USKOMUKSEN REFLEKTIIVINEN ARVIOINTI

Mallin mukaan reflektiivisellä arvioinnilla tarkoitetaan sitä tapaa, jolla ratkaistaan ongelmia, joihin
ei ole yksiselitteisen oikeaa vastausta. Toinen kiinnostava tapa katsoa sitä, kuinka ihmiset tiettyihin
väittämiin uskovat, on tarkastella niitä perusteluja, joita uskomuksille annetaan. Psykologit Karen
Kitchner ja Patricia King ovat kehittäneet nk. reflektiivisen arvioinnin malleja, joilla käytettyjä
perusteluja voidaan jäsentää tyyppeihin. Reflektiivisellä arviolla tarkoitetaan sitä tapaa, jolla
ratkaistaan ongelmia, joihin ei ole yksiselitteisen oikeaa vastausta. Mallin mukaan reflektiivisen
arvioinnin kyky kehittyy iän mukana. Kitchner ja King ovat erottaneet seitsemän vaihetta tässä
kehityksessä:
1. Ensimmäistä vaihetta kuvaa reflektoimaton asenne, jossa oletetaan, että pitää vain
katsoa kuinka asiat ovat, tietääkseen ratkaisun. Tässä on siis oletuksena, että se, miten
asiat havaitaan ja se, miten ne ovat, vastaavat yksiselitteisesti toisiaan.
2. Toisessa vaiheessa ei enää oleteta totuuden olevan välittömästi tiedettävissä. Yleensä
uskomus oikeutetaan tässä vaiheessa nojaamalla auktoriteettien näkemyksiin.
3. Kolmannessa vaiheessa myöskään auktoriteettien ei oleteta aina tietävän totuutta,
joskin tätä tilannetta voidaan pitää vain tilapäisenä.
4. Neljännessä vaiheessa tietoa pidetään epävarmana periaatteellisestikin, epävarmuus siis
hyväksytään osaksi tietämisen prosessia; uskomuksen perusteella on tällöin usein
idiosynkraattisilla tavoilla.
5. Viidennessä vaiheessa uskomukset nähdään perusteltavissa olevina suhteessa
viitekehyksiinsä, jolloin kyetään arvioimaan niiden suhteellisia ominaisuuksia.
6. Kuudennessa vaiheessa kontekstin huomioonottamisen lisäksi uskomuksia voidaan
koordinoida ja arvioida ylitse niiden rajojen ja perustellusti omaksua jokin niistä muita
parempana.
7. Seitsemännessä vaiheessa tiedon perustelujen nähdään vaativat kriittisen tutkimuksen
ja erilaisten näkemysten synteesiä. Mallissa ei oleteta, että tietty yksilö olisi
paikallistettavissa tietylle kehitystasolle. Sama henkilö voi päinvastoin käyttää eritasoisia
perusteluja eri asioita koskevien uskomustensa suhteen. (Helve 1997, 25-26)