Kappale

Lapin kes

-Hietanen/

Wesslin san. Leino1.Skeist/

Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Lapissa kaikki kukkii nopeasti. Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
Tuon usein tuntenut oon raskahasti, kun katson kansan tmn
vaiheisiin
2.Skeist/
Miks
alhaiseen?
/
Miks
kanteleen?

Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
meill kaikki kaunis tahtoo kuolta ja suuri surkastua

Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
meill niin on monta mielipuolta, miks vhn kyttji

3.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Miks miest tll kaikkialla kaatuu, kuin hein, miest, toiveen
tosiaan
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
Miest' aatteen, tunteen miest, kaikki maatuu, tai kesken toimiansa
katkeaa
4.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Muualla tulta sihkyy harmaahapset, vanhoissa hehkuu hengen
aurinko
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
Meil' ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis
jo
5.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Ja min itse, miksi nit mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
Miks seuraa ksky en veren vietin, vaan kansain kohtaloita
huokailen
6.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
On vastaus vain yksi Lapin suvi, sit' aatellessa mieli apeutuu
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus, ja riemu muu
7.Skeist/
Am6 H7 /
Em
Mut pitk vain on talven valta
lennostaan
/
Am6 H7 /
Em
Kun taas ne alkaa aurinkoisen
maan

/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
hetken tl aatteet levht, kuin
/
C7
H7 /
Em
/
retken ja jttvt jo jisen Lapin

8.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Oi valkolinnut vieraat Lapin kesn te suuret aatteet, teit tervehdn
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/

Oi, tnne jk, tnne tehden pesn jos muutattekin maihin

eteln
9.Skeist/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Oi oppi ottakaatte joutsenista, ne lhtee syksyin, palaa kevisin
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
On meidn rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin
10.Skeist
/
Am6 H7 /
Em
/
Am7 D7 / Gmaj7 E
/
Havisten halki ilman lentktte, tekoja luokaa, maita valaiskaa
/
Am6 H7 /
Em
/
C7
H7 /
Em
/
Mut talven poistuneen kun tlt ntte, m rukoilen, ma pyydn,
palatkaa