Vertaileva selvitys perustuen

“Pohjoismainen verkosto vähäisen koulutuksen saaneiden/vähäisen työkokemuksen omaavien maahanmuuttajanaisten tukemiseksi”
-projektin puitteissa tehdylle tutkimukselle

Nordplus-ohjelma 2010 -2011

Projektin koordinointi:

Projektipartnerit:

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Johdanto
Viimeisten 30 vuoden aikana tehty akateeminen tutkimus on tuonut esiin naispuolisten maahanmuuttajien Pohjoismaissa ja Baltian maissa kohtaamia erityisiä tarpeita, haasteita ja mahdollisuuksia. Ruotsin, Norjan, Suomen ja Liettuan nykyinen integraatiopolitiikka näkee maahanmuuttajanaisten, tulevan sukupolvien äitien, integraation työmarkkinoille olevan edellytys tulevaisuuden taloudellisen ja poliittisen vakauden varmistamiseksi näissä maissa. Käytännössä työttömyys maahanmuuttajanaisten keskuudessa on paljon suurempi verrattuna alkuperäisen väestön naisiin tai maahanmuuttajamiehiin. Lisäksi ”maahanmuuttajanaisten” ryhmä” ei ole homogeeninen ja työttömyys heidän keskuudessaan vaihtelee suuresti riippuen monista eri tekijöistä: lähtömaasta, uudessa kotimaassa vietetystä ajasta, iästä, terveydestä, perhetilanteesta, jne. Niitä länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajanaisia, joiden koulutustaso on alhainen ja joilla ei ole virallista työkokemusta, uhkaa työttömyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja eristäytyneisyys. Lukemattomista poliittisista debateista huolimatta vallitsevat käytännöt eivät ole juurikaan kiinnittäneet huomiota länsimaiden ulkopuolelta tulevien, vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten joustavan koulutuksen ja työllistämismahdollisuuksien välttämättömyyteen. Tämän naisryhmän nähdään automaattisesti olevan päätöksentekijöiden ja yhteiskunnan huomion ulkopuolella. Tästä syytetään useimmiten kulttuurieroja, jotka estävät näitä naisia integroitumasta uuteen yhteisöön. Kysymys onkin seuraava: Mitkä ovat syyt sosiaaliseen syrjäytymiseen ja alhaiseen työllisyyteen vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten keskuudessa? Voidaanko kulttuuri, perinteet ja perhesiteet nähdä tähän syynä? Miksi emme pikemminkin keskity naisten yksilöllisiin tarpeisiin, vahvuuksiin ja kykyihin? Tämä selvitys keskittyy länsimaiden ulkopuolelta Lähi-Idästä, Aasiasta, Afrikasta ja EteläAmerikasta tuleviin naisiin. Euroopan yhteisön komitean toimintasuunnitelman mukaan yksilöllisten ja työmarkkinoiden tarpeiden mukainen keskeinen koulutus nähdään tienä työmarkkinoille integroitumisessa onnistumiseen. Työmarkkinoille integroituminen avaa tien kokonaisvaltaiseen integroitumiseen yhteiskuntaan. Toimintasuunnitelma keskittyy niihin, jotka kuuluvat vähäosaisten ryhmiin korkean lukutaidottomuuden ja/tai riittämättömien ammattitaitojen vuoksi. Yleensä nämä vähäosaisten ryhmät sisältävät maahanmuuttajia, vanhuksia, naisia tai vammaisia henkilöitä (Euroopan yhteisöjen komission aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma. “It is always good time to learn”, Brysseli, 27.09.2007). Selvityksemme keskittyy kulttuurierojen asettamien integraation esteiden sijaan keskeisen koulutuksen ja työmahdollisuuksien avaamiin mahdollisuuksiin.

Pohjoismainen verkosto vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten tukemiseksi
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

1. Tutkimuksen tavoitteet
Pohjoismaisen tukiverkoston vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten tukemiseksi tekemällä tutkimuksella on kolme päätavoitetta: Tavoite 1: Vertailla maahanmuuttajanaisten tilannetta heidän koulutustaustansa ja työkokemuksensa kannalta Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Tavoite 2: Havaita mahdollisia esteitä maahanmuuttajanaisten pääsylle koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiin Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Tavoite 3: Kehitellä hyviä käytäntöjä ja suosituksia maahanmuuttajanaisten tukemiseksi ja integroimiseksi koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiin Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Suositusten kohteena ovat partnerimaissa sekä päätöksentekijät että maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät ammatinharjoittajat.

2. Tutkimusmenetelmät
Tutkimus perustuu kahteen tutkimusmenetelmään, jotka ovat työpöytätutkimus ja kvalitatiiviset haastattelut. Menetelmä 1: Työpöydän ääressä tehtävä tutkimus Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Liettuassa sisältää tilastollista analyysia ja kyseisissä maissa julkaistujen merkittävien vähemmistöryhmiä koskevien julkaisujen tutkimista. Tiedon saatavuus vähäisen koulutuksen saaneista maahanmuuttajanaisista eroaa suuresti maittain – joissain maissa perusteellista tutkimusta maahanmuuttajanaisista on tehty jo aiemmin, toisissa maissa taas tietoa löytyy vain maahanmuuttajista yleisesti. Asiantuntijoiden ja viranomaisten haastattaluista olemme saaneet tarkempaa tietoa maahanmuuttajanaisten osallistumisesta koulutukseen ja työmarkkinoille. Internet-lähteitä käytettiin uusimpien aiheesta laadittujen julkaisujen etsimiseen Pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä EU-tasolla. Menetelmä 2: Tässä tutkimuksessa tehdyillä kvalitatiivisilla haastatteluilla oli 3 kohderyhmää, eli paikalliset ja alueelliset päätöksentekijät,maahanmuuttajanaisten kanssa työkentelevät ammatinharjoittajat, sekä maahanmuuttajanaiset itse. Kvalitatiivisten haastattelujen ensimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa olemassaolevia ja potentiaalisia esteitä maahanmuuttajanaisten pääsylle koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille sekä järjestelmän sisällä työskentelevien että yksilöiden itsensä näkökulmasta.Kvalitatiivisten haastattelujen toisena tavoitteena oli löytää ratkaisuja olemassaolevien esteiden ylittämiseen sekä järjestelmän että yksilön näkökulmasta. Tämä lähestymistapa auttaa huomioimaan aukot maahanmuuttajanaisten integraatiossa järjestelmän näkökulmasta
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

verrattuna maahanmuuttajanaisten tarpeisiin ja kykyihin. Jokainen projektipartneri haastatteli noin 20 – 30 maahanmuuttajanaista ja noin 10 – 15 sidosryhmän edustajaa (päätöksentekijät ja ammatinharjoittajat). Kriteerit maahanmuuttajanaisten valitsemiseksi haastatteluihin olivat seuraavat:
√ Maahanmuutto länsimaiden ulkopuolisesta maasta (paitsi Liettua); √ Laillinen lupa oleskella kohdemaassa (pysyvä oleskelu-/työlupa); √ Kohdemaan kielen perustaito; √ Vähintään peruskoulun käynyt; √ Todisteita sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta kohdemaassa; √ Ikä: 18-60 (tai työikäinen kunkin maan lainsäädännön mukaan ennen eläkkeelle

jäämistä).

3. Faktoja maahanmuuttajanaisista Pohjoismaissa ja Baltian maissa
Nykyään maahanmuuttajataustaiset edustavat seuraavia prosenttilukuja Pohjoismaiden ja Baltian maiden asukasluvusta:
Kuvateksti Suomi: 2,7 % Ruotsi: 17 % Norja: 11,4 % Liettua: 1,1 %

Väestön kokonaismäärä

Maahanmuuttajanaisten ensimmäinen sukupolvi ei ole homogeeninen ryhmä näissä maissa. Heidän taustansa eroavat suurestikin, mm. lähtömaiden, kulttuurisen tilanteen, koulutustaustan ja työkokemuksen suhteen. Tässä raportissa analysoidaan niiden maahanmuuttajanaisten tilannetta, jotka muuttivat Ruotsiin, Norjaan, Suomeen ja Liettuaan viimeisten 20-30 vuoden aikana. Länsimaiden ulkopuolisilla mailla tarkoitamme Euroopan, USA:n, Kanadan ja Australian ulkopuolisia maita. Suuri osa naisista muutti Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta perheen yhdistämisen vuoksi tai pakolaisina. Liettuan maahanmuuttajanaiset tulevat useimmiten Itä-Euroopasta perheen yhdistämisen vuoksi. 3.1 Faktoja maahanmuuttajanaisten lähtömaista Pohjoismaissa ja Liettuassa Ruotsissa suuri osa maahanmuuttajanaisista tulee Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta. Tällä hetkellä eniten länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajanaisia tulee kahdesta maasta, Irakista ja Somaliasta. Vuonna 2009 Irakista tulevien 18–54-vuotiaiden naisten lukumäärä oli 153 120, ja Somaliasta tulevien naisten lukumäärä oli 58 588.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Norjassa länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien määrä on 53,6 % kaikista maahanmuuttajista: 199 000 heistä tulee Aasiasta, 67 000 Afrikasta ja noin 18 000 maahanmuuttajaa Etelä- ja Keski-Amerikasta. Maahanmuuttajanaisia on hieman enemmän kuin miehiä – lähes 196 000 naista verrattuna 191 000 mieheen. Pakistanista saapuneet naispuoliset maahanmuuttajat ovat suurin länsimaiden ulkopuolelta tulevien naisten ryhmä, ja 7 %:lla norjalaisista maahanmuuttajanaisista on pakistanilainen tausta. Pakistanin jälkeen suurimmat ryhmät maahanmuuttajanaisia tulevat Vietnamista (9300), Irakista (8600), Somaliasta (8300) sekä Bosnia-Herzegovinasta (7500). Vuodesta 1991 vuoteen 2005 jopa 60-70 % kaikista länsimaiden ulkopuolelta tulevista perhemaahanmuuttajista olivat naisia. Numeerisesti katsottuna ulkomailla syntyneiden osuus Suomen noin 5 miljoonasta ihmisestä on noin 3,8 %. Suurin osa tästä maahanmuutosta, noin 2/3, on tapahtunut länsimaista tai Euroopan maista (pääasiassa Virosta ja Venäjältä), ja vain noin 25 000 on länsimaiden ulkopuolelta saapuneita maahanmuuttajia. Länsimaiden ulkopuolisista maahanmuuttajista suurimmat ryhmät kielen mukaan luokiteltuna tulevat Somaliasta (11 681 henkeä) ja Arabimaista (9682 henkeä). Lisäksi Suomessa on 7135 kurdia puhuvaa maahanmuuttajaa, 7078 kiinaa puhuvaa maahanmuuttajaa ja 6736 albaniaa puhuvaa maahanmuuttajaa. Tilastot osoittavat yleiset maahanmuuttajaluvut sekä miehille että naisille, ja pelkästään maahanmuuttajanaisia kuvaavat luvut puuttuvat. Saatavilla olevat tilastot kuitenkin viittaavat siihen, että suurin osa länsimaiden ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajanaisista Suomessa tulee somaliaa ja arabiaa puhuvista maista. Liettuan maahanmuuttotilanne eroaa paljonkin verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Siellä kaikkien maahanmuuttajien ja etenkin maahanmuuttajanaisten keskuudessa yleisimmät lähtömaat ovat Itä-Euroopan maita: Venäjä (32 % maahanmuuttajien kokonaismäärästä), Valko-Venäjä (26 % maahanmuuttajien kokonaismäärästä) ja Moldova (11 % maahanmuuttajien kokonaismäärästä). Puolet Itä-Euroopasta tulleista naisista tulevat Liettuaan avioiduttuaan Liettuan kansalaisen kanssa.

Johtopäätökset Suurin haaste tälle tutkimukselle oli tilastojen puute länsimaiden ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajanaisista; saatavilla olevat tiedot ovat sirpaleisia ja eri maissa käytetään erilaisia keinoja kuvaamaan maahanmuuttajanaisten tilannetta. Lisää tutkimusta tarvitaan edellämainitun kohderyhmän tilanteen tutkimiseen, etenkin naisten muodollisen koulutuksen, pehmeämpien taitojen ja virallisen/epävirallisen työkokemuksen kartoittamiseen. Vielä tärkeämpää on selvittää maahanmuuttajanaisten tarpeet ja oppia enemmän heidän omista ratkaisuistaan taistelussa sosiaalista syrjäytymistä ja työttömyyttä vastaan. Ollakseen todella tehokasta, ehdotettu tutkimus tulisi tehdä alueellisilla, kansallisilla sekä koko Euroopan tasoilla.
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

3.2 Faktoja maahanmuuttajanaisten koulutuksesta Pohjoismaissa ja Liettuassa Kielitaito ja työmarkkinoiden tarpeeseen soveltuva koulutus ovat tärkeitä edellytyksiä maahanmuuttajanaisten integroimiseksi työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Kysymys maahanmuuttajanaisten integraatiosta Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa herättää nykyään huomiota. Lähtökohtamme on se, että maahanmuuttajanaiset voivat olla etu yllämainittujen maiden taloudelle sen sijaan, että olisivat taakka, ja että maahanmuuttajanaiset tulevan sukupolven äiteinä ovat tärkeitä näiden maiden tulevalle taloudelliselle ja poliittiselle vakaudelle. Maahanmuuttajanaisten koulutustaustat eroavat paljonkin riippuen siitä, millaiset koulutusmahdollisuudet heidän kotimaassaan on ollut ja mitä kohdemaassa on tarjolla. Heidän elämänpolkunsa eroavat, mutta näistä eroista huolimatta heillä on myös paljon yhteistä, esimerkiksi se, että monet naiset jäävät avioiduttuaan kotiin huolehtimaan lapsista. Kaikissa tutkimuksemme maissa suurempi osa naisista kuin miehistä ei koskaan suorita koulutustaan loppuun. Ruotsissa suurin osa maahanmuuttajanaisista viimeisten 20 vuoden aikana on tullut Somaliasta, Irakista, Iranista ja entisestä Jugoslaviasta, eikä naisten koulutustaustoja voi vertailla. Virallisia tilastoja naisten koulutustaustasta ei ole, mutta yleiset tilastot maahanmuuttajien koulutuksesta antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta. 29 % Iranissa syntyneestä väestöstä on korkeasti koulutettuja (kolmannen asteen koulutusta 3 vuotta tai enemmän) verrattuna 22 %:iin Ruotsissa syntyneistä. Irakissa suhteellisen suurella osalla väestöstä (30 %) lakisääteinen koulutus on korkein koulutuksen taso. Tämä on yleisempää miehillä kuin naisilla. Entisen Jugoslavian väestöllä tämä luku on matalampi, vain 20 %. Pienin osuus korkeasti koulutettuja on Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien keskuudessa, noin 10 %. Somalinaisilla on alhaisin koulutustaso verrattuna Iranissa ja Irakissa syntyneisiin naisiin. Norjassa suurin osa länsimaiden ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajanaisista tulevat Pakistanista, Irakista, Somaliasta ja Vietnamista. Länsimaissa naisilla on keskimäärin korkeampi koulutustaso kuin miehillä, kun taas monien länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajaryhmien keskuudessa tämä trendi on päinvastainen. Niiden maahanmuuttajataustaisten naisten osuus, jotka eivät ole suorittaneet loppuun mitään koulusta (tai siitä ei ole tietoa), vaihtelee 11 %:sta 56 %:iin riippuen kotimaasta. Erot koulutustasossa miesten ja naisten välillä ovat suuremmat Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien kesken, missä 11 % naisista ja 19 % miehistä ovat korkeakoulutettuja. Myös länsimaiden ulkopuolelta tulleiden naisten välillä on suuria eroja. Esimerkiksi vuoden 2008 tilastot osoittavat, että siinä missä 34 % Intiasta ja 32 % Filippiineiltä tulleista

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

maahanmuuttajanaisista ovat korkeakoulutettuja, tämä pätee vain 9, 7 ja 4 %:iin naisista, jotka tulevat Pakistanista, Turkista ja Somaliasta (tässä järjestyksessä). Suomessa tilastot osoittavat seuraavat maahanmuuttajanaisten koulutussaavutukset: peruskoulu – 24 %, toisen asteen koulutus – 38 %, lyhyt ammattitutkinto – 38 %, ammattitutkinto ja harjoittelu – 3 %, yliopistotutkinto – 57 % ja tohtorintutkinto – 62 %. Liettuassa suurin osa maahanmuuttajanaisista tulee Itä-Euroopasta. Vähäisemmän koulutuksen saaneet naiset, joilla ei ole ammattikoulutusta eikä kielitaitoa, ovat havainneet työmarkkinoille integroitumisen vaikeaksi. Liettuan kieli on ensimmäinen edellytys haettaessa valtion tehtäviin. Tämän vuoksi myös korkeakoulutetut naiset ottavat vastaan matalapalkkaisia töitä. Liettuassa yleiset tilastot maahanmuuttajanaisten koulutustasosta osoittavat melko korkeaa koulutustasoa: peruskoulu – 8 %, toisen asteen koulutus – 13 %, ammattikoulutus – 20 %, kandidaatin tutkinto yliopistosta – 26 %, ja opiskelua jatkavat – 33 %.

Johtopäätökset Huolimatta eroavaisuuksista koulutustaustassa projektiryhmän oletuksena on, että maahanmuuttajanaisten onnistunut integraatio edellyttää seuraavia olosuhteita: 1) kohdemaan kielen oppimista ja 2) oleellista työnantajien hyväksymää muodollista koulutusta, joka perustuu maahanmuuttajanaisten yksilöllisiin tarpeisiin. Nykyään Eurooppa ja etenkin Pohjoismaat ja Baltian maat ovat ns. ”paperiyhteiskuntia”. Tämä tarkoittaa sitä, että monessa tapauksessa viralliset koulutuspaperit (todistus koulutuksesta lähtömaassa ja koulutus kohdemaassa) sekä todisteet aiemmasta työkokemuksesta ovat välttämättömiä työmarkkinoille pääsyn kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa saadaksesi työtä siivoojana sinulla tulee olla ajokortti sekä virallinen todistus siivoojan ammatista. Moderni kuva naisesta Pohjoismaissa ja Baltian maissa on määritelmältään tasa-arvoinen, työllistetty ja taloudellisesti itsenäinen yhteiskunnan jäsen. Vähäisen koulutuksen saaneilla maahanmuuttajanaisilla ei ole soveltuvaa koulutusta, joka avaisi heille oven kohdemaan työmarkkinoile. Lisäksi kielitaidon puute estää heitä auttamasta lapsiaan koulun kanssa ja myös muuten rajoittaa toimintaa. Lastenkasvatuksessa vähäisen koulutuksen saaneet maahanmuuttajanaiset ovat usein riippuvaisia lapsistaan, jotka toimivat viestinvälittäjinä koulun ja kodin välillä. Maahanmuuttajanaiset, etenkin kotiäidit, tarvitsevat apua lastenkasvatuksessa ja aktiviteetteja, jotka auttavat heitä integroitumaan yhteiskuntaan. Siten onkin tärkeää tarjota kielikoulutusta sekä joustavaa ammatilliseen koulutukseen valmistelevaa ja ammatillista koulutusta (vaihtoehtona yrittäjyyskoulutusta) matalan taitotason maahanmuuttajanaisille.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Tämän saavuttamiseksi tarvitaan uusia keinoja helpottamaan vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten pääsyä aikuiskoulutukseen, ammatilliseen ja siihen valmistelevaan koulutukseen sekä yrittäjyyskoulutukseen. Muodollisen koulutusjärjestelmän pitäisi itsessään olla ”ystävällisempi” vähäisen koulutuksen saaneille maahanmuuttajanaisille. Vielä eräs tekijä menestykseen on tiedotuksen parantaminen, jotta naiset oppisivat, miten muodolliseen koulutukseen pääsee ja mikä on tärkeää sen loppuunsaattamiseksi. Äideille pitäisi olla tarjolla apua lasten hoitoon sekä joustava opiskeluaikataulu, jotta he pystyisivät osallistumaan tunneille.

3.3 Faktoja maahanmuuttajanaisten työllisyydestä ja työttömyydestä Pohjoismaissa ja Liettuassa Pohjoismaissa, ja jossain määrin myös Liettuassa, sukupuolien välinen tasa-arvo ja naisen kansalaisuus määrittyy työllisyyden kautta, ja naisen tasa-arvo perustuu naisen kykyyn toimia kansalaisena ja työntekijänä siinä missä mieskin. Erityisesti Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli perustuu oletukselle naisesta työntekijänä. Siten työllisyys on yleisesti ottaen tärkeä osa integraatiota, ja työttömyys yhdistetään usein taitojen riittämättömyyteen ja alhaiseen koulutustasoon. Etenkin Suomessa ja jossain määrin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, maahanmuuttajanaisten integraatio on erityisen ongelmallista, etenkin jos he tulevat kehitysmaista (usein pakolaisina). Työttömyysluvut maahanmuuttajanaisten keskuudessa ovat kaksinkertaiset alkuperäisväestöön verrattuna. Etenkin vähäisen koulutuksen saaneet maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytymisvaarassa. Suomen valtion 2002 antaman lausunnon mukaan ”Maahanmuuttajien parissa on sellaisia naisia, joiden integraatio on onnistunut hyvin ja jotka ovat osa työelämää, mutta on myös sellaisia, jotka tarvitsevat erityistukea ja rohkaisua integraatiossa ja työpaikan löytämisessä. Nämä naiset ovat ehkä jääneet ilman koulutusta kotimaassaan, he tulevat monilapsisesta perheestä eikä heidän arvojärjestelmäänsä ole kuulunut naisten kouluttautuminen ja työn hankkiminen. Tekevät nämä naiset työtä tai eivät, on tärkeää, että he osallistuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.” Saatavilla olevat tilastot maahanmuuttajanaisista Pohjoismaissa ja Liettuassa eivät riitä objektiivisen kuvan luomiseen monista syistä: - Maahanmuuttajien työttömyydestä on paljon yleistä tilastollista tietoa, mutta tieto vähän koulutetuista maahanmuuttajanaisista on sirpaleista. - Monet maahanmuuttajanaiset ovat vastahakoisia ilmoittautumaan työvoimatoimistoon, ja siksi he eivät ole virallisesti työttömiä. - Monet maahanmuuttajanaiset, jotka ovat rekisteröityneet työttömäksi julkisten työvoimapalveluiden kautta, työskentelevät todellisuudessa harmailla markkinoilla (laittomasti/epävirallisesti).

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Saatavilla oleva tieto kertoo seuraavaa: Ruotsissa työllistymisprosentti on alhaisin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien keskuudessa. Lähes 50 % Irakista tulleista maahanmuuttajista saavat työtä 10 vuotta maahanmuuton jälkeen. Lähes 35 % Somaliasta tulleista maahanmuuttajista saavat työtä 10 vuotta maahanmuuton jälkeen. Maahanmuuttajanaisilla yleensä on paljon alhaisempi työllistymistaso kuin Ruotsissa syntyneillä naisilla. Ruotsissa 58,7 % maahanmuuttajanaisista ja 74,4 % Ruotsissa syntyneistä naisista olivat työllistettyjä vuonna 2009. Maahanmuuttajanaisista 32 % ei kuulu työvoimaan (ei etsi työtä tutkimuksen tekohetkellä 2009), kun taas tämä luku on 20 % Ruotsissa syntyneistä naisista. Maahanmuuttajanaisista 42 % ei ole koskaan ollut työssä. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot kertovat yleisen työttömyysprosentin maahanmuuttajien keskuudessa olleen noin 29 % vuoden 2010 alussa. Voimme verrata tätä suomalaisen väestön 9 %:n työttömyyteen. Korkeimmat työttömyysprosentit ovat entisestä Jugoslaviasta (noin 30 %), Irakista (noin 32 %) ja Somaliasta (noin 25 %) tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa. Norjassa tilanne vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten työllistymisen suhteen ei ole kovin erilainen verrattuna Ruotsin ja Suomen tilanteeseen. Työttömien osuus maahanmuuttajista on kolme kertaa korkeampi kuin koko väestöstä, ja korkeimmat työttömyysluvut vallitsevat länsimaiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa. Suurinta työttömyys on niiden pakolaisryhmien keskuudessa, jotka ovat oleskelleet maassa vain vähän aikaa, kuten afganistanilaiset, somalit ja irakilaiset. Näistä maista 19 %, 20 % ja 22 % naisista tässä järjestyksessä osallistuivat työmarkkinoille (kaikki iältään 16-74 vuotiaita). Pakistanilaisten naisten työvoimaan osallistuminen on vähäistä (28 %), mikä on paljon vähemmän kuin pakistanilaisilla miehillä (60 %). Korkein osallistumisprosentti länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajaryhmien keskuudessa on Filippiineiltä ja Chilestä tulleiden naisten keskuudessa (63 % ja 61 %). Liettuassa maahanmuuttajanaisten työttömyys on edelleen korkea huolimatta naisten suhteellisen korkeasta koulutustasosta verrattuna Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. British Councilin ja Migration Policy Group -järjestön suorittaman tutkimuksen mukaan Liettua sai vain 31/100 pistettä integraatiopolitiikastaan, kun taas Ruotsin pistemäärä oli 83/100. Sijaluvut tässä raportissa perustuivat seuraaviin kriteereihin: 1) työllistymismahdollisuudet, 2) koulutusmahdollisuudet, 3) syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Työttömien maahanmuuttajanaisten määrästä ja koulutustasosta Liettuassa ei juurikaan ole saatavilla tietoa. Labour Exchange Centerin vuoden 2010 tilastojen mukaan naisten työttömyys on 48 % Liettuan kokonaistyöttömyydestä. Monilla työttömistä naisista on vähintään ammattikoulutus.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

3.4 Maahanmuuttajanaisille ”varatut” sektorit Pohjoismaissa ja Liettuassa Maahanmuuttajanaisille yleensä ja etenkin vähäisen koulutuksen saaneille on tarjolla työpaikkoja vain tietyissä työmarkkinoiden sektoreissa. Tämä on tyypillistä kaikissa Pohjoismaissa sekä Liettuassa. Suomessa vuonna 2009 työssä käyvien maahanmuuttajanaisten yleisin ammatti oli siivous (12 %), myyntityö (10 %), opettaminen ja koulutus (9 %) sekä ravintolatyö (8 %). Ruotsissa palvelusektori, terveydenhuolto ja myyntityö ovat maahanmuuttajanaisten yleisimmät ammatit. 37 % Afrikasta tulleista maahanmuuttajista, 27 % Aasiasta tulleista ja 31 % Etelä-Amerikasta ja 18 % Pohjois-Amerikasta tulleista maahanmuuttajista työskentelevät näissä sektoreisssa. Norjassa myyntityö ja palveluala ovat yleisimmät ammatit länsimaiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajanaisten keskuudessa. Yli kolmasosa työllistetyistä naisista toimivat näillä aloilla. Vaikka myynti- ja palvelualan työt ovat yleisiä myös miesten keskuudessa, heistä 16 % vähemmän naisiin verrattuna toimii näillä aloilla. Länsimaiden ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajanaisista koko väestön naisiin verrattuna harvemmalla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, akateeminen ammatti, johtotehtävä tai toimistotyö. Suurin ero koko väestön naisiin verrattuna löytyy kategoriasta ”muut ammatit”, mikä sisältää pääasiassa matalan taitotason töitä. Liettuassa yleisimmät työsektorit maahanmuuttajanaisille ovat ruoanlaitto, terveydenhoito (hieronta), myyntityö ja siivous.

Johtopäätökset Riittävä toimeentulotuki, avoimet työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden saanti ovat välttämättömiä edellytyksiä vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten auttamiseksi pääsemään työmarkkinoille. Sitkeästi korkeana pysyvä työttömyys ja ”harmaille” markkinoille osallistuminen maahanmuuttajanaisten keskuudessa osoittaa, että nykyinen sosiaali-, talous- ja työllisyyspolitiikka Pohjoismaissa ja Liettuassa ei ota heidän tarpeitaan huomioon. Positiivisen vaikutuksen aikaansaamiseksi on tärkeää käsitellä rakenteellisia syitä maahanmuuttajanaisten työttömyyteen yleensä ja keskittyä erityisesti niihin, joiden koulutustaso on alhainen. Tämän lisäksi monilla naisryhmillä on rajallinen pääsy taloudellisiin palveluihin. Työnantajien kulttuurinen stereotyypittely ja syrjintä johtavat siihen, että monet maahanmuuttajanaiset ottavat vastaan väliaikaisia ja matalan taitotason töitä. Seurauksena tästä maahanmuuttajanaiset jäävät usein sosiaaliturvan ulkopuolelle, eivätkä he saa esim. äitiysavustuksia, eläke-etuja tai sairaslomaa.
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten yksilöllisiin tarpeisiin ja kykyihin perustuvaan joustavaan aikuis- sekä ammattikoulutukseen ja siihen valmistelevaan koulutukseen ensi askeleena työmarkkinoita kohti. Heidän vahvuutensa ja tietotaitonsa kätkeytyvät usein kodin seinien väliin. Joustavaa ja soveltuvaa valmistelevaa koulutusta ja opastusta tarvitaan motivoimaan näitä naisia omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen.

4. Havaittuja esteitä maahanmuuttajanaisten ja sidosryhmien näkökulmasta
Eräs tämän tutkimuksen tavoitteista on saada lisätietoa niistä esteistä, jotka estävät vähäisen koulutuksen saaneita maahanmuuttajanaisia pääsemästä työmarkkinoille ja integroitumasta yhteiskuntaan. Projektiryhmä on suorittanut tutkimusta myös palveluntarjoajien ja valtionvirastojen keskuudessa selvittääkseen, mitkä seikat ovat heille haasteellisia. Havaitsimme tekijöitä, jotka riippuvat tietenkin maasta, mutta on myös paljon trendejä, jotka ovat huomattavia sekä Pohjoismaissa että Liettuassa. Näitä ovat: Pääasialliset tekijät, joita naiset itse pitivät haasteellisina: 1) Kieli. Uuden kielen oppiminen on vaikeaa olemassaolevat opetuskeinot huomioiden, sillä vaihtoehtoja ei yleensä ole paljon, odotuslistat kursseille voivat olla pitkiä ja kurssien ajat eivät aina ole joustavia. Lisäksi suurin osa työpaikoista ja korkeakouluopinnoista edellyttävät kansallisen kielen tuntemusta, vaikka kurssit pidettäisiinkin englanniksi tai maahanmuuttajan omalla kielellä. Vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten mielestä olisi suurta tarvetta kursseille, jotka olisi sovellettu heidän tarpeisiinsa opetuksen rytmin, pedagogisten lähestymistapojen ja joustavuuden suhteen. Nämä kieliongelmat tarjoavat tekosyyn työnantajille, jotka eivät halua palkata maahanmuuttajanaisia, sillä he voivat väittää, että maahanmuuttajien kohdemaan kielitaito ei ole “riittävän hyvä”. Koska kielen opiskelumahdollisuudet vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten tarpeisiin soveltuvasti ovat vähäiset tai olemattomat, naiset eivät pysty kumoamaan tällaista väitettä. 2) Syrjintä. – Jo kuulleessan aksentin tai nimen tai nähdessään henkilön ihonvärin, monet rekrytointitoimistot päättävät olla haastattelematta kyseistä henkilöä pätevyydestä tai kielitaidosta huolimatta.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

3) Ulkomailla hankittua pätevyyttä ei hyväksytä. – Ulkomailla suoritettua tutkintoa/opintoja ei useinkaan hyväksytä maan sisällä (vaikka kansainvälisesti hyväksytty joissain tapauksissa).Ulkomailla kertyneen työkokemuksen hyväksilukeminen kohdemaissa on vielä monimutkaisempi prosessi (vaikka jälleen kansainvälisesti hyväksytty joissain tapauksissa). Monet maat edellyttävät omaa kansallista koulutustodistusta, vaikka henkilöllä olisi koulutustodistus/pitkä työkokemus ulkomailta. Tämän vuoksi monet maahanmuuttajat joutuvat suorittamaan opintonsa uudelleen kohdemaassa. Tämä johtaa kapeakatseiseen keskittymiseen koulutustodistuksiin taitojen sijaan ja asiakkaiden ala-tasoiseen palveluun ja hoitoon, joka joissain tapauksissa on johtanut jopa kuolemaan (useat lehtiartikkelit Norjassa). Tämä myös johtaa asiakkaan puolelta ajatteluun, jonka mukaan on paras pitäytyä siinä minkä osaa. Maahanmuuttajanaisten työkokemusta esim. kotiäiteinä tai siivous-/ myynti-/ ja ruoanlaittosektoreilla ei yleensä tunnusteta vain koska järjestelmä heidän kokemuksensa hyväksilukemiseksi puuttuu. 4) Tiedon saanti on vaikeaa. Monet tärkeimmistä työnhakusivustoista ovat vain kohdemaan kielellä. Lisäksi on usein vaikeaa ymmärtää maan sanattomia koodeja ja sääntöjä. Mitään selitystä kansallisten järjestelmien toiminnasta ei tarjota, ja usein maan kansalaiset vain olettavat ulkomaalaisten intuitiivisesti tuntevan prosessit. Lisätietoresursseja ei kovin usein ole saatavilla edes keskeisissä paikoissa, kuten viisumikeskuksissa, kielikouluissa tai työvoimatoimistoissa. Tämä johtaa usein maahanmuuttajien turhautumiseen, ja ohjaa heitä kääntymään omien yhteisöjensä puoleen työn ja tuen haussa. Norjalainen esimerkki: Norjassa on kasvava ns.harmaa talous. Vielä vuonna 2004 kenellekään ei tullut edes mieleen tehdä työtä “pimeästi” Nyt monet ovat tehneet tällaista työtä, ja tuntevat muitakin, jotka ovat toimineet samoin. Eivätkä he kaikki ole ulkomaalaisia, vaan myös Norjan kansalaisia, jotka ovat menettäneet uskonsa järjestelmään. Keväällä 2011 eräässä suurimmista sanomalehdistä raportoitiin tutkimus, jonka mukaan 45 – 50 hengellä NAV:n työläisistä ei ollut pätevyyttä työhönsä eivätkä he noudattaneet saamiaan lakeja. (NAV on Norjan valtion työ- ja hyvinvointihallinto). 5) Integraatio-ongelmat johtuvat usein asenteista. Vihamieliset/rasistiset maahanmuuttajavastaiset asenteet, ymmärryksen puute tai haluttomuus oppia heistä enemmän, luulojen suosiminen faktojen sijaan sekä homogeenisyyden arvostus monikulttuurisuuden sijaan ovat tyypillisiä esteitä. Lisäksi integroitumista estää se, että monet maan asukkaat muuttavat pois asuinalueilta, joilla on paljon ulkomaalaisia, samoin kuin paine toimia 100-prosenttisesti paikallisväestön tavoin, mikä osoittaa alhaista ymmärrystä kaksikulttuurisia/moniuskonnollisia asukkaita kohtaan. Kulttuuri- ja arvoerot luovat usein haasteita, sillä monien on vaikea hyväksyä sitä, että naiset saattavat haluta jäädä kotiin ja huolehtia perheistään työssäkäynnin sijaan. Sukupuolieroilla on myös osansa siinä, että aviomies/perhe ei ehkä hyväksy sitä, että nainen tekisi jotain muuta kuin olisi kotona. Hänellä ei siis ehkä ole mahdollisuutta opiskella kieltä, luoda sosiaalisia kontakteja, hakea työtä tai kehittää harrastuksia.
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

6) Rajalliset opiskelumahdollisuudet. Monissa tapauksissa opiskelu saattaa olla kustannustehotonta työttömille ulkomaalaisille. Koulutusta / vaadittavia taitoja ja tietoa niiden hankkimiseksi ei ole. Monille on ajankäytöllisistä syistä epäedullista käydä kursseilla, jos heillä on osa-aikainen tai kokoaikatyö. Myös räätälöityjä vaihtoehtoja on vähän. Tämä pitää siellä vain yhteiskunnan alhaisimmat luokat. Jos yksilö saa sosiaalitukia ja haluaa mennä tietylle kurssille jota sosiaaliviranomaiset eivät hyväksy (kuten kyseisen henkilön ohjaaja, vaikka joku toinen ohjaaja saattaisi sen hyväksyä), he eivät saa sosiaalitukea kurssin aikana. Lisäksi heidän täytyy korvata lisäkulut itse. 7) Rajalliset vaihtoehdot. Jotkut maahanmuuttajanaiset eivät aina pysty / saa tehdä omia päätöksiä valtion, perheen tai muiden seikkojen johdosta. Lisäksi vaatimukset työmarkkinoille pääsyyn ovat usein liian korkeita, ja oman yrityksen perustamismahdollisuuksia ei juuri ole. Toinen tekijä on se, että toimivan sosiaaliturvan vuoksi saattaa olla taloudellisesti kannattavampaa pysyä kotona. Rajallinen tai toimimaton vuorovaikutus viranomaisten, työmarkkinoiden tai maahanmuuttojärjestöjen kanssa johtaa usein myös rajalliseen tietoon monikulttuurisesta ohjauksesta ja koulutusmahdollisuuksista uuteen sosiaaliseen ympäristöön sopeutumiseksi. Sidosryhmien mukaan suurimpia esteitä ovat seuraavat: Sidosryhmille, toisin sanoen palveluntarjoajille, valtiolle ja virastoille esteet ovat hieman rajallisempia, mutta kuitenkin vakavia.

1) Rajallinen tai tehoton vuorovaikutus viranomaisten, työmarkkinoiden sekä maahanmuuttajajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tämä estää tiedonkulkua, pakottaa monet luomaan samoja ohjelmia alusta alkaen, vähentää kykyä oppia hyviä käytäntöjä ja parempia menetelmiä, sekä rajoittaa niiden maahanmuuttajanaisten joukkoa, jotka voisivat auttaa toinen toistaan. 2) Rajallinen tieto monikulttuurisuusohjauksesta ja koulutuksesta siihen, miten auttaa naisia sopeutumaan uuteen sosiaaliseen ympäristöön (pätevän henkilöstön puute). Monet sidosryhmät väittävät, että he eivät kykene saavuttamaan ja ymmärtämään kohderyhmiensä todellisia tarpeita. Toinen ongelma on informaation, tilastoinnin, yleisresurssien ja poliittisen yhtenäisyyden puute,kun kyseessä ovat vähäisen koulutuksen saaneet maahanmuuttajanaiset. Tämä johtaa soveltuvien keinojen tai ajan puutteeseen koulutuksen hankkimiseksi tai työmarkkinoille integroitumiseksi, sekä rajallisiin rahoituslähteisiin. Tämä valitettavan usein johtaa siihen, että naisten todellisia tarpeita ei oteta huomioon.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

5. Edellä kuvatun tilanteen seuraukset
Millaisia seurauksia aiheuttavat ne esteet, joita maahanmuuttajanaiset joutuvat kohtaamaan uudessa maassa ja kulttuurissa? Asialla on ainakin kaksi eri ulottuvuutta: esteet, jotka aiheutuvat naisten omista havainnoista heidän kulttuurinsa pohjalta, sekä esteet, jotka nousevat esiin uudessa maassa. Monet tekijät vaikuttavat integraatioon, kuten Suomessa, Liettuassa, Norjassa ja Ruotsissa suoritetuista maahanmuuttajanaisten haastatteluista selviää. Näitä tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, terveys, pääsy tukiverkostoihin, koulutus ja taidot, kokemus maahanmuutosta, kielitaito, syrjintä uudessa maassa sekä maahanmuuttajastatuksen tyyppi. Eräs yhteinen tekijä integraatioprosesseissa on kuitenkin se, että niihin liittyy oppimista ja siten muutosta, esimerkiksi kulttuurista sopeutumista, johon liittyy konflikteja ja mahdollisia psyykkisiä haittavaikutuksia. Integraatio ei ole mikään helppo taival. Tarkentaaksemme näitä tekijöitä, tai esteitä, jotka vaikuttavat integratioon maahanmuuttajanaisten näkökulmasta, jaoimme tämän työn kahteen ryhmään: maahanmuuttajanaisiin sekä integraatioprosessissa mukana oleviin sidosryhmiin. Yhteisiä tekijöitä, toisin sanoen esteitä, joita maahanmuuttajanaiset kaikissa neljässä tutkitussa maassa ovat havainneet, ovat kieli, ulkomailla suoritettujen ansioiden huomiotta jättäminen, pääsy tietoresursseihin, integraatio, rajalliset opiskelumahdollisuudet sekä kyvyttömyys tehdä valintoja. On olemassa myös tekijöitä, jotka auttavat integraatiossa. Esimerkiksi mitä paremmin maahanmuuttaja tuntee kohdemaan kielen, sitä helpompi on oppia toimimaan uudessa maassa. Pysyvän tai pitkäaikaisen oleskeluoikeuden myöntäminen tuo usein mukanaan oikeuksia koulutukseen ja työhön, jotka ovat integraation perustana. Mielenrauhaa tuo myös kansalaisuuden saaminen. Tämä saattaa kuitenkin olla vaikea prosessi, ja kansalaisuuden myöntämisperusteet vaihtelevat läpi Euroopan. Hyvä terveys, sekä henkinen että fyysinen, on eduksi. Työnantajat ovat valmiita hyväksymään tietyt ulkomailla saadut ansiot, etenkin jos työantajalla on pula pätevistä työntekijöistä. Paikallisten ansioiden hankkiminen ja oleskeluajan pidentäminen ovat myös tärkeitä tekijöitä, vaikka ne eivät takaakaan hyvän työpaikan saantia. Työ ja riittävä koulutustaso, jotka mahdollisesti luovat taloudellista vakautta, ovat myös “instrumentteja laajempaan yhteiskuntaan osallistumiselle” (Launikari & Puukari 2005, p. 23). Kun asiat eivät taas suju suunnitelmien mukaan, käy työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmään pääsy vielä vaikeammaksi. Tiedonpuute muista mahdollisuuksista johtaa turhautumiseen ja stressiin. Pienet esteet, joita aluksi pidettiin vähäisinä, muuttuvat huomattaviksi ja suuriksikin stressin lähteiksi.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Uusi ympäristö vaatii paljon tietoista energiaa, jota vanhassa ja tutussa ympäristössä ei tarvittu. Tämä johtaa kognitiiviseen ylikuormittumiseen ja väsymykseen, mikä saattaa johtaa vahvaan haluun palata vanhaan kulttuuriin ja nähdä uusi kulttuuri sen vastakohtana. On huomioitu, että uudessa kulttuurissa kohdatut ongelmat johtuvat todellisista eroista arvoissa, uskomuksissa ja käytöksessä. Tätä vaihetta voidaan myös sanoa “kasvavaksi realismiksi”: hyvää ja pahaa nähdään kaikissa kulttuureissa. Sidosryhmien, toisin sanoen tämän ryhmän asioita käsittelevien viranomaisten suurimmat esteet ovat rajallinen tai tehoton vuorovaikutus eri organisaatioiden kanssa, rajallinen tieto monikulttuurisesta ohjauksesta ja opetuksesta, resurssien puute, poliittinen yhtenäisyys ja rajoitettu rahoitus. Valitettavasti aikuisten on usein vaikea löytää sopivaa ammattiohjausta. Erityisiä ongelmia on sellaisissa maissa, joissa maahanmuutto ja pakolaisten vastaanotto ovat suhteellisen uusia asioita, joissa he elävät hajallaan tai heitä on vain vähän, joissa kansalliset hallitukset eivät ole säätäneet integraatio-ohjelmia tai muita tukitoimenpiteitä, ja joissa vapaaehtoissektori on heikko tai huonosti rahoitettu. Siellä missä palveluja on ja ne ovat maahanmuuttajien saatavilla, ohjaajat saattavat törmätä kolmenlaisiin ongelmiin. Ensiksi, monilla ei ole tarvittavaa tietoa, kuten ulkomailla hankittuja ansioita vastaavia taitoja. Toiseksi, heitä ei ole opastettu monikulttuuriseen neuvontaan eikä perehdytetty pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien asioihin. Kolmanneksi, heidän organisaationsa käytäntöjä ei ole sopeutettu maahanmuuttajien tarpeisiin. Tämän lisäksi hyvin vähän korkealaatuista koulutusta on tarjolla tällä alalla Euroopassa. Joissain maissa on tosin ilmaiset avustuspuhelinlinjat eri kielivaihtoehdoilla sekä verkko-pohjaista opastusta, ja ohjausta saattaa olla saatavilla aikuisille, jotka jo suorittavat jatko- tai korkeakouluopintoja. Monien maahanmuuttajien kaipaamaa kokonaisvaltaista, yksilökohtaista ohjausta on kuitenkin vaikea löytää muualta kuin suurista kaupungeista, joissa maahanmuuttajaväestö on merkittävä ja integraatio-ohjelmia on olemassa. Henkilökohtaisen, yksilön kokonaisvaltaiseen auttamiseen tähtäävän kohtaamisen lisäksi nämä roolit usein liittyvät suurempiin sosiaalisiin yksikköihin, järjestelmän interventioon ja ehkäisyyn, joihin kuuluu moniammatillisten työkulttuurien ja lähestymistapojen koordinoinnin ja kehittämisen lisäksi myös todellista päätöksenteon kehittämistä ja resurssien jakoa. Tarve kehittää pätevyyttä monikulttuuriseen neuvontaan ja maahanmuuttajien parissa tehtävän työn merkityksen tunnustaminen omassa organisaatiossa ovat todella tärkeitä tekijöitä tämän jatkuvan prosessin onnistumiselle.

6. Oleelliset parhaat käytännöt

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Termi ”parhaat käytännöt” viittaa niihin käytäntöihin, jotka ovat tuottaneet selvästi näkyviä ja toteuttamiskelpoisia tuloksia jossakin tilanteessa, ja joita voitaisiin soveltaa toiseen tilanteeseen. Tällä pyritään hyväksi havaittujen kokemusten ja käytäntöjen jakamiseen ja parannustoimien kohentamiseen. Parhaat käytännöt maahanmuuttajanaisten kotouttamiseksi uuteen yhteiskuntaan sisältävät integraatiokoulutusta ja integraationeuvontakeskuksen toimintoja, esimerkiksi sellaisia, joita kehitetään partnerimaissa seuraavasti:

Liettua 1. Tämän päivän globaalissa tietoyhteiskunnassa ja yhä kasvavan liikkuvuuden myötä maahanmuuttajat kohtaavat monia haasteita ennen kuin he voivat asettua aloilleen ja tuntea itsensä osaksi uutta yhteisöä. Kaksi suurta haastetta, jotka monet uudet tulokkaat kohtaavat, ovat kielitaidon puute sekä perustietojen puute talousasioissa. LLP Grundtvig Multilateralin projekti “Migrant’s Integrating Kit – Basic Language for Dealing with Financial Matters– INTEGRA” (”Maahanmuuttajan integraatiopaketti – peruskieltä talousasioihin – INTEGRA”), jonka Soros International House aloitti, pyrkii parantamaan maahanmuuttajien integraatiota paikalliseen yhteisöön tarjoamalla heille kielenopiskelumahdollisuuksia talousasioiden perusteisiin liittyen. Projektipartnerit kymmenessä Euroopan maassa ovat kehittämässä hyödyllistä pakettia talousterminologiasta, taloussanastoa sekä opasta, josta löytyvät pääasialliset tiedot talousinstituutioista ja taloustietolähteistä. Projektin puitteissa luodaan myös eurooppalainen verkosto maahanmuuttotaustaisia soveltuvia kouluttajia jatkamaan tietojen ja taitojen siirtoa maahanmuuttajille, ja pitkään projektin jälkeenkin toimintaa jatkaa verkkoportaali, josta kaikki taloustiedot löytyvät ja joka myös tarjoaa verkkokursseja, yhteystietoja sekä verkostoitumistietoa. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.integra-project.eu 2. Projekti “The integration of a refugee advice centre” (”pakolaisneuvontakeskuksen integraatio”), joka aloitettiin vuonna 2009, on jatkoa aiemmin toteutetuille integraatioprojekteille. Keskus on toiminut kuuden vuoden ajan neljän hengen henkilökunnan voimin. Henkilökuntaan kuuluvat keskuksen päällikkö, sosiaalityöntekijä, sosiaalikouluttaja sekä konsultointipakolainen Afganistanista, joka tuntee maahanmuuttajien ongelmat paremmin kuin kukaan ja onnistuneesti etsii keinoja niiden ratkaisemiseen. Keskus tarjoaa sosiaali- ja lakineuvontaa turvapaikan saaneille ulkomaalaisille, järjestää ammattitason Liettuankielen kursseja sekä työllistämiseen valmistavia työpajoja. Sosiaalikouluttaja auttaa äitejä huolehtimaan lapsistaan sekä tarjoaa apua kotiläksyjen ja koulumatkojen kanssa. Keskuksessa on kirjasto ja internetyhteys. Projektin alkuvaiheen aikana pakolaisperheille järjestetään vierailuja Liettuan perinteisille mallialueille, ja myöhemmin pakolaisyhteisön jäsenille esitellään liettualaisia tapoja ja

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

kulttuuria. Projektin puitteissa järjestetään myös pakolaislapsille ja paikallisille yhteisiä lasten kesäleirejä. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.redcross.lt Suomi 1. Integraatiokoulutus Maahanmuuttajien integraatiokoulutusta järjestetään aikuisille maahanmuuttajille, jotka ovat integraatiolain alaisia. Koulutus kestää yleensä vuoden ja koostuu useammasta kurssista. Suurin osa integraatiokoulutuksesta on työvoimapoliitikkakoulutusta. Maahanmuuttajat voivat myös saada koulutustukea kun he osallistuvat muuhun integraatiokoulutukseen kuin työvoimapolitiikkakoulutukseen, jos siihen osallistumiseen on riittävän hyvä syy. Syynä voi olla esimerkiksi koulutuksen tarjoajien suuri määrä alueella. Päätökset tämän tyyppisestä koulutuksesta (ns. verrattavaa koulutusta) tekee paikallinen työvoimatoimisto. Maahanmuuttajien integraatiokoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opetusta, sosiaaliopintoja, jokapäiväisiä taitoja, kulttuuritietoutta sekä ammattiin ja työelämään liittyvää ohjausta. Koulutukseen kuuluu usein käytännön harjoittelu työpaikalla. Opiskelijoiden opiskelukykyä kehitetään ja koulutuksen aikana laaditaan yksilöllinen opintosuunnitelma sekä työllistymissuunnitelma. On myös mahdollista saada tukiopetusta kieliopinnoissa, sekä käyttää tulkin palveluita. 2. Suomen Pakolaisneuvonta ry Suomen pakolaisneuvonta ry:n lakimiehet antavat lakiapua turvapaikanhakijoille hakemuksen eri vaiheissa. Suomen Pakolaisneuvonta ry pyrkii myös puhumaan turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten laillisten oikeuksien puolesta. Viranomaiset ja eduskunta kuulevat sitä, kun uusia ulkomaalaisia koskevia lakeja säädetään. Pakolaisneuvonta ry ja Suomen maahanmuuttovirasto ovat kehitelleet turvapaikkahaastatteluja yhdessä vuoden 2008 alusta alkaen. Tämä on ensimmäinen kerta kun turvapaikkaprosessia on kehitelty yhdessä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Projekti on saanut rahoitusta Euroopan pakolaisrahastolta (ERF). 3. Infopankki (Info Bank) Infopankki on verkkosivusto, jota ylläpidetään 15 kielellä, ja se sisältää kaiken tarpeellisen tiedon Suomeen muuttamisesta. Sivustolta löytyy linkkejä, lomakkeita, tietoa kulttuurista, opiskelusta, työnteosta ja paljon muuta. Infopankin kehittäminen ja uudistaminen tuli mahdolliseksi valtion ja kuntien 5-vuotisen yhteistyösopimuksen (2009-2013) avulla. Valtion rahoituspartnereita ovat sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä Suomen Kansaneläkelaitos. Projekti on myös hankkimassa valtionavustusta valtiovarainministeriöltä palvelun kehittämiseen. Kunnalliset osuudet ovat jäsenkuntien vastuulla. Infopankin toimintaa ohjaa rahoittajien edustajista koostuva ohjausryhmä. Hallinnollisesti se toimii Helsingin kulttuurikeskuksen alla. Infopankki sai
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

vuonna 2007 Euroopan komission laatuleiman (Good Practice label) korkeatasoisena julkisena verkkopalveluna. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://www.infopankki.fi/enGB/home/

Norja 1.Top 10 -projekti - http://www.thetop10.no/ projektin omilta verkkosivuilta: Top 10 on tutkimusprojekti, vuotuinen palkinto- ja mediaprofilointiprojekti, jonka tavoitteena on tuoda esiin Norjan menestyneitä maahanmuuttajia. Top 10 aloitettiin vuonna 2004, ja sen tarkoituksena oli etsiä, valikoida, profiloida ja tutkia kymmentä kansainvälistä naista, jotka olivat menestyneet Norjan työmaailmassa. Keskittyminen menestyneisiin kansainvälisiin naisiin oli ainutlaatuinen lähestymistapa, ja synnytti pohdintaa ja ajatuksia integraation esteistä ja strategioista. Vuonna 2005, Top 10 otti profiiliin mukaan menestyneet kansainväliset miehet. Top 10 -projektin aloitti AIPBW (the Association of International and Professional Business Women), ja nykyään sen omistaa Leadership Foundation - lisätietoja www.leadershipfoundation.no. Tulokset: Projekti on onnistunut korostamaan ja esittelemään maahanmuuttajanaisten ja -miesten kykyjä norjalaisessa yhteiskunnassa positiivisen mediahuomion avulla sekä esitelmien välityksellä monissa konferensseissa ja seminaareissa. Kandidaattien profilointi kansallisissa sanomalehdissä on tukenut eroavaisuuksien ja ryhmän saavutuksien ihailua. Tällä on mielestämme ollut positiivinen vaikutus maahanmuuttajien sisällyttämisessä norjalaiseen yhteiskuntaan. Monia voittajista on myöhemmin profiloitu edelleen ja he ovat saaneet mainetta työpaikallaan Top 10 -projektin ansiosta, ja siten vaikuttaneet positiivisesti maahanmuuttajien kohteluun työpaikalla. 2.Ambisjoner.no on vähemmistötaustaisille tarkoitettu johtava verkkoportaali opiskelu- ja ura-asioissa. www.Ambisjoner.no perustettiin toukokuussa 2007, kun oli havaittu tarvetta hyville mentoreille. Monet etniset vähemmistöryhmät valittivat, että kouluja oli neuvottu opettamaan heille asioita, jotka eivät kiinnostaneet heitä. Vanhemmat taas halusivat lapsilleen korkea-arvoisen koulutuksen. Nuoret tunsivat olevansa väärinymmärrettyjä sekä kotona että koulussa. Media ja poliitikot maalasivat kuvaa vähemmistöryhmistä sosiaalisina häviäjinä. Medialla on aina ollut tarve luoda kiistanalaisia otsikkoja, ja usein he mainitsevat vähemmistöt negatiivisten aiheiden yhteydessä, kertoessaan esim. jengeistä, rikoksista, petoksista, jne. Ambisjoner.no-projektin tavoitteena on toimia apuna, kuunnella, inspiroida ja motivoida, sekä myös ymmärtää opiskelijoita heidän omilla ehdoillaan ja siten luoda luottamussuhde heidän kanssaan. Projektin verkkoportaalin kautta on mahdollista luoda täysin uusi maailma vähemmistönuorille. Tavoitteena on inspiroida heitä ajatukseen ”Kyllä me pystymme”. Verkkosivusto myös esittelee ihmisiä, jotka ovat menestyneet urallaan ja koulutuksessaan ja toimivat näin sekä mallina että inspiraationa muille. Nykyään Ambisjoner.no ottaa kantaa ajankohtaisiin työllistymiseen ja koulutukseen liittyviin asioihin. Se on osa kantavaa voimaa, joka rohkaisee etnisiä vähemmistöjä
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

valitsemaan heitä itseään kiinnostavan uran. Vähemmistöjen kanssa tehtyjen haastattelujen kautta projekti pyrkii motivoimaan yhä useampia valitsemaan korkeakoulutuksen ja pitkäaikaisen uran.

Ruotsi 1. Spånga Blå Band – sosiaalinen yrittäjyyskonsepti Tämän projektin tavoitteena on auttaa maahanmuuttajanaisia valmistautumaan Ruotsin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kohtaamiseen; saamaan hieman etumatkaa ennen pakollisen SFI-kielikoulutuksen (Swedish for Immigrants – Ruotsia maahanmuuttajille) aloittamista. Maahanmuuttajanaisille tarjotaan myös tilaisuus luoda yhteyksiä sosiaalisen verkoston kanssa, siten vähentäen eristäytyneisyyttä. He voivat halutessaan opiskella ruotsia opintopiirin muodossa, mikä on epämuodollinen ja rento tapa opiskella pienissä ryhmissä. He voivat osallistua ”Feel Good” –kursseille kohentaakseen itseluottamustaan ja itsetuntoaan, ja tunteakseen olonsa paremmaksi uudessa ympäristössä. Projektin puitteissa järjestetään myös kursseja, joiden ansiosta naiset oppivat huolehtimaan itsestään (Beauty Care). Heillä on myös mahdollisuus päästä kosketuksiin työmarkkinoiden kanssa esimerkiksi opintoretkillä eri työpaikkoihin, yhteiskunnan toimintaa sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia esittelevillä perehdytyskursseilla, sekä erilaisten kykyjä ja pätevyyksiä kehittävien harjoittelukurssien kautta. Kaikki osallistujat saavat yksilökohtaista apua koulutetulta henkilökunnalta, valmentajilta, tuutoreilta sekä ohjaajilta – joko yksilökohtaisissa asioissa, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa, tai muissa huomiota vaativissa asioissa. Kun maahanmuuttajanaiset ovat valmiita, he jatkavat muodollisempaan SFI-kielikoulutukseen. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta http://www.spangablaband.nu/

2. ”Maahanmuuttajanaiset eristyksissä” on julkisten työvoimapalveluiden (Public Employment Services, PES) koordinoima projekti, jota toteutetaan viidellä eri alueella Ruotsissa: Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa, Landskronassa ja Sundsvallissa. Projektin tarkoituksena on löytää uusia keinoja vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten tukemiseksi työmarkkinoilla. Projekti toteutettiin seuraavien toimintojen avulla: -Kohderyhmän tavoittelu – maahanmuuttajien kanssa työskentelevät valmentajat löysivät maahanmuuttajanaisia, jotka eivät olleet rekisteröityneet työvoimapalveluihin (PES), ja kutsuivat heidät osallistumaan projektiin. Ensimmäinen askel oli työvoimapalveluiden piiriin kirjautuminen ja sitoutuminen projektitoimintaan osallistumiseen. -Vuorovaikutus – verkostoitumistoiminnalla pyrittiin luomaan suhteita maahanmuuttajanaisten integraation kannalta tärkeisiin sidosryhmiin asuinalueilla.
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

-Kohderyhmät – työvoimavalmentajat johtivat oppimis- ja motivaatiotoimintoja, jotta a) saataisiin selville, mitkä yksilölliset tekijät motivoivat maahanmuuttajanaisia opiskeluun / työntekoon, sekä b) voitaisiin auttaa maahanmuuttajanaisia matkalla työmarkkinoille heidän yksilöllisten tarpeidensa ja vahvuuksiensa perusteella. - Menetelmien viimeistely – maahanmuuttajanaisten kanssa kohderyhmiin ja yksilöllisiin toimintasuunnitelmiin perustuvien menetelmien välityksellä työskennelleet valmentajat vertailevat menetelmiään. Projektin tulokset – kahteen pääkriteeriin perustuva valikoima uusia menetelmiä: a) Vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten yksilöllisiin tarpeisiin ja kykyihin mukautetut menetelmät; b) Paikallisten / alueellisten työmarkkinoiden tarpeisiin mukautetut menetelmät. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://www.arbetsformedlingen.se/download/18.6be1c39612ee961cb0e80003437/utrikesf odda-kvinnor.pdf

7. Suosituksia vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten integraatioon
Suositus 1. Progressiivinen lähestymistapa ohjauksessa ja valmennuksessa Paperipohjaisissa yhteiskunnissa, kuten Pohjoismaissa ja Baltian maissa, jokaisen yksilön täytyy ottaa tietty määrä askeleita päästäkseen työmarkkinoille. Tämä edellyttää tiettyjen kriteerien, kuten kielitaidon, ammattitaidon ja muiden ammattikohtaisten vaatimusten täyttymistä (esim. ajokortti henkilökohtaisella avustajalla Ruotsissa). Joidenkin on helppo nähdä selkeä aloituspiste, tavoitteet sekä kriteerit, jotka tulee täyttää saavuttaakseen nämä tavoitteet. Toisille tämä ei ole yhtä helppoa, ja he tarvitsevat ohjausta matkan varrella. Perinteisesti paljon painoarvoa annetaan työmarkkinoista tiedottamiselle, jotta kyseiset henkilöt löytäisivät työpaikan tai harjoitteluohjelman. Olemassaoleva käytäntö osoittaa, että työmarkkinoista tiedottamisesta ei ole hyötyä jos kyseinen henkilö ei osaa käyttää tietoa oikein. Tämän sijaan ohjauksen tulisi perustua yksilöllisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin, ja ”oikea” tieto tulisi tarjota ”oikealla” hetkellä. Vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten neuvomiseksi heidän tarpeidensa ja kykyjensä perusteella suositellaan progressiivista menetelmää. Tämä menetelmä perustuu seuraaviin kriteereihin:
√ ”Oikea” tieto tarjotaan yksilölle ”oikealla” hetkellä. Tuo yksilö käy läpi työmarkkinoille

integroitumisen prosessin askel askeleelta. Sen sijaan, että ohjaaja/mentori hämmentäisi
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

yksilöä suurella tietotulvalla yhdellä kertaa, informaatiota annettaan pienissä osissa pitäen silmällä seuraavan askeleen ottamiseen tarvittavaa tietoa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa ”suurten” tavoitteiden välttämisen, sillä ne saattaisivat heikentää yksilön motivaatiota jos hän kokee koko prosessin liian monimutkaiseksi tai jopa mahdottomaksi.
√ Progressiivisen lähestymistavan mukaan neuvonnan tulisi pyrkiä ohjaamaan yksilöitä

kohti itseohjautuvuutta. Täten uraneuvonta nähdään prosessina, jolla ihmiset oppivat itse hallitsemaan uraansa tarpeidensa ja kykyjensä pohjalta. Täten mentorin/ohjaajan rooli on valmistella, ohjata ja tukea yksilöä niin, että hän oppii löytämään oman tiensä itsenäisesti. Tämän seurauksena yksilö oppii ennakoimaan törmäävänsä esteisiin ja etsimään ratkaisuja niihin omin voimin. Mentori opettaa yksilöä käyttämään lahjojaan ja saamaan otteen tulevaisuudestaan. Prosessin aikana kuva vähitellen selkeytyy yksilön aseman sekä työmarkkinatavoitteiden ja vaatimusten osalta. Toisin sanoen prosessin lähestymistapa pitää huolen tästä hienosäädöstä asettamalla yksilön keskipisteeksi.
√ Ohjausprosessin alussa on tärkeää luoda luottamusta maahanmuuttajanaisten

keskuudessa, jotta heidät saataisiin sitoutumaan prosessiin. Sitoutumisella tarkoitamme tehtyjen valintojen ja muutosten hyväksymistä. Joissakin maissa hyvät käytännöt ovat osoittaneet kaksikielisen mentorin/ohjaajan läsnäolon hyödylliseksi integraation alkuvaiheessa. Menestyksekkäästi integroituneet maahanmuuttajanaiset voivat valmentaa muita, sillä he tietävät miten motivoida ja tukea samasta kulttuurista tulevia naisia. Suositus 2. Verkkoalusta, jossa saatavilla aloitusinfromaatiota eri kielillä Muuttaminen uuteen maahan ja uuteen yhteiskuntaan integroituminen vaatii paljon tietoa kyseisen maan rakenteesta ja säännöistä. Täytyy tietää miten edetä, mitä vaaditaan ja kenen puoleen kääntyä eri tilanteissa. Tämä tutkimus osoittaa, että vähäisen koulutuksen saaneilta maahanmuuttajanaisilta tämä tieto monessa tapauksessa puuttuu. Jotkut heistä saattavat asua maassa 10 – 15 vuotta ilman kontaktia muihin kuin naapuriyhteisöihin. Internetistä löytyvä tieto on usein riittämätöntä, tai saatavissa vain kohdemaan kielellä, mikä ei juurikaan hyödytä niitä, jotka eivät puhu tätä kieltä. Jotta naiset saisivat tarvitsemansa perustiedot integraatioprosessin alkuvaiheessa, verkkoalustaa suositellaan välineeksi. 1) Perustetaan verkkoalusta, joka palvelee EU-maita ja sisältää kaiken tarvittavan perustiedon englanniksi kaikista kyseisistä maista, kuten miten maahanmuuttoprosessi toimii kussakin maassa, mitä tarvitaan ennen muuttoa, mistä löytää tarvittava tieto, lomakkeet, perinteet ja säännöt joita kohdemaassa noudatetaan, miten ja mistä etsiä asuntoa/työtä/miten selvitä kunkin maan järjestelmässä. Sivuston pitäisi myös sisältää tietoa siitä, mistä ulkomaalaiset saavat lakineuvontaa, missä he voivat tavata muita ulkomaalaisia sekä järjestöjä, joissa maahanmuuttajat voivat integroitua paikallisten kanssa liittymällä järjestöön tai aloittamalla harrastuksen. Olisi
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

myös tärkeää sisällyttää tietoa paikoista, joissa he voivat toteuttaa erilaisia intressejään (uskonnolliset, työhön liittyvät, sosiaaliset). Tämä verkkoalusta pitäisi yhdistää kunkin kielen online-kielikurssin kanssa, jossa olisi interaktiivisia harjoituksia, perustietoa kieliopista painettujen sekä verkkolähteiden kera. Kurssin yleiskielenä tulisi olla englanti, jotta partnerimaat voisivat kääntää ja/tai tehdä samanlaisia harjoituksia, esim. miten selvitä arkielämässä, numerot, ostoksilla käynti, perusasiat virastojen kanssa asioidessa. Kurssin tulisi olla tasoille A1-B1. Perussanastolle pitäisi olla myös kuvat, ja niitä voitaisiin käyttää kussakin kielessä. Sivustolla tulisi olla myös äänitiedostoja ääntämisen harjoittelua varten.

Suositus 3. Liberaali aikuiskoulutus pedagogisena lähestymistapana Haastattelut vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten kanssa osoittavat, että monet heistä ovat melko vastahakoisia palaamaan koulunpenkille monista syistä. Näitä syitä ovat mm. seuraavat: - Olemassaolevat koulutusjärjestelmät eivät ole tarpeeksi joustavia naisten tarpeisiin ajankohdan (milloin kurssit pidetään) ja kurssien sisällön suhteen (tahti ei sovellu naisten tarpeisiin). - Naiset eivät ole tottuneet opiskelemaan; he tarvitsevat yksilöllisemmän pedagogisen lähestymistavan, joka perustuu heidän tarpeisiin ja kykyihinsä. - Naiset eivät luota siihen, että mikään muuttuisi kurssillakäynnin myötä. Monet heistä käyvät koulussa koska heidän täytyy (saadakseen sosiaaliedut) eivätkä siksi, että haluaisivat. Tämä johtuu yksilöllisen motivaation puutteesta sekä epäluottamuksesta järjestelmää kohtaan. Taatakseen ”pehmeän” startin koulutusprosessin alussa naisten motivoimiseksi ja tukemiseksi, projektiryhmä suosittelee liberaalin aikuiskoulutuksen lähestymistapaa. Tämän lähestymistavan keskeisenä menetelmänä on opintopiiri vaihtoehtoisena opetusmuotona. Äideille pitäisi myös tarjota lastenhoitopalveluita ja joustavia aikoja, jotta he pystyisivät osallistumaan tunneille.

Kuvaus Ruotsissa toteutettavien opintopiirien rakenteesta ja menetelmistä: Kansalaisjärjestöt tai aktivistiryhmät Ruotsissa järjestävät ns. opintopiirejä valtion tuella, yhdessä opintojärjestöjen, kansalaisopistojen ja muiden aikuiskoulutusta järjestävien instituutioiden kanssa. Opintopiirien aiheet vaihtelevat, mutta päämäärä on yhteinen: ”mm. tukea demokratiaa sekä vahvistaa sitoutumista ja osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen, sekä luoda soveltuvat vaatimukset raportoinnille.” Opintopiirejä voivat järjestää kansalaisjärjestöt sekä aikuiskoulutusta järjestävät instituutiot, missä koulutusinstituutioilla on fasilitaattorin tai hallinnoijan rooli.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Opiskelupaikka ja -materiaali kustannetaan valtion tukien avulla. Tuen saamiseksi opintopiirin järjestämiseen seuraavien vaatimusten tulee täyttyä: 1. Osallistujien lukumäärä Vähintään kolme osallistujaa, mukaan lukien opintopiirin ohjaaja jokaisessa tapaamisessa, korkeintaan 12 osallistujaa mukaan lukien opintopiirin ohjaaja. 2. Tapaamisten määrä per henkilö: Yksi henkilö voi käydä eri opintopiirien tapaamisissa korkeintaan 20 tuntia viikossa (yksi opiskelutunti vastaa 45 minuuttia). Yksi henkilö voi käydä yhdessä opintopiirissä korkeintaan 12 tuntia viikossa. 3. Opiskelutuntien määrä opintopiiriä kohti Yksi opintopiiri saa kestää korkeintaan 4 tuntia päivässä. Vähimmäisvaatimus opintopiirille on 9 tuntia kahden viikon sisällä ja vähintään kolme sessiota. Opiskelutunteja saa olla korkeintaan 40 viikossa. 4. Muita vaatimuksia: Alle 13-vuotiaat lapset eivät saa osallistua opintopiiriin. Opintopiirin jokaisella fyysisellä/virtuaalisella tapaamiskerralla tulee olla ohjaaja. Opintopiiri on: - Ilmainen ja vapaaehtoinen, -Edistää koulutusta ja henkilökohtaista kehitystä, - Antaa osallistujille mahdollisuuden vaikuttaa sen sisältöön, - Motivoi osallistujia osallistumaan yhteisön kehitykseen - Auttaa tasoittamaan tasa-arvoeroja koulutuksessa ja parantamaan koulutusta yhteiskunnassa. Opintopiirimenetelmä perustuu kahteen osatekijään: 1) yhteinen kiinnostuksenaihe osallistujien kesken, 2) osallistujat oppivat keskustelemalla, jakamalla ja kuuntelemalla perinteisten kurssien tai luentojen sijaan. Tästä menetelmästä on vaikea antaa yleiskuvausta, sillä jokainen opintopiiri on erilainen. Opintopiirit muodostuvat erilaisista ryhmistä ja aiheet vaihtelevat suuresti. Opintopiirillä on ohjaaja, joka ohjaa ryhmää ja ottaa siitä vastuun. Ohjaajan ei tarvitse olla asiantuntija, ja hän toimii ennemminkin fasilitaattorina kuin opettajana. Opintojärjestöt järjestävät koulutusta niille, jotka haluavat opintopiirin ohjaajiksi. Moderni opintopiiri (joka perustuu vuosisadantakaisille periaatteille) voidaan järjestää virtuaalisena tai tavallisina tapaamisina ohjaajan johdolla. Vaikutus: Yli 300 000 opintopiiriä järjestetään Ruotsissa joka vuosi, ja niihin osallistuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Tätä opetusmuotoa käytetään Ruotsissa laajalti yhteiskunnan vähäosaisimpien ryhmien integromiseen ja yhteiskuntaan osallistamiseen. Vähäisen
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

koulutuksen saaneille maahanmuuttajanaisille järjestetään opintopiirien kautta ns. ”ICEBREAKING”- eli tutustumiskursseja, esim. ruoanlaitto-, uinti-, kulttuurivaihto-, terveys-, kieli- ja tanssikursseja. Tämä opiskelumenetelmä on hyvä aloitus niille, jotka eivät syystä tai toisesta ole valmiita hakeutumaan muodolliseen koulutukseen.

Suositus 4. Keskitetty lähestymistapa ja koordinoidut integraatiotoimenpiteet sidosryhmätasolla Tutkimus osoittaa, että suurin este alhaisen taitotason maahanmuuttajille ja etenkin naisille on tehokkaan ohjauksen puute, mikä puolestaan johtuu keskitetyn lähestymistavan ja koordinoitujen integraatiotoimenpiteiden puutteesta sidosryhmätasolla. Tärkeitä sidosryhmiä ovat aikuiskoulutusta järjestävät instituutiot, julkiset työvoimapalvelut, sosiaalipalvelut, kansalaisjärjestöt sekä työnantajat. Jokainen sidosryhmistä on kehittänyt omat keinonsa auttaakseen matalan taitotason omaavia pääsemään koulutus/työmarkkinoille. Ongelmana on, että vähäisen koulutuksen saaneet maahanmuuttajanaiset eivät tiedä, mitä heidän tulee tehdä päästäkseen koulutus/työmarkkinoille kohdemaassa. Koulutusta ja kursseja on kyllä tarjolla suuret määrät, mutta ”oikeaa” opastusta tarvitaan, jotta jokainen osaisi valita ”oikean”, kykyjensä ja tarpeidensa mukaisen koulutuksen. Koska sidosryhmien välilllä ei ole koordinointia, samoja neuvontapalveluja tarjotaan samalle henkilölle useaan kertaan, ja/tai hyviä palveluita tarjotaan väärällä hetkellä. Seurauksena tästä on se, että tarjotut palvelut johtavat motivaation ja itsetunnon menetykseen. Yhtenäisten tuki-/ohjausjärjestelmien luomiseksi vähäisen koulutuksen saaneile maahanmuuttajanaisille tarvitaan yhteistyötä edellä mainittujen sidosryhmien välillä. Jokainen sidosryhmä on vastuussa yhdestä tietystä askeleesta yksilöiden integraatioprosessissa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden yhtenäiseen, yksilökeskeiseen lähestymistapaan jokaisella tasolla, ja parantaa samalla keskittymistä yksilön tarpeisiin. Sidosryhmille tämä tarjoaa selkeämmän kuvan siitä, mitä heidän palveluiltaan odotetaan, ja miten nämä odotukset voidaan täyttää.

Suositus 5. Kampanjat tietoisuuden kasvattamiseksi maahanmuuttajanaisista sidosryhmien keskuudessa ja yhteiskunnassa Tutkimus osoittaa, että projektimaiden koulutus- ja työmarkkinoilla on puutetta maahanmuuttajanaisia koskevasta tilastollisesta tiedosta. Tietojen löytäminen tutkimuksen kohderyhästä oli todella haastavaa. Maahanmuuttajia yleisesti koskevaa informaatiota on tarjolla toistoksi asti, mutta naisista tietoa löytyy vain rajallisesti ja riittämättömästi. Tämä riippuu osittain siitä, että monet näistä naisista eivät ole rekisteröityneet järjestelmään. Toisena syynä on se, että tähän ryhmään ei kiinnitetä paljoa huomioita, koska sitä ei nähdä integraation tärkeimpänä kohderyhmänä. Tilastotietojen puute osoittaa, että vähäisen koulutuksen saaneisiin maahanmuuttajanaisiin integraation kohderyhmänä ei

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

juurikaan kiinnitetä huomiota sovelletuista menetelmistä ja hyvistä käytännöistä huolimatta. Tämä puolestaan viittaa siihen, että matalan taitotason maahanmuuttajanaisten integroimiseksi koulutus-/työmarkkinoille ei ole heidän tarpeisiinsa räätälöityjä menetelmiä ja työkaluja. Heidät yleensä sisällytetään ”kaikille työttömille suunnattujen keskinkertaisten toimenpiteiden piiriin”, mikä madaltaa naisten motivaatiota ja on myös yhteiskunnan kannalta tehotonta. Työnantajat tutkimusmaissa suhtautuivat yleensä hyvin varovasti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen. Tämä johtuu erilaisista syistä, mm. pelosta, että nämä naiset eivät ”sopisi” työryhmiin tai halusta välttää ylimääräistä työtä/ongelmia, jotka koituisivat ”ylimääräisestä koulutustyöstä”.

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

8. Lähteitä
Ingvild Hauge Byberg: “Immigrant women in Norway A summary of findings on demography, education, labour and income”, 2002. Royal Norwegian Ministry of Labour and Social Inclusion: “The labour market situation for immigrants in Norway”, 2008. Suomen eduskunta (5.2.2003), "VNS 5/2002 vp - PTK 195/2002 vp Palautekeskustelu: Puheenvuorot Valtioneuvoston selonteosta kotouttamislain toimeenpanosta" Jarmila Rajas: “Immigrant Women, Societal Participation and Compulsory Modes of Gender Equality in Finland”, 2010. Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti: “Labour Market Participation of Immigrants in Finland and its Regions”, 2010. Old telegraph: “Sweden is top country at integrating immigrants”, 29 March 2011 http://www.telegraph.co.uk/expat/expatnews/8359653/Sweden-is-top-country-atintegratingimmigrants.html Statistisk Sentralbyrå (Norjan tilastokeskus): http://www.ssb.no/ Kristin Henriksen: “Women in the immigrant population. Who are they and how are they doing?”, 2006. Euroopan komissio, Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labour market, 2008/867/EC, 3.10.2008: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:307:0011:0014:EN:PDF EWL-raportti: “Women, poverty and social exclusion”, 2009. Liettuan tilastokeskus http://www.stat.gov.lt/lt/catalog/viewfree/?id=1872 Lithuanian Labour Exchange http://www.ldb.lt/en/Information/Pages/default.aspx The House of National Communities http://www.tbn.lt/en/ Business Women Organization of Lithuanian Ethnic Minorities http://www.migrants.lt/en Lithuanian Red Cross Society Consulting Centre for Migrants http://www.redcross.lt/?page_id=1433&preview=true TMO –International Organization for Migration
Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

http://www.iom.lt/en.php/__ Arbetsförmedlingens Åtterraportering 2011 – utrikes födda kvinnor I utanförskap http://www.arbetsformedlingen.se/download/18.6be1c39612ee961cb0e80003437/utrikesfo dda-kvinnor.pdf Ruotsin tilastokeskus (omat laskelmat vuosilta 2008 ja 2009) http://www.scb.se/ Ruotsin tilastokeskus “Education in Sweden 2009” http://www.scb.se/statistik/_publikationer/UF0527_2009A01_BR_UF08BR0901.pdf Statistics Arbesförmedlingen (Ruotsin työnvälityksen tilastot) http://www.arbetsformedlingen.se/Globalmeny/Other-languages/Welcome-to-the-SwedishPublic-Employment-Agency.html

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Sisällysluettelo
Johdanto___________________________________________________________ 2 1. Tutkimuksen tavoitteet______________________________________________ 3 2. Tutkimusmenetelmät________________________________________________ 3 3. Faktoja maahanmuuttajanaisista Pohjoismaissa ja Baltian maissa_____________ 5 3.1 Faktoja maahanmuuttajanaisten lähtömaista Pohjoismaissa ja Liettuassa____________________________________________________________ 5 3.2 Faktoja maahanmuuttajanaisten koulutuksesta Pohjoismaissa ja Liettuassa______7 3.3 Faktoja maahanmuuttajanaisten työllisyydestä ja työttömyydestä Pohjoismaissa ja Liettuassa_________________________________________________________ 10 3.4 Maahanmuuttajanaisille ”varatut” sektorit Pohjoismaissa ja Liettuassa________ 12 4. Havaittuja esteitä maahanmuuttajanaisten ja sidosryhmien näkökulmasta________________________________________________________14 5. Edellä kuvatun tilanteen seuraukset_____________________________________ 18 6. Hyvät käytännöt Pohjoismaissa ja Baltian maissa__________________________ 21 Liettua_____________________________________________________________ 21 Suomi_____________________________________________________________ 22 Norja_____________________________________________________________ 23 Ruotsi_____________________________________________________________ 24 7. Suosituksia vähäisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajanaisten integraatioon_______________________________________________________ 27 8. Lähteitä_________________________________________________________ 34

Projekti on rahoitettu Nordplus Adult –ohjelman tuella. Tämä selvitys heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä Nordplus-ohjelmaa voida pitää millään tavoin vastuussa sen sisältämien tietojen käytöstä.

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful