Bioenergia metsästä

Uudet raaka-aineet pellettituotantoon

Ulf-Peter Granö 2008

2

Bioenergia metsästä
Uudet raaka-aineet pellettituotantoon
Ulf-Peter Granö

Kokkola 2008

3

Sisältö
Nro 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. Osa Alkusanat Pienehköjen pelletintuottajien käsittelyketju Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Käsittelyketju energiapuusta pelletteihin Puuhakkeen jälkikuivaus Hakkeen kuivaus Hakkeen pienimuotoinen jälkikuivaus ennen pelletöintiä Laatupelletit edellyttävät laadukasta työtä korjuussa, käsittelyssä, kuivauksessa ja haketuksessa Harvennusten energiapuuta voidaan pelletöidä Harvennushakkuiden tuoreesta energiapuusta puupellettejä Käytäväraivaus Biopolttoainepaalien käsittely Liikuteltava pelletöintilaitteisto Pellettipuristimet Pienimuotoisen pelletöinnin laitteistoketju Laitteistoja pienimuotoiseen pellettituotantoon Pellettien varastointi Pellettikamiinat Pellettilämpökattilat Pellettilämpökattiloiden muotoilu on tärkeää Energiaosuuskunnat myyvät lämpöä kunnille Pienet biomassa-lämpövoimalaitokset Mainkofenin lämpövoimalan ORC-prosessi Mikrolämpövoimaloita omakotitaloja varten Puuta kaasuksi muuttava pellettipoltin Uuden tyyppinen pellettipuristin SkogsNolia Uumajassa 2004 METKO Messut Jämsänkoskella 2004 European Pellet Conference Wels, Itävalta 2005 Bioenergy konferenssi Jyväskylässä 2005 Bioenergy Conference Trondheim, Norja 2005 World Pellet -Bioenergy Conference Jönköping, Ruotsi 2006 SkogsNolia Uumajassa 2006 FinnMetko Jämsänkoskella 2006 Termejä ja lyhenteitä References Sivu 4 5 9 23 29 32 36 44 50 56 60 64 72 74 81 89 97 101 105 111 113 117 125 127 131 133 135 139 145 147 150 154 159 164 175 179

4

1. Alkusanat
Metsäbiomassaa löytyy suuria määriä niin suomalaisissa kuin ruotsalaisissa metsissä. Raaka-aineet odottavat vain hyötykäyttäjiä jotka jalostaisivat sitä erityyppisiksi

biopolttoaineiksi. Tänä päivänä on lisääntynyt bioenergiaan kohdistunut kysyntä, mikä myös on vauhdittanut vaihtoehtoisen energiaraaka-aineen tutkimusta ja kehitystyötä (t&k). Tutkimus ja seuranta ovat tärkeää kehitystyössä kun kehitetään pienimuotoista energiatuotantoa ja biomassan jalostusta paikallisille ja alueellisille kuluttajille. Pienimuotoisilla ratkaisuilla energiantuotannossa sekä jalostuksen kautta löytyy hyviä mahdollisuuksia työllistää osan maaseudun asukkaista. Tarvitaan aktiivisia pienyrittäjiä ja energiaosuuskuntia paikallisien raaka-aineiden korjuuseen, käsittelyyn ja jalostukseen paikallisille ja alueellisille kuluttajille.

Paikallisten energiaraaka-aineiden jalostustoiminta voi suuntautua eri tuotteiksi, esim. puuhakkeeksi, pelletiksi, lämmöksi ja sähköksi lähialueille. Mutta se voi käsittää myös pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten, raaka-aineet kaasumaiseksi tai nestemäiseksi polttoaineeksi. Mielenkiintoinen vaihtoehto on myös korkealaatuinen polttopelletti. Että se onnistuisi tarkoituksenmukaisesti tuoreista raaka-aineista, on olemassa muutamia peukalosääntöjä mitkä pitää huomioida toiminnassa. Peukalosäännöistä voidaan mainita muutamia,
Valitse hyvälaatuisia raaka-aineita vähäisellä kuoripitoisuudella Käytä luonnollinen kuivaus hyväksi säästäen kuivauskustannuksia Käytä jykevät laitteet ja yhdistä koneet oikealla tavalla pellettitehtaassa Integroi toimintaa esim. pienimuotoisella CHP-yksiköllä Sovita toiminta yrittäjien kanssa sekä tee yhteistyötä paikallisen energiaosuuskunnan kanssa Panosta toiminta ensisijaisesti lähialueelle ja maakuntaan

Hyvillä yhdistelmillä ja sovellutuksilla voidaan jalostuksessa paremmin hyväksikäyttää raaka-aineita ja sivutuotteita. Tämän kautta voidaan pienentää jätteitä ja hyödyntämättömiä sivutuotteita, sekä pienentää ympäristökuormitusta.

Seuraavilla sivuilla valaistaan havainnollisesti muutamilla artikkeleilla pelletöintiä tuoreesta raaka-aineesta. Toivomukseni on, että esitelmien koosteet voisivat vaikuttaa lukijoiden kiinnostuksen heräämiseen, ja sitä kautta vauhdittaisi pienimuotoisten hajautettujen pellettituotantojen kehittymistä.

Ulf-Peter Granö

5

2. Pienehköjen pelletintuottajien käsittelyketju
Öljylämmitystä käyttävien asiakkaiden mielenkiinto puupellettejä kohtaan on selvästi kasvanut. Samanaikaisesti kehitetään laitteistoja ja menetelmiä, joilla voidaan tuottaa pellettejä tuoreesta metsäraaka-aineesta. Bioeneriga metsästä hankkeessa yritetään myös selvitellä mahdollisuuksia tuottaa paikallisissa, pienehköissä laitoksissa laatu-pellettejä. Yksi vaihtoehdoista voi olla liikuteltavan laitteiston käyttäminen pelletöintiprosessissa. Sen avulla voidaan puupellettejä tuottaa paikallisesti lähialueen asiakkaille. Seuraavassa on esimerkki käsittelyketjusta harvennushakkuista lähtien valmiisiin

pelletteihin saakka. Pellettien parhaan mahdollisen laadun saavuttamiseksi on tärkeää pyrkiä kussakin käsittely- ja prosessi-vaiheessa parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.

Koneellinen korjaus ja luonnollinen kuivaus Korjattaessa raivauksissa koneellisesti käytetään energiapuuta aikaisissa Jos harvennuksissa voidaan tai myöhäisissä

MTH-laitteistoa.

laitteistolla

samanaikaisesti

joukkokarsinnan kanssa kuoria raitoja puuhun, saadaan luonnollinen kuivaus nopeammin käyntiin. Energiapuukasat voidaan peittää ennen syyssateiden alkamista.

MTH-laitteisto ryhmäkarsinnassa

Hakekuivaamo Sen jälkeen kun energia-raaka-aine on kuivanut luonnossa, se yleensä pienitään hakkurilla. Kun hakkeen kosteuspitoisuus on suuri, tarvitaan jälkikuivausta joko kylmän tai esilämmite-

6 tyn ilman avulla. Kylmäilma-kuivuriin tulee rakentaa ajonkestävä lattia käsittelyn helpottamiseksi.

Liikuteltava laitteisto pellettituotantoon Hankkeessa on tehty joitakin alustavia kokeiluja, jotka ovat osoittaneet, että liikuteltava laitteisto voi olla hyvä vaihtoehto pienehköille pelletintuottajille. Edellytyksenä on hyvänlaatuinen energiaraaka-aine, joka on haketettu seulalla varustetulla hakettimella, jotta

Liikuteltavan laitteiston avulla jauhetaan puuhaketta ja tuotetaan pellettejä.

7 saadaan tasainen laatu. Hakkeen kosteus-pitoisuus ei saa olla liian korkea. Kun tuotetaan pellettejä paikallisesti alueen asiakkaille, voivat metsänomistajat ja urakoitsijat lisätä energia-raaka-aineen jalostus-arvoa lähialueen asiakkaiden osalta.

Korjuu ryhmäkarsivan MTHlaitteiston avulla

Osittain kuorittuja runkoja

Luonnollinen kuivaus

8

Haketus

Hakekuivaus joko lisälämmön avulla tai ilman sitä.

Paikallisille asiakkaille puupellettejä

Jauhaminen ja pelletöinti liikuteltavan laitteiston avulla

9

3. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen
Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä on johtanut siihen, että me voimme nykyisin valita suuresta määrästä erityyppisiä ja mallisia harvesterilaitteistoja tai ns. korjuulaitteistoja. Suurehkossa harvesterissa käytetään lähinnä sellaisia korjuulaitteistoja, jotka voivat myös karsia, katkaista ja mitata hyväksyttävällä tavalla käyttöpuuta. Yhä useammissa korjuulaitteistoissa on joukkokäsittelyyn MTH-toiminto. Seuraavassa teksteissä on lyhyt yhteenveto esimerkkeineen energiapuun korjuussa käytettävistä laitteistoista.

Erityyppisiä korjuulaitteistoja on olemassa ja käytössä Suuri määrä erilaisia muunnelmia energiaraaka-aineen korjuussa käytettävistä korjuulaitteistoista on johtanut siihen, että perusteellisesta ryhmittelystä tulisi hyvin pitkä ja laaja. Yksinkertainen, laitteiston työskentelytapaan perustuva jaottelu on seuraavana. Korjuulaitteistot yksioteharvesteriin voidaan jaotella seuraavasti: 1. Yksinpuin korjuulaitteistot o Karsiva korjuulaitteisto - Rulla-, valssi-, pyörä- tai ketjuvetoinen - Sykeharvesteri - Korjuulaitteistoyhdistelmä, jolla voi kuormata - Puoliautomaattinen, pienimuotoinen laitteisto o Korjuulaitteisto tai hakkuupää ilman karsintatoimintoa - Sahaketju - Veitsi tai leikkuri

2. Joukkokäsittelevä tai kokoava korjuulaitteisto (MTH-laitteisto) o Karsiva korjuulaitteisto - Rulla-, valssi-, pyörä- tai ketjuvetoinen - Yhdistetty sahaus- ja leikkaussysteemi - Korjuulaitteistoyhdistelmä, jolla voi kuormata o Energiapuun korjuulaitteisto, jossa ei ole karsintatoimintoa - Sahanterä tai leikkurisysteemi - Korjuulaitteistoyhdistelmä, jolla voi kuormata

10

1. Yksinpuinkorjuu Perinteisimpiä ja tavallisimpia ovat käyttöpuun korjuuseen sopivat yksinpuin korjuulaitteistot. Näitä voidaan myös käyttää, kun on karsittava pienehköjä määriä energiapuuta. Tämä tapahtuu usein hakkuun yhteydessä siten, että metsänomistaja sopii harvesterin kuljettajan kanssa, että myös niistä latvoista, jotka muuten olisivat jääneet hakkuualueella karsimatta, vedetään ’oksat pois’. Energiapuun yhdenotteen korjuu on melko hidasta verrattaessa joukkokäsittelyyn, jossa MTH-laitteisto ottaa useita puita kerrallaan käsitteltäväksi.

Käyttöpuiden korjuun yhteydessä voi metsänomistaja ja kuljettaja sopia, että puiden latvoista vedetään oksat pois, jotta saadaan parempaa ja karsittua energiapuuta.

Karsiva korjuulaitteisto Rulla-, valssi-, pyörä- tai ketjuvetoinen korjuulaitteisto Käyttöpuun korjuuseen tarkoitetut korjuulaitteistot ovat yleensä rulla-, valssi-, pyörä- tai ketjuvetoisia. Vetorullien, valssien tai pyörien määrä ja toteutus sekä ketjujen toiminta vaihtelevat eri malleissa.

11

Ketjuvetoinen Keto Forst

EcoLog korjuulaitteisto rulla- tai valssivetoisena.

12

Keslan korjuulaitteistoa on erilaisina muunnelmina.

Sykeharvesteri Yksinkertainen laitteisto käyttöpuun korjuuseen on sykeharvesteri. Sitä käyttävät edelleen esimerkiksi pienehköt urakoitsijat sekä omatoimiset metsänomistajat.

Arbron sykeharvesteri. Asteittaisen, edestakaisen liikkeen avulla syötetään puunrunkoja samalla eteenpäin, kun niitä karsitaan.

Korjuulaitteistoyhdistelmä, jolla voi kuormata On olemassa toiminnaltaan erilaisia ja erityyppisiä korjuulaitteistoja, jotka voivat toimia myös kuormatraktorissa tai korjurissa, jos puiden kuormaaminen tai purkaminen on tarpeen.

13

Pienehkö korjuulaitteisto, jossa on kaksi vetorullaa ja karsintaveitsiä muotoiltuna kouran malliseksi. Laitteisto on yksinkertainen ja sen paino on saatu alhaiseksi, mistä syystä se soveltuu pieneen kuormatraktoriin tai korjuriin.

Puoliautomaattinen korjuulaitteisto, jolla voi kuormata Evimet on valmistanut toisenlaisen korjuulaitteiston. Se voi käsitellä vain yhtä puuta kerrallaan, mutta se voi sekä purkaa että kuormata. Karsiminen tapahtuu nostamalla ja laskemalla laitteistoa puun runkoa pitkin.

Korjuulaitteisto - hakkuupää, ilman karsintatoimintoa Markkinoilla on myös yksinkertaisempia laitteistoja kokonaisten energiapuiden korjuuseen. Ellei rungosta haluta karsia oksia tai käsitellä useampaa puuta kerrallaan, voidaan laitteisto tehdä paljon yksinkertaisemmaksi.

14

Pienet korjuulaitteistot tai hakkuupäät On olemassa useita eri korjuulaitteistovaihtoehtoja tai ns. hakkuupäitä, joka on lähinnä tarkoitettu pienehköön perus-metsäkoneeseen tai maataloustraktoriin. Hakkuupäähän on usein yhdistetty toiminto, joka tekee mahdolliseksi kuormaamisen ja purkamisen.

Nisula 280 E, jonka kouralla voidaan kuormata tai purkaa. Hakkuupää voidaan myös varustaa joukkokäsittelykouralla

Yhdistetty tukkikoura ja katkaisu-toiminto Eräissä laitteistovaihtoehdoissa on esim. tukkikoura varustettuna kaatamis- ja katkaisutoiminnolla. Laitteisto on usein tarkoitettu pienehköön metsäperuskoneeseen tai maataloustraktoriin, joka on varustettu metsässä työskentelyyn.

Norrhydro, NH 16 tukkikoura, joka on varustettu sahausterällä katkaisua ja kaatamista varten.

15

Energiapuun korjuuta kuormatraktorilla, joka on varustettu Nisula 280 E:llä. Siitä on siten tullut pieni ”korjuri”, koska ohuemmat puut voidaan suoraan laittaa lastaustilaan kuljetettavaksi keräyspaikkaan..

2. Joukkokäsittelykorjuu (MTH) Raaka-aineen laatuun vaikuttaa jo sen korjuu metsässä. Ns. kokoavalla menetelmällä tai MTH-laiteistolla voidaan korjata ja karsia useita puita kerrallaan.

MTH-laitteisto sekä käyttöpuun että energiapuun korjuuseen Koneen kuljettajan kannalta on hyvä, jos korjuulaitteistoa voidaan käyttää sekä käyttö- että energiapuun korjuuseen. Siitä on erityisesti hyötyä harvennusmetsässä, kun sekä pienpuita, massapuita että energiapuita korjataan.

Rullavetoinen Logset 4M. Vetorullien ja veitsien yhteistyön johdosta joukkokäsittely on mahdollista.

16

Timberjack, JD 745, jossa ylhäällä erilliset joukkokäsittelevät kuormainkourat. Harvesteripäässä on neljä vetävää syöttörullaa.

Valmet 350:llä voi kokenut kuljettaja joukkokäsitellä useita puita yhdellä otteella esiohjelmoitujen ohjaussauvojen avulla.

MTH-laitteisto sahanterällä /leikkurilla

Keto 100 on varustettuna leikkurilla, joka on asennettu sahanterän tilalle. Ketjujen ja veitsien yhteistyön avulla voi.

17 Joillakin valmistajilla on sahanterää nopeampia katkaisuvaihtoehtoja pienpuiden kaatamiseen ja katkaisuun.

Laitteistoyhdistelmät - Lastaustoiminnolla Korjuulaitteistoyhdistelmiä, joissa on myös kuormausta ja purkamista varten toiminto, käytetään lähinnä korjureissa.

Nisula 400:lla voidaan helposti myös kuormata ja purkaa käyttö- tai energiapuuta.

Laitteistoyhdistelmät - Kahdenlaista katkaisua Valmetilla on energiapuun korjuuseen korjuulaitteisto-yhdistelmä, jossa on sekä sahanterä että leikkuri. Laitteisto sopii harvennusmetsään, jossa pienpuut on nopeampaa leikata kuin katkaista.

Valmet 333.2 Duo Combi sekä sahaterällä että leikkurilla. Lisäksi, kuvan, korjuulaitteisto Duo on varustettuna pitkillä kuormainkourilla kuormausta ja purkamista varten.

18 Energiapuun korjuulaitteisto ilman karsintatoimintoa Yksinkertaisemmista joukkokäsittelevistä korjuulaitteistoista tai hakkuupäistä puuttuu usein karsintaveitset. Laitteisto on usein tarkoitettu raivaukseen, jossa käyttöpuuta ei korjata samaan aikaan. Karsimaton energiaraaka-aine on useimmiten tarkoitettu suurille hakkeenkuluttajille.

Kokoava laitteisto Kun korjataan energiapuuta kokopuina, oksat ja latvat mukana, käytetään erikokoisia ja eri lailla toimivia kokoavia korjuulaitteistoja riippuen laitteiston hinnasta ja siitä, missä peruskoneessa sitä aiotaan käyttää.

Moipu 400E voi koota useita runkoja samaan otteeseen.

Abab klippen 250, jossa on keskellä kokoavat kourat.

19

Ponsse EH 25, jossa kokoavat kourat pitävät ylhäältä kiinni runkoja, kun seuraava puu otetaan mukaan.

Hakkuupää sahanterällä Eräällä valmistajalla on energian korjuulaitteisto, jossa kaatamista ja katkaisua varten sahanterä teräketjuineen työntyy hydraulisesti eteenpäin.

Bracke C 16a, jossa sahanterä työntyessään ulospäin katkaisee puun teräketjuillaan. Ylhäällä kuormainkourat, jotka kokoavat useita runkoja yhteen otteeseen. Laitteistoa voidaan käyttää myös energiapuun kuormaukseen ja purkuun.

20

Energianpuun korjuulaitteistoyhdistelmät Kuormaustoiminnolla Korjuulaitteistoyhdistelmät, joissa on oikea kuormaustoiminto kuormausta ja lastausta varten, käytetään lähinnä korjureissa tai metsätraktoreissa energiapuun korjuussa.

Naarva-Koura 1500-40E, jossa on ylhäällä, nuolen kohdalla, ylimääräiset kuormainkourat, joilla voidaan koota runkoja yhteen otteeseen. Pitkät kuormainkourat alempana mahdollistavat kuormauksen ja purkamisen.

Yhdistelmälaitteistot On olemassa myös korjuu-laitteistoyhdistelmiä, joilla voidaan mekaanisesti karsia kuljettamalla laitteistoa ylös- alas runkoa pitkin. Laitteisto voi olla yhtenä vaihtoehtona, jos samanaikaisesti korjataan sekä massapuuta että energiapuuta.

Naarva-Koura 1500-40E, jossa karsintaveitset ja kuormainkoura. Sillä voidaan myös mekaanisesti karsia liikuttamalla laitteistoa ylös- alas runkoa pitkin ennen puun kaatamista.

21

Lisälaitteisto Energiankorjuulaitteistoon liitettävä vaakalaitteisto voi helpottaa korjatun energiapuun määrän arviointia.

Kuormaimen kärkeen asennettu vaaka voi olla yhtenä vaihtoehtona, kun arvioidaan korjurilla korjattavan tai kuljetettavan energiapuun määrää. Vaakalaitteisto voi olla myös asennettuna kuormatraktorin tai korjurin kuormaustilan runkoon.

Harvesteri – Korjuri – Kuormatraktori Energiapuun korjaamiseen ja kuljettamiseen metsässä on olemassa suuri määrä erilaisia peruskoneita eri malleina, erikokoisina ja erilaisina muunnelmina. Tavallisesti erotellaan kolme eri peruskonetyyppiä: harvesteri, korjuri ja kuormatraktori.

Rottne H20, on kuusipyöräinen harvesteri. Englanniksi käytetään nimitystä Harwester.

22

Valmet 801 Combi on korjuri, joka voi sekä korjata että kuljettaa puut pois metsästä. Englanniksi käytetään nimitystä Harwarder.

Logset 6F kuormatraktori, tai ns. kuormattava metsätraktori. Englanniksi käytetään termiä Forwarder.

23

4. Käsittelyketju energiapuusta pelletteihin
Käsittelyketju tai käsittelyn logistiikka koskee tuoreen energiaraaka-aineen käsittelyä pienimuotoisessa pelletöinnissä. Energiaraaka-aineen laadukkaassa ja rationaalisessa käsittelyssä metsästä pelletöintiin saakka pyritään käsittelyketjuun, joka on laadultaan varma, taloudellinen ja johon sisältyvät laitteistot ja metodit eivät ole herkkiä erilaisille häiriöille.

Käsittelyssä on monia erialaisia menetelmiä Käsittelyketju metsän energiaraaka-aineesta pienimuotoiseen pellettitehtaaseen saakka voi näyttää ulkoisesti erilaiselta. Seuraavassa esitellään pääpiirteittäin muutamia erilaisia systeemejä esimerkkeinä erilaisista käsittelyketjuista. Kunkin käsittelyketjun lenkit määräytyvät kyseisen alueen käytettävissä olevien laitteistojen ja urakoitsijoiden mukaan.

Vaihtoehtoisia käsittelyketjuja metsästä pelletöintiin On olemassa muutamia perusmetodeja energiaraaka-aineen käsittelylle metsässä. 1. Märän hakkeen käsittely – hakettamalla tuoretta, korjattua raaka-ainetta metsässä tai metsäautotien varressa. 2. Energiaraaka-aineen käsittely kokonaisena, luonnollinen kuivaus maastossa ja hakettaminen sen jälkeen. Pienehkön, laadukasta raaka-ainetta tarvitsevan pellettintuottajan käsittelyketju voi näyttää seuraavien periaatekuvien tapaiselta.

24

Märän hakkeen hakettaminen Käsittelyketjussa, joka perustuu märän hakkeen hakettamiselle, asetetaan suuria vaatimuksia sille, että raaka-aine käytetään määrätyssä ajassa, varsinkin lämpöisenä vuodenaikana. Mikro-organismit saavat nopeasti aikaan hajoamisprosessin, joka johtaa lämpötilan kohoamiseen, epätasaiseen kosteuteen ja runsaaseen homepölyyn. Laatupellettejä tuotettaessa tulevat oksat ja viheraines jättää metsään. Haketuksen jälkeen materiaali pitää kuivata tehokkaassa kuivurissa ja sitten välivarastoida katon alla ennen pelletöintiä.

25

Pääpiirteinen yleiskuva käsittelyketjuista, joissa korjataan ja haketetaan märkää haketta pellettien raakaaineeksi ilman luonnollista kuivumista.

Märän hakkeen kuivaaminen Jotta voidaan kuivata haketta, jonka kosteuspitoisuus on 45 – 55 %, pitää suuri määrä vettä saada poistettua, jotta voidaan päästä alle 15 % kosteuspitoisuuteen. Tarvitaan tehokas kuivuri, joka voi käyttää hyväkseen hukkalämpöä pitääkseen kuivatuskustannukset alhaisina. Pienehkölle pelletintuottajalle tämä merkitsee usein sitä, että kuivuri rakennetaan paikallisen kaukolämpölaitoksen läheisyyteen. On valittavissa erilaisia hakekuivureita, ja voi olla aihetta tutustua lähimmin pyörivään rumpukuivuriin, siilo- tai patjakuivuriin.

26

Kun haketetaan märkää pellettiraaka-ainetta, tulee kuivauksen tapahtua tehokkaassa kuivurissa ennen kuin puuhake menee pellettitehtaalle.

Luonnollisesti kuivatun energiapuun korjuu Hyvänlaatuisen polttopuun tuottamisessa on luonnollisella kuivumisella aina ollut suuri merkitys. Jälkikuivauksen kustannusten pienentämiseksi on pelletöitävän hakkeen ilmakuivaus tärkeä osa käsittelyketjua.

27

Pääpiirteinen yleiskuva käsittelyketjuista, joissa korjuussa ja käsittelyssä halutaan käyttää hyväksi energiaraaka-aineen luonnollista kuivumista maastossa.

Hakkeen jälkikuivaus Luonnollisesti kuivatun energiapuun kosteuspitoisuus on haketuksen jälkeen usein 25–40 %. Siksi tarvitaan jälkikuivausta, jotta kosteuspitoisuus saadaan alle 15 %:n. Hyvä kuivuri, joka voi hyödyntää hukkalämpöä, on suuri etu pyrittäessä pitämään kuivauskustannukset alhaisina. Pieni pelletintuottaja voi usein hankkia käytetyn, hakkeelle soveltuvan kuivurin. Pyörivä rumpukuivuri, siilokuivuri tai itse valmistettu, sisäänajettava tasapohjainen kuivuri voivat olla sopivia vaihtoehtoja.

28

Kuivatetusta energiapuusta haketettu puuhake pitää jälkikuivata, ennen kuin se viedään pellettitehtaalle. Ennen pelletöintiä puuhake jauhetaan, siivilöidään ja sekoitetaan, jotta saadaan tasainen kosteuspitoisuus ja raaka-aineen laatu. Siten myös saadaan helpommin hyvänlaatuisia pellettejä.

29

5. Puuhakkeen jälkikuivaus
Työsuojelunäkökulmasta sekä homeongelmien vähentämiseksi pitää hakelämmityksessä käytettävän hakkeen olla kuivaa. Myös hakkeen poltto tehostuu, jos vesipitoisuus laskee noin 15 %:iin. Jotta saavutetaan alle 20 %:n kosteuspitoisuus, pitää käyttää jollakin tavoin esilämmitettyä ilmaa. Yhtenä vaihtoehtona on auringonlämmön tehokas käyttö kesäaikana. Tämä voi tapahtua yksinkertaisesti toteutetun aurinko-kerääjän avulla. Puhaltimeen voidaan tehdä suuri tuloilmakanava sisääntuloilman lämmittämistä varten, esim. mustasta muovista kiinnittämällä se vinoon asetettujen poikkipuiden päälle rakennusta vasten. Käytettäessä puuhaketta pelletöinnin raaka-aineena, pitää hakkeen kosteuspitoisuuden olla noin 15 % paikkeilla.

Luonnollinen kuivaminen tehokkaassa käytössä Käytettäessä apuna luonnollista kuivamista, voidaan energiapuun jälkikuivauksessa saavuttaa huomattavia säästöjä. Runkojen/rankojen kuivuminen saadaan käynnistymään nopeammin joukkokarsimalla sekä osittain kuorimalla. Järkiperäisessä, koneellisessa,

pelletöintiin sopivan energiaraaka-aineen korjuussa on Sijoittamalla energiapuukasat avonaiselle paikalle ja kattamalla ne hyvin ennen syyssateiden alkua, on jo luotu hyvät edellytykset energiapuun kuivamiselle

Kuivaminen alkaa nopeammin, jos energiapuu osittain kuoritaan

Hakkeen kuivaus Tehokkaan luonnollisen kuivauksen avulla voidaan suurin osa vedestä poistaa. Energiapuu pienennetään paloiksi hakkurilla ennen jälkikuivausta. Jatkokäsittelyn helpottamiseksi pitää hakkeesta saada tasakokoista, mikä onnistuu parhaiten varustamalla haketin seulalla. Hakkeen kuivaamiseen voidaan käyttää kylmäilmapuhallinta tai esilämmitettyä ilmaa käyttävää puhallinta. Hakkeen käsittely helpottuu huomattavasti, jos kuivuriin voidaan rakentaa ajonkestävä lattia, joka kantaa traktorin tai kuormaajan varustettuna lumi-kouralla.

30 Seuraavalla sivulla on esimerkki kanavarakennelmasta. Kannattaa antaa asiantuntijan suunnitella kuivuri, jotta varmistetaan sen toiminta ja kestävyys.

Yksinkertainen aurinkokerääjä voi esilämmittää ilmaa useita asteita Mikäli haketta kuivataan kesäkuukausien aikana, voidaan kuivausta tehostaa yksinkertaisella aurinkokerääjällä. Se soveltuu erityisen hyvin silloin, kun syksyllä korjattu energiapuu haketetaan keväällä. Aurinkokerääjä täytyy voida asettaa etelän puolelle. Tuloilmakanava kannattaa tehdä isoksi, pinta-alaltaan vähintään 1,5 kertaiseksi pääkanavaan verrattuna.

Mustasta muovista on tehty aurinkokerääjä, joka toimii esilämmitetyn ilman tuloilmakanavana puhaltimelle.

Kanavarakenne Jotta kuivurin kanavien hyvä ajon-kestävyys voidaan varmistaa, täytyy rakenteen olla luja. Lisäksi on tärkeää voida ankkuroida rakenne esim. betonisokkeliin, jotta lattia saadaan hyvin vakautettua sivusuunnassa. Sivukanavien kokonaistilavuus ei saa olla liian pieni. Kanavien korkeuden tulee olla oikeassa suhteessa niiden pituuteen ja kanavien läpi kulkevaan ilmamäärään. Peukalosäännön mukaan ilmanvirtaus ei saa nousta yli 5 m/s.

31

Täyttö ja tyhjennys traktorilla Jotta traktorin lumikouran käyttö olisi mahdollisimman helppoa, tulevat poikkipuut sijoittaa ajosuuntaan. Käytettävän lastauslaitteiston paino vaikuttaa poikkipuiden kokoon ja asetteluun. Jotta kuivaus tapahtuu tasaisesti, tulee kuivuri täyttää tasakorkeuteen.

32

6. Hakkeen kuivaus
Lämmityksessä käytettävä hake on usein kosteaa, ja kosteuspitoisuus vaihtelee yleensä 30 50 % välillä. Säilyttämällä raaka-ainetta hakkuun jälkeen avoimessa ja ilmavassa paikassa, sekä peittämällä kasat ennen syyssateiden alkamista, voidaan hakkeen kosteuspitoisuutta merkittävästi laskea. Kuivempi raaka-aine parantaa hakepolttoaineen laatua ja lämpöarvoja.

Suojaa itsesi käsitellessäsi kosteaa haketta Kasvosuojaimen käyttö on tärkeää käsiteltäessä kosteaa haketta, jota on varastoitu yhdestä kahteen viikkoa. Mitä kosteampaa hake on, sitä nopeammin hometta alkaa muodostua. Ellei haketta jälkikuivata, voi sääntönä käyttää, että tarvitaan vähintään P2 suojainta. Hyvä suojausvaihtoehto on raitisilmakypärä suojaimineen.

Laadukas P2 suodattimella varustettu raitisilmakypärä vähentää riskiä, että sisään hengityksen mukana tulee vahingollisia homehiukkasia, jotka ovat lähtöisin märästä hakekasasta.

Kuivattu hake vähentää homeriskiä Hyvän varastoinnin ja luonnollisen kuivauksen jälkeen hakkeessa on edelleen kosteutta yli 25 - 30 %, ja siksi hakekasaan muodostuu helposti hometta. Jos haketta käytetään asunnon läheisyydessä, pitää hake aina jälkikuivata. Hake voidaan kuivata kylmäilma-kuivurilla, joka rakennetaan kiinteästi lämpökeskuksen yhteyteen, tai liikuteltavalla kuivurilla, kuten esim. perävaunukuivurilla.

33 Jälkikuivauksesta pelletöintiin Jos haketta pelletöidään, tarvitaan jälkikuivausta. Suurissa pelletöintilaitoksissa käytetään peukalosääntönä raaka-aineen kuivaamista, kunnes kosteuspitoisuus on 11 – 13 %. Muita pelletöintivaihtoehtoja, joissa kosteuspitoisuus voi olla korkeampi, tutkitaan parhaillaan.

Hakekuivuri ajonkestävällä lattialla Jos rakennetaan kiinteä hakekuivuri, kannattaa valita rakenne, jossa on ajonkestävä laitta. Kun kuivuria mitoitetaan, tulee ottaa huomioon sen laitteiston paino, jota käytetään täytettäessä kuivuria hakkeella tai sitä tyhjennettäessä. Jotta ajaminen on mahdollisimman helppoa, tulee kuivurin lattian poikkipuut sijoittaa ajosuuntaan. Peukalo-säännön mukaan hakkeen kuivauksessa tarvitaan 300 - 500 m ilmaa/h kuivaamaan m3 haketta. Ilmakanavat tehdään riittävän korkeiksi, jotta ilmavirtaus ei ylitä 5 m sekunnissa. Pienissä kanavissa muodostuu muutoin liian voimakas vastapaine.
3

Käytettäessä kuivurissa ajonkestävää lattiaa, voidaan traktoria käyttää hakkeen lastauksessa ja purkamisessa

Liikuteltava hakekuivuri Perävaunujen ja peräkärryjen päälle tehtyjä omatekoisia hakekuivureita on olemassa useampaa tyyppiä. Rakenteena on usein tasapohjainen kuivuri, joka on rakennettu perävaunuun.

34 Perävaunukuivuri Kätevä henkilö voi itse tehdä kuivuriosan esim. viljavaunuun.

Kuivausyksikkö kannattaa tehdä kasettimaiseksi, jotta se voidaan kätevästi asentaa perävaunuun ja ottaa sieltä helposti pois, kun perävaunua käytetään muuhun tarkoitukseen. Samalla tavoin voidaan puhaltimen kiinnitys etulaitaan tehdä pikakiinnityksellä, tai vaihtoehtoisesti kiinnittää erilliseen etulaitaan. Puhallin mitoitetaan siten, että se puhaltaa 300 - 500 m3 ilmaa hakekuutiometriä ja tuntia kohti. Ennakkolämmitettyä lisäilmaa käyttäen kuivaminen nopeutuu ja hakkeen lopullinen kosteuspitoisuus laskee.

Esimerkki perävaunukuivurista • • • • • Kääntölavan koko 2,5 x 5 m = 12,5 m Laitojen korkeus 1,3 m Verkko-/reikäpeltipohja, kanavan korkeus 25 cm Hakevolyymi, n. 12 m
3 3 2

Puhallin 3 kW radiaalipuhallin, (joka tuottaa 3.000 - 5.000 m ilmaa tunnissa)

Kanavarakennelma tulee tehdä niin, että kuivattu hake voidaan kipata pois vaunusta. Vaunun sähköasennukset tulee teettää asiantuntevalla sähköasentajalla.

35

Perävaunukuivuriin rakennetaan riittävän korkeat ilmakanavat verkkopohjan tai reikäpeltipohjan päälle. Ilmakanavien sivut ja pohja täytyy tiivistää.

Oikein suunniteltu perävaunkuivuri helpottaa hakkeen kuivausta ja käsittelyä pihamaalla.

36

7. Hakkeen pienimuotoinen jälkikuivaus ennen pelletöintiä
Lisääntynyt mielenkiinto pelletöintiä kohtaan on johtanut myös siihen, että joukko pienehköjä yrityksiä on aloittanut pellettien valmistamisen. Tuotannon lisäyksen johdosta puuveistämöistä saatavien kuivien raaka-aineiden saatavuus on vähennyt tai kokonaan loppunut. Uutena mahdollisuutena on hyvänlaatuinen puuhake. Mutta hyvän pelletöintituloksen saavuttamiseksi tulee hakkeen kosteuspitoisuuden laskea 30 – 40 %:sta alle 15%:iin. Seuraavassa kuvataan hakkeen jälkikuivausteknikkaa, joka voi soveltua pienimuotoiseen pelletöintiin.

Sisäänajettava kylmäilma hakekuivuri Pienehköjä kuivaustarpeita varten sekä lisäkuivurina voidaan käyttää sisäänajettavaa hakekuivuria. Kuivaus tapahtuu valitettavasti hyvin epätasaisesti alhaalta alkaen.

Perävaunukuivuri Perävaunukuivuri soveltuu vain pienehköjen hakemäärien kuivaukseen. Sillä voidaan kuivata myös kosteampia eriä päältäpäin. Kuivaus onnistuu parhaiten aurinkoisina kesäkuukausina.

37

Pieni ”rumpu-eräkuivuri” hakkeen kuivaukseen Eräkuivaus sopii parhaiten pienille hake-erille sekä erittäin pienille pelletintuottajille. Kuivuria täytetään ja tyhjennetään kuivauserä kerrallaan.

Pieni kuivuri puuhake-erien kuivaukseen. Se kuivattaa tasaisesti, mutta hakkeen täyttö ja tyhjennys pysäyttävät kuivauksen. Kuvassa eräkuivuri, jota on käytetty SLU-BTK:lla Uumajassa

38 Jatkuvatoiminen rumpukuivuri Rumpukuivurit ovat erittäin tavallisia teollisuudessa ja suuremmissa pellettejä valmistavissa laitoksissa. Kuivausrummusta materiaali siirtyy kuivauksen aikana hitaasti eteenpäin rummun pyöriessä. Rummun pyöriessä hake sekoittuu, mikä saa aikaan tasaisen kuivumisen.

Pyörivä rumpukuivuri puuhaketta varten on kuvattu kuumailmasyötön päästä.

Periaatekuva, jossa on pyörivä rumpukuivuri. Esilämmitettyä kuumaa ilmaa puhalletaan ja imetään hakkeen läpi kuivausrumpuun. Hakkeen kosteuspitoisuus vaikuttaa siirtonopeuteen rummussa.

39

Useita erilaisia, uusia malleja tarjolla Kuivausrumpuja on tarjolla useita eri kokoja ja malleja. Pienehkölle pellettivalmistajalle sopivan vaihtoehdon voi saada teollisuudessa käytetystä kuivausrummusta. Kuivuriin sisään menevä lämpö on usein 80 – 180 °C. Käytettäessä korkeita kuivauslämpötiloja lisääntyy riski, että arvokkaat, mutta helposti haihtuvat orgaaniset ainekset, (VOC), häviävät hakkeesta. (Kuivurin lämpötilan tulee mieluiten olla 100 - 120 °C). Edullisinta kuivuri-ilmaa saadaan, jos kuivausyksikkö sijaitsee kaukolämpöyksikön lähellä ja jos voidaan käyttää hyväksi sen hukkalämpöä.

Hakekäyttöinen lämpökattila Ellei hukkalämpöä ole käytettävissä, voi hakekäyttöinen lämpö-kattila olla yksi vaihtoehtoinen lämmönlähde. Paloturvallisuus on aina tärkeä asia kuivatettaessa puuhaketta, joten suunnitelmista kannattaa ajoissa keskustella paloviranomaisten kanssa. Tehokas lämmönvaihdin tarvitaan lämpökattilan ja kuivurin välissä, jotta lämpöhukka voidaan minimoida.

Oy Finnpellets Ab:lla Kaustisella on hakekäyttöinen lämpökeskus, joka tuottaa kuumaa kuivausilmaa heidän rumpukuivaajalleen. Kuvassa on vasemmalla hakelämpölaitos ja hakkeen syöttösiilo. Oikealla on rumpukuivaajan sininen syöttösiilo, jonka kautta kostea sahanpuru menee sisälle. Taustalla olevassa matalassa rakennuksessa on pyörivä kuivausrumpu (ks. kuivausrumpu kuvassa ylhäällä vasemmalla).

Jatkuvatoiminen patjakuivuri (hihnakuivuri) Patjakuivurissa voidaan kuivata sahanpurua ja puuhaketta. Sitä kutsutaan myös nimellä hihnakuivuri. Kuivausyksikkö voi olla yhdessä tai useammassa tasossa.

40

Patjakuivuri, periaatekuva. Materiaalia siirtyy eteenpäin kuvauksen aikana liikkuvalla kuivauspohjan avulla, samaan aika kulkeutuu kuuma ilma hakkeen läpi.

Patjakuivurin periaatekuvaus Märkä hake syötetään sisään ja tasoitusruuvin avulla se hajautuu koko kuivurin leveydelle. Hakepatja kulkeutuu hitaasti eteenpäin kuivauksen aikana. Kuumaa kuivausilmaa puhalletaan alhaalta päin kuivaustasoon noin 80 - 120 asteisena hakepatjan läpi, jolloin

41 tapahtuu kuivumista. Kuivuminen alkaa alaosasta, ja hakkeen ulostulossa kuoriutuu pois ylin, kostea hakekerros. Kosteaa haketta kuoriva syöttöruuvi asettuu sopivaan korkeuteen riippuen hakepatjan kosteuspitoisuudesta. Poiskuorittu kostea hake palautuu uudelle kuivauskierrokselle. Poislähtevä lämmin ja kostea ilma voidaan myös palauttaa kuivauspatjan alkuun, jotta se voi esilämmittää haketta ja saada siten kuivuminen alkamaan. Kuivauslämpötila on usein 80 – 110 °C.

Monitasoinen patjakuivurin periaatekuva (Monitaso hihnakuivuri). Kuivaus tapahtuu useassa tasossa, hake kulkeutuu eteenpäin ja alaspäin kuivamisen edetessä, kun kuuma ilma kulkeutuu tasojen läpi alkaen alimmilta haketasoilta aina ylöspäin seuraavalle tasolle.

Siilokuivuri Hyvin rakennetussa siilokuivurissa voidaan kuivata puuhaketta edellyttäen, että siilo, ulostulo ja kuljettimet on mitoitettu niin, ettei hake pääse pakkautumaan ja muodostamaan holvia. Mikäli käytetään viljakuivuria, pitää sitä muotoilla siten, että läpikulkua parannetaan, ettei tulisi häiriöitä toiminnassa.

42

Siilokuivurin periaatekuva. Kuljettimen avulla kostea hake siirtyy kuivurin yläosaan ja hajaantuu ruuvien avulla koko siilokuivurin leveydelle. Kuivattu hake poistuu siilon alaosan kautta. Kuuma kuivausilma puhalletaan hakkeen läpi ja kostea ilma imetään ulos. Se, miten nopeasti kuiva hake kulkeutuu ulos, riippuu hakkeen kosteuspitoisuudesta. Kuivausprosessia seurataan ulosmenon kohdalla.

Vastavirtakuivuri Isoissa pelletöintilaitoksissa voi olla useita, erilaisia kuivauslaitteistoja.

LTK kuivurin periaatekuva. Kuva: Svensk Rökgasenergi

43 Svensk Rökgasenergi on tuottanut uudentyyppisen esikuivurin. Se on rakennettu kuten siilokuivuri, jossa kuivailma kulkee hakkeen liikkumissuuntaa vastaan. Jotta kuivausilma ei menisi oikotietä hake-kuivurin läpi, on käytössä sekoitin, joka hajottaa hakkeen muodostamat ilmakanavat.

Monenlaisia kuivurityyppejä ja malleja Suurissa pellettitehtaissa käytetään monia erilaisia hakkeen- ja sahanpurun kuivurityyppejä. Edistyneimmät kuivurit käyttävät ns. ylikuumennettua höyryä kuivauksessa (SSD, Superheated Steam Dryer). Kuivauksessa käytettävällä korkeapaineisella höyryllä on korkea lämpötila, 120 - 220 °C (tai yli).

44

8. Laatupelletit edellyttävät laadukasta työtä korjuussa, käsittelyssä, kuivauksessa ja haketuksessa
Kasvava hyvänlaatuisen puuhakkeen kysyntä asettaa samalla myös korkeampia laatuvaatimuksia koko polttoainehakkeen käsittelyketjulle. Jotta hyvänlaatuisten pellettien tuottamiseen saadaan riittävän korkealaatuista raaka-ainetta, täytyy eri työvaiheet korjuusta pelletöintiin saakka suorittaa riittävän hyvin.

Yleisiä nyrkkisääntöjä Pellettipuristimeen menevän lopullisen pellettiraaka-aineen laatuun vaikuttaa – paitsi puuraaka-aineen laatu – myös työn laatu käsittelyketjun eri vaiheissa.

Pieni korjuri etenee harvennusmetsässä ketterästi puiden välissä. MTH-laitteistolla voidaan ottaa useita puita yhdellä otteella joukkokarsittavaksi.

Joitakin yleisiä nyrkkisääntöjä pelletöintiin tarkoitetun energiaraaka-aineen käsittelyssä voivat olla esim.: - Vältä energiaraaka-aineen sotkeutumista maa-ainekseen ja pölyyn sekä muihin saasteisiin korjuun ja kuljetuksen aikana - Poista ravintoainepitoiset vihreät osat korjuun aikana - Erottele erilaiset raaka-aineet jo aikaisessa vaiheessa

45 - Valitse hyvä paikka luonnollista kuivausta ja varastointia varten, jossa likaantumista voidaan välttää ja jossa kuivaus tapahtuu parhaiten - Peitä energiaraaka-ainekasat ennen syyssateiden alkamista. - Vältä varastoimasta suuria määriä kosteaa haketta pitkään, koska kostea hake alkaa helposti homehtua, jolloin energian hävikin lisäksi homeitiöitä leviää ympäristöön - Minimoi homeenmuodostuksen riskiä aloittamalla kuivaus ajoissa - Suojaa kuivattu raaka-aine sateilta varastoimalle sen katoksen alla - Minimoi kosteuden pääsy maasta kuivattuun hakeraaka-aineeseen

Korjuu Raaka-aineen laatua voidaan varmistaa jo metsässä laatutietoisen työskentelyn avulla. MTHlaitteiston avulla voidaan käsitellä ja karsia useita puita samanaikaisesti.

Kuorimalla raitoja energiapuuhun voidaan poistaa osa kuoresta, mikä johtaa vähempään ”tuhkamäärään”. Se saattaa myös edistää kuivumista.

Luonnollinen kuivuminen varastossa maastossa

Energiapuun lastaaminen vaatii tarkkaa kuljettajaa, joka ei ota kauhaan mukaan maa-ainesta.

46 Hyvin valmisteltu varastointipaikka luo edellytyksiä energiapuun hyvälle kuivumiselle.

Luonnollinen kuivaminen avoimella paikalla maastossa ja samalla energiapuu-kasassa, mitkä peitetään ennen kuin syyssateet alkavat.

Hakettaminen Energiaraaka-aineen hyvä käsittelytapa asettaa kuljettajalle vaatimuksia tarkkuuden ja sen suhteen, että haketin antaa hyvän tuloksen hyvänlaatuisesta hakkeesta.

Suurehko traktorivetoinen haketin, jota käyttäen kokenut urakoitsija saa usein aikaan paremman Laatusista haketta.

47 Kuljetus Energiaraaka-aineen kuljettaminen metsästä varastointipaikalle kuivamaan sekä hakkeen siirtäminen haketuspaikalta hake-varastoon ja jälkikuivaukseen, pitää tapahtua saasteita lisäämättä. Maata tulee helposti mukaan lastauslaitteistoista ja traktorin renkaista.

Hakkeen kuljetusta container-mallisella traktorin vaihtolavalla. Hake-kuorma pitää kattaa kuljetuksen ajaksi suojapeitteellä.

Jälkikuivaus Hyvin suunniteltu kuivaamon logistiikka helpottaa käsittelyä. Vähäisestä energiahävikistä ja hakkeen tasaisen loppukosteudesta jälkikuivauksen jälkeen seuraa paremman Laatusista kuivaa haketta.

Hakkeen jälkikuivaus sisään ajettavassa kuivurissa saa aikaan kuivamista ylhäältä ja alhaalta päin, mikä johtaa hakkeen epätasaiseen kosteus %:iin.

48

Jälkikuivaus lämpökeskuksen hukkalämmön avulla siilokuivurissa voi olla eräänä vaihtoehtona pienessä pelletöintikeskuksessa.

Kuivatun hakkeen varastointi Kun puuhake on kuivattu, pitää se myös pysyä kuivana katon alla, jotta vesi ei pääsisi varastointitilaan. Jos haketta kuivataan erissä, tarvitaan suurehko välivarasto ennen pelletöintiä. Jatkuvatoimisessa kuivauksessa voi välivarasto olla melko pieni, kun kuivurin kapasiteetti on oikeassa suhteessa pelletöintilaitteiston kapasiteettiin.

Kuivattu haketta tulee varastoida katetussa tilassa, jossa ei ole riskiä, että kosketus tai vesi pääsisi kastelemaan haketta ylhäältä tai alhaalta päin.

49

Laatu Korkealaatuinen pelletöitävä polttoaine parantaa myös mahdollisuuksia tuottaa korkealaatuisia puupellettejä. Hyvää laatua edistäviä tai siitä kertovia tekijöitä ovat mm.: - korkealaatuinen raaka-aine antaa enemmän nettoenergiaa - hygieenisesti hyvä laatu – haketta ei ole saastuttanut maa, homeitiöt, pöly tms. Se lisää varmuutta poltettaessa. - alhainen ja tasainen kosteuspitoisuus lisää pellettien kulutuksenkestävyyttä. - hyvänlaatuisen raaka-aineen energiaa voidaan hyvin hyödyntää. - alhainen ravinneaineiden määrä merkitsee puhtaampia polttokaasuja. - vähäinen kuoren määrä vähentää tuhkamääriä.

50

9. Harvennusten energiapuuta voidaan pelletöidä
Lisääntynyt puupellettien kysyntä on lisännyt myös pellettien valmistusta, mikä on puolestaan johtanut puuveistämöistä ja sahoilta saatavan perinteisen raaka-aineen vajaukseen. Raaka-aineen kysyntä on luonut myös paineita selvittää, miten juuri- korjattua, tuoretta puumateriaalia voidaan käyttää pelletöintiin. Projektissa Bioenergiaa metsästä olemme tutkineet mahdollisuuksia saada pelletöinnin raaka-ainetta harvennuksista ja korjuusta. Projektin eri yhteistyötahot ovat tutkineet monia erilaisia ongelmia, jotka liittyvät tuoreeseen raaka-aineeseen. Olemme saaneet paljon uutta kokemusta koskien tekniikkaa ja työmenetelmiä, kun tuoretta puuraaka-ainetta käytetään puupellettien valmistukseen. Jotta saadaan aikaan sen laatuisia pellettejä, että ne käyvät pienemmille käyttäjille, kuten omakotitaloihin, täytyy asettaa suuria vaatimuksia koko käsittelyketjulle korjuusta pelletöintiin. Seuraavassa lyhyt yhteenveto nyrkkisäännöistä, joita tulee ottaa huomioon tehtäessä pellettejä, jotka toimivat myös pienissä, omakotitalojen pellettipolttimissa

Onnistumisen peukalosääntöjä Esimerkkejä peukalosäännöistä, jotta saadaan hyväksyttävää pellettipolttoainetta: o Minimoida vihreät osat ja kuori korjuun yhteydessä o Kuivattaa materiaalia metsässä tehokkaasti o Materiaalin pienentäminen tasaiseksi tehokkaalla hakkurilla o Jälkikuivata materiaali kosteudeltaan alle 15 %:ksi o Jauhaminen riittävän tehokkaalla vasaramyllyllä o Luoda sekoittamalla homogeeninen raaka-aine-erä

51 o Määritellä pellettipuristimen asetukset tarkasti ja käyttää kyseiselle raaka-aineelle sopivaa pellettimatriisia o Järjestää tehokas jäähdytys ennen paketointia tai varastointia o Suojata varastoidut pelletit kosteudelta

Hyvänlaatuisiin pelletteihin tarvitaan hyvää pelletti-raaka-ainetta Pelletöintiin tarvittavaan hyvään puuraaka-aineeseen päätetään jo korjuuvaiheessa olla sekoittamatta roskaista materiaalia kuten vesakkoa, oksia, pilaantunutta tai likaantunutta materiaalia.

Pidä tuhkapitoisuus alhaisena Ensimmäisenä päämääränä on saada aikaan raaka-ainetta, joka pitää pellettien tuhkapitoisuuden alhaisena. Siksi korjuussa oksat ja viheraines tulee jättää metsään. Jätä valikoimasta pois ohuimmat rungot (alle 5-6 cm) ja vesakko, jotka aiheuttavat vain kuoren määrän lisäystä ja lisäävät tuhkapitoisuutta.

Viheraines aiheuttaa turhia ongelmia Havut, lehdet ja oksat sisältävät eniten ravinto-aineita, ja jos niitä pääsee mukaan, lisääntyvät savu-kaasupäästöt. Sen lisäksi, että tuhka sulaa ja sintraantuu poltettaessa, tukkeentuu myös pellettipolttimon polttokuppi lasimaisesta palaneesta tuhkasta.

Puuhake, jossa on havuja, lehtiä ja oksia saa aikaan sulanutta tuhkaa, joka sintraantuu polttokuppiin aiheuttaen ongelmia. Kuva: Sylvia Larsson, SLU-BTK

52 Joukkokarsinta korjuun yhteydessä Hyvällä joukkokäsittelyyn soveltuvalla korjuulaitteistolla, (MTH), joka samalla pystyy joukkokarsimaan, saadaan korjattua nopeasti ja hyvänlaatuista energiapuun raaka-ainetta. Lajittele korjuun yhteydessä hyvä energiaraaka-aine erilleen huonoista kasoista, jotka eivät sovellu pelletöintiin.

Tehokas kuivaaminen Luonnollinen energiapuun kuivuminen metsässä kesäkauden aikana vaatii vähiten energiaa ja on edullisin menetelmä. Tehokkaaseen kuivaamiseen tarvitaan avoin ja ilmava varastointipaikka. Lisäksi kasat on katettava hyvin, ennen kuin syyssateet alkavat. Hyvä varastointipaikka, kattaminen ja hoito vaikuttavat kuivumistuloksiin useita kymmeniä prosenttiyksiköitä.

53 Käytä tehokasta hakkuria Energiapuun hakettamiseen pelletöintiä varten tulee valita tehokas laitteisto, joka takaa tasaisen ja hyvän hakkeen ilman tikkuja ja puun palasia. Hyvä hake helpottaa korkean laadun ylläpitämistä kuivumisen ja jauhamisen aikana. Isohkot hakkurit on varustettu tasaisella ja vakaalla ohjauksella, jolla materiaali saadaan terälaikan/rummun luo. Hyvän hakelaadun saavuttaminen vaatii urakoitsijalta laitteiston tehokasta hoitoa ja huoltoa.

Suurehko hakkuri on varustettu omalla vetomoottorilla, jotta se selviytyisi suuresta energian tarpeesta.

Tasalaatuinen raaka-aine helpottaa pelletöintiä. Kestävien ja tasalaatuisten pellettien tuottamiseksi pitää raaka-aineen olla yhtenäistä ja tasalaatuista. Erilaiset puuvalikoimat tai erät voidaan sekoittaa joko ennen haketusta tai sen jälkeen tai kuivauksen ja jauhamisen jälkeen. Tietyt pelletöintilaitteistot asettavat hyvin suuria vaatimuksia tasa-laatuisesta ja hyvästä raaka-aineesta, jotta laitteisto saataisiin helposti säädettyä tuottamaan hyvänlaatuisia pellettejä. Arveluttava tai huonolaatuinen raaka-aine tulee lajitella pois ennen haketusta.

54 Jälkikuivaus ennen pelletöintiä Kestävien pellettien takaamiseksi tulee puuhake kuivata tasaiseen, alle 15 %:n kosteuteen. Jälkikuivaus voi tapahtua esim. siilokuivurissa kuuman ilman avulla. Jotta materiaali kuivaa tasaisesti, tulee sitä liikutella kuivumisen aikana, ettei hake-erään helposti muodostuisi turhia ilmakanavia. Kuivauskustannuksia voidaan alentaa hyödyntämällä hukkalämpöä esim. savukaasuista tai läheisestä kaukolämpölaitoksesta.

Tasainen hienontaminen ja jauhaminen Puuhake tulee jauhaa tehokkaassa vasaramyllyssä, joka on varustettuna oikealla seulalla niin, että saadaan sopivaa materiaalia juuri käytössä olevaan pellettipuristimeen. Vasaramylly on pellettitehtaassa usein juuri se laitteisto, joka helposti voi saada aikaan kipinöitä ja tulipalon, jos kivi tai metalliesine tulee hakkeen mukana myllyyn. Myös vasaramyllyn melutaso vaatii melua eristäviä toimenpiteitä.

55 Valitse oikea pellettipuristimen matriisi ja asetukset Jotta saadaan korkealaatuisia pellettejä, tarvitaan tietoja ja välineitä, joilla saadaan säädettyä puristimen ja laitteistojen asetukset oikein. Tarvitaan esim. erityyppisiä matriiseja, joissa on erilaiset reikien pituudet ja muodot, jotta saataisiin optimisäädöt erilaisille raakaainevalikoimille. Ohjaus- ja säätölaitteistot pitää olla sellaisia, että hienosäätöä voidaan tehdä toiminnan aikana.

Jäähdytä pelletit ennen pakkausta ja varastointia Pellettien kestävyyden varmistamiseksi tulee pellettien jäähdytys puristuksen jälkeen tehdä tehokkaasti ja hellävaraisesti. Usein käytetään jäähdytystornia tai -pylväitä. Hienoaines, (ns. fines) pitää seuloa ja imeä pois ennen kuin pelletit menevät pakkaukseen ja toimitukseen. Suojaa pelletit kosteudelta ja vedeltä, koska pelletit imevät helposti itseensä kosteutta.

56

10. Harvennushakkuiden tuoreesta energiapuusta puupellettejä
Bioenergiaa metsästä projektin kautta on saatu arvokasta tietoa ja kokemuksia koskien harvennushakkuusta saatavien raaka-aineiden jalostamiseen ja pelletöintiin. Seuraavalla sivulla on lyhyesti esimerkkinä logistiikkasyklin kulku harvennushakkuusta pelleteiksi.

Pellettien laatuvaatimukset Jotta puupellettien käsittely ja käyttö voi tapahtua ilman turhia ongelmia, on olemassa erilaisia laatustandardeja. CEN (European Committee for Standardisation) määrittelee ja testaa parhaillaan eurooppalaisia biopolttoainestandardeja – koskien myös puupellettejä. Kotitalouskäyttöön sopivien puupellettien osalta voidaan tarkastella CEN:in laatuehdotusta eurooppalaiseksi, hyvän pelletin laatustandardiksi, mikä sisältää mm. seuraavaa: O Pelletin halkaisija, 6 tai 8 mm Ø. O Pelletin pituus, korkeintaan 4 - 5 x halkaisija (maksimi ~ 28 - 30 mm). O kosteus, alle 10 %. O Tuhkapitoisuus, korkeintaan 0,7 % kuiva-aineesta (mieluiten alla 0,5 % tuhkaa). O Pellettien kulutuksenkestävyys, ”testitärytyksen” jälkeen 97,5 % ”ehjinä” O Hienoaines (hienoaineksen osuus pelleteistä), alle 1-2 %. O Rikkipitoisuus (S), alle 0,05 % kuiva-aineesta. O Typpi (N), alle 0,3 % kuiva-aineesta. O Lisäaineet alle 2 % (vain luonnollisia lisäaineita kuten esim. perunajauhoja parantamaan kulutuksenkestävyyttä ja ”ulkonäköä”). Peukalosääntö tilavuuspainolle: pellettien tulee painaa 600 - 700 kg/m . Puupellettien raaka-aineena voidaan käyttää vain käsittelemätöntä puuta. Pellettien lisäaineina saadaan Käyttää vain maa- ja metsä-talouden luonnollisia tuotteita, joita ei ole kemiallisesti muokattu.
3

Pidä tuhkapitoisuus alhaisena Vältä ottamasta pellettien energiaraaka-aineeseen mukaan viher-ainesta, kuten havuja, lehtiä ja oksia, koska ne helposti laskevat tuhkan sulamislämpötilaa. Jätä pois myös vesakko ja hyvin ohuet rungot (alle 5-6 cm), mitkä lisäävät kuorenosuutta aiheuttaen korkeamman tuhkapitoisuuden. Karsimattomista kokopuista tehtyjen pellettien tuhkapitoisuus on yleensä 1-2 %.

57 Esimerkkinä logistiikkasyklin kulku harvennushakkuusta pelleteiksi MTH-korjuu ja kuljetus  luonnollinen kuivuminen  laatuhake  jälkikuivaus

Kestäviä pellettejä Jotta saadaan riittävän kulutuksenkestäviä pellettejä, pitää pelletöinti voida tehdä riittävän kovalla puristusvoimalla. Tällöin käytännössä kosteus ei saa olla liian korkea, matriisin reikäkanavan pitää olla sopivan pituinen ja muotoinen, sekä puristimen materiaalin syöttöä pitää voida ohjata portaattomasti. Pellettien tulee olla riittävän kulutuksen kestäviä, jotta ne kestävät käsittelyä. Peukalosäännön mukaan tilavuuspainon tulee olla 600 - 700 kg/m pellettejä.
3

Vanha raaka-aine ei kelpaa SLU-BTK:n pelletöintikokeet Uumajassa osoittavat, että ylivuotinen raaka-aine tuottaa pelletöinnissä ongelmia. Liian vanhasta koivuraaka-aineesta ei ehkä tule lainkaan pellettejä, koska hajoamis-prosessi on hävittänyt ne luonnolliset sideaineet, jotka ovat hyvässä raakaaineessa.

58

Valitse raaka-aine vain hyvistä metsiköistä Jotta saadaan aikaan hyvänlaatuista, pelletöintiin sopivaa haketta, tulee valita vain hyviä harvennusmetsiköitä. Huonompilaatuisesta energiaraaka-aineesta voidaan tehdä puuhaketta. Huolellinen korjuutapa jossa jätetään viheraines metsään, on edellytyksenä riittävän hyvänlaatuiselle raaka-aineelle, josta tehtyä haketta voidaan käyttää laatupellettien valmistukseen.

Käytä hyväksi luonnollista kuivauskapasiteettia Parempi kuivaustulos saavutetaan luonnollisen kuivauksen avulla maastossa käyttäen tervettä järkeä ja määrätietoista asennetta. Kokemus ja tiedot osoittavat että, kosteus saadaan laskemaan 25 - 30 %:iin pienin lisäpanostuksin. Joitakin peukalosääntöjä ovat: - Valitse avoin ja ilmava kuivaus- ja varastointipaikka - Laita riittävän kestävät alustat energiapuukasoille - Peitä kasat ennen syyssateiden alkamista - Käytä hyväksi kesäkauden kuivausilmat - Estä lumen ja veden pääsy korjuu- ja hakekasoihin - Ylivuotinen raaka-aine tulee polttaa hakkeena, ei pelletteinä

Käytä edullista kuivausilmaa jälkikuivaukseen Luonnollinen kuivaus ei riitä pelletöinnissä, vaan jälkikuivaus on tarpeen hyvässä pellettituotannossa. Edullisinta on käyttää jälki-kuivaukseen hukkalämpöä esim. lämpölaitoksesta. Siksi voi olla hyödyllistä sijoittaa hakekuivuri ja pelletinvalmistus lähelle kauko- tai lämpövoimalaitosta. Puuhakkeen pitää kuivua tasaisesti ja kosteuden tulee saada laskea alle 15 %:iin. Hakkeen kuivatukseen on olemassa useita mahdollisia kuivausvaihtoehtoja. Valintaan vaikuttavat käytettävissä olevat tilat ja pellettituotannon suunniteltu laajuus.

Puhdas raaka-aine Omakotitalojen lämmitykseen käytettävissä laatupelleteissä tulee ravintoaineiden, kloorin (Cl) ja piin (Si) pitoisuudet olla alhaisia. Kloorin määrä saadaan alhaiseksi siten, ettei puun viherainesta tule mukaan pelletöintiin. Pölyisten sorateiden läheltä korjatussa energiapuuta

59 on korkea määrä Piitä. Piin vaikutuksesta tuhkan sulamislämpötila laskee ja tuhka sintraantuu helpommin. Ravintoaineita on lähinnä puun vihreissä osissa, kuten havut, lehdet ja pienet oksat. Mikäli nämä eivät tule mukaan pelletteihin, saadaan puhtaampia savukaasuja.

Energiayrittäjiä tarvitaan Osaavat lämpöyrittäjät ja energiaosuuskunnat vievät paikallista kehitystä eteenpäin. Jotta voidaan kehittää pienehköjen taajamien, koulujen ja vanhainkotien pienimuotoista lämmitysyhteistyötä sekä kehittää paikallista pellettituotantoa, tarvitaan osaavia lämpöyrittäjiä ja kiinnostuneita energiaosuuskuntia. Erityisesti Suomessa ovat energiaosuuskunnat

kehittyneet ja parantaneet paikallista työllisyyttä toimittamalla kunnille ja yksityisille rivitaloille kaukolämpöä. Energiaosuuskuntien panostusten kautta ovat myös paikalliset energiayrittäjät saaneet töitä. Usein energiayrittäjät vastaavat korjuusta, haketuksesta ja puuhakkeen kuljetuksesta paikallisiin lämpölaitoksiin.

Vierailu Lohtajan energiaosuuskunnan haketta käyttävällä lämpölaitoksella.

60

11. Käytäväraivaus
Kohoavat palkkakustannukset, puute metsureista sekä metsä-talouden huonohko kannattavuus ovat lisänneet uusien teknisten ratkaisujen tarvetta. Varsinkin Ruotsissa, jossa nuorten metsien hoitotuki puuttuu, täytyy tekniikkaa hyödyntää entistä tehokkaammin raivauksen ja harvennuksen yhteydessä. Eri konevalmistajat ovat alkaneet kehittää laitteistoja, joita voidaan käyttää ns. käytäväraivauksessa tai käytäväharvennuksessa.

Vesweed Oy Haapaveteläinen yritys Vesweed on muutaman vuoden ajan kehittänyt, testannut ja edelleen kehittänyt käytäväharvennukseen soveltuvaa laitteistoa. Koneita on valmistettu kahta eri kokoa, ja ne ovat työleveydeltään 2,3 ja 1,7 m soveltuen lähinnä erityyppiseen, järkiperäiseen raivaukseen, kuten: • riveihin istutettuun tai riveittäin kylvettyyn nuoreen metsään • voimalinjakäytäviin • rantapenkereiden ja rantapeltojen vesakkoihin

Yrittäjä Arto Hankonen on kehittänyt ja rakentanut käytäväraivaukseen toimivan laitteiston.

Oma konerakenne Koneen rakenne perustuu omiin ideoihin ketterästä koneesta, joka pystyy kulkemaan märälläkin alustalla. Koneen osia on saatu käytetyistä koneista, jotka on konstruoitu uudelleen, esim. telamatot ovat peräisin Bandvagnen-koneesta. Pyöröleikkurissa on oma, vahva rakenne, joka katkaisee vesakkoa ja puuta, jopa 10 - 15 cm halkaisijaltaan.

61

Kone kulkee ketterästi telamatoilla portaattoman hydrostaattisen voimansiirron avulla.

Takana olevan, hydraulisesti säädettävän tasausrullan avulla saavutetaan parempi vakaus epätasaisessa maastossa.

Tehokas raivauksessa Vesweedin käytäviä raivaava kone on osoittautunut toiminta-varmaksi. Yrityksessä kehitettyjä kahta konetta on testiajettu parin vuoden ajan, ja niillä on takanaan 1700 ja 1900 ajotuntia. Kun kapasiteettia on seurattu käytäväkorjuussa, raivattaessa vesakkoja

62 voimalinjojen alta, on se alle 3 m korkuisessa vesakossa ollut 2-2,5 tuntia/ha ja tiheässä, 3-6 m korkuisessa vesakossa 6 - 7 tuntia/ha.

Erityisrakenteisessa roottorileikkurissa on kolme voimakasta, pyörivää metallilevyä.

Terät ovat erikoisteräksestä, jotta kivet eivät niitä rikkoisi.

Leikattaessa kanto repeytyy tämä vähentää kannon sivuversojen kasvamista, kannon kuivuessa nopeammin.

63 Käytäväkorjuu Arto Hankonen suunnittelemiin koneisiin on lisävarusteena karhenkuljetinlaite energiapuun korjuussa. Kuljetin asennetaan eteen kiinni leikkurin runkoon ja se siirtää leikatun energiapuun korjuussa sivulle. Kun raivataan esim. voimalinjoja, saadaan energiapuuta kolmelta leikkuuleveydeltä samaan karheen (pitkään kasaan), mikä edistää energiapuun hakettamista tai paalaamista.

Vesakon korjaaminen käy helposti, ja kone pystyy käsittelemään myös helposti energiapuuta, jossa kannon halkaisija on 10 - 15 cm.

64

12. Biopolttoainepaalien käsittely
Metsän biopolttoainetta on käsitelty paaleina jo useiden vuosien ajan. Paalattuja hakkuutähteitä kutsutaan usein risutukeiksi (ja Ruotsissa: GROT-buntar). Suomessa muutamat suurimmat lämpövoimalat käyttävät myös hakkuutähde-paaleja suuria määriä. Tekniikan kehitys alalla ja kiinteämpien paalien aikaan saaminen kiinnostavat tuotekehittäjiä. Tavoitellaan pääasiassa lisätonneja kuormaa kohti maantie- tai rautatiekuljetuksissa. Suurten biopolttoaineen käyttäjien mielenkiinto edullista biopolttoraaka-ainetta kohtaan on selvästi lisääntynyt ja kiinnostus kerätä sitä yhä kauempaa.

Irrallisten hakkuu-tähteiden käsittely on tilaa vievää. Menetelmää käytetään pääasiassa keräilyyn korjuupaikalta ja siirtoon välivarastointi-paikoille metsätien varteen. Siellä hakkuutähteet voidaan kuivattaa ja hakettaa, tai vaihtoehtoisesti paalata.

Kaksi perusmenetelmää – vihreitä tai ruskeita hakkuutähteitä Metsän biopolttoaineen käsittelyssä on pari eri vaihtoehtoa: 1. Vihreän tai tuoreen hakkeen käsittely – haketetaan juuri korjattua raaka-ainetta metsässä tai metsäautotien varressa. 2. Kuivuneen tai ruskean biopolttoraaka-aineen käsittely ja hakettaminen luonnollisen maastossa kuivumisen jälkeen. Kuten projektissa on aiemmin todettu, laatupellettejä ei voida tuottaa hakkuutähteistä; esim. tuhkapitoisuus tulee liian korkeaksi.

65 John Deere Kaupallisten paalainten ensimmäisiä jatkokehittäjiä ja sarja-valmistajia oli Timberjack eli nykyinen John Deere. JD:n hakkuu-tähdepaalain on löytänyt asiakkaansa pääasiassa

Suomesta suurten voimalaitosten ansiosta, mahdollistaakseen heille halutun biopoltto-aineen saamiseen. Paaleja tehdään lähinnä kuusivoittoisilla hakkuu-alueilla.

Laajimmin levinnyt paalaintyyppi on John Deeren 1490D paalain, joka on ollut markkinoilla useita vuosia. Yksi paali sisältää noin 1 MWh energiaa.

Wood-Pack

Myös Valmetin Wood-Pacia on kehitetty useiden vuosien ajan. Tuotanto on ollut vaatimatonta ja sen valmistus on Etelä-Ruotsissa. Paalit ovat 3,2 m pituisia ja painavat 450 - 550 kg.

66 Wood-Packin hakkuutähdepaalainta markkinoidaan yleensä yhdessä Valmetin metsätraktorin kanssa. Koneen paalauskammion kiinteä pituus on 3,2 m, joten sitä pitemmät latvat pitää katkaista. Siksi nosturin koura pitää olla varustettuna sahanterällä, jotta voidaan tarvittaessa lyhentää paalaimeen syötettäviä latvoja. Paalain voidaan irrottaa ja asettaa seisomaan omilla jaloillaan, jolloin metsätraktoria voidaan käyttää esim. puun- tai paalien kuljetukseen korjuupaikalta.

Tukkikouran sahanterä pitkien latvojen katkaisuun (ks. nuolen kohtaa)

Pinox

Pinox 330 paalain yhdessä Pinox 828 peruskoneen kanssa.

Pinoxin hakkutähdepaalain muistuttaa JD:n paalainta, koska paalain on jatkuvasyöttöinen, paalit kiinnitetään naruilla ja sahanterä katkaisee paalit halutun pituisiksi. Toisaalta puristus-

67 kanava on muotoiltu erilaiseksi, mikä antaa tiivistävälle yksikölle enemmän puristusvoimaa ja johtaa siten tiiviimpiin paaleihin. Paalain voidaan varustaa pikakiinnityksellä, jolloin paalain voidaan irrottaa seisomaan omilla jaloillaan, kun peruskonetta käytetään esim. paalien kuljetukseen metsäautotielle.

Pinoxin paalain voidaan irrottaa peruskoneesta.

Vihreä hakkutähdepaali, jonka Pinox paalain on puristanut kokoon.

68 Käsittely Kun paaleja tai ”risutukkeja” tuotetaan korjuualueella, ne kuljetetaan usein kuormatraktorilla välivarastopaikkaan metsäautotien varteen. Hakkuutähteiden olisi hyvä kuivaa jonkin aikaa korjuupaikalla ennen paalausta. Jos paaleja tuotetaan heti korjuun jälkeen, saadaan aikaan vihreitä paaleja, joissa on korkea ravinto- ja klooripitoisuus. Monet lämpövoimalat ovat siirtyneet käyttämään ruskeita hakkuutähteitä, jotka ovat kuivuneet korjuupaikalla.

Vihreiden paalien kuljetusta korjuupaikalta metsäautotien varteen.

Paalit ovat saaneet kuivaa metsäautotien varressa, jotta saadaan kuivempaa ja parempaa ns. ruskeaa haketta.

69 Hakkuutähdepaalien murskaaminen tai hakettaminen Suuret lämpövoimalat kuljettavat usein paalit omiin terminaaleihinsa, jossa ne pienennetään suuressa murskaajassa. Vaihtoehtona on paalien hakettaminen metsäautotien varressa. Paalit voidaan myös jakaa eri päätyyppeihin, jotka antavat tietynlaista haketta, vihreää/tuoretta haketta tai ruskeaa/kuivanutta haketta. Yhä useammat pitävät parempana ruskeaa haketta, jota saadaan luonnollisesti korjuupaikalla kuivanneista hakkuutähteistä tai paaleissa tienvarressa kuivanneena. Kun materiaali on saanut kuivua, vähenee veden lisäksi sisällöstä myös klooria (Cl). Poltettaessa kloori edistää korroosiota lämpökattilassa ja lämmönvaihtimen konvektiopinnoilla.

Vihreiden paalien hakettamista metsäautotien varressa suurella LHM hakkurilla, joka on asennettuna kuormaautoon. Hakkurin puhallin voi helposti täyttää pitkänkin kuorma-auton peräkärryn.

Uusi Fixeri yhteistyössä Komatsu Forestin kanssa Uusi kaksoispaalain energia- ja massapuulle. Paalin koko on noin puoli kiinto-m3 tai 450 500 kg. Paalin pituus on 2,6 m, joten kaksi paalia voidaan kuormata peräkkäin metsä-

70 traktoriin. Kapasiteetti on 30 - 60 paalia 8 h:ssa. Fixeri on rakennettu kahteen kerrokseen, jolloin kaksi paalauskammiota toimii samanaikaisesti. Kone on mitoitettu työskentelyyn ajourissa, ja paalaamaan harvennus-metsässä samanaikaisesti sekä energia- että massapuuta.

Fixeri on uusi kaksoispaalain, jolla voi työskennellä samanaikaisesti kahdessa eri kerroksessa ja kahden eri paalin kanssa. Kuva: Jorma Vuotinen, Koneviesti

Uusi suurpaalain kehitteillä Suurehko hakkuutähteiden paalain on kehitteillä ja sitä on testattu Pohjois-Ruotsissa. Keksijä Per-Erik Harr on kehittänyt paalaimen, joka tekee energiasisällöltään kaksi kertaa suurempia paaleja verrattuna aiempiin koneisiin. Laitteisto on asennettu kuorma-autoon ja tarkoitettu paalaukseen metsäautotien varressa. Koneen tekemät paalit painavat noin 1000 kg, ovat noin 4,8 m pitkiä ja sisältävät 1,6- 2,5 MWh energiaa. Jotta paalit saadaan riittävän kiinteiksi, tarvitaan paaleihin vähintään pari pitkää latvaa. Uudella paalaimella saadaan tiiviimpiä ja suurempia paaleja, jolloin

71 kuormatila saadaan paremmin hyödynnettyä. Paalit sidotaan litteällä muovikuitunauhalla jollaista käytetään teollisuudessa.

Uusi hakkuutähteiden suurpaalain. Sivuseinät neljine hydraulimäntineen puristaa materiaalin kokoon (kuvassa männät puristettuina sisään). Hakkuu- tähteiden lisääminen tapahtuu avattavan yläkannen kautta. Kuva: Tage Fredriksson, BioEnergia.

72

13. Liikuteltava pelletöintilaitteisto
Tulevaisuudessa liikuteltavat pelletöintilaitteistot voivat muodostaa mielenkiintoisen vaihtoehdon puupelletien pienille tuottajille. Tällaisesta laitteistosta on esimerkkinä kuormaautoon asennettu laitteisto, jonka Karpel Ay on rakentanut. Pelletöintilaitteisto muodostuu omasta n 300 hk:n voimamoottorista, voimansiirtolaitteesta ja hydraulijärjestelmästä. Laitteistossa on kookas syöttöruuvi suppiloineen. Jauhamista varten on tehokas vasaramylly varustettuna 6 mm seulalla. Puhallinkuljetin siirtää materiaalin pellettipuristimeen. Puristin on käytetty, venäläisvalmisteinen Matador. Laitteiston kuluvat osat on uusittu kuten esim. puristimen valssit, martiisit ja laakerit.

Liikuteltava pelletöintilaitteisto on asennettu kuorma-autoon

Alustavat testaukset puuhakkeen pelletöinnistä Projektissa on tehty pari alustavaa kokeilua, joissa on testattu, kuinka laite toimii, ja miltä hakeraaka-aineen pelletöinnin tulokset näyttävät. Laitteiston toimintaa on tarkoitus seurata vuoden aikana. Tällä hetkellä laitteiston tekniikka näyttää jo toimivan.

73 Liikuteltava pelletöintilaitteisto voi olla tulevaisuuden vaihtoehtona suomalaisille lämpöyrittäjille. He voivat sen avulla jalostaa paremmanlaatuisen hakkeensa pelleteiksi. Pelletit sopivat varsinkin lähialueen niille asiakkaille, jotka muuntavat öljylämmityksensä puupellettikäyttöön.

Oikealla: Kylmässä ilmassa kuivatun puuhakkeen kosteuspitoisuus 16,1 % ennen jauhamista ja pelletöintiä. Vasemmalla: Valmiit 10 mm läpimittaiset pelletit, joissa kosteuspitoisuus on 4,2 %.

74

14. Pellettipuristimet
Mielenkiinto puupellettejä kohtaan on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Sen johdosta myös yhä useammat pienehköt yritykset ja urakoitsijat ovat kiinnostuneita pelletöinnistä. Tulevaisuudessa saamme todennäköisesti nähdä useita pienehköjä laitteistoja, jotka sopivat paikalliseen pelletöintiin. Seuraavassa on lyhyt kuvaus erityyppisistä pellettipuristimista, jotka soveltuvat pienimuotoiseen puuraaka-aineen pelletöintiin.

Rengasmatriisi yleisin Rengasmatriisipuristimia on kahta eri päämallia: ne on varustettu joko kiinteällä tai pyörivällä matriisilla. Pienehköissä puristimissa kiinteä rengasmatriisi on yleisin.

Periaatekuva, Energidalen

MÜNCHin iso pellettipuristin, jossa on pyörivä rengasmatriisi.

75

Pieniä laitoksia Pieniä pelletöintilaitoksia rakennetaan usein puunjalostusteollisuuden yhteyteen hyödyntämään yrityksen tuottamaa sahan- ja kutterin-purua. Useat valmistajat myyvät täysin varustettuja pellettitehtaita pieni-mittaiseen pelletöintiin. Sweden Power Chippers AB, SPC on ruotsalainen valmistaja.

Ruotsissa Linköpingissä on uusi pelletöintilaitos, jossa on rinnakkain asennettuna kaksi SPC puristinta.

Pieniä suomalaisia pellettipuristimia Aimo Kortteen Kone-paja Ylivieskassa on pieni suomalainen pellettipuristimien valmistaja.

Korte Pellet 300 on pieni pellettipuristin, jossa on kiinteä rengasmatriisi ja kaksi pyörivää puristinrullaa.

76 Korte-puristimet on ensisijassa rakennettu eläinrehun pelletöintiin, mutta ne voidaan helposti muuntaa puupelleteille sopiviksi.

Tasomatriisi

Periaatekuva, Energidalen

Amadeus Kahl on suuri pellettipuristinten valmistaja, joka tuottaa kiinteitä tasomatriiseja Kuva. Kahl

77 Pellettipuristimen tasomatriisissa on vaakasuorassa reikämatriisi. Matriisin yläpuolella on joukko pyöriviä/ liikkuvia puristinrullia. Yksi suurista valmistajista on Amandus Kahl, jonka puristinten kapasiteetti vaihtelee 350 kg ja 5 tonnin välillä tunnissa. Puristinrullien määrä on 2-5 kpl, riippuen puristimen mallista ja koosta. Puristinmatriiseja on useita eri malleja, esim. reikien halkaisijat ovat erikokoisia tai reikäkanavan pituus vaihtelee. Puristinmatriisin alla on liikkuva terä, joka katkaisee pelletit.

Rengasmatriisi vaakasuorassa Matti Pappinen Itä-Suomesta on kehittänyt yksinkertaisen ja pienen pellettipuristimen. Puristimessa on vaakasuorassa kiinteä rengasmatriisi ja kaksi pyörivää puristinrullaa, joissa on hydraulinen puristusvoiman säätö

Matti Pappisen pellettipuristin on varustettu vaakasuoralla rengasmatriisilla ja kahdella puristinrullalla. Valmiit pelletit syötetään suoraan puristimesta kokoavan kourun kautta mahdolliselle kuljettimelle, jäähdytykseen ja säkittämiseen

Kaksi pyörivää puristinmatriisia Kehitteillä on erityyppinen pellettipuristin, jossa kaksi sylinterin-muotoista puristimen matriisia pyörivät toisiaan vasten. Euroopassa testataan aivan uuden tyyppistä

pellettipuristinta, mikä on kehitetty Kiinassa. Myös EUBIO on yhteis-työssä italialaisen valmistajan kanssa tuottanut aivan uuden pellettipuristimen, jossa puristinvalssit ovat pyörivien matriisien ulkopuolella.

78

EUBIOn pilottipuristimessa on kaksi sylinterin muotoista puristinmatriisia Kuva: Norbert N. Vasen

Lineaarinen pellettipuristin Lineaarisessa pelletti-puristimessa on puristinmäntiä, jotka painavat materiaalin puristuskanaviin, joissa se tiivistyy pelleteiksi. Yksi valmistajista on ruotsalainen MiniPell Ab. Puristin on suunniteltu tuottamaan 8 mm pellettejä puuhakkeesta tai purusta. Puristinlaitteisto voidaan asentaa liikuteltavalle alustalle. Silloin laitteistoa voidaan siirtää, kun urakoitsija pelletöi useille pienille yrityksille.

Periaatekuva, Energidalen

79

MiniPell:illä on kaksivaikutteinen hydraulisylinteri. Puristus tapahtuu vuorotellen puristimen vasemmalta ja oikealta puolelta. Pelletit puristuvat ulos 6+6 puristinkanavan kautta.

Liikuteltava pelletöintiyksikkö Kun pelletöintilaitteisto on asennettu liikuteltavalle alustalle, voidaan laitteistoa helposti siirtää yrittäjältä toiselle. Toiminnan joustavuuden takia laitteisto voi olla varustettuna omalla, dieselvetoisella moottorilla.

80

Esimerkki liikuteltavasta pelletöintilaitteistosta. Pelletöintiyksikkö on asennettu traktorin peräkärryyn. Yksikön muodostaa hakkeen syöttösuppilo, kuljetinruuvi, vasara-mylly, puhallinkuljetin, sykloni, syöttöruuvi, pellettipuristin ja kuljetin jäähdyttimeen sekä seula. Laitteisto toimii oman dieselmoottorin mekaanisen ja hydraulisen systeemin avulla.

81

15. Pienimuotoisen pelletöinnin laitteistoketju
Kiinnostuksen lisääntyminen pienimuotoista pelletöintiä kohtaan on kasvanut. Tämän johdosta voivat paikalliset urakoitsijat jalostaa puuraaka-ainetta tai energiapuuta paikallisten kuluttajien käyttöön. Pelletit sopivat esim. niille, jotka haluavat korvata öljyn lämmityksessä. Jotta polttaminen onnistuu häiriöttä pienehköissä pellettipolttimissa, täytyy pellettien täyttää tietyt laatuvaatimukset. Näistä tärkeimpiä ovat kosteuspitoisuus, kestävyys, tuhkapitoisuus ja pellettien raaka-aineen laatu. Seuraavassa esitellään lyhyesti laitteistoja jotka soveltuisivat pelletöintiketjuun, harvennuksesta pelletöintiin.

Kuivalle saha- tai kutteripurulle sopiva laitteisto Tasaisen ja kuivan sahan- tai kutteripurun laitteistovaatimukset ovat yksinkertaisempia, joten monimutkaiset kuivauslaitteistot eivät ole tarpeen. Myös vasaramyllyn ja pellettipuristimen valinta helpottuu, koska laitokseen tuleva raaka-aine on usein tasalaatuista ja helposti jauhettavaa.

Kaksi perusmenetelmää raaka-aineen käsittelyyn Kaksi tavallisinta perusmenetelmää joita käytetään käsittely-ketjussa metsästä pelletöintiin: 1. Märän hakkeen käsittely - hakettamalla tuoretta, korjattua raaka-ainetta metsässä tai metsäautotien varressa. 2. Energiaraaka-aineen käsittely kokonaisena, luonnollinen kuivaus maastossa sekä hakettaminen sen jälkeen.

Korjattaessa energiapuuta MTH-laitteistolla voidaan käsitellä useita puita kerralla, ja samalla rungot voidaan joukkokarsia.

82 Energiaraaka-aineen käsittely haketettuna tai kokonaisena Lopullisen raaka-aineen laatuun vaikutetaan luonnollisesti jo korjuun yhteydessä metsässä. Energiapuun rationaalisessa korjuussa käytetään ns. MTH-laitteistoa, jolloin otetaan käsittelyyn useita puita kerrallaan. Korjuun yhteydessä voidaan myös joukkokarsia.

Energiapuuta on sijoitettu kuivumaan avonaiselle paikalle. Kasat pitää kattaa ennen syyssateiden alkamista. Oik. Kuorimalla raitoja puuhun (aisaus) voidaan ehkä saavuttaa tiettyjä etuja kuivumisen aikana.

Kostean hakkeen käsittely Hakettaminen metsässä Tuore energiaraaka-aine, jota haketetaan heti ilman luonnollista kuivumista, vaatii suurta kuivauskapasiteettia hakkeen kosteuden poistamiseksi. Siksi tämä menetelmä ei kiinnosta pieniä pelletöintilaitoksia. Suuri osa kaukolämmöstä tai lämpövoimaloista (CHP) käyttävät haketta, joka saadaan hakettamalla kokonaisia puita metsässä (kokopuuhaketus).

Urakoitsija korjaa ja hakettaa samalla metsässä puuraaka-aineen havuineen, lehtineen ja oksineen.

83

Menetelmä ei tuota sellaista hakelaatua, joka sopisi tuotettaessa laatupellettejä omakotitalojen käyttöön. Sekahake voi soveltua poltettavaksi tietyissä suurehkoissa lämpövoimaloissa.

Tuotettaessa laatupellettejä pienemmissä yksikössä on etua, että raaka-aine on korjattu ilman oksia, eli jättämällä ”viheraines” metsään. Pelleteissä vähenee kuoren osuus ja suurin osa ravintoaineista jää metsään. Tietyt liikuteltavat haketinyksiköt voivat liikkua ajouria pitkin metsässä, kun taas suurikapasiteettisia hakettimia varten raaka-aine on ajettava metsätienvarteen.

Hakettaminen metsäautotien varressa Kuten aiemmin on esitetty, soveltuu tuoreena haketettu energiaraaka-aine lähinnä isoihin lämpövoimaloihin. On olemassa suurehkoja haketinlaitteistoja asennettavaksi kuorma-

Kuorma-autoon asennettu suuri haketinyksikkö, joka hakettaa energia-puuta, latvoja ja oksia tien varressa. Tällöin se voi suoraan täyttää rekan perävaunussa. LHM:n Giant haketinlaitteiston haketuskapasiteetti on n. 200 m3 haketta/h. Se toimii omalla, 600 hv:n moottorilla ja käyttää myös kuorma-auton 400 hv:n moottoria muuhun laitteistoon.

84 autoon, metsätraktoriin tai traktorin peräkärryyn.

Suuri haketinyksikkö asennettuna metsätraktoriin, joka hakettaa hakkuujätettä metsätien varressa tai hakkuuaukiolla. Bruks-Klöckner 805CT haketinyksikkö toimii omalla, 450 hv:n dieselmoottorilla ja siinä on n. 20 m3 kokoinen hakesäiliö.

Luonnollisesti kuivaneen raaka-aineen haketus Kun energiaraaka-aineet saavat kuivua luonnonmukaisesti, on mahdollista saada hakkeen kosteuspitoisuus laskemaan 25 – 35 %:iin. Siksi luonnollinen raaka-aineen kuivuminen on kiinnostavaa pienten pelletintuottajien kannalta, koska jälkikuivauksen tarve ja kuivauskustannukset laskevat huomattavasti. Haittapuolena on se, että luonnollinen kuivaus kestää 4-12 kuukautta riippuen korjuuajankohdasta. Jotta kuivaus onnistuu hyvin, on se tehtävä kesäkauden aikana

Ilmakuivatun ja karsitun energiapuun hakettamisen voi urakoitsija tehdä tien-varressa esim. traktorivetoisella hakettimella, jossa on käytössä vaihtolava.

85

Täysinäinen vaihtolava kuljetetaan jälkikuivattavaksi pelletöintiä varten tai kaukolämpöyksikköön poltettavaksi hakkeena.

Hakkeen jälkikuivaus pelletöintiä varten Luonnollisen kuivauksen jälkeen tarvitaan hakkeen jälkikuivausta. Kosteuspitoisuus pitää saada laskeman 25 – 35 %:sta alas 10 – 15 %:iin, jotta pelletöinti voisi tapahtua häiriöttä. Hukkalämpöä hyödyntäen voi jälkikuivaus tapahtua nopeammin ja edullisemmin. Hukkalämpöä voidaan saada esim. kaukolämpöyksiköstä

Eräkuivaus kylmäilmakuivurissa Hyvin pienimuotoisessa pelletöinnissä voidaan käyttää sisäänajettavaa, kylmäilmakuivuria. Ongelmana on hyvin epätasainen kuivuminen.

86 Siilo- tai rumpukuivuri Jos halutaan kuivumisen tapahtuvan tasaisemmin, vaihtoehtoina ovat tehdasvalmisteiset siilo- tai rumpukuivurit, Sopiva kuivaus-lämpötila voi olla 60 - 100 C°, jotta helposti haihtuvat orgaaniset ainekset (VOC) eivät häviäisi hakkeesta

Vas.: Arska, hakkeen siilokuivuri. Oik.: Pyörivä rumpukuivuri.

Puuhakkeen jauhaminen Ennen pelletöintiä on tärkeää pienentää puuhake tehokkaalla tavalla. Tavallisimmin laitteistona on vasaramylly, joka on varustettu liikkuvilla vasaroilla ja seulalla. Seulassa on yleensä 6 - 8 mm reikiä. Tästä saatu puujauhe sopii 8 mm puupelletin valmistukseen.

Pieni vasaramylly, joka on laskettu lattian sisään, sahan- ja kutterinpurun jauhamiseen. Kuvan vasaramyllylaitteisto on liian pieni hakkeen pienentämiseen.

87

Suurehko ja jykevä vasaramylly liikkuvine vasaroineen pystyy hajottamaan puuhakkeen pelletöintiä varten.

Pelletöintilaitteisto Pienimuotoiseen pelletöintiin on olemassa erityyppisiä pelletöintikoneita. Niistä on seuraavassa pari esimerkkiä

Liettualainen OGM pellettipuristin pyörivine rengasmatriiseineen on Vimpelissä Tehowatti Oy:llä.

88

Amadeus Kahl pellettipuristin, jossa on kiinteä tasomatriisi. Kuva. Kahl

Uusi pelletöintilaitos on Wilhelmsson Trävaru:lla Linköpingissä, jossa on rinnakkain asennettuna kaksi SPC puristinta, (Sweden Power Chippers).

89

16. Laitteistoja pienimuotoiseen pellettituotantoon
Pienimuotoinen pelletöinti voi olla paikallisesti kiinnostavaa siellä, missä on saatavissa hyvää raaka-ainetta, edullista hukkalämpöä kuivaukseen sekä paikallisia pelletin kuluttajia ja asiakkaita. Laitos voi olla yrittäjien tai paikallisen lämpöosuuskunnan käytössä. Hyvien puupellettien kysyntä näyttää edelleen jatkavan kasvuaan. Saatavilla on teknisiä laitteistoja pienehkön pellettitehtaan tai liikuteltavan pelletöintilaitteiston rakentamiseksi. Ongelmana voi olla eri komponenttien yhdistäminen niin, että häiriöiden määrä saadaan toiminnassa mahdollisimman vähäiseksi.

Turvallinen työympäristö On tärkeää ottaa suunnittelussa mahdollisimman aikaisin huomioon mm. seuraavia hyvään työympäristöön vaikuttavia tekijöitä: o Laitteiston sijoittaminen niin, että huolto ja ylläpito käy helposti. o Pölyisten paikkojen varustaminen pölyä keräävillä laitteistoilla o Laitteiston asentaminen tukevasti ja pyörivien osien varustaminen tarvittavilla suojilla. o Tärisevien laitteistojen asentaminen kumivaimentimien päälle. o Valitse rakennuksen seinä- ja kattomateriaalit niin, että melutaso voidaan pitää alhaisena. o Minimoida mahdolliset pölyräjähdysten riskit ja palamisriskit. o Laitteiston rakentaminen niin, että se on helppo pitää puhtaana.

Pellettitehtaan suunnitteleminen Pellettitehdas voidaan hahmotella, suunnitella ja rakentaa monin eri tavoin. Saatavilla on joukko erilaisia tuotteita ja laitteistoja. Uusien laitteistojen lisäksi on valittavissa myös käytettyä ja korjattuja laitteistoja. Itä-Euroopasta on saatavissa uusia sekä käytettyjä laitteistoja pienelle pelletintuottajille. Ennen investointipäätöksen tekemistä voi olla hyödyllistä käydä tutustumassa erilaisiin, käytössä oleviin laitoksiin.

90

Pienehkö, toiminnassa oleva pelletöintilaitteisto, SPC (Sweden Power Chippers Ab); 1. Sykloni kuivattua ja jauhettua puuhaketta varten. 2. Sekoitus- ja annostelu-yksikkö 3. Pellettipuristin 4. Kuljetin ylös jäähdyttimeen 5. Pellettijäähdytin 6. Kuljetin pellettisiiloon saakka 7. Pellettisiilo 8. Säkityslaitteisto piensäkkiä varten 9. Piensäkkien muovituslaite 10. Puupelletit piensäkeissä kuormalavalla.

Pieniä pelletöintilaitoksia Esimerkkejä pienehköistä pelletöintilaitoksista Pienehkön pelletöintilaitoksen kokonaisratkaisu voi olla esim. alla olevan esimerkin mukainen. Yksittäiset ja erilliset laitteisto-komponentit täytyy synkronisoida ja saada sopimaan toisiinsa. On myös tärkeää, että on olemassa riittävä määrä huoltoaukkoja, joita voidaan käyttää tuotantohäiriöiden ja pysähdysten selvittämisessä. Pölyongelmien vähentämiseksi on tiloissa oltava asennettuna riittävän tehokas pölyä keräävä laitteisto kaikissa niissä paikoissa, joissa pölyä voi päästä ulos.

91

Periaatekaavio esimerkkinä pienehköstä pelletöintilaitoksesta: 1. Kuivatun puuhakkeen syöttösiilo 2. Kuljetinruuvi 3. Vasaramylly 4. Lietson putki 5. Sykloni 6. Syöttöruuvi ja mahd. höyryn lisäys 7. Pellettipuristin 8. Elevaattori 9. Pellettijäädytin 10. Pellettikuljetin 11. Suursäkki

Paloturvallisuus Vasaramyllyn paloturvallisuuden kannalta on tärkeää, että on asennettuna lämmönilmaisin (250 °C) ja automaattinen vesisammutus (H2O). Alhaisin syttymislämpötila puupölylle on 470 °C ja varastoidulle puulle 260 °C.

92

Esimerkki pienehköstä, itäeurooppalaisesta pelletöintitehtaasta OGM Liettuassa; 1. Siilo kuivatulle ja jauhetulle puuhakevalmisteista 2. Sekoitus- ja annosteluruuvi 3. Pellettipuristin www.factory.lt Kuva OGM 4. Elevaattori 5. Pellettijäähdytin 6. Jäähdytettyjen pellettien ulostulo

Liikuteltava pellettipuristinlaitteisto Pieniä pellettiyrittäjiä kiinnostava laitteisto voi olla kookas, liikuteltava laitteisto, joka on asennettu traktorin peräkärryyn tai vaihtolavalle. Hyvin pieni laitteisto voidaan asentaa suurehkoon henkilöauton peräkärryyn. Liikuteltavalla laitteistolla voidaan pelletöidä vuorotellen pienien pelletintuottajien luona. Koska laitteistosta puuttuu kuivuri, pitää puuhakkeen, sahanpurun tai kutterinpurun olla kuivaa. Pari esimerkkiä liikuteltavista laitteistoista esitellään seuraavassa lyhyesti.

93

Liikuteltava pelletöintilaitteisto asennettuna traktorin peräkärryyn. A. Dieselmoottori 370 hv 1. Kuivattu puuhake 2. Syöttösuppilo ruuveineen 3. Vasaramylly seuloineen 4. Puhallinkuljetin tai lietso 5. Sykloni 6. Syöttö- ja sekoitin-ruuvi 7. Pellettipuristin 8. Hihnakuljetin 9. Seula 10. Pellettien suursäkki 11. Hienoainessäiliö 12. Valmiit puupelletit

Pölyn vähentäminen Hyvän työympäristön luomiseksi ja palamisriskien vähentämiseksi työtiloissa pitää olla riittävän tehokas pölynkeräyslaitteisto, joka voi imeä pölyn heti pois niistä kohdista laitteistoa, josta pölyä tulee ulos. Suuri osa puupölystä voidaan käyttää uudestaan pelletöintiprosessissa.

Hyvä työsuojelu on tärkeää Henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki liikkuvat osat on hyvin suojattuja. Pellettitehdas ja liikuteltava laitteisto tulee suunnitella niin, ettei ole riskiä liukastua, kompastua, lyödä päätään tai loukata itseään laitteiston teräviin reunoihin. Työssä tulee

94 käyttää sopivaa ja suojaavaa vaatetusta. Lisäksi kuulo-, pöly- ja silmäsuojaimia käytetään tarvittaessa. Portaat, tasanteet ja valaistus tulee toteuttaa voimassa olevien työsuojelusäännösten mukaisesti. Järjestys ja siisteys työpaikalla vähentävät työtapaturmia.

Liikuteltava pelletöintilaitteisto asennettuna traktorin peräkärryyn. A. Dieselmoottori 370 hv 1. Kuivattu puuhake 2. Syöttösuppilo ruuveineen 3. Vasaramylly seuloineen 4. Puhallinkuljetin tai lietso 5. Sykloni 6. Syöttö- ja sekoitin-ruuvi 7. Pellettipuristin 8. Hihnakuljetin 9. Seula 10. Pellettien suursäkki 11. Hienoainessäiliö 12. Valmiit puupelletit

Pelletöintilaitoksen suunnittelu Sekä suurempia että pienempiä pelletöintilaitoksia suunnittelevia yrityksiä on useita. Tässä esitellään pari esimerkkiä periaatteista, miten pelletöintilaitos voi olla suunniteltu. Yksittäiset laitokset tulee kuitenkin räätälöidä niiden erityistarpeiden mukaan. On tärkeää muistaa suunnitella riittävä määrä huoltoaukkoja, jotta erilaiset tuotantohäiriöiden aiheuttamat pysähdykset voidaan selvittää. Laitoksen pölyongelmien vähentämiseksi tulee riittävän tehokas pölynkeräyslaitteisto olla asennettuna paikkoihin, joissa pölyä voi esiintyä.

95

Esimerkki ruotsalaisesta pelletöintilaitoksen periaatekuvasta: 1. Kuivan puuhakkeen, sahanpurun tai kutterinpurun syöttösiilo 2. Vasaramylly 3. Sykloni 4. Syöttöpöytä 5. Kuljetin 6. Pellettipuristin 7. Pellettijäähdytin 8. Jäähtyneiden pellettien ulosotto säkitystä varten

www.goshandel.se Kuva G&S Handel

Monet eri komponentit pitää saada yhteensopiviksi Yksittäiseen pellettitehtaaseen tarvitaan useita isohkoja komponentteja kuten vasaramylly, pellettipuristin, pellettijäähdytin, puhaltimia, sekoittimia, kuljettimia, varastosiiloja,

sykloneja, sähkömoottoreita ja putkia. Lisäksi tarvitaan erityyppisiä sähköasennuksia sisältäen tunnistimia, katkaisijoita, elektroniikkaa ja ohjauslaitteita. Laitos täytyy myös varustaa eri tyyppisillä valvonta- ja turvalaitteistoilla. Nämä täytyy valita suuresta markkinoilla olevasta määrästä komponentteja.

96

Esimerkki pienehköstä, italialaisesta La Meccanica –pelletöintilaitoksesta: 1. Vasaramylly 2. Sykloni – jonka alla on sekoitin 3. Kuljetin 4. Pellettipuristin www.lameccanica.it Kuva La Meccanica 5. Pellettijäähdytin 6. Pellettisiilo jäähdytettyjä pellettejä varten 7. Elevaattori 8. Pellettien säkityslaitteisto

97

17. Pellettien varastointi
Kun puupellettejä käytetään omakotitalojen lämmittämiseen, voidaan niitä käsitellä irtopelletteinä, (ns. bulkkitavarana). Irtopellettien säilytys voidaan järjestää eri tavoin, ja usein on mukauduttava jo olemassa oleviin tiloihin. Irtopellettisäilytys asettaa tilalle tiettyjä vaatimuksia, koska silloin pelletit toimitetaan vähintään 4 tonnin tai n. 6 m3 erissä. Pellettisiilon tulee sen vuoksi olla vähintään 9-10 m3.

Erillinen rakennelma Jos sopivia tiloja löytyy pannuhuoneen lähistöltä, ne muutetaan usein pelletti-varastoksi. Tilaa voidaan helposti muuntaa vanerilevyjen avulla siiloksi siten, että syöttöruuvia vasten muodostuu kalteva pohja. Sisääntulo- ja poistoilmaputket eivät saa olla liian lähellä toisiaan.

Jotta pelletit eivät hankautuisi rikki varaston seinää vasten, voidaan paksu kumikangas ripustaa lähelle siilon seinää. On tärkeää, että tila on kuiva, ja ettei kosteus pääse sisälle. Puupelletit hajoavat veden ja kosteuden vaikutuksesta. Poistoilmaputken on oltava riittävän suuri, jotta vältetään ylipaine täytön yhteydessä. Sen suuaukko voidaan varustaa pölysuodatinpussilla, ks. alla olevaa mallia.

98 Uusi pellettivarasto Jos sopivat sisätilat puuttuvat, voidaan ulos hankkia varastosiilo. Jos uusi pellettivarasto rakennetaan asuintalon lähelle, on aiheellista sopeuttaa se ympäristöön. Siilo voi olla

pellistä, säkkikankaasta tai vanerista. On hyvin tärkeää, että pelletit voidaan varastoida kuivassa paikassa. Siilon on oltava sopivassa paikassa irtopellettien kuljetusten kannalta.

Peltinen pellettisiilo, joka on varustettu katolla ja puisella julkisivulla

Nykyisin on tarjolla myös tehdasvalmisteisia varastosiiloja, jotka voi varustaa sopivalla ulkokuorella, jotta ne paremmin soveltuvat asuinrakennusten lähelle. Ruuvikuljetin voi siirtää pelletit varastosta pannuhuoneen pienempään siiloon. Noin 100 m2:n asuinrakennuksen lämmityksen vuositarvetta varten riittää kooltaan 10 - 12 m3 pellettisiilo, jos pellettienkulutus on 6 - 8 m3 vuodessa

Upotettu varastosäiliö Jos vanhastaan on ollut käytössä suurehko maahan upotettu öljysäiliö, tai jos voi edullisesti hankkia tankin tai säiliön, se voi ehkä soveltua pellettien varastointiin. Upotettu pellettisäiliö piilotetaan maan alle, mikä voi olla välttämätöntä, ellei talon ympärillä riitä tilaa uutta pellettivarastoa varten.

99

Riittävän suureksi arvioitu vanhahko öljysäiliö on muunnettu käytettäväksi pellettien varastointiin.

Tankin tai säiliön käyttö edellyttää, että se on: o ehjä ja vesitiivis o riittävän iso kooltaan o maa-alue on hyvin ojitettu Hyvin ojitettu alue on tärkeää, ettei pohjavesi nostaisi säiliötä ylös pitkäaikaisten sateiden aikana. On myös tärkeää, että huoltoaukko on riittävän suuri ylläpidon kannalta.

Tekstiilistä valmistettu siilo – ”säkkisiilo” Jos on käytettävissä sopiva kellaritila, autotalli tai muu lähellä oleva, varastoksi soveltuva rakennus, niin silloin ehkä voidaan käyttää tekstiilistä valmistettua pellettisiiloa, ”säkkisiiloa”. Useilla valmistajilla on tekstiilisiiloja, jotka ripustetaan telineeseen ja sijoitetaan katon alle. Säkkisiilo voi olla muotoiltu säilytystilan koon ja muodon mukaan. Kookasta metalli-telinettä käytetään säkin ripustamiseen. Siilon säkki-kankaan materiaalin on oltava korkealaatuista ja antistaattista, jotta vähennetään pöly-räjähdyksen riskiä. Täyttöputki vedetään usein esille sellaisesta paikasta, josta se voidaan kiinnittää irtopellettejä kuljettavaan autoon.

100

On olemassa myös ulkokäyttöön soveltuvia säkkisiiloja, mutta ne eivät yleensä sovellu käytettäväksi asuinrakennuksen läheisyydessä.

Säkkisiilo pellettien varastointiin sisätiloissa. Metallitelinettä käytetään säkin ripustamiseen.

101

18. Pellettikamiinat
Jos olet harkinnut pellettejä talosi lämmönlähteeksi, – silloin voi pellettikamiina olla eräs vaihtoehto. Se on suhteellisen helppo asentaa ja se on samalla hyvä lämmönlähde, kun halutaan vähentää sähkönkulutusta esim. suoraa sähkölämmitystä käyttävissä omakotitaloissa. Monet pellettikamiinoista on kehitetty ja rakennettu siten, että ne ovat ensisijaisena lämmönlähteenä ts. ne vastaavat koko lämmön-tarpeesta. Nykyaikaiset pelletti-kamiinat on varustettu täysautomaattisella järjestelmällä, jota ohjaa huoneen termostaatti. Kamiinan pellettisäiliö on rakennettu kamiinan sisälle ja se on muotoiltu niin, että sitä on helppo täyttää. Pellettivarastoon mahtuu usein niin paljon, että suurimman lämmitystarpeen aikana sitä pitää täyttää vain 1-3 kertaa viikossa.

Esimerkki pellettikamiinasta läpileikkauskuvana. Kuva: Calimax

Pellettikamiinan asentaminen on melko helppoa, tarvitaan vain savuhormi tai yksinkertainen savupiippu. Nykyään niitä voi ostaa metritavarana ja ne voidaan yksinkertaisesti asentaa taloon, josta savuhormi puuttuu. Savuhormit ovat kevyt-rakenteisia ja eristettyjä, eivätkä ne vaadi mitään valettua perustaa. Pellettikamiinalla voidaan korvata 70 - 80 % tavallisen omakotitalon lämmön tarpeesta. Pellettikamiinat toimivat usein parhaiten, kun ulkona on kaikista kylmintä. Uudet pellettikamiinat ovat usein siististi muotoiltuja, jotta ne sopivat talon sisustukseen. Siksi ne ovat saaneet Keski-Euroopassa nimityksen lämpö-huonekalu.

102 Toimiakseen pellettikamiina tarvitsee noin 60 wattia sähkötehoa. Varustettuna invertterillä, jolla voi nostaa sähköjännitettä 12V:sta 230V:iin, voidaan pellettikamiina saada toimimaan hyvin sähkökatkon aikana muutamia päiviä tavallisen autonakun avulla.

Pellettikamiina antamassa ”biolämpöä”. Kuva: Calimax

Savuhormi

Ruostumaton moduuli-savupiippu/ hormi, jossa on ulko- ja sisäkuori sekä eristeet.

103

Tehdasvalmisteiset savuhormit ovat helppoja asentaa taloihin, joista ne puuttuvat. Parina esimerkkinä voivat olla, o Ruostumattomat moduulisavupiiput o Savupiippuelementit hohkakivibetonista.

Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä Markkinoilla on myös ns. vesikiertoisia pellettikamiinoita. Niissä kamiina lämmittää vettä, joka voi olla yhteydessä lämminvesivaraajaan käyttöveden lämmittämisen takia tai varaavaan säiliöön ja lämpöradiaattoreihin lämmityksen takia. Jos kamiinan lämmönvaihdin on yhdistettynä lämminvesivaraajaan, voidaan myös pellettivalkean lämpöä hyödyntää veden lämmittämisessä. Varsinkin silloin, jos on kiinnostunut sähkölämmitteisen omakotitalon muuntamisesta puupolttoaineella lämpiäväksi, on pellettikamiina erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto.

Vesikiertoisen pellettikamiinan sisä-puoli, jossa alimmaisina näkyvät kiertovesipumppu ja painesäiliö. Kuva: Narvells

Valitse oikeanlainen pellettikamiina Pellettikamiinoita on rakennettu erilaisia käyttötarkoituksia varten ja niitä on toimintatavoiltaan erilaisia. Siksi on tärkeää suunnitella etukäteen, miten pellettikamiinaa on tarkoitus käyttää.

104 Jos tarvitaan pienehköä lisälämmönlähdettä, voidaan valita yksinkertaisempi pellettikamiina, joka vain lämmittää ja kierrättää huoneilmaa. Jos halutaan myös lämmittää suihkuvettä pienessä lämminvesivaraajassa, voidaan valita sellainen edullinen pellettikamiina, johon on mahdollista erikseen asentaa vesikiertoinen lämmitysyksikkö. Jos lisälämmölle on suurempi tarve, tulee valita sellainen pellettikamiina, jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä valmiiksi asennettuna. Nämä on rakennettu niin, että suurin osa lämmityksestä käytetään veden lämmitykseen ja pienempi osa ilman lämmitykseen.

Vesiradiaattori Lämpö saadaan asunnossa jakaantumaan paremmin ja tasaisemmin, jos vesikiertoinen pellettikamiina on liitettynä lämpöradiaattoreihin. Samalla voidaan korvata suurempi määrä sähköä lämmityksessä. Lämpöradiaattoreihin yhdistetyn pellettikamiinan tulee pääasiallisesti lämmittää vettä. Pellettikamiinoita kehitetään jatkuvasti, joten kannattaa varoa niitä ”lastensairauksia”, joita osassa laitteistoja voi vielä esiintyä.

Vesikiertoinen pellettikamiina, joka on varustettu lämpöradiaattoreihin yhdistettäväksi. Suunniteltaessa tällaisia asennuksia kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen.

105

19. Pellettilämpökattilat
Mielenkiinto pellettilämpökattiloiden käyttöön omakotitaloissa/ mökeillä on kovasti kasvanut. Kiinnostus öljy- ja sähkölämmityksen muuntamiseen puupelleteille on lisääntynyt entisestään korkeiden öljy- ja sähköhintojen myötä.

Pellettien poltto entisessä öljylämmityskattilassa Nykyisin monet öljylämmitystä käyttävät suunnittelevat öljypolttimen vaihtamista pellettipolttimeen. Monien lämpöpolttimien kohdalla tämä on mahdollista, mutta kaikki vanhat öljylämpökattilat eivät sovi yhteen pellettipolttimien kanssa. On järkevää ottaa yhteyttä pätevään myyjään tai neuvojaan, jotta saa oikeita neuvoja. Tavallisista puupelleteistä muodostuu noin 0,5 % tuhkaa, ja sen määrä vaihtelee. Vaikka tuhkamäärä on pieni, saattaa tuhkanpoisto käydä hankalaksi joissakin vanhoissa lämpökattiloissa.

Tarkista valmistajalta, ennen kuin varustat vanhan öljylämmityskattilan pellettipolttimella. Tietty tila vaaditaan pellettipolttimen yläpuolelle sekä riittävän suuri tuhkatila polttimen alle, jotta systeemi toimisi hyvin. Kuva, Thermia

Monta erilaista pellettipoltinta Nykyisin on markkinoilla parikymmentä erilaista pellettipoltinmerkkiä. Erilaisten mallien ja kokojen lisäksi polttimet eroavat toisistaan siinä, kuinka polttimen polttokuppi on valmistettu. Pellettien syöttö polttokuppiin voi tapahtua joko alhaaltapäin, horisontaalisesti tai ylhäältäpäin.

106

Periaate-kuva pellettipolttimesta, johon pellettien syöttö tapahtuu alhaalta

Alhaaltapäin syötettävä pellettipoltin polttokuppineen, (joka on täytetty pelleteillä). EcoTec

Pelletit tarvitsevat vähemmän tilaa kuin hake Puupellettejä varten tarvitaan varastotilaa vain neljäsosa siitä, mitä hakkeelle tarvitaan. 1 m3 polttoöljyä korvaamaan tarvitaan noin 3,2 m3 tai 2,1 tonnia puupellettejä. 1 m3 puupellettejä vastaa noin 300 litraa öljyä. .

107

Paloturvallisuuden vaatimukset pitää ottaa huomioon Rajattu määrää pellettejä saadaan varastoida pannuhuoneessa. Suomalaisten vaatimusten mukaan korkeintaan 0,5 m3 pellettejä saa varastoida pannuhuoneessa. Mikäli pannuhuone on isompi, voidaan se jakaa pölytiiviillä väliseinällä luokkaa El 60. Silloin uudessa tilassa voi olla 2 m3:n pellettisäiliö.

Pannuhuoneessa on pellettilämpökattila ja sen vieressä puolen kuutiometrin pellettisäiliö.

108

Pellettivarasto Pellettien varastointi voi tapahtua eri tavoin. Pienet pellettimäärät voidaan ostaa piensäkeissä tai suursäkissä (15 - 500 kg). Irtopelletti-säilytys asettaa tilalle tiettyjä vaatimuksia, koska silloin pelletit toimitetaan vähintään 4 tonnin tai n. 6 m3 erissä. Jos sopivia tiloja löytyy pannuhuoneen lähistöltä, käytetään näitä usein pellettivarastona. Jos sopivat tilat puuttuvat, voidaan ulos hankkia varastosiilo. On tärkeää, että pelletit varastoidaan kuivassa paikassa. Nykyisin on tarjolla myös tehdasvalmisteisia varastosiiloja, jotka voi varustaa sopivalla ulkokuorella, jotta ne paremmin sulautuisivat ympäristöön.

Tuhkan käsittely Kun öljykäyttöinen lämpökattila varustetaan pellettipolttimella, saa varautua siihen, että tuhkan joutuu poistamaan käsin. Puupelletit sisältävät noin 0,5 % tuhkaa, joten tuhkan määrä on melko pieni. Normaalisti tuhka tulee poistaa 1 - 2 kertaa kuukaudessa. Pellettejä varten tehdyissä lämpökattiloissa saattaa olla varusteena tuhkalaatikko, mikä helpottaa tuhkan poistamista tulisijasta. Tuhkan käsittelyn helpottamiseksi saattaa automaattinen tuhkanpoisto olla eräs vaihtoehto. Suuret lämpökattilat varustetaan yleensä automaattisella tuhkanpoistolla.

Täydelliset ja integroidut kokonaisuudet Keski-Euroopassa on pellettilämpökattiloiden valmistus ja markkinointi jatkunut usean vuoden ajan. Useimmilla pellettilämpökattiloiden valmistajilla on tarjolla integroituja

109 systeemejä sisältäen lämpökattilan, polttimen, pienehkön varastosiilon sekä automatiikkaa sijoitettuna yhteen yksikköön. Laitteisto on usein tehty ja sovellettu 6 mm puupelleteille, mikä mahdollistaa esim. sen, että ruuvikuljetin voidaan tehdä kapeammiksi.

Pellettilämpökattila, jonka vierellä on pienehkö pellettisiilo.

Läpileikkauksessa integroitu pellettilämpökattila ja poltin varustettuna pienehköllä pellettivarastolla. Polttimen alla on tuhkalaatikko, mikä helpottaa tuhkan poistoa (Ash box).

110

Savukaasujen kondensointi Savukaasujen kondensointia esiintyy usein suurissa lämpölaitoksissa, mutta nyt esim. ÖkoFen tarjoaa lämpökattilaa omakotitaloja/mökkejä varten, jossa on järjestelmä myös savukaasulämmön talteenottoa varten.

Läpileikkauksessa ÖkoFen-lämpökattila 10 - 20 kW, joka on varustettu savukaasujen lämmönvaihtimella (Heat Exchanger).

111

20. Pellettilämpökattiloiden muotoilu on tärkeää
Kuluttajaa miellyttävien laitteistojen tulee olla toimintakykyisiä sekä sen lisäksi siistin ja miellyttävän näköisiä. Nykyisin on mahdollista valita erilaisten siististi toteutettujen, valinnaisten väristen ja entistä paremmin muotoiltujen pellettejä käyttävien lämpökattiloiden välillä. Lähinnä eurooppalaiset lämpökattiloiden valmistajat ovat panostaneet uuteen, silmää miellyttävään muotoiluun. lämpölaitteistojen kohdalla. Erityisen tärkeää on muotoilu omakotitaloissa käytettävien

Läpileikkaus ÖkoFenin 10 - 20 kW kattilasta, jossa on savukaasukondensaattori

Yli 100 % hyötysuhde savukaasukondensaattorilla Ottamalla talteen savukaasujen energia ns. kondensoinnin avulla, voidaan hyötysuhdetta entisestään parantaa. Esim. ÖkoFenin valmistamassa pellettikattilassa on hyötysuhde jopa ”yli 103 %”.

112

ÖkoFenin kattilan hyötysuhde.

Esilämmitetyn tuloilman käyttö savupiipun lämmönvaihtajan avulla.

113

21. Energiaosuuskunnat myyvät lämpöä kunnille
Suomessa on pari sataa lämpöyrittäjää, jotka usein kuuluvat energiaosuuskuntiin. Yleensä osuuskunta myy haketta ”valmiina lämpönä putkistoissa” kunnille, vanhainkodeille, rivitaloille tai maaseudun taajamien asuntoalueille.

Metsänomistajat jalostavat energiapuun hakepolttoaineeksi Käytännöllinen tapa saada metsästä sivutuloja on energiaosuuskunnan jäsenyyden kautta, jolloin puupolttoainetta otetaan omasta metsästä. Metsänomistaja vastaa korjuusta ja puuraaka-aineen varastoinnista. Usein energiaosuuskunnan omat urakoitsijat huolehtivat hakettamisesta ja kuljetuksista lämpökeskukseen.

Keski-Pohjanmaalla Kälviän energiaosuuskunnan jäseninä ovat metsän-omistajat. Osuuskunta huolehtii kunnan hakkeella lämmitettävästä 1,6 MW kaukolämpökeskuksesta siten, että putkissa riittää lämpöä. Puupolttoraaka-aine tulee osuuskunnan jäsenten omista metsistä.

114

Energiaosuuskunta Lohtajan kunnassa lämmittää hakkeella 0,3MW laitosta, josta saadaan lämpöä vanhainkotiin, yksityiseen dementiakotiin sekä yhteen rivitaloon. Kuvassa näkyy se osa lämpölaitosta, johon hake toimitetaan. Rakennuksen katto siirretään kiskoja pitkin taaksepäin haketta purettaessa.

Kruunupyyn kunnassa energiaosuuskunta varustaa neljä kunnan lämpölaitosta hakkeella, joka myydään ”lämpönä putkistossa”. Lämpölaitoksien koot ovat: o Koulukeskus 1,0 MW o Hoitolaitos A 0,3 MW o Hoitolaitos B 0,3 MW o Rivitalo 0,2 MW

115 Kurssi-ilta lämpöyrittäjille Tietojen vaihto metsänomistajien kanssa lyhytkurssien muodossa on tärkeä osa hanketta, jotta saadaan vuorovaikutusta tutkijoiden ja energiaosuuskuntien välille. Hankkeessa on järjestetty joitakin kurssitilaisuuksia, joihin myös lämpöyrittäjät ovat voineet osallistua. Metsäntutkimuslaitos METLA Kannuksessa on vastannut tietojenvaihdosta. Kurssitee-

moista voidaan mainita uudet korjuumenetelmät, energiaraaka-aineen laatu sekä energiapuun korjuun vaikutukset ympäristöön.

Ylhäällä: Keski-Pohjanmaan energiaosuuskunnille ja lämpöyrittäjille järjestetyn kurssin osallistujia 29/9 2005 Lestijärvellä. Oikealla. Juha Nurmi kertoo energiaraaka-aineen varastointia koskevasta seurannasta energiaosuuskunnissa sekä kattamisen vaikutuksista hakkeen kosteuspitoisuuteen.

Seminaareja avainhenkilöille Projektissa järjestetään kaksi kertaa vuodessa seminaareja bioenergian asiantuntijoille ja avainhenkilöille, vuorotellen Suomessa ja Ruotsissa. Voidaan esitellä projektin välitutkimustuloksia ja saada niistä aikaan keskustelua.

116

Seminaariin osallistujia Kannuksessa 4 marraskuuta 2004.

Osa seminaariin osallistujista Uumajassa 9 kesäkuuta 2005.

117

22. Pienet biomassa lämpövoimalaitokset
Pieniä CHP-voimalaitoksia (CHP - Combined Heat and Power - yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) koskeva teknologia on juuri nyt nopeasti kehittymässä. Nykyisin on jo täysin mahdollista käyttää metsästä saatua bioenergiaa erilaisten pienten ja keskisuurten voimalaitosten energianlähteenä. Peruspolttoaine voi olla hakkeen tai pellettien muodossa. Keski-Euroopassa ollaan kovasti kiinnostuneita pienistä, biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksista. Pieneksi CHP-yksiköksi lasketaan lähinnä kooltaan 30 - 500 kWe voimalaitokset. Pienten CHP-laitosten kehittämisessä otetaan huomioon useita eri periaatteita, joista muutamia esitellään tässä lyhyesti.

Teknologia pienissä CHP-yksiköissä Pienten ja keskisuurten yksiköiden lämpövoimatuotantotekniikat perustuvat lähinnä: o ORC tekniikkaan o Stirling moottoreihin o IC moottoreihin (kaasumoottorit) – vaativat biomassan kaasuuntumisen o Mikro turbiinit - vaativat biomassan kaasuuntumisen o Polttokennot - vaativat biomassan kaasuuntumisen Eurooppalaisilla markkinoilla on useita laitteistojen valmistajia sekä erilaisia tekniikoita, joilla muunnetaan ja hyödynnetään metsästä peräisin olevaa biopolttoaine-energiaa biokaasulla ja puukaasulla toimivissa mikroturbiineissa tai polttokennoissa. Näitä yksiköitä on jo täydessä koekäytössä.

CHP-yksikön periaatekuva. Generaattori toimii bio-polttoaineesta saatavalla energialla sekä tuottaa lämpöä.

118 ORC-yksiköitä valmistetaan Euroopassa Johtavien valmistajien joukossa on italialainen Turboden, joka on työskennellyt pienempien voimalaitosten ORC-systeemien parissa viimeiset 20 vuotta. He ovat rakentaneet jo noin 30 yksikköä ja heillä on sopimukset 13:sta yksiköstä, jotka rakennetaan Keski-Eurooppaan vuonna 2006. Yksikön koko vaihtelee 300 - 1500 kWe.

ORC-yksikkö, turbiini ja generaattori.

119

Mainkofenin ORC-yksikkö Saksassa, Deggendorfissa on kooltaan 540 kWe. CPH-laitoksessa on hakelämmitteinen 4,25 MW lämpökattila.

Stirling-moottorit lähinnä pienissä yksiköissä Esimerkiksi Stirling-moottoreita kehitetään suuruusluokissa 9 - 75 kWe , jotka on tarkoitettu 100 - 800 kW:n lämpökattiloihin. Pienin, 9 kWe -yksikkö, sisältää yksisylinterisen moottorin ja 75 kWe - yksikössä on kahdeksan sylinterinen Stirling-moottori.

Nelisylinterinen Stirling moottori 35 kWe generaattorineen on asennettuna lämpökattilaan. Kuva: www.Stirling.dk

120

35kWe Stirling moottori ennen asennusta, lämpöpaneeli on näkyvissä sylinterin päällä. Kuvat: Stirling.dk

Mikroturbiini Kaasukäyttöisten Mikroturbiini-laitteistojen kehittäminen biopoltto-aineelle soveltuviksi on kiihtynyt viime vuosina. Varsinkin kaukaisissa paikoissa, joissa sähköä ei ole saatavissa, on ollut jo pitkään käytössä erikokoisia, maakaasua käyttäviä laitteistoja. Saksassa, ISET:illä on kehitysprojekti meneillään kohteenaan 30 - 500 kWe suuruusluokan Capstone Mikroturbine.

Mikroturbiinia, jossa on Capstone generaattori, voidaan käyttää puhtaalla biokaasulla tai puukaasulla. Mikroturbiini-yksikön koko on usein alla 200 kWe.

121

Mikroturbinen etuja ovat mm.: • • • • tiivisrakenteisuus ja helppokäyttöisyys alhaiset ylläpitokustannukset alhainen melutaso helposti sijoitettavia, eivät tarvitse lujaa alustaa

Mikroturbinessa käytettävät bio- ja puukaasut täytyy puhdistaa mm. kosteudesta ja niiden tulee olla tiivistettyjä. Mikroturbiini kestää paremmin rikkivetyjä (H2S) kuin mäntämoottorit.

Biopolttoaine kaasuksi Kiinteä biopolttoaine, joka on puuhakkeen tai pellettien muodossa, voidaan muuntaa kaasupolttoaineeksi kaasuuntumisprosessissa. Ajanmukaisessa prosessissa kaasuuntuminen tapahtuu nykyisin kolmessa vaiheessa ja saadaan puhtaampaa kaasupolttoainetta, joka sisältää H2, CO, CO2, CH4, N2 ja H2O. Nykyinen puupolttoaineen muuntaminen kaasuksi on sodanaikaisen geenikaasutuotannon jatkokehittelyä.

Periaatekaavio biopolttoaineen muuntamisen kaasuksi, jonka TK Energi on kehittänyt Tanskassa. Laitteistossa on harvoja liikkuvia osia, ja se on rakennettu vähentämään ylikuumenemis-, kaasuvuoto- ja räjähtämisriskejä. www.tke.dk

122 Korkealaatuista bioenergiaa Muuntamalla kiinteää biopolttoaine biokaasuksi, saadaan korkealaatuista energia, jota voidaan käyttää moderneissa IC-moottoreissa (kaasumoottoreissa), Mikroturbineissa tai polttokennoissa. Tanskalainen TK Energi on kehittänyt toimivan laitteiston muuntamaan kiinteää puupolttoainetta puukaasuksi, ja heillä on joitakin yksiköitä toiminnassa eri puolella maailmaa.

IC-moottorit (kaasumoottorit) Isot, maakaasulla toimivat IC-moottorit ovat pitkään olleet käytössä sähköntuotannossa. Pieniä, mäntämoottoreita käyttäviä CHP-yksiköitä on käytetty sellaisissa paikoissa, missä sähkövirta ei ole muutoin käytettävissä. Useat IC-moottoreista on mahdollista muuttaa käyttämään bio- tai puupolttoainetta.

Mikrovoimalaitos, jossa yksisylinterinen mäntämoottori käyttää bio-polttoaineena puukaasua. Sachsin CHPyksikkö on 5,5 kWe.

123

Mäntämoottorilla käyvä CHP-laitteisto, jossa kahdeksansylinterinen Jenbacher kaasumoottori lämpövoimalaitoksessa, yksikön koko on 300 kWe.

Puukaasulla toimiva polttokenno Yritys MTU CFC solutions GmbH Saksassa valmistaa polttokennoja, jotka voivat hyödyntää puhdistettuja bio- ja puukaasuja. CHP-yksikköjä kooltaan noin 250 kWe on jo käytössä.

Polttokennopakentin asennus meneillään MTU CFC:n tehtaalla Saksassa. www.mtu-online.com

124

CHP –yksikkö, jossa MTU-polttokennoja 250 kWe on kooltaan: pituus 9 m, leveys 2,5m ja korkeus 3 m-

125

23. Mainkofenin lämpövoimalan ORC-prosessi
Saksan eteläosassa Deggendorfissa on uusi Mainkofenin lämpövoimala, joka käyttää lähialueelta saatavaa haketta. 4,25 MW biomassakattilainen laitos on erittäin mielenkiintoinen tuottaessaan 540 kW sähkövoimaa ns. ORC-prosessin avulla. Laitos otettiin käyttöön lokakuussa 2004. Mainkofen CHP perustuu uuteen ajattelu-tapaan pienempien, bioenergialla toimivien yksiköiden käyttämisestä lämpövoimaloina. Voimala huolehtii Mainkofenin 99 rakennuksesta muodostuvan 37.000 m2:n laajuisen sairaalayksikön lämmön ja sähkön tuotannosta.

Mainkofenin lämpövoimalassa poltetaan hakebiomassaa (CPH=Combinated Heat and Power Generation)

ORC-prosessi sopii biomassakattiloihin Turbogeneraattori ORC, Organic Rankine Cycle, muistuttaa tavallista höyryturbiinia. Erona on se, että konseptissa käytettävä välittäjäaine on orgaanista nestettä (vettä monimolekyylisempää ainetta).

126

Sisäkuva Mainkofenista maaliskuussa 2005, generaattori näkyy punaisena

Periaatekuva lämpövoimalan suljetusta systeemistä ORC-prosesissa, turbiini kuvattu sinisellä ja generaattori keltaisella.

127

24. Mikrolämpövoimaloita omakotitaloja varten
Tulevaisuuden mikrolämpövoimalayksikköjä (MCHP) on jo nyt markkinoilla. Yhdistämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja, kuten lämpökattila sekä Stirling-moottori generaattoreineen, on saatu aikaan lämpövoimala. Nykyisin on olemassa omakotitaloihin sopivia mikrolämpövoimaloita, jotka lämmityksen ohella tuottavat myös sähköä.

Stirling moottori lämpökattilan päällä Pisimmälle päässeiden yritysten joukossa on saksalainen SPM (Stirling Power Module), joka valmistaa Stirling moottoreita. He ovat yhteistyössä itävaltalaisen KWB yrityksen kanssa, joka tuottaa lämpökattiloita, kehittäneet mikrolämpövoimalan. Heidän MCHP yksikkönsä on valmis tuote, joka tuottaa 1 kWe sähköä ja 15 kW lämpöä.

Pellettejä polttava lämpövoimala, jossa on lämpökattilan päällä Stirling moottori. Kuva: SPM -Stirling Power Module

128 Integroidut yksiköt Kiinteä ja tehokas yhteistyö lämpökattilan valmistajan ja Stirling yksikön välillä on johtanut siihen, että on voitu valmistaa joustava, integroitu ja hyvin toimiva mikrolämpövoimala yksityiseen käyttöön.

Vasemmalla: MCHP-yksikön läpileikkauskuva: KWB:n lämpökattila ja SPM:n Stirling yksikkö sen päällä. Oikealla: Stirling-moottori lämpöpaneeleineen, jotka ulottuvat alla olevaan lämpökattilaan Kuva: SPM -Stirling Power Module

Maakaasua on käytetty MCHP:n polttoaineena jo pitkään

Esimerkki konseptista, jossa on kaasukäyttöinen MCHP-yksikkö. Kuva: Jeremy Harrison

129

Ulkomailla MCHP-yksiköitä on esiintynyt jo pitkään omakotitaloissa. Tällöin on lähinnä ollut kyse maakaasusta tai propaanikaasusta, joita on käytetty polttoaineena mäntämoottoreille, mikroturbiineille tai polttokennoille. Useat ulkomaiset yritykset valmistavat tällaisia laitteistoja.

Useita MCHP yksiköitä on kehitteillä Useita erimallisia kaasukäyttöisiä mikrolämpövoimaloita on jatkokehitettävänä, jotta ne soveltuisivat käyttämään myös puhdistettua biokaasua ja/tai puukaasua.

IC-moottorit (kaasumoottorit) Useilla valmistajilla on pieniä MHCP yksikköjä, joissa mäntämoottoreita pyörittää maakaasu. Nämä yksiköt ovat lähinnä olleet käytössä paikoissa, joissa muutoin ei ole sähkövoimaa saatavilla. IC-moottoreita ollaan soveltamassa puhdistetun ja tiivistetyn biotai puukaasun käyttöön.

Hondan mikrovoimala, jossa on kaasukäyttöinen mäntämoottori. Teho on 1,2 kWe. Yksikkö voidaan yhdistää lämmitys- ja jäähdytys-yksikköön. Kuva: Honda

130

Mikroturbiini Viime vuosina kaasulla toimivien, biopolttoainetta käyttävien mikroturbiinien kehittäminen on kiihtynyt. Tietyn kokoluokan mikroturbiinit ovat jo pitkään käyttäneet maakaasua. Kaasukäyttöisten mikroturbiinien varustaminen sähköntuotantoon on ollut erityisen mielenkiintoista ajatellen etäällä sijaitsevia paikkoja, joissa ei ole sähkövirtaa. Yksi suurimmista mikroturbiinien valmistajista on Capstone. Yhdistämällä mikroturbiinin pakokaasuosaan lämmön-vaihdin, saadaan lämpövoimalayksikkö (MCHP). Pienimpien Capstone

mikroturbiiniyksiköiden teho on 15 - 30 kWe. Yhdistämällä siihen lämmönvaihtaja, voidaan saada lämpötehoksi 45 - 90 kW, mikä riittää esim. rivitalon lämmitykseen.

Vasemmalla: Mikroturbiini varustettuna Capstonen generaattorilla. Sitä voidaan käyttää sekä puhtaalla että tiivistetyllä biokaasulla tai puukaasulla. Oikealla: Capstonen mikroturbiinissa C30 on 30kWe:n teho sähkövirralle. Kuvat: Capstone.

131

25. Puuta kaasuksi muuttava pellettipoltin
Aivan uuden tyyppisen, omakotitaloihin tarkoitetun pellettipolttimen on kehittänyt suomalainen yritys Pyro-Man Oy Kärsämäeltä. Kimmo Ahola on muutamien vuosien ajan testannut ja jatkokehittänyt puuta kaasuksi muuttavaa poltintekniikkaansa. Pellettipoltin perustuu sodan aikana käytettyyn puukaasutekniikkaan. Pelletit muutetaan kaasugeneraattorissa kaasuksi, mikä johdetaan sitten suoraan lämpökattilaan, jossa polttaminen tapahtuu. Laitteiston tehoalue on 15 - 50 kW.

Tiivis rakennelma Laitteisto on rakennettu tiiviiksi ja se vie suunnilleen saman tilan kuin tavallinen pellettipoltin..

Kuva demolaitteistosta, jossa on keskellä kaasuksi muuntava pellettipoltin. Vasemmalla on pienehkö pellettisiilo, joka voi toimia välivarastona, ja josta pelletit syötetään yläkautta polttimoon.

Täysin automatisoitu Puuta kaasuksi muuntava pellettipoltin on täysin automatisoitu, samalla tavalla kuin perinteinen omakotitalojen pellettipoltin. Talon lämmöntarve ohjaa laitteistoa, jolloin elektroniikka säätää kaasuuntumista ja polttoprosessia. Pelleteistä syntyvä tuhka kerääntyy kaasugeneraattorin alle ja siten lämpökattilan konvektiopinnat pysyvät puhtaampina. Tuhkankäsittely voidaan helposti automatisoida.

132

Puuta kaasuksi muuttava pellettipoltin, josta suojakuori on poistettu.

Suunnittelija Kimmo Ahola, joka on kehittänyt ja testannut laitteistoa muutaman vuoden ajan.

133

26. Uuden tyyppinen pellettipuristin
Keksijä Matti Pappinen Kuorevaarasta, Itä-Suomesta, on kehittänyt uuden ja yksinkertaisen pellettipuristimen. Laitteisto on tarkoitettu lähinnä pienille pelletintuottajille tai yhteiskäyttöön, jos pelletöintiyksikkö tehdään siirrettäväksi.

Yksinkertainen rakenne Pellettipuristimessa on yksi kiinteä pellettimatriisi vaakasuorassa ja kaksi pyörivää puristimen valssia. Jauhettu puuhake syötetään puristimen päällä olevan suppilon kautta. Puristimen valssien etäisyyttä matriisista voidaan säädellä hydraulisesti. Matriisipuristimen alla on tärisevä, kokoava kouru, joka kuljettaa pelletit eteenpäin kuljettimeen. Kone on mielenkiintoinen siksi, että siinä on yksinkertainen rakenne ja vain vähän liikkuvia osia.

Pellettipuristimessa on yksi kiinteä pellettimatriisi vaakasuorassa ja kaksi pyörivää puristimen valssia. Pelletit valuvat kokoavan kouruun ja mahdolliseen kuljettimeen.

Pellettipuristin on jatkokehittelyn kohteena Puristinta pitää käynnissä 15 kW sähkömoottori, jossa on kulmavaihde ja portaaton kierrosnopeudensäädin. Puristusvalssi-yksikön planeettavaihde pyörii 25 - 30 kierrosta minuutissa. Pellettipuristinta on koekäyttänyt mm. Simo Paukkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, ja hänen mukaansa kapasiteetiksi saatiin 100 - 150 kg pellettiä tunnissa, ja energiankulutukseksi 7,8 - 9 kWh, kun puristettiin 8 mm puupellettejä. Puristinta

134 on käytetty myös 11 - 15 kW:n teholla, ja silloin kapasiteetti on ollut 200 - 250 kg pellettejä tunnissa.

Puristusvalssiyksikön automaattista voitelua varten on voiteluputki. Toinen puristimen valsseista näkyy kuvan alareunassa.

Sähkömoottori ja kulmavaihde (sininen ja harmaa) sekä kokoavan kourun tärytin (oranssi).

Matriisin ja kokoavan kourun avoin rakenne tekee mahdolliseksi pellettien tehokkaan jäähdyttämisen. Kokoava kourun tärytin saa aikaan sen, että pelletit valuvat seuraavalle kuljettimelle, joka voi olla nauhakuljetin tai kuljetusruuvi jatkokuljetusta ja jäähdytystä varten tai pellettien säkitystä varten. Harvat liikkuvat osat ja automaattinen valssiyksikön voitelu helpottavat toimintaa työskentelyn aikana. Laitteiston melutaso on alhainen johtuen planeettavaihteisesta puristusvalssiyksiköstä.

135

27. SkogsNolia Uumajassa 2004
Noin 30 km Uumajan eteläpuolella sijaitsevassa Häggnäsin alueella pidettiin SkogsNolia metsämessut 10 - 12 kesäkuuta 2004. Suuri määrä näytteilleasettajia esitteli koneitaan. Kolmen päivän aikana Messuilla kävi noin 11500 henkilöä, ja 201näytteilleasettajaa. Projektilla oli näyttelyosasto yhdessä SLU:n metsäteknologian kanssa. Seuraavassa joitakin näkymiä ”energiasadon” korjuulaitteistoista.

Bioenergiaraaka-aineiden korjuutekniikoita Useat näytteilleasettajat esittelivät koneita, jotka sopivat harvennushakkuuraaka-aineiden korjuuseen energiakäyttöä varten. Yhä useampia MTH-laitteistoja (joukkokäsittelykoura) tulee markkinoille.

Olle Hemmingssonin MTH-laitteisto.

136 Pieni yhdenotteen harvesteri Vimek Vindeln-alueelta on jatko-kehittänyt pientä MTH-laitteistoa sopivaksi metsätraktoriinsa. Laitteisto voi koota yhteen 2 - 4 ohutta runkoa. Giljotiinileikkuri katkaisee puut. Yrityksessä on kehitetty myös uusi harvennushakkuulaitteisto kuormaimeen asennettavaksi.

Sykeharvesteri Arbrolla on sykeharvesteri, joka sopii kooltaan maataloustraktoriin ja nuorten metsien harvennushakkuuseen. Nykyinen laitteisto voi käsitellä vain yhden rungon kerrallaan.

137 Käytäväharvennus Suuret nuorten metsien alueet ovat raivauksen tarpeessa. Olle Hemmingsson on kehittänyt prototyypin voidakseen nopeasti tehdä raivattuja ”käytäviä” metsään. Kun 1½ - 2 m leveitä käytäviä raivataan metsään, taipuu vesakko sivuille. Seuraavaksi pitäisi miettiä, miten raakaaine saadaan talteen harvennushakkuun ohessa.

Loppuhakkuun hakkuutähteiden niputtaminen Jo useiden vuosien ajan Timberjack on jatkokehittänyt niputtajaansa. Bioenergian raakaaineita käsiteltäessä voidaan tilaa vievien hakkuutähteiden (latvojen ja risujen) kuljetuksia haketerminaaliin helpottaa niputuksen avulla.

138

Keto Forst Keto Forst on pieni harvesteri. Taitava kuljettaja voi käyttää sitä harvennusten ja hakkuiden yhteydessä otettaessa talteen energiaraaka-ainetta joukkokäsittelymenetelmällä.

Automaattinen sahanterätahko Urakoitsijoille on tärkeää hyvin hiotut sahanterät. Automaattinen tahko helpottaa hiomista.

139

28. METKO Messut Jämsänkoskella 2004
Jämsänkosken metsätekniikan messuille 2 - 4/9 2004 osallistui 26.700 kävijää. Näytteilleasettajia oli paikalla 280. Seuraavassa kuvakokoelma METKO-messuilta bioenergiaan liittyen.

Kombilaitteisto harvennukseen Nisula 280 on yksinkertainen ja monitoiminen laitteisto, joka on sopivan kokoinen asennettavaksi maataloustraktoriin kuormaimeen. Laitteiston rakenne muistuttaa kapeaa tukkikouraa, joka on varustettu leikkurilla. Laitteisto painaa 280 kg ilman rotaattoria. Terät kykenevät leikkaamaan jopa 20 cm paksuisia runkoja.

.

Ponssen energiapuukoura Ponsse esitteli uuden laitteistonsa EH 25. Se on leikkaava energiapuukoura, joka voi koota useita puita kouraansa. Varustettuna työskentelyautomatiikalla tapahtuu kouraan kokoaminen ja leikkaus napin painalluksella.

140

.

Joukkokäsittelyä yhdenotteen harvesterilla Sekä Profi-Forestin että Keto Forstin MTH-korjuulaitteisto voidaan varustaa hydraulisella teräleikkurilla. Sahayksikkö vaihdetaan helposti ja leikkuriyksikkö asennetaan sen paikalle. Kun harvesteri on varustettu leikkurilla, se ei ole kovin arka kiville ja sopii esim. energiaraakaaineen korjuuseen tien vierestä. Laitteisto sopii asennettavaksi pienempiin metsäkoneisiin tai maataloustraktoreihin.

.

Joukkokarsinta korjuun aikana Uusi, mielenkiintoinen MTH-harvesteri ammattimaiseen urakoitsija käyttöön

tulee Logsetilta Koivulahdesta.
(MTH=Multi-tree handling, joukkokäsittely).

Logset 4M voidaan käyttää tavalliseen yhdenotteen korjuuseen tai vaihtoehtoisesti energiapuun korjuuseen. Hakkuupään avulla voidaan joukkokarsia useita runkoja yhdellä otteella. Laitteisto painaa 600 kg ja soveltuu metsätraktoriin.

141
.

Kourasaha Esimerkkinä jo pitkään energiaraakaaineen korjuukäytössä olleesta laitteistosta on Norrhydron puukouraan yhdistetty ketjusaha. NH-016:lla voidaan kuormata tukkeja tai energiaraaka-ainetta samoin kuin tavallisella kuormain-kouralla, mutta sillä voi lisäksi kaataa puita tai harventaa ja kuormata. Karsintaa sillä ei voida tehdä. Paino on 106 kg ilman rotaattoria ja kallistussylinteriä. Laitteistossa käsiteltävän puun pienin mahdollinen halkaisija on 6 cm ja suurin 25 cm. Laitteisto soveltuu pienen metsän omistajalle.

.

ABAB-leikkuri Ruotsalainen ABAB, ts. Allan Bruks Ab, valmistaa energiapuun leikkuulaitteistoa. Se voi kerätä kouraan useita puita ja leikkuri leikkaa puita halkaisijaltaan 25 senttimetrisiin asti. Paino

kiinnitysosa mukaan luettuna on 380 kg.

142
.

Valmet 350 Valmetilta on tullut uusi

hakkuupää, malli 350. Se on raskaansarjan malli ja painaa melkein 1.000 kg. Hakkuupää on tiltti-kiinnitteinen, samoin kuin sarjan kaksi järeämpää laitteistoa. Terä on 75 cm pitkä ja vetopyörien väli on 52 cm. Karsintaa varten on olemassa yksi kiinteä ja

kolme liikkuvaa terää. Harvesteri sopii sekä loppuhakkuuseen että harvennukseen.

Energiaraaka-aineen niputtaminen Pika RS 2000 on uusi suomalainen tulokas, joka toimii samalla periaatteella kuin Timberjack. Painamisvoima on suurempi ja niput tiheämpiä kuin kilpailijalla. Niputtajayksikkö voidaan

helposti irrottaa metsätraktorista ja asettaa se seisomaan omilla jaloillaan.

143 Hankaava niputtaja Valmet Wood Pac eroaa muista niputtajista siinä, että materiaali

kuormataan suoraan niputuskammioon. Siellä kahdeksan telaa painaa nipun kokoon. Kuormauskouran tulee olla varustettu sahalla tai leikkuumahdollisuudella, jotta materiaalin pituutta voidaan säädellä niputuskammioon

sopivaksi. Niputuksessa hankaantuu irti osa havuista ja pienistä oksista, n. 20 % tuoreen hakkuutähteen materiaalipainosta. Suurin osa ravinteista on juuri irtihankautuneissa puunosissa,

jotka jäävät lannoittamaan metsää

Iso hakkuri LHM Giant on suomalainen iso hakkuri urakoitsijoille. Laitteisto on asennettuna neliakseliseen Korjuuseen on

kuorma-autoon.

oma, 600 hv:n moottori. Hydraulinen laitteisto käyttää kuormaauton moottoria. Hakkurin syöttöpöydälle mahtuu 18 m3. Hakkerissa käyttää voidaan helposti ja

myös

risutukkeja

tukkeja. Kapasiteetti on 120 - 200 m3 haketta tunnissa.

144 Liikuteltava hakkuri Foresteri rumpuhakkuri Foresterin hinattava malli C4560 on uutuus markkinoilla. Se on varustettu omalla 300 hv:n moottorilla. Hakkurin syöttöaukko on kooltaan 45 cm x 60 cm. Hakkurin rumpu on halkaisijaltaan 57 cm ja se on varustettu 6:lla terällä. Haketin voidaan varustaa erilaisilla seuloilla, joissa on 35 – 65 mm reikiä. Haketuskapasiteetti vaihtelee 40 - 100 m3 haketta tunnissa riippuen raakaaineesta ja haketusolosuhteista.

145

29. European Pellet Conference Wels, Itävalta 2005
Itävallan Welsissä pidettiin 2 - 3 maaliskuuta 2005 runsaasti yleisöä kerännyt konferenssi. Samanaikaisesti pidettiin myös ”Energiansäästö-messut”, joihin osallistui suuri määrä esittelijöitä laajoine tuotevalikoimineen.

Christiane Egger kertoo bioenergian kasvavasta merkityksestä Euroopassa.

Bioenergiaa metsästä –hanketta esiteltiin Itävallassa Hanke oli esillä Itävallan pellettikonferenssissa. Håkan Örberg Uumajan SLU-BTK:sta oli rakentanut messuosaston, jossa esiteltiin koetuloksia, jotka oli saatu eri puulajitelmista harvennusten yhteydessä saatua energiapuuta pelletöimällä ja polttamalla.

146

Oikealla: Håkan Örberg tapasi tanskalaisen messuvieraan, joka oli erittäin kiinnostunut hankkeen tutkimustuloksista.

Pellettikattilat Konferenssin yhteydessä pidetyillä energiansäästömessuilla oli laaja valikoima mm. pellettikattiloita ja pellettikamiinoja.

Keski-Euroopassa osoitetaan kovasti kiinnostusta puupellettejä käyttäviä lämpökattiloita, uuneja ja takkoja kohtaan. Messuvieraat voivat vertailla monia erikokoisia pellettikattiloita. Muotoilu, muoto ja väri, ovat nykyisin tärkeitä ominaisuuksia toimintavarmuuden ja helppohoitoisuuden lisäksi.

147

30. Bioenergy konferenssi Jyväskylässä 2005
Kansainvälinen konferenssi Bioenergy 2005 järjestettiin Jyväskylässä, 12 - 15 syyskuuta. Seminaareihin oli ilmoittautunut 330 henkilöä 35 maasta. Konferenssin yhteydessä järjestettiin posterinäyttely.
.

Samanaikaisesti oli esillä myös laaja tekninen bioenergia- ja

puunjalostusnäyttely 14 - 16/9 2005.

Iwan Wästerlund luennoi ja esittää kysymyksiä koskien hävikkiä hakkuutähteiden käsittelyketjussa.

Posterinäyttelyssä Håkan Örberg informoimassa messuvierasta hankkeen tutkimustuloksista.

148

Työnäytökset Konferenssin viimeisenä päivänä järjestettiin teknisiä retkiä eri lämpövoimaloihin, teollisuuslaitoksiin sekä metsään. Nämä koneiden työnäytökset olivat erittäin hyvin järjestettyjä ja arvostettuja.

Valmetin 801 C Combi Bioenergy:ssä on MTH laitteisto varustettuna sekä sahaterällä että leikkurilla. Korjurin etuosassa on hakkuri, joten energiapuu voidaan heti hakettaa. Korjurista hake tyhjennetään kontilla varustettuun metsä-traktoriin kuljetettavaksi metsätielle.

Pikakiinnityksellä varustettu Pinox 330 paalain sopii Pinox 828 korjuriin.

149

LHM Gigant on liikuteltava, kuorma-autoon rakennettu hakelaitteisto, 90 cm rummunhalkaisijassa on oma, 600 hv:n voimamoottori . Kuorma-auton 400 hv:n moottori antaa voimaa muulle laitteistolle. Kapasiteetti on 120- 200 m3 haketta tunnissa. Monet lämpövoimalat pitävät ”ruskeana haketettua” metsäraaka-ainetta vihreää ainesta parempana.

Puunjalostus – Bioenergia: mihin vedetään raja? Voiko syntyä ristiriitatilanne puunjalostusteollisuuden ja biopolttoaineen tuottamisen välillä? Sitä kysymystä miettivät itsekseen monet Jyväskylän konferenssiin osallistuneet kuunneltuaan eri luennoitsijoita. Kun puupolttoaineen hinta nousee mutta massapuun hinnat pysyvät alhaisella tasolla, on luonnollista, että metsänomistajat pohtivat biopolttoaineen tuotannon lisäämistä. Varsinkin nyt öljyn ja sähkön hinnan noustessa, on huomattavissa kotimaisten puupolttoaineiden kysynnän nopeasti kasvavan. Massateollisuudella on myös omaa tarvetta saada suuri osa halvasta metsäraaka-aineesta omiin terminaaleihinsa. Mielenkiinto on kasvanut varsinkin niissä teollisuusyksiköissä, jotka ovat itse rakentaneet omia biolämpövoimaloitaan.

150

31. Bioenergy Conference Trondheim, Norja 2005
Nordic Bioenergy Conference, Mielenkiintoinen bioenergia konferenssi pidettiin 25 - 27 lokakuuta 2005 Trondheimissa, Norjassa. Bioenergy 2005:n seminaareihin oli ilmoittautunut 460 osallistujaa 29 maasta. Yhtäaikaisesti oli menossa viisi rinnakkaista ohjelmaa koskien esim. erilaisten biopolttoaineiden tuotantoa, uutta teknologiaa, kaukolämpöä, pienimuotoista lämpövoiman tuotantoa, ympäristö-vaikutuksia, päästöjä ja biopolttoainekauppaa.

Trondheimin seminaarissa oli 460 osallistujaa 29 maasta.

Pieniä lämpövoimaloita kehitteillä Keski-Euroopassa ollaan kovasti kiinnostuneita pienistä lämpövoimaloista (CHP).

Kuva CPH- laitoksesta Oberlechissa, Itävallassa, jossa on käytössä 30 kW:n Sterling-moottori

151

Kaaviokuva generaattorilla varustetusta mikrokaasuturbiiniyksiköstä. Biokaasu pitää puhdistaa ennen käyttöä.

Useita uusia yhdistelmiä on myös kehitteillä, joissa käytetään esim. mikrokaasuturbiineja (30 - 100 kW). Sterling-moottoreita käyttäviä pieniä sähköntuotantoyksiköitä on jo käytössä (30 - 75 kW).

152

Monta erilaista teknologiaa lämpövoimaloissa Lämpövoimaloissa on käytössä monta erilaista teknologiaa. Pienten yksiköiden jatkokehittämisessä suurimmat odotukset kohdistuvat tekniikkaan koskien ORC-yksiköitä, Sterlingmoottoreita, mikroturbiineja ja polttokennoja.

Pellettimarkkinat Eurooppalaisilla pelletti-markkinoilla Ruotsi on suurin, kun kyseessä on pellettien kysyntä, tuotanto ja kapasiteetti. Tanskassa kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti, mutta Suomessa kysyntä on vasta alkamassa

NTNU- Norges teknisk-naturvetenskapliga universitet Norjan konferenssin aikana oli mahdollista myös vierailla Trondheimin NTNU-yliopistossa sekä SINTEF-yksikössä (Stiftelsen for industriell og teknisk forskning ved Norges tekniske högskole) nimeltään Senter for fornybar energi.

153

NTNU-SINTEF – yksikössä on monia bioenergian tutkijoita. Energia- ja prosessitekniikan yksikössä on 100 Ph.D-opiskelijaa. Vierailijoille kerrotaan uusista, testattavana olevista vesiturbiineista

Tutkija Edvard Karlsvik kertoo omakotitaloihin kehitteillä olevista, uuden sukupolven pellettikamiinoista.

154

32. World Pellet - Bioenergy Conference Jönköping, Ruotsi 2006
Mielenkiintoinen konferenssi koskien bioenergiaa, pellettejä ja uudistuvaa energiaa järjestettiin Elmiassa, Jönköpingissä 30/6 – 1/7. 2006. Erilaisiin järjestettyihin kansainvälisiin seminaareihin osallistui 1.100 henkilöä 60 maasta. Seminaarien kanssa samanaikaisesti yritykset ja organisaatiot olivat esillä messuilla. Projektimme toiminnasta informoivat Håkan Örberg SLU-BTK:sta ja Tomas Nordfjäll SLU-skogsteknologiasta, Uumajasta. Konferenssi-ohjelman mukaisesti oli myös mahdollista osallistua erilaisiin teknisiin tutustumiskäynteihin, jotka suuntautuivat bioenergiaa tuottaviin tai käyttäviin yrityksiin.

Laaja seminaariohjelmien valikoima Konferenssi muodostui laajasta valikoimasta erilaisia seminaari-ohjelmia, joissa oli mukana yli 100 luennoitsijaa. Konferenssi toimi samalla tutkijoiden, innovaattoreiden, yrittäjien ja messuvieraiden kohtauspaikkana.

Seminaarin vetäjinä toimivat Tomas Kåberger ja Christine Egger. Pääministeri Göran Persson piti avauspuheenvuoron ja kuvaili Ruotsin tavoitetta tulla öljystä riippumattomaksi vuoteen 2020 mennessä.

SLU-BTK esitteli erilaisia pelletöintituloksia Seminaarivieraat olivat kovasti kiinnostuneita niistä tutkimustuloksista, joita Håkan Örberg esitteli näyttelyhallissa SLU-BTK:n messuosastolla koskien erilaisia pelletöinti- ja polttokokeita.

155

Oik. Håkan Örberg kertoo pelletöinti- ja polttokokemuksista eräälle seminaari- ja messuvieraalle.

Posterinäyttely Joitakin projektin tutkimuksia esiteltiin näyttelyhallissa muutaman posterin avulla.

Dan Bergström ja Tomas Nordfjäll kertovat käytäväkorjuuta koskevasta tutkimuksestaan.

Kaksi seminaarivierasta on tutustumassa SLU-BTK:n posteriin, jossa kerrotaan erilaisten harvennusraakaaineiden pelletöintikokeista ja polttokokeiden tuloksista.

156 Teknisiä tutustumiskäyntejä metsään Seminaaripäivien aikana oli mahdollista osallistua useisiin teknisiin tutustumiskäynteihin, jotka kohdistuivat biopolttoainetta tuottaviin yrityksiin tai sellaisiin yrityksiin, jotka käyttivät ja jatkojalostivat erilaisia biopolttoaineita.

Biopolttoaineen kerääminen metsästä Seminaareihin osallistuneet olivat hyvin innokkaita näkemään, miten oksia ja latvoja (GROT) kerättiin metsästä nykyaikaisella tekniikalla.

Risujen niputtamista John Deere 1490D niputtajan avulla, joka tekee noin 3 m pituisia risutukkeja, jotka ovat 0,7-0,8 m halkaisijaltaan, ja jotka sisältävät noin 1 MWh energiaa.

Bruks-Klöckner:in liikuteltava haketin 805 CT, joka toimii 330 kW:n diesel-moottorilla. Oksia ja latvoja käsittelevät (Grot) koneet kiinnostivat suurta joukkoa ulkomaisista vieraista.

157 Vierailu pienellä pellettitehtaalla Yksi käyntikohteista oli pienehkö pelletöintitehdas heti Linköpingin ulkopuolella, Wilhelmssons Trävaru Ab. Sahanpuru ja kutterilastu sahan kuivalta puunkäsittelylinjalta menevät pelletöitäväksi. Purun kosteuspitoisuus on 12 – 14 %. Pelletöinnissä käytetään ruotsalaista SPC PP450 Twin kaksoispuristinta. Kapasiteetti on noin 800 kg, 8 mm pellettejä tunnissa. Pelletit pakataan 16 kg:n piensäkkeihin ja 650 kg:n suursäkkeihin.

Wilhelmssons Trävaru Ab Linköpingissä jatkojalostaa sahan ja höyläämön tähteitä.

158 Energiapuun korjuu Ruotsalainen ABAB esitteli energiapuun korjuu-laitteistoaan. Varsinkin tienvierillä leikkurityökalu toimii paremmin, koska puiden runkojen ympärillä oleva hiekka aiheuttaa yleensä ongelmia.

ABAB leikkuri 250, voi kerätä 6 - 8 kpl runkoja yhdellä otteella.

159

33. SkogsNolia Uumajassa 2006
Mielenkiintoinen metsätekninen messu, SkogsNolia, pidettiin Umeå-Hörnefors-alueella 15 17. kesäkuuta. Suuri yleisöjoukko, yhteensä 11.533 vierailijaa, voivat mm. tutustua uusiin teknisiin ratkaisuihin koskien puiden ja biopolttoaineen korjuuta ja käsittelyä. Erityisesti energiapuun korjuutekniikka näytti kiinnostavan messuvieraita. Uusia mahdollisuuksia ”kulma-kuormaimen” avulla Eräiden tutkijoiden mukaan harvennuskorjuun tuotto voi nousta 8 %:a ”kulma-kuormaimen” ja oikean korjuutekniikan avulla. Samasta korjuupaikasta tavoitettavissa olevien puiden määrä nousee 30 %. Cranab Vindelnistä esitteli uutta kuormainratkaisuaan, mikä mahdollistaa sen, että voidaan poimia mukaan puita toisten puiden takaa.

Cranab:in uuden ”kulmakuormaimen” siirtopuomi voi kääntyä sivusuunnassa +/- 30 astetta.

Energiakorjuun leikkuulaitteisto Energiakorjuun leikkuulaitteistojen valmistajat tuottavat tasaisesti uusia, parannettuja malleja. Tulee mieleen, kuinka moni ostaja on saanut kalliisti maksaa kehityskustannuksia ostaessaan laitteiston, joka ei olekaan toimiva.

160

Ruotsalainen Silvaro K250, joka voi katkaista halkaisijaltaan noin 250 mm:n saakka, ja se painaa 500 kg.

Suomalainen Ponsse E25, jossa on kiinteä terä, jota vasten kuormain-kourat kääntävät puut. Se voi katkaista halkaisijaltaan noin 250 - 300 mm:n saakka, ja se painaa 400 kg ilman rotaattoria.

161

Ruotsalainen Bracke C16a, josta tulee hydraulisesti ulos sahanterä teräketjuineen. Se voi katkaista halkaisijaltaan noin 260 mm:n saakka, ja se painaa 450 kg.

Pieniä leikkuulaitteistoja On olemassa energiapuun leikkuulaitteistoja, jotka sopivat esim. asennettavaksi

metsätraktorin kuormaimeen tai metsäkäyttöön varustetun maataloustraktorin tukkikuormaimeen.

Vas.: Nisula 280E on kevyt energiakuormain, jossa on saksileikkuri. Se voi katkaista halkaisijaltaan 200 mm:n saakka, ja se painaa 280 kg ilman rotaattoria. Sitä voidaan käyttää myös energia- ja massapuun purkamisessa. Oik.: Nisula 150E on pieni energia- kuormain, jossa on kiinteä terä, jota vasten kuormainkourat kääntävät puut. Se voi katkaista halkaisijaltaan 150 mm:n saakka, ja se painaa 108 kg ilman rotaattoria.

162 MTH kombilaitteisto Valmetilla on kombilaitteisto, 330 Duo/Cut2, joka voidaan varustaa sekä teräketjulla että veitsileikkurilla. Korjuulaitteistolla voidaan korjata energia- ja massapuuta sekä myös tukkeja.

Valmetin Duo/Cut2:ssa on pitkät terät tai vaihtoehtoisesti kuormainkoura, jota voidaan myös käyttää energiaja massapuun purkamiseen. Paino on yli 800 kg sekä terän että ketjun kanssa.

Vimekin pieni harvesteri Vimek on löytänyt oman markkinarakonsa pienistä, alle 5 tonnisista metsätraktoreista.

Vimek 404 T varustettuna Keto Forst korjuulaitteistolla on ketterä harvesteri nuoressa metsässä.

163 Koneista oltiin SkogsNolia-messuilla kovasti kiinnostuneita. Yrityksen hienoilla Internetsivuilla on monia, hyviä esitteitä. www.vimek.se

SLU:n metsäteknologia informoimassa SkogsNolia-messuilla oli esillä Bioenergiaa metsästä -hanke SLU:n näyttelyosastolla.

Oik.: Iwan Wästerlund ja Tomas Nordfjäll SLU-skogsteknologiasta kertomassa käytäväkorjuusta.

164

34. FinnMetko Jämsänkoskella 2006
FinnMetko on yksi Pohjoismaiden suurimmista metsäteknologian messuista. Messut järjestetään joka toinen vuosi Jämsänkoskella. Tänä vuonna messut kestivät kolmen päivän ajan, 31/8 - 2/9. Paikalla oli 280 esittelijää ja kävijöitä oli 31.400. Ohessa lyhyt katsaus kuvineen koskien bioenergiaa tämän vuoden FinnMetko-messuilla.

Uusi raivausleikkuri Yritys MenSe esitteli mielenkiintoista uutta prototyyppiä hydraulivetoisesta raivausleikkuristaan. Se soveltuu asennettavaksi metsätraktorin kuormaimen kärkeen.

165

Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin kuormaimen kärkeen. Siitä on olemassa useita eri kokoja.

Radio-ohjattu metsätraktori RCM harvester on useiden vuosien aikana kehittänyt pientä korjaavaa metsätraktoriaan, joka soveltuu hyvin harvennuksiin. Traktoria ohjaa kauko- ohjauksella kuljettaja kävellessään. Laitteisto on kapea ja näppärä, ja se pääsee hyvin ajourista puiden väliin. On olemassa myös RCM harvesteri, joka voidaan varustaa harvennusta varten, mutta silloin traktoriin asennetaan hytti paremman ajoturvallisuuden takia.

166 Naarvan otteessa useita puita Useat valmistajat esittelivät energiapuuta kerääviä laitteistoja. Näistä Naarva-Gripen 150040E laitteistoa valmistaa Pentin Paja Oy. Useat heidän korjuulaitteistoistaan ovat olleet useita vuosia energiayrittäjien suosiossa. Kokoava korjuulaitteisto voi katkaista puita, jotka ovat halkaisijaltaan 300 mm:iin saakka. Laitteisto painaa 550 kg ilman roottoria. Kuormaimen pumppauskapasiteetin on oltava 100 - 160 l/min. Korjuulaitteistolla voi myös kuormata ja sitä voidaan käyttää sekä energiapuun lastaukseen että purkuun.

Ponssella on oma energiapuun korjuulaitteisto Ponsse EH 25 on ollut vuoden ajan omassa tuotannossa. Kaksi vuotta sitten markkinoitiin.

167 Moipun valmistamaa korjuulaitteistoa. Myös Ponssen kokoavalla korjuulaitteistolla voi

kuormata. Se painaa 490 kg ilman roottoria. Laitteistolla voi katkaista puita, jotka ovat halkaisijaltaan 250 mm:iin saakka. Leikkuriyksikkö on varustettu pikaventtiilillä, joka tekee leikkaus-liikkeen nopeammaksi.

Moipu 400E Moisio Forest Oy on useita vuosia valmistanut energiapuun korjuu-laitteistoja. Moipu 400E painaa 540 kg ja voi katkaista puita, jotka ovat paksuudeltaan 300 mm:iin saakka. Jos laiteisto asennetaan korjuriin, saadaan energia-puu samalla myös kuljetettua metsästä.

ABAB klippen 250

168 ABAB 250 energiapuun korjuulaitteistossa on erikoinen kiinnitys. Yksikkö painaa 380 kg roottori mukaan lukien ja se voi katkaista puita, jotka ovat paksuudeltaan 250 mm saakka. Laitteisto vaatii, että hydraulipumpun kapasiteetti on vähintään 80 l öljyä minuutissa. Laitteistoa ei ole rakennettu karsimista varten eikä erillistä kuormausta varten.

Pinox 220 energiapuiden katkaisuun ja keruun Pinox 220 on keräävä korjuu-laitteisto energiapuun korjuuseen. Laitteistoa voidaan käyttää myös lastaukseen ja purkuun. Siinä ei ole vetorullia eikä veitsiä. Yrityksestä suositellaan, että energiapuun korjauksessa käytetään metsätraktoria tai korjuria, jolloin materiaali voidaan samalla kuormata kuljetusta varten. Leikkuriin käy puut halkaisijaltaan 220 mm saakka, laitteisto painaa 450 kg ja vaatii 160 - 200 l/min tuottavan hydraulisysteemin.

Bracke Suomeen Ruotsalainen yritys Bracke esitteli ensimmäistä kertaa Suomessa energiapuuta keräävän korjuulaitteistonsa, Bracke C16a. Laitteisto painaa 450 kg ja tarvitsee 115 l/min tuottavan hydraulisysteemin. Sahanterä työntyy eteenpäin puita katkaistaessa, ja sen halkaisija on 80 cm. Bracke soveltuu erilaisiin peruskoneisiin, kuten korjuri, metsätraktori, kaivuri tai muu nosturilla varustettu peruskone, jossa on tarpeeksi voimaa ja painoa. Bracke C16a ei voi karsia eikä sillä voi erikseen lastata.

169

Nisula 400C Nisula 400C, on varustettu syöttörullilla ja karsintaveitsillä. Laitteistolla voi lastata ja purkaa.

170 Katkaisussa halkaisija on 400 mm, ja jopa 275 mm paksuja runkoja voi karsia. Laitteisto painaa 425 kg, siinä on 3 karsintaveistä ja kaksi vetorullaa. karsintaveitsiä. 400H mallissa on 5 kpl

Minitraktori metsään TehoJätkä on rakennettu ruotsalaisen runko-ohjatun Allstor 8x8:n päälle. Se on pienikokoinen kulkuneuvo pienimuotoiseen metsätyöhön. Laitteistossa on kuormain varustettuna pienellä korjuulaitteistolla puiden kaatamista varten ja perä-vaunussa on erillinen sykeharvesteri karsintaan. Kokonaispaino on 1300 kg. Sillä voi katkaista 16 cm paksuisia puita

Logset 8H Logsetilla oli osastollaan suosittu kone-esittely.

171 Iso Logset 8H Titan varustettuna 7L-korjuulaitteistolla on suosittu kone. Koneen moottori on 179 kW. Energiapuun korjuuseen 4M Hamsteri on sopiva laitteisto, joka voi kerätä useita runkoja. Hamsteri 4M sopii hyvin pienemmän peruskoneen kanssa.

John Deere 1270 John Deeren FinnMetkon osastolle oli tuotu laaja valikoima koneita. JD 1270D harvesteri jonka kuormaimessa oli H754, esiteltiin käytännön työssä melko kaltevassa maastossa. JD on nykyisin enemmistöosakkaana korjuulaitteistoja valmistavassa Waratah yrityksessä, jonka valmistus näyttää myös siirtyvän Joensuuhun.

Logbear FH 4000

172 Logbear on pieni hihnavetoinen harvesteri, jota valmistetaan Suomessa. Kuvassa se on varustettu Keto Forst korjuu-laitteistolla. Kone on kapea, alle 2 m levyinen, ja se sopii hyvin nuoreen ja harvennusmetsään. Moottori on 60 kW ja kuormaimen ulottuvuus on 5,5 m. Kone voidaan varustaa energiapuun korjuuta varten

Valmet BioEnergy 801c Jos olet valmis sijoittamaan noin miljoona euroa kahteen koneeseen, bioenergiakorjuriin ja kuormatraktoriin, löydät tämän yhdistelmän Valmetilta. Harvesterin etuosaan on rakennettu hakkuri, josta puhalletaan haketta takana olevan hakesäiliöön. Hakesäiliöllä varustettu kuormatraktori sukkuloi metsän ja autotien välillä. Tähän mennessä yhdistelmiä on tuotettu puolisen tusinaa.

Farmi hakkuri

173 Farmi 101-CH380 on kärryyn asennettu hakkuri, jossa on neljä terää terälaikassa, jonka halkaisija on 140 cm ja massa 615 kg. Tehoa tarvitaan 110 - 155 kW ja hakekapasiteetti on 30 - 70 m3 haketta tunnissa.

Junkkari hakkuri Junkkarin traktorivetoisessa hakkurissa HJ 500 terälaikka painaa 650 kg, se on halkaisijaltaan 138 cm ja varustettuna kahdella terällä. Syöttöaukon koko on 450 x 450 mm. Jos traktorin kierrosnopeus laskee liikaa, hakkurin syöttötela pysähtyy automaattisesti. Tehon tarve on 80 - 150 kW ja kapasiteetti 30 - 100 m3 tunnissa.

Kesla 4560C hakkuri

174 Kesla 4560C on asennettu yksi- tai kaksiakseliseen vaunuun Se sopii lähinnä isoille energia yrittäjille. Hakerumpu on varustettu 6 kpl teriä ja hakerumpu on halkaisijaltaan 570 mm, hakkurin tehon tarve on 100 - 150 kW.

Heinola hakkuri Heinola Sawmill Machinery valmistaa suuria hakkureita, jotka voivat olla asennettuja kiinteästi tai kuorma-auton lavalle. Heinola 1310RML on iso rumpuhakkuri, jossa on hakeyrittäjille sopiva määrä hakekapasiteettia.

Seuraava FinnMetko 2008 Kahden vuoden kuluttua, 4-6/9 2008, järjestetään seuraavat FinnMetko metsäteknologian messut Jämsänkoskella. http://www.finnmetko.fi/

175

35. Termejä ja lyhenteitä
Bioenergian alalla esiintyy joukko erilaisia lyhenteitä kuvaamassa metodeja, polttoaineita ja systeemejä. Useimmat lyhenteistä ovat peräisin englannista, ja niitä käytetään nykyisin myös suomen- ja ruotsinkielisissä yhteyksissä. Tässä käydään läpi osa lyhenteistä ja selitetään, mistä ne ovat peräisin ja mitä ne tarkoittavat. Lyhennys MTH Lyhennys on peräisin, Multi-Tree Handling (Multi-tree harvesting) Lyhyt selitys joukkokäsittely, korjuuta kokoavan korjuulaitteiston avulla

Vasen: MTH–joukkokäsittelylaitteisto korjattaessa kokoavan korjuulaitteiston avulla. Oikea: Tavaralajimenetelmässä tietyn mittaiseksi katkaistuja puita korjattaessa (CTL) puut kuljetetaan metsätraktorilla.

Risutukkien niputusta (CRL)

176

Lyhennys CTL Nordic CTL

Lyhennys on peräisin, Cut-To-Length (Nordic Cut-To-Length) Composite Residue Logs

Lyhyt selitys tavaralajimenetelmä, tietyn mittaiseksi katkaistujen puiden korjuumenetelmä (käytetään Pohjoismaissa) niputetaan kerätyt hakkuutähteet “risutukiksi”

CRL

CHP

Combined Heat and Power

lämpövoimala, joka tuottaa sekä lämpöä että energiaa mikrolämpövoimalayksikkö; pieni lämpövoimala, joka tuottaa sekä lämpöä että energiaa turbiini, joka käyttää orgaanista öljyä vesihöyryn tilalla höyryturbiini kaasuturbiin

MCHP

Micro Combined Heat and Power Organic Rancine Cycle

ORC

ST GT

Steam Turbine Gas Turbine

Lämpövoimala (CHP), jossa on ORC-tyyppinen turbiinisysteemi.

177

Lyhennys BTL

Lyhennys on peräisin, Biomass To Liquid

Lyhyt selitys biomassaa juoksevassa muodossa, synteettistä dieseliä esim. FT- menetelmällä biomassan kaasuuntumisen integroitu kierto

BIGCC

Biomass Integrated Gasification Combined Cycle

FAEE FAME FT

Fatty Acid Ethyl Ester Fatty Acid Methyl Ester Fischer-Tropish

etanoliperäinen biodiesel metanoliperäinen biodiesel kaasuuntumismenetelmä (esim. FTdiesel) FT kaasuuntumis-menetelmän avulla tuotettu tekninen diesel kulkuneuvo varustettuna vaihdettavalla poltttoainesysteemillä; kulkuneuvo, joka käyttää useita polttoaineita tai niiden yhdistelmiä, esim. etanoli ja bensiini lämpövoimalaitteisto, joka lämpiää sisäisesti esim. mäntämoottori tai turbiini ulkoisesti lämpiävä lämpövoimalaitteisto, esim. mäntämoottori tai turbiini sisäisesti lämpiävä mäntämoottori

FT-diesel

Fischer-Tropish -diesel

FFV

Flexible Fuel Vehicle

IC

Internal Combustion

EC

External Combustion

ICE

Internal Combustion Engine

DME REE RME

DiMetyl Ether Rapeseed Ethyl Ester Rapeseed Methyl Ester

dieselmoottoriin sopiva polttoaine rypsi/rapsipohjainen biodiesel rypsi/rapsipohjainen biodiesel

178

Lyhennys RES-E SNG IGCC

Lyhennys on peräisin, Renewable Energy Systems Electricity Synthetic Natural Gas Integrated Gasifier Combined Cycle Integrated Gasifier Fuel Cell Direct Fired Gas Turbine (simple cycle) Combined Cycle System Distributed Generation Combined Heating and Power

Lyhyt selitys uusiutuvaa energiaa käyttävä systeemi, joka tuottaa sähköä synteettinen maakaasu integroitu kaasuuntuminen yhdistetyssä kierrossa integroitu kaasuuntuminen ja polttokenno kaasun ”suorapolttoa” turbiinissa, (yksinkertainen kierto) yhdistetty kiertosysteemi pienimuotoista sähköntuotantoa lähellä kuluttajia – lämpövoimala

IGFC DF-GT

CCS DG-CHP

MCHP – Mikrolämpövoimala. SPM (Stirling Power Module) ja KWB:n kotikäyttöön tarkoitettu lämpövoimala, jota lämmitetään puupelleteillä. Yksikkö on teholtaan 1 kWe ja tuottaa 15 kW lämpöä.

179 References
Bain, R. Overend, R., Craig, K. Biomass-Fired Power Generation, National Renewable Energy Laboratory, Golden CO, 1996. Bergström D, Bergsten U, Nordfjell T & Lundmark T., Simulation of Geometric Thinning Systems and Their Time Requirements for Young Forests. Silva Fennica 41, 137-147. 2007. Bergström Dan, Pelletering av tallspån: grundläggande studier Dept. of Silviculture, SLU. Studentuppsatser / SLU. Skogsteknologi vol. 80, 2005 Craig K., Mann M., Cost and Performance Analysis of Three Integrated Biomass Combined Cycle Power Systems, National Renewable Energy Laboratory, Golden, CO, 2002. Berndes G, Hoogwijk M & van den Broek R., The contribution of biomass in the future global energy supply: a review of 17 studies. Biomass and Bioenergy, 25, 1-28. 2003. Bohm Larsson M., Fraktionsfördelning och näringsuttag vid Wood Pac buntning av färsk GROT. SLU, inst. för skogsskötsel. Examensarbeten nr 16. 2004. Caruso A. ,Uttag av grot och stubbar som energiråvara – hur påverkas skogens lavar av helträdsskörd? SLU. Fakta Skog nr 3. 2008. Egnell G & Leijon B. Kortsiktiga effekter på skogsproduktionen av helträdsuttag i gallring och slutavverkning. Kungliga Skogs- och Lantbruksakademiens Tidskrift nr 13, 73-82. 1996. Egnell G, & Lönnell N. (red.), Skogsbränsle, hot eller möjlighet? - vägledning till miljövänligt skogsbränsleuttag. Skogsstyrelsen, 2001. Hadders Gunnar, Pelletpärmen, JTI - Institutet för jordbruks- och miljöteknik, 2002 H.A.M. Knoef, Handbook on Biomass Gasification, BTG biomass technology group B.V. Enschede, The Netherlands, 2005 Hakkila P. Ecological consequences of residue removal. s 479-516. 1989. Jacobson S., Skörd av färsk eller avbarrad GROT - växtnäringsaspekter. SkogForsk. Arbetsrapport 450., 2000. Johansson T. B., Kelly H. , Reddy A. K. N., Williams R. H.. Renewable Energy, Sources for fuels and electricity. ISBN 1-55963-139-2 Jonsson Y., Drivningsmetoder för stubb- och rotved. I: Stubbdagen 1976-03-09. SLU, Projekt helträdsutnyttjande. Rapport 13, s 37-47., 1976. Liss J-E. , Långa toppar - metod för uttag av skogsbränsle i slutavverkningar. Slutrapport för projekt 21937-1. Energimyndigheten., 2006. Mälkönen E., Effect of whole-tree harvesting on soil fertility. Silva Fennica 10, 157-164., 1976. Kärhä K. (toim.)., Harvennuspuun koneelliset korjuuvaihtoehdot. HARKO-projektin (1999-2001) loppuraportti. Työtehoseuran julkaisuja 382., 2001 Kärhä K., Jouhiaho A., Mutikainen A. & Mattila S. Joukko-käsittelevä Naarva-Koura energiapuun hakkuussa. Työtehoseuran metsätiedote 655., 2002. Laitila J. & Asikainen A. Koneellinen energiapuun korjuu harvennusmetsistä. PuuEnergia 3/2002: 8–9., 2002. Mäkelä M., Poikela A. & Liikkane, R. Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa. Metsätehon raportti 137., 2002.

180
Mäkelä, M., Poikela, A. & Liikkanen, R., Energiapuun korjuu harvennusmetsistä. Metsätehon raportti 161., 2003 Reed Thomas B. and Siddhartha Gaur, A Survey of biomass gasification 2000. Gasifier projects and Manufacturers around the World., The national renewable energy laboratory and the Biomass Energy Foundation, Inc. Golden CO, USA, 1999”. Sirén, M., Hakkuukonetyö, sen korjuujälki ja puustovaurioiden ennustaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 633., 1998.

Sign up to vote on this title
UsefulNot useful