Varjofinlandia

Copyright © 2005 Karri Kokko All rights reserved

Kansi: Karri Kokko

Layout: Jukka-Pekka Kervinen Painopaikka: Helsinki

poEsia on Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n Kirja kerrallaan -kustantamon ja Runoyhdistys Nihil Interitin runoteossarja, jonka nimikkeet julkaistaan myös verkossa: http://tuli-savu.nihil.fi Toimituskunta: Leevi Lehto (vastaava), Tuula Hökkä, Aki Salmela, Olli Sinivaara

ISBN 952-480-010-1 KL 83.2

poEsia

Lasipalatsi .Karri Kokko Varjofinlandia poEsia ______________________________ Kirja kerrallaan .Helsinki .

.

Go mad. doesn’t it? Bob Dylan The fun's over. Jack Spicer . But the calmness of poetry. There will be nothing left After you die or go mad. Commit suicide.Pain sure brings the best out in people. The picnic's over.

.

Tuntuu kuin olisin elänyt viimeisen vuoden maanalaista varjoelämää hengittäen lyhyin hengähdyksin virtuaali-ilmaa. Suussa maistui kummalliselle sähkölle ja kallio tärisi. Voi jos voisin nyt nukkua. Samoin peseminen. Ei mee hyvin. Oli luonnollisesti vaikeaa nousta aamulla sängystä ylös kun unirytmi on mennyt totaalisen sekaisin. Mä haluun ulos täältä. Mutta en uskalla ottaa nukahtamislääkettä kaljan takia. nytkin on viime suihkussa käynnistä yli . Ja sairaslomaa on heinäkuun puoliväliin. mitä varten minä menen A-klinikan psykiatrille torstaina. Mä meen sohvalle kärsimään. etten saanut pistoketta irti seinästä tärisevillä käsilläni. Stressi vituttaa. Kamalinta oli yöllä. joka tappaa minulta ilon ja valon ja kaikki maanpäälliset keijut ja haltiat. Aivot yrittävät selvittää. etten joudu tyhjän päälle. Ukonilman mentyä ohi nukuin koko yön levottomasti ja nihkeän hikisesti.Tämä on nyt lopun alkua. Yritän tässä puuhata jotain ja kohta mennä sohvalle torkkumaan. Saatoin joutua niin paniikkiin. Istuin pihalla toimimattomassa autonromussa ja itkin. Uni jäi lyhyeksi. katsoin kaikki ohjelmat ja tyhjää jää. Eli sen psykiatrin pitäisi kirjoittaa lisää lomaa ja Btodistus just nyt heti.

jos tämä tällaiseksi menee. Mä olen nykyään pahoillani aivan kaikesta. Eihän tässä ole mitään tolkkua. Juominen on oikeesti tylsää puuhaa. tylsä ja lannistunut. Näytin lievästi sanottuna räjähtäneeltä. se on ollut jo vuosia normaalitilani. Olo oli epäviehättävä.viikko. pari huippuu ritinää ja sitten turtaa tylsää. mutta mun mielen ne saa aina raiteiltaan ja pelkkä ulosmeno alkaa tuntua suurelta tehtävältä. Jos ne nyt muutenkaan niin ihania ovat. Mitä mä teen. mun on pakko saada suklaata. saan raivokohtauksia joita en hallitse ja lopulta jättäydyn yksin vetämään kamaa. Kamaa tekee mieli. mutta tämän näköisenä en kyllä voi kauppaankaan mennä. Olen koko ajan kauhean raivon ja kiukun vallassa. Kädet tärisivät ja piilouduin entistä syvemmälle lippalakkini alle. että ärsyynnyn helposti. että odottaa mun murtuvan ja sanovan itseni irti? Perjantaina tuli nautitttua alkoholia niin paljon. Olen hirveän surullinen ja lamaantunut. Pelaakohan työnantaja sellasta peliä. mutta en ole nyt repsahtanut. ettei enää tarvinnut muuta kuin toipua krapulasta koko loppuviikonlopun ajan. Tämän sairauden kanssa eivät rahahuolet ole lainkaan yhteensopivia. enkä aio. Tänään on ollut järjettömän .

Tuntuu taas kuin kaverit ei välittäis pätkääkään. että sitä alkoi tulla jo korvista ulos. toivoakseni. Mä en omista siistejä vaatteita. Silmätulehdus on hieman lientynyt. Näin viime yönä taas jotain ihan kipeetä unta. mutta en ole uskaltanut edes kirjoittaa siitä. Väsyttää. Olen voinut pahoin lääkekuurin vuoksi. En voinut muuta kuin ynistä ja vetää peittoa paremmin päälleni.yksinäistä. Tuli vedettyä sellainen vanhan liiton tappokänni. Makaan vain sängyllä. Olokin on ollut oksettava. parantunee tässä muutaman päivän sisällä. ja ainoat mustat suorat housutkin istuvat huonosti. kovin väsynyt. mutta masentunut. Join siideriä siihen pisteeseen asti. Jos mun painajaiset oli lapsenakin näin kamalia. Alavatsaakin vihloo vähän väliä. on olokin epävarma. Vähän kuin olisi lihaksissa tai hermoissa joku paska häiriö. Oon onnellinen. niin en ihmettele että miks aina aika ajoin pelkäsin nukkumaanmenoa. että ei se aina ole ulkoisista asioista kiinni. Vedin eilen pitkästä aikaa kännit. Perjantaina olin jo hyvin ahdistunut. Tässä vaiheessa sitä kai vaan tajuaa. Muutenkin ollut vähän apea olo. Olen ollut huolissani ja peloissani. Ja jos vaatteet on huonot. vaan joku . Olen kovin. En saa mitään aikaan.

suuri pettymys. jopa hämähäkkiajatukset. eikä mikään ole pysyvää. Nukuin huonosti. se pelottaa. Nihkeän pakkomielteisen ja perverssin kammonsekaista on tuo yöelämäni.häiriö päässä. Räjähdysten etenemistä jäi vaan seuraamaan jonkinlaisella perverssillä mielenkiinnolla mikä oli läsnä tämänöisessäkin unessa ja sitä jopa toivoi lisää kammoa ja räjähdysten pysähtyminen unessa olisi itseasiassa ollut minulle. Hämähäkit. Sattui yliluonnollisia tajuamisia ja unen maailma oli paranoidinen ja ikävän nihkeän likainen ja pakkomielteinen. kun se kerrankin on kunnossa. saavat minut . Mikään ei ole hyvin. Toissayönä kyseessä oli avaruussukkula jossa tapahtui ydinräjähdyksiä ja räjähdykset etenivät kokoajan valtavan aluksen toisiin osiin vaikka turvallisuussyistä radioaktiiviset ja saastuneet alueet suljettiin välittömästi. Miksi ei voida antaa nauttia elämästä. Nämä ovat täysin turhia päiviä. osallistujalle ja katsojalle. Pesin kauheasti mattoja pakkomielteisesti ja kaikkia muitakin rääsyjä ja unessa oli sellainen kompulsiivinen ja neuroottinen tunnelma kaiken aikaa. Olen hyvin hyvin uupunut. ainakin pilvisinä. vaan pitää pudota takaisin masennukseen? Ja se ahdistaa.

sitä vähemmän minä lakkaisin olemasta minä ja haihtuisin pois. se on todettu. Pinnan alla on niin paljon kaunaa ja vaiettuja asioita. käy huonosti: nukun päivät ja valvon yöt ja kohta en teekään yhtään mitään paitsi itkeskelen. krapulassa ollaan.itkemään ja hyperventiloimaan. että mitä enemmän tyttö muuttuisi minuksi. suhde katkesi aiemmin keväällä. Pää on myrkytyksen jäljiltä tyhjä ja hiuksetkin haisevat vanhalta viinalta. Se tarkoitti unessa ainoastaan sitä. Tuntuu kuin minut olisi unohdettu tähän tyhjään asuntoon elämään loputonta yksinäistä elämää. Mitä tuhlausta. Vaatteet sain sentään vedettyä ylleni. Miten pieni ihminen voi olla niin rakastunut ja täynnä onnea ja yhtäkkiä viikon sisällä kaikki vain nykäistään pois? Ja toki tunnen syyllisyyttä myös tästä. Jos arkeen sisältyy vain epämääräistä kaverihengailua ja omatoimista touhuilua. unohduksiin. Mietti jo hakeutumista sairaslomalle. Olen jo oppinut. ilman mitään selkeää syytä. Työasiat painaa. että tarvitsen muiden asettamia suhteellisen säännöllisiä . kun alkoi paleltaa. kaikki vaan tökkii. jopa lääkitystä. Meidän tulevaisuutemme vain katosi. Toisin sanoen. On väistämättömän sekava olo. Minua huimaa yksinolo.

Suututtaa. Nyt en tiedä mitä ajattelisin. c-vitamiini. Olen väsynyt ja uupunut. Yleensä kaikki menee aivan mukavasti. Minulle jäi tapaamisesta tosi paha mieli. kilpirauhaslääke. Aamulla herätessä väsytti. Sattuu. antibiootti. nipistely taltutetaan parin Buranan avulla. Kunnon syömishäiriöisen tavoin myös mun aamiainen on purkkirivi keittiön pöydällä: masennuslääke. Ahdistuksen ilmaannuttua se vain kasvaa ja kasvaa kunnes olen takaisin . että kaikki haluavat eri asioita eikä mikään mene harmonisesti. enkä muista syödä enkä juoda. En kirjoita asioita enää muistiin. en hämähäkkiä enkä mitään lentäviä kauhuja. Kiukuttaa. Edellisessä asunnossa en tainnut nähdä yhtä ainoaa ötökkää. Jalat kramppasivat koko yön. Tänään tunnen itseni jotenkin vanhaksi. omega-3 kapselit. Tuntui. Hikoiluttaa eikä saa hengitettyä raikasta ilmaa. Harmittaa. monivitamiini. Olen todella todella todella pettynyt. Minä en vain osaa. Itkettää.aikatauluja pysyäkseni erossa masennuksesta: luentoja tai mitä tahansa työtä. Välillä jään miettimään miksi en oikeasti vain lähtisi pois. mutta nyt kompastuin vihlaisuun ja myöhemmin konttasin portaat ylös sänkyyn vapisemaan. kalsiumit ja kromi.

Jos kehoni kärsiikin näännyttämisestä niin mieleni kärsii vielä pahemmin syömisestä. Vittu. Minä olen vain jotain. Ahdistus ilmaantui hyvin pian heräämisen jälkeen. mikä paska maailma! Tahdon työntää pään vesiämpäriin ja pitää sitä siellä. Tekee mieli kirkua. Olen niin väsynyt. viimeinen. Näin aurinkoisena päivänä ei pitäisi olla näin ahdistunut. kylmä. Olen kaivannut oksentamista jo muutaman päivän ajan. Samat paskat ihmiset. ajatukseni pyörivät onnetonta kehäänsä. Yö saisi tulla. minkä avulla kerta kaikkiaan voisin kääntää itseni pois päältä. yksinäinen yö. Ei. joka on olemassa. Minulla ei ole juuri nyt mitään. Haluaisin oksentaa. joka tekisi lopun kaikesta. musta. Tämä päivä on ollut hajottava. nyt ei ollut mitään lohtua annettavana eikä mitään lohtua saatavana. Peiliin ei kestä katsoa ja vaakaa ei voi mennä lähellekään. Minulla ei ole ihmisarvoa. Näytän aivan hirveältä ja . Kaikki menee pieleen. kun nousen sängystä ylös. jotka eivät välitä minusta. kunnes se on pakko nostaa ylös ja kiskaista henkeä sisään taas varmana siitä. Sama elämä. ja kasata itseni. että haluaa elää. epänormaali ja itsekäs. Olen mitätön.kotona. Samat ongelmat ja samat ihmiset. ei mitään.

. Ainoa mikä iskee vierotusoireena on toi saatanallinen unettomuus. Kuulin niiskutusta aamuyöstä. Inhottaa just tällaisessa väsyneessä olossa kun ei jaksa siivota. Sitten ennen pitkää unettomuuteen kyllästyy ja ajattelee että juo viiniä niin ainakin nukkuu. Toissayönä en nukkunut pisaraakaan vaikka otin kahdet eri unilääkkeet – ensin stilnoctit ja sitten tenoxit. Sitten elämässä sattuu kuitenkin aina ikäviä juttuja jotka pakosti vaikuttavat ihmiseen joka saa traumoja jo parvekkeelle menosta. Tunnelma oli kaoottinen. Luulen että pahin unettomuus menisi kyllä parissa viikossa ohi kun sen ajan jaksaisi. mi estää kirjoittamasta. kiitos kysymästä. Äkkiähän tämä masennus lähtisi. sanalla sanoen painajaismainen. jos ei olisi kirjoittamispakkoa. ällön jälkiolon kuten toisinaan.kovan työn tulokset katoavat rasvakerroksen alle äidin syöttäessä minua. Joskus ei vaan leikkaa. On hyvin raskasta järkyttyä koko ajan kaikesta. Olen aivan valtava. Nyt on tylsä olo kun join eilen viiniä ja sain siitä tälläisen hitaan. Nyt meni kaunis kesäpäivä hukkaan. Nyt olen kyllä turhan väsynyt. Olen lihonut kaksi kiloa ja nyt on tullut kaikki mahdolliset sietokyvyn rajat vastaan. epätodellinen. ja myös valtavan ahdistunut.

että köpsähdän tästä pikkuhiljaa petiin. tyhjä ja tietämätön. hajatajuisuus ja epämääräinen vatsakipu hellittivät. mutta tuo tunne on alkanut laantua vuosien louhiessa. päänsärky. Näinhän siinä käy. kun ei ole ketään kelle puhua. vaan mieleni tekisi sylkäistä heidän päällensä. väsymys. Elämä on julmaa. En sääli heitä. Yllättäen sain tiedon. Olo on edelleen täydellisen epäselvä. En tunne mitään. kaukana läheisistä. tuntee yhtenä iltana epätavallisen raskauden . Kauhea päänsärky ja pahoinvointi.Keskellä elämäni joutavaa roinaa. olin syönyt jotain joka olisi pitänyt jättää syömättä. Minua hävetti. Sitten päädyin itkemään kahvilassa omaa herkkyyttäni. Istuin nurkkapöydässä silmät vedessä niin kauan. Että ne repivät tikitkin viime vuoden haavoista. Kohta menen nukkumaan. vasemman lonkan ja polven kolotus. Eikä minussa ole edes raivoa. Käsiäni en likaisi lyömällä. johtuukohan sen Concertan loppumisesta. että minut oli vahingossa myrkytetty. olo on kauhea. kaukana kaikesta. ja herään vasta ylihuomenna. Luulen. etten enää muistanut yksiselitteistä syytä. mutta päivän niskakipu. että kun paahtaa viikkokaupalla lepäämättä kunnolla. Vain pettymystä itseeni.

Hartiatkin ovat kipeät. Haluaa vaan valittaa kaikesta turhasta ja . Parempi sekin kuin raivo. jota en pysty hallitsemaan millään tavoin. Oli pakko saada nikotiinipurkkaa. Seuraavana päivänä tuntuu kuin olisi ollut tappelussa. Pahimmillaan kipu menee läpi selkään ja on niin kova. En voi olla onnellinen useinkaan. jos näen auton alle jääneen oravan. ettei maailma todennäköisesti pelastu. En ole onnellinen toisten menetyksistä enkä siitä. Vihaan kuivia käsiä. kun isäni juo liikaa ja äitini käyttäytyy muuten vain sekavasti.jäsenissään ja herää aamulla kurkku karheana ja keho särkevänä. Vihaan selkäkipua joka kestää monta päivää eikä siihen auta edes särkylääkkeet. sellaista oli eilen ja tänäänkin siltä näyttää. Vihaan elämääni. Sisälmykset ovat krampanneet mielensä mukaan ja kivun takia koko muu kroppa seuraa niitä. En ole onnellinen. Melkein itkettää. kun katson uutisia. koko kropan lihakset ovat kipeät. Vihaan kun muut tuntuvat kontroilloivan minun elämää ja tietävän mikä minulle on parasta. En ole onnellinen. Vihaan sitä ettei mikään mene kuten minä tahtoisin. Silloin oli harmaata ja sateista. Nyt voisin taas sammua. että hengittäminen on hankalaa ja käveleminen mahdotonta.

Päähän koskee. Aamulla herätessäni tunsin kipua selässä. Ei auta kyyneleet. Todella ahdistava tunne. aivan liikaa yksin. Jaksan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ehkä vartin. Olen epäonnistunut jossain. Mä olen hirveän ahdistunut ja vatsaan koskee. Ikävä sinua kulta. kuten aina. Mä olen huono ihminen. olen virkeä kuin kolmen viikon valvomisen jälkeen ja kaikki mainiot suunnitelmatkin ovat menneet ihan selälleen. Kohta saan varmaan jonkun jatkuvan jännityspäänsäryn tämän takia. ja liikaa kaikkea suurta on . kun annan pompotella itseäni noin. kohdella näin. eikä päässä liiku yhtäkään järkevää tai hyvää ajatusta.epäolennaisesta. koska en tiedä mitä suustani tulee. Peilistä peilaillessani huomasin useita eri verinaarmuja pitkin ja poikin selkää. Ihan hirvee päivä. Ärsyttää niin paljon olla tälläinen ääliö! Nyt minua syyhyttää hieman joka puolelta. Näin tänäkin yönä pahaa unta. ei huuto. kun sen avaan. Jossain on jotain vikana. Olen ollut aivan. Saisinkohan sairaslomaa surun takia? Pelkään vastata puhelimeen. En tykkää. koska en kerta kaikkiaan osaa tehdä itseäni onnelliseksi. Suhteellisen surkea olo. Mä olen liian levoton. Olen vain aika väsynyt. enkä jaksaisi enää tippaakaan.

Tämäkö se sitten on se kesäflunssa? Käytännössä pilvet enteilevät sadetta. kankeilta. On aina jotenkin lopullisen harmaata.tapahtunut. Olen itkenyt kahden kuukauden aikana enemmän kuin koko vuonna. Kädet tuntuvat nuhakylmiltä. ja keskittymiskyky on miinus kolme. Pään kääntäminen on raskasta työtä. Vähän tylsää. Se sai minut hieman pois tolaltani. jonka syyt lienevät pimennossa. ja oikean jalan ukkovarvas viilentää vierustovereitaan. . Pienten rutiinien rikkominen ja elinpiirin varioiminen tuovat vaihtelua ja poistavat jatkuvaa koomaa. Hiertää kuuloluita. Onneksi on särkylääkettä.Yritän pitää suuta vähän jotenkin ilmavana ja välttää nieleskelyä. Askareiden suorittaminen vaikeutuu. ja aurinko on loukkaantunut juuri minulle. Se näytti taianomaiselta ja vihlaisi melko kipeästi. sillä se vihlaisee. Kooman voi laukaista vaikka ateria tai ylipäätään oleminen. Kurkku on nyt turtunut. Raajojen ääripäät jäähtyvät. Olen lomalla ja tylsä. ja kaikki painaa kahdeksansataa kiloa keskimäärin. Minun ei pidä liikehtiä. Kaikki on niin raskasta. Alkaa mennä hermo. sillä siitä seuraa maailman suistuminen radaltaan. Sitä tulee miettineensä sanomiaan asioita vasta kahdeksan minuutin päästä.

sattuu silmään. Polvi on edelleen kipeä. Olen liian täynnä. Huominen on tuskallinen päivä.Mutta on tämä vieläkin aika rankkaa. Kaikki muu on tällä hetkellä vitusta. Niin turha päivä elämässäni kun vaan voi. Ahdistavaa. Kaikkea liikaa. Voisipa joskus nukkua kunnolla. Selkä ja niska on hieman pipi ja jos pitää jotain tehdä. Tää on ihan kauhea tää addiktio. Oikeasti todella pelottavaa. päähän ei juurikaan koske. Yhtäkkiä suu on täynnä irtonaisia hampaita. hiukset on liian likaiset. Valutin muutaman kyyneleen koska oloni oli todella surkea. Lonkkaa särkee. joita syljen yksi kerrallaan kämmenelle. Olen ahdistunut. Olen uuvuksissa. Otin eilen puolivahingossa aimo harppauksen kohti taloudellista tuhoa ja velkavankeutta. mutta suuta kuivaa. joka saa niskan ja pään kirkumaan tuskaa. Krapula on. Olen niin ahdistunut itsestäni. enkä mä pysy vauhdissa . Elämä kuluu. on liian kuuma. Miksi mä en voisi olla joku muu? Naamasta pursuaa ulos rasvaisia näppyjä. Onnistuin nukkumaan taas sellaisessa asennossa. Nyt mun elämä tuntuu juuri siltä kuin joisi kylmää kahvia. Olo on tuskaisa. Kipeänä jaksaminen on vähissä. Olo on väsynyt ja hirveät allergiset oireet turvottaneet silmät palloiksi joista valuu nestettä.

Mä olen kuin elävä kuollut ja mua väsyttää. Päivät mä olen liian väsynyt ajattelemaan tai tekemään mitään ja yöt mä pyörin . En todellakaan ole terve. Se ei ole kurkkukipua. Aika menee hukkaan! Mun elämä menee hukkaan! Elämä menee taas siihen. Yöllä muuten ajatukset tuntuu siltä kuin joku huutais rumia sanoja ihan korvan vieressä. että tämän olen saanut oksentelullani aikaan.mukana. Olen myös saanut viisaudenhampaani ärtymään ja ilmeisesti ainakin yhden havaittavan reiän hampaaseeni. että menen entistä huonompaan kuntoon ollessani vain kotona. joka suustani tulee. ettenkö tarvitsisi hoitoa. ja oli kauheeta. Illalla olin hetken yksin kotona. Miten minusta tuntuu. niin terve ainakaan. Ruokatorvessa tuntuu omituista polttelua. Tämä bulimia rikkoo elimistöäni. Pelkään. Ja näin perjantain kunniaksi vielä migreeniäkin tekee. että kaikki puhe. Yritän vältellä oman kuvajaiseni näkemistä. vaan kipua leukaluiden ja kaulan tuntumassa. on jotenkin tilanteeseen sopimatonta? Hän puhui suljetusta osastosta kuin se olisi aina ollut osa elämää. mutta en siltikään osaa lopettaa. Eli koko elämäni oli mennyt sekaisin. että valvon kaikki yöt ja nukun pitkään päivällä. Pelkään.

Heräsin hikisenä ahdistaviin uniin. liikaa ja tulin levottomaksi. Väsyttää ihan tuskaisesti. Itkun kanssa nousin sitten kun nousin. Vihasin teinejä jo silloin kun itse olin sellainen. asiat on aika huonosti. Päässäni on outoja juttuja. Mä en oo nukkunut viikkoon. Aamu jo vähän lupaili alakuloa. Ei vaan pysty. Milloin elämästä tuli . eikä tietoa toimeentulosta. Tunnen itseni sairaaksi. Ei ollenkaan kivaa. Mä en pysty nukkumaan. Sormia paleltaa. aivokuollut. Sillon kun mä en pysty nukkumaan. että olen ihan järjettömän väsynyt. Surettaa pienet asiat. Yhtäkkiä mulla ei ollut perhettä. Onpa voipunut olo. Auta. Että voi olla vaikeaa. ei työtä. Paljon on elämässä murheita. Mä ajattelen niin paljon että mun pää kohta halkeaa. Jotenkin täysin epätodellinen olo. Melkein kaikki haikeus johtuu nyt siitä. Mutta monena aamuna tuntui turhalta nousta ylös. Että vois edes joskus sulkea päänsä ja olla vaan. Lievää alakuloa. liikaa. Jouduin eilen miettimään liikaa. Yleensä kukaan ei huomaa minua. Olisi varmaan ymmärrettävä. Kirjoittelen ihan lääkkeeksi. Musta tuntuu että mä tiedän että musta tulee kohta hullu.sängyssä hiestä märkänä ja ajattelen ja ajattelen ja ajattelen. pienet ihmiset ja pienet surut.

Yöllä näin unta että yritin oksentaa syötyäni. vaan odottaa mieltä hiertävänä vaiettuna tietona. Sydäntäni särkee nyt. Väsyttää ihan pirusti eikä energiaa ole yhtään. että olen sopeutunut johonkin. Arvet olen peitellyt. Ei niin millään jaksaisi.näin vaikeaa? Vihaan itseäni. vaikka eiväthän ne tietysti peity. johon ei enää koskaan pitänyt sopeutua. Tämä vihaisuus johtuu surusta. Olen hävennyt kirjoittamista niin kauan kuin muistan. on niin harmaata. Äh. joissa kammo ei tunnu suoraan. ja jos vaikka . Tarvitsen apua. Pinnani on sietänyt niin paljon kiristämistä viimeisen neljän vuoden aikana että oli vain ajan kysymys milloin se napsahtaa poikki. Ikävä perhettäkin. Samalla kuitenkin on hiukan haikea olo. Olisin laitoskamaa sen jälkeen. Painajaisistani pahimpia ovat ne. Ihmisillä ei ole taipumusta kokea asioita samalla tavoin kuin minulla ja siksi minua ei ymmärretä. siinä onnistumatta. Mutta toisaalta eihän itseään voi suojata aivan täysin ja käyttää koko elämäänsä maaten sängyssä Dostojevskia lukien ja nukkuen jos ei muusta syystä niin siitä että rahat luultavasti loppuu jossain vaiheessa ja saa makuuhaavoja. Akneni ei ole vielä parantunut. Tämä ei ole enää kivaa.

Niinpä vihaisena olemisen jatkaminen tuntuu hieman luonnottomalta. jos en pelkäisi lihomista niin hysteerisesti. että en ihan helpolla päästä samanlaista riippuvaisuutta muodostumaan. Taitaa olla elämä umpikujassa. Jos tulee vielä takapakkia niin lupaan tilata ajan yksityiseltä psykiatrilta maksoi mitä maksoi. Tilalle ryöpsähtää äkkiarvaamatta suru ja tietoisuus siitä.olisikin. Olen rangaistukseni ansainnut. Mikään ei tunnu oikealta. Kai valvon tämänkin yön. Toista päivää jo ihan julmettu päänsärky. kun terapeuttini soitti . Olen väsynyt. Purin hormoniperäistä vihaani polkemalla vimmatusti kaupungin katuja. Olisin varmaan alkoholisti. Älkää minulta kysykö. kyllästynyt ja haluaisin alkaa elää. Eilen pystyi vielä pinnistelemään. Ei tule mitään mistään. Tässä yritän hengittää. mutta tänään on ollut pakko antaa jomotukselle valta. Sen verran tuskaista on ollut kuitenkin. Olin ajamassa aamuseitsemältä terapiaan. Kihisen raivosta. Ajatus on kuitenkin sietämätön. arpikokoelmassani riittäisi suremista. Seison peilin edessä näyttäen paskalta. Olen ollut liikaa kämpässäni ja juonut liikaa ja syönyt liian vähän. Paha virhe taas kerran. sillä minä en tiedä. että ei se elämä elämättä tule eletyksi.

Ei. En ole tehnyt sitä. Minulla on lievästi sanottuna tylsää. mikä olisi luontevinta. En kuitenkaan usko näillä voimilla jaksavani. en ole terve. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet raskaita. Ajatukset seilaavat sekavina. Mikään ei huvita eikä mikään kiinnosta.nukkuneensa pommiin. itkenyt liikaa sekä ollut ihan liian ärtynyt. olen ajatellut liikaa. Minusta päiväsairaalan sohvalla istuminen ja vielä masentuneempien tuijottelu ei ole järkevää tekemistä. Itseinho kasvaa. Ahdistaa niin. Ei kukaan pahasta masennuksesta pillereillä parane. Huono kämppä. että hampaat on puuduksissa. Menen ihan voimattomaksi ja nukun koko päivän. joka joskus muistan olleeni? Nyt hento surumielisyys ja valtava väsymys. Annettuani itselleni luvan jäädä kotiin huomaan olevani paljon kipeämpi kuin luulinkaan. Aamulla on niska kipeä. eli pelkkä vetelehdintä ja seksi ja runoilu. Toisinaan olen aika uupunut mokomaan ponnisteluun. Tänään ei tunnu nousevan hymy huulille millään. Ja mitä vikaa lääkkeissäni nyt on? Päähän koskee. koska . Televisiosta ei tule mitään. Miksi musta on tullut vanha ja masentunut? Minne helvettiin katosi se energinen ja eloisan hauska tyyppi.

Pitäisi mennä lääkäriin. että silloin musta tulisi ihan tylsä ja yksisilmäinen. hikistä ja tuntuu niin turhalta. Tänään on taas näitä päiviä. Olin tuskainen ja ahdistunut siitä. päinvastoin. Mielessä pyörivät kaikki surulliset satuttavat tapahtumat lapsuudesta tähän päivään. Väsyttää: itkisin ja katoaisin ja kulkisin yksin piiloon. I just lost the battle . en tiedä mitä mieltä olen. Matkustaminen on rasittavaa puuhaa. Mutta juttu on siinä että se auttaa älyttömän hyvin ahdistukseen. selkeää suuntaa tulevaisuudelle. Aivan kauhean uupunut. Olo ei parane. Mutta se pahentaa masennusta. Olen satuttanut itseni. Alakuloisia päiviä. ettei elämässäni ollut mitään valmista. Alakuloon yhdistyy fyysinen pahoinvointi. On ihme ettei aikuinen ihminen opi että tuo viinan kanssa läträäminen vaan pahentaa mielialaa. Olen normaali ihminen ellen vieläkin huonompi nauttimaan nykyhetkestä tulevaisuutta murehtimatta.pelkään helvetisti. ei edes suunnitelmia. Neljän perättäisen työpäivän jälkeen olo on täysin pakastekuivattu. makea ei tee hyvää alkavalle migreenille. tätä on jo liian usein. Ja koska olen huonolla tuulella. vaikka en mitään tunnekaan. Luulen että sittenkin kuolen.

Inho. ja se on yksinäinen tie. olen tänään ehtinyt ahdistua jo monesta asiasta. Vaikka kello on vasta puoli kolme. Minun perusongelmani on että olen sydänjuuriani myöten loukkaantunut. välinpitämättömyys. En tiedä mikä koodi tälle sairaudelle on. Vähemmän minä ei voi olla kovin huono. Pitäisiköhän taas raahautua lääkärille? Olen juonut aivan liikaa kahvia ja polttanut aivan liikaa tupakkaa. huono kohtelu ja pelko ovat kiehtovia. Olen hyvin uupunut varsinkin kun mentaaliset mielikuvani päätyvät koko ajan sairasvuoteeni tai kuolinvuoteeni ääreen.with the sick monster. että joku pitää minusta. Se on raskasta kun olen niin täynnä vihaa. Heräilin todella ikäviin sydämentykytyksiin neljän aikaan aamuyöllä. Olen jo laihtunut viisi kiloa vain koska minua itkettää enkä voi syödä. En tiedä miten toipua tai mitä tehdä. se. Jotain kamalinta huomata. Kammottavia tuskia jouduin kärsimään tajutessani naisen. Olen vain väärässä paikassa ja . Olen terve kuin pukki vaikka usein toivon sairastelevani enemmän kun se vähentää masennusta ja ahdistusta. Katsoin viikonlopun valokuvia. Näillä kivillä on laitettu tie loppuunpalamisen vuorille. ne. jotka uskalsin.

haluaisin koko ajan vain pois. mutten usko syyn olevan fyysinen. jolla on suhde aluillaan ja elämä ihanaa. Kierre on uhkaavasti aluillaan. koska en jaksa tätä kaikkea uudelleen huomenna enkä sitä seuraavanakaan päivänä. joka kävelee ryhdittömästi ja huokailee katsoessaan ikkunasta avautuvaa maisemaa. Oikein ärsyttää olla kaupunkilainen nyt. Ihan kamalan pelottava ajatus. Saisipa tunteita ostaa lähikaupasta. En viihdy siellä yhtään. Nyt paniikki on kyllä jälleeen hiljalleen palaamassa. Ehkä sen . Illalla oli aika kauhea olo. Auttaisiko viilto käteen? Missä olen minä? Missä on elämäni? En halua olla tunnevammainen ruumis. En tahdo mennä nukkumaan. Olo oli kyllä kurja enkä taida enää ikinä suostua moiseen. mutta riippuu siitä. voisin maksaa siitä jopa ylihintaa. Haluaisin olla elossa. matkalla yleensäkin. Olen kateellinen ihmiselle. Se oli jokseenkin masentava uni. Jouduin taas ottamaan särkylääkkeen tai jonkun sellaisen. Keskiviikkona olisi tarkoitus varata aika psykiatrille. Uusien lääkkeitten alla valvon ja voin pahoin.väärään suuntaan matkalla. pääsenkö ihmisten aikaan ylös sängystä. Haluaisin tuntea eläväni. Voin nykyään aina pahoin. Olen yksinäinen ja ikävöin.

mutta nyt on taas masentanut niin. Teen kaiken väärin. Elän tapahtumasta toiseen ja odotan edellisen alkaessa jo seuraavaa. . pimeys. Katson vahingossa ihmisiä silmiin kadulla ja siitä voi seurata jotakin ikävää. kauhean jännityksen lauettua mies tuli laihtuneitten kissojeni kanssa seinän sisältä. Musta: varjot. kauneus. Yritän olla aikaansaapa. Eli on tosi paha mieli. huono tuuli ja siipi maassa. Olen vakavasti alkanut miettiä. Olen nyt aivan nuutunut. Vedin päästäni turhan monta hiusta. Pelottaa ehkä. enkä tiedä mitä sillä oikein tavoittelen. turvallisuus. vaikka mistä kohdasta kiskoisi. joka ei aukene. Välillä on ollut hieman heikko olo. mutta mitään pyörtymisen tunnetta en ole ollut vielä lähelläkään. suru.huomaa nyt enemmän kuin koskaan. Lopulta. Vihaan tyhmiä ihmisiä ja huomaan koko ajan olevani juuri sellainen. Minä olen isoiso solmu. Pääsenköhän koskaan eroon ihmeellisistä pelkotiloistani. sillä kaipaus on jo lähes sietämätöntä. voinko olla koskaan tässä maassa onnellinen. pitäisikö turvautua lääkärin reseptilääkkeisiin. Nyt en osaa enää mitään mitenkään. että mietin. aivan päin mäntyä koko ajan. murhe. Vihaan sitä kun ihmiset sanovat minua kauniiksi.

Tällä hetkellä en tunnu kuuluvani mihinkään. Olen kauhusta jäykkänä. Jomottaa silleen ärsyttävästi tosta otsan kohdalta. Olen pettynyt ja suruinen. On vaikeaa. Luulen. kuten ei nytkään tule. ei ainakaan vielä. Lyhyitä. Mikään ei ole hyvin. että olen löytämässä jaksamiskynnykseni. Sunnuntaina olin halju ihmisen irvikuva. silmien välistä.Liian kauan tämä hirmuvalta onkin kestänyt. Ei hätää. Mutta jumalaa koneesta ei tullut paikalle. Surut eivät katoa. Jollain tavalla pitäisi jaksaa vielä tämä viikko. Nyt vielä harmaa ja sateinen ilma tekee oloa kurjemmaksi. Ongelma on todellinen ja käsinkosketeltava. vaikka tapahtuneesta on jo pari päivää. harmaa ja kalpea ja pahoinvoiva. Helvetti kun kaikki kaatuu taas päälle. Koetan kovasti keksiä jotain vielä kauheampaa. tähän kehoon . kun minun onnistumisenelämykseni tuottavat hänelle surua. Joinain päivinä tajuan vasta. Sekopää. että tämä ei onnistu. Tuntuu todella kurjalta. soimaan itseäni. Olen aina pitänyt itseäni harvinaisen vastenmielisen ja kummallisen näköisenä. minut on edelleen vangittu tänne. Nyt on pakko ottaa särkylääkettä. Sekavaa on kaikki. turhia päiviä. Nyt alkaa keho huomauttaa ettei enää jaksaisi. mutten keksi.

sekaisin ja itken. Otin kuitenkin pari rauhoittavaa ja unet jatkui.ja kieleen. missä olen onnistunut. todella ahdistava. Miksi helvetissä ylipäänsä aloin itkeä? Omalaatuista mielialan heittelehtimistä koko päivä. och även många fler. mutta mitä pidemmälle menen. Se . helpottunut ja itken. Kammottava uni. Poden kauheaa syyllisyyttä. Olen vihainen ja itken. kun toivon. du fann dem alla i mig. tehdä inventaaria elämästäni. Lisäksi tuo vasemman käsivarren mustelma on valtava. Koetan rauhoittua. että itken. sitä enemmän itkettää. Koetan olla välittämättä siitä. On niitä päiviä. surullinen ja itken. missä olen epäonnistunut. Vi lekte "finn fem fel". Hengittäminen on vaikeaa. mutta lista on pelottavan pieni asetettavaksi vasten kaikkea sitä. että silloin kerran olisin onnistunut tappamaan itseni. eikä osoita paranemisen merkkejä. Olo on tyhjä. Olin lamaantuneen ahdistunut ja minusta tuntui että hikoilen likaisempaa hikeä kuin yleensä sekä että hyppään ikkunasta lähipäivinä ellei olo helpotu. Heräsin siihen ja mietin tarvinko psyykkistä tai fyysistä apua. Koetan listata kaiken. koska nyt se aika elämästäni on ohi. kipeä. etten ole kirjoittanut enempää ja paremmin.

että se aukeaisi. Aamu valkeni. ostin. En ole tahallani tällainen. Nyt vituttaa ja väsyttää. Tänään olenkin sitten ollut taas maailman tehottomin ja turhin ihminen. Elämä vaikuttaa kovin vaaralliselta. Kauhu kuristaa jo jossain tuolla nielun kohdalla. Käyn kokoajan sisäisesti ylikierroksilla. ja minä istuin haamun harmaana päivystävän apteekin portailla odottamassa. Yhden tai kaksi päivää ehkä jaksaa. aivan kuin joku olisi työntänyt kurkkuuni ilmapallon ja puhaltanut siihen. No. Omat murheet tuntuivat tänään suuremmilta kuin toisten. Yöunissa on taas ollut sellaista levottomuutta. Puhun jo itseksenikin Turun murteella. kenties mun pitäis vihdoin ja viimein oppia elämään painajaisten kanssa. mutta viikko tuntuu jo turhan raskaalta. .tuntuu omituiselta. että on kumma jos ei joku tauti iske kohta. mitä ihmiset puhuivat. Olen pökertyä. ostin ja sydän kahtasataa lyöden kiertelin kaupasta toiseen kasvavan ostohimon vallassa. En vain jaksaisi. Krapula taas kerran. En saa krapulapäivänä mitään aikaan. En enää uskaltanut sanoa mistään mitään. ostin. Eksyin eilen viinamäelle lähes tulkoon selälleni makaamaan ja nyt on paha maku suussa. joten painun nukkumaan. En ymmärtänyt sanaakaan.

Tai sitten tämä on maailmanlopun enteitä. Viime yön olen vain pyörinyt sängyssä hikoillen ja katsellen kuolleiden ihmisten kasvoja aina kun suljen silmäni. olen heikko luonne. Pääsisinpä pois tästä olosta enkä kärsisi enää. En näytä enää edes melkein . Tuntuu kuin olisin puristuskoneessa joka samalla työntelee pieniä neuloja ihoni läpi kaikkiin mahdollisiin kipupisteisiin kiduttaen hiljaa hengiltä. Pillahdan kohta itkuun kun näen itseni peilistä. Okei myönnetään. Kun ei saa unta. Olenkohan edes olemassa? Olenko minä tosiaan näin toivottoman typerä? Hyväksikäytetyn olo on pieni ja kurttuinen.Yksinäisyyttäkin olen alkanut potea. Pelottaa enemmän kuin koskaan ennen. En pääse niitä pakoon ja aina kun vanha hiipuu jonnekin pimeyteen uusi välähtää säikäyttäen niin. Mutta kovasti yritän täällä jaksaa vaikka juuri nyt se on todella vaikeaa. että sydämeni pompahtaa ja tuntuu mahdottomalta elää. ja se tekee olon tukalaksi. Antakaa mun elää! Ehkä voin oppia hyväksymään sen. Meni järki. Jalat lähtivät sillai kivasti alta. Saa nähdä miten mä jaksan. Olen yksinäinen tässä kaupungissa. että teen virheitä. niin ei saa unta. eikä minun tarvitsisi pilata päivääni häpeämällä koko ajan.

normaalipainoiselta. että voisin nukkua vuorokauden ympäri! Ei oikein jaksaisi siivota ja laittaa tavaroita paikoilleen. Ei mahda mitään – kauhean paha mieli. Tämä saamattomuus saattaa kyllä olla nestehukkaa. Pään sisällä hämärtää aiemmin kuin ulkona. mutta parempi näin. en jaksa. Mun ei pitäisi katsoa peiliin. en jaksa. En hallitse itseäni ja selkeinä hetkinä kauhistun itseäni enkä ymmärrä mikä mulla on. Olen lamaavan syyllisyyden kourissa ja ajattelin etten kerro sitä ylpeyteni vuoksi mutta kerron nyt kuitenkin. Olen ajatellut elämäni synkimmät ja pelottavimmat ajatukset tänä keväänä. lyhyt tapaaminen ilman . En vielä tiedä. ajattelin että jos elämäni menee niin? Ei tunteita. Ihan sairasta. että painajaiset repivät minua koko seuraavan yön. enkä minä voi pitää hyppysiäni herkuista erossa. Osaapa väsyttää. En jaksa tätä. Olo on epäselvempi kuin sen soisi olevan. ei mitään. Anteeksi että olen tällainen. Surumielellä. Mutta mikään ei saanut ahdistusta katoamaan. koska olen vitun saamaton vätys. Olen niin väsynyt. Minulla on asiat aina niin huonosti tai tekee mieli tupakkaa. jonka kanssa olen liikuskellut käsikynkkää viime ajat. Huomenna ei ehkä sittenkään jaksa nousta ennen yhdeksää. en jaksa.

Levottomuutta ja kuoleman pelkoa se tietenkin tuo mieleen. olen niin pahasti addiktoitunut. Todella kummallinen olo. En kyllä tiedä mitä siitä tulee.mitään. Se psykosomaattinen kuumetauti on tarttunut tänne päin ja minulla on kipeä mustelma. kädet tärisee. Pinnani tuli täyteen. eikä uskalla sytyttää valoja. Tuntuu siltä. Menin aineesta aivan tokkuraiseksi ja velttomieliseksi. Olipa ikävä juttu. jaloissa on outoa vapinaa. puhe takeltelee. Mutta tänään mulla onkin järki ollut ihan kadoksissa. Kaikki velloo holtittomasti ja jokseenkin sattumanvaraisesti tapahtumien virrassa. Tällä . allt är bara lögn. Pelokas kurkkii pimeydestään. Enpä ole pitkään aikaan tajunnut yhtä hyvin kuinka vähän oikeaa elämää meillä kaikilla on. Lamaannuttaa ja kädet ja jalat tuntuvat kummallisilta. spy. jag vill bara spy. Minun pitäisi lakata väheksymästä itseäni. Nyt pelkääminen ei alkanut viikkoa aikaisemmin niin kuin yleensä. että olisin ottanut yliannostuksen lääkkeitä tai jotain. mutta kun en ole. Tältäkö tuntuu tulla kunnolla hulluksi? Liian kuuma. Mulla ei varmaan ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä tässä maailmassa. spy. mutta yritän nyt kumminkin. Spy. Huuhtoutuisin pois.

Kaikki on nollassa. En halua olla näin. Tätä päivää ei kyllä pelasta enää mikään. Luulen että . Rahanmeno hävettää. Selkäsäryt ja mielenterveysongelmat mulla on jo. hidastetulta. etten halua edes laskea. Harmitti kyllä.hetkellä tuntuu totaalisesti olevan puhti pois. Vähän levoton olo. vieroitusoireet kovat. Krapula. Saatoin olla ainut. mikä ihana tunne. Nielin heti yhden lääkkeen ja istuin odottamaan sen vaikutusta kävelykadun penkin vesilätäkköön. siltä nyt tuntuu. mutta nyt sitä aikaa on vaikea enää muistaa. Olen taas puhunut senkin vähän liikaa. Bentsot on lopussa. mikä ei taaskaan paljon haitannut. Olen tuntenut häpeää niin monesta asiasta. Psyykkinen puoli onkin sitten eri juttu. Huomasin oman riittämättömyyteni. Mikään ei kannata. Taidan sitä paitsi olla tulossa kipeäksi. joka itki. minkä olen puhunut. Ajatus siitä että eläisin tällä tavalla loppuelämäni on musertava. Itkuun purskahtaminen on nyt vain Askeleen päässä koko ajan ja teen kovasti töitä hillitäkseni itseni. Ennen olin tyytyväinen ulkomuotooni. Kipu on kivaa. Minun pitäisi tyytyä mihin tahansa riepuihin ja piiloutua luoliin. Kaikki tuntuu niin kaukaiselta. Minä en koskaan ole ollut täällä kotonani. loputtomalta.

Silti tuntuu että aika loppuu kesken. Miten voi ihminen pelätä jotain paperinippua näin hysteerisesti! Happi loppuu. Tuntuu kuin loma olisi jo ohi vaikkei se ole vielä edes alkanut. Minä vihaan kesää. Miten sitä voikin tuntea itsensä huonoksi. silmät vuotaa ja oksettaa. Masennus on ihan kamala elämänkumppani. En oikein edes tiedä. Tiskata on kai pakko. Sitten tunne menee ohitse ja kaikki on taas niin kuin ennen. joskus enemmän ja joskus vieläkin enemmän.näin painajaisia. en saa mitään järkevää aikaiseksi. pyörryttää. Eilen mä otin pitkästä aikaa unipillerin. Kuinka kyllästynyt ja väsynyt tähän kaikkeen voikaan olla. Pari päivää on mennä vierähtänyt yleisen surkeilun merkeissä. Olen syvästi kärsinyt yksilö jonka kärsimys on jalostanut taipuvaiseksi aivan tiettyyn kyynisyyden lajiin. Missähän tulee pohja vastaan? Miten voikaan olla näin tympääntyneen tympääntynyt johonkin ihmiseen? En viihdy . ettenkö inhoaisi itseäni aina välillä. mikä risoo. Koin vallan valtaisan järkytyksen eilen. Takalukko jatkuu yhä. Ei ole epäilystäkään siitä. Kautta vuohenparran on jalat hieman kipeät. Haluaisin kadota. koska keittiössä haisee. Kyyneleitäkin olen joutunut taas tirauttamaan.

äänet kuuluivat jostain todella kaukaa ja teki niin mieli laittaa simmut kiinni ja sammua. En ymmärrä. eikä sitä muuksi voi muuttaa. Det måste vara något fel med mig. Lopulta viime keväänä väsymys ja stressi johtivat burnoutiin. joka alkoi epätoivon tuntemuksilla ja satunnaisilla itkukohtauksilla. Siinä minun ongelmani. kuten se. rahan kanssa vaikeuksiin joutuminen on hirveintä. Ja minulla on kiusallisia uusia pelkoja. Tuli pala kurkkuun. että niistä osista. Jotenkin on nyt huono mieli. Vituttaa kuin pientä eläintä. joista koetan elämääni koota. Hetken aikaa oli ihan kamala olo.omassa vartalossani tällaisena. Vaikka tekisi ihan jokaisen muun asian oikein. Hirvee räkätauti muuten vaivaa. olemme vähän olleet allapäin tänään. mutta en vain tajua sitä. Mutta juuri nyt se ei lohduta yhtään. kasautuukin ihan tavallinen elämä. He ovat niin äärettömän suloisia. En jaksaisi nousta sängystä ollenkaan. Kuinka vaikeaa onkaan luopua oman elämänsä hallinnasta. Toivottavasti tämä tästä kirkastuu. On kai pakko hyväksyä se. ja minä niin yksinäinen. että aina välillä vain olen hirvittävän masentunut. Yritän pääni puhki miettiä asiaa. Oma . teki mieli oksentaa. miksi teen asiasta kauhean vaikean.

En minä ole tällaista ansainnut. Minä kuvittelin liikoja ja nyt olo on tuskainen. Vasemman silmän takana oli kipupiste. Olin pihalla. Ei oikeastaan tee mieli tupakkaa. en tule koskaan ymmärtämään. Olin ahdistunut asiasta jo etukäteen. Muistutin uitettua koiraa kun lopulta pääsimme kotiin. En kuule vasemmalla korvalla . olin itkuinen ja pyytelin liikaa anteeksi. Tuomioni on lääkitys. Ehkä olen tullut hulluksi? Siitä asti on hävettänyt niin paljon. tuntui kuin jotain teräasetta olisi työnnetty silmäkuopasta sisään. Elämä on kamalaa. Mutta minä hengitän ja minuun sattuu. Minä en ymmärrä. Taas teki tiukkaa. Mutta nyt olen ihan sekaisin. Tahtoisin itsestäni paljon tai edes vähän pois mutta se vain on vaikeaa. apea ja dokasin liikaa. kaikki vain on surkeaa ja inhottavaa ja ärsyttävää ja raivostuttavaa.toivottomuuteni on alkanut selvitä ja se on laaja. Kaduin. Nyt palaan horrokseen. Miten turhaa elämää. mutta nyt on oltava yksin. vain jotenkin poikkeavaksi. Tehköön ihan miten kipeää tahansa ja tappakoon ikävä parin päivän päästä. Olen oikeasti tällä sekunnilla kaukana onnesta. Peli on menetetty. Huonommuuden tunteeni ei saa minua tuntemaan itseäni arvottomaksi. että se tuntuu fyysisenä levottomuutena.

en kehtaa. Lähteä vain pois ja yrittää aloittaa jossain muualla täysin alusta. Kyllä. Haluaisin pois kaikesta. Sama vaikka olisin loppuikäni pillereillä. haluaisin juoda olutta ja sammua puiston penkille. jokainen sydämenlyönti kuin gongi. Jokainen päivä on ikuisuus. Ajatus siitä että joutuisin olemaan . Siihen asti olin pohtinut neljän seinän sisällä mahaani kuristavaa ongelmaa tuntikausia. josta ei tee edes mieli yrittää nousta ylös.mitään. Mitä vaan että se huuto loppuisi. Nyt on jo maanantai kääntymässä tiistaiksi ja yritän jättää tämän kokemuksen taakseni. Kadotin sen tunteen moneksi vuodeksi. Minä jätän kaiken tämän metelin taakseni. Yritän huutaa tai heiluttaa jalkoja. Reilut kaksi tuntia suorastaan helvetillistä menoa! Luulin kuolevani tai ainakin kituvani pahemman kerran. Olotila on lähinnä jotain ihmisvihan ja itseinhon vaihtelevaa välimuotoa. Ihan kuin minua kidutettaisiin joillakin sähköshokeilla. En uskonut olevani enää näin heikkoa tekoa. mutta en pysty liikkumaan. Haluaisin että huomista ei olisi. mutta vaikeaa se on. Viime viikon hehkutus auringon ihanuudesta tuntuu nyt lähinnä säälittävältä. En halua mennä nukkumaan koska en halua herätä. Ei. olen katkera.

Jos yhtäkkiä saisin kuulla että olenkin terve. kun ei kavereitakaan löydy. Nyt vaan katselen ja läähätän. En tule ikinä takaisin. kun psyyke murtuu. Kaipaan usein niitä aurinkoisia päiviä mielisairaalassa. Join laskemattoman määrän . posket ja kädet verille asti. Anteeksi. Jokainen minuutti oli liikaa. Todennäköisesti kuolen yksin. Sain tänään psykoosin ja raavin itseltäni otsan. En tiedä katoaisiko tarpeeni lukea rakkaudesta jos rakastuisin ja saisin vastarakkautta. että olen. Täytynee aloittaa lääkitys uudelleen. menisi monelta asialta elämässäni pohja. Millaista on asua Suomen metsissä. Vähän on nälkäkin. Yöllä itkin kaikkea. Kuristumisen tunne ja itkuisuus ei vähene. Ei ole mitään tekemistä. Ensin alkaa täristä kädet. Minä tiedän mitä se on. sitten sumenee silmissä. koska se kuitenkin on lähtötaso aina.ihmisten kanssa koko päivän on hirvittävä. Kuinka pitkälle voi ihmisen saamattomuus mennä? Herään aamuisin onnettomana. Vaikeita päiviä on ollut. En tiedä mihin pitäisi lähteä ja mitä missäkin on. tuntuu etten voi enkä haluakaan voida millekään mitään. paitsi eilinen. ettei mene pahemmaksi. Voi paska mikä päivä. Minulle nuo pitkäkestoiset unilääkkeet ovat yhtä tyhjän kanssa.

Ei. En osaa liikkua ja ihmisiä on paljon. mutta ei sitä oikein osaa silti vihata. Olo vaihtelee normaalista masennukseen. Itse olen luonnollisesti tähän kemiallisesti aikaansaatuun onneen paljon tyytyväisempi kuin masentuneena elämiseen. Kai se on niin. Kyllä. tekee mieli jo antaa periksi. Taidan olla tulossa vanhaksi. en ole sinulle vihainen. ettei minua silitetty. että nukuin huonosti viimeyönä juuri siksi. Olin aivan loppu. minusta on ihan määrättömän surullista. että saan elää täällä tänä ihmisenä. koska en edelleenkään tunne riittävästi.siideriä. En kadu. Paskahan se oli. No sitä nyt tulee murehdittua aika ajoin. . En jaksaisi oikein näitä satuttavia viikonloppuja. vain rajoitetun ajan. Olen aivan liian monesta asiasta riippuvainen. Uskon. jos katoaisin? Oikeasti olen aika väsynyt ja saan pinnistellä jaksaakseni. ongelmani liittyy masennukseen. ensin omat ja sitten muiden. pää kohta halkeaa. joka nyt olen. että kun loppu häämöttää. I went to buy milk and cigarettes and painkillers. Kierin kuin kuumeessa alasti päiväpeiton päällä. Mitenkähän minua kuvailtaisiin. ja ainoat kanuunaoireet ovat tykyttävä sydän ja suuhun liian iso ja pahanmakuinen kieli. En tiedä mihin tai keneen purkaisin raivoni.

Kyllähän siihen on tottunut. tämä uutinen on huono. Ikinä ei ole täysin kivaa. Harkitsen itselääkintää.Nappaan pian relaksantit ja särkylääkkeet ja hyppään peiton alle. Joskus siihen on syynsä. Liikaa väkivaltaa. liikaa kohellusta. Hyvää iltaa. Lääkitys vaikuttaa. Se. mutta ei mene. tykkäsin. voidaan kuitata kehämäisesti: se ei sitten ollutkaan terve. Kun on suru. Mukavan synkkä. Ikävä tulee. päinvastoin. havaittavasti on ohjelmoitu johonkin vallan muuhun eikä suotuisissakaan oloissa osaa noudattaa järjestystä. Suoraan sanoen masentaa. johon mikään ei kelpaa lohdutukseksi. Kävin kenkäkaupassa enkä löytänyt mitään kivaa. Minä itkin sitä. Tämmöinen tarina ei tietenkään voi päättyä hyvin. että olin kastellut ihmisten kenkiä. että joku. Olen ruma. Tämä ei ole hyvä uutinen. Olen riippuvainen huulirasvasta. Oikeastihan minä en ole mistään mitään mieltä. mutta hauskaa se ei . Pienenä äiti ei saanut minua koskaan rauhoittumaan. laiseni. vainohullut lukijat. Itkettää niin ettei mitään määrää. En osaa mennä nukkumaan. paras näistä uusista. useimmiten ei. vaikka olen kuolemanväsynyt. liikaa kaikkea. siis muullakin kuin viinalla. Tämä taistelu on hävitty pariin otteeseen.

se on tyhjyyden tunne. rakas lukija. tajusin kauhukseni. Ei koskaan enää mitään tällaista. olin hirvittävällä tavalla ajoissa. mutta taas on ankeaa. Olin myöhässä. Minä vain itse alan luhistua. Mikään ei ole muuttunut. Hiton halpatuotteet ja halpa ruoka. Iho kauttaaltaan on todella arka kaikelle kosketukselle. että sain vihaa purettua ulos kun raivosin ja itkin viikon verran. Makasin kylmästä hiestä märkänä viileällä vessan lattialla ja tunsin oloni aina hetken aikaa melkein hyväksi. en kivusta vaan siitä. ettei psyyke kestä niin rajua muutosta. Olen pahoillani. Peniksessäni on mustelma. Olin pillahtaa itkuun. ottaa syliin ja tekee yhtäkkiä jotain selittämättä. mutta samalla. Aina silloin tällöin sitä kohtaa sisäisen natsinsa. että tuntematon ihminen tulee. Jaksaisi edes valokuvia ottaa. Ja sen jälkeen voi käydä niin ettei minulla ole enää kavereita. Heräsin kun jalkapohjia pisteli ja säikähdin kovasti. Luulen. Tai ei. . Pitäisi oppia puhumaan. ei se ole alakuloa. Nyt tarvii lohduttajaa. Ajoittain tuntuu siltä. paitsi ehkä se. Ongelmana alkaa olla se etten osaa olla onnellinen ja ihmettelen mistä löydän voimavaroja. Tekisi mieli aloittaa jokin epäterveellinen harrastus.ole ollut. että on aika sanoa hyvästit.

Olen puhunut niin paljon seksistä. Olen ollut nyt niin pitkään ilman subua. jos lakkaisin kokonaan ajattelemasta. jotta en unohdu. Hengitä ulos ja sisään. ja elämänhaluni oli nolla. Pientä masokistia minussakin. sääriluita vain särkee ja olen loputtoman uupunut. haluanko enää jatkaa täällä. Mietin omaa elämääni vuosia. Elämäni voisi olla paljon onnellisempaa. En osaa selittää yhtään mitään.Avartuessaan huomaa hulluutensa tavanomaisuuden. Ei toivoakaan että ehtisi päiväsaikaan tekemään yhtään mitään. vuosia. En tiedä. Minua ottaa ihan sairaasti päähän. sitten himo käy sietämättömäksi ja vedän pienet. että ei ole enää edes vieroitusoireita eikä himoja. Silti jotain on pahasti pielessä. Minua pitäisi valvoa. jossa saan olla heikko ja herkkä ja avuton. että olen pysyvästi punastunut. Voi kunpa ei olisi öitä. Katselen ikkunasta ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja tirautan pari kyyneltä. että ajoin tänään matkalla jo toisen linnun yli. Hevonhelvettiä keskellä metsää on ihan joka paikassa ihan samalla lailla. Tällaisina hetkinä minä kiitän vallitsevaa sukupuolijärjestelmää. Hengittäminen meinasi unohtua. Vetojen välillä voi olla viikko tai puolitoista. . Viiltelin usein itseäni.

kestän mieluummin kylmää. Maailman jumalat . ihmettelen japanilaista televisiota. kun mikään ei tunnu miltään? En muista enää mitään mitä olen lukenut. Mutta nyt kyllä olo on kuin krapulaisella reumapotilaalla. sitä aiemmin väsyttää. Toistelen yhä uudelleen. Odotan sateettomia päiviä. Mikään vaihtoehto ei tunnu sopivalta. Enkä osaa edes laulaa. että pystyin kävelemään vain puita pitkin. En voi sietää kuumuutta. Olen vakavoitunut. Yöllä oli hiki. Minulla ei ole aavistustakaan mitä haluan. ja ahdistuin tavattomasti. sillä tästä noustaan vielä. Yleiskunto heikkeni niin. itkeskellyt ja voinut huonosti. En odota kenenkään hyppivän riemusta tai olevan onnellinen puolestani tai mitään. Minulla ei ole tyttöystävää ja nyt menetin myös uskontoni.jopa vuosikymmeniä taaksepäin. Mihin upottaa huomionsa silloin. Kuumetauti ei tee asioita yhtään helpommaksi. Älkää hyvät ystävät tehkö hätiköityjä johtopäätöksiä. Käytännössä maito on lähes aina loppu. Mitä aiemmin nousee. Ei vaan kiinnosta. kuka olen. Yhä minua jaksaa ihmetyttää miten minä valitsin tämän elämän. Maanisdepressiivisyys on ilmeisen viihdyttävä tauti. etten tiedä. Siksi teen kuten ennenkin: kun en muuta keksi.

ennen kuin ne tajuavat. Mistä sitä kukaan tietää minkälainen ihminen hihnan toisessa päässä on. Eipä ihme. kun on pitänyt keskittyä niin moneen uuteen asiaan ja yrittää tehdä parhaansa. Ei ihme. että menestys elämässä on ollut tätä luokkaa. Mutta ei tämä aina mukavaa ole. ettei minua oikeastaan enää edes ole? Oli aika vitun lähellä. En muistanut kuin isäni ja äitini. Silmät seisovat päässä ja aivot lyövät tyhjää. että minulla olisi paljon kavereita. Olen silloin eri ihminen kuin nyt. Unet kalvavat vaikka ne ovat vain unia. Ei sillä. minä inhoan ranskatarta ja sen kaikkia pieniä vikoja. ettei minusta tullut ihmisjauhelihaa. tuntuvat silti todellisilta. että ollaan sairasta sakkia. Miksi en pidä epätoivosta? Miksi masennus on sympaattisempi diagnoosi kuin paniikkihäiriö? Kuinkahan kauan menee. kun suurimman osan elämästäni olen kuluttanut täysin . ahdistun jos minua katsotaan. etenkään aamuisin kun huone pyörii silmissä. kun pitäisi sängystä ylös päästä. En tykkää erottua massasta. Olo on todella väsynyt.suojelkoot minua unimaailmaltani. En enää odottanut muiden varauksetonta hyväksyntää ja opin jopa nauttimaan olostani varjoissa. etten enää asu siellä. Melkein toivoin. Karseeta tulla himaan.

Tiedän vähän paljosta. siinä vasta monipuolinen ja hauras käsite onkin. Lopulta kuuluu hiljainen. Muistan vain yhden ainoan mukavan . En onnistunut. että toivon maailmanrauhaa ja haluaisin ruokkia kaikki Venäjän lesbot. Man får aldrig lugn i huvudet. ammattiylpeyteni rippeet ja vedin syvään henkeä. Huomisaamuna kello neljä minä sitten aukaisen silmäni ja alan panikoida: mitä evääksi tänään. Olen ollut surullinen. Kymmenen vuoden takaisen kauhukokemukseni jälkeen se tuntuu hiukan pelottavalta. Aloittamisen sanotaan olevan vaikeinta. vaikeroiva huuto. Keräsin sirpaleisen itsetuntoni palaset. mutten paljon vähästäkään. Siitä tulikin mieleen. iskee ahdistus. mutta kummallinen viikonloppu. Mitenkähän minä pärjään muuton jälkeen. Saisinkohan tässä hankittua itselleni jet lagin astumatta lentokoneeseen? Ahdisti ja väsytti niin paljon. Olipas vauhdikas. Ja usko. On tässä sekin. mitä puen päälle? Ensi viikolla revitään hampaita. Pelottaa itseni ja mitä ajattelen huomenna. kun minulla ei enää ole sohvaa. Itseinho tulee erikoisissa aalloissa. mutta kun jokainen lause tuntuu kuin joutuisi aloittamaan alusta. että miten paljon ihminen kestää ennalta tietämistä.epäolennaisiin ajatuksiin.

Aamusta asti on sataa tihuttanut ja koko maailma on harmaa. nälästä ja oltiin ahneiden lahjoja kärttävien paikallisten herrojen armoilla. Aina maailma on vastasukaan! Kovasti vaivoja ja rasituksia matkalla oli: kärsittiin kuivuudesta. Teininä minulla oli aika huono iho ja sen kanssa on vieläkin ongelmia. Itken ja luen. ja kirjoitan. Olen narissut tästä osaamattomuudestani jo moneen kertaan. että en voi olla kenellekään vihainen. . Meinaa pistää vihaksi. Onko tämäkin jokin partriarkaatin juoni? Mieli maassa. Vittumaisinta on se. kylmyydestä. Minun täytyy tunnustaa etten pysty puhumaan seksistä. Ehkä minulla on oikeita ongelmia. koska kaikki oli vain omassa päässäni. mutta alemmuuskompleksi on aito asia. ja itken ja kirjoitan. vaikka viikon vasta olen kirjoitellut. Elämäni on absoluuttisen tylsää juuri nyt. Olin todella masentunut ja rikki. Voi elämä. Yritän yhä säätää universumia ja hallita maanvyöryjä. Äh. Takapihan nurmikkokin vihertää jotenkin apeasti. tylsää. Sillä.puhelinmyyjän. sorruin aamulla syömään banaanin. Minusta alastomuutta on liikaa joka puolella ja kesällä tuntuu että ihmisillä on aivan liian vähän päällä. Itkin illalla kun piti mennä nukkumaan.

katsokaas, tilanne on paha. Tietysti on vähän vilu. Ei kiinnosta pätkääkään. Jotain hienointa saada mäkikuismaa lievän masennuksen hoitoon. Erityisesti minua huolestuttavat tulevat mahdolliset terveysongelmat. Myönnetäänpä oikein ääneen, minä olen edelleen riippuvainen diapameista. Aina saa olla häpeämässä. Ja rahatkin on yllättäen loppu. Ja päivä on ollut aika epätoivoinen. Videoista loppuivat näköjään värit tänään. Siinä asunnossa olin hirveän ahdistunut, pelkäsin haamuja ja murtovarkaita ja lopulta tiikeriä, kunnes olin kypsä hullujenhuoneelle. Tiesin että kaikki oli loppu. Tunnen olevani typerä, kun yritän sanoa että voin huonosti. Nyt on hermot niin kireällä, kuka tahansa minun tilanteessani harrastaisi jotain vielä vakavampaa itsetuhoista toimintaa. On niin ihanaa tietää, etten mä ole ainoa, joka on mennyt näin sekaisin ruuasta. Pääsispä syliin. Sain aivan totaalisen hulluuskohtauksen tässä iltasella. Voiko olla jotain näin hyvää ilman jotain pahaa? Pitäisi oppia elämään yksin maailmassa, kun ei sitä kuitenkaan muutakaan voi. En usko tulevani omana itsenäni onnelliseksi. Krapulasunnuntait ovat pahimpia. En ole koskaan kärsinyt niin paljon kuin tänä

keväänä. Olen itkenyt tänään matkalla töihin ja matkalla töistä kotiin ja terapiassa. Minulla menee kaikki ohi kun nukun näin kauheasti. Maailman värit näyttävät haalenneen. Sää on jotenkin rikki. Tässä rahan ja tavarataivaan maailmassa ihminen tuntee itsensä välillä aika masentuneeksi. Mikään ei kiinnosta, aamulla alkaa paniikki, että miten päivän saa kulumaan, miten selviän kokonaisesta päivästä. Voi tätä riemun ja juhlan määrää. Taisin hetkellisesti pelätä taas kaikkea mahdollista. Tänään ei ole hyvä päivä, ei. Jaksaa, ei jaksa, jaksaa, ei jaksa. Ajatukset hajoaa ja vettäkin sataa. Huomaan olevani tylsistynyt, kyllästynyt ja järkevän tekemisen tarpeessa. Hiekkaan rakensin taloni, se sortui ja katosi. Otin myös aggressiivisia valokuvia kananmunista eri asennoissa. Mä olen koko ajan tosi väsynyt enkä jaksa yhtään mitään. Yritän aina pysyä mahdollisimman kiireisenä etten koskaan pysähtyisi miettimään elämätöntä elämääni. Ei kai kukaan tosissaan voi ikävöidä tätä jatkuvaa huutamista, itkua ja riitelyä? Kohta unohdan varmaan oman nimeni! Mutta käperryin sisäänpäin toivoen kutistumista, näkymättömyyttä. Uusien kielien opetteluun ei kyllä tällä hetkellä riitä into eikä energia. En

tunnista enää itseäni näistä jutuista. Tänään olen lähes katatonisessa tilassa. Hävettää melkein. On olo, että se tärkein puuttuu. Pyöritys jatkuu. Että mä olen oikeasti ihan paska ilman lääkkeitä. Vähän väsynyt olo eilisestä. Mieleni valtaa syvä surun tunne. Kotona oli pakko oikaista sängylle. Sunnuntaissa on jotain joka saa minut aina melankoliseksi ja tuntemaan itseni yksinäiseksi. Olisi helpompaa kadota hetkeksi ja palata takasin jos jaksaa. Juon Tolua pahimpaan janoon. Nukuttaa ja päätä särkee edelleen. Nyt pitäisi kyllä mennä punkkaan parkumaan ja vaatimaan hoitoa. Voin sanoa, että olin kuin kepillä päähän lyöty. Suotta kai hosun, sorrun kerta toisensa jälkeen ajamaan elämää takaa malttamatta istua alas ja odottaa sen tulevan vastaan. Parantuminen ei voi viedä koko kesää. Olen tullut kipeäksi. Mitä väliä vaikka sairastuu. Mikään ei kuitenkaan auttanut. Au. Kaikki kunnossa. Huomasin, että minun on vaikea luopua peloista. Risteykset olivat pelottavia. Voi kuinka minua hävettikään. Elämä on hämmentävää. Teki mieli kirkua kauhusta, mutten saanut ääntä ulos. Kukan katsekin sattuu. Tämä on koettu ennenkin ja on vaan vankasti uskottava siihen, että suru menee

Itkettää. . Joskus olisi ihana olla ilman omaatuntoa. mutta kun ei jaksa. Pään kääntäminen sattuu ja vihloo vimmatusti.ohi. Eilen päivä alkoi itkemisellä joka kesti pitkälle iltapäivään. Sitten pian huomaa. että onkin jo liian myöhäistä. mikä päivä. Yön pimeinä tunteina tulee sitten valvottua ja pohdittua. Tämä ei oikeasti voi olla enää totta. Teinpä tyhmän tempun. Olen älyttömän laiska. Kohtahan on kesäkin ja paljon aikaa sairastaa. Olen ihan kamala jo omasta mielestänikin. Ei ole mitään asiaa. Miten pääsen tästä yli ja miksi en pääse tästä yli? Ajatus ahdistaa minua yhä. Pitäisi osata olla onnellinen niistä asioista mitä saa. Kyllä aamulla taas hävetti. Ikä on aina ongelma. Voi turhuuden turhuus. Uusi tukka saatana tippuu päästä ihan tupoittain. Mä olen aivan poikki. Se oli pelottavaa. Vähän kun vielä hehkutan. pienistä yksinkertaisista asioista. että oliko tässäkään mitään järkeä. Lapsena koettu häpeä seuraa läpi elämän. Miten jotenkin kaikki tuntuu niin tyhjältä. lähinnä kaikki asiat. Minulla taitaa taas olla rahahuolia. Koiran elämää kertaa kaksi. Nytkin ahdistaa. En ole pysähtynyt pitkään aikaan. niin kohta on tulipalo tai putkivuoto pilaamassa laiskotteluni.

Valehtelin kaiken olevan kunnossa. Ei nukuta. Ei se mua varsinaisesti harmita. Inhoan sitä tunnetta. Tosin jos olisin nukkunut edelliset yöt. Huomenna kaduttaa ja hävettää. Vollotin koko illan ja yön. Vittu. olin luonnollisesti surullinen ja murtunut. Niskaa kivistää aika reippaasti. Tuntuu suorastaan siltä kuin olkapäille olisi vaihdettu kokonaan uusi tyhjä pahvilaatikko. tämä on kauhuskenaario. Heräsin paniikkiin ja haukoin henkeäni pitkään. Kun erosin entisestä rakkaastani. Surkea päivä. kauhean yksinäinen olo. olisin jaksanut enemmän. joka on toteutunut ehkä kerran. Tulee kauhean. Itse olin selvin päin ja täysin hermoraunio. Myönnetään. mutta vituttaa. Eilen join liikaa viskiä. Tästä ei tule hyvä päivä. tai joku voi nähdä sen sisään. muutenhan se saattaa romahtaa. Ulkokuori on säilytettävä. myönnetään. Ehkä ensi yönä saan nukuttua kunnolla. Olenhan minä niin vastenmielinen. Niinpä minä yritän täyttää tyhjyyttä typerillä romansseilla ja sotkuisilla ihmissuhteilla. . suorastaan hienosti. Sielu kuin ohutta lasia. Nolottaa hieman. tästä en toivu ikinä! Voin viihtyä harhassa vuoden. Mikä mun on? Käsiinkin koskee. Olen viime aikoina ollut todella väsynyt.

mutta ehkä tästä selvitään hengissä. Se. omaksi pesäkseni. jossa en tuntisi muuta kuin lämpöä. Mitään en saanut aikaan. Nenäni on suorastaan valtava. Väsymys on valtava. Alan olla raunio. En nähnyt kunnolla. Ehkä pitäisi vain luovuttaa ja luottaa siihen. Itketti. Aina välillä on ikävä. Olen tosi surullinen. se vie ainakin puolet kasvoistani. ahdisti ja olin ihan lamaantunut ja todella . En viitsi enää nukkuakaan kun näen niin ikäviä unia. miten selviän. Jos vain jaksaisi. Vasemmassa olkapäässä ilmenee parin minuutin välein helvetillinen kipu.Päähän sattuu entistä enemmän. tunsin vain karmeaa kipua. montako kertaa olen elämäni aikana ollut hullujenhuoneella. että minun ei ole vielä tarkoitus ymmärtää näitä asioita. mitä hetken luulin kodikseni. Nauratti. kaipuusta. suututti. Tämä on pinnan alla olevaa ajatusvirtaa yksinäisyydestä. ja pari päivää tuli vietettyä lepäillen ja särkylääkkeitä nauttien. kunnes tajusin katsoneeni peiliin. En tiedä. inhottaakin seuraavaksi niin. rakkauden nälästä ja sydämen vajaatoiminnasta. Vähän jännittää. Kovat säryt yllättivät kesken päivän. että voisin heittäytyä lapsuudenmuistojeni kanssa jonnekin pimeään ja painottomaan olotilaan. Olenkin miettinyt.

Pää on jotenkin hirmu tyhjä. joka ei vieläkään ole irrottanut. Sattuu enemmän. Elän aineettomassa häkissä. Alkoholia.todella itsetuhoinen. mitä minun näillä matkoilla pitäisi jaksaa muistaa. Mulla on ongelma. riippuvuutta. Olen kyllä yrittänyt. Toistaiseksi: ei hyvältä näytä. mutta olen hirveän ujo. päättämättömyyden tilaa. Taidan olla vainoharhainen. Olen satuttanut itseäni ja muita. Luoja miten tylsä ja turha päivä! Jos joisin vähemmän alkoholipitoisia juomia niin kuka minä olisin? Sydämen ympärille puristui kylmä koura. tabuja. Mutta kun ei huvita. Menin ihan lukkoon. Henki ei kulje. kouristelevana hädän tunteena jota ei voi pysäyttää eikä helpottaa sanomalla itselleen. Olen kyllästynyt. Olen nukkunut niin huonosti. . Kai tämä on vain väsymystä. Itku tulee kohtauksittain. Miten voi inhota väsymyksen hetkinä ihmisten eheytymisprosessien hitautta ja raskautta. mutta uni ei tullut ja armahtanut minua. Myönnän etten tiedä rakkaudesta mitään. Olin rättiväsynyt ja halusin vain nukahtaa. En millään jaksa muistaa kaikkea. Kuka ihme asuu sisusteni ympärillä. Tai sitten kärsin pahoista harhoista. Yöllä ei tullut kunnolla uni. Minulla on rytmihäiriöitä.

huimaava olo. Miksi siis lukeminen on niin tuskaista? Todellinen liskojen yö. Pieni hiljainen. elämä paha ja murhat mielessä muutenkin. Räjähtänyt olo. Päivällä hän karkottaa käärmeitä sauvallaan. Ei meillä ollut toisillemme mitään sanottavaa. itkettää. niin tiedän. että kestän pidempäänkin ja pääsen taas liikkeelle kun elimistö alkaa jyllätä ja työntää myrkkyä ulos. Harmittaa. Minusta tuli varjo. Säälin vanhempiani. Jos kestän ensi viikon alkuun. Kaiken pitäisi olla hyvin. Onpa ollut ikävä. Tunteet jäässä. lähtisi kyllä järki. millaisia asioita olimme lapsena pelänneet kovasti. mutta yöllä ne siirtyvät taas hänen luokseen. Kaikenlaisia vammoja. jos oma pentu olisi . Siis en kerta kaikkiaan jaksa. Mietin illalla väsymykseni sisältöä. turhauttaa. Kaikki ovet sulkeutuivat edessäni. Väsymystä. Pitää pysähtyä. Luvataa kun vaivaselle vittua. Nyt on taas hylätty olo. Lisäksi muistelimme. olla vain ja hengittää surut ulos.että oot selvinnyt ennenkin ja niin teet nytkin. Paitsi etten osaa elää tätä tunnetta. Olin eilen ihan raato. Surullista. mutta tunnen selittämätöntä haikeutta. pettymystä ja mielen kipua on ollut. mutta ainakin valitsin sen itse. Pian loppuu sekin. Joskus tuntuu että mä olen vaan tiellä kaikessa.

että jalkani ovat olleet kipeät jo vuoden. etten usko enää löytäväni takaisin. koska olen kulkenut puhkiastutuissa rähjissä. Hävettää. Haluan elävien ja hengittävien ihmisten. Pakottava tarve juosta pois. Tänään tahdoin piiloutua. Onko mulla muka oikeus sairastaa? Haluaisin olla sujut menneisyyteni kanssa. Nyt yhtäkkiä ajelehdin jo niin kaukana niistä muutoksista. eläinten ja kasvien joukkoon! Mitä siitä. Ehkä ei olisi pitänyt paeta koko maailmaa ja lukkiutua omaan kotiin potemaan paniikkia ja väsymystä. Masennus on ainoa piirre minussa mikä on säilynyt. mutta kaikki tuntuu turhalta. jonnekin. joita en pelännyt. Toisinaan en vain osaa olla ihmisiksi. Saanut hysteerisen itkukohtauksen ja sen aikana melkein sortunut savukkeeseen.tällainen. Olen aika epäseksuaalisen oloinen ja nynnykin mies. katsotaan joku leffa ja koitetaan olla ikävöimättä itseämme kuoliaiksi. Kaikki muu paitsi hengittäminen sattuu. No. en mitenkään päin. Eniten ärsyttää väsymyksestä syyllistäminen. katsomatta ketään silmiin. Homehdun kotona puhumatta. Mitään ei tullut mieleen. Tässä on muutama päivä vierähtänyt sairastaessa ja muita . Ehkä annan toivon hitusen lämmittää mieltäni tänään.

miltä tuntuu olla rakastunut. niin kiusaus olisi suuri. No parempi tää väsymys kuin pahoinvointi. Tajusin juuri. En varsinaisesti pelännyt kuolemaa mutta pelkäsin omaa pelkoani ja sitä kauheaa vinhaa pyörimistä hirveän korkealla. Jos voisin hajota tähän paikkaan nyt. Sormet ovat ihan koukussa koko ajan ja nahka on ryppyinen. unet ovat viime aikoina jääneet muutamaan tuntiin yössä. Nyt . voi Suomessakin nälkään kuolla! Olen vanha ja raihna. Olen aivan pirstaleina. Ei päivää ilman murhetta. että olen elänyt vasten tahtoani selibaatissa kolme vuotta. Ja nyt väsyttää törkeän paljon. Onkohan lauleskelu onnellisuutta vai sitä että on menossa psykoosiin? En tiedä mikä oli viimeinen pisara. aivan yksin. Ja onko se reilua. Minut on hylätty. En tainnut oppia tästäkään mitään. enkä oikein tiennyt kuinka lohduttaa. Näitä hetkiä on vaikea elää ja ymmärtää. Tämä päivä valui hukkaan. Tämä sattuu. Myös minä olin surullinen. Mutta minun pelkoni tulivat takasin.tartuttaessa. Olen myös aika äärirajoilla jaksamiseni kanssa. Haluan olla yksin. Eihän minulla ole aavistustakaan siitä. jäädäkseen kylään vähän pidemmäksi aikaa. ettei minulla ole ketään jota haluan. Kyllä. En tosiaan käsitä itseäni. ei ketään lähellä.

Haluan jäädä sänkyyn kuolemaan hetkeksi. Liian raskasta. eilen olin niin ahdistunut. Herra mun perkele että ottaa päähän tuommoinen. koska kärsimällä tämä menisi ohi. kaupunki on tyhjä ja kaikki on kipeinä. Tuntuu kamalalta. Minulla on tunne kuin huutaisin jossain tyhjiössä lasikuvun alla niin että eleeni näkyy mutta ääntä ei kuulu. pää sekaisin. pohjalla pelko. Koskee. Yhtään puhdasta tunnetta en muista kokeneeni.odottelen lääkkeitä. Omassa elämässä ei tapahdu yhtään mitään ja maailman asioihin en jaksa ottaa kantaa. Jostakin minun piti lähteä hakemaan vaivaani apua. Miten voin siis parantua jos en tiedä millaiseksi tulla? Oli huono olo. Ei hyvä. Hätäännyin jo. liian paljon. Eilen illalla meni myöhään. Paha kun olen. että pistelin itseäni. kun yritin selittää pahaa oloani ja itkeskelin aika lailla. Tällä kertaa olin yksinäni pimeässä ja pelkäsin. heikotti. Tuli mitta täyteen. ujo toive. no-lifeen ja jauhan paskaa. Yksinkertaistettuna ja hyvin lyhyesti. Ai niin. Viiltävä ajatus. Tulos oli aina vain pahempi. puhelinkin auki. mutta toisaalta en tiedä onko sellaisia olemassakaan. Silmiin sattuu ja kahvikaan ei auta. Pitää varmaan keksiä jotain tekemistä. Angstaan. mä olen . ei saa oikein mitään tehtyä.

Olen tosi väsynyt. Koskaan ei hyvä. kolottaa. Palelee. tyhmäksi ja kaikin tavoin huonoksi. Tällä viikolla jokainen päivä on kuin maanantai. Minunkin pitäisi lopettaa ennen kuin aloitankaan. Ja tämä muka auttaa? Kun tietäisi miten saisi asiat pois mielestä. Meen tappaan demoneita Danten kanssa. Pelkkää pahaa oloa. jossa ei kasva mikään muu kuin katkeruus ja ikävä. Nyt jo yli kuukausi epätoivoa. Juuri nyt tekisi hyvää käväistä päänsä ulkopuolella. pientä lämpöä ja tekisi mieli vain nukkua. . Miten voi olla kun ympärillä on niin paljon huonoa ja pahaa ja väärää? Kun ei ole ketään lähellä. ei mitään aikeita. Tunsin itseni epäonnistuneeksi.niin kovin väsynyt. Samaa kivikkoista savikkoa kaikki. jota haluaisi suudella. Minulla ei ole suunnitelmia. tuskainen pitkä inha. päämääriä.

kärsimys ja ahdistus ovat jotenkin todempaa ja vievät pidemälle. ”I do not wish to add any more. Tekijän panos rajoittuu valikointiin. että vastoinkäymiset. kopioimiseen. jonka merkitystä tässä yhteydessä mielelläni korostaisin – lauseiden ”anonyymistamiseen”: niiden lähdetietojen ja siten . jossa iloisuus ja leikki samastetaan keveyteen ja yhteisöllisyyteen. sen kaikki lauseet tulevat suomalaisista blogeista eli verkkopäiväkirjoista huhti-kesäkuulta 2005. ja kuin syksy iltanen autiol maal.Jälkisanat Kaikki onnelliset lauseet voivat olla samanlaisia. että maailma on jo täynnä enemmän tai vähemmän mielenkiintoisia esineitä. mutta jokainen onneton lause on ehkä onneton omalla tavallaan. ja että ihmisen perimmäinen tietoisuus – toisaalta – on yksityistä. jonka käsitetaiteilija Douglas Huebler ilmaisi vuonna 1969 sanomalla. Käsillä olevassa teoksessa Karri Kokko sekä hyödyntää että kyseenalaistaa mainittua perinnettä soveltamalla luovasti ajatusta. Yksin oot sinä ihminen. yhtäältä. järjestämiseen ja – seikka. kenties jotakin kommunikaation ulkopuolelle jäävää. jalostavat. surumieli taas yksinoloon ja ihmisen tai runoilijan ”oman äänen” esiin pääsyyn. Ainakin näin uskotaan tietyssä – vallankin suomalaisessa – runouden perinteessä.” Varjofinlandiassa maailmaan ei ole lisätty uusia lauseita. Näin ajateltaessa tullaan kuin vahingossa samalla esittäneeksi.

nimittäin tuntuu aivan erityisesti alleviivaavan: samalla kun sen kirjaimellisesti lukemattomat puhujat kelaavat eksistentiaalisen yksityistä ja yksinäistä hätäänsä. Varjofinlandian tekijää erottavat heistä vain ne mittasuhteet.niiden alkuperäisen kontekstin hävittämiseen. emme myöskään saa tietää mitään Karri Kokon mahdollisen oman ahdistuksen ”syistä” – ellemme sitten pidä (yhtenä) sellaisena juuri tietynlaista pakkoa tähän pidättymiseen. vähän samalla tavalla kuin tunnetun suomalaisen mieskuoro Huutajien esityksissä: jotakin jota ei ole koskaan ennen kuultu ja jota ei kenties ole ennen tätä ollut olemassakaan. Varjofinlandian poeettiseen herätetaustaan on luettava koko pitkä ”löydetyn” taiteen perinne. perinteistä kerronnallisuutta kyseenalaistava ”New Sentence” -kirjoitus (ennen kaikkea Ron Sillimanin teokset . dadaistien. Samalla kun tekijän tällainen asento näyttää ironisoivan. vaan aina-jo sosiaalisesti ehdollistuneen kielen välittämänä. jopa avoimesti pilkkaavan perinteen kumaraa tummaotsaisuutta. ainakin minun luennassani. language-runouden piirissä kehitelty. jotka hän – tekisi mieleni sanoa taiteellisen pakkomielisesti – pidättäytymiselleen ja vetäytymiselleen antaa ja joiden tuloksena teoksessa tosiaan syntyy uutta. sekä ajallisesti lähempää ns. Sitä teos. ahdistustaan ja pahoinvointiaan. surrealistien ja muiden kollaasikokeilut. se tulee oudosti jatkaneeksi sitä: niin kuin kansanlaulun laulaja pidättyy ”ilmoittamasta muille” ”sydänsurujansa”. he(kään) eivät koskaan tee sitä ”täysin omin sanoin”.

Melkein kaikista edeltäjistään se tuntuisi poikkeavan kiistattomassa dokumentaarisuudessaan: se on yksi kuva suomalaisesta ahdistuksesta AD 2005 ja viestintärakenteiden mullistuksesta nimeltä internet. poEsia on ylpeä voidessaan tarjota kanavan luovalla ja omintakeisella tavalla sanaan suhtautuvan taiteilijan työn jatkumiselle. Leevi Lehto . Karri Kokko itse julkaisi edellisen runoteoksensa UnoBoy vuonna 1982.kuten Sunset Debris ja Tjanting sekä Lyn Hejinianin My Life).

nihil. Varjofinlandia on runoutta. Itken ja luen. Varjofinlandia soi ja sen soitto on suruista tehty. ja kirjoitan. KARRI KOKKO on syntynyt 1955 ja asuu Helsingissä. Varjofinlandia on netistä. ISBN 952-480-010-1 http://tuli-savu.lasipalatsi. Hänen esikoiskokoelmansa UnoBoy (WSOY) ilmestyi 1982 ja hän ylläpitää blogia nimeltä Muisti|kirja osoitteessa http://karrikokko. Takapihan nurmikkokin vihertää jotenkin apeasti.fi .com. Varjofinlandia on proosaa."Voi elämä. Varjofinlandialla on monta ja yksi puhujaa. poEsia on Runoyhdistys Nihil Interitin ja Kirja kerrallaan -kustantamon kirjasarja." Varjofinlandia on kollaasi. jonka teokset ilmestyvät sekä Internetissä että book on demand -kirjoina. Elämäni on absoluuttisen tylsää juuri nyt. ja itken ja kirjoitan.fi. Aamusta asti on sataa tihuttanut ja koko maailma on harmaa.blogspot./poesia/kokko http://kirja.

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful