DUALISMI LÄNSIMAISEN AJATTELUN KESKIÖSSÄ

Capran mukaan nykyisen tieteellisen maailmankuvamme käsitys maailman

mekanistisesta perusluonteesta olettaa, että maailmankaikkeus toimii aina ennalta
määrättyjen fysiikan lakien mukaisesti. Tieteellinen, myös scientismiksi kutsuttu
maailmankuvamme perustuu lähinnä Descartesin ja Newtonin ajatteluun.

Descartesin rationaalisen ajattelun mukaan mieli ja materia ovat kaksi eri asiaa, mikä
johti maailmankuvaan, jossa asiat ovat olemassa toisistaan riippumatta, erillisinä, ja niitä
pyrittiin ymmärtämään jakamalla ne aina pienempiin ja pienempiin osasiin. Asioiden
luonteen ymmärtämistä mahdollisimman pieniin osasiin jakamalla kutsutaan
reduktionismiksi. Näiden osasten ominaisuudet ja vuorovaikutuksen ajateltiin täysin
määräävän kaikkia luonnonilmiöitä. Tätä karteesiolaista ajattelutapaa luonnosta alettiin
soveltaa myös elollisiin organismeihin, joiden ajateltiin olevan erillisistä osasista
koostuvia koneita. Sama ajattelutapa johti myös hengen ja aineen erottamiseen toisistaan.
(Capra 1982, 37-55)

MEKANISTISUUS

Toinen nykyisen maailmankuvamme taustahahmoista on Newton. Newtonilainen ajattelu

perustuu näkemykseen maailmankaikkeudesta järjestäytyneenä, ennustettavissa olevana,
mutta samalla jumalallisena mekanismina. Tästä seurasi päätelmä, jonka mukaan myös
ihminen, luojan lailla, olisi rakentunut samalla tavoin. Newtonin ajattelun mukaan
ihmiskeho nähtiin biologisena koneistona. Samaa mallia sovellettiin koko
maailmankaikkeuteen, joka nähtiin kuin suurena koneistona. Nykyajan lääkärit näkevät
kehon yhä monimutkaisena koneistona. (Capra 1982, 37-55)

Tämä maailmankuva on edelleen tieteemme ja elämäntapamme pohjalla. Se on johtanut

tiedemaailmassa tapahtuneeseen pirstaloitumiseen näennäisesti toisistaan
riippumattomiin tieteen osa-alueisiin, joiden edustajat tuskin ovat tekemisissä toistensa
kanssa saatikka sitten seuraisivat eri aloilla tapahtuvaa kehitystä. Näin newtonilais-
karteesiolainen mekanistinen ajattelutapa on heijastunut voimakkaasti fysiikkaan,
kemiaan, lääketieteeseen, psykologiaan, biologiaan sekä taloustieteeseen. (Capra 1982,
XIX)