YUNIVARSIITII NAANNOO OROMIYAA

KOLEEJII SEERAA FI BULCHIINSA

KUTAALEE BULCHIINSA FI BULCHIINSA MISOOMAA

LOOJII FI YAADA QEESSAA

KOODDII KOORSII: PHIL

BOQONNAA SHAN – DOGOGGOOTA

ALFOORMAAL
 – DOGOGGOOTA AL-OROMOO

• hariiroo bakka sanaa fi xumura tokko gidduu jiru irratti hundaa'uun gaarii ykn hamaa
ta'uu akka danda'u boqonnaa lama keessatti ilaalleerra .

• Falmiin tokko ulaagaalee waliigalaa falmii gaariidhaaf kaa’aman hunda hanga guututti
gaarii dha. Yoo kana gochuu dadhabe garuu, ykn yoo isaan cabse, hamaa ta’a, kana
irraa kan ka’es, dogoggora ykn dhugaa hin taane.

• Dogoggorri adeemsa sababeeffannaa keessatti rakkoo ykn bifa dogoggoraa falmii,

ykn mudaa qabiyyee yaada ykn xumuraa .

• Falmiin hir’isuu fi induktiivii lamaan isaanii iyyuu dogoggora qabaachuu danda’u.

• Gosa rakkoolee ykn mudaa isaan of keessaa qaban irratti hundaa’uun falmiin
dogoggora idilee ykn al-kallatti raawwachuu danda’a
 Hiika Dogoggoraa
• Jechi “fallacy” jedhu kan agarsiisu:
– mudaa loojikii ykn mudaa ykn dogoggora sababeeffannaa.
– falmiin dogoggoraa qophii caasaa isaa ykn adeemsa sababeeffannaa isaa keessatti
agarsiisa , ykn
– qabiyyee ibsa isaa akka bakka bu’uuraatti ykn xumuraatti itti fayyadame irratti
dogoggora qabaachuu.
– Walumaagalatti, seera ykn ulaagaa falmii sadarkaa isaa eeggate cabsuudha.

Seerotni sadarkaa falmii gaarii maali?

• Ulaagaaleen waliigalaa falmii gaarii afur kan jiran yoo ta’u , isaanis addatti kan madaalan
– Barbaachisummaa: Bakkeewwan dhugaa xumuraa sababoota dhiyeessuu qabu), .
– Fudhatama: falmiin nama loojikii ykn sammuu qabuuf fudhatama qabaachuu qaba.
– Ga’aa : sababoota gahaa baay’ina , gosaa fi ulfaatina fi
– Rebuttablity : falmii sababa qabeessa ta’e hundaaf mormii bu’a qabeessa ta’e
tilmaamuun ( refutation or disproof ) kennuu .
• Kanaafuu, dogoggora jechuun ulaagaalee falmii gaarii kana keessaa tokko yookiin
isaa ol cabsuudha.
• Kunis, falmiin tokko ulaagaalee waliigalaa falmii gaariidhaaf kaa’aman hunda
hamma guututti gaarii dha, kanarraa ka’uun dogoggora tokkollee hin raawwatu.
• Inni garuu hamaa ta’a, yoo isaan keessaa tokko cabse, kana irraa kan ka’es
dogoggora ta’a.
• Dogoggorri karaa hedduudhaan raawwatamuu kan danda’u yoo ta’u, yeroo baay’ee
garuu kan of keessaa qabudha
yookaan dogoggora sababeeffannaa irratti
ykn falmiin hamaa gaarii (ykn lamaan isaanii) akka mul’atu kan godhu illusion
tokko tokko uumuu .
 Gosoota Faallaa
• Gosa rakkoo ykn mudaa isaan of keessaa qaban irratti hundaa’uun, Fallacies yeroo
baay’ee garee lamatti qoodamu: formal fi informal.
• Dogoggora idilee : .
– Dogoggorri sababa mudaa caasaa falmiitiin raawwatamee jiraa
– Bifa ykn caasaa falmii tokkoo sakatta’uu qofaan adda baafamuu danda’a .
• Dogoggora I nformal :- .
– kan raawwatame sababa mudaa qabiyyee falmii tokkoo , caasaa bifa isaatiin alatti.
– dandeettii bifa falmii isaanii isa dhugaa dhoksuu qabu , .
– dogoggorri al-seerummaa bifa ykn caasaa falmii tokkoo sakatta’uu qofaan adda
baafamuu hin danda’u.
– Qabiyyee falmii irratti hojiirra ooluu qabu xiinxala bal’aa qofatu madda rakkinichaa
mul’isuu danda’a.
• Dogoggorri foormaalaa falmiiwwan hir’isuu bifa adda baafamuu danda’an qaban
qofa keessatti kan argaman yoo ta’u , kanneen akka siloojizimii gosa , siloojizimii
addaan ba’uu , fi siloojizimii yaadame .
• Siiloojizimiin gosa armaan gadii dogoggora sirnaa of keessaa qaba:
Tigreen hundi bineensa.
Hoosiftoonni hundi bineensota.
Kanaaf, saroonni hundi hoosistoota.
• Through mere inspection of this form , namni tokko falmiin sun sirrii akka hin taane
hubachuu danda'a.
• In distinguishing formal from informal fallacies , sana yaadadhu
 Dogoggorri idilee falmii hir’isuu qofa keessatti uuma.
 Falmiin tokko sababa qindaa’ina jechootaa ykn himoota sirrii hin taane irraa kan ka’e
seera qabeessa yoo hin taane, dogoggora sirnaa raawwata.
 Haala kanaan, falmiin kenname tokko inductive yoo ta’e, dogoggora foormaalaa of
keessaa qabaachuu hin danda’u.
 Dogoggora al-kallatti:
• Dogoggorri al-kallatti (informal fallacies) kanneen qabiyyee falmichaa xiinxaluudhaan qofa adda baafamuu
danda’aniidha.
• Hiika jechootaa , akkaataa ibsitoonni itti ijaaramanii fi akkaataa yaadni xumuraa itti godhamu qofatu
sababeeffannaa dogoggoraa mul'isa .
Mee fakkeenya armaan gadii haa ilaallu:
Warshaaleen hundi biqiltoota.
Biqiltoonni hundi wantoota kiloorofiilii of keessaa qabanidha.
Kanaaf warshaaleen hundi wantoota kiloorofiilii of keessaa qabanidha.

Falmii kana yeroo gabaabaaf yoo ilaalle bifa armaan gadii akka qabu akka yaadu nama taasisuu danda’a:
A hunduu B dha .
B hundi C dha .
A hunduu C dha .

• Unkaan kun sirrii waan ta’eef , namni tokko falmiin mataan isaa sirrii ta’uu isaa xumuruu danda’a.
 Ta’us falmiin sun bu’uura dhugaa fi xumura sobaa waan qabuuf sirrii akka hin taane ifaadha .
 Xiinxalli qabiyyee , hiikni jechootaa madda rakkoo mul’isa, . jecha biqiltuu jedhu.
Jechi ''biqiltoota'' jedhu hiika adda addaa lamatti fayyadama .
 Yaada jalqabaa keessatti gamoo wanti tokko itti oomishamu, fi
Haala kanaan, falmiin dhuguma bifa sirrii hin taane armaan gadii qaba :
A hunduu B dha .
C hundi D dha.
A hunduu D dha .
 Dogoggorri al-seerummaa baay'een jiraatus akkamitti ramadamuu danda'a irratti
waliigaltee guutuun hin jiru .
 isaan gidduutti hawaasa tokko tokko ilaaluudhaan , dogoggora al-seerummaa
digdamii lama garee shanitti qoodna :
 Faallaa barbaachisummaa, .
 Faallaa induksii dadhabaa, .
 Faallaa tilmaama, .
 Falmaa wal-xaxaa, fi
 Faallaa walfakkeenya caaslugaa
 I. Dogoggora Barbaachisummaa
• Kutaa kana keessatti, dogoggora saddeet barbaachisummaa qaban : Humnaaf
iyyachuu, Gara laafuuf iyyachuu, Namootaaf iyyachuu, Nama sana irratti falmuu,
Balaa, Nama qoree, Qabxii dhabuu, fi Red Herring.
• Fallacies of relevance amala waloo kan qaban yoo ta’u:
premises loojikiidhaan xumuraaf kan wal hin qabanne yoo ta’u , garuu
Premises xumuraaf saayikoloojiidhaan kan walqabatudha
In a fallacy of relevance , walitti dhufeenyi bakka gidduutti fi xumurri miira
namaa kan kakaasudha .
• Falmiin akkasii yeroo baay’ee:
 non sequiturs , kana jechuun xumurri bakka sana irraa hin hordofne,
akkasumas
argumentative leaps , no connection is seen between the premises and the
conclusion , tokko (bakka) irraa gara isa kaanii (xumura) ce’uuf utaalchi guddaan
(utaalcha) barbaachisa ture.
 1. Iyyannoo Humnaa ( Argumentum ad Baculum :
Iyyannoo ''Ulee'') .
• Dogoggora iyyannoo humnaa raawwata
 Dhaggeeffataa doorsisuun xumura kaa’i.
 yoo xumura sana hin fudhanne miidhaa tokko tokko akka isarra gahu ifatti yookaan
ifatti hima .

 Dogoggorri yeroo hunda falmisaan fayyaa qaamaa ykn sammuu irratti doorsisa kan of
keessaa qabudha kan dhaggeeffataa ykn dubbisaa.

 Ifatti, balaan akkasii loojikiidhaan dhimma xumuraa wajjin kan wal hin qabanne , kanaaf
falmiin kamiyyuu adeemsa akkasii irratti hundaa’e dogoggora .

• Falmii armaan gadii keessatti falmichi dhaggeeffattoota irratti doorsisa qaamaa sababa hin
qabne fayyadama.
Obbo Kebde hannaa fi malaammaltummaa na himatte. Himata narratti galchite dhiisuu
qabda. Ani hogganaa kee duraanii ta'uu koo yaadachuu qabda; Dhimma keessan yoo hin
kuffifne isinis ta'e miseensota maatii keessanii nan darara. Naaf galeera?
• Falmiin dhaggeeffataan himannaa isaa akka dhiisu doorsisaa jira.
• Falmiin armaan olii irra deebiin barreeffamuu kan danda’u sababeeffannaa
dogoggoraa caalaatti ifatti saaxiluudhaaf.
Obbo Kebede himannaa kee dhiisuu qabda, yoo kana hin taane balaa si mudata .
• Xumurri sun humnaan akka deeggaramuu hubachuu dandeessu. Balaan “balaa”
jedhu xumura irratti dhiibbaa loojikii hin qabu haa ta’u malee ( himannaa kee dhiisuu
qabda ).
• Ad baculum jedhamuun beekama dogongorri yeroo baay’ee kan uumamu yeroo
ijoolleen wal falmanidha:
Mucaa irraa gara hiriyyaa taphaatti : '' Teletubbies '' agarsiisa TV irratti hunda caaludha;
yoo ati hin amanne immoo obboleessa koo guddaa asitti bilbilee si reeba.
 2. Iyyannoo gara laafina ( Argumentum ad Misericordiam ) .
laafina dogoggoraa ni uuma: Yehazen Simeten ykn tsetsetin jedhamuun beekama Yemitekem
jedhamuun beekama tefalsoo jechuun ni danda’ama
 yeroo falmisi tokko dubbisaa ykn dhaggeeffataa irraa gara laafina (qaanii) kakaasuu qofaan xumura
tokko deeggaruuf yaalu .
 Gara laafiin kun gara falmichaatti ykn gara qaama sadaffaa tokkootti kan qajeelu ta'uu danda'a .
Fakkeenya:
Kutaa herregaa keessatti gita hojii Hoggantummaa Obbo Oumer Abdullaaf kennamuu qaba. Oumer
ijoollee beela'an ja'a nyaachisuuf kan qabu yoo ta'u, haati warraa isaas ija ishee baraaruuf
opereshinii baay'ee barbaachisa.
 Xumurri falmii kanaa “bakki itti gaafatamummaa kutaa herregaa Oumer Abdullaaf kennamuu qaba ”
kan jedhudha.
 Garuu xumurri sun haala nama gaddisiisu falmichaa wajjin kan walqabatu yoo ta’ellee
saayikoloojiidhaan kan walqabatu miti.
 Haala kanaan dubbisaan ykn dhaggeeffataan gowwoomfamee xumura ragaa kamiinuu hin deggerre
fudhachuu danda’a .
 Iyyanni gara laafina baay’ee kan barame yoo ta’u, yeroo baay’ee barattoonni barsiisota isaanii irratti
kan itti fayyadamanidha yeroo qormaataa fi abbootii seeraatiin maamiltoota isaanii bakka bu’uun
abbootii murtii fi abbootii murtii duratti.
3. Iyyachuu Ummataaf ( በሰዎች የሚያሳብብ ተፋልሶ ( ህፅፅ ) ( Argumentum ad Populum ) .

• Iyyanni ummataaf godhamu fedhii (jaalatamuu, kabajamuu, dinqisiifamuu, gatii

argachuu, beekamtii argachuu fi namoota biroo biratti fudhatama) fayyadamuun
dubbisaan ykn dhaggeeffataan xumura tokko akka fudhatu taasisa .
Lama malawwan kan hirmaatan: kallattiin fi al-kallattiin .
• Haalli kallattiin itti dhihaatu ni uuma
 yeroo falmituu tokko, garee namoota guddaa tokkoof haasa’ee, fudhatama
argachuuf miiraa fi quuqama tuuta sanaa kakaasu f ykn xumura isaa .
 Kaayyoon isaas gosa sammuu tuuta tokkoo kakaasuudha.
 Kun tooftaa dabballoonni hundi jechuun ni danda’ama itti fayyadamaniidha
 Adolf Hitler ogeessa tooftaa kanaa ture.
 The direct approach is not limited to oral argumentation , bu’aan walfakkaataan
barreeffamaan raawwatamuu danda’a .
Mala al- kallattiin falmituu
 aims his or her appeal not at the crowd as a whole but at one or more individuals separately , gama tokko
tokkoon hariiroo isaan tuuta waliin qaban irratti xiyyeeffata .
 Malli al-kallattiin bifa addaa kanneen akka
falmii baandii , .
iyyannoo waa’ee hin baafne , fi
iyyannoo gara snobbery .
 Hundi isaanii tooftaalee sadarkaa industirii beeksisaati .
 Dogoggora baandii ( ሁሉም ስላደረጉት ማድረግ ይገባሃል ተፋልሶ ) ፡ fedhii namoonni dhuunfaa akka qaama
garee ykn hawaasaatti ilaalamuu ( gatii fi seera tokko tokko qooddatu) iyyata.
 Fakkeenyi falmii bandwagon kunooti:
1. Dhugaadha shaampoo ilkaan Zest bitachuu barbaadda. Maaliif, Ameerikaan dhibbeentaan 90 Zest
waliin brush godhu.
2. Itophiyaa keessatti namoonni baay’een yaada dhaqna qabaan daa’immanii wanta sirrii ta’e
jedhu fudhatu. Akkasitti, atillee fudhachuu qabda hat dhaqna qabaa daa'imaa waan sirrii ta'e.
• Yaadni isaas duubatti hafta kan jedhudha ykn garee keessaa hafe yoo oomisha sana hin
fayyadamne .
Waamicha waa'ee hin baafne ( ታዋቂ ትሆናለህ ተቀበለው ተፋልሶ ) yeroo baay’ee
 oomisha sana nama beekamaa murtaa’ee fi dinqisiifamaa fi hordofamu waliin kan walqabsiisu yoo ta’u,
yaadni isaas atis yoo itti fayyadamte dinqisiifamta, hordofamta kan jedhudha.
Fakkeenyi isaa kunooti
Kophee faashinii haaraa kana uffadhaa! Kophee, kan namoota beekamoo kabajamoo muraasni qofa
uffatan! KOPHEE ADIDDAS!!!
Ergaan jiru kophee yoo uffatte, sana booda atillee, dinqisiifamta, kabajamta jechuudha

Iyyannoo snobbery parte ሰው አይደለሁም ተፋልሶ

• Snob jechuun nama gita ol’aanaa keessa jiran garmalee dinqisiifatu fi namoota gita gadii jiraniif kabaja
hin qabne jechuudha/ fedhii ummata bal'aa irraa adda ta'uu .
• Iyyanni snobbery gosa waldaa walfakkaataa irratti hundaa’a. Fakkeenya
Gebeta haaraa oomishame Wayiniin Guder nama hunda akka dhugu miti. Garuu ati namoota biroo
irraa adda mitii ? Kanaaf Gebeta haaraa oomishame Wayiniin Guder isiniif ta'a.
• Mala al-kallattiin beeksistoota malee namoota birootiin fayyadamu:
Haadha irraa gara mucaatti: Guddattee akkuma Wonder Woman ta'uu barbaadda mitii ? Sana booda kalee
fi kaarotaa keessan nyaadhaa.
 4. Falmii Nama Irratti ( Argumentum ad Hominem) ሰውየውን የመቃወም ሙግት

Dogoggorri kun falmitoota lama of keessaa qaba .

 Isaan keessaa tokko ( kallattiin yookaan icciitiidhaan ) falmii murtaa’e tokko
tarkaanfachiisa , fi
 inni kaan immoo sana booda xiyyeeffannaa isaa gara falmii nama jalqabaa osoo hin
taane gara nama jalqabaa ofii isaatti qajeelchuudhaan deebii kenna .
 Yeroo kun ta’u , namni lammaffaan nama sana irratti falmii raawwate jedhama .

Falmiin nama sana irratti godhamu sadii keessatti uuma unkaalee: 1.1.
kan ad hominem arrabsoo , .
kan ad hominem haala , fi
kan tu quoque jechuun ni danda’ama
 Ad hominem arrabsoo , ሰውየውን ማብጠልጠል
 Ad hominem abusive keessatti namni lammaffaan falmii nama jalqabaa nama
jalqabaa afaaniin arrabsuun deebii kenna .
Fakkeenya:
Walaleessaan Allen Ginsberg osoo hin du'iin dura poornoogiraafii seera qabeessa
taasisuu deggeraa ture. Garuu falmiin Ginsberg kosii malee homaa miti. Ginsberg
nama saalqunnamtii saala walfakkaataa raawwatu kan marijuanaa xuuxuu fi aadaa
qoricha sammuu namaa hadoochu gadi fageenyaan kan leellisu ture.
 Ginsberg saalqunnamtii saala walfakkaataa kan baala sammuu namaa hadoochu
xuuxuu fi aadaa qoricha sammuu namaa hadoochu leellisu ta’uun isaa bu’uurri
falmii isaa xumura kana kan deeggaru ta’uu fi dhiisuu isaa ilaalchisee falmiin kun
dogoggora.
 Haala ad hominem jedhu የተመዋጋችን ሀሳብ ሳይሆን አቀዋም መተቸት
Haalli ad hominem kan jalqabu akkuma ad hominem abusive, .
 deebii kennaan mormituu isaa irratti arrabsoo afaaniin tuuluu mannaa , haalawwan
murtaa’oo mormituu irratti dhiibbaa geessisan akeekuun falmii mormituu maqaa
balleessuuf yaala .
Fakkeenyi isaa kunooti:
Erga obbo. Daawit Kaatolikii dha, yaada isaa kan .
 Barreessaan falmii kanaa qabiyyee kan Gates tuffata falmii fi haalawwan murtaa'oo
Geets irratti dhiibbaa geessisan xiyyeeffannoo waamuun maqaa balleessuuf yaaluun -
jechuunis, inni hoji gaggeessaa olaanaa Microsoft ta'uu isaati.
 Haalli ad hominem yeroo hunda bifa kana waan qabuuf adda baasuun salphaadha :
''Dhugaadha Obbo X akkasitti falmu; haala isa ilaallatu qofa ilaali.''
 Kan tu quoque (''atis'') dogoggora
Kan tu quoque jechuun ni danda’ama (''atillee'') fallacy kan jalqabu akkuma gosoota lamaan
kanneen biroo falmii ad hominem, .
 falmisaan lammaffaan isa jalqabaa fakkeessituu ykn amantii badaadhaan falmu
fakkeessuuf yaalu malee .
 Falmiin lammaffaan yeroo baay’ee kana kan raawwatu amala jireenyaa ykn amala keessatti
mul’atu caqasuudhaani kan falmituu jalqabaa kan xumura isa lammaffaa wajjin wal
faallessu .
 Akka dhugaatti, falmisaan lammaffaan akkas jedha , .
 X hojjechuu dhiisuu qaba jettee falmuuf ija jabaatta ; maaliif, ofii keetii X hojjetta
(ykn hojjetteetta).''

Dhukkubsataa Doktara: Ilaalaa Doktara, ati ofii keetii nama tamboo xuuxuu waan taateef
sigaaraa xuuxuu akkan dhiisu na gorsuu hin dandeessu. Osoo ati ofii keetii tamboo
xuuxuu akkamitti akkan tamboo xuuxu na gorsita?

• Kaayyoon falmii ad hominem akka ta’e yaada keessa galchuun barbaachisaadha falmii nama
biraa barreessaa isaa ifa hamaa keessa kaa’uudhaan maqaa balleessuudha .
 5. Balaa

Dogoggorri balaa ni raawwatama

 yeroo seerri waliigalaa dhimma murtaa’e tokko uwwisuuf hin yaadamne irratti hojiirra oolu .
 Akkaataa idileetti, seerri waliigalaa (kallattiin yookaan dhoksaadhaan) bakka sanatti
caqasamee booda dhimma addaa xumura keessatti caqafame irratti dogoggoraan hojiirra
oola .
Fakkeenya lama:
Bilisummaan dubbii mirga heera mootummaatiin mirkanaa’eedha. Kanaaf, John Q. Radical
haasawa torban darbe jeequmsa kaase kanaaf hidhamuu hin qabu.

Fakkeenya kana keessatti seerri waliigalaa bilisummaan dubbii akka idileetti mirkanaa’aadha,
dhimmi addaa immoo haasaa John Q. Radical godhedha. Haasaan sun jeequmsa kaase waan
ta’eef seerri sun raawwatiinsa hin qabu.

Qabeenyi abbaa mirgaa isaaf deebi’uu qaba. Doonii machaa'ee fi mormitoota isaa waliin
minjaala poolii irratti wal loluu jalqabu sun shaashamannee isaa kaalibarii .45 siif liqeesse,
amma immoo deebisee barbaada. Kanaaf amma itti deebisuu qabda.
 6. Nama qorqorroo

• Dogoggorri nama qorqorroo kan raawwatamu falmiin mormituu tokko kaayyoo salphaatti
itti duuluudhaaf jecha falmii mormituu tokkoo jallisee, falmii jallate sana diige , achiis
falmiin dhugaa mormituu sanaa diigameera jedhee yoo xumurudha.
• Qeeqni yaadota ijoo irratti hin haleelu , kanaa mannaa falmii dogoggoraan dhiyaate
qeeqeera, namni tokko falmii tasumaa hin qeeqne jechuun falmuu danda'a. Mee falmii
armaan gadii haa ilaallu.
• Obbo Belaay Federaalizimii sab-daneessaa reefuu biyyattii balleessee waan ta’eef
federaalizimii teessuma lafaatiin bakka bu’uu qaba jedhanii amanu. Garuu yaada isaa
fudhachuu hin qabnu. Biyya sirna duraaniitti deebisuu qofa barbaada. Federaalizimii
teessuma lafaa bara Dergii fi sirna moototaa gosa caasaa mootummaa ture . Gara duriitti
deebi'uu hin barbaannu. Haala kanaan yaada Obbo Belaay dhiheesse diduu qabna .

• Kana qeeqxonni yaada federaalizimii teessuma lafaa ykn qabiyyee falmichaa hin morman
ykn hin morman. Inumaayyuu jalqaba federaalizimii teessuma lafaa akka waan darbeetti
deebi’ee dogoggorsee ergasii sirna darbe qeeqee kana gochuudhaan falmiin dhugaa kufe
jedhee amane. yaada jallaa mormituu isaa bakka hin buune ni qeeqa.
 7. Qabxii Dhabuu ( Ignoratio Elenchi ) .

• Wallaaluu (Ignoration). elenchi jechuun―ragaa wallaaluu jechuudha . Falmitichi hiika

loojikii bu’uura ofii isaa wallaaluun, kanarraa kan ka’e, xumura guutummaatti qabxii
sana jalaa darbu irra ga’a. Mee falmii armaan gadii haa ilaallu.

• Addunyaan yeroo kamiyyuu caalaa adeemsa addunyaa (globalization) keessa jirti. Diinagdeen
addunyaa walitti hidhamiinsa guddaa argachaa dhufeera. Dhaabbileen biyyoota hedduu fi
dhaabbileen biyyaalessaa ol ta’an dhaabbilee biyya keessaa fi mootummoota biyyaalessaa irraa
aangoo fudhachaa jiru. Jireenyi namootaa gochaa fi murtoo pilaaneetii gama biraatiin murtaa’een
akka tasaa kan miidhamu yoo ta’u adeemsi kun saboota dureeyyii qofaaf baasii hiyyeessaan kan
fayyadudha. Maaltu godhamuu qaba? Deebiin isaa ifaadha: saboonni hiyyeeyyiin adeemsa kana irraa
adda of baasuu qabu.

• Xumurri armaan olii garuu loojikiidhaan bakka sanaa wajjin kan wal hin qabanne
dha . Falmii kana keessatti yaadni (premises) fi xumurri (conclusion) walitti dhufeenya
qabaa? Walitti hin hidhamne. Xumurri sirrii ta’e biyyoota adeemsa kana irraa adda
baasuu osoo hin taane, giloobaalayizeeshinii haala hiyyeeyyii fi dureeyyiif faayidaa
qabuun qajeelchuu ta’a.
 8) Herring Diimaa ማስቀየስ

• Innis kan raawwatamu falmichi dhimma adda ta’e garuu yeroo

tokko tokko haala dhokataa ta’een walqabatee jirutti jijjiiruun
xiyyeeffannoo dubbisaa ykn dhaggeeffataa yeroo biraatti kan
deebisudha .
• Gulaaltonni gaazexaa Addis Flower dhaabbati keenya faalama bishaanii magaalattii
keessaa isa tokko ta‟uu himataniiru . Garuu gaazexaan daraaraa Addis faalama nu
caalaa baay'eedhaaf itti gaafatamummaa qaba. Hundaafuu, Dhaabbata Waraqaa
kan qaban yoo ta‟u, dhaabbati sun guyyaa guyyaan haftee keemikaalaa toonii
hedduu gara laga magaalattiitti gadi lakkisa.

• Nama qorqorroo keessatti falmiin falmii mormituu jallisuun jalqabee falmii jallate
kuffisuudhaan xumura .
• Herring diimaa keessatti , gama biraatiin, falmichi falmii mormituu (yoo jiraate)
tuffatee, haala dhokataa ta’een mata duree jijjiira.
 Faallaa Induction Laafaa
• dhugaa xumuraatiif bu'uura gahaa ta'an of keessaa qabaachuun seera falmii gaarii ti .

• Namni sammuu qabu tokko xumura akka dhugaatti akka fudhatu sababoota gahaa
ta’an dhiyeessu qabu. Yeroo tokko tokko garuu, bakkeewwan (premises) xumura sana
milkaa’inaan deggeruu dhiisuu danda’u. Yoo premises xumura cimsee hin deggerre
ta'e falmiin bu'aa argamu Weak Induction jedhamee ni waamama .

• Dogoggorri induction dadhabaa seera bu’uuraa gahaa ta’uu kan cabsu yoo ta’u,
falmiin tokko sababoota barbaachisoo fi fudhatama qaban gosa sirrii ta’an
dhiyeessuuf yaalu qaba , isaanis walitti dhufanii baay’inaafi ulfaatinaan gahaa
ta’anii fudhatama xumuraa sanaaf sababa ta’u.

• Kanaafuu, dogoggorri induksii dadhabaa kan uumamu akkuma dogoggorri

barbaachisummaa saddeet ta’e, yaadni (premises) xumuraaf loojikiidhaan kan wal
hin qabanne waan ta’eef osoo hin taane, walitti dhufeenyi bu’uuraa fi xumura gidduu
jiru xumura sana deeggaruuf cimaa waan hin taaneef
• Fallacies induction dadhabaa gosa adda addaa kan qaban yoo
ta’u, kanneen armaan gadii baay’ee barbaachisoodha:
– Iyyata Abbaa Taayitaa Ulaagaa Hin Qabne, .
– Ariifachiisaa Generaliza tion , .
– Sababa Sobaa, .
– Fakkeenya Laafaa, .
– Slippery Slope, fi
– Iyyachuu Wallaalummaa .
 9) Ol’iyyannoo Abbaa Taayitaa Ulaagaa Hin Qabne (Argumentum ad
Verecundiam ) .
• Namni tokko nama biraa dhugaa jiru irraa odeeffannoo argachuu danda’a. Haa ta’u malee,
abbaan taayitaa ykn ragaan caqafame sababoota adda addaatiin amanamummaa dhabuu
danda’a . Namni sun ogummaa barbaachisu dhabuu danda’a, loogii ykn loogii qabaachuu
danda’a , soba ykn tamsaasuuf kaka’umsa qabaachuu danda’a ― odeeffannoo dogoggoraa ,
ykn dandeettii barbaachisu hubachuu ykn yaadachuu dhabuu danda’a.

• Ad verecundiam fallacies beeksisa keessatti kan mul’atu yeroo namoonni beekamoo ogummaa
barbaachisaa hin qabne oomishaalee deeggarandha. Mee fakkeenya armaan gadii haa ilaallu.
•

• Artistoonni beekamoo, artist Woriku akka jedhanitti, Vera Pasta nyaata soorata hunda
caaludha. Kanaafuu paastaa Veeraa nyaata soorata hunda caalu ta'uu qaba.
•

• Artist Worku artistoota gaarii ta'uu danda'a garuu ogeessa soorataa ta'uu fi dhiisuu isaa beekuu
barbaanna falmiin kunis sana shakkii keessa nu galcha.
• Iyyanni aangoo amanamaa hin taaneef kan uumamuu danda’u ogeessi damee tokko irratti
beekamaa ta’e tokko ogummaa damee biraa irratti osoo hin qabaatin akka ogeessa damee
biraatti yeroo caqasamudha.
 10) Iyyachuu Wallaalummaa (Argumentum ad Ignorantiam ) .

• Bu’uurri falmii tokkoo waa’ee waan tokkoo karaa tokkoon ykn karaa biraatiin
wanti tokkollee akka hin mirkanoofne yeroo ibsu, xumurri immoo sana booda
waa’ee waan sanaa mirkaneessa murtaa’aa yeroo kennu, falmiin sun
wallaalummaaf iyyannoo ni raawwata .
• Dhimmichi yeroo baay’ee waan mirkanaa’uu hin dandeenye ykn waan
ammallee hin mirkanoofne of keessatti qabata. Fakkeenya armaan gadii ilaalaa:

• Haayileselasee 1ffaan Itiyoophiyaa sanyii mootii Daawit Israa’el ta’uu fi namni

milkaa’ee hin beeku jedhuuf namoonni jaarraa hedduuf ragaa quubsaa
dhiyeessuuf yaalii gochaa turaniiru . Kanaaf Haileselasee 1ffaan Itoophiyaa sanyii
mootii Daawit Israa’el akka hin taane goolabuu qabna .

• Ragaan kun xumura sanatti amanuuf sababa xiqqoo tokko tokko kennuu danda’a,
garuu sababa gahaa akka hin taane beekamaadha.
 11) Waliigala Ariifachiisaa (Balaa Faallaa) .
• Waliigala ariifachiisaa bifa falmii mudaa qabuu fi waliigalaa induktiivii irraa
dhufudha.
• Waliigala jechuun falmii beekumsa saamuda filatame irraa gara himannaa tokko
tokkoo waa'ee garee guutuutti maddudha .
• Miseensonni saamudaa amala murtaa’e waan qabaniif miseensonni garee hundi
amala tokko akka qaban ni falma.
• Dogoggorri kan uumamu saamudichi garee bakka bu’aa akka hin taane carraan
madaalawaa ta’e yoo jiraatedha. Carraan akkasii kan uumamuu danda'u yoo
saamuda garmalee xiqqaa ta'e ykn akka tasaa yoo hin filatamne ta'e . Mee
fakkeenyota armaan gadii haa ilaallu.
• Addis Zemen Gaazexaan ogummaa dubbisuu dargaggoota beekuuf gaaffii fi deebii
qabattee turte. Dargaggoota kudhan gaaffiifi deebii godhe keessaa waggoota
lamaan darbaniif tokkollee kitaaba akka hin dubbisne argateera. Xumurri isaa
ifaadha: dargaggoonni biyyattii hundi aadaa kitaaba dubbisuu hin qaban.