You are on page 1of 473

Painettu

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014
ISBN ISBN 978-952-13-5998-9
ISSN 1798-887X

Verkkojulkaisu
ISBN 978-952-13-5999-6
ISSN 1798-8888

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat Opetushalli-
tuksen antama määräys, jonka pohjalta paikalliset opetussuunnitel-
mat laaditaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on antaa
yhteinen perusta paikallisille opetussuunnitelmille ja siten edistää

PERUSOPETUKSEN
opetuksen ja oppilaiden oikeuksien yhdenvertaista toteutumista
koko maassa. Perusteet tukevat ja ohjaavat opetuksen järjestämistä
ja toteuttamista.
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät linjaukset
opetuksen järjestämisen lähtökohdista sekä opetuksen tavoitteista ja
2014
keskeisistä sisällöistä. Perusteissa käsitellään myös toimintakulttuu-
rin ja yhteistyön kehittämistä, kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen
toteuttamista, oppimisen ja koulunkäynnin tukea, oppilashuoltoa
sekä oppimisen arviointia. Opetuksen järjestäjien tueksi perustei-
siin on sisällytetty viittauksia opetusta ohjaavaan lainsäädäntöön
sekä ohjeita paikallisen opetussuunnitelman laatimiseksi.

Perusteiden liitteinä ovat suositukset perusopetusta täydentävän
saamen kielen, romanikielen sekä oppilaan oman äidinkielen ta-
voitteista ja sisällöistä sekä oppilaan oppimisen arvioinnista.
2014:96

Opetushallitus
www.oph.fi
www.oph.fi/verkkokauppa Määräykset ja ohjeet 2014:96

4. painos

© Opetushallitus

Määräykset ja ohjeet 2014:96

ISBN 978-952-13-5998-9 (nid.)
ISBN 978-952-13-5999-6 (pdf)

ISSN-L 1798-887X
ISSN 1798-887X (painettu)
ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu)

Taitto: Grano Oy

www.oph.fi

Painopaikka: Next Print Oy, Helsinki 2016.

3

4

SISÄLTÖ

1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta..........................................9
1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma.......................9
1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...........................9
1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen..................................11
1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat
ratkaisut................................................................................................................11
2. Perusopetus yleissivistyksen perustana.............................................................. 14
2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet.......................................................14
2.2 Perusopetuksen arvoperusta................................................................................15
2.3 Oppimiskäsitys......................................................................................................17
2.4 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................17
3. Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet....................................................... 18
3.1 Perusopetuksen tehtävä........................................................................................18
3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet.........................................19
3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen....................................................................20
3.4 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................25
4. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri................................................... 26
4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen......................................................26
4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet..........................................26
4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat..............................................................................29
4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.......................31
4.5 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................33
5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen............................. 34
5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä............................................................................34
5.2 Yhteistyö...............................................................................................................35
5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö....................................36
5.4 Opetuksen järjestämistapoja.................................................................................38
5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta................................41
5.6 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................44
6. Oppimisen arviointi............................................................................................ 47
6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointi­kulttuuri.................................47
6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet...............................................................48
6.3 Arvioinnin kohteet................................................................................................49
6.4 Opintojen aikainen arviointi................................................................................50
6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana.................................................................50
6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä...........................................................51
6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana..................................51
6.4.4 Arviointi nivelkohdissa...........................................................................52
6.5 Perusopetuksen päättöarviointi............................................................................53
6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen..........................................................54
6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus
ja päättöarviointi.....................................................................................55
6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät..........................55
6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset.................................................59
6.8 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................60

5

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki...................................................................... 61
7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet................................................................61
7.1.1 Ohjaus tuen aikana................................................................................62
7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana..................................................62
7.2 Yleinen tuki...........................................................................................................62
7.3 Tehostettu tuki......................................................................................................63
7.3.1 Pedagoginen arvio..................................................................................63
7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana........................................64
7.4 Erityinen tuki........................................................................................................65
7.4.1 Pedagoginen selvitys..............................................................................66
7.4.2 Erityisen tuen päätös..............................................................................67
7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma........67
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta
vapauttaminen........................................................................................69
7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus...................................................................70
7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus.................................................71
7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot...............................................................72
7.5.1 Tukiopetus..............................................................................................72
7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus.....................................................................73
7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet.........74
7.6 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................75
8. Oppilashuolto..................................................................................................... 77
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö.................................................................77
8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto.................................................................................79
8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto............................................................................79
8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat..................................................................................81
8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman
laadinta..................................................................................................................82
9. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityis­kysymyksiä............................................... 86
9.1 Saamelaiset ja saamenkieliset...............................................................................86
9.2 Romanit.................................................................................................................87
9.3 Viittomakieliset.....................................................................................................87
9.4 Muut monikieliset oppilaat...................................................................................87
9.5 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................88
10. Kaksikielinen opetus.......................................................................................... 89
10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia.......89
10.1.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus......................................................91
10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus...........................................................92
10.2 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................93
11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään
perustuva perusopetus........................................................................................ 94
11.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet....................................................................94
11.2 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................94
12. Valinnaisuus perusopetuksessa.......................................................................... 95
12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit.............................................................95
12.2 Valinnaiset aineet..................................................................................................95
12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät.................................96
12.4 Paikallisesti päätettävät asiat................................................................................96

6

13. Vuosiluokat 1–2................................................................................................... 98
13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1–2 tehtävä.......98
13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1–2..........................................................99
13.3 Paikallisesti päätettävät asiat.............................................................................. 102
13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1–2.............................................................................. 102
13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus ....................................................................... 103
13.4.2 Toinen kotimainen kieli....................................................................... 124
13.4.3 Vieraat kielet......................................................................................... 127
13.4.4 Matematiikka........................................................................................ 128
13.4.5 Ympäristöoppi...................................................................................... 130
13.4.6 Uskonto................................................................................................. 134
13.4.7 Elämänkatsomustieto........................................................................... 139
13.4.8 Musiikki ............................................................................................... 141
13.4.9 Kuvataide.............................................................................................. 143
13.4.10 Käsityö.................................................................................................. 146
13.4.11 Liikunta................................................................................................. 148
13.4.12 Oppilaanohjaus..................................................................................... 150
14. Vuosiluokat 3–6................................................................................................. 154
14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3–6 tehtävä....... 154
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3–6........................................................ 155
14.3 Paikallisesti päätettävät asiat.............................................................................. 158
14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3–6.............................................................................. 158
14.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus........................................................................ 159
14.4.2 Toinen kotimainen kieli....................................................................... 196
14.4.3 Vieraat kielet......................................................................................... 218
14.4.4 Matematiikka........................................................................................ 234
14.4.5 Ympäristöoppi...................................................................................... 239
14.4.6 Uskonto................................................................................................. 246
14.4.7 Elämänkatsomustieto........................................................................... 253
14.4.8 Historia................................................................................................. 257
14.4.9 Yhteiskuntaoppi .................................................................................. 260
14.4.10 Musiikki................................................................................................ 263
14.4.11 Kuvataide.............................................................................................. 266
14.4.12 Käsityö.................................................................................................. 270
14.4.13 Liikunta................................................................................................. 273
14.4.14 Oppilaanohjaus..................................................................................... 277
15. Vuosiluokat 7–9................................................................................................. 280
15.1 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7–9 tehtävä... 280
15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7–9........................................................ 281
15.3 Paikallisesti päätettävät asiat.............................................................................. 285
15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7–9.............................................................................. 285
15.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus........................................................................ 287
15.4.2 Toinen kotimainen kieli....................................................................... 324
15.4.3 Vieraat kielet......................................................................................... 348
15.4.4 Matematiikka........................................................................................ 374
15.4.5 Biologia................................................................................................. 379
15.4.6 Maantieto.............................................................................................. 384
15.4.7 Fysiikka................................................................................................. 389
15.4.8 Kemia.................................................................................................... 393
15.4.9 Terveystieto........................................................................................... 398
15.4.10 Uskonto................................................................................................. 404
15.4.11 Elämänkatsomustieto........................................................................... 411

7

15.4.12 Historia................................................................................................. 415
15.4.13 Yhteiskuntaoppi .................................................................................. 418
15.4.14 Musiikki................................................................................................ 422
15.4.15 Kuvataide.............................................................................................. 426
15.4.16 Käsityö.................................................................................................. 430
15.4.17 Liikunta................................................................................................. 433
15.4.18 Kotitalous.............................................................................................. 437
15.4.19 Oppilaanohjaus.................................................................................... 442
LIITE 1 Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt
ja oppilaan oppimisen arviointi................................................................... 446
LIITE 2 Perusopetusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet, sisällöt
ja oppilaan oppimisen arviointi................................................................... 456
LIITE 3 Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen
tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi...................................... 463

1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja
laadinta

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetus-
suunnitelma
Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu
sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän
normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitel-
man perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat.
Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon
muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevai-
suuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon
määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta1. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama
valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan2. Ope-
tussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä
sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja si-
sällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi
opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden
ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsää-
däntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys
sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien
ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suun-
nan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen
järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun
paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat peri- PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA
aatteet
Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä3.
Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin
ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjes-
tämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjes-
tämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunni-

1 Perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998), valtioneuvoston asetus perusopetuslais-
sa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012 ja
378/2014) ja valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta (423/2012)
2 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 13 §
3 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

9

Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä. (1267/2013) 10 . On tärkeää. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten • mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma • esiopetuksen opetussuunnitelma • mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma • mahdollinen aamu. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään. toi- mintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista. 4 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmiste- PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA luun9. miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulus- sa lukuvuoden aikana. että suun- nitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon. lapsia. 7 Perusopetuslaki 16 a §. telmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet. että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön. erityisesti kasvatustavoitteiden.8 Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhtei- siin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Paikallinen opetussuun- nitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten.ja iltapäivätoiminnan suunnitelma • lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma4 • yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma5 • mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät. ruotsinkielistä. saa- menkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten6. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. erityisesti koulutusta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin. lukuvuosisuun- nitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun. Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä. paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista. Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan 7. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. 17 § ja 17 a § (642/2010) 8 Perusopetusasetus 9 § 9 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 § 5 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 § 6 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetus.Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. joita ei käsitellä muissa luvuissa. säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.ja kulttuuriministeriö 2012:29 11 . 1. turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. 10 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. 1. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta11. ja jokai- nen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunni- telmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA suunnitelmassa kuvattavat asiat.12 Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitel- man toteutumisen seuranta. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Yhteistyö oppilaiden. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta. Opetussuunnitelman perustei- den kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Paikallinen opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoin- nista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta. jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä.ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa10. opetus.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia. Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä13. sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita nou- dattaen. (642/2010) 12 Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunni- telmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen. (477/2003) 11 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua. (1296/2013) 13 Perusopetuksen laatukriteerit. Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalli- seen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön.

6) • järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä. miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloite- taan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä luku 12) • mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös luku 12) 14 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 12 .ja taitoainei- den valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)14 • mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma. oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa • miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioi- daan ja kehitetään • mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat. tasa-arvosuunnitelma. missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan • miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen. tietostrategia). arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet • miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhais- kasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään • mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään • miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet. mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet • miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden. kokonaan tai osin kou- lukohtaisena. Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toiminta- tavoista: • laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä.4 ja 5.6) • järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomat- PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA tomasti etenevänä. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: • miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyö- tä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusope- tusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa) • järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5. jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu.ja iltapäivätoiminnan suunnitelma. kestävän kehityksen ohjelma. kulttuurikasvatussuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat: • miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksi- en laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali. arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon. ruotsinkielistä. saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annetta- vaa opetusta varten) • mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys.4 ja 5. seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua • millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä. taide.

toi- mintatavat. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 13 . työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus). kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa. miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös luku 12) • miten oppilaanohjaus järjestetään °° ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet. työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa.• mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan.

Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista. vammaisuu- den tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella23. vakaumuksen. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkin- nan ihmisoikeuksien merkittävyydestä25. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta. henkilötietojen käyttöä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista. uskonnon. valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. 22 Perusopetuslaki 31 § 2 mom. julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset. maksuton ateria. (477/2003) 20 Oppilas. täysipainoinen. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön21. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. mielipiteen. 24 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5 § 25 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1948 14 .ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 21 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoit- teet. että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten. seksuaalisen suuntautumisen. työvälineet ja työaineet. kansalaisuuden. ja yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom. 19 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. Perusopetus yleissivistyksen perustana Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Kunta on velvollinen järjestämään pe- rusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille15. iän. oppilaanohjausta sekä riittä- vää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä17. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeus- PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 15 Perusopetuslaki 4 § 1 mom.16 Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opetusryhmät muodostetaan siten. että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti jär- jestetty. tekijänoikeus- säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.24 Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuu- teen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset.22 Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen. joihin Suomi on sitoutunut. 2.ja opiskelijahuoltolaki20. terveydentilan. 23 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. 19 Oppilashuollon järjes- tämistä ohjaa oppilas. etnisen tai kansallisen alkuperän. että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet18. 17 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 30 § 2 mom. perusopetuslaista ja -asetuksesta. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu. 16 Perusopetuslaki 3 § 2 ja 3 mom. kielen.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa. jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paik- kaansa maailmassa. huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. jossa monimediainen tiedonvälitys. hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. TSS-sopimus SopS 6/1976. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Ihmisyys. globaalit tietoverkot. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvo- perustaansa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus. hengelliseen. Ar- vokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ote- taan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista27. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin. ruumiilliseen. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turval- lisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. TSS-sopimus. Samalla hän luo suhdetta itseensä. yhteiskuntaan. toisiin ihmisiin. lapsen oikeus suojeluun. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään. luontoon ja eri kulttuureihin. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Euroopan ih- misoikeussopimus SopS 85-86/1998 ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007 27 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007 15 . että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. jota kuvaa pyrkimys totuuteen. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.2 Perusopetuksen arvoperusta Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti. jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Taloudellisia. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. tasa-arvo ja demokratia Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä. henkiseen. sivistys. Sivistys merkitsee yksilöiden 26 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991. moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen. sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen. katsomuksiin. lapsen edun ensisijaisuus. ihmiskäsitystään.sopimuksiin. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet. Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus26.

Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. katsomuksellisesti ja puoluepo- liittisesti sitouttamatonta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan. Tämän ymmär- täminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan.ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. ympä- ristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. kulttuuri-. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. joka varmistaa ihmisen ja luon- PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA non tulevaisuuden. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä.ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin. Opetus on oppilaita uskonnollisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikut- tavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Eri kulttuuri. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Se ohjaa niiden puolusta- miseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Se on muodostunut ja muo- toutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. itseään. ekosysteemien moni- muotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta. Perusopetus edistää hyvinvointia. Perusopetuksessa pohditaan kulutus. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein. muihin ihmisiin. 16 . Opetus edistää osaltaan taloudellista. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuu- den kunnioitusta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen. Asioita opitaan näkemään tois- ten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. uskonto. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnos- tusta muita kulttuureita kohtaan. edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. mikä elämässä on arvokasta. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys. Oppiminen yhdessä yli kieli-. alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. sosiaalista. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella.

ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan. Se on yksin ja yhdessä tekemistä. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Oppilaan kiinnostuksen kohteet. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimi- selle. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset ja miten ne ilmenevät (muilta osin arvoperustan ja oppimiskäsityksen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) • miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Kieli. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppi- misensa edistämiseen. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. aikaan ja paikkaan.4 Paikallisesti päätettävät asiat Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mah- dollisuuksiinsa. miten luodaan edellytykset henkilöstön. 2. arvostukset. oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. 17 . opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Myönteiset tunnekokemukset. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.3 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen. Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Tällöin päätetään myös. Paikallisesti päätetään. häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsittei- tä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan. työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppa- nien osallistumiselle keskusteluun. kokemuksiaan ja tunteitaan. suunnittelua. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. ajattelemista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen. miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen.2.

Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli. 3. joissa jokainen voi itse olla toimijana. nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muo- dostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen.ja kasvatustehtävä. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää su- kupuolten tasa-arvoa. Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus. oppijoina ja yhteisön jäseninä. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. yhdenvertaisuutta ja oikeu- denmukaisuutta. Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti. arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. kunnioittamiseen ja puolustamiseen. 18 . Perus- opetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Perus- opetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen.ja kasvatustehtävän. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Perusope- PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET tuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Jokaista oppilasta aute- taan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. yhteiskunnallisen tehtävän. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Opetus edistää osal- lisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvoin- tiin sekä koulun toimintaan.1 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutus- jatkumoa. vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden. Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus. Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuri- perinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yh- dessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.

Tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden kaikkien osa-alueiden laadintaa. Valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena. tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Asetuksen 4 § sisältää tavoitteita ja periaatteita. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä ja tavoitteiden toteu- PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET tumisen arviointia. Sivistyksen. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonai- suuksille. maailman- katsomuksellisten ja uskonnollisten. että opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon. 28 Perusopetuslaki 2 § ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 . Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäse- nyyteen. Siinä säädetään myös muulla kuin äidinkielellä annettavan opetuksen sekä erityiseen maailmankatso- mukseen ja kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä ja tavoitteista. Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ul- kopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen. ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja. Asetuksessa todetaan. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhden- vertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Tähän tarvitaan sekä eri tie- donalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. kuten kristillisten. Tiedon- alakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää osaamista. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus. joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnal- la korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta.3.ja opetustehtävää. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä korostetaan koulun kasvatus. Tarpeelliset tiedot ja taidot Asetuksen 3 §:n mukaan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Taitojen merkitys korostuu.4 § 19 .2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkem- min valtioneuvoston asetuksessa28. Ne ohjaavat myös paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja koulutyötä. Elämän. Samoin korostuu kasvua ja oppimista edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon merkitys. joiden mukaisesti opetus ja kasvatus sekä oppi- lashuolto tulee järjestää.

Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille.ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. motivaatioon ja tahtoon toimia. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet täsmennetään luvuissa 13. argumentointiin. omaan kokemukseen perustuen. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin. miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. 14 ja 15 vuosiluokkakokonaisuuk- sittain. oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon. opiskelu. että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa 20 . hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. joiden parissa työskennellään. kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Arvot. Olennaista on myös. Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelman- ratkaisuun.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen. yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. että tieto voi rakentua monella tavalla. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innoste- PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET taan etsimään vastauksia. miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista.ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. muokkaamaan. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen ja aloitteilleen. omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Oppilaita ohjataan huomaamaan. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. arvioimaan. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää. miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan. että erityisesti se. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon. tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. arvojen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt. Ihmisenä kasvaminen. jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Siihen. 3. esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti. Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. taitojen. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle op- pimiselle. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemiseen. päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Tutkiva ja luova työskentelyote. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä.

Oppimaan oppimisen taidot karttuvat. pelillisyys. fyysinen aktiivisuus.olevien rajojen ylittämiseen. kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua. joka on kulttuurisesti. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäi- selle oppimiselle. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. kulttuurisia. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyt- töön ja kekseliäisyyteen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Oppilaat kasvavat maailmaan. Leikit. 21 . arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. uskonnollisia. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. kulttuuria ja kulttuuri- perintöä. erityi- sesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. miten kulttuurit. uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmai- semiseen vähäiselläkin kielitaidolla. kokeellisuus ja muut toiminnal- liset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symbo- leita. muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimimi- nen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista. Kulttuurinen osaaminen. myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. suunnittelemaan työtään. katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita. draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. He oppivat myös välittämään. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten. oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yh- teistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. kielellisesti. arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. He kehittävät sosiaalisia taitojaan. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehi- tykselle. uskonnollisesti ja katsomuksel- lisesti moninainen. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä.

Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. liikkumisesta ja liikenteestä. Kyse on terveydestä. eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten väli- neiden avulla. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämänta- paan. tuot- PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET taa. auditiivisten. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhtei- sestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. numeeristen ja kinesteettisten symbolijär- jestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huoleh- timiseen ja talouden suunnitteluun. painetussa. teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja. He oppivat myös ajanhallintaa. Perusopetuksen aikana op- pilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalu- eilla ja ympäristössä. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä raken- tamaan omaa identiteettiään. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia. myös liikenteessä. harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ym- päristönsä hyvinvointia. sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää 22 . yhdistää. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan. teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. turval- lisuudesta ja ihmissuhteista. Opetukses- sa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. tuottamisen ja arvottamisen taitoja. mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. muokata. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin tois- tenkin hyvinvointiin. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen. esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa. puhutussa. audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään. Monilukutaito (L4) Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen. terveyteen ja turvallisuuteen. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. kuvallisten. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten. jakamiseen ja säästäväisyyteen. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.

eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.ja viestintäteknologian käyttö. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa. että oppilaat voivat kartuttaa työelämätunte- mustaan. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo. Perusopetuksessa huolehditaan siitä. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen 23 . mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.ja viestintäteknologiaa vastuullisesti. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustai- tojen merkitys.ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuoro- vaikutuksessa.ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. turvallisesti ja ergonomisesti. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuk- sessa ja verkostoitumisessa.yhteistyötä.ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. jotka auttavat oivaltamaan PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET työn ja yritteliäisyyden merkityksen. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia.ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto. Tieto. Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. että kaikil- la oppilailla on mahdollisuudet tieto. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto. Yhdes- sä pohditaan. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoi- tumisen seurauksena. Tieto. miksi tieto. Tieto. työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Se on oppimisen kohde ja väline. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä. mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto. Koulutyö järjestetään niin.ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät. tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen.ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto.ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa. autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia. Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yh- teistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mah- dollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Työelämä. jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. Tieto.ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla.

Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista. tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mah- dollisuuksia. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa. Osal- listumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan. 24 . Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työs- kentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopää- töksiä.ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Osallistuminen. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. toteuttamiseen ja arviointiin. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoit- teen saavuttamiseksi. nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Samalla perusopetus luo osaa- misperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutos- tilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa. perinteisten sukupuoli- roolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman teh- tävänsä osana kokonaisuutta. sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -raken- teiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi. myös lähiyhteisöille. Oppilaita kannuste- taan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmu- kaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista. Osal- listuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. projekti- työskentelyä ja verkostoitumista. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista. Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. asettamaan hypoteeseja. yhteisen koulutyön ja op- pimisympäristön suunnitteluun. päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle. yhteiskunnalle ja luonnolle. aktiivisiksi kansalaisiksi.

katso luvut 13 .4 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan.15). joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoittei- den toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan (laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • mitkä ovat paikalliset. tehtävää voidaan konkretisoida ja toteuttaa myös opetussuunnitelmaa täydentävien suunnitelmien kuten esimerkiksi kes- tävän kehityksen ohjelman tai kulttuurikasvatussuunnitelman avulla.3. joista tulee tällöin maininta opetussuunnitelmaan) • mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdol- liset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee (muilta osin laaja-alaisen osaamisen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellai- senaan) • mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet. mitä perusopetuksen tehtävä sekä val- tioneuvoston asetuksessa määritellyt opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet merkit- sevät paikallisesti. perusopetuksen tehtävää mahdollisesti täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (muilta osin tehtäväkuvauksessa opetussuunnitel- man perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan. mitä opetukselle ja kasvatukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden sekä niistä johdettujen laaja-alaisen osaamisen ja oppiainekohtaisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää opetuksen järjestämiseltä. Pohditaan myös. johtamiselta ja koulutyöltä. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 25 .

ilmapiiristä. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2. jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja. Yhteisön toimintakulttuuri on sen histo- riallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. 4. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria. Se on kokonaisuus. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri 4.ja kulttuuriministeriö 2012:29 26 . yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä. toteuttamisesta ja arvioinnista • yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä • pedagogiikasta ja ammatillisuudesta • vuorovaikutuksesta. suunnittelusta. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille. osallisuutta. joka rakentuu • työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta • johtamisesta sekä työn organisoinnista. Toi- mintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Periaatteiden toteut- tamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista.ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Ope- tuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä. Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. 4. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus. opetus. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä ja kou- luja toimintansa suuntaamisessa. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. joka edistää oppimista.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutu- mista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava. asenteita ja tapoja. 29 Perusopetuksen laatukriteerit. toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun29. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä.

27 . Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimi- seensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystäväl- lisyyttä. liikkumiselle. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä. Kiusaamista. Tieto. Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa. ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. luovalle työskentelylle. Tavoitteiden pohdinta. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppi- mista. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuo- listen toimijoiden kanssa. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu. rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käy- tökseen puututaan. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Vuorovaikutus. arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle. Siinä arvostetaan työhön syventymistä. väkivaltaa. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkai- see jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröi- vän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. leikille ja elämyksille. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti.

työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle. Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista.ja kummitoiminta. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa. kehittämiseen ja arviointiin. Oppimisympäris- töjä. 30 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 28 . uskonnot ja katsomukset elävät rinnak- kain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. seurakuntien. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Osallisuus ja demokraattinen toiminta Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Yh- teisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapo- ja ja rakenteita. uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun. yritysten ja muiden toimi- joiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Erilaiset identiteetit. jossa paikallinen ja globaali limittyvät. tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä30. järjestöjen. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. erilaisista ajattelu. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. kielellistä. Yhteisössä tunnistetaan. Osallisuutta edistävä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. kielet. Kulttuuritraditioihin tutustutaan. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä. ihmisoikeuksia toteut- tava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Yhteistyö eri hallinnonalojen. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallis- tumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvos- tetaan. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä voimavara. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja.

3 Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaami- seen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä. että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Tilat. museot ja monet muut yhteistyötahot YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.ja luontokeskukset. järjestys ja siisteys. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. että kaikilla oppi- lailla on mahdollisuus tieto. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. liikunta-. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet. Tieto. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on. viihtyisyys. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiai- neiden erityistarpeet. että oppimisympäristöt muodostavat pedago- gisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kirjastot. varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilai- den aktiivista osallistumista. Koulun sisä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi.Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyy- den. ekologisuus. taide. Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua.ja viestintäteknologian käyttöön.ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä.ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. 4. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisö- jen tai asiantuntijoiden kanssa. Samalla varmistetaan. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon. esteettisyys. energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapo- ja muutetaan kestäviksi. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäris- töihin. esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus. joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulko- puolella. palvelut ja ma- teriaalit. kuntalaisina ja kansalaisina. välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. sisäilman laatu. Uusia tieto. oppimista ja vuorovaikutusta31. 31 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 § 29 . Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilai- den henkilökohtaisia oppimispolkuja. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta. suunnittelussa. Raaka-aineita. joita opiskelussa käytetään. toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataan oppimisen rauhaa. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat tiedon hankkimisen. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely. Se koskee opiskelun laajuutta ja syvyyttä. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tarpeen syntymistä. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan ko- konaisvaltainen hyvinvointi. Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikä- kausille ominaista luovaa toimintaa. jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemuk- YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI seen ja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittä- miseen. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kii- reetön ilmapiiri tukevat oppimista. 32 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 § 33 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 § 30 . Opetuksen eheyttämistä käsitellään seuraavassa alaluvussa 4. käsittelyn. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Työtavat Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppi- laiden tarpeet. Myös opetuksen eheyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista. kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi. arvioinnin ja luomisen taidot. yhdistelemisen. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. leikki. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. soveltamisen. Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. esittämisen. Motivaa- tiota vahvistavat myös työtavat. jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. työskentelyn rytmiä ja etenemistä sekä oppilaiden erilaisia tapoja oppia. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä33. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa roo- leissa. Tuen tarpeen mukaan räätä- löidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.4. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensä tunteviksi. mielikuvituksen käyttö ja tai- teellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista. valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti. Tällöin oppilaat pystyvät ilmaisemaan itseään moni- puolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaa- misen kehittäminen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet32. Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. analysoimisen. Eriyttäminen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tieto- rakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista.

Siten valmiudet tiedon omatoimi- seen. että oppilaiden opintoi- hin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskoko- naisuudet Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuu- ria. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunni- tellaan paikallisesti ilmentämään luvussa 4. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät parhaiten silloin. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Monialaisten oppimis- kokonaisuuksien tavoitteet. käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. tutkivat työskentelyjak- sot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. 4. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto. kam- panjoita.ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mah- dollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lä- hestymistapaa. että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti. jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät. Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. opintokäyntejä ja leirikouluja • suunnittelemalla monialaisia. joiden toteutta- miseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttä- mistapoja • muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia • kokonaisopetuksena. Tämä motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta ja työskentelystä kouluyhteisössä. opetuksen järjestäjä huolehtii siitä. erilaisia tapahtumia. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalo- jen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavutta- mista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Jotta voidaan turvata kaikkien oppilaiden mahdollisuus kokonaisuuksien tarkasteluun ja oppilaita kiinnostavaan tutkivaan työskentelyyn. 31 . Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. sisällöt ja toteuttamistavat päätetään paikallisessa opetussuunnitelmas- sa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet. pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia. kun opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskente- lytapojaan. jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan. Paikallisessa opetussuunnitel- massa ja lukuvuosisuunnitelmassa voidaan päättää myös muista opetuksen eheyttämistavoista. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten.2 kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita. Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm: • rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti • jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi • toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä.

Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita.ja kielenkäyttötilanteisiin • vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän elä- mäntavan mukaista toimijuutta • innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Niiden toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja ja oppimiskäsitystä. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakult- tuurin periaatteiden mukaisia. Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. jolloin tavoitteena on • vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun ta- voitteiden. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Oppilai- den osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Oppimiskokonaisuudet konkretisoivat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita ja tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlai- siin vuorovaikutus. sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa • nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen • lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työsken- nellä useiden eri aikuisten kanssa • tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön • antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle. käsitteitä ja menetelmiä. oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. tavoitteet kulttuuri OK Laaja-alainen Oppiaineet osaaminen Arvot ja oppimiskäsitys Koulutyö Tehtävä Työn perusta Työn välineet Työn tavoitteet 32 . Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Kasvatuksen ja Oppiaineet YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI opetuksen Toiminta. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkas- telutapoja. Käsiteltävien asioiden paikallisuus. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoit- tama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muo- dostettaessa. ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia.

mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitel- man perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) • mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa. tavoitteiden ja sisältöjen määrittely. miten oppilaiden osallistuminen suunnit- teluun järjestetään jne. miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista.4. että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet. että jokai- sen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusope- tuksen eri vaiheissa. Paikallisesti päätetään. että ko. toteuttaminen. yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttami- sessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa) °° toteutumisen seuranta. miten turvataan. Täsmennykset kirjataan joko koulu- kohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.) °° tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitel- massa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan) °° arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä. seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppi- miskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunni- telmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä. 33 . että monialais- ten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu. arviointi ja kehittäminen. käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) • miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan • miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan °° toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitel- man perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) °° toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään. miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista.

Opettaja huolehtii osaltaan siitä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edel- lyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työ- rauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä. oppimisesta ja hyvinvoinnista. 34 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja pe- rusopetuksen tehtävän toteuttamista. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti35. oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. ohjaukseen. työskentelyn ja hyvinvoin- nin seuraaminen ja edistäminen. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet. 36 Perusopetuslaki 35 § 1 mom. oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus34. että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppi- lashuollollisen tukeen toteutuu.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä Arvoperusta. 5. ohjaus. edellytykset ja vahvuudet. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä36. reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. 34 . opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen. Koulun tehtävänä on puuttua pois- saoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kans- sa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön. että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. oppilashuollon ja tuen järjestämi- seen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 5. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa. kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toimin- nasta. (1267/2013) 35 Perusopetuslaki 35 § 2 mom. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Opetussuunnitelman mukainen opetus.

luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua ope- tussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun37. että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimis- ympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö.että yksilötasolla.38 Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään. toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Huolehditaan siitä. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Oppilaskun- nan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa. vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Hänen on myös huolehdittava siitä. (477/2003) 35 . eheyden ja laadun varmistamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. 37 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten.40 Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasva- tuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa39. ohjausta ja tukea. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat raken- teet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan. (1267/2013) 39 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.5. Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten. 40 Perusopetuslaki 26 § 1 mom. toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Yh- teistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN että oppivelvollisuus tulee suoritettua.2 Yhteistyö Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden. että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. (1267/2013) 38 Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Aikuisten yhteistyö. Yhteistyö nuoriso-. (477/2003) 42 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) 36 .ja kulttuuriryhmien opetuksen. oppimisen tuesta ja oppilashuollosta. jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Toiminta paikallisissa. oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle. museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.42 41 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuk- sen järjestämisen keskeisistä asioista. kuten samanaikaisopettajuus.ja viestintäteknologiaa. oppimisen tavoitteista. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunni- teltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto. joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.ja ilta- päivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Usein myös eri kieli. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun. Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen. 5. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen ni- velvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. yritysten ja muiden lähiympäristön toimi- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN joiden kuten luontokoulujen. mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla. yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolen- pito. kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä. Hyvä yhteistyö kerho. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menette- lystä säädetään perusopetuslaissa. Kou- lutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.ja opetustavoitteiden toteuttamista. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. kuten opetussuunnitelmasta. järjestöjen. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä.ja kulttuuritoimen. poliisin sekä seurakuntien. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kas- vun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista41. arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. kirjasto-.sekä aamu. oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa. oppimis- ympäristöistä ja työtavoista. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. liikunta.

taikka koulun tilaisuudesta. kuitenkin siten. Kes- kustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti. että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallin- non yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin. jos on olemassa vaara. selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen lailli- suus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. kuulla oppilasta.43 Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja nii- hin liittyvistä menettelytavoista44. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten. kirjallinen varoitus ja määräai- kainen erottaminen. Opetuksen järjestäjä päättää. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatus- keskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.36 i § (1267/2013) 44 Perusopetuslaki 29 § (1267/2013) 45 Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013) 37 . Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä.Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. jossa opetusta annetaan. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä. Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon. yleisesti hyväksyttä- viin ja objektiivisiin syihin. 43 Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a . Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta. Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Op- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN pilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun45. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali. että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijä- nä. Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä.

oppiaineiden vuo- siviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Opintokokonaisuudet muodos- tetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta47. jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorit- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN tamisjärjestys. vain tiettyjen vuosi- luokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn 46 Perusopetusasetus 11 § 3 mom. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet. aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.4 Opetuksen järjestämistapoja Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet.46 Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokoko- naisuuksista. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Mikäli yhdys- luokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Yhdysluokkaopetus Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää. 47 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 § 48 Perusopetuslaki 18 § 38 . Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallinto- päätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla48. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetus- suunnitelmassa. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukai- sesti. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. 5. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien si- sällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppi- misen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6. Tällainen hallintopää- tös on mahdollinen silloinkin. Opetussuunnitelmassa on määrättävä. Vuorokurs- seittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä.

Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhden- vertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja si- jainnista riippumatta. Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää mo- nialaisia oppimiskokonaisuuksia. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuo- siluokittain etenevään opiskeluryhmään. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais. tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita. Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valin- naisten aineiden opetusta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä. Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuk- sen mukaisesti49. Joustava perusopetus Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosi- luokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa50. 49 Perusopetusasetus 11 § 3 mom. Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen. syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edis- tävään vuorovaikutukseen tulee turvata. esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää.tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa ope- tusta.kokonaistuntimäärään. Tällöin voidaan käyt- tää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin . 50 Perusopetuslaki 5 § (1707/2009) 39 . Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppi- laita. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetustek- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN nologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen.

Joustavaa perusopetusta suun- nittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä. Oppilaita valit- taessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.ja neuvontatyöhön perehtynyt. vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa.53 Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmis- tellaan moniammatillisesti. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen. tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen. että ne vastaavat joustavaan perus- opetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilas- valinnan perusteista ja valintamenettelystä.54 Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. (1768/2009) 54 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan. Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille. Op- pilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. (1768/2009) 52 Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009) 53 Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin. joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huol- tajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokou- lutuksesta ja työelämästä. kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huolta- jan kanssa. mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena. (1768/2009) 40 . Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä.   Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäise- mään syrjäytymistä51. Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäyn- nin tukeen.ja neuvontapalveluita käyttäen52. Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa. työpaikoilla ja muissa oppimis- ympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös. perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN perusopetuksen päättymistä. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusope- 51 Perusopetusasetus 9 a § 1 mom. joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille.

välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset. 55 Perusopetuslaki 4 a § (1267/2013) 56 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § (1271/2013) 57 Perusopetuslaki 47 § 41 . Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. juhlat. kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimis- ympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Las- tensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu. että ne tukevat oppilaiden oppimiselle. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Erikois- sairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Opetus erityisissä tilanteissa Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esi- merkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Myös kunta. retket. jossa on erikoissairaanhoi- don muu toimintayksikkö. Paikal- lisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän. vastaanottokodissa tai -keskuk- sessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena. opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä. monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja ta- voitteita. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle. pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Myös kouluruokailu. vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän.56 Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa. sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun.tukseen liittyvät erityispiirteet.55 Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. jolla on opetuksen järjestämislupa. johon lapsi on sijoitettu. joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa. jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. jossa vankila sijaitsee. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta. jos laitoksel- la on opetuksen järjestämislupa. kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa57. tai valtion koulun. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle ope- tusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. koulukodissa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena.

Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen. osaamisen. Koulun kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulun kirjastotoiminta Koulun kasvatus. sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. jonka lähtökohtana ovat koulun kasva- tukselliset. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Opettajat huo- lehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulu- ruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun. toteuttamiseen ja arviointiin. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailuti- lanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.58 Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen. opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. onnistumisen ja ilon kokemuksia. 58 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yh- teistyöhön kotien kanssa. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannus- taa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa. opiskelukyvyn sekä ruo- kaosaamisen tukeminen. kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokai- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN luna. Kouluruokailu Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Kerhotoiminnan järjestämis. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. yhteisöjen. 42 . Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. tyydyttää heidän tiedonhaluaan. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. luovaan toimintaan ja monimuotoi- seen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä.ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Ker- hotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan järjestämi- nen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.ja tapakasvatuksen tavoitteita. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipai- noinen maksuton ateria. kulttuurista osaamista sekä ruoka.

ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. tulee oppilaan. koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta. 31 a § 1 mom. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita. Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapah- tumiin. päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen. huoltajan. väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittä- misessä63. Myös niissä hyödynnetään perusope- tusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin. 61 Perusopetusasetus 6 § 62 Perusopetuslaki 32 § 63 Perusopetuslaki 29 § 7 mom. miten koulupäivä jaetaan opetus- jaksoihin ja välitunteihin. teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentami- seen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämi- sessä ja toiminnan kehittämisessä. päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella61. (1267/2013) 43 . sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit. kou- lu. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä62. Niistä sekä kul- OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN jetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Koulumatkat ja koulukuljetukset Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla.60 Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla.ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 13 § 60 Perusopetusasetus 3 § 4 ja 5 mom. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta..59 Välitunnit. ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. 59 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää.

että ratkaisut tuke- vat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. työn.ja häiriö- tilanteissa. yksit- täisiä oppilaita jne.ja kirjaamismenettelyt • miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpi- dollisia keinoja käytettäessä • miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä • miten suunnitelmasta. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut. tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut. opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa ope- tussuunnitelmassa • minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään • mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään. Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomi- seksi ja yhteistyön järjestämiseksi • miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan • millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteut- tamisen käytänteet • mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-. joitakin luokka-asteita. järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille • mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuu- den arviointia varten. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma. työnjako sekä kuulemis. vilppi. asioiden selvittämisvastuut. joista opinnot rakentuvat 44 . 5. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta.6 Paikallisesti päätettävät asiat Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen. erityisesti °° miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta °° mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt. Tämän lisäksi ope- tuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja.ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunni- telmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.) • mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet.

koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu. tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa • miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimin- tatavat • miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuk- sen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokoko- naisuuksiin. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linja- uksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun. Opetus erityisissä tilanteissa OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuun- nitelmaan.ja iltapäivätoimintaan 45 . opetuksen järjestäjä päät- tää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toi- mintatavat • mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan • miten muissa oppilaitoksissa. miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaa- laopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. että se soveltuu myös yhdysluokkaope- tukseen ja pienille kouluille. Yhdysluokkaopetus Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan. Joustava perusopetus Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan. seurataan ja arvioi- daan • miten eri toimijoiden yhteistyö. työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan. vastuut ja työnjako järjestetään. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten kou- lujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. • mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille • mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia • miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioi- daan. Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunni- telman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6. • Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6. jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua.

Opetushallituksen määräys 1/011/2011 46 .ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 64 Perusopetuksen aamu.ja iltapäivätoiminnan suunnitelma64. • mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-.ja iltapäivätoiminnan perusteet. terveys.ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet • miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon • miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Aamu.ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnal- listen aamu.

Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa • oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymi- sen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan • arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys • arvioinnin monipuolisuus • arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnit- telussa. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Oppilaita ohjataan havain- noimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. jonka keskeisiä piirteitä ovat • rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri • oppilaiden osallisuutta edistävä. Opettajat huolehtivat siitä. minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään op- pijana ja ihmisenä. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle pe- rusopetuksen aikana. Kouluissa kehitetään arviointikult- tuuria. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä. työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan oppimista. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointi­ kulttuuri Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Se luo perus- taa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Huoltajien kanssa keskustellaan koulu- työn tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajal- le. mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppimisen arviointi 6. OPPIMISEN ARVIOINTI 65 Perusopetuslaki 22 § 66 Perusopetusasetus 10 § ja 13 § 47 . Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.65 Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittä- misen lähtökohta.6.66 Opettajan.

tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Opettajat huolehtivat. Erilaisissa arviointi. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdol- lisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason. 6. ja 7. työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto. 48 . Arviointikriteerit on laadittu 6. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita. Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.ja näyttötilanteissa varmistetaan. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useam- massa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhtees- sa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä. ar- OPPIMISEN ARVIOINTI vioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Oppimisen. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan.ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä.ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon op- pilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avusta- japalveluista huolehditaan. että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti. että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä. Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella. mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää.Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opin- tojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin. Oppiminen arvioinnin kohteena Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palaut- teen antamista niistä. annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan. että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavut- tamiseksi parhaita toimintatapoja. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon. Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Tiedollisen ja taidol- lisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikritee- rejä. taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikes- kustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. 6. Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnis- tumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää. jotta opetuksen. työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan 49 . OPPIMISEN ARVIOINTI Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa. miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään.3 Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen. Ylemmillä luokilla huo- mion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää. kumuloituvana prosessina. säädellä ja arvioida omaa työtään. että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan. monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Tarkoitus on. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin.

joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta. Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhtees- sa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.4 Opintojen aikainen arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pää- osin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Arvi- ointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työs- kentelyn tavoitteisiin. arviointitiedottein ja todis- tuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaita ohjataan myös tarkaste- lemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikut- taneita tekijöitä. temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytymien tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin. työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edis- tää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa. että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan. Käyttäytyminen ar- vioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä. oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta.4. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. 50 . työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.1 Arviointi lukuvuoden aikana Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa. tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.ja vertaisarvioinnin taitoja. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään OPPIMISEN ARVIOINTI 67 Perusopetusasetus 10 § 1 mom. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Päättö. eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita.67 6. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista. yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin lin- jauksiin ja järjestyssääntöihin.ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. 6. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä.

miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. OPPIMISEN ARVIOINTI 68 Perusopetusasetus 10 § 2 mom.68 Luku- vuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. jossa hän sairauden. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. 6. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suh- teessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. oppilaiden osaa- misen summatiivista arviointia. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan. asettamaan itselleen tavoitteita ja käyt- tämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita. 51 . tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. 6. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppi- laiden arvioinnissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lu- kuvuositodistuksen. osa-aikaista erityisopetusta. Opettajan antaman.4. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään. vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Sanallista arviointia käyttä- mällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta.ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskente- lytaitoja.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää. ohjausta ja muuta tukea tilanteessa. oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään • mitä heidän on tarkoitus oppia • mitä he ovat jo oppineet • miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numero- arvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla. Yksilöllistettyjen op- pimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto. vaikeasta elämän- tilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitie- dotteissa. oppimisvaikeuksien.oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riit- tävän ajoissa. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi. että oppilaalla on riittävästi moni- puolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten.

Mahdollisuuksia voi- daan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan. Oppilas voidaan myös jättää luokalle. Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnis- sa. 52 .4. luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluo- kan opinnoista hyväksytysti. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.69 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto- ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti70. kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet. jos arvioidaan. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. 3–6 sekä 7–9 muodostamiin kokonaisuuksiin. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suo- rittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.4 Arviointi nivelkohdissa Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat. jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tie- toja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossa- kin oppiaineessa olisi hylätty. joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia. jos sitä on pi- dettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. oppilaan OPPIMISEN ARVIOINTI 69 Perusopetusasetus 11 § 70 Perusopetusasetus 11 § 3 mom. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vah- vistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta. 6. joiden mukaisesti perus- opetus jakautuu vuosiluokkien 1–2. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas.

On tärkeää. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sa- nalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut op- piaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. 8 tai 9. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä. onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8). joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat: • edistyminen kielellisissä valmiuksissa.ja huoltajan välinen vuorovaikutus. erityisesti °° taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä • edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvo- sanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Kriteerit eivät ole oppi- laille asetettuja tavoitteita. laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia. Lukuvuositodistuk- sessa ilmaistaan. OPPIMISEN ARVIOINTI 53 . 6. Kriteerien avulla on kuvattu. erityisesti °° kysymisen ja kuuntelemisen taidot °° vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin • edistyminen työskentelytaidoissa. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.5 Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosi- luokille 7. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä. Arviointikäytänteet ja palautteen an- taminen suunnitellaan niin. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.

kuvataide.5. matematiikka. fysiikka. 54 . ei tätä oppiainetta arvioida71. Samoin tulee huolehtia siitä. vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käsitellään tarkemmin luvussa 5. Ne valinnaiset aineet. uskonto tai elämänkatsomustieto. historia. Oman opinto- ohjelman mukaan etenevää. liikunta sekä kotitalous. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoit- teet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelle asetettujen ta- voitteiden mukaista osaamista. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi. oppiaineessa hyväksytysti. kemia.1 Päättöarvosanan muodostaminen Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein. jota hän on viimeksi opiskellut. arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä. musiikki. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa. Päättöarvosanan muodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet. vieraat kielet. Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. 6. että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista. OPPIMISEN ARVIOINTI 71 Perusopetuslaki 18 § 2 ja 3 mom. sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. toinen kotimainen kieli. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen. käsityö. Mikäli ennakoidaan. Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus.tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. maan- tieto. yhteiskuntaoppi. arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. terveystieto.oppiaineen oppimäärät. arvioidaan numeroin. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto. että 9. Sa- moin menetellään. Tällöin arvi- oidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus. päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päät- töarvioinnin kriteereihin. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimäärän ko. eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. jakso. toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8). Palautteen ja ohjauksen tulee olla riittävän yk- sityiskohtaista ja yksilöllistä. jotka muodostavat yhtenäisen. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.ja taitotason kussakin oppiaineessa. voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. luokan oppilas ei tukitoimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimäärää. biologia. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. mikäli hän osoittaa kes- kimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta. jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen. Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-. vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppi- määrän.

Lukuvuositodistus 2. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvi- oinnin sijasta sanallista arviota myös päättöarvioinnissa. Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. OPPIMISEN ARVIOINTI 55 . Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikieli- sessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioin- nin kriteerejä.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmer- kinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. 6. kun oppilas on suorittanut opintonsa erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa. oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään. Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä. arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suun- nitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa kaksikielistä opetusta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia. että oppilas opiskelee yk- silöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Erotodistus 4. annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain. 6. Päättöarvioinnin kriteerejä tulee käyttää yhteisten oppiaineiden arvioinnissa myös silloin. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin.5. päättöarviointi perustuu oppilaan hen- kilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena. Välitodistus 3.

että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöl- listetyn oppimäärän mukaan. OPPIMISEN ARVIOINTI 56 . Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä.12. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty. varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisen tasosta että edistymisestä. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessa käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa. Lukuvuositodistukseen merkitään: • todistuksen nimi • opetuksen järjestäjän ja koulun nimi • oppilaan nimi ja syntymäaika • todistuksen antamispäivä • opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus • oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todis- tuksiin.2014 hyväksymien opetussuunnitel- man perusteiden mukainen. mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallisesta arviosta on käytävä ilmi. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta. Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merki- tään todistukseen. Lukuvuositodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus. onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Todistukseen merkitään oppi- laan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä. Merkittäessä arvio todistukseen numerona. Sanallista arviota voidaan käyttää todistuksissa vuosiluokilla 1-7. arvio annetaan aina todistuksen liitteellä. miten oppilas on saavuttanut tavoitteet • arvio oppilaan käyttäytymisestä • oppiaineista. hänen saamansa arvio merkitään todistukseen. että todistus on Opetushallituksen 22. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mah- dollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä. kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä. Toiminta-alueittain opiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli. toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät • luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen • merkintä.

opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. vuosiluokalla annettavaan välitodistukseen. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta varten oppilaan osaa- minen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. miten oppi- las on saavuttanut tavoitteet °° oppiaineista. että todistus on Opetushallituksen 22.2014 hyväksymien opetussuunnitel- man perusteiden mukainen. Eril- listä erotodistusta ei tarvitse antaa. toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät °° merkintä. Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyr- kimistä varten. että todistus on Opetushallituksen 22. Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numero- arvosanan käyttöä. käyttäytymisen arviointimerkintää. jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Välitodistukseen merkitään: • todistuksen nimi • opetuksen järjestäjän ja koulun nimi • oppilaan nimi ja syntymäaika • todistuksen antamispäivä • opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus • oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä. opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää.Välitodistus Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. miten oppilas on saavuttanut tavoitteet • oppiaineista. joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus. OPPIMISEN ARVIOINTI 57 . joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. luokalla annettavaa välitodistusta) • merkintä.2014 hyväksymien opetussuun- nitelman perusteiden mukainen. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää.12. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä. Erotodistus Erotodistus annetaan oppilaalle. joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus. Erotodistukseen merkitään: °° todistuksen nimi °° opetuksen järjestäjän ja koulun nimi °° oppilaan nimi ja syntymäaika °° todistuksen antamispäivä °° rehtorin allekirjoitus °° oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä. toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät • arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9.12. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista.

Numeroin arvioitavista valinnaisista ai- neista merkitään todistukseen nimi. minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä. vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän. vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi (5) ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”. että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelä- mään tutustumista. joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus. mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Ai- neesta mainitaan nimi. sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviik- kotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. Perusopetuksen päättötodistus Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle. vuosiviikkotuntimäärä. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimää- ristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. jotka muodostavat yhtenäisen. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”. toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään suoritettu oppimäärä tai oppimäärät • maininta siitä. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvioidaan numeroin. tulee todistuksessa mainita käytetty kieli. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti. 58 . merkitään todistukseen numeroarvosana. ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroar- OPPIMISEN ARVIOINTI vosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä. Niistä valinnaisista aineista. jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiai- neissa. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” riippuen siitä. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25% on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä. Kesken jäänyt va- linnaisaine arvioidaan numeroin. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviin to- distuksiin seuraavin täsmennyksin: • oppilaan koko nimi ja henkilötunnus • rehtorin allekirjoitus • yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi nume- roin (5-10) ja sanoin (välttävä – erinomainen) • oppiaineista. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välit- tömästi kyseisen oppiaineen alle.

Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päät- tötodistukseen. mikäli kyseinen opetus on perus- opetuksen järjestäjän antamaa. perusopetusasetus 23 § 59 . hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan täh- dellä (*). Oppilaan. annetaan todistus pe- rusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Suoritetuista oppiaineista mer- kitään oppiaineen nimi. Oppilaan opis- kelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä. OPPIMISEN ARVIOINTI 72 Perusopetuslaki 38 §. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä. 6. oppimäärä sekä arvosana. myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain.Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/ elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä. esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskente- lystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja –asetuksessa tar- koitetussa erityisessä tutkinnossa72. päättöarviointi on sanallinen. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa. kuten vuo- siluokan oppimäärän. hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen. jolla on lupa järjestää perusopetusta. suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen op- pimäärästä. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikko- tunteina ei merkitä. että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat: • Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta • Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä • Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Erityisen tutkinnon voi järjestää se.

itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet °° opinnoissa etenemisen. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päät- töarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö. arviointipe- rusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein. 6. OPPIMISEN ARVIOINTI 60 . kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä °° lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi °° itsearvioinnin edellytysten tukeminen. luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt °° toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt °° valinnaisten aineiden arviointi °° käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet °° todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvi- oinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa °° muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa • miten päättöarviointi toteutetaan °° päättöarvioinnin kokonaisuus °° valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa °° päättötodistukset. miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena koko- naisuutena. Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: • mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitel- man perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) • miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan °° opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet.

ja avustajapalvelut sekä eri- tyiset apuvälineet. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vah- vuudet ja oppimis. perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvai- kutuksia. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuk- sesta perusopetukseen. tulkitsemis.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen. pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI opetusryhmään tai kouluun. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan ta- pauskohtaisesti. että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa.ja opiskelijahuoltolaki 6 § (1287/2013) 74 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. tehostettu ja erityinen tuki. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon.7. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksi- löllisiin tarpeisiin vastaamista. (642/2010) 61 . vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon op- pilaalle aiemmin annettu tuki. opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. osa-aikainen erityisopetus.ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus. 73 Oppilas. 7. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppi- misessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa. Oppilashuolto sisältyy lukuun 873. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Ensimmäiseksi tar- kastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulun- käynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä74. Tarkastelun pohjalta arvioidaan.

tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Huomiota kiinnitetään oppilaan arjenhallinnassa. Näitä taitoja vahvistetaan tarkoituksenmukaisilla ohjauksellisilla toimintatavoilla. oppiaineisiin ja oppilaalle an- nettavaan arviointipalautteeseen. jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön oppilaan tukeen liittyvissä asioissa. Ohjauksen tavoitteena on. opintojen suunnittelu. Ohja- uksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyö- dynnetään myös oppilashuollon ja oppilasta mahdollisesti avustavan henkilöstön asiantuntemusta. itsearviointi. Ohjauksella pyritään siihen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin. opettajien keskinäisel- lä sekä muun henkilöstön yhteistyöllä. että tukea tarvitsevan oppilaan it- seluottamus. Oppimissuunni- telmaan tai HOJKSiin kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Kun oppilaalla on tuen tarvetta. 75 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 62 . että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti.2 Yleinen tuki OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas perusopetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Osana pedagogista arviota tai pedagogista selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet ohjaukseen jatkossa.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten. Perusopetuksen päättövaiheessa tukea tarvitsevalle oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liit- tyvistä erityisistä kysymyksistä. kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. ohjausta ja tukea 75. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista. Huoltajalle annetaan tietoa niiden soveltamisesta koulun arjessa. tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Oppimisen ja koulun- käynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi opetusta eriyttämällä. Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta sekä tehostettuun että erityi- seen tukeen. Päättövaiheen ohjauksessa etsitään yhdessä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella asteella. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.ja oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.1.ja opiskelu- taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet. Koulun henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset.1. että oppilas oppii asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja ottamaan vastuuta opiskelustaan. Tavoitteena on toimia yhteis- ymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas voi tarvita myös yksilökohtaisen op- pilashuollon tukea. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitetään koko perusopetuksen ajalle ja koulunkäynnin nivelvaiheisiin. 7. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. 7.1 Ohjaus tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri op- piaineiden opiskelussa. 7. esi- merkiksi oppilasta koskevien asioiden käsittelystä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta (katso luku 8 Oppilashuolto).

Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai saman- aikaisesti useita tukimuotoja. lukuun ottamat- ta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta.ja tukitoimia.Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tehostettua tukea annetaan silloin. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. (642/2010) 63 .ja opetusti- lanteisiin. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimis- suunnitelman avulla. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tukiopetuksella. päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 76 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom.3.3 Tehostettu tuki Oppilaalle. 7. on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti76. kun yleinen tuki ei riitä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus. ja niin kauan kun oppilas sitä tarvitsee. oppilaan sekä huoltajan OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI näkökulmista • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista • oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä.1 Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhtey- dessä joustavin opetusjärjestelyin. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tällöin oppimissuunnitel- ma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimis- suunnitelma. osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. joilla tilanteeseen vaikutetaan mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. 7. eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuvataan • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana.

Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. millaisilla pedagogisilla. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia. Oppi- missuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suun- nitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina oppilaan tilanteen muuttuessa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suun- nittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tavoitteena on turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostetun tuen aloittaminen. järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon am- mattihenkilöiden kanssa77. (642/2010) 64 . 7. työskentely. ellei siihen ole ilmeistä estettä. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon.ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liitty- vät tavoitteet OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 77 Laki perusopetuslain muuttamisesta 16 a § (1288/2013) 78 Perusopetuslaki 16 a § 3 mom. oppimisympäristöön liittyvillä. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Oppilaskohtaiset tavoitteet • oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan • oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet. Oppimis- suunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan 78. (642/2010) 79 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. ohjauksellisilla. oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet • oppilaan oppimiseen. tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.3. yhteistyössä oppi- laan ja huoltajan kanssa79. • arvio siitä. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoi- ta. Oppimissuunnitelma on laadittava. oppi- lashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea • arvio tehostetun tuen tarpeesta. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma tukee kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä.

apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa. kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. muiden opetuspalveluiden. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta. Erityinen tuki 80 Perusopetuslaki 17 § 1 mom.4 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille. opiskelumotivaatiota OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. samanaikaisopetus. kuten joustavat ryhmittelyt. toimenpiteiden vaikuttavuu- den arviointi sekä arviointiajankohdat • oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi • arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hä- nelle sopivin tavoin • oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta • suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelma muissa tilanteissa Oppimissuunnitelmaa käytetään vaikka oppilas ei saisi tehostettua tukea. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. (642/2010) 65 . opiskelustrategiat. että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. mikäli • oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti • opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin • perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toi- mintaan.Pedagogiset ratkaisut • oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut • oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut.ja avustajapalveluiden. Näissä tilanteissa laadittava oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta80. 7. joiden kasvun. Oppilaan itsetuntoa. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmälli- sen kokonaisuuden. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta. ope- tusmenetelmät. huoltajan tarjoama tuki Tuen seuranta ja arviointi • oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta. työskentelytavat ja kommunikointitavat • oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus • opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa • oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut • oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako • opetukseen osallistumisen edellyttämien perusopetuslain mukaisten tulkitsemis. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle koko- naisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin.

järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas
opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän
opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun
henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen
sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Peda-
gogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja
välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten
tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi
tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla op-
pilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilö-
kohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

7.4.1 Pedagoginen selvitys
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta
pedagoginen selvitys81. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden
selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opetuksen järjestäjän
päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii
• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen
etenemisestä
• oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn
kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan
kokonaistilanteesta.

Näiden kahden selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen arvion oppilaan eri-
tyisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta
kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.82

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
• oppilaan oppimisen eteneminen
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan
näkökulmista
• oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppi-
lashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
• arvio erityisen tuen tarpeesta
• arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksi-
löllistetyn oppimäärän.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään
aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen
päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai
lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunni-
telma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

81 Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010) ja hallintolaki (434/2003) 34 - 36 §
82 Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010)

66

7.4.2 Erityisen tuen päätös
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä
tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huol-
tajaa tai laillista edustajaa. Päätös erityisestä tuesta tehdään hallintolain mukaisesti 83. Erityisen
tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja
avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava
järjestäminen84. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muu-
tosta valittamalla85. Päätös on aina perusteltava86. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseen
selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin.

Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos todetaan, ettei oppilaan saama tehostettu tuki ole
riittänyt. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai
esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun
tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan
opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun
vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten87. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusope-
tuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen
arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle
vuosiluokalle siirtymistä88. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa
sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta
tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään
uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta
tehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan eri-
tyistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.89 Kaikki erityistä
tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen
ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetel-
mistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja
erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana
tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödyn-
netään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuun-
nitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppilaan opettajat
laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä90.
Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

83 Hallintolaki (434/2003)
84 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
85 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 14 § ja perusopetuslaki 42 § 2 mom. (642/2010)
86 Hallintolaki 45 § 1mom.
87 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)
88 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
89 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
90 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

67

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppi-
laan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Oppilaskohtaiset tavoitteet
• oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
• oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä
erityistarpeet
• oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
• oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoit-
teet
• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiai-
neiden vuosiviikkotuntimäärät

Pedagogiset ratkaisut
• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
• oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, ope-
tusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat
• oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
• oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Opetuksen järjestäminen
• oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla
• muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryh-
mässä tai yksilöopetuksena annettava erityisopetus
• erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suun-
nitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa
• oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä suunnitelma kuljetusta odottavan
oppilaan ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut
• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, mui-
den opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri
toimijoiden vastuunjako
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä
toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi
• HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi
sekä arviointiajankohdat
• oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin
kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi
• oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaa-
mistaan hänelle sopivin tavoin
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

• HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mu-
kaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä

68

• yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
• yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessa
HOJKSissa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien
lisäksi
• toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt
toiminta-alueittain
• oppilaan edistymisen arviointi suhteessa HOIKSissa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin ja
sisältöihin toiminta-alueittain

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henki-
lökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden
mukaiseksi91. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.
Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehos-
tetun tuen antamiseksi.

7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta
vapauttaminen
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin op-
pimääriin92. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän
mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.

Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyt-
tämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritellään opis-
kelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen
keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja
hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskei-
siin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle
mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, pois-
saolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellai-
senaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason
määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle
riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Pe-
dagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen
oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän
mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää
on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta
uusi erityisen tuen päätös.

Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä ta-
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

voitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuva-
taan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan
opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan
suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin ta-

91 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
92 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

69

voitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa
eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita,
opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen nu-
meroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa.
Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt
oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvi-
oinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän
suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se pe-
rustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta
tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, va-
pauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien
oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä93. Oppilaalle,
joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti
muuta opetusta tai ohjattua toimintaa94.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä
oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-
opintoihin.

7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti
ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa
säädettyä aikaisemmin95. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu
tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta
on kulunut 11 vuotta96. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille
annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta97. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan
valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus
voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.98 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta teh-
dään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös
erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden
alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta99. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi
vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus
siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.
Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja
valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiope-
tukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

93 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 § 2 mom.
94 Perusopetusasetus 5 § 1 mom.
95 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
96 Perusopetuslaki 25 § 1 mom.
97 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
98 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
99 Perusopetuslaki 26 a § 1 mom. (1288/1999)

70

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoi-
sesti kolmella eri tavalla:
• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää
viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiope-
tuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna,
kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen
hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna,
kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi
aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää
kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen
hallintopäätös.100

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistami-
sen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, teh-
dään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen
oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimin-
ta-alueittain101. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla
oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 102. Opetuksen
järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 103.
Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes
oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommu-
nikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden
avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtö-
kohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja op-
pimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet
ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-
alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla
on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voi-
daan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä
sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteis-
työssä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön
ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää ko-
konais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti har-
joitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimin-
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

tojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman
kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

100 Perusopetuslaki 27 §
101 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 § 3 mom.
102 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
103 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)

71

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen
pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on,
että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin
muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituk-
senmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia
kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua,
käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja
käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa
koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osalli-
suuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuoro-
vaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismo-
tivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä
sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aiste-
jaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen
ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää
aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä
syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen,
kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada
aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäris-
tönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terve-
yttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa
käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,
kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten
taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi an-
netaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja
sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot
7.5.1 Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta104. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppi-
miseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen
opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää
suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiope-
tuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voi-
daan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiin opittaviin
asioihin perehdytään jo etukäteen. Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloista johtuviin
tuen tarpeisiin.

104 Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)

72

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua
tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppi-
tuntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä
voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös
oppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä
mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä
oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merki-
tyksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjes-
tettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioi-
daan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet
tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös tukiopetuksen ta-
voitteet ja antaminen.

7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen ohessa105. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla
on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksit-
täisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä.
Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä
oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmäs-
sä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan
saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista suunnitellaan, sen
tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä oppilaan ja
huoltajan kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikaista
erityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille
annetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta
osallistua siihen.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen
erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilas voi saada osa-aikaista erityis-
opetusta myös erityisen tuen aikana ja opiskellessaan erityisluokassa. Osana pedagogista arviota
ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja
vaikutus sekä oppilaan tarpeet osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan
ja HOJKSiin kirjataan myös osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja antaminen.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

105 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

73

7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja
apuvälineet
Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avus-
tajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla106. Tarkoituksena
on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus
vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä.

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityis-
vaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten
erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaation tukena voi-
daan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti
kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin
viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten
tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea
oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän
oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden
ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvit-
taessa muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä.

Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen
itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän
kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan
antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysi-
seen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia
tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä
tukevia apuvälineitä. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistu-
misen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä
yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja
niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien
palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asian-
tuntijoita. Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei
ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia
palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja
erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena
yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolis-
ten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten
apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen
päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle mahdollisista palveluista ja erityisistä
apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuun-
nitelmassa tai HOJKSissa.

106 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

74

vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HO- JKSin laadinnassa.7. järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa • kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulun- käynnin tuen kysymyksissä • oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä Yleinen tuki • yleisen tuen käytännön järjestäminen • yhteistyö. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset • ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit (loppu omaksi kohdak- seen) • toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa • oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämi- seksi • yhteistyö. tuen suunnittelussa. vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimis- suunnitelman laadinnassa. arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet • yhteistyö.6 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestäminen käytännössä mah- dollisimman konkreettisesti alla olevissa asioissa. erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa 75 . tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa Erityinen tuki • erityisen tuen käytännön järjestäminen • pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet • oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely • erityisen tuen päätöksen tekeminen • erityisen tuen päätöksen tarkistaminen • toimintatavat. arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet • yhteistyö. vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa • yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa. kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena • HOJKSin laadintaan. tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seuran- nassa ja arvioinnissa • menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppi- missuunnitelman laadinnassa. toteuttamisessa ja päättämisessä • oppimissuunnitelman laadintaan. vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken • yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa Tehostettu tuki • tehostetun tuen käytännön järjestäminen • pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet • toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa. erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI arvioinnissa • menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä • menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa.

erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 107 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken • oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteis- työhön liittyvät toimintatavat Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis. • pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen °° lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. (477/2003) 76 . monialainen yhteistyö prosessissa °° opetuksen käytännön järjestäminen °° yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö.ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspal- veluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla107. • oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa. sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot • käytännön järjestäminen • yhteistyö. eri toimijoiden vastuut ja työnjako °° yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa °° eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakami- nen osa-alueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus °° tavoitteiden.

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja kou- lunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 7112. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus109.ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa.8. kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huol- tajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen op- pilashuoltosuunnitelman laatimisesta.ja opiskelijahuoltolaki 6 § 113 Oppilas.115 Oppilashuollon palveluja ovat psykologi. jota opetukseen osallistuminen edel- lyttää110. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. ja 18 § 1 mom.ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom.ja kuraattoripalvelut sekä kouluter- veydenhuollon palvelut116.114 Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.ja opiskelijahuoltolaki 3 § 4 mom. opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu.ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kas- vatus.ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto. 115 Oppilas. 114 Oppilas.ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom. 116 Oppilas. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista.ja opetustehtävään. yhteisöön kuin yhteistyöhön. 109 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 110 Oppilas.ja terveystoimen kanssa siten. Oppilashuoltoa to- teutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus. 8. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas.ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali. 108 Oppilas.ja opiske- lijahuoltolaissa. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön. että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus113. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä108.ja opiskelijahuoltolain käsit- teistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto.111 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. 112 Oppilas. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. OPPILASHUOLTO 117 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. 111 Oppilas. hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa118. 118 Oppilas. Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas. että ne ovat helposti saatavilla117.ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § 77 .

ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2 mom. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisölli- sen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. tehtävistä ja toimintatavoista. 120 Oppilas. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta. suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja119. kehittämisestä. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia120. toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuollon tavoitteet.ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 78 . Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilas- huollon palveluiden edustaja. Ryhmä nimeää kes- kuudestaan vastuuhenkilön. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä. tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suun- nittelusta. muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta.ja opiskelijahuoltolaki 14 § 1 – 4 mom. 119 Oppilas. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. kehittämisestä. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohditta- essa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. ohjauksesta ja arvioinnista.ja opiskelijahuoltolaki 25 § 121 Oppilas. jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteis- työtahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppilashuoltoryhmät121 Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu122. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä.ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilaan ja huoltajan osallisuus op- pilashuollossa. hyvinvointia ja oppimista. OPPILASHUOLTO 122 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas.

Opetuksen järjestäjä varmistaa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenve- dot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa mo- nialaista oppilashuoltoa129. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa.ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 § OPPILASHUOLTO 129 Oppilas. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle. 124 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom.127 Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön ter- veellisyyttä ja turvallisuutta. kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Yhteisöllisessä oppilashuolto- työssä seurataan. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä124. (1267/2013) 127 Oppilas.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom.8. hyvinvointia ja oppimista. Siihen kuuluu fyysinen. (1267/2013) 126 Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön125. koulu. viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä126. oppilashuollon psykologi. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koulu- yhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. (1267/2013) 128 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. (1267/2013) 125 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. terveyttä.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon pal- veluja. psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä. tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista ke- hitystä. huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä. huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. 79 . Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja 123 Oppilas. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai kou- lumatkalla tapahtuneesta häirinnästä. 8. turvallisuudesta ja esteettömyydestä.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia.ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom. 123 Yhtei- söllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden. niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Opetuk- sen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta. että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusoh- jeita noudatetaan. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa128. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom.

137 130 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.136 Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön sää- detysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. 135 Oppilas. ja 20 § 1. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja. 132 Oppilas. henkilötunnus. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen130. Oppilas.ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. 136 Oppilas. Opetuksen järjestäjä vastaa hen- kilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä.tai virka-asemansa • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa • asian aihe ja vireille panija • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot. 133 Oppilas. voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom.ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä..ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom. ja 22 § 1 mom.ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. tutkimukset ja selvitykset • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa. kunnioittavaa ja luottamuksellista. Vuorovaikutus on avointa.132 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta133. 134 Oppilas. Oppilaiden yksilölliset edellytykset. 131 Oppilas. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän ko- koonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus. asiakirjaan on lisäksi mer- kittävä mitä tietoja. kehitystasonsa ja muiden henkilökohtais- ten edellytystensä mukaisesti131. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteut- tamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 80 . Työ järjestetään niin. 3 ja 4 mom. OPPILASHUOLTO 137 Oppilas. kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppi- laan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot • kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti. kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu135. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon.ja opiskelijahuoltolaki edellyttää. joka etenee aikajärjestyksessä. että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä. tehdyt päätökset ja niiden toteuttamis- suunnitelma • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä op- pilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuolto- kertomus. ongelmien ehkäisy. ovat salassa pidettäviä. että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 134 • yksittäisen oppilaan nimi. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom. Oppilas- huoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä.

ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunni- telman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi138. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salas- sapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.(1288/2013) 142 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (1288/2013) 140 Oppilas. Suunnitelmat ovat: • lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä.ja opiskelijahuoltolaki 23 § 3 mom. joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuu- den varmistamiseksi. johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus144 • paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta145 • koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma146. 138 Oppilas. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Suunnitelmat valmistel- laan monialaisessa yhteistyössä.ja opiskelijahuoltolaki 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 81 . jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitel- masta. 145 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003) OPPILASHUOLTO 146 Oppilas. (1267/2013) 144 Oppilas. 139 Perusopetuslaki 40 § 2 mom. että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasre- kisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot. onko kysymys sellaisesta tiedosta. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta.ja terveyden- huollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa142.141 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salas- sapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot. yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankki- maan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppi- laan opettajalle. 141 Perusopetuslaki 40 § 4 mom.143 Val- mistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteis- työkumppaneiden kanssa. rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämi- sen edellyttämät välttämättömät tiedot139. aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen. jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta140. (477/2003) 143 Perusopetuslaki 47 a § 1 ja 3 mom. joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon.

kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 8. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävis- sä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut149 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytet- tävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 148 Lastensuojelulaki 12 § 1 mom. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvoin- tisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma147 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä. jolloin turvataan suunnitel- mien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. 1-kohta 82 . Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilas- huoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoit- teet ja toimintatavat. 147 Oppilas. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. OPPILASHUOLTO 149 Oppilas. lap- set ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. että oppilashuollon toteuttamista. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet. asuinalueen erityispiir- teet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. joilla koulun henkilöstö. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Arvion valmiste- lussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohden- tamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyö- hön. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Lasten ja nuorten hyvinvoin- tisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa148.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom.ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. arviointia ja kehittämistä var- ten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa.

niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus • tupakkatuotteiden. tarvittava hoito. koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyh- teisön hyvinvoinnin tarkastuksissa • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä • järjestyssäännöt • poissaolojen seuraaminen. seuranta ja arviointi. josta ilmenee • yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympä- ristön terveellisyyden. turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. huoltajil- le ja yhteistyötahoille • suunnitelman päivittäminen. 2. joita ovat kouluterveydenhuolto. ryhmä.ja kuraattoripalvelut. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan • koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä • yhteistyö oppilaan ohjauksessa. kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.ja vaaratilanteissa.ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö • oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin. 2-kohta OPPILASHUOLTO 151 Oppilas. Suunnitelmassa kuvataan: • kiusaamisen. alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta. mom. kiusaamiselta ja häirinnältä • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. oppilaille. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat150 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus. väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen • edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-. (1267/2013) 83 . muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta • yhteistyö huoltajien kanssa. kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma.sekä psykologi.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutus- suhteet koulussa. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. 150 Oppilas. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Lisäksi suunni- telmassa kuvataan • oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn.ja yksilötasolla • yksilöllinen tuki.Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopal- veluista. kiusaamiselta ja häirinnältä151 Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta. • yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta.

oppilaille. niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa • johtamisen periaatteet. 2-kohta OPPILASHUOLTO 154 Oppilas. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka. uhka.ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa • sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestin- nän periaatteet • psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle. 152 Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 § 153 Oppilas. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan • yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa • oppilaan sairauden vaatiman hoidon. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen153 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus. toteuttamisessa ja arvioinnissa • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotta- minen oppilaille. joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä • oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä • asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä • oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys • yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuo- risotoimi. Suunnitelmassa kuvataan • oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnit- telussa. erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa • yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen. erikoissairaanhoito ja poliisi. 4.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. Oppilashuoltosuunnitel- massa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma152. huoltajil- le ja yhteistyötahoille • toimintavalmiuksien harjoittelu • suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-. josta ilmenee • yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen. yhteistyö sekä työn.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa154 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. 3-kohta 84 . hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Suunni- telmassa kuvataan: • kriisitilanteiden ehkäisy. b.ja vaaratilanteissa.ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä. lastensuojelu. huoltajille ja yhteistyötahoille. 3.

157 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas. huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen155 Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista156. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali.ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 OPPILASHUOLTO 158 Oppilas.ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta158. 5-kohta 156 Oppilas. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omaval- vontaa koskevaa tehtävää.ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraami- seksi157.5. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tie- dottaminen oppilaille. 155 Oppilas.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom. seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu.ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 85 .

KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon eri saamen kielet ja niiden murteet sekä kielen sisältämä kulttuurinen tietous. elämäntavoista. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.2. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Silloin kun perusopetus on saamenkielistä. kult- tuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Kulttuu- rista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri. romani tai viittomakieli. Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi. Oppilaita ohjataan tuntemaan. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli.160 9. sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. ymmärtämään ja kunnioittamaan jokai- sen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin159.3. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuu- ritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä161.ja kulttuurialueensa luonnosta. oppia saamen kieltä ja saamen kielellä. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöönsä sekä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamisen tärke- yttä osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta. (1288/1999) 161 Perusopetuslaki 10 § 2 mom.ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle.ja monikie- lisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemyk- seen kielestä. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityis­ kysymyksiä Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli. 86 .ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä. 159 Suomen perustuslaki (731/1999) 17 § 160 Perusopetuslaki 10 § 1 mom. perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. joka kuvataan alaluvussa 7. kun oppilaat oppivat käyttämään kieltä yhteisölle ominaisella tavalla. Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. historiasta. Jokaisen oppilaan kieli. joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus lujittuvat.1 Saamelaiset ja saamenkieliset Saamelaisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä. yhteisölle ja yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. 9. Opetuskielenä voi olla myös saame. kielistä ja kulttuureista. Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai 162 Perusopetuslaki 10 § 2 mom. 163 Hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi 86/1997 87 .3 Viittomakieliset Viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä iden- titeettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Perusopetuslain mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielel- lä162. Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Mahdollisuuksien mukaan heille tarjotaan myös romanikielistä opetusta. Lain perusteluiden mukaan ainakin viittomakieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuuroille opetus tulee antaa viittomakielellä163. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä viittomakielisen kommunikaation merkityksestä itselle ja viittomakieliselle yhteisölle.2 Romanit Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä ja tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Viittomakielisen perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielen taitoa ja lisätä valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika. Oppilaille pyritään tarjoamaan romanikielen opetusta. Viittomakielinen perusopetus voidaan toteuttaa joko viitto- makielisessä ryhmässä tai ryhmässä. joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä oppilaista. 9. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja. Viittomakielisille kuuleville annetaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan.4 Muut monikieliset oppilaat Muiden monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikie- lisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaat vahvistavat valmiuksiaan vuorovaikutukseen viittomakielellä osana oman elämänsä hallintaa. huonokuuloisia tai kuulevia. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opetuksessa hyödyn- netään viittomakielistä yhteisöä ja mediaa. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. 9.9. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja romanikielen taito ja hyödynnetään romanikielistä yhteisöä ja mediaa. Opetus vahvistaa romanien kieli.ja kulttuuripe- rinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Vuorovaikutustaitojen kehittyessä he saavat val- miuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

ja kulttuuriyhteisöjen kanssa. ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti 164. Oppilas opis- kelee suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Opetussuunnitelman laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaiden.ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan • käytetäänkö oppimissuunnitelmaa oppilaan opiskelun tukena sekä mikä on oppimis- suunnitelman rakenne ja keskeinen sisältö. 88 . huoltajien sekä kyseisten kieli. jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittä- mätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus). Oppilaan oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella oppilaille annetaan tarvittaessa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavutta- miseksi. miten opetus järjestetään. 9. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • miten oppilaiden kieli. kielelliset valmiudet ja kulttuuri otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä ja miten opetus käytännössä järjestetään • minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli.5 Paikallisesti päätettävät asiat Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon paikalliset. jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 164 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 8 § 2 mom. kieleen ja kulttuuriin liittyvät eri- tyiskysymykset ja ratkaistaan.

Kielikylpykieli/kohdekieli on yleensä samalla oppilaan A1-kieli. Kaksikielinen opetus heijastuu koko koulun KAKSIKIELINEN OPETUS 165 Perusopetuslaki 10 § 166 Perusopetuslaki 12 § 167 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 8 § 89 . 10. Joskus kaksikielistä opetusta toteutetaan muilla kuin kotimaisilla kielillä kielikylvyn tapaan. Opetus voidaan toteuttaa laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena. Oppilaan mahdollisuuksia käyttää kieltä oppiainekohtaisesti sekä koulun opetuskielessä että kielikylpykielessä/kohdekielessä tuetaan tietoisesti. Kaksikielinen opetus Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame. Kaksikielisessä opetuksessa oppilaille tarjotaan autenttinen kielenkäyttöympäristö. että se ei vaaranna oppilaiden mahdollisuutta seurata opetus- ta. romani tai viittomakieli. samoin kuin mahdolliset kestoltaan lyhyemmät kie- likylpyohjelmat katsotaan tässä kuuluvaksi muun kaksikielisen opetuksen piiriin. jos arvioidaan. josta käytetään tässä nimitystä kielirikasteinen opetus. Sitä voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena. Kaksikielisen opetuksen pitkäntähtäimen tavoitteena on pe- rustan luominen elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden ar- vostamiselle.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestä- misen lähtökohtia Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan hyvä ja monipuolinen kielitaito sekä koulun opetuskielessä että kohdekielessä. Kaksikielisessä opetuksessa painottuu luonnollinen viestintä ja vuorovaikutus. 165 Perusopetuslain mukainen opetuskieli määrittelee. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän ja A1-kielen oppimäärän tunnit voidaan kuitenkin tarvittaessa yhdistää valtioneuvoston asetuksen mukaisesti167. Opetuksen järjestäjä määrittelee paikallisesti kielikylpykielen/kohdekielen sisällöt ja tuntimäärän. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen lisäksi myös muuta kieltä. ja molempien kielten oppimista tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kaikissa oppiaineissa tulee saavuttaa valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman ta- voitteet. Yhdistetystä tuntimäärästä on tällöin vähintään puolet opetettava koulun varsinaisella opetuskielellä. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen/kohdekie- len tuntien lisäksi eri oppiaineiden opetusta kummallakin kielellä ja hyödyntämällä molempia kieliä koulun arjessa myös opetuksen ulkopuolella. joka voidaan jakaa kotimais- ten kielten varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn ja muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen ope- tukseen. millä kielellä äidinkielen ja kirjallisuuden ope- tus annetaan166. Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä.10. toiminnallisuus ja oppilaiden aktiivinen kielenkäyttö. Tällainen opetus. Koulun ope- tuskieli ja kielikylpykieli/kohdekieli muodostavat kokonaisuuden. Kodin ja koulun yhteistyön turvaamiseksi huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakirjat tu- lee olla saatavana koulun perusopetuslain mukaisella opetuskielellä sekä tarpeen mukaan myös koulun muulla tai muilla opetuskielillä.

Siirryttäessä opetuksessa luokanopetuksesta aineenopetukseen. jotka on paikalliseen opetussuunnitelmaan KAKSIKIELINEN OPETUS kirjattu. Tavoitteiden asettamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Kielitaidon tasojen kuvaus- asteikkoa. Myös koulun opetuskielellä annettavassa opetuksessa edellytetään opettajalta kielitietoista ja kielipedagogista otetta. millä kielellä niitä on opetettu. Tavoitteena on. Oppilaiden kielikylpykielen/kohdekielen tuottamista tuetaan opettajan ja muiden oppilaiden vertaistuella. toimintakulttuuriin. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä. oppilaskeskeiset työtavat ja vuorovaikutteisuus. Opetuksen jatkumon ja siirtymävaiheiden suunnittelu edellyttää yhteistyötä myös sidosryhmien kesken. Muiden oppiaineiden opetus koulun opetuskielellä Opetuksessa varmennetaan. oppilaalle ja huoltajille monipuolisesti palautetta oppilaiden aineenhallinnan ja kielitaidon kehittymisestä suhteessa opetukselle määriteltyihin tavoitteisiin. Kielikylpykielen/kohdekielen opetuksessa kehitetään oppilaiden kielitaitoa monipuo- lisesti ja samalla ottaen huomioon eri oppiaineiden asettamat vaatimukset kielitaidolle. Kielikylpykielen/kohdekielen opetus Opetuksen järjestäjä määrittelee paikallisesti kielikylpykielelle/kohdekielelle asetettavat tavoitteet ja sisällöt. että oppilaat ovat samanaikaisesti sekä kielen oppijoita että kielen käyttäjiä.ja ymmärtämistaitoja sekä taitoa keskustella vaativista aiheista. Opetuksessa korostuu havainnollisuus ja konkreettisuus. Myös oikeakielisyyteen kiinnitetään huomiota lisääntyvässä määrin. Oppiaineiden opetuksen muuttuessa käsitteellisemmäksi tarvitaan myös vaativamman asiatekstin tuottamis. Tällöin kaksikielisen opetuksen asettamat erityisvaatimukset voidaan ottaa suunnitelmallisesti huomioon. Tarvitaan yhteistä pohdintaa siitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään kielikylpykieltä/ kohdekieltä eri oppiainesisältöjä opiskeltaessa. Seurannan ja arvioinnin erityispiirteet kaksikielisessä opetuksessa Arvioinnin tulee antaa opettajalle. että oppilaiden äidinkielinen käsitteiden hallinta sekä tekstien ym- märtäminen ja tuottaminen kehittyvät ikäkauden mukaiselle tasolle myös eri oppiaineiden opetuk- sessa. Kielikylpykielen/kohdekielen kehittymistä tuetaan ja seurataan. Muiden oppiaineiden opetus kielikylpykielellä/kohdekielellä Eri oppiaineiden opetus kielikylpykielellä/kohdekielellä edellyttää opettajalta kielitietoista ja kie- lipedagogista otetta sekä riittävää kielenhallintaa168. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnissa huomioidaan myös oppiainekohtaisen kielen kehittyminen niiden kielellisten tavoitteiden osalta. 168 Opetushallituksen määräys 25/011/2005 90 . Opetuksen suunnittelu ja toteutus edellyttää systemaattista yhteistyötä ja vuo- ropuhelua sekä eri oppiaineita opettavien opettajien että myös koulun muun henkilöstön kesken. Oppilaan kielitaidon kehittymistä molemmissa kielissä seurataan eri oppiaineissa sekä kaikkien opettajien yhteistyönä että oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla. Näin määritellään kielellisiä tavoitteita eri oppiaineissa. millaiset kielenkäytön konventiot ja millaiset tekstit ovat millekin oppiaineelle tyypillisiä. on siirtymävaihe hyvä suunnitel- la opettajien välisenä yhteistyönä.

Näin menetellään oppilaiden yh- denvertaisuuden turvaamiseksi toisen asteen opintoihin hakeuduttaessa. Oppilaan tuen tarvetta seurataan säännöllisesti. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kielikylpykielen opetuksen välillä on siirtovaikutusta varsinkin kun kielikylpykielen opetuksen tuntimäärä on suuri ja opetus aloitetaan varhain. oppilaan ja oppilaan huoltajien sekä oppilashuollon kesken. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä niin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kaksikielisessä opetuksessa Pedagogisissa arvioissa ja tukitoimissa huomioidaan kaksikielinen kielenkehitys ja pohditaan millä kielellä ja millaista tukea voidaan antaa. KAKSIKIELINEN OPETUS 91 . Opettajat toimivat joko kou- lun opetuskielen tai kielikylpykielen mukaisina kielellisinä malleina.ja taideaineissa riittävästi opetusta kielikylpykielellä. 10. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja kielikylpykielessä on osittain yhteisiä tavoitteita ja sisäl- töjä. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen tapahtuu vuosiluokilla 1-2 ainoastaan kielikylpykielellä. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oh- jausta ja riittävää tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiin heti. Päättötodistuksen yhteydessä oppilaalle voidaan antaa liite kielikylpyyn tai muuhun kaksikieliseen opetukseen osallistumisesta. jatkuvaa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Kaikkia oppiaineita pyritään opettamaan perusopetuksen kestäessä sekä kielikylpykielellä että koulun opetuskielellä. Kielikylpyopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti lapsille. Kielikylvyssä tuetaan kummankin opetuskäytössä olevan kotimai- sen kielen avulla oppilaan kulttuuri-identiteetin syvenemistä.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan tässä varhaisintaan kolmevuoti- aana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa. Kotimaisten kielten lisäksi tuetaan muiden kielten ja kulttuureiden kohtaamista ja vahvistetaan tällä tavoin oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla. Tärkeää on. vuosiluokilla 1–2 noin 90%.1. että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Tarkoitus on. Oppilaan kielikylpykielen kehityksen tukemiseksi opetus järjestetään niin. jotka eivät puhu kyseistä kieltä äidinkielenään. että oppilaat saavat sekä lukuaineissa että taito. Kyseisestä kielestä käytetään tässä nimitystä kielikylpykieli. ja tukea annetaan tarpeen mukaan. Sisältöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää äidinkielenomaisia tai maahanmuuttajille tarkoitettuja suomen/ruotsin kielen oppimääriä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % niin. Mahdollisuuksien mu- kaan arviointi tehdään yhteistyössä eri oppiaineita opettavien opettajien kesken. että oppilas saa suunnitelmallista. Opettajalla on yksikielinen rooli kielikylpyryhmässä. Opetuskielen vaihtuessa vaihtuu siis myös opettaja. Siirtovaikutuksen suuruus vaihtelee sisältöaiheittain. mutta ei molemmilla kielillä samanaikaisesti. että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki suunnitellaan yhteistyössä opettajien. Opetusmateriaali on samankielistä kuin opetus. että oppilas saavuttaa riittävän kielitaidon eri oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi. vuosiluokilla 3-4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5–9 keskimäärin 50 %.Perusopetuksen päättöarvioinnissa kielikylpykielen tai kohdekielen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan A1-kielen päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti. kun tarvetta ilmenee. jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä.

Muusta opetuksessa käytetystä kielestä käytetään tässä nimitystä kohdekieli. joilla kielirikasteista opetusta toteutetaan. 10. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä sitä. joka ei ole kielirikasteista. on huolehdittava siitä. ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. millaisia oppiaineita tai sisältöjä on mielekästä opettaa kohdekielellä. Osuus lasketaan koko tunti- määrästä niillä vuosiluokilla. että niiden opiskelu suomeksi tai ruotsiksi olisi erityisen tärkeää. 92 .2 Suppeampi kaksikielinen opetus Kielirikasteinen opetus Kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan tässä opetusta. onko osa oppiaineiden sisällöistä sellaisia. Kielirikasteista opetusta voi olla jo esiopetuksessa. Mikäli kohdekielisen opetuksen määrä on suuri. on usein runsas kielten ja kulttuurien kirjo niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin keskuudessa. jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Näiden oppilaiden kielitaidon kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. joissa opetusta järjestetään kahdella tai useammalla kielellä. jos kohdekielisen opetuksen osuus koko opetuksesta on suuri. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia tuoda kieliä ja kulttuureita esiin koulun arjessa. että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen aikana jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen. Laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa jo esiopetuksessa ja kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Ellei näitä oppilaita jostakin syystä voida ohjata valmistavaan opetukseen. Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta. Kielirikasteisen opetuksen tavoitteet eri oppiaineiden opetuksen ja oppimistulosten osalta ovat perusopetuksen päättyessä samat kuin sellaisessa perusopetuksessa.1. Lisäksi tulee pohtia. Osa oppilaista tulee kouluun ulkomailta niin myöhäisessä perusopetuksen vaiheessa. joiden äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli. KAKSIKIELINEN OPETUS Kielirikasteinen opetus kannustaa ja aktivoi oppilaita kohdekielen käyttöön varsinaisten kielen tuntien lisäksi. opiskelevat useimmiten suomi/ ruotsi toisena kielenä -oppimäärää. Muu laajamittainen kaksikielinen opetus Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään koulun opetuskielen lisäksi yhtä tai useampaa muuta kieltä. Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin. kehittää kulttuurien kohtaamis- taitoja ja ruokkia monikielisyyttä. jotta oppilas saavuttaisi hyvät toimintavalmiudet suomalaisessa yhteiskunnassa. heille tarjotaan muita tukitoimia (katso luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki). Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa olevien oppilaiden kielitausta voi myös vaihdella suuresti. että oppilaiden suomen- kielinen/ruotsinkielinen käsitteiden hallinta sekä vaativan asiatekstin ymmärtäminen ja tuottami- nen kehittyvät hyvälle tasolle myös eri oppiaineiden opetuksessa. Oppilaat. Kouluissa. jossa vähintään 25 % perusope- tuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. että oppisisältöjen opiskelu suomeksi/ ruotsiksi tuottaa heille vaikeuksia. Kielelliset tavoitteet suhteutetaan kielirikasteisen opetuksen määrään. Joidenkin oppilaiden äidinkieli ei ole mikään opetuskielistä. Osuus lasketaan koko tuntimäärästä niillä vuosiluo- killa. joilla laajamittaista kaksikielistä opetusta toteutetaan. Samalla se asettaa koululle haasteen tukea kunkin oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.

2 Paikallisesti päätettävät asiat Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa kaksikielistä opetusta jossakin muodossa. Lisäksi varhaisen täydellisen kielikylvyn osalta päätetään ja kuvataan • mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä. miten tarkistus tehdään ja miten asia kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa • mitkä ovat kielikylpykielellä/kohdekielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelli- set tavoitteet • mitkä ovat kielikylpykielen/kohdekielen ja tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain. KAKSIKIELINEN OPETUS 93 .10. opetussuunnitelmassa määritellään. opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • kenelle kaksikielinen opetus on tarkoitettu ja mitkä ovat oppilaaksi oton periaatteet • mikä on kielikylpykielen/kohdekielen sekä koulun opetuskielen tuntijako • mitkä oppiaineet tai oppiaineiden sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä/kohdekielellä. mikäli tilanne on tarpeen tarkistaa kunkin lukuvuoden osalta erikseen. jotka eivät pysty opiskelemaan opetuskielellä eivätkä kohdekielellä • käytetäänkö oppilaaksi otossa soveltuvuuskokeita ja mikä niiden vaikutus on oppilaaksi ottoon. Lisäksi laajamittaisen kaksikielisen opetuksen osalta päätetään ja kuvataan • miten järjestetään sellaisten lyhytaikaisesti Suomessa asuvien oppilaiden opetus.

Opetussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa perusopetuslain ja -asetusten. 11. Erityiseen maailmankatso- mukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva paikallinen opetussuunnitelma voi olla omaleimainen opetuksen järjestämisluvan ja valtioneuvoston asetuksen määrittämissä rajoissa. tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa.169 11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasva- tusopilliseen järjestelmään perustuva perus- opetus 11. Opetuksessa noudatetaan näitä perusope- tuksen opetussuunnitelman perusteita sitouttamatta oppilaita tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo. • Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen osalta °° mitkä ovat erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat näissä opetus- suunnitelman perusteissa määriteltyjä perusopetuksen pedagogisia linjauksia täydentävät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut °° miten nämä näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa sekä eri oppiainei- den ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa. Poikkeamista ja painotuksista määrätään järjestämisluvassa ja valtioneuvoston ase- tuksessa. perusopetuksen arvope- rustaa sekä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä täydentävät näkökulmat °° miten nämä näkökulmat näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa °° miten ko.tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen. 169 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 § ja 10 § 94 . kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa perusope- tuksessa toiminnan.2 Paikallisesti päätettävät asiat ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS Perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetuksen järjestäjän tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa sen lisäksi mitä tämän perus- teasiakirjan muissa luvuissa määrätään • Erityiseen maailmakatsomukseen perustuva opetuksen osalta °° mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen perustuvat.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan perusopetuksen jär- jestämiseen. Järjestämisluvassa opetuksen järjestäjälle voidaan määrätä erityiseen maailmankatso- mukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. tietoja. maailmankatsomukseen perustuvia arvoja. taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta toteutetaan läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden ja oppimis- kokonaisuuksien opetuksessa.

kuluttaja. Valinnaisten ainei- den tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Valinnaisia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen. Lisäksi näiden oppiaineiden opetukseen osoitetaan 1–6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7−9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia. globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa valinnaisten aineiden tarjonnasta sekä arvioinnista päättäessään huomioon opiskelijaksi ottamisen perusteet toiselle asteelle 171. Taide.2 Valinnaiset aineet Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntija- 170 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 § 171 Opetus.170 Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä.ja taitoaineiden opetusta ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta. Valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiai- neina opetettavien taide. käsityö. Valinnaisten tuntien käytöstä päätöksen tekee opetuksen järjestäjä. joista tuntijaossa käytetään nimeä taide. Opetuksen järjestäjä päättää.ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Valtioneuvoston asetuksessa vuosiluokille 1–6 ja vuosiluokille 7–9 osoitetaan kullekin taide.ja viestintäteknologiassa. kotitalous) kaikille yhteisen opetuksen vähim- mäistuntimäärä. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kar- tuttaa valintojen tekemisen taitoja.ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisesta ammatillisessa peruskoulutuk- sessa (4/2013).ja taitoaineiden valinnaiset. 12. käsityön.ja taitoaineiden opinnoiksi. mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa.12. Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi taide. kuvataide. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi taide. laajentaa opin- toja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. tieto. Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006) 95 .ja taitoaineelle (musiikki. mikäli paikallisessa ope- tussuunnitelmassa painotetaan joitakin taide. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia.ja taitoaineita tai niistä muodostettua oppiaineko- konaisuutta. 12.1 Taide. liikunta.ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan paikallisessa opetussuun- nitelmassa jakaa musiikin. Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuosiluokilla 1-9 varattu yhdeksän vuo- VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA siviikkotuntia opetusaikaa valinnaisille aineille.ja talouskasvatuksessa. Valinnaisuus perusopetuksessa Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista. jotka syventävät oppilaan osaamista.ja taitoaineiden opinnoissa. kuvataiteen.

Mahdollisista muista valinnaisista kielistä sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. työtapoihin. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat. jossa määritellään opintojen nimi. tavoitteet. laaditaan valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa. 12. voivat tunnit ylityk­sen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. laaditaan opetussuunnitelma kunkin taide. Vapaaehtoisen A-kielen (A2-kieli) laajuus on vähintään 12 vuosiviikkotuntia. ossa ylitetään perusopetusase­tuksen määrittelemä vähimmäisvuosiviikkotuntimäärä (222 vvt). joilla valinnaista ainetta tarjotaan. Vapaaehtoisen A- kielen vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.ja taitoaineen osalta ottaen huomioon ko.ja taitoaineiden valinnaiset tunnit • miten taide.4 Paikallisesti päätettävät asiat Opetuksen järjestäjä päättää valinnaisuudesta opetuksessa siten. tukeen ja ohjaukseen liitty- vät mahdolliset erityispiirteet. Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikko- tunteja voidaan tarvittaessa käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen. että kaikkien tai joidenkin valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa Taide.ja taitoaineiden valinnaiset tunnit käytetään °° mikäli opetuksen järjestäjä päättää tuntien jakamisesta eri taide. laajuus. Valinnaiset aineet • mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet °° mikä on kunkin valinnaisen aineen nimi ja laajuus sekä vuosiluokat. VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät • mitkä ovat oppilaille mahdollisesti tarjottavat vapaaehtoiset ja valinnaiset kielet °° miten niiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokittain °° mitkä ovat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta määritellyt tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A-kielessä. joilla kutakin valinnaista ainetta tarjotaan °° miten vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokittain °° mitkä ovat kunkin valinnaisen aineen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin. käytetään sen opetuksen järjestämiseen B1-kielelle varatut vuosiviikkotunnit. tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset eri- tyispiirteet. Mikäli A2-kieli on toinen kotimainen kieli. 96 . 12. oppiaineen paikallinen kokonaistuntimäärä ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaineen rakenne °° mikäli opetuksen järjestäjä päättää. sisällöt. että tarjonta toteuttaa perusope- tukselle asetettuja tavoitteita ja vastaa oppilaiden tarpeisiin. työtapoihin. Valinnaisen B-kielen (B-kieli) laajuus on vähintään neljä vuosiviikkotuntia. Opetuksen järjes- tämiseen voidaan käyttää valinnaisiin aineisiin varattuja vuosiviikkotunteja sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä vuosiviikkotunteja.ja taitoaineiden kesken.ja B2-kielinä opetettavien vapaa- ehtoisten ja valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A2.

13. Opetus vuosiluokilla 1–2 .

Vuosiluokkien 1–2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Tavoitteena on. Vuosiluokat 1–2: Koululaiseksi kasvaminen Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasva- tuksen antamat valmiudet. että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. jotta voidaan huolehtia siitä. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosi- luokkien 1–2 tehtävä Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä. että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Oppilaiden omatoimisuutta.ja iltapäivätoimintaan tai kerhotoimintaan osallistu- misen tarpeet ja mahdollisuudet. Kielellisten. Vuosiluokat 1–2 13. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa. mutta opetus voi olla edelleen pääosin eheytettyä. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opi- tuista taidoista. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotien kanssa. toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esi- opetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1–2 oppiaineiksi. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen. oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Tarvitaan oppimisympäristöjen. 13. Jokaisen lapsen tilanne. VUOSILUOKAT 1–2 98 . sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. On tärkeätä. yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla luvun 4 mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus. Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäyty- mistä. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niin esiope- tuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa. leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa. Oppilaita kannustetaan tuomaan esiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaan edistymisen huolel- linen seuranta on erityisen tärkeää. omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulu- tehtävistä. että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden op- pimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille.

Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe
Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kun-
kin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen
sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn
taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Oppilaille
ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä, alka-
vista uusista oppiaineista sekä mahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. Heidän
kanssaan pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan
opintojen alkamista.

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1–2
Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. Tässä kuvataan, mitkä tavoitenä-
kökulmat painottuvat vuosiluokilla 1–2.

Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja sitä edeltävässä varhaiskasvatuksessa
sekä perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen
kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muo-
toutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle
oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi,
nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään.
Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessä toimimisen taidot, lähiyhteisön
kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen
vahvistaminen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, havainnot ja kysymykset. Ihmette-
lylle, oivaltamiselle, uuden löytämiselle ja keksimiselle, mielikuvitukselle sekä oppimisen ilolle on
tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja, etsimään
tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia. Ikäkaudelle
sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympä-
röivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä.
Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita ja huomaamaan, että tieto
voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää.

Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointia har-
joitellaan. Yhdessä pohditaan, milloin työssä on onnistuttu ja mistä sen tietää. Oppilaita ohjataan
havaitsemaan edistymistään, tunnistamaan omat vahvuutensa oppijoina ja iloitsemaan onnistumi-
sistaan. Heidän kanssaan keskustellaan opintoihin liittyvistä mahdollisista valinnoista ja autetaan
ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys.

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista.
Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja ta-
rinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovai-
kutuksen avulla.
VUOSILUOKAT 1–2

99

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oppitunnit,
juhlat, leikit, pelit, ruokailuhetket sekä yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavat tilai-
suuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. Oppilaita kohdellaan arvostavasti ja
ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin.

Oppilaita ohjataan arvostamaan oman perheensä ja yhteisönsä sekä muiden perinteitä ja tapoja.
Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen monimuotoisuu-
teen. Oppilaille avataan mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön sekä taiteeseen ja muuhun
kulttuuritarjontaan ja saada kokemuksia myös kansainvälisyydestä. Tärkeätä on pohtia yhdessä,
miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Oppilaat oppivat tuntemaan Lapsen
oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtivat, mitä ne tarkoittavat heidän elämässään ja
toiminnassaan.

Koulutyössä oppilaat voivat ilmaista itseään ja itselleen merkityksellisiä asioita monipuolisia esit-
tämisen tapoja käyttäen. Oppilaita kannustetaan nauttimaan käden ja koko kehon taitojen kehit-
tymisestä ja harjoittelemaan monenlaista esiintymistä. Mielikuvitus, kekseliäisyys ja ilmaisutaidot
kehittyvät muun muassa leikkien, seikkailujen, musiikin, draaman, saduttamisen, mediaesitysten,
kuvallisen ja käsityöllisen ilmaisun sekä rakentelun ja muiden käden töiden keinoin.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyyden lisään-
tymistä. Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistä huolehtiminen
luokka- ja kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekä kannustavan palautteen
merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja
niiden käytännön merkitystä. He harjoittelevat omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista ja
esimerkiksi leikkien ja draaman avulla kehittävät tunnetaitojaan.

Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä
perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä,
turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja
pyöräilijänä. Myös erilaisissa vaaratilanteissa tarvittavan toiminnan ja avun hakemisen taitoja har-
joitellaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan arjen teknologiaa ja sen merkitystä päivittäisessä elämässä
sekä opitaan, mitä teknisten laitteiden turvallinen käyttö edellyttää. Oppilaiden muotoutuvista
kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia sekä
pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataan kriittiseen ku-
luttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen
tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa.

Monilukutaito (L4)
Oppilaita ohjataan monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsi-
joiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten,
numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai
ilmenevää tietoa. Monilukutaidon kehittymistä tuetaan perustamalla opetus moniaistisuudelle,
kokonaisvaltaisuudelle ja ilmiökeskeisyydelle.  Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaan
erilaisia tekstejä, nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Kirjoitettujen tekstien
perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitellä arkeen liittyen
numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan kehittämään kuvanluku-
taitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja sekä tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja
lähiympäristössä.
VUOSILUOKAT 1–2

100

Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä oh-
jataan pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, että jokaisella
tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelun kehittymistä.
Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat sekä rikasta tekstiympäristöä että suojaavaa
tukea median käytössä. Opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia tekstejä, kuten
lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia ja musiikkia sekä monimuotoisen ympäristön havainnointia ja op-
pilaiden tekemiä ja valitsemia sisältöjä. Tuottamisen taitoja kehitetään tulkitsemisen ja arvottami-
sen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita,
esittää näkemyksiään ja jakaa kokemuksiaan monenlaisia välineitä ja ilmaisun keinoja käyttäen.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita
tieto- ja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on edelleen
keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä
opiskelun välineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoi-
tuksiin tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja pal-
veluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan
näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jaka-
vat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta
ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä. Vastuullinen ja turvallinen toi-
minta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä
käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen
merkitykseen hyvinvoinnille. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan
käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia
tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteut-
tamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen:
Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat
käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessä
toisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omien ideoiden
sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaita kannuste-
taan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisi tehdä toisten
hyväksi koulussa ja kotona. Heitä rohkaistaan toimimaan uusissa tilanteissa itseensä luottaen.
Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtä-
mään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen ja toimeentulon
kannalta. Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa työskentelyä.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaa opis-
keluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja
viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiin
liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja
vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisen toi-
minnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivat
osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Oppi-
VUOSILUOKAT 1–2

laiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus omassa
maassa ja maailmassa ja mitä he voivat itse tehdä sen puolesta.

101

13.3 Paikallisesti päätettävät asiat
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
• miten tuetaan oppilaiden siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen sekä toiselta kol-
mannelle vuosiluokalle
°° toimintatavat siirtymävaiheessa
°° tarvittava yhteistyö, työnjako ja vastuut
• mitkä ovat vuosiluokkakokonaisuuden 1–2 erityispiirteet ja tehtävät (perusteiden ku-
vauksia voidaan hyödyntää sellaisenaan) sekä niihin liittyvät paikalliset painotukset ja
miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään
• mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 (perusteiden tavoitekuva-
uksia voidaan hyödyntää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset paikalliset painotukset ja
miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1–2
• mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokalla 1 ja vuosiluo-
kalla 2
• mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen,
eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosi-
luokkakokonaisuudessa 1–2.

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1–2
Näissä opetussuunnitelman perusteissa oppiaineista määritellään tehtävä, tavoitteet ja tavoitteisiin
liittyvät keskeiset sisältöalueet. Lisäksi määritellään tavoitteet, jotka koskevat oppimisympäristöihin
ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyviä erityisiä
näkökulmia kussakin oppiaineessa.

Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteet on numeroitu T1, T2 jne. Tavoitteisiin liittyvät
sisältöalueet on numeroitu S1, S2 jne. ja niihin viitataan tavoitetaulukoissa. Laaja-alaiset osaamis-
alueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa.

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien ja toisen kotimaisen kielen opiskelu
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kak-
sitoista eri oppimäärää, jotka ovat seuraavat: suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja kirjallisuus,
saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus, muu oppilaan
äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus, suomi ja ruotsi saamenkielisille sekä
suomi ja ruotsi viittomakielisille. Muuna oppilaan äidinkielenä on mahdollista opettaa opetuksen
järjestäjän tarjoamana ja huoltajan valitsemana jotakin edellä mainitsematonta äidinkieltä koko
äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä tai valtioneuvoston asetuksen 422/2012 8 §:n mukai-
sesti järjestettynä. Lisäksi erillisrahoitettuna voidaan tarjota oppilaan oman äidinkielen opetusta.
Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä
kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät.
VUOSILUOKAT 1–2

102

Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraa-
vassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan
huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi
ja saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä Toinen kotimainen kieli
äidinkieli
yhteinen yhteinen valinnainen
suomi suomen kieli ja kirjallisuus ruotsi -
ruotsi ruotsin kieli ja kirjallisuus suomi -
saame saamen kieli ja kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi - suomi tai ruotsi
saamenkielisille
saame suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä saa- ruotsi tai suomi
men kieli ja kirjallisuus
romani suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä roma- ruotsi tai suomi
-
nikieli ja kirjallisuus
viittomakieli viittomakieli ja kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi ruotsi tai suomi
-
viittomakielisille
muu äidinkieli muu äidinkieli koko äidinkielen ja kirjallisuuden ruotsi tai suomi
tuntimäärällä tai VA422/2012
-
8 §:n mukaisesti järjestettynä sekä suomi tai ruot-
si toisena kielenä

13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielikasvatus
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen
kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten
sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen
käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä
sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä
ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyö-
dyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen
tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankki-
maan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien
monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin ope-
tuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden va-
paa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä
ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä
Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen
ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen
oppimääriä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja
tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tule-
maan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laa-
VUOSILUOKAT 1–2

jennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa
kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

103

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa
oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä mo-
nikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-,
tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten
tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja
kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehitty-
mistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus
yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäris-
töissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnäl-
listen valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa
painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä
on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen
ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten
kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden ke-
hitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,
teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien
kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostami-
nen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun
tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiai-
neen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää
mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.
Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden
merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan
luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon
oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, oppimisympäristön
luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhden-
vertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa
ponnistelevia. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä.

Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistää oppilai-
den yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä
tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja.
Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun,
draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Ope-
tuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluun niin äidinkielen pe-
rustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta-
voitteet vuosiluokilla 1–2
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympä-
ristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä.
Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan lei-
kinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että
äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden
yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen
VUOSILUOKAT 1–2

laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median

104

kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä
taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroi-
daan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 1–2
Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustai-
don oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen
alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden
ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaita ohjataan käyttämään
mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien
tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden
yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 1–2
Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen
antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan
oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää
oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan
kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta
oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen op-
pijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät
kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä.
Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan
onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen
kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua
varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.   

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja
kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat
• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon
karttuminen
• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen
kehittyminen
• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen
sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Suomen kieli ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät
tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki ja oppilaan oppimisen arviointi koskevat myös suo-
menkieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Oppimäärän erityinen tehtävä
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kie-
len, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee
oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa
ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja
asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan
VUOSILUOKAT 1–2

koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimi-
sen tukena.

105

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema
enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde
myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan
oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimää-
rän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä
oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on he-
rättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät Laaja-alainen
sisältöalueet osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilai- S1 L1, L2, L3
sissa vuorovaikutustilanteissa
T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mieli- S1 L1, L2, L7
kuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan
tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmä-
viestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin
T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja S1 L1, L2, L7
ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti,
myös draaman avulla
T4 ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja S1 L1, L2, L7
ymmärtämään, että ihmiset viestivät eri tavoin
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa S2 L1, L4, L5
ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä
auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten S2 L1, L2, L4
tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentamaan
sana- ja käsitevarantoaan tekstien tarkastelun yhtey-
dessä
T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin S2 L1, L4, L5
T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjalli- S2 L2, L4, L5
suudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla
myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjo-
amalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen
sekä lukukokemusten jakamiseen
Tekstien tuottaminen
T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita S3 L1, L4, L5, L7
ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhu-
malla, kirjoittamalla ja kuvien avulla
T10 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kerto- S3 L2, L4, L5
via, kuvaavia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa
ympäristöissä
T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoit- S3 L1, L4, L5
tamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta
vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä
tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua
kieltä koskevia sopimuksia
VUOSILUOKAT 1–2

106

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät Laaja-alainen
sisältöalueet osaaminen
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuut- S4 L2, L4, L7
taan ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata
tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä
sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä
on vaikutusta toisten käyttäytymiseen
T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan S4 L2, L3, L4
lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään
kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan
sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön
T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja S4 L2, L4, L7
kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustut-
taa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa
niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa
kulttuuria yhdessä muiden kanssa

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet
vuosiluokilla 1–2
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja
nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän
käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia
viestintätapoja. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla
lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen: Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä ään-
ne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen
taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia
ympäristön tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien,
lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja
sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan
erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa
teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka
ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoi-
tellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympä-
ristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kerto-
maan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhu-
malla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista
kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle
tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja
kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan
isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan
oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Har-
joitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä
koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen
alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta
tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien.
Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielen-
VUOSILUOKAT 1–2

käytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään

107

kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään
kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, ku-
ten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja
keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön.
Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä
joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituot-
teiden tekemiseen.

Ruotsin kieli ja kirjallisuus (svenska och litteratur)
Läroämnets uppdrag samt målen för lärmiljöer och arbetssätt, handledning, differentiering och
stöd samt bedömning av lärandet, som är inskrivna under rubriken Modersmål och litteratur,
gäller för alla lärokurser inom läroämnet modersmål och litteratur, alltså även för lärokursen
svenska och litteratur.

Lärokursens särskilda uppdrag
Svenska språket är det ena av Finlands två nationalspråk och lärokursen i svenska och litteratur
undervisas i samma omfattning och med samma mål och innehåll som lärokursen finska och
litteratur, dock med vissa mindre avvikelser som beror på språkliga och kulturella särdrag. Läro-
ämnets centrala kulturbärande uppdrag i de svenska skolorna i Finland är även viktigt att betona.
Elevernas skolspråk och språkmedvetenhet ska kontinuerligt stödjas, parallellt med att flersprå-
kighet ska användas som en resurs. Elevernas varierande språkbakgrund ska uppmärksammas
och beaktas i undervisningen i modersmål och litteratur och även i alla övriga läroämnen.

I årskurserna 1–2 är det speciellt viktigt att eleverna lär sig grundläggande läs- och skrivfär-
dighet, och att de kommunicerar genom många olika uttryckssätt och lär sig att lära. Undervis-
ningens syfte är att väcka intresse för språk och kommunikation och för att producera och tolka
olika slag av texter.

Mål för undervisningen i lärokursen svenska och litteratur i årskurs 1–2

Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens som
anknyter till målet anknyter till
målen
Att kommunicera
M1 stödja eleven i att stärka sin förmåga att uttrycka sig och I1 K1, K2, K3
fungera i olika kommunikationssituationer
M2 stödja eleven i att utveckla sitt språk och sin fantasi, I1 K1, K2, K7
kommunikations- och samarbetsförmåga genom att erbjuda
möjlighet för eleven att delta i olika kommunikationssituatio-
ner och bli bekant med normerna för dessa
M3 stödja elevens lust och vilja att uttrycka sig både verbalt I1 K1, K2, K7
och icke-verbalt och genom drama
M4 stödja eleven i att utveckla kommunikativa färdigheter och I1 K1, K2, K7
förståelse för att människor kommunicerar på olika sätt
Att tolka texter
M5 sporra och handleda eleven vid läsinlärningen och ge I2 K1, K4, K5
eleven möjlighet till övning i att använda strategier för läsför-
ståelse samt uppmuntra eleven att iaktta sin egen läsförståelse
M6 handleda eleven att analysera texter av många olika slag I2 K1,K2, K4
och att vidga sitt ordförråd i samband med textanalys
M7 handleda eleven i att söka information på många olika sätt I2 K1, K4, K5
VUOSILUOKAT 1–2

108

Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens som
anknyter till målet anknyter till
målen
M8 sporra eleven att bli intresserad av (barn) litteratur, me- I2 K2, K4, K5
dietexter och andra texter genom att skapa positiva läsupp-
levelser och samtidigt väcka intresse och lust att läsa och lära
sig samt dela med sig av sina läsupplevelser
Att producera texter
M9 inspirera eleven att berätta och uttrycka sina åsikter och I3 K1, K4, K5, K7
beskriva sina upplevelser i tal, bild och skrift
M10 erbjuda eleven möjlighet att producera enkla berättelser, I3 K2, K4, K5
beskrivningar och andra texter, även i multimediala miljöer
M11 lära eleven att skriva för hand och utveckla skrivförmå- I3 K1, K4, K5
gan och att använda tangentbord, handleda eleven i att små-
ningom börja planera och strukturera texter samt lära känna
de grundläggande färdigheterna i rättstavning och övriga
skriftspråkskonventioner
Att förstå språk, litteratur och kultur
M12 sporra eleven att utveckla sin språkliga medveten- I4 K2, K4, K7
het gällande talat och skrivet språk och sin kunskap om
grundläggande språkbegrepp samt handleda eleven i att göra
iakttagelser om språk och språkbruk och bli medveten om
hur det egna språkbruket påverkar andra
M13 uppmuntra eleven att lyssna till och själv läsa litteratur I4 K2, K3, K4
för barn, att hitta intressant läsning och utveckla sitt läsintres-
se och använda sig av bibliotek
M14 handleda eleven att uppskatta sin egen och andras kultur I4 K2, K4, K7
och språk samt kulturell mångfald, ge eleven möjlighet att
bekanta sig med olika former av barnkultur och sporra eleven
att producera kultur tillsammans med andra

Centralt innehåll som anknyter till målen för lärokursen svenska och litteratur i års-
kurs 1–2
Under årskurs 1 fokuserar man på att eleverna lär sig lyssna och uttrycka sig och på grund-
läggande läs- och skrivfärdighet samt laborering med talat språk och dramatiseringar. Eleverna
bearbetar och reflekterar kring många slag av barnlitteratur i olika medier.

I1 Att kommunicera: Eleverna får öva sig i att verbalt gestalta och benämna sin omvärld, att
lyssna, fråga, svara och berätta ansikte mot ansikte i olika slag av kommunikationssituationer och
för olika syften. De övar sig att kommunicera i grupp i olika textmiljöer. Med hjälp av kommuni-
kationsövningar och drama, roll- och teaterlekar får eleverna möjlighet att gemensamt behandla
barnlitteratur, sagor, berättelser, ramsor, faktatexter, medietexter och spel.

I2 Att tolka texter: Eleverna lär sig läsa och övar sig samtidigt i läsförståelse och i att använda
grundläggande lässtrategier. Eleverna bekantar sig med sambandet mellan ljud och bokstav och
med begreppen språkljud, stavelse, ord, sats, mening, punkt, rubrik, text och bild. Eleverna får
möjlighet att iaktta och tolka många olika slag av texter i omgivningen och fundera över deras
betydelser och strukturer. De arbetar med bland annat bilder, berättelser, sagor, dikter, enkla
faktatexter och olika slag av medietexter. Eleverna bekantar sig även med olika sätt att uttrycka
tid, ordningsföljd och plats, speciellt i berättande, beskrivande och instruerande texter, och de
lär sig förstå berättelsens grundbegrepp såsom huvudperson, plats, tid och händelseförlopp.
Läsupplevelserna diskuteras med de övriga i gruppen och eleverna övar sig att återge en text
med egna ord och reflektera kring texters innehåll, ordval och ords betydelser och vidgar på så
sätt sitt ordförråd. Eleverna övar sig i informationssökning genom att göra iakttagelser om sin
VUOSILUOKAT 1–2

omgivning, analysera bilder och skrivna texter och berätta för andra om sina iakttagelser.

109

I3 Att producera texter: Eleverna övar sig att producera texter utgående från sina egna tan-
kar, upplevelser och iakttagelser och ur sin fantasi och sina inre bilder, både individuellt och
tillsammans. Dessutom bekantar sig eleverna med textuella och språkliga drag som är typiska
för berättelser såsom uttryck för tid och plats och berättelsestruktur. De använder sig av dessa
strukturer i sina egna texter. Eleverna lär sig att forma och skriva textade gemener och versaler
för hand och att använda tangentbord och skriva digitalt, lär sig grundläggande skrivregler såsom
mellanrum mellan ord, mening och skiljetecken, användningen av versal i början av en mening
och i namn och de övar rättstavning med hjälp av läsning och övningar som utvecklar den fo-
nologiska medvetenheten.

I4 Att förstå språk, litteratur och kultur: Elevernas språkliga medvetenhet stärks genom att
de laborerar med talat språk och grundläggande språkliga begrepp samt läser och lyssnar till
skrivna texter, såsom litteratur och kultur för barn. Eleverna får iaktta det talade språket i dess
olika varianter och reflekterar kring hur språkanvändningen påverkar omgivningen. De läser,
lyssnar till, diskuterar och bearbetar många olika slag av texter såsom sagor, berättelser, dikter,
serier och annan litteratur i flera olika medier. Tillsammans bekantar sig eleverna med biblioteket
och hur det används. Eleverna får även bekanta sig med kulturutbudet för barn i närområdet och
med olika kultur- och högtidstraditioner och de arbetar kreativt tillsammans inom olika kulturella
uttrycksformer.

Saamen kieli ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta-
voitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös saamen kieli ja
kirjallisuus -oppimäärää.

Oppimäärän erityinen tehtävä
Saamen kielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten
säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilaat saavat pohjan
kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien,
saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon ke-
hittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja
monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja
kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle, yhteiskunnalle että muille alkuperäiskan-
soille. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä:
inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline. Opetus pe-
rustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas
oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskult-
tuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat
saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saa-
men kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja
kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja
kirjallisuus -oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen, teatteritaiteen ja draaman
sekä median lisäksi kertomusperinne, saamelainen lyriikka (livđe, leu’dd, luohti), kieliyhteisön
tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

Vuosiluokilla 1–2 saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksessa painopiste on oppilai-
den rohkaisemissa ja innostamisessa käyttämään saamen kieltä sekä kehittämään itseilmaisu- ja
VUOSILUOKAT 1–2

vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuu-

110

den, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa
otetaan huomioon erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen
sekä luku- ja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen
vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen
ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuope-
tukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen
liittyvät sisältö- osaaminen
alueet
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 innostaa oppilasta kehittämään taitoaan esittää ajatuksia, kokemuk- S1 L1, L2
sia ja mielipiteitä sekä kysyä ja kuunnella
T2 ohjata oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja S1 L2
vahvistamalla kielellistä ja kehollista ilmaisua ja mielikuvitusta sekä
ohjata osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti myös
draaman keinoin
T3 tukea oppilaan viestijäkuvan rakentamista siten, että oppilas oppii S1 L2, L7
toimimaan saamen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa ja ymmärtää
ihmisten viestivän eri tavoin
Tekstien tulkitseminen
T4 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien S2 L1, L4
ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan
omaa lukemistaan
T5 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin S2 L1, L4, L5
T6 herättää oppilaan kiinnostus omaehtoista lukemista kohtaan tarjo- S2 L1, L5
amalla saamelaiseen kulttuuriin liittyviä virikkeitä, luomalla myöntei-
siä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia
tiedonjanon tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen
Tekstien tuottaminen
T7 ohjata oppilasta tuottamaan monimuotoisia tekstejä eri tarkoituk- S3 L2, L5, L1, L4,
siin ja luoda edellytyksiä myönteisille tekstien tuottamisen, yhdessä
tekemisen ja tekstien jakamisen kokemuksille
T8 tarjota oppilaalle tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita puhumalla, S3 L1, L4, L5
kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä
T9 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja rakentamaan omia tekstejä, S3 L1, L4, L5
harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä oh-
jata oppilasta löytämään käyttämästään sähköisestä välineestä saamen
kielen fontit
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T10 ohjata oppilasta tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merki- S4 L2, L1, L4,
tyksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista
T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen S4 L1, L2
saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä
T12 ohjata oppilasta tutustumaan saamenkieliseen lastenkirjallisuu- S4 L1, L2, L7
teen, erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuo-
toihin ja -tarjontaan sekä ohjata häntä arvostamaan omaa kieltä ja
kulttuuria sekä kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta
Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
T13 innostaa oppilasta kehittämään eri oppiaineissa tarvittavaa kieltä S5 L1, L4
ja hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa
T14 tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluinen tapa opiskella S5 L1, L2, L7
VUOSILUOKAT 1–2

111

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet
vuosiluokilla 1–2
Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä
monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa
omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt
tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia
mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia ihmetellä, kertoa
ja keskustella ryhmässä muun muassa perinteenmukaisen muistelun ja draaman avulla moni-
puolisesti erilaisissa rooleissa. Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä,
kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä
kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa tarjoamalla kokemuksia erilaisista viestintäti-
lanteista. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan myös tilaisuuksia vierailuihin ja kanssakäymiseen
eri-ikäisten saamen kieltä puhuvien kanssa. Opetellaan käyttämään kieltä kohteliaasti ja tilanteen
mukaisesti. Osallistutaan draaman sekä muiden vuorovaikutusharjoitusten ja keskustelujen avulla
lastenkirjallisuuden, saamelaisten tarinoiden ja lyriikan, satujen, kertomusten, lorujen, tietoteks-
tien, mediatekstien ja pelien käsittelyyn.

S2 Tekstien tulkitseminen: Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia kertovia ja kuvaavia
tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjalli-
suuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan
siinä tarvittavia käsitteitä. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan ymmärtämisen
strategioita kuten ennen kuuntelua/lukemista, kuuntelun/lukemisen aikana ja sen jälkeen. Kes-
kustellaan teksteistä, pohditaan sanavalintoja, sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä laajennetaan
käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kerto-
vissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä. Jae-
taan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista
omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia
ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Tarjotaan saamelaiseen kult-
tuuriin liittyviä virikkeitä oppilaita tarinoiden ja tekstien tuottamisen pohjaksi.

S3 Tekstien tuottaminen: Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi, har-
joitellaan tekstin suunnittelua ja tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuu-
den harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja opitaan
käyttämään niitä omissa teksteissä. Opetellaan isot ja pienet tekstauskirjaimet ja niillä kirjoittamis-
ta sekä näppäintaitoja. Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan
tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla,
kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Opetellaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiä
tekstuaalisia ja kielellisiä perusrakenteita, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoja, sekä opetellaan
antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta
tekemällä havaintoja puhutusta kielestä sekä tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja
lukien. Tällöin otetaan huomioon oppilaan rinnakkais- ja monikielisyys. Havainnoidaan ja pohdi-
taan saamen kielen piirteitä, sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja sekä niiden merkityksiä. Tehdään
havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaiku-
tuksesta muihin. Harjoitellaan erityisesti sukulaisnimityksiä oppilaan läheisen sukuyhteisön sisältä.
Leikitellään kielillä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla tutustuen myös muihin saamen kieliin.
Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia kuulla tarinointia (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi) sekä
osallistua saamenkieliseen keskusteluun ja saamelaiseen kontekstiin liittyviin tapoihin ja toimin-
toihin vanhojen ja nykyisten perinteiden, tapakulttuurin ja juhlaperinteiden kautta. Harjoitellaan
VUOSILUOKAT 1–2

112

kertomaan ja kuvaamaan asioita puhuen ja monimuotoisin tekstein. Etsitään itseä kiinnostavaa
luettavaa. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun
kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden
merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön.

S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Kartutetaan ja harjoitellaan eri oppiaineiden sa-
nastoa. Huomioidaan tulevien luokka-asteiden ja oppiaineiden kielelliset haasteet ja tutustutaan
käsitteiden muodostamiseen.

Romanikieli ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoit-
teet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös romanikieli ja kirjallisuus
-oppimäärää.

Oppimäärän erityinen tehtävä
Romanikielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhutun romanikielen
säilymistä elävänä ja vahvistaa sen asemaa muiden kielten rinnalla. Oppimäärää voivat opiskella
kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on romanikieli. Opetus vastaa
yhteistyössä kotien ja romanikielisen yhteisön kanssa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä
sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikieli-
syyttään hyödyntäen. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti
läpi elämän. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan
merkityksestä sekä itselle, yhteisölle, yhteiskunnalle että muille vähemmistöille. Opetus ohjaa
ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Oppilaiden romanikielen osaamisen lähtötaso otetaan huomioon kielellisesti virikkeisen oppi-
misympäristön rakentamisessa ja opetusmenetelmien valinnassa. Opetus perustuu yhteisölliseen
näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus muodostuvat, kun oppilas oppii käyttämään
kieltä yhteisön tavoin. Kodin ja koulun yhteistyö sekä monimediaiset oppimisympäristöt antavat
mahdollisuuden kielen käyttöalueen laajentumiseen koulun ulkopuolelle.

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Ro-
manikielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta
ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Romani-
kulttuuriin kuuluu vahva kerronta-, musiikki- ja käsityöperinne, jota hyödynnetään opetuksessa.

Vuosiluokilla 1–2 romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista ja
innostaa oppilaita käyttämään romanikieltä sekä edistää heidän ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan
yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia lukemisen ja kirjoittamisen perustai-
tojen sekä monilukutaidon ja kielellisen tietoisuuden kehittymisestä. Opetuksessa huomioidaan
erityisesti kuuntelemisen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen sekä luku- ja kirjoitustaidon
perustana.
VUOSILUOKAT 1–2

113

L4 T6 rohkaista oppilasta omaehtoiseen lukemiseen ja tiedonhaluiseen S2 L1. ääntämistä ja suullista ilmaisua nimeämällä ympäristöä. kuvaavia ja S3 L1. L4. L2 romanikulttuuriin ja romanikieleen liittyviä piirteitä rinnakkais. kertomuksia. Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. myös draaman keinoin. L4 joittamalla ja kuvien avulla T8 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia. vuorovaikutus.ja mediatekstejä ja pelejä. L5 tapaan opiskella sekä ohjata häntä hankkimaan tietoa eri tavoin Tekstien tuottaminen T7 rohkaista ja innostaa oppilasta kuvaamaan asioita puhumalla. L7 kokonaisvaltaisesti. VUOSILUOKAT 1–2 114 .ja käsitevarantoaan S2 L1. Hyödynnetään satuja. että oppilas oppii S1 L1. myös monimediaisissa oppimisympä- ristöissä T9 ohjata oppilasta tutustumaan romanikielen kirjoitustapaan ja eri.ja yhteistyötaitoja S1 L2.ja kulttuuriperinteestä T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen S4 L1. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Opetellaan käyttämään kieltä kohteliaasti ja tilanteen mukaisesti. S3 L2. L7 toimimaan romanikielellä erilaisissa viestintätilanteissa hyödyntäen kieliyhteisön osaamista Tekstien tulkitseminen T4 ohjata ja innostaa oppilasta romanikielen lukutaidon oppimisessa ja S2 L1.ja mo- nikielisyyttä hyödyntäen T12 kannustaa oppilasta arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuo. tutustumaan lastenkulttuuriin ja tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Oppilaan kieli-. L5 koismerkkeihin sekä innostaa häntä harjoittelemaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja Kielen. L7 tietämystään romanien kerronta. L4. loruja.ja draamataitoja pareittain ja ryhmissä. L2. Sisällöt valitaan siten. S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kuuntelemista. kir. myös draaman keinoin T3 tukea oppilaan viestijäkuvan rakentamista siten.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. L4. tieto. esineitä ja asioita romanikielellä. L7 toisuutta. Tarjotaan kokemuksia monikielisistä viestintätilanteista sekä mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia vierailuihin ja kanssakäymiseen eri-ikäisten romanikieltä puhuvien kanssa. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 rohkaista oppilasta arvostamaan romanikieltä ja vahvistaa hänen S4 L2. S3 L1. L2 yhdessä T2 ohjata oppilasta kehittämään vuorovaikutus. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään romanikielellä yksin ja S1 L1. Harjoitellaan vuorovaikutus. S4 L2. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. L4. L5 muita tekstejä yhdessä ja yksin. L4 tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkai- lemaan omaa lukemistaan T5 kannustaa oppilasta laajentamaan sana. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti.

kirjallisuus ja kertomusperinne. tavat.ja ilmaisuvarantoa. kirjoittamalla ja kuvien avulla. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärää. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä. koulussa ja vapaa-ajalla käytetyistä kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. että aikaisemmin opittu kielitaito otetaan huomioon. lähipiirille ja koululle. Oppilaat saavat pohjan ke- hittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän.ja itseilmaisutaitoja. Tehdään havaintoja eri pu- hetavoista.ja kulttuuriperinteeseen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallista romaniyhteisöä. Tarjotaan romanikulttuuriin liittyviä virikkeitä tarinoiden ja tekstien tuottamisen innostamiseksi. kysymään. taide ja historia. Oppilaat omaksuvat viittomakielisen 115 . Opetus vastaa yhteistyössä kotien. vastaamaan ja kertomaan. jota annetaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimää- rällä. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu viittomakielen ja kirjallisuuden opetukseen. Opetellaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon suomalaisen tai suomenruotsalai- sen viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan romanikielen merkitystä itselle. huonokuuloisia tai kuulevia. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta- voitteet. yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Laajennetaan sana. kun oppilaat ovat aktiivisia toimijoita ja opetus ottaa huomioon myös heidän kielimaailmansa ja kokemuksensa. Pohditaan sanavalintoja. Vuosiluokilla 1–2 viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa ohjataan oppilasta käyttämään viittomakieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa siten. Viittomakieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä. Harjoitellaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Tutustutaan romanien kerronta. Pyrkimyksenä on. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan romanikielen kirjoitusjärjestelmän ominaispiirteisiin ja opitaan tuottamaan isot ja pienet kirjaimet. Opetuksessa otetaan huomioon myös osallisuus kansallisen ja kansainvälisen yhteisön asioihin. viittomakielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon ke- hittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais. kuten päähenkilö. ohjaus. sanojen ja sanontojen merkityksiä ja opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä. tapahtumapaikka ja -aika sekä juoni. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli. perinteet. perheelle.ja monikielisyyttään hyödyntäen. Muun viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä sekä oppimisen arvioinnissa huomioidaan opetuksen laajuus. Kuvataan omia kokemuksia. Hyödynnetään puhuttujen tekstien tulkitsemisessa mahdollisuuksien mukaan romaniyhteisön osaamista. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja. S4 Kielen. Oppilaat oppivat katsomaan viittomista. Opetuk- VUOSILUOKAT 1–2 sen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu. havaintoja ja ajatuksia puhumalla.ja kulttuuritaustan merkityksestä itselle.S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan lukemista tutustumalla erilaisiin teksteihin ja keskustel- laan niistä. Opetuksessa keskeisiä ovat kieli. Oppimäärän erityinen tehtävä Erityisenä tehtävänä on tukea suomalaisten viittomakielten säilymistä elävänä. Harjoitellaan tekstin tuottamista yksin ja yhdessä sekä kes- kustellaan teksteistä harjoitellen palautteen antamista ja saamista. että oppilaat tulevat entistä tietoisim- maksi itsestään viittomakielen käyttäjinä ja ymmärtävät kielen sosiaalisen merkityksen yhteisölle. Oppimisen iloa tuottaa. Tarjotaan tilaisuuksia kuulla romanikielistä kerrontaa ja musiikkia.

L7 sä tekemisen ja jakamisen kokemuksia sekä harjoittelemaan erilaisten esitysten suunnittelua ja toteuttamista T7 tarjota oppilaalle tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita ja S3 L1.ja kulttuuriperinteeseen. L4. vuorovaikutus. L6. L4 tekstejä kohtaan ja aktivoida oppilasta jakamaan niistä koke- muksia ja ajatuksia T5 virittää oppilaan mielikuvitusta ja ajattelutaitoa S2 L1 Tekstien tuottaminen T6 ohjata oppilasta saamaan myönteisiä tuottamisen. keskustelun perustaidot sekä tutustuvat ikätasoaan vastaavaan lastenkirjallisuuteen sekä kerto- mus. Sisällöt valitaan siten. S1 L2. L1. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. S1 L1. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Laaja-alainen vät sisältöalueet osaaminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään viittomakielellä ja S1 L1. L2. S5 L1. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Tavoitteena on oppia selviytymään arjen tilanteista viittomakielellä. oppia vertailemaan ja hyödyntämään eri kielten taitoa sekä käyttämään äidinkieltä erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri oppiaineissa. Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liitty. L5 tiedonhankinnan tuloksia sekä innostaa häntä tuottamaan monimuotoisia esityksiä Kielen. L7 kella sekä kehittämään monilukutaitoaan Viittomakielen ja kirjallisuuden tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluo- killa 1–2 Oppilaan kieli-. S3 L2. kokemusten ja mielipiteiden esit- tämisen ja kysymisen taitoja sekä kannustaa häntä kertomaan tarinoita T2 rohkaista oppilasta kehittämään viittomakielisen keskuste. myös draaman avulla Tekstien tulkitseminen T4 herättää oppilaan kiinnostus viittomakielisiä ja kuvallisia S2 L2.ja vuorovaikutustaitoja. L3 että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tutustua viittomakielisen S4 L1. L4. L2 edistää oppilaan ajatusten. L3 oppiaineissa ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikes- sa oppimisessa T11 rohkaista oppilasta omaksumaan tiedonhaluinen tapa opis. yhdes. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T8 herätellä oppilaan kielitietoisuutta ja ohjata tekemään S4 havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä auttaa huomaamaan. L2 lun taitoja ja arvioimaan omia vuorovaikutustaitojaan T3 kannustaa oppilasta toimimaan yksin ja ryhmässä vahvista. L2 ja muun kulttuurin eri muotoihin ja perinteisiin sekä ohjata häntä arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuria sekä kielten ja kulttuurien moninaisuutta Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T10 ohjata oppilasta kehittämään viittomakielen taitoaan eri S5 L1. L7 en yhteistyö. VUOSILUOKAT 1–2 116 .ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä. Kartutetaan viittomistoa keskustelemalla teksteistä ja jakamalla lukukokemuksia niis- tä. jonka avulla oppilas VUOSILUOKAT 1–2 172 Valtioneuvoston asetus 422/2012 117 . havainnoista ja tiedoista. Kielikohtaiset opetussuun- nitelmat voidaan laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä. Keskustellaan tuotetuista teksteistä yhdessä ja harjoitellaan palautteen antamista ja saa- mista. S4 Kielen. Keksitään omia mielikuvitustarinoita huomioiden kertomuksen peruselementit: tapahtumapaikka ja -aika.ja teatterileikin sekä monimediaisten oppimisympäristöjen avulla erilaisia viittomakielisiä tekstejä. vuorottelua keskustelutilanteessa. S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tekstien tuottamista yksin ja yhdessä sekä leikitellään kielellä. S2 Tekstien tulkitseminen: Visuaalista lukutaitoa harjoitellaan tulkitsemalla viittomakielisiä tekstejä ja muita kuvallisia lähteitä. ajatusten ja mie- lipiteiden perustelua. kuvia ja taulukoita rikastuttaen viittomistoa ja antaen mahdollisuuksia hyödyntää viittomakieltä eri oppiaineissa. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuksen järjestäjän tarjoamaa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. aktiivista seuraamista ja kommentointia. juoni ja henkilöt. viittojien optimaalista sijaintia. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Opetuksessa tutkitaan ja käytetään materiaalina erilaisia tekstejä.S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Kartutetaan viittomistoa. ohjaus. Järjestetään tilaisuuksia tutkivaan oppimiseen ja vuorovaikutukseen ja tarjotaan monipuolisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä monilukutaidon edistämiseksi. leikitellään kielellä. saamen. Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan äidinkielen kehittymiselle. ruotsin. Muu oppilaan äidinkieli Perusopetuslain 12 §:n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suo- men. Työstetään rooli-. Tutustutaan viittomakielisen yhteisön kulttuuriperinteeseen ja kulttuuritoimintaan. Harjoitellaan viittomakielisiä vuorovaikutustaitoja muun muassa huomion herättämisen tekniikoita. Niiden pohjalta harjoitellaan kysymysten tekemistä ja niihin vastaamista. draama. katsekontaktia. Harjoitellaan sormiaakkoset ja tutustutaan niiden käyttöön. Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. puheenvuoron ottamista. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 422/2012 8 §:n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. kerrotaan omista kokemuksista. jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Oppimäärän erityinen tehtävä Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuu- den sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti172. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoit- teet. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutustutaan erilaisiin kulttuurimuo- toihin ja perinteisiin ja havainnoidaan viittomakielisen yhteisön käyttäytymisnormeja ja tapoja.

joiden avulla kielen muotoja. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla. osaa hakea tietoa sekä ymmärtää. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat: • oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamia kieliä. merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta174. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä. arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaiden opetuksen tavoit- teiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tärkeää on. VUOSILUOKAT 1–2 173 Perusopetuslaki 628/1998. puhuminen. Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. tuottaa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä.ja tuottamistai- tojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista173. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen. oppimäärän valinnassa on keskeis- tä. jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. 3 § 118 . Yhteistyössä kotien. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenop- pimisen vaihe. hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä. hänelle opete- taan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan moni- kielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen ke- hittämiseen. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetus on järjestetty. jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyösken- telyssä tai • oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -op- pimäärän opiskeluun. Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. 30 § 174 Perusopetuslaki 628/1998.ja kirjoitustaitojen perus- tan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet. Ymmärtämis. jos hänen äidinkielensä ei ole suomi. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konk- reettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku. ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa. joita ovat kuullun ymmärtäminen.

S3 L4. Sisällöt valitaan siten. L4 lukijana. S4 L4.Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosi­ luokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl.ja käsi. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. L2. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. L6. L4 sanaston ja kieliopillisten rakenteiden tuottamista T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsin kirjoittamisen taitoa ja näp. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus. S5 L1. L2. L4 tevarannon kartuttamiseen T5 kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia S2 L2. L7 rohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan ja ilmai- semaan itseään kokonaisvaltaisesti. S2 L1. L4 rehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin T14 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä S5 L1. S1 L1.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. S1 L1. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. L5 Kielen.ja yhteistyötaitoja S1 L2. L4 arvioimaan omaa kielenoppimistaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät kes- keiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Oppilaan kieli-. L2. vuorovaikutus. tekstien tuottajana sekä kielenoppijana T13 ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa ja pe. L4. L4 tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan Tekstien tuottaminen T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan eri tekstilajien ja niissä tarvittavan S3 L2. L4 erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekä vahvista- maan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tun. että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelli- seen käyttäytymiseen T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelle ja S4 L2. L4 kielitaidolle sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön ja lasten- kulttuuriin tutustumiseen T11 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuu. S5 L1. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T9 innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havain. L2. L2. L2. VUOSILUOKAT 1–2 119 . L7 teistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaan niissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua T3 kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollista ilmaisu. L5 päintaitoja sekä tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita S3 L1. L7 toja erilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilasta huomaamaan. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. S4 L2 reita omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan ja elämäntilanteisiin Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T12 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä. myös draaman keinoin Tekstien tulkitseminen T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana.

sana. helt eller delvis undervisas i svens- ka eller finska enligt en lärokurs som är speciellt inriktad för invandrare175. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toi- sille. kysymysten rakentaminen. kirjain ja äänne Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista. S2 Tekstien tulkitseminen: Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti. lastenkirjallisuuden. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin. pyytämistä. VUOSILUOKAT 1–2 175 Statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen 422/2012 120 . lorujen ja tietotekstien käsittelyssä. vastaamista. S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä. S4 Kielen. toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa. producera. målen för lärmiljöer och ar- betssätt. miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilma- ukset. mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Työskennellään muun muassa kuvien. virke. bedöma och analysera olika slags talade och skrivna texter på svenska i daglig kommunikation. kuten sanastoon ja fraseologiaan sekä kieliopillisiin rakenteisiin. -aika ja juoni). Harjoitellaan tekstin ymmär- tämisen strategioita. Hyödynnetään rooli. Harjoitellaan ääntämistä. otsikko. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan kielen ja kulttuurin merki- tystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä ja puhetapoja koulussa. Opetellaan huomaamaan. Harjoitellaan käsin kirjoittamista ja näppäintaitoja. kuva.ja tunneilmaukset. laajennetaan sana. differentiering och stöd samt bedömning av lärandet de samma som i läroämnet modersmål och litteratur. kertomista. tarinoiden. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä. Lärokursens särskilda uppdrag Enligt förordningen om timfördelning kan invandrare i stället för att följa lärokursen i modersmål och litteratur. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Undervisningen eftersträvar att utveckla elevernas multilitteracitet för att de ska kunna söka information och förstå. kappale. nykyhetki ja mennyt aika kerron- nassa. yksin- kertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. mielipide. luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. tapahtumapaikka. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin. leikkeihin ja juhliin.ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä.ja käsitevarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä (päähenkilö. tutkitaan niiden merkityksiä ja rakenteita. i skolarbetet och i samhället. järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä. tavu. oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (svenska som andra språk och litteratur) I lärokursen svenska som andraspråk och litteratur är uppdraget.ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen. lopetusmerkki. Syftet med denna lärokurs är att stödja barnens och de ungas utveckling till fullvärdiga medlemmar i språkgemen- skapen och ge dem språkliga förutsättningar för fortsatta studier. kuullun ymmärtämistä. handledning. Harjoitellaan tieto. som bestäms av skolans undervisningsspråk. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa. Undervisningen ska stödja utvecklingen av de olika delområdena av språkkunskaperna samt språk som används inom olika kunskapsområden. kysymistä.

30 § VUOSILUOKAT 1–2 177 Lag om grundläggande utbildning 628/1998. Om lärokursen svenska som andraspråk och litteratur valts för en elev ska elevens utveckling och prestationer bedömas enligt målen och kriterierna för lärokursen svenska som andraspråk och litteratur oberoende av i vilken undervisningsgrupp undervisningen ordnas. 3 § 121 .och kommunikations- färdigheter. finska eller samiska eller eleven i övrigt har en flerspråkig bakgrund. Språkkunskapen ska utvecklas inom alla delområden: hörförståelse. En elev som studerar enligt lärokursen svenska som andraspråk och litteratur får undervisning i svenska som andraspråk antingen helt eller delvis i stället för undervisning i svenska och lit- teratur. Eleverna ska få färdigheter att ge språkligt uttryck åt iakttagel- ser och företeelser och sina personliga tankar. Elevernas språkkunskaper ska utvidgas från konkret vardagsspråk till ett språk som lämpar sig för abstrakt tänkande. En elev kan studera enligt lärokursen svenska som andraspråk och litteratur om elevens modersmål inte är svenska. I årskurserna 1–2 ligger undervisningens tyngdpunkt i att skapa en grund för elevernas svens- ka språk och läs. läsförståelse och skrivande. både i skolan och utanför skolan. tal. om eleven har tillräckliga förutsättningar för att lära sig svenska enligt målsättningarna för den lärokursen. Undervisningen läggs upp utgående från elevens behov att lära sig och det skede av språkutvecklingen eleven befinner sig i. Vid behov görs en plan för elevens lärande. Det är viktigt att eleven tar del av samma texter och textgenrer som de övriga eleverna i samma årskurs. En elevs behov av lärokursen svenska som andraspråk och litteratur fastställs gemensamt av de lärare som undervisar eleven. eller • elevens kunskaper i svenska räcker inte ännu till för studier enligt lärokursen svenska och litteratur.och skrivfärdigheter samt i att utveckla elevernas studie. uttryckssätt och för att tolka och producera olika slags texter. Undervisningen i svenska som andraspråk ska i samarbete med hemmen. Om en elev flyttat till Finland mitt i den grundläggande utbildningen är det viktigt att ta hänsyn till elevens språkkunskaper och tidigare kunskaper och färdigheter då målsättningarna och innehållet i undervisningen fastställs. känslor och åsikter på ett för situationen lämpligt sätt. Undervisningens uppdrag är att väcka elevernas intresse för språk. Då behovet av lärokursen kartläggs ska också följande eventualiteter tas i betraktande • elevens baskunskaper i svenska är bristfälliga inom ett eller flera delområden av språk- kunskaperna och räcker inte ännu till för att eleven ska kunna delta i den dagliga inter- aktionen och det dagliga skolarbetet som en jämlik medlem i skolgemenskapen. Elevens vårdnadshavare fattar beslut om valet av lärokurs176. betydelser och användning. I undervisningen ska de språk som eleverna behärskar värdesättas och utnyttjas. Olika lärmiljöer som stödjer mångsidig utveckling av språkkunskaperna ska målinriktat användas i undervisningen. Förmågan att förstå och förmågan att producera ska utvecklas samtidigt. Kunskaper i svenska stödjer integreringen i det finländska samhället. Det är möjligt att övergå till att läsa svenska enligt lärokursen svenska och litteratur. Utgångspunkten för lärokur- sen svenska som andraspråk och litteratur är att utnyttja sådana textgenrer och språksituationer som är relevanta och viktiga för att eleven ska kunna undersöka och analysera språkets former.Det särskilda uppdraget i lärokursen svenska som andraspråk och litteratur är att stödja utveck- lingen av flerspråkighet hos eleverna samt väcka intresse och erbjuda redskap för att utveckla språkkunskaperna under hela livet. Eftersom undervisningen ska ordnas enligt elevernas ålder och förutsättningar är det viktigt att valet av lärokurs gör det möjligt för eleven att få undervisning enligt den mest lämpliga lärokur- sen177. undervisningen i det egna modersmålet och de övriga läroämnena hjälpa elev- erna att bygga upp en språklig och kulturell identitet i ett mångkulturellt och -medialt samhälle. 176 Lag om grundläggande utbildning 628/1998.

K4 åldern och språkkunskaperna och handleda eleven att välja litteratur som intresserar samt lära eleven använda biblioteket och bli bekant med barnkultur M11 handleda eleven att känna igen och uppskatta olika språk och I4 K2 kulturer i sin miljö och att kunna sätta sig in i olika människors situa- tioner och livsskeden Att använda språket som stöd för allt lärande M12 hjälpa eleven att utveckla en positiv uppfattning om sig själv och I5 K1. K2. I3 K4. K4 nen och att studera i skolan viktiga textgenrer och genretypiska drag M14 handleda eleven att observera sitt eget språkbruk och att utvärde. K2. K4 ra sitt eget språklärande Centralt innehåll som anknyter till målen för lärokursen svenska som andraspråk och litteratur i årskurs 1–2 Eleverna lär sig språk.och kommunikationsfärdigheter och utvecklar sin förmåga att arbeta med texter genom att använda språk i olika situationer och arbeta mångsidigt med språk. läsa. I2 K1. 122 . K6. I1 K2. K4. K4 lämpar sig för åldern och språkkunskaperna Att producera texter M6 handleda eleven att träna produktion av olika textgenrer och att I3 K2. litteratur och övrig kultur på ett mångsidigt sätt. K4 och begreppsförråd M5 uppmuntra eleven att läsa och diskutera texter och litteratur som I2 K2. K4 behärska de ord och språkstrukturer som behövs i dem M7 handleda eleven att träna att skriva för hand och att använda tang. Innehållet i undervisningen väljs så att eleverna får möjlighet att vidga de färdigheter som har en anknytning till språk. Innehållet formas till helheter för de olika årskurserna. K2. K2. Mål för undervisningen i lärokursen svenska som andraspråk och litteratur årskurs 1–2 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Att kommunicera M1 uppmuntra eleven att använda sina kommunikations. skriva och lära sig språk M13 handleda eleven att utveckla sina språkfärdigheter i olika läroäm. K5 entbord samt att planera och producera texter M8 uppmuntra eleven att träna grunderna i rättstavning I3 K1. K7 och att diskutera olika ämnen samt stärka ordförrådet och de uttrycks- sätt som behövs för det M3 uppmuntra eleven att utveckla sitt mod att uttrycka sig språkligt I1 K1. även med hjälp av drama Att tolka texter M4 motivera och handleda eleven att lära sig läsa och utveckla sitt ord. I5 K1. I5 K1.och samar. K4 betsfärdigheter i olika kommunikationssituationer i skolan och i varda- gen samt stärka förmågan att lyssna och förstå det som sägs M2 träna och uppmuntra eleven att berätta om sina tankar och känslor I1 K1. K2. K5 Att förstå språk. K7 olika varianter av talspråk i den närmaste omgivningen och hjälpa eleven att märka att det egna språkbruket kan påverka andras språkli- ga beteende M10 motivera eleven att lyssna på och läsa litteratur som lämpar sig för I4 K2. K4 sitt sätt att kommunicera. litteratur och kultur M9 motivera eleven att utveckla sin språkmedvetenhet genom att iaktta I4 K4. Undervisningens innehåll ska stödja VUOSILUOKAT 1–2 målsättningarna och utnyttja elevernas erfarenheter och lokala möjligheter. K7 och kroppsligt samt stärka elevens fantasiförmåga genom att upp- muntra eleven att delta och uttrycka sig mångsidigt. K2.

ordningsföljd och miljö i synnerhet i berättande och beskrivande texter. barnlitteratur och enkla fakta.och käns- loyttringar. lekar och festtraditio- ner inom olika kulturer. frågeformulering samt att ange nutid och förfluten tid i berättelser. stavelse. i medier och på fritiden. I5 Att använda språket som stöd för allt lärande: Eleverna ges modeller för olika språksi- tuationer som har med skolan och lärandet att göra och de får bekanta sig med texter i olika läroämnen. Elevens kunskaper i det egna modersmålet används som stöd för lärandet. såsom ordförråd. I2 Att tolka texter: Elevernas läsfärdigheter och läsförståelse främjas genom användning av begreppen text. Eleverna tränar uttal. Eleverna övar sig på att producera olika slags skrivna och talade texter både individuellt och tillsammans med andra. litteratur och kultur: Eleverna reflekterar över språkets och kulturens betydelser i olika kommunikationssituationer i skolan samt i olika texter som eleverna hör eller läser. Eleverna bekantar sig med olika sätt att uttrycka tid. berättelser. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. stycke. I3 Att producera texter: Eleverna bekantar sig med olika textgenrer och deras typiska drag. Eleverna övar sig att använda språkliga begrepp för att förstå hur en diskussion fungerar. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille. uttrycka åsikter och berätta om sina känslor i olika situationer i vardagen och i skolan. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huo- mioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. mening. Eleverna observerar sin omgivning.och medietexter. ramsor och faktatexter behandlas i undervisningen. begära. Ruotsi saamenkielisille (svenska för samisktalande) Lärokursen svenska för samisktalande är avsedd för elever som studerar samiska och litteratur. rubrik. ord. bokstav och fonem. punkt. I4 Att förstå språk.ja saamenkielisessä yhteisössä. tid och händelseförlopp). fraseologi och språkliga strukturer. Eleverna övar sig på att lägga märke till hur språket fungerar i olika situationer: artighetsfraser. että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomen. Roll. Skrivfärdigheterna tränas både för hand och på tangentbord. svara. Eleverna genomför enkla uppgifter i informationssökning med koppling till olika läroämnen. Eleverna tränas att ge akt på olika språk och talspråkliga varianter i skolan. plats. både självständigt och tillsammans med andra. tolkar bilder och skriva texter samt tränar att förmedla information genom att berätta. Eleverna tränar att läsa gemensamt och individuellt valda skönlitterära texter och faktatexter. Eleverna söker litteratur som intresserar och bekantar sig med berättelser. bild. Eleverna arbetar bland annat med bilder.I1 Att kommunicera: Eleverna tränar artigt språkbruk. Eleverna övar sig att använda digitala verktyg för att skaffa information.och teaterlekar samt andra interak- tiva övningar utnyttjas i samband med att sagor. hörförståelse och att lyssna och lära sig av andra. att fråga. jotka opiskelevat saamen kieltä ja kirjallisuutta. Eleverna tränar lässtrategier. åsikts. för att lära sig och för att utvärdera sitt lärande. berätta. undersöker vad de betyder och hur de är uppbyggda samt kopplar det lästa till de egna erfarenheterna och delar med sig av sina läsupplevelser. Suomi saamenkielisille Suomi saamenkielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille. VUOSILUOKAT 1–2 Målet för undervisningen är att stödja eleverna att utveckla en högklassig tvåspråkighet och ge 123 . vidgar ordförrådet och uttrycksförmågan och lär sig att känna igen berättelsens grundelement (huvud- person.

Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankki- maan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Läroplanen utarbetas med beaktande av elevernas språk- liga och kulturella bakgrund samt i vilken omfattning familjen och den övriga omgivningen stödjer utvecklingen av elevens kunskaper i svenska. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia. Eleven bedöms också enligt den lärokurs som utgör grund för lärokursen svenska för teckenspråkiga. koulussa ja vapaa-ajalla. käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyö- dyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Målet för undervisningen är att stödja eleverna att utveckla en högklassig tvåspråkighet och ge dem förutsättningar att uppnå sådan språkkunskap i bägge språken som förutsätts för fortsatta studier och för att fungera som jämbördiga medlemmar i den svenska och den teckenspråkiga gemenskapen.4.2 Toinen kotimainen kieli Kielikasvatus Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona. VUOSILUOKAT 1–2 124 . kumman oppi- määrän pohjalta suomi viittomakielisille -oppimäärä on laadittu. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta suomenkielisissä kouluissa. myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. dem förutsättningar att uppnå sådan språkkunskap i bägge språken som förutsätts för fortsatta studier och för att fungera som jämbördiga medlemmar i den svenska och den samiska ge- menskapen. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Den lokala läroplanen utarbetas och den eftersträvade nivån för undervisningen fastställs utgående från lärokursen svenska och litteratur. Den lokala läroplanen utarbetas och den eftersträvade nivån för undervisningen fastställs utgående från lärokursen svenska och litteratur och/eller svenska som andraspråk och litteratur. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli ja kirjallisuus ja/tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Ruotsi viittomakielisille (svenska för teckenspråkiga) Lärokursen svenska för teckenspråkiga är avsedd för elever som studerar teckenspråk och litte- ratur i svenska skolor. että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomen. 13. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan.ja viittomakielisessä yhteisössä. Läroplanen utarbetas med hänsyn till elevernas språkliga och kulturella bakgrund samt i vilken omfattning familjen och den övriga omgivningen stödjer utvecklingen av elevens kunskaper i svenska. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteetti- en monikerroksisuutta. Suomi viittomakielisille Suomi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille. Kielikasvatus edellyttää eri op- piaineiden yhteistyötä. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille.

tai B2. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Jos on tarpeen. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman noudattaen näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Englantiin on opetussuunnitelman perusteissa laadittu vain A-oppimäärä. voidaan paikallisesti laatia englannin B1. Paikalliseen opetussuunnitelmaan laaditaan tällöin kielikohtainen sovellus näiden opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta.oppimäärän perusteiden pohjalta. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi.tai B2. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: ruot- sin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kiel- ten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella.oppi- määräkuvaus vieraan kielen B1. leikillisyydelle ja luovuudelle.ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiske- lussa on runsaasti sijaa ilolle. Koulussa ohjataan arvosta- maan eri kieliä. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimää- rät. Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Tieto. käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja. niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Opetus järjestetään niin. että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä. saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. muun vieraan kielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä äidin- kielenomainen ruotsi ja suomi. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninai- suuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimi- VUOSILUOKAT 1–2 selleen. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa. joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää.ja viestintätekno- logia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumi- seen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. finska) Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille. 125 . ja jokai- nen opettaja on kielen opettaja. Toisen kotimaisen kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa.

I det fallet följs grun- derna för läroplanen för A-lärokursen med hänsyn till elevernas ålder. I det fallet följs grunderna för läroplanen för den modersmålsinriktade lärokursen med hänsyn till elevernas ålder. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Mål för undervisningen i A-lärokursen i finska i årskurs 1–2 Studierna i det första främmande språket eller det andra inhemska språket inleds oftast i årskurs 3. Språkdusch kan också ordnas i högre årskurser. pelaten ja liikkuen. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä. Innehållet väljs tillsammans med eleverna utifrån elevernas intressen. Äidinkielenomaisessa ruotsin kielen opetuksessa kaksikieliset oppilaat saavat mahdollisuuden pohtia ja syventää ruotsin kielen taitoaan ja ruotsinkielisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemustaan. Redan innan undervisningen i A-lärokursen inleds kan eleverna preliminärt stifta bekantskap med finska. pelaten ja liikkuen. Eleverna lär sig grunderna i språket samtidigt som de sjunger. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asiois- ta yhdessä oppilaiden kanssa. Undervisningen i den modersmålsinriktade lärokursen kan dock påbörjas redan före årskurs 3. i första hand genom hörförståelse. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. leikkien. Mål för undervisningen i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska i årskurs 1–2 Studierna i det första främmande språket eller det andra inhemska språket inleds oftast i årskurs 3. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. spelar och rör på sig. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä. Äidinkielenomaisen oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. leker. vuosiluokkaa. Eleverna utvecklar sitt språk och sitt kunnande VUOSILUOKAT 1–2 126 . osana monialaisia oppimisko- konaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. vuosiluokalla. Redan innan undervisningen i den modersmålsinriktade lärokursen inleds i åk 3 kan eleverna stifta bekantskap med finska texter av olika slag. Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. vuosiluokkaa. Undervisningen i A-lärokursen kan dock påbörjas redan före årskurs 3. vuosiluokalla. Ruotsin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa useimmiten 3. leikkien. esimerkiksi ruotsiin. Undervisningen kan ge- nomföras i samband med andra lektioner. Sådan verksamhet kallas ofta för språkdusch. Oppilaat kehittävät tällöin ruotsin kielen taitoaan laulaen. Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa useimmiten 3. Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla. Tällöin noudatetaan äidinkielenomaisen ruotsi oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä. osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä. Jo ennen äidinkielenomaisen oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti ruotsinkielisiin teksteihin. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen. som en del av den helhetsskapande undervisningen och de mångvetenskapliga lärområdena eller under särskilda lektioner eller undervisningspass. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä.

käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.i finska samtidigt som de sjunger. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yh- teydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto. ja jokai- nen opettaja on kielen opettaja. muu vieras kieli. Kielten opiske- lussa on runsaasti sijaa ilolle. Vieras kieli. leker. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa ko- koonpanoissa. vuosiluokalla. I den modersmålsinriktade lärokursen ges de tvåspråkiga eleverna möjlighet att reflektera över och fördjupa sig i finska språkets och den finska kulturens särdrag. 13. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. rohkaisemalla oppilaita te- kemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Innehållet väljs tillsammans med eleverna utifrån deras intressen. vuosiluokkaa. Englannin/muun vieraan kielen/saamen kielen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa useimmiten 3. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttami- seen kansainvälisessä maailmassa. Opetus järjestetään niin. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimi- selleen. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti.ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Tällöin noudatetaan A- VUOSILUOKAT 1–2 oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä. Oppilaissa herätetään kiin- nostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. som en del av den helhetsskapande undervisningen och de mångvetenskapliga lärområdena eller under särskilda lektioner eller undervisningspass.ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien.4. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. saamen kieli Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.3 Vieraat kielet Kielikasvatus Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdol- lisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa. niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Undervisningen kan genomföras i samband med andra lektio- ner. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa. että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä. spelar och rör på sig. leikillisyydelle ja luovuudelle. A-oppimäärä Englanti. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella. 127 . Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus.

vuorovaikutus. L4. saameen tai muuhun kieleen. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. piirroksin. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. S1-S4 L2. Aiheet valitaan oppilai- ta kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. täsmällistä ja luovaa mate- maattista ajattelua. osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita.ja viestintäteknologiaa. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua.4.ja viestintäteknologiaa hyödyntäen T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely. 13. Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksessa oppilaille tarjotaan monipuolisia kokemuksia matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Matematiikan kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. L4 tuttaa niiden ominaisuuksiin VUOSILUOKAT 1–2 128 . suullisesti. Opetus kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti. L4 tapoja T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmän S2 L1. Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laa- jemmin yhteiskunnassa. osaaminen töalueet Merkitys. leikkien. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa. Opetuksessa hyödynnetään eri aisteja. Se kehittää myös viestintä-. kuten englantiin. Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. L6 Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintä. L4 periaatteen ymmärtämisessä T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin ja tutus. S2 L1. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä. Matematiikan opetus luo vahvan pohjan lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämiseksi sekä laskutaidolle. L5 sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä Työskentelyn taidot T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematii.ja ongelmanratkaisutaitojaan S1-S4 L1. L3.4 Matematiikka Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista. Opetus kehittää oppilaiden kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaan konkreettisin välinein.ja yhteistyö- taitoja. jossa oppilaat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan. arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan S1-S4 L1. Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla. pelaten ja liikkuen. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen. S1-S4 L1. L5 reettisin välinein. suullisesti ja kirjallisesti myös tieto. S1-S4 L4 kan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konk. Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan sekä positii- vista minäkuvaa matematiikan oppijoina. L4. kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia.

Hyödynnetään vaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto. Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa. eroja ja sään- nönmukaisuuksia. kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra. Kehitetään oppilaiden yhteen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta. S2 Luvut ja laskutoimitukset: Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Harjoitellaan suunta. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. osaaminen töalueet T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisilla S2 L1. lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden.ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0–20 ja sitten lukualueel- la 0 – 100. L2. luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy.ja seu- raussuhteita. lukumäärän. S3 Geometria ja mittaaminen: Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympä- ristöä ja havaita siinä tason geometriaa. L4. Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut 1-5 ja 10. VUOSILUOKAT 1–2 129 . monikertoja ja puolittamista. L5 niiden ominaisuuksia T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate S3 L1. Opitaan hyödyntämään vaihdan- naisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa. Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. massa. hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Perehdytään lukujen 1–10 hajotelmiin. että oppilaat hallitsevat lukumäärän.ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa.ja jakolaskun yhteys. joiden mukaan kappaleita ja taso- kuviota myös luokitellaan. Käsitellään suu- reita pituus. Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita. L4 T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin S4 L4. L4. Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri.Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä. Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä. L4 luvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan S3 L1. Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin. joita myös testataan. Vertaillaan. Yhteen. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.ja sijaintikäsitteiden käyttöä. L5 T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja S1 L1. järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa. L5 toimimaan ohjeen mukaan Matematiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Ajattelun taidot: Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä. Varmistetaan. Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia. Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla. Ymmär- rystä luvuista laajennetaan laskemalla.

Ympäristöopis- sa yhdistyy sekä luonnon. Tavoit- teena on luoda oppimisympäristö. Ohjaus.ja viestintäteknologiaa. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja luodaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse. jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla. Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuudet. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. On tärkeää arvioida ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaa ja sujuvuutta. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine. Laaditaan ja tulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. luova ongelmanratkaisu ja vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset. geo- metria. että oppimisen ja osaamisen ilo säilyvät. mitä oppilaat jo osaavat ja millaisia eroja osaamisessa on. S4 Tietojenkäsittely ja tilastot: Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiin- nostavista aihepiireistä.5 Ympäristöoppi Oppiaineen tehtävä Ympäristöoppi on biologian. Oppilaille tarjotaan tukea puutteellisten. Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia. fysiikan. VUOSILUOKAT 1–2 130 . Oppilaita ohjataan huomaamaan oman oppi- misensa eteneminen. Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin. Oppilaiden matematiikan ymmärtämisen ja osaamisen tasoa voidaan selvittää puheen. 13. Kumula- tiivisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusien sisäl- töjen oppimiselle. välinei- den. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään tieto.4. Ympäristöopissa oppilaat nähdään osana ympäristöä. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassa ovat • edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa • edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä • edistyminen laskutaidon sujuvuudessa • edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa • edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa edistymistään eri tavoin. Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 1–2 Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistää op- pilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. erilaiset lukujonot. aiemmin opittujen tietojen ja taitojen täydentämiseen sekä uusien sisältöjen oppimiseen. piirtämisen tai kirjallisen työskentelyn avulla. Oppilaat tottuvat työskentelemään sekä itse- näisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksi tärkeä työtapa. Taitaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää vuosiluokkien 1–2 sisältöjen ymmärtämistä. Matematiikan oppimisen valmiuksien kehittä- miselle ja matematiikan oppimiselle varataan riittävästi aikaa ja tuetaan oppimista systemaattisesti.  Matematiikan oppimisen arviointi ja palaute on kannustavaa. jossa he elävät. maantiedon. jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.että ihmistieteellisiä näkökulmia. eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 1–2 Koulun alkaessa selvitetään. Oppilaille turvataan mahdollisuus riittävään harjoitteluun. Oppilaita rohkaistaan vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen.

arvot ja asenteet T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuut. joissa tarkastellaan op- pilaiden omaa ympäristöä sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luon- nonympäristöä. hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lisäksi harjoitellaan ympäristön jäsentämistä ja nimeämistä sekä omaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita. ihmisessä ja ihmisen toiminnassa. ja edistää terveyttä. Maantiedon kan- nalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla. S2-S4. L6 osaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistä työskentelyä T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilas. tuottamaan. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäris- tölle nyt sekä tulevaisuudessa. S6 L3 mään lähiympäristössään T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämään S1-S6 L1. Leikkiin perustuvien ongelmanratkaisu. esittämään. niiden ilmiöitä. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksen perustana178 ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaalle mah- dollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyvään teknologiaan ja koulutuspolkuihin. osaaminen töalueet Merkitys. S1-S6 L3. kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia. että oppi- laat harjaantuvat hankkimaan. Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eri tiedon- aloja kohtaan. jokapäiväisessä elämässä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. maailmankuvan kehitty- mistä sekä kasvua ihmisenä. sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Fysiikan kannalta keskeistä on ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineita ympärillämme sekä tutkia. L7 ta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä Tutkimisen ja toimimisen taidot T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeile. Vuosiluokilla 1–2 ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi.Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista. itseään ja muita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. ihmistä. Ympäristöopin monitieteinen perusta edellyttää. käsittelemään. niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Ympäristöopissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen ekologiseen.ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia. teknologiassa. L7 yhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana VUOSILUOKAT 1–2 178 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 § 131 . sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. S1-S6 taan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselli- seksi itselleen T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta. Tavoitteena on tunnistaa niiden merkitys ympäristössä. arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. kulttuuriseen. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia ja suojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa. Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myös omissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä. elämää. omasta S1-S6 L1.

Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista ikäkauden mukaisesti. ilmiöitä. keksimään. S6 L3. että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mah- dollisuuksia. terveyttä ja hyvin. L4 hankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä Tiedot ja ymmärrys T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä. malleja ja S1-S6 L4. S1-S6 L1. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa. ihmisten toimintaa ja S1-S6 L1 niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia. materiaaleja ja tilanteita sekä nimeämään niitä T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti. L1 karttoja ympäristön kuvaajina T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näke. Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. elinympäristöjä. että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen. L1 sekä innostaa oppilaita kokeilemaan. Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. S4. Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Tunnistetaan maastossa yleisimpiä eliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä raken- netun ympäristön kohteita. Ympäristöä ja sen ilmiöitä kuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tie- donalojen käsitteiden avulla. S1-S6 L2. S2 Kotona ja koulussa toimiminen: Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten. L3 tunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto. L4 mystensä perustelemista T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä. noudattamaan annettuja S1-S6 L3 ohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan S2. VUOSILUOKAT 1–2 132 . Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä ja teknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeu- tumista. osaaminen töalueet T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja S1-S6 L1. rakentamaan ja luo- maan uutta yhdessä toimien T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja S1-S6 L2. arjen pieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista. L4 lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin T7 ohjata oppilasta kuvailemaan. S1. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niiden perusteluihin. Har- joitellaan turvallista toimimista lähiympäristössä ja liikenteessä. S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi: Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä.ja viestintäteknologiaa tiedon S1-S6 L5. kiusaamisen ehkäisyä. S1 Kasvu ja kehitys: Sisältöjä valitaan siten. Havainnoidaan luonnon ominaispiirteitä. Harjoitellaan pihakartan laatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea. vertailemaan ja luokittelemaan moni. L4 puolisesti eliöitä. ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista ja elintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pää- piirteissään. S5 L3 vointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Sisällöt valitaan siten.

Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen. rakennettuun ympäristöön. museoiden. kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle. Myönteinen palaute ja kannustami- nen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden al- kuperään.ja tiedekeskusten kanssa. eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 1–2 Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisesti eri- laisia opiskelutapoja. erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita. Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ihmiseen. draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta. kokemuksellisuus. arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekä ihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu. Omalla toimin- nalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoilla olevat har- joitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. ympäristöön. ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista. työtapojen valinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista ympäristöopissa. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksi monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä.ja viestintäteknolo- gisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä luontokoulujen. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus. tieto. S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen: Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon. S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen: Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehi- tyksen eri osa-alueilta. joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperus- teensa. Tutustutaan omaan kotiseutuun ja sen merkitykseen. Perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. mitkä asiat tuottavat ihmiselle hyvää mieltä ja iloa. teeman tai ajankohtaisen ongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista. tukee monipuolista arviointia. Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista harjoitellaan. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasveja kasvattamalla. Yhteisönä toimiminen tukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön. Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 1–2 Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi. lämmön ja huolenpidon osalta. Ympä- ristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeen muutoksiin. elämyksellisyys. Ohjaus. ilman. elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityis- tarpeet.S4 Tutkiminen ja kokeileminen: Sisällöksi valitaan luontoon. luonto. veden. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden. yritysten. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen eri oppimisympäristöissä. kansalaisjärjestöjen. Pohditaan. Ohjaus ja tuki. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttami- sessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujen pohtimisessa. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. ilmiöistä ja tapahtumista. Oppilaat voivat ilmaista VUOSILUOKAT 1–2 133 . muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitään yhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja.ja tut- kimustehtäviä.

Oppilaita rohkaistaan tunnistamaan ja ilmai- semaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteiden tunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. joten oppilaille tar- jotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. L4 opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin S1 L1 käsitteisiin. S1 L2. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin. Se tutustuttaa uskonto. kertomuksiin ja symboleihin VUOSILUOKAT 1–2 T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkier. itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. S2. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. asenteet.4. terveyskäyttäytyminen. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää. temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissa ovat • edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa • edistyminen havaintojen tekemisessä • edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa • edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa. elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin.6 Uskonto Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleis- sivistys. Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskonto- jen ja katsomusten monilukutaitoa. Vuosiluokilla 1–2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. L7 toon. osaaminen töalueet T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja S1. osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eetti- seen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot. S3 L2. juhliin ja tapoihin 134 . kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. sosiaalisuus. Tähän opetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. 13. ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. symboliikkaa ja käsitteistöä. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmär- tämään niistä käytävää keskustelua.ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä. jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta. Uskonnon opetus antaa valmiuksia us- kontojen ja katsomusten dialogiin.

L7 ja tunteitaan T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti. koulun ja lähiympäristön S2 L2. perinteitä ja tapoja. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luo- miseen. ympäristöstä ja luonnosta T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittä. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuk- sia eri vuosiluokille. leikkiä. osaaminen töalueet T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta. Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen. projektit ja keskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena. L5. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö. S2. L7 mistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Sisällöt valitaan siten. keskusteluun ja omien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä vuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen. ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen. S3 L1. mitä S3 L3. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia. histo- ria. kuvataidetta. draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa. S3 L2. ihmisarvo ja yksilöllisyys. L6. vastuu toisista ihmisistä. että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. L6. L7 uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan S1. L3. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset. merkitys ja viettotavat. L6. L7 asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. eläytymään toisen S1. Luovat. Opetuksessa on tärkeää. L7 tarkoittaa vastuu itsestä. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.tai ryhmäprojekteja myös oppiai- neen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. S2 Uskontojen maailma: Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. S3 L2. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä. toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät. VUOSILUOKAT 1–2 135 . S1 Suhde omaan uskontoon: Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku. musiikkia. yhteisöstä. Opetuksessa keskeistä on op- pilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiä kysymyksiä tarkasteltaessa. S1.ja viestintäteknologiaa. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö. Opetuksessa hyödynnetään monipuo- lisesti ja vuorovaikutteisesti tieto. uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet.Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineen ja kokemuksineen. S3 Hyvä elämä: Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämän- kysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Kertomuksia.

  S3 Hyvä elämä: Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen. että niiden ymmär- täminen on mahdollista kaikille oppilaille. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten ta- voitteiden. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja 136 . uskonnoista ja katsomuksista. niiden keskeisiin juhliin ja tapoihin. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareen liittyviä juhlia. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin.   Evankelisluterilainen uskonto  Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. ihmisarvon ja lasten oikeuksi- en merkitystä. Paikalliset ope- tussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvauksen perustalle. Tutustutaan kirkkovuoden keskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin. Otetaan huomioon myös kristinuskon moni- muotoisuus sekä uskonnottomuus. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaan kristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaan kristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen. eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 1–2 Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat kuten kielitaito ja kulttuuritausta. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossa ovat: • edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä • edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa • edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn. ky- symiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin. niiden sisäl- töä ja merkitystä. Monipuolinen palaute rakentuu osak- si työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Oppiaineen yhtenäisyy- den takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman us- konnon luonteen mukaisesti. S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun histo- riasta. Ohjaus. Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä VUOSILUOKAT 1–2 näkökulmaa niihin. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen. Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1–2  Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomus- tieto. Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia.

Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentin kertomusten ja arjen esimerkkien avulla. S1 Suhde omaan uskontoon: Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. yhteys ortodoksisuuteen ja muihin kirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa huomioidaan juhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodok- sinen näkökulma. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuoden juhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin. kaste ja pyhä messu. Tutustutaan omaan seura- kuntaan ja kirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä. S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan oman luokan oppilaiden. Paikalliset ope- tussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten perustalle. Pyhä Kolminaisuus. huolenpito. sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Pohditaan omia tekoja ja niiden seurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä. S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaan pyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin. S3 Hyvä elämä: Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetus vapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tar- kastelu osana perheen ja lapsen omaa elämää. katsomuksiin ja uskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Selvi- tetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiin käsitteisiin. Perehdytään vastuu- seen ympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihin Raamatun kertomuksiin. ristinmerkki. an- teeksiantaminen. Tutustutaan oppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkon jäsenyys. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekä eläyty- mään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. oman koulun ja lähiympä- VUOSILUOKAT 1–2 137 . Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen. Paikalliset ope- tussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten perustalle. Ortodoksinen uskonto Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Jeesus Kristus ja Jeesuksen elämän päätapahtumat. koulun ja lähiympäristön us- kontoihin. S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdolli- nen monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus. rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin. Tutkitaan Raamatun kuvausta elämän synnystä.Kultainen sääntö. Tut- kitaan kirkkoa rakennuksena. Katolinen uskonto Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Tutustutaan oman luokan. Tutustutaan omaan seurakuntaan sekä ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiin juhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tutustutaan oppilaan omaan nimikkopyhään. ympäristöstä ja luonnosta. rehellisyys.

elämänkaareen liittyvät perinteet sekä juutalaisuuden opin perusteet: Jumalan ykseys. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Tärkeitä pohdittavia kysymyksiä ovat elämän kunnioittaminen. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuuta luomisker- tomuksen antamana tehtävänä. pyhät kirjat. Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen. Opiskellaan alus- tavasti islamilaisen kalenterin juhlat sekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. niiden suhde juutalaiseen kalenteriin. Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan juutalaista näkökulmaa niihin. S3 Hyvä elämä: Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avulla hyvän ja pahan tunnistamista ja erottamista. Lisäksi tarkastellaan oman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä. oman alueen pyhiin rakennuksiin sekä uskonnottomuuteen pe- rinteiden keskellä. Tutustutaan alustavasti Koraaniin ja perimätietoon sekä Islamilaiseen yhteisöön. S3 Hyvä elämä: Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elä- mänkysymykset. katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. S1 Suhde omaan uskontoon: Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Tanach ja muut merkittävät uskonnolliset kirjat ja usko näkymättömään. Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin. usko näkymättömään. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opin perusteet: Jumalan ykseys. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe- elämässä. S3 Hyvä elämä: Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaareen liittyvät asiat. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Toora. ihmisarvo ja YK:n Lapsen VUOSILUOKAT 1–2 138 . S1 Suhde omaan uskontoon: Tutustutaan juutalaisuuteen oman perheen kautta. Tutkitaan katolisen perinteen yhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa. ristön uskontoihin. oma ja yhteinen hyvä sekä näihin liittyvät keskeiset käskyt. Juutalainen uskonto Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteet kuten syntiinlankeemus. anteeksisaaminen ja -antaminen. S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin ja juhlaperinteisiin. S2 Uskontojen maailma: Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia. Sisältöjen valin- nassa keskeisiä ovat juhlat. Paikalliset ope- tussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten perustalle. Paikalliset ope- tussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten perustalle. Pohditaan toisen asemaan eläytymistä. profeetat. Tutustutaan juutalaiseen seurakuntaan ja tarkastellaan juutalaisuuden monimuotoisuutta ilmiönä. ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyyden merkitystä. Tarkastellaan islamin monimuotoisuutta ilmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. niiden pyhiin rakennuksiin. Perehdytään synagogaan juutalaisten elämän keskuksena.

Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. L3. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina. jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröi- vän maailman kanssa. L2. Tämä kos- kee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. kulttuurisen osaamisen. Vuosiluokilla 1–2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö. L3. L2. vaikuttamista ja vastuullisuutta. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu. 13. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuuri- sen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekä eläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Opetuksessa tutustutaan juutalaisuuteen perhe-elämässä sekä oman perheen tapakulttuuriin ja hyvän elämän perusteisiin juutalaisuudessa. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä.4.oikeuksien sopimus sekä toisen asemaan eläytyminen. L2. L7 VUOSILUOKAT 1–2 T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään S4 L3. Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. L7 tavoin T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua S1 L1. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. itsestä huolehti- mista ja arjentaitoja sekä osallistumista.ja toimintakyvyn sekä op- pimisen taitojen kehittämistä. erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. L7 T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön tapakulttuureja S2 L2. asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja. L4 syitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä S1-S4 L1.ja vuorovaikutustaitojen. yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Katsomuksia. L7 väitteitä T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteiden S1-S4 L1. L2.7 Elämänkatsomustieto Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäi- seksi. osaaminen töalueet T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja S1-S4 L1. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. L3. L7 T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltuja S1-S4 L1.ja kokemusmaailma. L7 ja luontoa 139 . L5. suvaitsevaiseksi. L4 T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita S1-S4 L2. inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden. L4 ajattelua T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eri S2 L1. Oppilaan omaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen.

Pohditaan yhdessä hyvän. Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. luottamuksen. Yhteisiä. saduilla. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan. jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä. Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä. Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Sisällöt valitaan siten. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden ja minäpys- tyvyyden kokemusta. kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Oppilaiden kokemus- maailma. S2 Erilaisia elämäntapoja: Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn.ja ajattelutaitojen kehittymiseen. kertomuksilla. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. kuvataiteella ja draamalla. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissa yhteisöissä. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan aja- tuksiaan. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa. jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvos- tetuksi. S1 Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua. musiikilla. että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mah- dollisuuksia. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia. S3 Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimer- kiksi säännön. VUOSILUOKAT 1–2 140 . Ohjaus. opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä. Fyysistä oppimisym- päristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja.ja kulttuuri- taustaan. oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamista sekä ihmisen hyvyyttä. kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia. S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus: Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien sa- malla elämän rajallisuutta. ideat ja ajatukset huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä. Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosi- luokilla 1–2 Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus. Tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti. leikeillä. Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1–2 Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa op- pilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta.

Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa. musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoin. Oppilaiden luovaa mu- siikillista ajattelua sekä esteettistä ja musiikillista ymmärrystä edistetään luomalla tilanteita. muut oppiaineet. mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen. soittamisen. S1-S4 L1. mikä vahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikin elin- ikäiselle harrastamiselle. Musiikin opetus tukee kinesteettisen ja auditiivisen hahmottamisky- vyn. 13. VUOSILUOKAT 1–2 kuvallisia. koulun juhlat ja tapahtumat sekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkia monipuolisesti. Musiikkikäsitteiden ja ilmaisukeinojen oppimisen perustana ovat laulamisen. S1-S4 L5. L2. Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaiden musiikilliset kiinnostuksen kohteet. Oppilaiden musiikillinen osaaminen laajenee. säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuot- tamiseen. kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. kuinka jo- kainen on musiikissa ainutlaatuinen ja kuinka musiikillinen toiminta luo parhaimmillaan iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojen ja ymmär- ryksen kehittymistä. eheyttävät teemat. L6 nille sekä ohjaa heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä. musiikkiliikun- nan ja kuuntelun yhteydessä saadut kokemukset ja niistä keskusteleminen. säveltämisen. Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät osaaminen sisältöalueet Osallisuus T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaan S1-S4 L2. S1-S4 L1. Vuosiluokkien 1–2 musiikin opetuksessa oppilaat voivat yhdessä havaita ja kokea. teknologisia tai muita ilmaisukeinoja 141 . L7 myönteistä minäkuvaa rakentaen Musisointi ja luova tuottaminen T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan ja soitta. L4 ääntä.4. terveen äänenkäytön sekä myönteisen musiikkisuhteen kehittymistä. joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia äänikokonaisuuksia sekä käyttää mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muiden kanssa. L4 maan ryhmän jäsenenä T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä.8 Musiikki Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen.Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita elämänkatso- mustiedossa ovat • edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä • edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa • edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa. liikunnallisia.

ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. erilaisten 142 . dynamiikka. Pohditaan myös musiikin merkitystä omissa yhteisöissä.ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia. Oppimisen ilo. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdolliset oppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet. Osaamisen kehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi. sointiväri. harmonia ja muoto. S4 Musiikin opetuksen ohjelmisto: Musiikin opetuksessa käytetään lauluja. luovaan ajatteluun rohkaiseva ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikilli- sia taitojaan. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kult- tuuriperinnön vaalimiseen. L4 leikkien. eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 1–2 Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. S2 Mistä musiikki muodostuu: Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso. yhteisössä ja yhteiskunnassa: Musiikillisten tietojen ja taito- jen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. improvisoiden ja säveltäen sekä taiteidenvälisessä työskentelyssä. Opetuksessa hyödynnetään taide. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen. Sisällöt valitaan siten. Sisällöt tukevat tavoit- teiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. leikkejä. S3 Musiikki omassa elämässä. osaaminen töalueet Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsä S1-S4 L2. kuunnellen.ja kuuntelutehtäviä sekä luodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan. loruja. Ohjaus. VUOSILUOKAT 1–2 edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. soitto. laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä. S1 Miten musiikissa toimitaan: Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimi- seen ja myönteisen yhteishengen luomiseen. voima ja väri hahmottamiseen. Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolisia ja joustavia musiikin opiskelukokonaisuuksia. liikuntaa. luontevan hengityksen. että oppilaat tutustuvat musiikkikulttuureihin ja -tyyleihin monipuolisesti. soittaen. Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. Niiden pohjalta tehdään muun muassa työtapoja. kesto. liikkuen. joissa musiikin opetuksen erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto. äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien ja laitteiden tarkoituksenmukainen käsittely. S1-S4 L4 aatteita musisoinnin yhteydessä Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa S1-S4 L7 Oppimaan oppiminen musiikissa T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisen S1-S4 L1 harjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa Musiikin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Musiikillisten tietojen ja taitojen oppiminen tapahtuu musisoiden eli laulaen. melodia. kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta T6 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojen perusperi. jotka aihepii- reiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaan soveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin.

Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä. Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kuvien tuottamista ja tulkintaa harjoitellaan myös tieto.4. Oppilaalle annetaan palautet- ta ja mahdollisuuksia oman ja ryhmän toiminnan arviointiin siten. ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Oppilaita ohjataan käyttämään mielikuvia. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimi- joiden kanssa. Musiikin opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita ja vahvistetaan näin oppilaan yhteistyötaitoja. Oppilaan oppimisen arviointi perustuu mo- nipuoliseen näyttöön. erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmän jäsenenä • edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään musiikillisten yhteistyötaitojen ja musisointitaitojen edistymiseen. itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta. materiaaleja. teknologioita ja ilmaisun keinoja. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä. Kuvataiteen opetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällä visu- aalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista ja kulttuurisista näkökulmista. että myös oppilaita kuullaan. Ilmaisun taitojen ja esteettisten valmiuksien kehittymistä tuetaan eri aistien ja koko kehon yhteistyöllä. VUOSILUOKAT 1–2 143 . Opetuk- sessa rohkaistaan toimimaan yhdessä. Oppilaiden identiteettien rakentumista. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta ja leikinomaisuutta. Oppilaiden omat kokemukset. Vuosiluokilla 1–2 luodaan perustaa oppilaiden omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen ja muu- hun visuaaliseen kulttuuriin. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa ovat • edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa. Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arviointi musiikissa on oppilaita ohjaavaa ja rohkaisevaa. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalille toimijuudelle. Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin sekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistamalla tuetaan tradi- tioiden välittymistä ja uudistumista.ja viestintäteknologian ja verkkoympäristöjen avulla. 13. kuvataiteen käsitteistöä ja kuvallisen tuottamisen keinoja. mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. että se kannustaa yrittämiseen ja opittavien taitojen harjoittamiseen. Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen. moniaistiseen ja toiminnalli- seen oppimiseen. kulttuurista osaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. jakamaan kokemuksia sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta kuvallisesta työskentelystä.9 Kuvataide Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moni- naista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen taideoppimiseen.välineiden käyttöä ja oppilaiden ryhmittelyä koskevat ratkaisut niin.

ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. tuotteet ja ilmiöt. S3 L2. tarkasteltavien kuvastojen. S3 L1.S1. L4. L4. esineistä. L2. S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä. S2. S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakult- tuureja. L5. L3. L3. L4. L6 jen ja eri kulttuurien tarkastelun pohjalta Esteettinen. S1. L3. L4. L2. mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn. S3 L1. ympäristössä ja muussa S1. S2. L6. S2. L5 ten kuvallisten tuottamisen tapojen avulla Kuvallinen tuottaminen T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita S1. L3. S1. L5 ja yhdessä muiden kanssa T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keino. joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. S2. L6 T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilais. S2. VUOSILUOKAT 1–2 144 . Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa. S2. S3 L1. S1. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuva- kulttuureihin. ekologinen ja eettinen arvottaminen T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. S1. työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. L2. S2. L5. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luon- non ympäristöistä sekä mediasta. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. osaaminen töalueet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta. L4. S3 L1. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset. L5. S2. L7 visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kult. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. S2. L5 visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan S1. L6. L2. S2. L7 ja omissa ja muiden kuvissa Visuaalisen kulttuurin tulkinta T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekä tarkaste. L4. L3. ympäristöä ja muuta S1. S1. L3. S3 L2. L7 tuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja. S3 L1. L6 sekä harjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin S1. eri aiko. lähiympäristössä ja vuorovai- kutuksessa. L6 lemaan erilaisia kuvatyyppejä T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaali. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. L5. S3 L2. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen. S2. S3 L2. L7 sen kulttuurin tuotteita lähiympäristössään T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön. S3 L1. S3 L2.

tieto. Taideoppimiselle luodaan turvallinen. taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen. Opetuksessa käsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. eriyttämisen ja tuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta. jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea. moninaisuutta kunnioittava ja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. ohjaavaa ja oppilaiden yksilölli- sen edistymisen huomioivaa. Palaute on monipuolista ja rohkaisee oppilaita omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppilaat saavat palautetta kaikilla tavoitteissa määritellyillä taideoppimisen alueilla. aihepiirejä ja ilmiöitä. työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla. Pe- dagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia. eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa vuosiluokilla 1–2 Tavoitteena ohjauksen. luonnon ympäristöissä ja verkkoympäristöissä. eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita kuvataiteessa ovat • edistyminen tavoitteiden asettamisessa omalle toiminnalle • edistyminen materiaalien kokeilemisessa ja tekniikoiden harjoittelussa • edistyminen kuvataiteen ilmaisukeinojen käyttämisessä ja niistä keskustelemisessa • edistyminen omista ja muiden kuvista keskustelemisessa. psyyk- kisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. VUOSILUOKAT 1–2 145 .ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilai- sia teoksia. Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteiden visuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen. Ohjaus. eri ympäristöissä ja eri kulttuu- reissa tuotetusta kuvataiteesta. Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja. soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaih- toehtoisia lähestymistapoja. pitkäjänteistä työskentelyä sekä tut- kivaa ja tavoitteellista taideoppimista. joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien. Opetustilanteet toteu- tetaan kouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä. pelejä ja eri aistialueisiin liittyviä kokemuksia. Ohjauksen. Opetusta eriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen. Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista. Vuosiluokilla 1–2 innostetaan leikinomaiseen kokeiluun. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina. teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetus- tilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan. Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa. pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. osallisuutta ja hyvinvointia.

paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus.10 Käsityö Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan.  Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa. Se kannustaa arvostamaan ja arvioimaan omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suun- nittelu. Käsityössä opetellaan ymmärtä- mään. arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. VUOSILUOKAT 1–2 146 . tiedostavia. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tar- kastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. suunnittelun ja tekemisen tietojen ja taitojen kehittyminen sekä kokemusten karttuminen. L5 ideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiista tuotteesta T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita S1-S5 L1. Käsityön tekeminen on tutkivaa. osaaminen töalueet T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemises. L2 tä sekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omia S1. muotoiluun ja teknolo- giaan perustuvaa toimintaa. jossa toteutetaan käsityöilmaisuun. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista. S3 L1. L6 ja niiden työstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen. jotka edistävät motorisia taitoja. Käsityö kehittää keskittymiskykyä ja aloitteellisuutta. Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan toimimaan käsityön suunnittelijoina ja valmistajina sekä käyttämään siinä erilaisia materiaaleja. osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia. luovuutta ja suunnitteluosaamista. S2. S1-S4 L1. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri. L7 tai teoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin S2-S4 L4. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia. Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. Vuosiluokilla 1–2 käsityön tehtävänä on mahdollistaa oppilaiden käsityön ilmaisun. valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. L3 oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 Sisällöt valitaan siten. Kä- sityö on monimateriaalinen oppiaine. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo pe- rustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Työskennellään yhteisten ilmiöiden parissa useiden oppiaineiden kanssa.4. Käsityö kasvattaa eettisiä. L4. materiaalisia. Käsityön kasvatustehtävänä on ohjata oppilaita ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. S1-S6 L1. että kokonaisen käsityön prosessi toteutuu ja erilaiset materiaalit ja työtavat tulevat tutuksi. jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria. mielihyvää tuottavassa kokemuksessa. 13. tuntoaistia ja käsillä tekemistä.

Käsityön toiminnallinen oppiminen edellyttää riittävästi aikaa. S4 Tekeminen: Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia.ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Harjoitellaan prosessin ja tuotteen kuvailun taitoja. joilla leikataan. työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa.ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin. muo- via. S5 Dokumentointi: Tieto. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin. Käytetään erilaisia käsityövälineitä ja laitteita. lankaa ja kangasta. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla. Tutkitaan liikettä ja tasapainoa. joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa. Ohjatun suunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään mielikuvitusta. Oppilaita innostetaan havainnoimaan ja käyttämään havaintojaan käsityötaitojen osana sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse.S1 Ideointi: Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita. S6 Arviointi: Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse. S2 Kokeilu: Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympä- ristöön tutustumiseen.ja vertaisarviointia. Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan. aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. metallia. VUOSILUOKAT 1–2 147 . tilaa ja ohjausta. Ohjaus. Oppilaille annetaan erilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevi- en taitojen harjoittelemiseen. Työtapojen valinnoilla op- pilaita kannustetaan osallisuuteen. vertaisryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. liitetään. eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 1–2 Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja ja vuo- rovaikutustilanteita. tarinoita. Monipuolisella arvioinnilla ja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. työvälineet ja mate- riaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. leikkiä. S3 Suunnittelu: Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Opetel- laan antamaan palautetta toisille oppilaille. joilla tuetaan sekä yksilöllistä käsityötaitojen oppimista ja suunnittelua että yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien materiaalien. suunnittelun ja dokumentoinnin osana.ja rakennettua ympäristöä. kuituja. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida yhdessä. muo- kataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla. yhdistetään. väri ja pinta. Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen ja kannustami- seen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. draamaa. Asianmukaiset ja turvalliset tilat. rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materi- aalisia menetelmiä. tarinoita ja mielikuvitusym- päristöä. pelejä sekä luonnon. Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioin- nin välineenä.

tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. vastuullisuus. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. ”Liikutaan yhdessä leikkien. Opetus on turvallista. tekemisen ja arvioinnin taidoissa • edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa • edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa. S1 L3 neenkäsittelytaidot) oppimista niin. osallisuuteen. pitkäjänteinen itsensä kehittäminen. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elä- mäntavan tukeminen. Liikunnan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. fyysinen aktiivisuus ja yhdessä teke- minen. leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuo- rovaikutus. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta. Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikunnassa oppilas saa valmiuksia terveytensä edistämiseen. S1 L1.11 Liikunta Oppiaineen tehtävä Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat • edistyminen työskentelyn sujuvuudessa • edistyminen suunnittelun. Oppilaat saavat tietoja ja taitoja erilai- sissa liikuntatilanteissa toimimiseen. S1 L3 VUOSILUOKAT 1–2 töissä. osaaminen töalueet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen. eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäris. L3.ja väli. ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. keholliseen ilmaisuun. liikkumis. L4 havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-. L3 sesti ja yhdessä uusia. erilaisilla välineillä ja telineillä T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito S1 L3 148 . että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä.ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta. sosiaa- lista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon.” Vuosiluokilla 1–2 opetuksen pääpaino on havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaito- jen oppimisessa. erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaise- maan itseään liikunnan avulla T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli S1 L1. tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus.4. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja. kokeilemaan itsenäi. yhdessä tekemisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä sekä liikuntaan liittyvi- en myönteisten kokemusten vahvistamisessa. sosiaalisuuteen. motoristen perustaito- jen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. 13. rentoutumiseen. lähiliikun- tapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Opetus tukee oppilaita auttamalla heitä kohtaamaan emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita.

eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 1–2 Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. joissa harjaannutetaan kehonhahmotusta. kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. S3 Psyykkinen toimintakyky: Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja teh- täviä. Kehonhallintaa edistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu.ja musiikkileikkejä). L7 vuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja. ohjata S3 L1. ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta Psyykkinen toimintakyky T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista. osaaminen töalueet T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatun. L7 sääntöjen noudattamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2 Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä. Ohjaus. L6. L6. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen. S1 L3. joissa oppilaat toimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tu- kea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. L3. kuten yhdessä sovittujen S2 L2. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä 149 . luonnossa. Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina eri oppimisympäristöissä. L3 itsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen.ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. S2 Sosiaalinen toimintakyky: Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä. paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituk- senmukaisella tavalla. juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä) erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa. L2 rohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 S1 Fyysinen toimintakyky: Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. joissa koetaan onnistumisia sekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä. L2. kisailuissa tai peleissä koetut tilanteet. Ope- tukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja. turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusvies- VUOSILUOKAT 1–2 tinnän selkeys. joissa harjoitellaan tasapaino. lumella ja jäällä). Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat. teh- täviä ja pelejä. T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen ja S3 L1. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnal- lisuutta ylläpitäviä työtapoja. L7 neilla Sosiaalinen toimintakyky T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan S2 L2.  Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöl- lisyyden huomioon ottaminen. ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.ja liikku- mistaitoja (kuten kiipeilyä. L6.

13. opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista. perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä.ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista VUOSILUOKAT 1–2 tulevaisuuden työelämässä. Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet. toimintatavat.4. jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. koulun että yhteiskunnan näkökul- masta. työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista. työn. koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä. Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. opiskelua. arvoi- hinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumi- seksi. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioi- daan systemaattisesti. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön on- nistumista. Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 1–2 Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sen tar- koituksena on tukea fyysisen. Rakentava ja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. ja osallistavilla työtavoilla. tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syr- jäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. että jokainen oppi- las pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Sen avulla edistetään oikeuden- mukaisuuden. joilla voi olla yhteyttä muihin oppi- misen ongelmiin. Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tu- kemaan niitä. 150 . työskentelystä ja edistymisestä.12 Oppilaanohjaus Oppiaineen tehtävä Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat • edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä • edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa • edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa • edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin. Oppilaita kannus- tetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö. Vuosiluokilla 1–2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet. yhdenvertaisuuden.

Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. VUOSILUOKAT 1–2 151 . Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten. että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta.Vuosiluokilla 1–2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Ohjauksella edis- tetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaita ohjataan vuorovai- kutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Ammatteihin ja työ- elämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.

.

14. Opetus vuosiluokilla 3–6 .

Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Heidän kanssaan pohditaan opiskelun asettamia vaati- muksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä. Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluok- kien 3–6 tehtävä Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä. opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekä oppimisympäristöjen. Siirtymä tarkoittaa oppilaille usein uuteen ryhmään sopeutumista. Oppiaineiden määrä kasvaa. Oppilaita rohkaistaan itsensä hyväk- symiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vahvis- taa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjo- amasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä. Vuosiluokat 3–6: Oppijana kehittyminen Vuosiluokkien 3–6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekä omien opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseen toimintaan. omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseen sekä omasta turvallisuu- desta huolehtimiseen. Oppilaiden osuus suun- nittelussa vahvistuu. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe Siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstön suunni- telmallista yhteistyötä. sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Myös itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen kehittäminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja vahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. 14. Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista. 154 . Kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen mer- VUOSILUOKAT 3–6 kitys korostuu siirtymävaiheessa. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen. Oppilaiden kiinnostusta eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekä osallistumisen ja vastuun ottamisen har- joitteluun. Oppimiskokonaisuuksilla voidaan lisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat tilaisuuksia yhdessä tekemiseen. alkavista uusista oppiaineista sekä mahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. kirjoittami- sen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Oppilaita kannustetaan tekemään valintoja omista lähtökohdistaan. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa ja vastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Vuosiluokat 3–6 14. Opetuksessa pyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Vuosiluokkien 3–6 opetuksessa vahvistetaan ja täydennetään alemmilla vuosiluokilla hankittuja perustaitoja ja opitaan uusia asioita.

Oppilaita ohjataan tunnis- tamaan itselle luontevimmat tavat oppia ja kiinnittämään huomiota omiin opiskelutapoihin. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Opetuksessa vahvistetaan taitoa asettaa kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa havaintoja tehden sekä erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä hyödyntäen.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3–6 Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. esimerkiksi tie- toisesti päättelemällä tai intuitiivisesti. Tällöin on tärkeää. mielikuvitusta. Ikävuodet ovat erityisen otollisia myös kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeen pohtimiselle. Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. katsomuk- sellisia ja kielellisiä juuriaan sekä pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa suku- polvien ketjussa. Tässä tuodaan esiin. Oppilaita rohkaistaan käyttämään kuvittelukykyään luoviin ratkai- suihin ja olemassa olevien rajojen ylittämiseen. Heille avataan VUOSILUOKAT 3–6 155 . Vertaisoppimista eli parin ja ryhmän kanssa työskentelyä ja oppimiseen tähtäävää vuorovaikutusta käytetään monipuolisesti ja vahvistetaan yhdessä työskentelyn taitoja. Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympä- ristön kanssa.uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista sekä uusien työskentelytapojen ja arviointikäytäntöjen kohtaamista. että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekä oman identiteetin muotoutumiseen.ja päättelytehtävin sekä uteliaisuutta. Ajattelun taitoja harjoitellaan ongelmanratkaisu. Vastuu omasta opiskelusta lisääntyy ja monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Työn suunnittelua. Heitä autetaan hahmottamaan opintoihinsa liittyviä tavoitteita ja valintoja ja kannustetaan keskustelemaan niistä huoltajiensa kanssa. Oppilaita opastetaan huomaamaan säännöllisesti suoritettujen tehtävien vaikutus edis- tymiseen sekä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. mitkä tavoi- tenäkökulmat painottuvat vuosiluokilla 3–6. Heitä kannustetaan kuuntelemaan toisten näkemyksiä ja samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan sosiaalisia. kulttuurisia. Oppilaita ohjataan huomaamaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. että kotona ja koulussa huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kun heitä rohkaistaan uusien asioiden kohtaamiseen. Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Oppilaita ohjataan huomaamaan. Koulutyössä tutustutaan kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Oppilaiden kuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista ja valinnoista päättämiseen on tärkeää. Oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa. Samalla kehittyvät oppilaiden edellytykset tunnistaa pohdittavaan asiaan liittyviä erilaisia näkö- kulmia ja löytää uusia oivalluksia sekä harjaantua vähitellen asioiden kriittiseen tarkasteluun. Ystävyyden ja hyväksytyksi tulemisen merkitys on suuri. Tavoitteena on. uskonnollisia. kekseliäisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntävin ja edistävin työskentelytavoin. Kulttuurinen osaaminen. Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä jatketaan systemaattisesti. että tieto voi rakentua monella tavalla. 14. tavoitteiden asettamista sekä työskentelyn ja edistymisen arviointia harjoitellaan edelleen. omaan kokemukseen perustuen.

Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. viihtyisyydestä ja ilmapiiristä sekä osallistu- maan kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laadintaan ja toimintatapojen kehittämiseen. Koulutyössä opitaan tun- temaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa. Fiktion. Monilukutaito (L4) Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan.ja suojavälineiden käyttöön ja opetetaan tuntemaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit. Heitä opastetaan teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön ja tarkastellaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. sopimusten ja luottamuksen mer- kitys ja harjoitellaan päätöksentekoa. Yhdessä keskustellaan yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä ja opitaan siihen liittyviä toimintatapoja. Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaise- miseen vähäiselläkin kielitaidolla. Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisia taitoja. Oppilaat tutustuvat myös kestävän kuluttamisen käytäntöihin. auditiivisten. Kiinnitetään huomiota erityisesti pyöräilykasvatukseen sekä omasta ja toisten turvallisuudesta huolehtimiseen liikenteessä. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja merkitystä. tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Oppilaita ohjataan ihmisoikeuksien kunnioittami- seen ja puolustamiseen. Oppilaita kannustetaan kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen ja ilmaisun ilosta. Heille järjestetään mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja erilaisten toimintatapo- jen ja kulttuurien vertailuun. Koulussa harjoitellaan tarkoituksenmukais- ta toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa. luoda mielikuvia tai houkutella ostamaan. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Koulutyössä oppilailla on tilaisuuksia harjoitella ajanhallintaa. kohtuullisuuden ja säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä ja harjoittelevat niitä. numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa. Oppilaita kannustetaan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten. Oppilaita ohjataan asian- mukaisten turva.ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. Yhteisessä työskentelyssä oppilaat voivat kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat hankkivat tietoa teknologian kehityksestä ja vaikutuksista eri elämänalueilla ja monenlaisissa ympäristöissä. tutkivat jakamisen. Oppilaita ohjataan pohtimaan omia valintojaan kestävän tulevaisuuden kannalta. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta oppimisympäristön siisteydestä. kekse- liäisyyttä. He saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen sekä mainonnan ja median vaikutusten kriittiseen tarkasteluun. mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta ja kulttuuria. Mediakulttuurin analysointi ja median vaikutusten tunnistaminen ja pohdinta on näillä vuosiluokilla tärkeätä. Pelien ja leikkien sekä yhteisten tehtävien yhteydessä opitaan ymmärtämään sääntöjen. että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen.  Tekstit voivat esimerkiksi välittää tietoa. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri nä- kökulmista. erityisesti perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen. Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöön ja huomaamaan. kuvallisten. hyvää käytöstä sekä muita omaan ja yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja. millaisia keinoja teksteissä käytetään. VUOSILUOKAT 3–6 156 . Tuetaan oppilaiden itsenäisen liikkumisen taitoja aiempaa laajemmalla alueella ja joukkoliikenteessä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanal- listen. Vuorovaikutusta. Tähän liittyvää perustaitojen ja -tekniikoiden hallintaa syvennetään. ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. faktan ja mielipiteen tarkastelua ja erottelua harjoitellaan. yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. suunnittelu.

ja kirjastopalveluiden käyttöön. hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perus- periaatteiden tuntemiseen. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuun saattamisessa ja työn tulos- ten arvostamiseen. He harjaantuvat sujuvaan teks- tin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä ja oppivat myös kuvan. Samalla oppilaita ohjataan vertailemaan ja arvioimaan hakemansa tiedon soveltuvuutta. videon ja animaation tekemistä. Oppilaita kannustetaan monipuolisille tiedon lähteille kuten suullisten. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle. audiovisuaalisten. kummitoiminta sekä vertaissovittelu tai VUOSILUOKAT 3–6 tukioppilaana toimiminen. painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineen luonteen mukaisesti sekä ottamaan vas- tuuta viestinnästään. Tieto. Heitä ohjataan hyödyntämään lähteitä oman tiedon tuottamisessa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön. Erilaisten tekstien aktiivinen lukeminen ja tuottaminen koulutyössä ja vapaa-aikana sekä teksteistä nauttiminen – niin tulkitsijan kuin tuottajan roolissa – edistää monilukutaidon kehittymistä. kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. eri ammateista ja toisten hyväksi toimimisesta.ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto.ja viestintäteknologiaa (tvt) hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa kou- lutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. neuvottelutaitoja sekä ponnistelua yhteisen ta- voitteen saavuttamiseksi. Heitä ohjataan tarkastelemaan ja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. 157 . Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita. Koulutyössä harjoitellaan projektien toteuttamista. Oppilaita kannustetaan etsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään tvt:tä työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa. äänen. ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö. Tällaista voi olla esimerkiksi koulun sisäinen työharjoittelu.ja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä.  Oppilaita ohjataan omakohtaiseen työskentelyyn eri medioiden parissa. Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä. Heitä rohkaistaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kiinnostumaan erilaisista asioista. Kertominen.ja toimintalogiikkaa. jossa oppilaat saavat kokemuksia työstä. Yhteisissä työskentelytilanteissa oppilaat saavat mahdollisuuden oppia vastavuoroisuutta.Monilukutaitoa vahvistetaan tarkastelemalla erilaisia tekstejä tekijän. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luo- va työskentely: Oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. jolla tehdään näkyväksi medioiden tuottamia merkityksiä ja välittämää todellisuutta. Oppilaat saavat kokemuksia tieto. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Oppilaita ohjataan työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja ottamaan kasvavassa määrin vastuuta tekemisestään. Oppilaita rohkaistaan tuomaan vapaa-ajalla oppimiaan taitoja koulutyö- hön ja opettamaan niitä toisille oppilaille. Kriittistä lukutaitoa kehitetään oppilaille mer- kityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä. yhteistyö- hankkeet lähellä toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa. miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista. katsojan sekä käyttöyhteyksien ja -tilanteiden näkökulmista. kuvaaminen. Koulutyössä harjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujen käyttöä.ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista. ryhmässä toimimista sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. vertailu ja selostaminen sekä erilaiset mediaesitykset ovat tässä vaiheessa ominaisia tiedon esittämisen tapoja. Koulussa tutkitaan tieto. Koulutyöhön sisällytetään toimintaa. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja yritteliäisyyteen ja ohjataan näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys elämässä ja yhteiskunnassa.

työnjako ja vastuut • mitkä ovat vuosiluokkakokonaisuuden 3–6 erityispiirteet ja tehtävät (perusteiden kuva- uksia voidaan käyttää sellaisenaan) sekä niihin liittyvät paikalliset painotukset ja miten tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään • mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 (perusteiden tavoiteku- vauksia voidaan käyttää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 3–6 • mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 3. Osallistuminen. jotka koskevat oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen. Heidän kanssaan mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja. 4. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Kokemukset yhdenvertaisuudesta.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3–6 Näissä opetussuunnitelman perusteissa oppiaineista määritellään tehtävä. Oppilaita ohjataan näkemään median vaikutus yhteiskunnassa ja harjoitte- lemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. osallisuudesta ja yhteisölli- syydestä rakentavat luottamusta. tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin. ja niihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa. kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan tai muihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin. Oppilaita innostetaan oppilaskuntatoimintaan. Lisäksi määritellään tavoitteet. Laaja-alaiset osaamis- alueet on numeroitu L1. elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle. ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa niin omassa luokkayhteisössä ja eri opiskelutilanteissa kuin koko kouluyhteisös- säkin. ja niihin viitataan tavoitetaulukoissa. joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen. erityisesti lasten oikeuksiin. 14. 5 ja 6 • mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen. 14. L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen. vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Opetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet on numeroitu S1. Vaikuttaminen ja osallistuminen sekä niistä myönteisten kokemusten saaminen lisäävät yh- teisöllisyyden kokemusta koulussa. Tavoitteet on numeroitu T1. Oppilaiden kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen. joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. myös lähiyhteisöille. S2 jne. tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet. yhteiskunnalle ja luonnolle. T2 jne. vuorovaikutus ja ilmaisu VUOSILUOKAT 3–6 L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 158 .3 Paikallisesti päätettävät asiat Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa • miten tuetaan oppilaiden siirtymistä toiselta kolmannelle vuosiluokalle sekä kuudennel- ta seitsemännelle vuosiluokalle °° toimintatavat siirtymävaiheessa °° tarvittava yhteistyö. eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosi- luokilla 3–6. rauhaan. Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen. L2 jne. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä. eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyviä erityisiä näkökulmia kussakin oppiaineessa. liittyviä kysymyksiä ja tilanteita.

Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kak- sitoista eri oppimäärää. Lisäksi erillisrahoitettuna voidaan tarjota oppilaan omaa äidinkieltä. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa.ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys L7 Osallistuminen. Oppilaan äidin. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankki- maan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona.L4 Monilukutaito L5 Tieto. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä Toinen kotimainen kieli kieli yhteinen yhteinen valinnainen suomi suomen kieli ja kirjallisuus ruotsi - ruotsi ruotsin kieli ja kirjallisuus suomi - saame saamen kieli ja kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi . suomi tai ruotsi saamenkielisille saame suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä ruotsi tai suomi saamen kieli ja kirjallisuus romani suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus sekä ruotsi tai suomi - romanikieli ja kirjallisuus viittomakieli viittomakieli ja kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi ruotsi tai suomi - viittomakielisille muu äidinkieli muu äidinkieli koko äidinkielen ja kirjallisuuden ruotsi tai suomi tuntimäärällä tai VA 422/2012 8 §:n mukaisesti - järjestettynä sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä 14. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä.ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. saamen kieli ja kirjallisuus. VUOSILUOKAT 3–6 159 . ruotsi ja saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus. viittomakieli ja kirjallisuus. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraa- vassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyö- dyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. muu oppilaan äidinkieli. Toisessa koti- maisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Kielikasvatus Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. romanikieli ja kirjallisuus. suomi ja ruotsi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä. jotka ovat seuraavat: suomen kieli ja kirjallisuus. ruotsin kieli ja kirjallisuus.4. Muuna oppilaan äidinkielenä on mahdollista opettaa opetuksen järjestäjän tarjoamana ja huoltajan valitsemana jotakin edellä mainitsematonta äidinkieltä koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä tai valtioneuvoston asetuksen 422/2012 8 §:n mukaisesti järjestettynä. koulussa ja vapaa-ajalla.

ohjaus.ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus.ja viestintätaitoja. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yh- teistyötä. elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehitty- mistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Puhe. Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin. joista keskeisiä ovat sanataide. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä. teatteritaide sekä puhe. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostami- nen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä mo- nikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteetti- en monikerroksisuutta. kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tule- maan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä. tieto. vuorovaikutus. Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. media.ja viestintäkulttuurit. kokemuksellista. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Oppiaineen tehtävä Tehtäväkuvaus. Draama vahvistaa oppiai- neen toiminnallista. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-. elämysten saaminen ja jakaminen. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.ja kulttuuriaine. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. VUOSILUOKAT 3–6 160 . Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnäl- listen valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin.ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-. ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.ja tekstitaitoja laa- jennetaan niin. Opetuksessa. myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden ke- hitysvaiheen mukaan. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Oppilaiden arjen kieli. yhden- vertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. draama. Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäris- töissä. kulttuurintuntemuksen syventäminen.

ja kirjoitustaidon oppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku. käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä ja vuorovaikutustaidoissa. mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen ja tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä.Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä. ilmaisua ja tuotoksia. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden itse valit- semia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaan oppilaiden lukukokemuksia. Oppimista tukevan. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite. jossa oppilaiden nä- kemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. sujuvan luku. Tietoa kielestä. Jokaista oppi- lasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuuden ja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekä sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. kirjallisuudesta. ja heitä ohjataan tulkitsemaan. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta- voitteet vuosiluokilla 3–6 Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö. VUOSILUOKAT 3–6 161 . Ohjaus. Oppilaita tuetaan sanavarannon laajentamises- sa. että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa. miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä. monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan.ja mediatarjonta. myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.ja vuorovaikutustai- tojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioiden sujuvoittaminen ja tekstilaji- valikoiman laajentaminen. Määritellessään osaamisen tasoa 6. Oppilaiden tekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoi- tuksen kehittämiseksi annetaan malleja sekä yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea.ja kirjoitustaitoon. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri. konkreettista ja oppimisen taitoja kehit- tävää. Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3–6 Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista. Vuorovaikutus. Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä. että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemus- ten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. tuottamaan ja arvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Opetusta eheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista. eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3–6 Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä. Työtavat valitaan niin.ja draamataitoja sy- vennetään erilaisten harjoitusten avulla. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arvi- ointikriteereitä. itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjota kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä. turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa. tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus ja antaa välineitä kielen havainnointiin. Tekstit ja työtavat valitaan niin. Oppilaita ohjataan toimimaan tarkoituksenmukaisesti.

L5 ymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaa lukemistaan T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn. Oppimäärän erityinen tehtävä Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kie- len. S1 L1. L2. L2. L3. L3. ohjaus. L4 halua ja kykyä toimia erilaisissa. L7 monipuolisesti erilaisissa viestintä. L4. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen.ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon. L4. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-.sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taito- jen. media. kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku. L5 käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin VUOSILUOKAT 3–6 162 . kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. monipuolisten tiedonlähteiden S2 L1. L5 arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana.ja esitystilanteissa.ja käsitevaran- toaan sekä edistämään ajattelutaitojaan T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan. L2. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa. L2. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisis. moniluku. L4. L2. Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl.ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimi- sen tukena.  Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen. S2 L1. L7 valintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestin- tätilanteissa T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään S1 L1. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. L4. myös draaman avulla T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaa sekä S1 L1. Suomen kieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtäväkuvaus. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa. ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset op- pimaan oppimisen ja ajattelun taidot. eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat myös suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää. myös monimediaisissa vuorovaiku- tustilanteissa Tekstien tulkitseminen T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstin S2 L1. L7 sa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällisten S1 L1. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja.

L5. osaaminen töalueet T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta ja kiin. ja tekstien rakentei- den ja oikeinkirjoituksen hallintaa T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja S3 L2. Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Harjoitellaan ilmaisukeinoja erilaisissa viestintä. Ohjataan kokonaisilmaisuun. ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen Kielen. sujuvaa lukemista ja käyttämään tilan- teeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa. L7 telemaan kertovien. joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhu- taan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja lu. L7 kemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön T15 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakenta. L4. toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä. esimerkiksi tapoja olla kohtelias. S2 L1. L4. vertailemaan ja pohtimaan sanojen. Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. L4 tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa käyttämään käsitteitä. rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen. L4. L4.ja esitystilanteissa. L5 nostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovai- kutusta erilaisissa viestintätilanteissa. S4 L2. L5. ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista. tarjota mahdollisuuksia tekstien tuottami- seen yhdessä. kuvaavien. myös monimediaisissa ympäristöissä T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen S3 L1. L4. L6 taitoa arvioida omia tekstejä.ja muita tekstejä kohtaan. luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuk- siin ja -elämyksiin. innostaa häntä S4 L1. hyödynnetään draaman toi- mintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden.ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä oman kulttuurin tuottamiseen Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten. media. L6. L2. S3 L1. L5 sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä. L7 misessa ja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä luoda oppilaalle mahdollisuuksia media. toimia tavoitteellisesti ja esittää oma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan erilaisten tekstien. ajatuksiaan ja S3 L1. Harjoitellaan selittämään. sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan. L5. L4. L7 mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoit. ajatusten ja mielipiteiden jakamista. kuten kaunokirjallisuuden. niiden VUOSILUOKAT 3–6 synonyymien. L4. kielikuvien. Opitaan 163 . teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä. myös monimediaisissa ympäristöissä Tekstien tuottaminen T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan. tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen. L2. tie- totekstien ja kuvaa ja tekstiä yhdistävien mediatekstien. S4 L2.

etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisen harrastamista. Kannustetaan ja tutustutaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön.ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta ja pohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä. ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke. ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. sanontojen ja sanajärjestyk- sen yhteyttä tekstin merkityksiin. päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet ja käyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. Pohditaan. Harjoitellaan tekstien otsikointia. ja harjoitellaan läh- teiden käyttöä ja merkintää sekä tiedostetaan. Tutkitaan teks- tienvälisyyttä monimuotoisissa teksteissä. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen. Pohdi- taan kirjoittamisen tarkoitusta ja sitä. Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja. kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä. oppilaille tuttujen kielten piirteisiin. myös kokonaisia teoksia. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media. kuvaavien. Luetaan koti.ja aikamuodoissa. Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta. VUOSILUOKAT 3–6 164 .ja kulttuuritarjontaa. rakenteita ja kappalejakoa. omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. miten verkossa tulee toimia eettisesti yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen. Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle. esimerkiksi kirjastoa. tunnistamaan kertovien. kuvaamiselle. Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä. Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita. Opitaan käyttämään persoo- na. aihe ja tee- ma. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä ja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. elokuvia. millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona. Sujuvoitetaan käsin- kirjoittamista ja näppäintaitoja. teatteria ja muse- oita. Laajennetaan oppilaiden tietoja kielen piirteistä tekstejä tutkimalla. miten se näkyy kielellisissä valinnoissa. ohjaavalle ja kantaa ottavalle ilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Luoki- tellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niiden jatkajiin nykykulttuurissa. S4 Kielen. ilmaisutapojen ja tekstien merkityksiä. Kiinnitetään huomiota kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin. S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä monimuotoisia tekstejä omien kokemusten.ja aikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa. sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Tutustutaan oppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan suomea muiden. Harjoitellaan tekstien elävöittämistä ja tarkastellaan sananvalintojen. Harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja. Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta. havaintojen. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita.

ja tekstuaalisia piirteitä. kehittyminen tetta muille. myös moni. Oppilas ottaa vastaan palautetta myönteistä viestijäkuvaa sekä halua ja tustaitojen omasta toiminnastaan ja antaa palau- kykyä toimia erilaisissa. Oppilas hyödyntää äänenkäytön. luomalla mahdollisuuksia tuntemus ja lu. myös monimediaises- kohtaan. vuosiluokan päätteek- si hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. media.ja käsitevaran- tonsa kehittämiseen. Oppilas lukee sujuvasti monimuotoi- lukutaitoaan ja käyttämään teks. myös monimediaisissa ympäristöissä VUOSILUOKAT 3–6 165 .Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. myönteisiin lukukokemuksiin ja elä. T3 ohjata oppilasta käyttämään S1 Ilmaisukeinojen Oppilas osaa käyttää kokonaisil- luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään käyttö maisun keinoja omien ideoidensa ja monipuolisesti erilaisissa viestintä.ja käsitevaranto. mediaisissa vuorovaikutustilanteissa Tekstien tulkitseminen T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan S2 Tekstinymmär. tämisen perus. monimuotoisten tekstien erittelyn.sa ympäristössä. kukokemusten myksiin. rille tarkoitetun ja nuorille suunnattua kirjallisuutta. T7 ohjata oppilasta tiedonhankin.ja ajatustensa ilmaisemiseen ryhmäs- esitystilanteissa.ja muita tekstejä ja tekstien kokemuksiaan. Oppilas osaa aan sekä edistämään ajattelutaitojaan käyttää tekstien tulkintataitoja oman ajattelunsa sekä sana. teissa tinoton taitoja erilaisissa vuorovai- maan toisten tarpeita ryhmäviestintä. T6 opastaa oppilasta kehittämään S2 Tekstien erittely Oppilas tunnistaa joitakin kertovien. T8 kannustaa oppilasta kehittämään S2 Lapsille ja nuo. myös draaman avulla sä.Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. ja tulkinta kuvaavien. Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan taan.ja muita tekstejä ja osaa jakaa kirjallisuutta. Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa tätilanteissa mielipiteensä itselleen tutuissa viestin- viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan toimiminen täympäristöissä. ohjaavien ja yksinkertais- arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja ten kantaa ottavien tekstien kielellisiä laajentamaan sana. kutustilanteissa.Oppilas tuntee jonkin verran lapsille kirjallisuudentuntemusta ja kiinnos. tiedonhalun tyydyttämiseen jakaminen sekä lukukokemusten jakamiseen. monipuolisten tiedonlähteiden kintataidot ja mediaa ja eri tekstiympäristöjä sekä ti- käyttöön ja tiedon luotettavuuden lähdekriittisyys lanteeseen sopivia strategioita ja osaa arviointiin jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta. tustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuuden media. osaa muunnella tilanteissa viestintätapaansa tilanteen mukaan ja pyrkii ottamaan muiden näkökulmat huomioon. S2 Tiedonhan. mielipiteensä T2 ohjata oppilasta huomaamaan S1 Toiminta vuo. sia tekstejä ja käyttää tekstinymmär- tin ymmärtämisen strategioita sekä strategioiden tämisen perusstrategioita sekä osaa tarkkailemaan ja arvioimaan omaa hallinta tarkkailla ja arvioida omaa lukemis- lukemistaan taan. T4 kannustaa oppilasta kehittämään S1 Vuorovaiku. osaaminen aineessa Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan S1 Puheviestin. omien kielellisten ja viestinnällisten rovaikutustilan-viestien kohdentamisen ja kontak- valintojensa vaikutuksia ja huomioi. osaa pitää lyhyen valmistellun puheenvuoron tai esityksen sekä osallistuu draamatoimintaan.

keskustelee sille ja nuorille suunnattua kirjallisuut. kuvaamiselle ja yksinkertai- maan kertovien. ettei saa esittää syyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen lainaamaansa tekstiä omanaan ja tietää verkossa toimimisen eettiset periaatteet.S4 Kielitietoi. Oppilas osaa otsikoida tekstinsä. tuntemuksen toa itseään kiinnostavasta media. aisissa ympäristöissä jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin.ja kulttuuritarjontaan kehittyminen kulttuuritarjonnasta. ajatuksiaan ja mieli. Oppilas osaa kuvailla havaitsemiaan tuurisen identiteetin rakentamisessa ja suuden ja yhtäläisyyksiä ja eroja eri kielten ja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kulttuurin kulttuurien välillä. kanssa sekä antaa ja vastaanottaa miseen ja saamiseen. ohjaavien selle kantaaottavalle tekstille ja eri tekstilaji- ja yksinkertaisten kantaa ottavien en käyttö tyypillistä kieltä. ymmärtää. ja jakaa kokemuksiaan lukemistaan ta sekä rohkaista lukuharrastukseen ja kirjoista. huomioon tekstin vastaanottaja sekä Oppilas osaa merkitä lähteet tekstin toimimaan eettisesti verkossa yksityi.Oppilas tuntee ja osaa kuvailla teks- tekstin tuottamisen prosesseja ja taminen ja eet. osaaminen aineessa Tekstien tuottaminen T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan S3 Kokemusten ja Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja kokemuksiaan. kuvaa itsestään tekstien tuottajana T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kie. loppuun. kielentäminen miselle. osaa taitoa arvioida omia tekstejä. Oppilas tuntee kirjoitetun tetun kielen ja tekstien rakenteiden ja kielen perusrakenteita ja oikeinkir- oikeinkirjoituksen hallintaa joituksen perusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsä tuottamisessa. ajatusten ilmai. myös monimedi. T11 ohjata oppilasta edistämään S3 Kirjoitustaito Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästi käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen ja kirjoitetun käsin ja on omaksunut tarvittavia näp- sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoi. Kielen. rakentavan palautteen anta. VUOSILUOKAT 3–6 166 . tuntemus nuorille suunnatut kirjat. kuvaavien. ohjata ottamaan palautetta. Opetuksen tavoite Sisältö. Oppilas osallistuu tutustumiseen sekä oman kulttuurin omien esitysten suunnitteluun ja tuottamiseen esittämiseen. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T13 ohjata oppilasta vahvistamaan S4 Kielen Oppilas tekee havaintoja ja osaa kielitietoisuuttaan.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. joiden avulla hallinta kielestä ja sen rakenteista puhutaan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia T14 kannustaa oppilasta laajentamaan S4 Kirjallisuuden Oppilas lukee sovitut lapsille ja tekstivalikoimaansa ja lukemaan lap. Oppilas osaa ker- kieliä sekä luoda oppilaalle mahdol. ajatuksiaan monimuotoisten tekstien piteitään ja vahvistamaan myönteistä seminen avulla. kielen hallinta päintaitoja. käyttämään käsitteitä. lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön T15 tukea oppilasta kielellisen ja kult. S3 Oman ajattelunOppilas osaa ohjatusti käyttää kerto- lentämään ajatuksiaan ja harjoittele. T12 kannustaa oppilasta kehittämään S3 Tekstien raken.tien tuottamisen perusvaiheita. tekstien tuottamista.ja lisuuksia media. tarjota tinen viestintä arvioida omia tekstejään ja tuottaa mahdollisuuksia tekstien tuottamiseen tekstejä vaiheittain yksin ja muiden yhdessä. innostaa häntä tarkastelun kuvailla tekstien kielellisiä piirteitä ja tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja kehittyminen ja käyttää oppimiaan käsitteitä puhues- sen eri variantteja ja harjaannuttaa kielikäsitteiden saan ja kirjoittaessaan niistä.

Eleverna läser allt längre texter och hela verk och delar med sig av sina läserfarenheter. K2. K4.Ruotsin kieli ja kirjallisuus (svenska och litteratur) Läroämnets uppdrag samt målen för lärmiljöer och arbetssätt.och skrivfärdighet. K2. K3. även genom drama M4 sporra eleven att stärka sitt självförtroende som kommunikatör och I1 K1. K2. bredda elevens ord. Elevernas varierande språkbakgrund ska uppmärksammas och beaktas i undervisningen i modersmål och litteratur och även i alla övriga läroämnen. Mål för undervisningen i lärokursen svenska och litteratur i årskurs 3–6 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Att kommunicera M1 handleda eleven i förmågan att uttrycka sin åsikt och delta kon. läsintresse och en flytande läs. tankar och åsikter och I3 K1. då eleverna tolkar och producerar texter.och be- greppsförråd samt stödja tänkandet M7 handleda eleven att söka information. förmåga att lär sig. K3. K4. alltså även för lärokursen svenska och litteratur. K2. tolka I2 K1. I1 K1. K7 stärka elevens positiva bild av sig själv som textproducent VUOSILUOKAT 3–6 167 . K7 behov och de egna språkvalens betydelse vid kommunikation i grupp M3 uppmuntra eleven att använda sin kreativitet och uttrycka sig I1 K1. dock med vissa mindre avvikelser som beror på språkliga och kulturella särdrag. K5 och utvärdera texter av flera olika slag. som är inskrivna under rubriken Modersmål och litteratur. använda många olika slag av I2 K1. K4. K2. I funktionella sammanhang. K4. K5 intresse för barn. Läro- ämnets centrala kulturbärande uppdrag i de svenska skolorna i Finland är även viktigt att betona. K4 viljan och sin förmåga att delta i olika typer av kommunikationssitua- tioner. K7 struktivt i olika kommunikationssituationer M2 stödja eleven att i sin kommunikation ta hänsyn till mottagarens I1 K1. utveckla strategier för läsförståelse samt stödja eleven i att observera och utvärdera sitt eget läsande M6 stödja eleven i att utveckla elevens färdighet att analysera. handledning. Lärokursens särskilda uppdrag Svenska språket är det ena av Finlands två nationalspråk och lärokursen i svenska och litteratur undervisas i samma omfattning och med samma mål och innehåll som lärokursen finska och litteratur. K2. K4. I årskurserna 3–6 är det specifika uppdraget för undervisningen i svenska och litteratur att be- fästa elevens kommunikativa färdigheter. differentiering och stöd samt bedömning av lärandet.och ungdomslitteratur och medietexter samt ge möj- lighet till positiva läsupplevelser som eleven kan dela med sig av bland annat i multimediala miljöer Att producera texter M9 uppmuntra eleven att uttrycka upplevelser. gäller för alla lärokurser inom läroämnet modersmål och litteratur. K5 informationskällor och bedöma informationens tillförlitlighet M8 stödja eleven i att öka sin litteraturkunskap och att utveckla sitt I2 K1. K7 mångsidigt i olika kommunikationssituationer. K5 till ett flytande läsande. övar de sig även i att laborera med språkliga strukturer och litteratur ur olika perspektiv. Elevernas skolspråk och språkmedvetenhet ska kontinuerligt stödjas. parallellt med att flersprå- kighet ska användas som en resurs. även multimediala Att tolka texter M5 stödja eleven i att vidareutveckla sin grundläggande läsfärdighet I2 K1. K4.

Tillsammans läser de och lyssnar till barn. motiv och tematik när de tolkar skönlitteratur. De övar sig att använda även nya begrepp såsom berättare. K4 intresse för att undersöka språket och dess olika varianter samt ge eleven möjligheter att använda begrepp som beskriver språket och språkliga strukturer M14 sporra eleven att vidga sin textvärld och läsa litteratur som är I4 K2. K5. De utvärderar sin egen läsförståelse och vidgar sina kunskaper genom de 168 . erfarenheter och åsikter och övar sig att ta och ge konstruktiv re- spons som kommunikatörer i olika kommunikationsmiljöer. beskrivande. kommunicera målinriktat. instruerande och argumenterande texter. K4. beskrivande. K7 tankar och att öva sig att producera berättande. Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till M10 uppmuntra och handleda eleven i att återge och redogöra för sina I3 K1. K7 riktad till barn och unga och uppmuntra eleven att läsa och reflektera kring sina läsupplevelser samt att aktivt använda sig av bibliotek M15 stärka elevens språkliga och kulturella identitet(er). I2 Att tolka texter: Eleverna lär sig tillämpa lässtrategier och kognitiva strategier (tankestra- tegier) som är lämpliga för olika situationer. synonymer. K7 eleven att lära känna och värdesätta olika kulturer och språk. Eleverna fördjupar sin textanalytiska förmåga genom att laborera med och jämföra många olika slag av texter. K4. erbjuda möjligheter att ta emot och ge konstruktiv respons samt lära eleven att ta hänsyn till textmottagaren och att tillämpa etiska regler. De övar sig i att fungera i olika slag av kommunikations. K5. såsom skönlitteratur. instrue- rande och enkla argumenterande texter. litteratur och kultur M13 stödja eleven i att utveckla språklig medvetenhet. K2. ordspråk och talesätt och olika begrepp. K6 att utvärdera sina egna texter. väcka elevens intresse för de nordiska grannspråken och erbjuda eleven möj- lighet att bekanta sig med ett mångsidigt medie. även i multimediala lärmiljöer M11 stödja eleven att vidareutveckla sin förmåga att skriva flytande för I3 K1. faktatexter och medietexter som kombinerar ord och bild. väcka elevens I4 K1. De övar sig att förklara. uttrycka sina egna åsikter och motivera dessa samtidigt som de lyssnar till andra. De observerar och utvärderar sin egen läsfärdighet. K4. Eleverna observerar sitt eget sätt att kommunicera och tränar sig till exempel i att visa respekt. Eleverna tolkar och laborerar med texter genom att använda sig av sin kunskap om språkliga strukturer och klassificerar ord enligt form och innehåll (ordklasser). metaforer. K6. handleda I4 K2. K5 hand och digitalt och stärka färdigheterna i rättstavning och de grund- läggande strukturerna i skriftspråket M12 sporra eleven att lära sig textproduktionsprocesser och förmåga I3 K2. Eleverna får möjlighet att medverka i kulturproduktioner i skolan och i planeringen av dessa. K4. Eleverna får handledning i att förklara. K5.och ungdomslitteratur som de själva är med och väl- jer. Eleverna lär sig identifiera de typiska språkliga och textuella dragen i berättande.och kulturutbud och att själv medverka i kulturproduktioner Centralt innehåll som anknyter till målen för lärokursen svenska och litteratur i års- kurs 3–6 I1 Att kommunicera: I årskurs 3–6 övar sig eleverna i att i olika kommunikationssituationer dela med sig av sina tankar. jämföra och reflektera över innebörden VUOSILUOKAT 3–6 i ord och begrepp. De övar sig att läsa flytande olika slag av texter. K4. sekretess och normer för upphovsrätt på internet Att förstå språk. jämföra och re- flektera över ord.och rollsituationer och att använda sig av retoriska verktyg och drama som kommunikationsverktyg då man behandlar litteratur och aktuella teman.

Inom litteraturundervisningen läser eleverna finländsk. De övar sig i grundläggande rättskrivning och undersöker valet av ordval. till exempel bibliotek. huvudsatser och bisatser. böjningsformer. tankar och iakttagelser och från andras texter.och medieutbudet. Språkliga element i svenska språket jämförs med andra språk som är bekanta för eleverna.och ungdomslitteratur inom olika genrer och de diskuterar och bearbetar teman och frågor som litteraturläsningen väcker. Eleverna reflekterar över olika mediekulturella uttryck och diskuterar mediernas roll i sin vardag. texter och talesätt. skrivande. Eleverna skriver tex- tade bokstäver för hand och övar sig att skriva obehindrat digitalt. Det lokala kultur. Medvetenheten om språkets uppbyggnad utvecklas genom övningar i språkanalys av de texter eleverna själva skriver. Eleverna uppmuntras till att aktivt och mångsidigt använda bibliotekstjänster. I3 Att producera texter: Eleverna producerar både fiktiva texter och faktatexter multimodalt. ordklasser. teater och museer ut- nyttjas i undervisningen. utkast. bearbetning. med kulturell mångfald samt med litteratur och kultur. instruerande och argumenterande texter som de själva producerar. utgående från egna upplevelser. De reflekterar över skrivandets idé och hur texters syften syns i de språkliga val man gör. De använder skolbiblioteket och andra bibliotekstjänster och övar sig i att bedöma texters och källors tillförlitlighet. De lär sig skilja mellan skriftspråkliga och talspråkliga uttryckssätt och att känna igen huvudsats och bisats och de centrala satsdelarna (subjekt och predikat) i en sats och att använda denna kunskap då de producerar texter. De undersöker relationer mellan texter i multimodala sammanhang. nordisk och annan internationell barn. De medverkar i skolans kulturevenemang och i planeringen av dessa. De söker information i olika källor och skaffar sig nya kunskaper genom att läsa. Eleverna övar sig att producera texter steg för steg från idé till planering. svensk. re- spons. VUOSILUOKAT 3–6 169 . I4 Att förstå språk. De undersöker språkets variation enligt situation och textinnehåll och funderar över olika betydelser i ord. hitta intressant läs- ning och att läsa och skriva på fritiden. Eleverna undersöker språkliga drag och textuppbyggnad i olika texter och lär sig att använda rubriker. finslipning och publicering. uttryck och ordföljd i relation till textens betydelse.texter de läser. De möter moderna kulturformer som berör barnens värld. film. Tillsammans undersöker de språkstrukturer och meningsbyggnad: stavningsregler. Därtill bekantar sig eleverna med övriga språk och kulturer i Finland och med de nordiska grannspråken och nordisk kultur. litteratur och kultur: Inom detta delområde arbetar eleverna med det talade och skrivna språket och dess strukturer. skiljetecken. beskrivande. textstrukturer och styck- eindelning i berättande.

texter flytande. I3 Förmåga att Eleven uttrycker sina erfaren- levelser. även i multime- sig av bland annat i multimediala miljöer med sig av sina diala miljöer. kationsmiljöer M2 stödja eleven att i sin kommunika. nikationssituationer. idéer och tankar i grupp. I1 Hur eleven Eleven kan ta emot och ge troende som kommunikatör och viljan utvecklat sina respons på sin egen och andras och förmågan att delta i olika typer kommunika. kan olika kommunikationssituationer. och ta kontakt i olika kommuni- kommunikation i grupp tionssituation kationssituationer samt modifiera sin kommunikation efter behov och ta andra i betraktande. M3 uppmuntra eleven att använda sin I1 Förmåga att Eleven kan ge uttryck för sina kreativitet och uttrycka sig mångsidigt i använda mång. tolka och utvär. Eleven läser många olika slag av grundläggande läsfärdighet till ett flytan. I2 Färdighet i infor.och begreppsförråd samt erande och enkla argumenteran- stödja tänkandet de texter. instru- elevens ord.och ungdomslitteratur.och begreppsförråd. av kommunikationssituationer. bredda förmåga berättande. läsupplevelser Att producera texter M9 uppmuntra eleven att uttrycka upp. barn. M7 handleda eleven i att söka infor. kommunikation. VUOSILUOKAT 3–6 textproducent 170 . utveckla strategier för läsför. M4 sporra eleven att stärka sitt självför.I2 Kunskap om Eleven känner i någon mån till kunskap och att utveckla sitt intresse för litteratur och barn. vända grundläg.och ungdomslitteratur och me. texter för barn medietexter och andra texter dietexter samt ge möjlighet till positiva och unga och och kan dela med sig av sina läsupplevelser som eleven kan dela med förmåga att dela läserfarenheter. även sidiga retoriska hålla en kort förberedd presenta- genom drama uttrycksmedel tion eller ett diskussionsinlägg och deltar i dramaverksamhet. använda många olika slag av mationssökning och textmiljöer samt lämpliga informationskällor och bedöma informa.Eleven använder olika medier mation. I1 Förmåga att Eleven kan använda sig av sin tion ta hänsyn till mottagarens behov beakta andra i röst och kan rikta sitt budskap och de egna språkvalens betydelse vid en kommunika. även tionsfärdigheter multimediala Att tolka texter M5 stödja eleven i att vidareutveckla sin I2 Förmåga att an. tankar och åsikter och stärka uttrycka tankar heter och tankar med hjälp av elevens positiva bild av sig själv som och erfarenheter texter. och källkritik strategier vid informationssök- tionens tillförlitlighet ning och kan i någon mån bedö- ma källors tillförlitlighet. använder sig av de läsande. M8 stödja eleven i att öka sin litteratur. Eleven kan använda textanalys för att utveckla sitt ord. Bedömningskriterier för goda kunskaper (verbal bedömning) eller vitsordet 8 (sifferbedömning) i slutet av årskurs 6 i lärokursen svenska och litteratur Mål för undervisningen Innehåll Föremål för Kunskapskrav för goda bedömning kunskaper/vitsordet åtta i läroämnet Att kommunicera M1 handleda eleven i förmågan att I1 Förmåga att Eleven kan uttrycka sina tankar uttrycka sin åsikt och delta konstruktivt i kommunicera i och åsikter i välbekanta kommu- olika kommunikationssituationer olika kommuni. gande strategier grundläggande lässtrategier samt ståelse samt stödja eleven i att observera för läsförståelse iakttar och utvärderar sin egen och utvärdera sitt eget läsande läsfärdighet M6 stödja eleven i att utveckla elevens I2 Läsförståelse Eleven känner igen vissa typiska färdighet att analysera. beskrivande. och textanalytisk språkliga och textuella drag i dera texter av flera olika slag.

och ung- och läsa litteratur som är riktad till barn kunskap domsböcker man har kommit och unga och uppmuntra eleven att läsa överens om och diskuterar och och reflektera kring sina läsupplevelser delar med sig av sina läsupple- samt att aktivt använda sig av bibliotek velser. att själv medverka i kulturproduktioner VUOSILUOKAT 3–6 171 . kan ge och ta emot respons. sekretess och normer för upp. municera på ett sina egna texter. M11 stödja eleven att vidareutveckla I3 Skrivfärdighet Eleven skriver flytande och sin förmåga att skriva flytande för hand och grundläg. litteratur och kultur M13 stödja eleven i att utveckla språklig I4 Förmåga att göra Eleven kan göra iakttagelser medvetenhet. diala lärmiljöer Eleven behärskar styckeindel- ning och rubriksättning och kan reflektera över sina ordval. känner till normerna för strukturerna i skriftspråket och satsbyggnad grundläggande rättstavning och skriftspråkets strukturer och kan använda dem vid textproduk- tion. väcka elevens intresse för reflektera över likheter och skillnader mellan de nordiska grannspråken och erbjuda språklig och kul.duktionsprocesser. I3 Förmåga att Eleven känner till och kan be- produktionsprocesser och förmåga strukturera skriva grundläggande textpro- att utvärdera sina egna texter. lära eleven att ta hänsyn till etiskt lämpligt texter stegvis både individuellt textmottagaren och att tillämpa etiska sätt och tillsammans med andra och regler. textgenrer terande texter. producera tiv respons. M12 sporra eleven att lära sig text.Mål för undervisningen Inne.och kulturutbud och framträdanden. hovsrätt på internet Eleven kan ange sina källor samt känner till normerna för upphovsrätt på nätet. läsligt för hand och har den digi- och digitalt och stärka färdigheterna gande kunskap tala kompetens som skolarbetet i rättstavning och de grundläggande om menings. Eleven eleven möjlighet att bekanta sig med ett turell identitet medverkar i och planerar egna mångsidigt medie. M15 stärka elevens språkliga och kul. kräver. beskrivande. även i multime. Att förstå språk. I4 Kunskap om Eleven har kunskap om sin egen turella identitet(er). väcka elevens intresse för en språkanalys om språkliga drag i texter och att undersöka språket och dess olika och behärska använder sig av språkanalytiska varianter samt ge eleven möjligheter att språkliga be. begrepp vid muntlig och skriftlig använda begrepp som beskriver språket grepp textanalys. erbjuda texter och kom. Föremål för Kunskapskrav för goda håll bedömning kunskaper/vitsordet åtta i läroämnet M10 uppmuntra och handleda eleven i I3 Förmåga att Eleven kan med hjälp av hand- att återge och redogöra för sina tankar verbalisera ledning använda sig av det språk och att öva sig att producera berättande. instruerande och enkla använda olika beskrivande och enkla argumen- argumenterande texter. kan utvärdera möjligheter att ta emot och ge konstruk. och språkliga strukturer M14 sporra eleven att vidga sin textvärld I4 Litteratur­ Eleven läser de barn.olika språk och kulturer. sina tankar och som är typiskt för berättande. handleda eleven att kultur och och andras språk och kultur och lära känna och värdesätta olika kulturer förmåga att kan beskriva och reflektera över och språk.

Äidinkielen taitojen kehittämisessä ja oppimistaitojen monipuolistamisessa käytetään muun muassa oppiainerajojen ylittävää eheyttävää opetusta. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta- voitteet. Saa- men kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea. L2. saamelainen elämäntapa ja historia. L7 luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja eettisten kysymysten pohdintaan T2 innostaa oppilasta vahvistamaan taitoa toimia rakentavasti erilaisissa S1 L2.tai pohjoissaamen kielellä. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus pe- rustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Op- pilaiden kielitaitoa kehitetään sanastoa ja käsitteistöä monipuolistamalla. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskult- tuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. yhteiskunnalle että muille alkuperäiskan- soille. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät. Opetus vastaa yhteistyössä kotien. koltan. taide. leu’dd. tekstilajien ja sanaston avulla. kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää. ohjaamalla oppilaita tarkastelemaan kielen keskeisimpiä ominaispiirteitä. Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden. Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä: inarin-. vahvistamalla tekstin tulkinnan ja tuottamisen taitoja sekä tarjoamalla ikäkaudelle sopivaa kirjallisuutta ja työskentelytapoja monimediaisissa oppimisympäristöissä. luohti). teatteritaiteen ja draaman sekä median lisäksi kertomusperinne. ohjaus. saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon ke- hittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais. L6. Saamen kieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle. L6 oppilasta tunnistamaan tilaisuudet käyttää saamen kielen taitoaan VUOSILUOKAT 3–6 172 . Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. yhteisölle. perinteet. saamelainen lyriikka (livđe.ja monikielisyyttään hyödyntäen. kieliyhteisön tavat. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista ja ohjata oppilasta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen S1 L1. Vuosiluokilla 3–6 saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti omalla äidinkielellään erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppimäärän erityinen tehtävä Saamen kielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen. Opetus kehittää oppilaiden taitoa arvioida omaa oppimistaan. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli. L3 viestintätilanteissa sanallisesti ja ei-sanallisesti sekä ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään vastaanottajan tarpeita ja omien kielellis- ten valintojen vaikutusta T3 tukea oppilaan myönteisen viestijäkuvan rakentumista sekä ohjata S1 L2. kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline.

Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. S2 L1. L7 ja taitoa arvioida omia tekstejä. L6 den käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin sekä kiinnittämään huomiota saamenkielisten alkuperäistekstien kulttuurisidonnaisiin ominaispiirteisiin Tekstien tuottaminen T7 kannustaa oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan S3 L1. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. L2 tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja. Harjoitellaan ja havainnoidaan omaa vuorovaiku- tusta erilaisissa viestintätilanteissa. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijän- oikeuksia kunnioittaen Kielen. tarjota mahdollisuuksia rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen. Harjoitellaan VUOSILUOKAT 3–6 173 . L7. L4 jen sujuvuutta ja vahvistamaan kirjoitetun kielen ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa T9 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja S3 L1. L4. S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten. Sisällöt valitaan siten. S3 L1. S4 L2. ohjata tunnis- tamaan tilaisuudet käyttää saamen kieltä ja ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia T11 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentami. L2. myös monimediaisissa ympäristöissä T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsinkirjoittamisen ja näppäintaito. L2. ajatusten ja mielipiteiden jakamista. toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä. kuvaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuotta- mista. vuorovaikutus. L4 kertovien. käyttää omaa ääntään. innostaa häntä S4 L1. L4 sessa ja oman perinteen arvostamisessa sekä saamen kielen/kielten merkityksen ymmärtämisessä itselleen ja yhteisölleen T12 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja innostaa S4 L2. osaaminen töalueet Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta lukutaidon sujuvoittamiseen ja käyttämään tekstin S2 L1.ja nuortenkirjallisuutta sekä ohjata media. monipuolisten tiedonlähtei. L2. L7 aineissa tarvittavaa ja saamelaiseen kulttuuriin liittyvää kieltä sekä hyödyntämään taitoaan kaikessa oppimisessa Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 Oppilaan kieli-. L4 käsitteiden ymmärtämistä T6 ohjata oppilasta tiedonhankintaan.Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan. esimerkiksi tapoja olla kohtelias. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. toimia tavoitteellisesti ja esittää oma mielipiteensä ja perustella se ottaen toiset huomioon. S5 L1. L4 ymmärtämisen strategioita sekä havainnoimaan ja arvioimaan omaa lukemistaan T5 ohjata oppilasta laajentamaan sana. L5.ja kulttuuritarjonnan pariin ja tarjota tilaisuuksia kulttuurin tuottamiseen Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T13 innostaa oppilasta kehittämään ja monipuolistamaan eri oppi.ja käsitevarantoa sekä tekstin S2 L1. L1 lukemaan ja arvostamaan saamenkielistä lasten.

positiivisen ja kohteliaan ilmaisun keinoja. Laajennetaan tekstejä tutkimalla oppilaiden tietoja kielen piirteistä. Harjoitellaan ilmaisukeinoja erilaisissa viestintä. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä sekä harjoittelemal- la käsitteiden. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa. tie- totekstien sekä kuvaa ja tekstiä yhdistävien mediatekstien lukutaitoa. Tarkastellaan kirjoitetun ja puhutun kielen eroja.ja astevaihtelun esiintymistä. Tutkitaan ja harjoitellaan kertomista. Tutustutaan selostamisen. Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittuja lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä ja kirjallisuutta. muok- kaamista. ja käyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa. sa- nontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. Tutustutaan saamelaisen kult- tuurin lisäksi muihin kulttuureihin ja kieliin ja vertaillaan omaa saamen kieltä muiden. havaintojen. ohjaavien ja yksin- kertaisten kantaa ottavien tekstien. ymmärtämistä ja käyttämistä. Opitaan ymmärtämään saamen kielen käytön vaikutuksia omaan elämään ja VUOSILUOKAT 3–6 174 . vertailun ja mielipiteen esittämisen keinoihin. Opitaan käyttämään persoona.ja nuortenkirjallisuuteen sekä kansanperinteeseen ja sen nykytulkitsijoihin. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella. ilmaisutapojen ja tekstien merkityksiä. kuvaamista sekä ohjaa- vaa ja kantaa ottavaa ilmaisua. Opitaan tunnistamaan kertovien.ja aikamuotoja sekä tunnistamaan tekstistä virke. luokitteluun lauseyhteyden ja merkityksen perusteella (sanaluokat) sekä pohditaan ja harjoi- tellaan sanojen taipumista. Opitaan toimimaan verkkoympäristöissä eettisesti oikein yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoikeuksia noudattaen. niiden synonyymien. myös kokonaisia teoksia.ja aikamuodoissa. Harjoitellaan selittämään. ongelmanratkaisun sekä projektityöskentelyn taitoja sekä spontaania ja harjoiteltua puheviestin- tää tutulle yleisölle. Harjoitellaan otsikointia. päälause ja sivulauseiden perustyypit sekä lauseke ja lauseen pääjäsenet. aihe ja teema. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan kielen vaihtelua tilan- teen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen. kuvaavien. omien tekstien tarkastelua ja arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. S4 Kielen. hyödynnetään draaman toimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden. rakenteita ja kappalejakoa oman tekstin tuottamisessa. ideoinnin. Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kou- luyhteisön kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta. päätöksenteon.ja esitystilanteissa. Harjoitellaan kuuntelemisen. vertailemaan ja pohtimaan sanojen. Pohditaan. Harjoitellaan tekstin elävöittämisen ja muuntelun keinoja sekä sanavalintojen. Opitaan käyttämään oikeinkirjoituksen perusasioita omassa tekstissä Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita: ideointia. sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. kuten kaunokirjallisuuden. S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan monimuotoisia fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä omien kokemusten. kuten aiheen ja teeman. selostaa ja kuvata tapahtumia ja ilmiöitä sekä esittää omia näkemyksiään puhumalla. Opitaan tuntemaan perinteistä saamelaista elämää ja elinkeinoja sekä vapaa- ajan viettotapoja. S2 Tekstien tulkitseminen: Syvennetään erilaisten tekstien. tekstin ymmärtämisen ja lukemisen strategioita ja tulkinnan taitoja. millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona. Harjoitellaan toimimista erilaisissa saamenkielisissä viestintäympäristöissä. suunnittelua. kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Havainnoidaan äänne. kielikuvien. Ohjataan kokonaisilmaisuun. teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä. Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. kuten mielipidetekstien ja mainosten. kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä. jäsentämistä. kuten tiivistämistä ja muistiinpanojen tekoa sekä lähteiden käyttöä ja merkintää tekstissä. Harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamista. ajatusten ja mielipiteiden sekä toisten tekstien pohjalta sujuvoittaen käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja. Tutkitaan tekstien yhteydessä kielen kuvallisuutta sekä puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja sanatasolla. Tutustutaan eri saamen kieliin ja niillä julkaistuun lasten. Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja. oppilaille tuttujen kielten piirteisiin: Saamen kielen piirteistä tutustutaan teksteissä esiintyviin johdoksiin.  Tarjotaan monipuolisesti tilaisuuksia kertoa. Tutkitaan tekstienvälisyyttä (intertekstuaalisuus) monimuotoisissa teksteissä.

vuosiluokan päätteek- si hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. Luetaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta sekä poh- ditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.ympäristöön.omasta toiminnastaan vuorovai- tintätilanteissa sanallisesti ja ei-sanalli. kysymysten pohdintaan T2 innostaa oppilasta vahvistamaan S1 Vuorovaikutus.ja käsitevarannon ja käyttää ymmärtämistä laajentuminen tekstin käsitteiden ymmärtämistä ja tulkintaa edistäviä strategioita T6 ohjata oppilasta tiedonhankintaan. viestinnässään vastaanottajan tarpeita ja omien kielellisten valintojen vaikutusta T3 tukea oppilaan myönteisen viestijä. hyödyntäminen Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta lukutaidon sujuvoit. S1 Vuorovaiku. Hyödynnetään tieto. den luotettavuutta. nän havainnoin. Tarkastellaan mediakulttuurin ilmiöitä ja ikäkaudelle tarkoitettuja sisältöjä ja keskustellaan median roolista oppilaan arjessa. minen kutustilanteissa ja antaa palautetta sesti sekä ohjata oppilasta huomioimaan muille. kielisten alkuperäistekstien kulttuurisi- donnaisiin ominaispiirteisiin VUOSILUOKAT 3–6 175 . S1 Oman viestin.Oppilas ottaa vastaan palautetta taitoa toimia rakentavasti erilaisissa vies. elokuvia. taitojen kehitty. Oppilas havainnoi itseään kielen- kuvan rakentumista sekä ohjata oppi. Oppilas käyttää tiedonhankinnas- monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön kintataidot ja saan erilaisia tietolähteitä ja osaa ja tiedon luotettavuuden arviointiin lähdekriittisyys jossain määrin arvioida tietolähtei- sekä kiinnittämään huomiota saamen. etsitään itseä kiinnostavaa omakielistä luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisen harrastamista. Kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön.ja kulttuuritarjontaa. osaaminen aineessa Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista ja ohjata oppilasta vuoro. esimer- kiksi kulttuuritapahtumia.ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmai- vaikutustaitojen kehittämiseen luomalla tustilanteissa see mielipiteensä itselleen tutuissa tilaisuuksia keskusteluun ja eettisten toimiminen vuorovaikutustilanteissa. ja arvioimaan omaa lukemistaan T5 ohjata oppilasta laajentamaan sana. käyttäjänä ja viestijänä ja asettaa lasta tunnistamaan tilaisuudet käyttää ti ja saamen ohjatusti itselleen tavoitteita hyö- saamen kielen taitoaan kielen taidon dyntää saamen kielen taitoaan.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. kirjastoa. S2 Tiedonhan. sujuvuus toisia tekstejä sekä havainnoi ja tämisen strategioita sekä havainnoimaan arvioi omaa lukemistaan. teatteria ja museoita. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media. oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsit- teiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista. S2 Sana. Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä myös yhteistyössä saamelaisyhteisön eri toimijoiden kanssa.S2 Lukutaidon Oppilas lukee sujuvasti monimuo- tamiseen ja käyttämään tekstin ymmär.ja käsite­ Oppilas hallitsee kohtuullisen ja käsitevarantoa sekä tekstin käsitteiden varannon sana.

Oppilas osaa kertoa ohjata media. nen tekstin vastaanottajan merki- tä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen tyksestä sekä osaa merkitä lähteet tekstin loppuun ja tietää verkossa toimimisen eettiset periaatteet. sen lasten. jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sanavalintoihin. Oppilas osaa antaa huomioon tekstin vastaanottaja sekä ja vastaanottaa palautetta. Oppilas lukee sovitut lapsille ja tekstivalikoimaansa ja innostaa luke. Oppilas osaa monimediaisissa ympäristöissä otsikoida tekstinsä. nen viestintä osaa arvioida omia tekstejään ja suuksia rakentavan palautteen anta. on tietoi- toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyt. innostaa häntä tutkimaan tarkastelun kielellisiä piirteitä ja käyttää op- ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri va. aan kaikessa oppimisessa VUOSILUOKAT 3–6 176 . sessa. Kielen.ja pariin ja tarjota tilaisuuksia kulttuurin tuuritarjonnan kulttuuritarjonnasta.itseään kiinnostavasta media.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. tuottaa tekstejä vaiheittain yksin ja miseen ja saamiseen. märtämisessä itselleen ja yhteisölleen T12 kannustaa oppilasta laajentamaan S4 Saamenkieli. ohjata ottamaan muiden kanssa.ja kulttuuritarjonnan media. maan ja arvostamaan saamenkielistä nuortenkirjal. Opetuksen tavoite Sisältö. T8 ohjata oppilasta edistämään käsinkir.tekstien tuottamisen perusvaiheita. ilmenemismuotoja. arvioida omia tekstejä.S4 Kielen Oppilas osaa kuvailla tekstien tietoisuuttaan.Oppilas tuntee ja osaa kuvailla tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa taminen ja eetti. Oppilas tunnistaa eri oppiaineiden ja monipuolistamaan eri oppiaineissa den kielen tapoja käyttää kieltä ja pystyy hyö- tarvittavaa ja saamelaiseen kulttuuriin havainnointi dyntämään kielitaitoaan oppimi- liittyvää kieltä sekä hyödyntämään taito. myös käyttö tyypillistä kieltä.ja nuortenkirjallisuutta sekä lisuuden sekä lukemastaan. Oppilas osaa kertoa saamelaisen tuurisen identiteetin rakentamisessa ja tuntemuksen elämän pääpiirteistä ja nimetä oman perinteen arvostamisessa sekä kehittyminen saamelaisen kulttuurin tavallisimpia saamen kielen/kielten merkityksen ym. tarjota mahdolli. T9 kannustaa oppilasta kehittämään S3 Tekstien raken. keskustelee ja jakaa kokemuksiaan lasten. tuntee kirjoitetun kielen rakenteita tuksen hallintaa ja oikeinkirjoituksen perusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsä tuottamisessa. ja kirjoitetun selkeästi käsin ja on omaksunut mista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen kielen hallinta tarvittavia näppäintaitoja. ohjata tunnistamaan tilaisuudet kielikäsitteiden kirjoittaessaan niistä. tuottamiseen tuntemus Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T13 innostaa oppilasta kehittämään S5 Eri oppiainei. kuvaavien ja yksinkertaisten kantaa kertaiselle kantaaottavalle tekstille ja eri tekstilajien ottavien tekstien tuottamista. kehittyminen ja pimiaan käsitteitä puhuessaan ja riantteja. S4 Kulttuurin. osaaminen aineessa Tekstien tuottaminen T7 kannustaa oppilasta kielentämään S3 Oman ajattelunOppilas osaa ohjatusti käyttää ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovi.ja nuorille suunnatut kirjat ja tekstit. kuvaamiselle ja yksin- en. kielentäminen kertomiselle.S3 Kirjoitustaito Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja joittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitu.ja kult. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kieli. käyttää saamen kieltä ja ymmärtämään hallinta kielellisten valintojen vaikutuksia T11 tukea oppilasta kielellisen ja kult. Oppilas ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoi.

Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli. kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä.Romanikieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä. Opetus kehittää oppilaan taitoa arvioida omaa oppimistaan. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Romani- kulttuuriin kuuluu vahva kerronta-. kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärää. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoit- teet. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.ja monikielisyyttään hyödyntäen. Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden.ja käsityöperinne. Oppilaiden romanikielen osaamisen lähtötaso otetaan huomioon kielellisesti virikkeisen oppi- misympäristön rakentamisessa ja opetusmenetelmien valinnassa. yhteisölle. Oppilaiden kielitaitoa kehitetään sanastoa ja käsitteistöä monipuolistamalla. vahvistamalla tekstin tulkinnan ja tuottamisen taitoja sekä tarjoamalla ikäkaudelle sopivaa kirjallisuutta ja työskente- lytapoja monimediaisissa oppimisympäristöissä. Opetus vastaa yhteistyössä kotien ja romanikielisen yhteisön kanssa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais. joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on romanikieli. Oppimäärää voivat opiskel- la kaikki ne oppilaat. yhteiskunnalle että muille vähemmistöille. tekstilajien ja sanaston avulla. Ro- manikielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus muodostuvat. jota hyödynnetään opetuksessa. Vuosiluokilla 3–6 romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksessa pyritään erityisesti roh- kaisemaan oppilasta toimimaan aktiivisesti romanikielellä erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuo- rovaikutustilanteissa. VUOSILUOKAT 3–6 177 . ohjaamalla oppilaita tarkastelemaan kielen keskeisimpiä ominaispiirteitä. musiikki. Kodin ja koulun yhteistyö sekä monimediaiset oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden kielen käyttöalueen laajentumiseen koulun ulkopuolelle. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä.ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle. ohjaus. Oppimäärän erityinen tehtävä Romanikielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhutun romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen asemaa muiden kielten rinnalla.

ja kirjakielen eroja T5 auttaa oppilasta laajentamaan sana. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. L5 monipuolisia tiedonlähteitä sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta Tekstien tuottaminen T7 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoit.ja käsitevarantoaan sekä tekstin S2 L1. L5 sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen ja tekstien rakentei- den ja oikeinkirjoituksen hallintaa T9 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja S3 L4. L7 tää kieleen liittyviä käsitteitä T11 tukea oppilasta oman kulttuurisen ja kielellisen identiteetin vah. tarjota mahdollisuuksia rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen. Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista. Harjoitellaan 178 . S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten. L4. kehittämään kuullun ja luetun ymmärtämistä ja huomioimaan puhe. ajatusten ja mielipiteiden jakamista. myös monimediaisissa ympäristöissä T8 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen S3 L4. L4 mistaan ja tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä. L4 käsitteiden ymmärtämistä T6 opastaa oppilasta hankkimaan romanikielistä tietoa ja käyttämään S2 L1. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. toisten kuuntelemista sekä rakentavan palaut- VUOSILUOKAT 3–6 teen antamista ja saamista. arvostamaan omaa ilmaisuaan sekä antamaan ja vastaanottamaan palautetta T2 innostaa oppilasta vahvistamaan taitoa toimia rakentavasti erilaisissa S1 L2. S4 L2. L5 telemaan kertovien. Sisällöt valitaan siten. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. kuvaavien. L3.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista ja ohjata oppilasta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen S1 L2. L7 tarjota tilaisuuksia kulttuurin tuottamiseen Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 Oppilaan kieli-. L7 viestintätilanteissa sekä ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään vastaanottajan tarpeita T3 tukea oppilaan myönteisen viestijäkuvan rakentumista sekä ohjata S1 L2. L5. S2 L1. vuorovaikutus. S3 L1. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan havainnoida kieltä ja käyt. L4. S4 L1. ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijän- oikeuksia kunnioittaen Kielen. L7 ja taitoa arvioida omia tekstejä. L7 oppilasta tunnistamaan tilaisuudet käyttää romanikielen taitoaan Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan. L2 vistamisessa ja romanien kulttuuriperinteen ja historian tuntemisessa sekä romanikielen merkityksen ymmärtämisessä oppilaalle itselleen ja yhteisölleen T12 kannustaa oppilasta monimuotoisen kulttuuritarjonnan pariin ja S4 L2. havainnoimaan luke. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. L7 luomalla tilaisuuksia keskusteluun. Harjoitellaan positiivisen ja kohteliaan ilmaisun keinoja.

T3 tukea oppilaan myönteisen vies. ilmaisutapojen ja tekstien merkityksiä sekä puhutun ja kirjoitetun kielen eroja sanatasolla. Harjoitellaan kertomisen. Suunnitellaan ja toteutetaan omia romanikielisiä esityksiä. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa. vertailun ja mielipiteen esittämisen keinoihin. kuvaavien. Etsitään romanikielillä julkaistua lasten. S1 Oman Oppilas osaa havainnoida itseään vies- tijäkuvan rakentumista sekä ohjata viestinnän tijänä ja tunnistaa tilaisuudet käyttää oppilasta tunnistamaan tilaisuudet havainnointi ja romanikielen taitoaan. Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet osaaminen oppiaineessa Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista ja ohjata oppilasta S1 Vuorovaiku.ja aikamuotoja sekä tunnistamaan tekstistä virke.ja musiikkiperin- nettä. Opitaan toimimaan verkkoympäristöissä eettisesti oikein yksityisyyttä kunnioittaen ja tekijänoi- keuksia noudattaen. kuten kaunokirjallisuuden. Opitaan tuntemaan romanien kerronta-.ja nuortenkirjallisuutta.ideoinnin. Tutustutaan romanikielen piirteisiin ja murre-eroihin. Oppilas osaa esittää ajatuksiaan ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tustilanteissa hyödyntää kontaktinoton taitoja eri- luomalla tilaisuuksia keskusteluun. S4 Kielen. kuvaamisen ja mielipiteen ilmaisun piirteitä. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. tetta T2 innostaa oppilasta vahvistamaan S1 Vuorovaiku. päätöksenteon ja ongelmanratkaisun sekä projektityöskentelyn taitoja. tieto- tekstien. kehittyminen sa ilmaisemiseen ryhmässä sekä osaa pilasta huomioimaan viestinnässään ottaa muiden näkökulmat huomioon. päälause ja sivulauseiden perustyypit. vastaanottajan tarpeita. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita: ide- ointia. Harjoitellaan tekstin elävöittämisen ja muuntelun keinoja sekä sanavalintojen. Harjoitellaan tekstien otsikointia. ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien piirteitä. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan kielen vaihtelua tilanteen ja aiheen mukaan ja pohditaan sanojen. Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisun taitoa toimia rakentavasti erilaisissa tustaitojen keinoja omien ideoidensa ja ajatusten- viestintätilanteissa sekä ohjata op. Harjoitellaan toimimista erilaisissa romani- kielisissä ja monikielisissä viestintäympäristöissä. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan erilaisten tekstien. Tutustutaan selostamisen. käsityö. Harjoitellaan erilaisia viestintätapoja ja draaman toimintamuotoja. sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Etsitään tietoa eri lähteistä ja harjoitellaan arvioimaan lähteiden luotettavuutta. Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä. palautetta. suunnittelua. rakenteita ja kappalejakoa. Harjoitellaan oikeinkirjoituksen perusasioita omassa tekstissä. kuvaa ja tekstiä yhdistävien ja mediatekstien lukutaitoa. selostamisen. käyttää romanikielen taitoaan romanikielen VUOSILUOKAT 3–6 taidon hyödyn- täminen 179 . Harjoitellaan muista teksteistä lainattujen tekstien tunnistamista. Opitaan tunnistamaan kertovien. Opitaan käyttämään persoona. S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan monimuotoisia fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä sujuvoit- taen käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja. Tutkitaan puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja sanatasolla. Keskus- tellaan romanikielen kansainvälisestä asemasta ja merkityksestä. jäsentämistä. Tarkas- tellaan kirjoitetun ja puhutun kielen eroja ilmaisutapojen tasolla. toimiminen laisissa vuorovaikutustilanteissa sekä arvostamaan omaa ilmaisuaan sekä kykenee antamaan ja vastaanottamaan antamaan ja vastaanottamaan palau. muokkaamista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.

T6 opastaa oppilasta hankkimaan S2 Tiedonhan. Oppilas osaa otsikoida tekstinsä. kielen hallinta päintaitoja.ja kä. kielen pääpiirteistä. kehittämään kuullun ja havainnointi luetun ymmärtämistä ja huomioimaan puhe. T8 ohjata oppilasta edistämään S3 Kirjoitustaito Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästi käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen ja kirjoitetun käsin ja on omaksunut tarvittavia näp- sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoi. osaa arvioi- taitoa arvioida omia tekstejä.ja kulttuuritarjonnasta. hallinta T11 tukea oppilasta oman kult. tilaisuuksia kulttuurin tuottamiseen täminen ja Oppilas osallistuu omien esitysten VUOSILUOKAT 3–6 tuottaminen suunnitteluun ja esittämiseen.S3 Oman ajattelun Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertoval- lentämään ajatuksiaan ja harjoittele. selle kantaaottavalle tekstille tyypillistä ja yksinkertaisten kantaa ottavien en käyttö kieltä ja tuottaa fiktiivisiä ja asiateks- tekstien tuottamista myös monimedi. 180 . viestintä vaiheittain yksin ja muiden kanssa. tejä. lautetta. kuvaavien. Tekstien tuottaminen T7 kannustaa ja ohjata oppilasta kie. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan S4 Kielen Oppilas tekee havaintoja ja osaa taitoaan havainnoida kieltä ja käyttää tarkastelun ke. Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- sana. T9 kannustaa oppilasta kehittämään S3 Tekstien Oppilas tuntee ja osaa kuvailla tekstien tekstin tuottamisen prosesseja ja rakentaminen tuottamisen perusvaiheita. riperinteen ja historian tuntemisessa ja historian sekä romanikielen merkityksen tuntemus ymmärtämisessä oppilaalle itselleen ja yhteisölleen T12 kannustaa oppilasta monimuotoi. juvuus ja oman tarkkailla ja arvioida omaa lukemis- taan ja tarkastelemaan monimuotoi. kielentäminen le.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan osaa- alueet kohteet minen oppiaineessa Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan S2 Lukutaidon su. S4 Romanien Oppilas osaa kertoa romanien kult- tuurisen ja kielellisen identiteetin kulttuuripe. Kielen. kuvailla tekstien kielellisiä piirteitä ja kieleen liittyviä käsitteitä hittyminen ja käyttää oppimiaan käsitteitä puhues- kielikäsitteiden saan ja kirjoittaessaan niistä. tarjota ja eettinen da omia tekstejään ja tuottaa tekstejä mahdollisuuksia rakentavan palaut. ohjaavien ja eri tekstilaji. on tietoinen tekstin vastaanot- ottaja sekä toimimaan eettisesti ver. Oppilas tuntee kirjoitetun tetun kielen ja tekstien rakenteiden ja kielen rakenteita ja oikeinkirjoituksen oikeinkirjoituksen hallintaa perusasioita ja käyttää niitä oman teks- tinsä tuottamisessa. ohjaavalle ja yksinkertai- maan kertovien. Oppilas osaa kertoa itseään kiinnos- sen kulttuuritarjonnan pariin ja tarjota nan hyödyn. tavasta media. lähdekriittisyys määrin arvioida tietolähteiden luotet- oimaan tiedon luotettavuutta tavuutta. aisissa ympäristöissä jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sanavalintoihin. tuuriperinteen. havainnoimaan lukemis. sia tekstejä. rinteen. tajan merkityksestä sekä osaa merkitä kossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia lähteet tekstin loppuun ja tietää ver- kunnioittaen kossa toimimisen eettiset periaatteet.ja käsitevarantoaan sekä tekstin sitevarannon ja käsitevarannon ja käyttää tekstin käsitteiden ymmärtämistä laajentuminen käsitteiden ymmärtämistä ja tulkintaa edistäviä strategioita. lukemisen taan.Oppilas lukee sujuvasti sekä osaa lukutaitoaan.ja kirjakielen eroja T5 auttaa oppilasta laajentamaan S2 Sana. ohjata Oppilas osaa antaa ja vastaanottaa pa- ottamaan huomioon tekstin vastaan.S4 Kulttuuritarjon. teen antamiseen ja saamiseen. kielen ja historian vahvistamisessa ja romanien kulttuu. Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan romanikielistä tietoa ja käyttämään kintataidot ja erilaisia tietolähteitä ja osaa jossain monipuolisia tiedonlähteitä sekä arvi. kuvaavalle. Opetuksen tavoite Sisältö.

Oppilaiden kielitaitoa kehitetään viittomistoa ja käsitteistöä monipuolistamalla. että oppilaat tulevat entistä tietoisimmaksi itsestään viittomakielen käyttäjinä ja ymmärtävät kielen sosiaalisen merkityksen yhteisölle. L4. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät ta- voitteet. Oppilaat saavat pohjan ke- hittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. L4 tekstejä sekä ohjata keskustelemaan niistä käsite. Pyrkimyksenä on. Oppilaat tarkastelevat kielen keskeisimpiä ominaispiirteitä ja oppivat hyödyntä- mään kielitietoaan. Opetuksessa huomioidaan myös osallisuus kansallisen ja kansainvälisen yhteisön asioihin. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli.ja ilmaisukykyään Tekstien tulkitseminen T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ja tulkitsemaan monimuotoisia S2 L1. kirjallisuus ja kertomusperinne. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu viittomakielen ja kirjallisuuden opetukseen. yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. Vuosiluokilla 3–6 työskentelyn painopisteenä on oppia toimimaan aktiivisesti erilaisissa vuo- rovaikutustilanteissa viittomakielellä. L5 myönteistä viestijäkuvaansa sekä ohjata häntä havainnoimaan omaa vuorovaikutus. huonokuuloisia tai kuulevia. Tavoitteena on oppia arvioimaan omaa oppimista. kun oppilaat ovat aktiivisia toimijoita ja opetus ottaa huomioon myös heidän kielimaailmansa ja kokemuksensa. L2 sekä toimimiseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ohjata op- pilasta vahvistamaan taitoa toimia viittomakielisessä ja monikielisessä yhteisössä. L2. perinteet. Oppi- misen iloa tuottaa. Oppilaat pystyvät osallistumaan eri oppiaineisiin ja arjen tilanteisiin liittyviin keskusteluihin.Viittomakieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä.ja viittomavarantoaan laajentaen T4 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia tekstiympäristöjä tiedonhankin.ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus vastaa yhteistyössä kotien. Oppimäärän erityinen tehtävä Erityisenä tehtävänä on tukea suomalaisten viittomakielten säilymistä elävänä. Opetuksessa keskeisiä ovat kieli. taide ja historia. ohjaus. viittomakielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon ke- hittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon suomalaisen tai suomenruotsalai- sen viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja. tavat. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärää. jota annetaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimää- rällä. Muun viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä sekä oppimisen arvioinnissa huomioidaan opetuksen laajuus. L5 nassa ja tulkitsemisessa sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta VUOSILUOKAT 3–6 181 .ja kulttuuritaustan merkityksestä itselle. myös draaman toimintamuotoja käyttäen T2 rohkaista oppilasta monipuolistamaan ilmaisuaan ja kehittämään S1 L2. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata ja rohkaista oppilasta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen S1 L1. S2 L1.

kuten ennustamista. ohjata oppilasta monimuotoisen kulttuuritarjonnan pariin. L6. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen. suomenkielisiä ja kuvallisia tekstejä eri medioista visuaalista lukutaitoa kehittäen.S3 L1. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. tutulle yleisölle esiintyen. L5 sa viestintäympäristöissä. L7 tiään ja ohjata arvostamaan muita kieliä ja kulttuureita. innostaa häntä S4 L1. Havainnollistetaan esitystä ja harjoitellaan oman tuotoksen elävöittämistä ja kielen erilaisten il- maisukeinojen tiedostamista tutustumalla improvisaation perusasioihin ja sovelletaan niitä aiem- paa monipuolisemmin ajatusten ja ideoiden ilmaisemisessa. tarjoten tilaisuuksia osallistua itse niiden tuottamiseen sekä innostaa oppilasta seuraamaan ja arvosta- maan lasten. Harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Opetellaan tiedonhankinnan perusteita myös sähköisiä lähteitä käyttäen. Sisällöt valitaan siten. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. joissa harjoi- tellaan päätöksentekoa. tekstin silmäilyä. tarjota tilaisuuksia kertoa ja selostaa tapahtu- mia. vuorovaikutus. Harjoitellaan rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. VUOSILUOKAT 3–6 182 . Ohjataan oman ymmärtämistavan tarkkailuun ja arviointiin. L3.ja nuortenkulttuuria Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T10 tarjota mahdollisuuksia harjoitella viittomakielen tulkin käyttöä S5 L3. tiivistämistä ja kysymysten ja johtopäätösten tekemistä. joiden avulla kielestä ja sen rakenteista voidaan keskustella T9 rohkaista oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kulttuurista identiteet. L2. S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Osallistutaan erilaisiin keskusteluihin. S4 L4.S3 L1 ta ja tekstin tuottamisen prosesseja T6 rohkaista oppilasta kokemusten ja ajatusten ilmaisemiseen erilaisis. ongelmanratkaisua ja pienimuotoista projektityöskentelyä. kuvata ilmiöitä ja esittää omia näkemyksiään erilaisten esitysten ja esitelmien avulla yksin ja yhteisöllisesti T7 ohjata oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja teki. erityyppisiä viitottuja. Harjoitellaan lähdetietoisuutta ja opastetaan erilaisten tietolähteiden käyttöön sekä arvioimaan lähteiden käyttökelpoisuutta.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. S3 L2. osaaminen töalueet Tekstien tuottaminen T5 kannustaa oppilasta kehittämään kielen perusrakenteiden tuntemus. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T8 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan. Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. L7 T11 rohkaista oppilasta kehittämään käsitteiden ymmärtämistään eri S5 L1 oppiaineissa Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 Oppilaan kieli-. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan tulkitsemaan monipuolisesti esityksiä ja esitelmiä. Tutustutaan viestinnän perustekijöihin ja sovelletaan tietoa käytännössä pienelle. L2 tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa oppilaista käyttämään käsitteitä. L5 jänoikeuksia kunnioittaen Kielen.

selostamiselle.ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.ja ilmaisukykyään Tekstien tulkitseminen T3 ohjata oppilasta ymmärtämään ja S2 Tekstin ym. Oppilas hallitsee kohtuullisen käsite- tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä märtäminen ja ja viittomavarannon ja käyttää tekstin sekä ohjata keskustelemaan niistä käsi. vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan tekstien elävöittämistä ja pohditaan viittomavalintojen. Syvennetään viittomakielisiä vuorovaikutustaitoja. osaaminen aineessa Vuorovaikutuksessa toimiminen T1 ohjata ja rohkaista oppilasta vuo. kintataidot ja ja osaa jossain määrin arvioida niiden sa ja tulkitsemisessa sekä arvioimaan lähdekriittisyys luotettavuutta. Tutustutaan viittoman osiin.ja edistäviä strategioita. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tutkitaan ja käytetään materiaalina erilaisia tekstejä. Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. Osallistutaan aktiivisesti viittomakielisen yhteisön kulttuuriperinteeseen ja kulttuuritoimintaan. Harjoitellaan tekstin tuottamisen vaiheita: ideointia.Arvioinnin Hyvä / arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. teisesti ja kysymään selitystä itselleen minen vieraista viittomista tai käsitteistä. Vertaillaan suomalaisen viittomakielen erityispiirteitä muihin viittomakieliin. S4 Kielen. roolinvaih- toon ja lukumäärien ilmaisemiseen. Harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamista. Oppilas osaa käyttää kokonaisilmai- maan ilmaisuaan ja kehittämään myön. aikajanoihin ja muihin ajan ilmaisemisen tapoihin. sujuvan kontaktin ottamisen toimimiseen erilaisissa vuorovaikutus. tekstin jäsentämistä ja muokkaamista sekä palautteen antamisen ja vastaanoton taitoa. ajatusten ja mielipiteiden perustelua sekä tutkitaan viittomakielisen yhteisön käyttäytymisnormeja ja tapoja. S1 Ilmaisun kehit. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Opitaan tarkastelemaan kielen ilmi- öitä. keskustelemaan teksteistä oma-aloit- non laajentu. Oppilas pystyy viittomavaran. Opitaan etsimään erilaisia tekstejä internetistä. tulkitseminen käsitteiden ymmärtämistä ja tulkintaa te. Oppilas käyttää erilaisia tietolähteitä sia tekstiympäristöjä tiedonhankinnas. sanontojen ja viittomajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin. tamaan taitoa toimia viittomakielisessä ja monikielisessä yhteisössä. Oppilas hallitsee viestin kohdenta- rovaikutustaitojen kehittämiseen sekä tustilanteissa misen.ja viittomavarantoaan laajentaen sekä käsite. suunnittelua.S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan sekä fiktiivisten että ei-fiktiivisten tekstien tuottamista ja esittämistä yleisölle. Luomisprosessin eri vaiheita ja viittomista harjoitellaan myös tieto. tiedon luotettavuutta VUOSILUOKAT 3–6 183 . tyminen sullisia keinoja itsensä ja ajatustensa teistä viestijäkuvaansa sekä ohjata ilmaisemiseen. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. Tutustutaan muihin viittomakieliin sekä verrataan viittomakieliä puhuttuihin kieliin. Tutustutaan kertomiselle. Tutkitaan tekstien rakenteita ja tauotusta sekä opitaan käyttämään niitä oman tekstin suunnittelussa ja tuottamisessa. S1 Vuorovaiku. T4 ohjata oppilasta käyttämään erilai. kuvia ja taulukoita rikastuttaen viittomistoa ja antaen mahdollisuuksia hyödyntää viitto- makieltä eri oppiaineissa. toimiminen ja sen ylläpitämisen taitoja erilaisissa tilanteissa sekä ohjata oppilasta vahvis. myös draaman toimintamuotoja käyttäen T2 rohkaista oppilasta monipuolista. esimerkiksi tiivistämistä sekä lähteiden käyttöä ja merkintää tekstissä. häntä havainnoimaan omaa vuorovai- kutus. S2 Tiedonhan. kuvaamiselle ja mielipiteen ilmaisul- le tyypillisiin piirteisiin.

joiden avulla kielestä ja sen rakenteista voi- daan keskustella T9 rohkaista oppilasta vahvistamaan S4 Kulttuurintun. Kielikohtaiset opetussuunnitelmat voidaan laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä. ilmiöitä ja esittää omia näkemyksiään erilaisten esitysten ja esitelmien avulla yksin ja yhteisöllisesti T7 ohjata oppilasta toimimaan eettises. osaaminen aineessa Tekstien tuottaminen T5 kannustaa oppilasta kehittämään S3 Kielenhallinta Oppilas osaa muuttaa viittomistaan kielen perusrakenteiden tuntemusta ja ja tekstin tuot.Arvioinnin Hyvä / arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. saamen. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T8 ohjata oppilasta vahvistamaan S4 Kielen Oppilas osaa havainnoida kieltä ja kielitietoisuuttaan. Opetuksen tavoite Sisältö. Oppilas osaa havainnoida ja käyttää käsitteiden ymmärtämistään eri oppi. T6 rohkaista oppilasta kokemusten ja S3 Ajatusten ja Oppilas osaa ilmaista ajatuksiaan ajatusten ilmaisemiseen erilaisissa vies.S3 Verkkoviestintä. kieliä ja kulttuureita. kuvata ilmiöitä ja tintäympäristöissä. innostaa häntä havainnointi keskustella kielestä käyttäen oppimi- tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja ja käsitteiden aan käsitteitä. suunnittelua. Muu oppilaan äidinkieli Perusopetuslain 12 §:n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suo- men. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään täl- löin suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuksen järjestäjän tarjoamaa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. den kielen ohjatusti eri oppiaineissa tarvittavaa aineissa havainnointi kieltä. liikettä.ja nuortenkulttuuria Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T10 tarjota mahdollisuuksia harjoitella S4 Tulkin kanssa Oppilas osaa toimia viittomakielen viittomakielen tulkin käyttöä toimiminen tulkin kanssa tarvittaessa. tarjoten tilaisuuksia osallistua itse niiden tuottamiseen sekä innostaa oppilasta seuraamaan ja arvostamaan lasten. teks- tin jäsentämistä ja muokkaamista. taidot harjoittelee toimimaan ja tuotta- uksia kunnioittaen maan tekstiä eettisten periaatteiden mukaan. kuvata teissa ja viestintäympäristöissä. Opetussuunnitelman VUOSILUOKAT 3–6 laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan äidinkielen kehittymiselle. kokemusten ja kokemuksiaan. orientaatiota. tilanteen mukaan käyttäen oikein kä- tekstin tuottamisen prosesseja taminen simuotoja. T11 rohkaista oppilasta kehittämään S5 Eri oppiainei. sen eri variantteja ja harjaannuttaa käyttäminen oppilasta käyttämään käsitteitä. Oppilas osaa nimetä viittomakielistä kielellistä ja kulttuurista identiteet. ohjata oppilasta monimuotoisen kulttuuritarjonnan pariin. paik- koja sekä ilmeitä ja käyttää omassa tuotoksessaan tekstin tuottamisen vaiheita: ideointia. temus ja oma kulttuuritarjontaa ja osallistuu omien tiään ja ohjata arvostamaan muita ilmaisu esitysten tekemiseen. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 422/2012 8 §:n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Kielen. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. 184 .Oppilas osaa viestiä verkossa ja ti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoike. tarjota tilaisuuksia ilmaiseminen esittää näkemyksiään erilaisissa tilan- kertoa ja selostaa tapahtumia. ruotsin.

Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla. jos hänen äidinkielensä ei ole suomi. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoit- teet. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenop- pimisen vaihe. oppimäärän valinnassa on kes- keistä. Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa. joita ovat kuullun ymmärtäminen. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista180. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon. ohjaus. Yhteistyössä kotien. puhuminen. jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konk- reettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta181. tuottaa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan moni- kielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen ke- hittämiseen. Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat: • oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla. jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää. arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa. koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet. ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. hänelle opete- taan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Oppimäärän erityinen tehtävä Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuu- den sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti179. oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. 30 § 181 Perusopetuslaki 628/1998. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. jolloin oppilaan osaaminen ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyösken- telyssä tai • oppilaan suomen kielen taito ei vielä anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -op- pimäärän opiskeluun. 179 Valtioneuvoston asetus 422/2012 VUOSILUOKAT 3–6 180 Perusopetuslaki 628/1998. 3 § 185 .Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä. Ymmärtämis. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamia kieliä.ja tuottamistai- tojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. joiden avulla kielen muotoja. merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan.

eri kielten piirteitä ja puhutun ja kirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteen ja S4 L2 VUOSILUOKAT 3–6 kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjal- lisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiivi- seen käyttöön 186 . Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma. jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun.ja käsitevarantoaan Tekstien tuottaminen T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen S3 L1. L4 kielenkäytön tilanteista vaihtelua. että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. L2. L4 opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokil- la 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. L2. L4. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaiden opetuksen tavoit- teiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä har- jaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen. L4 kehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta Kielen. minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetus on järjestetty. L2. osaaminen töalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista S1 L1. hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä. L4 sana. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä. L4 itsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvitta- vaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekä S3 L1. S1 L1. L2. L2. Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku.ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. L4 tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuuden arvioin- nissa itsenäisesti ja ryhmässä T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja ja S2 L2.ja ymmärtämistaitojaan T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia ja S1 L2 ei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös muut osallistujat Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tietoaan S2 L1. Tärkeää on. L5 sujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittavia monimuotoi- sia tekstejä yksin ja ryhmässä T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä S3 L1. L4 kirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku. L4 mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjen vuorovaiku- tustilanteissa T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaan S4 L2.ja ymmärtämisstrategioita käyttäen T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaan S2 L1.

kuvaavien. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto. L6. kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja. mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta.ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekä käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. ohjaavia ja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sa- nastoa ja fraseologiaa sekä kieliopillisia rakenteita. L7 neissa T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaan S5 L1. vuorovaikutus. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde. osaaminen töalueet T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristön S4 L2. L7 itseohjautuvaan työskentelyyn. niiden suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Tutustutaan puhutun ja kirjoitetun suomen piirteisiin. ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidon- naiset fraasit ja ilmaukset. Sisällöt valitaan siten. niiden synonyymien.ja käsitevarantoa.ja kulttuuritoimintaan. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Harjaannutetaan havaitsemaan. tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseen itsenäisesti ja ryhmässä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät kes- keiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 Oppilaan kieli-. S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kertomista. S5 L4. L4 kulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaa kielirepertuaaria Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään S5 L1. Edistetään tekstilajien piirteiden sekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. L2. sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Opitaan tunnistamaan ker- tovien. miten persoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Harjoitellaan selittämään. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämään tiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejä palautteen perusteella. S4 Kielen. ajan ilmaiseminen kerronnassa. millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona. vertailemaan ja pohtimaan sanojen.Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. modaalisuus. Laajennetaan sana. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osien suhteita (lause. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tilanteen ja aiheen mu- kaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita VUOSILUOKAT 3–6 sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. L7 kielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita T14 ohjata oppilasta havaitsemaan. tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielen normeja itsenäisesti ja ryhmässä. Pohditaan sanojen.ja aikamuodoissa. vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisen puheeseen viittaaminen). ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus. Harjoitellaan ääntämistä. kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista. miten kieltä käytetään eri oppiai. kuvaavia. kielikuvien. Pohditaan. että oppilas voi laajentaa omaan kieleen.ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. lauseenvastike) tekstin ymmärtämisen tukena. Opitaan 187 .

kun tilan- puheen ja kuultujen tekstien kuuntelu. Oppilas tun- tekstien erittelemisessä ja tiedon luotetta. Oppilas osallistuu erilaisiin varantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteen. Oppilas ymmärtää opetuspuhetta kasvokkaisen vuorovaikutuksen. tietotekstin vuuden arvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä tekstin tulkin. Oppilas osallistuu erilaisiin aan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä kinta kielenkäyttötilanteisiin ja osaa erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja luku. ja arvioivan tekstin ja harjoittelee nassa käyttämään tietoa tekstilajipiir- teistä tekstien tulkinnassa ja arvioinnissa. osaaminen aineessa Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisu. sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luoda merkityksiä.ja tietokirjallisuuteen.ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6.ja kuuntelutekniikoita. kirjoittamisen. elokuviin ja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista.ja käsi. päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokat ja lausetyypit. T2 innostaa oppilasta vahvistamaan S1 Tekstien ym.ja vuorovaikutuk.ymmärtämistä tuetaan. tien tulkinta 188 . T5 kannustaa oppilasta kehittämään taito. tekstilajitaidot nistaa kertomuksen.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. nominien ja verbien taivutus.vaativat päättelyä. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Opitaan jäsentämään lukemisen. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno.S2 Lukutaidon Oppilas lukee sujuvasti moni- toaan ja käyttämään tietoaan tekstilajeista sujuvuus ja muotoisia tekstejä. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. tustaidot ja vuorovaikutustilanteisiin käyttäen sä ja toimia rakentavasti koulun ja muun ilmaisuvaranto ilmaisuvarantoaan sekä keskus- arjen vuorovaikutustilanteissa telee ja työskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta. opetus. T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien S2 Sana. Perehdytään lasten ja nuorten maailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.Oppilas ilmaisee itseään erilaisia monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia vaikutustilan. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. Hyödynnetään tieto.ne tai aihe on ennestään tuttu tai ymmärtämistaitojaan sessa toimimi.ja käsitevarannon sekä tun- tevarantoaan laajentuminen. Oppilasta ohjataan toimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioit- taen. jotka VUOSILUOKAT 3–6 päättelevä teks. käsitevarannon sana. kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiin osiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus. S1 Vuorovaiku.ja ymmärtämisstrategioita käyttäen tekstejä. T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään S1 Ilmaisu vuoro. oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. märtäminen ja ja muuta kuulemaansa. nen Oppilas osaa toimia kasvokkai- sissa vuorovaikutustilanteissa. nistaa tekstistä merkityksiä. muut osallistujat Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutai.ja Oppilas hallitsee kohtuullisen tulkintaan sekä laajentamaan sana. S2 Tekstien tul.ilmaisun keinoja käyttäen ja osaa ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään teissa ottaa huomioon puhekumppa- luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös ninsa.

nointi repertuaaria Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myön. miten S5 Eri oppiainei. dot tekstin kertomiselle. millaisista osista tekstit rakentuvat.Oppilas tuottaa kokonaisia teks- tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä minen tejä ja osoittaa niissä oikeinkirjoi- sekä käyttämään monipuolisesti niissä tar. Oppilas ryhmässä osaa kirjoittaa suomea käsin ja taminen ja näp- päintaidot hän on omaksunut tarvittavia näppäintaitoja. tunnistaa omia vah- taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta palautteen vuuksiaan ja kehittämiskohtei- antaminen ja taan tekstin tuottajana sekä osaa vastaanottami. kaisuuksia vertailu miten kielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilas osaa ohjatusti asettaa teistä käsitystä itsestään kielenkäyttäjänä ja voitteiden itselleen oppimistavoitteita. rakentaminen aihepiiristä hankkimansa tiedon vaan työskentelyyn. nen Kielen. T11 innostaa oppilasta tutustumaan mo. T 15 kannustaa oppilasta kehittämään S5 Tekstin Oppilas osaa tuottaa sovitusta tietojaan ja kielellisiä keinojaan itseohjautu. kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitie.suutta. Oppilas osaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistä ja murteista. tuksen tuntemusta. osaaminen aineessa Tekstien tuottaminen T7 innostaa oppilasta edistämään käsin.S3 Tekstien Oppilas osaa arvioida tuottami- oimaan omia tekstejään sekä kehittämään arviointi sekä aan tekstejä.ja nuorten- nipuolisesti kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja kulttuurin kirjallisuutta ja pystyy kertomaan ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille tuntemus ajatuksiaan lukemastaan ja muus- suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista ta lasten. kielenoppijana sekä asettamaan oppimis. havainnointi ja simpia peruskäsitteitä käyttäen.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. sekä kulttuurista monimuotoi- ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista suuden havain. T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvi. Oppilas osaa vittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita otsikoida tekstinsä. T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan S3 Tekstien tuotta. 189 . jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomio- ta sananvalintoihin. asettaminen tavoitteita T 14 ohjata oppilasta havaitsemaan. eri kielten piirteitä ja piirteiden ja kykenee kuvaamaan tavalli- puhutun ja kirjoitetun suomen säännönmu. Oppilas lukee tuetusti eri oppi- kieltä käytetään eri oppiaineissa den kielen aineiden tekstejä tai niiden osia havainnointi ja osaa kuvailla.antaa ja vastaanottaa palautetta.S4 Kielten ja Oppilas tunnistaa kielen ra- toisuuttaan ja havainnoimaan kielenkäytön kielenkäytön kenteen säännönmukaisuuksia tilanteista vaihtelua.ja nuortenkulttuurista. Oppilas osaa ohjatusti valita tilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavan hankkia tietoa. lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktii- viseen käyttöön T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun S4 Kielellisen ja Oppilas osaa kuvailla omaa ja ja muun ympäristön kulttuurista monimuo. hyödyntämään ja kehittämään omaa kieli. kuvaamiselle ja tumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tuottamisessa. tiedonhakuun ja tiedon ja tiedonhaku pohjalta jäsennellyn suullisen tai jäsentämiseen itsenäisesti ja ryhmässä kirjallisen tekstin itsenäisesti tai VUOSILUOKAT 3–6 ryhmässä. S4 Kirjallisuuden Oppilas lukee lasten. S3 Tekstilajitai-Oppilas osaa ohjatusti käyttää kirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoi. kulttuurisen elinympäristönsä monikielisyyttä toisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä monimuotoi.S5 Oppimista.Opetuksen tavoite Sisältö.tekstille tyypillistä kieltä.yksinkertaiselle kantaaottavalle tarvittavia monimuotoisia tekstejä yksin ja käsinkirjoit.

Utgångspunkten för lärokur- sen svenska som andraspråk och litteratur är att utnyttja sådana textgenrer och språksituationer som är relevanta och viktiga för att eleven ska kunna undersöka och analysera språkets former. känslor och åsikter på ett för situationen lämpligt sätt. finska eller samiska eller eleven i övrigt har en flerspråkig bakgrund. bedöma och analysera olika slags talade och skrivna texter på svenska i daglig kommunikation. Lärokursens särskilda uppdrag Enligt förordningen om timfördelning kan invandrare i stället för att följa lärokursen i modersmål och litteratur. En elevs behov av lärokursen svenska som andraspråk och litteratur fastställs gemensamt av de lärare som undervisar eleven. Kunskaper i svenska stödjer integreringen i det finländska samhället. målen för lärmiljöer och ar- betssätt. Undervisningen eftersträvar att utveckla elevernas multilitteracitet för att de ska kunna söka information och förstå. Då behovet av lärokursen kartläggs ska också följande eventualiteter tas i betraktande: • elevens baskunskaper i svenska är bristfälliga inom ett eller flera delområden av språk- kunskaperna och räcker inte ännu till för att eleven ska kunna delta i den dagliga inter- aktionen och det dagliga skolarbetet som en jämlik medlem i skolgemenskapen. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (svenska som andraspråk och litteratur) I lärokursen svenska som andraspråk och litteratur är uppdraget. Elevernas språkkunskaper ska utvidgas från konkret vardagsspråk till ett språk som lämpar sig för abstrakt tänkande. I undervisningen ska de språk som eleverna behärskar värdesättas och utnyttjas. handledning. läsförståelse och skrivande. Det särskilda uppdraget i lärokursen svenska som andraspråk och litteratur är att stödja ut- vecklingen av flerspråkighet hos eleverna samt väcka intresse och erbjuda redskap för att utveckla språkkunskaperna under hela livet. 3 § 190 . helt eller delvis undervisas i svens- ka eller finska enligt en lärokurs som är speciellt inriktad för invandrare182. En elev kan studera enligt lärokursen svenska som andraspråk och litteratur om elevens modersmål inte är svenska. som bestäms av skolans undervisningsspråk. Syftet med denna lärokurs är att stödja barnens och de ungas utveckling till fullvärdiga medlemmar i språkgemen- skapen och ge dem språkliga förutsättningar för fortsatta studier. Förmågan att förstå och förmågan att producera ska utvecklas samtidigt. Undervisningen i svenska som andraspråk ska i samarbete med hemmen. betydelser och användning. eller • elevens kunskaper i svenska räcker inte ännu till för studier enligt lärokursen svenska och litteratur. i skolarbetet och i samhället. Språkkunskapen ska utvecklas inom alla delområden: hörförståelse. Elevens vårdnadshavare fattar beslut om valet av lärokurs183. En elev som studerar enligt lärokursen svenska som andraspråk och litteratur får undervisning i svenska som andraspråk antingen helt eller delvis i stället för undervisning i svenska och lit- 182 Statsrådets förordning 422/2012 183 Lag om grundläggande utbildning 628/1998. undervisningen i det egna modersmålet och de övriga läroämnena hjälpa eleverna att bygga upp en språklig och kulturell identitet i ett mångkulturellt och -me- dialt samhälle. Eleverna ska få färdigheter att ge språkligt uttryck åt iakttagel- ser och företeelser och sina personliga tankar. 30 § VUOSILUOKAT 3–6 184 Lag om grundläggande utbildning 628/1998. tal. producera. Undervisningen ska stödja utvecklingen av de olika delområdena av språkkunskaperna samt språk som används inom olika kunskapsområden. Eftersom undervisningen ska ordnas enligt elevernas ålder och förutsättningar är det viktigt att valet av lärokurs gör det möjligt för eleven att få undervisning enligt den mest lämpliga lärokur- sen184. differentiering och stöd samt bedömning av lärandet de samma som i läroämnet modersmål och litteratur.

K4 samt färdigheterna att lyssna på och förstå lärarens kommunikation och annan muntlig kommunikation M3 handleda eleven att uttrycka sig mångsidigt både verbalt och I1 K2 icke-verbalt. Undervisningen ska beakta elevernas språkfärdigheter och styrkor. K2. Undervisningen läggs upp utgående från elevens behov att lära sig och det skede av språkutvecklingen eleven befinner sig i. K2. K4 da kunskap om textgenrer i textanalys och i bedömningen av informa- tionens tillförlitlighet. Det är viktigt att eleven tar del av samma texter och textgenrer som de övriga eleverna i samma årskurs. K4. K4 texts betydelser samt att vidga repertoaren av ord och begrepp Att producera texter M7 motivera eleven att utveckla förmågan att producera olika slags I3 K1. Om lärokursen svenska som andraspråk och litteratur valts för en elev ska elevens utveckling och prestationer bedömas enligt målen och kriterierna för lärokursen svenska som andraspråk och litteratur oberoende av i vilken undervisningsgrupp undervisningen ordnas. K2.och skrivfärdigheter vidareutvecklas och blir mångsidiga- re. K5 texter som behövs i vardagen och i skolan för hand och digitalt. I2 K1.teratur. K4 VUOSILUOKAT 3–6 utveckla färdigheterna att ge och ta emot respons 191 . både på egen hand och tillsammans med andra M5 uppmuntra eleven att utveckla sin förmåga att tolka skrivna och I2 K2. Vid behov görs en plan för elevens lärande. både i skolan och utanför skolan. Mål för undervisningen i lärokursen svenska som andraspråk och litteratur i årskurs 3–6 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Att kommunicera M1 handleda eleven att stärka sin uttrycksförmåga och förmåga att I1 K1. Re- pertoaren vidgas gradvis till längre texter och eleverna lär sig olika sätt att dela med sig av sina läsupplevelser. K2. Då eleverna tolkar och producerar texter handleds de samtidigt i att observera språkliga drag och litterära medel. Det är möjligt att övergå till att läsa svenska enligt lärokursen svenska och litteratur. att utnyttja sin kreativitet och att ta hänsyn till andra Att tolka texter M4 handleda eleven att utveckla en flytande läsförmåga samt att använ. K4 uttrycka sina åsikter samt lära eleven att agera konstruktivt i kommuni- kationssituationer i skolan och i vardagen M2 motivera eleven att stärka förmågan att kommunicera öga mot öga I1 K1. Om en elev flyttat till Finland mitt i den grundläggande utbildningen är det viktigt att ta hänsyn till elevens språkkunskaper och tidigare kunskaper och färdigheter då målsättningarna och innehållet i undervisningen fastställs. I årskurserna 3–6 är det särskilda målet att stödja utvecklingen av elevernas svenska språk samt att värna om att elevernas läs. både individuellt och tillsammans med andra M8 hjälpa eleven att fördjupa förmågan att planera och producera I3 K1. K2. om eleven har tillräckliga förutsättningar för att lära sig svenska enligt målsättningarna för den lärokursen. K4 talade texter genom att utnyttja lässtrategier ändamålsenligt i olika situationer M6 handleda eleven att utveckla sin förmåga att dra slutsatser om en I2 K1. Olika lärmiljöer som stödjer mångsidig utveckling av språkkunskaperna ska målinriktat användas i undervisningen. K4 texter både självständigt och tillsammans med andra samt att lära eleven att göra mångsidigt bruk av ord och strukturer som behövs vid textproduktion M9 handleda eleven att analysera och bedöma egna texter samt att I3 K1.

språkliga bilder. egenskaper hos olika språk och lagbundenheter i svenskt tal. Ord. litteratur och kultur M10 handleda eleven att stärka sin språkmedvetenhet och att iaktta I4 K2.och begreppsförrådet vidgas. litteratur och övrig kultur på ett mångsidigt sätt. K4 skolan och i den övriga omgivningen. jämförande beskrivningar samt indirekt anföring och hur man hänvisar till någon annans tal. informationssökning och för att kunna strukturera information självständigt och tillsammans med andra Centralt innehåll som anknyter till målen för lärokursen svenska som andraspråk och litteratur i årskurs 3–6 Eleverna lär sig språk. förhållandet mellan huvudord och bestämning. lyssna och lära sig av det hörda. I1 Att kommunicera: Eleverna övar tillsammans att berätta. K6. K7 läroämnen M15 uppmuntra eleven att utveckla kunskaper och språkliga medel I5 K1. 192 . Eleverna undersöker och använder språket som en del av den dagliga verksamheten med fokus på situationsbundna fraser och uttryck. modalitet. Eleverna ges också träning i att ge akt på hur person och tid uttrycks i en VUOSILUOKAT 3–6 text. I2 Att tolka texter: Eleverna tränar att läsa skönlitteratur och olika fakta. Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Att förstå språk.och kommunikationsfärdigheter och utvecklar sin förmåga att arbeta med texter genom att använda språk i olika situationer och arbeta mångsidigt med språk. instruerande och enkla argumente- rande texter. jämföra och reflektera över betydelser och hierarkier hos ord. Undervisningen ska främja kännedomen om olika textgenrer och litterära grundbegrepp. satsdel) som stöd för läsförståelsen.och medietexter fly- tande samt att utnyttja för situationen och ändamålet lämpliga lässtrategier. synonymer. att uppmuntra eleven att läsa litteratur skriven för barn och unga och att dela med sig av sina läsupplevelser och att bli en aktiv biblioteksanvändare M12 handleda eleven att lägga märke till den kulturella mångfalden i I4 K2. värderingar och informationskällor i texter och att bedöma informationens tillförlitlighet. Eleverna tränar att beskri- va. Eleverna deltar i att planera och genomföra den egna klassens och skolans interaktiva och kulturella verksamhet. Eleverna ges träning i att uttala. Eleverna övar att uppfatta delarna i en mening (sats. Eleverna klassificerar ord utgående från betydelse och form. Eleverna övar sig att urskilja åsikter. uttrycka och beskriva åsikter utgå- ende från olika ämnesområden och texter. Eleverna handleds att uttrycka sig mångsidigt och att utnyttja drama som ett arbetssätt. stödja elevens flerspråkiga och multikulturella identitet samt uppmuntra eleven att utnyttja och utveck- la sin språkrepertoar Att använda språket som stöd för allt lärande M13 motivera eleven att stärka en positiv uppfattning om sig själv och I5 K1. K7 sitt sätt att använda och lära sig språk samt uppmuntra eleven att ställa upp mål för lärandet M14 handleda eleven att lägga märke till hur språk används i olika I5 K4. Eleverna lär sig att känna igen språkliga och textuella drag i berättande. Eleverna reflekterar över hur ordböjning påverkar betydelsen och lär sig hur man böjer verb i olika tidsformer. K7 för självstyrt arbete. Undervisningens innehåll ska stödja målsättningarna och utnyttja elevernas erfarenheter och lokala möjligheter. tidsuttryck i berättel- ser. K4 situationsbundna variationer i språkbruket. Innehållet i undervisningen väljs så att eleverna får möjlighet att vidga de färdigheter som har en anknytning till språk. K2. talesätt och begrepp. beskrivande. Innehållet ska formas till helheter för de olika årskurserna.och skriftspråk M11 motivera eleven att mångsidigt stifta bekantskap med litteratur I4 K2 och kultur.

Eleverna bekantar sig också med nya och gamla arter av olika kulturtraditioner som har anknytning till barnens och de ungas värld. böjning av substantiv och verb. fraseologi och språkliga strukturer. I5 Att använda språket som stöd för allt lärande: Eleverna lär sig att dela upp läs-. I undervisningen stärks elevernas förmåga att använda sitt eget modersmål som ett stöd för allt lärande.I3 Att producera texter: Eleverna tränar att skriva flytande. grunderna i att producera och behandla texter samt behärskning av språknormer.och skriftspråk. filmer och medietexter riktade till barn och unga och stiftar samtidigt bekantskap med biblioteket som en resurs.och lyssnartekniker. litteratur och kultur: Eleverna undersöker hur olika situationer och ämnen skapar variationer i språket genom att iaktta kommunikationssituationer i skolan och på fritiden samt hur variationer kommer till uttryck i olika typer av talade och skrivna texter. beskrivande.och faktalitteratur. Eleverna lär sig centrala lagbundenheter i språket (ordklasser och satser. VUOSILUOKAT 3–6 193 . fraser och texter och bekantar sig samtidigt med olika sätt att klassificera dem. Eleverna tränar både individuellt och till- sammans med andra.och talprocesser i mindre delar och att träna delfärdigheter samt olika skriv. Eleverna bekantar sig med skön. I undervisningen används digitala verktyg för att lära eleverna att söka information inom olika kunskapsområden och för att eleverna ska lära sig utvärdera sitt lärande i förhållande till målen för undervisningen. Eleverna producerar för åldern lämpliga berättande. instrue- rande och enkla argumenterande texter och tränar samtidigt ordförråd. lyssnande. Eleverna vägleds att handla etiskt med respekt för upphovsrätt och integritet. Eleverna bekantar sig med skrivprocessens faser och bearbetar texter utifrån respons. Eleverna tränar att känna igen och använda viktiga begrepp och uttryck i olika läroämnen. skriv-. Elev- erna reflekterar över betydelser hos ord. I4 Att förstå språk. Eleverna bekantar sig med kännetecken för svenskt tal. sammansättning och avledning) och olika sätt att skapa betydelser.

Att tolka texter M4 handleda eleven att utveckla en I2 Förmåga att läsa Eleven läser olika texter flytande. Eleven muntlig kommunikation kan agera ansikte mot ansikte i kommunikationssituationer. I1 Kommunikativa Eleven deltar i olika kommuni- trycksförmåga och förmåga att uttrycka färdigheter och kationssituationer. begreppsrepertoar och kan iden- betydelser samt att vidga repertoaren av aren vidgats samt tifiera textbetydelser som kräver ord och begrepp förmåga att dra slutledning. Eleven känner igen en berättelse. Eleven behärskar samt att lära eleven att göra mångsidigt rubriksättning. utnyttjar sina sina åsikter samt lära eleven att agera uttrycksförmåga språkkunskaper och kan diskutera konstruktivt i kommunikationssituatio. att utnyttja sin kreativitet och att ta i kommunikations. M5 uppmuntra eleven att utveckla sin I2 Förmåga att tolka Eleven deltar i olika situationer där förmåga att tolka skrivna och talade texter språk används och har en förmåga texter genom att utnyttja lässtrategier att tolka skrivna och talade texter.och Eleven har en relativt stor ord.I3 Förmåga att an. M3 handleda eleven att uttrycka sig I1 Förmåga att använ. Eleven kan och tillsammans med andra texter. M2 motivera eleven att stärka förmågan I1 Förmåga att förstå Eleven förstår lärarens kommuni- att kommunicera öga mot öga samt texter och intera. kunskap om genretypiska drag i tillsammans med andra ningen av texter tolkningen och bedömningen av texter. beskrivande och enkla och med tangentbord. slutsatser om en texts betydelser Att producera texter M7 motivera eleven att utveckla förmå. flytande läsförmåga samt att använda flytande samt för. vid textproduktion M9 handleda eleven att analysera och I3 Förmåga att Eleven kan bedöma sina egna bedöma egna texter samt att utveck. 194 . och arbeta utgående från olika ner i skolan och i vardagen teman och texter.Föremål för be. ändamålsenligt i olika situationer M6 handleda eleven att utveckla sin I2 Hur ord. Eleven kan skriva hela texter och att planera och producera texter både cera texter uppvisar kännedom om rättskriv- självständigt och tillsammans med andra ning i sina texter. M8 hjälpa eleven att fördjupa förmågan I3 Förmåga att produ.Eleven uttrycker sig mångsidigt mångsidigt både verbalt och icke-ver. förmåga att skriva svenska för hand och har skriva för hand och tillägnat sig färdigheter att skriva med tangentbord med hjälp av tangentbord. da olika uttryckssätt genom att använda olika uttrycks- balt.sätt och kan ta hänsyn till sin hänsyn till andra situationer samtalspart. både individuellt produktionen av argumenterande texter. Eleven kan under handledning gan att producera olika slags texter som vända kunskaper använda språk som kännetecknar behövs i vardagen och i skolan för hand om textgenrer i berättande. kation och annat tal då en situa- färdigheterna att lyssna på och förstå gera i kommunika. Kunskapskrav för goda håll dömning kunskaper/vitsordet åtta i läroämnet Att kommunicera M1 handleda eleven att stärka sin ut. Bedömningskriterier för goda kunskaper (verbal bedömning) eller vitsordet 8 (sifferbedömning) i slutet av årskurs 6 i lärokursen svenska som andraspråk och litteratur Mål för undervisningen Inne. styckeindelning och bruk av ord och strukturer som behövs fäster uppmärksamhet vid ordval. både på egen hand och textgenrer i tolk. bedöma texter och texter. kunskap om textgenrer i textanalys måga att använda en faktatext och en värderande och i bedömningen av informationens kunskaper om text och tränar tillämpning av tillförlitlighet.tion eller ett ämne är bekant eller lärarens kommunikation och annan tionssituationer då läraren ger handledning. är medveten om styrkor och la färdigheterna att ge och ta emot att ge och ta emot utvecklingsbehov i sitt skrivande VUOSILUOKAT 3–6 respons respons och kan ge och ta emot respons.och förmåga att dra slutsatser om en texts begreppsreperto.

Eleven läser med hjälp av stöd till hur språk används i olika läroämnen vera språket i olika texter eller delar av texter som läroämnen används i olika läroämnen och kan beskriva hur de är uppbyggda. Ruotsi saamenkielisille (svenska för samisktalande) Lärokursen svenska för samisktalande är avsedd för elever som studerar samiska och litteratur. sätt att använda och lära sig språk samt randet uppmuntra eleven att ställa upp mål för lärandet M14 handleda eleven att lägga märke I5 Förmåga att obser. että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomen. jotka opiskelevat saamen kieltä ja kirjallisuutta. Kunskapskrav för goda håll dömning kunskaper/vitsordet åtta i läroämnet Att förstå språk. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. informationssökning söka information strukturerad muntlig eller skriftlig och för att kunna strukturera informa.ja saamenkielisessä yhteisössä. olika drag i språk av gängse begrepp beskriva hur egenskaper hos olika språk och lagbun. teratur och kultur litteratur och kan delta i diskussio- att uppmuntra eleven att läsa litteratur ner om sina läsupplevelser och om skriven för barn och unga och att dela övrig barn. I4 Kännedom om lit. med sig av sina läsupplevelser och att bli en aktiv biblioteksanvändare M12 handleda eleven att lägga märke I4 Förmåga att reflek. Eleven kan under andra handledning välja ett sätt att söka information som är lämpligt med tanke på sammanhanget och ämnet. Målet för undervisningen är att stödja eleverna att utveckla en högklassig tvåspråkighet och ge dem förutsättningar att uppnå sådan språkkunskap i bägge språken som förutsätts för fortsatta VUOSILUOKAT 3–6 195 . Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen.Föremål för be. Eleven känner igen lagbunden- språkmedvetenhet och att iaktta situa.och ungdomskultur. ställa upp mål för lärandet.och skriftspråk Eleven kan ge exempel på språk och dialekter i sin omgivning. och språkbruk språket varierar i olika situationer. litteratur och kultur M10 handleda eleven att stärka sin I4 Förmåga att obser.Mål för undervisningen Inne. elevens flerspråkiga och multikulturella identitet samt uppmuntra eleven att utnyttja och utveckla sin språkrepertoar Att använda språket som stöd för allt lärande M13 motivera eleven att stärka en I5 Förmåga att ställa Eleven kan under handledning positiv uppfattning om sig själv och sitt upp mål för lä. M11 motivera eleven att mångsidigt stif. Suomi saamenkielisille Suomi saamenkielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille.Eleven kan beskriva flerspråkighe- till den kulturella mångfalden i skolan tera över kulturell ten och den kulturella mångfalden och i den övriga omgivningen. denheter i svenskt tal. presentation av ämnet självständigt tion självständigt och tillsammans med eller i grupp. Eleven läser barn. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille.och ungdoms- ta bekantskap med litteratur och kultur. M15 uppmuntra eleven att utveckla I5 Förmåga att bygga Eleven kan söka information om kunskaper och språkliga medel för upp en text och ett visst ämne och producera en självstyrt arbete. vera och jämföra heter i språket och kan med hjälp tionsbundna variationer i språkbruket. stödja mångfald i sitt eget liv och i sin omgivning.

Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli ja kirjallisuus ja/tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyö- dyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. VUOSILUOKAT 3–6 196 . Eleven bedöms också enligt den lärokurs som utgör grund för lärokursen svenska för teckenspråkiga.2 Toinen kotimainen kieli Kielikasvatus Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Den lokala läroplanen utarbetas och den eftersträvade nivån för undervisningen fastställs utgående från lärokursen svenska och litteratur. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. koulussa ja vapaa-ajalla. Läroplanen utarbetas med beaktande av elevernas språk- liga och kulturella bakgrund samt i vilken omfattning familjen och den övriga omgivningen stödjer utvecklingen av elevens kunskaper i svenska. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä. Läroplanen utarbetas med hänsyn till elevernas språkliga och kulturella bakgrund samt i vilken omfattning familjen och den övriga omgivningen stödjer utvecklingen av elevens kunskaper i svenska.ja viittomakielisessä yhteisössä. 14. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankki- maan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yh- teistyötä. jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta suomenkielisissä kouluissa. että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomen. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteetti- en monikerroksisuutta. Målet för undervisningen är att stödja eleverna att utveckla en högklassig tvåspråkighet och ge dem förutsättningar att uppnå sådan språkkunskap i bägge språken som förutsätts för fortsatta studier och för att fungera som jämbördiga medlemmar i den svenska och den teckenspråkiga gemenskapen. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille.4. Ruotsi viittomakielisille (svenska för teckenspråkiga) Lärokursen svenska för teckenspråkiga är avsedd för elever som studerar teckenspråk och litte- ratur i svenska skolor. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Suomi viittomakielisille Suomi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille. studier och för att fungera som jämbördiga medlemmar i den svenska och den samiska ge- menskapen. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan. kumman oppi- määrän pohjalta suomi viittomakielisille -oppimäärä on laadittu. Den lokala läroplanen utarbetas och den eftersträvade nivån för undervisningen fastställs utgående från lärokursen svenska och litteratur och/eller svenska som andraspråk och litteratur. myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä.

tai B2. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Englantiin on laadittu vain A-oppimäärä. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimää- rät. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. Toisen kotimaisen kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita.ja viestintäteknologia tarjo- aa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien.ja tiedonhankintataidot kehittyvät. voidaan paikallisesti laatia englannin B1. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi kolme oppimäärää: ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalin- noissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa. käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toimin- nallisia työtapoja. niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimi- selleen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen mo- ninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä.oppimäärän perusteiden pohjalta. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Tieto.oppimääräkuvaus vieraan kielen B1. Jos on tarpeen. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Toinen kotimainen kieli (ruotsi. että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan VUOSILUOKAT 3–6 osaavat voivat edistyä. Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. finska) Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen. rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta. ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä äidinkielenomainen ruotsi ja suomi.Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Opetus järjestetään niin. 197 . leikillisyydelle ja luovuudelle. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin.tai B2. ja jokai- nen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Kielten opiske- lussa on runsaasti sijaa ilolle. saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. muun vieraan kielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät.

ja kulttuuritaustaa. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. L4. taito tuottaa tekstejä T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa S3 L3. S2 L5. jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kan.ja kulttuuritaustaansa S1 L2 sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia. L4 ilmausten tuntemustaan Kehittyvä kielitaito. L5 Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluil. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Pohditaan omaa kieli. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä S1 L1. L7 pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin Ruotsin kielen A-oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluo- killa 3–6 S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tutustutaan ruotsin ja muiden VUOSILUOKAT 3–6 pohjoismaisten kielten ja kulttuurien piirteisiin ja sukulaisuussuhteisiin. L4. joka on A- kielen valinnainen oppimäärä. Suomen ja S1 L2 Pohjoismaiden kielellisestä ja kulttuurisesta runsaudesta sekä suomen ja ruotsin asemasta kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli.ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilla. A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Ruotsin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät osaaminen sisältöalueet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lähiympäristön. millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Kehittyvä kielitaito. taito toimia vuorovaikutuksessa T7 järjestää oppilaille tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen S3 L2. Ruotsin kieli. S2 L1. L6 nustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. L7 mapiiri. Vertaillaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja. L5. L5. L4 sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymis- tä T4 ohjata oppilasta löytämään ruotsinkielistä aineistoa S1 L4. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa. L4 T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien S3 L2. S3 L4 nostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä Kehittyvä kielitaito. taito tulkita tekstejä T10 rohkaista oppilaita tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiin. L7 suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä S3 L2. 198 . A-oppimäärä vuosiluokilla 3–6 Vuosiluokilla 3–6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1.kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä.

avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Opetellaan löytämään ruotsinkielistä aineistoa ympäristöstä. Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomen kielestä poikkeavat foneettiset merkit ja niiden ääntäminen. haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia. muistiinpainamiskeinoja ja tuntemattoman sanan merki- tyksen päättelemistä asiayhteydestä. antamaan ja otta- maan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. koulu. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituk- sia. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Ohjaus. näytelmien. Leikin. lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia monenlaisista aiheista. tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmai- sumuotoja. että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. katsellaan eri tapoja kirjoittaa. joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtö- kohdat. Määritellessään osaamisen 199 . Ohjataan oppilaita huomaamaan ruotsin kieli ympärillään. jos osaa kieltä vain vähän. Monikielisyys. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. jne. laulun. Kuunnellaan eri kieliä. Keskeisiä aiheita ovat minä itse. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. verkosta. että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista. miten voi toimia. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri.ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen eri- tyyppisissä oppimisympäristöissä. Työskentelyssä korostuu pari. harrastukset ja vapaa-ajan viet- to sekä elämä ruotsinkielisessä ympäristössä. perheeni.ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. taito tulkita tekstejä. taito toimia vuorovaikutuksessa. Ruotsin kielen A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Tavoitteena on. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. kirjastosta.Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden mer- kityksestä yksilölle ja yhteisölle. kuten esimerkiksi tervehtiminen. Pohditaan. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien. Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista VUOSILUOKAT 3–6 suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Opetus suunnitellaan niin. Se antaa oppilaille mah- dollisuuden tulla tietoisiksi omista taidoistaan. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eu- rooppalaista kielisalkkua käyttäen. S3 Kehittyvä kielitaito. S2 Kielenopiskelutaidot: Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä. Oppilaille. luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. tarjotaan tukea. ystäväni. Opetuksessa käyte- tään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. kuten pienten tarinoiden. kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtai- suus. taito tuot- taa tekstejä: Opetellaan kuulemaan. näkökulmana minä ja me Suomessa ja Ruotsissa. kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. puhumaan.

mutta strategioiden käytössä strategioiden tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilasta ohjataan maailman kielellistä ja kulttuurista pohtimaan kokemuksiaan osana moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä itsearviointia. tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä.3 T7 – T9 T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia S3 Vuorovaiku.ja viestintäteknologiaa.ja kulttuuritaustaansa sekä sen perusteena. T9 auttaa oppilasta laajentamaan koh.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. millaiset hyvien opiskelu­ harjaannuttaa ja arvioi taitojaan tavat oppia kieliä sopivat kullekin tottumusten parhaiten löytäminen Kehittyvä kielitaito. Ruotsin kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. tilanteissa tuen joskus viestintäkumppaniin. sekä kannustava yhdessä oppiminen ryhmässä T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta S2 Omien Oppilas asettaa tavoitteita kie- omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa kielenopiske. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. käyttö Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin. nologiaa käyttäen sekä kokeilla. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. taito toimia vuorovaikutuk­sessa Taitotaso A1. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. S3 Viestinnän Oppilas osaa käyttää yleisimpiä teliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien kulttuurinen kohteliaaseen kielenkäyttöön kuu­ VUOSILUOKAT 3–6 ilmausten tuntemustaan sopivuus luvia ilmauksia monissa rutiinin- omaisissa sosiaalisissa tilanteissa. lenopiskelulleen. vaikutusta T8 tukea oppilasta kielellisten viestintä­ S3 Viestintä­ Oppilas osallistuu viestintään. miksi lähiympäristön. tai muunlaisella minimipalautteella. ympäristössä Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoit. että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin.ja viestintätek­ asettaminen ja myös tieto. missä ruotsin listä aineistoa havaitseminen kieltä voi nähdä tai kuulla. nyökkäämällä). S2 Tietoisuus Oppilas osaa kuvata opiskelun teisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä. osaaminen aineessa Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 kannustaa oppilasta kiinnostumaan S1 Kielellisen Oppilas osaa kertoa syitä. äännähdyksin. Oppilas selviytyy monista rutiinin- harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen tus erilaisissa omaisista viestintätilanteista tukeu- suullista ja kirjallista viestintää ja vuoro. T4 ohjata oppilasta löytämään ruotsinkie.S1 Ruotsin kielen Oppilas osaa kertoa. Oppilas joutuu pyytämään selven- nystä tai toistoa hyvin usein. Suomen ja Pohjoismaiden ympäristön Suomessa puhutaan ruotsia ja kielellisestä ja kulttuurisesta runsaudesta hahmottaminen kuvailla Pohjoismaiden kielellistä sekä suomen ja ruotsin asemasta moninaisuutta kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan S1 Ei käytetä arvosanan muodostami- omaa kieli. ilman arvottavia ennakko-oletuksia T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä S1 Kielellinen Oppilas osaa tehdä havaintoja ruot- yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea päättely sin kielen ja äidinkielensä tai muun oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja osaamansa kielen rakenteellisista. päättelykyvyn kehittymistä sanastollisista tai muista eroista ja yhtäläisyyksistä. pienin elein (esim. tavoitteista tavoitteita ja osallistuu ryhmän jossa tärkeintä on viestin välittyminen ja toiminta yhteisten tehtävien tekoon. harjoittelee erilai- oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan lutavoitteiden sia tapoja opiskella kieliä käyttäen rohkeasti ja myös tieto. 200 .

Årsveckotimmarna i A2-språket fördelas på de olika årskurserna utan etappmål mellan årskurs 6 och årskurs 7. Oppilas ymmärtää yksinkertaista. Oppilas pystyy kertomaan joistakin sia harjoitella ikätasolle sopivaa pieni. tamistaidot tutuista ja itselleen tärkeistä asioista muotoista puhumista ja kirjoittamista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin harjoitelluista aiheista. väcka intresse för finska och motivera hen att värdesätta svenskans och finskans ställning som nationalspråk M2 motivera eleven att värdesätta sin egen språkliga och kulturella I1 K2 bakgrund och den språkliga och kulturella mångfalden i världen samt att bemöta människor fördomsfritt M3 vägleda eleven att lägga märke till vad som förenar respektive skiljer I1 K1. Det första språket är ett gemensamt A1-språk. Mål för undervisningen i A-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 uppmuntra eleven att lägga märke till finskan och dess kulturella I1 K2 mångfald i omgivningen. Suomen kieli. lång lärokurs) eller B1-språk.S3 Tekstien tuot. taito tulkita tekstejä Taitotaso A1. osaaminen aineessa Kehittyvä kielitaito.2 T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuk. Oppilas ään- rakenteisiin tää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. också med hjälp av digitala verktyg. A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6 (finska. A-lärokurs i årskurs 3–6) I årskurs 3–6 ska alla elever få undervisning i minst två andra språk utöver modersmålet. K4 olika språk åt samt stödja hen att utveckla språklig nyfikenhet och med- vetenhet M4 handleda eleven att hitta finskspråkigt material I1 K4. samt att få insikt i vilket sätt att lära sig språk som bäst passar var och en VUOSILUOKAT 3–6 201 . tasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia kintataidot tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisäl- puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä tävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. K5 Färdigheter för språkstudier M5 tillsammans gå igenom målen för undervisningen och skapa en I2 K1. taito tuottaa tekstejä Taitotaso A1. Oppilas hallitsee hyvin suppean perussanaston ja muutaman tilannesidonnaisen ilma- uksen sekä peruskieliopin aineksia. det följande ett A2-språk (frivillig. K6 sina kunskaper i finska.S3 Tekstien tul.Opetuksen tavoite Sisältö.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. Oppilas pystyy löytämään tarvit- semansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä. Kehittyvä kielitaito. K7 tillåtande studieatmosfär som stöder och uppmuntrar eleverna att lära sig och lära av varandra M6 handleda eleven att ta ansvar för sina språkstudier och modigt öva I2 K5.3 T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikä.

Arbetet ska även ske genom pararbete. K4 tegier M9 hjälpa eleven att öka sin kännedom om uttryck som kan användas i I3 K2. Mål för lärmiljöer och arbetssätt i A-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Målet är att språkbruket ska vara så korrekt. tala. förmåga att producera texter M11 ge eleven många möjligheter att öva sig i att tala och skriva i för ål. att hälsa. I3 K2. Att träna artigt språkbruk i olika kommunika- tionssituationer. Att lära sig ordförråd och strukturer i samband med olika typer av texter. Att lära sig effektiva sätt att studera språk. Teman ska också väljas tillsammans. jag själv.a. att öva sig i studieteknik och att lära sig härleda ords betydelse ur en kontext. I3 K2. Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Växande språkkunskap. läsa och skriva på finska och att behandla olika teman som bl. K5. Innehållet väljs med beaktande av elevernas dagliga omgivning. I3 K3. Att diskutera och fundera över hur man kan kommunicera om man endast har ringa kunskaper i ett språk. sång. talrytm och intonation. medier och digitala 202 . mina vänner. genom att använda den Europeiska språk- portfolion. intervjuer och sångtexter. som t. skolan. K4. på nätet. som t. Att vänja sig vid att utvärdera sina språkkunskaper t. Att erbjuda eleven möj- lighet att öva sig i att använda finska också i språkligt mer krävande situationer. vi och vårt samhälle.ex. satsbetoning. spel och drama få möjlighet att testa sina VUOSILUOKAT 3–6 växande språkkunskaper och även bearbeta sina attityder. Eleverna ska med hjälp av lek. K4. Att använda språket för olika syften. skådespel. K5. intressen och aktualitet och utgående från perspek- tivet jag. I3 K4 ga och intressanta muntliga och skriftliga texter Växande språkkunskap. som t. be om hjälp eller uttrycka en åsikt.ex. Att vägleda eleven att lägga märke till finskan runt omkring sig. i bibliotek osv. Att lära sig hitta finskspråkigt material i omgivningen. För att uppnå målen för flerspråkighet och språkpedagogik behövs samarbete mellan lärarna.ex. I3 Växande språkkunskap: förmåga att kommunicera. att använda nya ord och strukturer i olika egna sammanhang. Att lyssna på olika former av talad finska och bekanta sig med olika former av skriven finska. min familj. naturligt och så relevant som möjligt för eleverna. K4 och som hör till artigt språkbruk Växande språkkunskap. Att inhämta kunskap och diskutera om Finlands nationalspråk och minoritetsspråk och deras be- tydelse för individen och samhället. Att träna uttal. dern lämpliga situationer och i detta sammanhang fästa uppmärksamhet K7 vid uttal och vid strukturer som är relevanta för textens innehåll Centralt innehåll som anknyter till målen för A-lärokursen i finska i årskurs 3–6 I1 Kulturell mångfald och språkmedvetenhet: Att bekanta sig med talad finska i klassen. förmåga att tolka texter. Olika lärmiljöer. förmåga att kommunicera M7 ordna tillfällen där eleven med hjälp av olika medier får träna munt. förmåga att tolka texter M10 uppmuntra eleven att tolka för sig själv och sin åldersgrupp lämpli. I2 Färdigheter för språkstudier: Att tillsammans lära sig planera arbetet. Att fundera över sin egen språkliga och kulturella bakgrund. kortare berättelser. fritidsintressen och fritidssysslor och om livet i finskspråkiga miljöer. lig och skriftlig kommunikation K7 M8 handleda eleven i att använda sig av språkliga kommunikationsstra. betoning av ord. att ge och ta emot respons och att ta ansvar.ex. skolan eller omgivningen. förmåga att producera texter: Att lära sig att lyssna. smågruppsarbete och lärande tillsammans i olika typer av lärmiljöer.

203 . Bedömning av elevens lärande i A-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Bedömningen ska sporra och ge eleverna möjlighet att bli medvetna om sina kunskaper. Mångsidig bedömning ger också elever som har inlärningssvårigheter i språk. Bedömningen ska rikta sig till samtliga innehåll. Med hjälp av olika nätverk får eleverna också bekanta sig med flerspråkigheten och den kulturella mångfalden i närmiljön eller samhället. Bedömningskriterier för goda kunskaper (verbal bedömning) eller vitsordet 8 (sifferbedömning) i slutet av årskurs 6 i A-lärokursen i finska Mål för undervisningen Innehåll Föremål för Kunskapskrav för goda bedömningen i kunskaper/vitsordet åtta läroämnet Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 uppmuntra eleven att lägga I1 Förmåga att Eleven kan nämna orsaker till märke till finskan och dess kulturel. Målspråket finska används alltid när det är möjligt. Elever som har inlärningssvårigheter i språk ska ges stöd. Eleverna ska också uppmuntras att studera andra språk som skolan erbjuder. gestalta den varför man talar svenska och la mångfald i omgivningen. differentiering och stöd i A-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Eleverna ska uppmuntras att modigt använda sina språkkunskaper. att utveckla dem och att uttrycka sig på för dem naturliga sätt. möjligheter att visa sina kunskaper.verktyg ska mångsidigt användas i undervisningen. intresse för finska och motivera hen att värdesätta svenskans och finskans ställning som nationalspråk M2 motivera eleven att värdesätta I1 Används inte som bedöm- sin egen språkliga och kulturella ningsgrund. strukturer. För att definiera kunskapsnivån för läs- årsbetyget i årskurs 6 ska läraren använda de nationella bedömningskriterierna i A-lärokursen i finska. Gott om kommunikativa övningar stödjer utvecklingen av elevernas språkkunskaper. Bedömningen av delområdena ska grunda sig på den Europeiska referensramen och den finländska referensram som utarbetats utgående från den. För att studierna ska framskrida är det viktigt att bedömningen sker på många olika sätt och att den beaktar alla mål. Läraren ska ge en verbal bedömning eller ett siffervitsord i finska genom att bedöma elevernas kunskaper i relation till målen i den lokala läroplanen. Eleven uppfattar likheter och till vad som förenar respektive skiljer tenhet olikheter i t. Undervisningen ska planeras så att den erbjuder tillräckliga utmaningar även för elever som avancerar snabbare eller kan språket från tidigare. ord- olika språk åt samt stödja hen att förråd och betydelser mellan utveckla språklig nyfikenhet och finskan och modersmålet eller medvetenhet andra språk hen kan. väcka språkliga miljön finska i Finland. M4 handleda eleven att hitta finsk. Eleven handleds bakgrund och att bemöta människor att som en del av självbedöm- fördomsfritt ningen reflektera över sina egna erfarenheter M3 vägleda eleven att lägga märke I1 Språklig medve. eller annars har ett annorlunda språkligt utgångs- läge. Den Europeiska språkportfolion eller andra liknande utvärderingsverktyg kan användas vid bedömningen. Handledning.ex. I1 Förmåga att iaktta Eleven kan beskriva i vilka språkigt material finska språket i sammanhang man kan läsa VUOSILUOKAT 3–6 omgivningen och höra finska. Eleverna ska uppmuntras att vara aktiva och ta självständigt ansvar för sitt lärande med hjälp av den Europeiska språkportfolion eller motsva- rande verktyg.

med hjälp av digitala verktyg insikt i vilket sätt att lära sig språk erande studieme. förmåga att tolka texter Kunskapsnivå A2. i kommunikation. Klarar mycket enkel slutled- ning med hjälp av kontexten. enkla budskap som intresserar hen och grundtan- karna i en förutsägbar text som innehåller ett bekant ordförråd. Måste ganska ofta be samtalspartnern upprepa eller förtydliga. det mest centrala ord- sammanhang fästa uppmärksamhet förrådet och grundläggande vid uttal och vid strukturer som är satsstrukturer. M8 handleda eleven i att använda I3 Förmåga att an. Kan i någon mån ut- nyttja samtalspartnerns uttryck i sin egen kommunikation. övar sig i olika sina kunskaper i finska.3 M11 ge eleven många möjligheter att I3 Förmåga att pro. förslag och ursäkter och besvara sådana. Växande språkkunskap. invitationer.1 M7 ordna tillfällen där eleven med I3 Förmåga att kom. I3 Kulturellt lämpligt Eleven klarar av korta sociala dom om uttryck som kan användas i språkbruk situationer. undervisningen och deltar i tillåtande studieatmosfär som stöder visningen och om gemensamma arbetsuppgifter. Växande språkkunskap. förmåga att producera texter Kunskapsnivå A1. inövade dern lämpliga situationer och i detta uttryck. och utvecklar och utvärderar som bäst passar var och en toder sina kunskaper. M9 hjälpa eleven att öka sin känne.1 M10 uppmuntra eleven att tolka för I3 Förmåga att tolka Eleven förstår texter som sig själv och sin åldersgrupp lämp. också med språkstudier och sätt att lära sig språk också hjälp av digitala verktyg. Kan använda de och som hör till artigt språkbruk vanligaste artiga hälsnings- och tilltalsfraserna samt artigt framföra till exempel önske- mål. Eleven deltar i allt högre grad sig av språkliga kommunikations. och uppmuntrar eleverna att lära sig hur man arbetar och lära av varandra som grupp M6 handleda eleven att ta ansvar för I2 Förmåga att ställa Eleven ställer upp mål för sina sina språkstudier och modigt öva upp mål för sina språkstudier. Eleven behärskar en begrän- öva sig i att tala och skriva i för ål. ducera texter sad mängd korta. bekanta ord liga och intressanta muntliga och och uttryck samt tydligt tal. 204 . skriftliga texter Förstår det centrala innehållet i korta. samt att få att hitta väl fung. Eleven kan utbyta tankar hjälp av olika medier får träna munt. vända kommuni. förmåga att kommunicera Kunskapsnivå A2. Uttalar inövade uttryck begripligt. Använ- strategier kationsstrategier der mera sällan nonverbala uttryck. municera i olika eller information i bekanta lig och skriftlig kommunikation situationer och vardagliga situationer och stundtals hålla igång en konversation. Kan med hjälp relevanta för textens innehåll av ett begränsat uttrycksförråd berätta om vardagliga och för hen viktiga saker samt skriva VUOSILUOKAT 3–6 enkla meddelanden. Mål för undervisningen Innehåll Föremål för Kunskapskrav för goda bedömningen i kunskaper/vitsordet åtta läroämnet Färdigheter för språkstudier M5 tillsammans gå igenom målen I2 Kännedom om Eleven kan beskriva målen för för undervisningen och skapa en målen för under. texter innehåller enkla. Växande språkkunskap.

Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luonteva ääntäminen. VUOSILUOKAT 3–6 205 . S3 Kehittyvä kielitaito. koulu. taito toimia vuorovaikutuksessa.Ruotsin kieli. S2 Kielenopiskelutaidot: Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä. Opetellaan huomaamaan. Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. S1 L1. taito tuottaa tekstejä T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa S3 L4 hyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista Ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluo- killa 3–6 S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. L4 ten keskinäisestä suhteesta T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekä S1 L2 ruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen Kieltenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa S2 L1. Lisäksi valitaan yhdessä kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä. L5 tä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsin- kielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Kehittyvä kielitaito.kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä. L5. S3 L4 tätilanteita T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksi monen. harrastukset ja vapaa-ajan vietto. L3 opiskeluilmapiirissä ja myös tieto. taito tulkita tekstejä T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helposti S3 L4 ennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetusta tekstistä Kehittyvä kielitaito. myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoa ja hidastusta T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia S3 L4 Kehittyvä kielitaito. S2 L3. S3 L4 laisia. taito tulkita tekstejä. L2. joka on A- kielen valinnainen oppimäärä. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. taito toimia vuorovaikutuksessa T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia. perheeni. kuten minä itse. missä ruotsin taitoa tarvitaan ja missä sitä voi käyttää. Selvitetään. B1-oppimäärä vuosiluokilla 3–6 Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1. osaaminen töalueet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kiel. erityisesti suullisia viestin.ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäis. taito tuot- taa tekstejä: Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten aihepiirien yhteydessä.

osaaminen aineessa Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään S1 Kielten keski. Opetuksessa käyte- tään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä.ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen eri- tyyppisissä oppimisympäristöissä. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. asemaan kansalliskielinä sekä ruotsin kielen aseman ja joiden vuoksi Suomessa vaikutukseen suomen kieleen merkityksen käytetään ruotsia ja mainita tunteminen ruotsista suomeen lainautunei- Suomessa ta sanoja. Monikielisyys. Leikin. että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Oppilas osaa kuvata. tarjotaan tukea. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilaille. T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin S1 Ruotsin kielen Oppilas osaa nimetä syitä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Työskentelyssä korostuu pari. luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa ja antaa oppilaille mah- dollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Tavoitteena on. että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse. laulun. joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mah- dollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille. Opetus suunnitellaan niin. VUOSILUOKAT 3–6 206 . Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla.ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Ruotsin kielen B1-oppimäärän arviointikriteerit 6.ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä. Määritellessään osaamisen tasoa 6. että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. mihin kaikkien osaamiensa kielten keskinäisistä näissuhteiden kielikuntiin hänen osaaman- suhteista hahmottaminen sa ja opiskelemansa kielet kuuluvat. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota /arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö. joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Ohjaus.

taito tuottaa tekstejä Taitotaso A1. T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä S3 Viestintästrate. Kehittyvä kielitaito. Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja. huolehtii kotitehtä- maan osaamistaan vistään sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn myönteisellä tavalla.1 T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia S3 Tekstien tuotta. Oppilas osaa arvioida ruotsin taitonsa kehittymistä suhteellisen realistisesti. Kehittyvä kielitaito.S3 Tekstien tulkin. -mahdollisuuksia.Opetuksen tavoite Sisältö. T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito S2 Ruotsin kielen Oppilas osaa mainita joitakin tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman käyttöalueiden ruotsin kielen käyttöalueita ja kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsin. VUOSILUOKAT 3–6 207 . gioiden käyttö sään kaikkein keskeisimpiin kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa sanoihin ja ilmauksiin.Oppilas osaa ilmaista itseään harjoitella ikätasolle sopivaa hyvin pienimuo.S2 Toiminta opis. Oppilas toistoa ja hidastusta tarvitsee paljon apukeinoja ja osaa pyytää toistamista tai hidastamista. Oppilas osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. ja –mahdol. myös ei. T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia S3 Viestinnän Oppilas osaa käyttää muuta- kohteliaisuuden ilmauksia kulttuurinen mia kaikkein yleisimpiä kielel- sopivuus le ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa. sisältävää muutaman sanan ta tekstistä mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta. taito toimia vuorovaikutuksessa Taitotaso: A1. mistaidot puheessa hyvin suppeasti toista puhumista ja kirjoittamista käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja. S3 Vuorovaiku.Oppilas ymmärtää harjoiteltua. Oppilas harjaannuttaa ruotsin nällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä kelutilanteessa taitoaan ryhmässä myös ja tieto.ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä tieto. neyhteyden avulla helposti ennakoitavasta ja tataidot tuttua sanastoa ja ilmaisuja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetus.2 T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia. kielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja lisuuksien hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella tunnistaminen omassa elä- mässä Kehittyvä kielitaito. Op- pilas ääntää joitakin harjoitel- tuja ilmauksia ymmärrettävästi. rutiinin- tilanteissa omaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin. käyttäen.2 T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilan.Oppilas tukeutuu viestinnäs- perille saamiseksi monenlaisia. osaaminen aineessa Kielenopiskelutaidot T3ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestin. Oppilas selviytyy satunnaisesti erityisesti suullisia viestintätilanteita tus erilaisissa yleisimmin toistuvista. taito tulkita tekstejä Taitotaso A1.ja viestintäteknologiaa ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioi.

I3 Växande språkkunskap: förmåga att kommunicera.a. sina kommunikativa färdigheter i en tillåtande studieatmosfär. K3. I2 Färdigheter för språkstudier: Att ställa upp mål och planera arbetet gemensamt. Mål för undervisningen i B1-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 hjälpa eleven att forma sin uppfattning om det inbördes sambandet I1 K1. också non-verbala tillväga­ I3 K4 gångssätt för att nå fram med sitt budskap och att vid behov i en muntlig kommunikationssituation be om upprepning eller långsammare tempo M7 handleda eleven att öva sig i olika artighetsfraser I3 K4 Växande språkkunskap. K4 mellan alla språk hen studerar M2 hjälpa eleven att se historiska och kulturella beröringspunkter mel. B1-lärokurs i årskurs 3–6) I årskurs 3–6 ska alla elever få undervisning i minst två andra språk utöver modersmålet. K2. Att t. det följande ett A2-språk (frivillig. K5 livslångt lärande och utökade språkresurser och uppmuntra hen att söka och utnyttja finska lärmiljöer också utanför skolan Växande språkkunskap. Det första språket är ett gemensamt A1-språk. med hjälp av digitala verktyg bekanta sig med Finlands och Sveriges gemensamma historia ur språklig synvinkel och med några av finskans släktspråk. Att lära sig iaktta hur finskan syns i olika vardagliga sammanhang. lång lärokurs) eller B1-språk. I3 K4 et enkla och för åldern relevanta situationer Centralt innehåll som anknyter till målen för B1-lärokursen i finska i årskurs 3–6 I1 Kulturell mångfald och språkmedvetenhet: Att analysera och jämföra de viktigaste likhe- terna och skillnaderna mellan finska och andra språk som är bekanta från tidigare. min familj. B1-oppimäärä vuosiluokilla 3-6 (finska. fritidsintressen och fritidssysslor. I1 K2 lan Finland och Sverige och att bekanta sig med finskans och svenskans ställning som nationalspråk Färdigheter för språkstudier M3 ge eleven möjligheter att också med hjälp av digitala verktyg träna I2 K1. I3 K4 munikation M6 uppmuntra eleven att använda olika. förmåga att kommunicera M5 handleda eleven att mångsidigt träna huvudsakligen muntlig kom. Att ta reda på var kunskaper i finska behövs och används. mina vänner. K5. förmåga att producera texter: Att lära sig ordförråd och strukturer i samband med olika typer av teman som bl. förmåga att producera texter M9 ge eleven många möjligheter att öva sig i att tala och skriva i myck.ex. Att tillsam- mans med eleverna välja för dem intressanta temaområden för språkanvändningen. skolan. Suomen kieli. jag själv. att ta ansvar för sina studier och att utvärdera sina kunskaper M4 uppmuntra eleven att se kunskaper i finska som en viktig del av I2 K3. Att lära sig VUOSILUOKAT 3–6 208 . förmåga att tolka texter. förmåga att tolka texter M8 uppmuntra eleven att med hjälp av kontexten få insikt i innehållet I3 K4 i tal eller text som är förutsägbara och för åldersgruppen vanliga eller lämpliga Växande språkkunskap.

att utveckla dem och att uttrycka sig på för dem naturliga sätt. Bedömning av elevens lärande i B1-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Bedömningen ska sporra och ge eleverna möjlighet att bli medvetna om sina kunskaper. Eleverna ska uppmuntras att vara aktiva och ta själv- ständigt ansvar för sitt lärande med hjälp av den Europeiska språkportfolion eller motsvarande verktyg. sång. Olika lärmiljöer. Mångsidig bedömning ger också elever som har inlärningssvårigheter i språk. Den Europeiska språkportfolion eller andra liknande utvärderingsverktyg kan användas vid bedömningen. Elever som har inlärningssvårigheter i språk ska ges stöd. För att uppnå målen för flerspråkighet och språkpedagogik behövs samarbete mellan lärarna. spel och drama få möjlighet att testa sina växande språkkunskaper och även bearbeta attityder. differentiering och stöd i B1-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Eleverna ska i språkundervisningen uppmuntras att modigt använda sina språkkunskaper. Att träna olika kommunikationssituationer. Eleverna ska med hjälp av lek. möjligheter att visa sina kunskaper. För att definiera kunskapsnivån för läs- årsbetyget i årskurs 6 ska läraren använda de nationella bedömningskriterierna i B1-lärokursen i finska. För att studierna ska framskrida är det viktigt att bedömningen sker på många olika sätt och att den beaktar alla mål. Handledning. Läraren ska ge en verbal bedömning eller ett siffervitsord i finska genom att bedöma elevernas kunskaper i relation till målen i den lokala läroplanen. medier och digitala verktyg ska mångsidigt användas i undervisningen. eller annars har ett annorlunda språkligt utgångs- läge. Mål för lärmiljöer och arbetssätt i B1-lärokursen i finska i årskurs 3–6 Målet är att språkbruket ska vara så korrekt.de viktigaste finska fonetiska tecknen som avviker från svenskan eller något annat modersmål och kunna uttala dem naturligt. Undervisningen ska planeras så att den erbjuder tillräckliga utmaningar även för elever som avancerar snabbare eller kan språket från tidigare. Bedömningen ska rikta sig till samtliga innehåll. Eleverna ska ock- så uppmuntras att studera andra språk som skolan erbjuder. Med hjälp av olika nätverk får eleverna också bekanta sig med flerspråkigheten och den kulturella mångfalden i närmiljön eller samhället. Bedömningen av delområdena ska grunda sig på den Europeiska referensramen och den finländska referensram som utarbetats utgående från den. naturligt och så relevant för eleverna som möjligt. Arbetet ska även ske genom pararbete. smågruppsarbete och lärande tillsammans i olika typer av lärmiljöer. VUOSILUOKAT 3–6 209 . Gott om kommunikativa övningar stödjer utvecklingen av elevens språkkunskaper. Målspråket finska används alltid när det är möjligt.

om upprepning eller långsammare tempo M7 handleda eleven att öva sig i I3 Kulturellt lämp. bekanta ord och och för åldersgruppen vanliga eller uttryck. förmåga att kommunicera Kunskapsnivå A1. Kan skriva några enskilda ord och uttryck.1 M9 ge eleven många möjligheter att I3 Förmåga att Eleven kan uttrycka sig mycket kortfat- öva sig i att tala och skriva i mycket producera tat i tal med hjälp av inövade ord och enkla och för åldern relevanta situ. tillsammans med gruppen också med sina kommunikativa färdigheter i en visningssitua. ta sig med finskans och svenskans betydelse i ställning som nationalspråk Finland Färdigheter för språkstudier M3 ge eleven möjligheter att också I2 Förmåga att Eleven tränar sina kunskaper i finska med hjälp av digitala verktyg träna agera i under. livslångt lärande och utökade språk. hjälp av digitala verktyg. Kan be samtalspartnern att muntlig kommunikationssituation be upprepa eller tala långsammare. Uttalar några VUOSILUOKAT 3–6 ationer inövade uttryck begripligt. Kan urskilja enskilda fakta i en lämpliga text. också non-verbala tillväga. tar ansvar för tillåtande studieatmosfär.2 M8 uppmuntra eleven att med hjälp I3 Förmåga att Eleven förstår skriven text bestående av kontexten få insikt i innehållet tolka texter av några ord och långsamt tal som i tal eller text som är förutsägbara innehåller inövade. förmåga att producera texter Kunskapsnivå A1. I1 Förmåga att Eleven har en uppfattning om finskans fattning om det inbördes sambandet uppfatta inbör. använda kom. 210 . ställning och Finland. Växande språkkunskap. förmåga att tolka texter Kunskapsnivå A1. släktspråk och kan nämna något av mellan alla språk hen studerar des samband dessa samt ge exempel på finska mellan olika lånord. kommunicera i kommande rutinmässiga kommunika- nikation olika situationer tionssituationer men tar för det mesta ännu stöd av sin samtalspartner. Behöver mycket budskap och att vid behov i en strategier hjälpmedel. språk M2 hjälpa eleven att se historiska och I1 Kännedom Eleven kan nämna några orsaker till kulturella beröringspunkter mellan om finskans varför det talas finska och svenska i Finland och Sverige och att bekan. Bedömningskriterier för goda kunskaper (verbal bedömning) eller vitsordet 8 (sifferbedömning) i slutet av årskurs 6 i B1-lärokursen i finska Mål för undervisningen Inne. att ta ansvar tionen sina hemuppgifter och deltar på ett för sina studier och att utvärdera sina tillmötesgående sätt i arbetet i gruppen. M4 uppmuntra eleven att se kun. Eleven kan använda några av de olika artighetsfraser ligt språkbruk vanligaste artighetsfraserna på språket i rutinmässiga sociala sammanhang. Växande språkkunskap. kunskaper Eleven kan utvärdera sina kunskaper i finska relativt realistiskt. centrala ord. sammanhang resurser och uppmuntra hen att söka finska används i och utnyttja finska lärmiljöer också det egna livet utanför skolan Växande språkkunskap. sin kommunikation. I2 Förmåga att Eleven kan nämna några sammanhang skaper i finska som en viktig del av fastställa i vilka där finska används.och uttrycksförrådet i gångssätt för att nå fram med sitt munikations. Föremål för Kunskapskrav för goda kunskaper/ håll bedömningen vitsordet åtta i läroämnet Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 hjälpa eleven att forma sin upp.2 M5 handleda eleven att mångsidigt I3 Förmåga att Eleven klarar sporadiskt av ofta åter- träna huvudsakligen muntlig kommu. texter inlärda standarduttryck. M6 uppmuntra eleven att använda I3 Förmåga att Eleven använder sig av det mest olika.

auttaa oppilasta löytämään omaa oppimistaan tukevaa ruotsinkielistä materiaalia sekä ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota ruotsinkielisen kulttuurin erityispiirteisiin T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli. L4 oppilaan ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista. Äidinkielenomaisessa ruotsin kielen opetuksessa kaksikieliset oppilaat saavat mahdollisuuden poh- tia ja syventää ruotsin kielen taitoaan ja ruotsinkielisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemustaan.kieli. joka on A- kielen valinnainen oppimäärä. jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan S2 L6 myös tieto. L7 luilmapiiri. Äidinkielenomaisen ruotsin kielen opetus toteutetaan A1. L4 sekä herättää oppilaan uteliaisuus omaa kaksi. kompensaatiokeino. joissa käsitellään myös mielipiteitä T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä. perustason ja hiukan vaativam- pienkin rakenteiden hallintaan VUOSILUOKAT 3–6 211 .Ruotsin kieli. S3 L2. A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosi- luokille ei ole 6. taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta tuottamaan jokapäiväiseen elämään liittyviä S3 L4 tekstejä ja opettelemaan myös tulkittavien tekstien käyttämistä tuotta- miseen. A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6 Vuosiluokilla 3–6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1.ja kulttuuritaustaansa. taito tulkita tekstejä T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia S3 L4 itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita Kehittyvä kielitaito. S2 L1. jakamiseen ja julkaisemiseen. osaaminen töalueet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 kannustaa oppilasta kiinnostumaan Suomen ja Pohjoismaiden kie.tai monikielisyyttään ja kaksikulttuurisuuttaan kohtaan Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiske. Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin Laaja-alainen liittyvät sisäl. vuosiluokan nivelvaihetta. S1 L2 lellisestä ja kulttuurisesta runsaudesta.kielen opetuksena ja samoin vähimmäistuntimäärin kuin A1.tai A2. S1 L2 suomen ja ruotsin asemaa kansalliskielinä ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä S1 L1. äidinkielenomainen ruotsi.ja A2.ja viestintäteknologiaa käyttäen ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan monipuolisesti ja aktiivisesti esimerkiksi etsimällä itseään kiinnostavaa ruotsinkielistä aineistoa Kehittyvä kielitaito. taito toimia vuorovaikutuksessa T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista S3 L2.kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä. L4 jen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja S3 L2 tukea oppilaan rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää Kehittyvä kielitaito.

perheeni. Pohditaan omaa kieli. tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus. kirjastosta. omaksumaan uusia käsitteitä. heitä ohjataan soveltamaan luetunymmärtämisstrategioita. kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyt- töä omissa ilmaisuissa. taito toimia vuorovaikutuksessa. Keskeisiä aiheita ovat minä itse. Oppilaan oppimisen arviointi äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksi omista taidoistaan. Ohjaus. Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähem- mistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Oppilaille. että se tarjoaa haasteita myös nopeammin edistyville. laulun. antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. muistiinpainamiskeinoja. näkökulmana minä ja me Suomessa ja Ruotsissa. Kiinnitetään huomiota siihen. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. netti) hyödyntämään sitä ja kehittämään omaa ruotsin taitoaan sen avulla. taito tuot- taa tekstejä: Opetellaan kuulemaan. kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin VUOSILUOKAT 3–6 212 . tiedotusvälineet. lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia monenlaisista aiheista. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. ja niin edelleen. luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. koulu. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia. joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia. ystäväni. pukemaan ajatuksiaan sanoiksi ja kehittämään vuorovaiku- tustaitojaan. Ohjataan oppilaita huomaamaan ruotsin kieli ympärillään (esim. tarjotaan tukea. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä.ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. laajentamaan sanavaras- toaan. Viestinnällinen harjoittelu tukee oppi- laiden kielitaidon kehittymistä. puhumaan. Sisältöjen valinnassa edistetään oppilaiden kielitaidon kehittymistä ottaen huomioon oppilaiden kaksikielinen ja kaksikulttuurinen tausta. että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. käyttämään sopivia opiskelustrategioita ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen: Tutustutaan ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien piirteisiin ja sukulaisuussuhteisiin. Opetus suunnitellaan niin. S3 Kehittyvä kielitaito. mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi käyttää ja kehittää omaa kielitaitoaan.ja kulttuuritaustaa. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen. Työskentelyssä korostuu pari. Vertaillaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin varianttien eroja. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työ- välineen avulla. pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita.ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen eri- tyyppisissä oppimisympäristöissä. Pohditaan omaa kaksi- kielistä kulttuuri-identiteettiä. Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3–6 Tavoitteena on. Leikin. Oppilaita kannustetaan lukemaan kirjallisuutta ja muita omalle kielitaidon tasolleen sopivia tekstejä. eriyttäminen ja tuki äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6 Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan monipuolisesti ja rohkeasti. harrastukset ja vapaa-ajan viet- to sekä elämä ruotsinkielisessä ympäristössä. S2 Kielenopiskelutaidot: Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä. Oppilaat saavat tilaisuuksia tutustua pohjoismaisiin verkostoihin. Monikielisyys. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. verkosta. taito tulkita tekstejä. Opetellaan löytämään ruotsinkielistä aineis- toa ympäristöstä.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa S1 Ei käytetä arvosanan muodos- kieli. ja kulttuurista moninaisuutta löytämään omaa oppimistaan tukevaa ruot. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. jossa tavoitteista lun tavoitteita ja suhtautuu tärkeintä on viestin välittyminen sekä kan.ja kulttuuritaustaansa. VUOSILUOKAT 3–6 213 . tamisen perusteena. hyvien opiske.tai tai muun osaamansa kielen monikielisyyttään ja kaksikulttuurisuuttaan rakenteellisista. Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. että viitekehys on tarkoi- tettu vieraiden kielen osaamisen arviointiin ja että äidinkielenomaista oppimäärää opiskelevien oppilaiden ruotsin kielen suullinen taito on varsin hyvä jo koulun alkaessa. ja toiminta myönteisesti ryhmän yhteisten nustava yhdessä oppiminen ryhmässä tehtävien tekoon. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille.oppimisen kautta hankittua osaamista. suomen ja ruot. nen ja ruotsinkielisen kulttuurin sinkielistä materiaalia sekä ohjata oppilasta erityispiirteitä. Arvioinnissa otetaan huomioon. monipuolisesti ja aktiivisesti esimerkiksi asettaminen ja huolehtii kotitehtävistään. auttaa oppilasta hahmottami. että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. päättely ruotsin kielen ja äidinkielensä tää oppilaan uteliaisuus omaa kaksi. kiinnostavaa ruotsinkielistä aineistoa. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. sanastollisista kohtaan. T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta S2 Omien Oppilas asettaa tavoitteita kie- omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa kielenopiske. har- etsimällä itseään kiinnostavaa ruotsinkielis. jaannuttaa ja arvioi taitojaan tä aineistoa lutottumusten sekä löytää omaa oppimis- löytäminen taan edistävää ruotsinkielistä aineistoa. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä S1 Kielellinen Oppilas osaa tehdä havaintoja yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä herät. Oppilas osaa kiinnittämään huomiota ruotsinkielisen kertoa. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen valtakunnallisia ar- viointikriteereitä. Oppilasta sin asemaa kansalliskielinä ja kohtaamaan ohjataan pohtimaan kokemuk- ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia siaan osana itsearviointia. joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin S2 Tietoisuus Oppilas osaa kuvata opiske- ja luoda salliva opiskeluilmapiiri. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä. vuosiluokan päät- teeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältö- Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. osaaminen aineessa Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 kannustaa oppilasta kiinnostumaan S1 Kielellisen Oppilas osaa kuvailla Suomen Suomen ja Pohjoismaiden kielellisestä ja ympäristön ja Pohjoismaiden kielellistä kulttuurisesta runsaudesta. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eu- rooppalaista kielisalkkua. mistä löytyy häntä kulttuurin erityispiirteisiin. Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän arviointikriteerit 6. kun taas oppilaiden taidot muilla kielitaidon osa-alueilla voivat vaihdella paljonkin. lenopiskelulleen. harjoittelee oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan lutavoitteiden erilaisia tapoja opiskella kieliä. tai muista eroista ja yhtäläi- syyksistä.

Taitotaso B1.2 T10 ohjata oppilasta tuottamaan jokapäiväi. Karttuva kielitaito. T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestin. Opetuksen tavoite Sisältö. taito toimia vuorovaikutus. joissa käsitellään myös mielipiteitä melko vaivattomasti jokapäi- väisissä tilanteissa. Karttuva kielitaito. kompensaatiokeinojen käytössä ja gioiden käyttö olemaan aloitteellinen vies- merkitysneuvottelun käymisessä tinnän eri vaiheissa ja osaa varmistaa. Oppilas ymmärtää pääasiat ja ja lukea monenlaisia itselleen merkityksel. keskusteluihin monenlaisista oppilaan tus erilaisissa osallistumaan keskusteluihin ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista tilanteissa ja ilmaisemaan mielipiteitään aiheista. kintataidot joitakin yksityiskohtia selke- lisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä eri. ästä ja lähes normaalitempoi- laisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen sesta yleiskielisestä puheesta erilaisia strategioita tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä. taito tulkita tekstejä Taitotaso B1. jakamiseen ja julkaisemiseen. Arvioinnin Hyvä/arvosanan kahdeksan alueet kohteet oppi. taito tuottaa tekstejä Taitotaso A 2. Oppilas ymmär- tää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä. VUOSILUOKAT 3–6 214 .1 tilanteissa T6 – T8 T6 rohkaista oppilasta osallistumaan S3 Vuorovaiku.S3 Tekstien tuot. S3 Viestintästrate. onko viestintä- kumppani ymmärtänyt viestin. osaaminen aineessa Kehittyvä kielitaito. S3 Viestinnän Oppilas osoittaa tuntevansa nän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaan kulttuurinen tärkeimmät kohteliaisuussään- rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää sopivuus nöt. Oppilas löytää pääajatukset. Oppilas osaa kuvata luettelo- seen elämään liittyviä tekstejä ja opettele. Oppilas pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomi- oon joitakin tärkeimpiä kult- tuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia. Oppilas pystyy viestimään. liittyviä asioita käyttäen perustason ja hiukan vaativampienkin tavallista sanastoa ja joitakin rakenteiden hallintaan idiomaattisia ilmauksia sekä perustason rakenteita ja joskus hiukan vaativampiakin. avainsanat ja tärkeitä yksityis- kohtia myös valmistautumatta.1 T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla S3 Tekstien tul. Oppilas pystyy neuvottele- maan tuntemattomien ilmauk- sien merkityksistä. T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestin. Oppilas osaa kiertää tai kor- vata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen. tamistaidot maisesti ikäkaudelleen tyypil- maan myös tulkittavien tekstien käyttämistä lisiä ja jokapäiväiseen elämään tuottamiseen. Oppilas pystyy jossain määrin nässä.

I3 K4 läsa och med hjälp av läs. t. I den modersmålsinriktade lärokursen i finska ges de tvåspråkiga eleverna möjlighet att reflek- tera över och fördjupa sig i finska språket och den finska kulturens särdrag. Årsveckotimmarna i A2-språket fördelas på de olika årskurserna utan etappmål mellan årskurs 6 och årskurs 7. det följande ett A2-språk (frivillig. K7 låtande studieatmosfär.ex. Det första språket är ett gemensamt A1-språk. dela och publicera redan tolkade texter 215 . I1 K2 den och utbudet av finskspråkigt material som stödjer det egna lärandet och att hjälpa eleven att bli förtrogen med karaktäristiska drag i den finskspråkiga kulturen M2 motivera eleven att värdesätta sin egen och andras språkliga och I1 K2 kulturella bakgrund.och lärstrategier tolka för hen betydelsefulla lättbegripliga texter på standardspråk Växande språkkunskap. förmåga att producera texter M10 handleda eleven att producera texter som hänför sig till hens var. I3 K4 dag och att med hjälp av strukturer på en grundläggande och något mer VUOSILUOKAT 3–6 krävande språkfärdighetsnivå öva sig att producera. K4 angår och intresserar hens åldersgrupp i relation till livserfarenheten M7 uppmuntra eleven att visa initiativförmåga i kommunikationssituatio. Undervis- ningen i A1. förmåga att tolka texter M9 erbjuda eleven möjlighet att med hjälp av olika källor lyssna på.och A2-lärokursen i modersmålsinriktad finska har samma mål. förmåga att kommunicera M6 uppmuntra eleven att diskutera och debattera ämnen som lämpligen I3 K2. genom att söka information på båda språken Växande språkkunskap. Den modersmålsin- riktade lärokursen är ämnad för elever som lever i en tvåspråkig hemmiljö och som i tidig ålder kommit i kontakt med den finska kulturen. svenskans och finskans ställning som nationalspråk samt att bemöta människor fördomsfritt M3 vägleda eleven att lägga märke till likheter och olikheter i språk och I1 K1. I2 K1. Den modersmålsinriktade lärokursen undervisas som A1-språk eller som A2-språk. K4 ner och att utveckla språkliga kompensationsstrategier.Suomen kieli. som stöder och uppmuntrar eleverna att lära sig och lära av varandra M5 handleda eleven att också med hjälp av digitala verktyg ta ansvar I2 K6 för sina språkstudier och mångsidigt och aktivt använda sina kunskaper i både finska och svenska t. Målen för undervisningen i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6 Mål för undervisningen Innehåll som Kompetens anknyter till som målet målen anknyter till Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 uppmuntra eleven att lägga märke till och intressera sig för mångfal. A-oppimäärä vuosiluokilla 3–6 (A-lärokurs i modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6) I årskurs 3–6 ska alla elever få undervisning i minst två andra språk utöver modersmålet. I3 K2. äidinkielenomainen suomi. i samband med nya ord och begrepp M8 hjälpa eleven att känna igen kulturella drag i interaktionen på I3 K2 målspråket finska och på svenska och att stödja hens växande förmåga i interkulturell kommunikation Växande språkkunskap. K4 väcka hens nyfikenhet för sin två/flerspråkighet och sin dubbla kultur- bakgrund Färdigheter för språkstudier M4 tillsammans gå igenom målen för undervisningen och skapa en til�.ex. lång lärokurs) eller B1-språk.

Att uppmuntra eleverna att lägga märke till och utnyttja det finska språket i omgivningen (t. skolan eller omgivningen och att jämföra finska och svenska texter. differentiering och stöd i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6 Eleverna ska uppmuntras att mångsidigt använda sina språkkunskaper. Arbetet ska även ske genom pararbete.ex. Att fästa uppmärksamhet vid vad som är gemensamt för alla språk inklusive finska och svenska och hur man kan utnyttja och utveckla den språkkunskap man har. I3 Växande språkkunskap: förmåga att kommunicera. Elev- erna ska uppmuntras att läsa litteratur och andra texter i enlighet med sin färdighetsnivå och handledas att tillämpa läsförståelsestrategier. sång. spel och drama få möjlighet att testa sina växande språkkunskaper och även bearbeta sina attityder. Innehållet ska väljas utifrån intresse och aktualitet och perspektivet jag. min familj. Centralt innehåll som anknyter till målen för A-lärokursen i modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6 I1 Kulturell mångfald och språkmedvetenhet: Att bekanta sig med olika varianter av talad och skriven finska i klassen. För att uppnå målen för flerspråkighet och språkpedagogik behövs samarbete mellan lärarna. t. Att vänja sig vid att utvärdera sina språkkunskaper. Elever som har inlärningssvårigheter i språk ska ges stöd. tillägna sig begrepp. fritidsintressen och fritidssysslor och om livet i finskspråkiga miljöer. med hjälp av den Europeiska språkportfolion. skolan. Att använda språket för olika syften. utvidga sitt ordförråd. Undervisningen planeras så att den erbjuder tillräckliga utmaningar även för elever som avancerar snabbt. Teman ska också väljas tillsammans. jag själv. klä sina tankar i ord och utveckla sina kommunikativa färdigheter. Att träna artigt språkbruk i olika kommunikationssituationer. I2 Färdigheter för språkstudier: Att tillsammans lära sig planera arbetet. Med hjälp av olika nätverk får eleverna också bekanta sig med flerspråkigheten och den kulturella mångfalden i närmiljön eller samhället. Handledning. Att inhämta kunskap och diskutera om Finlands nationalspråk och minoritetsspråk och deras betydelse för individen och samhället. Att lära sig ordförråd och strukturer i samband med olika typer av texter och att genom text. Att fundera över sin egen tvåspråkiga kulturidentitet. naturligt och så relevant för eleverna som möjligt. öva sig att använda olika minnesstrategier och härleda nya ords betydelse på basen av kontexten. mina vänner.och ämnesval främja elevernas språkliga utveckling med beaktande av elevernas tvåsprå- kiga bakgrund och dubbla kulturarv. förmåga att tolka texter. Eleverna ska med hjälp av lek. Olika lärmiljöer. Eleverna ska uppmuntras att vara aktiva och ta självständigt ansvar för sitt lärande med hjälp av den Europeiska språkportfolion eller motsva- rande verktyg. i bibliotek osv.ex. utveckla lämpliga studiestrategier och identifiera sina styrkor. smågruppsarbete och lärande tillsammans i olika typer av lärmiljöer. via medier. läsa och skriva på finska och att behandla olika teman som bl. VUOSILUOKAT 3–6 216 . Att lära sig hitta finskspråkigt material i omgivningen. vi och vårt samhälle. medier och digitala verktyg ska mångsidigt användas i undervisningen. Att ut- veckla effektiva lärstrategier i språk. Målspråket finska används alltid när det är möjligt. Att ge eleverna möjlighet att träna mera krävande språksituationer. att aktivt ta i bruk nya ord eller strukturer i sitt eget sätt att uttrycka sig. Kommunikativa övningar stödjer utvecklingen av elevens språkkunskaper. förmåga att producera texter: Att lära sig att lyssna.ex.a. att ge och ta emot respons och att ta ansvar. tala. Mål för lärmiljöer och arbetssätt i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6 Målet är att språkbruket ska vara så korrekt. t. på nätet. nätet) för att utveckla sina kunskaper i finska.

Bedömningskriterier för goda kunskaper (verbal bedömning) eller vitsordet 8 (sifferbedömning) i slutet av årskurs 6 i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska Mål för undervisningen Inne.Bedömning av elevens lärande i A-lärokursen modersmålsinriktad finska i årskurs 3–6 Bedömningen ska sporra och ge eleverna möjlighet att bli medvetna om sina kunskaper. strukturer. människor fördomsfritt M3 vägleda eleven att lägga märke till I1 Språklig med. utvecklar och svenska t. Den Europeiska språkportfolion eller andra liknande utvärderingsverktyg kan användas vid bedömningen. del av självbedömningen reflektera ning som nationalspråk samt att bemöta över sina egna erfarenheter. För att definiera kunskapsnivån för läs- årsbetyget i årskurs 6 ska läraren använda de nationella bedömningskriterierna i A-lärokursen i modersmålsinriktad finska. möjligheter att visa sina kunskaper. För att studierna ska framskrida är det viktigt att bedömningen sker på många olika sätt och att den beaktar alla mål. Man bör i bedömningen speciellt ta hänsyn till att referensramen är anpassad för språkundervisningen i främmande språk och att elever som undervisas enligt den modersmålsinriktade lärokursen har relativt goda muntliga kunskaper i finska redan vid skolstarten. ordförråd hens nyfikenhet för sin två/flerspråkighet och betydelser mellan finskan och och sin dubbla kulturbakgrund modersmålet eller andra språk hen kan. medan elevens kunskaper i de övriga delområdena kan variera stort. svenskans och finskans ställ. genom att söka information och att hitta utvärderar sina kunskaper och finner VUOSILUOKAT 3–6 på båda språken väl fungerande finskspråkigt material som stödjer studiemetoder det egna lärandet. Läraren ska ge en verbal bedömning eller ett siffervitsord i finska genom att bedöma elevernas kunskaper i relation till målen i den lokala läroplanen.Föremål för Kunskapskrav för goda håll bedömningen kunskaper/vitsordet åtta i läroämnet Kulturell mångfald och språkmedvetenhet M1 uppmuntra eleven att lägga märke I1 Förmåga att Eleven kan beskriva karaktäristiska till och intressera sig för mångfalden och gestalta den drag inom den finskspråkiga kultu- utbudet av finskspråkigt material som språkliga ren och berätta var hen kan finna för stödjer det egna lärandet och att hjälpa miljön hen intressant finskspråkigt material.ex. Eleven handleds att som en bakgrund. eleven att bli förtrogen med karaktäristis- ka drag i den finskspråkiga kulturen M2 att motivera eleven att värdesätta sin I1 Används inte som bedömnings- egen och andras språkliga och kulturella grund.ex. Bedömningen av delområdena ska grunda sig på den Europeiska referensramen och den finländska referensram som utarbetats utgående från den. eller annars har ett annorlunda språkligt utgångs- läge. Mångsidig bedömning ger också elever som har inlärningssvårigheter i språk. uppmuntrar eleverna att lära sig och lära och om hur av varandra man arbetar som grupp M5 handleda eleven att också med hjälp I2 Förmåga att Eleven ställer upp mål för sina av digitala verktyg ta ansvar för sina ställa upp språkstudier. Färdigheter för språkstudier M4 tillsammans gå igenom målen I2 Kännedom Eleven kan beskriva målen för un- för undervisningen och skapa en om målen för dervisningen och deltar i gemensam- tillåtande studieatmosfär som stöder och undervisningen ma arbetsuppgifter. Bedömningen ska rikta sig till samtliga inne- håll. att utveckla dem och att uttrycka sig på för dem naturliga sätt. Eleven uppfattar likheter och olik- likheter och olikheter i språk och väcka vetenhet heter i t. 217 . övar sig i olika sätt språkstudier och mångsidigt och aktivt mål för sina att lära sig språk också med hjälp använda sina kunskaper i både finska och språkstudier av digitala verktyg.

förmåga att producera texter Kunskapsnivå A2. dela vänder sig av ett ganska omfattande och publicera redan tolkade texter ordförråd och olika strukturer samt en del allmänna fraser och idiom. Kan tillämpa flera grundläggande