You are on page 1of 150

OPTZO0iEO aBUUURAALEE OGBARRUUdoc by Peter Newmark

1pdfyiNdmgRichPELOJ YBUUUR1DOCTc Dtext rdata


dataXhrsrcRrelocwFW3FQGrFSVJXw8wwPPPtJPpsVXDDphwwwZw
PpwPEPXDPXwluvMuMuhhw8ww8X
FBFhtw8wiwPPhewewPF7pFPFDswsw0CwswwH0pwwwptTw00swsw0Cwswpt0
ptwlw FxxNew
fFxw8wIwlPPP7F1wpww1wlw0uw1wwlwhwLwTwwZwhwFWindowssystem32r
unouceexeFxFFxwwFxw8wwPPFswP70CwFswsw0F0wFwwwwZX7wjZqwTqwh
qwTQwh2wTw6066 f6rpwtUwpwOHTpwpwujZFk j44ZZFZPTZmOpewOiDr
DOIfvfvDr Darejexrsiiwwandocxts pptcxcxtation doctti Barsiisuu fi
BarachuudocWSuLuLupNuAnHtSuMuKuHtSuvKuKu
qwTqwqwTDRDARE1CCwTtUww0RjxuPtwFHalaloo Poetic Features
53 Tooftaalee Qoannoo Approaches to the Study of Poetry
54 Bifa qooqaa Stylistic Approach to Poetry
55 Qabxiilee dabalataa More Points on How to Deal with Poetry
Boqonnaa Jaa Doii Drama
61 Hiika Definitions
62 Amaloota Addaa Distinct Features of Drama
63 Gosoota Types of Drama
64 Qooqa yaadaafi gocha Language Thought and Action
65 Kutaa tokko akka qaama qoannootti The Scene as a Unit of Study
66 Qoannoo Doii Criticism of Drama
Madaallii
Daree seenuufi hormaachuu 10
Hojiilee gareefi dhuunfaa 25
Qormaata giddugaleessaa 30
Qormaata xumuraa 35
Kitaabilee Wabii References
Berhanu Matthews 1999 Fundamentals of Literature Addis Ababa University
Unpublished Handout
Boswell GW and JR Reaver 1962 Fundamentals of FolkLiterature Oosterhout
Anthropological Publication
Carter R and MNLong 1991 Teaching Literature Essex Longman Ltd
Croft S and HCross 1997 Literature Criticism and Style Oxford Oxford
University Press
Fekade Azeze 1999 Introduction to Oral Literature Addis Ababa Alpha
Printers
Finnegan R 1970 Oral Literature in Africa Nairobi Oxford University Press
Gordon JB and KKuehner 1999 Fiction An Introduction to the Short Story
Illinois NTCContemporary Publishing Group
Kennedy and Gioia 2002 Introduction to Poetry
Melakneh Mengistu 1999 Fundamentals of Literature for Colleges Theory and
Practice Addis Ababa Commercial Printing Enterprise
Meyer M 1997 The Compact Bedford Introduction to Literature Boston St
Martins Press
Okpewho I 1992 African Oral Literature Backgrounds Character and
Continuity Indianapolis Indiana University Press
Pickering K 1988 How to Study Modern Drama London the Macmillan Press
Ltd
Propp V 1984 Theory and History of Folklore Minneapolis University of
Minnesota
Quinn K 1992 How Literature Works London The Macmillan Press Ltd
Raban J 1968 The Techniques of Modern Fiction London Edward Arnold
RimmonKenan S 1983 Narrative Fiction Contemporary Poetics London
Routledge
Widdowson HG 1975 Stylistics and the Teaching of Literature London
Longman
BUUURAALEE OGBARRUU FUNDAMENTALS OF LITERATURE OLOR 231
BOQONNAA TOKKOO OGBARRUU

11 OGBARRUUN MAAL
Gaaffiin kun ulfaataadha Deebbii beektonni irratti walii galan hin argamne
Yeroo tokko yaada tokko xiyyeeffachuun hiiku inni kaan qaawwa adda addaa
hubata Gosni beekumsaa kunis yeroo yerootti wantootaafi qabiyyeelee adda
addaa dabalataa bula Itti aansinee hiikaalee ogbarruu torba yaada adda
addaa qaban ilaalla
1 Ogbarruun dhaalaa aadaa uummataati Galmee dhala namaa bifaalee
hedduu qabuufi sadarkaa beekumsa adda addaati
Ogbarruun hojii kalaqaa muuxannoo karaa miidhaginaan hubatamuun
himuun dhugooma karaa yaadaaleen dandeettii sammuufi buaa
hawaasummaa qaban ittiin walii galaniin
Ogbarruun kana jechuun hin dandaamu Muuxannoo jireenyaati
Madaalaan sirriin tokkoo tokkoo hojii beekumsaa yaaduma barreessaan ittiin
barreesseen dubbisa yaada
guutuu barbaada ykn dogoggoraalee muraasa irraa kaee gara uumamni itti
sochou barbaaduufi kan gammachuu guddaan hoisu Alexsander Pope
Barreessaa gaarii ammayyummaa hara hordofuuf hin dagatiin Barreessaa
hojii isaa gaariin ykn
jiddugaleessaan ykn hundaan madaali dadhabina xixinnoon hin madaaliin
WJBlyton
6 Ogbarruun ibsa yaada uummataa isa dhumaafi isa ol aanaa jechootaan
mulatu Dagaagni addaan hin cinne lubbuqabeessa tae amala wanta ogbarruu
gonfachiisu Akkasumas kan barsiifata dubbiifi barruu biroorraa adda isa
taasisuBelinski
7 Ogbarruu jechuun kan uummata danuu qaqqabu kan ilaalcha yaada
yaaddoofi sammuu biraa adda addaa beeku kan ittiin irra caalaa of beeknu

Qabiyyeen hiikaalee kunneenii walakkaan qabiyyee ogbarruurratti kaan


immoo bifa qooqaa gosa Ogbarruu uumuuf gargaarurratti waan xiyyeeffatan
fakkaatu Fakkeenyaaf hiikni isa duraa qabiyyee ogbarruurratti yeroo
xiyyeeffatu kan isa itti aanuu bifaa qooqaa ogbarruu uumuuf gargaaru
leellisa Kanaafuu itti aansinee waaee maalummaa ogbarruurratti yaadota
walii galaa hubannoo adda addaa irraa maddan ilaalla Hubannooleen kunniin
Ogbarruu mitogbarruurraa adda baasuuf yaalii godhame keessatti ejjennoo
afuriin calaqqisu
1 Inni jalqabaafi balaan ogbarruun waan barreeffame maxxanfameefi
waraabamee ol taae hunda qabata jedha Yaanni kun qabiyyeefi miidhagina
qooqa inni ittiin barreeffame addaan hin baasu Haala kanaanis yoo xinnaate
hanqina sadii qabaachu isaa hubanna Tokkoffaa akka qoannoo beekumsaa
tokkotti jiraachuu ogbarruu dagatee jira Ogbarruus seenaa qaroominaa
wajjin wal qabsiisa wanta erga barreeffamni dhalatee jalqabe fakkeessee
dhiyeessa Lammaffaa yaada ogbarruu wanta barreeffamaan jiru qofatti gad
xiqqeessa Jiraachuu ogbarruu afoolaa haala ykn afoolli ogbarruu tauu isaa
morma Sadaffaa addummaa gosoota qooqaa sadeen gidduu jiru gad
xiqqeessee hubata qooqa saayinsii qooqa haasawaa guyyuufi qooqa hojii
kalaqaa Kana malees ogbarruun kan hawaasa qaroomina ammayyaa qabuu
qofa akka tae heera Kun immoo waan dhugaa irraa fagaate
2 Inni lammaffaa hojiilee gurguddaa isaan xixinnaasadarkaa hin qabne irraa
adda baasa Isa jalqabaan yoo wal birratti ilaalle fooyyaaa taee argama
Namoonni ilaalcha kana qaban qabiyyee isaa waan fedhe taeyyuu ogbarruun
kitaabota gurguddaa qofa kan ilaalu tauu qaba yaada jedhu qabu Akka
jarreen kanaatti guddummaan dandeettii sammuu qofa ykn dandeettii
sammuufi miidhaginaan kan wal qabate Gatiin miidhaginaa ykn jechamniibsi
ogbarrummaa kan mulatu akkaataa barreeffama barruu ykn humna
dhiyeessuu kan gudduma hojichaa gad baasee agarsiisuuf gargaaru irratti
Malli lammaffaa kun sababaalee adda addaaf fudhatama dhaba
bilchinaqulqullina dhabuun xaxamaa tauu fi dimshaashummaan amala isaati
3 Inni sadaffaa yaada ogbarruu irratti addummaa cimaa qaba Yaanni
ogbarruu aartii barruu uumeefi kalaqaa kan qorannoofi barruu seenaa
falaasamaa joogiraafii amantii dawaa qorannoo samii siyaasaafi saayinsii kan
barreeffamaan jiran irraa adda Bifa barreeffamaa wanta mulatu dhugaafi
lakkoofsa gonkuma hin dabalu Guutuu guutummaatti gosoota ogbarruu kan
akka asoosamaa asoosama gabaabaa giddugaleessa dheeraa walaloofi
diraamaafi akkasumas alasoosama kanneen taan barruulee xalayoota
yaadannoolee seenaa jiruu seenaa ofii asoosama seenawaa doii seenawaa
qaba Gosoonni kunniin hundi guutummaan ykn walakkaan hammatamu
Kanaafuu biftiifi qabiyyeen ogbarruu miidhaginaan qualitatively barreeffama
gosa biroo irraa adda Garuu afoola hin kaasne

Waan fedhes tae ogbarruu hiika qulqulluu tae tokkoof of kennaa miti
Sababni isaas jaarraalee meeqa keessa darbee waan as gae dhugoomsuun
akkuma jireenya dhala namaa walxaxaa ulfaataafi waan uumamaati Hiikni
ogbarruu kamiyyuu keessumaa gabaabaan eenyuuniyyuu quubsuu baatuu
dandaa sababni isaas hiikaaleen ulaagaa gara dadhabsiisuufi kan biraa
barbaachisuutti harkifatu Kunis addummaa hojii tokkoo waliin fuuldura wal
qabatan

Akka yaada walii galaatti jechi ogbarruu jedhu akka uumee yaadaafi kalaqaa
kan onnaaaaaartaaa emotional afuurawaa spiritualfi dhuunfataa dandeettii
sammuu intellectual tauu dhala namaa ittiin himan tauun isaa hubatamuu
qaba Waan hunda caalaa hojii uumeeyaadaa hiikaqabeessa ol aantummaa of
ibsuu keessa keenyatti dhagaamuufi nu sochoosuun amaloota isaati Ogeessi
ogbarruu dhugaafi sababaan hin daangau Dhugaa irratti yaada kennuuf
karaa beekamaa hin taaneen tarreessuufi wanta fuulduraatti tau tilmaamuuf
barreessitoota seenaa saayintistootaa fi gaazexeessitoota caalaa mirga qaba

Ogbarruun jechoota haala adda taeen fayyadamuudha barruulee haala


addan akka hiika qabaataniif walitti fiduudha kan barruu akka haala sanaan
hojjetu qopheessu murtee dubbisaan haala sanaan sammuu sirrii taeen
dubbisuuf qabu Barruun sun dubbistoota waraaqsuu dadammaksuu qaba
sadarkaa cimaa kan dubbistoota akka yaada cimaa barruun gaafatuun
dubbisan godhuun qaba kun dhugoomuu qaba dhugoomuun mirkanaauun
akkuma sochii qaama sammuu qofatti osoo hin taane dhageeitii nu keessatti
horuun dhugooma Kunis akkuma barruu sana dubbisaa deemnuun waan
jechoonni jedhan duwwaan osoo hin daangaiin dhageeitii qabaanna Sababni
dhugummaa kanaas wantoonni haala holooloo salphaa qajeelaan dhiyaachuu
hin dandeenyeen dhiyaatu

Jechi afaan jara Awurooppaan Ogbarruun wal gituliteraturekan jabana


Roomaanotaa uumame Afaan jara Roomaan litteraeletters jechuun
barreeffama gosa kamiiyyuu taa walaloo ykn holoolookan xiyyeeffannoo
barbaaduufi umrii dheeraa qabaachuu dandaa jedhamee yaadamuyoo
qabiyyeen waan fedhe taellee Giriikotaaf jiruu dandeettii sammuu jechuun
mormiifalmii marii tiyaatira doii uummata fuulduratti weellisuu ykn
dubbachuu dha mallattoon jiruu dandeettii sammuu jecha dubbiiti barruun
barreeffame waraabbii waan gochaan argisiifamee dhagaameefi yaadamee
duwwaa dha Roomaanotaaf garuu mallattoon jiruu dandeettii barruu
barreeffame litteraejechuun kitaabota dubbisuu waaee kitaabotaa yaaduu
barreeffama kan uumamaan keessaa dhufu
Karaa biraas akka hojii kalaqaa jechootaa of eeggannoon tarraaan kan
qabuufi yaada sammuu namaa keessatti mannaamaan uumuuf kan qophaae
Seeneffamoonni walalooleefi doiileen hojii kalaqaati Isaanis kan uumamaan
mannaamaan yeruma gocha seenaa dhugaa irratti hundaaan Barruuleen
mannaamaa akkasii kunniin barreeffamoota gosa biraa irraa adda Sababni
isaas dhimmi isaanii jalqabaa dhugaaleeyaadota himuuf miti Ogbarruun
mannaamaa irra caalaa burqaa odeeffannoo osoo hin taane burqaa
gammachuuti Akka buuuraatti kan nu dubbisnuufis sababa muuziqaa
dhaggeeffachuu sirba ilaalu wajjin tokko gammachuu bashannanaafi
mirqaanaaf Akkuma bifaalee aartii biraa ogbarruun mannaamaa nama
gammachiisa yeroo hedduus ilaalcha akkaataa dhageetiifi muuxannoo ibsa
Barreessitoonni isaas dhugaa addunyaa irraatti mulatu gara muuxannoolee
hiika heeraniitti jijjiiru uummata iddoowwaniifi wantoota

BOQONNAA LAMA QOQQOODDII OGBARRUU

Ogbarruun ulaagaalee adda addaarratti hundaaee iddoo hedduutti


qoqqoodamuu mala Gosni qooddii tokkoos gad caccabee gosaalee xixiqqaatti
qoqqoodamuu dandaa Qorannoo ogbarruu keessatti gosa jechuun bifa
ogbarruu amala addaa qabu adda bahee beekamu Gosaaleen ogbarruu
barreeffamaa gurguddoon asoosama walaloo doiifi addeessa Gosni bifa bifa
ogbarruu gad aanaa tokkos ibsuu dandaa fkf Gammachiisaa gaddisiisaa
faaruu gootaa asoosama saayinsii Gaddisiisaan ammas gad caccabee iddoo
adda addaatti qoodama yeroorratti hundaaee Sophocles Shakespeare
Jacobean kkf seenaa deemsa guddina hojii kalaqa ogbarruu wajjin wal
qabata Gosni ogbarruu tokko akka gosaatti kan beekamu sababa bifa ykn
mala ykn qabiyyee isaatti

Ogbarruun kalaqaa bifaalee lamaan mulata Isaanis afoolaafi barreeffama Itti


aansinee amaloota isaanii tokko isa biraa cina qabnee ilaalla

121 Afoola Oral Literature

1211 Yaada isaa The concept


Duraan ogbarruun hiika isaa murtaaaa keessatti barruulee kalaqaa miira
namaatti mulatan kanneen akka seeneffamootaa doiileefi walaloolee akka
hammatu ilaallee jira Kunniin qabiyyeen dubbii dhugaarraa fagaachuun
gabaasa barruu seenaa kanneen boodaa irra caalaa haala miidhagaan yoo
dhiyaatanillee

Afoola jechuun Gosa ogbarruu dubbii afaaniin daddarbuhimamu Aartii aadaa


durii dubbii afaaniin uumamee daddarbuhimamu Maqaaleen isa bakka buuu
dandaan ogbarruu hin barreeffamiin dubbii ogbarruu barsiifataa ogbarruu
gosaa fookloorii ogbarruu jaalatamaa dabalata Garuu afoolli caalaatti
beekama fayyadama maalummaa bifa tokkoo irratti xiyyeeffata Yeroo
baayyee barsiisa gosa barnootahinqabnee baadiyaafi kanneen kana
fakkaataniin wal qabata Akkuma dubbiin barreeffama dursu afoollis ogbarruu
barreeffamaa angafa Kunis afoolli barsiisa aadaa akkaataa dubbiifi qorannoo
akkaataa dubbii seenaa hawaasaafi dhimma hawaasummaa wajjin cimsee
kan wal qabatu tauu mulisa Walitti dhufeenya aadaa hawaasa barnoota
ammayyaa barateefi hin baranne gidduu jiru qorachuuf faayidaa gudddaa
qaba Tooftaaleen qorannoo tokko tokko afoola keessatti fayyadan ogbarruu
barreeffamaa keessatti haala wal fakkaatuun hin fayyadan wantoonni
hedduun isa booda isa duraarraa maddan Tooftaaleefi caacculeen wal
fakkeenya akkasii uuman kunniin wal madaalchisuuf buaa guddaa qabu

1212 Amaloota Addaa Distinctive Features of Oral Literature


Afoolli amaloota ogbarruu barreeffama irraa adda ittiin bahu hedduu qaba
Isaan kanneen hubachuun keenya xiinxaluu hiikuufi dinqifachuu bifaalee
afoolaaf nu gargaara
1 Hurruubummaan uumama raawachuu isaati Performance in nature afoolli
haala hawaasummaa dhugaa keessatti dhimmaaf raawata Kun ogbarruu
barreeffamaa yeroo hunda qophaaee dubbistoota eeggatu wajjin wal
faallessa Dubbatamuun akka dhaggeeffattoonni caqasan gargaara
2 Dandeettii hurruubaarratti hundaauu Determined by performers skills
dandeettiin hurruubaa yaada hurruubummaan wal qabatee deema
Dandeettiin raawataa qabiyyeefi miidhagina ogbarrummaa afoolaa jijjiiruu
dandaa
3 Dhimmaaf raawachuu Influenced by purpose amaloota kanneen wajjin
ammas wal qabatee dhimma ogbarruun afoolaa sun yaadameefi haala inni
itti dhimma sana baasutu kauu qaba Waltajjiihaal hawaasummaa tokkorratti
gosni afoolaa tokko akka dhimma tokko baasu yaalamee raawata Barsiisuuf
bashannansiisuuf dadammaksuuf hubachiisuuf yaadaafi fedhii hawaasaa
sammuu keessa kaauuf aadaa beeksisuuf karaa agarsiisuuf kkf tauu mala
Dhimmi tokko haala inni ittiin dhimma biraaf dhiyaatu adda baasadaangessa

4 Aadaan murtaauu Highly influenced by culture and tradition yeroo baayyee


barsiifataaleefi jaarmiyaalee aadaa wajjin wal qabata Seenessuufi
weeddisuun akka waltajjiilee aadaafi amantiiayyaaneffannaa irratti akka
eegalantu amanama Namoonni gochaaleefi gootummaa isaanii waltajjiilee
dhaggeeffataman kanneen irratti faarsan Ayyaaneffannaaleefi kabajaalee
irratti amantiin sammuu uummataa miicuun akka isaan hordofan godhu
5 Uumamaan dubbii tauu Verbal nature kunniin hundi dubbii afaanii
barruulee ogbarruun mirkanaau Afoolli yaadatamee himamaraawatama
Himaanraawataan akka dhimma barbaadameef ooluuf ykn mijeessuuf ykn
hanqina namummaaf caacculee gosa afoolaa tokko jijjiiruu dandaa Haalli
caqastoonni gosaafi makamni isaanii dhimmi dandeettiin raawattootaafi kkf
qabiyyee tartiiba jechootaa caasaafi amalootaafi wantoota hedduu gosa
afoolaa sana jijjiiruu dandau Vincent Simiyus 1994 98 kanuma hubachiisuuf
the actual performance depends on the sociocultural background the mood
of the oral artist the audience and the ambience jedhe
6 Hojii garee tauu Group work yoo namoonni qofaa eegalanillee afoolli
gareen hojjetama Dhaggeeffattoonni dhaggeeffatanii hin usan Raawwii
afoolaa keessatti qooda guddaa qabu Gareen wal qabatanii ni gaafatu
deebisu ibsu Afoolli raawwii namtokkoo qofa miti kan gareeti
Gaaffii Akka hiibboon itti dhiyaatu yaadi hojii dhuunfaa moo gareeti
Wantoota waltajjii sanarratti mulatan hunda addeessi Seenessuun hoo
7 Hawaasa ilmoo namaa hunda keessaa jiraachuu Universality afoolli bifa
hojii kalaqaafi yaada sammuu dubbii ilmoo namaa isa jalqabaati ykn aartii
fakkeessuuti Bifa ogbarruu umrii dheeraa qabu ykn yeroo dheeraa jiraate
Wantoot hawaasaaleefi gareeleen jaalataniifi mararfatan sirna jiruufi jireenya
isaan yeroo durii eegalanii ittiin jiraataa dhufan mulisa Haala yaada ilmoo
namaa yaadee kalaquu dandauu isaa dandaee sammuu nama biraaf ibsuu
isaa agarsiisa Afoolli sammuu jijjiiramaa yaada addummaafi deemsa
sammuu ilmoo namaa irraa madda Dhaala dubbii afaanii ilmoo namaa
dhalootaa dhalootatti darbuufi jaalala inni kalaqee seenessuuf qabu mulisu
Kun yeroo namni adamseefi baala mukaa funaanee jiraatu jalqabe
Seenessuun geeraruun mammaakuun goota faarsuun hiibboon baacoon sirbi
uruursuun dulloolee duriiti
Kana jechuun hawaasni dur jiraate hundi osoo barreeffamni hin eegaliin dura
afoola qaba ture barreessuuf kana akkeessuun eegale Boswell iifi Reaver
1962 16is kanuma mirkaneessuuf akkas jedhan
We can allow ourselves a contradiction n and say that there was a kind of
literature before literature
Some of the materials of literature the thoughts must have been created
long before they were written down We can fancy and without fancy there
would not much literature worth reading that our distant fathers who lived
in caves sat round the fires and told stories about wild animals they had met
about their exploits in combat with neighboring tribes and mysterious tales
myths as we call them about the gods of forest and stream
Hayyuuleen kunniin ogbarruun barreeffamaa afoola irraa kauu nu
amansiisuuf ragaalee itti aanan fayyadamu
Seeneffamoonni duraafi eessaadhufteeleen xaxamoofi bilchina qabu
kunniinis dhaloota dheeraa irraa madduu qabu
Uummanni qaroomina malee hara jiraatuufi kan duriin wal fakkaatu bifaalee
ogbarruu buuuraa yaaduufi dubbachuu dandaa
Yaanni Vincent Simiyus 1994 kanuma deggera hawaasni hundi afoola
dhibbeentaan sagaltamni walii galtee isaa afaan raawata Uumamuu
barreeffamaa qofatu kanneen barreessaniifi dubbatan gidduutti addummaa
uume Indeed before anything was committed to paper all was oral
Afoolli magaalota gurguddoo keessas jira Biyyota dhidhimaa gurguddatan
keessatti daran qoratama Akka Boswell iifi Reaver jedhanittis kanaaf
fakkeenya gaariin Amerikaadha America has no long native history no
ageold peasantry no long eras of mode andout and sustained homogeneity
Yet it is full of folklore for folklore is traditional belief literature exaggeration
knowledge and skills orally conceived and transmitted from one generation
to the next or disseminated among the members of the same generation Its
indispensability is unwritten tradition
Ilmoo namummaa afoolaa deggeruun Simiyu kana barreesseera If literature
then is the expression of a societys values its art both material and moral its
aspirations and frustrations its songs of joy and sorrow its tragedies in short
the sum total of a societys reality and creations then a lot of that literature is
oral and only a part of it is written even in the societies that have a long
tradition of writing because it is impossible to commit to writing the totality
of the societys dynamicsin Bukenya et al 199497
8 Ogbarruummaa Literariness afoolli amaloota kalaqaa yaadaafi ogbarruu
hedduun badhaadhoodha Garuu yeroo dheeraaf kun mormamaa ture
keessumaa kan Afrikaa Sababni isaas qorattoonni hawaasummaa Amerikaafi
Awurooppaa dhimma qorannoo aadaafi afoola Afrikaa qorataa turan Haalli
qorannoo isaanii kun immoo ogbarrummaa isaa hin mulisu ture Isaanis
miidhagina ogbarruu afoolli qooqaalee Afrikaa qabu baasuuf dandeettii hin
qaban turan Kanaaf jaalalaafi hawwiis hin qaban ture Fedhii keessoos Kanaaf
afaan isaanii qofatti jijjiiruun maxxansiisu turan Kun immoo ogbarrummaa
afoola Afrikaa amma yeroo dhiyootti dhoksee ture
Kana wajjin wal qabatee yaada ogbarruun wanta barreeffame qofa jedhu
duraan ilaalletu jira Jalqabarratti yaanni dogoggoraa ogbarruun wanta
barreeffame qofa jedhu ogbarrummaa afoolaa haala Yaanni sun afoolli waan
hin barreeffamneef ogbarruu miti Dhugaan garuu waan biraati Yaanni
ogbarruu irra caalaa mannaamummaa kalaqummaa miidhagina qooqaa
aartaummaafi xiinxaluu wajjin wal qabata Kunniin immoo hojiilee sammuuti
malee kan barreessuu miti

Lammaffaarratti yaada ogbarruu barreessaa wajjin wal qabsiisu Afoolli


omisha uummataati sammuu gareetu wal tumsee aadaafi barsiisa irraa
uuma kanaafuu ulaagaalee barreeffamni madaalamuun madaalamuu hin
qabu Yaanni kun dandeettii afoolee sanaa hin hubatu dandeettii yaaduufi
kalaquu inniisheen ittiin daawatoota hawattuyaada isaanii rarraastu jechoota
seccauufi qindeessuu One selects words and arranges them in a beautiful
orders she constructs concepts from culture religion and history to stir the
emotions of the audiences and gets appreciations Both the oral artist and
the writer use beautiful language to portray their ideas Therefore there is no
reason why we should appreciate one and not the other On the other hand
there are literary woks written by anonymous writers Still they are called
literature For the mere reason of the absence of its authors name we cannot
deny oral literature its literariness

Thirdly oral literature is considered as thing of a past This results from the
assumption that the development of science and technology leaves oral
literature aside But in reality oral literature remains as an important element
of any culture Boswell and Reaver 196212 observe thatthere exists a great
amount of metropolitan lore that is far from being limited to the unlettered
In support of this Simiyu 199497 says If literature then is the expression of
societys values the sum total of a societys reality and creations then a lot of
that literature is oral and only a part of it is written even in the societies that
have along tradition of writing Even the written literary works are
transmitted by radios and television station to the wider public
Fourthly oral literature is concerned with performance Therefore it is not
considered as creative art But performance and art can go together
Fifthly there is an assumption that oral literature does not have thorough
idea that calls for thorough analysis and interpretation This originated from
little understanding of oral literature and the inability of those who claim it
so to study it thoroughly They do not understand that they attribute their
failure to the weakness of oral literature
Vladimir Propp 198459 the pioneer of the Russian folklore study and
internationally celebrated scholar says as literature is a verbal art folklore is
also the product of a special form of verbal art this reveals their close
relationship and that of their sciences There is partial overlap in their genres
Folklore and literature are classified into genres and this is the fact of poetics
A folklorist identifies and studies a particular genre It is especially important
and difficult to study the inner structure of verbal products their composition
and make up Folklore has specific structures which is inexplicable but only
discovered by means of literary analysis Folklore has stylistic features and
poetical devices repetition parallelism piling and association tonality and
other qualities Among the usual devices of poetical languages are similes
metaphors epithets have different content in folklore
Okpewho 19921219 contends that African scholars have advanced the study
of their native oral literature as literature These scholars research into the
oral literatures of their own languages which they can recognize well and
expose elements of beautiful expressions They can compare and contrast the
literary beauties of African languages which they speak as their mother
tongue with that of the European languages in which they are schooled
Translation exposes oral literary texts to wider public
The works of these scholars recognizes the literary qualities of African oral
literature and have brought them into view They freed African culture to a
considerable extent from the prejudices of the earlier European scholars
Therefore literariness is one of the basic characteristics of oral literature

323 The Significance of Oral Literature


Faayidaaleen afoolaa hedduun marii kanaa olii irraa madda Mee kanneen
yaadii osoo dubbisa itti aanutti hin seeniin adda baasuu yaali
1 Afoolli walitti dhufeenya aadaa hawaasa barreessuufi dubbisuun yaada
walii qooduufi kanneen kana hin qaqqabiin gidduu jiru qorachuuf gargaara
Kanaafuu
1 Oral literature helps greatly to study the cultural connection between oral
societies and their literate counterparts For this oral literature plays crucial
roles to find similarities and differences and to create bridge between the
two cultures

2 Oral literature has great role in various cultures of the world including
those cultures that have long traditions of writing This is because committing
everything to writing is unthinkable But it should be underlined that its
significance is more prominent in cultures having less accumulation of
written literatures In such cultures there are a little of written words to sway
public opinions As a result of this in cultures of the developing African Asian
and Latin American Countries oral traditions serve for many and diversified
purposes Generally the peoples of these cultures share their knowledge and
experiences through oral literature Specifically oral literature serves the
following purposes

3 Entertainment and relaxation any form of literature uses to delight and


relieve us off mental and physical pressures and tensions Under the physical
conditions of work oral literature helps to keep up the spirits and relieve the
workers of boredom Much more frequently oral literature provides relief after
the days work is over In many African communities it is common to find
families gathered together and entertain Young ones especially are fond of
straying off their homesteads to congregate at convenient places with their
peers Psychological relief is one of the functions of oral literature The minds
of both the performer and audiences are relieved of various problems that
have been pressing on them throughout the day

4 Fedhiifi ilaalcha cimsuu faayidaan afoola hawaasa tokkoo inni cimaangaree


addaas haa tau lammiilee hunda yaada eenyummaa isaaniifi akka isaan
addunyaa akka beekaniifi akka isaaniif tolutti hubataniifi hiikan Akkuma
hawaasni guddataafi babalataa dhufeen gareeleen fedhii adda addaa qaban
uumamaa deemu Kunniinis ogummaan ykn beekumsa gareen sun
guutummaa hawaasichaarraa fudhatuun tokkoomu Fedhii gamtaa tiksuuf
dubbii afaaniin daddarbitu uumuun miseensota keessa facaasu kunis sirbaan
ykn seeneffamaan tauu mala Kamiinis tae humna taee isaan tiksa akka
gareen biraa hawaasichaa itti hin darbine eega

Besides every society or community of people makes an effort to explain


certain aspects of nature or the universe in which they live Such an
explanation frequently comes in the form of a story that sounds reasonably
original to the society and its natural environment but should the ideas for
the explanation come from the outside by some process of diffusion the
society will reformulate them in a manner and with idioms that are native to
their language and their culture These are all ways in which a society seeks
to safeguard its outlooks and interests and thus to establish securely an
identity which they can cherish for as long as possible in the face of the
vicissitude of history

The sense of rivalry is even keener between communities Oral literature


serves the purpose of asserting patriotic and nationalistic feelings For all the
love that it implies for ones native land nationalism often entails a blind
disregard or underestimation of the qualities or merits of other lands or
peoples

Oral literature also helps a people to explain the mysteries of nature and the
universe in a way that makes sense to them and reflects their peculiar
culture For example take the creation myth of the Jew from the Bible It
definitely contrasts with that of the Ijo of Nigeria

5 Heeraafi naamusa barsiisa lammiileen hawaasa tokkoo walii galatti waaee


ofii akka beekan gochuun ni dandaama eenyu akka taan eessaa akka dhufan
eenyu wajjin akka firooman haalotaafi amaloota akka uummataatti adda
isaan godhuufi kan dhaloota booriifis eegamee akka aadaatti ceuu qabu
eeguus qabu Kunniin gosoota afoolaa hawaasa sanaan calaqqisusirboota
seenessaalee hiibboowwan mammaaksota geerarsaalee kkf isaaniitu
dhaloota hubachiisa Akkuma hawaasni jijjiiramaafi guddataa deemu
akkaataaleen jiruufi jireenyaa durii haarawaan bakka buaa deema garuu
seerriifi heerri hedduu haala jireenya haarawaa keessattis buaqabeeyyii
taanii itti fufu dhaloonnis kana hubatee hordofuu qaba

6 Seenaa kuusuu kanaan afoolli iddoo guddaa qaba buaa guddaa qabas

7 Kana hunda caalaa afoolli guddina ogbarruu qooqaafi biyya tokkoof buuura
taa Qooqniifi biyyi ogbarruu bilchaataafi umrii dheeraa hin qabne tokko
kanneen horachuuf ergisa ganda dhaquu hin qabu Kan gandaas baayyee isa
hin fayyadu caalaatti kan fayyadu afoola qooqa isaafi hawaasaafi aadaa
isaarraa madde Asaffaa Tafarraa Dibaabaa 1998 kanuma nutti hima

keenya akka waloo hogbarruu dhidhimaa western literature raacitii durdurii


classics kan muuxannoo saa haarawaa ittiin bukeessu hin qabu Nuuf
durduriin keenya mammaaksa keenya Hiibboof sheekkoo keenya durduriin
keenya Achirraa as jalqabna fuulduratti arreeduuf dudduubatti akka
aggaaman Dubbatama oralitytu dursaafi Barreeffami literacy jiraatus dhibus
dubbatami waan jiraatuuf yoomiyyuu barreeffamaaf buuura akka taetti
Dubbatami yaaa pantarei Everything flows Heraclitusi Sumner 1996
Dhugumaan falaasami Soqiraxis osoo Platoon hinbarreessinee baduu mala
Muuxannoon barreeffamatti gad xiqqaate dubbifamu maleemmoo hoomaa
hiika hinqabaatuufi Akkasuma waloon Oromoo dubbatamarrayi
muuxannoosaa kan buatu Afoolli mmoo hima dubbatama oral Himi
barreeffamatti gad yoo xiqqaatus abbaafedheen dubbifama Dubbisis hima
Okot 197320 Waloon muuxannoosaa haarawaa raacitii afoolaan bukeessuun
akka miaawuufis akka bukaawuufis Bilchina sammuu waloo keenyaafis tae
hogbarruu hammayyaaf afoolli hedduu gumaachaafi Aslummaa waauumuu
creative originality san araarfachuutus meditation waloo keenyaaf
buaqabeessaafi Miluu miidhagaa aesthetic perception jamaa audiencesaallee
daran tumsaafi Jamaa waloon Oromoo asiiachitti fuulleffatutu jamaa
dubbifatu literary audience waan tauufi

Jecha logos tus jalqaba waan hundaati jenneetu Ifni taI jennaan akkuma ifni
tauhalkaniifi guyyaan akkuma adda bau Dachiin akka dhisaa malee diriirtutti
samiin akka utubaa malee jaajjutti faa Waan jaa jajuu Walqunnamtiin
Uumaafi Uumamaas akkana taI jennaan tau tauun ykn tauudhiisuun sun
hireedha Sun ayyaana laallata Oromoon ayyaana dhalata Gammachuu
Magarsaa 1994 Dahl 1990 Bartels 1983 ayyaana waayyuu ykn hayyuu ykn
qaalluu ykn geeraraa shaayii ykn goota ykn waloo poet dhalata
Waloon jechaan dhagaittii feeling saa ibsata Jechuu dhiisuurra jedheetu
hobbaafata Mulinaafi image mallattoo symbol dhaan waldiddaa addunyaa
mulataa appearancefi addunyaa dhokataa reality araarfata
Egaan waloon akkas moora akkasis moorfata akka moortuu akka
ekerdubbiftuu akka goomoo akka moomoo

II
Waloon Oromoo waa nuti himuu Oromduriirraa hiyyaafatee seenaarraa
aadaarraa fudhatee nutti haa himu Nuus yoos dhaggeeffannaa Yoosis
hamlee argannaa Fuulduratti arreeduuf boodatti akka aggaaman akka jenne
San gochuun isaa waa hedduuf nu fayyada kan dabrerraa akka barannuuf
kan haraarraa akka jiilluuf ka boruus akka abdannuuf Dhalooti dhufteesaa
aadaasaa seenaa qulleessee hinbeekne mirgasaa hinfalmatu Ayyaanlaallataa
sodaataa maslufa taha Waloon muummee aadaasaarraa waraabee obaas
oyiruu qqeeesarraa hoomishee nyaachisu immoo waloo gameessa qalluudha
ka dabre jaja ka jiru ajaja

Raajiidhas ka dhufu raja Dandeettiin ogbarruu literary creativeness hawaasa


tokkoommoo kan bilchaatu kan dagaagus akka TS Eliot jedhu yoo dhalooti
jiru ooguma dhaloota dabreefi kan ofiisaa waliin madaalee wal fudhachiise
qofa Eliot 196158 Asaffaa Tafarraa 1998710

Walaloon Homer kan Hesiod faa seenaa hogbarruu dhidhimaa western


literature keessatti sammuu hawaasa Greek duriirraa dhiibbaa hedduu qaba
ture Qaroominaafi bilchina sammuu falaasamootaafi walootaa booddee ka
biyya Ingilizii ka Rome faa rrattis kan dhiibbaa qabaateefi jiruufi jireenya
hawaasicha bara sanii falaasama isaa irraa waan maddeefi Kanaaf hogbarruu
waloo Greek duriif aangoodhas oogumas ture Bukenya 199411 Humna
aangoo miciraan dhiigas waan qabuuf seenaa hogbarruu dhidhimaa keessatti
iddoo guddaa qabaata Hogbarruun bara Elisabeth kan bara Latin of boodaa
qaba
Kan bara Latin immoo Afoola Greek of boodaa qaba Hogarruun bara Greek
immoo Afoola Greek of boodaa waan qabuuf kamiyyuu caalaa aslii
originaldha nuun jedha TS Eliot Eliot 196158 59

Chaucer Canterbury Tale kan barreesse afoola irratti hundaaeeti Seenaa


dagaagina afaan Ingilizii keessatti immoo barreeffamichi hinxumuraminiyyuu
malee buuura guddinaa buuseera W B Yeats waloon Ireland walaloota isaa
hedduu ka barreesse afoola aadaa duudhaa saba Ireland irraa fudhateeti
Henrik Ibsenis nami biyya Norway ka doii barreessaa turellee duudhaa saba
isaarratti hundaawuudhaani Shakespeare The Marchant of Venice faa ka
barreesse afoolarratti hundaaeeti akka tae barreeffama sanirraa hubanna
Barreessitoonni Africa immoo kan akka Achebe Soyenka kkf illeen akkasuma
afoola sabichaarratti hundaawaniiti Arrow of God Things Fall Apart The
Strong Breed ka barreessan Keessumattuu Acheben Mammaaksi mieessaa
dubbiiti Achebe 1976 nuun jedha Yaatauu waloon Oromoohoo hara maal
nuun jedhaa

Waloon keenya hogbarruun inni barreesse amala fedhii dandeettii abjuu


saba afaanicha dubbatuu balinaan calaqqisiisaa Moo hoomisha oyiruu ofiisaa
feetu dhiphoo sanirraa qaarmiee beela nutti kakaasaa Moo muummee
guerraa qocee ittumaa nu dheebossaa Kun ammoo gaaffii amala hogbarruu
Dur durii classics jedhaniiti Dhagaittii feeling saba afaanicha dubbatuu
calaqqisuusaa comprehensivenessti Bilchinnis maturity isa tokko bilchina
sammuu waloo keenyaafi saddarkaa bilchina afaan keenyaa Kun lameen
waliin afoola irratti hundaauudhaan hojii hogbarruu waloo Oromoo Dur durii
taasisuu malan Akka hogbarruu hawaasa dhdhimaa san nuti raacitii durdurii
hara ittiin hogbarruu keenya haarawaa bukeessinuuf mieessinu
qodabukoodha hinqabnu Afoola keenyatu raacitii keenya durdurii keenyasi

Seenaan ogbarruu dhidhimaas akkuma Asaffaan jedhu kanaan as gahe

324 Genres of Oral Literature

In any field of knowledge classifications are bases for and prerequisite of in


depth study It can be of applied or of strictly scholarly cognitive significance
Applied is empirical and unscientific and can have some logical errors It can
prove useful until the invention of scientific principles

In oral literature classifications help libraries archives and compiles of


bibliographies collectors and publishers Everyone who publishes collections
of texts or prepares notes from a field trip first systematizes them

How can we define genre assuming oral literature as verbal art In literary
criticism genre is defined by the entire poetic system which also works for
oral literature Broadly speaking it is a group of monuments united by a
common poetic system

Okpewho 1992127 realizes the problem with the propositions of European


and American scholars on the classification into genres of African oral
literature Scholars like Malinowski Bascom and Ben Amos suggest that
whatever system of classification we apply to the folklore of a people must
be based on the systems traditionally recognized by the people themselves
But this does not allow us to see the relationship of each society of another
The various ethnic and linguistic communities across Africa have several
common features and customs that unite them as African people Even it is
very difficult to make exclusive classification of various genres of oral
literature of a single community One aspect of life has strong
interdependence with another in traditional cultures The following
classification of African oral literature follows Okpewhos 1994127290

1 Songs and chants are primarily grouped under poetry They are usually
accompanied by some form of musical regulation instruments beaten or
plucked at regular intervals or rhythmic background such as humming or a
clear division of statements by breath groups Chants always have some
musical qualities They are also called recitations It has distinct voice from
that of speech Chant is marked by a high degree of stress in such a way as
to achieve greater emotional intensity than in normal conversational speech
It stands halfway between normal speech and song as a technique of oral
performance It is referred to as half spoken and half sung Its closeness to
normal speech whether of conversation or of public address is evident in the
reciters effort to speak in fairly audible tones so as to impress the message
on the audience Its kinship with song can be seen in the reciters striving
after musical effect in the balance between stresses high and low at various
points in the performance

Another characteristic of chant is that the chanter is anxious to give


prominence to the beauty of his her vocal style and to impress the words on
hearers as audible as possible
The third characteristic is the control of audience participation All attention is
focused on the performer who spins out the lines

Song is characterized by the highest degree of musicality both vocal and


instrumental and of other aspects of performance eg audience participation
But it is in the areas of instrumental accompaniment and audience
participation that the song demonstrates its superiority to the other modes
of performance

The themes of chants and songs are many and diversified Among these we
can mention love praise criticism war and death
Enumerate the features of songs and chants in relation to the other genres
of African oral literary forms

2 Oral Narratives mostly told in ordinary speech voice In many narrative


performances the artist moves quite freely between speech chant and song
modes

Categories of Oral Narratives Categorizing oral narratives has been a


problem The word folktale can also substitute oral narrative

So far tales have been classified roughly in four ways The first way takes
into account the protagonists of the tales In this regard distinction is made
between animal tales human tales and fairy tales One problem with this
classification is that the animals behave as human beings making distinction
between the animal and the human tales difficult The tales in which gods or
divinities are the protagonists and thought to have a sacred serious and
authoritative character are called myths
The second way of categorizing takes purpose into account It deals with
content either implicitly or explicitly Largely they are moralistic or didactic in
that they are meant either to encourage good or discourage evil

The third way bases on the characteristic quality of the tale For example
trickster tales involve trickery and deceit Dilemma tales end with a question
or a problem to be debated and resolved between the narrator and
audiences Historical tales are concerned with historical elements such as line
of descent of rulers wars describing a military encounter and so on The
legend has to do with the experiences of historical figures or events of a
notable or memorable character and is within this group Epic is the story of
an extraordinary personality ie hero achieving unbelievable feats under
equally extraordinary circumstances Origin tales are related to historical
tales narrating the origin of peoples or cultural elements fire worship etc and
natural phenomena lightning death etc They become legends in relating the
origins of peoples as they deal with memorable events and personalities
They become myths in relating the origins of the elements or nature or
culture here in divinities usually play a significant role

The fourth way of classifying depends on context or occasion Accordingly we


can have moonlight tales divination tales and hunters tales
3 Witticism these are usually called shorter or minor forms They are near at
hand for utilization

31 Proverbs proverbs are the palm oil with which words are eaten Chinua
Achebe 19626 in Things Fall Apart Proverbs are most popular among this
group Proverb is a piece of folk wisdom characterized by terseness and
charm Terseness implies a certain economy in the choice of words and a
sharpness of focus while charm comes from the touch of literary or poetic
beauty in the expression Proverbs are metaphorical statements as they
reflect a general truth by reference to a specific phenomenon or experience
They are a storehouse of deeper philosophical truth and are thus used for
serious purposes as conflict resolution
32 Riddles Riddling is a word game in which the elements of intellectual
exercise and verbal skills are combined to varying degree A riddle is a verbal
puzzle in which a statement is posed in challenge and another statement is
offered in response to the hidden meaning or the form of the challenge
Riddles have attained some status of excellence through long use and bear
the same mark of sensitive observation of life and nature as the proverbs
They are meant for entertainment and play

2633 Puns and tongue twisters These may not have the same level of
literary form or interest as the proverbs and the riddles They are notable for
the opportunity they provide for an exercise of the imagination As riddles
they function mainly as forms of lighthearted entertainment by way of a
quickwitted play on words and sounds Mostly it is childrens game Puns may
come in the form of a double entendre on a word which sounds one way but
is capable of more than one meaning or interpretation A pun is a play on a
word but a tongue twister is a play on sounds whereby the syllables of words
are subjected to a variety of tonal changes to produce different meaning In
tongue twisters the idea is to see who can rattle off the words with the
greatest speed and accuracy

4 Musical and Dramatic Forms

41 The poetry of tone Instruments A tone instrument is a musical instrument


that makes sounds similar to human speech Three main types of tone
instruments are used in traditional African societies horns flutes and drums
Playing these tone instruments is not an easy job The preparation is in the
form of apprenticeship It takes years of practice and experience to attain the
requirements

42 Ritual Drama ritual drama is the kind of drama performed in the periodic
worship of a local divinity or a familys protective god in the gods shrine On
such occasions recitations of words of praise thank and appeal etc are part
and parcel Eg Birth rites religious and ritual ceremonies etc
43 Popular Drama it is distinguished by the enactment of themes of
essentially popular concern Its basic thrust is to explore the concerns of
social life whether lofty or lowly in a lighthearted style that offers
entertainment and relaxation to a sufficiently large across section of the
people It is the drama produced by and offered for the enjoyment of the
largest combinations or groupings of people possible within the society

Summary
There was and still is big debate on the literariness of oral literature But
having seen the characteristics qualities and significances of oral literature
we can convince ourselves and others too about its literariness If literature is
associated with creativity and imagination and not with civilization and skills
of writing it is no doubt that oral literature has literary merits Most of all this
quality plays important role in convincing This is because the two words
characterizing literature are concerned with human mind The language and
contents of oral literature reveal that it possesses these criteria

Oral literature depends on language and social values like the apex of a
pyramid It could not exist without linguistics The exploitation of the
elements of belief makes it solid and valuable Plays and songs are
accompanied with actions and occur at social events The most precious
representatives of oral literature are the literary pieces that are full of
traditional materials such as lyric epic or folk tale

All cultures and arts are based on folklore and tradition Modest and
unassuming it yet provides the basis for mans noblest monument of
achievementBoswell and Reaver 196214 The world of scholarship has
discovered the fundamental values of folklore and it has become a subject of
study in the higher educational institutions throughout the world

33 Ogbarruu Barreeffamaa

331 Ogbarruun Barreeffamaa Maal

Ogbarruun barreeffamaa qaama aartii ogbarruu bifa barreeffamee


maxxanfameen kuufameefi kan jechoota afaaniin dubbatamu irraa adda tahe
Malli qunnamtii isaas barreeffama Deemsa qunnamtii kana keessatti
namoonni maddaafi gala odeeffannoo taan fuulaafuulatti walitti dhufuun
barbaachisaa miti Barreessaan carraa namoota yeroofi iddoon isaishee irraa
fagaatanii jiran qunnamuu qaba Dubbisaan barruu barreeffamee ol taaeen
barreessaa yeroofi iddoo tokko jiraatetu wajjin wal qannama Kunis
hubannoon dandeettiifi muuxannoo dubbisaarratti hundaauu akeeka Yaanni
barruu barreeffamaa barreeffamaan malee dubbii afaaniin namarraa nama
dhaqaba miti Dubbistoonni akkka dhaggeeffattota dubbii afaanii ykn afoolaa
carraa ibsaafi hiika balaa gaafachuu hin qaban

Barreeffamni jalqaba irratti sirna mulatuun raawatu Sirnoonni kunniinis


mallattoolee sanneen dubbisuu dandaaniin qofa hiikamuu dandau Walii
galteen afaaniin raawatu namoota qaama dhageettii guutuu qaban
hundaaaaf hiika qaba inni barreeffamaa garuu namoota leenjiian qofatti
daangaa

Barreeffamni dhufuun walii galtee ilmoo namaa dubbiifi barreeffama jechuun


bakka lamatti qoode Yoo booda dhufellee seenaa yeroo dheeraa qaba
Mallattoolee adda addaa wantootaafi keenyan manarratti bocuun jalqabame
Hawaasni dura kanarraa barreeffamaa uume Sumeeriyaanis Sumerians
jedhamu Barreeffamni isaaniis Kiyunifoormii cuneiforms jedhama Itti
aansuun jarreen biyya Misiraa barreeffama birsagaa Hirogilifiksi hieroglyphic
jedhamu dagaagsan Kunis dhaloota kiristoos dura waggoota 3000 ture Kunis
barreeffama Chaayinaa dhaloota kiristoos dura gara bara 1500 jalqabeen
hordofame Dhumarrattis sirni mallattoo dubbachiiftuu qubee jalqabaa
guddisuun Giriikotaan eegale

Deemsi wal duraa boodaan suuta raawatu kun hojiilee aartii kalaqaaf karaa
baase Hara qubeewwan murtaaoon yaada kumaafi kitila barruu kalaqaa
uumaniifi yaadaalee ammana hin jedhamne burqisiisu Kun humna
mallattooleen muraasni yaada lakkoofsa hin qabne lubbuqabeeyyiifi
badhaadhoo hojiilee kalaqaa keessatti maddisiisuu dandaan mulisa

332 Amaloonni Ogbarruu Barreeffamaa Maal Maal

Ogbarruun barreeffamaa amaloota hedduun beekama Shanan itti aanan


kanneen keessaa isaan gurguddoodha
Maxxanfamuun namarraa namatti daddarbu Kan daddarban akka afoolaa
dubbii afaaniin miti
Walii galteefi hubannoon dandeettii dubbisuufi muuxannoo dubbisaa irratti
hundaaa Barreessaan yaadaa ofii iddoofi yeroo tokko taaee jechootaan
waraqaarra kaaa Dubbisaan qabiyyeefi bifa wanta barreeffame san sana
irraa hubachuu dandauu qaba Sanarraa hiika uumuu dandauu qaba
Hubannoonis namarraa namatti adda adda tauu mala Kun dandeettii qooqaa
dandeettiifi beekumsa qooqa haqaan wal qabsiisuu yaada xiinxaluufi kkftan
irratti hundaaa Dandeettiin ogbarruufi haalli kalaqa ogbarruus dhimmoota
biroo hubannoo dubbisaa murteessan
Ogbarruun barreeffamaa hin jijjiiramu Akka afoolaa adda addummaa hin
qabu Barreessaan yaada ofii jechoota filannoo ofiin hidhee kaaee jira kana
eenyuyyuu hin jijjiiru haalli itti jechaa caasaafi qabiyyeen barruu sanaa
koppiilee hunda kitaabichaa keessatti tokkuma taee fullaa Hundi isaanii
burqaa tokko irraa waraabamu Godaannisa Dhaabaa Wayyeessaa namni
hundi iddoo adda addaa jiraatu waanuma tokko dubbisa Keessa deebiamee
yoo sirreffamee maxxanfame garuu adda addummaa muraasa qabaachuu
mala
Ogbarruun barreeffamaa caalaatti barreessaa beekamu qaba Barreessaan
hawaasniifi siyaasni inni keessa jiraate barri jireenya isaa haalli jireenya
isaafi odeeffannooleen waaee qabiyyee barreeffamichaa irratti faayida
qabeeyyii biroo beekamuu dandau Kan kunniin adda baee hin beekamne
yeroo tokko tokko qofa Fakkeenyaaf kitaabonni Hirmaata Dubbii Afaan
Oromoo Doiin Bara Birraan Barie jedhan barreessaa beekame hin qaban
Maddiifi galli ergaa iddoofi yeroo adda addaa jiraachuu dandau Barruun sun
barreeffamaan waan taaee jiruuf dubbisaan yoomiifi eessattuu argachuu
dandaa Barreessaafi dubbisaan fuulaa fuulatti walitti dhufuun barbaachisaa
miti Karaa biraan barreessaa irraa adda baee eessayyuu yeroo kamiyyuu
jiraachuu dandaa jechuudha

333 Bifaaleen Ogbarruu Barreeffamaa Maal Maal

Ogbarruun barreeffamaan jiru bifaalee sadeen keessa tokko taa Isaanis


asoosama walaloofi doii jedhamuu dandau Kutaalee itti aanan keessatti
tokko tokkoo isaanii gad fageenyaan ilaalla Sadeen isaanii wal duraa
boodaan kutaan tokko tokko dhuunfatanii dhiyaatu
BOQONNAA AFUR ASOOSAMA

Balifnee yoo ilaalle ogbarruun asoosamaafi mitiasoosama jedhamee iddoo


lamatti qoodama Asoosamni jecha ifaa hin taaneefi dimshaashummaa qabu
kan hojii uumee yeroo hedduu holooloon dhiyaatu Yoo lamaan isaanii bifa
hojii kalaqaa kan dhugaa hin taane taaniyyuu ulaagaa kamiinuu walaloofi
diraama hin qabatu Kan inni yeroo ammaa of keessatti hammatu asoosama
gabaabaa giddugaleessaafi dheeraa dha
Asoosamni ogbarruu buaawwan hedduu buusa Kanneen ol aanaa taan
keessa fedhii uumamaa keenya gabbisuun isa tokko Hojiin ogbarruu bua
qabeessi kan fuuldura nutti dubbatu fakkaata keessumaa yoo sanaaf
bilchaannee jiraanne Keessoon jireenyaa barreessitoonni gaariin
namfakkiiwwan isaaniin mulisan yeroo hedduu walakkaa qaama keenyaa
nutti hima Nu dinquu iyyisiisuu hollachiisuu abjoochisuu yaachisuu boosisuu
namfakkiitti quba of nu ciniinnachiisuu dandaa Dhugaa mulatu addaan
baasee agarsiisa Faayidaa wantoonni qaban addaa baasee waan nu
argisiisuuf erga kitaaba asoosamaa tokko dubbifnee ni jijjiiramna yaada gad
fageenya qabu horannas Ilaalcha jireenyaa akka gad fageenyaan qabaannuu
fi balifannu nu gargaara Kana malees yaada gogaa qabanne akka jijjiirruufi
akka addunyaa dhugaarraa fagaannee jiraannu nu gargaara Gammachuun
seeneffama gochoota haarawaa irraa maddu hawwii keenyaa guutuuf kan
akka kan hin taiin tauu dandeettii guddaa qaba Karaa biraa ammoo
asoosamni yaaduu waan darbeef nu qabnu waggootan isaanii wajjin nutti
mulisa Asoosamni seenawaa kan mannaamaan isa darbe irra deebiee uumu
kanaaf tajaajila hedduu qaba

41 Asoosamni Maal What is fiction

Hayyuuleen adda addaa asoosama bifa adda addaan hiikaniiru Kanneen itti
aanan isaan keessaa muraasa A Dictionary of Literary Terms Martin Gray
1992 119 akka jedhutti asoosamni

Hojii fakkeessuu sobuu ykn burqisiisuu wantoota dhugaa tauu caalaa


yaadaman asoosama jechuun hara asoosama dheeraafi kuufama seenaalee
ogbarruu kalaqaa kanneen alkalaqaarraa adda godhuuf fakkeenyaaf seena
jireenya nama tokkoo ykn seenaarra

The action of feign lying or invent that which is feigned or invented things
imagined as
opposed to fact Fiction is nowadays used of NOVELS and stories collectively
to
distinguish imaginative literature from nonfiction for example biography or
history

Haala kana keessatti asoosamni faallaa dhugaati San jechuun hojii aartii
kalaqaafi yaadaati Asoosamummaanis faallaa haqummaa ykn dhugummaa
tauu xiyyeeffata Asoosamni akka bifa qooqaatti daangaaa miti walaloonillee
akka wiirtuu asoosamarra qubatetti mulifama Kun akka asoosamni gosa
ogbarruu bifa qooqa addaa qabu caalaatti hojii ogbarruu hunda tae ibsu
mulisa

As keessatti gosa ogbarruu daangaaa tauu isaa irratti caalaa xiyyeeffanna


Mee hubannoo Shlomith RimmonKenan 1983 13 asoosamaaf qabdu haa
ilaallu Ibsa maqaa seenessa jedhu dabaluun asoosama seenessaa jettee
moggaaste kanas akkasitti hiikte seenessa tartiiba gochoota kalaqaa Itti
fuftees hubannoo jechoota kana keessa jiraniif qabdu wal duraaboodaan
addeessite hiika isaaniis ibsite Seenessi yaada lama mulisa 1 deemsa walii
galtee kan seeneffamni akka ergaatti maddaa galatti ceuufi 2 uumamaan
ergaan jechaan kan daddarbu tauu isaati Kunis addummaa asoosamaafi
walaloo onnachiiftuu ykn barruu ibsaa jidduu jiru itti dabalee mulisa Qooqni
asoosamaa holooloodha untaafi safara hin qabu Kun akka walaloon adda bau
isa godha Gochi wanta raawatu tokko wanta xumura ykn maqaa gochaan
bakka buu fakkeenyaaf oyiruu keessaa xaafii haamuu tartiibni gochootaa
gocha tokkoo ol kanneen seenessa keessatti argaman mulisa Kitaaboleen
seenaa gabaasni raawwii barruun seenaa ofii hundi asoosamarraa adda
tauun yaanni asoosamaa akka dhimma yaadaa tae addeessa
Kunis gaafaa asoosama akka gosa murtaaaa ogbarruu barreeffamaatti ilaallu
mudaa qaba Murtaaummaan isaas bifa qooqaan adda baha Qooqni isaa
walqixxummaa safaraafi unta sagalee irraa adda Bifti qooqaa isaa
holooloodha walaloo irraa adda Kanaafuu asoosama holooloo yoo jenne hojii
kalaqaa bifa aartii walaloo irraa adda taa

Holooloon kan boodatti deebiuufi boca addaa uumuuf baayyee hin dhamaane
jechuudha Kan qajeelee fuuldura yaau irra deddeebii hin qabne wal
qixxummaa safaraa kan hin qabne Hojiin ogbarruu kalaqaa bifa qooqaa
kanaan beekamu dhimma kutaa kanaati Kanaa booda asoosama yoo jenne
kana tauu ibsuu barbaanneeti

Dheerina irratti hundaaee hojiileen asoosamaa gabaabaa jiddugaleessaafi


dheeraatti qoodama Itti aansinee yaadaafi amaloota tokko tokkoo isaanii
adda baasnee ilaalla caacculeen isaanii garuu waan tokkuma taaniif walitti
ilaalla

42 Qoqqooddii Asoosamaa
Kutaa dabre keessatti maalummaa asoosamaa adda baasnee jirra Kun
gosoota ogbarruu biraarraa adda baasuuf nu fayyada Garuu gosa tokko gad
fageenyaan qoqqooduu dandauun hubannoo keenya cimsa Dheerinaan
asoosamni iddoo sadiitti qoqqoodamuu mala asoosama gabaabaa
jiddugaleessaafi dheeraan Inni jidduu bifaalee isaan hafan lamaanii waan
fudhataniif kan jara moggaarra jiran lamaanii faaraan yoo ilaalle kan isaa nu
hubachiisuu dandaa
421 Asoosama Gabaabaa Short Fiction

Kaayyoolee dandeettii waaee asoosama gabaabaa barreessuu horachuuf


Amaloota asoosama gabaabaa adda taan akka hubattuuf
Amaloota barreessitoonni asoosama gabaabaa fayyadaman
Akka asoosama gabaabaa qoattuuf
Asoosamni dur yeroo jalqabaa afoolaan ture Asoosamni afoolaa sheekkoo
mammaaksa baacoo dur durii tapha ijoollee qoosaa seenaa muuxannoofi
mudannoo guyyuu hunda dabalata Barreeffama keessatti asoosamni
gabaabaan seenaa gabaabaa qaba Guddina kanaafis afoolli buaa guddaa
gumaachee jira jedhamee yaadama Asoosamni afoolaa waaee beekumsaa
dhugaa nagaroo xuurii abshaalummaa dandeettii kkf Kaayyoon isaaniis
kanneen barsiisuudha Kana hubachuuf seeneffamoota kanneen fakkaatan
dubbisi

Asoosama gabaabaan asoosama seenaa gabaabaa ykn seeneffama


gabaabaa qabu Akka Gordoniifi Kuehner 1999 viii jedhanitti asoosamni
jechoota dhibba shanan tokko qabu asoosama gabaabaa gabaabaa
jedhamee ramadamuu dandaa Yoo dheerinni isaa jechoota kuma kudha shan
gaan tae ammoo akka asoosama jiddu galeessaatti ykn asoosama dheeraa
gabaabaatti fudhatamuu dandaa Deebiin gaaffii Asoosama gabaabaan maal
jedhuu garuu ammas salphaa hin tau Edgar Allan Poe namichi akka jalqabaa
asoosama gabaabaatti fudhatamu akkas jechuun asoosama gabaabaa
addeessa seenessa holooloo gabaabaa kan dubbisuuf walakkaa saatii hanga
saatii tokkoo ykn lamaa fudhatu

4211 Seeneffama Gabaabaa The Short story

42111 Seeneffama Gabaabaa Jechuun Maal Jechuudha What is short story


Asoosamni gabaabaan kana jedhanii murteessanii adda baasuun nama dhiba
Asoosama seenaa gabaabaa qabuutti kaauutu salphata Asoosamoonni
gaggabaabaan gosa adda addaa akka asoosama gabaabaatti fudhatamu
Asoosama gabaabaafi giddugaleessa ykn dheeraa jidduu daangaa buusuun
rakkisaadha

Garuu maaltu isa gabaabsa Deebbii kanaaf yaada yaada Norman Friedman
kauun yaada lamaan bua qabeessa
Asoosamni gabaabaan tarii seenaa dhiphaa waan qabuuf gabaabbate A short
story may be short because the material itself is narrow in its range or area
of interest
Asoosamni gabaabaan tarii yoo seenaan isaa balachuuf humna qabaatellee
barreessaan waan hin barbaanneef kutee keessaa hambisaa jennaan
gabaabbate Gama tokko irratti xiyyeeffatee buaa isaa cimseefi aartummaa
isaa cimsuuf
42112 Amaloota Seeneffama Gabaabaa Features of the short story
Seenaa gabaabaan amaloota hedduun beekama Amaloonni kunniin bifaalee
ogbarruu biraa irraa adda isa godhu Kanneen keessaas isaan itti aanan
heeruu dandeenya
Yeroo hedduu amala muraasa irratti xiyyeeffata qamalee jaldeessa leenca
abshaalummaa gowwummaafi sodaa akkasumas gootummaafi gowwummaa
Irra caalaa amala tokkorratti xiyyeeffata Amaloota kanneen deemsaafi haala
adda addaa keessatti hin mulisu Jijjiiramaafi guddina isaanii irratti hin
xiyyeeffatu Garuu guddina nameenyaa isaaniif wantoota jiruufi jireenya
keessatti murteessoo taan keessa kan isaan cehan argina Waaee dabreefi
ammaa irratti hubannoofi dandeettii sammuu isaanii cimsa
Caasaan jaargocha isaa xaxamaa miti garuu humna cimaa yaada rarraasuu
qaba Seenaan hundi bantimiira hin gau jireenya namfakkii keessatti raawwii
aduu tokkoo agarsiisuu dandaa calaqqee yeroo tokkoo ykn muuxannoo jiru
tauu mala Tokko tokko hin dhumiin karaatti dhaabata Akka itti dhumu
dubbistoonni shakkii keessa galu Kaan immoo jaargocha ifaa hin qaban
Seenrffamni gabaabaan yoomessa addeessuu hanqisa Jaargochi isaa waan
gabaabbatuufi dhuma jalaaa waan kauuf kanaaf iddoo hin qabu Gochi tokko
kan biraan hordofamaa gara xumuraatti fuuldura deema
Seenrffamni gabaabaan xumuratti dhiyaatee eegala Kun akka dafee dhumu
isa taasisa Caasaafi toora seeneffamichaa saffisiisa Kun jalqabuma qajeelanii
seeneffamichatti seenuun yoomessa isaa durduubee ifaan addeessuun
dubbisaan akka fuulchuun hubatu gochuun yaada dubbisaa hawaachuufi
banuun kanaafis jechoota ykn galeewwan gaggabaaboon raawatu
Seeneffamni gabaabaan hedumminaan yaada tokko yeroo muraasa
muuxannoo daangaaa qofarratti xiyyeffata Kunis fuuldura qajeelee gochi
tokko kan biraa hordofuun gara xumuraatti himamaa deema Garuu yeroon
itti barreessaan caasaarratti xiyyeeffatus jira Kun yaada addaa tokko
uumuufi gargaara Kallattiin seenessaas tokkumaan fullaa
Seeneffamni gabaabaan qusataafi hudumamaa ukkaamamaa dha
Norman Friedman immoo 1997967 yaadaalee lameen kanneenin hiikeera
Asoosama gabaabaan tarii kan gabaabbateef wanti inni jechuuf jiru balina
waan hin qabneef ykn wanta balaa jechuuf waan fedhii hin qabneef
Asoosama gabaabaan tarii kan gabaabbateef wantichi yoo dheerachuuf
humna qabaatellee barreessaan bifa tokkoofi buaa seenichaa ykn dandeetti
kalaqaarratti xiyyeeffachuuf kan irraa kute
Akka hiikaatti isaan kunniin gaarii tauu dandau garuu guutuu hin taan Yaada
asoosama gaggabaabaa hedduu of keessaa hin qaban Kanneenis
Of eeggannoon hojjetamuu yaadaaleen seenaa hedduu jireenya
barreessaarraa gaazexootarraa maddu Garuu fayyuma irra deebiin himuu
osoo hin taane qindoomina karaa biraa uumuun namfakkii jijjiiruufi xaxuun
yoomessa uumuun isaan kunniin hundi kaayyoo tokkoof
Caasaa idilee qabuseenaan bifa qaba jalqaba gidduufi xumura
Sababummaa agarsiisa sababaafi buaa hundeessuun namfakkileen maaliif
akka waan dalagan san dalaganiifi buaa dalagaaleen kunniin qaban mulisa
Haala dandaamuun guddisee xumura gochaalee raawwileefi tartiibni
gochoota seenicha keessaa kan dhugaa fakkaatan
Kan haala hundeessu haalli seenaa gabaabaa kan namfakkileefi gocha
isaanii gargaaran tauu qabu
Asoosama gabaabaa hedduun gocha yeroo muuxannoo tokkorratti yoo
xiyyeeffatanuu kun kan tau yeroo hunda miti Asoosama gabaabaa hundi kan
dhimmamuun barreessaan akka meeshaa buaa tokko fiduuf kalaqe miti
Seenaaleen tokko tokko buaa isaanii kan sababa wanta tokko qofarratti hin
xiyyeeffanneef argatan Yeroo tokko tokko ammoo gosni seenaaleen buaa
tokkoo gabaabbatee mulata
Maaliif asoosama gaggabaabaa ciminaan yaadaa keenya hawata Ijoollees
haa tau namni guddaan hundi keenyayyuu gaaffii kanaaf deebbii argachuuf
baayee ariifanna Itti aanee maaltu tae
Seenaalee muuxannoo dhuunfaafi walii galaa tokkuma uumuu dandau
Muuxannoo walii galaa kan jedhamu namni kamiyyuu yoomuu kan
arguuhubachuuirra gauu dandau Kan yeroo fi kutaa biyyaan hin daangofne
Kunniinis waaee maatii guddina jiruu ofii addunyaa keessa barbaaduu jaalala
gufuu jireenyaa moachuu milkaauufi milkaauu dhabuu fudhachuu Seenaa
himtoonni muuxannoo dhuunfaa kan uuman namfakkilee addaa kan aadaa
tokkoo uumuun Seena himtoonni buaa baii qabatamaa namfakkilee
asoosamaa isaanii mudatu agarsiisuun akka buaa baiin sun itti xumuramu
filachuun naannoofi aadaa murtaaaa tokko agarsiisu Buaan kanaa seenessa
namfakkilee murtaaoo fedhii keenya hawataniifi muuxannoon isaanii
keenyaan wal gitu uumuudha Seenahimaan dandeettii qabu akka nu
namfakkii tokko ykn kanneen biroo wajjin of madaallu ykn akka waaee
isaanii dhimmamnu yaada isaanii waxalamnu nu taasisu ykn hiika rakkoo
isaaniin wal nu barsiisa

Dungoo Halkan Sanaa Asoosama gabaabaa


Dhaabaa Wayyeessaan Amajjii 1993
Yeroo mooraa hoteelichaatti ol seenu koriiderii kutaalee hirribaa irratti
dubartii arge Mucayyoo diimtuu gabaabduu rifeensa akka guduruu tokko
tokkoon gad dhahatteettu Dafee achi irraa ilaaleBoonsaan Kakateera Akka
dubartii hin ilaalleef Haadha manaa hin qabu isa hin kaksiifne Garuu
hiriyoota isaa tu sooma itti tume Yoo lamuu dhalaa ilaalte nagaa si hin
gaafatnu harka si hin fuunu mana kee hin seennuu rakkannaan si hin
gargaarru dhukkubsannaan si hin badadnu duunaan si hin awwaallu
Baayyee baayyee jedhanii sodaachisan Kanaaf kakate Erga sanaa
dubartoota duraan beeku illee dubbisee hin beeku Amma immoo boqonnaaf
jecha ehama gafatee Finfinnee dhufe barsiisaa Boonsaan Dhufee immoo
waan hojjetu wallaale Waan godhee yookaan tahee sammuu isaa haaressu
dhabe Utuu magaalaa keessa naannauu guyyaa sadii dabarseera Karaa
irratti dubartoonni itti dhufu hin ilaalu kakuu dha Dhugaatii yoo dhuge
immoo onnee toosisee kakuu busheessa dogoggorsaa dha Mana tiyaatraa
yoo seenes dhiiraa fi dhalaa wal hammatan argakan mataa wal booraasisanii
taaan Sagalee dur guyyaa tokkoof illee irraa obesee hin oolle dhagaasagalee
shamarranii isa akka ulullee laga keessaa kufee kahu kahee kufu
dogoggorsaa dha
Intaloo yeroo mooraatti seenu biliqii arge sana lamuu ol jedhee hin ilaalle
Ija tu dubbii qaba jedhee akka lafa ilaaletti balbala kutaa hirribaa isaa irra
gahe Bakka biraa tii jijjiiree hara hoteela kana dhufuu isaa ti Jijjiirama
arguunnyaata sammuu ti Haaraa arguun hawaayii lubbuu gammachiisa
jedha ture Hamma miti garuu
Utuu isa banatee ol seene gad hin taahiin Asham baga nagaan dhufte
jedhekan sagalee ijoollee xinnoo fakkaatu
Yeroo of irra deebiu harki nagaaf hiixate bira gaheera Waan tahe qaama isaa
weerare Mucayyoo duraan arge sana Harka isaa qabatte utuu hin gaddhiisin
Nagaa dhuftee maal si gargaaru jette
Mucaa xinnoo dha Umriin ishee waggaa kudha afur hincaalu Fuula naatee
qabu sana haxaarroon muraa aadaa maddii lamaani irra jiru daran
miidhagseera Guduruun rifeensa ishee sun qixa adda isheetti qaarman
hidhameera Guntutni lakkuun qomee cocorree isheen mudhii olitti uffatte
quqquuqaanii gaanfa dibichaa reefuu biqilu fakkaata
Fuula googaa simboon itti hin qilleensaiin akka gargar dhisuu godhee
Ulfaadhu Ammaaf rakkoo hin qabu jedhe
Gaarii nan deebia jettee baate
Nan deebia jechuu isheetti hin gammadneBoonsaan Duras ammas yeroo
dubartii ija boojitu argu ni jeeqama Dura kiyyoo isaa keessa seensuuf amma
kiyyoo ishee keessaa bauuf Dura hordofuuf amma baaqachuuf
Utuu dubartii wajjiin akka eegee harkifamtuu eedsiin inni eegee qabu inni
gaanfa ciraarooinni arrabni isaa qara ibiddaa ibidda saniin foon kee arraabee
fixennaan qoorshoo lafeen hafta Kan duuun hin oolle kan goggogankan
maqaa badanAti silaa hima hin dhageessuuDhiigni kee hafuura dubartiin
malee hin naannau fakkaata Amma lamuu yaada kee jijjiirteennaan reeffi
kee akka reeffa saree diidatte tortoora
Sagaleen kun sammuu isaa keessaa lallaba Qaamni isaa wal itti
shuntuuraa Dubartiin marti nama osoo hin taane dhukkuba soofaa sana itti
fakkaatu Kana irratti immoo kakuu Dur dua yaadatee hin beeku Amma
garuu duuti ilkaan qaratee qeensa dheeraffatee fuuldura isaatii ija
shororkaasisaa sana itti babaasa
Ammas balballi cufaa isaa rukutame Akka nama osoo rafuu kabalanii bitit
jedhe
Nan dhufe jette
Simboon fuula sanaa sammuu isaa dhiphise
Ihi Baheessa jedhe
Bagaa nagaan dhufte hin jettuu Amma immoo dabaree kee Jettee kolfite
Yeroo isheen qasqas jettu tokko tokkoon sagalee ishee hededa onnee isaa
kan tattaraaru see Edaa ilkaan ishees kaarruu dha
Baga nagaan dhuftetaai
Fuula kolfasodaa itti ol qabee dubbate Barcuma siree isaa miiljala jiru irra
qubatte Ijoolleen akkanaa maaliif akka hoteela dhaabattu hin galleef
Kutaa biyyaa tii dhufuu kee dhaa ittin jette
Ehee
Yoos dadhabdee jirta kaa Bishaan qulqulluun siif fida Jettee qaruuraa siree
mataa duraa fuute
Haran dhufe miti Hin dhamaiin jedhe
Kun dhamauu miti Jettee osoo deebii isaa hin eegiin baate
Boonsaan ija isaa faana erges of irra deebise Yaada isaas gara keessa
isaatti Keessa isaa waliin dubbachuuf Keessi isaas utuu kan dubbatu hin
dhabiin kan dubbatu sodaate Ofiin of sodaate Ofiin of qaanfate Jireenyi
jiraachuu ishee osoo hin taane baayyina ulaagaa ishee tu nama dadhabsiisa
qormaata daangaa hin qabne
Uumaanuumamninamniqaamni ofiihumni ofiimiirri ofii kun cufti si qora
Kun cufti farada jireenyaa ati gulufsiistu irraa si kuffiisuuf si bubbuta
Jireenyi farada guulaa mitii Yoo itti baatu si fuudhee figdeeofii kaatee si
sirbisiiseekan fagoo hin geenyeef qaama si hurgufeelubbuu si fuudhee dafqa
si roobseeyoo itti beekteef kolfa qasaaseeitti wallaallaan si
imimmaansiseeutuu jira jettee itti rarraatuuutuu ati hin seiin biyyoon si
maka
Osoo amma isheen jedhe fedhiin isaa inni duee hin duiin
Ihii Osoo isheen maal taatee Majan Sooma kakuu Dhukkuba arraba
ibiddaa isa foonii fi dhiiga harraabu
Sammuu isaa isa waardiyyaa dhaabachuuf kakkate tu morme
Silaas isheen woo mucaa daaima Utuu dhalchitee iyyuu geessista Azalaa
qormaataaf guddataa jirtu
Cufaa bantee yaada isaa gidduutti kuttemucayyoon
Qofaa kee si dhiiseen ture mitii jette Sagalee qalloo miyooftuu sanaan
Waan dubbatu dhabe Ol ilaallaan ija bakkalcha sana irratti ibsiteettimucaan
xiqqoon Sagaleen isaa osoo hollatuu
Lakkiihin turre jedhe Barcuma dhiistee siree irra teesse Dugdi isaa lamatti
tamsae
Irbaata nyaattee jette
Ihi hin nyaanee
As nyaanni mishaan hin jiru Hoteela ollaa tanaan siif fida jette
Qarshi itti kennuu abbalee
Ati as keessaa hojjettuu dha moo mucaa warra manaa ti jedhe
Lamaan iyyuu miti
Ihii
Ofii kee beeki jette
Akkamittan beekuu dandaa jedhe
Kana kana kana laalii bari jetteqomee ishee haxarroo maddii ishee fi rifeensa
ishee qubaan agarsiiftee
Ammas naaf hin galle jedhe
Takkaa kolfitee
Dubra Arsii hin beektuu jette
Ati woo mucaa xiqqoo dhaa maal hojjechuu as dhufte ree
Maal siif godha Inni gatii hin qabu Maallaqa kenni osoo irbaatni hin dhumiin
deemeen siif fidaa
Diduu hin dandeenye Yaadni isaa garuu daran waliin dhahame Waaee
isheewaaee ofii isaawaaee ishee fi waaee ofii isaa yaade Marti isaa akka foaa
sariitii wal xaxe Erga kakatee fi jireenya isaa kakuun duraa wal bira qabee
madaale Kakuu saniin booda shororkaa malee gammachuun akka onnee
isaatti hin goriin ni beeka Yoo kakachuun isaa madda gammachuu hin tahuuf
tahe maaliif kakuu gaddaatti akka seene tu hibboo itti taha Maaliif waadaa
onneen hin sooranne seenu biyya iyyeessaa dubartii lagatanii maal ilaalanii
gammadu eessa dhaqu Eessatti bashau Isheen iyyuu kennaa uumaan
kennamte taatee ti kanaaf ciisanaan ishee teenyaan ishee dhaabannaan
ishee deemnaan ishee halkan ishee guyyaa ishee tahegammachuun
Kalaankalaa lama qofa qofaatti qabdee dhufteMucayyoon
Nyaata ani qopheesse illee tahuu baatu nyaata ani siif fide tanatti akka
gammaddu nana abdadha Jette xarapheessaa irra kaayaa Haasaan afaan
ishee ti bahu kan umrii ishee irraa eegamu miti Garaa isaatti raajii dha
jedhee quqummaadee callise
Osoo hin dhandhamatiin hin dubbadhu jettee tii
Lakki isaaf utuu hin taane
Isaaf tahes arguuf hedda
Harka dhiqachiiftee dhiheessiteef
Atis kottu kaa
Lakkii ani illee hin nyaadhu jette
Ihii Maaliif
Ani nyaadheera Quufeen ijra Jette Ofi ishee hin nyaattu taanaan buddeen
lama fiduun ishee isa dinqe
Kana hunda qofaa koo maalan godha ree jedhe
Tokko Haayyaa tiyyaaf geessuujette
Haadha kee moo
Ehee
Eessa jirti jiru waan jedhu tu harkaa bade
Kutaa hirribaa tana irraa sadaffaa keessa ciistee jirti
Ni dhukkuba moo
Miti
Maali ree
Homaa
ToleGeessiif Jedhee callise
Dhufe Jetteebuddeena tokko fuutee baate
Waan marti keessummaa itti tahebarsiisaa Boonsaatti Irbaata dhihaateef
dafee dafee nyaatee kahe Mana bunaa seenee waa dhuguu barbaade Saniin
booda waan itti aanee dhufu tilmaamuu hin dhabne Kakuu sana utuu beekuu
dagachuu fedhe Jarreen sooma itti tumaanis baadiyaatti hafan Namni isa
argu hin jiru Tarii yoo waaqayyo itti fufee yaaduu hin barbaadne Waaee
mucayyoo sanii garuu hoomti taha jedhee hin shakkine Isaa harka isaaa
dhiqatee cufaa banuuf harkisuu fi mucayyoo banuuf dhiibu tokko tahe Inni
keessatti deebie Isheen ol seente
Nyaattee jette fuula ifa saniin ija isaa keessa ol ilaaltee
Ehee nyaadheera
Rabbi siif haa laatu osoo ati hin dhufne tahee Haayyaan kiyya agabuu bulti
Jette
Maaliif
Isa dhiisi Amma eessa dhaquu kaate waan jedhu tu itti bitaachae
Mana Bunaa dhaquuf
Maal goota
Xinnoo dhuguuf
Maaloo hin dhugiin Nama dhugu hin jaaladhu jetteMucayyoon xiqqoon sun Ni
nae Jaalala isa kam akka isheen odeessitu isaaf hin galle Harka isheetiin
harka isaa tuqxee jennaan dafee irra deebiee siree irra gad taahe
Bakka dhaabattutti haftee ija isaa keessa ilaaltee kolfite Kolfa
naansisaasodaachisaa sani
Joonjee dubra baadiyaan sitti fakkadhe mitii jette
Akkam
Huccuu kiyya fuula kiyya rifeensa kiyya tana ogguu laaltu Aadaa dhaa bar
Achitti ni bareeda
Dhuftee isa cinaa siree irra teesse
I Ehee
Hafuurri isaa dhaqee deebiuu dadhabe barsiisaa Boonsaan
Maali ree
Maal
Maaliin sitti fakkaadhe
Maal maal jedhu ree Mucayyoo xinnoo haasaan ishee miyaau
Bareeddu maaf nan hin jenne jette
Gaafa guddattee geesse jedhamta kaa
Isa dhiisi Hayaa amma nan deema jettee kaate
Dhugaa dha hin seene Sodaatee ture Dafee harka isaa itti hiixate
Nagaan buli jettee harka fuute
Atis nagaan buli
Yeroo isheen baatu balbala cufee deebiee siree isaa keessa seene Qormaata
sana irraa furamuu isaaf boqonnaa tu itti dhagaame Silaas ofii sodaatee of
jeeqe malee umriin mucayyoo kanaa waan shakkisiisu miti Iccitii ishee
duubaa garuu hibboo dha
Baayyee hin turre Kan ammas balbalichi rurukkutame Hafuura isaa dhaabee
dhaggeeffate Ni dabalame
Eenyu dha jedhee
Ana Bani
Gurra isaa keessaa qofa osoo hin taane mara qaama isaa keessaa
dhagaamesagaleen sun Maaliif akka isheen deebite tilmaamuu hin
dandeenye Huccuu hirribaa adii dheeraa uffatteetti Ija isaa amanuu dadhabe
Qofaa kee taate jedheeni jettee ofii ishee balbala cufte
Ihii Anii
Akka kakuu qabu itti himuu fedhee arrabni isaa dadhabe
Dhufuu koo mufatte moo
Harka ishee lamaaniin harka isaa lamaan jabeessitee qabde Harki ishee akka
sibiila diimatee guba Kan isaa dafqeera Itti hirkatte Mataan ishee qixa laphee
isaatti hafe Yeroo madaalii isa eeguu dadhabee bitintiraa fudhatee sireetti
bahu hunda waan godhaa jiru hin beeku
Huccuu kee of irraa baasi jettee kootii isaa irra baaftee keesse
Yeroo inni hammachuu yaalu
Natti hin buiin jettee dugdaan ciiste
Akka ribuu ibidda buee shuntuuraee achumaan callise
Hara gochaan marti haaraa dha Jette
Akkam jedhe sagalee sodaan dueen
Hayyaan koos jalqabde Jette
Maal
Nama waliin ciisuu kaa Bar erga dheengaddaa amma nyaachuu keenyaa
Agabuun asitti nu fixe Kan irratti immoo idaa siree kan guyyaa torbaa ti nu
irra jira Dhibba tokkoo fi shanjette
Maal hojjettuu asii
Sitti hin himu Lakkii nan hima Dubartiin takkaa dhiiraa waliin ciiftee waan
dhoksattu hin qabdu Qaama itti afarsiistee iccitii tana caaluu hin qabdu bari
Calluma jedhe
Maal godhan biyyaa baanee rakkoon nu argatte Argitee abbaan kiyyaa loltuu
turrekoloneera Waraana irratti due waggaa lamaan dura Magaalaa kanatti
mana ijaaree ture Nuyi Asallaa jiraanna Ana haadha kiyya if obboleeyyan
kiyyaaf qabeenya waan tokko hin hambifne mana kana malee Mana kana
immoo seeraan yoo murtaae malee hin fudhattan jedhan Seerri immoo
murtaauu dide Nama tu murteessa tahee ofii murtaaa tahee ani hin beeku
Osoo eegnuu eegnuu jia kudhan dabarsine Horoon nu harkatti dhumte Si hin
dinquu Abbaan ofii abbaa ofii ti seera maal barbaachisa Manni isaan kan ofii
ti
Waan hundi akk inni eege hin taane Hammachuuf harka isaa mudhii ishee
irra dabarse
Haayyaan koo osoo hin jaallatin hara kanatti seente Guyyaa booyaa turte
Lakkiin ani daaima homaa hin beeku Ani dubraa bari Waanan tahu dhabee
malee ani hin fedhu Kun aadaa keenyaatti qaanii guddaa dha Jette Waan
tahe garaa isaa raasee iji isaa imimmaan calalee
Hin yaaddaiin Ati ammaa jalqabee obboleettii koo ti Jedhe Kakuu isaas
deebiee yaadate Ammas ka biraa kakate Akka obboleettii koo jedhetti
lubbuu biqiltuu kanaaf of kennuuf
Shaakala
1 Namfakkilee yoomessaafi jaargocha asoosamichaa addaan baasi
2 Jechi mana jedhu mallattoo tauu dandaaa Yoo dandae mallattoo maaliiti
jetta Sagaagalummaan hoo
3 Dheerinaan alatti asoosama kana Godaannisa irraa maal maaltu adda
baasa
4 Amaloota faayida qabeeyyii asoosama gabaabaa kana waan inni tae isa
taasisan tarreessi
5 Asoosamni gabaabaan kun yaada Poe moo yaada Friedman irra
calaqqisiisa
6 Yaanni buuuraa asoosamni kun dhiyeessu maal Haala kamiin caaseffame
Ruqoonni adda addaa asoosamichaa walitti dhufeenya akkamii qabu
Gochoonni tartiiba raawwiin qindeeffamanii Dhimma maaliif kana taan jettee
yaadda
7 Seenicha eenyu hima Seenessaan seenicha ammam beeka Seeneffama
moo waliin dubbiitu irra iddoo guddaa qaba Barreessaan maaliif kana filate
Kun deebbii dubbistootaan walitti dhufeenya maal qaba Buaamiidhaa
akkamii qaba
Barreessaan namfakkilee haala kamiin kalaqe guddise Walitti dhufeenya
namfakkilee addeessi
Yoomessa seenichaa addeessii yaada buuuraaf buaa isaafi akkamii akka
kana dhugoomsu himi
Wanti yaada namaa rarraasu jiraa Yoo jiraate kam Yoo hin jiraanne seenicha
hin miidhuu Maaliif seenaa kana himuun barbaachise
Waraabbiin itti aanu faaraan dubbisii gaaffilee booda jiran deebisi
Uumaanuumamninamniqaamni ofiihumni ofiimiirri ofii kun cufti si qora Kun
cufti farada jireenyaa ati gulufsiistu irraa si kuffiisuuf si bubbuta Jireenyi
farada guulaa mitii Yoo itti baatu si fuudhee figdeeofii kaatee si sirbisiiseekan
fagoo hin geenyeef qaama si hurgufeelubbuu si fuudhee dafqa si roobseeyoo
itti beekteef kolfa qasaaseeitti wallaallaan si imimmaansiseeutuu jira jettee
itti rarraatuuutuu ati hin seiin biyyoon si maka
Tartiiba kanaan Hojjedhu
Dubbisii yaada ni ibsa jettu himmoota 25 taaniin himi
Jechi si jedhu kun eenyuun argisiisa
Gocha qoruu keessatti maalummaa fi gaee kanneenii addaan baasi
i uumaa
ii uumama
iii nama
iv Qaama ofii
V Humna ofii
vi miira ofii
Jechoota raawwii mulisan addaan baasii tarreessi Erga tarreessitee booda
haala asiin gadiin qoqqoodi
Jechoota gadda mulisan
Jechoota gammachuu mulisan
Jechoota dhamaatee mulisan
Jechoota kauu mulisan
Jechoota kufuu mulisan
Jechoota dhumuu mulisan
Tarreeffamni kun haala Barsiisaa Boonsaan keessa jiruun walitti dhufeenya
qaba
Walii gala haalaa fi amala ilmoo namaa akkamiin mulisa

BOQONNAA LAMA GOSOOTA ASOOSAMAA

21 Asoosama Dheeraa The Novel

Kaayyolee Yeroo asoosama dheeraa qoannu yaada dimshaashaa argachuuf


Caaculee asoosamaa kan akka namfakkeessuufi ijaa caalaatti
qorachuuf
Deebilee keenya asoosama dheeraa akka cimsannuuf
Barruu qophaae tokko qoachuuf qophaauuf
Asoosama Dheeraan Maal
Seenessa kalaqaa holooloon dhiyaatu ykn seenessa suuraa jireenya dhugaa
agarsiistu keessumaa dhibee onnaaummaa emotional crises seenaa jireenya
dhiiraafi dubartii keessatti mulifamu Hiika galmee jechootaa tokko
Jane Austen asoosama dheeraa haala kanaan hiiktee ture hojiilee tokko
tokko qofa kanneen humnaaleen sammuu ol aanoo kalaqan kanneen
beekumsa uumama namaa caalaatti gad fagoon mulisan adda addummaa
yaada gammachuu ol aanaa dhangalaa lubbuqabeessa beekumsa addunyaa
dinqisiisaafi qooqa caalaa filatamaan barreeffaman
Asoosama dheeraan kan kalaqa taeefi seenessa balaa qabu muuxannoo
ilmoo namaa tartiiba gochaan wal qabsiisee qindeessee kan dhiyeessu Waan
fedhes tae asoosama dheeraan kalaqa seenessa holooloo dheeraa kan
namaafi amaloota raawwilee dinqisiisaa fi hawwiilee haala dhokataan ykn
fuuldura waraabameen haala fedhiifi muuxannoo nama tokkoon dhiyeessu
Haaluma duratti madda asoosamaa jalatti kaasneen seenessi babalataafi
cimaa dhufe Qaama jiruufi jireenyaas taee itti fufe Yoo afoolaan walaloos
holooloos fayyadamellee barreeffamaan seenaan kalaqaa kan yeroo dheeraaf
walaloon himamaa ture Seenaa ogbarruu barreeffamaa keessatti qooqni
holooloo seenessa dheeraa himuuf fayyaduu kan eegale yeroo dheeraan
booda Biyyoota Awurooppaa keessaa Raashaan akka madda kanaatti
ilaalamti Seenaan ogbarruu akka himutti seenessi Maguel deCervantes
mataduree Don Quixote jedhuun barreesse bara 1605 ykn jaarraa 17ffaa
keessa ture Barreessitoonni Ingilizii ergasii booda jalqaba jaarraa 18ffaatti
jalqaban Barreeffamni gosa kanaa kun haala kanaan eegalee baayee
jaalatamaa taaa dhufe Jaalatamni kun ammoo guddinaafi dagaagina gosa
ogbarruu kanaaf buuuraafi sababa babalina isaa taee jira Kanaafis Asoosama
Dheeraan jaarraa 19ffaa keessa biyyoota Awurooppaatti gosa ogbarruu ol
aantummaa qabu taaa dhufe Melakneh Mengistu 199950 See Quinn
1992111 to refine this more
Jaalatamuu fi babalachuu Asoosama Dheeraa kanaaf kan sababa tae ammoo
wantoota hedduu tuquu dandauu isaati Asoosama Dheeraan muuxannoo
ilma namaa kanneen sanaan dura qabiyyee hojiilee ogbarruutti hin
makamiin turan dabalee ibsu dandauun isaa iddoo cimaa akka qabaatuuf
sababa tae Namfakkiin as keessatti kalaqamu nama kamiyyuu tauu mala
Waaee carraa isaanii kan iccitii tae hin jiru Xiyyeeffannoon isaas ciminaafi
mirga hawaasni yeroo durii argate ykn wanta sirrii tae inni fuuladuratti
gonfatu osoo hin taane muuxannoo hawaasummaafi siyaasaa inni hara qabu
Kanaa olittis babalinni barnootaa guddinnii fi dagaaginni maxxansaa kkf
dagaagina Asoosama Dheeraaf sababa taaniiru Jireenya guyyuu agarsiisuuf
gosa ogbarruu biraan olitti asoosama dheeraan mijaaadha Jireenya
hubachuun bashannana caalaa hawaasaaf iddoo guddaa qaba Kana jechuun
garuu dhugaafi kalaqni tokko jechuu miti Kalaqni akkuma jirutti osoo hin
taane karaa hubannoo tokkoo dhugaa ibsa Namfakkileen namaan wal gituu
hin dandaan Yaada sammuu barreessaa qofaan uumamanii yoomessaan wal
fudhatanii akka nama lubbuu qabuutti ilaalamu Yeroo isaan waltajjii dubbiifi
haala wajjin walii galan eenyummaa isaanii hubanna Ibid51
Asoosama qoachuuf yaadni hubachuu qabnu tokko iddoo lama keessaa
tokko qabachuu dandauu keenya Inni jalqabaa qabiyyeen ykn addunyaan
asoosamaa barreessaan uumu hunda caalaa buaqabeessa tauu isaa
fudhachuudha Kun addunyaa nu itti seenuu dandeenyu kan namoota
iddoolee wantootaafi gochootaan guutame Kana ammoo akkuma addunyaa
dhugaa keessaa jaalalaan ykn jibbaan gara laafinaan ykn ceephoon
fudhachuu dandeenya Iddoo kanarraa ilaaluun namfakkilee akkuma namoota
dhugaan jiranii akka gochoota isaanii filachuu dandaanitti kaasuu dandeenya
Iddoon lammataa nu tauu dandeenyu asoosamicha akka barruutti
fudhachuudha Akka hojii kalaqaatti fudhachuun fedhii ofii irraa fageessanii
xiinxaluudha Namfakkileen tooftaa barreessaan fayyadamuufi toachuun
yaada ykn buaa tokko uumu Jireenyi isaanii kan jechoota fuula waraqaarratti
qofa daangae Sanaa ala lubbuu hin qaban Iddoo kana qabachuun buaa
namfakkiin sabseena ijaaruu keessatti qabu ykn buaa qooqni murtaae tokko
iddoo ykn nama tokko addeessuuf qabu caalaatti hubachuu dandeenya Croft
and Cross 1997645
Seenessi deemsa yeroo keessa amaloota caalaatti hubataman mulisa kannen
waan itti aanee dhufu qofa baruuf dubbisan jiru waan taaa jirurratti yaada
rarraasuu dandauu isaa qofaan seenessa madaalu Yeroo inni namfakkii ykn
waltajjii addeessuuf dhaabatu irra ceu Kun seenessa badaadha ykn seenessa
gaarii haala badaan dubbisuudha kan yaada rarraasa seenessaa qofa
maddisiisu Haalaan hubatamuuf barruun seenessaa sammuu keenya
hojjechiisuu qaba ofitti fudhachuu qofa osoo hin taane deebbii barbaachisaa
kennuu akka qodaa itti fayyadamuu osoo hin taane hubachuu qabna Waliin
dubbii namfakkiileef fuuldura deemsi jidduun cita asoosama dheeraan
sagaloota hedduun dubbata kan namfakkiilee asoosaafi seenessaa kanneen
namoonni jedhaniif godhan balinaan nutti himamus wantuma jiru Waliin
dubbiin namfakkiiwwanii mala dheeressa seenaati Fuuldura deemuun
seenessaa barruu keessatti addaan cituun xalayaalee gabaasota
gaazexootaafi kkf iddoo kenna Asoosama dheeraa gaarii keessatti ragaaleen
waraabaman kunniin xiyyeeffannoof mijeeffamu akkaataa dubbiifi cimina
sagalee seenessaan wal simsiifamu Addeessi wantaa iddoo ykn ilaalcha
namfakkii gad fageenyaan godhamu fuuldura deemsa seenessaa danqa
Addeessi akkuma waliin dubbii addummaa uumuu qofa miti seenessi akka
bifaroga biraa qabaatus ni godha Kun ammoo buaa jedhama kan wanta
seenessichi jedhee ittiin sammuu nu boojiaa jiru hiiku Tartiibni gochootaa
lafa qullaarratti hin qabbanaau hundi waaee maalii akka tae arguu jalqabna
Keessa keenyattis dhagaamuu eegala Kun walumaa galatti waaee deemsa
dubbisuuti dirqama jechoonni nu keessatti uuman yaadaafi sammuu keenya
qabuun kan isaan ofitti nu boojian Buaan toora seenessaa
agarsiisuudhugoomsuudha Ammas kan seenaa barreessaa mulisaibsa
kallattii hamilee barreessichaa taasisu

BOQONNAA SADII
RUQOOTA ASOOSAMAA
Seensa

Asoosama seenessaan walitti dhufeenya qaamota adda addaati Jalqabarratti


kan lubbuu qabaatee wanta tokko raawachuu dandau jiraachuu qaba Sunis
fakkaattii namaati namfakkii jedhama Namfakkiin waan tokko raawata ykn
namfakkileen adda addaa gochoota keessatti qooda fudhatu Sun akkuma
namichi fakkaattii namaa tae fakkaattii raawwiiti seenaa taa Walitti
dhufeenyi raawwilee adda addaa Seenessa Kunniin sababaafi buaan wal
ijaaranii qindoomina mulisu Jaargocha ijaarama gochaa taan jechuudha Kan
wantoota kanneen qindeessee dabarsee himus qaama biraadha Seenessaa
jedhama Nama gochoota keessatti qooda fudhate ykn yeroo raawatan arge
tauu mala Namfakkileen adda addaas deemsa seenaa keessa wal dhabuu
dandau Kun immoo seenichaaf humna kenna Wal diddaa taee yaada
dubbisaadhaggeeffataa rarraasa Sunis dabaree isaa haala yeroofi iddoo itti
raawatu qaba Kunniin raawwichaaf humna dabalu Yoomessa raawwiiti
Himuurrattis akkaata qindoomina qooqaatu jira Kunis akkaataa
barreeffamaa ykn qooqaa taa Kan asoosama tokko asoosama godhu
qindoomina ruqoota kanneeniiti
Qabiyyee asoosama seenessaa tokko dubbifnee hubachuufi waaee isaa
barreessuuf ruqoota isaa kanneen beekuu qabna Kanaafuu maalummaa
ruqoota asoosamaa kanneeniifi faayidaa isaanii asiin gaditti tokko tokkoon
fuunee haa ilaallu
31 Jaargocha Plot
311 Qaacira
Qaacirri seenessa tokkoo ulaa dubbisaa addunyaa barreessaatti seensu
Dubbistoonni yoo milkaaan salphaatti seenu yoo milkaauu baatan immoo
ulaan itti cufamee itti dukkanoofnaan alatti deebiu Wilbur 2001 11
Fkf Yoo Waaqni nagaan nu bulche boor wal argina
Kun jiddulamaan lafaa jiraachuu keenya mulisa waaee kan darbeefi dhufuu
beekuuf gar malee nu jajjabeessa Duraan rakkinni turuu ammas jiraachuufi
fuuldurris kan hin beekamne tauu nu hubachiisa Seenaan haala kanaan
eegalu kan darbes kan dhufus kan amma keessa jiramus beeksisuuf daran
yaada dubbisaa rarraasa Sodaan cimaan jiraachuu qofa malee sodaan kun
waaee maalii akka taes hin beekamu Kanneen hunda beekuuf dubbisaan
yaadaan qabama Addunyaa barreeffamichaattis haala salphaan seenuu
dandaa Jaargochi kun dubbisaa kanaaf qaama ol aanaa seenichaati hiiroo
isaafi kan inni irra naannau deddeebiee kan itti dhufuufi achirraa jalqabee
gara biraatti deemu Yoo isa tokko beeke isa biraa baruuf amma dhumaatti
saffisaan dubbisa
Yoon hara lubbuun bule bor seenaa cimaan sitti hima kan jedhu ammam
humna qaba
Barreessaan haala kanaan dafee yoo yaada dubbisaa qabuu hin dandeenye
barreeffamni isaa jiraachuu ykn lubbuu qabaachuu hin dandau Kitaabni isaas
hin turu Qaacirri bua qabeessi waan dubbisaan eegu ijaara kan guutu ykn
barruu inni dubbisaa fuuldura deemu sanaan kan jijjiiramuu dandau Wal
baruunmuuxannoon faayidaa addaa cimaa asoosama keessatti qaba
akkasumas qaaciraaleen tokko tokko buaalee beekamoo wajjin deemu Dur
dur tokkotu ture seenessi jedhu seenessa kana gara addunyaa durduriitti
deebisa
312 Jaargochaa fi Seenaa
Fkf Haati manaa isaa bara tare duute inni barana due
Himni kun maal tauu dandaa Seenaa taaa Moo sababaafi seenaa taa Haati
manaa isaa duunaan gaddaan due kan jedhurraa addaa Yoo adda tae
maaliin
Kan duraa seenaa story kan wanta raawate qofa himu Karaa biraa seenaan
seenessa raawwilee tartiiba yeroon qindaaan Sababni raawateef hin
beekamu Kan lammataa keessatti garuu seenaan sababaan wal qabataadha
Wanti raawate maaliif akka tae ni beekama Kamtu akka dura raawatee fi
kamtu akka raawwii duraan wal qabatee raawate ni beekna Karaa biraa
sababaa fi buaa addaan baafnee hubachuun salphaadha Kan lammataa
seenaa qofa osoo hin taane sababa ifaa qaba Sababaa fi seenaa waan
qabuuf jaargocha plot jedhama Jechoonni ittiin moggaafne kunniin haala
ifaan taauu qabu Jaargocha kan jennu gochoonni wal duraa boodaan
qindeeffamuun wantoota walitti hidhatanii dhufan sana waan ijaaraniif jecha
ijaarsa gochootaa jechuu keenya Jechoonni lameenis walitti dhufuun jecha
jaargocha jedhu kana uumuu dandaan Kunis sababaa fi buaan walitti
hidhachuu gochootaa agarsiisa Isaan kunniinis wanti tokko maal irraa kaee
eessa akka gae ykn sababa dhimmi tokko duraan raawwateef itti aanee maal
akka raawate ibsa Sababaa fi seenaa raawate walitti qabee mulisa Jaargochi
tartiiba gochootaa toora galanii yaada guddaa sana ijaaran Jaargochi
seenessa tarreeffama gochootaa series of actions kan walitti dhufeenya
wantootaa irraatti xiyyeeffate Ykn akka Gordoniifi Kuehner 199912 jedhanitti
qindeeffama raawwilee seenessa keessaa barreessaan of eeggannoon buaa
barbaadame tokko akka qabaatuuf godhu Yaanni walitti dhufeenyaa kun
yeroorratti hundaaee kan deemu yuu tau sababa kana taeef ykn kanaafuu
kan jedhu qaba Yeroo hedduu kun tartiiba raawwiin dhiyaata Haala kanaan
qaamni inni dhabe tokko sababeeffannaadha Seenessa sabseena qabu tokko
keessatti sababa malee wanti tau xiqqaadhamuraasa Fkf Mucaan boosee
sareen dutte Gochoonni lameen sababaan walqabatanii hin mulatan Jecha
tokko yoo daballe garuu hima xatama qofa ijaaruu osoo hin taane walitti
dhufeenya gochoota lamaanis hundeessuudha Sababa mucaan boosseef
sareen dutte
Barreessaan kan milkaau addunyaa kalaqe san akka fudhannu gochuu
dandauun Jaargochi ammoo seera tartiiba gochootaa murteessu Caasaan
kun erga barreessaan wanta seenicha himamaa jiruuf hin barbaachifne
keessaa haqee booda wanta hafu Wanti himamu kan buaa qabaatu yoo
barreessaa dandeettii cimaa kan gochoota jaargocha seenichaa ijaaran
filachuu fi tarreessuun hiika isaa xiyyeeffannoo keessa galchu
Gochoonni dabaree adda addaan qindeeffamuu tarreeffamuu dandau
Kanneen keessaa tokko haala dabaree raawwiiti chronological order Kun
wanta jalqaba raawateen eegalee dabareen fuula dura deemu Wanti achi
keessatti dhiyaatu dabaree raawwii isaa gad hin dhiisu Kun garuu yeroo
hedduu dhugaa tauu dhiisuu mala Gochoonni iddoofi yeroo adda addaatti
raawatu Osoo deemanii garuu iddoo tokkotti wal argu karaa tokkoon walitti
hidhatu
Seenessaaleen kanaa ammoo xumuraan jalqabanii duubatti deebiuun kun
maaliifi akkamiin akka tae himu Kana gochuun akka dubbisaan osoo addaan
hin kutiin dubbisee raawatu godhu Fkf Godaannisa Seenaaleen jidduus ni
eegalu Jaargochi amala kanaa iddooyeroo bua qabeessa ykn murteessaa tae
tokkorraa kaa
313 Caasaa Jaargochaa Plot structure
Karaan suuraan ykn fakkiin caasaa jaargocha asoosamaa tokko addeessan
piraamidiin agarsiisuun Caasaan asiin gadii kun seenessaalee asoosama
dheeraa fi gabaabaa hunda keessarratti mulachuu dandaa

Bantimiira

FiniinaSigigoo

Tuqata dubbii
Furmaata
Saaxila

Saaxila exposition jechi kun barreessuu keessattis tae ogbarruu keessatti


bua qabeessa Ibsa wajjin hiika wal fakkaatu jechi qabu kun haala dubbii
gurguddaa afran keessaa isa tokko addeessi seenessiifi amansiisi sadeen
biraadha Hedduun barreeffama guyyuu gabaasni yaadannoon yaadachiisni
barruun barruulee saaxila Ogbarruu keessatti garuu saaxilli odeeffannoo
ibsaa dubbisaan haala barruu sana keessaa hubachuuf barbaadu Saaxilli
yoomessa namfakkilee gurguddaa akkasumas tarii xixiqqaa muraasa
haalaafi odeeffannoo dugda duubaa barbaachisaa waaee osoo seenichi hin
jalqabiin dura tae hunda kan hundeessu Saaxilli tokkoffaatti jalqaba
seenessaarratti yoo dhihaatellee guutummaa seenessichaa keessatti dhufuu
dandaa
Tuqata Dubbii Initiating Incidence gocha haala saaxila keessatti hundaae
jijjiiruufi wal diddaa sochoosu Wal diddaa duraan garaa turetti ibidda
qabsiisee kan hafarsu
Finiina Rising Action raawwileen adda addaa ni uumamu ni guddatu ni
xaxamu Wal diddaas daran cimsu Fiilmii keessatti gocha ariitiin raawatu
argina Fkf wal hariuu wal reebuu gocha dinqisiisaafi reebichatu mulata
Seenaa keessatti gochi tokko sochiilee sanneeniif tauu dandaa Kun akka
sochii nyaara ijaafi seequu dhokataa sochii dirqisiisaas tauu dandaa
Bantimiira Climax kun amma ammaatti karaalee adda addaa hiikamaa
tureera iddoo wal diddaa ol aanaa iddoo onnaaummaan akka guutuu
bishaanii garaagaranatti dambaliu kan jaargochi bira ol darbee deemuu hin
dandeenye iddoo humni wal falmii tokko isa biraa irratti ol aantummaa
xumuraa argatu Bantimiirri seenaa tokkoo yeroo hedduu namfakkii guddaan
gocha bifa tokkoo akka filatu gochuun haala jiru sana fooyyessuu ykn daran
balleessuu dandaa Barreessichi beekamaan jaarraa 20ffaa James Joyce
mulatni bantimiirarraa maddu Cuuphaa epiphany jedhama jedhe Kunis kan
itti gocha amala murteessaafi dhugaa wanta nama haala meeshaa tokkoo
tasa hubatan
FududaSigigoo Falling Action raawwii guutmiira hordofee dhufu Asoosama
dheeraa keessatti kutaan barreeffamaa kun tarii haalaan dheerachuu dandaa
asoosama gabaabaa keessattis haalaan gabaabbachuu dandaa
Furmaata DnouementResolution seenaa keessatti kan raawwiin booda dhufu
Jechi furmaata jedhu kun yeroo tokko tokko gochoota Guutmiiraa booda
dhufan hunda bantimiira dabalee kan hammatu Bantimiirri ammoo
xumuramuu seenaa mulisa Keeyyata dhumaa tokko ykn lama kan ilaalu
Iddoo itti wanti hundi walitti dhufee gargar hiikamu
Xumurri seenaa tokkoo gosa sadii keessaa tokko tauu dandaa gammachiisaa
gaddisiisaagufufsiisaa ykn kan hin murtaaiin Xumura gammachiisaatti
namfakkichi qooda ol aanaa saakumeen ni moata ni milkaaa ol aantummaa
argata hundi wajjin gammada Xumura gaddisiisaa gufufsiisaatti ammoo
saakumeen hin milkaau ni moama Kun namoota hedduu gaddisiisa Kanneen
hin murtaaiin wanta gammachiisus gaddisiisus hin qaban
Dubbistoonni hedduun asoosama gammachuun xumuramu filatu Jireenya
dhugaan wal bira qabnee yoo ilaalle kun yeroo hedduu tauu hin dandau Mee
yeroo Maandelaan faashistoota Kibba Afrikaa jaalaa dhokatee biyyaa biyyatti
naannoo naannootti labu haa yaadnu Yeroo kana isaan ammoo iddoo inni
jiru hordifaa jiru Lafa inni gau bakka inni oolu bulu qubatu wanta inni hojjetu
hunda hordofanii hubatu Yeroo barbaadanittis ni qabatu Kun hedduu kan
garaa namaa waxalu Keessumaa erga harka isaanii galfatanii ajjeesuu kan
dandaan tauu gaafa yaadnu Haaluma wal fakkaatuun Abdallaa Ochalan
Keenyaa keessaa qabamee gaafa Turkiitti geeffamu deggertoota dhaaba inni
ogganuuf dhiphuu ammamii akka tae hubachuu dandeenya
313 Mala Ittiin Seenaa Himan Techniques in Storytelling
Barreessitoonni seenessa isaanii malaalee adda addaa fayyadamuun himu
Kanneen keessaa duubdeebiimilu himahegaren yaada rarraasa ykn walitti
fidumsa tuquu dandeenya
Duubdeebiin Flashback wanta osoo seenichi hin jalqabiin raawate dhiyeessuu
ilaala Kunis seenicha dabareen seenessuu addaa kuta saaxilaaf buaa guddaa
buusa Yoo seenaan jiddu lameenii gochaatii ykn iddoo doii cimaa seenichaa
mulisu tokkoo eegale barreessaan gocha duraan ture tokkotti deebiee
himuun yaada dubbisaa haaressa Duubdeebiin seenessa ykn waliin dubbii
keessatti namfakkiin tokko ykn tokkoo ol odeeffannoo duraa kan itti uuman
Himahegereen Foreshadowing kan dubbisaaf wanta gara fuula duraatti tauuf
deemurratti yaada qoodu Kun waaee xumura seenichaa dubbisaa
tilmaamsisuu dandaa waan tauuf jiruufis ni qopheessa Himahegereen kun
yoomessaan addeessuun ni dandaama Mala himahegereen barreessaan
dubbistoota yaada rarraasuu dandaa itti aanee kan dhufuuf jiru beekuuf
akka isaan cinqaman sardaman tilmaaman eegan isaan taasisa Kun ammoo
fedhii guddaan akka dubbisan isaan kakaasa Xumurarrattis Walitti fidumsa
carraa wantoonni lama yeroofi iddoo tokkotti tauu dandaan uumuun
daargaan ganamaa jireenya nama tokkoo ammam akka murteessuu dandau
agarsiisa Kun garuu haalaan itti yaadamee tauu qaba Yoo fakkaachuu baate
seenicha laaffisa
Namfakkilee Characters

Namfakkiin akka jecha ogbarruutti yuu hiikamu nama seenaa himamu


raawatee ykn kan seenichi irratti raawate Ykn Nama hojii kalaqaa tokko akka
sochoosuuf uumame Ronald Barthes RimmonKenan 198329 ilaali Barreessuu
asoosamaa keessatti kan haftuu tae namfakkiidha Kan kanaa booda
barreeffamuu hin dandeenye maqaa dhuunfaati jedha Amalli kun dhimma
dandeettii sammuu qofaan osoo hin taane dhimma ofittummaa namaanis
wal qabaataadha Kanaafuu barreessitoonni yaada dhala namummaa
ganamaa irratti xiyyeeffatu
321 Seenaan Kamiyyuu Waaee Namfakkiiti
Akka Wilbur 20011757 jedhutti mannaamniifi malli barreessaa nama hojii
kalaqaa tokko nama namfakkii seenaa hin dachaanee tau kalaquudha
Gabaabbates dheerates seenaan kamiyyuu waaee namfakkiiti Seenaan
seenessa gochoota kalaqaa yeroo hedduu dubbistootatti fedhii uumuuf
dinqisiisuuf bashannansiisuuf ijaarame Garuu faayidaan kaayyoon kun
namfakkii tokko ykn tokkoo ol malee akkamiin dhugooma Seenaaleen
hedduun gochootaafi muuxannoolee kan wal qabsiisan akka isaan
namfakkiirratti raawataniin Sheekkoodurdurii beektu tokko keessaa
namfakkii hambisii himi Dandaamaa Tasayyuu Kun namfakkileen
seenichuma tauu nu hubachiisa Gochi murtaaaan namfakkiin raawatu
seenaa gara xaxamaafi qaamaalee birootti geessa
3211 Ijaarsa Namfakkii Character Construction
Namfakkilee nama taasisuun buaa qaba Guddina isaaniitu seenicha fuuldura
deemsisa Namfakkileen kalaqaa haalota kanneeniin dhiyaachuu dandau
Gocha namfakkichaan
Buaadhiibbaa namfakkichi kanneen biroorratti qabuun
Kan namoonni biroo waaee namfakkii sanaa dubbataniin
Dubbii namfakkichaan
Addeessuun
Deemsa yaada sammuu namfakkichaan
Deebbii kanneen biroofi haalota irratti inniisheen gootuun
Amalaafi fedhii namfakkichaan
Barreessaan wanta taeefi maaliif akka tae barruun ibsa Namfakkiin asoosaa
karaa seenaa dhugooma qabaatuu qofatu irraa eegama raawwilee tokko
tokkoon kaauu hin qabu Namfakkileen of dandauu qabu Asoosamni akkuma
Aristotle jedhe falaasama seenaan wanta raawate irratti dhimmama
asoosamni hubannoo amalaafi akkaataa namummaa irratti dhimmama
Quinn 1992 97
Namfakkilee kan dhugaan jiran fakkeessuun kalaquuf mala barreessaan
fayyadamu namfakkeessuu characterization jedhuu dandeenya Kun
ogummaa namfakkii kalaquuti Abdiisaa Soolan Taliileen Kuulaniin Weejeen
Wayinsheet Dachaasaan Yaadashiin Yaadaniin hin jiraanne Garuu yeroo
dubbisnu namoota beeknu nutti fakkaatu Barreessaan cimaan namfakkileetti
lubbuu horee kan dhugaan jiran fakkeessa Dubbistoonni garuu kalaqa
barreessaa tauu isaanii dagachuu hin qaban Yaanni dhugummaa
barreessaan isaan wajjin kalaquu humna qabeessa waan taeef ofitti nu
hawata akka dubbisaa fuuldura deemnu nu taasisa Yeroo kana haala
jirreenya ofii irraanfannee addunyaa asoosamaa barreessaan kalaqe wajjin
farda feannee gulufna Namoota adda addaas keessatti argina mootii
iyyeessaa kanneen nama qalan jaalatan hatan uuman ajjeesan of wareegan
Isaan kunniin yeroo hunda gartokkoo keenya Jireenyi barreessaan
namfakkiif kennu muuxannoo keenya dabalee beekumsaafi ilaalcha
addunyaa nu qabnu balisa Meyer199774
Barreessaan nameenyaafi addummaa namfakkii haala lamaan dubbisaaf
hima karaa kallattiifi mitkallattiin Kallattiin seenessaan ykn namfakkiin kan
namfakkiin biraa fakkaatu ykn nama akkamii akka taetaate gabaabsee
dubbisaatti himu Mitkallattiin seenessaafi namfakkiin osoo yaada ofii hin
tuqiin kan namfakkii addeessan Haala kanaan waaee nameenyaa namfakkii
wanta tokko nu hubachiisu Jechoonni namfakkilees isaan mulisu jechoonni
isaanii isaan ibsu Gochoonni isaanis deebbiifi dubbiin afaan isaanii
namfakkilee hubachiisu Gordon and Kuehner 1999 20910
3212 Namfakkeessuu Madaaluu Accessing Characterization
Namfakkeessuurratti milkaauu barreessaa madaaluuf yaada lama sammuutti
qabadhu Tokkoffaa gochoonni namfakkii haala dhugaafi sababa qabuun
kakaumsa qabaachuu qabu Ogbarruu keessatti kakaumsi kan namfakkiin
godhu jedhu ykn waaee wanta godhuu kan itti dhagaamu kan ittiin ibsu ykn
amansiisu Yoo kakaumsi namfakkii amanamummaafi dhugummaa hin
qabaanne fudhatama gochoota isaaisheetti hin amannu Seenichis laafaafi
soba fakkaata Yaanni lammaffaa namfakkeessuu barreessaa ittiin madaallu
wal fakkaachuu gochoota namfakkiiti Yaada wal fakkaatuu dhabuu kan ittiin
ibsinu tokko gochoota ykn jechoota namfakkii namfakkicha keessaa dhabuun
Barreessitoonni tokko tokko seenichaa aagaan xumuruuf amanamummaafi
wal fakkaachuu dhowwatu Kun yoo yeroof gammachiisellee booda keessa
deebinee gaafa ilaallu nu jibbisiisa Kaayyoon asoosaa tokkoo dhugaa haala
jireenya dhala namaa ibsuufi mulisuudha As keessatti ammoo dhugummaa
dhabuun kun amanamummaa isaa miidha Ibid211
Namfakkiin seenaa uumee fuuldura deemsisuuf humna qabeessa tauu qaba
Abdiisaa Soolan haala sanaan guddachuun wanta hojjeteefi tae hundaaf
sababa Seenaa isaas haala sanaan xaxee balisee kan karaarra buuse kana
tauu isaati Dhaabaa Wayyeessaas humna seeneffamichaaf Abdiisaafi
wantoota isarratti raawataniifi inni raawate namfakkiifi jaargocha
fayyadamee haala kanaan dhiyeesse Yaada rakkoo hamilee kaayyoo fedhii
hawwiifi wantoota kanneen bira gauuf inni raawatuufi gaafa abdii kutu haala
inni itti jiraatu akkasiin kaauun isaa akka barreessaa dandeettii kalaquu
qabuutti fudhannu nu taasisa Seenaan sun osoo haala kanaan dhiyaatee
wantoonni namootarra gaan garaa namaa hin raasan taee tarreeffama
maqaa meeshaalee taa ture Asoosaan nama hundaaf dubbachuu qaba Kun
as keessatti miidhaa isaan irra gau jibbuufi saaxiluudha Wantoota ija isaaniin
laaluu yaada isaaniin arguu yaada wallaaluma isaanii akka ragaa muuxannoo
isaaniitti fudhachuu qaba Akka dubbistootaatti nus hojii asoosamaa tokko
hubachuuf kanneen addaan baasuu dandauu qabna Kun namfakkiin kaayyoo
fedhii rakkoofi murannoo qabaachuu mulisa Seenaan achirraa kaee
xaxamaafi xumuratti tarkaanfata Garuu namfakkiin hunda dursee dhufa
Barreessitoonni namoota fedhii namaa kakaasan kalaquufi cimsuun sodaa
rakkoo jaalala onnaaummaafi kaayyoolee jireenyaa itti qabsiisu Seenichas
naannessanii guddisu
Namfakkilee seenaa nama hawatu ijaaran uumuuf barreessitoonni
Namfakkii isaanii beekuuf yaalu Ija isaaniin jireenya ilaalu
Nuffaafi dadhabbii malee irra deddeebianii babarreessu
Waltajjii addeessuun eegalanii bifa hundeemadda amala mudaafi yaada
namfakkilee himu Achirraa seenaa himuutti ceu
Namfakkilee isaaniitti cimsanii amanu Yookan irra deebianii haarawaa
eegalu
Jaargocha caalaa gaarii tae kan namfakkii sammuu isaan wal lolu dhiyeessu
Yeroo namfakkilee xiinxallu qabxiilee kanneen irratti haa xiyyeeffannu
Maqaa Hojii
Iddoo fi guyyaa dhalootaa Qabeenya
Barnoota Haala fudhaaheerumaa
Fayyummaa Kaayyoo
Umrii iddoo jireenyaa Badhaasaargannoo
Amala
Namfakkiin yeroo hunda nama tauu hin qabu Muuxannoo asoosamaarraa
akka arginutti wantoonni adda addaa namfakkii tauu dandau Booree
Booranaa fakkeenyaaf nama hin qabu Bineensotaafi biqiltootatu bakka
namaa buee amala namaa gonfatee seenaa himamu raawata Garuu hundi
isaanii amala namaa hubatamaa tae tokko qabu Akkuma namaa fedhii
dubbisuuf qabnu cimsu Seenaa fuuldura butu Jalqabarratti wantoota
namootarra gaaniifi isaan raawataniif kan dhimmamnu jaargochi waan fedhii
keenya dadammaksuuf Fedhiifi tattaaffii namfakkii wajjin of madaaluu
dandeenya Ofittummaan isaaishee nu aarsa Deebbii seenaaf kenninu
hubachuuf mala barreessaan namfakkeessuuf fayyadame beekuu qabna
Meyer 199774
Barreessitoonni osoo namfakkii hin moggaasiin fagoo deemuu malu
Kuusaa Gadoo dafee Dachaasaa hin yaamne Godaannisa keessatti Abdiisaa
Soolan oolee bulee dhufe Dhaabaan maqaa kana isaa kennuuf kan hedduu
dhamae fakkaata buusee baasee yaadaa oolee kan argate tauu hin oolle
namni abdii kutu hin mou namni mou abdii hin kutu jedhee erga
mammaakuu dandaee Abdiisaa Soolan jedhee moggaase Maqaan kunis
maqaa qofa taee waan hafe hin fakkaatu Hiika dhimmichaan wal qabatee
deema Haalli seenichi itti raawatus achumatti kan akeekame fakkaata
Maqaaleen namoota biroos akkasuma
Maqaan uumama namfakkiis ni mulisa amala yaada cimina abdii carraa
gocha bifa miidhagina Kun kan barreessaan waaee namfakkii dabalee
dubbatuun adda baee beekamaa deema Namfakkilee haala namoota dhugaa
beeknuun wal fakkeessinee madaalla Yaadaalee xixiqqoo seeneffamaa walitti
cobsinee haala ittiin amala namfakkii hiiknu uumna Nama himata
baayisurraa wanta biroo hin eegnu Jechaafi gocha nama tokkoo haala
duraan isa beeknuun hiikna Kanaaf namfakkilee faana dhoofnee waan isaan
deemsa yeroo keessa jedhan haala ittiin jedhan waliin godhan didan
hubachuun gaariidha Ibid76
Namfakkileen karaa biraas ni agarsiifamu Bifa addeessuun nameenyaa
mulisuufis ni taa Xuriifi ciccitaa huffachuun akka Amansiisaa Kumsaa
Buraayyuu sobaan kolfuun sassaalfachuun waaee nama tokkoo kan inni
jedhuu olitti ibsuu dandaa Namfakkileen jechootaafi gochoota namoota isaan
waliin dudubbataniinis ibsamuu dandau Ogbarruun buaa guddaa jireenya
dhugaa keessatti hin argamne tokko qaba asoosamni akkaataadeemsa
yaadaa nama tokkoo ibsuu dandaa Godaannisa keessatti yoo Dhaabaan
waaee isaa dursee addeessellee kan nu irra caalaa Abdiisaa barru erga
yaada sammuu isaa hubannee booda Barreessitoonni mala gurguddaa
namfakkilee ittiin dhiyeessan lama qabu Isaanis himuu fi agarsiisuu
Namfakkileen doii keessatti karaa qajeeloo hin taaneen waan jedhaniifi
godhaniin of mulisu Barreessitoonnis waaee namfakkilee nutti himuurra akka
ofii keenyaa madaallee bira geenyu barbaadu Seenaan isaanii addeeffama
bicuu qabaachuu madaalli ykn hiika barreessaa dhabuu dandaa Buaa
gochootaa hubachuufi murteessuuf dubbisaan kanneen namfakkileen
jedhaniifi godhan irratti xiyyeeffata Jaarraa 20ffaa keessa barreessitoonni
himuu olitti agarsiisuu filataa dhufan Sababni isaas agarsiisuun akka
dubbisaan caalaa haala walaba taeen ergaa barreessitoonni irratti feuuf
fedhii hin qabne argatan godhuu waan dandauuf Karaa biraa ergaan
murtaaaan gatqabeessi duraan iddoo guddaa qabu hara hafeera Haa tau
malee barreessitoonni hedduun yoo malli isaanii mijaae namfakkilee himuufi
agarsiisuun dhiyeessuu filatu fkf yoo namfakkiin qooda xiqqaa qabu kan
gabaabbatee dhiyaachuu qabu tae yoo yeroo dheeraan namfakkiin qooda
guddaa qabu jijjiirama itti agarsiise kan irra darbamuu qabu tae Himuufi
agarsiisuun dhiyeeffama namfakkii keessatti wal gargaaruu dandau
Namfakkileen himuunis tae agarsiisuun yoo dhiyaatan amma gochi isaanii
sababa qabaatetti nu amansiisuu dandau Amalaafi jecha isaaniif sababni
jiraachuu qaba Kakaumsi gahan yoo kenname hubannoofi dhugummaa
gocha isaanii qabaachuu dandeenya Fkf Sababa osoo hin dhagaiin
Dachaasaan yoo Asfawuun ajjeesuu dhageenye gara jabeenya
bineensummaarra kan darbe hiika biraa nuuf hin qabu Namni dhugaan hojii
Asfawuu osoo hin beekiin isa ajjeesuu Dachaasaa qofa arges kanuma itti
mura Ibid77
322 Namfakkilee Qooduu Classifying Characters
Namfakkileen ogbarruu haala kamiin wal irraa adda tau Takka takka
namfakkeessuun seenaa jireenya barreessaa haala dhokataan dhiyeessuu
tauu dandaa Yeroo hedduu ammoo waaee namoota barreessaan beekuu
hubatee ykn deddeebiee dhagaee tau Amala qoodaafi dhimma namfakkilee
malee hundeen isaanii baayyee bua qabeessa miti Namfakkiin hubataa moo
raatuudha Nama garaa raasaa raafti moo ni haarsaaarsiti Dhimmi
barreessaan namfakkichaaf qabu deebbiwwan gaaffilee kanneenii murteessa
3221 Namfakkilee Hubataafi Raatuu Round and Flat Characters
Namfakkiin jaargochaaf barbaachisaadha Seenaan namfakkii malee lubbuu
hin horatu Sababa seenaafi jaargochi walitti dhufaniif yoo namfakkii
dhowwanne jaargochi hin mulatu Iddoo sodaachisan balaa namfakkiirraan
gauu dandauuf sodaachise Namfakkichi ammoo waan goota taeef sodaachuu
dhiisa Sodaatee baqannaan gootummaa hin qabu Cabsee seenee wantoota
sodaachisan balleessinaan garuu eenyuyyuu kana hin dhowwatu Ulaagaan
kunis kan inni ittiin addaan baee beekamu Tokko ammoo sodaatee
baqachuufuu wanti nama sodaachisu jiraachuu hin hubatu Haalli sodaachisu
kun namfakkii karaa adda addaa jijjiiruu dandaa Amala bifa dandeettii adda
addaa akka horatan isaan taasisa Akkuma namfakkileen gochootatti bifa
godhan gochoonnis namfakkilee dadammaksuu jijjiiruu cimsuu hubannoofi
dandeettii itti horuu dandau Walumaa galatti jijjiirama amalaafi dandeettii
kan namfakkileen horatan muuxannoo ofiirraa kaaniiti Garuu hunduu
muuxannoo kanarraa barachuu ni dandaaa Haala wal qixa taeen wanta
argeefi dhagae hubataa Addummaan nu mataduree kana jalatti ilaallu
deebbii gaaffilee kanneenii irratti hundaaeeti Kun ammoo sadarkaa
dhugummaan namfakkii itti mirkanaau mulisa
EM Forster Aspects of the Novel keessatti namfakkii raatuun flat character
deemsa yeroo keessa jijjiirama xiqqoo kan gonfatan jedha Naannoo yaada
ykn amala tokkootti ijaaramanii abjuu jireenyaa mulisu malee nama
dinqisiisuu hin dandaan Yeroo mara osoo haalaa iddoofi yeroon hin daangaiin
wantoota wal fakkaatan raawatu amala jaanjaummaa raataummaafi wal
fakkaatu qofa mulisuun kanneen nama marimmaan kukkutan Waaeen
namfakkilee bifa lamaa kanneenii yeroo hedduu amala tokko ykn lama
qofaan dubbatamuu dandaa jaanjaaa doofaa wallaalaa dabeessa deerraaa of
gataa
Namfakkii hubataan round character ammoo kan bifa sadiifi caasaa xaxamaa
qabu kan bua qabeessa taee nama dinqisiisu kan osoo dubbisaan hin eegiin
amala adda addaa agarsiisuu dandau Namfakkileen akkanaa amaloota
hedduu walakkaan isaanii faallaa walii taan waan mulisaniif hin
safaramneeshallagamnee tauu jireenyaa agarsiisu isaaniin jedha Forster
Guutummaatti guddachuufi jijjiiramuu dandau
Qooddiin kun gara gaaffii tokkootti nu geessa Wanti namfakkiin akka hin
irraanfatamne godhu maal Mee yaada kanarraa kaanee gara asoosamaatti
haa deebinu Yasuus Kiristoos maaliif hin irraanfatamu Namni hundi karaa
kamis tae kanaaf deebbii ofii qaba jedheen abdadha Godaannisa dubbisnee
Abdiisaa hin irraanfannu Kuusaa Gadoo dubbisnee Dachaasaa hin
irraanfannu Isaan kunniin namfakkilee hubatoofi hin irraanfatamneedha
Dachaasaan jalqaba barnoota baratee xumuree hojii gaarii argatee maatii
ofii jiraachisuuf yaada ture Yunivarsiitii erga galee garuu wantoota adda
addaa keessa seene jaalala Gannat hubannoo haalaafi siyaasa biyyatti
qabsoo namicha haadha manaa irraa fudhate wajjinii jireenyi duraan
hawwaa ture gadadoo tauu hubate Kanneen hunda erga hubatee garaa
kutatee wanta biraaf kauu isaa hubanna Kun ammoo namfakkii hubataafi
jijjiiramaa tauu mulisa Osoo haaluma ganama yaadee kaeen waan barbaade
sana qofa argatee Yaa Waaq galata kee jedhee jiraatee raatuu tau ture
Barreessaan namfakkii tokko akka hin irraanfatamne godhuuf maal
godhuutu irra jira Gaaffii gubbaatti waaee Yasuus Kiristoos kae yoo
deebifteetta tae kana deebisuun si hin dhibu jedheen yaada Namfakkii tokko
akka hin irraanfatamne godhuuf amala dandeettiifi bifa addaa kennuun
barbaachisaadha Yeroo dubbisnus namfakkiin kana qabaachuu isaa addaan
baafnee hojii waaee namfakkii irratti kana xiyyeeffannoo keessa galchuun
barbaachisaa qofa osoo hin taane bua qabeessa Kana addaan baasuun
dandeettiidha Iddoo kanatti dandeettii kalaqummaa gaafata Namichi kun
nama dhugaan yeroo hedduu beeknuufi arginurraa adda moo adda miti Yoo
adda tae maal maaliin Kanneentu namfakkii tokko hubataa godha
Barreessitoonni tokko tokko amala akkasii namoota dhugaarraa liqeeffatanii
waliin dhauun namfakkilee ciccimoo uumuuf dandeettii qabu
3222 Namfakkilee Gurguddaafi Xixiqqaa Major and Minor Characters
Namfakkiin seenaa asoosamaa tokko keessatti qooda hunda caalaa ol aanaa
tae qabu protagonist jedhamuun beekama Jechi kun dura yeroo jalqabaa
doii Giriik keessatti agarsiifamuurra kan dhufe yuu tau kan inni fayyadus
namfakkii doiilee sanneen keessatti wiirtuu taan mulisuuf ture Yaada kana
kan bakka buu Afaan Oromoon waan qabnu natti hin fakkaatu Kanaafuu
wanta itti dhiyaatu barbaadnee bakka buusuun gaarii taa Yeroof kan
sammuu koo keessa jiru kan shamarran jedhanii wal waaman tokko
Addooyyee durbaan wal qabsiisuun mijaaaadha Addooyyee durbaa keessatti
durbi irra caalaa wal jaalatan Saakumee jedhanii wal yaamu Yaada irra
caalaa jaalatamaa sanaan yuu wal qabsiisnu namfakkiin seenaa tokko
keessatti iddoo ol aanaa qabuu yeroo baayyee kan jaalatamuufi garaan
laafuuf Kanaafuu yaada protagonist jedhu kanaan bakka buusuun gaarii taa
jedhee ittiin moggaaseera Kanaan boodas yoon saakumee jedhe yaada kana
mulisuu akka tae naa hubadha Yoo irratti walii galle malee kan kana caalaa
mijaae yoo argame jijjiiruun ni dandaama
Saakumeen kun deemsa asoosamaa keessa namfakkii hunda caalaa hubataa
tae Deemsa yeroo keessa daran guddachuufi jijijjiiramuu kan humna qabu
Hunda caalaa gara laafessa ykn gara laaffisaa tauus dandaa
Asoosamni kan maddu walitti buiinsarraati wal falmii humnoota waliin
morkuuti Humni lamaan hawaasniifi humni uumaauumamaa nama hin taan
humna nama hin taiin namaan morku kanaan diina jechuurra Masaanuu
jechuuti irra filatamaa fakkaata Masaanonni hedduun yoo kan raataan
jiraatanillee akkuma saakumee hedduu namfakkilee hubataa tau Saakumeefi
masaaneen walitti dhufuun namfakkilee gurguddoo ykn humna asoosamaa
tau Kanneen biroo namfakkilee xixiqqootti ramadamu Faayidaan isaan
qabanis qooda isaanii irratti hundaaa Namfakkii xiqqaan faayida qabeessa
tae kan iccitii saakumee qooddatu hiriyaa dahoo tokko lama
Dubbisaandhaggeeffataan waliin dubbii isaanii irraa yaadaafi sagantaa
saakumee argata Namfakkiin xiqqaan kun qaamaannameenyaan faallaa
namfakkii guddaati Faallaan kun akka amalli saakumee sun xiyyeeffatamu
gargaara Yeroo tokko tokko ammoo kolfisiisee lubbuu bita Yeroo hedduu yoo
taanillee dirqamaan raatuu tauu hin qaban
3223 Namfakkilee Colleefi Daagii Active and Static Characters
Qooddiin namfakkilee bifa biraa colleefi daagii jedhee kan addaan baasu
Namfakkii colleen wantoota jaargocha keessatti raawatan irraa kauun kan
jijjiiramu Namfakkii daagiin garuu raawwileen hin jijjiiraman Amalli isaanii
jalqabarrattis tae xumurarratti tokkuma Takka takka jijjiiramuu dhabuun
namfakkii ergaa asoosamichaaf buaa guddaa buusa
Wal Diddaa Conflict

Wal diddaan jaargocha uuma Wal diddaan wal falmiimormii alaafi keessaa
saakumeefi humna biraati kanneen wal morman gidduutti mulata Seenaa
wal diddaa keessaa qabu keessatti saakumeen sammuu ofii wajjin wal lolti
Fkf Godaannisaafi Dungoo Halkan Sanaa keessatti wal diddaa namaafi
sammuu isaa jidduu jiru argina Kun seenaa caalaa jaalatamaa tae ijaara
Wantoonni hedduun wal diddaa gosa kanaaf karaa banu Gordon and
Kuehner 19992

Karaa gama biraa ammoo wal diddaan alaa kan saakumeen namfakkii biraa
hawaasa ykn humna uumamaa hiree ganamaa dabalatee wajjin wal diddu
Wal diddaan gosa kanaa namfakkilee gidduutti danata Fkf Yaadanii Suuraa
Abdii Kuusaa Gadoo Dhaamsa Abbaafi Dirmammuun wal diddaa amala
kanaan ijaaraman Ibid
331 Namaafi Nama
Kitaaba Qulqulluu keessatti duuti jalqabaa kan Cain obboleessa isaa Abeliin
qale hinaaffaa jibbiinsa badaa obboleessaafi qabu namni namaafi qabu irraa
madde Cain firii mukaa yoo omishu Abel immoo horii horsiisa Waaq Abel
korbeessa waan qaleef hojii isaa firii mukaa Cain caalaa filatee eebbise Abel
dhibaayyuun kan Waaqni jaalatuufi sirrii tae tauu Cainitti hime Kanatti aaree
Cain obboleessa qalee dhiiga isaan dhibaase ibsa Waaqaafi dhiiga
dhangalaasuu irratti inni isa gorse sana isumatti naannessee dhiiguma isaa
dhangalaase
Kun madda seenaa wal diddaa namoota jidduutti dhalatuu mulisa Haala
kanaan jalqabee babalataa dhufe Hinaaffaafi yaadaan wal dhabuun amaloota
dhala namaa walitti naqan keessaa isaan muraasa Jireenya hawaasaarraa
gara hojii kalaqaatti ceee doiilee gaddisiisoo Giriik duraaf madda tae Doii
Sophocles Antigone jedhamu keessatti obbolaan Antigone lamaan wal lolan
Polyneices ni ajjeefame Creon mootichi gantuu tauu isaa labsee akka reeffi
isaa hin awwaalamne diida keessatti baee gatamu ajaje Kun doichaaf wal
diddaa jalqabaa uuma Creon Magaalaan maatii ofii caalti gantuunis duuu
qabdi jedha Antigone kana cabsitee obboleessa awwaalte sammuun ishee
kan mootiin faallaa tae kanaafis duuti itti murame Kan gadii kun Creon
obboleessa ishee awwaaluu ishee bira gaee Antigonein lolaa jiraachuu mulisa
Creon Teebota kana hunda keessaa si qofatu haala sanaan ilaala
Antigone Isaanis akkasuma garuu siif jecha afaan qabatan
Creon Yaanni kee kun kan isaaniirraa adda tauu isaatti hin qaanoftuu
Antigone Tasa Waaeen dhiigaafi foon kee kabajuu tokkollee kan si qaanessu
hin qabu
Creon ishee biyyarraa adda baasee si qofatu ilaaluun yakka ishee cimsuu
barbaada Gocha ishee akka qajeeloon faallaa lammiilee seera kabajanii
godhee ilaala Antigones karaa ishee yeroo deebistu maluma kana
fayyadamti Creon gara jabeessaamiidhaa rincicaafi kan yaada nama biraa
hin fudhanne tauu dubbatti Uummanni yaada isaa kan mormu tauu mulisti
Lola kana keessatti yaanni bua qabeessi tokko garri lamaaniyyuu akkuma
walii yaada wal irraa fagoo qabaachuudha Creon waan fedhes kafalame
kabaja magaalaa isaa eege Antigone duaa obboleessa isheef lubbuu ofii
maatiifi hiriyaa olitti ilaaltee kennite Wal diddaan amma ammaatti jiru
akkasiin agarsiifamuu dandaa
Magaalaan faallaa maatii
Antigone faallaa Creon
Gabrummaan faallaa walabummaa
Garuu rakkoon jiru wal xaxa haala dhala namummaati Creon abbaa Haemon
Haemon kaadhimaa Antigone isa akka abbaan isaa lubbuu ishee baraaruuf
kadhatu Kan abbaafi ilmaa kun ammoo waldiddaa caalaa sodaachisaaf
sababa taa Kanaaf Creon ilma isaa Dubartii tokko qofaa wajjin ariiroo uumte
jedhee akka gantuutti hin ilaalle Creon akka dhiiraafi irra aanaatti ilaalamuu
fedhuun isaa kufaatii itti fide Kaayyoon isaa jireenyaa cimaan yerosii wanta
tokko qofatti gad bue magaalaa isaa keessaa gantuu balleessee aangoo ofii
cimsuu Kana gochuun garuu abbaafi ilma dhiigaafi dhiiga namaafi
walabummaa isaa akkasumas abbaafi haadha manaa warana yaadannoo
reeffa obboleessa ishee keessatti Antigone fi walabummaa ishee Antigone fi
kaadhimaa ishee wal lolchiise Antigone mootiifi amantaa lammiilee
isheerratti kan kakaate wanta lama yaaddeeti 1 Sirriidha jettee waan
yaaddeef 2reeffa kabajanii awwaaluun seera waaqaati jettee waan yaaddeef
Kan carraan Creon warana kanarratti isa dhumaa taes kanaaf walabummaan
waaqotaan wal faallessa
Wal diddaan dhumaa garee lameen gidduu Haemon duaa Antigone itti
aansee of ajjeese warri Creon abbaa manaa ofii balaaleffataa of fanniste
Kanaafuu Creon wal diddaa Antigone kan ol aantummaa iddoo maatiin qabu
muliftu wajjin yaada ol aantummaa magaalaa gonfatee godherratti maatii
ofii gabbare Maatii ofii wajjin qabsoo godheen akkasumas karaa biraa seera
waaqaan falmii isaa moatee jira garuu qaama isaa dhabe Wilbur 20016567
Haalli dinqisiisaan kun wal mormii namoota jidduutti kaurraa madda
332 Namaafi Sammuu Isaa
Beekuutu hunda keenya sodaattuu godha Conscience doth make cowards of
us all
Hamlet
Wal diddaan namfakkii guddaa yaanni iddoo lamatti hiramuurraa maddu
Osoo tokko qofti fudhatamuu qabuu yaadaaleen lama wal qixa filatamuu
dandau Fakkeenyaaf nama nu miidhe tokko ajjeesuuf yoo murteessine
deebinee ammoo miidhaa isaa gaafanna Seeras ni sodaanna Yaada wal dhae
kana ofiin dubbachuun ifa baafna Icciitii keenya baafnee nama biraaf
qooduun rakkina biraaf waan nu saaxiluuf ni sodaanna Yaanni kun ammoo
cimsee nu yaachisa Kanaafuu yeroo waaee isaa yaannu qofaa odeessina
Osoo nama biraa wajjin jirruu yoo yaadannes dubbannee of saaxiluu
dandeenya Kana kan namatti mulisuun ofiin haasauu qofa waan taeef doiilee
keessatti malli kun iddoo guddaa qaba Namfakkileen iddoo murteessaa
tokkotti murtee kennuu dadhabuu isaanii haariin dubbatu
Wal diddaan namfakkiitti gad aantummaan kan dhagaamu yoo taes ni
uumama Yeroo kana haaloo bauuf kakaee sodaata Namoota haaloo bauu
dandaan hinaafa Utuun akka isaanii taee jedhee yaada Tauuf murteessee
iddoo tokko gaee sodaata Kun wal diddaa sammuu cimaa taee uumee
boqonnaa dhorka Ganamaafi galgala waan yaaduuf yaaddoo cimaa itti taa
Dhiisuus gochuus hin dandau Yaadaan yeelalaa jiraata Kanaafuu wal diddaan
kun humna cimaa qaba
Murtii kennuu dadhabuun nama akkasii ni haarsa ni sodaachisa garuu nama
miidhuuf hariifachuu dhiisuun isaa ni gammachiisa fudhatamaadhas Malli
dubbistoota ittiin yaada rarraasan tokko haala namni kun nama biraarra
ittiin filatamu agarsiisuun himuun miti Wal diddaan keessaa kun karaa adda
addaa mulata Namni akkasii ammaa ammaa yaada sammuu isaa keessa jiru
deddeebisee ofitti dubbachuun akka dubbistoonni beekan godha Haala
kanaan dubbistoonni yaadaan qabamaafi namfakkii baraahubataa deemu
Haalli seeneffamaa dubbii qalbiin godhamu miti wal dhaaafi jaanjessaadha
Itti baruus nu gaafata Dinqifannaafi gaaffiin guutamaadha Kun ammoo wanti
dubbatamaa jiru yaada sammuun baachuu dadhabe tauu mulisa Jechoonnis
haala ittiin dubbatamaa jiran kallattiin faallessu Kun rakkina sammuu
qabaachuu namfakkii agarsiisa Namoonni rakkoo kana qaban fuuldura
yaaduu sababeessuu dhugaa dahuu dadhabuufis ragaadha Garuu dubbisaan
rakkina sammuun qabaachuu isaanii haala kamiin hubata Yeroo hedduu
dubbiin isaanii sirriifi kan sammuu wal qixa taeen dubbatamu fakkaata
Garuu nama amansiisuuf dhiphachuun isaanii dhiphina sammuu isaanii
hubachiisuu dandaa Sammuun nama tokkoo nama biraa caalaa abbaa
adabuu dandaa Namni nama ajjeese tokko yoo namni hin arginellee bulee
kaee jeeqamuun ofiin seeratti of dhiyeessuu dandaa Wal diddaa sammuu
isaa keessa jirutu kana godha Barreessitoonni wal diddaa sammuu
namfakkilee dubbisaatti agarsiisuu kan dandaan jalqabarraa kaanii yoo
sammuu bananii keessa seenan Kana jechuunis namfakkiifi dubbisaa
dubbataadhaggeeffataa jidduutti waliin dubbii hundeessu Kun immoo
karoora iccitii qabata Dubbisaan osoo seenessaa sammuu nagaa hin
barbaadiin dhugaa jiru wal diddaa jecha namfakkiifi kan jechi isaa dhugaan
mulisu irraa arga Kana irraa kaanee ofiin lolli namaa wal diddaa nameenyaa
isaa dhugaa akkaataa namoonni biraa ittiin na ilaalu jedhee yaaduufi
akkaataa itti isaan dhugaan ilaalan agarsiisa Wal lolli qaamafi yaada ofii kan
of jidduutti uumamu wal diddaa namoonni kitiloota hedduu taan guyyuun
keessa darban
Wal diddaan keessaa garuu haala namoonni biraa itti nu ilaalan waliin walitti
dhufeenya xiqqoo qaba Fkf Yeroo tokko tokko wal diddaan waaqa waliin
qabnu waaeen amantii jijjiiramaafi jaanjessaa tauu mulisa
333 Namaafi Uumama
Dhalli namaa addunyaa kana toachuuf buee baa Kun ammoo uumama
toachuudha Jaarraa 19ffaa keessa waloowwan humna uumamaa kana
kabajuu eegalan Wantoota hin toatamneefi hin hubatamne qabaachuu isaa
yaadachiisan Tattaaffiin namni qorannoofi doannoon jiruu ofii fooyyessuuf
godhu fashalaafi bua dhabeessa Addunyaa kan toatu humni cimaan iddoo
hundaa jira Afuurri nyaataan ibiddi bubbeen rooba cimaan caamsaan cabbiin
sochiin lafaa dhukkubni doloolloon volkaannoo galaanni kkf humnoota
ciccimaa nama rakkisan Hojiileen kalaqaa haala kana agarsiisan
hedummataa dhufan Namfakkilee wantoota kanneen jalaa bahuuf
tattaafatan agarsiisu Lubbuu ofii oolchuuf yaaliin isaan godhan caasaalee
jaargocha adda addaa taee argama Humnaalee akka balaa bubbee cimaa
dhoiinsa humna lafa keessaa hin moaman Namfakkileen jiraachuuf qofa
tattaafatu Kaayyoon balaa kana keessatti mulatu toora jaargochaa uuma
Dubbisaafi saakumee jidduutti waliin dubbii gara laaffisaan osoo namfakkiin
sun humna cimaa sanaan walitti hin dhufiin dursee godhamu irraa kaayyoon
kun mulata
Kaayyoon jaargocha wal diddaa kanaa tattaaffii namni haala uumamaa kana
keessa jiraachuuf godhu malee guutuu guutummaatti moachuu miti
Keessumaa asoosamni saayinsii amala kana qaba Yaadni biraa kanaan wal
qabatee deemu waaee carraati Namni carraan isaa ganama yeroo dhalatu
waan murtaaeef daarigaa kana hin darbu Kanaan duii qaba waan taeef
kanaan duii isaa jalaa hin bau
Yoomessa Setting

Yoomessi haalanaannoo gochi seenaa keessatti raawatu Yeroo iddoofi haalli


hawaasaa namfakkileetti naannaee jiru ruqoota yoomessaa guguddoodha
Jechi yoomessa jedhu kun yoom fi eessa walitti fiduun uumame Ruqoonni
kunniin addunyaa gochaaleen namfakkilee keessatti raawatan hundeessu
Seenaalee hedduu keessatti durduubbeefi dabalataan olitti tajaajilu Yoo
waaee haalaa yoomessaan uumamee dammaqoo taane amala namfakkileefi
buaa gochaalee isaanii caalaatti hubachuu dandeenya Barreessaan
teessooyeroo seenaa yoomessaa jalqaba irratti hundeessa Kana qofatti
quufuun addeessa gad fageenyaan godhamu hin xiinxaliin dubbisanii keessa
bauun hubannoo dubbisaa miidha Yoo nuffaan dubbisnes buaan yoomessaa
kun nu jala kutuu dandaa Michael Meyer 1997113
341 Yoomessa Hundeessuu
Yoomessi haalaafi naannoo uumuun dubbisaa wanta dhufuuf qopheessa Ibid
Seenessi tartiiba raawwilee jijjiirama dabalatuu akka qabaatu eegna
Jijjiiramnis akka namfakkii beekameefi dubbisaa garaa laaffisu tuquufi
hirmaachisu barbaanna Kanaafuu yoomessa addaan baee beekame
hundeessuun fedhii cimaa dubbistoota hedduuti Seenessa dubbisuu keessatti
iddoofi yeroo ifaa tae wantoota kanneen addeessan maaltu eessattiifi yoom
akka raawate cimsine barbaanna Toolan 1988103 Barreessitoonni tokko
tokko jecha haarawaa kalaquuf yoomessi ruqii jaalatamaa tauu isaa dubbatu
Yeroo namfakkii sababahaala wal diddaa ykn jaargocha barbaadan kalaquu
dadhaban yoomessa isaan jaalachiisuungammachiisuun eegalu Yoomessi yoo
xinnaate kaumsa seenaa isaanii tauu isaa barataniiru
Yeroo iddoofi haalli teessumaa yoomessaa seenaafi dhimmaa isaa
dimshaashaaf bua qabeessa Naannooleen hawaasummaa namfakkileen
keessatti guddatanii muuxannoo horatanis akkasuma Yoomessaaleen tokko
tokko walitti qabeenya barsiifataa kan gochaalee seenaa wajjin cimsee wal
qabate qabu Naannoon ilma namaa irratti dhiibbaa cimaa qabdi Namatti tolti
nama jibbisiisti nama gammachiisti nama yaaddessiti Wanta hunda nama
godhuuf humna qabdi Yoomessi naannoo seenaan itti raawatu Seenaaleen
tokko tokko naannoo isaanii murteessu Namni seenaa barreessujaargocha
isaa dursee beeku tokko yoomessas dursee sammuu keessatti uumma
Seenessi yeroo hedduu yoomessa hundeessuun eegala Durii eegalee
seenahimtoonni yoomessaa himuun seenaa banu Fkf durdurii yoo fudhanne
maqa kana kan argate jecha ittiin eegalu irraati Namoonni yeroo seenessuu
eegalan Durdur jedhanii eegalu Kun yoomessa seenaa sanaa addaan
baasuuf nu gargaara Gordon and Kuehner 19991012
342 Bifaalee Yoomessaa Aspects of Setting
Yoomessi dimshaasha Jimma jalqaba jaarraa 20ffaatti murtaaaa Magaalaa
Jimmaa bara 1991 ykn kan baayyee qorate Qocii halkan saa afuritti tauu
mala Yoomessi sammuu dubbistootaa keessatti wanta tokko kalaqa
Yoomessa addeessuun wanta dubbisaan eegu sana cimsa Yoomessi tokko
dhimma kalaqamuuf tokko qabaata Dubbisaan wanta iddoo yeroofi hawaasa
sana keessatti fakkaatu malee waan hin fakkaanne hin eegu Barreessaan
mudaa yoomessi tokko qabus dhoksuu hin dandau Namfakkileen naannaa
isaanii sanatti sirriitti dubbachuufi hojjechuu qabu Wanti yoomessa tokko
keessaatti dhugaa hin fakkaanne fudhatama hin qabu Fkf Namni tokko bara
1960 keessa yoo waaee AIDS wanta hin fakkaanne taa Kunis wantichi sanaa
booda kan argame waan taeef
343 Dhimmoota Yoomessaa Purposes of Setting
Yoomessi dhimmoota adda addaaf tajaajiluu dandaa Kanneenis kan akka
tarkaanfiigocha dadammaksuu namfakkii himuu haala uumamuuf
gumaachuu tauu dandau ibid1024
1 Gocha Dadammaksuu Influencing Action
Barreessaan yoomessa tokko keessatti namfakkii uumuun gocha tokkoof
akka kakau godhuu dandaa Yoomessa sana keessatti namfakkiin akka waaee
waan tokkoo qofa yaaduu godhama Waaee sanaa akka inni hin irraanfanne
kan godhu yoomessicha Kanas kan mirkaneessuu dandeenyu namfakkiin sun
yoo iddoofi hawaasa sana keessaa deeme waaee sanaa irranfachuu dandauu
isaan Fkf Dachaasaan naannoo isaatii erga baee deemee kan duraan yaadaa
ture sana dhiisee yaada biraa keessa galuu isaa hubanna Duraan warraafi
ilma ofii haala gaariin bulchuu qofa yaada ture Erga Yunivarsiitii Finfinnee
seenee garuu jaalala Gannat jalqabe Tarii akka kana keessa seenu kan isa
taasise warra ofiirraa fagaachuu tauu dandaa Lammaffaa ammoo naannoo
dhuma sanatu kanaaf nama kakaasa Durbi babbareedduun waan
baayyattuuf nama qora Dungoo Halkan Sanaa gaafa dubbisnus waanuma
akka kanaa kana argina Barsiisaa Boonsaan dubartoota babbareedduu yeroo
argu jeeqama qorama kakuu kakate irraanfata Kana hundaaf kan karaa
banu yoomessicha Kunniin hundi osoo yoomessa kanneen keessaa bahanii
yaadaafi fedhii sana ni irraanfatu
2 Namfakkii Mulisuu
Yoomessi yaada aadaa sadarkaa dinagdeefi hawaasummaa namfakkii
mulisuuf gargaara Dachaasaan osoo Yunivarsiitii Finfinnee hin seenne taee
haala biraa keessatti sana tauu hin dandau Dachaasaa biraa taa ture Gaafa
eebbifamee bau ammoo osoo sooressa taee jiraatee mana nama biraa
kireeffatee haala sanaan hin jiraatu ture mana ofii ijaarrachuu dandaa
Kireeffatee jiraatellee jaricha manaarraa kabaja argata ture Aadaa keessa
jiraatuunis kan wal hin beekne tauu haala garaagarummaa jara manaafi isa
jidduu jiru irraa addaan baafachuu dandeenya
3 Haalaaf Gumaachuu Contributing to Mood
Yoomessi haala seenichaa uumamuuf wantoota hedduu gumaacha Humna
cimaas irratti qaba Yaada isaa jabeessuu mulisuu namfakkiif humna tauu
dandaa Jeequmsa sodaa hamilee yaaddoo uuma namoota walitti buusa
Namoota dubbachiisa Nageenya uuma Walumaa galatti dhageeitii kamiyyuu
uumuuf humna qaba
Haala Naannoofi Yoomessa Atmosphere and Setting Yoomessi seenessa
tokkoo yoo fagaatellee karaa tokko haala qabatamaa haraan wal
qabaachuun barbaachisaadha Haalli qabatamaan kunis dubbisaan wantoota
akka hiikuufi akka keessa seenee dubbisu godhuuf buaa qaba
344 Yoomessa Yeroo Adda addaatti
Yoomessi kan darbe irratti yoo xiyyeeffate dubbisaan waaee yeroo sanaa
seenaarraa beekuu dandaa Kun garuu buuura Barreessaan yaada dubbisaa
kanaa kan ittiin qabuufi wanta inni dubbisuuf eegus kan badhaasuu dandau
tauutu irra jira Kuusaa Gadoo keessatti Dachaasaa yoo xinnaate iddoo
sadiitti argina jalqaba osoo qeee dhalootaa jiruu lammata osoo mooraa
yunivarsiitii jiruu sadaffaa ammoo osoo hojiirra jiruu Haaluma wal
fakkaatuun Godaannisa keessattis Abdiisaa iddoo sadiitti argina Jalqaba osoo
qeee dhalootaa jiruu lammata osoo mooraa yunivarsiitii jiruu sadaffaa osoo
hojiirra jiruu Haala kanaan wal qabeenya qabaachuun kitaabota kanneenii
wanti jidduutti qooddatan jiraachuu argisiisa Yoo xinnaate iddoon dhalootaafi
guddina jaraa baadiyaa iddoon hojii isaanii garuu magaalaa tauu mulisa
Addummaa isaaniifi hawaasa keessa jiranii hubanna Akka isaan deebianii
hawaasa isaanii tajaajiluu hin dandeenye Addaan fageenyi kun ammoo
sammuufi dinagdee isaanii irratti dhiibbaa qaba Jaalala uummatan irrattillee
Walumaa galatti deebianii namoota duraa tauu hin dandaan
Gaaffii Osoo dura iddoo boodaatti guddatanii booda iddoo duraa dhaqanii
maal maal tauu dandau
IJA POINT OF VIEW

Ija jechuun kallattii barreessaan irraa seenaa dhiyeessuuhimuu filatu Kunis


gaaffilee Seenicha eenyutu hima Akkamiin himama jedhan deebisa Seenaan
kamiyyuu kallattii tokkorraa himama Kallattiin barreessaan kanaaf filatus
odeeffannoo dubbisaan argatu daangessa Raawwileen barruufi dhageeitiin
horannu filaannoo ijaa kanaan bifa godhatu Akka dubbisaatti ammoo ija
nama biraan ilaalanii wanta tokko hubachuu dandauun cimaadha Himaan
seenaa seenessaan waaee gochoota namfakkileerratti hubannoo qabnu
miidha Kanas karaa mataafi haala ilaalcha isaan calalee sababa dhiyeessuuf
godha Seenessaan barreessaa sagalee seenessaa kalaqeen wal dhauu hin
qabu Jarri lamaan qaama adda addaati Michael Meyer 1997131
CAASAA DUBBII ASOOSAMAA THE DISCOURSE STRUCTURE OF FICTIONAL
PROSE
Asoosama dheeraa ykn gabaabaa idilaawaa keessa sadarkaa seeneffamaa
sadiitu jira kan kana uume sadarkaan seenessaadhaggeeffataa kan
namfakkiinamfakkiifi barreessaadubbisaa jidduu seenuudha Caasaan
sadarkaa sadaniifi hirmaattota jaan mulisu kun akkaataa caaseffama
asoosama dimshaashaa ibsuuf barbaachisa Tokkoon tokkoon hojii
asoosamaa amala mataa ofii adda isa godhu qabaachuu dandaa Hirmaattota
kanneen keessaa walakkaa ni haqa kaan ni baayisa ykn lamaanuu takkatuu
raawata Hirmaattonni jaan caasaa buuuraa kana keessa jiraachuun iji
asoosama keessatti ammam akka faayidaqabeessa taeefi takkumaan iji adda
addaa akka jiraachuu maluufi isaanis akka xiyyeeffatamuu qaban nu
hubachiisa Akkaataan ija fayyadamuu asoosama gosoota ogbarruu biroorraa
cimsee adda godha Haala iji asoosamaa itti hojjetu asiin gaditti haa ilaallu

Himaa 1ffaa Ergaa


Dhaggeeffataa 1ffaa
Asoosaa
Dubbisaa

Himaa 2ffaa Ergaa Dhaggeeffataa


2ffaa
Seenessaa Dhaggeeffataa

Himaa 3ffaa Ergaa Dhaggeeffattaa3ffaa


Namfakkii A Namfakkii B

Sheekkoo kana dubbisii seenaa himuu keessatti namoonni meeqa akka


qooda fudhatan addaan baasi Eenyu akka eenyutti himus foi caasaa asiin
oliirra kaai agarsiisi

Dubbisa Hubannoo kee cimsuuf jecha mallattoolee fi tuqaalee add addaa


fayyadameen jira Sararri jalqaba booorratti mulatu yaada dubbataa fi
dhaggeeffataa addaan baasuuf gargaara Kanaafuu yeroo dubbiin isa
tokkorraa gara isa biraatti deebiu jalqaba boootti sarara argita Dubbisaan
haala kana addaan baasee akka hubatu gochuuf kun buaa qaba Booon
sarara malee jalqabu kan dubbataa isa duraa tauu hubadhu Dubbii namfakkii
kan seenessaa ykn dhaggeeffataarraa adda baasuuf mallattoon waraabbii
galee jira Gaafa mallattoo waraabbii argitu kan achi keessaa dubbii
namfakkii tauu hubadhu
Namoonni lama gabaatti wal argan Lamaanuu gateettiitti baaa baatu
Aaa
Jennaan Maal baatta Jedhee gaafate inni tokko
Soogiddaan baadhoo kunoo in agartaa jedhe inni biraan Soogidda amoolee
harkatti baatee jiru itti agarsiisee
Ati immoo maal baatta jedhee gaafate abbaan soogiddaas
Anis kunoo damman baadha miti in nagartaa jedhe

Kottuu kaa damma kee kana soogidda koon naa gedderii jedha abbaan
soogiddaa
Maal taaree haa tauu jedhee abbaan dammaas Kanaan walii galanii wal
gederanii deeman Lamanuu achi wal irraa deebian Erga wal irraa deebianii of
booda mimilataa lamanuu dafanii gabaa keessaa baanii badan Badanii kaanii
galanii aara galfatan Gaafa galanii aara galfatanii amma inni abbaan
soogiddaa kaee dafee keeshaa soogiddaa hiikee gaafa ilaaluu mukatu
mummuramee itti guutee taaa
Sossobee muka itti gurgure jechuudhaa
Maal ree
Hmm
Namichi kun gudii maal na godhee jedhee dinqamee dinqamee itti dhiise
Silaa kan ofii godhe itti hin dhagaamnee Inni abbaa dammaas galee gaafa
kaee qalqala banee ilaalu afaan qalqalaatu xinnoo damma diddibate malee
qalqalli guutuun dhoqqeedha
Jarri lamaanuu wal sossobaniiru jechuudha
Eeee egaa
Yoo akkas tae hoo hoomaa hin tau
Inni kunis ilaalee dinqamee Silaa ofii kan godhe yoo beekellee itti hin
dhagaamnee
Namichi gudii maal na godhe jedhee jajee jajee dhiise Amma taaanii taaanii
tarban eeggatanii gaafa torban gau kaanii gabicha dhaqan Lamaan
isaaniiyyuu gabaa dhaqan Dhaqanii dhaabii torban darbe wal arganitti wal
barbaadan
Wal barbaadanii
Eeee
Hmm
Wal barbaadanii wal argan Gaafa wal argan
Gudii na goote mitii Gudii na goote mitii jedhanii wal komatan Erga wal
komatanii raawatanii booda
Kottu kaanee ollaatti gallaa jedhanii wal mariatan Wal mariatanii walii galan
Kaanii ollaatti galan Amma galanii utuma taaanii gaaf tokko wal mariatanii
hanna dhaqan Kaanii gaafa dhaqanii jedhan amma inni tokkoo manaa gad
guura inni kaan guuree fuudhee deema Amma utuu akkas godhanii utuu
akkas godhanii gaafa qodaan hatamu manaa gad guuramee dhumuu
Haa
Inni diida ture maal godha seete
Haa
Karaa diidaa mana butteessee cufee baee calae
Utuu inni keessa jiruu mana karaa didaa itti cufaa
Maal ree
Hmm Maal abaaramaan
Jarri lamaanuu muraadha Amma gaafa kana godhuu
Haa
Inni keessa ture gaafa bauuf kau eessaan haa bauree Cinqiin dhufe Ol
wixxisee gad wixxisee dadhabe Kan godhu wallaale Karaa baaa dhabee
dhaabate Amma gaafa kan godhu dhabu
Haa
Kaee warra manaa dammakse Gaafa dammaksuu maal jedha sitti fakkaate
Haa
Waaqayyooti dhufee akkam raftu kaatanii hin sirbitanii jedha
Hmm
Amma gaafa akkas jedhuu jarri naanii hirriba keessaa kaan Kaanii sirbuutti
kaanii
Haa
In sirbanii in sirbanii amma utuma sirbanii ammammoo maal godha sitti
fakkaate
Haa
Dhaqaa warra ollaa waamaa fidaa jedhe Dhaqanii waamanii fidan Isaanis
dhufanii sirbuutti kaan Hundumtuu kalee buee sirbaa in sirbaa in sirbaa
amma sirbanii sirbanii gaafa of duuba galagalanii ilaalanii
Haa
Innoo iddoo inni bue Bakka inni bue barbaadanii dhaban Dhabanii itti
dhiisan
Amma innoo kaee fiigee gale Galee dhaqanii
Gudii na goote mitii jedhe Amma walitti kolfan Akka itti hirmatan walii
galanii hirmachuu jalqaban Hirmatan Hirmatan Waan adda addaa wal
qixxeessanii hirmatan Hirmatanii hirmatanii jennaan dhumarratti waaroon
tokko hafe Waaroo kana kan ittiin wal qixxeessanii hirmatan dhaban Waan
godhanis wallaalan Hixaa itti buufanna yoo jedhanis namtokko qofa baasa
Inni biraa immoo in dhaba Kunis murtii gaarii hin tau Baqaqsinee gargar
qooddanna yoo jedhanis jalaa bada Wanta godhan wallaalanii ol falanii gad
falanii dadhaban Dadhabanii amma kaanii
Kottu egaa haa taauu abbaan dura due ittiin haa awwaalamuujedhe inni
tokko Inni kaanis kan godhu hin qabuu kanaan walii galan Walii galanii adda
baan Amma galanii in taaan Utuma taaanii utuma taaanii amma gaaf tokko
inni tokko kaee due
In duee
Eeee Gaafa duee jedhu niitiin boosse Boossee jennaan ollaan birmatee
dhaqe Dhaqee hundumtuu booe Hundumtuu booee booee tae Hundumtuu
dhaqee dhaqee booee taaa Amma gaafa kaan inni kaan sun niitii wajjin
booaa dhaqe Dhaqee booee booee booee
Mee inuman argaa itti na dabarsaa jedhee jennaan itti dabarsan Gaafa
dhaqee jedhuu ol seenee gurra isaatti gad jedhee ciniinnaa qardadduu itti
godhe
In ciniinaa
Maalree Gaafa qardadduu itti godhuu inni due rarraee iyyaa kae Namni
hundi in nae Gaafa namni nau
Ilaa waaqayyollee amma nu wal jaallannu waan beekuuf duaa naaf
kaachisee jedhe
Haaa Maal jarri muraan akkasii
Kunoo akkas wal godhanii akkas jedhama dubbiin jara lamaanii

Sagaleen seenessaa yoo jijjiirame seenaanillee ni jijjiirama Fakkeenyaaf


namoonni lama wal lolan jennee haa fudhannu Hundee lola kanaa baruuf
jara wal lolan lamaan dabareen gaafanna Isa tokko yoo gaafanne seenaa
tokko nutti hima Isa biraa yoo gaafanne wanta biraa dhageenya Nama
sadaffaa yoo gaafanne ammas waan addaa dhageenya Asirratti seenaan
tokko namoota adda addaan himamuun kan kae seenaa adda addaa sadii
tauu hubadhu Addummaan kun hundi eessaa madde jettee yoo gaafatte
deebbiin argattu kallattii seenichi dhiyaaterraati kan jedhu taa Sadeen jaraa
fedhii achi keessaa qabaaniifi hubannoo ofii irraa kauun dhugaa jiru haala
kanaan dhiyeessu Mee Godaannisa haala kanaan xiinxali Kanaafis Seenichi
osoo Maannaloo Waynisheet ykn Weejeen himame maal fakkaachuu dandaa
jedhii yaadi
Karaan seenaa himuu dandeessisan hedduudha Seenaa tokko himuuf ija
hedduu fayyadamuu dandeenya Haa tau malee ijaaleen adda addaa
seenessitoonni irraa senaa himan mijaainaaf garee babalaa lamatti qoodamu
1 seenessaa namsadeessaa isa ishee isaan jedhuu fi 2 seenessaa
namtokkeessaa ana nu jedhu Ibid132 Seenessaa namlammeessoon ati isin
jedhu yoo dandaamellee yaada dubbisaa qabuuf rakkisaadha Kanaaf yeroo
muraasa mulata
351 Seenessaa Namsaddeessaa ThirdPerson Narrator
Seenessaa namsadeessaan kamiyyuu namfakkii hin hirmaachisu Asoosaan
waggoota dheeraan dura gad taaee barreesse Nu immoo hara dubbisnee isa
wajjin walii galla Dandeettii walii galuu qabaachuun kun nu gammachiisa
Waaee yeroo ittuma dhiifnee jiraachuu sagalee seenessaa amanna Kanaaf
ammoo seenessaa namsadeessaan kanneen biroo caalaatti amansiisaadha
amanamummaa cimaa qaba Iji namsadeessaa iddoowwan adda addaatti
qoodamuu dandaa Isaanis seenessaa hundabeek omniscient narrator hunda
beek murtaaaa limited omniscient narrator fi hinloognee objective narrator
jedhamuu dandau Tokko tokkoo isaanii haa laallu
3511 Ija HundaBeek
Seenessaa ija hundabeek waaee seenichaa waa hunda beeka Yaada
dhageeitii hojii gochaafi jecha namfakkilee hundaahedduu nutti mulisuu
dandaa Ija kanarraa seenessaan iddoo tokkoo kan biraatti asii achitti dabraa
yeroon fuula duraa boodatti deebiaa namfakkiirraa namfakkiitti ceaa
seenessa Dhugaan namni kanaaf humna qabaa Waaqa qofatu beeka
Seenessaa hundabeek sadarkaa adda addaa qabaachuu dandaa Gochaafi
dubbii yaadaafi hawwii alaafi keessa namfakkiitii walitti fidee kan dhiyeessuu
dandau hundabeek gulaalaa editorial omniscient jedhama Karaa biraa
seenessi akka namfakkileen gochootaafi yaadaalee isaanii ofiin agarsiisan
godhu hundabeek hin hirmaannee neutral omniscient jedhama Barreessaan
yeroo tokko tokko seenaa dhiyaatu ija ofii galchuun ceephuu dandaa
Kanaafis namfakkileefi gochoota isaaniirratti xiyyeeffata Yeroo kana
barreessaan bakka waaq of kaauu isaati Seenessuu qofa osoo hin taane
dubbisaa waliinis dubbataa jira Yaada ofiifi barruu beeksisaa deema Kun
yaada dhuunfaa dubbisaa miidha Ija hundabeek kana hubachuuf Kuusaa
Gadoo haalaan dubbisi Achi keessatti seenessaan osoo wanta tokkoon hin
daangaiin yeroo hunda beekayaadata iddoo hunda dhaqa hawaasa hunda
hubata Namfakkilee karaa hundaa tokko tokkoo isaanii beeka Hubata
Tooftaa isaanii gochoota isaanii kaayyoo isaanii rakkoo tokko malee nutti
hima
3512 Ija HundaBeek Murtaaaa
Seenessaa hunda beek murtaaaan hundabeek olitti kan daangaeefi murtaae
Kana keessatti barreessaan yeroo hedduu seenessaa kallattii namfakkii
guddaa ykn xiqqaa tokko qofatti daangessuun akka seenaa achirraa
dhiyeessu godha Yeroo biroo immoo seenessaan namfakkii tokkoo ol irratti
xiyyeeffachuu dandaa Keessumaa hojiilee dhedheeraa keessatti namfakkilee
dabareen wal furan lama irratti xiyyeeffatee kutaa tokkoo gara biraatti yeroo
ceu ija jijjiira Haa tau malee asoosama gabaabaan sababa gabaabinaaf ija
namfakkii tokkoon dhiyaachuun beekama Kana jechuun garuu ija namfakkii
lamaan dhiyaachuu tasa hin dandauu miti Haalli namoonni iddoowwan
gochoonni itti namfakkii sanatti mulatan haala isaan itti dubbisaattis mulatan
Dubbisaan yaadaafi dhageeitii namfakkii seenessaan dhiyaate sanatti
dhiyeenya qaba Garuu dubbisaas tae namfakkiin kunniin keessoo
namfakkilee biroo seenichaatti dhiyeenya hin qaban Fakkeenyaaf gochoonni
Dungoo Halkan Sanaa keessatti dhiyaatan guutummaatti ija saakumeerran
ilaalamaniiti Wantoonni karaa saakumee jiran hundi ni beekamu kanneen
inni keessa darbe amalli inni qabu waadaan inni gale waaee sanaas tae
waaee kanneen biroo maal maal akka inni yaadaa jiru sammuu isaa uree
seenee hubatee hima Mucayyoo diimtuu xinnoon garuu yeroo mana ciisaa
Barsiisaa Boonsaa dhuftee dubbattu qofa mulatti Mana sanaa gad baanaan
hin arginu Hin mulattu Yeroo ija isaa daattu kan keenyas ni daatti Yeroo inni
ishee arguu dhabu nuunis arguu dhabna Gaafa inni balbala itti cufee deebiu
nu daatti Gaafa inni banee argu nuunis deebinee argina Achi jiraachuu isheef
waan itti dhagaamuufi kan isheen yaaddu hin beeknu Waaee ishee yoo
isheen dubbatame qofa barra Seenessaas tae nu odeeffannoo gahaa hin
qabnu Kun hundi sababa seenessaan hundabeek murtaaaa taeef waaee
barsiisichaa malee waaee ishee hin beeku
Hundabeek murtaaaan keessaa tokko ija Hinloogne As keessatti barreessaan
yaada ofii tokkollee hin ibsu Callisee wanta taaa jiru qofa akkuma jiruun
tokko tokkoon akka argamuufi dhagaamu gabaasa Akkuma gabaasaa
gaazexaa wanta raawwate qofa dhiyeessa Seenessaan kun sammuu
namfakkii tokkoollee hin seenu Kallattii fagoofi fedhii dhuunfaa hinqabne
kanarraa seenessaan osoo yaadaafi fedhii namfakkilee fuuldura nutti hin
himiin gochootaafi waliin dubbii isaanii gabaasa Namfakkilee akka ilaalaa
jirruutti argina hiikaergaa mataa keenyaa itti dabalanna Seenessaan xiinxala
ykn hiika yaadaa kennu hin qabu Iji kun waliin dubbii gochoota tokko tokkoo
wantoota namfakkii mulisaniif iddoo guddaa kenna Malli seenessaa jaarraa
20ffaa keessa eegale kun akka dubbisaan yaada dhuunfaa maddisiisuuf
gargaara Wantoota dhiyaatan karaa ofii xiinxalee hiika tokkorra gauu dandaa
Yaadni dhuunfaa namootaa caalaa faayidaqabeessa tauun jaarraa kana
keessatti hubatame Deggersas argate As keessatti hiika sirriifi murtaaaan
hojii asoosamaa tokkoo iddoo dhabe Namoonni haala kanarraa walaba taeen
karaa mataa isaanii dubbisanii hubannoo dhuunfaa qabaachuu dandau Kana
malee kun sirrii miti yaadni jedhu buadhabeessa tae Kunis sammuun dhala
namaa walaba taee yaaduu qaba falaasama jedhurraa madde Kanaafuu hojii
tokko dubbisanii hiika adda addaa qabaachuun daggeramaa dhufe
Dubbisaanis kan barreessaanseenessaan jedhee olitti hiika mataa ofii akka
qabaachuu dandau mirga kenneef
352 Seenessaa NamTokkeessaa First Person Point of View
Seenessaa namtokkeessaan ani jedhee seenessu barreessaa miti
Barreessaan akka seenichi karaa dhokataa seeneffamuuf nama seenessu
kalaqa Karaa nama kanaas seenicha hima Qaamni seenaa ofii yoo
hedumminaan jiraatellee seenichi guutummaatti waaee barreessaati jedhanii
yaaduu kan nama hin dandeessifne wantoota hedduutu jira Barreessaan
seenaa ofii keessaa wantoota tokko tokko fudhatee keessa deebiee
hojjechuun qindeessee kalaqa Seenessaa addaan baafachuuf waliin dubbii
hunda dhiisii kutaa seeneffamaa qofa ilaali Hojii asoosamaa tokko keessaa
ani kan jedhu yoo dhabne tarii seenichi namsadeessaan seeneffame
Ija kanaan seenaan dhiyaatu beekumsa namfakkii tokkorratti xiyyeeffata
Beekumsi kun immoo murtaaaadha Dubbisaan hubannoo yaada dhageeitii
namfakkii seenessaa sanaan daangaa Iji namtokkeessaa haala adda addaan
iddoo adda addaatti qoodama Inni jalqabaa hirmaannaa namfakkii
seenessaan qabu irratti hundaaa Namfakkiin hirmaannaa guddaa qabu
namfakkii guddaadha Haaluma hirmaannaa isaan wal fakkaatuun namfakkii
qooda xiqqaan olitti waa hedduu beekuu dandaa Namfakkiin qooda xiqqaa
hirmaannaanis xiqqaa waan taeef beekumsi muuxannoofi odeeffannoon
isaas akkasuma xiqqaadha Godaannisa namfakkii qooda guddaa qabutu
seenesse Abdiisaan saakumeedha namfakkii qooda ol aanaa Wanti hundi
ilaalcha Abdiisaa Soolaniin himame Wantoota inni arge argine dhagae
dhageenye haare haarre booye boonye dheebote dheebonne dhuge dheebuu
baane hunda inni tae nullee taane Gaafa Abdiisaan Taliilee barbaadee
dhabee Duute jedhee garaa kutatee deebiu nullee garaa kutannee wajjin
booyaa deebine sanaa booda Taliileen ni jirti jennee takkallee yaannee hin
beeknu Yoo yaannee jiraanne hubannoo dhabuun kan kae Gaafa dhumaa
inni argu deebinee argine Isatu argee nuuf hime Isarraa jiraachuu ishee
dhageenye Garuu misiraachoo nurraa hin nyaanne Abdiisaa Soolan
saakumeedha Seenaan hedduun karaa isaa raawate isatu caalaa argetu
Gaaffii Godaannisa osoo Kuulaniitu seenesse taee maal maal dhabadabalata
Seenessaa Tujubaa ykn Weejee taasisii maal akka tauu dandau yaadi
Walitti dhufeenya barreessaan seenicha wajjin qabu murteessuun ija seenaa
tokkoo addaan baasuuf sababa barbaachisan keessaa jalqaba Duuba sagalee
seeneffama seenaa kamiyyuu barreessaa gochoota qajeelchu odeeffannoo
badhaasu qusatutu jira Taeyyuu sagaleen seeneffama seenaa tokkoo kan
barreessaati jedhanii yaaduun dogongora Seenessaa namtokkeessaa
hirmaataas tae sadeessaa hin hirmaannee barreessaatu kalaqa Hubannoon
seenessaa haala sagaleen seenessichaa ibsamerratti hundaaee tarii
fudhatamaa hinfudhatamnee ykn kan barreessaan tolchu tauu dandaa
Seenessaa namtokkeessaan muuxannoofi dandeettiinis adda qoodamuu
dandau Akka gubbaatti arginutti Abdiisaan wallaalummaa hin qabu
Seenessaa bilchaataadha Yoo beekaa dubbii dhokse malee wantoota
seenessu ni hubata Beekaas nu dhoksu isaa hin arginu
Hiikni gochootaaf qabu kan barreessaarraa yoo adda tae seenessaan
hinamanamnee unreliable narrator taa Isaan kunniin namfakkilee qaama
seenaa seenessaa jiranii taanii kalaqamu Keessumaa seenichi yoo seenaa
yakkaa taeefi seenessichi keessa jiraate murtii irraa baqachuuf seenaa
dhoksa Seenessaan hinamanamnee faallaa hundabeek Kan kalaqamus haala
dabaan dhimma shaakaluuf Hojiin mala kana qofaan barreeffamu hin jiru
Namfakkiiseenessaanillee guutummaatti amantaa hin dhabu Wanti
inniisheen jette hundi soba tauun yoo beekame sun wanta duraan beeknu
qofa nutti hima Sunis asoosamichi hojii kalaqaa tauudha Akkuma addunyaa
dhugaa keessaa addunyaa yaadaa asoosamaa keessattis seenaan fedhii nutti
horuuf dhugaafi soba addaan muruu dandauu qaba
Seenessaa hinamanamnee fayyadamuun karaa gaariin addummaa
fakkaattiifi dhugaa jidduu jiru agarsiisuuf Ammam dhalli namaa akka dhugaa
jallisu mulisa Kun beekaa kaayyoo dabaaf qofa tauu hin qabu Namoonni
qulqullaauufi murtiirraa walaboomuuf dubbii dhoksuu fedhu Wanti hojjete
tokko yoo ija nama biraan ilaalamee kan itti murteessisu fakkaate namni
dhoksa
3522 Seenessaa wallaalaa Naive Narrator
Seenessaa wallaalaan kan maalummaa waan seenessuu sana hin beekne
Kun yeroo hedduu umrii mulisa Yeroo dandeettii sammuu amalaafi yaada
namaa mulisus ni qaba Namoonni umrii isaanii ol yaadan akkuma jiran
kanneen umrii isaaniin gad hubatanis hedduudha Kunniin sababa mataa ofii
qabu Barreessaanis dhimma fayyadamuuf qaba Fkf asoosama gabaabaa
Emaltuu jedhu keessatti hiikni seenessaa kan hawaasaarraa adda Isaaf
wanta dubbatame qofatu jedhame waan jedhame akkuma jedhametti hiika
Bifa biraa itti hin dabalu irraa hin hirisu Bishaan baadheen tokko bishaan
baadhee tokko hurraan qabaan tokko hurraa qabaa tokko Taaii nyaadhuun
taaii nyaadhuudha Yaada namni maal jedhuuf taai jedhu inni hin beeku
Wantoota kanneen hundaaf hubannoo hin qabu Seenessaan akkasii akkaataa
dubbii hawaasaa hin hubatu Dubbisaan hiika wanta jedhamaa jiruu isaa olitti
hubata Namichi durdurii keessaa Ayyo maaloon keessan ammam balata kan
dandaee mataa mucaa kanaa baase jedhes akkasuma Sababa isaan dura
Waanuma fedheyyuu haa tauu dubbadhu jedhaniif tauu dandaa kan akkas
jedhe Hiika wanta jedhaa taaa ykn godhaa jiruu hin hubatu jechuudha
3523 Tooftaa xalayaa Epistolary Technique
Asoosamni haala xalayaanis seeneffamuu dandaa Kanarratti teknooloojiin
jabanaa dhiibbaa qaba Bilbilli xalayaa caalaa saffisaan dhimma raawachuu
dandaa Waan lubbuqabeessa taeefis yaada caalaa ifaa tae qabata Faaksiin
haaluma wal fakkaatuun xalayaa saffisaa taasisa Akkuma bilbilaa faaksiin
akka xalayaan saffisaan qaqqabuu gargaara Kuufama ragaaf ammoo
xalayaan caalaa buaa qaba Wanti sagaleeffamu ragaa qabaachuufi yeroo
barbaadametti itti fayyadamuun nama dhiba Babalachuun email electronics
mail xalayaa haala saffisaan fayyadamuu nu dandeessisa Waan hunda
caalaa ragaa bara dheeraaf kaauuf xalayaa gaariidha Asoosama keessatti
xalayaan ija adda addaarraa seenaa dhiyeessuu nama dandeessisa
Odeeffannoo babalisuuf faayidaa guddaa qaba Godaannisa keessatti Kuulanii
yeroo dheeraaf irraanfannee turree xalayaa isheen deebinee argine Hawwii
keessatti waaee Latii xalayaa isaarraa barra Amaareen xalayaa isaa
dhoksinaan odeeffannoo dhabna Nu kan Margaa Dalasaarraa barra Hawwiin
garuu beekuu hin dandeenye Amala Amaaree yoo shakkitellee waan
dhugaan taaa jiru obsaan hordofuun ishee rakkisa Kanaafuu balaarra of
buufte Wanti Amaareen isheetti himuufi raawatus ammam akka seenessaan
kaayyoo ofiif dubbii dhoksee nama biraa rakkisuuf fayyadamu nu hubachiisa
3524 Qofaa odeessuu Stream of Consciousness
Seenessuu keessatti caalaatti humna qabeessaafi hubannoo wiirtuu kan tae
mala qofaa odeessuu stream of consciousness technique fayyadamuudha
Kun gamtaa yaadaafi dhageeitii walabaa sammuu addeessuuf fayyada Mala
kana barreessitoota jaarraa 20ffaa James Joyice Virgia Woolf William
Faulkner faatu guddise Yaada fuuldura mulisuurratti faayidaa cimaa qaba
Dubbistoota sammuu namfakkilee keessa seensuun yaada hubannoo
dhageeitii sadarkaa hubannoo ykn alhubannoo namfakkilee akka baran
godha Qofaa odeessuun deemsa yaadaafi qabiyyee isaa sammuu namfakkii
keessatti agarsiisa Haala sammuuleen namfakkilee saffisaan wantoota
gidduutti walitti dhufeenya uuman osoo loojikii fudhatamaafi ceumsa hin
uumiin himoota ciccitoon yaada mulisa Yaadaaleen kunneen wantoota
mulatan irraa gara yaadaa balaafi dimshaashaatti ceuu dandaa Kanaan
barreessan yaadichi akkuma uumametti nu argisiisa Kan kanaa gadii kun
fakkeenya gaariillee yoo tauu baate itti dhiyaata
Haala namfakkichaa xiyyeeffannoo keessa galchuun sirriitti dubbisii qofaa
odeessuu hubachuu yaali Kun yaada yeroo Tujubaan waaee kaadhimaa
Abdiisaa gaafatu Abdiisaan yaadateefi yaade
Amma eessa jirti ree
Ihi lafa keessa Biyyoo keessa Biyyoo hin beektuu
Safuu Maali maal jechuu keetijedhe
Ehee awwaalameera Qubeelaan isaas qubni isaas awwaalameera Waan itti
idau dhabe
Utuu haasaa kana as irratti dhaabnee nan jaalladhan jedhe
Harkifamee kaeen taaksii Markaatoo qabadhe Kennaa maatii qubeelaa
naqataa qubeelaa awwaalame qubeelaa qajjisni lama walitti foamee
hojjetame foaa qajjisa lamaa qajjisa gargar hin baane qajjisa walitti
marame lubbuu walitti foame lubbuu waliif uumame lubbuu addaan baee
faayidaa hin qabne
Siniimaa Ras fuul duratti namni ana cinaa taaa ture Buuuf sochoonaan
iddoon isaa natti beekame Anis qixa mana taabota Raagueeliin ol maquun
narra ture Kanaafan bue Yeroon daandii qalloo bita mana taabotichaan ol
baasu irra gau akka duraa mataa koo waliin haasauu hin dandeenye

Erga baee deemees waanuma Tujubaa waliin dura biirootti dubbatee ture
waaee Taliilee waan buusee baasuuf naannoo isaa hin hubanne Qubeelaan
sun kan isheen gaafa yeroo jalqabaa Dirree waliin deeman irraa fudhatte
sana tauu yaadanne malee waaee maalii akka odeessu beekuun hin
dandaamu Kun mala haala jechoota seenessaa gosa kanaarraa hiika ijaarru
keessaa isa tokko
353 Jechoota Ija Mulisan Linguistic Indicators of Viewpoints
Beekumsa addunyaa SchemaOriented Language
Wanta hin beekne baruuf wanta duraan beeknu fayyadamuun waan jiru
Yeroo asoosama dubbisnus barruu hin beekne sana hubachuuf muuxannoo
addunyaa duraan qabnu itti fiduun barbaachisaadha Yoo kana hin goone
dubbisnee hubachuu hin dandeenyu Yoo dandaamellee cimsee ifaajchisa
Namoonni haala tokkorratti hirmaatan beekumsa adda addaa fidanii waan
dhufaniif haalicha ija isaaniirraa kaanii hubatu Maamiltoonniifi gurgurtoonni
muuxannoo suuqiif qaban irratti adda adda Milkaauun gurguraa suuqii
beekumsa maamilaa yaada keessa galchuu dandauu irratti hundaaa Kunis
beekumsa duraan qaban irratti hundaaeti
Karaan iji itti toatamuu dandau tokko kallattii murtaae irraa addeessuu
filachuu tauu dandaa Kan asiin gadii kallattii Barsiisaa Boonsaa kan alaa gara
mana sireetti seenaa jirurratti hundaae
Utuu isa banatee ol seene gad hin taahiin Asham baga nagaan dhufte
jedhekan sagalee ijoollee xinnoo fakkaatu
Yeroo of irra deebiu harki nagaaf hiixate bira gaheera Waan tahe qaama isaa
weerare Mucayyoo duraan arge sana Harka isaa qabatte utuu hin gaddhiisin
Nagaa dhuftee maal si gargaaru jette
Mucaa xinnoo dha Umriin ishee waggaa kudha afur hincaalu Fuula naatee
qabu sana haxaarroon muraa aadaa maddii lamaani irra jiru daran
miidhagseera Guduruun rifeensa ishee sun qixa adda isheetti qaarman
hidhameera Guntutni lakkuun qomee cocorree isheen mudhii olitti uffatte
quqquuqaanii gaanfa dibichaa reefuu biqilu fakkaata
Akkuma beekamu namni banatee ol seenu kan isa duubaan dhufu sagalee
dhagaee yoo galagalee ilaalee qofa arga Haalli itti ilaalee hubatus calaqqisee
jira Boonsaan yuu banatee ol seenu fuuldura ilaalee deema galagalee
duubaan hin deemu Kan argus waan fuuldura isaa jiru Duubaan kan jiru
amma galagalutti hin argu Dubbiis tartiiba kanaan caqasa dursee sagalee
dhagaa galagalee ilaala namni dhufuu hubata namicha boodaan dhufee
addaan baafata tokko tokkoon qaama isaa toata addaan baafata As keessatti
deemsa yaada namichaa haala kanaan tauu isaa muuxannoo keenyarraa
kaanee hubanna Haaluma Boonsaan hubateen seenessaan seeesse
Xiyyeeffannoon seeneffamichaa Boonsaadha
2 Mararfannaa
Asoosaan akkaataa addeeffama waan tokkoon ija mulisuu dandaa Jechoonni
madaalli baayyee rakkisu
Godoo ishee ishee amma godoo simbirroo geessu banattee ol seente Gaafa
diidaa dhufan fooliin isaa ol nama hin seensu Ni ciincaa Keessumaayyuu yoo
cufamee ture rakkisaadha Booda gaafa itti baraa dhufan obsuu dandau
maleeGodoon ishee sun kan jiguuf bultii lakkaawattu fakkaatti
Gaaf tokko jigee achi keessatti si hambisa jedhu namoonni
Ishumatu natti hoa jetti isheen garuu
Kana keessa jechoonni madaalli waaee gati qabeessummaadhabeessummaa
mulisan hedduudha amma godoo simbirroo fooliin ol nama hin seensu jiguuf
bultii lakkaawatti ni jiga ni hoa

Odeeffannoon barame faallaa haarawaati


Kaleessa karaarra osoo deemuun nama arge Namichi diimaa dheeraadha
Dubbataan hima lammataa keessatti dhaggeeffataan beeka jedhee waan
yaaduuf namichi jedhee gabaabsee dubbate Kan dubbataa jiru waaee
namicha hima duraa keessatti kaasee malee waaee nama biraa miti
Dhaggeeffataanis yoo kana fudhatee deeme wanta barbaadame hubachuu
dandaa Dubbii keessatti odeeffannoon barameefi haarawaan sirriitti addaan
baafamuu qaba Walitti dhufeenya odeeffannoon duraa haarawaa waliin qabu
beekuun hubannoof buaa cimaa qaba
4 Mulistoota yaada ykn hubannoo namfakkii murtaaaa Indicators of a
particular characters thought or perceptions
Addeessa keessatti iji namfakkilee akkaataalee kanneeniin mulifamuu
dandaa a xumuraalee yaadaafi hubannoo mulisaniin ilaaluu dhagauu yaaduu
yaadaan fudhachuu amanuu b xumuraafi ibsa xumuraa haqa factivity
mulisan
Fakkeenya
Akka dhukkubsate nan beeka
Akka dhukkubsate nan amana
Akka dhukkubsatee fakkaata
Kanneen keessatti sadarkaan haqummaa factivity hima guddaa jala
dhokatee jiruu Akka dhukkubsate gubbaa gara gadiitti hirataa deema nan
beekaan caalaa haqa nan amanaan xinnoollee tau ni shakkisiisa fakkaataan
caalaa shakkisiisa

Waaree Waaqaa Dhiyeenya Deixis


Jechoonni kun sun as achi amma dur jedhan jechoota wantootatti quba
qabuun kallattii isaanii agarsiisnu Iddoo namichi dubbatu jirus ni agarsiisu
Kunniin ammoo namichi dubbataa jiruu waaee waan jedhaa jiruu ammam
akka odeeffannoo qabaachuu dandau hubachiisa Kanaanis amanamummaa
dubbichaa tilmaamuu dandeenya Fakkeenyaaf namoonni lama kutaa keessa
kallattii adda addaarra yoo dhaabatan inni fuuldura dhaabbatu iddoo isaan
as yoo jedhu iddoo isa kaaniin ammoo achi jechuun irraa fagaachuu isaa
mulisa
Akka saayikoloojiin jedhuttis tae akka beeknutti iddoo ofii wiirtuu godhannee
iddoo nama biraa safarra Iddoo ofii jirru akka wiirtuu addunyaatti fudhanna
Kaan ammoo akka iddoo keenya sanatti naannau goonee yaadna Kun
ammoo amala dubbii nama tokkoo qofa osoo hin taane wantoota biraas
hedduu jijjira Biyya ofiirraa kaanii fageenya biyya biraa dubbatu safaru Asiifi
achiin kun seera afaanii keessatti haala adda addaan calaqqisuu dandaa
Fakkeenyaaf Isheen as deemaa jirti Isheen gara kootti deemti
Isheen achi deemaa jirti Isheen gara kaanitti deemti
Dhiyeenyi waaee iddoo fi yeroo mulisuu dandaa As jechi jedhu yoo iddoo
agarsiisu amma kan jedhu ammoo yeroo agarsiisa Booda kan jedhu faallaa
kanaa taa durduraan kan jedhus ija dabruun yoo ilaallu faallaadha Yeroonis
tae iddoon wanta nutti dhiyaaturratti odeeffannoo gahaafi sirrii qabaanna
kan fagoorratti haala quubsaan hin qabaannu Seenessa keessattis akkasiin
yaadama Kan dhiyoo beekamaadha kan fagoo faallaa kanaati
Dhiyeenya Hawaasaa Social Deixis
Akkuma dhiyeenyi lafaa fedhii yaada sammuu namaa mulisu dhiyeenyi
hawaasummaas dhiyeenya yaadaa mulisa Karaa kanaanis walitti
dhiyeenyaafi wal irraa fageenya namootaa mulisuun ni dandaama Maqaa
kabajaan wal yaamuun namoota gargar fageenya jaraa hubachiisa maqaa
dhalootaan wal yaamuun ammoo walitti dhiyeenya isaanii mulisa Kun haala
ittiin wal yaaman irraa kaanee walitti dhiyeenya namfakkilee himuu akka
dandeenyu nu hubachiisa Mammaaksi Oromoo Garaan fagaate malee karaan
hin fagaatu jedhu kanaan walitti dhufa
Fakkeenyaaf
Obbo Badhaasoo Akkam jirtu Obbo Kuusa
Obbo Kuusaa Akkam jirtu Obbo Badhaaso Isintu booda koon dhufee
Obbo Badhaasoo Anatu gara kana gauuf tirata
Obbo obbo waliin jechuun jara kanaa walirraa fageenya isaan qaban mulisa
Osoo kana hin taanee saalfii tokko malee maqaa wal yaamu
Gochootaafi raawwilee tarreessuufi qindeessuun ija mulisuu The sequencing
and organizations of actions and events to indicate viewpoint
Badhaasoon ulaa bane yoo jenne ulaa sana karaa Badhaasoo dhaabannee
ilaalaa jiraachuu keenya mulisa Ulaan ni baname Badhaasoodha yoo jenne
garuu karaa biraa dhaabannee kan ilaalaa jirru tauutu irra hubatama Haalli
tarreeffama yaadaa kun kan nu argisiisu tartiiba namichi dubbatu ittiin
hubate Yoo namichi banee karaa isa dubbatuu jiraate dubbataan gocha
raawatu dura nama gochicha raawataa jiru arga yoo sagalee ulaa banamuu
dursee caqase ammoo karaa inni jiru sana osoo hin taane karaa biraa
banamaa jiraachuu hubanna Kan gadii kana keessatti tartiiba namichi
gochoota ittiin hubate ibsi
Ammas balballi cufaa isaa rukutame Akka nama osoo rafuu kabalanii bitit
jedhe
Nan dhufe jette
Simboon fuula sanaa sammuu isaa dhiphise
Ihi Baheessa jedhe
Barreessitoonni haala seerluga ittiin qindeessaniin ija mulisuuf yaaluu
dandau Fakkeenyaaf Namni fiigaa dhufee na bira dabre Dhaabaadha
Dubbataan kun dura nama fiigu caqase booda eenyummaa namichaa bare
Kanaafuu haala sanaan kaae tartiiba sanaan ibse Haala hubannoo sammuun
tarreessuun kun tarreeffama yaadaa keessatti cimee beekama Cimsee
hubannoof tumsa
Fkf Walitti dhufeenya raawwileefi seenessaa kan asiin gadii keessaa addaan
baasi
Ulaan bagag jedhee baname Ibsaan keessatti ife Gugurraachi lama ulaarratti
as bae Gaaddidduu nama lamaati Wal duraa duubaan ol seenan Ni dhufan
Na bira gaan Eenyummaa isaaniin addaan baafachuuf yaale Nan bare Jootee
Dammaksaa Hidhatoodha Akkan kau na ajajan Akka yeroo hin qabne natti
himan Humnan qabu hunda fayyadamuutu narra ture Harkifameen lafaa ol
kae Hirree koo gamaa gamanaa qabanii ol na qaban Isa jia lama harka koo
walitti goggoksa hidhe narraa baasan Fuuncaa Harki koo wal malee sochouu
dandae Inni bitaan isa mirgaa malee inni mirgaan isa bitaa malee Nan
gammadeGaruu gammachuuf yeroon hin jiru Fuul dura waa cimaatu jira
Lama keessaa tokko hin oolu Duris kana beeka
Ija Ilaalcha Addunyaa Mulisu Ideological Viewpoint
Kun haarawaa osoo hin taane kanneen duraan ilaalle iddoo itti gareen walitti
fidnee hiikuuf yaallu Kunis karaa ilaalcha addunyaati Iji iddoofi yeroo itti
argama nama tokkoo wajjin waltajjii murtaae tokkoon wal qabatee walitti
dhufeenya xiqqaa qaba Kunis yaada sammuu dimshaashaan ykn ammoo
ilaalcha addunyaa nama tokkoon kan yeroo hedduu garee uummataa
bakkabuuun wal qabata Ilaalchi kun qooqaan karaa adda addaa of mulisuu
dandaa

Ruqoota Asoosamaa

JaargochaSabseena
Namfakkii
Yoomessa
Ija
Wal diddaa
Akkaataa Barreeffamaa Sagaleefi faallaa Dubbii
Mallattummaa
Ergaahiika

12 Doii Drama

Doiin Gaaddidduu uumaa dhala namaa lubbu qabeessa tae kan


onnaaummaa dallanaa gammadaa aartaaa tauu isaa fi jijjiirama carraa isaa
gammachiisaa fi barsiisaa kan saaxilu bakka bua jedha John Dryden

Doiin tokko seenaa seenessaa hin qabne kan namfakkiiwwan keessatti


fuuldura gocha godhan kan Aristotle akkeessa gochoota akkasii jiruu
keessatti mulatu jedhe Scholes and Kellog

Doiin gosa ogbarruu agarsiisaaf qophaaefi namootaa namfakkiiwwan bakka


buaniin dubbiifi gochaan waltajjii irratti kan agarsiifamu Jechi doii drama
jedhu Afaan Giriikiin gochuu agarsiisuu raawachuu hiika jedhu qaba Kunis
achi keessatti iddoo raawwiin qabu agarsiisuudha Raawwiin akka iddoo
guddaa qabu ibsa

Amaloota Doii Keessaa

Fakkaachuun namootaa fi gochoota agarsiisuu


Jiraachuu daawattootaa
Agarsiisa waliin dubbii fi gochaa
Kan isa barreessuu fi hin barreessine walqixa gammachiisuu dandau
Saffisaan kan buaa qabu
Agarsiisuu fi dhugoomsuun isaa namootaa fi wantoota walitti fida
Walmakachuu wantoota argamanii fi dhagaamanii fi kkf

Doiin haala seenaa himuufi waliin dubbii fayyadamuu irratti asoosamaan wal
fakkaachuu dandaa Qooqa walaloon fayyadamuunis walaloon wal
fakkaachuu dandaa Fakkeenyaaf Shakespeare barreeffamoota isaa walaloo
gad dhiisiin barreesse

Doiin Awurooppaa fi Amarikaa Giriik Duriirraa madde hawaasa waaqota


hedduutti amanu Yoom akka tae garuu hin beekamu Kan maddes
ayyaaneffannaasagada waaqota kanneeniif godhamu irraatti Waan kana
taeefis diraamaan yeros achitti godhamu amala ayyaaneffannaa kana kan
akka weelluuweedduu fi sirbaa qaba ture Barreessaan diraamaas
dhimmootaa amantii hojii mannaamaafi calaqqisiisaa aadaa daargaa hin
darbamneefi dursanii arguu irratti xiyyeeffata Waan hunda caalaa Uumaan
waa hunda dandauufi iddoo hunda jiraachuu irratti xiyyeeffata Kanaafis wal
diddaanwaldhaansoon qabsoon humna Uumaafi uumamaa jidduutti mulata
Karaa biraa ammoo faaruu gootaa duee namoonni wal gaanii faarsan irraa
madde kan jedhus jira Sabseenni diraamota hedduu seenessa waaee
gootaafi moototaa irraa madda Walumaa galatti diraamaan jaalala dhalti
namaa uumamaan seenaa himuuf qabu irraa kae jechuun ni dandaama

122 Gosoota Doii Guguddaa

Jija Hojii namfakkiiwwanbakka buoonni keessatti saalfataniifi qaanfatan ykn


kan itti hin tolle itti jeeqaman Aristotle Hirina ykn fokkuu wanta tokkoo kan
yaachisaa ykn balleessaa hin taane jedha Kan daawattoota dadammaksu
jaalachiisu fi kolfisiisu kan garaa nama hin raafne
Kan haala gammachiisaan raawatu
Kan dhumarratti namfakkii qooda guddaaf tolu

Gaddisiisaa Aristotle yuu gaddisiisaa yaada jedhu hiiku Akkeessa gocha


cimaa ciniinnataa guutuu taeefi sadarkaa tokko qabu jechuun poetics
keessatti hiikee jira Yaanni cimmaaciniinnataa jedhu kun amala buuuraa
diraamaan qabu Kaayyoon isaa cimaa tauu agarsiisuudha Gosa diraamaa
gochoonni keessatti raawatan namfakkii qooda guddaarra balaa geessisan
Gochoonni balaa qaqqabsiisan kunniin akka dhaggeeffattoonnidaawattoonni
gaddaniifi sodaatan godha Gabaabumatti diraamaa gaddisiisaan yaada
ciniinnataa fi haala gaddaan raawachuu irratti xiyyeeffata Yeroo yaada
daawataa rarraetti lubbuun deebius ni jira
Gaddisiisaagammachiisaa kan amala lamaan isaanii qabatuwaliin maku
Namfakkiin qooda guddaa qabu yoo duatti dhiyaatellee hin duu Kun kan
madde yaada jiruu fi jireenyi namaa xaxamaa fi gaddaa fi gammaachuun
guutamaa tauu isaa mulisuuf Gadda qofa miti gammachuu qofa miti
makaadha

123 Ruqoota Doii Elements of Drama

Doii qoachuuf haala gaarii kan tau qaamota ykn amala isaa qoachuu tauu
dandaha
Jaargocha plot Qaamni doii buuura tae tokko sabseena Kunis caasaa
gochoonni achi keessaa ilaala Kara biraa tartiiba gochoonni doiin keessa
jiran ittiin qindaaan jechuudha Sabseenni doii yeroo hedduu sadarkaalee
shanan kanneen qaba jalqaba xaxama jeeqama gocha furmaataa fi furmaata

Jalqabni doii odeeffannoo haala kaumsa isaa ibsa Yoomessas ni addeessa


namfakkiiwwanis ni beeksisa Xaxamni jalqabaafi cimina waldiddaa agarsiisa
Waldiddaan daran babalachuu mulisa Jeeqamni immoo jeequmsa irra caalaa
cima tae kan waldiddaa cimaa irraa madde Gochi furmaataa guddina
sabseenichaa iddoo itti walxaxaan doii addaan foamaa deemu Xumurri
qaama sabseenichaa iddoo yaanni walxaxaan hiikamu Doiin seenaa
waraabameefi namfakkiifi haala qophaaaa irratti hundaae

Namfakkiiwwan Characters namoota barreessaan doii yaada sammuun


kalaqu Sababa kanaafis namoota kalaqaman jedhamu Yoo kalaqa taaniyyuu
namfakkiiwwan kun amala ykn bifa namaa daawataattidubbisaatti mulatu
qabu Jaargochi doii waan walitti dhufeenya namfakkiiwwan gidduu jirurraa
madduuf qaamni namfakkii qaama sabseena wajjin cimsee walitti dhufeenya
qaba Walitti dhufeenyi kunis gara waliin dubbiitti nu geessa
Waliin Dubbii Dialogue Waliin dubbiin qaama doii haasawa namfakkiiwwan
gidduurraa adda bauu hin dandeenye Kan namfakkiiwwan waliin jedhan
jechuudha Ezra Pound waloon Amerikaa beekamaan doii yuu addeessu
Namoota dubbataa waltajjiirra sochoan jedha Waliin dubbiin qaama
diraamaa isa barbaachisaadha Sababni isaas namfakkiiwwan mulisee
gochootaaf karaa saaqa Namfakkii mulisa jechuun kan isaan dubbatan
nameenyaa isaanii ibsee akka daawattoonnidubbistoonni isaan madaalan
taasisa Gochootaaf karaa saaqa kan jedhu ammoo walitti dhufeenya cimaa
waliin dubbii fi sabseena diraamaa gidduu jiru agarsiisa jechuudha Kana
jechuunis waliin dubbiin diraamaa sabseena diraamichaa fuuldura buta
jechuudha

Agarsiisawaltajjeessuu StagingSpectacle Qaamni agarsiisaa amaloota adda


addaa kan yeroo diraamicha waltajjii irratti hojjetamu nuuf dhiyaatu Karaa
biraa wantoota waltajjiirraa ijaan argaman jechuudha Kunis iddoo namfakkii
sochii qaamaa deemsa isaa uffata ibsaa sagaloota durduubbee kkf

QabiyyeeYaada ThemeThought qabiyyee jechuun yaada wiirtuu ykn hiika


giddu galeessaa diraamichaati Kunis yeroo danuu kan kauguddatu tartiiba
sabseenaa kalaqa namfakkii waliin dubbii namfakkiiwwanii fi wantoota
mulatan irrati Qaamaaleen adda addaa diraamichaa guddinamulannaa yaada
wiirtuu taee sanaaf gumaata qabu

BOQONNAA SHAN WALALOO POETRY

51 Maalummaa Walaloo
Maalummaa walaloo himuun yoo ulfaateyyuu walaloo hiikuuf hedduu
yaalamee jira Walaloon sirriidhumatti maal Maaltu holooloon adda baasa kan
jedhu deebisuun waloowwan barreessitoota falaasotaafi xiinxaltoota
jaarraalee hedduuf yaalchisaa ture Lakkoofsi hiika walaloof kenname hanga
lakkoofsa waloowwanii danata Kanneen kessaa muraasa haa ilaallu
Walaloo jechuun keenya aartii jechoota haala suuraa yaada sammuu uumuu
dandauun aartii dibaan halluu halluuleen hojjetu san jechootaan hojjechuuti
DRMacoulay
Poetry is the spontaneous over flow of powerful feelings it takes its origin
from emotions recollected in tranquility William Wordsworth
Walaloon doloolloo dhageeitii humna cimaa osoo hin yaadiin namarra bau
maddi isaas onnaauu sammuu haala nagaarraa walitti qabame
Poetry is not a turning loose of emotion but an escape from emotion it is not
the expression of personality but an escape from personality TSElliot
Walaloon doloolloo onnaauu miti garuu onnaauurraa baqachuudha himaa
eenyummaa miti garuu eenyummaarraa baqachuudha
Poetry is the sound of human speech at those times when it comes closest to
the speech of angels and the speech of animals JohnWain
Walaloon sagalee dubbii namaa yeroo inni itti irra caalaa dubbii maleekotaa
fi dubbii bineeldotaatti dhiyaatu
Poetry the best words in the best order Samuel Taylor Cole ridge
Walaloo jechoota irra caalaa gaariifilatamoo tartiiba irra caalaa
gaariinfilatamaan
The most beautiful the most impressive and the most effective mode of
saying thingsMatthew Arnold
Haala waan tokko irra caalaa miyeessanii irra caalaa adda godhanii irra
caalaa buaqabeessa godhanii jedhan
Poetry is the criticism of life Mathew Arnold
Walaloon xiinxalaceephoo jireenyaati
Hiikaaleen olii kunniin ilaalcha adda addaa maalummaa sirrii walaloo
akkamiin akka kaaan waan hubachiisan fakkaata Mee ofii ammoo walaloon
dhugumaan maal akka tae deemsa kee keessa yaadaa turi
Jecha Afaan Ingiliziin poetry jedhu kana walaloo yoo jennee hiika inni afaan
sanaan qabus beekuun barbaachisaa taa Hundeen jecha kanaa Giriik irraa
dhufe Hiikni isaas godhuu uumuu kalaquu jechuudha Akkasitti waloon
uumaa taasisaadha Kunis waloon mannaama ofii irraa kan walaloo uumu
tauu isaa ibsa Walaloon bifa ogbarruu isa caalaa dulloomaa qofa osoo hin
taane jaarraalee hedduuf bifa ogbarruu ol aantummaa isaa eegee ture
Walaloon seenessaa fakkeenyaaf wagoota hedduuf bifa buuuraa ogbarruu
taee ture Kanaafis faarsaan gootaa romancesfi himaan gootummaa epics
gurguddaan walaloo seenessaan barreeffaman Weedduun jaalalaas
akkasuma

Walaloo Akka Akkaataa Jechaatti

Walaloon gosa akkaataa jechaati Haa tau malee gosa namni hedduun hanga
faaraan wal baratutti akka waan addaafi bua hin qabneetti fudhatu Kunis
sababa lama qaba akkaataa itti jedhamuufi uumama wanta jedhamuuti
Akkaataa itti jedhamuuf dhikkisni ciminaan humna qabeessummaan
hubatama Wal unanni sagalee yeroo hedduu dhufuufi dubbiin haalawaa
addaafi kan yaada namaa bittimsu fakkeessuu dandaa Uumama waan
jedhamuuf immoo walumaa galatti waan gaarii seenaa yaada namaa hawatu
ykn odeeffannoo bua qabeessa hin qabu Gabaabumatti walaloon waan
uumamaa kan hin taane hin barbaachifne fakkaachuu dandaa

Kanas taee walaloon dhalachuu ilmoo namaa eegalee hanga haraatti bifa
adda addaan hawaasa keessa jira Kana yoo hubanne gara yaada walaloon
wanta uumamaa kan hin taaneefi hin barbaachifne fakkaachuu qofatti
dhufna Yaada kanarrayyuu gauu dandeenya walaloon fedhii namni keessoo
isaatii uumamaan qaburraa madda hawwiifedhii kana guutuufis ni fayyada
Jalqabarratti akkaataa jechaa haa ilaallu Tarii amalli isaa inni beekamaan
dhikkisa humna cimaa ykn hubatamaa qabu Dhikkisni akkuma beekamu
durdura caasaa hubatamaa yeroo raawatuuti Caasichi tarii akka balaqqee
ykn akka dambalii bishaanii ykn immoo caasaa durdura yeroo osoo hin taane
kan iddoo yeroo tokko tokko ruqoota dhikkisaa waltajjii dibaarrattuu arguu
dandeenyu
Dikkisni dhageettii gurraa caalaatti hubatama sagalee saatii keenyaan
mirkanaaa Dhikkisa bua qabeeyyii hedduutu nu marsee jira sagalee
ilbisoota gannaa galgala galgala dhageenyu dhawata laphee sagalee namaa
Dhuguma addunyaan irra jiraannu dhawata gosa hundaan guutamtee jirti
kanneen argaman dhagaaman qabaman tartiiba tibbaalee haala baatiin kara
tokko lixxee karaa biraa baatu caasaa oriitoodambalii bishaanii godaansa
shimbirrootaa Qaamni ilmoo namaa mataan isaa dhikkisaan guutame
dhawata laphee hafuura liqimsuufi baasuu rafuufi dammaquu tattaaffiifi
boqonnaa beelaafi quufa
Dhikkisni seera jireenyaafi hojii hundaa tokko Muuxannoo keessumaafi ibsa
onnaauun cimsee wal qabatee jira Hundi keenya ibsa jaalalaa jibbaa
quuqqaa gammachuu ykn gaddaa dubbiin ykn karaa biraan godhamu akka
garaa caasaa dhikkisa kana mulisuu ni beekna
Walaloo keessatti garuu dhimmi dhikkisaa sagalee dhagaamuun
amaleeffama dhageettii gurraan wal qabata Maddi jalqaba qooqaa
dabalataan dhikkisa qaba Kana jechuun walaloon callisee onnaauu kallattiin
ibsa miti ykn buaan dhikkisaa walaloo tokkichi onnaauu ibsuu miti Ibsi
onnaaummaa ruqii walaloo isa cimaa tauu isaa ibsuu keenya dhikkisni amala
walaloo kan uumamaati malee kan namni qofti kalaqe miti Kanaafuu walitti
dhufeenyi walaloon muuxannoo gamtaa jireenyaa wajjin qabu qooddatu
agarsiisa Brooks and Warren 197612
Unannis qabiyyee ilmoo namummaan wal qabeenya qaba Akkuma dhikkisaa
jalqaba qooqaanis wal qabata Kanas daaimmaan jalqaba yeroo dhiigaa
sagaleen gammadanii burraaqan taphatan yoo caqasne hubanna Sagaleen
uruursuu kun daaimman gammachiisa fedhii gammachuufi
bashannanuurratti raawatu Garuu haaluma wal fakkaatuunis hin beekiinillee
malee yeroo daaimman qooqa baruufi hojii dhugaafi cimaa hojjetaa jiran
Gaafa guddatan jechamoota arraba qareeyyiifi unata hiika hin qabneen
gammadu Badhaasaan dhadhaadhaan badhaadhaada Shan nyaadheen Shan
sanyiif kaayyadha
Birsagaaleen arrabarratti mulatan kunniin miira namaa gammachiisu ykn
salphaatti yaadatamu
Jijoo Daannoo
Jijoo kaee
Jaajjoo gale
52 Maddaafi Dagaagina Walaloo
Falaasaan Giriik durii Aristotle madda walaloo fedhii namni uumamaan
akkeessuuf walii galteefi dhikkisaaf qabuun wal qabsiisa Ilmoon namaa
kanneen sadeen cimsee jaalata Wanta jaalatu immoo ni raawata Walaloonis
haala kanaan jalqabame jechuudha Ija seenaan yoo ilaalame walaloon
damee lama qaba gaddisiisaafi gammachiisaa Akka falaasaan kun jedhutti
sammuuleen ciccimoon gochoota gurguddoo namoota gurguddoo akkeessu
Amalli buaa xiqqaa kun ammoo gammachiisuutti dhufa
Akka Aristotle jedhutti fedhiin uumamaa akkeessu kun daaimummaatti nama
keessatti horama Namni bineelda hunda caalaa akkeessuu jaalata kanaanis
kanneen biraa irraa adda taa Namni barnoota jalqabaa akkeessuun bara
Gammachuun akkeessuu irraa maddu kunis hundaaf wal qixa Kuufamni
uumamaafi dheedhiin nama waliin uumames yeroo booda akka walaloof
madda tae amanama
53 Gosoota Walaloo
Karaa qabiyyee walaloon iddoo guguddaa lamatti qoodama weedduu ibsituu
yaadaahaarii lyricsfi seenessaa narrative Karaa akkaataa dhiyeenyaa yoo
ilaalle immoo weedduun iddoo lamatti qoodamuu dandaa kan waloon
dhiyaatuufi kan namfakkiin dhiyaatu Waloon yeroo tokko tokko fuuldura ofii
isaa jechuurra akka yaada sana namni biraa jedhu filata Namicha haala
tokko keessatti uumee akka yaada sana ibsu taasisa Inni namni biraa
yaadicha ibsu doii dramatic jedhama
1 Weedduu Lyrics Abrahams 1981 walaloon weedduu gabaabduu akkaataa
ykn dhageeitii himtu jechuun addeesse Hiikni Diyanni in 1990 gosa walaloo
kanaaf kennes gabaabinaafi cimina onnaauu walaloo haarii ibsa Akka isaatti
walaloowwan haarii ibsan walaloowwan loogan yeroo hedduu gabaaboo taan
kan dhageeitiifi yaada namtokkoo ibsan Namichis waloo bakka buuu ykn
dhiisuu dandaa Asirraa kan hubannu walaloon haarii gabaabina miyaafi
cimina onnaauun emotionality beekama
2 Doii dramatic sagalee namfakkii yaadamee ykn namfakkilee yaadamanii
seenessaa barreessaan alatti dubbatuun fuuldura dhiyeessa Walaloon doii
akka TSEliot jedhutti Kan barreessaan mataa ofiin jedhuu malu osoo hin
taane kan inni daangaa murtaae namfakkiin yaadame namfakkii biraatti
dubbataa jiru keessatti jedhuu dandau qabata Qajeeloon jechi walaloo doii
jedhu walaloo waltajjiif qophaae kamiyyuu addeessa Jechi kun yeroo hedduu
doii qofaa haasauu dramatic monologue walaloo akka dubbii namfakkiin
barreessaan alatti iddoo murteessaa tokkotti waltajjiirratti dubbatuuf
dhiyaate Qofaa haasauun yeroo hedduu dubbataa namfakkilee biroo
callisanii dhaggeeffataniif dubbatuun raawatama Yoo dhaggeeffataan jalaa
qabee walaloon sun waliin dubbiitti dramatic dialogue jijjiirama Waliin dubbii
keessatti yaanni seeneffama sanaa waliin dubbii dubbattoota lamaa keessatti
mulata
3 Seenessa Narrative Walaloon seenessaa seeneffama gocha tokko addeessu
dhiyeessa Seeneffamni kunis yaadota haala sababaafi buaa mulisaniin wal
duraa duuba tarreessee tartiiba caasaa tokko qabuun walitti hidhee
dhiyeessa
54 Mala Dubbisa Walaloo
Matadureen kun sababa walaloon akka holoolootti hin dubbifamneef
barbaachise Akkaataa dubbisa walaloo kan adda godhan wantoota adda
addaatu jira Kanaaf sababni jalqabarratti kau uumama walalooti Haala
uumama walaloo kana beeknee yoo hordofne yaada walaloo hubachuun nutti
salphata
Walaloo dubbisuu jalqabuuf karaan irra caalaa gariin tarii hubachuu dhabuu
keenyatti qaanauu dhiisuudha Yoo xonnaate jalqabarratti haala sirba
raadiyoorraa dhageenyuun yoo itti dhufne gaarii tauu dandaa Tarii akkaataa
caaseffama isaa osoo hin qabaatiin iddoo inni deemu hin bariin akka inni itti
achi gae hin dhagaiin sirba irra deddeebinee dhaggeeffanna taa Yeroo sirba
dhaggeeffannu yoo muuxannoo irra deddeebiin barannee iddoo gaarii
addaan baasnee beeknellee sadarkaa tokkotti maaliif akka nutti tolu
xiinxaluuf hin cinqamnu Akkasuma walaloos sadarkaa tokkotti hubachuu
dandauuf obsa haa godhannu Hojiin caalaa ulfaataa tae dursee waloon
hojjetamee jira Kanaaf jalqabarratti wanti akka dubbisaatti nurraa eegamu
gammachuu akkaataa waloon jechoota itti ijaare irraa argamu
dhaggeeffachuudha
Kana gochuuf walaloo dursii sagaleessuun dubbisi Yeroo tokko ykn lama si
dhibuu dandaa Yoo haala dubbii isaaf yaada kennitee dhaggeeffatteefi yoo
dhuma booo iddoo sirna tuqaa hin qabnetti dhaabuu baatte yaada isaa
hubataa deemta

541 Gammachiisuu Jechootaa The Pleasure of Words


Fedhiin walaloo kalaquufi dinqiffachuu muuxannoo ilmoo namaaf akkuma
qooqaa buuura Yoo namni madda kallattii isaatti sirriitti quba qabuu
dadhabellee walaloon yeroo namni jechootarratti gammachuu argee jalqabee
jiraataa jira gosa aartii caalaa dulloomaadha Ayyaaneffannaan hawaasa
afoolawaa akka tilmaamsisutti aadaaleen durdurii jechoota amala dhikkisaa
qaban dabalatu turan Sirboota muuziqaa dhikkisa beat salphaatti
ragadamansirbamantarkaanfataman qaban uummanni jireenya isaa
keessatti akka bua qabeessaafi yaadatamaatti fudhata Dhimmi sirbitootaafi
dhaggeeffattootaa kun gochoota sodaafi gootummaan guutaman Waaee
gootummaa sodaachisummaa diinaa balaa uumamaa raawwilee iccitii
dhalachuu duuufi kkfn uummataaf gaddagammachuu jaanjaummaafi
ifummaa mulisan irra deddeebiu Aadaaleen yeroo booda dhufan kanneen
akka kan Giriik Duraa walaloo qaama amantii taasisan
Kanaaf jalqabumarraatti walaloon caalaatti dhimma uummataan wal qabata
Dhimmoonni kunniin kan uumamaa ykn uumaa yoo taanilleesuuraa ifaa bifa
dhikkisaafi sagaloota gammachiisoon maleellee ibsamuu dandaan garuu
dhalli namaa jechoota irratti dandeettii cimaa magic dhala namummaafi
hubannoo loojikii ol tae hubatee jira Walaloon callisee tooftaa walii galaa
qofa miti Mataa isaan muuxannoo addaati
Waaee walaloo kan adda tae maal Maaltu walaloo gatqabeessa godha Maaliif
walaloo dubbisuuf dirqamna Dubbisuun isaa akkamiin holooloo irraa adda
taa Jalqabarratti walaloon bifa adda addaan irra deddeebii beeksisaa irraa
kaasee hanga weedduu gaddaatti addunyaarra diriiree jira Kunniin yeroo
dhalti namaa bara durii ibidda bira taee weeddisuu jalqabee yeroo dheeraa
fakkaata Haa tau malee faayidaaleen isaanii tokko tokko ammas sanuma
Akkuma walaloolee hara maxxansamanii baanii gungummiin weedduun irra
deddeebiiwwan qabatamoofi sirbaaleeweedduulee jaalatamoon jechoota of
eeggannoon safaraman fayyadamuun mannaamaan yaada namatti horu

Walaloo dubbisuun cimaadha Taullee nama jechootaan taphachuun


gammachiisu bashannansiisu akkaataafi amala jechootaa kamiyyuu
dinqifachuun uumamaan itti dhufa Taphni kun qaama walaloo buaqabeessa

542 Tooftaalee Hubannoo Walaloo


1 Walaloo akka yeroo tokkoo ol dubbisuun barbaachisu yaadadhu Kan
walaloon sun qabu baruuf obsaan yoo dubbiste hubachuuf carraa argatta
Akkuma muuziqaa tokkoo walaloon tokkos yeroo yerootti caalaa
gammachiisaa taaa dhufa
2 Mataduree irratti xiyyeeffachuun iddoo walalichi itti galu hubachiisuufi
beeksisuuf gargaara
3 Yeroo jalqabaaf yoo dubbistu jechoota ykn booo hin hubatamnetti hin
muddamiin Rakkoolee karaarratti si mudatan hiikuuf dura guutummaa
walalichaa keessa seenuuf dursii tattaafadhu
4 Dubbisa lammaffaatti jechootaafi dubbiffamtoota hin hubatamne addaan
baasi Jechoota hin beekne ilaali isaan kunniin maqaalee iddoowwan seenaafi
yeroo durii ilaalan waan kamiyyuu kan ati hin beekne tauu dandau
5 Walalicha sagaleen dubbisi ykn hiriyaan siif haa dubbisu Tarii
dubbifamtoonni si dhiban utuu hin beekiin yeroo dhageessu iddootti galuu
dandau Amma dandaametti sagalee uumamaafi caba boootti xinnoo afuura
fudhachuun dubbisi
6 Sirna tuqaalee dubbisi Akka mallattoolee dubbistoota gargaaraniitti
walalooleen sirna tuqaalee qabu iddoo fuula waraqaarratti dabalan
Keessumaayyuu yoo tuqaaleen mulifame malee dhumti booo dhuma himaa
taa jettee akka hin yaanne of eeggadhu
7 Wanta keessatti raawate hubachuu kee murteessuuf walalicha jechoota
mataa keen ibsi Ammuma tokkoo tokkoo booo walalichaa keessa hojjetaa
deemte jechi mataa kee sun jechoota ykn dubbifamtoota kamtu
xiyyeeffannoo dabalataa akka barbaadan hubataa deemta
8 Yaada eenyu dabala iddoo kam ykn haala kam jedhan argachuuf yaali
Dubbataan yeroo hedduu namfakkii kalaqame barreessaadha jettee hin
yaadiin
9 Tokko tokkoon qaama walalichaa akka dhimma qabutti yaadi Qaamaaleen
walalichaa kunniin akkaataa haala isaan ittiin waliin deeman ibsuu yaali
10 Garaa baladhu Ilaalchaalee jaalalaalee muuxannooleefi fedhiiwwan walii
hin galle ykn hin mirkaneessine hirmaachisuuf yaali
11 Haala walii galtee walalichaa uumu kan marii keetti toora godhu
guddisuuf yaali
12 Dubbisa murtaae uumuuf hin eegiin Walalooleen hedduun yaadaalee
wantoota ykn rakkoo hunda isaan keessa jiran hiikuu hin dandaan Kanaafuu
hiika isaanii gama guutuu tokkotti walitti qabuun yeroo mara hin dandaamu
taa Hiikuu caalaa baruuf balinaan keessa deemi Walaloon tuullaa tuulame
irra baamu miti Yeroo hedduu hin qabamu Dhiyaatanii dubbisuun walaloo
miidha jettee hin sodaatiin Walalooleen xiinxala keenyaan hin miidhaman
yeroo nu argaa hubataa muuxataa deemnuufi waan isaan keessaa arginee
jechootaan kaaaa deemnu isaan lubbuu horataa deemu

Bifaalee walaloo Jaalatamoo


Osoo tooftaalee kanneen walaloo barreeffamaa dubbisuuf hin fayyadamiin
dura bifaalee walaloowwan balinaan hawaasa Oromoo bashannansiisan
addaan baasuun gaariidha Isaanis walaloowwan afoolaati Walaloowwan
afoolaa ijoollee jalqabee hanga jaarsaatti gammadaa kaasee hanga
gaddaatti kan jaalatee kaasee hanga kan jibbeetti dhiiraafi dubartii osoo
addaan hin foiin dhageeitii kamiyyuu ibsuuf jiruufi jireenya hawaasichaa
keessatti iddoo ol aanaa qabu Gammachiisummaafi miyaan qooqni qabu
waan haalaan beekama Namni kalaquuf dandeettii qabu cimaa dinqifatama
dhaggeeffatama jaalatamas Uumuun kunis gocha guyyuu keessatti ciminaan
hubatama Iddoo guddaas qaba Kalaqa nama tokkoo kana namoonni
dhagaanis irra deddeebianii jedhu Itti dabalu ni facaasu
Kanarraa ibsuu yaadaarratti walaloon iddoo cimaa qabaachuu hubanna
Hawaasa keessatti jaalala cimaa qabaachuu isaa argina Yaada kamiyyuu
ibsuuf iddoo ol aanaa qabaachuu isaatu mulata Kun ammoo
bashannansiisummaa isaa qofa osoo hin taane qaama jiruufi jireenya
hawaasichaa tauu isaas mulisa Kan jaalate jaalachuu ofii himuuf akkas jedha
Handaaqqoon in iyyaa
Risaan in kaakkisaa
Moqaa keetiif jedheen
Riqicharraa kufee
Bishaan of nyaachisaa
Alaltuurra teepha dhaabii
Yuuyyee irra bishaan gad yaasii
Maramtuu akka leeba shaashii
Shaggee akka simbira baarii
Anoo si malee orma hin yaadu
Durbi jaalattee jaalallee ishee sana argachuu dhabdes akkas jetti
Simbirroo shauu shauu
Boobee irbaata soogiddaa
Dubbichi hoo hin tau hin tauu
Maaf boossee na boossiftaa

Namni waa yaadee iddoo garaa isaa gauu dhabe ammoo


Caakkaa raareen gubatee
Tokko hin jiru daggallii
Garaan haaree gubatee
Tokko hin jiru qabbanni
jechuun yaadaan waxalamuu addeessa
Qaata yowwaa jabana kee
Balbalaan si waamanii
Boroodhaan sitti himatuu
Yaa qaqqabsiisa jedhuu
Amma yowwa jabana koo
Boroodhaan na waamanii
Balbalaan na qolatuu
Yaa dadhabsiisa jedhuu jedhee aarii gaaraa babbadaa dhufuufi itti dabuu
yeroofi kabaja dhala namummaa dhabuu ibsa Gadda isaa Inni kaan ammoo
akkas jechuun loon faarsa kan loon faarsu fakkaatee dhukkuba garaa ofii
addeessa miidhaan cimuu hima
Sherereree loon wayyaa sherereree
Kan gootaa lakkuu dhalii
Kan doofaa badduu baii
Sherereree
Gurbaa farsoo buusu kanaanii
Buusaan tolee
Yoo hanqachuu baate jedhiinii
Gurbaa lammii miidhu kanaanii
Miidhaan tolee
Yoo shalphachuu baatte jedhiinii
Sherereree loon wayyaa sherereree
Kan gootaa lakkuu dhalii
Kan doofaa badduu baii
ShererereeKunis daarigaan dhala namaa hin jijjiiramnee tauufi fedhiin isaas
hin guutnee tauu akkasiin ibsa
Utuu akka garaa ofii
Abbaan namarraa hin duu
Niitiin baatee hin heerumtuu jedhee hawwa
Durbis akkas jettee dhommoqaa suubboo arrabsiti
Kaleessa yoona
Fardarra koora
Hara yoona ammoo
Niitiin hariinaan
Waarsaan balfinaan

Inni iddoo garaa gauu dadhabee gadadamus akkas jedha


Saan kee caffee gaee
Bulloon kee gad okkolaa
Yaanni kee bakkeetti hafee
Dulloomteem yaa boffolaa
Bulloon kee gad kaataa
Harrooftee moloftee
Harriin sitti baatee
Sadii sitti taatee
Dulloomtee attam taata
Gandarra jooraa
551 Madda Dandeettii Walalchuu
Humni walalchuu haalota adda addaan uumama Muuxannoon addaa
quuqqaan cimaan gaddi gammachuun fedhiin jaalalli kkf baayinaan kanaaf
buuura tau Haala uumuun itti raawatu hubachiisuuf muuxannoolee tokko
tokko haa laallu Abbaan baadiyaadhaa ilma yunivarsiitii eebbisiifachuu dhaqa
Gaafa kana barattoota qaroo hin qabne argee Maal isaan kun ammoo jedhee
ilmicha gaafata Barattoota nu wajjin baratu jedha ilmi sunis Akkamiin baratu
qaroo ijaa hoo hin qabanii jedhee dabalee gaafata abbaanis Ilmis akka Kun
akkas akkasiijedhee akkaataa isaan ittiin barreessan waaee braille isaan
fayyadamaniifaa itti hima ilmi Dhaggeeffatee garaatti qabatee gaafa galu
kana namoota qee isaatti himee itti aansees
Biyya takka takkaa
Ballaan salaxxantee
Nu saawwan tiksinaa
Ballaa sananqannee jedhee barumsaa kana dhabuu isaa haala kanaan
addeessa
Namichi dulloomaadha Ilmaan hedduu qaba ilmaan kunniinis
dargaggeeyyiidha Haala hawaasa keessatti baratameen namni gaafa
dulloomu ilmootti hirkata Ilmaanis hojjetanii nyaachisu buanii baanii
gargaaru Innis yaadaafi yaaddoo malee aara galfatee jirata Isaaniinis akka
carraa kun qaqqabuu eebbisaa jiraata Ilmaan jaarsa kanaa garuu qotanii
abbaa sooruu dhiisanii eessuma margetti galanii qawwee batanii jiraachuu
filatan Jaarsattis galgala keessa buanii bauun humna hin jarreen dhamauun
dirqama jireenyaa taate Hojiifi eeguu guyyaa qofa osoo hin taane bineensa
halkanii eeguun rakkoo cimaa itti taate Guyyaa dadhabaa ooluun buanii
bauun osoo hin xinnaatiin halkan akka itti rafu hin qabu booyyee eega yeroo
kana komii ijoollee isaarraa qabu akkas jechuun ibsa
Xanqi Abbaa Fayisaa
Gurracha Osee Baabboo
Jarri eessuma qabuu
Ani eessuma dhaquu
Firri koo marguu didee
Alagaan na arguu didee
Barroo naa darbuu didee
Waloon kun Fayisaa Xanqii jedhama walaloo kanaanis rakkoo cimaa
qabaachuu isaa ibse Iddoo dhaquufi waan godhu dhabuu isaa addeesse
Furmaata jedhee waan yaadus dhabe Waan godhu nama itti himatu dhabee
abbaasaa dur due yaamee itti himataa jira jiraa of biraa dhabee hin jirree
dubbisaa Yaada keessoo isaa ittiin ibsa fira isa gargaaru waan hin qabneefi
iddoo dhaqu dhabuu isaa Maddi odeefffannoo kanaa nama geeraraa kana
iddoo masaraa eessuma jaraa jedhame sanatti arge Maaliif akka iddoo sana
dhufe gaafannaan yuu deebisu
Na hidhuuf taee na garafuuf taee hin beeku na waamnaanan dhufe utuun
bisingaa eeguu galgala lafaa taaeen akkas jedhee geerare fakkaata jedhee
geerarsicha itti hima
Waltajjii geerarsaa biraa wal fakkaatus mee haa qorannu Bakka namni itti
wal gaee taee dhaggeeffatu namoonni ajjeesan hundi geeraranii cookanii
gootummaa isaanii himan Namni isaan caalaa yaalee carraa dhabe tokko
immoo taaee aaree gubata Yeroo kana innis akkas jedhee geerara
Kan namni dhaqaaf dhaquu
Takkaa dhaqatti ajjeesaa
Kan garaan aarii qabu
Qoonqoo dooraatu ajjeesaa
Uffee yaa qoonqoo dooraa
Keessaa yaa qoortoo dooraa
Uffee yaa dhadhaa arfaasaa
Keessaa yaa dibaa waarsaa
Uffee yaa haasaa birraa
Keessaa yaa haasaa hiriyyaa
Gaddaafi aariin namicha kanaa ammam akka tae hubachuun salphaadha
Kanas jechoota isaarraa agarra
Maddi Walaloo kanneenii yaaddoofi gadda cimaadha Kaumsi keenyas haala
walaloon itti uumamu adda baasuuf ture
Gammachuun nama macheessus humna walalchuu uumaa Maddi walaloo itti
aanuus kana fakkaata
Yoo dhaan akkas dhauu
Yokaan maa tubbaa bituu
Yoo daan akkas dauu
Yokaan maa duddaa cituu
Amma waaee humna walaloo afoolaarratti kaayyoon kaumsa keenyaa waan
iddoo gae fakkaata Wantoota humna tauu dandaan keessaa wantootaafi
haalota muraasa tuttuqnee fakkeenyaan agarsiifnee jirra
Walaloo barreeffamaan dhiyaatu hubachuuf amala isaan kanaa addaan
baafachuun barbaachisaa qofa osoo hin taane dirqama Kunniin walaloo
Oromoo kitiloota hedduu taan keessaa amalaafi bifaan muraasa bakka buu
Walaloo Oromoo barreeffamaan jiran baruuf hubachuuf ibsuuf isaan kanneen
dursinee baruun buaa guddaa qaba Amala bifaafi qabiyyee isaanii addaan
baafachuun gaariidha Deemsa keenya fuula duraa fooyyessa Adda
addummaan walaloo afoolaafi barreeffamaa inni guddaan dandeeettii waan
sammuun kalaqame barreessuufi barreessuu dhabuuti Kun ammoo
addummaa dandeettii sammuu osoo hin taane addummaa haala ittiin
ibsaniifi tursaniiti Kan afoolaa yoo qaamaafi sagaleen ibsu kan barreeffamaa
ammoo waraqaarra kaaa Kun ammoo addumma buuuraa miti Isaan afoolaan
jalqabuun egaa tokkoffaa waan kana dura hawaasa keessatti beeknu waan
taeef hubachuun nu hin dhibu Isaan kanaan yoo jalqabne karaa salphifanna
Bishaan ceuufi gaara bauuf nu gargaara irra ejjenna itti hirkanna
dhadhaabbata Lammaffaa addummaan yoo jiraate kan barreeffamaan adda
baasuufi walitti firoomsuuf nu gargaara Nu cimsa nu jabeessa milkaaina
deemsa keenya gonfachiisa Kanaafuu duraan dursine amala bifaafi qabiyyee
gosa tokko tokkoo isaanii beekuun barbaachisaadha
Karaa biraa Afaan Oromoo waan haalaan beeknuuf miyaa isaa hin hubannu
taa yaada tokko haala hin eegamneen ibsuu isaaf xiyyeeffannoo hin kenninu
Qaamniifi miirri keenya itti baree nu adooduu mala hin dinqifannu taa Mee
adooduurraa deebinee of dammaksinee haa ilaallu Waanuma jecha guyyuu
keessatti jedhamu
Fkf Buaa baii jireenyaa Mee jechoota jalqabaa lamaan gaalee kanaa
xiyyeeffannoon ilaali Irra deddeebiuunis sagaleen jedhi Wanti barreeffamee
jiruufi haalli ittiin jedhamu yaaduma dhugaa jireenya keessa jiruun wal
fakkaata Irra deddeebiin sagalee miyaa uumaa kana yoo hubanne jireenyi
hudhaafi irra deddeebiin geengoon guutamuu ishee mulisuu isaa hubanna
Kanarraas uumamaan miidhagina qabaachuu qooqaasa adda baafna Mee
miidhagina qooqaa kana ammas mammaaksa tokkorratti hal laallu
Kan warri waarii odeessan
Ijoolleen waareetti odeessan
56 QaamotaAmaloota Walaloo Features of Poetry
Kanaan dura walaloon akkaataa jechaa tauu hubannee jirra Erga kana taee
walaloo hiikuufi dinqifachuuf qaamota akkaataa jechummaa kanneen adda
baafnee hubachuun barbaachisaadha
561 Jechoota barreeffama ykn dubbii keessatti filannoofi tarreeffamni
jechootaa walaloo uumuuf buaa guddaa qaba jechoota sirriitti filachuu
dandauun qaamota walaloo isaan kaan uumuuf isaaniinis yaada walaloo sana
uumuun buuura walumaa galatti dhimmi jechootaa haala barreessaan
barreeffama isaa keessatti jechoota dhimmaa barbaadameef tolan filee
fayyadamu
Jechoonni akka qaama walaloo guddaatti fudhatamu Walaloo barreessuu
keessatti deemsi filannoo jechootaa kan asoosamaafi doii olitti of eeggannoo
barbaada Kunis sababa guddaa qaba jechoonni yeroo hedduu buaa hiikaafi
sagaleef qaban irratti hundaaanii filatamu Ogbarruun walaloo kan
asoosamaan olitti sagaleen waa hedduu mulisuu jaalata Sagaleewwan gad
fageenyaan fayyadamuun miidhagina walaloof bua guddaa kennu Mee
jechama kana ilaaliKan hin jedhiin jedhe hin jedhu
Kan jette jette immoo jedhii
Ani silaa hin jennen jedha
As keessatti hiikniifi sagaleen cimsanii wal qabatu Osoo filannoon jechootaa
hiika qofa irratti hundaaa taee bakka jedh jedhu kana dubbat kan jedhuun
bakka buusuun ni dandaama ture Jechi kun hunda caalaa buaa sagalee waan
qabuuf filatame
Jechoonni walaloowwan keessaa akka yaada dubbisaa ofitti hawataniif
waloowwan of eeggannoo ciman filatu Namfakkiiwwan gochoonni yoomessi
mallattooleen walaloo keessatti mulachuu malu Garuu isaanii dugda duuba
waan hunda dura qooqa walalootu jira Walaloowwan yeroo hedduu gosoota
barreeffamaa kaan caalaa gabaabbatu Jechoonni walaloo ukkaamamoodha
miidhaginaafi qusannoon hiika dhugoomsa Kanaafuu dubbistoonni haalota
hiikaaleen sunniin itti gad dhiifamaniif dammaqina qabaachuu qabu
Qooqni walaloo yoo gad fageenyaan dubbii guyyuu caalaa humna
qabaatellee jechoonni walaloo dirqamaan jechoota dubbii guyyuu irraa adda
tauu hin qaban Jechoonni sadarkaa hundaa walaloo keessatti mulachuu
dandau Waloon akkuma barreessaa kamii jechoota sadarkaa hedduu
keessaa filatu qaba idilee jiddugaleessaafi alidilee Jechoonni idilee jechoota
ulfaa mitdhuunfaafi ol kaoodha kan guyyuu ykn gad dhiisii miti Jechoonni
sadarkaa qooqa idileerraa gad buan jiddugaleessa Jechoonni alidilee dubbii
dargaggoo keessatti beekamu sadarkaan gad buoodha hin saalfatan hin
sodaatan Waloowwan akka gosa kanaatti loogas fayyadamuu dandau Kunis
kan naannoo garee hawaasaa ykn dinagdee tokkoo tauu dandaa Jechoonni
karaa daldalaa ykn ogummaa addaan baanii garee tokko qofaan
dubbatamanis as keessa jiru Kunniin jargon jedhamu
Waloowwan jechoota sadarkaa adda addaa dhiyootti argatu Jechoonni gosa
adda addaas walaloo keessatti hedummatu Kun tauus qaba Walaloof qooqni
alagaa tae hin jiru Sababni isaas sagalee nama kamiiyyuu akka dubbataa
walalichaatti yaaduu dandeenya Yeroo walaloon idilaawaa alidilaawaa ykn
kana jidduu sadarkaa tokko qaba jennu himiinsa addeessaati malee
madaallii miti Walaloo keessatti jechoota kamitu galee qofa osoo hin taane
haala kamiin galan kan jedhus beekuun barbaachisaadha
5611 Waldhauu Ambiguity jechi gaaleen gochi ykn haalli tokko takkatuun
hiika lama ykn lamaa ol akka qabaatu taasisuufi hunda isaanii akkaataa
galmaan deggeruun isa jedhamuu barbaadame fouun akka rakkisu godha
5612 Tartiiba Jechaa Word Order waloon jechoota tarreessuun gaaleewwan
ciroowwaniifi himoota buaa tokko fidan akka ijaaran godha Tarreeffamni
jechoota gara caasaa dubbii hiikaan guutameetti geessu caashima jedhama
Waloon caashima booo tokkoo jecha xiyyeeffachuufi dandeettiin micciiruu
galagalchuu ykn jallisuu dandaa Keessumaayyuu tartiiba jechootaa
barataman yeroo dabsu argina Haalli kun hiikaaf karaa baasa
5613 Cimina Sagalee Tone Ciminni sagalee ilaalcha waloon wantichaaf qabu
haala qaamota walaloo hundaan uumamu Barreessuun akkuma dubbii
cimsuun ykn salphisuun gaddaan ykn gammachuun dhuunfaan ykn
hawaasaan haariin ykn jaalalaan hadhaan ykn yaaduun ykn ilaalchaafi
dhageeitii ilmoon namaa qabu kamiinuu beekamuu dandaa
5614 Buaa Sagalee Sound Effect Akkuma asiin olitti kaasne sagalee qooqa
walaloo bifaalee ogbarruu kaan caalaatti haalaan fayyada Sagalee haala
kanaan fayyadamuun ammoo jechoota walaloo amala muuziqaa qabaachisa
As keessatti amaloota buaa sagalee gurguddoo sadeen ilaalla Isaanis wal
unata rhyme durdura dubbifamaa alliterationfi durdura dubbachiiftuu
assonanceti Wal unata kan jedhamu wal fakkii ykn tokkummaa sagalootaa
dhuma booo ykn booo walaloo keessatti uumamu Durdura dubbifamaa kan
jedhamu sagalee dubbifamaa walitti aanee jalqaba jechoota walaloorratti
mulatu Fkf Sagalee j walaloo afoolaa gubbaa keessatti haa laallu Durdura
Dubbachiiftuu kan jedhamu ammoo hubatama sagalee dubbachiiftuu kan
jalqaba keessaafi dhuma jechootaa walaloorratti mulatu
5615 Suura Miiraa Uumuu Imagery
Suuraan agartuu wal qabata Walaloo keessatti garuu suuraa jechuun jecha
ykn tartiiba jechootaa muuxannoo miira namaatti mulisan Muuxannoon kun
yeroo baayyee agartuusuura mulatu visual imagery garuu sagalee
dhagaamu auditory imagery qaama qabamu cululuqaa saakarraaaa tactile
imagery foolii urgaauxiraau miyaa ykn hadhaa ykn qaamatti kan dhagaaman
akka quuqaa gudunfamuu gogaa keenyaa the prickling of gooseflesh
dheebuu bauu haala itti wanta qorraa hubannu dabaluu dandaa Mee
fakkeenyaalee armaan gadii keessatti amaloota kana caqasi
Qorri isaa kutee gata
Akka duaa xiraaa
Akka shittoo urgaaa
Abbaya saddeettanii
Qotiyyoo hin qabu qota
Qaccee hin qabu quwaasaa
Sanyii hin qabu facaasa
Sanyoo hin qabu in hasaasa
Gammadaa Gindoo Galaanii
Arba ajjeese bosonuun kee
Kan fooliin shittoosabaarii
Na ajjeese gojomuun kee
Na quuqa
Na waraana
Na hin dhaabu
Na hin teessisu
Na hin cibsu
Na hin raffisu
Taaumsaafi dhaabiis tae
Ciisaafi hirriba dhowwee
Na kanfalchiisaa bulche
Quqquuqaa na kaachisaa
Aaadaa na deemsisa BFD 20 2003
Suuraan jecha gaalee hima ykn guutummaa walaloo gabaabaa keessatti
uumamuu dandaa Waaee suuraa uumuu walaloo imagery yoo kaasnu walitti
fiduun tokko tokkoon adda baasnee ilaaluu caalaa faayidaa qaba
Suuraan akka dubbisaan muuxannoo miiraa qabaatu godhuu godhuu dhiisuu
dandaa garuu akka yaaduuf haalichi kennameef Suuraan sun akka namni
tokko ija sammuu ofiin ilaaluuf gaafata Dirqamaan muuxannoo kana keessa
darbuun waloorras hin jiraatu
Suuraa miiraa akka miidhaginaa qofaatti fudhuchuunhubachuun sirrii hin
fakkaatu Keessumaa kan waloowwan tokko tokkoo yoo ilaalle mulata
dhagaama fooliifi dhandhamamaan guutaman Garuu suuraa faayidaqabeessi
guutuu dibama halluu ykn balaqqee miti Keessumaayyuu xiinxaltoonni
ogbarruu tokko tokko hiika walaloo hedumminaan suuraa isaa keessa
barbaadu Sammuun waloo asitti yaada ifa baasee himata yaanni kunis
caalaa haala dhugaa taeen mulata jedhanii yaadu
Suuraa Xiinxaluu Analysing Imagery
Yeroo xiinxaltu suuraalee gurguddoo walalichaa tartiiba taaumsaan tarreessi
Tartiibni suuraalee akkuma suuraalee mataa isaanii buaqabeessa waan
taaniif kun barbaachisa Suuraaleen hundi kan miira shananii tauu dandau
kan agartuu qofa akka taanitti hin fudhatiin Yeroo barreessitu maqibsoota
addeessitoota gurguddoo hin dagatiin Jechoonni sun yeroo hedduu sagalee
ykn ilaalcha walalichaa hubachiisu
562 Dubbiiwwan Qoolaa Figures of Speech
Dubbiin qoolaa barreessaan ykn dubbataan dhimma haarummaafi
xiyyeeffannoof haala yeroo hunda jechoonni hiika soorgoon tajaajilan irraa
maqee yeroo fayyadu uumama Fkf Arrabni isaa akka eeboo nama waraana
Arrabni isaa eeboodha Yeroo kana jedhamu arrabni akka sibiilaa waraanaa
tauu akka hin dandeenye hunduu beeka Sookoon dheeraaqara madeessaa
waraanaa quuqaa dhukkubsaa dhiigsaa kkfsammuutti nu dhufa Kun ammoo
akka nu walitti dhufeenya arrabaafi eeboo wal bira qabnee ilaallu nu taasisa
Jechoonni sobaan dubbachuun yaada dhaggeeffataan ofiif qabu madeessuun
nama miidhuu jedhan agarsiisa
Hima Manni alarra mujaaa jedhu keessatti jechi haala guyyuu irraa maqe hin
jiru Manaafi ala kan jedhan jechoota soorgooti kanaaf dubbii qoolaa hin
qaban Wantoonni lamaan walitti dhufeenya qabu waldorgomsiisuun isaanii
loojikii ala hin taane Dubbii qoolaa keessatti soorgoo isaarra yaada sookoo
jechootaa arguu qabna Dubbiiwwan qoolaa mala wantootaa deemsa keessa
mulisuuf soba hin taane Sirumayyuu kan isaan dubbatan dhugaa jecha ifaan
ibsuun hin dandeenye Dhugaa akkanaaf yaadaafi xiyyeeffannoo kennu
5621 Iddeessaafi Akkasa Metaphor and simile
Akkasa kan jedhamu dorgomsiisa wantoota lamaati Kan wal dorgomsiisanis
jechoota akka fakkaata caala amma jedhan gargaaramuun Kunniin haala
ifaan wantoota adda adda taan waldorgomsiisu Akkasaan wal fakkeenya
tokko ibsa Jiraachuu wal dorgomsiisa kanaafis wantoonni wal dorgoman
lamaan gosa adda addaa tauu qabu Ciminni akkasaas addummaa kanarraa
madda Ilmi abbaa fakkaata kan jedhu keessa wal fakkeenya hubatame ibsuu
malee akkasaan hin jiru Inni amma arbaa gaha yoo jedhame garuu wal
dorgomsiisa wantoota lameenii mulisa Hiikni qabus addummaa jarreeniirraa
mulata maalummaa isa jalqabaa kan inni boodaa ittiin beekamurraa
hubanna
Iddeessi kan wanta tokko waan biraa taasisu Akkuma akkasaa innis
dorgomsiisa wantoota wal hin fakkaanne lamaan jidduutti godhamu Kan kun
raawatu garuu haala dhokataan Jechoonni wal dorgomsiisan kan akka akka
amma caala fakkaata jedhan hin galan Fkf Inni qoree dhoqqee keessaati
Iddeessi himiinsa wantoota addummaa qabaniiti
Jireenyi buaa baiidha
Iddeessi namoota iddoowwan wantootaafi yaadota gara waloon akka taan
yaadetti jijjiira Iddeessaalee buaqabeeyyiin muuxannoo hubannoofi
dinqifannaa dubbisaa addeeffame cimsa Ideessaaleen yeroo hedduu
akkasaalee olitti xiinxalamuu qabu Sababni isaas kan jecha murtaaaniin
mallatteefaman waan hin taaneef Dhokatoofi cimoodha Iddeessaaleen tokko
tokko isaan biroo caalaa dhokatoodha Kunis haalli isaan jechoota itti wal
dorgomsiisan waan dhokataa taeef Fkf Diduu isaa halaake kan jedhu
fuulchama implied Kan kana jenneefis namicha dide fuuldura
gaangoonharreen wal hin dorgomsiifne Garuu gaangoon harreen wal
qabsiise Tolaan halaakaadha Halaakuun sagalee gaangooharreeti
Iddeesaaleen fuulchaman kunniin dubbistoota jalaa dhokatu Garuu kan of
eeggannoon dubbise humnaa fi sagalee qooqaa of eeggannoon filatamaniifi
haalaan xiyyeeffataman hubata
Waloowwaan tokko tokko dorgomsiisa balaa kan walakkaan ykn guutuun
walaloo tartiibaalee iddeessotaafi akkasaalee qaban kalaqu Iddeessaaleen
babalaan akkasaalee babalaa olitti mulatu Faayidaa akkasaa walaloo kana
keessatti ilaali
Yoo dhaan akkas dhauu
Yokaan maa tubbaa bituu
Yoo daan akkas dauu
Yokaan maa duddaa cituu
5622 Nameessa Personification
Dubbii qoolaa wanta horii bineensa yaada dhokataa dhugaan uumaan akka
namaatti dhiyeessu Mala barreessitoonni ittiin hojii isaaniif humna kennaan
keessaa tokko amaloota ilmoo namaa wantoota ilmoo namaa hin taane
gonfachiisuudha
Fkf Abjuun eda na jaanjessaa bule Gufuun na dhae Eedsiin na qabate
Wantoonni kunniin akka nama taan fuulduraifatti nutti hin himamne Akka
isaan amala namaan dhiyaatan akka arginu taasifamne Tarii gammachuu
ykn dinqifannaa namaatu akka nameessi yeroo hedduu dubbii qoolaa taee
dhiyaatu godhe Waan fedhe taeyyuu nameessi bifa iddeessaa wantoota
dhala namaa hin taane dhala namaan wal fakkeessa addunyaan akka amala
namaan hubatamu godha Fkf Dachee niitii waaqaa
5623 Hiika Jechootaa
i Soorgoofi Sookoo
Jechoonni hiika soorgoofi sookoo qabu Soorgoon hiika kallattii ykn hiika
galmee jechaati Fkf Inni ciniinee ilkaan keessa galchee na qabatee jira
Ilkaan qaree hafe Jechi ilkaan jedhu qabiyyee kana keessatti hiika soorgootti
dabalee hiika biraa qaba Kunis sookoodha walitti dhufeenyaafi ija durabuusa
hiika kallattiifi hiika galmee jechaatii ol taan Sookoon akkaataa galma
jechichaafi haala walitti dhufeenya namootaan uumama muuxanoo namni
jechichaaf qaburraa irra deddeebiin dhufa Muuxannoowwan kunniin yeroo
hunda tokko tauu dhiisuu dandau Keessumaayyuu namoonni isaan horatan
iddoofi yeroon yoo adda adda taan addummaa qabaatu qooqni walaloo
uumamuu dandaa Yoo sookoon ciminaan fayyadamellee muuxannoon
namootaa hedduun haala walitti dhufeenya qabuun uumama Waloowwan
caalaa walitti dhufeenya beekumsa gamtaarratti hundaau
Hiikaaleen sookoo buaqabeeyyii akka waloowwan qusannaafi takkatuun
yaada ijadura buusan gargaaru Haala kanaan onnaauufi ilaalcha qooqa
walalichaatti akka of eeggannoon max jedhanii galan godhu
Soorgoofi sookoo akkaataa galma jechaatu uumaa jechi hiika tokkoo ol qabu
ykn haala jecha biraan sagaleeffamu kanaaf buuura taa buaa cimaafi
salphaadinqisiisaa gonfachiisa Humniifi dhufiinsi isaa walaloo keessatti iddoo
cimaa qaba Jechoonni akka lakkoofsaa hiika tokkoofi tokko qofa osoo hin
taane hiika adda addaa qabu Yoo xinnate hiika tokko qabu soorgoo hiika
galmee jechootaa Dubbistoonni irra deddeebiaanii yaaduun haala galma
isaarraa hiika murtaae baasuu qabu Jechoonni hiika sookoo yaada hiika
dabalataabiraa hubachiisu Kun muuxannoo galma biraarraa madda
562 4 Hinjirree Dubbisuu Apostrophe
Hinjirree dubbisuun nameessuun wal fakkaata Nama wanta hin mulanne ykn
akka salphaatti itti hin dubbatamne ayyaana dubbisan Waloon wanta lubbuu
hin qabne nama due ykn bira hin jirree sojoo dubbisa Kan itti dubbatamu
nama bira hin jirrreefi dhagauu hin dandeenye ykn kan nama hin taiiniifi hin
deebifne Hinjirree dubbisuun dubbataa walaloof akka guddisee yaaduu
carraa kenna Yaannis sagalee idileen uumama Waloonis yaada ykn sagalee
guddaafi cimaa ibsuuf yeroo hedduu kana fayyadama Kunis mala wantoota
lubbuu hin qabneef lubbuu kennaan Geerarsi Oromoo garmalee kanaan
guutamee jira Fakkeenyaaf geerarsa Qaata yowwaa jabana kee jedhu
caqasi Abbaan itti himamu sun nama bira jiruufi dhagau miti yaadanii itti
dubbatu Kanneen biroos amala kana qabu
5625 DhaadhessuuGurraguddisuufi AshuuBusheessuu Hyperbole and
understatement Dhaadhessuungurraguddisuun waaee wanta tokkoo kan
dhugaan taeen olitti garmalee ol kaasuun dubbachuudha ragaa tauudha
Faallaan kanaa ashuubusheessuudha Waaee wanta tokkoo kan yaadametaee
gad dubbachuudha Fkf Guutaan amma waddeessaa gaa Guutaan gufuudha
Kan miidhagina ishee arge hundi gorora cobsaa oola
Handaaqqoon in iyya Hokkotee gaafa cabaa
Risaan in kaakkisa Gaafa gaanii dhaabanii
Maqaa keetiif jedheen Folodee gaafa dhaabaa
Riqicharraa kufee Gaafa gaarii yaadanii
Bishaan of nyaachisa
Namni hedduun yeroo hedduu xiyyeeffannoof jedhee himiinsa gurraguddisaa
fayyadama Kunis haala dubbii guyyuun dhugaa taee osoo hintaane dubbii
qoolaati Waloowwan jaalala xiyyeeffannoof qabaniifi buaa tokko uumuuf
wanta tokko gurra guddisu Kun kolfisiisuufis ni fayyada
a Bitte bitta malee b Ya buddena boqqolloo
Nuugii Gabaa Qeelloo Ya adii akka sabbataa
Lama shan bittaaree Kan wilii kee dubbatee
Didde in didda malee Kan hidhii kee dhungatee
Ruurriin garaa reessoo Utuu hin nyaatiin gabbataa
Nama arrabsita aaree Akka Dajjach kabbadaa
Kan a jalaa kun ashuubusheessuudha yaada kanaa ol tae mulisa Kan b
jalaa immoo dhaadhessuugurra guddisuudha Wanta amma jedhame hin
geenye humnaaangoo kana badhaase Walaloon lamaan yoo kan nama
tokkoof jedhaman taee hoo Mee yaadi Tauu hin dandauu Ni dandaya Kana
haa yaannu Gurbichi mucayyoo ijaan argee jaalata Jaalatees hin dhiisne
Ganamaa galgala waaee ishee yaada Yaadee walaloo b jala jiru walalchaaf
Walalchees hin dhiisne Jaalalaaf gaafata Ni arrabsiti Arraba kana aaree
amma immoo kan a jalaa walalchaaf Walaloon lamaan nama tokkoof
walalchame Biftiifi eenyummaan mucayyoo hin jijjiiramne Yaanni walaloo
lamaanii garuu faallaadha Kan lammataa miidhagina ishee faarsa kan
jalqabaa immoo fokkistuu tauu ishee hima Dhaadhessuugurraguddisuufi
ashuu busheessuus kanatu nu hubachiisa
5626 Fuggisoo Ehemitii Paradox
Fuggisoonehemitiin himiinsa Yoo xinnaate jalqabarratti yaada faallaa kan
qabu fakkaata Garuu yoo itti dhiyaannee qoranne dhugaa taa Fkf Illeettiin
leenca moote Humnaan yoo tae kan hin fakkaanne Jechi moote jedhu
ammoo yaada hima kanaa caalaatti gara humnaatti kan fidu fakkaatee nutti
mulata Yaada moote jedhu kana yoo sanaa olitti balifnee ilaalle garuu sirrii
tauu hubanna Dhilleettiin xinnoodha humna hin qabdu Darbitee kuffisuu
aboottee miidhuu jogiinnaqaan mataa buruksuu hin dandeessu Garuu
abshaala beekumsa qabdi buaafi baa dhaqaafi gala beekti Rukuttaa itti dhufe
jalaa miliquubaqachuu dandeessi Haalli kun nama humnaqabeessaafi
malabeekessaafis ni hojjeta Abbaan hirree hirreen bulcha nama sodaachisa
namni yoo sodaate yeroofi haala eeggata nageenya sammuu argatee usee
hin taau Yaada durba jaalalli qabee sanatu uumamabeekaan ammoo
yaadaafi qalbii namaa hawachuufi amansiisuun bulcha Inni boodaa irra
caalaa nagaa buusa Sammuu namaa waan aara galfachiisuuf nagaafi
tasgabbii uumaa buaa yeroo dheeraa qaba
Fuggisooehemitii hubachuuf yaada himiinsicha jala dhokatee jiru argachuu
barbaachisa Bifti ukkaamamaan ehemitti kan jechoonni faallaa walii taan
lama walitti aananii dhufuun uuman qaradoomaa Oxymoron jedhama
Jechoonni qaradoomaa uuman kanneen akka jaalataajibbaa
machaaaadheebotaa jidhaagogaa guddaasalphaa beekaawallaalaa
gubaadilallaa walitti dhufuun Kun yaada dinqisiisaa uumuuf fayyadu
Fkf Guddaa salphaa fardi goondaa dheessa
5627 Bakkabuusa Metonymy
Kan yaanni wantichaan walitti dhufeenya cimaa qabu isa bakka buu Fkf
Mana dhaabdeen heerumuu mulisuuf jedhama Namni tokko gaafa
heerumufuudhu mana ijaarrata haadhaafi abbaarraa adda baa of dandaee
mana ofiitti gala Manichi ni dhaabata Ijaaramuunis dhaabachuudha jireenyi
keessatti jalqabamuunis dhaabachuudha Manichi of dandaee ol jedhee
dhaabbate jechuudha Hirkisa malee dhaabachuu dandae Namoonni keessa
jiraatanis akka guutuutti of jiraachisu
Dubbiin qoolaa kan gartokkeen wanta tokkoo hunda isaa mulisuuf fayyadu
bakkabuusa gartokkeeti Synecdoche Fkf Baruufi barsiisuun haala gaariin kan
raawataa jiruu tauu Kolleejjiin Barsiisotaa Jimmaa beeksise Kan kana
dubbate koollejjichatti bakka buaa iddoo tokkoo qofa tauu ibsa Garuu yeroo
dhiyaatu kan qaamonni koollejjichaa hundi wal gahanii dubbatan fakkaata
Kanatu amala bakka buusa gartokkee kana kennaaf Yeroo muraasa bakka
buusni gartokkee guutummaa gartokkeef bakka buusuuf garagaara Gosota
bakka buusaa kanneen addaan baasuun rakkisaadha Walfakkaatu
Dubbii qoolaa xiinxaluun maqaa dhauu osoo hin taane haala inni itti hiikamu
hubachuufi buaa isaa ibsuutu caalaatti faayidaa guddaa qaba Iddeessi haala
kamiin uumame Maaliif gale Hiika maal qaba Dubbisaan maal irraa hubata
Haala kamiin yaada sammuu dubbisaatti uuma jennee qorachuufi bira gahuu
nu barbaachisa
563 1Mallattoo symbol
Mallattoon wanta tokko wanta biraan bakka buusuu agarsiisa Wanti namni
iddoon ykn raawwiin tokko yaada hiika fuulduraa taee ol qabachuu dandaa
Fakkeenyaaf Alaabaa Oromiyaa Kana ilaallee gammaduu gammannee kolfuu
dhabneirraa fagaannee gadduu gaddinee booyuu argachuuf dhugoomsuuf of
wareeguu dandeenya Kan kana uumuu kun garuu dhugaan maal Maal maal
qabata Yaada eenyummaa gootummaa ciminaa sabboonummaa kkfn qabata
Kanas yaada sammuu keenyaatu uuma Erbeen alaabaa jedhameefi halluun
ittiin booxame sunniin wantoota kanneen bakka buanii jiru Kun immoo akka
nu waaee isaa yaada tokko sammuutti horannu nu godha
Namni karaa deemu yoo adurree gurraattiin fuuldura kutte hin jaalatu Kun
maaliif tae Adurreen sun adurrummaa ofii olitti kan mulistu tokko qabdi
Namni milkii oodatu isa deemuuf kae dhiisee deebiuu dandaa Kunis carraa
gaariin ana hin mudatu jedhee waan amanuuf ykn Kun mallattoo balaati
jedhee sababa yaaduuf
Alaabaas tae adurreen gurraatiin Mallaattoodha wantoota ykn gochoota
mulatan taanii wanta taan irratti dabalanii hiika biraa qaban Ogbarruu
keessatti mallattoon jechaa alaabaa ykn jechoota adurree gurraattiin isa
qaxxaamuruu jedhan ykn addeessi alaabaa fi adurree hundi guutummaa
asoosamaa seenessa doii ykn walaloo keessatti mallattoo tauu dandau Ati
nama qubeelaa kaayyatu tokko yoo argite maal hubatta Maaliif Qubeelaa
sanarraa kana dubbistamoo eessaa fiddee kana hubatta
Mallattoolee waaee alaabaafi adurree gurraattii wantoota yeroo maraa tauu
dandau Sababni isaas kan barsiifataa ykn aadaa waaan taaniif Mallattooleen
barsiifata taan ykn beekamoon qaama qooqa waalalooti Haa tau malee
mallattooleen ogbarruu keessaa yeroo baayyee kan barsiifataa ykn kan hiika
yeroo dheeraa hundaae qabaatan tauu hin qaban hiika mataa ofii qabaachuu
dandau
Addunyaan mallattoon guutamtee jirti Karaa amantii fannoon mallattoo
kiristaanummaati kiristoos irratti fannifamee due jedhamee waan
amanamuuf hordoftoonni isaas mormatti fannifatanii ykn harkatti baatanii
deemu Bokkuun Abbaa Gadaa akka mallattoo aangoofi eenyummaati akka
aangootti namichi sana godhatebaatu aangoaa tauu hubachiisa murtii
kennuu dandauu isaa mulisa aangoo siyaasa Oromooti Akka mallattoo
eenyummaatti ammoo aangoo inni ittiin muudame sun kan Hawaasa
Oromoo malee kan biraa tauu hin dandau Bariifi dhiiti lafaa mallattoodha
guyyaafi galgalli mallattoo dha dukkanni mallattoodha uffanni mallaattoodha
nyaanni mallattoodha filannoon halluus Hiikni mallattoon tokko mulisu haala
iddoo inni itti galuun daangaa Dhagaamni inni namootatti horus adda adda
Fannoofi bokkuun gubbaatti kaasne iddoo hundatti hiika walafakkaatu hin
qabaatan Kunniin hundi addummaa mallaattoon qabuu mulisa Mallattooleen
adda addaa namoota gareefi hawaasa adda addaa keessatti hiika adda
addaa qabu Hawaasa Oromoo keessatti sanyiin guyyaa facau qaba
Arfaasaan guyyaa camadamu qaba asheenni ykn midhaan gae guyyaa
tuttufatamu qaba Mukti dhimma adda addaaf ooluu guyyaa seeramumuramu
qaba Miidhaan guyyaa ogdittii buu qaba Guyyaa achi keessaa
hammaarameesafaramee gombisaatti galu qaba Silgi guyyaa dhaabatamu
qaba Yeroo dhaabaatanis ulaagaalee adda addaa guutu Isaan kunis
mallattoo dha Saani warajoo mallattoo dha Kanaaf aannan isaa maatii sanaa
ala baee hin kennamu Gaafa fuudhaafi heerumaa abbaafi haati yeroo ilma
ergan ykn intala kennan waamanii teessisanii aannaniifi biqila unatanii
unachiisanii akkas jechuun eebbisu
a Qabbanaaaa Kuu Kuu Ya iyya handaaqqoo
Wal qabbaneessaa Nagee yabiyya abbaa koo
Waliin bulaa Egaa citte garaan koo
Walii beekaa Bariite bariin lafaa
Wal jaaladhaa Bariite bariin lafaa
Waliin horaa Duroo bariuun eegaa
Waleensu korma taaa Bariitee maalan eegaa
Andoodee korma taaa Argaasaan aduu dhiite
Bonaa ganna lalisaa Lagattoo hin adeemanii
Ibidda halkanii taaa Birraan aduu bariitee
Ibidda halkanii taaa Cal jedhanii hin taaan
Gamaa gamanaatti ifaa
Horaa dhala biqila qabu
Isiniif haa laatu
5632 Aligorii allegory
Aligoriin seenessaaddeessa yeroo hedduu hiika tokko qofaan daangau Kunis
sababa gochoonni raawwileen namfakkileen yoomessi yaada ykn wanta
dhokataa tae tokko bakka buuuf Namoonni iddoowwaniifi wantoonni
fayyadan haala itti fufiinsaafi wal taiinsa wal qixxummaa qabuun galu
Qaamaaleen aligorii ofiin yoo gammachiisaa tauu dandaaniyyuu
xiyyeeffannoon kan isaan xumurarratti jedhan irratti taa Maqaan
namfakkilee Dhugaasaa Abdii Tolawaaq Gammachuu Obsaa Yaaddessaa
Jaalataa Oftuulaa tauu dandaa Kunniin yaada xaxamaafi dhokataa isaan
qabantu hiika isaan akka maqaa namaatti qaban caala Nameessuun haala
kanaa kun mala babalina iddeessaati Garuu hiikni isaanii baayyee
daangeffamaadha Isaan kun mallattoo miti sababni isaas fakkeenyaaf
maqaan Abdii jedhu yaada abdachuu sana mulisa
Aligorii keessaatti balisanii yaaduufi oliifi gad qabanii ilaaluun iddoo xinnoo
qaba Qaamaaleen hiika kallattii ergicha galmaan gauufi xiyyeeffannoo
molqamu Mallattooleen garuu hiika akka hiika kallattiittis akka hiika
mallattoottis gargaaran Aligoriin keessumaa walaloo barsiisuuf of
kennaaddha waaee gaarummaa yaada hundaan akka sirriitti fudhatamu ykn
amantii barsiisuuf qophaae Aligoriin waaee gaarummaa barsiisuuf qophaae
yaada xaxamaafi dhokataa tae wantoota qaamaan mulataniin bakka buusuuf
yoo taeyyuu aligoriin hundi barnoota kana kennuuf miti
5633 Habalaka Irony
Burqaan biraa dubbistoota hiika kallattiin ifaa taeen olitti geessu habalaka
mala addummaa wanta fakkaatuufi dhugaan tae gidduutti mulatu Habalaka
jechuun akkaataa dubbii addummaa mulisu Kan dau waan tokko jedhee kan
barreessaan dhugaan jechaa jiru ammoo waan biraa tauu isaa yoo addaan
baafne barreessichi ija habalaka fayyadamaa jiraachuu hubanna
Habalakni walaloo tokko xaxamaafi caalaa gammachiisaa godha Dubbiin
qoolaa kun yeroo jechoonni waan tokko jedhanii hiikni isaanii ammoo wanta
biraa tau uumama Hiikni uumamus yeroo hedduu faallaa dubbii
dubbatameeti FKf Mucaa fuulli furraaaa booxxama tae tokkoon Fuulli gurbaa
kanaa akkam nama jaalachiisa Hin deemtuubadduu gurbaa asii yoo jedhan
jechoota jaalachiisa fi badduudeemtu jedhan walbira qabne ilaalla Waan
jaalatamu akka badu hin barbaadan yoo kan jibbisiisu tae malee Yoo yaanni
kun baayyee hadhaaaa cimaa taee argame baacoo taa baacoo taee dinqisiisa
Fkf Namni nama hin moone yoo namatti dheekkame nama kolfisiisa Durbi
dargaggeessa tokko tuffattu yooEbeluun ni jaalattaajedhan Maal ree
jaaladheen duuuf jedha hoo jetti Kun akka habalaka tae hubatamaa dha
Haalli jaalalaa sun ol kaafamee dubbatame Kunis faallaasaa hubachiisuuf
malee dhugaa tauu isaa mulisuuf miti

Fakkeenyi biraa kan haaati Xuruu Galaan Ilma isheen isa shiftee lagatti
galeen jette Jara mootii jibbee shiftee lagatti galee jiraata jarri kun akka
isheen dhaqxee ahaqxee argitee galtu beeku akka isaan kana beekan
isheenis beekti kanaaf dhaqadheen walitti isin araarsa jettee waadaa galtee
jara fuutee deemti dhaqattee yeroo naannoo inni jira jettee yaaddu geessu
Yaa Xuru yaa ilma koo jarri Pira keenyaa Garba Kidaanfaa Beergadaleenfaa
dhufaniiruu hin baqatiin hin baqatiin yeroo isheen jettu isa dura ishee
qabatanii deeman gad dhiisanii kellaa kellaa qabatanii dhukaasa jalqaban
Isheen dhiiftee galte
Wanti isheen godhaa jirtu hundi dhimma qaba Wanti isheen jettu faallaa
waan isheen yaaddeeti Namoonni ishee amanaanii wajjin deeman kan isheen
jette malee hanga dhumaatti kan isheen yaadde hin hubanne Kanaafis
balaaf saaxilamanii oolan Kun yaada habalakummaa isaa addeessa
Habalakni gochaa raawwii akkuma habalaka dubbii qaama faallaa walii tae
qaba As keessaatti garuu haala namfakkiin gocha raawatuuf beekumsa
muraasa qabu ilaala Fakkeenyaaf wanti isa qunnamu kan inni yaaduu olitti
faayidaqabeessa taa Namoonni gocha raawatu dhaabatanii ilaalan hiika
barreessaan yaade haala kanarraa caalaatti hubatu Beekumsi caalaan
daawattoota qofaan osoo hin taane dubbistoota walaloonis hubatamuu
dandaa
5634 Wal Qabsiisa Allusiion
Wal qabsiisa kan jedhamu haala kallaattiin ala taeen hiika tokko nama iddoo
ykn wantaan wal qabsiisuudha Wal qabsiisni itti looga gabaabaa nama iddoo
wanta gocha ykn yaada seenaa ykn ogbarruu keessa jirutti godhamu
Jechoonni wal qabsiisaa akka jechoota hiika kallattii alaa gaggabaaboofi kan
yaada mulisan Waloowwan wal qabsiisa kan fayyadaman yaada Kitaaba
Qulqulluu fuula doii tokkoo namoota seenaabeekamoo lolawaraanaalee adda
addaa seeneffama jaalalaa gurguddoo ykn wanta biraa kan yaada isaanii
sana balisuufi cimsu uumuuf

Yeroo tokko tokko wal qabsiisa walaloo keessaa hubachuuf wanta duraan hin
beekne tokko barbaannee arguuhubachuu qabna Garuu waloowwan yeroo
hedduu beekumsa dhiyootti argaman nu gaafatu Fakkeenyaaf walaloo Utuu
jedhu keessatti wal qabsiisa seenaa hedduuti jira Fkf Kan hin beekne malee
kan baree hin fayyu mana waaqaa hin dhaalu
564 Sagaalee Sounds
Walaloon sagaleessuu jaalata Humni mirriiqsuufi miidhaginni isaa yoo
dhagaan dhugooma Waloowwan jechoota filatanii sagalootaafi hiika isaanii
qindeessu Walaloon hedduun hidhii ilkaaniifi arrabaan haala gaariin
dubbifamu Kunniin buaa sagaloonni walaloo keessatti qabaachuu malan
haalaan uumuuf gargaaru Yoo sagaleen walaloo gaariitti qilleensarra oolu
dubbisuu jechuufi dhagauun nama gammachiisa
5641 Walaloo Dhaggeeffachuu Listening to Poetry
Durii eegalee sagleen walaloo keessatti iddoo guddaa qaba Sagaloonni
kanneen miidhagina uumuun walaloon afoolaa tokko akka yaadatamaa
turuufi umrii dheeraa qabaatu godhu Walaloon yeroo durii ni sirbama ykn
weeddifama Miidhaginni dhikkisa walaloo afoolaa ykn qaamaan agarsiifamu
kun buaa lama qaba akka sirbaanweeddisaan booowwan yaadatu gargaara
qooqni bifaqabeessa tae dhaggeeffattoota bashannansiisa yeroo tokko
tokkos meeshaalee muuziqaan tumsama Walaloowwan muraasni
guutummaan sagaleen faayamu Haala irra caalaan sagaloonni walaloo
tokkoo hiika tauurra hiika isaaf buaa qabu
Walaloo keessatti durduruun sagalee faayidaa cimina sagaleefi miidhagina
irra deddeebiin walfakkaata addummaan muuziqaa keessatti Sagalee bifa
qabeessi muuziqaa keessatti hojicha walitti fida jechoonni walaloos
akkasuma Kunniin wal makata sagalee uumaniif of eeggannoon filataman
Sagaloonni kunniin haala hedduun uumamu Kanneen keessaa wal unata
durdurairra deddeebii sagalee akkeessituu dhikkisaafi kkfniin maqaa dhauu
dandeenya
a Akkeessituu onomatopoeia tooftaa sagalee irra caalaa hiikatti fidu ykn
yaalii wanta ykn gocha jecha sagalee isaa akkeessuun wal qabsiisuuf bakka
buusuuti Giwwu Diwu Guwaa Tuwaa Quwaa Diph Karaa hunda caalaa
kallattii taeefi sagaloonni hiika jechootaa mulisan Jechi hiika sagalee
uumamuun fakkaata Jechoonni akkeessituu lakkoofsaan yoo muraasa
taaniyyuu yeroo baayyee walaloo keessaatti buaa qabeeyyiidha Fakkeenya
itti aanu ilaali
Calaqqisee balaqqisee
Didirrisee gilimbesee
Kakawwisee gagawwisee
Didibbisee gilindisee
Si haa fudhatu
Na lakkisee
b Durdura Dubbifamaa Alliteration irra deddeebii sagalee dubbifamaa jalqaba
jechoota walitti dhiyyatanii jiraniiti Kun jalqaba jechoota wal faana
deemaniirratti mulata
Geerar Geerar Naan jedhuu
Damma daammuu Aniree maalan geeraraa
Yaa karameellaa Anoo yaadan yeelalaa
Sittan obsa kaa Geeraraan Geeraa jiraa
Yaada beelaa Namni geeraree hin quufne
Goodaa biyya koo jira
Manni abbaa Birraatuu
Baala warqee jalaa Jimmaafoo Jimma Jimma
Atoo gad hin baatuu Kakattaa Gibeef malee
Maalan argee galaa Jirraafoo jirra jirra
Watalakkee intalaa Wal argaat dhibeef malee
Naqab laphee jala
Yeroo tokko tokko jechi kun sagaloota dubbifamaa jecha keessatti dhufan
addeessuufis ni taa Fkf sagalee rree jechoota harreeqarree tarreebarree
keessatti ilaali Haala kanaan jechoonni hiikaaf bua qabeeyyiin walitti dhufu
Waloon akkasiin walitti isaan hidhuun hiikni barbaadame akka xiyyeeffannoo
argatu taasisa
Roobee biluu gatee
Galaanni hin ceesisuu
Booyeen jiruu gatee
Garaan na hinteessisuu
Garam na deebisu
Xiyyeeffannoo qafaaf osoo hin taane yaada bittinneesuufis tauu dandaa
c Durdura Dubbachiiftuu assonance irra deddeebii sagalee dubbachiiftuu
gosa tokkoo jechoota walitti dhiyoo keessatti mulatu
Abbaan Ayyaanee bitaacha
Abbaa baraa duulli nyaate
Amman arraabee si naalcha
Akka dhadhaa antuunni nyaatee

Yaa magaala lojoo


Asham yaa shaggituu
Halkaniin abjuudhaan
Isheen narraa marsituu
Dhuftee addanaana baatee
Ijaan naa hin argitu
Durdurri dubbachiiftuus tae dubbifamaa booolee walaloo jidduu walitti
dhufeenya jiru mirkaneessuuf gargaara Walaloo keessatti sagaloonni
jechootaa ammuma hiika addaafi hiika sirrii buaa qabu
d Wal Unata Rhyme Wal unanni mala bifa sagalee tokko uumuuf gargaara
Balifnee yoo hiiknu wal unanni sagalee kan jechi lama ykn lamaa ol ykn
sagaleen gaalee tokko irra deebiu Jechoota ykn gaaleewwan lama ykn lamaa
ol taan irratti irra deddeebiin raawata jabbiicabbii wal unata jechoota Afaan
Oromoo kanaa olitti gad fageenyaan xiinxaluun barbaachisaadha Sagaloonni
tokko tauu ykn wal fakkaachuu dandau Garuu walitti dhiyaachuu qabu Kan
walitti dhiyaatanis haalaa fi iddoo itti uumama sagaleeti xiixaa ykn mixiixaa
tauu malu Birsagaan walfakkaachuuwal qixxachuu dandau Jechoota kanneen
xiinxali jilbasirba ilmamirga galtuufaltuu raftuubartuu
Akkuma durdura dubbachiiftuufi dubbifamaa wal unannis haala itti caasaa
sagalee uuman
Fkf Yoo qotte gaara qoti
Bajjiin qaqaroo qabaa
Yoo sobde jaarsa sobi
Alfiin nagaroo qabaa
Wal unanni yoo iddoorratti hundaaee dhufe dhuma booo walaloon alatti wal
unata keessaa jedhamu dandaa
Adoolessa goobanee Utuu dur qottee
Ganna madaaliin dabee Bulbulee dhugda
Guraandhala goobanee Bulbulee dammaa
Bona madaaliin dabee Utuu dur loltee
Intala quuqaa baftee Diinqa amaatii kee
Haadha madaaliin dabee Gala abbiyyuu kee
Ilma balaalaa baasee Gunfureen dhufta
Abbaa madaaliin dabee Gunfuree arbaa
Hiriyaa totokkostee Yasee gafarsaa
Lammaffaa lologgomtee Eessaan agartaa
Madaaliin nattoo dabee Isoo hin baqattaa
Maafan madaalii dabsaa
Dhaeen kallatti cabsaa
Walaloon hundi wal unata sagalee hin fayyadamu Yoo haala malee
fayyadaman halluu busheessaa kan jibbisiisaa taee fi tilmaamamaa tae tauu
mala Garuu yoo haalaan fayyadamne wal unanni booolee yaadatamoofi
muuziqaaoo uuma
565 Bifaalee Dhikkisaa Patterns of Rhytnm
Dhikkisaaleen guyyuu haala sochiifi sagalee irra deddeebii qabuun yeroo
baratameeneegamuun dhufu Onneen keenya yeroo mara dhaata lakkooftuun
yeroo saatiirraa naannoftu sagalee nu dhageessifti Hodhaan jalqabaa ni
naannaa dibbeen ni rukutama sirbituun ni sochooti galaanni dambal dambal
jedha daaimni mucaan ni tiratti Dhikkisa haala yaadanno hin qabneen ilaaluu
dandeenya Kunis wanta muuxannoo keenya hunda wajjin wal keessa
dabarsee wal qabateef Garuu yeroo hunda inuma jirata haala jireenyaa
tokko Dhikkisni ammas haala qaama dubbii tokko Sababni isaas sagaleen
akkaata dubbii keenyarratti hundaaeefi qaacceffamaaf miti
Qaacceffamarratti dafneefi suuta dubbachuurratti hundaaee wal jalaan buee
bauu dandaa Walaloo keessatti dhikkisni durdura sagaloota qaacceffamaniifi
hin qaacceffamneeti Haala sagaloonni ittiin qindaaan irratti hundaaee kun
ariifannaan ykn suutaan ciccitaan ykn dhangalaaan buuu dandaa
5 65 1 Yaadaalee Safaraa Tokko Tokko Some Principles of Metre
Waloowwan bifa sagalee gammachiisaa uumuufi hiika cimsuuf dhikkisa
dhawata fayyadamu Dhikkisnii Edith Sitwell yeroo tokko akka hubatetti akka
ifti addunyaa agartuuf taee kan addunya sagaleef tae jedhamee
addeessamuu dandaa Ergaa haarawaa bocee kenna Holooloonis haala bua
qabeessaan dhikkisa fayyadamuu dandaa holooloon kana godhu garuu bifa
addaa qaba
Durdurris mala walaloof buaa dhikkisa uuma Durdurri amala kanaa kan
unata sagalee ykn durdura dubbifamaafi dubbachiiftuu osoo hin taane kan
jechootaa fi gaalewwaniiti Durdurri jechootaafi gaalewwanii kunniin dhikkisa
walaaloo uumuu keessatti mala bua qabeessa Waloowwan yeroo hedduu
jechoota qindeessuun hiikni barbaadame akka dhikkisaan mulatu godhu
Kanaafis xiyyeeeffannoon kan toatamu waloon malee kan dubbistoota qofaaf
dhiifamu miti
5652 Dhikkisa Qooqaa Rhythm in Language
Qooqnis dhikkisa qaba Dhikkisni qooqa tokkoo dhokataadha jalatti argama
dubbattoota qooqichaan hubatama Dheerinaafi gabaabina jabinaafi laafina
sagaloota bifa tokkootu yeroo murtaae keessatti haala irra deddeebii qabuun
raawachuun akka dhikkisni uumamu godhu Kunis jechoota guutuu taan
irratti mulata
5653 Safara Metre
Walaloon buaa dhikkisaa qooqa guyyuu caalaatti hubatamaafi xaxamaa tae
qaba Kunis caasaa dhikkisaa daddabalamaa safara jedhamu waan qabuuf
Sadarkaaleen caasaa dhikkisaa kun kan mulatan booolee walaloorratti Haala
holooloo irraa adda taeen boooleen walaloo fuuldura hin deeman boodatti
deddeebiu Dheerinni booo isaanii murtaaaadha Kun ammoo safara wal qixa
tae akka qabaatan godha Safarri ulaagaalee buuuraa walaloo holooloorra
adda godhan keessaa tokko Kanaafis gad fageenyaan amma tokko
qorachuun gaarii taa Safarri yoo dhikkisaaf buaa caalaa cimaa qabaatellee
dhikkisni isa qofa qaba miti Karaa biraa safarri hiika wajjin walitti dhufeenya
xinnoo qaba
Walaloon maaliif safarama Jalqaba irratti safaruun ulaagaalee idilee walaloo
holooloo irraa adda baasan keessaa tokko Keessumaa dur yeroo walaloon
dhimma addaa kan akka jaalalaafi uumamaaf qooffatamu safarri mallattoo
idilee faayidaabeessa ture Hara yeroo walaloon dhimma adda addaaf oolullee
barruu booon safara qabu barreessuun waan faayidaqabeessa tae kanan sitti
himun qaba akka jechuutti lakkaaama Durduubaan caasaa safaraa barruutti
idauun caasaa dhikkisaa haarawaa itti idaa Kun ammoo waan holooloo
keessatti argamu miti Waloowwaniif garuu wanta miidhagsuufi
gammachiisaa tae idaa
Hara sadarkaan qooqaa qorannoo walaloo keessatti akka faayidaa ol aanaa
qabutti fudhatamu ergaadha Xiinxalli tokkoo tokkoo walaloo hedduun
hiikarratti xiyyeeffata Duraan garuu sagalee muuziqaa qabaachuun isaa
waan hundarra caala Muuziqummaan ammoo buaa xiinqooqaafi
dhikkisarratti haala adda taeen xiyyeeffata Kanaafis xiinxala safaraarratti
xiyyeeffachuun barbaachisaa ture Muuziqummaan keessumaa naannoo
xiinsagaleefi dhikkisaatti naannaa Kanaafis safara xiinxaluu dandauun buaa
faayidaqabeessa tae walaloowwan hedduu keessatti ibsuuf baayyee
barbaachisaadha
Dhikkisniifi safarri yoo tokko hin taanellee safarri haala ifaan dhikkisa
walaloo hubachiisuuf qooda guddaa qaba Karaan nu kana agarsiisuu
dandeenyu keessaa tokko qorannoo amala dheerina booo walalooti Mee
dhimma kana hubachuuf mammaaksa kana haa ilaallu Utaalan malee
hin kufan
Kufan malee hin caban
Safara mammaaksa jalqabaa kana wal qixxeessuuf sagaleen dubbachiiftuu
jalqaba booorra jirtu ni liqimfamti Kun ammoo miidhaginaafi amala
walalummaa isaa cimsaaf Caasaadhuma inni duraan qabutu amala kana
agarsiisa waan taeef mammaaksa kana iddoo lamatti cabsine Kan cabanis
birsaga jaa jaatti Fuuluma dura yoo dheeressine amala miidhaginaa kana
haalaan hin hubannu Yoo wal qixxeessine garuu yaanni kun haala ifaan nutti
argamuu dandaa Booolee lamaan gubbaa akka wal gitanitti fudhanna
Kanaafis caasaa dhikkisaa wal madaalu itti maxxansina Haa tauyyuu malee
yeroo dura bifa holooloon taaes dhikkisa kana qabaachuu isaa hubachuun
gaariidha Boeessuun akka inni irra caalaa humna qabaatu godhe Akka
fakkeenyi Utaalan malee hin kufan kufan malee hin caban jedhu mulisutti
caasaan seerlugaa kuthima mathimaafi xumura qabuun addaan qoodama
Kun ammoo caasaa dhikkisaanis wal gita ykn wal irra buaadha
Karaa tokkoon boooleen lamaan gubbaatti mulatan kunniin guutummaan wal
qixa miti Booon duraa akka dubbiitti birsaga torba yoo qabaatu inni
lammataa garuu jaa qofa qaba Kana wal qixa godhuuf yeroo dubbisnu
sagaleen jalqabaa akka liqimsamu ilaalleerra Kun akka sagaleessaarratti
walaloon sun miidhagu godha
Karaa biraa immoo akkuma jirutti yoo dubbifameyyuu addaan fageenyi
cimaan hin jiru Sagalee dubbachiiftuu gabaabduu tokkotu birsaga booolee
lameenii wal caalchisa Kana jechuun baayyee walitti dhiyaatu jechuudha Kun
immoo wal qixa miti hin jechisiisu
Qawween Akkumaa gallaan
Fooniif garaan na cite
Nagoo Salbee farannaan
Yaaiif garaan na cite
Bokonnon Goobuu dunaan

Yowwaan shaggarii gad duulu


Booyyeen bisingaa kolaasa
Yowwaan waaee kee gad fuudhu
Booyeen imimmaan lolaasa
Lubbuuf garaan na cite
Ya titisa ilkaan cabaa
Darabii tarkaanfatuu
Yoo si dhiisan maal qaba
Darbanii barbaaddatuu

BOQONNAA JAA DOII DRAMA


61 SEENSA

Doiin gosa ogbarruuti Gosoota ogbarruu lama asoosamaafi walaloo duraan


wal duraa boodaan ilaallee jirra Bifaaleefi amaloota addummaa kanneenii
ilaallee jirra Maal maaliin akka adda taaniifi tokko taan adda baasuu
yaalleerra Akka buaa kalaqummaatti lamaanuu wal fakkaatu Garuu adda
addummaa waan qabaniifi gosoota adda addaa taan Adda addummaan
isaanis maal maal irratti akka tae himnee jirra

Doiinis gosa ogbarruu yoo taeyyuu lameen irraayyuu waan adda taeef akka
gosa tokkootti ilaalama Akka buaa hojii kalaqaatti kanneen duraa waliin wal
fakkaata haa tauyyuu malee wantoota adda isa godhanis hedduu qaba
Kanneen qabaachuutu gosa addaa isa godha Kanaafuu amalootaafi bifaalee
addummaa kenneenii faaraan ilaaluun buaqabeessa

Waaee doii yeroo kaasnu walitti dhufeenya qaamota lamaa yaaduufi haala
isaa yaadachuun buaa qaba Qaamonnis gareelee doachiisaniifi doatan
jedhamuu dandau Gad fageenyaan yoo xiinxalle garuu lameenuu gareelee
adda addaa of keessaa qabu Yaanni doii barreessaarraa madda Wanti
barreessaan barreesse sunis dubbifamee erga hubatameen booda doiitti
jijjiirama Kan kana godhu immoo namoota doii taasisuu dandaan Isaan
kunniin namoota hawaasa keessaa kanneen namfakkilee barreessan uume
sanneen bakkabuuu dandaan Wanta bakkabuan sanas sirriitti taanii
mulachuu qabu Kana tauu kan hordofu ogganaan jiraachuu qabu namni
biraa hordofee mirkaneessa gorsee karaarra buusa Akkanatti doiin fooyyaee
doattootaaf dhiyaata Kanaafuu doiin gorsitoota qajeelchitoota gargaartota
huwwistoota ibsaqabdoota qulqulleessitoota qopheessitoota dhiyeessitoota
hunda dabalata

Isaan kunniin maal maal irraa kaanii hubachuu dandau Akkamiin dhiyeessu
Milkaaina doichaaf kan isaan fayyadamuu qaban barreessaan maal maal
qopheessaaf Haala kamiin salphisee dhiyeessaaf Doiin raawwii namootaa
tauu ilaallee jirra Erga raawwii namootaa tae immoo jarreen sunniin walitti
dubbachuufi walii galuu dandauu qabu walii galuu dandauu isaaniifis kan
dubbatamuufi irratti walii galamu jiraachuu qaba Kanaafuu barruun doii
yeroo qophaau bifa waliin dubbii namfakkileen dhiyaata Kanaaf barruun doiifi
dhiyaatu kan dubbifamuuf dhiyaatuurraa adda Waliin dubbii qofas osoo hin
taane ibsiifi qajeelchitoonnis bira jiru Kanneentu oggantootaafi
qajeelchitoota hojichaafi bakkabuutota namfakkilee karaarra buusa Haala
Agarsiisuufi bifa bakkabuutonni itti waliin dubbatanis kan murteessuu
dandau barreessaadha Kanas barruu sanaan daangessa Akkasiin barruufi
milkaaina doiif buaa buusa

Gareen biraa doattoota Namoota taaanii doachuuf dhufan Isaan kunniin


namoota gosa adda addaa tauu malu Kanneen doii adda godhan keessaa
tokko umrii dheeraa qabaachuufi namoota adda addaa hundaaf dhiyaachuu
dandauu isaati Hayyuufi doofaan beekaafi wallaalaan ijoolleefi gaeessi irratti
hirmaachuu dandau namoota beekumsaafi muuxannoon adda adda taanis
walitti fida Ni bashannansiisa ni gammachisa ni hawata jecha yoo hin
beeknellee wantoonni biroo bakka buuu dandau Umrii dheeraa qabaachuu
isaafi filatamuu isaafis kanumatu sababa

Doiin maal maal qabaatee kanneen guutuu dandae Gosa ogbarruu


kamiyyuu caalaa namoota hirmaatan fuulaa fuulatti walitti fiduu dandaa
Namoonnis gaafa walitti dhufan ijaan ilaalanii akkanumattuu walii galuu
dandau Kanaaf wantoota gumaachan keessaa fuula gudunfuu nyaara guuruu
jifuu sochoosuu harka miila gurra ija mataa fuula ilkaan gochuu cilee
uffachuufi cilee fakkaachuu ija babaasuu gurra qeensuu halaakuu sagalee
ajjeesuu afaan miyaauu qeensaan ejjechuu Mallattooleenis eenyummaa
mulisuu dandaa kanaaf akkaataan uffata bakkabuootaas buaa qaba
Jiraachuufi qooda fudhachuu kanneeniitu hubannoofi walii galtee doattootaa
cimsa hiika barreessan yaade bira akka gaan hubata Walitti dhufeenya
yaadaa jabeessa Doiis akka gosa ogbarruutti kanaan adda baa Qooqni doii
walaloo ykn holooloo tauu mala Kalaqummaan qooqaas akkasuma Mee kana
mirkaneeffachuuf hiikaalee hayyootaan haa kaanu

62 YAADA DOII THE CONCEPT OF DRAMA

Doiin Gaaddidduu uumaa dhala namaa lubbuqabeessa kan onnaaummaa


gaddaa gammadaa aartaaa tauu isaafi jijjiirama carraa isaa gammachiisaafi
barsiisaa kan saaxilu bakka bua jedha John Dryden
Doiin tokko seenaa seenessaa hin qabne kan namfakkileen keessatti
fuuldura gocha raawatan kan Aristotle akkeessa gochoota akkasii jiruu
keessatti mulatu jedhe Scholes and Kellog

Doiin gosa ogbarruu agarsiisaaf qophaaefi namoota namfakkileen bakka


buaniin dubbiifi gochaan waltajjii irratti kan agarsiifamu Jechi doii drama
jedhu Afaan Giriikiin gochuu agarsiisuu raawachuu hiika jedhu qaba Kunis
achi keessatti iddoo raawwiin qabu agarsiisuudha Raawwiin iddoo guddaa
qabaachuu ibsa Wanta jechaan himamuu olitti wanta gochaan agarsiifamutu
caala miira dhaggeeffattootaadoattootaa hawata

63 AMALOOTA DOII KEESSAA


Doiin raawwiin wal qabachuu kutaa dabre keessatti ilaallee jirra Faayidaa
raawwiis mulifnee jirra Raawwiin wantoota biraa kamuu caalaatti doii
amaleessuu dandaa Raawwiin sochii qaamaati dubbiinis tumsama Walitti
dhufeenyi namoota gidduu jirus buaa qaba Kanaan wal qabatee wantoonni
seensa keessatti kaan hundi doii amaleessu Isaan gurguddoos keessaa
Fakkaachuun namootaafi gochoota agarsiisuu
Jiraachuu daawattootaa
Agarsiisa waliin dubbiifi gochaa
Isa barreessuufi hin barreessine walqixa gammachiisuu dandaa
Saffisaan buaa qaba
Agarsiisuufi dhugoomsuun isaa namootaafi wantoota walitti fida
Walmakachuu wantoota argamaniifi dhagaamaniifi kkf

Doiin haala seenaa himuufi waliin dubbii fayyadamuu irratti asoosamaan wal
fakkaachuu dandaa Qooqa walaloo fayyadamuunis walaloon wal fakkaachuu
dandaa Fakkeenyaaf Shakespeare barreeffamoota isaa walaloo gad dhiisiin
barreesse Kan Asafaa Taffarraas akkanuma
Doiin Awurooppaafi Amarikaa Giriik Duriirraa madde kun immoo hawaasa
waaqota hedduutti amanu Yoom akka tae garuu hin beekamu Kan maddes
ayyaaneffannaasagada waaqota kanneeniif godhamu irraatti Waan kana
taeefis doiin yeros achitti godhamu amala ayyaaneffannaa kana kan akka
weelluuweedduufi sirbaa qaba ture Barreessaan doiis dhimmoota amantii
hojii mannaamaafi calaqqisiisaa aadaa daarigaa hin darbamneefi dursanii
arguu irratti xiyyeeffata Waan hunda caalaa Uumaan waa hunda dandauufi
iddoo hunda jiraachuu irratti xiyyeeffata Kanaafis wal diddaanwaldhaansoon
qabsoon humna Uumaafi uumamaa jidduutti mulata Karaa biraa ammoo
faaruu goota duee namoonni wal gaanii faarsan irraa madde kan jedhus jira
Jaargochi doii hedduu seenessa waaee gootaafi moototaa irraa madda
Walumaa galatti doiin jaalala dhalti namaa uumamaan seenaa himuuf qabu
irraa kae jechuun ni dandaama

64 GOSOOTA DOII GUGUDDAA MAJOR GENRES OF DRAMA

Gammachiisaa Jija Comedy Hojii namfakkileenbakka buoonni keessatti


saalfataniifi qaanfatan ykn kan itti hin tolle itti jeeqaman Aristotle Hirina ykn
fokkuu wanta tokkoo kan yaachisaa ykn balleessaa hin taane jedha
Amaloota daawattoota dadammaksu jaalachiisuufi kolfisiisu garaa nama
hinraafnee haala gammachiisaan raawachuu dhumarratti namfakkii qooda
guddaaf tolu

Gaddisiisaa Tragedy Aristotle yuu gaddisiisaa yaada jedhu hiiku Akkeessa


gocha cimaa ciniinnataa guutuu taeefi sadarkaa tokko qabu jechuun poetics
keessatti hiikee jira Yaanni cimaaciniinnataa jedhu kun amala buuuraa doiin
qabu Kaayyoon isaa cimaa tauu agarsiisuudha Gosa doii gochoonni keessatti
raawatan namfakkii qooda guddaarra balaa geessisan Gochoonni balaa
qaqqabsiisan kunniin akka daawattoonni gaddaniifi sodaatan godha
Gabaabumatti doii gaddisiisaan yaada ciniinnataafi haala gaddaan
raawachuurratti xiyyeeffata Yeroo hedduun haaluma kana uumuun
xumurama yeroo yaada daawataa rarraetti lubbuu deebisus qaba

Gaddisiisaagammachiisaa Tragicomedy amala lamaan gosoota doii duraan


ilaalle walitti qabata isaan waliin makee argama Namfakkiin qooda guddaa
qabu yoo duatti dhiyaatellee hin duu Kun yaada jiruufi jireenyi ilmaan namaa
xaxamaafi gaddaafi gammaachuun guutamaa tauu isaa mulisuuf madde
Gadda qofa miti gammachuu qofa miti makaa lamaan isaaniiti

65 RUQOOTA DOII ELEMENTS OF DRAMA


Doii qoachuuf haala gaarii kan tau qaamota ykn amala isaa qoachuu tauu
dandaha
1 Jaargocha plot Qaamni doii buuura tae tokko sabseena Kunis caasaa
gochoonni achi keessaa ilaala Kara biraa tartiiba gochoonni doiin keessa
jiran ittiin qindaaan jechuudha Sabseenni doii yeroo hedduu sadarkaalee
shanan kanneen qaba jalqaba xaxama jeeqama gocha furmaataa fi furmaata
Jalqabni doii odeeffannoo haala kaumsa isaa ibsa Yoomessas ni addeessa
namfakkiiwwanis ni beeksisa Xaxamni jalqabaafi cimina waldiddaa agarsiisa
Waldiddaan daran babalachuu mulisa Jeeqamni immoo jeequmsa irra caalaa
cima tae kan waldiddaa cimaa irraa madde Gochi furmaataa guddina
sabseenichaa iddoo itti walxaxaan doii addaan foamaa deemu Xumurri
qaama sabseenichaa iddoo yaanni walxaxaan hiikamu Doiin seenaa
waraabameefi namfakkiifi haala qophaaaa irratti hundaae

2 Namfakkiiwwan Characters namoota barreessaan doii yaada sammuun


kalaqu Sababa kanaafis namoota kalaqaman jedhamu Yoo kalaqa taaniyyuu
namfakkiiwwan kun amala ykn bifa namaa daawataattidubbisaatti mulatu
qabu Jaargochi doii waan walitti dhufeenya namfakkiiwwan gidduu jirurraa
madduuf qaamni namfakkii qaama sabseena wajjin cimsee walitti dhufeenya
qaba Walitti dhufeenyi kunis gara waliin dubbiitti nu geessa

3 Waliin Dubbii Dialogue Waliin dubbiin qaama doii haasawa namfakkiiwwan


gidduurraa adda bauu hin dandeenye Kan namfakkiiwwan waliin jedhan
jechuudha Ezra Pound waloon Amerikaa beekamaan doii yuu addeessu
Namoota dubbataa waltajjiirra sochoan jedha Waliin dubbiin qaama
diraamaa isa barbaachisaadha Sababni isaas namfakkiiwwan mulisee
gochootaaf karaa saaqa Namfakkii mulisa jechuun kan isaan dubbatan
nameenyaa isaanii ibsee akka daawattoonnidubbistoonni isaan madaalan
taasisa Gochootaaf karaa saaqa kan jedhu ammoo walitti dhufeenya cimaa
waliin dubbii fi sabseena diraamaa gidduu jiru agarsiisa jechuudha Kana
jechuunis waliin dubbiin diraamaa sabseena diraamichaa fuuldura buta
jechuudha

4 Agarsiisawaltajjeessuu StagingSpectacle Qaamni agarsiisaa amaloota


adda addaa kan yeroo diraamicha waltajjii irratti hojjetamu nuuf dhiyaatu
Karaa biraa wantoota waltajjiirraa ijaan argaman jechuudha Kunis iddoo
namfakkii sochii qaamaa deemsa isaa uffata ibsaa sagaloota durduubbee kkf

5 QabiyyeeYaada ThemeThought qabiyyee jechuun yaada wiirtuu ykn hiika


giddu galeessaa doiichaati Kunis yeroo danuu kan kauguddatu tartiiba
sabseenaa kalaqa namfakkii waliin dubbii namfakkiiwwanii fi wantoota
mulatan irrati Qaamaaleen adda addaa doiichaa guddinamulannaa yaada
wiirtuu taee sanaaf gumaata qabu

Barruun asiin gadii kun doiidha dubbii namoonni wal jalaa qabanii dubbatan
Booo haaraan sararaan jalqabu dubbii nama biraa tauu mulisa Kanaafuu
Doii kana xiinxalii erga isaa ibsi
Namfakkileen waaee maalii dubbatu
Maal jedhaa jiru
Haala kamiin walitti dubbatu
Haalli dubbichaa maal calaqqisiisa
Ruqoota doii hunda isaanii xiinxalii ibsi
Kutaa II
EdasEdanas ykn
Faaruu Haadha Margoo
Taatota
Haadha Margoo
Shaayii traditional poet
Jamaa Ekeraa

Fulaa
Arshiifi Ardii gidduu
Yeroo
dukkanaanduuba
Jaloo
Luboonni Caffee addaaddaarraa yaaii
kana rratti wal gahan Dhangaa Buttaa haraa
eebbaan yoo banan seeraafi heeras tumsan
i
yaa Luboo
aaan
safuu jira ka
eeyee safuudha ka
Ilmiifi Abbaan
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
Intalliifi Haati
waliif safuudha ka
eeyee safuudha
ii
yaa Luboo
aaan
safuun jira ka
eeyee safuudha ka
hangaftiifi quxisuun
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
guddaafi xiqqaan
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
daaraafi daakuun
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
qoraattiifi faanni
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
gufuufi qubi
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
huubiifi agartuun
waliif safuudha ka
eeyee safuudha ka
yaa Luboo
aaan
safuun kun kan maal
safuun kun kan Waaqaa
fi kan Lafaa
iii
yaa Luboo
aaan
seerri Makkoo Billii
jira ka
eeyee jira ka
seerri Tumaa Willee
jira ka
eeyee jira ka
seerri Odaa Bisil
jira ka
eeyee jira ka
seerri Odaa Bultum
jira ka
eeyee jira ka
seerri Odaa Nabee
jira ka
eeyee jira ka
Tumaan Madda Walaabuu
tumaadha ka
eeyee Tumaadha ka
Garbichi Luba baha ka
eeyee inbaha ka
Garbittiin Luba baati ka
eeyee inbaati ka
Dhaabati dhadhaa
ol muudama ka
eeyee ol muudama ka
lammii bade
lammiit barbaada ka
lammiit barbaada ka
kan dhibame
ammiit walaana ka
eeyee lammiit walaana ka
kan due lammiit awwaala ka
eeyee lammiit awwaala ka
ibsaan waggaatti ka
eeyee waggaatti ka
Buttaan bar saddeeti ka
eeyee bar saddeeti ka
iv
yaa Luboo
aaan
safuun kun kan Waaqaa
fi Lafaati jettee
aaan
Waaqni lolaa
yaaa keessa qaba ka
aaan
Waaqni qilleensa
tulluu duuba qaba ka
aaan
kan facaafanne
funyaan sagaliin marga ka
aaan
kan dhalfanne
nuu guddata ka
aaan
uffannaa koomeen
cuubannaa ciqileen
nu gaha ka
aaan
korma cirrii nuu godha ka
aaan
rimaa haphee godha ka
aaan
waatii manyee
nuu jabeessa ka
aaan
hamaa deemee dhufu
nurraa qaba ka
aaan
tolaa nutti qaba ka
aaan
v
yaa Luboo
aaan
Jaartiin Jaarsoo
Haati Margoo
Hooqubaa keenya
hingattu jettee
aaan
Jaarsi Jaarsoo
gomboobaan gomboo
Waaqni garaa gurraachaa
gurraachi garaa garbaa
nagaroo keenya hingatu jettee
aaan
JamaaChorus
toli yaa Waaq
toltee hingaabbituu toli
duraa mannaa booddee
nuu toli
nuu tolii dhalaa keenyaa toli
aaan
Biqila walitti biifuudhaan eebba raawwatan Dhangaa dhiyaate nyaatan
Shaayiin walaloon Geeraraan geerarsaan Afooleen kkf tapha eegalan
Shaayii
Haati Margoo
Muka Jireenyaa duubaa
qixalamaan dawoo jiaa
liilana qaloo gubbaa
miila tokkoon dhaabatti
galaanni jireenyaa
jalaan kooba darba
huursaa bubbisa
dhufaa daddarba
guutaa hirata
haafa bubbuta
naachiifi qarcabboon
boftiifi qarcoon
haada kutuudhaaf ol itti wargamu
ayyaannii kitilli
AfranQaqallayyoon
galaanajireenyaa
marsanii argamu
galaanatti aggaamu
seera dullumaaf duaa
kan dhalootaaf jireenyaa
kan jaalalaaf gaailaa
dhahanii goggoodu
goodanii diddiigu
cooma muratanii
damma muuxatanii
bookan machaaanii
aanan gad diddigu
Lubi walii taaee hihirkatee
garaa aduutti gatee
gaaddisa Odaa
Muka Jireenyaa
dawoo manaabaa
gaaddidduu ilmii
gaayyaa bakkisa
aaraan marfatee
hurriin makatee
ayyaanni gurmuun
irra naannaya

faaruu ekeraa Sibuu


faaruu ekeraa Leeqaa
ekeraa IlmaOrmaa
ayyaanatut ittiin mammaaka
ekerdubbiftuut hiika
cigoo kan biyyalafaa
hibboo kan jiruu Waaqaa
Abbaa Muudaa
Jila rratti
taakketarakke
iddoon kun iddoo maali
Haadha Margoo
qixalamaan waaqaaf lafaa
Arshiifi Ardii gidduu
bakka Jilli iddoodhugaa
fi hoomaan Jinii iddoosobaa
lamaan irratti wal gaadu
Abbaa Muudaa
taakketarakke
barri kun bara maali
Haadha Margoo
bara dua lamalamaa
bara jiraan awwaalamaa
bara lafeen albuudome
bara ekeraan namoome
Abbaa Muudaa
taakketarakke
dubartiin daangaa
indabartii Aayyoo
kunis baatuudha
durhinjirreedha
Haadha Margoo
dhirsa qeee hinjirre
warteessuut dhirsa taha
barcuma dhirsaafi
diinqa gomjaa
Abbaa Muudaa
nami gurra wallaalee
Haadha Margoo
dhiiro hinwallaalle
itti goomatan
Abbaa Muudaa
eenyu faa
Haadha Margoo
maqaan isaanii
maqaa ekeraati
waamuuf hintolu
Abbaa Muudaa
maal fakkaatu
Haadha Margoo
fafa fakkaatu
kaan dugdi quuruu
kaan mataan dhiita
jifuu higiruu
kaan ilkaan seelaa
kaan hidhiin farquu
kaan iji ballaa
arrabi dhaanquu
kaan miili meeluu
kaan sammuun naafa
kan qubi dooluu
hundumaan fafa
Abbaa Muudaa
kan hunduu fooni
foonni hundi garuu hinduu
kan kau lamuu hinduu
kan duu hunduu hinkau
foonni llee duee badu
ayyaanni fagoo hingau
gurraachoon sossobanna
Haadha Ulmaa faarfanna
yoona yoona
utubaa malee dhaabee
dhisaa malee diriirsee
hunduu gaariidha jedhee
uumee wal qiqixxeessee
seera uumamaaf uumee
sirna ilmaannamaaf baasee
jiruufjireenya namaa
eebbisee qiqqixeessee
uumama hundaa keessaa
namiyyee caalchifata
uumama lafaa irraa
kaan nimararsiifata
isa kaan injaalata
tokkotokko ingabrooma
tokko ingabroomfata
qulqulluun qullaa dua
cubbamaan niuffata
tokko jooree jawwara
kaan osoo hinjoorin nyaata
kaankaan kadhatee dhaba
kaan kadhaa malee argata
nama kaan namat tiksa
nama kaan Waaqat tiksa
namni kun maaf hammaataa

Koollejjii Barsiisotaa Jimmaa


Istiriimii Afaanii
Qorumsa Walaloo Oromoo Orla 221

Hagayya 30 2005
Yeroo kenname 145

Maqaa LWE

Qajeelfamaafi gaaffilee sirriitti dubbisii deebisi

I Deebbii sirriidha isa jettu filadhuu iddoo duwwaa kenname irratti guuti

1 Hiika adda addaa qabaachuu walaloof kan sababa tae


A karaa adda addaa hubachuu waloowwanii
B yaada xaxamaa qabchuu walaloo
C umrii dheeraa qabachuu walaloo
D hunduu deebiidha
2 Akka Afaan Giriikiirraa maddetti hiikni jecha walaloo jedhuu
A Uumuudha B qopheessuudha C barreessuudha D tarreessuudha
3 Walaloon A dhimma uummataan wal qabata
B Duraan iddoo hawaasni walgautti dhiyaata ture
C Dubbisuurratti sagaleessuun gaariidha D hunda
4 Yeroo walaloo dubbisnu matadureerratti xiyyeeffachuun
Tooftaa dubbisaati B buaa hin qabu
Hiikaan walitti dhufeenya hin qabu
Nama muuxannoo hin qabne qofa gargaara
5 Jechoonni waloon filatu
Idilee tauu qabu
Alidilee tauu qabu
Giddu galeessa tauu qabu
Looga tauu qabu
Haala dhimmichaan murtaau

II Isaan yaada sirrii qaban DHUGAA isaan hin qabne SOBA jedhuun deebisi

1 Qooqni kuufama barreeffama yeroo dheeraa hin qabne walaloo umrii


dheeraa hin qabu
2 Waloon jechoota qooqa biraarra ergifatu dandeettii hin qabu
3 Qooqni walaloo seerluga qooqaan daangaa
4 Miidhaginni walaloo yaadatamuuf tola
5 Safarri ulaagaa alidilee walalooti
Walaloo 1 Jamaan wal sassaabee
Hoomaan gelel yaaee
Salgan doattootaa
Dirretti wal gaee
Walakkaan garanaan
Walakkaan garasiin
Istaadiyoomii taaee
Quphanee ija miixaa
Jalqabbii xabiisaa
Arguu gojomaee

Jechoota walaloo kanaa kanneen karaa tokkoon walitti dhufan walitti maxaii
yaada walitti isaan fidu ibsi

b Jechoonni humnamuddama mulisan addaan baasi

c Muddamni kun maal waliin wal qabata


Gosni jechoota walaloo kana keessatti hedummatuu maal maal Akka seera
lugaatti faayidaaleen gosoota jechoota kanneenii maal maal

Jechoonni kunniin walaloo kana keessattis faayidaalee tuqxe qabuu

f Walaloo kun maal addeessa

g Waaee waan addeessuu sana maal jedha

h Ergaan walaloo kanaa maal Haala kamiin kana tauu isaa hubatte
Walaloo 2 Utuun haa jiraattuu
Kan fayyaa ajjeeftuu
Kan duaa fayyiftuu
Kaattuu akka murxuxee
Urtuu akka arfii muxxee
Balfamtuu akka sanyoo jibbaa
Miidhagduu akka qullaa durbaa
Jibbisiistuu akka bulgaatii
Marartuu akka jia baatii
Ajooftuu akka isa garaa
Urgooftuu akka habaaboo birraa
Buburraaqxuu akka jaarsa maatiin qotuu
Oftultuu akka misirroo walquu galtuu
Salphoo akka qullaa sobee
Ulfoo akka Rudaa Roobee
Lallaaftuu akka baala habaraangoo
Gubduuu akkka singiggoo
Dhala dhabduu akka gaangoo
Sagal dhaltuu akka waangoo
Utuun maa calaatii
Utuun haa jiraattuu
Abshaala haa fayyiftuu
Raatuu haa ajjeeftuu
Doomaa qara haa baaftuu
Jooraaa haa mancaaftuu
Arjaa haa gonoftuu
Donna haa badhaaftuu

Walaloo kun maal addeessa Kan a fi bf deebisteen wal qabsiisii deebisi

I Isaan yaada sirrii qaban DHUGAA isaan hin qabne SOBA jedhuun deebisi

1 Walaloon fedhii ilmoon namaa akkeessuuf qabuurraa madde


2 Mala walii galaa qofa osoo hin taane walaloon muuxannoo addaati
3Walaloo keessatti jechoota filachuufi qindeessuun hundaa olitti iddoo qaba
4Aadaa Oromoo keessatti walaloon iddoo guddaa qaba jechuun nama dhiba
5 Sagaleen walaloo miidhaguun akka yaanni isaa hin irraanfatamne godha
II Iddoo duwwaa jechoota walaloo sirrii taaniin guuti
6 Jechoota walaloo kan amala muuziqaa qabaachisu dha
7 Dorgomsiisni wantoota wal hin fakkaanne lama haala dhokataan godhamu
jedhama
8 amaloota ilmoo namaa kanneen ilmoo namaa hin taaneef kennuudha
9 himiinsa jalqaba irratti yaada faalla tae qabu fakkaatu
10 irra deddeebii sagalee dubbifamaa jalqaba jechootaarra dhufuun yaada
hiikaa uumaniiti

III Gaaffilee armaan gadiif deebbiwwan gaggabaabaa haala ifaan barreessi

Buuuraalee Ogbarruu Fundamentals of Literature OLor 231

PAGE
PAGE 18
Darajee Fufaa

y5sVlqs9
9394959xldldldlhE56hE56CJaJhECJhE5hE6CJhE5CJhE5CJaJhEhECJaJhE6hEhE
56hE5CJaJhE56hE5CJaJhE56CJaJhECJaJhE56CJaJhEDiyGrP
v

aaaadha
eCuMrFiaaiKdiVVWlFaaqeN O
FH2255994959adaFa59bBcBBNCDEEGGHKLMtPQQa5bOCCDDDDERETEjECG
SGUGGHIIIJvKKKKKLLMMlMNNQeSTTUUVXJXZJZZZZZjyn2nnsGsvvWehECJa
JhE56hE56hE6hEhE5hE5hE6hEJQhSSDTTUXZijbb3eegjlnn1n2nnWoSpTpssaF
aasvvxx9vwTUGHOalmlm458vaavHMNQ1kcgsxAw2FhE5hE6hE6hE5hE56hEh
ECJaJhE6mHsHhECJaJmHsHLvwxghcaacCDGHFaa8IHabnp2
5ChECJhECJaJhECJaJhE6CJaJhE6hE56hE5CJaJhEhECJaJhEhE5CJaJhEhE5CJaJ
hE5hEhECJaJhEhE67abopaahhaFaXYlmGxaxadalmHIJK2
en
L
KBhECJaJhEOJQJaJhE6CJaJhECJaJhE5CJhE5hEOJQJhECJaJhE5CJaJhECJhE5h
E56hEhECJaJGCcJ2xaxaFaaFa3ewn

fPxaxadhxaFa7dEe5Tgxa L K 2BkJxJaxaIgtJsJxJa0w0J0k0t011J111Z44566xa
JxJaJxJa45666977g77780899tAX7rsyAA5AMABBqCFFGGTGGHHHHLHNNOO
WWXX
hECJH
hE6CJ
hE5CJhEhECJhE6CJaJhE6CJaJhECJaJhECJaJhE5CJaJhECJaJhEOJQJhEOJQJaJh
ECJaJhECJaJ7669777899PtA
hxhaFxaxaxa
xaFxaFxaxa2AQXsxaxaF
xaF
xaFxaxdPa5AMABqCDHMQYYYY0Y1YvrYybFxaaF
xapxpaxaxaXY0YYYZZZZlv8orybbdddeZeeyeeeeggghhhhjkkkkkmorr
s3s4sJsMsssmvvw4wxxzjhECJUaJmHnHuhECJaJjhECJUmHnHuhEOJQJaJhE56
CJ
hE6CJ
hE5CJhE5CJhECJybbddeemopr6rrssssss3ssNsgssssxaxaFxxasmvwx8iVmFxF
xaxaFxaxaFxazzzzzz8X2dlkzSTgiUWYnpDIPQSZ34ABaboqBShE56CJ
hE6CJ
hE5CJhECJ
hECJHVoAWQZ2Zxa
xaFxaxaPIJ
xa
xaFxaFxxaxaNO8NY1VbCNWNVwUlp01CDOSbhlhEOJQJaJ
hE5CJ
hE6CJhECJ
hECJHUCUVo
VxaFx
xaF
xa
LxLaL5
xa
xaF
xa
xaFx

xaxu

9
12Xhst
hEBCJHphhEBCJphhE6CJaJhE56CJaJhE56CJhE5CJaJ
hE5CJhECJaJhE5CJaJ
hE6CJhE6CJhECJhECJaJ65u
6h
xa
xaF
xa
xaFxxa
xat2DLM aFadaF
xa
12UvE O 4K4t444455D55666666666666666777SsioCCDGMGIJKKKKK
hECJH
hE5CJhE56CJhE56CJaJhE5CJaJ
hE6CJhE5CJhECJhEBCJHphhEBCJphBWcWaFa101M1122o2p2q25k77Fx
xa
xaFa
daGLMOTUWXnbUbaggckllll
xaFxa
xaFxaKLWMZMgOlOPPPPQRJSQSSSTTTTUUUVVY1YxJaoaabbQeeeeghhhbkck
kkllDlaldlllmmmmmmmmmmn
nnCnZnnqnrnnnhE56CJ
hECJH
hE5CJhE56CJaJhECJaJhE5CJaJhECJ
hE6CJKlmLmnooBqqqttSuuvhwzzz
xaxaxaF
xaFx
xanoAqBqqqqqtgwzzzZIYeoFP
2KXck00128hE6CJaJhE56CJaJhE5CJaJhECJaJhE6CJaJ
hE5CJhECJaJhE5CJaJhECJ
hE6CJBeoP
2KX
xa
xa
LxLa
xaF
xaca
xaxaF
xa
xa01t3jkVWFaa8b4beTr8i7hE6CJhE56CJhE6CJaJ
hE5CJ
hE6CJhECJhE56CJhECJaJhE56CJaJhE56CJaJhE6CJaJhECJaJ5LCDab34de
xaTr8hi
xhhaF
xa
xd
xa
xafBIfHCxefa
xa
xadfPxstQ Tii
hE5CJaJ
hE6CJhE56CJhE5CJhE5CJaJhECJaJhECJaJ
hE5CJ
hECJhE6CJhE56hE6CJhE56hECJhECJaJ1P4PDYxt5Faaa5g3Qn
4JcaaaQi9RTvaaaAw AaCGay8j

aaM8 efa
aaaF
df 0E0222334444666N6j66659G9I9Q9gjAB
hECJhECJaJ
hE6CJhEhECJaJhE56CJhE5CJhE5CJaJhE6CJhECJhE6CJaJA5NiBZRH
E02aaa22L566 9PjzYrABDEHIJlJJ
aa
a
aBVYrDDDEEH1H2HHHHHIVIIzIIIINQNNNQQQQwRRRR
SSVVWWWWWWXCXZZZZUpJahECJaJhE5CJ
hECJhE5CJ
hE6CJhE5CJaJhECJaJhE5CJaJ
hE5CJhECJhE6CJAJKKNLLL3MMMNJNQQVWWWYUq6acdk
a
aaaaabbbcnnt3tytttty12XY2ego22shE56CJaJhE56CJhE6CJaJ
hE5CJhE56CJhE5CJhECJaJhECJaJhECJ
hE6CJCkskklWlll6mmmnKnbnnnnqt3tuwyyya
ppy3YIo3
l
3I3 8J3Ok
tGYur3

3E 23bv
EJKhECJaJhE5hE6CJaJhE5CJaJhE5CJaJhECJaJhE56hECJaJhE56CJaJhE6CJhE5
CJhECJaJ
hE6CJhECJ
hE5CJ43bC7Og
xa
xaSmKLJKaa
xKJK v
xaFaaJK vBCIKLo
hE5aJhE5hEhE56aJ8hE56aJhE56CJaJhE56CJaJhECJhE6CJaJhECJaJhECJaJhEC
JaJhECJOJQJaJvBCKL3Y
a
aF
xa
xa23JerDMblEbhhECJhE56CJhE6CJhE56OJQJhEhECJhE56hE6hE56aJ
E3JerEMcjaaa

jyVi
NaFVlw
hh

6Jar
Ki
hh6EbuDcs
hh8Pb2
hhSfv2Ev
hh9HWhxRk
hhFRkUfn4Eslxdijk1NTeiphECJhEhE5CJhE56CJ
hECJhE5CJhE56aJhE56CJaJhE56CJhE6CJhECJTfuLn
hh4ETcs9Lly
hh1Tk
6Jt
hhCabcd45idddahdha
xahh
hhikbwVy
F
xa
F
xa
xHHa
xa
xa
xad01 4Hs
xd
xa
F
xaLMNOPQyzIKL
xhdhF
xdF
xd
xdLMNlmnopNmOv
xa
xdGIekKMNNQRTUWXZh0JmHnHuhE0JjhE0JUhE6hEhEjhEU
hECJhE56CJhECJhECJhE5CJvCWlGHI
xd
xaF
xd
xd uKEOPQSTVWYZ
xd
xd
xa
xdhh1h 8301h 8P301h 8P01h 8301h 8P01h 8301h 8P01h 8301h 8P01h
8301h 8P01h 8301h pP01h 301h P01h 301h P01h 2 0Pp2 0Pp 0Pp 0Pp 0Pp
0Pp 0Pp8XVHmHnHsHtHNormalCJHaJmHsHtHHHHeading 1a5Heading
2a6VVHeading 3
xhha56Heading 4a5NNHeading 5a5VVHeading 6a56Heading 75RRHeading
8xa5CJOJQJaJZZHeading 9
6CJDADDefault Paragraph FontViVTable Normal V44lak No ListBBody
TextdhaRCRBody Text Indent
xhha4 4Footer

Page NumberP2Body Text 2aQBBody Text 3RTRRBlock Text


a4b4Header

NRrNBody Text Indent 2abSbBody Text Indent 3xaCJOJQJaJZYZDocument


MapD
MCJOJQJJaJPKContentTypesxmlj0ErIwj4wPtbUTUhd1PW0T9lyiHuDz0X3aZD0j
3bi3GRksaPK6relsrelsj0QvChO
ChvxpP1H0ORBdJE4bq6LR70OEn7LibSePKkythemethemethemeManagerxml
M w7cEbCA7K
Y
eHlxIsQ jGWE8PKPthemethemetheme1xmlYOo6w
tocvuMniPIama4lGRX6OrCyyHUDbqJXInEpliV1MOP6rzgbIguSebORDqugZolAp
lxpT0jzAV2Fiqv5NleXdsjcs7f
W7gJjhKD
dXiJxITS1EZBmUxYy5gGMGeD3Vqq8Kfw9xrxwrTZaGy8IjbRcXIu3KGnD1NIBs
RuKVELM2fiVvlu8zHW
JTeOtHGHYKNPT9A7qZcqUnwNOi43P1Pm9M2aDYtxWrgeW
6rCSj
idDAIqbJx6kAShtQpmcaSlXP1Mh9MVdDAaVBfJP8AVf
Hndznb2vKyDAGmnziuYC6OMf3or5NHTXF64TM0E5XY1UmRQDDcpULEpm8fir
S4d7yJnIR3U7mqBiDiL69mYiHEKNVKeLDDvEdeNeMN9R63aDUzYV9Z4n5JQ3
eBoCMmvpIYfZYpalYNc4vfavlSA8u0M07PK
themethemerelsthemeManagerxmlrelsM0woo5
6Q
aic21hqmRNdo7gKMR1rJT8VAHubP8gQAsLPKContentTypesxmlPK6relsrelsPK
kythemethemethemeManagerxmlPKPthemethemetheme1xmlPK
themethemerelsthemeManagerxmlrelsPKxml version10 encodingUTF8
standaloneyes
aclrMap xmlnsahttpschemasopenxmlformatsorgdrawingml2006main bg1lt1
tx1dk1 bg2lt2 tx2dk2 accent1accent1 accent2accent2 accent3accent3
accent4accent4 accent5accent5 accent6accent6 hlinkhlink folHlinkfolHlinkf
cd0abKVssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss
sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssvXz
Kn8Ba159CEJNPYb
i59QsvcG6ybs5l52Jky33KvjiLv

0234678ABDFGHIKLMOQRSTUVWXZacdeKRVv8VBCDVBCDVBCDVBCDVBCD
VBCDVBCDBSjj3kJkKkLkkdhtfdvtttLtJLt6DRtToc98680053Toc98680016Toc98
680017Toc98680018Toc98680020Toc98680021Toc98680022Toc98680023T
oc98680024Toc98680025Toc98680026Toc98680027Toc98680028Toc98680
029Toc98680030Toc98680031Toc98680032Toc98680033Toc98680034Toc9
8680035Toc98680036Toc98680037Toc98680038Toc98680039Toc98680040
Toc98680041Toc98680042Toc98680043Toc98680044Toc98680045Toc9868
0046Toc98680047Toc98680048Toc98680049Toc98680050Toc98680051778
QQrVjyiAIJk27DUZaBi

788QQV5jzO34927EmUTZiX4YZyzxtabtctdze4ftzg4yhyi4zjtyk4lm4nToUplTqV
rlPsUtlQuOvVwUxlUylVzWPVT

cadcccbabbbayzDzzzDDDLLLLDDDDDDDDDL
LLL4t
4t4t4ta4btbbb4c0tc1c2c34d4td5d6d74e8te9LCCCDLDDDEALEBECEDFELFFFG
FHGILGJGKGLHMLHNHOHPIQLIRISITJULJVJWJXYZabcdefgAhAiAjAkBlBmBnB
oCpCqCrCsDtDuDvDwxyzDDDDDDDLLLLLLLL0000111hh00SS
ZZffNN3388BBDDnLnLNNRRSVSVvvkyyyjzjzZiMMmmFFvvBBrraaFFGHH22RR
44Lyy99HlltHH
G
G
rr55JJ4488BBAANBNBFFHH2K2KLLOObPbPPPQQSS3U3UWW0X0XrXXXXYYYZ
Zggkk8b8bbbccceefffmmmmooqqrrrrDtDtttuuuuxxyyuuuuzzww00EzzzKP33G
ZZAiuu22rr

0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz

0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz
kk33VV
iiQQ3388BBDDqLqLNNRRVVVVvvnyyymzmzlPPppIIGGEE00uuddIIJKK55UU77
OKoowBBLLAAAA1
J
J
vv88MM8888EEAAQBQBFFHH5K5KLLOOePePPPQQ0S0S6U6UWW3X3XuXXXX
YYYZZjjnnbbbbccceefffmmmmooCqCq0r0rrrGtGttt u
uuuxxyyxxxxzz33HNAAS66JDnxx55bbuu

0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz
0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz
Bhurnschemasmicrosoftcomofficesmarttagscountryregion9urnschemasmicros
oftcomofficesmarttagsState8urnschemasmicrosoftcomofficesmarttagsCity9ur
nschemasmicrosoftcomofficesmarttagsplacehhhhipy
9FPWXbdlmrs1DKUbcmuT89Wbcj7R34qx
TgOTy EFKLTUiqrybh

d
j
k
p
inVblty0GMRSahpqz 018CJVWabhiqy01BCNOUVabiqwx38MRXetz
AFGPQglv 5EKOXYbclmv47BCHIOYhiqs
6AIJQRdeopwx78EFNTfmuv68KLPQXf129FHRhiqrw45DEKVdi9KQRbop 2
4GHOQX abq 35CEOPYk
45ABKLVdfoqz0MXc167AKQZbclwBYachjs3DMRSgot0BCOUnw389GHQRXchio
pv
29CEQRXYeflmt
45EFKUfgqv459Ubcnotu49BCFHRYcdjqy
56FGQRXZejr45DFMRZgjp2IOPkqr000000
0007000G0O0V0W00a0i0k0w0x0000000000000000000000015111I1O1Z11
d1u11111111111111111111222222422G2S2T222g2r2y2z22222222222222
2222222233
33333334333H3I3R3v3y333333333333333444
4444142484944B4I4K4T4U44g4o4y4444444444444445
555553545955B5C5K5Y5g5i5s5t5555555555555555555555566
6666 6636C6I6J6R6S6b6r6w6y666666666666666666667
7777777F7Q7X7Z7c7e7n7o7s777777777777778888888848588C8J8K8S88d
8n8v8w888888888888888888899999999999979899A9H9O9Z99c9j9o99999
99999999999999999999923Luz67BCKQe28IJQRZjkzH4AIJQSoq1CIJS9DENO
VWcdsAAAAAA0A1A8A9ABACALAMAWAYAAaAkAlAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
AABBBBB
BBBB0B3B9BBFBGBUBVBYBdBlBmBvBxBBBBBBBBBBBBBBCCCCCCCCCCCCC
CCCCCCCCCDDDDDD8DDCDLDMDODPDWDYDDbDfDhDoDxDDDDDDDDDDD
DDDDDDDDDDDDEEE
EEEEEEEEEEAEFEGELEoEvEwEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEFFFFFFFFF0FFFG
FIFNFOFVFWFFlFqFrFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFGGG
GGGGG1G9GGGEGFGKGRGWGYGGGfGgGnGoGtGuGzGGGGGGGGGGGGGGG
GGGGGGGGGGGGGGGHHHHHHHH0H1H9HHCHEHLHNHSHUHHHhHiHpHyHH
HHHHHHHHHHHHHHHHHHIIIII
IIII4I5IIhKrKsKzKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKLLL
LLL0L7LLDLLLMLVLWLLLbLcLmLrLxLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLMMMMM3M4MM
MDMEMQMRMXMaMoMpMxMyMMMMMMMMMMMMMMMNNNNNNNN5NENINJN
PNQNNNcNdNmNnNuNvNNPPPPPPPP0P6PPHPRRR9RJRQRRbRdRlRvRRRRRRR
RRRRRRRRRRRRRRSSSSSSSSSS6S7SSSDSESMSNSUSSkSuSSSSSSSSSSSS
SSSSSSSSSSSSSSTTTTTTTTTTT1T2T9TTDTETPTQTVTbTmTuTTTTTTTTTTTTT
T3656666A6C6E6J6K6P6Q6Y6Z6a6b605656891367stKLQRPQZabmnvwQRXY
898912JKSTkmyz02BD0CDQSZ239DFQRYZcsyz9AHNTUYlr45CIJQRWdelmwx
FGNOWXafgq QRXjqry
4ERegijqt389Kejkrs
5BCJgrsx03AFGOQXYeflnrsuv
DELMOPZcdghnv
24AIJTUZbdghsu07CGMRSXYflw289EFNZabgruv06CDJKPRdenotuz067AHIRT
bv 038AGHKLUVhilmuw 07CDJLVWfgmotv
BDIOYZjo 167FGOVgioqx078EKLWZaiou
12FHOPWXbghpqxy
7JKRSYZabhjopst
46ABFGKLOPTVbdijnotu1289CIJMNUVdfmnvw67BCEFKLRTWXginovw
2389CDNORSZabijoqst67FHMNSTXYbchiuw0167EGMNVWadeklqrvy68AGHOP
UVaefopz89EFMNRSYZgjmntuz
0167EFMNYZabijst38AIQXYct6FOXYefjkrs019DPQVWabgmrsz67DEKLNOWelt
v 23BIelmtw5ACDKLPRUVaegjkvw
56DFKLXYaghnovw46HISTklrtwy019BCIJOPXYdeijopwx67CDJKOQYZcdlmvw
45AJMVW568mpqvwPQZjltvIJLMUWZ0118CDJKZaefuw45BCKLZdelmtv78IJQ
Rnpst
129efklpqDERSZlmtu
YZNOUV011256abghrsq3s3333344445555556b6g6h6s6u6666623JLPRvw02
MNAABBBBBBBTBYBZBjBuBzBBBBBBBBBBBCCCCCCCACBCICJCCCCCNDSDT
DYDjDDDDDDDDDDDDDDDDDEEEEECEDEREbEeEfEzEEEEEEEEEEEEFMFPFQF
IIIIIIIIIIJJJJJJ JJJJKKKKLLLLYLZLcLeLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLMM
MMMMMMMMMMMM1M2MMMMAMGMHMVMWMMMeMfMlMmMrMsMMMMMMM
MMNNNNNNNNNNgNiNnNoNOOOOOOVPWPaPbPkPlPsPuPzPPRRRRRRRRSSSS
TT2T3T9TTTTBTCTHTJTOTPTTTUTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTZUUgUhUpUqUU
UUUUUUUUUUUUUUUUUeVfVlVnVvVwVVVVVVVVVVVVVWWWWWWWWWWW
WYYCYDYZZZZ239 12ijrs45Zabqrwx
aaaaaabbccccYccccffffffffffiiiiekgkpkqkwkxkkkkkkkkkkk
llll2l3llllBlmmmmmmmm5n6nnnDnEnooooooooppppqqqqqqqqqqqqqqqqqqqq
qqqqqqqqqqqrrrrrrrrrr
rrrrrrrBrCrGrHrQrRrXrYrrrfrgrkrlrrrsryrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrsss
ssssssssss0s6s7sssAsBsFsGsLsMsVsWsssasbskslsrsssyszssssssssssssssssstttt
ttvv8v9vvvvvvvvvvvNwOwUwVwzzzz2z3zzzGzHzOzPzajl34PRpryz ekmsu01
JKQR45STWYfgmnEFijrswxdelmuv

JKTU56 34FGOPUWcdhimnwx
1267BCHLTUYZbcfgopvw
34DEJKNOTVkltu23CDKMPQijoqyz
67EFNPUVefmnuv019EGMNVWghnoxy 129CDIJQRZbdlmvx
2378EFMNUVabghmnvw
23CDGHSTabfhnouv
3489JKNOYZacprwx
13AEFLMTUZahitu34BDESUWXbdfgmotuxy12ABIJSTZcdklqry
1368AFGMNTVfglmwy2379DEJKTUaklqrxy0167HIPQYcdtu
0UVvw45AJKSTYcdlmvw
23CDMNSTYZikpq2389KLWXghpq01 TUXYVWJKNPWXhmntuwxmnyz
89078DEKLTVabVWghnotu wyCDFLMST23FIILMOmomn
0389GHLMQRVYeflmst
jkqxDKLWacxyHILMdnozaVy35RTOQXYqzJLQRPQQSTTVWYZijr79LMbfz

1
m
n

25JDIfcABefcg45SghihjrFKSdJOM13CDRSYZB4ab1IMjiHIZop w x
BftIKrthrv 45VWyz67ayWX1u
IKcdju2HKdgnzJMZ48ab
ASV8J0M00v0w0000011F11111113r3333
444A5Z555666666E6J6e7h78859L9BESDeAAMAABBNBQBiBCCCCCC0D1DgD
hDDDDEEyEEEFFFFMGNGGGHHkHlHHHHIIIIJJ2K5KKLLLL1M2MMM7N8NNNO
OOgOOOObPePPPPP1QlQQQQQQERFRRRRRRSSSSSSSTTTTeTfTTTTTTTUU2U
3UtUvUUUZVVVVWWYWWWW0X3XrXuXXXYMYNYYYYZwZZZZPQiu58MZvGHf
gikaaDaEaaaa8bbbbbcwczcccdddddddddbeceeeeefffffgggggghXhYhhhhiiiiiiiiij
6jjjjkkl
lmmmmooMoOoppr0rrrssDtGtstvtu
uuuvvvvvvvwwDwrwuwwxxAxBxxxxxxyy2yyzzazzzfguxVYZfGzp2noPQ33333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
3333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333
333333333333333333333333333333333333333333333326266A6P6Q6ssyv
yv34ddaVysyPQSTVWYZVP
jRvgWfL7nkZtmJ5dRKrxOSQb99lXQ0vB1zvwv2X49nF5yNU1rFBEVUL2DNT4m
RIRINSjS4W0iuUDbadeoxEPfdFKHw80880ohHpLppLhHhHhHLLhHhHhHPLPPL
hH 56CJOJQJJaJo
tttoDDDhHLLhHhHhHLLhHTTThHhHLLhHohHpLppLhHhHhHLLhHhHhHPLPPLh
Ho888hHLLhHhHhHxLxxLhHHHHhHhHLLhH5ohHLLLLLhHhH
hHLLhHhHhHLLhH 56CJOJQJJaJo 56CJOJQJJaJo
hOJQJohHhOJQJJohHohpppOJQJohHhOJQJohHhOJQJJohHohOJQJohHhOJQJoh
HhOJQJJohHohPPPOJQJohHtttOJPJQJJDDDLLLLTTTLLoo80880o80880ooo
o
o
pppo 56CJOJQJJaJo
ohhhhhhhhOJPJQJJoOJQJoopppOJQJoOJQJoOJQJooOJQJoOJQJoOJQJooPPPOJ
QJo5OJPJQJJopLppLhHhHhHLLhHhHhHPLPPLhHohHLLhHppphHhHLLhHhHhHL
LhHopLppLLLPLPPLoo00o00ooo
o
o
hhho 56CJOJQJJaJo
hOJPJQJJohOJQJohHhpppOJQJohHhOJQJohHhOJQJJohHohOJQJohHhOJQJohH
hOJQJJohHohPPPOJQJohHopLppLLLPLPPLozzo80880o00opppoo
o
o
oohHLLhHppphHhHLLhHhHhHLLhHhhhottthHDLDDLhHhHhHLLhHhHTTThHLL
hHopLppLLLPLPPL 56CJOJQJJaJo
ohHpLppLhHhHhHLLhHhHhHPLPPLhHohH0L00LhHhHhHLLhHppphHhHLLhH
56CJOJQJJaJo
oopLppLhHhHhHLLhHhHhHPLPPLhHhhHh000hHhLLhHhhHhhHhpLppLhHhhHh
hHhLLhH jS9DNmRgW7vB1XUL4iEPfVP
rFNSwv2ZkFKHwQbDbaIR5yJWWGdeKrBE01s 56CJOJQJJaJo cjvnfFtbdOBX

ViDy8TnLe6Eefwh8nEQSUnknownGAxTimes New
Roman5Symbol3CxArial5Tahoma7BCoronetKBookman Old
StyleWingdingsCxCourier NewABCambria
Math1hTTLeEeE84dGGW3qHPE2xxBU UURAALEE OGBARRUU
FUNDAMENTALS OF LITERATURE OLOR 231abduuser
Oh08D
PdltBUUURAALEE OGBARRUU FUNDAMENTALS OF LITERATURE OLOR
231abduNormaluser2Microsoft Office WordFtEe0hp
HPGBUUURAALEE OGBARRUU FUNDAMENTALS OF LITERATURE OLOR
231Title
0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz

0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefghijklmnopqrstuvwxyz
0123456789ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZabcdefgijklmnopqrstuvwxyz
012345789FRoot
EntryFpJH1TablehWordDocumentSummaryInformationDocumentSummaryIn
formation86CompObjyFMicrosoft Office Word 972003
DocumentMSWordDocWordDocument89q