METODIX& OPETUSMINISTERIÖNSIVISTYSBAROMETRI
INTERNETIX 1997–2017(VÄLIRAPORTTI2007)
matkallasivistysyhteiskuntaan |HannuLinturi2007
ͳ
ʹ
Sisällys
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ Ͷ
ͳͻͻʹͲͲǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ Ͷ
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ ͷ
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ
¡ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͲ
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳ͵
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͲ
¡¡Ú ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͶ
Ǧ¡¡ÚǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤʹͺ
̶dz ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵ʹ
ʹͲͲǦʹͲͳǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵ͺ
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͶʹ
ͳǤ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͶʹ
ʹǤ¡ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤ͵
͵Ǥ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͺͻ
ͶǤ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͳ
ͷǤ¡¡ÚǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳ͵Ͳ
ǤǦ¡¡Ú ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͶʹ
ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͶͻ
Ǧ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͷͲ
ͺǤͳͻͻʹͲͲ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͷͺ
ͻǤ¡ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͷ
ͳͲǤ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳ
ͳͳǤ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͲ
ͳʹǤʹͲͲ ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͺ
ͳ͵ǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤǤͳͺͻ
͵
Johdanto
ͳͻͻͲǦÚǤ
¡¡¡Ǧ¡Ǧ
ÚǤ¡ͳͻͻǤǦ
Ǧ¡
¡¡¡Ǥ
¡dzdzǤ¡Ǧ
¡ʹͲͳǡ
¡¡Ǥ
ͳͻͻ¡Ǧ
¡ǡ¡Ǥ¡
¡Úǡ¡Ǧ
¡¡ǤǦ
Ú¡ÚÚ¡¡Ǥ
¡¡ÚȋǤǤȌ
¡ÚȋǤǤ
ȌǦ
Ǧ
ȂǤ
ʹͲͲͲǦǦ
ǡ¡¡ǡ
Ǥ¡¡
¡Ǧͳǡ¡¡Ǧ
¡ÚÚǤ
Ͷ
ͳͻͻ¡ͶʹͲͲǦ
Ǥ¡¡¡ÚȂ
Ȃ¡¡¡¡Ǥǡ
¡Ǧ¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
Úǡ¡¡Ú¡Ǧ
¡Ǥ¡Ǧ
ǤǦ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǥ¡¡¡¡
¡ÚǤ
¡¡¡Ǥ
ǡͳͲǦ
ǤÚ¡
Ǧǡ¡¡Ǥ
ͻͲǦǡ
¡ͳͻͻǤ
¡ÚÚǡ¡Ǧ
ǤʹͲͲ¡
¡¡¡Ú¡Ǥ
¡¡ǡǦ
Ǥ¡ÚǤ
¡ǡǦ
ǡǡ¡
Ǥ¡¡¡¡¡ÚǦ
¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡Ǥ
Paneelit
x ͳͻͻͶͶǡǦ
ǡ
x ͵ͳǡͳͻ¡¡
x ¡Ú¡dzdz
ǡͷǤ
Ǥ
¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡ǤǦ
¡ʹͲͲǤʹͲͲǦ
¡¡ȋǤǤȌ
ȋǤǤ
ȌǤ¡Ú¡ǦȋǤǤȌ
Ȃ¡¡¡¡¡Ǥ
ͳͻͻ¡ͳʹ͵ÚǤ¡ǡ
Ǧ¡ǡ͵Ͳ
ǦǡͳͻͻͷǦ
ǡǦÚÚǦ
¡Ǥ
Ǧ¡¡¡ǡǦ
ͷ
ǡ¡Ú
¡¡Ǥ¡ͷͻǤͷ
Ͷͺǡ¡¡ǤǦ
ͶͶǤ
Ǧ¡ǡ
ͳͻͻǡ¡Ǥ
ǡ¡¡¡¡Ǥ
Ú¡Ǧ
¡Ǥ¡¡ÚǦ
ȋǤǡ
¡ȌǤ¡ͷͷÚ¡Ǥ
¡ǦʹͲͲǤ
ʹͲͲǤ
͵ͳǡͷΨǦ
ͶͶǣ¡¡ͳͻͻ¡¡ͲΨǤǦ
ͳͻÚ¡Ú¡ͳͻͻǤȋͺȌ
¡Ǧ
ǡǦǤ
ǡǦǤ¡Ǧ
Ǧ
ǦǤ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡Ǥ
¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡ǡ¡
Ǥ¡Ǧ
ǦǤ¡¡¡
ǡ¡Ǥ
Suomi tietoyhteiskunnaksi
x ǡ¡ǡǦ
x ¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
x ǡǦ
ȋͳȌÚ¡¡Ǧ
ͳͻͻǤÚ¡Ú
ǡǤ
ǡ¡¡¡¡¡Ǥ
ǡdzdzǡ
ǦǡǡǦ
ǤƲ¡¡¡Ú¡ʹǤͲǤ
¡Ǥ
¡ÚǤ¡Ǥͳͻͻ
¡ÚǡÚ¡
¡¡¡¡¡¡¡¡ÚǦ
¡Ǥ
Ǥͺ
ͻǤǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǥ¡Ǧ
ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ
¡¡ȋȌ¡¡ǡǦ
¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡
ǤǦ
¡Ǥ¡¡¡ǡ
¡¡¡¡¡¡¡¡ÚǦ
¡¡ÚǤ
ǡ
¡¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡Ǥ¡ǡ¡Ǧ
¡ǤǦ
¡ǡ
ǤǦ
ǡ¡¡¡¡ǡ
¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡
ǣdzEise(syrjäytyneiden)joukkokasva,muttaulkopuolellejäämerkittäväjoukko,jonǦ
kaosuuskylläsupistuukokoajanjavieläpäaikavauhtia.” (panelistikommentti)
¡ǡ
Ǥ¡¡¡ǡ¡
¡¡¡¡Ú¡¡¡¡¡ȋͺǡǦ
ͲǤȌǤ¡¡Ú¡
ȋǡǦͲǡȌǡ¡ÚǦ
ȋ͵ͳʹȌ¡¡¡¡¡¡Ǥ
Suomi tietoyhteiskunnaksi seuraavan viiden vuoden aikana
1,2 1,1
1,1
1,0
0,8
0,8
0,7
0,6 0,6 0,6
0,6 0,5 0,6
0,5 0,5
0,5
0,4 0,4
0,4
0,3 0,3 0,3
0,2
0,1
0,0
-0,0
-0,1 -0,1 -0,1
-0,2
-0,3
-0,4
-0,4 -0,4
-0,4
-0,6
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi 10 Teesi 11 Teesi 12 Teesi 13
v. 2006 1,1 0,7 0,4 0,5 0,6 -0,1 0,3 -0,4 0,6 0,5 -0,0 -0,4 -0,3
v. 1996 1,1 0,8 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,1 -0,1 -0,1 -0,4
Kuvio1.Suomitietoyhteiskunnaksi
¡¡ȋͻǡΪͲǡ͵
ͳͲǡΪͲǡͶȌǤǡ
Ǥ¡ÚǤ¡Ǧ
¡ǡ
ȋǡǡȌ¡ÚǤ
¡¡ǡ¡
¡¡Ǥ
¡¡ǤǦ
¡Ǥ¡¡
¡¡Ú¡¡¡ȋ͵ǡǦͲǡʹȌǤ
¡¡¡Úǡ¡ȋȌ
¡¡ǤÚ¡Ǧ
ǡ¡¡Ǥ
Ú¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡ǡ¡
Ǥ¡ǡ¡Ǧ
ǡ¡¡ǤdzValtakunnankäsitealkaaollavanhanaikainenja
syrjäytyytoisenlaistenintegraatioǦkäsitteidenmyötä;EU:stakaaneipuhutavaltakuntaǦ
na.” (panelistikommentti)
ǣdzKyselyosionteema
onkukavoittaajakukahäviää?Sinällääntolkunlähestymistapamuttenoleollenkaan
varma,ettäoikeaterottelijatontässälöydetty.JosonsellaisestaisostaaikakausimurrokǦ
sestakyse,jostatulevaisuudentutkijatpuhuvat,niineikökannattaisivertaillaaiempiavasǦ
ͺ
taaviaaikasaumojaeritotenmaatalousǦjateollisuusajanvälilläǫdzȋǦ
Ȍ
¡¡ǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡ǡ¡¡
¡ǤdzKysymyseiolevainvoittajistajahäviäjistäyhteiskunnan
tulonjakoportailla,vaanmyösvoittajienitseymmärryksen(tieto/sivistyskäsitys)laadustaǤdz
ȋȌ
Opettajaprofessio tienhaarassa?
ͳͻͻǤÚ¡¡ǡ
Ǥ
¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ¡
Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡ÚǤ
¡Úǡ¡¡¡¡Ǥ
ÚǤ
Ǥ
Ȃ
ǤǦ
¡ǤǦ
ǡǦ
¡¡Ǥ
¡ǡǦ
Ǥ
Ǥ¡¡ǡ
¡ǤǤͳͻͻ
Ǩ¡¡Ǥ
ȂǦ
Ȃ¡¡ǤǦ
Ǥdz¡dzǡǦ
¡¡Ǥ¡Ǧ
ǡ¡¡ǦǤ
¡¡dzdzȋȌǤ
¡Ǥdz¡dzǦ
¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ǥ¡¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡ǡ
¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡ǡ¡¡Ǧ
¡Ǥ
ͻ
Elinikäinen oppiminen
x ¡¡¡¡Ǧ
Ú
x Ú¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡ȋ¡¡
ǦȌ
x ¡
¡¡¡¡¡¡ǫ
dz¡ǤǦ
ÚǦ¡¡¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
¡ǤdzȋȌ
¡ȋʹȌ¡¡ǣǡ
ǣ¡¡Ǥ¡
¡ǡǤǦ
¡ÚǤdzTämäonhyvinmerǦ
kittävätrendi.Osaamisenjaoppimisensisältömuuttuujayhäenemmänoppimistaja
osaamistaonse,mikäpalveleekäytäntöäjamarkkinoita.’Varastoonoppiminen’vähenee
jamenettääarvostustaan.dzȋȌ
¡¡¡ǡ¡
Ú¡¡¡ͳͻͻ
ȋͳͶȌǤdzpääkeinoja,jollapuretaanteollisen
ajanerikoistumisenpullonkaulojajatavallaandeprofessionalisoidaanyksilötmuttaproǦ
fessionalisoidaanverkostotjayhteisötdzǤȋȌ
¡¡¡¡¡¡ǡ¡Ú¡ǡ
¡¡¡¡¡
ȋȌǤǤǡ¡ʹͲͲ
¡¡Ú¡¡ȋȌǤ¡¡
ǦǤ
ÚǤdzMielestänielinikäisenoppimisenkeskeinenidea
on,ettäkoulutusjärjestelmäjoustaasinnemissäihmisettodellisuudessaoppivatelikäyǦ
tännönelämäntilanteissajatyöpaikoillaǤdzȋȌ
¡ǡ¡ÚÚ¡¡
ȋͺͻȌǤ¡¡ǡǦ
¡¡¡¡¡¡ȋͳͶȌǤ
ͳͲ
Elinikäinen oppiminen 1996-2006
2,0
1,6
1,5
0,7
0,6
0,5
0,5 0,4
0,0
-0,1
-1,0
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi 10 Teesi 11 Teesi 12 Teesi 13 Teesi 14
2006 1,6 1,1 0,9 0,9 0,7 0,4 1,1 1,0 1,1 0,5 0,6 -0,4 -0,4 -0,1
1996 1,4 1,1 1,0 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 -0,3 -0,7 -0,7
Kuvio2.Elinikäinenoppiminen
ͳͻͻǡ¡
ǦǦ
Ǥ¡ͳ͵
ʹͲ͵ͲǡÚǤ
ǦǦ
¡ʹͲͲǤ
dzKeskeistäonarvioidasitäonkoyhteiskunnanresurssienhaltijoillaǦpoliitikot,työmarkkiǦ
najärjestöt,mediaǦarvostuksetǦintressiäohjataresurssejasiten,ettäkansalaisetsaavat
eo:nomaksumiseenriittäväntuen.MillaisiksivaltaǦarvotjasenmyötäresurssijaotohjaaǦ
vatymmärtämäänhenkilökohtaistenpoikkiopetussuunnitelmallistenvalmiuksienmerkiǦ
tyksen?Enusko,ettätässäriittääkyselläsitähaluavatkokansalaisetitse,heidätonperusǦ
teltuanähdäsubjektiudenohellamyösobjekteinaǨdzȋȌ
ͳͳ
ǡǤǤ
ǤǦ
¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
¡ȋ
ȂȌÚ¡¡¡Ǥ¡
¡¡Úǡ¡¡¡ǤǦ
¡ǡ¡ǫ¡Ǥ
¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡¡
ȋͳȌ¡ǡȋʹȌ
¡¡ǡȋ͵ȌÚǦ
ǡȋͶȌǫǦ
Ǥ
¡¡ȋ
ȌͳͲǡ
¡¡¡¡ǤȂ¡Ǧ
ͳͳǦ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡ǤǦ
¡¡ǡ¡¡¡Ǥ
Ǥ¡¡¡
Ǥ¡¡¡
ǫ
ǦǤǦ
¡¡¡¡ʹͷȂ͵Ͳ¡¡¡Ǥͳʹ
¡¡Ǥ͵Ͳ¡Ǥ
¡
¡Ȃȋ¡Ȍǡ¡Ǧ
¡¡Ǥ¡ͳͻͺͲǡÚ
ǫ¡¡Ǥ
¡¡ǡǦ
Ú¡Ú¡ǡ¡Ǥ¡¡Ǧ
¡ͳͻͺͲǡǤ
¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡ÚÚÚǦ
Ǥǡ¡¡¡¡¡¡Ú
ǤdzKeskeistäonarvioidasitäonkoyhteiskunnanreǦ
surssienhaltijoillaǦpoliitikot,työmarkkinajärjestöt,mediaǦarvostuksetǦintressiäohjata
resurssejasiten,ettäkansalaisetsaavateo:nomaksumiseenriittäväntuen.MillaisiksivalǦ
taǦarvotjasenmyötäresurssijaotohjaavatymmärtämäänhenkilökohtaistenpoikkiopeǦ
tussuunnitelmallistenvalmiuksienmerkityksen?Enusko,ettätässäriittääkyselläsitähaǦ
luavatkokansalaisetitse,heidätonperusteltuanähdäsubjektiudenohellamyösobjekteiǦ
na!dzȋȌ
ͳʹ
Tulevaisuuden avaintaidot
x ¡Ú
x ¡¡ǡ¡Ú
x ¡Ú¡¡Ú¡Ú
ǫ
Ǧȋ͵Ȍ¡Ǧ
ǡ
¡Ǥ
¡ÚǦ
ǡÚÚÚǤ
dzOnkotarkoitusmäärittääideaaliǦihminen,jostaotetaanmallikasvatuksellejaopetukselǦ
le?Taitaakäydäniin,ettäkaikillavainyksiyhteinenominaisuus:riittämättömyystaivaǦ
javaisuus.Entäsjosvaihdetaanhitusennäkökulmaa.JosnämäadjektiivitkuvaavatkinideǦ
aaliyhteisöä?Sillointähäntulisijotolkkua,muttamitässittenkunkoulutunteevainyksiǦ
löitäǫdzȋȌ
¡¡¡ǡ
¡¡¡¡Ǥ¡
Ǥ¡¡ǡ¡ͳͻͻ
Ǥ
Avaintaidot 2017
9,0
8,4 8,5
8,4
8,1 8,1 8,2
8,0 8,1 7,9 7,9 8,0
8,0 7,8 7,8 7,8 7,7 7,7
7,4
7,2
7,0 7,0 6,9 6,9
7,0 6,7
6,4 6,4
6,2 6,2
6,0
6,0
5,4 5,4
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
komm. muutos opp.kyky ekol. eril. ihm.suht. glob. ammatt. kielet spesif. eett. tiede fyys. taidot esteett.
v. 1996 8,1 8,1 8,0 7,9 7,9 7,8 7,8 7,7 7,0 7,0 6,9 6,7 6,0 5,4 5,4
v. 2006 8,4 8,4 8,1 8,5 8,2 8,0 7,8 7,4 7,2 6,9 7,7 6,4 6,2 6,2 6,4
Kuvio3.Tulevaisuudenavaintaidot
Ǧ¡¡ȋΪͳǡͲȌǡǦ
ȋΪͲǡͺȌǡ¡ȋΪͲǡͺȌȋΪͲǡȌǡǦ¡¡Ǧ
Ǧ¡¡ǦÚǦ
ͳ͵
Ǥǡ¡¡Ǧ
ȋǦͲǡ͵ȌǡȋǦͲǡ͵Ȍ¡
ǦȋǦͲǡͳȌǤ
¡¡ǡ
¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
Ú¡¡¡Ú¡ǤǦ
Ǥ¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡Ú¡¡Ú¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ú¡¡¡¡¡Ǥ
ǡ¡¡dzdz¡Ǧ
¡Ǥ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡Ǧ
¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡dzansich”.¡¡ÚÚ¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡Ú
¡¡¡Ǥ
Kollektiivi oppijasubjektina?
¡¡ͳͻͻǤ¡Ǧ
Úȋǡ
ÚǡȌ¡ÚǤ¡ǡ¡Ǧ
¡ǡ
¡¡Ǥ¡¡ǤǦ
¡¡¡¡¡¡¡ȋ¡¡
Ȍǡ¡¡¡Ǥ
¡Ú¡Ú¡Úǡ
¡¡ǤdzWikipedianmukaanoppiminenontapahtumasarja,jossa
tietoakäsittelevätoimijasaavuttaauusiataitojataitietojajostainaiheesta.SitäeivoiirǦ
rottaaihmisestäeikäkohtakoneestakaan.Kunmaailmaalkaaasettua,oppimiskyvyn
merkitysvähänväheneeǤdzȋȌ¡Ú
Ǥ
¡¡¡ǤÚ
ÚǤ¡Ǧ
¡¡ǤÚǦ
Ǧ¡ǤǦ
ǡ¡¡Ǧ
ǡǦÚǦ
¡Ǥ
Ǧ
ǤǦ
¡¡ȋȌ¡Ǧ
¡¡ǤǦǡ
Ú¡Ǥ
¡Úǡ¡¡¡ÚǦ
¡ǣǡǡǡÚ¡
ǤÚǡ¡¡Ǧ
ǤdzElämmeräjähtäväntietämättömyydenkynnykǦ
ͳͶ
selläeliennennäkemättömienuusienmahdollisuuksienjamyösongelmahaasteidentuleǦ
vaisuustilassa,attheedgeofchaos!dzȋȌ
ÚȂÚǤ
¡Ǥǡ¡ǤǦ
¡Ǥ
Ú¡¡ǡǦ
ǡǡǤ
Ú¡¡¡¡ǣǦ
ǡǡǡǡǦ
Ǥ1¡ǡ¡
¡ǣdzNiinkauankuinmuistanonennustettuautomaattistakielenkääntäjäätoǦ
teutuvaksilähitulevaisuudessa.SevainsitkeästipakeneeǤdzȋȌ
ͳǤ
Ǧ
Ǧ
ǣ͵ȋ͵Ȍ
ǣʹͺȋͷȌ
ʹǤ
ǣͶ͵ȋʹȌ
ǣ͵ͶȋʹȌ
1
Ú¡Ú¡ǫ
¡¡¡¡Ú¡¡ÚǦÚ¡ǤÚǦ
ǡ¡¡Ú¡ǤǦ
Ǩ
ͳͷ
͵Ǥ
ǣͶȋͳȌ
ǣͶͺȋͳȌ
ͶǤ
ǣͳͺ
ǣͳ
ͷǤ
ȋǦ
Ȍ
ǣʹʹ
ǣͳͺ
Ǥ
Ǧ
ǦǦ
Ǧ
ǣͳ
ǣ͵ͶȋʹȌ
Ǥ
Ǧ
Ǧ
ǣʹͲ
ǣʹͺ
ͳ
ͺǤ
Ǧ
Ǧ
Ǧ
ǣʹȋͶȌ
ǣͳͷ
ͻǤ
ǣͳͳ
ǣͳͲ
ͳͲǤ
Ǧ
ȋǦ
Ȍ
ǣʹȋͶȌ
ǣʹ
ͳͳǤ
ǡ
Ǧ
ǣͳ
ǣ͵ͲȋͶȌ
ͳʹǤ
Ǧ
ǣͻ
ǣͳͲ
ͳ
ͳ͵Ǥ
ǣʹͲ
ǣͳͺ
ͳͶǤ
̶¡Ǧ
dz
ǣͳ
ǣͳʹ
ͳͷǤ
ǣ
ǣ
ͳǤ
Ǧ
ǣʹͳ
ǣʹͺȋͷȌ
Kuvio4.Avaintaidotyksilölläjayhteisöllä
¡¡¡
¡¡dzǦ
dzȂ¡Ǥ¡¡ͳǦ
Ǥ¡¡¡¡¡ȋͳȌǡȋʹȌǦ
ǡȋ͵ȌǡȋͶȌǦǡȋͷȌǦ
ǡȋȌǡȋȌǦȋͺȌ
Ǥ
ͳͺ
ͳα
ʹα
͵α
ͷα
α
ǦǤ
α
ͳͲαǤ
ͳͳαǡǦ
ͳͶα̶¡̶
ͳαǦ
Kuvio6.Avaintaitojenäänestyksenviimeinenkierros
¡¡¡¡Ǧǡ¡¡
ǤÚÚ¡Ǧ
ǤÚ¡ǡ¡¡¡¡Ǥͳ͵
¡ǡ¡¡¡
ǦǤ¡¡ǡ¡
¡ǡ¡ǡ
¡¡¡Ǥ¡¡
¡¡Ǥ
Ú¡Ǥ¡Ú
¡¡¡Ú¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ¡Ǥ¡ǡ
Ú¡ÚÚǤ
dz¡¡dzǤǣͳͶǦ
ǡÚ
¡¡Ǥ
ǦǤ
ͳͻ
Mediavalmiudet ja medialukutaito
x ÚÚǡ¡¡ÚǦ
¡ǫ
x ¡Úǡ
x 2¡¡ǡ¡¡¡ȋǡǡǦ
Ȍ
ͳͻͻ¡Ú
¡¡¡ǡǤ¡Ǧ
Ú¡ǦÚ¡ǡǦ
¡¡ÚǦ¡¡Ú¡Ǥ
¡¡¡¡ÚǡǦ
ǡ¡¡¡¡¡Ú¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ú¡¡¡¡Ǧ
¡Ú¡ǤdzEtätyöonhiljaahiipiväpantteri.OsatyökentästäonjoskaalautunutmoniǦ
muototyöksi.Etätyöeioleedeserityisenerottelunperusta.SilläonpaikkansakutenmuilǦ
lakintavoillaorganisoituaǤdz
2
Ϊ
αǡǡ¡¡¡
ǤȋͳͻͻͻȌ
ʹͲ
Mediavalmiudet 2017
10,0
9,0
8,8
9,0
8,4
8,2
8,0 7,8 7,8
7,6 7,7 7,6 7,6
7,5
7,2
7,0 7,0
7,0 6,8 6,8
6,4 6,4 6,3 6,2 6,2 6,2
5,9
6,0
5,3
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10 No 11 No 12
v. 2017/1996 8,4 8,2 7,6 7,5 7,2 7,0 6,8 6,4 6,4 6,3 6,2 5,3
v. 2017/2006 8,8 9,0 7,7 7,8 7,6 7,8 6,8 7,6 7,0 6,2 5,9 6,2
Kuvio7.Mediavalmiuksientulevaisuus
ǦÚ¡¡¡ǡ
ʹͲͳǤ3¡¡ǡ
¡¡¡Ú¡ȋ¡ͺαΪͳǡʹȌǤ¡¡¡Ǧ
¡¡ǡ¡ȋ¡ͳͳ
αǦͲǡ͵ȌǤ
¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
ȋÚÚȌ¡¡ǤȂ¡ÚǦ
Ȃ¡¡ǡ¡ÚǤ
¡¡Ǥ
ǡ¡¡¡Úȋ¡ͳʹαΪͲǡͻȌǤ
ȋ¡ͻȌǡǦ
¡ǡΪͲǡͻÚ¡Ǥ¡¡
ÚǤdzTiedonhakujärjestelmättulevanhelpommiksikäyttää,kun
teknologianjaihmisenvälinenkommunikointisaadaantoimimaannykyistäparemmin.dz
ȋȌ
¡¡¡¡Úȋ¡αΪͲǡͺȌȋ¡ʹα
ΪͲǡͺȌǤ¡¡Ú¡¡¡
¡¡ȋ¡ͷαΪͲǡͶȌ¡Ú¡ÚÚȋ¡ͳαΪͲǡͶȌǤ
3
ʹͲͳǡǤ
¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ
ʹͳ
¡¡¡¡ÚȋͺǡͺȀͳͲȌȋͻǡͲȀͳͲȌǤ
ǡ¡¡¡Ú
¡¡¡ʹͲͳͲ¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡¡ǤdzSähköpostikorvautuuteǦ
hokkaammillametodeillakahdenvälisessävuorovaikutuksessajaerityisestiyhdenjamoǦ
nenvälisessävuorovaikutuksessaǤdzǡ
ǣdzMediateknologioidenkehittyessänykyinensähköposti
voidaanosittainsyrjäyttää.Jonytnuortenmediakulttuurissamuutvuorovaikutusvälineet
ovatyleisempiä.dzȋȌ
¡
dzdzÚǤ
¡¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡¡¡Ú¡Ǧ
ǤdzKuntoimintamuuttuuavoimemmaksijaläpinäkyväksiniineitästäisoaongelmaa
tule.Eitarvitamitäänerityistäkykyä,juttuonpaljonyksinkertaisempi.VäitteessäonholǦ
hoavapiilomerkitysǤdzȋȌ
¡ǦǦ¡¡¡¡Ǥ
ǡ¡ǣdzPerinteisen
kouluverkonsilmäkoonjatyöelämänyhteensovittaminenvievätetäopiskelunsuuntaan.dz
¡¡¡¡ǡ¡dzTietoavoijakaaǦymmärrystäei.ToisinsanoenselǦ
laistenasioidenopettaminen,jotkaedellyttävätuusienajattelumekanismiensisäistämistä,
tulevatjatkossakinhoitumaanparhaiteninhimillisenkontaktiopetuksenkautta.dzȋǦ
Ȍ
ǣdzTärkeimmätverkkoǦopiskeluntyökaǦ
luttällähetkelläovatgoogle,wikipediajaamazon.Etäopiskelunkäsiteeiyleensäkata
näitä,muttasentulisijavastauksenionannettusiltäpohjalta.VerkossaopiskeluonpääǦ
osinitseohjautuvaajaonǦdemandǦtyyppistäǤdzȋȌ
¡ʹͲͳ ͲȂͻ
ͳǤ¡Ú¡ÚÚ ΪͲǡͶ
ʹǤ¡¡ÚÚ ΪͲǡͺ
͵Ǥ¡¡¡Ǥ ΪͲǡͳ
ͶǤǡǤ¡Ǥ ΪͲǡ͵
ͷǤ¡¡¡ǦǤ ΪͲǡͶ
Ǥ¡Ú¡¡Ǥ ΪͲǡͺ
Ǥ¡¡Ǥ ΪͲǡͲ
ͺǤ¡Ú¡Ǥ Ϊͳǡʹ
ͻǤǦ
ΪͲǡ
Ǥ
ͳͲǤ¡¡Ǧ
ǦͲǡͳ
Ǥ
ʹʹ
ͳͳǤ¡¡¡Ǧ
ǦͲǡ͵
Ǥ
ͳʹǤǣ¡¡¡ǡ
ΪͲǡͻ
Ǥ
¡Ǥ
Ǥdzerottelutiedontuottajiinja
käyttäjiinsaattaaollayksiniistäojista,jotkaluodaanumpeen.dz¡Ǧ
Ǥ¡¡¡Úǡ¡Ǧ
Ǥ¡dzviittaaperinteisiinmedioihin,joissa’aktiiviǦ
sellatuottajalla’ja’passiivisellakuluttajalla’onselkeästierilainenrooli.dzȋ
Ȍ¡¡¡ǤǦ
Ǥ
ʹ͵
Viestintätoimintaympäristön muutokset
x
x Ǧ¡
x Ú¡ȋʹǤͲǤǦ
Ȍǫ
¡¡ÚȋͷȌǦ
ͳͻͻǤ
¡ǡ¡¡ǤǦ
ȋ¡Úǡ¡ǡǡǡǡǤȌ
Ǥ¡¡
¡¡¡ǡ¡
Ǥ
ͳͻͻǤ
¡¡ǦǦǦ
Ǥ
¡¡Ú¡¡ǡ¡ÚǦ
ǡǤ¡
ǣdzViestintäympäristönvoisikorvatajollainväkevämmällä.JosBaudrillard
jamonetmuutovatoikeassa,simuloituminenjatkuujasyvenee.MitämuutaovattodelliǦ
suusǦteeveetjaverkonkeinotodellisuudet.TämänosionkanssapitäisimatkustaasyvemǦ
mällekulttuurinmetamorfooseihin.dzǡ
¡¡Ǥ
ǡÚǦ
Ǥ
Viestintäympäristö
8,0
7,2
7,0 7,0
6,9
7,0
6,6 6,5
6,1 6,0
6,0
2,9
3,0
2,6 2,6
2,0
1,0
0,0
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10 No 11 No 12
v. 2006 7,0 7,2 6,5 6,9 4,9 5,0 4,3 4,4 4,0 4,1 2,6 5,0
v. 1996 7,0 6,6 6,1 6,0 5,0 4,9 4,1 3,8 3,7 3,6 2,9 2,6
Kuvio8.Viestintäympäristönmuutokset
ʹͶ
¡Ú¡¡¡ǡ
ʹͲͳ¡¡Ǥ4¡
¡ǡǦ
¡¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡¡ǡ¡Ú¡
Ǥ¡¡ǡ¡¡
¡¡Ǥ
¡ÚdzdzȋǦ
ȌǤǦ
¡ǡ¡Ǧ
Ǥ
¡¡¡¡ǡȋ¡ʹαΪͲǡȌǦ
ȋ¡ͳαΪͲǡͲȌǤ
ǡȋ¡͵ǡΪͲǡͶȌǦ
¡¡Ú¡¡¡Ǥ
ǣdzMeǦ
diateknologianmurroslieneekiivaimmillaanjuurinyt.Pikkuhiljaaverkossateknologia
muuttuu(onjomuuttunut)helpommaksihallita,toisaaltaihmisilläperustaidotkehittyvät
nytjolapsuudestasaakkaǤdz¡¡Ǥ
¡Ú¡¡ǣdzPikemǦ
minkinpäinvastoin,luulenettäserikastuttaavuorovaikutuksenmuotojajakorostaatoiǦ
saaltaperinteisiäkeinoja,kutenkirjoittamista,suullistaesiintymistäetc.Uusiteknologia
ehkätarjoaaerityyppisillelahjakkuuksilleheidänomannäköisensämediaprofiilintoiminǦ
nalleenǤdz
ÚǡǦ
ǣdzinakintällähetkellänäyttää,ettäverkonkauttamahdollisuus
saadaomaäänikuuluviin,muodostaayhteisöjä,liittoutuatärkeinäpitämiensäasioiden
puolestaonhuomattavanhelppoa.Sekuinkatämävaikuttaaoikeastiihmistenreaalisiin
oikeuksiinjaelinolosuhteisiinonainakinitselleniosittainhämäränpeitossaǤdz¡Ǧ
ǡ¡
Ǥ
¡Ǥȋ¡ͳͲ
αΪͲǡͷǡ¡ͷαǦͲǡͳȌȋ¡ͻαΪͲǡ͵ȌǤǦ
¡ȋ¡ͳͳȌʹͲͳ¡Ǥ¡¡¡
¡¡¡¡ǡ¡ȋ¡ͺαΪͲǡȌǤ
dzSuhdevoiollakäyräviivainen.Giddensinmukaanyhteiskuntaatarvitaanpitkäjänteisen
hyvinvoinnintakaamiseen.dzȋȌ
¡¡¡¡ǡ¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡ǡ¡Ǧ
Ǥ¡Ǥ
4
ʹͲͳǤ
ʹͷ
¡Ǧ
ȋ¡ͳʹαΪʹǡͶȌǤ
¡¡¡¡ǤǤ
¡¡dzǦÚ¡dzǡ¡¡Ǧ
¡ǤdzTyötäonhelpompisiirtääsinne,missäonresursǦ
seja,kuntietoverkoillavoidaanpitääyhteyttä.dzÚÚÚǦ
ǡǤ
Ú
¡¡¡¡¡ȋ¡ͶαΪͲǡͻȌǤ¡ÚǦ
dzdz¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡ǡ¡Ǥ¡¡¡
Ǥ¡¡¡Ǥ
¡ʹͲͳ ͲȂͻ
ͳǤÚ¡¡
ΪͲǡͲ
Ǥ
ʹǤǦ
ΪͲǡ
¡Ǥ
͵Ǥ¡Ǧ
ΪͲǡͶ
Ǥ
ͶǤǦ
ǡÚ¡ ΪͲǡͻ
Ǥ
ͷǤ¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡Ǧ ȂͲǡͳ
¡Ǥ
Ǥ¡Ú¡¡Ǧ
ΪͲǡͳ
¡¡Ú¡Ǥ
Ǥ¡
ΪͲǡʹ
Ǥ
ͺǤ
¡Ǧ
ΪͲǡ
Ǥ
ͻǤ¡¡¡¡¡¡¡
ΪͲǡ͵
Ǥ
ͳͲǤ¡¡¡¡¡¡Ǧ
ΪͲǡͷ
¡¡Ǥ
ͳͳǤ¡Ú¡¡¡
ȂͲǡ͵
Ǥ
ͳʹǤǦ
ΪʹǡͶ
¡Ǥ
ʹ
¡Ǥ¡Ǧ
¡ǣdzMikääneioleonnistunut
nousemaanomaksiinstituutiokseen.Enuskoettäkoulujenkloonaaminenverkkoonon
edessejuttu.Ennemminjotainmuuta,jokapurkaakoulunrajoituksia.dzǦ
¡dzdzǣdzTähänmennessäreviirikoulutovatpitäneetkutinsajaPARASǦ
hankkeentapaisetorganisoinnitpitäväthuolensiitä,ettäniinonjatkossakin.UskonkuiǦ
tenkinettävaltakunnallinenjulkisrahoitettupalvelulöytyyjokakouluasteelle2010menǦ
nessä.Senjälkeenjuttuliudentuusiihen,ettätutkinnotmuuttuvatyhäenemmännäyttöǦ
pohjaiseksijairrottautuvatperinteisestäopetusǦprofessiosta.Syntyyuusiainstituutioita.dz
¡¡Ú¡Ǥ
ʹ
Sivistys -käsitteen sisältö tietoyhteiskunnassa
x ¡
x ¡¡
x ¡¡¡
Ǧ¡¡Ú¡ȋȌǡ
ͳͻͻ¡¡¡¡ǤǦ
ȋͳͲͳͳȌ¡¡¡Ǧ¡¡Ú¡¡¡¡
¡ÚǤ
¡¡¡ÚǦ
¡¡¡ȋͶǡͻǡͳͲȌǡÚ¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡ǤǦ
¡¡¡¡¡ȋȌǤ
Ǧ
¡¡ǤȋȌǦ
ȋȌ¡ȋͺȌ¡¡¡ǤǦ
¡ǡ¡¡¡ǡ¡¡
¡ÚÚǡǤ
¡¡¡Ǧ
¡ǤÚ¡¡¡¡ȋͷȌǡ
¡Ǥ¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡ͳͷ¡¡¡Ǥ
Mitä on sivistys?
1,4
1,3
1,2
1,2
1,0
0,9 0,9
0,8 0,8
0,8
0,8
0,7
0,6
0,6
0,5 0,5
0,4 0,4
0,4
0,3
0,3 0,3
0,2
0,0
0,0
-0,1
-0,1
-0,2
-0,4
-0,5
-0,6
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10
v. 1996 0,7 0,3 0,4 0,9 -0,5 0,5 0,4 -0,1 1,3 1,2
v. 2006 0,5 0,3 0,0 0,8 -0,1 0,8 0,6 0,3 0,8 0,9
Kuvio9.Sivistysmääritelmät
ʹͺ
ͳǣ¡¡¡¡Ǥ
¡ǡǦ
Ǥ
ʹǤǦ
¡¡¡¡¡Ǥ
͵Ǥǡ¡¡¡¡Ǥ
ͶǤǡǡǡ
¡¡¡Ǥ
ͷǤ¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
Ǥǡ¡Ǧ
ǡ¡
Ǥ
Ǥ¡¡ǡǤ
ͺǤ¡Ʋ¡Ʋ¡
Ǥ
ͻǤ¡¡¡¡ǡ
¡Ǥ¡¡¡¡ÚǤ
¡Ǥ
ͳͲǤ¡¡¡¡ÚǤ
¡¡¡¡ǣdzNojoonvaikeastimääritelty,
elitistinenmääritelmä.Enainakaantoivotällaistamääritelmää,muttamaailmanmeno
onkäsittämätöntä.Mitäovatvaihtoehtoisetvapaudet?TämämääritelmäeiselitämiǦ
täänǤdz¡ǣdzAikaälyllinen,mutta
erittäinaikaakestäväsivistyksenmääritys!Senvoisipureskellaerityisestiyleissivistävässä
tutkintokoulutuksessa.Kuinkapitkällesivistyksessäpäästäänsuorittamallakurssejaja
läpäisemälläylioppilaskirjoitukset?VarsinkinjosuseimmatsivistystäsyventävätpiiloinstiǦ
tuutiotriisutaankutenkiireetönluokkayhteisöjapitkätjapersoonallisetopettajasuhteetǤdz
¡¡¡Ǥ
¡¡ȋͳǡʹȌ¡¡¡¡ǣdzVaikuttaa
mekanistiseltaevoluutiokäsitykseltä,jossaeioletarkoitustaeikäpäämäärääeikätietoista
valintaajaintentiotavaanjokinmekanismijokatoimiiomienlakiensamukaan(vaikkapa
satunnaisprosessina).Seonpaljoltinykyisennewliberalisminoppisivistyksestä.dz
¡¡¡¡¡Ǧ
ǤdzKoteloituaasiantuntijuuttajasuljettuaeliittiäsietääkyllätorjuakaikkinaaikoina.
YksinvaltaisetsamoinkuinkovinmeritokraattisetyhteisötovatainakinkokokansansivisǦ
tyksenkannaltatuhoisiaǤdzȋȌ
Ǧ¡¡¡Ú¡¡Ǥ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡ǣdzEikätarvitsekaan,silläseonitseisarvo.
Muutensiitätuleetuoselviytymistyökalu.Sivistysoninhimillisenolemassaolontapa,jos
sillaolisijokinitsensäulkopuolinenmerkitys/päämäärä,niininhimillinenolemassaolokin
joutuisivälinearvonasemaan.dz¡ǡ¡¡
ǣdzSivistysonmielestäniitseväline,keinohahmottaaympäristöäjaottaasiihen
erilaisiasuhteitajakykyätoimiatältäpohjalta.dz¡¡¡Ǧ
¡¡¡ǦǣdzJostähänvielälisätäänpyrkimystoimiatavalla,jossa
otetaanmuuthuomioon,ehkäsivistysonkinitseisarvo.dz
ʹͻ
ÚǣdzVallannäkökulmasivistykseenlieneetoisenlainen:valta
eitietoakumarraeikäsenöyristelemoraalinedessä.Semurjoonenäköisekseenjatekee
siitäkultaisenvasikankuvakseen,jotakumarretaan,jakutsuusitäsivistykseksi!dz
¡¡¡¡¡¡ǡ
ǤǦ
Ǥ
dzsivistysonjäännöksettäkulttuurinenkonstruktiodz
¡ÚÚ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡Úǡ¡
¡¡
Ǥ¡¡Ǥ
¡¡Ǥ ¡¡ǡ
¡¡¡¡ǤǦ
ǡǤdz¡¡¡Údz¡Ǧ
Ú¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡ÚǦ
¡ÚǤ
ǡ¡Ǧ
ǣdzSivistykseenmielestänikuuluupyrkimyssatunnaisuudenpoistamiseen.dz
¡¡¡¡Ú¡¡Ǥ
ǡ¡Ǧ
ǡ¡Ǥȋ¡ʹͲͲȌͳ¡
Ǥ
¡¡ȋȌ
Ǥ¡¡¡ǤǦ
¡¡Ú¡¡Ǧ
Ǥdz
dz¡¡Ǧ
¡ǡǤÚǦ
Ǥ¡
¡ǤǦ
ǡ¡ǡǦ
¡Ǥ¡ÚǤ
¡ǡ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡Ǥ”Kuinkaniin
ettäsivistysolisioppimisenvälttämätönedellytys?Kylläoppimistamuistakinmotiiveista
kumpuaajaaivanvarmastiläpieliniän.Kumpikinavainkäsitejäätässäpurkamatta,vaikǦ
kakeskinäinensuhdekerrotaan.Yhtätäyttäasiaakuin,ettäseettähyppyhaalarionmäǦ
kihypynvälttämätönperusta.”Yleisestiymmärretään,että”sivistykseenkuuluuarvojen
painottaminen,kuntaasoppiminenedesauttaatietojenjataitojenhankkimista.”
ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
¡ǤdzOppiminenloppuu,joseiolekimmokettajatkaa.
Sivistykseenyhdistyväuteliaisuusmotivoi..dzȋȌ
¡¡¡¡Ǧ
ǤͳͻͻǦ
Ú¡ǡ
ȂǤ
ǡÚǦ
ǣ”Jotenkinnäensivistyksessäyhtenäelementtinävastuullisuuden
tunnistamisenkeskeisenämotiivina.Toisinsanoenaktiivistavastuunkantamistayksilön
lahjoillajataipumuksillaympäristönsenhetkisettarpeethuomioiden.VainitsensäsivisǦ
͵Ͳ
täminenilmanvuorovaikutustaympäristöönjasenpalveluatuntuuoudoltatulevaisuudesǦ
sa.Myösaktiivinenuusienkäsitteidenoppiminenkuuluusivistykseen.”
Ǧ¡¡¡¡¡ǣdzJäinpäkaipaamaansivistyksenmääritystäjakanǦ
nanottoasiihen.NämäovatvastarelaatiossasiihenjanytperustaroikkuuilmassaǤdzǦ
¡¡¡¡¡¡Ǧǡ
¡ÚǡǦ
Ǥ¡¡¡¡Ǧ
¡¡
ǫ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡ
¡¡¡Ǥ”SivistystarkoittaakasvatuksenkauttaomaksuttuatieǦ
toajahenkistäkehittyneisyyttä,sivistyneisyyttä.Tässämielessäpuhutaanopillisestatai
muodollisestasivistyksestä,humanistisestajaluonnontieteellisestäsivistyksestä,yleissivisǦ
tyksestätaiakateemisestasivistyksestä,sekätoisaaltaihmisensisäisestäkehittyneisyydesǦ
täjakypsyydestä.Jälkimmäiseensaatetaanviitata”sydämensivistyksenä”taiviisautena.
Sivistyksensisällöstäonerilaisiakäsityksiä.SanasivistysvoitarkoittaamyöskorkeakultǦ
tuuria,sivilisaatiota.dzͳ
¡ͳͺdzpohjasivistystäjokamuodostuu
kasvatuksenantamistajakoulussaopituistatiedoista,taidoistajahyvistätavoista.YleissiǦ
vistykselläontarkoitettusitätietoǦjataitomäärää,jokakaikkienkansalaistenolisihallitǦ
tavavoidakseentoimiajavaikuttaayhteiskunnassa.KäytännössätälläeitarkoitetamiǦ
tääntiettyäoppimääräävaanideaalia,jotakohtiolisipyrittävä.dzǦ¡Ǧ
͵ͲͲȂͶͲͲǤ¡Ǧ
¡¡¡Ǧ
Ǧ¡¡Ǥ
Ǥ
Ú¡Ǧ
ǡ¡ȋͳͲǤȌǡ
ÚȋͳͳǤǦ
ȌǤ
͵ͳ
"Suomen polku” tulevaisuuteen
x Úǡ¡¡
x
x ǡ¡¡Ǧ
¡
dzdzǦȋȌ¡ǡ
ͳͻͻǡǤ
ÚǦ
Ǥ
Teesi 22
Teesi 21:
Teesi 20
Teesi 19 2010
Teesi 18 2010
Teesi 17 2008
Teesi 16 2006
Teesi 15 2006
Teesi 14 2005
Teesi 13 2004
Teesi 12 2004
Teesi 11 2004
Teesi 10 2003
Teesi 9 2003
Teesi 8 2002
Teesi 7 2002
Teesi 6 2002
Teesi 5 2002
Teesi 4 2002
Teesi 3 2001
Teesi 2 1999
Teesi 1 1999
Kuvio10.Suomenpolku
ͳǤ¡Ǥ
ʹǤÚÚ¡Ú
͵Ǥ ¡¡Ú¡¡Ǥ
͵ʹ
ͶǤ¡¡Ǥ
ͷǤ¡¡¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ
ͺǤ¡ÚÚǣǤ
ͻǤÚ¡¡Ǥ
ͳͲǤ¡¡¡ǦǤ
ͳͳǤǡ¡¡¡¡Ǥ
ͳʹǤ¡¡¡
̶¡̶Ǥ
ͳ͵ǤÚÚǤ
ͳͶǤ¡¡Ǥ
ͳͷǤ¡¡¡Ǧ
Ǥ
ͳǤǡǦ
¡¡Ǥ
ͳǤ¡¡¡¡Ǥ
ͳͺǤ¡¡Ǥ
ͳͻǤǡ¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ʹͲǤǡ¡¡¡Ǥ
ʹͳǤ¡Ǥ
ʹʹǤ¡¡Ǧ¡Ǥ
ͳǤȂ¡ͳͻͻȋ¡ȌǦ
ʹͲͲȂȋȌ
͵͵
100 %
100 %
96 %
90 %
85 % 85 %
81 %
80 % 77 %
72 %
70 %
60 %
56 %
52 %
50 %
50 %
40 %
30 % 29 %
30 %
24 % 24 %
20 %
20 % 17 %
16 % 16 %
12 % 12 %
10 %
0% 0%
0%
Teesi 1 Teesi 2 Teesi 3 Teesi 4 Teesi 5 Teesi 6 Teesi 7 Teesi 8 Teesi 9 Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21: 21
Kuvio11.Vuoden2006–paneelinarviosiitä,mitätarkasteltavistailmiöistäontoteutunut
vuoteen2007mennessä.
ͳͻͻÚ¡Ǧ
ǤÚÚ
Ǥ¡¡
ǡǤ¡¡ǡ
Ǧ¡Ǥ
¡¡ÚÚ¡Ǥ
ÚÚdzdz¡¡ǡ¡¡¡¡¡ǡǦ
ÚǤ¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡ǤÚÚǦ
¡Ǧ
Ǥ
ǡ¡ǤǦ
Ǥ¡¡ǡÚ
¡ǡǦ
ÚǦ¡ǡ
Ǥ
¡¡¡
ǡ¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡǤ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
ǡǦÚ¡
Ǥ
͵Ͷ
ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ¡ǡ¡
ǡǦ
Ú¡¡Ǥ¡
¡Ǥ
¡¡ǡǦ
¡ǡ
Ú¡¡ǡ¡¡
Ǥ¡ǡ¡
¡¡¡¡ǤǦ
ǡ¡Ǥ
ǤǦ
¡¡¡
ǦÚ¡Ǧ
Ǧ¡Ǥ¡ǡ¡ǡǦ
¡¡Ǧ¡Ǥ
¡¡
ǡ¡dz¡dz¡¡¡Ǧ
¡¡dz¡¡Ǥ¡¡ǡ¡
¡¡¡¡¡Ǥ¡¡
ǡ¡ǡ
Ǥ
ǡ¡dzmeneilläänolevatkeskeisetpoliitǦ
tista,taloudellista,sosiaalistajakulttuuristamuutostaohjaavatmegatrenditolivatjonäǦ
kyvissä1996.dz¡¡ǡ¡dz¡dzǤ
dz9/11tapahtumatNewYorkissa,sekäterrorisminvastaisensodan
heikentävävaikutuskokomaailmanturvallisuustilanteeseenǤdzÚ¡¡
¡ǡǣdzkantasolujen
mahdollisuudet,ilmastonlämpenemisenkiistämättömyys,eläintautienjapandemiariskin
kasvudzǤȋȌ
dzOhjaavatideatjakeskeisetkehityskulutolivatjotiedossa.SensijaanymmärrysmurrosǦ
voimienväkevyydestäei,eikätaidetatunnistaavieläkään,senverranteollisuusyhteiskunǦ
nanideoidenvarassaedelleenmatkataanǤdzǡ¡¡
Ǥ¡¡ǡ
Ǥ
ǤǦ
¡¡ǡǦ
¡Ǥdz¡dzǡ¡¡¡
¡Ǥ
͵ͷ
Sivistysbarometri 2007-2017
¡ʹͲͲ¡¡¡
ǡÚǤǦ
Ǥ
VarsinaisetsivistysbarometritǡʹȀ͵
ͳȀ͵ǤͳͻͻǦ
¡ǡǦǡǦ¡¡
ǤǦǤ
¡¡¡Ǥ
IndikaattoriǦ¡
Ú¡Ǥ¡¡
¡ȋǦȌǦ
¡ÚÚǤǦ¡¡¡Ǥ
ehdokasteemoistaǦ¡¡¡ȋȌǡ
¡Ǥ¡¡
¡¡¡¡Ǥ
I Kvantitatiiviset indikaattorit
¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡Ǥ¡Ú¡ÚÚ
ǡǤ
¡¡¡¡ǤǦ
¡¡¡ǤǦǦǡǦ
¡¡ǤǤ
Ǥ
II Laadulliset teemabarometrit
¡¡ǣ
x ¡
x
x
x
x ǣ
x ǣ¡ǡ¡¡Ú
ȋȌ
x ÚǦǦȋǦǡǦ
dz
dzȌ
x ȋȌ
x
͵
III Heikot signaalit
¡Ú¡Ú¡
¡¡Ǥ
Toimintaympäristö ”eBarometri”
¡ȋǤǤȌǡ
Ǥ¡Ú
x
x
x ǡ
x ǣȋͳȌǡȋʹȌǡȋ͵ȌǦ
Ú
x Ǧ
͵
Kirjallisuus
ǡ
ǤǤȋͳͻͺͷȌǦ
Ǥ Ǥ
ǤǦ
Ǥ
Ǥ
ǡǤȋͳͻͺͻȌ̶̶
Ǥ
Ǧ
ǤǤ͵ǡͳ͵ǦͳͷͳǤ
ǡǤƬ
ǡ
Ǥȋͳͻͻ͵Ȍ
Ǥ
Ƭ
Ǥ
Ǥ
ǡ
ǤȋͳͻͺͶȌ
ǤǤ
ǤǤʹͷǡͳ͵ͻǦͳͷǤ
ǡǤȋͳͻͻͺȌ
ǡ
Ǧǡ
ǡǤ
ǤȋͳͻͻͶȌ
Ǥ
Ǧ
Ǥ
ƬǤ
Ǥ
ǡǤȋͳͻͺ͵Ȍ
ǤǤ
ǤǤ
ǡǤǤǡǡǤǤƬ
ǡǤǤȋͳͻͷȌ
ǣ
Ǥ
Ǧ Ǥ
ǡǤ
̵ͻͺǡ
ȋͳͻͻͺȌǡ
Ǧ
ǡǤ
ǡ
ǤǤƬ
ǡǤ
ǤȋʹͲͲͶȌ
ȂʹǤͲǤȀǦ
ǤǤ
ǡ
Ǥ
Ǥ
Ǥȋͳͻͻ͵Ȍ
ǡǦ
ǡǤ
ǤȋͳͻͻͶȌǤǤ̵
Ǥ
͵ͺ
Ǥ
ǤǦͳͷͻǤ
ǤǤ
Ǧǡ
ǤǡǡǤǡ
ǤǤȋͳͻͻȌͳͻͻǡǦ
ÚÚʹͷǤ
ǡǤǡǡǤȋʹͲͲ͵Ȍ¡
¡¡ÚǤͶȀʹͲͲ͵ǡǡǦ
ʹǤ¡
ǣȀȀǤǤȀȀȀͶ̴ʹͲͲ͵ǤǤ
ǡǤȋͳͻͺȌǤʹͲͳͲǤǦ
ǤǤ
ǡǤȋͳͻͻͳȌǤǤǤǦ
Ǥ
ǡǤȋͳͻͻ͵ȌǦ¡¡ǤǤǦ
ȋǤȌǫ
ǤǤͷǤǦ
ǤǤǡͳ͵ʹȂͳͶͲǤ
ǡǤȋͳͻͻͶȌǤǤǦ
ͳǤǤ
ǡǤȋͳͻͻȌǤ Ǥ
ǤͳͷǡǤͶǡͺǦͳǤ
ǡǤȋͳͻͻͻȌǣ
ǤǣǦ
ͷͻǤǤ
ǡǤǡǡǤƬǡǤȋʹͲͲͲȌȂǦǤ
ʹȀʹͲͲͲǤͺǦͻʹǤ
ǡǤȋͳͻͻȌ Ǥǡ
ǡǤǤ
ǤȋͳͻͻͺȌǤ
Ǥ¡¡¡ǤǦ
ǤǤ
ǤȋͳͻͻͺȌǤ
ǤǤǦ
ǤǤ
ǡǤȋͳͻͻͻȌǤ ʹȀͳͻͻͻǡͶͻǦͳǤ
ǤȋʹͲͲʹȌǤ
ǤǤ
ǤǤ¡Ǥ¡Ǧ
Ǥ
ǤȋʹͲͲ͵ȌǤǡǤǡǤ
ǤÚȋǤȌǤǤǤ
ǡƬǡȋʹͲͲȌǫǦ
¡Ǥ
ͳȀʹͲͲǤͶʹǦͷʹǤ
ǡȋʹͲͲȌǤ ͳȀʹͲͲǤͳͲʹǦͳͳͶǤ
ǡǤȋͳͻͻ͵ȌǤ
ǤȋǤȌǫ
ǤǤͷǤǦ
ǤǤǡǦͳʹǤ
͵ͻ
ǤȋͳͻͻͳȌǡǦǡǦ
ͳͻͻͳ
ǡǤȋͳͻͻȌ¡¡¡Ǥ
ǤǤͳͷǡǤͶǡͳǦʹǤ
ǡȋͳͻͻȌǦ
ǣ
Ǥ
ǡǤͶͲǡǤͳͳͻͻǡʹͷǦͶͳǤ
ǡƬ¡¡ǡȋͳͻͻͶȌͳͻͻ͵ǤǦ
¡¡ʹͲͳǤÚǦ
ÚʹͳǤǤͳͻͻͶǤ
¡ǡǤȋͳͻͺͶȌ¡¡Ǥ
¡¡ǤǤ
¡¡Ǥ
¡ǡǤȋͳͻͺͷȌ¡¡Ǥ¡¡
ÚǤÚǤǦ
ǤǤ
¡ǡǤƬǡǤȋʹͲͲͷȌǤ
ǦÚǤǤ
¡ǡǤƬǡǤȋʹͲͲͷȌǣǤ
ǦǤ¡
ǣȀȀǤǤȀȀȀʹͻͲ͵ͲͷǤǤ
Ǧ¡ȋͳͻͻ͵Ȍ¡¡ÚÚǦ
¡¡Ú¡¡¡¡ǤǦ
ÚÚͳͻͻ͵ǣͳͶǤͳͻͻ͵Ǥ
ƬȋȋʹͲͲͳȌǤ
ǦǤ ͵͵ʹͲͲͳʹǦ͵ͲͷǤ
ǡǤƬǡǤȋʹͲͲͶȌǤǦ
ǤǦ͵ȀʹͲͲͶǤǤǦ
ǤǤ
ǡǤȋͳͻͷȌǡǡǡǤ
ȋͳͻͻͶȌÚÚ¡Ǧ
ǤÚÚǦ
͵ͷǣͳͻͻͶǤͳͻͻͶǤ
ǡǤƬ
ǡ
ǤǤȋͳͻ͵Ȍ
Ǧǣ
Ǥ
Ǧ
ǤǤǡ͵ͲͷǦ͵ͳ͵Ǥ
ǡ
ʹͲʹͷȋͳͻͻȌǡ
ȋȌǡǤͷʹ
ǡǤȋʹͲͲʹȌ
ǡ
ͺǡ
Ƭ
ǡ
Ǧ
ȋͳͶͺǤȌǤǤǤ¡¡
Ǧ¡ǤǤȀȀǦǤ
ǡǤȋʹͲͲʹȌ
ǣ
Ǧ
ǡ
ͲȋͳȌǣͺ͵ǦͳͲͳǤ
¡ǣȀȀǤǤȀȀǤǤ
ͶͲ
ǡǤȋͳͻͻͻȌǤ
Ǥ
ǤǤͶͳͳȂͶͳǤ
ǡǤȋͳͻͲȌ
Ǥ
ǤǤʹǡͳͶͻǦͳʹǤ
ǡǤȋͳͻʹȌ
ǣ
Ǥ
ǤǤʹǡͳͷͻǦʹͲͶǤ
ǡǤȋͳͻͷȌ
ǤǤǤȋǤȌ
ǣ
ǡǦǡǡǤ
ǡǤƬǡǤǤȋͳͻͻȌ
Ǥǡ
Ǥ
ǣ
ǡǡǤ
ǡǤǡǡǤ¡¡ǡǤȋͳͻͻͷȌͳͻͻͷǡ
ÚÚʹ͵Ǥ
ǡ
ǤǤ
ǤǤȋͳͻͻͲȌǤǦ
Ǥ
ǤǤ͵ǡ
͵ͻͻǦͶͲǤ
ǡ
ǤȋͳͻͻȌǦ¡ǤǤ
ǡ ǤȋͳͻͻͳȌǡ
ͶͲǤ
Ͷͳ
Liitteet
Liite 1. Suomi tietoyhteiskunnaksi
ʹͲͲȂʹͲͳͲǦʹǤǤǤʹǤȋΪʹα¡¡¡¡ǡͳαǦ
¡¡ǡͲα¡ǡǦͳα¡ǡǦʹα¡¡¡ȌǤ
Teesi1.Tietoyhteiskunnantoteutuminenkärjistääerojamenestyjienjaputoajien
välillä.
Tietoyhteiskunta ei ole ainoa selitys.
Mikäli yhteiskunnan elinkeinorakenne
saa kehittyä palveluvaltaisemmaksi
turhien pidikkeiden ja jarrujen poista-
misen myötä, syntyy työpaikkatarjon-
taa erilaisille lahjakkuuksille.
Ensin niin mutta kun vanha väistyy ja
uusi paljastaa karvansa, käynnistyy ta-
soittava kehitys.
Ei toteutuminen sitä aiheuta, mutta
meno siihen kyllä. Kaikissa isoissa
(keskiarvo 2006 = 1,1, 1996 = 1,1) murroksissa on ollut sama kaava. Joit-
tenkin äkkirikastuminen ja useiden ru-
Tämä on kaikkia isoja murroksia yhdistävä tiköyhtyminen.
piirre muutoksen sisäänmenovaiheessa (käsi- Tietoyhteiskunta uusintaa eroa, ei vä-
tys muuttumaton, murros jatkuu). hennä tai lisää.
Teesi2.Tietoyhteiskuntaarakennetaanteknologianmarkkinoijienehdoilla.
Tämä on pitkälti trendi tällä hetkellä.
Enemmän tulisi lähteä käyttäjien tar-
peista. Tämä trendi tulee kääntymään
tarkastelujakson aikana käyttäjälähtöi-
seksi toiminnaksi.
Niin on ollut, mutta trendi väistyy ja
sosiaalisen rakenteen uudistukset vie-
vät päähuomion.
Onhan sitä tehty, mutta kuumin vaihe
on ohi ja on toisten aika marssia etula-
valle.
(keskiarvo 2006 = 0,7, 1996 = 0,8)
Teesi3.Tietoverkkojensisällötamerikanisoituvat.
Ͷʹ
Ehkä lyhyellä tähtäimellä, mutta tar-
kastelujakson aikana myös muita vai-
kutteita tulee. Englanti voi olla kieli,
joka saa keskeisen roolin verkossa ja
sitä kautta tarjoaa etua amerikkalaisil-
le.
Ei sen enempää kuin muukaan media.
No, ehkä sentään jos englannin kieli
lasketaan mukaan. Hieman pitemmällä
aikavälillä en olisikaan enää ollenkaan
varma.
(keskiarvo 2006 = 0,4, 1996 = 0,6) Lähitieto lisääntyy. Hömppä jää ame-
rikkalaisten vastuulle.
Amerikkalaisvaikutus on edelleen johtava,
muttei niin keskeinen kuin 10 vuotta sitten.
Teesi4.Opettajanammatinmerkitystietoyhteiskunnassa.
Merkitys ilmeisesti muuttuu, opettaja
on tärkeä, jos se kykenee menemään
mukaan todellisiin oppimistilanteisiin.
Oppimisen käsitys ilmeisesti muuttuu.
Lukeminen ja laskeminen ovat tär-
keimpiä, joka jää edelleen osittain pe-
rinteisten opettajametodien avulla ope-
tettavaksi, mutta muun osalta tapahtu-
nee merkittävää uudelleen arviointia.
Lisääntyy mutta vain jos sen sisällöt ja
professio uudistuvat. Uudelle opetta-
(keskiarvo 2006 = 0,5, 1996 = 0,6) juudelle on tilausta, vanhalle ei!
Perinteinen rooli (kapea ja kopea opet-
Olisi voinut odottaa enemmänkin ambivalens- tajuus) vähenee ja vielä perinteisempi
sia! (kasvattajan tehtävä) nousee.
kyllä se muuttaa luonnettaan merkittä-
västi
Teesi5.TeledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassapaikallisellataǦ
solla.
Paikallisella tasolla on mahdollisuuk-
sia enemmän kokeiluihin, valtio tulee
perässä hyvien kokemusten myötä.
Tietyissä tilanteissa kuten esimerkiksi
"joukkuviisauden" sovelluksissa ja
"pikaäänestyksissä" sopii mainiosti,
mutta perimmiltään paikka ei ole erot-
televa tekijä.
Lisääntyy muttei jonkun toisen alueel-
lisuuden kustannuksella, on kuitenkin
Ͷ͵
(keskiarvo 2006 = 0,6, 1996 = 0,5) kokeiltu pilottina global voting'ia.
Paikallistasosta ei demokratiaveturia!
Teesi6.Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmäneurooppalaisia.
Puhdas arvaus siitä, että kulttuurisesti
yhdistävät tekijät ja Eu saavat aikai-
seksi tällaista kehitysta, vaikken oikein
keksi kuka sen mittaisi ja miten.
Aineisto aasialaistuu, russistuu!
Internet ei ole elokuva tai televisiosar-
ja!
Teesi7.Tietoyhteiskunnanteknologiaennenmuutaavustaaihmisentiedollista,
henkistä,eettistäjaluovaatoimintaa.
Tietoverkossa kisailevat sekä hyvä että
paha. Tärkeää on muut yhteisöt ja siel-
tä tulevat eettiset normit tietoverkon
käytössä. Verkot tehostavat sekä mai-
nittuja että niitä vastaan tukevia kehi-
tystrendejä.
Jos niin halutaan, koko myyttiperimä
kertoo siitä, ettei ihmiselle vain valu
jotain jostakin. Tarvitaan mahdollisuus
ja intentio. Jos avointa puhetta riittää
niin sitten kyllä.
(keskiarvo 2006 = 0,3, 1996 = 0,4) Niitä ilman muuta mutta ei siinä mi-
tään valikoitumista ole. Teknologia
Tilanne entisellään! tukee kaikkea toimintaa hyvässä ja pa-
hassa.
Teesi8.Tietoyhteiskunnantietoverkkojenulkopuolellejääkokoajankasvava
joukkoihmisiä.
ͶͶ
Pikemminkin kehitys lienee päinvas-
tainen.
Ei se joukko kasva, mutta ulkopuolelle
jää merkittävä joukko, jonka osuus
kyllä supistuu koko ajan ja vieläpä ai-
ka vauhtia.
Ei se niin mene. Se porukka pienenee
luonnollisistakin syistä.
Kehitys on hitaasti sen suuntainen, että
yhä pienempi osa jää verkkojen ulko-
puolelle.
(keskiarvo 2006 = - 0,4, 1996 = 0,3)
Teesi9.TietotekniikankehitysmahdollistaasiirtymisenedustuksellisestademoǦ
kratiastakohtisuoraa,osallistuvaa(tele)demokratiaa,jokaperustuutietoverkkoǦ
jenavullatapahtuvaanjajatkuvastivireilläolevaankansanäänestykseen.
Kyllähän tähän suuntaan varmasti käy-
tännössä prosessit menevät, vaikka ei-
vät virallisesti menisi. Gallupit etc.
vaikuttavat.
Tähän suuntaan, muttei aivan näin
yksinkertaisesti ja vieraantuneesti -
osallisuudesta tulee aiempaa väke-
vämpi elementti.
Totta kai. Missä aikataulussa ja miten
on vielä vaiheessa.
Teesi10.TeledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassavaltakunnalliǦ
sellatasolla.
Ͷͷ
Ehkä Suomen hieman varovaisen kult-
tuurin johdosta syntyy alueellisia roh-
keita esimerkkejä, ja valtio vasta pee-
saa, kun on pakko ...
Jos seuraavien kuntavaalien kokeilun
tuloksena verkkoäänestäminen nopeas-
ti lisääntyy, jota en kyllä oikein usko.
Valtakunnan käsite alkaa olla vanhan-
aikainen ja syrjäytyy toisenlaisten in-
tegraatio-käsitteiden myötä;
EU:stakaan ei puhuta valtakuntana.
(keskiarvo 2006 = 0,5, 1996 = 0,1)
Teesi11.TulevaatietoyhteiskuntaarakennetaanhumanisminjatekniikanyhdisǦ
tävästänäkökulmastajayhteiskuntavetoisesti.
Niinkin tehdään, mutta motiivit eroa-
vat ryhmästä ja yksilöstä toiseen.
Se on yksi rakennussuunta, jolla on
kannattajansa, muitakin on ja vähin-
tään yhtä väkeviä.
Globaalikapitalismin ehdot (new libe-
ralism) eivät ole yhteiskuntavetoisia
vaan bisnesvetoisia.
Teesi12.Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmänkansallisia,suomalaisia.
Määrällisesti tämä ainakin lisääntyy.
Jos enemmän on enemmän eikä suh-
teellisia vertailuosuuksia muihin kieli-
ja kansallisuusryhmiin niin helppo
vastata kyllä. Muuten kysymys on epä-
relevantti ja kaikkinensa tarpeeton.
Siis mihin verrattuna ja onko sillä edes
merkitystä?
Ͷ
Epäselvää vastataanko absoluuttisena vai suh-
delukuna?
Teesi13.TietoyhteiskunnassakannatetaanyhteiskunnallistavastuutatietoverkǦ
kojenulkopuolellejäävienoikeuksista.
Pitäisikö olla sellainen yhteiskunta,
jossa on vaihtoehtoiset tavat hoitaa
asioita: tietoverkot ja ilman, maksa-
koot toinen hiukan enemmän. Jos tie-
toverkot ovat kannattavia, niin toimin-
to hakeutuu pääasiassa niihin. Kriisien
etc. vuoksikin valmiudet perinteiseen
asian hoitamiseen voisi olla hyvä olla.
Ei tästä sen suurempaa kehitysongel-
maa tule kuin pankkipalveluidenkaan
automatisoinnissa ja verkottumisessa.
(keskiarvo 2006 = - 0,3, 1996 = - 0,4) Yhtä paljon kuin pankki huolehti
- tilanne entisellään omistaan omassa teknologiamurrok-
sessaan ja hyvinhän se meni.
Ensimmäisenkierroksenlisäkommentteja
x ¡¡¡ǫ¡¡¡¡
ǡ¡¡¡ÚǤ
Ǧ
ǡǡÚ
ǦǦ
¡¡ǫ
x ¡¡ǤǦ
¡¡¡ǡÚ
¡ȋȀ¡ȌǤ
x Ǧǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǥǡ
¡¡Ǧ¡Ǧ
¡ǡ¡ÚÚ¡¡¡¡ǤǦ
¡¡Ǥ
x ¡Ú¡¡¡¡¡ǡǦ
ÚǤǡǦ
¡Ǥ
x ¡¡ǡ¡Ǥ¡¡¡Ú¡Ǧ
¡Ú¡Ǥ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
Ͷ
IISuomitietoyhteiskunnaksi(2.krs)
Argumentointi
Keskustelu
Voittajatjavoitetut ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡Ǧ
¡ǫ
¡¡
Mukavavinkkeli ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡Ǥ
¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
Eihätää ʹͷǤͳǤʹͲͲ
Ǧǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǥǡ
¡¡Ǧ¡¡ǡ
¡ÚÚ¡¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ
Entäsluokat ʹǤͳǤʹͲͲ
ǫ
koulunhanonsäilytyspaikka ʹͺǤͳǤʹͲͲ
Ǥǡ¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǥ¡ǡÚǦ
Ǥ
Muistissaon, ʹͻǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ
Kouluoppimisenmerkitysvähäistä ͳǤʹǤʹͲͲ
ǡ
¡Ú¡¡¡ǡǦ
¡ǤǤǤ¡ÚÚ¡ÚǦ
ǫ¡ÚǤ
Opettajaonkuolevaammatti ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡Ú¡ǡǤ¡¡ʹͲ
¡¡¡ǫ
¡¡¡ȀǤ
ʹͲͳ¡ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ǡǤ
Ǧ
Ͷͺ
ÚǤ
Opettaminenmuuntuu... ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡Ǥ
¡ÚǤǡ¡Ǧ
Ǩ
Opettajantyöonkatoavaammatti? ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡
ǨǦ
ǡ¡Ǥ¡¡¡ÚǦ
¡Ú¡¡Ǥǡ¡Ǧ
Ǥ
¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡ȋͲǦͲǦ
Ȍ
¡¡¡¡ǤǤǦ¡¡
¡Ú¡¡¡
¡ǡ¡Ǥ
¡Ǧ
¡ǡǫ
Vakavastipuhuen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǡǤ¡
ǣǦ
Ǩ¡¡¡Ǧ
¡Ǥ¡
¡ǡÚ¡
¡Ǧ
¡¡¡Ǥ¡ǫ
Opettajankuolevaammatti ͳǤʹǤʹͲͲ
Ǥ¡¡¡
Ǥ¡¡¡¡¡¡ǫ
Kukaopettaa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ǤǦ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡
Ǧ¡Ǧǡ¡¡¡¡¡ǡ
ǫǡǦ
ǫ
Opettajienmerkitysvainlisääntyy ͳǤʹǤʹͲͲ
¡ǡ¡¡¡Ǥ
ǡ¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡¡Ǥ
ǡ¡Ǧ
Ǥ¡¡ǡ¡¡
Ͷͻ
Ǥ
ǡ¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡ǤǦ
¡¡¡¡ǡ
Ǥ¡ǡǦ
Ǩ
Opettajanroolituleemuuttumaan ͳǤʹǤʹͲͲ
ÚǦ
ÚǤ¡¡¡¡¡
¡ǡ¡ǤǦ
¡Ǥ
Erilainenkokemus ͳǤʹǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ǥ¡
ȋ
Ȍ¡¡¡ǤǦ
ȋα¡¡ȌǤ
YliǦinstitutionalisoitu! ͳǤʹǤʹͲͲ
ǤǤ
¡¡ǡ¡¡¡ǡǤ
¡¡Ǥ¡ǡÚǦ
¡¡¡ǡ¡
ǤǤ
Re: ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡
¡ǡǡǡ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡Ǥ
ǡǦ
ȀȀǤ
Ǥǡ¡Ú¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǥ
Huonotmuistotluokkahuoneista ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ǤǤ
¡¡ǤǢ
ǡǤ¡¡ǡ¡¡ǤǦ
¡¡¡Ǥ
Lumettaonollutaina ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡ǡǫǦ
Ǥ¡¡
ǡ¡ǫ
ͷͲ
Ainaonentisiätotuuksia ͳǤʹǤʹͲͲ
Ǥ¡
Ǥ¡¡¡ǡ¡¡
¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡ǡ¡
¡¡Ǥ
ǦÚǡǦ
Ǥ
Opettajaselviääaina ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡ
¡Ǥ
Ǥ
¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǥ
Enolisiniinvarma ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ÚǤ
ǡǨ
Kapeajakopea ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ȋȌ¡¡ȋǦ
¡¡ȌǤ
Merkitysmuuttuu ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡ǡ¡¡
Ǥ¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡
ǡ¡¡¡Ǥ
Kadonnutkansankynttilä ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡Ǣ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
Ammattionyhteiskunnallinenkeksintö ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ǡ
Ǥ¡¡¡Ǧ
¡Ǥ¡¡¡¡ǡǤ
ǡ¡¡¡ǦǦ¡¡¡ǫ
Uudistuvaihmisläheinen,kilpailukykyinenSuomi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ʹͲͲǦʹͲͳͷ¡
ǤǤ
̶Ú¡¡Ǧ
ͷͳ
̶Ǥ
̶¡¡Ǧ
ǡ¡Ǧ
¡¡̶Ǥ
¡ÚǤ
ǡǤǡ
Ú¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡
¡¡¡Ǥ
Hyväjapahatietoverkko ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡ¡Ǥ¡¡¡Ú¡Ǧ
¡Ú¡Ǥ¡¡¡
¡Ǥ
Paremmaksiihmiseksiteknologianavulla ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡ǡǦ
ǤǤ
¡¡
Ǥ
Luovuuskukoistaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡Ǧ
ǦǤ¡¡Ǧ
¡ǡ¡ǡ¡
Ǥ
¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǩ
¡¡¡ÚǤ¡Ú¡Ǧ
¡ǫ
Opettajatietoyhteiskunnassa ʹͺǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ǡ¡ǡ¡¡ǫǡ
Ǥ
Opevoi... ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡ̶ǡǤǤǤ̶
Aitooppiminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǤǦ
¡¡ǫ¡Ǧ
ǡ¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ
¡ǫ
Plagiointi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ǤǤ
ͷʹ
Ajatteluneikaupantaitoja ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡¡ǤǦ
ǡ¡Ǥ¡¡Ú¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡¡¡ǡ¡ǡ
¡Ǥ¡¡¡¡¡¡¡
¡ǤǦ
ǡ¡¡¡ǡ¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡¡Ǥ¡¡
¡¡ǡ¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡ǡ¡ǡ¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡¡Ǥ
Englantidominoi ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡Ú¡¡¡¡¡ǡǦ
ÚǤǡ
¡Ǥ
Englantidominoi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ÚǨ¡Ǧ
ǡ¡¡Ǥ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡Ú¡
¡¡¡Ǥ
Lumeyhteiskunnanpaljastaminen ͳǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ǥ
¡¡¡ǡÚǦ
¡ȋȀ¡ȌǤ
Voittaavoinäinkin ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ
¡¡¡¡¡ǡ
¡ǡ¡ǡ¡¡¡¡Ǥ
Samaamieltä ʹͺǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǤǡǦ
Ǥ
Digitaalistakatseluasyrjäalueilla... ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡ǤǤ
Ǥ¡Ǥ
LumeǦvaisimulaatioyhteiskunta ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡÚ¡¡¡Ǩ
ͷ͵
¡¡¡Ǧ
̶¡¡¡̶Ǥ¡¡Ú¡
¡ǡ¡Ǥ¡¡ǡ¡
¡¡¡¡¡Ǥ¡
¡Ǥ
Ǥ
¡Ú¡ÚǤ
¡ȋ
ȌǤ¡
¡¡Ǥ
ǤǦ
Ǥ¡¡¡¡¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡Ǧ
Ǥ
Lumeyhteiskunta ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
Ǥǡ¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
ǡÚ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
Kasvaakoväkiverkkojenulkopuolella? ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥǡ¡¡
¡¡ǡ¡¡¡Ǥ
Väkipienenee ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡¡
Kyselienee... ʹǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ¡¡ͳͲͲΨǡǦ
Ǥ¡¡
Ǣǡ¡Ǧ
¡¡¡̶¡¡¡̶Ǥ
Kasvaakoväkiverkkojenulkopuolella ʹͺǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡Ǥ
Voittajatjavoitetut ͳͳǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ǫ¡¡¡¡
ǡ¡¡¡ÚǤ
ǡǡÚǦ
Ǧ
¡¡ǫ
Kaupankautta ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ǧ
Ǥǡ¡
ͷͶ
Ǥ¡ǡ¡¡¡¡¡Ǥ
Vietävissäonihminen ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡¡ǡ
¡ͳǡ¡¡¡Ǧ
Ǥǡ¡¡¡Ǥǡ¡¡¡¡ÚǤ¡¡¡
¡ǡ¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǥ
¡¡ǡ¡Ǩ
Suomitietoyhteiskunnaksi(väitteet2.krs)
¡Ǧ
Ǥ
ʹͲͲǦʹͲͳͲǦʹǤǤǤʹȋΪʹα¡¡¡¡ǡͳα¡¡Ǧ
ǡͲα¡ǡǦͳα¡ǡǦʹα¡¡¡Ȍ
ͳǤ¡¡¡¡¡Ǥ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ʹǤǤ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
͵Ǥ¡ÚǤ
ͷͷ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͶǤǤ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͷǤǤ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ǤǡǦ
¡ǡ¡Ǥ
ͷ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Ǥ¡¡
¡Ǥ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͺǤǦ
ǡȋȌǡǦ
¡¡¡Ǥ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͻǤ¡¡¡
¡ÚǤ
ͷ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͳͲǤ
¡¡Ǥ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
IIISuomitietoyhteiskunnaksi;opettajanammatti2017ja2030?
Ȃ
Ǥ
¡Ǥ¡¡
¡Ǥ
¡ǡ¡¡Ǥ
1."Opettajantyöonkuolevaammatti"
v. 2017
1. 2 = täysin samaa
mieltä
2. 1 = samaa mieltä
3. 0 = en osaa sanoa
4. -1 = eri mieltä
5. -2 = täysin eri mieltä
ͷͺ
v. 2030
"Mihin me enää 20 vuoden päästä tarvitsemme opettajaa? Homma hoituu suoremmin asian-
tuntijoiden ja osaajien sekä älykkäiden oppivien/opettavien tietosysteemien kautta. Ei tuo
kuvio ehdi ihan valmiiksi asti vuoteen 2017 mennessä, mutta siinä suunnassa mennään jo
hyvää vauhtia. Kasvattajia tarvitaan jatkossakin, mutta ei opettajia. Ja samalla kun museoi-
daan opettaja, lopetetaan myös luokkahuoneet."
2."Opettajantyöonkatoavaammatti"
v. 2017
1. 2 = täysin samaa
mieltä
2. 1 = samaa mieltä
3. 0 = en osaa sanoa
4. -1 = eri mieltä
5. -2 = täysin eri mieltä
v. 2030
ͷͻ
on toinen kysymys."
3."Opettajantyöonmuuttuvaammatti"
v. 2017
v. 2030
4.Oletetaanettäopettajantyötiimiytyyjaverkostoituuvuoteen2017mennessä
ryhmäntaitiiminmoniammatilliseksiopetustyöksi.MitkäseuraavistaosaamiǦ
sistajataidoistaovatsilloinsellaisia,joidenpitäisiollatiiminsisälläeikäulkoǦ
puolisestaverkostostahankittuja.
1 = oppimisen/koul. hallinnoija
2 = op-
pim./koul./tutk.suunnittelija
3 = koul.ymp./näytt. suunnitte-
lija
4 = oppimisen/koulut. teknolo-
gi
Ͳ
5 = koul.ymp. tekn. suunnitteli-
ja
6 = oppimisen/koulutuksen
tutkija
7 = oppimisen/koulut. ohjaaja
8 = oppimisen/koulut. järjestäjä
9 = oppimisen/koulut. valmen-
taja
10 = opp./koulut. laatuvastaava
11 = opp./koulutuksen drama-
turgi
12 = oppimisen/koulut. tera-
peutti
13 = opp./koulut. verkostonku-
toja
14 = tiedon/osaamisen jakaja
15 = oppimisen/koulut. arvioi-
ja
Opettaja2017ja2030?(3.krs.kommentit)
Opettajanroolijatkaamuuttumistaan 18.2.2007
¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡¡ǡ¡Ú¡¡Ǧ
ʹͲͳǤ
ǡ¡
ͳǦǤ
¡¡¡¡Ǥ
Perinteinenopettaja 13.2.2007
ǡ¡¡ʹͲͳǡ
¡Ǥ¡ǡ
¡Ǥ
¡Ǥ
ͳ
Manageripohdiskelua
¡ǡǦ
Ǥ
Ǥ¡¡ǡ
¡ǤǤͳͻͻ
Ǩ¡¡Ǥ
¡ǡǦ
¡¡¡Ǥ¡¡¡Ú¡¡¡ǡǦ
ȂȂǦ
Ǥ
¡Ú¡ǤǦ
ǤdzǦ
¡dzǡ¡¡Ǥ
dzdzȂ¡Ǥ
¡¡¡Ǥ
¡¡Ǧ
Ǥ¡¡ǤǦ
¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡ǡ¡Ǧ
¡¡Ǥ
ʹ
Liite 2. Elinikäinen oppiminen
¡ͳͻͻ
Ǥ¡Ǧ
¡¡Ǥ¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
ʹͲͲȂʹͲͳͲǦʹǤǤǤʹǤȋΪʹα¡¡¡¡ǡΪͳαǦ
¡¡ǡͲα¡ǡǦͳα¡ǡǦʹα¡¡¡Ȍ
Teesi1.Tulevaisuudessa"poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen"kehittäminen
(oppimaanoppiminen,sosiaalisettaidot,kommunikaatiotaidot,ongelmanratkaiǦ
sutaidotjne.)korostuu.
ÚÚǦ
ǡǦ¡¡
¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡǦ
Ú
Ú
¡¡¡Ǧ
¡¡
ȋʹͲͲαͳǡεδͳͻͻαͳǡͶȌ ¡Ǧ
¡¡
ÚǦ
¡ Ú¡
ǨǦ Ǧ
Ǥ ¡¡¡Ǥ
Ǧ
Ǧ
Ǥǣ
Úǡ
Ǥ
¡¡
¡¡ÚǦ
ǡ¡¡
ÚǦÚǦÚ
Ǥ
Teesi2.Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten,ettäkoulut
tukevatyksilöllisiäoppimistyylejäjaǦtarpeita.
͵
¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡
¡Ǧ
¡¡Ú¡¡Ǧ
ÚǤ¡¡
¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡¡
Ú¡Ǧ
ǤǦ
ǡ¡¡¡
Ǥ
ȋʹͲͲαͳǡͳεδͳͻͻαͳǡͳȌ ¡¡
¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡ¡¡
Ǥ¡Ǥ Úǡ
¡ÚǦ
¡ǡÚ
¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡¡Ǧ
Ǥ
Teesi3.Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaistaonrohkaisevan
japositiivisenmielipideilmastonsyntyminen.
¡¡ǣ
ǡ
¡¡¡¡
ǡ
ǤÚ
Ǥ
¡ǡ
¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡Ǥ
Ǧ
ȋʹͲͲαͲǡͻεδͳͻͻαͳǡͲȌ Ǥ
¡Ǧ
ÚǦ
¡¡ǡǤ ¡¡Ǧ
ȋǡǡ¡¡¡ǡ¡ǡ
Ȍ
Teesi4.ElinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotoǦ
jaoppilaiden,heidänperheidensä,opettajien,muunyhteisönjavaltionvälillä.
Ͷ
¡¡¡¡¡¡
¡¡¡
Ǥ
¡¡¡
¡¡Ǧ
¡¡
Ǥ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ú¡
Ǥ
ȋʹͲͲαͲǡͻεδͳͻͻαͲǡͺȌ
¡ǡ¡¡Ǥǡ
¡ǤǦ
¡Ǥ
Teesi5.Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaa
selvemminyksityisensektorinpanostuksin.
¡¡¡¡ǡ
¡ǡ¡
¡¡
Ǥ¡¡Ǧ
¡Ú¡¡Ǧ
Ǥ
¡¡
¡¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡
Ǥ¡ÚǦ
ȋʹͲͲαͲǡǡͳͻͻαͲǡͺȌ ¡¡¡Ǧ
¡
Ú¡¡Ǥ¡¡¡¡
¡¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡ǡ
¡¡¡¡¡Ǧ ¡
Ǥ ¡¡¡ǡ
Ú¡Ǧ
¡¡
ǡ¡¡ǫ
Ú¡¡ǡ
¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡ǡǦ
¡¡Ǥ
ǡ
ͷ
ÚǤ
¡¡ǡ¡ÚǦ
¡¡¡¡Ú¡
¡¡¡¡Ǥ
ÚǦ
Ǥ
¡¡
Ǥ¡
Ǥ
Teesi6.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaonhenkilökohtaisen
kehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen.
Ǧ
ÚǦǦ
ǦǦ
ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ÚÚ¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
¡¡¡ǡ
¡Ǥ
Ǩ¡¡¡¡¡
ȋʹͲͲαͲǡͶεδͳͻͻαͲǡͺȌ ¡¡¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡
¡¡¡¡¡Ǥ
Teesi7.Pragmaattinen,käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu:korosǦ
tetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisen
merkitystä.
¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
¡¡¡ÚǦ
Ǥ
ȋʹͲͲαͳǡͳεδͳͻͻαͲǡȌ
¡Ǧ
¡¡¡¡¡ǡǦ
Ǧ
¡¡¡Ǥ
Teesi8.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaoninnovaatioiden,tuotǦ
tavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen.
Ǥ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡
¡Ǧ
Ǥ
Ǥ
¡Ǧ
¡Ú
¡ǡǦ
ȋʹͲͲαͳǡͲεδͳͻͻαͲǡȌ ¡Ǧ
Ǥ
¡ǤÚ
¡ ¡Ú
ǨǦȂ¡ ¡¡Ǧ
¡Ú¡Ǧ ¡¡¡Ǧ
Ǥ Ǥ
Teesi9.Elinikäisenoppimisenydinkontekstiontyöelämä,työssäoppiminen.
¡¡¡¡ǤǦ
¡Ú
¡¡
ǡ¡¡¡Ú¡Ǧ
Ǥ̶̶¡
¡¡Ǥ
¡ÚǤǦ
¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
ǡǦ
¡¡ǡ¡Ú¡Ǧ
ȋʹͲͲαͳǡͳεδͳͻͻαͲǡȌ ¡¡¡¡¡Ǧ
¡Ǧ
Ǥ
¡¡
Ú¡¡¡Ǥ ǦÚÚ
¡¡Ǥ
¡
¡¡ǤÚ¡¡Ǥ
Ú¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡Ú̶Ú¡̶Ǥ
ǡǤ
Teesi10.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennään
liiallisuuksiin.
¡¡
Ǥ¡¡¡¡¡
Ǧ
Ǥ̶Ǧ
̶Ǥ
ǡ
¡Ǥ
ǦǢ¡
ȋʹͲͲαͲǡͷεδͳͻͻαͲǡͷȌ Ǧ
¡¡Ǥǡ
¡ǫ
ǡ¡¡ Ǥ¡ÚǦ
¡¡Ǥ ¡¡¡Ǧ
¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
Teesi11.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussaedistytään.
¡¡ǡ
Ǥ
¡¡Ǧ
¡Ǧ
¡Ǥǡ
Ǥ
¡Ǧ
Ǥ
ȋʹͲͲαͲǡεδͳͻͻαͲǡͷȌ
¡¡Ǥ
Teesi12.Elinikäinenoppiminenrajautuueliitinyksinoikeudeksi.
ͺ
¡Ǧ
ǡ¡Ú¡¡¡
Ǥ¡¡¡¡
ǡ¡¡¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡Ǧ
Ǧ
Ǥ¡¡¡¡
ǡ¡¡
¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡¡Ǥ
ȋʹͲͲαǦͲǡͶεδͳͻͻαǦͲǡ͵Ȍ ¡¡¡¡ǡ
¡¡¡Ǧ
¡ÚÚ¡¡¡Ǥ
¡¡¡
¡Ǥ¡Ǧ
ǡÚ
Ǥ
Ǧ
¡Ǥ
¡¡ǡÚǦ
¡¡¡Ǧ
Ǥ
¡¡¡Ǧ
Ǩ
¡ǡ¡Ǥ
ǫ¡¡
¡ǡ¡¡¡Ǧ
ǤǤ¡Ǧ
¡¡Ǥ
Ú¡¡Ǧ
¡¡¡
Ú¡¡Ǥ
Teesi13.Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi.
ǡ¡¡¡¡ÚÚǡ¡
ǡ¡¡Ǧ
Úǣ
Ú
Ǥ
ǡ
Ǥ
Ǧ¡Ǧ
¡ǡ¡¡ǤÚ
Ǥ
ȋʹͲͲαǦͲǡͶεδͳͻͻαǦͲǡȌ ǤǦ
¡Ǧ
Ǥǡ¡¡Ǥ
¡¡¡ǤǦ
ͻ
ǫ
Teesi14.Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaa
selvemminjulkisensektorinpanostuksena.
Ú
ǤǦ
ǡ¡¡Ǧ
ǤǤǦ
¡¡ÚÚǤ
¡ÚǦ
Ǧ
Ú¡ǡÚǦ
ǤÚǦ
¡Ǥ
Ǥ
ȋʹͲͲαǦͲǡͳεδͳͻͻαǦͲǡȌ ¡¡
Ǥ
¡Ǧ
¡¡¡Ǧ
¡¡Ǧ
ͳͲǤ
Lisäkommentteja
¡Ǥ
ÚǦ¡¡¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡
ʹͶǤͳǤ¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡ǦǡÚǦ
¡ÚǡǦǦ¡ǡ¡
ǣ¡¡ǤǦÚ¡Ǧ
¡¡¡¡Ú
ǫǡ¡¡¡¡¡¡¡ǡ¡
¡¡ÚǨ
Ͳ
IIElinikäinenoppiminen(2.krs)
¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ¡¡ÚǦ
Ǥ
Argumentointi
Käytännönhyödytohjaavat ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡǡ¡Ú¡¡
ÚÚ¡¡¡¡Ǥ
¡¡ÚǤ
Eikaisentään ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ǤÚ¡¡Ǥ
Eienäävarastoonoppimista ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡Ǥ¡Ú¡¡
ǡ¡¡¡Ú¡Ǥ̶Ǧ
̶¡¡¡Ǥ
Eitaloudenylivaltaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ
Ú¡ÚǦ
ǡ¡¡¡¡¡Ǥ
Samaamieltä ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ú¡
ǡ¡Ǥ
Onsitämuutakinjatärkeämpää ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡ÚǤ¡¡Ǥ¡¡
¡¡¡¡¡¡ǡ¡
¡ǡ¡Ú¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
Toisinpäin ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ǦÚÚ¡¡
Ammattikoulutvetävät ʹǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡¡Ú¡Ǥ¡Ǥ¡
ͳ
Ǥǡ¡
Ú¡¡¡ǡǤ¡¡¡¡¡Ǥ
Miksikädentyönpisteeteivätsittenolleetkorkeammalla? ʹͺǤͳǤʹͲͲ
¡¡̶¡̶ǡǤ¡Ǧ
ǫ¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǥ
¡ÚǦǫ¡Ǧ
¡Úǡ¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡
ǡ¡¡Ǩ
Käänneontapahtunut ʹͺǤͳǤʹͲͲ
Ǥǡ
¡¡Ǥ¡¡¡Ǥ
Ú¡Ǥ
kädentaidot ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡Ǥ
ǡǤ
Ǥ¡¡ǡ¡
Ǥ
Kädentaitajiatarvitaan ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡Ú¡Ǥ
ǦÚǤ¡Ǧ
¡Ǥ
Kädentaidot ͳǤʹǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡¡¡Ǧ¡¡¡Ǥ
Ǥǡ¡
¡¡¡¡¡ǤǤ
Ammatillinenpolku ͳǤʹǤʹͲͲ
¡
Mihinnäitälistojatarvitaan? ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡Ǥ
ǡ¡¡
¡ǤǨ
¡Ǥ¡¡¡¡
ʹ
¡¡¡Ǥǡ
¡Ú¡¡¡Ǧ
ǤǤ¡ǫ
Ǥ¡ǡǦ
¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
ǤǤ
¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡¡Ú¡¡Ǥ¡¡ǡǣǦ
¡Ǥ¡¡¡ǤǦ
¡ǡǤ
¡¡¡ǡǤǤ
Taisitkommentoidaväärääkyselyä ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡ǤǨ
markkinatalousjyrääoppimisen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǧ
Ǥ¡Ǥ
kaksiarvoa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
ǣ̶̶̶̶ǫ
¡¡¡ǫ
TARKISTAKAATOINENVÄITE! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ¡
¡Ú¡Ǥǡ
ǡ¡ǡ¡Ǥ
¡¡Ǥ¡¡Ǥ
¡¡Ǥ¡¡Ǥ
ǡ¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡¡ǤǤ
¡¡Ǥ¡ǡ
ǡǦ
¡Ǥǡ¡ÚǡÚǦ
¡ǨÚ¡¡Ú
¡Ȁ¡Ǥ
ǣ¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡
¡¡Ǥ¡¡¡¡ÚǦ
ǫ
͵
Yksilöllisetoppimistyylitjaniidentukeminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
Ǥ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
ǤÚ¡¡ÚǤ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡ǡǤ
lisäävalinnanvapautta ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥǡ¡¡¡Ú¡Ǧ
¡Ǥ
Mistäonkysymys ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡
ÚÚ¡
¡¡¡Ǥ
Yksityinensektorisatsaa ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ÚÚ¡ǡ
ÚǤÚǦ
¡¡Ǥ
Olkoonniin ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡ¡Ú¡¡¡¡Ú¡
¡¡¡¡ǤÚǤ
ammatillisentäydennyskoulutuksentodellinenhyöty ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡ÚÚ¡ÚǤ¡¡¡ǡ
¡¡ǡǤǦ
ÚÚ¡¡ǤÚ¡ÚǤ
Tietystiopetuskinmeneeuusiksi! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ǥ
¡Ú¡ȋ¡ȌǦ
Ǥ̶̶
ǤÚ¡ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥǡǡ
¡Ǥ¡¡¡Ú¡
¡¡¡ǤǦ¡Ǥǡ
Ͷ
ǡÚ¡ǡ¡Ǧ
Ǥ
Nenaiset ʹͷǤͳǤʹͲͲ
Ǧ¡¡ǡ¡¡ǤÚǦ
ǤǤ¡
Ǥǡ¡¡Ǥ
nenaiset ʹǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡¡¡¡ǤǦ
Ǥ¡¡¡¡Ǣ¡Ǧ
¡¡ǤǢ¡¡Ǧ
Tätäsietäämiettiä ʹͺǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡ǡǤÚ
¡¡ǡ¡Ǥǡ
¡¡¡Ǥ
¡¡Ú¡¡¡ǡ¡Ǧ
ǡ¡Ǥ
elinikäinenoppiminenjanaiset ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǣ¡¡¡¡Ú¡Ǧ
Lohdutuksensana ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ¡
¡Ǥ¡¡¡Ǥ
Elinikäisenoppimisenpolku ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡Úǡ¡¡Ǧ
¡Ǥ¡¡Ǧ
¡ÚǤ¡¡¡¡
¡¡¡Ǧ
Ǥ
Ú¡¡¡¡ÚÚÚǦ
Ú¡ÚǤ
ͷ
longǦlifelearning ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
Úǡ¡¡Ǧ
ǤƮ¡¡Ú¡Ǥ¡Ú
ǡ¡ǤǦ
¡¡Ǥ
Ǧ¡¡ǤǦ
ǡ¡¡¡¡
Ú¡¡¡¡ǡǦ
¡Ú¡Ǥ
Kaikkienoikeus ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡Ú¡¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡ǡ¡¡¡Ǥ¡¡
¡ǡ¡¡¡¡
Ǥ¡¡¡¡ǡ¡¡
¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǥ¡¡
¡¡ǡ¡¡¡¡ÚÚ¡¡¡Ǥ
Eliittienoikeus ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡Ǥǫ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡ǤǤ¡Ǧ
¡¡Ǥ
Eläkeläiseliitti... ʹǤͳǤʹͲͲ
¡Ú¡¡Úǣ¡¡
ǤÚ¡¡Ǧ
ÚǤ¡¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
Eläkeläiseliitti ʹǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡¡
¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ¡
Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡Ǥ
Mahtavapotentiaali ʹͺǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡¡Ǥ
¡ǡ¡Ú¡
ǤÚ¡¡Ú¡ǤǦ
¡¡¡Ǥ¡¡
¡¡Ǥ¡
ǡǦ¡Ú
¡¡ǫ
eläkeläiselliiti ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡Ú¡ǤǦ
Ǥǡ¡¡Ú¡¡¡Ǧ
Ǥ
Eläkeläiseliitti... ʹǤͳǤʹͲͲ
¡Ú¡¡Úǣ¡¡
ǤÚ¡¡Ǧ
ÚǤ¡¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
Kaikkienoikeus ʹǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ¡¡¡¡¡ǡ
¡ǤÚ¡¡
ÚÚ¡ͶͲǦͷͲǤǦ¡¡
ǡ¡¡Ǥ¡¡¡Ǥ
julkinensektoriversusyksityinen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǣ¡¡Ǧ
¡Ú¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡
ǡ¡¡¡
Yksilöstäyhteisöön ʹͷǤͳǤʹͲͲ
Ú¡Ú¡Ǥ¡ǤǦ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ú¡¡¡¡¡¡¡¡
¡¡¡Ǥ
luontevayhteisöllisyys... ʹǤͳǤʹͲͲ
Ú¡Ǥ¡Ǧ
ǤǦ
Ǣ¡
¡¡¡¡Ǥ
Omissanäpeissä ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡Ú
¡¡¡¡Ǧ
Ú¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǥ
Tehtävätmuuttuvat ʹͷǤͳǤʹͲͲ
Ú¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡Ǥ
ǡÚǤ
Joustoja ʹͷǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǡ¡¡¡
¡¡¡Ú¡¡ÚǤǦ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
Ú¡ǤǦ
ǡ¡¡¡Ǥ
Keskeinenidea ʹͷǤͳǤʹͲͲ
ÚǦǦ
Ǧ¡¡¡¡¡Ǥ
Välttämätönosio ͳǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǦǡÚǦ
¡ÚǡǦǦ¡ǡ¡ǣ
¡¡ǤǦÚ¡Ǧ
¡¡¡¡ÚǤ
ǡ¡¡¡¡¡¡¡ǡ¡
¡¡ÚǨ
Painotetaanoikein ʹͲǤͳǤʹͲͲ
¡Ú¡Ǥ¡¡ÚǦǦ
¡Úǣǣ¡¡Ǥ
Tämäkyselyosioansaitseejäädäeloonuudistettuna ͳͳǤͳǤʹͲͲ
¡Ǥ
ÚǦ¡¡¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡ʹͶǤͳǤ
¡¡¡¡¡Ǥ
ͺ
Elinikäinenoppiminen(väitteet2.krs)
ʹͲͲǦʹͲͳͲǦʹǤǤǤʹǤȋΪʹα¡¡¡¡ǡΪͳαǦ
¡¡ǡͲα¡ǡǦͳα¡ǡǦʹα¡¡¡Ȍ
Teesi1.Tulevaisuudessa"poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen"kehittäminen
(oppimaanoppiminen,sosiaalisettaidot,kommunikaatiotaidot,ongelmanratkaiǦ
sutaidotjne.)korostuu.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi2.Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten,ettäkoulut
tukevatyksilöllisiäoppimistyylejäjaǦtarpeita.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi3.Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaistaonrohkaisevan
japositiivisenmielipideilmastonsyntyminen.
ͻ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi4.ElinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotoǦ
jaoppilaiden,heidänperheidensä,opettajien,muunyhteisönjavaltionvälillä.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi5.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaonhenkilökohtaisen
kehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi6.Pragmaattinen,käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu:korosǦ
tetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisen
merkitystä.
ͺͲ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi7.Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologiaoninnovaatioiden,tuotǦ
tavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi8.Elinikäisenoppimisenydinkontekstiontyöelämä,työssäoppiminen.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi9.Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennään
liiallisuuksiin.
ͺͳ
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
Teesi10.Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi.
Ǧʹα¡¡¡¡
Ǧͳα¡¡
Ͳα¡
ͳα¡
ʹα¡¡¡
ͺʹ
IIIElinikäinenoppiminenvuonna2030(3.krs)
¡¡¡ʹͲ͵ͲǦ
Ǥ¡ǤȂ
Ǥ
ǡ¡ǡ
¡ʹͲ͵ͲȂ¡Ǥ¡¡Ú¡¡
Ǥ
ͳǤǦ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
ǡ¡¡
ǤʹͲ͵Ͳ¡
Ǧ
ǡ¡¡¡¡ÚǦ¡
¡ǣ
ǡ
ǡ¡Ǧ
ǡ
ͳαͳͲΨ
ʹαͳͳǦʹͷΨ ¡α͵ǤΨ
͵αʹǦͶͲΨ ǣͳͺͻ
ͶαͶͳǦͷͷΨ
Ǩ
ͷαͷǦͲΨ
αͳǦͺͷΨ
αͺͷΨ
¡αʹǤΨ
ǣͳͺͳ
͵ǤÚ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
¡
ͺ͵
¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ǧ
ǡ¡Ǧ
Ú¡ǦǤ
¡ǣǡ
¡αͷǤͲΨ
ǣͳͻ
ͶǤǦ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
ʹͲ͵ͲǦ
¡Ú¡¡Ú
¡¡Ǥ¡
¡
¡Ǧ
¡Úǡ¡¡¡¡
ÚÚ¡ǤÚǦǦ
¡¡Ú¡
ÚǦ
Ǥ
¡ǣǡǦ
¡αͳǤ͵Ψ
ǣͳͺ
ͷǤ
¡¡ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
"Ǧ
¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
¡ǣǡ
ǡ
¡αͶͲǤʹΨ
ǣͳͷͻ
ͺͶ
Ǥ¡¡ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
¡ǡǦ
Ú
¡ǤǦ
¡¡¡¡Ǧ
ǤÚÚǦ
¡¡ÚǤ
Ǧ
¡ÚÚ
ǡǦ
¡¡¡Ǥ
¡ǣ
ǡ
ǡ
¡αͳǤΨ
ǣͳͷ
ǤͳǤͲ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
ʹͲ͵Ͳ¡Ǥ
ǡ¡Ǧ
͵ǣǤ
¡Ú¡
¡¡¡¡¡¡¡
¡
Ǥ¡Ú¡Ǧ
ǡǦ
Ú̶̶Ǥ
¡ǣ ǡǡ ¡αͻǤͶΨ
ǡ
ǣͳͶͻ
ͺǤ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
Ú¡
̶̶Ǧǡ¡Ǧ
¡¡ǤǦ
Ǧ¡Ǥ
¡ǣǡǡ
¡αͳǤʹΨ
ǣͳͷ
ͺͷ
ͻǤǦ ¡ÚǤʹͲ͵Ͳα
¡¡¡Ǧ
Ǧ
ǣǡǡ¡ǡǦ
ǡ¡¡ÚǤ¡Ǧ
¡
Ǥ
¡ǣ
ǡ
Ǧ
ǡ
¡αͷ͵ǤͲΨ
ǣͳͷ͵
ÚǤ
¡
ÚǡǦ
¡¡ǤǦ
ǣǡ¡¡
¡¡ǡ
¡Ȁ¡¡¡ǡǤ
Oppiminen20303.krs(lopetuskeskustelu)
Optimistinenkuvakehityksestä ͳͺǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥǡ¡ÚÚ¡Ǧ
¡¡¡Ǥ¡ÚÚ¡Ǧ
¡Ǥ
Isojamuutoksia ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡ǣ
¡¡¡¡Ǧ
¡ǡ¡Ú¡¡¡
Ǥ¡
¡ǣǡ¡
ǡǦ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡ͳͲǦ
Ǥ̶
Ǥ̵
Ǥ̶
Ú¡ÚǦ
¡Ǥ¡¡ǡ¡¡¡ǣǡ
ǡ
ͺ
ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ
Mitäoli23vuottasittenvuonna1980? ͳǤʹǤʹͲͲ
Ǥ̶̶Ǧ
ǡǤ¡¡
¡¡ǡ¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
Ú¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡Ǥ
geneettisestilisättyälykkyys ͳ͵ǤʹǤʹͲͲ
¡¡ǡʹ͵¡¡Ǥ"¡
ǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡ȋ¡¡¡¡ȌǤ
Managerimietteitälopuksi
¡ǣȂ¡Ǥ
dzdzǤȂ
ǡǤ
Ǧ¡ǤǤǦ
Ǥ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
¡ȋ
ȂȌÚ¡¡¡Ǥ¡
¡¡Úǡ¡¡¡Ǥ¡ǡǦ
¡ǫ¡Ǥ
¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡¡
ȋͳȌ¡ǡȋʹȌ
¡¡ǡȋ͵ȌÚǦ
ǡȋͶȌǫǦ
Ǥ
¡Ȃ¡¡
ȋ
ȌǤÚ
ͳͻȂ¡ǤȂ¡ʹͲǦ
¡¡¡¡¡ǡ
¡¡Ǥ¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡ǤǦ
Ǥ¡¡¡Ǧ
ͺ
Ǥ¡¡¡ǫ
ǦǤ¡¡ÚÚǡ¡Ǧ
¡¡¡¡ʹͷǦ͵Ͳ¡¡¡Ǥ
Ǥ¡Ǥ
¡Ǧ¡
Ȃȋ¡¡Ȍǡ¡¡
¡Ǥ¡ͳͻͺͲǫ
Ú¡¡ǡ
ǫǦ
¡¡Ǥǡ
¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
ǡÚ¡ÚǦ¡ǡ¡ǤǦ
¡¡¡ͳͻͺͲǡ
Ǥ
ǣʹͲͲǣ
ʹͲͲǦ
ǤǤ
ǣȀȀǤǤȀȀȀȀ
ȀȀȀ̴Ȁ̴
̴ʹͲͲǡƲǣȀȀǤȀǤ
ͺͺ
Liite 3. Tulevaisuuden avaintaidot
Ú¡¡Ǧ
ͳͻͻ¡Ǥ¡¡ʹͲͳ
Ǥ¡Ǥ
Ú¡ʹͲͲͻ
ʹͲͳͳǤǤǤǤǤͳͲȋ0=merkityksetön,5=kohtuullisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤ
Teesi1.Kommunikaatiovalmiudet?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡͶǡ
ͳͻͻαͺǡͳȌ
x ¡¡Ǥ
x ¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡Ǥ
x Ǥ
ǡ¡¡Ǧ
Ǥ
x ¡ǡǦǤ
x ȋȌ¡¡Ǧ
Ú¡¡
Teesi2.Muutoksensietokyky?
ͺͻ
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡͶǡ
ͳͻͻαͺǡͳȌ
x ¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡ÚǤ
x ¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ¡¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡
ʹͲͳ¡¡Ǥ
x ¡¡¡¡¡Ú¡Ǥ
x ¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ
x ¡¡¡¡¡¡¡Ú¡¡¡Ú
Úǡ
Ǩ
Teesi3.Oppimiskyky?
ǤʹͲͲͻ
ͻͲ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡͳǡ
ͳͻͻαͺǡͲȌ
x ¡Ǥ
x ǡ¡¡
Ǥ¡¡¡
Ǥǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ
x ¡¡¡Ú¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡
Ǥ
x ¡ǡ¡Ǧ¡¡Ǧ
ÚÚǤ
x
Ǥ
Teesi4.Ekologisuus?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡͷǡ
ͳͻͻαǡͻȌ
ͻͳ
x ¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǥ
x ¡¡¡Ǥ
x ǡ¡
¡¡ȋ¡¡¡¡Ǧ
¡Ȍ
Teesi5.Erilaisuudensietokyky(kulttuurinkompetenssi)?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡʹǡ
ͳͻͻαǡͻȌ
x ¡¡¡¡ǡ¡Ǥ¡¡Ú¡Ǥ¡Ǧ
¡Ú¡¡¡ÚǡǤ
x ¡Ú¡¡¡¡¡
¡Ǥ¡¡¡¡Ǥ
Ǥ
x ¡¡Ǥ
x Ǧ¡¡¡ǤǦ
¡¡¡Ǥ
Teesi6.GlobaalivastuuǦjatulevaisuusajattelu?
ͻʹ
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαͺǡͲǡ
ͳͻͻαǡͺȌ
x
¡¡ǡÚ¡¡¡ǡ
ǤǤ
ǤǤǦ
Ǥ
x ǤǤ
x ¡¡¡Ǥ
x Ú¡¡Ǥǡ¡
¡Ǧ
Ǥ
Teesi7.Ihmissuhdetaitojenosaaminen?
ǤʹͲͲͻ
ͻ͵
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡͺǡ
ͳͻͻαǡͺȌ
x ¡¡¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡ȋǦ
Ǧ¡ÚȌ
x ¡ǡÚǦǦ
Ǥ
x ¡Ú¡¡¡Ú¡Ǥ
x ¡¡¡Ú¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
Teesi8.Tietointensiivinenammattiosaaminen?
ǤʹͲͲͻ
ͳ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡͶǡ
ͳͻͻαǡȌ
x ¡¡ǡ¡ÚǤ
Ǧ
¡¡¡¡ǤǦ
¡¡¡Ú¡¡¡Ǥ
ͻͶ
x ¡¡¡ǡǤ
x Ú¡¡Ǥ
x ǡ¡Ú¡¡¡ǡǦǦ
Ǥ
x ¡Ǥ
Teesi9.Useankielenhallinta?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡʹǡ
ͳͻͻαǡͲȌ
x ¡¡¡ǡ¡¡¡Ǥ¡¡
ǡ¡Ǧ
Ǥ
x ¡¡ÚǦ
Ǥ
x ¡¡ǡ
Ǥ
x ¡¡¡¡¡
¡Ǥ¡Ǥ
x ¡Ǥ¡
ǡ¡¡¡¡Ǥ
Teesi10.AmmattiǦjaalaspesifitietotaito
ͻͷ
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡͻǡ
ͳͻͻαǡͲȌ
x ¡¡ǡ¡¡Ǧ
Ǥ
x ¡¡¡¡ǡ¡Ǧ
ǡ¡¡ÚǤ
x ǡ¡ǤǦ
Ǥ¡Ǥ
x Ú¡¡¡¡¡Ǥ
x Ǧ¡¡Ǥ
Teesi11.Eettisyys(arvoǦosaaminen,tietoinensuhdeideologioihin,uskontoihin)?
ǤʹͲͲͻ
ͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡǡ
ͳͻͻαǡͻȌ
x ¡¡Ǥ
x ǤǦ
ÚǤ
Teesi12.Tiedeosaaminen?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡͶǡ
ͳͻͻαǡȌ
x ¡¡ǡǡ
¡Ǥ
¡¡Ǥ
x ¡Ú¡¡¡ǡ¡¡¡Ú
¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ
x ¡¡¡¡¡¡ǡǦ
Ǥ
ͻ
Teesi13.Fyysinenkuntoisuus?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡʹǡ
ͳͻͻαǡͲȌ
x ¡¡
Ǥ¡Ǧ
ǡ¡¡Ǥ
ȋǤ
ǤȌ
x ¡¡¡Ǥ¡¡¡
Ǥ¡¡Ǥ
x Ǥ¡¡Ǧ
Ú¡Ǥ
x ¡¡¡Ǥ
x Ú¡
¡Ǥ
Teesi14."Kädentaidot"
ǤʹͲͲͻ
ͻͺ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡʹǡ
ͳͻͻαͷǡͶȌ
x Ǥ¡¡¡¡¡Ú¡Ǧ
¡¡¡ÚǤ
x ǡ
Ǥ
x ̶̶¡¡¡ǤǤ
¡¡¡¡ǤǦ
̶¡̶¡¡¡¡Ǥ
x Ǥ
x ¡¡¡¡¡ǦǤ
Teesi15.Esteettisyys?
ǤʹͲͲͻ
ǤʹͲͳ
ȋʹͲͲαǡͶǡ
ͳͻͻαͷǡͶȌ
ͻͻ
x ¡Ú¡ÚǦ
Ǥ¡¡ǡǤ
x ¡ǤǤ
x ¡¡Ǥ¡¡
Ǥ¡Ǥ
x Ǧ¡¡¡¡ȋ¡¡¡Ú
¡¡¡¡ȌǤ
Lisäkommentteja
ǡ¡¡¡¡ǦǦ
¡¡¡¡ǡ¡ǫ¡¡¡¡Ǧǡ
ǫ¡¡ǡ¡Ǧ
ǣ¡¡ÚǤ¡¡ÚǦ
Ǥ
¡¡Ú¡ǫ¡¡ǡ
¡Ú¡ǫ
¡¡ǤǦ
¡¡¡¡ǣǡǡǡÚ¡
Ǥ
IIAvaintaidot(2.krs))
¡ǣǦǤÚ
¡Ǥ
ÚȂÚǤ
¡Ǥ
¡ǤÚ¡¡
ǡǡǡǦ
ǤÚ¡¡
¡¡ǣǡǡǦ
ǡǡǦǤ
Argumentointi
Ekologisuus,muutos,kädentaidot ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡ǡ¡
¡¡¡¡¡ǤʹͲͳǤ
ǤǦ
ǡ¡ǡǦ
¡¡¡¡Ǥ¡Ú¡Ú
¡ǡ¡¡¡ǤǦ
¡ǤÚǡ
ǡ¡ǤǦ
ǦǤ
Mitenhuolimuutetaanenergiaksi ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡
ͳͲͲ
ǡ¡Ǥ¡
¡¡¡Ǥ¡Ǥ¡¡
Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡
ǤǤ
globaalivastuuǦ ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡Ǥ¡¡¡Ǧ
Ǣ¡¡ǤǤǤ
Systeemiajattelua ͳǤʹǤʹͲͲ
ÚǤ
¡ǡ
¡¡ǤǦǡǦ
¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡̶̶ǡ¡¡ǡ¡
¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡Ǥ
Úǡ¡ÚÚǦ
¡¡Ǥ¡Ǥ
JaredDiamond ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡Ǩ¡
¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǥ
ÚǤ¡ÚǡǡǦ
ǡ¡Ú¡ÚǤ
¡ÚÚ
¡¡¡¡¡¡Ǥ
Ehdotus ͳǤʹǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡ÚǤ
Ú¡ǡǦ
ǡ¡¡¡¡¡ÚÚǦ
ǡ¡Ú¡¡¡¡¡Ǥ
ÚǦǦ¡Ǧ
Ǥ¡
¡¡¡
Ǥ¡¡ǡ¡Ǥ
juu,mut... ͳǤʹǤʹͲͲ
ͳͲͳ
¡¡Ǥ
ǡ¡¡¡Ǥ
¡¡¡ǡǡ
¡¡ǤǤǤ
Ekologisuustärkeäätulevaisuudessa! ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡ʹͲΨ¡Ú¡ͺͲΨ
¡¡ʹͲΨǤȋǦ
Ȍ¡¡ǡÚ¡Ǥ
¡¡¡ǡ
¡ÚǤǦ
¡Úǡ¡¡¡Ǥ
¡Ǥ¡¡¡¡¡ǡǦ
ǡ¡¡¡ǤǡÚ
¡¡Ǥ¡¡ǤÚ¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡Úǡ
Ǥ¡¡¡¡¡ǡ
ǡ¡¡Ǧ
¡¡ǫ¡¡¡¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡
Ǥǡ¡ÚǦ
Ǥ
Kummanominaisuusekologisuuson? ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ú¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡ʹǦǡǦ
Ǥ¡¡¡¡ÚǤ
Ǥ¡
ǡǫ
ǡÚÚǫ
¡¡¡Ǥ
ǡ¡Ú
¡Ǥ
Ekologisuusonpakkotulevaisuudessa ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡¡¡¡ǡ¡Ú
ʹͲͳǤǦ
¡¡¡¡¡¡
ǡ¡¡¡Ú¡¡Ǧ
Ǥǡ¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡
Ǥ
ͳͲʹ
VerkostoǦosaamisenaakkoset ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
Ǧ¡Ǧ
ǡǡǡǦ
ǡǤ
¡Ǥ
Ú¡¡¡ǡ¡Ǥ
verkostoǦosaaminen ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǦǤǦ
¡Ǥ
ǡ¡¡ǡ
¡¡¡ǡǤ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡̶̶Ǥ¡¡̶
̶Ǩ
Jakamisenvaikeus ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡Ǧ¡ǤǦ
¡¡¡ÚǤ¡
ÚǤ¡
Ú¡¡ǡ
¡Ǥ
Kommunikaatiotaidot ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡ǤǦ
¡¡¡¡¡Ǥ¡ǡ¡¡
ǤÚ¡Ú¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡¡ǤǦ
¡¡¡¡ǤǦ
¡Ǥ
Tuonkotakiahylätäänkommunikaatio ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǤǦ
¡¡¡¡Ǥǡ
¡¡¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
ǡ¡¡¡Ǥ
ǡ
¡Ú¡ÚǤ
¡¡¡Ǧ
ǡ¡Ǧ
Ú¡Ǥ¡ǡ¡¡
ȋ
ȌǤ
ȋ¡¡Ȍ
ͳͲ͵
Ú¡ȋǤ¡¡Ȍ
¡Ǥ¡ǡ
¡¡¡¡¡ȋǦ
ȌǤǡ¡ÚȋǤ
¡¡ȌǤ
¡¡ǡ¡¡¡¡ǤǤ
¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡Ǥ̶"¡Ǧ
¡̶¡¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ¡¡
Ǥ
Täsmätäänvähän ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡
Ǥ¡Ǥ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǥ
¡ÚÚǡ¡
¡¡¡ÚǤ
Ǧ
ǡ¡¡¡
¡Ǥ¡¡¡Ǥ
¡Ú¡¡¡
¡¡Ú¡¡ǡ¡ǤǦ
¡¡¡¡¡¡ÚǤ
ǡ¡ÚǤ
ǡ¡Ú
Ǥ¡Ǥ
ǡ¡¡¡¡Ǥǡ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡ǤǦ
¡¡¡Ǥ
kommunikaationvaikeusnaisyhteisöissä ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡¡¡Ǥ¡
Ǥ
Nuortenkommunikointi ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡ǡ¡ǤǦ
¡Ǥ¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǥ
puolinjatoisin... ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡ǡ
¡¡ǤǨ
ͳͲͶ
minimitekijänlaki ͵ͳǤͳǤʹͲͲ
ǡȀǡǦ
ǫ
Kädentaidotjaammattitaidotkunniaan ʹͻǤͳǤʹͲͲ
¡¡Ǧ
Ǥǡ¡¡
ǦÚ¡
Ǥ¡¡¡Ǧ
ÚÚ¡¡Ǥ
¡ÚÚǤǦ
ÚÚ¡¡¡¡¡Ǧ
ǣ¡¡¡¡
Ǥ
¡¡¡ǡ¡ǡǡǦ
¡¡¡¡Ǥ
Mutta,mutta... ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡǦ
ǡÚ¡¡Ǥ
¡¡ǡ
¡¡¡¡ÚÚǤ
Mikäonoikeasuhde? ʹͻǤͳǤʹͲͲ
Ǥ¡Ǧ¡Ú¡¡ǡ¡ǡ
¡¡¡¡ǫ
kaksoistutkinnotlisääntyvät ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡǦ
¡Ǥ¡ǡ¡Ǧ
Ǥ
kaksoistutkinnotlisääntyvät ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡǦ
¡Ǥ¡ǡ¡Ǧ
Ǥ
kädentaitojenarvostus ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
¡Ȁǡ¡Ǥ
ͳͲͷ
ÚǤǤ
Ihmissuhdejakädentaitojenvuoro ͵ͲǤͳǤʹͲͲ
Ǥ
Ǧ¡
ǦǡǡǦ
ǡǤÚÚǦ
Ú¡¡Ǥ¡ÚÚǦ
Ú¡¡Ǥ¡¡¡Ǧǡ¡Ǥ¡Ǧ
Ǥ
Fyysinenkuntoisuus ʹͻǤͳǤʹͲͲ
¡ÚÚ¡ǤǡǦ
¡Ǥǡ
ǡ¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ
Ekologisuusontrendikästä ʹͻǤͳǤʹͲͲ
Ǥ¡Ǣ
¡¡¡¡¡ǤǤ
Muutoksetnopeutuvat ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡Ú¡¡Ǧ
Ú¡ǡ¡Ú¡¡¡
¡Ǥ
Ǥǡ¡
Ǥ¡Ǧ
¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡̶̶
Ǥ
Mitäliberalisoitumisenjälkeen? ʹͻǤͳǤʹͲͲ
ǡ¡¡¡ǫ
ǡ¡¡
ǫ
Vastaukset(2.krs)
¡¡Ǥǡ
¡¡¡¡Ǥ
ͳͲ
Ú¡Ú¡ǫǦ
¡¡¡¡Ú¡¡ÚǦÚ¡Ǥ
Úǡ¡¡Ú¡
ǤǨ
ͳǤ
Ǧ
Ǧ
ǣ͵ȋ͵Ȍ
ǣʹͺȋͷȌ
ʹǤ
ǣͶ͵ȋʹȌ
ǣ͵ͶȋʹȌ
͵Ǥ
ǣͶȋͳȌ
ǣͶͺȋͳȌ
ͳͲ
ͶǤ
ǣͳͺ
ǣͳ
ͷǤ
ȋǦ
Ȍ
ǣʹʹ
ǣͳͺ
Ǥ
Ǧ
ǦǦ
Ǧ
ǣͳ
ǣ͵ͶȋʹȌ
Ǥ
Ǧ
Ǧ
ǣʹͲ
ǣʹͺ
ͳͲͺ
ͺǤ
Ǧ
Ǧ
Ǧ
ǣʹȋͶȌ
ǣͳͷ
ͻǤ
ǣͳͳ
ǣͳͲ
ͳͲǤ
Ǧ
ȋǦ
Ȍ
ǣʹȋͶȌ
ǣʹ
ͳͳǤ
ǡ
Ǧ
ǣͳ
ǣ͵ͲȋͶȌ
ͳͲͻ
ͳʹǤ
Ǧ
ǣͻ
ǣͳͲ
ͳ͵Ǥ
ǣʹͲ
ǣͳͺ
ͳͶǤ
̶¡Ǧ
dz
ǣͳ
ǣͳʹ
ͳͷǤ
ǣ
ǣ
ͳͳͲ
ͳǤ
Ǧ
ǣʹͳ
ǣʹͺȋͷȌ
ͳͳͳ
IIIAvaintaidot(3krs)
¡¡¡
¡¡dzǦdzȂ
¡Ǥ¡¡ͳǤǦ
¡¡¡¡¡ȋͳȌǡȋʹȌǦ
ǡȋ͵ȌǡȋͶȌǦǡȋͷȌǡȋȌ
ǡȋȌǦȋͺȌǦ
Ǥ
Tulokset
1 = 1. Kommunikaatioval-
miudet
2 = 2. Muutosvalmius
3 = 3. Oppimiskyky
5 = 4. Erilaisuuden sietokyky
6 = 5. Globaali vastuu- ja
tul.ajattelu
7 = 6. Ihmissuhdetaitojen
osaaminen
10 = 7. Tietointens. erityistie-
totaito
11 = 8. Eettisyys, arvo-
osaaminen
14 = 9. "Käden taidot"
16 = 10. Verkosto-osaaminen
Tulevaisuusajattelunavaintaidot 24.2.2007
ǡǡǤǡ
Ǧ
ǡǡǦ
ǡǡǦǡ̶¡̶ǡǦ
¡¡Ǥ
Ǥ
Hyvävetotuotulevaisuusajattelunnostaminen 18.2.2007
ǣ¡ǡ¡Ǥ
¡ǡ¡¡̶̶ǡ
¡ǡǤǦ
ȋȌǦ
ͳͳʹ
¡¡ǡ¡Ǥ
Ristiriitaisetfiilikset 16.2.2007
¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡Ǥ¡¡¡ǡ
¡¡¡Ǥ
Ajatuksia/AL 15.2.2007
¡¡¡¡ǡ¡
ǤǦ
¡ǡȋȌǡ
¡¡¡¡¡ǤǡǦ
ǡǦǡ¡Ǧ
¡̶̶ǤǦǦ
¡¡¡¡ǤǦǤǦ
¡¡Ú¡αε¡¡ǫ
ǡ¡¡¡ǡ
¡ǤǦ
ǡǦ
Ǥ
¡ǡ
¡Ǥ¡¡¡¡ÚǦ
¡¡ǤÚ¡¡
ǤȋǣȌ¡Ǧ
ǤǤǤ¡¡¡ǡǤ
erilaisuudensietokyky 14.2.2007
ǤÚ¡
¡¡¡¡¡¡¡¡¡¡ǫ
¡ǫ¡ǫ
verkostoǦosaaminen 14.2.2007
ǦǡǤ¡Ǧ
ǤǡǡǦ
ǡ¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡Ǧ
ǡÚ¡¡ǫ¡Ǥ
ͳͳ͵
¡¡¡Ǥ
globaalivastuujatulevaisuusajattelu 13.2.2007
¡Ú¡Ǥ
¡¡¡¡ǤǤǦ
ǦǡǤ
Ú¡¡¡¡Ǣ¡Ǧ
Ǥ¡¡ǡ¡¡¡
Ǥ
Manageripohdiskelua
¡¡¡¡Ǧǡ¡¡
ǤÚÚ¡Ǧ
ǤÚ¡ǡ¡¡¡¡Ǥ
¡¡ǡÚǤǦ
¡¡¡Ǥ¡
¡¡¡¡¡¡Ǧǡ¡¡¡¡¡
¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡
¡ǦǤ
Úǡ¡Ǥ
¡ǡ¡¡¡
ǦǤ¡¡ǡ¡
¡ǡ¡ǡ
¡¡¡Ǥ¡¡
Ǥ
¡¡ǡǦǦ
¡¡ǤǦ
¡ǡ¡Ǥ¡¡
¡¡¡¡Ǥ
¡ǡ¡ÚǦ
¡ȀÚǤ¡¡Ǧ
ǤÚ¡Ǥ¡ÚǦ
¡¡¡Ú¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ¡ǤǦ
¡ǡ¡ÚÚǤ
¡ǤǣǦ
ǡÚǦ
¡¡Ǥ¡¡Ǧ
ǦǤ¡¡¡
¡Ǥ
ǣǣ
ǣȀȀǤǤȀȀȀȀ
ȀȀȀͲͺ̴̴Ȁ
Elinikäisenoppimisenavainkompetenssit(EUǦmalli)
ͳͳͶ
¡ǣͲα¡¡ǡͳαǦ
¡¡ǡʹα¡¡ǡ͵α¡¡ǡͶα¡¡¡Ǩ
¡¡¡ǡ
¡¡ȋǡǡǦ
ȌǤÚ¡¡
ǦǡÚ¡ǡ
ǦǤ
¡¡¡¡
¡¡ǣ¡¡¡ǡǡ
¡¡ȋǡǦ
ǡȌǦÚ¡ǡǡ
ǦÚǤ
¡¡¡¡ÚǦ
¡ǤÚ¡¡¡¡ǣǡÚ
ǡ¡ÚȀǤ
Ǥ¡¡¡¡Ǧǡ¡ǦǡǦǡǦ
¡¡ǤǦ
¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡ȋ
Ȍ¡ȋǡǡ¡ȀȌǤ
Ǥ¡¡¡¡¡
¡¡¡¡¡ÚǦ
¡ǤǦ
ǤǦ
Ú¡¡¡¡
¡¡Ǥ
¡¡Ú¡
Ú¡ǡǦǤ¡Ǧ¡Ǧ
ǣ¡Úǡǡǡ¡
¡ÚǦ
Ú¡Ǥ
̶̶¡ǤÚ¡
ȋ¡¡Ȍ¡Ú¡
ͳͳͷ
¡¡Ǥ¡ÚǦ
¡¡¡ǡ¡
¡¡Ǥ¡¡ǡ
¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
Ú¡¡¡¡¡¡ÚǦ
ǦǦǡÚ¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡¡ǡ
Ú¡Ǧ
¡¡ǡÚ¡¡¡Úǡ¡Ǧ
Ǥ
Ú¡¡¡¡ǡ
¡¡¡
Ǥ
¡Ú¡¡¡ÚÚǤ¡ǡǦ
ǡ
Ǥ¡¡¡¡¡¡¡¡Ú¡ǡÚǦ
ÚÚÚ¡¡Ú¡¡¡Ǧ
Ǥǡ¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ
¡ǡ
¡ǡǤǡ¡¡ǡǤ
ͳͳ
Liite 4. Mediavalmiudet ja medialukutaito
Mediavalmiudet(1.krs)
ȋͳǦͳʹȌ¡Ǧ
ʹͲͲǡʹͲͳͲʹͲͳͳǤǤǤͳͲǤȋ0=merkityksetön,5=kohtuulǦ
lisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤͳͻͻ
ͳͻͻǦʹͲͳ
Teesi1.Kyvytsähköpostinkäyttöön
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαͶǡ͵ǡ
¡ʹͲͲαͺǡͲȌ
ǦʹͲͳͲ
ʹͲͲǫ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͺǡͲǡʹͲͲαͺǡȌ
Ǧ
¡ǡdz¡¡dz
ǡÚ
¡¡ȋǦ
¡ͳͲǨȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͺǡͶǡʹͲͲαͺǡͺȌ
Ǧǡ¡Ǧ
¡¡Ú
¡¡¡
ʹͲͳͲ¡ǫ
¡Ú¡¡¡Ǥ
ǡ¡ǡǤ
¡¡¡ǡǤ
¡¡¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡¡¡Ú¡¡Ǥ
¡¡Ú¡¡¡Ǥ
¡¡Ǥ
ͳͳ
¡¡¡ǡ¡¡Ǣ¡ÚǢ
Ǧ¡¡Ǥǡ¡¡¡
¡ǡǤ
¡ÚǦ¡¡ȋʹͲͲͲǦȌǡ
¡¡Ú¡Ǥ
¡¡¡¡ǫ¡¡
ǡ¡Ǥ¡¡
¡¡Ǥ¡¡ǤʹͲͲǤ
¡Ú¡¡
¡¡
¡Úǡǡ¡¡
Ǥ
Ú¡¡¡¡¡¡Ǥ
Teesi2.Kyvyttiedonhakujärjestelmienkäyttöön
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡ͵ǡʹͲͲα
ǡʹȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡǡʹͲͲαͺǡ͵Ȍ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͺǡʹǡʹͲͲαͻǡͲȌ
ǦǣǦ
ͳͳͺ
¡¡¡ÚǤ¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡ǡ¡Ǥ
̶̶Ǧ¡¡¡ǡ
¡¡¡ÚÚ¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ǥ
Ǣ¡Ǥ¡¡ǤǦ
¡¡¡Ú¡Ǥ
¡¡Ú¡¡¡¡¡
¡¡¡ǤǦ
¡¡¡Ú¡¡¡Ǥ
Ǥ
¡¡¡¡ÚÚǤ
Teesi3.Kyvytsystemaattiseenetäopiskeluunverkkojakäyttäen.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲα
ͷǡȌ
ǦǨ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡͺǡʹͲͲαǡͺȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡǡʹͲͲαǡȌ
Ǧ¡
¡¡Ǧ
¡
ͳͳͻ
¡Ú¡¡Ǥ¡¡Ǧ
Ǥ
Ǥ¡¡¡¡Ǥ
¡¡Ǧ
ǡ¡Ǥ¡¡¡¡¡Ǥ
ȋȌȋǡ
ǡȌǤ
ǡÚ¡¡ǡ¡Ǥ
Ǧ¡¡ǡ¡ǡ
Ǥ
¡¡¡¡ǦÚ¡¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡¡¡¡ǡǦ
¡Ǥ¡¡ǦǦ
¡Ǥ
Ǧ¡¡Ǥǡ
¡¡¡¡¡ǡ
Ǥ
¡¡Ǧ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
Ǥ
Teesi4.Kyvyttiedonluotettavuudenarviointiin,ts.kykylähdekritiikkiin.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͷǡͶǡʹͲͲα
ǡͷȌ
ǦǨ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡͳǡʹͲͲαǡ͵Ȍ
ͳʹͲ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͷǡʹͲͲαǡͺȌ
Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡ÚǦ
Ú¡Ú¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡǤ¡¡Ǧ
Ǥ
¡ȋ¡Ȍ¡¡ǤǦ
¡¡Ú̶̶Ǥ
¡ȋ¡¡ÚȌ¡ǡ
¡Ǥ
ǡ¡ǤǤǦ
¡¡¡Ǥ
Ú¡ǡ¡¡Ǥ
Ú¡¡ǡǡ¡Ǥ¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡ǡ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡ÚǤ
Teesi5.Kykyjataidotkäyttääaudiovisuaalisiakeinojajaaineistojaammatissa,
mm.tiedottamisessajahavainnoinnissa.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡǡʹͲͲα
ǡͲȌ
ǦǦǨ
ͳʹͳ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡͲǡʹͲͲαǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡʹǡʹͲͲαǡȌ
¡¡¡ǡ¡
Ú¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡Ú¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
¡¡¡Ú¡ǤǤ¡¡¡Ú¡
¡¡Ú¡Ǥ
¡¡¡ǤǦ
¡
¡¡¡ȋ¡ǡÚ¡¡Ȍ
ǡ¡¡Ú¡Ǥ
Teesi6.Etätyötaidotverkkojakäyttäen.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲα
ͷǡȌ
ͳʹʹ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡʹǡʹͲͲαǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͲǡʹͲͲαǡͺȌ
Ǧ¡Ǧ
¡ǡ¡Ú¡Ǧ
¡¡¡Úǫ
¡Ú¡¡¡¡¡¡¡ǤÚǤǦ
¡Ǥ
¡Ú¡ǤÚ¡¡ÚǤ
¡ÚǤ¡
Ǥ
Ú¡̶¡¡̶ǡ¡¡Ǧ
̶Ǧ̶Ú¡ǡǡ¡¡¡
Ú̶̶Ú¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ú¡ǤǤ¡¡¡Ú¡
¡¡Ú¡Ǥ
¡Ú¡ÚǦǡ¡¡ÚÚÚǡǦ
Ú¡¡ǤǤ
Ú¡¡ǡ¡¡¡¡ǡ
Ǥ
¡Ú¡¡¡Ú
Teesi7.Kyvyttehdäkyselyjätiedontuottajille.
ͳʹ͵
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡʹǡʹͲͲα
ͷǡ͵Ȍ
ǦǨ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡ͵ǡʹͲͲαǡʹȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͺǡʹͲͲαǡͺȌ
Ǧ¡¡Ǧ
¡ǫ
Ǧ¡¡¡
ǡǤ¡¡¡¡¡¡Ǥ
̶̶ǡǦǦǤ
Ú¡¡ǢǤ¡¡ȋȌ
Ǩ
ǦǦ
ȋȌǤ
Teesi8.KyvytharjoittaakatsotuntaiseuratunmediansisällönkriittistaarvioinǦ
tia.
ͳʹͶ
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͷǡͲǡʹͲͲα
ǡͲȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡʹǡʹͲͲαǡͺȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͶǡʹͲͲαǡȌ
Ǧ
¡¡ǡ
ǫ
¡¡¡¡¡¡Ǥ¡Ú¡¡¡¡
¡¡¡¡¡ǫ¡Ú¡Ǧ
ǤǤ
¡Ǥ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡Ǥ
Teesi9.KyvytosallistuaharrastuksiintaiammattiinliittyviinkeskusteluihintieǦ
toverkoissa.
ͳʹͷ
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻα͵ǡͶǡʹͲͲα
ͷǡȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͷǡͻǡʹͲͲαǡ͵Ȍ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͶǡʹͲͲαǡͲȌ
Ǧ
Ǥ¡¡¡Ǧ
Ǥ
ǡǢǢ¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ
Teesi10.Kyvytetukäteenkartoittaaerimediavaihtoehdotjatehdätiedostavia
mediankatsomisǦjakulutusvalintoja.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡʹǡʹͲͲα
ͷǡͲȌ
ͳʹ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡʹǡʹͲͲαͷǡ͵Ȍ
Ǧ¡¡Ú¡¡Ǧ
Ú¡¡Ǧ
¡Ú¡ǫ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡ͵ǡʹͲͲαǡʹȌ
¡¡¡¡ǡǡ
Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ
¡¡¡ǤǤ
Ǥ¡ǡ̶̶̶Ǧ
̶¡Ǥ
ǡǤ
Teesi11.Kykyymmärtääjaanalysoidaaudiovisuaalisentuotannontaustojaja
niidenvaikutuksiaihmistenkäyttäytymiseen.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡʹǡʹͲͲα
ͶǡͻȌ
ͳʹ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡͲǡʹͲͲαͷǡͷȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡʹǡʹͲͲαͷǡͻȌ
Ǥ¡¡¡¡
¡¡ǤÚÚ¡
¡Ǥ
¡ǡǤ
ǦǤǦ
Ǥ
Teesi12.Audiovisuaalisuusmedioissa:kykyeläytyväänkatsomiseen,nauttimiǦ
seenjne.
ǤʹͲͲ
ȋͳͻͻαͶǡͳǡʹͲͲα
ͷǡȌ
ͳʹͺ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͷǡ͵ǡʹͲͲαǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͷǡ͵ǡʹͲͲαǡʹȌ
ǦǨ
̶̶¡¡¡¡ÚÚ̶̶¡Ǥ
¡Ǥ
¡Ú¡Ǥ
¡Ǥ¡¡¡¡
Ǥ
Lisäkommentteja
Tämä kysely on passé. Se kyllä kertoo siitä, miten maa ja maan tulevaisuus makasi kymme-
nen vuotta sitten. Eikös tämä delfoikin pyöritetty silloin Suomen Postin ja postinkantajien
avulla. Pääasia oli se miten saadaan ihmiset tarttumaan uuteen tekniikkaan, nyt kyse on siitä,
miten tekniikan potentiaali metamorfoidaan sosiaalisiksi toimintatavoiksi.
ͳʹͻ
Liite 5. Viestintäympäristön muutokset
Viestintävalmiudet(1.krs)
¡¡Ú¡¡Ǧ
ÚȋͳǦͳʹȌ¡ʹͲͲǡʹͲͳͲʹͲͳǦ
ͳǤǤǤͳͲǤȋ0=merkityksetön,5=kohtuullisentärkeä,10=erittäintärkeäȌǤǦ
ͳͻͻͳͻͻȂʹͲͳǤ
Teesi1.Tietoverkkojajauuttateknologiaahyödyttäviävirtuaalikoulujasyntyy
kaikillekouluasteille.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαʹǡͻǡ
¡ʹͲͲαͷǡͳȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡ͵ǡʹͲͲαǡͶȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͲǡʹͲͲαǡͲȌ
¡¡¡¡ǡǤ
¡¡¡¡ǦǦ
¡¡¡ǡ¡Ǥ¡Ǧ
ÚʹͲͳͲ¡Ǥ¡
ǡ¡¡¡¡ÚǦ
¡ǦǤ
Ǧ¡
Ǥ
ͳ͵Ͳ
ǢǤ
¡Ú¡̶Ú¡¡ǤǤ̶¡Ú¡¡ǫ
¡¡¡Ú
¡¡Ǥ¡
Ǥǡ
Ǥ
Teesi2.Monikansallisetyrityksetvahvistavatrooliaantietoverkkojenkehittyessä
yhteiskunnassa.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαͶǡͻǡ
¡ʹͲͲαͷǡȌ
ǦʹͲͲǦ
ȋ¡Ǧ
ǡdz
dzȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαǡ͵ǡʹͲͲαǡͶȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡǡʹͲͲαǡʹȌ
¡Ǥ¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡Ǥ¡
Ǥ
ͳ͵ͳ
¡ǡÚÚǡǦ
Ǥ
Ǧǡ¡¡¡Ǥ
¡ǡǦ
¡¡Ǥ
¡Ǥ¡¡ǡ
¡¡¡Ǥ
Teesi3.PienyrityksetvahvistavatrooliaantietoverkkojenkehittyessäyhteiskunǦ
nassa.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻα͵ǡͻǡ
¡ʹͲͲαͷǡͳȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͷǡǡʹͲͲαǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͳǡʹͲͲαǡͷȌ
¡¡
¡ǡ¡¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
Ǥ¡ǡ
Ǥ
¡¡ÚÚ¡Ǥ
Ǥ
ͳ͵ʹ
Teesi4.UudenteknologianmahdollistamanreaaliaikaiseninformaatioprosesǦ
soinninvastapainonauppoutuvan,kiireettömänpaneutumisenmerkityskasvaa.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαͶǡͳǡ
¡ʹͲͲαͷǡ͵Ȍ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͷǡǡʹͲͲαǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαǡͲǡʹͲͲαǡͻȌ
¡Ǥ
ǡ¡¡Ǥ
¡¡ǤÚ¡¡ǡǦ
Ǥ
Teesi5.Medioidenvälittämäninformaatiomääränkasvusaameidätkadottamaan
todellisuudentajumme,passivoimeitäjaheikentäätoimintakykyämme.
ͳ͵͵
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαͶǡ͵ǡ
¡ʹͲͲαͶǡͺȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͷǡͲǡʹͲͲαͷǡͳȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͷǡͲǡʹͲͲαͶǡͻȌ
Ǧǡ¡¡¡
¡¡Ǩ
¡¡¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡
Ǥ
¡¡¡Ǧ
¡¡ǡ¡¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ¡¡
ǤǤǤ
¡ǡ¡Ǧ
¡¡ǡ¡¡
Ǧ
Ǥ
¡¡¡Ǥ¡¡Ǩ
Teesi6.HuomionkiinnittäminenmediatekniseenkehittelyynköyhdyttääviestinǦ
nänjavuorovaikutuksensisältöjäyhteiskunnassa.
ͳ͵Ͷ
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαͶǡͲǡ
¡ʹͲͲαͷǡ͵Ȍ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͶǡͻǡʹͲͲαͷǡͶȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͶǡͻǡʹͲͲαͷǡͲȌ
Ǧǫ
¡ǡ¡Ǧ
¡ǡǡ¡
ǤǦ
¡¡¡Ú¡Ǧ
Ǥ
ǡǤ¡¡
¡¡¡¡Ǥ
ǤǦ
ȋȌǡ¡Ǧ
¡Ǥ
¡¡¡ǤÚ¡Ú¡¡¡
¡Ǥ
Ǧ
̶̶Ǥ
¡ǡǤ
ͳ͵ͷ
Teesi7.UusimediateknologiajohtaainformaationyhteiskunnantäydelliseentoǦ
teutumiseen.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻα͵ǡͲǡ
¡ʹͲͲα͵ǡͻȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαͶǡͲǡʹͲͲαͶǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαͶǡͳǡʹͲͲαͶǡ͵Ȍ
Ǧ¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡¡¡¡¡ǡ
Ǥ
Ǥ
¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ǥ
¡̶¡̶ǫ
¡¡ǡ¡¡¡ǡ
Ǥ¡ͺǤ
¡¡¡Ǥ
Teesi8.JulkinentalousvahvistaarooliaantietoverkkojenkehittyessäyhteiskunǦ
nassa.
ͳ͵
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻα͵ǡ͵ǡ
¡ʹͲͲαͶǡȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲαͶǡͷȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻα͵ǡͺǡʹͲͲαͶǡͶȌ
Ǧ¡ǡǦ
ǦǨ
ǡǤ
¡¡Ǥ
¡
Ǥ
Ǥ
¡ǦÚǤ
Ǩ
¡¡¡ǡ̶¡ÚǦ
̶Úǡ¡¡¡Ǥ
Teesi9.MedioidenvälittämäninformaatiomääränkasvutekeemeistäkaikinpuoǦ
linsuvaitsevampiaeliavoimempiatodellisuudelle.
ͳ͵
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻα͵ǡ͵ǡ
¡ʹͲͲα͵ǡͷȌ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲα͵ǡͺȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲαͶǡͲȌ
ǦÚ¡¡¡
¡¡¡ǡǤÚ
¡¡¡¡¡Ǥ
Ú¡¡Ǥ
Teesi10.MedioidenvälittämäninformaatiomääränkasvutekeetodellisuudenkuǦ
vastammejäsentyneemmänjarealistisemman.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαʹǡͺǡ
¡ʹͲͲα͵ǡȌ
ͳ͵ͺ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻα͵ǡͷǡʹͲͲαͶǡͲȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻα͵ǡǡʹͲͲαͶǡͳȌ
¡ǡǡÚǦ
¡¡¡¡¡¡¡¡
Ǥ¡ÚǦ¡¡Ǧ
ǡ¡¡¡¡ǡ
¡ÚǡǤ
Ǥ¡Ǥ
¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
Ǥ
Teesi11.SähköistenmedioidenkehittyminenestäädemokraattistakehitystäyhǦ
teiskunnassa.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαʹǡǡ
¡ʹͲͲαʹǡͺȌ
ͳ͵ͻ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻα͵ǡͲǡʹͲͲαʹǡȌ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαʹǡͻǡʹͲͲαʹǡȌ
¡¡¡ǡ¡¡Ǥ
¡¡ǤǦ
¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
ǡÚ¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡÚ¡¡ǡǦ
¡Ǥ
¡¡Ǥ¡ǫ
Teesi12.KehitysmaidensuhteellinenasemavahvistuutietoverkkojenkehittyesǦ
sä.
ǤʹͲͲ
ȋ¡ͳͻͻαʹǡͳǡ
¡ʹͲͲα͵ǡͺȌ
ͳͶͲ
ǤʹͲͳͲ
ȋͳͻͻαʹǡͷǡʹͲͲαͶǡ͵Ȍ
ǤʹͲͳ
ȋͳͻͻαʹǡǡʹͲͲαͷǡͲȌ
Ǧ
¡
ȋ¡¡ͳͲ
Ȍ
¡Ǥ¡¡¡ǤÚ¡
¡¡ǡ¡ǡ¡¡¡Ǥ
¡ǡ¡ʹͲͳͲ¡Ǥ
¡Ǧ
Ǥ
Ǥ¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡ǦǤ
¡Ú¡
¡¡ǤÚǦ
Ǧ¡ÚǦȀǦ
Ǥ
¡¡Ú¡¡¡Ǥ
ǡǤ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ͳͶͳ
Liite 6. Sivistys-käsitteen sisältö
¡Ú¡ȋ¡ÚͳǦͳͲȌǦ
ǦʹǦΪʹȋʹα
¡¡¡¡ǡͳα¡¡ǡͲα¡ǡǦͳα¡
Ǧʹα¡¡¡Ȍ
Näkökulma 1.
̶Ǧ
¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡Ǧ
ǡǦ
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡͷǡͳͻͻαͲǡȌ
x¡¡ǡ¡¡¡Ǥ¡¡¡Ǧ
¡¡ǡ¡¡¡Ú¡Ǥ¡ǫ
¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
x¡ǡ¡¡¡¡¡Ǩ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡ǫǦ
¡¡¡ÚÚǦ
¡Ǥ
x¡¡Ǧ¡¡¡¡¡Ǩ
x¡Úǣ¡ÚǦ
¡Ǥ¡Ú¡Ǧ
ǡǡ¡Ǩ
xÚ¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡ǡ¡¡
ǤÚǤ
x¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡¡ǡǦ
¡ǡ
x¡¡ǡ¡Ǧ
ʹͲ¡¡¡Ǥ
ͳͶʹ
Näkökulma 2.
̶Ǧ
¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡Ǧ
ǡǦ
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡ͵ǡͳͻͻαͲǡ͵Ȍ
¡¡¡ǡ¡¡¡¡Ǥ
̶̶Ǥ¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡
¡Ǧ
ȋȌǤǦ
¡Ǥ
¡Ǥ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
ǤǨ
Näkökulma 3.
̶ǡ¡¡
¡¡Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡͲǡͳͻͻαͲǡͶȌ
¡¡ǡ¡Ú¡
¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡ǡ
ǡ¡Ǥ
¡¡¡ǡǫ
¡Ú¡ǡ¡¡Ú
¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ͳͶ͵
¡ǫ¡¡¡¡¡¡¡Ǩ
¡ǡ¡¡
Ǥ
¡¡¡Ǥ
αÚǨ
Näkökulma 4.
̶ǡ
ǡǡ
¡¡¡Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡͺǡͳͻͻαͲǡͻȌ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡
¡Ú¡ǡ
Ú¡ÚǤ
¡¡Ǥ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡ǡ
¡¡Ǥ
Näkökulma 5.
̶¡¡¡¡¡¡¡¡
Ǥ̶
ȋʹͲͲαǦͲǡͳǡͳͻͻαǦͲǡͷȌ
¡ǡ¡Ǥ¡ÚǤ
ǡ¡Ǧ
Ȁ¡¡¡¡¡ǡ¡Ǥ
¡¡¡¡Úǡ¡Ǥ¡¡Ú¡Ǧ
Ǥ
Ǥ
̶̶¡¡¡Ǥ
ͳͶͶ
¡ǡ¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡ǣ¡ǡǦ
Ǥ
¡ǡ¡
¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
Näkökulma 6.
̶Ǧ
ǡ¡
ǡ¡
Ǧ
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡͺǡͳͻͻαͲǡͷȌ
¡¡ǡ¡ǡǤ¡¡¡Ǧ
ǫ¡¡¡¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡ǤÚ¡¡ǡ̶̶
ǡ¡¡¡¡¡Ǥ¡
¡ǫ
ǡ¡¡¡
¡ǡǤ
¡¡¡Ú¡¡¡Ú¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡Ǧ
¡ǤÚǦ
¡ÚǤ¡¡
¡ÚÚǤÚǦ
¡Ǥ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡
ǡ
¡¡¡ǡǤ
Näkökulma 7.
̶
¡¡ǡǦ
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡǡͳͻͻαͲǡͶȌ
ͳͶͷ
¡¡¡ǡ¡¡Ǥ
ǡ¡Ǥ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡ǤǦ
¡¡ǡ¡¡Ú¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡Ǥ
Ǧ
Ǥ¡¡ǡ¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ú¡¡¡¡
ȋǤȌ
¡¡¡¡¡Ǥ
ǡ¡Ǥ¡¡Ǥ
Näkökulma 8.
̶¡
Ʋ¡Ʋ¡Ǧ
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡ͵ǡͳͻͻαǦͲǡͳȌ
¡ǡ¡¡¡¡ǡ¡¡¡
Ǥ̶
̶Ǧ¡ǡ
ǫ
¡¡¡¡Ǥ
Ǥ
¡¡¡¡Ǥ
ÚǦ
Ǥ
¡¡ǡ¡Ǥ
¡¡ÚÚÚÚǢ¡¡¡
¡¡¡ǡ
¡¡¡Ǥ
¡Ǧ¡¡
ͳͶ
Näkökulma 9.
̶¡¡¡¡
ǡ
¡ǤǦ
¡¡¡¡ÚǤ
¡
Ǥ̶
ȋʹͲͲαͲǡͺǡͳͻͻαͳǡ͵Ȍ
¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡¡
Ǥ¡¡Ǥ¡
¡¡Ǧ¡¡Ǧ¡¡Ǥ¡Ǧ
¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡¡
Ǥ
Ú¡¡Ú¡Ǥ
Näkökulma 10.
ȗ̶¡Ǧ
¡¡¡ÚǤ̶
ȋʹͲͲαͲǡͻǡͳͻͻαͳǡʹȌ
¡¡¡¡¡¡¡ǡǤ¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡Úǫ¡Ǧ
¡¡Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
ǡ¡Ǥ¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡¡¡ÚǤ
¡¡̶Ǧ̶ǣ¡¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡Ǥ¡¡ǦǨ
ǡ
Ǥ
ǡǤ¡Ǧ
ǤÚ¡¡ǡǤǦ
¡¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǧ
Ǥ
ͳͶ
Vuoden 1996 keskiarvot
1,4
1,3
1,2
1,2
1,0
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
0,4 0,4
0,4
0,3
0,2
0,0
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10
-0,1
-0,2
-0,4
-0,5
-0,6
1,2
1,0
0,9
0,8 0,8
0,8
0,8
0,6
0,6
0,5
0,4
0,3 0,3
0,2
0,0
0,0
No 1 No 2 No 3 No 4 No 5 No 6 No 7 No 8 No 9 No 10
-0,1
-0,2
-0,4
-0,6
ͳͶͺ
Liite 7. Suomen polku
dzdzȂ¡ǡ
ͳͻͻǡǤǦ
ÚǦ
Ǥ
Teesi 19 2010
Teesi 18 2010
Teesi 17 2008
Teesi 16 2006
Teesi 15 2006
Teesi 14 2005
Teesi 13 2004
Teesi 12 2004
Teesi 11 2004
Teesi 10 2003
Teesi 9 2003
Teesi 8 2002
Teesi 7 2002
Teesi 6 2002
Teesi 5 2002
Teesi 4 2002
Teesi 3 2001
Teesi 2 1999
Teesi 1 1999
ͳǤ¡Ǥ
ʹǤÚÚ¡Ú
͵Ǥ
¡¡Ú¡¡Ǥ
ͶǤ¡¡Ǥ
ͷǤ¡¡¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ
ͺǤ¡ÚÚǣǤ
ͻǤÚ¡¡Ǥ
ͳͲǤ¡¡¡ǦǤ
ͳͳǤǡ¡¡¡¡Ǥ
ͳʹǤ¡¡¡
̶¡̶Ǥ
ͳ͵ǤÚÚǤ
ͳͶǤ¡¡Ǥ
ͳͷǤ¡¡¡Ǧ
Ǥ
ͳͶͻ
ͳǤǡǦ
¡¡Ǥ
ͳǤ¡¡¡¡Ǥ
ͳͺǤ¡¡Ǥ
ͳͻǤǡ¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ʹͲǤǡ¡¡¡Ǥ
ʹͳǤ¡Ǥ
ʹʹǤ¡¡Ǧ¡Ǥ
ͳǤȂ¡ͳͻͻ
100 %
100 % 96 %
90 %
85 % 85 %
81 %
80 % 77 %
72 %
70 %
60 % 56 %
52 %
50 %
50 %
40 %
30 % 29 %
30 %
24 % 24 %
20 %
20 % 16 % 16 % 17 %
12 % 12 %
10 %
0%
0%
Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi Teesi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21:
Sarja1 56 % 96 % 85 % 85 % 50 % 30 % 81 % 100 % 24 % 12 % 72 % 77 % 12 % 24 % 16 % 52 % 29 % 16 % 20 % 17 % 0%
ʹǤʹͲͲȂ¡ǡ¡Ú¡
ʹͲͲ¡Ǥ
ͳͷͲ
ͳǤ¡Ǧ
Ǥ
ʹǤÚÚ¡Ú
͵Ǥ
¡¡ÚǦ
¡¡Ǥ
ͶǤ¡¡
Ǥ
ͳͷͳ
ͷǤ¡¡¡¡
Ǥ
Ǥ
¡¡Ǥ
Ǥ¡¡
Ǥ
ͺǤ¡ÚÚ
ǣǤ
ͳͷʹ
ͻǤÚ¡¡Ǥ
ͳͲǤ¡¡¡Ǧ
ǦǤ
ͳͳǤǡ
¡¡¡¡Ǥ
ͳʹǤ¡¡Ǧ
¡
̶¡̶Ǥ
ͳͷ͵
ͳ͵ǤÚÚǦ
Ǥ
ͳͶǤ¡Ǧ
¡Ǥ
ͳͷǤ¡¡¡Ǧ
Ǧ
Ǥ
ͳǤǦ
ǡǦ
¡Ǧ
¡Ǥ
ͳͷͶ
ͳǤ¡¡
¡¡Ǥ
ͳͺǤ¡¡
Ǥ
ͳͻǤǡ
¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ʹͲǤǡ
¡¡¡Ǥ
ͳͷͷ
ʹͳǤ¡Ǧ
Ǥ
ʹʹǤ¡¡Ǧ
¡Ǥ
ͳͷ
¡¡ǦǦ
¡¡ǡǡ
¡¡ͳͻͻǤ
¡¡
¡¡¡ǦǦ
¡¡ǤǤ
Ǥ¡Ǥ
ͳͷ
Liite 8. Vuoden 1996 ja 2006 paneelit
¡¡Úͷͷǡ͵ͳȋͷǡͶΨȌǤ¡ͳͻ
ȋͳǡ͵ΨȌͳͻͻǤͳʹȋ͵ͺǡΨȌ
Ú¡ǡ¡¡¡Ǥͳͻͻ
ͳʹ͵ͶͷͻǡͶͶÚǦ
ȂǤ¡¡¡Ǧ
ͲǤ
Ǧ
Ǧ¡ ȋȌ
¡
Ú
ͳͷͺ
±
¡¡ȋȌ
¡
¡ ȋȌ
Ú¡
¡¡
Ǧ
¡ Ǧ
¡¡
¡
±
¡
Ǧ
ͳͷͻ
¡
Ǧ¡
¡Ǧ
¡¡Úͷͷǡ͵ͳȋͷǡͶΨȌǤ¡ͳͻ
ȋͳǡ͵ΨȌͳͻͻǤͳʹȋ͵ͺǡΨȌ
Ú¡ǡ¡¡¡Ǥͳͻͻ
ͳʹ͵ͶͷͻǡͶͶÚǦ
ȂǤ¡¡¡Ǧ
ͲǤ
Kehittämispaneeli 2007
¡Ǧ¡Ȃ
ʹͲͲȂʹͲͲÚ¡Ǥ
Ǧ
Ǧ¡
Ú¡
¡Ú
¡
±
ͳͲ
Ú
¡
Ǥ
¡
Ú¡
¡Ǧ
¡¡
¡¡
¡
¡¡
Ǧ
Y
ͳͳ
¡ȂǡǦ
Ǧ¡¡Ú¡¡Ǥ¡Ǧ
Ǥ
¡Ú¡¡¡¡Ǧ
ǦǤǦ
Ǥ¡¡¡¡¡Ǧ
¡ÚǤ
ȋpossibleȌǡ¡Ú¡
ȋprobableȌȋpreferableȌǤ
ȋfeelingȌǡȋthinkingȌȋsensingȌǤǦ
¡Ú¡¡¡
ÚǤǦ
¡ǡ¡Ú
¡Ǥ
Sivustaseuraaja¡
¡¡¡
Ǥ¡
¡Ú¡
Ǥǥ
Ϊͳα¡
Ͳα
Ǧͳα
Tulevaisuudentekijä
ǡ
¡¡¡
Ú¡Ǥ¡¡¡Ǧ
Ǥǥ
Ϊͳα¡
Ͳα
Ǧͳα
ͳʹ
UhkiinvarautujaǦ
¡ÚǤǦ
Ǧ
¡Ú¡¡¡
¡¡¡¡Ǧ
¡¡ǤǦ
ǥ
Ϊͳα¡
Ͳα
Ǧͳα
MahdollisuuksiintarttujaǦ
ǡ¡ǡ¡
Ǥ¡
ǡ
Ǥǥ
Ϊͳα¡
Ͳα
Ǧͳα
̶̶Ǥ¡
ǤÚǡǦǡȋȌ
¡ÚǤ
ͳαǡ
ʹαǡ
͵αǡ
Ͷαǡ
ͷα
αǦ
ͳ͵
α
ͺα¡Ǧ
ͳͲα
ͻαǡǡ
ǡǢ
ǡ¡
Ǧ¡¡Ú
ͳαǡ
ʹαÚ
͵α
Ͷα¡¡
ͷα¡ǡ
α
α
ͻα͵Ǥ
ÚǦ
ͳαǦǦ¡¡
ʹα¡Ú
͵α
Ͷα
ͷα
αǡ
ͻαǦ
ͳͶ
Liite 9. Kehittämisprojekti
Aikataulu
ͳʹǤǤǡͷǤͺǤǡͳͲǤͻǤʹͲǤͳͲǤʹͲͲ
ʹͲͲǦͳǤͳͳǤʹͲͲ
ͳͷǤͳͳǤʹͲͲȋǦǡǦ
Ȍ
¡ÚͳͷǤͳͳǤʹͲͲ
ÚʹͲǤͳͳǤʹͲͲ
ͳǤͳʹǤʹͲͲ
ÚͷǤͳʹǤʹͲͲǡ͵ͳǤͳʹǤʹͲͲ
¡ǦÚ¡ͳͷǤǦ
ͳǤͳʹǤʹͲͲ
ʹͲͲȂ¡¡¡ǦÚͳͷǤǦͳǤͳʹǤʹͲͲ
¡
Ú¡
ʹͲͲ¡ʹͲͲ
Hallinnointi
¡ǣǡǦ
ǡ¡ǡǦ
¡¡¡¡Ú¡Ǧ
¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
¡ǣ¡ǡǦǡȋǦ
Ȍ¡Ǥ
ʹͲͲ
¡ǤͳͲǦǤ
ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡ȂȋǤǤȌǡ¡Ǧ
ͳͻͻͺÚǡǦ
ǡÚ¡Ǥ
¡ǣǡȋǤ̷ǤȌǡǡǡ
ȋǤ̷Ǥ
ȌǡǡǡǡǦ
¡ǡȋǤ̷ǤȌǡǡǦ
ǡǡÚ¡ÚǤ
ͳͷ
Liite 10. Sivistysoletuksia
ʹͲͲ
¡¡ȋȌǡ¡¡Ǧ
ǡ¡¡ǡ¡¡¡¡¡Ú¡Ǥ¡¡¡
¡ǡÚ¡¡
ǤǤ¡¡ǡ¡Ǧ
Ú¡¡Ǥʹͳ¡¡Ǧ¡Ǧ
ǡdzdz¡¡Ǧ
¡Ǥ
¡ǡ¡Ǧ
¡ÚǤ¡
¡Ú¡ǡ¡Ǥ
¡¡ǡ¡¡Ǧ
ǡǤ
Ǥ
¡ǡ¡¡ȋ¡ʹͲͲǡ
ʹͷͳȌʹʹǤ¡ǡǤ
¡¡Ǥ
Evoluutio-olio aikakoneessa
¡¡ǡ
Ǥ¡
ͳ
¡Ú¡Ǥ¡¡¡Ǥ
¡ʹͲǤͲͲͲ¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡¡Ǥ
Ǧ
ÚÚ¡¡Ǥ
ǡǦ
Ǥ¡¡¡Ǧ
Ǥ
¡ǡǤ¡¡¡
¡Ǥ¡¡ÚǦ
¡¡¡¡Ǥdz
dz
¡¡¡ǡǤ
¡ǡǤ¡¡
Ǥ
¡¡Ǥ
¡Ǥ¡¡Ǥ
¡¡¡¡¡ǦǡǦ
¡Ǥ¡¡¡
Ǥ
¡¡¡¡Ǧ
¡Ǥ
¡¡Ǥ
¡¡¡ǡ
ÚÚǤ
¡Ǥ¡
¡Ǥ¡
ǡ¡ǡǦ
¡Ǥǡǡ
¡¡ǡ¡Ǧ
Ǥ¡ǡǡǦ
¡ǦǤǡǦ
¡¡¡ÚǤ
ͲǦǤ¡¡Ǧ
¡¡¡ȋdeǦinstitutionalisaatioȌ
ȋdeǦprofessionalisaatioȌǤ¡Ǥ
¡ȋͳͻͲ͵ͲȌǡ¡¡
¡ǤǤ
ÚǤ
¡¡¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡Ǥ
¡¡ǡ
ǤǦ¡ǦǦ
ǦǦǤ¡¡Ǧ
ǡǤÚǦ
Ǥ¡¡ǡ¡
¡Ǥ¡ǤǤ
ͳͺ
Tieto siitä että toisinkin voi olla
¡ǡ¡¡¡¡Ǥ¡¡ȂǦ
¡ǦǦǦ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡Ǥ
Ǥ¡¡Ǥ
ǡǤǤ¡Ú¡¡¡ǡǡ
ǡÚ¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡¡¡¡ǡ¡¡Ǥ
¡¡¡
¡¡¡¡Ǥ
¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡ǡǤÚ
Ǥ
¡ǡ¡¡¡Ǥ
ǨǦ
¡Ǥ¡¡¡ǡǦ
Ǥ¡¡¡¡¡
ÚǤ
¡Ǥ¡ǡ¡¡ǡ
Ǥ ¡¡¡
Ǥ¡¡
Ǥ¡¡¡¡Ǧ
ǤǦ
Ǧ
ǡǡǦ
ÚÚǤ¡¡¡
ǡÚǤ¡Ú¡ǡ¡Ǧ
Ǥ͵ͳ
ͳͻ
Liite 11. Sivistysparadoksi
ʹͲͲ
¡¡¡Ǧ¡¡ǤǦ
¡¡¡¡¡ǡǤ
ǡ¡¡ÚǤ¡¡Ǧ
ǦǤ
Ǥ
dzdzÚ¡
ǡǤ
dz¡dzǡ¡¡ǤǦ
¡¡¡ǡ
Úǡǡ
Ú¡Ǥ
¡¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
Ǥ
ǡÚǤ¡¡
¡¡¡Ú¡ǡ¡Ǥ¡¡¡¡ǡ¡¡¡
ǡ¡¡¡¡ǡ
Ǥ
¡ǡ
Ǥ¡Ǧ
ǤǡÚǤ
¡¡¡ǡ¡¡
Ú¡¡Ú¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡¡ǦǤ
¡ÚǡǡǦ
¡¡¡Ǥ
Ǧ
ǡǦ
ȋerziehungȌǤ
¡ǡ
ȋbildungȌǤ¡¡¡¡
ÚǤǫ¡¡
¡¡ǡ
¡¡ÚǫǦ
¡Úǡ
¡¡ǦǤ
¡Ǥȋ¡ʹͲͲǡʹͷʹȌ͵ʹ
Ǧ¡¡¡
Ǥ
¡¡¡Ǧ
¡ÚͳͻͲͲǦȋǤ ǡ Ǧ
ǡȌǡ¡¡Ǥ¡¡
ǡ¡¡ÚǡÚ¡Ǥ
¡¡¡¡¡Ǧǡ¡
¡¡ǤǦ¡Ǧ¡Ǧ
ǤȂ¡¡Ǥ
ǡ¡ÚȋbildsamǦ
keitȌ͵͵Ǥ
¡ǡ¡¡ǡ
Ǥ
ͳͲ
ǡ¡¡¡ǤǦ
ȋcharakterȌǡǤ¡¡Ǧ
¡¡ǤdzLuontoeikerromitäse
ihmisestähaluaa.dzȋͳͻͻͳǡͳͶͻȌǤ
¡¡Ǥ¡ǡ
¡¡¡¡¡¡Ǥ
ǡǦ
ǡ Ǥ
¡¡ÚǤǦ
¡¡¡¡¡¡¡ǤǦ
ǡÚ
ǤǡǤ¡Ǥ
¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡ͳ͵Ǥ͵Ͷ
¡
¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡
Ǥ¡¡ǡǤǤ¡
Ǥ
¡¡Ú¡
¡ǤǤ
¡ǡ¡ǫ¡ÚǦ
ǡǡ¡ǡ¡Ǧ
Ǧ¡¡¡¡Ǥ
Olla ja omistaa
¡¡¡¡¡Ǥ
¡Ǥ¡ǡ¡¡¡ǡ
¡¡olla¡omistaaǤ͵ͷ
ǤǦ
Ǥ¡¡ǡǦ
ǤǦ¡¡Ǧ¡¡¡
¡¡Ú¡Ǥ
͵¡¡Ǥ
Ǥǡ¡
ǡ¡ǡǤ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡Ǧ
¡¡¡ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
ǤǦǦ
Ǥ̶¡̶¡Ǧ
͵ǣǦ
¡¡Ǥ͵ͺ¡Ǧ
̶̶Ǥ
Úǡ¡Ǧ
ȋcommodificationȌǤ
¡ǦǦ
Ǧ¡¡¡Ǥ
¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǧ
¡Ǥ¡
ͳͳ
ǡÚȋdekontekstualisaaǦ
tioȌǤ͵ͻ
¡ǡǤǦ
ǡǤ¡Ǥ
ǡ¡¡¡¡Ú¡
Ǥ¡¡¡Ǥ
Ǧ
ǡ¡Ǥ¡¡Ǧ
¡Ǥ¡Ǧ
ǡǤͶͲ
Osallistua ja vastaanottaa
¡¡¡¡ǡ¡ȋȌ
¡ȋȌ¡¡Ǥ¡ǡ
¡¡Ǧ
ǤͶͳ¡¡Ú¡¡ǦǤ
Ǧ
Ǥ¡¡ǡǦ
ǤͶʹ¡Ǧ
¡Ǥ
¡¡¡ǡ¡
ǡǤǦ
¡¡¡¡¡¡ÚǦ
Ǥ
¡¡ÚǦ¡ÚǤ
̶̶ǤǦ
¡ǣ
ǡ¡ǣ¡¡¡ǫǦ
ǫǤǤǤ¡
¡ǡ¡¡¡¡ǫǦ
ǦǡÚÚǡ
ȋ¡ǨȌǡ¡ǤǡǦ
¡¡¡ǤͶ͵
¡Ǥ¡¡Ǧ
¡Ǥ¡
Ǥ¡¡ǤǦ
Ǥ¡¡ǡ¡¡
¡¡¡ǤͶͶ
ǡ¡Ǧ
Ǥ
ǤKasvatuksellainstiǦ
tuutioinaontaipumusomaksuaolemisenretoriikkajaomistamisenkäytäntö.ÚǦ
¡Ú¡¡ͷͲǦǦ¡¡Ǥ
̶ǤͳͻͷͳǤǤǤǡǡ¡Ǧ
¡ǡ̶
̶Ǧ¡
Ǥǡ¡ǡ¡Ú¡Ǧ
Ǥǡǡǡ
Ǥ¡ǡ¡¡ǡ¡
¡¡¡¡ǣǦ¡ǡ¡Ǥ
ͳʹ
¡¡¡ǤǤ̶Ǧ
Ǥ̶Ͷͷ
Ǥ¡Ǥ
¡ȋdomesticationȌǤ¡Ǧ
Ǥǡ¡Ú¡
Ǥ¡ǡ¡
̶̶Ǥ
ȋliberationȌǤͶ¡¡
¡¡ǡ¡¡¡¡¡
¡¡Ǥ¡¡¡
¡ǡ¡¡¡¡¡Ǥ
Ǥ
¡ ¡Ǧ
¡ǤͶ¡¡¡ǡ¡¡ǡ
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǥ¡¡¡Ǧ
¡¡ǣ̶Juuritämäjännitysonhenkisenterveydenvälttämätön
edellytys̶ͶͺǤ¡ǡ¡Ǧ
¡Ǥ¡Ǧ
¡¡Ǥ
ǡǦ
¡¡¡¡ǤǦ
¡¡¡ǡǦ
¡ǤͶͻ
Ú
¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǧ
¡¡¡ǤͷͲ¡ÚǦ
Ú¡¡ÚǦ
Ǥͷͳ
Ǥ
Yksin ja yhdessä
ǡÚ
Ú¡Ǥ¡¡ÚǦ
¡¡ǤǦ
Ǥ¡ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ¡ÚǤǦ
Ǥǡ¡¡Ǧ
¡ǡ¡¡¡Ǥ
¡ÚǤ¡ÚǦ
¡¡Ǥ
ǡǦǤ
ǡ
Ǥ¡¡Ǧ
ǤÚ
¡¡¡Ú¡ǤǤǦ
ǡ¡Ǥͷʹ
ͳ͵
ÚÚǤ¡¡¡¡
¡¡Ǥ¡
¡¡¡Ǥ¡¡¡¡¡¡¡Ú¡¡¡Ǧ
ǡÚÚǤ¡¡Ú¡Ǧ
¡¡¡ǡÚ¡ǡǦ
Ǥ
¡Úǡ¡Ǥ
ǤÚ¡¡¡¡¡¡Ǥ¡
¡¡Ǥ¡¡ǡ¡ǤǦ
¡Ǥ
¡¡¡Úǡ
¡ǡ¡oleminenǦomistaminen,proǦ
sessiǦprojektiyksilöǦyhteisöǤ
¡Ǥ¡¡¡ǦǦ
Ǥ¡Ǧǣdialektinen,samanaikainenparaǦ
doksaalinenǤ¡ǦǦ
¡Ǧ¡Ǥ
ǤǦ
ǡÚ¡
¡¡ÚǤ¡Ú¡¡
Ǥǡ¡ǤǦ
ǡǦ
Ǥ¡¡ǡ
ÚǤ¡¡¡¡Ú¡Ǥ
¡Ǩ
Transparenssi
¡ǡ¡¡¡Ǧ
Ǥ¡ǡ¡¡ǡ¡¡¡Ǧ
ǡǦ¡¡¡¡¡Ǥ
¡Ǥ
¡¡¡Ǧ
ǤÚ¡ǤÚ
ȋͳͻͷͻȌÚ
ȋʹͲͲȌͷ͵Ȃ
¡¡
ǤǦǤ
ͳͻͷͲǦǡǤ¡¡ǡ¡Ǧ
Ǥ¡¡¡¡ǡ¡ǡ
¡¡Ǥ
ǡ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ¡¡ÚǦ
Ǥ
dzÚǡ¡¡
Ǥ¡¡Ǧ
Ǥǡ¡Ǥ
¡¡ǡǡ
¡ǡ¡ǤdzȋͳͻͷͻǡͳͷȌ
ͳͶ
¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡ǡ¡¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǥ
¡ǤǡǦ
¡ǡ¡ǡ¡¡Ǧ
Ǥ¡¡Ǧǡ
ǡǤ
dzdz¡Ǧ
¡ǡ¡ǤǤ
¡ÚÚǡ
¡ǡǤ
¡¡ǡÚ
ǡǤ
ǡ¡¡ǣdzAsuntolastaonoikeastaannäköyhǦ
teyshotelliinneǤdzǤ
¡¡ǡdz¡ÚdzǤ¡ǡ
ǤdzAloimmeoleskellasiinä,mikäonlähelǦ
läjuurinytǤdzǡÚ
Ǥ¡Ǧ
Ǥ
¡ǡ¡
¡¡¡¡¡ǡ¡¡Ǧ
ǡǦ
Ǩ
Ǧ
ǡ
¡
ǡ¡¡ǤǦ
¡ǡǡ¡Ǧ
¡Ǥ
¡dzǡ
¡ÚǤ¡ÚǦ
ǡ¡ǡ¡¡¡
Ǥ¡ÚǡǦ
Ú¡ǡǤǣ¡Ú
¡ǡ¡¡¡Ǧ
ǡ¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡Ǥdzȋ
¡ͳͻͻȌͷͶ
¡ǫǦ
Ǥ¡¡¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡
Úǡ¡¡Ǥ
¡ǡ¡¡Ǥ¡¡¡ÚǦ
Ǥ
¡¡¡ǡ
Ú¡¡Ǥ¡¡ǡ¡ÚǤ
Ǥ¡¡ǡǫ¡
ǫǡ¡Ú¡Ǩ
¡Ú¡
¡ÚǤ¡¡Ú¡Ǧ
ǫͷͷ
¡ǤǦ
¡¡¡¡Ǥͷ
¡Ǧ
ǣdzTietämisenlisääntyminenonihmisenolemasǦ
ͳͷ
saolonlisääntymistäjakoskaihmisenolemassaoloihmisenäonmahdollistaainoastaan
yhteisönjäsenenä,tietäminenonainaolennaisestisosiaalista,yhteistätietämistä.OppimiǦ
nenonsosiaalinenprosessi,silläkaikkioppiminenmerkitseeihmisenyhteisöllisenolemasǦ
solonlaajenemista.dz
¡ȋͳͻͻȌ¡ÚǤ
ǡǤ
dzǡǡ¡Ǧ
Ú¡¡ǡ
Ú¡ǡ¡¡ǤǦ
¡¡¡¡¡Ǧ¡¡¡¡ǦǦ
¡¡ÚǤ
Ǧ¡¡¡ǤǦ
¡ǡ
¡¡Ú¡¡¡Ǥdz
”Jos ihmisiä aiotaan kouluttaa tekemään uusia asioita, heidän on opittava ajattelemaan uusilla
tavoilla, sillä viime kädessä jokainen ihminen toimii niinkuin itse parhaaksi näkee. Ihminen
voi tietysti matkia, näytellä ja huijata, mutta viime kädessä hänen toimintansa voi perustua
ainoastaan hänen omiin käsityksiinsä maailmasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ihmi-
nen ei voi toimia johdonmukaisesti muutoin kuin oman teoriansa ja omien käsitystensä poh-
jalta. Jos hän yrittää vastoin omia näkemyksiään noudattaa opettajan teoriaa tai yleisesti hy-
väksyttyjä käsityksiä, hän on väistämättä juuri matkija, näyttelijä tai huijari. Siksi opettamisen
lähtökohta ei ole oppilaan tietämättömyys, vaan sen osoittaminen, mitä oppilas jo tietää ja
miten hän voi kehittää ymmärrystään ja käsityksiään.” (Järvilehto 1996)
Taisteleva autonomi
Sivistystä¡Ǧ
Ǥ¡¡¡ÚǡǤ
¡¡¡ǡǤǦ
ǡ¡¡Ǧ
Ǥ
Ǥ¡
¡Ú¡¡¡ǡ¡
¡¡¡¡ǡ¡ÚǤǦ
ǡdzmitenihminenmuovaaitsekasvatuksenavullaoppimansatradition
uuteenmuotoonjajättääsenseuraajilleentoisenlaisenakuinonitseottanutsenvastaan”Ǥ
ȋ¡ʹͲͲǡʹͷʹȌ
ͳ
ǡ¡¡ǤǦ
ǡǡǤǦ
¡ǡ¡¡¡¡ǡ
¡ÚÚ¡Ǥͷ¡¡¡¡¡
Ǥͷͺ
ǡǤǦ
¡Ǥ¡
¡¡¡¡Ǥ
¡¡ ¡¡¡¡¡Ǧ
Ǥͷͻ
Ǧ
Ǥ¡¡¡¡¡ǣǦ
Ǥ¡Ǧ
¡¡ǤÚ
¡¡ǤǦ
Ú¡ǢÚǦ
Ǥ
¡¡Ǧ
ǣǤǦ
¡Ǥ¡Ǧ¡
Ǥ
̶̶ȋvirtuȌȋhybrisȌǤͲ¡NeǦ
mesisǦǦ¡ǡ
Ǥ¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡ǡÚ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡Ú¡Ǥͳ
ͳ
Liite 12. Seurantasuunnitelma 2006
ͳͻͻͲǦÚǤ
¡¡¡Ǧ¡Ǧ
ÚǤ¡ͳͻͻǤ¡¡
¡Ǧ
Ǥ¡
¡¡Ú¡Ǥ
¡¡¡ʹͲͲͲǦǦǡ
¡¡ǡ
Ǥ
¡ʹͲͲǤ
Sivistyksen tulevaisuusbarometri
dzKansallinensivistysstrategia,elinikäinenoppiminenjatietoyhteiskuntatulevaisuuden
haasteinadz
¡ÚͻͲǦ¡¡
ǦǡǤ
ÚÚǡ¡¡
Ǥ
ǡ¡
ͳͻͻǤǦ
¡ÚÚǡ¡Ǧ
Ǥ
ʹȀ͵Ǥ
¡¡¡¡Ǧ
ȋǤǦ
ȌǤ
Ǧ¡¡¡ʹͲͲǤʹͲͲǦ
ȋǤǤ
ȌȋǤǤȌǡ
¡ÚÚǦȋǤǤȌǦ
Ǥ
ʹͲͲǦ
Ǥ¡¡Ǧ
ǡǤ
¡ǡǤǦ
ǡǡ¡
Ǥ¡¡¡¡¡ÚǦ
¡¡Ǥ¡¡ǦǦ
¡Ǥ
Sivistysbarometri 2006
Taustajatavoitteet
ͳͻͻͲǦǡ¡
ʹͲͲǡ¡¡¡ͳͻͻǦ
¡ǡǦ
Ǥ
ͳͺ
¡ǦʹͲͲ
ʹͲͲǤǦ
¡¡¡ʹͲͲǤ
ʹͲͲǦ
ͳͻͻ¡¡ǡ¡Ú
ʹͲͲǣ
ȋͳȌ¡Úǡ
ȋʹȌ¡¡
ȋ͵Ȍ¡ÚǤ
ͳͻͻÚǦ
¡ÚÚ¡¡Ǥ
Tutkimus 2006-2007
¡ǡ
ǤÚǡ
ͳͲǦǤǦ
¡Ǧǡ¡¡Ǥ
ͳͻͻ¡¡ͳͻͻ͵Ǧ
ǡ¡¡ȋǦ
¡ȌǦǡǦ
ǡ¡¡Ǥ¡
¡Ú¡ǣ
ȋͳȌ
Ǥ¡
ʹͲͳ¡Ú¡Ǥ
¡Ú¡¡¡¡¡¡ǤȋǦ
ͳͻͻ͵ǡ͵ͲȌ¡
ȋʹȌǦǤdzdzǦ
¡¡Ǧ
¡ǤÚ¡¡Ú¡Ǧ
Ǥ
¡¡¡ǤȋǦ
ͳͻͻ͵ǡ͵͵ȌǤ
¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡¡Ǥ¡Ǧ
¡¡¡¡Ǥ¡¡ǡ¡¡Ǧ
¡¡¡¡¡Ǥ
¡ÚÚǣ
Yhteiskunnallistakehitystäkuvaavatmuuttujat
Yhteiskunnalliseenkehitykseenvaikuttavattapahtumat
x ¡Ú
x
x
x ¡
ͳͻ
x Ú
x ǣ
x Úǣ
x Ú¡
x Ú¡¡¡
x ÚÚ
Koulutuksenjakulttuurinkehitystäkuvaavatmuuttujat
x ÚǦ
x Ǧ¡Ú
x ͳͷ¡¡¡Ú
x
Koulutusjärjestelmänlaadullisetmuutokset
x ȋ
Ȍ
x ȋ¡ÚȌ
x
x
x ¡
x
x ǣ
x ǣ¡ǡ¡¡Ú
x
Toteutettavattutkimusteematovat:
x ͳͻͻǦʹͲͲͳǦʹͲͲǦʹͲͳͳǦʹͲͳȋǤǤʹ͵Ȍ
x ¡¡
¡
x ȋͷ¡Ȍ
x ͳͻͻǦʹͲͲͳʹͲͲǦʹͲͳͳ¡¡
x ǡͳͻͻǦʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲȌǦʹͲͳͲǦʹͲͳ
x ǡ
¡¡Ú
x ǡͳͻͻǦʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲȌǦʹͲͳͲǦʹͲͳ
ͳͺͲ
x ǡ
x ȋͷ¡Ȍ
x ͳͻͻǦʹͲͲͳʹͲͲǦʹͲͳͳ¡¡
x ǡʹͲͲͳǦʹͲͲͻǦʹͲͳ
x ǡ
x ¡ÚǦȋͷ¡Ȍ
x ͳͻͻǦʹͲͲͳʹͲͲǦʹͲͳͳ¡¡
Asiantuntijapaneeli
ͳͻͻǦ
ǤͳǤͷͺǦ
ǡǣȋͳȌǦǦ
ǡȋʹȌǦ¡ǡȋ͵ȌǦ
ǡȋͶȌǦ¡¡Ǧ
¡ǡȋͷȌǦÚǡȋȌ
ȋǡǡǡǡȌǤ
Aikataulu
x ͳʹǤǤǡͷǤͺǤǡͳͲǤͻǤʹͲǤͳͲǤʹͲͲ
x ʹͲͲǦͳǤͳͳǤʹͲͲ
x ͳͷǤͳͳǤʹͲͲȋǦǡǦ
Ȍ
x ¡ÚͳͷǤͳͳǤʹͲͲ
x ÚʹͲǤͳͳǤʹͲͲ
x ͳǤͳʹǤʹͲͲ
x ÚͷǤͳʹǤʹͲͲǡ͵ͳǤͳʹǤʹͲͲ
x ¡ǦÚ¡
ͳͷǤǦͳǤͳʹǤʹͲͲ
x ʹͲͲȂ¡¡¡ǦÚͳͷǤǦͳǤͳʹǤʹͲͲ
x ¡
x Ú¡
x ʹͲͲ¡ʹͲͲ
Hallinnointi
¡ǣǡǦ
ǡ¡ǡǦ
¡¡¡¡Ú¡Ǧ
ͳͺͳ
¡¡Ǥ¡¡¡¡Ǧ
¡ǣ¡ǡǦǡȋǦ
Ȍ¡Ǥ
ʹͲͲ
¡ǤͳͲǦǤ
ǡ¡¡¡¡¡Ǧ
¡¡¡¡ȂȋǤǤȌǡ¡Ǧ
ͳͻͻͺÚǡǦ
ǡÚ¡Ǥ
Sivistysbarometri 2007
ʹͲͲ
ǡÚǤǦ
Ǥ
Ǧ¡
Ú¡Ǥ¡¡
¡ȋǦȌǦ
¡ÚÚǤ
ǡʹȀ͵Ǧ
ͳȀ͵Ǥ
¡¡ǤʹͲͲǦ¡Ǥ
Ǧ¡¡¡ȋȌǡ
¡Ǥ
IKvantitatiivisetindikaattorit
¡¡¡¡ǡǦ
¡¡¡Ǥ¡Ú¡ÚÚ
ǡ¡Ǥ
¡
x
x
x
x
x ¡Ú
¡
x Ú
x ǣ
x Úǣ
x Ú
x Ú¡¡¡
x ÚÚ
¡
ͳͺʹ
x ÚǦ
x Ǧ¡Ú
x ͳͷ¡¡¡Ú
x ȋȌ
x ǡ
¡¡¡¡Ǥ¡¡
¡¡¡ǤǦǦǡ¡¡
Ǥ
¡¡ÚÚ¡ǡǦ
¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
IILaadullisetteemabarometrit
¡¡ǣ
x ¡
x
x
x
x ǣ
x ǣ¡ǡ¡¡Ú
ȋȌ
x ÚǦǦȋǦǡǦ
dz
dzȌ
x ȋȌ
x
IIIHeikotsignaalit
¡Ú¡Ú¡
¡¡Ǥ
x ¡Údzdz
x ¡ȋǤǤǤǡ
ǤǤǡǤǤǡǤǤȌǡǦ
Ǥ¡Ú
x
x
x ǡ
x ǣȋͳȌǡȋʹȌǡȋ͵ȌǦ
Ú
x Ǧ
ͳͺ͵
Paneeli(t)
¡¡ǤǦ
ÚǦ
Ǥ
¡ÚǦ
Ǥ¡¡¡¡Ǧ
Ǥ
ȋÚȌ
x ǦʹͲͲ
x ¡ʹͲͲǦʹͲͲȋ
Ȍ
x ȋǦʹͲͲȌ
x ¡¡¡ǦÚ¡ʹͲͲ
x ʹͲͲ
x ȋǦʹͲͲȌ
x ǦÚ¡¡ʹͲͲ
x ¡ǡÚ¡¡¡Ǧ
ʹͲͲǦÚ
x ʹͲͲʹͲͲ
x ʹͲͲȂǦÚʹͲͲ
x ʹͲͲȂͷǤͳʹǤʹͲͲ
x ¡¡¡ʹͲͲ
Organisoituminen
Ǩ
Tutkimuksentoimeksiantaja
ÚǡȀ
Tutkimuksentoteuttajatahot
ȋǦ¡ǡȌǡȋ
Ȍǡȋ¡¡ǡ
ȌǡÚǡ
ȋǡ
Ȍǡ¡ǡǡ
Ú¡ÚǤ
Tutkijaryhmä
ǡǡ¡ǡ
ƬǦ
Tutkimuksenohjausryhmä
¡ǡǡȀǡǦ
ͳͺͶ
Tutkimuksentavoitteet
¡¡Ǧ
¡¡¡ǡ
¡¡¡¡¡¡Ǧ
ǡǡǤ
ͳͻͻǦ
ͳͻͻǡͳͻͻͷͳͻͻ͵ǤǦ
¡¡¡Úǡ
¡¡¡Ǥ
Ú¡Ǥ
ǡ
ǤǤƬ
ǡǤ
ǤȋʹͲͲͶȌ
ȂʹǤͲǤȀǦ
ǤǤ
ǡ
Ǥ
Ǥ
Ǥȋͳͻͻ͵Ȍ
ǡǦ
ǡǤ
ǤȋͳͻͻͶȌǤǤ̵
Ǥ
ͳͺͷ
ȋʹͲͲ͵Ȍ Ǧ
ǡǤȋͳͻͺȌ ǣǤ
Ǥ
Ǥ
ǡǤȋͳͻͺ͵Ȍ ǣ
Ǥ
Ǥ
Ǥ
ǡǤǤƬǡǤȋͳͻͺȌǣ
Ǧ
ǤǤǤǦǤ
ǡǤȋͳͻͻͻȌ
Ǥ
Ǥ
Ǥ
ǤǦͳͷͻǤ
ǤǤ
Ǧǡ
ǤǡǡǤǡ
ǤǤȋͳͻͻȌͳͻͻǡǦ
ÚÚʹͷǤ
ǡǤǡǡǤȋʹͲͲ͵Ȍ¡
¡¡ÚǤͶȀʹͲͲ͵ǡǡǦ
ʹǤ¡
ǣȀȀǤǤȀȀȀͶ̴ʹͲͲ͵ǤǤ
ǡǤȋͳͻͺȌǤʹͲͳͲǤǦ
ǤǤ
ǡǤȋͳͻͻͳȌǤǤǤǦ
Ǥ
ǡǤȋͳͻͻ͵ȌǦ¡¡ǤǤǦ
ȋǤȌǫ
ǤǤͷǤǦ
ǤǤǡͳ͵ʹǦͳͶͲǤ
ǡǤȋͳͻͻͶȌǤǤǦ
ͳǤǤ
ǡǤȋͳͻͻȌǤ Ǥ
ǤͳͷǡǤͶǡͺǦͳǤ
ǡǤȋͳͻͻͻȌǣ
ǤǣǦ
ͷͻǤǤ
ǡǤǡǡǤƬǡǤȋʹͲͲͲȌȂǦǤ
ʹȀʹͲͲͲǤͺǦͻʹǤ
ǡǤȋͳͻͻȌ Ǥǡ
ǡǤǤ
ǤȋͳͻͻͺȌǤ
Ǥ¡¡¡ǤǦ
ǤǤ
ǤȋͳͻͻͺȌǤ
ǤǤǦ
ǤǤ
ǤȋʹͲͲʹȌǤ
ǤǤ
ǤǤ¡Ǥ¡Ǧ
Ǥ
ͳͺ
ǤȋʹͲͲ͵ȌǤǡǤǡǤ
ǤÚȋǤȌǤǤǤ
ǡǤȋͳͻͻ͵ȌǤ
ǤȋǤȌǫ
ǤǤͷǤǦ
ǤǤǡǦͳʹǤ
ǤȋͳͻͻͳȌǡǦǡǦ
ͳͻͻͳ
ǡǤȋͳͻͻȌ¡¡¡Ǥ
ǤǤͳͷǡǤͶǡͳǦʹǤ
ǡȋͳͻͻȌǦ
ǣ
Ǥ
ǡǤͶͲǡǤͳͳͻͻǡʹͷǦͶͳǤ
ǡƬ¡¡ǡȋͳͻͻͶȌͳͻͻ͵ǤǦ
¡¡ʹͲͳǤÚǦ
ÚʹͳǤǤͳͻͻͶǤ
¡ǡǤƬǡǤȋʹͲͲͷȌǤ
ǦÚǤǤ
Ǧ¡ȋͳͻͻ͵Ȍ¡¡ÚÚǦ
¡¡Ú¡¡¡¡ǤǦ
ÚÚͳͻͻ͵ǣͳͶǤͳͻͻ͵Ǥ
ǡǤƬǡǤȋʹͲͲͶȌǤǦ
ǤǦ͵ȀʹͲͲͶǤǤǦ
ǤǤ
ǡǤȋͳͻͷȌǡǡǡǤ
ȋͳͻͻͶȌÚÚ¡Ǧ
ǤÚÚǦ
͵ͷǣͳͻͻͶǤͳͻͻͶǤ
ǡǤƬ
ǡ
ǤǤȋͳͻ͵Ȍ
Ǧǣ
Ǥ
Ǧ
ǤǤǡ͵ͲͷǦ͵ͳ͵Ǥ
ǡ
ʹͲʹͷȋͳͻͻȌǡ
ȋȌǡǤͷʹ
ǡȋʹͲͲͲȌ
ǡǤȋͳͻͷȌ
ǤǤǤȋǤȌ
ǣ
ǡǦǡǡǤ
ǡǤȋͳͻͻͳȌ
Ǥ
ǤǤͳǡͳǡͺͷǦͳͳ͵Ǥ
ǡǤƬǡǤǤȋͳͻͻȌǦ
Ǥ
Ǧ
ǤǤǤƬǤȋǤȌ
Ǥ
ǡͷǦͺͷǤ
ǡǤƬǡǤǤȋͳͻͻȌ
Ǥ¡
ǣȀȀǤǤȀ̱ȀȀ͵ǤǤ
ͳͺ
ǡǡǡƬ¡¡ǡȋͳͻͻͷȌǦ
ͳͻͻͷǤÚÚʹ͵ǤǦ
ǤͳͻͻͷǤ
ǡ
ǤǤ
ǤǤȋͳͻͻͲȌǤǦ
Ǥ
ǤǤ͵ǡ
͵ͻͻǦͶͲǤ
ǡ
ǤȋͳͻͻȌǦ¡ǤǤ
ǡ ǤȋͳͻͻͳȌǡ
ͶͲǤ
Lisätietoja
ǡȋǤ̷ǤȌǡ
ǡȋǤ̷Ǥ
Ȍǡǡǡ
¡ǡȋǤ̷ǤȌǡǡǦ
ǡǡÚ¡Ú
ȋǤͳͻͻ͵ȌǦ
¡ǡǣȋͳȌǡȋʹȌǦ
ǡȋ͵ȌǡȋͶȌ¡¡
ǡȋͷȌ¡ǡȋȌÚǦ
ǡȋȌǡȋͺȌǡȋͻȌǦ
ȋͳͲȌǦ
Ǥ
ͳͺͺ
Liite 13. Viitteet
1
Käytössä oli eDelfoi – ohjelmisto (www.edelfoi.fi).
ʹͳͻͻ͵ǡ͵ͲȂ͵͵Ǥ¡Ǧ
ǡǣȋͳȌǡȋʹȌ
ǡȋ͵ȌǡȋͶȌ¡¡ǡȋͷȌǦ
¡ǡȋȌÚǡȋȌǡȋͺȌǦ
ǡȋͻȌȋͳͲȌǦ
Ǥ
͵¡ÚÚǣȋͳȌ¡ÚǦ
ǡȋʹȌǡȋ͵ȌǡȋͶȌ
¡ǡȋͷȌÚǡȋȌǣ
ǡȋȌÚǣǡȋͺȌÚ¡Ǧ
ǡȋͻȌÚ¡¡¡ǡȋͳͲȌÚÚǡȋͳͳȌ
ÚǦǡȋͳʹȌǦ¡Úǡȋͳ͵Ȍͳͷ¡¡¡ÚǦ
ǡȋͳͶȌǡȋͳͷȌ¡¡ǣ
ǡ¡ÚǦ
Ǥ
Ͷǣȋ
ͳͻͻȂʹͲͲͳǦʹͲͲǦʹͲͳͳȂʹͲͳǡ¡¡Ȍǡ¡
ȋȋͷ¡ǡͳͻͻȂ
ʹͲͲͳʹͲͲȂʹͲͳͳ¡¡ȌǡȋǦ
ǡͳͻͻȂʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲȌǦʹͲͳͲȂʹͲͳǡǡ
Ȍǡ¡¡ÚȋǡͳͻͻȂ
ʹͲͲ͵ǦȋʹͲͲȌǦʹͲͳͲȂʹͲͳǡǡȌǡǦ
ȋǡͷ¡ȌǡͳͻͻȂ
ʹͲͲͳʹͲͲȂʹͲͳͳ¡¡Ȍǡȋǡ
ʹͲͲͳȂʹͲͲͻǦʹͲͳǡǡȌǡǦ
ȋ¡ÚǦǡͷ¡ǡǦ
ͳͻͻȂʹͲͲͳʹͲͲȂʹͲͳͳ¡¡ȌǤ
ͷͳͻͻǤǦ
ͳǤͷͺǡǦ
ǣȋͳȌǦǡȋʹȌǦǦ
¡ǡȋ͵ȌǡȋͶȌǦ
¡¡ǡȋͷȌǦÚǡȋȌ
ȋǡǡǡǡȌǤ
6Tästä joukosta 44 henkilöä vastasi näihin nimenomaisiin väitteisiin. Vuonna 1996 15 asiantuntijaa
osallistui vain ensimmäiseen delfoi – kierrokseen.
ʹǤͲǡ
̵ʹͲͲͶǡ
Ǧ
Ȅ
ǡǡ
ǡȄ
Ǥ̵
ʹǤͲʹͲͲǣ̶ʹǤͲ
ǡ
Ǥ
ǣ
Ǥ̶
ͺǡȋʹͲͲȌ¡ǤǡʹͲͲǤͻͺǦ
ͻͷͳǦͷ͵ǦʹͻʹͲǦʹȋǤȌͻͺǦͻͷͳǦͷ͵ǦʹͻʹͳǦͻȋ ȌǤǤ
ͻǡʹͶǤͳͳǤʹͲͲ
ǣȀȀǤǤȀȀȀȀ
ȀȀȀ̴Ȁ͵͵͵̴̴̴ʹͶͳͳͲ
ȀǤ
ͳͺͻ
ͳͲǡǦ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ú¡¡Ǧ
Ǥ
ʹͲ͵ͲǦǡǤ
ǣȀȀǤǤȀȀ̴Ǥ
ͳͳǣ
ǡǤǤʹͲͲͷǤʹǤ
ǡǡ
ǡ
ͷͲǤǡ
Ǣ
Ǣ
Ǥǡ
ǡ
Ǧ
Ǥ
12 Outlook 2007: recent forecasts from the World Future Society for 2007 and beyond. Ks.
http://www.edelfoi.fi/fi/orgs/metodix/case/sivistys/materials/managerin_evaat/666_outlook_200
7; ´Transhumanistiliitto http://transhumanismi.org/ .
13
Fiktio ei enää ole vain todellisuuden tuolla puolen, vaan se myös luo todellisuutta. Kiinnostavin moraalinen
keskustelu Yhdysvalloissa on jo pitkään käyty fiktioissa. Se mikä elävässä elämässä juuttuu vastakohta-
asetteluun, kyetään hyvällä käsikirjoituksella viemään kohtaamiseen ja lisääntyvään ymmärrykseen. Tabuaiheita
ja moraliteettejä on tuotu yhteiseen käsittelyyn TV-sarjojen kautta Soapista Sinkkuihin. Aika tehokkaasti ne
uppoavat myös suomalaiseen kulttuuripeltoon silloinkin, kun niitä kummastellaan.
ͳͶǣ
ǣȀȀǤǤȀȀȀȀ
ȀȀȀͲͺ̴̴Ȁ
ͳͷ̶¡¡¡¡Ǥ¡
ǡǤ̶
16 Ville Marjomäen luento sivistyksen pohjavirroista 16.3.2007 Internetixin delfoi-työpajassa.
17 Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys .
18 Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleissivistys
ͳͻǡǦ
¡¡¡ǡ¡Ǧ
¡¡¡¡¡¡¡¡¡Ǥ
¡¡¡Ú¡¡Ǧ
Ǥ
ʹͲ͵ͲǦǡǤ
ǣȀȀǤǤȀȀ̴Ǥ
ʹͲǣ
ǡǤǤʹͲͲͷǤʹǤ
ǡǡ
ǡ
ͷͲǤǡ
Ǣ
Ǣ
Ǥǡ
ǡ
Ǧ
Ǥ
21
Paratiisin ihminen ennen syntiinlankeemusta on viaton ja villi eli sivistymätön. Sivistyneeksi hän saattoi tulla
sen jälkeen, kun oli ensin puraissut kiellettyä hedelmää. Vasta sitten käärme saattoi luikerrella Eevan pöksyihin.
22
Niemelä, Seppo 2006. Suomi – luonnon- vai sivistyshistoraa. Aikuiskasvatus 3/2006.
ͳͻͲ
23
Aikakausi on suhteellisen yhtenäinen ja vakaa aika, jolloin yhteiskunnan yleinen ja yhteinen ra-
tionaliteetti – instituutiot ja prosessit oikeuttava argumentaatio – pysyy suhteellisen muut-
tumattomana.
Murros on väliaikaa kahden vakaamman aikakauden välillä23, jolloin kahden aikakauden usko-
musjärjestelmät eli rationaliteetit23 kilpailevat havaittavasti keskenään.
24
Järvilehto, Timo 1996. Oppiminen ja sivistys. Juhlapuhe Raahen työväenopiston 50-vuotisjuhlassa 28.4.1996
25
Teollisen rationaliteetin valtioiden ohjausjärjestelmä on perustunut taloustieteen löydöksille, joiden perusta
on globalisaation ja muiden laadullisten tekijöiden vuoksi murenemassa. Suomessa ja Yhdysvalloissa talous-
kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta ja jälkimmäisessä työttömyys on alimmillaan 30 vuoteen,
mutta siitä huolimatta inflaatio ei ole kiihtynyt vanhojen talousoppien mukaisesti. Kasvu ei purkaudukaan hinto-
jen kiihtyvänä inflaationa. On arveltu, että siihen vaikuttaa tuottavuuden kasvu, josta kaiken lisäksi suuri osa on
kansantalouden kirjanpidon näkymättömissä. Silti virallistenkin lukujen mukaan 1990-luvulla tuottavuuden
kasvu on ollut kaksi kertaa niin nopeaa kuin 70- ja 80 –luvuilla. Murros on tässä suhteessa samaa luokkaa kuin
teollisessa vallankumouksessa. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield yhtyy Wall Street
Journalin asiantuntijaan: ”Uuden aikakauden yrityksissä tuottavuus on räjähtämässä läpi katon.” Nämä yhtiöt
toimivat tietotekniikan ja telekommunikaation aloilla. Suomen tilanne on hyvin samankaltainen kuin Yhdysval-
loissa. Molemmissa talouskasvu on jatkunut jo pitkään ja elektroniikkateollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti.
Kummassakin rikotaan myös perinteisen teollisen talouden ’luonnonlakeja’ ainakin inflaatio-odotusten osalta.
26
Pikkarainen, E. 26.5.1992. Johdatusta Paulo Freiren pedagogiikkaan. Saatavilla internetissä 1999: Opinto-
moniste, joka perustuu Esa Pikkaraisen graduun v uodelta 1989: Tietoistuminen, vapautuminen, ihmistyminen:
Tutkimus Paulo Freiren pedagogiikasta. Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Käyttäytymistieteiden
laitos.
27
Australian alkuasukkaat aboriginaalit eivät siirtyneet muun maailman mukana maatalouteen 10.000-6.000
vuotta sitten. Heillä ei ollut siihen tarvetta, sillä heillä oli jo kaikkea. Ravintoa oli kyllin saatavilla, ilmasto
lämmin ja maastossa riittämiin sopivia yöpymispaikkoja vaelteleville keräilijä-metsästäjille. Väestö, sen elinta-
vat ja luontoympäristö olivat tasapainossa keskenään. Toisaalta olosuhteet eivät olleet kovin otollisia maatalou-
den käynnistämiseen, Australian eristyneestä floorasta ja faunasta puuttuivat vetoeläimet ja viljelyyn soveltuvat
isosiemeniset kasvit. Eristyneisyydestä seurasi myös se, että ulkoiset vaikutteet eivät vuosituhansiin tuoneet
merkittäviä impulsseja ulkomaailmasta. Aboriginaalien tarinasta voidaan epäsuorasti päätellä, että kehityksen
käynnistyminen on ympäristölähtöistä ja edellyttää jonkinasteista epätasapainotilaa. (Tähtinen 1999, 23)
28
Linturi, Hannu 2002. Oppimisen verkkosaalistusta. Julkaistu teoksessa Nieminen, Juhani (toim.) Verkot ja
virtuaalistaminen oppimisen tukena. Tukeva. HäAMK. Hämeenlinna. 125-173.
29
Internetissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tao .
30
Illich, Ivan 1970. Deschooling School. Inetrnetissä http://reactor-core.org/deschooling.html .
31
Karsimo, Anna. Suomen opettajat luottavat poliisiin ja epäilevät Natoa. HS 12.10.2006.
32
Niemelä, Seppo 2006. Suomi – luonnon- vai sivistyshistoraa. Aikuiskasvatus 3/2006.
33
Bildsamkeit ei taivu suomeksi yksiselitteisesti: sivistyksellisyys, sivistyskykyisyys, sivistettävyys.
34
Linturi, Hannu 1993. Koulutuksen tulos. Kasvatuksen hybris. Otavan Opisto.
35
Olemisen ja omistamisen vastaparissa on samaa jännitteisyyttä kuin Kari E. Turusen varsinaisissa arvoissa:
hyvä ja paha, esteettinen ja ruma, totuus ja valhe.
36
Taustalla on eksistentialistiset peruskäsitteet essentia ja eksistentia. Olemisen ja omistamisen muodot eivät
ole täysin toistensa vastaisia. Niiden välillä vallitsee itse asiassa monimutkainen keskinäinen riippuvuus.
37
Freud, Sigmund 1981, Johdatus psykoanalyysiin, Gummerus, Jyväskylä; Freud jakaa ihmisen pregenitaaliset
kehitysvaiheet oraaliseen, anaaliseen ja falliseen vaiheeseen. Oraalisuus merkitsee välitöntä mielihyvän hakua,
rintaa imettäväksi. Oraalisen vaiheen sadistisessa jälkijaksossa "ruokkivaa rintaa purraan". Anaalisessa vaihees-
sa opitaan pidättelyn mielihyvä. Anaalisadistisessa jälkiosassa myönteiset omistamis- ja säilyttämispyrkimykset
ͳͻͳ
ovat keskeisiä. Fallisessa eli viimeisessä vaiheessa sukuelimet nousevat lopullisesti suun ja peräaukon tilalle
ihmisen ohjaajina ja selittäjinä. Genitaaliseksi Freud sanoo lopullista järjestymää.
Anaalisadistista kuvausta voidaan pitää omistamisen luonnehdintana. Oraalisuus kuvaa hedonistista pyrkimystä
mielihyvään tässä ja nyt.
38
Siltala, Juha 1992, Moderni oraalisuus, Alkoholipolitiikka 6/92; Siltalan mukaan "anaalinen" persoonallisuus
on luonteenomaista porvarilliselle ajalle, jolloin pitkäjänteinen toiminta ja itsekieltäymys johtavat odotettuun
palkintoon. Jos tyydytys pakenee etäämmäs, niin ihminen rupeaa ahmimaan yhä oraalisemmin.
80-luvun kulutushysteria koettiin pakkosyömisenomaisesti. Tavaroiden tuottama nautinto tuntui kuitenkin ka-
toavan mustaan aukkoon. Se pakotti yhä levottomammin etsimään sitä, mikä on must ja in: hyvää ja elämyksel-
listä elämää, jossa kaikki muut ilmeisesti olivat paremmin kiinni.
Juppiajan joukkoharhan haihduttua nautintoon kyvyttömien yritys nauttia elämästään kostautuu rankaisevina
tunnelmina. Epäillään että joku muu on päässyt nauttimaan. Pääkirjoitusten kirjoittajat ja ekonomistit ojentavat
sormi pystyssä julkista sektoria, etenkin sosiaalipuolta, valtion velkaongelmasta, jota ei olisi ilman yksityisen
sektorin keinottelutappioita ja pankkitukea. Rangaistus kohdistuu sijaiskohteeseen, johon samalla voi liittää
mielikuvat heikkoudesta, syöttiläästä ja elämänilosta. Erityisen pahoin budjettia ovat paisuttaneet pienipalkkai-
set ja ylityöllistetyt hoiva-alan naiset. Ketään älköön hoivattako, vaan jätettäköön oman onnensa nojaan - pelas-
tukoon markkinoiden ehdoilla ken voi! Bulimiasta heittäydytään anorexiaan.
Minä köyhtyy ja autioittaa maailmaansa entisestään. Sitä ahneemmin toivotaan, että jokin ulkopuolinen muutos
täyttäisi tyhjiön ja ratkaisisi kaikki ongelmat - olipa se EY, Maastricht, sovitusuhri tai sota.
39
Wexler, P. 1987, Social Analysis of Education, Routledge & Kegan Paul, Boston; Ihmisen identiteetti muo-
toutuu semioottisessa informaatioyhteiskunnassa symbolien ja merkkien alueella eli kulttuurisesti. Yhteiskun-
nan ja kulttuurin sulautuessa ja tavaramuodon yleistyessä on sitten tietysti kysymys symbolien ja merkkien
markkinoista.
40
Jarvis, Peter 1992, Ollako vai omistaa? Siinä aikuiskasvatukselle kysymys, Aikuiskasvatus 2/92
41
Omistamisen merkkejä arkikäytännössä on monia. Jotkut opiskelijat näyttävät "omistuksiaan": lukemisia,
kirjastossa käyntejä, tuntiaktiivisuutta, muistiinkirjoittamista, läsnäoloa puuttumatta itse sisältöihin. Monet ai-
kuisopiskelijat erityisesti vaativat monisteita ja muuta materiaalia sekä todistuksia muuttaakseen koulutuksen
tavaraksi eli omistuksekseen.
Mutta näinhän usein odotetaankin olevan. Opettajat ovat viisauden lähteitä ja asiantuntijoita, joilla on asemaan
liittyvää valtaa. Järvisin mukaan hekin pikemmin omistavat auktoriteettia kuin ovat auktoriteetteja.
Todistuksia voi kerätä samalla tavalla kuin osakkeita. Todistussalkulla voi osoittaa epäilevälle maailmalle,
kuinka paljon tietoja on hallussa. Osaaminen jää taka-alalle.
42
Macquarrie, J. 1973, Existentialism, Penguin Books, Harmondsworth
43
Miettinen, Sami 1993, Auf Wiedersehen, Mikkeli. Kolumni Länsi-Savo -lehdessä 13.3.1993
44
Siltala, Juha 1992, Moderni oraalisuus, Alkoholipolitiikka 6/92; Kulttuurisesti vieras on tarttuvaa, leviävää,
saastuttavaa. Fasismia Siltala pitää viimeisenä defenssinä ennen hajoamista. Totalistaristi rakentaa tiukkaa ul-
koista rajaa pitääkseen sisimpänsä koossa. Fasisti ja rasisti pystyy vielä myönteisiin tunteisiin (esimerkiksi joh-
tajan ihailu), mutta liiaksi pettyneet "mikään ei oo mitään" -ihmiset eivät uskaltaudu lainkaan myönteisiin tun-
teisiin. Piiritetty minä käpertyy pelkäksi ytimeksi, joka on valmiina puolustamaan itseään aseellisesti vihollista
vastaan.
"Tosiasioitten" ulkopuolisesta maailmasta kiinnostumaton anaaliohjantainen yhteiskunta vierottuu koulutuksi-
neen oralistien ja moralistien ahdistuksesta. Arvorelatismi tekee arvoista yhteismitattomia tyylejä ja kulutusva-
lintoja, joiden valinta ei estä seuraavassa hetkessä luomasta nahkaa uudelleen.
45
Kallinen, Yrjö 1991, Itseopiskelun motiiveista, Vapaan sivistystyön XXXII vuosikirja, Valistus, sivistys,
kasvatus, Kvs, Jyväskylä; Omistamis -rationaalisuudella on vaaroja, jotka johtuvat järjen rajallisuudesta: Järkeä
ja tietoa tarvittiin kaasu-uunien ja myrkkykaasujen valmistamiseen, tuskaa tuottavien ja tappavien seerumien ja
ruiskeiden valmistamiseen, miljoonien ja taasen miljoonien miesten, naisten ja lasten murhaamiseen. Järjellä ei
kuitenkaan ole mitään tekemistä tuollaisten tavoitteiden ja päämäärien asettelussa. Tuo tavoite kohosi kaikkien
mukanaolleiden psyyken pimeimmistä kerrostumista, irrationaalisista tarpeista, pelon ja vihan syövereistä.
ͳͻʹ
46
Mayo, Peter 1993, Whrn does it Work?, Freire´s Pedagogy in Context, Studies in the Education of Adults
Vol. 25 no. 1, April 1993
47
Lewin, Kurt 1951, Field theory in social science, Harper & Brothers, New York
48
Eskola, Antti 1985, Persoonallisuustyypeistä elämäntapaan, Wsoy, Juva
49
Freire, Paolo 1972, Pedagogy of the Oppressed, Penguin, Harmondsworth; Freiren pedagogiikassa ovat edus-
tettuina useimmat kriittisen hermeneutiikan postulaatit.
50
Koulujärjestelmällä ymmärrettään tässä virallista tutkintopohjaisesti järjestynyttä koulutointa, joka jaetaan
perus-, keski- ja korkea-asteeseen. Koulutusjärjestelmällä puolestaan tarkoitetaan koko yhteiskunnan tukeman
kasvatusjärjestelmän kokonaisuutta, johon kuuluvat varsinaisten koulutuslaitosten lisäksi myös sellaiset sivis-
tysinstituutiot kuin kirjastot ja opintokeskukset.
51
Kansanopiston arviointiopas 1993, Opetushallituksen aikuiskoulutuksen linjan julkaisuja, Helsinki; Kansan-
opiston toiminnalla nähdään kaksi rinnakkaista tarkoitusta: aatteellinen ja dynaaminen. Dynaamisen tarkoituk-
sen avaamiseen käytetään koulutuksen funktioita: täydentää, laajentaa, vaihtoehtoistaa ja kyseenalaistaa tutkin-
topohjaista koulutusjärjestelmää.
52
Mattila, Juha-Kiviranta, Pekka 1992, Paniikki ja alkoholi, Alkoholipolitiikka 5/92
53
Aaltonen, Jukka 2006. Maailman Kuva & Olioitten silleen jättäminen. Perheterapia 3/06. 37-39. Aaltonen
pohtii sitä, mitä psyko- ja erityisesti perheterapia voi oppia Heideggerin ajattelusta. Luulenpa että sama tuumin-
ta sopii sivistymiseen tähtäävään opetukseen ja kasvatukseen. Molemmissa on samaa ryntäilyä kohti tuloksia
silloinkin, kun pyrimme toimimaan prosessikeskeisesti.
54
Järvilehto, Timo 1996. Oppiminen ja sivistys. Juhlapuhe Raahen työväenopiston 50-vuotisjuhlassa 28.4.1996
55
”Elämä on olennaisesti ongelmien käsittelyä, jossa ongelmallisen tilanteen määrittely on jo puolet ratkaisua.
Oikein muotoiltu kysymys on ikäänkuin avoin organisaatio, johon aina löytyy vastaus maailman äärettömyydes-
tä. Vain jos kysymys on väärin asetettu eli vailla mieltä, vastausta on turha odottaa. Toisaalta vastaus ei koskaan
ole ratkaisu ongelmaan, vaan merkitsee pelkästään sellaisen toiminnallisen organisaation viimeisen palan löy-
tämistä, joka mahdollistaa ratkaisuun johtavan toiminnan. Ongelmia ei ratkaista vastaamalla, vaan toimimalla.
Ihminen ei opi vastausten, vaan kysymysten kautta.”
”Tämä on juuri perinteisen kouluopetuksen perusongelma. Koulussa oppilaiden täytyy jatkuvasti opetella vasta-
uksia kysymyksiin, joita he itse eivät koskaan ole esittäneet. Koulussa toiminta loppuu vastaukseen. Ja nämä
vastaukset täytyy sitten kaikkien oppilaiden osata täsmälleen samaan aikaan, kokeessa, jonka kuvitellaan mit-
taavan sitä, mitä oppilaat todella osaavat. Tällöin tosiasiassa juuri olennaiset seikat puuttuvat, nimittäin merkit-
tävien kysymysten asettaminen ja vastauksen nivoutuminen todellisen toiminnan osaksi.”
”Tavanomainen kouluopetus ja siihen liittyvä käsitys oppimisesta tiedon siirtona perustuvat ajatukseen, että
tieto olisi todellakin siirrettävissä oleva kappale. Tarkemmin ajatellen tällaista käsitystä on kuitenkin vaikea
perustella, sillä on mahdotonta osoittaa, missä tieto tarkkaan ottaen sijaitsisi ja mitä tiedon siirrossa oikeastaan
siirretään. Siirtyykö opetustapahtumassa todella jotain erityistä ainesta opettajasta oppilaaseen?” (Järvilehto
1996)
56
Tässä kohtaa raportoija putoaa kärryiltä. Tarina jatkuu verkossa ja elävässä elämässä tähän tapaan:
Hei Pauli ja kumppanit.
Periaatteessa seuranta on mahdollista. Epäilys on ilmeisesti että vertaisverkkokäyttö aiheuttaa ongelman verkon
nopeuteen?
Jossain vaiheessa tämän vuoden puolella otamme käyttöön palomuurin laajennuksen joka mahdollistaa kaistan-
leveyden jakamisen liikennetyypin mukaan. Näin voimme antaa vähemmän kaistaa esimerkiksi vertaisverkko-
liikenteelle ja taas vastaavasti enemmän jollekin muulle liikennetyypille. Koska laajennuksen käyttöönottami-
nen vaatii palomuurin hetkellisen alasajon emme ole siihen ryhtyneet vaan olemme odottaneet sopivaa hetkeä
huoltokatkolle jonka aikana palvelinympäristössä tehdään muitakin toimenpiteitä. Palvelimiemme tulee olla
"linjoilla" 24/7 joten aivan yksinkertaista verkkoliikenteen katkaiseminen ei ole.
Toinen seikka jota on kyselty on asuntolan verkon tekninen toteutus. Nythän verkko on rakennettu hubin varaan
joka kuten tiedät on siitä huono laite että esimerkiksi broadcast-liikenne kaikuu kaikkiin portteihin. Kytkin olisi
ͳͻ͵
siinä mielessä parempi ratkaisu että sen läpi liikenne kulkisi sujuvammin eikä hubille yleistä "hajamelua" portis-
ta toiseen syntyisi. Samalla kaistanleveys kasvaisi. Tässä kuitenkin piilee ongelma joka liittyy siihen että voi-
daanko pullokauloja oikeasti poistaa vai vain siirtää paikasta toiseen? Mikäli hubin tilalle otetaan kytkin, mitä
tapahtuu? Hetken aikaa kaikki sujuisi hyvin mutta pikkuhiljaa leventynyt kaista houkuttaisi entistä enemmän
vertaisverkkokäytön pariin ja pullonkaulaksi muodostuisi puutalossa oleva verkon osa. Siinä vaiheessa holtiton
verkkoliikenne ei enää olisikaan vain asuntolan ongelma vaan myös puutalossa opiskelevien ja työskentelevien
ongelma. Hyvää tarkoittavalla toimenpiteellä saisimme siis aikaiseksi vieläkin pahemman ongelman. Ilmiö on
tuttu kaikille jotka ovat päivittäneet tietokoneeseensa kiintolevyn... Petteri Järvistä siteeratakseni "kiintolevyn
koko on suoraan verrannollinen sen täyttymisnopeuteen, mitä suurempi kiintolevy sitä nopeammin se täyttyy."
Kuten huomaat, ongelma ei loppujen lopuksi ole tekninen vaan yhteisöllinen - jollain tavalla kaikkien verkon
käyttäjien tulisi ymmärtää että oma käyttäytyminen verkossa vaikuttaa kaikkiin muihinkin ja jopa omaan käyt-
tömukavuuteen. Toivon että asuntolan käyttäjät etsivät oman ratkaisunsa yhteistuumin mieluummin ennenkuin
otetaan käyttöön kovemmat keinot, vain siten voi syntyä oppimista. Toki äärimmäisen pakon edessä voidaan
tehdä myös "ylhäältä ohjautuvia" toimenpiteitä mutta mielestäni vielä on mahdollisuus päästä hyvään lopputu-
lokseen toistakin reittiä.
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Pauli Bloigu [mailto:pauli_fin@hotmail.com]
Lähetetty: 16. lokakuuta 2006 16:07
Vastaanottaja: palvelut@internetix.fi
Kopio: pauli_fin@hotmail.com
Aihe: Otavan Opiston asuntolan verkko
Tervehdys asuntolasta
Haluaisin kysellä onko mahdollista tehdä verkon käyttäjistä seurantaa ja jos on niin voisiko niitä tarkentaa esim
MAC tunnuksen kautta eritýiseen koneeseen.
Ongelmana on että tuntien aikana netti on tominnassa, mutta tuntien päätyttyä alkaa netti sulku, joka estää nor-
maalin toiminnan netin kautta. sivujen latausajat pitkittyvät ja toisinaan eivät edes aukea. Jumittava yksilön
paikallistaminen on mahdotonta ilman laajaa ovelta ovelle kyselyä ja väkinäisät koneen tarkastamista ohjelma
ohjelmalta tai rekisterin tutkimista (, joka on laitonta). Tämä on mahdotonta puuhaa meille asuntolassa asuvalle
tietoyhteisölle Huonekohtaisesti haluan antaa omani (212) sekä toverieni, jotka tukevat tätä viestiä ja sen sisäl-
töä (207 ja 206).
Olen kovasti sitä mieltä, että ongelma tulisi saada kuriin sillä se vaikuttaa meitä sekä jokaista asuntolan asukasta
ja se ei vaikuta positiivisesti. Tarvitsemme Teidän apua sieltä Tupa 7:sta.
Kirjoittaja ja päällinen allekirjoittaja Pauli Bloigu
Muut allekirjoittavat henkilöt: Janne Kokko, Tero Jussila, Atso Autto, Laura Huhtaniska. Liitteet: Kaksi kuvaa
otteena ping komennolla saaduista tuloksista.
57
Tuomisto, Jukka 1991, Aikuiskasvatuksen peruskäsitteen historiallinen kehitys, teoksessa Valistus, sivistys,
kasvatus, KVS, Jyväskylä; Liakka Niilo 1991, Sivistys ja kansansivistys, teoksessa Valistus, sivistys, kasvatus,
KVS, Jyväskylä; Sivistys-käsite on "valistuksen sukua". Immanuel Kant määritteli valistuksen siirtymäriittinä
alaikäisyydestä aikuisuuteen: "Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden
tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itse aiheutettua tämä ala-
ikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää hyväkseen
järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Käytä rohkeasti omaa järkeäsi - tämä on valistuksen tunnuslau-
se."
Mehtosen mukaan emansipaatio on keskeistä Kantin ajattelussa. Kun alaikäisyys on itse aiheutettua, niin siitä
voi myös itse vapautua.. Valistusta ei voi kuitenkaan kukaan ihminen toiselle antaa, vaan se täytyy itse hankkia.
Valistusajattelun soveltajat ajautuivat usein pelkkään pintapuoliseen tiedon jakamiseen. Uushumanistit kritisoi-
ͳͻͶ
vat "pintaliitoa" kantilaiselta perustalta ja ottivat käyttöönsä sivistys -käsitteen, jolle he varasivat itseisarvoisia
merkityksiä valistuksen hyötyajattelua vastaan. Sivistysmies Niilo Liakka kritisoi yksipuolista - tiedon merki-
tystä korostavaa sivistystä - ja totesi, että ihmisen olemukseen kuuluu myös tahtominen ja tunteminen. Liakan
mukaan "vapaalle valistustyölle" oli ominaista myös se, että opiskelu tapahtuu varsinaisen koulujärjestelmän
ulkopuolella ja että se on luonteeltaan vapaaehtoista.
58
Monet filosofiat erottavat aidon ja epäaidon ihmisyyden juuri tietoisuuden kautta. Marxilaisille historiallis-
materialistisen vaiheen tunnistaminen ja tunnustaminen on avain aitoon; eksistentialisteille se on eksistenssin
ahdistusluonteen hyväksyminen ja ymmärtäminen ja kristinuskossa Jumalan auktoriteetin hyväksyminen. Kan-
tin alaikäisyys ja aikuisuus sisältävät saman erottelun.
59
Volanen, Matti Vesa 1993, Mihin unohtui ammattisivistys?, Helsingin Sanomat 22.09.1993
60
Grönholm, Christoffer 1993, Kulttuurimme sekavuus - G.H. von Wrightin haastattelu, Tiedepolitiikka 3/1993;
von Wright ei kritisoi tiedonjanoa ja valistuksen ihannetta sinänsä, mutta suomii sitäkin enemmän nykyistä
suoritusajattelua. Ääritapauksessa ihmistä pidetään vähän huononlaisena tietokoneena.
61
von Wright, Georg Henrik 1981, Humanismi elämänasenteena, WSOY; Linturi Hannu 1984, Ihmiskäsitys vai
ihmiskuvatus? teoksessa Kansanopisto elää, SKY & Gummerus; Humanismin nykyongelmat ovat yhteydessä
aikamme poliittiseen kuohuntaan ja sosiaalisiin jännitystiloihin. Aidon humanismin on pakko olla syvällisen
sosiaalista juuri ihmisten ulkoisten elinehtojen nopean muuttumisen vuoksi. Wrightiläinen taisteleva humanismi
on ihmisen parhaan puolustamista, mutta se on myös taistelua poliittisen ja sosiaalisen vallan väärää laillistusta
vastaan. Humanistinen elämänasenne liittyy oivallukseen, että jokainen järjestys on muuttuva ja riittämätön,
mutta myös kriittiseen uskoon, että on välttämätöntä alistua johonkin järjestykseen. Von Wright pelkää että
olemme matkalla jonkinlaiselle inhimillisyyden jääkaudelle. Jugoslavia, Auschwitz, Hiroshima, konekulttuuri,
kolmas maailma ja tihenevät ekokriisit ovat virstanpaaluja tiellä, jonka loppua emme vielä näe. Volanen puhuu
ympäristökysymyksistä, kansallisen ja kansainvälisyyden suhteista, työstä ja työnjaosta, kestävästä kehityksestä,
väestöräjähdyksestä, köyhyydestä ja nälästä. Tällaisina aikoina humanismin on Wrightin mukaan ikään kuin
talvehdittava. Olen joskus esittänyt kansanopistoa sopivaksi talvehtimispaikaksi taistelevalle humanismille.
ͳͻͷ