Deftere

Julake
Julake
Juliiyee, 2014, Kayes, Mali
Banndiraae, janngooe, teddue

Witooji kollii wonde emngal Pulaar ina ali ina yaaji. oo noon
amin njii hollude on won ko on ngoowaani yiide, hono oo oo -

Kala o njion hono ngal alkulal paamon ko alkulal =

amri = amri ale = ale

ebbe = ebbe eeo = eeo

ade = ade aude = aude

2
Jaago (njulaagu) ko e golle amtooje leydi jeya. Ko meccal e nder mecce
e banii Aadama gollata e nder nguurndam mum mbele suuro heen.
Jaago (njulaagu) ko meccal ooyngal ngal jamanuuji
jamanuuji mbaddi ja
ja-jati
jati
haa yettii oo. Jamaanu heen fof e no tawri um. Jaago (njulaagu)
wonaa tan gostondiral faggudu jawdi leliindi walla ndarii ndi; jaago ko
gostondiral finaa-
finaa-tawaa, gila e eme haa e hakkilantaagal, jokkondiral
gure haa e leyeele
leyeele haa
haa yottii lei.
lei.

Joomiraao,
Joomiraao, Geno joom baawe tagii en, resii en, reenii en, halfinii en
leydi ndii, o rokkii en eeal no nguurdu en e dow leydi ndii. Ngaal
eeal ngal Joom teddungal rokkki en jibini lowe e moni e men fof
dillirta hannde. Demoowo nana
nana rema lowre ndema, gaynaako nana
rema lowre ndarii ndi, gawoowo nana rema lowre awo, ekn.... . uum e
wayde noon maa en njii ko jaago woni mesalal ootondirde lowe walla
pecce e moni e men fof dillirta e nguurndam mum.

1- Demoowo remat haa heewa fecca demateeri mum e pecce nayi;

feccere wuurda, feccere saata hodiie
hodiie walla banndiraae, feccere
wostoo lii,
lii, walla lamam, walla saabunnde, kosam walla suukara...,
feccere heddii ndee ko asakal.

2- Gaynaako jogii ko daabeeje mum kono ina dai

dai haaju e gawri,
gawri, maaro,
nebam, suukara, ... . Gaynaako ne e nder ngaynaandi mum feccat
ngaynaandi e pecce tati sabu ina fami
fami o nanen walla o njiien joom
ngaynaandi saati kodiio
kodiio walla banndiraao e ngaynaandi mum, so
wonaa rokki bammbaao
bammbaao mbele oon ina dowlina innde
innde mum. Joom
ngaynaandi wuura feccere e ngaynaandi mum, gila e kosam haa yettoo
teew kono heewaani. Feccere heddii ndee ko Asakal hay uum heewi ko
suteede.
suteede.

3
3- Gawoowo ko kam halfinaa maayo e ko woni e mum; gawoowo ne awa
haa heewa, wuura heen, nafa heen, ko heddii ndaarta heen gawri,
kosam, nebam, tamaate, walla buui
buui kaalis ... .

ii fannuuji i kaal-
kaal-en fof ko jaago (njulaagu) ootondiri i. Gila e
jamanuuji jawtui
jawtui jaago wonnoo ko gostondiral faggudu.
Jamaanu fof e mbaydi mum. Nokku fof walla leydi
leydi fof e finaa-
finaa-tawaa
mum. inngel Aadama fuii bibje nana waa yeeso uri. Kono hay
baoowo
baoowo yeeso uri oo ko jaagotooo. Golloowo lewru ina yoee ne ko
jaagotooo
jaagotooo (julake).

Jaago (njulaagu) ina heewi fannuuji. Hannde mbii en jaagotooo

(julake)
(julake) tan ko tiim
tiimo
o e njeeygu mum, so wonaa bitik, yoo won sewo-
sewo-
sewo, walla daabaaji, tawa joom mum ina yiyee e laabi walla jeere walla
e daral.
Jaago (njulaagu) ko meccal urngal tiide e nder mecce.

Holi ko woni caeele

caeele jaagotooo (julake)?
-Seea
Seea ina golla
golla alaa seea
seea gollataa-
gollataa- So neo
neo wii: Seeaa gollataa,
roondaaki hiraande.
capane
So Hammee ummiima Muritani arii e Mali, Hammee ne addi capane joyi
ujunere (b 50,000; 250,000 F), wiyii capane
capane joyi ujunere (b 50,000;
250,000 F) gollataa e Mali alaa e sago ruttoo
ruttoo Muritani tawde baaba mum
ina jogii coggal gelooi,
gelooi, yeeya heen ngoota arta nde naata golle,
Hammee ardaano golle. Hamme yinoo
yinoo tan ko yiide Mali.

-Heewe
Heewe ina njogoo kulol naatde e njeeygu, batte famude um en
doole. Mbele wonaa sonndu so ina feewna
feewna sabbundu mum ko kuel
kuel
gootel gootel hoccirta haa nde sabbundu nduu timmi?

4
Njeeygu ne ko noon naatirtee. Wonaa tan miliyoaaji,
miliyoaaji, wonaa sawru
baali, wonaa ngesa pui.
pui. Jaago wonaa keewal ngal tan fuotoo. Ina
uri fuoraade seea, golle ina abbira seesa.
seesa.

Ndeen noon:
- Joom baali tati ko adii nde aa
aa naatira teefe baali maa tati fof, naatir
baalel maa gootel haa njiyaa ko baalel ngel addi. uum uri ko baali
maa fof naatata, como aa kaalisal maa naata e yah-
yah-ngartaa, aamdu
maa e aamdu baali e haaju
haaju yon, kaalis maa muta njaltaa golle.
Keoyaa
Keoyaa uuri okki hakkunde galle njooo aa.

- Jeeyoowo sewo-
sewo-sewo, wooc lahal maa haa heewa haako, naataa jeere,
eewaa.
- Jogiio
Jogiio ujunere mbuuu (b1,000; 5,000 F) ndaar ilde hay so
teemedde jeegom (b 600; 3,000 F) e kaake cewe.
cewe. Hay so cilo goro so a
soodi maa wood ko cilo goro koo jibini.
- Gollal ina waawi salaade yahrude no jaagotooo
jaagotooo (julake) yiiri;
jaagotooo
jaagotooo jogoo kaake haa heewa kono waktu fof nde wai jaati, joom
mum tawa kaake eydaaki koko ustii. Jaagotoo
Jaagotooo
aagotooo yii ko waktu fof yoo
wood ko eydii.
So tawii a waii
waii e nokku dumunna, a waii jaate a tawii nde mba aa
jaate fof kaake ko caggal njahrata, uum hoto ernde maa maay e golle.
Safaara mum wonaa eydude kaake goe e oon nokku. Yeru: a naatirii
naatirii
nokku b 100,000 (500,000F); Nde njaati aa fof tawaa kaalis maa ina
ustoo gila o wonnoo b 100,000 (500,000F) haa artii e b 40,000
(200,000F). Hay so tawii a heii
heii b 40,000 (200,000F) goi hoto eydu
heen. Sabu so tawii a eydii heen yide wuurtinde gollal ngal, oon
kaalis fof ina waawi mutde. Ndeen noon feere mum ko ndaartude nokku
goo.
goo. So won kaake keddori aa wa feere no ceertir aa heen, egg
aa.
oo sabaabu kaalis maa ustaade ina waawi wonde:

5
1. Kaake njogi aa wonaa ure yaawde e nokku oo.
oo. Ndeen noon alaa e
sago aamta e hoore jaagorgal; so wonaa aan e hoore maa so tawii
nokku ko joeteeo,
joeteeo, nokku aamtan seea keanno aa haa yettoo
hoore jaagorgal ngal.
2. Ina waawi wonde kadi ko faawi e maa ina heewi, uum ina waawi
barminde gollal.
3. To rutti, walla to amaale keewe, walla amaale ooyooje njoaaka.

Donngal nokku jeeyiro

jeeyiro e jaagotooo

Heewe
Heewe ina uddita nokkuuji jeeyiri e boowe walla galleeji janani. iin
nokkuuji ko joeteei
joeteei lewru kala, laamu ina jeyi heen geal ko wayno
Meeri,
Meeri, won e nokkuuji ina njoa
njoa ko wayi no jeynge (kuraa) maa ndiyam,
aamannde maa e soklaaji goi cewi. ee gee fof ko donngal ngal
nokku jeeyiro
jeeyiro oo roondii.

Jaagotooo
Jaagotooo ina haani wade jaati mbele ngaal donngal teddiraani nokku
oo, so en mbii teddirde
teddirde nokku ko ngalu ngu njogi en nguu mbele ina
waawi huunude
huunude gee ee tawa gollal ngal barmaani. Fule mbii: Ko
urti fof rufat. Hay Wolof ko noon wii: Lu oppu tuuru.

Tesko en: So een naata nokkuuji bayi nii.

- nokku: lewru fof ne yoa

yoa buui
buui ujunere (b 1,000; 5000 F)
- jeynge (kuuraa): lewru buui
buui teemedde joyi (b 500; 2500 F)
- ndiyam: lewru buui
buui teemedde tati (b 300; 1,500 F)
- gee
gee Laamu (Meeri e ko nanndi heen): buui ujunere e teemedde
jeegom (b 1,600; 8,000 F)
- aamannde jaagotooo : (alawma
(alawma fof): buui
buui teemedere (b 100; 500
F)

6
- gee
gee cewe: buui capane joyi (b 50; 250 F) alawma fof hakke
lewru

Ko njaati en e gee e nokku oo roondii, hawrii ujunnaaje tati e

teemedde joyi e capane
capane joyi. (b 3,550; 17,750 F)
Jaagotooo
Jaagotooo ina haani etde
etde oo hoore mum. So en eewi oo kaalis ko
kaake njeeyaa, njoiraa.
njoiraa. Lewru fof ko foti nii so ina yalta so ooyi
waat
waat yolnde. Fulbe mbii; Lahal ko ngal heewi kosam koo fof hoto
lootooe
lootooe keew.

Ndeen noon jaagotooo

jaagotooo et alawmaaji maa kala nde golle
golle ngasi lim
ko njeeya
njeeya gila subaka haa waktu golle nde ngasi tonngaa, ande fof ko
noon mbairtaa
mbairtaa haa lewru nduu timma; eewaa mbele alawma fof aa
yeeya ko fami
fami fof jeeii walla ko akki jeeii ii. So tawii wayi
noon golle maa ina samori kono hul. Jokku e ngool laawol hono
tonngude ko paggi aa e nder alawma haa keaa lebbi tati nde mba
aa jaati mawo um woni aa jaatoo so won ko iyal ngal jibini. So
tawii ko hono no alawmaaji maa ii njahri nii so a jaatiima maa da
seea
seea sabu no ali ii mbayi fof aa
aa hea ko uri ko njaltintaa lewru.
Kono hul so aa
aa yii wonde.
Geel
Geel gootel ko jaagotooo foti faamde e oo fannu; jaagotooo yoo
reento gollude e nokku mo faggudu mum e nder alawma ina jaastoo
alawma fof donngal ngal nokku roondii e lewru.
lewru. eewndagol nokku
yoo haa
haa e lebbi tati so tawii naatir aa nokku oo ko teemedere ujunere
fayi dow (b 100,000 haa....500,000 F....)

So tawii ko naatir aa golle koo ko les teemedere ujunere (-

(- b 100,000;
- 500,000 F) uum ina gasa tawa won kaake e naamndete aa, tawa a
alaa walla somaamuya maa abbitii ko e cikal
cikal nokku oo. Cikal nokku
jeeyiro
jeeyiro ina haani sabu ina fooa wirtotooe, walla soodooe. Kono
tawde ngalu maa ina fami,
fami, ndaartu kaake ure jogeede haaju hay so

7
ina fami
fami ko heetee heen. Mbuu
Mbuuu
buuu so ina tawta mbuuu maa wood ko
woni. Yeru: Saak suukara mo ujunnaaje nayi (b 4,000 ; 20,000 F). Cilo
daroo capane
capane jeetati (b 80; 400 F); aa foti yeeyde so tawii a
urtinaani haa fakiti cilo fof capane jeenay (b 90; 450 F) ndeen saak
suukara mo capane
capane joyi cilo, fof so a yeeyii ko teemedde joyi (b 500;
2,500 F) ke
ke aa, e nder teemedde joyi (b 500; 2,500 F) ko ngaddir aa
saak oo koo heen yaltata. So tawii ko kaake bitik ko suukara uri
wade
wade ko heetee, ina yaawi kadi caggal kosam. Maaro ina yaawi won
e nokkuuji kono ngartam heewaani. Nebam ne ko noon way, so wonaa
ko batte etir kon ina heen uum ko jaagotooo e hoore mum waata
no ina heira
heira seea.

Kaake goe
goe ina toon ko een mbiyetee cikooje nokku, ko kanje
ngoni bonni ngalu. So en nanii
nanii bonni ngalu, ko wontii kaalis mo
gollaani; oon kaalis noon ko dimaro. So en eewii maa en taw ko kaalis
suukara, nebam, sigiret, lamam,
lamam, kafe, mburu e gee cewe ure
yaawde e yieede
yieede soodaa een kaake. Tee een kaake ina keewi tiide
ko hakkunde ujunere
ujunere (b 1,000; 5,000 F); walla ujunere e ... (b 1,000...;
5,000 F....). So en eewii ujunere ina waawi hede sigiret hay so
heewaani nafoore ina yaawi tee fami
fami fof ina jibina teemedere (b 100;
500 F), b 1,000 (5,000 F) ina waawi addude saakuuji joyi lamam,
lamam, walla
mbiskit hay so saak haa saakuuji ii.

Ciken
Ciken nokkuuji men jeeyiri
jeeyiri mbele naato fof ina yia weltoo. Kono
yoo doole men ur wonde e kaake ure daeede haaju. Jaagotooo
yoo salo lelnude kaalis. Yoo buuu
buuu fof gollu mbele ina jibina. Fule
Fule
mbii: Seea
Seea alaa ko barke woodi.
So en paamii seea
seea naatirteeo njeeygu ko haa mbaawen etde koye
men e nder gollal ngal cui
cui en ngal. Sabu kala ko jaagotooo ina
hula, yoo hul barminde iyal gollorgal ngal hono hoore kaalis oo sabu
ko uum woni ngooroondi
ngooroondi gollal ngal.

8
Mbele ngooroondi hueere
hueere so sortiima, hueere ina daroo e darnde
mum? So ngooroondi hueere
hueere ina selli ke, joom hueere ina waawi
diw-
diw-diwnude dow mbildi.
Jaagotooo
Jaagotooo ne so ina reeni ial hono hoore kaalis aybataa. Tee maa
joom mum ooy fitaade e gollal mum hay so yeeaani maa suuro heen.
Ko um woni Fule ina mbiya: Jaago ina waaa barke. Ko um goonga
so jaagotooo
jaagotooo ina waawi etde hoore mum e daal mum.

Sifaaji i jaagotooo foti jogaade

- welde weea:
weea: jaagotooo fotaani wonde pidduo,
pidduo, jaawo
haeede
haeede
- jaagotooo
jaagotooo foti ko wonde gium sukaae e mawe, rewe e
wore
wore
- jaagotooo
jaagotooo hoto won cattuo kono yoo hul amaande
- jaagootooo
jaagootooo yoo won maccuo gollal mum, um firti ko joom
mum kala nde woppi nokku mum yoo ur yahde e haajuuji gollal
ngal
- jaagotooo
jaagotooo wiyaa ko yo welsindo gee aduna kono wiyaaka yo
tunwu walla yo oorno ceelti, walla hoto aam ko weli
- jaagotooo
jaagotooo yoo ndaar hakkunde mum e Alla, siftora janngo
aawoore ina ara; oo sifaa noon haani wonde hoore nde tawnoo ko
kako
kako woni goonga omo tiii
tiii siftorde. Yoo Joomiraao wallu en
mbele een
een ndeena oo sifaa.
- jaagotooo
jaagotooo ina foti teeyde hakkille. Teeyde hakkille ko waawde;
somaade, fonndude soodooe
soodooe e bismaade um en, rutti cewi,
anndude ko naati e ko yalti.

a) Somaade
Somaade

9
Somaade kaake ko huunde tiinde
tiinde wonande won e jaagotooe
(julakoo
(julakooe).
kooe). Fule mbii; Jeeyoowo yanata ko o somotoo oo. So
somoore bonii, golle mbonii. Somo ko moi,
moi, nganndaa ko comori aa
mbele aa
aa annda ko njeeytataa.

Yeru: A soodi saak suukara

suukara ujunnaaje nayi mbuuu
mbuuu (b 4,000; 20,000 F).
Saak suukara oo ko cilooji capane
capane joyi (50 cilo; 50 KG) woni heen. So a
yiii
yiii anndude no amru aa ciloo walla o ciloo fof darii e maa, feccu
ujunnaaje nayi mbuuu
mbuuu ee (b 4,000; 20,000 F) e nder capane joyi
ciloo. Maa taw ciloo fof ndaarii ko e buui
buui capane jeetati (b 80; 400 F).
Ndeen maa anndu no foti kaan aa yeeyde ciloo haa keaa heen
huunde.

1) Haatumeere somoore

10
Ndee haatumeere somuya ina wallu maa e jaate no njeeyirtaa kadi so
jaate mawe
mawe ngarii maa siftor ko amruno aa kaakel heen fof.
Ndeen noon kala nde comia
comia winndu e karnal maa, kaakel fof e coggu
mo amrua to yeeyirde mawnde too.

b) Bismaade e fonndude soodooe

soodooe

Moni fof ina yii

yii teddineede. Yankinaare ina eyda martaba.
martaba. Fule
Fule
mbii: Yeeso wonaa ataake kono ina janngoo. Coggu maa ina tiia
jamaanu nooto maa batte teddungal ngal. Lekki jeeyoowo ko welde
weea.
weea.

11
 c) Rutti cewi
cewi

Rutti wayi e njeeygu kono yiitere wayi e neo

neo nii. Nde tawno yiitere ina
farwi kala ko memi um barmat. Rutti ne ko noon barminirta njeeygu
haa joom mum yalta jeere tinaani. Feere rutti cewi:
cewi: Aali soodii mantu
kuel
kuel buui joyi; Aali tottii teemedde ii.
So tawii aa
aa rutta Aali cewi mum; ndaar buui joyi pawaa e dow mantu
kuel
kuel ngel wona buui
buui sappo, ndaar timminde noogaas tawde aa anndi
noogaas labi joyi ko teemedere, am noogaas laabi nayi tawta ko njogi
aa e junngo maa koo, woni a heii teemedere; teemedde ii ko
teemedere laabi ii. um ko hollirde rutti cewi ko les ummortoo ina
abba. Wonaa moni fof waawi huutoraade masi kono masi ina
yaawrani jaati. Woowde masi
masi haa urta ina adda ngaameela hakkille
sabu hakkille ina fami
fami heen gollal.
So een
een njii huutoraade masi ko alaa e sago janngen limooje e
mbaydi emngal men kam
kam e mbaydi Farayse.

Ndaaren haatumeere limoore -

Pulaar Farayse

Buui
Buui francs

b1......................................................5 F
b 2....................................................10F
b 3.....................................................15F
12
b4......................................................20F
b4......................................................20F
b5......................................................25F
b6......................................................30F
b7......................................................35F
b8......................................................40F
b8......................................................40F
b9.......................................................45F
b10....................................................50F
b 11...................................................55F
b12....................................................60F
b13....................................................65F
b13....................................................65F
b14....................................................70F
b15....................................................75F
b16....................................................80F
b17....................................................85F
b17....................................................85F
b18.....................................................90F
b19.....................................................95F
b20...................................................100F
b21....................................................105F
b21....................................................105F
b22....................................................110F
b23....................................................115F
b24....................................................120F
b25....................................................125F
b25....................................................125F
b26....................................................130F
b27....................................................135F
b28....................................................140F
b29....................................................145F
b29....................................................145F
b30....................................................150F
b31....................................................155F
b32....................................................160F
b33....................................................165F

13
b34....................................................170F
b34....................................................170F
b35....................................................175F
b36....................................................180F
b37....................................................185F
b38....................................................190F
b38....................................................190F
b39....................................................195F
b40....................................................200F
faw mbuuu
mbuuu haa yottoo jeenayi

b41....................................................205F
b41....................................................205F
b2........................................................10F
b3........................................................15F
b4........................................................20F
b5........................................................25F
b5........................................................25F
b6........................................................30F
b7........................................................35F
b8........................................................40F
b9.........................................................45F
b9.........................................................45F
Capane
Capane
Faw mbuuu
mbuuu mbuuu
mbuuu haa capane nayi e jeenayi

b 50.....................................................250F
Faw mbuuu
mbuuu haa jeenayi
b60......................................................300F
b70.......................................................350F
b70.......................................................350F
b80.......................................................400F
b90.......................................................450F

Teemedere
b100......................................................500F
b100................................................... ...500F

14
Faw e dow teemedere hee haa njotto aa capane jeenayi e jeenayi
b101......................................................505F
b102......................................................510F
b103......................................................515F

b199......................................................595F
b199......................................................595F
b 200........Teemedde ii....................1000F

Faw gila mbuuu

mbuuu haa temedde ii e capane jeenayi e jeenayi
b201....................................................1005F
b299....................................................1455F
b300....................................................1500F

a weccitoo buui e Seefaa sowondir laabi joyi.

So tawii aa
Yeru: buui
buui sappo (b 10) so een mbeccitoo e seefaa 10 x 5 (50 F)

So tawii aa
aa wayla seefa e buui feccu laabi joyi.
Yeru: 100 F so een
een mbayla um e buui 100 F/5 (b 20)

d) Anndude ko naati e ko yalti

ande huunde naati walla yalti, winndu.

2) Haatumeere amaale naattue e jaltue

amaale naattue: Ko kaake walla kaalis naato
naato e gollal ngal. Tawde so
a nawtaani joom mum arantu, uum hiisa mum ko amaande.
amaale jaltue: Ko kaake giwe e gollal fayde e soodooe. een
kaake ina waawi e ngarta. Kono ko naati e ko yalti fof ina foti
winndeede.

15
Ndee haatumeere ina
ina wallu maa jeertaade sabu so a eewii kaake
naattue
naattue e gollal maa; so arii e urtude maa ndaar feere no ndartiniraa
walla ustaa.

uum ko teskuyaaji ii:

- alawma fof aa
aa haani so a gayni golle maa, eewde
eewde ko naati. Ko
ndeen kadi mbaawataa etde gollal maa e nder ali, so ina yaha
walla so yahaani.
Yeru:

16
ande fof ko nii kaan aa wade, winndu kaalis mo allu aa yeeyde
oo ko oon woni kaalis laao,
laao, tonngaa. Winndu so won kaalis
desndal ke
ke aa e innde joom mum.

3) Haatumeere kaalis naato

naato e allal
Caggal nde limaa
limaa kaalis naato e allal waktu nde golle ngasi, am
kaalis laao
laao oo mbaa bannge, ko oon foti yahde e somuya. Kaalis
desndal oo ina waawi weccitoreede.

17
 oo ko mbele jaagotooo
jaagotooo ina waawa etde hoore mum e pere.
Fule
Fule mbii: So a yii iiri maa, a yii liyam maa; so a takii meeri a
wela.. Ko oo kadi nganndataa mbele gollal maa ina yaha walla alaa.

Hitaande 2013
4) Haatumeere kaake naattue
naattue

18
Kaake naattue
naattue wonaa kaalis
kaalis gollal ngal coodaao
coodaao kaake oo. Haalaa
ko kaalis desndal bataao
bataao kaake walla kaake amlaae. Oon kaalis
ina haani winndee so yoaama
yoaama momtee. So tawii oon kaalis yoaaka
haa jaate mawo
mawo waii, oon kaalis yaltinte e tonngoode haa gasa,
eewee so won ko fawii e iyal gollorgal ngal.

19
 Hitaande 2013
5) Haatumeere kaake jaltue:
jaltue:

oo jaagotooo ina haani watude hakkille mum no feewi. So a

amliri, winndu e karnal maa: Ko amaa koo, amo oo e ande joom

20
mum ami, e no foti. Kaalis
Kaalis coodaao
coodaao ina wonti kaake oon yaltaani
kono kaalis mo wataaka
wataaka kaake oon so jooaaki ko kaalis jaltuo ina
foti winndeede. So yoaama
yoaama momtu, so tawii yoaaka haa jaati mawo
yonti, oon kaalis tonngete joee
joee bannge haa nde yooyaa fof. Oon
watetaake
watetaake e tonngoode kaake tawde artaani tawo. Sabu Fule
Fule mbii
amaande ko aamaande..

21
um ko yeru karnal coodoowo: Coodoowo fof ina haani tawee
jaagotooo
jaagotooo ina jogitanii um karnal amaande kala ko joom mum
amlii winnda e karnal hee so yoii momta.
Kala kaake
kaake e cood aa winndu coggu mum njogito aa sabu kaake
coggu mum darotaako o gootel, waktuuji kaake coggu mum ina abba
waktuuji coggu telloo.
Yeru:

6) Haatumeere

22
 Hitaande 2014 (somuya kaake)

Reento soomaade haa heewa njoinaa

njoinaa won e kaake, sabu
sabu ina yaawi ko
abbata ko noon kadi yaawri tellaade. uum heewi wonde ko suukara,
kosam, nebam, maaro nde tawnoo ko uum wuuraa. So ee gee abbii
ala e sago waasa ooyde sabu so wulii tan jibinannde daroto e koye
mum ndillina mbele coggu kaake ne ustoo.
ustoo.

Jaagotooo
Jaagotooo yoo reento soodde ko tiii sabu uum jeeyoowo yanata ko
o somotoo oo.
-Jaataade e nder lebbi tati walla jeegom walla hitaande: uum ko
eewtaade so iyal ngal ina oon kadi so tawii won ko fawii heen
walla alaa.

Yeru: Jaate mawo

mawo

Hitaande
Hitaande 2013
Jaati mawo
mawo wonaa tan renndinde kee ali, walla jonte, walla lebbi.
Jaate mawo
mawo ko limde kaake tawaae e nokku hee haa e kaalis leliio.
So uum gasii, fawtii heen ko renndinde amaale naattue e kaake walla
kaalis gollal ngal, tonngaa; kaalis
kaalis walla kaake naattu e e gollal ngal foti
ko yaltude e ko renndina e jaate ee.

7) Haatumeere jaate mawo

mawo

23
etten yeru e Muusaa joom taabel sigiret.

Muusaa ko anniio. O arii e leydi hay gooto o anndaa; no way fof,

Muusaa yettodiima e b 5,400; (27,000 F). Muusaa ne foti ettude
suudu. Suudu yoata
yoata ko b 200; (1,000 F) lewru fof. Muusaa alaa doole
naatde e jeeygu, kono Muusaa ko joom pellital sabu o yiaa
yiaa ureede, o
yiaa
yiaa jaasde banndiikoen. Muusaa etti feere yo fuoro
fuoro taabel sigiret.
Hol feere Muusaa wai
wai haa golli e nder b 5,400; (27,000 F) e yettodii
ee?

24
- Muusaa jaati ko lebbi tati coggu suudu, hawri b 600 (3,000 F) totti
joom suudu.
- Muusaa jaati ko foti aamde e nder alawma: subaka kacitaari b 30
(150 F), bottaari b 30 (150 F), hiraande b 40 (200 F), (b 3,000; (15,000
F) hakke lewru. uum Muusaa ina jogii jikke ko adii nde lewru maayata
maa taw woodii ko o renndini. njodi
Nde Muusaa yaltini njo di suudu e
aamannde kaalis mum hawri e b 3,600; (18,000 F) Muusaa
Muusaa heddoraa b
1,800; (9,000 F). Ko iin buui Muusaa naatiri njeeygu sigiret. Muusaa
soodi paketaaji ii Dinil, paketaaji ii Boos; paketaaji ii Maaliboro,
paketaaji ii Mantu, paketaaji ii siigom. Ko uum Muusaa soodi ina
yirlo e mbeddaaji, e nder nokkuuji renndo. Ko Muusaa soodi koo fof
hawri ko b 740 (3,700 F); ndeen Muusaa heddoraama b 660 (3,300 F).
Muusaa wai
wai uum jeyba mbele ina waawa wallitoraade wecci. Pakket
Dinil mo Muusaa yeeyi fof ina hea
hea heen b 20 (100 F); Maaliboro pakket
fof
fof ko b 20 (100 F), o daata
daata heen; Boos pakket fof ko b10 (50 F); mantu
ko b 10 (50 F); siigom b 10 (50 F).

goum
Kala ko Muusaa yeeyi haa gasi, Muusaa doga sootta go um lomtina.
Ko noon Muusaa aldata haa naange muta, Muusa hoota. So Muusaa
yettiima, lootoo,
lootoo, aama, foofto, aago Alla, yetta Alla. So Muusaa gayni
een gee, Muusaa haita batayel mum kaalis limtoo ko alli
renndinde ko. No ali mbaadi Muusa ina jippodoo e b 500 (2,500 F, b
600 (3,000 F, b 620 (3100 F, b 400 ( 2000 F...... Muusaa etti feere
feere nde
jippii fof lelna b 100 (500 F); ko heddii eyda kaake e taabel mum.
Ndeen lewru adanndu maayii Muusaa tawi lelnii b 3,000 (15,000 F) ko
jiidaa e kaake gone
gone e taabel mum ee. Muusaa jokki e golle mum.
Lewru iauru tawi kaake eydiima, Muusaa wa
wati lelnude b 200
alawma fof. Lewru maayi tawi Muusaa lelnii b 6,000 (30,000 F). Lewru
tatauru
tatauru Muusaa ina lelna b 300 (1,500f) alawma fof nde lewru maayi
tawi Muusaa lelnii b 9,000 (45,000f) uum fof kaake taabel ina eydoo.
Muusaa jokki e golle, nde
nde jippii fof wati
wati fawde e dow b 100 (500 F) ko

25
lelnatnoo e lewru fof koo b 40 (200 F). iin b 40 (200 F) jooanii ko
njodi
njodi suudu e nge on cewkon. Muusaa watii aamde haa haara sabu
faaeende
faaeende ustiima. Ko noon Muusaa jokkiri e golle haa Muusa hei b
80,000 (400,000 F). Ndeen Muusaa miijii yoo wa
wa taabal jooo e nder
leegal.

Mbele Muusaa etti ko b 80,000 (400,000 F) ii fof wai e taabal ngal?

Alaa!

Muusaa ina jogii kulol seea

seea e nokku keso. Ko uum addani Muusaa
jogaade miijo yoo fecondir b 80,000
80,000 (400,000 F) ii. Muusaa yaltini
njobdi nokku.
Lewru fof nokku ina yoa
yoa b 400 (2,000 F).
Muusaa yaltini b 1,200 ( 6,000 F) uum ko njodi lebbi tati.
Muusaa yaltini njodi
njodi meeri; lewru fof ko b 200 (1,000 F); lebbi tati ii
hawri 600 (3,000 F).
Muusaa lelni b 4,000 (20,000 F) e gee
gee bettooje ko wayno awu,
maayde, inndeeji, dewle, ekn...
Muusaa lelni b 10,000 (50,000 F) nguura mum lebbi tati.

Nde Muusaa yaltini ee gee fof, hawri b 14,220 (71,100 F); Muusaa
heddoraa e kaalis mum b 65,780 (328,900
(328,900 F). Muusaa soodi sigaret b
4,000 (20,000 F), saak suukara b 4,000 (20,000 F), saak maaro b 3,200,
(16,000 F) bido
bido nebam b 2,800 (14,000 F), naajini paket b 240 (1,200
lamam
F) e mo b 260 (1,300 F), basalle b 1,600 (8,000 F), lam am b 200 (1,000
F), feccere saak Kosam b 6,000 (30,000 F)
Muusaa tonngi oo soomoore mum hawri b 20,060 (100,300 F).
Muusaa heddoraa b 45,720 (228,600 F)

26
Muusaa fuii
fuii golle. Hannde kaalis Muusaa jooiio fof b 45,720
(228,600 F). iin b 45,720 (228,600 F) aldaa e hoore kaalis gollor
golloro
olloro oo.
Hoore kaalis golloro
golloro oo hawri ko b 20,060 (100,300F). Ko oo Muusaa
foti reende sabu ko ngooroondi walla iyal gollorgal.

Muusaa ina golla gila subaka haa feccere jamma. Nde Muusaa gayni
golle fof, Muusaa ama karnal mum ngal owrata golle ngal, jaatoo ko
alli yeeyde, so o gayni o tonnga. Yontere adannde Muusaa yuurnitii
ali njeeygu mum no mbaydi. Muusaa tawi ali ina urdi kono allal
fof omo yeeya ko foti walla ko uri b 400 (2,000 F) hakke njodi nokku
oo. Muusaa ina jokki e ngoon owngo. Kala kaake e o faayi ina gasa o
doga o soodoya. Nde lewru adanndu ndu timmi Muusaa jaati e nder
tonngooe
tonngooe ali ii jaatii e karnal owirgal golle ngal o tawi so kulol
waii
waii tawata ko to rutti wecci (rutti kaalis cewo) walla to somoore kono
njeeygu
njeeygu ina wai.
wai.

Muusaa jokki e golle haa lebbi tati ii timmi. Muusaa wai jaati mawo.
Muusaa tawi hoore kaalis walla iyal gollorgal ngal daii ko jibini. Sabu
b 20,060 njibinii b 10,000 (50,000 F). Muusaa itti b 1,200 (6,000 F)
njodi
njodi nokku fodde lebbi tati goi
goi lelni; o itti heen ko o yoata meeri
fodde lebbi tati. Ko heddii e b 10,000 (50,000 F) e o danoo tono
(ngaaari)
(ngaaari) o lelni. Muusaa ina jokki e golle. Nokku ina nootaa no feewi,
Muusaa ina faamondiri e soodooe.
soodooe. Kaake ina eydoo sahaa fof.
Muusaa ina jokki rewde e jaal
jaal mum gootal. Ko noon Muusaa woori
haa hei
hei teemedere ujuneere (b 100,000) (500,000 F ).

Nde tawnoo Muusaa ko joom peeje tee feere makko nde o joginoo gila
adannde ndee ko moere
moere ko e ndeen feere o jokki. Waktu fof nde omo
naata golle ko maa o waa
waa jaati donngal nokku mo o gollata oo, o
yaltina gee
gee makko cewe e haaju makko foti daraade, o joa ndesaari
ko heddii o sooda kaake. Kala nde Muusaa naati nokku ko karnal mum

27
jogii, ko ngaal karnal o owrata gollal makko.
makko. Yontere fof o jaatoo no
ali mbaydi, so lewru maayii o reftoo e karnal ngal o eewa no jonte
mbaydi, so lebbi tati timmii, o waa
waa jaati mawo.

So won ko o hei,
hei, o itta heen njodi nokku e donngal mum, o resa heen
huunde ko heddii o wata
wata e kaake. Ko noon Muusaa jokkiri e gollal
mum haa hei
hei b miliyo (b 200,000) (1,000,000 F).

Ko ndeen Muusaa nelani Aali mium,

mium, yoo ar mbele e mballondira e
golle. Muusaa takkondiri e mium
mium hakke lebbi tati, fof omo holla
miiraao
miiraao oo no golle ee njahrata. Waktu
Waktu fof Muusaa ina siimtana
miiraao
miiraao tampere nde yii e waktu nde naati e ndii leydi. Muusaa ina
haala dogi daroo mo waannoo
waannoo hakkunde laabi e nokkuuji renndo. Aali
nde tawnoo ko jooni yalti ndaartude jawdi ina heii
heii ko mawniraao oo
haalata koo kono jaggiri
jaggiri haala kaa ko yeewtere bolle puuye.
puuye. Muusaa
ina jokki e waajaade mium
mium e aaganaade um moere.

Nde yahnoo haa e mbai lebbi tati goi. Muusaa wii miiraao oo yo
heddo e nokku hee sabu kako
kako o ooyi e nokku oo. O woowii yime
ee no feewi, won ko
ko o waawaa salaade, gila e amaale haa e goytaali
goi.
goi. uum noon yoo oon yaltinan mo b 10,000 (50,000 F) mbele
omo dirta, o yaha nokku goo
goo mbele jawdi ndii ina yeea. Muusaa
faamondirii e Aali mium.
mium.

Muusaa eggii. Sahaa fof Muusaa ina ara eewtaade

eewtaade Aali e gollal mum.
Nde o ari fof, o wasiyoo Aali yoo toppito laaal
laaal gila e hoore mum haa e
nokku oo, yoo Aali fuuntondir e soodooe,
soodooe, yoo tiinno waasa aamde,
reena karnal dowirgal golle ngal, kadi so won ko jiiorii
jiiorii um yoo haal
gila burtaaki um doole.

28
Aali ko suka dewo
dewo laawol, golloowo ketinaao, belo iiam, laao,
jio
jio laaal. Nde lebbi tati timmi fof, Aali nodda Muusaa mawnum e
mbaa
mbaa jaati mawo. Nde e mbai jaati fof Muusaa tawa Aali golli sabu
waktu fof won ko fawotoo e iyal hono hoore
hoore jaagorgal ngal. Kala ko
daaa
daaa e dow hoore jaagorgal ngal, Muusaa fecca e hakkunde mae. Ko
noon e ngoori haa moni e mae fof dai heen nokku hoore mum.
Aali soodi nokku nalani Umaar mium.
mium. Aali ne wonti ceerno. Aali holli
Umaar jaal
jaal ngal Muusaa
Muusaa hollunoo um ngal. Umaar jokkii heen.

Nokku jaagorgal e jaagotooo

jaagotooo

Jaago (njulaagu) ina naamndii ee gee: nokku jaagorgal e jaagotooo.

Nokku jaagorgal ina uri yieede e o yime keewi rentude, walla e
laabi mawi,
mawi, walla e nder leee.
Nokku jaagoro
jaagoro wai ko sahaa. E nder lebbi jeegoom so tawii a jaatiima
jawdi maa, a tawii ina eydoo, jokku golle. So a timminii hitaande, a
jaatiima, a tawii golle ina jahri yeeso, jokku golle. Kono wa
wa hakkille
maa e ndaarde nokku goo
goo e lomto ma mbele
mbele aa
aa yeecina gollal ngal
sabu aadi maa e nokku so heewii ko duui
duui tati. Caggal nde nda aa
duui
duui tati e nokku, a yeecinaani, a eggaani, ko uri heen heewde so a
jokkii e oon nokku daal
daal maa famittu, caggal yahrata sabu jamaanu
catiio
catiio ma oo maa jogo cuusal e maa, aan maa watu
watu hulde e walla
kersaa e mbattaa jade ko a jaataano.
So e ndokii hede ma, e ndog maa. Nattaa yiide hay gooto, aamtaa
ko maa, walla punndi, nguleeki, doombi e come mballu maa jokkitde
kedde kaake ee.

Oon sahaa een

een mbaawi wiide nokku oo naywii. Kono nokku ko aan
gono
gono heen oo naywinta um. Aa foti e nder duui ii ii ndaartude
lomto maa, mbele nokku oo ina foofa henndu hesuru.

29
Lomto maa e nokku oo wayi kono kaake walla somuya keso nii. O ardi
ko gee
gee ii haa arti e gootel, ko heitaade.
heitaade. Fule mbii: So doole
dokii
dokii yoo doole keo.
keo.

Lomto oo ina waawi tawde gollal ngal ina feewi, hollu mo no ngollirtuno
aa. Hollu mo gila e no comortono aa, haa e soodooe moue e
mboddiiji i njotondirno aa. So tawii noon gaddir aa lomto maa ko
golle maa peewaani, aa
aa yii wuurtinde gollal maa, haalan mo ko bonni
golle maa, mbele omo reentoo. Kono uum heewaani wade (baaba,
mawnam, mii
mii am, kaaw, sehil am ... ko um bonni golle am; kono
kaari bonnii golle am uum een nana ande fof.

Jaagotooo
Jaagotooo yoo teddin nokku mum: gila e laaal haa e kesitingol
kaake, uum ina jeyaa e ko soodooe njii. Kaake fof e joom mum
anndi nattii nafde, yoo yaltu nokku. So tawii a yiaa
yiaa weddaade kaake
sahaa fof ndaartindo so a faayii ina bona so ujunere jarannoo yeey hay
so teemedde joyi uri ko accataa haa bona mbeddo aa. Sabu huunde
fof ina wai
wai happu. Aan comiio kaakol oo aa jogii happu saka kaakol
comi aa ngol.

Jaago e nafoore mum

Nafoore jaago ina heewi e leydi; gila noon e weeyo, leydi e ndiyam.
Nokku heen fof ngartam mum e leydi ina heewi. iin ngaluuji
denndinteei
denndinteei ko kaji ndeeni leydi. Gila e sabaabu jokkondiral
hakkunde leyeele
leyeele haa yottii mahateeri, kaire kuutore
beccondirteee
beccondirteee (gostondirteee) koporeeje, walla die,
die, walla ngaluuji
leydi haa yottii beccondiral (gostondiral) gannde, ee gee fof ko
nafoore jaago

30
 Mamadou Silye Anne vous livre son petit
exprience dans ce mtier quil a exerc pour
un petit bout de temps.
Ce bout de papier peint en noir nest
nest quun
conseil ou encouragement dans le domaine
du commerce
Merci

Mammadu Siley Aan ne rokka on ganndal mum

e fannu mo dilli e mum e nder dumunna dao.
dao.
Ngol erewol goobangol e ngommbudi aleeri
ko wasiya walla noon jarfo e fannu jaago.
On njaaraama

31