Y125 Harjoitustyö

Atte Paukkeri 013453466

Vertailen tässä harjoitustyössä kahta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla

esiintynyttä kirjoitusta, jotka käsittelevät Suomen tulevaisuuden
energiariippuvuusrakennetta, erityisesti ydinvoiman asemaa. Ensimmäinen
kirjoitus (26.4.) on valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kirjoitelma siitä, miten
voidaan saavuttaa Suomessa täysin saasteeton energiarakenne yhdistämällä
ydinvoima ja päästöttömät energiamuodot, jotka täydentävät toisiaan saaden
aikaan kustannustehokkaan kokonaisratkaisun.

Vastauksen Kataisen kirjoitelmalle esittää Pekka Sakki (28.4.) Hesarin

mielipidepalstalla. Sakki kritisoi Kataisen kirjoitelmaa sen suppeudesta. Sakki
lyttää Kataisen esittämän skenaarion, haukkuen sen utopistiseksi ja
epärealistiseksi – ”uskookohan Katainen, että ydinvoimalassa käytettävän
polttoaineen tuottaminen on ympäristön kannalta ongelmatonta.” Sakki
mainitsee Harrisburgin ja Tsernobylin tapahtumat 1979 ja 1986.

Katainen linjaa selkeästi tavoitteemme: päästötön Suomi, johon tulisi edetä

nopeasti, ja siten, ettei Suomen asema vauraana hyvinvointivaltiona vaarannu.
Katainen ehdottaa etttä lisäämme uusiutuvien energianlähteiden osuutta
energiatuotannosta niin paljon kuin ’kukkaro kestää’, samalla hoitaen
loppuvajetta ottamalla ydinenergia perinteisten tuontienergian ja fossiilisten
polttoaineiden tilalle.

Katainen päättää kirjoituksensa toteamalla, että kun kysytään usein ”ydinvoimaa

vai uusiutuvaa energiaa?” johdetaan kuulijaa harhaan – ideaalivastaus olisi
”ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa”, eli edellämainittu asettelu on väärä
dikotomia. Ministerin positiivinen suhtautuminen ydinenergiaan näkee paitsi
kannastaan, myös retorisista keinoistaan: Katainen kysyykin ”paljonko
energiastamme tuotetaan ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla [ja] paljonko
kotimaisella, täysin päästötömällä ydinvoimalla?”. Sanavalinnat näitä kahta
vertaillessa herättävät hyvin erilaisia konnotaatioita, ja paljastaa Kataisen
vertailun puoluettomuuden ja vinouman ydinenergian puolelle. Ydinenergia on
Kataisen mukaan paitsi veronmaksajille päästötöntä ja maksutonta, myös
edistää teknologiakehitystä ja energiaomavaraisuutta. Sähkön tarpeen
kasvaessa, tarvitaan ekotehokkaita energiaratkaisuja, ja Kataisen mukaan
ydinvoima on aino joka pystyy realisisesti toimimaan ratkaisuna.

Sakin kirjoituksen pääpointiksi muodostuu se, että Katainen ei ole ottanut

huomioon ydinenergian selkeitä ja huomattavia haittavaikutuksia. Sakin teksti on
täynnä alistavia ja ivallisia kommentteja: ”Tämä vaaleanpunaisena säteilevä
tulevaisuusvisio sai Kataisen itsetyytyväiseen hehkuun. Hän toisteli
ilosanomaansa [...]”. Sakki sortuu lisäksi eräänlaiseen red herring –
argumentaatiovirheeseen tuomalla heti ensimmäisessä lauseessa esiin Kataisen
maan suurimman puoleen puolueenjohtajuuden ja valtiovarainministeriyden.
Vaikka Sakki sitookin nämä termit ”vastuuttomaan mainospuheeseen”, ne jäävät
läpi tekstin lukijan päähän ja vähentävät tekstin painoarvoa. Siinä mielessä Sakin
kritiikki on köyhää, että

1. Hän ei esitä parempaa ehdotusta

2. Kaikki tietävät, että ydinenergialla on ongelmansa, jos näin ei olisi, niin

Katainen ei joutuisi kirjoittelemaan asioista mielipidepalstoille vaan Suomi olisi jo
100 % ydinenergian pyörittämä

3. Edellämainitun red herring –argumentaatiovirheen lisäksi Sakki vetoaa

slippery slopeen muistuttamalla Harrisburgin ja Tsernobylin katastrofeista, sekä
sitomalla jälkimmäiseen vahvasti emootioon: ”[eivät] jäljet ole vieläkään täysin
hävinneet.”

On kummallista, että Katainen tuo esiin kivihiilen energialähdekäytön

haittapuolet, mutta samassa lauseessa kehuu ydinenergiaa päästöttömäksi.
Katainen ilmeisesti tarkoittaa, ettei ydinenergialla tai sen päästöillä ole ilmastoa
lämmittävää vaikutusta. Tähän seikkaan Sakki tarttuu rivakasti kiinni.
Yhteenvetona totean, että Kataisen teksti on utopistisuudestaan huolimatta
hyvin koottu ja jäsennelty, varsinkin verrattuna Sakin tekstiin. Sakin tekstiä
vaivaa liika emootion läpipaisto, mikä taas saa itseni ainakin aina epäilemään
tekstin faktapohjaa. Katainen olisi voinut edes sanalla viitata ydinenergian
ympäristövaikutuksiin, mutta Sakki näyttää nyt vain väärinymmärtäneen
Kataisen linjauksen.