Hyvän tarkoituksen huono toteutus Esperanta Finnlando, 1983:1

Esperantosta tiedottaminen on vaikea taito.

Näin pakottaa toteamaan myös oheinen il-
moitus, joka oli Helsingin Sanomien Kou-
lutusta-osastossa 8.1.83. Sama ilmoitus oli
myös viime syyskuussa ainakin kahdessa
HS:n sunnuntainumerossa. Ilmoitukseen
on mahtunut useita perusvirheitä, joita es-
perantotiedotuksessa pitää välttää. Puutun
tässä vain muutamiin.

1. Ilmoituksen suomen kieli on huonoa.

Paitsi että se on kömpelöä, siinä on myös
suoranaisia virheitä. Pilkku puuttuu usein.
Lisäksi esim. sanat esperanto, esperantisti,
esperantonuoret ja kongressi pitää kirjoit-
taa pienellä alkukirjaimella. Sanaa delegito
ei tule ollenkaan käyttää, vaan on puhutta-
va edustajista tms. Siis: pitää käyttää
hyvää ja virheetöntä suomea.

2. Onko esperanto “ainoa kieli, jossa voit

vaikka itseopiskelulla saavuttaa lyhyessä
ajassa käytännön kielitaidon”? Kyllä se
on, mutta mitä tavallisesti ymmärretään
“käytännön” kielitaidolla? Moni uskoo
saavuttaneensa sen, kun osaa tilata vie-
raalla kielellä kupin kahvia. Siihen ei tar-
vita pitkiä kursseja missään kielessä.
“Älä usko valheellisen mainontaan, jolla
markkinoidaan kalliita ns. tehokursseja.”
Kieliopistojen tehokurssit ovat monen
opiskelijan mielestä todellakin tehokkaita.
Ainakin em. “käytännön” kielitaidon niillä
varmasti oppii. Sitä paitsi kieliopistojen
käytössä ovat koulutetut opettajat, usein
taitavasti laaditut opetussuunnitelmat ja
-materiaalit, modernit opetusvälineet jne.
Voimme vain toivoa, että esperantokin
pääsisi niiden ohjelmistoon. Sitä ei kui-
tenkaan tapahdu, jos esperantistit hyökkää-
vät valtakunnan suurimmassa lehdessä
kieliopistojen kimppuun ja syyttävät niitä
valehtelusta.
Sen sijaan, että parjaisimme “kilpailijoi-
tamme”, meidän kuuluisi korostaa, miten
esperanton oppiminen tukee muiden
kielten opiskelua. (Ilmoituksen laatijoiden
tulisi tarkemmin lukea Rauman manifesti!)
3. “Esperantoa puhuvat jo miljoonat
ihmiset maailmassa.” Tällaisia lukuja ei
kannata esittää.
“Suomessa toimii nykyisin kymmeniä
esperantokerhoja.” Tämä on valhe, sillä
Suomen esperantoliitto tuntee vain noin
viisitoista esperantokerhoa.
4. “Esperantoa opetetaan useissa kansan-
ja työväenopistoissa sekä viikon tehokurs-
silla Vääksyn Kansainvälisessä Opinto-
keskuksessa.” Esperantoa ei opeteta kan-
san- vaan kansalaisopistoissa. Ehdotto-
masti olisi pitänyt mainita KVS:n kirje-
kurssi, Paimion kansanopiston ensi kesänä
pidettävä kurssi sekä kesäyliopistot. Vai
kokeeko ilmoittaja ne kilpailijoikseen?
5. “Esperanto on ainoa kieli, jonka
kielioppi on täysin säännöllinen ilman
ainoatakaan poikkeusta.” Esperanton
kielioppi on kylläkin säännöllinen ja
looginen, mutta asiaa ei tule esittää näin
mahtavasti. Esperantonkin opiskelija jou-
tuu ponnistelemaan ja kohtaamaan kieli-
opillisia yksityiskohtia, jotka tuntuvat
vaikeilta ja jopa poikkeuksilta yleisistä
säännöistä. Kuta liioittelevampaa esperan-
tomainonta on, sitä enemmän on niitä, jot-
ka keskeyttävät jo alkuvaiheessa ja suuttu-
vat koko kieleen.
6. Lopuksi ilmoituksen mukaan saa lisätie-
toja “soittamalla useimpien kaupunkien
puhelinluetteloissa olevien yhdyshenkilöi-
den numeroon”. Tämäkin on silkkaa liioit-
telua, sillä esperanto-hakusana on vain
muutamien kaupunkien luetteloissa, ei
missään nimessä useimpien. Tässä kohden
olisi ehdottomasti pitänyt mainita Suomen
esperantoliiton osoite. Ja aivan lopuksi –
ilmoittajan olisi kuulunut panna näkyviin
nimensä, kuten hyvä tapa vaatii.
On todellakin kaikkea muuta kuin yksin-
kertaista tiedottaa esperantosta. Ylimpänä
periaatteena tulisi kuitenkin olla objektii-
visuuden. Ei pidä hyökätä ketään eikä mi-
tään vastaan kuten kehnoissa vaalimainok-
sissa. Pitää välttää kaikkinaista liioitte-
lua sekä sellaisia tunneväritteisiä sanoja
kuten esim. valheellinen. Vaatimukset ovat
sitäkin tiukempia, kun kyseessä on makset-
tu ilmoitus. Tässä käsitelty ilmoitus oli
kooltaan melko iso (2 x 110 mm). En tiedä
sen tarkkaa hintaa, mutta HS:n taksojen
perusteella arvelen sen tulleen maksamaan
ainakin 2000 markkaa. Koska sama ilmoi-
tus on julkaistu lyhyen ajan kuluessa aina-
kin kolme kertaa, on tähän mainontaan
mahdolliset alennukset huomioon ottaen
uhrattu ainakin puolisenkymmentä tuhatta
markkaa. On todella valitettavaa, ettei il-
moitusen laadintaan ole kiinnitetty tarpeek-
si huomiota. Hyvä asia on saanut huonon
toteutuksen.
Osmo Buller
Väärinkäsitysten välttämiseksi on mainitta-
va, että Suomen esperantoliitolla ei ole
mitään tekemistä tässä arvostellun ilmoi-
tuksen kanssa. Se on julkaistu liiton tietä-
mättä.