautuminen 40. 380 Esipuhdistus 290. 255. 235 Lähtöalue 245 Lähtöasema 245 Lämpöuupumus 202. 292. 218 Iskemäkeskeispiste 118. 129. 149. 231 Käskyvaltasuhteet 51 E Elintarvikehygienia 351. 127 Arvomerkit 5. 237. 381 Esiupseerikurssi 365 Etenemismuodot 7. 257 Lääkkeet 356 H Hajonta 116. 118. 332 Kantelu 74. 119. 376 Kunnianosoitus 40. 75 Kevyt kertasinko 94 Kirkollinen työ 345 Kohdistetaan 116. 217 Avorivi 154. 313. 41. 85 Käsi. 223. 191. 177. 321. 311. 195. 346 Aseenkantotavat 154 Asevelvollisuusaika 19 Asumistuki 62 Avojono 154. 176 Ensiapu 150. 387 Kouluammunnat 136 Koulutuksen seuranta 320. 49 Hyökkäysvalmistelut 245 Hätäensiapu 150. 323 I Ilmavoimat 43. 242 Ensiside 152. 152. 201. 262. 225. 216. 175 Ampumaharjoitukset 80 Ampumaharjoitus 84 Ampuminen liikkuvaan maaliin 6. 226. 391 Isyysraha 62 isyysraha 62 J Johtajakoulutus 17. 313. 380 Ennakko 127. 369. 216. 142 Isku 246. 56 Sotilaan Käsikirja . 119.401 HAKEMISTO A Aliupseerikoulutus 32 Alkoholi 71. 128. 126. 27 Jokamiehenoikeudet 353 Jätehuolto 352 Jääkäriryhmä 212 K Kansalaiskasvatus 22. 361. 169. 115 Lähetti 172. 355 Ampuma-asennot 78. 383 Koordinaattien mittaaminen 306. 121 Konekivääri 92. 382. 149. 120. 312. 211. 291. 294 L Lihashuolto 259. 315 Liikenneturvallisuus 354 Liikuntakasvatus 292 Liikuntasuositukset 311 Liikuntavammojen hoito 318 Linnoittaminen 169. 374. 382 Henkilövahingot 76 Huoltokoulutus 22. 216 F Fyysinen suorituskyky 16. 210. 399 Hylsypussi 321 Hyvät tavat 40. 155.ja valomerkit 165 Käsikranaatti 103.

47. 273 Pystyasento 134 Pyyhkäisyala 115 Päivystys 66 Päiväraha 60 Päätöksenteko 182. 222 Puolustustaistelu 236 Puolustusvoimat työnantajana 362 Puolustusvoimien tehtävät 335 Puukko 270.ja lämpötasapaino 204 Neste. 8. 371. 186 R Raskas kertasinko 100. 50. 9. 6.402 M Majoittuminen 265 Majoitushygienia 352 Majoitusteltta 265 Makuuasento 129 Marssi 55. 256. 382. 372 Sosiaaliasiat 60 Sosiaalikuraattori 60. 199 MUONITUS 327 Murtokohta 245. 246 Muutoksenhaku 75 Puhuttelu 40. 8. 120. 255 Marssivarustus 256 Merivoimat 44. 195 Pimeätoiminta 145. 398 Sotilasoikeudenkäyntimenettely 73 Sotilasvakuutus 13 Sotilasvala 13 Sotilaan Käsikirja . 60 Pataljoonaradio LV 217 277 Pataljoonaradio LV 217 278 Pataljoonaradio LV 217 M 278 Pelko 145. 389 Reserviupseerikoulutus 33 Ryhmän hyökkäys 244 Ryhmän kiinteys 213 Ryhmän varajohtaja 212 Ryhmänjohtaja 11 15 19 10 13 15 17 14 25 29 22 29 5. 272 Sopimussotilas 361. 62 Sotilaskunto 255 Sotilaskurinpitomenettely 73 Sotilasoikeudenhoito 69. 362 Sotilasammattihenkilöt 370 Sotilasavustus 60. 342. 1. 350 Sotakokemus 213 Sotavanki 343 Sotilaan oikeuksia 58 Sotilaan säännöt 343 Sotilaan tutkinto 21. 195 Pimeätoimintavalmistelu 254 pimeätoimintavalmistelut 194 Pimeätähtäimet 195 pimeätähtäin 254 Pistimen käyttö 163 polttovaroitus 289 Polviasento 132 S Sanomalaite 279 Savuheite 107 Simputus 57 Siviilihenkilöstö 342. 292 Marssikoulutus 22. 53 Puolustus 127. 8. 214 Pennalismi 57 Peruskoulutuskausi 21 Perustaistelutaidot 148. 119 Pimeätaistelu 163. 0. 388 Mielikuvaharjoittelu 186. 1 Rynnäkkö 219. 87. 0. 271. 369 Sodan lait 399 Sodan oikeussäännöt 332. 180 Perustaistelutähtäin 115. 23 Sotilasammatit 361.ja ravintotankkaus 203 Nestetasapaino 257 O Oikeussäännöt 332. 278. 119. 342 Opintolainojen korot 62 P Paineensietokyky 199 Paineluelvytys 324 Painereaktio 204 Painoindeksi 298 Palautuminen 311. 399 Solmut 271. 89. 8. 312 Paleltumien ehkäiseminen 200 Palvelusturvallisuus 11. 252 Rynnäkkökivääri 82. 390 N Neste. 65. 7.

241 Tuliasema 14 18 18 19 10 17 11 18 29 25 26 4. 355 Y Yhteistoiminta 148. 270. 246. 236. 209. 228. 359 Varomääräykset 11. 230. 248 Tehtäväjako 212 Telamiina 145. 229 Suojeluhälytys 290 Suojelukoulutus 22. 290. 7. 380. 212 Taisteluaineet 288. 254 Taistelutähtäin 115. 177. 245. 22. 394 Telttajärjestys 267 Tervehtiminen 40. 198. 205 Yleisesikuntaupseerin tutkinto 362. 144. 193. 181. 274 Välinekoulutus 270. 167. 187. 145 Taistelukoulutus 10. 7. 283. 368 Upseerin ammatti 362. 393 Taistelutahto 16. 121. 142 Taistelukenttä 144. 189. 2 Tunnussana V Vahingonkorvausasiat 75 Vaihtoasema 226. 264. 54 Terveydenhoito 256. 65 Venyttely 315. 227. 289. 393 Tavoite 27. 0. 383 Tilanteenarviointi 150. 289. 366. 321. 187. 168. 269. 97. 256 Taistelusuunnitelma 195. 159 Taisteluvalmius 154. 254 Sotilaan Käsikirja .403 Sulkeisjärjestys 22. 325 Vesiensuojelu 352 Vesihygienia 351 Viestin peruskaava 209 Viestintä 206. 169. 240. 193. 257. 173. 68 Suojaaja 220 Suojanaamari 152. 125. 144. 198 Tuhoamisjärjestys 188. 317 Verenvuodon tyrehdyttäminen 322. 151. 180. 4. 172. 170. 354 Turvallisuuspolitiikka 332 Tähtääminen 24. 26. 321. 184. 237. 395 Tunnustelijoiden toiminta 219 Turvallisuus 220. 332. 206. 124. 208 Viestittäminen 280 Viestivälineet 178. 181. 5. 78. 289 Suojavahvuudet 162. 208. 189. 295. 394 Tehtäväanalyysi 239. 191 Taisteluvälinehuolto 193. 398 Suojeluvaroitus 289. 238. 8. 229 Varusmiehen sosiaaliopas 398 Varusmiesten liikuntakerho 320 Varusmiestoimikunta 60. 186. 313 Turvallisuusohjeet 79. 393 Taisteluvälinemateriaali 321 Taitelutahto 145 Takavaara-alue 98. 394 Tilapäisvälineet 113 Toimeentulotuki 62 Toiminta oppaana 264 Toiminta taistelussa 144. 49. 177. 2. 295. 238. 123. 70. 383 Taisteluammunnat 21. 241 Valaisu 170. 180. 8. 198 Taloushuolto 193. 142 Vartiomiehen toiminta 229 Vartiopaikka 178. 192. 163 Yötähtäin 195. 180. 180. 251 Säteilyvaroitus 289 188. 6. 367 Urheilumerkit 319 T Taistelijapari 153. 297. 343 Taistelutunnus 198. 365 Yllätys 181 Ympäristövalvonta 350 Yötähtäimet 87. 254 Vapaaehtoistoiminta 358. 199. 398 Väsymys 200. 311. 327. 184. 162 Tähystyssuunnat 216 Tähystysvastuun jako 217 U Uhka 178 Upseerikoulutus 362. 392 Sysäyksenvahvistin 321 Syöksy 159. 108. 79. 392 Suojautuminen 24.

404 Sotilaan Käsikirja .

405 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

406 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

407 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

408 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

409 Tilaa muistiinpanoja varten: ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Sotilaan Käsikirja .

Kaikkien lähettäneiden kesken arvotaan seuraavan painoksen Sotilaan Käsikirjoja. Postimerkistä ei tarvitse välittää. ! Nimi: Osoite: Puhelin: Sotilaan Käsikirja . Leikkaa sivu irti ja tiputa se lähimpään postilaatikkoon.410 PALAUTESIVU Anna palautteesi Sotilaan Käsikirjasta 2003 tällä kupongilla.

Vastaanottaja maksaa postimaksun PÄÄESIKUNTA Koulutusosasto VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00130—796 00003 HELSINKI 411 ! Sotilaan Käsikirja .

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful