Tietoisuuden tasoa muuntavien kemiallisten yhdisteiden käyttö eri

potilaspopulaatioiden psykoterapiassa
Iikka Yli-Kyyny
Kandidaatintutkielma
Psykologia
Käyttäytymistieteiden laitos
Lokakuu 201
!h"aa"a# $arius Lahti
Sisällysluettelo
1 %ohdanto
1&1 Turvallisuusteki"ät '
2 Psykedeelien vaikutuksista psykoterapeuttisena välineenä (
2&1 Lysergihapon dietyyliamidi )L*+, (
2&2 Psilosy-iini 11
2& $+$. 1
2&/ Ketamiini 10
Pohdinta 11
&1 Psykedeelisen kokemuksen merkityksellisyys "a muutosvalmius 12
&2 Psykedeelit päihdeongelmaisten hoidossa 20
& Psykedeelien vaikutukset terapiaan "a terapeuttiseen suhteeseen 21
&/ $+$. "a altistuminen traumaattisille muistoille 22
&0 Psykedeelisen kokemuksen neuro-iologisia mekanisme"a 2/
/& Yhteenveto 20
0& Lähdeluettelo 2'
1 Johdanto
Psykoaktiiviset kemialliset yhdisteet kuten alkoholi "a huumausaineet aiheuttavat käyttä"ässään
ohimenevän muutoksen tämän tietoisuuden tasossa& Tätä hetkellistä muutosta tietoisuudessa on
hyödynnetty psykoterapian aikana& Psykoterapiassa eniten kokeiltu"a yhdisteitä ovat psykedeelit3
"otka kuuluvat hallusinogeenisten huumausaineiden alaluokkaan& 4iiden pääasiallisia vaikutuksia
ovat muuntunut kognitio "a havaintokokemus& Psykiatri 5umphrey !smond "a kir"aili"a .ldous
5u6ley kehittivät sanan psykedeeli kir"eenvaihdossaan yrittäessään kuvailla niiden tuottamaa
kokemusta )Tanne3 200/,& *ana tulee kreikasta "a tarkoittaa suomeksi käännettynä 7mieltä
ilmentävä7& Tässä kir"allisuuskatsauksessa tarkastellut tutkimukset käsittelevät pääosin
psykedeele"ä )L*+3 psilosy-iini3 meskaliini3 +$T,3 mutta myös dissosiatiivisiin yhdisteisiin kuuluvaa
ketamiinia "a empatogeeniksi tai entaktogeeniksi kutsuttua $+$.#ta& Kahden viimeisen yhdisteen
8armakologinen vaikutusmekanismi eroaa psykedeelien vaikutusmekanismista3 eivätkä siksi ole
luokiteltavissa psykedeeleiksi& *euraavaksi puhuttaessa psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista
on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi nämä kaikki yhdisteet luokiteltu psykedeeleiksi&
9aikka psykedeeliksi voidaan luokitella useita eri yhdisteitä3 on kullakin psykedeelillä sille ominaiset
vaikutuksensa& %oidenkin mittareiden mukaan eri psykedeelien välillä vaikutukset ovat laadullisesti
samat3 mutta määrällisesti eroavat& :simerkiksi 9ollen;eider < Kometer )2010, vertasivat
psilosy-iinin )useiden sienila"ien sisältämä psykoaktiivinen yhdiste, "a ketamiinin vaikutuksia
seuraavilla kolmella englanninkielisellä asteikolla# Oceanic boundlessness3 anxious ego-
disintegration "a visionary restructuralization& :nsimmäinen tarkoittaa positiivisesti koettua itsen
ra"o"en katoamista3 kohonnutta mielialaa "a yhteyttä ympäristöön3 toinen häiriintynyttä
a"atuksenkulkua "a itsekontrollin katoamista "a kolmas muuntunutta havaintokokemusta3
visuaalisia "a auditiivisia hallusinaatioita3 kohonnutta valppautta "a eri aisti-in8ormaation
synestesiaa& :simerkiksi psilosy-iini "a ketamiini tuottavat erilaiset pro8iilit näillä luokilla&
Ihmiset ovat käyttäneet psykedeele"ä tuhansia vuosia& 9arhaisimmat löydökset ovat yli 0000 vuotta
vanho"a ):l *eedi3 *met3 =e>k3 Possnert < =ruhn3 2000,& $onien alkuperäiskanso"en keskuudessa
on edelleen tavallista käyttää psykedeele"ä ritualistisessa seremoniassa& Tällaisissa konteksteissa
psykedeelisiä su-stansse"a tavataan kutsua nimellä enteogeenit& :simerkiksi =rasiliassa kaksi
kirkkoa3 *anto +aime "a ?ni@o do 9egetal3 ovat saaneet maansa hallitukselta luvan käyttää
seremonioissaan ayahuas>aa3 teetä3 "oka sisältää dimetyylitryptamiinia )+$T, "a
monoamiinioksidaasiestä"iä )$.!-I, )$>Kenna3 200/,& Yhdysvalloissa toimiva 4ative .meri>an
Ahur>h on vastaavasti saanut luvan käyttää seremonioissaan peyote-kaktuksesta valmistettua
teetä3 "oka sisältää psykoaktiivista meskaliinia )=ogens>hutB < Pommy3 2012,& 4äissä seremonioissa
on usein ollut tapana3 että shamaani annostelee enteogeenin "a "ohtaa rituaalia laulamalla "a
rummuttamalla& Cituaaleilla voi olla erilaisia tarkoituksia kuten henkinen tai 8yysinen
parantaminen&
$yös länsimaissa oli aikakausi3 "olloin psykedeelit olivat osa eri psykiatrien "a psykoterapeuttien
työtä "a tutkimusta )$angini3 1((2,& Kun .l-ert 5o88man vahingossa loi L*+#n )lysergihapon
dietyyliamidi,3 tuli hän samalla aloittaneeksi ainutkertaisen aikakauden länsimaisessa tieteessä&
$onien tutki"oiden mielenkiinnon kohteeksi muodostui muuntuneet tietoisuuden tilat "a eri
psykedeelien3 etenkin L*+#n "a meskaliinin psykotomimeettiset eli psykoosioireita muistuttavat
vaikutukset )!smond < *mythies3 1(02,& Kun tutki"oille selvisi3 että psykedeelien tuottama tila on
ohimenevä3 oli "okseenkin tavallista3 että psykiatrit ottivat kokeellisessa tarkoituksessa itse näitä
yhdisteitä ymmärtääkseen skitso8reenisten potilaidensa mielenmaisemaa& .nekdotaalisten
todisteiden "a omien kokemustensa "älkeen monet psykiatrit uskoivat psykedeelien potentiaaliin
psykiatrian menetelmänäD L*+#n uskottiin katalysoivan psykoterapian etenemistä3 "a niinpä sitä
alettiin hyödyntää psykoterapiassa )$angini3 1((2,&
*yntyi kaksi L*+#llä avustettua terapiasuuntausta3 "otka molemmat no"asivat psykodynaamiseen
teoriaan# psykedeelinen terapia "a psykolyyttinen terapia& Psykedeelisessä terapiassa potilas sai
suuren annoksen L*+#tä )E 200 Fg3 kynnysarvo n& 00 Fg,3 "onka "älkeen kokemuksen sisältöä
tarkasteltiin "a tulkittiin& *uuren annoksen tarkoituksena oli tuottaa huippukokemus tai mystinen
kokemus3 "onka itsessään uskottiin tuovan ihmisessä esiin muutosmahdollisuuden& Toisessa
terapiasuuntauksessa3 psykolyyttisessä terapiassa3 potilaalle annettiin pieniä annoksia L*+#tä osana
meneillään olevaa psykoanalyyttistä terapiaa& Pienten annosten a"ateltiin tuovan esiin
repressoitu"a muisto"a "a muuta materiaalia tiedostamattomasta pitäen potilaan samalla
kykenevänä raportoimaan niistä& $olempien tekniikoiden a"ateltiin madaltavan potilaan
de8ensse"ä3 auttavan huomaamaan niitä itse "a edesauttavan psykoterapeuttista prosessia
).-raham3 .ldridge < Gogia3 1(('D =ogens>hutB ym&3 2012D Grinspoon < =akalar3 1(2'D $angini3
1((2D *essa3 2000,&
!ptimismi psykedeelien hyödyistä hiipui sen "älkeen3 kun L*+#n "a psilosy-iiniä sisältävien sienten
käyttö levisi tutkimusla-oratorioiden ulkopuolelle& 5arvardin yliopiston psykologian luennoitsi"a
Timothy Leary "a pro8essori Ci>hard .lpert suorittivat kokeitaan kyseenalaisin menetelmin3 mikä
"ohti Learyn eroamiseen "a .lpertin erottamiseen virastaan& %älkeenpäin Leary pahensi
psykedeelien "o tahrittua mainetta kannustaessaan ihmisiä käyttämään psykedeelisiä yhdisteitä
omin päin )%ohnson3 Ci>hards < Gri88iths3 2002,& Laa"amittaisen kontrolloimattoman vapaa-a"an
käytön seurauksena alkoi ilmetä haitallisia reaktioita "a "opa kuolemantapauksia& Tämä ei "äänyt
lehdistöltä eikä poliitikoilta huomaamatta "a pian Yhdysvalloissa "a YK#n "äsenvaltioissa säädettiin
lake"a3 "otka asettivat L*+#n "a sen kaltaiset yhdisteet laittomiksi3 mikä käytännössä lopetti
psykedeeleillä tehdyn tutkimuksen kokonaan&
9iime aikoina lupia psykedeelien käyttöön ihmiskokeissa on alettu myöntää )Gro- ym& 2011D
$ithoe8er3 Hagner3 $ithoe8er3 %erome < +o-lin3 2011,& *itten 1(00- "a '0-luku"en psykologisen
tutkimuksen standardit "a menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti& 9aikka 1(00- "a '0-luvuilla
"ulkaistiin tuhansia artikkeleita "a lukuisia kir"o"a sekä "är"estettiin useita kon8erensse"a3 "oissa
käsiteltiin psykedeeleillä tehty"ä tutkimuksia3 löytyy silloisen tutkimuksen laadusta runsaasti
huomautettavaa& %ohnson kollegoineen )2002, löytävät kritisoitavaa muun muassa tukeutumisesta
laadullisiin tuloksiin "a su-"ektiivisiin raportteihin3 normittamattomien mittarien käytöstä3
satunnaistettu"en koe- "a kontrolliryhmien "a seuranta-a"an puutteesta sekä eettisistä teki"öistä&
Koe- "a kontrolliryhmän puutetta perusteltiin tuolloin sillä3 ettei standardin mukaista double-blind
asetelmaa ollut mahdollista suorittaa& Psykedeelisten yhdisteiden vaikutukset ovat niin
silmiinpistäviä3 että -lindin ylläpitäminen nähtiin mahdottomaksi )Greer < Tol-ert3 1((2,& 4ykyään
psyko8armakologisessa tutkimuksessa vastaavanlaiset ongelmat ratkaistaan antamalla
kontrolliryhmälle aktiivinen plase-o3 eli pienempi annos samaa yhdistettä kuin koeryhmälle tai
antamalla yhdistettä3 "onka vaikutukset näyttävät päällepäin samoilta )*tuderus3 Kometer3 5asler <
9ollen;eider3 2011,& Teknologian kehittymisen myötä nykya"an mahdollisuuksia tieteen
tekemiseen voisi kuvailla paremmiksi kuin 1(00- "a '0-luvuilla& Tuolloin ei ollut samanlaisia
mahdollisuuksia tutkia eläviä aivo"a3 eikä ollut yksityiskohtaista tietoa genetiikasta tai aivo"en
välittä"äaineista "a niiden yhteyksistä psyykkisiin toimintoihin "a käyttäytymiseen& $uun muassa
näistä syistä "ohtuen olisi perusteltua "atkaa tutkimuksia&
!n esitetty3 että psykedeeleillä avustettu psykoterapia toimisi muun muassa vakavaa syöpää
sairastavien kuolemanpelon "a ahdistuksen lieventämisessä )Gro- ym&3 2011,3 alkoholistien
retkahduksen välttämisessä )Kre-s < %ohansen3 2012,3 pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien oireiden
lieventämisessä )$oreno3 Hiegand3 Taitano < +elgado3 200',3 posttraumaattisesta stressihäiriöstä
kärsivien oireilun lieventämisessä )=ouso3 +o-lin3 IarrJ3 .l>KBar < GomeB-%ara-o3 2002D $ithoe8er3
Hagner3 $ithoe8er3 %erome < +o-lin3 2011D $ithoe8er ym& 2012D !ehen3 Tra-er3 Hidmer <
*>hnyder3 2012, sekä heroiinista riippuvaisten pidättäytymisessä addiktiostaan )Krupitsky ym&
2002,& :dellä mainitut tutkimukset sekä niitä aiemmat kliiniset kokeet 1(00 - 1(10-luvuilta antavat
viitteitä siitä3 että psykedeeleistä saattaisi olla hyötyä "oillekin potilasryhmille& 4ykyään on
olemassa useita eri psykoterapioita "a hoito"a3 "oista valita& !n silti selvää3 etteivät kaikki hoitoon
hakeutuvat saa kaipaamaansa helpotusta3 mikä näkyy terapiansa keskeyttäneiden lukumäärässä
)5amilton3 $oore3 Arane < Payne3 2011,& !nkin perusteltua tutkia "a selvittää kaikkien keino"en
käyttökelpoisuus3 niin myös psykedeeleillä avustettu"en psykoterapioiden&
Tässä katsauksessa tarkastelen saatu"a tutkimustuloksia psykedeeleillä avustetuista
psykoterapioista sekä selvitän niiden mahdollisia vaikutusmekanisme"a uusimpien teorioiden "a
menetelmien valossa& Keskityn lähinnä uudempiin tutkimustuloksiin "o edellä mainittu"en
varhaisimpien tutkimusten menetelmällisten ongelmien takia "a koska varhaisemmasta
tutkimuksesta löytyy "o kattavasti katsausartikkeleita& Käytän kuitenkin muutamia esimerkke"ä
myös aiemmista tutkimusasetelmista3 osoittaakseni niiden ongelmakohtia "a nostaakseni esiin sen
a"an tutki"oiden oivaltamia toimintatapo"a3 "oiden mukaan toimimalla varmistetaan
mahdollisimman turvallinen3 tarkoituksenmukainen "a tehokas tapa yhdistää psykedeelit "a
psykoterapia&
1.1 Turvallisuustekijät
Psykedeele"ä koskeva keskustelu "a tutkimus on harvoin pysynyt tieteelle elintärkeässä
o-"ektiivisuudessa& Psykedeelit ovat saaneet niin kiihkoilevia kannatta"ia kuin hysteerisiä
vastusta"iakin3 "oista "ohtuen yleinen tietämys psykedeelien realistisista haitoista on edelleen
puutteellista& *osiopoliittiset liikkeet ovat suuresti vaikuttaneet "ulkaistun tutkimuksen sisältöön&
:simerkiksi L*+#stä "ulkaistut tutkimukset olivat vielä ennen sen täyskieltoa lähes kokonaan
otsikoiltaan L*+#tä imartelevia3 kun taas heti kiellon "älkeen "ulkaistu tutkimus mustamaalasi sitä
).-raham ym& 1((',& *amankaltainen elinkaari ilmeni myös $+$.#ta )3/-
metyleenidioksimetam8etamiini, koskevassa tutkimuksessa kaksi vuosikymmentä myöhemmin&
:nnen vuotta 1(20 $+$.#n käyttö psykoterapiassa oli "okseenkin yleistä3 mutta kaikki "ulkaistu
tutkimusnäyttö sen hyödyistä oli laadullista tapaustutkimusta )*essa3 2001,& 9uonna 1(20 $+$.#n
käyttö kiellettiin3 "onka "älkeen "ulkaistiin pal"on tutkimuksia3 "oiden mukaan $+$. on
neurotoksinen )Aommins3 9osmer3 9irus3 Hoolverton3 *>huster < *eiden3 1(2'D Ci>aurte3 =ryan3
*trauss3 *eiden < *>huster3 1(20,& !sa näistä kokeista tehtiin antamalla rotille massiivisia3 "opa 2/-
kertaa suosituksia suurempia annoksia kaksi kertaa vuorokaudessa nel"än vuorokauden a"an3 minkä
"älkeen rotilla huomattiin aivovaurioita useilla aivoalueilla )Ci>aurte ym&3 1(20,& Ihmisillä tehtiin
poikkileikkaustutkimuksia3 "oissa verrattiin ekstaasin )$+$.#n, väärinkäyttä"iä verrokkeihin&
Käyttä"illä huomattiin alentunutta suoritustasoa useissa kognitiivisissa testeissä&
Poikkileikkaustutkimuksissa koeryhmät ovat kuitenkin valikoituneita "a eroavat kontrolleista
muillakin tavoin3 esimerkiksi muiden päihteiden käytön "a olemassa olevien psyykkisten häiriöiden
suhteen )GouBoulis-$ay8rank < +aumann3 200'D 5alpern ym&3 200/D Parrott3 200'D *essa3 2001,&
Laa"assa3 yli 10000 Yhdysvalto"en aikuista kansalaista kattavassa tutkimuksessaan Kre-s "a
%ohansen )201, tulivat tulokseen3 ettei elämän aikana kokeiltu serotonerginen psykedeeli )L*+3
psilosy-iini3 meskaliini, altista mielenterveyshäiriöille3 kuten paniikkioireilulle3 masennukselle3
manialle3 sosiaaliselle 8o-ialle3 yleistyneelle ahdistushäiriölle3 agora8o-ialle3 posttraumaattiselle
stressihäiriölle tai psykoosille& Kuten kaikkia muitakin psykoaktiivisia yhdisteitä3 myös psykedeele"ä
voidaan kuitenkin käyttää tavalla3 "oka vaarantaa oman "a muiden ihmisten turvallisuuden3 kuten
autolla a"aminen vaikutuksen alaisena )=rookhuis3 de Haard < *amyn3 200/,& Psykedeelien
arvioidaan olevan verrattain turvallisia3 kun ne annostellaan tarkoituksenmukaisesti "a
kontrolloidussa ympäristössä& .pinoilla tehty"en tutkimusten perusteella psykedeelien ei ole
todettu aiheuttavan pakonomaista tarvetta ottaa enemmän "a isompia annoksia kuten on
tyypillistä riippuvuutta aiheuttaville yhdisteille )Iantegrossi3 Hoods < Hinger3 200/,& 4iiden ei ole
myöskään ihmisillä todettu aiheuttavan riippuvuutta tai lisäävän päihteiden käyttöä& 5alpern3
*her;ood3 5udson3 Yurgelun-Todd "a Pope )2000, vertasivat meskaliinia käyttäviä 4ative .meri>an
Ahur>h "äseniä )nL'1,3 entisiä alkoholiste"a )nL', "a lähes päihteettömiä )nL1(, ryhmiä keskenään
usealla neuropsykologista "a yleistä psykologista hyvinvointia arvioivalla mittarilla& 5e eivät
löytäneet merkittäviä ero"a vakituisesti meskaliinia käyttävien "a päihteettömien välillä& +oering-
*ilveira kollegoineen )2000, vertasivat nuorien ayahuas>a-kirkkoon kuuluvien "äsenten )nL/1, "a
samalla alueella elävien kyseiseen kirkkoon kuulumattomien nuorten )nL/, päihteidenkäyttöä&
.yhuas>aa säännöllisesti käyttävien nuorten alkoholin käyttö oli merkittävästi vähäisempää
verrattuna kontrolliryhmään& $yös muiden päihteiden käyttötottumuksissa oli ero"a3 mutta ei
tilastollisesti merkitseviä "ohtuen pienistä 8rekvensseistä& IK-regas kollegoineen )2010, vertasivat
.maBonin sademetsissä eläviä ayahuas>aa käyttäviä )nL0', "a samalla alueella eläviä ayahuas>aa
käyttämättömiä ihmisiä )nL0', keskenään riippuvaisuuden vakavuutta arvioivalla mittarilla
).ddi>tion *everity Inde63 .*I,& .*I#lla voi arvioida päihteidenkäytön vaikutuksia terveyteen3
työllisyyteen3 sosiaaliseen tukeen3 perhesuhteisiin "a psyykkiseen hyvinvointiin& Toisessa kokeessa
tutki"at vertasivat kaupungissa asuvia ayahuas>aa käyttäviä ihmisiä )nL11, "a samalla alueella
asuvia ayahuas>aa käyttämättömiä ihmisiä )nL0(, keskenään& $olemmissa vertailuissa ilmeni3 että
ayahuas>aa käyttävät "oivat vähemmän alkoholia "a voivat psyykkisesti paremmin& *ademetsässä
asuvilla tulos säilyi vielä vuoden seurannan "älkeenkin& $ithoe8erin "a kollegoiden )2012,
tutkimuksessa $+$.#ta annettiin psykoterapian yhteydessä 1( potilaalle& Päihteen antaminen
terapiakontekstissa ei "ohtanut muutoksiin koehenkilöiden päihteiden käytössä vuoden "älkeen&
%ohnson kollegoineen )2002, luettelevat katsausartikkelissaan teki"öitä3 "otka tulisi huomioida3 "otta
psykedeele"ä annettaessa vältyttäisiin haitallisilta vaikutuksilta& 5e kir"oittavat3 että psykedeelit
eivät niinkään aiheuta 8ysiologisia3 neurologisia tai kromosomaalisia vahinko"a3 kuten "oskus on
väitetty3 vaan niiden mahdolliset haittavaikutukset ovat pääosin psykologisia3 kuten psykoosin
puhkeaminen "a pysyvä hallusinogeeneistä "ohtuva havainnoinnin häiriö )engl& Hallucinogenic
persisting perception disorder, HPPD,&
5PP+ on Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders )+*$-I9-TC# .meri>an
Psy>hologi>al .sso>iation ).P.,3 2000,-tautiluokitus"är"estelmässä luokiteltu häiriö3 "onka oirekuva
on aiemman psykedeeleistä seuranneen tilan uudelleenkokeminen& $anuaalissa mainittu"a
kriteereitä ovat3 että henkilö kokee geometrisia hallusinaatioita3 näkökentän reunoilla olematonta
liikettä3 värien välähtelyä "a voimistumista3 liikkuvien o-"ektien "älkeen "ääviä vano"a3 "älkikuvia3
o-"ektien ympärillä olevia kehiä tai tietyn o-"ektin olevan suhteettoman suuri tai pieni muuhun
ympäristöön verrattuna ).P.3 2000,& Lisäksi häiriöön liittyy pal"on psykologista kärsimystä3 kuten
pelkoa "a ahdistusta ):spiard3 Le>ardeur3 .-adie3 5al-e>M < +oll8us3 2000,& ?sein ilmiöstä kuulee
puhuttavan nimellä 78lash-a>k73 mutta tätä termiä on käytetty "a käytetään tarkoittamaan niin
monia asioita3 että siitä on käytännössä tullut hyödytön& .rviot 5PP+#n esiintyvyysluvuista
psykedeele"ä käyttäneillä vaihtelevat nollan "a 11 N#n välillä )5alpern < Pope3 2002,& :siintyvyyttä
on vaikea arvioida3 sillä siihen liittyvät tutkimukset ovat retrospektiivisiä3 tapaustutkimuksia tai
a"alta ennen häiriön määrittelyä +*$-III-C-manuaalissa&
Psykedeeliset yhdisteet ovat su-"ektiivisilta vaikutuksiltaan niin voimakkaita3 että tietty"ä teki"öitä
on otettava huomioon3 "otta voidaan välttyä haittavaikutuksilta& .nnoskoon lisäksi on otettava
huomioon 7set7 "a 7setting7& Greer "a Tol-ert )1((2, lainaavat *tanislav Gro8in kir"oittamasta
kir"asta kappaletta valottaakseen näiden termien merkitystä#
7O*etO tarkoittaa henkilön odotuksia3 motivaatiota "a aikomusta koskien istuntoaD terapeutin
käsitystä yhdisteen tuottamasta kokemuksestaD prosessin yhdessä sovittua tavoitettaD
istuntoon valmistautumistaD "a psykedeelisen kokemuksen aikana käytettävää opastusta&
O*ettingO viittaa siihen 8yysiseen ympäristöön3 ihmisten väliseen ilmapiiriin "a olosuhteisiin3
"ossa yhdiste annetaan7&
O*etO "a O*ettingO eivät siis "uurikaan eroa niistä teki"öistä3 "otka kaikissa psykoterapioissa on otettava
huomioon3 "otta terapeuttisen suhteen luominen käy onnistuneesti&
2 Psykedeelien vaikutuksista psykoterapeuttisena välineenä
Tässä osiossa käyn läpi tuloksia niistä 2000-luvun taitteen "älkeisistä satunnaistetuista
kontrolloiduista kokeista3 "otka käsittelivät psykedeeleillä avustettu"a psykoterapioita&
2.1 Lysergihapon dietyyliamidi (LSD
Kre-s "a %ohansen )2012, kävivät läpi laa"an aineiston koskien L*+#n väitettyä potentiaalia
alkoholismin hoidossa3 seuloivat niistä nykyisten tutkimusstandardien mukaiset artikkelit "a
suorittivat aineistosta meta-analyysin& $eta-analyysiin otettiin mukaan ne tutkimukset3 "otka
täyttivät satunnaistetun kokeellisen asetelman vaatimukset "a "oissa käytettiin standardoitu"a
mittareita& Lopulta arvioi"at ottivat mukaan analyysiinsä kuuden tutkimuksen aineiston3 "oka käsitti
yhteensä 0' koehenkilöä3 "otka oli hyväksytty alkoholismin hoitoon keskittyvään oh"elmaan&
4äistä koehenkilöistä 20 oli satunnaistettu koeryhmiin "a 211 kontrolliryhmiin& Tutkimukset oli
"ulkaistu vuosina 1('' P 1(10&
Cyhmät erosivat saamassaan hoidossa siten3 että koeryhmille annettiin L*+#tä "a vertailuryhmille
ei& %oissain kokeista myös vertailuryhmille annettiin L*+#tä3 mutta pienempinä annoksina3 "olloin se
toimii niin sanottuna aktiivisena plase-ona& $uita käytetty"ä aktiivisia plase-o"a olivat muun
muassa astmalääkkeenä käytettävä e8edriini sekä .+5+#n "a vaikean narkolepsian hoidossa
käytettävä deksam8etamiini& Kahdessa tutkimuksessa vertailuryhmille ei annettu lääkettä lainkaan
"a näissä -lind katosi koeryhmäläisillä& Koeryhmiin osallistuneet saivat yhden suuren tai erittäin
suuren annoksen L*+#tä )vaihteluvälillä 210 P 200 Fg,& $olemmissa ryhmissä koehenkilöt
osallistuivat "oko ryhmäterapiaan3 konsultaatioon alkoholin väärinkäytöstä3 vuorovaikutustaito"en
ryhmähar"oitteluun3 yksilöpsykoterapiaan tai ryhmäpsykoterapiaan )Kre-s < %ohansen3 2012,&
Koehenkilöt oli "aettu dikotomisesti tuloksien perusteella# alkoholin väärinkäyttöä merkittävästi
vähentäneet "a ne3 "oilla ei ollut tapahtunut muutosta& $eta-analyysissään Kre-s "a %ohansen
raportoivat tuloksensa yli kaikkien tutkimusten lasketulla riskivetosuhteella )engl& Odds ratio,&
9errattuna kontrolleihin3 koeryhmien hoitomuodoilla oli suo"aavia vaikutuksia lyhyellä aikavälillä
aina kuuteen kuukauteen asti& 9uoden seuranta-a"alla ryhmien välillä ei enää ollut tilastollisesti
merkitsevää eroa& Ciskivetosuhde väärinkäytön vähentämiseen koeryhmillä oli kaksinkertainen
lyhyimmissä seurannoissa pienentyen 132 kertaiseksi "a tilastollisesti ei-merkitseväksi seuranta-a"an
kasvaessa vuoteen& Kaksinkertainen riskivetosuhde tarkoittaa3 että koeryhmäläiset olivat lähes
kaksinkertaisesti todennäköisempiä vähentämään alkoholin väärinkäyttöään& 4iissä kolmessa
tutkimuksessa3 "oissa raportoitiin tuloksia alkoholista pidättäytymisestä3 koeryhmissä saatiin
parempia tuloksia lyhyellä aikavälillä3 mutta kuuden kuukauden "älkeen ryhmät eivät eronneet
toisistaan& Ciskivetosuhde alkoholista pidättäytymiseen oli kaksinkertainen lyhyissä seurannoissa
pienentyen 13/ kertaiseksi kuuden kuukauden seuranta-a"alla )Kre-s < %ohansen3 2012,&
9ertailun vuoksi Kre-s "a %ohansen )2012, raportoivat myös tuloksia meta-analyyseistä3 "oissa
käsitellään yleisemmin käytössä olevien alkoholiriippuvaisten lääkehoito"a& 9ertailtaviin lääkkeisiin
kuuluu muun muassa *uomessakin laa"assa käytössä oleva .nta-us& Tuloksia vertailtiin alkoholista
pidättäytymisen hyötysuhteen )engl& benefit difference, avulla& 5yötysuhde tarkoittaa tässä koe- "a
kontrolliryhmissä positiivisen vasteen saaneiden potilaiden prosenttiosuuksien erotusta& .nta-usta
koskevassa meta-analyysissä hyötysuhteen kerrotaan olevan 11 N3 kun se L*+#n kohdalla on 10 N&
Kre-sin "a %ohansenin analysoimissa tutkimuksissa koeryhmät saivat kerta-annoksen L*+#tä3 kun
vertailtavassa .nta-usta koskevassa meta-analyysissä koeryhmät ovat saaneet lääkehoitoa
päivittäin&
2.2 Psilosy!iini
$oreno kollegoineen )200', testasivat psilosy-iinin vaikutuksia yhdeksällä hoitoon
vastaamattomalla pakko-oireisesta häiriöstä kärsivällä potilaalla& %oidenkin anekdoottisten
todisteiden mukaan psilosy-iini lieventää pakko-oireita& Tutki"at eivät tar"onneet potilaille hoidossa
8ormaalia psykoterapiaa3 vaan potilailla oli kokemuksensa tukena kaksi koulutettua valvo"aa3 "oista
toinen oli mies "a toinen nainen& Tutkittavat ( potilasta saivat viikon välein nousevassa
"är"estyksessä kolme vaikuttavaa annosta psilosy-iiniä "a satunnaistetusti yhden aktiivisen
plase-on3 pienen annoksen psilosy-iiniä& Kaikkien tutkittavien Yale-=ro;n !-sessive Aompulsive
*>ale )Y=!A*, pakko-oireiden vakavuus laski 2 P 100 N yhdellä tai useammalla hoitokerralla&
Tutkittavien oireet vähenivät merkittävästi ensimmäisellä hoitokerralla annoskoosta riippumatta&
$yös pieni annos3 "onka oli tarkoitus toimia aktiivisena plase-ona3 tuotti pudotuksen Y=!A*
pakko-oireilussa& 5oidon vaikutukset säilyivät läpi 2/-tunnin seuranta-a"an3 "oka on enemmän kuin
psilosy-iinin 8armakologiset vaikutukset3 mikä viittaa pidempiaikaiseen mekanismiin& Tutkimuksen
mukaan psilosy-iinillä näyttäisi siis olevan nopeita pakko-oireita vähentäviä vaikutuksia kun hoito
tehdään kontrolloidussa ympäristössä& Tutkimuksen ra"oituksena oli kuitenkin huomattavan pieni
otoskoko& Tulkinnan kannalta ongelmallista on myös3 että ero oireiden laskussa psilosy-iinin "a
aktiivisen plase-on välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä - siis myös plase-o tuotti tulosta&
Tutkimuksessa plase-ona toimi minimaalinen annos psilosy-iiniä3 mikä voi tietenkin pienentää
eroa& %os tutkimuksessa oltaisiin käytetty plase-ona "otain muuta yhdistettä kuin psilosy-iiniä3
voitaisiin tämän tutkimuksen tulosten perusteella sanoa3 ettei psilosy-iinistä ole hyötyä pakko-
oireista kärsivien psykoterapiassa& 4yt kunnollinen vertailukohde oikeastaan puuttuu kokonaan3
"oten "ohtopäätöksiä ei voida tehdä&
Gro- ym& )2011, tutkivat keskikokoisen psilosy-iiniannoksen vaikutuksia syöpäpotilailla&
*airauteensa liittyvän eksistentiaalisen kriisin yhteydessä heille oli kehittynyt myös "okin +*$-I9-
luokituksen mukainen ahdistushäiriö& Kaikki 12 potilasta kävivät läpi kaksi hoitokertaa3 "oissa he
saivat satunnaisessa "är"estyksessä "oko psilosy-iiniä tai niasiinia& 5oitokerto"en välillä oli useita
viikko"a& 4iasiini toimi tutkimuksessa aktiivisena plase-ona& Beck Depression nventory )=+I,
masennusoireet vähenivät koehenkilöillä keskimäärin 0 N siitä tasosta3 "ota se oli päivää ennen
koetta& 9iimeinen mittaus tehtiin kuuden kuukauden kuluttua3 "olloin pudotuksesta tuli
tilastollisesti merkitsevä& Tässä vaiheessa koehenkilöt olivat kuitenkin saaneet molemmat hoidot3
"oten on mahdotonta sanoa oliko tilastollisesti merkitsevä lasku kuuden kuukauden "älkeen
seurausta psilosy-iinistä vai "ostain muusta& :ro psilosy-iinin "a niasiinin akuuteissa vaikutuksissa
=+I-masennusoireisiin ei siis ollut tilastollisesti merkitsevä& Pro8ile o8 $ood *tates )P!$*,
mielialaoireet näyttivät vähenevän alkumittauksesta3 "oka tehtiin päivä ennen hoitoa3 kun
loppumittaus tehtiin kaksi viikkoa psilosy-iinihoidon "älkeen3 mutta ero ei saavuttanut tilastollista
merkitsevyyttä& Kahdestatoista tutkittavasta 11 kuitenkin raportoi mielialansa kohonneen
psilosy-iinihoidon "älkeen& :ro psilosy-iinin "a niasiinin vaikutuksissa P!$*-mielialaoireisiin ei ollut
tilastollisesti merkitsevä& State-!rait "nxiety nventory )*T.I, ahdistusoireet näyttivät vähenevän
kuusi tuntia psilosy-iinin annostelun "älkeen3 mutta trendi ei pysynyt pidemmillä seuranta-a"oilla&
:rot psilosy-iinin "a niasiinin vaikutuksissa *T.I-tilaQpiirreahdistusoireisiin eivät olleet tilastollisesti
merkitseviä& Pidemmällä aikavälillä *T.I-piirreahdistus laski merkitsevästi alkumittauksesta yhden
"a kolmen kuukauden seurannoilla3 mikä tarkoittaa sitä3 että tutkittavat kokivat vähemmän stressiä
"a ahdistusta kuukausi "a kolme kuukautta hoidon "älkeen& Tulos ei kuitenkaan tässäkään ole
tulkinnallisesti miellyttävä3 koska kyse on pidemmästä seurannasta3 "olloin kukin koehenkilö oli "o
käynyt molemmat hoitovaiheet läpi& Tuloksesta ei siis voi erotella psilosy-iinin vaikutusta& Tutkimus
antoi viitteitä siitä3 että kontrolloidussa ympäristössä annettuna "a riittävän psykososiaalisen tuen
saattelemana3 psilosy-iini saattaisi antaa kliinisesti merkittävää psykologista helpotusta potilaille3
"otka ovat kuolemassa syöpään& 5yvin pieni otoskoko kuitenkin heikentää tulosten luotettavuutta
"a "ohtopäätöksiä on tehtävä varoen&
2." #D#$
$ithoe8er kollegoineen )2011, tutkivat otoskooltaan pienessä tutkimuksessa 20 kroonisesta "a
aiempaan hoitoon vastaamattomasta posttraumaattisesta stressihäiriöstä )PT*+, kärsivää
potilasta& %okainen potilas kävi 11 terapiatapaamisessa "a niiden lisäksi kahdessa
terapiatapaamisessa3 "oissa potilaalle annettiin "oko $+$.#ta tai plase-oa& Kokeen plase-ona
toimi laktoosi& :nsin kaikki potilaat tapasivat mies- "a naisterapeutin kahdesti valmistautuakseen
terapian kulkuun3 terapiaotteeseen "a $+$.#n mahdollisiin hyötyihin "a haittoihin& 4iiden
terapiatapaamisten "älkeen3 "oissa potilaalle annettiin "oko vaikuttavaa ainetta tai plase-oa3 potilas
kävi nel"ässä terapiatapaamisessa3 "oissa käsiteltiin koepäivänä ilmaantuneita emootioita "a
a"atuksia& 4äissä tapaamisissa potilasta autettiin integroimaan kokemus "okapäiväiseen elämäänsä&
9iimeinen tapaaminen oli kaksi kuukautta toisen koepäivän "älkeen& Tarkempi kuvaus terapian
kulusta on luettavissa ensimmäisen tutki"an tekemästä manuaalista3 $+$.#lla avustettu
psykoterapia PT*+#stä kärsiville )$ithoe8er 201,&
#linician-"d$inistered P!SD Scale )A.P*, "a $pact of %vent Scale-&evised )I:*-C, mitatut PT*+-
oireet vähenivät molemmilla ryhmillä )$ithoe8er ym&3 2011,& $+$.#ta saanut ryhmä erosi
kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi plase-oa saaneesta ryhmästä& 10Q12 $+$.#ta saaneesta
potilaasta ei ollut enää luokiteltavissa kärsivän PT*+#stä& 9astaava luku plase-oryhmän potilailla oli
2Q2& *iispä niissä kahdessa tapaamisessa3 "oissa koeryhmälle annettiin $+$.#ta3 oli "otain sellaista3
mikä "ohti lievempään oirekuvaan& Tutkimuksen toisessa vaiheessa3 "ossa $+$. hoito annettiin
myös alun perin plase-oryhmään kuuluneille3 kaikki 1 potilasta vastasivat hoitoon niin3 ettei heitä
voinut enää diagnosoida kärsivän PT*+#stä& Laadullisena löydöksenä raportoitiin3 että kolme
sairautensa takia työkyvytöntä potilasta onnistuivat palaamaan töihin hoidon "älkeen&
Pitkittäisseurannassa )$ithoe8er ym& 2012, keskimäärin R vuotta myöhemmin selvisi3 että
kahdella $+$.#ta saaneella potilaalla PT*+ oli uusiutunut& Lopuilla 10 potilaalla A.P* "a I:*-C
pisteet eivät eronneet seurannassa viimeisestä mittauksesta& 4äissä tutkimuksissa $+$.#lla
avustettu psykoterapia näytti tuottavan merkittävän tuloksen potilailla3 "oista 10 oli saanut
keskimäärin nel"ää eri lääkettä oireisiinsa "a 10 oli käynyt läpi ainakin yhden aiemman
psykoterapian& Lisäksi vaikutukset näkyivät vielä pitkittäisseurannassa R vuotta myöhemmin&
!ehen ym& )2012, pyrkivät toistamaan $ithoe8erin ym& )2011, tuloksen tutkimalla 12 PT*+#stä
kärsivää potilasta3 "otka olivat oireilleet keskimäärin 123 vuotta& 5e olivat käyneet keskimäärin
2032 kuukautta terapiassaD kolme Kongnitiivis--ehavioraalisessa terapiassa )A=T,D yksi
altistusterapiassaD yksi %ye Move$ent Desensitization and &eprocessing ):$+C,D kolme
ahdistuksenhallinnassaD "a kuusi "ossain muussa terapiassa& Lisäksi ehtona osallistumiseen oli
aiempi kolmen kuukauden **CI-kuurin kokeilu& Kaikki koehenkilöt osallistuivat 12#een
psykoterapiatapaamiseen "a kolmeen koetapaamiseen3 "oissa 2#lle tutkittavalle annettiin täysi
annos $+$.#ta "a nel"älle minimaalinen annos $+$.#ta3 mikä toimi aktiivisena plase-ona&
Psykoterapian kulku noudatti $ithoe8erin )201, näkemystä $+$.#lla avustetun psykoterapian
kulusta&
Täyden annoksen saanut ryhmä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmästä A.P*-
oireissa& Toisaalta3 "os $+$.#n olettaa lisäävän terapian tuloksellisuutta PT*+#stä kärsivillä
potilailla niin voisi myös olettaa3 että ryhmien välistä eroa pienentää se3 että aktiivisena plase-ona
käytettiin "uuri $+$.#ta& Kaikkien tutkittavien A.P* pistemäärät pysyivät PT*+ diagnoosin ra"an
yläpuolella& Tutkimuksen toisessa vaiheessa kontrolliryhmälle annettiin mahdollisuus osallistua
samaan hoitoon3 "oka annettiin koeryhmäläisille& Kaikki nel"ä tutkittavaa "atkoivat toiseen
vaiheeseen& 5e osallistuivat 2 $+$. psykoterapiatapaamiseen "a 1 psykoterapiatapaamiseen
ilman $+$.#ta& Kahden tutkittavan oireet lievenivät laadultaan keskivaikeaan "a kahden A.P*
pistemäärät eivät riittäneet enää PT*+ diagnoosiin& Cyhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä
interaktio Posttrau$atic Diagnostic Scale )P+*, oireissa siten3 että täyden annoksen saaneessa
ryhmässä tulos aleni kun se plase-o ryhmässä nousi& Pitkittäisseurannassa vuoden "älkeen3
alunperin koeryhmään kuuluneilla A.P* pistemäärät olivat laskeneet 0 N verrattuna mittaukseen3
"oka tehtiin nel"ä viikkoa ennen ensimmäistä koetapaamista& .lun perin kontrolliryhmään
kuuluneilla vastaava luku oli 02 N& Tutki"at eivät kuitenkaan raportoi3 ovatko ryhmien
keskimääräiset prosentuaaliset laskut A.P* pistemäärissä tilastollisesti merkitseviä vai eivät&
Yhdestätoista pitkittäisseurantaan tavoitetusta tutkittavasta yhdeksän tutkittavan tulos määriteltiin
kliinisesti merkitseväksi& Pitkittäisseurannan tuloksia ei kuitenkaan voida suoraan linkittää
tutkimuksen tuloksellisuuteen3 koska nel"ä tutkittavaa olivat aloittaneet uuden terapian "a yksi
aloittanut **CI-kuurin masennuksen hoitoon&
Kuvailevassa tutkimuksessaan =ouso )2002, kollegoineen saivat myös viitteitä $+$.#n
mahdollisista hyödyistä PT*+#stä kärsivien psykoterapiassa3 mutta tästä tutkimuksesta ei erittäin
pienestä otoskoosta )nL', "ohtuen voi vetää laa"empia "ohtopäätöksiä3 kun tilastollisia
analyyse"äkään ei pystytty tekemään&
4äiden kolmen satunnaistetun kontrolloidun $+$.#lla avustetun psykoterapian
vaikuttavuustutkimuksen perusteella saatiin viitteitä3 että $+$.#ta on turvallista antaa
psykoterapiassa PT*+#stä kärsiville potilaille sairaalaympäristössä& 4e antavat viitettä myös siitä3
että $+$.#lla avustetusta psykoterapiasta on etua verrattuna psykoterapiaan ilman sitä3 mutta
suoria "ohtopäätöksiä ei voi tehdä3 koska otoskoot ovat kaikissa tutkimuksissa olleet erittäin pieniä
)tutkimuksiin on osallistunut yhteensä 2 ihmistä,&
2.% &etamiini
Krupitsky kollegoineen )2002, tutkivat ketamiinilla avustetun psykoterapian )KPT, tehokkuutta
heroiiniaddiktion hoidossa& 5e satunnaistivat 10 addiktia kahteen ryhmään# 0 korkean annoksen
ryhmään "a 0 matalan annoksen ryhmään& .nnoskoot oli määritelty aiempien tutkimusten
perusteella niin3 että korkean annoksen tiedettiin tuottavan psykedeelisen kokemuksen& $atalan
annoksen ei oletettu tekevän samaa "a se toimi tutkimuksessa aktiivisena plase-ona& Ketamiinia
käytetään tavallisesti nukutusaineena3 mutta pienemmillä annoksilla se aiheuttaa kokemuksen3
"ossa henkilö kokee irtautuneensa ruumiistaan )Krupitsky ym& 2001,&
Tutkittavat kävivät katkaisuhoidon3 "onka "älkeen he osallistuivat 10 tuntia eksistentiaalisesti
painottuneeseen psykoterapiaan& 4äissä tapaamisissa tutkittava valmisteltiin ketamiinilla
avustettuun psykoterapiatapaamiseen eli koetapaamiseen& Koetapaamisen "älkeen tutkittavat
osallistuivat viisi tuntia psykoterapiatapaamisiin3 "oiden aikana koetapaamisen aikana ilmenneitä
tunteita "a a"atuksia käytiin läpi terapeutin avulla "a tutkittavaa autettiin integroimaan kokemus
"okapäiväiseen elämäänsä& Koetapaaminen kesti 130 P 2h& Tutkittava makasi sohvalla silmälaput
silmillä3 kuunnellen etukäteen valittua musiikkia sekä saaden terapeutilta emotionaalista tukea "a
eksistentiaalisesti painottunutta psykoterapiaa kohdentuen alkutapaamisissa ilmenneisiin
henkilökohtaisiin syihin heroiinin käytölle&
Tutkittavien pidättäytyvyyttä heroiinista selvitettiin tutkittavan itsensä "a tämän sukulaisten
haastatteluilla sekä virtsakokeilla& Korkean annoksen saaneet pidättäytyivät heroiinista
merkitsevästi enemmän verrattuna matalan annoksen ryhmään& $atalan annoksen saaneessa
ryhmässä myös relapsiriski eli uudelleen käytön aloittaminen oli yleisempää& *eurantaa suoritettiin
2/ kuukauteen asti aluksi kuukausittain "a vuoden "älkeen kolmen kuukauden välein& :rot ryhmien
välillä relapsiriskin "a pidättäytyvyyden suhteen olivat merkitseviä 2/ kuukauteen asti kaikissa
muissa paitsi kahdessa kuukausittain tehdyssä mittauksessa& 'isual "nolog Scale of #raving )9.*A,
mitattu heroiininhimo oli merkitsevästi pienentynyt alkumittauksesta korkean annoksen ryhmässä
heti KPT#n "älkeen aina kahden vuoden seurantaan asti& $olemmilla ryhmillä oli alkumittaukseen
verrattuna alempi koettu ahdistus "a taipumus ahdistuneisuuteen KPT#n "älkeen3 alempi
masentuneisuus3 parantunut kokemus itsestä omaa elämää hallitsevana toimi"ana "a parantunut
käsitys oman elämän tarkoituksesta& *uuri annos ketamiinia toi parempia tuloksia kuin pieni annos3
kun molempien ryhmien hoidot olivat muutoin identtiset&
Kruptisky kollegoineen )2001, tutkivat myös usean KPT tapaamisen vaikutuksia verrattuna
yksittäiseen tapaamiseen& 2' heroiiniaddiktia "aettiin saamaan kolme KPT tapaamista "a 21
heroiiniaddiktia "aettiin vain yhteen KPT tapaamiseen& Tutkittavat osallistuivat viiteen tunnin
psykoterapiatapaamiseen ennen "a "älkeen koetapaamisen& Terapia oli samanlaista kuin Krupitskyn
tutkimusryhmän )2002, aiemmassa tutkimuksessa& Tutkittavat saivat ensimmäisen koetapaamisen
"älkeen myös riippuvaisuus konsultointia3 mikä sisältää osia kognitiivis--ehavioraalisesta
psykoterapiasta "a motivoivasta haastattelusta& ?sean KPT tapaamisen ryhmästä nel"ä retkahti
ennen kolmatta KPT tapaamista3 yhden KPT tapaamisen ryhmästä seitsemän retkahti ensimmäisen
konsultoinnin "älkeen& :ro ei ollut tilastollisesti merkitsevä& 9uoden seurannan "älkeen 00 N usean
KPT tapaamisen ryhmästä oli pysynyt ilman heroiinia& 9astaava luku yhden KPT tapaamisen
ryhmässä oli 2232 N& Cyhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä& $olemmissa ryhmissä
masentuneisuus3 ahdistus "a heroiinin himo laski merkitsevästi "a "atkoi laskemista niillä3 "otka
pysyivät tutkimuksessa mukana& $yös kokemus oman elämän tarkoituksesta kasvoi merkitsevästi
molemmissa ryhmissä& Tämä pienen otoskoon tutkimus antoi viitteitä siitä3 että useampi KPT on
tehokkaampi heroiiniaddiktion hoidossa kuin yksi KPT&
" Pohdinta
$iksi psykedeelit voisivat avustaa psykoterapiassaS $iten ne voisivat auttaa psyykkisten häiriöiden
hoidossaS $iten huumausaineeksi luokiteltava yhdiste voisi auttaa lopettamaan huumeiden
käytönS ."atus voi tuntua a-surdilta3 mutta yritän esittää niille tieteellisesti kestäviä perusteita&
Tutkimukset näyttävät systemaattisesti osoittavan3 että psykedeelien antaminen koehenkilöille on
turvallista tarkkaan kontrolloidussa ympäristössä& Tulosta saattaa selittää pieni otoskoko "a se3 että
koehenkilöt oli etukäteen tarkastettu riskiteki"öiden osalta& Tarkastellun tutkimusnäytön
perusteella eri psykedeeleillä näyttäisi olevan enemmän hyötyä kuin haittaa terapian kululle&
?seimpien psykedeele"ä saaneiden koehenkilöiden hyvinvoinnissa tapahtui edistystä verrattuna
kontrolliryhmiin& Tutkimus on kuitenkin vielä siinä vaiheessa3 että näyttö perustuu hyvin pienien
otoksien tutkimuksiin3 mikä onkin tulosten yleistettävyyden kannalta merkittävin heikkous& Pienillä
otoksilla sattumatulosten todennäköisyys lisääntyy3 sillä otos ei välttämättä ole tarpeeksi hyvin
laa"empaa populaatiota edustava3 "olloin sillä saatu tulos ei ole yleistettävissä& *uurilla otoksilla
edustavuus väistämättäkin paranee "a ryhmien väliset erot tulevat selkeämmin esiin& $yös ei
toivottu"en reaktioiden todennäköisyys kasvaa suuremmilla otoksilla& *euraava askel tutkimuksissa
olisikin ottaa kokeisiin huomattavasti enemmän koehenkilöitä "a varmistaa eri psykedeelien
turvallisuus "a tehokkuus terapian edistymisen kannalta& *uurilla otoksilla myös positiivisten
tulosten todennäköisyys kasvaa3 sillä keskiarvoestimaattien ollessa tarkempia pienistäkin eroista
tulee merkitseviä& Pieni otoskoko lisää siis väärien positiivisten tulosten todennäköisyyttä3 mutta
myös väärien negatiivisten tulosten todennäköisyyttä&
Tarkasteltu"en tutkimusten yhtenä vahvuutena voidaan pitää niiden kokeellista luonnetta&
Kokeellisten asetelmien avulla voidaan selvittää tietyn elementin osuus mitatun asian
muutoksessa& Lisäksi tutkimuksissa oli käytetty standardoitu"a mittareita eri ongelma-alueille3
"olloin yleensä varmistutaan siitä3 että mitataan oikeaa asiaa "a tuloksista tulee vertailukelpoisia
myös muihin tutkimuksiin& Kolmas vahvuus osassa tutkimuksista oli hoidon "älkeen suoritetut
pitkät seuranta-a"at3 "olloin voidaan selvittää hoidon vaikutusten pysyvyys&
Tutkimuksissa ei systemaattisesti seurattu koehenkilöiden päihteidenkäyttöä tutkimuksen "älkeen3
"oten ei voida sanoa3 miten huumeeksi luokiteltavan psykedeelin antaminen terapiassa vaikuttaa
koehenkilön päihteiden käyttöön tutkimuksen ulkopuolella& !sassa tutkimuksista tällainen
seuranta suoritettiin eikä niissä huomattu muutosta koehenkilöiden päihteidenkäytössä )$ithoe8er
ym& 2012,& .yahuas>aa tai meskaliinia säännöllisesti käyttävät eivät myöskään eronneet muusta
väestöstä päihteidenkäytön suhteen )+oering-*ilveira ym&3 2000D IK-regas ym&3 2010D 5alpern ym&3
2000,& :ri psykedeelien kohdalla tilanne voi olla toinen3 "oten koko psykedeelien luokkaa koskevia
"ohtopäätöksiä ei tulosten perusteella voi tehdä& Yhdistettynä psykoterapiaan3 psykedeeleillä
näyttäisi olevan hyvinvointia "a terapiaa edistäviä vaikutuksia useilla eri potilasryhmillä& :ri
potilasryhmien tulokset perustuvat kuitenkin niin pieniin otoskokoihin3 ettei tuloksia voida
varmuudella yleistää& :tenkin psilosy-iinin tutkimusta on tehtävä suuremmilla koehenkilömäärillä3
"otta sen pakko-oireita tai kuolemanahdistusta lieventävä vaikutus voidaan todeta& Laa"in näyttö
näyttäisi olevan L*+#llä alkoholismiin liittyvien ongelmien hoidossa "a $+$.#lla posttraumaattisen
stressihäiriön hoidossa& *yitä näiden toimivuuteen kyseisissä hoidoissa voi löytyä niiden
neuro-iologisista3 persoonallisuuteen vaikuttavista tai kahdenväliseen luottamukseen vaikuttavista
teki"öistä3 "oita käsittelen seuraavaksi&
".1 Psykedeelisen kokemuksen merkityksellisyys ja
muutosvalmius
Psykedeeleillä voidaan saada aikaan mystinen kokemus )+o-lin3 1((1D Gri88iths3 Ci>hards3 $>Aann
< %esse3 200'D Gri88iths ym&3 2002D 2011,& +o-linin )1((1, tekemässä Pahnken vuoden 1('2
tutkimuksen seurannassa mystistä kokemusta mitattiin kyselyllä3 "onka 8aktoreita olivat muun
muassa ykseyden tunne3 a"an "a avaruuden merkityksen muutos3 pyhyyden tuntu3 o-"ektiivisen
todellisuuden tuntu "a oivallukset3 syvästi koettu positiivinen mieliala3 sanoinkuvailemattomuus3
paradoksaalisuus "a kaiken katoavaisuus& Gri88ithsin ym& )200', kokeessa 22 kaikkiaan '
koehenkilöstä määriteltiin kokeneen täyden mystisen kokemuksen& Kaikki mystistä kokemusta
mittaavat )Pa(nke-&ic(ards Mystical %xperience )uestionnaire, osiot saivat korkeammat pisteet
niillä henkilöillä3 "oille annettiin psilosy-iiniä verrattuna niihin3 "oille annettiin metyyli8enidaattia
aktiivisena plase-ona& $ystinen kokemus voi usein olla käännekohta ihmisen elämässä& :simerkiksi
.nonyymit .lkoholistit seura pyrkii saamaan "äsenissään aikaan 7henkisen muutoksen73 "onka
"älkeen ihminen on valmis elämäntapo"en muutokseen )Ior>ehimes3 200/,&
Psykedeelinen kokemus )eli psykedeelisen yhdisteen nauttimista seuraava tila, koetaan usein
hyvinkin merkitykselliseksi& Gri88ithsin "a kollegoiden )200', kokeessa psykedeeleille naiiveista
keski-ikäisistä koehenkilöistä '1 N luokitteli kokemuksensa "älkeenpäin "oko elämänsä
merkityksellisimmäksi tai viiden merkityksellisimmän kokemuksen "oukkoon& Kommenteissaan
"otkut koehenkilöistä sanoivat kokemuksen olleen merkitykseltään verrattavissa ensimmäisen
lapsen syntymään tai vanhemman kuolemaan& N koehenkilöistä kuvasi kokemuksen
merkityksellisimmäksi hengelliseksi kokemukseksi "a lisäksi 2 N sanoi sen kuuluvan viiden
hengellisesti merkityksellisimmän kokemuksen "oukkoon& Kokemuksella oli positiivisia vaikutuksia
koehenkilöiden mielialaan3 käytökseen "a asenteisiin vielä kahden kuukauden "älkeen
itseraportoinnin "a läheisen ihmisen vahvistamana& 9aikutukset olivat pysyviä vielä 1/ kuukauden
"älkeen3 "olloin '/ N koehenkilöistä sanoi kokemuksen lisänneen heidän hyvinvointiaan "a
tyytyväisyyttä elämään "onkin verran tai hyvin pal"on )Gri88iths3 Ci>hards3 %ohnson3 $>Aann < %esse3
2002,& Gri88ithsin "a kollegoiden myöhäisemmässä )2011, kokeessa vielä suurempi osa
koehenkilöistä sanoi samaa& +o-linin )1((1, tekemässä Pahnken kokeen pitkittäisseurannassa
selvisi3 että vielä 20 vuoden "älkeen psykedeeleille aiemmin naiivit koehenkilöt pitivät
psilosy-iinikokemustaan yhä aidosti mystisenä "a sanoivat sen vaikuttaneen heidän elämäänsä
positiivisesti&
$ystisten kokemusten hyödyllisiä vaikutuksia tukien Tu>k3 $>Aain "a :ls;i>k )2001, havaitsivat
hengellisyyden korreloivan positiivisesti elämänlaadun3 sosiaalisen tuen "a toimivien
elämänhallintakeino"en kanssa "a korreloivan negatiivisesti koetun stressin3 epävarmuuden "a
psykologisen ahdingon kanssa& Psykedeeleillä voi saada aikaan hengellisen tai mystisen
kokemuksen ainakin "o valmiiksi uskonnollisilla henkilöillä3 kuten Gri88ithsin "a kollegoiden )200',
kokeessa&
!nko muidenkin psykedeelien kuin psilosy-iinin kohdalla mahdollista tuottaa mystinen kokemusS
Liester < Pri>ket )2012, raportoivat katsauksessaan useiden ayahuas>aa "uovien ihmisten
kuvailevan kokemuksiaan hyvin samalla tavalla kuin Gri88ithsin ym& )200', tutkimuksessa& Lisäksi
5alpern kollegoineen )2000, kertovat artikkelissaan L*+#n "a meskaliinin tuottavan anekdotaalisten
todisteiden perusteella keskenään hyvin samankaltaisen mystisen kokemuksen& Kenties mystinen
kokemus voi toimia katarsiskokemuksena3 "olloin ihmisen suhde elämään muuttuu3 hengellisyyden
arvostus kasvaa "a voi näin "ohtaa uuteen alkuunS !nko psykedeeleillä saavutettu mystinen
kokemus yhtä autenttinen tai verrattavissa spontaanisti ilmeneviin vastaaviin kokemuksiinS Kenties
lopputulos pyhittää tässä tapauksessa keinotS $ystisen kokemuksen vaikutukset voivat osin
selittää saatu"a tuloksia psykedeelien positiivisista vaikutuksista päihdeongelmaisten hoidossa
)Kre-s < %ohansen3 2012D Krupitsky ym& 2002D 2001D $ash ym& 2000,&
$a>Lean3 %ohnson "a Gri88iths )2011, analysoivat Gri88ithsin "a kollegoiden )200'D 2011,
havaintoaineiston persoonallisuuspiirteiden )4:!-PI, osalta& 5e havaitsivat3 että persoonallisuuden
avoimuus uusille kokemuksille 8aktorin osalta koehenkilöiden keskiarvo oli noussut kokeen alun
"älkeen& .voimuus kuvaa muun muassa esteettisyyden arvostamista3 mielikuvitusta3 sekä älyllistä
uteliaisuutta& $uutos oli pysyvä vielä 1/ kuukauden "älkeen "a korreloi merkitsevästi
itseraportoidun mystisen kokemuksen kanssa& :8ektin voimakkuus raportoitiin tutkimuksessa
olleen nel"ä kertaa voimakkaampi kuin mitä kyseisen 8aktorin tiedetään yleensä muuttuvan
ikääntyessä&
".2 Psykedeelit päihdeongelmaisten hoidossa
=ogens>hutB "a Pommy )2012, ehdottavat katsauksessaan psykedeelien vaikutusmekanismin mallia
päihdeongelmaisten hoidossa& Käytetty psykedeeli3 henkilön -iologiset "a persoonalliset
ominaisuudet "a tilanne "ohtavat akuutteihin psykologisiin "a neurologisiin vaikutuksiin&
!ptimaalisessa tilanteessa psykologisia vaikutuksia ovat mystinen kokemus "a tärkeät oivallukset&
4eurologiset vaikutukset tapahtuvat pääosin serotoniinireseptoreissa )9ollen;eider < Kometer3
2010,3 mutta myös dopamiini- "a glutamaattireseptoreissa& 4ämä yhdessä "ohtavat pysyvämpiin
vaikutuksiin# lisääntyneeseen aivo"en plastisuuteen )9ollen;eider < Kometer3 2010,3
kohonneeseen mielialaan3 vähentyneeseen ahdistukseen3 persoonallisuuden muutoksiin )$a>Lean
ym& 2011, "a uskomusten "a arvostusten muutoksiin& 4ämä taas "ohtavat lopulliseen
muutosmekanismiin eli päihteenhimon vähentymiseen )Krupitsky ym& 2002D 2001,3
minäpystyvyyden "a motivaation nousuun& Lopputulos mallin mukaan olisi vähentynyt päihteiden
käyttö&
"." Psykedeelien vaikutukset terapiaan ja terapeuttiseen
suhteeseen
Psykoterapeutin "a asiakkaan välisen allianssin on todettu olevan yksi merkittävimmistä
ennusta"ista terapian lopputuloksen kannalta useassa meta-analyysissa )5orvath < *ymonds3 1((1D
$artin3 Garske < +avis3 2000,& .llianssilla viitataan terapeutin "a asiakkaan yhteistyön laatuun3
heidän yhteisymmärrykseen terapian tavoista "a tavoitteista sekä heidän välisen tunnesiteen
laatuun& Grinspoon "a =akalar )1(2', kir"oittavat katsauksessaan3 että psykedeelit saattavat
katalysoida terapeuttista prosessia terapiasuuntauksesta riippumatta3 sillä ne aloittavat
itsetutkiskelun prosessin3 luovat usein erilaisia tulkittavissa olevia sym-olisia visioita3 tuovat
mieleen eläviä muisto"a "a saattavat potilaan tietoiseksi käyttämistään suo"autumiskeinoista&
%oidenkin psykedeelien3 kuten L*+#n "a meskaliinin tuottama tila saattaa olla ongelmallinenkin3 sillä
niiden vaikutuksen alaisena oleva ei välttämättä koe kontrolloivansa a"atuksiaan3 "olloin voi syntyä
erilaisia ahdistus- "a paniikkitilo"a&
$+$.#n on a"ateltu sopivan paremmin terapiakontekstiin3 koska sillä on useita L*+#n hyödyllisiä
ominaisuuksia ilman sen haitallisia ominaisuuksia3 kuten liiallista intensiivisyyttä "a
pitkäkestoisuutta& $+$.#n sanotaan lisäävän itsetutkiskelua3 lisäävän läheisyyttä "a vapauttavan
hetkellisesti ahdistus- "a masennusoireista ilman haitallisia muutoksia havaintokyvyssä3
kehonkuvassa tai itsen kuvassa sekä vahvistavan terapeuttista allianssia lisäämällä luottamusta "a
ulosantia )Grinspoon < =akalar3 1(2',& Ciedlinger "a Ciedlinger )1((/, kuvaavat $+$. kokemusta
katsauksessaan sanoilla ekstaasi3 empatia3 avoimuus3 hyväksyntä3 anteeksianto "a emotionaalinen
sitoutuminen& 5e argumentoivat $+$.#n toimivan etenkin itsemurha-alttiiden hoidossa3 sillä
näiden potilaiden psykologista tilaa kuvaillaan usein sanoilla ahdistus3 hylkääminen3 syyttely3
syyllisyys "a emotionaalinen etääntyminen& Itsemurha-alttiiden potilaiden kanssa työskennellessä
toimivan terapeuttisen allianssin muodostamiseen saattaa mennä normaalisti kuukausia3 mutta he
väittävät3 että $+$.#n avulla suhde saattaisi kehittyä "opa viidessä tunnissa&
Lääkkeiden yhdistäminen itse psykoterapiaistuntoon olisi sikäli mullistava malli3 että yleensä
lääkitys otetaan psykoteapiaistunto"en välillä& 4äin psykiatri tai psykoterapeutti voisi itse valvoa
lääkkeen ottamista&
".% #D#$ ja altistuminen traumaattisille muistoille
Posttraumaattiselle stressihäiriölle on ominaista traumaattisen kokemuksen uudelleenkokeminen3
sympaattisen hermoston yliaktivaatio "a välttämiskäyttäytyminen )$ithoe8er ym& 2010,&
9älttämiskäyttäytymisellä tarkoitetaan traumasta muistuttavien asioiden "a a"atusten välttelyä3
koska ne aiheuttavat ylivoimaisia stressireaktioita& 9akava yksittäinen trauma tai traumaattinen
ympäristö voi "ohtaa tietynasteiseen dissosiaatioon eli erillisiin minätiloihin tai persoonan osiin3
"oita toisaalta on myös kaikilla terveillä ihmisillä&
9älttämiskäyttäytymisen vuoksi monet posttraumaattista stressihäiriötä hoitamaan tähtäävät
oh"elmat ovat luonteeltaan altistaviaD tavoitteena on auttaa potilasta erottamaan traumasta
muistuttava vih"e oikeasta vaarasta3 oppia säätelemään emotionaalista aktiivisuuttaan sekä
hyväksymään traumaattinen tapahtuma osaksi omaa elämää& Yli- "a aliaktivoituminen ovat
kuitenkin usein riske"ä tässä tekniikassa "a siksi altistaminen onkin aloitettava vih"eestä3 "oka ei
tuota liikaa ahdistusta& .ltistuksen voi aloittaa "opa mielikuvista3 kuten kognitiivis--ehavioraalisessa
terapiassa on usein tapana )*>hnurr ym& 2001D *mith3 Yule3 Perrin3 Tranah3 +algleish < Alark3 2001,&
Yli- "a aliaktivaation väliin "äävää työskentelyaluetta3 missä potilas kykenee muistelemaan "a
käsittelemään traumamuisto"aan kutsutaan nimellä optimaalisen vireystilan alue tai toleranssi-
ikkuna )$ithoe8er ym& 2011D 201,& %otta traumaattista muistoa voidaan käsitellä3 on potilaan
kyettävä herättämään itsessä traumaattiseen tapahtumaan liittyviä muisto"a3 kehollisia
tuntemuksia "a tunteita ilman3 että se käy ylivoimaiseksi hänelle& $+$.#n on ehdotettu auttavan
kivuliaiden muisto"en käsittelyssä3 koska sen su-"ektiivisten vaikutusten sanotaan vähentävän
välttämiskäyttäytymistä "a mahdollistavan kivuliaiden muisto"en prosessoinnin ilman yli- tai
aliaktivaatioita )Kre-s < %ohansen3 200(,& Kolmen mekanismin on a"ateltu edistävän tätä&
:nsimmäinen mekanismi liittyy oksitosiiniin& $+$.#n on osoitettu akuutisti edistävän
su-"ektiivista prososiaalisuuden tuntoa "a oksitosiinin konsentraatiota veressä )+umont ym& 200(,&
*amassa tutkimuksessa oksitosiinin osoitettiin korreloivan $+$.#ta vahvemmin prososiaalisuuden
kanssa& !ksitosiinin vaikutukset luovat potilaalle riittävän turvallisuuden tunnon3 "oka on edellytys
PT*+#n hoidolle )!l883 Langeland3 Hitteveen < +enys3 2010,& Prososiaalisuus "a turvallisuudentunto
auttaa potilasta hyötymään terapeutin3 perheen "a ystävien tar"oamasta sosiaalisesta tuesta "a
täten auttaa häntä sitoutumaan terapiaan3 edistäen terapeuttista allianssia& Lisäksi $+$.#n
alaisena olevien terveiden ihmisten on osoitettu tunnistavan enemmän positiivisia ilmeitä "a
vähemmän negatiivisia ilmeitä verrokkeihin nähden )5ysek3 +omes < Lie>hti3 2012,& Tämä vaikutus
voisi osaltaan edistää terapeuttisen suhteen luomista3 sillä potilas saattaisi huomata terapeutin
ilmeillä annettavan positiivisen palautteen herkemmin "a olla huomaamatta terapeutin tahattomia
negatiivissävytteisiä kasvonilmeitä3 "oita hän normaalisti voisi mahdollisesti ylitulkita tarkoittavan3
ettei terapeutti pidä tai välitä hänestä&
Toinen mekanismi on neurologinen& 9entromediaalinen pre8rontaalikuori )vmPIA, "a
mantelitumake ovat osana emotionaalisen säätelyn aivoperäistä toimintaa )?rry ym&3 200',& 4e
ovat myös keskeisiä aivoalueita PT*+#n ylläpitämiseen "a siitä toipumiseen& $antelitumake
osallistuu pelkoihin ehdollistumiseen "a vmPIA osallistuu näiden vastauksien poisoppimisen
muistamiseen )Phelps3 +elgado3 4earing < Le+ou63 200/,& PT*+#stä kärsivillä on todettu olevan
hypoaktiivinen vmPIA "a hyperaktiivinen mantelitumake )Koenigs < Gra8man3 200(,& Terveillä
koehenkilöillä tehdyssä P:T aivokuvantamiskokeessa $+$.#n todettiin lisäävän aktivaatiota mm&
vmPIA alueella "a vähentävän aktivaatiota vasemmassa mantelitumakkeessa )Gamma3 =u>k3
=erthold3 5ell < 9ollen;eider3 2000,& $+$.#n mediaalista pre8rontaalilohkoa aktivoiva vaikutus
saattaisi "ohtaa vähentyneeseen välttämiskäyttäytymiseen3 kun pelko"en poisoppiminen helpottuu&
Kun tähän lisätään $+$.#n mantelitumakkeen aktivaatiota laskeva vaikutus3 saattaisi syntyä
mahdollisuus siedettävään traumaattisten muisto"en käsittelyyn "a vaaro"en erotteluun&
Kolmas mekanismi liittyy emotionaalisen oppimisen "a poisoppimisen kykyyn& 4oradrenaliinin "a
kortisonin roolin tiedetään olevan tärkeä emotionaalisen oppimisen "a ehdollistuneiden
pelkoreaktioiden poisoppimisen kannalta )Tuirk < $ueller3 2001,& $+$.#n on todettu lisäävän
noradrenaliinin )5ysek ym& 2011, "a kortisonin )5ysek ym& 2012, eritystä& Kre-sin < %ohansenin
)200(, mukaan se saattaisi auttaa potilasta tuomaan esiin traumaattisiin tapahtumiin liittyviä
emotionaalisia muisto"a "a edelleen saattaisi edesauttaa ehdollistuneiden pelkoreaktioiden
poisoppimista&
$+$.#n 8armakologiset vaikutukset voisivat siis terapeuttisessa kontekstissa auttaa luomaan
riittävän emotionaalisen aktivaation sekä turvallisuuden- "a kontrollintunteen tasapainon&
".' Psykedeelisen kokemuksen neuro!iologisia mekanismeja
Aarhart-5arris ym& )2012, tutkivat 10 koehenkilöllä psykedeelien aiheuttaman tietoisuuden
muutoksen neuraalisia korrelaatte"a 8$CI-mentelmällä& 5e huomasivat3 että psilosy-iinin alaisena
aivo"en kokonaisaktivaatio yllättäen laski plase-oon verrattuna& :8ekti oli suurin ns& risteymäalueilla
kuten talamuksessa "a pihtipoimun etu- "a takaosissa& $itä enemmän aktivaatio väheni näillä
alueilla3 sitä voimakkaampi koehenkilön su-"ektiivinen kokemus psilosy-iinin vaikutuksista oli&
Tutki"at ehdottavat psykedeelien vaikutusten "ohtuvan kognition vapaasta kulusta ilman
suodattimia& Tulos saattaisi selittää psykedeelisestä kokemuksesta "ohtuvan avoimuuspiirteen
muutoksen )$a>Lean ym& 2011, "a viitata mahdollisuuteen soveltaa psykedeele"ä esimerkiksi
kognitiiviseen terapiaan3 "ossa tarkoituksena on yhdessä potilaan kanssa tunnistaa tämän
käyttämiä automaattisia a"atuksia "a ydinuskomuksia "a vaihtaa ne "oustavampiin vaihtoehtoihin&
Psykedeelinen kokemus saattaa auttaa potilasta näkemään vaihtoehtoisen tulkintatavanD
masentuneiden tiedetään yleisesti "uuttuneen pessimistisiin a"atuskaavoihin3 "oille ei koeta olevan
vaihtoehto"a&
!n ehdotettu3 että psykedeelit lisäävät aivo"en plastisuutta glutamaattivetoisesti "a3 että
epänormaali plastisuus olisi osallisena mielialahäiriöiden ilmenemiseen "a ylläpitoon )9ollen;eider
< Kometer3 2010,& Psykedeelien a"atellaan muuntavan neuronien glutamatergista viestintää aivo"en
etuotsalohko"en "a lim-isten alueiden välillä "ohtaen plastisiin adaptaatioihin& $ekanismi saattaisi
osittain selittää tuloksia3 "oiden mukaan masennus "a ahdistusoireet pysyvät lievempinä vielä
aineen akuuttien vaikutusten loputtua )=ouso ym& 2002D Gro- ym& 2011D Krupitsky ym& 2002D $ash
ym& 2000,& Lisäksi psykedeelien 05T-2. serotoniinireseptorien agonismin on huomattu vähentävän
näiden reseptorien tiheyttä aivokuoren etuotsalohkoissa nopeastiD vaikutus3 "onka on huomattu
korreloivan myös perinteisten masennuslääkkeiden vaikutuksien alkamisen kanssa )9ollen;eider <
Kometer3 2010,&
.uto-iogra8isten eli omia elämänkokemuksia koskevien muisto"en on todettu olevan
su-"ektiivisesti elävämpiä "a visuaalisesti kuvitteellisempia psilosy-iinin vaikutuksen alaisena
)Aarhart-5arris ym& 2012,& Tämän lisäksi tutki"oiden tekemässä kymmenen koehenkilön 8$CI
kokeessa aivo"en visuaalisten "a muiden sensoristen alueiden aktivaatio oli suurempaa tilanteessa3
"ossa koehenkilö muisteli "otain hänen aiemmin tutki"oille kertomaansa elämäntapahtumaa
psilosy-iinin vaikutuksen alaisena3 kuin "os hän teki saman plase-on vaikutuksen alaisena&
.ktivaatioerot olivat suurimpia visuaalisilla assosiaatioalueilla3 primaarilla "a sekundaarilla
kuuloaivokuorella3 primaarilla "a sekundaarilla somatosensorisella aivokuorella3 temporaali- "a
ylemmillä parietaalialueilla& Löydöksellä saattaisi olla merkitystä psykodynaamisesti painottuneelle
terapialle tärkeiden emotionaalisten muisto"en tutkiskelun "a ymmärtämisen kannalta&
Psilosy-iini näyttäisi siis vähentävän mediaalisen pre8rontaalikorteksin aktivaatiota "ohtaen
inhi-oimattomaan lim-isten "a sensoristen aivoalueiden aktivaatioon )Aarhart-5arris ym& 2012D
2012,& Tulos on lin"assa psykolyyttisen terapian a"atuksen kanssa3 "onka mukaan psykedeelinen
yhdiste vähentää potilaan de8ensse"ä "a näin päästään käsiksi tärkeisiin emootioihin "a muistoihin&
Tulokset eri psykedeelien aivoperäisistä vasteista olisi kuitenkin hyvä replikoida ennen varmo"a
"ohtopäätöksiä3 sillä tähän astiset tulokset perustuvat muutamien kymmenien koehenkilöiden
otoksiin&
% (hteenveto
Psykedeelitutkimus koki vilkkaan nousun 1(00-luvulta lähtien "a lähes yhtä nopean häviämisen
niitä koskevien lakimuutosten seurauksena kahta vuosikymmentä myöhemmin& 4e unohdettiin
tutki"oiden piirissä vuosikymmeniksi lähes kokonaan3 mutta viime vuosina on nähty uusia
tutkimuksia& :ri psykedeelien "a psykoterapioiden yhdistelmiä on testattu useissa eri
potilaspopulaatioissa&
*atunnaistettu"a kontrolloitu"a kokeita psykedeeleillä avustetuista psykoterapioista on tehty vielä
niin vähän "a niin pienillä otoksilla3 ettei selkeitä "ohtopäätöksiä psykedeelien annista
psykoterapialle voida tehdä& !lemassa oleva näyttö kuitenkin viittasi L*+#n "a psykoterapian
yhdistelmästä olevan hyötyä alkoholismin hoidossa& Tässä näyttö perustui useamman tutkimuksen
kattavaan meta-analyysiin& $yös ketamiinin "a eksistentiaalisen psykoterapian yhdistäminen
osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi heroiiniriippuvaisten hoidossa3 tosin tässä tieto perustui vain
yhden tutkimusryhmän tuloksiin& $+$.#n "a psykoterapian yhdistäminen PT*+#stä kärsivien
yksilöiden hoidossa osoittautui pienillä otoksilla lupaavaksi menetelmäksi3 mutta olisi
mielenkiintoista nähdä pysyykö e8ekti myös suuremmilla otoksilla& Psilosy-iinin "a psykoterapian
yhdistelmä pakko-oireisesta häiriöstä kärsiville ei olemassa olevan varsin puutteellisen näytön
perusteella osoittautunut vakuuttavaksi hoitomuodoksi& Psilosy-iini ei myöskään näyttänyt
tar"oavan tilastollisesti merkitsevää apua kuolemanahdistuksesta kärsiville syöpäpotilaille& Tähän
asti tehty"en tutkimusten perusteella on kuitenkin syytä tehdä lisää kokeita "a suuremmilla
otoksilla3 sillä mielenkiintoisia hypoteese"a on useita& Psykedeelien psykoterapiaa edistävät
mekanismit saattavat liittyä niiden aiheuttamiin muutoksiin ihmisen hormonaalisissa "a
neurologisissa toiminnoissa "a lisäksi niiden aiheuttama vahva3 "oskus "opa mystinen kokemus3
saattaa itsessään herättää ihmisessä muutosvalmiuden "a -motivaation&
' Lähdeluettelo
.-raham3 5& +&3 .ldridge3 .& $& < Gogia3 P& )1((', The Psy>hopharma>ology o8 5allu>inogens&
*europsyc(op(ar$acology, +,, 220 P 2(2&
.meri>an Psy>hiatri> .sso>iation& )2000,& Diagnostic and Statistical
Manual of Mental Disorders )/th ed&3 te6t rev&,& Hashington3 +A# .uthor&
=ogens>hutB3 $& P& < Pommy3 %& $& )2012,& Therapeuti> $e>hanisms o8 Alassi> 5allu>inogens in the
Treatment o8 .ddi>tions# Irom Indire>t :viden>e to Testa-le 5ypotheses& Drug !esting and
"nalysis, ,, 0/ P 000&
=ouso3 %& A&3 +o-lin3 C&3 IarrJ3 $&3 .l>KBar3 $& .& < GUmeB-%ara-o3 G& )2002,& $+$.-.ssisted
Psy>hotherapy ?sing Lo; +oses in a *mall *ample o8 Homen ;ith Ahroni> Posttraumati> *tress
+isorder& -ournal of psyc(oactive drugs, ,.3 220 P 2'&
=rookhuis3 K& .&3 de Haard3 +& < *amyn3 4& )200/,& :88e>ts o8 $+$. ):>stasy,3 and $ultiple +rugs
?se on )*imulated, +riving Per8orman>e and Tra88i> *a8ety& Psyc(op(ar$acology, 113 //0 P //0&
Aarhart-5arris3 C& L&3 :rritBoe3 +&3 Hilliams3 T&3 *tone3 %& $&3 Ceed3 L& %&3 Aolasanti3 .&3 Tya>ke3 C& %&3
Lee>h3 C&3 $aliBia3 .& C&3 $urphy3 K&3 5o-den3 P&3 :vans3 %&3 Ieilding3 .&3 Hise3 C& G& < 4utt3 +& %&
)2012,& 4eural Aorrelates o8 the Psy>hedeli> *tate as +etermined -y 8$CI *tudies ;ith Psilo>y-in&
Proceedings of t(e *ational "cade$y of Sciences3 +./3 212 P 21/&
Aarhart-5arris3 C& L&3 Lee>h3 C&3 Hilliams3 T& $&3 :rritBoe3 +&3 .--asi3 4&3 =argiotas3 T&3 5o-den3 P&3
*harp3 +& %&3 :vans3 %&3 Ieilding3 .&3 Hise3 C& G& < 4utt3 +& %& )2012,& Impli>ations 8or Psy>hedeli>-
.ssisted Psy>hotherapy# Iun>tional $agneti> Cesonan>e Imaging *tudy ;ith Psilo>y-in& !(e Britis(
-ournal of Psyc(iatry3 0..3 22 P 2//&
Aommins3 +& L&3 9osmer3 G&3 9irus3 C& $&3 Hoolverton3 H& L&3 *>huster3 A& C& < *eiden3 L& *& )1(21,&
=io>hemi>al and 5istologi>al :viden>e that $ethylenedio6ymethylamphetamine )$+$., is To6i>
to 4eurons in the Cat =rain& -ournal of P(ar$acology and %xperi$ental !(erapeutics3 0,+3 2 P
/0&
+o-lin3 C& )1((1,& PahnkeOs Good Iriday :6periment# . Long-Term Iollo;-?p and $ethodologi>al
AritiMue& -ournal of !ranspersonal Psyc(ology3 013 1 P 22&
+oering-*ilveira3 :&3 Gro-3 A& *&3 +o-kin de Cios3 $&3 LopeB3 :&3 .lonso3 L& K&3 Ta>la3 A& < Vavier +a
*ilveira3 +& )2000,& Ceport on Psy>hoa>tive +rug ?se .mong .doles>ents ?sing .yahuas>a ;ithin a
Celigious Aonte6t& -ournal of psyc(oactive drugs, 12, 1/1 P 1//&
+umont3 G& %& 5&3 *;eep3 I& A& G& %&3 9an der *teen3 C&3 5ermsen3 C&3 +onders3 .& C& T&3 Tou;3 +& %&3
9an Gerven3 %& $& .&3 =uitelaar3 %& K& < 9erkes3 C& %& )200(,& In>reased !6yto>in Aon>entrations and
Proso>ial Ieelings in 5umans .8ter :>stasy )3 /-$ethylenedio6ymethamphetamine,
.dministration& Social neuroscience3 ,3 0( P ''&
:l *eedi3 5& C&, *met3 P& .&, =e>k3 !&, Possnert3 G& 3 =ruhn3 %& G4 50..674 Prehistori> Peyote ?se#
.lkaloid .nalysis and Cadio>ar-on +ating o8 .r>haeologi>al *pe>imens o8 Lophophora 8rom Te6as4
-ournal of %t(nop(ar$acology, +.+, 22 P 2/2&
:spiard3 $&-L&3 Le>ardeur3 L&3 .-adie3 P&3 5al-e>M3 I& < +oll8us3 *& )2000,& 5allu>inogen Persisting
Per>eption +isorder .8ter Psilo>y-in Aonsumption# . Aase *tudy& %uropean psyc(iatry, 0., /02 P
/'0&
IK-regas3 %& $&3 GonBKleB3 +&3 Iondevila3 *&3 Aut>het3 $&3 IernKndeB3 V&3 =ar-osa3 P& A& C&3 .l>KBar-
AUr>oles3 $& W&3 =ar-ano"3 $& %&3 Ci-a3 %& < =ouso3 %& A& )2010,& .ssessment o8 .ddi>tion *everity
.mong Citual ?sers o8 .yahuas>a& Drug and alco(ol dependence, +++, 201 P 2'1&
Iantegrossi3 H& :&3 Hoods3 %& 5& < Hinger3 G& )200/,& Transient :ein8or>ing :88e>ts o8
Phenylisopropylamine and Indolealkylamine 5allu>inogens in Chesus $onkeys& Be(avioural
p(ar$acology, +6, 1/( P 101&
Ior>ehimes3 .& .& )200/,& +e Pro8undis# *piritual Trans8ormations in .l>oholi>s .nonymous& -ournal
of clinical psyc(ology3 8.3 00 P 011&
Gamma3 .&3 =u>k3 .&3 =erthold3 T&3 5ell3 +& < 9ollen;eider3 I& V& )2000,& 3 /-
$ethylenedio6ymethamphetamine )$+$., $odulates Aorti>al and Lim-i> =rain .>tivity as
$easured -y X5210!Y-P:T in 5ealthy 5umans& *europsyc(op(ar$acology3 013 22 P (0&
Greer3 G& C& < Tol-ert3 C& )1((2,& . $ethod 8or Aondu>ting Therapeuti> *essions ;ith $+$.&
-ournal of psyc(oactive drugs, 1., 11 P 1(&
Gri88iths3 C& C&3 Ci>hards3 H& .&3 $>Aann3 ?& < %esse3 C& )200',& Psilo>y-in Aan !>>asion $ysti>al-
Type :6perien>es 5aving *u-stantial and *ustained Personal $eaning and *piritual *igni8i>an>e&
Psyc(op(ar$acology3 +923 2'2 P 22&
Gri88iths3 C& C&3 Ci>hards3 H& .&3 %ohnson3 $& H&3 $>Aann3 ?& +& < %esse3 C& )2002,& $ysti>al-Type
:6perien>es !>>asioned -y Psilo>y-in $ediate the .ttri-ution o8 Personal $eaning and *piritual
*igni8i>an>e 1/ $onths Later& -ournal of psyc(op(ar$acology, 003 '21 P '2&
Gri88iths3 C& C&3 %ohnson3 $& H&3 Ci>hards3 H& .&3 Ci>hards3 =& +&3 $>Aann3 ?& < %esse3 C& )2011,&
Psilo>y-in !>>asioned $ysti>al-Type :6perien>es# Immediate and Persisting +ose-Celated :88e>ts&
Psyc(op(ar$acology3 0+93 '/( P ''0&
Grinspoon3 L& < =akalar3 %& =& )1(2',& Aan +rugs -e ?sed to :nhan>e the Psy>hotherapeuti>
Pro>essS "$erican :ournal of psyc(ot(erapy, ,., ( P /0/&
GouBoulis-$ay8rank3 :& < +aumann3 %& )200',& 4euroto6i>ity o8 $ethylenedio6yamphetamines
)$+$.D :>stasy, in 5umans# 5o; *trong Is the :viden>e 8or Persistent =rain +amageS "ddiction,
+.+, /2 P '1&
Gro-3 A& *&3 +an8orth3 .& L&3 Ahopra3 G& *&3 5agerty3 $&3 $>Kay3 A& C&3 5al-erstadt3 .& L& < Greer3 G& C&
)2011,& Pilot *tudy o8 Psilo>y-in Treatment 8or .n6iety in Patients ;ith .dvan>ed-*tage Aan>er&
"rc(ives of ;eneral Psyc(iatry, 89, 11 P 12&
5alpern3 %& 5& < Pope3 5& G& )2002,& 5allu>inogen Persisting Per>eption +isorder# Hhat +o He
Kno; .8ter 00 YearsS Drug and alco(ol dependence, 8/, 10( P 11(&
5alpern3 %& 5&3 Pope %r3 5& G&3 *her;ood3 .& C&3 =arry3 *&3 5udson3 %& I& < Yurgelun-Todd3 +& )200/,&
Cesidual 4europsy>hologi>al :88e>ts o8 Illi>it 3/-$ethylenedio6ymethamphetamine )$+$., in
Individuals ;ith $inimal :6posure to !ther +rugs& Drug and alco(ol dependence, 26, 10 P 1/1&
5alpern3 %& 5&3 *her;ood3 .& C&3 5udson3 %& I&3 Yurgelun-Todd3 +& < Pope %r3 5& G& )2000,&
Psy>hologi>al and Aognitive :88e>ts o8 Long-Term Peyote use .mong 4ative .meri>ans& Biological
psyc(iatry, 69, '2/ P '1&
5amilton3 *&3 $oore3 .& $&3 Arane3 +& C& < Payne3 *& 5& )2011,& Psy>hotherapy +ropouts#
+i88eren>es -y $odality3 Li>ense3 and +*$ZI9 +iagnosis& -ournal of Marital and <a$ily !(erapy3 123
P /&
5orvath3 .& !& < *ymonds3 =& +& )1((1,& Celation =et;een Horking .llian>e and !ut>ome in
Psy>hotherapy# . $eta-.nalysis& -ournal of counseling psyc(ology3 193 1( P 1/(&
5ysek3 A& $&3 *immler3 L& +&3 Inei>hen3 $&3 GrouBmann3 :&3 5oener3 $& A&3 =renneisen3 C&3 5u;yler3 %&
< Lie>hti3 $& :& )2011,& The 4orepinephrine Transporter Inhi-itor Ce-o6etine Cedu>es *timulant
:88e>ts o8 $+$. )[:>stasy7, in 5umans& #linical P(ar$acology 3 !(erapeutics3 /.3 2/' P 200&
5ysek3 A& $&3 +omes3 G& < Lie>hti3 $& :& )2012,& $+$. :nhan>es [$ind Ceading7 o8 Positive
:motions and Impairs [$ind Ceading7 o8 4egative :motions& Psyc(op(ar$acology3 0003 2( P
02&
%ohnson3 $& H&3 Ci>hards3 H& .& < Gri88iths3 C& C& )2002,& 5uman 5allu>inogen Cesear>h# Guidelines
8or *a8ety& -ournal of Psyc(op(ar$acology, 00, '0 P '20&
%ohansen3 P& \& < Kre-s3 T& *& )200(,& 5o; >ould $+$. )e>stasy, help an6iety disordersS .
4euro-iologi>al Cationale& -ournal of Psyc(op(ar$acology3 013 2( P (1&
Koenigs3 $& < Gra8man3 %& )200(,& Posttraumati> *tress +isorder# the Cole o8 $edial Pre8rontal
Aorte6 and .mygdala& !(e *euroscientist3 +63 0/0 P 0/2&
Kre-s3 T& *& < %ohansen3 P&-\& )2012,&Lysergi> .>id +iethylamide )L*+, 8or .l>oholism# $eta-.nalysis
o8 CandomiBed Aontrolled Trials& -ournal of psyc(op(ar$acology, 08, ((/ P 1002&
Kre-s3 T& *& < %ohansen3 P& \& )201,& Psy>hedeli>s and $ental 5ealth# . Population *tudy& PloS one3
93 e'(12&
Krupitsky3 :&3 =urakov3 .&3 Comanova3 T&3 +unaevsky3 I&3 *trassman3 C& < Grinenko3 .& )2002,&
Ketamine Psy>hotherapy 8or 5eroin .ddi>tion# Immediate :88e>ts and T;o-Year Iollo;-?p& -ournal
of substance abuse treat$ent, 01, 21 P 22&
Krupitsky3 :& $&3 =urakov3 .& $&3 +unaevsky3 I& 9&3 Comanova3 T& 4&3 *lavina3 T& Y& < Grinenko .& Y&
)2001,& *ingle 9ersus Cepeated *essions o8 Ketamine-.ssisted Psy>hotherapy 8or People ;ith
5eroin +ependen>e& -ournal of psyc(oactive drugs, 1/, 1 P 1(&
Liester3 $& =& < Pri>kett3 %& I& )2012,& 5ypotheses Cegarding the $e>hanisms o8 .yahuas>a in the
Treatment o8 .ddi>tions& -ournal of psyc(oactive drugs3 ,,3 200 P 202&
$a>Lean3 K& .&3 %ohnson3 $& H& < Gri88iths3 C& C& )2011,& $ysti>al :6perien>es !>>asioned -y the
5allu>inogen Psilo>y-in Lead to In>reases in the Personality +omain o8 !penness& -ournal of
Psyc(op(ar$acology3 063 1/0 P 1/'1&
$angini3 $& )1((2,& Treatment o8 .l>oholism ?sing Psy>hedeli> +rugs# . Cevie; o8 the Program o8
Cesear>h& -ournal of Psyc(oactive Drugs, 1., 21 P /12&
$artin3 +& %&3 Garske3 %& P& < +avis3 $& K& )2000,& Celation o8 the Therapeuti> .llian>e ;ith !ut>ome
and !ther 9aria-les# . $eta-.nalyti> Cevie;& -ournal of consulting and clinical psyc(ology3 893 /2
P /00&
$ash3 +& A&3 Kovera3 A& .&3 Pa-lo3 %&3 Tyndale3 C& I&3 :rvin I& +&3 Hilliams3 I& A&3 *ingleton3 :& G& <
$ayor3 $& )2000,& I-ogaine# Aomple6 Pharma>okineti>s3 Aon>erns 8or *a8ety3 and Preliminary
:88i>a>y $easures& "nnals of t(e *e= >ork "cade$y of Sciences3 /+,, (/ P /01&
$>Kenna3 +& %& )200/,& Alini>al Investigations o8 the Therapeuti> Potential o8 .yahuas>a# Cationale
and Cegulatory Ahallenges& P(ar$acology 3 !(erapeutics, +.0, 111 P 12(&
$ithoe8er3 $& A&3 Hagner3 $& T&3 $ithoe8er3 .& T&3 %erome3 L& < +o-lin3 C& )2011,& The *a8ety and
:88i>a>y o8 ]3/-$ethyenedio6ymethamphetamine-.ssisted Psy>hotherapy in *u-"e>ts ;ith
Ahroni>3 Treatment-Cesistant Posttraumati> *tress +isorder# the Iirst CandomiBed Aontrolled Pilot
*tudy& -ournal of Psyc(op(ar$acology, 06, /( P /02&
$ithoe8er3 $& A&3 Hagner3 $& T&3 $ithoe8er3 .& T&3 %erome3 L&3 $artin3 *& I&3 YaBar-Klosinski3 =&3
$i>hel3 Y&3 =re;erton3 T& +& < +o-lin3 C& )2012,& +ura-ility o8 Improvement in Posttraumati> *tress
+isorder *ymptoms and .-sen>e o8 5arm8ul :88e>ts or +rug +ependen>y .8ter 3/-
$ethylenedio6ymethamphetamine-.ssisted Psy>hotherapy# . Prospe>tive Long-Term Iollo;-?p
*tudy4 -ournal of psyc(op(ar$acology, .3 1 P 12&
$ithoe8er3 $& A& )201,& . $anual 8or $+$.-.ssisted Psy>hotherapy in the Treatment o8
Posttraumati> *tress +isorder& Luettu )1(&/&201, osoitteesta#
(ttp?@@===4$aps4org@researc(@$d$a@treat$entA$anualAforA$d$a-
assistedApsyc(ot(erapyAforAtreat$entAofAptsd@
$oreno3 I& .&3 Hiegand3 A& =&3 Taitano3 :& K& < +elgado3 P& L& )200',& *a8ety3 Tolera-ility3 and :88i>a>y
o8 Psilo>y-in in ( Patients ;ith !-sessive-Aompulsive +isorder& -ournal of #linical Psyc(iatry, 82,
110 P 11/0&
!ehen3 P&3 Tra-er3 C&3 Hidmer3 9& < *>hnyder3 ?& )2012,& . CandomiBed3 Aontrolled Pilot *tudy o8
$+$. )]methylenedio6ymethamphetamine, P.ssisted Psy>hotherapy 8or Treatment o8 Cesistant3
Ahroni> Post-Traumati> *tress +isorder )PT*+,& -ournal of psyc(op(ar$acology, .3 1 P 1&
!l883 $&3 Langeland3 H&3 Hitteveen3 .& < +enys3 +& )2010,& . Psy>ho-iologi>al Cationale 8or !6yto>in
in the Treatment o8 Posttraumati> *tress +isorder& #*S Spectr3 +63 022 P 00&
!smond3 5& < *mythies3 %& )1(02,& *>hiBophrenia# . 4e; .pproa>h& B-P, /9, 0( P 10&
Parrott3 .& A& )200',& $+$. in 5umans# Ia>tors Hhi>h .88e>t the 4europsy>ho-iologi>al Pro8iles o8
Ce>reational :>stasy ?sers3 the Integrative Cole o8 =ioenergeti> *tress4 -ournal of
psyc(op(ar$acology, 0., 1/1 P 1'&
Phelps3 :& .&3 +elgado3 $& C&3 4earing3 K& I& < Le+ou63 %& :& )200/,& :6tin>tion Learning in 5umans#
Cole o8 the .mygdala and 9mPIA& *euron3 ,13 2(1 P (00&
Tuirk3 G& %& < $ueller3 +& )2001,& 4eural $e>hanisms o8 :6tin>tion Learning and Cetrieval&
*europsyc(op(ar$acology3 113 0' P 12&
Ciedlinger3 T& %& < Ciedlinger3 %& :& )1((/,& Psy>hedeli> and :nta>togeni> +rugs in the Treatment o8
+epression& -ournal of psyc(oactive drugs3 083 /1 P 00&
*>hnurr3 P& P&3 Iriedman3 $& %&3 :ngel3 A& A&3 Ioa3 :& =&3 *hea3 $& T&3 Aho;3 =& K&3 Cesi>k3 P& .&3
Thurston3 9&3 !rsillo3 *& $&3 5aug3 C&3 Turner3 A& < =ernardy3 4& )2001,& Aognitive =ehavioral Therapy
8or Posttraumati> *tress +isorder in Homen& -"M"? t(e :ournal of t(e "$erican Medical
"ssociation3 0/23 220 P 20&
*essa3 =& )2000,& Aan Psy>hedeli>s 5ave a Cole in Psy>hiatry !n>e .gainS B-P, +98, /01 P /02&
*mith3 P&3 Yule3 H&3 Perrin3 *&3 Tranah3 T&3 +algleish3 T& < Alark3 +& $& )2001,& Aognitive-=ehavioral
Therapy 8or PT*+ in Ahildren and .doles>ents# . Preliminary CandomiBed Aontrolled Trial& -ournal
of t(e "$erican "cade$y of #(ild 3 "dolescent Psyc(iatry3 ,83 1001 P 10'1&
*tuderus3 :&3 Kometer3 $&3 5asler3 I& < 9ollen;eider3 I& )2011,& .>ute3 su-a>ute and long-term
su-"e>tive e88e>ts o8 psilo>y-in in healthy humans# a pooled analysis o8 e6perimental studies&
-ournal of psyc(op(ar$acology, 06, 1// P 1/02&
Tanne3 %& 5& )200/,& 5umphry !smond4 BM-, 109, 11&
Tu>k3 I&3 $>Aain3 4& L& < :ls;i>k %r3 C& K& )2001,& *pirituality and Psy>hoso>ial Ia>tors in Persons
Living ;ith 5I9& -ournal of advanced nursing3 113 11' P 12&
?rry3 5& L&3 9an Ceekum3 A& $&3 %ohnstone3 T&3 Kalin3 4& 5&3 Thuro;3 $& :&3 *>hae8er3 5& *&3 %a>kson3 A&
.&3 Irye3 A& %&3 Gres>har3 L& I&3 .le6ander3 .& I& < +avidson3 C& %& )200',& .mygdala and 9entromedial
Pre8rontal Aorte6 are Inversely Aoupled +uring Cegulation o8 4egative .88e>t and Predi>t the
+iurnal Pattern o8 Aortisol *e>retion .mong !lder .dults& !(e -ournal of *euroscience3 083 //10 P
//20&
9ollen;eider3 I& V& < Kometer3 $& )2010,& The 4euro-iology o8 Psy>hedeli> +rugs# Impli>ations 8or
the Treatment o8 $ood +isorders& *ature &evie=s *euroscience, ++, '/2 P '01&