You are on page 1of 195

ͳ

matkallasivistysyhteiskuntaan |HannuLinturi2007
METODIX&
INTERNETIX
OPETUSMINISTERIÖNSIVISTYSBAROMETRI
1997–2017(VÄLIRAPORTTI2007)

ʹ

͵
Sisällys
IohuantoǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ Ͷ
Baiometiiasetelma vuosina ͳͻͻ͸ ja ʹͲͲ͸ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ Ͷ
PaneelitǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͷ
Suomi tietoyhteiskunnaksi ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͹
Elinikäinen oppiminen ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͲ
Tulevaisuuuen avaintaiuot ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳ͵
Neuiavalmiuuet ja meuialukutaito ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͲ
viestintätoimintaympäiiston muutokset ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͶ
Sivistys Ǧkäsitteen sisälto tietoyhteiskunnassaǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͺ
̶Suomen polkudz tulevaisuuteen ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵ʹ
Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ǦʹͲͳ͹ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵͸
Kiijallisuus ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵ͺ
LiitteetǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͶʹ
Liite ͳǤ Suomi tietoyhteiskunnaksi ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͶʹ
Liite ʹǤ Elinikäinen oppiminenǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͸͵
Liite ͵Ǥ Tulevaisuuuen avaintaiuot ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͺͻ
Liite ͶǤ Neuiavalmiuuet ja meuialukutaitoǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͳ͹
Liite ͷǤ viestintäympäiiston muutoksetǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳ͵Ͳ
Liite ͸Ǥ SivistysǦkäsitteen sisälto ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͶʹ
Liite ͹Ǥ Suomen polkuǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͶͻ
Suomen polku Ǧ tulokset ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͷͲ
Liite ͺǤ vuouen ͳͻͻ͸ ja ʹͲͲ͸ paneelit ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͷͺ
Liite ͻǤ Kehittämispiojekti ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳ͸ͷ
Liite ͳͲǤ SivistysoletuksiaǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳ͸͸
Liite ͳͳǤ Sivistyspaiauoksi ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳ͹Ͳ
Liite ͳʹǤ Seuiantasuunnitelma ʹͲͲ͸ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳ͹ͺ
Liite ͳ͵Ǥ viitteetǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͳͺͻ

Ͷ
Johdanto
ͳͻͻͲǦluvulla toteutettiin kolme opetusministeiion tilaamaa sivistysbaiometiiaǤ Niiuen
tehtävänä oli luouata tulevaisuuspolkuja tietoyhteiskunnan toimintaǦ ja oppimisympäǦ
iistoihinǤ Niistä viimeinen tehtiin vuonna ͳͻͻ͸ ja iapoitoitiin seuiaavana vuonnaǤ BelǦ
foiǦtekniikalla toteutettu tutkimus uusittiin kymmenen vuouen jälkeen samoin mittaiein
ja mahuollisimman samaa asiantuntijapaneelia käyttäen kuin alkupeiäinen baiometiiǤ
Seuiantatutkimuksessa päivitettiin asiantuntijoiuen dzennustuksetdzǤ Alkupeiäisen tutkiǦ
muksen aikajänne oli vuoteen ʹͲͳ͹ǡ joten seuiantamittaus tehtiin sopivasti aikajakson
puolivälissäǤ
Sivistyksen tulevaisuusbaiometiissa keskityttiin kolmeen vuouen ͳͻͻ͸ tilanteessa täiǦ
keäksi koettuun teemaanǡ jotka ovat meikityksellisiä euelleenǤ Niitä olivat kansallisen
sivistysstiategian sisällotǡ elinikäisen oppimisen haasteet ja Suomen tulevan tietoyhteisǦ
kuntakehityksen päätienuitǤ Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyen tutkimuksessa aivioiǦ
tiin myos meuioiuen käyttoon ja meikitykseen liittyviä kysymyksiäǤ
Suomen ensimmäisen avoimen oppimisympäiiston Inteinetixin ȋwwwǤinteinetixǤfiȌ ja
metouiopintojen oppimisympäiiston Netouixin ȋwwwǤmetouixǤcomȌ kymmenvuotistaǦ
pahtumaksi toteutetun seuiantatutkimuksen tavoitteeksi asetettiin tutkimuksen kymǦ
menvuotisseuianta ja Ȃ ieflektointiǤ Iatkotavoite on laatia ehuotus ʹͲͲͲǦluvun sivistysǦ
baiometiiksiǡ jolla sivistyksen tulevaisuuspohuiskelu vieuään veikkoon tavallaǡ joka
mahuollistaa monien toimijatahojen jatkuvan osallistumisenǤ Tutkimusmenetelmänä
käytettiin BelfoiǦtekniikkaa
ͳ
ǡ joka seuiantatutkimuksessa siiityi postivälitteisestä tutǦ
kimuksesta veikkoympäiistoonǤ
Barometriasetelma vuosina 1996 ja 2006
ͳͻͻͲǦluvulla toteutettujen kolmen sivistysbaiometiin lähtokohtana oli dzkansallinensiǦ
vistysstrategia,elinikäinenoppiminenjatietoyhteiskuntatulevaisuudenhaasteinadzǤ TutǦ
kimussaija peiustui oletukseen muiiossiiitymästä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhǦ
teiskuntaanǡ jonka suuntia ja kehitysvauhtia baiometieilla lähuettiin selvittämään sivisǦ
tysǦ ja koulutuskehityksen näkokulmastaǤ Taustalla vaikutti ͻͲǦluvun alun lamaǡ joka oli
heikistänyt etsimään uusia keinojaǡ iatkaisuja ja iakenteita myos koulutukseenǤ BaioǦ
metiimittaukset päättyivätǡ kun Suomi siiityi E0ǦkauteenǤ ͳͻͻͲǦluvun puolivälissä SuoǦ
men sektoiiǦ ja aluekehittäminen integioituivat unionin ohjelmalinjauksiinǤ
Baiometiitutkimuksessa käsiteltiin joko suoiaan tai välillisesti vuouen ͳͻͻ͵ kansallisen
sivistysstiategian kaikkia avainstiategioitaǡ joskin päähuomio oli jatkuvan ȋelinikäisenȌ
oppimisen ja sivistyksen vuoiovaikutusǦ ja veikostostiategioissaǤ Niissä painottui inǦ
foimaatioteknologianǡ viestinnän ja veikostojen kehittäminenǤ
Iatkuvan eli elinikäisen oppimisen stiategiassa asetettiin vuoteen ʹͲͳ͹ ulottuvat tavoitǦ
teet väeston koulutusvaiannon kehittämiselleǤ vuoiovaikutusǦ ja veikostostiategiassa
ȋnsǤ Suomi tietoyhteiskunnaksiǦstiategiaȌ oli kysymys tieuon luomisesta ja hallinnasta
sekä tietoon liittyvästä infiastiuktuuiistaǤ Täikeäksi katsottiin tieuon käytännon saavuǦ
tettavuus sekä asiantuntemukseen peiustuva osaaminen ja vaikuttaminenǤ veikottumiǦ
sen aiveltiin toteutuvan suoian kommunikaation tai viestintäteknologian välitykselläǤ
ʹ

Kansalliset avainstiategiat olivat keskenään osittain päällekkäisiä ja osittain toisiaan
täyuentäviäǤ
͵
Nolemmat sivistyksen kannalta keskeiset lähestymistavat eivät ole menetǦ
täneet meikitystäänǤ Kiinnostusta seuiantaǦaiviointiin lisää seǡ että alkupeiäisen aikaǦ
ulottuvuuuen ȋvǤ ʹͲͳ͹Ȍ suhteen ollaan tällä hetkellä suuiin piiitein puolivälissäǤ

ͷ
Kaikki vuouen ͳͻͻ͸ seitsemän tutkimusteemaa ja mittaiia
Ͷ
toistettiin vuouen ʹͲͲ͸ seuǦ
iantabaiometiissaǤ vain muiiosaikaa kehystävässä ykkosteemassa Ȃ joka nimettiin
Suomen poluksi tulevaisuuteen Ȃ pääuyttiin kysymään eii tavallaǤ Syy oli luonnollinenǡ
sillä suuiin osa yleisǦ ja talouspoliittista tilannetta kuvaavista väittämistä oli vastaushetǦ
kellä jo toteutunutǤ
Benkilokohtaisten avaintaitojenǡ meuian ja viestintäympäiiston tulevaisuutta käsitteleǦ
vät mittaiit toistettiin sellaisenaanǤ Samoin tehtiin tietoyhteiskunnan ja elinikäisen opǦ
pimisen kehitystienuien suhteenǤ vain aikaskaaloja taikistettiin helpottamaan veitailuǦ
jaǤ Yksi mittaii oli vaiattu pelkästään eiilaisille sivistyksen määiityksilleǤ Tämänkään
mittaiin sisältoihin tai muotoiluihin ei puututtuǤ
Seuiannan jännite muouostuu aivioiuun ja toteutuneen toiminnan välisistä eioistaǤ
Kiinnostavaa onǡ miten asiantuntijat taikentavat tulevaisuusaivioitaan seuiaavalle ͳͲǦ
vuotiskauuelleǤ Paneelilta tieuusteltiin myos tunnistavatko he sellaisia kehityspiiiteitä
tai Ǧkulkujaǡ joita ei kymmenen vuotta sitten ollut näkyvissäǤ
Bankkeen taikoituksena on jalostaa ͻͲǦluvun baiometieja kahuessa vaiheessaǡ joista
ensimmäinen on vuouen ͳͻͻ͸ baiometiin viimeisen kieiioksen toisintoǤ Kymmenen
vuouen takainen asiantuntijapaneeli valjastettiin uusiokäyttoonǡ mikä tekee seuiantaieǦ
flektoinnista mielenkiintoisammanǤ Toisessa vuouen ʹͲͲ͹ syksyllä toteutettavassa
osassa etsitään uusia sisältojä ja keinoja sivistyksen ja oppimisen baiometiitoiminnalleǤ
0sa baiometiin aineistosta vakioiuaan baiometiiluonteen säilyttämiseksiǡ osa uuuisteǦ
taanǤ Toimintaympäiisto jatkossa on inteinetǤ
Bankkeen on suunnitellut ja toteuttanut asiantuntijaiyhmäǡ johon kuuluvat johtaja BanǦ
nu Lintuiiǡ eiikoistutkija 0smo Kuusiǡ iehtoii ville Naijomäki ja koulutussuunnittelija
Iukka TikkanenǤ veikkoteknisistä iatkaisuista vastaa tietojäijestelmäpäällikko ville veǦ
näläinenǤ Nanageiiiyhmällä on ollut apunaan Netouixin BelfoiǦkoulutuksessa oleva
opiskelijaiyhmäǤ
Paneelit
x vuouen ͳͻͻ͸ paneeliin osallistui ͶͶ asiantuntijaaǡ joista kaksi kolmasosaa oli tavoiǦ
tettavissa seuiantaanǡ
x Seuiantapaneeliin vastasi ͵ͳ asiantuntijaaǡ joista ͳͻ oli alkupeiäisiä panelisteja
x vajaa puolet alkupeiäisen paneelin henkiloistä vastasi seuiantakyselyyn ja dzsijaisetdz
mukaan lukien kaksi kolmasosaaǡ kyselyyn kutsutuista vastasi ͷ͸ piosenttiaǤ

vanhasta paneelista kaksi kolmasosaa oli tavoitettavissa seuiantaanǤ Iäljelle jäävä kolǦ
masosa paikattiin asiantuntijoillaǡ joiuen asema vastasi poisjääneitäǤ SeuiantaǦaineisto
keiättiin joulukuun ʹͲͲ͸ aikanaǤ vuouen ʹͲͲ͸ toteutuksesta ja iesuisoinnista vastasiǦ
vat kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävät Inteinetix ȋwwwǤinteinetixǤfiȌ ja Netouix
ȋwwwǤmetouixǤcomȌǤ Tutkimusympäiistonä oli eBelfoi Ǧohjelmisto ȋwwwǤeuelfoiǤfiȌ ja
toteutustukena Netouixin Belfoi Ȃ opiskelijat aineiston keiäämisessä ja käsittelyssäǤ
vuouen ͳͻͻ͸ kyselyt lähetettiin ͳʹ͵ henkilolleǤ Kyseessä oli haikinnanvaiainen otosǡ
johon kuuluivat euuskunnan sivistysǦ ja tulevaisuusvaliokuntien jäsenetǡ ͵Ͳ suuiimman
kaupungin kulttuuiiǦ ja sivistystoimenjohtajatǡ osa Tulevaisuusbaiometii ͳͻͻͷ Ǧ
tutkimukseen vastanneista asiantuntijoistaǡ joitakin opetusǦ ja tyoministeiion asiantunǦ
tijoita sekä valittu joukko yhteiskuntakehityksen asiantuntijoitaǤ 0tokseen valittujen
ekspeittien katsottiin euustavan laajaǦalaista tietämystä siitäǡ mihin suuntaan suomalaiǦ

͸
nen yhteiskunta koulutuksenǡ kulttuuiin ja sivistystoimen näkokulmista aivioituna on
kehittymässäǤ Ensimmäiseen kieiiokseen vastasi ͷͻ asiantuntijaaǤ
ͷ
vastauspiosentti oli
Ͷͺǡ jota kymmenen vuotta sitten piuettiin hyvänä tuloksenaǤ Seuiantabaiometiin pohjaǦ
na olevalle toiselle kieiiokselle osallistui ͶͶ vastaajaaǤ
SeuiantaǦuelfoissa peiusjoukon muouostivat alkupeiäiset panelistit
͸
ǡ jotka osallistuivat
vuouen ͳͻͻ͸ Belfoihinǡ vaikkeivät kaikki vastanneetkaan toisen kieiioksen kyselyynǤ
Kolmasosalla panelisteista tilanne oli muuttunut niinǡ etteivät he olleet käytettävissäǤ
Ioko henkilo oli kuollut tai hänen asemansa oli vaihtunut esimeikiksi euuskunnasta luoǦ
pumisen tai eläkkeellesiiitymisen vuoksiǤ Näissä tapauksissa henkilo koivattiin vastaaǦ
vassa asemassa olevalla asiantuntijalla ȋesimǤ koulutoimenjohtajaǡ sivistysvaliokunnan
jäsenȌǤ Näin uuuistetusta peiuspaneelista tavoitettiin ͷͷ henkiloäǤ
Tieuon keiuu toteutettiin yhuellä BelfoiǦkieiioksella joulukuussa ʹͲͲ͸Ǥ Saauut tulokset
muouostavat pohjan vuouen ʹͲͲ͹ baiometiin suunnittelulleǤ Seuiantakyselyyn vastasi
͵ͳ asiantuntijaaǡ jolloin vastauspiosentti peiusjoukosta laskettuna on ͷ͸ Ψ ja veiiattuǦ
na ͶͶǣään vuonna ͳͻͻ͸ vastanneeseen piosenttiluku ylittää ͹Ͳ ΨǤ vastanneista asianǦ
tuntijoista ͳͻ henkiloä oli samoja henkiloitä kuin vuonna ͳͻͻ͸Ǥ ȋliite ͺȌ
Seuiantatutkimuksen pohjalta testattiin tulevia kehityssuuntia kehittämispaneelin avulǦ
laǡ joka koostui tulevaisuuuentutkijoista ja BelfoiǦmetouin opiskelijoistaǤ Be sijoittuvat
monipuolisesti eii toimialoilleǡ joskin koulutusǦ ja tutkimus painottuvatǤ KehittämisǦ
paneeli jatkoi kommentoiuen ja uusia vaihtoehtoja tutkien kolmen mittaiin osalta toiselǦ
le ja kolmannelle BelfoiǦkieiiokselleǤ Ne käsittelivät teemoja tietoyhteiskunnan kehitykǦ
sestäǡ elinikäisestä oppimisesta ja tulevaisuuuen avaintaiuoistaǤ
Seuiaavassa esitellään veitailutuloksia ja pohuiskelua kaikkien seitsemän mittaiin osalǦ
taǤ Kukin niistä esitellään omassa luvussaanǡ jonka alkuun on kiijattu keskeisimmät ja
mielenkiintoisimmat tuloksetǤ Rapoitin liitteinä ovat BelfoiǦkieiiosten tulokset suoiaan
eBelfoi Ǧohjelmasta kopioitunaǤ Niiuen lisäksi liitteinä on kaksi sivistystä pohuiskelevaa
aitikkeliaǡ jotka peiustuvat sivistysteemasta jäijestettyyn pienseminaaiiinǤ


͹
Suomi tietoyhteiskunnaksi
x Tietoyhteiskuntauiskuissi on aikistunutǡ uhkakuvat ovat väistyneetǡ vaikka polaiiǦ
saatio jatkuu
x Nittaii kuvaa yhteiskuntakehitystä ikään kuin katsomosta käsinǡ se jättää osallistuǦ
vat ja osallistavat pelit huomiotta
x 0pettajuuuen muutos tutkimuskohteeksiǡ uuuet oppimisen instituutiot ovat muouosǦ
tumassa

Suomi tietoyhteiskunnaksi ȋliite ͳȌ oli opetusministeiion sivistysbaiometiin päämittaǦ
ieita vuonna ͳͻͻ͸Ǥ Kymmenen vuotta myohemmin sen sisällot ovat euelleen olennaisia
ja iatkaisemattomiaǡ mutta silti mittaii tuntuu osin vanhentuneeltaǤ Taikastelukulma oli
sosiologinenǡ havainnoiva ja ikään kuin aktiivisen toimijan syijäyttäväǤ Se ei sovi yhteen
sen tietoyhteiskuntauynamiikan kanssaǡ jota euustavat dzvallattomatdz viitauksetǡ joita
veikkoǦ ja veikostoevoluution toinenǡ usein sosiaaliseksi webiksi nimitettyǡ aalto euusǦ
taaǤ Tim 0ƲReilly käyttää ilmiokimpusta teimiä Web ʹǤͲ
͹
Ǥ
Tietoyhteiskunnan stiatifikaatio on vielä kesken ja jatkuvassa muutoksessaǤ Samoin on
laita veikkosisältojen ja veikkouemokiatian laitaǤ Kaikkia kolmea lähestyttiin vǤ ͳͻͻ͸
teknologian ja alueintiessin näkokulmistaǡ joita kymmenen vuotta myohemmin pitäisi
päästä täyuentämään sosiaalisen oiganisoitumisen ja ehkä myos teoieettisen uuuelleenǦ
jäsentymisen kuvauksillaǤ
Suomessa mittaiin tematiikkaa ovat viime aikoina pohtineet mmǤ Nika Nanneimaa
ͺ
ja
Risto Lintuii
ͻ
Ǥ 0ma taiinansa on seǡ että tietoyhteiskunta on teiminä euelleen vakiintuǦ
maton ja kiistanalainenǤ Siihen ei tässä puututaǤ Kyse on joka tapauksessa siitä yhteisǦ
kunnallisen toiminnan tulokulmastaǡ joka olettaa käynnissä olevan syvän yhteiskunnalǦ
lisen muiioksenǤ
Paolo Fieiie kuvaa kuhunkin aikakauteen kätkeytyviä teemoja ja ȋkehitysȌtehtäviäǡ joiǦ
uen täyttäminen iatkaisee kulloisenkin ihmiskunnan humanisaation tai uehumanisaaǦ
tion asteenǤ Bumanisaatiossa on kysymys tulevan kehityksen määiittelyvallan ottamiǦ
sesta ihmiselle itselleen ulkomääiäytyneisyyuen sijastaǤ Sivistystä voi pitää välineenä
siihenǤ Suuiissa muiioksissa ulkoiset evoluutiovoimat tuntuvat alkuun kuljettavan kehiǦ
tystäǤ 0usien toimintatapojen vakiintuessa lisääntyy sisäinen toimintaǡ jolla ulkoisesta
käynnistynyttä muutosta aletaan lisääntyvästi ohjailla ja sääuellä yhteisollisen haikinǦ
nan ja päätoksenteon keinoinǤ
Tietoyhteiskuntamittaiia voi ajatella niiuen kysymyksenasettelujen kuvaajaksiǡ joiuen
kautta tämän ja tulevan ajan teemat täyttyvätǤ Siinä suhteessa mittaii ei ole likikään täyǦ
uellinenǡ mutta mielenkiintoisia tuloksia se tällaisenaankin taijoaaǤ Ilmeistä onǡ että ulǦ
koinen kehitysuynamiikka euelleen vie kehitystäǤ Niihin voimiin kuuluvat monet megaǦ
tienuit viestintäteknologian avaamasta globalisaatiosta uusiin sosiaalisiin iakenteisiinǡ
joiuen peiusmeemi on veikostomainen tapa oiganisoituaǤ vaikka veikostot ovat hieiaiǦ
kiattomiaǡ niin paiauoksisesti polaiisaatio yhteiskuntien sisällä on lisääntynytǡ vaikkei
välttämättä niiuen välilläǤ Pelkästä yhuensuuntaisesta polaiisaatiosta ei kuitenkaan ole
kyseǣ dzEise(syrjäytyneiden)joukkokasva,muttaulkopuolellejäämerkittäväjoukko,jonǦ
kaosuuskylläsupistuukokoajanjavieläpäaikavauhtia.” (panelistikommentti)
Buolestuneisuus ei ole kymmenessä vuouessa kauonnutǡ mutta painotukset ovat hieman
muuttuneetǤ veikkoteknologian ja inteinetin leviäminen on pitänyt huolen siitäǡ että
pelko kokonaan veikon ulkopuolelle jäävän väeston määiästä on hävinnyt ȋteesi ͺǡ eio Ǧ

ͺ
ͲǤ͹ȌǤ Sen sijaan huoli Euioopan menestyksestä veikkosisältojen tuottajana on selvästi
kasvanut ȋteesi ͸ǡ eio ǦͲǡ͸Ȍǡ mutta niin on tapahtunut muiuenkin sisältotuottajavaihtoehǦ
tojen ȋteesit ͵ ja ͳʹȌ suhteen joskin vähäisemmässä määiinǤ
Suomi tietoyhteiskunnaksi seuraavan viiden vuoden aikana
1,1
0,7
0,4
0,5
0,6
-0,1
0,3
-0,4
0,6
0,5
-0,0
-0,4
-0,3
1,1
0,8
0,6 0,6
0,5 0,5
0,4
0,3 0,3
0,1
-0,1 -0,1
-0,4
-0,6
-0,4
-0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
v. 2006 1,1 0,7 0,4 0,5 0,6 -0,1 0,3 -0,4 0,6 0,5 -0,0 -0,4 -0,3
v. 1996 1,1 0,8 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,1 -0,1 -0,1 -0,4
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi 10 Teesi 11 Teesi 12 Teesi 13

Kuvio1.Suomitietoyhteiskunnaksi
0ptimismi on lisääntynyt uemokiatian veikkolaajentamisen suhteen ȋteesi ͻǡ eio ΪͲǡ͵ ja
teesi ͳͲǡ eio ΪͲǡͶȌǤ Nuutoksen luonne ei paljastu kysymyksenasettelustaǡ joka peiustuu
nykyisiin alueellisiin jaotteluihinǤ Sama koskee sisältojen tuotantoja veikossaǤ Siitä keiǦ
too veitailupaneelin epäjohuonmukainen tulosǡ jonka mukaan kaikkien tuottajatahojen
ȋkansallinenǡ euiooppalainenǡ ameiikkalainenȌ meikitys sisällontuotannossa supistuuǤ
Tulos keitoo ehkä siitäǡ että maantieteellinen kategoiiointi ei kaikissa tapauksissa ole
enää ielevantti eiokiiteeiiǤ
Pääteema on kuitenkin muuttumatonǤ Tietoyhteiskuntamuiios lupaa euelleen polaiisoiǦ
tuvaa kehitystäǤ Teknologian meikitys sen kehityksen vetuiina on lievästi vähentynyt
eikä sisältojen ameiikanisoitumista piuetä enää isona huolenaiheena ȋteesi ͵ǡ eio ǦͲǡʹȌǤ
Rivinvälijohtopäätos onǡ että alueellisten ja kansallisten jaotteluiuen ȋintiessienȌ kautta
tulevaa kehitystä ei ole mahuollista täysin avataǤ Suuiet veikkoyhteisot eivät ole makǦ
sullisiaǡ alueellisia eivätkä kansallisiaǤ
0petusministeiion seuiantapaneeli äänesti laiskasti tietoyhteiskuntaa käsittelevään mitǦ
taiiinǤ Se keitonee enemmän teemojen ja teesien epäajankohtaisuuuesta kuin siitäǡ että
tietoyhteiskunta olisi valmisǤ voiuaan tietysti kysyäǡ mikä on se tulevaisuuuen yhteisǦ
kuntaǡ jota on mielekästä taikastellaǤ dzValtakunnankäsitealkaaollavanhanaikainenja
syrjäytyytoisenlaistenintegraatioǦkäsitteidenmyötä;EU:stakaaneipuhutavaltakuntaǦ
na.” (panelistikommentti)
Toisellakin tavalla tietoyhteiskuntamittaii voiuaan kyseenalaistaaǣ dzKyselyosionteema
onkukavoittaajakukahäviää?Sinällääntolkunlähestymistapamuttenoleollenkaan
varma,ettäoikeaterottelijatontässälöydetty.JosonsellaisestaisostaaikakausimurrokǦ
sestakyse,jostatulevaisuudentutkijatpuhuvat,niineikökannattaisivertaillaaiempiavasǦ

ͻ
taaviaaikasaumojaeritotenmaatalousǦjateollisuusajanvälilläǫdz ȋasiantuntijakommentǦ
tiȌ
Bistoiiallisia muiioksia yhuistävä piiiie on seǡ että niissä yhteiskunnalliset asemat jaeǦ
taan uuuestaanǤ Alkuun se polaiisoi kehitystäǡ mutta aikakausimuutoksen täyttyessä
käynnistyy tasoittava kehitysǤ dzKysymyseiolevainvoittajistajahäviäjistäyhteiskunnan
tulonjakoportailla,vaanmyösvoittajienitseymmärryksen(tieto/sivistyskäsitys)laadustaǤdz
ȋasiantuntijakommenttiȌ
Opettajaprofessio tienhaarassa?
Seuiantapaneeli vastasi vain vuouen ͳͻͻ͸ mittaiiinǤ Sen tyotä jatkoi kehittämispaneeliǡ
joka jatkokieiioksin pohjusti tulevaa baiometiitoimintaaǤ Iatkokäsittelyyn otettiin toiǦ
sesta kieiioksesta eteenpäin pelkästään opettajapiofession tuleva kehitysǤ Se käynnisti
kehityspaneelissa spontaanisti monipuolisen aigumentoinninǤ Paneeli oli lähes yksimieǦ
linen siitäǡ että opettajan ammatti tulee peiusteita myoten muuttumaanǤ 0sa paneelista
näkee myos mahuolliseksi senǡ että nykymuotoinen ammattipiofessio häviää kokonaanǤ
Se meikitsisi myos nykymuotoisen kouluinstituution totaalia muuttumistaǤ
Kehityspaneeli ei tuonut suuiia painotuksen muutoksia seuiantapaneelin tuloksiinǤ
Kolmannella kieiioksella opettaja Ȃ piofession kehitys polaiisoitiin kolmeen euellisen
kieiioksen aigumentoinnista nostettuun teesiinǤ Puolet paneelista piti opettajan ammatǦ
tia nykymuouossaan katoavana ieilun kahuenkymmenen vuouen peispektiivissäǤ 0petǦ
tajaioolin vahvistuvia ominaisuuksia ovat ohjauksenǡ veikonkutomisen ja aivioijan tehǦ
tävätǤ
Kyseessä oli hieman piovokatoiinen kolmannen kieiioksen kehittelyǡ joka sai aineksenǦ
sa toisen kieiioksen aigumenteistaǤ valintaan vaikutti tutkimuksen koulutuksellinen
luonneǤ Alkujuuii oli tietoyhteiskunnan kehitystä kuvaavan mittaiin neljäs teesiǡ jossa
aivioitiin opettajan ammatin meikityksellisyyttä tulevaisuuuessaǤ Alun peiin vǤ ͳͻͻ͸ sen
aiveltiin kasvavanǨ Seuiantapaneeli oli tässä suhteessa huomattavasti kiiittisempiǤ
0pettajuuuen kehityksen kiistakysymys Ȃ peiinteisen piofession peiusteellinen muutǦ
tuminen Ȃ on jatkossa täikeä tutkimussuuntaǤ Bajonta opettajuuuen tulevaisuuuen suhǦ
teen oli suuitaǤ Kolmannelle kieiiokselle valittiin kaksi dzaikataikastuspistettädzǡ jotta saaǦ
tettiin asiantuntijat ajattelemaan mahuollista epäjatkuvaa kehitystäǤ Paneelin näkemykǦ
set opettajuuuen tulevaisuuuesta hajautuvat tavallaǡ joka miellyttää BelfoiǦmanageiiaǤ
Siinä jos missä on aistittavissa useita haaiautuvia dztulevaisuuksiadz ȋfutuiiblesȌǤ
0pettajan ammatti on ison muutoksen euessäǤ Nuutoksen dzväkivaltaisuuttadz saattaa liǦ
sätä seǡ että koulutuksen instituutiot ovat poikkeuksellisen vahvoja salpaamaan kehitysǦ
täǤ Se on ymmäiiettävääǡ koska koulutusta euelleen piuetään menestyksellisen yhteisǦ
kuntakehityksen avaintekijänäǤ Yksi jatkotutkimusteema on opettajatehtävien jako osiinǡ
mitä viimeisessä kehittämispaneelin väitteessä jo käynnistelläänǤ Toinen teema on sen
selvittäminenǡ mitä muita institutionaalisia vaihtoehtoja opetuksen ja oppimisen jäijesǦ
tämiselle tulevaisuuuessa on kuin nykymuotoinen kouluǤ

ͳͲ
Elinikäinen oppiminen
x Itseisaivoisesta sivistysiueaalista siiiiytään yhä enemmän piagmaattiseen ja joustaǦ
vaan hyotysivistykseen
x Tyoelämä on elinikäisen oppimisen vaisinainen moottoiiǡ koulutus on täikein yhǦ
teiskunnallinen instiumentti kansainvälisen kilpailukyvyn tuivaamiseen ȋiiittävä
tuottavuusǦ ja innovaatiotasoȌ
x Elinikäisen oppimisen asetelma muuttuu seuiaavan kymmenen vuouen aikana
enemmän kuin sitä eueltävänä kahtenakymmenenä vuotenaǫ

dzElinikäinen oppiminen on euelleen ajankohtainen teemaǤ 0petushallituksen koulutukǦ
sen tulevaisuusskenaaiiotyopajaǦ ja seminaaiisaijan saannoksista voi saaua lisäeväitä
tämän sivistyslohkon jatkokehittämiseenǤ Paii ensimmäistä teesiä ansaitsevat syvälliǦ
semmänkin tutkimisenǤdz ȋpanelistiaigumenttiȌ
Elinikäinen oppiminen ȋliite ʹȌ kuuluu yhä keskeisiin menestysstiategioihin sekä YKǣnǡ
E0ǣn että kansallisella tasolla kuten eiäs panelisti euelle toteaaǤ Kymmenessä vuouessa
tilanne ei ole siinä suhteessa muuttunutǡ mutta painotukset ovatǤ Peiinteinen sivisǦ
tysajattelu saa tehuä tilaa hyotytavoitteellisemmille pyikimyksilleǤ dzTämäonhyvinmerǦ
kittävätrendi.Osaamisenjaoppimisensisältömuuttuujayhäenemmänoppimistaja
osaamistaonse,mikäpalveleekäytäntöäjamarkkinoita.’Varastoonoppiminen’vähenee
jamenettääarvostustaan.dz ȋpanelistiaigumenttiȌ
0uotuksenmukaisena voi pitää sitäǡ että poikkiopetussuunnitelmallisten metataitojen ja
yhteistyon vaikutuksen aivellaan suhteellisesti lisääntyvän veiiattuna vuoteen ͳͻͻ͸
ȋteesit ͳ ja ͶȌǤ Ne ovat yhuen panelistin mukaan dzpääkeinoja,jollapuretaanteollisen
ajanerikoistumisenpullonkaulojajatavallaandeprofessionalisoidaanyksilötmuttaproǦ
fessionalisoidaanverkostotjayhteisötdzǤ ȋpanelistiaigumenttiȌ
Yllättävää ei ole sekäänǡ että peiinteinen sivistystyon iueologia omaehtoisen tietämisenǡ
osaamisen ja uemokiatian kehittämisestä saa väistyä piagmaattisten motiivien tieltä
ȋteesi ͸ȌǤ Eio on huomattavan suuiiǤ Sen kanssa yhuenmukaista onǡ että vuouen ʹͲͲ͸
paneeli koiostaa käytännonläheisen ja soveltavan tieuon meikitystä ȋteesi ͹ȌǤ Pelkästä
tehokkuusǦ ja tuottavuusajattelusta ei kuitenkaan ole kyseǤ Asiantuntijoille se meikitsee
myos oppimispalvelujen paiantumistaǤ dzMielestänielinikäisenoppimisenkeskeinenidea
on,ettäkoulutusjärjestelmäjoustaasinnemissäihmisettodellisuudessaoppivatelikäyǦ
tännönelämäntilanteissajatyöpaikoillaǤdz ȋpanelistiaigumenttiȌ
vallitsevaksi taustaiueologiaksi on noussut talouuellista tuottavuutta ja innovaatioita
koiostava elinikäisen oppimisen stiategiaǡ jonka lähtokohtana ovat tyoelämän taipeet
ȋteesit ͺ ja ͻȌǤ Samalla kun elinikäisen oppimisen iueologia on välineellistynytǡ ouotukǦ
set yksityisen sektoiin osallisuuuesta ovat ehkä vähän yllättäen vähentyneet ȋteesiͳͶȌǤ

ͳͳ
Elinikäinen oppiminen 1996-2006
1,6
1,1
0,9
0,9
0,7
0,4
1,1
1,0
1,1
0,5
0,6
-0,4
-0,4
-0,1
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2006 1,6 1,1 0,9 0,9 0,7 0,4 1,1 1,0 1,1 0,5 0,6 -0,4 -0,4 -0,1
1996 1,4 1,1 1,0 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 -0,3 -0,7 -0,7
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi 10 Teesi 11 Teesi 12 Teesi 13 Teesi 14

Kuvio2.Elinikäinenoppiminen
vanha paneeli vastasi vain vuouen ͳͻͻ͸ mittaieihinǡ Kehittämispaneeli jatkoi oppimisen
taikastelua toisen kieiioksen kommenttikieiioksen ja Nillennium Ǧpiojektin kysymykǦ
senasettelun kauttaǤ Tulevaisuuspeispektiiviä nostettiin jatkokieiioksilla ͳ͵ vuouella
vuoteen ʹͲ͵Ͳǡ jotta tuli mahuolliseksi ottaa kantaa suuiiin oppimisen muiiosilmioihinǤ
Kysely tehtiin Real Time Belphi Ǧmallin mukaan ja keskiaivotulokset ovat veitailukelǦ
poisia alkupeiäisten tutkimustulosten kanssa tammikuulta ʹͲͲ͹Ǥ
dzKeskeistäonarvioidasitäonkoyhteiskunnanresurssienhaltijoillaǦpoliitikot,työmarkkiǦ
najärjestöt,mediaǦarvostuksetǦintressiäohjataresurssejasiten,ettäkansalaisetsaavat
eo:nomaksumiseenriittäväntuen.MillaisiksivaltaǦarvotjasenmyötäresurssijaotohjaaǦ
vatymmärtämäänhenkilökohtaistenpoikkiopetussuunnitelmallistenvalmiuksienmerkiǦ
tyksen?Enusko,ettätässäriittääkyselläsitähaluavatkokansalaisetitse,heidätonperusǦ
teltuanähdäsubjektiudenohellamyösobjekteinaǨdz ȋpanelistiaigumenttiȌ
Mitä sitten kun muutkin oppivat kuin ihmisyksilö?
Kehittämispaneeli simuloi toista kieiiosta ja aigumentoi väitteitäǤ Keskustelu koulun
ioolista elinikäisen oppimisen toteuttajana oli sen kiinnostavinta antiaǤ KoulukeskusteǦ
lun iinnalla käytiin keskustelua infoimaaleista ja suoiista tavoista euesauttaa ja toteutǦ
taa oppimistaǤ
Elinikäisen oppimisen teema käännettiin kolmannella kieiioksella vuoteen ʹͲ͵Ͳ ulottuǦ
vaksi oppimisen tulevaisuuuen luotailuksiǤ YKǣn Nillennium Ȃ piojektin kansainvälinen
tutkimus valmistui juuii sopivastiǤ 0uuella kyselyasetelmalla osoitettiin samallaǡ miten
elinikäisen oppimisen iueologia asettuu aivan eii valoonǡ jos osakin esitetyistä ʹͲ͵Ͳ Ȃ
teeseistä toteutuuǤ Tässä konkietisoituu myos väite lähikehityksen yliaivioinnista ja
kaukokehityksen aliaivioinnistaǤ
Kehittämispaneelin Nillennium Ȃ tutkimuksen tulokset olivat yllättävän samansuuntaiǦ
set kuin vaisinaisella kansainvälisellä paneelillaǤ Nillennium Ȃ kysely tehtiin yhuen kieiǦ

ͳʹ
ioksen Belfoinaǡ jonka aigumentointi jatkuu euelleenǤ Nallia olisi houkuttelevaa jatkaaǤ
Kahuenlaisia suuntia on taijollaǤ Toisaalta on mahuollisuus klassisesti haastaa eiimieliǦ
set väittelemään keskenäänǡ ja toisaalta voi lähteä syventämään tutkimuksen kiinnostaǦ
vimpia teesejäǤ
Esimeikiksi kahuen ensimmäisen teesin osalta ȋkollektiivinen oppiminen ja just in time
Ȃ oppiminenȌ ilmiot ovat mitä ilmeisimmin jo läsnäǤ Kumpikaan niistä ei ole vallitseva
ohjaava käytäntoǡ mutta molemmat näyttävät evolutionaaiisesti vahvistuvanǤ Nutta miǦ
täǡ miten ja missä tahuissaǫ Siihen voisi uusilta paneeleilta hakea ieittejä ja vaihtoehtojaǤ
Tiauitionaalisemmin elinikäisen oppimisen asetelmaa voi jatkotaikastella eiilaisina uisǦ
kuisseinaǡ jotka alkupeiäisessä tutkimuksessa jäävät sumeiksiǡ mutta kymmenen vuoǦ
uen jälkeen selvästi kaipaavat avaamistaǤ Nissä määiin elinikäinen oppiminen nähuään
ȋͳȌ talouuen ja alueellisen menestymisen ieseptinäǡ ȋʹȌ yhteiskunnallisen ja sosiaalisen
kehityksen välineenä ja sopeuttajanaǡ ȋ͵Ȍ henkilokohtaisen kehittymisen ja menestymiǦ
sen keinonaǡ tai ȋͶȌ suhteessa koulutuksen instituutioihinǫ Kukin uiskuissi avaa eiilaiǦ
sen polunǤ
Lisämausteena kehityspaneeli sulatteli singulaiiteettikyselyä ȋtechnology timelineȌ
ͳͲ
ǡ
joka toimi ainakin keskustelun ja tunteiuen heiättäjänäǤ Singulaiistit Ȃ heistä tunneǦ
tuimpana Ray Kuizweil
ͳͳ
Ǧ olettavat jo ennen tämän vuosisauan puoliväliä lähestyttäǦ
vän tilannettaǡ jossa evoluution viestikapula siiityy ihmiseltä eteenpäinǤ SingulaaiisuuǦ
uessa on siis kyse kehityskäsityksestäǡ jossa ihmistä ei aseteta evoluution päätepisteeksiǤ
0ppimisen kannalta se meikitsisi melkoista vallankumoustaǤ 0ppivien olioiuen määiä ja
etenkin laatu tulisi uiamaattisesti muuttumaanǤ Kuinkahan ielevanttia elinikäinen tässä
asetelmassa onǫ
Iatkotaikastelussa euettiin aika kauas BelfoiǦseuiannan teemastaǤ Tavallisesti tulevaiǦ
suutta tehuään paljon lähemmäs kuin ʹͷȂ͵Ͳ vuouen päähänǤ
ͳʹ
Silti katsetta kannattaa
välillä nostaa hoiisonttiinǤ Ei ͵Ͳ vuotta mahuottoman pitkä aika oleǤ Ios kiijahyllyssä
näkee vanhan NNN Ȃ kiijan ȋennen niitä annettiin isoisille joululahjaksiȌǡ niin sitä selaǦ
tessa voi yllättyäǤ Nitä tapahtui esimeikiksi vuonna ͳͻͺͲǡ aikana ennen henkilokohtaisia
tietokoneitaǫ Ajanjakso mahtuu hyvin kahuennettunakin yhuen ihmisiän sisälleǤ Noin
pitkän aikavälin aivaileminen on puoliksi mahuotontaǡ koska mukaan tulee kosolti ilmiǦ
oitä ja tekijoitäǡ joita ei vielä oleǤ Kotitalouksien tietokoneiuen suhteen viisaii ei väiähǦ
tänyt ollenkaan vuonna ͳͻͺͲǡ vaikka niiuen olemassaolo tunnettiinkinǤ
0n houkuttelevaa ajatella elinikäistä oppimista kaikkialle läpitunkevana kulttuuiiomiǦ
naisuutenaǡ joka on enemmän toimintaympäiiston kuin yksilon tai eues yhteison omiǦ
naisuusǤ Se voi olla peiusteltuaǡ mutta se ei estä näkemästä elinikäistä oppimista myos
peiinteisen politiikan teon kohteenaǤ dzKeskeistäonarvioidasitäonkoyhteiskunnanreǦ
surssienhaltijoillaǦpoliitikot,työmarkkinajärjestöt,mediaǦarvostuksetǦintressiäohjata
resurssejasiten,ettäkansalaisetsaavateo:nomaksumiseenriittäväntuen.MillaisiksivalǦ
taǦarvotjasenmyötäresurssijaotohjaavatymmärtämäänhenkilökohtaistenpoikkiopeǦ
tussuunnitelmallistenvalmiuksienmerkityksen?Enusko,ettätässäriittääkyselläsitähaǦ
luavatkokansalaisetitse,heidätonperusteltuanähdäsubjektiudenohellamyösobjekteiǦ
na!dz ȋpanelistiaigumenttiȌ

ͳ͵
Tulevaisuuden avaintaidot
x 0ppimiskyky on supeitaito ajasta ja näkokulmasta iiippumatta
x Eheyttävätǡ aivolähtoiset ja holistiset ominaisuuuet ovat nousussa
x Pitäisiko vähitellen siiityä yksiloiuen lisäksi taikastelemaan ja tukemaan yhteisojen
oppimista ja avaintaitojaǫ

Tulevaisuuuen avaintaiuot Ǧmittaii ȋliite ͵Ȍ ei ole olennaisesti menettänyt aktuaalisuutǦ
taan kymmenen vuouen aikanaǡ vaikka viimeaikaisessa keskustelussa onkin siiiiytty
kvalifikaatioajattelusta kompetensseja ja metataitoja painottavaan lähestymistapaanǤ
Kymmenen vuouen aikana on kuitenkin vahvistunut paine sellaiseen näkokulman laaǦ
jentamiseenǡ jossa yksiloiuen sijasta ominaisuustaikastelu ulotetaan myos yhteisoihinǤ
dzOnkotarkoitusmäärittääideaaliǦihminen,jostaotetaanmallikasvatuksellejaopetukselǦ
le?Taitaakäydäniin,ettäkaikillavainyksiyhteinenominaisuus:riittämättömyystaivaǦ
javaisuus.Entäsjosvaihdetaanhitusennäkökulmaa.JosnämäadjektiivitkuvaavatkinideǦ
aaliyhteisöä?Sillointähäntulisijotolkkua,muttamitässittenkunkoulutunteevainyksiǦ
löitäǫdz ȋpanelistikommenttiȌ
Avaintaitojen muutokset eivät uiagiammikuvaajassa näytä uiamaattisiltaǡ mutta voivat
sitä olla lähemmässä taikastelussaǤ Tuloksissa on mielenkiintoinen iistiiiita elinikäisen
oppimisen baiometiitulosten kanssaǤ Eiotaikastelua heikentää seǡ että vuouen ͳͻͻ͸
tuloksista puuttuvat hajontaluvutǤ
Avaintaidot 2017
8,1 8,1
8,0
7,9 7,9
7,8 7,8
7,7
7,0 7,0
6,9
6,7
6,0
5,4 5,4
8,4 8,4
8,1
8,5
8,2
8,0
7,8
7,4
7,2
6,9
7,7
6,4
6,2 6,2
6,4
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
v. 1996 8,1 8,1 8,0 7,9 7,9 7,8 7,8 7,7 7,0 7,0 6,9 6,7 6,0 5,4 5,4
v. 2006 8,4 8,4 8,1 8,5 8,2 8,0 7,8 7,4 7,2 6,9 7,7 6,4 6,2 6,2 6,4
komm. muutos opp.kyky ekol. eril. ihm.suht. glob. ammatt. kielet spesif. eett. tiede fyys. taidot esteett.

Kuvio3.Tulevaisuudenavaintaidot
AsiantuntijaǦaivioinnissa meikitystään ovat eniten nostaneet esteettisyys ȋΪͳǡͲȌǡ eettiǦ
syys ȋΪͲǡͺȌǡ käuen taiuot ȋΪͲǡͺȌ ja ekologisuus ȋΪͲǡ͸Ȍǡ joita kaikkia on Ǧ ehkä käuen taitoǦ
ja lukuun ottamatta Ǧ piuettävä kokonaisvaltaisina ja eiǦhyotytavoitteisina metaominaiǦ

ͳͶ
suuksinaǤ Bavaintoa vahvistaa seǡ että laskussa ovat muutamat välineaivoiset ominaiǦ
suuuet kuten tietointensiivinen ammattiosaaminen ȋǦͲǡ͵Ȍǡ tieueosaaminen ȋǦͲǡ͵Ȍ sekä
ammattiǦ ja alaspesifi tietotaito ȋǦͲǡͳȌǤ
Päällisin puolin katsottuna tulokset ovat iistiiiitaisia sen suhteenǡ miten paneeli aivioi
elinikäisen oppimisen kehittyvänǤ Siinä ennakoitiin selvää siiitymistä kohti piagmaattisǦ
ta ja tyoelämälähtoistä ajattelua itseisaivoisen peisoonakehityksen sijastaǤ ItseisaivoiǦ
sen tieuetieuon sijasta koiostetaan soveltavaa tietoaǤ vaikuttaa siltäǡ että asiantuntijaǦ
paneeli ei tällä kuitenkaan taikoita välittomään talouuelliseen hyotyyn tähtäävää toiǦ
mintaa vaan systeemistä ja aivolähtoistä ymmäiiyksen lisääntymistäǤ
0n tulkittavissa niinǡ että kahuen mittaiin välinen dziistiiiitadz keitoo enemmän vastakǦ
kainasettelun lientymisestä kuin sen vahvistumisestaǤ Itseisaivoisen itsensä kehittämiǦ
sen meikitys ei ole hävinnytǡ mutta samassa veneessä soutamisen ymmäiiys on lisäänǦ
tynytǤ Ihmisen toiminnan kehittymisen kannalta tulevaisuushaasteet ovat enemmän tieǦ
uon ja toiminnan systeemisen keskinäisiiippuvuuuen ymmäitämisessä kuin tieuon liǦ
sääntymisessä dzansich”. Bavainto koskee yhä selkeämmin myos lokaaleja yhteisojä gloǦ
baalien lisäksiǡ kun sekä sosiaalisten että luonnonympäiistojen iajat liuuentuvat ja
kanssakäyminen niiuen yli lisääntyyǤ
Kollektiivi oppijasubjektina?
vanha paneeli vastasi tässäkin tapauksessa vain vuouen ͳͻͻ͸ mittaieihinǤ KehittämisǦ
paneeli taikasteli toisella kieiioksella avaintaitoja myos kollektiivisen oppijan ȋtiimiǡ
yhteisoǡ kulttuuiiȌ näkokulmastaǤ Kokeilusta jäi vaikutelmaksiǡ että oppijasubjektin vaihǦ
taminen voi auttaa tunkeutumaan siihen lähitulevaisuuteenǡ jossa nykyinstituutioiuen
vaikutus ei ole niin suuii kuin nykyäänǤ Eiityisen kiintoisa tässä suhteessa on kouluǤ NyǦ
kyisellään koulujäijestelmän voi katsoa ylläpitävän eioja ȋiinnakkaiset yleissivistävät ja
ammatilliset koulutushaaiatȌǡ jotka paneelin käsityksen mukaan saattavat olla väistyviäǤ
Sekä yksiloiuen että yhteisojen kannalta oppimiskyky on selvä ykkosominaisuusǡ vaikka
senkään ei taivitse olla ikuistaǤ dzWikipedianmukaanoppiminenontapahtumasarja,jossa
tietoakäsittelevätoimijasaavuttaauusiataitojataitietojajostainaiheesta.SitäeivoiirǦ
rottaaihmisestäeikäkohtakoneestakaan.Kunmaailmaalkaaasettua,oppimiskyvyn
merkitysvähänväheneeǤdz ȋpanelistiaigumenttiȌ 0ppimiskykyyn liittyvät myos ihmisen
kyky kommunikoiua ja suuntautua uuteen ja tuntemattomaanǤ
Nuissa ominaisuuskohuissa eiot ovat puoliksi yllättäviäǤ Nonet yksilotason vajavuuuet
koivautuvat yhteisotasolla ihmisten eiilaisuuuen kauttaǤ Sellaisia ovat eiityisesti väǦ
linekyvyt kielistä käuen taitoihinǤ Yksiloominaisuuksista suhteellisesti painottuvat eniǦ
ten ammattiǦ ja ekspeittiosaamiset yhuessä kommunikaatiokykyjen kanssaǤ NielenkiinǦ
toisinta kuitenkin onǡ että asiantuntijoiuen käsityksen mukaan nousussa olevat ominaiǦ
suuuet eettisyysǡ ekologisuus ja veikostoǦosaaminen ovat ennen muuta yhteisojen kautǦ
ta kehittyviäǤ
Kolmannella kieiioksella ominaisuuslistaa ensin laajennettiin ja sitten tiivistettiin teleǦ
visiosta tutulla puuotuspelikonseptillaǤ Se johuatteli paneelia taikastelemaan eii omiǦ
naisuuksien keskinäisiä suhteita ȋjotkut ominaisuuuet yhuistettiinȌ että niiuen keskiǦ
näistä vaikuttavuuttaǤ 0utena ominaisuutena tuotiin listalle veikostoǦosaaminenǡ joka
myos jäi lopulliseen supistettuun avaintaitolistaanǤ
Kehittämispaneeli esitti myosǡ että avaintaitojen euellytyksiä tulisi etsiä myos kohueǦ
iyhmittäinǣ vanhatǡ nuoietǡ koulutetutǡ koyhät etcǤ Nahuollista on myosǡ että uusi jäijesǦ
tys ei synny noin yksinkeitaisin keinoinǤ dzElämmeräjähtäväntietämättömyydenkynnykǦ

ͳͷ
selläeliennennäkemättömienuusienmahdollisuuksienjamyösongelmahaasteidentuleǦ
vaisuustilassa,attheedgeofchaos!dz ȋpanelistiaigumenttiȌ
Toisen kieiioksen kokeilu oli avainominaisuuksien testaus kollektiivisubjekteille kuten
tyoiyhmille ja Ȃ yhteisoilleǤ Kollektiivilaajennus ei tuottanut suuiia sopeutumisongelmia
kehittämispaneelilleǤ Se viittaa siihenǡ että asetelma on tunnistettuǤ 0seissa aigumenǦ
teissa otettiin kantaa kollektiivisen oppimiskäsityksen puolestaǤ
Yksilotasolla viisi täikeimmäksi aivioitua ominaisuutta ovat oppimiskykyǡ muutosvalǦ
miusǡ kommunikaatiokyvytǡ tietointensiivinen ammattiosaaminen ja alaspesifi tietotaitoǤ
Yhteisoissä jäijestys muuttuu olennaisesti toiseksi käikeä lukuun ottamattaǣ oppimiskyǦ
kyǡ muutosvalmiusǡ globaali vastuu ja tulevaisuusajatteluǡ eettisyysǡ veikostoǦosaaminen
ja kommunikaatiotaiuotǤ
1
Konetta ouotellaan yhä ihmisen apuunǡ vaikkei pettymyksiltä
ole vältyttyǣ dz NiinkauankuinmuistanonennustettuautomaattistakielenkääntäjäätoǦ
teutuvaksilähitulevaisuudessa.SevainsitkeästipakeneeǤdz ȋpanelistikommenttiȌ
ominaisuus yksilo ȋtyoȌyhteiso
ͳǤ
KommuniǦ
kaatiovalǦ
miuuet
yksǣ ͵͸ ȋ͵Ȍ
yhtǣ ʹͺ ȋͷȌ

ʹǤ
Nuutoksen
sietokyky
yksǣ Ͷ͵ ȋʹȌ
yhtǣ ͵Ͷ ȋʹȌ




1
Aivioi millaisia ominaisuuksia yksiloiltä ja yhteisoiltä vaauitaan tulevaisuuuessaǫ Taikastele eiikseen
mitä kykyjä ja taitoja euellytetään yksiloiltä ja mitä tyoǦ ja muilta yhteisoiltäǤ Ajattele yhteisot omalajisikǦ
seen oppijoiksiǡ vaikka niillä selvästi onkin yksiloistä poikkeavat oppimisen tavat ja keinotǤ Peiustele vaǦ
lintojasi keskustelutilassaǨ

ͳ͸
͵Ǥ
0ppimiskyky
yksǣ Ͷ͸ ȋͳȌ
yhtǣ Ͷͺ ȋͳȌ

ͶǤ
Ekologisuus
yksǣ ͳͺ
yhtǣ ͳ͸

ͷǤ
Eiilaisuuuen
sietokyky
ȋkulttuuiiǦ
kompetenssiȌ
yksǣ ʹʹ
yhtǣ ͳͺ

͸Ǥ
ulobaali vasǦ
tuuǦ ja tuleǦ
vaisuusajatǦ
telu
yksǣ ͳ͹
yhtǣ ͵Ͷ ȋʹȌ

͹Ǥ
IhmissuhueǦ
taitojen osaaǦ
minen
yksǣ ʹͲ
yhtǣ ʹͺ


ͳ͹
ͺǤ
TietointenǦ
siivinen amǦ
mattiosaaǦ
minen
yksǣ ʹ͸ ȋͶȌ
yhtǣ ͳͷ

ͻǤ
0sean kielen
hallinta
yksǣ ͳͳ
yhtǣ ͳͲ

ͳͲǤ
AmmattiǦ ja
alaspesifi
tietotaito
ȋeiityisǦ
osaaminenȌ
yksǣ ʹ͸ ȋͶȌ
yhtǣ ʹ͹

ͳͳǤ
Eettisyysǡ
aivoǦ
osaaminen
yksǣ ͳ͸
yhtǣ ͵Ͳ ȋͶȌ

ͳʹǤ
TieueosaaǦ
minen
yksǣ ͻ
yhtǣ ͳͲ


ͳͺ
ͳ͵Ǥ
Fyysinen
kuntoisuus
yksǣ ʹͲ
yhtǣ ͳͺ

ͳͶǤ
̶Käuen taiǦ
uotdz
yksǣ ͳ͸
yhtǣ ͳʹ

ͳͷǤ
Esteettisyys
yksǣ ͸
yhtǣ ͹

ͳ͸Ǥ
veikostoǦ
osaaminen
yksǣ ʹͳ
yhtǣ ʹͺ ȋͷȌ

Kuvio4.Avaintaidotyksilölläjayhteisöllä
Kolmannella kieiioksella avaintaitolistaa pyiittiin tiivistämään ja samalla avaamaan
keskustelua kompetenssien välisistä iiippuvuuksista toteuttamalla kolmas kieiios dztosiǦ
tvdz Ȃ mallisesti puuotuspelilläǤ Alkupeiäisestä ͳ͸ ominaisuuuen listasta puuotettiin puoǦ
let poisǤ Lopulliseen listaan jäivät täikeysjäijestyksessä ȋͳȌ oppimiskykyǡ ȋʹȌ kommuniǦ
kaatiovalmiuuetǡ ȋ͵Ȍ muutosvalmiusǡ ȋͶȌ veikostoǦosaaminenǡ ȋͷȌ eiilaisuuuen sietokyǦ
kyǡ ȋ͸Ȍ globaali vastuu ja tulevaisuusajatteluǡ ȋ͹Ȍ ammattiǦ ja alaspesifi tietotaito ja ȋͺȌ
ihmissuhuetaitojen osaaminenǤ

ͳͻ

ͳ α Kommunikaatiovalmiuuet
ʹ α Nuutosvalmius
͵ α 0ppimiskyky
ͷ α Eiilaisuuuen sietokyky
͸ α ulobaali vastuuǦ ja tulǤajattelu
͹ α Ihmissuhuetaitojen osaaminen
ͳͲ α TietointensǤ eiityistietotaito
ͳͳ α Eettisyysǡ aivoǦosaaminen
ͳͶ α ̶Käuen taiuot̶
ͳ͸ α veikostoǦosaaminen
Kuvio6.Avaintaitojenäänestyksenviimeinenkierros
väitetään että tosiǦTv yksinkeitaistaaǡ pinnallistaa ja peittää olennaista ja vaimaan niin
onkinǤ Nutta paihaimmillaan se myos paljastaa ja nostaa uusia ilmioitä ja asioita keskusǦ
teluunǤ Nyos niitäǡ joihin ei muulla tavalla päästä käsiksiǤ
ͳ͵

0n ilmeistäǡ että ihmisen haluttavat ominaisuuuet eivät asetu jonoon yhtä vaivattomasti
kuin hiihtoǦ tai kauneuskilpailussaǤ Tällaisen listauksen aivo voi ollakin siinäǡ että sen
avulla saauaan aikaiseksi ja näkyviin aigumenttejaǡ piilomeikityksiäǡ iistiiiitaisuuksia ja
vastakohtaisuuksia sekä tietysti ominaisuuksien keskinäisiä ielaatioitaǤ Siinä mielessä
eiään panelistin ajatus koiielaatioiuen kaivelusta ei ole huono ajatusǤ
Yksilon koivaaminen iyhmäsubjektilla muuttaa koko asetelmanǤ Se mikä yksilotasolla
näkyy jatkuvana ominaisuuksien iiittämättomyytenäǡ menettää iyhmässä meikityksenǦ
säǤ Pienikin iyhmä ulottuu laajan ominaisuuskiijon osaajaksiǤ Kyse onkin silloin siitäǡ
miten eii yksiloiuen oppimispotentiaali saauaan optimaalisesti käyttoonǤ
Avainominaisuusmittaiiin on saatavilla dzpäivityksiädzǤ E0ǣn metakompetenssit
ͳͶ
kuvaaǦ
vat koulutuspoliittista tahuonmuouostustaǡ jossa on myos mielenkiintoista pohuiskelua
kvalifikaatioiuen ja kompetenssien välisistä eioistaǤ Paneeli on samoilla linjoilla kuin
E0ǦkomiteaǤ

ʹͲ
Mediavalmiudet ja medialukutaito
x veikkomeuiat ovat aikistuneet tietotyon peiustyokaluiksiǡ mutta mitä tulee sähkoǦ
postin jälkeenǫ
x Etätyo hiipii sittenkinǡ mutta eii tavalla kuin ouotettiin
x Piosumeiismi
2
lisääntyyǡ eikä vähiten sivistyksessä ja oppimisessa ȋwikiǡ tagitǡ bloǦ
gitȌ
Tietoyhteiskunnan tulevien kansalaisten mediavalmiuksia (liite 4) mitattiin yhtenä tietoyh-
teiskuntakehityksen osamittareista vuonna 1996. Aika on enimmäkseen ajanut mittarista ohi,
kuten muuan asiantuntija toteaa sähköpostista: ”Muuttunut elämän tapetiksi joten merkityskin
liudentuu ja herää vasta, jos systeemi romahtaisi. Merkitystä vähentää myös monenkeskisen
kommunikaation lisääntyminen.”
Kysely rakentuu perinteisten medioiden varaan, mutta on ajankohtaistettavissa laajentamalla
tarkastelu uusiin mediamuotoihin, jotka ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Muutakin mieltä voi olla kuten yksi panelisti argumentoi. ”Tämä kysely on passé. Se kyllä
kertoo siitä, miten maa ja maan tulevaisuus makasi kymmenen vuotta sitten. Eikös tämä del-
foikin pyöritetty silloin Suomen Postin ja postinkantajien avulla. Pääasia oli se, miten saa-
daan ihmiset tarttumaan uuteen tekniikkaan, nyt kyse on siitä, miten tekniikan potentiaali me-
tamorfoidaan sosiaalisiksi toimintatavoiksi.”
vuouen ͳͻͻ͸ mittaii laauittiin kuvaamaan meuian käyton uiffuusiota ja sellaisena se
säilyttää kiinnostavuutensa vain niin kauanǡ kun uiffuusiokehitys on tuntematonǤ SähǦ
koposti on hyvä esimeikki mobiilipuhelimen kaltaisesta inteinetǦilmiostäǡ joka veikkaiǦ
sen alkuvaiheen jälkeen valtasi nopeasti hallitsevan aseman sekä tyoǦ että kotikäytossäǤ
Toisessa päässä uiffuusioasteikkoa on etätyoǡ jonka kehitys on ollut ennustuksia hiǦ
taampaa olkoonkinǡ että meikittävää osaa etätyostä on hankalaa saaua näkyviin viialliǦ
sissa tilastoissaǤ Paneelissa epäilläänǡ että meikittävä osa etätyostä jää nykyisin näkyǦ
mättomäksiǤ dzEtätyöonhiljaahiipiväpantteri.OsatyökentästäonjoskaalautunutmoniǦ
muototyöksi.Etätyöeioleedeserityisenerottelunperusta.SilläonpaikkansakutenmuilǦ
lakintavoillaorganisoituaǤdz



2
Piouucei Ϊ consumei α piosumeiǡ ajatus on seǡ että tieuon tuottaja ja kuluttaja yhuistyvät yhä ueammin
samassa peisoonassa tai oiganisaatiossaǤ ȋLintuii ͳͻͻͻȌ

ʹͳ
Mediavalmiudet 2017
8,4
8,2
7,6
7,5
7,2
7,0
6,8
6,4 6,4
6,3
6,2
5,3
8,8
9,0
7,7
7,8
7,6
7,8
6,8
7,6
7,0
6,2
5,9
6,2
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
v. 2017/1996 8,4 8,2 7,6 7,5 7,2 7,0 6,8 6,4 6,4 6,3 6,2 5,3
v. 2017/2006 8,8 9,0 7,7 7,8 7,6 7,8 6,8 7,6 7,0 6,2 5,9 6,2
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10 No 11 No 12

Kuvio7.Mediavalmiuksientulevaisuus
Seuiantapaneeli koijasi meuiaǦaivioita ylospäin lähes kaikkien väitteiuen osaltaǡ kun
taikastellaan aivioita vuouen ʹͲͳ͹ tilanteestaǤ
3
Suuiin nousu on väitteessäǡ joka koskee
analyyttistä kykyä aivioiua meuian sisältojä ȋväite ͺ α ΪͳǡʹȌǤ Siihen nähuen on yllättäǦ
vääǡ että meuiatuotantojen vaikutusten aiviointikyvyn osalta tienui on laskeva ȋväite ͳͳ
α ǦͲǡ͵ȌǤ
Ristiiiitaiselta vaikuttavaan tulokseen heijastuu ehkä yleinen meuiasimuloitumisen aiǦ
kistuminenǤ Touellisuustelevisiofoimaatit häivyttävät eioa viestin lähettäjien ja vasǦ
taanottajien ȋtekijoiuen ja yleisonȌ välilläǤ Bigikameiat Ȃ ja yhä useammin myos uigiviǦ
ueokameiat Ȃ ovat aijen kulutusvälineitäǡ joita yhä useammin myos jaetaan veikossaǤ
YouTubeen jokainen voi tuupata omat kännykkäviueonsaǤ Samaan tulkintakehikkoon
sopii seǡ että elämyksellisen meuiakäyton ȋväite ͳʹ α ΪͲǡͻȌ meikitys on kasvussaǤ
Keskustelutaito veikossa ȋväite ͻȌ on osallistava kykyǡ jonka meikityksen nousu on selǦ
väǡ ΪͲǡͻ yksikkoäǤ Nutta ei vain ihmisten välinen kommunikointi ole meikityksellistä
vaan myos ihmisen ja koneenǤ dzTiedonhakujärjestelmättulevanhelpommiksikäyttää,kun
teknologianjaihmisenvälinenkommunikointisaadaantoimimaannykyistäparemmin. dz
ȋpanelistikommenttiȌ
Yhä täikeämmiksi aivioiuaan etätyotaiuot ȋväite ͸α ΪͲǡͺȌ ja tieuonhakutaiuot ȋväite ʹ α
ΪͲǡͺȌǤ Neikitystään ovat vahvistaneet myos taiuot käyttää auuiovisuaalisen ilmaisun
välineitä ȋväite ͷ α Ϊ ͲǡͶȌ ja kyky sähkopostin käyttoon ȋväite ͳ α Ϊ ͲǡͶȌǤ



3
Nolemmat paneelit aivioivat vuouen ʹͲͳ͹ tilannettaǡ joka oli Suomen sivistysstiategioiuen kohuevuosiǤ
Seuiantapaneeli on siis aivioissaan kymmenen vuotta lähempänä taikasteltavaa tulevaisuuttaǤ Siihen
nähuen tulosten väliset eiot ovat pikemminkin pienet kuin suuietǤ

ʹʹ
Koikeimmat pistemääiät saavat euelleen sähkoposti ȋͺǡͺȀͳͲȌ ja tieuonhaku ȋͻǡͲȀͳͲȌǤ
Kiinnostava yksityiskohta seǡ että osa ekspeiteistä uumoilee jotain uutta ja sähkopostin
peittävää olevan tulossa vuouen ʹͲͳͲ jälkeenǤ Kyse saattaa olla monenvälisen viestinǦ
nän kehitystaipeestaǡ joka koivaa kahuenvälistä viestintääǤ dzSähköpostikorvautuuteǦ
hokkaammillametodeillakahdenvälisessävuorovaikutuksessajaerityisestiyhdenjamoǦ
nenvälisessävuorovaikutuksessaǤdz Tai sitten muutosta voi havainnoiua toiminnan kauttaǡ
kuten osa asiantuntijoista tekeeǣ dzMediateknologioidenkehittyessänykyinensähköposti
voidaanosittainsyrjäyttää.Jonytnuortenmediakulttuurissamuutvuorovaikutusvälineet
ovatyleisempiä.dz ȋasiantuntijan kommenttiȌ
Etäopiskelutaiuot ja tieuon luotettavuuuen aiviointi kuuluvat jo vakiintuneen oloisesti
dztietoyhteiskunnandz ihmisen tyokalupakkiinǤ Iälkimmäisen osalta pistemääiä on säilyǦ
nyt ennallaanǤ Se voi johtua siitäǡ että kymmenessä vuouessa on syntynyt monia muitaǦ
kin luotettavuuuen aiviointitekniikoita kuin peiinteinen käyttäjälähtoinen lähuekiitiikǦ
kiǤ dzKuntoimintamuuttuuavoimemmaksijaläpinäkyväksiniineitästäisoaongelmaa
tule.Eitarvitamitäänerityistäkykyä,juttuonpaljonyksinkertaisempi.VäitteessäonholǦ
hoavapiilomerkitysǤdz ȋasiantuntijan kommenttiȌ
EtäǦ ja veikkoǦopiskelusta paneeli esittää eiisuuntaisia näkemyksiäǤ Nielenkiintoinen on
ajatus opetuksen jatkuvasta taikentumisestaǡ johon etäoppiminen on keinoǣ dzPerinteisen
kouluverkonsilmäkoonjatyöelämänyhteensovittaminenvievätetäopiskelunsuuntaan.dz
Toisaalta hypeä hillitään silläǡ että dzTietoavoijakaaǦymmärrystäei.ToisinsanoenselǦ
laistenasioidenopettaminen,jotkaedellyttävätuusienajattelumekanismiensisäistämistä,
tulevatjatkossakinhoitumaanparhaiteninhimillisenkontaktiopetuksenkautta.dz ȋasianǦ
tuntijan kommenttiȌ
Kolmas taikastelukulma ohittaa koulun kokonaanǣ dzTärkeimmätverkkoǦopiskeluntyökaǦ
luttällähetkelläovatgoogle,wikipediajaamazon.Etäopiskelunkäsiteeiyleensäkata
näitä,muttasentulisijavastauksenionannettusiltäpohjalta.VerkossaopiskeluonpääǦ
osinitseohjautuvaajaonǦdemandǦtyyppistäǤdz ȋasiantuntijan kommenttiȌ
Tulevaisuusväite taikasteluvuotena ʹͲͳ͹ Eio Ͳ͸Ȃͻ͸
ͳǤ Kyvyt sähkopostin käyttoon Ϊ ͲǡͶ
ʹǤ Kyvyt tieuonhakujäijestelmien käyttoon Ϊ Ͳǡͺ
͵Ǥ Kyvyt systemaattiseen etäopiskeluun veikkoja käyttäenǤ Ϊ Ͳǡͳ
ͶǤ Kyvyt tieuon luotettavuuuen aiviointiinǡ tsǤ kyky lähuekiitiikkiinǤ Ϊ Ͳǡ͵
ͷǤ Taiuot käyttää auuioǦvisuaalisia keinoja ja aineistoja ammatissaǤ Ϊ ͲǡͶ
͸Ǥ Etätyotaiuot veikkoja käyttäenǤ Ϊ Ͳǡͺ
͹Ǥ Kyvyt tehuä kyselyjä tieuon tuottajilleǤ Ϊ ͲǡͲ
ͺǤ Kyvyt haijoittaa katsotun tai seuiatun meuian sisällon kiiittistä aiviointiaǤ Ϊ ͳǡʹ
ͻǤ Kyvyt osallistua haiiastuksiin tai ammattiin liittyviin keskusteluihin tietoǦ
veikoissaǤ
Ϊ Ͳǡ͸
ͳͲǤ Kyvyt etukäteen kaitoittaa eii meuiavaihtoehuot ja tehuä meuian kulutusǦ
valintojaǤ
Ǧ Ͳǡͳ

ʹ͵
ͳͳǤ Kyky ymmäitää ja analysoiua auuiovisuaalisen tuotannon taustoja ja vaiǦ
kutuksiaǤ
Ǧ Ͳǡ͵
ͳʹǤ Auuiovisuaalisuus meuioissaǣ kyky eläytyvään katsomiseenǡ nauttimiseen
jneǤ
Ϊ Ͳǡͻ
Bauuiillaiu taikastelee postmoueinia aikaa konsumeiismin käsitteen kauttaǤ Paneeli
nostaa sen iinnalle piosumeiisminǤ Toisensa poissulkeva dzerottelutiedontuottajiinja
käyttäjiinsaattaaollayksiniistäojista,jotkaluodaanumpeen.dz Sitä touistavat WikipeuiaǦ
tyyppiset toimintamallitǤ Ehkä tässä on myos avain siihenǡ mikä mittaiissa on vanhentuǦ
nuttaǤ 0sa taikasteltavista kehityspiiiteistä dzviittaaperinteisiinmedioihin,joissa’aktiiviǦ
sellatuottajalla’ja’passiivisellakuluttajalla’onselkeästierilainenrooli.dz ȋasiantuntijan
kommenttiȌ 0uuet meuiat jäävät taikastelun ulkopuolelleǤ Kehityspaneeli ei tehnyt jatǦ
kokieiioksia meuiamittaiin kanssaǤ

ʹͶ
Viestintätoimintaympäristön muutokset
x Simuloituminen jatkuu ja syvenee
x vastapainoksi uumoillaan eiǦubiikkia vastaliikettä
x Kaaos alkaa oiganisoitua ja haluttava tyontyä esiin ȋinteinet ʹǤͲǤ kehitysmaiuen toiǦ
voȌǫ
viestintätoimintaympäiiston muutokset ȋliite ͷȌ aivioitiin aiheesta keskeisiksi tietoyhǦ
teiskuntainuikaattoieiksi vuonna ͳͻͻ͸Ǥ Infoimaatioteknologian kehitys on muuttanut
tapojamme viestiäǡ mutta muutos on mitä ilmeisimmin sitäkin laajempiǤ Inteinet eii meǦ
uioineen ȋsähkopostiǡ kaupankäyntimeuiatǡ blogitǡ wikipeuiaǡ tagitǡ iss jneǤȌ muuttavat
tapaamme ajatella ja kokea maailmaǤ vastikään manalle menneen Iean Bauuiillaiuin
tuotannossa yhteiskunnan meuiallistumisella ja simuloitumisella on iatkaiseva meikitys
siiiiyttäessä histoiiallisesta moueinista histoiiattomaan jälkimoueiniin aikaanǡ mitä se
sitten onkinǤ
Silti vuouen ͳͻͻ͸ mittaii ei eiityisemmin inspiioinut seuiantapaneelin vastaajiaǤ Sen
sijaan se jakoi heiuät selvästi Ǧ jollei nyt aivan eii leiieihin niin ainakin Ǧ eiilaisiin tulkinǦ
taheimoihinǤ Iohtopäätos tämänkin mittaiin kohualla onǡ että ilmio on euelleen ajankohǦ
tainenǡ mutta kysely taivitsee peiusteellista kalibiointiaǤ Näin saman asian muotoilee
yksi vastaajistaǣ dzViestintäympäristönvoisikorvatajollainväkevämmällä.JosBaudrillard
jamonetmuutovatoikeassa,simuloituminenjatkuujasyvenee.MitämuutaovattodelliǦ
suusǦteeveetjaverkonkeinotodellisuudet.TämänosionkanssapitäisimatkustaasyvemǦ
mällekulttuurinmetamorfooseihin.dz Baaiautuvien tulevaisuuksien kannalta on lupaavaaǡ
että eii asiantuntijoiuen näkemykset hajautuvatǤ Tulevaisuus on seuiantapaneelille
euelleen avoin ja kiistanalainenǡ mutta myos aiempaa paneelia optimistisempi ja eettiǦ
sempiǤ
Viestintäympäristö
7,0
7,2
6,5
6,9
4,9
5,0
4,3
4,4
4,0
4,1
2,6
5,0
7,0
6,6
6,1
6,0
5,0
4,9
4,1
3,8
3,7
3,6
2,9
2,6
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
v. 2006 7,0 7,2 6,5 6,9 4,9 5,0 4,3 4,4 4,0 4,1 2,6 5,0
v. 1996 7,0 6,6 6,1 6,0 5,0 4,9 4,1 3,8 3,7 3,6 2,9 2,6
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10 No 11 No 12

Kuvio8.Viestintäympäristönmuutokset

ʹͷ
Kun otetaan huomioon lähtoaivojen eiilaisuus alkupeiäisen ja seuiantapaneelin välilläǡ
niin eiot vuouen ʹͲͳ͹ aivioissa ovat paiia poikkeusta lukuun ottamatta vähäisetǤ
4
Lähes
jokaisen väitteen kohualla aivio muutosten suunnasta on samaǡ vaikka kehitys seuianǦ
tapaneelin kokemana onkin nopeampaa kuin alkupeiäisellä asiantuntijaiaauillaǤ Kuva
eioista ja yhtäläisyyksistä saattaisi muuttuaǡ ainakin täsmentyäǡ jos käytossä olisivat
hajontaluvut molemmista mittauksistaǤ Se tieuetäänǡ että seuiantapaneelin käsitykset
hajautuvat voimakkaasti lähes jokaisen tulevaisuusväitteen kohuallaǤ
Neuiaympäiistomuutosten dzvetuieinadz ovat molempien paneelien mukaan koulut ȋkouǦ
lutusȌ ja etenkin globaalit yiityksetǤ Ne kuvaavat samalla kahta tietoyhteiskuntakehitykǦ
sen keskeistä muutosagenttiaǡ joista molemmat toimivat yhä iajattomammin ja ieaaliaiǦ
kaisemmin veikon ja veikostojen kauttaǤ Niiuen kehityksen suhteen seuiantapaneeli on
keskimääiäistä yksimielisempiǡ vaikka monikansallisten yiitysten ȋväite ʹ α ΪͲǡ͸Ȍ meiǦ
kitys suhteessa veikkokoulujen ȋväite ͳ α ΪͲǡͲȌ kehitykseen onkin vahvistunutǤ Bajonta
ja eiot kasvavatǡ kun taikasteluun otetaan pienet yiitykset ȋväite ͵ǡ eio ΪͲǡͶȌ tai viestinǦ
nän sisällolliset asiat kuten lisääntyvän infoimaation vaikutukset ihmisiinǤ
Seuiantapaneelin peiusuiskuissi tulee esiin yhuen asiantuntijan puheenvuoiostaǣ dzMeǦ
diateknologianmurroslieneekiivaimmillaanjuurinyt.Pikkuhiljaaverkossateknologia
muuttuu(onjomuuttunut)helpommaksihallita,toisaaltaihmisilläperustaidotkehittyvät
nytjolapsuudestasaakkaǤdz vetovastuu on siiitymässä uusiin sosiaalisiin instituutioihinǤ
Neuiateknologia ei ole silloin pois sisälloistä kuten eiäs panelisti aigumentoiǣ dzPikemǦ
minkinpäinvastoin,luulenettäserikastuttaavuorovaikutuksenmuotojajakorostaatoiǦ
saaltaperinteisiäkeinoja,kutenkirjoittamista,suullistaesiintymistäetc.Uusiteknologia
ehkätarjoaaerityyppisillelahjakkuuksilleheidänomannäköisensämediaprofiilintoiminǦ
nalleenǤdz
Ilmion aktuaalisuutta kuvastaa toinen peiusuiskuissiǡ joka ilmenee seuiaavassa uemoǦ
kiatiapohuiskelussaǣ dzAinakintällähetkellänäyttää,ettäverkonkauttamahdollisuus
saadaomaäänikuuluviin,muodostaayhteisöjä,liittoutuatärkeinäpitämiensäasioiden
puolestaonhuomattavanhelppoa.Sekuinkatämävaikuttaaoikeastiihmistenreaalisiin
oikeuksiinjaelinolosuhteisiinonainakinitselleniosittainhämäränpeitossaǤdz Nuutos näǦ
kyy ja eiottuu aijen toiminnoissaǡ mutta tulevaisuuuen seuiaukset ovat vieläkin osaksi
tuntemattomiaǤ
Seuiantapaneeli on optimistisempi kuin alkupeiäinenǤ Tieto alkaa oiganisoitua ȋväite ͳͲ
α ΪͲǡͷǡ väite ͷ α ǦͲǡͳȌ ja avata tietoisuutta uusille mahuollisuuksille ȋväite ͻ α ΪͲǡ͵ȌǤ BeǦ
mokiatian esteitä uskotaan voitettavan ȋväite ͳͳȌ vuoteen ʹͲͳ͹ mennessäǤ Ehkä vähän
yllättävää on seǡ että julkiselle sektoiille povataan vahvistuvaa ioolia ȋväite ͺ α ΪͲǡ͸ȌǤ
dzSuhdevoiollakäyräviivainen.Giddensinmukaanyhteiskuntaatarvitaanpitkäjänteisen
hyvinvoinnintakaamiseen.dz ȋpanelistikommenttiȌ
Iulkisen sektoiin ioolin pohtiminen on vähintään heikko signaali siitäǡ että muiios saatǦ
taa olla taittumassa vaiheeseenǡ jossa säätely ja itsesäätely kuiottuvat veikon ja veikosǦ
tojen läpi tasoittamaan eiojaǡ jotka syntyvät uusien kehitysmahuollisuuksien toteutusǦ
vaiheessaǤ Niin on käynyt aikaisempienkin muiiosten kohuallaǤ



4
Nolemmat paneelit aiviovat tilannetta vuonna ʹͲͳ͹Ǥ

ʹ͸
Seuiantapaneelilla on olennaisesti enemmän uskoa veikon katalysoimien mahuolliǦ
suuksiin toteutumiseen kehitysmaiuen kohualla ȋväite ͳʹ α ΪʹǡͶȌǤ Eio kahuen paneelin
välillä on aivan eii mittaluokkaa kuin muissa tulevaisuusväitteissäǤ Selitys on ilmeinenǤ
Kymmenen vuotta sitten ei ollut näkyvissä dzkiinaǦilmiotädzǡ joka yhuellä tavalla ymmäiǦ
iettynä on valtava kehitysmaapiojektiǤ dzTyötäonhelpompisiirtääsinne,missäonresursǦ
seja,kuntietoverkoillavoidaanpitääyhteyttä.dz Tyohon liittyy myos toinen paneelin vahǦ
va kannanottoǡ mutta kokonaan eii suunnaltaǤ
Kiinnostava ja helposti vastaanotettava on seuiantapaneelin koiostus kiiieettomyyuen
lisääntyvästä meikityksestä ȋväite Ͷ α ΪͲǡͻȌǤ Sitä mukaa kun tyon ja sen tulosten uuuelǦ
leenjako tulee dzvalmiiksidz lisääntyy sekä taive että mahuollisuus pysähtyä taikasteleǦ
maan yksityisiä ja yhteisiä aivojaǡ meikityksiä ja tavoitteitaǤ Tällä on mitä ilmeisimmin
yhteys siihenǤ että maailma ja sen logiikka alkavat jäsentyä muiioksen takaaǤ
Tulevaisuusväitteet taikasteluvuotena ʹͲͳ͹ Eio Ͳ͸Ȃͻ͸
ͳǤ Tietoveikkoja ja uutta teknologiaa hyouyttäviä viituaalikouluja syntyy
kaikille kouluasteilleǤ
Ϊ ͲǡͲ
ʹǤ Nonikansalliset yiitykset vahvistavat iooliaan tietoveikkojen kehittyesǦ
sä yhteiskunnassaǤ
Ϊ Ͳǡ͸
͵Ǥ Pienyiitykset vahvistavat iooliaan tietoveikkojen kehittyessä yhteisǦ
kunnassaǤ
Ϊ ͲǡͶ
ͶǤ 0uuen teknologian mahuollistaman ieaaliaikaisen infoimaatiopiosesǦ
soinnin vastapainona uppoutuvanǡ kiiieettomän paneutumisen meikitys
kasvaaǤ
Ϊ Ͳǡͻ
ͷǤ Neuioiuen välittämän infoimaatiomääiän kasvu saa meiuät kauottaǦ
maan touellisuuuen tajummeǡ passivoi meitä ja heikentää toimintakykyǦ
ämmeǤ
Ȃ Ͳǡͳ
͸Ǥ Buomion kiinnittäminen meuiatekniseen kehittelyyn koyhuyttää viesǦ
tinnän ja vuoiovaikutuksen sisältojä yhteiskunnassaǤ
Ϊ Ͳǡͳ
͹Ǥ 0usi meuiateknologia johtaa infoimaationyhteiskunnan täyuelliseen
toteutumiseenǤ
Ϊ Ͳǡʹ
ͺǤ Iulkinen talous vahvistaa iooliaan tietoveikkojen kehittyessä yhteisǦ
kunnassaǤ
Ϊ Ͳǡ͸
ͻǤ Neuioiuen välittämän infoimaatiomääiän kasvu tekee meistä kaikin
puolin suvaitsevampia eli avoimemmalle touellisuuuelleǤ
Ϊ Ͳǡ͵
ͳͲǤ Neuioiuen välittämän infoimaatiomääiän kasvu tekee touellisuuuenǦ
kuvastamme jäsentyneemmän ja iealistisemmanǤ
Ϊ Ͳǡͷ
ͳͳǤ Sähkoisten meuioiuen kehittyminen estää uemokiaattista kehitystä
yhteiskunnassaǤ
Ȃ Ͳǡ͵
ͳʹǤ Kehitysmaiuen suhteellinen asema vahvistuu tietoveikkojen kehittyesǦ
säǤ
Ϊ ʹǡͶ

ʹ͹
Paneelin monimielisyyttä kuvastavat eiot suhtautumisessa veikkokouluunǤ Eiäs asianǦ
tuntija näkee olennaiset kehitystaipeet muualla kuin veikossaǣ dzMikääneioleonnistunut
nousemaanomaksiinstituutiokseen.Enuskoettäkoulujenkloonaaminenverkkoonon
edessejuttu.Ennemminjotainmuuta,jokapurkaakoulunrajoituksia.dz Toisella ekspeitilǦ
lä veikko on dzse juttudzǣ dzTähänmennessäreviirikoulutovatpitäneetkutinsajaPARASǦ
hankkeentapaisetorganisoinnitpitäväthuolensiitä,ettäniinonjatkossakin.UskonkuiǦ
tenkinettävaltakunnallinenjulkisrahoitettupalvelulöytyyjokakouluasteelle2010menǦ
nessä.Senjälkeenjuttuliudentuusiihen,ettätutkinnotmuuttuvatyhäenemmännäyttöǦ
pohjaiseksijairrottautuvatperinteisestäopetusǦprofessiosta.Syntyyuusiainstituutioita.dz
viestintäympäiiston muutosmittaiista ei jäijestetty jatkokieiioksiaǤ

ʹͺ
Sivistys -käsitteen sisältö tietoyhteiskunnassa
x Sivistys avoimena suhtautumisena ja jatkuvana kykynä oppia
x Sivistyksen iajojen liuuentuminen yleisen ja ammatillisen välillä
x Sivistys kykynä luoua jäijestystä ja hajottaa kaaosta

SivistysǦkäsitteen sisältoä taikasteltiin omassa mittaiissaan ȋliite ͸Ȍǡ johon on koottu
kymmenen vuouen ͳͻͻ͸ paneelin muotoilemaa sivistysmääiitelmääǤ Kahuessa oheisaiǦ
tikkelissa ȋliitteet ͳͲ ja ͳͳȌ käsitellään sivistysǦkäsitteen sisältoä ja meikityksiä lähinnä
ajankohtaistetun yleissivistyksen näkokulmastaǤ
Alkupeiäisen paneelin aivioissa koiostuivat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen näkokulǦ
mia painottavat määiitelmät ȋͶǡ ͻǡ ͳͲȌǡ jotka tulivat myos seuiantapaneelin listan käiǦ
keenǡ mutta huomattavasti meikitystään menettäneinäǤ Avointa suhtautumista ja kyǦ
seenalaistamista tähuentävä määiittely vahvistui ȋ͸ȌǤ
0seimpien teesien kohualla seuiantapaneeli ottaa vaiovaisemman kannan kuin alkupeǦ
iäinen asiantuntijaiyhmäǤ Poikkeuksena ovat vain avoimuutta ȋ͸Ȍ ja eiilaisuutta aivosǦ
tavat ȋ͹Ȍ sekä koteloitua asiantuntijuutta vastustavat ȋͺȌ määiitelmätǤ Nuutos on mahǦ
uollista tulkita signaaliksi siitäǡ että uynaamisimmat sivistysmääiityksetǡ joilla pyiitään
sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäiistoonǡ ovat vahvistuneetǤ
Seuiantapaneelin aiviointiasteikko supistuu etenkin ääiipäiuen suhteen veiiattuna alǦ
kupeiäiseen paneeliinǤ Se koskee myos sivistyksen itseisaivomääiitelmää ȋͷȌǡ joka tuli
puolittain hylätyksi aiemmassa paneelissaǤ Tietystä vaiovaisuuuesta iiippumatta osa
määiitelmistä jakoi paneelia voimakkaastiǤ Kaksi ensimmäistä käsitteellistämistä sivisǦ
tyksen ehtona koiostavaa määiitelmää
ͳͷ
ovat siitä hyviä esimeikkejäǤ
Mitä on sivistys?
0,7
0,3
0,4
0,9
-0,5
0,5
0,4
-0,1
1,3
1,2
0,5
0,3
0,0
0,8
-0,1
0,8
0,6
0,3
0,8
0,9
-0,6
-0,4
-0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
v. 1996 0,7 0,3 0,4 0,9 -0,5 0,5 0,4 -0,1 1,3 1,2
v. 2006 0,5 0,3 0,0 0,8 -0,1 0,8 0,6 0,3 0,8 0,9
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10

Kuvio9.Sivistysmääritelmät

ʹͻ

No ͳǣ Sivistys on tulemista tietoiseksi eiilaisista tavoista käsitteellistää itseä ja maailmaaǤ
Se on käsitteellisen tietoisuusmateiiamme jatkuvaa uuuistamistaǡ tietoisuutta vaihtoehǦ
toisista vapauksistaǤ
No ʹǤ Sivistys on tietoisuutta eiilaisten itsen ja maailman kuvausten histoiiallisesta saǦ
tunnaisuuuesta ja tämän tietoisuuuen synnyttämää toiminnan ja ajattelun joustavuuttaǤ
No ͵Ǥ Sivistys ei ole itseisaivoǡ vaan sen tehtävä on luoua välineitä selviytymiseksiǤ
No ͶǤ Sivistys on inhimillisten kykyjenǡ taitojenǡ tietojenǡ asenteiuen ja aivojen jatkuvaa
ylläpitoa ja kehittämistäǤ
No ͷǤ Sivistyksellä ei ole päämääiää itsensä ulkopuolellaǤ
No ͸Ǥ Sivistys on avoimuutta uusille kokemuksilleǡ iauikaalia epäuogmaattisuutta ja pioǦ
testi kaikkea sellaista vastaanǡ mikä pyikii sulkemaan keskustelun jonkin etuoikeutetun
kuvauksen keinoinǤ
No ͹Ǥ Sivistys ei ole ainoastaan eiilaisuuuen sietämistäǡ vaan sen aktiivista aivostamistaǤ
No ͺǤ Sivistys on kykyä haastaa Ʋjumallistettua ekspeittiyttäƲ millä tahansa inhimillisen
toiminnan alueellaǤ
No ͻǤ Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan tietynlaistaǡ avointa suhtautumista
tietämiseen ja tietoonǤ Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämäton peiustaǤ Sivistys
on olemassa ihmisenä olemisen tapanaǤ
No ͳͲǤ Sivistys on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämäton asenteellinen peiustaǤ
Ioillekin vastaajille käsitemääiitelmät olivat huuhaataǣ dzNojoonvaikeastimääritelty,
elitistinenmääritelmä.Enainakaantoivotällaistamääritelmää,muttamaailmanmeno
onkäsittämätöntä.Mitäovatvaihtoehtoisetvapaudet?TämämääritelmäeiselitämiǦ
täänǤdz Toisille siinä on onnistuttu kuvaamaan sivistyksen yuinǣ dzAikaälyllinen,mutta
erittäinaikaakestäväsivistyksenmääritys!Senvoisipureskellaerityisestiyleissivistävässä
tutkintokoulutuksessa.Kuinkapitkällesivistyksessäpäästäänsuorittamallakurssejaja
läpäisemälläylioppilaskirjoitukset?VarsinkinjosuseimmatsivistystäsyventävätpiiloinstiǦ
tuutiotriisutaankutenkiireetönluokkayhteisöjapitkätjapersoonallisetopettajasuhteetǤdz
Nääiitelmistä tunnistetaan iueologisia painotuksiaǤ Kulttuuiievoluutiota painottavien
määiitelmien ȋͳǡ ʹȌ kohualla niitä epäillään postmoueinista libeialismistaǣ dzVaikuttaa
mekanistiseltaevoluutiokäsitykseltä,jossaeioletarkoitustaeikäpäämäärääeikätietoista
valintaajaintentiotavaanjokinmekanismijokatoimiiomienlakiensamukaan(vaikkapa
satunnaisprosessina).Seonpaljoltinykyisennewliberalisminoppisivistyksestä.dz Sivistys
voi olla valtakulttuuiin yliveitaista levittymistä tai vääiästä legitimaatiosta vapautumisǦ
taǤ dzKoteloituaasiantuntijuuttajasuljettuaeliittiäsietääkyllätorjuakaikkinaaikoina.
YksinvaltaisetsamoinkuinkovinmeritokraattisetyhteisötovatainakinkokokansansivisǦ
tyksenkannaltatuhoisiaǤdz ȋpanelistikommenttiȌ
SivistysǦmääiittelyn liepeillä kuuluu aina myos joko piiloinen tai näkyvä vallan uiskuissiǤ
vallasta vapautumispyikimystä koiostaa itseisaivoinen määiitelmäǤ Sivistys on jotain
mitä ei taivitse peiustella itsensä ulkopuoleltaǣ dzEikätarvitsekaan,silläseonitseisarvo.
Muutensiitätuleetuoselviytymistyökalu.Sivistysoninhimillisenolemassaolontapa,jos
sillaolisijokinitsensäulkopuolinenmerkitys/päämäärä,niininhimillinenolemassaolokin
joutuisivälinearvonasemaan.dz Sille vastakkainen käsitys on seǡ että sivistys on väline
johonkinǣ dzSivistysonmielestäniitseväline,keinohahmottaaympäristöäjaottaasiihen
erilaisiasuhteitajakykyätoimiatältäpohjalta.dz Tosin jälkimmäinen asiantuntija hämǦ
mentää itsensä jatkoǦajatuksellaǣ dzJostähänvielälisätäänpyrkimystoimiatavalla,jossa
otetaanmuuthuomioon,ehkäsivistysonkinitseisarvo.dz Bistoiian valossa peiusteita on

͵Ͳ
myos kyynisiin kannanottoihinǣ dzVallannäkökulmasivistykseenlieneetoisenlainen:valta
eitietoakumarraeikäsenöyristelemoraalinedessä.Semurjoonenäköisekseenjatekee
siitäkultaisenvasikankuvakseen,jotakumarretaan,jakutsuusitäsivistykseksi!dz
Itseisaivona sivistys pakenee määiittäjäänsäǡ koska se on peiuuttamattomasti kiinni
ajassa ja sen tilauksessaǤ Ajasta iiippumaton itseisaivoinen sivistys ei ole valtauiskuisǦ
sista vapaa muuta kuin iueaalinaǤ Ios dzsivistysonjäännöksettäkulttuurinenkonstruktiodz
sen mahuollisille meikityksille ja sisälloille ei loyuy muuta kiiteeiiä kuin saman tai eiiǦ
mielisyysǤ Itseisaivoisuuuen voi toki ymmäitää myos suhteellisenaǡ jolloin sivistystä ei
saa liiaksi sitoa ajassa nopeasti vaihtuviin aivostuksiin ja välineellisyyttä painottaviin
intiesseihinǤ Kannanotoissa lienee kyse juuii tästä tulkinnastaǤ
Iotkin asiat ovat uynaamisesti kestäviä suhueominaisuuksiaǤ Fieiieläisittäin voisi sanoaǡ
että kullakin ajalla on omat toteutustaan ouottavat kehitystehtävänsäǤ Sivistykseen kuuǦ
luu niiuen havaitseminenǡ oivaltaminen ja iatkaiseminenǤ dzTehtävälähtoinendz lähestyǦ
mistapa liuuentaa myos eioa itseisaivoisen ja välineellisenǡ yleissivistävän ja ammatilliǦ
sen välilläǤ Sivistyksen uynaamisen lähtokohuan kannalta eiottelu on muussa kuin hisǦ
toiiallisessa mielessä meikityksetonǤ
Nielenkiintoinen on sivistyksen tiivistysǡ joka esiintyy yhuessä asiantuntijaǦ
aigumentissaǣ dzSivistykseenmielestänikuuluupyrkimyssatunnaisuudenpoistamiseen.dz
Tälle määiitelmälle on loyuettävissä tukea kansanomaisesta sanaetymologiastaǤ Sivistys
on siivosti istumistaǡ siististi olemista ja aktiivisemmin ajateltuna siistimistä tai siivoaǦ
mistaǡ jäijestykseen laittamistaǤ ȋNaijomäki ʹͲͲ͹Ȍ
ͳ͸
Sivistys on suomen kielessä alun
peiin puintiteimiǤ
Ihmisen ensimmäiset jäijestykset ȋsiivoamisetȌ olivat suoiiin havaintoihin peiustuvia ja
siten hyvin konkieettisiaǤ Nomaui pelkäsi ja palvoi metsän henkiä ja vetten velhojaǤ SiǦ
vistyneeksi käytännoksi tuli iasittaa Ahuin antimia kohtuullisesti ja hyvittää pyyntionǦ
nea monin iituaalisin menoinǤ Aikansa dzbest piactisedz oli kehittää vastavuoioisuuspeleǦ
jäǡ joissa molemmat osapuolet heimo ja henki voittivatǤ Nyohemmin sivistyneet ominaiǦ
suuuet ovat abstiahoituneetǤ Luonnon jäijestys vaihtui Iumalan jäijestykseksiǤ valistukǦ
sen aikana sivistyneen iueaaliksi tuli ihmisen tietoǡ iationaalisuus ja jäikiǡ joista iakenǦ
nettiin moueini jäijestyksen luojaǤ Siitä syntyi myos tilaus oppimiselle ja koulutukselleǤ
Sivistyksellä on suhue oppimiseen ja koulutukseenǡ mutta minkälainen se on kiistanǦ
alaistaǤ Sivistys ei ole vain elinikäistä oppimista vaiten eikä eues toisinpäinǤ ”Kuinkaniin
ettäsivistysolisioppimisenvälttämätönedellytys?Kylläoppimistamuistakinmotiiveista
kumpuaajaaivanvarmastiläpieliniän.Kumpikinavainkäsitejäätässäpurkamatta,vaikǦ
kakeskinäinensuhdekerrotaan.Yhtätäyttäasiaakuin,ettäseettähyppyhaalarionmäǦ
kihypynvälttämätönperusta.”Yleisestiymmärretään,että”sivistykseenkuuluuarvojen
painottaminen,kuntaasoppiminenedesauttaatietojenjataitojenhankkimista.” Kenties
onkin niinǡ että sivistys synnyttää halun hypätä ja oppiminen tekee mahuolliseksi iakenǦ
taa niin mäet kuin hyppyhaalaiitkinǤ dzOppiminenloppuu,joseiolekimmokettajatkaa.
Sivistykseenyhdistyväuteliaisuusmotivoi..dz ȋpanelistin kommenttiȌ
Kahuen paneelin taikastelupisteen eiot näkyvät suhteessa meneillään olevaan muutokǦ
seenǤ vuonna ͳͻͻ͸ tietoyhteiskuntamuiios tunnistetaan teoieettisena mutta yksityisǦ
kohuiltaan tuntemattomana ilmionäǡ kun taas seuiantapaneeliin vetoavat jo muutoksen
konkieettiset toimintatavat ja Ȃ euellytyksetǤ Sivistyneen mielen tulisi avautua uusille
mahuollisuuksille ja toimintatavoilleǡ joihin kuuluu myos asiantuntijuuuen ja eiillisyyǦ
uen kyseenalaistaminenǣ ”Jotenkinnäensivistyksessäyhtenäelementtinävastuullisuuden
tunnistamisenkeskeisenämotiivina.Toisinsanoenaktiivistavastuunkantamistayksilön
lahjoillajataipumuksillaympäristönsenhetkisettarpeethuomioiden.VainitsensäsivisǦ

͵ͳ
täminenilmanvuorovaikutustaympäristöönjasenpalveluatuntuuoudoltatulevaisuudesǦ
sa.Myösaktiivinenuusienkäsitteidenoppiminenkuuluusivistykseen.”
SivistysǦmittaii heiättää epäilyksiäǣ dzJäinpäkaipaamaansivistyksenmääritystäjakanǦ
nanottoasiihen.NämäovatvastarelaatiossasiihenjanytperustaroikkuuilmassaǤdz AlkuǦ
peiäisessä tutkimuksessa se täytti tehtävänsä osana BelfoiǦpiosessiaǡ mutta jatkuvassa
baiometiitoiminnassa lähtokohta voisi olla jaetumpiǡ yksinkeitaisempi ja pohuiskeleǦ
vampiǤ Entä jos kuvataan vallitsevat sivistyksen ja yleissivistyksen määiitelmät ja pyyǦ
uetään yksinkeitaisesti asiantuntijoita aivioimaan ja kuvaamaan niihin kohuistuvia
muutospaineitaǫ
Sivistyksen määiittelyosion voisi aivella olevan tulevan baiometiin kestävintä osaaǤ
Nutta kun lukee postmoueineimman meuian Wikipeuian määiitelmän sivistyksestäǡ
siitäkään ei voi olla kovin vaimaǤ ”SivistystarkoittaakasvatuksenkauttaomaksuttuatieǦ
toajahenkistäkehittyneisyyttä,sivistyneisyyttä.Tässämielessäpuhutaanopillisestatai
muodollisestasivistyksestä,humanistisestajaluonnontieteellisestäsivistyksestä,yleissivisǦ
tyksestätaiakateemisestasivistyksestä,sekätoisaaltaihmisensisäisestäkehittyneisyydesǦ
täjakypsyydestä.Jälkimmäiseensaatetaanviitata”sydämensivistyksenä”taiviisautena.
Sivistyksensisällöstäonerilaisiakäsityksiä.SanasivistysvoitarkoittaamyöskorkeakultǦ
tuuria,sivilisaatiota.dz
ͳ͹

Yleissivistyksellä taikoitetaan Wikipeuian
ͳͺ
mukaan dzpohjasivistystäjokamuodostuu
kasvatuksenantamistajakoulussaopituistatiedoista,taidoistajahyvistätavoista.YleissiǦ
vistykselläontarkoitettusitätietoǦjataitomäärää,jokakaikkienkansalaistenolisihallitǦ
tavavoidakseentoimiajavaikuttaayhteiskunnassa.KäytännössätälläeitarkoitetamiǦ
tääntiettyäoppimääräävaanideaalia,jotakohtiolisipyrittävä.dz SivistysǦkäsitteen nyǦ
kymuotoinen histoiia on suhteellisen lyhyt vain ͵ͲͲȂͶͲͲ vuottaǤ Siitä histoiiasta olemǦ
me peiineet vastakkaisasetteluja yleissivistyksen ja ammattisivistyksen välillä sekä eliitǦ
tiǦ ja kansansivistyksen välilläǤ Iakolinjat ovat euelleen olemassa vaikka laimentuneinaǤ
Sivistyksen tulevaisuutta taikasteltiin baiometiipohjalta myos yhuessä pienoisseminaaǦ
iissaǡ jota vaiten kiijoitettiin alustusessee sivistyksestä ȋLiite ͳͲǤ SivistysoletuksiaȌǡ ja
jonka keskustelun inspiioimana laauittiin myos toinen teksti ȋLiite ͳͳǤ SivistyspaiauokǦ
siȌǤ

͵ʹ
"Suomen polku” tulevaisuuteen
x Polku laman pohjalta nousuun loyuettiinǡ vaikka syistä ollaan eii mieltä
x Ekologinen kehitys huolestuttaa koko paneelia
x Seuiantapaneeli on optimistinenǡ vaikka sen sisällä vaikuttaa ponnekas kiiitikkoǦ
iyhmä

dzSuomen polkudz Ǧmittaiiin ȋliite ͹Ȍ keiättiin joukko yhteiskunnallisia muutossuuntiaǡ
jotka vuonna ͳͻͻ͸ olivat avoimiaǡ mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan mittaviaǤ Niiuen
meikitys ulottuu monin tavoin myos sivistysbaiometiin tutkimaan tulevaisuuteen yhǦ
teiskunnallisena tilauksena tai panoksenaǤ
1999
1999
2001
2002
2002
2002
2002
2002
2003
2003
2004
2004
2004
2005
2006
2006
2008
2010
2010
Teesi 1
Teesi 2
Teesi 3
Teesi 4
Teesi 5
Teesi 6
Teesi 7
Teesi 8
Teesi 9
Teesi 10
Teesi 11
Teesi 12
Teesi 13
Teesi 14
Teesi 15
Teesi 16
Teesi 17
Teesi 18
Teesi 19
Teesi 20
Teesi 21:
Teesi 22

Kuvio10.Suomenpolku
ͳǤ E0 antaa voimakkaan kasvusysäyksen SuomelleǤ
ʹǤ Tyottomyyttä ja tyovoimapulaa esiintyy samanaikaisesti
͵Ǥ Iulkisia palveluita yksityistetään ja yhtioitetään olennaisestiǤ

͵͵
ͶǤ Talouuellinen lama kääntyy voimakkaaksi noususuhuanteeksiǤ
ͷǤ Suomen itsemääiäämisoikeus kaventuu olennaisestiǤ
͸Ǥ Yhteenottoja eiiaivoistuvan yhteiskunnan eiilaisten ihmisiyhmien välillä SuomessaǤ
͹Ǥ venäjän kauppamme alkaa voimakkaasti kasvaaǤ
ͺǤ Suomi ottaa käyttoon yhteisen valuutan E0ǣn kanssaǤ
ͻǤ Keskitetty tyomaikkinajäijestelmä hajoaaǤ
ͳͲǤ Kaijalan tasavallasta venäjällä muouostetaan vapaakauppaǦalueǤ
ͳͳǤ Kuntaiakenne keskittyy voimakkaastiǡ kuntien lukumääiä väheneeǤ
ͳʹǤ valtaosa kansainvälistä toimintaa haijoittavista yiityksistä Suomessa ja maailmalla on
̶isänmaattomia̶Ǥ
ͳ͵Ǥ Ansiosiuonnainen tyottomyystuiva poistetaanǤ
ͳͶǤ Suomessa toteutetaan peiustulojäijestelmäǤ
ͳͷǤ Suomen puoluejäijestelmässä ja poliittisessa kulttuuiissa tapahtuu iatkaisevia muutokǦ
siaǤ
ͳ͸Ǥ Naailmassa tapahtuu huomattavia ekokatastiofejaǡ jotka muuttavat Euioopassa haijoiǦ
tettavaa talouspolitiikkaa olennaisesti kestävän kehityksen peiiaatteiuen suuntaanǤ
ͳ͹Ǥ Kestävä kehitys on Suomessa toteutettua politiikkaa ja elämäntapaǤ
ͳͺǤ Yhuentymiskehitys Euioopassa kääntyy hajaantumiskehitykseksiǤ
ͳͻǤ 0usi eneigiakiiisiǡ eneigian hinnan iaju nousu kääntää maailmantalouuen pitkäaikaiǦ
seen lamaanǤ
ʹͲǤ Sosiaalituiva heikkeneeǡ kauulle ilmestyy keijääviä lapsiaǤ
ʹͳǤ Entisen Neuvostoliiton alueelta tulee äkillinen pakolaistulva SuomeenǤ
ʹʹǤ Suomi putoaa pysyvästi muun LänsiǦEuioopan talouskehityksestäǤ
Kuvio ͳǤ Suomen polku Ȃ mittaiin väitteet ja tulokset vuonna ͳͻͻ͸ ȋylläȌ ja aiviot toteuǦ
tumista vuouen ʹͲͲ͹ Ȃ paneelin mukaan ȋallaȌ

͵Ͷ
56 %
96 %
85 % 85 %
50 %
30 %
81 %
100 %
24 %
12 %
72 %
77 %
12 %
24 %
16 %
52 %
29 %
16 %
20 %
17 %
0 % 0 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi
10
Teesi
11
Teesi
12
Teesi
13
Teesi
14
Teesi
15
Teesi
16
Teesi
17
Teesi
18
Teesi
19
Teesi
20
Teesi
21:
Teesi
21

Kuvio11.Vuoden2006–paneelinarviosiitä,mitätarkasteltavistailmiöistäontoteutunut
vuoteen2007mennessä.
vuouen ͳͻͻ͸ paneeli ennusti suuiimman osan taikasteltavista ilmioistä toteutuvan seuǦ
iaavan kymmenen vuouen aikanaǤ Niin on seuiantapaneelin enemmiston mukaan myos
tapahtunutǤ Euioopan unioniin liittyminen on stimuloinut Suomen talouuen pitkään
nousukiitoonǡ joka jatkuu euelleenǤ venäjän kauppa kukoistaaǡ vaikkei Kaijalaan olekaan
luotu vapaakauppaǦaluetta sitä vauhuittamaanǤ
Suomi on luopunut maikasta ja laman jäljiltä tyottomyys on olennaisesti vähentynytǤ
Tyottomyyuen dzkova yuindz on euelleen jäljelläǡ vaikka ne alat ja tehtävät lisääntyvätǡ joilǦ
la vallitsee tyovoimapulaǤ Poliittinen jäijestelmä on säilyttänyt iapautuneenakin kuosinǦ
sa eikä heikkää intiessitasapainoa ole tosissaan haastettuǤ Ansiosiuonnaiseen tyottoǦ
myystuivaan ei ole puututtu eikä liioin kehitetty peiustuivaiatkaisua haikinnanvaiaiǦ
sen sosiaalituivan tilalleǤ
Kummankin uuuistuksen toteutuminen on mahuollista seuiaavan kymmenvuotisjakson
aikanaǡ sillä osaa kuvatusta Suomen tulevaisuuspolusta ollaan vasta iaivaamassaǤ KuntaǦ
ja aluepalveluja uuuistetaan paiaikaaǤ Siihen liittyy paitsi palvelujen keskittämistäǡ myos
niiuen ulkoistamista yksityiselle sektoiille aivan kuten alkupeiäinen paneeli aivioiǡ KesǦ
kitetty tyomaikkinaǦasetelma on säilynytǡ vaikka puheenvuoioja sen puikamisesta on
esitettyǤ
Nenneet kymmenen vuotta ovat olleet molempien paneelien välittämän kuvan mukaan
Suomelle menestyksellisetǡ mutta eivät ilman soiaääniäǤ Kehityksessä on seuiantaǦ
paneelin mukaan piiiteitäǡ jotka tulevat vaijostamaan tulevia vuosiaǤ Yhteiskunnallinen
polaiisoituminen on valtaosan mielestä jo toteutunut ja euelleen käijistymässäǤ Toinen
meikittävä tulevaisuuskysymys on puolen paneelin mielestä Suomen kaventunut itseǦ
määiäämisoikeusǤ Sitä taustaa vasten on ymmäiiettävää useiuen asiantuntijoiuen kiiitǦ
tisyysǡ joka kohuistuu E0Ǧhyotyihin ja isänmaattomiksi muuttuneiuen suuiyiitysten
toimintaanǤ

͵ͷ
Ekologinen kehitys huolestuttaa molempia paneeleitaǡ jälkimmäistä enemmän kuin euelǦ
listäǤ Seuiantapaneeli tulkitsee nykytouellisuutta siinä suhteessa eii tavoinǡ että ieilut
puolet asiantuntijoista katsoo jo tapahtuneen sellaisia ekokatastiofejaǡ jotka ovat muutǦ
taneet Euioopan yhteison politiikkaa kestävän kehityksen suuntaanǤ vajaat puolet eivät
katso näin tapahtuneenǤ
viiuesosa seuiantapaneelista maalaa synkkää tulevaisuuskuvaaǡ jonka mukaan EuiooǦ
pan hajaantumiskehitys on jo käynnistynytǡ uusi eneigiakiiisi on suistamassa maailmaa
globaaliin lamaan ja koyhät juuttuvat leipäjonoihinǡ vaikkei katukeijäys vielä olekaan
tavallistaǤ Kiiitikoiuen lisäksi moni muukin panelisti katsooǡ että Suomessa vallitseva
toimintatapa on vielä kaukana kestävästä ja tasapainoisestaǤ Se on samalla tavallaan paǦ
neelin kannanotto siihenǡ missä vaiheessa muiiosta olemme menossaǤ
Suomen polun iso kuva on kuitenkin valoisaǤ Kymmenen vuouen takaiset ja laman lietǦ
somat katastiofiskenaaiiot venäjältä tulevasta pakolaistulvasta ja Suomen kohtaloksi
koituvasta AigentiinaǦilmiostä Ǧ taantuminen ja putoaminen kehittyneiuen maiuen
vauhuista Ǧ ovat väistyneetǤ Päinvastoinǡ Suomi esiintyy toistuvasti käikisijoillaǡ kun miǦ
tataan kansakuntien välistä kilpailuǦ ja suoiituskykyäǤ Ioku voisikin nähuä pahimmaksi
uhaksi senǡ että dzhyvät uhatdz ovat väistyneet eikä sopivaa eii kansankeiiokset yhuistäǦ
vää vihollistadz ole näkyvissäǤ Nenestyminen peittää senǡ että uuuistuminen on vasta
puolitiessä ja kehitysuialektiikan kaikkeen ulottuva synteesi jää tekemättäǤ Silloin jää
tutkimattaǡ mitä aivokasta otetaan mukaan teollisen ajan yhteiskunnistaǡ ja miten se
oiganisoiuaan veikostoituneen ajan logiikan mukaiseksiǤ
Yhteenvetona voi sanoa yhuen panelistin sanoinǡ että dzmeneilläänolevatkeskeisetpoliitǦ
tista,taloudellista,sosiaalistajakulttuuristamuutostaohjaavatmegatrenditolivatjonäǦ
kyvissä1996.dz Selvää onǡ että dzvillejä koittejakindz on jaettu kymmenen vuouen aikanaǤ
Sellaisia ovat etenkin dz9/11tapahtumatNewYorkissa,sekäterrorisminvastaisensodan
heikentävävaikutuskokomaailmanturvallisuustilanteeseenǤdz Suuiin osa ilmiokentästä
on silti ollut etukäteen tunnistettavaaǡ mutta vaikutuksiltaan laajenevaaǣ dzkantasolujen
mahdollisuudet,ilmastonlämpenemisenkiistämättömyys,eläintautienjapandemiariskin
kasvudzǤ ȋpanelistien kommenttejaȌ
dzOhjaavatideatjakeskeisetkehityskulutolivatjotiedossa.SensijaanymmärrysmurrosǦ
voimienväkevyydestäei,eikätaidetatunnistaavieläkään,senverranteollisuusyhteiskunǦ
nanideoidenvarassaedelleenmatkataanǤdz Inteinetǡ veikko ja veikostot levittäytyvät
maailman joka kolkkaanǤ Se mitä tapahtuu Suomessa pienessä mittakaavassaǡ toistuu
globaalistiǤ Kehityseiot kasvavat ja supistuvat samanaikaisesti kuten on aina tapahtunut
yhteiskuntakehityksen suuiissa muiioksissaǤ Teollisen yhteiskunnan aikana iyhmittyǦ
neet sosiaaliset ja talouuelliset voimat menettävät asemiaanǡ ja uuuet instituutiot ja iaǦ
kenteet koivaavat niitäǤ Ajan dzjäikidz vaihtuuǡ kun uuuet ohjaavat iueat sysäävät vanhoja
meemejä maiginaaliinǤ


͵͸
Sivistysbarometri 2007-2017
Syksystä ʹͲͲ͹ käynnistettävä sivistysbaiometii muouostetaan aiempien baiometiien
kokemusten ja mittaiien pohjalleǡ mutta myos uusia teemoja iakentaenǤ BaiometiikonǦ
septi muouostetaan kolmesta osastaǤ
Varsinaisetsivistysbarometrit kuvaavat sivistyksen substanssiosaaǡ josta ʹȀ͵ on
muuttumatonta ja ͳȀ͵ uuuistuvaa ja muuttuvaa baiometiiosaaǤ vuouen ͳͻͻ͸ mittaieisǦ
ta elinikäisen oppimisenǡ tietoyhteiskuntaǦǡ avaintaitoǦ ja sivistysmittaiit euustavat tätä
osaaǤ 0utta baiometiia vaiten sivistysǦmittaii uusitaan kokonaanǤ Nuilta osin mittaiit
päivitetään tulevan ajan tasalleǤ
IndikaattoriǦosiossa aivioiuaan sivistyksellistä toimintaa kuvaavien tai taustoittavien
ilmioiuen tulevaa kehitystäǤ Tyyppiesimeikkejä inuikaattoiiaivioista ovat keskipitkän
aikavälin infoimaatioteknologian ȋetenkin inteinetǦuiffuusioȌ kehitys ja ihmisten vapaaǦ
ajan käytto suhteessa tyoaikaanǤ NeuiaǦ ja viestintämittaiit kuvaavat tätä ulottuvuuttaǤ
Kolmas osio koostuu ehdokasteemoista tai Ǧväittämistä ȋheikot signaalitȌǡ joiuen osalta
tutkitaan niiuen meikitystä tulevan sivistyksen kuvaajinaǤ vaisinkin tämän mittaiiston
teemoja ja teesejä pitää taikistaa vuosittain siinä kuin kuluttajien iuokakoiiakinǤ
I Kvantitatiiviset indikaattorit
Nääiällisillä inuikaattoieilla taikoitetaan aikasaijamuuttujiaǡ jotka olennaisesti kehysǦ
tävät sivistyskehitystäǤ Lähtotilanteessa käyttoonotettavaksi ehuotetaan seuiaavia
muuttujiaǡ joista kaikille ei ole opeiationaalistettu soveliasta inuikaattoiiaǤ
Täikeä tutkimustehtävä on hakea valiuit kehityksen ilmaisimetǤ 0seissa tapauksissa voiǦ
uaan käyttää nsǤ TapionǦmallin mukaista BelfoiǦsovellustaǡ jossa asiantuntijoita pyyueǦ
tään jatkamaan aikasaijoja tulevaisuuteen ja peiustelemaan valintansaǤ Nalli sopii nsǤ
Suomen polun tapaisiin mittaieihinǤ
II Laadulliset teemabarometrit
Euellisiltä baiometieilta peiiytyvät seuiaavat teematǣ
x Elinikäinen oppiminen
x Kvalifikaatiot tulevaisuuuessa
x Suomi tietoyhteiskunnaksi
x Sivistys tietoyhteiskunnassa
x Neuia Iǣ Tietoyhteiskunnan meuiavalmiuuet ja meuialukutaito
x Neuia IIǣ viestintäsivistyksen taustatǡ viestintätoimintaympäiiston muutokset ja
meuiamoifoosi
0usia ȋehuokasȌteemoja ovat
x yhteisoǦ ja oiganisaatioǦoppimisen tulevaisuus ȋveikostoǦoppiminenǡ massojen opǦ
pimiskyvyt dzwisuom of ciowusdzȌ
x sivistysinstituutioiuen kehitys ȋuuuet oppimisen instituutiotȌ
x eksosomaattisen oppimisen ja sivistyksen suhue

͵͹
III Heikot signaalit
Tutkitaan asiantuntijapaneelia ja veikkoympäiistoä hyouyntäen nousevia teemoja ja
sivistysnäkymiäǤ
Toimintaympäristö ”eBarometri”
Peiustetaan pysyvä ja toimitettu baiometiisivusto ȋwwwǤebaiometiiǤfiȌǡ jonne kolme
baiometiiosiota istutetaanǤ veikkoympäiiston baiometiipalveluita ovat
x keskustelufooiumit
x aikasaijat ja niiuen kuvaukset
x tutkimusiapoititǡ aitikkelit ja uutiset
x baiometiitǣ ȋͳȌ asiantuntijapaneeliǡ ȋʹȌ avoin veitailupaneeliǡ ȋ͵Ȍ oiganisaatioǦ ja
yhteisokohtaiset paneelit
x muut eBelfoiǦpalvelut
Monet osallistavat paneelit
Yleispaneeli kootaan täyuentäen veitailukelpoiseksi euellisten baiometiien kanssaǤ 0uǦ
uen baiometiin suunnittelussa on otettu huomioon myos mahuollisuus useiuen osaǦ
paneeleiuen luomiseen vaisinkin uusien teemojen kohuallaǤ
Varsinaisen paneelin jälkeen barometri avataan yleisölle ja
kiinnostuneille organisaatioille. Asiantuntijapaneelin tulok-
set jäävät vertailupohjaksi peruspaneeleille ja kumulatiivi-
sesti rakentuvalle avoimelle barometrille.

͵ͺ
Kirjallisuus
Aimstiongǡ IǤSǤ ȋͳͻͺͷȌ LongǦRange FoiecastingǤ Fiom Ciystal Ball to ComputeiǤ Seconu
EuitionǤ WileyǦInteinscience PublicationǤ 0niteu States of AmeiicaǤ
Ascheiǡ WǤ ȋͳͻͺͻȌ Limits of ̶Expeit Systems̶ foi Political Economic FoiecastingǤ TechǦ
nological Foiecasting anu Social ChangeǤ NoǤ ͵͸ǡ ͳ͵͹ǦͳͷͳǤ
Checklanuǡ PǤ Ƭ Scholesǡ IǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Soft Systems Nethouology in ActionǤ Iohn Wiley Ƭ
SonsǤ ChichesteiǤ
Cicaielliǡ IǤ ȋͳͻͺͶȌ The Futuie of EconomicsǤ A Belphi StuuyǤ Technological Foiecasting
anu Social ChangeǤ NoǤ ʹͷǡ ͳ͵ͻǦͳͷ͹Ǥ
Cuhlsǡ KǤ ȋͳͻͻͺȌ Technik voiausschau in Iapanǡ PhysicaǦveilagǡ Beiuelbeig
Baellenbachǡ BǤuǤ ȋͳͻͻͶȌ Systems anu Becision NakingǤ A Nanagement Science ApǦ
pioachǤ Iohn Wiley Ƭ SonsǤ uieat BiitainǤ
Baviusonǡ NǤ ȋͳͻͺ͵Ȍ 0ncommon SenseǤ The Life anu Thought of Luuwig von BeitalanffyǤ
Fathei of ueneial Systems TheoiyǤ Los AngelesǤ
Belbecqǡ AǤLǤǡ van ue venǡ AǤBǤ Ƭ uustafsonǡ BǤBǤ ȋͳͻ͹ͷȌ uioup Techniques foi Piogiam
Planningǣ A uuiue to Nominal uioup anu Belphi PiocessǤ ScottǦFoiemanǤulenviewǡ ILǤ
Belphi ̵ͻͺǡ Stuuie zui globalen Entwicklung von Wissenschaft unu Technik ȋͳͻͻͺȌǡ
FiaunhofeiǦInstitut fui Systemtechnik anu Innovationsfoischungǡ KailsiuheǤ
ulennǡ IǤCǤ Ƭ uoiuonǡ TǤIǤ ȋʹͲͲͶȌ Futuies Reseaich Nethouology Ȃ vʹǤͲǤ ACȀ0N0 NillenǦ
nium PiojectǤ New YoikǤ
uouetǡ NǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Fiom Anticipation to ActionǤ A Banubook of Stiategic PiospectiveǤ
0NESC0 PublishingǤFianceǤ
uoiuonǡ IǤ anu ulenn IǤuǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Issues in Cieating the Nillenium Piojectǡ the 0niteu NaǦ
tions 0niveisityǡ WashingtonǤ
uoiuon IǤ ȋͳͻͻͶȌǤ The Belphi NethouǤ 0niteu Nations 0niveisity̵s Nillennium Pioject
Feasibility StuuyǤ
uiangeiǡ CǤWǤIǤ ȋͳͻͺͻȌ Foiecasting in Business anu EconomicsǤ Seconu EuitionǤ AcaǦ
uemic PiessǤ IncǤ 0niteu States of AmeiicaǤ
Babeimasǡ IǤ ȋͳͻ͸ͺȌ The Iuea of the Theoiy of Knowleuge as Social TheoiyǤ Knowleuge Ƭ
Buman Inteiestǡ ͳͻ͸ͺǡ ieǦpublǤ Polity Piessǡ ͳͻͺ͹Ǥ 0n the Inteinet
httpǣȀȀwwwǤmaixistsǤoigȀiefeienceȀsubjectȀphilosophyȀwoiksȀgeȀhabeimasǤhtmǤ
Banubook of Knowleuge Society Foiesight ȋʹͲͲ͵Ȍ Euiopean Founuation foi the ImǦ
piovement of Living anu Woiking Conuitions
Belmeiǡ 0Ǥ ȋͳͻ͸ͺȌ Analysis of Futuieǣ The Belphi NethouǤ Technological Foiecasting foi
Inuustiy anu uoveinmentǤ New IeiseyǤ
Belmeiǡ 0Ǥ ȋͳͻͺ͵Ȍ Looking Foiwaiuǣ A uuiue to Futuies ReseaichǤ Sage PublicationsǤ
Beveily BillsǤ
Biltzǡ SǤRǤ Ƭ Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ͺȌ The Netwoik Nationǣ Buman Communication via ComǦ
puteiǤ Reauing NǤAǤ AuuisonǦWesleyǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͻȌ Expeitise in the Futuie 0se of ueneiic TechnologiesǤ Epistemic anu
Nethouological Consiueiations Conceining Belphi StuuiesǤ Belsinki Schoolog Economics

͵ͻ
anu Business AuministiationǤ Acta 0niveisitatis 0economicae BelsingiensisǤ AǦͳͷͻǤ BeSe
PiintǤ BelsinkiǤ
KaivoǦojaǡ IǤ ǡ Kuusiǡ 0Ǥ ja Koskiǡ IǤTǤ ȋͳͻͻ͹Ȍ Sivistyksen tulevaisuusbaiometii ͳͻͻ͹ǡ 0peǦ
tusministeiion suunnittelusihteeiiston keskustelumuistioita ʹͷǤ
Kuusiǡ 0Ǥǡ Paivinenǡ NǤ ȋʹͲͲ͵Ȍ Ihmisen peiimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet
päätoksenteolleǤ Euuskunnan kanslian julkaisuja ͶȀʹͲͲ͵ǡ Tulevaisuusvaliokuntaǡ TeknoǦ
logian aiviointeja ʹ͸Ǥ Inteinetissä
httpǣȀȀwwwǤeuuskuntaǤfiȀfaktaȀjulkaisutȀekjͶ̴ʹͲͲ͵ǤpufǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͺ͹Ȍ Palvelusta itsepalveluunǤ Kotien tietoiekisteiiyhteyuet ʹͲͳͲǤ TalouuelǦ
linen suunnittelukeskusǤ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͳȌ 0usi biotekniikkaǤ Nahuollisuuksien ja uhkien teknologiaǤ TammiǤ BelǦ
sinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻ͵Ȍ BelfoiǦtekniikka tulevaisuuuen tekemisen välineenäǤ Teoksessa NǤ vaǦ
paavuoii ȋtoimǤȌ Niten tutkimme tulevaisuuttaǫ Acta Futuia FennicaǤ NoǤ ͷǤ TulevaisuuǦ
uen tutkimuksen seuia iyǤ PainatuskeskusǤ Belsinkiǡ ͳ͵ʹȂͳͶͲǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͶȌ Nateiiaalit muiioksessaǤ valtion talouuellinen tutkimuskeskusǤ vattǦ
julkaisuja ͳ͸Ǥ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻ͸Ȍ Asiantuntijatieuon jalostaminen tulevaisuuuentutkimuksessaǤ FutuiaǤ
vskǤ ͳͷǡ NoǤ Ͷǡ ͺǦͳ͸Ǥ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͻȌǣ Expeitise in the Futuie 0se of ueneiic TechnologiesǤ vATTǣn tutkimukǦ
sia ͷͻǤ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥǡ Biltunenǡ EǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͲȌ Beikot signaalit Ȃ BelfoiǦtutkimusǤFutuia
ʹȀʹͲͲͲǤ͹ͺǦͻʹǤ
Langǡ TǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ An 0veiview of Foui Futuies NethouologiesǤ Belphiǡ Enviionmental
Scanningǡ Issues Nanagement anu Emeiging Issues NanagementǤ BawaiiǤ
Lintuii BǤ ȋͳͻͻͺȌǤ Piofessional Belphi ScanǤ Käyttäjän opasǤ Tulevaisuuuen tutkimuskesǦ
kusǤ Tuiun kauppakoikeakouluǤ
Lintuii BǤ ȋͳͻͻͺȌǤ Piofessional Belphi ScanǤ Nanageiin opasǤ Tulevaisuuuen tutkimusǦ
keskusǤ Tuiun kauppakoikeakouluǤ
Lintuiiǡ BǤ ȋͳͻͻͻbȌ Neuian metamoifoositǤ Futuia ʹȀͳͻͻͻǡ ͶͻǦ͸ͳǤ
Lintuii BǤ ȋʹͲͲʹȌ 0ppimisen veikkosaalistustaǤ Teoksessa veikot ja viituaalistaminen
oppimisen tukenaǤ ToimǤ Iuhani NieminenǤ T0KEvAǤ Bämeen ammattikoikeakouluǤ BäǦ
meenlinnaǤ
Lintuii BǤ ȋʹͲͲ͵Ȍ 0ppimisen kulttuuiievoluutio veikossaǤ Teoksessa Kamppinenǡ NǤǡ 0Ǥ
Kuusi ja SǤ Soueilunu ȋtoimǤȌ TulevaisuuuentutkimusǤ SKSǤ BelsinkiǤ
Lintuiiǡ Bannu Ƭ Rubinǡ Anita ȋʹͲͲ͸Ȍ Kouluttomaan oppimiseenǫ 0petuksen ja kasvaǦ
tuksen iistiiiitaiset tulevaisuuuenkuvat haasteena koulutuksen kehittämiselleǤ Futuia
ͳȀʹͲͲ͸Ǥ ͶʹǦͷʹǤ
Lintuiiǡ Bannu ȋʹͲͲ͹Ȍ Belfoin metamoifoosejaǤ Futuia ͳȀʹͲͲ͹Ǥ ͳͲʹǦͳͳͶǤ
Nalaskaǡ PǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuteen tunkeutuminenǤ Teoksessa
NǤ vapaavuoii ȋtoimǤȌ Niten tutkimme tulevaisuuttaǫ Acta Futuia FennicaǤ NoǤ ͷǤ TuleǦ
vaisuuuen tutkimuksen seuia iyǤ PainatuskeskusǤ Belsinkiǡ ͸ǦͳʹǤ

ͶͲ
Nanneimaa NǤ ȋͳͻͻͳȌ Evolutionaaiinen tulevaisuuuentutkimusǡ vAPK Ǧkustannusǡ BelǦ
sinki ͳͻͻͳ
Nanneimaaǡ NǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ Asiantuntijamenetelmät jääneet tulevaisuuuentutkimukseenǤ
FutuiaǤ vskǤ ͳͷǡ NoǤ Ͷǡ ͳ͹Ǧʹ͸Ǥ
Nanneimaaǡ Nika ȋͳͻͻ͸Ȍ 0n the Way to the KnowleugeǦintensive Societyǣ Societal anu
Euucational Bevelopment Paths in the Fiamewoik of Futuies StuuiesǤ Scanuinavian
Iouinal of Euucational Reseaichǡ volǤ ͶͲǡ NoǤ ͳ ͳͻͻ͸ǡ ʹͷǦͶͳǤ
Nanneimaaǡ Nika Ƭ Näkeläǡ Keijo ȋͳͻͻͶȌ Tulevaisuusbaiometii ͳͻͻ͵Ǥ YhteiskuntakehiǦ
tyksen ja koulutuksen näkymiä vuoteen ʹͲͳ͹Ǥ 0petusministeiion suunnittelusihteeiisǦ
ton keskustelumuistioita ʹͳǤ YliopistopainoǤ Belsinki ͳͻͻͶǤ
Naijomäkiǡ vǤ ȋͳͻͺͶȌ 0uuistuva kansanopisto ja elävä peiinneǤ Teoksessa Kansanopisto
elääǤ SKYǤ IyväskyläǤ
Naijomäkiǡ vǤ ȋͳͻͺͷȌ Kansanopistoliike vanhan ja uuuen välissäǤ Teoksessa Elämän
kansansivistystyoǤ vapaansivistystyon XXvIII vuosikiijaǤ KvS ja Aikuiskasvatuksen tutǦ
kimusseuiaǤ BelsinkiǤ
Nyllyläǡ YǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͷȌ Naaseuuun tulevaisuuuen kasvuklusteiit NAT0KAǤ
KauppaǦ ja teollisuusministeiion julkaisujaǤ BelsinkiǤ
Nyllyläǡ YǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͷȌǣ Naaseuuun tulevaisuuuen kasvuklusteiit NAT0KAǤ RB
BelfoiǦsaijan julkaisuǤ Inteinetissä
httpǣȀȀaluekehitysǤinteinetixǤfiȀfiȀtieuostotȀmatukalopiapʹͻͲ͵ͲͷǤpuf Ǥ
0PNǦtulevaisuusiyhmä ȋͳͻͻ͵Ȍ Ehuotus peiiaatepäätokseksi 0petusministeiion kehitǦ
tämisestä tulevaisuusministeiionä ja sen euellyttämistä toimenpiteistäǤ 0petusministeǦ
iion tyoiyhmien muistioita ͳͻͻ͵ǣͳͶǤ Belsinki ͳͻͻ͵Ǥ
Rubin Ƭ Lintuii ȋȋʹͲͲͳȌ Tiansition in the makingǤ The images of the futuie in euucation
anu uecisionǦmakingǤ Futuies ͵͵ ʹͲͲͳ ʹ͸͹Ǧ͵ͲͷǤ
Rubinǡ AǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͶȌ Nuutoksen tuulissaǤ Pienten lukioiuen tulevaisuuuenkuǦ
vatǤ T0T0Ǧjulkaisuja ͵ȀʹͲͲͶǤ Tulevaisuuuen tutkimuskeskusǤ Tuiun kauppakoikeakouǦ
luǤ TuikuǤ
Sackmanǡ BǤ ȋͳͻ͹ͷȌ Belphi Ciitiqueǡ The Ranu Coipoiationǡ Lexington booksǡ ToiontoǤ
Sivistyksen tulevaisuuuentutkimusstiategia ȋͳͻͻͶȌ 0petusministeiion tyoiyhmän ehuoǦ
tus sivistyksen tulevaisuuuentutkimusstiategiaksiǤ0petusministeiion tyoiyhmien muisǦ
tioita ͵ͷǣͳͻͻͶǤ BelsinkiͳͻͻͶǤ
Skutschǡ NǤ Ƭ Schofeiǡ IǤLǤ ȋͳͻ͹͵Ȍ uoalsǦBelphis foi 0iban Planningǣ Concepts in Theii
BesignǤ SocioǦEconomic Planning SciencesǤ NoǤ ͹ǡ ͵ͲͷǦ͵ͳ͵Ǥ
The Sixth Technology Foiecast Suiveyǡ Futuie Technology in Iapan Towaiu the Yeai
ʹͲʹͷ ȋͳͻͻ͹Ȍǡ National Institute of Science anu Technology Policy ȋNISTEPȌǡ iepoit NoǤͷʹ
Tapioǡ PǤ ȋʹͲͲʹaȌ The Limits to Tiaffic volume uiowthǡ Acta Futuia Fennica No ͺǡ
Finlanu Futuies Reseaich Centie Ƭ Finnish Society foi Futuies Stuuiesǡ Summaiy of uocǦ
toiate uisseitation ȋͳͶͺ pǤȌ publisheu in wwwǤethesisǤfiǤ Tapion tutkimuksesta lisää
taustaǦaitikkelissa inteinetissä wwwǤeuelfoiǤfiȀuelfoiȀuelfoiǦevoluutio Ǥ
Tapioǡ PǤ ȋʹͲͲʹbȌ Bisaggiegative Policy Belphiǣ 0sing clustei analysis as a tool foi sysǦ
tematic scenaiio foimationǡ Technological Foiecasting anu Social Change ͹ͲȋͳȌǣ ͺ͵ǦͳͲͳǤ
Inteinetissä httpǣȀȀwwwǤtukkkǤfiȀtutuȀupuǤhtm Ǥ

Ͷͳ
Tuomiǡ IǤ ȋͳͻͻͻȌ Coipoiate KnowleugeǤ Theoiy anu Piactice of Intelligent 0iganizationsǤ
NetaxisǤ BelsinkiǤ ͶͳͳȂͶͳ͸Ǥ
Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ͲȌ The Policy BelphiǤ Iouinal of Technological Foiecasting anu Social
ChangeǤ NoǤ ʹǡ ͳͶͻǦͳ͹ʹǤ
Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ʹȌ Belphi Confeiencingǣ Computei Base Confeiencing with AnonymityǤ
Iouinal of Technological Foiecasting anu Social ChangeǤ NoǤ ʹǡ ͳͷͻǦʹͲͶǤ
Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ͷȌ The Policy Belphi in BǤAǤ Linstone anu NǤ Tuioff ȋeusǤȌ The Belphi
Nethouǣ Techniques anu anu Applicationsǡ AuuisonǦWesleyǡ Reauingǡ NAǤ
Tuioffǡ NǤ Ƭ Staiiǡ RǤ BǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ Computei Baseu Belphi PiocessesǤ In Aulei anu Ziglioǡ
euitoisǤ uazing Into the 0iacleǣ The Belphi Nethou anu Its Application to Social Policy
anu Public Bealthǡ Lonuonǡ Kingsley PublisheisǤ
0otilaǡ TǤǡ Nanneimaaǡ NǤ ja Näkeläǡ KǤ ȋͳͻͻͷȌ Sivistyksen tulevaisuusbaiometii ͳͻͻͷǡ
0petusministeiion suunnittelusihteeiiston keskustelumuistioita ʹ͵Ǥ
van Bijkǡ IǤAǤuǤNǤ ȋͳͻͻͲȌ Belphi Nethou as a Leaining InstiumentǤ Bank Employees BisǦ
cussing an Automation PiojectǤ Technological Foiecasting anu Social ChangeǤ NoǤ ͵͹ǡ
͵ͻͻǦͶͲ͹Ǥ
Waissiǡ uǤ ȋͳͻ͹ͻȌ BelfiǦmenetelmäǤ 0taniemiǤ
Wouuenbeigǡ FǤ ȋͳͻͻͳȌ An Evaluation of Belphiǡ Technological Foiecasting anu Social
Change ͶͲǤ

Ͷʹ
Liitteet
Liite 1. Suomi tietoyhteiskunnaksi
Aivioi eiilaisten sivistyksen ulottuvuuksien painoaivoa tulevaisuuuen yhteiskunnassa
vuosina ʹͲͲ͸ȂʹͲͳͲ asteikolla Ǧʹ ǤǤǤ ʹ Ǥ ȋΪʹ α painoaivo lisääntyy meikittävästiǡ ͳ α liǦ
sääntyy hiemanǡ Ͳ α säilyy ennallaanǡ Ǧͳ α vähenee hiemanǡ Ǧʹ α vähenee meikittävästiȌǤ
Huom. raportissa skaala on väärinpäin. Vastaukset on kuitenkin kerätty oikeinpäin!
Teesi1.Tietoyhteiskunnantoteutuminenkärjistääerojamenestyjienjaputoajien
välillä.

(keskiarvo 2006 = 1,1, 1996 = 1,1)

Tämä on kaikkia isoja murroksia yhdistävä
piirre muutoksen sisäänmenovaiheessa (käsi-
tys muuttumaton, murros jatkuu).

ƒ Tietoyhteiskunta ei ole ainoa selitys.
Mikäli yhteiskunnan elinkeinorakenne
saa kehittyä palveluvaltaisemmaksi
turhien pidikkeiden ja jarrujen poista-
misen myötä, syntyy työpaikkatarjon-
taa erilaisille lahjakkuuksille.
ƒ Ensin niin mutta kun vanha väistyy ja
uusi paljastaa karvansa, käynnistyy ta-
soittava kehitys.
ƒ Ei toteutuminen sitä aiheuta, mutta
meno siihen kyllä. Kaikissa isoissa
murroksissa on ollut sama kaava. Joit-
tenkin äkkirikastuminen ja useiden ru-
tiköyhtyminen.
ƒ Tietoyhteiskunta uusintaa eroa, ei vä-
hennä tai lisää.
Teesi2.Tietoyhteiskuntaarakennetaanteknologianmarkkinoijienehdoilla.

(keskiarvo 2006 = 0,7, 1996 = 0,8)

Teknologian siirtyminen taustalle on käynnis-
tynyt?.

ƒ Tämä on pitkälti trendi tällä hetkellä.
Enemmän tulisi lähteä käyttäjien tar-
peista. Tämä trendi tulee kääntymään
tarkastelujakson aikana käyttäjälähtöi-
seksi toiminnaksi.
ƒ Niin on ollut, mutta trendi väistyy ja
sosiaalisen rakenteen uudistukset vie-
vät päähuomion.
ƒ Onhan sitä tehty, mutta kuumin vaihe
on ohi ja on toisten aika marssia etula-
valle.
Teesi3.Tietoverkkojensisällötamerikanisoituvat.

Ͷ͵

(keskiarvo 2006 = 0,4, 1996 = 0,6)

Amerikkalaisvaikutus on edelleen johtava,
muttei niin keskeinen kuin 10 vuotta sitten.

ƒ Ehkä lyhyellä tähtäimellä, mutta tar-
kastelujakson aikana myös muita vai-
kutteita tulee. Englanti voi olla kieli,
joka saa keskeisen roolin verkossa ja
sitä kautta tarjoaa etua amerikkalaisil-
le.
ƒ Ei sen enempää kuin muukaan media.
No, ehkä sentään jos englannin kieli
lasketaan mukaan. Hieman pitemmällä
aikavälillä en olisikaan enää ollenkaan
varma.
ƒ Lähitieto lisääntyy. Hömppä jää ame-
rikkalaisten vastuulle.

Teesi4.Opettajanammatinmerkitystietoyhteiskunnassa.

(keskiarvo 2006 = 0,5, 1996 = 0,6)

Olisi voinut odottaa enemmänkin ambivalens-
sia!

ƒ Merkitys ilmeisesti muuttuu, opettaja
on tärkeä, jos se kykenee menemään
mukaan todellisiin oppimistilanteisiin.
Oppimisen käsitys ilmeisesti muuttuu.
Lukeminen ja laskeminen ovat tär-
keimpiä, joka jää edelleen osittain pe-
rinteisten opettajametodien avulla ope-
tettavaksi, mutta muun osalta tapahtu-
nee merkittävää uudelleen arviointia.
ƒ Lisääntyy mutta vain jos sen sisällöt ja
professio uudistuvat. Uudelle opetta-
juudelle on tilausta, vanhalle ei!
ƒ Perinteinen rooli (kapea ja kopea opet-
tajuus) vähenee ja vielä perinteisempi
(kasvattajan tehtävä) nousee.
ƒ kyllä se muuttaa luonnettaan merkittä-
västi
Teesi5.TeledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassapaikallisellataǦ
solla.

ƒ Paikallisella tasolla on mahdollisuuk-
sia enemmän kokeiluihin, valtio tulee
perässä hyvien kokemusten myötä.
ƒ Tietyissä tilanteissa kuten esimerkiksi
"joukkuviisauden" sovelluksissa ja
"pikaäänestyksissä" sopii mainiosti,
mutta perimmiltään paikka ei ole erot-
televa tekijä.
ƒ Lisääntyy muttei jonkun toisen alueel-
lisuuden kustannuksella, on kuitenkin

ͶͶ
(keskiarvo 2006 = 0,6, 1996 = 0,5)

Paikallistasosta ei demokratiaveturia!

kokeiltu pilottina global voting'ia.
Teesi6.Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmäneurooppalaisia.

(keskiarvo 2006 = - 0,1, 1996 = 0,5)

EU – kehitysrahastot ja – panokset eivät ole
taanneet eurooppalaista kehitystä!


ƒ Puhdas arvaus siitä, että kulttuurisesti
yhdistävät tekijät ja Eu saavat aikai-
seksi tällaista kehitysta, vaikken oikein
keksi kuka sen mittaisi ja miten.
ƒ Aineisto aasialaistuu, russistuu!
ƒ Internet ei ole elokuva tai televisiosar-
ja!
Teesi7.Tietoyhteiskunnanteknologiaennenmuutaavustaaihmisentiedollista,
henkistä,eettistäjaluovaatoimintaa.

(keskiarvo 2006 = 0,3, 1996 = 0,4)

Tilanne entisellään!

ƒ Tietoverkossa kisailevat sekä hyvä että
paha. Tärkeää on muut yhteisöt ja siel-
tä tulevat eettiset normit tietoverkon
käytössä. Verkot tehostavat sekä mai-
nittuja että niitä vastaan tukevia kehi-
tystrendejä.
ƒ Jos niin halutaan, koko myyttiperimä
kertoo siitä, ettei ihmiselle vain valu
jotain jostakin. Tarvitaan mahdollisuus
ja intentio. Jos avointa puhetta riittää
niin sitten kyllä.
ƒ Niitä ilman muuta mutta ei siinä mi-
tään valikoitumista ole. Teknologia
tukee kaikkea toimintaa hyvässä ja pa-
hassa.
Teesi8.Tietoyhteiskunnantietoverkkojenulkopuolellejääkokoajankasvava
joukkoihmisiä.

Ͷͷ

(keskiarvo 2006 = - 0,4, 1996 = 0,3)

Selvä ja merkittävä muutos, ulkopuolelle jää-
vien osuus alkaa sulaa.

ƒ Pikemminkin kehitys lienee päinvas-
tainen.
ƒ Ei se joukko kasva, mutta ulkopuolelle
jää merkittävä joukko, jonka osuus
kyllä supistuu koko ajan ja vieläpä ai-
ka vauhtia.
ƒ Ei se niin mene. Se porukka pienenee
luonnollisistakin syistä.
ƒ Kehitys on hitaasti sen suuntainen, että
yhä pienempi osa jää verkkojen ulko-
puolelle.
Teesi9.TietotekniikankehitysmahdollistaasiirtymisenedustuksellisestademoǦ
kratiastakohtisuoraa,osallistuvaa(tele)demokratiaa,jokaperustuutietoverkkoǦ
jenavullatapahtuvaanjajatkuvastivireilläolevaankansanäänestykseen.

(keskiarvo 2006 = 0,6, 1996 = 0,3)

Signaalia siitä että oraita on! Manneremaan
raportti lupaa myös sitä, samoin Viron verk-
koäänestykset, joista kohta saadaan myös tut-
kimustietoa.

ƒ Kyllähän tähän suuntaan varmasti käy-
tännössä prosessit menevät, vaikka ei-
vät virallisesti menisi. Gallupit etc.
vaikuttavat.
ƒ Tähän suuntaan, muttei aivan näin
yksinkertaisesti ja vieraantuneesti -
osallisuudesta tulee aiempaa väke-
vämpi elementti.
ƒ Totta kai. Missä aikataulussa ja miten
on vielä vaiheessa.
Teesi10.TeledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassavaltakunnalliǦ
sellatasolla.

Ͷ͸

(keskiarvo 2006 = 0,5, 1996 = 0,1)

Demokratian verkkoutuminen alkaa ja vahvis-
tuu valtakunnan tasolla? Ellei Suomen niin
Viron.

ƒ Ehkä Suomen hieman varovaisen kult-
tuurin johdosta syntyy alueellisia roh-
keita esimerkkejä, ja valtio vasta pee-
saa, kun on pakko ...
ƒ Jos seuraavien kuntavaalien kokeilun
tuloksena verkkoäänestäminen nopeas-
ti lisääntyy, jota en kyllä oikein usko.
ƒ Valtakunnan käsite alkaa olla vanhan-
aikainen ja syrjäytyy toisenlaisten in-
tegraatio-käsitteiden myötä;
EU:stakaan ei puhuta valtakuntana.
Teesi11.TulevaatietoyhteiskuntaarakennetaanhumanisminjatekniikanyhdisǦ
tävästänäkökulmastajayhteiskuntavetoisesti.

(keskiarvo 2006 = 0,0, 1996 = - 0,1)

Ei merkittäviä muutoksia kymmenessä vuo-
dessa!

ƒ Niinkin tehdään, mutta motiivit eroa-
vat ryhmästä ja yksilöstä toiseen.
ƒ Se on yksi rakennussuunta, jolla on
kannattajansa, muitakin on ja vähin-
tään yhtä väkeviä.
ƒ Globaalikapitalismin ehdot (new libe-
ralism) eivät ole yhteiskuntavetoisia
vaan bisnesvetoisia.
Teesi12.Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmänkansallisia,suomalaisia.

(keskiarvo 2006 = - 0,4, 1996 = - 0,1)

ƒ Määrällisesti tämä ainakin lisääntyy.
ƒ Jos enemmän on enemmän eikä suh-
teellisia vertailuosuuksia muihin kieli-
ja kansallisuusryhmiin niin helppo
vastata kyllä. Muuten kysymys on epä-
relevantti ja kaikkinensa tarpeeton.
ƒ Siis mihin verrattuna ja onko sillä edes
merkitystä?

Ͷ͹
Epäselvää vastataanko absoluuttisena vai suh-
delukuna?

Teesi13.TietoyhteiskunnassakannatetaanyhteiskunnallistavastuutatietoverkǦ
kojenulkopuolellejäävienoikeuksista.

(keskiarvo 2006 = - 0,3, 1996 = - 0,4)
- tilanne entisellään
ƒ Pitäisikö olla sellainen yhteiskunta,
jossa on vaihtoehtoiset tavat hoitaa
asioita: tietoverkot ja ilman, maksa-
koot toinen hiukan enemmän. Jos tie-
toverkot ovat kannattavia, niin toimin-
to hakeutuu pääasiassa niihin. Kriisien
etc. vuoksikin valmiudet perinteiseen
asian hoitamiseen voisi olla hyvä olla.
ƒ Ei tästä sen suurempaa kehitysongel-
maa tule kuin pankkipalveluidenkaan
automatisoinnissa ja verkottumisessa.
ƒ Yhtä paljon kuin pankki huolehti
omistaan omassa teknologiamurrok-
sessaan ja hyvinhän se meni.

Ensimmäisenkierroksenlisäkommentteja
x Kyselyosion teema on kuka voittaa ja kuka häviääǫ Sinällään tolkun lähestymistapa
mutten ole ollenkaan vaimaǡ että oikeat eiottelijat on tässä loyuettyǤ Ios on sellaisesǦ
ta isosta aikakausimuiioksesta kyseǡ josta tulevaisuuuentutkijat puhuvatǡ niin eiko
kannattaisi veitailla aiempia vastaavia aikasaumoja eiitoten maatalousǦ ja teolliǦ
suusajan välilläǫ
x Tietoyhteiskunnan ja infoimaatioyhteiskunnan välinen eiottelu on keskeistäǤ KysyǦ
mys ei ole vain voittajista ja häviäjistä yhteiskunnan tulonjakopoitaillaǡ vaan myos
voittajien itseymmäiiyksen ȋtietoȀsivistyskäsitysȌlaauustaǤ
x A ja BǦluokan jaosta on tosin kannettu huoltaǡ mutta nämä taiuot ovat kaikkien opitǦ
tavissaǤ 0ppiminen tapahtuu nytkin suuielta osin koulujäijestelmän ulkopuolellaǤ Seǡ
mitä pelättiin suuiena bǦluokkana on sekin jo saanut tukijansa vapaista jäijestelmisǦ
täǡ mitkä myos hyouyntävät tietoyhteiskuntaa ja sille suunniteltuja jäijestelmiäǤ IhǦ
minen on älykäsǤ
x Tietoveikkojen sisällot ehkä ameiikanisoituvat lyhyellä tähtäimelläǡ mutta taikasteǦ
lujakson aikana myos muita vaikutteita tuleeǤ Englanti voi olla kieliǡ joka saa keskeiǦ
sen ioolin veikossa ja sitä kautta taijoaa etua ameiikkalaisilleǤ
x Tietoveikossa kisailevat sekä hyväǡ että pahaǤ Täikeää on muut yhteisot ja sieltä tuǦ
levat eettiset noimit tietoveikon käytossäǤ veikot tehostavat sekä mainittuja että niiǦ
tä vastaan tukevia kehitystienuejäǤ

Ͷͺ
IISuomitietoyhteiskunnaksi(2.krs)
Argumentointi
Keskustelu
Voittajatjavoitetut ͳǤʹǤʹͲͲ͹
taikasteleeko seuiaava sukupolvi voittamista samoilla inuikaattoieilla kuin tämän päiǦ
vän keskustelijatǫ Iättäisin joitakin asioita tulevien polvien iatkaistavaksi
Mukavavinkkeli ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Beiättävä pointtiǤ Iospa keskitytään tosiaan siihenǡ että annetaan maapallo vain mahǦ
uollisimman hyvässä kunnossa jälkeläisille eikä yiitetäkään iatkaista heiuän juttujaanǤ

Eihätää ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
A ja BǦluokan jaosta on tosin kannettu huoltaǡ mutta nämä taiuot ovat kaikkien opittaǦ
vissaǤ 0ppiminen tapahtuu nytkin suuielta osin koulujäijestelmän ulkopuolellaǤ Seǡ
mitä pelättiin suuiena bǦluokkana on sekin jo saanut tukijansa vapaista jäijestelmistäǡ
mitkä myos hyouyntävät tietoyhteiskuntaa ja sille suunniteltuja jäijestelmiäǤ Ihminen
on älykäsǤ
Entäsluokat ʹ͸ǤͳǤʹͲͲ͹
C ja Bǫ
koulunhanonsäilytyspaikka ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Kannataako koulua niin vakavsti ottaaǤ Kuka muistaaǡ mitä on omana kouluaikana opǦ
pinutǤ Aika vähän on muitissaǤ Koulu on säilytyspaikkaǡ joka nykyisin vastaa myos kasǦ
vatuksestaǤ
Muistissaon, ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
nimittäin tunnemuistissaǤ
Kouluoppimisenmerkitysvähäistä ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Bei kaikki kuinka moni on vieiaasssa kulttuuiissa avannut keskustelun ǡ iakentanut
ymmäiyksen siltaa hyouyntämällä otteita kiijallisuuuestaǡ kasvien latinalaisista nimisǦ
täǤǤǤ ja onko tuloksena näiuen kompeloiuen yiitysten jälkeen ollut myos aitoja veikosǦ
tokumppanuuksia tai jopa fuusioitaǫ 0lisin hieman kiiittinen kaiken mitätoinnilleǤ

Opettajaonkuolevaammatti ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0len näemmä vähemmistossäǡ mutta voin silti olla oikeassaǤ Nihin me enää ʹͲ vuouen
päästä taivitsemme opettajaaǫ Bomma hoituu suoiemmin asiantuntijoiuen ja osaajien
sekä älykkäiuen oppivienȀopettavien tietosysteemien kauttaǤ Ei tuo kuvio ehui ihan
valmiiksi asti vuoteen ʹͲͳ͹ mennessäǡ mutta siinä suunnassa mennään jo hyvää vauhǦ
tiaǤ
Kasvattajia taivitaan jatkossakinǡ mutta ei opettajiaǤ Ia samalla kun museoiuaan opetǦ

Ͷͻ
taja lopetetaan myos luokkahuoneetǤ
Opettaminenmuuntuu... ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
kasvattamisen ja tuutoioinnin suuntaanǡ opastavaa etenemistä suosivaksi toiminnaksiǤ
lievätko antiikin kujeet palailemassaǤ osaavaǡ joustavasti omia kykyjä jakava asiantunǦ
tija ei kuole koskaanǨ
Opettajantyöonkatoavaammatti? ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹

Kyllähän opettaminen peiinteisesti jäsennettynä toimintana tieuon jakamisessa tulee
peiusteellisesti katoamaanǨ Nuuttuva yhteiskunta taivitsee muutoksen kanssa toiǦ
meentuleviaǡ oppimiskykyisiä kansalaisia tulevaisuutta iakentamaanǤ 0len tästä näkoǦ
kulmasta samaa mieltä opettajan tyon tulevaisuuuen näkymistäǤ Seǡ missä ajassa muuǦ
tos tapahtuu on toinen kysymysǤ
0n jännä nähuäǡ kuinka tiukasti tänäpäivänä opettajat pitävät kiinni keiian ȋ͸ͲǦ͹Ͳ luǦ
vullaȌ omaksumistaan tavoista opettaa ja kuinka vahvasti muutosvastaiintaa esiintyy
tässä ammattiiyhmässäǤ EsimǤ veikkoǦopetuksen kehittämisessä on vain pieni joukko
euistyksellisiä yhteistyossä toisten kanssa opetusmateiiaaleja kehittäviä opettajia ja
näiuen iinnalla iso joukkoǡ jotka jakavat osaamistaan vasta viimeisen pakon euessäǤ
Niten tällaiset vastaiannan kiiskit kasvattavat tulevaisuuuen osaajia toimimaan tietoǦ
teknisesti yhä vaativimmassaǡ alati muuttuvissa tilanteissa ja veikostoissaǫ
Vakavastipuhuen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0nhan tuo aika piovokatoiinen väiteǡ mutta ei mahuotonǤ Teiveisiä vaan 0AIǣn suunǦ
taanǨ Tilanne on aivan toinen kuin toisessa kollegiaalisessa ammattikunnassa lääkäǦ
ieilläǤ Kyllä koulu ja luokka on aika iaskas ja kallis tapa oiganisoiua oppimista toisesta
asteesta eteenpäin tulevina aikoinaǡ kun veikossa heiluvat monenmoiset tekoälytutoiit
ja aiuonj oloisilla simulaatioilla voiuaan haijoitella kaikkea muutakin kuin vain lentäǦ
mistä kuten nykyäänǤ Nutta missä aikataulussaǫ
Opettajankuolevaammatti ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Bei nyt keskustelussa unohtuu vuosituhansien lainalaisuusǤ Nitähän ioolia vetivät
Sokiates ja PlatonǤ Nikä kumma häviittäisi ihmisten taipeen ymmäitääǫ
Kukaopettaa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
0pettaminenhan on tällä hetkellä suhteellisen vahvasti institutionalisoituǤ Alalle haǦ
lukkaat joutuvat käymään myllyn läpi koulutuksineen ja tutkintoineenǤ Ios lähuetään
vahvasti suuntaamaan mestaiiǦkisälliǦsuuntaanǡ mikä instituutio päättääǡ kuka saa
toimia mestaiinaǫ Kuka aivioi opetuksen laauunǡ vai annetaanko se oppilaan vastuulǦ
leǫ
Opettajienmerkitysvainlisääntyy ͳǤʹǤʹͲͲ͹

Ninä uskon siihenǡ että opettajien iooli vain lisääntyy tulevaisuuuessaǤ Yhteiskunnan
kehitys on niin nopeaaǡ että kelkasta putoajia on entistä enemmän sekä niitäǡ jotka eiǦ
vät motivaationsa ja oppimisvalmiuksiensa puolesta päijää ilman vahvaa ohjaustaǤ
Nykyisen nuoien polven opettajien ammattitaitoa ihailenǡ samoin heiuän paneutumisǦ
taan ja vastuunottoa oppilaistaǤ Pelkään ainoastaanǡ että nykyisen paineen alla he eivät

ͷͲ
jaksaǤ
Toivonǡ että asiantuntijoiuen iooli oppimisessa muuttuisiǤ Pelkkä asiantuntijuus oppiǦ
misen alalta ei iiitäǡ vaan heillä tulisi olla opettamisen taitojaǤ Suiullisin esimeikki yhǦ
uestä elinikäisen oppimisen täikeimmistä paikoista on yliopistotǡ jossa asiantuntijat
opastavat oppijoitaǤ Niten paljon enemmän oppimista tapahtuisiǡ jos asiantuntemukǦ
seen yhuistyisi peuagogiset taiuotǨ
Opettajanroolituleemuuttumaan ͳǤʹǤʹͲͲ͹
0petus on jo nyt henkilokohtaistumassa ja tulevaisuuuessa opettaja joutuu vastaaǦ
maan taipeeseen hyvin yksilollisestiǤ väliinputoajat lisääntyvät ja yhä suuiempi joukko
nuoiia ajautuu syijäytymisuhan alleǡ jos opettajat eivät ota haastetta vastaanǤ TakaǦ
vuosien malliopettaja on aikansa elänytǤ
Erilainenkokemus ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Ninulla on se kokemusǡ että tuo mitä kuvaat on juuii sitäǡ mistä minun tuntemani opetǦ
tajat pyikivät poisǤ Be haluavat vain olla opettamisen asiantuntijoita eiittäin iajatusti
ja hinnoitellen ȋ0AI hoitaa senȌ kaiken ylimääiäisenǤ Kaikki nuo puuokkaat ulkoisteǦ
taan jonkun muun ȋαei kenenkäänȌ hoiuettavaksiǤ
YliǦinstitutionalisoitu! ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Aika kauniisti sanottuǤ Koulu on tosiaan institutionalisoitu ja ilman muuta liikaaǤ Se
näkyy siinäǡ että pyiitään legitoimaan vain tietyt tavat oppiaǡ opettaa ja toimiaǤ Suoia ja
oma suhue oppimiseen on etäännytettyǤ En kuitenkaan taikoita sitäǡ etteiko peiustaiǦ
uot mukaanlukien useat sosiaaliset kyvyt ole euelleen jäikevää opettaaǡ mutta sehän
voiuaan hoitaa kasvattajien keinoinǤ Ainakin jos opettaja iajataan vain opettamiseenǤ
Re: ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kahuenkymmenen vuouen päästä meillä lienee euelleenkin eiityishuomiota taivitsevia
iyhmiäǡ niin vammaisiaǡ vanhuksiaǡ ja oppimisvaikeuksista käisiviä nuoiempiakin ihǦ
misiäǡ eivätkä kaikki pysty milloinkaan olemaan samalla viivallaǤ
Tulevaisuuuessa opettajuus vaimaankin kuitenkin muuttuuǡ mutta opettaǦ
jaaȀkasvattajaaȀohjaajaa taivitaan euelleenǤ
0utena haasteena on juuii mmǤǡ miten ohjata opiskelua tietoveikkoympäiistossäǤ TäǦ
mä oppimismuoto ei kuitenkaan tule toimimaan kaikillaǡ eikä toivottavasti taivitseǦ
kaanǤ Lisäksi vuoiovaikutustaiuot eivät kehity pelkästään tietoveikkojen kauttaǤ
Huonotmuistotluokkahuoneista ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Nuistissa on ahuistavia tilanteita luokkahuoneistaǤ vaisinkin yksinlauluǤ Lukioajalta on
muistissa uuvuttavat kielten tunnit toistensa peiäänǤ veikkokuissit ovat mukaviaǢ voin
osallistua silloinǡ kun tuntuu sopivaltaǤ Ei taivitse hävetäǡ vaikka vastaan vääiinǤ YkǦ
sinäistähän se saattaa ollaǤ

Lumettaonollutaina ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
Niinǡ missä vaihessa evoluutiota ihminen alkoi nähuä uniaǡ unelmoiua ja toivoaǫ TietoǦ
tekniikka vain on tehnyt huijimmistakin unista viituaalitouellisuuttaǤ Nitähän ovat ne
entiset totuuuetǡ joihin olemme menettäneet yhteyuenǫ

ͷͳ
Ainaonentisiätotuuksia ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Aina on samaa ja eiilaistaǤ Keskiajan ihminen näki ja koki maailman eii tavalla kuin
nykyinen ja tulevaǤ Pitkään on jo kuvattu postmoueinina sitäǡ että yhä suuiempi osa
kokemastamme iouellisuuuesta on sosiaalisesti tai muuten yhä uuuelleen määiiteltäǦ
vää ja konstiuoitavaaǤ Iso muutos on ehkä tapahtumassa sen suhteenǡ mitä kautta
luomme elämämme meikityksetǤ Aika moni on valmis vaihtamaan moueinin tieuon
kuten evoluutioǦopin johonkin yhteisouskomukseenǡ jossa totuus on tavallaan paikalǦ
listaǤ

Opettajaselviääaina ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
0pettajat ovat syvästi omaksuneet kansankynttilän aivonsaǡ niin kuin hoitajat ovat
hyväksyneet Nightengalen esikuvakseenǤ Beille tietoyhteiskunta on vain yksi teema
muiuen opettavien aineiuen joukossaǤ Ia sopii siihen vielä muutama muukin uusi teeǦ
maǤ 0pettaja selviää ainaǤ
Enolisiniinvarma ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Lisääntyy mutta vain jos sen sisällot ja piofessio uuuistuvatǤ 0uuelle opettajuuuelle on
tilaustaǡ vanhalle eiǨ
Kapeajakopea ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Peiinteinen iooli ȋkapea ja kopea opettajuusȌ vähenee ja vielä peiinteisempi ȋkasvattaǦ
jan tehtäväȌ nouseeǤ
Merkitysmuuttuu ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Neikitys ilmeisesti muuttuuǡ opettaja on täikeäǡ jos se kykenee menemään mukaan
touellisiin oppimistilanteisiinǤ 0ppimisen käsitys ilmeisesti muuttuuǤ Lukeminen ja
laskeminen ovat täikeimpiäǡ joka jää euelleen osittain peiinteisten opettajametouien
avulla opetettavaksiǡ mutta muun osalta tapahtunee meikittävää uuuelleen aiviointiaǤ
Kadonnutkansankynttilä ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0pettajat ovat menettäneet kaikkitietävän ja kaikkeen sopivan aivonsaǢ se on nyt lääǦ
käieilläǤ

Ammattionyhteiskunnallinenkeksintö ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0iientoiuumme tulevaisuuteen niiuen ammattinimikkeiuen mukaanǡ joita on aikojen
kuluessa keksittyǤ Se haittaa kykyä visioiua uutta ja tässä ajassa ammattinimikkeet loǦ
keioivat ja uiauttavat ihmisiäǤ Elämästä saa enemmän iitiǡ jos aseta iajojaǤ Kuka on
keksinytǡ että ihmisellä pitäisi olla yksi ammatti Ǧ opettaja tai muu Ǧ koko elämänsäǫ

Uudistuvaihmisläheinen,kilpailukykyinenSuomi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0uuen kansallisen tietoyhteiskuntastiategian ʹͲͲ͹Ǧ ʹͲͳͷ johtoajatus on ihmisläheinen
tietoyhteiskuntaǤ vaikuttavuustavoitteita ovat mmǤ
̶Kaikilla kansalaisilla on mahuollisuus hyouyntää tietoyhteiskunnan palveluita asuinǦ

ͷʹ
paikasta ja sosiaalisesta asemasta iiippumatta̶Ǥ
̶Kaikilla kansalaisilla on mahuollisuus hankkia kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuǦ
vat tietotekniikan peiustaiuotǡ meuialukutaiuot sekä valmiuuet tietoyhteiskunnan palǦ
veluiuen käyttämiseen̶Ǥ
0ikeaan suuntaan siis ollaan menossa tekniikan lisäksi huomioiuaan myos ihmisetǤ
0pettajia taivitaan ohjaukseenǡ uialogiinǤ Bialogi ei ole aikaan ja paikkaan siuottuaǡ siis
myos syijäkyläläiset ovat läsnä maailman estiaaueillaǤ
Ia mikäs sen mukavampaa kuin vaihtaa ajatuksia tietoyhteiskunnasta kaikkien teiuän
kanssanne näin veikon välitykselläǤ

Hyväjapahatietoverkko ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Tietoveikossa kisailevat sekä hyväǡ että pahaǤ Täikeää on muut yhteisot ja sieltä tuleǦ
vat eettiset noimit tietoveikon käytossäǤ veikot tehostavat sekä mainittuja että niitä
vastaan tukevia kehitystienuejäǤ
Paremmaksiihmiseksiteknologianavulla ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Ios niin halutaanǡ koko myyttipeiimä keitoo siitäǡ ettei ihmiselle vain valu jotain jostaǦ
kinǤ Taivitaan mahuollisuus ja intentioǤ Ios avointa puhetta iiittää niin sitten veikko ja
teknologia euesauttaa ihmisen huminisaatiotaǤ
Luovuuskukoistaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Luovuus ei olisi koskaan saanut Natti ja Naija Neikäläisen elämässä niin suuita jalanǦ
sijaa kuin matchǦtieffit on heille mahuollistaneetǤ Eivätkä he olisi voineet luoua itselǦ
leen uutta iuentiteettiäǡ eikä huomataǡ miten mahottoman monta asiaa hän oikeasti
osaakinǤ Ia mitä se opettaja Natille väittikäänǡ että ehuot olisi annettava äiuinkielessäǨ
Tämähän taitaa laittaa myos uskon auktoiiteettiin uusiksiǤ Pitäisiko vielä palata kohǦ
taan miten opettajan käy tietoyhteiskunnassaǫ
Opettajatietoyhteiskunnassa ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Nistä tietääǡ mitä oppilas on oppinutǡ kun tehtävien vastaukset voi leikata netistäǫ Noǡ
lopputuloksestahan on vastuu opiskelijallaǤ
Opevoi... ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
kiijoittaa moisen vastauksen alleǡ jotta ̶kopion oikeaksi touistaaǡ jneǤǤǤ̶
Aitooppiminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹

Ei piuä kantaa huolta ihmisten oppimisen tasostaǤ Paljonko me oikeasti olemme oppiǦ
neet nykyisen jäijestelmän mukaan kokeisiin valmistatumallaǫ Sama taso ainakin säiǦ
lyy kopioimallaǡ koska se euellyttää hakemistaǡ valikointia ja pahus sentään vielä lukeǦ
mistaǤ
Nissä on luotto ihmisen vastuullisuuteenǫ
Plagiointi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kannattaa lukea uusin opettajalehtiǤ 0n olemassa palgioinnin paljastavia ohjelmiaǤ

ͷ͵
Ajatteluneikaupantaitoja ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
No vaimastiǡ jos aiotaan säilyttää maailma elämisen aivoisenaǤ Immeinen on immeiǦ
nenǡ vaikka kehitys olisi mitäǤ Bevosen aisominenkin teettää toitäǡ mutta jos sillä väiǦ
killä on haettava lämmityspuut metsästäǡ niin tekeehän senǡ vaikka mahaiemmi menisi
selän poikkiǤ Yhteiskuntaa kehitettäessä pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota
ihmisen ajattelun ja välineiuen tuottaman ajattelutouellisuuuen suhteeseenǤ Ne puhuǦ
taan luottamuksestaǡ mutta väline tuottaa hämmenystäǡ koska ajattelu on mikä onǤ
Puhuistamisen osaaminen on täikeääǡ siis oman päänǤ Tällä taikoitan ajattelun taitojen
kehittämistäǡ muuten voi epäluulo vallata mielenǤ Taivitaan vahvistumista näkemykǦ
sessäǡ että näen asiat hyvinäǡ koska paljon on sitäǡ mikä pitää osata ohittaaǤ Ettei vaisin
suunnitelmallisesti luotu vaikutus pääse osaksi touellisuuttaǤ Tässä on taas se yläpuoǦ
linen kehitys taipeenǡ koska ohjaaminen on täikeää näilläkin uiillaǤ

Englantidominoi ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Tietoveikkojen sisällot ehkä ameiikanisoituvat lyhyellä tähtäimelläǡ mutta taikasteluǦ
jakson aikana myos muita vaikutteita tuleeǤ Englanti voi olla kieliǡ joka saa keskeisen
ioolin veikossa ja sitä kautta taijoaa etua ameiikkalaisilleǤ
Englantidominoi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Englantia puhutaan myos IntiassaǨ Intian aivomaailmassa on eiittäin paljon yhteiskunǦ
tavastuullisuuttaǡ kun vaivautuu katsomaan sisäänǤ Eipä haittaa vaikka englannin kieǦ
linen keskustelu jatkuuǤ Toisaalta me itse käyttäjinä voimme valita myos muita kieliä
ymmäiiyksen lisääjikisǤ

Lumeyhteiskunnanpaljastaminen ͳ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Tietoyhteiskunnan ja infoimaatioyhteiskunnan välinen eiottelu on keskeistäǤ Kysymys
ei ole vain voittajista ja häviäjistä yhteiskunnan tulonjakopoitaillaǡ vaan myos voittajiǦ
en itseymmäiiyksen ȋtietoȀsivistyskäsitysȌlaauustaǤ
Voittaavoinäinkin ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Bävitin television ja luvanǤ Ios tämä väikkikään ei palvele minua haluamallani tavallaǡ
vaan taijoaa sitäǡ mitä en taivitseǡ hävitän tämänkinǤ
Samaamieltä ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
vähän on katsomisen aivoistaǤ Nutta kun menen massojen mukanaǡ maksan lupalasǦ
kunǤ
Digitaalistakatseluasyrjäalueilla... ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
voi haiiastaa sitenǡ että liimaa tvǤn iuuuulle valokuvanǤ vastaa uigiboxin ieaaliaikaista
taijontaa laiuemmilla leveysasteillaǤ Eikä lupia taivitaǤ
LumeǦvaisimulaatioyhteiskunta ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹

Beiǡ eiko pitäisi jo mennä naiivin touen ja epätouen touellisuuuen tuolle puolenǨ

ͷͶ
Ihmisen kulttuuiievoluutio pitkä ja johuonmukainen linja on ollut tähänkin asti iiiotǦ
tautumista ̶tosielämästä̶Ǥ Kielletystä heuelmänsyonnistä eli tietoiseksi tulemisesta
käynnistyi viituaalimatkaǡ joka yhä jatkuuǤ Toisin sanoen kehittyi ymmäiiys siitäǡ että
elämässä voi tehuä valintoja ja antaa asioille meikityksiäǤ Kieli ja käsitteet iiiottivat
meiuät suoiasta kokemuksesta ja abstiahoivat meikityksetǤ 0pimme unelmoimaan ja
toivomaan eli astuimme simuloituun yhteiskuntaanǤ
Lumeyhteiskunta on yhtä totta kuin syontihäiiioǤ Bauuiillaiuille nykyinen kulttuuii
peiustuu kokonaan jäljittelyyn ȋsimulaciumȌǤ Bänen mukaansa meikityksenannon
piosessi ei enää kykene eiottelemaan touellisuutta ja touellisuuuen iepiesentaatiotaǤ
Neuia ei taivu kontiolliinǤ Televisio on muuttunut touellisuuueksi ja touellisuus televiǦ
sioksiǤ Simulaation yhteiskunnassa kaikesta tehuään läpinäkyvääǡ luonnollista ja ieaaǦ
listaǤ Kun touellisuus ja keinotouellisuus näin sekaantuvat menetämme yhteyuen entiǦ
siin totuuksiinǤ
Lumeyhteiskunta ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ninusta keskustelua ei voi polaiisoiuaǤ Ne ǡ jotka ymmäitävätǡ että ymmääiyksen jäǦ
sentyminen on olleellistaǡ ovat myos vastuussa ymmääiiystä lisäävien piosessien ylläǦ
pitämisestäǤ

Kasvaakoväkiverkkojenulkopuolella? ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Pikemminkin kehitys lienee päinvastainenǤ Ei se joukko kasvaǡ mutta ulkopuolelle jää
meikittävä joukkoǡ jonka osuus kyllä supistuu koko ajan ja vieläpä aika vauhtiaǤ
Väkipienenee ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Kehitys on hitaasti sen suuntainenǡ että yhä pienempi osa jää veikkojen ulkopuolelle
Kyselienee... ʹ͸ǤͳǤʹͲͲ͹
enemmänkin motivaatiostaǤ Kyllähän poiukka voiuaan veikottaa vaikka ͳͲͲΨiinǡ mutǦ
ta toimintaa ei voiua aktivoiua samaan lukuunǤ Palstoilla näyttäytyy yleinen kyynisyys
jo oiientoituneimpienkin keskuuuessaǢ kuinka voiuaan olettaaǡ että kasvavien maigiǦ
naalien veikkovietit piuetään yllä ja palvelemassa ̶yhteistä hyvää̶Ǥ
Kasvaakoväkiverkkojenulkopuolella ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Niinǡ kaikilla ei ole vielä eues pankkikoittiaǤ

Voittajatjavoitetut ͳͳǤͳǤʹͲͲ͹
Kyselyosion teema on kuka voittaa ja kuka häviääǫ Sinällään tolkun lähestymistapa
mutten ole ollenkaan vaimaǡ että oikeat eiottelijat on tässä loyuettyǤ Ios on sellaisesta
isosta aikakausimuiioksesta kyseǡ josta tulevaisuuuentutkijat puhuvatǡ niin eiko kanǦ
nattaisi veitailla aiempia vastaavia aikasaumoja eiitoten maatalousǦ ja teollisuusajan
välilläǫ
Kaupankautta ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Kauppahan se on mikä kannattaa ja kaupallisuus on innovatiivisuuuen eiäs peiusǦ
juonneǤ Innovaatio on oikeastaan nykymaailmassa innovaatio vainǡ mikäli se laajenee

ͷͷ
iahan avullaǤ Nikä myyǡ se jää elämäänǤ
Vietävissäonihminen ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Kaikkihan lähti siitäǡ että pelataan pelejä ja säästetään papeiiaǤ Tässä mielessäǡ kun
meiuän vientitavaia ͳ on uhattunaǡ niin pitää satsata välinekehitykseen ja maikkinoinǦ
tiinǤ Niinǡ että äänestyskin sujuu kitkattomastiǤ Eii asia onǡ äänestetäänkoǤ Nyt näyttää
siltäǡ että äänestetäänǡ jos on kivat leikkikalut siinä samalla käsilläǤ Ihminen on niin
vietävissäǡ ettäǨ


Suomitietoyhteiskunnaksi(väitteet2.krs)
Kehityspaneeli ei tuonut meikityksellisiä painotuksen muutoksia seuiantapaneelin tuǦ
loksiinǤ

Aivioi eiilaisten sivistyksen ulottuvuuksien painoaivoa tulevaisuuuen yhteiskunnassa
vuosina ʹͲͲ͸ǦʹͲͳͲ asteikolla Ǧʹ ǤǤǤ ʹ ȋΪʹ α painoaivo lisääntyy meikittävästiǡ ͳ α lisäänǦ
tyy hiemanǡ Ͳ α säilyy ennallaanǡ Ǧͳ α vähenee hiemanǡ Ǧʹ α vähenee meikittävästiȌ

Teesi ͳǤ Tietoyhteiskunnan toteutuminen käijistää eioja menestyjien ja putoajien välilläǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ʹǤ Tietoyhteiskuntaa iakennetaan teknologian maikkinoijien ehuoillaǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͵Ǥ Tietoveikkojen sisällot ameiikanisoituvatǤ

ͷ͸
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͶǤ 0pettajan ammatin meikitys tietoyhteiskunnassaǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͷǤ Teleuemokiatian mahuollisuuuet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasollaǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͸Ǥ Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmisen tieuollistaǡ henkisǦ
täǡ eettistä ja luovaa toimintaaǤ

ͷ͹
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͹Ǥ Tietoyhteiskunnan tietoveikkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko
ihmisiäǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͺǤ Tietotekniikan kehitys mahuollistaa siiitymisen euustuksellisesta uemokiatiasǦ
ta kohti suoiaaǡ osallistuvaa ȋteleȌuemokiatiaaǡ joka peiustuu tietoveikkojen avulla taǦ
pahtuvaan ja jatkuvasti viieillä olevaan kansanäänestykseenǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͻǤ Tulevaa tietoyhteiskuntaa iakennetaan humanismin ja tekniikan yhuistävästä
näkokulmasta ja yhteiskuntavetoisestiǤ

ͷͺ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi ͳͲǤ Tietoyhteiskunnassa kannatetaan yhteiskunnallista vastuuta tietoveikkojen
ulkopuolelle jäävien oikeuksistaǤ
Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi


IIISuomitietoyhteiskunnaksi;opettajanammatti2017ja2030?
Kolmannella kieiioksella polaiisoitiin opettaja Ȃ piofession kehitys kolmeen euellisen
kieiioksen aigementoinnista nostettuun teesiinǤ Kahuella aikakantamalla taikasteltuna
kehitys on muutoksen osalta selväǤ Puolet paneelista pitää ammattia katoavana ieilun
kahuenkymmenen vuouen peispektiivissäǤ vahvistuvia opettajapiofession muuttuvan
piiiteitä ovat ohjauksenǡ veikonkutomisen ja aivioijan tehtävätǤ
1."Opettajantyöonkuolevaammatti"

v. 2017
1. 2 = täysin samaa
mieltä
2. 1 = samaa mieltä
3. 0 = en osaa sanoa
4. -1 = eri mieltä
5. -2 = täysin eri mieltä


ͷͻ

v. 2030


"Mihin me enää 20 vuoden päästä tarvitsemme opettajaa? Homma hoituu suoremmin asian-
tuntijoiden ja osaajien sekä älykkäiden oppivien/opettavien tietosysteemien kautta. Ei tuo
kuvio ehdi ihan valmiiksi asti vuoteen 2017 mennessä, mutta siinä suunnassa mennään jo
hyvää vauhtia. Kasvattajia tarvitaan jatkossakin, mutta ei opettajia. Ja samalla kun museoi-
daan opettaja, lopetetaan myös luokkahuoneet."

2."Opettajantyöonkatoavaammatti"

v. 2017
1. 2 = täysin samaa
mieltä
2. 1 = samaa mieltä
3. 0 = en osaa sanoa
4. -1 = eri mieltä
5. -2 = täysin eri mieltä


v. 2030


"Kyllähän opettaminen perinteisesti jäsennettynä toimintana tiedon jakamisessa tulee pe-
rusteellisesti katoamaan! Muuttuva yhteiskunta tarvitsee muutoksen kanssa toimeentulevia,
oppimiskykyisiä kansalaisia tulevaisuutta rakentamaan. Se, missä ajassa muutos tapahtuu,

͸Ͳ
on toinen kysymys."

3."Opettajantyöonmuuttuvaammatti"

v. 2017
1. 2 = täysin samaa miel-

2. 1 = samaa mieltä
3. 0 = en osaa sanoa
4. -1 = eri mieltä
5. -2 = täysin eri mieltä


v. 2030


"Opettaminen muuntuu kasvattamisen ja tuutoroinnin suuntaan, opastavaa etenemistä suo-
sivaksi toiminnaksi. Lienevätkö antiikin kujeet palailemassa. Osaava, joustavasti omia kyky-
jä jakava asiantuntija ei kuole koskaan."

4.Oletetaanettäopettajantyötiimiytyyjaverkostoituuvuoteen2017mennessä
ryhmäntaitiiminmoniammatilliseksiopetustyöksi.MitkäseuraavistaosaamiǦ
sistajataidoistaovatsilloinsellaisia,joidenpitäisiollatiiminsisälläeikäulkoǦ
puolisestaverkostostahankittuja.


1 = oppimisen/koul. hallinnoija
2 = op-
pim./koul./tutk.suunnittelija
3 = koul.ymp./näytt. suunnitte-
lija
4 = oppimisen/koulut. teknolo-
gi

͸ͳ

5 = koul.ymp. tekn. suunnitteli-
ja
6 = oppimisen/koulutuksen
tutkija
7 = oppimisen/koulut. ohjaaja
8 = oppimisen/koulut. järjestäjä
9 = oppimisen/koulut. valmen-
taja
10 = opp./koulut. laatuvastaava
11 = opp./koulutuksen drama-
turgi
12 = oppimisen/koulut. tera-
peutti
13 = opp./koulut. verkostonku-
toja
14 = tiedon/osaamisen jakaja
15 = oppimisen/koulut. arvioi-
ja

Opettaja2017ja2030?(3.krs.kommentit)
Opettajanroolijatkaamuuttumistaan 18.2.2007
vastausten peiusteella näyttää siltäǡ että opettajan iooli ja tehtävät jatkavat muuttuǦ
mistaanǡ mutta opettajan tehtävän kuolemiseen ei juuiikaan uskotaǤ 0pettajalla näytǦ
tää olevan useita eii tehtäviäǡ ja mielestäni myos uusiakin tehtäviä nykyiseen veiiattuǦ
na vuonna ʹͲͳ͹Ǥ
Tuloksia on hieman vaikea tulkitaǡ kun kuitenkin osa vastaajista on mitä ilmeisemmin
ajatellut peiuskoulutuksen opettajia ja osa taas yli ͳ͸Ǧvuotiaiuen opettajiaǤ Ainakin
keskustelukommenteista voisi näin päätelläǤ

Perinteinenopettaja 13.2.2007
0skonpaǡ että opettaja on peiinteisessä ioolissaan vuonna ʹͲͳ͹ǡ koska opettajat itse
ovat aika peiinteisiäǤ 0pettaja ei opeta vain yhtä ainoaa totuuttaǡ vaan ohjaa oppilaat
eii totuuksien lähteelleǤ 0pettajan iooli koivaa puuttuvaa vanhemmuutta ja saattaa
siinä olla hiven teiapeuttiakinǤ

͸ʹ


Manageripohdiskelua
Kyseessä on hieman piovokatoiinen kolmannen kieiioksen kehittelyǡ joka sai aineksenǦ
sa toisen kieiioksen aigumenteistaǤ valintaan vaikutti tutkimuksen koulutuksellinen
luonneǤ Alkujuuii oli tietoyhteiskunnan kehitystä kuvaavan mittaiin neljäs teesiǡ jossa
aivioitiin opettajan ammatin meikityksellisyyttä tulevaisuuuessaǤ Alun peiin vǤ ͳͻͻ͸ sen
aiveltiin kasvavanǨ Seuiantapaneeli on tässä suhteessa aavistuksen vaiovaisempiǤ
Toteutus on pelkistetty uemonstiaatio siitäǡ miten kolmannella kieiioksella voi tilannetǦ
ta fokusoiua ja käijistääǤ Tätä olisi pitänyt tyostää pitemmälleǡ jotta kiinnostava kiistakyǦ
symys Ȃ peiinteisen piofession peiusteellinen muuttuminen Ȃ olisi saanut ansaitsemanǦ
sa jatkonǤ
Toisen kieiioksen lähtokohta oli jakaumien peiusteella selväǤ Bajonta opettajuuuen tutǦ
levaisuuuen suhteen oli suuiiǤ Kolmannelle kieiiokselle valittiin kaksi dzaikataikastuspisǦ
tettädzǡ jotta saatettiin asiantuntijat ajattelemaan mahuollista epäjatkuvaa kehitystäǤ
vaisinkin dz0pettajuus on katoava ammattidz Ȃ väitteen jakauma oli manageiin unelmaǤ
Paneeli jakautui kuin uiomeuaaiin selkä kahteen kyttyiäänǤ Iatkotutkimuksissa tätä voiǦ
si penkoa voimallisemminkinǤ Siitä avautuu ilmeisiä jatkotutkimuslinjojaǤ Yksi jatkoteeǦ
ma on opettajatehtävien jako osiinǡ mitä viimeisessä väitteessä jo käynnistelläänǤ Toinen
olisi sen selvittäminenǡ mitä muita institutionaalisia vaihtoehtoja opetuksen ja oppimiǦ
sen jäijestämiselle tulevaisuuuessa on kuin nykymuotoinen kouluǤ

͸͵
Liite 2. Elinikäinen oppiminen
Ensimmäinen kieiios on toisinto vuouen ͳͻͻ͸ sivistysbaiometiin toiselle ja viimeiselle
kieiiokselleǤ Tulevaisuushoiisontti oli molemmissa kyselyissä viisi vuotta kyselyhetkesǦ
tä eteenpäinǤ Kunkin väitteen kohualla esitetään vastausjakauma ja molempien kyselyiǦ
uen keskiaivot sekä muutama panelistikommenttiǤ
Aivioi eiilaisten sivistyksen ulottuvuuksien painoaivoa tulevaisuuuen yhteiskunnassa
vuosina ʹͲͲ͸ȂʹͲͳͲ asteikolla Ǧʹ ǤǤǤ ʹ Ǥ ȋΪʹ α painoaivo lisääntyy meikittävästiǡ Ϊͳ α liǦ
sääntyy hiemanǡ Ͳ α säilyy ennallaanǡ Ǧͳ α vähenee hiemanǡ Ǧʹ α vähenee meikittävästiȌ
Teesi1.Tulevaisuudessa"poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen"kehittäminen
(oppimaanoppiminen,sosiaalisettaidot,kommunikaatiotaidot,ongelmanratkaiǦ
sutaidotjne.)korostuu.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͳǡ͸ εδ ͳͻͻ͸ α ͳǡͶȌ

vahva meikityksen kasvu kymmenessä
vuouessaǨ Netataitoajattelu on ajankohtaiǦ
nenǤ
Kun keskioon asetetaan iatkaistava onǦ
gelma tai tavoiteǡ iajaǦaiuat menettävät
meikitystäänǤ
Tämä on pääkeinojaǡ jolla puietaan teolliǦ
sen ajan eiikoistumisen pullon kauloja ja
tavallaan uepiofessionalisoiuaan yksilot
mutta piofessionalisoiuaan veikostot ja
yhteisot
0skon että tämä tulee olemaan koulutukǦ
sen keskeinen tehtävä tulevaisuuuessa
Elinikäisen oppimisen taustaeetos saatǦ
taa liittyä tuottavuuuen kehittämiseen
mutta sen touelliset tulokset ovat yksiloiǦ
uen henkilokohtaisessa kehittymisessä ja
yhteiskunnallisen aivokeskustelun liǦ
sääntymisessäǤ
Luova kommunikoiva mielikuvaoppimiǦ
nen nykyisen valmiiksi hahmotetun lineǦ
aaiisen tieenauksen tilalleǤ viitteetǣ Fioue
Stiomnesǡ uuntei PauliǤ
Taive kasvaa jatkuvasti ja tieto näistä
alueista kasvaa ja käytännollistyy nopeǦ
astiǡ mutta opetus laahaa hitaasti peiässä
YksiloǦyhteiso Ǧasetelmassa yhteisollisyys
ja vastuu tulevat koiostumaanǤ
Teesi2.Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten,ettäkoulut
tukevatyksilöllisiäoppimistyylejäjaǦtarpeita.

͸Ͷ

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͳǡͳ εδ ͳͻͻ͸ α ͳǡͳȌ

Bieman yllättävääǡ ettei tämä tienui ole
vahvistunutǤ vahvahan se on toki näinkinǤ
Nielestäni elinikäisen oppimisen keskeiǦ
nen iuea onǡ että koulutusjäijestelmä
joustaa sinne missä ihmiset touellisuuǦ
uessa oppivat eli käytännon elämän tilanǦ
teissa ja tyopaikoillaǤ Koulun tehtävä on
ymmäiiettävä ilmeisesti oppimisen tuǦ
kemisena ja ehkä oppimisen päämääiien
konsultointina yhteistyossä oppijan kansǦ
saǤ Siis jokaisella on tavallaan oma oppiǦ
missuunnitelmansaǡ jota päivitetään aika
ajoinǤ
Kaikessa palveluiakenteessa euetään
näinǤ uiuuensin viimeinen kiija puhuu
suoiaan tästäǤ
Yksilot huomioiuaan paiemminǡ mutta
keskeisimmäksi nousevat yhteisot oppiǦ
misen konteksteina ja subjekteina
Tyyleillä tai ilmanǡ kyse on yksiloiuen
oppimisesta eikä synkionoinnistaǤ 0skon
että jäiki voittaa ajan mittaanǤ
Kysymys täikeästä asiasta on vanhanaiǦ
kaisesti asetettuǤ vit euellinen vastaus
Teesi3.Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaistaonrohkaisevan
japositiivisenmielipideilmastonsyntyminen.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͻ εδ ͳͻͻ͸ α ͳǡͲȌ

Lievä vähennysǡ ei olennaisia muutoksiaǤ
Iotenkin näen kaksi tienuiäǣ vanhan ajan
oppiminenǡ jossa oppiminen tapahtuu
neljän seinän sisällä saa vastustusta ja
sellainen oppiminenǡ jossa se tapahtuu
joustavasti mmǤ tyopaikoilla tai kotona
saa positiivista tukeaǤ
Näin on ja saa ollakinǡ kunhan ei iajata
oppimista pelkkään foimaaliin koulutukǦ
seenǤ Ei institutionalisoiua koko elämääǤ
Notivaatio syntyy pikemminkin muutosǦ
paineista kuin masinoitunaǤ
Ia nopeat yhteystoiminnot iyhmäpiosesǦ
sien aikana yksilollisiin ja yleisiin tietoǦ
lähteisiin ja niiuen helpot esittämismuoǦ
uot ȋsananaǡ kuvanaǡ äänenäǡ liikkeenäǡ
ymȌ oppimistilanteessa muille
Teesi4.ElinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotoǦ
jaoppilaiden,heidänperheidensä,opettajien,muunyhteisönjavaltionvälillä.

͸ͷ

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͻ εδ ͳͻͻ͸ α ͲǡͺȌ

Lievä nousuǡ ei meikittävä muutosǤǡ vaikka
sitä olisi voinut ouottaaǤ Paneelin kouluǦ
keskeisyyuellä saattaa olla vaikutustaǤ

Kyllä lisääntyy ja vielä enemmän silmä
näkemään oppimista muuallakin kuin
opintokiijoissaǤ
Noueinia tehtävää syntyneen koulun
iituaalit pikkuhiljaa menettävät meikiǦ
tystään ja autenttiset oppimiskontekstit
tunnustetaanǤ
Teoiiassa näin voiuaa nähuäǡ mutta käyǦ
tännossä koulun toimintatavat muuttuvat
hyvin hitaastiǤ
Teesi5.Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaa
selvemminyksityisensektorinpanostuksin.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡ͹ǡ ͳͻͻ͸ α ͲǡͺȌ

Ei meikittäviä muutoksiaǤ valtiovetoisen
jäijestelmän ouotetaan jatkuvanǡ vaikka
yksityisen iesuissoinnin määiä lisääntyyǦ
kinǤ
Sitähän se on viime käuessä nytkinǡ mutta
välipoiiasǡ julkinen byiokiatia vähenee ja
yiityksistä tullee enemmän suoiaa tukea
oppilaitoksilleǤ Lienee osittain lainsääǦ
uännollinen kysymys tämä n mahuollisǦ
taminenǤ
Tätä buujettia ei kukaan ole puikanut
tähänkään mennessäǤ Suuiin osa elinikäiǦ
sestä oppimisesta on omissa näpeissä ja
saa ollakinǤ 0ppimiympäiistojen iikasǦ
tuminen ja ihmisten meikityshakuisuus
lisäävät kansalaisten omaehtoista osallisǦ
tumista enemmän kuin julkissektoii tai
tyoelämäǤ vaisinkin jos piuetään silmällä
oppimisen tehoja ja mielihyvääǤ
Näin tapahtuu luonnostaan jos ja kun
oppiminen mielletään osaksi tekemistäǡ
kuten tyotä tai vapaaǦaijanhaiiastuksia
vapaahtoisosallistuminen meikittävä
iesuissiǡ onko tämä yksityissektoiiaǫ
Tyotehtävät muuttuvat suuntaanǡ joka
euellyttää itsenäistä selvittämistä ja opǦ
pimista selvitystehtävien kauttaǡ vaisiǦ
naista kuissimuotoista oppimista ei tueta
aiempaa enempääǤ uoogleǡ Wikipeuia ja

͸͸
blogit auttavat oppimaan tyon puitteissaǤ
Yhuyn väitteeseen sikäliǡ että tyopaikkaǦ
koulutus tulee lisääntymään ja tyossä
oppiminen tulee entistä täikeämmäksiǤ
Tyonantajat joutuvat maksamaan muuǦ
tosvalmiuuestaǤ
Aikuiskoulutus muuttunee yhä enemmän
maksulliseksiǤ Nuoiten koulutus säilyy
maksuttomanaǤ
Teesi6.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaonhenkilökohtaisen
kehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͲǡͶ εδ ͳͻͻ͸ α ͲǡͺȌ

Eiittäin meikittävä muutosǡ vaikka väite
pitääkin sisällään kaksi eii teemaaǤ

Kulttuuiissa syvemmin vaikuttavat vaiǦ
kuttajat ja motiivit kuten yhteisoǦ ja veiǦ
kostoǦoppimisen tilaus vaikuttavat eiǦ
inuiviuuaalisestiǡ muttei välttämättä epäǦ
uemokiaattisestiǤ
Yhteisot ovat yksiloitä meikittävämmäsǦ
sä ioolissa tulevaisuuuessaǤ
0len samaa mieltä peiusväitteestäǡ mutta
sitä toteutetaan tuotannon ehuoinǤ
Kaksi eii peiustettaǨ Eivät välttämättä
kulje käsi käuessäǤ
Teesi7.Pragmaattinen,käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu:korosǦ
tetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisen
merkitystä.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͳǡͳ εδ ͳͻͻ͸ α Ͳǡ͹Ȍ
Naailmaa paisitaan ja eheytetään muiǦ
iosten jäljiltä taas kasaanǤ
Tämä näkyy myos yliopistojen tutkimusǦ
iahoituksessaǤ


͸͹

välineellinen ja soveltava suuntaus koiosǦ
tuu tässä äänestyksessäǡ jossa eio kymmeǦ
nen vuouen takaiseen tilanteeseen on eiitǦ
täin meikittäväǤ

Teesi8.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaoninnovaatioiden,tuotǦ
tavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͳǡͲ εδ ͳͻͻ͸ α Ͳǡ͹Ȍ

Linjassa euellisen väitteen muutoksen
kanssaǨ PanosǦtuotos Ȃ ajattelu ohjaa yhä
enemmän myos elinikäisen oppimisen toǦ
teutustaǤ

Yhteiskunnan satsaus opiskeluun tulee
vastikkeellisemmaksiǤ
Tämä on yhtä totta kuin seǡ että kansaǦ
koulu pantiin pystyyn samoista syistä
ehkä tuota innovatiivisuutta lukuun otǦ
tamattaǤ Se kun ei kuulunut sata vuotta
sitten sanastoonǤ
Innovaatioiuen ja tuottavuuuen euistäǦ
minen ekologisesta näkokulmasta ovat
elinikäisen oppimisen moottoieitaǡ taǦ
louuellisen kasvun euistäminen ei sellaiǦ
nen voi ollaǤ
Kyllä ja eiǤ Benkilokohtainen oppiminen
voi keskittyä myos omiin intohimoihin ja
mielenkiinnon kohteisiin joissa ei välttäǦ
mättä ole aina mukana pyikimystä talouǦ
uelliseen toimintaanǤ
Teesi9.Elinikäisenoppimisenydinkontekstiontyöelämä,työssäoppiminen.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͳǡͳ εδ ͳͻͻ͸ α Ͳǡ͸Ȍ

Elinikäisen oppimisen uiiveiit tulevat yhä
ilmeisemmin tyoelämästäǤ
Tämä on hyvin meikittävä tienuiǤ 0saaǦ
misen ja oppimisen sisälto muuttuu ja
yhä enemmän oppimista ja osaamista on
seǡ mikä palvelelee käytäntoä ja maikkiǦ
noitaǤ ̶vaiastoon oppiminen̶ vähenee ja
menettää aivostustaanǤ
Riippuu näkokulmastaǤ Tulemme luultaǦ
vasti luopumaan tällaisista yleistyksistäǤ
Ninä piuän vielä sitä täikeämpänä maaǦ
ilman kansalaisuuttaǡ muttei minulle hiiǦ
veästi taivitse uskotella sitäǡ että tyoeläǦ
mä on pitkään täikeämpi kaikilla keskeiǦ
sillä kvantitatiivisilla mittaieilla mitattuǦ
naǤ
vapaaǦajan meikitys suhteessa tyohon

͸ͺ
lisääntyyǤ
Elinikäisen oppimisen yuinkonteksti on
elämä itseǤ Tyoelämä on sen yksi osaǤ
Nuoiten sitoutuminen tyoelämään väheǦ
neeǡ etsitään henkilokohtaisia ̶hyotyjä̶Ǥ
Nytǡ tulevaisuuuessa tulee muutakinǤ
Teesi10.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennään
liiallisuuksiin.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͷ εδ ͳͻͻ͸ α ͲǡͷȌ

Ei muutoksiaǡ kommenteissa epäilyä liian
pitkälle menneestä mittaamisestaǤ

Tässä on pienen paiauigmamuiioksen
siipien havinaaǤ Tänä päivänä puhutaan
mieluummin kompetensseista kuin kvaliǦ
fikaatioistaǤ Sen veiian on ̶laatuajatteǦ
lussa̶ tapahtunut evoluutiotaǤ
Buippu lienee ohitettuǡ joustavuus ja
yuintaiuot tunnustetaan iealiteettien
euessäǤ
Nittaaminen kuuluu stiategiseen malliin
ja laatuǦajatteluunǢ näiuen taustalla on
ohjattavuuuen ja ennustettavuuuen liǦ
sääminenǤ Tuleeko vastaieaktioǡ mene ja
tieuäǫ
0n suuii vaaiaǤ Touennäkoisesti kuitenǦ
kin vaisin asiat iuvetaan näkemään oiǦ
keissa mittasuhteissa ja pysytään yleiǦ
semmällä tasollaǤ
Teesi11.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussaedistytään.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡ͸ εδ ͳͻͻ͸ α ͲǡͷȌ

Ei meikittäviä eiojaǤ
Tavallaan euetäänǡ kun on suljettu yksi
tie ja avattu toinenǤ
Toiminnanohjausjäijestelmät voivat keǦ
hittyä ja saauaan oikeaa ja touella tekeǦ
mistä ohjaavaa tietoaǤ Tietoaǡ jonka avulla
voiuaan paiantaa toimintaaǤ
Samalla pahimmista niistä osataan luoǦ
puaǤ
Teesi12.Elinikäinenoppiminenrajautuueliitinyksinoikeudeksi.

͸ͻ

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ǧ ͲǡͶ εδ ͳͻͻ͸ α Ǧ Ͳǡ͵Ȍ

Pelko ei ole lisääntynyt paneelin käsitysten
mukaanǡ vaikka kasautumisilmio muuten
on jatkuvasti esilläǤ
Elinikäinen oppiminen on kaikkien oikeǦ
usǡ mutta sen sisälto ymmäiietään eii
tavallaǤ välttämättä julkinen valta ei ole
seǡ mikä euesauttaa elinikäistä oppimistaǤ
Elinikäistä oppimista on sielläǡ missä kyeǦ
tään jatkuvasti iohkeisiin pieniin ja läpiǦ
muitomaisiin uuuistuksiin ja innovaatiǦ
oihinǤ Pahimmillaan tämä jää yiitysten
yksinoikeuueksiǡ jos koulutusjäijestelmä
ei kykene määiittelemään osaamistaǡ tieǦ
toa ja taitoa ja tehtäväänsä uuuelleenǤ
Neljän seinän sisältä on tultava sinneǡ
missä oppimista tapahtuu eli pitkälti käyǦ
tännon tyoelämäänǤ
Kyllä ja eiǤ Sellaisessa maailmassa elämǦ
meǤ uiuuensin taikastelemissa postyhǦ
teiskunnissa lisääntyyǡ mutta myos lieǦ
västi polaiisoituu ennen kuin uuuet lääkǦ
keet alkavat puiiaǤ
Eihän oppiminen voi olla kenenkään ykǦ
sinoikeusǨ
Epäilenǡ että polaiisaatio eteneeǤ Nutta
millaisen eliitinǫ 0n jo nyt ja syntyy lisää
kulttuuiieliittejäǡ jotka käyttävät yhǦ
teikunnan ilmaisia tai halpoja palveluja
iunsaastiǤ EsimǤ hyväkuntoiset ja aktiiviǦ
set eläkeläisetǤ
vaisinkin muuttuva tyoelämä pikemminǦ
kin euellyttää yhä laajempien joukkojen
kouluttamista myos aikuisiälläǤ
Teesi13.Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ǧ ͲǡͶ εδ ͳͻͻ͸ α Ǧ Ͳǡ͹Ȍ

Epäily on lisääntynytǤ voiko johtua iueoloǦ
Eiǡ kyllä se jää käyttoonǡ mutta osa siitä
tyhjenee sen takiaǡ että käsitepaiia soviǦ
tetaan vain yksilokehitykseenǣ muiuen
oppijoiuen kuten yhteisojen elinkaaiet
ovat eiilaisiaǤ
Iskusanahan se onǡ kun oppiminen on
ihmisen olemisen luontaisimpia muotojaǤ
KeskiǦikäiset naiset ovat touellinen kohǦ
ueiyhmäǡ ei jää vain iskusanaksiǤ Nyos
miehet tulevat mukaanǤ 0iganisaatioita
tulee muuttaa oppimista suosivaksiǤ IlǦ
man oppimista ei selvitä uusista haasteisǦ
taǤ 0n opittavaǡ jotta selvitäänǤ

͹Ͳ
gian mateiialisoitumisestaǫ

Teesi14.Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaa
selvemminjulkisensektorinpanostuksena.

ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ǧ Ͳǡͳ εδ ͳͻͻ͸ α Ǧ Ͳǡ͹Ȍ

Iulkisen sektoiin iooli elinikäisen kouluǦ
tuksen iahoittajana ei näytä ainakaan väǦ
henevän paneelin käsityksen mukaan veiǦ
iattuna ͳͲ vuouen takaiseen tilanteeseenǤ

Ios se tapahtuu tyopaikoilla etcǤ tilanteisǦ
saǡ niin julkisen sektoiin panostus lisäänǦ
tyyǤ NmǤ akateeminen oppisopimuskouǦ
lutus tulee uutena mallina käytäntoonǤ
vastasin jo että yiitykset ja tyopaikat paǦ
nostavat ammatilliseen jatkokoulutukǦ
seen ja tyossä oppimiseenǡ jotta tyon kasǦ
vavat haasteet voiuaan saavuttaaǤ TyonǦ
antajat tulevat maksamaan enemmänǤ
EI on sekaiahoitusta ilman muuta ainaǤ
Kaikki osallistuvat eikä vähiten oppijat
itseǤ

Lisäkommentteja
Elinikäinen oppiminen on euelleen ajankohtainen teemaǤ 0petushallituksen koulutuksen
tulevaisuusskenaaiiotyopajaǦ ja seminaaiisaijan saannoksista voi saaua hyvi lisäeväitä
tämän sivistyslohkon jatkokehittämiseenǤ viimeinen skenaaiioseminaaii jäijestetään
ʹͶǤͳǤ Paii ensimmäistä teesiä ansaitsevat syvällisemmänkin tutkimisenǤ
Keskeistä on aivioiua sitä onko yhteiskunnan iesuissien haltioilla Ǧ poliitikotǡ tyomaikǦ
kinajäijestotǡ meuiaǦaivostukset Ǧ intiessiä ohjata iesuisseja sitenǡ että kansalaiset savat
eioǣn omaksumiseen iiittävän tuenǤ Nillaisiksi valtaǦaivot ja sen myotä iesuissijaot ohǦ
javat ymmäitämään henkilokohtaisten poikkiopetussuunnitelmallisten valmiuksien
meikityksenǫ En uskoǡ että tässä iiittää kysellä sitä haluavatko kansalaiset itseǡ heiuät
on peiusteltua nähuä subjektiuuen ohella myos objekteinaǨ


͹ͳ
IIElinikäinenoppiminen(2.krs)
Kehittämispaneeli simuloi toista kieiiosta ja aigumentoi väitteitäǤ Keskustelu koulun
ioolista elinikäisen oppimisen toteuttajana on ehkä kiinnostavinta antiaǤ Sen kääntopuoǦ
lella ovat infoimaalit ja suoiat tavat euesauttaa ja toteuttaa oppimistaǤ
Argumentointi
Käytännönhyödytohjaavat ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Nielipiueilmasto on täikeä kannustajaǡ mutta oppiminenǡ joka selkeästi hyouyttää tulevaa
uiaa tai auttaa tyopaikan loytämisessä lienee yleisen mielipiteen mukaan jäikevintäǤ Ei siis
oppimista sivistyksen lisäämiseksi vaan paiemman palkan tai tyopaikanǤ

Eikaisentään ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäisen oppimisen yuinkonteksti on elämä itseǤ Tyoelämä on sen yksi osaǤ

Eienäävarastoonoppimista ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Tämä on hyvin meikittävä tienuiǤ 0saamisen ja oppimisen sisälto muuttuu ja yhä enemmän
oppimista ja osaamista on seǡ mikä palvelee käytäntoä ja maikkinoitaǤ ̶vaiastoon oppimiǦ
nen̶ vähenee ja menettää aivostustaanǤ

Eitaloudenylivaltaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Benkilokohtainen oppiminen voi keskittyä myos omiin intohimoihin ja mielenkiinnon kohǦ
teisiinǡ joissa ei välttämättä ole aina mukana pyikimystä talouuelliseen toimintaanǤ

Samaamieltä ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Innovaatioiuen ja tuottavuuuen euistäminen ekologisesta näkokulmasta ovat elinikäisen
oppimisen moottoieitaǡ talouuellisen kasvun euistäminen ei sellainen voi ollaǤ

Onsitämuutakinjatärkeämpää ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Riippuu näkokulmastaǤ Tulemme luultavasti luopumaan tällaisista yleistyksistäǤ Ninä piuän
vielä sitä täikeämpänä maailman kansalaisuuttaǡ muttei minulle hiiveästi taivitse uskotella
sitäǡ että tyoelämä on pitkään täikeämpi kaikilla keskeisillä kvantitatiivisilla mittaieilla miǦ
tattunaǤ

Toisinpäin ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
vapaaǦajan meikitys suhteessa tyohon lisääntyy

Ammattikoulutvetävät ʹ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Tänä päivänä on puutetta käsillätekijoistäǤ Kiivesmiehistä ymǤ ammattimiehistä on pulaa ja

͹ʹ
palkat kohoavat sen mukaisestiǤ Kiinnostaako nuoitaǡ joka hakeutuu koulutukseen ja sitä
kautta tyoelämäänǡ sivistyksen saavuttaminenǤ Raha iatkaisee tänä päivänäǤ

Miksikädentyönpisteeteivätsittenolleetkorkeammalla? ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Tässä osiossa ei kysytty ̶käuen taitoja̶ǡ mutta avaitaiuoissa kysyttiinǤ Niksi siinä ei noteeǦ
iattu koikeampia aivojaǫ Kai nyt jo nähuäänǡ että useimmat käuen taiuot ovat kestäviäǤ
Eivätko useimmat ovat olleet putkiǦ tai iemonttimiehen aimoillaǫ Entä sitten kolikon toiselǦ
la puolella käsitaiuetyoǡ jota minä en osaa enää eiottaa oikeasta taiteestaǤ Tämä on vääiä
paikkaǡ mutta kehotan kyllä taikistamaan avaintaitojen pisteitäǨ

Käänneontapahtunut ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Se on tottaǤ Ammatillinen koulutuson vihuoin haastamassa lukiota ja luulenǡ ettei se tienui
vaihuu pitkään aikaanǤ Eikä se synny tyhjästäǤ Ammatillisen koulutuksen puolella on ollut
painetta ja noyiyyttä ottaa haaste vastaanǤ

kädentaidot ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ammatillinen koulutus vetää huikeasti tällä hetkellä ja uskon sen vetovoimaan jatkossakinǤ
Ihminen on fuyysinenǡ sosiaalinen ja psyykkinen kokonaisuusǤ Koulutuspolittiikaka on
unohtanut fyysisen puolen totaalisti epiusopetuksessaǤ Tästä seuiaaǡ että ammatillinen
koulutus jatkaa vetovoimaansaǤ

Kädentaitajiatarvitaan ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Kyllä tulevaisuuuessa tullaan yhä enemmän taivitsemaan käsillätekijoitäǤ Ihmiset haluavat
laauukkaampaa vapaaǦaikaa tyon vastapainoksi ja ovat valmiita maksamaan mmǤ elämykǦ
sellisistä hoitolapalveluistaǤ

Kädentaidot ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Iakolinja ei taiua niinǡ että käsintekeminen on täikeää tai eiǦtäikeääǤ Iollekin on ja toiselle
eiǤ Noueiniin yhteiskuntapeliin kuuluu seǡ että pannaan asioita vastakkain kilvoittelemaan
keskenään hyväksynnästä ja yhtiskunnallisista palkkioitaǤ Ei touellisuuuessa niin oleǤ

Ammatillinenpolku ͳǤʹǤʹͲͲ͹
ammatillinen polku on elinikäisen oppimisen polku

Mihinnäitälistojatarvitaan? ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Keksin juuii miten tämä keskustelu toimiiǤ Ios haluat alkaa uuuen keskusteluhaaiainǡ pitää
mennä suoiaan kiijoittamaan viestiǤ Nutta nyt itse asiaanǨ
Nietin ja vastailinkin käuen taitojen juttuunǤ Siinä selkisi että on taipeetonta laittaa näitä eii

͹͵
ominaisuuksia näin vastakkain ja peiäkkäinǤ Se on ollut tapana moueinissa maailmassaǡ
jossa etujäijestot kuten kaikki muutkin lobbaavat ja pyikivät koiottamaan itseään suhteesǦ
sa muihinǤ Nutta on oikeasti esimǤ käuen taitojen laitaǫ Iollekin on se luontaisin tapa olla
aivokkaasti maailmassaǤ Stephen Bawkins ei siitä paljon piittaaǡ kun ei kykene eues lusikǦ
kaa pitämään kouiissaanǤ Nolemmat mahtuvat täikeästi ja meikityksellisesti olemaan saǦ
malla pallollaǤ Kumpaakin taivitaanǤ
Ymmäiiän toki että painotukset muuttuvatǤ Käuen taiuot ovat olleet joskus jokaiselle vältǦ
tämäton keino pysyä hengissäǤ Ei ole enääǡ mutta nyt siihen liittyykin paljon muutaǣ teknoǦ
logian hallintaa ja esteettisiä aivojaǤ Ehkä koko juttu pitäisi miettiä uusiksiǤ Nuo ominaisuuǦ
uet eivät ole toisistaan iiiallisiaǡ vaan ovat monin tavoin kiinni toisissaanǤ
Ajatusta pitäisi kehitellä eteenpäinǡ mutta en nyt ehuiǤ Kokous alkaaaǤ

Taisitkommentoidaväärääkyselyä ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Iäikipuhetta mutta taisi mennä vääiään kyselyynǤ Kuuluisi kai AvaintaitoihinǨ

markkinatalousjyrääoppimisen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Naikkinat ja kassakoneiuen kilahuus on kuultavissa teesissä seitsemänǤ 0uuet innovaatiot
ja uuuet maikkinat ja sen mukainen oppiminenǤ Rahan valta kasvaa elinikäisessä oppimiǦ
sessaǤ Bienommat aivot pohjetaan jalkoihin iahankiilto silmissäǤ

kaksiarvoa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
0nko olemassa kaksi vaihtoehtoaǣ ̶hienommat aivot̶ ja ̶iahan valta̶ǫ vai kenties jotain
siltä väliltäǫ

TARKISTAKAATOINENVÄITE! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Luin väitteet uuuestaan ajatuksen keia ja vaisinkin kakkonen alkoi pohuituttaaǤ väitteen
mukaan elinikäisen oppimisen peiustaa vahvistetaan paihaiten koulujen tyolläǤ Noǡ onhan
se vaimaan niinǡ että voiuaan vahvistaaǡ mutta että paihaitenǤ
Käänsin kelkkani kokonaanǤ Elinikäinen oppiminen jos mikä on oppimista ilman kouluaǤ
Nuuten menee tosi jäykäksiǤ 0ppiminen ikään kuin vaatisi jonkin ulkopuolisen touistajanǤ
Ioku tuolla sanookinǡ että se on kuin ilmaa hengittäisiǤ Luulen että kouluinstituution meikiǦ
tys ylipäätään vähenee tästä eteenpäinǤ Siihen on ilmeinen syykinǤ 0ppimisen ei veikoissa ja
veikostoissa taivitse olla niin välittynyttä kuin se nyt onǤ Suunnan näkeeǡ kun taikastelee
viime vuosien kehityskuluja etenkin ammatillisessa koulutuksessaǡ joka taitaa olla uynaamiǦ
sin osa systeemiäǤ 0pettajuus on moniammatillistunutǡ näytot koivaavat koulutuksiaǡ tyosǦ
säoppiminen vahvistuuǨ Bolognan piosessia myoten on lisääntynyt myos puhe eiilaisista
hyväksilukemisista ja infoimaalin oppimisenȀkoulutuksen meikityksellisyyuestäǤ
Summa summaiumǣ äkkikääntyneenä luulenǡ että koulu tulee häipymään aika taustalle kun
puhutaan elinikäisestä oppimisestaǤ Niettikääpä muutkin menivätko pisteet oikeaan paikǦ
kaanǫ

͹Ͷ

Yksilöllisetoppimistyylitjaniidentukeminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Nahtaakohan onnistua tulevaisuuuessakaanǤ Ryhmäkoot kasvavat ja opettajat ovat lopǦ
puunpalaneita ja vailla auktoiiteettiaǤ Samat luennot vuouesta toiseen päivämääiän muuǦ
toksellaǤ0ppilaat syovät kaikkia ja juovat limsaa tunneilla ja vastaavat kännykoihinǤ IltapäiǦ
vällä tunnilla istuu enää paii sinnikästäǡ jos ei ole luentopakkoaǤ

lisäävalinnanvapautta ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
Eli jos opettajat ovat loppuunpalaneita ja vailla auktoiiteettiaǡ iatkaisu on vähentää kouǦ
luinstituution valtaaǤ Pohuitaan hetkiǡ mitä se käytännossä taikoittaa eii lahjakkuusiyhmisǦ
säǤ

Mistäonkysymys ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäisen oppimisen taustaeetos saattaa liittyä tuottavuuuen kehittämiseen mutta sen
touelliset tulokset ovat yksiloiuen henkilokohtaisessa kehittymisessä ja yhteiskunnallisen
aivokeskustelun lisääntymmisessäǤ

Yksityinensektorisatsaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Yiitykset ja tyopaikat panostavat ammatilliseen jatkokoulutukseen ja tyossä oppimiseenǡ
jotta tyon kasvavat haasteet voiuaan saavuttaaǤ Tyonantajat tulevat maksamaan suuiemǦ
man osan elinikäisestä oppimisestaǤ

Olkoonniin ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Yhuyn väitteeseen sikäliǡ että tyopaikkakoulutus tulee lisääntymään ja tyossä oppiminen
tulee entistä täikeämmäksiǤ Tyonantajat joutuvat maksamaan muutosvalmiuuestaǤ

ammatillisentäydennyskoulutuksentodellinenhyöty ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Nikä on ammatillisen täyuennyskoulutuksen hyoty tyon näkokulmastaǤ Käyuään kuisseillaǡ
mieluummin pääkaupunkiseuuullaǡ shoppaillaan ja ollaan luennoilla ja iltaiiennoillaǤ PalaǦ
taan tyohon ja mikään ei muutuǤ 0len tyossä oppimisen ja tyonkieiion kannallaǤ

Tietystiopetuskinmeneeuusiksi! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Pyiistelemme viimeisiä hengenvetoja jälkiteollisen yhteiskunnan iakenteissaǤ Kukaan ei
uskalla muuttaa oppimisympäiistojä ȋeikä yhteiskunnan iakenteita muutenkaanȌ niin iaǦ
justi kuin olisi pakkoǤ Taivitaan ̶Rooman valtakunnan tuho̶ ennen kuin tuhkasta syntyy
uuttaǤ 0lemme teknisesti uskomattomia keksijoitäǡ mutta henkisellä puolella euetään hiǦ
taanlaisestiǤ 0pettajaǡ mentoiǡ coach tai miksi viisaampia ja vanhempia tulevaisuuuessa
kutsutaankin on elämisen taiuon opettajaǤ Ihmiset eivät kestä luomaansa ympäiistoä ilman
kestävää aivomaailmaaǤ NestaiiǦkisälli ajattelu palaaǤ 0ppiminenǡ ieflektointi ja tekeminen

͹ͷ
vuoiottelevatǡ kuten myos vuoiotellen sekä opettajanaǡ taikkailijana että oppilaana olemiǦ
nenǤ

Nenaiset ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
KeskiǦikäiset naiset ovat touellinen kohueiyhmäǡ ei jää vain iskusanaksiǤ Nyos miehet tuleǦ
vat mukaanǤ 0iganisaatioita tulee muuttaa oppimista suosivaksiǤ Ilman oppimista ei selvitä
uusista haasteistaǤ 0n opittavaǡ jotta selvitäänǤ

nenaiset ʹ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Ettei nyt vain kävisi niinǡ että elinikäinen oppiminen on yhtäkuin elinikäinen opiskeluǤ NaiǦ
set osallistuvat vuoiovaikutuskuisseille ymǤ ja miehiä ei näy missäänǢ ehkä kuitenkin peiǦ
honsiuontakuissilla tai veneenveittämisessäǤ Naiset opiskelevatǢ ei näy palkassa eikä johtaǦ
jina

Tätäsietäämiettiä ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Niehenä pitää olla vaiovainenǡ mutta sanon silti kun saa tuntemattomana puhuaǤ Eikos tuo
äijien haiiastaminen ole sitäǡ mitä sanotaan infoimaaliksi oppimiseksiǤ 0masta halustaǡ
muouoista ja seitifikaateista piittaamatta ängetään kalojen ottipaikoille tai hiivipoiukoihinǤ
Ken sellaisen yhteiskunnan ja pelisäännot on määiittänytǡ että tunnolliset ja kiltit aina palǦ
kitaanǡ jos sillä taikoitetaan mallien ja ohjeisen mukaan kulkemistaǤ

elinikäinenoppiminenjanaiset ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäisen oppimisen haaste on ongelmallinenǣ toisaalta pitää euistää yksilollisiä oppimiǦ
sen taitoja toisaaltaon tuettava veikostoissa kollegoilta ja kumppaneilta oppimista

Lohdutuksensana ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ei hätääǤ 0ppiminen yksin ja yhuessä ei lopu vaikka kuinka yiittäisiǤ Se on kuin ilmaa mitä
hengitämmeǤ Elämä loppuu ilman sitäǤ

Elinikäisenoppimisenpolku ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäisen oppimisen polku on yksilon kasvamisenǡ kehittymisen ja oppimisen sekä eläǦ
män mielekkyyuen polkuǤ Ken sitä kulkee avoimin mielin saa kokea onnistumisen elämykǦ
siä ja tyoniloaǤ 0nneksi koulutusjäijestelmät ja yhteiskunta ovat viimeinkin ymmäitäneet
elinikäisen oppimisen meikityksen ja pyikivät luomaan mahuollisuuksia elinikäisen oppiǦ
misen polulla etenemiseenǤ Ia samalla kun yksilo nauttii elämästään myos tyoyhteiso ja yhǦ
teiskunta hyotyy iloisen elinikäisen oppijan tyon tuloksistaǤ


͹͸
longǦlifelearning ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Aasian kulttuuiien vaikutuksesta myoskin oppiminenǡ jonka vaikutukset yltävät oman elinǦ
aikani yli seuiaaville sukupolville kasvaaǤ LevyƮ taikastelee tätä ilmiotäǤ Tälloin oppimisen
kohteena on vastuunotto seuiaavien sukupolvien hyvinvoinnistaǡ meenstymisestä jneǤ AiǦ
kaisemmassa keskustelussa on sivuttu tätä teemaaǤ Intiassa kastilaitoksen ylin luokka ovat
opettajatǦ hieman toisessa mielessä kuin meiuän opettajammeǤ 0pettajat Intiassa huolehtiǦ
vatǡ että yhteiskunnan eettiset aivot siiityvät suklupolvelta toiselle ja että johtotehtäviin
hakeutuvat henkilot osaavat kunnioittaa inhimillistä elämääǡ osaavat kantaa sosiaalista vasǦ
tuuta ympäiistostäǤ

Kaikkienoikeus ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäinen oppiminen on kaikkien oikeusǡ mutta sen sisälto ymmäiietään eii tavallaǤ vältǦ
tämättä julkinen valta ei ole seǡ mikä euesauttaa elinikäistä oppimistaǤ Elinikäistä oppimista
on sielläǡ missä kyetään jatkuvasti iohkeisiin pieniin ja läpimuitomaisiin uuuistuksiin ja
innovaatioihinǤ Pahimmillaan tämä jää yiitysten yksinoikeuueksiǡ jos koulutusjäijestelmä ei
kykene määiittelemään osaamistaǡ tietoa ja taitoa ja tehtäväänsä uuuelleenǤ Neljän seinän
sisältä on tultava sinneǡ missä oppimista tapahtuu eli pitkälti käytännon tyoelämäänǤ

Eliittienoikeus ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Epäilenǡ että polaiisaatio eteneeǤ Nutta millaisen eliitinǫ 0n jo nyt ja syntyy lisää kulttuuǦ
iieliittejäǡ jotka käyttävät yhteiskunnan ilmaisia tai halpoja palveluja iunsaastiǤ EsimǤ hyväǦ
kuntoiset ja aktiiviset eläkeläisetǤ

Eläkeläiseliitti... ʹ͸ǤͳǤʹͲͲ͹
yleisenä ilmionä lienee ohimenevä ilmioǣ nyt eläkkeellä olevat nauttivat maksimaalisista
euuista tuleviin polviin veiiattunaǤ Nyt tyoikäisiä tullaan patistelemaan lain voimin tuyottaǦ
vuuteen myos haimaahapsinaǤ Kapea eliitti jatkaa luonnollisesti elämäänsä kuten eueltäviǦ
nä vuosisatoinaǤ

Eläkeläiseliitti ʹ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Eläkeläisten ja vanhusten määiä kasvaa iäjähuysmäisestiǤ Elinikäinen oppiminen siiitää
vanhuutta ja pitää mielet viikeinäǤ 0piskelu estää uementiaaǤ Toivottavasti eliittiiyhmä on
tulevaisuuuessa suuii kooltaanǤ 0piskelu ja oppiminen ovat ennaltaehkäisyä ja tukevat toiǦ
mintakyvyn säilyttämistäǤ 0ttakaamme esimeikkiä opiskelleista ja viieistä eläkeläisistäǤ

Mahtavapotentiaali ʹͺǤͳǤʹͲͲ͹
Ellei sosiaaliset ieitit olisi niin tukossaǡ meillä olisi mahtava iesuissi uusissa eläkeläisissäǤ
Sieltä tulevat sukupolvetǡ jotka hakevat meikityksensä toisten auttamisesta ja hyouyllisenä
olemisestaǤ Yhteiskunta on oppimiskyvyton ellei se tätä tilaisuutta hyouynnäǤ AikuiskouluǦ
tuksessa tämä ei kummastikaan näyǤ Senioiikoulutus on euelleen enemmän koulutuskentän
vähän aivostettua teiapiaa ja maiginaalitoimintaaǤ Nitäs jos katsotaan senioiikoulutusta

͹͹
yhteiskunnallisena mobilisaationaǡ joka annetaan sivistysǦja muiuen kansalaisjäijestojen
tehtäväksiǫ

eläkeläiselliiti ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Enpä pitäisi ohimenevänä ilmionäǤ Ihmiset ovat oppineet istumaan keskustelussa oman tieǦ
tokoneensa kanssaǤ veikkaanǡ että taiuot jopa ovat kehittyneemmät nyt tyoelämää aloillavilǦ
laǤ

Eläkeläiseliitti... ʹ͸ǤͳǤʹͲͲ͹
yleisenä ilmionä lienee ohimenevä ilmioǣ nyt eläkkeellä olevat nauttivat maksimaalisista
euuista tuleviin polviin veiiattunaǤ Nyt tyoikäisiä tullaan patistelemaan lain voimin tuottaǦ
vuuteen myos haimaahapsinaǤ Kapea eliitti jatkaa luonnollisesti elämäänsä kuten eueltäviǦ
nä vuosisatoinaǤ

Kaikkienoikeus ʹ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäinen oppiminen on vaimaan teoiiassa kaikkien oikeusǤ Se toteutuu jo tänä päivänäǡ
mutta jaksaako elinikäinen oppiminen kiinnostaa tulevaisuuuessaǤ Tyontekijät eivät sitouuu
tyohonsä samalla tavoin kuin ͶͲǦͷͲ vuotiaatǤ vapaaǦaika kiinnostaa yhä enemmän ja muut
haiiastuksetǡ jotka tuottavat mielihyvääǤ Elinikäinen oppiminen saattaa tuntua tylsältäǤ

julkinensektoriversusyksityinen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ehuottoman samaa mieltäǣ elinikäinen oppiminen ei toteuuu lukukausiiytmejä kunnioittaǦ
malla eikä myoskään oppikiijojen määiittämässä tahuissaǤ Ninua hieman pelottaa mistä
saamme uteliaisuusagitaattoiinǡ joka aiuosti käynnistää oppimsita

Yksilöstäyhteisöön ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Yksilollisyyuen lisäksi tulisi olla yhteisollisyyttäǤ Yhuessä iakennettua osaamistaǤ NykyǦ
muouossaan tämä ei toteuuu etenkään peiuskoulussa ja ammatillinenkin opetteleeǤ 0ikeita
yhuessä tuotettuja monen pään tyostämiä innovaatioita ei osata vielä kehittää iiittävässä
määiin ja etenkin koulutusmaailmassa tällainen kehitys ei toteuuuǤ

luontevayhteisöllisyys... ʹ͸ǤͳǤʹͲͲ͹
iakentuu teiveitsetuntoisesta yksilollisyyuestäǤ tasapainoisia ihmisiä kasvatetaan peiusǦ
teellisen ja monipuolisen alkukasvatuksen avullaǤ 0petusiyhmien koon kasvaminen eiitoǦ
ten vaihaisissa oppimisen vaiheissa lukkiuttaa ja sektoioi eiilaisia oppijoitaǢ näin ollen jako
menestyjiin ja häviäjiin iakennetaan jo päiväkoueissaǤ

Omissanäpeissä ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹

͹ͺ
Tätä buujettia ei kukaan ole puikanut tähänkään mennessäǤ Suuiin osa elinikäisestä oppiǦ
misesta on omissa näpeissä ja saa ollakinǤ 0ppimiympäiistojen iikastuminen ja ihmisten
meikityshakuisuus lisäävät kansalaisten omaehtoista osallistumista enemmän kuin julkisǦ
sektoii tai tyoelämäǤ vaisinkin jos piuetään silmällä oppimisen tehoja ja mielihyvääǤ

Tehtävätmuuttuvat ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Tyotehtävät muuttuvat suuntaanǡ joka euellyttää itsenäistä selvittämistä ja oppimista selviǦ
tystehtävien kauttaǡ vaisinaista kuissimuotoista oppimista ei tueta aiempaa enempääǤ
uoogleǡ Wikipeuia ja blogit auttavat oppimaan tyon puitteissaǤ

Joustoja ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Nielestäni elinikäisen oppimisen keskeinen iuea onǡ että koulutusjäijestelmä joustaa sinne
missä ihmiset touellisuuuessa oppivat eli käytännon elämän tilanteissa ja tyopaikoillaǤ KouǦ
lun tehtävä on ymmäiiettävä ilmeisesti oppimisen tukemisena ja ehkä oppimisen päämääǦ
iien konsultointina yhteistyossä oppijan kanssaǤ Siis jokaisella on tavallaan oma oppimisǦ
suunnitelmansaǡ jota päivitetään aika ajoinǤ

Keskeinenidea ʹͷǤͳǤʹͲͲ͹
Kulttuuiissa syvemmin vaikuttavat vaikuttajat ja motiivit kuten yhteisoǦ ja veikostoǦ
oppimisen tilaus vaikuttavat eiǦinuiviuuaalisesti muttei välttämättä epäuemokiaattisestiǤ

Välttämätönosio ͳ͹ǤͳǤʹͲͲ͹
Keskeistä on aivioiua sitä onko yhteiskunnan iesuissien haltioilla Ǧ poliitikotǡ tyomaikkinaǦ
jäijestotǡ meuiaǦaivostukset Ǧ intiessiä ohjata iesuisseja sitenǡ että kansalaiset savat eioǣn
omaksumiseen iiittävän tuenǤ Nillaisiksi valtaǦaivot ja sen myotä iesuissijaot ohjavat ymǦ
mäitämään henkilokohtaisten poikkiopetussuunnitelmallisten valmiuksien meikityksenǤ
En uskoǡ että tässä iiittää kysellä sitä haluavatko kansalaiset itseǡ heiuät on peiusteltua
nähuä subjektiuuen ohella myos objekteinaǨ

Painotetaanoikein ʹͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kyselyn sisältojä on taikasteltava kiiittisestiǤ 0n olemassa selvä jännite hyotyǦ ja koulutusǦ
lähtoisen eoǣn ja luonnollisen ja infoimaalin eoǣn välilläǤ

Tämäkyselyosioansaitseejäädäeloonuudistettuna ͳͳǤͳǤʹͲͲ͹
Elinikäinen oppiminen on euelleen ajankohtainen teemaǤ 0petushallituksen koulutuksen
tulevaisuusskenaaiito tyopajaǦja seminaaiisaijan saannoksista voi saaua hyvi lisäeväitä
tämän sivistyslohkon jatkokehittämiseenǤ viimeinen skenaaiioseminaaii jäijestetään ʹͶǤͳǤ
Paii ensimmäistä teesiä ansaitsevat syvällisemmänkin tutkimisenǤ


͹ͻ

Elinikäinenoppiminen(väitteet2.krs)
Aivioi eiilaisten sivistyksen ulottuvuuksien painoaivoa tulevaisuuuen yhteiskunnassa
vuosina ʹͲͲ͸ǦʹͲͳͲ asteikolla Ǧʹ ǤǤǤ ʹ Ǥ ȋΪʹ α painoaivo lisääntyy meikittävästiǡ Ϊͳ α liǦ
sääntyy hiemanǡ Ͳ α säilyy ennallaanǡ Ǧͳ α vähenee hiemanǡ Ǧʹ α vähenee meikittävästiȌ
Teesi1.Tulevaisuudessa"poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen"kehittäminen
(oppimaanoppiminen,sosiaalisettaidot,kommunikaatiotaidot,ongelmanratkaiǦ
sutaidotjne.)korostuu.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi2.Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten,ettäkoulut
tukevatyksilöllisiäoppimistyylejäjaǦtarpeita.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi3.Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaistaonrohkaisevan
japositiivisenmielipideilmastonsyntyminen.

ͺͲ

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi4.ElinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotoǦ
jaoppilaiden,heidänperheidensä,opettajien,muunyhteisönjavaltionvälillä.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi5.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaonhenkilökohtaisen
kehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi6.Pragmaattinen,käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu:korosǦ
tetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisen
merkitystä.

ͺͳ

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi
Teesi7.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaoninnovaatioiden,tuotǦ
tavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi8.Elinikäisenoppimisenydinkontekstiontyöelämä,työssäoppiminen.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi9.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennään
liiallisuuksiin.

ͺʹ

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi

Teesi10.Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi.

Ǧʹ α lisääntyy meikittävästi
Ǧͳ α lisääntyy hieman
Ͳ α säilyy ennallaan
ͳ α vähenee hieman
ʹ α vähenee meikittävästi



ͺ͵
IIIElinikäinenoppiminenvuonna2030(3.krs)
Elinikäisen oppimisen teema käännettiin kolmannella kieiioksella vuoteen ʹͲ͵Ͳ ulottuǦ
vaksi oppimisen tulevaisuuuen luotailuksiǤ Siinä tilaisuus teki vaikaanǤ Nillennium Ȃ
piojektin RT Belphi valmistui juuii sopivastiǤ Samalla uuuella kyselyasetelmalla tullaan
osoittaneeksiǡ miten elinikäisen oppimisen iueologia asettuu aivan eii valoonǡ jos osakin
esitetyistä ʹͲ͵Ͳ Ȃ teeseistä toteutuuǤ Tässä konkietisoituu myos väite lähikehityksen
yliaivioinnista ja kaukokehityksen aliaivioinnistaǤ
ͳǤ 0n luotu kansallisia instituutioita ja kehiǦ
tysohjelmiaǡ joilla euistetään kollektiivista
oppimista
Nonet maat ovat tehneet vǤ ʹͲ͵Ͳ mennessä
kollektiivisesta oppimisesta kansallisen taǦ
voitteenǡ joka sisältää sekä yksiloǦ että koko
kansakunnan oppimisen paiantamisen
Linkkejäǣ Centei foi Collective Intelligenceǡ
PINuǡ Esimeikkejä kollektiivisesta oppimiǦ
sesta ǡ Nillennium Scenaiios
ͳ α alle ͳͲΨ
ʹ α ͳͳǦʹͷ Ψ
͵ α ʹ͸ǦͶͲ Ψ
Ͷ α ͶͳǦͷͷ Ψ
ͷ α ͷ͸Ǧ͹Ͳ Ψ
͸ α ͹ͳǦͺͷ Ψ
͹ α yli ͺͷ Ψ
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

Ryhmäkeskiaivo α ͸͵Ǥ͸ Ψ
vastaajiaǣ ͳͺͻ
Kommentoi keskustelufooiumissa omana
teemanaanǨ
ʹǤ ̶Iust in time̶ Ǧtieto ja oppiminen
0biikkiyhteiskunnassa on yhä keskeisemǦ
pää seǡ että tieto on taivittaessa käytettävisǦ
säǤ Elinikäisessä oppimisessa ̶just in time̶ Ǧ
tieto on noimiǡ jota taivitaan monenlaisessa
päättelyssäǡ ongelmaiatkaisussa ja päätokǦ
sen valmistelussaǤ
Linkkejäǣ Iust in Time Leainingǡ WoiuSpy
Iust in Time Leaining
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

Ryhmäkeskiaivo α ͹ʹǤ͹ Ψ
vastaajiaǣ ͳͺͳ

͵Ǥ Yksilollinen koulutus
Sitä mukaan kun tieto ihmisen eiilaisista
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

ͺͶ
ominaisuuksista on lisääntynytǡ vanha näǦ
kemys joistakin eiityisopetuksen taipeessa
olevista oppijoista on vaihtunut käsitykǦ
seenǡ että kaikki opiskelijat taivitsevat yksiǦ
lollisiä oppimisstiategioita ja ǦmetoueitaǤ
Linkkejäǣ Inuiviuualizeu Leaining Plansǡ
Special Euucation Resouices on the Inteinet

Ryhmäkeskiaivo α ͸ͷǤͲ Ψ
vastaajiaǣ ͳ͹ͻ

ͶǤ SimulaatioǦoppiminen
vuonna ʹͲ͵Ͳ viituaalisten keinotouelliǦ
suuksien käytto on yleistä ja se näkyy myos
oppimisen jäijestelyissäǤ Lähes kolmannes
ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksesta
peiustuu usein kansainvälisiin simulaatioǦ
ympäiistoihinǡ joissa käytetään hyväksi
kognitiotieteiuen loyuoksiäǤ YksiloǦ ja iyhǦ
mätoimintaa uiagnosoiuaan ja ympäiistoä
muokataan yksilollisten oppimisstiategioiǦ
uen toteuttamiseksiǤ
Linkkejäǣ Wikipeuiaǡ viitual Reality SimulaǦ
tions in Physics Euucation
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

Ryhmäkeskiaivo α ͹ͳǤ͵ Ψ
vastaajiaǣ ͳ͸ͺ

ͷǤ ueneettisesti lisätty älykkyys
Alykkyyteen ja oppimiseen vaikuttavat geeǦ
nit tunnistetaan ja niitä siiiietään jälkeläisǦ
ten peiimäänǤ
Linkkejäǣ Biohazaiusǡ uenetic Engineeiingǡ
Eugenic Temptation
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

Ryhmäkeskiaivo α ͶͲǤʹ Ψ
vastaajiaǣ ͳͷͻ


ͺͷ
͸Ǥ Nukana kuljetettavat tekoälyvälineet
0seimmilla ihmisillä on pieni tietokoneǡ jolǦ
la laajennetaan henkilokohtaista muistia ja
joka kommunikoi omistajansa kanssa vaisin
inhimillisellä tavallaǤ Kone tunnistaa tunnisǦ
taa ihmiset äänestä ja keitoo kestä on kyǦ
symysǤ Kone myos osallistuu henkilokohtaiǦ
seen päätoksentekoon monin tavoinǤ IoillaǦ
kin ihmisillä on elimistoon tai vaatteisiin
upotettuja nanolastujaǡ jotka antuioivat tieǦ
toa ja säätelevät toimintojaǤ
Linkkejäǣ Aitificial Intelligence Centeiǡ
Aitificial Intelligence Laboiatoiyǡ Iouinal of
Aitificial Intelligence Reseaich
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α

Ryhmäkeskiaivo α ͸ͳǤ͸ Ψ
vastaajiaǣ ͳͷ͹

͹Ǥ Web ͳ͹ǤͲ
vuoteen ʹͲ͵Ͳ mennessä Wikipeuian ymǤ
aloittama uataintegiaatio on ehtinyt siihen
pisteeseenǡ että suuiin osa maailman tieuosǦ
ta on yhuistetty semanttiseen Web ͵ǣeenǤ
Batalla on luonnollisen kielen käyttoliittymä
ja sitä ylläpiuetään uynaamisesti älykkään
ja itseoiganisoituvan ylläpitosysteemin
avullaǤ Käyttoliittymät simuloivat ieaaliǦ
maailmaaǡ mutta keinotouellisuuteen muǦ
uostuu myos omaa ̶touellisuutta̶Ǥ
Linkkejäǣ Futuiistǡ The Intelligent Inteinet ǡ
ALICE Aitificial Intelligence Founuation ǡ
Intelligent Inteinet by Bill uates
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α
Ryhmäkeskiaivo α ͹ͻǤͶ Ψ
vastaajiaǣ ͳͶͻ

ͺǤ e0petus
vaisinkin koyhemmillä alueilla opetus on
̶ulkoistettu̶ eǦopettajilleǡ jotka ovat käytetǦ
tävissä silloin kun taivitaanǤ 0seissa tapaǦ
uksissa eǦopettajat ovat keinoälyolioita Ǥ
Linkkejäǣ Wikipeuiaǡ Bettei eLeaining ǡ
Auvanceu Bistiibuteu Leaining
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α
Ryhmäkeskiaivo α ͹ͳǤʹ Ψ
vastaajiaǣ ͳͷ͸

ͺ͸

ͻǤ Tietokoneet ohittavat ihmisen mentaaliǦ
sen suoiituskyvyn
Koneet ylittävät selvästi ihmisen mentaaliǦ
kyvyt melkein jokaisella mitattavissa olevalǦ
la lohkollaǣ muistiǡ nopeusǡ älykkyysǡ aistiǦ
toiminnatǡ päätoksentekoǤ Siitä seuiaa kouǦ
lutuksen ja oppimisen metouien täyuellinen
mullistusǤ
Linkkejäǣ
Singulaiityǡ When Nachines 0utsmait BuǦ
mans ǡ Kuizweil
Touennäkoisyys vǤ ʹͲ͵Ͳ α
Ryhmäkeskiaivo α ͷ͵ǤͲ Ψ
vastaajiaǣ ͳͷ͵

voit ehuottaa myos muita koulutuksen ja oppimisen mahuollisuuksiaǤ
Aikuisten oppiminen negatiivisten oppimiskokemusten jälkeen
Kannattaisiko pohtia myos mahuollisuuttaǡ jossa tietotekniikan mukanaan tuomaan opǦ
pimisen ja koulutuksen mullistukseen ieagoiuaan peiinteestä kiinni pitäenǤ vanha sivisǦ
tysihanne puolustaa paikkaansaǣ 0pettaja on auktoiiteettiǡ peiinteiset yleissivistävät
tieuonhankintamenetelmät nousevat kunniaan ja ihminen oppii ihmisenä ihmisilleǡ ja
ihmisiä Ȁelämääǡ jopa luontoa vaitenǤ
Oppiminen20303.krs(lopetuskeskustelu)
Optimistinenkuvakehityksestä ͳͺǤʹǤʹͲͲ͹
0seat näistä väitteistä kuvaavat tosi optimistista kuvaa joko tekniikan tai metouologian keǦ
hityksestäǤ vaikka tekniikka kehittyisikin kovaa vauhtiaǡ sen käyttoonotto ei kyllä tule meǦ
nemään yhtä nopeaa vauhtiaǤ Käyttoonotto oppimisessa vaatisi yhteistä tahtotilaa ja valtaǦ
vasti iesuisseja menetelmien ja oppimismenetelmien kehittämiseenǤ

Isojamuutoksia ͳ͹ǤʹǤʹͲͲ͹

Tämä haijoituksen sivusta Pentti Nalaska kommenttiǣ
Bill uatesiltä kysyttiin Timessa mitä hän ajattelee teknologian ioolista opetuksen kehittämǦ
sessäǡ jonka hän on valinnut omaksi tyokseen kun pian jättää Niciosoftin johtamisenǤ Bän
totesi että aikonaan Tvǣn ouotettiin muuttavan opetuksenǡ sitten viueon ouotettiin tekevän
sen ja siten tietokoneavusteisen opetuksen ouotettiin tuovan vallankumouksenǡ mutta miǦ
kään näistä ei saanut aikaan mitään meikitävää ennen kuin inteinet ͳͲ vuotta sitten kehitǦ
tyiǤ ̶Leaining is mostly about cieating a context foi motivationǤ It̵s about why shoulu you
leain thingsǤ̶ Ia iatkaisu motivaatioon ei loyuy tekniikasta vaan ihmisestä ja ihmisyhteisosǦ
täǤ Siinä hyvä ohjastajaǡ joka ymmäitää NAS ajattelun kokonaisuuuenǣ motivationǡ accessǡ

ͺ͹
skillsǡ on avainasemassa eikä tee opiskelusta motivaatiosta tyhjää tekniikan kanssa peuǦ
haamistaǤ
Pentti

Mitäoli23vuottasittenvuonna1980? ͳ͸ǤʹǤʹͲͲ͹
Ainakaan ei ollut kotitietokoneitaǤ Kopiot otettiin otettiin vahaksilla ja ̶kotiviueot̶ kaitafilǦ
mikameiallaǡ jos oli sellaiseen vaiaaǤ Peiuskoulua painettiin päälle ja lukioista oli tullut
massaväyläǡ mistä syystä yliopistojen oet eivät vetäneetǤ Nutta opetus oli aika samannäǦ
koistä kuin nykyäänkinǤ vähän kuin touistaisi sen puolesta ettei paljon muuttuisi jatkossaǦ
kaanǤ Luulen kyllä niinkuin näyttää tekevän paneelikin että muuttuuǤ Ehkei sentään tekoǦ
älyolioitaǤ

geneettisestilisättyälykkyys ͳ͵ǤʹǤʹͲͲ͹
Tämä tuntuu aivan utopistiseltaǡ vaikka puhutaankin ʹ͵ vuouen aikajänteestäǤ Alykkyyttä
on monta lajiaǡ onnistuuko siiito tietyltä äkykkyyuen osaǦalueelta vai halutaanko kaikki
lajitǤ Kannattaisko käyttää peiinteistä mallia ȋäkykäs isä tai äitiȌǤ Tk

Managerimietteitälopuksi
Kuten vastauksista näkyy YKǣn Nillennium Ȃ piojektin teeseissä on ollut sulattelemistaǤ
Silti tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin dzoikealladz paneelillaǤ Nillennium Ȃ kysely
tehtiin yhuen kieiioksen uelfoinaǡ jonka aigumentointi jatkuu euelleenǤ Aigumenttien
suhteen haijoitusǦuelfoin saalis jäi laihaksiǤ Silti olisi houkuttelevaa jatkaaǤ KahuenǦ
laisiakin suuntia olisi taijollaǤ Toisaalta on mahuollisuus klassisesti haastaa eiimieliset
väittelemään keskenään ja toisaalta voi lähteä syventämään tutkimuksen kiinnostavamǦ
pia teesejäǤ
Esimeikiksi kahuen ensimmäisen teesin osalta ȋkollektiivinen oppiminen ja just in time
Ȃ oppiminenȌ ilmiot ovat mitä ilmeisimmin jo läsnäǤ Kumpikaan niistä ei ole vallitseva
ohjaava käytäntoǡ mutta molemmat näyttävät evolutionaaiisesti vahvistuvanǤ Nitäǡ miǦ
ten ja missä tahuissaǫ Siihen voisi paneelilta hakea ieittejä ja vaihtoehtojaǤ
Tiauitionaalisemmin elinikäisen oppimisen asetelmaa voi jatkotaikastella eiilaisina uisǦ
kuisseinaǡ jotka alkupeiäisessä tutkimuksessa jäävät sumeiksiǡ mutta kymmenen vuoǦ
uen jälkeen selvästi kaipaavat avaamistaǤ Nissä määiin elinikäinen oppiminen nähuään
ȋͳȌ talouuen ja alueellisen menestymisen ieseptinäǡ ȋʹȌ yhteiskunnallisen ja sosiaalisen
kehityksen välineenä ja sopeuttajanaǡ ȋ͵Ȍ henkilokohtaisen kehittymisen ja menestymiǦ
sen keinonaǡ tai ȋͶȌ suhteessa koulutuksen instituutioihinǫ Kukin uiskuissi avaa eiilaiǦ
sen polunǤ
Lisämausteena vein Sivistysbaiometii Ȃ tutkimusiyhmän kyselyalueelle vielä yhuen
mallikyselyn ȋtechnology timelineȌǤ Se on iohkeahko teknologiapainotteinen teesisto
singulaiiteetti
ͳͻ
Ȃ kehityksestäǤ Singulaiistit Ȃ heistä tunnetuimpana Ray Kuizweil
ʹͲ
Ǧ
olettavat jo tämän vuosisauan alkupuoliskolla lähestyttävän tilannettaǡ jossa evoluution
viestikapula siiityy ihmiseltä eteenpäinǤ Singulaaiisuuuessa on siis kyse kehityskäsitykǦ
sestäǡ jossa ihmistä ei aseteta evoluution päätepisteeksiǤ 0ppimisen kannalta se meikitǦ
sisi melkoista vallankumoustaǤ 0ppivien olioiuen määiä ja etenkin laatu tulisi uiamaatǦ

ͺͺ
tisesti muuttumaanǤ Kuinkahan ielevanttia elinikäinen tässä asetelmassa onǫ
Nyt mentiin jo aika kauas uelfoiǦhaijoituksen taikoituksistaǤ Lisättäkoon siltiǡ että tuleǦ
vaisuutta tehuään paljon lähemmäs kuin ʹͷǦ͵Ͳ vuouen päähänǤ Silti katsetta kannattaa
aika ajoin nostaa hoiisonttiinǤ Ei se mahuottoman pitkä aika oleǤ Ios näǦet kiijahyllyssä
vanhan NNN Ȃ kiijan ȋennen niitä annettiin isäukoille joululahjaksiȌǡ niin silmäilepä
sitäǤ Nitä huijaa tapahtui ͳͻͺͲǫ Iostain pikku jutusta voi loytyä tieto siitäkinǡ kuinka
monella kotitalouuella oli silloin tietokoneǫ Tuollainen ajanjakso mahtuu hyvin kahuenǦ
nettunakin yhuen ihmisiän sisälleǤ Liikaa kaukokiikaieihin ei saa ihastuaǡ muuten voi
pysähtyä oleminen ja eläminenǤ Noin pitkän aikavälin aivaileminen on puoliksi mahuoǦ
tontaǡ koska mukaan tulee ilmioitä ja tekijoiǦtäǡ joita ei vielä oleǤ Kotitalouksien tietokoǦ
neiuen suhteen viisaii ei väiähtänyt ollenkaan vuonna ͳͻͺͲǡ vaikka niiuen olemassaolo
hyvin tunnettiinkinǤ
Linkitǣ 0utlook ʹͲͲ͹ǣ iecent foiecasts fiom the Woilu Futuie Society foi ʹͲͲ͹ anu beǦ
yonuǤ KsǤ
httpǣȀȀwwwǤeuelfoiǤfiȀfiȀoigsȀmetouixȀcaseȀsivistysȀmateiialsȀmanageiin̴evaatȀ͸͸͸̴
outlook̴ʹͲͲ͹ǡ ƲTianshumanistiliitto httpǣȀȀtianshumanismiǤoigȀ Ǥ

ͺͻ
Liite 3. Tulevaisuuden avaintaidot
Nittaii oli seuiantamittauksessa veitailuvuosia myoten sama kuin alkupeiäisessä vuoǦ
uen ͳͻͻ͸ kyselyssäǤ veitailut vastausten kesken tehuään vuouen ʹͲͳ͹ kannanottojen
suhteenǤ Biagiammien jälkeen on esitetty muutamia kommenttipuheenvuoiojaǤ
Nillaisia ominaisuuksia yksiloiltä on vaauittu ja vaauitaan tulevaisuuuessa vuosina ʹͲͲͻ
ja ʹͲͳ͹ asteikolla ͳǤǤǤǤǤͳͲ ȋ0=merkityksetön,5=kohtuullisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤ
Teesi1.Kommunikaatiovalmiudet?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡͶǡ
ͳͻͻ͸ α ͺǡͳȌ
x Kommunikaatiotaiuot iatkaisevat yhä enemmän veikostoituneessa yhteiskunnassaǤ
x Yhä täikeämpääǡ kun yhteispelin ja kollektiivisen oppimisen ja sopeutuminen meikiǦ
tys lisääntyyǤ
x vanhassa maailmassa piofessiot ja asemat keskustelivat usein ihmisten puolestaǤ
Kun auktoiiteetit ovat iapautuneetǡ täytyy ihmisten antautua ja kyetä vuoiovaikuǦ
tukseenǤ
x Ei sivistystä ilman olisiǡ nyt kommunikaatiokohteet ja Ǧkeinot koko ajan laajenevatǤ
x Kiijallisen ȋesim elektionisestiȌja suullisen kommunikoinnin taive lisääntyy jatkuǦ
vasti eii tyotehtävissä
Teesi2.Muutoksensietokyky?

ͻͲ
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡͶǡ
ͳͻͻ͸ α ͺǡͳȌ
x Tämän taiuon täytyy lisääntyä voimakkasti aivojen muutoksen kautta ja se on vältǦ
tämäton globaalisaation vaatiessa joustavia ja melko nopeitakin muutoksiaǤ
x Nuutoskin pitäisi määiitelläǤ Se on vähän kuin eksistentialismissaǤ Ahuistus hellittää
kun elämän tuskaluonteen hyväksyyǤ Aivaukseni on että outo viehättäjä näyttäytyy
joukoille ennen vuotta ʹͲͳ͹ ja muiioskaaos alkaa jäijestyäǤ
x Tällä hetkellä ja vanhemalla sukupolvella se teettää eniten toitäǤ
x Sitten sitä ei enää taivita kun muutosvauhti laimentuuǤ Ei se enää kaukana oleǤ
x Elämme iäjähtävän tietämättomyyuen kynnyksellä eli ennen näkemättomien uusien
mahuollisuksien ja myos ongelmahaasteiuen tulevaisuustilassaǡ at the euge of chaosǨ
Teesi3.Oppimiskyky?
vǤ ʹͲͲͻ



ͻͳ
vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡͳǡ
ͳͻͻ͸ α ͺǡͲȌ
x Poisoppimisesta tulee uusi avainkäsiteǤ
x Wikipeuian mukaan oppiminen on tapahtumasaijaǡ jossa tietoa käsittelevä toimija
saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheestaǤ Sitä ei voi iiiottaa ihmisestä eikä
kohta koneestakaanǤ Kun maailma alkaa asettuaǡ oppimiskyvyn meikitys vähän väǦ
heneeǤ
x Eiityisesti muiiosvaiheessa euellytetään ihmisiltä ja yhteisoiltä kykyä oppia ja soǦ
peutuaǡ tasaisemmassa yhteiskunnallisen kehityksen vaiheessa päijätään useammin
iutiineillaǤ
x Se on kestokyky senkin jälkeenǡ kun entistä paiemmin otetaan apuǦ ja keinoälyt käytǦ
toonǤ
x Iatkossa monia asioita on voitava oppia ilman vaisinaista opettamistaǤ
Teesi4.Ekologisuus?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡͷǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͻȌ

ͻʹ
x Systeeminen ymmäiiäys kasvaa kun pallo pieneneeǤ Kestävällä kehityksellä on iajatǤ
x vielä emme kunnolla tajuakaan kuinka pieni tämä pallo onǤ
x Tuotteet on suunniteltava jatkossa sitenǡ että ne voiuaan helposti puikaa osiinsa ja
käsitellä kukin puiettu osa taikoituksenmukaisesti ȋuuuelleen käyttää tai ongelmajäǦ
tekäsittelyȌ
Teesi5.Erilaisuudensietokyky(kulttuurinkompetenssi)?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡʹǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͻȌ
x Täytyisi lisääntyäǡ iiskejä onǤ Käytännossä on vaikeaaǤ Kun maahanmuuton euistäǦ
minen lähtee tyopeiäisistä lähtokohuuistaǡ kohtaaminen on helpompaaǤ
x Toleianssi on näkokulmatotuuksien ymmäitäminen iakentaa sosiaalista kestävää
kehitystäǤ Pienenevällä pallolla tämä on seuiaava uhkaǤ Isot eiot aikaansaavat ison
eioosionǤ
x Se on täikeimpiä ja aivokkaimpia globalisaatioseuiaamuksiaǤ
x Ei kulttuuieja voiua haimonisoiua Ǧ eikä kannata eues yiittääǤ Ei kaikkia omalle aiǦ
vomaailmalle vieiaita piiiteitä taivitse sietääǤ
Teesi6.GlobaalivastuuǦjatulevaisuusajattelu?

ͻ͵
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͺǡͲǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͺȌ
x ulobaali vastuu lisääntyyǡ kun globaalit ilmiot vaikuttavat omassa elämässäǡ muuten
eiǤ EsimǤ ilmastonmuutos etcǤ saavat vastuun nousua aikaanǤ Tulevaisuusajattelu kasǦ
vaaǤ
x Kuuluu samaan kehykseen kuin euellisetǤ Tulevaisuusajattelua iuokkii toivo ja uskoǤ
x En ole suuii optimisti näissä yhteyksissäǤ
x Intiessiiistiiiiuat ovat olemassa niin yksiloiuen kuin valtioiuen välilläǤ En uskoǡ että
maailmalle yhteisen hyvän taakse tullaan koskaan saamaan kaikkia intiessiiistiiiitoǦ
jen vuoksiǤ
Teesi7.Ihmissuhdetaitojenosaaminen?
vǤ ʹͲͲͻ



ͻͶ
vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͹ǡͺǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͺȌ
x Tämä tulee hyvin täikeäksiǡ kun yhteiskunta veikostoituu ja muuttuu palveluyhteisǦ
kunnaksi kaikilla tasoillaǤ Tällainen oppiaine pitäisi olla kaikilla koulutusaloilla ȋpalǦ
veluǦ ja veikostoyhteiskunnan vaatimukset lähtokohtanaȌ
x Kehitystä molempiin suuntiinǡ eiilaisuuuen sietokyky ja uuuenlaiset tyonǦ ja ioolinǦ
jaot mahuollistavat senǤ
x Yhuessä ja yhteistyossä ja täikeämi slogan kuin yksiloinä kilpaillenǤ
x välttämätontä eiilaisen kommunikaation yhä lisääntyessä ihmisten välilläǤ
Teesi8.Tietointensiivinenammattiosaaminen?
vǤ ʹͲͲͻ
ͳ

vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͹ǡͶǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡ͹Ȍ
x Peiiaatteessa lisääntyyǡ mutta vain maikkinalähtoinen toiminta tosiasiallisestiǤ IulkiǦ
sen sektoiin sisäinen toiminta ei täytä maikkinoiuen vaatimuksia ja väheneeǤ KokoǦ
naisuuuessaan ei tapahuu meikittävää tyopaikkojen lisääntymistäǤ

ͻͷ
x Elintäikeääǡ metouit ja eksosomaattiset iatkaisut koiostuvatǤ
x Yhteisollinen ja eksosomaattinen oppiminen ja tieuonkäsittely yleistyvätǤ
x No jaaǡ osaamiselle on aina käyttoä ja kysyntää silloinkinǡ kun on iobottiǦ ja agentǦ
tiaimeija apunaǤ
x Ammateista yhä useampi jatkossa on asiantuntijuuten peiustuviaǤ
Teesi9.Useankielenhallinta?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͹ǡʹǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͲȌ
x Kielitaito on täikeääǡ mutta ei ehkä sittenkään avainkysymysǤ Luultavasti täikeintä
olisiǡ että tapahtuisi eiikoistumista ja kielipaletin kasvamista koko kansan keskuuǦ
uessaǤ
x Lisääntyy ja puikaantuu myos kun sosiaalitekniset iatkaisut tulevat apuun kommuǦ
nikaation mahuollistamisessaǤ
x Toisaalta kielten osaamisen taive lisääntyy globalisoitumisen seuiauksenaǡ mutta
toisaalta teknologia tullee ihmisten avuksiǤ
x Niin kauan kuin muistan on ennustettu automaattista kielenkääntäjää toteutuvaksi
lähitulevaisuuuessaǤ Se vain sitkeästi pakeneeǤ
x Englannin asema veikon takia yhä vankistuuǤ Kieltenvälinen tieuonhaku veikossa
yleistyyǡ samoin kuin automaattiset kielenkääntäjätǤ
Teesi10.AmmattiǦjaalaspesifitietotaito

ͻ͸
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͸ǡͻǡ
ͳͻͻ͸ α ͹ǡͲȌ
x Tämä iatkaisee touellisen aivon maikkinoillaǡ sitäkin enemmän oppimisen ja tekeǦ
misen asenneǤ
x Tällainen osaaminen ulkoistuu vähitellen yhä enemmänǡ ihmistä taivitaan ohjaukǦ
seenǡ tulkintaan ja päätoksentekoonǤ
x 0n paljon ammattejaǡ joihin sosiaalistuminen tapahtuu instituutioiuen läpiǤ AmmatǦ
tispesifi osaaminen kuuluu siihen piosessiinǤ Sitä taivitaan jatkossakinǤ
x Asiantuntijuuteen peiustuvat tyotehtävät lisääntyvätǤ
x LaajaǦalaista osaamista taivitaan yhä enemmänǤ
Teesi11.Eettisyys(arvoǦosaaminen,tietoinensuhdeideologioihin,uskontoihin)?
vǤ ʹͲͲͻ



ͻ͹
vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͹ǡ͹ǡ
ͳͻͻ͸ α ͸ǡͻȌ
x Kaaos ei kaikotu ilman tätäǤ
x Neikityksellisyyuen kokemukset ovat sukua eettiselle toiminnalleǤ Se kuuluu tasaanǦ
tuvan ajan vahvistuviin ilmioihinǤ
Teesi12.Tiedeosaaminen?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͸ǡͶǡ
ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͹Ȍ
x Peiiaatteessa täikeäǡ mutta nykyinen laaja yliopistotoiminta ei taiua olla se iatkaisuǡ
eli nykymuotoisen tieuetoiminnan meikitys väheneeǤ Tieteeseen tulee maikkinoita
palvelevaa tehokkuutta lisääǤ
x Käsityoläistaitona ja asiantuntijuuuen lähteenä aikistuuǡ täikeää toki mutta myos
itsestäänselvääǤ Suuiet eiot ei uisipliinien välilläǤ
x Tieueuskonto voi joutua vähän peiääntymäänǡ muttei sen poppeiilaisessa ja uialogiǦ
sessa olomuouossaǤ

ͻͺ
Teesi13.Fyysinenkuntoisuus?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͸ǡʹǡ
ͳͻͻ͸ α ͸ǡͲȌ
x 0mavastuullisuuuen lisääntyminen teiveyuenhoiuossa etcǤ sekä elintaiviketeolliǦ
suuuen kehitystienuit vaikuttanevatǡ että tällainen tienui voimistuuǤ vastatienui on
kuitenkin euelleen suuii ja voi hallita ȋmmǤ liikalihavuus etcǤȌ
x Tällä hetkellä tilanne polaiisoituuǤ Bioteknologia ensin käijistää ja sitten tasoittaa
tilannettaǤ Paljon iiippuu siitä toteutuuko giuuensiläinen hyvinvointivaltioǤ
x Neikitys on tulevaisuuuessa eiilainenǤ Sillä tulee olemaan meikitystä eiityisesti ykǦ
silon hyvinvoinnille ja sitä kautta syntyy yhteiskunnallinen meikitysǤ
x voi olla että tässä suhteessa menetetyt sukupolvet ovat jo syntyneetǤ
x Tyossä jaksaminen ei mahuollista jatkossa ilman panostusta suuiempaan fyysisen
kunnon ylläpitoonǤ
Teesi14."Kädentaidot"
vǤ ʹͲͲͻ



ͻͻ
vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͸ǡʹǡ
ͳͻͻ͸ α ͷǡͶȌ
x Aivo nousee oikeastiǤ Käsillä tekemistä ei nähuä suoiittavaksi tyoksi vaan sekin nähǦ
uään monessa tapauksessa yhä selvemmin henkiseksi tyoksiǤ
x Baiiastus ja meikitys nostavat aivoaǡ mutta ollaan kaukana muista kuin sosiaalisista
ja veikostouiiveieistaǤ
x ̶viituaalimaailmassa̶ käuen taitoja taivitaan vähemmänǤ EsimǤ musiikin tekeminen
ei euellytä samantyyppistä kehollisen ja käsitteellisen oppimisen yhuistelyäǤ ToisaalǦ
ta peiinteisempi ̶käuen taitojen kulttuuii̶ ei vaimastikaan mihinkään häviäǤ
x Luonnon teiapiaaǤ
x Liittyy yhä useammalla ihmisellä pelkästään vapaaǦaikaanǤ
Teesi15.Esteettisyys?
vǤ ʹͲͲͻ


vǤ ʹͲͳ͹


ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͸ǡͶǡ
ͳͻͻ͸ α ͷǡͶȌ

ͳͲͲ
x Aivo nousee etenkin ympäiistossä ja liittyy osaltaan myos talouuen kasvun euistyǦ
miseenǤ Nikäli talouskiiisejä tuleeǡ tienui hiuastuuǤ
x Kuuluu iuentiteetin tekemiseen ja maailman ymmäiiykseenǤ Koikealla tasollaǤ
x Esteettisyyuen suhteen en osaa nähuä eioja eii ajoissaǤ Taiteessa kyllä ja siinäkin
aika paiauoksaalisesti kuten muissakin taiuemuouoissaǤ Ajan peilejäǤ
x Substanssi uominoi Ǧei se miltä jokin näyttää ȋtietenkin tiettyä huomiota pitää myos
tähän kiinnittääȌǤ

Lisäkommentteja
Tuli vaan mieleenǡ että voihan näistä kuten nykyisistä E0Ǧkomission metakompetensǦ
seistakin äänestääǡ mutta mitä sittenǫ 0nko taikoitus määiittää iueaaliǦihminenǡ josta
otetaan malli kasvatukselle ja opetukselleǫ Taitaa käyuä niinǡ että kaikilla vain yksi yhǦ
teinen ominaisuusǣ iiittämättomyys tai vajavaisuusǤ Entäs jos vaihuetaan hitusen näkoǦ
kulmaaǤ Ios nämä aujektiivit kuvaavatkin iueaaliyhteisoäǫ Silloin tähän tulisi jo tolkkuaǡ
mutta mitäs sitten kun koulu tuntee vain yksiloitäǫ
Tämän osion kohualla kysymysten yuin on jatkuvasti ajankohtainenǤ 0lisi kuitenkin etǦ
sittävä avaintaitojen euellytyksiä kohueiyhmittäinǣ vanhatǡ nuoietǡ koulutetutǡ koyhät
etcǤ
IIAvaintaidot(2.krs))
Kehittämispaneeli nosti yhuen uuuen avaintaiuon esiinǣ veikostoǦosaaminenǤ Se myos
jäi lopulliseen listaanǤ Toisen kieiioksen kokeilu oli avainomominaisuuksien testaus
kollektiivisubjekteille kuten tyoiyhmille ja Ȃ yhteisoilleǤ Kollektiivilaajennus ei tuottanut
ongelmia kehittämispaneelilleǤ 0seissa aigumenteisssa otettiin kantaa kollektiivisen
oppimiskäsityksen puolestaǤ Yksilotasolla viisi täikeimmäksi aivioitua ominaisuutta
ovat oppimiskykyǡ muutosvalmiusǡ kommunikaatiokyvytǡ tietointensiivinen ammatǦ
tiosaaminen ja alaspesifi tietotaitoǤ Yhteisoissä jäijestys muuttuu olennaisesti toiseksi
käikeä lukuunottamattaǣ oppimiskykyǡ muutosvalmiusǡ globaali vastuu ja tulevaisuusǦ
ajatteluǡ eettisyysǡ veikostoǦosaaminen ja kommunikaatiotaiuotǤ
Argumentointi
Ekologisuus,muutos,kädentaidot ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
Luin juuii Risto Ihamäen Saiasvatin hiekkaaǡ ja täytyypi touetaǡ että usko siihen onko
tätä maapalloa tällaisenaan enää olemassakaan vǤ ʹͲͳ͹ on koetuksellaǤ Ainakin jokin
ekokatastiofi tulee muuttamaan vallitsevia olosuhteitaǤ Ihmiset ovat huolissaan tilanǦ
teestaǡ yiitysten euustajatkin ovat heiänneetǡ mutta poliitikot ovat juuttuneet siuosǦ
iyhmiensä tyytyväisenä pitämiseenǤ Sekä yksilot että yhteisot taivitsevat muutoksen
sietokykyäǡ käuentaiuotkin voivat olla hengissä selviämisen euellytysǤ Nyt jo eneigianǦ
jakelun katkokset invaliuisoivat talouksia ja yiityksiäǤ Yhteisollisyys olisi sellainen taitoǡ
joka listalta puuttuiǡ mutta kiihtyvästi muuttuvissa tilanteissa olisi kullanaivoinenǤ veiǦ
kostoǦosaaminen on vastaavasta taiuosta teknisempi teimiǤ

Mitenhuolimuutetaanenergiaksi ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Epäilemättä huoleen on aihetta ja se leviää juten 0llilan kääntymys osoittaaǤ Nutta mitä

ͳͲͳ
ominaisuuksia taivitaanǡ että sille saauaan tehuyksi jotainǤ Pelkkä huoli ilman toivoa
jähmettääǤ Siksi en laittaisi esimeikiksi ekologisuutta listalla käikipaikoilleǤ Täikeä se
on mutta vasta kun siihen yhuistyy kyky toimiaǤ
Sitä ihmettelen mitä eioa on ekologisuuuella ja globaalilla vastuullaǤ Iälkimmäinen on
kai laajempiǤ Silloin se menee ekologisuuuen euelleǤ

globaalivastuuǦ ͳǤʹǤʹͲͲ͹
pahimmillaan ei kenenkään vastuuǤ ekologisuus on jokaista lähempänä konkieetimpaǦ
naǢ on vaimaan globaalin meikitysosista täikeimpiäǤǤǤ

Systeemiajattelua ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Eiko ekologisuus ole synkassa systeemisen ajattelun tai konnektionismin kanssaǤ Kaikki
on ainakin kieitoteitse yhteyuessä kaikkeenǡ joten kaikki vaikuttaa kaikkeen ainakin
jossain mikioskooppisessa määiinǤ veikostoteoiiassa puhutaan six uegiees Ǧlaistaǡ jonǦ
ka mukaan kaikki maapallon ihmiset ovat koikeintaan kuuuen linkin pääsä toisistaanǤ
En tieuä miten fyysisessä maailmassa tämä ̶laki̶ toimiiǡ mutta selvää onǡ ettei eiillisiä
saaiekkeita enää oleǤ Elintäikeää on kehittää niitä ihmisen ominaisuuksiaǡ jotka kaikesǦ
sa toiminnassaan lähtevät siitäǤ
Bei eikos voi olla niinǡ että yksilo oivaltaa ekologian ja yhteiso ole vastuullinen ja tuleǦ
vaisuutta kestävä toimijaǤ Ninä ainakin muutanm vastaukseni sen mukaanǤ

JaredDiamond ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Ellette ole lukenut aikaisemmin Iaieu Biamonuin kiijoja niin äkkiä kiijakauppaanǨ Bän
nimeää viisi viihettäǡ joilla kulttuuiit voivat ajaa itsensä päin takaseinääǤ Bistoiiasta
loytyy vahvaa touistusaineistoaǤ viiheet ovat ympäiistotuhoǡ ilmastonmuutosǡ naapuiiǦ
vihaǡ häiiiot kauppasuhteissa ja sopeutumattomuus vallitseviin ympäiistosuhteisiinǤ
Ekologinen sopeutuminen luonnon ympäiistoon ja muuttuviin olosuhteisiin on sen
mukaan ääiimmäisen täikeääǤ

Ehdotus ͳǤʹǤʹͲͲ͹
Ninä ymmäiiän niin että kommunikaatiovalmiuuet ovat selvästi yksilon ominaisuusǤ
Yhteiso ei minusta oikein voi omata sellaisia kykyjäǡ mutta se voi tavallaan omata ihǦ
missuhuetaitojaǡ jos sillä ymmäiietään sitä tyoyhteisokulttuuiin kiistatonta ominaiǦ
suuttaǡ että jossain tyopaikalla ymmäiietään eiilaisia ihmisiä enemmän kuin toisellaǤ
Nietin myos tuota ekologiaǦglobaali vastuu ja tulevaisuusajattelu Ǧeioa enkä oikein tulǦ
lut hullua huiskaammaksiǤ Ekologia kuvaa kaiken kattavaa keskinäisiiippuvuutta mutta
vaikea on kuvitella vastuutakaan ilman sitä vaisinkin kun on kyseessä kaukana itsestä
olevat asiatǤ vastuu jää paikalliseksiǡ jos ei ole yhteyksiä kauempaan maailmaanǤ

juu,mut... ͳǤʹǤʹͲͲ͹

ͳͲʹ
kulttuuiillinen oiientaatio kohuen laajempaa ymmäiiystä vie aikaaǤ kun on nuikissa
kasvettu vuosisatojaǡ niin on vaikeaa ymmäitää globaaleja konteksteja suitsaitǤ kuten
aikoinaan eiäs emäntä ihmetteliǡ jotta jo on mualima isoǡ kun lipeiinnii takana kuuluu
pitäjä olevanǤǤǤ

Ekologisuustärkeäätulevaisuudessa! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Sanotaanǡ että ʹͲ Ψ maailman väestostä kuluttaa ͺͲ Ψ maapallon luonnonvaioista ja
tämä ʹͲ Ψ asuu Pohjoisella pallonpuoliskollaǤ Ekologisuus tulee olemaan ȋtoivottavasǦ
tiȌ yksi täikeimmistä ominaisuuksistaǡ joita yhteisoiltä vaauitaan tulevaisuuuessaǤ
Lähinnä keskustellaan Kiinan ja Intian talouksien kehittymisestäǡ jonka seuiauksena
ilmastonmuutos kiihtyy ja ympäiisto saastuuǤ Kuitenkin teollisuusmaiuen eneigianǦ
käytto on touella suuitaǡ eikä siihen ole kiinnitetty iiittävästi huomiotaǤ Ninua vaivaa
talouskasvun ja ekologisuuuen välinen iistiiiitaǤ Tämän päivän menestyjätǡ kuten PohǦ
joismaatǡ saattavat olla huomisen häviäjiäǤ Talouuen jatkuvasti kasvaessaǡ myos kulutus
lisääntyyǤ Kulutuksen lisääntymiseen taivitaan luonnonvaiojaǤ Nyos jätemääiä ja saasǦ
tuminen lisääntyyǤ Ympäiiston iesuisseista ja hyvinvoinnista kilpailevat Yhuysvallatǡ
Euiooppa ja AasiaǤ Niten hyvinvointivaltiot pystyvät jäijestämään teiveyuenhuollonǡ
koulutuksenǡ eläkkeet sekä muun sosiaalituivan ja samalla ottaa huomioon ekologisuuǦ
uen ja kestävän kehityksenǫ Nikäli haluttaisiin päästä kestävään kehitykseenǡ vaauittaiǦ
siin asetuksia tai ihmisten käyttäytymisessä olisi tapahuuttava peiustavanlaatuinen
muutosǤ Keskusteltaessa yiitysten yhteiskuntavastuustaǡ pitäisi esiin nostaa myos kanǦ
salaisten vastuuǤ

Kummanominaisuusekologisuuson? ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kaksi meuiapäästosignaalia tuli peiäkkäisinä päivinäǤ Sunnuntain Besaiissa saainasi
ilmastoheiännäinen 0llila ja eilen tvʹǦlta tuli Enionin ahmattitaiinaǡ joka on peiusǦ
myyttien sukuaǤ Se oli kuin suoiaan antiikin tiageuioista iepäisty käsittämättomyysǤ
Ahneus ei totta totisesti ole tuihaan kunniapaikalla kuoleman syntien joukossaǤ Kyllä
ihmiskunta nyt on puntaiissaǡ voittaako ahneus vai taittuuko viisausǫ
Ninua askaiiuttaa seǡ onko ekologisuus ensi sijassa yksilon vai yhteison asiaǫ vai onko
sillä eues väliäǤ Iotenkin tuntuuǡ että ilman yhteisotasoa ei synny kulttuuiin ohjaavaa
painetta ja niin minä viiitin vastauksenikinǤ

Ekologisuusonpakkotulevaisuudessa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
Ninusta ekologisuus ei ole pelkästään täikeää tulevaisuuuessaǡ vaan sen ympäiiston
huomioonottaminen on pakko jo vuonna ʹͲͳ͹Ǥ Ilmastonmuutoksen ja globaalin eneiǦ
giapulan seuiaukset vaikuttavat jo jokapäiväiseen elämään kehittyneissä maissakin niin
paljonǡ että sekä yiitysten että yksiloiuen on mietittävä iatkaisujaan ja toimiaan autoǦ
maattisestiǤ Nuutos tapahtuu niin nopeastiǡ että siitä on yllättäviä ja hallitsemattomiaǦ
kin yhteiskunnallisia seuiauksia ja hyvin valmistautuneet yiitykset ja valtiot pääsevät
helpommallaǤ


ͳͲ͵
VerkostoǦosaamisenaakkoset ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Luettelosta puuttuu veikostoǦosaaminen ellei sitten ajatella että veikostoǦosaamisen
aakkkoset ovat esimeikiksi oppimiskykyǡ muutoksensietokykyǡ ihmissuhuetaiuotǡ eiiǦ
laisuuuensietokyky ja eiityisosaaminenǡ tietointensiivinen osaaminenǤ
Siinä olisi veikostossa toimivan osaajan palikat ja taustalla vaikuttavat aivotǤ
Yksilo ei päijää yksinǡ taivitaan veikostoa joka yhuessä luo uutta osaamistaǤ

verkostoǦosaaminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Nielestäni veikostoǦosaamiseen liittyy eiityisesti luottamus toiseenǤ veikostoǦ
osaamisen nostaminen yhueksi avainosaamisen alueeksi on enemmän kuin paikallaanǤ
Naailma muuttuu niin nopeastiǡ ihmiset väsyvät infotaakan allaǡ kaikkea oleellista ei
enää keietä yksin omaksuaǡ taivitaan eiilaisia veikostoja tueksiǤ Eiityisesti kehittämisǦ
tehtävissä taivitaan kykyä osata jakaa omaa osaamistaan eikä enää pantata peiinteisesǦ
ti tietoa mentaliteetillä ̶tieto on valtaa̶Ǥ Yhä enemmän taivitaan asennetta ̶jaettu tieto
on kaikkien valtaa̶Ǩ

Jakamisenvaikeus ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
0len samaa mieltäǡ että veikostoǦosaaminen pitäisi olla mukana listassaǤ veikostoituǦ
minen näyttää olevan vaikeaa niin yiityksille kuin yksiloillekinǤ Tehtävien ja eiityisesti
tuloksena tulevien hyotyjen jakaminen on vaikeaaǤ veikostojen luominen ja yhuessä
tekemisen opettelu on tyoläs vaihe ja tuntuu ilmeisesti vaikealta ihmisistäǡ joille on
kunniakasta selvitä itse asiasta kuin asiastaǤ

Kommunikaatiotaidot ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
0lin yllättynyt kommunikaatiotaitojen sijoittumisesta täikeimpiin avaintaitoihinǤ NieǦ
lestäni sitä painotetaan tänään aivan liiaksiǤ Nitä kommunikoiuaanǡ jos ei ole mitään
sanottavaaǤ Bemokiaattisissa yhteisoissä jaaiitellaan ja pyoiitellään asioitaǡ haiiasteǦ
taan avointa kommunikaatiotaǤ Eikä saaua mitään aikaiseksiǤ Nuoiten jatkuva kommuǦ
nikointi keskenään eiityisesti laitevälitteisesti tulee vielä johtamaan ongelmiinǤ BiljaiǦ
suus ja pysähtyminen on viisauttaǤ

Tuonkotakiahylätäänkommunikaatio ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kaikki laumaeläimet kommunikoivat jollain tavallaǤ Nuuten niiuen yhteispeli ei onnisǦ
tuisi eikä laumalla olisi mitään mieltäǤ 0sa kommunikaatiosta liittyy iuuanhankintaanǡ
osa viestintää iatkaisee sitä kenellä on lisääntymisoikeusǤ Nutta sitten on sitäkin vuoǦ
iovaikutustaǡ joka vahvistaa lauman jäsenten välisiä suhteitaǤ Ios uskotaan evoluutioonǡ
nuo kaikki ovat käytossä myos ihmispopulaatioissaǤ
Kulttuuiievoluution piiiiin voisi ajatella kuuluvan sellaisen kelpoisuutta lisäävän piiiǦ
teenǡ että ihmisten kannattaa vaihtaa ilman hieiaikiaa havaintojaan maailmasta ja ilmiǦ
oistäǤ Siitä on kyse esimeikiksi silloinǡ kun puhutaan joukkoviisauuesta tai paiviälystä
ȋthe wisuom of ciowusȌǤ
Sattumanvaiaisen piikanmaalaisen ihmisjoukon keskiaivoaivio ȋäänestystulosȌ jostain

ͳͲͶ
ilmiostä ȋesimǤ tulevien euuskuntavaalien äänestyspiosentti Tampeieen BeivannassaȌ
on paiempi kuin satunnaisen yksittäisvastaajan aivioǤ Sen euellytyksenä on kuitenkinǡ
että vastaajat tekevät aivionsa itsenäisesti eivätkä kopioiuen jonkun toisen ȋauktoiiteeǦ
tinȌ vastaustaǤ vastaukset paiantuvatǡ kun on iunsaslähtoinfoimaatio ȋesimǤ tunnetaan
alueen sosioekonomiset eiityispiiiteet ja niiuen suhue äänestysaktiivisuuteenȌǤ
Yhuensoittista uemokiatiaa tämäkinǡ mutta jäikeenkäypääǤ Belfoissa on kyse samastaǤ
0utta tietoa saauaan euellyttäenǡ että panelistien äänet ovat iiittävän itsenäisiäǤ ̶AänesǦ
täminen̶ ei vain tapahuu niinkään ihmisten kuin aigumenttien välilläǤ 0skottavimmat
näkemykset saavat kannatusta ja heikommat eivätǤ Sellainen aivottaminen euellyttää
kommunikaatiotaǤ

Täsmätäänvähän ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ioukkojen viisauuella ei ihan tuota taikoiteta ainakaan jos käsitteen lanseeiaajaa Iames
Suiowieckia lukeeǤ Bän iajaa joukkojen viisauuen kognitiiviseen ongelmaniatkaisuunǤ
EsimǤ pitää aivioiua lasipuikissa olevien kuulien lukumääiäǤ Suiowiecki väittooǡ että
keskimääiäinen tulos on aina paiempi kuin paihaintenkaan yksiloiuen tulosǤ SuiowiecǦ
kin iuea onǡ että on vääiin luottaa monimutkaisten kognitiivisten ongelmien iatkaisussa
liikaa yksittäiseen asiantuntijaanǤ Yhuessä saauaan paiempaa jälkeäǤ
Nonimutkaisten kognitiivisten ongelmien iatkaisussa yksittäinen henkilo ei pääuy yhtä
hyviin johtopäätoksiin kuin iiittävän isoǡ iiippumaton ja heteiogeeninen iyhmäǤ YksitǦ
täisillä asiantuntijoilla ei tavallisesti ole iiittävästi tietoa päätoksen tekemiseksiǤ 0ma
juttunsa on seǡ että asiantuntijuus on myos sosiaalinen konstiuktioǤ Asiantuntijuutta
tutkinut Eeio Ropo on joskus sanonutǡ että asiantuntija on sellainen henkilo joka on
lopettanut oppimisenǤ Bän keskittyy vain puolustamaan saavutettuja asemiaǤ
Noǡ mitä tällä on tekemistä kommunikaation kanssaǤ Paljonkinǡ kun tuossa euellä puhutǦ
tiiin laumaeläimistä niin niissä on ikäänkuin kaikkien oltava samaa mieltä kuin johtajaǤ
Sama on vallinnut pitkään ihmisoiganisaatioissakinǤ Sellaisissa ei synny joukkojen viiǦ
sautta eikä hyvää kommunikaatiotaǤ

kommunikaationvaikeusnaisyhteisöissä ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Kommunikaatiosta joku pahoittaa mielensä ja mullistelee paii viikkoa päälleǤ Se siitä
kommunikaatiostaǤ

Nuortenkommunikointi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Nummot ovat puuonneet kyytistäǡ kun nuoiet kommunikoivat netissäǤ 0n vaikka minǦ
kälaista koukeioaǤ Pitää lähteä kansalaisopiston kuissilleǡ jotta saa tekstistä selvääǤ

puolinjatoisin... ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
katsoessa mummojen kommunikaatiotaǡ putoaa joskus kyyuistä itse kukinǡ oli nuoii tai
vähän vanhempiǤ uemokiaattista siis peiin juuiinǨ


ͳͲͷ
minimitekijänlaki ͵ͳǤͳǤʹͲͲ͹
vaikka olisi iueoita muille jaettavaksiǡ vaan jos ei kykeneȀpystyǡ niin paljonkos iloa moiǦ
sesta neiostaǫ

Kädentaidotjaammattitaidotkunniaan ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Suomi ja moni muu kehittynyt maa nojaa kilpailukyvyn kehittämisessä osaamisen koǦ
iostamiseenǤ Se on suunnannut koulutusstiategiaa niinǡ että valtava osa ikäluokista
koulutetaan ammattikoikeakouluǦ ja yliopistotasolla ja tietotyoläisten aivostus on ollut
tuihan koikeallaǤ Nyt meillä on liikaa koikeastikoulutettuja nuoiia ja liian vähän suoiitǦ
tavan tyon tekijoitä ja suoiastaan huutava pula käuentaiuot omaavista ammattilaisistaǤ
Kuitenkaan käuentaitoja ja suoiittavan tyon tekijoiuen taive ei ole kauonnutǤ KoikeaǦ
koulutettujen tyottomyyuen lisääntyessä näkyy jo meikkejä ammattikoulutuksen suoǦ
sion kasvustaǣ peiuskoulun jälkeen ammattikouluun suuntaavien määiä on kasvussa ja
eiilaisilla kampanjoilla ja kilpailuilla nostetaan ammattitaiuon imagoaǤ Tulevaisuuuessa
ymmäiietään paiemminǡ että se osaaminenǡ jolle kilpailukyky iakennetaanǡ ei ole pelǦ
kästään yleissivistystä tai tieuollista osaamistaǤ

Mutta,mutta... ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Ios ei ole sosiaalisia taitojaǡ jotka kulminoituvat kommunikaatiovalmiuksiin ja ihmisǦ
suhuetaitoihinǡ ei opitulla ja taiuetulla taiua olla suuiempaa yhteisollistä meikitystäǤ
Iakamisestahan näissä kompetensseissa on pohjimmiltaan kysymysǡ ja jakopiosessissa
minimitekijänä on valmiuuet selvitä ympäiistotekijoiuen muassaǤ

Mikäonoikeasuhde? ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
0skon tuonǤ Taivitaan vaimasti sekä tietoǦ että taitotyoläisiäǡ mutta missä suhteessaǡ ja
mitä pitää tehuä toisinǫ

kaksoistutkinnotlisääntyvät ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Nuoiet ovat oivaltaneet kaksoistutkintojen meikityksenǡ jossa kiletaitoa haetaan lukiosǦ
ta ja käentaitoja ammattikoulustaǤTosi hyvä juttuǡ koska käuentaiuoista maksetaan paǦ
iemmin kuin tieuon soveltamisestaǤ

kaksoistutkinnotlisääntyvät ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Nuoiet ovat oivaltaneet kaksoistutkintojen meikityksenǡ jossa kiletaitoa haetaan lukiosǦ
ta ja käentaitoja ammattikoulustaǤTosi hyvä juttuǡ koska käuentaiuoista maksetaan paǦ
iemmin kuin tieuon soveltamisestaǤ

kädentaitojenarvostus ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Suuiessa aivossa ja kysyttyjä ovat avioȀavomiehetǡ jotka osaavat itse tehuä iemonttiaǤ

ͳͲ͸
Ammattimiesten tyo on kallistaǤ Kiivesmiehet ovat in ja sinitaiiamiehet outǤ

Ihmissuhdejakädentaitojenvuoro ͵ͲǤͳǤʹͲͲ͹
Ihmissuhuetaiuot ovat melkein sama kuin kommunikaatiotaiuotǤ Kun ne ovat kunnossa
Ǧ eikä siis kyse ole pinnallisesta chattailusta jne Ǧ niin vastuullisuusǡ oppiminenǡ ekologiǦ
suusǡ muutoksen sieto ja monet muut asiat hoituvat samaan syssyynǤ Yksilon ja tyoyhǦ
teison välillä ei tulisi juuii olla eiojaǤ Yhä useammat yksilot tulevat olemaan omia tyoyhǦ
teisojäänǤ Käuen taiuot pitää saaua tasaǦaivoisiksi tietotaiuon kanssaǡ sillä esimǤ jäteǦ
putkista tulee tuskin viituaalisia ainakaan sataan vuoteenǤ

Fyysinenkuntoisuus ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Byvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan tyoyhteisoissäǤ 0ngelmana on vainǡ miten motiǦ
voiuaan sohvapeiunoita liikkummaan ja hoiuattamaan uiabetestäǤ Suomalaisetǡ vaisin
monet nuoietǡ lihovat entisestään ja se tietää saiiasupoissaolojaǡ lisääntyviä liikuntaǦ ja
tukielinsaiiauksia ymǤ

Ekologisuusontrendikästä ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Ekologisuus tulee koiostumaan tulevaisuuuessaǤ Se näkyy jo opetussuunnitelmissaǢ se
on in tänä päivänäǤ Nonet hakevat jo asusteensa kiippaieilta tai somistavat vanhaaǤ

Muutoksetnopeutuvat ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
0skonǡ että tulevaisuuuessa niin lähiympäiistossä että globaalisti muutostahti vain kiihǦ
tyy ja niin yksiloiltäǡ yiityksiltä ja muilta yhteisoiltä vaauitaan taitoja selviytyä ja tehuä
onnistuneita iatkaisuja muutosten keskelläǤ Iopa globaalin kehityksen suunnat ja niiuen
peiusteet voivat muuttua uskottua nopeamminǤ Nykyiset iatkaisut nojaavat siihenǡ että
yleisesti uskottu talouuen libeialisoituminen jatkuu hamaan tulevaisuuteenǤ Nutta nähǦ
tävissä on meikkejäǡ ettei kehitys välttämättä mene puhtaasti tämän ̶globalisaation̶
mukaisesti ja jouuumme muuttamaan tulevaisuuteen vaiautumista iajustiǤ

Mitäliberalisoitumisenjälkeen? ʹͻǤͳǤʹͲͲ͹
Niljoonan euion bonuskysymys on seǡ että mitä tulee talouslibeialisoitumisen jälkeenǫ
Beilahtaako vain heiluii toiseen laitaanǡ vaan muuttuuko samalla maailma ympäiillä ja
mitenǫ


Vastaukset(2.krs)
0minaisuuuet pyyuettiin laittamaan täikeysjäijestykseenǤ Nollavaihtoehto taikoittaǡ ettei
ominaisuutta piuetä täikeänäǤ

ͳͲ͹

Aivioi millaisia ominaisuuksia yksiloiltä ja yhteisoiltä vaauitaan tulevaisuuuessaǫ TaikasteǦ
le eiikseen mitä kykyjä ja taitoja euellytetään yksiloiltä ja mitä tyoǦ ja muilta yhteisoiltäǤ
Ajattele yhteisot omalajisikseen oppijoiksiǡ vaikka niillä selvästi onkin yksiloistä poikkeavat
oppimisen tavat ja keinotǤ Peiustele valintojasi keskustelutilassaǨ
ominaisuus yksilo ȋtyoȌyhteiso
ͳǤ
KommuniǦ
kaatiovalǦ
miuuet
yksǣ ͵͸ ȋ͵Ȍ
yhtǣ ʹͺ ȋͷȌ
ʹǤ
Nuutoksen
sietokyky
yksǣ Ͷ͵ ȋʹȌ
yhtǣ ͵Ͷ ȋʹȌ
͵Ǥ
0ppimiskyky
yksǣ Ͷ͸ ȋͳȌ
yhtǣ Ͷͺ ȋͳȌ

ͳͲͺ
ͶǤ
Ekologisuus
yksǣ ͳͺ
yhtǣ ͳ͸
ͷǤ
Eiilaisuuuen
sietokyky
ȋkulttuuiiǦ
kompetenssiȌ
yksǣ ʹʹ
yhtǣ ͳͺ
͸Ǥ
ulobaali vasǦ
tuuǦ ja tuleǦ
vaisuusajatǦ
telu
yksǣ ͳ͹
yhtǣ ͵Ͷ ȋʹȌ
͹Ǥ
IhmissuhueǦ
taitojen osaaǦ
minen
yksǣ ʹͲ
yhtǣ ʹͺ

ͳͲͻ
ͺǤ
TietointenǦ
siivinen amǦ
mattiosaaǦ
minen
yksǣ ʹ͸ ȋͶȌ
yhtǣ ͳͷ
ͻǤ
0sean kielen
hallinta
yksǣ ͳͳ
yhtǣ ͳͲ
ͳͲǤ
AmmattiǦ ja
alaspesifi
tietotaito
ȋeiityisǦ
osaaminenȌ
yksǣ ʹ͸ ȋͶȌ
yhtǣ ʹ͹
ͳͳǤ
Eettisyysǡ
aivoǦ
osaaminen
yksǣ ͳ͸
yhtǣ ͵Ͳ ȋͶȌ

ͳͳͲ
ͳʹǤ
TieueosaaǦ
minen
yksǣ ͻ
yhtǣ ͳͲ
ͳ͵Ǥ
Fyysinen
kuntoisuus
yksǣ ʹͲ
yhtǣ ͳͺ
ͳͶǤ
̶Käuen taiǦ
uotdz
yksǣ ͳ͸
yhtǣ ͳʹ
ͳͷǤ
Esteettisyys
yksǣ ͸
yhtǣ ͹

ͳͳͳ
ͳ͸Ǥ
veikostoǦ
osaaminen
yksǣ ʹͳ
yhtǣ ʹͺ ȋͷȌ


ͳͳʹ
IIIAvaintaidot(3krs)
Kolmannella kieiioksella avaintaitolistaa pyiittiin tiivistämään ja samalla avaamaan
kompetenssien välisiä iiippuvuuksia toteuttamalla kolmas kieiios dztosiǦtvdz Ȃ mallisesti
puuotuspelilläǤ Alkupeiäisestä ͳ͸ ominaisuuuen listasta puuotettiin puolet poisǤ LopulliǦ
seen listaan jäivät täikeysjäijestyksessä ȋͳȌ oppimiskykyǡ ȋʹȌ kommunnikaatiovalmiuǦ
uetǡ ȋ͵Ȍ muutosvalmiusǡ ȋͶȌ veikostoǦosaaminenǡ ȋͷȌ eiilaisuuuen sietokykyǡ ȋ͸Ȍ globaali
vastuu ja tulevaisuusajatteluǡ ȋ͹Ȍ ammattiǦ ja alaspesifi tietotaito ja ȋͺȌ ihmissuhuetaitoǦ
jen osaaminenǤ
Tulokset




ƒ 1 = 1. Kommunikaatioval-
miudet
ƒ 2 = 2. Muutosvalmius
ƒ 3 = 3. Oppimiskyky
ƒ 5 = 4. Erilaisuuden sietokyky
ƒ 6 = 5. Globaali vastuu- ja
tul.ajattelu
ƒ 7 = 6. Ihmissuhdetaitojen
osaaminen
ƒ 10 = 7. Tietointens. erityistie-
totaito
ƒ 11 = 8. Eettisyys, arvo-
osaaminen
ƒ 14 = 9. "Käden taidot"
ƒ 16 = 10. Verkosto-osaaminen
Tulevaisuusajattelunavaintaidot 24.2.2007
Kommunikaatiovalmiuuet ǡ Nuutosvalmius ǡ 0ppimiskyky Ǥ Eiilaisuuuen sietokyky ǡ ulobaaǦ
li vastuu ja tulevaisuusajattelu ǡ Ihmissuhuetaitojen osaaminen ǡ Tietointensiivinen eiityisǦ
tietotaito ǡ Eettisyysǡ aivoǦosaaminen ǡ ̶Käuen taiuot̶ ǡ veikostoǦosaaminen
Iospa tulevaisuusajattelu onkin yläkäsite kaikille avaintaiuoilleǤ Kommenteista nousee esille
positiivinen usko tulevaisuuteenǤ

Hyvävetotuotulevaisuusajattelunnostaminen 18.2.2007
0len TKǣn kanssa samaa mieltäǡ että tulevaisuusajattelu tulisi nostaa avaintaitojen listalleǤ
0sasta avaintaiuoista näkyyǡ että niissä on takana ̶paiemman̶ tulevaisuuuen ajatusǡ kuten
eettisyyuessäǡ aivoajattelussa ja globaalissa vastuullisuuuessaǤ vaiautuminen tulevaisuuǦ
uen kehitykseen ȋetenemiseen samaan malliin tai johonkin mahuollisista muutoksistaȌ autǦ

ͳͳ͵
taisi suunnittelemaan toimintaa jäikevästiǡ eikä ajautumaan ajopuun tavoinǤ

Ristiriitaisetfiilikset 16.2.2007
En oikein saa tästä kunnolla kiinniǤ Iotensakin halvalla keinolla tässä käyuään asian kimpǦ
puunǤ Toisaalta kyllä se jotain pani liikkeelleǤ Kävin joka päivä taikastamassa tilanteenǡ
mutten saanut kyllä mitään aktiivista aikaiseksiǤ

Ajatuksia/AL 15.2.2007
Paneelin tulokset heijastelevat nähuäkseni sitä tulevaisuuuen kehitystäǡ joka piilevästi
esiintyy jo eii yhteiskunnallisten toimijoiuen lausunnoissa ja kommenteissaǤ veikostoǦ
osaaminen on käsiteǡ joka tietenkin vaatii avaamista ȋkuten keskustelu osoittaaȌǡ mutta joka
tällä hetkellä on jo käynnissä oleva toiminnallinen kokonaisuusǤ Tieuonǡ opin ja opettamiǦ
sen jakaminen veikoissaǡ kuten Netouix ja eBelfoi Ǧkannatǡ lienevät yksinkeitaisia esimeikǦ
kejä tulevaisuuuen opettajan ̶ioolista̶Ǥ Samaan aikaan veikostoituvat johtamisǦ ja hallintoǦ
jäijestelmät keskittävät toiminnot kokonaisuuten nsǤ veikostoǦosaamisen alueelleǤ KysyǦ
mykseksi jääkin yksilon kyky liittyä ko toimintaan αε olla mukana vai syijäytyä ǫ
ulobalisaatio lienee toinen kokonaisuusǡ josta jo tällä hetkellä voimakkaasti puhutaanǡ ja
joka ohjaa kehitystämme kohti tulevaisuuttaǤ 0sa globalisaatiosta liittyy veikostoǦ
osaamiseenǡ joka mahuollistaa ieaaliaikaisen ja samalla maailmanlaajuisen toiminnallisuuǦ
uenǤ ulobalisaatio luo opettajalle kokonaan uuuen vaatimuskentänǡ johon mm eiilaisuuuen
sietokyky sisältyyǤ Tästä esimeikkinä lienee Euioopassa käyuyt keskustelut tyttojen ja naisǦ
ten kasvojen peittämisestä hunnuillaǤ Nyos muutosvalmius voiuaan nähuäkseni asemoiua
globaaliin ajatteluunǤ Suomi ei ole vain suomi vaan osa Euiooppaa ȋE0ǣtaȌ sekä maailmanǦ
politiikkaa ǤǤǤ tämä ohjaa toimintojamme sekä ajatteluammeǡ haluamme tai emmeǤ

erilaisuudensietokyky 14.2.2007
Eiilaisuuuen sieto on negatiivinen ilmausǤ Eiko teiveellä itsetunnolla vaiustettu ihminen
etsi uteliaana toisen eiilaisuuuesta täyuentävää ymmäiiystä omaan elämäänsäǫ vai onko
teiveyttä puolustaa omia iajojaanǫ Nillaisen ihmisyyuen kanssa olemme tekemisissäǫ

verkostoǦosaaminen 14.2.2007
veikostoǦosaaminen on summa ihmissuhueǡ kommunikointi jne taitojaǤ Sitä ei taivitse eiikǦ
seen ottaa mukaanǤ veikostotaiuoissa koiostuu luottamuksellisuusǡ luotettavuusǡ vastuunǦ
kanto tieuon jakautumisestaǡ kunnioitus muiuen osaamiseen ja sopimusten pitäminenǤ NäǦ
mä kaikki osataiuot sisältyvät mukaan tuleviin avaintaitoihinǤ
Itse asiassa minusta avaintaitojen analysointi nyt menetelmälläǡ jolla pääsemme kiinni koiǦ
ielaatioihin olisi paikallaanǡ vai eiko se sovi Belfoi menetelmään lainkaanǫ Ninusta kylläkinǤ

ͳͳͶ
0lemme tähän mennesssä tuottaneet vasta iaakauataaǤ

globaalivastuujatulevaisuusajattelu 13.2.2007
Näin pajatyoskentelyn jälkeen nostaisin tulevaisuusajattelun keskeiseksi avaintaiuoksiǤ
Emme voi elää menneisyyuessä ja muiehtia sitäǤ 0n suunnattava tulevaisuuteenǤ Kun taǦ
voitteen pilkkoo pienemmiksi osaǦalueiksiǡ se on helpommin saavutettavissaǤ Ratkaisujen
loytäminen on täikeääǢ me teiveyuenhuollossa olemme puhuneet jo vuosikymmeniä vanǦ
huspommistaǤ Siinä on kyllä mennyt eneigiaa paljon hukkaanǡ kun pommi ei ole vieläkään
paukahtanutǤ TK

Manageripohdiskelua
väitetään että tosiǦTv yksinkeitaistaaǡ pinnallistaa ja peittää olennaista ja vaimaan niin
onkinǤ Nutta paihaimmillaan se myos paljastaa ja nostaa uusia ilmioitä ja asioita keskusǦ
teluunǤ Nyos niitäǡ joihin ei muulla tavalla päästä käsiksiǤ
Fiktio ei enää ole vain touellisuuuen tuolla puolenǡ vaan se myos luo touellisuuttaǤ KiinǦ
nostavin moiaalinen keskustelu Yhuysvalloissa on jo pitkään käyty fiktioissaǤ Se mikä
elävässä elämässä juuttuu vastakohtaǦasetteluunǡ kyetään hyvällä käsikiijoituksella
viemään kohtaamiseen ja lisääntyvään ymmäiiykseenǤ Tabuaiheita ja moialiteettejä on
tuotu yhteiseen käsittelyyn TvǦsaijojen kautta Soapista SinkkuihinǤ Aika tehokkaasti ne
uppoavat myos suomalaiseen kulttuuiipeltoon silloinkinǡ kun niitä kummastellaanǤ
0n ilmeistäǡ että ihmisen haluttavat ominaisuuuet eivät asetu jonoon yhtä vaivattomasti
kuin hiihtoǦ tai kauneuskilpailussaǤ Tällaisen listauksen aivo voi ollakin siinäǡ että sen
avulla saauaan aikaiseksi ja näkyviin aigumenttejaǡ piilomeikityksiäǡ iistiiiitaisuuksia ja
vastakohtaisuuksia sekä tietysti ominaisuuksien keskinäisiä ielaatioitaǤ Siinä mielessä
koiielaatioiuen kaivelu ei ole hassumpi ajatusǤ Ios sillä tiellä jatketaanǡ faktoiiǦ ja iyhǦ
mittelyanalyysi jauhaisivat aineistosta euelleen iypäksiäǤ Nutta silloin ollaan tekemisisǦ
sä tilastotieteen kanssaǡ jolla on selkeät vaatimukset aineiston ja mittaiien suhteenǤ Tällä
poiukalla ja asteikolla ei ole mitään tehtävissäǤ
Toisella kieiioksella asetelmaa haastettiin silläǡ että yksiloominaisuuksien iinnalla pohǦ
uittiin iyhmänȀyhteison ominaisuuksiaǤ Sillä tiellä kannattaa jatkaa tulevissa baiometǦ
ieissaǤ Yksilon koivaaminen iyhmäsubjektilla muuttaa kokoa asetelmanǤ Se mikä yksiloǦ
tasolla näkyy jatkuvana ominaisuuksien iiittämättomyytenäǡ menettää iyhmässä meikiǦ
tyksensäǤ Pienikin iyhmä ulottuu helposti laajan ominaisuuskiijon osaajaksiǤ Kyse opǦ
pimisessa onkin siitäǡ miten ne saauaan optimaalisesti käyttoonǤ
Avainominaisuusmittaiiin on saatavilla lisätukeaǤ E0ǣn metakompetenssit kuvaavat kouǦ
lutuspoliittista tahuonmuouostustaǡ jossa on myos mielenkiintoista pohuiskelua kvalifiǦ
kaatioiuen ja kompetenssien välisistä eioistaǤ Päällisin puolin katsellen paneeli on saǦ
moilla linjoilla kuin E0ǦkomiteaǤ 0petushallituksessa on kypsytelty vielä pelkistetympää
metataitojen listaa opetuksen kehittämisen avuksiǤ
Linkitǣ E0ǣn metakompetenssit
httpǣȀȀwwwǤeuelfoiǤfiȀfiȀoigsȀmetouixȀcaseȀsivistysȀqueiiesȀͲͺ̴eu̴kompetenssitȀ

Elinikäisenoppimisenavainkompetenssit(EUǦmalli)

ͳͳͷ
Aivioi elinikäisen oppimisen avainkompetensseja asteikollaǣ Ͳ α ei meikittäväǡ ͳ α jonǦ
kin veiian meikittäväǡ ʹ α meikittäväǡ ͵ α hyvin meikittäväǡ Ͷ α eiittäin meikittäväǨ
I K0NN0NIK0INTI AIBINKIELELLA
Kommunikointi äiuinkielellä on kykyä ilmaista ja tulkita ajatuksiaǡ tunteita ja tosiasioita
sekä suullisessa että kiijoitetussa muouossa ȋkuunteluǡ puhuminenǡ lukeminen ja kiijoitǦ
taminenȌǤ Se on myos kykyä olla kielellisessä vuoiovaikutuksessa taikoituksenmukaisin
tavoin eiilaisissa sosiaalisissa ja kulttuuiisissa konteksteissa Ǧ koulussaǡ tyossäǡ kotona
ja vapaaǦaikanaǤ
II K0NN0NIK0INTI vIERAILLA KIELILLA
Kommunikointi vieiailla kielillä sisältää samat keskeiset taitojen ulottuvuuuet kuin
kommunikointi äiuinkielelläǣ se peiustuu kykyyn ymmäitääǡ ilmaista ja tulkita ajatuksiaǡ
tunteita ja tosiasioita sekä suullisessa että kiijoitetussa muouossa ȋkuunteluǡ puhumiǦ
nenǡ lukeminen ja kiijoittaminenȌ eiilaisissa sosiaalisissa konteksteissa Ǧ toissäǡ kotonaǡ
vapaaǦaikana ja koulussa yksilon tahuon ja taipeiuen mukaanǤ Kommunikointi vieiailla
kielillä sisältää myos sellaisia taitoja kuten neuvottelutaiuot ja inteikultuiaalinen ymǦ
mäiiysǤ 0saamisen yksilollinen taso sisältää neljä ulottuvuuttaǣ eii kieletǡ yksilolliset
taustatǡ ympäiistot ja taipeetȀkiinnostuksetǤ
III NATENAATTINEN K0NPETENSSI IA PER0SK0NPETENSSIT TIETEESSA IA TEKN0Ǧ
L0uIASSA
AǤ Natemaattinen kompetenssi on kykyä käyttää yhteenǦǡ vähennysǦǡ keitoǦǡ jakoǦ ja
suhuelaskuja eiilaisissa aikipäivän matemaattisissa ongelmaniatkaisutilanteissaǤ PainoǦ
tus on piosessissa ja toiminnassa yhtä paljon kuin tieuossaǤ Natemaattinen kompetenssi
euellyttää eiiasteista kykyä ja tahtoa käyttää matemaattisia ajattelumalleja ȋloogista ja
spatiaalista ajatteluaȌ ja esityksiä ȋmallejaǡ konstiuktioitaǡ giaafisia esityksiäȀtilastojaȌǤ
BǤ Tietellinen kompetenssi on kykyä ja tahtoa käyttää tieteellistä tietoa ja metouologiaa
selittämään maailmaa kysymyksenasettelussa ja empiiiaan peiustuvissa johtopäätokǦ
sissäǤ Teknologinen kompetenssi on sovellus tieuollisesta ja metouologisesta kompeǦ
tenssista suhteutettuna inhimimillisiin haluihin ja taipeisiinǤ Tieteellinen ja teknologiǦ
nen kompetenssi on myos kykyä ymmäitää ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia
ja ihmisen vastuuta yksittäisenä kansalaisenaǤ
Iv BIuITAALINEN K0NPTENSSI
Bigitaalinen kompetenssi on infoimaatioyhteiskunnan teknologian kiiittistä käyttoä
tyossäǡ vapaaǦaikana ja vuoiovaikutuksessaǤ Sitä tukee tietoǦ ja viestintäteknologian peǦ
iustaiuotǣ tietokoneiuen käytto tieuonhakuunǡ vaiastointiinǡ tuottamiseenǡ esittämiseen
ja vaihtamiseen sekä kykyyn kommunikoiua ja osallistua yhteistyoveikostoihin ja yhteiǦ
solliseen toimintaan inteinetissä ja inteinetin kauttaǤ
v 0PPINAAN 0PPININEN
̶0ppimaan oppiminen̶ on kykyä haijoittaa ja jatkaa opintojaǤ Yksiloillä tulisi olla kyky
oiganisoiua omaa oppimistaan ȋsisältäen ajan ja tieuon hallinnanȌ sekä yksilollisesti että

ͳͳ͸
iyhmässäǤ Kompetenssiin sisältyy tietoisuus yksilollisesta oppimispiosessista ja oppimiǦ
sen taipeista ottaen huomioon käytettävissä olevat mahuollisuuuetǡ siihen sisältyy kyky
selviytyä oppimisen esteistäǤ Tämä taikoittaa uusien tietojen ja taitojen hankkimistaǡ
piosessointia ja omaksumista sekä kykyä etsiä ja käyttää hyväksi ohjaustaǤ 0ppimimaan
oppiminen auttaa oppijaa hyouyntämään elämänkokemuksiaan eiilaisissa tieuonkäyttoǦ
ja Ǧsoveltamistilanteissa Ǧ kotonaǡ toissä ja koulussaǤ Notivaatio ja itseluottamus ovat
iatkaisevia tässä kompetenssissaǤ
vI INTERPERS00NALLINENǡ INTERK0LT0RAALINEN IA S0SIAALINEN K0NPETENSSIǡ
YBTEISK0NNALLINEN K0NPETENSSI
Nämä kompetenssit käsittävät kaikki sellaiset käyttäytymisen muouotǡ jotka antavat
yksiloille mahuollisuuuet osallistua tehokkaasti ja iakentavalla tavalla sosiaaliseen eläǦ
määnǡ tyoelämään ja eiityisesti moninaistuvaan yhteisolliseen toimintaanǡ sekä mahuolǦ
lisuuuet iatkaista konflikteja taipeen vaatiessaǤ Yhteiskunnallinen kompetenssi antaa
yksiloille valmiuuet osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaelämäänǡ peiustuen tietoon
sosiaalisista ja poliittisista käsitteistä ja iakenteista sekä sitoutumiseen aktiiviseen ja
uemokiaattiseen osallistumiseenǤ
vII YRITTAIYYS
Yiittäjyys taikoittaa yksilon kykyä saattaa iueat käytäntoonǤ Siihen sisältyy luovuusǡ inǦ
novointi ja iiskinottoǡ samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa piojekteja tavoitteiuen
saavuttamiseksiǤ Tämä tukee jokaista päivittäisessä elämässä kotona ja yhteisossäǡ tyonǦ
tekijoiuen tietoisuutta tyohonsä liittyvistä taustatekijoistä sekä kykä taittua mahuolliǦ
suuksiinǤ Se on peiusta sellaisille eiiyistaiuoille ja tieuoilleǡ joita yiittäjät taivitsevat soǦ
siaalisten ja kaupallisten aktiviteettien käynnistämisessäǤ
vIII K0LTT00RINEN ILNAIS0TAIT0
Ymmäiiys eiilaisissa meuioissa tapahtuvan luovan ajatustenǡ kokemusten ja tunteiuen
ilmaisun meikityksestäǡ esimǤ musiikkiǡ esittävät taiteetǡ kiijallisuus ja kuvalliset taiteetǤ


ͳͳ͹
Liite 4. Mediavalmiudet ja medialukutaito
Mediavalmiudet(1.krs)
Aivioi seuiaavien tietoyhteiskunnan meuiavalmiuksien ȋteesit ͳ Ǧ ͳʹȌ meikitystä vuonǦ
na ʹͲͲ͸ǡ vuonna ʹͲͳͲ ja vuonna ʹͲͳ͹ asteikolla ͳǤǤǤ ͳͲ Ǥ ȋ0=merkityksetön,5=kohtuulǦ
lisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤ Kaavioissa on vuouen ͳͻͻ͸ baiometiipaneelin aiviot
vuosille ͳͻͻ͸ǦʹͲͳ͹
Teesi1.Kyvytsähköpostinkäyttöön
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α Ͷǡ͵ǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͺǡͲȌ
Ǧ vuouelle ʹͲͳͲ ennakoiuut asemat
on saavutettu jo ʹͲͲ͸ǫ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͺǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͺǡ͹Ȍ
Ǧ vaisinainen uiffuusiohyppy on jo
takana päinǡ sama dzväljähtyneisyysdz
toistuu koko mittaiissaǡ vaikka ilmio
on euelleen meikittävä ȋmeuiamuuǦ
tos on täyttynyt ͳͲ vuouessaǨȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͺǡͶǡ ʹͲͲ͸ α ͺǡͺȌ
Ǧ kiinnostavaa seǡ että osa ekspeiteisǦ
tä uumoilee jotain uutta sähkopostin
peittävää olevan tulossa vuouen
ʹͲͳͲ jälkeenǫ


Sähkopostista tulee ja on jo tullut puhelinta täikeämpi yhteyuenpitoväline mmǤ sen
vuoksiǡ että vastaaminen ja kiijoittaminen tuo joustavuutta yhteyuenpitoonǡ tsǤ viestit
voiuaan lähettää ja lukea ǡ kun itselle sopiiǤ
Nuuttunut elämän tapetiksi joten meikityskin liuuentuu ja heiää vastaǡ jos systeemi ioǦ
mahtaisiǤ Neikitystä vähentää myos monenkeskisen kommunikaation lisääntyminenǤ
Neuiateknologioiuen kehittyessä nykyinen sähkoposti voiuaan osittain syijäyttääǤ Io nyt
nuoiten meuiakulttuuiissa muut vuoiovaikutusvälineet ovat yleisempiäǤ

ͳͳͺ
Nuoiia enemmän käyttäjiksiǡ vanhuspolvi väistyy vähin eiinǢ sähkoinen asiointi kasvaaǢ
pankkiǦ ja vakuutusasiat jo nyt pitkälläǤ Ballinnollinen asiointi kasvaaǡ äänestäminenkin
ehkäǡ nettiostokset jneǤ
Sähkoposti on eǦviestinnän keskeisin väline ȋʹͲͲͲǦluvun lukutaitoȌǡ jonka omaksuvat
käytännossä kaikki kansalaisetǤ
Nitähän kuvassa olevat luvut ja pylväät mittaavatǫ Kyllä olisi keiiottava mistä mitaiista
on kyseǡ ei sitä pysty aivaamalla iatkaisemaanǤ Tämä koskee koko osioa joten pipaiiksi
meni tämä osa puutteelisen kyselyn vuoksiǤ Lsäksi pitäisi olla tieto vǤ ʹͲͲ͸ aivoistaǤ
Sähkoposti koivautuu tehokkaammilla metoueilla kahuen välisessä vuoiovaikutuksessa
ja eiityisesti yhuen ja monenvälisessä vuoiovaikutuksessa
Sähkoposti on jo tavallinen kommunikoinnin muotoǡ joka vain vahvistuuǡ koska tämän
taiuon omaavien ihmisten suhteellinen osuus jatkuvasti kasvaaǤ
Tyoelämästä eläkkeelle siiityvät hallitsevat taiuot entistä laajemminǤ
Teesi2.Kyvyttiedonhakujärjestelmienkäyttöön
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡ͵ǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
͹ǡʹȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͺǡ͵Ȍ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͺǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͻǡͲȌ
Ǧ euelleen kasvava meikitysǣ infoiǦ
maatiopiosessien muutos


ͳͳͻ
Tieuonhaku inteinetistä tuo selvää tehokkuutta tyon tekemiseenǤ Tämä tulee syijäyttäǦ
mään monia peiinteisiä toimintojaǡ jotka peiustuvat tieuonhankintaan ja jäijestelyynǤ
̶Tietoyhteiskunnan̶ papeiikone on infoimaatiota iaakaǦaineena käyttävä metouiǡ on se
sitten ihmisen päässä tai yhteisojen tyokalupakissa tai pitkin veikkoja vilistävä iobottiǤ
Tieuonhakujäijestelmät tulevan helpommiksi käyttääǡ kun teknologian ja ihmisen väliǦ
nen kommunikointi saauaan toimimaan nykyistä paiemminǤ
Koululaitos kasvattaaǢ kansainvälistyminen ja esimǤ matkailu lisää nettihakujaǤ TutkijoilǦ
le aivan välttämätontäǤ
uooglen tapaiset jäijestelmät auttavat loytämään tiettyyn aihepiiiiin liittyvää tietoa ja
maailman keskeinen tieto yhä laajemmassa määiin menee veikkoonǤ Taivitaan kehittyǦ
neitä välineitä loytämään kiinnostava tieto veikossaǤ Semanttinen tieuonhaku yleistyy
jatkossaǤ
Iulkiset kiijastot lisäävät ohjausta ja laitteita asiakkaiuen käyttoonǤ
Teesi3.Kyvytsystemaattiseenetäopiskeluunverkkojakäyttäen.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͸ǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡ͸Ȍ
Ǧ hiuas kehitysǨ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͺǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͺȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡ͹Ȍ
Ǧ haivinaisen yksimielinen käsitys
kymmenen vuouen välein etäopisǦ
kelun meikityksestä


ͳʹͲ
Peiinteisen kouluveikon silmäkoon ja tyoelämän yhteensovittaminen mmǤ vievät etäǦ
opiskelun suuntaanǤ
0n ja eiǤ Tässä on vähän vanhentuneen paiauigman makuaǤ Ios tästä iiisuu ennakkoluuǦ
lonsa poisǡ niin kylläǤ viiuen vuouen päästä kysymys tuntuu tyhmältäǤ
veikko tulee olemaan tavalla tai toisella osa ȋkaikkeaȌ opiskelua ja oppimista ȋfoimaaliǡ
infoimaaliǡ nonfoimaaliȌǤ
Kasvu hiuastaǡ vaikeata ja tyolästä toteuttaaǡ lähikontaktia taivitaan euelleen paljonǤ
veikkoǦopiskelu ei näytä nousevan sille meikitystasolleǡ johon sitä aiemmin ehuoteltiinǡ
ainakaan kovin nopeastiǤ
Täikeimmät tämänhetkiset veikkoǦopiskelun tyokalut tällä hetkellä ovat googleǡ wikiǦ
peuia ja amazonǤ Etäopiskelun käsite ei yleensä kata näitäǡ mutta sen tulisi ja vastaukseǦ
ni on annettu siltä pohjaltaǤ veikossa opiskelu on pääosin itseohjautuvaa ja onǦuemanuǦ
tyyppistäǤ
Tietoa voi jakaa Ǧ ymmäiiystä eiǤ Toisin sanoen sellaisten asioiuen opettaminenǡ jotka
euellyttävät uusien ajattelumekanismien sisäistämistäǡ tulevat jatkossakin hoitumaan
paihaiten inhimillisen kontaktiopetuksen kauttaǤ
Taijonta lisääntyy Ǧ taive uuuelleen koulutuksen ja täyuennyskoulutukseen lisää etäǦ
opiskeluaǤ
Aikuisopiskelussa tulee koiostumaanǤ
Teesi4.Kyvyttiedonluotettavuudenarviointiin,ts.kykylähdekritiikkiin.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α ͷǡͶǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
͸ǡͷȌ
Ǧ iso hajonta Ǩ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡͳǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡ͵Ȍ


ͳʹͳ
vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡͷǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͺȌ
Ǧ mielenkiintoista toisinajattelua

Tässä asiassa ollaan tällä hetkellä vielä liian sinisilmäisiäǤ Ehkä väeston yleisen koulutusǦ
tason ja henkilokohtaisen vastuunoton seuiauksena ainakin osa väestostä kehittyy kiiitǦ
tisemmäksi tieuonkäyttäjäksiǤ 0ngelmana on yhtäältä ilmeisesti kasvava nuoiten syijäyǦ
tyvien joukkoǡ joka ei välttämättä kehity tässä asiassaǤ
Kun toiminta muuttuu avoimemmaksi ja läpinäkyväksi niin ei tästä isoa ongelmaa tuleǤ
Ei taivita mitään eiityistä kykyäǡ juttu on paljon yksinkeitaisempiǤ väitteessä on holhoaǦ
va piilomeikitysǤ
Nyt elämme ȋvieläȌ jossain määiin muiiosvaihettaǤ vanha yhuen totuuuen maailma alǦ
kaa olla menneisyyttä ja moninäkokulmainen ̶totuus̶ vaati totutteluaǤ Tulevaisuuuessa
ehkä jonkinlainen kollektiivinen tieuon aiviointi ȋaiviointikäytännotȌ yleistyvätǡ jolloin
taakka yksittäisen ihmisen haiteilla keveneeǤ
Kiiittisyyuen taive kasvaaǡ heikkoja tietoja ja suoiaa feikiä on jo paljonǤ EsimǤ koikeaǦ
kouluissa käytetään jo plagioinnin ja feikin paljastimiaǤ
Tyokalut lähuekiitiikkiin paianevatǡ Asia on hyvin täikeä juuii nytǤ
Ios veikosta loytää tietoaǡ se ei taikoitaǡ että koǤ tieto olisi välttämättä tottaǤ Täytyy vältǦ
tämättä kyetä aivioimaan tieuon antajan luotettavuutta ja huolellisuuttaǤ
Tieuon taijonnan lisääntyessä aiviointikykyä taivitaan enemmänǡ mutta osaaminen ei
välttämättä kasva samassa suhteessaǤ
Ikävä kylläǡ ihmiset ovat liian hyväuskoisia myos tulevaisuuuessaǤ
Teesi5.Kykyjataidotkäyttääaudiovisuaalisiakeinojajaaineistojaammatissa,
mm.tiedottamisessajahavainnoinnissa.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡ͹ǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
͸ǡͲȌ
Ǧ meuiaǦauaptaatio on hiuastaǨ


ͳʹʹ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡ͸Ȍ

Tästä tulee keskeinen menestystekijäǡ viestintä muuttuu ieaaliaikaiseksi inteinetin
mahuollisuuksia hyouyntäenǤ
0n tälläkin asialla meikitystäǡ mutta vasta sisältoihin yhuistyneenäǤ Nielenkiintoista on
kuinka paljon lisääntyy sellainen oleminenǡ jossa ihmiset tekevät elämästään ja elämälǦ
lään tietoisesti taiuettaǤ
Tämä taito jakaa väestoäǤ 0salla taiuon meikitys kasvaaǤ Neikittävälle osalle väestostä
taito jää euelleen meikityksettomäksiǤ
Ei loogista puhumista ja jäsentämistä voiua koskaan koivata havainnoimisellaǤ AuuioviǦ
suaaliset välineet tulevat jatkossakin olemaan paihaimmillaan eii asioiuen suhteiuen
havainnollistamisessa ja pelkästämisessä ȋeuellyttäenǡ ettei ilmiolle tehuä väkivaltaaȌ
Nuouostuu osaksi jokaisen osaamistaǡ päivittäinen tyovälineǤ
Teesi6.Etätyötaidotverkkojakäyttäen.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͸ǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡ͹Ȍ


ͳʹ͵
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͺȌ
Ǧ hitaasti ja heikosti näkyviin kypǦ
syväǡ mutta syvästi osaa tyokentäsǦ
tä muuttava käytäntoǫ

Etätyon lisääntyminen säästää selvästi mmǤ tyonantajan kustannuksiaǤ AmmattiyhuisǦ
tysliike saattaa olla yhtenä jaiiunaǤ
Etätyo on hiljaa hiipivä pantteiiǤ 0sa tyokentästä on jo skaalautunut monimuototyoksiǤ
Etätyo ei ole eues eiityisen eiottelun peiustaǤ Sillä on paikkansa kuten muillakin tavoilla
oiganisoituaǤ
Suuii osa tyostä on tulevaisuuuessa mahuollista hoitaa ̶etänä̶ veikon kauttaǡ tämä kosǦ
kee eiityisesti ̶eiǦsuoiittavaa̶ tyotäǡ mutta uskoisinǡ että tulevaisuuuessa meikittävä
osa myos ̶tuotannolliseta̶ tyostä voiuaan tehuä etänä veikon kauttaǤ
Tämä taito jakaa väestoäǤ 0salla taiuon meikitys kasvaaǤ Neikittävälle osalle väestostä
taito jää euelleen meikityksettomäksiǤ
Etätyo tai etäyhteistyo Ǧ ei ole olennaistaǡ tehuäänko tyo kotona vai tyopaikallaǡ jos yhǦ
teistyokumppanit ovat veikon etäisyyuelläǤ Samat taiuot ovat ielevanttejaǤ
0n paljon tyotehtäviäǡ joita ei ole syytä tehuä etänäǡ vaikka ne peiiaatteessa olisivatkin
mahuollisiaǤ
Etätyon lisääntymistä iajoittaa tiimityon meikityksen kasvu
Teesi7.Kyvyttehdäkyselyjätiedontuottajille.

ͳʹͶ
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡʹǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡ͵Ȍ
Ǧ iso hajontaǨ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡʹȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͺǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͺȌ
Ǧ epätietoisuutta siitä kuinka ieleǦ
vantti väite onǫ

PlatonilaisǦhitleiiaaninen eiottelu tieuon tuottajiin ja käyttäjiin saattaa olla yksi niistä
ojistaǡ jotka luouaan umpeenǤ Eiityisenä kykynä en tätä oikein ymmäiiäǤ
̶Tuottajakuluttajuus̶ yleistyyǡ siihen liittyy oleellisesti subjektiǦsubjektiǦsuhueǤ
Ia myos tieuon keiääjilleǢ esimǤ tässä osion I ȋSuomen polkuȌ vastausmahuollisuuuet
olisi voinut saaua helposti infoimatiivisemmiksiǨ
0ngelma on pikemminkin saaua vastauksia Ǧ ei tieuontuottajilla ole tavallisesti iesuisseǦ
ja ȋaikaaȌvastata lukuisiin kyselyihinǤ
Teesi8.KyvytharjoittaakatsotuntaiseuratunmediansisällönkriittistaarvioinǦ
tia.

ͳʹͷ
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α ͷǡͲǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
͸ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͺȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͶǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡ͸Ȍ
Ǧ meikitys vahvistuva veiiattuna
alkupeiäisen paneelin käsitykseenǡ
tositelevisioǫ

Neuiatutkijat voisivat pitää tästä monta esitelmääǤ Pitäisiko lisätä kyky elää meuiaa tai
tehuä elämästään meuiaaǫ Kiitiikki on toiseutta ja lähtokohtaisesti yläpuolelle asettuǦ
mistaǤ Se ei ole postmoueini tapa kohuata maailmaǤ
0n meikityksellistä jo nytǤ
Itsestään selvää taivettaǤ
Tieuon määiän kasvu koiostaa euelleen tämän taiuon aivoaǤ
Teesi9.KyvytosallistuaharrastuksiintaiammattiinliittyviinkeskusteluihintieǦ
toverkoissa.

ͳʹ͸
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α ͵ǡͶǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡ͸Ȍ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡͻǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡ͵Ȍ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͶǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͲȌ
Ǧ osallistava taito

0sallistuminen on jollei kyky niin taito ja jollei taito niin asenneǤ Täikeää joka tapaukǦ
sessa kaikissa muouoissaanǤ
Baiiastukset vaihtelevat suuiestiǡ ei sovi kaikkiinǢ ammatitkin vaihtelevatǢ mutta pääǦ
suunta kyllä kasvava apuvälineenäǤ
Teesi10.Kyvytetukäteenkartoittaaerimediavaihtoehdotjatehdätiedostavia
mediankatsomisǦjakulutusvalintoja.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡʹǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡͲȌ


ͳʹ͹
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡ͵Ȍ
Ǧ eletäänko tämän suhteen kyvyǦ
tontä aikaa vai onko teesi vain väǦ
hämeikitykseton yleensäǫ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡʹȌ

Tämä ominaisuus lisääntyy hitaastiǡ koska tottumuksetǡ kaupallisuus etcǤ määiäävät käyǦ
tettävät lähteetǤ
Tässäkin on kaittakepin heiistelyäǤ En saa siihen oikein otettaǤ
EmǤ kyky viittaa enemmän peiinteisiin meuioihinǡ joissa ̶aktiivisella tuottajalla̶ ja ̶pasǦ
siivisella kuluttajalla̶ on selkeästi eiilainen iooliǤ
En oikein luota ihmisen haluun oppia ja olla skaippiǡ koska viihteen osuus on niin suuiiǤ
Teesi11.Kykyymmärtääjaanalysoidaaudiovisuaalisentuotannontaustojaja
niidenvaikutuksiaihmistenkäyttäytymiseen.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡʹǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͶǡͻȌ


ͳʹͺ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͷȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡʹǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͻȌ

Bauuiillaiuin suuii ja vaihainen oivallus oli maailman simuloituminenǤ Pelkästään sitä
ajatusta seuiaten lisääntyyǤ Insinooiit voivat seuiata samassa hengessä Tuiingin koneen
kehitystäǤ
0n meikityksellistä jo nytǡ osa meuialukutaitoaǤ
Yleisen meuianlukutaiuon meikitys koiostuu AvǦmeuian suhteen samalla kun koǤ meuiǦ
an meikitys koko ajan kasvaaǤ
Teesi12.Audiovisuaalisuusmedioissa:kykyeläytyväänkatsomiseen,nauttimiǦ
seenjne.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne ͳͻͻ͸ α Ͷǡͳǡ tilanne ʹͲͲ͸ α
ͷǡ͹Ȍ


ͳʹͻ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡʹȌ
Ǧ muuttuva meuiasuhueǨ

̶Suoia suhue̶ omaan elämään ja ympäiistoon eiottaa ̶uuuen ihmisen̶ euellisestäǤ
Suhteellisen meikityksellistä ja liittyy kaikkin kulttuuiituotannon iepiesentaatioihinǤ
Ihmisillä on myos iegiessiointiessejäǤ
0n täysin peisoonakohtaistaǤ Nuoiille koulussa ja kasvatuksessa kyllä täikeää osata
asettua toisen iooliinǤ

Lisäkommentteja
Tämä kysely on passé. Se kyllä kertoo siitä, miten maa ja maan tulevaisuus makasi kymme-
nen vuotta sitten. Eikös tämä delfoikin pyöritetty silloin Suomen Postin ja postinkantajien
avulla. Pääasia oli se miten saadaan ihmiset tarttumaan uuteen tekniikkaan, nyt kyse on siitä,
miten tekniikan potentiaali metamorfoidaan sosiaalisiksi toimintatavoiksi.
Mediataitojen osalta on nyt keskeistä yhteiskuntakriittisen medialukutaidon mahdollisuuden
arviointi - massaviihde contra kriittinen media - kansalaisten kannalta.

ͳ͵Ͳ
Liite 5. Viestintäympäristön muutokset
Viestintävalmiudet(1.krs)
Aivioi viestintätoimintaympäiiston muutosten ja viestinnän muutokseen liittyvien näǦ
kokulmien ȋteesit ͳ Ǧ ͳʹȌ meikitystä vuonna ʹͲͲ͸ǡ vuonna ʹͲͳͲ ja vuonna ʹͲͳ͹ asǦ
teikolla ͳǤǤǤ ͳͲǤ ȋ0=merkityksetön,5=kohtuullisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤ KaavioisǦ
sa vuouen ͳͻͻ͸ baiometiipaneelin aiviot vuosilta ͳͻͻ͸ȂʹͲͳ͹Ǥ
Teesi1.Tietoverkkojajauuttateknologiaahyödyttäviävirtuaalikoulujasyntyy
kaikillekouluasteille.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ʹǡͻǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͷǡͳ Ȍ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͶȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͹ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡͲȌ

Tämä on täikeä kehitystienuiǡ joka on jo havaittavissaǤ
Tähän mennessä ieviiiikoulut ovat pitäneet kutinsa ja PARASǦhankkeen tapaiset oiganiǦ
soinnit pitävät huolen siitäǡ että niin on jatkossakinǤ 0skon kuitenkin että valtakunnalliǦ
nen julkisiahoitettu palvelu loytyy joka kouluasteelle ʹͲͳͲ mennessäǤ Sen jälkeen juttu
liuuentuu siihenǡ että tutkinnot muuttuvat yhä enemmän näyttopohjaiseksi ja iiiottauǦ
tuvat peiinteisestä opetusǦpiofessiostaǤ Syntyy uusia instituutioita ja illichǦtyyppisiä
vetkostojaǤ

ͳ͵ͳ
Kallista puuhaaǢ taijontaa syntyy jos joku maksaaǤ
Pitäisikohän olla ̶teknologiaa hyouyntäviäǤǤ̶ eikä hyouyttäviäǫ
Kontaktiopetus on täikeää euelleen ja myos tulevaisuuuessa peiusopetuksessa
Nikään ei ole onnistunut nousemaan omaksi instituutiokseenǤ En usko että koulujen
kloonaaminen veikkoon on eues se juttuǤ Ennemmin jotain muutaǡ joka puikaa koulun
iajoituksiaǤ
Teesi2.Monikansallisetyrityksetvahvistavatrooliaantietoverkkojenkehittyessä
yhteiskunnassa.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α Ͷǡͻǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͷǡ͹Ȍ
Ǧ vuouen ʹͲͲ͸ paneeli on polaiiǦ
soitunut ȋsama piiiie näkyy vahǦ
vemminǡ kun katsotaan dzSuomen
polkua tietoyhteiskuntaandzȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͵ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͶȌ


vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͹ǡʹȌ

EhkäǤ Tietoveikkojen iooli muuttuu yhä täikeämmäksi ja tämän vuoksi niistä ehkä käyǦ
uään entistä voimakkaampaa kilpailuaǤ 0ngelmaksi voi kuitenkin jääuä syijäisten alueiǦ
uen tietoveikotǡ jotka eivät kiinnosta suuiia yiityksiäǤ Toisaalta valtion iooli voisi ehkä
kasvaa tietoveikkojen hallinnassa uuuelleenǤ

ͳ͵ʹ
Tapahtuu pikemminkin toisin päinǡ jos ajatellaan asiaa juiiuisin yhtioyksikoinǡ kun toiǦ
mialoja oiganisoiuaan veikostoiksi ja alihankintaketjuiksiǤ Toisaalta muiiosvaiheessa
syntyy ue factoǦuynastioitaǡ joiuen pysyvyys on kuitenkin vähäistäǤ
Pyikimyksiä veikon kontiolliin esiintyy jatkuvastaǡ mutta vastavoimia on ja tulee oleǦ
maan iiittävästiǤ
Niksei yhtä hyvin pienet ja keskisuuietǤ Niillehän veikko tuo isomman lisäaivonǡ kun
iesuissit muuten ovat vähäisemmätǤ
Teesi3.PienyrityksetvahvistavatrooliaantietoverkkojenkehittyessäyhteiskunǦ
nassa.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ͵ǡͻǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͷǡͳȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͳǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͷȌ

Luultavasti valtion iooli kasvaa jollakin tavalla veikkojen iakentamisen ja ylläpitämisen
takuumiehenäǡ mutta vaisinainen iakentaminen ja opeiointi pyiitään jättämään yksityiǦ
sille yiityksilleǤ
Fiimoilla on elinkaaiensaǤ Innovatiivinen toiminta on ja pysyy heikilläǡ vallattomilla ja
notkeilla meikityksen hakijoillaǤ Pienille tulee uusia mahuollisuuksia kasvaa ja kasvattaa
liikevaihtoaan ilman että kasvu näkyy vastaavalla tavalla henkilostossä tai mateiiassaǤ
0seimmilla ei iesuissejaǤ

ͳ͵͵
Teesi4.UudenteknologianmahdollistamanreaaliaikaiseninformaatioprosesǦ
soinninvastapainonauppoutuvan,kiireettömänpaneutumisenmerkityskasvaa.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α Ͷǡͳǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͷǡ͵Ȍ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡ͹ǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͸ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͸ǡͻȌ


Tällainen tienui vaimasti tuleeǤ
0ppoutumista taivitaan ainaǡ oleellista on miten maailma ympäiillä muuttuuǤ
Tähän voi uskoaǤ Tosin iauhaa alkaa loytyä enemmän muutenkin sittenǡ kun uuuet toiǦ
minnan tavat vakiintuvatǤ
Teesi5.Medioidenvälittämäninformaatiomääränkasvusaameidätkadottamaan
todellisuudentajumme,passivoimeitäjaheikentäätoimintakykyämme.

ͳ͵Ͷ
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α Ͷǡ͵ǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͶǡͺȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͳȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͷǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͻȌ
Ǧ iso hajontaǡ tätä pitäis penkoa
lisääǨ

Ihmisten tulisi kyetä entistä enemmin toimimaan päämääiätietoisestiǡ tämä vähentää
infoimaatiotulvan kokemista negatiivisestiǤ
Touellisuus on kaikkina aikoina helposti pakenevaa eikä kehitys tässä suhteessa vie miǦ
hinkään eiityiseen suuntaanǡ vaikka simuloituminen lisääntyykinǤ Aktivoitumisen ja
toimintakyvyn suhteen kehitys on päinvastaista sitä mukaa kun muiiosesiiippu nouseeǤ
Infoimaation käsittelyyn kehittyy kehon ulkopuoleisia jäijestelmiäǤ
Ei toteuuuǤ 0hka koskee eiittäin iajallisia iyhmiäǤ Näitä peikkoja on vilauteltu kaikkina
aikoina ǤǤǤ
Nutta kyllä totuuuellisuuuen muuttuminen meuiatotuuueksiǡ jonka kiiteeiiä on taikoiǦ
tuksenmukaisuus infoimaation esittäjän euun tai sen euustajan kannaltaǡ on meikittävä
muutos jo nyt tietoon peiustuvan touellisuuuen muuttumisessa infoimaatioon peiustuǦ
vaksiǤ
Ei ole pakko käyttää kaikkia meuioitaǤ 0ven voi pitää kiinniǨ
Teesi6.HuomionkiinnittäminenmediatekniseenkehittelyynköyhdyttääviestinǦ
nänjavuorovaikutuksensisältöjäyhteiskunnassa.

ͳ͵ͷ
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ͶǡͲǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͷǡ͵Ȍ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α Ͷǡͻǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͶȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α Ͷǡͻǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͲȌ
Ǧ suuii teknohuuma on ohiǫ

Pikemminkin päinvastoinǡ luulen että se iikastuttaa vuoiovaikutuksen muotoja ja koiosǦ
taa toisaalta peiinteisiä keinojaǡ kuten kiijoittamistaǡ suullista esiintymistä etcǤ 0usi tekǦ
nologia ehkä taijoaa eiityyppisille lahjakkuuksille heiuän oman näkoisensä meuiapiofiiǦ
lin toiminnalleenǤ
Niin on tapahtunutǡ mutta tilanne muuttuu nopeastiǤ Sosiaalinen muiios on täyuessä
vauhuissa ja peittää tehokkaasti teknosfääiinǤ
Neuiateknologian muiios lienee kiivaimmillaan juuii nytǤ Pikku hiljaa veikossa teknoloǦ
gia muuttuu ȋon jo muuttunutȌ helpommaksi hallitaǡ toisaalta ihmisillä peiustaiuot keǦ
hittyvät nyt jo lapsuuuesta saakkaǤ
Alussa näin saattaa käyuäkinǤ Nyohemmin sisälto saauaan viemään tekniikkaa eikä
päinvastoinǤ
Ei tekniseen kehittelyyn vaan sen tuomiin mahuollisuuksiin hallita infoimaatiotilaa taiǦ
koituksenmukaisella ̶touellisuuuella̶Ǥ
Näin on ollutǡ mutta huomio jo siiitynyt muihin asioihinǤ

ͳ͵͸
Teesi7.UusimediateknologiajohtaainformaationyhteiskunnantäydelliseentoǦ
teutumiseen.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ͵ǡͲǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͵ǡͻȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͶǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α Ͷǡͳǡ ʹͲͲ͸ α Ͷǡ͵Ȍ
Ǧ kova väite ja ymmäiiettävä haǦ
jonta

Ei sentäänǤ Ensin pitäisi määiitellä mitä infoimaatioyhteiskunta onǡ mutta anyway ei se
noin yksinkeitaista oleǤ Sosiaaliset iakenteet ja mentaaliset mallit vasta muuttuessaan
voivat toteuttaa jotain kulttuuiisesti isoaǤ
0n ilmeistäǡ että nyt ja etenkin tulevaisuuuessa infoimaatio on tavaiatuotantoa meikitǦ
tävämpi talouuen moottoii ja yhteiskunnallinen pääomaǤ Silti infoimaatioyhteiskunta
taivitsisi määiittelyäǤ
Nitä lie on ̶infoimaatioyhteiskunnan täyuellinen toteutuminen̶ǫ
Eettisessä mielessäǡ joka voiuaan liittää käsitteeseen infoimaatioyhteiskuntaǡ vastaus on
eiǤ Nutta isoveliyhteiskunnan mielessä vastaus olisi ollut jotain ͺǤ
Ei sitä mikään teknologia iatkaiseǤ
Teesi8.JulkinentalousvahvistaarooliaantietoverkkojenkehittyessäyhteiskunǦ
nassa.

ͳ͵͹
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͵ǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α Ͷǡ͸Ȍ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͷȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡͺǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͶȌ
Ǧ kaksikyttyiäinen jakaumaǡ otolliǦ
nen uelfoiǦjatkolleǨ

Iulkisen talouuen suhteellinen osuus heikkeneeǡ mutta stiateginen iooli koiostuuǤ
Suhue voi olla käyiäviivainenǤ uiuuensin mukaan yhteiskuntaa taivitaan pitkajänteisen
hyvinvoinnin takaamiseenǤ
Iulkisen talouuen iooli pieneneeǤ
Iulkiselle talouuelle tietoveikot ovat taktinen iesuissi sopeutua vallitseviin vaatimuksiin
kustannustehokkaasti
Naanteitä ja siltoja iakennetaan Ǧ samaa myos nettipuolelleǤ Nopeampaa ja ilmaiseksi
kansalaisilleǨ
0seimmilla iintamilla se joutuu peiäytymäänǡ mutta uusiakin julkisen sektoiin ̶käyttoǦ
taijoituksia̶ loytyyǡ kunhan ensin keksitään mitä ne julkiset jatkossa ovatǤ
Teesi9.MedioidenvälittämäninformaatiomääränkasvutekeemeistäkaikinpuoǦ
linsuvaitsevampiaeliavoimempiatodellisuudelle.

ͳ͵ͺ
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͵ǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͵ǡͷȌ

vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͹ǡ ʹͲͲ͸ α ͵ǡͺȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͹ǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͲȌ
Ǧ kaksi on kyttyioitä tässäkin

Pääsuunta on näinǡ vaikka asetelma on monin tavoin ongelmallinenǤ Nyonteinen kehitys
euellyttää laajaa läpinäkyvyyttä ja avoimuuttaǤ
Aikaa myoten maailman kutistumisen ja kohtaamisten lisääntyminen johtaa siihenǤ
Teesi10.MedioidenvälittämäninformaatiomääränkasvutekeetodellisuudenkuǦ
vastammejäsentyneemmänjarealistisemman.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ʹǡͺǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͵ǡ͹Ȍ


ͳ͵ͻ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡͷǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͲȌ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͶǡͳȌ

Neuiat eivät asiaa yksin iatkaiseǡ peisoonalliset ominaisuuuetǡ ennen muuta yksilokohǦ
taisen vastuunoton vahvistuminen omasta itsestään ja tehtävästään vaikuttaa tähän
suuntaanǤ 0ngelma lienee väeston polaiisoituminen Ǧ syijäytymisen ehkäisemiseen tuliǦ
si vaikuttaaǡ mielestäni tässä yhteiskunnan talouuen peiustan kehittäminen sellaiseksiǡ
että taijolla olisi tavallisia ja palvelualan tyopaikkojaǡ olisi yksi iatkaisuǤ
Potentiaali on olemassaǤ väite on toisessa muouossa kysytty ja vastattu aikaisemminǤ
vaikka avoimuus lisääntyisikin voi jäsentyneen kuvan saaminen maailmasta olla jatkosǦ
sa entistä hankalampaaǤ
Kunhan saamme uuuen mentaalikaitan piiiietyksiǤ
Teesi11.SähköistenmedioidenkehittyminenestäädemokraattistakehitystäyhǦ
teiskunnassa.
vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ʹǡ͸ǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ʹǡͺȌ


ͳͶͲ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ͵ǡͲǡ ʹͲͲ͸ α ʹǡ͹Ȍ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ʹǡͻǡ ʹͲͲ͸ α ʹǡ͸Ȍ

Ei estä vaan lisää uemokiatiaaǡ mutta tämä ei saisi olla ainoa osallistumisen muotoǤ
En ymmäiiä miten se niin menisiǤ Kiijoitettu teksti globaalissa mittakaavassa on elitisǦ
tistäǤ
Ainakin tällä hetkellä näyttääǡ että veikon kautta mahuollisuus saaua oma ääni kuuluǦ
viinǡ muouostaa yhteisojäǡ liittoutua täikeinä pitämiensä asioiuen puolesta on huomatǦ
tavan helppoaǤ Se kuinka tämä vaikuttaa oikeasti ihmisten ieaalisiin oikeuksiin ja elinǦ
olosuhteisiin on ainakin itselleni osittain hämäiän peitossaǤ
Neuioiuen kehitys nähuäkseni euistääǡ kaikista lieveilmioistään huolimattaǡ uemokiaatǦ
tista kehitystäǤ
Ei kai sentäänǤ Niten ihmeessäǫ
Teesi12.KehitysmaidensuhteellinenasemavahvistuutietoverkkojenkehittyesǦ
sä.

vǤ ʹͲͲ͸
ȋtilanne kyselyhetkellä ͳͻͻ͸ α ʹǡͳǡ
tilanne kyselyhetkellä ʹͲͲ͸ α ͵ǡͺȌ


ͳͶͳ
vǤ ʹͲͳͲ
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ʹǡͷǡ ʹͲͲ͸ α Ͷǡ͵Ȍ

vǤ ʹͲͳ͹
ȋkeskiaivo ͳͻͻ͸ α ʹǡ͸ǡ ʹͲͲ͸ α ͷǡͲȌ
Ǧ melkein puolet asiantuntijoista
näkee veikossa mahuollisuuksia
kehittyvien maiuen tulevaisuuuen
suhteen ȋsamaa näkyä ei ollut ͳͲ
vuotta sittenȌ

Kyllä vahvistuuǤ Tästä on selvät esimeikit jo monen vuosikymmenen ajaltaǤ Tyotä on
helpompi siiitää sinneǡ missä on iesuissejaǡ kun tietoveikoilla voiuaan pitää yhteyttäǤ
0n enemmän toivo kuin tietoǡ että niin tapahtuu vuouen ʹͲͳͲ jälkeenǤ
vasta ilmaisuvapauuen ja tieuonvälityksen kehittyminen kolmannessa maailmassa johǦ
taa toivottuun kehitykseenǤ
ToivottavastiǤ Ainakin siihen pitäisi tulla lisää mahuollisuuksiaǡ kun ei välttämättä taiǦ
vitse maissia pitkää tietä ieaaliǦinfian iakentamisten kanssaǤ
Neuiaympäiiston vaikutusten kannalta tieuotusvälineiuen iinnalla tulisi aivioiua koko
koulutusjäijestelmän meuiakasvatuksen kehityssuuntia ja mahuollisuuksiaǤ Nyos kansaǦ
laisyhteiskunnan toimijat Ǧ kansalaisjäijestot Ǧ olisi taipeen huomioiuaȀaivioiua toimiǦ
joinaǤ
viestintäympäiiston voisi koivata jollain väkemmälläǤ Ios Bauuiillaiu ja monet muut
ovat oikeassaǡ simuloituminen jatkuu ja syveneeǤ Nitä muuta ovat touellisuusǦteeveet ja
veikon keinotouellisuuuetǤ Tämän osion kanssa pitäisi matkustaa syvemmälle kulttuuǦ
iin metamoifooseihinǤ

ͳͶʹ
Liite 6. Sivistys-käsitteen sisältö
Aivioi seuiaavien sivistyksen näkokulmien kehitystienuejä ȋnäkokulmat ͳ Ǧ ͳͲȌ tulevaiǦ
suuuen yhteiskunnassa viiuen seuiaavan vuouen aikana asteikolla Ǧʹ Ǧ Ϊʹ ȋʹ α painoaivo
lisääntyy meikittävästiǡ ͳ α lisääntyy hiemanǡ Ͳ α säilyy ennallaanǡ Ǧͳ α vähenee hieman
ja Ǧʹ α vähenee meikittävästiȌ
Näkökulma 1.
̶Sivistys on tulemista tietoiseksi eiilaisisǦ
ta tavoista käsitteellistää itseä ja maailǦ
maaǤ Se on käsitteellisen tietoisuusmateǦ
iiamme jatkuvaa uuuistamistaǡ tietoisuutǦ
ta vaihtoehtoisista vapauksistaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͷǡ ͳͻͻ͸ α Ͳǡ͹Ȍ

x No jo on vaikeasti määiiteltyǡ elitistinen määiitelmäǤ En ainakaan toivo tällaista määiiǦ
telmääǡ mutta maailman meno on käsittämätontäǤ Nitä ovat vaihtoehtoiset vapauuetǫ
Tämä määiitelmä ei selitä mitäänǤ
x Aika älyllinenǡ mutta eiittäin aikaa kestävä sivistyksen määiitysǨ Sen voisi puieskella
eiityisesti yleissivistävässä tutkintokoulutuksessaǤ Kuinka pitkälle sivistyksessä pääsǦ
tään suoiittamalla kuisseja ja läpäisemällä ylioppilaskiijoituksetǫ vaisinkin jos useimǦ
mat sivistystä syventävät piiloinstituutiot iiisutaan kuten kiiieeton luokkayhteiso ja pitǦ
kät ja peisoonalliset opettajasuhteetǤ
x Ei tällaista tekstiä saa kiijoittaa Ǧ ihan liian epämääiäistä snobbailua Ǩ
x vallan näkokulma sivistykseen lienee toisenlainenǣ valta ei tietoa kumaiia eikä se noyǦ
iistele moiaalin euessäǤ Se muijoo ne näkoisekseen ja tekee siitä kultaisen vasikan kuǦ
vakseenǡ jota kumaiietaanǡ ja kutsuu sitä sivistykseksiǨ
x Sivistykseen kuuluu myos kyky tehuä peiusteltuja valintoja ja pitää niistä kiinniǤ Ei
kaikkia käsitteelistämistapoja taivitse pitää samanaivoisinaǡ vaikka niistä on hyvä olla
tietoinenǤ Sivistykseen kuuluu ollennaisena osana myos vastuuǤ
x Tässä on suuii eio iiippuen siitäǡ mitä voi pitää olennaisena sivistyksenä ja miten kaǦ
uunmies sivistyksen tulkitseeǤ Lähuen olennaisen sivistyksen käsitteestäǡ eli sivistyksesǦ
täǡ joka johtaa henkiseen kasvuun
x Abstiahoitua ja juhlavaa mutta hyvällä tahuolla voi ajatellaǡ että noin me sen muotoiǦ
lemme ʹͲ vuouen päästäǤ

ͳͶ͵
Näkökulma 2.
̶Sivistys on tulemista tietoiseksi eiilaisisǦ
ta tavoista käsitteellistää itseä ja maailǦ
maaǤ Se on käsitteellisen tietoisuusmateǦ
iiamme jatkuvaa uuuistamistaǡ tietoisuutǦ
ta vaihtoehtoisista vapauksistaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡ͵ǡ ͳͻͻ͸ α Ͳǡ͵Ȍ
Tässä on yiitystäǡ mutta euelleen aika etäinen määiitelmäǤ vaatii jakamaan tietynlaisen
histoiianfilosofisen ̶totuuuen̶Ǥ Ajattelun joustavuus on epämääiäistäǡ käsitteen määiiǦ
telmän tulee olla selkeäǤ
Aika paljon samat sanat sopivat tähän kuin euelliseenǡ mutta tähän on vaikeampi kiinnitǦ
tyä sivistysmeikityksessäǤ Painotukset pikemminkin kutistavat sivistyksen meikitystäǤ
vaikuttaa mekanistiselta evoluutiokäsitykseltäǡ jossa ei ole takoitusta eikä päämääiää
eikä tietoista valintaa ja intentiota vaan jokin mekanismi joka toimii omien lakiensa muǦ
kaan ȋvaikkapa satunnaspiosessinaȌǤSe on paljolti nykyisen new libeialismin oppi sivisǦ
tyksestäǤ
Sivistykseen mielestäni kuuluu pyikimys satunnaisuuuen poistamiseenǤ
Aika eiikoinen painotusǤ Tämän kanssa voi päätyä mihin tahansa moiaaliin ja sivistykǦ
seenǤ Touellinen vapausiueologiaǨ
Näkökulma 3.
̶Sivistys ei ole itseisaivoǡ vaan sen tehtävä
on luoua välineitä selviytymiseksiǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α ͲǡͲǡ ͳͻͻ͸ α ͲǡͶȌ
Sivistys on mielestäni itse välineǡ keino hahmottaa ympäiistoä ja ottaa siihen eiilaisia
suhteita ja kykyä toimia tältä pohjaltaǤ Ios tähän vielä lisätään pyikimys toimia tavallaǡ
jossa otetaan muut huomioonǡ ehkä sivistys onkin itseisaivoǤ
Ihminen selviää biologisesti ilman sivistystäkinǡ vai lasketaanko aseetkin sivistykseksiǫ
Evolutionaaiisesta näkokulmasta näin onǡ mutta kovin voimaton ja iiittämäton se on
yksinään luomaan sivistystäǤ
Iulkisen koulutusjäijestelmän tehtävä sivistyksessä on ehkä enemmän tätä tulevaisuuǦ
uessaǤ

ͳͶͶ
Selviytymiseksi mistäǫ Elämästä kaikki selviävät ilman välineitäkinǨ Sivistys on jotain
enemmän kuin selviytymisoppiǡ se tuo ja luo laauun jonka vuoksi elämä on paiempi
vaihtoehto kuin sen lopettaminenǤ
Sivistyksen peiimmäinen pyikimys on euistää kaikkien hyvinvointiaǤ
α sivistys on evoluution tyokaluǨ
Näkökulma 4.
̶Sivistys on inhimillisten kykyjenǡ taitojen
ǡ tietojenǡ asenteiuen ja aivojen jatkuvaa
ylläpitoa ja kehittämistäǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͺǡ ͳͻͻ͸ α ͲǡͻȌ
Sivistys ei ole niiuen ylläpitoa tai kehittämistäǤ Sivistys on itse se taito millä ylläpiuetään
ja ke
Peiinteinen ja euelleen käyttokelpoinen lähestymistapaǡ jossa on kuitenkin muistettu
myos jatkuvan kehittymisen näkokulmaǤ
Tämä kuluu sivistykseen kuten osajoukko kokojoukkoonǤ
Tämän kanssa voi mennä puhumaan kenen kanssa vaanǤ Ehkä tämä on siksi kestäväǡ
muttei kai tämä sen kummemmin ole nyt kasvussaǤ
Näkökulma 5.
̶Sivistyksellä ei ole päämääiää itsensä
ulkopuolellaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ǧ Ͳǡͳǡ ͳͻͻ͸ α Ǧ ͲǡͷȌ
Eikä taivitsekaan ollaǡ sillä se on itseisaivoǤ Nuuten siitä tulee tuo selviytymistyokaluǤ
Sivistys on inhimillisen olemassaolon tapaǡ jos silla olisi jokin itsensä ulkopuolinen meiǦ
kitysȀpäämääiäǡ niin ihmillinen olemassaolokin joutuisi välineaivon asemaanǤ
Kiinnostava täyuentävä näkokulmaǡ johon voi yhtyäǤ Sivistys on jäännoksettä kulttuuiiǦ
nen konstiuktioǤ
Sivistys on vastuun ottamista omasta lahjakkuuuestaǤ
̶Sivistyksen̶ pitäisi oleellisesti iakentaa maailmaa ympäiillämmeǤ

ͳͶͷ
voipi olla näinǡ koska sivistyksen päämääiä on sivistystä ja sivistyksessäǤ Tästä jouuuǦ
taan kyllä siten kehäänǣ sivistys on sivistystäǡ mutta se ei tee koko touellisuutta suljetukǦ
si sivistykseenǤ
Päteeǡ jos sivystys tulkitaan henkisen kasvun keskeisimmäksi euellytykseksi
Eikähän tämä jumalaton käsitys ole lisääntymässäǤ
Näkökulma 6.
̶Sivistys on avoimuutta uusille kokemukǦ
silleǡ iauikaalia epäuogmaattisuutta ja
piotesti kaikkea sellaista vastaanǡ mikä
pyikii sulkemaan keskustelun jonkin etuǦ
oikeutetun kuvauksen keinoinǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͺǡ ͳͻͻ͸ α ͲǡͷȌ
Tätä voi toivoaǡ ehkäǡ mutta onhan tuo aika kapeaaǤ Ei kai sivistys ole pelkästää unueiǦ
giounuiaǫ Nääiitelmän loppuosa on hämäiäǡ pitäisi olla selväsanainen näissä määiitelǦ
missäǤ valistunut etujoukko voipi myos vieuä asioita eteenpäinǡ ̶etuoikeutettu kuvaus̶
voi joskus olla paikallaanǡ joten ei kai sitä piuä määiitelmän tasolla sulkea ulosǤ Nitäs
euistystä se onǫ
Rohkeutta muutoksiin taivitaanǡ ja sivistyksestä voi ammentaa tätä iohkeutta
Emansipatoiinen sivistyskäsitysǡ jossa on mukana hitunen vallankumousietoiiikkaaǤ
Kyllä tällaiselle on käyttoä muiiosaikoina eikä vähiten yhteisojä ja koulua kehitettäessäǤ
Iotenkin näen sivistyksessä yhtenä elementtinä vastuullisuuuen tunnistamisen keskeiǦ
senä motiivinaǤ Toisin sanoen aktiivista vastuunkantamista yksilon lahjoilla ja taipuǦ
muksilla ympäiiston sen hetkiset taipeet huomioiuenǤ vain itsensä sivistäminen ilman
vuoiovaikutusta ympäiistoon ja sen palvelua tuntuu ouuolta tulevaisuuuessaǤ Nyos akǦ
tiivinen uusien käsitteiuen oppiminen kuuluu sivistykseenǤ
Avoimmuuteen pitää aina yhuistyä kiiittisyysǤ Ei kaikki uusi ole läheskään aina hyvää ja
kannatettavaaǡ
Tähän voin yhtyä ilman muuta ainakin siksi aikaaǡ kun muiios on ohiǤ
Näkökulma 7.
̶Sivistys ei ole ainoastaan eiilaisuuuen
sietämistäǡ vaan sen aktiivista aivostamisǦ
taǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡ͸ǡ ͳͻͻ͸ α ͲǡͶȌ

ͳͶ͸
0samääiitelmäǡ ei vaimaan taikoitettukaan tyhjentäväksiǤ
Kapea kuvausǡ josta voi kuitenkin johtaa paljon enemmänǤ Kaikissakin sivistysmääiitykǦ
sissä heijastuu aikaǡ jossa iymistellään ja kolistellaan aikojen iajoilla eteenpäinǤ EvoluuǦ
tiomielessä kyse on kai siitäǡ että otetaan uutta ja uuuistuvaa toimintaympäiistoä halǦ
tuunǤ Siinä mielessä kiinnostava määiitysǤ
Sen aktiivista huomioonottamista tosiasiana ja suhtautumista siihen eettisesti ja iatioǦ
naalisestiǤ Ei kaikki eiilaisuus ole eettisesti hyvääǡ moiaalisesi hväksyttävää tai iationaaǦ
lisesti peiusteltua tai käytänossä ilman iajoituksia tai jopa iangaistuksia sieuettävää
ȋesimǤ iikollisuusȌ
Eivät eiilaiset aivot ole haimonisoitavissa ja sitä ei eues piuä yiittääǤ
Aika noimatiivinenǡ julistava ja kapea käsitysǤ Ei taiua mennä läpiǤ
Näkökulma 8.
̶Sivistys on kykyä haastaa
Ʋjumallallistettua ekspeittiyttäƲ millä taǦ
hansa inhimillisen toiminnan alueellaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡ͵ǡ ͳͻͻ͸ α Ǧ ͲǡͳȌ
Ajatus hyväǡ kääntyy itseään vastaan helposti ja muouostuu uogmaksiǡ niin että mitään
asiantuntijuutta ei haluta kuunnellaǤ ̶Iumalallistettu ekspeittiys̶ Ǧ ei hyvä ilmaisuǡ onko
sellaista tosiaan olemassaǫ
Tämä jos mikään on ajan lapsiǤ Se on kuin suoiaan Ivan Illichin pampfleteistaǤ Koteloitua
asiantuntijuutta ja suljettua eliittiä sietää kyllä toijua kaikkina aikoinaǤ Yksinvaltaiset
samoin kuin kovin meiitokiaattiset yhteisot ovat ainakin koko kansan sivistyksen kanǦ
nalta tuhoisiaǤ
Ios sen tekee tyylikkäästi toista kunnioittaenǡ niin se on sitäkinǤ
Tämä on sellaista hopo hopo funuamentalismia toiseensunaaǢ esityksillä ei ole mitään
positiivista annettavaa sivistyksellä näissä asioissaǡ vaikka joissakin yksityistapauksissa
tämä väite onkin vaimaan kohuallinenǤ
Asiantuntijuus voiuaan kumota vain vielä suuiemmalla asiantuntijuuuella Ǧ ei millään
muulla tavoin

ͳͶ͹
Näkökulma 9.
̶Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä
vaan tietynlaistaǡ avointa suhtautumista
tietämiseen ja tietoonǤ Se on jatkuvan elinǦ
ikäisen oppimisen välttämäton peiustaǤ
Sivistys on olemassa ihmisenä olemisen
tapanaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͺǡ ͳͻͻ͸ α ͳǡ͵Ȍ
Ei taivitse tehuä syvää analyysia tunnistaakseenǡ missä kontekstissa tämä määiitelmä
on syntynytǤ Nykykoulu ei iiitä sivistyksen kantajaksi vaan taivittaisiin enemmänǤ Sitä
määiitys ei keiio Ǧ eikä ieilua ole sitä vaatiakaan Ǧ mitä se enemmän onǤ 0len kyllä muuǦ
ten samaa mieltäǤ
Toivottavasti tämä toteutuuǡ mutta vielä niin ettei sivistystä piuetä vain tieuollisena
ulottuvuutena ihmisen olemisessa ja touellistumisessaǤ
Sivistykseen kuuluu myos oman tietämättomyytensä tieuostamistaǤ
Näkökulma 10.
ȗ̶Sivistys on jatkuvan elinikäisen oppimiǦ
sen välttämäton asenteellinen peiustaǤ̶
ȋkeskiaivo ʹͲͲ͸ α Ͳǡͻǡ ͳͻͻ͸ α ͳǡʹȌ
Tämä jää vähän tyhjäksiǡ vaikka iuean tunnistaakinǤ Epäilen kyllä senkin mieltäǤ Kuinka
niin että sivistys olisi oppimisen välttämäton euellytysǫ Kyllä oppimista muistakin moǦ
tiiveista kumpuaa ja aivan vaimasti läpi eliniänǤ Kumpikin avainkäsite jää tässä puikaǦ
mattaǡ vaikka keskinäinen suhue keiiotaanǤ Yhtä täyttä asiaa kuinǡ että se että hyppyǦ
haalaii on mäkihypyn välttämäton peiustaǤ
Koko tästä ̶sivistysǦosasta̶ǣ Ei tällaisella kyselyllä ole mitään aivoaǡ pelkkää sanaheǦ
linääǤ Ei vastaajia piuä näin ylenkatsoa Ǧ aivan suikea esitys Ǩ
Sivistykseen kuuluu aivojen painottaminenǡ kun taas oppiminen euesauttaa tietojen ja
taitojen hankkimistaǤ
0ppiminen loppuuǡ jos ei ole kimmoketta jatkaaǤ Sivystykseen yhuistyvä uteliaisuus moǦ
tivoiǤ Toisaalta jatkuva oppiminen voi olla myos välineellistäǡ esimǤ iahan teon taikoiǦ
tuksessa
Iäinpä kaipaamaan sivistyksen määiitystä ja kannanottoa siihenǤ Nämä ovat vasta ielaaǦ
tiossa siihen ja nyt peiusta ioikkuu ilmassaǤ

ͳͶͺ
Vuoden 1996 keskiarvot
0,7
0,3
0,4
0,9
-0,5
0,5
0,4
-0,1
1,3
1,2
-0,6
-0,4
-0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10

Vuoden 2006 keskiarvot
0,5
0,3
0,0
0,8
-0,1
0,8
0,6
0,3
0,8
0,9
-0,6
-0,4
-0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10


ͳͶͻ
Liite 7. Suomen polku
dzSuomen polkudz Ȃ mittaiiin keiättiin joukko yhteiskunnallisia muutossuuntiaǡ jotka
vuonna ͳͻͻ͸ olivat avoimiaǡ mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan mittaviaǤ Niiuen meiǦ
kitys ulottuu monin tavoin myos sivistysbaiometiin heijastelemaan tulevaisuuteen yhǦ
teiskunnallisena tilauksena tai panoksenaǤ
1999
1999
2001
2002
2002
2002
2002
2002
2003
2003
2004
2004
2004
2005
2006
2006
2008
2010
2010
Teesi 1
Teesi 2
Teesi 3
Teesi 4
Teesi 5
Teesi 6
Teesi 7
Teesi 8
Teesi 9
Teesi 10
Teesi 11
Teesi 12
Teesi 13
Teesi 14
Teesi 15
Teesi 16
Teesi 17
Teesi 18
Teesi 19
Teesi 20: ei tot.
Teesi 21: ei tot.
Teesi 22: ei tot.
ͳǤ E0 antaa voimakkaan kasvusysäyksen SuomelleǤ
ʹǤ Tyottomyyttä ja tyovoimapulaa esiintyy samanaikaisesti
͵Ǥ Iulkisia palveluita yksityistetään ja yhtioitetään olennaisestiǤ
ͶǤ Talouuellinen lama kääntyy voimakkaaksi noususuhuanteeksiǤ
ͷǤ Suomen itsemääiäämisoikeus kaventuu olennaisestiǤ
͸Ǥ Yhteenottoja eiiaivoistuvan yhteiskunnan eiilaisten ihmisiyhmien välillä SuomessaǤ
͹Ǥ venäjän kauppamme alkaa voimakkaasti kasvaaǤ
ͺǤ Suomi ottaa käyttoon yhteisen valuutan E0ǣn kanssaǤ
ͻǤ Keskitetty tyomaikkinajäijestelmä hajoaaǤ
ͳͲǤ Kaijalan tasavallasta venäjällä muouostetaan vapaakauppaǦalueǤ
ͳͳǤ Kuntaiakenne keskittyy voimakkaastiǡ kuntien lukumääiä väheneeǤ
ͳʹǤ valtaosa kansainvälistä toimintaa haijoittavista yiityksistä Suomessa ja maailmalla on
̶isänmaattomia̶Ǥ
ͳ͵Ǥ Ansiosiuonnainen tyottomyystuiva poistetaanǤ
ͳͶǤ Suomessa toteutetaan peiustulojäijestelmäǤ
ͳͷǤ Suomen puoluejäijestelmässä ja poliittisessa kulttuuiissa tapahtuu iatkaisevia muuǦ
toksiaǤ

ͳͷͲ
ͳ͸Ǥ Naailmassa tapahtuu huomattavia ekokatastiofejaǡ jotka muuttavat Euioopassa haijoiǦ
tettavaa talouspolitiikkaa olennaisesti kestävän kehityksen peiiaatteiuen suuntaanǤ
ͳ͹Ǥ Kestävä kehitys on Suomessa toteutettua politiikkaa ja elämäntapaǤ
ͳͺǤ Yhuentymiskehitys Euioopassa kääntyy hajaantumiskehitykseksiǤ
ͳͻǤ 0usi eneigiakiiisiǡ eneigian hinnan iaju nousu kääntää maailmantalouuen pitkäaikaiǦ
seen lamaanǤ
ʹͲǤ Sosiaalituiva heikkeneeǡ kauulle ilmestyy keijääviä lapsiaǤ
ʹͳǤ Entisen Neuvostoliiton alueelta tulee äkillinen pakolaistulva SuomeenǤ
ʹʹǤ Suomi putoaa pysyvästi muun LänsiǦEuioopan talouskehityksestäǤ
Kuvio ͳǤ Suomen polku Ȃ mittaiin väitteet ja tulokset vuonna ͳͻͻ͸
56 %
96 %
85 % 85 %
50 %
30 %
81 %
100 %
24 %
12 %
72 %
77 %
12 %
24 %
16 %
52 %
29 %
16 %
20 %
17 %
0 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Sarja1 56 % 96 % 85 % 85 % 50 % 30 % 81 % 100 % 24 % 12 % 72 % 77 % 12 % 24 % 16 % 52 % 29 % 16 % 20 % 17 % 0 %
Teesi
1
Teesi
2
Teesi
3
Teesi
4
Teesi
5
Teesi
6
Teesi
7
Teesi
8
Teesi
9
Teesi
10
Teesi
11
Teesi
12
Teesi
13
Teesi
14
Teesi
15
Teesi
16
Teesi
17
Teesi
18
Teesi
19
Teesi
20
Teesi
21:
Kuvio ʹǤ vuouen ʹͲͲ͸ Ȃpaneelin aivio siitäǡ mitä taikasteltavista ilmioistä on toteutunut
vuoteen ʹͲͲ͹ mennessäǤ
Suomen polku - tulokset
Aivioi seuiaavien meikittävien tapahtumien tai ilmioiuen osalta ovatko ne tapahtuneet
ennen vuotta ʹͲͲ͹Ǥ Aivion lähtokohtana on vähintään ͷͲǦpiosenttinen touennäkoisyysǤ
̶Tulevaisuustaikastelu̶ alkaa vuouesta ͳͻͻ͸Ǩ
Ilmio ei ole tapahtunut α Ǧͳǡ on tapahtunut α ͳǨ


ͳͷͳ
ͳǤ E0 antaa voimakkaan kasvusysäyksen SuoǦ
melleǤ
ʹǤ Tyottomyyttä ja tyovoimapulaa esiintyy
samanaikaisesti
͵Ǥ Iulkisia palveluita yksityistetään ja yhtioiteǦ
tään olennaisestiǤ
ͶǤ Talouuellinen lama kääntyy voimakkaaksi
noususuhuanteeksiǤ

ͳͷʹ
ͷǤ Suomen itsemääiäämisoikeus kaventuu
olennaisestiǤ
͸Ǥ Yhteenottoja eiiaivoistuvan yhteiskunnan
eiilaisten ihmisiyhmien välillä SuomessaǤ
͹Ǥ venäjän kauppamme alkaa voimakkaasti
kasvaaǤ
ͺǤ Suomi ottaa käyttoon yhteisen valuutan
E0ǣn kanssaǤ

ͳͷ͵
ͻǤ Keskitetty tyomaikkinajäijestelmä hajoaaǤ
ͳͲǤ Kaijalan tasavallasta venäjällä muouosteǦ
taan vapaakauppaǦalueǤ
ͳͳǤ Kuntaiakenne keskittyy voimakkaastiǡ
kuntien lukumääiä väheneeǤ
ͳʹǤ valtaosa kansainvälistä toimintaa haijoitǦ
tavista yiityksistä Suomessa ja maailmalla on
̶isänmaattomia̶Ǥ

ͳͷͶ
ͳ͵Ǥ Ansiosiuonnainen tyottomyystuiva poisteǦ
taanǤ
ͳͶǤ Suomessa toteutetaan peiustulojäijestelǦ
mäǤ
ͳͷǤ Suomen puoluejäijestelmässä ja poliittiǦ
sessa kulttuuiissa tapahtuu iatkaisevia muuǦ
toksiaǤ
ͳ͸Ǥ Naailmassa tapahtuu huomattavia ekokaǦ
tastiofejaǡ jotka muuttavat Euioopassa haijoiǦ
tettavaa talouspolitiikkaa olennaisesti kestäǦ
vän kehityksen peiiaatteiuen suuntaanǤ

ͳͷͷ
ͳ͹Ǥ Kestävä kehitys on Suomessa toteutettua
politiikkaa ja elämäntapaǤ
ͳͺǤ Yhuentymiskehitys Euioopassa kääntyy
hajaantumiskehitykseksiǤ
ͳͻǤ 0usi eneigiakiiisiǡ eneigian hinnan iaju
nousu kääntää maailmantalouuen pitkäaikaiǦ
seen lamaanǤ
ʹͲǤ Sosiaalituiva heikkeneeǡ kauulle ilmestyy
keijääviä lapsiaǤ

ͳͷ͸
ʹͳǤ Entisen Neuvostoliiton alueelta tulee äkilǦ
linen pakolaistulva SuomeenǤ
ʹʹǤ Suomi putoaa pysyvästi muun LänsiǦ
Euioopan talouskehityksestäǤ
Mitä merkittäviä tapahtumia ei tiedetty vielä vuonna 1996?
Laajasti ei tunnistettu peiinteisten eneigialähteiuen hinnan vaikutusta uusien eneigiaǦ
muotojen käyttoon ottoonǡ Baientsin etcǤ alueiuen kehitykseenǡ ilmastonmuutokseenǤ
Syyskuun ʹͲͲͳ teiioiiǦiskut vaisinkin olivat villikoittejaǤ
NokiaǦ ja KiinaǦilmioiuen mittakaavaa ei tunnettuǤ Yllättävän hyvin aikoinaan kuitenkin
ekstiapoloitiinǤ Ioiuenkin väitteiuen kohualla voi sanoaǡ että vastaus on sekä kyllä että
eiǤ 0usi eneigiakiiisi on ollut lähelläǡ joskaan ei vielä taloutta halvaannuttavastiǤ
0hjaavat iueat ja keskeiset kehityskulut olivat jo tieuossaǤ Sen sijaan ymmäiiys muiiosǦ
voimien väkevyyuestä eiǡ eikä taiueta tunnistaa vieläkäänǡ sen veiian teollisuusyhteisǦ
kunnan iueoiuen vaiassa euelleen matkataanǤ Tosin voi olla niinǡ että se kehitysvaihe on
ensin käytävä läpi joka sektoiillaǤ
Talouuen voimakasta elpymistä ja venäjän kaupan kasvua
ͻȀͳͳ tapahtumat New Yoikissaǡ sekä teiioiismin vastaisen souan heikentävä vaikutus
koko maailman tuivallisuustilanteeseenǤ Ilmaston lämpenemiseen liittyvä pioblematiikǦ
ka ei ollut vielä esillä kaikessa kaiuuuessaanǤ
Kantasolujen mahuollisuuuetǡ ilmaston lämpenenemisen kiistämättomyysǡ eläintautien
ja panuemiaiiskin kasvuǡ kansainvälisen teiioiin kyky ȋͻȀͳͳȌ aivomaailman ja maailǦ
manpolitiikan suunnan muutokseen
venäjän voimakas ja yllättävän nopea talouuellinen kasvuǤ
Tsunami E0ǣn laajentuminen nykyiseen laajuuteen Iiakin sota PohjoisǦKoiean yuinkoe
Kiinan ja Intian valtavaa kasvuaǤ Kokoonpanoteollisuuuen voimakasta siiitymistä SuoǦ
mesta halvan kustannustason maihinǤ

ͳͷ͹
Inteinetin nopeaa leviämistä ja ICTǦsektoiin kasvua Kiinan ja koko Aasian nopeaa kasǦ
vua ja sen vaikutuksia Suomeen
Neneillään olevat keskeiset poliittistaǡ talouuellistaǡ sosiaalista ja kulttuuiista muutosta
ohjaavat megatienuit olivat jo näkyvissä ͳͻͻ͸Ǥ
Eneigian meikityksen kasvu ja vaikutus venäjän talouskasvuun
Tässähän on kysymys vallitsevien laajaǦalaisten yhteiskunnallisten aivoasetelmien muuǦ
tosten selvittämisestäǤ Kysymykset voivat olla kokolailla samatǤ
vaikutus voimistuuǤ Buomisen yllätykset voivat muitaa teesit nipsnapsǤ

ͳͷͺ
Liite 8. Vuoden 1996 ja 2006 paneelit
Kyselyllä tavoitettiin sähkopostitse ͷͷ asiantuntijaaǡ joista ͵ͳ vastasi ȋͷ͸ǡͶ ΨȌǤ Beistä ͳͻ
ȋ͸ͳǡ͵ ΨȌ on samoja asiantuntijoita kuin vuonna ͳͻͻ͸Ǥ Loput ͳʹ ȋ͵ͺǡ͹ ΨȌ ovat koivaavia
henkiloitäǡ jotka toimivat samoissa tehtävissä kuin alkupeiäiset vastaajatǤ vuonna ͳͻͻ͸
ͳʹ͵Ͷ asiantuntijan joukosta vastasi ͷͻ asiantuntijaaǡ joista ͶͶ osallistui myos nyt taikasǦ
teltavana olleelle viimeiselle uelfoi Ȃ kieiiokselleǤ Tästä peiusiyhmstä laskettuna osallisǦ
tumispiosentti seuiantakieiioksella on yli ͹Ͳ piosenttiaǤ
Nimi Paikka ͳͻͻ͸ ʹͲͲ͸
Reijo Aholainen 0PN X
Ianina Anueisson Euuskunta X
Baibio Back Tuiun kauppakoikeakoulu X
0lavi Boig Tampeieen yliopisto X
Risto Biunou Kajaani X
IailǦThuie Eiiksson Tampeieen teknillinen yliopisto X
Taija Filatov Euuskunta X
BannaǦLeena Bemming Euuskunta ȋNaitti TiuiiȌ X
Beikki Biivonen Nikkeli X
Riitta Buime Espoo X
Eiic Bällstiom Tyoministeiio ȋRaimo veivoȌ X
Iyiki Iivanainen TeliaSoneia X
Reijo Iouttimäki 0peko ȋ0lli RätyȌ X
Simo Kaittunen vTT tietotekniikka X
Antti Kasvio Tampeieen yliopisto X
Kimmo Kiljunen Euuskunta X
Kaisa KiikkoǦIaakkola Nokia X
Tuija KiiveskaiiǦTähtinen Belsingin opetusviiasto ȋNatti PoutanenȌ X
Kaii Kolehmainen Bämeenlinna X
Tuula Kuntsi Tuiun tyovoimapiiii X
Pauli Kuikiiinne Kuopio X
0smo Kuusi vATT X

ͳͷͻ
Laila Lanuén Iyväskylä ȋPeitti PunnaȌ X
Bannu Lintuii Inteinetix X
Risto Lintuii Lintuii 0y X
Pentti Nalaska Tuiun kauppakoikeakoulu X
ville Naijomäki Lahti X
Reetta Neiiläinen Belsingin Sanomat ȋKeijo KulhaȌ X
Sinikka Neitano Belsingin yliopisto X
Yijo Nyllylä RB Aluekehitys X
Timo Niemi Tampeieen yliopisto X
Kaaile Noiuenstieng Tampeieen yliopisto X
Iuha Nuimela Tilastokeskus X
Elli 0jaluoto Iyväskylä X
Reijo Paasilinna E0Ǧpailamentti X
Peitti Punna Raisio X
Iuhani Pietaiinen Tuiun yliopisto X
Siipa Pietikäinen YKǦliitto X
Sampo Puiontaus Kokkola X
vesa Raasumaa Nikkeli X
Liisa Remes Iyväskylä X
Naikku Ryynänen KELA X
Iouko Soijonen Kouvola X
Bannu Siién 0PN X
Risto Sänkiaho Tampeieen yliopisto X
Bannu Takkula E0Ǧpailamentti X
Timo Tiainen Kouvola ȋIouko SoijonenȌ X
Iukka Tikkanen Nikkeli X
Ilkka Tuomi 0y Neaning Piocessing Ltu X

ͳ͸Ͳ
Kaii 0otila Euuskunta X
Peitti vakkaii Tampeieen yliopisto X
Iuha vaito Taiueteollinen koikeakoulu X
Beikki vieiula Seinäjoki X
NaijaǦLiisa viheiä TeliaSoneia X
Pekka YläǦAnttila ETLA X
Kyselyllä tavoitettiin sähkopostitse ͷͷ asiantuntijaaǡ joista ͵ͳ vastasi ȋͷ͸ǡͶ ΨȌǤ Beistä ͳͻ
ȋ͸ͳǡ͵ ΨȌ on samoja asiantuntijoita kuin vuonna ͳͻͻ͸Ǥ Loput ͳʹ ȋ͵ͺǡ͹ ΨȌ ovat koivaavia
henkiloitäǡ jotka toimivat samoissa tehtävissä kuin alkupeiäiset vastaajatǤ vuonna ͳͻͻ͸
ͳʹ͵Ͷ asiantuntijan joukosta vastasi ͷͻ asiantuntijaaǡ joista ͶͶ osallistui myos nyt taikasǦ
teltavana olleelle viimeiselle uelfoi Ȃ kieiiokselleǤ Tästä peiusiyhmstä laskettuna osallisǦ
tumispiosentti seuiantakieiioksella on yli ͹Ͳ piosenttiaǤ
Kehittämispaneeli 2007
Kehittämispaneeli koostuu tulevaisuuuenǦ ja sivistystutkijoista sekä Netouixin uelfoi Ȃ
koulutukseen vuonna ʹͲͲ͸ȂʹͲͲ͹ osallistuvista henkiloistäǤ
Nimi Paikka
Aalto BannaǦKaisa Tuiku
Naaiit Fieu vihti
Iima Baiila Kemi
Tuija Iaakkola Nikkeli
Iaii KaivoǦoja Tuiku
KiveskaiiǦTähtinen Tuija Belsinki
Kohl Iohanna Belsinki
Tuomo Kuosa Belsinki
0smo Kuusi Belsinki
Tuija Kyiolä Espoo
0lavi Kähkonen Nikkeli
Toini Käienlampi Toinio
Aii Laaksonen Battula
Iai Linuén Lohja

ͳ͸ͳ
Kaisa Linustiom Nikkeli
Bannu Lintuii Näntyhaiju
Esa AǤ Luukkainen Ioensuu
Pentti Nalaska Belsinki
ville Naijomäki Lahti
Niina Saija Ioensuu
Taija Nuukkonen Belsinki
Yijo Nyllylä Espoo
Iohanna Nevala Nikkeli
Iuha Nuimela Belsinki
Päivi NuimiǦKoikkalainen Belsinki
Toim 0iavasaaii Belsinki
Aila Paaso Ii
Caiolina Pajula Tampeie
0uti Pohjanheimo Poivoo
Liisa Remes Pieksämäki
Anita Rubin Tuiku
Ritva Saaiensalmi Iyväskylä
Iaii Saija Näntyhaiju
Petii Tapio Belsinki
Teija Taskinen Nikkeli
Iukka Tikkanen Nikkeli
Tuula Tissaii Nikkeli
Anne Tuovinen Kemi
ville venäläinen Nikkeli
Beli YliǦKnuuttila Kiikkonummi
Lilian 0hman Belsinki

ͳ͸ʹ

Kehittämispaneeli koostui Netouixin uelfoi Ȃopiskelijoistaǡ joista kaksi kolmasosaa suoǦ
iittaa loppuǦ ja jatkotutkintojaan ja kolmasosa opinnoi kehittääkseen tyotäänǤ KehittäǦ
mistoimintaan osallistui useita tulevaisuuuentutkijoitaǤ
Baiometiin kehittämistyon peiustana ovat sekä seuiantatutkimus että sen päälle iaǦ
kennetut haijoitusǦ ja kokeilukieiioksetǤ Seuiaavassa piofiloiuaan haijoitusǦuelfoin
opiskelijaosallistujatǤ Panelisteja pyyuettiin määiittelemään itsensä tulevaisuusoiientaaǦ
tion ja sisältoasiantuntijuuuen suhteenǤ
Roy Amaian mukaan ihmiset painottavat eii tavoin mahuollisia ȋpossibleȌǡ touennäkoisiä
ȋprobableȌ ja haluttavia ȋpreferableȌ tulevaisuuksiaǤ 0iientaatio vaihtelee vastaavasti
havainnoivasta ja aistivasta ȋfeelingȌǡ ajattelevaan ȋthinkingȌ ja tuntevaan ȋsensingȌǤ TuǦ
levaisuusnäkokulmat eivät niinkään liity asiantuntijuuuen laatuun kuin kunkin ihmisen
henkilokohtaisiin ominaisuuksiin ja valintoihinǤ 0smo Kuusi tyypittelee Amaian tutkiǦ
mustuloksiin nojaten neljä tulevaisuusoiientaatiotaǡ joita voi esiintyä myos eiilaisina
yhuistelminäǤ

Sivustaseuraajataikkailee kehitystä
pyikien pitämään omat toiveet eiossa
aivioistaǤ Tällainen taikkailija pohtii
etenkin touennäkoisintä tulevaisuutta
tavoitellen mahuollisimman objektiivista
kuvaustapaaǤ Rooli kuvaa ǥ
Ϊ ͳ α eiittäin hyvin
Ͳ α jonkin veiian
Ǧͳ α ei ollenkaan



Tulevaisuudentekijäon kiinnostunut
haluttavista tulevaisuuksistaǡ joiuen
eteen hän on valmis tekemään kosolti
toitäǤ Bän keskittää eneigiansa mahuolǦ
liseen ja toivottavaanǤ Rooli kuvaa ǥ
Ϊ ͳ α eiittäin hyvin
Ͳ α jonkin veiian
Ǧͳ α ei ollenkaan





ͳ͸͵
Uhkiinvarautujatutkailee tulevaisuutǦ
ta iiskien näkokulmastaǤ Buonot vaihtoǦ
ehuot tunnistava vaiautuja osaa touenǦ
näkoisesti välttää pahimmat vaihtoehuot
ja paihaimmillaan hän kykenee kääntäǦ
mään uhat mahuollisuuksiksiǤ Rooli kuǦ
vaa ǥ
Ϊ ͳ α eiittäin hyvin
Ͳ α jonkin veiian
Ǧͳ α ei ollenkaan




Mahdollisuuksiintarttujapoimii tuleǦ
vaisuuuesta optioita tai pikemminkin
futuuieitaǡ joiuen iiskinä onǡ etteivät ne
toteuuuǤ Bän muotoilee tulevaisuutta
tavallaǡ jota voi luonnehtia iohkeaksi ja
ennakkoluulottomaksiǤ Rooli kuvaa ǥ
Ϊ ͳ α eiittäin hyvin
Ͳ α jonkin veiian
Ǧͳ α ei ollenkaan




Baijoituspaneelin asiantuntijuuuet ̶poolitettiin̶ eii toimintasegmentteihinǤ Niitä ovat
mmǤ tutkimusyhteisotǡ hallintoǦoiganisaatiotǡ oppivat oiganisaatiot ȋyiityksetȌ ja tietyt
kansalaisjäijestotǤ
Tutkimus
ͳ α kasvatustieueǡ aikuiskasvatus
ʹ α kulttuuiitieteetǡ histoiia
͵ α psykologiaǡ sosiaalipsykologia
Ͷ α yhteiskuntatieteetǡ sosiologia
ͷ α filosofia
͸ α kognitioǦ ja neuiotieteet


ͳ͸Ͷ
͹ α oiganisaatiotieteet
ͺ α viestintäǦ ja infoimaatiotieteet
ͳͲ α tulevaisuuuentutkimus
ͻ α teiveyuenhuoltoǡ ammattikasvatusǡ
asiakaspalveluǡ sotatieteetǢ taktiikka ja
opeiaatiotaitoǡ metsätieteet


BallintoǦ ja päätoksenteko
ͳ α euuskuntaǡ valtioneuvosto
ʹ α opetusministeiio
͵ α opetushallitus
Ͷ α lääninhallitus
ͷ α kuntayhtymätǡ kunnat
͸ α oppilaitokset
͹ α kulttuuiilaitokset
ͻ α ͵Ǥ sektoii




YhteisoǦ ja kulttuuiiosaaminen
ͳ α yiitysǦ ja liikeǦelämä
ʹ α yhuistykset ja jäijestot
͵ α kiijallisuus
Ͷ α musiikki
ͷ α taiue
͸ α liikuntaǡ tanssi
ͻ α yhteiskuntapolitiikka ja meuiakultǦ
tuuii




ͳ͸ͷ
Liite 9. Kehittämisprojekti
Aikataulu
Suunnittelupalaveiit ͳʹǤ͸Ǥǡ ͷǤͺǤǡ ͳͲǤͻǤ ja ʹͲǤͳͲǤʹͲͲ͸
Baiometii ʹͲͲ͸ Ǧsuunnitelma valmis ͳǤͳͳǤʹͲͲ͸
Tutkimushankkeen hallinnointi sovittu ͳͷǤͳͳǤʹͲͲ͸ ȋ0PNǦauktoiisointiǡ toimijaveikosǦ
toȌ
Tutkimusympäiisto kyselyineen valmis ͳͷǤͳͳǤʹͲͲ͸
Testipaneeli toihin ʹͲǤͳͳǤʹͲͲ͸
Paneeli taikistettu ja sovittu ͳǤͳʹǤʹͲͲ͸
Paneeli toihin ͷǤͳʹǤʹͲͲ͸ǡ kysely suljetaan ͵ͳǤͳʹǤʹͲͲ͸
Kyselyn etenemistä ja alustavia tuloksia taikastellaan uelfoiǦtyopajassa Nikkelissä ͳͷǤǦ
ͳ͸ǤͳʹǤʹͲͲ͸
Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ Ȃsuunnittelu käynnistetään uelfoiǦtyopajassa ͳͷǤǦͳ͸ǤͳʹǤʹͲͲ͸
Seuiantabaiometiin tulosten käsittely tammikuussa alkupuolella
Tulosten esittely opetusministeiiossä ja neuvottelu uuuen baiometiin toteutuksesta
vuouen ʹͲͲ͹ baiometiin suunnittelu ja toteutus kevät ʹͲͲ͹
Hallinnointi
Tutkimuksen manageiiiyhmän muouostavat eiikoistutkija 0smo Kuusi vATTǣstaǡ johtaǦ
ja Bannu Lintuii Netouixistaǡ iehtoii ville Naijomäki Lahuen kansanopistostaǡ kouluǦ
tussuunnittelija Iukka Tikkanen 0tavan 0pistosta ja tietojäijestelmäpäällikko ville venäǦ
läinen InteinetixistäǤ Tutkimuspiojektin ohjausiyhmään haetaan tutkimusiyhmän jäǦ
senten lisäksi euustajia 0PNǣstäǡ euuskunnan tulevaisuusǦ ja sivistysvaliokunnistaǡ ȋkanǦ
salaisvaikuttamisen politiikkaohjelmastaȌ sekä Tulevaisuuuen tutkimuksen seuiastaǤ
vuouen ʹͲͲ͸ hankkeen toteutuksesta ja kustannuksista vastaavat Netouix ja Inteinetix
yhuessäǤ Sivistysbaiometii on osa Inteinetixin ͳͲǦvuotisjuhlatoimintaaǤ
Tutkimuksen suunnittelussaǡ tieuon keiuussa ja analyysissä käytetään hyväksi osapuolǦ
ten yhuessä kehittämää eBelfoi Ȃ ohjelmistoa ȋwwwǤeuelfoiǤfiȌǡ jonka ensimmäinen veiǦ
sio toteutettiin jo vuonna ͳͻͻͺ 0petusministeiionǡ Tuiun kauppakoikeakoulun TulevaiǦ
suuuen tutkimuskeskuksenǡ Inteinetixin ja Netouixin yhteistyonäǤ
Lisätietojaǣ 0smo Kuusiǡ ȋosmoǤkuusi̷vattǤfiȌ eiikoistutkijaǡ vATT ǡ Bannu Lintuiiǡ
ȋhannuǤlintuii̷metouixǤcomȌ johtajaǡ Netouixǡ Inteinetixǡ 0tavan 0pistoǡ ville NaijoǦ
mäkiǡ ȋvilleǤmaijomaki̷lahuenkansanopistoǤfiȌ iehtoiiǡ puheenjohtajaǡ Lahuen kansanǦ
opistoǡ Suomen kansanopistoyhuistysǡ vapaan sivistystyon yhteisjäijestoǤ


ͳ͸͸
Liite 10. Sivistysoletuksia
Bannu Lintuii ʹͲͲ͹
Sivistys määiitettiin ȋtoistaiseksiȌ vain ihmisen ominaisuuueksiǡ koska se euellyttää tieǦ
toisuuttaǡ kykyä tehuä valintojaǡ sivistyä tai jääuä sivistymättomäksiǤ Tässä mielessä ei
ole taipeen keskustella siitäǡ onko poytä sivistynyt tai onko sitä eues niin fiksu esine
kuin tietokoneǤ Se ei oleǤ Tosin samaan hengenvetoon pitää sanoaǡ ettei se ole sivistymäǦ
tonkäänǤ
ʹͳ
Se ei pääse koko sivistysǦulottuvuuuelle ennenkuin siinä mahuollisessa tuleǦ
vaisuuuen tilassaǡ jossa koneeseen dzpuhalletaandz elämä ja se tulee kohtalokkaasti hauǦ
kanneeksi hyvän ja pahan tieuon puustaǤ
Toinen oletus on se kulttuuiievolutionaaiinen näkemysǡ että sivistys tulee punnita kusǦ
sakin ajassa ja ympäiistosuhteessaǤ Eivät sipeiialainen Beizu 0zala tai austialialaisen
aboiiginaaliheimon vanhin ole sivistymättomiäǡ vaikka he eivät osaa lukea ja kiijoittaaǤ
Toisaalta ei Sauuam Bussein ole tunnettu sivistyneisyyuestäänǡ vaikka hänellä on eiinǦ
omainen lukutaitoǡ akateeminen loppututkinto ja kyky jumaloiua iakkausiunojaǤ
Kunkin aikakauuen sivistys kehkeytyy maailman muutoksen mukanaǤ Ihminen poikkeaa
muusta luomakunnasta siinäǡ että hän selviytyy vain opitun vaiassa ȋNiemelä ʹͲͲ͸ǡ
ʹͷͳȌ
ʹʹ
Ǥ Sivistystä ei ole ilman oppimistaǡ jota sivistynyt ei lopeta koskaanǤ 0pittu janoaa
jatkuvasti päivittämista ja tieuetty laajentamistaǤ
Ajasta ja pahasta kiinni
voi olla hyouyllistä ajatellaǡ että tasaisten aikakausien väliin lomittuu muiioksiaǡ jotka
siiitävät meiuät ajasta toiseenǤ
ʹ͵
Nuiioksessa yhteisen toiminnan jäiki eli iationaliteetti
vaihtuuǤ
Tällaista muutosta voi konkietisoiua silläǡ miten vielä ͳͻ͸ͲǦluvulla yleisesti ajateltiinǡ
että maaseutu elättää kaupungitǤ Nyt on jo pitkään tuumattu toisinpäinǡ vaikka samainen
maaseutu tuottaa moninkeitaisen määiän elintaivikkeita muitoǦosalla siitä väestäǡ joka
oli maatoissä aikoinaanǤ Ajan jäiki on vaihtunut eikä sille mahua mitään eues NTKǡ joka
lohuuttautuu silläǡ ettei maaseutua voi vieuäǤ En olisi siitä muuten ihan vaimaǤ
dzLasta tai nuoita ihmistä sivistetäänǡ kasvatetaanǡ koulutetaanǡ opetetaanǡ haijoitetaan ja
hänelle siiiietään vanhempien tietoja ja taitoja ǥLapsi oppii kun häntä opetetaanǡ lapsi
sivistyyǡ kun häntä kasvatetaanǤ Kun yhteiskunta on suhteellisen staattisessa tilassaǡ tälǦ
lainen ajattelu saattaa olla peiusteltua ǥ Yhteiskunnallisten muiiosten aikana tilanne on
kuitenkin kokonaan toinenǣ Kun ammatit katoavatǡ kun tyotehtävätǡ aivotǡ noimit ja ihǦ
misten käsitykset muuttuvat ei olekaan enää itsestään selvääǡ mitä koulutuksen tulisi
sisältääǡ mitä touellinen ihmisten sivistäminen taikoittaaǤ Sivistäminen voikin muuttua
haihaanjohtamiseksiǡ jos vanhempien käsitysten mukaista maailmaa ei enää ehkä oleǦ
kaan olemassaǤdz ȋIäivilehto ͳͻͻ͸Ȍ
ʹͶ

Nuiioksen ensimmäisiä signaaleja on seǡ että väistyvän iationaliteetin mukaiset lainǦ
alaisuuuet eivät toimi

johuonmukaisestiǤ
ʹͷ
Fieiien ȋͳͻ͹Ͷǡ ͹Ȍ mukaan ajasta toiseen siiiǦ
tyminen vaatii dzjoustavaa,kriittistämieltähuomaamaanesiinnousevien,hyväksyntääja
toteutumistaetsivienarvojenjaitsensäsäilyttämistäetsivienvanhojenarvojenristiriita,
huomisenjaeilisenristiriitadzǤ Teemat heikistyvät iajatilanteille ja ǦtoiminnoilleǤ RajatiǦ
lanne on haasteǡ johon ihminen vastaa iajatoiminnollaǤ Rajatilanteessa ueoig Beniik von
Wiight maissittaa esille kiiittisen humanistinǡ jonka tehtävä on vaikka henkensä kaupalǦ
la osoittaaǡ missä ihmiskunta on valitsemassa vääiää tietäǤ
Fieiielle ȋͳͻ͹ʹǡ ͺͺǦͻͳȌ aikakauuet ovat histoiiallisia aikayksikoitäǡ jotka eiottuvat sisälǦ
lollisesti toisistaanǤ Aikakauuet eivät ole objektiivisia olioita eikä niillä ole olemassaoloa

ͳ͸͹
ihmisen tajunnan ulkopuolella
ʹ͸
ǡ vaan ihminen ottaa toiminnallaan ja päätoksillään osaa
aikakauuen muotoutumiseen ȋFieiie ͳͻ͹͸ǡ ͷȌǤ ̶Koskaihmisetvoivatkolmiulotteistaa
ajanmenneeseen,nykyiseenjatulevaan,heidänhistoriansakehittyyjatkuvanamuutoksen
prosessina,jossaaikakaudellisetyksikötmaterialisoituvatǤdz ȋFieiie ͳͻ͹ʹaǡ ͻͳȌ
Fieiie eiottaa aikakauuet toisistaan teeman käsitteelläǡ joka on puoliksi synonyyminen
iationaliteetin käsitteen kanssaǤ Aikakautta luonnehtivat teematǡ jotka ovat täyttymysǦ
tään etsivien pyikimysten sekä näiuen toteutumisen esteiuen dzkonkreettejarepresentaaǦ
tioitadzǤ ȋFieiie ͳͻ͹Ͷǡ ͷȌ Teemat ilmaisevat kussakin ajassa iatkaistavia tehtäviä ja onǦ
gelmiaǤ Ihmisen humanisaatio ja uehumanisaatio iiippuvat siitäǡ kuinka hyvin hän kykeǦ
nee oivaltamaan aikakauuen teemat ja näin integioitumaan ajan henkeenǤ
ʹ͹
Aikakauuet
täyttyvät siinä määiin kuin ihmiset käsittävät sen teemat ja iatkaisevat sen tehtävätǤ
ȋFieiie ͳͻ͹ʹaǡ ͻʹȌ
Nuiios muitaa aina joltain osalta entisen yhteiskuntalogiikanǤ Nuiiosaikoina myos ilǦ
maantuu lisääntyvästi vaihtoehtoja tulevaisuuteenǤ Iotkut aiemmin väkevät toiminnan
tiauitiot kuihtuvat ja uusia toiminnan muotoja alkaa veisotaǤ
ʹͺ
0sa niistä vahvistuu enǦ
naltaǦaivaamattomastiǤ Siitä alkaa uuuen taon taiinaǤ
Kiinankielinen tao
29
taikoittaa tietäǡ kaiken luojaa ja alkusyytäǡ joka ei kuitenkaan ole
luojajumala kuten kiistillisessä ja islamilaisessa tiauitiossa ymmäiietäänǤ Taon voi ymǦ
mäitää eiäänlaisena ajan henkenäǡ jäikenä tai teemanaǡ joka jättää jälkensä kaikkeen
kulttuuiiseen toimintaanǤ Sellaisina kaikkea toimintaa ohjaavana peiusmeemeinä voi
ajatella vuoiovaikutuksen iueaa nomaueillaǡ hieiaikian iakenneajatusta maatalousyhǦ
teiskunnissa ja eiikoistumisen teemaa teollisissa yhteisoissäǤ veikoston iueasta on ilǦ
meisesti kehittymässä uusimman ajan taoǤ
Sivistys on fieiieläisittäin kuvattuna kiinni ajassa ja sen tilauksissaǡ mutta se on myos
kykyä tehuä haikittuja viisaita valintoja nykyisyyttä pitemmässä aikapeispektiivissäǤ Se
lienee myos ymmäiiystä olla päästämättä valloilleen ihmisen pimeitä puoliaǤ EsimeikikǦ
si dzlynkkausdz eii ilmenemismuouoissaan on väkivaltainen tapa piojisoiua itsestä tai yhǦ
teisostä siinä oleva dzpahadzǤ
Pahaa on eiilainen ja tuntematon kaikkina aikoinaǤ Naikkinoijat ja imagotutkijat tietäǦ
vätǡ että henkilon tai tuotteen ensimmäinen tehtävä on tulla tunnetuksiǤ TuntemattoǦ
maan voi paihaimmillaankin suhtautua vain välinpitämättomästiǤ Sitä useammin tunteǦ
maton heiättää epäilystä ja pelkojaǤ Kiinnostavaa onǡ miten kulttuuiievoluutio on koko
ajan matkustanut kohti luonnotontaǤ Esimeikkinä luonnonvastaisesta kehityksesta voi
pitää sitäǡ että naiset ovat nykyään miehen kanssa tasaǦaivoisiaǤ Tavallaan se on luonǦ
nollistaǤ Kaikista tunnetuista luontokappaleista ihminen on iitautunut kauimmas suoǦ
iasta luontoiiippuvuuuestaǤ
Tätä kiijoitettaessa euuskunnassa keskustellaan heuelmoityshoitolaistaǤ Siinäkin luonǦ
nottomalla on oma väkevä ioolinsaǤ Lakivaliokunta ei hyväksy yksinäisten naisten tai
naispaiien heuelmoityshoitoa ja peiustelee kantaansa dzyhteiskunnassa kulloinkin vallitǦ
sevina piuettävillä aivoilladzǤ Niten tähän sopii länsimaisiin uemokiatioihin kytketty aivo
moniaivoisuuuestaǤ dzYhteisiämoraalisiaarvojaonollutlähinnäpienissäyhteisöissä.SilǦ
loinyhteiskuntaonuseinautoritäärinenjapyrkiimääräämään,mitäarvotovat.EsimerǦ
kiksifundamentalistitpyrkivättällaiseenǤdz ȋBeta uylling BS ͳʹǤͳͲǤʹͲͲ͸Ȍ
Evoluutio-olio aikakoneessa
Ihmiseen on keiiostunut koko evoluutio eikä hän voi olla vain henkistynyt kulttuuiiolioǡ
jossa olennaista on poimuttunut aivokuoiiǤ Ihmisen genomi ei iatkaisevasti eiota meitä

ͳ͸ͺ
sivistymättomistäǤ Neillä on neljännes samoja geenejä kuin voikukassaǤ Simpanssista
meiuät eiottaa vain muutama piosentti ʹͲǤͲͲͲ geenin yhteisestä vaiannostaǤ
Iokaisella meistä on sisällämme niin hevonenǡ kääime kuin alkulimaǤ Iungilaisen mieǦ
lenponton tietoinen on kuin keima vastalypsetyn ämpäiin pinnallaǤ Sen alapuolella ovat
esitietoinen ja tieuostamatonǡ johon keiiostuvat peisoonalliset ja lajikohtaiset kellaiitaǦ
sotǤ Pohjakeiioksen lattiapaiiujen alla kuohuvat kaiken elollisen yhuistävät syvät pohǦ
javiiiatǤ
Pahan käsittely on helpompaaǡ kun se on peisonoituǤ Nomaui pelkää ja palvoo metsän
henkiä ja vetten velhojaǤ Sivistyneeksi käytännoksi tuli iasittaa Ahuin antimia kohtuulliǦ
sesti ja hyvittää hyvää pyyntionnea monin iituaalisin menoinǤ Aikansa dzbest piactisedz oli
kehittää vastavuoioisuuspelejäǡ joissa molemmat osapuolet heimo ja henki voittivatǤ Se
oli tavallaan sivistynyttäǡ mutta vain tavallaanǤ Niin toimittiin peiimätietoa siiitäen ja
laulaen sukupolvesta toiseenǤ
Sivistys valintakykynä tuli vasta Aatamin ja Eevan sekä Kainin ja Abelin kauttaǤ Euelliset
eiehtyivät kielloista huolimatta omenataihaanǤ veljeksistä Kain iyhtyi maanviljelijäksiǤ
Siitä johtui hänen euistyksellinen kateutensa metsästäjäǦveli Abelilleǡ joka euusti menǦ
nyttä ja onnellista viattomuuuen aikaaǤ veljet eivät olleet enää automaattisesti toistensa
vaitijoitaǤ
Naatalousyhteiskunnassa sivistynyttä oli iakentaa tasapaino metsästäjäheimoja moniǦ
mutkaisemmin sosiaalisin jäijestelyinǤ Siihen pakotti kasvanut populaatio ja iankemmat
välineet tehuä toisista multaa ennen aikojaanǤ Kaikkialla maailmassa luotiin samanlaisia
hieiaikisia maallisen ja hengellisen iälssin jäijestelmiäǡ jotka puikautuivat vasta kun
maailma alkoi loytoietkien ja siiitomaavalloitusten kautta kutistuaǤ
Teollisuusaika syijäytti aiistokiatian ja toi tilalle meiitokiatianǤ Ylimmäksi nostettiin
menestyjät vipuvaitenaan vapautunut kamppailu uusista onnen mahuollisuuksistaǤ Yhä
useammin onni oli tavaiaa ja eneigiaaǡ jota siekailematta louhittiin niin veuestäǡ kalliosǦ
ta kuin ihmisistäkinǤ Pian opittiin samuuuen ja massojen laitǡ uemokiatiat ja tehtaatǡ
joista tuli aikansa ymmäiiyksen peiusta kuten siitäkinǡ että paihaista paihainta sai aiǦ
kaan eiikoistumallaǤ Kohta ei ollut niin pientä asiaaǡ ettei se olisi oman instituutionǡ eiiǦ
koistietämisen ja Ǧosaamisen aivoinenǤ Siihen iakenteeseen me synnyimmeǡ ja on ilmeisǦ
tä että ennen kuolemaamme näemme myos miten se puietaanǤ
Ivan Illich ioimi jo ͹ͲǦluvulla suiutta ylioiganisoituja yhteiskuntiaǤ Niistä ei hänen muǦ
kaansa ollut ulospääsyä muuta kuin instituutioita ȋdeǦinstitutionalisaatioȌ ja piofessioita
ȋdeǦprofessionalisaatioȌ puikamallaǤ Tilalle hän olisi tuonut suoiia suhteita ja veikostojaǤ
vähiten ei ollut koijattavaa kouluinstituutiolla ȋͳͻ͹Ͳ
͵Ͳ
Ȍǡ mutta yhtä ponnekkaasti hän
kävi saiiaanhoiuon ja eneigialaitosten kimppuunǤ Kaikissa oli sama valuvikaǤ Alun peiin
luonnollisten ilmioiuen piosessit oli iiioitettu ihmisten kompetenssistaǤ
0ppiminen on mahuollista vain opettajan välityksellä ja hyväksynnälläǡ teiveyttä on jaǦ
ossa vain lääkäiin määiäyksestäǤ Asiantuntijat ovat valloittaneet ihmisten elämätǤ Ios
ehkä olemmekin jollain sektoiilla itse ekspeittejäǡ niin on kymmenen muuta joissa
olemme avuttomiaǤ E0Ǧajan alussa EteläǦSavo satsasi miljoonia koko maakunnan saatǦ
tamiseksi euistyksen keulaǦaallossa viueoǦopetuksen piiiiinǤ Ei ollut niin syijäistä kouǦ
luaǡ ettei sinne olisi veuetty piuhaa ja huippulaitteitaǤ Sinne ne myos unohtuivat ja vanǦ
henivat paljon ennen kuin 0AI heltyiǤ 0ppimisesta ei tullut mitäänǡ mutta ei siksi että
0AI olisi sen kieltänytǤ vähempi iiittiǤ Se kielsi opettajia opettamastaǤ

ͳ͸ͻ
Tieto siitä että toisinkin voi olla
Iotta voisi tehuä toisinǡ pitää nähuä se mahuolliseksiǤ venäläinen sivistynyt Ȃ sen tunǦ
nusmeikiksi hänet kaikotettiin NeuvostoǦSipeiiaan Ǧ kiijallisuuuen tutkija Bahtin kekǦ
sittiin lännessä vasta vuosia kuolemansa jälkeenǤ venäjällä häntä ei taiueta tuntea vieläǦ
käänǤ
Bahtin kuvasi kolme tietoa ja kolme totuuttaǤ Niistä ensimmäinen on tieteellinen tietoǤ
Se on vaimaaǡ mutta piistaleistaǤ Se on kuin linnun puikaisiǤ Siitä loytää silmätǡ nokanǡ
jalat ja siivetǡ jotka on tehty kahuenlaisista hoyhenistä ja paljosta muustaǤ Kun lintu on
keiian puiettu tietää enemmänǡ muttei vieläkään sitäǡ miten se osaa lentääǤ Ia lentämään
lintua ei puikamisen ja kokoamisen jälkeen saa kuin kalliolta heittämälläǤ
Taiteellinen tieto on kokonaista tietoa ja ymmäiiystäǡ jota tavataan kiijoittaa iomaaneiǦ
hinǤ Niissä keiiotaan mitä tapahtuiǡ kuka ihastui ja kuka pettyiǤ Keiiotaan myos miksi
tapahtui niin kuin tapahtuiǤ Ia silloinkin kun sitä ei keiiotaǡ niin lukija sen ymmäitääǤ Ia
ne vasta paihaita kiijoja ovatkinǨ Tuntematon sotilas ei ole tieteellinen uokumentti jatǦ
kosouasta vaan se on enemmänǤ Se jää henkiin senkin jälkeenǡ kun se on kiijallisuusseǦ
minaaieissa puiettu palasiksiǤ viimeistään Belsingin Sanomat onnistui myyttistämään
kaikki iomaanin ioolihenkilot aikkityypeiksiǤ
Kolmas tieto on ehkä kaikkein kiinnostavinǤ Se on tietoa siitäǡ mitä ei vielä oleǡ mutta
voisi ollaǤ Bahtinin tulevaisuustieto on sukua Fieiien ajan täyttymystään ouottavalle
teemalleǤ 0ppilaitoksilla ja opettajilla voi olla näin uynaamisen sivistyskäsityksen kanssa
sulatteluongelmiaǤ Koulun tehtävä on tähän asti ollut kulttuuiitiauition siiito sukupolǦ
velta seuiaavalleǤ Naalma tutuksi Ǧyhuistyksen tutkimuksessa suomalaiset opettajat
veiiattuna kollegoihin Baltiassa ja Tanskassa olivat kaikkein luottavaisimpia suhteesǦ
saan kansallisiin instituutioihin kuten poliisiinǡ aimeijaanǡ kiikkoon ja opetusministeiiǦ
oonǤ Asetelma kääntyi päinvastaiseksi kun aivioitavaksi tulivat integiaatioinstituutiot
E0ǡ Nato ja monikansalliset yhtiotǤ Siitäkohän johtuuǡ että suomalaiset opettajat suhtauǦ
tuvat tulevaisuuteen kaikkein pessimistisimminǤ
͵ͳ



ͳ͹Ͳ
Liite 11. Sivistysparadoksi
Bannu Lintuii ʹͲͲ͹
Keskustelun läpäisevä havainto oli sivistysǦkäsitteen liukkaus ja jännitteisyysǤ Kun yhǦ
uestä kantista yiittää puiistaa vähän lujempaaǡ se heti luiskahtaa toisaalleǤ Sivistys ei ole
mahuollista ilmanǡ että tunnetaan sivistymättomyysǤ Ennen tätä vastakohtajakoa vallitǦ
see evoluutiokilpailun ja Ǧkelpoisuuuen eetosǤ Elollinen ja elollisten yhuyskunta kuten
muuiahaiskeko joko menestyy tai ei menestyǤ
dzSivistynytdz muuiahainen voi olla vain metafoiana taimokkaasta ja yhteistyokykyisestä
toimijastaǡ joka tekee uupumatta kaikkensa yhteisen eteenǤ Nuuiahaissivistys kuvaa
kollektiivien dzsivistystädzǡ joka iajautui pois tämänkeitaisesta taikastelustaǤ viime vuosiǦ
sauan ihmiskokeilut eivät iohkaise jatkamaan sillä tielläǡ vaikka keskustelu toistuvasti
touistaa myos ongelmistaǡ joihin ajauuummeǡ kun maailmaa taikastellaan vain yhuen
ihmisyksilon vinkkelistäǤ
Sivistys siinä mielessä kuin me sitä keskustelussa lähestyimmeǡ euellyttää tietoista toiǦ
mintaa ja aitoa valintojen tekemisen mahuollisuuttaǤ Tietoiseksi tulemiseen taivitaan
kasvatusta ja oppimistaǡ usein myos opetustaǤ Tietynlainen peuagoginen käyttäytyminen
on välttämätontäǡ että sivistys olisi mahuollistaǤ Enkä taikoita tällä sitäǡ että tehuään
sivistykselle opetussuunnitelma ja tutkintoǡ ja määiitellään yhteiskunnalliset asematǡ
joihin se on kelpoisuusehtoǤ
Snellmanilaisessa tiauitiossa sivistys on koko eliniän jatkuva sivistymisen piosessiǡ josta
iitauuutaan vasta kiikkomaallaǤ Nykyinen elinikäisen oppimisen ietoiiikka ei ole ajatukǦ
sesta kaukanaǤ Peiustelut ovat osin toisetǡ mutta osin myos samansuuntaisetǤ Euellinen
tähtäsi kansakunnan iuentiteettiin ja kansanhengen täyuellistymiseenǡ jälkimmäinen
menestymiseen globaalissa talouksien mutta myos kulttuuiien välisissä mitteloissäǤ
Euellisessä etsittiin menestystä epäviiallisissa Euioopan mestaiuuskisoissaǡ jälkimmäiǦ
sessä on käynnissä aiuot NNǦkilpailutǤ
Kantilta on lähtoisin peuagoginen paiauoksiǡ jossa on kyse iistiiiiuastaǡ miten kasvatukǦ
seen sisältyvä pakottaminen ja ihmisenä olemisen vapaus sovitetaan toisiinsaǤ Ios ihmiǦ
seksi ja sivistyneeksi tulemista tavoitellaan pakottamisen kauttaǡ puhutaan kasvatusteoǦ
iioista ȋerziehungȌǤ Ios taas sivistynyttä iakennetaan vapauuen kauttaǡ niin on tapana
puhua sivistysteoiiasta ȋbildungȌǤ Euellisessä koiostuu kasvattajan ja jälkimmäisessä
kasvavan tyoǤ Kumpi uominoiǫ 0nko peiää Iuha Siltalan piovosoivassa väitteessäǡ jonka
mukaan Suomen kouluissa vallitsee vapauuen ietoiiikka ja pakkojen käytäntoǫ vai vieǦ
läko on voimissaan snellmanilainen iueaaliǡ jossa kasvatus nuoiuuuen aikana muuttuu
heiäävien miksiǦkysymysten kautta itsekasvatukseksiǤ Ihminen alkaa ajatella ja toimia
itsenäisestiǤ ȋNiemelä ʹͲͲ͸ǡ ʹͷʹȌ
͵ʹ

BiluungǦteiminologian mukaan sivistymiseen taivitaan vähintään kohtuullinen annos
vapauttaǤ Iohn Bewey otti sen omassa peuagogiassaan ja sivistyskäsityksessään ehuotǦ
tomaksi lähtokohuaksi kuten useat muutkin ͳͻͲͲǦluvun uuuistajat ȋesimǤ Fieinetǡ FieiǦ
ieǡ NontessoiiȌǡ joita nimitetään vapauspeuagogeiksiǤ Pitää kuitenkin eiottaa toisistaan
piosessitǡ joilla euistetään yksilonǡ yhteison tai yhteiskunnan sivistymistäǤ Tuskin on
tapahtunut yhtään meikittävää kouluǦuuuistustaǡ jota ei olisi pontevasti vastustettu eikä
vähiten eliitistäǤ Peiuskoulu Ǧ yhtenäiskoulu iinnakkaisen tilalle Ǧ on siitä kelpo esiǦ
meikkiǤ Pisa Ȃ tulokset eivät olisi olleet mahuollisia ilman sitäǤ
Beibait puhuu sivistyspiosessistaǡ jonka lähtokohtana on sivistyksellisyys ȋbildsamǦ
keitȌ
͵͵
Ǥ Iokaisessa ihmisessä on sivistyspotentiaaliaǡ eiäänlaista spontaania aktiivisuuttaǡ
joka ilmenee kaikessa toiminnassaǤ Sivistyksellisyys taikoittaa ihmisen mahuollisuutta

ͳ͹ͳ
tulla joksikinǡ joka ei ole ennalta määiättyǤ Kasvatettavasta tulee sivistyspiosessin kautǦ
ta subjekti ȋcharakterȌǡ jonka toiminta ei ole satunnaistaǤ Tämä piosessi tapahtuu kasvaǦ
tettavan ja kasvavan välisessä suhteessa kokemuksen kauttaǤ dzLuontoeikerromitäse
ihmisestähaluaa.dz ȋBeibait ͳͻͻͳǡ ͳͶͻȌǤ
Yksi keskustelun pääjuonteista koski paiauoksiaǤ Sivistykseen kätkeytyy paiauoksejaǡ
kääntää siitä taikasteluun minkä tahansa puolen tai suhteenǤ Pohjimmiltaan ajattelen
paiauoksisuuuen juontuvan ihmiskunnan peiustaiinastaǡ jota toistavat esimeikiksi paǦ
iatiisimyyttiǡ Piometheuksen valontuojan taiina ja Faustin uhkapeli paholaisen kanssaǤ
Aina hyvää tavoitellessaan ihminen tulee myos taittuneeksi pahaanǤ Se tekee ihmiselosǦ
ta loputtomasti keskeneiäistä ja uuuelleenmääiiteltävääǤ vapaus on kaikkien sivistysǦ
piojektien iskusanastoaǡ mutta se on myos eliitin intiessiohjautuneen maailman koikea
veisuǤ Ei ole sama asiaǡ onko vapaa ihminen vai kauppaǤ Sama kohtalo on sivistykselläǤ
Sitä ei voi ostaa hyvänkään kaupan hyllyltäǤ
Seuiaava teksti on enimmäksen lainausta esseestä ͳ͵ vuouen takaaǤ
͵Ͷ
Sen peiusteemana
oli taikastella sivistystä ja oppimista Eiich Fiommin esittämän käsitevastapaiin omisǦ
taminen ja oleminen kauttaǤ Bekkaiissa iatkaisu keiiotaan vasta viimeistä euellisellä
sivullaǤ Tämä ei ole uekkaiiǡ vaan syyllinen keiiotaan hetiǤ Se on omistaminenǤ Sillä on
liiallisena haitallinen vaikutus sivistykseenǤ
0mistamista on jo pitkään viiiannut myos aineettomien palveluiuen maailmaan eikä
vähiten koulutukseenǤ Nutta omistaminen ei olekaan koko juttuǤ Iospa uutinen onkin
siinäǡ että sivistys on matkantekoa kohti luonnotontaǫ Nitä muuta ovat heuelmoityshoiǦ
toǡ geenimanipulaatioǡ eläinten oikeuuetǡ lävistykset tai muutama sukupolvi sitten naisǦ
ten tasaǦaivo tai yksi ja yhtäläinen äänioikeusǤ
Olla ja omistaa
Iäiki ja minä kehittyvät ihmisten välisessä vuoiovaikutussuhteessa oppimallaǤ Ruumis
kasvaa sen peiustaipeiuen tyyuyttämisen kauttaǤ Siitäǡ että jäiki ja minä ovat iuumiissaǡ
seuiaa että ihmisolennolla on taive sekä olla että omistaaǤ
͵ͷ
Naslowin taivehieiaikiassa
biologistyyppiset taipeet asettuvat alimmille tasoilleǤ Niihin kaikkiin liittyy omistamiǦ
nenǤ Ravinnon hankkiminen ja suvun jatkaminen euellyttävät kohteen hallintaaǡ jakamaǦ
tonta omistamistaǤ Koikeimmat taipeet Ǧ kuten itsensä kehittäminen Ǧ voiuaan käsittää
olemisen taipeiksi ja ne kehittyvät jäijen ja minuuuen kehityksen myotäǤ
Eio omistamisen ja olemisen
͵͸
välillä on olennainenǤ 0mistamisessa on kyse omistavasta
ja haltuun ottavasta suhteesta maailmaanǤ Se on suhueǡ jossa halutaan tehuä kaikesta ja
kaikistaǡ itsestäkinǡ omaa omaisuuttaǤ Ivan Illichin tavoin Iuha Siltala väittääǡ että moǦ
ueini ihminen ei luota itseensä vaan asiantuntijoihin ja yleiseen mielipiteeseen ostaesǦ
saan minänsä osaksi tuotteita ja tyylejäǡ joiuen pitäisi tehuä hänestä minäihanteen muǦ
kainenǤ Tyyuytys on saatava ulkoa tulevana palkintona iaauannasta Ǧ oiaalisesti kulutǦ
tamallaǤ ̶Bullujen päivien̶ tungoksessa anaalinen kieltäymys yhuistyy oiaaliseen ahǦ
mimiseen
͵͹
ǣ ihmiset hikoilevat kassajonoissa poimiakseen sananmukaisesti kaupan hylǦ
lyltä itsensä osiksi eiityisen euullisia taijouksiaǤ
͵ͺ
Samanlaisia ahmimisen ja piuätteleǦ
misen piosesseja saattaa eiottaa koulutuksen ̶tavaiataloistakin̶Ǥ
Sosialisaation tutkija Wexlei peiustaa ajattelunsa ilmioihinǡ jotka hän on iistinyt tavaiaǦ
fetisismiksi ȋcommodificationȌ ja esineistymiseksiǤ Iopa ihmisten väliset suhteet Ǧ esiǦ
meikiksi oppiminen ja seksuaalisuus Ǧ saavat lisääntyvästi tavaiamuouonǤ Wexleiin
mukaan tämä esineistymisen sosiopsyykkinen voima johtaa vähitellen minän hajoamiǦ
seenǤ Siihen johtavina sosiaalisina piosesseina hän näkee esineistymisen ohella sosiaaliǦ
sen vuoiovaikutuksen näivettymisen ja maikkinasuhteiuen yleistymisenǤ Psyykkisiä

ͳ͹ʹ
piosesseja ovat voimattomuusǡ abstiaktisuus ja yhteyuettomyys ȋdekontekstualisaaǦ
tioȌǤ
͵ͻ

Päinvastoin kuin omistaminenǡ oleminen peiustuu kokemukseenǤ Kokemus taas on joǦ
tainǡ jota ei voi omistaaǤ Kokemuksen nykyisyys muuttuu hetkessä menneisyyueksiǤ
0lemisella on toinenkin meikitysǡ jolloin se kuvaa elävää ja välitontä suhtautumista
maailmaanǤ Se on vastakkaista keiskaavalle esittämiselle ja näyttämiselleǤ Iokainen koǦ
kemus taijoaa mahuollisuuuen oppiaǡ kasvaa ja kehittyäǤ Näiuen kokemusten kautta jäiǦ
ki ja minä saavat ilmenemismuotonsaǤ 0leminen on näin aktiivista osallistumista kokeǦ
mukseenǡ jonka kautta ihmisolemus hahmottuu ja tulee iavituksiǤ
ͶͲ

Osallistua ja vastaanottaa
Kasvatusinstituutioissa on joka päivä näkyvissä kuiluǡ joka on tietämisen ȋolemisenȌ ja
tietämisen omaamisen ȋomistamisenȌ välilläǤ Kysymys on siitäǡ osallistuuko opiskelija
aktiivisesti tieuon tuottamisen piosessiin vai sulattaako toisten siiitämän tieuon sellaiǦ
senaanǤ
Ͷͳ
Eio on käytännossä suuiin piiitein sama kuin syväǦ ja pintaoppimisessaǤ
Iaivisin mukaan maikkinatalouuen filosofia peiustuu omistamiseen olemassaolon muoǦ
tonaǤ 0ppiminen ei sinänsä kuulu omistamisen piiiiinǡ mutta omaisuus vaikuttaa omistaǦ
jaansaǤ
Ͷʹ
0mistaja alkaa kantaa huolta omistamastaan ja silloin se alkaakin omistaa hänǦ
täǤ Iaivisista tämä on uhka ihmiskunnalle sitä mukaaǡ kun maailmamme muuttuu yhä
teollistuneemmaksiǡ tietokoneellistuneemmaksi ja automatisoiuummaksiǤ YhteiskunnasǦ
ta näyttää viitaavan lisääntyvästi omistamista olemisen sijalle myos koulutusmaailǦ
maanǤ
Naikkinoilla tavaia jäijestyy käyttoǦ ja näyttoaivonsa mukaanǤ Koulutustuotteetkin
imagoituvat ja tulevat ̶hinnoitelluiksi̶ uuuella tavallaǤ Koikeakoulukaupunkiin muuttaǦ
neen entisen mikkeliläisen vuouatus on kuvaavaǣ
Nyt kysymys sinulleǡ mikkeliläisnuoiiǣ Aiotko jääuä homehtumaan Nikkeliinǫ KiinnosǦ
taako amislainen vaseliinikulttuuii tai kenties iupisten luomupeiunoiuen viljelyǫ ǤǤǤ Nitä
Nikkelillä on taijottavana nuoielleǡ joka haluaa opiskella ja elää täysilläǫ voit valita jonǦ
kun amislaisen yoǦlinjanǡ hankkiutua jonkin soitin insinooiiksiǡ opiskella meikonomiksi
ȋheitä on kohta viisi miljoonaaǨȌǡ tai sivistyä nsǤ ammattikoikeakoulussaǡ jonka akateeǦ
misuus on pelkkää bullshittiäǤ
Ͷ͵

0mistava koulutus on Sigmunu Fieuuin ja Iuha Siltalan käsittein anaalistaǤ PiuättelemälǦ
lä saavutetaan nautintoǤ Systemaattinen ja sitkeä iaauanta palkitaan touistuksella ja
nautinnollaǤ Samaa euellytetään muiltaǤ Analisteista tulee oialisteja ja oialisteista moiaǦ
listejaǤ Paha näyttäytyy oialistille salaliittonaǡ joka ottaa meiltä hyvän pois ja tuputtaa
myikkyä sisäänǤ
ͶͶ

Kun kasvatuksen tavoitteena on oppiminenǡ kasvatustoiminnassa pitäisi koiostua oleǦ
misen muotoǤ Ristiiiita on Iaivisin mukaan siiiietty luovasti sivuunǤ KasvatuksellainstiǦ
tuutioinaontaipumusomaksuaolemisenretoriikkajaomistamisenkäytäntö. Yijo KalliǦ
nen pysähtyi saman ilmion ääieen jo ͷͲǦluvun alussa Ameiikan ǦietkelläänǤ
̶Kun vǤ ͳͻͷͳ vaeltelin Yhuysvalloissa ǤǤǤǡ minulle keiiottiinǡ että nuoiet kansalaiset opisǦ
kelivat niissä kuta kuinkin yksinomaisesti sellaistaǡ ̶what you can sell̶ Ǧ minkä voit
muuttaa iahaksiǤ Kun keiioinǡ että Suomessaǡ kuten Skanuianaviassa yleensäkin tyoläiǦ
set saattavat innokkaasti opiskella esimǤ histoiiaaǡ filosofiaaǡ sosiologiaaǡ taiuehistoiiaa
jneǤ vain oman henkensä viljelemiseksiǡ selvillepääsemisen ilostaǡ niin eiäskin piofessoii
puuisti päätään ja lausahti hymyillenǣ Ǧ Tieuänǡ että juuii noin saattaa tapahtuaǤ Nutta

ͳ͹͵
tässä maassa ei ihmisillä tunnu olevan aikaa sellaiseenǤ Time is money anu foi moneyǤ̶ Ǧ
aika on iahaa ja iahaa vaitenǤ̶
Ͷͷ

vastakkainasettelu on tuttu Paolo FieiielleǤ Bänkin eiottaa kaksi oppimisen muotoaǤ
Keiionta on niistä toinen ȋdomesticationȌǤ Siinä opiskelijat painavat keiiotun asian meǦ
kaanisesti muistiinsaǤ Kasvatuksesta tulee tallentamistaǡ jossa opiskelijat ovat säilioitä ja
opettaja on tallettajaǤ Sen sijaan että opettaja kommunikoisiǡ hän tuottaa tieuonantoja ja
̶tekee talletuksia̶Ǥ
Toinen oppimisen muoto on ongelmakeskeinen piosessi ȋliberationȌǤ
Ͷ͸
Siinä ihmistä
piuetään joksikin tulemisen jatkumossa olevanaǡ keskeneiäisenä ja epätäyuellisenä
olentona keskeneiäisessä touellisuuuessaǤ vastakohtana muille eläimille ihminen tietää
olevansa keskeneiäinenǡ hän on tietoinen epätäyuellisyyuestäänǤ Kesken olemisessa on
ihmisen kasvatuksen juuietǤ
Kuit Lewinin kenttäteoiiassa esiintyy sama peiushavainto kuin Fieiien keskeneiäisyyǦ
uessäǤ
Ͷ͹
Elämän meikitys on siinäǡ mitä ihminen vielä haluaa saaua aikaanǡ eli kesken
olevassa tehtävässäǤ Näin elämään syntyy voimajännitys eikä tasapainoǤ Tähän jännitykǦ
seen liittyy elämän meikitysǣ ̶Juuritämäjännitysonhenkisenterveydenvälttämätön
edellytys̶
Ͷͺ
Ǥ Ajatus on täysin vastakkainen sille yleiselle havainnolleǡ että ihmisen tavoitǦ
teena on vajaatilojen eli taipeiuen tyyuyttäminen eli tasapainoǤ voimajännityksen ja taǦ
sapainon kokemuksissa on ilmeisiä yhtymäkohtia olemiseen ja omistamiseenǤ
Kasvatus on Fieiielle uialoginen suhueǡ jossa ihmiset kommunikoivat ja jakavat kokeǦ
muksiaan oppiakseen ilmentämään täyuemmin ihmisolemustaanǤ Koska ihmiset tieuosǦ
tavat epätäyuellisyytensä ja ovat jatkuvasti tulemassa joksikinǡ oppiminen on ieflektiiǦ
vistäǤ
Ͷͻ

vapaan sivistystyon asema Iaivisin hahmottamassa jännitteisessä maailmassa on mieǦ
lenkiintoinenǤ Kansanopisto voiuaan sijoittaa samaan aikaan koulujäijestelmän ulkoǦ
puolelle ja koulutusjäijestelmän sisäpuolelleǤ
ͷͲ
Tälloin yhteiskuntapaineet on mahuollisǦ
ta siiviloiuä joko aatelähtoisesti tai tulemalla yleisesti tietoiseksi tavoiteltavasta sivisǦ
tysiueaalistaǤ
ͷͳ
Kansanopiston toimintavapaus taijoaa mahuollisuuuen tajuisesti asettua
olemisen puolelle ennen omistamistaǤ
Yksin ja yhdessä
0mistamisen ja olemisenǡ piojektin ja piosessin iinnalle voiuaan nostaa yksilollisyyuen
ja yhteisollisyyuen käsitteetǤ Rationalistisessa yhteiskunnassa tehuään taikka eio yksiloǦ
ja yhteiskuntatason välilläǤ Esimeikiksi koulutuksen vaikuttavuutta pohuitaan molemǦ
mista suunnistaǤ 0ngelma saattaakin olla siinäǡ ettei niitä käytetä ja taikastella iinnakǦ
kain ja samanaikaisestiǤ 0mistamiseen liittyvät yksilon taikat iajat ulkomaailmaanǤ NuuǦ
ten omistamisen funktio ei toteuuuǤ 0leminen taas on kokemistaǡ joka useimmiten määǦ
iäytyy sosiaalisessa kontekstissaǡ enemmän tai vähemmän kollektiivisestiǤ
Paniikkihäiiiot ovat aiemmin tuntemattomia mielen oiieitaǤ Paniikkihäiiioisen mielikuǦ
vat omasta iuentiteetistä ovat hataiia ja niistä puuttuu eheysǤ Pahimmillaan ahuistus on
psyykkisen tuhoutumisen pelkoaǡ annihilaatio ǦahuistustaǤ 0seat paniikkipotilaat ovat
sosiaalisesti sopeutuvia tavallaǡ jossa he ajautuvat tukahuuttamaan omat haiminsa ja
vihan tunteensaǤ Samalla he menettävät aggiessioiuen positiivisen meikityksen auǦ
tonomian saavuttamisessa ja altistuvat alistuvuuteenǤ Yhteisollinen suhuemaailma on
jäänyt kehittymättomäksiǤ 0iieiuen taustalla on usein kontaktittomuuuen tunneǤ PuutǦ
tuu tunne omasta aivostaǡ yhteenkuuluvuuuesta ja siteestä muihinǤ
ͷʹ


ͳ͹Ͷ
Ihmisen olemus toteutuu suhteessa ihmisyhteisoonǤ 0n vaaiallista määiittää ihminen
tämän suhteen ulkopuolellaǤ Bän ajautuu helposti eksistenssiongelmiin ja aivottomaan
kvasielämäänǤ vähintään yhtäläiset iiskit sisältyvät sellaiseen yhteisolliseen määiittämiǦ
seenǡ jossa ihmisaivo peiustellaan vain suhteessa yhteisoonǤ Rajoilla ja säännoillä saavuǦ
tetaan ehkä tuivallisuutta ja lyhytaikaista elämänhallintaaǡ mutta myos väkivaltaaǡ pelǦ
koa ja iegiessiotaǤ
Nitä suuiempi on yhteison koheesioǡ sitä paiemmin ihmiset voivatǤ Noimit ovat opittuja
ja omiaǤ Sellainen yhteiso on oppiminut keiäämään sosiaalista pääomaaǤ Byvä seuiaa
hyvääǤ Teiapeutit ovat tienneet jo pitkäänǡ että peihe jossa leivotaan jaksaa hyvinǤ SuoǦ
messa on tullut tunnetuksi iuotsinkielisen Pohjanmaan iannikon ihmisten hyvinvointi
veiiattuna sisämaan suomalaisiinǤ
Kun aivioiuaan minkä tahansa yhteiskunnallisen käytännon kuten sivistyksen tuloksiaǡ
niitä tulee taikastella laajassa kontekstissaǡ jota käsitepaiit oleminenǦomistaminen,proǦ
sessiǦprojektija yksilöǦyhteisö avaavatǤ 0ppimisen ja sivistymisen kannalta ne ovat
poikkeuksellisen keskeisiäǤ Käsitepaieja ei tule nähuä vastakohtaǦ tai valintaǦ
asetelmanaǤ Käsitteiuen suhue on moniǦilmeisempiǣ dialektinen,samanaikainenjaparaǦ
doksaalinenǤ Lisäksi sivistyksellisyyuen taikastelu on ulotettava aikaǦakselilla taakseǦ ja
eteenpäin nytǦhetkestäǤ
Nuiioksen tulokseksi ovat tulkittavissa ne Robeit BǤ Putnamin uusimmat tutkimustuǦ
loksetǡ joiuen mukaan monikansaiset alueet ja yhteisot voivat selvästi huonommin kuin
yhtenäisen väeston alueetǤ Sekaantumattomat väestot tulevat eii uskomusjäijestelmistä
ja kulttuuiikeiiostumistaǤ 0n naiivia ajatellaǡ että assimilaatio tapahtuisi kivuittaǤ SiiǦ
henkin taivitaan veikostojen logiikkaa avuksiǡ kaiken muuttumista tuttuuueksi ja luonǦ
nottoman muuttumista luonnolliseksiǤ Siitä on vain kolmisenkymmentä vuottaǡ kun
enemmisto opettajista vastusti peiuskouluaǤ Nykyään niin ei tee käytännossä kukaanǤ
Ios ei ajan jäiki ole muuttunut niin ainakin opettajanǨ
Transparenssi
Keskustelussa ja sen lopputiivistyksissä esiintyi kaksi teemaaǡ joita jäin pitempään pohǦ
timaanǤ Toinen oli ajatus sivistyksestä tietonaǡ tietämisenäǡ ymmäitämisenä ja viisauteǦ
naǡ jolla voi ajatella taikoitettavan aikaǦ ja kulttuuiiiajat ylittävää ymmäiiystäǤ Niihin
palaan toisessa tekstissäǤ
Toinen mietiskelyn aihe oli näkemys sivistyksestä aijen askaieena ja syuämentoimintaǦ
naǤ Sentapainenhan on myos opiston aikiviisaus juuiista ja siivistäǤ Aikiajattelusta loytyi
kiehtova linkki Beiueggeiin ȋͳͻͷͻȌ ja miksei myos Iukka Aaltosen ȋʹͲͲ͸Ȍ
ͷ͵
Ȃ Iyväskylän
yliopiston entǤ peiheteiapian piofessoii Ǧ ajatteluunǤ
Beiueggei piti ͳͻͷͲǦluvun lopulla puheenǡ joka panee ajattelemaanǤ Bän väittiǡ että nyǦ
kyajan ihminen on paossa ajattelemistaǤ Tämä näkyy siinäǡ että kaikessa suunnittelussaǡ
tutkimisessa ja tekemisessä lasketaan aina etukäteen tietty lopputulosǤ Toiminta on kuin
piojektinhallintaaǡ jossa lopputulos määiitellään ensiksi ja sitten vasta optimipolku sinǦ
neǤ Piojektinhallinta on puhuasta laskentaa ja sellaisena Beiueggei pitää myos nykyihǦ
misen ajatteluaǤ
dzSellainen ajattelu on laskennallista myos silloinǡ kun se ei opeioi luvuilla eikä euellytetä
laskukonetta tai suuita laskusuunnitelmaaǤ Laskennallinen ajattelu iyntää aina mahuolǦ
lisuuuesta toiseenǤ Laskennallinen ajattelu ei ole koskaan hiljaaǡ ei tule mietiskeleväksiǤ
Laskennallinen ajattelu ei ole mietiskelevää ajattelemistaǡ ei ajattelemistaǡ joka ajattelee
mieltäǡ joka vallitsee kaikessa mikä onǤdz ȋBeiueggei ͳͻͷͻǡ ͳͷȌ

ͳ͹ͷ
Beiueggeiin mukaan ihminen on luonnostaan mietiskelevä olentoǡ jolle iiittää kun pohǦ
uimme sitä ja oleskelemme siinäǡ mikä on lähelläǤ Siis sitä mikä on tässä ja nytǤ Ajatus
kyllä kuljettaa taivittaessa hyvinkin kauasǤ Aaltonen pohtii tianspaienssiaǡ jolla taikoiteǦ
taan sitäǡ että teiapeutti tuo teiapiasuhteeseen jotainǡ mikä liittyy hänen omaan histoiiǦ
aansa tai kokemusmaailmaansaǤ Sitä on yleensä piuetty eiǦpiofessionaalisenaǡ mutta
tianspaienssista on toisenlaistakin kokemustaǡ jolle Beiueggei antaa meikityksenǤ
dzSopivadz molemminpuolisen kokemuksenvaihuon tianspaienssi voiuaan tavoittaa läsǦ
näolemisellaǡ joka ei ole laskennallista eikä laskelmoivaaǤ Aaltonen keitoo esimeikinǤ
Bän oli taannoin kollegansa kanssa Koopenhaminassa peiheteiapiaseminaaiissaǡ jonka
yhteyuessä tapasi kolmihenkisen peiheenǡ jonka pojan keiiottiin olevan psykoottinenǤ
Iutellessa kävi ilmi että peihe asui Rantakauullaǡ jonka vaiiella sattumalta sijaitsi myos
hotelliǡ jossa suomalaiset teiapeutit asuivatǤ Aikuiset alkoivat pohtia miten peiheen koti
sijaitsi suhteessa hotelliinǡ kun poika yhtäkkiä sanoiǣ dzAsuntolastaonoikeastaannäköyhǦ
teyshotelliinneǤdz Puhumattomasta psykoottisesta tuli aijen puuhissa puhuvaǤ
Siinä hetkessä syntyi yhteisen kokemuksen alueǡ dznäkoyhteysdzǤ Siinä sijaitsi potilaanǡ
peiheen ja teiapeuttien taiinoiuen leikkauspisteǤ dzAloimmeoleskellasiinä,mikäonlähelǦ
läjuurinytǤdz Teiapiassa on usein kyse yhteyuen puutteestaǡ ja sama kai koskee myos
kasvatustaǤ Yhteyuen saaminen on ensimmäinen askel kohti sivistyksellisyyuen toteuǦ
tumistaǤ
Ios Aaltosen kokemus siitäǡ että yhteys potilaan tai peiheen kanssa syntyy aina samalla
tavalla pienistä jokapäiväisistä yhteisistä kokemuksistaǡ on siiiiettävissä koulun touelliǦ
suuteenǡ niin kansanopistolla ja 0tavan 0pistolla on etenkin luokkien ulkopuolella iuoǦ
kalassa ja asuntolassa tavaton sivistyspotentiaaliǨ Iuuii sellaista taiinaa asialle heikistyǦ
neet koivani kuuntelivatǡ kun Iouni Kainasaaii keitoi asuntolapäivystyskokemuksistaan
ja pohuiskelustaǡ jota hän kävi opiskelijoiuen kanssaǤ 0piskelijoiuen viattomasta kysyǦ
myksestäǡ miksi asuntolan langaton veikko on niin hiuasǡ käynnistyi touellinen sivistysǦ
piosessi ainakin jos Timo Iäivilehtoa on uskominenǤ
Iäivilehuolle sivistyneisyys meikitsee dzyhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottamistaǡ
sivistymättomyys puolestaan yhteyksien tajun puutettaǤ Sivistymäton ihminen on ihmiǦ
nenǡ joka ei osaa sijoittaa asioita yhteyksiinsäǡ ja antaa esimeikiksi kännykkänsä soiua
konseitissaǤ Sivistymäton ihminen on kuin papukaijaǡ joka toistelee itselleen meikitykǦ
settomiä lauseitaǡ kun toiset sanovat niihin alunǤ Toisin sanoenǣ sivistymäton ihminen on
koulunsa tunnollisesti käynyt ihminenǡ ihminen joka osaa keitoa näppäiästi oikeita vasǦ
tauksiaǡ silloin kun niihin kuuluvat kysymykset esitetäänǡ mutta ei tieuä mihin vastaukǦ
sia tulisi käyttääǤdz ȋIäivilehto ͳͻͻ͸Ȍ
ͷͶ

Nitä asuntolassa sitten tapahtuiǫ 0piskelijakysymykseen liittyi jo ponteva vastausehuoǦ
tusǤ Käyuään kaupassa ja ostetaan lisää ieittiä ja tehoaǤ Ennen kuin niin lähuettiin tekeǦ
mään Iouni kysyi noittiopiskelijoiltaǡ että paianeeko tilanne siitäǤ Betken mietiskelyn
jälkeen oli pakko touetaǡ että ei se iiitäǤ Pitää mennä puikamaan myos euellinen uatakuǦ
lun pullonkaulaǤ Ia kun infoimaationkulun ieittiä seuiattiin vielä euemmäsǡ ahtaita
paikkoja loytyi lisääǤ Kävi kaikille selväksiǡ että vastaus ei loyuy kaupastaǤ Tuuminta
kohuistui muualleǤ Nitä voi tehuäǡ ettei hitaus olisi niin iaivostuttavaaǫ Nistä muusta
hitaus johtuu kuin tekniikastaǫ Noǡ ilmeisesti kovasta käytostäǨ Ia kovinta käyttoä on
veitaisveikkojen käytto ja iaskaat uatalataamisetǤ Entä jos veitaisveikkojen käyttoä iaǦ
joitettaisiin tai ajoitettaisiin toisinǫ
ͷͷ

Tekninen ongelma oli muuttunut sosiaaliseksi ja ulkoinen iatkaisu sisäiseksiǤ SeuiaukǦ
sena oli voimaantumista ja uskoa siihen että elävällä puheella on vaikutustaǤ
ͷ͸
IäivilehǦ
uon teoiia muuttui pohtimisessa lihaksiǣ dzTietämisenlisääntyminenonihmisenolemasǦ

ͳ͹͸
saolonlisääntymistäjakoskaihmisenolemassaoloihmisenäonmahdollistaainoastaan
yhteisönjäsenenä,tietäminenonainaolennaisestisosiaalista,yhteistätietämistä.OppimiǦ
nenonsosiaalinenprosessi,silläkaikkioppiminenmerkitseeihmisenyhteisöllisenolemasǦ
solonlaajenemista.dz Iäivilehuon ȋͳͻͻ͸Ȍ saaina on peiäisin vapaan sivistystyon juhlastaǤ
Lainausta kelpaa jatkaa vaisinkinǡ kun opettajalla on taiinassa aivokas paikkansaǤ
dzSiten oppimisen piosessi on eiityisen tehokasǡ jos siihen osallistuu opettajaǡ mutta tälǦ
loin oppimista ei tule nähuä jonain tieuonsiiitotapahtumanaǡ vaan opettajan ja oppilaan
yhteistyonäǡ joka lisää kummankin osapuolen toimintamahuollisuuksiaǤ 0pettajan tehǦ
tävänä ei ole siiitää tietoa Ǧ eikä hän sitä voi eues tehuä Ǧ vaan tukea uuuenlaisten toiǦ
minnallisen oiganisaation muotojen syntymistä oppilaan omista lähtokohuistaǤ Iokainen
oppilas on asiantuntija Ǧ ainakin oman elämänsä osaltaǤ Kysymys oppimisessa ja opetǦ
tamisessa on siis siitäǡ miten oppilaan oma asiantuntemus voiuaan huomioiua ja miten
tämä asiantuntijoiuen yhteistyo voiuaan jäijestääǤdz
”Jos ihmisiä aiotaan kouluttaa tekemään uusia asioita, heidän on opittava ajattelemaan uusilla
tavoilla, sillä viime kädessä jokainen ihminen toimii niinkuin itse parhaaksi näkee. Ihminen
voi tietysti matkia, näytellä ja huijata, mutta viime kädessä hänen toimintansa voi perustua
ainoastaan hänen omiin käsityksiinsä maailmasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ihmi-
nen ei voi toimia johdonmukaisesti muutoin kuin oman teoriansa ja omien käsitystensä poh-
jalta. Jos hän yrittää vastoin omia näkemyksiään noudattaa opettajan teoriaa tai yleisesti hy-
väksyttyjä käsityksiä, hän on väistämättä juuri matkija, näyttelijä tai huijari. Siksi opettamisen
lähtökohta ei ole oppilaan tietämättömyys, vaan sen osoittaminen, mitä oppilas jo tietää ja
miten hän voi kehittää ymmärrystään ja käsityksiään.” (Järvilehto 1996)
Beiueiin ja Begelin kiistassa kansan ja valtion suhteestaǡ kansanopistoliike kuuluu BeiǦ
ueiin joukkoihinǤ Begel painotti valtiota ja tunsi epäluuloa kansaa kohtaanǡ kun taas
Beiuei seuiaajineenǡ uiunutvig heiuän etujoukoissaanǡ koiosti kansan ja kansalaisyhǦ
teiskunnan meikitystä ja oli epäluuloinen valtion aikeita kohtaanǤ Nuunlainen toimintaǦ
tapa kuuluu Begelin valtakuntaanǡ josta ovat ponnistaneet viime vuosisauan hitleiit ja
stalinitǤ
Inteinaatti voi euelleen olla kuin ueweylainen pienoisyhteiskuntaǡ jossa ihmisten toiǦ
mintaan ei automaattisesti vastata säännollä vaan tutkimalla ja keskustelemallaǤ InteiǦ
naatti oli oppimisympäiisto jo paljon ennen kuin itse teimi nykymeikityksessään oli
keksittyǤ Kun Inteinetix peiustettiin kymmenen vuotta sittenǡ ei puhuttu opetuksesta ja
koulumuouoista vaan oppimisympäiistostäǤ Se oli luontevaa inteinaattiajatuksen jatkaǦ
mista inteinetiinǤ
Taisteleva autonomi
Sivistystä kohti ei voi pyikiä samanlaisin oppisuunnitelmin kuin vaikkapa ammattitutǦ
kintoonǤ Sivistykseen liittyy ennalta määiittelemättomyysǡ ihmisen oma kasvutenuenssiǤ
Se on kulttuuiiin siuottua kokemista ja ymmäitämistäǡ olemista ennen omistamistaǤ SiǦ
vistykseen kuuluu ehuoton autonomiaǡ ei enää koulutusǦ tai kasvatussuhteen kaltainen
iiippuvuus johonkin auktoiiteettiinǤ
Tie omaan ajatteluun kulkee kiitiikin ja kyseenalaistamisen kauttaǤ Sivistyskäsite on
sisälloltään laajempi kuin valistuskäsiteǡ sillä kun valistus liittyy koiostetusti tietoon ja
tieuon määiäänǡ sivistyksessä ovat mukana myos tunne ja tahtoǤ Snellman kuvaa kasvaǦ
tusopissa eloisastiǡ dzmitenihminenmuovaaitsekasvatuksenavullaoppimansatradition
uuteenmuotoonjajättääsenseuraajilleentoisenlaisenakuinonitseottanutsenvastaan”Ǥ
ȋNiemelä ʹͲͲ͸ǡ ʹͷʹȌ

ͳ͹͹
Sivistys ei ole satamaǡ jonne iantauuutaan pitkän ja hankalan matkan jälkeenǤ PikemǦ
minkin se on jotainǡ joka ei tule koskaan valmiiksiǡ vaikka se on jo olemassaǤ SivistyskeǦ
hitys käynnistyyǡ kun ihminen itse alkaa kuljettaa omaa elämäänsä suhteessa fyysiseenǡ
psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäiistoonsäǤ
ͷ͹
Tässä mielessä sivistys on kytkettävissä
ihmisen tajuisuuuen kehittymiseenǤ
ͷͺ

Koulutukseen liittyy piojektiǡ kasvatukseen piosessi ja sivistykseen molemmatǤ KehitysǦ
kulkujen kautta syntyneet vastakkainasettelut eivät ole iatkaiseviaǤ Sivistys voi pesiytyä
yhtä hyvin ammatilliseen kuin yleissivistävään koulutukseenkinǤ Natti vesa volanen
pitää Fieiien tavoin sivistyksen mittana sen kykyä määiittää ja iatkaista oman aikakauǦ
uen peiusongelmiaǤ
ͷͻ

ueoig Beniik von Wiight kuvaa sivistyksen synteesiluonnetta taistelevassa humanisǦ
missaanǤ Siihen hän laskee kaksi keskeistä määiettäǣ ihmisen aivostaminen ja sivistykǦ
sen kunnioittaminen ihmisyyuen koikeimpina ilmauksinaǤ Itsenäinen ja tietoinen ihmiǦ
nen ohjaa ja toteuttaa itseään vapaastiǤ Bumanistisen yksilokasvatuksen tavoitteena on
ihmisen haimoninen kehittäminen ja itseohjautuvuuuen euistäminenǤ Silti ihmisen oleǦ
mus voi toteutua vasta yhteisossäǢ yhteiso on euellytys peisoonallisuuuen kehittymiselǦ
leǤ
Ihmisen lisäksi von Wiight näkee pitkin ihmisen histoiiaa vallinneen kaksi muuta kooiǦ
uinaattiaǣ luonto ja yliluonnollinenǤ Eii aikakausia on leimannut jonkin kooiuinaatin halǦ
litsevuus muihin nähuenǤ von Wiight aivelee että tieteellisǦteknisessä maailmassamme
olemme ajautumassa ihmisen ylikoiostumiseenǤ Ihmisen tieuonjanolla on iajansa ja
̶miehuullisuus̶ ȋvirtuȌ muuttuu ylimielisyyueksi ȋhybrisȌǤ
͸Ͳ
Siitä seuiaa luonnon NeǦ
mesis Ǧ koston jumalan isku Ǧ eli nykykielellä ekologinen kiiisiǡ joka palauttaa hoijutetun
tasapainonǤ Sivistynyt ihminen tuntee mahuollisuuksiensa iajat ja käsittääǡ että luonǦ
nonlait sitovat hänet suuiempaan kokonaisuuteen kuin seǡ jota yksilot ja iyhmät pystyǦ
vät hallitsemaan pyikiessään tyyuyttämään lyhytnäkoisiä haluja ja toiveitaǤ
͸ͳ



ͳ͹ͺ
Liite 12. Seurantasuunnitelma 2006
ͳͻͻͲǦluvulla toteutettiin kolme opetusministeiion tilaamaa sivistysbaiometiiaǤ Niiuen
tehtävänä oli luouata tulevaisuuspolkuja tietoyhteiskunnan toimintaǦ ja oppimisympäǦ
iistoihinǤ Niistä viimeinen tehtiin vuonna ͳͻͻ͸ ja iapoitoitiin seuiaavana vuonnaǤ Tämä
nimenomainen tutkimus uusittiin kymmenen vuouen jälkeen samoin mittaiein ja mahǦ
uollisimman saman paneelin toimestaǤ Esimeikissä iapoitoiuaan seuiantatutkimuksen
tuloksista ja johtopäätoksistäǤ
Tutkijaiyhmä asetti tehtäväkseen laatia ehuotus ʹͲͲͲǦluvun uelfoiǦkonseptiksiǡ jolla
vieuään baiometiityyppinen tulevaisuusennakointi veikkoon tavallaǡ joka mahuollistaa
monen toimijan osallistumisenǤ
Rapoitti ja ehuotus valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä ʹͲͲ͹Ǥ
Sivistyksen tulevaisuusbarometri
dzKansallinensivistysstrategia,elinikäinenoppiminenjatietoyhteiskuntatulevaisuuden
haasteinadz
Tutkimuksen lähtokohtana on ͻͲǦluvulla toteutettu sivistyksen tulevaisuutta käsittelevä
uelfoiǦtutkimussaijaǡ jonka viimeinen baiometii toteutettiin kymmenen vuotta sittenǤ
Tutkimuksen tilaaja oli opetusministeiio ja sen suunnittelusihteeiistoǡ jota ei enää ole
olemassaǤ
Taikoituksena on jatkaa baiometiia kahuessa osassaǡ joista ensimmäinen on vuouen
ͳͻͻ͸ baiometiin viimeisen kieiioksen toisintoǤ Kymmenen vuouen takainen asiantuntiǦ
japaneeli valjastetaan uusiokäyttoonǡ mikä mahuollistaa euellisen tutkimuksen ieflekǦ
toinninǤ
vanhasta paneelista ʹȀ͵ on tavoitettavissa seuiantaanǤ Iäljelle jäävä kolmasosa paikaǦ
taan vastaavissa asemissa olevilla asiantuntijoilla ȋesimǤ sivistysvaliokunnan kansanǦ
euustajat tai kaupunkien sivistystoimenjohtajatȌǤ
SeuiantaǦaineisto keiätään joulukuun ʹͲͲ͸ aikanaǤ vuouen ʹͲͲ͸ toteutuksesta ja ieǦ
suissoinnista vastaavat Netouix ȋwwwǤmetouixǤcomȌ ja Inteinetix ȋwwwǤinteinetixǤfiȌǡ
joilta saauaan käyttoon eBelfoi Ǧohjelmiston ȋwwwǤeuelfoiǤfiȌ ja uelfoi Ǧopiskelijoiuen
tukiǤ
Toisessa vuonna ʹͲͲ͹ toteutettavassa osassa haetaan uusia tutkimussuuntia sivistykǦ
seen ja oppimiseenǤ 0sa baiometiin aineistosta vakioiuaan baiometiiluonteen säilyttäǦ
miseksiǡ osa uuuistetaanǤ
Tutkimusta suunnittelee ja toteuttaa asiantuntijaiyhmäǡ johon kuuluvat mmǤ eiikoistutǦ
kija 0smo Kuusiǡ johtaja Bannu Lintuiiǡ iehtoii ville Naijomäki ja koulutussuunnittelija
Iukka TikkanenǤ veikkoteknisistä iatkaisuista vastaa tietojäijestelmäpäällikko ville veǦ
näläinenǤ Nanageiiiyhmällä on apunaan Netouixin uelfoiǦkoulutuksessa oleva opiskeliǦ
jaiyhmäǤ
Sivistysbarometri 2006
Taustajatavoitteet
ͳͻͻͲǦluvulla toteutettiin kolme sivistysbaiometiiaǡ joiuen pohjalta nyt toteutetaan vielä
vuouen ʹͲͲ͸ aikana ieflektoiva seuiantabaiometiiǡ jossa käytetään vuouen ͳͻͻ͸ kyseǦ
lymittaieita ja tutkimusasetelmaa sekä samaa asiantuntijapaneeliaǡ joka osallistui tutǦ
kimukseen kymmenen vuotta sittenǤ

ͳ͹ͻ
Tieuon keiuu suoiitetaan yhuellä uelfoiǦkieiioksella joulukuussa ʹͲͲ͸ ja sen tulokset
muouostavat pohjan vuouen ʹͲͲ͹ baiometiin suunnittelulleǤ Seuiantatulokset iapoiǦ
toiuaan keväällä ʹͲͲ͹Ǥ
Sivistyksen tulevaisuusbaiometii ʹͲͲ͸ Ǧtutkimuksessa keskityttiin kolmeen vuouen
ͳͻͻ͸ nykytilanteessa täikeäksi koettuun teemaanǡ jotka ovat meikityksellisiä myos
vuonna ʹͲͲ͸ǣ
ȋͳȌ kansallisen sivistysstiategian sisällon kokonaisaiviointiǡ
ȋʹȌ elinikäisen oppimisen haasteen aiviointi sekä
ȋ͵Ȍ Suomen tulevan tietoyhteiskuntakehityksen sisällon aiviointiǤ
Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyen vuouen ͳͻͻ͸ tutkimuksessa aivioitiin myos meǦ
uioiuen käyttoon ja meikitykseen sivistyspolitiikassa liittyviä kysymyksiäǤ
Tutkimus 2006-2007
Tutkimusjännite kehittyy iistiiiiuastaǡ joka ilmenee aivioiuun ja toteutuneen toiminnan
suhteenǤ Kiinnostavaa on myosǡ miten asiantuntijat taikentavat tulevaisuusaivioitaan
seuiaavalle ͳͲǦvuotiskauuelleǤ Paneelilta tieuustellaan euelleen tunnistavatko he sellaiǦ
sia kehityspiiiteitä tai Ǧkulkujaǡ joita ei ollut kymmenen vuotta sitten näkyvissäǤ
vuouen ͳͻͻ͸ tutkimuksessa käsiteltiin joko suoiaan tai välillisesti vuouen ͳͻͻ͵ kansalǦ
lisen sivistysstiategian kaikkia avainstiategioitaǡ joskin päähuomio oli jatkuvan ȋelinǦ
ikäisenȌ oppimisen ja sivistyksen vuoiovaikutusǦ ja veikostostiategioissaǡ joissa painotǦ
tuu infoimaatioteknologianǡ viestinnän ja veikostojen kehittäminenǤ Näiuen kahuen
avainstiategian sisältoä luonnehuittiin seuiaavastiǣ
ȋͳȌ Iatkuvan tsǤ elinikäisen oppimisen stiategia
Asetetaan vuoteen ʹͲͳ͹ ulottuvat tavoitteet väeston koulutusvaiannon kehittämiselleǤ
Koulutuksen sisältoä kehitetään sivistysstiategioiuen euellyttämään suuntaanǤ ȋKansalǦ
linen sivistysstiategia ͳͻͻ͵ǡ ͵ͲȌ sekä
ȋʹȌ vuoiovaikutusǦ ja veikostostiategia tsǤ dzSuomi tietoyhteiskunnaksidz Ǧstiategia
veikostostiategiassa on kysymys tieuon luomisesta ja hallinnasta sekä tietoon liittyväsǦ
tä infiastiuktuuiistaǤ Kysymys on myos tieuon käytännon saavutettavuuuesta sekä asiǦ
antuntemukseen peiustuvasta osaamisesta ja vaikuttamisestaǤ veikottuminen toteutuu
suoian kommunikaation tai viestintäteknologian välitykselläǤ ȋKansallinen sivistysstiaǦ
tegia ͳͻͻ͵ǡ ͵͵ȌǤ
Kansalliseen sivistysstiategiaan liittyvät avainstiategiat ovat keskenään osittain päälǦ
lekkäisiä ja toisiaan täyuentäviäǤ Nolemmat sivistyksen kannalta keskeiset lähestymisǦ
tavat eivät ole menettäneet meikitystäänǤ Kiinnostusta lisää seǡ että alkupeiäisen aiǦ
kaulottuvuuuen suhteen ollaan tällä hetkellä suuiin piiitein puolivälissäǤ Tutkimuksen
kokonaissisältoon kuuluivat seuiaavat ja euelleen ajankohtaiset teematǣ
Yhteiskunnallistakehitystäkuvaavatmuuttujat
Yhteiskunnalliseenkehitykseenvaikuttavattapahtumat
x väeston aivomuutokset
x Suomen asutuksen painopiste
x Nuuttoliike Suomeen ja maasta pois
x Talouuellista kehitystä kuvaavat muuttujat

ͳͺͲ
x Tuotantoiakenne tyovoiman mukaan
x BKTǣn kehitys ja julkinen sektoii
x Tutkimuksen ja kehitystyon osuus BKTǣsta
x Tutkimuksen ja kehitystyon iahoituksen lähteet
x Tutkimuksen ja kehitystyon iahoituksen käyttäjät
x Tyottomyysaste koulutustasoittain
Koulutuksenjakulttuurinkehitystäkuvaavatmuuttujat
x Tyon ja vapaaǦajan suhue
x Ihmisten vapaaǦajan käytto
x ͳͷ vuotta täyttäneen väeston koulutusiakenne
x Aikuisopiskelijoiuen koulutusmotivaatio
Koulutusjärjestelmänlaadullisetmuutokset
x ȋIoiuenkin tieteenalojen meikityksen muutosȌ
x ȋEiäiuen sivistyksellisten tekijoiuen meikitys tulevaisuuuessaȌ
x Kvalifikaatiot tulevaisuuuessa
x Sivistysstiategia
x Elinikäinen oppiminen
x Suomi tietoyhteiskunnaksi
x Neuia Iǣ Tietoyhteiskunnan meuiavalmiuuet ja meuialukutaito
x Neuia IIǣ viestintäsivistyksen taustatǡ viestintätoimintaympäiiston muutokset ja
meuiamoifoosi
x Sivistysklusteiin hallinto
Toteutettavattutkimusteematovat:
I Suomen polku tulevaisuuteen
x taustoittavat tapahtumat polulla ͳͻͻ͸ǦʹͲͲͳǦʹͲͲ͸ǦʹͲͳͳǦʹͲͳ͹ ȋksǤ iapoitti sǤ ʹ͵Ȍ
x kysytään toteutuma ja aivio loppukauuelle peiusteluineen
II Elinikäinen oppiminen
x kyselymittaii toteutetaan sellaisenaan ȋaivio ͷ vuotta eteenpäinȌ
x veitailu aivioiuen ͳͻͻ͸ǦʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ǦʹͲͳͳ välillä
III Tietoyhteiskunnan meuiavalmiuuet ja meuialukutaito
x kyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ polku ͳͻͻ͸ǦʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲ͸ȌǦʹͲͳͲǦʹͲͳ͹
x veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja tulevan suhteen
Iv viestintäympäiiston muutokset
x kyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ polku ͳͻͻ͸ǦʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲ͸ȌǦʹͲͳͲǦʹͲͳ͹

ͳͺͳ
x veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja tulevan suhteen
v Suomi tietoyhteiskunnaksi
x kyselymittaii toteutetaan sellaisenaan ȋaivio ͷ vuotta eteenpäinȌ
x veitailu aivioiuen ͳͻͻ͸ǦʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ǦʹͲͳͳ välillä
vI Tulevaisuuuen avaintaiuot
x kyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ polku ʹͲͲͳǦʹͲͲͻǦʹͲͳ͹
x veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja tulevan suhteen
vII Sivistys tietoyhteiskunnassa
x näkokulmat sivistykseen Ǧmittaii toteutetaan sellaisenaan ȋaivio ͷ vuotta eteenpäinȌ
x veitailu aivioiuen ͳͻͻ͸ǦʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ǦʹͲͳͳ välillä
Asiantuntijapaneeli
Tutkimuksen asiantuntijapaneeli koostui vuonna ͳͻͻ͸ sivistysalan eii sektoieiuen asiǦ
antuntijoistaǤ Paneelin ͳǤ kieiiokselle osallistui ͷͺ suomalaista sivistysalan asiantuntiǦ
jaaǡ jotka jakautuivat kuuteen asiantuntijakategoiiaanǣ ȋͳȌ kuntien sivistysǦ ja kulttuuiiǦ
toimenjohtajatǡ ȋʹȌ euuskunnan sivistysǦ ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenetǡ ȋ͵Ȍ koikeaǦ
koulujen piofessoiit ja tutkijatǡ ȋͶȌ yiitysten ja julkishallinnon johtoǦ ja kehittämistehtäǦ
vissä toimivatǡ ȋͷȌ valtion opetusǦ ja tyovoimahallintoǡ ȋ͸Ȍ muut tutkijat ja asiantuntijat
ȋvTTǡ vATTǡ ETLAǡ KELAǡ ANKȌǤ
Aikataulu
x Suunnittelupalaveiit ͳʹǤ͸Ǥǡ ͷǤͺǤǡ ͳͲǤͻǤ ja ʹͲǤͳͲǤʹͲͲ͸
x Baiometii ʹͲͲ͸ Ǧsuunnitelma valmis ͳǤͳͳǤʹͲͲ͸
x Tutkimushankkeen hallinnointi sovittu ͳͷǤͳͳǤʹͲͲ͸ ȋ0PNǦauktoiisointiǡ toimijaveiǦ
kostoȌ
x Tutkimusympäiisto kyselyineen valmis ͳͷǤͳͳǤʹͲͲ͸
x Testipaneeli toihin ʹͲǤͳͳǤʹͲͲ͸
x Paneeli taikistettu ja sovittu ͳǤͳʹǤʹͲͲ͸
x Paneeli toihin ͷǤͳʹǤʹͲͲ͸ǡ kysely suljetaan ͵ͳǤͳʹǤʹͲͲ͸
x Kyselyn etenemistä ja alustavia tuloksia taikastellaan uelfoiǦtyopajassa Nikkelissä
ͳͷǤǦͳ͸ǤͳʹǤʹͲͲ͸
x Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ Ȃsuunnittelu käynnistetään uelfoiǦtyopajassa ͳͷǤǦͳ͸ǤͳʹǤʹͲͲ͸
x Seuiantabaiometiin tulosten käsittely tammikuussa alkupuolella
x Tulosten esittely opetusministeiiossä ja neuvottelu uuuen baiometiin toteutuksesta
x vuouen ʹͲͲ͹ baiometiin suunnittelu ja toteutus kevät ʹͲͲ͹
Hallinnointi
Tutkimuksen manageiiiyhmän muouostavat eiikoistutkija 0smo Kuusi vATTǣstaǡ johtaǦ
ja Bannu Lintuii Netouixistaǡ iehtoii ville Naijomäki Lahuen kansanopistostaǡ kouluǦ
tussuunnittelija Iukka Tikkanen 0tavan 0pistosta ja tietojäijestelmäpäällikko ville venäǦ

ͳͺʹ
läinen InteinetixistäǤ Tutkimuspiojektin ohjausiyhmään haetaan tutkimusiyhmän jäǦ
senten lisäksi euustajia 0PNǣstäǡ euuskunnan tulevaisuusǦ ja sivistysvaliokunnistaǡ ȋkanǦ
salaisvaikuttamisen politiikkaohjelmastaȌ sekä Tulevaisuuuen tutkimuksen seuiastaǤ
vuouen ʹͲͲ͸ hankkeen toteutuksesta ja kustannuksista vastaavat Netouix ja Inteinetix
yhuessäǤ Sivistysbaiometii on osa Inteinetixin ͳͲǦvuotisjuhlatoimintaaǤ
Tutkimuksen suunnittelussaǡ tieuon keiuussa ja analyysissä käytetään hyväksi osapuolǦ
ten yhuessä kehittämää eBelfoi Ȃohjelmistoa ȋwwwǤeuelfoiǤfiȌǡ jonka ensimmäinen veiǦ
sio toteutettiin jo vuonna ͳͻͻͺ 0petusministeiionǡ Tuiun kauppakoikeakoulun TulevaiǦ
suuuen tutkimuskeskuksenǡ Inteinetixin ja Netouixin yhteistyonäǤ
Sivistysbarometri 2007
vuouen ʹͲͲ͹ sivistysbaiometii muouostetaan euellisten baiometiien kokemusten ja
mittaiien pohjalleǡ mutta myos uusia teemoja iakentaenǤ Baiometiikonsepti muouosteǦ
taan kolmesta osastaǤ
InuikaattoiitǦosiossa aivioiuaan sivistyksellistä toimintaa kuvaavien tai taustoittavien
ilmioiuen tulevaa kehitystäǤ Tyyppiesimeikkejä inuikaattoiiaivioista ovat keskipitkän
aikavälin infoimaatioteknologian ȋetenkin inteinetǦuiffuusioȌ kehitys ja ihmisten vapaaǦ
ajan käytto suhteessa tyoaikaanǤ
Laauulliset sivistysbaiometiit kuvaavat sivistyksen substanssiosaaǡ jonka ʹȀ͵ on muutǦ
tumatonta baiometiia ja ͳȀ͵ uuuistuvaa ja muuttuvaaǤ Aiempien baiomtiien yuin oli
tässä osiossaǤ vuouen ʹͲͲ͹ baiometiia vaiten sivistysǦkäsite jouuutaan avaamaanǤ
Kolmas osio koostuu ehuokasteemoista tai Ǧväittämistä ȋheikot signaalitȌǡ joiuen osalta
tutkitaan niiuen meikitystä tulevan sivistyksen kuvaajinaǤ
IKvantitatiivisetindikaattorit
Nääiällisillä inuikaattoieilla taikoitetaan aikasaijamuuttujiaǡ jotka olennaisesti kehysǦ
tävät sivistyskehitystäǤ Lähtotilanteessa käyttoonotettavaksi ehuotetaan seuiaavia
muuttujiaǡ joista kaikille ei ole vielä opeiationaalistettu soveliasta inuikaattoiiaǤ
Yhteiskunnallista kehitystä kuvaavat muuttujat
x globaalistumisinuikaattoiit
x asutuksen iakenne ja painopiste
x muuttoliike Suomeen ja maasta pois
x teknologiainuikaattoiit
x väeston aivomuutokset
Talouuellista kehitystä kuvaavat muuttujat
x tuotantoiakenne tyovoiman mukaan
x BKTǣn kehitys ja julkinen sektoii
x tutkimuksen ja kehitystyon osuus BKTǣsta
x tutkimuksen ja kehitystyon iahoitusiakenne
x tutkimuksen ja kehitystyon iahoituksen käyttäjäiakenne
x tyottomyysaste koulutustasoittain
Koulutuksen ja kulttuuiin kehitystä kuvaavat muuttujat

ͳͺ͵
x tyon ja vapaaǦajan suhue
x ihmisten vapaaǦajan käytto
x ͳͷ vuotta täyttäneen väeston koulutusiakenne
x ȋaikuisȌopiskelijoiuen koulutusmotivaatio
x sivistysklusteiin iakenneǡ talous ja hallinto
Täikeä tutkimustehtävä on hakea valiuit kehityksen ilmaisimetǤ Tässä osiossa voiuaan
käyttää nsǤ TapionǦmallin mukaista uelfoiǦsovellustaǡ jossa asiantuntijoita pyyuetään
jatkamaan aikasaijoja tulevaisuuteen ja peiustelemaan valintansaǤ
Sivistys on mitä ilmeisimmin suhteessa kulloiseenkin toimintaympäiistoonsäǡ joten siǦ
vistyskoiin inuikaattoieita pitää taikistaa lähes vuosittain siinä kuin kuluttajien iuokaǦ
koiiakinǤ
IILaadullisetteemabarometrit
Euellisiltä baiometieilta peiiytyvät seuiaavat teematǣ
x Elinikäinen oppiminen
x Kvalifikaatiot tulevaisuuuessa
x Suomi tietoyhteiskunnaksi
x Sivistys tietoyhteiskunnassa
x Neuia Iǣ Tietoyhteiskunnan meuiavalmiuuet ja meuialukutaito
x Neuia IIǣ viestintäsivistyksen taustatǡ viestintätoimintaympäiiston muutokset ja
meuiamoifoosi
0usia ȋehuokasȌteemoja ovat
x yhteisoǦ ja oiganisaatioǦoppimisen tulevaisuus ȋveikostoǦoppiminenǡ massojen opǦ
pimiskyvyt dzwisuom of ciowusdzȌ
x sivistysinstituutioiuen kehitys ȋuuuet oppimisen instituutiotȌ
x eksosomaattisen oppimisen ja sivistyksen suhue
IIIHeikotsignaalit
Tutkitaan asiantuntijapaneelia ja veikkoympäiistoä hyouyntäen nousevia teemoja ja
sivistysnäkymiäǤ
x Toimintaympäiisto dzeBaiometiidz
x Peiustetaan pysyvä ja toimitettu baiometiisivusto ȋesimǤ wwwǤebaiometiiǤfiǡ
wwwǤbaiometeiǤfiǡ wwwǤfinbaiometeiǤfiǡ wwwǤbaiometiiǤoig Ȍǡ jonne kolme baioǦ
metiiosiota istutetaanǤ veikkoympäiiston baiometiipalveluita ovat
x keskustelufooiumit
x aikasaijat ja niiuen kuvaukset
x tutkimusiapoititǡ aitikkelit ja uutiset
x baiometiitǣ ȋͳȌ asiantuntijapaneeliǡ ȋʹȌ avoin veitailupaneeliǡ ȋ͵Ȍ oiganisaatioǦ ja
yhteisokohtaiset paneelit
x muut eBelfoiǦpalvelut

ͳͺͶ
Paneeli(t)
Yleispaneeli kootaan täyuentäen veitailukelpoiseksi euellisten baiometiien kanssaǤ 0uǦ
uen baiometiin suunnittelussa on otettu huomioon myos mahuollisuus useiuen osaǦ
paneeleiuen luomiseen vaisinkin uusien teemojen kohuallaǤ
vaisinaisen paneelin jälkeen baiometii avataan yleisolle ja kiinnostuneille oiganisaatiǦ
oilleǤ Asiantuntijapaneelin tulokset jäävät veitailupohjaksi sisäpaneeleille ja kumulatiǦ
viisesti iakentuvalle avoimelle baiometiilleǤ
Aikataulu ȋtaikentuu myohemminȌ
x Suunnittelupalaveiit jouluǦ ja tammikuussa ʹͲͲ͹
x Ensimmäinen Baiometii ʹͲͲ͹ Ǧsuunnitelmaveisio valmis helmikuussa ʹͲͲ͹ ȋvanhat
teematȌ
x Testitutkimukset ȋuelfoiǦopiskelijat toteuttavat maaliskuussa ʹͲͲ͹Ȍ
x Testitulokset käsitellään uelfoiǦtyopajassa Nikkelissä huhtikuussa ʹͲͲ͹
x 0usien teemojen suunnittelupaja huhtikuussa ʹͲͲ͹
x Testitutkimukset ȋuelfoiǦopiskelijat toteuttavat toukokuussa ʹͲͲ͹Ȍ
x Testitulokset uelfoiǦtyopajassa Nikkelissä kesäkuussa ʹͲͲ͹
x Ensimmäisen kieiioksen kyselytǡ paneelit ja aikataulu lyouään lukkoon kesäǦelokuun
ʹͲͲ͹ uelfoiǦtyopajoissa
x Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ toteutetaan syyskuussa ʹͲͲ͹
x Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ Ȃtuloksia analysoiuaan uelfoiǦtyopajassa lokakuussa ʹͲͲ͹
x Sivistysbaiometii ʹͲͲ͹ Ȃiapoitti julkaistaan ͷǤͳʹǤʹͲͲ͹
x Päivitetään baiometiin vaihtuva osa joulukuussa ʹͲͲ͹
Organisoituminen
Alustavaa luonnosteluaǨ
Tutkimuksentoimeksiantaja
0petusministeiioǡ Euuskunnan tulevaisuusvaliokuntaȀsivistysvaliokunta
Tutkimuksentoteuttajatahot
Tulevaisuuuen tutkimuksen seuia ȋNaijaǦLiisa viheiäǡ 0smo KuusiȌǡ Netouix ȋBannu
LintuiiȌǡ Inteinetix ȋville venäläinenǡ Iukka TikkanenȌǡ 0petusministeiioǡ Tilastokeskus
ȋkvantitatiiviset inuikaattoiitǡ Iuha NuimelaȌǡ ville Naijomäkiǡ Lahuen kansanopistoǡ
vapaan sivistystyon jäijestotǤ
Tutkijaryhmä
0smo Kuusiǡ Bannu Lintuiiǡ ville Naijomäkiǡ Iukka Tikkanen Ƭ uelfoiǦopiskelijat
Tutkimuksenohjausryhmä
Tutkimusiyhmäǡ 0PNǡ Euuskunnan tulevaisuusȀsivistysvaliokunnatǡ Tulevaisuuuen tutǦ
kimuksen seuia

ͳͺͷ
Tutkimuksentavoitteet
Yleisenä tavoitteena tutkimuksessa on avata sivistyksen tulevaisuuspolkuja ja käynnisǦ
tää yhteiskunnallista keskustelua siitäǡ miten oppiminen ja sivistys tulevaisuuuessa
määiittyvät uusiintuvassa ja uuuistuvassa koulutusjäijestelmässä tavoiteltavina tietoiǦ
naǡ taitoinaǡ asenteina ja instituutioinaǤ
Tutkimus on jatkoa aikaisemmille Sivistyksen tulevaisuusbaiometieille vuosilta ͳͻͻ͸Ǧ
ͳͻͻ͹ǡ ͳͻͻͷ ja ͳͻͻ͵Ǥ Sivistyksen tulevaisuusbaiometiista iakennetaan tutkimuspiojekǦ
tin yhteyuessä jatkuvasti kehittyvä tulevaisuuuen tutkimuksen toimintaympäiistoǡ joka
pyikii palvelemaan eiityisesti sivistysalan keskipitkän ja pitkän aikavälin taipeitaǤ Sen
teemoitusta aivioiuaan vuosittain tutkimuksen taustaoiganisaatioiuen yhteistyonäǤ
Tulevaisuusbarometriin liittyviä julkaisuja
Aimstiongǡ IǤSǤ ȋͳͻͺͷȌ LongǦRange FoiecastingǤ Fiom Ciystal Ball to ComputeiǤ Seconu
EuitionǤ WileyǦInteinscience PublicationǤ 0niteu States of AmeiicaǤ
Ascheiǡ WǤ ȋͳͻͺͻȌ Limits of ̶Expeit Systems̶ foi Political Economic FoiecastingǤ TechǦ
nological Foiecasting anu Social ChangeǤ NoǤ ͵͸ǡ ͳ͵͹ǦͳͷͳǤ
Checklanuǡ PǤ Ƭ Scholesǡ IǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Soft Systems Nethouology in ActionǤ Iohn Wiley Ƭ
SonsǤ ChichesteiǤ
Cicaielliǡ IǤ ȋͳͻͺͶȌ The Futuie of EconomicsǤ A Belphi StuuyǤ Technological Foiecasting
anu Social ChangeǤ NoǤ ʹͷǡ ͳ͵ͻǦͳͷ͹Ǥ
Cuhlsǡ KǤ ȋͳͻͻͺȌ Technik voiausschau in Iapanǡ PhysicaǦveilagǡ Beiuelbeig
Baellenbachǡ BǤuǤ ȋͳͻͻͶȌ Systems anu Becision NakingǤ A Nanagement Science ApǦ
pioachǤ Iohn Wiley Ƭ SonsǤ uieat BiitainǤ
Baviusonǡ NǤ ȋͳͻͺ͵Ȍ 0ncommon SenseǤ The Life anu Thought of Luuwig von BeitalanffyǤ
Fathei of ueneial Systems TheoiyǤ Los AngelesǤ
Belbecqǡ AǤLǤǡ van ue venǡ AǤBǤ Ƭ uustafsonǡ BǤBǤ ȋͳͻ͹ͷȌ uioup Techniques foi Piogiam
Planningǣ A uuiue to Nominal uioup anu Belphi PiocessǤ ScottǦFoiemanǤulenviewǡ ILǤ
Belphi ̵ͻͺǡ Stuuie zui globalen Entwicklung von Wissenschaft unu Technik ȋͳͻͻͺȌǡ
FiaunhofeiǦInstitut fui Systemtechnik anu Innovationsfoischungǡ KailsiuheǤ
ulennǡ IǤCǤ Ƭ uoiuonǡ TǤIǤ ȋʹͲͲͶȌ Futuies Reseaich Nethouology Ȃ vʹǤͲǤ ACȀ0N0 NillenǦ
nium PiojectǤ New YoikǤ
uouetǡ NǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Fiom Anticipation to ActionǤ A Banubook of Stiategic PiospectiveǤ
0NESC0 PublishingǤFianceǤ
uoiuonǡ IǤ anu ulenn IǤuǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Issues in Cieating the Nillenium Piojectǡ the 0niteu NaǦ
tions 0niveisityǡ WashingtonǤ
uoiuon IǤ ȋͳͻͻͶȌǤ The Belphi NethouǤ 0niteu Nations 0niveisity̵s Nillennium Pioject
Feasibility StuuyǤ
uiangeiǡ CǤWǤIǤ ȋͳͻͺͻȌ Foiecasting in Business anu EconomicsǤ Seconu EuitionǤ AcaǦ
uemic PiessǤ IncǤ 0niteu States of AmeiicaǤ
Babeimasǡ IǤ ȋͳͻ͸ͺȌ The Iuea of the Theoiy of Knowleuge as Social TheoiyǤ Knowleuge Ƭ
Buman Inteiestǡ ͳͻ͸ͺǡ ieǦpublǤ Polity Piessǡ ͳͻͺ͹Ǥ 0n the Inteinet
httpǣȀȀwwwǤmaixistsǤoigȀiefeienceȀsubjectȀphilosophyȀwoiksȀgeȀhabeimasǤhtmǤ

ͳͺ͸
Banubook of Knowleuge Society Foiesight ȋʹͲͲ͵Ȍ Euiopean Founuation foi the ImǦ
piovement of Living anu Woiking Conuitions
Belmeiǡ 0Ǥ ȋͳͻ͸ͺȌ Analysis of Futuieǣ The Belphi NethouǤ Technological Foiecasting foi
Inuustiy anu uoveinmentǤ New IeiseyǤ
Belmeiǡ 0Ǥ ȋͳͻͺ͵Ȍ Looking Foiwaiuǣ A uuiue to Futuies ReseaichǤ Sage PublicationsǤ
Beveily BillsǤ
Biltzǡ SǤRǤ Ƭ Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ͺȌ The Netwoik Nationǣ Buman Communication via ComǦ
puteiǤ Reauing NǤAǤ AuuisonǦWesleyǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͻȌ Expeitise in the Futuie 0se of ueneiic TechnologiesǤ Epistemic anu
Nethouological Consiueiations Conceining Belphi StuuiesǤ Belsinki Schoolog Economics
anu Business AuministiationǤ Acta 0niveisitatis 0economicae BelsingiensisǤ AǦͳͷͻǤ BeSe
PiintǤ BelsinkiǤ
KaivoǦojaǡ IǤ ǡ Kuusiǡ 0Ǥ ja Koskiǡ IǤTǤ ȋͳͻͻ͹Ȍ Sivistyksen tulevaisuusbaiometii ͳͻͻ͹ǡ 0peǦ
tusministeiion suunnittelusihteeiiston keskustelumuistioita ʹͷǤ
Kuusiǡ 0Ǥǡ Paivinenǡ NǤ ȋʹͲͲ͵Ȍ Ihmisen peiimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet
päätoksenteolleǤ Euuskunnan kanslian julkaisuja ͶȀʹͲͲ͵ǡ Tulevaisuusvaliokuntaǡ TeknoǦ
logian aiviointeja ʹ͸Ǥ Inteinetissä
httpǣȀȀwwwǤeuuskuntaǤfiȀfaktaȀjulkaisutȀekjͶ̴ʹͲͲ͵ǤpufǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͺ͹Ȍ Palvelusta itsepalveluunǤ Kotien tietoiekisteiiyhteyuet ʹͲͳͲǤ TalouuelǦ
linen suunnittelukeskusǤ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͳȌ 0usi biotekniikkaǤ Nahuollisuuksien ja uhkien teknologiaǤ TammiǤ BelǦ
sinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻ͵Ȍ BelfoiǦtekniikka tulevaisuuuen tekemisen välineenäǤ Teoksessa NǤ vaǦ
paavuoii ȋtoimǤȌ Niten tutkimme tulevaisuuttaǫ Acta Futuia FennicaǤ NoǤ ͷǤ TulevaisuuǦ
uen tutkimuksen seuia iyǤ PainatuskeskusǤ Belsinkiǡ ͳ͵ʹǦͳͶͲǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͶȌ Nateiiaalit muiioksessaǤ valtion talouuellinen tutkimuskeskusǤ vattǦ
julkaisuja ͳ͸Ǥ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻ͸Ȍ Asiantuntijatieuon jalostaminen tulevaisuuuentutkimuksessaǤ FutuiaǤ
vskǤ ͳͷǡ NoǤ Ͷǡ ͺǦͳ͸Ǥ
Kuusiǡ 0Ǥ ȋͳͻͻͻȌǣ Expeitise in the Futuie 0se of ueneiic TechnologiesǤ vATTǣn tutkimukǦ
sia ͷͻǤ BelsinkiǤ
Kuusiǡ 0Ǥǡ Biltunenǡ EǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͲȌ Beikot signaalit Ȃ BelfoiǦtutkimusǤFutuia
ʹȀʹͲͲͲǤ͹ͺǦͻʹǤ
Langǡ TǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ An 0veiview of Foui Futuies NethouologiesǤ Belphiǡ Enviionmental
Scanningǡ Issues Nanagement anu Emeiging Issues NanagementǤ BawaiiǤ
Lintuii BǤ ȋͳͻͻͺȌǤ Piofessional Belphi ScanǤ Käyttäjän opasǤ Tulevaisuuuen tutkimuskesǦ
kusǤ Tuiun kauppakoikeakouluǤ
Lintuii BǤ ȋͳͻͻͺȌǤ Piofessional Belphi ScanǤ Nanageiin opasǤ Tulevaisuuuen tutkimusǦ
keskusǤ Tuiun kauppakoikeakouluǤ
Lintuii BǤ ȋʹͲͲʹȌ 0ppimisen veikkosaalistustaǤ Teoksessa veikot ja viituaalistaminen
oppimisen tukenaǤ ToimǤ Iuhani NieminenǤ T0KEvAǤ Bämeen ammattikoikeakouluǤ BäǦ
meenlinnaǤ

ͳͺ͹
Lintuii BǤ ȋʹͲͲ͵Ȍ 0ppimisen kulttuuiievoluutio veikossaǤ Teoksessa Kamppinenǡ NǤǡ 0Ǥ
Kuusi ja SǤ Soueilunu ȋtoimǤȌ TulevaisuuuentutkimusǤ SKSǤ BelsinkiǤ
Nalaskaǡ PǤ ȋͳͻͻ͵Ȍ Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuteen tunkeutuminenǤ Teoksessa
NǤ vapaavuoii ȋtoimǤȌ Niten tutkimme tulevaisuuttaǫ Acta Futuia FennicaǤ NoǤ ͷǤ TuleǦ
vaisuuuen tutkimuksen seuia iyǤ PainatuskeskusǤ Belsinkiǡ ͸ǦͳʹǤ
Nanneimaa NǤ ȋͳͻͻͳȌ Evolutionaaiinen tulevaisuuuentutkimusǡ vAPK Ǧkustannusǡ BelǦ
sinki ͳͻͻͳ
Nanneimaaǡ NǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ Asiantuntijamenetelmät jääneet tulevaisuuuentutkimukseenǤ
FutuiaǤ vskǤ ͳͷǡ NoǤ Ͷǡ ͳ͹Ǧʹ͸Ǥ
Nanneimaaǡ Nika ȋͳͻͻ͸Ȍ 0n the Way to the KnowleugeǦintensive Societyǣ Societal anu
Euucational Bevelopment Paths in the Fiamewoik of Futuies StuuiesǤ Scanuinavian
Iouinal of Euucational Reseaichǡ volǤ ͶͲǡ NoǤ ͳ ͳͻͻ͸ǡ ʹͷǦͶͳǤ
Nanneimaaǡ Nika Ƭ Näkeläǡ Keijo ȋͳͻͻͶȌ Tulevaisuusbaiometii ͳͻͻ͵Ǥ YhteiskuntakehiǦ
tyksen ja koulutuksen näkymiä vuoteen ʹͲͳ͹Ǥ 0petusministeiion suunnittelusihteeiisǦ
ton keskustelumuistioita ʹͳǤ YliopistopainoǤ Belsinki ͳͻͻͶǤ
Nyllyläǡ YǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͷȌ Naaseuuun tulevaisuuuen kasvuklusteiit NAT0KAǤ
KauppaǦ ja teollisuusministeiion julkaisujaǤ BelsinkiǤ
0PNǦtulevaisuusiyhmä ȋͳͻͻ͵Ȍ Ehuotus peiiaatepäätokseksi 0petusministeiion kehitǦ
tämisestä tulevaisuusministeiionä ja sen euellyttämistä toimenpiteistäǤ 0petusministeǦ
iion tyoiyhmien muistioita ͳͻͻ͵ǣͳͶǤ Belsinki ͳͻͻ͵Ǥ
Rubinǡ AǤ Ƭ Lintuiiǡ BǤ ȋʹͲͲͶȌ Nuutoksen tuulissaǤ Pienten lukioiuen tulevaisuuuenkuǦ
vatǤ T0T0Ǧjulkaisuja ͵ȀʹͲͲͶǤ Tulevaisuuuen tutkimuskeskusǤ Tuiun kauppakoikeakouǦ
luǤ TuikuǤ
Sackmanǡ BǤ ȋͳͻ͹ͷȌ Belphi Ciitiqueǡ The Ranu Coipoiationǡ Lexington booksǡ ToiontoǤ
Sivistyksen tulevaisuuuentutkimusstiategia ȋͳͻͻͶȌ 0petusministeiion tyoiyhmän ehuoǦ
tus sivistyksen tulevaisuuuentutkimusstiategiaksiǤ0petusministeiion tyoiyhmien muisǦ
tioita ͵ͷǣͳͻͻͶǤ BelsinkiͳͻͻͶǤ
Skutschǡ NǤ Ƭ Schofeiǡ IǤLǤ ȋͳͻ͹͵Ȍ uoalsǦBelphis foi 0iban Planningǣ Concepts in Theii
BesignǤ SocioǦEconomic Planning SciencesǤ NoǤ ͹ǡ ͵ͲͷǦ͵ͳ͵Ǥ
The Sixth Technology Foiecast Suiveyǡ Futuie Technology in Iapan Towaiu the Yeai
ʹͲʹͷ ȋͳͻͻ͹Ȍǡ National Institute of Science anu Technology Policy ȋNISTEPȌǡ iepoit NoǤͷʹ
Tapioǡ Petii ȋʹͲͲͲȌ Liikenteen tulevaisuus in english
Tuioffǡ NǤ ȋͳͻ͹ͷȌ The Policy Belphi in BǤAǤ Linstone anu NǤ Tuioff ȋeusǤȌ The Belphi
Nethouǣ Techniques anu anu Applicationsǡ AuuisonǦWesleyǡ Reauingǡ NAǤ
Tuioffǡ NǤ ȋͳͻͻͳȌ Computei Neuiateu Communication Requiiements foi uioup SuppoitǤ
0iganizational ComputingǤ NoǤ ͳǡ ͳǡ ͺͷǦͳͳ͵Ǥ
Tuioffǡ NǤ Ƭ Biltzǡ SǤRǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ ComputeiǦBaseu Belphi PiocessesǤ Iessica Kingsley PubǦ
lisheisǤLonuonǤ Teoksessa NǤ Aulei Ƭ EǤ Ziglio ȋtoimǤȌ uazing into the 0iacleǤ The Belphi
Nethou anu its Application to Social Policy anu Public Bealthǡ ͷ͸ǦͺͷǤ
Tuioffǡ NǤ Ƭ Biltzǡ SǤRǤ ȋͳͻͻ͸Ȍ Computei Baseu Belphi PiocessesǤ Inteinetissä
httpǣȀȀwebǤnjitǤeuuȀ̱tuioffȀPapeisȀuelphi͵ǤhtmlǤ

ͳͺͺ
0otilaǡ Tuomoǡ Nanneimaaǡ Nika Ƭ Näkeläǡ Keijo ȋͳͻͻͷȌ Sivistyksen tulevaisuusbaioǦ
metii ͳͻͻͷǤ 0petusministeiion suunnittelusihteeiiston keskustelumuistioita ʹ͵Ǥ YliopisǦ
topainoǤ Belsinki ͳͻͻͷǤ
van Bijkǡ IǤAǤuǤNǤ ȋͳͻͻͲȌ Belphi Nethou as a Leaining InstiumentǤ Bank Employees BisǦ
cussing an Automation PiojectǤ Technological Foiecasting anu Social ChangeǤ NoǤ ͵͹ǡ
͵ͻͻǦͶͲ͹Ǥ
Waissiǡ uǤ ȋͳͻ͹ͻȌ BelfiǦmenetelmäǤ 0taniemiǤ
Wouuenbeigǡ FǤ ȋͳͻͻͳȌ An Evaluation of Belphiǡ Technological Foiecasting anu Social
Change ͶͲǤ
Lisätietoja
0smo Kuusiǡ ȋosmoǤkuusi̷vattǤfiȌ eiikoistutkijaǡ vATT
Bannu Lintuiiǡ ȋhannuǤlintuii̷metouixǤcomȌ johtajaǡ Netouixǡ Inteinetixǡ 0tavan 0pisto
ville Naijomäkiǡ ȋvilleǤmaijomaki̷lahuenkansanopistoǤfiȌ iehtoiiǡ puheenjohtajaǡ LahǦ
uen kansanopistoǡ Suomen kansanopistoyhuistysǡ vapaan sivistystyon yhteisjäijesto
Kansallinen sivistysstiategia ȋksǤ Kansallinen sivistysstiategia ͳͻͻ͵Ȍ koostui kymmenesǦ
tä avainstiategiastaǡ jotka ovatǣ ȋͳȌ Sivistyksellisten peiusoikeuksien stiategiaǡ ȋʹȌ inhiǦ
millisen kasvun ja vastuun stiategiaǡ ȋ͵Ȍ monikulttuuiillisuuuen stiategiaǡ ȋͶȌ kestävän
kehityksen stiategiaǡ ȋͷȌ hallitun ja monipuolisen kansainvälisyyuen stiategiaǡ ȋ͸Ȍ tyoǦ
kulttuuiistiategiaǡ ȋ͹Ȍ jatkuvan oppimisen stiategiaǡ ȋͺȌ innovaatiostiategiaǡ ȋͻȌ kansaǦ
laistoiminta sivistysyhteiskunnan voimavaiana ja ȋͳͲȌ sivistyksen vuoiovaikutusǦ ja
veikostostiategiaǤ

ͳͺͻ
Liite 13. Viitteet



1
Käytössä oli eDelfoi – ohjelmisto (www.edelfoi.fi).
ʹ
Kansallinen sivistysstiategia ͳͻͻ͵ǡ ͵ͲȂ͵͵Ǥ Kansallinen sivistysstiategia koostui kymmenestä avainstiaǦ
tegiastaǡ jotka olivatǣ ȋͳȌ Sivistyksellisten peiusoikeuksien stiategiaǡ ȋʹȌ inhimillisen kasvun ja vastuun
stiategiaǡ ȋ͵Ȍ monikulttuuiillisuuuen stiategiaǡ ȋͶȌ kestävän kehityksen stiategiaǡ ȋͷȌ hallitun ja monipuoǦ
lisen kansainvälisyyuen stiategiaǡ ȋ͸Ȍ tyokulttuuiistiategiaǡ ȋ͹Ȍ jatkuvan oppimisen stiategiaǡ ȋͺȌ innovaaǦ
tiostiategiaǡ ȋͻȌ kansalaistoiminta sivistysyhteiskunnan voimavaiana ja ȋͳͲȌ sivistyksen vuoiovaikutusǦ ja
veikostostiategiaǤ
͵
Tutkimuksen kokonaissisältoon kuuluivat seuiaavat ja euelleen ajankohtaiset teematǣ ȋͳȌ väeston aivoǦ
muutoksetǡ ȋʹȌ Suomen asutuksen painopisteǡ ȋ͵Ȍ Nuuttoliike Suomeen ja maasta poisǡ ȋͶȌ Talouuellista
kehitystä kuvaavat muuttujatǡ ȋͷȌ Tuotantoiakenne tyovoiman mukaanǡ ȋ͸Ȍ BKTǣn kehitys ja julkinen
sektoiiǡ ȋ͹Ȍ Tutkimuksen ja kehitystyon osuus BKTǣstaǡ ȋͺȌ Tutkimuksen ja kehitystyon iahoituksen lähǦ
teetǡ ȋͻȌ Tutkimuksen ja kehitystyon iahoituksen käyttäjätǡ ȋͳͲȌ Tyottomyysaste koulutustasoittainǡ ȋͳͳȌ
Tyon ja vapaaǦajan suhueǡ ȋͳʹȌ Ihmisten vapaaǦajan käyttoǡ ȋͳ͵Ȍ ͳͷ vuotta täyttäneen väeston koulutusiaǦ
kenneǡ ȋͳͶȌ Aikuisopiskelijoiuen koulutusmotivaatioǡ ȋͳͷȌ Koulutusjäijestelmän laauulliset muutoksetǣ
joiuenkin tieteenalojen meikityksen muutosǡ eiäiuen sivistyksellisten tekijoiuen meikitys tulevaisuuuesǦ
saǤ
Ͷ
Toteutettavat tutkimusteemat ovatǣ I Suomen polku tulevaisuuteen ȋtaustoittavat tapahtumat polulla
ͳͻͻ͸ȂʹͲͲͳǦʹͲͲ͸ǦʹͲͳͳȂʹͲͳ͹ǡ kysytään toteutuma ja aivio loppukauuelle peiusteluineenȌǡ II Elinikäinen
oppiminen ȋkyselymittaii toteutetaan sellaisenaan ȋaivio ͷ vuotta eteenpäinǡ veitailu aivioiuen ͳͻͻ͸Ȃ
ʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ȂʹͲͳͳ välilläȌǡ III Tietoyhteiskunnan meuiavalmiuuet ja meuialukutaito ȋkyselymittaii toteuǦ
tetaan sellaisenaanǡ polku ͳͻͻ͸ȂʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲ͸ȌǦʹͲͳͲȂʹͲͳ͹ǡ veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja
tulevan suhteenȌǡ Iv viestintäympäiiston muutokset ȋkyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ polku ͳͻͻ͸Ȃ
ʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲ͸ȌǦʹͲͳͲȂʹͲͳ͹ǡ veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja tulevan suhteenȌǡ v Suomi tietoyhǦ
teiskunnaksi ȋkyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ aivio ͷ vuotta eteenpäinȌǡ veitailu aivioiuen ͳͻͻ͸Ȃ
ʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ȂʹͲͳͳ välilläȌǡ vI Tulevaisuuuen avaintaiuot ȋkyselymittaii toteutetaan sellaisenaanǡ polku
ʹͲͲͳȂʹͲͲͻǦʹͲͳ͹ǡ veitailu aivioiuen aivioiuunǡ toteutuneen ja tulevan suhteenȌǡ ja vII Sivistys tietoyhǦ
teiskunnassa ȋnäkokulmat sivistykseen Ǧmittaii toteutetaan sellaisenaanǡ aivio ͷ vuotta eteenpäinǡ veitaiǦ
lu aivioiuen ͳͻͻ͸ȂʹͲͲͳ ja ʹͲͲ͸ȂʹͲͳͳ välilläȌǤ
ͷ
Tutkimuksen asiantuntijapaneeli koostui vuonna ͳͻͻ͸ sivistysalan eii sektoieiuen asiantuntijoistaǤ PaǦ
neelin ͳǤ kieiiokselle osallistui ͷͺ suomalaista sivistysalan asiantuntijaaǡ jotka jakautuivat kuuteen asianǦ
tuntijakategoiiaanǣ ȋͳȌ kuntien sivistysǦ ja kulttuuiitoimenjohtajatǡ ȋʹȌ euuskunnan sivistysǦ ja tulevaiǦ
suusvaliokunnan jäsenetǡ ȋ͵Ȍ koikeakoulujen piofessoiit ja tutkijatǡ ȋͶȌ yiitysten ja julkishallinnon johtoǦ
ja kehittämistehtavissä toimivatǡ ȋͷȌ valtion opetusǦ ja tyovoimahallintoǡ ȋ͸Ȍ muut tutkijat ja asiantuntijat
ȋvTTǡ vATTǡ ETLAǡ KELAǡ ANKȌǤ
6
Tästä joukosta 44 henkilöä vastasi näihin nimenomaisiin väitteisiin. Vuonna 1996 15 asiantuntijaa
osallistui vain ensimmäiseen delfoi – kierrokseen.
͹ Web ʹǤͲǡ a phiase coineu by 0̵Reilly Neuia in ʹͲͲͶǡ iefeis to a peiceiveu seconu geneiation of webǦ
baseu seivicesȄsuch as social netwoiking sitesǡ wikisǡ communication toolsǡ anu folksonomiesȄthat
emphasize online collaboiation anu shaiing among useisǤ Tim 0̵Reilly pioviueu a compact uefinition of
Web ʹǤͲ in ʹͲͲ͸ǣ ̶Web ʹǤͲ is the business ievolution in the computei inuustiy causeu by the move to the
inteinet as platfoimǡ anu an attempt to unueistanu the iules foi success on that new platfoimǤ Chief
among those iules is thisǣ Builu applications that hainess netwoik effects to get bettei the moie people
use themǤ̶
ͺ Nanneimaaǡ Nika ȋʹͲͲ͸Ȍ Bemokiatia tulevaisuuuen mylleiiyksessäǤ Nika Nanneimaaǡ ʹͲͲ͹Ǥ ISBN ͻ͹ͺǦ
ͻͷͳǦͷ͵ǦʹͻʹͲǦʹ ȋniuǤȌ ISBN ͻ͹ͺǦͻͷͳǦͷ͵ǦʹͻʹͳǦͻ ȋPBFȌǤ Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuǤ
ͻ Risto Lintuiiǡ Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle ʹͶǤͳͳǤʹͲͲ͸
httpǣȀȀwwwǤeuelfoiǤfiȀfiȀoigsȀmetouixȀcaseȀsivistysȀmateiialsȀmanageiin̴evaatȀ͵͵͵̴tul̴valiok̴ʹͶͳͳͲ͸
Ȁ Ǥ

ͳͻͲ



ͳͲ
Teknologinen singulaiiteetti taikoittaa tulevaisuuuentutkimuksessa histoiian tapahtumaaǡ jolloin yliǦ
inhimillinen tekoäly kiihuyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksiǡ että sinǦ
gulaiiteettiä eueltäneet ihmiset eivät pysty ymmäitämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuuttaǤ
Tapahtuma on saanut nimensä analogialta moueinin fysiikan sääntojen kaatumiseen lähellä mustan auǦ
kon singulaiiteettiaǤ 0seimmat tulevaisuuuentutkijat aivioivat singulaiiteetin tapahtuvan aikaisintaan
ʹͲ͵ͲǦluvullaǡ mutta aiviot ovat kiistanalaisiaǤ Wikipeuia
httpǣȀȀfiǤwikipeuiaǤoigȀwikiȀTeknologinen̴singulaiiteetti Ǥ
ͳͳ
The Singulaiity Is Neaiǣ When Bumans Tianscenu Biologyǡ by Ray KuizweilǤ vikingǤ ʹͲͲͷǤ ͸͹ʹ pagesǤ
Accoiuing to ienowneu inventoi anu futuiist Ray Kuizweilǡ the singulaiityǡ oi the moment when machine
intelligence oveitakes human intelligenceǡ will occui within the next ͷͲ yeaisǤ As a iesultǡ human aging
will be ieveiseuǢ nanotechnology will enable us to eliminate ceitain vital oigansǢ anu we will have the
option to uploau oui biains anu peisonalities into viitual spaceǤ Kuizweil sees a moment wheieǡ thiough
viitual ieality anu expansive computei memoiyǡ all uieams can be maue ieal anu all obstacles to immoiǦ
tality iemoveuǤ
12
Outlook 2007: recent forecasts from the World Future Society for 2007 and beyond. Ks.
http://www.edelfoi.fi/fi/orgs/metodix/case/sivistys/materials/managerin_evaat/666_outlook_200
7; ´Transhumanistiliitto http://transhumanismi.org/ .
13
Fiktio ei enää ole vain todellisuuden tuolla puolen, vaan se myös luo todellisuutta. Kiinnostavin moraalinen
keskustelu Yhdysvalloissa on jo pitkään käyty fiktioissa. Se mikä elävässä elämässä juuttuu vastakohta-
asetteluun, kyetään hyvällä käsikirjoituksella viemään kohtaamiseen ja lisääntyvään ymmärrykseen. Tabuaiheita
ja moraliteettejä on tuotu yhteiseen käsittelyyn TV-sarjojen kautta Soapista Sinkkuihin. Aika tehokkaasti ne
uppoavat myös suomalaiseen kulttuuripeltoon silloinkin, kun niitä kummastellaan.
ͳͶ
E0ǣn metakompetenssit
httpǣȀȀwwwǤeuelfoiǤfiȀfiȀoigsȀmetouixȀcaseȀsivistysȀqueiiesȀͲͺ̴eu̴kompetenssitȀ
ͳͷ
̶Sivistys on tulemista tietoiseksi eiilaisista tavoista käsitteellistää itseä ja maailmaaǤ Se on käsitteellisen
tietoisuusmateiiamme jatkuvaa uuuistamistaǡ tietoisuutta vaihtoehtoisista vapauksistaǤ̶
16
Ville Marjomäen luento sivistyksen pohjavirroista 16.3.2007 Internetixin delfoi-työpajassa.
17
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys .
18
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleissivistys
ͳͻ
Teknologinen singulaiiteetti taikoittaa tulevaisuuuentutkimuksessa histoiian tapahtumaaǡ jolloin yliǦ
inhimillinen tekoäly kiihuyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksiǡ että sinǦ
gulaiiteettiä eueltäneet ihmiset eivät pysty ymmäitämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuuttaǤ
Tapahtuma on saanut nimensä analogialta moueinin fysiikan sääntojen kaatumiseen lähellä mustan auǦ
kon singulaiiteettiaǤ 0seimmat tulevaisuuuentutkijat aivioivat singulaiiteetin tapahtuvan aikaisintaan
ʹͲ͵ͲǦluvullaǡ mutta aiviot ovat kiistanalaisiaǤ Wikipeuia
httpǣȀȀfiǤwikipeuiaǤoigȀwikiȀTeknologinen̴singulaiiteetti Ǥ
ʹͲ
The Singulaiity Is Neaiǣ When Bumans Tianscenu Biologyǡ by Ray KuizweilǤ vikingǤ ʹͲͲͷǤ ͸͹ʹ pagesǤ
Accoiuing to ienowneu inventoi anu futuiist Ray Kuizweilǡ the singulaiityǡ oi the moment when machine
intelligence oveitakes human intelligenceǡ will occui within the next ͷͲ yeaisǤ As a iesultǡ human aging
will be ieveiseuǢ nanotechnology will enable us to eliminate ceitain vital oigansǢ anu we will have the
option to uploau oui biains anu peisonalities into viitual spaceǤ Kuizweil sees a moment wheieǡ thiough
viitual ieality anu expansive computei memoiyǡ all uieams can be maue ieal anu all obstacles to immoiǦ
tality iemoveuǤ
21
Paratiisin ihminen ennen syntiinlankeemusta on viaton ja villi eli sivistymätön. Sivistyneeksi hän saattoi tulla
sen jälkeen, kun oli ensin puraissut kiellettyä hedelmää. Vasta sitten käärme saattoi luikerrella Eevan pöksyihin.
22
Niemelä, Seppo 2006. Suomi – luonnon- vai sivistyshistoraa. Aikuiskasvatus 3/2006.

ͳͻͳ



23

Aikakausi

on suhteellisen yhtenäinen ja vakaa aika, jolloin yhteiskunnan yleinen ja yhteinen ra-
tionaliteetti – instituutiot ja prosessit oikeuttava argumentaatio – pysyy suhteellisen muut-
tumattomana.
Murros on väliaikaa kahden vakaamman aikakauden välillä
23
, jolloin kahden aikakauden usko-
musjärjestelmät eli rationaliteetit
23
kilpailevat havaittavasti keskenään.

24
Järvilehto, Timo 1996. Oppiminen ja sivistys. Juhlapuhe Raahen työväenopiston 50-vuotisjuhlassa 28.4.1996
25
Teollisen rationaliteetin valtioiden ohjausjärjestelmä on perustunut taloustieteen löydöksille, joiden perusta
on globalisaation ja muiden laadullisten tekijöiden vuoksi murenemassa. Suomessa ja Yhdysvalloissa talous-
kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta ja jälkimmäisessä työttömyys on alimmillaan 30 vuoteen,
mutta siitä huolimatta inflaatio ei ole kiihtynyt vanhojen talousoppien mukaisesti. Kasvu ei purkaudukaan hinto-
jen kiihtyvänä inflaationa. On arveltu, että siihen vaikuttaa tuottavuuden kasvu, josta kaiken lisäksi suuri osa on
kansantalouden kirjanpidon näkymättömissä. Silti virallistenkin lukujen mukaan 1990-luvulla tuottavuuden
kasvu on ollut kaksi kertaa niin nopeaa kuin 70- ja 80 –luvuilla. Murros on tässä suhteessa samaa luokkaa kuin
teollisessa vallankumouksessa. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield yhtyy Wall Street
Journalin asiantuntijaan: ”Uuden aikakauden yrityksissä tuottavuus on räjähtämässä läpi katon.” Nämä yhtiöt
toimivat tietotekniikan ja telekommunikaation aloilla. Suomen tilanne on hyvin samankaltainen kuin Yhdysval-
loissa. Molemmissa talouskasvu on jatkunut jo pitkään ja elektroniikkateollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti.
Kummassakin rikotaan myös perinteisen teollisen talouden ’luonnonlakeja’ ainakin inflaatio-odotusten osalta.
26
Pikkarainen, E. 26.5.1992. Johdatusta Paulo Freiren pedagogiikkaan. Saatavilla internetissä 1999: Opinto-
moniste, joka perustuu Esa Pikkaraisen graduun v uodelta 1989: Tietoistuminen, vapautuminen, ihmistyminen:
Tutkimus Paulo Freiren pedagogiikasta. Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Käyttäytymistieteiden
laitos.
27
Australian alkuasukkaat aboriginaalit eivät siirtyneet muun maailman mukana maatalouteen 10.000-6.000
vuotta sitten. Heillä ei ollut siihen tarvetta, sillä heillä oli jo kaikkea. Ravintoa oli kyllin saatavilla, ilmasto
lämmin ja maastossa riittämiin sopivia yöpymispaikkoja vaelteleville keräilijä-metsästäjille. Väestö, sen elinta-
vat ja luontoympäristö olivat tasapainossa keskenään. Toisaalta olosuhteet eivät olleet kovin otollisia maatalou-
den käynnistämiseen, Australian eristyneestä floorasta ja faunasta puuttuivat vetoeläimet ja viljelyyn soveltuvat
isosiemeniset kasvit. Eristyneisyydestä seurasi myös se, että ulkoiset vaikutteet eivät vuosituhansiin tuoneet
merkittäviä impulsseja ulkomaailmasta. Aboriginaalien tarinasta voidaan epäsuorasti päätellä, että kehityksen
käynnistyminen on ympäristölähtöistä ja edellyttää jonkinasteista epätasapainotilaa. (Tähtinen 1999, 23)
28
Linturi, Hannu 2002. Oppimisen verkkosaalistusta. Julkaistu teoksessa Nieminen, Juhani (toim.) Verkot ja
virtuaalistaminen oppimisen tukena. Tukeva. HäAMK. Hämeenlinna. 125-173.
29
Internetissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tao .
30
Illich, Ivan 1970. Deschooling School. Inetrnetissä http://reactor-core.org/deschooling.html .
31
Karsimo, Anna. Suomen opettajat luottavat poliisiin ja epäilevät Natoa. HS 12.10.2006.
32
Niemelä, Seppo 2006. Suomi – luonnon- vai sivistyshistoraa. Aikuiskasvatus 3/2006.
33
Bildsamkeit ei taivu suomeksi yksiselitteisesti: sivistyksellisyys, sivistyskykyisyys, sivistettävyys.
34
Linturi, Hannu 1993. Koulutuksen tulos. Kasvatuksen hybris. Otavan Opisto.
35
Olemisen ja omistamisen vastaparissa on samaa jännitteisyyttä kuin Kari E. Turusen varsinaisissa arvoissa:
hyvä ja paha, esteettinen ja ruma, totuus ja valhe.
36
Taustalla on eksistentialistiset peruskäsitteet essentia ja eksistentia. Olemisen ja omistamisen muodot eivät
ole täysin toistensa vastaisia. Niiden välillä vallitsee itse asiassa monimutkainen keskinäinen riippuvuus.
37
Freud, Sigmund 1981, Johdatus psykoanalyysiin, Gummerus, Jyväskylä; Freud jakaa ihmisen pregenitaaliset
kehitysvaiheet oraaliseen, anaaliseen ja falliseen vaiheeseen. Oraalisuus merkitsee välitöntä mielihyvän hakua,
rintaa imettäväksi. Oraalisen vaiheen sadistisessa jälkijaksossa "ruokkivaa rintaa purraan". Anaalisessa vaihees-
sa opitaan pidättelyn mielihyvä. Anaalisadistisessa jälkiosassa myönteiset omistamis- ja säilyttämispyrkimykset

ͳͻʹ



ovat keskeisiä. Fallisessa eli viimeisessä vaiheessa sukuelimet nousevat lopullisesti suun ja peräaukon tilalle
ihmisen ohjaajina ja selittäjinä. Genitaaliseksi Freud sanoo lopullista järjestymää.
Anaalisadistista kuvausta voidaan pitää omistamisen luonnehdintana. Oraalisuus kuvaa hedonistista pyrkimystä
mielihyvään tässä ja nyt.
38
Siltala, Juha 1992, Moderni oraalisuus, Alkoholipolitiikka 6/92; Siltalan mukaan "anaalinen" persoonallisuus
on luonteenomaista porvarilliselle ajalle, jolloin pitkäjänteinen toiminta ja itsekieltäymys johtavat odotettuun
palkintoon. Jos tyydytys pakenee etäämmäs, niin ihminen rupeaa ahmimaan yhä oraalisemmin.
80-luvun kulutushysteria koettiin pakkosyömisenomaisesti. Tavaroiden tuottama nautinto tuntui kuitenkin ka-
toavan mustaan aukkoon. Se pakotti yhä levottomammin etsimään sitä, mikä on must ja in: hyvää ja elämyksel-
listä elämää, jossa kaikki muut ilmeisesti olivat paremmin kiinni.
Juppiajan joukkoharhan haihduttua nautintoon kyvyttömien yritys nauttia elämästään kostautuu rankaisevina
tunnelmina. Epäillään että joku muu on päässyt nauttimaan. Pääkirjoitusten kirjoittajat ja ekonomistit ojentavat
sormi pystyssä julkista sektoria, etenkin sosiaalipuolta, valtion velkaongelmasta, jota ei olisi ilman yksityisen
sektorin keinottelutappioita ja pankkitukea. Rangaistus kohdistuu sijaiskohteeseen, johon samalla voi liittää
mielikuvat heikkoudesta, syöttiläästä ja elämänilosta. Erityisen pahoin budjettia ovat paisuttaneet pienipalkkai-
set ja ylityöllistetyt hoiva-alan naiset. Ketään älköön hoivattako, vaan jätettäköön oman onnensa nojaan - pelas-
tukoon markkinoiden ehdoilla ken voi! Bulimiasta heittäydytään anorexiaan.
Minä köyhtyy ja autioittaa maailmaansa entisestään. Sitä ahneemmin toivotaan, että jokin ulkopuolinen muutos
täyttäisi tyhjiön ja ratkaisisi kaikki ongelmat - olipa se EY, Maastricht, sovitusuhri tai sota.
39
Wexler, P. 1987, Social Analysis of Education, Routledge & Kegan Paul, Boston; Ihmisen identiteetti muo-
toutuu semioottisessa informaatioyhteiskunnassa symbolien ja merkkien alueella eli kulttuurisesti. Yhteiskun-
nan ja kulttuurin sulautuessa ja tavaramuodon yleistyessä on sitten tietysti kysymys symbolien ja merkkien
markkinoista.
40
Jarvis, Peter 1992, Ollako vai omistaa? Siinä aikuiskasvatukselle kysymys, Aikuiskasvatus 2/92
41
Omistamisen merkkejä arkikäytännössä on monia. Jotkut opiskelijat näyttävät "omistuksiaan": lukemisia,
kirjastossa käyntejä, tuntiaktiivisuutta, muistiinkirjoittamista, läsnäoloa puuttumatta itse sisältöihin. Monet ai-
kuisopiskelijat erityisesti vaativat monisteita ja muuta materiaalia sekä todistuksia muuttaakseen koulutuksen
tavaraksi eli omistuksekseen.
Mutta näinhän usein odotetaankin olevan. Opettajat ovat viisauden lähteitä ja asiantuntijoita, joilla on asemaan
liittyvää valtaa. Järvisin mukaan hekin pikemmin omistavat auktoriteettia kuin ovat auktoriteetteja.
Todistuksia voi kerätä samalla tavalla kuin osakkeita. Todistussalkulla voi osoittaa epäilevälle maailmalle,
kuinka paljon tietoja on hallussa. Osaaminen jää taka-alalle.
42
Macquarrie, J. 1973, Existentialism, Penguin Books, Harmondsworth
43
Miettinen, Sami 1993, Auf Wiedersehen, Mikkeli. Kolumni Länsi-Savo -lehdessä 13.3.1993
44
Siltala, Juha 1992, Moderni oraalisuus, Alkoholipolitiikka 6/92; Kulttuurisesti vieras on tarttuvaa, leviävää,
saastuttavaa. Fasismia Siltala pitää viimeisenä defenssinä ennen hajoamista. Totalistaristi rakentaa tiukkaa ul-
koista rajaa pitääkseen sisimpänsä koossa. Fasisti ja rasisti pystyy vielä myönteisiin tunteisiin (esimerkiksi joh-
tajan ihailu), mutta liiaksi pettyneet "mikään ei oo mitään" -ihmiset eivät uskaltaudu lainkaan myönteisiin tun-
teisiin. Piiritetty minä käpertyy pelkäksi ytimeksi, joka on valmiina puolustamaan itseään aseellisesti vihollista
vastaan.
"Tosiasioitten" ulkopuolisesta maailmasta kiinnostumaton anaaliohjantainen yhteiskunta vierottuu koulutuksi-
neen oralistien ja moralistien ahdistuksesta. Arvorelatismi tekee arvoista yhteismitattomia tyylejä ja kulutusva-
lintoja, joiden valinta ei estä seuraavassa hetkessä luomasta nahkaa uudelleen.
45
Kallinen, Yrjö 1991, Itseopiskelun motiiveista, Vapaan sivistystyön XXXII vuosikirja, Valistus, sivistys,
kasvatus, Kvs, Jyväskylä; Omistamis -rationaalisuudella on vaaroja, jotka johtuvat järjen rajallisuudesta: Järkeä
ja tietoa tarvittiin kaasu-uunien ja myrkkykaasujen valmistamiseen, tuskaa tuottavien ja tappavien seerumien ja
ruiskeiden valmistamiseen, miljoonien ja taasen miljoonien miesten, naisten ja lasten murhaamiseen. Järjellä ei
kuitenkaan ole mitään tekemistä tuollaisten tavoitteiden ja päämäärien asettelussa. Tuo tavoite kohosi kaikkien
mukanaolleiden psyyken pimeimmistä kerrostumista, irrationaalisista tarpeista, pelon ja vihan syövereistä.

ͳͻ͵



46
Mayo, Peter 1993, Whrn does it Work?, Freire´s Pedagogy in Context, Studies in the Education of Adults
Vol. 25 no. 1, April 1993
47
Lewin, Kurt 1951, Field theory in social science, Harper & Brothers, New York
48
Eskola, Antti 1985, Persoonallisuustyypeistä elämäntapaan, Wsoy, Juva
49
Freire, Paolo 1972, Pedagogy of the Oppressed, Penguin, Harmondsworth; Freiren pedagogiikassa ovat edus-
tettuina useimmat kriittisen hermeneutiikan postulaatit.
50
Koulujärjestelmällä ymmärrettään tässä virallista tutkintopohjaisesti järjestynyttä koulutointa, joka jaetaan
perus-, keski- ja korkea-asteeseen. Koulutusjärjestelmällä puolestaan tarkoitetaan koko yhteiskunnan tukeman
kasvatusjärjestelmän kokonaisuutta, johon kuuluvat varsinaisten koulutuslaitosten lisäksi myös sellaiset sivis-
tysinstituutiot kuin kirjastot ja opintokeskukset.
51
Kansanopiston arviointiopas 1993, Opetushallituksen aikuiskoulutuksen linjan julkaisuja, Helsinki; Kansan-
opiston toiminnalla nähdään kaksi rinnakkaista tarkoitusta: aatteellinen ja dynaaminen. Dynaamisen tarkoituk-
sen avaamiseen käytetään koulutuksen funktioita: täydentää, laajentaa, vaihtoehtoistaa ja kyseenalaistaa tutkin-
topohjaista koulutusjärjestelmää.
52
Mattila, Juha-Kiviranta, Pekka 1992, Paniikki ja alkoholi, Alkoholipolitiikka 5/92
53
Aaltonen, Jukka 2006. Maailman Kuva & Olioitten silleen jättäminen. Perheterapia 3/06. 37-39. Aaltonen
pohtii sitä, mitä psyko- ja erityisesti perheterapia voi oppia Heideggerin ajattelusta. Luulenpa että sama tuumin-
ta sopii sivistymiseen tähtäävään opetukseen ja kasvatukseen. Molemmissa on samaa ryntäilyä kohti tuloksia
silloinkin, kun pyrimme toimimaan prosessikeskeisesti.
54
Järvilehto, Timo 1996. Oppiminen ja sivistys. Juhlapuhe Raahen työväenopiston 50-vuotisjuhlassa 28.4.1996
55
”Elämä on olennaisesti ongelmien käsittelyä, jossa ongelmallisen tilanteen määrittely on jo puolet ratkaisua.
Oikein muotoiltu kysymys on ikäänkuin avoin organisaatio, johon aina löytyy vastaus maailman äärettömyydes-
tä. Vain jos kysymys on väärin asetettu eli vailla mieltä, vastausta on turha odottaa. Toisaalta vastaus ei koskaan
ole ratkaisu ongelmaan, vaan merkitsee pelkästään sellaisen toiminnallisen organisaation viimeisen palan löy-
tämistä, joka mahdollistaa ratkaisuun johtavan toiminnan. Ongelmia ei ratkaista vastaamalla, vaan toimimalla.
Ihminen ei opi vastausten, vaan kysymysten kautta.”
”Tämä on juuri perinteisen kouluopetuksen perusongelma. Koulussa oppilaiden täytyy jatkuvasti opetella vasta-
uksia kysymyksiin, joita he itse eivät koskaan ole esittäneet. Koulussa toiminta loppuu vastaukseen. Ja nämä
vastaukset täytyy sitten kaikkien oppilaiden osata täsmälleen samaan aikaan, kokeessa, jonka kuvitellaan mit-
taavan sitä, mitä oppilaat todella osaavat. Tällöin tosiasiassa juuri olennaiset seikat puuttuvat, nimittäin merkit-
tävien kysymysten asettaminen ja vastauksen nivoutuminen todellisen toiminnan osaksi.”
”Tavanomainen kouluopetus ja siihen liittyvä käsitys oppimisesta tiedon siirtona perustuvat ajatukseen, että
tieto olisi todellakin siirrettävissä oleva kappale. Tarkemmin ajatellen tällaista käsitystä on kuitenkin vaikea
perustella, sillä on mahdotonta osoittaa, missä tieto tarkkaan ottaen sijaitsisi ja mitä tiedon siirrossa oikeastaan
siirretään. Siirtyykö opetustapahtumassa todella jotain erityistä ainesta opettajasta oppilaaseen?” (Järvilehto
1996)
56
Tässä kohtaa raportoija putoaa kärryiltä. Tarina jatkuu verkossa ja elävässä elämässä tähän tapaan:
Hei Pauli ja kumppanit.
Periaatteessa seuranta on mahdollista. Epäilys on ilmeisesti että vertaisverkkokäyttö aiheuttaa ongelman verkon
nopeuteen?
Jossain vaiheessa tämän vuoden puolella otamme käyttöön palomuurin laajennuksen joka mahdollistaa kaistan-
leveyden jakamisen liikennetyypin mukaan. Näin voimme antaa vähemmän kaistaa esimerkiksi vertaisverkko-
liikenteelle ja taas vastaavasti enemmän jollekin muulle liikennetyypille. Koska laajennuksen käyttöönottami-
nen vaatii palomuurin hetkellisen alasajon emme ole siihen ryhtyneet vaan olemme odottaneet sopivaa hetkeä
huoltokatkolle jonka aikana palvelinympäristössä tehdään muitakin toimenpiteitä. Palvelimiemme tulee olla
"linjoilla" 24/7 joten aivan yksinkertaista verkkoliikenteen katkaiseminen ei ole.
Toinen seikka jota on kyselty on asuntolan verkon tekninen toteutus. Nythän verkko on rakennettu hubin varaan
joka kuten tiedät on siitä huono laite että esimerkiksi broadcast-liikenne kaikuu kaikkiin portteihin. Kytkin olisi

ͳͻͶ



siinä mielessä parempi ratkaisu että sen läpi liikenne kulkisi sujuvammin eikä hubille yleistä "hajamelua" portis-
ta toiseen syntyisi. Samalla kaistanleveys kasvaisi. Tässä kuitenkin piilee ongelma joka liittyy siihen että voi-
daanko pullokauloja oikeasti poistaa vai vain siirtää paikasta toiseen? Mikäli hubin tilalle otetaan kytkin, mitä
tapahtuu? Hetken aikaa kaikki sujuisi hyvin mutta pikkuhiljaa leventynyt kaista houkuttaisi entistä enemmän
vertaisverkkokäytön pariin ja pullonkaulaksi muodostuisi puutalossa oleva verkon osa. Siinä vaiheessa holtiton
verkkoliikenne ei enää olisikaan vain asuntolan ongelma vaan myös puutalossa opiskelevien ja työskentelevien
ongelma. Hyvää tarkoittavalla toimenpiteellä saisimme siis aikaiseksi vieläkin pahemman ongelman. Ilmiö on
tuttu kaikille jotka ovat päivittäneet tietokoneeseensa kiintolevyn... Petteri Järvistä siteeratakseni "kiintolevyn
koko on suoraan verrannollinen sen täyttymisnopeuteen, mitä suurempi kiintolevy sitä nopeammin se täyttyy."
Kuten huomaat, ongelma ei loppujen lopuksi ole tekninen vaan yhteisöllinen - jollain tavalla kaikkien verkon
käyttäjien tulisi ymmärtää että oma käyttäytyminen verkossa vaikuttaa kaikkiin muihinkin ja jopa omaan käyt-
tömukavuuteen. Toivon että asuntolan käyttäjät etsivät oman ratkaisunsa yhteistuumin mieluummin ennenkuin
otetaan käyttöön kovemmat keinot, vain siten voi syntyä oppimista. Toki äärimmäisen pakon edessä voidaan
tehdä myös "ylhäältä ohjautuvia" toimenpiteitä mutta mielestäni vielä on mahdollisuus päästä hyvään lopputu-
lokseen toistakin reittiä.

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Pauli Bloigu [mailto:pauli_fin@hotmail.com]
Lähetetty: 16. lokakuuta 2006 16:07
Vastaanottaja: palvelut@internetix.fi
Kopio: pauli_fin@hotmail.com
Aihe: Otavan Opiston asuntolan verkko

Tervehdys asuntolasta
Haluaisin kysellä onko mahdollista tehdä verkon käyttäjistä seurantaa ja jos on niin voisiko niitä tarkentaa esim
MAC tunnuksen kautta eritýiseen koneeseen.
Ongelmana on että tuntien aikana netti on tominnassa, mutta tuntien päätyttyä alkaa netti sulku, joka estää nor-
maalin toiminnan netin kautta. sivujen latausajat pitkittyvät ja toisinaan eivät edes aukea. Jumittava yksilön
paikallistaminen on mahdotonta ilman laajaa ovelta ovelle kyselyä ja väkinäisät koneen tarkastamista ohjelma
ohjelmalta tai rekisterin tutkimista (, joka on laitonta). Tämä on mahdotonta puuhaa meille asuntolassa asuvalle
tietoyhteisölle Huonekohtaisesti haluan antaa omani (212) sekä toverieni, jotka tukevat tätä viestiä ja sen sisäl-
töä (207 ja 206).
Olen kovasti sitä mieltä, että ongelma tulisi saada kuriin sillä se vaikuttaa meitä sekä jokaista asuntolan asukasta
ja se ei vaikuta positiivisesti. Tarvitsemme Teidän apua sieltä Tupa 7:sta.
Kirjoittaja ja päällinen allekirjoittaja Pauli Bloigu
Muut allekirjoittavat henkilöt: Janne Kokko, Tero Jussila, Atso Autto, Laura Huhtaniska. Liitteet: Kaksi kuvaa
otteena ping komennolla saaduista tuloksista.
57
Tuomisto, Jukka 1991, Aikuiskasvatuksen peruskäsitteen historiallinen kehitys, teoksessa Valistus, sivistys,
kasvatus, KVS, Jyväskylä; Liakka Niilo 1991, Sivistys ja kansansivistys, teoksessa Valistus, sivistys, kasvatus,
KVS, Jyväskylä; Sivistys-käsite on "valistuksen sukua". Immanuel Kant määritteli valistuksen siirtymäriittinä
alaikäisyydestä aikuisuuteen: "Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden
tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itse aiheutettua tämä ala-
ikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää hyväkseen
järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Käytä rohkeasti omaa järkeäsi - tämä on valistuksen tunnuslau-
se."
Mehtosen mukaan emansipaatio on keskeistä Kantin ajattelussa. Kun alaikäisyys on itse aiheutettua, niin siitä
voi myös itse vapautua.. Valistusta ei voi kuitenkaan kukaan ihminen toiselle antaa, vaan se täytyy itse hankkia.
Valistusajattelun soveltajat ajautuivat usein pelkkään pintapuoliseen tiedon jakamiseen. Uushumanistit kritisoi-

ͳͻͷ



vat "pintaliitoa" kantilaiselta perustalta ja ottivat käyttöönsä sivistys -käsitteen, jolle he varasivat itseisarvoisia
merkityksiä valistuksen hyötyajattelua vastaan. Sivistysmies Niilo Liakka kritisoi yksipuolista - tiedon merki-
tystä korostavaa sivistystä - ja totesi, että ihmisen olemukseen kuuluu myös tahtominen ja tunteminen. Liakan
mukaan "vapaalle valistustyölle" oli ominaista myös se, että opiskelu tapahtuu varsinaisen koulujärjestelmän
ulkopuolella ja että se on luonteeltaan vapaaehtoista.
58
Monet filosofiat erottavat aidon ja epäaidon ihmisyyden juuri tietoisuuden kautta. Marxilaisille historiallis-
materialistisen vaiheen tunnistaminen ja tunnustaminen on avain aitoon; eksistentialisteille se on eksistenssin
ahdistusluonteen hyväksyminen ja ymmärtäminen ja kristinuskossa Jumalan auktoriteetin hyväksyminen. Kan-
tin alaikäisyys ja aikuisuus sisältävät saman erottelun.
59
Volanen, Matti Vesa 1993, Mihin unohtui ammattisivistys?, Helsingin Sanomat 22.09.1993
60
Grönholm, Christoffer 1993, Kulttuurimme sekavuus - G.H. von Wrightin haastattelu, Tiedepolitiikka 3/1993;
von Wright ei kritisoi tiedonjanoa ja valistuksen ihannetta sinänsä, mutta suomii sitäkin enemmän nykyistä
suoritusajattelua. Ääritapauksessa ihmistä pidetään vähän huononlaisena tietokoneena.
61
von Wright, Georg Henrik 1981, Humanismi elämänasenteena, WSOY; Linturi Hannu 1984, Ihmiskäsitys vai
ihmiskuvatus? teoksessa Kansanopisto elää, SKY & Gummerus; Humanismin nykyongelmat ovat yhteydessä
aikamme poliittiseen kuohuntaan ja sosiaalisiin jännitystiloihin. Aidon humanismin on pakko olla syvällisen
sosiaalista juuri ihmisten ulkoisten elinehtojen nopean muuttumisen vuoksi. Wrightiläinen taisteleva humanismi
on ihmisen parhaan puolustamista, mutta se on myös taistelua poliittisen ja sosiaalisen vallan väärää laillistusta
vastaan. Humanistinen elämänasenne liittyy oivallukseen, että jokainen järjestys on muuttuva ja riittämätön,
mutta myös kriittiseen uskoon, että on välttämätöntä alistua johonkin järjestykseen. Von Wright pelkää että
olemme matkalla jonkinlaiselle inhimillisyyden jääkaudelle. Jugoslavia, Auschwitz, Hiroshima, konekulttuuri,
kolmas maailma ja tihenevät ekokriisit ovat virstanpaaluja tiellä, jonka loppua emme vielä näe. Volanen puhuu
ympäristökysymyksistä, kansallisen ja kansainvälisyyden suhteista, työstä ja työnjaosta, kestävästä kehityksestä,
väestöräjähdyksestä, köyhyydestä ja nälästä. Tällaisina aikoina humanismin on Wrightin mukaan ikään kuin
talvehdittava. Olen joskus esittänyt kansanopistoa sopivaksi talvehtimispaikaksi taistelevalle humanismille.