0 - Finnish Army Survival Manual Luonnonmuonaohje Lmalumo Finland Army 1985

LOONNONMOONAOBJE (LUMO

)

1985

ISBN 951-25-0346-8

Valtion painatuskeskus/Raamattutalo Pieksamaki 1985

PAAESIKUNTA Taloushuolto-osasto Helsinki

se .3.1985

Vahvistan taman luonnonmuonaohjeen kaytt66n otettavaksi.

Huo Lt.opaa ikk6 Ll, Kenraalimajuri

JormaValo

Osastopaallikk6 Kommodori

/~~

T Kupar~nen

/'

/

5

SISALLYS Sivu JOHDANTO
I 9

LUKU

RAVITSEMUKSEN A
B C

PERUSTEET JA SIIHEN VAIKUTTAVAT

11 11

ENERGIANTARVE TEKIJAT

ENERGIANLAHTEET SUOJARAVINTEET NESTE- JA SUOLATASAPAINO PUUTOSOIREET JA NIIDEN ILMAANTUMINEN

13 14 14
16

D E

II

LUKU

LUONNOSTA SAATAVA RAVINTO
A

19 19 19

ELAINKUNNASTA 1 2
3

SAATAVA RAVINTO, PYYDYS-

TAMINEN JA ESIKXSITTELY Kalat Nisakkaat Linnut Muu elainperainen Marjat Sienet Muut kasvit tai kasvien osat Pettu Jakala Mahla ravinto SAATAVA RAVINTO

33
49 61 63 63

4
B

KASVIKUNNASTA 1 2 3 4 5 6

65
66 71

72 73 74
74

III

LUKU

LIHAN JA KALAN SXILYTYS JA VALMISTUS A SAILYTYSMENETELMAT Yleista
2 3 4

74 75
76 77

Kylmasailytys Kuumennus Suolaus Kuivaus Savustus Muut menetelmat

5
6 7 B

78 78
79

RUOANVALMISTUS

81

6 KUVAT Sivu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17.-18. 19.-24. 25. 26. 27.-28. 29. Yksinkertaisia Tarpomisen kalastusvalineita suoritus 21 22 23 25 26 ja lippoaminen 27 29 30 32 paapiirteinen levinneisyys 35 36 38 39 41 42 44 45 51 58 60 68 80 pyydyksista ja niiden asentamisesta eli kaestamisen

Takyn paneminen koukkuun Erilaisia koukkupyyntitapoja Atraimen kaytto Silmukkakalastus Koukkupyynti Verkkokalastus talvella talvella

Kalojen es Lk as i t t.e y L Eraiden riistaelainten Hirven pyynti Hirven osuma-alueet Janiksen ja rusakon tunnusmerkkeja asentamisesta Esimerkki ajometsastyksesta Ohjeita ansalankojen Piisamin pyynti Esimerkkeja Esimerkkeja Esimerkkeja Esimerkkeja esikasittelysta sorsa- ja lokkilintujen Esimerkkeja pyydyksista Lintujen es i kas i t t e Ly ravinto- ja maustekasveista kuivaus- ja savustustavoista

TAULUKOT 1. 2. 3. 4. Vaikuttava Tarkeimpien (biologinen) lampotila sotilaan energiankulutuksesta tehtavat, puutosoireet oireiden ja 15 aiheuttamien ilmaan17

12 12

Esimerkki 65 kg painavan vitamiinien
r-av Lnt o laht.ee t;

Ravintoainepuutosten tuminen ja laatu

7

LIITTEET Sivu Liite 1 Eri ravintoaineiden elintoiminnat saamiseksi Liite 2 Ruoanvalmistusohjeita maarat vuorokaudessa (5 MJ)
83 84

yllapitavan energian

9 JOHDANTO Tassa ohjeessa kasitellaan tarvikkeiden netelmat, vokkaimmat Ohjeen keskeisen suoraan luonnosta hankintaa saatavien elinja kasittelymearja lin-

eli luonnonmuonien

ja hyvaksikayttoa.

osan muodostavat

pyydystamis-

joilla saadaan kayttoon ravintopitoisuudeltaan elainkunnan tuotteet kuten kalat, nisakkaat tuotteista mm marjat ja sienet. myos vahan tunnettuja tai kaytettyja

nut seka kasvikunnan Ohjeessa kasitellaan

luonnon ravintolahteita, hankinnassa

joilla voi olla merkitysta

ravinnon-

poikkeusoloissa. pyyntikeinojen ja myos muutamia lisaksi kasiuuden teknii-

Riistan ja kalojen tavanomaisten tellaan vanhan kansan kayttamia kan mahdollistamia pyyntikeinoja.

Talla ohjeella on tarkoitus lahteiden hyvaksikayttoon rikastuttamiseksi kaytettavaksi joukko-osastoissa lostoryhmien

antaa perustiedot

luonnon ravintoturvaamiseksi ja

elintarvikehuollon

yksittaistapauksissa.

Ohje on tarkoitettu lahinna taloushuolhenkijoukkojen

ensisijaisesti

eri sotilasopetuslaitoksissa,

ja kertausharjoituksissa

Ion erikoiskoulutuksen muonitusohjeeksi. Kun suoraan luonnosta merkitys

seka soveltuvin osin muidenkin Obje ei ole tarkoitettu

koulutuksessa.

saatavien elintarvikkeiden korostuu tuotteiden vallinnassa.

hyvaksikaytenergiasisallon eli riit-

toa joudutaan tehostamaan, ravintolahteiden On hankittava

Ravintoon on sisallyjotka saa-

tettava ainakin hiilihydraatteja, proteiineja. toisia. Kun joudutaan elamaan tysuhteella vikkeita, daan vahalla vaivalla

rasvaa ja valkuaista

niita elintarvikkeita,

ja jotka ovat energiasisalloltaan

luonnon muonilla, on tarkeaa, milIa hyoOn hyodytonta joudutaan hankkia elintarliikkumaan paljon.

ravinto hankitaan.

joiden keraamiseksi

10

On muistettava: Turvataan talousveden Keskitytaan helpoimmin Varmistetaan Valtetaan situsta. Hankitaan elintarvikkeita varastoon ja sailotaan niita. hankkimaan saatavissa saanti. niita elintarvikkeita, laajennetaan hankinnassa jotka ovat pysymisen. ja hanraja jotka takaavat hengissa valikoimaa

toimeentulo,

kinta-aluetta. elintarvikkeiden tarkoituksetonta

Tama ohje sisaltaa pyyntimenetelmia, saannosten vastaisia. van perusteella. sastyksesta saadoksia. katoa. Taman ohjeen paalahteita lisen neuvottelukunnan tit, jotka on julkaistu 4/A/79 ja 5/A/79. Martti Arkko on piirtanyt kuvat.

jotka ovat rauhan ajan luei saa rikkoa metannettuja on myos kayttoon

Naita saa kayttaa vain asianomaisen eika luonnonsuojelusta koulutettavien

Rauhan ajan koulutuksessa

ja kalastuksesta Oppaan jakamista harkittava,

tapauskohtaisesti

ettei kasitys luvanvaraisuudesta

ovat olleet Maanpuolustuksen (MATINE) muonitusjaoston sarjoina 1/B/77, 2/A/79,

tieteel-

tutkimusrapor3/A/79,

11 I LUKU RAVITSEMUKSEN A ENERGIANTARVE 1. PERUSTEET TEKIJAT energiantarpeeseen siten, etta

JA SIIHEN VAIKUTTAVAT vaikuttaa

Energiankulutus

jos energiankulutus ei energiantarve poissa. 2.

on kovin alhainen, vaatii keho energiaa on hyvin suuri, pysyisikin

hieman kulutusta enemman. Jos energiankulutus

taysin tyydyty, vaikka nalantunne

Energian kokonaistarve

vaihtelee

eri henkiloilla.

Per usIan

eli lepoaineenvaihdunnan lisaantyessa

suuruuteen vaikuttavat

kehon rasvapikohti vaheenergian-

toisuus, ulkoiset olot, ika, sukupuoli ja terveydentila. perusaineenvaihdunta loppuvaiheessa kehon painokiloa olevan nuorukaisen nee. Kasvukauden

tarve on 5 - 20 % suurempi kuin samanpainoisen 3. Kuumetaudit kiihdyttavat

aikuisen. Nalan ja perus-

perusaineenvaihduntaa.

aliravitsemuksen aineenvaihduntaan. 4.

aikana elimisto voi tottua hitaampaan

Perusaineenvaihdunta 00•

kiihtyy neljanneksen merkitsee

ulkoisen lampoperusai-

tilan laskiessa aIle neenvaihdunnan Taulukossa 5.

Kokonaisenergiankulutuksessa (biologinen)

vilkastuminen

aIle 10 %:n lisaysta. lampotila. tekija

1 on esitetty vaikuttava

Merkittavin

kokonaisenergiankulutukseen tiedostamaton

vaikuttava

kylmissa oloissa on lihastyon vapina lisaa energiankulutusta. lammontuotto ja energiankulutus 6. voi kohota

lisays. Jo pelkka aikaansaama verrattuna,

Hetkittain vapinan normaaliin 1,8 MJ:een

voi olla viisinkertainen

(425 kcal) tunnissa. energiankulutukJos silla pystyei energiankulukun

Kun halutaan vahentaa

kylman vaikutusta

seen, on kiinnitettava taan pitamaan vahentaa

huomiota vaatetukseen.

ihon lampotila muuttumattomana, Sopeutuminen

tus lisaanny juuri lainkaan. Toisaalta energiankulutusta. fyysinen kunto on hyva.

kylmaan sopeutuminen on nopeampaa,

12
Tuulen ja viiman vaikutus j--.::"::::5=m:':/::-S...!:.:_:_:::1~0=m/"7S===:1~5-m-/"7B-----l (18 km/b) 0° 10° 20° 300
_18°

LAMroTrLA

(~6 km/b)

(54 km/h)

_~4°

-490
-650

Esimerkki:

Limp6tila

o on -10 C nopeudella 36 km/h

AJoneuyo liikkw tyyneili oiiili

Tehollinen limpotila on aJoneuvoo layalla -JO C

°

Taulukko 7.

1. Vaikuttava

(biologinen)

lampotila. Sotilaan toimin-

Energiankulutus

vaihtelee

merkittavasti.

not ovat yleensa raskasta teissa tai kylmalla MJ:n paino vaikuttavat painavan

tai keskiraskasta

tyota, jolloin kuLeiriolosuhnousta yli 17

lutus voi olla 15 MJ (3500 kcal) vuorokaudessa. saalla voi energiankulutus Taulukossa (4000 kcal). Lihastyon

laatu, teho ja kesto seka kehon 2 on esimerkki 65 kg

kulutukseen.

sotilaan energiankulutuksesta.

TOIMINTO Nukkuminen Seisominen Marssi, 5 km/h, kantamus 27 kg Juokseminen 11 km/h Maastojuoksu 11-14 km/h pyoraily 21 km/h Hiihto 4,2 km/h Hiihto 7,8 km/h Moottorikelkalla ajaminen Poteron kaivaminen Taulukko 2. Esimerkki sesta. 65 kg painavan

MJ/h 0,25 0,35 1,26 1,86 3,24-3,48 2,64 1,68 3,24 0,84 1,26-2,34

kcal/h 60 85 300 440 700-830 700 400 780 190 300-500

sotilaan energiakulutuk-

13

B

ENERGIANLAHTEET
8.

Elimistossa on valittomia ja valillisia energianlahteitao Valittomat energianlahteet riittavat 20 - 30 sekunnin suurta nopeutta tai voimaa vaativiin suorituksiin. Taman jalkeen on pakko laskea suorituksen tehoa ja turvautua valillisista energianlahteista, lahinna hiilihydraateista ja rasvoista, tuotettuun energiaan. Valkuaisaineita kaytetaan energianlahteena vasta aarimmaisessa aliravitsemuksessa. Rasituksen laatu, kesto ja suorituskyvyn taso seka ravitsemustila vaikuttavat siihen, mita energianlahdetta elimisto kayttaa. 9. Biilihydraattien merkitys ravinnossa korostuu silloin, kun vaaditaan selviytymista raskaista ruumiillisista ponnistuksista. Taman vuoksi ne ovat tarkeita tilanteissa, joissa tyoskennellaan elimiston suorituskyvyn ylarajoilla. Kun lihaksissa ja maksassa olevat hiilihydraattivarastot loppuvat, joudutaan turvautumaan rasvoihin energianlahteena, ja lihastyon teho huonontuu jonkin verran.
10. Yleensa tyydytetaan energian kokonaistarpeesta hieman aIle puolet hiilihydraateilla. Jos tehdaan raskasta ruumiillista tyota, hiilihydraattien osuutta suositellaan nostettavaksi jopa yli 60 %:n. Kun energiantarve on suuri, ei hiilihydraattien osuutta voida lisata kovinkaan paljon, koska hiilihydraattipitoisissa ruoka-aineissa on paljon vetta ja kuituja. Talloin ruoan maara nousee tilavuudeltaan kohtuuttoman suureksi. Biilihydraattipitoisia tuotteita on tiiviissa muodossa erilaisina makupaloina, mutta sellaiset sisaltavat yleensa niukasti suojaravintoaineita. 11. Rasvat ovat keskeinen energianlahde. Kun lihastyota lisataan kasvaa hiilihydraattien kaytto energianlahteena. Biilihydraattivarastojen ehtyessa jaavat rasvat ainoaksi energianlahteeksi.
12. Ruoasta saatavat rasvat ovat tarkeita, koska rasvaliukOiset A-, D-, E- ja K-vitamiini imeytyvat niiden mukana. Rasvojen energia-arvo, energiamaara painoyksikkoa kohti on yli

14

kaksinkertainen

hiilihydraatteihin

ja valkuaisaineisiin ei tarvitse tai valkuaisainepitoisia kuljettamaan

versyoda ruomut-

rattuna. Siten rasvapitoisia ka-aineita.

ruoka-aineita

yhta paljon kuin hiilihydraattiKun ruokaa joudutaan rasvat ovat suuren energia-arvonsa ta eivat paras vaihtoehto 13. Valkuaisaineita

pitkia matkoja, kannalta. koska ke-

vuoksi kaytannollisin, yllapidon

suorituskyvyn

tulee saada ravinnosta valkuaisaineista viljatuotteista

paivittain,

ne rasvojen

ja hiilihydraattien

tavoin eivat varastoidu

hoon. Yleensa kolmannes teista, toinen kolmannes lihavalmisteista,

saadaan maitotuotseka loput lihasta ja

perunasta

ja kalasta. Valkuaisainepitoinen tunnetta, muuta ravintoa paremmin.

ravinto lisaa kyllaisyyden C SUOJARAVINTEET 14. Vitamiinit

ovat aineenvaihdunnalle toiminnat hairiintyvat

valttamattomia ja yleiskunto

aineiheikke-

tao Ne on saatava ravinnosta. villa, elimiston nee. Vitamiinien 15. ylimaarainen

Mikali vitamiineja

ei ole saata-

saanti ei paranna suorituskykya. ja B-vitamiiniryhma nauttiminen eivat va-

Vesiliukoiset

C-vitamiini

rastoidu,

eika niiden runsaskaan Rasvaliukoiset

yleensa vahingoiole tervita-

ta elimistoa. veydentilan miinien 16.

vitamiinit

taas varastoituvat

rasvakudokseen, saanti.

eika niiden jatkuva saanti ravinnosta niin olennaista

kannalta

kuin vesiliukoisten

Kivennaisaineita Taulukossa

saadaan normaaliravinnosta 3 on esitetty tarkeimpien

yli tarpeen. vitamiinien

Talla ei ole terveydellis·ta merkitysta, elimistosta. tehtavat, puutosoireet D NESTE- JA SUOLATASAPAINO 17. Nesteenmenetys vuorokaudessa

koska ylimaara poistuu

ja ravintolahteet.

on noin kaksi litraa. Tama elintoiyllapitamiseksi. suorituskykya ja

maara nestetta on saatava ravinnon mukana paivittain mintojen 18. ja ruumiillisen suorityskyvyn

Jo hyvinkin pieni nestevajaus

huonontaa

15 VITAMIINI A-vitamiini TEHTAVAT JA PUUTOSOIREET Valttamaton iholle, naolle ja limakalvoille. Pitkaaikainen puutos voi aiheuttaa hamarasokeutta ja heikentaa infektioiden vastustuskykya. Tarpeellinen aineenvaihdunnalle. Puute aiheuttaa psyykkisia oireita ja aaritapauksessa keripukin. RAVINTOLAHDE Kalanmaksa, maksa, munuaiset, maito, voi, porkkana, tomaatti, pinaatti. Tuoreet marjat, hedelmat ja vihannekset, peruna, juurekset. Maksa, liha, kokojyvatuotteet, herneet, pavut, vihannekset.

C-vitamiini (askorbiinihappo)

B-ryhma B1-vi tamiini Valttamaton monien organis(tiamiini) mien hiilihydraattiaineenvaihdunnalle. Puutos aiheuttaa beriberi-taudin ja hermostohairioita. B2-vitamiini (riboflaviini)

Valttamaton rasvan, hiilihyd- Maksa nestemaiset raattien ja proteiinien aimaitovalmisteet, neenvaihdunnalle. Puute ailiha, kala, vihanheuttaa muutoksia ihossa ja nekset. limakalvoissa. Tarkeimpien vitamiinien ravintolahteet. selviytymista raskaista tehtavat, puutosoireet ja

Taulukko

3.

heikentaa miillinen

ponnistuksista.

Raskas ruu-

rasitus ja liimmin saa lisaavat nesteen menetysta.

Tunnin aikana voidaan lampimissa oloissa hikoilemalla menettaa jopa kaksi litraa nestetta. Talloin toiminnan jatkamisen edellytyksena on nesteen nauttiminen 19. Pelkan veden tai miedon tyon aikana. jonka sokeripitoiTallainen

sokerijuoman,

suus on 2 - 3 % eli 20 - 30 9 sokeria litrassa vetta, nauttiminen on tehokkain tetta. Imeytymisen desilitraa tapa korjata nestetasapainoa. kannalta edullisinta valiajoin, neste imeytyy nopeimmin. Tunnin aikana imeytyy noin litra neson juoda neste 1 - 2 silla jos juodaan kerturhaan nes-

10 - 15 minuutin

ralla yli kaksi desilitraa, tetta ja seurauksena 20.

kertyy vatsalaukkuun

voi olla vatsavaivoja. sokeria energiansaannin eika nestetasapainesteella.

Jos juomaan lisataan runsaasti nesteen imeytyminen

lisaamiseksi,

hidastuu

noa saavuteta yhta hyvin kuin vahasokerisella

16 E PUUTOSOIREET
21.

JA NIIDEN ILMAANTUMINEN avulla pystytaan 10,5 MJ:n (2500 lahes riittavat tyrehtyi-

Kehon rasvakudoksen

kcal) paivittainen kuukauden si.
22.

energiankulutus vaikka

tyydyttamaan vitamiinit

ajan. Samoin rasvaliukoiset

useiksi kuukausiksi,

niiden saanti ravinnosta

Viiden paivan ajan pystytaan

tekemaan ty6ta 21 MJ:n

(5000 kcal) edesta, jos vuorokauden ruoka-annos sisaltaa nelja MJ:a (1000 kcal). Tal16in ongelmana on valkuaisaineen niukkuus, mutta nostamalla energiamaara noin yhdeksaan MJ:een tarpeeksi. (tiamiihai(2200 kcal) saadaan yleensa valkuaisainettakin
23.

Vesiliukoisista

vitamiineista

voi Bl-vitamiinin

nil puutostila ri6tiloina

ilmeta iho-oireina

ja vasymyksena

muutamassa

viikossa. C-vitamiinin taydellisena

puutos saattaa ilmeta psyykkisina vajauksessa

noin kolmessa viikossa. Oireina ovat tal16in vita-

Puutos voi kehittya keripukkiasteelle. verta vuotavat heikkeneminen miinien ikenet, hampaiden muutamassa

irtoaminen ja vastustuskyvyn puutosoireet ilmaantu-

viikossa. Muiden vesiliukoisten vitamiinien vajauksen jalkeen.

ja rasvaliukoisten

vat vasta useiden kuukausien
24.

Kivennaisaineista

kalsiumin

ja raudan varas tot riittavat ane-

useiksi kuukausiksi.

Raudan puute aiheuttaa vahitellen jos rautavarastot

miaa, jonka vaikutukset vennaispuutosta

fyysiseen kuntoon ilmenevat vasta ovat ennen kiyhteydessa mene-

useiden kuukausien kuluttua,

olleet taynna. Verenvuotojen

tetaan rautaa, ja tal16in raudanpuute
25.

uhkaa nopeasti.

Muistisaant6na mintojensa

on pidettava,

etta

viisi MJ on energiamaara, yllapitoon

jonka ihminen tarvitsee elintoijoka tarvitaan vahaisen fyysikovan vuoro-

vuorokaudessa. vuorokaudessa. vuorokaudessa.

kymmenen MJ on energiamaara, sen toiminnan yllapitoon 15 MJ on energiamaara,

joka tarvitaan suhteellisen

fyysisen toiminnan yllapitoon

Viiden MJ:n vajaus vastaa noin 200 g:n painonpudotusta

17 kaudessa. teessa 1.
26.

Eri ravintoaineiden energian

maar at vuorokaudessa

elintoiminliit-

nat yllapitavan

(5 MJ) saamiseksi on esitetty

Luonnonmuonan

hankinnan

aloittamiseksi

tieto huoltokatAinoasja

koksen pituudesta on oleellinen. aIle viikko tullaan toimeen ravintoainepuutosten laatu. taan veden saanti on turvattava. aiheuttamien

Muutama paiva, kaytannossa Taulukossa 4 on esitetty

lahes taydella paastolla.

oireiden ilmaantuminen

PUUTTUVA TEKIJA Vesi

AIKA SIIHEN, KUN TILA ALKAA HUONONTUA Muutamia tunteja

ENSIOIREET Vasymys, suorituskyvyn huonontuminen Vasymys, suorituskyvyn huonontuminen Ensi oireita ei tunneta Vasymys, suorituskyvyn huonontuminen ja ketoosi Ensioireita ei tunneta, myohemmin turvotusta Hamaranaon minen Kestavyyden minen huonontuhuonontu-

Ravinnon energia 2 - 3 paivaa Rasva Hi ilihydraatti Useita kuukausia Useita paivia

Valkuaisaine

Useita viikkoja

A-vitamiini Tiamiini
(Bl)

Useita kuukausia Paivista Kuukausia Useita viikkoja Useita paivia vd Lkko Lhi n

Riboflaviini
(B2)

Ihon ja limakalvojen muutoksia Vasymys, suorituskyvyn huonontuminen Vasymys, suorituskyvyn huonontuminen oireiden

Askorbiinihappo (e) Ruokasuola

Taulukko

4.

Ravintoainepuutosten aiheuttamien ilmaantuminen ja laatu.

18

Jos paaston pituus on muutamia viikkoja, ei tOimintakyky saily ilman ravinnon saantia. Yleensa tullaan toimeen 5 MJ:n ravintomaaralla vuorokaudessa. Yksittaisten ravinteiden puutetta ei tarvitse pelata. Jos paasto ylittaa kuukauden, tulee ravintoa saada lahelle todellista tarvetta. Mita pitempi toiminta-aika on kyseessa, sita suurempi merkitys on myos ravinnon monipuolisuudella.
27.

19 II LUKU LUONNOSTA SAATAVA RAVINTO A ELAINKUNNASTA SAATAVA RAVINTO, SEN PYYDYSTAMINEN JA ESlKASITTELY

Kalat 28. Kalat on luonnonmuonien varassa elavan tarkein ja helpoimmin saatava elainravinto. Koko maassa tavattavia lajeja ovat siika, hauki, made, ahven ja pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta sarki ja muikku. Yksinkertaisellakin onki-, pilkkija syottikoukkuvarustuksella voidaan pyydystaa ravintotalouden kannalta merkittavia maaria kalaa. Jos lisaksi on kaytettavissa kalaverkkoja on mahdollista saada saalista use ita kiloja pyytajaa kohti vuorokaudessa. 29. Tehokkaita kalastustapoja on kalastuslain ja -asetuksen mukaan yleensa rajoitettu, tai ne on kokonaan kielletty. 30. Pyydyksella sUljettava kalavayla tai -tie on usein hyva kalastuspaikka. Hyvia paikkoja ovat myos patojen alapuolet. Tehokkaita kalastustapoja ovat mm kalojen pelottaminen pyydyksiin valolla ja aanilla seka veden keinotekoisella sameudella tai variaineilla. Kutupyynti on keskimaaraista tehokkaampaa. Esimerkiksi hauen kutuaikaan jaidenlahdon jalkeen isotkin hauet nousevat kaislikkoiseen rantaveteen, jolloin voidaan saada suuriakin saaliita. 31. Kalakannat voidaan ottaa lahes taydellisesti talteen silloin kun koko vesialue on laskettavissa kuivaksi ja kalojen vaeltaminen alavirtaan on estettavissa. Kalat voidaan pyydystaa myos myrkyllisilla tai huumaavilla aineilla, rajahdysaineilla tai kayttaen hyvaksi sahkokalastusta. 32. Rajahdysaineilla pyydystettaessa panos ei saa olla liian suuri. Rajahdyspanokseksi riittaa kasikranatti, polkumiina tai vastaavan kokoinen muu rajahde. Kevyeen rajahteeseen on kiinnitettava paino, jotta se uppoaisi.

20 33. Yksinkertaisten menetelmien kalastusvalineita ovat siima hakaneulasta katajas-

tai lanka ja koukku. Koukun voi tehda esimerkiksi tai ohuesta teraslangasta. pienisilmainen kelmusta, ta voi tehda ns launikoukun. sesta verkkoaidasta, Kayttokelpoinen

Kovasta puusta esimerkiksi

lisavaline on ja jopa muovi-

verkko. Kalaverkon -paidasta,

lisaksi apua on pienisilmai-

sakkikankaasta

joista voidaan

tehda pyydyksia, niiden juonteita ja ja pakkopyyntiin (Kuva 1).

peria kapeisiin puroihin 34. Kun kalastetaan

on pyrittava

aluksi saamaan pienta kase on hyvaa pienehkot saa

laa. Se on sillaan ravintoa, mutta erityisesti syotti- eli takykalaksi. onkimalla, sarjet, ahvenet, salakat, muikut nen eli tarporninen. 35. Tarpominen tilapaisvalineilla purossa

Tayiksi sopivat parhaiten

ja silakat. Syottikaloja

mutta tehokas tapa on pakkopyynti,

kuten kaestarni-

onnistuu parhaiten virtaaSopiva ka-

yassa ja kalaisassa nielulla 36. ja peralla

lahella laskusuvantoa.

peikko suljetaan verkolla

tai padolla. Tehoa voidaan parantaa

(Kuva 2). riittavan ylhaalta kahlaten hakataan virran ylajuokseipailla yetta voidaan ovat esimerkiksi ja pelkka savio

Tarpominen

aloitetaan

sulta. Rannalta tai vedessa

ja ajetaan nain kaloja kohti sulkupyydysta. tehostaa yetta sarnentamalla. Samennusaineita kalkki, punamulta, 37. vesiliukoinen

Vaikutusta

lateksimaali

Koukkupyynnilla

voidaan yrittaa isohkoja kaloja, kun takyna tulevat kysyrnykseen vain sarvesissa tulee varsinkin vain elava taky. Karuissa vesissa koukkuun on esi-

takykaloja

on saatu. Taky voi olla elava tai kuollut kala tai

vain Kalan pala. Elavana avovesikautena merkkeja 38. kyseeseen

ki, ahven ja ruutana. Runsaskalaisissa kelpaa kuollutkin

syotti. Takyn panemisesta

kuvassa 3. on helpointa kayttaa ns polaKouk-

Rannalta pyydystettaessa

koukkua ongen tapa an tai suoraan seipaasta ripustettuna. ku, jossa on taky, asetetaan avulla noin 30 - 50 em vedenpinnan alapuolelle.

seipaasta roikkurnaan tai kohon Paikallaan-

21

Kuva 1.

YkSl"nkertalsla
0

"

kalastusva

OOlineita.

22

;\
I\,~'

6.

"

1.).~_ ...... '.

----------------~
Kahluupyyntia

~~

~-?1. Sissiverkko ~ // 2. 3.

•~

lahden poikki. Verkko salmessa. Verkko salmessa. Matalasta rannasta syvaan.

4. Verkko asetettuna pesiiksi. 5. Pesiiverkko kahdesta verkosta. Kiiytetiiiin pesiiverkossa apuna paria selvasta. 6. Pesiiverkko.

7

7. Sissiverkosta

tehty nuottausverkko (ns. vata) pyynti onnistuu luhta-periisillii rannoilla, pienissii lahdekkeissa ja jokien kainaloissa. Verkon paat kiinnitetiiiin vetopuihin, jotka ovat Iyhyempiii kuin verkon kor-

keus. Tarvittaessa keskiosassa voi kiiyttiiii painokiviii. Toinen mies kahlaa syvan puolella, toinen liihellii rantaa. Rantaa liihestyttaessa vetopuita kallistetaan viistoon seltilie pain.

Yksinkertainen merta puro- ja jokipyyntiin

Valmista pajusta viiksilang an avulla

Kuva 2.

Tarpomisen

eli kaestamisen

suoritus.

23

Kuva 3.

Takyn paneminen

koukkuun.

24

pysyminen voidaan varmistaa painolla tai ankkuroimalla koukku. Varsinainen siima, jota on oltava 5 - 10 metria, kelataan tai vyyhdetaan siten, etta se alkunykayksen jalkeen paasee vapaasti purkautumaan. 39. Polakoukkujen paikat on valittva siten, etta vesi rantatoyraan jalkeen nopeasti syvenee. Matala, laakea rantavesi ei sovellu koukkupyyntiin, silla vaikka kala iskisikin, siima saattaa helposti sotkeutua pohjan epatasaisuuksiin ja katketa. Erilaisia koukkupyyntitapoja on esitetty kuvassa 4. 40. Atrain- ja silmukkakalastusta voidaan kayttaa matalissa vesissa. Atraimen voi tehda pelkasta teroitetusta seipaasta, jolla kala keihastetaan. Tehokkaan ja yksinkertaisen atraimen voi valmistaa esimerkiksi panemalla puukon tai pistimen seipaan karkeen tai tekemalla atrainpiikkeja nauloista tai teroitetuista katajanoksista. 41. Silmukkakalastukseen riittaa jaykahko nailonlanka tai ohut viiksilanka, joihin voidaan tehda muotonsa sailyttava ja helposti kiristyva silmukka. Ulottuvuutta voidaan lisata panemalla silmukka pari metria pitkan seipaan karkeen. 42. Kun kalastetaan ilman venetta atraimella tai silmukalla, kuljetaan hiljaa rantaviivalla tai puron toyraalla tai kahlataan polskimatta matalassa rantavedessa. Esimerkiksi hauki on paikallaan heti pimean tultua tai keskella kirkasta paivaa. Pimealla tarvitaan valonlahde, joksi kelpaa taskulamppu tai voimavalolyhty. 43. Kun kala on havaittu, atrain lasketaan varovasti vedenpinnan aIle ja kuljetetaan hitaasti iskuetaisyydelle. Iskukohtana on kalan keskiselan alue. Nopean survaisun jalkeen atrain painetaan pohjaa vasten, ellei siina ole tartuntavakasia piikeissa. Kala siepataan haaviin tai heitetaan maalle. Silmukkaa kaytettaessa se pujotetaan varovasti ja kalaan koskematta paan kautta kalan keskikohdalle, tempaistaan nopeasti ylos ja heitetaan maalle. Esimerkkeja atrain- ja silmukkakalastuksesta on esitetty kuvissa 5 ja 6.

25

~

.~----

Kuva 4.

Erilaisia

koukkupyyntitapoja.

26
2. Atrain vlrttetaan auki ohuelia puutikulia. Puisten piikkien karjet karkaistaan polttamalia. Sidotaan viiksilangalia, kuusen juurelia tai narulia.

2
1. Helppotekoinen katajasta, koivusta tai pajusta tehty luuta-atrain. Sidotaan viiksilangalia.

3,

Soihtutarpeiksi s~~t veltuu: pareet, kolotut pajunrungot, tiukkaan nippuun sidotut tuohet. Tangon paahiln voidaan myos sitoa tervaspilkkeet nipuksi. Tanko on samalia tukena kahlattaessa,

" :,

Tiukka nippu
tervasli is-

teita tai pajuja
kuivuneita

Kuva 5.

Atraimen kaytto.

27

turnrnavetislssa vesistolssa

Hirttarninen

onnistuu

parhaiten Aurinkolaseilla

naet hauen kauempaa.

LlPPOAMINEN Pyynlilapa sovelluu puroihin ja jokiin. Tee haavin vanne pihlajasla lai pajusla. Vanleen halkaisija 50 em. Varsiosa haarapalsesta nuoresla haavaslatal pihlajasla piluus n. 5 m.
Sido vanne, kun verkko varsiosan haaraan. on ensin paikallaan,

Kivien kupeel ja painanteet

kalojen pysahdyspalkkoja.

ovat

nousu-

Kuva 6.

Silmukkakalastus

ja lippoaminen.

28 44. nosta Veden Talvikalastus antaa saaliin, ei yksinkertaisilla avoveden yleensa aikaan. jos pyyntipaikka valineilla osataan valita ole niin avanoikein. paiei

tuottoisaa

kuin kalastus on oltava rannassa.

Koukkupyynti

syvyyden

2 - 4 metria. paikka

Parhaimmat

kat ovat kuitenkaan

saarien, aivan

luotojen

ja niemenkarkien Virtaisa kylmempaa

lahettyvilla, ei myoskaan kuin muualla

ole hyja ka-

va, Koska vesi lat karttavat
45.

siina on yleensa sita. pyydetaan

Koukkuilla

samaan

tapaan kokonaan

Kuin

kesalla,

ja saaSyotti

listuskohteena Varsinainen ripustetaan na noin noin taan

ovat ensisijaisesti rihmalla

hauet, mateet luokkiin

ja ahvenet. kiinnitettypyynnissa avantoon ja merkitms

siima on laskettava ohuella

jaan aIle.

tai suoraan

t - 1 metria
avannon pyydyksen

jaan alapinnan poikki asetetun Avanto

aIle ja mateen kiinnitetaan kapulan varaan

0,5 metria risulla

pohjasta.

Koukkupyydys

haarakepilla ja lumella voidan avanto 46.

tai seipaalla. antamalla

peitetaan

pahvinpalalla Pahvinpala ja peittamalla

kokemisen lumella

helpottamiseksi. jaatya vahan

korvata

avannon

sen jalkeen Talvionginta ja koukkuja

(Kuva 7). on helppo erilaisia Pienet kalastusmuoto. pilkkeja, ahvenet morsoveltu-

eli pilkkiminen pitaa repussa pikkukalaa

Talvella myskoja vat hyvin
47.

on edullista

varten.

syottikaloiksi. talvella kelottunut hiukan on helppoa, kasivarren uittoperakkain ellei jaa ole kovin pitka kuiva Halutsuora mansita mukaa

Verkkokalastus Verkon esimerkiksi

paksu. riuku,

uittamiseen

tarvitaan pitempi

4 - 5 metria paksuinen

ty, ja verkkojataa kuin
48.

eli vetonaru. avantoja

tuun verkonlaskusuuntan riukua Vaalea uitetaan. uittoriuku

tehdaan

nakyy

jaan lapi, kun jaa lakaistaan lumesta. Riuun uittaminen Verkko paihin kay avannosta. Molempiin Verkkoja jaahan, vedetaan verkkohaa-

riu'un

paan kohdalta haarakepilla

puhtaaksi

katevasti jataa

pienestakin suoraksi.

paateavannosta jatetaan rakepeilla

vetonarulla narut kiinni etta ylapaula

ja ne ankkuroidaan varaan. koskettaa

avannolle

poikittaiskapulan

ei saa laskea koska verkko

niin matalaan,

29

1"""""'"''''''''

----,I

an ~

Koukku

hakaneulasta

Kuva

7.

Koukkupyynti

talvella.

30

Talviverkon uitto (2 rnlesta).Kahden
verkon jata.

Hakataan tuuralla tai

klrveella

uittoavannot. t.ahtoavanto suorakaiteenmuotoinen n. 20 x 70 em.

3. Haarukkakepllla ty6nnellaan ulttosalkoa eteenpiiin. Salon asentoa voi muuttaa haarakepilla paasta kiiiintamalla.

® 3

Verkkokalastus

talvella.

5. Talviverkon laskussa ja nostossa ei puikkari ole vatttamaton. Jouduttaessa yksin laskemaan pudotetaan hyvin selvitely! verkot nipussa varovasti pohjaan ja veto tapahtuu hitaasti ja tasaisesti.

31

voi jaatya kiinni, ja silloin sita on vaikea saada pois (Kuva 8). 49. Erityisoloissa saattaa olla mahdollista kalastusvalineita. kirkkailla saada runsaasti menetelhapen ja kapeisyysjailla,

kalaa ilman varsinaisia puutteeseen (Kuva 6). 50. menehtyvien

Tallaisia

mia ovat isku- eli kolkkakalastus siin puroihin

kalojen kerays kevattalvella

ja jokiin nousevan kutukalan pyynti kevaalla

Kovana talvena saattavat pienten lampien ja jarvien lasjaatya umpeen, jolloin veteen syntyy vesiin tehdaan isohkoja avantoja kalat saattavat nousta jolloin niita on helppo kerata Kun tallaisiin avannolle,

ku- ja tulovirtaukset happivajaus. oletetun jaalle. 51.

syvimman kohdan laheisyyteen,

suurina maarina

Kun kutukala kevaalla

nousee pieniin puroihin saada pelkastaan lyomalla.

tai mata-

liin rantavesiin

voi saalista

kasin kiinniot-

tamalla ja seipailla tai laudoilla 52. Kalojen esikasittely

(Kuva 9) aloitetaan mieluimmin

teurastukselkuuluu

lao Teurastus tainnuttaminen

on suoritettava

heti, kun kala on tehdaan

nostettu vedesta. Oikein tehtyna kalan teurastukseen ja veren laskeminen. napakasti Tainnuttaminen lyomalla puupalikalla

kalan aivojen seutuun tai lyo-

malla itse kalaa kovaa alustaa vasten. Veri lasketaan katkaisemalla kalan sydamen ja kidusten valilla oleva kidusvaltimo. Viillon voi tehda leikkaamalla kohti selkarankaa hokkaasti 53. tava vahingoittamasta vatsan puolelta kidusten takaa varottai pistamalla sivulta. On kuitenkin

sydanta, koska lyova sydan tyhjentaa te-

kalan verisuoniston. jalkeen kala perataan. Suomustuksessa raa-

Teurastuksen

putetaan veitsella mista kaloista nattaa suomustaa, 54. Nyljettaessa

suomut irti ja poistetaan jos ne aiotaan keittaa.

evat. Tavallisim-

ainakin ahvenet,

sarjet, lahnat ja hauet kan-

kalan nahka avataan veitsella

paan takaa.

32

Erilaisia . avaarnlstapoja

o

~
<'

.:»

~

••

~

Kidukset

Kuva 9.

Kalojen

33 Pitamalla kalan paasta kiinni toisella kadella tai ripustamalla kala paastaan oksantynkaan tai naulaan vedetaan nahka irti. Nyljettavaksi sopivat mm made, ankerias ja kampela.
55.

Kala suolistetaan avaamalla vatsa veitsella paan alapuolelta peraaukkoon. Talloin on varottava rikkomasta maksassa olevaa sappirakkoa, koska sappineste antaa kalalle epamielyttavan maun 1a sen sisaltamat entsyymit pilaannuttavat lihan. Suolistettaessa otetaan kalan maksa, mati ja maiti talteen, silla ne sisaltavat arvokkaita ravintoaineita.
56. Kala on sailyvyyden parantamiseksi syyta perata pian pyynnin jalkeen. Perkauksessa on varottava, ettei veitsi riko kalan ruumiinontelon seinamia tai muuta kayttolihaa. Yleensa perkaustappio on korkeintaan 30 % painosta. Talvella kala voidaan sailyttaa perkaamatta. 57. Kala huuhdellaan juoksevassa ja kylmassa vedessa. Seisovan veden kayttoon on suhtauduttava varauksin varsinkin lampimana vuodenaikana, jolloin vedessa saattaa olla erilaisia mikrobeja.

2

Nisikkaat Suomen elaimisto on periaatteessa syotavaa ja ravitsevaa seka yleensa terveydelle vaaratonta. Parhaita ja maukkaimpia ravintolahteita ovat tavanomaiset riistaelaimet. Vahemmankin kaytetyissa elaimissa on lajeja, joita voi nauttia ainakin tilapaisena ravintona.
58. 59. Ravinnon saannin kannalta eniten merkitysta on hirvielaimilla, kuten hirvella, valkohantapeuralla ja porolla. Muista nisakkaista mm metsajanis, rusakko, piisami, orava, majava seka muutkin jyrsijat, kuten myyrat ja sopulit, ovat kayttokelpoisia. 60. Petoelaimilla, kuten karhulla, sudella, ilveksella ja mayralla on ravintona merkitysta vain erikoistapauksissa. Koska niiden lihassa voi olla trikiineja, sita voidaan kayttaa vain kunnolla kypsytettyna.

34

61.

Nisakaslajien

esiintymistiheys

ja pyydystettavyys

vaih-

televat vuodenajoittain set ovat pyydystettavissa sakkaiden sa 10.
62.

ja vuosittain. Hirvielaimet riippuvainen

ja janik-

koko vuoden. Sen sijaan muiden nikantojen vaihteluislevinneisyys on esitetty kuvas-

saanti on paljolti

tao Eraiden riistaelainten

Yleisesti

kaytetyt metsastystavat Janista

~vat pyyntikeinoina vain ampuma-

parhaita. pyydystaa tystaitoa. 63.

Suuria nisakkaita ansoilla,

kannattaa metsastaa

aseita kayttaen.

ja sita pienempia elaimia voidaan tai raudoilla. Pyydysten kaytto seka metsasja olojen tuntemista

loukuilla

vaatii elainten elintapojen

Hirvi suosii kesaisin taimikoita

rehevakasvuisia

soita ja talvisin ja kesalla pitkia aikosuuruisella

vesakkoisia

ja nuoria metsia. Kevaalla muutaman neliokilometrin laumoina.

emo vasoineenliikkuu ja syomaalueillaan 64. Tehokkain

alueella. Paksun lumen aikaan hirvet pysyttelevat usein suurinakin

hirvenmetsastystapa hiljaisesti

on ajometsastys.

Hirvien Sen tultua joko

olinpaikasta valmiiksi ajoketjuna 65.

tuulen ylapuolella

olevalle sopivalle maastolinampujien passiketju.

jalle muodostetaan

lahdetaan hirvia

ajamaan tuulen alapuolelta

tai jalkia seuraillen. miesjoukolla hirvia ajettaessa ajomiehet koh-

Suurehkolla

voivat pitaa aanta ja melua, distuu ajajiin. Pienella varovasti varsinkin saattaa avautua tilaisuus nistumiseksi hirvien
66.

jolloin hirvien mielenkiinto koska myos ajomiehelle Metsastyksen

joukolla ajettaessa on tarkeata edeta hirven kaatamiseen. (Kuva 11). ajometsastysta mikali ja on-

jaljitettaessa,

on olennaista,

etta ajomiehet pystyvat

lukemaan

jalkia ja jatoksia

Kaksikin miesta voi harjoittaa

heilla on tuntemus alueesta

seka hirvien liikkumistavoista

-reiteista. Hirven tarkan kuulo- ja hajuaistin vuoksi passissa on oltava hiljaa ja valtettava vieraiden hajujen aiheuttamista (tupakan savu, kahvintuoksu, hikiset vaatteet jne).

35

Hirvi

~

= estintymisalue

Kuva 10.

Eraiden riistaelainten

paapiirteinen

levinneisyys.

36

Vasa

Kuori- ja. ..ksia versosyonno

.. Eriis pyyntltilanne:'.

A Kaksi ampujaa BjaC k ovat . n olevantaimistof~~~~~~Viii ajOmi~he~~~~~~sten

Jiiljistii on Pii~~~~bi~~':~~ ru 'a varoen. Hlrve salTl~~e~nal~:~~aa. kietrt:a~ia~:~~i;ttiiii tuuleen hiipiviit passla suon takaa rnyosa",'puJIn' liikuttav~ hll!aa'/ ajoketjua. etta ajanen 0 0 hi tai pyortaa pa n passimiesten I

Hyvaosumapiste

2.

Z?

~

3.

Kuva 11.

Hirven

Pyynti.

37 67. Hirvi kulkee yleensa vastatuuleen, pystyakseen takaa-ajajansa on tarkeata, mutta ajettuna se ja kuu-

saattaa lollaan 68.

lahtea paremmin

myotatuuleen seuraamaan

hajuaistillaan liikkeita.

Hirvea

pyydettaessa

etta ase laukaistaan varma hirven hirvi etulavoi on osuttava ammuttu sen lihat

ainoastaan tappavasta pojen kulkea

silloin, osumasta.

kun ampuja alueelle.

voi olla taysin Vatsaan

Kaatolaukauksen satunakin

tai kaulan pitkaan,

tyven

ja saaliiksi

pilaantuvat

nopeasti 69. jossa rusakko taakseen kuin 70.

(Kuva 12). pienella alueella. Rusakko makuusijoilajettuna haivytsaada

Janis ja rusakko liikkuvat peltoaukeiden ojia ja asutuksen rusakoita juoksee on runsaasti, ja reunamia pitkin Ansapyynnilla usein

liikkuu

ymparistossa. voi tavoittaa

Alueella,

niita teita

taan peltojen

seuraillen. rusakkoa

Liikkeelle on vaikeampi

ja asutusalueita

jalkensa. koska

janista,

sen kulkureitit

ovat epasaannollisempia. ja syomapaikoilleen Sulan maan aikaan polniityilla edellyttaa ja ojien hyvaa

Metsajanis joita

tekee

asuinymparistoonsa kayttaa. aamukasteessa ja rusakoiden

polkuja,

se vakituisesti havaita

kuja voi myos penkereilla. jalkien 71.

soilla, saanti

Janisten

tuntemusta aikaan

(Kuva 13). yksinkertaisin metsastystapa etsitaan Jaljet jalkiaan on ampua tuoreimmat palaten taakse. janis jal-

Lumen

makuusijalleen. jet, ja niita paluuperiin, voimakkaan merkki harhauttaa 72. siita,

Syomapaikan lahdetaan joilla janis

ymparilta hetken pensaan omia

seurailemaan.

paattyvat

usein ottaa 'Tama on

loikan jalkien

sivulle

tai mattaan piiloutua

etta janis

yrittaa

makuulle

ja koettaa

seuraajaa. useita ennen makuulle sivuilta kaymista. halkaisijalKun Tamakuulla.

Paluuperia

on yleensa teko

Kun ne on selvitetty, taan olevien menojalki kierrosten

aloitetaan sisalle,

30 - 50 metria janis on siina

jalkien

kaartaen.

jaa kierroksen

man jalkeen edetaan jalkien tuntumassa puiden ja pensaiden alustoja tarkkaillen. Varovainen metsastaja saattaa paasta

38

Kuva

12.

Hirven

osuma-alueet.

39
Metsajanis jiUi lankaan kaulastaan tai takaruumiistaan Metsajanis

Janis makuulla Janis. Voimakkaasti levinneet takajalan varpaat

f"\
• '.

/ )'
1/
:

.. ....•'\. .....
Janis. Oikea etujalka jalki

;

Syilnnilsjalkia

oksissa

Hirvlelaimet

Janikset

Rusakko. Takajalan jalki kapeampi

Rusakko on talvellakin keanharmaa varlltaan.

rus-

Janiksen

paluupera

Kuva 13.

Janiksen ja rusakon tunnusmerkkeja.

40

muutamien metrien paahan janiksesta ja ampua sen makuulle tai liikkeellelahtoon.
73. Liikkeella olevaa janista voidaan jahdata myos ajamalla, kun tuoreet jaljet selvasti erottuvat. Jalkien seuraaja, jolla on oltava kokemusta janiksen jalkien lukemisesta, ajelee hiljakseen janista antaen passissa oleville merkkeja kulloisestakin sijainnistaan. Riittavan varovaisesti ajettaessa janis etenee melko lahella seuraajaansa ja pysahtyy usein kuulostelemaan. Ampujat valitsevat passipaikan jaljittajan merkkien perusteella mieluimmin sellaisista kapeikoista tai po1kujen risteyksista, joista janis on aikaisemminkin kulkenut. Ajon onnistumista voidaan lisata asettamalla janiksen vanhojen ja1kien ja kulku-urien paa1le ansalankoja. Janis palaa usein alkuperaisen makuupaikkansa alueelle. Esimerkki ajometsastyksesta on kuvassa 14.

Janista voi pyydystaa myos ansalangoi11a eli permeilla ja raudoilla. Ansalangaksi sopii parhaiten ohut rauta- tai kupari1anka. Helposti kiristyva si1mukka halkaisijaltaan 25 - 30 em asetetaan a1areunastaan noin 20 em:n korkeude11e janiksen polun ylapuole11e taipuisaan vesaan tai oksaan. Haittapuuna voidaan kayttaa Inyos vajaan metrinpituista lumeen upotettua kapulaa.
74. 75. Haittapuun ja varsinaisen ansasilmukan valissa on syyta kayttaa vanhaa siimaa. Ansasilmukan paikka va1itaan mattaalta tai ojanpenkalta siten, etta janis joutuu silla kohdalla tekerna n loikan. Ta1loin se ei ehdi havaita ansaa ja sen vauhti a silmukan kohda11a on riittava silmukan tehokkaaksi kiristamiseksi. Ohjeita ansalankojen asentamisesta on kuvassa 15.

Ansalangan asemasta voidaan kayttaa ketun- tai piisamin rautoja, jotka naamioidaan kevyesti.
76. 71. Piisaai, .ajava ja mayri ovat lihan tilapaisina 1ahteina kayttoke1poisia. Pyydystamisen onnistumiseksi on oltava tiedossa niiden pesa. Tehokkain pyyntitapa on olla hiljaa pesan laheisyydessa ja ampua e1ain hau1ikolla tai luodiko11a sen i1maannuttua nakyviin. Metsastys vaatii suurta karsiva11isyytta.

41

/1

6
V

'. \\

Janis valttaa kuurassa olevaa lankaa.

Lentopermitys

on ansojen asettelemista

ajon aikana.

Kuva

14.

Esirnerkki

ajornetsastyksesta.

42

1. Janislanqan silmukka voi olla rautalangassa ja kalalangassa luistava. Messinki- [a kuparilangassa on syyta kayllaa klristyvaa silmukkaa.

Ktnstyva

silmukka

Langan klrlstyessa lukitsee kaksinkertainen silmukka itsensa.

6. Haillapuuhun
siakin.

voi jiillaa

ok-

2. N. 30 em pitkii kalastajalanka tai luormonvartnen naru, joka kestaa kovan nykiiisyn.

3. Ansan halkaisija em.

vahtntaan

25

4. Haillapuun tiiytyy liihteii silmukan kiristyttya paikaltaan. Haittapuun on oltava kasvavasta puusta katkaistu.

5. Lanka asetetaan hyppyjen valiln n. vaaksan korkeudelle lumen ptnnasta,

Haittapuu lumen alia.

Lanka kaatuneessa puussa ilman
haittaa.

Kuva 15.

Ohjeita ansalankojen

asentamisesta.

43 78. Piisamien tavanomaisin pyydystystapa on merta- ja rautarantatoyraille ja Ne on asennettava Raudat on ankkuRaudat ja saaliin

pyynti. Raudat asetetaan pesien Iaheisyyteen rannoille, sinne missa piisamit ruokailevat. aIapuolelle. veden rajaan osaksi vedenpinnan roitava maaIIe rautaIangaIIa pilaantumisen '79. estamiseksi

tai ohuella vaijeriIIa.

merrat on kaytava kokemassa pari kertaa vuorokaudessa (Kuva 16).

Majavan tai mayran metsastaminen (Kuva 16).

vaatii taitoa ja koke-

musta. Suurehkon kokonsa vuoksi niita kannattaa pyydystaa, mikali niita havaitaan 80. Nisakkaiden

esikasittelyn

paavaiheet ovat pistaminen nylkeminen,

tai

muu veren poistaminen, paIoittelu. 81. Esimerkkeja

suolistaminen,

jaahdytys ja

esikasittelysta

on kuvissa 17 ja 18.

pistaminen.

Elain on pistettava heti kaadon jalkeen,

vaikka voitaisiin olettaa Iaukauksen rikkoneen rintaontelon suonia. 82. Katevin tapa suorittaa hirvielaimen etuosan verisuonet. pistaminen on katseedespaahan pain noin

kaista rintaontelon

Elain kaannetaan

laIIeen ja nahkaa aUkaistaan kauIakuopasta ta selkaa kohti, jolloin kauIavaItimo Veitsen teran on oltava poikittain veri vuotaa hyvin. Kohottamalla ren poistuminen. yhteydessa. 83. Mikali kaytettavissa

10 em. Taman jalkeen tyonnetaan veitsi aivan rintalastan

ja -Iaskimo katkeavat. jalkeen. TaIIoin suolistamisen

ruhoon nahden. Sydan Iyo

yleensa 4 - 5 min ajan Iopettamislaukauksen

elaimen takaosaa helpottuu ve-

Pienen elaimen veri poistetaan

on astioita, hirvielaimen

veri ote-

taan talteen ja kaytetaan ravinnoksi. verta on vispattava, jotta se ei jaahtyessaan hyydy. Vispausta jatketaan, kunnes veri on kylmaa. Jaahtymista suolaa. voidaan nopeuttaa panemaIIa veren voidaan Iisata hieman

sekaan jaita. Sailymisen parantamiseksi

44

T
n.

35 em

3.
Pyyntitapoja Parhaita perunan ovat rauta- tai mertapyynti

syotteja ovat puun lastut ja omenan, tai porkkanan viipaleet.

1. Piisamin
-

kulkureikii Hetitappavat raudat asetetaan kulkureikiiiin, jolloin piisami joutuu niiihin ulos tal slsaan mennessaan,

2. Kaatunut

rantapuu, rantautunut ajopuu tms. - Raudat asetetaan rannalla viistosti pohjaan lojuvalle puulle kirveellii tehtyyn koloon veden pinnan alapuolelle (15 - 25 em).

3. Piisamin kulkuviiylii rannassa - Hetitappavat raudat tai merta asetetaan kulkuviiylaan, jolloin piisami jiiii niiihin liipi yrittiiessiiiin.

Laita raudat nousupuulle naln

Kuva

16.

Piisamin

pyynti.

45

Nylje kaulan keskiviivaa pitkin. Varo puhkaisemasta kurkkutorvea. Kayta kuvan osoittamaa kiisiotetta.

Alii lopeta pistoa ensimmaisen veren tullessa. Pistii rintaonteloon, ei aile.

Peuran tai hirven kiisittely maassa

r

Jiinteen ja luun viili avataan puukolla.

Kuva

17.

Esimerkkeja

esikasittelysta.

46

\

\

\

Poista

parasuoll.

r

.~
~

Leikkaa nantatupsu po is. Pyorayla puukolla polvinivelten kohdalta ja veda nahkaa halkl molemmissa jaloissa peraaukkoon asti. Veda nahkaa alas pain ja nylje myos paa kuononkarkeen asti. Sekin on ruokaa.

Huom!

Ennen

avaamista tyhjenna janlksen virtsarakko natn.

Etu- ja takajalat kannatta nylkea kynsiin asti ja kayttaa ravinnoksi.

Painele

Avaa pikkunisakkaat katkoviivan veda nahka pois paalla samaan

mukaan ja tapaan kuin

[anlkserta.

Kuva

18.

Esimerkkeja

esikasittelysta.

47
84. Suolistaminen. Sisalmysten poistamiseksi nivusiin avataan elain-

ten vatsanahka tyontamalla

rintalastan

karjesta

asti. Tama tehnoin kamme-

daan pitamalla veista tera ylospain nahan alIa, ja varovasti leikataan nahka auki. Nahkaa nyljetaan puolin. aukko rintaon varottava nen leveydelta viiIlon molemmin 85. veitsella pistetaan

kahden sormen mentava Tassa vaiheessa

lastan karjen taakse ja avataan mahanpeite veitsen karkea puhkaisemasta 86. irti suolistosta. suolia. ja perna irrotetaan aloitetaan harvemmin

pitaen sormilla

Mahalaukku

sormin ja otetaan vyoryttakaapain, jolloin suo-

tamalla ulos. Irrottaminen let rikkoutuvat Veista kaytetaan 87.

kuin edesta pain aloitettaessa. irrottamiseen. aukko lahelta kylkiluita ja

vasta maksan

Pallealihakseen rintaontelon

leikataan

tartutaan

kautta henki- ja ruokatorveen lapi pois rintaontelosta. ulos.

seka ve-

detaan ne kaulakanavan

Taman jalkeen

keuhkot ja sydan saadaan vaivattomasti 88. Loput palleasta ja vedetaan leikataan

irti ja kierretaan

suolisto

ulos. Peraaukkoa rasuoli

ymparoiva

nahka leikataan

irti, sidotaan pepois kaantamalla

se seka synnyttimet

suoliston mukana

ulos. Ruumiinontelossa

oleva veri valutetaan

elain hetkeksi kyljelleen. 89. Jos ruumiinonteloon on roiskunut suolensisaltoa, likaan-

tunut osa tulee leikata pois. Ruumiinotelon tettava, silla vesi levittaa mikrobeja vetta joudutaan kayttamaan, telun jalkeen. 90. Nylkeminen. ruumiinontelo

pesemista on valhuuh-

ruhon eri osiin. Mikali on kuivattava

Kun hirvi nyljetaan metsassa, erityista huomiota. jotka aiheuttavat

on teurastus-

hygieniaan

kiinnitettava

Maasta tarttuu pilaantumisen. ja tuet-

ruhoon runsaasti mikrobeja, 91. Ennen nylkemista

elain on kaannettava

selalleen

tava sivuilta siten, etta se pysyy tassa asennossa. Apuna voi

48

daan kayttaa kivia, halkoja tai muita maastosta saatavia apuvalineita. 92. Nylkemista helpottaa pyoreakarkinen veitsi. Pitamalla veista vahan vinossa sen tera ei mene sisalle lihaan. Nylkeminen aloitetaan elaimen jaloista. Nahka avataan v~itsella raajojen sisapinnalta siten, etta viilto yhtyy vatsaa avattaessa tehtyyn viiltoon. Nahka leikataan irti jaloista: takajalat kinnertaipeesta, etujalat kyynartaipeesta alkaen. Naista kohdista ne myos katkaistaan. 93. Kun jaloista on nahka irrotettu, nylkemista jatketaan

orressa. Halosta tai tukevasta puusta veistetaan kinnerpuu, joka tyonnetaan lapi elaimen takaraajoissa olevien vahvojen janteiden ja saariluun valista. Taman jalkeen ruho voidaan nostaa takapaastaan riippumaan kiinnittamalla koysi kinnerpuuhun ja vetamalla ruho ylos. Jos elainta ei voida ripustaa, nahka on nyljettava kummaltakin puolelta erikseen. 94. Riippuvasta ruhosta saadaan nahka irti kasin vetamalla tai kirveen hamaralla naputtelemalla. Run nahka on nyljetty, voidaan elaimen paa irrottaa ruhosta veitsella tai kirveella selkarangan ja kallon yhtymakohdasta. Paasta leikataan kieli talteen. Nahka kannattaa joskus jattaa ruhon suojaksi. Nahka estaa li~ han likaantumisen ja mikrobeille jaa vahemman lihan leikkauspintaa kasvualustaksi. Nain voi menetella, jos on kiire. Ruhosta voidaan leikata etu- ja takaraajat irti nahkoineen, joita on helpohko kuljettaa. 95. Eturaajat irrotetaan ruhosta leikkaamalla rinnan ja lavan valinen nahka auki ja jatkamalla siella olevia kalvoja pitkin. Takaraajoille tehdaan samoin. Ne ovat tiukasti kiinni lonkkanivelessa, joten lonkkaniveljanne on katkaistava ja leikattava pallomainen reisiluun paa irti lonkkaluusta. 96. Jaahdytys. Kaikkien saaliselainten ruhot on jaahdytettava mahdollisimman nopeasti. Jaahdyttaminen on tehokkainta

49

varjoisassa

paikassa, jossa ilma paasee kiertamaan vapaasti Nylkeminen ja ruumiinonruhon jaahtymista. Etenkin lamRuhon jaahtyminen voi kes-

ruhon ymparilla ja ruumiinontelossa. telon avaaminen nopeuttavat taa yli kaksi vuorokautta. 97. Paloittelu. Sailyvyyden pimalla saalla ruhot on nyljettava.

kannalta on edullisinta pitaa

ruho yhtena kappaleena kaan. Jouduttaessa

ja leikata siita lihaa vain tarpeen mu-

jakamaan liha tulisi karkea paloittelu

aloittaa mieluiten vasta, kun ruho on jaahtynyt. Paloittelussa tarvittavat valineet ovat veitsi, hiomakivi seka kirves ja/tai saha. Veitsen on oltava erittain terava. Paloittelu on suoritettava tarkoituksenmukaisesti 3 Linnut 98. Ylimalkaan Suomen linnut ovat ravinnoksi kelpaavia ja vaarattomia. Merkitysta ravinnonlahteena on kanateerella, pyylla, riekolla ja fakalvoja seuraillen.

terveydelle

linnuilla, kuten metsolla, jeista tulevat kyseeseen tarvittaessa kahlaajat, taat ja varislinnut. lintuja. 99.

saanilla. Niita on saatavissa myos talvella. Muista lintulalahinna sorsalinnut ja kyyhkyt seka lokkilinnut, kurjet, nokikanat, rasvoidaan kayttaa myos pikku-

Hataravintona

Lintujen pyydystaminen on metsastyksen

on vaikeampaa kuin nisakkaiden, onnistumiseksi suuri merkitys.

vaikka yksilotiheys tuntemuksella 100.

voi olla suurempi. Lintujen olinpaikan

Metso ja pyy

ovat kesaaikana vanhojen havupuu sekametsoidinalueilla. Soratiet ja -kuo-

sien ja korpien asukkaita. Talvella metsoja tapaa hakomismantyjen latvoissa ja kevaalla pat ovat aamuvarhaisella 101. Teeret metson suosittuja kivestamispaikkoja.

elavat kesalla sekametsaa kasvavien makien rinLoppusyksylla teeret kokoontu-

teilla ja aukeiden reunamilla. Ie, jossa ne pysyttelevat

vat suuriksi parviksi peltojen reunamille ja koivikkorannoilyhdessa koko talven. Talloin niita voi nahda koivikoissa ruokailemassa.

50

Metsakanalinnut pitavat poikueensa koossa syksyyn saakka. Poikue asustaa kesan suppealla alueella.
102. 103. Ennen metsastyksen alkua metsakanalintuja on syyta tarkkailla muutamia paivia ja tiedustella niiden syoma- ja yopymispaikat. Kun nama on selvitetty, asetutaan odottamaan lintuja paikkaan, josta voidaan hiipia ampumaetaisyydelle tai josta niita voidaan ampua. Lisaksi voidaan kayttaa kuvahoukuttimia ja maastoon sopeutuvia ampumakojuja. Pyyn houkuttelussa pyypillin kaytto on avuksi.

Metsakanalintuja voidaan pyydystaa myos ansoilla. Kesalla ansat sijoitetaan poikueiden tavanomaisille olinpaikoilIe. Talvella ansa asetetaan syomaalueille, jolloin niiden tehoa voidaan taydentaa lisaruokinnalla. Loppusyksysta kevaaseen ruokintaan sopivat parhaiten kauran, ohran, vehnan ja rukiin jyvat. Kesalla ja alkusyksysta on parasta kayttaa marjoja, joita ripotellaan runsaasti ansojen alueelle.
104. 105. Kesaoloissa voidaan kayttaa loukkuja ja satimia , joita on syyta rakentaa paljon. pyyn ja riekon pyydystamiseen soveltuvat paremmin erilaiset rihma-ansat. Harvasilmaisia kiiltamattomia kalaverkkoja voidaan kayttaa metsakanalintujen, erityisesti pyyn ja riekon pyydystamiseen siten, etta poikueita pyritaan ajamaan verkkoihin.

Talvioloissa on edullista kayttaa erilaisia rihma-ansoja, mutta joskus syonnos- tai kivestamispaikoilla myos loukkuja ja satimia.
106. 107. Ansalankoina ovat sop1v1a kalastaja-, viiksi-, messinki- ja kuparilanka, seka nailonsiima ja ohuet vaijerit. Ansoista on tuoreen puunosan tai kiiltavan kohdan paljastuminen estettava esimerkiksi nokeamalla tai savustamalla. Esimerkkeja pyydyksista ja niiden asentamisesta on esitetty kuvissa 19 24.

pyydystaminen rajoittuu lahinna sulan veden aikaan. Paras saalistusaika alkaa, kun poikueet ovat vart108. Vesilintujen

51

Pyyn ansa

A. Oksa taivutetaan silmukaksi ja vuolaistaan kielekkeet sisasyrjaan langan pitimiksi. Silmukka nyrkinmentava n. 13 em.

t

~

C. Silmukan ja puun vali B. Puolukanmarjaterttu tai 2 - 3 sormenleveytta. pihlajanmarjat pannaan houkuttimiksi.

LlNNUNANSOJA Lanka on kiristyksella taivutetun puun avulla. A. Langan pitimena voi kayttaa halaistua miinnynneulasta
tai mustikanvarpua. 1.

t--n.40em+

,

2.

Reilun kammenenleveyden korkeudelle asetetulle puulle hyppaava lintu laukaisee viritysnappulan ja joutuu [alolstaan
silmukkaan.

Rypypaikan ymparille tehty aita, jossa useita portteja ansoitettuina. Aidan korkeus 30 em.

Kuva

19.

Esimerkkeja

pyydyksista

ja niiden asentamisesta.

52

Ansoja linnuille ja pikkunisakkaille

Taivutettu kbyden

puu kiristaa

Kuva 20.

Esimerkkeja

pyydyksista

ja niiden asentamisesta.

53
RIEKON PYYNTI - Riekko etsii elneensa jalkaisin [a astelee sinne, rnlssa oksa vlistaa hankea.

Riekonansojen

sijoitustapoja:

A. Silmukka nyrkin mentava, Materiaali 0,50 B. Vualaistaan haarukkaan kielekkeet langan C. Silmukan karkeus hangen pinnasta kamD. Haarukkapuu kaivua tai pajua. E. Lankaan vai tehda my6s lukittuvan silmukan. menen leveys. pitimiksi. mm:n kupari- tai messinkilankaa, puuttuessa nailonlankaa. niiden

c.

A. Ansahaarukka B. Kaivun tai pajun oksia
C. Syonnospansalta

Kuva 21.

ESimerkkeja pyydyksista

ja niiden asentamisesta.

54

LlNNUNLOUKKUJA on hyva sijoittaa maastoon, jossa on rypypaikkoja ja kaatuneita puita luonnollisiksi johteiksi. Elainten polut ja marjapaikat kannattaa ottaa huomioon. Kayta selkapuuna noin kaslvarren vahvuista puuta. Kynnyspuu voi olla hiukan tukevampikin.

Loukun

ritettyna.

virityslukot

toimivat

molemmin

puolin vi-

pannaan kookas kivi lisapainoksl.

Riittavan

suurien

painopuiden

puuttuessa

A- B. Kayta lukkoihin kovaa puuta esim. koivua. Polta tai tummuta vuolujalkl. C. Laukaisuvarpa. Kuiva kova kuusenoksa tai mannynoksa. Ei vuolla pintaa po is. Pituus n. 100cm. D. Putoava selkapuu, jonka aile riistalintu jaa. E. Kynnyspuun taylyi olla maassa kiinni. F. Marja-aikaan voidaan linnunpolulle rnolemmin puolin loukkua laittaa halkaistut tlkut, joihin asetetaan puolukkatertut.

Kuva

22.

Esimerkkeja pyydyksista

ja niiden asentamisesta.

55

LlNNUNLOUKUN virityslukot

-

I~
If
E
0 0

'"
E
0 0

~

(II

I'I
~!

II

en

"

c
=varvan +toveus

L-B----'

Kuva

23.

Esimerkkeja pyydyksista

ja niiden asentamisesta.

56

LlNNUN SADIN 1. Vitsas tai naru. 2.4 tai 6 kpl noin 1,5 m pltkaa ja kaslvarran paksuista puuta halkaistaan toisesta paasta [a yhdistetaan rinnakkain halkeamiin plstetylla kapulalla. 3. Liipaisinkalikka. 4. Polkusinvarpa. 5. Satimen kannen paalle havutus kun sadin on viritetty. Kun lintu astuu polkusinvarvalle, liipaisin kirpoaa pykalasta [a lava putoaa linnun paalle,

~

C

&l

Polkusinvarvun paa kierretaan vitsaslenkkma maassa clevan tapin yrnparllle.

Kuva

24.

Esimerkkeja

pyydyksista

ja niiden

asentamisesta.

57 tuneet lahes lentokykyisiksi, suurten muuttoparvien ja se paattyy loppusyksylla tai

alkaessa kokoontua. Talloin parvet teke-

vat noin kahden viikon ajan iltalentoja viljapelloille

jarvien lahtiin. Hyvia ansoja ovat piisamin raudat tai veden ylapuolelle asennettu lahtoansa. Myos ilmaan sijoitettu harva verkko on kayttokelpoinen. pyydystamisesta
109.

Esimerkkeja sorsa- ja lokkilintujen

on esitetty kuvassa 25. tarkoitetut raudat asennetaan lahelle maahan ja naamioita-

Sorsalinnuille

vedenrajaa paikoille, joissa jaljista voi paatella lintujen nousevan maalle. Raudat on ankkuroitava paalle ja laheisyyteen esimerkiksi
110.

va. Rautapyyntia voidaan tehostaa ripottelemalla rautojen kauran tai ohran jyvia.

Lahtoansa rakennetaan

ruoikon reunaan paikalle, jossa

vesilintujen

on todettu olevan. Ruoikon reunasta ulapalle noin kohdalle. Paalujen valiin pingotelapimitaltaan noin 10 - 15 em

5 - 10 metrin paahan lyodaan paalu, ja toinen paalu lyodaan ruoikon sisaan vastaavalle taan niskalangaksi ylapuolelle. halkaistuilla vahvaa siimaa noin 15 - 20 em vedenpinnan

Lankaan ripustetaan heinankorsilla

olevia silmukoita. Nama liitetaan toisiinsa lyhyilla paistaan jadaksi. Silmukoiden on ulotuttaaIle. Vesilintujen pyydystamista va tuuman verran vedenpinnan (Kuva 25). 111. Kun kaytetaan ilmaverkkoja, on ens in tiedusteltava lin-

ansoihin voidaan tehostaa asettamalla kuvahoukuttimia veteen

tujen lentoreitit syomapaikoille joitettava lahelle laskeutumisjoissa linnut lentavat matalalla. miten vain hamarassa. 112.

ja niilta pois. Verkot on sitai lentoonlahtopaikkoja, Lintu lentaa verkkoon useim-

Verkon ylapaula on saatava noin 5 - 10 metrin korkeumaahan. Jos kaytetaan tavallivoidaan niita sijoittaa esimerkiksi kolme siten, etta esteesta tulee 5 - 6 metria paikkoja ovat pienten lahtien seka purosuvantojen kapenevat

teen. Alapaula on ankkuroitava sia kalaverkkoja, verkkoa paallekkain

korkea. Parhaita ilmaverkkojen suut ja niittyiset pohjukat paat.

58

Vesilinnun kuvan valmistaminen saalislinnusta

taessa.

Suositus! Kuvastamistarkoitukseen luleva vesilinlu nyljelaan selasta lai siiven alia. Jalal [atetaan paikoilleen. Toimenpiteet muutoin samat kuin valsapuolella nyljel-

5. Pujola tukl- ja kiinnilyslangal. jakalalla. Neulo viiksilangalla

Tayta synlynyt kiinni.

onlelo

puruilla,

kaarnalla,

Kalkaise kaula niskan takaa. Paa [atetaan nahkaan. Avoimen niskareian kautta voi haluttaessa polstaa aivot.

a-a. tayteruurnlln tukilanka. b-b ylimaarainen tukilanka. c. linnun ympari hOyhenlen peilossa klertavat kiinnilyslangal. d. pyrston kiinnilyslanka. e. ankkurin kiinnilyssilmukka.

Kuva

25.

Esimerkkeja

sorsa- ja lokkilintujen

pyydyksista.

59 113. kuja. 114. Variksia, korppeja ja harakoita on helpointa pyydystaa Lokkilintuja voidaan pyydystaa myos kalasyoteilla si-

ten, etta syottien sekaan laitetaan erilaisia ansoja ja kouk-

haaskoilta, 115.

jotka voidaan tehda teuras- ja perkausjatteista. (Kuva 26) tehdaan kuten muunkin kaulasuonet ja

Lintujen esikasittely

riistan. Verenlasku riiputtamalla 116.

ja suolistaminen

on suoritettava heti

pyynnin jalkeen. Veri lasketaan katkaisemalla lintua hetki paa alaspain. veitsella

Suolistuksessa

leikataan peraaukon viereen suolen

pieni aukko, josta saadaan sormi linnun ruumiinonteloon ympari1le.Suolet vedetaan keuhkot ja selkarangassa pukkamainen, variltaan

ulos. Linnusta poistetaan myos

kiinni olevat munuaiset, koska nama lihasmaha ja maksa ote-

antavat linnun lihalle karvaan maun. Sydan, kivipiira eli simtummanpunainen taan talteen. Kivipiiraan saIto poistetaan vinnoksi. 117. Suolistamisen jalkeen lyhytaikaista kuljetusta varten siiven aIle ja lintu kaaritaan esimertai paperipussiin. Muovipussia ei leikataan viilto ja hiekkainen sikalvo nyljetaan poise Jos

seka sarveismainen

ravintoa on niukasti, voidaan keuhkot ja munuaiset kayttaa ra-

linnun paa kaannetaan

kiksi sanomalehtipaperiin kui vumisen. 118. Kynimalla

saa kayttaa, koska se on ilmatiivis ja estaa leikkauspintojen

tai nylkemalla

linnun hoyhenpeite poiste-

taan. Kynittaessa taen rintalastan

vedetaan ensiksi kovat siipi- ja pyrstosulat alakarjesta. Nahkaa on varottava rikkomasta, aikana. Pienet hoyhenet

poise Taman jalkeen nypitaan hoyhenet pyrstosta paahan aloitkoska se suojelee lintua paistamisen Kyniminen on hidas ja vaivalloinen 119.

ja untuvat, joita ei saada pois nyppimalla, voidaan polttaa. tapa.

Lintu voidaan nylkea silloin, kun nahka on pahasti rikaloitetaan poistamalla vatsahoyhenet parin

ki. Nylkeminen

60

Kaksi

sormea

Tyonna havutukko rintaonteloon kaikille linnuille.

Mikiili lintuja joudutaan siiilyttamaan, riiputus tapahtuu var[otsassa, ilmavassa paikassa. Vesilintuja ei pidii liimpimiiiin aikaan siiilyttiiii kovin pitkaan. Karpasilta Yoi rllstan suojata tehokkaasti verkkopussilla.
Kanalinnulle viilto ylemmaksi, rintalastan aile. Sorsalinnuilta leikkaa periiaukko pois.

Kuva

26.

Lintujen

esikasittely.

61 senttimetrin leveydelta rintalastan paalta. Nahkaan tehdaan kohdalle. Nahka irrotetaan sormin ja jaloista. Kaula, siivet ja jalat

varovasti viilto rintalastan tyontamalla kylkilihoista katkaistaan

siten, etta ne jaavat kiinni nahkaan. Vesilinnut

pitaisi aina nylkea, koska nahkassa oleva rasva antaa epamiellyttavan maun. 120. Kynimisen tai nylkemisen jalkeen leikataan paa irti ja oleva kupu polvinivelen kohdalta. Puhdisviileassa ve-

vedetaan henki- ja ruokatorvi pois. Ruokatorvessa poistetaan ja jalat katkaistaan tamisen jalkeen lintu huuhdellaan huolellisesti

dessa ja kuivataan tai valutetaan kuivaksi. 4 Muu elainperainen 121. ravinto

Luonnosta saatavat riista ja kala tyydyttavat tavallitarpeen. Tilapais- ja hataravinnoksi hy6dynnettavaa on muuta elainpe-

sesti elainvalkuaisen

kuitenkin tarjolla helpohkosti

raista ravintoa. Tallaisia ovat nahkiaiset, kaarmeet, sammakot, simpukat ja kotilot, ayriaiset kuten ravut ja katkat, lintujen munat, muurahaisten 122. Nahkiaisia munat seka eraat hy6nteiset.

saa merralla koskipaikoista pohjanmaan voi savustaa, keittaa tai paistaa rasvassa.

jOista. Nahkiaiset 123.

Kaarmeet tapetaan iskemalla paahan. Paa katkaistaan sisalmykset seka paloitellaan

veitsella niskan takaa, kyylla noin 2 - 3 em niskasta. Kaarme nyljetaan tuppeen ja poistetaan kaarme 5 kalakeiton 124.
7 em:n paloiksi.

Kaarmeesta voi valmistaa keiton

tapaan, tai palat voi paistaa rasvassa. kannattaa ruuaksi kayttaa vain reidet, jotvoi

Sammakoista

ka irrotetaan ja nyljetaan tuppeen. Ne kypsyvat nopeasti pienellakin tulella ja ovat hyvan makuisia. Sammakonreisia kayttaa myos keittoihin. si. 125. Simpukoista ovat kayttokelpoisimpia meres sa elavat hieRupikonnaa ei suositella kaytettavak-

ta-, sini- ja sydansimpukka

ja makean veden joki- ja jarvisim-

62

pukka.

Niita voi kerralla

sa ada suuriakin

maaria

matalasta

rantavedesta. 126. Simpukat Simpukoista siten, kaytetaan ruoaksi vain elavat mudasta yksilot. kiinni. vedesne veteen, Ne

erottuvat

etta ne pitavat

kuorensa

tiukasti

puhdistetaan itsestaan. simpukat Keitetty

huolellisesti

kirkkaassa

sa. Kun ne pannaan puhdistuvat 127. posti

muutarnaksi tunniksi

puhtaaseen

Elavat irtoaa.

keitetaan

kuorineen,

kunnes

kuori

heltai

sisus voidaan

syoda suolalla

maustettu-

na sellaisenaan, esimerkiksi 128. 129. sia. 130.

paistettuna, kera jne.

keitoissa

tai salaateissa,

sienten

Etanalajit ovat myos

syotavia

kuten

simpukat. herkulli-

Ravut ja meressa elavat katkat ovat lihaltaan

Rapu eli jokiayriainen pyyntitapa Loppukesalla on mertaliha- tai kalapalaa.

on yleinen

joissa

ja jarvissa. Syottina tulon

Tehokkain kaytetaan jalkeen. 131.

tai liippipyydystys. Rapu liikkuu ovat parhaat.

vain hamaran

rapusaaliit suolalla ravut

Rapu keitetaan Elavat

ja esimerkiksi

tillilla

mausteja

tussa vedessa. hyvin kiehuvaan

upotetaan

yksitellen alkaa irrota

jatkuvasti pyrstonpuo-

veteen.

Ne ovat kypsia,

kun vari on muuttunut suolaista. Syysketai tiheaja

kirkkaanpunaiseksi leisesta 132. reunasta.

ja selkapanssari Keitinvesi elaa meressa ovat tiheina vesissa,

saa olla hyvin Etela-Suomen parvina

Katkarapu

rannikolla. hiekka-

salla katkaravut kalliopohjaisissa silmaisilla nautitaan 133.

matalissa

jolloin

niita voi pyydystaa

verkoilla, kuten ravut.

haaveilla

ja merroilla.

Ne keitetaan

Noin kahden

senttimetrin

pituiset

pikkukatkat

elavat

sarnoilIa alueilla kasvustoon,

kuin katkaravut.

Ne katkeytyvat

rakkoleva-

jota keraamalla

ja ravistelemalla

niita voi saada

63

suuria maaria. Katkat keitetaan kuten ravut, mutta nautitaan kuorineen.
134. Lintujen munat ovat kevaalla varteen otettava lisa ravintotaloudessa. Lokki- ja sorsalintujen munat ovat parhaita, mutta myos pienehkoja munia voidaan kayttaa. Vahan aikaa haudottujakin munia voi syoda, mikali ne muuten ovat tuoreita. Munan kayttokelpoisuuden voi todeta laskemalla munan kammenen varassa vedenpinnan aIle. Jos se helposti uppoaa, muna on syotava. Pilaantuneessa munassa on epamiellyttava haju. Munia ei saa nauttia raakana.

kotelot ovat helposti saatavaa ravintoa. Kateva keino munien saamiseksi on levittaa telttakangas tai kelmu aurinkoon pesan viereen ja lapioida munakammiot keskelle kangasta. Kun nurkkiin pannaan lehtia,muurahaiset itse siirtavat munat niiden varjoon. Munat syodaan sellaisenaan tai pannulla paahdettuna.
135. Muurahaisen 136. nyonteisista voi syoda paahdettuna ainakin heinasirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia. B KASVIKUNNASTA Marjat 137. Marjat ovat luonnonmuonista helppokayttoisimpia, silla lahes kaikki marjalajit voidaan nauttia suoraan pensaasta. Marjat soveltuvat ruoan lisakkeiksi antamaan vaihtelua ruokavalioon, ja niita on helppo sailoa. 138. Marjojen energiapitoisuus on kuitenkin vahainen. Viiden MJ:n (1220 kcal) energiamaaran saamiseksi marjoja olisi syotava 1,2 - 3,0 kg vuorokaudessa. Hiilihydraattien osuuden elimisto kykenee nopeasti kayttamaan hyvakseen, marjoissa on sen sijaan runsaasti C-vitamiinia. 139. Marjojen sailyttaminen tuoreena vaatii viileata tilaa. Metsamarjoista vain puolukka kestaa sellaisenaan muutaman viiSAATAVA RAVINTO

64 viikon sailyttamista. Sopivia yksinkertaisia marjojen sailontamenetelmia ovat kuivattaminen, mehuunsa. 140. Puolukan parhaita kasvupaikkoja ovat avonaiset, kalsatoa. kuumentaminen, pakastaminen ja puolukoille, suomuuraimelle ja karpalolle survominen omaan

lioiset maet ja rinteet. Jarvien saarissa puolukkasato onnistuu yleensa aina, vaikka hallat muualla vahentavatkin Puolukat sailytetaan huolellisesti lukoina valjassa vedessa. 141. Mustikan kasvupaikkoja ovat kangastyyppiset sekametsat survottuina taikka vesipuo-

seka use in suon ja kovan maan taitekohdat. Paras sailontatapa on kuivaaminen, jolloin 8 kg tuoreita muistikoita kuivuu yhdeksi kiloksi. 142. Juolukka on soilla kasvava mustikkaa muistuttava mutta ja kaytoltan kuten

kookkaampi marja. Se on ominaisuuksiltaan mustikka. 143.

Karpalo on markien avosoiden matalavarpuinen marjakas-

vi. Marjat ovat kypsia vasta myohaissyksylla, ja ne sailyvat lumen alIa kevaaseen saakka ja ovat silloinkin kerattavissa. Karpalo on runsashappoinen ja vitamiinikas. Sellaisenaan syovahentava marja, joka tyna se on virkistava ja janontunnetta

sopii hyvin lisakkeeksi esimerkiksi liha- ja kalaruokiin. Se on hyva kiisselimarja. Karpalo sailyy parhaiten omaan liemeensa survottuna tai vesikarpalona. 144. Lakka eli suomuurain kasvaa suurilla soilla. Marja on Muuraimet jatkavat kypsymison suuri. La-

kypsa, kun se on kullankeltainen.

taan poimittuinakin. C- ja A-vitamiinipitoisuus kat sailotaan survottuna omassa mehussaan. 145.

Ahomansikka kasvaa aurinkoisilla ahoilla ja pientareil-

lao Mansikat on paras kayttaa sellaisenaan, silla sailominen ei ole pakastamista lukuun ottamatta yleensa mahdollista. Mansikka on hyva C-vitamiinin lahde.

65 146. Vadelma kasvaa pellonpientareilla ja muilla typpipitoi-

silla kasvupaikoilla.

Paras vadelma-aika on elokuu. Vadelma nautittavaksi ja sailyy hilvuoden versojen lehdista saadaan

soveltuu parhaiten sellaisenaan loksi keitettyna. Ensimmaisen hyvaa teen korviketta. 147. Variksenmarja

kypsyy heinakuussa ja kasvaa koko maasja mehevamp f variksenmarjala-

sa. I,apissa on myo s kookkaampi

ji. Marja on kypsana lahes musta, ja siina on suurirakeiset siemenkivet. Se on meheva ja raikas, ehka hieman imelanhapahko. Variksenmarjaa voidaan kayttaa mustikan tapaan. Marjat sailyvat parhaiten kuivattuna. 148. Muita kayttomarjoja ovat mesimarja, tyrni, lillukka, maun ei ole

pihlaja, ruusu, taikinamarja vuoksi luonnonvaraisista kaytannossa vaaraa. 2 Sienet 149. Paaosan sienisadosta

ja pahkina. Vastenmielisen marjoista

myrkyllisista

muodostavat

suurikokoiset

ruoka-

sienet, kuten erilaiset paankaapa. Tavalliset taydellinen, 150.

tatit, haperot ja rouskut seka lamkayttokelpoiset sienet ovat sienivuosina ei kate ole

ravinnoksi

yleisia koko maassa. Huonoinakaan vaan tiettyja

lajeja on aina saatavana.

Sienet sisaltavat saamiseksi

niukasti energiaa. Viiden MJ:n enerei ole suotavaa. Sienet voivat vitamii-

giamaaran

sienia olisi syotava 3,5 - 5 kg. Nain Ne sisaltavat merkittavasti

suuren sienimaaran nauttiminen lievittaa nalantunnetta. neja ja kivennaisaineita, arvoinen lisa ravinnossa.

minka takia ne voivat olla huomionSienilla voi olla poikkeusoloissa lahteena. Sienet ja marjat taydenja kyllaisyysarvonsa puo-

rnerkitysta myos proteiinien lesta. 151. mista. Sienten keraaminen

tavat toisiaan ravintoainesisaltonsa

edellyttaa syotavien sienten tuntesienilajia

Suomessa kasvaa nelja tappavan myrkyllista

seka parikyrnmenta muuta lajia, joita on pidettava eriasteisina

66 myrkkysieninii. Lisaksi on suuri joukko epa Ll y t t av La ja varmuuden vuoksi valtettavia mia sienilajeja. 152. Poimijoilla on oltava sienten lajituntemus, tai -kirjaa. poistetaan epapuhtaudet ja viastipaikallislajeja. Kaikkien sienten myrkyllisyytta ei saa poimia tuntemattoei ole selvitetty, joten milloinkaan

tuntemus ja niiden kasvupaikkatuntemus. sienikarttaa 153.

Apuna on syyta kayttaa

Sienten esikasittelyssa

oittuneet kohdat. Haitalliset sienia useita minuutteja

aineet haivitetaan keittamalla

puhtaassa vedessa kannettomassa

assa. Tuoreet sienet on sailytettava viileassa ja valmistettava ruoaksi tai sailottava viimeistaan poimimista paivana. 154. Sailontamenetelmista lahes kaikille sienille sopivat ja pakastaminen. Tatit vaativat ason sopiva sailontamuoto ohutmaltoiseuraavana

suolaaminen, kuivattaminen limaisiksi. Kuivattaminen

teittaisen suolauksen, silla muuten ne tulevat pehmeiksi ja sille lajeille. Sienia voidaan sailoa myos lisaamalla happoja tai antamalla niiden kayda omassa nesteessaan. 3
Muut

kasvit tai kasvien osat 155. Suomessa on runsaasti kasveja, joilla on kayttoa ruokaKasvien lehtia voidaan kaytlaatikoihin ja salaatteija valkoapilan leh-

aineen korvikkeena tai mausteena. taa kuten vihanneksia keittoihin, hin. Nokkosen, jauhosavikan, tia kaytetaan hauduttamisen seka maitohorsman

peltovalvatin

jalkeen. Voikukan ja koivun lehtia

5 - 10 cm:n mittaisia kevatversoja voi syoda

sellaisenaan. Jatkuvaa runsasta nauttimista on syyta valttaa. 156. Viiden MJ:n energiamaaran saamiseksi olisi syotava yh-

desta seitsemaan ja puoleen kiloa tuoreita lehtia. Nain suurta maaraa on jo vaikea syoda, eika se ole suositeltavaakaan. Lehdilla on merkitysta nalantunteen poistajana ja C-vitamiinin Kasveja, joiden lehdilla seka kivennaisaineiden lahteena. Pienetkin lehtimaarat sisal-

tavat runsasti suojaravintoaineita.

67

tai juurilla on merkitysta kuvattu kuvissa 26 ja 27 • 157.

ravinto- tai mausteaineena,

on

Nokkonen kasvaa puronvarsilehdoissa ymparistossa.

ja takapihoilla

se-

ka karjarakennusten

Se on parhaimmillaan

kevaal-

la, kun versot ovat 10 - 15 em pitkat. Nokkonen sisaltaa runsaasti vitamiineja ja kivennaisaineita. parem~i kuin pinaatti. 158. Keitettaessa nokkonen kypsyy noin viidessa minuutissa. joten se kannattaa kayttaa sopii pinaatin tavoin keittoihin, leivontaan, ohukaisiin, munakkaiSe on ravintoarvoltaan

Keitinveteen muhennoksiin, kastettuna. 159.

liukenee vitamiineja, kastikkeisiin,

muun ruoan liemena. Nokkonen siin ja vihannespihveihin.

Sita voi sailoa kuivattuna tai pa-

Jauhosavikka

kasvaa peltojen rikkaruohona koko maassa. on valkojauheinen pinta. Savikat ovat

Latvan nuorissa lehdissa ja niiden hankoihin kasvavissa tiheissa kukkanykeroissa hyvin A- ja C-vitamiinipitoisia. Siemenet kayvat leivontaan Niiden lehdet kaytetaan nok-

Kosten tapaan. Varret voidaan keittaa ja syoda parsan tavoin. jauhojen jatkeeksi, tai ne voidaan kayttaa lehtien kanssa muuhun ruokaan. 160. Kylamaltsa on yleinen tienvierustojen, pellonreunojen

ja rantojen kasvi. Se on 30 - 90 em korkea. Lehdet ovat ohuet, kaljut ja tummanvihreat. tapaan. 161. Voikukan lehdet kayvat salaatteihin ja muihin ruokiin kasvista voidaan valmistaa velleesimerkiksi siman valmistukJuurista saadaan paahtamalla kahKaytetaan nokkosen ja jauhosavikan

kuten pinaatin. Kokonaisesta ja, puuroja ja muhennosta. vinkorviketta, seen. 162. Leskenlehden

ja kukat kelpaavat

nuoret lehdet kelpaavat pinaatin ja kaalin Vanhemmat lehdet kayvat kuten kaalin. On lievasti myrkylli-

tavoin keittoihin ja muhennoksiin. kiehautettuna nen. kaaryleihin

68

Ncikkonen

Voikukka

Maitohorsma

Varo!

Osrnankaami

(juuriosa)

Kuva 27.

Esimerkkeja ravinto- ja maustekasveista.

69

Jarvikaisla Pihatahtirno

Kevatverso

Sananjalka

Kallioimarre

Mesiangervo

Kuva 28.

Esimerkkeja ravinto- ja maustekasveista.

70 163. Haitohorsma kasvaa metsaaukeilla, etenkin hakkuualueil-

la seka ahoilla ja pientareilla. sopivat hyvin teenvalmistukseen vaalla syomakelpoista kuivatusta sopii esimerkiksi 164. Osmankaami

Horsman nuoret kevatversot ja salaatteihin tai kaytettatai keitettyna. Horsman jauhoa, joka

vaksi kuten pinaatti. Kasvin maanalainen varsi on aikaisin kesellaisenaan juurakosta saadaan tarkkelyspitoista leipataikinan jatkeeksi. lieju- ja savipohjaisissa

kasvaa matalissa

lahdelmissa ja rantapoukamissa. Aikaisin kevaalla sen 20 - 30 em pitkat versot ovat kokonaan syotavia raakana tai keitettyna. Suurehkoa kasvia on alaosastaan kuorittava, jotta paastaan kasiksi verson valkeaan sisaosaan, jota voi paahtaa avotulellao Vihrea Syksylla tahka voidaan ennen avautumista syoda keitettyna. leipajauhojen jatkeeksi. kasvava heleanvihrea 1- 2 tai heti jaitten lahdon jalkeen juuret ja silmut kel-

paavat jauhettuna 165. metria Jarvikaisla

on rantavesissa

korkea ruoho, jonka ainoat lehdet ovat latvassa olevan suojussuomut. Se on yleinen maan etelaosissa. jauhettuna jauhojen jatkeeksi. itusilmut ovat syotavia ja

tahkylaryhman Syyskesalla

Kaislan juurakot kelpaavat hyvia sellaisenaankin. 166. Pihatahtimo

juurakoista puhkeavat

eli vesiheina on 10 - 40 em korkea koko

maassa yleinen peltorikkaruoho, jonka pienessa, valkoisessa kukassa on viisi teralehtea. Se kelpaa ruoaksi kokonaan, mutta on kaytettava ennen kukintaa. Kasvi leikataan hienoksi ja lisataan keittoihin, muhennoksiin mieto ja pinaattimainen. 167. ja salaatteihin. Sen maku on on C-vitamiinipitoinen. on osaksi syotava kasvi. Pihatahtimo

Sananjalka eli kuolleenkoura

Sen juurakko on noin yhden cm:n paksuinen ja usein neljakin metria pitka. Juurakosta voidaan valmistaa jauhoja tai paahtaa kahvinkorviketta. Karvas sivumaku haviaa keittamalla tai liottamalla. Kevaalla nuoret lehtisilmut on kaytettava ennen aukeamista. Ne keitetaan lievasti myrkyllinen. suolavedessa ja nautitaan kuten parsa. On

71

168.

Kallioimarre

kasvaa kallioilla ja kallioseinamilla

Ete-

la-Suomessa. erilaisten

Se on maultaan

imela, minka vuoksi se soveltuu Esimerkiksi mesiangervon teehen se sopii hyvin.

juomien makeuttamiseen.

tai maitohorsman 169.

lehdista valmistettuun

Mesiangervo on noin 1 - 1,5 metria korkea kasvi, joka ja kosteilla niityilla koko maassa. Sen ja soveltuvat parhaiten teen

kasvaa korpilehdoissa valmistukseen. 4 Pettu 170.

lehdet ovat alta valkokarvaisia

On lievasti myrkyllinen.

Petulla tarkoitetaan

mannyn nila- ja jalsikerrosta.

Pettua on otettu myos muista puista esimerkiksi haavasta. Kuusi ei pihkaisuuden 171. vuoksi ole kayttokelpoinen. saamiseksi vuoro-

Viiden MJ:n suuruisen energiamaaran

kaudessa olisi valmista pettua syotava 1,5 - 2 kg, joka vastaa noin viitta kiloa tuoretta pettua. Nain suuren pettumaaran syominen paivassa on vaikeata noksi. 172. Paras pettupuu on ohutkuorinen, oksaton ja suora manja vahingollista. Sen tahden pettu sopii vain muun ruoan lisaksi, mutta ei ainoaksi ravin-

ty. Petun irrottaminen Se tehdaan seuraavasti:

on helpointa kevaalla lumien sulettua.

Noin kuusi tuumaa paksu manty kaadetaan siten, etta suurin osa rungosta jaa tukipuiden varaan irti maasta. Oksat ja latva katkaistaan, Petkelella, jotta puuta on helppo pyoritella. tai kirveella kuoritaan ensin pois varoen samaljaaneet Karkeassa kuorinnassa kuorimaraudalla

ruskea kuoriaine ja kaarna huolellisesti la valkean nilan veistamista.

ruskeat osat vuollaan puukolla tarkoin pois. Mikali nila ja jalsi irtoavat helposti leikataan nilakerros rungon ympari poikki noin puolen metrin valein ja tehdaan syva viilto pituussuuntaan. jalsikerroksen puuta mukaan. irrottaminen kassa, se voidaan veistaa Viilusta aloitetaan nila- ja nylkemalla. Jos kerros on tiuirti varoen ottamasta varsinaista

72

Irrotetut levyt tai suikaleet pinotaan puhtaalle alustalle. viimeistely eli silpiminen suoritetaan siten, etta pettulevy kierretaan kapulan ymparille ja vuollaan siita teravalla puukolla ruskeat ja vihreat kohdat tarkasti pois vaha vahalta rullaa auki kiertaen. Jaljelle jaa puhtaan valkea nilakerros eli liina. Koska tuore liina sisaltaa haitallisia kasittely, jolla ne poistetaan. tamista tai keittamista. 173. Pettuliinan paahtaminen voidaan on ruoaksi valmistuksen tarkea aineita, tarvitaan esikaytetaan paah-

Esikasittelyna

vaihe. Jos liina paahdetaan makuisia. Paahtaminen loisteessa. Pintaan kohoavat Liina kuivuu, kapristyy 174. Haitalliset

huonosti, jauhoista tulee karvaansuorittaa uunissa tai tulen aineet raaputetaan puukolla poise

torvelle ja muuttuu punaruskeaksi.

aineet voidaan poistaa myos keittamalla 2 - 3 tuntia. Keitinvesi huolellisesti. hienoksi. Sen voi ensin silputai myllyttapaan, mieluimheitetaan

liinoja runsaassa vedessa pois ja pettu kuivatetaan 175.

Kuiva pettu hienonnetaan

ta kirveella ja jauhottaa tamalla. pettujauhot min niiden jatkeena.

silppu joko huhmareissa

kaytetaan. leipajauhojen

176.

Islanninjakalan

eli iso hirvenjakalan

sekovarsi on jopa seka reu-

10 em korkea, pensasmainen,

nahkea, alaosaltaan kapea, ylaliuskoittunut Kuivana jakala on ruskehtaon levinnyt yli Suomen.

osaltaan leveneva ja saannottomasti noiltaan jaykka- ja paksuripsinen. va ja kosteana vihrea. Viiden MJ:n energiamaaran

Islanninjakala

saamiseksi olisi islanninjakalaa

syotava noin 2,5 kg:a paivassa. 177. Esikasittely suoritetaan huuhtelu jakalahappojen poistamiseksi. johon tehdaan

Esikasittelyista

yleisimmin

on kaytetty emaskasittelya, ja kuivatus. Kasittely

liittyy keittaminen,

73

soodalla, potaskalla tai tuhkalla. Soodaa tai potaskaa kaytettaessa niista tehdaan 0,5 - 1 %:n liuos, johon jakalat upotetaan. Tuhkaa pannaan kasittelyveteen 200 g jakalakiloa kohti, esimerkiksi 10 kg jakalaa, 2 kg tuhkaa ja 100 1 vetta. Liuos sekoitetaan ja jakalat upotetaan painon avulla liuokseen. Jakalien annetaan olla emasliuoksessa 1 - 5 vuorokautta. Emaskasittelyn jalkeen jakalat valutetaan ja huuhdotaan vedessa, kuivataan ja jauhetaan. Ennen kuivattamista ja jauhamista on syyta keittaa jakalia kymmenen minuutin ajan vedessa. Jauhoja voidaan kayttaaleipaan, keittoihin kuten pettua.
178. Luonnossa yleisena olevaa poronjakalaa ei saa kayttaa ravinnoksi, koska se sisaltaa runsaasti haitallisia aineita.

6

Mahla 179. Kevaalla huhti-toukokuussa on mahdollista kerata talteen koivun mahlaa. Mahla on puhdas ja raikas janojuoma, joka sisaltaa pienia maaria sokeria ja hivenaineita. Mahlan keruu voi tapahtua joko katkaistusta oksantyngasta tai loveamalla parin sentin syvyinen reika rungon alaosaan. parhaimmillaan mahlaa saadaan jopa litra tunnissa taysikasvuisesta koivusta.

74
IIILUKU

LIHAN A

JA KALAN

SAILYTYS

JA VALMISTUS

SAILYTYSMENE'rELMAT
Yleista

180.

Lihan sailyttaminen

raakana lampimana vuodenaikana on Haju paljastaa yleensa ennen syontia on liha Valittomasti

pilaantumisvaaran syyta kuumentaa
181.

takia kyseenalaista. (vahintaan 70 astetta).

lihan kayttokelpoisuuden.

Keskeisimpia

lihan sailyvyyteen vaikuttavia toimenpitehty verenlasku, suolistus

teita ovat teurastuksen yhteydessa ja ruhon jaahdytys.
182.

Terveiden elainten vastustuskyky

elirninoi bakteerit ja

siksi niiden kudoksissa on vain vahan tai ei lainkaan bakteereja. Kun elain kuolee, sen puolustusmekanisrni tuhoutuu. Teurastushetkella tai valittomasti sita ennen kudoksiin tulleet bakteerit sailyvat hengissa
183.

ja voivat lisaantya nopeasti. bakteerit voivat paasta saas-

Sisaelimia poistettaessa

tuttamaan ruhon. Nain kay, jos suolet vioittuvat ja niiden sisaltoa paasee mahaonteloon tyoskenneltaessa tai ruhon pinnalle. Myos nyljettaon oltava tarkka. Kayessa ruhon pinta yleensa saastuu. Puutteellisissa oloissa teurastushygieniassa tettavien valineiden on oltava puhtaita ja hygienian hyva.
184.

Lihan sailyvyyteen

vaikuttaa elaimen kunto teurastustai uuvutettu, saadaan huoelain tai kaytettaessa

hetkella. Jos elain on kiihtynyt teurastamaan aikaisemmin

nosti sailyvaa lihaa. Tama tulee ottaa huomioon joudutaessa haavoittunut sellaista pyyntimenetelmaa, ti teurastuksen jossa kuolinkamppailu on pitka. saattaa olla bakteereja he-

Tallaisen elaimen lihan sisaosissa ta yleensa steriilia.

jalkeen. Vaikka liha on pintaa lukuun ottamat-

75

185. Mikali lihaa joudutaan sailyttamaan, teurastuksen jalkeen, ruhoa on riiputettava haittaelaimilta suojattuna viileassa paikassa. Talloin tapahtuu lihan raakakypsyminen. Liha mureutuu seka maku ja sailyvyys paranevat. Riiputtamiseen tarvittavaan aikaan vaikuttaa lampotila. Korkeassa lampotilassa raakakypsyminen tapahtuu nopeammin kuin alhaisessa. Liha on mureutunut, kun siina tuntuu raikas maitohapon haju ja pintaan jaa sormella painettaessa kuoppa, joka ei palaudu. Hirven liha mureutuu 2 - 4°:n lampotilassa noin viikossa.

Lihan pilaantuminen on joko bakteerien ja sienten aiheuttamaa, lihassa olevien entsyymien aiheuttamaa tai ilman hapen vaikutuksesta tapahtuvaa rasvojen harskiintymista. Naista ensin mainittu on huomioonotettavin, koska liha on otollinen kasvualusta mikrobeille. Niiden aiheuttama pilaantuminen nakyy erityisesti luun vieresta, pinnan varivirheena, rasvan eltaantumisena seka homekasvustona lihan pinnalla. Pinnalta homehtunut liha voidaan kayttaa ravinnoksi, jos se ei ole sisaosiltaan pilaantunutta. Homeiset kohdat poistetaan leikkaamalla.
186. 187. Lihan sailytysmenetelmien tarkoituksena on estaa pilaantumista aiheuttavien mikrobien kasvu hygieenisesti puutteellisissa oloissa. Tarkeimmat kenttakayttoon soveltuvat sailytysmenetelmat ovat kylmasailytys, kuumennus, suolaus, kuivaus ja savustus. 2 Kylmasailytys

Jaahdytyksella on lihan pilaantumisen estamiseksi keskeinen merkitys. Mita nopeammin ruho jaahtyy sita paremmin liha sailyy. Jos elainta ei kayteta ravinnoksi heti, ruho on ripustettava ensi tilassa viileaan ja kuivaan paikkaan.
188.

Hyvin ilmastoidussa ja varJolsassa paikassa riiputettuna hirven ruho sailyy 1 - 40 lampotilassa 2 - 3 viikkoa. Liha on riiputettava suurina kappaleina, silla ruhoa pilkottaessa lisaantyy bakteereille altis pinta.
189.

76 190. Jos ruhoa ei voida riiputtaa kokonaisena, on se paloiteltava. Lihapalat sailytetaan voipaperiin ja puhtaaseen paperiin kaarittyna viileassa paikassa. Kalan sailytyksessa voidaan soveltaa samaa periaatetta. 191. Viilea varasto voidaan rakentaa kaivamalla maakuoppa. Siihen on tehtava kansi seka puu- tai havuvuoraus. Viileytta voidaan lisata kastelemalla seinia tai seinan ja maakerroksen valiin eristeeksi pantua sammalta tai turvetta. Suoperaisessa maastossa maakuopan lampotila on 3 - 40 alempi kuin hiekassa. Suokuoppa on rakennettava seinamiltaan tukevaksi ja vesitiiviiksi, tai liha on pakattava vesitiiviisti. 192. Kovilla pakkasilla voidaan lihaa sailyttaa jaatyneena. Talloin mikrobien kasvu estyy. Jaadyttaminen ei kuitenkaan tee lihaa koskaan steriiliksi. Sulamisen jalkeen pilaantuminen on nopeampaa kuin tuoreella lihalla. 193. Peuranliha sailyy aIle -180:ssa 9 - 12 kuukautta. Naudanliha sailyy samoin lahes vuoden, kun varastointilampotila on noin -70:tta tai sita kylmempi. Janiksen liha on syomakelpoista 2 - 40:n lampotilassa noin viikon.

Tuore kala pilaantuu herkasti. pienet rasvaiset kalat sailyvat 4°:n lampotilassa noin yhden ja vaharasvaiset (silakka) noin yhdeksan vuorokautta. Isojen kalojen sailyvyys 40:ssa vaihtelee 6 - 20 vuorokauteen. Jaadyttaminen pidentaa kalan sailyvyytta. Kun kalaa kaytetaan ravinnoksi, se on huolellisesti aistinvaraisesti tarkastettava. Ennen kayttoa kala on kuumennettava.
194. 3

Kuu.ennus
195. Keittamalla voidaan lisata lihan sailyvyytta. Lihaa sailytettaessa on jalkisaastutus estettava mahdollisimman hyvin, koska pilaantumista aiheuttavat pieneliot kasvavat keitetyssa lihassa paremmin kuin raa'assa. Myos erilaiset ruokamyrkytyksia aiheuttavat bakteerit kasvavat hyvin keitetyssa lihassa, mikali sita ei sailyteta viileassa.

77 4 Suolaus 196. Lihaan lisatty suola sitoo veden, jolloin pieneliot eivat saa tarvitsemaansa kosteutta ja niiden lisaantyminen estyy. Eraat ruokamyrkytyksia aiheuttavat bakteerit voivat kuitenkin lisaantya jopa 10 - 15 %:n suolapitoisuuksissa. Taman vuoksi suolattavan lihan kasittelyssa on noudatettava huolellisuutta ja puhtautta. Suolaus saa olla hyvinkin voimakas, koska suola voidaan pesta pois ennen kayttoa. 197. Suolausastiaksi soveltuu tiivis puuastia, erilaiset lasi- ja muoviastiat seka myos tiivis muovipussi. Valineiden puuttuessa voidaan astia tehda tuoreesta tuohesta. 198. Suola hangataan tasaisesti lihan pintaan ja erityisen hyvin luitten viereen. Suuria palasia suolattaessa pistellaan veitsella tai teravalla puutikulla koloja, jotka taytetaan

suolaliuoksella. Kun liha on kasitelty perusteellisesti suolalla, se panna an suolausastiaan suurista paloista aloittaen. Jokaisen kerroksen valiin ripotellaan suolaa.
199. Lihojen annetaan suolautua 1 - 2 vuorokautta, minka jalkeen niiden paalle kaadetaan suolavesi. Suolaliuos valmistetaan lisaamalla karkeaa suolaa 200 - 240 g vesilitraa kohti. Suolattavien lihojen paalle asetetaan paino siten, etta lihapalat peittyvat suolaliuokseen. Jos suolavesi homehtuu, kaytetty liuos on ollut liian laimea. 200. Kalojen suolauksessa kaytetaan suolaa vuodenajan ja saan mukaan 1,4 - 3,0 kg kymmenta kalakiloa kohti, kesalla enemman ~uin talvella. Kala-astian pohjalle ripotellaan ensin ohut kerros suolaa. Ensimmainen kalakerros kalat halkaistuina, ladotaan lihapinnat ylospain ja toinen kerros taas lihapinnat alaspain. Kerrosten valiin pannaan aina suolaa. 201. Vuorokauden tai kahden kuluttua on kala-astiassa yleensa niin paljon kaloista irronnutta nestetta, etta kalat peittyvat. Mikali kalat eivat ole peittyneet, lisataan astiaan suolavetta. Taman jalkeen kalojen paalle pannaan painokansi.

78
Kala sailyy suolattuna lampotilassa
5

ja tynnyreihin pakattuna

noin lo:n

kuukausia.

Kuivaus 202. Kunlihan kosteus on aIle kymmenen prosenttia, mikrobi-

en kasvu estyy. Kuivauksella liha mahtuu pienempaan re liha. 203.

saavutetaan muihin sailontamenesisaltava

telmiin verrattuna kaksi etua. Saman energiamaaran

tilaan, ja se painaa vahemman kuin tuo-

Liha voidaan kuivata pakkasessa. Soveliain jolloin ilman suhteellinen

vuodenaika Keittamal-

on kevattalvi,

kosteus on vahainen liha sailyy Lihan on oltava

Talloin liha kuivuu muutamassa la voidaan lihan kuivumista useista kuukausista pieniksi 204.

viikossa sailyvaksi.

nopeuttaa. Kuivattu kuiva.

vuosiin kuivassa paikassa.

lohkottu ja sisaosiltaankin

Liha voidaan lisaksi kuivata tulella esimerkiksi

nuoti-

on loimussa. Sopivia kuivauspaikkoja tettava teltta. 205. Kalojen kuivauksessa

ovat myos sauna ja lammi-

noudatetaan

samoja periaatteita.

Kaloihin voidaan lisata vahan suolaa. Suuret kalat on leikattava ohuiksi suikaleiksi keen sita sailytetaan taan kosteutta 206. ennen kuivausta. Kala pidetaan kuivaTaman jaltai se pakaviileassa paikassa pakkaukseen. uksessa, kunnes se on tullut kovaksi ja kuivaksi. kuivassa lapaisemattomaan

Kuivattu kala voidaan

jauhaa jauhoiksi, ja se on kaytKuivattu kala sailyy oikein Esimerkkeja kuivausta-

tokelpoista varastoituna

leivissa ja keitoissa.

vuoden. Kuivattu kala ei ole valmista ruokaa ja raakana on valtettava.

sen nauttimista

voista on kuvassa 29. 6 Savustus 207. Savustuksen sailyvyytta parantava vaikutus perustuu kemikaalien

kuivumiseen,

kuumentamiseen

ja savun sisaltamien

79 mikrobeja tappavaan vaikutukseen. Savustuksen ja menetelmaa kanssa. sailyvyytta li-

saava vaikutus on lyhytaikainen,

tulee kayttaa

vain yhdessa muiden sailytystapojen 208.

Savustus yhdessa suolauksen kanssa on hyva keino lihan parantamiseksi. Lisaksi siihen tulee miellyttava savusta jaa pihkan maku. siten, soveltuu parhaiten leppa, mutta myos kata-

sailyvyyden

aromi. Savustukseen

jaa voidaan kayttaa. Havupuiden 209. Savustettava suolattu

liha ripustetaan tynnyriin

etta se saa vapaasti roikkua sa. Kinkut savustuvat

ilmassa. Lihojen alIa oleva tuli liha savustuu lyhyessa ajaslihapalat Kosteassa 6 ja

saa ainoastaan kytea. Tynnyrissa

2 - 3 paivassa ja pienemmat

- 8 tunnissa. Suolattu ja savustettu liha sailyy viileassa kuivassa paikassa useita viikkoja, jopa kuukausia. se pehmenee 210. ja harskiintyy melko nopeasti.

Kalaa savustetaan

samojen periaatteiden mukaan

kuin li2 (200 9

haa. Savustettavien

kalojen

annetaan suolaantua koon mukaan noin 20 %n suolaliuoksessa useita

- 4 tuntia ennen savustusta, kertoja. 211. Savustusuuni voidaan

suolaa/l I Yetta). Samaa suolaliuosta voidan kayttaa

tehda tynnyrista tai puulaatikostai kaminaa voidaan kaytpohjalle lastuja ja niiden ylakivien varaan nuotion paalle.

sa. Myos tiiviskantista taa savustusastiana puolelle savustettava

peltipurkkia

panemalla

liha tai kala. Taman jalkeen astia sulesitetty kuvassa 29.

jetaan ja asetetaan esimerkiksi Esimerkkeja 7 Muut menetelmat 212. Lihan sailyvyytta savustustavoista

voidaan lisata upottamalla

liha esi-

merkiksi 213.

puolukan tai muiden hapollisten marjojen

survokseen.

Liha sailyy parhaiten

pitamalla elain hengissa kaytto-

paivaan asti. Tama sopii erityisesti kaloille. 214. Sumputuksessa kalan kunto ja veden ominaisuudet kuten

80

Pidii tulta
useita

tunteja.

Teline Iihan ja kalan kuivaukseen.

Kala kiiiiriliiiin puun lehliin ja miirkiin sammaliin. Annelaan muhia yon yli.

Tuoreesta puusta tehly halsleri.

Pelliastla

ijiW, ..O
Viiksilangasla
Paistiuuni

Pohjalla leppalasluja, kalajia.

kivisliija savesta

T

./-~~;c~~~

Paislamisen alkaessa sul[etaan hormi ja suuosa.

Kuumenna ensin kivel ja puhdisla uunin pohja tuhkasta,

Kuva

29.

Esimerkkeja

kuivaus-

ja savustustavoista.

81

lampotila ja happi ovat tarkeita. Sumpun koko ei ole merkitseva, jos vesi on virtaavaa.
215. Ongittu kala sailyy sumpussa hyvin, mutta verkkokala huonosti. Yleissaanto on, etta vain taysin uimaan pystyva kala voidaan sumputtaa. Kalan huolellinen kasittely on tarkeata. Kala sailyy noin viikon samassa vedessa, josta se on pyydetty.

B

RUOANVALMISTUS Ruoka on valmistettava mahdollisimman puhtaasti. Erityisesti on muistettava, etta liha- ja kalaruoat pitaa valmistaa taysin kypsiksi. Talloin raaka-aineessa olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
216.

on nopein ruoanvalmistusmenetelma. Se soveltuu kaikkeen luonnonmuonan kypsentamiseen. Keitettaessa ravintoaineita siirtyy keitinliemeen, joka voidaan kayttaa ravinnoksi sellaisenaan tai lisaamalla siihen muuta muonaa.
217. Keittaminen 218. Hauduttaminen on aikaavieva tapa kypsentaa riistaa ja kalaa. Hauduttamisessa noin puolen metrin syvyinen kuoppa pohjustetaan tasakokoisilla kivilla. Kuopassa pidetaan tulta suurehkon hiilloksen aikaansaamiseksi. Ruoka-aine kaaritaan paksuun kasvien lehtikerrokseen ja pannaan hiillokselle. Hiillos peitetaan sammalilla tai maalla. Ruoka-aine saa hautua useita tunteja. 219. Lihan tai kalan paistaminen on keittamisen vaihtoehto. Ruoka voidaan paistaa pakin kannessa avotulella tai hiilloskivien paalla sellaisenaan. Grillattaessa kypsyminen tapahtuu sateilylammolla. Kala tai liha hiillostetaan joko suoraan nuotion hiilloksella tai kasvien lehtiin kaarittyna. 220. Liitteessa 2 on ohjeita ruoanvalmistustavoista ja -menetelmista. Ohjeet on laadittu yhdelle miehelle, ellei toisin mainita. Tilavuusmittoina on kaytetty pakkia (1,5 1), pakin kantta (0,5 1) ja lusikkahaarukkaa (ruokalusikallinen).

6

83

LIITE MIIARAT VUOROKAUDESSA ERI RAVINTOAINEIDEN PI HvAN ENERGIAN (5 MJ) SAAMISEKSI RAVINTOAINE
1• liha hirvi poro rusakko met so teeri pyy riekko lokin munat ahven ankerias hauki kuha lahna lohi muikku siika silakka puolukka mustikka karpalo suomuurain vadelma ahomansikka mustaherukka punaherukka pihlaja tyrni ruusut pahkinii herkkusieni herkkutatt i voitatti keltavahvero haaparousku voikukanlehdet koivunlehdet nokkonen pinaatti vehka raate lumme ulpukka kesiikuun pettu syyskuun pettu islanninjakiila

1

ElINTOIMINNAT MAARA
1,0 1,0 0,6 0,8 1 ,1 1,1 0,8 0,8 kg

YllA-

" " "
" "

" "

2. Kala

1,35 kg 0,32 1,30 1,67 1 ,12 0,56 1 ,21 1,00 1,14 2,4 2,0 2,4 2,4 2,4 3,0 2,0 2,3 1,2 1,2 0,3 0,2 4,8 3,5 4,8 5,2 4,6 2,6 1,1 2,4 7,5 kg

J. Harjat

"

" "
kg

4. Sienet

"
"

" "
kg

5. Lehdet

" " "

6. luurakot

0,42 kg 0,51 " 1,0 " 0,64 " 1,5 2,0 2,6 kg

7. Pettu 8. likili

"

kg

84 LIITE 2 RUOANVALMI5TU50HJEITA RUOKA-AINE RUOANVALMI5TU5 MAARII MAA5ELKIIRANKAI515TA 1. Puhdistettu lintua paloitellaan pieniksi paloiksi. Kivipiirasta poistetaan kalvo, halkaistaan ja huuhdellaan. 2. Lihapalat, huuhdeltu kivipiira, maksa ja sydan pannaan pakkiin ja lisataan yetta, niin etta palat peittyvat. Maustetaan suolalla (1/3 rkl - 1/2 pakillista vetta), katajanmarjoilla ja kuusenhavui 11a. 3. Keitetaan hiljalleen ja tarvittaessa lisataan vet t a, Lintu on kypsaa, kun liha irtoaa luista (kypsymisaika on noin 1-3 tuntia).
lao )

VALMI5TU5

1.1 Keitetty lintu (janis) Lintu tai janis Vetta 5uolaa Katajanmarjoja Katajanoksia tai kuusenhavuja 1 kpl 1/3 rkl 5-10 kpl pieni oksa

(Janis voidaan valmistaa samalla taval-

1.2 lihakeitto

Metsanriistaa (kylki, rinta, kuve luineen tai pienet linnut kokonaisina) Vetta 5uolaa Katajanmarjoja Kuusenhavuja (keittojuureksia, jos on) Perunasosehiutaleita (perunoita, jos on)

1/2 pakillista

1. Metsanriista paloiksi.

paloitellaan

pieniksi

3/4 pakillista 1/3 rkl 5-10 kpl pieni oksa 2 rkl

2. Palat pannaan pakkiin ja lisataan vesi, suola, katajanmarjat ja kuusenhavut. Keitetaan hiljalleen, yetta lisataan tarvittaessa. 3. Liha on kypsaa, kun luut irtoavat. (Kypsymisaika riistasta riippuen noin 2-3 tuntia.) Katajanmarjat ja kuusenhavut poistetaan ja liemeen listaan hyvin sekoittaen perunasosehiutaleet, jotka saavat hetken turvota. 1. Lintu pUhdistetaan ja hierotaan sisalta suolalla (lisamausteina voidaan kayttaa katajanmarjoja tai -oksia tai linnun sisaelimet). 2. Linnun lapi tyonnetaan tukevahko keppi (linnun jalat voidaan sitoa viiksilangalla, jolloin mausteet pysyvat varmemmin sisalla). Keppi lintuineen asetetaan kahden molemmin puolin nuotiota asetetun haarakepin varaan noin 80 em korkeuteen nuotion ylapuolelle.

(5 kp l )

1.3 Paistettu lintu Lintu tai janis 5uolaa Katajanmarjoja Katajanoksia

2:11e 1 kpl 1/3 rkl 5-10 kpl

85

RUOKA-AINE

MililRiI

VALMISTUS 3. Lintua on kaanneltava usein, jotta se kypsyy tasaisesti. Nuotiossa on 01tava hyva hiillos koko ajan, Lintu on kypsaa, kun koivet rupeavat irtoamaan luista. (Kypsymisaika on noin 2-3 tuntia.)

1.4 Hiilloksella paistettu lintu Lintu tai janis Suolaa Katajanoksia

2:11e

1 kpl 1/3 rkl

1. Lintu pUhdistetaan ja hierotaan sisalta suolalla. Sisaan pannaan sisaelimet ja runsaasti pienia katajanoksia. 2. Lintu kaaritaan tiukkaan pakettiin, tuoreisiin, kostutettuihin kasvien lehtiin ja "paketti" pannaan hiillokselle, joka pe i t et aan, 3. Kypsymisaika on noin 3-5 tuntia. Kypsyytta kokeillaan teroitetulla tikulla kaaron lapi.

2

RUOANVALMISTUS

KALOISTA 1. Kala perataan ja paloitellaan ja palat pannaan lampimaan suolalla ja katajanmarjoilla maustettuun veteen kiehumaan. 2. Kala on kypsaa, kun evat irtoavat helposti. 1. Kalat keitetaan (ks ohje 2.1 keitetty kala). (Osmankaamin tai kaislan vartta kaytettaessa varsi pannaan kiehumaan pienina paloina yhta aikaa kalojen kanssa. Perunat ja juurekset laitetaan kattilaan yhtaaikaa veden kanssa.) 2. Perunasosehiutaleet sekoitetaan valmiin kiehuvan kalaliemen joukkoon, jossa ne saavat turvota. Kalalienta ei keiteta perunasosehiutaleiden lisaamisen jalkeen. 1. Kalasta poistetaan kala huuhdotaan. sisalmykset ja

2.1 Keitetty kala Kalaa Vetta Suolaa Katajanmarjoja 1/2 pakillista 1/2 " 1/3 rkl 5 kpl

2.2 Kalakeitto Kalaa Vetta Suolaa Katajanmarjoja Perunasosehiutaleita tai osmankaamin tai kaislan vartta (perunoita tai muita juureksia, jos on) 1/2 pakillista 1/2 " 1/3 rkl 5 kpl 2 rkl

2.3 Paistettu kala Pienia kaloja: ahventa, sarkea, lahnaa tms. Suolaa

1 annos = pakin kannellinen

2. Kalat voidaan paistaa tikussa avotulelIa tai panna nuotion vieressa kuumenneille kiville. Kaloja taytyy valilla kaannella. 3. Kalat ovat kypsia, kun selkaevat irtoavat helposti. Maustetaan kypsina.

86

ROOKA-AINE

MAARti.
1-4 annosta 1 kpl 1/3 rkl 1. Kalasta pyyhitaan lima paperilla suomusteta eika avata). (ei

2.4 vartaassa kypsytetty kala Iso kala: hauki , lahna tai kuha Suolaa

2. Kala sidotaan kokonaisena viiksilangalla keppiin.

3. Kypsennetaan vartaassa noin 60-70 em nuotion ylapuolella. Varrasta kaanellaan usein. Kala on kypsaa, kun selklieva irtoaa helposti. (Kalan on oltava lapeensa kypsa.) Maustetaan suolalla.

2.5 Kokonaisena tai selaJdreinii paistettu kala Kalaa: lahna, ahven, siika tai kuha Suolaa Katajanoksia

1-4 annosta

1. Lahnasta poistetaan sisiUmykset (ei suomusteta) ja kala huuhdotaan.
2. Lahnan sisaan hierotaan suolaa ja taytetaan pienilla katajanoksilla. (Muu kala halkaistaan ja selkaruoto voidaan poistaa = selB.ke (Kuva 9) ja hierotaan selB.kkeet suolalla.)

1 kpl hauki,

1/3 rkl

3. Lahna tai kalan selB.kkeet naulataan puunauloilla tai sidotaan viiksilangalla lautaan tai paksuun keppiin. Latxlan toinen paa teroitetaan ja lyOdaan viistosti nuotion yll:i.puolelle noin 50 em:n paB.hanliekeista. 4. Kalan kypsyminenon hidasta. Tulen liekki ei saa olla suuri, ettei kalan pinta pala. Kalan kypsyytta kokeillaan teroitetulla tikulla. 2.6 Hiillaksessa kypsytetty kala Iso kala: hauki tai lahna Suolaa Katajanoksia noin 4 annosta
1 kp1

1. Kalasta poistetaan sisiUmykset ja kidukset (ei suomusteta) ja kala huuhdotaan. 2. Kalan sisaan hierotaan 1/2 rkl suolaa ja taytetaan pienilla katajanoksilla. 3. Kala kaB.ritaan tiukkaan pakettiin, tuoreisiin, kostutettuihin kasvien lehtiin ja "paketti" pannaan noin 40 em:n syvyiseen maakuoppaantehdyn nuotion hiillokselle ja peitetaan. 4. Kalan kypsymisaika on noin 60-70 min kalan koosta riippuen.
~'!o KI.1Il suolaa ei g!e k~ettavissa, .on eaullista kypsentaa kala perkaamatromana.

1/2 rkl

87

~R~UO~K~A~-A~I~N=E 2.7 Hiillostettu Kalaa Suolaa kala

~M~~~~R~~ 1 annos = 1/2 pakillista

~V~Al~M~I~S~TU~S~ 1. Kalat perataan: Pienet kalat hiillostetaan kokonaisina, isot paloitellaan. 2. Paistetaan suoraan hiilloksella 24:n esittamalla tavalla. 3. Kalat maustetaan suolalla. sisalmykset ja

__

kuva

2.8 Savustettu

kala

1 annos = 1/2 pakillista

1. Kalasta poistetaan kala huuhdotaan.

lahna (ahven, made ym) Suolaa 1/2-1 rkl Katajanoksia lepan lastuja

2. Kalaan hierotaan 1/2-1 rkl suolaa, joka saa imeytya noin tunnin. 3. Kannellisen astian pohjalle pannaan vahan katajaa ja runsaasti kuivia Iepan lastuja. Suolattu kala pannaan katajien paalle ja astia peitetaan kannella. 4. Astia pannaan nuotioon kivien paalIe. Kalojen kypsyytta kokeillaan noin 30-60 min kuluttua. (Savustusastiana voidaan kayttaa esimerkiksi tyhjaa kurkkupurkkia. Pienet kalat voi savustaa pakissa, kannen saa tiiviisti kiinni.)

3

RUOANVAlMISTUS

MUUSTA El~INKUNNASTA 1. Muna panna an kiehuvaan veteen. Yetta on oltava niin paljon, etta muna peittyy. Keitetaan varovaisesti, jotta muna pysyy ehjana. 2. Kypsymisaika on munan koosta rllppuen 5-10 min. (lokin muna noin 30 min.)

3.1 Keitetty.una Kanan, sorsan, lokin, variksen tai rastaan munia Yetta

3.2 Paistettu .una Kanan, sorsan, lokin tai rastaan munia Suolaa (rasvaa)

1. Pakin kanteen pannaan rasvaa (jos on) ja muna rikotaan siihen ja paistetaan tai 2. Pakin kannen pohjalle pannaan noin cm:n kerros nokkosen lehtia, kuumennetaan ja paalle rikotaan muna. Paistetaan miedossa lammossa 5-10 min, kunnes keltuainen ja valkuainen hyytyvat. Maustetaan suolalla.

88

lU>KA-AINE

VALMISTUS 1. Ravut, simpukat tai katkat pannaan elivinli kiehuvaan suolalla maustettuun veteen.

3.3 Keitetyt rCMlt (sillpukat, kotilot, katkat) Rapuja, simpukoita tai katkoja Vettli Suolaa 3.4 verioblJkkaat Hirven verta Vettii tai maitoa, Munaa (jos on) Rllisjauhoja (tai ohrajauhoja Rasvaa Suolaa Si~ia, jos on
4 ROO1INVAIMISTlE jos on

2. Kypsymisaika on ooin 5-15 min. (Rapujen kuori tulee punaiseksi kypsyessaan). 1. Veri siiviloidaan ja vispiloidaan. Vesi tai maito seka jauhot lisataan hyvin sekoittaen. Taikina saa turvota.
2. Kuorittu hieoonnettu sipuli ruskistetaan rasvassa ja lisataan jaahtyneena taikinaan, sCllOinmuna ja seos maustetaan suolalla.

1/2 pakin kannellista 1/2
1 kpl

"

8 rkl 1/2 rkl 1/2 KASVEISTA

3. Taikinasta paistetaan rasvassa pakin kannessa pienia ohukaisia.

4.1 Sienikeitto./Buhenms Sienia (keitettyja) Instantvellijauhetta tai lihaliernijauhetta vetta pakin kannellinen 3/5 rkl muhenookseen 1 rkl 1/2 pakillista

1. Instantvellijauhe tai lihaliernijauhe sekoitetaan kiehuvaan veteen. 2. Keitetyt sienet lisataan joukkoon ja seos saa kiehahtaa. (Lihaliemessa sienia voi keittaa ooin 15 min, jolloin sienista tulee enemman makua liemeen.) 3. Maku tarkistetaan ja tarvittaessa lisataan suolaa. (HUOOII Lihaliernijauhe on suolaista.) (Sienimuhennos valmistetaan kuten sienikeitto instantvellijauheeseen. Vellijauhetta kliyetiian 5 rkl - 1/2 pakillista vetta.)

4.2 Paistetut
I

sienet
I

Keitettavia (rouskuja) Vetta Suolaa (rasvaa)

sienia

pakillinen 1/3 rkl

1. Sienet puhdistetaan huulxlotaan.

ja sen jalkeen

2. Sienet kiehautetaan pakissa (5 min) ja vesi kaadetaan poi.s, Sienet puristellaan kuivaksi. 3. Keitetyt sienet paistetaan rasvassa (jos on) pakin kannessa ja maustetaan suolalla.

89

RUOKA-AINE
II

MAARil
pakillinen 1/3 rkl

VALMISTUS
II

Tuoreita siema (kanttarelleja, tatteja) Suolaa (rasvaa) 4.3 Tee

1. Puhdistetut, huuhdotut tuoreet sienet pannaan sellaisenaan pakin kanteen nuotiolle, nesteen annetaan haihtua. 2. Lisataan rasvaa (jos on) ja rukistetaan kevyesti. (Maustetaan suolalla.)

I

Kuusen havuja tai mesiangervon-, vadelman-, herukoiden- tai maitohorsman lehtia tai kanervan oksia
II

kourallinen

1. Kiehautetaan pakillinen Yetta, johon lisataan kourallinen teeainesta. 2. Teeta haudutetaan saa keittiiii.
II

noin 20 min. Ei

Mesiangervon lehtia Kallioimarteen juurta Vetta

kourallinen 2 rkl pakillinen

1. Valmistetaan kuten edellinen ja maustetaan kallioimarteen juurella. 2. Kallioimarteen juuri pUhdistetaan ja leikataan ohuiksi viipaleiksi. Viipaleet lisiitaiinteehen ja haudutetaan mesiangervon lehtien kera 20 min. 1. Liha keitetaan kypsaksi ja kypsat lihapalat otetaan pois liemesta. 2. Kuuman liemen joukkoon sekoitetaan 1/2 pussillista vasikanlihakeittoa ja keitetaan pussissa olevan ohjeen mukaisest 1. 3. Lihasta poistetaan luut ja lihapalat lisataan keittoon, kuumennetaan ja maku tarkistetaan.

4.4 Vasikanlihakeitto Metsariistan keitinLient a Vasikanlihakeittoa Metsanriistaa 1/2 pakillista 1/2 pussia pakin kannellinen

4.5 Sieniperunasosekeitto Keitettyja sienia pakin kannellinen 1/2 pakillista 5 rkl 1/3 rkl

1. Kiehuvan veden joukkoon sekoitetaan perunasosehiutaleet ja keitetyt sienet. 2. Annetaan hautua hetken ja maustetaan.

Vetta Perunasosehiutaleita Suolaa 4.6 Marjakeitto Marjoja Vetta Marjakeittojauhetta

pakin kannellinen 1/2 pakillista 2-4 rkl

1. Marjoja keitetaan vedessa, kunnes ne rikkoutuvat. 2. Kuumaan liemeen sekoitetaan marjakeittojauhetta. 2-4 rkl

Keitto saa jaahtya, jolloin liemi saostuu.

90

RUOKA-AINE 4.7 Marjapuuro Marjoja Yetta Instantvellijauhetta Marjakeittojauhetta

MMRII

VALMISTUS
1. Marjoja keitetaan vedessa, kunnes ne rikkoutuvat.

pakin kannellinen 1/2 pakillista 1/2 pussia 3 rkl

2. Liemeen sekoitetaan marjakeittojauhetta (mausteeksi) ja instantvellijauhetta. Puuro kiehautetaan ja annetaan hautua hetken. Hieman jaahtyneena puuro saostuu.
1. Lehdet huuhdotaan.

4.8 Kasvismuhennos

Nokkosen, voikukan, jauhosavikon tai maitohorsman lehtia
Inst ant ve l Li a

pakillinen 1/2 pussia 1/2 pakillista

(Voikukan lehdista poistetaan paksu keskiruoto.) 2. Lehdet kiehautetaan vahaisessa vesimaarassa, vesi kaadetaan pois. 3. Lehdet hienonnetaan puukolla.

Yetta (Suolaa)

4. Puoleen pakilliseen kiehuvaa yetta sekoitetaan instantvellijauhe ja hienonnetut lehdet. Velli saa kiehahtaa. Tarvittaessa maustetaan suolalla.

1111111111111111111111111111111111111111 0035/5

Kirjasto 03 LUMO

PE

Luonnonmuonaohje (Lumo) Puolustusvoimien kebittamlskeskus

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful