MONIMUOTOINEN MUSIIKKIELÄMÄ HYVINVOINNIN RAKENTAJANA

Monimuotoinen musiikki –hankkeen loppuraportti

Suomen musiikkineuvosto 2008

SISÄLLYS
Monimuotoinen musiikkielämä hyvinvoinnin rakentajana – Monimuotoinen musiikki –hankkeen loppuraportti Hankkeen kuvaus Kysely ja sen toteuttaminen Kyselyn tulokset Ideoita monimuotoisen musiikkielämän kehittämiseksi Maahanmuuttajat Saamelaiset Valtaväestö ja suomenruotsalaiset Erilaiset oppijat Varhaisiän oppijat Liite 1. Monimuotoinen musiikki –hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet Liite 2. Kyselykaavake Liite 3. Kyselyssä esiinnousseita kehittämisideoita 2 3 3 4 12 12 12 13 13 14 16 17 21

Kansi Sofia Forss, Kauniaisten kuvataidekoulun oppilastyö, 2007 Opettaja / kuva Matti Uusikylä

1

MONIMUOTOINEN MUSIIKKIELÄMÄ HYVINVOINNIN RAKENTAJANA – MONIMUOTOINEN MUSIIKKI –HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Suomen musiikkineuvoston hallinnoiman ja opetusministeriön tuella toteutetun Monimuotoinen musiikki -hankkeen avulla kartoitettiin vuosien 2007 - 2008 aikana musiikkielämän eri kohderyhmien nykytilanne ja niiden kehittämistarpeet. Hankkeen kohderyhmiä ovat vähemmistökulttuurit, maahanmuuttajat, erilaiset oppijat ja syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet. Hankkeen tavoitteena on edistää monimuotoista musiikkielämää, ihmisten yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tehostaa palvelujen saatavuutta sekä alueellisesti että myös erilaisille yleisöille, eri ikäluokille ja erityisryhmille. Hankkeen aikana tehtyyn kyselyyn saatiin 181 vastausta eri puolelta Suomea, ja vastaajat edustivat kattavasti eri musiikkielämän kohderyhmiä. Näin selvityksestä saadun informaation voidaan katsoa edustavan laajasti musiikkielämän eri kohderyhmiä ja antavan tietoa niiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Kyselyvastauksista nousi esiin kaikille musiikkielämän kohderyhmille yhteisiä kehittämistarpeita, kuten jatko- ja täydennyskoulutuksen, uuden opetusmateriaalin ja monikulttuurisen kanssakäymisen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistarpeet. Lisäksi vastauksista nousi esiin huomattava määrä kohderyhmäkohtaisia musiikkielämän ja -kasvatuksen kehittämistarpeita ja -ideoita. Vastauksista näkyy huoli muusikoiden toimeentulosta: musiikkialan toimijat saavat pääsääntöisesti toimeentulonsa erilaisista töistä, joihin kuuluu sekä toimimista ammattimuusikkona että musiikkikasvattajana. Opetusministeriön opetus- ja kulttuurihallinnon välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä kehitettäessä monimuotoista musiikkielämää ja -kasvatusjärjestelmää. Perinteisen kulttuurirahoituksen lisäksi kaivattiin kulttuurisektorin ja sosiaali- ja terveysalan välistä horisontaalista yhteistyötä ja uusia kulttuuritoiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Useista vastauksista nousi esiin toive riittävän koulun tarjoaman monimuotoisen ja –arvoisen taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen puolesta. Koulun tulisi antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus tasapainoisen tunne-elämän kehittymiselle ja edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä. Kaiken kaikkiaan monikulttuurisuus koetaan tärkeäksi musiikin alueella, ja alan ammattilaiset kaipaavat lisää tietoutta, koulutusta ja taloudellisia mahdollisuuksia ammattitaidon ja työskentelymahdollisuuksien edelleen kehittämiseksi. Monimuotoinen musiikki -hankkeen vahvuuksia ovat laajapohjainen toteuttajajoukko ja alan paras asiantuntijuus, joiden avulla on mahdollista toteuttaa selvityksen esiintuomia uusia kehittämisideoita ja toimintatapoja ja näin edistää monimuotoisen ja -arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymistä hallitusohjelman ja opetusministeriön laatimien kehityssuunnitelmien mukaisesti. Suomen musiikkineuvosto ja hanketta valmistanut työryhmä esittävät, että opetusministeriö varaa 568 340 euroa monikulttuurisuutta edistävien hankkeiden toteuttamista varten. Hankkeen työryhmän puolesta, Laura Pohjola, projektisihteeri Timo Klemettinen, Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja

2

Hankkeen kuvaus Monimuotoinen musiikki -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa musiikkikasvatuksen eri kohderyhmien nykytilanne ja niiden kehittämistarpeet sekä laatia toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää monimuotoista musiikkikasvatusta ja -elämää. Hankkeen hallinnoijana toimi Suomen musiikkineuvosto ja toteuttajana Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui laaja joukko musiikkialan toimijoita (ks. liite 1). Hankkeen kohderyhmiä olivat: • • • • Vähemmistökulttuurit Maahanmuuttajat Erilaiset oppijat Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet

Toimenpideohjelman osa-alueet ovat: • • • Muusikoiden, opettajien ja ohjaajien koulutus ja erityispedagogiset taidot Oppimateriaalit, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen Opetuksen ja musiikkitoiminnan järjestämisestä vastaavien tahojen yhteistyö

Hankkeen aikataulu oli seuraavanlainen: hankkeen suunnittelu tehtiin toimintakauden 2005 - 2006 aikana. Vuoden 2007 aikana tehtiin kyselyselvitys musiikkikasvatuksen nykytilanteesta. Kevään 2008 aikana työryhmä ja hankkeeseen osallistuneet yhteisöt valmistivat toimenpideohjelmat ja kehittämishankkeet opetuksen kehittämishankkeille. Vuoden 2009 jälkeen yhteistyössä mukana olleet tahot toteuttavat kehittämishankkeita itsenäisesti. Hankkeen avulla pyrittiin kehittämään: • • • • • • • • • • monimuotoista ja -kulttuurista suomalaista kulttuurielämää musiikkikasvatusjärjestelmää, joka kykenee paremmin vastaamaan musiikkikasvatuksen kohderyhmien toiveisiin ja tarpeisiin musiikinopettajien ja –ohjaajien ammatillista koulutusta siten, että se pystyy palvelemaan paremmin musiikin erityiskohderyhmien tarpeita muusikoiden, musiikinopettajien ja ohjaajien opetustyötä ja tarjoamaan heille uusia virikkeitä uutta pedagogiseen käyttöön sopivaa oppimateriaalia ja uusia opetusvälineitä koulutusta antavien tahojen välistä yhteistyötä ja yhteistyöstä saatavia synergiaetuja tiiviimpi yhteys musiikkikasvatuksen eri kohderyhmien ja musiikkikasvatusta järjestävien tahojen välille kulttuurien välistä vuoropuhelua toimijoiden identiteetin rakentamista musiikkikulttuurien välistä dialogia

Kysely ja sen toteuttaminen Monimuotoisen musiikkikasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita pyrittiin hankkeen puitteissa kartoittamaan kyselyn avulla. Kyselyn ensisijainen vastaajajoukko koostui musiikin alueen eri toimijoista. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä laajalle joukolle musiikkialan järjestöjä ja

3

toimijoita työryhmän jäsenten kokoamien postituslistojen mukaisesti. Kyselyyn pystyi vastaamaan myös Suomen musiikkineuvoston verkkosivuilla. Lisäksi Suomen musiikkioppilaitosten liiton projektityöntekijä kävi haastattelemassa yhden musiikillisen toimijan jokaisesta kohderyhmästä. Näin kyselyyn pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava vastaajaotos. Osoittautui vaikeaksi tavoittaa toimijoita kohderyhmistä saamelaiset ja romanit. Syvähaastattelussa ilmeni, että romaneitten kohderyhmän puolelta monikulttuurisuuteen liittyviksi haasteiksi ja kehittämisen kohteiksi nähtiin verkostoituminen pääväestön ja romanien välillä, romanimusiikin ja muusikoiden osaamisen tason nostaminen sekä romanilahjakkuuksien löytäminen, esiin nostaminen ja tukeminen. Myös syrjäytymisuhan alla olevien, vanhusten ja työttömien osalta vastausten saaminen osoittautui haastavaksi. Tähän näyttäisi vaikuttaneen näille ryhmille järjestetyn musiikkitoiminnan vähäisyys. Moni syrjäytyneet-kohderyhmän valinnut vastaaja toimi pääasiassa kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien sekä lasten ja nuorten parissa, joten nämä vastaukset on otettu huomioon varhaisiän oppijoiden ja erilaisten oppijoiden toimenpidesuunnitelmissa. Lähes kaikki syrjäytyneet-kohderyhmän valinneet vastaajat olivat valinneet myös jonkun toisen kategorian määrittämään työympäristöään. Näin ollen kaikki vastaukset on tavalla tai toisella otettu huomioon toimenpidesuunnitelmia tehtäessä.

Kyselyn tulokset
Kyselyyn saatiin 181 vastausta eri puolelta Suomea. Kyselykaavake oli jaettu kahteen jaksoon (ks. liite 2). Ensimmäisessä osassa kartoitettiin vastaajan perustiedot, kuten toimi, koulutus, toimintaalue ja sen koko, työpaikka ja kohderyhmä, jonka kanssa vastaaja ensisijaisesti toimii. Kyselyn toisessa osiossa pyrittiin selvittämään, kuinka vastaajat kokevat oman toiminta-alueensa musiikkielämän ja -koulutuksen nykytilan sekä kehittämistarpeet. Seuraavat kuvaajat havainnollistavat joitain tärkeäksi havaittuja yleisiä pääkohtia kyselyvastauksista.
1: Toiminta-alue (N=174)
Useampi lääni (ei eritelty) 6% Ahvenanmaa Oulun lääni 0% 5% Länsi-Suomen lääni 25 % Lapin lääni 2% Itä-Suomen lääni 8% Etelä-Suomen lääni 54 %

Kuva 1. Selvityksen kannalta oli tärkeää, että vastauksia kyselyyn saatiin eri puolilta Suomea. Vastaajista hieman yli puolet ilmoittaa toiminta-alueekseen Etelä-Suomen. Toiseksi yleisin toimintaalue on Länsi-Suomen lääni (25 prosenttia vastanneista). Seuraavina ovat järjestyksessä ItäSuomen, Oulun ja Lapin läänit. Lisäksi useammassa kuin yhdessä läänissä työskentelee kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista.

4

2: Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti (N=163)
Vähemmistökulttuurit

6%

Suomenruotsalaisten kulttuuri

6% 8%
Maahanmuuttajat

40 %

Erilaiset oppijat

29 % 11 %
Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet

Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 2. Suurin vastaajaryhmä eli 40 prosenttia vastanneista työskentelee suomalaisen valtaväestön parissa kouluissa tai seurakunnissa. Erilaisten oppijoiden parissa työskentelee lähes 30 prosenttia vastanneista. Pienempiä vastaajaryhmiä ovat kokojärjestyksessä syrjäytyneiden, maahanmuuttajien, vähemmistökulttuurien ja suomenruotsalaisen kulttuurin parissa työskentelevät. Huomattava osa eli noin neljännes vastanneista työskentelee useamman kuin yhden kohderyhmän parissa.

3: Oman musiikkialueenne koulutustilanne; ammattilaisten koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen (N=179)
Eos (Yhdistelmät) 9% 2%

Liian vähäinen 26 %

Liian suuri 18 % Riittävä 44 %

Kuva 3. 44 prosenttia vastaajista katsoo, että heidän oman musiikkialansa koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen on riittävä. Toisaalta 26 prosenttia katsoo sen olevan liian vähäinen ja 18 prosenttia jopa liian suuri. Epätietoisten ryhmään kuuluu yhdeksän prosenttia vastanneista. Ryhmä ”Yhdistelmät” johtuu tässä kyselyssä vastaajien moninaisesta työskentelytaustasta, jolloin he ovat joidenkin kysymyksien kohdalla vastanneet useista eri näkökulmista.

5

4: Kuinka hyvin koulutuksenne vastaa työelämän asettamia vaatimuksia (N=179)
Erittäin hyvin 14 % Eos Heikosti 3% 12 %

Hyvin 33 %

Kohtalaisesti 39 %

Kuva 4. Puolet vastaajista, yhteensä 50 prosenttia, on sitä mieltä, että heidän koulutuksensa vastaa työelämän vaatimuksia joko kohtalaisesti tai heikosti. Hyvin positiivisesti ajattelevia oli ainoastaan 14 prosenttia. Epätietoisten osuus on pieni, 3 prosenttia.

5: Kuinka tärkeänä koette sen, että jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita (N=178)

Eos 4%

Ei tärkeää 7%

Tärkeää 27 % Erittäin tärkeää 61 %

Kuva 5. 88% vastaajista piti jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Vain seitsemän prosenttia ei pidä asiaa tärkeänä ja epätietoisten osuus on neljä prosenttia.

6

6: Uuden opetusmateriaalin tarve (N=180)

Erittäin suuri 14 %

Eos 11 %

Pieni 16 %

Suuri 20 %

Melko suuri 40 %

Kuva 6. Yhteensä 74 prosenttia vastanneista katsoo, että uuden opetusmateriaalin tarve on vähintään melko suuri. Epätietoisten ryhmään kuuluu 11 prosenttia vastanneista.
7: Toiminta-alue/Toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen (Kysymykset 4 ja 18)

40 35 30
Ahvenanmaa Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni yhdistelmät

Henkilöä

25 20 15 10 5 0

Kuva 7. Vastaajien oman toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen koettiin pääosin hyvänä tai kohtalaisen hyvänä. Vastauksien perusteella asenneilmasto olisi lämpimin EteläSuomessa, missä esiintyy jopa erittäin positiivisia kokemuksia. Toisaalta huonoksi koettua asenneympäristöä esiintyy kauttaaltaan hyvin vähän.

7

8: Toiminta-alue/Edustamanne musiikkialan nykytila (Kysymykset 4 ja 19)

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

Ahvenanmaa Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni yhdistelmät

Kuva 8. Vastaajien edustaman musiikkialan nykytila koettiin toiminta-alueesta riippumatta pääosin kohtalaisena tai hyvänä. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että musiikkialan nykytilanne nähtiin hieman parempana Etelä-Suomen läänissä. Ääripään näkemykset saivat melko vähän kannatusta.
9: Toimi/Alan koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen (Kysymykset 1 ja 6)

Henkilöä

35 30 25
hallintotehtävissä opettajia muusikkona

Henkilöä

20 15 10 5 0 liian vähäinen riittävä liian suuri eos yhdistelmä

muita yhdistelmät

Kuva 9. Eri ammattiryhmien edustajat kokivat alan koulutusvolyymin suhteessa työtilanteeseen keskimäärin riittävänä. Vastausta ”liian vähäinen” esiintyi hieman enemmän kuin vastausta ”liian suuri”. Hallintotehtävissä työskentelevät kokivat koulutusvolyymin osin liian suurena, kun taas esimerkiksi muusikot osin liian vähäisenä. Opettajilla mielipiteet jakautuivat hieman tasaisemmin.

8

10: Oma koulutus/Koulutuksen vastaavuus työelämään (Kysymykset 2 ja 7)

45 40 35 30
ylempi kk-tutkinto alempi kk-tutkinto perusasteen tutkinto itsekouluttautunut yhdistelmät

Henkilöä

25 20 15 10 5 0

Kuva 10. Oman koulutuksen vastaavuus työelämään koettiin pääasiassa kohtalaiseksi tai hyväksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla positiivinen näkemys koulutuksen vastaavuudesta oli yleisin. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmissä esiintyy myös erittäin positiivisia näkemyksiä. Toisaalta myös kriittistä näkökulmaa esiintyi jonkin verran molemmissa ryhmissä.
11: Kohderyhmä/Oman koulutuksen vastaavuus työelämään (Kysymykset 3 ja 7)
Vähemmistökulttuurit

35 30 25
Suomenruotsalaisten kulttuuri

Henkilöä

20 15 10 5 0

Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat

Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 11. Oman alan koulutuksen vastaavuus työelämään koettiin keskimäärin kohtalaiseksi tai hyväksi. ”Muun kohderyhmän” eli suomalaisen valtaväestön parissa toimivista valtaosa näyttäisi kyselyn perusteella olevan koulutukseensa melko tyytyväisiä. Erilaisten oppijoiden parissa toimivat olivat hieman kriittisempiä ja heistä osa koki vastaavuuden jopa heikkona.

9

12: Kohderyhmä/Alan koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen (Kysymykset 3 ja 6)
Vähemmistökulttuurit

40 35 30
Suomenruotsalaisten kulttuuri

Henkilöä

25 20 15 10 5 0 Liian vähäinen Riittävä Liian suuri Eos (Yhdistelmä edellisistä)

Maahanmuuttajat

Erilaiset oppijat

Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 12. Koulutusvolyymi vastaajien edustamilla musiikkialoilla nähtiin keskimäärin riittäväksi, mutta mielipiteissä oli myös hajontaa. Erilaisten oppijoiden parissa työskentelevien ryhmässä koulutusvolyymi nähtiin osin liian vähäiseksi. Näin totesivat myös monet syrjäytyneiden parissa toimivat. ”Muussa kohderyhmässä” mielipiteet jakautuivat sikäli tasaisemmin, että näkemykset liian vähäisestä ja liiallisesta koulutusmäärästä saivat yhtälailla kannattajia.
13: Kohderyhmä/Edustamanne musiikkialan nykytila (Kysymykset 3 ja 19)
40 35 30
Suomenruotsalaisten kulttuuri Vähemmistökulttuurit

Henkilöä

25 20 15 10 5 0
Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa) Erilaiset oppijat Maahanmuuttajat

Kuva 13. Vastaajaryhmien edustaman musiikkialan nykytila koettiin keskimäärin kohtalaisena. ”Muun kohderyhmän” eli suomalaisen valtaväestön parissa toimivat kokivat alansa nykytilan parempana, kun taas ”erilaisten oppijoiden” ryhmässä oltiin hieman kriittisempiä. Täysin kriittisiä tai täysin myönteisiä näkemyksiä esiintyi vain vähän.

10

14: Kohderyhmä/Jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen (Kysymykset 3 ja 8)
Vähemmistökulttuurit

60 50 40
Suomenruotsalaisten kulttuuri

Maahanmuuttajat

Henkilöä

30
Erilaiset oppijat

20 10 0 Ei tärkeää Tärkeää Erittäin tärkeää En osaa sanoa
Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 14. Jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen koettiin erittäin tärkeäksi tai vähintäänkin tärkeäksi asiaksi kaikissa vastaajaryhmissä.
15: Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti/Toimintaympäristön asenne monikulttuurisuuteen (Kysymykset 3 ja 18)
Vähemmistökulttuurit

40 35 30 25
Maahanmuuttajat Suomenruotsalaisten kulttuuri

Henkilöä

20 15 10 5 0 Huono Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä Eos
Erilaiset oppijat

Syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet Muu kohderyhmä (yleensä suomalainen valtaväestö kouluissa tai seurakunnissa)

Kuva 15. Suvaitsevaisuus vastaajien omassa toimintaympäristössä koettiin keskimäärin hyväksi tai kohtalaiseksi. Sama suuntaus esiintyi kaikissa vastaajaryhmissä. Hieman muita positiivisempaa näkemystä esiintyi erilaisten oppijoiden ja suomenruotsalaisen kulttuurin parissa työskentelevien keskuudessa. Kysely koettiin vastaajien keskuudessa yleisesti ottaen hyvin tarpeelliseksi, ja vastauksista huokuu innostuneisuus ja suuri potentiaali kyseessä olevien asioiden kehittämiseksi ja parantamiseksi.

11

IDEOITA MONIMUOTOISEN MUSIIKKIELÄMÄN KEHITTÄMISEKSI
Monimuotoisen musiikkielämän kehittämisideat on kerätty sekä kyselyvastauksista että hanketta valmistelleen työryhmän jäseniltä, jotka työstivät ideoista oman asiantuntija-alueensa toimenpideehdotuksia / hankesuunnitelmia. Kyselystä saadut yksittäiset kehittämisideat ovat nähtävissä kokonaisuudessaan raportin liiteosiossa (ks. liite 3).

Maahanmuuttajat Kyselyvastausten perusteella maahanmuuttajamuusikoita ajatellen aivan keskeinen tarve on pedagoginen valmennus sekä muu ammatillinen koulutus, kuten esiintymiskoulutus, studiotyöskentely, nuotinlukutaito ja markkinointi. Maahanmuuttajalasten suhteen taas keskeinen ongelma on syrjäytymisvaara toisaalta musiikkioppilaitosten korkeiden lukukausimaksujen, toisaalta taas kulttuuritaustasta johtuvien osallistumisen esteiden vuoksi. Toimenpide-ehdotukset / hankesuunnitelmat: 1. Muusikoiden pedagoginen koulutusohjelma, kokonaisrahoitus 30 600 euroa 2. Muusikoiden tuutorointi, 38 400 euroa

Saamelaiset Saamelaisväestön kanssa toimivien keskuudessa huoli perinteisen saamelaismusiikin säilymisestä on suuri. Perinne ei enää siirry suullisena perinteenä perheissä uusille sukupolville eikä opetusta ole organisoitu. Haasteita ovat pätevien saamenkielisten musiikinopettajien, opetussuunnitelmien ja oppimateriaalin puute. Perinteenkantajat, jotka vielä hallitsevat aidon perinteisen musiikkityylin, alkavat olla jo iäkkäitä, ja huomattava määrä saamelaisia on muuttanut kotiseutualueensa ulkopuolelle ja jää näin mahdollisesti saamenkielisestä opetuksesta paitsi. Haasteena saamelaiselle kulttuurille on sen ydinarvojen säilyttäminen yhteiskunnan muutosprosessissa ja niiden vieminen eteenpäin murrosaikojen yli niitä hukkaamatta. Saamelainen musiikki, erityisesti joiku ja muut perinnemusiikkilajit, saamen kieli ja kertomaperinne, pukuperinne kulttuurillisine koodeineen, perinteinen luonnonvarojen käyttö, elinkeinot ja luontosuhde sekä muut sen kaltaiset erityisalueet ovat saamelaisille itselleen läheisiä perinteisen kulttuurin elementtejä, mutta myös yleisesti tunnettuja saamelaisuuden tunnusmerkkejä. Musiikki, elokuva ja media perustuvat uudenaikaiseen tekniikkaan ja kiinnostavat erityisesti lapsia ja nuoria. Ne ovat myös tehokkaita uusia innovaatioita, jotka tarjoavat runsaasti välineitä kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja siirtämiseen. Perinteisten taitojen säilyttäminen puolestaan kiinnittää nuoret vahvasti omaan kulttuuriperintöönsä ja luo vahvan saamelaisen identiteetin. Saamelainen perinteinen musiikki on vokaalimusiikkia ilman säestystä. Perinnemusiikkilajien lisäksi saamelaisen populaarimusiikin kirjo on nykypäivänä laaja. Saamelainen populaarimusiikki pitää sisällään eri tyylilajeja sisältäen myös perinteisiä elementtejä. Toimenpide-ehdotus: 1. Saamelaismusiikin oppimateriaalihanke, kokonaisrahoitus 197 000 euroa

12

Valtaväestö ja suomenruotsalaiset Kyselyyn vastanneet suomenkielisen väestön edustajat toimivat hyvin erilaisissa opetustehtävissä, seurakunnissa, tutkijoina tai toimihenkilöinä. Samoin ruotsinkielisten vastaajien ammatillinen diversiteetti oli varsin laaja (intendentti, kanttori, muusikko, musiikkiterapeutti, säveltäjä, tutkija, järjestötyöntekijä ym.). Kuitenkin sekä koulutuksen että toiminnan kehittämisen kannalta nousi kaikista vastauksista esiin hyvin vahvasti yhteisiä aihealueita: maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien musiikkien koulutus sekä luokan- ja musiikinopettajien valmennus monikulttuuriseen työhön, musiikin eri tyylilajien ja useampien instrumenttien taidollinen hallinta, yrittäjyys- ja Arts Management -taidot sekä musiikkitoiminnan valtakunnallisen ja alueellisen integraation kehittäminen. Erityisen tärkeäksi nähtiin myös sekä eri puolilla tapahtuvan opetustyön että oppimateriaalien kartoitus. Valtaväestön vähemmistömusiikit, ns. ”perinnelajit” tulisi ottaa myös tarkemman huomion kohteeksi, jotta onnistuttaisiin säilyttämään oman musiikkikulttuurin erityispiirteet yhteiskunnassamme. Yksi kehittämisajatus voisi olla oman kansanmusiikkiperinteen integroiminen populaarikulttuurin kanssa, jolloin perinnemusiikista tulisi elävää perinnettä. Toimenpide-ehdotukset: 1. Monikulttuurinen vuorovaikutus musiikin ja tanssin keinoin, kokonaisrahoitus 25 200 euroa 2. Monikulttuurisen musiikintutkimuksen, kehittämistyön ja oppimateriaalin kartoitus, kokonaisrahoitus 13 500 euroa

Erilaiset oppijat Kyselyssä Erilaiset oppijat -ryhmän kohderyhmäkseen valinneet henkilöt toimivat ympäristöissä, joihin kuuluu erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä. Näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden ongelmat kulttuurikenttään liittymisessä ovat moninaisia ja voivat vaihdella laajasti riippuen erityistarpeen luonteesta ja/tai laadusta. Tällaisia esteitä voivat olla esimerkiksi fyysiset esteet, aisteihin ja ymmärtämiseen liittyvät esteet, taloudelliset esteet, tiedottaminen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen saavutettavuuden ongelmat. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kulttuuri- ja musiikkipalveluihin kiinnittymisen edellytyksenä on luoda mahdollisuus palvelujen luokse pääsemiseen. Tällöin voidaan puhua kulttuurisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta, joka luo yhteisöön laajempaa yhdenvertaisuutta ja saavutettavuuden kautta luo osallisuutta. Osa kyselyyn vastanneista toimii musiikin kentällä myös opetus- ja koulutustehtävissä. Tässä kyselyssä tarkoitetut opetus- ja koulutustehtävät voivat olla sekä musiikkiterapia-alaan liittyvää koulutusta että musiikkikasvatusta. Vastauksista nousi esiin, miten laajalla musiikkielämän alueella sekä usealla rajapinnalla musiikkiterapeutit toimivat. Musiikkiterapian näkökulmasta korostuu tärkeänä osa-alueena musiikin mahdollisuudet mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Musiikkiterapian näkökulma vastaa haasteeseen, miten suomalainen musiikkiterapia, tieteenalana ja ammatillisena toimintana, on ja voi olla mukana edistämässä Suomessa monimuotoista musiikkikasvatusta ja musiikkielämää. Kyselyn vastaukset ilmensivät siis sekä musiikkiterapian kenttää

13

että sitä, miten vastanneet musiikkiterapeutit ajattelivat tarvittavan kehittämistä/tukea/resursseja musiikkiterapian ja musiikkikasvatuksen kohtaamispintojen edistämiseen ja hyödyntämiseen. Toimenpide-ehdotukset: 1. Koulutuskiertue, kokonaisrahoitus 65 000 euroa 2. Kehitysvammaiset muusikkoina, kokonaisrahoitus 50 000 euroa 3. Toimintamalli musiikin viemiseksi hoito- ja sosiaalialan toimintaympäristöihin, kokonaisrahoitus 25 000 euroa 4. Kolme toimintamallia monialaisiksi monimuotoisen musiikin keskuksiksi, kokonaisrahoitus 13 000 euroa 5. Teemaseminaari monimuotoisen musiikin näkökulmasta, kokonaisrahoitus 12 000 euroa 6. Materiaali- ja välinepankki monimuotoisen musiikin erityisiin tarpeisiin, kokonaisrahoitus 3 000 euroa 7. Musiikkiterapian perusteiden koulutus musiikkialan toimijoille ja eri ammattialoille, kokonaisrahoitus 25 000 euroa 8. Monikulttuurisuuden täydennyskoulutus musiikkiterapeuteille, kokonaisrahoitus 2 000 euroa

Varhaisiän oppijat Erityisiä haasteita monimuotoisen varhaisiän musiikkikasvatuksen toteuttamiseksi koettiin syntyvän useilla erilaisilla osa-alueilla. Näitä haasteita luovia osa-alueita ovat: - asennetaso ja eettisen keskustelun synnyttäminen - opetustiedot ja –taidot - musiikkikasvatus monikulttuurisuuden rikastuttajana - monenlaisen materiaalin tarve - työn ja toimijoiden kohtaavuus Erityiset työelämässä tarvittavat tieto- ja taitoalueet, joilla jatko- ja täydennyskoulutusta kaivattiin, jakaantuvat viiteen eri kategoriaan: pedagogisiin, suunnitteluun liittyviin, opetuksellisiin tietoihin ja taitoihin, työhyvinvointiin sekä hallintoon ja markkinointiin liittyviin osa-alueisiin. Näitä viittä osa-aluetta tulisi pyrkiä hyödyntämään alan jatko- ja täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Osa-alueitten nykyistä esiintymistä varhaisiän musiikinopetusalan opettajakoulutuksessa tulee myös arvioida ja kehittää tarvittaessa. Vastausten perusteella musiikinopetuksen järjestämisen ja resurssoinnin tulisi pääasiassa olla julkisten tahojen (kunnat, kaupungit, musiikkioppilaitokset, kansalais- ja työväenopistot) tehtävänä. Eniten tukea tarvitaan rahoitusten järjestämisessä sekä toimitilojen hankkimisessa ja ylläpidossa. Kommentteina lainsäädännön toimivuudesta ilmaistiin kunnallisten oppilaitosten suosiminen yksityisten kustannuksella. Koettuja epäkohtia liittyi pätevyysasioihin. Esimerkkeinä mainittiin se, että Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri ei ole kelpoinen kansalais- ja työväenopistojen opettajaksi. Toisena epäkohtiin liittyvänä huomiona nousi vastauksissa esiin se, että epäpätevät henkilöt tekevät työtä musiikkileikkikoulu-nimikkeen alla. Musiikkileikkikoulunopettaja-nimikkeen käyttö haluttaisiin sertifioida laadun ja professionaalisuuden takaamiseksi. Kyselyyn osallistuneet alan toimijat toivovat, että alan koulutus sekä alan täydennys- ja lisäkoulutus reagoisi tarpeellisiin sisällöllisiin päivityksiin. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä mainittiin laulun alkeisopetuksen pedagogiikan

14

parantaminen alan ammattikorkeakoulutuksessa. Muun tuentarpeen osalta tuotiin esille opetustoimintaan liittyvien lupien myöntäminen, yhteisöllinen tuki sekä henkinen tuki ja pyrkimys yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Toimenpide-ehdotukset: 1. Lyhytkoulutuksia varhaisiän musiikkikasvatuksen monimuotoiseen opetukseen, kokonaisrahoitus 9 500 euroa 2. Varhaisiän musiikkikasvatuksen laatu- ja arviointityön kehittäminen, kokonaisrahoitus 26 440 euroa 3. Verkkosisällöt varhaisen musiikkikasvatuksen henkilöstön tueksi, kokonaisrahoitus 22 700 euroa 4. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohtaaminen musiikkioppilaitoksessa, kokonaisrahoitus 10 000 euroa

15

Liite 1. Monimuotoinen musiikki –hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet
Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Saamelaiskäräjät (Sámediggi / Sametinget) Jaana-Maria Jukkara, Maailman musiikin keskus ry Hanna Hakomäki, Suomen musiikkiterapiayhdistys ry Maija Karhinen-Ilo, Kansanmusiikkiopisto Markku Kaikkonen, Resonaari – musiikin erityispalvelukeskus Leena Kokko, Kehitysvammaliitto / Oppimateriaalikeskus Asmo Koste, Allianssi ry – Suomen Nuorisoyhteistyö Raija Lampila, Helsingin suomenkielinen työväenopisto Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Turun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma Anne Lindeberg-Piiroinen, Varhaisiän musiikinopettajat ry Janne Murto, Pop & Jazz Konservatorio Heljä Nurmela, Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) Leif Nystén, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Soili Perkiö, Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen osasto Pekka Toivanen, Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos Ulla Tuovinen, Kirkon jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikkö (KJM) Hanna Untala, Musiikin Maailma –projekti (RAY) Markus Utrio, Stadia, musiikin koulutusohjelma Liisa Vakkilainen, Suomen musiikinopettajien liitto ry (SMOL) Kari Vase, Konserttikeskus ry Asiantuntijat: Soile Rechberger, monikulttuurinen musiikkikasvatus Juha Salo, musiikin erityisopetus Outi Sane, senegalilainen musiikki ja kansanmusiikki

16

Liite 2. Kyselykaavake

MONIMUOTOINEN MUSIIKKI -hanke
Voitte halutessanne valita vastauksessanne useamman vaihtoehdon. PERUSTIEDOT 1) Toimin ensisijaisesti hallintotehtävissä opettajana/ohjaajana muusikkona muu työtehtävä: 2) Oma koulutus ylempi korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto perusasteen tutkinto itsekouluttautunut/ työn kautta pätevöitynyt muu kuin taidealan koulutus 3) Kohderyhmä jonka kanssa toimin ensisijaisesti vähemmistökulttuurit suomenruotsalaisten kulttuuri maahanmuuttajat erilaiset oppijat syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet muu kohderyhmä: 4) Toiminta-alueeni on: Ahvenanmaan maakunta Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni toimin useammassa kuin kahdessa läänissä Toiminta-alueeni on asukasluvultaan pieni (alle 20 000 asukasta) keskikokoinen (20 000 - 40 000 asukasta) suuri (yli 40 000 asukasta)

Kysely

17

5) Työskentelen ensisijaisesti korkea-asteen oppilaitoksessa tai ammatillisessa oppilaitoksessa musiikkiopistossa tai yksityisessä musiikkikoulussa kansalais- tai työväenopistossa seurakunnassa free lancerina muu työnantaja: OPETTAJAT JA OHJAAJAT 1) Millaisena näette edustamanne musiikinalueen koulutustilanteen? Alan ammattilaisten koulutusvolyymi suhteessa työtilanteeseen on: liian vähäinen riittävä liian suuri en osaa sanoa 2) Kuinka hyvin koulutuksenne vastaa työelämän asettamia vaatimuksia? heikosti kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin en osaa sanoa 3) Kuinka tärkeänä koette sen, että jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita? ei tärkeää tärkeää erittäin tärkeää en osaa sanoa 4) Millaisia erityisiä tietoja ja taitoja oman alanne ammattilaiset tarvitsevat kyetäkseen toimimaan paremmin työtehtävissään? 5) Kenen toivoisitte järjestävän pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta? Sibelius-Akatemia muut yliopistot, joissa opetetaan musiikkikasvatusta (Jyväskylä, Oulu) ammattikorkeakoulut toisen asteen ammatilliset oppilaitokset muu taho:

18

OPETUS EDUSTAMALLANNE MUSIIKKIALUEELLA 1) Uuden opetusmateriaalin tarve on: pieni melko suuri suuri erittäin suuri en osaa sanoa 2) Millaista uutta opetus- ja oheismateriaalia tulisi valmistaa?

3) Millaisia uusia opetus- ja työvälineitä tulisi kehittää (esimerkiksi tietokoneohjelmat, tukivälineet, nuotit)?

4) Muita tarvittavia opetuksen kehittämistoimenpiteitä?

OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1) Kenen vastuulla on mielestänne edustamanne musiikkialueenne musiikinopetuksen ja/tai ohjatun musiikkitoiminnan järjestäminen? kaupungin/kuntien musiikkiopistojen ja -koulujen kansalais- ja työväenopistojen seurakuntien yksityisten yhdistysten muiden tahojen: 2) Millaista tukea tarvitaan lisää toiminnan järjestämiseksi? rahoitus toimitilat muu tuki: 3) Löytyykö lainsäädännössä asioita jotka haittaavat tai ehkäisevät monimuotoisen ja –arvoisen musiikkitoiminnan toteutumista, mitä?

19

MUUT TIEDOT 1) Kuinka myönteisenä koette toimintaympäristönne henkisen asenteen ja suvaitsevuuden monikulttuurista ja -arvoista toimintaa kohtaan? huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä en osaa sanoa 2) Millaisena kuvailisitte edustamanne musiikkialueen nykytilan? huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä en osaa sanoa 3) Millaisia monikulttuurisuuteen liittyviä haasteita koette oman ammattinne pitävän sisällään?

4) Kuinka edustamaanne musiikkialuetta tulisi kehittää tulevaisuudessa?

5) Muut kommentit

20

Liite 3. Kyselyssä esiinnousseita kehittämisideoita
Liitteessä 3 esitellään musiikkialan toimijoiden kyselyvastauksista esiinnousseita kehittämisideoita. Kehittämisideat on jaettu kolmeen kategoriaan: opetuksen kehittäminen, toiminnan kehittäminen ja toimintaresurssit.

MAAHANMUUTTAJAT 1) Koulutuksen kehittäminen maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien tietojen ja taitojen huomioiminen korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmatyössä maahanmuuttajamuusikoiden koulutuspaketti*, joka pitää sisällään musiikinteorian perustiedot, yhteissoittoa ja tulkinnallisten asioiden harjoittelua sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta maailman musiikkikulttuureihin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus vähemmistökulttuurien musiikkiin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus maahanmuuttajamuusikoiden ohjaus pedagogisissa työmenetelmissä opettajien kielitaidon monipuolistaminen

-

*Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen aikoinaan toteuttama Immigré-koulutusohjelma on valmis malli, jonka sisällöt ovat hyvin muokattavissa tiiviiksi koulutuspaketiksi maahanmuuttajille. 2) Toiminnan kehittäminen eri kulttuurien (myös vähemmistökulttuurit) musiikkien opetus- ja oheismateriaalit teoriakirjoja mm. orientaalisesta musiikista suomennettua kirjallisuutta vieraista kulttuureista tietoteknistä koulutusta ja tukea etnisten tai muuten marginaalisten musiikkityylien parissa toimiville muusikoille opettaja- ja oppilasvaihdot maahanmuuttajamuusikoiden ja kansanmuusikoiden asiantuntijuuden käyttäminen opetuksessa lokerointien välttäminen ja maahanmuuttaja -termin häivyttäminen maahanmuuttajamuusikoiden työllistäminen musiikkioppilaitoksissa monikulttuurisuuden huomioiminen musiikkikasvatuksen opetussuunnitelmatyössä kielitaito, kulttuurin tavat ja kommunikaatiovaikeudet eri kulttuurien ymmärtäminen ja kulttuurisensitiivisyys vanhempien tuki ja osallistuminen monikulttuurisen työskentelymateriaalin saatavuus erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksyminen

3) Toimintaresurssit tukea maahanmuuttajamuusikoiden ammatilliselle toiminnalle tietoa Suomen lainsäädännöstä ja apurahoista

21

-

olemassa olevien tilojen hyödyntäminen maahanmuuttajamuusikoiden harjoittelumahdollisuuksien turvaamiseksi (esim. koulujen ja seurakuntien salien iltakäyttö) kuntien opetus- ja kulttuuritoimen tuki maahanmuuttaja- ja vähemmistökulttuurien tunnetuksi tekemiseksi vuorovaikutusongelmat ei-suomenkielisten ja suomalaisten lasten ryhmissä eri uskontokuntien ominaispiirteet; esim. uskonnollisten pyhien huomioiminen ei onnistu monikulttuurisissa ryhmissä toiminnan laaja-alaisuus ja erityisryhmät maahanmuuttajaperheiden musiikkikasvatuksen soitto- ja muun materiaalin tarve tutustuminen muiden maiden musiikkikulttuuriin alkuperäisten soittimien saatavuus oman identiteetin ja kulttuurien välisen dialogin kehittäminen

SAAMELAISET 1) Koulutuksen kehittäminen opetuksen koordinointi ja organisointi opetussuunnitelmien kehittäminen asiantuntemuksen välittäminen saamelaismusiikin opetuksen organisointi saamelaisalueen peruskouluihin saamenkielisten opettajien musiikin jatkokoulutuksen järjestäminen perinteisen saamelaismusiikin osaajien rekrytointi opettajiksi saamelaiskoulujen musiikinopetuksen uudelleenorganisointi ja musiikinopettajien tietotaidon tuntuva lisääminen niin perinteisten musiikkityylien kuin saamelaisen populaarimusiikin osalta saamelaisopettajien musiikkikoulutuksen järjestäminen ja edelleen jatkaminen

-

2) Toiminnan kehittäminen esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen saamelaisille artisteille saamelaisen musiikin tunnetuksi tekeminen perinteisen musiikin säilyttäminen, kehittäminen ja siirtäminen uusille sukupolville Ijahis Idja – Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman suunnittelu uuden nykyaikaisen oppimateriaalin tuottaminen esikoulusta lukioon saamenkielisen musiikin oppimateriaalin kehittäminen musiikin oppikirjat luokka-asteille 1 - 9 koulujen musiikkivälineiden nykyaikaistaminen saamelaisalueen sekä Pohjoismaat kattavan musiikin jakeluketjun luominen saamelaismusiikin imagon kohottaminen sekä tiedon lisääminen valtaväestön keskuudessa äänittäjien, livemiksaajien ja ääniteknikoiden kouluttaminen saamelaisalueelta sekä perehdyttäminen ammattimaiseen, nykyaikaiseen musiikin tuottamiseen

3) Toimintaresurssit uuden kulttuuriyrittäjyyden edistäminen mm. saamelaismusiikin äänitykseen ja tallentamiseen saamelaismusiikkikeskuksen toiminnan turvaaminen tarjoamalla mahdollisuuksia

22

VALTAVÄESTÖ JA SUOMENRUOTSALAISET 1) Koulutuksen kehittäminen maailman musiikkikulttuurien ja vähemmistökulttuurien tietojen ja taitojen huomioiminen opetussuunnitelmia laadittaessa kanttorien koulutus vastaamaan monikulttuurisuuden vaatimia valmiuksia luovat vuorovaikutustaitojen, ryhmädynamiikan ja kehityspsykologian opinnot opetusmenetelmien arvioinnin kehittäminen Arts Management -koulutus, tuottaja- ja yrittäjäosaaminen kansanmusiikin tutkimus opetusprosessin etenemisen tutkiminen tutkimus oppimisvaikeuksien vaikutuksesta musiikin oppimiseen ja hahmottamiseen instrumenttiopettajien koulutuksen monipuolistaminen ja eri tyylilajien sekä useamman instrumentin hallitseminen työelämäohjaus opintojen aikana maailman musiikkikulttuureihin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus vähemmistökulttuurien musiikkiin perehdyttävä tiedollinen ja taidollinen koulutus luovien vuorovaikutustaitojen ja ryhmädynamiikan taitojen koulutus opetussuunnitelmien kehittäminen taiteen perusopetuksen antamien mahdollisuuksien puitteissa

2) Toiminnan kehittäminen oppikirja maailman musiikeista oheismateriaaleineen (helppoja yhteissoittomateriaaleja, joissa yhdistyisivät laulu, soitto ja tanssi) teoriakirjoja mm. orientaalisesta musiikista yleisoppaita kansanmusiikkipedagogiikkaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa vastaava musiikin perusteiden oppikirja peruskoulun oppimateriaalien johdonmukainen päivitys luokka-asteille 1 - 9 suomalaista kamarimusiikkia ja ryhmäpedagogiikkaa kehittävää opetusmateriaalia harrastajakuoroille ja orkestereille soveltuvaa opetusmateriaalia (äänenkäyttö, säveltapailu, äänenmuodostus ja yhteissoitto) vapaan säestyksen opetusmateriaalia hengellisen musiikin materiaalia (yhtyesoitto, hää-, hautajais- ja rippikoulumusiikki) kansanmusiikkiin pohjautuva materiaali esim. improvisointiin, lauluun ja eri instrumenteille huomioiden myös vasta-alkajat ryhmäopetusmateriaalia eri soittimille suomennettua kirjallisuutta vieraista kulttuureista olemassa olevan materiaalin kartoitus verkkosovellukset opettajien ja ohjaajien materiaaleista nuotinkirjoitusohjelmat musiikkiteknologian hyväksikäyttö oman soiton/laulun analysoimisessa musiikinteorian opetus nuorille oppilaille kaikkien saatavilla oleva tietokanta opetusmateriaaleista ja hyvistä opetuskäytännöistä, ideapankit ja keskustelufoorumit verkkoon valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia opetussisältöjä verkkoon (säveltapailu, teoria ja soittaminen) opetusvideot ja dvd:t

23

-

internetiin luettelo eri toimijoiden tuottamasta materiaalista huomioiden myös lasten ja nuorten tuottaman materiaalin musiikin opetuspelejä, esim. musiikkipalapelit ja teorialeikit olemassa olevien työvälineiden kartoitus ja tietokannan luominen valtakunnalliset teemaseminaarit verkkopohjainen konsultointi ja työnohjaus alueellisen integraation ja yhteistyön kehittäminen eri oppilaitosten ja muiden kulttuuritoimijoiden kesken julkinen tuki taidekasvatukselle ja taiteen saatavuus sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta musiikkipedagogien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten yhteiset erityispedagogiikkaan syventyvät teemapäivät aikuisoppijoiden laulunopetuksen pedagogiikka opastus ATK-laitteiden käyttöön: nuotinnus, sekvensserit, syntetisaattorit, photoshop, taitto-ohjelmat moniarvoisen musiikki- ja tuotanto-osaamisen sekä yrittäjyyden kehittämiskysymykset harrastajaryhmien taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen

3) Toimintaresurssit lisää taloudellista tukea rytmimusiikin opetukselle lisää taloudellista tukea opettajien koulutukselle (luokanopettajat, musiikin aineenopettajat, soitonopettajat) kuntien tuki yksityisille musiikkioppilaitoksille ja taiteen perusopetuksen yleiselle oppimäärälle sekä opetuksen tarjonnan monipuolisuuden ja oppilasmaksujen kohtuullisuuden turvaaminen tekijänoikeussuojan turvaaminen opettajien koulutuksen monipuolistaminen vastaamaan ajan tarpeita musiikin opetuksen määrän ja laadun kehittäminen musiikin varhaiskasvatuksesta yliopistotasolle saakka yhteistyö peruskoulujen ja musiikkioppilaitosten välillä kuntien opetus- ja kulttuuritoimen tuki alueella toimiville oppilaitoksille ja yhdistyksille

-

ERILAISET OPPIJAT 1) Koulutuksen kehittäminen vuorovaikutustaitojen, itsetuntemuksen, ihmistuntemuksen ja ihmisten kohtaamistaitojen kehittäminen, psykoterapiataitojen koulutus fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen yrittäjyys- ja markkinointiosaaminen musiikin erityispedagogiikka ja erityisopetuksen didaktiikka (oppimisvaikeudet) myös korkeakoulutasolla muusikkouden taidot musiikkiteknologian ja teknisten välineiden käyttäminen erityismusiikkikasvatuksen saaminen opettajankoulutukseen erityispedagogisten tietojen ja taitojen levittäminen valtakunnallisesti lisää opiskelumahdollisuuksia erilaisille oppijoille

24

-

musiikkiterapian perusteet tulisi mahdollisuuksien mukaan opettaa kaikille musiikkialalla toimiville erityisryhmät luonnollisena osana taiteen ja kulttuurin piiriä erilaisten työtehtävien avaaminen: koulut, avohoito, laitokset jatkokoulutuksen kehittäminen ja mahdollistaminen yrittäjyyskoulutus psykoterapiataitojen koulutus yliopistoihin erityispedagogisen jatkokoulutuksen kehittäminen selvitys musiikkiterapian perusteiden koulutuksen nykytilanteesta ja koulutuksen lisääminen musiikkialan toimijoille ja eri ammattialoille

2) Toiminnan kehittäminen kuvionuottimateriaali cd- ja dvd-materiaali selkokielinen materiaali, erityisesti laulukirjat visuaalinen materiaali tunteisiin ja niiden käsittelyyn liittyvä materiaali aikuisten ohjaamiseen tarkoitettu musiikkimateriaali laulunopetusmateriaali erilaisille oppijoille metodioppaat musiikkiterapian ja musiikkikasvatuksen kosketuspintoja käsittelevä ja hyödyntävä materiaali materiaalia näkövammaisille tietokonemateriaali: musisointi, pelit, nuotinnusohjelmat, soitinsovellukset, ohjauslaitteet ja terapiatyön raportointi näkövammaisten musiikin perusteiden oppimateriaali erityisvalmisteiset soittimet ja soittamisen apuvälineet, joiden avulla soittaminen ja kulttuuritoimintaan osallistuminen mahdollistuvat etäisyyksistä, liikuntarajoitteista ja/tai muista esteistä riippumatta musiikin erityisopetuksen kehittäminen tiedottaminen erilaisista opetusmateriaaleista ja -välineistä yksilöllisen terapeuttisen työskentelyn lisääminen opetustoimen piirissä terapeuttisten näkökulmien huomioiminen kaikessa musiikkikoulutuksessa verkostoituminen ja yhteistyö verkkosivuston ja tietokannan luonti ja ylläpitäminen erityismusiikkikasvatuksen tutkimusprojektit ja tutkimusryhmän luominen musiikkioppilaitosten erityisopetuksen kehittäminen musiikkiterapian saatavuuden lisääminen musiikin vieminen hoitotyön ja sosiaalikentän erilaisiin toimintaympäristöihin musiikkikeskusten luominen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille vuosittainen seminaari, jossa toteutetaan monimuotoisuutta sekä seminaarin sisällön että osallistujien monialaisuuden kautta musiikkialan toimijoiden jatkuva ja innovatiivinen kehittämisfoorumi yhteinen ja poikkialainen musiikkialan toimijoiden täydennyskoulutus materiaali- ja välinepankki, jonka avulla kehitetään ja ylläpidetään monimuotoista ja tasaarvoista musiikkikulttuuria Suomessa selvitys, jossa kartoitetaan musiikin esittämiseen, luomiseen, vastaanottamiseen ja opiskeluun tarjolla olevat apuvälineet ja esim. tietotekniikan suomat mahdollisuudet

-

25

-

uuden materiaalin tarpeen kartoitus (esim. selkomateriaali) ja ko. materiaalin kehittäminen musiikin ja musiikkiterapian mahdollisuuksista tiedottaminen monikulttuurisuuteen keskittyvän täydennyskoulutuksen järjestäminen: musiikkiterapeuttien tietämyksen lisääminen eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden arkipäivästä, historiasta ja musiikkikulttuurista

3) Toimintaresurssit toimijoitten keskinäisen organisoinnin parantaminen soitinlainaustoiminta työnohjaus vapaan sivistystoimen harrastusryhmät erillinen tuki ja huomio inkluusioperiaatteen toteutumiseen yleissivistävässä opetuksessa erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden omaehtoisen musisoinnin tukeminen (tilat ja toiminnan ohjaaminen) erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet musiikin alalla julkisesti tuettujen musiikkialan työpaikkojen luominen päättäjille tiedottaminen ja musiikin merkitysten ymmärryksen lisääminen erityisryhmiin kuuluvien muusikoiden konserttikiertue erilaisten oppijoiden opetus mahdolliseksi musiikkioppilaitoksissa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien sisällä laki musiikin erityispedagogiikasta musiikkiterapeutin ja musiikin erityispedagogin ammattinimikkeiden vahvistaminen suvaitsevaisuuden lisääminen ja asennekasvatus monikulttuurisuuden huomioiminen mielenterveystyössä eri hallinnonalojen välinen yhteistyö rahoituksen turvaamisessa kuntien välinen yhteistyö palvelujen ja rahoituksen turvaamisessa

VARHAISIÄN OPPIJAT 1) Koulutuksen kehittäminen erilaisten oppijoiden kohtaaminen, erilaisten oppimistyylien tuntemus, erityisopetuksen didaktiikka ryhmänhallinta aikuispedagogiikka vuorovaikutustaidot vanhempien kanssa valmiudet uuden oppimateriaalin itsenäiseen laatimiseen ja kehittämiseen musiikillisten ja kasvatuksellisten valmiuksien päivittäminen, mm. äänenkäyttö organisointikyky, johtaminen ja markkinointi kasvatustiede ja psykologia, luovuus opetuksen pitkäjänteinen suunnittelu työssä jaksaminen ja uusiin oppimateriaaleihin tutustuminen monikulttuurisuus ja kulttuurien tuntemus

26

2) Toiminnan kehittäminen opetussuunnitelmia vastaava materiaali ja verkkosisällöt monikulttuurinen materiaali lastenmusiikkiäänitteet, luovat harjoitustehtävät, musiikkivalmennusmateriaali (esim. nokkahuiluopas musiikin varhaiskasvatukseen, ohjelmistoa lapsikuoroille, seurakunnallinen opetusmateriaali, vapaan säestyksen materiaali, soitinoppaat, teemavihot) kansanmusiikin pedagoginen materiaali soittajan työergonomian ohjekirja varhaisiän musiikkikasvatuksen opetussisältöjä ja siihen soveltuvia nuotinnusohjelmia verkkoon tietokoneet, soittimet ja nuotit helpot tehtäväkirjat, uusia lauluja ja musiikkisatuja kuvionuotit ja värinuottimateriaali musiikkileikkikoulunopettajan ammattinimikkeen sertifiointi musiikkipedagogien ja kasvatusalan ammattilaisten yhteydet ja yhteistyö jatkuva opetuksen ohjaus- ja kehittämistyö, opetusprosessin etenemisen pohtiminen opettaja- ja oppilasvaihdot, maahanmuuttajamuusikoiden ja suomalaisten kansanmuusikoiden yhteistyö varhaisiän musiikinopetuksen yhteys esiopetukseen lapsikuorojen perustaminen yhteissoittotaitojen kehittäminen instrumenttiopettajien ja varhaisiän musiikinopettajien yhteistyö riittävän pienet varhaisiän musiikinopetuksen ryhmäkoot opettajan työergonomia ja työssä jaksaminen soittimien vuokraussysteemin kehittäminen lasten oman musiikin julkaiseminen enemmän julkista keskustelua ja pohdintaa kehittämistarpeista varhaisiän musiikinopettajat päiväkoteihin radion ja tv:n monipuolinen musiikkitarjonta tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa musiikkitoimintaa maahanmuuttajaperheille kaikkien mahdollisuus musiikin harrastamiseen sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta kannustus musiikin monimuotoisuuteen ja erilaisten musiikkityylien opiskeluun lisäkursseja erityisryhmille, esim. musiikkitoimintaa vanhuksille, erilaisille oppijoille, monikulttuurisille perheille lastentarhanopettajille jatkoväylä musiikinopettajaopintoihin eri musiikkityylien huomioiminen musiikinopettajan erityisinstrumenttiopetuksessa

-

3) Toimintaresurssit julkinen tuki musiikkikasvatuksen järjestämiselle sekä toimitilojen hankkimiselle ja ylläpitämiselle opetustoimintaan liittyvien lupien myöntäminen, yhteisöllinen tuki ja yhteistyö paikallistasolla

27