You are on page 1of 43

ffurt{rryaffre

Ajonlewuia,
trirab att f {.II{ IF IL{,pz
tuipaf,eelts
Å982 1994
ESIPTIHE

Vieraillessani asemi1la, minultra kysytään usein jostain


menneisylrden tapahtumasta. Läheskään aina en o1e voinut
vastata ttryrdyttävästi kysyjille, koska pataljoonannnre vä-
rikästä tristoriaa ei oIe koottu yksiin kansiin.

Arrnoin kesän L994 lopulla tiedqstselu-upseeri, kapteeni


Pasi Tuunaiselle, joka on siwiilikoulutukseltaan histo-
riantutkija, tehtäväksi kirjoittaa lytryen kokoelman
pataljoonan waiheista. Toimeksiantona o1i pyrkiä 1öytä-
mään kultakin rmodelta jokin keskeinen tapahtuma, josta
tuli mainita wain tsosiasioita. Heti aluksi käwi i1mi,
et.tä pataljoonassa säitytetään täydellisiä dokumentteja
ainoastaan pariJ.ta viime wuod.elta. Lisäksi eri puolilta
1öytyi hajatietoja. Ennen rauhanturvatehtävissä o11eet ja
pataljoonan paikalliset tulkit kykenivät kertomaan se1-
laista, mitä asiakirjoihin ei olIut kirjattu. tuunainen
joutui myös kä1mään Sota-arkistossa, jossa hän kävi 1äpi
YKSL:n tuottErmaa arkistoaineistoa.

On selvää, ettei kiireessä tehty kokoelma tapatrtumista


eri rmosilta voi olla kattava esitys aitreest,a. Toivot-
tavasti joku laatii vielä jonain päivänä perustreellisen
historiateoksen pataljoonan toimirrnasta. Se voi kuitenkin
tapatrtua vasta si11oin, kun Eirrbatt/ITNIFIL on paJ-annut
takaisin Suomeen.

PataJ-joon€ume 12-rnrotispäivä sopii mainiosti tåinän ko*


koeJ.man julkistamisajankohd.aksi . Kiitän kapteeni Tuunais-
t,a innostuneesta asiaan paneutumisesta. Aineiston Iäpi-
käyminen ja työn kirjoittaminen ovat vaatineet kymmeniä
työtunteja pääsääntöisesLi j-ltsaisin ja viikonloppuisin.

Jabal Marunissa LO.!2. 1"994

Val"vontaj oukon komentaj a ,,:/..ffi)r.*-* \


Ewersti Martti Tuusrruori \'
L982: YKSL PERUSTETAAN

suomen hallitus päätti 20.9.L982 1ähettää yK:n pääsih-


teeri Javier perez de cuellariile ilmoituksen siitä, että
suomi on valmis lähettämään tarvittaessa rauhanturvaajia
Beirutiin massamurhien ehkäisemiseksi. pääsihteeri käan-
tyikin 22.10.L982 epävirallisesti suomen yK-edustusron
puoleen tiedusterren suomen halukkuutta ja mahdollisuuk-
sia lähettää rauhanturvapataljoona ,vuonna r91B perus-
tettuun uNrFrLiin, koska Nepalin patarjoona oli juuri
vedetty sieltä pois.

Ainoastaan ulkopoliittinen johto ja puolustusministeriö


olivat aluksi tietoisia asiasta. He päättivät suostua
a j atukseen. Ennakkohlruäksyminen patal j oonan lähetteimisel-

le saatettiin yK:n pääsihteerin tietoon, joka ilmoitti


siita 28.10 .L982 turvallisuusneuvoston puheenjohtaja
Hazem Nuseibehirle, jolloin asia tuli julkiseksi. pääsih-
teeri pyysi turvallisuusneuvoston puheenjohtajaa keskus-
telemaan muiden neuvoston jäsenten kanssa. Kaikki jäsenet
hyväksyivät suomen osallistumisen uNrFrLiin. seuraavaksi
pääsiht.eeri lähetti suomen yK-suurlähettilään, flkka
Pastisen välityksellä kirjeen, jossa hän virallisesti
p)aysi suomea korvaamaan Nepalin pataljoonan. Taimän jä1-
keen asian eteenpäin vi-eminen jäi yK:n sotirasedustajien
ja virkamiesten hoidettavaksi (ks. LIfTE I).

Perj antai-iltana 29 . Lo . L982 valmiusj oukon avainhenkilosto


sai käsk1m ilmoittautua Niinisalossa seuraavana maanan_
taina- suomen hallitus päätti 3.11. pidetyssä valtioneu-
woston istunnossa asettaa yK:n käyttöön Libanoniin suoma-
laisen valvontajoukon. päivää myöhemmin etujoukko 1 (ETU
1) , johon kuului LZ upseerj-a, lensi Beirutiin-

ETU 1 sai tehtäväksi suunnitella Suomen pataljoonan ryh-


mittämistä. Alkuvaiheessa ryhmitysalueen sijainti ei to_
sin ollut selvilrä. 66-miehinen ETU 2 oii perillä Beir-u-
tissa 15 - 11. Erilaisten vaihtoehtojen jälkeen 26.rL.
miltei nykyinen vastuualue määritet.tiin Finbattin alueek_
si - se o1i likipitaen Beirutiin siirretyn ranskalaisen
2

pataljoonan entinen alue, j oka oli tuolloin jaettu väli-


aikaisesti nigerialaisille, ranskalaisille sekä grhanalai-
si11e.

Pataljoonan muodostamiseksi 1ähetettiin 960 kutsua, mut-


ta siita huolimatta kokoon saatiin lyhyen varoitusajan
vuoksi wain 493 miestä1. Näistä 47 % oli ennen rauhantur-
vatehtävissä olleita. pääjoukko saapui Libanoniin kahdes-
sa erässä- Joulukuun B:ntena turi hoin 250 miestä ja
kahta päivää myöhemmin loput noin 160 miestä. YKSL 1 otti
vastaan operatiivisen vastuun pataljoonan itäise1lä
osalra 70 .L2.L982 ja läntise11ä osalla seuraavana päivä-
nä.

Finbattin alueen rajoja on muutettu useaan kertaan. Ryh-


mitysmuutokset ovat ajoittuneet erityisesti pataljoonan
olemassaolon alkuvuosiin. Lisäksi kartoista (ks. LrrrrEET
rr-vr) voi havaita eniten aluemuutoksia tapahtuneen
pataljoonan lounais-, ita- ja ruoteisosissa. Nykyinen
vastuualue vakiintui vuonna l9li. yhtää1tä uusi-a asemia
on perustettu tai otettu vastaan muilta sekä toisaalta
vanhoja asemia on suljettu. pataljoona on saanut uusia
asemia vielä 1-990-1uwu11akin. Monet nykyiset. karttanimet
ovat muistoja menneisyydestä; esimerkiksi 11:n risteys,
54:n mäki sekä vanhan 49:n px viittaavat entisiin ase-
miin. Naapuritkin ovat vaihtuneet muutaman kerran. Niin
ikään rDF: n j a DFF: n ryhmi-tys on vaihde]lut vuosien
varrel-la. Pataljoonan esikunta, 9-L, siirrettiin loppu-
kesän L9B'7 ja kevään 19BB vä1isenä aikana vaiheittain
Buri Qallawiyah'n eri 0-ky1än keskustan liepeiltä samas-
sa ky1ässä sijaitsevalle Jabal Marunin mäelle.

Helsingin sanomissa julkaistiin 1-2.r1.1982 Timo vuore]an


artikkeli2, jossa hän totesi seuraavasti:

' Nykyinen miesvahvuus on 523.


2 Vuorela o1i kirjoittanut
artikkelinsa UNIFILin silloisen
komentajan. kenraaliluutnantti hlillram Callaghanin haastattelr-:n
pohjalta (ks. LIITE VII).
3

,'Suomalainen yK-pataljoona saapuu Etelä_Liba_


noniin etujoukon järkeen joulukuun puoliväliin
mennessä, ja si110in on turvall-isuusneuvoston
mandaatista jä1jel1ä vain kuukausi- siitä huo-
l-imatta oleskelu Libanonissa saattaa venyä pal-
jon pitemmäksi. "

vuorera vä1äytti suoranaisia näkij än1ahj oj a ennustaessaan


suomaraisten oleskelun tulevaisuutta. Nyt Finbattin 1äs-
näolo on nimittäin jatkunut jo kaksitoista rruotta eikä
kotiinlähtö ole vieläkään näköpiirissä. Finbattin riveis-
sä on sykslam 7994 mennessä pa1ve11ut jo yl t 7 000 miestä
ja naista.
1983 : ToIMIrirTA KÄYNNIsTry

trNrFrLin ja Finbattinkin vastuuarueella toiminnan alku_


vaiheessa vallinneita orosuhteita kuvastaa hyzin opera-
tiivisen toimiston joulukuun L9B2 puolivä1issä laatima
ohje, joka käsitteli suhtautumista osapuoliin. siinä
mainittiin seuraavasti :

"On muistettava, että tämä rnaa on ollut sotati_


l-assa vuosikausia. Tappaminen tää}1ä on joka-
par-vär-nen
-^ri
asia. Tietyirle henkiröir1e ei yK-
miehen surmaaminen merkitse yhtään mitään. se
ei edes ore moraarisesti vaailn, vaikka orisi
sata kertaa käyty teellä hänen luonaan. ,,

Pataljoona kykeni aloittamaan tarkastuksen ja tähystyksen


sarnana päivänä, kun se saapui aluee11e. partiointi aloi-
tettiin sen si-jaan vasta seuraavana päivänä.3 Tammikuun
aikana pataljoonan operatiivinen toiminta selkiytyi;
siihen liittyneitä epäolennaisia piirteita karsittiin,

Maaliskuun lopulla 1983 pidettiin uNrFrLiin kuuluvien


pataljoonien liikkuvien reservien toimintaharjoi-tus.
suomalaisten nyrkkiryimät saivat kiitosta nopeud.esta,
mutta pnrhkeitä ampumataidosta. Finbatti-n puolustuksek_
si voidaan mainita s€, että harjoituksen ammunnat to-
teutettiin tava11a, johon pataljoonan henkilö;tö ei o1-
lut tottunut.

Alkukuukausina pataljoonan al-ueel1a ei todettu lainkaan


DFF:n toimintaa. Vasta vuoden 1983 puolivä1istä lähtien
DFF-sotilaat alkoivat pyrkiä alueelre. suomalaiset rii_
suivat ndmä aseista ja monesti myös eväsivät näi1tä
pääsyn pataljoonan aluee11e. vastuualueella oli yön
pimeinä tunteina voimassa ulkonaliikkumiskielto, jonka
noudattamista pataljoona valvoi. paikallinen väestö
halusi kieltoa jatkettavan.

J
Tammikuun 1opulIa aloitettiin päirzäoart_iointi alueen tär_
.:: o r-l i .- ir i.i L; -
5

Tibninin poliisin pyynnöstä suomalaiset tarkkailivat


aseiden kantamista. Finbattin henkilöstö takavarikoi
paikallisilta luvattomia aseita, etupäässä haulikoita.
Aseet luovutettiin myöhemmin joko Libanonin poliisille
tai takaisin niiden omistajille. pataljoonan komentaja
eversti Matti skyttä myönsi mukhtarien suosituksesta
sopiville henkilöi11e haurikonkantoluvat pataljoonan
a1uee1la -

Pataljoonan alueerta 1öytyi wuoden j-983 kuluessa aika


ajoin ammuskätköjä sekä rypälepommien sirotekranaatteja,
jotka pataljoonan henkilöstö tai ranskalaiset pioneeriL
räjäyt.tivät.

rsraelilaisten tukemat miliisit, LAUr : t.a, häiritsivät yK-


sotilaita. LAUr:en tarkastusasemia ori vielä t.uolroin
uNrFrlin aIuee11a. Tyren l-ähe11ä o11een r,AUr-tarkas-
tusaseman miehet tulittivat 29. 11. 1983 kahteen otteeseen
suomalaisten huoltosaattuetta aiheuttaen pi-eniä vaurioi-
ta- suomalaiset vastasivat tuleen ja LAUr:en ammunta
fakkasi. Alkuvaiheessa Rantatien vaarall_isuuden ja ajo-
neuvokaappausten vuoksi patalj oona liikennöi Rantatiellä
ja Enklaavin e1i rcA:n aluee1la ainoastaan saatLueissa.
Niihin kuului vähintään kaksi ajoneuvoa ja 10 turvamies_
tä. Tä11ainen rasi-te hidasti mm. patarjoonan rakennustoi*
mintaa

YKSL 1 : een kuuruneiden rauhanLurvaajien sotilaallisuudes_


sa o1i parantamisen varaa. viikkopuhutteluissa komentaja
ot.ti usein puheeksi tervehtimi-sen, tukan pituuden ja muut
vastaavat asiat. Myös alkoholin käytt.öön puututt.iin. Elo_
kuun 1983 loppupuolelra komentaja määräsi, et.tei alkoho-
1ia saanut nauttia yhdeksään tuntiin ennen pykä1ävuoroa.
Pari vi-ikkoa myöhemmin jouduttiin kuitenkin palaamaan
arkoholin nauttimisrajoituksissa kuuden tunnin sääntöön
myös vartiopalveluksen osarta. Näi_n siksi, koska työmäärä
oli niin suuri-, etteivät miehet päässeet käymään messeis-

a Local Armed and Uniformed


by TDF 1 LAUI o1i Israelin
aseistama -ja varustama kyleimiliisi .
6

sä muuten kuin erikoisjärjestelyillä Tä1laisia olivat


esimerkiksi ylipitkät vartiovuorot .

Miesten riittarrlars oli myös pienoinen ongielma. Ensimmäi-


sen puolen vuoden aikana pataljoonasta kotiutettiin 15
miestä YK-palvel-ukseen sopimattomana, seitsemän omasta
pyynnöstä sekä kolme sitoumuksen päätyttyä. s Täydennykset
eivät riittäneet kattamaan poistumaa, joten pataljoonassa
vallitsi henkilöstövaj aus .

Finbattissa sattui huhtikuussa 1983 varsin omalaatuirren


tapaus - Erään aseman miehet. olivat nimittain päättäneet
hankkia ruokaa paikallisilta. Eversti skyt.tä kommentoi
tapahtunutta viikkopuhuttelussa L4. 4. seuraavasti :

"Erää1lä asemalla on omaksuttu 180O-luwun Härmän


häijyjen tyy1i. Viinaa, nuotiolle ja sj_tten
paistin hakuun. -.Ainoa valoisa proli asiassa
o1i, että ko. henkilö tappoi tenman pafl"i"
käsin, eikä alkanut yöl1å ammuskelemäan!,,
Liekö sitten edellinen tapahtuma ollut 1ääkintaimajuri
Pentti ourin innoittajana, koska hän on kirjoittanut
seuraavan lurrun fiktiivisen kertomuksen.

t yleisimmät palvel-ussit.oumuksen purkamisen


alkoholin hankkimises ta, säi lyttaimisestä ja nauttimisesta srayt olivat
]"n määräysten rikkominen iekä palvelusjuopumus -iai annettu* sotilaan
juopumus. Muutamissa tapauksissa kyseessä sotilaan
"fi
sonimaton krivt-ö-c - Pat*3.f _-,Åonast? on kotrrlt--ettt_r arvolle
ja, nrrÄq nr-. l,r.:r---=ttts-.,:
eikä pelkästään miehistoön kuuluneita.
1984 : ROSVOPAISTI LITÄNI,JOELLA

Vuoden r9B4 lopu11a supa News -rehti järjesti kirjoitus-


kilpailun. Alkuvuodesta 1985 ratkenneen kilpailun voitti
Iääkint.eimajuri ouri kirjoitukserlaan',Rosvopaisti t-ita-
nijoelIa" . seuraavana supaNewsin maariskuun f985 numeros*
sa julkaistu voittajatarina lyhentaimättömänä:

EelnäLtri',en ilta turnmui nopeasti- Burj Qal-Iawiyahin }ifl:in ymptirillä


Ebelä-libarronissa. Åuri:rgonlasku oli olIut jäIleen loistelias vä-
rej-ssään. Manu, Jaska, Pekka, Veijo ja ninä kokoonnuinde tava-n mu-
kaan grillin ynpärille, virltirnme valkeaa ja istuim'ne odottamaal
hillloksen tekeybymistä. Olut naistui saunomisen jäIkeen ja keskus-
telu 1allehti laiskphkosti Karjafan takaisi.:n valtaamisen ja nals-
asian vä1i11ä. Jaska osti nakkaraa - sitä iänikuista HK:.n Sinistä -
ja puheet suuntautuivat jäIleen keman iltapalavaiJrtoehtojen nluk-
kuuteen ja hankintaupseeri-n idea.köyhffieen tässä suhteessa.
-

Oti-n puheeksi rylei:r ynp?irillä laidu-ntavat kepularpat ja viittasj:r


Veikko Euovlsen 'rlrampaansyöjiinn. Olutta oJ-l- nen:rJrt illan nittaan
useampl purkki mieh.eea, elkä kestdnyb ku5.n tovin. [rr:1 f,sirnme vaJhto-
ehtoisla suunnitelnia pulskan rasvaisen kepun varastapiseksl. Yäliin

Mukaan.!äälettiin kutsua rneid.än I1säkserame Eeiklci'; Esa., Juklqr_ Kari


Pekkar. Rgiqta ja Jorre. Yali-ntäperusteena -o1i se että projel*in-to-
teutulsessa täxvittaisiin paitsi raakaa volmaa ja ovetuutta, lauIu-
äEir1tä ia heirke"-fybtä myös terävää äi1yä Ja }rylcyä ilonpltoon; Joukos-
ta muodostuisi rautainen tusina. Tulisi etsi-ä sopiva leiripai-kka.
Jaska vaati että tilaisuudessa soitetaal isänmaallista muslikkla,
Jome saisi kerrankin kaluta kyllikseen Luita. Kepu. päätettlin kui-
tenlrin lopulta vaiastanisen sijasta ostaa - kotimaan tied.otusväll-
neitle4 jatkuva ai-vopesu ystärryyclestä, yhtei-styöstä ja naapuruussuh-
teista lienee syöpJmyt liian syräite nie1ilr,tra6. ll[slimme nuk]rumaan
siinä vaiheessh j-rtaa kun veijo, Jaska ja pekka alkoivat jälleen
kerran kehua varkosiprrrin potenssia kohottavaa vaikutusta.

Teimme naasöontieöustelrrn muutamffi fäivää myöhemmin. Eei-kki tunsi


Litanljoen etelärannat paremmin kuin onat taslucsa, ja soverias
palkka 1öytfa vaivatta. Vl'eJessä'oIi uj-uiseen soveltuva sJrvä Buvan-
to ja ttse lelripaikan äd"essä kohisi vuolas kirkasvetinen koslC.
Paikal-le pääsi maastoajoneuvoilla ja siellä
oli.,saatavilla riit_
t:iaiin polttopuita. Isänmaallinen ja muu nusilkki ei
ketädn. Rad-ioyhteyd.en toimi-vuus kokeirtiin. sanalla
häiritsisl
sanottuna
palkka oli ihanteellinen.
Yalvontajoukon konentaja sai kirjallisen anomuksen.
tiln ajatus perustaa,tilapäinen observatlon post Siinä ilmais_
ritanljoen r,r_
na11e tietyn vii-konlop*n ajaksi.
§rseisen viikonlo.pun ajaksi- sattu_
va tåiyd'en kuun aika ori ensi.:r varmistettu alnanatast".
Llnoitettlln tarkoituksena olevan 6!gg1,v6{nnin lisäksi Lo,oo"u"""
- toi:akln vj-rklstäyuyä sekä nautlia heagenpitimiksi uid-a ja muu-
paikarllshankin-
tarra ostettu kepu nlin' sanobun rosvopaistin tåpaan
valdi-stettu:ra.
Komentaja \yväksyj- anomuksen ja
;uristi pai-kan tilapäiseksi
nesslksi' §amalIa hdn hyrriiksyi juomapuolen: keksi laatikkoa roavo_
kuusl pu11oa punavii-niä ja yksi pur19 Kosk'enkorvaa. Komentaja
olutta,
tenkln - i'lneisesti rautaisen tusinaa jäsenet tqntiessaar kui-
esilnrntapää1Ilkön tarkastamaen rosvone-ssia sään:eöt - käski
. I[äf n . änti
Ytrolai:ren kr:tsuttiin ateri-ar1e, ja koska valittu leiripaikka
si_
ialtsi Fm:rin karifi-n Pentti Eurmeen haIIi.:rtoalueelra, iiit"rrttlin
uyös.hänet kepua a*i-stamaan. Eipä si1ti, Lyllä
nalnitut'tartilai=
nyös
"tärttivät --_- i...-...,.-: ddelrä.e61tet5.b tultuitäkritöerit kerryedti. .

:,-,'-_ 1, -
"Lähdiä .lrro*i'täÅ så'srlf tek6nän" Lä"**. t-"pq"t *. 4;_r Eaid ar
oteitiin, ,i,t"q f, rlkiksi."an grysin Alia teäodaro kepuraumen omista-
että Manu o"n Bi,g''Farner suom'ert*, uäo",,a åi-;. il";;i;--
.. J.a.r.e.,
1i|1n' t*uruu "ii-iTe=sekä ,*1." *i;;" j]"räffiå
;=il"ä
tlplri3.-kaitln l-aäpcist a. . Kepulauman gnist
a ;rur"tt;i -ry;tl*L-
H+* I$',' aikaq uil"o kuin uiinlt "J
i";ilä-;_
:lT:,J1kauppaamisesta Manulle "";r;*
valmoksi. Maau tosin vieråri:.n
tåta mahd.orlri:sriutfa: 'vai n r,usrtoi"i"*.""r;";; #;=;*-;_-,i"t_
:f:o:"
trr'
*t"*nn ,*;";;";;;sra lampaista mutta tus_
3*"".-1:l----------------1a'ia..';..
Manu
mitåiän kepuista. Hg- kuitenkin käveri varmoin
Y: askelln o"ru""-
s3kaan ja valltsi kolmivuotiaan naaraskepun
tarkoitukseemme sopi_
syvstä hän hvlkasi tar;orra orleen ,*i..o pa"-
]In*":. -Jostalci.n
s'in; vaikka siinä olisi saatu kivekset kaupa-n päärre. varittu kepu
nerkittii-n ja hinnaksi sov-ittiin kolmesat." p.iou,rlista
rahaa.
Kauppaan kuului ÅliD vaatimuksesta se, että
isäretä syöttää
ostorehu]la sen viimeiset s,,nenen elinp*onn. Toimenpid.e kepua
}orulem-
ma parantaa lihan makua. veijo osti
;uomat j. ou="r;;;;--;;;;--
leiriytymisväIinået. Sil_nukka alkoi nr-"i"ir..
Eoltti se perjgntal. rand. Roverii:e asettui
.re1sl kepunhakijaå, ja
all-'FisEqr*rpa vaiåd,ettiin rahat. Ajettiin srrraan- Jaiarä..,tårjosi
kepua-od'otältaea§a kotonaan teetä ja paikpr-llsla
fsiysnn,Ei,e{al. vl-
pd'oln tuotiin me-rlci-tty ubrllemnae paikalIe,
ra.b.a.valbtot-,omistajaa,
eläimen sarvii:r sidottiin köysi ja se tar-utettr-in
ajoneuvon perär_
Ie. Tunnelma oli kepeä:r riehakas.
Jhnet+e,r1' Pr:r': e|r1-1ii,;r;'airissa ol-* ;*uri. ,,ri;ri;
ne on ihan sec,:rneet,
ne taruttaa tänne kepuar'. ,or.ks toi joku
naskottl varn.rnoiettets
9

te-.syön;rt si-,tä kivekset". rl-rnettely


vai_htui kameroid.en sulkijoi_
de4 rapinaksi siinä val'eessa ku:l päästi-n
kepuni sielun tai_vaalri_
si-11e ruohokentilre cqrf watrtherin
kehittåiledn yleisanestesialait-
teen avulla. avattiin, veri laekettiln pois.-;;;;
Kepu:r ku-rkku
nostettiin kintereeseen Jaskarr konstruoimaan
valittu nylkenää-n ja suoli"t"r.aori"r"""rikta telineeseen. I{anu o1i
temuksensa rajoittuu ihmisen hampaisli:r.
hl,'-en anatonian tun_
sasti tiinän kokeneen poronpurijan rutiinirrr.t!ö kävi,;;;;*n Joutui_
nrrro';;;;;rräin
ja vietiin vön ajaksi lcvlnä.irroou"""", ruis_
Ttl*:rra
yö..... ;r;;;;""r. *,ää
;yksi
Koitti se lauantai' olin o1lut kirjeenvaihdossa
päätynyb siihen, että kepua vairnoni ka:essa ja
§rpsennetäåi:e kaksi tuntia ensi-:nrnäisen
otl:: osarta ja puoli tuntia kunkin -seuraavan
neid-är kepuame liJrapaino oIi kolmetoista
kilon osarta. Koska
yhteensä kahdeksan tunti-a
kiloa, tarvittiin siis
§4psennysaikaa. Ahti ja pentti ori kut_
suttu aterialle vhd-eksäJ-tä i11a11a,
nään ke11o yksi iltapiiiväl1ä.
ioten kepu irr,i ;;";" hypsy_
Ajoneuvot kuormattiin ur*.is - ajo'n
vartioimaan.niitä. Åseet ja muu henkilökohtai:ren ja.Jorre pantii,,
aamupäivä11ä

viestfirälineet tarkistetlij-n ja niin saatggg,-pääsi varustus sekä


Perille saavuttua sid-ottiin ensi töiksi vi}doin natkaaq.
rhd.iet,meid..a IG.sarhrntlen
lippu Iähe i-s ea puur latvaan me rkiks i i sraeiilal' j-r
.
1;--h;;ä;å;_
Ie -ja, paikalrisille joukkioirre tark.it"";;;;;;-;;-lriin.""*r,
sitten: aioUäe u"t+"; **r*". ja
Eterä-libanoniri naaperä'oir ylIättävän
kovaa. Eelki:r kehonrakennuk-
sea anmlrs'f,pirnmatu1la vartalolla jo11ut
ei täh?in .asti qitää:r hyöty-
käy'ttöä' e11ei siksi lueta ruskeasi-lnäisteh
kaunottarien viettele-
misttä''eteräåin rajoittuvar naapurivaltion
hohtarrilla hiekrrarannoilla.
*I:r" rauta-ka"nki nävbti elävän herkästl
1:t::^"1_* hiinen otteessaan,
7a tcuoppa o11 kaivettu vajaassa tunnissa. Kuopan poh,att-e s,-bybet-.
tiin ro'io, minkä annetriin hiipua
Kep.r-,, r-ihaan työn_
nettiin veijon, Jaskan ja Pekan vaatimuksesta
";;;;-;eksi.
puliri §åsiä, vaitta vdhempi-kin olisi- smmenittäin valkosi_
maustamiseen riittänyt.
Kävbttiisivät poronsarrrijauhoa ja
Kep-u kä:irit ti in ko stut ettuun
si,,.uosii il;;]. :. ::'*
.ro ip"p"rr J-j."i;;;
ja se sijoitettiin hiirlokserre roop* ;' ar,nii.ni f o1 i o on
n.il"iiå. ;;;;.;;";;"""
aiapellvt seurata "rampaansyöjieo" rqouiJil;-;;";;;"ä;aisesti,
mutta qii' t,rrlut kuitenkin ;r;; ;ilil;iror"r*
k*ona:e il#;;t
";;;;itt;'r"*su ajatukslin..
Y*,.""1n
päälr'e svbvrettiin ro'rio antamaan peltilevxr ja pe11in
miseksi.
;;;;"*:r*non k"pop rqypsentä_
Näin menetellen saat-,
paaitä pois r"s;;;-;;;#; iä"Iilii=ä']ruffif;:r#.iif
sellg §ljelreen tasaisen srpspni"""-r"i;;;";;";:*'"*-
^"'
10
Moottorisahai avuJ.Ia tapahtunut polttopuun hankinta toi palkalle
maanomistajan. Osoj-ttautui että suomen ja arabian klelet eivdt ole
aiven Iähisukuislal eikä Lontoon murteestakaan ollut apua. Tod.is_
timme lsännälle parhaan"ky§rmme mukaan, .että olime satianr.eet vain
kui'via- kaatoja emnekä e1äviä puita. Lopulta isdrrtä 1ähti matkojhia-

Kepu o11 slatu kypsymä?in ja olut virtaan jäähtymääa. Joukko ldhti


ui-m.aaa-Eeikki, esitteli parbaita puoliaa.n vastarannalla katselevi-
en tummasilnälstelr n,eitsyeid-en ihastellessa huokaj-11en.
"yira,io
Jorre ja Eari o1i-vat innokkai-mpia itse uimisessa. Kaikill_a oli ai_
d-osti hauskaa, ja tässä tuli todistetuksi se
.e.ttä ei ilo ilnan vii-
naa ihan aina o1e teeskentelyä.
Iltapiiiviillä uj:]:1in jäIkeen pid-ettifue rosvomessi:r perustava kokous
ja,laad.ittiin. nessitrle säännöt. Sääntöihln tulj_ loppujen }opuksi
seitsemäin pykåiIää:
1l -Tiis.sä ,messissä tulee ehd.ottomasti nauttia ulnisesta, auringosta,
ropv.gpalg!1et.a ja juomiste. .

2. Juomia ovat o1ut, rriini ja väJrevä rrii,na:


]. 'Eitä
oluen nåuttiminen -alkqa kerlo 16.00 ja jatkuu niin kauan kuin
riittää.
4, Yii:ri,:.;a, väkevä viina nautitaan ruokailLn yhteyd_essä.
§. Ruokgnetarjotaa:r paihan pää1rä maakuopassa spsytettyä kepua
, -1i-suklre*o"go.,
Ur lg.qt,q"y.at t3=kistuks-et nä.ihi-n sääntöihin tekee tilapäisen
rosvomdssin yreilen kokous hallituksen esitykJå"tå. ---
7, I31y:nfajog]on, kone}!3ign päätöksern mukalsesti tiiis-tetaan
-- ----- niinä
saannot esi-kuntspääI1ikön tarkistettaräksi.
stiiirrlöt, on otettu mukaan täihän sinänsä fitriiviseen kerbomukseen
sen vuoksir. ettei- oikeusupseerille jäisl epäi1yjä täpahtr:nlen 1aj_1-
1l-suusperustasta ja oi-keutuksesta. Kokousta pitäessämms alkoi kuo-
past a levitä yrnpäri-st öön herkulli:ren t<ypsyvän kepunlihan tuoksu.

Rosvomessi:r virallisen perustamisen jälkeen lsftgasimme leirin


va1-
n*ij-ksi Eari-n- ja Reiska.:a asiantuntevassa ohjauksessa ja vatvonnassa.
lreltta pystytettijn, terttavuoteet koottiin, pöyd.ät ja tuolit ase; -
tettiin paikoirleen ja valai-simet saatettiin t;;;"
"r*r*r"Li;;;: ja pekka
nauttiminen o1i alkanut elkä keståiayb kovin kaua:r kun Esa
3rlkoivat av-al.l)-a ääniään. Tätä ennen_ olimme kuitenlrin
vuäirlel y4atiaet "A""U"o----
ieirrn, sen gäsenteir ;a'ue:-aein ;ä;Cil;-;;t-
'einnin. jorrelle. ruo'u1jas olento otti tentavain"ä tJtlti" ,;;;"-
deI1a. §e kiersi l.eiriålueen yrnpärl epäsäännö111s{n väliajoin kpten
kierbopykälässä ollessa kuuluukin, ja muun aja:r selstul ltse lelris-
.sä pttäen. sen asukkaita sirnä11ä. ritro mittåon
"ii;t-"r;;-;;;^"
voimistuessa.
vaLmistinme salaati-t, ja itse kukin asetteli arunoiinifoiiooo
rittyjä valkosipu.r-inerunoita ja slpulelta hiillokselre kää-
kypsymään.
varkoiset liinat levitettiin pördl11e ja pöyd.ät
katettiin. veijo
r1-

qfi fuankkinut sdapsilaseiksi pienen kuksan kutrlekin.


Ruokanri.eraeio-
ae saapuivat.- Eepu nostettiin lnropasta ja seri kääreet
avattlin.
Palstotulos o1i täyd.e11i-::enl Hii11oksel1a srysyneet varkosipull_.-
peruaat ja sipulit tuoti-in pöybäqin, samoin salaatit.
viir-ri ja sna*
psi kaaÖettiin lasejhin. Puhe.et pid.ettiin. snapsi otettiin.
ten h:lljennfinme nauttinaan maailmar .pqras.ta Etelä_Liba:ronissa Ja sit-
ros_
vonpalstit tapaan §lpsennettyä kepua. Täysi kuu loi ,vatoqan
riimrns' Koski kohisi ja Til1ey suhisi. voikq rauh.antgrva rui---
iha.nampaa
o11a, voiko ihanampaa o11a kuin o4 tää. .....,
,
Ruokavieraat laihtivät. rsd-nmaallinen ja kerryerapi musiikici
vuoroon kosken rannalla ja kaiku toisti säveliä räheisissä
raikui .

wad-eis-
sa' Aina väriin ioku intoutui keskugtelu:e romassa yksilö11isempää:r
musisointi-in. Jome ulvoi aika ajoin täyd.en ln:ua lrlnoamanq.
Ja jos
kenet hiuka yIlättl, o1i kätlen ulotturri1la. mehevää
kepur:rr1r"" yi_
li:r §r11in.
ho'"l_.yön jäJ-kee1,o'i r-au1,n volylrmi hulpussaa:r, el ehkä
nij:rkää; sen raatq. .reina hetE a;oit'tui tiearisielu;ouLiu..;enää
t1t_lff * t;"]*i*
r.h_
1
1111 "oai.,ry,ott{lu1
o!}qt-v9iärarr,1s9Åti
-,
on s aänr;a i Ä,e en .r s än:n å t-";
gielä Ee*a.,, serr jälkeen Jasra ruii"nti r;
t}t:. Iänen jälkdensä uupui taisterija toisensa peräärij
nät tosi,e wasta nyöhiiisitir rtri*t"""" tri"-r"."* t
"iti"ir_
rri- ja jatkosod.assa suomelleaikaisempaa ";;;
paremnan ";;;=ä_
lofputuloksen.-
Kun aamulla k,ud.en aikaan-heräsi:r kuserl.,
täybti ilnan kuorsaus
ja valkosipuli-a 'tuoksu. Yain Jo",e lstui .rantatörmär,ä
valppaasti
leiriä vartioi-den.
.
Maailnaa oli jälleen kerraa voimallisesti parannettu. 'nikamoisia
velilmltia I
L2

1985 : PAItTTfVAMEJA ifA SAMÄRMINAJIA

vuosi 1985 on kiistämättä ol1ut Finbattin tähänastisen


historian tiukin. Kyseisen vuoden kesä11ä pataljoonan
henkilöstöä joutui rDF/DFF:n vangeiksi . Tapahtuma muodos-
tui kansainväliseksi uutisaiheeksi. EdeIleen samana
kesänä alikersantti Tom Kjäl1man kuoli miinaonnettomuu-
dessa.

Panttivankidraa'ua

Kesäkuun 1. 1985 Finbattin silloinen komentaja eversti


vepni Hakala 1ähti tarkastrismatkalle 2.JK:n alueelle
mukanaan pataljoonan Lulkki Ali Haidar. saawuttuaan Al
Qantarah'n ky1ään hän vaihtoi kuulumisia ky1ä1äisten
kanssa. Läheisen rDF/DFF-aseman6 pää11ikkönä esiintlmyt
Ali .Taber ilmoitti Haka1a11e olevansa 10 miehensä kanssa
varmis antautumaan ja siirtymään pois rcA:lta. Hän pal_
jasti, ettei asemalla ollut israelilaissotilaita. Jaber
p)aysi, että hänen miehensä voisivat arnpua hi_eman antautu-
misen yhteydessä, jotteivät he menettäisl sotilaskunni_
aansa- Mikäli suomalaiset ampuvat. takaisin, .Taber lupasi
miestensä laskevan aseensa. Hakala suostui Jaberin pyran-
töön ja lupasi 1isäksi loikkareille kuljetuksen länteen.

Eversti Hakala informoi päätöksestään 2.JK,r, päarrikköä,


majuri Harri pantzari-a. vielä sarnan aamupäivän kuluessa
vi1le-Pasi ajoi kohti eantarah'n rDF/DFF-asemaa. Tosin
komentaja oli käskenyt varmuuden vararta kaksi vaunua
suojaamaan toimintaa. Hän johti itse erästä tiedustelu*
joukkueen vaunua. vilren ehdittyä aseman
luokse 9-50:n
suunnasta, DFF-sotilaat ampuivat asemalta vaunun eteen.
vi11e ampui raskaalra konekiväärir1ä ilmaan varoitus_
laukauksia, joihin komentajan johtama vaunu yhty1. pa-
seista jalkautuneet rauhanturvaajat ampuivat myös rlm-

6 Tuohon aikaan DFF oIi laiton


liikkumista uNrFrL ei sa11i_nut aseelrinen järjestö, jonka
seereita' Tuolloin voimassa ol1eet "r""åri.rr. ilman ior-,r, yhteysup_
määräykset
il man rDF: n valvontaa ollut DFF -osasto oli ::iisuttar,.a että
palautettava sinne, mistä n;imä olivat tulleet "a"iryttivät,
asei-sia -i-
1')

näkkökiwääreilIään ilmaan, minkä jälkeen DFF:n miehet


luorruttival- aseensa. Tiedustelujoukkueen miehet riisui-
vat DFF-mlehet aseista aiemmin sovitulla taval1a. Seu-
raavaksi Jaberin joukko ja sen aseet siirrettiin patal-
joonan kuomulla varustetulla kuorma-autoIla EHK:n alu-
eeIle.

DFF:n sotilaiden aseet tuotiin tiedustelujoukkueen pasil-


1a 9-10:11e, jossa ne siirrettiin 'toiseen ajoneuvoon
fDF: lIe luovuttamista varLen. Jaberin ryhmä kyyditettiin
11:n risteykseen', josta nämä jatkoivat jalkaisin kohti
Srifan kylää. Vähän myöhemmin henkilöautoilla paikalle
saapuneet Amal-liikkeen edustäjat pidättivät loikkarit ja
veivät heidät pois.

Tä11ä vä1in Qantarah'n asemalle matkasi IDF/DFF-osasto,


jonka johtajana toimineelle kapteeni Dannylle 9-50:llä
o1lut majuri Pantzar kertoi aseman olevan tyhjän ja
miesten loikanneen länteen.

Jaberin miehiä kuljettanutta osastoa vastaan ajoivat


2.JK.n henkilöstöön kuuluneet yliluutnantti Erkki Aronen
ja alikersantti Jarmo Laaksonen. Hei11e kerrottiin, ettei
Qantarah'n asemalla o11ut ketään- Ennen eantarah'n asemaa
yliluut.nantti Aronen otti yhteyttä radioitse majuri pant-
zariin saaden l-uvan ohittaa aseman.

Tä11ä välin Qantarah'n rDF/DFF-asema o1i kuitenkin miehi-


tetty uudelreen. Näin ollen Arosen ja Laaksosen matkante-
ko keskeytyi. Heidän saavuttuaan aseman 1uo auto pysäy-
tettiin ja ensimmäiset suomalaiset otettiin panttivan-
geiksi . DFF: n sotilaat tivasivat Aroselta ',kaapattuj en"
sotilaiden olinpaikkaa. Hän ei luonnollisestikaan tiennyt
mitään koko asiasta. Suomalaiset vietiin lähel1ä sijait-
sevaan rakennukseen. Siel1ä Arosta uhkailtiin aseilla ja
pahoinpideltiin lievästi .

7 Risteyksessä oli tuolloin miehittilmätön tarkastusasema 9-11


74

Tieto Arosen ja Laaksosen kohtarost.a kantautui pian


majuri pantzarin korviin. Kapteeni Dannyn kutsuttua
Pantzaria Arosen ajoneuvon radiolla 2.JK:n pää11ikkö
tähti Qantarah'n asemalle selvitteimään tilannetta. Het-
ken päästä sinne saapui myös eversti_ Hakala. DFF vaati
Amarille luorrutettujen sotilaiden väl-itontä palauttamis-
ta. Komentaja pyrki käytteimään loikkareiden takavarikoi_
tuj a aseita neuvotteluvarttina sopuratkaisuun pääsemisek-
si - Tilanne näyttikin ratkeavan, sirra Hakala 1öi kättä
pää1le DFF-johtaja Robin Abboudin kanssa.

Reilut puoli tuntia kestäneiden neuvottelujen järkeen


jääkäri Rauno Komulainen toi loikkareiden aseet asemarle.
Ne luovutettiin DFF:}le, mutta äkkiä kävikin irmi, ettei
herrasmi-essopimus pitänytkään. rlmapiiri kiristyi eikä
ratkaisua ollut näköpiirissä. Tässä vaiheessa DFF komensi
jääkäri Komulaisen ja pantzarin turvamiehenä toimineen
jääkäri Tuomo Kokkosen samaan koppiin, jossa yliluutnant-
ti Aronen ja ari-kersantti- Laaksonen olivaL o1]eet jo
jonkin aikaa. Heidän koppiinsa suihkutettiin jauhesam-
muttimella, minkä jä1keen vangit siirrettiin katokseen.

rltapäivä11ä uNrFrL opsin valtuuskunta saapui eanta-


rah'aan, mutta neuvotteluyrityksistä huolimatta eversti
Hakala ja majuri pantzar huomasivat joutuneensa pantti--
vangeiksi. vangitsijat epäi1ivät Hakalan ja ' pantzarin
valehtelevan- seuraavaksi DFF:n miehet arkoivat pahoin-
p.ide11ä Hakalaa ja pantzaria. Kapteeni Danny seurasi
sivusta, kun komentajaa ryötiin nurkan takana nyrkirrä
leukaan, minkä jä1keen häntä iskett.iin rautatangorla va-
sempaan polvitaipeeseen. Lisäksi Hakalan toista käsi_
vartta ja rintakehää ruhjottiin rlmnäkkökiväärin pii-
pu11a. Pantzaria hakattiin puolestaan hänen oma1la bare_
tillaan kasvoihin. Kokardl tehosti iskujen vaikutusta.
Häntä juoksutettiin myös shortseissa 1äpi piikkipensaan.
DFF:n miehet riisuivat vasta tässä vaiheessa Hakaran ja
Pantzarin aseista ja veivät heidät pieneen koppiin, jossa
hei-dän silmilleen suihkutettiin sammutusjauhetta.
15

Eversti Hakalan neuvotellessa Al eantarah'ssa panttivan-


kidraama eteni pari kilometriä F'inbattin alueen itäpuo-
1el1a sijaitsevassa E1 Aadeissen kylässä. sie11ä olevalle
DFF:n tarkastusasemalle saapui peräjä1keen viisi Finbat-
tin ajoneuvoa, joissa o1i yhteensä l-9 suomalaista rauhan-
turvaajaa sekä sotakoira .Jorre- osastoon j<uuIui Met.ullas-
ta tulossa olleen posti-/lomakyydin ja Norbatista hankin-
tamatkalta tulossa olleita ajoneuvoja. Jorrea oli käytet-
ty eIäin1ääkärissä Norbattissa

Mukana ol1ut yliluutnantti Jorma Mäenpää sai DFF:n mie-


hiltä ohjeet odottaa jotain DFF-kapteenia. Noin tunnin
kuluttua suomalaiset - jotka olivat kuunnelleet Finbatti_n
radioliikennet.tä - arvasivat jotakin olevan tekeillä,
minkä wuoksi he menivät asemiin tien vierille- TäIlainen
toimenpide ärsytti suuresti DFF:n miehiä. Taas tuntia
myöhemmin yliluutnant.ti Mäenpää käveli- DFF: n tarkas-
tusasemalle selvittääkseen tilannetta. Hänet kuitenkin
vangittiin. seuraavaksi suomalaisten vanhin, majuri osmo
Kest.i saapui tarkastusasemalle. DFF:n kapteeni ilmoitti
häneI1e, että suomalaiset tullaan riisumaan aseista.
Kest.i sai radion välityksellä ohjeet olla käyttzimättä
aseita, minkä jälkeen hän haki miehet pois asemista.
suomalaiset riisut.tiin aseista ja sulrottiin ahtaaseen
koppiin. Heit.ä ei kuitenkaan pahoinpidelty t.ai uhkailtu.

Amal piti jo alkuilt.apäivästä karkulaisia koskevan tiedo-


tustilaisuuden Bidyasissa, jonne tiedustelu-upseeri kap-
teeni Tuomo Lehtinen ja tulkki Ali lähtivät. ottaakseen
yhteyden amalistelhin. Alueen ranskalainen komppanian-
päällikkö eväsi kuitenkin heilta pääsynsä ky1ään, koska
uNrFrL oPS oli käskenyt pysäyttaimään suomalaisten liiken-
teen Finbattin alueen ulkopuole1la.

Ke11o L7 -00:n jälkeen eversti Hakara sai luvan käydä


9-1:11ä. Hän parasi A1 eantarah,aan tuntia myöhemmin
oltuaan puhelimitse yhteydessä Force Commanderiin, ken-
raaliluut.nantti Callaghaniin. Tässä vaiheessa rDF/DFF:n
vaatimukset olivat selkiintlmeet; he vaat.ivat loikkarien
- heidän mielest.ään "kaapattujen" - välitöntä palautta-
t5
mist.a tai he ampuisivat suomalaisia tunnin välein. pai-
kalla oli tuolloin noin 60 DFF:n ja 10 fDF:n sotilasta.

Kapteeni Lehtinen ja tulkki Ali yrittivät ottaa yhteyttä


Amal-johtajiin. He saivat kiinni ainoastaan Marubin Amal_
johtajan, jota he pyysivät toimimaan mahdorlisimman
nopeasti. Ali Jaber tuotiinkin Finbattin alueelle. Häntä
tapaamaan lähtenyt eversti Hakala sai kuuI1a, ettei hänen
tarvitse palata enää eantarah,aan. \

r11a1la kapteeni Lehtinen ja Ali Jaber tapasivat toj-sensa


wadi Buraykissa. LINTFTL opsln delegaatiossa ollut rans*
kaJ-ainen everstj-luutnatti yritti Force commanderin nimis_
sä käskeä Finbatt opsia ja eversti Hakalaa tuomaan Jabe_
rin viipymättä eantarah'aan. uNrFrLin esikunnasta ei
o1lut anneLtu t.älraista käskyä, vaan ohjeet olla missään
tapauksessa luowuttamatta Jaberia DFF : 11e.

välitystyötä panttivankien vapauttamiseksi tekivät myös


oGL:n edustajat, suomen ulkoministeriö sekä suomen halli_
tus. Puolustusmini-steriön yK-toimistoon o1i lisäksi
perustettu kriisiryhmä. rsraelin hallitus lupasi ensim_
mäisen vankeuspäivän iltana, ettei pidatettyja kohtaan
tultaisi käyttaimään väkivalt.aa.

Finbattin valmiutta o1i kohodettu ja 1isäksi osia FMR:stä


siirtyi pataljoonan a1uee11e. IDF/DFF ei suomalaisten
onneksi tot.euttanut uhkauksiaan. Al Qantarah.n ja E1
Aadeissen pant.tivangit saivat myös aika ajoin orla ra-
diol1a yhteydessä Finbatt opsiin. Heitä siirrettiin
paikasta toiseen.

Toisena vankeuspäivänä neuvottel-ukontaktit jatkuivat eri


tahoilla. Amal-järjestön radioasema ilmoitti, että jar-
jestö11ä o1i vanki-naan Robin abboudin perheenjäseniä,
jotka kärsisivät, mikä1i suomalaisia vahingoitettaisiin.
Lisäksi uhattiin surmata kaikki loikkarit, jos ykslkin
suomalainen surmattaisiin. Kesäkuun B:ntena päivänä
Kansainvälisen punaisen Ristin edustajat saapuivat
Qantarah'aan. Heidä. käyncinsä jä1keen kohtelu A1
L]
Qantarah'ssa parani )a suoranainen tappouhka väistyi.

Kolmannen päivän iltana DFF vapautti h1ruäntahdon eleenä


Laaksosen, Kokkosen ja Komulaisen.s samana iltana E1
Aadeissessa ol1eet panttivangit. kuljetettiin Mar-
jayouniin, jossa hei-dat teljettiin aluksi pieneen se1-
1iin. Neuvott.elujen järkeen heidät siirrettiin suurempaan
tilaan. Kenttäneuvottelut o]iwat oikeastaan jo päätty-
neeL, si11ä myös [rNrFrL opsista tul]-eöt neuvottelijat o1i
otettu panttivangeiksi. Tosin heidät vapautettiin päivää
myöhemmin.

Alf, Jaber antoi 9.6. tiedotusvärinei1le lausunnon, jossa


hän kertoi, miten hän ja hänen miehensä orivat paenneet
vapaaehtoisesti ilman, että uNrFrL olisi heidät pakotta-
nut. Jaber paljasti pyytäneensä Finbattilta kuljetusta
1änteen.

seuraavana aarnuna majuri pantzar ja yliluutnantti Aronen


siirrettiin A1 eantarah'sta Taiben vesiaseman kautta
Marjayounii-n. siellä olevien pantt.ivankien kokonaismäärä
o1i tässä vai-heessa 2t miestä ja yksi koira- Miehet
voivaL h1ruin ja heita kohdeltiin asiallisesti, mutta
sotakoira Jorre o1i kiusanteosta hermona.

oGL:n Team X-Ray sai luvan toimiLtaa vangifuille mm.


ruokaa, huopia, vaatteita, lueLLavaa, pelikortit ja
radion. Tarkkailijoiden mukaan suomalaisten mieliara oli
korkealla. oGL:n teamit toimivat. myös kirjekuriireina;
vangitut saivat kirjeiden ohe1la hengien kohottamisohjel-
makasetin.

Koska DFF ei salrinut yK-riikennettä eantarah.n ohi,


"Hiutalepolku" avattiin 10.6. huoltotieksi yhteisymmär-
ryksessä rDF:n kanssa. Tie pidettiin auki päivisin, mut-
ta yöksi se sutjettiin maaval1il1a.

8 Miehet viettivät vön Norbattissa ja heidät toimitettiin


Finbatt.iin seuraavan paivån postihekolla.
1B

Viidentenä vankeuspäivänä jouduttiin tekemään vankien


nimilistaan korjauksia; 1ista1la o1i mm. väärä Hämä1äinen
sekä jääkäri Timo Vuoren nimi puuttui siltä kokonaan.
Tässä vaiheessa suomalaiset. saivat jo käydä vartioituna
1enki11ä. Edelleen päivittäinen posti kurki vangeilre
saakka. Kohtelu parani entisestään ja panttivangit saivat
junailtua Jorren vapaaksi vankeudesta. uNr!.rl,in esikunnan
delegaatio saapui neuvotteremaan DFF:n johtajien kanssa.
Heidän mukanaan Marjayouniin saapui känsainvälisiä lehti_
miehiä, jotka tekivät Jorresta hetkessä kuuluisuuden.

Kesäkuun 12:nnen päivän aamuna DFF:n edustaja ilmoitti


vapauttamisen olevan kiinni siita, että hän t.apaisi Ali
Jaberin. pelkkä DFF:n tunnustaminen ei enää riittänyt.
Neuvottelut jatkuivat Marjayounissa seuraavan päivän.
Myös maailmanjärjestön ylin joht.o osallistui neuvottelui_
hin. YK:n alipääsihteeri Brian urquhart saapui alueer-
le ja tapasi mm. rsraelin tuolloisen puolustusministerin,
Jitzhak Rabinin.

Finbattin upseereita pääsi vierairemaan L4.6. Mar_


jayounissa Team X-Ra1m saattamana. Lääkintäeverstiluut_
nantti pentti ouri tarkasti pant.tivangit. vielä sarnana
päivänä pataljoonaan t.uli tlet.o, että L4o suomalaista
kansanedustajaa ori allekirjoit.tanut rsraelin parlamen_
ti11e, K.essetirle, osoitetun vetoomuksen pa.ritivankien
vapauttamiseksi. Myöhään i11a11a Tasavallan presidentti
Mauno Koi-visto lähetti Finbattiin sanoman, jossa
hän
esitti t.ervehdyksensä suomaraisilte panttivangeille (ks.
LIITE VITI).

AamupäJ-vällä . tapahtuneesta vapauttamisesta muodos_


r-5 . 6
tui mediatapahtuma- Vapauteen päässeet panttivangi-t
kuljetettiin aluksi Norbattiin, josta heidät lennätettiin
helikopterei]la 9-1 : 1le. puolenpäivän jälkeen viimeiset_
kin pantt'ivangit orivat perillä Buri Qallawiyah'ssa. He
saunoi-vat j a soittivat kotiin . sitten he j är j est.yivät
Force commanderin puhuttelua varten. panttivankidraarna
oli onnellisesti ohi.
L9

Myös muita suomalaisia rauhanturvaajia on vuosien saatos-


sa joutunut erinäisten ryhmittymien vangeiksi. Esimerkik-
si vuoden 1985 1opu11a [rNrFrL Housen vartio-osastoorr
kuuluneet kersantit Arto Kolari ja Kyösti niihelä olivat
muutaman tunnin vankeudessa. Alkuwuodesta 1986 pales_
tiinalaiset "ampuivat alas" 1ähelrä saidaa sotiraspastori
Kari Nykäsen ja ylikersantti pekka puolakan näiden len-
nettyä helikopterilla kohti Beirutia, minkä jä1keen
heidät vangittiin vähäksi aikaa. hiedustelujoukkueen
kersantti Hannu Murtonen kaapattiin puolestaan saman
wuoden lopurra Beirutissa. Lisäksi kersantti Risto
HaimäIäinen' 9-32 : 1ta o1i lyhyen ajan Believers-ryhmitty-
män panttivankina alkuvuodesta 19BB . Edellisten tapausten
ohe11a on h1ruä muistaa asemien 9-36 1a 9-47A välikohtauk-
set, joissa useita suomalaisi-a rauhant.urvaaji_a jäi van-
geiksi- Niistä kuitenkin tarkemmin tuonnempana.

Ton KjäL1rn.ain kaatumineu

Kuukausi panttivankidraaman päättymisen jä1keen , 74.J . ,


eräs paikallinen paimen haavoittui reiteen miinan räjäh-
dettyä Liekin a1uee11a orevan kivirakennuksen 1ähistö11ä,
rDF:n asemana aikaisemmin ollutta aluettalo kiersi tuor_
loin maavalli . sisäänkä1mti asemalle oli tielle päin,
Lääkintäjoukkueen volkswagen-ambulanssi paikalle
".u.pri
sairaalalta- Tapaht.umapaikalle päästyään ajoneuvossa
olleet - p}. Iääkintäalikersantti Tom Kjä1lman - miehet
jalkautuivat antaakseen ensiapua paimenelle Kjällmanin
ryhtyessä peruuttamaan ambulanssia rakennukselle johta-
val1e ajouralle. Ajoneuvo osui nykyisen Liekin muistomer-

' uamalainen tuli toistamiseen Libanoniin elorotaatiossa 1993.


Hän on kunnostautunut erilaisissa kokoonpanoissa toimiäeen Jabal
Bandin laulajana. Heimäläisen kynästa ovaC lähteneet monien tunte-
mat kappaleet "sinibaretti" ja "sheltteriin', (Alman Blues) .

10
Asema o1i perustettu tammikuun alussa 1983. IDF oIi kuiten-
kin hylännyt sen huhtikuussa 1985 tapahtuneen vetäytymisensä yh-
teydessä. Asema o1i tutkit.tu miinaharavilla ja todåtiu t.urvalli-
seksi- Suomalaiset.kin olivat käyneet paikallJ useita kert_oja. Li-
säksi paikalliset lapset käyt.tivät sita leikkipaikkanaan.
20
kin kohdarle asetettuun miinaanll, joka surmasi tehtavaa
täyttäneen alikersantti Kjä1lmanin välittömästi.

Paimen evakuoitiin 9-10:n sairaaraan, josta hänet lähe-


tettiin edelleen Naqouraan ruotsalaisten sairaalaan"
Jonkin ajan kuluttua hän palasi kotikyläänsä Fruniin.
uusien miinaonnettomuuksien ehkäisemiseksi swedEngCoy
raivasi myöhemmin alueelta räjähteet ja tasoitti maaval-
1ir.

Paikallisi11e Kjärlman o1i ja on ederleen marrtyyri, joka


on kuollut heidän puolestaan. eallawiyah'n ky1ätalossa
järjestettiin 27 .1. 1985 Tom i<jattmanin muistotilaisuus,
johon otti osaa arvovaltainen joukko eteläribanonilaisia
poriittisia ja uskonnollisia johtajia. paikalliset merk_
kihenkilöt ovat vielä nykyäänkin usein ottaneet esirle
Kjäl1manin tapauksen. Tom Kjä1lmanin muisto elää, sillä
vuonna 1988 varmistui 9-1:n 1äheisyyteen suomalaisten
rakentama, hänen nimeään kantava kou1u.

Alikersantti Kjä11man o1i ensimmäinen YKSL:n parvelusteh-


tävässä surmansa saanut rauhanturvaaja. Lisäksi kahdeksan
muuta suomalaisLa on kuollut Etelä-Libanonissa. Kuollei_
den nimet on kaiverrettu Jabal Marunin mäel1ä olevaan
muistolaattaan (ks. LrrrE rx) . Ensimmäinen kuoremantapaus
sattui heti tammikuussa 1983 ja viimeinen håi.raku,rs=-
l-986- vuosi 1985 oli pataljoonan musta vuosi, silfä
kyseisen wuoden jälkipuoliskorla menehtyi Kjä1lmanin
ohella neljä rauhanturvaaj aa.

11Paikalla käyneiden ranskalaisten pioneerien mukaan KjäI1-


mani-n surmannut miina oli ollut venäläisvalmi-steinen, lisapånok-
sel1a iiaEriesi-lrl- palss-rr ;r,-i.,.., _jcss.r ur* -:-:u,- ::a.
",ran'.,'istecii
jähdysainetta noin 20 ki1oa. Miina sytytti ambulanssin tuleen.
2L
1986 : TåRXÄSTUSASEI4AT ASEEIJLISTEN HYörU<ÄYSTEN KOHTEENA

Elokuussa 1986 tilanne trNrFrl,in arueerra ori h1ruin jan_


nittlmyt- Tuolloin ranskalaisten rauhanturvaajien ja
Amalin suhteet olivat kärjistlmeet taisteluiksi, jotka
olivat saaneet alkunsa eräästä välikohtauksesta, jossa
ranskalaiset surmasivat kaksi amalistia. Molemmat osa-
puolet kärsivät tappioita- Amal piiritti ranskalaisten
asemia ja ranskalaiset olivat puolustuskannalla.12 suo-
malaisetkin osaltistuivat kiistojen välitteimistyöhön.
Neuvotteluja käytiin pataljoonan esikunnassa.

Myös Finbattin alueel]a oli rauhatonta elokuuun puolivä_


lin jä1keen. Taimän epäi11äärr johtuneen ositt.ain si-itä,
että Finbatt o1i sitoutunut Frenchbattin huoltamiseen
saattuetoiminnasta huolehtimalla .

AamuyöI1ä 18. B. tuntemattomat aseelliset käyttivät hrrväk_


seen jännityst.ilaal3 ja avasivat tulen kohti asemaa 9_31.
Nämä ampuivat asemaa kohti yhden kertasingon laukauksen
sekä keveilrä aseilla noin 150 laukausta. yksi rlmnäkkö-
kiväärin laukaus rikkoi aseman valonheittäjän. Lisäksi
tarkastuspaikan koppiin osui 11 rlmnäkkökiväärin laukaus-
ta. Tapahtuman jä1keen vahvennettiin 9-31:n ohelra asemar
9-13 ja 9-32.

viitta päivää myöhemmin tuntemattomat aseerliset hyök-


käsivät' asemaa 9-13 vastaan ampuen kaksi singon (RpG:n)
ja noin 2oo keveiden aseiden ]aukausta. Toinen
singon
laukauksista osui Juha-pasi-n takaoveen ja sytytti tu-
leen vaunun sisäl1ä olreet patjan ja istuinpehmusteet.
Asema vahvennettiin sekä asemien 9-31 ja 9-32
miehitykset
kaks inkertaistetti in
.

t' Tilanne rauhoitt.ui vasta kaksi


Frenchbatt vedettiin Etelä_Libanonista.kuukautta myöhemmin, jolloin
13
Esimerkiksi l-7-8. tarkastusasemalla
ruuhka, joka johti kuljettajien tunteiäen 9-31 oli ollut 50 auton
kuumenemiseen. Tarkas-
tuspai-kan miehistö joutuikin kutsumair, .p.rrroimia paikalre
ampumaan varoiLuslaukauksia rauhoittaakseen tilanteån. sekä
22
1987: RYöSTöRETKI ÄSEMAI,LE 9.35

Huhtikuun 18 . L9B7 aamuyöl1ä k1o 03.00 Ala-asema


aloitti
kiivaan arrmunnan eri- suuntiin, mikä aiheutti shertterihä_
lytyksen asemaalla 9-36. Noin parikymment.ä minuuttia
myöhemmin - arnmunnan edelleen jatkuessa
- 9-36:n maaval_
vontatutka havaitsl liikettä Litaniwadissa, noin 500
met.rin päässä.
i

Jälleen kurui noin kaksikymmentä mi-nuuttia, jonka jälkeen


200 metrin päässä asemasta kuult.iin rlmnäkkökiväärituli _
t.usta Ala-aseman suuntaan.la Joukkueenjohtaja soittikin
1 -*lK:n varapää11ikölle ja prrysi lupaa
rähi_puolustushäry_
tykseen. Lupa jäi kuitenkin saamatLa.

vii-den minuutin kuluttua aseman 9-36 pohjoispuolelta


kuult'iin nel j ä kat jushan tai si-ngon lähtötaukausta.
samanaikaisesti vilninpunainen volvo saapui tarkas-
tusasemalre 9-37 - Toinen vartiomiehistä tuli ulos
kopis_
ta. Autossa o11eet aseelliset pakottivat vartiomiehen
aseella uhaten luowuttamaan aseensa ja ottivat
sitten
t;imän panttivangiksi. Toinenkin vartiomi_es riisuttiin
asei-sta ja myös hän joutui vangiksi

Tä11ä vä1in joukkueenjohtaja havaitsi,


että jotain tapah_
tui 9-37:1la- Hän antoi 1ähipuolustushälytyksän.
uiest"..
rlmnätessä sheltterlstä lähipuolustusasemiin
kolme aseel_
list.a o1i jo aseman portilla vangitsemansa vartiomiehet
mukanaan. Tunkeutujat ampuivat heidän kimppuunsa
käynyttä
koiraa jättäen sen kitumaan portille. He pääsivät
aseman
sisään ammuskellen sie11ä ympäriinsä sekä heitellen
painekäsikranaatteja suojavallien väIiin _

14vast.ar-intaliike yritti
jalkaväkihyökkäyksellä Y1-äaseman,vallata 18.4 . r9B7 perinteiserlä
joka o1i tuolloin rDF/Alman.
Hyökkävkseen liitryi myös ala-aseil-.,
riaseman eli DFF/Qantårah'n tulittaminen "ti orrzarmanin ja Naapu_
päättyi täydelliseen epäonnist"*i"""",^ silrä heittimin. operaatio
kaatuneina y1i 30 miehen tappiot. rnr,"'ia-p;,.,_:i,_ hyökkääjå kärsi
taan neljä ja DFF:n viisi håävoittunutta. lr _i.;.Lt puc,res_
23

.foukkueenjohtaja katsoi parhaaksi antautua, minkä järkeen


A1a-asema alkoi tulittaa asemaa konetuliaseilla. Luotien
sinkoilusta huorimatta tunkeutujat komensivat aseman
henkilöstön etupiharle maahan makaamaan. Tilanteen vaka_
voituessa tunkeutujat päästivät vankinsa muurin suojaan
ja tulivat sinne itsekin. seuraavassa vaiheessa suomalai-
set käskettiin sheltteriin. Tunkeutujat ottivat kuitenkin
suomalaisilta sirpareliivit vieden ne kuorma-autoon.

Aseelliset eivät kuitenkaan saaneet kuorma-autoa kärrn-


tiin, minkä vuoksi he komensivat erään suomalaisen jääkä_
rin kälmnistiimään auton. Tunkeutujat eivät siitä huoli-
mat.ta saanet autoa liikkeellå, vaan joutuivat suojautu-
maan A1a-aseman tulitukselta. Hetkisen kuluttua he yrit_
tivät 1iikkee11elähtöä uudemman kerran, jä11een erään
suomalaisen avustukserla. Auto ei liikkunut, koska vinssi
o1i pää11ä. Lisäksi he ilmeisesti uskoivat suomalai-sen
jaakarin vakuutLeluja, että auto o1i rikki.

Tunkeutujat ryöstelivät makuut.iloista kaikkea mahdolris-


La. sheftterin ovella vartiossa ollut aseellinen o1i
tiukkana ja kielsi panLtivangeiltaan liikkumisen ja
puhumisen. sanojensa vakuudeksi taima ampui hieman rlmnäk-
kökivääri11ä maahan ja ilmaan.

vähän ke11o viiden jä1keen aamulla tunkeutujat 1ähtivät


asemalta. Nämä ampuivat kuorma-auton renkaan ja radion
rikki ja ottivat mukaansa huomattavan määrän asema 9-36:n
ja tarkastusasema 9-37 :n taistel-uväline- ja viestimateri_
aalia.

Almanin asemien tulitus ei o1lut vielä tässä vaiheessa


laanLunut, joten juuri vapautuneet suomalaiset eivät
voineet ilmoittaa tapahtuneesta. Kiivas tulitus jatkui
vielä silloinkin, kun veikko-vaunu saapui aseman portirle
selvittaimään tilannetta. Joukkueenjohtaja juoksi vaunun
luokse, jolroin rähimmät luodit iskivät ainoastaan kahden
metrin päähän hänestä. vaunusta saatiin yhteys valan
kautta rDF/DFF:1le siita, että asemalla ori vain yK-
henkilöstöä. Tiranne rauhoittui hetkisen kuluttuä.
24
Aseman menetys herätti voimakasta arvosterua korkeissa
suomalaisupseereissa. operatiivisen toimiston pää11ikkö
nimitti tapahtunutta perusteellisesti suunnitelluksi
"ryöstöretkeksi',.
25
19 88 : HETKKT -PAsrN MrrNÄÄNAiro,JA puMppuAsEIvLäN vAr,TAUs

2-JK:n yöpartion Heikki-pasirta o1i heinäkuussa 19BB onni


onnettomuudessa- Vaunu nimittain ajoi miinaan, mutta
henki-1övahingoilta vältyttii-n. vuoden lopu11a j oukko
palestiinalaississeja onnistui- valtaamaan aseman 9-47A
sekä ottamaan panttivangeiksi aseman henkilöstön sekä
osan asemalle saapuneista vahvennuksista. Tilanne laukesi
rauhallisen ja päättäväisen toiminnair ansiosta.

Heikki -Pasin miinaonnettomuus

varhain aamuyö11 ä 20.7 .7gBB kohtasi- pataljoonaa A1 eanta-


rah'ssa h1ruin huol-estuttava onnettomuus, josta kuitenkin
selvittiin lähes pelkä11ä säikähdykse11ä. 2 .JK:n yöparti_
on Hei-kki--pasi 9-51:1tä, jossa o1i tuolloin kol-men hengen
miehist.ö, ajoi miinaan vain 50 metrin päässä asemalta 9-
50. Vaunun vasenrmanpuoleisen keskipyörän alra aivan
keskellä tietä räjähti miinals, joka vaurioitti nim. vau-
nun keskiakselia, alustarakenteita, renkaita, moottoria
sekä ovia -
16

vaunun miehist.ö selvisi kuin ihmeen kaupalla vain täräh_


dyksellä vaunun suojatessa sitä. ,Jääkäri Artti sal_onen
putosi räjähdyksen vaikutuksesta vaunun lattiälle louka_
ten kylkensä ja oikeat raajansa; lääkärint.arkastuksessa
ja myöhemmissä röntgenkuvauksissa selvisi, että sal-oselle
oli aiheutunut murtuma oikearle puo1el1e rrr lannenikaman
okahaaraketta. Myös jääkärit Mikko Kuha ja Ari pylkkänen
saivat pieniä ruhjeita. vähäiset vauriot selittyivät
suurelta osin pasin teknisirlä ratkaisuilla ja kestäv-yy-
del1ä.

1s
suomalaisen pioneeriupseerin antaman asiantuntijalausunnon
mukaan kyseessä ol i neuvostoliittolaisvalmisteinen- pånssarintor-
jossa on räjähdvsainerra noin 5,5 kg, ja jonka koko-
]:i!1T1i"",
narsparno on 7 kg.
16 Heikki-Pasin korjauskustannukset
olivat noin 150 000
markkaa- vaunu saat.iin takaisin käyttöön jo lokakuussa,
korjattiin omassa korjaarnossa
si11ä se
26
Tapahtumaa seuranneen päivän vi ikkopuhuttelussa patal_
joonaupseeri, everstiluutnantti Jukka pö11änen totesi
varsin osuvasti:

"Hyväuskoisia jymäytetään. Tien varressa voi


väijyä_y11ätys - kaappaaja tai miina. rm*e
anna yI1ätt.ää itseämme emmekä vähätte1e pie_
niäkään tavallisuudesta poikkeavia havalntoi _ .,,

Miinaonnettomuus ei j ohtanut muut.oksiin patalj oonan


partiontiruti inei ssa .

Palestiinalaiset asemall_a g-47A


I

Aseman 9-47A miehistö o11 aloittanut 12 -lr.19BB aseman


suursi-ivouksen ja maalaustalkoot.. Urakka saatiin päätök_
seen ja miehet kantoivat huonekalut takaisin paikoilleen.
Noin ke11o 16.00 aseman siwuovelle saapui - otetettavasti
Lit.anijoen puolelta suomalaisten huomaamattalT viisi
raskaasti aseistettua palestiinalaississiä, joi-sta yksi
oli nuorj- tyttö. Heillä o1i mm. sinko (RpG 7), kertasin_
ko, kewyt konekivääri, kiväärikranaatteja, räjähdysainet-
ta sekä muutama AK 47 _rlmnäkkökivääri -

valtaajat käyttäytyi-vät uhkaavasti ja vangitsivat asemal_


la o11eet suomalai-set. yläkerrassa ol1ut ko.kki yritti
soittaa puhelimer-la 2 . JK:n komentopaikalle. vartioaseman
kokki, jääkäri l,tåns Fyhrqvist. onnistui aseman päälrikön,
kersantti veli Mäkisen, muistikuvan mukaan hälyttämään
Panun, jossa alkoi toimlnta. pataljoonan sotilaslakimies
majuri .Tuhani Haapamäki toteaa sen sijaan asiaa käsitte_
1evässä, kuulust.eluihin perustuvassa muistiossaan (päi_
vätty 16. 11. ) , et.tei Fyhrqvist or-1ut onnistunut hälyttä-
mään Panua, koska vartaajat ehtivät estää häntä puhumasta
puhelimeen.

17Vartioaseman portit pidetLiin tuoil0i,


Asemalla oIi nimetty vartiomies ja vartio.rro.of päiväsaikaan auki
vain V""iL""".
27

Seitsemän vangittua vietiin aluksi pihalle' VaLtaajat


paikat '
keräsivät suomalaisten aseet ja penkoivat kaikki
Niimä joivat jopa asemalta 1öytyneet alkoholijuomat '
viideksi
seuraavaksi valtaajat määräsivät vankinsa wc :hen
minuutiksi,minkäjätkeenedelleenolohuoneeseen.Valtaa_
jatselj.ttivätolleensareissussalähesvij.konyhteen
menoon,)dsiksihehalusivatlevätäjasyödä'Yksi
heistänukahti.Hesuunnitte}ivatlähtevänsäaamul1a
jotta
seuraavalle YK_asemalle kahden suomalaisen kanssa,
jou-
he saisivat myös sen käyttöönsä- Palestiinalaisten
konjohtajanatoiminutneekeriviilsilihaveitselläraa_
joihinsahaavojaripotellenniihinsuolaapysyäkseen
hereillä.

.Asemalle tehtyjen tuloksettomien yhteyskokeilujen jär-


keen asema vahvennettin ennakkosuunnitelmien
mukaisest'i'
vahvennusten saavuttua vartioasemalle yksi valtaajista
veikersanttil,täkisenpihalleosoittaenhäntäniskaan
rlmnäkkökivääri11ä.Valtaajienjohtajanatoiminutneeke-
riuhkasiteloittaavangit,mikälivahvennuksetavaavat
jalkojen
tulen- yksi valtaaji-sta ampui maahan Mäkisen
juureen,mistätunkeutuisirpaleitahänenjalkaansa.
Pitkienneuvottelujenseurauksenamyösosavahvennuksista
joutuilaskemaanaseensajasiirtymäänvankeinaaseman
sisä]-le.Neuvottelutjatkuivatasemalla.Vahvennusten
mukana tullut yliluutnantti Jorma Tuhkanen oiti johdon
käsiinsä. Hän oli puhelimitse yhteydessä oPSiin' Yhdellä
ja tämä
tunkeutujista oli sokka pois käsikranaatista
uhkasiräjäyttääSen,josvangitutyrittäisivätmitään.
suomalaisetonnistuivatrauhoittalnaanvaltaajan,ioka
jossa se
heittikin käsikranaatin joen toiselle puolelle,
räj ähti aiheuttamatta'

valtaajien vaatimukset vaihtelivat. He vaativat helikop-


teriasekäyrittivätsoittaaeripaikkoihin,mm.saidaan
jaTunisj-in.Py}mLöjäeivoitukuitenkaantoteutt-aa.
rsra-
Sitten he vaativat seitsemän vangin vapauttamista
elista. Neuvotteluissa oli esilIä useita eri vaihtoehtoja
2B

valtaajien kuljettamiseksi länteen maanteitse.ls Neekeri


hermostui tj-lanteeseen ja uhkasi räjäyttää kaikki suoma-
laiset. Toiset valtaajat saivat hänet leppymään, minkä
jä1keen hän piipahti tyt.ön kanssa ,,makuukammarissa,,.

Amarin - jonka turvallisuuspuolen edustajia o1i saapunut


Finbattin alueelle - vä1itykse11ä puhelimen päähän o1i
saatu saidasta pl,o:n edustaja, joka kuitenkin epäonnistui
taivuttelemaan valtaajia luopumaan aseistaan ja tulemaan
y1ös.

Aamulla valt.aajat räjäyttivät pari kranaattia ja ampuivat


hieman ympäriinsä. He olivat aikeissa ottaa yliluutnantti-
Tuhkasen mukaansa ja läht.eä etenemään joenvartta pitkin
'kohti asemaa 9-36. valtaajat luopuivat kuitenkin ajatuk-
sesta. Yksi palestiinalaisista otti Mäkisen mukaansa
lähtien nousemaan rinnettä y1öspäin. valtaaja yritti
elekieltä keiyttäen keskustella rinteessä odott.aneiden
suomalaisten kanssa. Vahventamisosasto o1i tuonut alas
erään paikallisen tulkiksi, mutta tämä pelästyi tilannet_
ta ja pakeni paikalta. Radioyhteyskään ei auttanut.

Kaksi- valtaajist.a komensi 1T:ää vankiaan wuoroin sisään,


vuoroin u1os. ]Iht'äkkiä neekeri havai_tsi kaveriensa
lähteneen karkuun. valtaajilla ori jo aiemmin ilmennyt
keskinäisiä erimie,l isyyksiä. pakoon lähteneåt pa1e,s_
tiinalaiset olivat päästäneet viisi suomalaista vapaiksi.
Neekeri- ryhtyi arnpumaan kohti pakenevia tovereitaan sekä
ylempänä olleita suomalaisia, jotka suojautuivat ja
ryömivät polkua ylöspäin. Ryömijöiden ympäristöön satoi
luoteja ja yksi kiväärikranaatti. ylempänä he kohtasivat
pakoon päässeet viisi aseman henkilöstöön kuulunutta
suomalaista sekä tytön ja yhden muun valtaajan, jotka
riisuttiin aseista ja kuljetettiin y1ös ja siirrettiin
FI"IR:n Pasiin, jol1a hei-dat vietiin 9-1:1le. palestii_
nalaiset luowutettiin LebArmylle, joka jätti heidat

18 Suomalaiset olivat yhteydessä


f DF : ään t.ilanteesta, j otta
',,a I +-aa-iat o1i si saatu ta 1r.,, j tt,aessa kul i et_et_Lua I änt.een f DF : n
puuttumatta peiiin.
,o

Amalin huostaan.

Tä11-ä värin neekeri käski suomalaiset vankinsa riviin


valliIle rintamasuunta Litaniin päin. Hän veti aseestaan
liikkuvat taakse ja huusi raivoissaan. Aseman paikalrinen
työntekijä Hussein Mubarak tulkkasi vangeille, että
neekeri halusi suomalaisten huitovan käsirlään ja huuta*
van jotain arabi-aksi, jotta karkulaiset palaisivat ase-
malIe. Tämä ei kuitenkaan onnistunut_ l

Seuraavaksi suomalaiset tungettiin ahtaaseen wc:hen,


jossa he joutuivat vietteimään neljä tuntia. siellä oloai_
kana slmtyi ajatus vartaajan -aseistariisumisesta. Aloit-
teent.ekijänä ori Hussein. suomalaisten hermot alkoivat
'ol1a kireäl1ä ja he alkoivatkin koputtaa ovea ulospääse_
miseksi- Koputtamiserra ei oI1ut mitään vaikutusta, minkä
wuoksi teljetyt ryhtyivät hakkaamaan ovea. Hetkisen
kuluttua ovi avattiin ja suomalai-set ohjattiin o]ohuo-
neeseen i_stumaan.

Tunnelma oli jo hieman leppoisempi, mutta kohta neekeri


käski suomalaist.en soittaa 9-46:1re ja ilmoittaa, että
mikä1i karkulai-set eivät palaisi, pantti-vangit ammuttai-
siin' Puhelun jä1keen suomalaiset pyysivät lupaa saada
keittaa teetä, mihin valtaaja yllättäen suostui. Teen
valmistutt.ua osa suomalaisista ja vartaaja joivat sitä.
Neekeri vaati suomalaisia ott.amaan uud.estaan yhteyLtä 9-
46 : 1le - puhelimessa selvisi, että neekeri ori yksin
asemallale muiden 1ähdettyä y1ös.

suomalaiset tarkkailivat neekerin liikkeitä. Tämä erehtyi


juomaan teetä oikealla kädeI]ään. yksi jääkäreisLä
heitti
teensä neekerin kasvoille j a hyökkäsi teimän kimppuun.
Valtaaja kuitenkin ehti laukaista rynnäkkökiväärinsä
kolmesti. Ensimmäinen raukaus osui Husseinia päähän. Hän
kuoli välittömästi. seuraavat raukaukset 1äpäisivät
parven sekä olohuoneen ja keittion seinät. Ammutut luodit

1e suomalaiset luulivat vielä tässä vaiheessa,


- -+44vvvus/ että
vu\ parverla
oli toinenkin va]taaja
30
orivat. valojuovia. Ne sytyttivät tureen toisen paikallis_
työntekijän housun lahkeen. Tässä vaiheessa joukko suoma_
laisia oli käynyt neekerin kimppuun. Tämä taltutettin,
riisuttiin aseista ja sidottiin kunnolla. samalla kutsur_
tiin apuvoimia paikalle. Neekeri kuljetettiin helikopte*
ri1la 9-1: l1e, jossa t.ämä luovutettin LebArmylle, joka
luovutti t.imän edelleen Amali11e. Neekeri viet.iin pois
patalj oonan alueerta henkilöauton t.akakontissa.

Asian tutkimuksissa servisi, että palestiinaraiset olivat


näyttäneet olleen huumausaineen vaikutuksen alaisia sekä
aika ajoin myös humalassa- Valtaajat käyttäytyivät epä-
loogisesti muodostaen näin töderlisen ja välittömän uhan
aseman henkilöstölre. pat.aljoonan johto o1i ant.anut
luvan
' voimakeinojen käyttöön valtaajien
eliminoimiseksi. Aseman
suomalainen henkilöstö selvisi- säi-kähdykse11ä, mutta
aseman toinen paikallinen työntekijä oli saanut ilIa1la
sydänkohtauksen, minkä vuoksi hänet toimitettiin sairaa_
lahoitoon. valtauksen tuoksinassa turmeltui ja katosi
pataljoonan omistamaa sekä yksityistä omaisuutta.

Aseman 9-4'/A valtaus aiheutti joukon tarkistustoimenpi_


teitä- Aseman miesvahwuutta 1i-sättiin kahdella sekä
vart.iointi muut.ettiin ympäriwuorokautiseksi. öiseen
aikaan koira valvoi- siita lähtien piharla. pumppuaseman
ympäri11e rakennettiin toinen aita. Li_säksi'näky'yyttä
parannettiin kaatamalla puusto verkkoaidan sisäpuolelta
sekä titanin rannalta. portit käskettiin pitää suljettui_
na myös päiväsalkaan. Aseman tehtävä, vartiointijärjeste*
lyt ja lähipuolustussuunnitelmat tarkistettiin seuraavan
kuukauden sisäI1ä.
31

1989 : HIIITALETIEN ViIT,TXOXTAUKSET

Marraskuun 7:ntenä 1989 järjestettiin 2.JK:n a1uee1la


harjoitus, joka muuttui pi-an todeksi. Harjoituksen kestä-
essä aseelliset laukaisivat katjushoja eantarah,n DFF-
asemaa vastaan. Kostoamniunnat eivät kuitenkaan aiheutta-
neet 1ähelleampumisia. Harjoitus puret.tiin ammuntojen
päätyttyä.
i

osittain harjoj-tuksen roppuvaiheen kanssa samanaikaises-


ti, aamupäivän kuluessa yksi DFF:n T-55-taistelupanssari-
vaunu ja M-113-miehistönku1j etusvaunu saapuivat Almanirta
aseman 9-43A 1äheisyyteen. Tässä vaiheessa DFF:n patar-
joonankomentaja rbrahim sai-d informoi panu 1:stä, majuri
Markku Tuomista, että hän o1i saanut esimieheltään käsk1m
katkaista Hiutaletien. vaunuja seurasi kaksi henkilöautoa
sekä yksi DFF:n kuorma-auto Iava11aan puskutraktori, joka
siirtyi asemanlounaispuolelle. puoleltapäivin tieduste-
rujoukkueen kaksi- vaunua asettui rinnakkain tielle aseman
9-43A eteläpuo1e1}e ja Heikki-vaunu puomi11e. said när-
kästyi tilanteesta ja ampui ensin kolme rlmnäkkökiväärin
laukausta matalalta yli Heikki-pasin ja sitten viisi
laukausta vaunun §rIkeen. Muutamaa minuuttia myöhemmin
puskutrakt.ori- puski väkisin esteenä otleet kolme vaunua
pois tieltään. pasit kärsivät vaurioit.a.

seuraavaksi puskutraktori katkaisi Hiut.aret.ien 150 metriä


aseman 9-43A alapuolelta kaivamafla tiel1e kaksi metriä
slrvän kaivannon sekä työntämä11ä tierle noin kahden
metrin maavallin, jonka ympäri-I1e DFF:n miehet rakensivat
aidan natolangasta.

Finbatt puuttui peliin lähettaimällä paikalle lisää pase-


jr.'o 1.JK:n vaunut sutkivat Hiutaletien kaivannon eterä-
puolelta ja lisäksi alue eristettiin pasei_Ila myös poh-
joispuorelta. DFF:n puskutraktori ja command car jäivät
näin ol1en Finbattin vaunujen väliin eivätkä päässeet

20 Hiutaleti-en alapäässä odot-teli 1isäksi seitsemän FMR: n


vaunua
32
pois.

Neuvottelujen jä1keen DFF lopetti kaivamisen ja jumiin


jääneet ajoneuvot päästettiin pois. swedEngColm pusku-
traktori tuotiin paikalle ja se sai Hiutaletien jä11een
aj okuntoon ]cel1o 17 : ään mennessä.

viikko o1i 9-43A:n tapahtumien johdosta jännittlmyr.


Kahta päivää myöhemmin, 9.LL., DFF:n\T-55 yritti työntää
yhtä 9-43A:n 1ähel1ä ollutta pasi-vaunua pois tieltään.
samalla yläaseman pää11ikkö uhkaili vaunun johtajaa
rlmnäkkökiväärillä ja uhkasi heittää käsikranaaLin vaunun
al]e- F"MR:n yksi joukkue kutsuttiin samana päivänä vah-
ventamaan asemaa 9-43A-

vastaavanlaisia vaunujen työnteimisia on Lapahtunut muul_


loinkin. Esimerkiksi myöhään iIlalla 28.1.1993 rDF:n
kaksi Merkavaa ja yksi Centurion-Apc ajoivat aseman 9-50
kohdalla olevan portin läpi jatkaen kohti rCA:n rajaa.
Paikalle tuotii-n Paseja, jotka hidast.ivat israelilaisten
etenemistä Alatien risteykseen saakka, josta rDF:n osasto
siirtyi asemaan 9-51:n pohjoispuolelle- Hidastami_seen
liittyen muut.ama pasi-vaunu sai rieviä vaurioita Centu_
rion-Apc:n työntäessä niitä edellään. vastaava tapaus
sattui puolitoist.a kuukautta myöhemmin, 1-L.9 -, kun pasit
hidastivat yhden Merkavan ja centurion-ApC,n etenemistä.
Jälkimmäinen työnsi takaapäin yhtä pasia aiheuttaen
lieviä maalivaurioita.
33

1990: VAIMON OTTO

Burj Qallawiyah'sta kotoisin oleva nuori libanonilaisnai -


nen anoi syyskuussa 1990 turistiviisumia Suomeen. Sel1ai-
nen myönnettiin hänel1e kuukaudeksi.

Marraskuussa kävi kuitenkin ilmi, että asianomai-nen olisi


karannut vastoin vanhempien t.ahtoa suomeen mennäkseen
sielIä naimisiin erään suomalaisen räuhanturvaajan kans-
sa-

Eräs paikallinen mieshenki-1ö yritti uhkaamalla saad.a


suomen Beirutin-suur1ähetystön värit.ykse11ä selville
asianomaisen osoitteen suomessa. plamtöön ei suostuttu.
Lisäksi miehelle selitettiin asianomaisen viisumihakemuk-
sen o11een rutiininomaisen, ja että eräs suomalainen
rouva oli o11ut suosi-ttelijana. Kyseinen mies lähestyi
myös Finbatti-a asiassa.

Kyseessä olevassa tapauksessa kaikki asianosaiset ovat


shiamuslimeja, joilra on monenraisia avioliittomuotoja,
jotka kuitenkin kaikki perustuvat allekirjoitettuun
sopimukseen. Asianomaisen sisaren kertomuksen mukaan tåimä
olisi luvattu puolisoksi naisen osoitetta tivanneelle
miehelle, mutta mitään sopimusta ei oltu tehty.

Tulkki A1i Haidar muistaa, että wuosien varrel_1a vasLaa-


via tapauksia on ol-1ut. ede11ä mainitun lisäksi nel j ä .
Kaksi kantahenkilökuntaan kuuluvaa on ottanut itselreen
libanonilaisen vaimon.
34
1991-: TrLÄNIIE KrRrsTry FRUNrssÄ

Kolme DFF:n sotilasLa kuoli ja kolme haavoitt_ui,


asemalta lähtenyt M-113-miehistönkuljetusvaunu kun y-lä:
taloon asennettuun t.ienvarsipommiin aj oi 2g .7 .

läheltä 9-44:ää. Deir Sirianessa,

Kostoammuntojen ohelIa fDF/DFF


aloitti
rauksena mittavan etsintäoperaatiqrr tapahtuman seu_
2 . JK: n alueer1a.
siihen osallistui yhteensä 46
ajoneuvoa ja 150 miestä.
Etsinnän aikana Litani-wadissa ja
yhteensä kolme DFF:n jalkapartiota. wadi Buraykissa tri
Ala_asemalta ammut_
tiin 9-34:n a1apuo1e11a sijait.sevan
kdhdalla olleita siviiliautå3'a ns. kakkosmutkan
kohti seitsemän vaunu*
kanuunan ja 2g0 raskaan konekivääri_n
laukausta. Ammunois_
ta aiheutui lähelleampumisia
jalkapartio ylitti tulen Finbattin asemi11e. DFF:n
suojassa wadi Buraykin ja yl1ä_
köi_ kakkosmutkassa olleita
ajoneuvoja vastaan. patal_
joonalle y11ätyksenä tulleessa,
nopeassa kostoiskussa sai
surmansa kaksi paikallista ja
neljä paikailista haavoit_
tui.

Tapahtuman jä1keen Finbatti-a


syyt.ettiin
o11ut suojellut riittavastl paikar-lisla siita, ettei se
tai_ evakuoinut
riittavän nopeasti haavoittuneita. pataljoonan
kuitenkin päätöksen o1la lähettä*ättä;;seja johto teki
a1apuo1el1e, koska si-nne aseman g_34
matkalra ollutta pasia ammuttiin
Almanin asemi-en 1äheisyydestä
vaunukanuunalla. periaat_
teena ol_i tuolloin, ettei
tarpeettomia ja tappioiLa
aiheuttavia riskejä otettu.

suhteet paikalliseen väestöön


johdosta siinä määrin, kirisLyivät tapahtuman
että 1.JK:n pääl1ikkö vaihdet-
tiin21 Force Command.erin, kenraaliluutnantti
wahlgrenin käskystä t.imän oman Lars_Eric
turvallisuud.en tähden-
Aamuyö11ä, elokuun 1:nä Frunin
ky1ässä asuvat Hezbollahin
kannat.tajat laukaisivat kaksi katjusha-rakettia
asemaa

" LTus i knrr1-.1; n ..i .1nn,:l .ii


.1

' -1-
35

9*34 vastaan.22 Toinen raketti tuhosi aseman ruokailuti-


lan ja sen läheislrydessä ollutta materiaalia, mm. ajoneu-
von peräkärryn. Toinen raketeista 1äpäisi tii lirakentei-
sen voimakonesuojan seinät ja kimposi sitten räj ähtämät-
tömänä aseman ulkopuo1el1e.

Katjusha-iskun jalkeen elokuun arkupuorella tilanne


Frunin ky1ässä o1i erittäin jännittynyt. DFF jatkoi
ammuntoja Fruniin ja turitti asemaa 'g- 34 sekä Finbattin
ja FMR:n paseja. Merkittävä osa ky1än asukkaista oli
kostoammuntojen pelosta siirtynyt- muihin kyliin. paikal-
le jääneet reag,oivat herkästi DFF:n toimiin. pataljoona
jout.uikin 1isäämään huomattavasti turvallisuustoimia
alueelraan- Erityisesti Frunin ja wadi Buraykin alueiden
valvontaa tehostettiin -

Pataljoonan edustajat kävivät. lukuisia neuvotteluja


paikallisten johtajien kanssa. Nåimä - ja li_säksi paikal-
Iisen väestön suuri enemmistö tuomitsivat katjusha-
iskun yK-asemaa vastaan. Tilanne säi1yi jännittlmeenä
Frunin ky1ässä koko loppukesän ajan. sykslm myötä suhteet
Finbattin ja paikallisten vä1i11ä palautuivat normaaleik_
si.

Tapahtuman jälkeen Finbattissa laadittiin kyläkohtaiset


vahventamissuunnitelmat, joiden tarkoi-tuksena tn tarvit_
taessa osoittaa tINIFfLin läsnäoloa.

22 Raketit oli aset.ettu suora-ammunta-asemaan noin 150 metrin


päähän asemasta 9-3 4.
36
L992: KUiTALAN TEMPPU

YKSL 2L:n t.oimintakerLomuksessa viitataan syyskuun 29 :n*


nen 1992 tapahtumiin mm. seuraavasti:

" .aseman 9-1 vartiomies selvisi hengissä


vain hy'vän onnensa ansiosta, kun DFF/eanta-
rah'sta ammutun 120 mm:n kranaat.in sirpa-
leita sinkoutui ai-van 1äheltä hänen ohit-
seen. "

Alikersantti petri Kujala aloitti vartiowuoronsa aseman


9-1 portilla 29.9.7992 k1o 06.00 aamulra. Hän o1i ehtinyr
olla vartiossa noin puolitoista tuntia, kun etuoikealla
räjäht.i raskaan kranaatinheittimen sirpalekranaatti.
Kujala o1i räjähdyshetkellä vartiokopin vieressä olevalla
tasanteella l. ketjun avauspaikalla. Hän katsoi muurin
suuntaisesti länteen.

sotilaspoliiseitre Kujala kertoi myöhemmin muistavansa


pamauksen ja kovan paineaallon, joka löi häntä vastaan.
Tär,åii j ä1keen rän siircyi tyynesti varr.iokopin aila
olevaan sheltteriin, jossa hän oli noin kaksi minuuttia.
seuraavaksi hän piipahti varti-okopi_ssa hakemassa puheli-
men, jol1a hän otti yhteyttä opsiin ilmoittaakseen tapah-
tuneesta. Tä11ä väIin o1i annetLu sheltterihä1ytys.
Kujala sai ohjeet ampua rähelleampumisen merkiksi punai-
set val0raketit, minkä hän tekikin ja palasi sitten
sheltteriin.

Tapahtumien tuoksinassa Kujala menetti ajantajunsa. Hänen


oman kertomansa mukaan se o1i ',melko vaillinainen,'. rtse
Iähelleampumista Kujala luonnehti "melkoiseksi yllätyk-
seksi " .

Jälkeenpäin tehdyissä tutkimuksissa ilmeni, että koko-


naismatka räjähdyspisteestä Kujalaan oli 43,50 metri-ä.
Lisäksi selvisi, että sirpaleet olivat tehneet reikiä
vartiopaikan katokseen, vartiokopin ikkunoihin, karmei-
hin ja kattoon sekä katkaisseet lipputangon pään.
)1
JI

1993 : HEINiiKUI,N VIIMEINEN vIIKKo

Kesäl1ä 1993 tilanne kiristyi Eterä-Libanonissa, koska


Hezbollah laukaisi alinomaa katjusha-rakettej a pohj oiseen
rsraeliin. rskuista aiheutui tappioita israerilaisille.
rsraelin hallitus ja korkeat upseerit varoittivat Libano-
nia, että elleivät hyökkäykset israelilaisia siviilikoh-
teita vastaan lopu, rDF tekee niistä 1opun. vastarinta-
ryhmittymilrä o1i kuitenkin toimiyrnassaan Libanonin
johdon tuki. Hei-näkuun alkupuolella iskujen ja kostois-
kujen kierre paheni johtaen tappioihin puolin ja toisin.
rDF päätti vahventaa rCA:l1a olevia joukkojaan tuomalla
sipne pääasiassa telatykkejä-. rsraelin kostoa osattiin
odottaa.

rsraelilaisjoukot aloittivaL 25.7 -1,993 kro 10.30 operaa-


tion, jonka ni-meksi tuli 'Ti-1inteko" (Accountability) .

sen tavoi-tteena o1i karkottaa siviilit. §rlistään, jotta


vastarintataistelijoiden kimppuun voitiin käydä tehok-
kaammin. operaatiolla pyrittiin myös luomaan Libanoniin
pakolaisongelma .

Finbattin näkökulmasta katsottuna operaation ensimmäinen


päivä o1i verrattain rauhallinen. rDF o1i kuitenkin
siirtänyt yhdeksän 155 rrm:n M-109-telatykkiä El Aadeissen
lounaispuolelle (ns. Tuliasema 62a). päivärl kuluessa
rAF :n Cobra-taisteluhelikopterit ampuivat ohjuksia Ghan-
duriyah'n §r1ään- Ensimmäisenä ja toisena operaatiopäivä-
nä tulitus kohdistui etupäässä Litanin pohjoispuolella
sijaitseviin kyliin. Ilmatoiminta o1i vilkasta.

Heinäkuun 27:ntena tulitus laajeni eri puolille 1.JK:n


aluetta. Telatykkien iskemiä havaittiin srifan, Frunin ja
Ghanduriyah'n (ks. LrrrE x) kylissä. fAF:n hävittäjät ja
heli-kopterit iski-vät wadi Hu j ayrin alueel1e. Läpi yön
kestäneistä ammunnoista alkoi aiheutua useita 1ähelleam-
pumisia Finbattin asemille, lähinnä 9-34:t1e ja 9-38:lle.

seuraavana päivänä rAF:n Apache-taisteluherikopterit


tuhosivat ohjuksin srifan kylässä liikkuneen auton. rDF:n
3B

tulitoiminta jatkui lähes taukoamatta; kohteena olivar


nyt aiemmin t.ulitettujen kylien ohella myös Arzun, shhur,
Dayr Kifa sekä 1.JK:n alueen tiet. rDF piti tosin kahden
tunnin tulitauon klo 07.00-09.00. r1la11a ammunta muuttui
hajanaiseksi. Läherleampumisia tuli siitä huoli-matta
ede1leen.

Aamuyöl1ä 29 -7 - aseerliset ampuivat neljä katjushaa


aseman 9-31 eteläpuole1ta vesiaseman tpv :z) ympäristöön.
Koko vuorokauden jatkuneissa ammunnoissa telat.ykin kra-
naatit iskivät 1.JK:n alueen kaikkiin muihin kyliin
paitsi Nihaan, Naffakiyah'aan ja Buri eallawiyah.aan.
Tulitukseen osallistui rAF:n koneita sekä 2.JK:n alueella
oI]eita Merkavia. Lähelleampumisia aiheutui nyt asemille
9-32 ja 9-38.

l--JK:n pää11ikkö majuri Lauri sipari päätti ilrapäiväl1ä


29 -7 - saunassa istuessaan poistaa tarkastusaseman
9*3BA
miehityksen, koska hän muisti, ettei alueerla ol1ut
lainkaan liikennettä. rlremmarla yksi telatykin sirpale_
kranaatti iski seitsemän metrin päähän asemasta aiheut_
taen merkittävää vahinkoa (ks. LfITE X) . Jos asemalla
olisi o1lut suomaraisia, tappiot olisivat olleet väistä_
mättömät.

Ammunta ei helrittänyt myöskään 30.'r . , si11å tuoltoin


telatykin iskemiä havaittiin runsaasti 1.JK:n alueen ky-
lissä sekä Finbattin asemien ympäristössä. päi-vän aikana
kirjat.tiin yhteensä 20 lähelreampumista asemille g_L, g_
37, 9-32 ja 9-38.

Heinäkuun viimeisenä päivänä tilanne alkoi rauhoittua,


tosin ilmatoiminta jatkui ederleen virkkaana. rskemiä
turi harvakseltaan 1ähinnä 1.JK:n arueen itä- ja kaak_
koisosiin. Tykistön tuli taukosi hieman ennen klo
1B:aa, jolloin tulitauko23 astui voimaan.

23Amerikkalaiset välittivät rsraelin, Syyrian, Libanonin ja


eräiden va st-arintaz:17hmttt1.mi-en tekerän st.:ul lisel ,elnj.trrrksen
(understanding) .
39

Tirinteon aikana tykistötulitus alkoi yleensä savukra-


naat.ei1la, joiden jä1keen ammuttiin sirpale- ja fosforik-
ranaatteja. Toisinaan rDF ampui vain sawukranaatteja,
minkä jä1keen tulit.us lakkasi. samoin sirpalekranaatti-
keskitys saattoi- tu11a mi11ä hetkellä h]ruänsä minne
tahansa- rsrael-ilaisten taktiikka onnisLui, sillä valta-
osa Finbattin alueen väestöstä jätti alueen. Ky1äläiset
pyysivät partioint.ia; Finbattin vaunut kiersivätkin
alueella aina, kun se oli suinki., mahdollista. paikalli-
set hakivat myös suojaa yK-asemilta.

Viikon aikana Finbattin alueelIa o1i yhteensä 325 arnmun-


takertaa, joissa ammut.tiin 5441 laukausta, joista 891
raskailla asei1la2a. pataljoonan asemille aiheutui,,pii-
navi-ikon" kuluessa yhteensä 52 lähelleampumista. Koska
Ghanduriah'n ky1ään ammuttiin parjon, 9-38 sai kokea
eniten 1ähelreampumisia. samoin kuljetusjoukkue ja saat-
tovaunujen miehistöt joutuivat monia kertoja vaaroille
alttiiksi.

Reilusti y1i puolet ammunnoista tuli El Aad.eissen rähe1rä


o11eeIta Tuliasema 620:lta. 2.JK:n päällikkö majuri Juha-
Pekka Karjalainen kävikin useita kertoja kyseisellä ase-
malla protestoimassa 1ähelleampumisia. Kä1mnit osoittau-
tuivat tuloksellisiksi.

suomen ulkoministeriö uhkasi 9-3BA:n,,täysosuman" jä1keen


vetää Finbattin uNrFrlista- pataljoonan yhteishenki oli
kuitenkin korkealra eivätkä miehet halunneet jättää
palvelustovereitaan tiukassakaan paikassa. pataljoona oli
onnekas, sillä vaikka unet jäivätkin vähiin, niin tappi-
oilta vältyttiin.

24 Pataljoonan alueelta Iöytyi jäIkeenpäin runsaasti raskaan


tykistön suutareita.
4A

L994: TÄPJiRIÄ rrr,aNrEITA

Tapaus pitkänen

Alikersantti Kujalan vuonna 7992 kokeman kaltaisia ,,1ä_


heltä piti" -tapauksia on Finbattin 12-vuotisen historian
aikana o11ut muitakin. Jääkäri Tero pitkänen sai alkuvuo_
desta L994 konkreettisesti tuntea nahoissaan rauhantur-
vaamistyön riskit. i

Tammikuun 17:ntenä L9g4 klo L0.21 op-polun risteyksessä


räjähti tienvarsipommi. Kahta minuuttia myöhemmin y1äase_
marta (DFF 33A), joka sijaitsee 1080 metriä aseman 9_40
1änsipuoleIla, ammuttiin yksi raskaan kranaatinheittimen
sirpalekranaatt.i 150 etelään asemasta 9_ 4a aiheuttaen
1ähelleampumisen. i_, seinen kranaatti räj äh,:
metrin korkeudella.

Minuutin päästä ederlisestä kranaatista asemalla 9-40 oli


toinen lähelleampuminen, kun yläasemalta ammuttiin jär-
leen raskaan kranaati-nhei-ttimen sirpalekranaatti, joka
räjähti noi-n r-5 metriä aseman pohjoisvallin y1äpuo1eI1a.
Käytännössä aseman sisään ammuttu kranaatti haavoitti
jääkäri Tero pitkästä oikeaan klamärpäähän2s.
Lisäksi
kranaatinsirpaleet vaurioitt.ivat aseman rakennuksia, nim.
ruokalaa, kylmj_ötä sekä ma j oi tus ti 1o j a .

Asemalla o11 t.uorloin vain vi-isi rauhanturvaajaa muiden


ollessa ampumaradalla. Kaikki orivat tapahtumahetkerlä
oP-tornissa- Jos asemalla orisi o1lut enemmän miehiä,
tappiot olisivat saattaneet olla suuremmat.

Aluksi DFF:n edustajat kiistivät ampuneensa kranaatin,


mutta kolmea päivää myöhemmin he myönsivät asian pahoi-
tellen tapahtunutta. Kranaatti o1i heidän mukaansa arnmut-
tu kiivaassa kostoammuntatilanteessa. Tä11öin heitin

2s Aseman 9-40 mi-ehet


antoivat PitkäseIle ensiawun. Hänet
siirret.tiin porMedcolm sairaalaan Naqouraan, jossa
tirn vj-e1ä samana oäivänä " pj tkäsen oiie:.sta. käs j....a::r hänet
esta
lej-kat_
roi stet_-
tirn noin kahcien cm:n mittainen si-rpale.
4L

suunnattiin ens immäisen laukauksen jälkeen väärään suun-


taan -

Haavoittunei-ta on ollut muitakin. Maaliskuussa 1985


haavoittui kaksi rinbattin rauhanturvaajaa kahdessa erir-
lisessä välikohtauksessa. Aivan kuun alussa partioimassa
orlutta sisu-maastokuorma-autoa ammuttiin singolla Dirdd-
ghayan ky1ässä. singon onteloammus osui auton viereen ja
räjäht.i. siitä lähtenyt yksi iso kuparimöhkäle 1ävisti
ohj aamon toi-sen si-vuoven. Möhkäle iski j ääkäri Markku
Järvensiwun aseen lippaaseen räjäyttäen siita muutamia
patruunoita ja jatkoi edelleen Järvensirrun polveen ruh-
joen sen. Ammuksen runko-osa -läpäisi puorestaan kuorma-
auton lavan siwulaidan ohjaamon takaa sekä vielä mootto-
rinsuojuksen vaurioittaen auton moottoria. Reilua viikkoa
myöhemmin eräältä rDF:n asemal-ta tulitettiin Finbatt.in
anibulanssia. Tapahtuman seurauksena 1ääkintäkapteeni Timo
Juutilainen sai haavan sääreensä.

Katjusha osuu aseman 9-48 1ähipuolustusasenaan

Täpärä tilanne ko,ettiin myös lokakuussa 1994. Kyseisen


kuukauden 5:ntenä päivänä aseerliset laukaisivat yhden
katjushan Ett raiben kylään, 40 metriä pohjoiseen asemas-
ta 9-48. Aseman henkilöstö oli näin ollen sheltterissä,
kun kolme minuut.tia myöhemmin seuraava raketti osui
aseman lähipuorustusasemaan vaurioittaen sita pahasti26.
on todennäköistä, että Ghanbattin alueen koilliskulmasta
katjushansa laukaisseet. aseerliset yrittivät osua johon-
kin rDF:n asemaan, mutta raketit osuivatkin väärään
kohteeseen. Katjushahan on tunnetusti hlrvin epätarkka
"hehtaariase".

26 Lähipuolustusaseman katolle oIi juuri rakennettu sinko-


asema, joka tuhoutui täys in, mutta suojeli kuitenkin samalla
aseman OP-tornissa olleita rauhanturvaaj ia.