You are on page 1of 20

Puurakenteiden optimointi

Jussi Jalkanen KPM-Engineering


&
Jaakko Länsiluoto Metsäliitto Osuuskunta

1
Esityksen sisältö

 Johdanto

 Puurakenteet

 Kantavien rakenteiden optimointi

 Esimerkki 1: Liimapuisen harjapalkin optimointi

 Esimerkki 2: Kertopuisen A-kehän optimointi

 Yhteenveto

2
KPM-Engineering

 1982 perustettu tamperelainen insinööritoimisto.

 Osa Finnmap –konsernia.

 Osastot: • Teräsrakenteet
• Puurakenteet
• Naulalevyristikot
• Kone-, laitos- ja laivasuunnittelu
• Tekninen laskenta ja kehityspalvelut
• Rakennesuunnittelu
• Rakennuttaminen

 70 työntekijää + 30 tytäryhtiöissä (Kuopio, Pietari, Tallinna).

3
Johdanto
 Puurakenteen kilpailukykyä voidaan parantaa:
o Tarkentamalla rakenneanalyysia.
o Tekemällä kokeita.

 Esimerkiksi naulalevyristikko:
o Puhdas ristikkomalli 
naulalevyjen rotaatiojäykkyys,
epäkeskisyydet

o Naulalevyjen kokeet.

 Mitoituksen tarkentaminen parantaa kilpailukykyä vain tiettyyn rajaan asti.


Kantavien rakenteiden optimointi.

4
 Kustannusten (materiaali + valmistus) minimointi on tärkein tavoite.

 Valmistuskustannusten voidaan olettaa olevan suoraan verrannollisia


käytettyyn materiaalin määrään.

 Materiaalikustannusten minimointi johtaa rakenteen massan tai tilavuuden


minimoimiseen.

 Materiaalin säästöllä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia.


o Valmistus helpottuu.
o Kuljetus tulee edullisemmaksi.
o Pystytys onnistuu kevyemmällä kalustolla.

5
 Tässä esityksessä sovelletaan matemaattisia optimointialgoritmeja rakentei-
den mitoitusongelman ratkaisemiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

 Perinteinen tuotekehitys tarkoittaa jonkin asian tai laitteen parantelua perus-


tuen

o Intuitioon
o Kokemukseen
o kokeiluihin

6
Puurakenteet
 Tyypillisiä teollisesti valmistettuja puurakenteita:

o Liimapuupalkit

o Kerto-puiset levyt ja palkit

o Vaneri

o Naulalevyristikot

7
 Puurakenteet ovat kilpailukykyisiä, koska ne ovat:

o Kevyitä ja kestäviä.
o Palonkestoltaan hyviä.
o Ympäristövaikutuksiltaan edullisia.

 Tulevaisuuden suuntana puurakenteissa ovat:

o Suuremmat ja vaativammat liimatut rakenteet.


o Puun ja muiden materiaalien liittorakenteet.

8
Kantavien rakenteiden optimointi
 Optimointi:

o Optimointi tarkoittaa ongelman ratkaisemista parhaalla mahdollisella.

o Optimointiongelman tarkoituksenmukainen formulointi on tärkeätä.

o Jonkin asian tai laitteen parantelu ei ole optimointia.

 Kantavien rakenteiden optimointi:

o Optimoinnin soveltamista lujuusopin ongelmiin.

o Tavoitteena ratkaisut, joita suunnittelija ei löytäisi kokemuksensa ja


intuitionsa perusteella.

9
 Kantavien rakenteiden optimoinnissa on kolme erilaista tehtävätyyppiä:

1) Mitoitustehtävässä haetaan optimaalisia poikkileikkausmittoja.


a

2) Muodon optimoinnissa muutellaan rakenteen muotoa.

3) Topologian optimoinnissa muutellaan rakenneosien määrää ja sijoittelua.

10
Esimerkki 1: Liimapuisen harjapalkin optimointi

 Puuinfo: Eurocode 5 sovelluslaskelmat hallirakennukselle.

nosturipalkki

 Minimoidaan nosturipalkin tilavuutta niin, että Eurokoodi 5:n vaatimukset


toteutuvat.

11
 Mitoitustehtävän suunnittelumuuttujat: h1, hap ja b.

h1 hap
b
495
28500

Taivutusjännitys reunalla.
Taivutusjännitys harjalla.
Poikittainen vetojännitys harjalla.
Poikittainen veto ja leikkaus harjalla.
Leikkausjännitys tuella.
Kiepahdus.
Kokonaistaipuma.
Lopputaipuma.

12
 Suunnittelumuuttujiltaan jatkuva, epälineaarinen ja rajoitettu optimointi-
ongelma.

 Ratkaisualgoritmina Matlabin optimointi toolboxin SQP.

 Alkuarvauksena Puuinfon dimensiot (1310 mm, 2200 mm ja 240 mm).

 Kohdefunktion kehitys optimoinnissa:

4
x 10
1.21

1.2
Tilavuus [litraa]

1.19

1.18

1.17

1.16

1.15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
analyysien lukumäärä

13
 Optimoinnin tulos verrattuna alkuarvaukseen:

Alkuarvaus [8] Optimoinnin tulos


Tilavuus [l] 12004 11569
Pään korkeus h1 [mm] 1310 1231
Harjan korkeus hap [mm] 2200 2382
Leveys b [mm] 240 225
Käyttöasteet:
- taivutus 93% 97%
- taivutus harjalla 79% 75%
- poikittainen veto harjalla 73% 92%
- poikittainen veto ja leikkaus harjalla 73% 90%
- leikkaus tuella 77% 86%
- kiepahdus 96% 100%
- kokonaistaipuma 91% 100%
- lopputaipuma 84% 96%

 Harjapalkki pieneni 435 litraa eli 3,6%.

 Alkuarvaus oli jo varsin hyvä.

14
Esimerkki 2: Kertopuisen A-kehän optimointi
 Tappivaarnaliitoksilla koottu jänneväliltään 22 metriä pitkä kattokannattaja.

 Minimoidaan tilavuutta niin, että Eurokoodi 5:n vaatimukset täyttyvät.

bap bap bver bap


Yläpaarre byp Alapaarre Vertikaali
y
y
hver
hyp hap
z
y

 Yhdistetyn muodon optimoinnin ja mitoitustehtävän suunnittelumuuttujat h, hyp,


byp , hap , bap hver , bver .
15
Yläpaarteen puristus ja taivutus.

Yläpaarteen leikkausjännitys.
Yläpaarteen nurjahdus tasossa.
Yläpaarteen nurjahdus tasosta pois päin.
Yläpaarteen kiepahdus.
Alapaarteen leikkautuminen.
Alapaarteen veto ja taivutus.
Vertikaalin veto.

 Liitosmitoitusta, palomitoitusta, tukipainetta tai taipumia ei huomioida.

16
 Kerto-S palkkien valikoima korkeus [mm]
rajoittuu tiettyihin kokoihin. paksuus
200 260 300 360 400 450 500 600 900
[mm]
27 
33  
39   
45    
51     
57      
63       
75         

 A-kehän korkeus h on periaatteessa jatkuva suunnittelumuuttuja.

 Korkeus h saa kuitenkin muuttua 10 cm:n askelin 2 ja 5 metrin välissä.

 Suunnittelumuuttujiltaan diskreetti, epälineaarinen ja rajoitettu optimointi-


ongelma.

17
 Rakenneanalyysi tehdään elementtimenetelmällä.

 Ratkaisualgoritmina Matlabissa toimiva heuristinen Tabuhaku (Tabu Search, TS).

 Kohdefunktion kehitys optimoinnissa:

4250

4200

4150
Tilavuus [litraa]

4100

4050

4000

3950

3900
0 100 200 300 400 500 600 700 800
FEM-analyysien lukumäärä

18
 Optimoinnin tulos verrattuna alkuarvaukseen:
Alkuarvaus Optimoinnin tulos
Tilavuus [l] 4199 3944
A-kehän korkeus h [mm] 3600 3100
Yläpaarteen korkeus hyp [mm] 900 900
” leveys byp [mm] 75 75
Alapaarteen korkeus hap [mm] 600 500
” leveys bap [mm] 75 75
Vertikaalin korkeus hver [mm] 260 200
” leveys bver [mm] 45 27
Käyttöasteet:
- leikkaus yläpaarteella 60% 60%
- taivutus ja puristus yläpaarteella 63% 63%
- nurjahdus pois tasosta yläpaarteella 59% 61%
- nurjahdus tasossa yläpaarteella 79% 80%
- kiepahdus ja puristus yläpaarteella 98% 98%
- leikkaus alapaarteella 60% 60%
- taivutus ja veto alapaarteella 72% 99%
- veto vertikaalilla 5% 9%

 A-kehä pieneni 255 litraa eli 6%.

 Käyttöasteet eivät juuri nousseet.

19
Yhteenveto
 Optimointi on luonnollinen jatke kantavien rakenteiden analysoinnille.

 Optimointi tarjoaa selkeän keinon parantaa puurakenteiden kilpailukykyä.

 Yksittäisen kattokannattajan sijasta tulisi keskittyä koko rungon optimointiin.

o Palkkien lisäksi pilarit mukaan.

o Kuinka monta kehää?

 Sovellusalueen hyvä tuntemus on tärkeää optimoinnissa onnistumisen kannalta.

20

You might also like