Nurkkaanvalmis

Embed Doc
Copy Link
Readcast
Collections

CommentGo Back

Download

ONKO TIEDE AJANUT USKONNON NURKKAAN?Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirjeenvaihtoon perustuva tieteen ja uskonnon suhdetta analysoivateos

Nurkkaan ajettu Jumala

pyrkii kartoittamaan nykyhetken keskustelua aiheesta. Kirjoittajatanalysoivat sekä tiedettä että uskontoa omista toisistaan poikkeavista näkökulmistaan, onhan toinentähtitieteen professori ja agnostikko, toinen kirkkoherra.Monista väittelyistä ja näkökulmaeroista huolimatta oli asioita, joista Valtaoja ja Pihkala olivat yhtämieltä. Mielestäni nämä olivatkin keskeisimpiä ja mielenkiintoisimpia kirjan ansioita, jotka voisiottaa uuden keskustelun pohjaksi.Kirjoittajien mukaan sekä uskonto että tiede voivat rikkinäisen ihmisen käsissä johtaa seurauksiin,mutta molemmat voivat todella edistää ihmisen hyvää. On väärin asettaa vain uskonto ja uskovatsyytettyjen penkille, vaan ”lepakonsiivet” voivat pursua esiin myös tiedemiesten valkotakkien poimuista.Toinen asia, josta keskustelijat olivat yhtä mieltä oli se, ettei uskonnollista kokemusta voidatyhjentävästi selittää ihmisen oman psyykkisen rakenteen ja toiveiden tuloksena, LudvigFeuerbachin teorian mukaisesti. Ihmisen todellisuudessa esiintyy nimittäin sellaista globaalisestitunnistettavaa uskonnollista kokemusta, joka ei sovi tähän selitysmalliin. Kirjoittajat kysyvätkin,onko nykyisen tieteen metodien rajaama tiedon käsite sellainen, että se kattaa koko ihmisenobjektiivisen todellisuuden?Yksi kinkkinen kysymys liittyy käsitykseen totuudesta. Mikä on esim. kristinuskon ja mormonismintotuusväittämien keskinäinen suhde? Mitä totuudella tällaisissa yhteyksissä tarkoitetaan?Kirjoittajien mukaan totuus onkin enemmän, kuin empiirisen tieteen toteennäyttämis- jakumoamissääntöjen (verifiointi ja falsifiointi) ahtaisiin rajoihin puserrettu lopputuote. (Pihkala,Valtaoja 2004, 292-293)Toisaalta kirjoittajat muistuttavat meitä siitä, että mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. WittgensteinTractatus käsittelee juuri tätä teemaa.Mitä tiedän jumalasta ja elämän tarkoituksesta?Tiedän, että tämä maailma on olemassa.

Että olen siinä kuten silmä on näkökentässään.Että ongelmallista maailmassa on jokin, mitä sanomme sen merkitykseksi.Että tämä merkitys ei ole maailmassa, vaan sen ulkopuolella.Että elämä on maailma.Että tahtoni on hyvä tai paha.Että hyvä ja paha ovat näin ollen jotenkin yhteydessä maailman merkitykseen. Elämän merkitystä,toisin sanoen maailman merkitystä voimme kutsua jumalaksi.Ja yhdistää tähän vertauksen jumalasta isänä.Rukoileminen on tämän merkityksen ajattelemista.En voi ohjata maailman tapahtumia tahtoni mukaan, vaan olen täysin voimaton. Uskon jumalaanmerkitsee, että ymmärtää kysymyksen elämän merkityksestä.Uskoa jumalaan on nähdä, että pelkät maailman tosiseikat eivät ratkaise elämää. Uskoa jumalaan onnähdä, että elämällä on merkitys. (Pihkala, Valtaoja 2004, 294)VALTAOJA EI OLE TÄYSI ATEISTIValtaoja kiistää olevansa täysi ateisti seuraavista syistä. Ateisti tietää omasta mielestään varmasti,että Jumalaa ei ole olemassa ja sellaista tietoa meillä ei ole, eikä varmaan koskaan tulekaan.Ihminen on ollut olemassa kenties sata tuhatta vuotta, maailmankaikkeus satatuhatta kertaa pitempään. En oikein jaksa uskoa, että olemme vielä saaneet selville yhtäkään Lopullista Totuutta,tuskinpa edes osanneet esittää oikeita kysymyksiä! Olisin valmis väittämään, että rehellinen tutkijaei voi olla sen paremmin täysi ateisti kuin täysi uskovainenkaan, vaikka tiedänkin, että nyt tuleeturpiin molemmilta laidoilta.Tämän neliulotteisen universumin takana tai yläpuolella tai äh jossain, on paljon laajempitodellisuus, multiversumi, josta emme tiedä oikeastaan vielä mitään. Tiede on käsittämättömäntehokas ja ainoa toimiva tapa ymmärtää fysikaalista maailmaa ja sen todellisuutta, mutta emmetiedä, onko siinä kaikki. (Valtaoja, Pihkala 2004, 134)Toinen syy on uskonnollisten tai mystisten kokemusten ja tunteiden kiistaton läsnäolo ihmisissäkaikkina aikoina ja kaikissa kulttuuripiireissä.

Valtaoja ei pidä uskonnollisuutta pelkkänä aivojen ominaisuutena. Toisaalta erilaistenhuumausaineiden tuottamien kokemusten kuvauksia on mahdoton erottaa uskonnollistenkokemusten kuvauksista (vrt.epilepsia, migreenikohtaukset, näköharhat). Jotkut tutkijat uskovat jo paikallistaneensa sen aivojen osan, jota stimuloimalla uskonnollinen kokemus syntyy. (Pihkala,Valtaoja 2004, 135)Jostain syystä teologien on hankala myöntää, että valistuksen luoma tieteen paradigma onmuuttanut totaalisesti myös kristittyjen maailmankuvan. (Pihkala, Valtaoja 2004,138)UUSI LÄHESTYMISTAPA: USKONNOLLINEN NATURALISMIThe Sacred Depths of Nature: Ursula Goodenough. Evoluutio ja luominen, biologian ja myytin,hahmottelemaan uskon ja tiedon yhteistä kosmologiaa ja yhtenäistä moraalia. Sen, mitenkä asiatovat ja millä asioilla on merkitystä. Sekä uskontoa, että tiedettä tarvitaan kaikille yhteisen globaalinetiikan luomiseen. Vanha panteismi uusissa vaatteissa, ”uskonnollinen naturalismi”. (Pihkala,Valtaoja 2004, 278)USKO HENKILÖKOHTAISENA KOKEMUKSENA TOTUUDESTAMeillä on kummallakin oma taustamme, koko eletty ja koettu elämämme, josta emme voiirrottautua, emmehän muuten ihmisiä olisikaan. (Pihkala, Valtaoja 2004, 277)Projisoiko ihminen uskonnolliset tunteensa raamattuun ja luulee sieltä löytävänsä sen totuuden, jokaitse asiassa kumpuaa hänen omasta tajunnastaan? Mikä muu voisi selittää sen suhteen, joka jokaisenuskonnon harjoittajalla on omiin pyhiin teksteihinsä ja rituaaleihinsa, tunteisiin, totuuksiin jaoivalluksiin, mitä he niistä elämänsä rakennuspalikoiksi löytävät? Loitko sinä minut vai sinutihmisen kaipuu? (Pihkala, Valtaoja 2004, 281)Uskovaa on mahdotonta saada näkemään oman uskontonsa järjenvastaisuuden ja horjuvan perustan.Uskovalle löytyy aina jokin keino välttää sitä totaalista uskon murentavaa ristiriitaa kiistämättömäntodellisuuden kanssa, jota uskontotieteilijät kutsuvat

kognitiiviseksi dissonanssiksi

. (Pihkala,Valtaoja 2004, 282)

of 00

Leave a Comment