Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Kääntänyt, muokannut ja koostanut Tero Stjernstoft versio 2000

Hyvät asiat tulevat pienissä ryhmissä!

Esipuhe
Tämä vihko pitää sisällään pienryhmäohjaajan peruskurssin. Vihko ei ole sidottu mihinkään materiaaliin, vaan sisältää ryhmän ohjaamisen kannalta tärkeimmät asiat. Kurssin alussa kukin saa kertoa itsestään ja kurssia koskevista odotuksistaan. Kerrotaan myös siitä, mitkä ovat kokemuksemme ryhmätoiminnasta tähän mennessä. • • Mikä sai sinut lähtemään tälle kurssille? Miten olet tullut vedetyksi mukaan seurakunnan toimintaan?

Huomaa! Tämä opas on tehty alunperin soluseurakuntia varten. Tämän takia ohjeita ei voi kaikilta osin käyttää perinteisessä seurakuntamallissa, vaan soveltamista tarvitaan. Opas löytyy myös Internetin osoitteesta http://home.bip.net/solu.web Tätä vihkoa valmistettaessa on käytetty seuraa materiaalia lähteenä: 1. David Weidlich, Fair Oaksin presbyteerinen kirkko, 11427 Fair Oaks Blvd, Fair Oaks, CA 95628 (Löytyy myös Internetin osoitteesta http://www.fopc.org/info/training.html) 2. Seppo Niemeläinen: Missioryhmän ohjaajakoulutus, Peruskurssi 3. PIeNRYHMÄT Saalemissa, Koulutuspäivät 23-24/8 1997 4. Minustako (solun)johtaja?, Marjut Kaukolahti Haluaisin erityisesti kiittää Jokke Loimen apua tätä manuaalia tehdessä. Tätä opasta päivitetään jatkuvasti!

Tero Stjernstoft

2

Sisältö
Johdanto
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Yksilön kuusi tarvetta Mikä on pienryhmä? Kahdeksan teologista oletusta pienryhmistä Kristityn pienryhmän neljä päämäärää Tasapainoisen ja säännöllisesti kokoontuvan ryhmän työjärjestys Mikä on yhteys? Kommunikaation viisi tasoa Kuinka rakentaa todellinen yhteys? Rukoilu pienryhmässä Ryhmän dynamiikkaa Ryhmän jäsenet Ylistys pienryhmissä Tehokas opettaminen Raamattumateriaalin käyttö pienryhmässä Kysymykset keskustelun ohjaamisen apuvälineenä Kuinka opimme ja kasvamme uskovaisina? Raamattukeskustelun taito Ryhmätilanteen ohjaaminen Ohjaajan tarkistuslista Ryhmätyöskentelyn arviointi K.A.S.V.A: Ryhmät maailmaa tavoittamassa Tyhjä tuoli Operaatio ”tyhjä tuoli” Tehokkaan pienryhmänjohtajan ominaisuudet Solunjohtajan tehtävät Neljä johtamistyyliä Pienryhmän aloittaminen tyhjästä Seitsemän askelta aloittaa ryhmä Harjoituksia Ryhmätöitä Päiväkirja

1. Yhteyden rakentaminen

2. Jumalan palvonta 3. Jumalan Sanan opiskelu

4. Evankeliointi ja suuntautuminen ulospäin

5. Kaikki alkaa johtajuudesta

6. Liitteet

3

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Johdanto
Yksilön kuusi tarvetta pienryhmässä
-Mielipidetutkimus • Uskoa että elämä on mielekästä ja sillä on tarkoitus. • Saada kokea yhteyttä ja uusia, syviä ihmissuhteita. • Kokea arvostusta ja kunnioitusta. • Saada keskustella ja tulla kuulluksi. • Tuntea ja kokea kasvua uskossa. • Saada käytännön apua kypsyäkseen uskossa aikuiseksi. Kaikki nämä tarpeet voidaan kohdata pienryhmässä! (Lähde: Rev. Dale Galloway, Small Group Seminar, Charles E. Fuller Institute.)

Mikä on pienryhmä?
"Kristitty pienryhmä on tavoitteellinen kokoontuminen kasvotusten, jossa 3-12 henkilöä tapaavat säännöllisesti ennalta sovitusti yleisenä tavoitteenaan tutkia mahdollisuuksia ja kasvaa yltäkylläiseen elämään Kristuksessa. " - Roberta Hestenes, Eastern Baptist College

Miksi kokoonnumme pienryhmissä?
1. Alkukirkosta saatu malli sisältää toimintaa sekä suurissa että pienissä ryhmissä. Ap. t. 2:42-47 "Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat."

4

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Nimeä kaikki mitä nämä alkukirkon ihmiset tekivät: Montako näistä asioista voidaan saavuttaa ihmisillä jotka kokoontuvat jumalanpalvelukseen kerran viikossa? Täyttäkää ” Raamattutehtävä ”- ryhmätyö Liitteestä! Ap. t. 5:42 "Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias." 2. Suuressa, kasvavassa seurakunnassa pienryhmät ovat ensisijaisen tärkeitä ihmissuhteiden luomiselle, joita he tarvitsevat pystyäkseen kasvamaan Kristuksessa. Pienryhmät eivät ole kirkko. Ne eivät korvaa yhteisiä jumalanpalveluksia, mutta ne ovat tärkeä osa seurakuntaa. Tapaamme yhdessä ylistyksessä ja Jumalan Sanan julistuksessa. Sitten tapamme pienryhmissä auttaaksemme toisiamme päästäksemme soveltamaan Jumalan Sanaa.

Sopivatko pienryhmät seurakuntiin?
Jumalanpalvelusten rooli Jumalanpalvelukset ovat tarpeellisia jotta suuret joukot pääsevät osallistumaan ylistykseen, opetukseen ja rukoukseen. Pienryhmien rooli Pienryhmät mahdollistavat yhteyden luomisen ryhmän osaanottajien ja muun seurakunnan välille. Raamatulliset ohjeet ovat sellaisessa yhteydessä että ne voi helposti soveltaa kristityn jokapäiväiseen käytännön elämään välittämisenä, rukouksena ja toisten kannustamisena. Tällaiset ryhmät yleensä tapaavat kodeissa jolloin tapaamisista ei tule liian virallisia ja kasvokontaktin saanti helpottuu. Meillä voi olla vain yksi kirkkorakennus, mutta pienryhmiä voi olla niin monta kuin jäsenillä on koteja. Aikuisten raamattupiirien rooli Aikuisten raamattupiirit tarjoavat asiantuntijan ohjausta tarvitulle alueelle. On olemassa paljon raamattutunteja ja oppisarjoja jotka soveltuvat tällaiseen luokkahuone kokoontumiseen. Nämä ryhmät kokoontuvat yleensä kirkolla ja ovat siten rajoitettuja kirkon puitteisiin.

Kahdeksan teologista oletusta pienryhmistä
1. Sinut on luotu Jumalan kuvaksi ja sinulle on annettu suuria voimavaroja. 2. Sinun ominaisuutesi ilmenevät parhaiten Jeesuksessa Kristuksessa uskovien yhteyden kannustavassa ilmapiirissä. 3. Jotta uskovien yhteydestä tulisi todella kantava, teidän tulee tuntea toisenne perusteellisesti...ja se vaatii aikaa, vaivaa ja yhteistä sitoutumista elämään yhdessä. 4. Henkilökohtainen kasvu alkaa sisäisestä muutoksesta—kun vastaat Jumalan kutsuun ja annat hänen alkaa uudistamaan sinua. 5. Pyhä Henki on varustanut sinut hengellisillä lahjoilla palvellaksesi toisia—sinun pienryhmässäsi ja sen kautta laajemmalti koko seurakuntaan. 6. Raamattu on elävä kuvaus Jumalan vapauttavasta toiminnasta ja siksi paras opas tuntemaan Hänen tahtoonsa sinun elämässäsi. 7. Hengellinen eheys sisältää sinun koko olemuksesi–tunteesi, ihmissuhteesi, arvomaailmasi ja elämäntyylisi. 8. Kiitos nousee luonnollisesti ja spontaanisti kun vapaudut uskovien yhteyden kannustavassa ilmapiirissä näkemään ja kokemaan sitä kaunista persoonaa joka sinä olet Kristuksessa. (Lähde: Lyman Coleman)

5

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Jeesuksen seuraajina
Jeesuksella oli julkisen toimintansa aikana suuri joukko seuraajia. 12 opetuslasta seurasivat Jeesusta kaikkialle. Oli 70 opetuslapsen laajempi joukko. Hekin seurasivat Jeesusta. Vielä oli niitä, jotka ensin katselivat etäältä, tulivat vähitellen lähemmäksi ja tunnustautuivat lopulta hänen seuraajikseen. Jeesuksen seuraaminen ei aina ollut helppoa. Se merkitsi leimautumista, vihatuksi tulemista. Mutta samalla se merkitsi uskon kasvua Jeesukseen ja vastuun ottamista hänen seuraamisestaan. Pienryhmä opettaa ja auttaa Jeesuksen seuraajaksi kasvamisessa. Opimme ryhmässä keskinäistä avoimuutta, yhdessä rukoilemista ja saamme lisää tietoa ja neuvoja uskon kysymyksistä. Tämä rohkaisee meitä vastuuseen oman uskonelämän hoitamisesta. Meistä kasvaa näin itsenäisiä, toiset huomioon ottavia ja Jeesusta rakastavia seurakunnan jäseniä. Opimme myös kantamaan vastuuta yhteisistä asioista ja tehtävistä, joita ryhmän osalle on tullut. Tehtäviä pyritään jakamaan ryhmäläisten taipumusten ja lahjojen mukaan - yhteisvastuullisesti. Tässäkin voimme noudattaa Jeesuksen opetussuunnitelrnaa (katso Luuk. 8-10): • esimerkki • tehtävät • jatkuva ohjaus Keskustellaan hetki siitä, mitä tämä voisi merkitä käytännössä seurakuntamme pienryhmissä? Tutkimme vielä, miten Jeesuksen opetuslapsi Pietari kasvoi Jeesuksen seuraajana. Luuk. 5:4-11; Luuk. 9:18-20; Luuk. 22:33, 54-62; Joh. 21:3, 15-18; Ap.t. 2:14, 22-36 Ja vielä: Onko Kristuksen seuraajan oltava jossakin pienryhmässä? Miten pienryhmä voi auttaa Kristuksen seuraajaksi kasvamista?

Kristityn pienryhmän neljä päämäärää
1. Yhteyden rakentaminen (Koinonia)
Ap. t. 2:44-46 Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin.

2. Jumalan palvonta
Ap. t. 2:47 He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.

3. Jumalan Sanan opiskelu ja soveltaminen jokapäiväiseen elämään
Ap. t. 2:42 Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.

6

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

4. Evankeliointi ja suuntautuminen ulospäin
Ap. t. 2:47 ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. Ap. t. 5:42 Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias. Pienryhmät pyrkivät YPOE tasapainoon Jotkut ryhmät painottavat jotain osaa käyttäen siihen enemmän aikaa. Tämän voi tehdä toisten osaalueiden kustannuksella, mutta kaikkien kristittyjen pienryhmien tulisi sisältää jotain kaikista neljästä kohdasta. YPOE tasapainoa voisi kuvata ravintoympyräksi: jos kaikki osa-alueet ovat edustettuina, on kasvu luonnollista ja tasaista. Mikäli jokin osa-alue loistaa poissaolollaan, syntyy ”puutostauteja”.

YPOE tasapaino
Palvonta Yhteys

Opiskelu Evankeliointi

7

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Tasapainoisen ja säännöllisesti kokoontuvan ryhmän työjärjestys
Yhteyden luominen, osa I (10 minuuttia) Tervetuloa (Tervetulosanat ja alkurukous) Yhteys Infoa "Jään sulattaminen" tai lämmittelykysymykset Opiskeluosuus (35 minuuttia) Evankeliointi Alustus / kertaus ja tekstin esittely Raamattukysymykset Sisältökysymykset Merkityskysymykset Sovelluskysymykset Opiskelu Yhteenveto Palvonta ja Palvonta ja rukous (30 minuuttia) rukous Laulua Esirukousaiheet Kiitosaiheet (Rukousvastaukset) Rukousta Evankeliointi / suuntautuminen ulospäin (10 minuuttia – suurin osa evankelioinnista tapahtuu normaalin kokoontumisajan ulkopuolella) Yhdessä suunnittelua ja raportointia evankeliointi projekteista. Infoa tämän- ja ensikerran välistä (5 minuuttia) Tiedotukset kokouksista ja tapahtumista kokoontumisten välisenä aikana. Ehdotuksia seuraavaksi kerraksi. Loppusanat. Yhteyshetki, osa II (jälkimmäinen) Kertaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Kokonaisaika: 1 tunti, 30 minuuttia Huomatkaa että tämä malli edustaa sisäänajettua ryhmää. Mikäli kyseessä on vastasyntynyt ryhmä, tulee yhteyteen käyttää enemmän aikaa. Eri osat painottuvat ryhmän eri kasvuvaiheissa.

8

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

1. Yhteyden rakentaminen
Kuinka rakentaa yhteyttä pienryhmässä? Ap. t. 2:44-46: Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin.

Mikä on yhteys?
Raamatun sana yhteys, koinonia (Ap. t. 2) on enemmän kuin pelkkä kumppanuus. Kirjaimellisesti se tarkoittaa että "asiat ovat yhteisiä." Uskovien yhteydessä, kuten esimerkiksi seurakunnassa ja erityisesti pienryhmässä ihmisellä tulisi olla suhteita jotka auttavat kestämään kriiseissä ja mielipideeroissa. • Henkilöllä, joka käy läpi avioeroa on joku joka kuuntelee ja auttaa. • Riistetyt perheet löytävät valmiita ruoka-annoksia ovensa kynnykseltä. • Tuskaisilla ihmisillä on joku jonka kanssa jakaa pelkonsa ja voi rukoilla. • Epäilevä etsijä ja palaava tuhlaajapoika löytävät kodin. Tämän kaltaista yhteyttä Kristus haluaisi löytää täältä maan päältä. Sellaista yhteyttä Hän haluaa johtaa. Yhteys sisältää: • Kuulumisen tunteen: paikka jossa minulla on merkitystä ("jossa kaikki tuntevat sinun nimesi ") • Rehellisyyden: Olla haavoittuva ja tuoda syvimmät tarpeet ryhmän tietoisuuteen. • Luottamuksen: Minua ei tuomita ja luottamus säilyy. • Riippuvuuden: Sinusta välitetään ja sinua rakastetaan. Jopa silloin kun olet erimieltä asioista. • Vastuun: Paikka jossa minua tarvitaan koska minä voin kohdata toisten tarpeet. Toisin sanoen paikka jossa voimme rakastaa toisiamme ja harjaannuttaa hengellisiä lahjojamme. Tämän voi tehdä pienryhmässä mutta tätä ei saavuteta suuressa jumalanpalveluksessa. Kun ryhmä aloittaa kokouksen on kirkkorakennus välttämättä huomion kohteena. Ihmisten tarvitsee tuntea toisensa ennenkuin he ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen toimintaan. - Lähde: Good Things Come In Small Groups, p. 99. Testi yhteydestä: Kun kysyt rukousaiheita, niin onko vastaus tämän kaltainen: "Rukoilkaa minun naapurin tädin puolesta joka on sairaalassa " vai voiko joku sanoa, "Rukoilkaa minun puolestani, minut on määrätty kokeisiin ja pelkään henkeni puolesta?" Voiko joku sanoa ryhmälle, "Olen kuntoutuksessa oleva alkoholisti, mutta viime viikolla olin päissäni." Tai "Olen työtön eikä minulla riitä motivaatiota mihinkään."

9

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Kommunikaation viisi tasoa:
1. Klisee keskustelu. Keskustelu ”turvallisesta” yleisistä aiheista tapahtuu kokouksen ensimmäisten viiden minuutin aikana. Aiheena ovat sää, perhe, ystävät ja ajankohtaiset tapahtumat. 2. Informaation ja asioiden jakaminen. Ihmiset puhuvat yleisesti tapahtumista, ideoista ja asioista. Eivät kuitenkaan itsestään, sitoumuksistaan tai heidän uskostaan Raamattuun. 3. Ideoiden ja mielipiteiden jakaminen. Tämän syvemmän tason kommunikointiin liittyy halu puhua henkilökohtaisista ideoista ja mielipiteistä. Tämä taso vaatii pientä riskien ottoa. 4. Tunteiden jakaminen. Ihmiset ovat halukkaita ottamaan riskin ja kertoa ryhmän jäsenille mitä he tuntevat, ei vain mitä he ajattelevat. Ryhmäläiset ovat vähemmän vältteleviä ja avoimempia. 5. Syvä kommunikaatio. Kommunikaation syvin taso vaatii avoimuutta, paljastamista ja epäitsekkyyttä. Tämä sisältää riskejä ja on harvinainen, mutta voimakas tapa kommunikoida. Yhteyden rakentaminen on itseasiassa suhteiden rakentamista. Johtajan tehtävä on paljon monimutkaisempi; koska hän ei ainoastaan ole rakentamassa suhteita ryhmän jäseniin vaan myös rohkaisemassa ja antamassa tilaa ryhmän jäsenille rakentaa suhteita toisiinsa. Täyttäkää ”Kommunikaation viisi tasoa”- ryhmätyö Liitteistä!

Kuinka rakentaa todellinen yhteys toisiimme?
1. Oppikaa tuntemaan toinen toisenne. Se alkaa tutustumalla, mutta ensin meidän pitää mennä edemmäs – syvempiin kiinnostuksen, uskon, arvojen ja tunteiden tasoihin. Johtajan tulee pitää tätä tärkeänä ja toteuttaa tätä. Anna ryhmän oppia tuntemaan ensin sinut, aluksi vain pinnallisesti, sitten syvemmin. Kun ryhmäläiset näkevät sinun tekevän tämän, tietävät sen olevat hyvä jos he myös tekevät niin. Parasta kaikessa on kun opimme tuntemaan toisiamme syvemmin niin pidämme toisistamme myös enemmän. Voidaksemme vaihtaa ajatuksia Jumalan todellisuudesta meidän tulee jakaa ihmisyytemme...sen riittämättömyytemme joka panee meidät tarvitsemaan Häntä. - Larry Richards Varaa aikaa ryhmäsi yhteisestä ajasta keskustellaksenne itsestänne, elämätarinoistanne – joko koko ryhmässä tai sitten jakamalla ryhmä pareihin tai neljän hengen ryhmiin. Ideoita: Keskustelkaa jostain tietystä Raamattutunnin kohdasta: ”Mitä tämä kappale sanoi minulle? Miten aioin toimia sen mukaan?" Kirjallisia kokemuksia: (Hyvä ensitapaamisella) Anna jokaisen päättää seuraava lause: "Nimeni on .... Jännittävintä mitä minulle tapahtui tänä kesänä oli ..." Lisää kysymyksiä auttamaan ihmisiä kertomaan heidät tarinansa: "Mikä on sinun lempipaikkasi talossa ja miksi?" "Missä asuit ja mitä teit kun olit kuudennella luokalla?" (syvempää:) "Milloin, jos näin on käynyt, tuli Jumala sinulle muuta kuin sanaksi?" "Keneen henkilöön (Jeesuksen lisäksi) voit samaistaa itsesi ja miksi?" (3. ja 4. tapaaminen) "Mennään ympäri koko ringin ja annetaan jokaisen antaa 'säätiedotus', eli kertokaa miltä tuntuu tänään." Tätä on hyvä tehdä silloin tällöin. Varatkaa aikaa tapaamiselle normaalien kokoontumisaikojen ulkopuolella – joko pareittain tai neljästään (lounas, päivällinen, …). Rukouspareja. Ryhmätoiminnan ulkopuolella: grillijuhla, piknik, retkeily, matkoja. 2. Hyväksy ja nauti erilaisuudesta. Meidän ei ainoastaan tarvitse arvostaa erilaisuuttamme, vaan myös tehdä työtä yhdessä niistä huolimatta. 10

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Teologinen perspektiivi: Jokainen yksilö ryhmässäsi on Jumalan luoma. Jumala loi meidät erilaisiksi - armolahjat (Room. 12, 1. Kor. 12) Ideoita: • Tunnusta heikkoudet: "Petri, sinulla on tapana nähdä asiat teoreettisina. Saattaa olla että näiden periaatteiden soveltaminen omaan elämääsi voi olla vaikeaa." • Tunnusta vahvat puolet: Kysy ryhmältä, "Mitä Petri antaa lisää tälle ryhmälle?" 3. Hoida henkilökohtaiset tarpeet. Jos jonkun säätiedotus lupaa ”pyörremyrskyjä” niin on parempi ottaa asia esille. Kysy syytä tähän jotta hän voisi keskittyä paremmin Raamatun opiskeluun. Joskus sinulla on mahdollisuus tehdä tilaisuudesta erityinen: syntymäpäiväkutsut, sairastapaus, kuolema, muuttoapua, jne. Älä päästä tällaisia tilaisuuksia ohitsesi. 4. Avaa keskustelu. Rohkaise ryhmäsi jäseniä kertomaan tunteistaan ajatustensa lisäksi. Ihmiset tulevat ryhmääsi mukanaan päivän kuorma. Auta heitä kuorman purkamisessa keskustelemalla. Tuo itsestäänselvyydet kaikkien tietoisuuteen. Esimerkiksi jos Saara on itkenyt niin ojenna hänelle nenäliina ja sano, "Saara, on ihan oikein näyttää tunteitaan täällä. Sinun ei tarvitse selittää, mutta jos haluat niin kuuntelemme mielellämme". Jos Jaakko on haukotellut ja pilkkinyt niin että se ärsyttää sinua, voi leikillään kysyä, "Jaakko, oletko kunnossa?" Tällä tavalla annat Jaakolle tilaisuuden sanoa, "Olen todella väsynyt eilisestä matkasta. En tiedä onko minusta iloa tänään, mutta halusin silti tulla". 5. Harjoittele aktiivista kuuntelemista ja vaadi ryhmäsikin tekevän niin. Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan... - Jaak. 1:19 Se kuinka johdat ryhmääsi henkilökohtaisten asioiden jakamiseen määrää suurelta osin ryhmäsi toiminnan läheisyyden. Aktiivinen kuunteleminen vaatii odottamista, mielenkiintoa, mukana oloa ja välittämistä. Passiivinen kuunteleminen ei vaadi mitään kuuntelijalta, ei mukana oloa, ei mielenkiintoa, ei vastakaikua (kivikin pystyy siihen). 6. Tee odotukset selväksi. Kun teet odotukset selväksi ryhmälle, voit välttää ristiriitoja ja turhautumista. Tee tämä heti alussa. Kiinnitä myös huomiota vähemmän virallisiin tapoihin välittää odotuksia. Tämän mukaisesti tarkan aloitusajan pitäminen puhuu omasta puolestaan enemmän kuin sanat. Ryhmäläiset tuntevat enemmän sitoutumista ryhmän tavoitteisiin jos he ovat mukana muodostamassa näitä tavoitteita. Jotkut tavoitteista on listattu tähän oppaaseen tai olet päättänyt ne etukäteen, mutta monet tavoitteet ovat ryhmäsi muodostamia. Esimerkiksi miten toimimme lasten kanssa, moneltako lopetamme, kuka tarjoaa virvokkeita jos ollenkaan, haluammeko tavata ryhmän tapaamisajan ulkopuolella?

11

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Rukoilu pienryhmissä
Fil. 4:6-7: Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Kristityn työkalu numero 1 auttaa toista ihmistä on rukous jokaisen hyvän ja täydellisen antajan puoleen, Jumalan puoleen. Olemme laittaneet rukouksen Yhteys - otsikon alle sillä rukous on kristillistä yhteyttä. Rukous ryhmässä voi kuitenkin olla varsin intiimiä joillekin. Sen lisäksi että se on kommunikoinnin syvempi taso (toivottavasti), ovat jotkut enemmän huolissaan oikeiden sanojen käyttämisestä, äänensävystä, eleistä tai jostain muusta jonka he liittävät ”oikeaoppiseen rukoukseen”. Ajattele sitä iloa kun vauva jokeltelee ensimmäisen "tä tä"- äänteensä. Samankaltainen ilo nousee kun ujo etsijä tekee ensimmäisen yrityksensä tavuttaa yleisen rukouksen! Sinä pystyt siihen jos vain lähestyt mahdollisuutta huolella ja kärsivällisesti. Tässä muutama hyvä vinkki ryhmässä rukoilemiseen: • Kun rukoilet itse niin ota sellainen tyyli johonka kaikki voivat päästä. Käytä normaalia äänensävyä ja kieltä. Tee rukouksista lyhyitä. Kehota ryhmäläisiä ottamaan vain yksi tai kaksi aihetta esille per rukous. • Anna kaikkien ymmärtää että yksi lause tai kappale riittää viemään pyyntömme Jumalan tietoon. • Jos pyydät jotain toista johtamaan rukousta, niin varmista aina hänen kanssaan etukäteen jottei hän joutuisi noloon tilanteeseen tai paineen alle. • Jos pyydät useampia ihmisiä rukoilemaan, niin älä mene järjestyksessä läpi. Jos joku arka henkilö on jonossa, niin hän ei tee muuta kuin tärisee ja hikoilee vuoron lähestyessä ja tästä ei kukaan hyödy. Pyydä sen sijaan useita vapaaehtoisia rukoilemaan tiettyjen aiheiden puolesta ja kannusta kaikkia muita tulemaan myös mukaan. • "Piirin ympäri rukoilu" voi olla käytännöllinen rohkaistaessa rukouksen ensikertalaisia jos se tapahtuu turvallisesti. Vakuuta ensin kaikille että oman vuoronsa voi antaa mennä ohi. Tee sitten rukouksesta yksinkertainen. Hyvä esimerkki on antaa jokaisen ryhmäläisen lopettaa seuraava lause: "Jumala, kiitos että __________. Aamen". • Älä pelkää hiljaisuutta. Jos päätämme sydämessämme että Jumala on läsnä, rukoilemme. • Perinteinen tapa lähestyä (ei välttämättä paras) on käyttää tietty aika rukouspyyntöihin ja rukoilla Raamattukeskustelun jälkeen. Jos valitset tämän tavan, vältät pyrkimyksen käyttää 90% ajasta rukouspyyntöihin (joista voi muodostua kaikkea muuta kuin yksinkertaisia) ja jättää vain 10% ajasta varsinaiseen rukoukseen. Jos näin käy tai aika on tiukalla, mene suoraan rukoukseen pyytäen ryhmäläisiä tuomaan pyyntönsä esille rukouksessa. • Monet pienryhmät pitävät rukouspäiväkirjaa kun he listaavat rukousaiheita ja päivämääriä jättäen tilaa lisätäkseen kiitosaiheen. Ajan kanssa siitä muodostuu mahtava uskon kasvattaja. • Kun Raamattukeskustelu venyy pitkäksi, tulee rukoukseen varattu aika pian muuttumaan jos se on viimeisenä asialistalla. Jos huomaat keskustelun lopettamisen aikataulussa olevan liian vaikeaa, 12

Pienryhmänjohtajan pienoisopas muuta asialistaa ja laita rukoushetki ensimmäiseksi usean kokouksen ajaksi. Kun ryhmäläiset huomaavat kuinka tehokas rukoushetki on, tulevat he myöntymään sen osan lisäämiseen.

Ryhmän dynamiikkaa
Monet eri tekijät vaikuttavat syvyyteen ja läheisyyteen jonka ryhmä voi saavuttaa RYHMÄN TOIMIVUUS olemassaolonsa aikana. Jos esimerkiksi hyvin harva pääsee tulemaan yhtenä viikkona, on yhteys tilapäisesti mennyt poikki katkaistaen samalla "läheisyyden". Ulkoiseen ympäristöön liittyviä tekiöitä, jotka tulisi ottaa huomioon ovat: Ryhmän koko: Mitä suurempi ryhmä sitä vähemmän henkilökohtaisempi se on. Kaikkien on vaikeampi tulla kuulluksi suuressa ryhmässä. Yksilön on suurempi "piiloutua" suureen ryhmään (joka voi olla hyvä joskus). Johtajuuden tulee olla voimakkaampi, joka puolestaan vähentää kanssakäymistä ryhmässä. 6-8 hengen ryhmä on mahdollista pitää intiiminä. Paras pienryhmän koko on 6-12 henkeä. Yksi tapa pitää 12:sta suurempi ryhmä intiiminä on jakaa se kahteen tai kolmeen ryhmään Raamattukeskustelun ajaksi. Sillä tavalla kaksinkertaistat mahdollisuudet ottaa osaa. Kokoontumisten tiheys: Mitä useammin ryhmä tapaa, sitä läheisemmäksi se voi muodostua. Jos ryhmä kokoontuu kerran kuussa, täytyy heidän paljon viettää paljon enemmän aikaa läheisen ilmapiirin aikaan saamiseksi verrattuna ryhmään joka tapaa joka tai joka toinen viikko. Tila ja istumajärjestys: Pienryhmän periaatteen mukaan ihmiset puhuvat toisilleen vain jos he näkevät toisensa. Siksi on järkevää istua ympyrässä (jossa ei ole kulmia) jossa kaikki näkevät ja tulevat nähdyksi. Jokainen joka istuu toisen takana (toisessa rivissä) tai kaikilta näkymättömissä tuntee varmasti itsensä ulkopuoliseksi. Pienryhmät yleensä tapaavat kodeissa koska olohuone on yleensä luokkahuonetta mukavampi. Sen lisäksi olohuone on oikean kokoinen jos vertaa sitä kokoontumiseen keskellä suurta huonetta.

Ryhmän jäsenet
Ryhmän perusmateriaali ovat ihmiset. Tämä tekee ryhmästä elävän ja kiehtovan. Tässä on myös ryhmän vaikeus, sillä eivät erilaisuudet häviä ryhmässäkään. Ryhmän jäsenet ovat miehiä tai naisia, heillä on erilaiset perhetaustat, he ovat eri-ikäisiä, naimisissa tai naimattomia. Kunkin elämäntilanne tuo oman värinsä ryhmään. Jollakin saattaa olla vaikeuksia kotona, joillakin vaikea ihmissuhdeongelma työpaikalla tai ystäväpiirissä. Eroja lisää vielä sekin, että ryhmäläiset ovat eri vaiheessa hengellisessä kasvussaan. Heidän suhteensa seurakuntaan on erilainen samoin kuin odotukset, joita heillä on itsensä ja ryhmän suhteen. On tärkeää, että ryhmästä tulee Jumalan ja ihmisten kohtauspaikka. Ryhmän tarkoituksena ei ole tehdä kaikista saman mallin mukaisia ihmisiä, vaan luoda yhteyttä erilaisten ihmisten välille niin, että he voisivat yhdessä kasvaa Kristuksen tuntemisessa. 13

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Ryhmässä pitäisi jokaisen voida ilmaista ajatuksensa ja tunteensa. Toisaalta on myös hyväksyttävä se, että toiset tahtovat olla hiljaa ja kuunnella. Ryhmäläisen perusoikeus on olla hiljaa! Ohjaajan tehtävä on pitää yllä tasapainoa. Joskus on tarpeellista keskustella kahden kesken sellaisen ryhmäläisen kanssa, jolla on henkilökohtaisia kysymyksiä, joita hän ei halua ottaa esille koko ryhmän kuullen. Esimerkkejä erilaisista "tyypeistä":

Hertta Hersy
Hertta on aina äänessä. Toiset eivät ehdi edes ajatella, ja ystävämme on jo puhunut. Hertalta tulee juttua loputtomasti. Hän haluaa aina olla kaikessa mukana. Näin hän tietoisesti tai tietämättään hallitsee koko tilannetta. Hertasta on tullut koko ryhmän keskipiste. Hertta kertoo mielellään esimerkkejä omasta elämästään. Hän pyrkii opettamaan toisia. Hän on ns. opettajatyyppi. Toki Hertta tarkoittaa vain hyvää toimillaan, mutta hänen osallistumisensa ylitsevuotavuus ei aina palvele koko ryhmän etua. Ohjaaja voi tarjoutua keskustelemaan Hertan kanssa kahden kesken ja kertoa hänelle, että ryhmässä toisetkin tahtoisivat käyttää puheenvuoroja, mutta eivät kenties uskalla tai eivät edes ehdi. Ohjaaja voi ottaa Hertan tapauksen esille ryhmänohjaajien kokouksessa ja keskustella asiasta ryhmätyöstä vastaavan työntekijän kanssa.

Aina Masentunut
Aina on hiljainen. Hän on usein masentunut ja sisäänpäin kääntynyt kuuntelija. Kun kysytään syytä moiseen, hän ei osaa selittää sitä. Jotenkin hiljaisuus kuuluu hänen olemukseensa. Emme ryhdy puimaan Ainan asiaa yhteisesti ryhmässä, ellei hän sitä itse ehdota. Sen sijaan ryhmänohjaaja voi pyrkiä keskustelamaan hänen kanssaan ryhmäkokoontumisten ulkopuolella. Tärkeintä on, että Aina kokee tulevansa hyväksytyksi ryhmässä sellaisenaan ja tuntea olonsa turvalliseksi. Emme ahdista häntä jatkuvilla kysymyksillämme. On hieno ja myönteinen asia, että Aina on tullut taas mukaan ryhmään, vaikka meistä saattaakin tuntua siltä, ettei hän tästä saa mitään. Ryhmän muut jäsenet rukoilevat Ainan puolesta ja osoittavat hänelle rakkautta. Hertan ja Ainan tapaukset ovat molemmat sellaisia, joissa ohjaaja tarvitsee paljon viisautta ja rakkautta. Ryhmänohjaajien palaverit ovat arvaamattoman tärkeitä. Niissä ohjaajat saavat neuvoja toisiltaan ja rohkaisua. Samalla ryhmätyöstä vastaava työntekijä voi kouluttaa ja vaimentaa ryhmänohjaajia kohtaamaan yhä uusia haasteita ja ihmisiä. Jatkamme keskustelua ihmistyypeistä keskusteluryhmissä. Tärkeimmät löydöt ja tyypit voimme sitten kertoa yhteisesti tässä ja nyt.

Perusohjeita!
• Älä koskaan arvostele ketään ryhmässä. Joskus ohjaajalla on taipumus arvostella tietämättään tai tahtomattaan esim. sanomalla, että joku vastaus on väärä tai mielipide kyseenalainen. Hän voi arvostella myös jättämällä vastaamatta jonkun tekemään kysymykseen. • Älä koskaan puhu pahaa kenestäkään toisesta! Jos joku aloittaa juoruilemisen, älä lähde siihen mukaan. Tässä tilanteessa vaikeneminen voi olla paras lääke. Hetken kuunneltuasi voit esittää kysymyksen, joka johtaa keskustelun takaisin aiheeseen. • Muista aina korostaa luottamuksellisuutta ryhmän sisäisissä keskusteluissa. Ja vielä. Eräs ryhmänohjaajan verraton ominaisuus on kuuntelemisen taito. Toisilla se on luontaisesti helpompaa. Toisilla se on kovan koulun takana. Ryhmä on hyvä paikka kuuntelemisen opiskeluun.

14

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

2. Jumalan palvonta
Ylistys pienryhmissä
Ap. t. 2:47: ...He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa. Antakaa Herralle kunnia, te jumalolennot, tunnustakaa Herran kunnia ja voima! Tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Kumartukaa hänen pyhän kirkkautensa eteen! Ps. 29:1-2 Ylistyksen määritelmä... • ..hengityksen kieli... • .."Aktiivinen elämäntyyli vastauksena Jumalan persoonaan ja työhön." • .."ihmisen vastaus jumalalliseen kutsuun " (Richard Foster) • .."tulla murtuneeksi" (kirjaimellisesti hepreaksi) • ..mitä me teemme kunnioittaaksemme Jumalaa – puhutuilla sanoilla, teoilla, asenteilla ja ajatuksilla. Miksi ylistää Jumalaa? • Koska hän on arvollinen saamaan kunnian ja ylistyksen. • Emme voi olla ylistämättä koska jos emme ylistä Häntä joka on yksin arvollinen, huomaamme ylistävämme toisia ihmisiä tai asioita: itseämme, omia tekojamme, idoleita, rikkautta, kuuluisuutta, huumeita, jne. (Huomaa Room. 1:21- Jumalan kiittämisen poisjättäminen johti kauhistuttavaan ymmärtämättömyyden ja pimeyden kierteeseen). • Meidän tarvitsee säätää katsettamme ja muistuttaa itseämme siitä kuka on maailmankaikkeuden valtias. • Ylistys tuo esiin intomme todistaa ja elää kristittynä tässä maailmassa. • Meitä on käsketty ylistämään Jumalaa. Room. 15:5-11 - "Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta ylistäisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää. Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. Tarkoitan tätä: Kristus on tullut palvelemaan juutalaisia. Hän on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu: - Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi. Ja edelleen: - Riemuitkaa, kansat, yhdessä hänen kansansa kanssa. Ja vielä: - Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat!" Ylistys asettaa meidät vastaanottamaan Jumalan armon. Miksi ylistää pienryhmissä? • Ylistys ei ole katsojalaji. Se on laji jossa tulee olla mukana. Ylistys pienryhmissä muodostuu välttämättä yhteiseksi lajiksi. (Ylistys suurissa ryhmissä voi äkkiä muodostus katsojalajiksi) 15

Pienryhmänjohtajan pienoisopas • Ylistys auttaa ryhmää kokemaan Jumalan läsnäolon. • Ylistys laittaa kaiken mitä ryhmässä tapahtuu oikeaan suhteeseen. • Ylistys muuttaa ryhmän elämän. Opiskella Raamattua vastaamatta siihen ylistyksellä on kuin pitää Raamattua pelkkänä tekstikirjana, voisimme yhtä hyvin kokoontua lukemaan Homerin Odysseusta. Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen. - Ps. 119:18 "Jos Sokrates tulisi huoneeseen nousisimme kaikki ja tekisimme hänelle kunniaa. Mutta jos Jeesus tulisi huoneeseen, menisimme maahan ja palvoisimme häntä." - Napoleon Joitain ideoita ylistykseen: • Pyydä jäseniä ylistämään Jumalaa jatkamalla tätä lausetta: "Jumala on sen arvoinen koska..." Lue lyhyitä Jumalaa ylistäviä rukouksia siitä mitä Hän on ja mitä Hän on tehnyt (älä pyydä mitään). • Ota yksinkertainen kuoro ja pyydä jokaista ryhmän jäsentä kirjoittamaan siihen uusi säkeistö. Päätä harjoitus laulamalla uusi laulusi jos niin haluat. • Kun olette lukeneet Raamattua tai jotain muuta kirjallisuutta jossa kerrotaan Jumalan ominaisuuksista, ota ”aikalisä” ja lausu ylistysrukous Jumalalle. • Rukoilkaa yhdessä pitäen psalmia 136 ohjenuorananne. Jokainen jae viittaa johonkin tapahtumaan Israelin historiassa, jolloin Jumala on ollut uskollinen. Tällöin seurakunta vastaa, " Iäti kestää hänen armonsa." Pyydä jokaista ryhmän jäsentä katsomaan psalmia (tai anna heille kopio siitä). Kierrä huonetta ja pyydä jokaista lukemaan yhden jakeen. Kun he pääsevät tähän kohtaan, jossa sanotaan, ” Iäti kestää hänen armonsa,” pyydä kaikkia toistamaan se yhdessä. Voi mennä huoneen ympäri kerran tai niin kauan kunnes kaikki jakeet on luettu. Tee siitä henkilökohtaisempi. Pyydä jokaista antamaan yhden lauseen tiivistelmä jostain tapahtumasta heidän elämästään, jolloin Jumala oli uskollinen. Jokaisen kommentin jälkeen koko ryhmä vastaa, " Iäti kestää hänen armonsa!" • Pyydä ryhmää vastaamaan kysymykseen, "Mitä sellaista löydät tämänpäiväisestä Raamatunluvusta, että se saa sinut ylistämään Jumalaa?" • Pyydä jokaista ryhmän jäsentä kertomaan joku asia josta he ovat kiitollisia Herralle. Rukoilkaa sitten ja kiittäkää Jumalaa näistä asioista. • Pitäkää ”taivaallista meteliä”. Laulakaa joku laulu ja kuoro joka keskittyy Jumalaan. Jos sinulla on säestystä, vielä parempi, mutta älä jää odottamaan sellaista. • Pyydä pastori tulemaan ja kertomaan seurakunnan tapahtumista. Ylistysmusiikin kuuntelu: • Voit myös käyttää kuva- tai ääninauhoja johdattelemaan ryhmää ylistyksen ilmapiiriin. On olemassa paljon hyviä ylistys ja palvonta (praise & worship) levyjä. Ne voivat edesauttaa hiljentymistä ja keskittymistä Jumalan kasvojen edessä. • Iloinen "karkelo/tanssi" musiikki on omiaan ilmaisemaan ylitsevuotavaa iloa Pyhän Hengen kosketuksen jälkeen. • Yleensä hidas musiikki auttavaa mietiskelemään ja pohtimaan omaa Jumalasuhdetta. Uskalla soittaa niitäkin. • Pitää käyttää tilannetajua valittaessa mitä ja milloin soittaa. Jos huomaat että musiikki ei johda rukoukseen tai ylistykseen vaan ohjaa ryhmän passivoitumiseen tai keskittymiseen vain musiikkiin niin älä käytä sitä ryhmässäsi. Seuraa ihmisten käyttäytymistä ja ilmapiiriä! (Lähde: Jokke Loimi, Finska Filadelfia.) 16

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Vertaile: Me ylistämme Jumalaa kirkkomme ylistyskokouksissa. Miksi on kuitenkin tärkeää ylistää pienryhmissä? Mitä etuja on siinä että koko seurakunta on koolla yhteisessä ylistyksessä? Mitä etuja on ylistyksellä pienryhmissä? Jos et ole koskaan kuullut vuorien laulavan tai nähnyt puiden taputtavan käsiään, niin älä kuvittele että se johtuu siitä etteivät ne tekisi sitä. - McCandlish Phillips

17

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

3. Jumalan Sanan opiskelu ja soveltaminen jokapäiväiseen elämään
Tehokas opettaminen
Ap. t. 2:42: ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Nyt kun new age nostaa päätään eri puolilla maailmaa ja opit jälleensyntymisestä, jumala sinussa- oppia, jne. Kaikki ”hyvät ihmiset” pääsevät taivaaseen. Joillakin kristityillä on vääriä kuvia Jumalasta: ettei Jumala todella välitä minusta tai että meidän pitää polttaa itsemme loppuun voittaaksemme Jumalan hyväksynnän. Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä. – 2. Tim. 3:16-17 Lisäksi Jumala antoi seurakuntiin opettajia ja varusti heidät tehokkaasti ymmärtämään ja opettamaan Jumalan Sanaa. Kun ihmisille puhutaan opettamisesta, tulee heidän mieleensä kuva ihmisistä istumassa tuoleilla monessa rivissä ja joku edessä opettamassa. Mutta antoiko Jeesus samanlaisen kuvan? Niinkö sinä sait parhaat oppisi elämän varrelle vanhemmiltasi? Pienryhmissä voimme käyttää opetustapoja jotka ovat tehokkaimpia mitä aikuisryhmissä voi käyttää. On tilaa lyhyille monologeille, keskustelulle kysymysten ympäriltä, tarinoiden kertomiselle, kohdeopiskelulle, jne. Samalla kun kehität suhteita ryhmäläisiisi saat samalla enemmän mahdollisuuksia soveltaa oppimaasi käytännön tasolla (ja yleensä ryhmän tapaamisajan ulkopuolella) ihmisiin joilla on ongelmia. Tapa, jolla eniten opetamme pienryhmissä on keskustelumetodi. (Jos sinulla on hieno luento Raamatusta, löytyy sillekin varmaan paikka, mutta ei pienryhmässä.) Keskustelumetodissa käytetään kolmen tyyppisiä kysymyksiä, joihin sitten ryhmän jäsenet vastaavat. "Sisältö" kysymykset auttavat ryhmän jäseniä heidän opetellessa tuntemaan toisensa tai lämmittävät Raamattutunnin aiheen. "Merkitys" kysymykset esitetään suoraan ryhmäläisille jotta Raamattutunnin aihe tulisi huomioitua ja tulkittua. Joskus voidaan Raamattutunneilla käyttää "Johdattelevaa metodia." Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että ensin luetaan Raamattua ja sitten muodostetaan johtopäätöksiä. Haluamme jonkun tietyn Raamatunkohdan puhuvan meille. Ryhmän jäseniä haastetaan löytämään kohdan historiallisen ja kirjallisen asiayhteyden yrittäen niiden kautta ymmärtää kohta niinkuin alkuperäinen lukija olisi sen ymmärtänyt. Kun meillä on varma tuntuma siitä mitä tämä Raamatun paikka sanoo ja tarkoitta, "Sovellus" kysymykset haastavat ryhmän jäseniä soveltamaan oppimaan omaan tilanteisiinsa. ("Sisältö", "Merkitys" ja "Sovellus" ovat termejä joita käytään kirjallisuudessa. Tätä jakoa käytetään myös pienryhmäoppaissa vaikkei niitä heti sellaiseksi tunnistaisikaan).

Finska Filadelfian konsepti
Sunnuntaikokousissa on paljon hyvää opetusta tarjolla. Sen siirtäminen jokapäiväseen elämään saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Helpointa on siis istua mukana kokouksessa muistiinpanovälineiden kanssa ja kirjata ylös saarnan pääkohdat. Pienryhmässä on sitten helppo käsitellä saarnaa henkilökohtaisella tasolla 18

Pienryhmänjohtajan pienoisopas niin että jokainen ryhmän jäsenistä ymmärtää mitä juuri tämä Raamatunkohta tarkoittaa käytännössä minun elämässäni. Näin oppi, teoria ja kuuleminen voidaan siirtää ymmärtämiseksi, soveltamiseksi ja tekemiseksi. Vastuu muistiinpanojen tekemisestä ja saarnan läpikäymisestä on ennenkaikkea pienryhmänvetäjällä!

Raamattumateriaalin käyttö pienryhmässä
Seurakunnan ja muun kristillisen toiminnan lähtökohtana on se, mitä Jumala on meille ilmoittanut itsestään Raamatussa. Usko syntyy ja kasvaa Jumalan sanan kuulemisesta ja ymmärtämisestä. Sana on kristityn hengellistä ruokaa. Siksi meidän on saatava opetusta ja apua siinä, mistä ja miten tätä ravintoa voidaan saada. Pienryhmä tarjoaa mahdollisuuden tähän. Kun Raamattu on keskustelujen pohja ja lähtökohta, ryhmää voidaan myös kutsua raamatturyhmäksi. Raamatun tutkimisessa ja keskustelussa voimme erottaa kolme vaihetta: sisältö, merkitys ja sovellus. Sisältö • Mitä Raamatussa sanotaan? Merkitys • Mitä sana merkitsee? Ymmärränkö, mitä luen tai kuulen? Sovellus • Miten sana liittyy minun elämääni? Miten voin elää sen todeksi ja soveltaa sitä arkielämässäni?

Esimerkki Tuhlaajapoika-kertomuksesta:
A. Tekstin jäsennys Jäsentele kukin pääkohta lyhyesti omin sanoin. Aihe Luuk. 15:11-32. 1. Lähtö: jakeet 11-13 2. Pojan kutsumus: jakeet 14-19 3. Kohtaaminen: jakeet 20-24 4. Vanhempi veli: jakeet 25-32 B. Kysymykset Pojan katumus, Luuk. 15:14-19 Sisältö: • Kerro omin sanoin mitä tapahtui: "Poika tuhlasi kaikki rahansa. Hän etsi työtä ja sai sikopaimenen paikan. Maassa oli nälänhätä. Hänelle tuli koti-ikävä ja hän alkoi muistella, minkälaista oli kotona jne.." Merkitys: • Pyritään näkemään kertomuksen "taakse". • Kysytään syitä ja yhteyksiä: Miksi hänen tuli ikävä? • Mitä tarkoittaa: "Hän meni itseensä"'? • Mitä Jeesus tahtoi opettaa tällä kertomuksella? • Kuka on isä? Kuka on poika? • Miten tämä kertomus sopii meidän aikaamme? Sovellus: • Miten minä voin omassa elämässäni samastua lukemaani? • Miten sana voi tulla "lihaksi" minun elämässäni? Sovellus on sanan luovaa ymmärtämistä, ei mekaanista soveltamista. Lähtö kohtana on Raamatun sana, 19

Pienryhmänjohtajan pienoisopas sen laajempi tekstiyhteys ja oma elämäntilanteemme. Etsimme "ahaa-elämyksiä" ja oivalluksia. Annamme tilaa mielikuvitukselle ja eläytymiselle. Pohjimmiltaan luova ymmärtäminen on meissä ja meidän välityksellämme tapahtuvaa Pyhän Hengen työtä. Sovellus on aina Raamatun lukemisen päämäärä (Matt. 7:2~27; Jaak. 1:22). Sovellus voi tarkoittaa eri asioita: • Se voi aivan yksinkertaisesti olla muistamista. Jos olemme oivaltaneet ja ymmärtäneet jonkun Raamatun totuuden, voi sen muistaminen vaikuttaa elämäämme ja asenteisiimme. Esimerkiksi: "kiittäkää joka tilassa" (1 Tess.5: 18). Jos tuo sana on alkanut elää ja olemme sen ymmärtäneet, muistaminen voi auttaa meitä silloin, kun tarvitsemme Jumalan antamaa uutta näkökulmaa jossakin vaikeassa tilanteessa. • Soveltaminen voi olla sitäkin, että päätämme opetella jonkun Raamatun sanan ulkoa ja teemme sen. • Edelleen sovellus voi olla sitä, että rohkaisemme jotakuta toista ymmärtämällämme sanalla. Tämäkään ei saa olla mekaanista, vaan toisen asemaan asettumista, että meillä olisi oikea sana oikeaan aikaan. • Sovellus voi myös olla sellaista toimintaa, johon tunnemme Jumalan meitä sanansa kautta kehottavan. Sovellus on yksinkertaisesti ymmärretyn siirtämistä käytäntöön. Se on aina henkilökohtaista. Emme voi tehdä sovellutuksia toistemme puolesta. Jokaisen on kysyttävä itseltään: mitä Jumala tahtoo sanoa minulle? Hän tahtoo vaikuttaa kaikkiin elämämme alueisiin: työhön, perheeseen, ajankäyttöön, ajattelutapaamme ja elämäntapaamme. Jumala tahtoo sanallaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämämme laatuun. Luova ymmärtäminen auttaa meitä ottamaan huomioon loiset, kun mietimme omia sovelluksiamme. Vaikka sovellukset ovatkin henkilökohtaisia, emme tee niitä tyhjiössä, vaan elämme koko ajan yhdessä toisten kanssa, uskovien yhteydessä. Ryhmä auttaa meitä tässäkin asiassa

Kysymykset keskustelun ohjaamisen apuvälineenä
Monet pelkäävät keskustelun ohjaamista, koska eivät tiedä, kuinka sen tulisi tapahtua. Toiset valitsevat tutun tavan: yksi puhuu, muut kuuntelevat. Tällainen ryhmä on ikävä ja raskas ryhmäiäisille ja ennen muuta ohjaajalle. Eväät loppuvat nopeasti, ohjaaja väsyy ja jättää homman sikseen. Ryhmän ohjaajan on nähtävä itsensä ennen muuta keskustelun puheenjohtajana, ei opettajana. Puheenjohtajan tehtävä on ohjata keskustelua siten, että asia etenee ja jokainen tulee kuulluksi. Mutta miksi ihmiset eivät sano mitään? Miksi kaikki ovat hiljaa? Miksi aina luisutaan asian viereen? Jos ohjaaja tässä tilanteessa käyttää hätääntyneenä ilmaisuja: "Sanokaa jotain!" "Palataanpas nyt vihdoin aiheeseen", se ei juurikaan vie asiaa eteenpäin. Antoisaa keskustelua ei myöskään synny, jos ohjaaja esittää kysymyksiä, joihin voidaan vastata "kyllä" tai "ei", esimerkiksi: "Tekikö tuhlaajapoika oikein, kun hän lähti kotoaan?" tai "Oliko isä iloinen, kun poika tuli kotiin?" Mielekkäät kysymykset ovat ohjaajan paras apu. Hänen tehtävänsä on valmistaa kysymykset, joiden avulla hän voi viedä keskustelua eteenpäin ja auttaa ryhmäläisiä itse löytämään vastauksia Keskustelun ohjaaminen ja innostavien kysymysten luonteva käyttäminen vaatii paljon harjaantumista. Siksi tarvitsemine valmennusta. Kun valmistaudumme harjoittelemalla tehtäväämme, kysymykset löytyvät luontevasti ja keskustelun ohjaaminen tuottaa meille iloa. Lähdemme liikkeelle siitä, että kaikki ovat jollakin tavalla tutustuneet materiaaliin. Joissakin ryhmissä toimintaan siten, että kukin tutustuu seuraavan kerran aiheeseen, raamatunkohtaan tai materiaalin kyseiseen lukuun kotona. Joissakin ryhmissä taas päädytään siihen, että materiaaliin tutustutaan yhdessä, kun tullaan ryhmään. Edellä puhuimme siitä, että raamattumateriaalin käytössä keskitymme kolmeen asiaan: sisältöön, merkitykseen ja sovellukseen. 20

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Sisältö -kysymykset
Sisältökysymykset auttavat eläytymään uudestaan materiaalin sisältöön. Tarkoitus ei ole pikkutarkasti kerrata sisältöä tai kuulustella osaavatko kaikki läksynsä, vaan palata sisällön ydinkohtiin ja perussanomaan. Siksi sisältökysymysten on oltava tarpeeksi laajoja ja avoimia, sellaisia, että jokainen uskaltaa sanoa jotain. Kysymysten avoimuus ja laajuus on erityisen tärkeää keskustelun avauksessa. Ensimmäisellä kysymyksellään ohjaaja pyrkii aivan kuin tempaamaan jokaisen mukaan. Hän panee riman niin alas, että jokaisen on helppo sanoa jotakin tarvitsematta pelätä, että se on väärin. Niinpä ensimmäinen sisältö-kysymys voi olla ns. kokoava kysymys, joka ei erityisesti kosketa mitään tekstin kohtaa, esimerkiksi: "Mikä kohta tuhlaajapojan elämässä jäi syvimmin teidän mieleenne?" Näin ohjaaja antaa ryhmäläisten valita mistä lähdetään liikkeelle. Toinen mahdollisuus on tarkastella ensin lähtöä, sitten katumusta jne. Tällöin ensimmäinen sisältökysymys koskee pojan lähtöä, esimerkiksi: "Millaiseksi kuvittelette tilanteen jossa poika oli lähdössä?" Miten sisältö-kysymyksiä valmistellaan? 1. Tutustu huolellisesti materiaaliin ja yrittää jäsentää sen pääkohdat itsellesi niin kuin teimme esimerkkitehtävässä: lähtö, pojan katumus, kohtaaminen, vanhempi veli. 2. Muuta sitten kukin aihe kysymykseksi, esimerkiksi: • Millaiseksi kuvittelette tilanteen, jolloin poika lähti kotoa? • Mikä mahtoi saada pojan katumaan ja ikävöimään takaisin kotiin? • Mitä isän ja pojan kohtaamisessa tapahtui? • Millaisena vanhempi veli koki pikkuveljensä seikkailut ja kotiinpaluun?

Merkitys - kysymykset
Merkitys-kysymysten tarkoitus on helpottaa ymmärtämistä, oikean merkityksen oivaltamista. Ohjaajan ei pidä sanoa: "Kuka ei ymmärtänyt kaikkea?" tai "Onko jollakin jotakin kysyttävää?" Hän sen sijaan aivan kuin aavistaa mitkä sanat ja yhteydet saattaisivat olla vaikeita. Esimerkkejä: • Mitä katuminen tarkoittaa? • Miksi pojalle tuli ikävä? • Mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa tällä kertomuksella? Kuka on isä ja kuka poika? • Miten tämä kertomus sopii meidän aikaamme? Miten merkitys - kysymykset valmistellaan? 1. Paneudu tekstiin ja poimi sieltä sanat ja käsitteet, jotka saattavat olla vaikeita. Myös jotkut asiayhteydet kaipaavat lisäselvitystä. 2. Muuta nämä asiat kysymyksen muotoon. Monesti ryhmäläiset kysyvät näitä kysymyksiä oma-aloitteisesti. Ohjaajalla on kuitenkin oltava "varastossa" näitä kysymyksiä, ja hänen on hyvä heittää niitä keskustelun kuluessa auttaakseen sellaisia ryhmänjäseniä, jotka eivät rohkene tehdä kysymyksiä. Merkitys-kysymysten tarkoitus on myös koko ajan ohjata keskustelua asian ytimeen ts. viedä asiaa eteenpäin kohti luovaa ymmärtämistä ja sovellusta.

Sovellus - kysymykset
Sovellus-kysymysten tarkoituksena on auttaa soveltamaan luettua ja keskusteltua käytäntöön. Sovellukset pohjautuvat luovaan ymmärtämiseen, jossa 1ahtökohtana on tekstin sanoma ja oma elämäntilanteemme. 21

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Siksi sovellukset ovat kullakin erilaisia. Jumala puhuu kullekin henkilökohtaisesti. Siksi näissä kysymyksissä on hyvä käyttää puhuttelusanoja, kuten "sinä" ja minä. Esimerkkejä: • Mikä siinä, mitä tänään olemme keskustelleet, teki sinuun syvimmän vaikutuksen? • Mitä tahtoisit soveltaa käytäntöön omassa elämässäsi? • Mikä on ensimmäinen askel? • Mikä on rukousaiheesi? Kukin saa miettiä jonkin aikaa ja kirjoittaa paperille ajatuksiaan. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ja pukemaan ajatukset lyhyeen muotoon. Tämän jälkeen kukin saa kertoa käytännön sovelluksensa ja rukousaiheensa. Miten sovellus-kysymykset valmistellaan? Ryhmänohjaaja miettii valmiiksi em. tapaisen kysymysten sarjan. Samalla hän suunnittelee ryhmäkokoontumisen ajankäyttöä, ja miettii mm. sitä, missä vaiheessa siirrymme sovellus-osaan. Esimerkkejä: • Mitä tämä raamatunkohta kehottaa minua tekemään? • Miten käsittelemämme raamatunkohta kehottaa meitä suhtautumaan lähimmäisemme tai rahan käyttöön?

Kuinka opimme ja kasvamme uskovaisina?
Ei pidä ajatella että vaikka me olisimme opettaneet jotain niin ryhmäläiset olisivat sen oppineet. Toisinsanoen, sinä voit olla opettanut Efesolaiskirjeen alusta loppuun, mutta se ei välttämättä tarkoita että sinun ryhmäläisesi olisivat oppineet sen. Lisäksi saattaa olla että joku oppi kaiken tarpeellisen tiedon Efesolaiskirjeestä mutta ei ole saanut siitä mitään kirjan elämänohjeista sovellettavaksi. Siispä, opettaminen ei ole tarpeeksi. Meidän tulee jatkaa kunnes he ovat oppineet—oppineet soveltamaan Jumalan periaatteita jokapäiväiseen elämäänsä. Vertaa Mitä olet oppinut viimeaikoina? Kuinka opit sen? (toteuta se pienryhmässä) Opitko suurimman osan siitä mitä tiedät pienryhmistä lukemalla kirjoista, käymällä seminaareilla tai oppitunneilla – vai opitko sen kokemuksen kautta? Perusoletus: oppiminen ja kasvaminen alkaa syntymästä ja loppuu kuolemaan.

Raamattukeskustelun taito
(Lähde: Good Things Come In Small Groups, chapter 8) Suurin osa opetuksesta tapahtuu keskustelumetodia käyttäen. Tämä tarkoittaa sitä että valmiit oppimateriaalit antavat enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tämä johtuu siitä että vastaus kysymykseen lukee Raamatussa. Ryhmäsi jäsenet pystyvät vastaamaan kysymyksiin lukemalla Raamattua. Aivan toista on kysyä heidän elämäntarinaansa, mielipidettään tai luovaa ajattelua siitä kuinka soveltaa tiettyjä periaatteita heidän elämäänsä. Tässä on muutamia hyviä esimerkkejä kuinka kysymyksiä voi käyttää luovasti niin että ryhmän jäsenet voivat tehokkaasti oppia Raamattua. 1. Kysy hyviä kysymyksiä. Hyvä kysymys... • ..on selvä. 22

Pienryhmänjohtajan pienoisopas • ..liittyy aiheeseen. • ..on avoin (luo keskustelua). • ..rohkaisee ryhmäläisiä lukemaan itse Raamattua ja löytämään itse. • ..vie ryhmän läpi kappaleen loogisessa järjestyksessä. • ..nostaa esiin ja soveltaa kappaleen pääkohdat. Kertaa kysymykset keskustelun aikana ja ohjaa keskustelua tarvittaessa. (Lisätietoja: Good Things Come In Small Groups, chapter 6:Leading Bible Discussions) 2. Anna useamman kuin yhden vastata kysymykseen. "Mitä muuta te loput löysitte?" "Mitä muut voivat tähän lisätä?" 3. Huomioi vastaukset. Suullisesti (silmäkontakti, hymyile, nyökkää) ja/tai sanatta – hyväksy hyvä vastaus: "Kyllä" "Oikein" "Tuo oli hyvä huomio, Risto." 4. Ota kaikki mukaan. Yksi syy ryhmätyöskentelyyn on kaikkien mukaan saaminen. Varmista että kaikki ovat ymmärtäneet sen. Voit rohkaista hiljaisempia ryhmän jäseniä antamalla heidän lukea Raamattua ja pitämällä silmäkontaktia heihin samalla kun kysyt kysymyksen. Katse sanoo, "Minä kuuntelen – tai olen valmis kuuntelemaan sinua." 5. Pidä kaikki mukana. Tee aina välillä yhteenveto muistuttaaksesi ihmisiä siitä mitä on sanottu esillä olevasta kysymyksestä. Jos joku harhautuu pois aiheesta ohjaa heidät hellästi takaisin: Toista kysymyksesi ja sano, "Onko kenelläkään mitään sanomista tästä kysymyksestä?" 6. Jaottele kysymykset. Ikinä ei tule olemaan tarpeeksi aikaa jotta kaikki voisivat antaa tyhjentävän vastauksen jokaiseen kysymykseen. Sen takia tarvitaan sinun johdattelemistasi. Älä vietä liikaa aikaa yhdessä kysymyksessä. Tee jo edeltäkäsin huomio siitä kysymyksestä joka on tärkein. Jätä muut kysymykset väliin jos aika loppuu. Kyllä, sinulla on lupa tehdä se! Mutta, mihin väliin minun luentoni tulee? Luentojen pitäminen on edelleen hyvä tapa opettaa. Jotkut ryhmänjohtajat pitävät hyvin valmistellun luennon Raamattukeskustelun alussa tarkoituksenaan tiivistää aikaisempien kokoontumisten keskustelut kappaleen historiallisesta ja teologisesta asiayhteydestä päivän aiheeseen. Toinen sopiva hetki luennolle on keskustelun lopussa tarkoituksena kiteyttää kappaleen pääkohdat ja mahdolliset sovellukset. Vertaa: Kirkossa meitä opetetaan Jumalanpalveluksessa. Meillä on hyviä oppisarjoja. Radiosta tulee paljon hengellistä opetusta. Siispä mitä etua on opetuksella pienryhmässä verrattuna muihin kanaviin?

23

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Ryhmätilanteen ohjaaminen
(Lähde: Seppo Niemeläinen, Missioryhmän ohjaajakoulutus, Peruskurssi) Tarkastelemme nyt mikä on ryhmänjohtajan tehtävä ryhmässä. 1. Ryhmän kokoontuminen ei ole luento, jossa ohjaaja puhuu ja muut kuuntelevat esittäen korkeintaan kysymyksen silloin tällöin.

2. Ryhmän kokoontuminen ei ole pitkä vuoropuhelu, jossa ohjaaja keskustelee yhden ryhmäläisen kanssa, ja kaikki muut kuuntelevat.

3. Ryhmän kokoontuminen ei ole vuoropuhelujen sarja, jossa ohjaaja keskustelee joidenkin ryhmäläisten kanssa vuorotellen. Toiset jäävät ulkopuolelle, eikä heillä ole mahdollisuutta tai rohkeutta ottaa osaa keskusteluun. Huonoimmassa tapauksessa ryhmän sisällä on useita keskustelukuntia, mutta yhteinen sävel puuttuu. Tämä ei tietenkään ole tarkoituksemme. Näissä kaikissa edellä mainituissa tapauksissa keskipisteenä on ryhmänjohtaja. Tällainen vääristynyt kuva ryhmästä aiheuttaa pelkoja ja rimakauhua: ”ei minusta ole ikinä ryhmänjohtajaksi. Ryhmänjohtajan täytyy osata puhua. Minun täytyy tietää kaikki ja olla sanavalmis tilanteessa kuin tilanteessa. Minun on oltava opettaja.” 4. Pienryhmissä ohjaajan tehtävä on auttaa ja rohkaista jokaista osallistumaan ja antamaan panoksensa. Keskeisenä on aihe ja ryhmän tarkoitus. Jos ryhmässä keskustellaan Raamatun pohjalta, keskuksena on tutkittava sana, josta yhdessä etsitään vastauksia elämän kysymyksiin. Ryhmänjohtajan tehtävä onkin ennen muuta puheenjohtajana toimiminen.

RAAMATTU

Koko ryhmäkokoontumista ajatellen voisimme jakaa ohjaajan tehtävät kolmeen osaan: 1. Tilaisuuden aloitus 2. Keskustelun ohjaaminen 3. Tilaisuuden lopetus

Tilaisuuden aloitus
Ohjaaja toivottaa kaikki tervetulleiksi ja saa jokaisen tuntemaan olonsa kotoisaksi. Hän huolehtii siitä, että kukin saa tilaisuuden esitellä itsensä, jos ryhmäläiset eivät ennestään tunne toisiaan. Ohjaajan tehtävänä on johdattaa keskustelu aiheeseen sanomalla esimerkiksi: "Tänään keskustelemme aiheesta Jumala on." Hän voi myös aloittaa kokoontumisen lyhyellä alkuhartaudella ja ehdottaa laulun tai virren sen mukaan, mitä on yhteisesti sovittu.

Keskustelun ohjaaminen
Ohjaaja käynnistää tai avaa keskustelun jokaisen vaiheen. Tässä hän voi käyttää apunaan laadittuja 24

Pienryhmänjohtajan pienoisopas keskustelukysymyksiä tai itse valmistamiaan kysymyksiä. Kysymyksen esittämisen jälkeen ohjaaja jää rauhassa odottamaan, että joku sanoo jotakin. Ei pidä pelästyä hiljaisuutta. On annettava aikaa ajatella. Ohjaaja tekee virheen, jos hän heti kiiruhtaa täyttämään hiljaisuuden omalla jatkorepliikillään. On muistettava, että ryhmänohjaaja ei ole ryhmän keskipiste. Ohjaajan asenne on tärkeä, hänen ilmeensä ja äänensävynsä. Hänen on esitettävä kysymykset niin, että keskustelu käynnistyy. Ryhmänohjaajan tehtävänä ei ole antaa valmiita vastauksia Kun keskustelu käynnistyy, ohjaaja johdattelee sitä kysymyksillä: "Miksi, mitä se tarkoittaa?" Pienten apukysymysten tarkoituksena on vetää kaikki mukaan keskusteluun: "Mitä te toiset sanotte?", "Mitä te muut ajattelette?", "Haluaako joku vielä lisätä jotakin?" Kun on jonkin aikaa keskusteltu, ohjaaja kokoaa lyhyesti sen, mitä on tullut esille ja käynnistää keskustelun seuraavan vaiheen tai siirtyy sovellukseen asti. Tärkeää on muistaa, että ohjaajan tehtävä on viedä keskustelua eteenpäin. Keskustelussa pyritään "ahaa elämyksen" tavoin tehtyihin havaintoihin ja löytöihin. Niistä etsitään arkielämää koskettavia sovelluksia. Keskustelua ohjattaessa on katsekontaktin käyttö välttämätöntä. Katseella voit rohkaista arkaa ryhmäläistä käyttämään puheenvuoron. Katseella löydät ryhmästä myös sen joka yrittää sanoa jotakin, mutta ei saa puheenvuoroa. Viereinen kuva esittää keskustelun ohjaamista. Siihen kuuluu: • • • • Käynnistäminen Keskustelun ohjaaminen Pääajatusten kokoaminen Sovellus
KOKOA KOKOA OHJAA KÄYNNISTÄ SOVELLA

Kuvaa voisi verrata purjehtimiseen: vaikka OHJAA maalina on soveltaminen, sinne pitää edetä luovimalla. Käynnistetään keskustelu KÄYNNISTÄ esittämällä kysymys. Annetaan keskustelun viedä aihetta eteenpäin ohjaten sitä tarvittaessa. Kun on aika ottaa uusi kurssi, kootaan keskustelu jotta kaikki tiedostavat minne ollaan päästy. Sitten käynnistetään uusi keskustelu uudella kysymyksellä.

Tilaisuuden lopetus
On tärkeää, että tilaisuus päätetään kokoavasti sovitun aikataulun mukaisesti. Sen jälkeen voi tietysti vielä jäädä vapaasti keskustelemaan, miten sitten ryhmässä onkin tapana. Päätöksen voi toteuttaa eri tavoilla. Sovellusten kertominen ja yhteinen rukous antavat hyvän pohjan. Ryhmät voivat käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan etsiessään omaa käytäntöään. Mahdollisuuksia on monia: hiljaisuus, laulu, musiikin kuuntelu, kynttilät, ja erilaiset pienimuotoiset iltahartaudet. Ryhmän sisällä voidaan jakaa vastuuta: Kun ryhmä on kokoontunut jo joitakin kertoja, voi esim. "iltahartausvuoro" kiertää jäseneltä toiselle. Vastuun jakaminen on paikallaan alusta alkaen - pienistä tehtävistä on hyvä aloittaa.

25

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Ohjaajan tarkistuslista
"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä pitää paikkansa myös keskusteluryhmässä. Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: • Varmistu etukäteen, että kaikki osanottajat löytävät vaikeuksitta kokoontumispaikkaan. Voit puhelimitse tai kirjeitse ilmoittaa jokaiselle kokoontumisajan ja -paikan sekä mukaan otettavat tarvikkeet. Pidä huoli siitä, että paikka on rauhallinen ja tarpeeksi suuri. Varmista, että valaistus on sopiva. Paikan on oltava hyvin tuuletettu ja tarpeeksi lämmin. Järjestä istuimet niin, että kaikki voivat nähdä toisensa ja kuulla mitä sanotaan. Varaa paperia, kyniä, ja myös muutama Raamattu niitä varten, jotka ehkä tulevat ilman niitä. Sama koskee mahdollisesti käytettäviä laulukirjoja. On myös hyvä pitää kelloa näkyvillä, jotta pysyisitte aikataulussa. Suunnittele etukäteen ja pyri pysymään aikataulussa. Selvitä itsellesi kunkin kokoontumiskerran tavoite; mihin pyritään ja mitä asioita otan tänään esille.

• • •

• •

Ryhmätyöskentelyn arviointi
Ryhmänohjaajan on hyödyllistä saada koko ajan palautetta toimistaan ryhmän ohjaajana. On hyvä, jos ryhmäläiset oppivat antamaan palautetta sekä kertomaan avoimesti odotuksistaan ja pettymyksistään. Yhdessä voidaan myös pohtia sitä, miten ryhmälle asetetut tavoitteet on saavutettu. Arvioinnin voi suorittaa itse käyttäen apuna alla olevaa kysymyssarjaa. Tee arviointisi saamasi palautteen asioista rukous -ja kiitosaiheita, joiden varassa valimistaudut seuraavaan kertaan. Mikäli ohjaajia on kaksi tai sinulla jo on koulutuksessa työnjatkaja, on hyvä käydä tämä keskustelu yhdessä. Arviointikysymyksiä: • Tulivatko kaikki, joita odotit? • Ottivatko kaikki osaa keskusteluun? • Oliko keskustelu vuoropuhelu, luento vai todellinen keskustelu? • Alkoiko joku opettaa? • Auttoiko keskustelu ryhmän jäseniä ymmärtämään Raamattua? • Johditko keskustelua kysymyksin? • Käsittelitkö sovelluksia? • Olivatko sovellukset käytännöllistä? • Lopetitko ajoissa? • Pysyitkö asiassa? • Toteutuiko asettamasi tavoite?

26

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

4. Evankeliointi ja suuntautuminen ulospäin
Ap. t. 2:47: ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. Ap. t. 5:42: Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.

K.A.S.V.A: Ryhmät maailmaa tavoittamassa
Valitettavasti jotkut ryhmät eivät koskaan saavuta enempää kuin ensimmäiset kaksi tai kolme pienryhmän tavoitetta. Tämä on surullista. Se on kuin juoksija joka on harjoitellut vuosia Olympialaisia varten. Mutta hän saa väärää tietoa kilpailun alkamisajasta ja saapuu yllätyksekseen stadionille huomatakseen että hänen kilpailunsa on jo juostu – ilman häntä. Kaikella meidän yhteyden ja uskon rakentamisemme on tarkoitus, joka on paljon suurempi kuin pienryhmän puitteet. Jumalalla on sellaiset suunnitelmat pienryhmällesi että se tulee vaikuttamaan seurakuntaasi, työpaikkaasi, kotiasi ja ehkä jotain toista ihmisryhmää toisella mantereella! Siinä on suuria ajatuksia – mutta sehän on täsmälleen mitä tapahtui Jeesuksen vetämässä 12:sta hengen pienryhmässä. Ja se on toistunut uudestaan ja uudestaan. Itse asiassa monet herätykset ja lähetyspurkaukset ovat saaneet alkunsa pienryhmästä. Siispä jatka suuntautumista ulospäin. Älä itse asiassa edes odota että saisit ryhmäsi kunnolla toimimaan, aloita ensitapaamisesta.

Tyhjä tuoli
Yksinkertaisin suuntautuminen ulospäin on "tyhjä tuoli." Se tarkoittaa että sinulla on kahdeksan jäsentä ryhmässäsi, mutta laitat esille yhdeksän tuolia. Yksi paikka on tyhjä, mutta haluaa tulla täytetyksi seuraavassa tapaamisessa. Rukoilkaa tämän henkilön puolesta jolla Jumala haluaa täyttää tämän paikan. Kerro ryhmälle että tyhjä tuoli muistuttaa ryhmää siitä että uusi jäsen on aina tervetullut. Haasta heitä tuomaan joku mukanaan seuraavaan tapaamiseen, jotta tyhjä tuoli saataisiin täytettyä (ja laita sitten yksi tuoli lisää). Kun alat täyttämään tyhjää tuolia, tulee ryhmäsi tulevaisuudessa kasvamaan mukavan kokoiseksi. Niin se toimii. Tiedämme ettei se käy kivuttomasti, mutta voit 27

Pienryhmänjohtajan pienoisopas kokeilla jotain seuraavista: • Jakaantukaa — lähettäkää muutama ryhmänne jäsenistä aloittamaan ryhmä jossain muualla. Siten perheet kasvavat! Apostoli Paavali aloitti pienryhmiä (jotka sitten kasvoivat seurakunniksi) kaikkialle silloiseen maailmaan. Sinä voit tehdä saman!

28

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Jatkaa kokoontumista yhdessä ainakin kauden loppuun, mutta jakaantukaa pienimpiin ryhmiin Raamatunopiskelua ja rukoushetkiä varten. Kokoontukaa sitten kaikki yhteen ylistystä ja evankelioinnin suunnittelua varten. • Tai älä päästä yhtäkään uutta mukaan ryhmääsi. Ainoa joka tulee kasvamaan on hämähäkinseitit. Kuulostaa kamalalta joten älä ota tätä vaihtoehtoa. Ryhmän jäsenten evankeliointi Kun ryhmä hoitaa omia jäseniään luokitellaan se yhteydeksi, mutta linja on hieman hämärä mikäli joku tarvitsija on yksi ryhmän nykyisistä jäsenistä, potentiaalinen tuleva jäsen tai ystävä, naapuri tai jonkun ryhmän jäsenen sukulainen. Mutta oli hän kuka tahansa niin riennä hätään! Varaa jokaisesta kokoontumisesta hieman aikaa suunnitellaksenne tai raportoidaksenne ulospäin suuntautunutta tapahtumaa. Pidä sitä hyvin tärkeänä. Evankeliointi ryhmän ulkopuolella Sinun pienryhmäsi tulee olemaan mahtava tiimi palvelutoimintaan. Käytä yhteistä aikaanne suunnitellaksenne ja raportoidaksenne projekteista ympäristönne läpikäymiseksi, naapureiden kutsumista ryhmäänne tai seurakuntanne tapahtumiin, perustaaksenne Raamattupiirin kortteliinne tai muun tapahtuman. Jotkut ryhmät ovat tehneet myös lyhyitä lähetysmatkoja, keränneet rahaa pakolaisille ja auttaneet seurakunnan talkoissa. Mahdollisia pienryhmien lähetysprojekteja • "Adoptoi lähetystyöntekijä" – soita lähetysvastaavalle ehdotuksesta. Sitten kirjoita, soita, rukoile ja anna ihan psyykkistä tukea. Monet lähetystyöntekijät saavat jo rahallisen kannatuksen, nyt loput heidän tarpeistaan saavat sen henkilökohtaisen otteen jonka vain sinun ryhmäsi voi tarjota. • Pitäkää siivouspäivä jonkun sellaisen kotona joka ei kykene huolehtimaan kodistaan (ei pysty). Pidä ryhmässäsi mietintähetki ja keksi omia projekteja: * * * * * •

Operaatio ”tyhjä tuoli”
Tässä hieman suuntaviivoja ystäväevankeliointikampanjalle luonnollisten kontaktien kautta. Tätä mallia on käytetty Finska Filadelfian nuorten soluissa.

Kontaktihenkilö:
• • • Ainoa joka voi tuoda juuri tämän ystävän Jeesukselle. Joh. 1:40-51 esittelivät Andreas ja Filippus heidän luonnolliset kontaktinsa Jeesukselle. Valmis näkemään vaivaa ja kantamaan huolta sekä palvelemaan ystävään, Joh. 13:4-17. Ystävän henkilökohtainen esirukoilija. Tulee rukoilla että ystävä 1. Vapautuisi Saatanan vallasta, 2. Ei kävelisi etsikkoaikansa ohitse (tai että se alkaisi) ja 3. Löytäisi Jeesuksen henkilökohtaisena Herrana ja Vapahtajana. Lisäksi tulee rukoilla omasta puolestaan että voisi olla suolana ja valona oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Ystävä ystävälle. Viettää aikaa hänen kanssaan, kenties lukee Raamattua ja rukoilee hänen kanssaan. Kun tilaisuus tulee niin ei pidä lukea koko Raamattua kerralla, vaan antaa vain makupaloja jotka lisäävät ruokahalua. 29

Pienryhmänjohtajan pienoisopas • Tietoinen mikäli ystävällä on etsikkoaika menossa. Etsikkoaika ilmenee kaipuuna Jumalan puoleen tai hengellisen tiedon janona. Uskovien kotien lapsilla on etsikkoaika vaikeampi huomata, sillä silloin ystävällä on jo tietoa Jumalasta. Jos ei ole ei-uskovaa ystävää niin tulee hankkia (harrastus, koulu, …). Tulee olla samoja ikiä, samasta sosiaalisesta ystäväpiiristä, jota voi tavata useammin kuin kerran viikossa. Keskity yhteen tai korkeintaan kahteen ystävään kerralla. Silloin pystyt jakamaan elämääsi hänen kanssaan. Tottakai sinulla voi olla muita ystäviä, mutta nämä kaksi ovat erityisen huomion ja rukouksen kohteena. Tunnollinen pienryhmässä kävijä. Hän voi myös perustaa itse sellaisen jos sopivaa porukkaa ei tunnu löytyvän. Solun on hyvä olla homogeeninen jotta kaikki tuntevat itsensä kotoisaksi. Kuitenkin johtajaa tarvitaan jotta ryhmä menisi eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Vastuullinen ystävän jälkihoidosta. Ystävä on henkilö jonka luottamuksen olet voittanut. Älä petä häntä senkään jälkeen kun hän tehnyt uskonratkaisun.

• •

Pienryhmät:
• • • • • Rukoilevat kontaktihenkilön ja ystävän puolesta. Järjestävät kerran tai pari kertaa vuodessa epämuodollisia juhlatilaisuuksia joihin voi tuoda uusia kavereita ensimmäistä kertaa (retkiä, uimalareissuja, peli-iltoja, elokuvailta, grillijuhla, biljardi, saunailta…). Pyrkii täyttämään uusien tulokkaiden ja muiden ryhmäläisten tarpeet, olivat ne fyysisiä (muuttoapua, siivoustalkoot,…), psyykkisiä (tarve jutella,...), sosiaalisia (kavereiden puute,…) tai hengellisiä. Tiedottaa evankelioivista tilaisuuksista kaupungissa. Niihin olisi erityisesti uudet tulokkaat tervemenneitä yhdessä kontaktihenkilön kanssa. Tällöin on ystävän helpompi tehdä ratkaisu. Jos soluun tulee paljon uusia, voidaan se jakaa kahteen tasokurssiin. Ystävä- kontaktihenkilö suhdetta ei kuitenkaan saisi rikkoa.

30

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

5. Kaikki alkaa johtajuudesta
Pienryhmän menestyminen on johtajasta/johtajista riippuvainen.

Tehokkaan pienryhmänjohtajan ominaisuuksia
Tehokas pienryhmänjohtaja... 1. Ylläpitää henkilökohtaisen suhteen Kristukseen, niin että se näkyy Kristuksen rakkautena ja Jumalan Sanan soveltamisena jokapäiväisessä arkielämässä. Henkilökohtaisen suhteen Kristukseen: Olet tunnustanut syntisyytesi ja luottanut Jeesukseen Kristukseen syntien anteeksiantajana. Olet päässyt jossain määrin kokemaan sitä yltäkylläistä elämää, jonka Kristus on tullut meille antamaan. Kristuksen rakkautena: Sinun suhde aviopuolisoosi, lapsiisi, naapureihisi, työkavereihisi,… on sen rakkauden leimaama, jota Kristus osoitti sekä pyhille että syntisille. Jumalan Sanan soveltamisena jokapäiväisessä arkielämässä: Vaadit jatkuvasti kuuliaisuutta Jumalan Sanan käskyille ja periaatteille. Harjoitat jatkuvasti hengellistä opetuslapseutta, johon kuuluu henkilökohtainen Raamatunluku, rukous, yhteys, palvonta ja kymmenysten maksu. Ennenkuin voit johtaa toisia, tulee sinun kyetä johtamaan itseäsi. Tehokas pienryhmänjohtaja... 2. Tulee pystyä ohjaamaan ihmisiä elämään Kristukselle. Sinulla on kyky organisoida ihmiset tekemään työtä Jumalalle. (Sinun ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea itse) Käy asia läpi mielessäsi. Toiset ovat synnynnäisiä johtajia, toiset oppivat johtamaan. Ja loput kykenevät seuraamaan, mikä sekin on hyvä. Kuitenkin jokainen pienryhmä tarvitsee johtajan. Ellet sinä ole nimetty johtaja niin joku toinen on. Haluamme sinun olevan johtaja. "Maailmassa on kolmenlaisia ihmisiä—niitä jotka menevät eteenpäin, niitä jotka pysyvät paikallaan ja niitä jotka liikuttavat muita." - Li Hung Chang Joka luulee johtavansa vaikkei kukaan seuraa häntä, on vain kävelyllä. - John Maxwell Johtajuus on kykyä vaikuttaa ihmisiin. Kristityt johtajat tietävät kyvyn tulevan Jumalalta ja siten sitä tulisi käyttää vastuullisesti. Kristitty johtajuus on palvelevaa johtajuutta. • • Kristuksen auktoriteetin alla. Seurakunnan johtajien auktoriteetin alla.

Palveleva johtaja tunnistaa Jumalan asettaneen hänet ryhmään palvelemaan ryhmän jäseniä. Joskus tämä on vaikeaa harjoitella pienryhmässä, mutta sinun tulee kyetä säilyttämään puhumisen ja kuuntelemisen 31

Pienryhmänjohtajan pienoisopas välinen tasapaino. "Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija." - Jeesus, Matt. 20:26 Tehokas pienryhmänjohtaja... 3. On omistautunut henkilökohtaiseen kasvuun. Tarvitsemme UKK henkilöitä: Uskollisia, Käytettävissä olevia ja Koulutettavia johtajia. Ei sinun tarvitse olla näissä kaikissa täydellinen ennenkuin saat aloittaa. Voit saada oppia johtajuuskoulutuksesta, työntekijäpalaverista, kokeneilta johtajilta sekä myös tiimisi jäseniltä. Kokemusta hankit myös itse valmistatumalla jokaiseen tiimipalaveriin tuoden aina jotain mukanasi. Pienryhmä tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Jos olet toiminut ryhmänjohtajana aikaisemminkin, on tärkeää että olet halukas oppimaan ja soveltamaan tässä ohjekirjassa esitettyä tapaa johtaa pienryhmiä. Tehokas pienryhmänjohtaja... 4. On Pyhän Hengen täyttämä. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. - Ef. 5:18 Pyhä Henki... • • • • • • • opettaa ja palauttaa meille mieleen kaiken (Joh. 14:26; 15:26) kasvattaa meissä Hengen hedelmää - rakkautta, iloa, rauhaa... (Gal. 5:22-) varustaa meidät armolahjoilla palvelutehtäviin (Room. 12, 1 Kor. 12).

On erittäin hyvä jos sinulla olisi yksi tai useampi seuraavista armolahjoista: Pastori - opettaja Johtaja Organisoija - palvelija Rohkaisija

Yksi pienryhmän hyvistä puolista on armolahjojen kirjo. Sinun tehtäväsi on rohkaista, järjestää ja johtaa niin että kaikki ryhmäläiset saavat mahdollisuuden käyttää armolahjojaan. Jotkut kirkkokunnat pitävät tärkeänä ylläpitää kovaa kuria kaikissa pienryhmissään, jotta ne eivät ajautuisi pois totuudesta. Me kuitenkin uskomme Pyhän Hengen voimaan johdattaa kaikkia sitä haluavia uskovaisia totuuteen ja pois väärästä. Raamatussa on oppimme. Pyhä Henki on opettajamme. Sinä olet se väline joka tuo nämä kaikki yhteen ryhmässäsi. Tehokas pienryhmänjohtaja... 5. Laskee sitoutumisensa hinnan ja on halukas maksamaan sen. ”Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi” – Luuk. 14:28 32

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Olenko tarpeeksi kypsä Herrassa johtamaan pienryhmää? • • • • • • • • • • • • Kykenenkö johtamaan pienryhmää? Onko minulla aikaa valmistella jokaista ryhmän koontumista, ottaa niihin osaa ja käydä ryhmänjohtajapalavereissa? Onko puolisoni valmis sitoutumaan?

Tehokkaan johtajuuden esteet Väärät motiivit päästä johtajaksi Riittämättömyyden tunne Epäonnistumisen pelko Rohkaisun puute ja vastoinkäymiset On tai näyttää olevan hengellisesti kuiva Epärealistinen aikataulu Suhdeongelmien huono hoitaminen Ei tule toimeen johtajien kanssa Liiallinen huomion kohdistaminen läsnäoloon

Solunjohtajan tehtävät
Solunjohtajan kolmitahoinen tehtävä. Voidaksemme paremmin ymmärtää solunjohtajan tehtävät, jaamme ne kolmeen eri ryhmään: solunjohtaja on paimen, johtaja ja manageri. Paimenella on painopiste esimerkillisessä elämänvaelluksessa. Sen kautta hän muokkaa muita, vaikuttaen muihin positiivisesti elämän eri alueilla Manageri Paimen nauraa ja itkee 10-20% Johtaja solunjäsentensä kanssa. Hän Paimen 10-20% edistää ja kannustaa ihmisiä, antaa 60-80% heille ajastaan, opastaa heitä palvelutehtäviin ja kouluttaa heitä käytännön tasolla. Johtajana hän on kannustaja, innoittaja, suunnittelija ja seurakunnan näyn ja päämäärien edustaja. Managerina (järjestäjänä) hän seuraa solun ja sen jäsenten kasvua. Lisäksi hän suunnittelee evankeliset tapahtumat ja huolehtii moninaisista järjestelytehtävistä ja "paperitöistä".

33

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Solunjohtaja paimenena
Tämä alue valtaa noin 60-80 % hänen ajastaan. Tämä on hänen tärkein tehtävänsä. Rakkauden, huolehtimisen ja luottamuksen voittamisen kautta hän rakentaa ihmissuhteita ja syventää niitä. Tämä tapahtuu seuraavien asioiden avulla: 1. Rukous 2. Lampaista huolehtiminen 3. Solujäsenten edistäminen 4. Ristiriitojen ja ongelmien selvittäminen

Rukous
• Rukous muuttaa solua • solun sisäinen ja ulkonainen kasvu • näyn uudistus Rukous jokaisen solunjäsenen puolesta • keskinäinen suhde • luottamus johtajaan

Tutkielma:
J. Cominskyn tutkielman mukaan solun moninkertaistumiseen eivät vaikuta • yhteiskuntaluokka • ammatti • luonne • hengellinen armoitus ( evankelista, opettaja, …) • jne. Suurin solunjohtajan vaikuttama tekijä oli: 1. rukous 2. päämäärien asettaminen 3. ihmissuhteiden hoito ja niiden syventäminen

Lampaista huolehtiminen
1. • • • 2. • • • 3. • • • Tunne lampaasi! Joh. 10:14-15 Kahdenkeskiset keskustelut Vieraile heidän luonaan Ota aikaa kuuntelemiseen Huolehdi lampaistasi Ap. T. 20:28-29 huolehdi, kaitse, lohduta, varjele vieraile sairaan jäsenen luona ota osaa solunjäsentesi iloihin ja suruihin Etsi "kadonnutta"! Luukas 15:4 Käykö säännöllisesti sunnuntaina kokouksessa? Miksi ei? : sairas, ongelmia, allapäin? Tuleeko säännöllisesti soluiltaan? Osaanotto soluilloissa (rukous, käyttäytyminen) 34

Pienryhmänjohtajan pienoisopas 4. • • • 5. • • 6. • • Ruoki lampaita! Ps. 23:1-3 Soluilta ei ole raamattutunti, mutta opasta solujäseniä miten soveltaa kuultu käytäntöön. Valmistaudu kunnolla teemaa varten Kannusta henkilökohtaiseen raamatunlukuun, ole itse esikuvana Varjele lampaitasi! Joh.10:10 Varo vääriä oppeja Erilaiset uudet kristilliset "muotivirtaukset" Kuri, järjestys 1 .Tess. 5:14 Ojenna kurittomia Älä anna ongelma-ihmisten häiritä solua

Solunjäsenten edistäminen
1. Jokaisen jäsenen hengellisen kehityksen edistäminen 2. Jokaisen jäsenen rohkaiseminen antaa kouluttaa itseänsä palvelutehtävään (lahjojen, kykyjen löytäminen) 3. Tulevan solujohtajan käytännöllinen kouluttaminen 4. Evankelioivaan elämäntyyliin rohkaiseminen (esikuvana oikoshenkilöiden evankelioinnista)

Ristiriitojen ja ongelmien selvittäminen
• • jokaisessa solussa ilmenee ongelmia ja ristiriitoja puutu asioihin kun ne ovat vielä pieniä, Laul. l. 2:15

Solunjohtaja johtajana
Johtajuustehtävät ottavat noin 10-20 % ajasta.

Seurakunnan näyn viestittäminen
1. • • • 2. • • • 3. 4. • • Solunjohtaja "lipunkantajana" solun katse suunnattuna näkyyn seurakunnan näyn ja päämäärien esilletuominen innostaminen Suuntaviivan antaminen solun täytyy tietää mihin se on menossa solun täytyy tietää miten se saavuttaa päämäärän solunjäsenten mukaanottaminen työhön Soluiltojen johtaminen Evankelioimistapahtumien johtaminen elonkorjuuhetket oikosevankeliointi

Solunjohtaja managerina
Nämä tehtävät ottavat noin 10-20 % ajasta 1. Päämäärien asettaminen, menetelmien suunnittelu • Evankeliointi, solunjako 35

Pienryhmänjohtajan pienoisopas • 2. • • • 3. • • Rakentuminen Kokonaiskuva ja tietoisuus jokaisen solunjäsenen kehitysvaiheesta Koulutukset Säännöllinen yhteys vyöhykejohtajaan Tuleva solunjohtaja Järjestelyä, kirjallisia töitä Solun jakautumisen järjestely ”Työlista", tehtävien jako 2-3 kk.

Neljä johtamistyyliä
Sovellettu lähde: The Small Group Leaders Training Course by Dr. Judy Hamlin. Navpress, 1990.

Autokratiivinen johtamistyyli
• Pitää yllä täydellistä kontrollia. Ryhmän jäsenet ovat kuuntelijoita ja seuraajia. • Päättää yksin tavoitteet ja säännöt. • Sisältö ottaa etusijan tapahtumissa. • Tekee kaikki ryhmän päätökset. • Puhuu liikaa. • Huomio kohdistuu itseensä. • Kysyy kysymykset ja vastaa niihin. Tämä johtamistyyli on käytännöllinen kriisien sattuessa, kuten esimerkiksi sodassa. Se soveltuu myös vanhemmille joilla on esikouluikäisiä lapsia. Tämä ei ole sopiva tyyli johtaa pienryhmää.

Auktorinen johtamistyyli
• Pitää yllä vahvaa kontrollia, mutta ottaa aktiivisesti jäseniä mukaan keskusteluun. • On selvät tavoitteet ja suunnitelmat, mutta on avoin muutoksille. • On aktiivinen, energinen ja innostaa muita mukaan. • On valmistautunut antamaan ohjausta ja kannustusta. • Käyttää viestintätaitojaan saadakseen muita mukaan. • Kantaa vastuun kunnes toiset ovat valmiita ottamaan vastuuta. • Käyttää henkilökohtaista valtaa toisten värväämiseksi. • Valmistelee kysymykset ja vastaa niihin jääden odottamaan muiden reaktioita. Tämä johtamistyyli on sopiva mikäli johtaja on selvästi pätevin henkilö. Tämä johtamistyyli on käytännöllinen pienryhmän alkuvaiheilla. Kun ryhmä aikuistuu tulevat joustavuus ja herkkyys määrääviksi.

Demokraattinen johtamistyyli
• • • • 36 Jakaa kontrolloimisen jäsenten kanssa. Jakaa vastuuta johtajuudesta. Uskoo toisiin. Luo turvallisuuden ja osallistumisen hengen.

Pienryhmänjohtajan pienoisopas Huolehtii siitä että muillakin on mahdollisuus päästä kehittämään johtajuuttaan - jopa vetämään pienryhmää, jos mahdollista. • Varmistaa että hänen lopettaessa ryhmä voi jatkaa toimintaansa. • Huolehtii että ryhmä päättää kaikki säännöt. • Uskoo että Pyhä Henki voi puhua jokaiselle uskovalle ja jokaisen uskovan kautta. Tämä johtamistyyli on paras silloin kun ryhmän kaikki jäsenet ovat tasavertaisia siihen mitä tulee kykyihin, koulutukseen ja kokemukseen. Tämä on kaikkein sopivin tyyli johtaa pienryhmää. •

Laissez-Faire johtamistyyli
• Pitää yllä minimikontrollia antaen jäsenten määrätä. • Ei valmistele. Antaa keskustelun ajelehtia. • Ei vaikuta välittävän. • On syypää siihen ettei ryhmä saa paljoa aikaiseksi. • Aiheuttaa hajaannusta kurin puutteen takia. • Ei yritä vaikuttaa tapahtumiin. • Puuttuu rohkeutta suunnitelmien tekemiseen. • Esittää kysymyksiä ja on sitten hiljaa. Tämä ei ole lainkaan johtajuutta. Tyhjö sallii dominoivien jäsenten ottaa johdon. Vertaile: Minun johtamistyylini on yleensä ______________________________.

Pienryhmän aloittaminen tyhjästä
Mitä sinulle tullaan tarjoamaan: Pyhä Henki tulee tasoittamaan tien. Jumala on asettanut ihmisiin nälän Jumalan puoleen ja tarpeen ihmissuhteisiin. Ihmisillä on jonnekin kuulumisen perustarve. Anna heidän kuulua sinun pienryhmääsi. Kannattaa myydä ideaa etukäteen uutiskirjeellä, esitteillä, ilmoitustaulun kautta, kuulutuksella kokouksessa, lauluryhmän kautta, käydä pyytämässä suullisesti, jne. Mitä sinun tarvitsee pystyä antamaan: • Luja vakaumus ja päätös • Energiaa • Aikaa

Seitsemän askelta aloittaa ryhmä
1. Rukoile. • Rukoile oman valmiutesi puolesta voidaksesi vastata tähän haasteeseen. • Rukoile että Pyhä Henki valmistaisi ihmisiä sinun yhteydenottoasi varten. • Rukoile että Pyhä Henki johdattaisi sinut niiden ihmisten luo, jotka tulevat. 2. Jatka rukoilemista ja tee lista ihmisistä jotka Jumala antaa sinun sydämellesi kutsuaksesi heidät ryhmääsi. Tämä lista tulee jatkossa olemaan ryhmäsi osaanottajalista. 37

Pienryhmänjohtajan pienoisopas 3. Suunnittele ei- muodollinen kerran järjestettävä sosiaalinen tapahtuma kodissasi tai kokoontumispaikassasi. Voit suunnitella illallisen, grillijuhlan tai jälkiruuan. On hyvä idea jos suunnittelet tällaisen sosiaalisen tapahtuman juuri sille illalle jolloin haluat ryhmäsi tapaavan jatkossakin (esim. tiistaiilta). 4. Kutsu osanottajat listaltasi mukaan sosiaaliseen tapahtumaan (tai lähetä kutsuja). Kerro heille että kokoat ihmisiä yhteen kertoaksesi ideasta aloittaa Raamattupiiri pienryhmässä. Pyydä että he tulevat mukaan kutsuille kuullakseen lisää siitä. 5. Kutsujen loppupuolella pyydä saada ihmisten huomio vartin ajaksi. Kerro mitä pienryhmäntoiminta on merkinnyt sinulle. Kerro heille pienryhmätoiminnan neljä päämäärää (YPOE). Ole optimistinen ja innostunut. Kysy heiltä jos he olisivat valmiita tulemaan mukaan tällaiseen ryhmään. Etsikää sopiva aika ja paikka tapaamiselle (valitkaa niistä vaihtoehdoista jotka sopivat sinulle) sekä tehkää päätös ensimmäisestä pienryhmätapaamisesta. Pyydä jokaista ottamaan ystävä mukaan. Pyydä jokaista vastaamaan henkilökohtaisesti (joko suullisesti tai kirjallisesti). 6. Kun olet sopinut ajan ja paikan ensimmäiselle tapaamiselle, levitä sanaa eteenpäin. Soita, vieraile ja kirjoita jokaiselle listalla olevalle, mukaanlukien ne jotka eivät olleet läsnä juhlassa. Muista antaa selvät ajo-ohjeet luoksesi. Rukoile ensimmäisen tapaamisen onnistumisen puolesta. 7. Valmistaudu vetämään ensimmäinen tapaamisesi. Tämä on kaikkein tärkein asia. Suunnittele työjärjestys huolella. Kokoa kaikki tarvittava materiaali. Suunnittele huoneen järjestely niin että kaikki voivat istua ympyrässä. Tee kokouspaikasta näyttävä ja kutsuva. Ensivaikutelma on tärkeä joten eliminoi kaikki häiriötekijät ympäristöstä. Kaikki on valmista! Vedä syvään henkeä, huokaise rukous ja ANNA MENNÄ!

38

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

6. Liitteet
Harjoituksia
Keskusteluharjoitus
Esim. Luuk. 15:20-24 -Isän ja pojan kohtaaminen. Ehdotus keskustelukysymyksistä: Sisältö: • Mitä isän ja pojan kohtaamisessa tapahtui? • Miten vanhempi veli suhtautui? (Keskustelun sisältö voidaan myös dramatisoida) Merkitys: • Miksi isä antoi kaiken anteeksi? • Mitä isän vastaanotto ilmaisi pojalle? • Millainen oli veljesten keskinäinen suhde? • Mitä tämä suhde puhuu meille? Sovellus: • Mikä luetusta ja keskusteluista puhui eniten sinulle? • Miten haluaisit soveltaa sitä omassa elämässäsi tulevalla viikoilla? • Mitä oivalsit ja ymmärsit?

Keskustelukysymysten valmistaminen. Aihe Luuk. 23: 32-49.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen, jakeet 32-38 Jeesus rukoili, kansa katseli, sotilaat pilkkasivat. Sisältö, merkitys, sovellus Ristiinnaulittujen keskustelu, jakeet 39-43 Jeesuksen herjaaja, oikeanpuoleinen ryöväri puhuu, Jeesuksen vastaus Sisältö, merkitys, sovellus Jeesuksen kuolema, jakeet 44-46 Auringonpimennys, temppelin esirippu, Jeesuksen rukous, viimeinen hetki. Sisältö, merkitys, sovellus Todistajien reaktiot, jakeet 47-49 Sadanpäämies, kansa, Jeesuksen tuttavat Sisältö, merkitys, sovellus

Aihe Luuk. 24:1-12,36-53
Naisten käynti hautapaikalla, jakeet 1-12 Sisältö, merkitys, sovellus Jeesus ilmestyy opetuslapsille, jakeet 36-43 Sisältö, merkitys, sovellus Jeesus antaa tehtävän, jakeet 44-49 Sisältö, merkitys, sovellus Jeesus hyvästelee opetuslapset, jakeet 50-53 Sisältö, merkitys, sovellus 39

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Ryhmätöitä:
Kommunikaation viisi tasoa
1. Klisee keskustelu. Keskustelu ”turvallisista” yleisistä aiheista tapahtuu kokouksen ensimmäisten viiden minuutin aikana. Aiheena ovat sää, perhe, ystävät ja ajankohtaiset tapahtumat. 2. Informaation ja asioiden jakaminen. Ihmiset puhuvat yleisesti tapahtumista, ideoista ja asioista. Eivät kuitenkaan itsestään, sitoumuksistaan tai heidän uskostaan Raamattuun. 3. Ideoiden ja mielipiteiden jakaminen. Tämän syvemmän tason kommunikointiin liittyy halu puhua henkilökohtaisista ideoista ja mielipiteistä. Tämä taso vaatii pientä riskien ottoa. 4. Tunteiden jakaminen. Ihmiset ovat halukkaita ottamaan riskin ja kertoa ryhmän jäsenille mitä he tuntevat, ei vain mitä he ajattelevat. Ryhmäläiset ovat vähemmän vältteleviä ja avoimempia. 5. Syvä kommunikaatio. Kommunikaation syvin taso vaatii avoimuutta, itsensä paljastamista ja epäitsekkyyttä. Tämä sisältää riskejä ja on harvinainen, mutta voimakas tapa kommunikoida. Tehtävä 1: Millä tasolla keskustelu yleensä liikkuu pienryhmässäsi? Kommunikaation taso Kuinka usein pienryhmässäsi jaetaan tämän tasoisia asioita? (1=ei juuri lainkaan, 2=harvemmin, 3=sopivasti, 4=usein, 5=lähes aina) Klisee keskustelu Informaation ja asioiden jakaminen Ideoiden ja mielipiteiden jakaminen Tunteiden jakaminen Syvä kommunikaatio Tehtävä 2: Mitä seuraavat rukousaiheet paljastavat yhteyden tasosta? • "Rukoilkaa minun naapurin tädin puolesta joka on sairaalassa." • "Rukoilkaa minun puolestani, minut on määrätty kokeisiin ja pelkään henkeni puolesta?" • "Olen kuntoutuksessa oleva alkoholisti, mutta viime viikolla olin päissäni." • "Olen työtön eikä minulla riitä motivaatiota mihinkään." Millaisia rukousaiheita pienryhmässäsi yleensä esitetään? Millaisten asioiden puolesta sinä haluaisit pienryhmäsi rukoilevan? Tehtävä 3: Pienryhmissä voidaan varsin spontaanisti ilmaista rakkautta Jumalaa kohtaan. Se voi tapahtua myös rukouksen, palvonnan ja ylistyksen muodossa. Kuinka vapaaksi tunnet itsesi ilmaisemaan tunteitasi Jumalaa kohtaan muiden nähden ja kuinka usein sitä tapahtuu pienryhmässäsi (1-5)? Tehtävä 4: Mm. ryhmän koko ja kokoontumisten tiheys vaikuttavat pienryhmän sisällä koettavaan läheisyyteen. Kuinka monen ryhmässäsi olevan kanssa koet niin henkilökohtaista yhteyttä, että voit jakaa jopa tunteesi hänen kanssaan (taso 4)? Kuinka usein tapaat näitä henkilöitä? Tehtävä 5: Harjoitelkaa yhdessä syvää kommunikaatiota siunaamalla toisianne, jakamalla henkilökohtaisia rukous/kiitosaiheita tai jakamalla jotain henkilökohtaisesta jumalasuhteestasi.

40

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Ryhmätöitä:
Raamattutehtävä
Lue seuraava Raamatunpaikka ja vastaa kysymyksiin. Ap. t. 2:42-47 Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. 43. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. 44. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. 45. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. 46. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. 47. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. Tehtävä 1. Nimeä kaikki mitä nämä alkukirkon ihmiset tekivät ja kirjoita ne oikean otsikon alle. Yhteys/rukous Palvonta/ylistys Opetus Evankeliointi

Tehtävä 3. Missä kahdessa paikassa alkuseurakunta kokoontui ja millä tavalla nämä paikat erosivat toisistaan?

41

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Päiväkirja:
Yhteenveto solusta (Täytetään yhdessä ja kopioidaan jokaiselle)
Vetäjän nimi: Apuvetäjä: Kokoontumispaikka: Kokoontumisen viikonpäivä: Aloitus- ja lopetusaika: Solun teema: Solun luonne (Avoin/suljettu ___/___ lähtien, Raamattupiiri, Rukouspiiri, Keskustelupiiri): Tarkempi kuvaus solusta:

Solun tavoitteet:

Solun enimmäiskoko: Solun jakaantumiskoko: Solun suunniteltu jakaantumispäivämäärä: Solun aloituspäivämäärä: Solun lopetuspäivämäärä (mikäli solu on määräaikainen): Solussa käyneiden nimet, osoitteet ja puhelinnumerot (lupa kysyttävä jokaiselta): Nro. Nimi: Osoite: Puhelin: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Email:

42

Pienryhmänjohtajan pienoisopas

Päiväkirja solunvetäjälle
Päivämäärä: Aloitus- ja lopetusaika: Kokoontumispaikka (jos solu on kiertävä): Läsnä:

Poissa:

Alustaja: Vetäjä: Ruokavastuussa: Musiikkivastuussa: Rukousaiheita:

Kiitosaiheita:

Illan aihe: Kerro vapaasti illasta:

43

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful