LUKIJALLE

Pioneeriupseeriyhdistyksen johtokunta pyysi keväällä Jatkosodanpäättymiseen.Syynä on ollut se, että aikai-

1974minua kirjoittamaanSuomenlinnoittamisenhisto- sempilinnoittaminenei ole ollut Suomenvaltiontahdosta
rian. Syynäsiihenettä teosvastanyt tulee lukijan käsiin riippuvaistaja sotienjälkeinen aineistotaas ei ole vielä
on se,että linnoittamisesta on olemassapainettujalähtei- julkista. - Kiintoisaaihetutkijalle saattaisiolla venäläis-
tä erittäin vähän. Tutkimus perustuu melkein yksino- ten linnoittamistoimintaensimmäisen maailmansodan ai-
rnaanSota-arkistonasiakirjoihin,joihin tutustuminenon koina,jota teoksessani olen sivunnutvain inventoimisen
vaatinut vuosientyön. Lisäksi olen haastatellutlukuisaa luontoisestirannikon osalta,koska se on ollut pohjana
joukkoa linnoittamisenavainasemissa olleita henkilöitä, omallerannikonpuolustuksellemme.
joistajo useatovatpoistuneetajastaiäisyyteen.Valitetta- Tytini aikanaolenjoutunutvaivaamaanmoniahenkilöi
vasti kovin monetovat ehtineetlähteäennenkuin aloitin tä eri tavoin. Olen kiitollinen niille aseveljille,jotka
työni. aikaansasäästämättä ovatantautuneethaastateltavikseni
Kirjaan ei ole merkitty lahdeviittauksiaeikä siihenole ja täten saattaneettalteenpaljon sellaistatietoa,joka ei
liitetty lähdeluetteloa,koska se aineistonlaadustajoh- ilmene asiakirjoistaja joka vähitellen meidän mukana
tuen olisi ottanut hyvin runsaastitilaa ja teoson muuten- olleittenkanssahäipyy unhoon.Erityisenkiitollinen olen
kinjo paisunutlaajaksi.Käyttämäniaineistoon kuitenkin kenraalimajuriOtto Bondorffille,professoriAulis Juntti-
asiasta mahdollisestikiinnostuneennähtävänäkokoel- lalle ja teollisuusneuvos Kalle Helmiselle,joitten kanssa
massaniSota-arkistossa. Suurimmastaosastaon olemas- olen työvaiheessa saanutmonet kerrat keskustellateok-
sa yalojäljennökset,vähäisessämäärin olen käyttänyt sen sisällöstä. Valitettavasti kaksi viimeksi mainittua
myös lyhennelmiätai referaatteja.Haastatteluistaon jo
ovat kiitosteni ulottumattomissa.
olemassanauha-arkistoja kirjoitetut tekstit. Arkistos.F Sota-arkistonhenkilökuntaon vaivojaansäästämättä
olevassateoksenkappaleessa on lähdeviittaukset,myös auttanut minua saamaankäyttööni usein vaikeastikin
pai
viittaukset nettuihinlähteisiin. löydettävääarkistomateriaalia. Monet vuodetjatkunees-
Linnoittaminenei ole koskaanitsetarkoitus,vaanseon ta avustaolenheillekaikille hyvin kiitollinen.
aina yksi johtajan monistakeinoistatarkoituksensato- Haluan esittää kiitokseni Suomen Sotatieteelliselle
teuttamiseksi.Sen vuoksiolen yrittänyt selostaalinnoit- Seuralle,Pioneerisäätiölle ja Maanpuolustuksen Kanna-
tamisenliittymisen muuhun apurahoistatutkimustyönaiheut-
tuksen kokonaissuunnitteluun peittämiseksi.Erityisen suuren arvon
kunkin ajan puolustusdoktriinia. Näin ollenon mielestäni ensiksimainittu on suostunutliittämään
ollut välttämätöntäesittäämyösse tausta
on määrännytlinnoittamisenlaadunja laajuuden.Pelkäs- Teoksenkuvituson etupäässä teknillisiäpiirustuksiaja
tään linnoittamisen tekniikan selostaminenei antaisi puhtaaksipiirtämistäon suorit-
asiastakokonaiskuvaa. taiteilija Viljo Roinetaitavastija asiantuntemuksel-
Teosei ole ns. kriittinen tutkielma, koskase olisi parhaat kiitokseni.Myös eyerstiluut-
tapauksessasubjektiivinen.Olen pyrkinyt esittämään nantti Stig Roudasmaalle olenvelkaakiitoksensiitä, että
ratkaisuihinvaikuttaneettekijät niin objektiivisestikuin olen saanutkäyttää hänenTalvisodanHistoriaa varten
suinkin,jotta lukijalla olisi mahdollisuusitsetehdäjohto- tekemiäänpiirroksia.
päätöksensä. LisäIsi varsinkin viime sotien aikaisetta- Lopuksihaluankiittää Kustannusosakeyhtiö Otavaaja
pahtumat ovat ajallisesti niin lähellä, että kiittisten erityisestitohtori Paavo Haavikkoa siitä, että teokseni
arvioittenpaikkaei ole vielä tässäteoksessa. Toivottavas- nyt pääsee julkisuuteennäinarvokkaassa painoasussa.
ti lähiaikoina alkaa ilmestyä tämän laatuisiatutkielmia.
Varsin mielenkiintoinenolisi arviointi linnoittamisenvai-
kutuksestasotatoirniin.Tällaisenartikkelin paikka saat-
Helsingissä,
tammikuussaI 98I
taisi olla esimerkiksiTiedeja Ase.
Olen rajoittanut tutkimukseni aikaan Vapaussodasta R- Arimo
ReinoArimo
Suomen
linnoittamisen
historia
1918-1944

HELSINGISSA
KUSTANNUSOSAKEYHTIö
OTAVA
SISALLYS

I JAKSO: VLUKU
VAPAUSSODASTATALYISOTAAN LINNOITTAMINEN ENNEN TALVISOTAA 97
Yleisesikunnan suunnitelmatlinnoittamisen
ILUKU jatkamiseksi97
L I N N O I T T A MI N E N V A L I T T ö M A S T I
Organisaatiotakehitetään 103
VAPAUSSODAN J A L K E I S I N AV U O S I N A I 3
Teknillinensuunnitteluja rakentaminen106
EverstiluutnanttiRappensuunnitelma13 jalustat I 14
Korsujenkonekiväärien
Saksalaistensuunnitelma l4
Vanhojenkorsujenmodernisointi1l5
KenraaliIgnatiuksensuunnitelma17
Korsujenkäyttökokeilut 117
Panssarinesteidenkehittäminen I I 8
IILUKU
LinnoittaminenLaatokanKarjalassa 120
'ENCKELLIN LINJA" 19
Vapaaehtoisetlinnoitustyöt 120
Puolustusaseman sijainti 19
Vesistöjenpatoamisetja tulvitukset 125
Enckellinsuunnitelma19
Fabritiuksen suunnitelma22
VILUKU
Puolustusasema määritetään23
AHVENANMAAN KYSYMYS ENNEN
Sotaneuvostonkantalinnoittamiseen 29
TALVISOTAA 126
Taktillinensuunnittelu 30
Genevensopimus1921,126
Teknillinensuunnittelu 35 ja
Yritykset Ahvenanmaansopimuksen
muuttamiseksi
Puolustusasemanrakentaminen 46
yhteistoiminnan Ruotsin
aikaansaamiseksi
Linnoituslaitteidenvartiointija hoito 50
kanssa127
Enckellinlinjaankohdistunuttaaryostelua5l

IIILUKU
RANNIKON LINNOITTAMINEN 53
Venäläistenlinnoitustyöt 53
Laatokka 55
Viipurinlahtija L I N N O I T U S T Y ö TY H : N J A
Suomenlahti60 AIKANA 133
Suurirannikkopuolustuskomitea 60
Puolustusrevisionikomitea 63 Talvisodanaikana 138
YE:n ja RTE:n suunnitelmat65
Patterienhajauttaminen68 Tolvajärvi Ilomantsi 145
Mittaus-ja tulenjohtotornit 7l Pohjois-SuomenRyhmäja Lapin Ryhmä 148
305mm:ntykkienottaminenkäyttöön 72
Linnoittaminen1930-luvun jälkipuoliskolla 74 VIIILUKU
LISAABETONIA 15I
IVLUKU YH:n aika 151
KANNAKSEN LINNOITTAMINEN ALKAA Talvisodanaika 153
UUDELLEEN 81 Tlinjan betonityöt 155
YE kiinnostuutaaslinnoittamisesta8l Betonikorsujen teknillinenrakenne 158
Linnoittamistiedustelu
| 929 84 Ehdotuksialinnoitustykistönhankkimiseksi159
PeriaatepäätösKannaksenlinnoittamisesta85 Linnoituslaitteidenkorjaustoiminta160
Kenttälinnoittaminenalkaa 88
Kannaksenkenttälinnoittamissuunnitelma v. 1932 IXLUKU
Ink-korsujenrakentaminen90 TAEMPIEN ASEMIEN LINNOITTAMINEN 162
Panssarinesteidenrakentaminen aloitetaan94 johto ja organisaatio162
Työjoukkojenmuodostaminen,
8
T-linja eli taka-asemajaV-linja eli väliasema166 XVLUKU
L-linja eli Luumäenlinja 178 TAKTILLINEN SUUNNITTELU 239
K-linja eli Kymijoenlinja 183 Suunnittelun organisaatio 239
Järvialueentaemmatasemat 185 Suunnittelu-upseerientoiminta 240
Linnoitustoimistonohjeet 143
XLUKU
VESIESTEET 188 XVILUKU
Patoamisetja tulvitukset 188 TEKNILLINEN SUUNNITTELU 246
Jääesteet190 Sodankokemuksien vaikutus 246
Korsutykit 249
XILUKU Tykistönasemat 253
RANNIKON LINNOITTAMINEN YH:N JA Kupujenkonepistoolit255
TALVISODAN AIKANA 193 Luolat 256
Linnoittamistöidenjärjestely 193 Teräksen puute 256
Suomenlahti194 Lujuusluokittelu 257
Lounais-Suomi ja Ahvenanmaa196 Kuvut 258
Pohjanlahti 200 Konekiväärienjalustat261
Laatokka 200 Aänenvaimennus261
Rannikonlinnoittamistilanne10.11.39 Lämmitys,ilmanvaihto,vesi 262
Viestiyhteydet263
Lääkintäkorsut263
TII JAKSO:
Maastouttaminen ja naamiointi 264
VALIRÄUHAN AIKA
Panssarinesteet265
XIILUKU Taistelu-jaybteyshaudat 266
UUTTA RAJAA RYHDYTAAN
LINNOITTAMAAN 207
Ylipäällikönpäätös
Hangonlinja 208 PUOLUSTUSASEMIEN RAKENTAMINEN 268
KenraaliHanellinlinnoittamissuunnitelma
Pääaseman lopullinensijainti 214
TaempiasemaHarnina-Taavetti SvenskaArbetskären278
Linnoitustykistö220

XIII LUKU
SODAN KOKEMUKSETTALTEEN varastot 292
Sotakokemustenkeräärninen
Kenraa[ Öhquistinmielipiteitä
Puolustusaseman valinta
Linnoituslaitteidensijoitus 226 XVIIILUKU
Betonikorsut229 LIIKEKANNALLEPANOVALMISTELUT 3OO
Puolustusaseman rakentamisen tärkeys-ja Linnoitusjoukot300
kiireellisyysjärjestys229 Työjoukoteli linnoitusrakennusjoukot
301
Asemiensuunnittelu 230
XIXLUKU
XIVLUKU MAANLUNASTUS-JA
LINNOITTAMISTOIMINNAN KORVAUSKYSYMYKSET 307
ORGANISAATIO 23I Maanlunastustoimenpiteet
307
Ylin johto 231 Korvauskysymykset
Linnoitusasiaintoimikunta 232
Linnoitustöidenjohtajanesikunta 232 XXLUKU
Linnoittamisenrahoitus 237 VESIESTEET JA PATOAMISET 310
Vesi-ja jääesteet310 Aunus 369
Patoamiset ja tulvitukset312 PSS-asema ja Syväri 369
U-asema371
XXILUKU Maaselänkannas 372
RANNIKON LINNOITTAMINEN 316 Rukajärvi 373
Rannikonpuolustuksentilannetalvisodanpäätyttyä 316 Sohjananlinja 374
Suomenlahti317
Ahvenanmaa319 XXVLUKU
ja Pohjanlahti 321
Saaristomeri VETAYTYMINEN TAEMPIIN ASEMIIN 377
Rannikonlinnoittamisenkehittämissuunnitelma
vuodelle Karjalankannas 377
t94t 32r Itä-Karjala 379

IV JAKSO:
JATKOSOTA
XXIILUKU
LINNOITTAJAT LIIKUNTASODASSA 327
Defensiivistäoffensiiviin 327
PäämajanLinnoitusosasto328
Välijohtoporras330
Linnoitusrakennusjoukkojen
perustaminen
organisaatio332
Linnoitusmäärärahat336
TV-pataljoonat337
Linnoitusrakennusjoukkojen käyttö 337
Linnoitusrakennuspataljoonien
Linnoitusrakennusjoukkojen
rintamille 341
Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat
Erillinentyökomppania2 343
Linnoituskorjauspajat343
Työvoimakysymys344
Sotavankikomppaniain
Linnoitusrakennusjoukkojen
XXYILUKU
SALPA-ASEMA PUOLUSTUSKLINTOON 38I
VarsinainenSalpalinja 381
Suomenlahti-Saimaa381
Salpa-asema järvialueella 384
Järvialueenlinnoitustykistö385
Salpa-aseman oikaisulinjat 387
VS-linja 388
Linnoittaminenaselevon ja välirauhanjälkeen 389
ja
LinSE:narviointiSalpa-asemasta 391
XXVIILUKU
TAKTILLINEN SUUNNITTELU 393
yhtymät 397
taktillisestasuunnittelusta400
Taistelujoukkojentutustuttaminentaempiin

XXIIILUKU
OFFENSIIVISTA DEFENSIIVIIN 347 XXVIIILUKU
Tavoitteetsaavutetaat347 TEKNILLINEN KEHITYS 404
Karjalankannas 348 Betonirakenieet404
Aunuksenkannas 352 Pallokorsut409
LaarokkajaAäninen 355 Panssarikuvut412
Maaselänkannas 359 Kupujenaseet 416
Rukajärvi,Kiestinki,Salla,Petsamo359 Betonikorsujenkk-jalustat 4 I 7
Runkoaseistus417
XXIVLUKU Korsutykit 417
ASEMASOTAVAIHEEN TAEMPIEN ASEMIEN 45 mm:n panssarintorjuntatykit417
LINNOITTAMINEN 361 Muut korsutykit 419
Karjalankannas 361 Teräspesäkkeet 420
VT-asema361 Panssarinesteet421
VKT-asema361 Kenttälinnoittaminen425
10
Teknillisiäerikoiskysymyksiä428 XXXILUKU
Kokemulßettaisteluistataemmissaasemissa 'VANHAT ASEMAT' 465
Salpalinja 465
XXIXLUKU Linnoituslaitteidenpurkaminen466
LINNOITUSRAKENNUSJOUKKOJEN Maanlunastus- ja korvausl:ysymykset
467
ORGANISAATIO 432
Ylin johto 432 XXXIILUKU
Välijohtoportaat436 VESIESTEET JA PATOAMISET 469
Linnoitusrakennusjoukot 438 Asemasodankausi 469
Linnoitusrakennuspataljoonat 439 Patoamishankkeet
kesällä1944 469
Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat441
Erillisettyökomppani^t 443 XXXIIILUKU
Linnoituskorjauspajat444 RANNIKON T INNOITTAMINEN 470
Linnoitusrakennusjoukkojen alueellinen Linnoittamisenjärjestely 470
jakautuminen 445 Ylin johto 470
Johtosuhteet ja vastuukysymykset445 Taktillinensuunnittelu 470
Linnoitusrakennusjoukkojen alistus 445 Teknillinensuunnittelu 413
Vastuukenttälinnoittamisesta 447 Rakentaminen474
Työvoima 474
XXXLUKU Työn suoritus 475
LINNOITUSRAKENNUSJOUKKOJEN Suomenlahti476
TOIMINTA 449 Karjalankannas476
Työvoimakysymys449 ItäinenSuomenlahti479
Taistelujoukkojentyövoima 451 ItäisenSuomenlahden ulkosaaret480
Linnoitusrakennusjoukkojentyöt 453 Uudenmaanrannikko 481
KiviesteenrakentaminenVT-asemaan
Työsaavutuksia457
Linnoitusrakennusjoukkojen
Linnoitusrakennusjoukkojen 24.1.44
suurhyökkäyksen v
Materiaalitoiminnot
Rahoitus 462
 I JAKSO

VAPAUSSODASTATALVISOTAAN
I LUKU
LINNOITTAMINEN
VALITTöMAsil vepeUSSODAN
JALKEISINAvUOSINI.
EverstiluutnanttiRappensuunnitelma
Jo vapaussodan aikanaylipäällikkö,kenraaliC.G. Man-
nerheim, ryhtyi suunnittelemaanKarjalan kannaksen
puolustus- ja linnoitlamistoimenpiteitä. Mikkelissä
7.5.1918päivätylläkäskylläruotsalaisetyleisesikuntaup
seeriteverstiluutnanttiA. Rappeja majuri K. von Heijne
komennettiintoistaiseksiItä-Armeijan esikuntaantehtä-
vänään Itä-Armeijan komentajan lähempien ohjeitten
mukaanlaatia alustavasuunnitelmaKarjalan kannaksen
puolustusjärjestelyistäniin hyvin linnoittamistakuin ty-
kistötoimintaasilmäIläpitäen.Suunnitelmassa tuli ottaa
huomioon,että ehdotetuttoimenpiteetolisivat mahdolli-
sia suorittaa silloin käytettävissäolevin resursseinja
lähimmän kahden kuukaudenaikana.Itä-Armeijan ko-
mentajan oli annettavaeverstiluutnanttiRappen käyt-
töön tarvittavaahenkilökuntaa.Suunnitelmaoli lähetet-
tävä Däämaiaanviimeistään25.5. varustettunaItä-Ar-
Kuya 1. Eversti luutnantti RaDDensuünhitelma.
meijankomentajanlausunnoin.
EverstiluutnanttiRappepäiväsisuunnitelmansa Viipu-
rissa1.6.1918. Senmukaanlinnoittaminen oli suoritetta-
va ensisijassa sitä silmäIläpitäen,että muodostuisihyvä
lähtökohta byökkäysroimilJe Pietariin.
Rappe lähti tilanteenarvostelussaan siitä, että viholli-
nentulisi puolustamaan Pietariaaktiivisestija hyökkäyk-
set voisivatkohdistuaSuomeenpäin joko Kivennavan-
Viipurin, siis rautatien-maantiensuunnassataikka toi-
saaltaRautua kohti. (Tähänon kuitenkin ilmeisestiken-
raalimajuri A. Tunzelmankirjoittanut viereen,että ai-
noastaanViipurin suunta on todennäköinen).Rappen
tilanteenaruostelun mukaanoli tärkeätä,että puolustusa-
sema tekisi mahdolliseksikeskittää suomalaisetvoimat
niin, että ne voisivathyökätäkumpaansuuntaantahansa
etenevänvihollisen sivustaan.Näin ollen suomalaisten
14
joukkojen keskitysaluetulisi olemaanjossakinKivenna-
van-Valkjärven-Raudun maastoissa.Rappen mukaan
oli todennäköisintä,että hyökkäysjoukotkeskitettäisiin
käyttäenHiitolan-Raasulin rautatietäja toisessasijassa
rautatietäViipuri-Valkeasaari.Näin ollen puolustuksen
oli mahdollistettavaniin hyvin Kivennavankuin Raudun
seutujenpitäminen.
TutkimuksissaanRappe päätyi siihen,että pääasema
olisi sijoitettava linjalle Raivola-Kivennapa-Lipola-
Raasuli-Sirkiänsaari-Hatakkala(kuva l). Todettakoon
tässä, että Rappen pääasemavarsin suuressamäärin
noudattaasotienaikaisenYammelsuu-Taipale-aseman
suuntaa.
Pääasemanlisäksi everstiluutnantti Rappe ehdotti
taemmanasemanrakentamistaylimalkaisellelinjalle Ki-
pinolanjärvi-Kuolemajärvi-Perkjärvi - Muolaanjärvi-
Punnusjärvi-Valkjärvi-Rautu-Taipale. Merkillepanta-
vaa on että tämä linja on varsin lähellä talvisodan
Mannerheim-linjaa.Näitten kahdenasernanlisäksiRap-
pe halusi aivan rajan pintaan sijoitettavaksietuaseman
lähinnä rajajoukkojavarten ynnä tiettyjä väliasemiani
menomaan Uudenkirkon-Suulajärven tasalle. Rappe
kiinnitti huomiotamyössivustojensuojaamiseen ja mai-
nitsi, että niin hyvin Suomenlahdella kuin Laatokallakin
onjoitakin asemialinnoitettava,mm. Ino ja Käkisalmi.
Lopputoteamuksenaan Rappe sanoi,että asemienva-
linta perustui nimenomaanoffensiiviseen
hänen mielestääntuskin tässä vaiheessadefensiivinen
puolustautuminen
köistä.Joskuitenkin sellaiseen
tomasti rakennettavaasema
veltä suoraan Vuokselle
Taipaleeseen. Nimenomaanolisi
tällöin linnoitettava
myösrakennettava
SeuraavanaRappensuunnitelmassa oli
kojentarpeesta.Sejakaantuikahteenvaihtoehtoon:
a) pelkästäänkeskittämisen turuaamiseen tarvittavatjou-
kot ja
b) Karjalan kannaksenpuolustamiseentarvittavat jou-
kot, joihin ei kuitenkaanlueta Pietariavastaansuun-
nattuunoffensiiviintarkoitettujajoukkoja.
Vaihtoehdossaa) taryitaan yhteensä52 komppaniaa,
208 konekivääriä,62 tykkiä ja 10 raskastatykkiä. Näillä
miehitetäänrajan pinnassaolevaetuasemasekäpääase-
ma.
Vaihtoehdossa b) tarvitaanyhteensä126 komppaniaa,
504konekivääriä,112tykk:äja 20 ruskastatykkiä.
Rappen suunnitelmassaesitetään myös rautatie- ja
tieyhteylciensamatenkuin viestiyhteyksienkin järjestely.
Viimeisenäoli yleissuunnitelma töitten suorittamisesta.
Hän ohdottiseuraavaa työjärjestystä:
- taryittavat majoitusjärj estelyt;
- yhteyksienjärjestely:
- varsinainenpuolustusaseman rakentaminenrajalinjal-
la, jossa suoritetaankaikki kaivutyöt, estetyötja rai-
vaukset;
- Raivolanja Kivennavanasemissarakennetaankaikki
esteet(paitsi viljelysmaille),tykistöasematja tiet sekä
taisteluhaudattärkeimmillekohdille;
- Raudun asemassasamoin,lisäksi tärkeimmät kaivu-
työt Raasulin-Valkolanja Yalkjärven-Raudunvälil-
lä.
Toisellatilalla tulevatkaikki muut työt.
Rappe laski, että etuasemaanja pääasemaantaryitaarL
mm. 25 kilometriätaisteluhautaa ja 100kilometriäestet-
tä. Yhteensätähänvaaditaan195000 miespäivää. Taem-
paan asemaantarvitaan samanverran miespäiviä,yh-
teensäsiis koko linnoittamiseenteineenja yhteyksineen
noin 400 000 työpäivää.Laskien,että käytettävissäon 50
tehokastatyöpäivää,vaaditaannäin ollen työhön päivit-
täin 8000 miestä. Lisäksi tarvitaan tienrakennustöihin
noin 2000 miestäja viestiyhteyksiin300 miestä.Näin
ollentarvitaanyhteensä10 300miestäpäivittäin.
Rappelähti siitä, että käytettäisiinensisijaisestivanki-
työvoimaa,jolloin hän yksityiskohtaisen laskelmansape-
päätyi että vankeja taryittaisiin noin
4800miestä,joista noin 1000
myösylimalkainenlaskelma
Tämän mukaan tarvittaisiin
10000 miehelleja tar-
mm. piikkilankaa 10 000
"puhelinlankaa,ja muuta materiaalia
1000kilometriä.
valmistui 1.6.1918.Tälle
tullut käyttöä,sillä kenraali
Mannerheim erosi 29.5.1918ja sen jälkeen alkoi ns.
puolustuslaitoksen
saksalaiskausi johdossa.
SaksalaistensuunnitelmaKarjalan kannaksen
li nnoittamiseksi
Saksalaisetsuunnittelivat linnoitettavan puolustusase-
man Karjalan kannakselleylimalkaisellelinjalle Humal-
joen lahti-Kuolemajärvi -Perkjärvi- M uolaanjärvi-Ay-
räpäänjärvi-Vuoksi-Taipale. Tämän pääasemanetu-
puolellaoli etuasernapätkiä,joita lähinnälieneeluonneh-
dittava viivytysasemiksi.Aineisto on niin puutteellista,
että siitä ei yksityiskohtaisestiselviä,miten saksalaiset
olivat tämänlinjan perustelleet,mutta lieneeselvää,että
 15

i
. "
Jädssvä

-,r' .. .,

a :

Termola
L.mpaara

Kuva 2. Eversti yon Brandensteinin suunnit eI ma.

s€on huomattavastidefensiivisempi kuin Rappensuunni- nen tiedustelutehtäväon saatu, mutta ilmeisestise on

telma. Aineistossapuhutaanpuolustusaseman linnoitta- ollut alun alkaen mukana, koska se sisältyy samaan
misesta,joten ilmeisestikysymys tämäntiedustelunpapedt.
tilapäisestäpuolustusasemasta perustelunaoli offensiivi Pieta-
siitä, mitä tehtäisiinrauhanaikana,mutta saksalaisten
suunnitel-
sempaaselvitystätästä ei löydy. Aseman massa.Tämä onkin varsin luonnollistaottaenhuomioon
suorittanut eversti, vapaaherra tilanteen:olihan Saksanja
senaikaisensotilaspoliittisen
Aineistoor on kuulunut Venäjänvälillä solmittu Brest-Litovskinrauha 3.3.1918.
noittamisesta,selostuksetrautateistä, ymmärrettävissäse, että saksalaiset
mahdollisuuksista puolustuksen,mihin Inon lin-
niin hlwin liikekannallepanon noituksenluovuttaminenvenäläisilleselvästikuuluu. Ra-
tain myöskinsuojajoukkovaiheessa. Mainitaan sanolaan.että siitä ei ole
selostukseen kuuluisi vaikkakinraja täten pitenee
sen kiireysjärjestyksestäsamaten kuin viestiverkoston noin 20 km. Korvaustatästä rajan pitenemisestä voitai-
rakentamisesta. siin saadaoikaisemallaKannaksenrajaajossakinmuual-
Kuvassa2 olevakartta osoittaa,että saksalaisten suun- I^

nittelema puolustusasema noudatteleevarsin suuressa Kenraali K. Wilkman (Wilkama),joka tuohon aikaan

määrinns.MannerheimJinjaa.Oli ajateltualueenjakau-
tuyan kolmeen divisioonankaistaan viivytystaistelujen
aikanaja samoinkolmeendivisioonankaistaanpuolustus-
taistelunaikana,eli kutentekstissäsanotaan,liikekannal-
lepanonjälkeen.
Aineistostaselviäämyös, että on ollut kysymysInon
alueenluovuttamisesta venäläisille,koskasiihensisältyy
kartta, johon on merkitty uusi valtakunnanraja alueen
luovuttamisenjälkeen.Aineistostaei ilmenemistätällai-
toimi ylipäällikkönä,lähetti ehdotuksensotaministerille
22.1.1.918pyyläensaattamaansen"Senaatintietoonsekä
hyväksikäyttämäänsitä rauhanneuvottelujen yhteydessä
Venäjänkanssa,.Ehdotustaanhän perusteleeseuraavas-
ti: ,Tiedustellessapyrittiin saadasuunta,joka toiselta
puolenhyväkseenkäytti luonnollisiarajoja (okia, järviä),
toiseltapuolenoli venäläisilleluovuttamattamaa-aluetta,
joka heille, vihamielistenaikomustensattuessaSuomea
kohtaan,olisi sotilaallisesta
arvosta."
l6
von Brandensteinin-Wilkmaninehdotustaei kuiten- everstiK. von Redernesitti 16.9.1918sota-asiaintoimi-
kaan otettu Suomentaholta esilleTarton rauhanneuvot- tuskunnalleKarjalan kannaksenlinnoittamista.Olisi saa-
teluissa.Myöskäänsenaikainenyleisesikuntaei sitä kan- tava senaatinperiaatteellinensuostumusnäiden töiden
nattanut. Kenraalimajuri O. Enckell, silloinenyleisesi- aiheuttamientilojenomistajiakohtaavienmaavahinkojen
kunnanpäällikkö,kirjoittaa 1.6.20päiväämässään muis- korvaamiseksi.,siihen suureen merkitykseennähden,
tiossa ulkoministeriöllerauhanneuvotteluja vaden seu- joka varustuksenmahdollisimmanpikaisellarakentami-
faavaa. sella on maan suojelukselle,pyydetäänmitä pikaisinta
On mahdollista,että Venäjä ottaa Inon kysymyksen määräystäasiassa.,
esille,koskaseoli jo keskustellutasiastaSuomenvallan- Senaattipäättikinjo 29.10.18,"nojautuen1772vuoden
kumouksellisenhallituksenkanssavuonna1918.Tämän Hallitusmuodon45 $:äänvaltuuttaaYleisesikunnanvii-
takia yleisesikuntatoteaa,että Inon pattereillaon Pieta- pymätte ryhtymään tarpeellisiinväliaikaistensuojelus-
rin puolustukselleerittäin suuri merkitys,koskane suo- laitteiden rakentamiseenitärajalla, ehdolla että tässä
jaavat sitä yhdessäKrasnaja Gorkan ja Kronstadtin työssänoudatetaan, mikäli mahdollista,säästäväisyyttä".
kanssa.nSuomelleon Inon sotilaallinenarvo . . . merki- Vahinkojen korvaamista varten määrättiin asetettavaksi
tyksetön. . . Venäjänkäsissävoi Ino sitävastoinmuuttua komitea, puheenjohtajanaViipurin läänin maaherran
vaaralliseksiaseeksiSuomeavastaan".Erityisenvaaralli- määräämäkruununvoutisekäkakijäsentä, toinenupsee-
sena pidetään sitä, että Inossa maihinlasketutjoukot ri ja toinen metsänhoitaja.Komiteankäytettäväksiosoi
voisivatmurtaapuolustuksemme jo armeijankeskityksen tettiin 300 000markanmääräraha
aikana.Jos kuitenkin olisi välttämätönpakko luovuttaa Yleisesikunnaapäällikkö antoi 5.11.18käskynpuolus-
Ino, olisi yritettävä saadapitävät takeet siitä, että sitä tusasemanrakentamisesta,ja 2.Divisioonamäärättiin
tultaisiin käyttämäänainoastaanPietarinpuolustukseen. sitä johtamaan,käytettävissä"saksalainenpionieripääl-
'Koska kaikki kansainvälisetsopimuksetkuitenkin ovat likko, kapteeniSpohr,. Johtamistavarten oli asetettava
osoittautuneetepäluotettaviksi... olisi Inon luovutus erityinen "rakennusesikunta" ja asemaoli jaettava kah-
Venäjälletoimenpide,joka vastaisuudessa voisiaiheuttaa teen "rakennusjaksssn,, välirajana Muolaanjärvi.Divi
Suomellesuuria vaikeuksiaja ulkopoliittisia selkkauk- sioonanoli annettavahenkilöstöä, hevosia ja ajoneuvoja
sla.> kapteeni Spohrin tilauksen mukaan. Hän tulisi myös
Vaikkakin varsinaiset sotatoimet tarpeelliseksi katsomansa määrän
1918 päättyneet, Työvoimaksivarattiin ensisi
pelättiin olevan suomalaiset,pionierikomppaniat', joiden koulu-
kot olivatkin tieltä Yäistyäsyrjemmäksi>.
Kenraalimajuri luvattiin työvoimaksi 300 vankia. - Näiden
von Gerich,joka kuitenkin ed syistä epätarkoituksen-
rintamavastuussa, pianluovuttiin.
sikunnalle24.8.18 jälkeen,11.11.18, puolustusasema
rila-Muolaanjärvi-Vuoksi-Suvanto-Taipale hyökkäyksenvaralta kolmeenkais-
vaan)on käytettävissä8 pataljoonaa.Puolustuksen paino- taan, oikeallasaksalaisia joukkoja,keskellä2.Divisioona
piste on Muurilan-Vuoksen välillä. Aseman linnoitta- ja vasemmallal.Divisioona,välirajoinaHatjalahti-Hali-
mista ei nyt voida ajatella.Sen sijaanaiotaansenlähei- lanjärvi ja Kämäränjärvi-Muolaanjärvi.Tämä värautu-
syyteen varata yhtenäistäestettä varten piikkilankaa. mistehtäväei kuitenkaanvaikuttanutlinnoittamisenjär-
Asemankokopituuson 130km, joten vähimmäistarve on j estelyihin.
1340km piikkilankaaja 6840km sileätärautalankaaJos YleisesikunnanpääUikkö ilmoitti linnoittamistöiden
yleisesikuntahyväkslT suunnitelman,divisioona tilaa edistymisestä 3.12.18sotaministerilleseuraavaa. Puolus-
tarvikkeetsotaministedöltä.Valtakunnanrajalta puolus- tusasemien rakentamisen tawe todettiin jo ajat sitten.
tusasemaankäytävääviiyytystaisteluavarten on varattu Itämeren Divisioonan komentaja antoikin sen vuoksi
noin komppanianverrankustakinPataljoonasta ja viivy- everstivon Brandensteinille tehtäväksitiedustelunsuorit-
tysosastojentukikohdat on tiedusteltu.Ne on tarkoitus tamisen.Yleisesikunta sai tulokset heinäkuunpuolivälis'
linnoittaakoulutustyönämahdollisuuksien mukaan.Divi' sä. Siitä alkaen on eversti von Redern yrittänyt saada
sioona pyytää kuitenkin selväämääräystäsiitä, saako töitä käyntiin, mutta "pyrkimykset pysähtyivät osaksi
aiheuttaamaastoyahinkoja ja missämäärin.Nehän ovat siihen,ettei pyydettyä myöntymystä töihin annettu, osak'
linnoitettaessaväistämättömiä. si ettei varojamyönnetty". "Lopuksi valtuutettiin minut,
Yleisesikunnanpäällikön'toimen hoitaja",saksalainen vakavan tilanteen täkia . .. kaikkien tarpeellisimpien
suojelustoimenpiteiden suorittamiseenitärajalla., Työt Tilanne oli edelleenepämääräinen, varsinaisiinsotatoi-
eivät kuitenkaanole päässeettoivotulla vauhdilla käyn- miin ei kummallakaanpuolella ollut ryhdytty, mutta
tiin, vaikkakin käskyt heti annettiin. Syynä on ollut rauhaakaanei ollut tehty. Niinpä suunnitelmienalussa
tyOvoimanja kuljetusvälineidenpuute ja huono kunto; mainitaan,että venäläisilläon rajan läheisyydessä lähes
mm. vangit palautetaan,ellei heille voida antaatarpeel- 15 000 miestäja noin 150 tykkiä ja lisäksi sinnetullee
lista varustusta. suomalaisista punaisistakoottuja rykmenttejänoin 8000
Yksityiskohtaisesta työilmoituksestaselviää,että työ- miestä. Puolustussuunnitelman perusteluissatodetaan-
komennuskumatpääsivätliikkeellemarraskuunpuolivä- kin, että ,ottaen huomioonne pienet voimat,jotka ovat
lissäja työt ovat nyt käynnissä.Työvahvuuson 9 upsee- kaiytettävissä maanpuolustusta varten,tä)tyy maanmuo-
ria, 34 aliupseeriaja 317 miestä,minkä lisäksion saapu- dostuksenluonnollisetedut käyttäämahdollisimmansuu-
nut 200 vankia. 15.11.18oli rakennettunapiikkilankaes- ressa määrässähyödyksi, minkä vuolGi puolustuslinja
tettä Perkjärven asemankoillispuolella noin 2,3 km. onkin valittu verrattain pitkän matkan päähänrajalta,
Tarveaineitaon jo kuljetettuna kuljetukset saadaan nimittäin linja Humaljoenlahti-Kipinolan järvi-Kuole-
ja
suoritetuksi30-40 päivässä- jos säät sallivatja autot majärvi-Hatjalahdenjärvi- Kaukjärvi- Ayräpäänjärvi
pysyvät kunnossa.Varsinainenrakennustyövie aikaa -Vuoksi-Suvanto,. ts. saksalaistenedellisenäkesänä
noin 40-50 päivää,jos tehdään'kahden paalurivinläpi- tiedustelemaasema(kuva 3).
kulkevapiikkilankaesteensimmäiselle linjalle,. Tuolloin oli käytettävissärauhanaikana 3 divisioonaa
Pari päivää myöhemmin eversti von Redem lähetti ja yksi prikaati. Koulutettujen reservienmäärä oli niin
sotaministeriölleilmoituksen,että puolustusasemien lin- vähäinen,että liikekannallepanossa yhtymienluku voitiin
noittaminenKarjalan kannaksellarajoittuu toistaiseksi vain kaksinkertaistaa(B-joukot).Osajoukoistaoli rajal-
esteidenja,konekivääritukipaikkojen"rakentamiseen vi la, Kannaksellaja LaatokanKarjalassa,loput varuskun-
hollisen puolelta johtavien maanteidenja rautateiden nissaaneri puolilla maata.Joukkojenjako puolustusase-
läheisyyteen.Enempääei rauhan aikanavoitanetehdä, maanoli seuraava:
koska menot näiden rakentamisestaja ylläpitämisestä - 2.DivisioonaSuomenlahdesta Muolaanjärvelle,esikun-
nousisivatyli mahdollisuuksien. 2.Divisioonalle on annet- ta Kämärälläi
tu tämänlaisetohjeetja pyydetään,että näitten töitten - l.Divisioona Muolaanjärveltä Laatokkaan, esikunta
kustannuksiinvarattaisiinensialkuun 100000 mk. Räisälässä:
Koskasaksalaiskausi 3.DivisioonaitärajallaLaatokanpohjoispuolella ja
tuivat maasta vuoden loppuun mennessä Viipurissa.
suunnitelmaansa voitu 2.Divisioonanlaskettiin olevanasemissaan yhden vuo-
Pioneerikoulutuspataljoona joukothan olivat Karjalan kan-
myöhemminkin.Kenraalimajuri Otto Bonsdorff, Yiipurissa. l.Divisioonaltamenisi 3 wk, jol-
noinaaikoinatoimi loin kuormastotolisivat vielä tulematta. Rautatiekulje-
na, kertoo,että Raivolassa 2 vrkja Vuoristoprikaatiltä3
vettiin taisteluhautoja ajoneuvotsaapuisivat5-7 vrk kuluttua.
na 1919.Haudoistaoli 2.Divisioonanmiehit-
aikanakin. väliset kannaksetyhdellä
siitä itään olevaasemasamoinpataljoo-
nalla. Vaihdonjälkeen nämä pataljoonattulisivat oman
divisioonansa reserviin.
KenraaliIgnatiuksensuunnitelma Kun divisioonien18 pataljoonasta piti varatareserveik-
si 4-5, jäisi puolustusaseman miehitykseenvain 13-14
Kenraalimajuri(myöhemminkenraaliluutnantti)H. Ig- pataljoonaa, joilla oli yhteensäenintään84 konekivääriä.
natius tuli yleisesikunnanpäälliköksi 5.3.1919.Huhti- Kun laskettu vähimmäistarve oli 260 konekivääriä, käs-
kuussavalmistui valtakunnanitärajan puolustussuunni- kettiin vähemmän tärkeissä tukikohdissasäästämään.
telma,jonka painopisteoli Karjalan kannaksella.Siihen Kun B-joukotliikekannallepanon jälkeen olisivat käytet-
liittyivät suunnitelmatsiirtymiseksidefensiivistäoffensii- tävissä,ne voitaisiinsuunnatapuolustuksenvahventami-
viin ja sodanratkaisemiseksioffensiivilla.Näiden laati- seentai offensiiviseen toimintaan.
miseenosallistuivatainakin päämajoitusmestari eversti Suunnitelmat lähetettiin sotatoimiyhtyrnille huhtikuun
N. Procopeja sotatoimienosastonpäällikkönätoimiva loppupuolellaja pyydettiinnäitä tekemään"tarkat suun-
majuri A. Somersalo. nitelmat, toimintaansavarten. Aikaa annettiin 15.5.

2 Suonen linnoittamisen historia

 suunnitelma.
Kuva3.KewaaliIgnatiuksen

l.Divisioonanpuolustusasemaan.,Perkjärven linja' sen

saakka,johon mennessä yleisesikunnalleoli ilmoitettava,
nmitkä alustavat työt rauhan aikana ovat taryeellisia, sijaanon liian pitkä divisioonan voimille, kunnes B-divi-
katsoensiihen,että myösmaastoltaanpaljon
kennus,ampuma-alan koskasekulkeetäydel-
ta nopeastisuorittaa, asemassaon sentään
tulevat kysymykseen. vähäisiäjokia. "Divisioona
mat ja niidenvarikot Yleisesikunnankannatustanäille
tapauksessa, jos Yleisesi-
mitkä valmistavat
mättömänän. linjaa,joka ei ole vedetty
Kovin perusteellisesti pääpuolustuslinjaksi, on tämä
ja järj estettävä.n
tyjä tehtäviä määräajassa
2.Divisioona ilmoitti divisioonanesitystä,vaan
telujen perusteellapäätyneensätoisenlaisiintuloksiin piti kiinni aikaisemmasta käskystään.10.9.19 suostuttiin
kuin yleisesikunta.Divisioona ilmoitti tiedustelleensa kuitenkinsiihen,että ehdotettualinjaa voitiin "tilapäises-
puolustusaseman Inon-Vammeljärven-Suulajärventa- ti käyttää ensimmäisenäpääpuolustuslinjana,kunnes
salta, missäjärvikannaksilleehdotettiinkaksi tai kolme Perkjärvenlinja on rqkennettu,.Sitä oli pidettäväainoas-
linjaa ja näiden eteen etuvartioasemat.Esikuntapäälli- taan ,kenttälinjana,,joka joukko-osastojen oli itse panta-
kön, majuri P. Zilliacuksen(myöhemmineverstija Sota- va kuntoon, koska linnoitustöihin oli niukasti rahaa.
korkeakoulunjohtaja) johdolla suoritettuuntiedusteluun Perkjärvenlinjan taastiedustelee,spesialisti'ennenkuin
oli osallistunutdivisioonaneri aselajienupseerienlisäksi rakennusryöt silläalkavat.(SpesialisLi tarkoittanee maju-
"komentajaFoix, ranskalaisesta yleisesikunnasta'. Perus- ri J.Chr.Fabritiusta.)
teluina esitetäänseuraavaa.Asemantulee olla sopivalla Jotta divisioonienasematliittyisivät toisiinsa,määrät-
etäisyydellälinjastaVammelsuu-Raivola,jota on ennen- tiin 2.Divisioonaulottamaanasemansa Vuotjärveenasti,
kin tiedusteltu.Täällähänoli myösrakennettu puolustu- joka tuli välirajaksija josta l.Divisioonanpiti rakentaa
sasemaajo kesästä1918 alkaen (ainakin Viipurin ryk- asema Kirkkojärven-Punnusjäwen kautta Vuokelle
mentti ja Pioneerikoulutuspataljoona 1.). Asemaapitää (kuva 3). Varsinaisena pääasemana säilyi l.Divisioonalle-
yoida Duolustaadivisioonanvoimin ja sen tulee liittyä kin ennenkäskettyasemaMuolaanjärvestä Vuokseen.
II LUKU
'ENCKELLIN LINJA'
Puolustusaseman
sijainti
Enckellinsuunnitelma
Yleisesikunnanpäälliköksi tuli 16.9.19kenraalimajuri
(myöhemminkenraaliluutnantti)P.O. Enckell, tuolloin
4l-vuotias.Hän ryhtyi heti tutkimaanKarjalan kannak-
senlinnoittamistaja teki jo syyskuunlopulla ensimmäi-
sen tiedustelumatkansuunnittelemaansa puolustusase-
maan,jonka ylimalkainensijainti oli linjalla Humaljoki-
Summa-Muolaanjärvi ja siitä edelleen Ignatiuksen
suunnitelmanmukaisestiLaatokkaan(kuva 4, vrt. ku-
vaan3).
Enckellin oli tuolloin tilanteenarvostelussaanotettava
huomioon sekä itäinen että läntinen suunta. Tosin ei
avoin sota ollüt käynnissäSuomenja Venäjän välillä,
mutta poliittinenjännitys oli voimakas.Noitten aikojen
Kuva 4. , Enckellin linja,.
:n6-
tilannettailmentääkuvan5 esittämänChifferisähkösano-
ma,. SuhteetRuotsiinolivat Ahvenanmaankysymyksen
vuoksi kireät. Sotilasjohdonoli varauduttavaRuotsin
aggressiivisiinkintoimiin. Enckelloli jo Rannikonpuolus-
tuksenkomentajanatoimiessaanjoutunut tekemisiintä-
män kysymyksenkanssa(sivu 127). Yleisesikuntaoli
laatinut puolustussuunnitelmat yhtä hyvin Venäjänkuin
Ruotsinkin hyökkäyksenyaralta. Valtioneuvostonsalai-
sestapöytäkirjasta2L621 (kuva 6) ilmenee,että valta-
kunnanpoliittinenjohtokin piti noina vuosinatilannetta
kdittisenä,annettiinhanpuolustusvoimille jo selvätulen-
avauskäsky Ruotsinmahdollisenhyökkäyksenvaralta.
Venäjälläoli heikkoudestaanhuolimattamelkoisetsoti-
vark€ssaaV 10
-N
20
-
!-'t ,:l saataisiinkeskitetyiksi.Asemanpiti olla mahdollisimman
rlr,rrsxsrxur,rre. ti.t,a!. " .tu )nft- hau,te zL. lyhyt, sillä piti olla luonnonesteitä niin paljon kuin suin-
i'
I EE- ,orni.!c r. kin eikä se saisi olla liian lähellä Yiipuria. Sen oikea
.. r"qv'e \' sivusta ei saisi olla alttiina vihollisenlaivastontulelle.
{.
\
Kysymysei tietenkäänollut linjastasanankirjaimellises-
l*t/'i ör
sa merkityksessä, mutta ensimmäinen ja kiireisintehtava
oli saada syntymäänasemanrunko, ts. tulilinja, jolta
betonirakenteillasuojatuin automaattiaseinkyettäisiin
. :.,:_ nt'1s1.8,, r;i,lrrii:rrk!trrin (otu.tard,
11
y r,!, riittävän pitkäksi ajaksi sulkemaanvihollisenetenemis-
,.
, ' I .. . ttrk.il, tiet. Syvyyttä vyöhykkeellerakennettaisiinkunhan en-
; simmäinentulilinja olisi saatusyntymään.Majoitustilat,
L,.. .od dbrln I r.4. ,.-lr,+d
taistelu- ja yhteyshaudatsekä piikkilankaesteetsaivat
flsu d
'
r4tih !ttrrr :l!r1-,L,tsir, !.rbr.grtr!
tolm!pl!st.ür, myöskin odottaa. Nämä vaatimuksettäytti parhaiten
,_. t6.lrtq1Doi!!:i!ur.riri,tod!{(irlr-rir}tt.dot!r., juuri selinja, jolle linnoituslaitteetsittenrakennettiin.
,. .!! l1.!rr.st& !t:isre: jdr,!eo. roj,i
la +i-l$ b"1t! .rlqiE!
r.iariliir;r..
Puolustuslinjantarkoituksenaei suinkaanollut ennalta
:- r"!ttl" ürdot:i!i.! y.t-
-. .i++,lk r.,;l:.iii.rri& ;*iv"r-". rrL_irri. .*ra alir määrätä, miten puolustustaisteluakäytäisiin, vaan ai-
,. ri.rr lia,lerri. noastaanlisätä mahdollisuuksiasaadajoukkommeajois-
16r y r.tr1,.
, ,.rLÄ:
sa suojaamaanViipuria ja mainittua rataa. Operaatioi-
den luonteenratkaisisisitten ylipäällikkö vallitsevanti-
lanteenmukaisesti.Joka tapauksessa joutuisi hänen'is-
_ tar- t1!i,j!rr.
,
kuryhmänsän, pani hän senminne tahansa,aluksi pakos-
ot rilto t:! :.a!i isö
takin suorittamaanrintamahyökkäyksen.
" . : / Enckell teki jo 26.9.19sotaväenpäällikölle esityksen
ra b, -r . s r r t u r , _ t E r r .
itärajan puolustuksenuudelleenjärjestelystäyllä esitet-
tyjen periaatteidenmukaisesti.Poliittinen tilannepakot-
taa kiirehtimään joukkojen keskitystä. Intendentuurin
lausunnonmukaanB-joukot eivät valmistu aikaisemmin
Kuva 5. " Chifferisdhkös lasketussaajassa.Ajan voittamiseksijoukot on keskitet-
iille 24.12.21. liian lähellärajaa.Tähänasti-
Muolaanjärvenja Suomen-
sopivan,koska se "kulkee
soidenläpi, jotka ulottu-
laallisetvoimavaratkäytettävissään rintaman taakse ilman yhteyksiä,. Niinpä
ta ne koskatahansa uusi linja Muolaanjärvel-
käys tapahtuisioletettavasti
mukaisesti',ja pyrkien vaihtaa paikkaa, siis
puolestaanoli tuolloin puolustukseen käytettävissävain l.Divisioonaoikealleja 2.Divisioonavasemmalle.Muo-
noin 3 | /2 divisioonanverranjoukkoja, lukumäärältään laanjärvijäisi edelleenvälirajaksi.Vaihdon perusteluna
vähäinennuori upseerikuntaeikä koulutettujareservejä. esitetään,että näin saadaanjoukot nopeamminkeskite-
Ns. B-joukkoihinEnckell ei näytä paljoakaanluottaneen tyiksi puolustusasemaan.l.Divisioona on paikoillaan
semminkin,kun niiden liikekannallepano ja keskitysvei- 2.lkp-päivänä, kun sevanhansuunnitelmanmukaanolisi
sivät aikaa3 viikkoa.Noissaolosuhteissa ei ollut mahdol- vasta 4.lkp-päivänä.Myös 2.Divisioonavoittaisi päivän-
lisuuksiaspekuloidaoffensiiveillaeri suuntiin, vaan oli 3.Divisioonan tehtäväsäilyientisenä.
ajoissasaatavakaikki käytettäyissäoleyat voimat Kan- Sotaväenpäällikkö,kenraalimajuriWilkama hyväksyi
näkselledittävän etäälle Viipurista ja Viipurin-Elisen- esityksen"sikäli kun pidetäänsilmälläpuhtaastipassiivi
vaaran rautatiestä.Oli myös varottava,etteivät joukot sellepuolustuskannalle asettumista,.Hän korostikuiten-
tulisi tuhotuiksi'paloittain'. Tehtävän ratkaisemiseksi kin, että ei saa nrajoittuapelkkäänpuolustautumiseen,,
oli turvauduttavalinnoittamiseen.Kautta koko Kannak- vaan varsinkin talvisaikanatulee sotatoimien"käsittää
sen oli aikaansaatavatukikohtien ketju, joista käsin voimakkaan hyökkäyksen,suunnattuna kiertoliikkeen
pienimmällä mahdollisellaelävällä voimalla voitiin py- muodossaRaudun, suksijoukoillamahdollisestiLaato-
säyttää vihollisen eteneminen,kunnes divisioonamme kankinkauttavihollisenkylkeen'.
 2l

It rtrt.telfi .t.rt!! ..lt-

a.raE rÄacrltrr

!. t.lt1@dtd

:.&"r.t
ll" drtr*r ..1*.rr-

, lr, r.t tl I!a.:!.r! .1r.r1&

J.rat.a.a rSt!|t'. &n! ..uF

. r{.:. .!rtr &u.{ 9ü.1!t.t.-

d li.ä ..trt lt:

Q r) 3dö1"Lt.!t.r ..1!t-

.8 |'Illntö .!l.ltt.! sa&a-

(.r. Bot.tr.! J. n.!..lt@o

-
l.D,!:oa06.ra.l.r.l.

- .!l!r| $:r.d Pn.rdarrl \-

- ' ,r Yr.1...1-

rl.t { !.Id aaÜ! tut'!tt'

Faa rüä1Ut!rD. 1t.r-

rolr.d t. ü

ilos tu!..Lt.1. üto1'ü r.ri!t"' 'lrrn!*

to!.tL-

!o{.!s r1[1.lt- t!1!r. !"otd! it" _o!"_

l. ,yrttl .

f.itl.'ot']'ltoJ' !'r..'t

sÜD' 'r!""lru ' trU{ '1

-.E!t.a r:!!trllr. ...ri11a.

t.rlt.lro .o!e1,1! o1' ttb_

o! trtt trra.r.rt.

' c ' t ! ! ' r

!.1:ttsb.M tr{tn't' rl':t_

r. l
I!.t! i!:b.q .t.1!t@u'o!r'

to'r!'tr'_t' ou

..tet. rrlori'r"t' t1!1!'1u

sott"E t' tL1"'11ü!E tiri-

rE s.t{ld.t.rrö! ..l!r.ry

tltü 6tl ,artttlt! l. tattrlt!-

j. !l:!a or.lrru tlllst.ltr t"-

. ar.a.n':.t,

rr!!.ulr, -'...!t !!3.Lb.fs ,. .r-

' l.tlrJoliast tdvlltlrJsl.

a,
Luva 6. Valtioneuvoston salainen pöydkirja 21.6. 20.
Fabritiuksensuunnitelma viniemi ja Taipale. On myös tutkittaya mahdollisuutta
EverstiluutnanttiJ.Chr. Fabritius,jolla oli hyvi4 merkit- linnoittaa Kiviniemen eteläpuolelleVaalimon-Röykky-
tävä dsuusmaan linnoittamistoiminnassa ennentalviso- län tasallesillanpääasema mahdollisiaaktiivisia toimen-
taa, laati vuonna1940tutkielman'Mannerheimlinjen,en piteitä varten Raudun-Raasulin,Valkjärventai Metsä-
studie ay Fortifikationenshistoria i Finland' (Manner- pirtin suuntaan.Näillä edellytyksillävoitaisiintällä osal-
heimlinja,tutkielma Suomenlinnoittamisenhistoriasta). la puolustusasemaa tulla toimeen suhteellisenvähäisin
Hän oli käynyt Haminan Kadettikoulunja Sotilasinsi- voimin ja näin ollen läntiselleKannakselleriittäisi niitä
nöörikoulunPietarissa,palvellut linnoitusupseerina Ve- Yastaavastr enemmän.
näjä11ä ja oli rnyösinsinööri.Tutkielmassaan hän kertoo, LäntinenKannason maantieteellisesti toisenlaatuinen.
että kun sotaministeriöön oli alkuvuodestal9l9 perustet- Sevoidaanjakaa kolmeenosaan:
tu tie- ja linnoitustoimisto,hän oli tullut senpäälliköksi. - Vuoksi-Muolaanjärvi;
2.Divisioonankomentaja,kenraalimajuriG. Theslöf oli - Muolaanjärvi-Kaukjärvi;
saanut hänet mukaan tutkimaan Karjalan kannaksen - Kaukjärvi-Suomenlahti.
linnoittamista,sovittuaanasiastasotaministerin ja yleise- Muolaanjärven-Vuoksenvälinenalue olisi rakennetta-
sikunnanpäällikönkanssa. va syväksilinnoitussysteemiksi, jonka etureunakulkisi
Tutkielmassaan FabritiusesittääkäsityksiäänKannak- M uolaanjärven- Pasurinkankaan ja varsinainen pääase-
senlinnoittamiseen vaikuttaneistasotilasmaantieteellisis- ma Muolaanjärven-Ayräpäänjäruen-Salmenkaidan ta-
tä ja strategisistateküöistä.Näkemyksiäänja tiedustelu- salla.Tämä alueolisi erinomainenlähtökohtaaktiivisesti
jensa tuloksia hän oli selostanutkenraali Theslöfille toimivalle voimaryhmälle,joka voitaisiin suunnatajoko
kesäkuussa 1919seuraavasti. Uudenkirkon,Kivennavan-Raivolantaikka Valkjärven
Karjalan kannaksen itaisellä puoliskolla Vuoksi on -Raudun suuntaan.Tämä alue olisi siis linnoitettaya
erinomainen jota
luonnonesiie, yielä tukevat Kiimajärven mahdollisimman vahvasti,jotta senpuolustukseen tarvit-
-Pyhäjärven kapeikot(kuva 7). Ottaenhuomioonmaan taisiin vähän joukkoja ja näin ollen voitaisiin irroittaa
vähäisetsotilaallisetresurssiton luonnollistaja tarkoituk- voimiaaktiivisestikäytettäviksi.
senmukaista,että tällä osallakannastatyydytäänensisi- Muolaanjärven-Kaukjä en välillä ovat sekärautatie
jaisesti passiiviseen puolustukseen. Tämän takia on lin- Viipuri-Pietari että päämaantieViipuri-Uusikirkko ja
noitettayaVuoksen-Suvannonlinja, nimenomaisesti Ki- tämä alue on sekätaktillisestiettä linnoittamisenkannal-

Kuva7. Enckellin linian sijoitusvaihtoehdot Fab tiuksen mukaan.

. . . . '

\\

:.-..,) Termola
L€mpaata
: .i : ' . . " '
-'--
KyönigfiP
 LJ

ta vaikein lohko. Tuntuisi hyvin todennäköiseltä,että määritetään

Puolustusasema
vihollinen yrittäisi murtautua läpi juuri täältä, mistä
kautta historianvenäläisetvoimat aina ovat suuntautu- Syksyllä 1919maahammesaapuiranskalainensotilasko-
missioantamaanapua puolustuslaitoksen luornisessa ja
neet Viipuriin. Nimenomaantämän vuoksihanalue on
saanutkin nimen Karjalan portti. Se olisi näin ollen maanpuolustuksen järjestelyissä.Ranskahanoli tuolloin
linnoitettavä mahdollisimmanvoimakkaastipassiivista johtava
sotilaallisesti maaja sinneruvettiin noihin aikoi-
puolustustasilmälläpitäen,koskatältä alueeltaei aktiivi hin komentamaansuomalaisiakinupseereitasaamaan
nentoimintatunnu tarkoituksenmukaiselta eikaitodennä- koulutusta.Komissionjohtajanaoli everstiG. Gendreja
köiseltä.Mutta nimenomaanvaaditaansuurta syrTyttä' linnoittamisenasiantuntemusta siinä edustimajuri (myö-
koskatässätulee kysymykseenvihollisenmurtautumisy- hemmineverstiluutnantti)J.J. Gros-Coissy. Tämä sainyt
dtysten estäminen.Puolustusaseman syvyydeksitulisi Enckelliltä tehtäväkseenlaatia suunnitelmanKarjalan
noin 8 kilometriä.Läntisinosapuolustusasemaa Kaukjär- kannaksenlinnoittamisesta. Fabritiusoli täIlävälinsiirty-
vestäSuomenlahteen saattaisikulkeajoko Kaukjärvestä nyt Oy Granit Ab:n palvelukseen, mutta kertomansa
Kuolemajärven-Kipinolanjärven kannaksenkautta taik- mukaan hän tuli sotaministerin pyynnöstä ranskalaisen
linnoitusspesialistin avuksi ja yhteistoiminta alkoi
ka sitten Hatjalahdenjärven-Kuolemajärven-Humal-
joen kautta. Joka tapauksessatämä alue olisi lähinnä 21.i0.19. Enckell mainitsee tutustuneensa Fabritiukseen
puolustuksellineneikä omiaan aktiiviseen toimintaan, vastakeväällä1920.
joten se olisi linnoitettavajornpaa kumpaa vaihtoehtoa Seurasityöteliäs tiedustelu-ja suunnittelukausi.Tie-
käyttäen. dusteluunosallistuivatainakin kenraali Enckell, eversti
Gendre,majurit Zilliacus, Gros-Coissy ja Fabritius.Hel-
YhteenvetonaFabritius esitti, että Kannaksenpuolus-
tuksenpitäisi perustuasiihen,että keskiselläKannaksel- mikuussa1920 Gros-Coissyesitti Enckellille käsitykse-
la, Muolaanjärven-Vuoksenvälissä,olisi aktiivinenYoi- nään, että vihollisen päähyökkäyssuunnat tulevat ole-
maryhmäja siitä molemminpuolin olevat asemanosat maankaikkienneljäntien suunnassa, siisKuolemajärven,
olisivat ajatellut lähinnä defensiivistätoimintaa varten. Summan, rautatien ja Muolaan suunnissa.Näin ollen
Erityisen lujaksi pitäisi linnoittaa Karjalan portti eli olisi samanaikaisestiryhdyttävä rakentamaankaikkia
välinenalue. näitä hyökkäyssuuntiasulkeviapuolustuskeskuksia. Li
toisinsanoenKaukjäruen-Muolaanjärven
yhtyi Fabritiuksen ehdotukseen Vuoksenlin- säksisamaankiireellisyysluokkaan kuului Taipaleen lin-
Theslöf
noittamisenosalta,mutta VuoksestaSuomenlahteen hän noittaminen. Sotilaskomissionjohtaja, eversti Gendre
halusi aseman esitykseen,mutta lisäksi hän piti
järvi-Vuotjärvi-Punnusjärvi-Vuoksi, linnoitettaisiinKiviniemensillan-
tius oli hyväksynyt mahdolliseksivastahyökkäyksen
asemaksi".
Fabritiussuoritti
ja totesi, että se
hänen ehdottamansa,
seenkiinnittää enemmän
yhteydessä,että tällöin oli jo Inossasaatukuntoonyksi
12' kanuuna.Myös Puumalanja Seivästönpatterit olisi
Inon lisäksirakennettavakuntoon.
Fabdtiuslähetti tutkielmansamm. kenraaliEnckellille
ja tämä kirjoitti 31.10.40siihen kommenttinsa,joihin
osaltaanperustuukinedellä oleva selostushänentilan-
teenarvostelustaan. Enckellei antanutmitääna oa Fab-
ritiuksen spekulaatioille erilaisista offensiivimahdolli-
suuksista,koska kysymysoli realiteetit huomioonottaen
puhtaastadefensiivistä.'Tehtävä oli vaikeirnpia mitä
kukaan yleisesikunnanpäällikkö koskaanon joutunut
ratkaisemaan.,Hän toteaakin,että tehdessäänpäätök- Kuva 8. Kenraaliluutnantti Kuva 9. Everstiluutnanttil.J.
sensä Karjalan kannaksenlinnoittamisestahänellä ei P.O.Enckell. Gros-Coissy.
ollut mitään tietoa Fabritiuksentutkimuksistaja tiedus-
teluista.
24
Muolaan, rautatien ja Summan suunnissahyökkäävän , EnckeI lin linj an" puolustuskeskustenlyhenteet
vihollisenkylkeen.
Puolustusasemanvaatimaa miehitystä laskiessaan Puolustusasema
Gros-Coissypäätyi 6.1.20 siihen, että Suomenlahdesta Pdaasema
Muolaaseentarvitaan9 pataljoonaa.Näitten konekivää- Humaljoki H.
rit eivät kuitenkaanriitä, vaan vaaditaan72 raskasta Kolkkala K.
konekivääriäja 162 kevyttä konekivääriä.Orgaanisosti Näykki N.
divisioonaantuolloin kuului 54 raskastakonekivääriäja Kolmikesälä Ko.
samanverrankeveitä.MuolaastaTaipaleeseen ulottuval- Hylkeälä r{v
le rintamanosalletarvittaisiin Gros-Coissynlaskelman Karhula Ka.
mukaan5 pataljoonaa.Näin ollen kokopuolustusaseman Summankylä sk.
miehittämiseentarvittaisiin 14 pataljoonaa.Tämä laskel- "Lähteenlohko>
ma edellltti siisjoukkoja pelkästäänpuolustustavarten.
Summajärvi
Ayräpää A.
9iMyöh. Leipäsuo
Mikäli ajateltaisiin offensiivia, tarvittaisiin täIA yarten Muolaa Mu.
erikseenj oukkoja. Mälkölä Mä. = Salmenkaita
Näin siis hahmottui ns. "Enckellin linja' fasa|[sft6m- Lauttaniemi La. = Oravaniemi
pötti - (myöhemminrnyösHumaljoki)-Summa-Muo- Noisniemi No.
laanjärvi-Ayräpäänjärvi-Vuoksi-Taipale. Myöhem- Kiviniemi Ki.
min rakennettiintaempiasematasalleNuoraa-Säiniöja Sakkola Sa.
lisäksi muutamia korsujaTalin ja Heinjoenmaastoihin. Kelja Ke.
Yksityiskohtaisesti"Enckellin linja" näkyy kuvasta 4 Taipale Tai.
sellaisenakuin seoli rakennusvaiheen päättyessäv. 1924.
Seuraavissa taulukoissaon eritelty linnoituslaitteetsekä Taempiasema
lueteltukäytetytpaikannimienlyhenteet. Römpötti R.
Närjä Nr.
Kaipiala Kai.
" Enckellin I ini an" Iinnoitus

Lohko Laite Kk-

korsu

a
Ly 2
He I
Nu-Sä l8 I 19
R-Ka 30 5 1 4 46 Rakentaminenaloitettiin kesällä1920.Suunnittelutyör-
H-K 4+7 I 4 t6 tä jatkettiin samanaikaisesti- tiiviisti yleisesikunnan
SK 9 2 5 l6 päällikönjohdolla. Niinpä everstiluütnanttiGros-Coissy
qi
3 1 3 3 l0 tiedustelikesällä1921taemmanasemanViipurin itäpuo-
i
5 5 lelle linjalle Nuoraa-Säiniö ja täältä Noskuan kautta
Mu 8 I I 3 l3 AntreaansekäedelleenVuokseapitkin Sairnaaseen (ku-
Mä 8 I 12 va l0). Samanar.uonnatutkittiin myös itärajan puolus-
La 2 I 3
tusta Laatokan-Pielisenvälillä sekä Saimaankanavan
No I I 2
Ki 2
puolustusta.LisäksitiedusteltiintaempiasemaMälkölän
3
-Pölläkkälän välillä ja Viipurin ,koillisrintama' Tali-
Sa 2 I 3
Ke 2 I 3 Juustila. - Olipa yleisesikunnassa esillä myös taempi
Tai
al l0 I I t2 asemaKymijoki-Päijänne.
Yht. 114' I 6 10, 10. 168 Puolustusasemaan Viipuri-Vuoksi-Saimaa rakennet-
tiin 19 betonikorsuavälille Nuoraa-Säiniö sekäLyyky-
l. Näistä 3 kaksoiskk-korsua län ja Heinjoen maastoihinyhteensä5 kpl. Muu osa
2. Näistä4 puistatulenjohto-jatähystystornia. puolustusasemäa oli Gros-Coissynmielestäkenttälinnoi-
 z)

Kuva I 0. Everstiluutnantti Gros-Coissynsuunnittelemat taemmat asemat.

iettava. Tosin yleisesikuntaeräässämyöhemmässäesi-

r),ksessäpuolustusministeriölle
esitti tällekin linjalle be-
ronilaitteita.JoukkojaGros-Coissylaski tarvittavanseu-
raaYastl:

. sektoriNüoraa
L rykylärj ärvi
l. sektoriLyykylän-
.tärvi - Kuukauppi
:. sektoriAntrea
Saimaa 5 " I , = 6 patl.

Yhteensä lsipatl. + reserviksi6fpatl. = 22 patl.

Laatokan pohjoispuolella olisi Gros-Coissynmukaan var-

sinainen puolustusasema sijoitettava Jänisjokivarteen,
nutta eräänlainen etuasematulisi tasalle Uuksu-Uomaa
- Salmenjärvi-Suistamo (kuva 11). Tähän etuasemaan
tulisi 2 pataljoonaa ja Jänisjoki-linjalle samanaikaisesti I
patl. Etuasema jäisi joukkojen suorittamien kenttälin-
roittamistöiden varaan, mutta Jänisjoelle hän ehdotti
rakennettayaksi betonilaitteitakin. Myöhemmin, vuosina
',922 - 24 tdnte ra.kennettiinkin betonilaitteita seuraavas-
:i (kuva 12): Kuva 11.Enckellin linja Laatokan pohjoispuolella.
 Joensuunja 2 Savonlinnansuuntaan,siis Raikuun-Sul-
kavan-Puumalanalueelle(kuva I 3).
SaimaankanavanpuolustustatutkiessaanGros-Coissy
totesi, että jokainen sulku on samallaylimenopaikkaja
että lisäksi on useita siltoja. Kanavalla on estearvoa
ensisijaisestivain silloin, kun siinä on vettä ja niinpä
Gros-Coissypohti mahdollisuuksiaesteawonsäilyttämi-
selsi myöstalvellaesittäen,ettäjäätä voidaaneri keinoin
rikkoa. mutta kanavaaei ilmeisestikäänvoida pitää vir-
taavana koko talven ajan. JärYienjäätyminen asettaa
puolustuksellelisävaatimuksiaja korostaa erityisesti
joukkojen liikkuvuuden tärkeyttä. Puolustuson kuitenkin
keskitettäväensisijaisesti ylimenopaikkoihin.Gros-Cois'
sy painotti,että kanavaaiheuttaamoninpaikoinkatveita,
joihin konekivaäritulellaon vaikeaulottua.Puolustusase-
ma on Gros-Coissynsuunnitelrnassa sijoitettu kanavan
länsipuolellepohjoispäätä lukuunottamatta, missä sen
etureuna on 2-3 kilometrin päässä kanavasta itään'
Rintaman leveys on noin 45 km. Siihen Gros-Coissy
laskeetarvittavanmiehitykseen5 pataljoonaa ja reservik-
si 4, eli yhteensä9 pataljoonaa. Laskelman viereenon
kenraaliEnckellkirjoittanut, että tuollaisessa tilanteessa
meillä onneksi on käytettävissä enemmänkin voimia'
Puolustusasemaon suunniteltu kenttälinnoitettavaksi
miehitysjoukkojenvoimin.
Niin hyvin Saimaan-Pielisenkuin Saimaankanavan
linnoittamisesta ei laadittu yksityiskohtaista linnoittamis-
olisi sisältänyt laitteiden paikat ja

KLva t 2. Jdnisjokilinian asemaMälkölän-Pölläkkälän

linnoitettavaksitavallaaneräänlai-
kuin myös Viipurin koillis-
Kk-korsuja Tali-Juustila. Kymijoen lin-
Tykkikorsuja tiedusteltu.
Jalkaväkiasemia , (= betoninentaisteluhauta) JuhoNiukkanenväittääkirjassaan'Talvisodanpuolus-
Majoituskorsuja I tusministeri kertooo sivuilla 22-23 kenraali Enckellin
Tulenjohtopaikkoja I olleen Vuosien1921'22 aikoihin sitä mieltä, että 'rKan-
Yhteensä nalsellatultaisiin käymäänainoastaan viivytyskahakoita
ja varsinainenpuolustuslinjatulisi niinollen varustaa
Myöhemmin tiedusteltiin puolustusasema Tolvajärven iinlatt" Kymijoki-Saimaa-Pielisjärvi'. Edelläoleva
kapeikkoihinja suunniteltiin sinnekin muutamien beto- osoittaa selvästi tällaisen väitteen perättÖmäksi'Yhtä
nisten konekiväärikorsujen rakentamista, mutta tätä ei perätönon myös Niukkasenvihjaus,että Enckell muka
hänenpuheenvuoronsa johdosta"tarkisti puolustussuun-
kuitenkaantoteutettu.
Saimaan-Pielisen vesistöaluetta tutkiessaan Gros- nitelmaansa ryhtyi rakentamaanpuolustuslinjaaKar-
ja
Coissykeskittyi ylimenopaikkojen ja kapeikkojenpuolus- jalan kannakselleeikä Kymijoelle'. Enckellhän aloitti
tuksen suunnitteluun.Hän ehdotti linnoituslaitteidenra- iinjansasuunnittelunsyksyllä1919ja rakentaminenalkoi
kentamista Puumalaan, Sulkavalle, Punkasalmelleja 1920.
Raikuuseen ja Pielisjokivarteen. Taem- Vuoden i922 töitä suunnitellessaan yleisesikuntatote-
Punkaharjulle,
paa asemaahän ehdotti Kolin länsipuolelleMartonvaa- si, että Karjalan kannaksen linnoittaminen oli rajoittunut
Suomenlahden-Vuoksen välille. Nyt olisi aika ryhtyä
ran-Ahmovaaran tasalle sekä etelämpänäHöytiäisen
sivustoja. Joskin päähyökkäys ilmei-
kanavalle.Joukkojentarye olisi 5 pataljoonaa,joista 3 ajattelemaanmyös
 с
Kuva 13. Everstiluutnantti Gtos-Coissyh suunnitelma
sesti tulisi kohdistumaan jo rakenteilla olevaa pääasemaa
vastaan - jota siis olisi lujitettava - olisi myös otettava
huomioon mahdollisuus, että vihollinen pyrkisi Laatokan
pohjoispuolitse hyökäten uhkaamaan Kannaksella puo-
lustautuvien joukkojen selustaa. Samanlainen uhka voisi
kohdistua myös Laatokan ja Suomenlahden rannikkoon,
viimeksi mainittuun nimenomaan välillä Humaljoki-
Kotka.
Kannaksella olisi nyt aloitettaya Suvannon-Vuoksen
Iinjan linnoittaminen. Sen sijaan yleisesikunta nyt luopui
aikaisemmin esitetystä Kiviniemen sillanpään linnoitta-
misesta, koska sen mielestä puolustusvoimiemme heik-
koudet huomioonottaen ei ollut edellytyksiä aktiiviseen
toimintaan sillanpääasemastakäsin. Varsinaisen pääase-
man linnoittamista yleisesikunta perusteli seuraavasti:
Pielisen vesistöalueenlinnoittamiseksi.
"Nykyaikainensodankäyntiei kuitenkaantunne mitään
yarsinaistapuolustus/i/,jaa,vaan syvyyssuhteiltaan laa-
jan puolustusv/öälkkeen, joka tekeemahdolliseksipuo-
lustussodanliikkuvassa,hyökkäyksenja vastahyökkäyk-
senmuodossa.Tälle sodankäynnin periaatteelleon myös
puolustuslinjanlinnoitusperiaate välttämättärakennetta-
va ja ensimmäiselläpuolustuslinjallatoistaiseksiraken-
nettujalinnoituksiakatsottavavain puolustusvyöhykkeen
rungoksi,jolle vastaisetlinnoitustyötovatrakennettavat".
Erityisesti korostettiin Summan ja Muolaan lohkojen
linnoittamisentärkeyttä.Suomenlahden ja Laatokanran-
nikkopattereiden linnoittamisen ohella yleisesikunta
määrittelimaalinnoitusten rakentamisen kiireysjärjestyk-
senseuraavaksi:
28
- Suvannon-Vuoksen linja; jaettava 10-11 vuoden osalle. - Jos tämä esitys olisi
- Jänisjoenlinja; hyväl$ytty,olisi seantanutlinnoittamiselletiettyä pitkä-
- toinen puolustuslinjaalueilla Viipurinlahti-Vuoksen- vuosi kerrallaan-toiminnansi-
jänteisyyttäsiihenastisen
vrrtal Jasta.
- Mälkölän-Pölläkkälänlinja; Huhtikuussa1924yleisesikunta yksilöi ehdotuksensa jo
- Vuoksenlinja valillä Kuukauppi-Saimaa; tarkemmin.Vuonna 1925oli käytettävissä 8,3 nilj. mk,
- ylikulkupaikatSaimaan-Pielisenlinjalla; joka jakautuisiseuraavasti:
- vuosalmi-Käkisalmi;
- Peronjoki(Tali)- Juustila; l. puolustuslinja
- Saimaankanava: Karhula-Summa 2,6 milj. mk
- Uuksunjoenylimenopaikatja Taipale 0,3,
- Kymijoenlinja.
2. puolustuslinja
Myöhemmin samanavuonnayleisesikuntaesitti puo- Nuoraa-Heinjoki 3,2milj. mk
lustusministeriölleyksityiskohtaisensuunnitelmanmini-
miohjelmanavuodelle1922.Se sisälsiSuvantolinjanlin- alue 2,2milj. rnk
3. Laatokanpohjoispuolinen
noittamisen aloittamisen Kiviniemessäja Taipaleessa
(yhteensä6 kk-korsua),4 miehistökorsunrakentamisen Seuraavilleluosille 1926-29 tuli yksityiskohtaisessa
pääpuolustuslinjaan,taemman aseman linnoittamisen ohjelmassavaratamäärärahoja8 milj. mk kullekinja ne
aloittamisen (6 kk-korsua Viipurin puolustukseen)ja ehdotettiinkäytettäväksisamoillealueille kuin v. 1925
JänisjokilinjanlinnoittämisenaloittaminenLäskelässä määrärahat,mutta vuosina1928-29 jo myöspuolustusa-
ja
Hämekoskella. semaanNuoraa-Imatta.
Samassahengessä yleisesikuntaesitti linnoitustöitäjat-Yleisesikunnassaon päävastarinta-asemaan ajateltu
kettavaksi myös vuotna 1923. saatavanjo syvyyttäkin.Niinpä eräänsuunnitelmanmu-
Alkuvuodesta1924 yleisesikuntalähetti puolustusmi kaan "toiseenlinjaan KuolemajärveltäMälkölään ehdo-
nisteriölleselvityksensuunnitelmastaan tetaan 118konekiväärikorsua,.
perättäistenlin- Muutkin vyöhykkeetsai-
noitettujen vyöhykkeiden aikaansaamiseksi Karjalan tulikorsuja,esimerkiksiSaimaankana-
sivat ensisijaisesti
kannakselta Kymijokilinjalle saakka. Tämän valle 60 konekiväärikorsua.
suunnitel- Merkille pantavaaon, että
man ydinkohdaton koottu suojajoukkojenasemanMuo-
ärvi - Punnusjärvi - Vuoksi
v. 1925.Tälle linjalle arvioi-
Humaljoki-Ayräpää- 70 konekiväärikorsua.
Vuoksi-Janisjoki- jo kesallä 1923 suoritta-
Suistamo Karjalan kannaksellekiinnit-
Nuoraa-Heinjoki- Vammeljokilinjantarjoamiinhyviin puo-
Vuoksi-Puumala- myös pyytänyt sotaväen
Punkaharju-Raikuu- päällikköäsuorituttamaantiedustelunlinjalla ja laaditut-
Joensuu 19 ' tamaan tarpeellisetlimoittamissuunnitelmatniin hyvin
Saimaankanava 1 0 " rauhankuin sodanaikanatehtävistätöistä.
Kymijoki 20., Kenraali Enckell erosiyleisesikunnan päällikÖnvirasta
5. ,' Kesälahti-Uukuniemi- 18.9.1924.Eroonjohtaneetsyyt olivat moninaiset'Yhte'
Jaakkirna t1 > nä,joskaanei vaikuttavirnpana voidaanpitäälinnoittami
Yhteensä 87milj. mk seenkohdistunuttaarvostelua,joka voitaneenkiteyttää
pääasiallisestiväitteeseen,että linnoitetut puolustusase-
Kaikille vyöhykkeilletulisi rakentaabetonilaitteitase- mat muka sitovatjoukot paikoilleenja lamauttavatniiltä
kä taistelu-ja yhteyshautoja.Näille oli tarkoitus myös aktiivisenja offensiivisentoiminnanhengen.
varastoidapiikkilankaa.Tieverkkoapitäisi täydentääja Kenraali Enckellin poistuessapaikaltaanloppui joka
parantaa, samoin viestiyhteyksiä.Vaikka rakenteiden tapauksessa ensimmäinen linnoittamiskausi (1920-
määrä kullakin lTöhykkeellä jäi yksityiskohtäisentiedus- 1924)ja kesti useita vuosiaennenkuinuusi vaihe Kan-
telun varaan,tehtiin kuitenkin summittaisetja suuntaa naksenlinnoittamisessa alkoi. Tuolloin rakennettuapuo-
osoittavat kustannusarvioteri vyöhykkeistä. Yleisesikun- lustusasemaa ruvettiin pian kutsumaan,Enckellinlinjak-
nan mielestäolisi yhteissumma87 miljoonaa markkaa si,.
 Kuitenkin uudenjohdon alainenyleisesikuntakeväällä yksinään ottamaan vastaan Venäjän hyökkäyksen,on
1925ehdotti määrärahojaitärajan linnoitustenhoitoaja strateginendefensiiviainoa mahdollisuus.Yleisesikunta
täydennystäsekätie- ja yhteysverkonparantamistavar- on ottanut huomioon molemmat tapauksetja tehnyt
ten. Perusteluinaesitetäänmm.: uYleisesikunta ei halua puolustussuunnitelmat tältä pohjalta.
sijoitustaja linnoi-
arvostella. . . linnoitusvyöhykkeitten Venäjän hyökkäys voi kohdistuakoko itärajaan aina
tusteknillisiänäkökohtia.Kuitenkin k.o. linnoitusvyohyk- Karjalan kannakseltaJäämerellesaakka sekäötelä- ja
keet,jotka ovat melkeinvalmiiksi rakennetut,on saatet- länsirannikkoon. Suurin uhka on Karjalan kannaksellaja
tava siihen kuntoon, että ne vastaavatvälttämättömiä seuraavaksivaikein Laatokan pohjoispuolellaKarjalan
vaatimuksiaeivätkäniihin uhratut rahat menehukkaan. kannaksellataas pahin on Viipurin suunta. Etäisyys
Tämä ei kuitenkaanedellytävyöhykkeittenrakentamista Pietariinon niin pieni,että on mitä tärkeintäehtiärajalle
alkuaansuunniteltuunlaajuuteen.Nyt ehdotetuillaraha- tai niin lähellerajaa kuin mahdollistavihollistaYastaan.
määrillä voidaan saadapääpiirteissäänloppuun välttä- Kannaksellaon valittavissaviisi eri puolustusasemaa:
mättömimmättyöt.'
,Etumaastonvarustamiseen,ehdotettiin 2 milj. mk:n I Vammelsuu
mäAr:ärab^. Sanotaantähän tarkoitukseennyt ensiker- II Vitikkala-Taipale
taa pyydetyn varoja, sillä toistaiseksisiellä ei ole vielä III Humaljoki-Taipale
tehty mitään.Kuitenkinpidetääntärkeänä,että etumaas- IV Nuoraa-Heinjoki-Taipale
toa nimenomaansuojajoukkojentaisteluasilmälläpitäen Nuoraa-Heinjoki-Käkisalmi.
ja sen helpottamiseksilinnoitettaisiin.Täten voitaisiin
säästääeläväävoimaa.Korostetaan,että elleivät suoja- Analysoimalla omia ja vihollisen liikekannallepano'
joukot pysty pidättämäänvastustajaakunnespääpuolus- mahdollisuuksia Enckellpäätyysiihen,että ehkätäpäräs-
tuslinja saadaanmiehitetyksi,voidaanpääpuolustusvyö- ti saadaänsuojajoukotIII linjalle (Humaljoki-Taipale)
hyke menettääjo heti sodan alkuvaiheessa. Sen takiamutta varmimmin IV tai V linjalle. Koska kuitenkin
olisivattällaisetetumaastonlinnoittamistyöterittäin kii-nämäkaksi viimemainittuaovat liian lähelläelintärkeitä
reellisiäja ne voidaantehdäsuhteellisestipienin kustan- kohteita,on kaikin keinoinpyrittäväsiihen,että linja III,
nuksin verrattuna päävastarinta-aseman Hurnaljoki-Taipale voitaisiin pitää. Tämän päämäärän
vakinaisiinlin-
noituslaitteisiin. saavuttamiseksi yleisesikuntaon ryhtynyt eri toimenpi-
kuten liikekannallepanon nopeuttamiseen, tämän
jne. Aseman heikkoutta voidaan
puolustusvoimienautomaattia-'
Sotaneuvoston Viimemainittuaon pyritty lisää-
käyttämällä polkupyödä. Yleisesi-
TasavallanPresidentti huomioonsenkin,että Humaljoki-Tai'
kenraalimajuri(myöhemmin ei ehditä saavuttaaennenvihollista ja sen
esittelystäsotaneuvoston antamaan keskittämäänjoukot myös linjalle
tussuunnitelmista Siksi on tämänkin linjan linnoittami-
toon kutsuttiin kenraaliluutnantit K. Wilkama ja E. nenaloitettu.
Löfström, kenraalimajurit K. Kivekäs, O. Enckelt, M. Rauhanaikaisista joukoista liikekannallepanossa muo-
Wetzer, B. Akerman, A. Tunzelmannja V. Nenonen, dostettujen"A-joukkojen, tehtävänäon toimia liikekan-
eversti L. Malrnberg, everstiluutnanttiW. Hägglund nallepanonja keskittämisensuojanaja näin ollen ne
sekäsihteeriksieverstiM. Späre. joutuvat toimimaanvarsin passiivisesti.Kun sitten niin
Sotäneuvostokokoontui 5. ja 6. marraskurta 1923- sanotut>B-joukobeli koko liikekannallepantu kenttäar-
Aluksi yleisesikunnanpäällikkö piti alustuksenpuolus- meija on saatu keskitetyksi,voidaanryhtyä vastahyök-
tuskysymyksestä todeten, että ainoa uhka maahamme käykseen.
kohdistuuVenäjän taholta ja että maan sen vuoksi on Laatokanpohjoispuolellavihollinenei voi käyttää niin
noudatettavarauhanpolitiikkaa.Tästä seuraapuolustus- suuriajoukkoja kuin Karjalan kannaksella,vaanyhteyk-
voimienainoa tehtävä puolustaatarvittaessamaan itse- siensävuoksisenon pakkotyytyä pienempiin.Näin ollen
näisyyttäja alueellistakoskemattomuutta. puolustajakintäällä voi tulla toimeenvähäisemmillä jou-
Tehtävävoidaanratkaistajoko strategisenoffensiivin koilla, mutta yleisesikuntaon kuitenkin pitänyt tarpeelli-
tai strategisendefensiivinkeinoin.Edellisenedellytykse- sena,että nimenomaaneteläiselläalueellarakennettaisiin
nä on jokin sopivaliittoutuma, mutta jos Suomi joutuu linnoitettupuolustusasema jä tämä tulisi olemaanlinjalla
30
Jänisjoki-Tolvajärvi. Itärajan puolustamiseksitältä ta-
salta pohjoiseen ei ole tarkoitus ryhtyä rakentamaan
linnoitettuja asemia,vaan puolustustapahtuu liikkuvin
joukoin.
On pelättävissä,että vihollinen yrittää maihinnousua
Laatokan pohjoisrannallapäästäkseenpuolustajansel-
kään.Tämäntakia on Laatokallerakennettavarannikko-
linnoituksiaja siellä olisi oltava jonkinlainenLaatokan
laivastokin.
Myös Suomenlahdenja Pohjanlahdenrannikot ovat
alttiita maihinnousuilleja sen takia on varauduttava
rannikonpuolustukseen ja erityisenuhan alaisenayleise-
sikuntapitää aluettaHangostaVirojoellesekäluonnolli-
sesti Yiipurinlahteaja Karjalan kannaksenpuolustami-
seenliittyvää rannikkoa.
Meillä tulee aina olemaanvaikeuksiavihollisenylivoi
man takia. Tähän tulee lisäksi se, että joukkommeovat
huonostivarustetutja tämä johtuu määrärahojenpuut-
teesta,
KenraaliEnckellinalustuksenpohjaltakäytiin sotaneu-
vostossa perusteellinen keskustelu, jossapuolustussuunni-
telrnan ajatuksiapohdittiin. Kenraali Nenonenehdotti,
että tutkittaisiin mahdollisuudetsijoittaasuojajoukotlin-
jalle Vammelsuu-Vuotjärvi-Punnusjärvi,jolloin Muo-
laan-Vuoksenjärvialuetta voitaisiin käyttää offensiivi-
senkintoiminnanbaasiksena.
Esitetyn linjan pitäminen suojajoukkolinjanavaatisi
Nenosenmukaansuojajoukkojen
Enckell piti tätä ehdotusta
koskase sitoisi noin
joukoiksi. Koska nämä olisivat
asetuttaisiinalttiiksi vaaralle,
tuiksi,paketteina'.
voitiin pitää
kaatia ja osia Savon
rajaseudunsuojeluskuntia.
dessaankeskitettävä samalle puolustuslinjalle,jolloin
A-joukot suojaavatmuiden joukkojen liikekannallepanoa
ja rintamaanmarssia.
Offensiiviseentoimintaan voidaan kenraali Enckellin
mielestäsiirtyä vastasitten, kun todetaansiihen olevan
mahdollisuuksia.Ensimmäinentehtävä on ajatella puo-
lustustaja vihollisenajamistamaanrajojentoisellepuo-
lelle, vastasittenvoi tulla kysymykseen offensiiviesimer-
kiksi Pietarin valtaamiseksi,mikä edellyttäisijoukkojen
uudestaanryhmittämistä.
Käytetyistä puheenvuoroistailmenee, että kenraali
Enckellin kantaa varsin hyvin ymmärrettiin, mutta kui-
tenkin haluttiin, mikäli mahdollista,ryhtyä tehokkaaseen
puolustukseen jo kauempanaidässä,nimenomaanjuuri
Vammelsuuntasalla. Myös korostettiinns. Kiviniemen
sillanpääaseman merkitystäoffensiiviaajatellen.
KeskusteluKarjalankannaksenpuolustusäsemien sijoi-
ja
tuksesta niittgn miehittämisestä päättyi seuraavaan
lausumaan:,Sotaneuvosto haluaasaadaselvitetyksi,eikö
olisi keksittävissäsellainenjärjestely,joka mahdollistut-
taisi rintamaanmarssinlähempänärajaa kuin mitä ny-
kyinen suunnitelmaedellyttää,tai ainakin sellainenjär-
jestely, joka antaisi entistä paremmat takeet nykyisen
rintamaanmarssilinian saavuttämisesta. . ."
Taktillinen suunnittelu
Kenraali Enckell piti puolustusaseman taktillisen suun-
nittelun johdon tiukasti käsissään. Tämä ilmeneehänen
antamistaankäskyistäja jopa yksittäisiin piirustulGiin
tekemistäänhyväksymismerkinnöiste. Hän määräsihen'
kilökohtaisestijokaisen tuliaseen paikan. Varsinaisen
suunnittelutyön suoritti ranskalainen everstiluutnantti
Gros-Coissy. Hänenavukseen oli komennettujääkärikap-
teeni (myöhemminkenraalimajurija pioneeritarkastaja)
V.H. Vainio. Majuri Fabritius oli mukananimenomaan
alkuaikoina,hänhänoli suorittanutalustaviatiedusteluja
Kannaksellajo kesällä1919.Varsinainenyksityiskohtai'
nen tiedustelualkoi syksyllä1919,jolloin Fabritiusoli jo
Oy Granitin palvelulsessa.Gros-Coissylaati kustakin
yksityiskohtaisen kartanja merkit-
paikat, ensialussapääasialli-
tulenjohtoasemat. Karttapohja-
topografikarttaI : 21 000,jon-
näyttävätlaaditunrnittakaa-
Kuvassa 14 on esimerkki
esittävästäGros-Coissynehdotuksesta.
Enckellinhyväksymismerkin-
Myös sotatoimiyhtymätkytkettiin mukaan asemien
suunnitteluun.Yleisesikuntaantoi 2.3.20kirjallisia,yksi-
tyiskohtaisia ohjeita divisioonille suunnittelutyöstä.
Aluksi todetaan,ettäjalkaväentaistelunrungonmuodos-
tavat nykyään konekiväärit,ja nimenomaan"sYrjätuli"
(sivustatuli)tuottaahyökkääjällesuurimmattappiot.Jos
"syrjätuli" yhdistetäänuseastakohdastasamallealueelle,
on hyökkäysilman tykistönvoimakastaavustustamahdo-
ton. On luovuttava lineaaritaktiikasta,jota divisioonat
ovat suunnitelmissaan pyrkineetnoudattamaan ja on
muodostettava>vastustuspesiä, (käännössaksalaisesta
sanasta"Widerstandsnestu), joista vastarintajoka suun-
taan on mahdollinenja jotka siis on rakennettava"piirin
muotoisiksi".Vastustuspesää ympäröivät piikkilankaes-
teet,jotka on rakennettavaniin, että vihollisenon pakko
 Su*rma .t/ lt
^

r:fiI $r"'
lt'",
,f.",

' rrg,l \_
i.

:.-:

(,i,/-,?',q
t-r
{/i';e4 !. '

Kuva 14.Everstiluutnsntti

liikkua syrjätulessa.Vastustuspesät ryhmitetään jotka keskitetyntulivaikutuk-

ten, että ne yoivat avustaatoisiaanvoimakkaallasyrjätu-
lella ja täten tehdä vihollisenyhtenäisenrintamahyök-
käyksenmahdottomaksi.Porrastussyvyyteenon välttä-
mätön.
Jo saman kuun puolivälissäyleisesikuntaarvostelee
divisiooniensuunnitelmiaja antaayksityiskohtaisia ohjei-
ta muutoksista,jotka oli tehtäväennenkeväälläalkavia
rakennustöitä.Erityisestikorostetaanvoimiensäästämis-
tä alueilla,missävihollisensuurhyökkäysmaastonestei-
den vuoksi tai teiden puutteessaei tulisi kysymykseen.
Näin riittäisi joukkoja uhanalaisillelohkoilleja ,varajou-
koiksi", reserveiksi,vastahyökkäyksiinja'yllättävän
kaarrostamisentorjumiseksi,.Metsissäteiden ulkopuo-
lella voi jalkaväki kulkea, mutta tykistö ja kuormastot,
jotka ovat suurhyökkäyksessä välttämättömät,liikkuvat
vain teitä myöten. Tämän vuoksi on tiet ja kapeikot
sen vuoksi tulevat toimeen vähemmin voimin kuin oli-
neaaritaktiikanmukaan laaditut yhtäjaksoisetasemat,.
Vastustuspesien väliset alueet voitiin jättää "silmälläpi-
don alaisiksi' ja varajoukkojentehtävänä oli heittää
metsienläpi tunkeutunutvihollinentakaisin.
Ottaenhuomioonohjesääntöjen puuttumisenja upsee-
riston koulutustasonon luonnollista,että yleisesikunta
antoiseikkaperäisiä ohjeitamyöspuolustusasemassa käy-
tävästätaistelusta.Se on erilaistanetualalla"ja ,pääpuo-
lustusalueella".Edellisentehtävänäon voittaa aikaa ja
estää vihollista saamastayleissilmäystäpuolustusase-
miimrne.,Etumurrokset> pakottavat vihollisen suuriin
valmistukiin niiden valtaamiseksi.Niitä on puolustetta-
va sitkeästi,mutta ratkaisutaisteluavälttäen.Tämä käy-
dään vastustuspesien alueella,ei jäykästä linjasta vaan
syvästätaistelukentästä, joka "tarjoaa hyökkääjällesitä
 enemmänja sitä yllättävämpiävaikeuksia,mitä pitem-
mälle hän pääsee".Vastustuspesien on saarrettuinakin
puolustauduttavaviimeiseenasti tietoisina siitä, että
varajoukkojenhyökkäysheittää vihollisentakaisin.Vas-
tahyökkäystäon vastustuspesien tarmokkaastituettava.
Kummankin divisioonanpuolustusasemat arvosteltiin
yksityiskohtaisestija niinpä l.Divisioonan >on pärasta
noudattaatarkoin everstiluutnanttiGros-Coissynteke-
mää ehdotustaja rakentaauseampiatukikohtiakäsittävä
vastustuspesä,, koskadivisioonanehdottama)yhtäjaksoi-
nen linja Summan kylän halki lännestäitään ei yastaa
tarkoitustaan.,2.Divisioonanpuolustusalueen kohdalta
kiinnitettiin huomiota kesä-ja talviolosuhteidenerilai-
suuteenja käskettiinvarautuaerityisestisulkemaantalvi-
tiet. Paikallisetsuojeluskunnateivät tule kysymykseen
aktiivisessapuolustuksessa, mutta >täyttävätparhaiten
tehtävänsä partiotoiminnassau.
Myös raskaantulen keskittämiseentärkeimpiin suun-
tiin oli pydttävä.Tykistöasematoli ,laadittavajalkaväel-
le annettavansuunnitelmanmukaisesti,.Niitä tiedusteli-
vat parhaillaaneverstiluutnanttiL. Malmberg(myöhem-
min kenraaliluutnanttija suojeluskuntain päällikkö)sekä
majuri Ficonnetti.Miinanheittäjienvaikutusoli keskitet-
tävä tärkeimpiinvastustuspesiin yhdistämälläuseamman
heittäjäntuli sarnallealueelle.
"Puolustusalueen tehtävänäon pysäyttäävihollisenete-
neminenKarjalan kannaksella,kunnesarmeijarnmekes-
kitys on loppuunsuoritettu
mahdollista,.Koska säännöllinenasemasotaei voi tulla
kysymykseen,on
tonta,. Piikkilankaesteiden rakentamistakorostetaanku-
ten aikaisemmassakin ohjeessa.Ne ovat tarkoituksenmu-
kaisia siellä, missäne suojaavatvarustettujaasemia
missä"k.k.syrjätuli"
vien linjojen rakentaminenon hyödytöntä.Esteidenon
pakotettavahyökkääjä liikkumaan puolustajan tehok-
kaassasyrjätulessa.
Myös puolustusaseman miehityksestäannettiinohjeita
ja eri lohkoilletulevatjoukot määritettiin yleensäpatal-
joonan,paikoitellenjopa komppaniantarkkuudella.
Toisessayhteydessäyleisesikuntatoteaa,etta "nykyai-
kainensodankä1mti ei kuitenkaantunnemitäänvarsinais-
ta puolustus/izjaa,vaansyvyyssuhteiltaan laajanpuolus-
tlosvyahykkeen, joka tekee mahdolliseksipuolustussodan
lii\kuvassa, hyökkäyl$en ja vastahyökkäyksenmuodos-
Sa,,
Divisiooniakehotetaanlaatimaanyksityiskohtaisetlin-
noittamissuunnitelmansa everstiluutnanttiGros-Coissyn
tekemiinsuunnitelmiinperustuen.Nämä eivät olleetniin
tarkkoja,että ne joka paikassaantaisivatpohjanrakenta-
miselle.
Myöhemminyleisesikuntakorostaa,että konekiväärien
käytöllä aikaansaadaan elävänvoiman säästöä,mitä on
pidettäyämääräävanäperiaatteena.Tätä varten puolus-
tuksen on nojauduttavaetupäässähallitseviin asemiin
sijoitettuihin konekivääreihin.Tukikohtien välimaasto
tulee suljettavaksipiikkilankaesteillä,mutta näillä on
merkitystäainoastaansiinä tapauksessa, että niitä puo-
lustetaankonekivääreillätai jalkaväellä. "Varajoukko-
jen" sijoituksessaon ensisijaisestiotettava huomioon
hyökkäystentorjuminen'vastustuskeskusten" välimaas-
tossa.
Toisessayhteydessäselostetaan,puolustuspesien, ja
ja
tukikohtien rakentamisentärkeys- kiireysjärjestystä.
Ensimmäisellä sijallaovatkonekivääriasemat ja tähystys-
paikat, jotka on tehtäväbetonistä.Toiseksirakennetaan
,miehistölle pommisuojia raskasta kenttätykistöävas-
taan". Seuraavaksitulee piikkilankaestejokäisen tuki-
kohdanja,puolustuspesän,ympärille.Neljänneksiraiva-
taan ampuma-alaa ja viidennellätilalla ovat"ampuma-ja
juoksuhaudat,. Viimeiseksi rakennetaanpatteriasemat
ammussuojineen. Joskustannuksiaon säästettävä, yleise-
sikunta on valmisjättämään majoituskorsutrakennetta-
viksi vastajoukkojentoimesta,samointaistelu-jayhteys-
haudat.Ne on kuitenkintarkoin merkittävälaadittavaan
erikoispiiffokseen, jotta niitä ei jouduttaisimiehittämisen
kiireessäsuunnittelemaan.
Erään tarkastusmatkan jälkeen v. 1923yleisesikunnan
toteaa,että VammelsuujokiJinjallaon suoritet-
vuodesta l9l8 alkaen ja niin
yhtenäinentaisteluhautalinja.Se ei ole
koskasiinäei ole otettu huomioon
käyttöön nojautuvantulijärjestelmänai-
tehtäväasianmukainen "varustus-ja
Esimerkki siitä, kuinka yksityiskohtaisesti
yleisesikun-
nan päällikkö puuttui suunnitteluun,on hänenehdotuk-
sensasotaväenpäällikölle,että yllämainittuuntehtävään
määrättäisiin "Pioneeripatatoonankomentaja, majuri
Starck, joka opiskelunsaaikana Ranskassaon saanut
pätevänkoulutuksentämän laatuisiintehtäviin".Lisäksi
hänehdottaaPPP 1:nkomentajanosallistumistatieduste-
luun, koska tämä tulee johtamaantuon suunnansuoja-
joukkotaisteluja.Sotaväenpäällikkö suostui ehdotuk-
seen.
Gros-Coissy ei ainatuntenutolevansakotonaansuoma-
laisessarnaastossa. Niinpä hän Pielisenreitin puolustus-
kysymystäselvittäessään ehdottaakin,että jonkun suo-
malaisenupseerinpitäisi tutkia nämäalueetyksityiskoh-
taisestiottaenhuomioonsekäkesä-että talviolosuhteet.
Hän ilmeisestiarveli suomalaisen upseerinpystyvänpa-
renmin arvioimaanDaikallisiaolosuhteita.

Viipurin-Vuoksen-Saimaan puolustusasemanselos-
tuksessaGros-Coissytoteaa, että maasto on suureksi
osaksimetsäistäja vaatii ampuma-alanraivaamista.Se
voidaansuorittaakolmellaeri tavalla:
- täydellinenraivaus;
- puut kaadetaanja jätetäänmurokseksi,jolla on tietty
estearuo, mutta joka voi huonontaaampuma-alaa tai
- aluskasvillisuus poistetaan3-4 metrinkorkeuteen.
Gros-Coissy ei ole yksityiskohtaisesti
määritellyt,missä
minkinlaatuistaraivaustapitäisi suorittaaeikä hänmyös-
käänvoi arvioidatarvittavaatyömäärää;Ranskanmetsät
ja puut ovat täysin erilaisiakuin Suomessa, joten hänen
käsikirjojensataulukot eivät päde täällä. Lopuksi hän
arvelee,että Suomenmetsähallintoon kyllin rikas suos-
tuakseenvaadittavaanuhraukseenkansallisenpuolustuk-
sen hyväksi. - Puolustusasema tulisi kenttälinnoitetta-
vaksimiehitysjoukkojentoimesta,Gros-Coissyehdottaa.
Hän ei kuitenkaanmäärittelerakenteidentyyppejä,kos-
ka asemassa on monenlaistamaaperää:kuivastaja kai-
vettavastasuohonja kallioon.
Gros-Coissy tutki myöspuolustusaseman panssarintor-
juntaa ja laati siitä selvityksenv. 1921.Siinä käsitellään
aluksi panssarivaunujen ominaisuuksiaja panssarintor-
junnan periäatteita,mutta sen jälkeen on tutkielmassa
ykityiskohtainen analyysieri puolustuskeskusten mah-
dollisuuksistapanssarintorjunnassa, lähinnäsiis maaston
panssarinpitävyydestä. Nämä tiedot perustuvatkartta-
tutkimukseen
na,että valtuuskunnassa olevien
raisiin tutkia maastossa,miten
asemaalähestyä.Luutnantti
relun alueeltaViipurin-Pietarinrautatie-Taipale.
saadut tiedot antavat
perusteet
hyökkäyksen
Yai-esteitä.
Gros-Coissyn mukaanon estekaivanto
ra vaikka se voitaisiinkin kaivaa riittävän pitkäksi ja
leveäksi,se näkyy ilmasta ja näin ollen tykistö voi sitä
rulittaa,jolloin senreunatmurtuvat ja panssarivaunujen
pääsy kaivannonyli helpottuu. Ehkä vielä parempana
Gros-Coissypitää rinneleikkausta,jonka 3 m korkeata,
melkein pystysuoraavallia on vaikeaylittää. Tällaisilla
esteillä on se ominaisuus,että ne pakottavat vaunut
pysähtymään,jolloin panssarintorjuntatykitvoivat niitä
rehokkaastitulittaa. Vieläpä kaivureillakin varustetut
yaunut,jotka ydttävät kaivaaitselleentien kaivannonyli
rai läpi, ovat kuitenkin tietyn ajan panssarintorjunta-
aseittentulen alaisena,mikä merkitseeetua puolustajal-
le.
YleensäGros-Coissypitää panssarivaunujen toiminta-
I Suomen linnoittamisen historia
JJ
mahdollisuuksiamelko rajoitettuina;hän katsooettä ne
tuleyat kanavoitumaanvatsinsuuressamäärin.Esimerk-
kinä voidaanmainita hänen lausuntonsaSumman koh-
dalta "Sen keskusosaon sopivahyökkäykselle,ei näytä
olevanmahdollistavastustaahyökkäystätykistön avulla
etäältä,.
Todettakoon,että ko. linnoitusvaiheen aikanaei mihin-
kään kuitenkaan panssarinesteitä rakennettu; varsinaisia
panssarintorjuntatykkejä ei myöskään tuohon aikaano1-
lut.
Yuorna 1922yleisesikunnan päällikkö kirjoitti puolus-
tusministeriölle,että Vuoksen-Suvannonasemanpuo-
lustustehohuomattavastikohoaisi,jos Suvannonpohjois-
rannallerakennettaisiintykistöasemia,joiden tykit am-
puen joko ,suoralla tähtäyksellä"tai ,epäsuorallatäh-
täyksellä"pohjoisrannan tarjoarnien"mainioidentähtäys-
kohtienjohdolla', pitäisivätkoko linjaa sivustatulenalai-
sena.Yleisesikunnanpäällikkö ehdottaatällaistenpatte-
den rakentamistaLauttaniemeeneli Oravaniemenkoh-
dalle,Noisniemeen,Sakkolaan,Keljaanja Taipaleeseen.
Lopuksiyleisesikunnan päällikkökirjoittaa, että tarkkoja
paikkojapattereilleei vielä ole tiedusteltu,koskaniiden
valitseminendippuu siitä, minkälaisettykit ja minkälai-
nen ammuntatapaSuvantolinjalla päätetäänottaa käy-
tettäväksi.'Näitä kysymyksiäen katso Yleisesikunnan
yksinvoivanratkaistaja ehdotansenvuoksi,että Puolus-
tusministeriöntoimestakutsuttaisiintätä varten kokoon
Puolustusrninisteriön Taisteluvälineo-
Tykistön Tarkastajantoimisto
olisivatedustettuinaja joka komissio-
ratkaistavakseen seuraavatkysymykset:
ammuntaa,epäsuoraätai suoraa,on edul-
SuvantoJinjanrantapattereilla
on otettavakäyttöönja
pattereille rakennettavasuojuksiatai tähystys-
asettikin komitean,johon kuului
vat everstiV. Nenonen,everstiluutnantitK. Solin ja W.
Hägglundsekäyleisesikuntamajuri A.E. Martola. Komi-
tea tuli siihentulokseen,että sivustatulion näitten tyk-
kien yksinomainentehtäväja pattereidenon ammuttava
"suoralla tähtäyksellä".Sen vuoksi niiden on sijaittava
vesistölinjanpohjoisrannasta ulospistävilläniemillä mah-
dollisimmanlähellärantaa.
Jotta patterit voisivat rauhassasuorittaa tehtävänsä
vihollisenhyökätessä, on ne rnahdollisimmanhyvin suo-
jattava. Tämän takia on niiden rintamapuolustukseen
määrättävämuita elimiä, konekivääreitäja jalkaväkeä
sekä suojattavapatterit "betonisuojuksilla'.Lisäksi on
patterit rnahdollisimman hyvin naamioitava.
Yleisesikunnan ehdottamat5 Datteriariittävät. Niiden
34
tulisi käsittää kaksi tai kernaimmin kolme tykkiä, mikäli
teknillisestiei synnyvaikeuksiasuojustenrakentamisessa
kolmea tykkiä varten, jotka kaikki tarvittaessavoivat
ampua samallesuunnalle.Pattereidentykkeinä on käy-
tettäväpikatykkejä.
Taisteluvälineosaston varastoistalöytyi 76 mm:n pika-
tykkejä mallia 1900,joita komiteaehdottikäytettäväksi.
Komitea määräsikäikkienpattereidentarkat sijoituspai-
kat. Tykkejä ei ollut viela 18.7.31saatu muualle kuin
Kiviniemeen.Yleisesikuntateki asiastatuolloin esityksen
puolustusministeriölle. Tykit saatiin kuitenkin vastatal-
visodanaikana.
Vuonna 1924 teki 3.Divisioonaehdotuksen,että kiin-
teätä tykistöä sijoitettaisiinmyös Vuosalmelle.Yleisesi-
kunta ilmoitti ottavansaehdotuksenhuomioon,mutta
äloitetta ei ehditty toteuttaa ennenlinnoittamisvaiheen
lopettamista.
Suvannonlinjalle varattiinrnyösvalonheittimiä.
Yleisesikuntailmoitti vuosittaindivisioonillemitä nii-
den alueilletultaisiinrakentamaan ja divisioonatsuoritti-
vat osaltaantiedustelun,mutta Gros-Coissy ja Fabritius
ilmeisestikinlopullisestiviitoittivat tarkat paikat. Osoi-
tuksena siitä, että divisioonienehdotuksiakinotettiin
huomioon,on v. 1921käyty kirjeenvaihto,josta ilmenee,
että Gros-Coissyoli uudestaantutkinut erimielisyyttä
aiheuttaneetkohdat
muutosehdotusten osittaista
merkkinämainittakoonmyös,että
plysi 2.Divisioonan
täemmanasemansuunnitelrnasta.
Karjalan Kaartin Rykmentin
nantti H. Öhqvisiille,
Öhqvistyhtyi pääasiallisesti
Kitkäa ja erimielisyyksiäkin
Niinpä 2.Divisioona,
majoituskorsujen(,miehistösuojakammioiden")
misesta, kirjoitti olevansajyrkästi sitä vastaan, että
"maammetulevaapuolustustayksinomaansuunnitellaan
ja valmistellaanpassiivisiapuolustusnäkökohtia silmällä-
pitäen>."Erikoisestion minun mielestänisuorastaan vää-
rin yhä edelleen tuhlata valtion varoja tarkoitustaan
vastaamattomiinbetonisuojakammioihin, joista jo val-
miiksi rakennetut ovat, kuten kokemuson osoittaout,
näyttäytyneetsekäsellaisinaankäyttökelvottomiksiettä
valtiollesangenkalliiksi.' Näin kenraaliGerich.
Kirjeessäpolemisoidaan muutenkinyleisesikunnan kir-
jelmää vastaanja lisäksi sanotaan,että divisioonapitää
tärkeänäKiviniemensillanpääaseman rakentamista.
Kirjelmän reunaan on kenraali Enckell kirjoittanut,
että divisioonakuvittelee voivansakorvata asiantunte-
muksennenäkkyydellä ja poikamaisellapuheella.Lisäksi
kirjelmässäon kenraali Enckellin huomautus,että divi-
sioonanasianaei ole arvostellatehtyjä päätöksiä,vaan
ainoastaansuorittaa annetut tehtävät taktillisten vaati-
mustenmukaan.
Tuohonkaanaikaanei tieto ainakulkenutkaikille niille,
joita asiat saattoivatkiinnostaaja joitten olisi pitänyt
saadaniistä tietää.Niinpä tykistön tarkastaja,everstiV.
Nenonen kirjoitti kesällä 1920 sotaväenpäällikölle ja
pyysi virkaohjeeseensa nojaten,että hänelleannettaisiin
tieto Karjalan kannaksellasuoritettavistalinnoitustöistä,
koskahän on huhunakuullut, että siellä rakennetaanjo
linnoituspatteriasernia.Tämänkirjelmänlähetti sotaväen
päällikkö,kenraalimajuriWilkama, edelleenyleisesikun-
taanja pyysiantamaanitselleenkintällaisiatietoja.
Näitten kirjelmienjohdostayleisesikuntailmoitti sota-
väen päällikölle,että Karjalan kannakseltaon olemassa
mutta niitä ei ole voitu monistaa
kartat linnoituslaitteista,
toisaaltasuurtenkustannustentähdenja toisaaltasiksi
että suunnitelmapysyisisalassa.Sitä vastoinyleisesikun-
nassaolevakartta on koskatähansasotaväenesikunnan
käytettävissä,mikäli se tahtoo siihentutustua.Tykistön
sijoituksestayleisesikuntaon pyytänyt divisiooniateke-
määnehdotuksenkunkin omaltaalueeltaanja kun nämä
saadaan,tykistön tarkastajallelähetetäännämä lausun-
toa varten, ennenkuin ne lopullisestihyväksytään.Lin-
rakentamaanKarjalan kan-
betonkisuojaayhtä tyk-
on työn alaisenan.
kirjoitti v. 1922, eItä härcllä
rakenteillaolevastatykis-
hänhaluaisiyleisesikunnalta
mitä varten,jotta hän
omat tykistön sijoitussuunni-
harkittavaksi,eikö olisi syytä
jatkuvasti tietoisenahy-
väksytyistälinnoitussuunnitelmista, nimenomaankunkin
omalla puolustusalueella. Tähän saakkakuulemmadivi-
sioonaon yleensävasta itse paikalla saanuttietoonsa,
mitä rakennustöitäaloitetaan.Kuitenkinjo v. 1920anne-
tuissasuunnitteluohjeissa kytketäänyhteenGros-Coissyn
suorittamattiedustelutja divisiooniensuunnitelmat.
Jotta yleisesikuntasaattaisikonkreettisemminsuunni-
tella myönnettävienlinnoitusmäärärahojen kä)ttöä, se
sai puolustusministeriön insinööriosastolta 23.\2.22 eri
laitteidensenaikaisethinnat:
- kk-korsu,vuoden1,922 tyyppiä 100000mk
- yhdenryhrnänmiehistökorsu 200000
- kolmen ryhmän miehistökorsu
woden 1922tyyppiä 520 000
- tvkki ia konekiväärikorsu
 J)

tyyppiäKiviniemi v:lta 1922 180000mk ryhtymistä kummastakindivisioonastakornennettaisiin

- tykkikorsutlTppiä paikalleupseeri,joka näyttäisipylväittenpaikatjotta työ
Läskeläv:lta 1922 130000 pääsisi alkuun. Kulmapisteet merkittäisiin rautaisilla
- jalkaväkiasema eli betoninen piikkilankapylväillä,joita insinööriosastolla oli varastos-
ampumahautav:n 1922tyypprä 37 000 sa. - Vuotta myöhemminyleisesikuntatoteaa,että kul-
- tulenjohto-eli tähystys- mapisteeton merkitty maastoonniin huolimattomasti,
korsutyyppiä Läskelä 75 000 etteivät ne lainkaan osoita todellisia paikkoja. Tähän
pyydettiinkorjausta.
Sitä mukaa kuin rakentaminenedistyi, kehittyivät Divisiooniensuunnitelmienmukaanvarastoitiinv. 1922
myösdivisiooniensuunnitelmat,joiden tarkoituksenaoli puolustusasemaan piikkilankaaja sinkilöitä osittainkor-
saattaaasematnopeastitaisteluvalmiuteen tilanteensitä suihin, osittain erityisiin lautavajoihin yhteensä 2367
vaatiessa ja viimeistäänmiehitysvaiheessa. Koskaasemat tonnia.
paljolti sijaitsivat kylissä ja viljelysalueilla, ei niihin V. 1923 suunniteltiin muutakin linnoitusmateriaalia
rauhanaikanavoinut rakentaataisteluhautojaja piikki- varastoitavaksipuolustusasemaan. Suojajoukkojenase-
lanlaesteitähaittaamattasuurestipaikallistenasukkai- miin varastoimistayleisesikuntaei pitänyt tarkoituksen-
dentoimiaja viljelyksiä. mukaisena.Myös suunniteltiintaisteluhautojen louhimis-
Karjalankannaksellalinnoitustöitävalvovapioneeriup- ta sellaisiin paikkoihin, missä kallioinen maaperäteki
seeri jääkärikapteeniVainio lähetti 4.11.1920 yleisesi- kaivamisenmahdottomaksi.Näitä paikkojaoli Karjalan
kunnan päällikölle kirjelmän, jossa hän ehdotti, että kannaksellahyvin vähäneikä louhintojatiettävästimis-
puolustuskeskuksien eteenrakennettavaksi aiottuja piik- säänsuorltettu.
kilankaesteitäei süoitettaisipelloilleniin, että ne haittai- Puolustusasemientaktilliseen suunnitteluun liittyy
;ivat viljelystä. Vainion mukaan ne voitaisiin sijoittaa myös vesistöjensäännöstelyja tulvitukset. Jo vuonna
tarkoituksenmukaisestiesimerkiksi sarkojensuuntaan, 1921 yleisesikuntakirjoitti maataloushallitukselle saa-
.jolloinhaitat jaisivät vähemmiksi. Vainio perusteli asiaa neensa tietoja Karjalan kannaksella käynnissä olevista
myössillä,että asukkaidenja sotalaitoksen suhdetäytyisi järvien laskemisistatai niitten suunnittelemisesta. Yleis-
säilyttäämahdollisimmanhyvänä. pyysi nyt maataloushallitusta antamaanasiasta
Yleisesikunnan koska niillä saattoi olla sotilaallistamerkitystä.
naüriosastolleVainion ehdotuksen.Yleisesikunnanmu- kirjelmän vastauksena on Sortavalanmaanvilje-
kaanei piikkilankaesteiden päällikönkirjelmä, jossahän luettelee,
naanomistajille tuottaman vahingollisuudenmukaan, Kannaksellaon tehty ja tekeillä ja mistä
vaan on niiden tarkoituksenmukaisuus suunnitelmiaon olemassa.Mainitaan rnm. Kanneljärvi,
kin voidaan vuotjäryi, Punnusjärvi,Kirkkojärvi, Perk-
mikäli mahdollista viivyttää Ventelänjärvi. KänLilänjärvi ja Ayräpäänjärvi.
'uuodapaikan kävi kirjeenvaihtoa2.Divi-
urpeen vaatiessavoitaisiin nopeasti rakentaa tehdyn kanssa samastaasiasta.Tiettäyästi kuitenkin
;uunnitelmanmukaan. lopulla suoritettiinsellaisiatöitä, joilla
Yleisesikunnan kirjelmän
otjöriosastoantoikin Oy Granitille määräyksenjättää
rdelysmaiden yli suunniteltujenpiikkilankaesteiden ra-
kentaminentoistaiseksija kuljettaa tarpeellisettarveai- Teknillinensuunnittelu
tre€trakennuspaikkojen välittömäänläheisyyteen.
Yuonna. 1922 yleisesikunnanpäällikkö taas korosti Konekiväärikorsut
ministedöllepäävastainta-aseman eteentulevien estei- Ensimmäisenätavoitteena Kannaksenlinnoittamisessa
den yiitoittamisen tärkeyttä jo rauhan aikana. Niinpä oli saada syntymäänkonekiväärientuliverkko ainakin
ministeriöantoikin l. ja 2.Divisioonankomentajilletehtä- uhatuimmillealueille Suomenlahden ja Vuoksenvälille.
räki suorittaatämän viitoitustyön.Tämä ei kuitenkaan Fabritiuksenmukaanhän ja Gros-Coissyolivat tieduste-
trydyttänyt yleisesikunnan päällikköä,joka esitti minis- lujensaperusteellapäätyneetsiihenettä konekiväärikor-
leriölle, että työ tehtäisiinsiviilityövoimalla,koska l. ja suja tawittaisiin noin 80. Nämä olivat ajatellut lähinnä
2.Divisioonallese tuottaa vaikeuksia.Asiassapäädyttiin sir.ustatuliasemiin. Yhden korsunhinnaksihe olivat las-
iühen, että työ tehtäisiininsinööriosaston toimesta,joka keneetnoin 100000-110000 mk sen aikaistarahaa.
käyttäisi tähän palkkatyövoimaa,mutta ennen työhön Puolustusministeriö katsoikuitenkin voitavansaadavain
 Pl ar]

Skärning A - B Skärnrng 0 - D

a^

Kuva 15. Majufi Fabritiuksen ehdotus konekivadrikotsuksi.

Kuva 16. Kolkkalaan rake netun konekivdafikorsun työpiirustus.

t4t!!42--E:!
 nän korkeustuli olemaannoin 2,50-2,60 m. Tällainen
korsu on suuri maali, vaikeastinaamioitavaja se vetäisi
vihollisen tulta puoleensa.Ampuma-aukkotuli hyvin
leveäksi,koska konekiväärinarnpumasektorinpiti olla
jopa 90", joten korsun tarjoama suoja oli Fabritiuksen
mielestävarsinkyseenalainen. Hän ehdottikin,että kone-
kiväärit sijoitettaisiinavoimiinasemiinja kunkin aseman
välittömässä läheislTdessä olisi miehistöävarlensuoja-
korsu. Fabritiuksenmukaan kenraali Enckell vaati kui-
tenkin Gros-Coissyn tukemanakatettuja konekivääriase-
mia perustellen,että 1. maailmansodan voimakastykistö-
tuli edellytti, että ampujientäytyisi olla suojassa.Myös
väitettiin,ettei konekivääriäehdittäisisaadasuojakorsus-
ta tuliasemaanriittävän ajoissa.Fabritiuksen ehdotus
ilmeneekuvasta15.
Toukokuussa1920Gros-Coissy ja Fabritiussaivatteh-
Kuva17.Enckellin linjan edesttl.
konekivddrikorsu täväkseen korsujen rakenteen suunnittelun. Kuva 16
esittääkesäIläl92l Kolkkalaanrakennetunkonekivääri-
kaikenkaikkiaan 6 000 000 mk nyt käynnistettäväälin- korsuntyöpiirustusta.Vastaavanlainen korsuedestänäh-
noittamisvaihettavarten, mikä siis merkitsi enintään 60 tynä on kuvassa 17.
laitetta. Gros-Coissyratkaisi asian muuttamalla korsut Konekiväärikorsujen seinättehtiin säästöbetonista, toi-
-
rintamatulikorsuiksi Fabritiuksenmukaanhänen vas- sin sanoen betonin joukkoon sijoitettiin kiviä. Seiniä ei
talauseistaan välittämättä.KenraalfEnckell yhtyi Cros- raudoitettu, katon kokonaispaksuus oli 130 cm. Ylinnä oli
Coissynkantaanja vaati lisäksi,että konekiYäärikorsut säästöbetonikerros, joka lepäsiI-palkkienpäällä,näitten
oli tehtävä katetuiksi, jotta konekivääriolisi suojattuna alla oli 10 cm:n hiekkakerros ja kaiken alla kantavana
tykistötulelta. Näin ollen tulivat rakenteetvarsin kor- kerroksena teräsbetonilaatta. I-palkkien tilalla saattoi
keiki, sillä konekiväärinpiipun etäisyysmaan pinnasta myösolla teräsverkkoja (kuva 18) tavallisestig 12 mm.
ja
on noin 50 cm konekivääristäkattoontaryitaan lisäksi Verkot olivat noin 10 cm:n etäisyydellä toisistaan;silmä-
50 cm; katon Hiekkakerroksen alla oli vesieristyksenä
naamiointimaata Betonin suhteitus oli: katon ylin kerros

Kuva I8. Kohekivödrikorcunkattoruke ne.

f. C- o./. , , r-;.r.
38
1 : 3 : 4,alinkerros1 : 2,5 : 4jaseinien1 : 3 : 5.
Rakenteentoiminta-ajatusoli seuraava:katon ylin ker-
ros estäätai ainakinhidastaaammuksentunkeutumista.
Sen räjähtäessäsyntyvätvoimat ottaa vastaanI-palkki-
tai teräsbetonikerros.Tämän alla oleva hiekkakerros
vaimentaaräjähdyksenvaikutusta niin, ettei alimman,
kantavanlaatanalapintaansynnynegatiivistakraateria.
Katto on laskettu kestämäänkolme 6" haupitsinosu-
maa. Fabritius oli ryhtynyt kehittämäänlaskumenetel-
mää jo v. 1919, mutta sitä ei ollut ammuntakokeissa
testattu.Niinpä onkin ymmärrettävää,että sotaministe-
riön insinööritoimistopyysitie- ja vesirakennusten ylihal-
litukselta lausuntoaeräänkorsunlujuuslaskelmista. Yli-
hallitus ei rnielestäänvoinut ottaa kantaakaikkiin mene-
telmässäesitettyihintuloksiin,kuten esimerkiksiammuk-
sen tunkeutumistakoskeviin.Eräissäkohdin ylihallitus
taas ei sanonutvoivansayhtyä Fabritiuksenesittämiin
näkökohtiin.OlennaisestiTVH ei kuitenkaanlausunnos-
saantuominnutFabritiuksenlaskelmia.
Koska tämäntapaistarakennettaei ollut vielä käytän-
nössäkokeiltu, Fabritius ehdotti aluksi yhden korsun
rakentamistaja koeammuntojensuorittamista.Rakenta-
jan, Oy Granitin toimitusjohtaja,insinööriA. Lönnroth
kuitenkin halusi saada kaikki korsut mahdollisimman
pian rakenteille.Hänen kantaansayhtyivät myös Gros-
Coissyja eversti Gendre,ranskalaisensotilaskomission
päällikkö. Gros-Coissyperusteli asiaa sillä, että kesän
aikanavoitiin betonoidaviisi kuukauttailman
tä, joten paras
sa kokeilujen
laskettiin tarvittavan I l/2 kk,
kovettumiseen.
käyttökokeilujen
sälsi ehdotettiin,että urakcitsüalta
kot rahatakuutvirheellisyyksien varalta
siin,että töidenvalmistuttuatoimitetaankokeilut
tai useammallakorsulla,jotka ministeriöumpimähkään
määrää. Täten siis pakotettaisiinurakoitsija erityiseen
huolellisuuteen.Gros-Coissyoli tosin tutkinut Granitin
työsuunnitelmatja piti niitä tarkoituksenmukaisina. - l.Divisioonan komentaja, kenraali Äkerman lähetti
Kenraali Enckell puolestaanvaati töitten kiirehtimistä.
perustelunaän sodanuhkatuohonaikaan.
Kun korsuja syksyyn rnennessävalmistui, ryhdyttiin
joukkojentoimestatutkimaanniiden tarkoituksenmukai-
suutta. Syyskuussa1920 l.Divisioona komensijääkäri-
kapteeniE. Hyd6nin (myöhemmineverstija Sakontoi-
mitusjohtaja)suorittamaankoeammuntoja.Hän kiinnitti
huomiotamm. seuraaviinseikkoihin.Konekivääritärisee
seisoessaan omallajalustallaanbetonialustallaniin, että
senosumatarkkuus jää heikoksi.Aäni on niin voimakas,
että sehaittaa toimintaa.Korsunamouma-aukko on niin
suuri, että suojajää kyseenalaiseksi, koskakonekiväärin
kääntöpisteon hlvin kaukanatakana. Ampujan asento
on erittäin hankala.
Hyden ehdotti,että tehtäisiinyksinkertainenja tukeva
jälusta,johon varsinainenkonekiväärikiinnitettäisiinpul-
teilla ja joka sijoitettaisiinniin syvälle ampuma-aukon
sisään,että syöttäjällekuitenkinjäisi tilaa. Jalustaanolisi
kiinnitettävämyösasteikotja rajoitusruuvitkorotustaja
sivusuuntaavarten,jotta pimeällä voitaisiin ampua esi
merkiksi partioittenilmoittamiin suuntiinnäitten asteik-
kojenavullajo valoisaanaikaanmerkityllä astemääräIlä.
Tämähänon itse asiassajatkosodanviimeisinävuosina
toteutettu ratkaisu,jolloin korsujenkonekiväärijalustat
tehtiin juuri tämänperiaatteenmukaanja niihin liitettiin
maastokaaripimeäammuntaavarten. Merkillepantavaa
on, että kapteeni Hyd6n ehdotti tätä jo Vuonna1920,
perustelunaan, että se antaisikonekiväärillepaljon suu-
remman >osumatarkkuuden ja vaikutusvoiman".
Koeammunnassa mukanaolleet Gros-Coissy ja Fabri-
tius olivat sitä mieltä, että kysymykseentulevat työt
olisiyathelpostisucritettavissa.
Jos ehdotettujen jalustojen valmistaminentuottaisi
suuriakustannuksia,niin ettei niitä pystyttäisitekemään
valtion niukkojen määrärahojenturvin, Hyd6n ehdotti,
että korsujalustakorvattaisiinampuma-aukkoon asetetta-
valla vahvalla puupöydällä,johon konekiväärinjalusta
voitaisiinkiinnittää.Tälläkin tavallasaataisiinhuomatta-
vasti suurempi osumatarkkuus,koska konekivääri ei
täriseniin kuin betonialustalla.Lisäksitulisi
ampujan asentohuomattavastiparemmaksi,koska hän
kyynärpäänsä. Ampuma-aukkotulisi
konekiväärivoitaisiinsijoittaasy-
äänienergiasta menisisuurempi
osa ulos. Lisäksi voisi konekiväärinjohtaja helpommin
tulta. Fabritiuksenlausunnonmukaanvoitiin nä-
vaikeudettasuorittaa.
LisäksiHyd6nehdotti,että konekiväärikammioon sijoi
tettaisiin vesisäiliöjäähdytysveden johtamiseksi koneki-
väärinvaippaan.
kapteeniHyd6nin ehdotuksetyleisesikunnanpäällikölle
ja tämä puolestaansotaministeriöninsinööriosastolle
pyytäen,että ensitilassaasetettaisiin1.ja 2.Divisioonas-
ta kummastakinkykeneväkonekivääriupseeri,tutkija-
lautakuntana" tekemään ehdotuksensapuutteellisuuk-
sienkorjaarniseksi.
Tähän lautakuntaantulivat rnajuri (myöhemminken-
raaliluutnantti) K.L. Oeschsotaväenesikunnasta,kap-
teeni V. Strömberg Karjalan Kaartin Rykmentistäja
kapteeniHyd6n l.Divisioonanesikunnasta.Lautakunta
totesi,että eräässäkonekiväärikorsussa. jossaampuma-
 lustojen tilalle, nousi myös kysymys uusien jalustojen
soveltuvuudesta konekiväärikorsuissa käytettäviksi.Kos-
ka ne eivät sellaisinaan täysinkäyneetkk-pöydille,ehdo-
---1 f-----a
ll ru _Lß I k;;
L
tettiin rakentajan,Oy Granitin taholta, että korsuissa
käytettäisiinkinvanhojapyöräjalustoja,kunnesvoitaisiin
saadamäärärahaterityisten korsujalustojenrakentami-
' -'-...::::--=- ft'{.1 piti kuitenkin tärkeänä,että
seksi.Taisteluvälineosasto
samaakonekiväärijalustaa voitaisiinkäyttääsekäkorsus-
sa että senulkopuolellaja näin ollen olisi konekiväärien

----A ampuma-aukotja pöydät rakennettavasen mukaisesti.

Tämä tulikin lopulta päätökseksi. Uudet konekiväärikor-

Iml
JL_J\d
sut rakennettiinnäin ja ainakin osassavanhojakorsuja
muutettiin puisia ampumapöytiäsiten, että ne sopivat
molemmillejalustamalleille.
1 Vuoden 1922 alussaGros-Coissyehdotti eräitä muu-
toksiakonekiväärikorsuihin. Hän oli todennut,että kuYan
16mukaisetkorsutolivat sikäli epätarkoituksenmukaisia,
Kuva 19. Konekivddrikorsun ampuma-aukon pienentdminen.
että ensinnäkinmiehistösuojuksessa oleva miehistö oli
alttiina ampuma-aukosta tunkeutuvienluotien ja sirpa-
aukko oli jätetty samanlaiseksi kuin Hyd6nin toimitta- leitten kimmokkeille,toiseksiammunnastaaiheutuvasa-
massa tarkastuksessa,olivat olosuhteetsellaiset kuin vu häiritsi miehistöäja kolmanneksioli haitällista,että
Hyd6noli tarkastuskertomuksessaan maininnut. kk-kamrnioonoli kuljettavamiehistösuojan kautta. Uusi
Toisessakorsussaoli jo tehty huomattaviamuutoksia ehdotus ilmenee kuvasta 20. Paitsi että edellä olevat
Hydeninehdottamaansuuntaanja todettiin,että tämäoli haitat oli eliminoitu,oli etunamyöskorsunnelikulmainen
kokeiltavistakorsuistaparas.Lautakuntakuitenkinvielä muoto,
.jokasäästibetoniaaikaisempiinrakenteisiinver-
ehdotti tähänkintiettyjä korjauksiajuuri Hyd6nin toivo- rattuna. Korsu voitiin rakentaamyös peilikuvanariip-
maansuuntaan.Lisäksilautakuntaehdotti,että kk-kam- puensiitä miten sisäänkäyntisaataisiinsuojaisimmaksi.
mion lattiaa ei saisi betonoida,vaan sen pitäisi olla Korsun sisäkorkeuttaGros-Coissyehdotti hiemanpie-
puhtaastasannasta. nennettäväksi(200 cm:stä 182 crn:iin),jolloin etuseinä
Näitten ehdotuksienmukaan rakennettiinkin sitten madaltuisi.Hän oli perusteellisesti tutkinut
myöhemmätkorsutja jo rakennettuihinkorsuihinvalet- siihen,että ehdotettukorkeuson
tiin ampuma-aukkoon lisäkappaleetsekäsivuilleettä ylös sopivakeskimittaisellemiehelle,ja että tätä suurempivoi
(kuval9). hieman kumartua ampuessaan, kun taas pieni mies voi
Kun myöhemmin ruvettiin valmistamaankonekivää- jalkojensaallejonkinlaisenkorokkeen!
reille kolmijalkajalustojavanhojenvenäläisten uusi korsutyyppioli edelleenkinrintamatul-
ta ampuva, kuten myös kaikki tähän asti rakennetut.
Tähän ratkaisuunhanoli menty vuonna1920kustannus-
syistä. Pahinta epäkohtaaei siis tässäkäänvaiheessa
ehdotettukorjattavaksi.Kuvasta20 voidaantodeta,että
ampumasektorisaattoiolla jopa 120'. Poikkeuksellisesti
rakennettiinmuutamia kahdenkonekiväärinkorsujakin.
Kuvassa2l on vuonna 1924 Vuoksen pohjoisrannalle
rakennetunkorsun pohjapiirros.Kahden konekiväärin
ampumasektori on siinäyhteensä145'.
EnnenkuinGros-Coissynuutta korsutyyppiäruvettiin
rakentamaan puolustusasemaan, insinööriosastoteetti
yleisesikunnan ehdotuksestakorsunpuumallin Suomen-
linnaan,jossapuolustusvoimien edustajatsiihentutustui
vat. Vähäisintarkistuksinuusi tyyppi hyväksyttiinkäyt-
Kuva 20. Everstiluutnantti Gros-Coissynehdotus uudeksi töön.
konekivddikorsuksi, Fabritius oli yastustanutkatettujen dntamatulikorsu-
40
jen rakentamista alusta alkaen ja ehdottanut niiden
sijalle suojakorsuaja avoasemaa.Yhtenä perusteluna
tämänehdotuksenhylkäämiselleoli ollut, että konekivää-
rin saaminensuojapaikastatuliasemaanolisi liian hidas-
ta. EpäkohdanpoistamiseksiFabritius suunnittelijo al-
kuvuodesta1921 erityisenuppolavetin("eclipselavett'),
jonka periaateilmeneekuvasta22.
Konekiväärion suojassakorsun seinäänrakennetussa
kuilussa (a) panssarilevystätehdyn kannen alla. Kun
kantta kohotetaan,konekiväärinouseeylösja kun se on
vastapainonavulla tasapainotettu,nosto tapahtuu ke-
vyestija nopeasti.Suoja-asemassa aseon helpostihuollet-
tavissa ja korjattavissa.
Uppolavetinetuina Fabritiuspiti mm. halpuuttaPans-
saritorniin tai -kupuun verrattuna.Näihinhän meillä ei
ollut taloudellisiamahdollisuuksia.Lisäksi konekivääri
korsu olisi helpostimaastoutettavissa.Ase olisi suojassa
o l t a J 4 . J 6
t+J-L4.1 mutta nopeastisaatavissa toimintaan.
7.12.1922Fabritius tarjosi puolustusministeriön insi-
Kuya 21. Rintamslulta ampuva kahden konekivddrinkorsu nööriosastolle patenttiaja yksinoikeuttatähänlavettisys-
Vuokselta.
teemiin 50 000 markan hinnasta. Koelavetti oli ollut
Kuta 22. Majuri Fsbritiuksensuunnitlelemauppolavettikor-
$u,

Skärning A - B
(MG i nedsänkt 1äge)

ri \ IJ
\ +
]: a j{
't' . .a
 Zti,&s l-8.
eli "komehtosuojus"
Kuva23.T lenjohtokoßu Kolkkalasta.
rutkittavana Suomenlinnassa,
sekä everstiluutnantitSolin,
\Iartola sekäkapteeniChrysciniczolivat todenneet
kllyttOkelpoiseksi.
rällaistalavettia käytettäessämenee
män betonia kuin entisiin konekiväärikorsuihin.
ollen säästöätulee noin 20 000-25 000 markkaakorsua
kohden.Kun korsuja vielä tarvittaisiin satakunta,tulisi
valtiollenoin 2-2,5 miljoonanmarkansäästö.
Puolustusministeriö ostikinlavetinpatentinja käyttöoi-
iieudenja maksoisiitä l0 000 markkaa,johon summaan
sisältyiensimmäisenIavetin asennusoikeus kokeeksira-
Lennettavaan kk-korsuun.Jokaisestaseuraavasta uppola-
letista piti maksaapatentin voimassaoloaikana Fabri-
riukselle1000markkaa.Fabritiussitoutui olemaanmyy-
mättä tai antamattavalmistusoikeutta millekäänmuulle
laltiolle. - Uppolavettia rakennettiin kuitenkin vain
kahteenkorsuun,Nuoraalleja Alasäiniölle.
\Iuut linnoituslaitteet
Samanaikaisesti konekiväärikorsujen
kanssarakennettiin
m_vös muutamia "komento,-eli tulenjohtokorsuja.Kolk-
suoJusr.x.
ltlttr4,*aatt, !:0o.
kuva 23. Myös tehtiinjoitakin
-torneja, jotka kuitenkin pian
käyttökelvottomiksi.Kuvassa24 on Summan
rakennettujentähystyslavojenpii-
Puolustusasemaan rakennettiin joukko tykkikorsuja.
Ensimmäisenäkesänätehtiin Muolaan kannakselleku-
yan 25 mukainen yksinkertainentykkikorsu 75 mm:n
MellerJaivatykkiävarten. Vuosina1923ja 1924 raken-
nettiin Vuoksen-Suvannonlinjalle useitakorsuja,joista
yhtä, Lauttaniemeenrakennettunaesittääkuva 26. Seoli
yksikerroksinen 4 tykin korsu,mutta joikut tehtiin kaksi-
kerrokisiksi siten,että miehistönsuojat olivat tykkiker-
roken alla. Tällainen oli mm. Patoniemessä, Taipaleen
lähellä.Kiviniemenkorsussataasoli rinnakkaintykki ja
konekiväärisamaantapaankuin myöhemminSalpa-ase-
nassa. Tykki oli kuten Muolaan korsussakin75 mm:n
Meller-laivatykki.Muolaan korsun tyyppinen rakennet-
tiin myös Läskelään.Muihin korsuihin oli tarkoitettu
pyörälaYettisetkenttätykit.
Fabritius suunnitteli tykkikorsut vuonna 1923. Hän
mainitseehalunneensa jakaa eräät korsut,kuten esimer-
 -//|4 rSr_o_?rEq,* zsArt/.'v zt -ZEE
.& )t.C@tt zN'

-a/@4-&.

,W4
1mr
r J l

.t@ "**-{*ryä-ffi
."ldt-
'/a Cz; -
=#E--

Kuvo 24.S ummanky

kahdeksieri laitteeksi,jolloin
paremmin suojaan. Rahan
Duutteenvuoksi ehdotukseenei suostuttu,vaan tehtiin
kaksoiskorsuja. Korsut mitoitettiin kestämään9" ammus-
ten osumia.Katon paksuusoli noin 2 m. Ylimpänä oli 40
cm kuvan 31 mukaista"panssaribetonian, jossa oli pyö-
reästä12 mm:n teräksestä4-5 verkkoa 10 cm:n välein'
Tämänalla oli säästöbetonia noinmetrin verran,sitten 10
cm hiekkaa ja kantavana kerroksena 30-50 cm teräsbe-
tonia.Alimmaisenaoli hiemanylöspäinkaarevavahvasti
raudoitettubetonilaatta.Useissatykkikorsuissaoli tähys-
tystäja tulenjohtoavartenteräksinenkupu.
Kiväärijalkaväkeävarten rakennettiinvuodesta1922
alkaentaisteluhautapätkiä, joihin liittyi betoninensuoja-
komeromiehistöävarten.Kuva 27 esitlääSummajärven
itäpuolellerakennettua"betonistaampumahautaan, ku-
ten termi kuului.

tykkikorsa'
Kuva25.Muolaankannaksen

0 1 | 3 1 5 6m
Kuva26. VuoksenLauttaniementykkikorsu.
Fabritius kertoo ehdottaneensa yleisesikunnan päälli-
kölle 15.11.20,että puolustusasemaan ryhdyttäisiin ra-
kentamaan majoituskorsujakin.
maan myös lähisyvyyttä, koska
100- 150metrin
r,illaisia korsuja
riaatteiden mukaan kuin konekiväärikorsuja.
seinien paksuus
olivat ilman
tehtiin teräsbetonistakuten
1-3 ryhmää varten, ryhmän vahvuus 13 miestä, joten
;uurimmissa oli tilaa noin 40 miestä varten. Kuvassa 28
on yhden ryhmän korsu Kolkkalasta vuodelta 1921. Siinä
ei ole katossa lainkaan tavanomaista hiekkakerrosta,
mutta sensijaan samanaikaisessakuvan 29 esittämässä
Kolmkesälän korsussa,jossa on majoitustilaa 3 ryhmää
rarten, hiekkakerroksen paksuus onjopa 1,5 metriä.
Majoituskorsujen takasivulle rakennettiin jalkaväen
taisteluasemat ja joissakin korsuissa oli katolle aukeava
tähystyskuilu.
Käytyään Ranskassa alkuvuodesta 1922 Gros-Coissy
ehdotti korsujen kattopaksuuden suurentamista. Hänen
kotimaassaanoli päässyt vallalle periaate, että korsut oli
mitoitettava kestämään l2ri ammusten osumia. Tämä
merkitsi 2,5-3,0 metrin kattopaksuutta. Konekiväärikor-
43
su tulisi sitenkohoamaan3,5-4,0 metriä maanpinnasta,
mikä tietenkin oli ainakin rintamatulikorsunkohdalta
täysin mähdotonta.- Majoituskorsujensuhteense vielä
kävi päinsä,jos pohjavedenkorkeus salli upottamisen
riittävän syvälle.Gros-Coissy suunnittelitällaisenkorsun
ja Fabritius totesi, että hänenkinlaskentamenetelmänsä
mukaan katto ilmeisestitulisi kestämään.Kattoraken-
teenperiaateon esitettykuvassa30.
Katon ylin osaoli "panssaribetonian(kuva 3l), betonin
sekoitussuhde I t2,5 t4 tai I :2:4. Tämän alla oli
75- 100cm paksubetonikerros, jossaoli käytettysuureh-
koja kiilakiviä ja tämänalla / 15 mm:n teräksestäkaksi
verkkoa.Näitten alapuolellaoli taashiekkakerros,vesie-
ristyskerrossekänäitten alla rinnakkainasetetutU-rau-
dat,jotka muodostivatyhtenäisenholvin.U-raudatvoivat
olla suoratkin;niiden tehtävänäoli vain estää betonin
kariseminenalinten teräsverkkojenalapuolelta.Betonin
sekoitussuhde oli samakuin ylimmässäkinosassa,seinis-
sä taas 1 :3:5. - Betoninpuristuslujuudeksi saatiin
300-350kg/cr'-'.
Majoitustilaltaankorsutedelleenkinoli mitoitettu 1-3
rvhmälle.
Gros-Coissy ja Fabritiussuorittivatkaikkienrakenteiden
teknillisensuunnittelun,lujuuksienmäärittämisenja lu-
juuslaskelmatsekälaativatomakätisestieräänlaisetohje-
piirustukset.Sensijaanhe eivätyleensätehneetlaitteiden
vaan tämä kuului rakentajalle,siis Oy
Oy Pyramidille.Tosinjotkin työpiirustukset
Fabritiuson tehnyt omakätisesti. Maksettavistakorvauk-
erimielisyyttä.Niinpä puolustusminis-
v. 1923 tie- ja vesirakennus-
hallitukselta lausuntoakonstruktiotöidensuorittamisen
vaikeusasteesta sekäkäytettävistätaksoista.
suoritettuammuntakokeitakoneki-
väärikorsuista, mutta varsinaisistalujuuskokeistaei ollut
kysyrnysennenvuotta 1922,jolloin yleisesikuntaehdotti
puolustusministeriölle suoritettavaksi koeammuntoja
Summajärvenalueellaoleviakonekiväärikorsuja ja "yhtä
betongistaampumahautaao vastaan.Perustelunaesitet-
tiin, että oli ilmennyt käsityksiä,että linnoituslaitteet
eiyät olisi vahvuutensapuolestatarkoitusta.an vastaavla.
"Tällainenkäsityskantaon omiaanheikontamaanmaan-
puolustusjoukkojemme uskoa puolustusasemienkestä-
yyyteen.Näin ollen olisi tärkeätä, että alkava epäilys
voitaisiinmitä nopeimminpoistaa.Lisäksi olisi tärkeätä
kokeilujenkautta saadatietoisuussiitä, missämäärinko.
Yarustukset kestävät".
Myös puolustusministeripiti koeammuntojatärkeinä,
koska niilla ,voi oila vaikutusta eduskuntaoiireihin,.
 :. e-ua

Kuvo 27. ,Betonistaampumahautaa,eli jalkavöenasemaSummaidnenitdpuolells'

Kuvd 28.RyhmdnmoioituskorsaKolkkalasta

L.atts a-. b!l*ps-!Z

Kuva 29.KolmenryhmdnmaioituskorstrKolmkesdlöstö.

Niinpä jonkinlaisia koeammuntoja suoritettiinkin v. 1923

ja erikoisesti vuonna 1924, jolloin Summajärven itäpuo-
lelle rakennettiin pari koemaalia. Ammunnan tarkoituk-
miten 15 cm:n kranaatti vaikuttaa korsun
Jotta ammunta olisi ollut teknillisesti
rakennettiin maalit pystyasentoon
konekiväärikorsuihin. Maa-
ja 30. Tosin kattopaksuu-
kuin todellisuudessa.
perusteella voitiin todeta, että
maalien lujuus vastasi odotuksia, Koeammunnasta su-
keutui kuitenkin riitaisuuksia, koska sitä seuranneet ja
aruostelunsa lausuneet eivät ilmeisesti olleet konstruk-
tioista samaa mieltä kuin Fabritius. Merkillepantavaa on,
että tätä ei ollut otettu mukaan ko€ammunnan valmiste-
luihin eikä suoritukseenkaan.Kuitenkin hän myöhemmin
joutui antamaan selityksensäammunnasta ja siinä ilmen-
neistä seikoista. Tässä hän yarsin kärkevästi arvosteli
henkilöitä, jotka olivat ammunnan suorittaneet ja niistä
tehneetjohtopäätöksiä.

synsuunnitteI eua rnajoi-

Kuvs 30.EverstiluutnanttiGros-Cois
tuskorsun kattorukenne,joka oli mitoitetlu kestdmdön17
ammustenosumia.
40

nööri (myöhemminprofessorija TVH:n pääjohtaja)A'

eQnn Lönnrothin muistio linnoitustöidenjärjestelystä'jonka
esitteli everstiluutnantti J. Aminoff' Lönnroth totesi
aluksi,että kun oli saatuvarojaLaatokan,Suomenlahden
rannikonja Karjalan kannaksenlinnoittamiseen, ministe-
riö oli ydttänyt saäda näihin töihin insinöörejä, työnjoh-
tajia ja työväkeä,mutta huonollamenestyksellä, koskaei
ptstynyf tarjoamaan siviilitöissä maksettavia palkkoja'
ia-an tut io ttan"hdotti töidenantamistaOy Granitille,
joka oli tehnytvastaavanlaisia töitä aikaisemminVenäjän
valtiolle. Yhtio a oli tottunut insinööri-,työnjohtaja-ja
työntekijäkuntasekä tarpeelliseterikoiskoneet'Lisäksi
yitio uoitl pitää palveluksessaan sotilasasiantuntijan, jo-
La hatisi tarvittavat suunnitelmat. Ministeriö valvoisi
Jo v. L922oli esilläkysymysbetonielämenttien käyttä- yhtiön töitä ja laskutusta. Yhtiön osuus olisi 2O 7o
misestälinnoittamisessa. Yleisesikuntakirjoitti sotami- maketuista työpalkoistaja3 % muistakustannuksistä'
nisteriölleeverstiLangenehdotuksesta käyttää'kokoon- Lönnroth oli aikaisemminollut Granitin toimitusjohta-
pantaviabetonisuojuksia puolustustarkoituksiin',toivoen ja ja jos yhtio nyt saisimainitut työt, hän eroaisiministe-
ryhtyväntutkimaan{ysymystä.Tällaisil- dön palveluksesta ja ryhtyisijohtamaanyhtiötä'
sotaministeriön
merkitys- Samallaesitettiinmyösministeriöntalousosaston pääl-
la suojuksillasaattaisiolla meidänoloissamme
lausunto. Hän oli yhtä mieltä
tä nimenomaan,koska"rauhanaikaisetvarustuslaitteem- likön, eversti M. Spären
valtiolletuli edullisemrnaksi
me tarkkoineselvityksineenniiden asemastaja paikasta Lönnrothinkanssasiitä, että
erikoistuneelle yhtiölle kuin
voivatjoutua vihollisentietoonja senkautta ehdottomas- antaa linnoittaminensiihen
Ennenkuin tehtävä annettaisiin
ti menettäväthuomattavanosanniiden tarkoituksenmu- teettääse omanatyönä.
Granitille, oli kuitenkin saatava muitakin tarjouksia'
käisestavastustustehosta,.
käsiteltäessä näitä olikin esillä
ta, että paikoilleen
neuvottelukunta puolsi
kestäviä,ne voisivat
tarjous senmielestäoli
tykseksi ja puolustusmahdollisuuksiamme
Yksi tarjouksistaoli ulko-
tekijöiksi. Yleisesikunta
suljettu poiskäsittelystä"töi-
kin pätevän,betonitöitä
Sotaministeriö noudattineuvottelu-
sopimuksentarkkojen
näittenkäyttökelpoisuuden Sopimusluonnos neuvottelukunnan
oli
johtanut toimenpiteisiin. tehtyäänsiihen eräitä täsmen-
sanamuodon.Sopirnuksenmukaan
Sotaministeriönlaskuun,1:stä
linnoitusrakennus- ja niihin kuulu-
aputyöt Laatokan rannikollaja
Puolustusaseman rakentaminen
saarilla, Karjalan Kannaksella ja Rannikkotykistöryk-
rakennuttaminen urakoitsijoilla juon- mentti 2:nalueellaSotaministedön osoitustenmukaan''
Puolustusaseman
Lönnroth erosi 1 10.19 ja siirtyi Granitin johtoon'
taa alkunsajo syksystä1919.Sotaministeriönhankinta- ja tuli nyt
käsitteliasiaaensikerran 12.8.19. Fabritius oli eronnut jo hieman aikaisemmin
asiainneuvottelukunta
Lönnrothinpyynnöstä Granitin palvelukseen'
Tämä oli ovaltioneuvostonpäätöksellätoukokuun 22
päivältä 1919 .. . Sotaministeriönyhteyteenperustettu Yleisesikuntalähetti sotaministeriölle20 3 20 esityk-
määrärahoistaSe sisälsi
Ministeriön ulkopuolellaolevistaasiantuntijahenkilöistä senlinnoittamiseentarvittavista
kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki tarkoittivat eräänlaista
kokoonpantuneuvottelukunta .., jonka tehtävänäon
Täydellisin suunnitelma olisi maksa-
lausunnonantaminensotalaitolßenhankintojakoskevista kokonaisohjelmaa.
ja oriisutuinn noin 20 milj'mk'
kysymylsistä ..., Sen puheenjohtajanatoimi aluksi nut noin 60 milj' mk
J. Sahlbomja tämänkuoltuavuonna1921 Kysyrnyksessä oli puolustusasema Suomenlahdesta
kauppaneuvos
kauppaneuvos A. Niklander. Jäseninäoli tunnettuja ta- VuolseenynnäKiviniemenja Taipaleenasemat
olevan noin 3,5
louselämänjohtomiehiä.Edellä mainitussakokouksessa Sotaministeriöilmoitti käytettävänä
päällikÖninsi- milj.mk. 7.5.20 yleisesikunta pyysi myÖnnettäväksi 6
oli esillä sotarninistedöninsinööriosaston

nilj.mk, jolla saataisiintärkeimmät konekiväärikorsut
mainittuun puolustusasemaan. VedoteneverstiGendren
ia everstiluutnanttiGros-Coissynlausuntoihinpainotet-
tih olevantärkeätäsaadakoko määrärahakerralla käyt-
töön, koskatällöin voitaisiintyöt järjestäätarkoituksen-
mukaisimminja saadasäästöärakennuskustannuksiin.
Sotaministeriöryhtyi kuitenkin panemaantöitä käyn-
rüa jo ennenkuin koko määrärahaoli saatu käyttöön.
Slksyllä tehdyn sopimuksenmukaisestipyydettiin nyt
O,r-Granitia viipymättä ryhtymään toimenpiteisiinlin-
loittamistöidenalkamiseksiKarjalan kannaksellayleise-
ikunnantarkastamannoin 6 miljoonaanmarkkaannou-
;evanminimiohjelmanmukaan,kuitenkinsiten,että tätä
oli suhteellisestisupistettavaniin etteivätyhteenlasketut
i-ustannuksetkuluvana vuonnanousisiyli 3,6 milj.mar-
kan. Korsujenmerkitseminenmaastoonoli toimitettava
koko minimiohjelmanmukaan. - Myöhemmin kesällä
l altioneuvostomyönsikin3,7 milj.mk:n lisämäärärahan.
Kaikkiaankuului ohjelmaan71 rakennetta.
Oy Granit suostuimarraskuussa pudottamaantyöpal-
ioista laskettavaapalkkiota20 Va:staI7 Va:ürja s\oritta-
roaanhankinnatilman provisiota.
Jossakininsinööriosaston lähemminmääräämässä tuki-
kohdassa oli yksi konekiväärikorsu"ensikädessälaaditta-
\a täydellisestivalmiiksi ja sen jälkeen kun puheena
oleva suojus käytännöllistenkokeilujen perusteellaon
osoittautunuttäysin moitteettomaksija lopullisestihy-
räksytty,ovat muut alulle pannutsuojustyötloppuunsuo-
.itettava huomioonottamalla
esiintyyätpuutteellisuudet,.
ilmoitti, että konekiväärikorsut
rakennettayaeikä niin
r-almiiksilaatiminenmissään
kaikkiensuunniteltujentöidenloppuunsuorittamiselle
nen tulevan lokakuun 1.
vielälisäaikaa
Sopimuksenmukaan Granitin
alueetja hankkia
seenennenalueitten pakkolunastusta.1.6.20Granit lä-
bettikin kartat ja luettelot työkohteista.3,6 miljoonan
markanohjelmaankuului 36 rakennetta.SamallaGranit
roimitti maanomistajienkirjalliset suostumukset alkupe-
räisinä sotaministeriölle."Mainitut sopimuskirjateivät
Iosin ole stilistisessäeiyätkä juridisessakaansuhteessa
roallikelpoisia,mutta kun kerran suomalainenon saatu
asettamaanpuumerkkinsäpaperin alle todistajien läs-
näollessaei ole pelättävissä,että valituksia syntyy.)
Vainitaan,että Summankylässäeräsmaanviljelijäei ole
antanutlupaatöitten aloittamiseen. Hiemanmyöhemmin
Granit lähetti hänenkinsuostumuksensa. Insinööriosas-
toa pyydettiin hankkimaanmetsähallitukseltalupa töi-
q l
densuorittamiseen senvalvonnanalaisillavaltionmailla.
Vuodeksi1921suunniteltiinrakennettavaksi53 laitet-
ta, joista 11 oli kk- ja 1 tulenjohtokorsu;loput olivat
majoituskorsuja.Lisäksi 56:njo rakennetuntai keskene-
räisenkonekiväärikorsun ampuma-aukkoa oli pienennet-
tävä (kuva 19). Kustannusarviooli n. 7,2 milj.mk, mutta
käytettävissävain t 4,7 milj.mk. Tämän vuoksijoudut-
tiin majoituskorsujenlukumääräävähentämään.Kaik-
kiaanotettiin rakenteille4l laitetta.
Se että Granit oli tähän saakkayksin saanutrakentaa
linnoituslaitteita,oli herättänytpahaaverta ja kateutta,
jopa sanomalehdistössä oli asiastakirjoiteltu, niin että
hankinta-asiainneuvottelukunnanoli ollut pakko torjua
syytöksiäja vihjailuja. Nyt oli töistä kilpailemassaneljä
yhtiötä. Insinööriosasto esitti Granitin tarjoukssnhyväk-
symistä, koska ,se pystyy suorittamaantyöt suurella
tarmolla ja asiantuntemuksella". Oy Pyramidin tarjous
tosinoli hiemanhalvempi,mutta insinööriosaston mieles-
tä seei uutenayrittäjänäsaisitöitä käyntiinyhtä nopeasti
kuin Granit, ja nyt oli kiire. Hankinta-asiainneuvottelu-
kuntakin päätyi 31.5.21 pitkällisen harkinnan jälkeen
puoltamaan3 äänelläI vastaanurakanantamistaGrani-
tille, joskin keskustelussa voimakkaastikorostettiinva-
paankilpailun periaatettaja haluttiin saadamyöstoinen
yrittäjä, joka saisikokemustalinnoittamisesta. Neuvotte-
lukunta piti "myös mahdollisenaja suotavana,vaan ei
edullisena,että töiden suoritusannettaisiinkahdelletoi-
minimelle,. Tämän vaihtoehdonmukaanasia sitten rat-
molemmat mainitut rakentajat olivat tästä
lähtien mukana. Pyramidinkin sopimusallekirjoitettiin
yhtiöiden palkkio pudonnutjo noin l0
Molemmat rakentajat tulivat toimimaan koko raken-
alueella,mutta kummalle-
kin oli annettu ornat erilliset työkohteensa.Kuitenkin
Granitin tuli suorittaakaikki ampuma-aukkojen pienen-
tämiset.Tämätyö tehtiinkinsyksyynmennessä.
rakentaminenentisilläalueil-
la pääasemassa, mutta nyt aloitettiin työt myösVuoksen
-Suvannonlinjalla, Jänisjoellaja Viipurin kaakkoispuo-
lella. Myös vuosina 1923 ja 1924 tehtiin työtä näillä
alueilla.Kunakin vuonnasaatiinkäyttöönvain osatarvit-
tayistayaroistaja suunnitelmiajouduttiin niin ollen aina
supistamaan. Määrärahatmyöspienenivätvuosivuodel-
ta. Vuonna 1924 linnoittaminenKarjalan kannaksella
itse asiassaloppui. Vasta 8 vuotta myöhemmin alkoi
seuraavavaihe.
Näinä vuosinaoli urakoistakilpailemassa6-7 yhtiötä,
mutta Granitillaja Pyramidillaoli jo kokemuksenkautta
hankittua etumatkaaniin paljon, että ne pystyivätteke-
määnedullisimmattarjouksetja saivatsiissopimukset.
48
Varsinaistenbetonirakennustöiden lisäksimolemmatra-
Kaikkiaan rakennettiin vv. 192O-1924 seuraavassa
kennusyritykset suorittivat vuosittain melkoisestitienra-
taulukossaesitetyt määrät linnoituslaitteita.Puolustusa-
kennus- ja -parannustöitä puolustusaseman takamaastos-
seman'tiheyttä) kuvaa, että alueella Suomenlahdesta
sa taistelujoukkojen toiminnan ja huollon helpottamisek-
Vuokseen,missävaltaosalaitteistasijaitsi,oli noin 50 km
leveällä rintamalla 144 betonirakennelmaa, siis miltei si. Nämä tiet jäivät sitten yleisen liikenteen käyttöön
kolme kilometriä kohden. Lukuun sisältyy myös RömPö- auttaen siten paikallista väestöä.TÖihin käytettiin yh-
-
tin-Kaioialan asema. teensäuseita miljoonia markkoja. Viimeisinä kesinä
tehtiin tietöitä jossain määrin myös puolustusaseman
etupuolellasuojajoukkojen toiminnanhelpottamiseksi'
g.t rt"i oti tarkoituksenarakentaa valmiiksi ainakin
tärkeimmätpiikkilankaesteet.Niinpa toukokuussa1920
yleisesikuntaasetti kiireysjärjestyksessä toiselletilalle
Puolustusasema rakenta-
E 'a konekiväärikorsujen jälkeen piikkilankaesteen
J4 .I: misennpuolustuspesien ja tukikohtien' ympärille Tämän
FrZ F M
mukaisisti insinööriosasto jo 15.6.20 tilasi taisteluväl!
Karjalan Kannas neosastolta1000 tonnia piikkilankaa lähetettäväksikir-
Pddasema: jelmässämainituille rautatieasemille,joilta rakentalat
Humaljoki - sen saisivatkäyttöÖnsä''Koskakuitenkin piikkilankaes-
Taipale 1 6 93 24 l 0 l 0 144 teet olisivat pahastihaitanneetviljelystoimintaa,luovut-
(Römpötti - tiin niiden rakentamisestapelloille Tosin pidettiin tär-
Kaipiala rnl.) keänäitse laitteidenympärÖimistäpiikkilanka'aidoinsel-
Taempi asema: laisillapaikoilla,missälaitumellakäyväkarja olisi saatta-
Nuoraa - nut aihiuttaa vahinkoja.Näin ollen niitä ei paljonkaan
Lyykylä - rakennettumuualle kuin metsäalueilleViipurin-Raja-
Heinjoki 21 3 24 ioen rautatiensuunnassa. Viljelysmaillesensijaanesteet
KarjalanKannas vain merkittiin rautapaaluillaja piirrettiin karttoihin
yhteensä I 6 1 1 4 27 1 0 1 0 1 6 8 rakentajientoimesta.Piikkilankaasensijaanvarastoitiin
rakentamiin puisiin va-
Yhteensä Urakoitsijatmyössuorittivatkulje-
näistä varastoistavaras-
Seuraavataulukko poliisiviranomaiset onnistuivat
hityksenajallisesti: Vieläpä sptasaalisvirano-
puolustuslaitoksen varastoihin'
Rykmentti hajoitettiin v' 1921,
nvarastivat"sen piikkilankavarastot'
Alue ja vuosi kuten 2. Divisioonakirjoitti, ja möivät ne.Insinööriosasto
! . F E pyysi valtiovarainministeriötäsaattamaansyyllisetran-
L 2 J F g >9 gaistukseenja estämäänmoistentapahtumienuusiintu-
misen.
Karjalan Kannas
I 59 6 66" Koska piikkilankaesteiden rakentaminenoli rakentajil-
v 1920' vänrikit I'
1 79 1 0 l 0 1241 le outoa, komennettiinPioneeripataljoonan
v 1922 t ja F. Rinta (myöhemmin
Kauranen (myöhemmin eversti)
v t924 I 6 1 1 4 27 1 0 1 0 1 6 8 ja valvomaantÖitäGalitsinan(myö-
majuri) opastamaan
Jänisjoki-linia hemminLeipäsuon)asemanmaastossa. Vänrikit ilmoitti-
v 1924 I 8 I 1 3 T4
'7 122 2 8 l 1 vat havaintonaan, että piikkilankaeste oli niin harvaa,
Yhteensäv. 1924 182 varustukissa päästä
että siitä saattoi sotilas täysissä
lävitse.Piirustuksissa senäytti tiheältä, mutta oli todelli-
Huomautuksia: barva. Vänrikit olivat rakennuttaneetPataljoo-
suudessa
l. Luvut tarkoittavat tilannetta kunkil vuodenlopussarakenta-
nankäyttämääpiikkilankaestettä50 metdäja todenneet,
miskaudenpäättyessä
2. Lisäksi 4 puista tähystystornia että se oli tiheämpääkuin Granitin käyttämä Koskahe
3. Muutamia korsuja vielä rakenteilla. eivät voineet poiketa sotaministeriönpiirustuksista,he
 49
:'nsivät pataljoonalta selvyyttä, olisiko mahdollisesti esplanadienmuodostamisesta 30. päivältä toukokuuta
:-.rdntävä muuttamaanesteenmuotoa. 1896olevanasetuksen mukaisesti.Tällainenlinnoitusesp-
\ uosina1918-19oli Karjalankannakselle rakennettu lanadi merkitsisisitä, että maanomistajatvoisivatkäyt-
:::i*ilankaesteitäenemmäntai vähemmänsuunnitelmat- tää maataan,mutta eivät voisi ryhtya puolustustavahin-
:r:iasti. Yleisesikuntakirjoitti v. 1922puolustusministe- goittaviin maastonmuutoksiin,esimerkiksimetsänhak-
r--trlle.että esteetolivat suuressamäärin rappeutuneetja kaukiin ilman lupaa.Toisaaltatämä tulisi halvemmaksi
,.,eisesikunnan mielestäniillä ei ollut enääsotatapaukses- kuinsuurtenalueittenpakkolunastaminen.
.a minkäänlaistaarvoa.Sensijaanniistäoli maanomista- Yleisesikunnanmielestäesplanadiinolisi pitänyt ottaa
_Ie paljon haittaa. Tämän vuoksiyleisesikuntaehdotti, puolustusaseman edessä500-800 m sekäitse asemassa
::-,3 puolustusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiinhyödyt- ja sen takana1000-2000m syvämaa-alue.Erityisesti
:::oän esteverkonpoistamiseksi.- Vuonna 1924puolus- piti huolehtia siitä, ettei konetuliaseittenampuma-alaa
:lm.histeriö ilmoitti Viipurin lääninmaaherrallesuostu- supistettaisiesimerkiksirakentamallarakennuksia. Järki
:=n-sa siihen,että ne maanomistajatKarjalan kannaksel- peräistämetsänhoitoaei linnoitusesplanadin muodosta-
,-- joidenmaillaoli vuosinal9l8- 1919puolustuslaitok- minenkuitenkaanestäisi.
!:a ioimestarakennettujapiikkilankaesteita,saivatpois- Asia kuitenkin raukesieikä linnoitusesplanadeja Kan-
::: nämä esteetja käyttää niistä saadut aineet omiin naksellekoskaanmuodostettu.Sensijaanpakkolunastet-
:--:eisiinsa, korvauksenapoistamisesta ja niistä haitois- tiin korsunpaikat.Tämä toimintaalkoijo syksyllä1920ja
--:-joita näistä esteistäh€ille oli ollut. Tämän johdosta jatkui koko linnoittamisvaiheenajan. V. 1925 yleisesi-
;'.1'dettiin maaherraasaattamaantämä sopivallatavalla kunta kiirehti rninisteriötäsuorittamaanalueittenpakko-
-:anomaistentietoon samallahuomauttaen.että maan- lunastukset. Samalla pyydettiin, että yleisesikunnan
: risraja tai -haltija ei ollut oikeutettu saamaanrnuita edustajasaisi olla mukanalausumassa mielipiteensälu-
r:r'auksia kuin maallaanolevatpiikkilankaesteet. nastettavanalueenlaajuudesta.
Puolustusasema sijaitsi Viipurin-Rajajoen rautatien Korsujennaamiointioli jatkuvastitärkeäkysymyskoko
:-rlemmin puolin valtion metsässä, ns. Pällilänkruunun- linnoittamisvaiheen ajan.Jo syksyllä1920jääkärikaptee-
:u:stossa,joka lieneeollut parastametsääkoko Kannak- ni Vainio sai yleisesikunnanpäälliköltä tehtäväkseen
.e,la. Ampuma-alaoli sitenvarsin rajoitettuja tarvittiin tarkastaakaikki rakennetutkonekiväärikorsutja tehdä
::rvauksia niiden naamioimiseksi. Vainio toteaa,että
:., plysi metsähallitustanäitä suorittamaan.Tämä kaikkialla olivat suojavalliensäännölli-
::=iaanpyysi erottuivat selvästimetsänkinsisästä.
:,:' aluemetsänhoitajan avuksi, leikkauksetolivat liian terävätja paljasbetoni-
;:ksenmukaisestitehdyiksi. sileä. Puuistutuksetolivat enem-
ir nämätyöt, mutta vähemmänsäännöllisiä. Josnäitä virheitävältet-
-::iren ylimääräisten pantaisiinkantojä,kiviä yms.ja
-beutuivat. peitettäisiin ympäristön väriseksi,olisivat
1or muka oli YE:n kohoamattomatkorsut täysin suojassa
-ntti (myöh. vihollisen tähystykseltä.Jos näkyvät betonipinnatolisi
::ruksesta pitänyt suorittaatavalla, ylimääräi- epätasaisiksi,olisi ne hyvin voitu
'.i menotaiheutuivat.Hägglundkiisti tällaisiamääräyk- peittääsammaleellatai kanervalla.Nyt oli maalaarninen
i:e antaneensa; kysymysoli väärinkäsityksestä. Yleisesi- ainoakeinobetonipinnannaamioimiseksi. Kylissäja avoi-
rrnta oli kuitenkin lopulta sitä mieltä, että jossakin milla paikoillaolevatkorsutpiti maastouttaarakentamal-
:aäärin pitäisi puolustuslaitoksenaiheuttamia menoja la niiden päällelatoja tms. Vainio huomautti,että niissä
.rsinööriosaston toimestametsähallitukselle korvata. paikoissa,joissa työt vielä olivat kesken,olisi halvinta
\fyöhemminkin yritettiin saadaaikaan raivauksiaja suorittaahänenehdottamansa työt samantien, semmin-
:]rvennuksia,mutta ei edesvaltion metsissätähänpääs- kin kun tarvittavaamateriaaliavielä oli paikalla.
:_r.koskametsähallitusei katsonutvoivansatehdä niitä Yleensäkaikkientarkastusmatkojen yhteydessäkiinni-
r{ia määrärahojaankäyttäen puolustuslaitoksen toivo- tettiin huomiota myös naamiointiin ja annettiin siitä
r]alla tavalla. Puolustusministeriöllä puolestaanei ollut ohjeitarakentajille.V. 1922ehdotettiin,ettäkonekivääri-
:allaisiavaroja. Vielä vaikeampioli tilanne yksityismet- korsujenetuseiniinkiinnitettäisiinrautakoukkuja,joihin
-.ienosalta,koska tällöin olisi pitänyt tietenkin maksaa sodanaikanavoitaisiin nopeastikiinnittää naamiopuita.
:1 si korvauskaikistavahingoista. Myös rakentajatpyrkivät etsimäänkeinojanaamioinnin
Tästäsyystänousiv. 1924esillekysyrnysns. linnoitus- tehostarniseksi. Niinpä Pyramid suoritti kokeilujaja teki

: Suomen linnoitlamisen historia

50
ehdotuksia,joita yleisesikuntasuosittiinsinööriosastolle
toteutettaviksi.
Tarkastusmatkoja tehtiin Karjalankannaksenlinnoitta-
mistyömaillevarsin usein. Yleisesikunnanpäällikkö oli
hyvin aktiivinenja hänelläoli mukanaanasiantuntijoita,
mm. Gros-Coissyja yleisesikuntamajuriA.E. Martola
(myöhemminkenraaliluutnantti).Näistä tarkastusmat-
koista on kenraali Martolan rnuistelrnissahyvin eloisa
kuvaus.Ainakin kerran puolustusministeri Jalanderkävi
työmailla mukanaan insinööriosastonpäällikkö Solin.
Tarkastuskertomuksen johdostaOy Pyrarnidlausui ole-
van mieluista huomata, että ntyömmeovat vastanneet
tarkoitukensa".
Gros-Coissykiinnitti tarkastusmatkoillaanerityisesti
huomiotabetoninlaatuunja töidenteknilliseensuorituk-
seen;monestihänelläoli ankaria huomautuksiätarkas-
tuskertomuksissaan. Hän ehdottikin insinööriosastolle,
että työmaille palkattaisiinteknilliset valvojat. Insinöö-
riosästoei kuitenkaanvarojen puutteessakatsonutvoi-
vansapalkataniitAjoka työmaalle,mutta jo ensimmäise-
nä kesänäainakininsinööriTaavi Siltanentoimi valvoja-
na. Myöhemminolivat valvojinateknikko K.A. Karppi-
nensekäinsinööritToivo Pulkkinen,G. Osk. Hellevuoja
K.V. Seinilä. Nämä hoitivat tehtäviään oman toimen
ohella, mutta k ivivät määräaikoinatarkastamassatyG
maat. He tekivät insinööriosastolle ilmoituksen töiden
edistymisestä sekähavainnoistaan ja antamistaanteknil-
lisistäohjeista.
Yhteistyö rakentajain
sujunut kitkattomasti.Riitaisuuksienvaralta oli sovittu
"arvostelulautakunnann
sekä teknillisissä
kentajat eivät suintaan aina hyvälßyneettehtyjä huo-
mautuksia.Niinpä
joittamassaja
kirjeessäilmoitettiin, ettei ministeriö enää voi antaa
eräälleyhtiölle minkäänlaisiatöitä, koskayhtiö oli lähet-
tänyt erääntarkastuksen johdosta,sopimatonta kirjoitus-
tapaa käyttävänvastauksenja esittänytjopa törkeitä ja
perusteettomiaväitteitä,. Erään kerran yhtiö ilmoitti
olevansarValtioneuvostonpäätöksennojalla poistettu
Karjalan kannakselta'.Riidat kuitenkin sovittiin ja ra-
kentäjatjatkoivat toimintaansa.
Jo ennenvarsinaistalinnoittamiskauttaolivat suojelus-
kunnat kesällä 1919 rakentaneetpatteriasemiasilloisen
2. DivisioonankomentajankenraalimajuriTheslöfinkäs-
kystä Mälkölään, Kiviniemeen ja Taipaleeseen.Työt
suoritettiinsuojeluskuntien omilla varoilla,mutta kenraa-
li Theslöf oli luvannut, että valtio myöhemminkorvaa
niiden menot. 2. Divisioona ehdotti v. 1920,että ministe-
riö oikeuttaisi sen maksamaansuoieluskunnilleniiden
menot, noin 8000 markkaa niistä varoista,jotka kesällä
1919myönnettiinlinnoitustöitävartenRaivolassa. Näit,i-
varoja oli vielä jäljellä noin 83 000 markkaaja kaikki
laskut kyseessä oleviatöitä varten oli jo suoritettu.Divi-
sioona oikeutettiin maksamaankyseessäolevat rahat
suoieluskunnille.
Linnoituslaitteidenvartiointi ia hoito
Aluksi kuului rakenteidenvartiointi rakentajayhtiölle,
mutta se loppui, kun työt syksylläkeskeytyivät.Vuoden
1921 alussaryhdyttiin järjestelemäänsäännöllistäyar-
tiointia.Todettiin,että puolustuslaitoksen joukko-osastot,
joitten varuskunnatolivat varsinkaukanalinnoituslinjas-
ta, eivät voineetsuorittaasitä. Sensijaansuojeluskunnat
ottivat tehtävänvastaan.
Periaatteenaoli, että puolustusaseman lähellä asuville
paikallispäälliköilleannettiin kullekin tietty alue,jonka
tarkastusja vartiointi kuului hänelleja hän sai tästä
tietyn viikkopalkan.Viipurin suojeluskuntapiirin esikun-
tä antoi tarkastajilleerityiset ohjeet,joissaoli määrätty
millä tavalla heidän tuli käydä tarkastamassalaittsita.
Yleensä piti tarkastuksetsuorittaa kerran viikossaja
ilmoitus oli tehtävä piiriesikuntaanmääräaikana.Jos
jotakin erikoistatapahtuitai tavattiin epäilyttäviähenki-
löitä, oli heti ryhdyttävätoimenpiteisiin.Suojeluskuntain
kertomuksetinsinööriosastolle. Tar-
huomiotaainoastaanlukkoi
myös korsujen teknilliseenkuntoon.
aiheutti Muolaassaoleva tykki, jonka
oli sovittu Iähellä asuvanhenkilön kanssa,
lähetettyriittävän selviäohjeitätykin
maksettiin vartiomiehelle30 markkaa
päivässä ja paikallispäälliköt saivat viikkopalkkana
50-80 markkaa.
Aluksi oli viisi tarkastusryhmää, joihin kuului yhteensä
69 konekiväärikorsua, kuusi betonistakomentopaiktaa,
ylsi tykkiasemaja neljä puistatähystystornia.Vartiointi-
kustannulßetolivat 27 700markkaavuodessa.
Vuonna 1923 suojeluskuntainyliesikuntaehdotti puo-
lustusministeriöninsinöödosastolle. että ministeriöntar-
kastajat käydessäänpuolustusasemassa asettuisivatyh-
teyteenasianomaisten suojeluskuntatarkastajien kanssa,
jolloin he voisivathenkilökohtaisesti keskustellamahdol-
lisista epäkohdista.Tähän insinööriosastoilmoitti ker-
naasti suostuvansa ja pyysi myos suojeluskuntatarkasta-
jia asettumaanyhteyteenlinnoitustöidenvalvojainkans-
sa.
Rakennustöiden jo päätyttyäsuojeluskuntain yliesikun-

ta halusi vuonna 1926 tietää, miten tultaisiin järjestä-
mään Karjalan kamaksellaja Laatokanpohjoispuolella
olevien linnoituslaitteidentarkastusja vartiointi. Siinä
tapauksessa,että vartiointi edelleenkinaiottiin jättää
suojeluskunnille, pyysi yliesikunta,että määrärahatase-
tettaisiin käyttöönjo vuodenalusta,jotta nmäärärahan
f.iipymisestäaiheutuneethäiriöt eivätjälleenuusiutuisi".
Insinööriosasto ilmoitti, että seon nähnythyväksiasettaa
lliesikunnan käytettäväksivuodeksi 1926 noin 54000
markkaatarkastustaja vartiointiavarten.
Puolustusasemassa olevientykkien hoito tuotti aluksi
raikeuksia.Todettiinmm. että Läskelässä oleva75 mm:n
t1,kki,joka oli ollut Läskeläntehtaidenhoidossa, oli parin
rrrodenaikanamennyt niin huonoonkuntoon,että se oli
peruskorjattava.Tykit määrättiin sitten Kenttätykistö-
rykmentti 3:n huoltoonja se sai tehtäväkseen kouluttaa
myöstykkienmiehistöt.Tätä vartenrykmentilletoimitet-
rün vastaavanlainentykki harjoituskalustoksi.Kunkin
t1'kinkorsussaoli 100 ammusta,mutta muut ammukset
:äilytettiin Viipurissaasevarikossa. - Tykkien vartiointi
j äi edelleensuojeluskunnille.
-Enckellinlinjaan" kohdistunuttaarvostelua
\ aikkakinFabritiustahyvälläsyyllävoidaanpitää Gros-
Coissyn ohella "Enckellin linjan" toisena luojana, -
hänlän suoritti sekä tiedustelua että konstruktiotöitä
rieläpäjohti rakentamistakin, - hänkuitenkinkohdistivar-
sil voirnakastaarvosteluanäin syntyneeseen puolustus-
asemaan.Kuten jo aikaisemminon esitetty,olisi Fabri-
dus halunnutsiirtää koko asemanhuomattavastikauem-
naksi itään kuin mihin kenraaliEnckell sen lopullisesti
sijoitti. Vielä seuraavinakinvuosinahän usein korosti
.itä, että asemaolisi työnnettäväkauemmaksiitään ja
.-avallaanhan hänen ehdotuksiaannoudatettiinkin,sillä
myöhemmissä linnoitusvaiheissa
ns.Römpötin-Summan
_iaHumaljoen-Summan linjat jäivät taakse. Fabdtius
künnitti jatkuvasti huomiotapuolustusaseman linjama!
suuteen;hänhänolisi halunnut paikoitellenjopa 8 km:n
s\wyyttä.TästäFabritiusei kuitenkaansyyttänytkenraa-
li Enckelliäeikä suoranaisesti myöskäänpuolustusminis-
teriötä,vaantotesi,että linnoittamiseen jatkuvastimyön-
nettiin ainaliian vähänrahaa.Jo aikaisemminon mainit-
ru, että Fabritiusolisi halunnutkonekivääritsivustatulia-
semiin,koska ne muodostivatpuolustusaseman rungon.
Fabritius kuitenkin totesi, että määrärahojenpuutteen
rr-roksikenraaliEnckell ratkaisi asiansijoittamallakone-
kiväärit dntamatuliasemaan, mitä hän itse ei lainkaan
hwäksynyt.
)l
Hän ei ollut ainoa,joka aryostelisuoritettujalinnoittä-
mistöitä.Tutkielmassaan'Mannerheimlinjan,Fabritius
kertookuinka nimenomaanjääkärit moittivat ,Enckellin
linnoituslinjaa'.Tarkemminolosuhteitaja ajatuksiatun-
tematta he syyttivät Enckelliä siitä, että hän oli luonut
passiivisenajattelutavan.He eivät ottaneet huomioon,
että puolustusaseman passiivisuusjohtui nimenomaan
maan puolustusvalmiudenhuonostatilasta. Sehän oli
heikkoniin koulutuksen,organisaation kuin operaatiokel-
poisuudenkin osalta.
Fabritius kirjoittaa tutkielmassaan,että nimenomaan
kenraaliOhquist ankarastiarvostelisuoritettujalinnoit-
tamistöitä.KirjoitelmassaannRandanteckningar till Fab-
ritius studien(reunahuomautuksia Fabritiuksentutkiel-
maan) kenraaliöhquist kiinnittää huomiotasiihen,että
kun meillä tuohon aikaan ei uhrattu varoja tykistön ja
panssarintorjunta-aseen kehittämiseen, ei ollut tarkoituk-
senmukaista pannarahojalinnoittamiseen. Öhquistpaa-
tyy siihentulokseen. ettätalvisodan aikaisetvaikeudet ns.'
Mannerheim-linjalla,joka suurelta osaltaanmuodostui
Enckellinlinjasta,eivätjohtuneetniinkäänpaljonlinnoit-
tamisenpuutteellisuudesta kuin juuri tykistönja ammus-
ten sekä panssarintorjunnan heikostatilasta. öhquist
sanoo,että hän olisi kernaamminottanut kenttälinnoite-
tun aseman,jos olisi saanutsentilalle riittävästi tykistöä
j a a m m u k s i aO
. h q u i s tk r i t i s o im y ö s E n c k e l l i nl i n j a n
korsujen,nimenomaantulikorsujenrakennetta.Hän to-
teaa, että rintamatulta ampuvat korsut olivat surman-
Ioukkuja ja näin ollen hän mieluummin halusi panna
konekivääritavoasemiin ja käyttää korsujasuojapaikkoi
na - sarnaaajatustahanFabdtiuskinoli ajanut.Todetta-
koonjo tässä,että 1930-luvunlopullasuuri osaEnckellin
konekiväärikorsuistamuutettiinkin majoituskorsuiksi
tukkimalla ampuma-aukotja yrittämällä naamioidaja
maastouttaaniitä.
Tulkoon tässäyhteydessävielä mainituksi, että myös
I 5.8.1924suoritetunkoeammunnanyhteydessäkapteeni
Burmeisterkiinnittää huomiotasiihen,että konekivääri-
korsutrintamatuliaseina oli useinsijoitettuaukealle.Hän
olisi vaatinut, että ne olisi pitänyt rakentaa ainakin
jossakinmäärin metsänsisään,jolloin ne olisivat olleet
paremminsuojassa vihollistähystykseltä.
Fabritius polemisoijyrkästi sellaista- hänen väittä-
mänsämukaanjääkärien- käsitystävastaan,että linnoi-
tettu puolustusasema olisi passiivinen. Fabritiuskorostaa,
että nimenomaanjuuri linnoittamisenansiostavoidaan
tietyissäosissaasemaatulla toimeenvähemmilläjoukoil-
la ja näin ollen irroittaa niitä offensiiviseentoimintaan.
Fabritiuksenmielipiteenmukaan toisaaltatämä käsitys
linnoituslaitteidenpassiivisuudesta, toisaaltamyös Enc-
kellin linjaan teknillisessä mielessäkohdistunutarvostelu
lulu"t "ituun ,"n "ttä vähitellenmielenkiintolinnoittami- varustettavä, ja "sen vahvistamiseksiolisi taryeellista
seen väheni ja näin ollen myös määrärahojensaanti rakentaaMuolaankirkonkylänsuunnallaolevillekannak-
supistuija seurauksena olikin, että luoden 1924jälkeen sille lisäksi etuvarustusu.Viipurin ympäristönlinnoitta-
ei pitkäänaikaanKannaksellemitäänrakennettu. mista olisi jatkettava,koskase ilmeisestitulisi olemaan
Yaltioneuvostoasetti 26.11.23Puolustusrevisioniko' "vihollisenoperatiivisentoiminnanensimmäinenpää-
mitean, joka paremmin tunnetaan ,Hornborgin korni- rnaali,.
tean" nimisenäpuheenjohtajansa, tohtori Eirik Hornbor- Sekäsuojajoukkojenettä päävoimienmenestyksellistä
gin mukaan,selvittämäänmaanpuolustuskysymystä ko- toimintaa silmälIäpitäenolisi Kannasjo rauhan aikana
konaisuudessaan. Komitean1l. 1.26allekirjoitetussa mie- )varustettavakenttälinnoituksillao,koska on välttämä-
tinnössäotetaankantaa myös linnoittamiseen."Linnoi- töntä,että 'vihollisenetenemistietsuletaan. . . kapeikois-
tustentehtävänäon ensisijassa se, että liikkuvia puolus- sa" jx koska ne "lisäisivät mahdollisuuksiaaktiiviseen
tusvoimia vapautuu keskiteitäväksitärkeimmille rinta- toimintaan,.
maosille.,Ei pidä käyttää ,suuria rahamääriälinnoitus- Komitean mietinnöstäheijastuu tuohon aikaan käyty
laitteidenrakentamiseksi jokaiseenkohtaanjohonviholli- keskustelu.On pantavamerkille, että komitea ei aseta
sen hyökkäyksenvoi ajatella kohdistuvann,jos samalla kyseenalaiseksi Enckellin linjan arvoa, mutta korostaa
laiminlyödään'liikkuvienpuolustusvälineiden hankkimi- aktiivisentoiminnanmerkitystä,myös puolustusaseman
nen,, koskarahat tuolloin meneväthukkaan.Linnoituk- etupuolella.Komitea ehdottaasuojajoukkojenvahvista-
set on rakennettavavain sellaisiinkohtiin, minne viholli- mista kahdeksidivisioonaksi.Tämä ajatushanoli ollut
sentäytly hyökätäpäämääränsä saavuttamiseksi. esillä jo Sotaneuvostossa vuonna 1923,mutta silloin ei
Enckellinlinjan sijoitusta komitea pitääoikeanah)'väk- Enckellin mukaansiihenollut reaalisiamahdollisuuksia
"rintamaanmarssialueeksi normaa- eikä tavoitettalähiaikoinapystytty saavuttamaankaan. -
syensen valitsemisen
litapauksessan. Taempaa asemaa Nuoraa-Heinjoki- Kokonaisuutena ottaenkomiteayhtyi kenraaliEnckellin
Taipaleon käytettävävain,jos ensinmainittuaei ehdittäi- Deriaatteisiin.
si saavuttaa.Näin ollen olisi puolustusasemaa ,edelleen
III LUKU

RANNIKON LINNOITTAMINEN

linnoitustyöt
Venä1äisten

Ennenl. maailmansotaa ja senaikanavenäläisetsuoritti- - tärkeimpienmaihinnousukohteiden ja väylien puolus-

vat Itämerenpiirissäja Suomenlahdella laajojalinnoitta- tukseen tarkoitetut, kuten Koivisto, Viipuri, Suomen-
mistöitä,joiden tuloksenasyntyi "Pietari Suurenlinnoi- linna,Turun-Ahvenanmaan patterit jne. sekä
tusjärjestelmä,.Sentehtävänäoli estäävihollislaivastoil- - miinavyöhykkeiden suojaamiseen tarkoitetut, etum-
ja
ta pääsy Suomenlahteen maihinnousutrannikolle rnaisena Russarö-Hiidenmaa. toisena Mäkiluoto-
Puolustusperustuilahdensulkemiseen miinoillaja miina- Naissaari, kolmantena Rankki-Kilpisaari-Someri-
rryöhykkeidensuojelemiseen laivastonja pattereidentu- Lavansaarija viimeisenä Ino-Yhinmäki (Krasnaja
iella. Gorka).
Patterit jakautuivat tehtävänsämukaan kahteenryh- Vapaussodanpäättyessälinnoitusjärjestelmänpohjoi-
mään: nen osa, Suomenrannikko Karjalan kannakseltaAhve-

Kuva 32.Rannikonlinnoituksetkerädlla 1918.

FEPOSAABIo
MANTYLUOTO

HAüxö LypERTö.'i\37X1-
.0.,"*$r"olo,"..'"ru
":lilät"#4ql
t{? ""i,,^,(ä"n
HEBRö 3
KOKAR LAVANSAAFI
MAKILUOTO
UTO
aussinö
54
nanmaalleja Pohjanlahdellesaakkajoutui Suomenpuo- IV Turun-Ahvenanmaan alue
lustusvoimienhaltuun vain vähänvaurioituneena, mutta I Utö:8/6" ,3 ls't mm].
ei vielä valmiiksi rakennettuna.Tilanne keväällä 1918 2 Öfi: 4/ 12', 416' , 3l 120mm,3l7 s mm (zenit);
ilmeneekuvasta32 ja seuraavasta luettelosta.Se perus- 3 Lypertö: 4/ 6', 4/ 120 mm;
tuu YE:n pääUikönasettamantoimikunnankesällä1918 4 Ahvenanmaa:
tekemään selvitykseen, jonka se luovutti YElle - Ahvenamaanmantereella:
24.8.1918.Toimikunnan puheenjohtajaoli everstiluut- Salis3/6';
üantti A. Almqvist ja jäseninäeverstiluutnanttiH. Graf Frebbenby3/6';
ja kapteeniluutnanttiA. Sourander. Mellantorp3/6';
Kungsby3/6":
- Boxö4/8';
- Hamnö4/ 100mm;
Rannikonpatteritkeväällä1918 - Herrö 4/ i00 mm;
- Somrnarö4/6";
I Suomenlahden itäosa - Kökar 4/100 mm;
1 Ino: 4f12' avoasemissa, 4/ l2' tornipattei,4 /11'
mörs.,8/11', 8110',419'mörs.,8/6", 8176,2mm Y Pohjanlahti
ktyk; I Rauma:2f6t,2f105mm ktyk;
2 Puumala:6f6' 2 Reposaari-MttntyluotofPori: 216", 21105 mm
3 Humaljoki: 816',8 / 57 mm; ktyk, 2/75 mm;
4 Hdrköld: 616',4/57 mm; 3 Kisliinankaupunki, Kaskinen,Vaasa,Pietarsaa-
5 Koivisto:4f 6"; ri, Ykspihlaja, Kokkola, Oulu: "luonteeltaan sa-
6 Vüpurin linnoitukset tunnaisia"kenttälinnoitettujapatteriasemiailman
- Tuppuransaari: 4/6n,2/57nm:' aseistusta.
- Suonionsaari: 4/6";
- Koivusaari:4/6";
- Uvaansaal:6f 9',4f 6o; Huomautuksia
- Ravansaari:6/ l0'; l. Murtoluvunosoittajailmaiseetykkienluvunja nimittäjä
7 Rankki:4/6"; kaliiperin,,zenit"
tarkoittaailmatoduntatykkiä,
ktykkenttä-
8 Kilpisaari:4/6";
9 Someri:4/6',2115 mm1, olivat IIIo, Mäkiluoto,Hästö-Busö,
10 Lavansaari:4
pattereista:
ainakinseuraavista Koivisto,
Mellanholmen,Ko-ön,Utö 57 mm,
II Suomenlinna peräkappaleet
puuttuivat
lukuisis-
1 Isosaari:I ta tykeistä.
2 Harmaja:4f 6'; 4. Suurinosapartereista
oli keskentekoisia.
3 Miessaari:4f6n; 5. InsinööriArvi OksalanluetteloAhvenanmaanlinnoituksista
4 Santahamina:4f6"; poikkeaaAlmqvistin luettelosta,kuten seuraavataulukko
5 Rysdkari:4ll0n; osolt!aa
6 Katajaluoto:4 fl0n;
7 Villinki:4110'; Patteri Oksala Almqvist
8 Kuivasaai: 4f I0"; Kungsö 416' 3/6" (= Kungsby)
Mellantorp 4/6' 316'
III Suomenlahdenlänsiosa Frebberby 4/6' 316'
1 Mdki luoto (MacElliot): 41I 4" to'Ilipattefi, 4f Bn Sälis 4/6' 3/6" (= 5311r;
tornipatteri,4/100 mm, 2/75 mm (zenit); Boxö 418' 418'
2 HästüBusö:6f 6',2/75 mm; Hamnö 4/57 mm4ll00nm
3 Mellanholmen:4f6'; Ledsund 4157 ' 41100 '(=Herrö)
4 Ko-ön:418'; Storklobben4/6" 4/6'(=Sommarö)
5 Russaro:6f 9,2', 4/7 5 mm, 2175 nm (zeüt), 2147 Kökar 416' 4/100mm
(zenit); Korsö 316'
 ))

Linnoitusjärjestelmäoli suunniteltuensisijaisestiSak- dennut "asemat oivallisiksi', ioten ne Yoitiin varustaa

san,mutta myös Ruotsinhyökkäyksentorjuntaan.Uusi raskailla tykeillä. Patterienrakentaminenoli kuitenkin
omistajataaskoki uhkantulevanidästäkäsin.Näin ollen tehty puutteellisestin. . . seon kaikenawostelunalapuo-
oli suoritettava,rintaman kääntäminen',mikä merkitsi lellau. Ehdotuksenmukaan hän olisi itse johtanut työn
Karjalan kannaksenja Laatokan rannikoitten tulleen apunaanpari upseeriasekälisäksirakennusmestari kulla-
meridntamantärkeimmiksiosiksi.Viimeksimainittuoli kin työkohteella.Kustannusarvio nousi 2,5 milj. mark-
kokonaan linnoittamatontaja edellinenkin vaati sekä kaan,rninkälisäksivaltiontüli antaatyöntekijöilleasun-
uusienpattedenrakentamistaettä muutostöitävanhoilla, to ja muonitus.Suunnitelmaansisältyiyksityiskohtaiset
sotasaaliinasaaduilla. luettelot tarvittavista työkaluistaja -välineistä,tarveai-
neista,urakkahinnoista ja työpalkoista.
Samoihinaikoihin kapteeniluutnantti Roosehdotti toi-
mikunnanasettamista "päättämään patterienrakentami
Laatokka sestaLaatokalla".Jos kuitenkaan toimikuntaa ei asetet-
taisi, hän "tekisi itse mielihyvin ehdotuksen,, kunhari
Laatokanrannikon ensimmäinenpatterisuunnitelmaon vain saisitietää mitä tykkejä kuinka ja paljon on käytet-
jo huhtikuulta 1918. Sen laativat rneriväenluutnantit tävissä.
F.J. Salv6nja A. Souranderja paamajahyväksyi sen. Helmikuussa1919 Rannikkotykistörykmentti3:n ko-
Suurin piirtein se vastasimyöhempääRannikkotykistö- mentajaksitullut kapteeni(myöhemminkenraalimajuri)
rykmentti 3:n patteriensijoitusta.Keväällä 1918alettiin V. Svanströmesitti varsinaisenlinnoittamisenaloittamis-
tämänsuunnitelmanmukaisestirakentaa75 mm:n patte- ta ja isommantykkikalustonkäyttöönottamista.Samoi-
reita kenttälinnoitettuihintilapäisasemiin. Töitä johtivat hin aikoihin sotaministeriön linnoitüstoimistonpäällikök-
insinööriG. Mitrofanoff ja luutn. Sourandersekäkym- si määrätty majuri J.Chr. Fabritius sai tehtäväkseen
menkuntaruotsalaista tykistöaliupseeria. suunnitelmanja kustannusarvion laatimisen.Työhönlas-
Vuodenvaihteessa -
1918 19 suoritti erityinentoimikun- kettiin tarvittavan1,1milj. mk.
ta kapteeniluutnanttiY. Roosinjohdollapatterientarkas-
tuksenjatotesiseuraavaa. Patterit olivat kaikki ylipäälli-
Kuvo 33.LeatokanDatteit 1918-1920.
kön käskynmukaisestiukiireellärakennetutviime kevää-
nä ja väliaikaistalaatua". Patterientila ilmeneeseuraa-
vasta(vrt taulukkoon
Vuoden loppuun
betonisettykinalustat
- Mantsissaja
nustyötvastaalullaan,
- Heinäluodossa
oli puisettykinalustat.
Ristisaaressa olivat betonialustatrikki eikä 2/57 mm:n
patted siis taistelukunnossa. Senvuoksioli saarelletuotu ,MöKEBIKKö

2/87 mm;nkenttätykkipatteri. J'HEINAS\|:NMAA

Konevitsaneteläiselläpatterilla oli betonisettykinalus-
tat, mutta ei voitu taata, kuinka kauan tykit pysyvät KÄKISALMIPOHJ. {VAHTII{IEMI)
taistelukunnossa, koska työt oli suoritettu virheellisesti
KAKISALMIETEL. (MUHIKKO)
"töitä johtaneenruotsalaisenupseerinerehdyksenvuok-
MUSTANIEMI
si".
Kaikilla pattereilla oli jonkinlaiset tilapäisluonteiset tXONEvITSA
PoHJ,

ampumatarvikekellarit. KONEVITSAETEI,
Komitean mielestä"nykyinen puolustuslinjaon liian
YLöPÄÄN r{tEMl
heikko"ja niinpä olisikin ryhdyttävätoimiin uusienvah-
TAIPALE(JÄNISEVÄ)
vempien patterien rakentamiseksi.Samoihin aikoihin
kapt F. Grönroos,joka oli myös "sapööriupseeri"ja
"pionieriinsinöörin,laati suunnitelmanpatteden uudel-
leen rakentamiseksi.Hän oli tarkastaessaan patterit to-
lb

HeinäkuussaRannikkopuolustuksenpäälliköksi tuli tion budjetissa ei tähän tarkoitukseen ollut määrätahaa

kenraalimajuriP.O. Enckell.Hänentilanteenarvostelun- lainkaan. mutta heinäkuussavaltioneuvostokuitenkin
sa mukaanmaihinnousuoli mahdollinenlähinnä Laato- myönsisotaministeriölle varoja - valtionhoitajaManner-
kan pohjoisosassa Käkisalmenja valtakunnanrajan välil- heimin puututtua asiaan.Elokuussainsinööriosasto ryh-
lä. Tämän vuoksi olisi linnoitettavaulkosaaretlinjalla tyi panemaan töitä käyntiin täydellä voimalla. Pätevää
Käkisalmi-Salmi. Toinenlinnoituslinjaoli rakennettava työnjohtoa ei kuitenkaan ollut helppo saada "valtion
?annikolleKäkisalmen-Jaakkimanvälille ja kolmannek- töiden epävarmuudenja palkkojen pienuudenvuoksi".
si oli linnoitettavaSortavalan-Salminvälinenrannikko. Lopulta päädyttiin siihen,että työt olisi annettavayksi-
PatterienlisäksitarvittaisiinLaatokallamyöstorpedove- tyisen rakentajansuoritettavaksi.Kuudesta yrityksestä
nelaivue. valittiin edullisimpanaOy Granit, joka otti vastaantyö'
Käkisalmeen,Vahtiniemeenja Valamon Niikkanaan maat 1.9.19.Syyskuussatuli suunnitelmiinmuutoksia,
piti rakennettaman6' patterit. Heinäsenmaan, Ristisaa- mikä aiheutti uusienpiirustustenja kustannusarvioitten
ren, Konevitsanja Mökerikönpatterientykit piti vaihtaa tarpeen.Nämä teki tälläkin kertaa Fabritius, joka oli
6" tykkeihin. Mantsin ja Heinäluodonkaksi 75 mm:n siirtynyt Granitin palvelukseen syksyllä1919.Syyskuun
patteria korvattaisiin yhdellä Mantsiin rakennettavälla lopulla työt pantiin käyntiin uusien suunnitelmienmu-
2I 6n patlei'lla. Taipaleeseen,JaakkimanSorolansaareen kaan.
ja Mustaniemeentulisi kuhunkin 2f75 mmxl patterr- Lokakuun lopussatyöt taas keskeytyivät,koskarahat
Ristisaaren87 mm:npatteripoistettaisiin. loppuivat.Granithansuoritti rakentamisenns. laskutyö-
KenraalimajuriK.E. Kivekäs,joka tuolloin toimi yli nä saadenoman osuutensamaksettavientyöpalkkojen
päällikönsijaisena,yhtyi Enckellin tilanteenarvosteluun, mukaan. Näin ollen käytettävissäolevan määrärahan
mutta sotaministeriBergin mielestäLaatokanpuolustus loppuminen tuntui heti työmailla. Rannikkopuolustuksen
voitaisiin perustaa,"ylen kalliitten patterien süastaen- viranomaisetvaativattöidenjatkamistaja esittivät' että
nemminKn keveisiin moottoritorpedoaluksiin ja miinoi- "nykyisentilanteenvallitessaon aivanmahdotonkeskeyt-
tukiin". Yleisesikunta ybtyi suunnitelmaan muutenPait- tää Laatokanpatterienrakentamista,vaanniitä päinvas-
si linjan Sortavala-Salmiosalta,joka jätettiin pois. toin tulisi entisestään kiirehtiä,. Keskentekoisina ei suori-
Laatokanpatterit olivat vuosina1918-20 kuvan 33 ja tetuilla töillä olisi mitään merkitystä' Insinööriosasto
seuraavantaulukon mukaiset: onnistuilainaamaan1/2 milj markkaaKarjalan kannak-
myönnetystämäärärahastaja näin
Laatokalla, mutta paras
Taipale varsin tehottomastija talvisai
Konevitsapohj. /75 voitu tehdä - betonitöitäei
Konevitsaetel. /1s, Rannikkopuolustuksen päällikkö esitti Grani
Mustaniemi sekä töiden viiväs-
syytöksiä
Käkisalmi etel.
(Murik:ko) suorituksesta, mutta Gra-
Icikisalmi pohj. nit torjui ne jyrkästi todeten viivykin olevan peräisin
(Vahtiniemi) 216' C^net äjalta,jolloin insinööriosasto oli vastuussa tÖistä.
Heinäsenmaa f 7S mmzenit. 216' 216
Samanaikaisesti patteritöiden kanssa oli Laatokansaa-
Mökerik]kö ' merit. 2/6'laiv. 2/6'
rille rakennettava myös kasarmit, kantahenkilökunnan
NiiLksna
(valamo) 2/6' C^ et 2/6' asunnot,laiturit ja tiet. Nämä annettiin luonnollisesti
Rautaveräjä myösGranitin tehtäviksi.
(Valamo) 5 mm merit. 2/1 5 nlll^i't . 2/6' laiv. Vaikeuksista huolimatta patterien rakentaminen edis-
Ristiraari 2/6' Canet 2/6' Canet
2/6'
tyi niin, että maaliskuussa1920 kaikilla edellä olevan
Mantsinsaari 5 mdl merit. 2/6'
Heinäluoto
taulukonpattereillajo oli betonisettykkialustatlukuun-
(Madsi) ottamatta Käkisalmeneteläistäpatteria Murikossa,jos-
Jaakkima 217 5 rßtlalv. 2/7 5 l;tml^ie, sa rakennusaineena oli käytetty puuta. Taipaleen ja
Mustaniemenpatterien 75 mm:n kalusto oli vaihdettu
Rakentamisessa oli monenlaisiavaikeuksia.Kun edellä- 120mm:nArrnstrong-laivatykkeihin.
mainittu Fabritiuksenkustannusarvio oli valmistunutke- Heinäkuussa1920 kenraali Enckell, joka tuolloin jo
väällä 1919,sotaministeriömyönsiennakkoa100000,-. toimi yleisesikunnanpäällikkönä,teki tarkastusmatkan
ja
Summa oli kuitenkin niin pieni, ettei insinööriosasto LaatokallemukanaaneverstiGendre everstiluutnantti
uskaltanutsen varassaaloittaa töitä täysin voimin. Val- Gros-Coissy. Tarkastuskertomukseensa hän kirjoitti mm
 seuraavaa.Patterienasematon valittu epätarkoituksen- JärvinensekäinsinööriTaavi Siltanen.Eversti Nenonen
mukaisesti.Niiden päätehtävääei ole ensisijaisesti otettu huomauttaatarkastuskertomuksessaan, että koska työt
huomioon,vaanon ainoastaanpyritty saamaanmahdolli- vielä ovat keskeneräisiä, ne olisi ,mahdollisimmanpian
simmansuuri vaakasuoraampumakulma.Tästäsijoitte- loppuun suoritettava,jotta ne eivät turmeltuisi'. ,Mitä
lusta on ollut seurauksena,että pattedt yleensäovat itse patterien paikkojenvalintaantulee, niin ei minulla
tulleet hyvin tulelle alttiille paikoilleja niitten suojaami- sen suhteenole mitään erikoistahuomautettavaa, paitsi
nen on vaikeata.Luonnollisianaamioimismahdollisuuk- että Mustaniemenpatteri n:o 4 puolustaahuononlaisesti
sia ei täten voida käyttää hyväksi.Yleensätykit sijaitse- oikeaa sil.ustaa,s.o. Konevitsanja mantereenvälistä
vat liian korkeallataivaanrannan yläpuolellajaovattäten väylää., Komitea totesi, että "koskatykit kaikilla patte-
helpostinähtävissä.Koska työt ovat jo pitkälle edisty- reilla ovatpaikoilleenasetetutja ammunnallatarkistetut,
neet,ei näitä puutteellisuuksia täysinenäävoidakorjata, niin voidaantykit tarpeineenvastaanottaaRT 3:n huos-
vaanon ryhdyttäväniihin toimenpiteisiin, jotka vielä ovat taan.) Keskeneräisettyöt voidaan vastaanottaavasta
mahdollisia.On suoritettavametsänraivausta ja toisaalta niiden valmistuttua.Naamioinninpuutteellisuuteenko-
istutettava metsää patterien eteen, peitettävä patterit miteakiinnittierityisesti huomiota.
sammalilla ja maalattava tykit ympäristön mukaisilla Kesällä 1923pattedt olivat muuten samoinkuin kaksi
väreillä. vuotta aikaisemmin,paitsi että Konevitsaneteläiseen
VälamostaEnckell lausuu mm. että hän hämmästyk- patteriinja Mökerikköönoli saatukumpaankinkaksi 75
sekseensai tietää,että Granit on saanutkäskynrakentaa mni:nmeritykkiäja Heinäsenmaahan yksi.
pikaisesti"zeniittipatterin, Tupakkasaarelle, ts. ilmator- Rannikkotykistörykmentti3 oli kuitenkin huolissaan
juntatykin aseman.Tätä hän vastusti jyrkästi, koska Laatokanlänsirannanturvallisuudesta,koskase ei mie-
hänen mielestäänasianomainentykki oli täällä täysin lestäänvoinut tehokkaastisaarilla olevilla pattereillaan
tarpeeton;näitä taryittiin erityisestimuuallaja niistä oli estäävihollisenlaiyastoatunkeutumastatärkeisiin sata-
suuripuute. miin, Sortavalaan,Jaakkimaanja Kurkijoelle. Maihin-
Käkisalmen Murikon "zeniittipatteri,,oli viipymättä nousu näihin paikkoihin katkaisisi Karjalan radan ja
poistettava,koska"sillä ei ole mitään esinettälentohyök- maantieyhteydet.Satamiensuojelemiseksi ehdotettiinv.
käyksiltä suojattavanau,ja vaikka sillä olisikin, ei se 1923rakennettaviksi seuraavat uudetpatterit:
siihenkykenisi,koskasillä ei ole ampumamahdollisuuk- - SortayalanedustalleMustaansaareen 6, patteri;
sialänteenjäitään. - JaakkimanväylänsuulleJukansaareen6opatteri;
Enckellintarkastuskertomuksen perusteella Kurkijoen väylänsuulleMarjasaareen75 mm:n patte-
teriön insinööriosasto
raavatmuutokset. johtanuttuloksoen.
l. Tupakkasaarelle
ria, ei rakenneta,
2. Rautaveräjän75
ja yhtiön on laadittava tämän Karjalankannas
tukset.
3. MantsinsaarenHärkämäenpatterilleon suoraatulen- Viipurinlahdenja Karjalan kannaksenrannikonsaatta-
johtoa vartenrakennettavatulenjohtoasema itsepatte- minen puolustuskuntoonoli yhtä ajankohtainenkuin
rille sekätoinenkenraaliKivekkäänosoittamaanpaik- Laatokänkin.Tää11ätosin oli sotasaaliinasaatujavenä-
kaan. läistenrakentamiapattereita.Ennenpitkää Rannikkoty-
Tässätarkastuskertomuksessa Enckell jossainmäärin kistörykmentti 2:n nimen saanutjoukko-osastovastasi
arvostelee omaatyötään,sillä hänhänoli ollut Rannikko- rannikostaaina Kotkastaitärajallesaakka.Kotkan edus-
puolustulßenpäällikkönä 18.'7.-12.9.1919,joten hänen talla olevienpattereidenlisäki näitä oli Uuraassa,Suo-
olisi tuolloin pitänyt huolehtiapatterientarkoituksenmu- nionsaaressa, Koil'usaaressa,Ravansaaressa (tykit puut-
kaisestasüoittamisesta. tuivat), Tuppurassa,Härkölässä,Humaljoella, Puuma-
30.11.1920asetettiinkomitea "Oy Granitin Laatokan lassajaInossa.Lisäksivenäläisetolivat aloittaneetraken-
Linnakkeillasuorittamiavalmiita töitä vastaanottamaan nustyöt Koiviston Saarenpäässä, jossa oli alustat 6" ty-
ja puolivalmiistatöistä lausuntojaantamaan).Komitean keille.Patteritjäivät vahingoittumattomina suomalaisten
puheenjohtajaksi määrättiin Tykistön tarkastaja,eversti käsiin lukuunottamattaInoa, josta poistuessaan 15.5.18
Nenonenja jäseniksi rannikkotykistönupseerit eversti- venäläisetjoukot räjäyttivät Kronstädtistakäsin linnoi-
luutnanttiA. Almqvist, majuri V. Alkio ja luutnantti E.L tuksen,joka tuhoutuivarsinpahoin.
58

a SAARENPAJI SEIVASTÖ
KILPISAARI

PUUMALA

alvssa.
patteit 1920-luvun
Kuva34.ItdisenSuomenlahden

Koska venäläiset laivat liikehtivät Suomenlahdella laati Fabritius. Seivästönpatterin aseistukseksituli 2 kpl
6' Canet-tykkejäja rakennusaineena piti käytettämän
Inon edustalla ja Viipurinlahden suulla, saksalainen
ja-Tuppura suunniteltiin 4+ykkisiksi
everstivon Redern,
ja jälkimmäinen6" kaliiperille'
nan Päällikön ja Tuppu-
siirtää Lavansaaresta
kistön sijoittamista
toistaiseksi vain kaksi tykkiä. Raken-
maan uhkaa
betonia.
ehdotustaan
suoriutumaan ryhdyttiin kesällä1919.Täälläkintyön
Oy Granit. Inossa,Puumalassa, Härkö-
Brest-Litovskin
suoritettiin vähäisiä korjaustöitä,
Rederninmielestä
patterille rakennettiin tähystys-
sodanjohdon
Joukko-osaston toimestaryhdyttiin pattereitaheti kun- torni. Seivästölläaloitettiin patterin rakentaminenja
jatkettiin venäläistenaloittamistaperustus-
nostamaankäyttöönja Inossakinsaatiinjo woden lop- Saarenpäässä
puun mennessäyksi 12' tykki toimintakuntoiseksi ja se töistäuusienpiirustustenmukaan'
johdolla. Lavansaaresta siirrettiin 10trtykit Saarenpäähän ja 6tr
suoritti ammuntojakin eversti Nenosen Myös
tykit Laatokalle.Seuraavana keväänä, 1920, hävitettün
Puumalanpatteri osallistuisotatoimiinmosina 1918ja
1919. tykkiasemat ja samoin kaikki länteen päin suunnatut
Kun Karjalan kannaksenlinnoittamistaYuonna1919 linnoituslaitteet.Sensijaanitään päin suunnatutjätettiin
puo' tuhoamatta, kuten myös kaikki suojukset' aqrmusvaras-
ryhdyttiin suunnittelemaan,oli yhtenä vaihtoehtona
lustusaseman sijoittaminenjopa Vammeljokisuun tasalle' tot yms.Hävitystöitäjohti jääkärikapteeniVainio.
Tällöin olisi Inon ja Puumalanrnerkitys tullut korostetus- Rintamasuunnan muutosilmeni selvästiTuppuranpat-
ti esillerintaman oikeansiivensuojaamisessa. Kun pian terilla. Venäläisetolivat rakentaneetsenampumaanVii-
kuitenkin päädyttiin ns. Enckellin linjaan, tuli tarpeelli- purün päin. Uusi patteri rakennettiinentisestänoin 200
seksiolemassa olevien pattereittenlisäksi rakentaa uusia- m etelään, pääampumasuuntanyt etelään. Vaikkakin
kin. Näitä olivat Seivästö, Koiviston Saarenpää jä Tup- patteriin toistaiseksi tuli vain 2 tykkiä, se rakemettiin 4
pura (kuva34). tykille.
Näittenkin patterien piirustuksetja kustannusarviot Rakenteeltaanolivat tämänaikaisetpatteriasematsa-

manlaisiakuin venäläistenvastaavat.Kuvä 35 esittää
tyypillistä Fabritiuksenpiirtämää 6,, patteria vuodelta
1920.Tykit olivat linjassarinnakkainselkäpuoleltaavoi-
missaasemissa, joiden välissäsijaitsivatammus-ja majoi-
tuskorsut.Nämä olivat teknilliseltärakenteeltaan saman-
laisiakuin maarintamallakäytetyt,mitoitetut kestämään
6o-9'osumia.
Vuonna 1920 linnoittaminenjatkui edellisenr.uoden
tapaan.Inoa ei enääpidetty varsinaiseen linnoitusohjel-
maan kuuluvana,joten sotasaaliskonttori möi sieltätiet-
tyä materiaalia.Maaliskuussakuitenkin taisteluvälineo-
sastototesi tykkien lavettien ja panssaritornienolevan
sellaisessakunnossa,että oli mahdollistasaattaane vähin
kustannuksinkäyttökuntoisiksi.Koska tällaisia laitteita
ilmeisestipian tarvittaisiin, ja kun niitä ei pystyttäisi
kotimaassarakentamaan,taisteluvälineosasto yarasi ne
omaankäyttöönsäjaestiniidenmyynnin.
Tartonrauhansopimuksen (14.10.20)mukaisestiSuomi
sitoutui hävittämäänInon ja Puumalanpatterit vuoden
1921 loppuun mennessä ja "olemaanrakentamattaSei-
västönja Inonniemenvälisellerannikolle20 km:n etäi-
slydelle rannastapanssaritorneja sekäpattereita,joiden
ampumasektorittekevät mahdolliseksiampumisenyli
Suomenaluevedensekä Inonniemenja Rajajoen suun
välisellerannikolle20 km:n etäisyydellerannastapatte-
reita, joiden kantavuusulottuu yli Suomenalueveden
rajan>.
Ennen Inon linnoituslaitteidenpurkamistaja hävittä-
mistäinsinööriosasto
gentehtäväksilaatia
oli ollut sodanaikana
massanäitälinnoituksiaja
Granit sai tehtäväkseen purkaa
ja muut laitteet
Inostalöytyi mm:
Kuva 35. Kaaviopiitos runnikkopatteista vuodelta 1920.
Kuvasss ndkyy vain vasen jaos, oikea on tdmön peilikuya.
)v
- I kunnossa oleva12"tykki ilman panssaritornia;
- 4 kpl i2' tykkejäkahdessa panssaritornissa;
- 2 kpl 6,,Canet-tykkejä;
- 4 kpl 6'Canet-tykinputkia;
- 4 kpl 76,2mm 'vastahyökkäystykkejä, ja
- 4 kpl 76.2mm -kenträpikarykkejä".
Puumalassaoli vielä 2 kpl 6" Canet-tykkejä.Lisäksi
kummastakinpaikastalöytyi moottoreitaym. varusteita
sekäammuksia.Tosin sotasaalisviranomaiset olivat juuri
tämän laatuistatavaraavieneetpois jä myyneet,mistä
sitten aiheutuisekävaikeuksiaettä suuriakustannuksia,
kun tykkejä ja torneja aikanaanruvettiin taas ottamaan
käyttöön.
Inon linnoitusoli rakennettusitä silmälläpitäen,että se
kykenisipuolustautumaan myösmaanpuoleltakohdistu-
vaa uhkaa yastaan.Kun nyt rauhansopimuksen nojalla
jouduttiin hävittämäänlinnoitus,Rannikkopuolustuksen
päällikkö kiinnitti huomiotasiihen,että myös linnoituk-
senpohjoisdntamapitäisi tuhota.Muuten siitä voisi olla
vihollisellehyötyä,jos se esimerkiksiKronstadtistahyö-
kätensaisiInon haltuunsa.HävitystyöannettiinGranitin
tehtäväksi.
Seivilstönpatteri valmistui syksyllä 1920. Insinöörio-
sastoaedustivastaanotossa everstiA.O. Silfverberg,joka
toimi Viipurissa Asevarikon päällikkönä. Vastaanotto-
pöytäkirjanmukaanrakennevoitiin ottaa vastaanvähäi-
sin huomautuksin.Granitin piti suorittaaeräitälisätöitä.
Silfverberglähetti kuitenkin suoraaninsinöörio.
hän ei antanut edes tiedoksi
rannikonpuolustusviranomaisille. Tässähän ankarastiar-
sijoitusta että sen rakennetta.
joten kaikki rakennukset
annettaisivihollisellemahdolli-
koskakylä nakyy hyvin
ei ole riittävän lujaksi rakennettuja
teknillisiäyirheitä.
Rannikkopuolustuksen päällikkö,kenraali Kivekässe-
litti asiaainsinööriosastolle seuraayasti. Paikalleolivatjo
venäläisetsuunnitelleetpatteria ja olivat rakennutta-
neetsinnerautatienkin.Inon ja Puumalanpatterientykit
eivät voineetampuaSeivästönmajakanluo, missä"bol-
shevikkilaivoja näkyiyhtä mittaanvuosina1918ja 1919.
Tämän vuoksi päätettiin 2.Divisioonanehdotuksestara-
kentaapaikallekahdenlykin patteri.
uEi ole koskaanollut tarkoituskaan,että tämä väliaikai-
nen patteri voisi puolustautuakahtatoistatuumaa vas-
taan, sillä sehän on tarkoitettu kestämäänainoastaan
hävittäjien (100-120 mm) tulta. Pääjohto,jota tämän
rakentamisessa seurattiin,oli se,että patteri oli väliaikai
nen ja että sen rakentaminentulisi niin halvaksi kuin
mahdollistan.
60
Vuonna 1921 ryhdyttiin suunnittelemaanpatterin ra-
kentamista Virolahden eteläPuolella olevalle Pukkion
saarelle.Suunnittelutyöannettiin Granitille, jonka piti
laatia myös kustannusarvio.Patterista piti tehtämän
,t-tykkinen tai vähintäänkin 3-tykkinen, ellei neljää tyk-
kiä saataisi.Tykit olisivat8".
Kesällä 1921 Granit aloitti rakennustyötja tykkien
kuljetuksen.Tykkiasematja ammuskolsutrakennettiin
betonista.Patterinrakentaminenkesti useitavuosia,am-
Dumakunnossa seoli vastav. 1924.
Vuoden1923lopussapatteriin kuului kaksi 210 mm:n
Canet-tykkiä, mutta se oli kuitenkin rakennettu neljää
tykkiä varten.
Suomenlahti
LäntisenSuomenlahden rannikkotykistöjoutui vaPausso-
dan viime vaiheissavalkoisenarmeijanhaltuun hävittä-
mättömänä lukuun ottamatta Porkkalan edustallaolevaa
MacElliotin eli Mäkiluodonlinnaketta.Jo alkuvuodesta
1919 alueenrannikkotykistöjoukko-osaston nimeksi va-
küntui RT 1. Vuonna 1921 siitä erotettiin läntisimmän
Suorrenlahden ja Turun saaristonalueet,jonne perustet-
tiin Turun Erillinen RannikkotykistöPattedsto,myöhem-
min nimeltään
Aluksi oli kysymys
sestaja vartioimisesta.
saaretyleensäolivat rannikon
Sylßyllä 1918
nan päällikkönä,esitti,
daan luopua,
kuitenkinsäilytettävä
la olevat Rysäkari, Katajaluoto, Harmaja, Isosaarija
KuivasaarimuodostavatHelsinginpuolustuksenrungon
ja ne on siisvarattavaensikädessä puolustustarkoituksiin
Villingin saarestavoidaan luopua muuten paitsi siellä
olevienlinnoituslaitteidenosalta.Tämä lausuntoon ym-
märrettäväsitä taustaavasten,että saartenalkuperäiset
omistajat,joilta Venäjän valtio oli ne konfiskoinut,nyt
rupesivatvaatimaanniitä takaisin.
Keväällä 1919 yleisesikuntakinoli sitä mieltä, että
örön ja Utön linnakkeistavoitaisiin luopua, koska ne
)omaavatolemassaolon oikeudenainoastaanAhvenan-
maan linnoittamisenyhteydessäo. Sen sijaan tehtiin jo
tuolloin ehdotus,että MacElliotin eli Mäkiluodonsaarel-
olivat hävittä-
le rakennettaisiin8' patteri.Venäläisethän
neetsaarellaolleetpattedt.
LäntisimmänSuomenlahden ja Lounais'Suomen linna-
kesaaretHäst&Bustt,Russaro,örö, Utö ja Lypertö olivat
kuuluneetsotasaalisviranomaisten hallintaanaina siihen
asti kunnes Turun Erillinen RannikkotykistÖpatteristo
Derustettiin.Tällöin linnoituksetsiirtyivät puolustuslai-
iokselle.siisvastavuonna1921.
Ensimmäiset määrärahat Suomenlinnanulkosaarien
linnoitusten kunnostamiseenja hoitoon myönnettiin
vuonna 1919ja työt alkoivat toukokuussa.Seutaavana
vuonnaryhdyttiin jo laatimaanlinnoittamissuunnitelmia,
joiden mukaanoli tarkoituksenasiirtää Inon ja rnahdolli
sestiörönkin 12' tykkejä Isoonsaareen, Kuivasaareen ja
Katajaluotoon.Vuonna1922suunnitelmatolivatjo kitey'
tyneet niin, että kysymys oli vain Inon tykkien siirtämi
sestäkahteenensinmainittuunsaareen.Turun Erillisen
Rannikkotykistöpatteriston osaltakunnostustyötsaattoi-
vat alkaa vasta I'uonna 1921.
Suuri rannikkoPuolustuskomitea
Valtioneuvostoasetti 17.3.21 komitean,rannikkopuolus-
tuksenjärjestelya varten,. Puheenjohtajaksimäärättiin
kenraaliEnckellja kymmenenjäsenenjoukossaoli sekä
upseerejaettä insinöörejä,mm. kenraaliK'E. Kivekäsja
kommodoriG. von Schultz.Komiteantuli laatia ehdotus
sekä"kiinteän että liikkuvan, puolustulßenjärjestelylsi,
ts. niin hyvin rannikon linnakkeittenkuin laivastonkin
valmiiksi28.10.22.
ratkaisevasti tulisivat väikutta-
toteuttamiseen, sehalusisaa'
tarkasti ja tilasikin Fabritiulßeltä
erilaisetvaihtoehdotmerkitsisi
rahallisesti.Fabritius esitti
jakaantuukahteenosaan:
patteriennormaalimallitja
- sovelletutkustannuslaskelmat.
,Normaalimalleissa"Fabritius esittäämitä eri kaliipe-
rien pattereihinpitäisi kuulua ja mitä tällainen patteri
tulisi maksamaan. Otettakoonesimerkiksi150mm:n (6')
Canet-patteri. Kaliiperista riippuen muut patterit vaati-
vat yleensä samat elementit, hieman kevyempinätai,
raskaampina.
Tämän tyypin patterien tehtävä on taistelu keveitten
risteilijäin ja torpedoveneitten kanssa.Sen vuoksi niiltä
vaaditaan suurta tulinopeutta ja riiitävää taisteluval'
miutta. Tulenjohto- ja valaisulaitteiden tuleeolla suojatut
vihollisen järeimpiäkin tykkejä vastaan. Jotta vaikutuse-
täisyysolisi taattu myÖs yÖllä, tarvitaan 2 metrin valon-
heittimet.
"Normaalimalliin,kuuluvatseuraavatelementit'
1. Tykin asemaon avoin,tykkien välit 40-60 rn Pans-
 ol

saritornit olisivat liian kalliita ja älttiita häiriöille; jelmaanotetunpatterinhinnan.Laskelmistaselviää,että

vain 12'-14' tykit on tarkoituksenmukaista panna hän ei ole löytänyt yhtään täysin valmiiksi rakennettua
panssaritorniin. patteria,vaankaikki kaipaavattäydennystä,toisetenem-
2. Ammuskomero(30-50 kpl) tykin vieressä. män,toisetvähemmän.
3. Ammuskellari (240 kpl tykkiä kohden).Nostolaite Rannikkopuolustuskomitea päätyi seuraavientaulukoi-
ammustentoimittamiseksinopeastitykeille. denmukaisiinpattereihin.
4. Keskusammusvarasto (160 kpl tykkiä kohden).Ka-
pearaiteinenrautatie ammustentoimittamiseksiam-
muskellareihin ja tykeille.
5. Patterin tulenjohtopaikka(katettu),josta sähköinen
yhteys tykeille. Avoin tulenjohtopaikkaaina kahta
tykkiä kohden. - I [ämeri-Pohjanlahtr.
Suomenlahti
6. Etäisyysmittarisuojus, panssaritorni.
7. Puhelinyhteystulenjohtopaikastapatteristontaiste-
Tykkien lukumäärä
lujohtoon,150m patteristamaakaapelina.
8. "Valmiuskasematti',(beredskapskasematt) miehis- Patteri Kaliiperi cm
töä varten,,pommivarma" patterin taisteluvalmiu- 3 0 25 2 3 2 0 l 5 t 2
den kohottamiseksi,esimerkiksiammuskellarinyh-
teyteen. Katajaluoto 4
9. Valonheittimen suojus voima-asemineen100-200 Kuivasaari 2 4
Isosaari 4 4 Ä
metrinpäähänpatterista.
10. 'Sitomispaikka'. Rysäkari 2 4
I l. Upseerienkasarmit. Villinki 4 4
12. "K2ru11s1pieniä korjauksiaja kokoonpanojavar- Santahamina 4
ten,, voidaanyhdistäävalmiuskasemattiin. Harmaja 4
13. Valaistusvoimakeskus.
14. Rakennukset,kuten kasarmit,nupseerirakennus kyl-
Miessaari
Pyöräsaari 1 4
pylöineen,,varastot yms. suojaiseenpaikkaan 300 Länsi-Mustasaari 4
m:n päähänpatterista. 4
15. Satamalaitteet. 4 4
16. Tie patterille, 4 2
Seuraavastataulukosta ;
hinnat. 4

4 2
Kaliiperi {Juras 4 4
4 tykin patteri utö 4 4
5 , 7c m 1,85-1,95 ) 1- t q öro 4
7 , 5c m 2,27-2,49 16- r RS Lypertö 2
1 2c m 2,9 -3,0 4,4- 4,7 Russarö 6 4
1 5c m 4,1 -4,38 6,1- 6,68 Lappvik (Hästö-Busö. 4 2
2l cm 15 , 0- 1 6 , 0 Porkkala(Mäkiluoto) 2 2
23-25 cm 1 3 , 0- 1 4 , 4 )r n-r5 ) Rauma 4
30,5cm 21,O-23,0 38,5-4r,2 Reposaari 4
Kristiinankaupunki 4 2
Kaskinen 2
Huomaütus.30,5 cm patterin hinta on laskettu avoimelle. ^
Panssadtornipatterion 15 % kalliimpi, ilman panssaritornin
Bergö(Yaasa)
hintaa. Korsören(Vaasa) 4 4
Lillön (Vaasa) 4
Sovelletuissakustannuslaskelmissa Fabritiusesittääyksi- Veksala(Vaasa) ;
t)'iskohtaisestijokaisen rannikkopuolustuskomitean oh- Yhteensä 8 20 12 2 8 5 2 l 4 3 0 24
62
- lisäyksiä:
Laatokka.
Järisevänniemi 215,7cn;
Tykkienlukumäärä 217,5cm:
Konevitsa(pohj.)
Patteri Kaliiperi cm Mustaniemi z/J,t cm:
'7 2115cm;
l5 t2 /-) Käkisalmi
Järisevänniemi Heinäsenmaa 2/ t,) cma
(Taipale) Mökerikkö 211,5crn:,
Konevitsa(etel.) 2 2 ValamoI 211,5cm;
Konevitsa(pohj.) 2 2 ValamoII 217,5cmi
Mustaniemi 2 2 Ristisaari 217,5cmi
Käkisalmi 4 2 Mantsinsaad 217,5cmi
Heinäsenmaa 2 Jaakkima 2l15cm.
Mökerikkö 2 2
ValamoI 2 2 aleninyt 79,83miljoonaanmarkkaan.
Kustannusaryio
ValamoII 2 2
ValamoIII 4 2 SuomenI ahden itäosallelaskettiintarvittavan:
2 (t^\ 4) - uusiapattereita:
ValamoIY
Ristisaari 2 2 t^r ; Pukkionsaari 4 120cm ja 417,5 cm;
Mantsinsaari(länt.) 2 2 Tiurinsaari 4 1 2 0c m ;
Mantsinsaari(it.) 2 2 Haapasaari 4120cmja2l7,5 cm:
Munatschunsaari 4 2
Jaakkima 2 - lisäyksiä:
Yhteensä 34-36 4 26- 6-8 Pitkäniemi 2f 12 cm (= Saarenpää);
Tuppura 211,5cm;
Uuras 415,'7
cml
Fabritiuksenlaskelmiinnojautuenkomitea awioi ohjel-
ja täydentäviintöihin
Uusienpatterienrakentamiseen
mansatoteuttamisenvaatimatkustannuksetseuraaviksi. vanhoilla pattereilla laskettiin taryittavan 84,11 milj. mk.
- Laatokka 84,23- 8'1,89 milj. mk
- Suomenlahdenitäosa 82,11 Suomenlinnaan ei suunniteltu lainkaan uusia pattereita,
- Suomenlinna 148,22-155,7 mutta täydentäviin töihin vanhoilla pattereilla menisi
- Suomenlahdenlänsi- 70,7 milj. mk.
osa-Saaristomeri 12,92
- Pohianlahti '19,65 Idnsiosa - Saaristomeri:
pattereita:
Porkkala (Mäkiluoto) 2 I 23 cm ja 2I 12 cm;
Linnoittamisenlisäksi arvioitiin tarvittavan tykkeihin ja
Yalonheittimiinja etäisyys- - lisäyksiä:
niiden ampurnatarvikkeisiin,
mittareihinkaikkiaan noin 570milj. mk. örti, 417,5cm:
Vuotuisiksi ylläpitokustannuksiksi laskettiin tarvitta- utö 417,5cm;
van noin 37 milj. mk, johon sisältyivätpalkkaus,muoni- Lypertö 2112cm.
tus, rakennusten linnoitustenhoito,poltto-ja voiteluai-
ja
neet,sairaänhoito jne. Edelläselostetuntäydellisenohjel- Kustannusarvio päättyi 18,75milj. markkaan.
mansaohellakomiteaesitti samanaikaisesti ns."supiste- Supistetustaohjelmastaoli jätetty pois Pohjanlahti.
tun rannikkopuolustusohjelmann. Sen mukaan Laatokal- Linnoittamisenosaltasenkustannuksetolivat pudonneet
seuraaviin
/a tyydyttäisiin uudisruksiin; 253,39milj. markkaan.Tämänlisäksitaruittiin aseistuk-
seenym 241,29milj. mk, kaikkiaan siis noin 495 milj.
- uusiaDattereita: mk, kun täydellinenohjelmamaksoi1050milj. mk.
ValamoIII 2l | 5 cmja 217,5 cmi Enckellin komiteapyysi Fabritiuksenlaskelmistasota-
ValamoIV 217,5cm;' ministeriöninsinööriosaston lausuntoaja tämä ilmoittikin
Mantsi (it.) 2l15 cmja 215,1cm; jo 16.i 1.21,että tutkielmaon erittäin arvokasja että siitä
Munatschu 2115cmja 211,5 cm', tulee olemaan hyötyä myös insinööriosastolle tällaisia
Heinäsenmaa 2l15cm.: rakenteitakäsiteltäessä.
 63

Puolustusrevisionikomitea Lisäksi tulevat kantahenkilökunnan asunnot. kasarmit.

tallit, varastot, saunat yms, joihin varattiin paikasta
Valtioneuvosto^selti 26.11.23Puolustusrevisionikomi- riippuen 580.000,- - 1.530.000,-. Kustannuslaskelmat
tean,eli ns.Hornborginkomiteanselvittämäänmaanpuo- suoritti puolustusministeriön
insinööriosasto.
lustuskysymystä kokonaisuudessaan.Komiteantoimesta Kirken komissioteki yksityiskohtaisenehdotuksenko-
kutsuttiin maahankesällä1924englantilainensotilasko- ko rannikkotykistönjärjestelystä.Senmukaisestipatterit
missio,johtajanakenraalimajuriW.M.S.G. Kirke, anta- jakautuivat5 luokkaan:
maanasiantuntijalausunto rannikkotykistöä,laivastoaja
ilmavoimiakoskevistakysymyksistä. A Säilytettävätj a täyteenkuntoonsaatettavatpatterit.
Kirken komissionmielestäSuomenrannikkotykistöei B Patterit, joiden sijoitus on sopiva,mutta uudelleen
ollut ,valmiina sotaan,.Komissioehdottitykkimallienja aseistaminen välttämätöntä.
etäisyysmittarien standardisoimista
sekäeristettyjenase- C Uudet patterit.
mien välttämistä. "Jalkaväkipuolustuksenjärjestämi- D Patterit,jotka eivät ole välttämättömiä,mutta säily-
seen,ei ollut senmielestäkiinnitetty tarpeeksihuomiota. tetäänväliaikaisesti.Ei kuitenkaanparannustöitä.
Venäläisetolivat komitean mielestä tuhlanneet suuria E Patterit,jotkaon purettavatai hyljättäväheti.
summia,kaikenlaisiin betonirakenteisiin",komission
mielestänhukkaanrnenneitä,rahoja.VerrattunaEnckel-
lin komitean ehdotuksiinKirken komissionkäsityksen luettelostailmeneeDatterienluokitus:
Seuraavasta
mukainen rannikkopatterioli paljon yksinkertaisempi.
"Suuritöiset rakenteet tarpeettomia".Seuraavassatär-
AIue ja paikka Huomautuksia
keimmätseikat:
1. Tukevaperustatykeille.
2. Hyvä näkö-ja ämpuma-ala.Mahdollisuusensisijaises- Vaasa
ti "suoralletulelle",mutta myös,epäsuoralle,. Storhästen 416'
3. Tulenjohtopaikkarai -paikat lähellä tykkejä, samoin Turku'Hanko
valonheittimet. Lypertö 416' E Siirretäänpois
4. Vaihtoehtoinentulenjohtopaikkasiltä varalta, että utö 8/6 E Siiüetäänpois
savutai tomu estäisivarsinaisentjp:n käytön esimer- öro 4/ r 2 t
kiksi tietyllä tuulella.
Siiretään pois
5. Ampumatarvikkeitten kulutusvarastotmahdollisim-
manlähellätykkejä.
6. Ampumatarvikkeettoimitettava nopeastikulutusva- /9,2
rastostatykeille. 6/7s
?. Ampumatarvikkeitten /6' c
vastaan.
8. Ampumatarvikkeet saatava nopeasti /t0,
kulutusvarastoon.
9. Miehistölläoltava lähellä tykkejä yarma suojasirpa- 4/rot !"' E Siitetään pois
leita vastaan. 4/6'
Komissioehdottipitäydyttäväksivain neljäänkaliiperiin, Villinki !/ro' 4/r0,
57 mm, 75 mm, 6' ja 10".Seuraavassa esitetään4-tykki- Santahamina 4/6' 416'
seD6' patterinnormaalityyppi kustannusarvioineen; Miessaari 4/6'
4151mm
l. Tykkiperustat, dntasuojus, ammusko- Katajaluoto 4/t0,
merotja suojahauta 500.000,- Harmaja 416' E Siirretäänpois
i. 4 ammusvajaa 40.000,- Kuivasaari 4/t0, E Siirretäänpois
3. Etäisyysmittari-ja tulenjohtosuojus 70.000,- Süomenlinna 12/57 /75mm c Myös ilmapuol.var-
-1.Valonheittimenvoima-asema,katos ja ten
ralreet 350.000,- 4. Kotka
5. Raitiotietä500m 15.000,- Rankki 2/51n)J|r. Jätetäänjalkaväkeä
6. Laituri 50.000.-
Yhteensä 1.025.000,- 4/6'
64
Komissioperusteliehdotustaanyksityiskohtaisesti. Poh-
Alueja pail*a Nykyiner Ehdotus Fluomautukia
janlahden suunnallatarvittiin vain yksi patteri suojaa-
patteri Patt€ri Luokkz
maanmeriyhteyksiäRuotsiinja tämä sijoitettiin Vaasan
2 / 5 7m ml - seudulle.
Kilpisaari l\"
4t6' l- ," Siinetäänpois Turun-Viipurin välisen rannikon vaaranalaisuusar-
Kirkkomaansa - vioitiin 'jokseenkinvähäiseksi'.Se rajoittuu vain harvoi
l{lto, lc hin alueisiin,joita ovat pääsatamatTurku, Hanko, Hel-
Puklionsaari
Sisäpuolustus -
218.2' 1218.2'lA
Myös ilmapuol. var- sinki, Kotka, Hamina ja Viipuri Maihinnousupienillä
lr".'''l" len voimilla olisi vaarallinenja turha yritys, suurin voimin
tehty taas veisi aikaa ja puolustajan mahdollisuudet
5. Viiplli
Sisäpuolustus - l l Myös ilmapuolus- huomioonottaen edellyiyksiä.
sillä ei olisi menestymisen

Ravansaari 216" l-
lu^''*
l"
l"
lustavafien
Hyljätään
Itse asiassaainoa varteenotettava
kohteidenDpommitusmereltäkäsin".
uhka olisi
Turun
tiettyjen
ulkosaarten
Tuppuransaa 4/6' P/e' linnoitusketjustaluovuttaisiin,mutta noin 10-15 km:n
lA päähänTurusta piti rakennettamanuusi patteri sulke-
4/6",35K1- Ven.pt . Hyljätään
2ls1nm2ls1mm
]E maankaikki tärkeimmätväylät. - Rannikonpuolustuk-
IA sen tuli nojautuaoffensiivisiinilrna- ja merisotatoimiin,
Härkälä 6 t 6 " l l " mikätietenkinedellyttäisi puolustusvoi-
näibinsoveltuvia
6. Koivßto
4110, 14110' IA mla.
Saarenpää
zlstnnlzlstnnle Jätetään jalkaväkeä Hangon ja Helsingin suojaksi Kirken komissiojätti
melko vahvanrannikkotykistön,koska niiden asemaoli
t l saaristonpuuttuessavarsinuhanalainen.Kotka ja Harni
Humaljoki 416' lq/a, lA na sen sijaan ovat "hyvin suojatut saaristonavulla" ja
l4l6"3sK- lE 'tyypillinen esimerkki vaikeuksistalaskea maihin suu-
Tiurinsaari
(Torsaari) l- lu'" l" rempia voimia,. ,Viipurin asemaon vähemmänuhattu
7. Laatokka
Taipale
t1214,7' l l kuin toisilla satamilla".
Karjalan kannaksenlänsirannikonpuolustamiseksi on
saariryhmä,mutta nykyinen ty-
Konevitsa
l2l?s ole tarkoituksenmukainen. Senvuoksi
lo/t' l- l, eli Tiurinsaarenlinnoittamista.
Sortanlahti I Ittu' Ic komissionmielestä'hyvin sijoitet-

Mustaniemi
l- lu""'*
l" mutta tykit olivat liian lähellä

paitsi
on maihinnousuepätodennäköinen
K:ikisalmi,
MurikJia
l2t4'7'
l- ]" Siirretäänpois
ja
alueilla Taipale-Käkisalrni Koirinoja-Salmi. Koska
KäkisaImi,
Vahtiniemi
lu""l- l"
lrte, l2/u, A
satamatsijaitsevatvuonomaistenlahtien pohjukassa,ei
"pornmitusvaaraakaann ole rnuuallakuin Sortanlahdessa
75 mm siiretään ja Pitkärannassa.Ulkosaarten pitämihen ei siten ole
Jaakkima

Heinäsenmaa
l''"'1''*l"
Pte' l- lE
pois
Siinetäänpois
välttämätöntä,ja kun olosuhteetsaarillaovat kovin vai-
keat, ehdotetaanjo rakennetut patterit hyljättäviksi'
semminkinkun ne ainakinosittainoliYatepätyydyttäväs-
Mökerik*ö
Ittu' l- E Siirretäänpois
Siirretäänpois ti rakennetut,mm. neljä patteriaoli tulvan aikanaveden
l2l7smJnl- lE vallassa.- UusiapattereitatarvitaanPitkärannan,Impi-
Ristisaa Siirretään pois
lrtu' l-- l. Siirretäänpois lahdenja Kurkijoenseuduille.
Valamo
rtu' lE Siirretäänpois Kirken ehdotuksenkustannuksetolivat luonnollisesti-
Mantsinsaa!i
lrtu' l- L" kin rannikkotykistönosalta pienemmätkuin Enckellin
Pitkäranta l- lotu' lc vastaavansuunnitelman. Edellisenmukaanmaksaisivat
Isrpilahti
l-- l'tu' lc
Mustasaari l2/6' lc Linnoittamistyöt:
'71
Yhteensä - vanhoillapattereilla 6.015milj. mk
- uusilla pattereilla 7.339milj. mk
Yhteensä 13.354milj. mk
 of
Kasalmirakennukset: teen;näinollensiitä pitäisiluopua;
- vanhoillapattereilla 4.88milj. mk - Koiviston saarilla Viipurinlahden sulkemiseksisekä
- uusilla pattereilla 7.32milj. mk Kannastapuolustavan kenttäarmeijan sivustansuo-
- lohkoesikunnat 7.44mili. mk jaamiseksi;
Yhteensä 19.64mili. mk - Kotkan-Haminan suunnallamaihinnousunja ranni-
kon kulkureittienkatkaisemisen estämiseksi;
- Helsinginedustallapääkaupunginja meritukikohdan
Kaikkiaanlaskettiinrannikkotykistönperustamiskustan-
suojaksi;
nuksiin taryittavannoin 114 milj. mk, josta linnoittami- - Hankoniemensuunnallamaihinnousuntorjuntaanja
senja kasarmienosuusoli edellämainitut noin 33 milj.
rannikkoreittiensuojaamiseksi;
mk. Loput 81 milj. mk tarvittiin aseistuksen,ampumatar- - Turun suunnallaväylieri,satamanja meritukikohdan
vikkeidenyms hankintaan.Ero Enckellin komiteanlas-
suojaamiseksi sekä
kelmiin on melkoinen,sillä supistetunkinohjelmanmu- - Vaasansuunnallasatamanjaväyliensuojaamiseksi.
kaan linnoittamiseenja kasarmeihinolisi tarvittu noin
Komiteanmietintöönliittyy senjäsenen,everstiluutnant-
253milj. rnkja kaikkiaannoin 495milj. mk (vrt. s. 62).
ti Erik Heinrichsin (myöhemminjalkaväen kenraalija
Myös vuotuisissaylläpitokustannuksissa oli eroa.Enc-
puolustusvoimienkomentaja)vastalause,jossa hän yh-
kellin supistetunohjelmanmukaanne olivat noin 30 milj.
tyen Enckellin komitean kantaan pitää tärkeänä, että
mk ja Kirken mukaanvain noin 17milj. mk.
Turun saaristonja Laatokan ulkosaarienpatieriketju
Hornborginkomitean11. ponnessa ehdotetaanrannik-
säilytetäänja täydennetään välttämättömimmilläuusilla
kotykistönuudestijärjestelysuoritettavaksienglantilaisen
pattereilla.,Laatokallaei tämänulommaisenlinnakeket-
suunnitelmanmukaan. Perusteluissakomitea ilmoittaa jun olemassaolo kuitenkaanpoista taryetta suojatasen
päättäneensä puoltaa rannikkolinnoitustensäilyttämistä
pohjoisrannikko sitäpaitsi pattereilla.' Myöskään €i
sekäuusienrakentamista'missäkiinteitä puolustuslait- ja joka kohdas-
Heinrichsvoinut ,yhtyä sananmukaisesti
reita pidetäänehdottomastiyälttämättöminä".Tällaisia
sa mietinnönperusteluihinsisältyväänvanhanjärjestel-
alueita ovat meriyhteyksienylläpitämisenkannalta tär-
män arvosteluun,.
keät satamat,maarintamiensivustatsekätodennäköiset päällikkri,kenraalima-
SilloinenRannikkopuolustuksen
i a uhanalaisetmaihinnousualueet. juri K.E. Kivekäsoli vastustanutenglantilaisen asiantun-
Komiteanmielestärannikkopuolustuksen senhetkisen
tijakomission kutsumista maahan. Muistiinpanoissaan
rilan ei voida katsoa vastaavantarkoitustaan.Kirken okomiteanrannikonpuolustus-
komissionarvostelu sen kunnosta
kelvannutmihinkään.Sen toteuttami-
,murskaava>.
rannikkopuolustuksemme tehottomaksi."
ollut Hornborginkomiteallesuureksi
Myöhemminhän toteaa,että komitea"oli hirv€än pät€-
se huomattavasti
rannikon puolustustakoskevissa,
-hdotuksesta.
kuten myös tykistöasioissa'. Majuri (myöhemminevers-
linnakkeiden (myöhemminkenraalimajuri)
l]'stya ilman muiden aselajienapua torjumaanvakavat-
ankarampikuin minuno.
ün hyökkäykset.Englantilaistenehdotus
EverstiJ.L. Rikama kirjoittaa rnm: n. . . rannikkotykis-
d-kkopatteriensekä ilma- ja yhteistoimin-
töä ymmärtämättömän. . . Kirken komiteantoimesta. . .
iaanja miinoituksiin.Maissaolevallatykillä on kymrne-
parhaat raskaat patterit oli tarkoitus hävittää." ".. .
ren kertaa suurempi mahdollisuustehokkaanosuman
komiteaaikoi tosiasiassa lamauttaakoko rannikkotykis-
iaavuttamiseenkuin laivassaolevallaja tämä aiheuttaa
tön . . .n Komiteansuosituksiaei kuitenkaannoudatettu,
englantilaisenkäsityksenmukaan hyökkääjällepelkoa
vaan,aselajiakehitettiin täysin päinvastaiseen suuntaan
raivanmenettämisestä. Komiteankannanottoon on ilmei-
kaikkeenoleelliseen nähden,.
iesti vaikuttanutsuurestienglantilaisten käsityssaariston
suojaavasta merkityksestäsekäpelkoyksinäistensaarilin-
lakkeidenvaarallisesta asemasta.
Hornborginkomiteantilanteenarvioinninmukaankiin- Yleisesikunnan jä RannikkotykistönEsikunnan
:eatärannikkotykistöätarvitaan: suunnitelmat
- Laatokanrannikollakenttäarmeijansivustanja selus-
tan suojaamiseen;ulkosaarieneteentyönnetynlinjan Hornborginkomiteanmietintövalmistui11.1.26ja sitä
säilyttäminenkuitenkin edellytläisi toisen patterilin- ryhdyttiin luonnollisestikinheti tutkimaan sekäyleisesi-
jan rakentamistamantereelletai rannikon läheisly- kunnassaettä RannikkotykistönEsikunnassa.Yleisesi-

:- Suomen linnoirtamisen historia

66
kunnassavalmistuijo 7.4.26 alustavaehdotusrannikko-
ja tästä pyydettiin lausun-
tykistön lO-r.uotisohjelmaksi
toa RannikkotykistönEsikunnalta,jonka tuli myöskin 4l2s a/)\

laatia tarvittavat kustannusarviot.Lausunto valmistui o!" o!" 4l'7.s 4l'7.s

21302 / 3 0
29.3.27. Seuraavaantaulukkoon on koottu rinnakkain
Enckellin kornitean supistettu ehdotusvuodelta 1922, 8/2s i!' 4/2s 4/2s
Hornborginkomiteanehdotusja yleisesikunnan ehdotus 4/rs 2/ l s 4 / l s
vuodelta1926sekä RannikkotykistönEsikunnan ehdotus Villinki 4/2s 4/2s 4l2s 4l2s 4/25
vuodelta1927.Lisäksi on taulukkoonotettu rannikkoty- o!''t 4J73 4!7.s4 / 7 . s
kistöntilanne 192Oluvunalkuouolelta. 415.7
Santahamina | /30
4lrs 4lrs l!' !" 4/ r s
4/ s . 1
'A
c- Suomenlinna
(Kustaan- 4/15 4/ 1 s
. 9 c
c . E miekka ja Länsi- 4/1.s 417.s4/7.s 6/'7.s
Alueja pattedt '4 1 Mustasaari) 8/ s ; 7 irr., 8/ 5 . 7 8 l s . 1 4/ 5 . 7
3,o
*.o ! c Kot ka - Viipuri
. 2 = Rankki 4 / r s olu 4t1a 4lrs tJ"
> t du.,7 2J53 2/s.7 2/s.7
Kirkonmaa 4/25 4/2s 4/25
2 3 4 5 t) 2!sr 2Js1
Turku- Pohjahlahti Kilpisaari 4/ 1 5
Vaasa
Storhästen, olu 2!rs2!15 2!sl
Lypertö o!'o Suur-Musta 4lrs
iru 2!rs2-15 Tammio i!'
olt' 2Jt2 Haapasaari
Kakskerta,Turku 4/20 3/20 3120
Hanko-Ah,re 4175 217
5
Urö 4/ s . 7
4/25
21s.7
örö utß
4!2s
4lts
3l12
oltt ir" 2/rs ,,u
2/7.s2 / 1 . s
4/1.5 Saarenpää l!' 4!2s l!' 4/2s 4/2s
Russarö 6/23 6123 utx 6123 tlu 'lu
4 / 7 . s 4!7.5 611.s 6l'7.s6/'7.5 2!12
Mäkiluoto,
Porkkala
2/4.7

2/23
2/ 4 . 7 2/4.1 2/4.1
Hurnaljoki ,,u
2/s.7
lr" 21s.72/ s . 7
8 / r s 6/ r s
2/s.1 2l 5.'1
2/r2 Tuppura o t ß 4lt5 41154/ 1 s
yrt 2!7.5
Helsinki 2/7.s
Miessaari 4lrs 4 / r 5 4 1 1 5 4lrs 4/rs 21s.7 2!sr 2!sr2!sr
Miessaari- Uuras-Ravansaari olu olu
Pyöräsaari 41s.74/ s . 7 4/ s . 1 4/ s ; 7 4/5.'t 4/'7.5 4 / 7 . s 4 / 1 . s
Rysäkari 4/ 2 5 4 1 2 5 a . t ) \ 4/2s Laatokks
4/ 2 5 4/25 4/ 2 s 4/25 Taipale oJ" 4Jts4lt5
Katajaluoto
Harmaja 4 / 1 5 4/ 1 s !" 2/rs 2/15 2/12 2 l 1 2
Kuivasaari | 130 2/ 5 . 1
 o/

ovat suudn piirtein samanlaiset.Merkille on pantava,

että tässävaiheessa ei vielä Mäkiluoto ole noussutesille,
Sortanlahti 2/ 1 5 2/ t s 2/ 1 s vaikka se seuraavallar.uosikymmenellä on ehkä tärkein
217
5 2!73 2l'7.5 linnoittamiskohde.Enckellin komitean ehdotuksessa se
Konevitsa i,u o,u 2/ 1 5 esiintyy.
2/7.s4 / 1 . 5 4/' l.s Kotkan suunnallamolemmat ehdotuksetyhtyvät pe-
Mu kko riaatteessaRankin ja Kirkonmaan osalta, sen sijaan
(Käkisalmi) 217.5 ollaan eri mieltä olisiko uusi patteri süoitettavaTam-
Vahtiniemi(-,-) 2/).s 4/ 1 s 2/ 1 5 ,1r.<
2/15 mioonvai Suur-Mustaan.
Heposaarenniemi Viipurin suunnallaerimielisyyttä on oikeastaanvain
(t\urkiJoki) 2/15 2/rs jonne yleisesikuntahaluaisijäreän patte-
Tiurinsaaresta,
Heinäsenmaa 2/rs i,u 2l1s
r/1.s 2/1.s !" 1/'7.5
rin. RannikkotykistönEsikunta ehdottaa sitä Ristinie-
meen.
Mökerikkö 2/ r s 2/ t s 2/ 1 s 2/ 1 s Helsingin suunnallamolemmat ehdottavat \2" patte-
2!73 2/7.s 217.s2/1.s rien rakentamista,mitä ei aikaisemmissa suunnitelmissa
Kelppä (Jaakkima) 2 - 4/ r s 2/ 1 s 2/ r s 2 / 1 5 esiinny.Kohteinaovat Isosaarija Kuivasaari,Rannikko-
2 / 7 . 5 2/7.s 2!7's 2/1.s2/7.s tykistönEsikunnallalisäksiSantahamina.
Valamo ol" 8/rs 4/rs 4/ 1 5 Laatokallamolemmatehdotuksetovat muutensaman-
R-to/7 5 217.52/'7.s laisetpaitsi Konevitsankohdalta,jonka yleisesikunta olisi
fustisaari '!u 2 / t s 211s'!u ollut valmis jättämään tyhjäksi. Munatschunsaari,jota
2/7.s yleisesikuntaoli ehdottanutuseina r.uosinaotettavaksi
Mustaniemi 2/12 2 / 1 2 ohjelmaan,on nyt jäänyt pois kummastakinehdotukses-
2153 ta.
Mustasaari , 1 r , 2/ r s 2/rs RannikkotykistönEsikunnanlaatimankustannusarvion
Impiniemi 2 / r s 2/ 1 5 2 / 1 5 mukaansuunnitelmäolisi pitänyt toteuttaa 10 vuodessa.
Pusunsaari Yarojalaskettiintarvittavan
(Pitkäranta) ,JU 4lts - linnoittamiseen
Mantsinsaari l!' i1,, !tt n. l5 milj. mk
n. 34,5milj. mk
n. 3,7milj. mk
Yhteensän. 53.2mili. mk
Munatschunsaari

tarvittavan tykkeihin, ampumatarvik-

muihin taisteluvälineisiinsekäkuljetusvälineisiin
josta tosin Laatokan laivaston
Sekä yleisesikunnanettä RannikkotykistönEsikunnan osuusylsin oli lähes40 milj. mk.
ehdotuksetperustuvatolennaisiltaosiltaan Hornborgin Kaikkiaan nousivatsuunnitelmankustannuksetn. 150
komiteanesityksiin.Ne poikkeavatsiitä eniten ulkolin- milj. markkaan. Jos Laatokan laivaston 40 milj. mk
nakkeitten ketjun kohdalta sekä Turun saaristonettä jätetään huomioonottamätta,on summa 110 milj. mk,
Laatokansuunnilla.Jo Heinrichsinvastalauseessahan oli jota voidaanverrata Enckellinja Hornborginkomiteoit-
vaadittu näiden mukaanottamista vastoin komitean ten laskelmiin. Edellinen oli päätynyt noin 253 milj.
enemmistönkantaa. markkaan linnoittamisenja kasarmienosalta ja kaik-
Yleisesikuntatoteaa,että kaikki tähänastisetselvityk- kiaan 495 milj. markkaan. Hornborgin komitea laski
set antavatrannikkotykistöllesuurin piirtein samanteh- tarvittavan kaikkiaan 114 milj. mk, josta linnoittamisen
tävän: >suojellasotilaallisestitai taloudellisestitärkeitä osuusoli noin 13,5milj. mk.
kohtia rannikoilla,jotka oletettavimmintulevat olemaan Vuonna 1929 maahan kutsuttiin laivastokysymysten
vihollislaivastontoiminnan,maihinnousujen ja pommi- asiantuntüaksienglantilainen meriupseeri, komentaja
tustenkohteina".Nämä alueetovat Laatokanpohjoisran- M.C. Despard,käsittelemäänlaivastonkoulutus-,ope-
nikko. Suomenlahden pohjoisrannikko KoivisroltaKot- raatio- ja organisaatiokysymyksiä. Kolmen kuukauden
kan seuduille,HelsinginympäristösekäHangonjaTurun kokemuksenjälkeen hän oli valmis "esittämäänkäsityk-
saaristot.SekäPohjanlahdella että Turun suunnallayleis- sensäSuomenmeripuolustuskysymyksestän. Hän ehdot-
esikunnanja RannikkotykistönEsikunnan ehdotukset taa poistettavaksi seuraavatlinnakkeetja patterit:
68
- Utö 4/ 15; MeripuolustuksenEsikuntateki vuonna 1927yleisesi-
- ö r ö 4 1 1 5j a 4 l r 2 ' ; kunnalleesityksen,että suojeluskunnat olisi saatavamu-
- Kilpisaari3/15; kaan rakentamaan rahoittamaanrannikon linnoitta'
ja
- Koivisto4/ 10",4115 ja 4115mm; mista. Turun ja Vaasanrannikkopattereista oli valmiina
- Laatokka 1Ol15, 4l12 ja 2175 mm (kaikki kiinteät suunnitelmatja kustannusaryiot. Kumpaisenkinpatterin
linnakkeet). osalta olisi suojeluskunnan osuusollut noin 400 000:-'
satamakaupunkien
Uusia pattereitakomentajaDespardehdottaaseuraa- Perusteluinäesitettiin, että useiden
osalta oli 'täytynyt jättää vihollisenhävitysretkiltäsuo-
vasti:
- Yaasa6f15;' jaaminenpääasiassa kaupunkienja paikallisenasujamis-
- Pori3/15; ion omakslasiaksi".Nyt toivottiin,että 'paikallisetsuoje-
- Korppootai Nauvo(Lohmi) 3/ 15; luskunnatryhtyisivät näille kaupungeillesuojaahankki-
- Holmö (Jungfrusund)3/ 15; maan".Aloite ei kuitenkaanjohtanuttulokseen'
- Hästö-Busö 3/15; Lypertönlinnakeluol'utettiin I 1.12.30vankeinhoitolai-
- Hila (Porkkala)3/12"; tokselle, joka perusti sinne kivilouhimon Luovutuksen
- Träskö3/15; ehtonaoli, että linnakesaadaanheti takaisinliikekannal-
- Loviisa3/ 15(liikkuva); lepanonsattuessaja että puolustuslaitoksella on oikeus
- mantereOrisaarenluona3/ 10"; ty-kjstökaluston ja linnoituslaiiteiden huoltamiseen Pat-
- Laatokka: Sortavala3/ 15ja 4/ l2 (liikkuvia); ;rin miehittämistä rauhan aikana ei pidetty tarpeellise-
Hirtola3l15ja3l1,5 ( -'- ). na.
MeripuolustulsenEsikunta ei ottanut huomioonnäitä
ehdotuksia.
Kehittämissuunnitelmien puuttuminenja epävarmuus
olemassaolevienrannikkopatterienkohtalostavaikeutti Patterienhajauttaminen
linnoittamistöitämonienluosien ajan.Kuitenkinyleisesi-
teki puolüstusministeriölle
kuntajo luonna 1922ehdottiuusiapattereitarakennetta- Syksyllä 1925 yleisesikunta
esityksenKotkan seudun patterien uudestijärjestelyksi'
vaksi seuraavasti:
- Tiurinsaareen, luovuttaisiin. Kirkonmaan saarelle
- Valamonkoilliskärkeen patteri. Rankin tykistö' 4/6"ja
että saaren eteläpäähän
Lisäksipiti Pukkion
pobjoispäähän 216' iaos.Rannikkoty-
loppuun.
lokakuussa1924 eversti-
Tämä ehdotus
kenraaliluutnantti ja merivoi-
sina,kunnespuolustusministeriön
Hän ei hyväksynytvenä'
1924 ilmoitti
tykkirintamaa, jossa tykit
1925menoarvioon.
päästy.- Näinäkin metrin päässätoisistaan
pattereillakunnostamistöitä vähäistenvuotuistenmäärä-
rahojensallimissarajoissa. Kuva36.Rankinja ntkonmqat patteiett haiqsiioitus'
Olojen epävarmuuttaja suunnitelmienkeskeneräisyyt-
tä kuvaa,että yleisesikuntavuonna 1925teki puolustus' Rankki Kirkonmoo

ministeriölle rannikkolinnakkeidenpakkolunastukesta
esityksen,jonka rnukaanpakkolunastustoimet
tava loppuun vain Saarenpään,Hurnaljoen,Taipaleen,
Vahtiniemenja Jaakkimanpattereilla.Pakkolunastusta
oli saatet-
.a-
f
'o_
I
""erttPb
ei pitänyt keskeyttää, mutta ei myöskäänviedä päätök- .P'

seenRistisaaren,Mökerikön,Valamon,Konevitsan,Hei-
näsenmaan,Mustaniemen ja Mantsin pattereilla, ei
sai rauetaHärkälänja ,\
myöskäänUtössä.Pakkolunastus
KäkisalmenMurikon pattereilla.Örössäpiti pakkolunas-
-
taa vain ne alueet,joilla oli valtionomaisuutta. Vuonna
1930 YE ilmoitti puolustusministeriölle, että Härkälän
patterion puolustuslaitokselle välttämätön.

Kuva 37. KaaviokuvaKikonmaon pottefin tykkiasemanru-
kenteesta.
takaa ayoimissa asemissa.Tämän
han olivat rakennetut uudetkin
Viipurin lahdella
hänen 17.8.25
koskevastaesityksestään.
"Tykkien asettelu on
l) mahdollisuuden mukaan koko ampumasektori voidaan
ottaa tulen alaiseksi kaikilla patterin tykeillä;
2) patterin tykit ovat kyllin kaukana toisistaanja mahdol-
lisimman maastoonsulautuvasti sijoitetut;
3) vaikkakin tykit sijoitetaan erilleen, tulee olla mahdolli
suuksia yhtenäisen tulenjohdon keskittämiseen;
4) tykit tulevat kyllin kauvaksi maalle, jotta vihollislaivo-
jen tähystysvaikeudet saattaisivat tehokkaan ammun-
nan ilman lentotähystystä mahdottomaksi."
Edellä esitettyjen periaatteiden mukainen Rankin ja
Kirkonmaan tykkien süoittelu ilmenee kuvasta 36. Tyk-
kien väli on jopa toista sataa metriä ja jaosten väli useita
satoja metrejä. Selvää on, että tykkien maastouttaminen
on helppoa verrattuna npatteririntamaan, ja tappiomah-
dollisuudet myös pienemmät, koska täysosumakaan ei
pysty vaikuttamaan kuin yhteen tykkiin. - Luonnollista
69
on, että patterin hajasijoituksenedellytyksenäoli ampu-
rnamenetelmienkehittäminen uutta asetelmaavästaa-
vaksi.
LinnoittamisestaValve kirjoitti seuraavasti."Tykkien
perusrakenteeton rakennettavamahdollisimmanvähän
maastostaerottautuviksi;kalliolouhinnanreunamatjäte-
tään raaoiksi; huomattava perustaa laadittaessa,että
tykeille on saatava360o sektori. Kunkin tykin luo on
rakennettavasikäli pommivarmatammus-ja panoskase-
matit, että ne kestävätkaksiraskaimmankaliperintäyso-
sumaa.Kasematteihinon varattava20 ammustaja pa-
nosta tykkiä kohti.' Varsinaisetammusvarastotpiti ra-
kennettamankauemmaksi.Eri jaoksille piti tehtämän
oma etäisyysmittarinsa, jonka betoniperustatulisi niin
korkeaksi,että mittarille saadaanmahdollisimmanvapaa
ja laaja näköala.Kattoja ei rakennetanpomminkestävik-
si", mutta nseinämien, iotka suojaavatet.mittari-,muun-
taja-ja puhelinmiehistöä tuleeolla kyllin vahvat;sateella
suojataanne tavallisellaaaltolevykatolla.Huomattava,
ettei perustojarakennetakuitenkaankorkeammiksikuin
taustanaoleva ja suojaavametsä." ,Jaoksientj-paikat
voidaanrakentaaesim.sopivimpiinpuihin.' ,Yhtenäistä
tulenjohtoavarten(huomioonotettava myösmaastonala-
vuus) on välttämätöntärakentaajaoksista erillinen ns.
ristikkotorni, rautainen n. 10-15 m korkuinen, joten
pitemmilleetäisyyksilletaataanvarmatähystys.),Kuvas-
ta 37 ilmeneetämäntapaisen tykkiasemanperiaate.
Rankin ja Kirkonmaanpatteden rakentamisesta alkoi
rannikonlinnoittamisessa. I 6.7.26puolustus-
myönsi 165000,- markkaaRT 2:lle Rankin
perustojenrakentamiseen. Työ tehtiin rykmentin
voimin. EverstiRikama kirjoitti tästämyöhemmin:
ollessanioli meillä Rankin tykit hajautettu.Ne
päälle ilman minkäänlaistasuojaa
ne olisi upotettu maakuoppaan,jolloin
tykkimiehistösäilyy sirpalevaikutukselta, joka aiheuttaa
sille enemmäntappioita kuin haryat täysosumat., -
Mutta kun rahaaon kokopatt€rillevain 250 mr:nkallion-
louhintaan,ei suojaä tule riittävästi. Kuva 38 esittää
tällaistatykkiasemaa.
Yleisesikuntapiti jo keväällä1926Kirkonmaanpatte-
rin rakennustöiden mahdollisimmanpikaistaaloittamista
välttämättömänä,mutta vastaseuraavana kesänäsaatiin
työhön ensimmäinenmääräraha,1,8 milj. markkaa'lai-
turin, tykkiperustustenja rautatien rakentamiseen". Tä-
mäkin määräraha oli kerätty useista eristä, joita oli
jäänyt säästöönvuosikorjausmäärärahoista. Patteria ra-
kennettiin sitten useitten vuosienajan ja määrärahoja
saatiin niin, että patteri valmistui ampumakuntoonja
koeammunta voitiinsuorittaal7.-20.9.29.
EverstiRikama kirjoittaa: ". . . kun Suomeenpalattua-
10

Rankista.
Kuva38.Tykkiasema
esitettiin, että,rintavarustuksentulee olla keskimaärin
ni (1926)Kirkonmaanjäreät tykit piti sijoittaasirpaleilta 360o
i.g0 - kott"u" ja,vaakasuora ampumasektori
suoiaamattomiinasemiin'asetuinsitä jyrkästi vastusta-
- Valveoli korotuksella0".
maänja sainkintahtoniläpi". Itse asiassahan tehtiin punaisesta tiilestä' ka!
jo r.uonna1925esittänyttykkien sijoittamistasuojattui Ampumatarvikevarastot
toholvi terasbetonista.Laiturialueen lähelle sijoitettiin
iin asemiin(kuva 37). Vuonna 1927 Meripuolustuksen ja panoksille
kukri uoror,ou,toinen ammuksille toinen
Esikuntaehdottiläntisenjaoksentykkiperustojenalenta- patterla'
sekävastaavasti kaksivarastoalähelle
mista Duolellametrillä, "koska täten saadaantykeille olivat ensimmäisetha-
"n"--än luonnollistä rakennettiintämän jäl-
mukaisestiYleisesikunta
Saarenpään 25 cm:n
kuvan 39 mukaisesti
että tykkien väli olisi
metriä' Vanhanpatterm
kaksi 15 cm:n tykkiä
asemiin'
Vuonn" i928 oli yleisesikuntahyväksynytMeripuolus-
raken-
tuksenEsikunnan"hdot,]k."n 4/ l5 cm:n patterin
Laatokan länsi
tamisestaYläpääneli Ylläppäänniemeen
kuiten-
rannalla.Var;jen puutteessaei rakennustyöhön
kaanpäästy.Kuvassa40 on suunnitelmapatterinsijoitte-
kuiten-
luksi. Vuonna l93l MedpuolustuksenEsikunta
Ln ehdotti, että patteri sijoitettaisiinkin Kaarnajoelle'
paremmm
Perustelunaesitettiin, että täten voitaisiin
tukea maarintamantaisteluaaina Metsäpirttiin' Mäkrä-
läänja Petäjäjärvelleasti.Yleisesikuntayhtyi esitykseen;
ja valmistui
out,.rin ,uk"nnottyötaloitettiinv 1936 se
'iuuri
"nn.n talvisotaa.Se osallistui erittäin tehoklaasti
ialvisodantaisteluihinja erinomaisensijoituksensasekä
sodan
hyuan naamioinninansiostapysyi salassakoko
aJan.
Kuva 39,Yleisesikunnsn vuodelta1931Soarcn-
suunnitelma
pddnPQttefin haiasijoitukseksi'
 lajin piirissänimitystä"Rikamanpeukalo,.
Ensimmäinentällainentorni rakennettiinvuonna1930
Kaunissaareen Kotkan edustalleRankin ja Kirkonmaan
patterienapupisteeksi. Torni oli jo tekeillä,kun Rikama
tuli tulokseen,että senkorkeusoli nostettavajo päätetys-
tä 8 metristä 11 metriin. Rakentamiseen oli saatuheinä-
kuussavaroja20 000,- markkaaja lokakuussaMeripuo-
lustuksenEsikunta anoi puolustusministeriöltä korotta-
mista varten 15 000,- markkaa lisää, mihin ministeriö
\ suostuikin.
Heti seuraavanvuoden alussa, maaliskuussa1931,
\ MeripuolustuksenEsikuntalähetti tykistön tarkastajalle
kirjelmän, jossa selostetaanuuden mittaustekniikanja
gA'eaikka
tulenjohdonideoita ja pyydetäänkenraali Nenosenpe-
riaatteellistahyväksymistä.Kirjelmän reunoihintehdyis-
$a-^,',"."'t tä merkinnöistäselviää,että Nenonenon täysin yhtynyt
Yalvenja Rikamanajatuksiinja esittänytne myössota-
väenpäällikölle,joka myösoli hyväksynytne. Kirjelmän
mukaan "tulee mittausverkostonmuodostamaan joukko
toisistaan10-15 km:n etäisyydelläoleviakaksi- tai kol-
mikerroksisiabetonitornejan,joihin mittausvälineetpiti
sijoitettamanniin, että "näkevät elimet tulevat ainakin
20-30 metrin korkeudellemerenpinnastan. "Torneja ei
ole aikomus rakentaa ammusvarmoiksi.vaan verraten
ohutseinäisiksi, sensijaanne voitaessaasetetaanmetsän
suojaanu.Eversti Enkaisenmukaan päädyttiin lopulta
moniensuunnitteluvaiheiden jälkeenteräsbetonirakentei-
Kuva 40. MeripuolustuksenEsikunnanehdotusvuodelta1928 siin, joiden seinämienvahvuusoli noin 30-40 cm. Eri
YI I öppaahpatt efin sij oitukseksi-
kerroksissaoli toimitilat tulenjohtajille, mittaajille ja
Torneissaoli myös lämmitys-ja tuuletus-
\{ittaus- ja tulenjohtotornit laitteet.Koskatähystysraotoli pakkojättääavoimiksi,oli

1920-luvunloppupuolellaalkoi voimakas aaI epli üos.

ii. Patterienhajauttaminen
kitsi paitsi parempaa
myös edistystäampumatekniikassa. Pystyihäntällainen LI
patteri ampumaanyleensä360' sektoriakaikilla tykeil-
lään,kun entinensüoitusmahdollistikoko pattedn tulen llli aE hll
lain pääampumasuuntaan. Tätä vastaan kohtisuoraan '-T
r FllI
ammuttaessa tykit olisivatjoutuneetampumaanvälittö- I ftl
mästitoistensaylitse.
r ll,l
Edttäin suuri merkitys oli tykkien ampumamatkan l
l
=
=
"- )+-z
pitenemisellä,joka tapahtui Rikaman toimesta.Hänen -- )a+'.a

arsiotaanovatsekäeräittentykkienputkenkääntäminen,
mikä salli suuremmankototuskulmanettä myösammus-
ten ballististenkärkienkehittäminen.Tykistönteknillisen
tasonkohottaminenja samanaikaisesti tapahtunutampu-
matekniikankehittyminenvaativat myös etäisyydenmit-
taus- ja tulenjohtopaikkojenparantamista.Ratkaisuksi
rulivat korkeat betonitornit, joita ruvettiin kutsumaan
.fukaman torneiksi,.Mvös kävtettiin ainakinomanase-
[d
ffi,ffiil
'72

ollut suunnitellutEnckellinkomitea,ei myöskäänHorn-

borginkomiteaeikä yleisesikuntakaan vuoden1926suun-
nitelmassaan. Mutta tuona vuonnamajuri Rikama kui-
tenkin otti asian esille ja vuoden 1927 esityksessään
RannikkotykistönEsikuntajo ehdottaa4 tykkiä Helsin-
gin alueelle:2 Isoonsaareen, 1 Kuivasaareen ja 1 Santa-
haminaan.
Vuonna1930saatiinmääräraha örössäolevientykkjen
saattamiseksiampumakuntoon ja koeammunnansuorit-
tamiseksi. Kun tämä ammunta oli antanut edulliset
tulokset,oli asiavuonnal93l kypsynytniin pitkälle,että
yleisesikuntateki esityksenpuolustusministeriölle. To-
dettiin, että putket ovat uusiaja erittäin tarkkojaja että
pisin ampumamatkasaadaanuusilla ballistisillakärjillä
nousemaan 30 kilometristä40 kilometriinja ylikin.
MeripuolustuksenEsikunnanalkuperäinenehdotusoli
seuraava:
- Mäkiluotoon2 tykkiä torniin asetettuina;
- Kuivasaareen samoin;
- Kirkonmaansaareen2 tykkiä avoimenapatterina;
- Risiiniemeensamoinja
- Saarenpäähän I tykki avoimeenasemaan.
Yleisesikunnanesityksenmukaanolisi aluksi tyydlttävä
vain 6 tykin käyttöönottoonja ne stoitettaisiin Mäkiluo-
toon, Kuivasaareen ja Ristiniemeen.Perusteluinaesitet-
tiin, että Helsingin-Porkkalanseudunkiinteäärannikko-
puolustusta oli vahvistettava raskaimmalla tykistöllä
Kava 42. Niikkananpattefin tulenjohtoasemaVslamosta. laivaston liikkeiden suojaamiseksija vihollisen
laivastonliikkeidenvaikeuttamiseksi niidentunkeutuessa
seurauksena, että kylmänävuodenaikana ulos Suomenlahdelta". Tällöin ajateltiin yhteistoimintaa
vat, mitä koetettiin estäälämpöeristyksin,mrn. korkkile- Suomenlahdeneteläpuolellaolevan virolaisen patterin
vyin. Kuvassa41 on tykkienluvuksiYleisesikun-
Tornien ketju oli tarkoitus rakentaa tehtävänäolisi Viipurinlahden
aina SaarenpäästäHankoon olevantykistön kanssayhteistoimin-
ulkosaariamyötenainaTaipaleeseen "säilyrninenkäsissämmeon kent-
Tornejarakennettiinkinmäärärahojensallimissarajois- täarmeijantoiminnalleehdotonvälttämättömyys>. Patte-
sa koko 1930luvun ajan. Myös matalampiatulenjohtoa- ri hallitsisi ,laajan alueen mukaan luettuna Viipurin
semiarakennettiinsamanaikaisesti pattereille,esimerkki- kaupunki ja tärkeä osa ranaikkoradasta... meririnta-
nä kuvassa42 esitettyNiikkananpatterintj-asema. malla . . . Koivistonsaaret.Patteri on suojatussa asemas-
.Mäkiluotoonrakennettiinvuosina1934-35 venäläisiltä sa mantereellaja voi tukea Kannaksenlänsirannikkoa
keskenjäänyttätulenjohtoasemaahyväksikäyttäenko- olematta silti itse siellä suoritettavienmaasotatoimien
mentotorni. Mm. Inosta peräisin olevia panssarilevyjä uhanalaisenan.
käytettiinrakennusaineena. Puolustusministeriön teknilliseltä osastoltapyydettiin
27.3.31lausuntoasuunnitelmasta, jonka mukaanMäki-
luotoon ja Kuivasaareensijoitettaisiin kumpaankin 2
tykkiä. Teknillinenosastoedellytti 17.4.31antamassaan
305mm:n tykkien ottaminenkäyttöön lausunnossa, että 'tykkien pystytyssotilaallisestion tar-
peellinenja että niiden sijoituksessa.. . taktillisessa
Sotasaaliinajäi maahan yhdeksän 305 mm:n tykkiä, suhteessaon osuttu oikeaan, eikä lausunnossaan puutu
joista 4 lsosaaressa, I Suomenlinnassa ja 4 örössä. tähän puoleen. Sen sijaan todetaan, että valmis työ,
Yksikään ei ollut ampumakunnossa. Niiden käyttöä ei materiaaliia kalustoedustavatvarsinsuuriataloudellisia
 arvoja,jotka ovat vaarassatuhoutua,ellei niitä hetimiten
Tornienja tykkien puuttuviaosiaostettiinosaksiViros-
otetä käyttöön.Pystytystyönkustannuksettaasilmeises-
ta, osaksiteetettiin kotimaisilla konepajoillatai tehtiin
tikin nousevatvain murto-osaan käyttöönsaatavanomai-
itserykmentinpajoilla.
suudenarvosta.Viivyttely merkitsisimyös sitä, että työ
Rakennustyössä oli suurtahyötyä siitä, että Puolustus-
todennäköisestimyöhemmin olisi mahdoton suorittaa,ministeriöoli teettänyteverstija sotilasinsinööriI. Lan-
koska tavara ehtisi turmeltua. Suunnitelmanmukaan gella Inon 12" tykkien piirustuksetennenniiden purka-
saataisiin Kuivasaarestamuuhun käyttöön 4 kpl 10, mista,samoinkuinMäkiluodontornienpiirustukset.Lan-
tykkejä, jotka voitaisiin sijoittaa muualleja pelkästään
ge oli ollut Venäjänpalveluksessa ja oli ollut rakentamas-
näidentykkien ostoarvoksiilmoitetaan25-30 miljoonaa
sanäitälinnoituksia.Nyt rakennustöitä johti Mäkiluodon
markkaa, ja Kuivasaarentyömaillamajuri Enkainenapunaanmm.
tykkimestariLipponen,joka oli pystyttänytsamojatorne-
Teknillinen osasto piti suunnitelmaarakenteellisesti
hyvänäja siinäoli 'osuttu aivanoikeaan".Näin ollenolisi
ja jo Yenäjällä.Työt aloitettiin keväällä1931ja ensim-
työhön ryhdyttävä kiireellisestija aloitettavase tarkoi-
mäiset koeammunnatsuoritettiin Mäkiluodostakesällä
1933 ja Kuivasaarestakesällä 1935. Kuvassa 43 on
tukseennyt irroitettavissaolevilla varoilla. Teknillinen
osastotarjoaa käytettävänäänolevanasiantuntemuksen-kaaviollinenesitysnäistätorneista.
sa käyttöönja ehdottaaerityisenjohtoryhmänperusta- Varsinainenrakennustyösuoritettiinpattereillajoukko-
osastojenomin voimin sen jälkeen kun Oy Granitin
mista, missäkaikkien tarvittavienalojen asiantuntemus
olisi edustettuna,sekänimeääsamallaomat edustajansa.
toiminta rannikollaoli päättynyt l920Juvunpuolivälissä.
Nykyterminologianmukaisestiolisi todettava,että'pro-
Tosin RannikkotykistörykmenttiI esitti vuonna 1931,
jektia" johti Rannikkotykistörykmenttil:n majuri Pekka
että se saisiteettää Kuivasaarentornin kallionlouhimis-
Enckell(myöhemmineverstiEnkainen). työn urakalla,mutta puolustusministeriö ei siihensuostu-
Mäkiluodossatykit süoitettiin keskenjääneeseen14,
nut. Perustelunamainittiin. että töiden valyontatuottaa
tykkien torniin, joka oli jo asennusvaiheessa, lattioita ja
vaikeuksiaja "urakoistaon johtunut perästäpäinpitkälli-
sisustustöitä vailla.Toinentorni,jota ei vieläollut ehditty
siäja kalliita riitajuttuja". Näin ollen rykmentinkäsket-
valaakiinni, siirrettiin Kuivasaareen. tiin suorittaalouhinta omanatyönä ja luvattiin hankkia
lainaksikompressori Pioneeripataljoonasta.
- Rannikkoty-
Kuva43. 305mm:ntykkitominkaaviopiirros. Joukko-osastoilla oli sekä insinööriupseereita että ra-
kistöt|vuosikiüa1964. johtamaan.Työvoimaoli ammat-
suureltaosinoli rakennusmestareiden palk-
tai ainakin monenavuotenaperäk-
kysymykseen tuleviin töihin. Lisäksi
käytettiin aputyövoimanavarusmiehiä,joiden joukossa
saattoiollaammattitaitoistakin ryövoimaa.
puolustusministeriön insinöörio-
sastollaeli myöhemminteknilliselläosastolla.Yhteistoi-
yleensäkitkattomasti, mutta
saattoikäydäniinkin, että teknillinenosastoilmoitti, että
".. . piirustuksetovat laaditut Esikunnanitsensäanta-
mien mittojen, piirustusten. .. ja neuvottelujenperus-
teella,. n. . . asiainlähempitutkiminenja . . . määrittele-
minen on suoritettavaennenkuin piirustuksiaryhdytään
laatimaann.
Vähin määrärahoin toimittaessa tuotti vaikeuksia se-
kin, että kustannusarviot eivät aina pitäneet paikkaansa,
Niinpä erään muistiinpanon mukaan Mäkiluodon ja Kui-
yasaarentornien alkuperäinen arvio oli ollut 7,6 milj. mk,
mutta työn aikana se nousi yli 14 milj. markan. Eversti-
luutnantti Rikama kirjoittikin 12.2.36 erään matjrfaha-
305/ 52-Obuhox tAkkitorni. pyynnön perusteluiksi seuraavaa. ".. . kun kyseessä on
vanhan kaluston sovittaminen rakenteeltaan keskenjaa-
neisiin tai alkuaan toiselle kaliioerille suunniteltuihin
linnakkeisiin,on mahdotontalaatia etukäteenpaikkansa
pitäviä arvioita,koskatyön kestäessä ilmaantuulukuisia
pienempiä,mutta välttämättömiälisätöitäja näkökohtia-
kin, jotka pakoittavatosittainpoikkeamaanalkuperäisis-
tä suunnitelmista. . . Samallaehdotan,että vastaisuudes-
saei käytettäisi. . . yksityiskohdissaan precisoivianimik-
keitä . . . vaanyksinkertaisestinimikettänlinnoitustöihin"
. . . Nykyinen tapa vain turhanpäitenjäykistäämäärära-
hojenkäyttöäja töitä'.
Kuten maarintamallakin,saatiinmyösrannikonlinnoit-
tamiseenlg3Oluvulla työttömyysvarojaNäiden käyttö
taas puolestaanaiheutti hankaluuksiasikäli, että työt
olisi pitänyt keskeyttääkesäksi,jolloin juuri ulkosaarilla
oli parhaatolosuhteetrakentamisenkannalta.Rannikko-
tykistörykmentti 1 pyysikin vaPautusta>varatyömää-
räyksistäo,koskane tekivät työvoimansaanninhankalak-
si. Nyt työväkion "seulottu"sellaiseksi. joka on ammatti-
ja
taitoista tyytyy saarilla vallitseviin puutteellisiinoloi
hin. Viimeistelytöitäon vaikeatehdä talvella,panssarile-
vyjen asentaminen on suorastaan mahdotonta,puolustus-
ja
valmiussiirtyy työvoimallekin tulee hankaluuksia,kun
täytyy etsiä kesäksitilapäinen työpaikka, sanotaanRT
1:nkirjelmässä 29.6.34.Työt Mäkiluodossa oli nimittäin
määrättykeskeytettäväksi 15.6.- I .9.34 väliseksiajaksi
Kuva 44. KaaviopiirrosKaarnajoenpattein tykkiasemasta'
Kuva 45. RTR 3:n ehdotusvuodelta1937Kaanaioen patterin
Linnoittamineni93OJuvunjälkipuoliskolla tuittauspisteiksi.

Kymmenluvun
saavuttanut yakiintuneet
hyvin patlerien sijoituksesta kuin rakenteiden muodoista
ja laadusta. Saatavien määrärahojen puitteissa yritettiin
j a L k a as e k ä t u l i a s e m i e ne t l ä t u l e n j o h t o j-a m i t t a u s a s e -
mien rakentamista. Seltaisia keskeytyksiä kuin maarinta-
man linnoittamisessaei rannikolla ollut lainkaan.
Kaarnajoen patterin rakentamispäätös oli, kuten jo on
mainittu, vuodelta 1931, mutta työhön päästiin vasta
1936.Koko kustannusarviooli 950 000,- mk, mutta kun
koko summa ei tuona vuonna ollut käytettävissä, päätet-
tiin aluksi rakentaa vain yhdelle tykille täydellinen asema
(kuva 44) ammus- ja miehistösuojineen, muille kolmelle
r y k i l l e t e h t i i n v a i n p e r u s t a t .j o i t a s e u r a a v i n av u o s i n a
täydennettiin. Patterille rakennettiin myös vartioraken-
nus.
Koska Kaarnajoen patteri tuli valtion maalle, puolus-
tusministeriö pyysi 9.5.36 maatalousministeriöltä alueen
luovuttamista. Tämä vastasi 2.6.36, että patteri kylläkin
saadaan rakentaa aiottuun paikkaän' mutta ministeriö
pidättää alueen edelleenkin metsähallituksen hallintaan
Tämä tulee ottamaan huomioon sotilasviranomaistentoF
vomukset metsiä hoidettaessa

Esimerkkinäpatterintarvitsemistamittauspisteistä
:etäänRannikkotykistörykmentti 3:n ehdotus21.12.37
icuva45). Sen mukaanpiti Ylläppään,Taipaleenlinnan
la Järisevänmittausasemienolla 'kenttätykistön tulta
iiestävät",mutta sen sijaan Saunaniemenmittausasema
:aisi olla kevytrakenteinen,koska se sijaitsi varsinaisen
ruolustusasemanetupuolella.Kaikilta mittausasemilta
:uli luonnollisestipuhelinyhteyspatt€rille. KesäIlä 1938
:akennettiinkin mittausasemarKaarnajoelleja Ylläp-
:ään niemeen,ensinmainittulinnakkeenrakentamisesta
;äästyneillävaroilla. Taipaleen vanhaan linnoitukseen
:.htiin puutomi.
\lyös Porkkalan Rönnskäriin rakennettiin patteri
I i52 mm) valtion maalle.Tällä kertaapiti lupa saada
',:.uppa-ja teollisuusministeriöltä.Toinen tykkiasema
::kennettiinkesällä1934ja toinenkesällä1936.
Pohjanlahdenrannikon linnoittaminen lähti käyntiin
-r'allaan ulkopuoljsenaloitteenpohjälta.Valve kirjoitti
- 1.7.35käyneensä Porissasuojeluskuntapiirin
-jaa selvittämässä.'Hyväksytyn suunnitelman
:: Porin edustalleReposaareen rakennettavalinnakeo.
Reposaarisopi patterin paikaksihyvin, koskapuolustus
::rn saatiin mahdollisimmaneteen."Maa-alueenvuok-
:uken ja perustustyötsuorittaaSatakunnanSk.piiri (tai
::ieastaan kauppaneuvosHacklin) edellytyksellä,että
-Jiit viivytyksettä annetaansk-piirille., Käytettävissä
: ilin 2 kpl 120/41/AL tykkejä, jotka ammuksineen
. riliin heti luovuttaa.Tuliasemattulisivatvain kenttälin-
:itettaviksi suojeluskunnan voimin
::iraisiinnosaksi
'.:ituun kellariin,osaksisuojeluskuntatalon
.: sodan aikana
\fiehistöävarten
.Koskapuolustuslaitokselle
:ellisia kustannuksia
. . h1-väksi. Koulutustaasianomaisen sk.järjestönpiirissä
-:-isi toimenpidevarsinoleellisestitehostamaan.,
'.':ive
nyt pyysikin,että "YE antaisiesitetyilletoimenpi-
::i.1eperiaatteellisen hyväksymisen". Se saatiinkinja niin
::astiin suunnitelmaatoteuttamaan.
\f erivoimienEsikuntapyysi merenkulkuhallitusta
. ,iiamaan Kokkoluodonluotsiasemarakennuksen
' j = a r e n t ä h y s l y s t o r npi nu o l u s t u s l a i t o k s eklol es.k as a a -
::r tiedon mukaanMKH aikoi niistä luopuaja puolus-
--slaitos puolestaantarvitsisi niitä. Asiassapyydettiin
rrerlumaanyhteyteenpuolustusministeriön
_:-mä lähetettiintiedoksiviimemainitulle.Tämä kiirehti
: riikon päästätiedoittamaanMerivoimienkomentajal-
:. että tällä ei ollut oikeutta tehdä asiassaaloitetta
,-:olustusministeriön ohi merenkulkuhallitukselle.
Saarenpään 4-tykkisen254I 45-D patterin hajauttami-
15
esi-
linhakkeehtykkien sijoitus yuon\a
Kuva 46. Saarenpddn
1939.
sestaoli päätösjo vuodelta1931,mutta vastasyksyllä
1936 päästiin työhön, kun puolustusministeriömyönsi
kutsusta I 340 000,- mk kahden tykkiperustanja kenttäradan
mukaan rakentamiseen. Seuraavinavuosinasiirrettiin toisetkaksi
tykkiä myös uusiin rakennettuihinasemiinja syksyllä
1938 yleisesikuntamääräsi patteriin lisättäväksivielä
kaksi samanlaistatykkiä (kuva 46). Vanhaanpattedase-
maan siirrettiin syksyllä 1937 Humaljoelta kaksi 152
mm:n tykkiä. Tämän vuoksisuorit€ttiintykkiperustojen
muutostöitäja suojaa parannettiin,vanhat asemathan
olivat takaosaltaanavoimet.Kaksi betonistamittausase-
305/ 52-O) tehtiin periaate-
samaanaikaankuin Mäkiluodonja Kuivasaaren
siisvuonna1931.Toukokuussa 1936Merivoi-
pyysi puolustusministeriöltä200 000,-
patterin suunnittelutyötävarten.
rahat myönnettiinkin. Keväällä1937 tuli
määräraharakennustöidenaloittamiseenja patteri saa-
tiin valmiiksi syksyllä1939 (kuva 47). Alueelle sijoitet-
Niinpä tiin myös2-tykkinen76,2rnm;nilmatorjuntapatteri.
Tiekkoslovakiankriisin seurauksenakutsuttiin syys-
kuussa1938rannikkotykistönkinreserviläisiä,ylimääräi-
siin kertausharjoituksiinnmuutamaksi päiväksi. Myös
luo- linnoittamistaryhdyttiin kiirehtimään.MerivoimienEsi-
ja Ko- kunta lähetti 11.10.38puolustusministeriöön kustannus-
arvion Satamaniemenpatterin (4I 152I 45-C) rakennus-
työn ensivaiheestaja ilmoitti samallaantaneensa kaikki
betonityöturakallaviipurilaisellerakennusliikkeelle. Pe-
kanssa.Kir- riaatepäätösrakentamisesta oli samoiltaajoiltakuin edel-
listenkinpatterien.>Työtoli tarkoitusäloittaavastaensi
keväänä,mutta pakoitti äskeinenkriisikausiryhtymään
niihin viipymättä.' Rannikkotykistörykmentti2:lla oli
tuohonaikaanniin paljon rakennustöitäkäynnissä,ett€i
seolisi omanatyönäänpystynytselviämäännäin suuresta
\Kuva 47.
Ilmakuva Ristinietuen patte n takennustyömaasta I1.3.39 kello I3.30.
lisätyöstä. Patteri rakennettiin samojen
kaan kuin Kaarnajoki
johtotorni tehtiin samanaikaisesti,samoin vartiorakennus
kuten Kaarnajoellekin.
vuodesta 1939
rykmentille. Tykit stoitettiin siten, että
niemen Iänsiosaan
suuntauksella on mahdollinen
teen että itään,. Patteri valmistui syksyllä 1939. "Sen
sijaan ei ole varoja kasarmien, kantahenkilökunnan asun-
tojen, valonheittäjien eikä lähipuolustusasemienrakenta-
miseksi",kirjoitti everstiluutnanttiEnkainen 1 1.10.38.
Samainen kriisi aiheutti kiireisiä linnoittamistöitä myös
l. Erillisen Rannikkotykistöpattedston alueella Turun
ulkosaaristossa. Valve ehdotti 20.9.38 Bokullan (Utön
pohjoispuolella) ja Hamnskärin eli Lökholmin (Kökarista
itään) linnoittamista ja varustamista kahdella tai kolmel-
la 15213S-MK tykillä. ,Ahvenanmaan puolustuksenjou-
tuessa sopimusmuutosten kautta kokonaan uudelle kan-
nalle vaikuttaa se myös Turun saariston puolustusjärjes-
telyyn. .. . Ahvenanmeri tulee suljetuksi." Näinollen
voitiin luopua aikaisemmin suunnitellusta Vesterön ja
Berghamninlinnoittamisesta.Ehdotettujärjestelytakaisi
väylien sulkemisen entistä tehokkaammin ja tukisi myös
muuten eteentyönnettynä on kovin
patterien tykit oli tarkoitus sijoittaa
tavalla kallioperustalle.o Yleisesi-
esityksen vielä samana päivänä. oTurun
nopeaarakentamista . . . pitää Yleise-
Tykit asennettiinkin aluksi vain
tarkoitus oli rakentaa suoja myöhernmin.
kriisikauden aikana oli pakko työt aloittaa
kiireellisesti . .. sekä rakentaa välttämättömät parakit
niin, että linnakkeet pystytään miehittämään". Seuraava-
na kesänä rakennettiin tykkien ympärille rintasuojat,
jotka kiinnitettiin kallioon samoin kuin tykitkin. Vielä
samana vuonna asennettiin Hästö-Busön saarelle kolme
152 mm:n tykkiä ja seuraavana vuonna neljäs. Heti
kevää11äryhdyttiin kunnostamaansaarella olevia vanhoja
ammuskellareita.
Perushankintalakisaatiin aikaan keväällä 1938. Meri-
voimien osalta puolustusministe asetti 16.11.38yksi-
tyiskohtaista ohjelmaa laatimaan komitean, jonka pu-
heenjohtajaksi määrättiin kenraali V. Valve ja jäseniksi
eyerstit E.N. Mäkinen ja A.F. Airo, komentaja R. Hako-
la ja everstiluutnantti Y. Lako. Rannikon linnoittamisen
suunnittelun lisäksi komitean piti laatia myös laivasto-oh-
jelma. Ensinmainitun osalta se jätti puolustusministerille
 "Komiteanmielestäkaikki määrävahvuuksien edellyttä-
mät linnakkeet on jo rauhan aikana rakennettavaval-
miiksi.' Jos työhön ryhdytään vasta kun linnakkeitajo
tarvittaisiin,,niin kestääuseitakuukausia,ennenkuinne
saadaanampumakuntoonn. Kunkin linnakkeentehtäväja
tarve perustellaanerikseen.oTiurinsaarion tarpeenKoi
vistonsaartenhallussapitämiseen ja Viipurin lahdenpuo-
lustuksenvahvistamiseen". - Tämä patterioli ollut ohjel-
missajo 1920-luvulla,mutta ei ollut mahtunutvoirnassa
olevaanperushankintaohjelmaan. Mustamaa on tarkoi-
tettu 'täyttämään Kotkan lohkon keskustassa nykyään
olevaa aukkoao. Tykit otetaan Kilpisaaresta, jota jo
kauanoli pidetty sopimattomana ,eristetynja liian etäi-
senasemansa takia".
Lehtisentehtäväksituli nsuojataPellingin saaristoon,
Loviisaanja Pyhtäällejohtavia tuloväyliä",Pirttisaaren
Kuva48.Viipurinlahden patte t vuonna1939. taasPorvooseen vieviäväyliä.
Träsköja SalmisaaritehostaisivatMäkiluodonlinnak-
jo 6.2.39osamietinnön, joka sisälsi,eräät nopeaatoteut- keenpuolustustasekäsuojaisivatBarön selkääja Barön
ramistavaativattyöb . . . >Varteenottaen viime slyskuun salmen suuta. Salmisaareentarkoitetut tykit olivat jo
kokemukset, jolloin merivoimissaolevatpuutteellisuudet Makiluodossatilapäisperustoilla.
ja niistäjohtuvä vaaramaanpuolustukselle äkkiä pakoit- Hästö-Busö,on tarpeellinenLappohjansatamansekä
:ivat poikkeuksellisiin
korjaustoimenpiteisiin,pitääkomi- Hangonlohkon itäosantykistösuojana,.Vanhoja raken-
:ea tarpeellisena ... esittääsen osanhankinnoista ja teita l. maailmansodan ajoilta oli tarkoitus käyttää hy-
:oistä,jonka välttämättömyysja kiireellisyyson pidettä- väksi, sikäli kuin ne venäläistensuorittamienhävitysten
''ä täysin selvitettynä ja jonka toteuttaminen tämän jälkeenkelpasivat.Näin säästettiinkustannuksia.
-.'uodenaikanaon tarpeen...' Esitetyt linnoittamistyöt Lypertön tehtävänä )on suojata Turkuun luoteesta
.rnkoottuseuraavaan taulukkoon. väyliä,. Linnakkeellaolleet neljä 152/45-Ctyk-
korvatasamankaliiperinmerikanuunoil-
-;nake Vartsalaan,Lypertöstäetelään.
Kirkonmaalletulevat 245 mm:n tykit oli aikaisemmin
Tiurinsaari puolustukseen, mutta pienentulino-
\{ristamaa pidettiin parempanasijoittaa ne Kirkon-
Lehtinen(Lövö) kaksi samanlaista,kuin erilliseksi
Pirrdsaari
:5kö Kunkin linnakkeenkustannusarvioon sisältyi tykkien
S:lmisaari (Salmen) 212O3 3 850000,- perustojensekäammus-ja miehistösuojienlisäksi myös
i{ästöBusö 4/rs2/4s-c 2 770000,- 1 200000,- taryittavat laiturit, tiet, rakennukset(kasarmitja kanta-
Lj?€rtö 4/rs2/3s-MK 950000,- henkilökunnanasunnot),valonheitinasemat ja linnakkeil-
lJkoDmaa 2/2s4/4s-D 2 400000,- le tai niidenlähistölletulevat mittausasemat.
Yhteensä 25970000,- l0 700000,- Varsinaisenrannikkotykistönlisäksi ohjelmaankuului
seitsemän75 mm:n ilmatorjuntapatteria,yhteensä23
r \umeroryhmän ensimmäinen luku osoittaapatterintykkien tykkiä tarvittavine ammus-ja miehistösuojineensekä
.-.rvun,toiner niiden kaliiperin (putken läpimitan) ja kolmas asemat linnakkeidenpienikaliiperisillelähipuolustusty-
;r.Ltkenpituudenkaliipercissamitaltuna.Viimeinenmerkkiryh- keille, yhteensä50 kpl. Ensi vaiheessaoli tarkoituksena
re osoittaatykin tyypin tai valmistajan.Esimerkiksi3/152/
-.54 ilmoittaa,että kysymyksessä on 3-tykkinenpatteri, kalii-
saadakuntoonit-tykistö Mäkiluotoon(4 tykkiä) ja Risti-
-ri 152 mm ja putkien pituus 45 kaliiperiaeli 45 x 152 mm, niemeen(2 tykkiä). "Näiden linnakkeidenaseistus- 305
roin 6,8 metriä. Tykit ovat Canet-mallia.- Kenttätykeistä m/m tykistö - on siksiarvokasta,että niidenpaikallinen
,,xroitetaan,onko kysymyksessä kanuuna(K), haupitsi(H) vai ilmatorjuntaon saatävaensitilassatyydytetyksi'.
rbrssäri (M) sekävuosimalli.4/76 K/02 = 4-tykkinenkanuu- 305mrn:ntykkien kunnostamiseen ehdotettiinlähes10
-patteri, kaliipe T6 mm ja vuosimalli1902. milj. mk. Tämä summakäytettäisiin örön kabdentykin
'18
modernisoimiseen, jonka avulla niiden kantomatkasaa-
taisiin nousemaan30 km:stä 39 km:iin ja tulinopeus
suurenemaannykyisestä 1 laukaus 5 minuutissa 1-2
laukaukseenminuutissa.Isosaaressa oli vielä yksi Inosta
tuotu tykki osina. Se oli tarkoitus nlt ottaa käyttöön.
Arviohintaoli 6 200 000,- markkaa.
Uusia betonisiamittaustornejasisällytettiinohjelrnaan
kaikkiaan 17, joista 9 piti rakennettamanvuoden 1939
aikana.nMittausverkonrunko on rakennettavavalmiiksi
jo rauhanaikana.. . Nykyisin . . . se on vielä vajavainen
katketen monin paikoin, ollen aukkojenlaajuus 40-60
km.n MittausasemiasuunniteltiinLaatokalle l1 kpl, lo-
put SuomenlahdelleUtöstä Tiurinsaareen.Mittausase-
mienkustannusarvio oli 3 400 000,- markkaa.
Laatokallel920luvunalussarakennetut patteritolivat
kaikki samanlaisiakuin venäläistenrakentamat (vrt.
kuvaan 35). Nyt oli niistä heitoimmin maastoutuvat
tarkoitushajauttaaja rakentaauudettuliasematammus-
ja miehistösuojineen. Näitä olivat Konevitsan,Kelpän,
Vahtiniemenja Niikkanan patterit. Lisäksi rakennettai
siin viidelle patterille "pommivarmat miehistösuojat,.
Laatokanlinnoitustöidenkustannusarvio oli 6 990 000,-
markkaa.
Suomenlahdenlinnakkeidenlinnoitustöidentäydentä-
miseenvarattiin 5 700 000,- markkaa,joka oli tarkoitus
käyttää suureksi osaksi suojan parantamiseen,koska
patterit ,eivät
käsin suoritettaviahyökkäyksiä
kennettu ennenmaailmansotaa
denmukaan".
Kaiken
perushankintavaroja 58 650 000,- markkaa.
ei lainkaankäsitellytAhvenanmaan linnoittamista,
siitä oli laadittu eri suunnitelma.
Komitean ehdottoman kiireellisyysjärjestyksen
kaan rakennettiinvuonna1939Lehtisen,Mustämaanja
Träskönpatterit sekäsenlisäksivieläPirttisaarerpatteri.
Tiurinsaaren linnakkeen rakentaminen kasarmeineen,
mittaustorneineenja muine rakennuksineenannettiin
urakaksiviipurilaisellerakennusliikkeelle; samaanurak-
kaankuului vieläpänaamiointikin.Mittaustomejaraken-
nettiin ohjelman mukaan. Ne olivat rakenteeltaanpe-
riaatteessa samanlaisiakuin aikaisemrninkin tehdyt.Jois-
sakin paikoin varattiin niihin myös majoitustilaa,ellei
sitä muuten ollut lähistöllä. Alvatinniemen betoninen
mittäustorni teetettiin urakalla. Yleensä tornit olivat
betonista,mutta puisiakinrakennettiin.Metsähallituksen
kanssatehtiin vuonnz 1937sopimusyhteistyöstäpuisten
tähystystornienpystyttämiseksiLaatokan länsirannalle.
Vuosina1936ja 1937Rannikkotykistörykmentti 3 raken-
si Laatokalleparikymmentäpuistatornia,joiden korkeus
vaihtelikuudestakahteentoista metriin.
Edelläselostettujen Valvenkomiteanehdotustenlisäksi
nousiesillekysymysPetsarnon puolustuksen vahventami
sesta rannikkotykistöllä. Aloite tuli Rajavartiostojen
päälliköltä.Yleisesikuntakirjoitti 9.6.39asiastapuolus-
tusministeriölleseuraavaa.nPetsamonrannikkopuolus-
tuksenjärjestäminenon ollut aikaisemminkinesillä.Ran-
nikkopuolustuksen järjestelyä varten w. 1921-22 ker'-
raali Enckellin puheenjohdollatoiminut komiteaehdotti
mietinnössään sinne ... pari 15 cm patteria.' Rajavar-
tiostojen päällikön ehdottaman'kiinteän 15 cm tykistö-
patterinsijoittamistaPetsamonvuononluoteispuolelle on
pidettävä periaatteessa hyväksyttävänä.,Näitä tykkejä
ei kuitenkaan nyt ollut irroitettavissa tarkoitukseen,
"vaan olisi tyydyttävä 2 tai 4 kpl. 87 rn/m 95 kenttätyk-
keihin Liinahamarinsatamanja miinakentän. . . suojak-
si.u Suunnitelma hyväksyttiin ja tykeille rakennettiin
kenttälinnoitetuttuliasemat.
Vanhoillapattereillayritettiin myösnormaalisiavuosi
korjausmäärärahoja käyttäen parantaasuojaa,nimeno-
maan ilmapommituksiavastaan.Sekasuojiatehtiin mo-
nille pattereille. Myös ampumatarvikevarastoja raken-
ja
nettiin entisiä paranneltiin.
Vuosina1938ja 1939ruvettiinpattereillerakentamaan
taistelukeskuksia. Yleensäne olivat joihinkin vanhoihin
rakenteisiinyksinkertaisinkeinoinja halvoinkustannuk-
huonetiloja,mutta uusillapattereillajopa
tarkoitukseentehtyja. Suureksiosaksi
vain sirpaleenkestäviä.
taistelukeskusten kaasusuoje-
luun ryhdlttiin kiinnittämäänhuomiota.Uusissaraken-
se otettiin alun alkaenohjelrnaan,mutta vanhoja-
kunnostaasiinä määrin kuin se oli mahdol-
esimerkiksiRannikkotykistörykmentti3lle
myönnettiin 109300,- markkaa 28.3.39 käytettäväksi
ensisijaisestiLaatokanpatterienkaasusuojeluun.
Rannikonlinnakkeidenkasarmienja kantahenkilökun-
nan asuntojenrakentaminenoli koko ajanjäänyt jälkeen
tavoitteistaja tarpeesta.Uusillakinpattereillane helposti
putosivatohjelmasta,kuten esimerkiksiSatamaniemes-
sa. Vanhoilla linnakkeilla rakennuksetvarsin suurelta
osinolivat hyvin heikossakunnossa.Merivoimienkomen-
taja tekikin taas20.2.39puolustusministeriölle seikkape-
räisenja perustellunesityksenrannikkotykistönhuonera-
kennusohjelmaksilähivuosiksi, 1940- 1943. Se käsitti
kasarmeja,asuntoja,esikuntarakennuksia ja varastoja.
Vuosittainolisi tähän tarkoitukseen tarvittu noin 20 milj.
mk ja kokonaiskustannusarvio oli noin 75 milj. markkaa.
Kun syksylläkävi ilmeiseksi,ettei uutisrakennusohjelma
kerkiä tlydyttämään tarvetta,MerivoimienEsikunnassa
laadittiin ohjelma,jonka mukaankaikillejoukko-osastoil-
 l€ toimitettaisiin parakkeja noin 600-700 miestä varten. lankaalinnakkeitavarten.Käytettävissäoli vain 1 tonni.
Majoitustilojen koko yaihteli 15-100 paikkaan. Lisäksi Se ei riitä lähipuolustuslaitteidenrakentamiseenja kou-
oli joukko "vartiokoppeja,. Joissakin paikoissa oli ,kesä- lutukseen;10 tonniakaanei riitä, mutta sillä päästäisiin
parakkeja>, jotka oli laitettava talvikuntoon. Kustannus- alkuun. - Kun syksyllä 1938 Tiekkoslovakiankriisin
arvio nousi 4 641 000,- markkaan. Myrihemmin joukoil- aikoihin joukoille jaettiin Kannaksenvarastoistapiikki-
le toimitettiin,asuinkorsujen" piirustuksia. lankaa,everstiLyytinen kirjoitti: "Kun rykmentti nyt on
Syksyllä 1939 Merivoimien Esikunta antoi joukoille vihdoinkinsaanut5 tonnia piikkilankaa,pyydän. . . että
käskyn patterien naamioinnista sekä ohjeita työn suorit- rykmenttisaisitarvittavatvaratmk 11000,- 1000este-
tamisesta. nYleisenä periaatteena on pidettävä, että jo paalunja 2000ankkuripaalunhankkimiseen jotta saadus-
rauhan aikana suoritetaan ns. karkea naamiointt ls. \e ta piikkilangastavoitaisiinrakentaaaitaesteSaarenpään
työt, mitkä esim . . . vaativat verrattain laajoja ja aikaa 254I 45-D-patrennsuojaksi,'
kysyviä toimenpiteitä. Mainittua naamiointia nydenne- Keväällä 1939 RT 2 lähetti Saarenpäänlinnakkeen
/ddn ja viimeistellääno sodanuhkan aikana. Myös vale- lähipuolustuslaitteidenkustannusarvionja rakentamis-
laitteita kehotettiin rakentamaan, esimerkiksi valepatte- suunnitelmanMerivoimienEsikuntaanpyytäenmäärära-
reita. Varoja osoitettiin joukoille muutamia kymmeniä haa sen toteuttamiseksi.Merivoimien Esikunta pyysi
tuhansia kullekin naamioimismateriaalin hankintaan. Jo asiastatekrillisen tarkastajanlausuntoa.Jostakinsyystä
aikaisemmin oli uusien patterien kustannusarvioissaotet- asiakuitenkin unohtuija vastasyksylläsetuli uudelleen
tu mukaan varat myös naamioimiseen, mutta varsinkin esille.Tällöin päämajanpioneerikomentaja ilmoitti,'et-
vanhojen patterien laajat vaaleat betonipinnat tuottivat tei rakenteidensuunnitteluja konstruktiotole tarkoituk-
vaikeuksia, koska ei ollut löytynyt sellaisia betonimaale- senmukaisiaja ettei näin ollen kannatakäyttää 3 milj.
ja, jotka olisivat pitäneetvärinsä.Kesällä 1939 Merivoi- markkaa esitettyjenlaitteiden rakentamiseen". Yleisesi-
mien Esikunta toimitti RT 2:lle "5 kannua naamioimisvä- kunnan päällikkö oikeutti nyt Merivoimien komentajan
rejä" kokeiltavaki Ristiniemen patterilla. 28.3.39 eversti
Lyytinen pyysi varoja Saarenpään 254-D patterin kenttä- jdrjestelys-
Kuva 49. Esimerkkilinnakkeenlahipuolustuksen
ü vuodelta1926-
radan (kuva 46) naamioimiseen. ,Esitetyn työn katson
perustyöksi patterialueen naamioimiseksi ilmatähystystä
yastaan.> Rata olisi peitettävä maalla ja nurmetettava. (-':.
/44 J 4 '21 lz'..4
1tt*
,Varoja ei ole saatu hyvistä yrityksistä huolimatta",
l/a',.-
kirjoitti everstiluutnantti Enkainen.
kiasemien ja
määrärahat jo
Linnakkeiden lähipuolustuksen
kohtainen alusta alkaen. Suunnitelmia
patterin osalta, mutta työsaavutukset olivat
häisiksi monestakin
nakkeella ei ole kenttävarustuksia",
Valven komitea ja varasi ohjelmaansa tarveaineita ja - '/tiz-l--a
työkaluja varten 3 390 000,- markkaa. Kuvassa 49 on " Qrzi.*
esimerkki vuodelta 1926. Luutnantti T.J. Napari selostaa
suunnitelmaansamm. seuraavasti:oAmpumahautaa olisi
kaivettava .. . n. 750 m. Sitäpaitsi on entisiä umpeen
painuvia hautoja, jotka kaipaavat korjaamista. Ampuma-
haudat eivät maastosta riippuen (kalliolla) tulisi tavalli- C
sia ampumahautoja, vaan sellaisia että niistä saisi suojaa
ampumahaudassaoleva miehistö, sekä että niihin pääsisi
suojassa,tai erikoista hautaa pitkin. K.k.asemat tulisivat
avoimia, sillä suojatuista tuskin olisi vastaavaa hyötyä,
kun niistä ei kuitenkaan saada tykistötulta kestäviä.
K.k.asemien naamioiminen ei kuulu k.o. suunnitelmaan.n
- Tarveaineiden puute ilmenee selvästi esimerkiksi RT
2:n kirjelmästä 20.3.36, jossa pyydetään 10 tonnia piikki-
80
antamaanohjeet Saarenpäänkenttälinnoitustöiden suo- vioineenrakennettavistalaitteistaja vastaaniiden "soti-
Puolustus-
rittamisesta.Merivoimien komentajapalautti kuitenkin lasteknillisestätarkoituksenmukaisuudesta''
osasto laatii sitten'yksityiskohtai-
kirjelmän,koskahän luuli, että ,asiakirjaon erehdykses- ministeriönteknillinen
sä nykyisissämuuttuneissaolosuhteissa tullut lähetetyksi set rakennepiirustulGet,, ts' työpiirustukset Nämä saa-
pyytääniihin muulsksia'"Lopulli-
Merivoimienesikunnalle,.Hän pyysi, että se lähetettäi- tuaanMeVE voi vielä
siin KannaksenArmeijan komentajalle."Merivoirnilla ei set piirustuksethyväksyyMerivoimien komentaja,joka
"Raken-
ole tarkoitukseenmäärärahojasen enempääkuin töiden myos huolehtii töiden rahoitussuunnitelmastan'
johtamiseen tarvittavaa pioneerihenkilökuntaakaan'' nustyön panee täytäntöÖnMeVE . . . Pl'M:n Tekn'in
"Rakennustyön suorituksen välvonta
Asia palautettiinkuitenkintaasMerivoimienkomentajal- ylijohdonalaisena'.
kenttälinnoitustÖi tuuluu rakenteellisossa, hallinnollisessa ja sotateknillises-
le, koska"PäämajakatsooSaarenpään
Pl.M:n Tekn'in lisäksi Merivoimien komen-
den,joiden suunnitteluon tehty jo ennennykyistätilan- sä suhteessa
joukko-osaston komentajal-
netta ja joiden on kiinteästiliityttävä muihin linnakkeen tajalleuja mm. asianomaisen
Tekn'in kanssavastuus-
puolustustäkoskeviinjärjestelyihin, kuuluvan Merivoi- le. "MeVE on yhtäläisestiPl.M:n
mien komentajanjohdolla suoritettaviintehtäviin'. Tä- sa. . . valvonnastajarakenteidenonnistumisesta "u
män jälkeen kenraali Valve antoikin ohjeet RT 2lle'
- Ehdotuksesta pyydettiinteknillisentarkastajanlausun-
kiinnittää huomiotavas-
Yllä olevaon selostettusenvuoksi,että seosoittaakuinka to ja varsin aiheellisestitämä
ja ehdottaamääräyksiä
erilläänmaa-ja merivoimienlinnoittamistoiminnatolivat tuun ja vallan epämääräisyyteen
käy selville mikä valta ja
toisistaan.Merivoirnien komentaja mainitsikin ohjeis- tarkennettaviksi niin, että
johtoelimelläon. "Kunkin virastontulisi
saan, että ,kenttätyöt on pyrittävä rakentamaankent' vastuumilläkin
täarmeijassakäytäntöönvahvistettujentyyppienmukai vastata ainoastaansiitä, mitä sillä on oikeusyksinddn
siksija samojarakennustaryikkeita käyttäen". mdarüd, hyväksyäja valvoa". Määräyksiä ei ehditty
Vapaaehtoistenlinnoitustöiden alkaessakesäkuussa vahvistaaennensodansyttymistä
1939 rannikon linnakkeille saatritt 225 miestä, jotka Kun sotaväenpäällikkÖvuoden1938alustapuolustus-
jakautuivatseuraavasti: . voimien ylimmän johdon uudelleenjärjestelyssäsiirret-
- l.ErRTPsto Bokulla tiin puolustusrninisteriöön, Merivoimienkomentajaseu-
- RTl Pirttisaarija Suomenlinna rasi mukana.Perushankintamäärärahojen käsittely kes-
- RT2 Koivistoja Satamaniemi kittyi nyt sotatalouspäällikölle' kenraalimajuriL Gran-
- RT3 määrärahatosoitettiinMeri-
Puolestaan siirsilinnoittamis-
Syksylläkaikki
puolustusministeriÖn teknilliselle osastolleja
sia,mutta tällöin
alkoi, taas anoi niitä vähitellen
Merivoimien
rakentavalle joukko-osastolle Niinpä
ehdotuksen"Määräyksiksirannikkolimoitus-uutisraken-
esikuntasiirsi 5'2'38 teknillisel-
teiden ja entisten
"305152'(J.patteri Viipurin loh-
koskevien asioiden
omaalinnoituslaitteiden' markkaaja 7.2.38anoi tätä
patterinrakentamiseenTeknillisen
vuonna.Kenraali
puolustusministerille 28 2 38 semyön-
että oli esiintynyt ePäselvyyttävastuukysymyksistäpuo- osastonesittelyssä
äsken mainittuun
lustusministedönteknillisenosastonja MerivoimienEsi- nettiinkin Merivoimien Esikunnalle -
johtanut tulok- tarkoitukseen.Lopulta sittenRT 2 sai sen käyttöönsä'
kunnan osalta.Aloite ei tässävaiheessa
kirjoitti 12.2.36:'Mitä näillä
seen,mutta se uusittiin 18.7.39hieman tarkistettuna' EverstiluutnanttiRikama
Ehdotuksen pää- varoilla rakennetaan, joutuu muutenkin moninkertaisen
olennaisiltaosiltaanentisenkaltaisena.
vahvistamien kontrollin alaiseksi,kun taas toisaalta k'o töihin on
kohdat olivat seuraavat:Yleisesikunnan
linnoitussuunnitelmien puitteissaMerivoimien Esikunta uhrattavane varat, mitä yleinenja teknillinentarkoituk-
laatii alustavat pürustukset ja tyÖselityksetkustannusar- senmukaisuus vaatii . ..u
IVLUKU
KANNAKSEN LINNOITTAMINEN
ALKAAUUDELLEEN
Yleisesikunta
kiinnostuutaas
linnoittamisesta
"Enckellin linjan" rakentamisenpäätyttyä meni useita
vuosia ennen kuin Kannaksen linnoittamista ryhdyttiin
uudelleentutkimaan. Kesällä 1927 kapteeni (myöhem-
min eversti) V.A.M. Karikoski, joka tuolloin palveli
!'leisesikunnanoperatiivisellaosastolla,tiedustelipuolus-
tusaseman Muolaanjärven-Yskjärven-Kirkkojärven-
Punnusjärven-Valkjärvenkannaksiltaja ehdoui scn lin-
noittamistaovakinaisillakinlinnoituslaitteiiia"(kuva 50).
Laajassa muistiossa Kadkoski perusteiee esitystään
seuraavasti. Venäläisten suojajoukkojen pääoffensiivi
Kuva 50. KapteehiKarikoskenja majuri Vossinehdotukset
\uodelta 1927Enckellin linjan edessöoleviekjdrvikannasten
linnoittamiseksi.
S:.men linnoittamisen bi!toria
suuntautuu aluksi Valkeasaarelta Uudenkirkon-Kiven-
navan välisellä alueella suoraanViipuria kohti ja heikom-
pi hyökkäys sivustan suojaamiseksiLempaalasta Raudun
-Kivennavan kautta Vuokselle. "Kannaksen puolustus-
kysymyksen tullessa ratkaistuksi offensiivisesti, vaatii se
luopumaan Vuoksi-Suvanto linjan valitsemisesta passii-
viseksi puoiustuslinjaksi ja kenttäarmeijan päävoimien
keskittämisen mainitun linjan eteläpuolelle".
Näihin aikoihin oli valmistunut eräs vaihtoehtoinen
suunnitelma Kannaksen puolustukseksi, ns. VK 27 (Ve-
näjän keskitys 27), jonka mukaan oli pidettävä linja
Maklahti-Kuolemajärvi-Karhula-Summa-Muolaan-
järvi-Lipola-Rautu-Taipale. Tämän linjan itäosa tar-
joaisi mahdollisuudet offensiiviin vihollisen sivustaan.
Kysymyksessäon samantapainenajattelu kujn Fabritiuk-
sella hänen ehdottaessaansyvän puolustusasemanraken-
tamista Muolaanjärven-Vuoksen välille, jotta räältä olisi
mahdollisuus offensiiviin etelään ja itään. Samaa tarkoi-
myös Kiviniemen sillanpää (vrt.
Karikoski toteaa, että meidän on pakko räjoittaa offen-
alueelle kerrallaan, "jolloin muissa osis-
sa Kannasta on tultava toimeen mahdollisimman pienillä
voimilla turvautuen tarvittaessa maaston lujittamiseen
linnoituselinten avulla". Mainittujen järvikannasten
"omistaminen muodostaa sen avaimen, mitä ilman tämä
manööveriajatus on vaikeasti toteutettavissa>.Puolustu-
sasemaan sisältyy sekä etuvartioasema, päävastarinta-
as€ma että osittain myös taempia asemia. "Parkkila,
Jaarila, Tarpila, Valkjärven itäpää ja Kukonmäki olisi jo
alusta alkaen suunniteltava todellisiksi linnakkeiksi, joi
hin aikaa myöten jo rauhan aikana olisi hankittava
aseistus." Muualla tultaisiin toimeen kenttälinnoituksin
eikä asemanvälttämättä ta itsisi olla yhtenäinen. Monin
paikoin riittaisi, kun tehtäisiin ,lujia metsään rakennettu-
ja Blockhaus-asemia" (maanpäällisiä hirsikorsuja). Li-
säksi olisi patoamalla nostettava Muolaanjärven veden
pintaa, jolloin'vesi leviäisi aseman edessäolevalle suolle
ia suurentaisi sen estearvoa.
82
- 1 radioasemasuola'
Lopuksi Karikoski ehdottaa, että' "jo tänä syksynä - 1 sidontaPaikkasuoja,
yk-
amm;ttimiehet saisivatryhtyä alueellasuorittamaan - 2 keittiösuoJaa
sijoittamista varastorneen'
sityiskohtaistatiedustelualinnoituselinten. - 4 varastosuojaa (myösreservinkäyttÖÖn) ja
varten,jonkajälkeenkokonaiskustannusarvrota voltalsrn
- 2 tähystyssuoJaa
ryhtyä iaatimaan,. Suunnitelmantoteuttamiseentarvit-
I-askelmaän tietenkin kaavamainenja jokainenkeskus
taisiin useitavuosiajo pelkästäänsenvaatrmlensuunen
olisi erikseensuunniteltava,mutta näin päästäänsuuntaa
määrärahojenvuoksi,mutta sittenpä"muodostaisilinnoi- Majuri Fabritiukseltasaa-
osoittavaankustannusarvioon
tus Kannaisenarmeijankeskustalleturyatun keskitysa- Voss laskeekeskuksenhin-
miensaperustietojenmukaan
lueen ja offensiiville välttämättömän suojaiun tukia- Yhteensä tarvitaan asemaan
naksi noin 7,2 milj. mk.
lueenu.
varojaseuraavasti:
Karikoskenmuistio on allekirjoitettu l2'8 27 Hieman - 100milj. mk
majuri "betonivarustukset"
mvöhemmineli 30.8.on päivättyyleisesikunnan - esteet 7 milj. mk
E. vossin muistio, joka käsitteleesamojenkannasten - 18 milj' mk
Hänensuunnittelemansa asemapoikleaa tieverkko
linnoittamista. - patolailteet, ym 5 milj' mk
pakkolunastukset
jonkin verran Karikosken asemasta,kuten kuvasta 50 ßOmäIEI
ntiedustel- Ynteenla
selviää.Vossilmoittaasaaneensa tehtäväkseen
la . ,. kannasten linnoittamista buomioonottaen rauhan
kes-
linnoituslaitteidentarkoituksena Vossei määrittele,minkälaistatulta laitteidenon
aikana rakennettavien puristuslujuu-'
olevansodanaikanasuojataKannaksen tätä osaakent- tettävä,mutta sensijaanhänvaatii betonin
deksi(,vastustuskyvyksi") 600 kg/cm2'koska1ämäon
täarmeijan keskitystävanen ja tarjota omille voimille lalt-
vaatimuksena RuotsissakinKannaksenvanholssa
edullisetoperaatiomahdollisuudet"' kg/cm''
teissaseoli ollut Fabritiuksenmukaan300
Linnoituivyöhykkeenpituus on yhteensänoin 28 km'
josta luonnonesteitä noin 12 km Koskaasemaon varsln VarsinaisenlinnoittamisenlisäksiVossehdottaaMuo-
joten laitteiden laaniärven patoamista samaanrapaankuin Karikoskikin'
iahella rajaa,vaaditaansuurtavalmiutta, 6
ja Näin tinnoir.,unasemantaaksevoidaankeskittää
tulisi olla ,mahdollisimmanvalmiissakunnossa miehi- ja naitavoidaankäyttää joko itääntai etelään
tvsioukkoniitten välittömässäläheisyydessä'' Keski-Eu- divisioonaa
"lähinnä olevienja toisis-
Äooussa
vihollisvoimientuhoamiseksi''
keiia,
linnoittamiseenei ryhdytty kumpaisen-
ja. MeitH
Karikoskeneikä Vossin'mukaisesti'
lo oeitteisen
"noitusten kuitenkinmerkki yleisesikunnas-
kiinnostuksestaKarjalan kan'
semminkin
lestä vuonna1928käyty kirjeenvaihto
haianaisesti. yleisesikunnan välillä Edellinen
noin3-6 tarkastuksenEnckellinlinjalla
taemmaksiaukkoja sulkeviakonekivääriasemia' Puolus-
ja on ia laadituttanutkustannusa ion tarvittavistakunnostus-
tusasemansyvyyJenon oltavaYähintään2 km sitä
Se päättyi noin 650 000 markkaan'Nyt kysyttiin
pystyttävä hallitsemaankonetuliasein Tässä suhteessa ioista. suorit-
vanhatasematon takennettuväärin'Vastustuskeskuksen 'taa, vleisesikunnanmielipidettä,pitäisikö korjaukset
vai olisiko edullisempaakäyttää nämäkin rahat
eteenon saatava yhtenäinen tuliverkkoja senon ulotutta- tietoon oli
va myös asemansisään.Konekivääriasemien lisäksi on iar,nifon tlnnoittumiseen.Teknillisenosaston
taholta vastustettaisiin
vastustuskeskuksiin rakennettaYasuojat myös miinan- ,uif"t, .un mm. 2.Divisioonan korjaamiseen'
vain varoien tavttamistä Kannaksen laitteiden
heittimille,mutta tykistÖntuliasemattaempanaon
koskänami muka eivätvastaisitarkoitustaan'
etukäteenmerkittäväja mitattava'
Jo viikon päästä kiirehti yleisesikuntavastaamaan'
Näiden periäatteidenmukaisestitulisi puolustusase- voivansaluopua "
maanyhte;nsä 14 vastustuskeskusta Laskienkeskuksen ,ettei se katso millään muotoa
linnoituslaitteista ... vaan Kannaksenpuolustaminen
miehitykseksinoin pataljoonan,Vosspäätyy seuraavaan
kohti: vaatii linnoitussysteeminedelleenkehittämistä' ennen
määrä;nlaitteita kutakin Yastustuskeskusta ja vyöhyk-
- 8 kk.suojaa kaikkea siten, eitä elimet nykyaikaistetaan
syvyys" Puolus-
- 9 miehistösuojaa, keelleannetaanhuomattavastisuurempi
tusasemansijoitus vastaa suurin piirtein operatiivisia
- l komentosuola,
 (?
\
Kuva 51.Kenraali Ohquistinehdotusvuodelta1929Karjalankan aksellesuunniteltaviksipuolustusasemiksi.
1aatimuksia, ioskin linnoituselinten
-ussa samoinkuin rakennusteknillisissäkin seikoissavoi
:'i1a toivomisen varaa. Koska kuitenkaan lähitulevaisuu-
dessa ei ole mahdollista saada varoja linnoituselinten
:avdelliseenuusimiseen,on välttämätöntä "korjata, uu-
Jistaa ja vahvistaa nykyiset linnoituselimetsiihen kun-
:oon, kun käytettävissäoleva rahamäärä sallii',. Kirjel-
rlän ovat allekirjoittaneet eversti (sittemmin kenraalima-
'uri) K.M. Walleniusyleisesikunnan päällikkönäja maju-
i Karikoski operatiivisen toimiston päällikkönä.
Puolustusministeriön teknillisen osaston päällikkö,
;r'ersti Lauri Stark, joka vuonna 1928 oli siirtynyt tehtä-
: äänsäPioneeripataljoonan komentajan paikalta, ehdotti
:rt pioneerienkäyttämistä korjaustyöhön,koska se "so-
'.eltuisi varsin hyvin pioneerien ammattialaan". Kesällä
929 Pioneedpataljoonasta komennettiinkin työhön I
9 aliupseeria ja noin 90 pioneeria. Teknillisen
t y o n j o h d o na s et i p u o l u s l u s m i n i s t e r i ö .
Keväällä 1929 yleisesikunnanpäällikkö pyysi 2.Divi-
sioonan komentajalta esitystä Karjalan kannaksella rau-
h a n a i k a n as u o r i t e t t a v a s tl a
i n n o i r t a m i s e s rE
a .v e r s t iö h -
quist laati asiastalaajan muistion,jossahän ensinselosti
käsityksiään linnoittamisesta yleensäja sitten teki esityk-
sen suoritettavista töistä. Hänjakoi nämä neljään pääryh-
mään:
- >betonilla vahvistettujen tai kokonaan betoonista teh-
tyjen tykki-ja kk-asemienyms rakentaminenn;
- vastaavien laitteiden rakentaminen kenttälinnoitta-
malla;
- esteiden, nimenomaan piikkilankaesteiden rakentami-
nenja
- linnoittamisen valmistelu, kuten paikkojen suunnitte-
84
leminen ja vieläpä merkitseminenmaastoon,mate- kolla sekä linjalla Humaljoki-Makslahti. Tämä asema
riaalinja työkalujenmäärittäminen,sekä varaaminen. liittyy Koivistonpuolustukseen.Kolmannellatilalla ovat
Betonirakenteiden suurin etu on niiden tarjoama suoja, Vammeljokilinjan,Kivennavanja Kekrolanasematsekä
mutta ne tulevat kalliiksi ja koska vihollinen saa aina Lipolassavalmiiksi tehtävät työt. Neljännen kiireysas-
tietoonsa laitteiden sekä laadun että sijainnin, se voi teentöitä ovatmuut suunnitelmassa esitetyt.
tehdä niistä johtopäätökiä suunnitelmistamme. Lisäksi
se voi etukäteenvalmistellahyökkäyksensä tällaisiaase-
mia vastaan. öhquist pitaa nennenkuulumattomana,
Enckellin linjan rakentamistaniin, että kuka tahansa,
jopa ulkomaalainenkinvoi saadasiitä yksityiskohtaisen
selvyyden.Kenttälinnoituslaitteettulevat tietenkin hal- 1929
Linnoittamistiedustelu
vemmiksi,mutta niitäkäänei voida salataja lisäki puu
on altista lahoamiselle,joten ne eivät ole pitkäikäisiä. Elokuussa1929yleisesikunta järjesti laajanlinnoittamis-
Piikkilankaesteetovat erittäin tehokkaita Kannaksen tiedustelun,jonka tarkoituksenaoli yksityiskohtaisesti
metsäisessä maastossa. Ne oval öhquistinmielestätär- selvittää ensisijassaÖhquistin muistiossaesitetyt asiat.
keämpiä kuin edellä mainitut laitteet, semminkinkun Tehtäväänmäärättiin kolme ryhmää,johtajina eversti
Kannaksenmaaperä on yleensä helposti kaivettavaa, luutnantit Otto Bonsdorff,V.H. Vainioja K. Pylkkänen"
joten miehistö pääseenopeastitulelta suojaantykistön kullakin käytettävissäänkolme Sotakorkeakoulun oppi-
täysosumaalukuunottamatta. Esteiden rakentaminen lasupseeria.Ottaen huomioon työhön käytettävissäole-
sensijaanvaatii paljon aikaa ja työvoimaa.öhquistin van ajan, 5 päivää,oli urakka varsinmittava. Tiedustelu-
tilanteenarvioinninrnukaanvihollisellaei tulisi olemaan käskynmukaansiihensisältyiseuraavaa:
Kannaksellatodennäköisesti kovin paljontykistöä,mutta 1.,Täydellinen suunnitelma aseman linnoittamiseksi
sensijaanrunsaastielävää voimaa,jota vastaanesteet (linnoituselintentarkka sijoittelu maastoonja niitä
olisivat teknillinenpiirustus)sekätulisuunni
vaarallisesti
siihen,gttei rauhanaikana,sodanuhkanaikanaja sodan
voi lainkaan puhjettua rakennettavistalaitteista sekä töiden kii-
huomio
siinä laajuudessa, Ehdotustoimenpiteistäsodanpuhjettuatehtävienlait-
kana mikäli nopeuttamiseksi(tarveaineiden
dellinen
maastokohtiin, kustannusarvio.
on meille luettelonoudattaapaaasiallisesti
öh-
quistintilanteenarvostelu mutta myös Vossin tutkielmaa ja
sa pitäväksi, koskapasuojajoukkojen suorittamaaMakslahden-Humaljoen
neenmenetettiin varsinnopeasti ja sensijaan oli käytettävä pohjana.Lisäksi oli
puolustusasemissa olisi tarvittu suojaksisekä tulta että tiedusteltava kannakset Suomenlahti-Kipinolanjärvi-
säätävastaannimenomaankorsuja.Edespitkän YH-kau- Kuolemajärvi.Kutakin asemaavarten määritetäänmie-
den aikana ei näitä asemiaehditty rakentaariittävään hitysjoukko. Koska sitä on mahdoton tehdä tarkasti,
kuntoon. ilmoitetaanyleensäpienin voima,jolla asemaavoidaan
Muistionsatoisessaosassaöhquist teki konkreettisen joutua puolustamaan. Vahvuudetvaihtelevatmuutamas-
esityksenrakennettayistaasemista,joissa olisi tehtävä ta komppäniasta 3-4 pataljoonaan.
piikkilankaesteitä,raivattavaampuma-alaasekätiedus- Tiedustelu suoritettiin 12.8.-16.8.29ja tulokset piti
teltavaja ehkä merkittäväkinlinnoituslaitteidenpaikko- jättää yleisesikunt^anI5.9. mennessä.Kaikki ryhmät
ja. Kuvassa5l on esitettysuunniteltavatasemat.Lopuksi totesivat heti alkuun, että aika ei riittänyt tehtävän
Öhquist tekee ehdotuksentöiden kiireellisyysjärjestyk- perusteelliseensuorittamiseen, semrninkinkun kartta-ai-
sestä.Ensimmäisellätilalla ovat yksityiskohtaisetsuun- neisto oli siihen huonosti soveltuvaa Enimmäkseen
nittelutyöt, alkaen Kannaksenitäosista ja lähimpänä 1:50000 mittakaavaiseenkarttaan oli yksityiskohtaisen
rajaa olevistaasemista.Toisellatilalla ovat rauhanaikai- linnoittamissuunnitelman merkitseminenmahdotonta,jo-
set valmistelutyötsuojajoukkojenRaudun Ryhmän loh- ten ensityöksi oli tehtäväsuurennokset. Osa käsketyistä
 85

kohteistajäi kokonaantiedustelematta,mm. järvikan-

Betonirakenteita Kustan-
naksetSuulajärvestä Vuokseen.
nusarvio
Yleensä ryhmät tulivat asemiensijoitukseennähden '7 'f milj. mk
Öhquistin kannalle,Poikkeuksenaon Kipinolanjärven-
Kuolemajärvenlinjä, jota tämä ei ollut lainkaanehdotta- Asema
nut, mutta jonka yleisesikuntaoli käskenyttiedustella.
o 9 !
Bonsdorffpiti tätä asemaasekätaktillisestiettä teknilli- E E
E
sesti paljon parempanakuin Humaljoen-Makslahden
linjaa. '7 ,d
Linnoittamisen suhteen ryhmät päätyivät Ohquistin
mielipiteistä suuresti poikkeaviin tuloksiin. Piikkilan- Vammeljokilinja 0 5-1 q
kaesteitäei pitäisi rakentaarauhanaikananiin runsaasti Rieskjärvi-Vam-
kuin öhquist oli ehdottanut,koska nekin paljastaisivat meljärvi 0,5-1,6
suunnitelmia.Lähellärajaaolevatesteetpitäisikuitenkin Kipinolanjärvi-
rakentaa,koskane muutenjäisivät tekemättä.Ne myös Kuolemajärvi 1l 5 5 , 6- 7 , r
monin paikoin suurestihaittaisivatpaikallisiaasukkaita, Humaljoki-Maks-
koskaesteetuseintulisivat viljelyksilleja jopa pihamail- lahti t'7 8 5,0-6,8
lekin. Tällaisilla alueilla ne pitäisi vain merkitä kartalle Kekrola-Siesjärvi 4 I 1,0
ja maastoon.Puupaalujaei pitäisi käyttäärauhanaikana 'l I 1,'l
Kivennapa
rakennettavissa esteissä,koskane lahoavatnopeasti,sen Riihisyrjä 0,2
staan ehdotettiinrautapaalujaja esteidenrakentämista 0,1
kasvaviinpuihin. Bonsdorffesitti, että paikallisetasuk- Latajäryi-Lipola 16 4 l0
kaat varattaisiinsodanuhkan aikanarakentamaanesteitä Korpikylä 0,1
suojeluskuntien johdolla,mitä vartenolisi vuosittainkou- Saijanjoki 6 1,0
lutettavatöidenjohtoonsopiviasuojeluskuntalaisia. Piik- Mäkälä 6 2 3 2,0
kilankavarastotolisi annettavapaikallistenasukkaiden Leinikylä-Rautu-
hoitoonja vastuulle,koskaoli todettu, että niistä jatku- Raaju l9 I ? 5
vasti varastettiinsuuria määriä 0,1
saatukiinrf. 1 0 n . 2 ' l- 3 3
Vastoinöhquistin kantaa
tavaksi 121
taulukostailmenee.
keritä tekemäänsodanuhkan
rajaa olevissaasemissa.
voidaanettä on tarkoituksenmukaista
taisteluakin Kannaksenlinnoittamisesta
jopa raskaan
Taulukon kustannusarvioihinsisältyy paitsi erikseen Kuvan yleisesikunnan ajatusten kehityksestä antaa ope-
lueteltuja betonirakenteita,myös piikkilankaesteitäja ratiivisen toimiston päällikön, everstiluutnantti Karikos-
-varastoja,raivauksiaja harvennuksia. Nimenomaannäi ken muistio maaliskuulta 1931. Sen mukaan edellä selos-
tä ehdotetaantäydennettäviksisodanuhkanja sodanai- tetut asemat ovat katkonaiset ja ilman yhteyttä keske-
kana. Myös puisia korsuja ja taisteluasemiavoidaan nään. Kun uudet operäatiosuunnitelmat ovat keskeneräi-
tällöin rakentaa, vaikkakaan näitä ei rauhan aikana siä, ei näitä puolustusasemiaolisi sellaisinaanryhdyttävä
kannatatehdä,koskane kestävätvain 5-8 vuotta. rakentamaan, vaan niistä olisi valittava vain ne, jotka
Edkoisuutenamainittakoon,että tiedusteluryhmätote- sopeutuvat mihin operaatiosuunnitelmaan tahansa. Täl-
si Vammelsuun jokivarteen vuosina1918-19kaivettujen laisina Karikoski pitää yksityiskohtaisen tarkastelun jäl-
taisteluhautojen olevanvielä käyttökelpoisessa kunnossa. keen seuraaviaasemia:
Ne olivat nyt nurmettuneetja maastoutuivaterittäin - Muurila-Kipinolanjärvi-Kuolemajärvi;
hyvin,joten niitä ei pitäisi missäännimessätäyttää. - Rieskjärvi-Vammeljärvi-Suulajärvi:
Yhdistelmätiedusteluryhmien ehdotuksista: - Vammelsuu-Sahaioki:
86
- Kivennapa-RiihisYrjä; taessakysymystäon Päädyttysiihen,että edullisinasema
- Kekrolankannas; olisi Kyrönniemenja Kuolemajärveneteläkärjenvälillä,
- Lipolanasema; josta sejatkuisi Hatjalahdenjärvenkautta TyöppäIänjo-
- Raudunasemat. keen, yhtyen täällä vanhaanasemaan Kiireellisin osa
Suomenlahder-Kuolemanjärven väli, joka olisi lin-
Asemienrakentaminentuleeainakintoistaiseksitapah- olisi
tumaanpuolustuslaitoksen omin voiminja vähin määrä- noitettavasiten, että,se myös tosiasiassamuodostuisi
jota ei voitanesanoaaikaisemmin
rahoin,jotka on käytettävätarveaineidenhankintaanja linnoitetuksiasemaksi,
rakennetuista asemista, joissarakenteetkeskityksensijas-
korvauksiinmaanomistajille.Näin ollen on työt rajoitet-
on sirotettu hyvin leveälle alueelleo. - Tosinhan
tava raivauksiin,esteisiinja betonilaitteisiinRaivausten ta
rakenteetvaa-
yhteydessäon määritettävätulielintenja esteidensijoi- Enckell nimenomaanpyrki keskittämään
on rauhanaikanaryhdyttävä rallisimpiin suuntiin, mistä todistuksena ovat laajat lin-
tus. Esteidenrakentamiseen
paik- noittamattomat alueet ovastustuspesien' välillä (kuva4)'
vain siellä,missäne eivät ilmaisepuolustusaseman
Airo korostaa, että tässä on kyse 'varsinaisista perma-
kaa, ts. siellä missäsen sijoitusjo maastonPuolestaon
-
on kuitenkin esimerkiksi nenttilinnoituslaitteista". Tämän linjan etupuolinen
ilmeinen.Rajanläheisyydessä
Lipolassa- esteetrakennettavavalmiiksi,koskaniitä ei maasto olisi kenttälinnoitettavasuojajoukkojentoimin-
töitä olisi 2 Divisioonan
sodanaikanaehditätehdä.Rauhanaikanaei puupaaluja nan helpottamiseksi.Tällaisia
jatkettava. Tällä alueella ei permanenttilaitteita
kannata käyttää, vaan on lanka kiinnitettävä kasvaviin edelleen
saavutettavat edut eivät vastaisi
puihin tai rautapaaluihin.(Käytettävissäolevat rauta- kannatarakentaa,koska
offensiivista varianttiä (VK 27)
paalutosoittautuivatkuitenkinepätarkoituksenmukaisik- kustannuksia.MyÖskään
ajatellenniitä ei kannatarakentaa esitetyn linjan etupuo-
si.) Muualla on tyydyttävämateriaalinvarastoimiseen'
onko niistä vastaavaa
Betonilaitteitapitäisi rakentaavain sellaisiinasemiin, lelle, koskaon varsinkyseenalaista,
joita on tarkoitus puolustaatorjuvasti.Ei kannatatehdä hyötyä, sillä lähtöasemathan on valittu juuri offensiivia
pitkäaikaista defensiiviä ajatellen.
niitä rajan läheisiinviivytysasemiinjo pelkästäänniiden eikä
kalleudenvuoksi. Ensimmäiselle sijalleKarikoski asettaa Tämän muistion mukaisesti yleisesikunta antoi
Kipinolanjärven-Kuolemajärven linjan ja toisellesijalle 29.12.31 Oeschin Airon allekirjoittamallakirjelmällä
ja
mahdollisestiMäkrälänkannaksenRaudussa. ohjeita 2.DivisioonankomentajalleKannaksenlinnoitta-
olivat ajatuksetjo kiinteyty- misesta.Oescholi tullut yleisesikunnan päälliköksiWal-
Vuodenloppuun
Krjelmässäselos-
neet.Karikosken
tiedotetaanyleisesi-
Airo laati 1.12.31
yleisperiaatteista. Suomenlahden-Kuolema-
annetaandivisioo-
on useinaryosteltu
täloude iset resurssimme aloitettuja'kenttälinnoitustöitä'
helpottaasuojajoukkojen
tiukkaan keskittämiseen, '
ainakin kenttäarmeüanof-
kaansaamaan
Periaatteena oli
tava siten, että
toistaiseksisisällytetä
voidaankaikissatapauksissataata. Tämän vaatirnuksen pidettävä, ettei töihin ainakaan
täyttää melkoisellavarmuudellaEnckellin linja. Luon- ,betoonisia linnoituslaitteitan.
nollistasiisolisi,että tästäasemasta pidettäisiinjatkuvas- Näin siisjo vuonna1931tehtiin ratkaisu,joka merkitsi
Enckellin linjalle, eteläisintä
ti kiinni, semrninkinkun se soveltuukaikkiin tähän asti pääasemansijoittamista
laadittuihinpuolustussuunnitelmiin. Erityisestitämäkos- osaa lukuunottamatta.Kenraaliluutnantti Airo kertoi
kylläkin tuolloin ehdottanut
keealuettaMuolaanjärvi-Suomenlahti,vihollisentoden- vuonna 1975, että hän oli
Tällä alueella puolustus aseman vetämistä taakse aina sinneasti, missäKannak-
näköisintäpääoperaatiosuuntaa.
nVarsinaiset per- sen tasainen Panssarimaasto muuttuu kivikkoiseksija
voi vähiten nojautua luonnonesteisiin.
toisin sanoen jonnekin Viipurin-Ku-
manenttilinnoitustyöt,pitäisi siis keskittäätämänalueen vaikeakulkuiseksi,
parantamiseen. parsaaren tasalle,minne talvisodan aikanasyntyi TJinja
puolustusmahdollisuuksien
ja jatkosodan aikana VKT-linja Kenraaliluutnantti
Koiviston merkitys rannikon puolustukselleon jatku'
vasti kasvanut, mutta sen oma puolustus mantereen besth puolestaankertoi samanavuonna, että hän oli
suuntaanon toistaiseksijärjestämättä.(Enckellin linja' keskuställutKannaksenlinnoittamisestakenraali Man-
han on tällä suunnallaHumaljoen tasalla, sen taempi nerheimin kanssa,josta oli tullut Puolustusneuvoston
asemataas päättyy Römpöttiin, vrt. kuvaan 4). Tutkif puheenjohtajavuonna 1931. Myös sotaväenpäällikön'

kenraaliluutnanttiOstermaninkanssaasiastaoli neuvo-
teltu. Oeschtoisti edellämainitussakirjelmässämainitut
periaatteet ja korosti erityisesti käytettävissäolevien
varojenniukkuutta.Sentakia oli kaikki vanhakäytettävä
hyväksi,vaikkaseolikin heikohkoa.Harkittaessaaseman
siirtämistäeteenpäinoli l930luvun alussaotettavahuo-
mioonvanhanliikekannallepanojärjestelmän hitaus,mut-
ta kun siirryttiin aluejärjestelmään1934,jolloin joukot
saatiin nopeamminkäyttöön, tuli asemansiirtäminen
eteenpäinentistätärkeämmäksi.
Asemanoikea siipi, Humaljoki-Karhula, oli kaikkein
epäedullisimmassa maastossa. Oeschhalusisiirryttäväksi
lähelläolevalleKipinolanjärven-Kuolemanjärven linjal-
le, missäoli luonnonesteitä. Kun tämä asemanosaolisi
ensinsaaturakennetuksi,voitiin ajatelläsiirtymistäPerk-
järven tasalle, maastonsalliessaehkäpävieläkin etem-
mäksi. Olisi ollut hyvä saadatähän vaaralliseensuun-
taan, "Viipurin portin', kohdallekaki peräkkäistäase-
maa,kummallakinomasyvyytensä.- Vielä YH:n aikana
ajätus oli esillä, mutta resurssienpuutteessasitä ei
pystyttytoteuttamaan.
2.Divisioonankomentajan käsitys poikkesi suuresti
yleisesikunnan kannasta,kuten ilmeneehänenkirjelrnäs-
t^ät 20.1-32. Hänen mielestään"permanenttilinnoituk-
sia" varten saatayatvähät varat olisi tullut Kuolemajär-
ven linjan sijastasuunnataLipolan linnoittamiseen. Tän-
joka
ne olisi pitänyt rakentaavahvapuolustuskeskus, olisi
pidetty miehitettynä rauhankin
käänvihollinenei
toiseksise olisi ollut
käyksenvaralta.Ohquistin
'Kannaksen
kaksietenemissuuntaa,
puolustajankäsissäse estäisi
etenevienvihollisvoimienvälillä. Lipolan
suurestiedistäisi
hinnä hyökkäystä
sensivustaanvaan
na Lipola voisi
merkitysoli niin suuri, ettei npuolustusjoukon lopullista
tuhoutumistakaantällaisen toiminnan jälkeen voitaisi
pitää liian kalliina uhrina,. Yleisesikuntaei kuitenkaan
!htynyt Ohquistinkantaan.Oeschon kirjoittanut esityk-
sen reunaan,että "Kyrönniemi-Kuolemajärvi linja on
asetettavaLipolan edelle"ja Airo puolestaanmm: >per-
manenttilinnoituksetlänsikannaksella aikaansaavatsen,
että ... voiman säästöjuuri voidaankäyttää idässä
operaatioajatuksen toteuttamiseen-.
Lipolan kysymysoli esillä vielä myöhemminkin.Vuo-
den 1934 lopulla Airo laati asiastamuistion,jossa hän
8'7
äskettäinvalmistuneidenpuolustussuunnitelmien VK I
ja VK 2 pohjalta analysoisen merkitystä.Hänen mu-
kaansaöhquistin esityksetolivat yksipuolisetja vaillinai-
sestiperustelluttapauksessa VK l, joka edellytti puolus-
tajalle erittäin suotuisiaolosuhteitaja perustuioffensii-
viin Itä-Kannaksensuunnastahyökkääjänsivustaan.De-
fensiivisenVK 2:n toteutuessa taasLipolanmerkitysolisi
vähäinen.,Lipolan merkitys näyttaä kasvavan"vuosi
vuodelta ja kohta vaaditaanyhä laajempienalueiden
linnoittamista.Airo ei myöskäänpidä ajatuksestapuolus-
tusjoukon tuhoutumisesta,koska ose ei voi olla aivan
vähäinen).Vihollinenvoi ottaaLipolan hyvinkinnopeasti
ja asettua puolustukseenmeidän rakentamiimmease-
miin, joista senäinollensaisihyvän,sillanpään'.Linnoit-
tamisenvaatimatkustannukseteivät ole suhteessa Lipo-
lan merkitykseen.
öhquist ei luopunut kannastaan.4l-sivuisessavasti-
neessaan Airon muistioonhän sanoi,että nvoimmepuo-
lustaamaatammemenestyksellisesti ainoastaan jos kent-
täarmeijamme. . . toimii aktiivisesti,t.s. päävoimilläan
suorittaavastahyökkäyksen . . ." Tämänvuoksiolisi ensi-
sijaisestiparannettavakenttäarmeijanselkäyhteyksiä ra-
kentamaltateitä ja rautateitäsekähankkimallakuljetus-
kalustoasekävarustamallasuojajoukotpanssarintorjun-
ta-aseistuksella ja rakentamallatärkeisiin maastonkoh-
tiin esteitä.Keskitys- ja operaatiosuunnitelmat olisi tar-
kistettava joustavammiksi. Jos edellämainittujentoimen-
linnoittamiseen,
ensisijaisestiLipo-
kaakkoispuolelle,
mutta ei mis-
Hatjalahdenjärvi-Muolaanjar-
jatkettava en-
näkökulmastani',,joka
kun vuonna
pääpuolustusaseman sijoituksesta,
Fabdtiuksenv.
olevalle linjalle,
oli tarjona operatiivisiaettä
taktillisiaetuja Enckellinlinjaan verraten. (vrt. sivut
22-23).Enckellin väitteetarmeijanpuüttuvastak€skitys-
valmiudestaeivät enääolleetaiheellisiaja olivat Ohquis-
tin käsityksenmukaanaikaisemminkin"merkitystävail-
la,.
Vuoden1935tulo-ja menoarvioon yleisesikunta ehdotti
määrärahaakonekiväädasemienräkentamiseksiLipo-
laan, aikaisempaatorjuvaa kantaansatarkistaen.Aloite
ei johtanut tulokseenja vähät rahat suunnattiinpääase-
manrakentamiseen.
88
Kenttälinnoittaminen alkaa tuien asemienvahventamiseksiseuraavasti:
- Lipola-Rautu 10 kk-asemaa
Kenttälinnoittamisenalkuun päästiin kesällä 1931,jol- - Vammeljoki 4-6 kk-asemaa
loin piikkilankaesteitärakennettiinja ampuma-alaarai- - Kivennapa 4 kk-asemaa
vattiin suojajoukkojenasemissa sekä2.Divisioonanjouk- - Suomenlahti-Kuolemaj3l! __ -!3\3!94
kojen voimin että ns. hätäaputöinä.Joukko-osastojen Yhteensä 26-28kk-asemaa
käyttäminenlinnoittamiseenoli seurauksena puolustus-
laitoksen johdon -
piirissä sekä ytimmässä johdossa että Näiden laitteiden paikat olivat jo määritetyt,joten tyÖt
-
'kentällä" syntyneestä käsityksestä linnoittamisen mer- voitaisiin nopeasti aloittaa; työpiirustukseteivät veisi
ja
kityksestäpuolustus- viivytystaistelussa. Käytännössä pitkääaikaa.
linnoittaminennoudattiOhquistinvuonna1929esittämiä Lisäksiehdotettiinrakennettavaksi Taipaleenlinnoitet-
periaatteita.TyöhönosallistuivatKarjalan Kaartin Ryk- tuun asemaan 2 kk-asemaa ja Kaarnajoelle Taipaleen
mentti, Savon Prikaati, PolkupyöräpataljoonatI ja 2, pohjoispuolelletykistöasema. Näiden paikat olisi vielä
Erillinen Pioneerikomppania ja osia Viipurin suojelus- yksityiskohtaisesti tiedusteltava.
kuntapiiristäjärjestämällälinnoittamisharjoituksiaase- Puolustusneuvoston aloite ei johtanut tulokseen."Hä-
missaviikon tai kahden jaksoissa. täaputöinä"tehtiin vain piikkilankaesteitaja ampuma-
Esteiden rakentaminenja ampuma-alanraivaaminen alan raivauksia.Töitä johtivat joukko-osastojen upseerit
yksitj,istenomistamillamailla kävi mahdolliseksisiten, ja työvoiman antoivat kunnalliset viranomaiset, jotka
että esteidenalle jäävä maapohjavuokrattiinpuolustus- hoitivat myöspalkkausasiat. Puolustusministeriö toimitti
laitokselle määräajaksija metsälle aiheutettu vahinko estetyömaillepiikkilankaa ja sinkilöitä, mutta paalut
korvattiin. Sopimuksettehtiin etukäteen,ennenharjoi- tehtiin paikalla.Työhön tarvittiin sekäjalka- että hevos-
tustenaloittamistaerityistäpuolustusministeriön vahvis- miehiä. Piikkilanka oli noudettavarautatieasemiltajos-
tamaasopimuskaavaketta kä)ttäen.Yleensämaanomis- kuspitkienkinmatkojentakaa.
tajat suostuivat tekemään sopimuksetvapaaehtoisesti JuhoNiukkanenväittää kirjassaan"Talvisodanpuolus-
kohtuullisinhinnoin,muttajoissakinpoikkeustapauksissa tusministerikertoo' sivulla27, että ". . . olisi linnoituslait-
uhattiin pakkolunastuksellakin. Yleensämetsänkorvauk- teiden ja kenttävarustusten rakentamiseensaatu silloin
setkin sovittiin etukäteen.Raivauksestatai harvennuk- rahojaja työvoimaasiinä määrin,että niiden avulla olisi
sesta syntynyt puutavara tehtiin määrämittaiseksija voitu rakentaatodellinenkinMannerheim-linja'. . . 'Lin-
jätettiin omistajanmyytäväksi. pyydettiinvain 360000:- mk' ... ,ei
ja menoarvioon silloiseltajohdoltasaatumitään
rärahanäitätöitä työohjelmaehdotustan. Mikä arvotuollaisille
1930-luvunalussa selviääjo edellä selostetuista
lakauden, vuoksi oli linnoittamissuunnitelmista ja siitä että minis-
työttömyyttä ja allekirjoittamalla kirjelmällä myÖnnettiin
Everstiluutnantti Kivennavan, Raudun ja Sakkolan
aiheutui neuvotteluja markkaa, eli noin neljännes
rin läänin maaherran välillä ja seurauksenaoli, että pyydetystäsummasta.Lisäksion otettavahuomioon,että
maaherra ryhtyi toimenpiteisiintyöttömyysmääräraho- työnjohtooli irroitettavajoukko-osastoista, joissaei tuo-
jen saamiseksi linnoittamistöihin. honkaanaikaanollut liikaa upseereita.
Puolustusneuvostokin puuttui asiaan.1.9.3I päivätyllä Vielä vuosina1932-33 saatiinlinnoittamiseentyöttö-
ja kenraali Mannerheiminallekirjoittamallakirjelmällä myysvaroja,mutta niiden merkitys jäi kokonaisuuden
se esitti puolustusministerillekäsityksensäsiitä, miten kannaltamelko vähäiseksi.- Mukana olleen eloisaku-
työttömyysmäärärahoja olisi käytettävä.Vaikka työt suo- vaustöistäon W.H. Halstin kirjassanMieselääaikaansa"
dtettaisiinkin Karjalan kannaksella, olisi työttömiäyoita- sivuilla 210-211. Sitä mukaa kuin ajat paranivatja
va ottaa muualtakin, koska työt eiyät olleet paikallisia työttömyys väheni,rahojen saanti tyrehtyi ja linnoitta-
vaantarkoittivat koko maanpuolustuskyvyn lujittamista. mista voitiin suorittaavain omien vähäistenmääräraho-
Sopivina hätäaputöinä puolustusneuvosto piti linnoitus-, jen puitteissa joukkojen harjoitustöinä Kappaleesta
ja
lentokenttä- tietöitä. Linnoitustöiden osalta ehdotettiin 'Ink-korsujen rakentaminenn(sivuilla 90-94) selviaä,
betonisten kk-asemien rakentamista, mikäli kysymys tar- että noinavuosinasaatiinrakennetuksipari betonikorsua
veaineidenkustannuksistavoitaisiin tyydyttävästi rat- vuodessa ja työvoimakinpiti rahojensäästämiseksi ottaa
kaista. Laitteet tulisivat rakennettayiksi kenttälinnoitet- joukko-osastoista.
pääasiallisesti
 Yleisesikuntaesitti 5.10.33puolustusministeriölle. että
N:o
tämä hankkisi puolustuslaitokselle luvan tehdä linnoitus-
töitä valtion mailla Viipurin-Uudenkirkon maantien ja l1 Hatjalahdenjärvi- Heinäsuo
Muolaanjäryen välisellä alueella. Tänne tulisi harjoitus- l2 Jaarila-Kallainen
työmaa, missäjoukoille voitaisiin antaajärjestelmällistä III vaihe
koulutusta. Maapohjasta ei tarvitsisi maksaa vuokraa ja 13 Vammelsuunjoki - Lintulanjoki
puutavara saataisiin paikalta. Puolustusministeriö esitti 14 -
Kyrönniemi Kuolemajärvi
30.5.34 asian maaralousministeriölle, joka hyväksyi sen l5 Muolajärvi- Yskjärvi- Kirkkojärvi
19.6.34kuitenkin niin, että puolustuslaitoksenpiti lunas- IVvaihe
taa käyttämänsä puutavara nvahyistetustaalimmasta kä- l6 Viipurinlahti-Ylä-Sommee-Näykkijärvi
sikauppahinnasta,. t7 Näykkijäryi- Kämäränjärvi
l8 Leipäsuo-Muolajärvi

Karjalan kannaksenkenttälinnoittamissuunni- Ensimmäiseen jaksoonsiis kuuluivatjo tehdyt tai käske-

telmavuodelta1932 tyt työt, osaksijoukko-osastojenharjoitustöitä,osaksi
työttömyystöitä.Sen tuloksenaoli suojajoukoilleensim-
Sarnalla kun yleisesikunta selosti suunnitelmiaan Suo- mäinen asema Vammelsuun-Kivennavan-Lipolan-
menlahden-Kuolemajärven aseman linnoittamisesta be- . Raudun tasalla. Todettakoontässä, että se noudatteli
tonilaittein ( I 9. I 2.31), se antoi 2.Divisioonantehtäväksi suuressa määrinsekäRappenasemaa vuodeltal9l8 että
laatia Karjalan kannaksen linnoittamisen vleissuunnitel- myösjatkosodanaikaista VT-asemaa.Tarkoituksenaei
m a l ä h i v u o s i k s iö. h q u i s r I ä h e t t i e h d o r u k i e n s a1 4 . 3 . J 2 . ollut yhtenäisenpuolustusasemanrakentaminen,vaan
Hän totesi, että linnoittaminen oli pakko jakaa usean suojajoukkojenviivytystaisteluntehostaminen.Samalla
vuoden osalle jo pelkästään määrärahojen niukkuuden tietenkinniidentoiminnankoordinoiminenhelpottuisi.
takia. Toisaalta tästä oli etuakin, sillä ohjelmahan oli Kun toinenkinvaihe olisi saatuvalmiiksi,suojajoukko-
toteutettava pääasiallisestijoukkojen työvoimalla - öh- ryhmillä olisijo useitaperäkkäisiäviivytysasemia:
quist ei enää ottanut laskuihinsa työttömyystöitä - ja - Uudenkirkon eli U-ryhmällä Vammelsuujokilinjaja
näin järjestäen linnoittaminen voitiin sopeuttaa koulutuk- Rieskjärven-Suulajärven linja,
5een. Kivennayantiesolmunsulke-
Ohjelma jakautui Suulajärven-Ahijärventasal-
sisälsivuodet tiet katkaisevaasemaestä-
Ensimmäinen levittäytymistäsekävielä Muolaan-
linnoittamisen ynnä kannaksetsulkevalinja;
Kuvaan 52 ovat asemat Lipolan tiesolmun sulkevat
vaan taulukkoon
tvot. Raudun seudun tiesolmut
sulkevatasematja niiden etupuolellauseitaviivytysa-
semiaeri teidensuunnissa.
Asema Kun nämä työt olisivat valmiit, ryhdyttäisiin tehosta-
maan länsi-Kannaksen puolustusta,jolloin tulisivat vuo-
I vaihe roon linjat Kyrönniemi-Kuolemajärvi ja Hatjalahden-
I Mäkrälä-Vehmainen-Riiska järvi-Heinäsuo-Lumpilampi. Näiden jälkeen seuraisi-
2 Maanselkäja Palkeala vat vuorossaIV vaiheentyöt, joiden tarkoituksenaolisi
3 Suulajärvi- Kotselkä-Ahijärvi - Vuotjoki Viipurin lahipuolustuksentehostaminenja Valkjärven
tt vatne radan suojaaminen.Linja Viipurinlahti-Näykkijärvi-
4 Vammelsuujoki Kämäränjärvi noudatteleetalvisodanväliasemansuun-
5 Rieskjärvi-Vammeljärvi-Vammeljoki-Liikola taa. On pantavamerkille, että Öhquist ei suunnitelmas-
6 Tarpila saan ota huornioonEnckellin linjaa, jolta puuttuivat
7 Airikkala-Viinioja kaikki kenttälinnoituslaitteet.
8 ViivytysasemiaRaudunja Metsäpirtin suunnilla Myös tässäöhquist toistaaehdotuksensa Lipolan beto-
9 Korpijärvi nilaitteista.Tällä edellytykselläon "Ka1nakss1pr.hr,rt
LO Saijanjokilinja varustustöidensuhteensaatettu tasolle,joka tyydyttää
 ruosille1931-1933.
linnoittamisohielma
Kuva52.2.Divisioonan

sekäsuojajoukkojen ettäkenttäarmeijantärk€immätvaa- kertoi vuonna l9?4, että han oli 1930Juvunlopulla

Yoitaisiintämän
timukset,joten toiminta tässäsuhteessa todennut Fabritiuksen teorian eräiltä osin virheelli-
jälkeen suunnatarakennettujenkenttälinnoitustenkun- seksi, minkä Fabritiuskin oli myöntänyt. Tallqvist
nossaprtoon>. harhaanjohdetuksiasiassa).
erilaisia rakenteita niihin liittyvine
rakenteissakäyt€ttävät paksuu-

Ink-korsujen IJ.Sarlin, teknillinentarkastaia,

pioneerikomeht4i a. - SA-kuva'

Kun oli päätetty rakentaa

niemi-Kipinolanjärvi-Inkilä
henne Ink) - Kuolemajärvi, oli saätava asiantuntija
rakennustyön johtoon. Tehtävään valittiin majuri J. Chr'
Fabritius. Teknillinen tarkastaja, eversti U. Sarlin ryhtyi
neuvottelemaan asiasta Fabritiuksen kanssa ja teki
26.2.32 esityksen hänen kiinnittämisekseen linnoittamis-
työhön. Neuvottelun tuloksena Fabritiuksen tehtävät tu-
livat olemaan seuraavat:
1. Tutkietma betonikorsujen mitoituksesta. Fabritius
oli tehnyt tätä työtä useita vuosia Ja saanut sen
pääpiirtein valmiiksi jo vuonna 1926. Nyt se piti
vain tarkistaa ja viimeistellä. Professori Hj. Tallq-
vist oli tutustunut työhön ja antanut lausunnon,
jonka mukaan se oli "ainutlaatuinen ja voidaan sen
perusteella laskea betonisten korsujen eri osien mit-
tasuhteet, jota ei tähän asti missään maassa ole
kvettv suorittamaan,. (Yti-insinööri F L. Lehtinen
Kuva 54. Eyerstiluutkantti J. ChL Fab .tius. - SA-kuva. Kuva 55.Kahdenkonekivddrinkorsu Ink l. Ink 2 oli saman-
lainen,mutta lyhyempiyhden konekivddfinkorsu. - Eversti
det, rakennusaineilleasetettavatteknilliset vaati- luutnanttiS. Roudasmao,Tah,isodanHistoia, 1. oss.'
mukset sekä millä tavoin työt olisi suoritettaya.
Tämä muodostaisiperustanmyöhempääohjesään-
tötyötä varten,jonka ohjesäännönFabritius myös-
kin laatisi. Edelleentähän liittyisi tutkimuksia,mi-
ten olemassa oleviabetonirakenteita voitaisiinmuut-
taa tarkoituksenmukaisemmiksr.
3. Pioneeripataljoonassa oli tosinvalmistettupiirustuk-
sia Kannaksellemahdollisestirakennettaviabetoni-
korsuja varten, mutta työ pitäisi kuitenkin antaa
Fabritiuksen
siihentarvittava asiantuntemus.
ei ollut koskaansuorittanuttämän tapaisia
betonitöitä,
luttaa pataljoonan
sopivinkeino olisi
nakselle. Kuva 56. Kolmen konekivAdrinkorsu Ink 3. - Evetstiluut-
S. Roudasmaa,TalvisodanHistofia, L osa.
Fabritius oli tarjoutunut suorittamaan
iietystä kiinteästä hinnasta,mutta puolustusministeriö
piti parempanaratkaisunahänen palkkaamistaankuu-
kausipalkallaenintään15 kuukaudenajaksi. Vaikkakin
:tinisteriö näin tarjosi Fabritiuksellepienempääsummaa
<uin hän oli pyytänyt, hän hyväksyitarjouksenja astui
:alvelukseen1.4.32'toivoenlopultakinpääsevänsä to-
:euttamaanrakastamaansa Karjalan kannaksenlinnoitta-
roista,.Koskakuitenkaanmääräajassa ei saatutehdyksi
iaikkea mitä oli suunniteltu,Fabritiuksentyösuhdetta
-:atkettiinedelleen.
Fabritiusryhtyi heti laatimaanpiirustuksia,lujuuslas-
ielmia ja työselityksiä.Ensimmäiset,vuonna1932raken-
:ettavat korsut (Ink l ja 2) olivat Casematede Bourge-
:l yppisiäkorsuja,joissasiipimuurisuojaaaukkoseinää ja
_Jtka siisovat selvästisivustatultaampuvia.Ink-korsujen Kuva 57. Kahden konekivöätik korsut Ink 5 ja Ink 7. -
.aaviopiirrokset oyatkuvissa55-57. Eyerstilu tnantti S. Roudasmaa, Talvisodanhisto a, 1.oss.
 Kaikille näille korsuille oli ominaista, että niissä
kk-kammioittenlisäksi oli myös majoitustilaaaseitten
miehistöille,vieläpä tukikohdan kiväärimiehillekin,yh-
teensä12-24 miehelle. Se oli täysin erillään asekam-
mioista,joten seoli voitu tehdäkaasunpitäväksi ja varus-
taa suodattimilla.Lisäksi korsuissaoli kaivo,joten mie-
histölle taattiin puhtaan juomavedensaanti. Uuni tai
parikin teki korsun käytön mahdolliseksikylmänäkin
aikana.Uunia yoitiin tietenkinkäyttää myösruuan läm-
mittämiseen. Makuulavat olivat puiset, 2-kerroksiset.
Näin räkennettuinakorsuttulivat melkokookkaiksiEnc-
kellin linjan korsuihin verrattuna, pituus 12-20 m ja
leveys5-6 m.
Myöhemmissäkorsuissa(Ink 3-7) käytettiinrakennus-
aineenamyös panssariterästä. Vaikkakin korsut tehtiin
sivüstatultaampuviksi, niiden aukkoseinät olivat panssa-
rilevystä, jolloin varsinaista pitkää siipimuuria ei tarvittu
ja ase voitiin suunnataenemmänrintamaanpäin. Näin
saatiin tulivyöhykkeeseen lisää syvyyttä, mikä ilmenee
kuvasta58.
Panssarilevyä käytettäessä ampuma-aukkovoi olla pie-
ni. Tällöin tarvittiin kylläkin asettavartenerikoisjalusta,
mutta senhänvaati betoninenkinampuma-aukko, jos se
ke.
entulivyöhy
Kuva58.I nk-korsuj
haluttiin tehdä mahdollisimmanahtaaksi.Panssarilevyt
saatiinaluksi Merivoimienhallussaolevista,Inon linnoi-
tuksestatalteenotetuistaIevyistä,joita ei taruittu näihin
aikoihin käynnissäolevissaMäkiluodonja Kuivasaaren
panssadtornitöissä. Levyt olivat paksuudeltaan10 ja 15
cm laajuudeltaanvähänyli 2 x 3 m. Niitä lieneesaatu
ja
käyttöön tusinan Yerran,joten myöhemminpiti ryhtyä
hankkimaan uusia levyjä Ink 3:sta alkaen korsuihin
tehtiin takasivullepanssarilevystä erityinen nlähipuolus-
tuskupu,, josta käsin korsun taakse päässyttävihollista
voitiin tulittaa esimerkiksikonepistooleilla.
Asekammioittenetu- ja sivuseinätsekäkatot Ink 3:sta
alkaenoli päällystettyrautalevyllä(3,2-12 mm), joka
pantiin paikoilleenjo ennenvalua,joten seliittyi kiinteäs-
ti betoniin. Levyn tarkoituksenaoli estää vihollistulen
mahdollisestiirroittamia betoninsirpaleita(negatiivinen
kraateri) vahingoittamastamiehistöä.Kaikki sisäseinät
ja katot käytäviälukuunottamattapäällystettiinEnsonit-
kuitulevyllä(myösrautalevyt)ja maalattiinöljyvärillä'
Puolustusministeriökirjoitti teknilliselle tarkastajalle
2.6.33linnoittamismäärärahojen myöntämisenedellytyk-
senäolleen.että oTekn.osastolle varataantilaisuustarkas-
taa ja hyväksyäsuunnitelmatja piirustuksetsikäli kun ne
koskevat Ministeriön käsiteltäviäja vastattavia töitä,
joita tehtäviäja jota vastuutaMinisteriö ei ole oikeutettu
lain mukaan siirtämäänkenellekääntoiselle' " 'että
laaditut detaljipiirustukset
ym. seikkojentarkastamis-
piirustuksiintehdäänYE:n puolesta
kirjelmänjohdostateknil-
15.6.33edellisenä kesänäraken-
piirustuksetja lujuuslaskel-
Fabritiuksenomakätisestiteke-
ilmeneemm. seutaavaa
Rakenteetolivat mitoitetut kestämäänYenäläisen152
mm:n kanuunahja 152 mm:n haupitsintulta. Suoralle
osumallealttiina pidettiin vain sitä osaaaukkoseinästä,
joka ei ole siipimuurin suojaama.Sen piti kestää 152
mm:n kanuunanosuma3 km:n etäisyydeltä.Koko katon
piti kestää 152 mm:n haupitsin osumia. Laskelmien
mukaan ammus saattoi tunkeutua etuseinään28'8 cm,
etuseinänpaksuusoli 130 cm. Ammuksenräjähdysonte-
lon syvyydeksilaskettiin 22 cm. Kolme samaankohtaan
kattoa osuvaahaupitsinammustasaisi aikaan yhteensä
36 cm:nsyvyisenkuopan.Räjähdysontelo ulottuisi4l cm
kattopinnasta. Sisäpinnoissa ei laskelmien mukaantulisi
esiintymään negatiivista räjähdyskraateria Katon pak-
suus oli 100 cm ja tämän alapinnassa asekammioissa I
l9 mm:n teräkset 10 cm:n ruuduissa. Ink 3:staalkaen oli
alapinnassarautalevy tai 10 cm korkeat ratakiskotvie-
rekkain.Majoitustilojenkohdallaoli mainitun 100 cm:n

paksuisenlaatan alapuolellaensin5 cm vahvajoustava
kerros (puuta tai hiekkaa) ja sen alapuolella30 cm:n
vahvuinenteräsbetonilaatta. Korsunvihollisenpuoleinen
seinäoli 100 cm:n vahvuinenja sitä suojasilisäksi70
cm:n paksuinenkivikerros,joka maanpinnassa ulottui 5
m korsustaviholliseenpäin ja korsuntaakse2 m. Koska
näin ollen ammus ei päässyttunkeutumaanvaarallisen
lähelleseinää,laskelmatosoittivatmyösseinienkestävän
ammuksenräjähdyspaineen, vaikka panosräjähtikin pei-
rettynä(maansisässä). Takaseinänpaksuudeksiriitti 70
cmja pohjalaatan50 cm.
Raudoitusoli hyvin vahva. Se oli periaatteessa kaik-
kiallans.avaruusverkko, jonka ruudutusvaihtelil0-20
;m ja teräksetolivat l0- 16 mm. Terästenvetolujuus oli
37kg/mm'.
VeripuolustuksenEsikunnaltasaatujenpanssarilevy-
'en paksuus(10 ja 15 cm) oli myös riittävä, koska
,:skettu tunkeutuma oli vain 4,5 cm. Myös erityisten
iiinteiden panssarikupujenkäyttämistäkonekivääri-ja
:ähystyskupuinatutkittiin. Kk-kupuja olisi ollut tarjolla
:inakin englantilaisellaVickers-Armstrongilla ja ranska-
leisellaSchneider& Ciella, tähystyskupujaruotsalaisel-
i: Boforsilla.Panssarikupujaei kuitenkaanvielä tässä
-:kennusvaiheessa otettukäyttöön.
Työselityksestäilmenee,että käytettiin sekätavallista
Lohjan sementtiä,sitomisaika I ; tuntia, että myös
:rikoissementtiä,jonka sitomisaikaoli 3 tuntia. Soran
:oimittivat Koiviston satamaan
:rid ja Rudus.Soranrakeisuusoli työselityksessä tarkoin
=äärätty. Kiviaineksessa oli sekäsorakiveä
:r1'össepeliä,joka
r thintään 400 kg/m3.
:rsenttia sementtimäärästäeli vesisementtitekÜä
,..10".Betonin
ie,/cm'90vrk:n ikäisenä.Betonioli sekoitettavakoneelli-
,-sti ja koekuutioitaoli otettavatietty määräeri valuvai-
:eista. Soran suhteituksenja kosteudentarkistamisesta
,-kä eräistäkokeistatyön aikanaoli tarkat ohjeet.
Työn kulustamäärättiin,että pohjalaattaoli valettava
!eskeytyksittä.Tähän voitiin käyttää tavallista sement-
:-tr.Tämänjälkeen suoritettiiniaudoitus,panssarilevyjen
r: "rautavuorauksen> asennussekäraudoitus.Katon ala-
ratta oli valettavavälittömästiseinienyhteyteen,sitten
rli asetettavajoustavaksikerrokseksi2" lankut, joiden
:rolemmin puolin tuli asvalttihuopa.Joissakinkorsuissa
<t) tettiin lankkujenasemastahiekkaa.Senjälkeen rau-
joirettiin katto. Seinissäja katossakäytettiin hitäasti
:ilovaa sementtiä,jotta raudoitus ehdittiin tekemään
,-manettä syntyisivalusaumaa. Sullontasuoritettiinhuo-
:llisestikäsin.
Työselityksessäon yksityiskohtaisetmääräykset eri
93
osatöistä,kuten kosteuseistyksistä,kivikerroksenteke-
misestäjne. Naamioinnistamäärättiin mm., että lähellä
korsua olevat puut ja niiden juuret on suojattavaja
,korsunympärys. . . tehtävämaastonnäköiseksin.
Keväällä 1933 keskusteltiinpaitsi panssareistamyös
korsujenasejalustoista ja panssarintorjunnasta. Kuten jo
mainittiin, päädyttiin siihen, että korsujen aukkoseinät
tehtiin panssarilevystä. Ampuma-aukotpäätettiin tehdä
konekivääriämalli 09 varten,joka sijoitettaisiinerikoisja-
lustallekuitenkin sit€n,että,kolmijalkajalustaakintulee
voidakäyttääkun sitä ennenerikoisjalustaon poistettu'.
Panssarintorjunta-aseista oli esilläkolmemallia:
- 47 mm/40kaL Obuhovlaivastokanuuna m 1896,
- 37 mm/30 kal. Maxim-konetykkija
- "esimerkiksiVickersin12,7mm:n konekivääri,'.
Kahta ensinmainittuaasetta oli varastoissa,mutta ne
vaativatkunnostuksen lisäksierikoislavetinsekäsuurem-
man asekammionkuin konekivääri.Ratkaisuksituli 13
mm:n konekiväärisijoitettunajoko kk m/09 erikoisjalus-
talle tai omalle erikoisjalustalleen. Ampuma-aukkoolisi
molemmilleaseillesama.
Talvisotaanmennessä saatiinyksi konekiväärinerikois-
jalusta, mutta ei yhtään korsuunsovitettavaapanssarin-
torjuntakonekivääriä.Ampuma-aukotkinpanssadlevyi-
hin tehtiinvastavuosina1938-39.
Kun oli tehty päätösInkilän korsujenrakentamisesta,
oli tähän saatavamäärärahaja löydettävä rakentaja.
puolustusministeriölle,että
(Maavoimientarvikkeidentäy-
varastoiminen)käytettäisiin 500000:-
korsunrakentamiseen ja
palkkaamiseen.Kenraaliluutnantti
kertoi vuonna 1975,että hän omalla vastuullaan
irroitti rahat väärältämomentilta,jonka jotenkin saattoi
tulkita soveltuvanlinnoittamiseen.Rakentaminenannet-
tiin Pioneeripataljoonalle, jolloin säästettiintyöpalkoissa.
Voitiin tulkita työn sopiyanpioneerienkoulutukseen,ja
ainakin upseerienjatkokoulutukseense tietenkin hyvin
soveltui.
Puolustusministeriö,näkihyväksi myöntää"Pioneeri-
pataljoonalle6.'1.32190 431:70markkaa ,koulutus- ja
kokeilutarkoituksessa suoritettavienpioneeriharjoitustöi-
den tarveaineiden ja työkalujensekäkoneidenhankintaa
varten".SummaperustuiFabritiuksenlaatimaankustan-
nusarvioon.Lisäksi huomautettiin, että ellei sepelia
muualtasaadahalvemmalla,seon otettavaRapattilasta,
jossasitäon puolustuslaitoksella noin 1000m'.
Seuraaviksivuosiksipyrittiin saamaanlinnoittamistaja
muita puolustustaedistäviätöitä vartenoma määräraha.
OperatiivisentoimistonpääUikkö,everstiluutnanttiA.F.
Airo laati 7.5.33 muistion. ionka mukaan olisi menoar-
94

vioon otettava erityinen momentti "Sotanäyttämöiden Fabritius valvoi. Tällaisia olivat kiviaineksenseulonta-
varustamineno. Viereen on ilmeisesti kenraali Oeschin käyränja kosteudenmäärittäminensekäkoekuutioiden
käsialalla kirjoitettu "Rajaseudun puolustuslaitteiden ke- ottaminen. Betonin puristuslujuuden piti olla 500
hittäminen". kg/cm'. Vuoron johtajan oli myös pidettävä tarkkaa
Vuoden 1933 määräraha, 500000;- markkaa, tuli työkirjaa.
kuitenkin momentilta 20 Pl. III:?, Tuloa tuottamattomat SeuraavanavuonnaKauraselleuskottiin tyÖmaanjoh-
ylimääräiset yleiset työt. Se myönnettiin ehdolla, että taminenja työnjohtajinaoli edellisenäkesänäkoulutettu-
. l y ö t s u o r i r e l a a vna r a l ö i n äk. u i t e r r k i nn i i n .e t t ä a m m a t t j - ja upseereitaja aliupseereja. Nyt kokeiltiin keskeytykse-
taitoa kysyvän työn suorittaa Pioneeripataljoona harjoi- töntä 6 tunnin työvuoroa,jonka jälkeen oli 12 tunnin
tustyönä". Muut työntekijät oli otettava työttömyyslauta- lepo. Kiviaines,sora ja sorakivi (singeli) tuotiin meren
k u n n a nv ä l i t y k s e l l äL. a a d i t u ns u u n n i t e l m a m n u k a a nn ä i - rannasta.Tänä ja seuraavanakesänä rakennettavissa
tä käytettiin soran, bstoniterästen, sementin ja muiden korsuissakäytettiin aukkoseinissäpanssarilevyjä,jotka
tarveaineiden kuljetuksiin, kivien hankintaan, sepelin työmaallekuljetettiin Kuolemajärvenasemaltailmator-
hakkaamiseen, kaapslihautojen kaivamiseen yms Pääa- juntatykistön traktoreilla, ne kun painoivat 9 tonnia
siallisesti työ kuitenkin suoritettiin puolustuslaitoksen kukin. Levyissäoli valmiina kiinnityskoukut,mutta ei
voimin, sillä Pioneeripataljoonan komennuskunnan vah- ampuma-aukkoja.
vuus oli ko. vuonna6 upseeria,6 kanta-aliupseeria ja 135 Fabritius oli jo keväälläkutsunut Kaurasenja jonkun
varusmiestä, minka lisäksi 2.Divisioona komensi työ- toisenupseerinHelsinkiinlaatimaankorsujenteräsluette-
maalle 6 viikon ajaksi 'yhden jalkaväkijoukkueen, vah- lot eli "ottamaan raudat ulos piirustuksista,.Korialla
vuus0+l+30,. tehtiin nyt rakennustarvike-ja työvälineluettelotsekä
Eversti I. Kaulanen kertoi vuonna 1975, että kun suoritettiintilaukset.
Pioneeripataljoonan komennuskunta26.7.321ähtilinnoi- Kauranenkertoi kenraaliNenosenkäyneentyömaalla
tustöihin Kuolemajärveile, ei työn yksityiskohdista ollut kesä11ä 1933ja sanoneen, että"vihollinenvoi ajaapanssa-
mitään tietoa. Fabritius oli hoitanut hankinnat ja laatinut rivaunun ampuma-aukoneteen"estääkseen sen tulituk-
suunnitelmat. Oesch kertoi, että korsujen paikat oli sen- kutensittentalvisodassa kävikin.
maastoon merkitty operatiivisen osaston,teknillisen tar- Vuoden 1934työkautta varten Kautanenjoutui laati-
kastajan piirustuksetkokonaisuudessaan Lu-
sioonan palvelevadiplomi-insi-
että nimenomaan Kemijoki-yhtionjoh-
sanoa sanansa ohjeidenmukaan.Kesän
sivat ylimmän puuttunut, vaanne johti Kaura-
töiden
hemminkin. vuosina 1932-34 Inkilään
Työt Viimeinen korsu (Ink 6) raken-
verran
könä. Fabdtius toimi koko työmaan johtajana ja koulutti
yksityiskohtaisesti kunkin vuoron sekä johtajat että mie-
het tehtäviinsä. 'Olimme kaikki oppipoikia", sanoi Kau-
ranen. Ammattimiehiä ei varusmiestinjoukossatuohon Panssarinesteiden rakentaminen aloitetaan
aikaan ollut montakaan, mutta kokelaissa oli usein teek-
kareita ja valmiitakin miehiä. Niinpä ensimmäistä korsua l9 30luvulla panssariasekehittyi nopeasti. Panssarintor-
rakennettaessabetonin valmistusta johtivat diplomi-insi- junta tuli meillakin ajankohtaiseksi. Karjalan kannaksel-

11
1il
,,il,, illililll
lillililllilil
lilililltilllil]il
il,1illrl[ilil|ililill illl
ilIil
lililllllil
raudoitusta Olavi Backbergja Oiva Hyvärinen.
Rakennuskoneita ei työmaalla ollut muita kuin poltto-
piikkilankaesteiden rakentamista. Kymmenluvun puoli-
välistä alkaen tulevat mukaan myös panssarin€steeteli
moottorikäyttöiset betoninsekoirtimet. Sullonta suoritet- senaikaisenterminologian mukaan hyökkäysvaunuesteet.
tiin käsin, samoin rakennuskuopankaivaminen. Armeijakunnan Esikunnan johdolla rakennettiin suoja-
Betonin valmistaminen tehtiin ,tieteellisellä tarkkuu- joukkojen asemiin kokeiluluontoisesti rinneleikkauksia ja
della,, ts. nykyaikaisen betoniteknologian mukaisesti, estekaivantoja. Näitä töitä tehtiin nimenomaan polku-
mikä tuohon aikaan oli siviilitöissä varsin harvinaista. pyöräpataljoonien voimin kuvan 59 osoittamissa paikois-
Vuoron johtajan piti suorittaa määrätyt kokeet, joita sa. Vuonna 1935 saatiin ensi kerran maanvuokdin ja
Kuva 59. Paß sarinestetyömaatyuosifiaI 935 - I 936.

tarveaineisiin 40 000 markan määräraha. Tiedottaessaan meijakunta antoi keväällä 1937 laajan ja perusteellisen
tästä Armeijakunnan Esikunnalle yleisesikunta kehotti ohjeen sekä esteiden tyypeistä että käytöstä. Tosin silloin
kiinnittämään erityistä huomiota Kenttätyöohjesääntö olleet vaunut, 1. maailmansodan aikaiset
II:n mukaisiinverhoamistapoihin antoivat esteiden tehosta
Vyös muita mahdollisia keinoja Myös ulkomaisia kokemuksia yri-
Armeijakunnan everstiluutnantti E. Voss laati etu-
nettaviksi ensisijaisesti nojaten tutkielman, jota
käysvaunujen läpitunkeutuminen teoreettis€naja osaksi mielikuvi-
joukkojen toiminnan
tyttävä rakennettuihin todetaan aluksi, ettei panssa-
miin. Rinneleikkauksisse jotka ovat täysin passiiyi-
keuden olla vähintään 1,5 toistaiseksi kokonaan puuttues-
\.ähintään I m nilmeisine varjopuolineen
pienentämiseksija tehokkaan esteenaikaansaamiseksine ja heikkouksineenkin". Tällaisina luetellaan mm. näky-
pyrittiin sijoittamaan puroja, ojia, soita ja arvottomia yyys maasta ja ilmasta, tulitusmahdollisuuksien rajoittu-
maita pitkin kulkeviksi, "jolloin esteistä samalla on hyö- minen ja houkutus linjamaiseen puolustukseen. Etuina
ir'ä esim. maan kuivattamisessa,. Maapohja vuokrattiin nähdään mm. kiertämisen mahdottomuus, jos ne voidaan
samoin perustein kuin piikkilankaesteitäkin varten. nojata luonnonesteisiinja vaikeus ylittää ilman tykistön,
Estetöihin laskettiin taryittavan noin 10000 miestyö- pioneerien, jalkaväen tai erikoisvälineiden apua varsin-
päivää,joten ne ,tulevat huomattavassa määrässärasitta- kin, jos esteitä voidaan hallita tulella. Viimeksi mainittua
naan pp.pataljooniasekä vaikuttamaanhaitallisestinii- seikkaa painotetaan erityisesti. "Vaarallisimmalta näyt-
: e n k o u l u t u k s e e .nS i i r ah u o l i m a r r aö h q u i s rp i r i e s t e i d e n tää nykyisten kaivantojen omia tulitusmahdollisuuksia
:akentamistatärkeänaja kiireellisenä;eihän ollut mitään rajoittaya, mutta viholliselle suojaa tarjoava vaikutusn.
:.rahdollisuuksia saada varoja työn teettämiseen siviili- Maastoa oli arvosteltava sen mukaan kuinka suotuisaa se
:r'övoimalla.- Myös vuonna 1936 töitä tehtiin samoissa oli panssarivaunujen käytölle. Vaarallisimpia olivat
tulttelssa. yleensä pääteiden suunnat. Koska varsinaista panssarin-
Kahden vuoden kokeilujen ja tutkimusten jälkeen Ar- toriunta-aseistusta ei ollut. oli näihin suuntiin yaraltaya
96
Tykistön ja joukkojenpysäyttämiseksi, jolloin niiden olisi pakkoetsiä
kenttäkanuunoitasuora-ammunta-asemiin.
kiertoteitä.Joutuessaan tätenvaikeaanmaastoonne ollsr-
kanaatinheittimistönoli varauduttavakeskittämääntu-
lensa niihin kohtiin, mihin vaunut todennäköisesti tun- vat alttiiia yllättävilleiskuille.
jotta
keutuisivat. Näihin paikkoihin oli myös varattava jalka- Esteetoli rakennettavaaivantien reunaansaakka,
väkeä varustettuna käsikanäattikimpuilla, erityisiä aukot voitiin nopeastisulkearäjäyttämällä,murroksilla,
oanssarintorjuntapanoksiahan ei ollut. miinoilla tai muilla keinoin.Lähinnä rajaa olevat esteet
Konekiväärien päätehtävänä oli taistelu vihollisenjal- oli kaivettavaauki tienkin kohdaltaja rakennettavasilta,
joka kestaisihevosenja ajoneuvonpainon.mutta ei
kaväkeävastaanja senerottaminenvaunuista Aseet oli
sijoitettavaerilleenesteistä,korkeillekohdille täemmak- hyökkäysvaunua.
'Ohjeeseen
si, missä ne olisivat mahdollisimmanhyvin suojassa esteetoli merkitty kolmeenkiireellisyysluok-
vihollisentykistötuleltaja minne vaunut eivät voisi ajaa' kaan jaoteltuina, kussakinnoin kolmannesyhteismääräs-
Niiden oli voitava tehokkaastitulittaa kaivantojaja on tä. Summittaisenarvion mukaan ohjelma vaatisi noin
oantavamerkille,että tässätapauksessa ei vaadittukone- 100000 miespäivää,joten se oli pelkästäänpp-pataljoo-
iivääritulelta pyyhkäisevää vaikutusta, jotä tuohon äi- nille ylivoirnainen.Tämän vuoksi Öhqüist pitikin välttä-
kaan muuten edtyisesti korostettiin. Myös pikakivääri-, mättömänä saada työhÖn kesäisinmyös jalkaväkiryk-
ja
konepistooli- kiväärimiehiä oli sijoitettava asemaan menttejä.Maanvuokriaja tarveaineitavarten tarvittai-
sitenettä he pystyivättulittamaan kaivantoja. siin noin 500000-600 000 markkaa 10 vuodenaikana,
Erityisesti suositettiinasemiensijoittamistametsään' siis huomattavastienemmänkuin oli tähän mennessä
koskasiellävaunujenheikot tähystysmahdollisuudet tar' vuosittainsaatu.
joavat jalkaväellemahdollisuuden tuhota vaunuja räjäh- Yleisesikuntahywäkyi öhquistin ehdotulset, mutta
dyspanoksilla. kehotti kuluvan Yuodentöissärajoittumaannselviinta-
Asemat piti rakentaatukikohdittain, jolloin asemaan pauksiin,joissatulitettava,tehokasesteon aikäansaata-
saataisiinsyvyyttäja tukikohtien välit voitaisiin sulkea vissa tähänastisinmenetelmin".Teknillisentarkastajan
estekaivannoilla, edellyttäen'että ne voitiin tukikohdista toimesta oli kylläkin tarkoitus suorittaa kesän aikana
käsin hallita tulella. Piti luoda syvä, järjestelmällinen estekokeilujauusienkinmenetelmienja tlTppien kehittä-
estevyöhyke,"estelabyrintti",pitkin vihollisenmahdolli- miseksi,mutta ei ollut varmaavoitaisiinkotulokia käyt-
siaetenemisteitä vieläkuluvanakesänä.
Näiden periaatteiden Armeijakuntasuunnittelimittavamman
000 miespäivää,jolloin kul-
kesänestetöitä
ja Ratsuväkiprikaatillelas-
vain senkesän
miespäivää'Ohjelrnaoli varsin
män 3-5 vuoden
Raudun-Jaarilan-Yammeljär-
täen. Ohjeeksi
huomattava, että koko Ohquistin
sittävä piirros, saakka
ulottuneet pääasemaan
teidensuunnissa.
linjojen rakentaminen,
koltia vihollisen
 V LUKU

LINNOITTAMINEN ENNEN
TALVISOTAA

Yleisesikunnan
suunnitelmat
linnoittamisen
jatkamiseksi

Periaatepäätös Enckellin linjan valitsemisesta Kannak-
sen pääasemaksioli tehty jo vuonna 1931. Vuosina
1932-34 oli Pioneeripataljoonan voimin rakennettuInki-
län korsut, jotka mahdollistivat aseman oikean siiven
työntämisen eteenpäin. Nyt oli kiireellisintä parantaa
asemaalänsi-Kannaksellaeli Muolaanjärven ja Kuolema-
järven välisellä alueella. Eversti Airo laati tästä suunni-
telman vuoden 1934 lopulla. Hänen tilanteenarvostelunsa
mukaan vaarallisin suunta oli Summan-Kaukjärven
alue, jota rajoittaa vasemmalla Munasuo ja oikealla
Työppälänjoki (kuyassa 60 viivoitettu alue). Tätä 'Karja-
lan porttiahano oli aikaisemmissakin suunnitelmissa von
Brandensteinista alkaen pidetty vihollisen pääetenemis-
suuntana. Airo toteaa, että jos vihollinen Kaukjäneltä
päin edetenpääseeHuumolan-Kämärän asemantasalle,
se voi paitsi jatkaa Viipurin suuntaan,myös päästä
puolustajanselustaansekä vasemmallaettä oikeallaja
näin ollen pakottaaluopumaankoko asemasta.- Näin-
hän talvisodassakävikin. Tällaisen hyökkäysoperaation
torjuminenolisi Airon mielestähelpointaedellämainitus-
sa kapeikossa.Alueen takarajaa on jo linnoitettu ja
asema on puolustuksellesopiva. Sitä olisi sen vuoksi
kehitettävä:. . . "rakennettavakatkeamattomaksi ja riit-
tävän syväksikokonaisuudeksi',. Syvyyttä ei kuitenkaan
maastonvuoksi voida saadapohjoiseensuuntaan,joten
puolustustaolisi tehostettava"luomallaainakin yksi lin-
noitettuasemalisää... etupuolelle,, noin 3 km päähän
nykyisestä.Airon mielestä öhquistin ehdottamalinja
Kaukjärven-Perkjärventasallaoli maastoltaanepäedul-
lisemoiia saatavissa tehokkaaksivain suurin kustannuk-

Kuva 60. Yleisesikutlnsn

\?
\

Valkeasaari rt

'. Suomenlinnoiuamisenhistoria
98
- kaikille rannikkotykistönjoukko-osastoille toi-
sin ia uvahvallamiehityksellä". Todettakoontässä aiateltiin: ja - Myös Kännaksen
Ignatiuksenja Fab- mitettiin piitkilankaa työkaluja'
yhteydessa, että von Brandensteinin, kuin
ritiuisen suunnitelmat edellyttivät pääaseman sijoittami- linnoitta;sta tehostettiinniin hyvin betonikorsujen
asemien osalta. Työhön otettiin melkoi-
senPerkjä en tasalle,mutta 2.Divisioonaei pitänyt tätä suojajoukkojen joka
(vrt' si- sesii uutta väkeä, sitten tosin kriisin lauettua sal
maastonpnolestasopivanapääpuolustuslinjaksi ettätapahtumallaoli
Erikoisuutena mainittakoon,
vuun 18). Oeschyhtyi Airon kantaanja määräsihänen lähteä. paheksui sitä' että työhönoli
iutt innuttirLin.Eräs lehti
suunnitelmansa tisdustelunpohjaksi' SekäArmeijakun-
vain suoieluskuntalaisia'
Pääsuunnansulkeminenei yksistäänriitä Vihollinen -uk" ot.ttu johto joutuivat anta-
Esikuntaettä linnoitustyömaan
voi kiertääSummankylänlänsipuoleltavarsinkintalvisai- nan että
kaan, sillä Summanja Karhulan välillä on noin 4 km:n maan myöhemmin selityksensä,josta kävi ilmi'
jolloinasemaliittyisi suojeluskuntalaiset olivat olleet selvänävähemmistönä'
levvinenaukko,joka olisisuljettava' kestä-
"u"ikku h"i.tä .oodostettiinkin työmuodostelmien
luonnollisestiKarhulan-Närjänjärvenlinjaan' Myös
TVöDDälänioen länsiranta olisiIinnoitettava,samoinHat- vä runko,.
jai"trä"n jatuenja Kuolemajärven välinen kannas Täl- Suomessapuolustusbudjettioli pysytellyt niukkana
-loin vain parin korsunrakentamisenvuosittain'
Summankylanasemaja senetupuolellerakennettava mahdollistaen
asemaliittyvät luontevastiäskettäinlinnoitettuunInkilän Vastakun toukokuussa1938hyväks$tiin perushankinta-
ruvettiin linnoittamiseenkinsaamaanhiemanenem-
liniaan.Airon mielestätällä suunnallaei ole odotettavissa laki,
suuria operaatioita.Ottaen vielä huomioon,että Inkilän mänvaroJa.
ja Röm- Yleisesikunnassa tutkittiin Karjalan kannaksenlinnoit-
"semantakana on Humaljoki-Kolkkala Jinja
myösMuolaanjärvenitäpuoliseltaosalta' l'Divi
pötti-Närjä -linja, voidaantäällä ilmeisestitulla toimeen tamista
melkovähäisinvoimin. sioonankämentaja,ui h,,htikuottu 1938 käskyn tehdä
linnoitüslaitteilla(tuliasemat
EdelläkäsiteltylantisinKannasei tarjoa mahdollisuuk- ehdotuksensa'vakinaisilla puolustusaseman rakenta-
ia hv.esteliniat) vahvisletun
sia offensiiville,joten se linnoitetaanpuhtaastidefensii- - Yskjärvi- Kirkko-
-irruunnit"l.uu varten M uolajärvi
viä ajatellen. Sen sijaan alue MunasuostaMuolaanjär-
järvi kannaksilla".
veen on sopivavastaoffensiiviinoKarjalanporttia' vas-
Toukokuussa1938operatiivisenosastonmajuri T Ko-
taan hyökkilävänvihollisen sivustaantai selkään Sen
laati muistionsamastakysymyksestä'Hän toteaa
woksi olisi asemarakennettavariittävänkauaksietelään' honen oli jossain määrin jo
Taasiolampien-Muolaanjärven Suurniementasalle(ku- aluksi, että Airon suunnitelmaa
Summajärvi-Summankyläoli ra-
va 60). ja Sj a) sekä Taasiolampien
Airo kiteyttää 6 ja 1)' Suurniemeenryhdy-
vuosien korsua' Näin on linnoitetun
Summajärven-Summankylän välillä
Suornenlahden-Muolaanjärven
nisoimiseen
Vaikkakin Summanasemaanvteta
seen,nniin
tisaa lKohosenarvion mukaannoin 20
suudeksi'.Seuraavanavaiheenaolisi etuasemanlinnoit- iarvitaan järvi-Työppä-
taminen ,Karjalan portin' kohdalla sekä Karhulan
ja kol) ia välilleKuolemajärvi-Hatjalahden
Summanasemienyhdistäminen.Kolmannelletilalle tuli- lin ioki-Surnmunkylänoin 20 korsuasekäetuasemaan
noir,tO tottuu, oliii aiheellista jo nyt määrittäälinnoite-
sivatTyöppälänjoenlänsirannan,KuolemajärYen-Hatja-
asemanjatke Muolaanjärvenitäpuolella'
lahdenjärvenkannaksenja asernanMuolaanjärveenno- tun VK I mukaan
Voimassaolevan keskityssuunnitelrnan
iaavanitäisimmän osanlinnoittaminen'
tulisi suoritettavaksi hyökkäysoperaatio Valkjärvenlänsi
Sotilasootiittinentilanne Euroopassakehittyi yhä uh-
Kivennavansuuntaanja kannaksetMuolajärvi-
kaavammaksi.Vuonna 1935 Saksaotti käytäntöönylei- ouolitse
sen asevelvollisuuden ja seutaavanavuonnase miehitti Yskjärvi-Kirkkojärvi jäisivät defensiiviseksirintaman
Reininrnaan.Euroopanvaltiot linnoittivat rajojaan'mm' oruk i. Jottu tääl1ätultaisiin toimeen mahdollisimrnan
vähillä joukoilla,asemapitäisi linnoittaa Arvion mukaan
RanskarakensiMaginot-linjaa.Maaliskuussa1938Sak-
noin25 betonikorsua'
sa miehitti Itävallan. Syksyllä oli ns Tiekkoslovakian tarvittaisiin
toimin- Keskityssuunnitelma VK 2 edellyttäävihollisenpysayt-
kriisi, jolloin oli pakko ajatellapuolustusvoimain
taanpanoa,kutenPuolustusneuvosto myöhemminValtio- tämisen linjalle Muolaanjärvi-Ayräpäänjärvi-Salmen-
sisältynyttä osaa on
neuvostollekirjoitti. Itse asiassahan tuolloin jo suoritet- kaita. Tätä jo Enckellin linjaan
paa,.tty .od"tnitoida ja vahventaa uusillakorsuillaSe
tiinkin vähäisessä määrin reserviläistenkutsumistanyli puolustusasemak
sooii hvvin VK 2:n takimmaiseksi
määräisiinkertausharjoituksiin'.Jopa linnoittamistakin
 c?
\

Linnoitusvyöhyke
Kenttälinnoitettu
asema
9....,...lP_ ,3!_30 **

Kuva 61. Puolustusneuyoston

I 2.7.39 esittdmdlinnoittamisohielma.

mutta maastonvuoksisille ei saadasyvyyttätaaksepäin. ristyi, puolustusyoimien johto yritti tehostaamaan puo-

Näin ollen se tulee edessäolevillejärvikannaksilleMuo-
laanjärvi-Yskjärvi -Kirkkoj ärvi- Punnusjärvi-Vuoksi.
Muolaanjärven-Yskjärvenyälillä asemaon sama kuin
edellätapaustaVK I vartenajateltu asema.Yskjärven-
Vuoksenvälille tarvittaisiinaryiolta 35 korsua.Yhteensä
siiskorsujatulisi noin60.
Todettakoon,että tätä suunnitelmaaei toteutettu,mut-
ta kenttälinnoitettunaasemaoli talvisodassaosa "Man-
nerheimlinjaa".
Kun sotilaspoliittinentilanne Euroopassayha vain ki-
lustusvalmiutta.Puolustusneuvoston puheenjohtaja, sota-
marsalkkaMannerheim lähetti12.7.39 puolustusministe-
rille kirjelman,joka sisältäälaajanlinnoittamisohjelman.
Perustelunahän esittäämm. seuraavaa. >Puolanmuutut-
tua Venäjän suojamuuriksiSaksaayastaanon Venäjän
asema.. . huomattavasti lujittunutja ... huomioon jo
entistä voimakkaamminkääntymässäItämeren piiriin
. . . Näin ollenvoi Suomi. . . saada. . . laskettuavahvem-
man paineenyastaansa.Tätä kestääkseenon Suomen
armeijan turvauduttava linnoituksiin,ja siksi on aika
 Laatokan pohjoispuolellaehdotettiin Jänisjokilinjan
linnoittamista,jossajo oli muutamiavuosina1923- l9 24
rakennettujalaitteita.
On jo todettu,että ensimmäinen linnoitusvyöhykenou-
datti'Enckellin liniaa,,eteläisintäosaalukuunottamatta.
Myös toinenja kolmasvyöhykesisältyivätkenraaliEnc-
kellin suunnitelmiinja everstiluutnanttiGros-Coissyoli
suorittanutjo maastontiedusteluakinnäillä alueilla.Ra-
kentamiseen ei kuitenkaantuolloinryhdytty.
Vakinaistenlinnoitustenohella ehdotettiinmyös kent-
tälinnoitustöitä.Karjalan kannaksellaoli linnoitettava
Uudenkirkon alue sekä linja Muolaanjärvi-Yskjärvi-
Kirkkojärvi-Punnusjärvi-Vuoksi. Laatokan Karjalassa
oli linnoitettavalinja Loimola-Uuksujärvi-Syskyjärvi-
Koirinoja sekäerillisia tukikohtia Tolvajärven,Möhkön
ja Lieksan seuduille (kuva 61a) Lisäksi oli maaston
estearyoa tehostettavatulvituksilla.
Koko suunnitelmankustannusaruiooli 621 milj. mk,
josta ensimmäiseen vaiheeseen sisältyiKannaksenI ja II
vyöhykesekäJänisjokilinjaynnä erinäisiäkenttälinnoit-
tamistöitä, yhteensä380 milj. mk. Loput kuuluisivat
toiseenrakennusvaiheeseen.
Suunnitelmankäsittely hallituksessaoli vielä kesken
kun sotasyttyi.
Syyskuun puolivälissäeverstiluutnanttiV.K. Nihtilä
(myöhemmineverstija päämajanoperatiivisenosaston
pääUikkö),joka oli tullut maayoimatoimiston päälliköksi,
laati muistionlinnoittamisenulottamisestavielä kauem-
pari kuukautta aikaisem-
min oli esitetty. Nihtilä ehdotti linjaa "Pielisjärvestä
edelleenPuruveden,Sulkavan
K va61a.Laatokan Karjolanlinnoittamissuunnitelma. ja Puumalansalmienkautta Saimaaseen, mistäseliittyisi
jo nykyisessäsuunnitelmassa esiintyväänSaimaankana-
aloittaalinnoitustyöttodellavakavastija nykyistäkokei- van linnoituslinjaan,mutta jatkuisi myösLemin, Kivüär-
luluontoistayaihettapaljonsuurisuuntaisemmin.n venja Valkealankautta Kymijokeenja siitä Suomenlah-
Karjalan kannaksellataryittaisiin kolme vyöhykettä. teen,. Työt olisi keskitettävävain järvilinjan ylimeno-
Ensimmäinenon jo rakenteilla (Inkila-Summa-Sal- paikkoihin eikä yhtäjaksoistaasemaatietenkäänvoinut
menkaita-Vuoksi),mutta sitä olisi täydennettävä.Toi- ajatella.Nihtilän ehdotusmuistuttaaolennaisiltaosiltaan
nen vyöhyke,Viipuri-Tali-Noskuanselkä-Vuoksi olisi Gros-CoissynehdotustäEnckellille vuonna 1924 (kuva
rakennettavayhtenäiseksi, mutta Vuoksenkoillispuolelle 62, vrt. kuvaan13).- LisäksiNihtilä ehdottiSaimaan-
piti rakennettamanlinnoitetut tukikohdatvain Vuoksen- Suomenlahdenvälin linnoittamisentutkimista maastos-
rannan,Räisälänja Käkisalmenseuduille.Tämä toinen sa, tekemättäkartan perusteellakonkreettistaehdotusta
vyöhyke tunnettiin talvisodanaikana T-aseman(Taka- asemansijainniksi.Voidaantodeta,että Nihtilän ehdotus
aseman)nimisenä.Kolmas linnoitusvyöhykesuunnitel- toteutui vuonna 1940, jolloin ryhdyttiin rakentamaan
tiin rakennettayaksilinjalle Viipurinlahti-Saimaan ka- myöhemminSalpalinjaksi nimitettyä asemaaSuomen-
nava.Lisäksipiti SaimaanitäpuolellalinnoittaaImmolan lahdestaPielisjärveen.
ja Hiitolan alueet(kuva6l ), Edellaesitettyjenlinnoittamisenyleissuunnitelmien li-
Yleisesikunnanpäällikkö tiedoitti toisen vyöhykkeen säksioperatiivinenosastolaati yksityiskohtaisetsuunni-
pääpuolustuslinjan kulun 29.8.39teknilliselletarkastajal- telmat kutakin aluettavartenja määräsikorsujenpaikat
le'linnoituslaitteidensijoittelunedellyttämiintutkimuk- maastossasekä aseittenampumasektorit.Ensimmäiset
siin ryhtymistävarten,. tämän vaiheen korsut olivat Sk 10, Sj 4 ja Ink 6.
 i01

lg39 t'
Nihtilän ehdotussyrskuussalvJv
Kuva 62. EverstiluutnanttiNihtilän lisdttmiseksi'
linnoittamisens))vyyden

Teknillisen tarkastajan suorituttamien tutkimusten ja

maaston vaakitusten jäl!:een sotaväenpäällikkö ja yleise-
sikunnan päällikkö mätiräsivät nämä korsut rakennetta-
viksi ja hyväksyivat niiden yleispiirustukset alkuvuodesta
1936. Seuraavinaolivat vuorossaTaasiolampienmaas-
toon tulevat korsut L€ 6 ja Le 7 keväällä 1937 sekä
Suurniemen korsut alkuvuodesta I 93 8.
Summankylän ja Summajärven asemien modernisoin-
tia ja täydentämistä sekä Suumiemeen Muolaanjäryen
, . n -
etelärannalle rakennettavaa asemaa koskevat "vahviste-
tut suunnitelmat rakennussuunnitelmienkiire€llistä laati-
mista ja toteuttamista varten, lähetettiin teknilliselle
tarkastajalle 21.9.38. Lisäksi pyydettiin suorittamaan
maaston tutkimuksia Muolaanjärven-Yskjärven kan-
Kuva 63. Summankyldnlinnoituslaitteetja tulivyöhykevuon-
na 1924.
t02
naksella.Pian kuitenkin päätettiin jättää tämä asema
kenttälinnoittamisen varaankuten puolustusneuYosto oli
esittänytja suunnatatyöt vanhaan,Enckellin linjaan"
Muolaaniärvi-Salmenkaita.Tämä suunnitelmavahvis-
tettiin 8.i2.i8. Summankylänsuunnitelmaan yleisesikun-
ta lisäsi l.Divisioonanehdotuksestavielä 20.6.39kaksi
korsua(Sk l7 ja Sk l8).
Linnoittamistoiminnanlisääntymisestäkuvastuu sel-
västi sotilaspoliittisentilanteen kehitys ja siitä johtuva
varojensaanninhelpottuminen- valitettavastitosin niin
myöhään,että suunnitelmatjäivät suureksiosaksitoteut-
lamatla.
Esimerkkinäkehityksestä, joka oli tapahtunutkenraali
Enckellin kaudenjalkeen,esitetäänSummanalueenlin-
noittaminen.Ero ilmeneekuvista 63-66 ia seuraavista
taulukoista.
Kuva 64. Summankyldn linnoituslaitteet jq tulivyöhyke vuon-
na 1939.
Vanhatkorsut

N:o Uusi tehtävä

skl Rintamatulikk-korsu Majoituskorsu

sk2 Rintamatulikk-ja 3 kk:nsivustatulikorsu,
majoituskorsu 26 miehenmajoitus
sk3 Rintamatulikk-korsu Sivustatulikk-korsu
sk4 Majoituskorsu
sk5 Sivustatulikk-korsu
Sivustatulikk-korsu
Majoituskorsu
sk8 Majoituskorsu
sk9 Sivustatulikk-korsu
sk l2 Mjoit,rskorsu Majoituskorsu
Kuva 65. Srmmajönen - Munasuon linnoituslaitteet i4 tuli- s k1 3
wöhvke vuonna1924.
sk l4
s kl 5
sjl Rintamatulikk-korsu Rintamatulikk-korsu
sj2 Käytettiin koemaalina
v. 1933
sj3 Rintamatulikk-korsu
sj6 Majoituskorsu Majoituskorsu
sj7 Jalkaväkiasema Jalkaväkiasema
sj8
ci a
sj 10 Majoituskorsu Majoituskorsu

Kava 66. Summajdnen - Munasuon ("Ldhteen lohkon")
linnoituslqitteetja tuliryöhyke v^onna 1939.
Huomsutuksio.l. Sk 12:nyhteyteensuunniteltuakk-korsuaei
ehdittyrakentaa.
2. Sk 2:n lähelle suunniteltuamajoituskorsua2a ei ehditty
mkentaa.
3. Sk 8-9:ssäei ehdittysuorittaamuutostöitä
 103

Uudetkorsut teita ... hyväksikäyttäen"kehotettaisiin väestÖäeri

puolilla maatavalmistamaanestepaaluja ja ehkäpämyös
Valmis- estekiviäkuljetettaviksisinnemissäniitä tarvitaan
tumis-
vuosi

sk 10 3 kk:n korsu. UDDolavetti. Joukkueen ma- kehitetään

Organisaatiota
Panssarilevytk k-kammioiden etu-
seinässä ja katossa 193'7 1920lur.unalussakenraaliEnckelljohti linnoittamista-
s k l l 4 kk:n sivustatulikorsu.Joukkueenmajoi- voidaanpasanoa- henkilökohtaisesti, teknillisenäapu-
tus 1939 laisenaaneverstiluutnanttiGros-Coissy.Tuohon aikaan
sk l6 Joukkueenmajoituskorsu.Pataljoonanko- yleisesikunnanpäällikkö, joka osaltaan vastasi maan
mentopaikka 1939 puolustusvalmiuden kehittämisestä, oli suoraanylipäälli-
sk 17 Sivustatulikk-korsu. Joukkueenmajoitus 1939 kön, Tasavallanpresidentinalainensamallatavalla kuin
sk 18 2 kk:n sivustatulikorsu.(Ei valmistunut) sotaväenpäällikkö.Operatiivisenosastonosuuslinnoitta-
s j 4 2 kk;n korsu.26 miehenmajoitus.Panssa- misenjohtamisessa jäi vähäiseksi.Rakentamisesta huo-
rilevyt kk-kammioidenetuseinässä ja ka- lehti puolustusministeriön teknillinenosastourakoitsijoi-
tossa 1937 ta käyttäen.- Ilmeisestitällaiseenjohdon organisointiin
Joukkueen
4 kk:n sivustatulikorsu. majoi- oli oma osuutensa kenraaliEnckellinkäsityksellälinnoit-
lus 1939 tamisen merkityksestämaan puolustamisessa ja hänen
tästäjohtuvallaomakohtaisella kiinnostuksellaan siihen.
1930-luvullepäästäessä ylimmän johdon järjestely oli
Airo oli esittänyt jo vuonna 7934, etta Summankylän muuttunut.Yleisesikunnanpäällikkö oli sotaväenpäälli-
dntamaa olisi jatkettava oikealle sulkemaanKarhulan kön alainen.Yleisesikuntaankuuluva teknillinentarkas-
(Ylikylän) ja Summankylänvälinenaukko.Vuonna1939 taja johti kaikkea pioneeritoimintaa,näin ollen myös
päätettiinkinryhtyä linnoittamiseenja alueellepiti tulla linnoittamista. 1931 järjestettiin puolustusneuvosto uu-
11 konekiväärikorsua(yhteensä14 konekivääriä)ja I delleen ja sen johtoon tuli kenraali, sittemmin sotamar-
majoituskorsu.Piirustuksetvalmistuivatmarraskuunlo- salkka Mannerheim. 1938 toteutetun ylimmän johdon
pulla. Rakenteet mukaan puolustusneuvoston pu-
Työmaataoltiin varsinsuppeayleisesikunta,
tamiseen päästy. työelimenäänoperatiivinenosasto.Sota-
Yleisesikunnalla puolustusministeriöön, jäädenkui-
den välimaästosta.Niinpä sotilaskäskyasioissa suoraan Tasavallan presiden-
päällikköäkomentamaan yhteydessäsuutin osaentistäyleisesi-
tustöihin Munasuon-Taasiolammen puolustusministeriöön, niin myös
tus saadaken(lälinnoitetun Kaikki rakentamiseenliittyvät
raivauksineen.. . nyt valmistuvienpermanenttilinnoitus- asiat jäivät edelleen puolustusministeriön teknillisen
laitteidenvälille.Työtä ei ole voitu antaavapaaehtoiselle osastontehtäYäkenttään.
työvoimalle, koska sen majoittuminen asumattomalle Tällaisena ylimmän johdon järjestely säilyikin aina
alueelleja huoltaminenvälineidenpuutteessa olisi tuotta- Päämajanperustamiseen asti syksyllä 1939,jolloin yli-
nut vaikeuksian.Työhönkomennettiinkinkahdenkomp- päälliköksinimitetty sotamarsalkka Mannerheimsaijoh-
panianvahvuinenosasto,jonka piti linnoittamistyönli- toonsasuurimmanosan puolustusministeriön sotilaalli-
säksiosallistuasaksalaisen kenraaliF. HalderinSuomen- sestasektorista.Teknillisestätarkastajasta tuli Päämajan
vierailunaikanaPerkjärvenseuduillajärjestettäYään so- pioneerikomentaja ja hänen alaisensatoimisto laajeni,
taharjoitukseen. EverstiB. Nordenswan,joka oli määrät- niin että se lokakuun alusta käsitti pioneeritoimiston
ty työt johtamaan, ilmoitti 23.9.39 rakennuttaneensa lisäksisuunnittelutoimiston (Pion2, päällikkönäkapteeni
mainittuun metsäasemaan piikkilankaesteens€käsuori- A. Vans6n) rakennustoimiston(Pion 3, päällikkönä
ja
tuttaneensaraivauksiaja harvennuksia. Tämä ei kuiten- professori,insinöörikapteeni Arvo Lönnroth).Nyt alistet-
kaan ollut riittäyää, vaan asemassapitäisi toki tehdä tiin kaikki puolustusministeriön linnoitustyöt Karjalan
muitakin töitä. - Samassayhteydessähän esittää,että kannaksellarakennustoimiston johtoon.
"maassavallitseyaamielialaaja poikkeuksellisiaolosuh- Ink-korsujenrakentaminenoli tapahtunutimprovisaa-
104
tion varassa.Fabritiusoli palkattutilapäisestijohtamaan
työtä ja varusmiestyövoimaa oli käytetty sensuorittami-
seen.Kun vuoden1934loppupuolellajo näytti siltä, että
linnoittamistajatkettaisiinvielä tämänjalkeenkin,teknil-
linen tarkastajateki aloitteenlinnoittamistoiminnan joh-
don järjestämiseksija suoritusperiaatteiden vahvistami-
seksi.
Asiaakoskevaesityson ilmeisestikinFabritiuksenlaati-
ma (25.8.34)ja varsin perusteellinen.Aluksi esitetään
ylimmänjohdon osuus.On mm. määritettävälinnoitetta-
vat alueet,miten puolustusoperaatiot on tarkoitussuorit-
taa, mitä voimia on käytettävissä,mitä aseistustaja
miten voimat ryhmitetäänsekä arvioitavavihollisento-
dennäköinentoiminta. On myös määritettävävarat,joi-
denpuitteissalinnoittaminentuleetapahtumaan.
Ylimmän johdon antamien perusteidenpohjalta on
"taktillisten ja linnoitusupseerieq"yhdessälaadittava
alueen puolustussuunnitelma, johon kuuluu mm. tuli-
suunnitelmaja aseidenpaikkojenmäärittäminen,,jouk-
kojen ryhmitys, sijoitusja suunnitellutliikkeet taistelun
eri vaiheissa,,miten eri elimeton suojattavajaminkälais-
ta tulta vastaan,estesuunnitelma ja huollon järjestely.
Tämänjälkeen laaditaankustannusarvio ja määritetään,
mitkä työt on tehtävä rauhan aikanaja mitkä voidaan
jättää sodanuhkan tai sodanaikanasuoritettaviksi.
Edellä olevan yleisluontoisen suunnittelunjälkeen seu-
raa työpiirustusten
Jokaisellelaitteelle
laisten tyyppipiirustusten
mykseen.Jokaisesta
litysja kustannusaruio.
Johtoelimen
lin linjan korsujen uusiminen,
suhteissa vastaa
tutkimuksen
vaatimat muutostyöt.
Kokeilut ja tutkimukset olisivat tärkeä osa tulevan
johtoelimentyöstä. Tutkittaisiin korsujenmuotoaja ra-
kennetta,panssareita,aseidenkäyttöä korsuissa,esteitä
ja niidenrakenteita, betoniteknologiaa jne.
Linnoittamisensuunnittelupitäisi keskittää.Maa- ja
merilinnoituselimettosin tehtäviensäpuolestasuuresti
eroavat toisistaan, mutta teknilliset kysymykset ovat
samoja.Yhteinensuurrittelevajohto olisi niinollenedul-
lisin.
Pioneerienkäyttäminentyövoimanaei voi enää tulla
kysymykseen.Yarsinainenkoulutus kärsisi siitä liialßi,
sillä,vakinaistenlinnoituksienrakentaminenlankeaapio-
neeriensodanaikaisten tehtävienulkopuolelle,.Rakenta-
minen voitaisiintehdäjoko ns. omanatyönä tai teettää
urakoitsijoilla,jolloin jälkimmäisessätapauksessaolisi
vainjärjestettävävalvonta.
Linnoitustoiminnan johtoelinvoitaisiinsijoittaapuolus-
tusministeriöön tai yleisesikuntaan Suunnittelukuuluisi
ilman muuta jälkimrnäisen toimintapiiriin, rnutta raken-
tarninenehkä paremmin puolustusministeriön. Kysymyk-
seentulisi mahdollisestitehtävien jakaminen. Voidakseen
tehdälopullisenehdotuksenlinnoittamistoiminnan järjes-
telystä teknillinen tarkastaja pyytää sotaväen päällikön
kannanottoaedelläesittämiinsänäkökohtiin.
EverstiAiro laati lausunnonasiastajatotesialuksi,että
operaatiosuunnitelmiin liittyvät kysymyksetkuuluvatso-
taväen päällikön, yleisesikunnanja puolustusneuvoston
ratkaistaviin,minkä lisäksi tietenkin asianomaiset yhty-
mät ja joukot, joille kuuluu vastuualueiden puolustukses-
ta, ottavat osaatyöhön. Ei siis tarvita erityistä henkilö-
kuntaa, koska on jo olemassaelimet, joille asiat viran
puolesta kuuluvat. Linnoittamiseensaataviavaroja ei
voida koskaanetukäteentietää, joten ,suunnittelut on
suoritettavailman määrärahaperustaa,', todellisetmah-
dollisuudethuomioonottaen. Merilinnoitustensuunnitte-
lun keskittämistäuudelleelimelleAiro ei pidä kiireellise-
nä, koskaasiatovat vuosikausiasujuneethyvin nykyisen-
kin organisaationmukaan.Liittäminen uuteenperustet-
tavaanelimeenvoisi pikemminkinaiheuttaakatkoksen.
"Myöhempi liittäminen jo toimivaan elimeen voi joka
suhteessa olla varmempaa".Airo pitääjohtoelimenliittä-
puolustusministeriön teknilliseenosastoonluonnol-
hankinta'ja tilityskysymys-
olisi suhdeyleisesikuntaan ja tä-
linnoitustoiminnassa etukäteentar-
teknillisentarkastajanväli-
päädyttiin siihen, että yleisesikun-
kaikki muut linnoittamiseenliittyvät
paitsi rakentaminenja kunnossapito.Räken-
nustyönvalvontapiti saadariippumattomaksirakennus-
työn johdosta,ja sensuodttaisisuunnitteluhenkilökunta.
Rannikonlinnoittaminenpidettäisiintoistaiseksierillään
maalinnoitustensuunnittelusta.Tältä pohjalta lähtien
teknillinentarkastajaesitti sotaväenpäällikölle,että pe-
rustettaisiinlinnoitustoimisto, johon aluksitulisi 4 upsee-
ria. Toimistopäälliköksipiti saadamajuri evp.Fabritius,
koskapalveluksessa ei ollut täysinpäteviälinnoitusupsee-
reja. Näillä edellytyksillävoisi linnoittamistoimintaheti
alkaa, mutta ,tulevaisuuttasilmälläpitäenolisi . . . yksi
SotateknillisenKoulun käynyt upseerikomennettavajo-
honkin ulkomaiseensotateknilliseen kouluun., - Vuosit-
-
taiseksilinnoittamismäärärahaksi aruioitiin4 milj. mk.
Tältä pohjaltaaloitettiinyleisesikunnan ja puolustusrni
nisteriönneuvottelutkäytännöllisistä järjestelyistä.Edel-
listä edustivatOeschja Sarlin,jakimmäistä mm. Stark.
 105
Neuvottelujentuloksenasyntyivät >Määräyksetmaalin- myösorganisaationsekavuuden ja ylimmänjohdonpuut-
noituslaitteidenuutisrakenteitaja entisten rakenteiden teellisetsuunnitelmat.Stark sanookommenteissaan. että
perusteellistakorjaustakoskevienasioidenhoidosta',jot- operatiivinenosastooli ainavalmisantamaanlinnoittajil-
ka puolustusministeriArvi Oksala allekirjoitti 8.7.35. 1etyötä. - Tuskin sillä kuitenkaanoli sellaisiasuunnitel-
Näiden määräystenmukaan yleisesikunnantuli laatia mia, joista olisi selvinnytesimerkiksi,joukkojen ryhmi-
linnoittamissuunnitelmat sekätaryittayat piirustuksetja tys, süoitusja suunnitellutliikkeet taisteluneri vaiheis-
työselityksetsekävastataniiden "sotilasteknillisestä tar- sa",kuten Fabritiusolisi vaatinut.
koituksenmukaisuudesta". Puolustusministeriö taas suo- Syksyllä 1937teknillinentarkastajaesitti yleisesikun-
dttaisi,rakenteellisenpuolentarkastamisen,ja päättäisi nan päällikölle, että linnoitustoimistopystyy suoriutu-
rakennustyönsuorituksesta. Jos puolustusministeriö kat- maanlaajentuvastalinnoittamistoiminnasta vain edellyt-
soisi työn yaativanmuutostarakenteellisessa suhteessa, täen, €ttä saadaanlisää kolme insinööriä.Vuoden 1938
oli asia palautettavayleisesikunnalle, jonka tuli ,harkit- keväällätoimistoonotettiinkin sopimuspalkkaisina diplo-
tuaan sitä sotilasteknilliseltäkannaltaantaalausuntonsa mi-insinööritA. Nykänen(myöhemminprofessori)ja P.
ja tarpeenvaatiessalaatia muutosehdotustyöstä,. Vas- SiltanensekäinsinööriK. Salomaa,joka oli ollut työmail-
tuu työn suorituksestatuli ministeriölle, kuten myös la Kannaksella.- Tällä henkilökunnallalaski teknillinen
valvonta "rakenteellisessa ja taloudellisessa suhteessa,. tarkastajasuoriutuvansa ko. vuonna5-6 korsun,seuraa-
Yleisesikunnanoli määrättäväministeriönkäyttöönhen- vana vuonna 7-8 ja vuodesta 1940 alkaen vuosittain
kilöstöä,sotilasteknillistä valvontaavart€nn. 9- l0 korsunrakentamisesta.
Fabritius kertoo aikaisemminmainitussatutkielmas- Kun linnoittamistoimintavuonna1939suurestilaajeni,
saan,että Sarlinin esityslinnoittamisenjohtoelimenpe- otettiin linnoitustoimistonpalvelukseenasiantuntijoiksi
rustämisestaoli alunperinlahtöisinMannerheimiltä(tä- kaksi belgialaistaupseeria,kenraalimajuriE. Badouxja
mä mainitseekinasianmuistelmissaan) ja tarkoituksena pioneerikapteeniJ.L.G.J. David, jotka kuitenkin sodan
oli saadaFabritiussenjohtoon.Hän oli asettanutehdok- syttyessäpalasivatkotimaahpnsa.
si, että yiipymättä ryhdyttäisiin laatimaanlinnoittamis- Myös puolustusministeriön -teknillisenosastonhenkilö-
suunnitelmaa.Tähän suostuttiinkin,mutta kun ministe- kuntaa oli lisättävä linnoittamistoiminnanlaajentuessa.
riö ei voinut hyväksyäsitä, että yleisesikuirtajohtaisi ja Ministedö esitti 4.4.35 rautatiehallituksensillanraken-
suorituttaisirakentamisen,asiaviivästyija niinpä Fabri- nusosaston joht{an, diplomi-insinoöri(myöhemminyli-
tiuksestatuli toimistopäällikkö väliaikaisestipuolustus-
Stark puolestaan Kulkulaitostenja yleistentöi-
sen tutkielmaan, Seuraavana vuonna,kun
ja Sarlin hyväksyiyät ei enää saatujatketuksi, hänen
että kolmentäysin puolustusministeriön asiantun-
yleisesikunnan oman virkansaohella. Lehtinen
jan ja puolustusministeriön ainatalvisotaansaakka.
että olisi pitänyt suorittaa nomana tvönä",
toiminnalle.Tällaiseen K. Ketosen"PlM:n Rakennustyö
vastasodanaikana. diplomi-insinööri(myö-
minta yhdistettiinvastasotienjälkeen. hemmininsinöörimajuri)V. Kärkkäinenja työpäälliköksi
Teknillisentarkastajanalainen,Linnoitustoimisto,pe- rakennusmestari(myöhemminmajuri ja teollisuusneu-
rustettiinaluksikomennusteitse, koskatarvittaviavirkoja vos) K. Helminen.Työt aloit€ttiin 26.8.36.Työmaa
ja toimia ei ollut tulo- ja menoarviossa. Fabritiusmäärät- itsenäistettiinpian, mutta sai säilyttää edellä mainitun
tiin sopimuspalkkaiseksi toimistopäälliköksi21.2.35al-- nimen.Tilinpidollisestise oli ArmeijakunnanEsikunnan
kaen.Keväänkuluessatoimistoonkom€nnettiinkapteeni alainen,joten määrärahat tulivat aina tämän kautta.
A.J. Alveja luutnanttiA.R.I. Lukkarisekävuonna1936 Työmaan toimisto sijoitettiin aluksi Summankylään,
luutnantti M. Kuumola. Alven kuoltua vuonna 1937 mutta siirrettiin syksyllä 1937Perkjärvenasemalle.Al-
hänentilalleentuli kapteeniA.V. Vans6n.Fabritiuserosi kuvuodesta 1938 tuli palvelukseendiplomi-insinööri
vuoden1938lopussa,koskahän ei mielestäänvallitsevis- (myöhemmininsinöörimajuri)Y.J. Suomio.Työmaitten
sa oloissasaanutaikaan Kannaksenlinnoittamistasillä laajentuessa otettiin työhön vähitellenmelkoinenmäärä
nopeudellakuin hän piti välttämättömänämaanpuolus- rakennusmestareita ja insinöörejä.- Muolaankannaksel-
tuksenkannalta.Eronsasyyksihänmainitseetutkielmas- la työt alkoivat heinäkuunjälkipuoliskolla 1939ja työ-
saan ensisijaisestiriittämättömät määrärahat, mutta maanjohtoon tuli diplomi-insinööri(myöhemminraken-
106
ja rakentaminen
nusneuvos)E.A.R. Kinnunen. Salmenkaidalleperustet- Teknillinen suunnittelu
tiin työmaavastalokakuunpuolivälissä1939.Se ei enää
päästiinrakentamiseen, oli täytynyt ratkaista
kuulunut Pl.M:n Rakennustyön:o 8:aan, vaan siellä Ennenkuin
vaikeimmat ehkä korsujen lujuudelle
toimiva "TyöryhmäArajoki',,johtajanadiplomi-insinööri useita ongelmia,
asetettavatvaatimukset s3kä panssarikysymys Tammi-
A. Arajoki 9.10.39alkaen,oli suoraanPäämajanalainen tarkas-
tarkastaja pyysi tykistön
Teknillinen tarkastaja ehdotti sotaväen pääUikölle kuussa1934teknillinen
tajalta tietoja Neuvostoliiton tykistöstä Vastauksessaan
6.4.39"linnoitustöidenjatkuvuudenturvaamiseksiliike-
kannallepanon sattuessa> erityistenlinnoitusrakennuspa- tämä ilmoitti, että kaliipedt ovat 3"-11" 8" tuuman
mukaan haupitsejaon odotettaYissa huomattaviakinmääriä mei-
taljoonienperustamistaMäärävahvuustaulukon
mutta suurempia kaliiperejaei pal-
piti pataljoonaankuulua esikunta,johon sisältyivarikko dän rintamillemme,
poikkeustapauksissa' Panssarikra-
ja korjauspajasekäkolmelinnoitusrakennuskomppantaa'joa, raskaimpiavain
laivastolta ja rannikkotykistöltä'
Pataljoonankomentajaoli insinöörimajurija komppanian naatteja on saatavissa
Esikunnan kokonaisvah- Vuoden 1935 lcpulla teknillinen tarkastajateki tarkenta-
päälliköt insinöörikapteeneja.
joihin kenraaliNenonen3l'36 vastasi
vuus oli 122 henkilöäja kunkin komppanian261' joten via kysymyksiä,
tuli 935.'Nykyisestä seuraavasti. Korsujentuhoamiseen tultaneenkäyttämään
pataljoonankokonaisvahvuudeksi
ja
iakennustöissä olevastahenkilöstöstä saadaanasianomai- ensi sijassaraskaitakenttähaupitseja raskaitakenttä-
jo
jotka kuuluvat divisioonien ja armeijakun-
siin muodostelmiinjo melko suurtakin ammattitaitoa kanuunoita,
Tätä raskaamman kaluston käyrtÖ.tulee
vaativaja kokemustaomaavakantajoukko,jo:a sotilas- tien tykjstöön.
piiri voi täydentääedellytetynmäärävahvuuden puitteis- kysymykseen vastasitten kun muut keinot ovat osorttau-
Nenonenei kuitenkaanpitänyt mah-
sa. Samoin voidaan työmaalla tällä hetkellä olevasta tuneettehottomiksi.
"tällaisenlinnakkeeneteentuodaan 15
kalustostasaadaainakin peruskalustokutakin yksikköä dottomana,että
metrin päähän.- Todettakoon,
varten,. Tällainenpataljoonaehdotettiinperustettavaksi cm:n kanuuna' 500-800
Kannaksensotilaspiiristäja lisäksipiti Helsingin,Turun että arvio osoittautui talvisodassatäsmälleenoikeaksi,
kanuunan'Läh-
ja Tampereensotilaspiirienperustaakunkin kornppania esimerkiksikun vihollinentoi tuollaisen
(kuva 66) ja ampui
ja näille yhteiseksijohtoelimeksipataljoonanesikunta' teen lohkolla, Sj 4:n etumaastoon
sisään.'Suutari" löytyi
Puolustusministeriö
saattoituodatykin aivan
sensotilaspiirille
päähänmeidänetulinjastamme,
oerustamisvalmiiksi,
ammuspulastä. 'Maali ei ollut tar-
äostamaan
ka oäälliköksi
laatimastamuistiosta,jonka
nen. Henkilokunta
sotaväenpäällikölle' ilme-
n:o8:nväkeä.
millaista tulta vastaan
Yleisesikunnassa
mitoitettava. Ensimmäisissähyök-
tyisen linnoitusjoukon
asemiamme vastaan vihollinen
esikunnanlisäksi
haupitsejaraskaampaakalus-
oma lohkonsa.
tulee nopeastisaamaanselville
1600 miestä,joista 150 olisi ollut värvättyjä.Näin olisi toa. Koska se kuitenkin
sijainnin, panssarikranaattien käyttö tu-
saatu kullekin korsulle oma miehistö ja lisäksi olisi tulikorsujemme järjestet-
jolloin linnoitettuunasemaan olisi lee kysymykseen hyvin pian. 'Jos asemamme on
varattuerikseen aseet.
voi kylläkin ankaraa,piiritystykistÖllä
tullut sekälinnoituslaitteidenerikoisvälineisiinettä asei- ty syvyyteen,niin
tykistövalmistelua seuranneenhyökkäyksen
siin perehtynytrunkomiehitys.Tämä olisi toisaaltamuo- *oiit"ttr,u pääpuo-
vastaanottoaseman suojajoukoilleja vaikutuksesta joku osa päävaslarinta-asemamme
dostanuteräänlaisen
murtua, mutta syvlysjärjestelmän linnoitus-
myöstoiminut asemaansaapuvanmiehitysjoukonopasta- lustuslinjasta .' Jol-
jana ja perehdyttäjänä.Suunnitelmaaei ehditty ryhtyä elimet ... jäävät kuitenkinpuolustuskykyisiksi
lei taas asemamme ole järjestetty syvyyteen' on sen
toteuttamaan.Linnoitustoimistoja rakennustöissä ollut
. . . piiritystykistön ankarin tykistÖval-
henkilökuntayrittivät opastaajoukkoja,mutta ilmeisesti elintenkestettävä
koskaKannaksen mistelu,koskatällaisenn.s.'lineaariaseman' murtumisen
ei tähänollut tarpeeksihenkilÖkuntaa,
jälkeen taistelu muutluu kenllätaisteluksi puolustajan
Armeijan Esikunta pyysi 23.11.39,vedotenkapteeni
lähetlämis- ollessailrnan vakinaisten linnoituselinten muodostamia
Lukl<arinkäynteihinjoukoissa, asiantuntijan
tä pysyvästiopastamaan ja valvomaan korsujen kunnos- t u k i k o h t i a. . . '
tamista ja ammuntojen suorittamista, kunnesjoukot ovat Edellisenperusteellamuistiossapäädytäänsiihen,että
syvyyteenporrastetunasemanpääpuolustuslinjan utähys-
perehtyneetniihin.

tykselle alttiit elimet on rakennettavakestämään6,,
haupitsitulta"... "myöspanssarikranaatteja. Ellei ase-
maa voida maastonvuoksi tai muista syistä järjestää
syvyyteen. . . tähystyksellealttiit elimet on rakennettava
6o kanuunatultakestäviksiolettaen vihollisen tykistön
käyttävänpanssarikranaatteja . .. Kaikki muut osat on
rakennettavakestämään11,,:nhaupitsitulta (piiritysty-
kistö)".
Lopullisen ehdotuksensa, johon hän pyytää sotaväen
päällikönkannanottoa,teknillinentarkastajaon päivän-
nyt 11.1.36. Tä1löinhänesittääSk l0:n, Sj 4:nja Ink 6:n
panssaritmitoitettaviksikestämään6" kanuunanpanssa-
rikranaatteja.Tällöin'on vihollinenlinnoituslaitteemme
tuhoamiseksipakoitettukäyttämäänjäreämpääpiiritys-
tykistöä. . . Edellyttäen,että linnoitukset,jotka muodos-
tavat päävastarinta-asemamme pääpuolustuslinjantuli-
verkon ovat silloin täyttäneettehtävänsäja oletan,että
päävastarinta-aseman tukilinjakin on varustettuvakinai-
silla linnoituselimillä (t.s. tuliverkollaon syvyyttä)...,
Kenraali OstermanhyväksyikenraaliSarlinin esityksen
29.r.36.
Korsut mitoit€ttiin siis kestämään6'rtykistötulta.Sen-
sijaan edellytys,että tuliverkko olisi porastettu syvyy-
teen,ei juuri monessakaan paikassatoteutunut.Kuvassa
64 esitettySummankyläntuliverkkoon poikkeuksellisen
syvä.Todettakoonlisäksi,että talvisodassa monetkorsut
joutuivat 10"- 12"tykistötulenkohteeksi.
Ink 3:staalkaenoli korsujenaukkoseinät
dteräksestä,koska
Kuva 67.Nelian konekivdafinkorsu Sk 10.Kolmensieustatuliaseen
lisdksioli keskiosassa
ri rintamatulenampumislevarten - EverstiluutnonttiS. Roudasmaa,TalvisodanHistoria, L osa.
107
että aukkoa ei voitu suojata betonisellasiipimuurilla.
Ink-korsuihinoli vielä saatu 1. maailmansodanaikaisia
venäläistenrannikkolinnoituksissa käyttämiä panssarile-
vyjä, mutta uusiinkorsuihinne eivätenääriittäneet.
Syksyllä 1935teknillinentarkastajasuoritti tutkimus-
matkan ulkomaisiinpanssaritehtaisiin levyjen hankinta-
mahdollisuuksien ja teknillistenominaisuuksien selvittä-
miseksi. Näiden tietojen perusteellaFabdtius mitoitti
suunniteltujenkorsujenpanssarit.Kun sitten lopulliset
tarjouksetalkuvuodesta1936saatiin(Bofors,Vickersja
Krupp), todettiin kolmeenkorsuun tarvittavien levyjen
hinnannousseen alloperäisestänoin 3,5miljoonastamar-
kastayli 5,6miljoonaan. . . ,yleisvarustautumisen takian.
Hintaa pidettiin sekälinnoitustoimistossa että puolustus-
ministeriössäkohtuuttomanaja todettiin sen ylittäyän
käytettävissäolevatresurssit.Nyt ryhdyttiin linnoitustoi-
mistossatutkimaan panssarilevyjen korvaamista"eri le-
vyistä kokoonpannullaseinäsysteemillä', jossa panssari-
teräslejeerinkienasemestakäytettäisiintavallisistahiili-
teräksistäkoottualevypinkkaa.
Laajojen tutkimustenja monien koeammuntojenjäl-
keenpäädyttiin tyydyttäväänratkaisuunvuosina1937-
1938.Kun alkuperäinen konstruktioedellytti 100-150
mm paksuisiayhtenäisiäpanssariteräslevyjä, käytettiin
nyt 60-70 mm:n hiiliteräslevyjä,joita pantiin päällek-
käin 3-5 kpl. Sisimpänäoli vielä 20 mm:n nlaivalevyn.
Etuseinänpaksuusoli noin 300 mm (esimerkiksi5 x 60
180mm. Levyt kiiRnitettiin
betonirakenteeseen vahvoillapulteilla.
FabritiuksenLppojalüsta-konekiedd-
 lunnettiin nimella "Poppius" tukikohdon ensimmdisen
Kuva 68. Kahden konekivöÜin korsu Sj 4, joka talvisodanaikana
TalvisodanHistotia l osa'
iaallikanmukaan. EverstiluutnanttiS Roudasmaa,
Vaikkakin terästä nyt meni huomattavasti enemmän
kuin alunperin oli laskettu, jäivät kustannukset kuitenkin
jopa 5 - 10 kertaa pienemmiksi. Tämän tyyppisiä levyjä
ruvettiin saamaan myös kotimaasta, kun Karhulan kone-
paja ryhtyi niitä tekemään. Osa tosin nytkin tuli ulko-
mailta, etupäässäTiekkoslovakiasta.Varsinaisetpanssa-
r i l e r ä k s eot L i v akt o k o n a a nu l k o m ai s i a .
Ink-korsut olivat olleet yhtenäisiä (monoliittisia) raken-
teita. Vuosien 1936-38 rakenteita edustavat kuvissa
67-69 esitetyt Sk 10, Sj 4 ja Ink 6. Samantapaisia
korsuja rakennettiin myös Leipäsuolle (Taasiolampien
läheisyyteen)ja SuurniemeenMuolajärvenetelärannalle'
Näissä käytettiin panssarilevypinkkoja konekiväärikam-
mion etuseinässä ja katossa Täten ne maastouturvat
p a r e m m i n k u i n I n k - k o r s u t .j o i s s a k a t r o o l i b e L o n i s t a
kuten kuvista 64 ja 66 ilmenee, konekiväärien sektorit
olivat varsin paljon 'auki" rintamaan päin Miehistön
majoitus oli järjestetty kk-kammioiden väliin süoitettui-
hin pitkänomaisiin, syvälle upotettuihin korsuihin' Ra-
kenteet eivät siis oileet Ink-korsujen tapaan yhtenäisiä,
vaan ensin valettiin majoituskorsut ja sen jälkeen vasta
kk-kammiot. Väliin jäi liikuntasauma Majoituskorsut oli
jopa
u p o t e t t un i i n s y t ä l l e .e t l ä k a t o n p ä ä l t er u l i m a a t a
oari-kolme metriä. Sitten tuli 1,3 metrln palGurnen
ja
Livikerros, joka ulottui korsun etupuolelle 5 m taakse 2
m. Tämä toimi räjäyttävänä kerroksena ja sen alla oleva
maa joustavana ja vaimentavana kerroksena Konekivää-
rikammioitten betonin paksuus oli 130 cm, mutta mäJor-
tuskorsuissakatto oli 60-80 cm ja seinät 30 cm Tällä
r a l k a i s u l l as ä ä s t e t l i i kna l l i s t at e r ä s b e l o n i a '
S k l 0 : s s äo l i e r i k o i s u u t e n al - a b r i t i u k s e nu p p o l a v e t t i '
jonka hän oli suunnitellut ja patentoinut vuonna 1921

Kuva69.Kolmenkonekivdäfin korsuInk 6. Everstiluutnantti
S.Roudasmaa. TalvisodanHistoria.l. osa.
ja
(kuva 22) myynyt puolustusministeriöll€. Tämä tapaus rintamatulikorsuistaluopumistaja tästä oli vuorostaan
jäi ainoaksi.
Korsujentyöselityksetolivat samantapaisetkuin
korsujen.Pääasiallisinero oli, että betonin
deksimäärättiin
ollut 350 kg/cm'. Raudoitusoli
nen küin Ink-korsujen.Teräksenhinnanvoimakaskallis-
tuminen aiheutti sen, että vuonna 1937 teräksiä
verranohennettiin.Jotta tämä
den kestävyyttä,nostettiinbetoninpuristuslujuuttaniin, tai kiväärejävarten korsunlähipuolustuksessa
Kuva 70. Kolmen konekivdöfin korsu Sj 5: tunnettün talyisodan aikana "Miljoonakorsun"
Roudasmaa, Talvisodak Histo a. l.oso.
109
että sen tuli olla nkk-korsujenkatoissa,etuseinissä, mui-
den seinien yläosissa(1/2 seinien korkeudesta)sekä
miehistökorsujen katoissa"550kg/cm'.Tä11ämuutoksel-
la laskettiin säästettävännoin 100 mk betoni-m3kohti.
Vaadittavatlujuudet saavutettiinkin.Teknillisenkorkea-
koulun aineenkoetuslaitoksen ilmoituksissaeivät puris-
tuslujuudet yli 600kg/cm'ole harvinaisia. - On pantava
merkille linnoitusbetoninsuuri lujuus ottaen huomioon,
ettätuohonaikaan'siviilitoissä" vain poikkeustapauksis-
sakäytettiinvastäavanlaatuluokanbetonia.
Betonin laadun ja koostumuksensekä raudoituksen
rakenteenselvittämiseksisuoritettiin viimeisinävuosina
ennentalvisotaauseitakoeammuntojatarkoitustavarten
rakennettuihin maaleihin.
Seuraavaakehitysvaihetta edustavatSj 5 ja Sk 11
(kuvat 70 ja 71). Ne piirrettiinvuoden1938lopullaja
seuraavanvuodenalussa.Eräässäoperatiivisenosaston
kirjelmässämarraskuulta1938sanotaan:'Vaikkakin tu-
liverkko linnoitettavissaasemissa pääasiassa tulee perus-
tumaan sivustatulenkäyttöön, on rintamatulikorsujen
rakentaminenvast'edeskin paikoitellentarpeellista".Voi
massaolevatohjesäännöt korostivat, että tuliverkonrun-
gon muodostavatkonekivääritja että niiden "sijoitukses-
sasivusta-ja dstitulimahdollisuudetasetetaanetualalle",
koska täten saadaantehokkain tuliverkko. Tämän pe-
riaatteen vakiintuminen myös linnoittamiseenmerkitsi
panssareitatarvittu. Sivustatulikorsu-
suojatabetonisellasiipimuuril-
la. Korsujenmaastouttaminenkin helpottui.Tyyppi tun-
nimellä nCasematede Bour-
kolmelle konekiväärille,joista
yksi oikealle.Sk 1l:ssä oli
kumpaankinsuuntaan.Lisäksi kor-
pikakivääreitä,konepistooleja
käytettä-
nimella. - Eveßtiluutnantti S.
110

Kuva 71.KahdenkonekivddinkorsuSk 11.- Everstiluut-

nanttiS.Roudasmaa,
TalvisodanHistoria,l. osa.
yiksi siltä varalta,että yihollinenpääsisikorsuntaakse.Sj
5;ssäoli myös aukko valonheitintäva en,jota voitaisiin
käyttää ampumasektorinvalaisemiseen. Tällaisia valon-
heittimiähankittiinkinmuutamiakokeilutarkoituksessa.
Jo 1930-l.uvun alkuvuosinaoli ollut esillä ajatus saada
korsuihin panssarikupujatähystystä, konekiväärejäja
Iähipuolustustavarten (vrt. sivu 93). Kuitenkin vasta
kymmenluvunloppupuolellasaatiin ensimmäisettähys-
kahtakin kokoa. Pienemmän
sitä tehtiin vain muutama
tähystyskupuml39 (kwa72) -
jälkeen kun se oli kokeissaja
koeammunnoissa osoittautunuttarkoitustaanvastaavak-
si. Senhalkaisijaoli 110cmja senoli laskettukestävän8"
osumia. Kääntyvässäsisärenkaassa oli kaksi aukkoa,
kapeillaraoilla varustettuoli tähystystävartenja isompi
teki mahdolliseksikonepistoolillaampumisenlähipuolus-
tuksessa.Kuvut tehtiin pehmeästävaluteräksestä, joka
vielä valun jälkeen hehkutettiinvalujännityksien poista-
miseksi.Rajan kupujen suuruudelleasetti tuolloin vali-
moiden kapasiteetti.Tämän rakennuskauden kuvut toi-
mitti pääasiallisesti Karhulankonepaja.
Näihin aikoihin selvitettiinmyös korsujenkaasusuoje-
lu-, lämmitys-,ilmanvaihto-ja vesikysymykset. Yhteistoi-
minnassaSuomenKaasusuojelujärjestön ja puolustuslai-
toksenkemiallisenkoelaitoksenkanssakehitettiin korsu-
jen kaasusuojeluaja tuuletusta. Majoitustilat tehtiin
täysin kaasunpitäviksija raitis ilma otettiin käsikäyttöi-
sin ilmapumpuinja suodattimin.Konekiväärikammioihin
malli 39.
Kuva72.Töhystyskupu
 111
tuleva häkä poistettiinsamoillatuulettimilla, mutta kun
pitkäaikaisenammunnan aikana häkäpitoisuussaattoi
kuitenkinnoustavaarallisenkorkeaksi,oli kammiotlisäk-
si varustettavailmaputkilla, joihin miesten käyttämät
puolinaamaritvoitiin kytkeä.Lämmityshoidettiinpienis-
sä korsuissauuneilla tai helloilla, mutta suurimpiin,
kuten esimerkiksiSj 5 ja Sk 11, rakennettiinkeskusläm-
mitys. Kaikkiin korsuihin yritettiin saada kaivo, jotta
puhtaanvedensaanti olisi turvattu taistelunkinaikana.
Missäkaivoaei maaperänvuoksivoitu rakentaa,pyrittiin
setekemäänjonnekinläheisyyteen. Vesioli tarpeenmyös
konekiväärien jäähdytykseen.Tätä vartenvedettiinvesi-
johto konekiväärikammioon ja kaivo varustettiin käsi-
pumpulla.
Kutenjo mainittiintuli 1.4.39maahankaksilinnoitta-
misenasiantuntijaa,kenraaliBadouxja kapteeniDavid.
Heillä oli mukanaanBelgiassakäytettyjenlinnoituslait-
teidenpiirustuksiaja niiden mukaanruyettiin nyt piirtä-
mään lähinnä Muolaan (Mu) ja Salmenkaidan(Mä)
korsuja.Näistä on esimerkkejä kuvissa73-76. Nämä
tulikorsutolivat kaikki sivustatultaampuvia,suhteellisen
pieniä monoliittisia rakenteita verrattuna esimerkiksi
edellisen vaiheenSj 5:eenja Sk 1l:een.Seinä-ja katto- Kuva 74. Kahden konekivddrih korsu Salmenkaidalta. -
vahvuudetolivat samanlaiset kuin aikaisemmissa, työseli- E,rerstiluutnanttiS. Roudasmaa,TalrisodanEistoria, 2. osa,
tykset samoja,raudoitusmukaanluettuna.Suomalaiset
linnoittajat,niin hyvin upseeritkuin insinööritkään,eivät
kuitenkaankaikki olleet täysin tyytyväisiäuusiin ideoi Kuva 75. Kk-korsutyyppiSalmenkaidalta.- Everstiluutnsnt-
hin. Niinpä esimerkiksieverstiStark ja insinööriKärk- ti S. Roudasmaa, Tolvisodan Historia, 1. osa.
käinenesittivät28.7.39
kysymyksiä heti kun teknillinen tarkastaja
19.7.39esittänytensimmäiset Muolaan
taviksi.Tärkeimmäterimielisyyttäaiheuttavatseikatoli-
vat seuraavat.Korsuissaei ollut Iainkaankaasusuojelua,
Kuva73.Kahdenkonekivddrinkorsu.Useitatömäntyyppisid
ja Salmenkaidalle.- Eyers-
korsujerukennettiinMuolaaseen
tiluutnanttiS.Roudasmaa,Talvisodan
Historia,l. osa.
1t2

Kuva 77.loukkueenmaioituskorsuntyyppipiirustus.
-iilli. vuodelta
Kuva 76. Kk-korsutuppi Muolacsta Everstiluutnantti - nu"rttituutnaniti S. Roudasmaa,TalvisodanHisto-
Roudasmas, Talvisod^n Historia, I osL
ia.1- osa.

Yerrattuna'
vaikka aikaisemmissa
voinut täysin hyväksyä
rniotaja seoli kehitetty joka oli liian "geo-
mitää; takeita siitä, maastoonJa tak-
suomalaiseen
sunDoistomenetelmä
n"n l-u - olisi riittävän tlyppiratkaisuja' ra-
vastatuuleenammuttaessa. useitakorsujaraken-
hystyskuvussa olevan
Varsinaisiatyyppr-
ria,'mika vaikeutti esimerkkeinä kuvat 77 ja
puhumista.Eräissäkorsuissaoli tähystyskupusijoitettu piirustuksiakin
78.
mi"histtituoiunkattoon,mikä talvella merkitsi lämmön- palattiin ennenbel-
Vähitellenkorsujensuunnittelussa
hukkaa.Korsustanousevakosteailma aiheuttaisikupuun linjoille, niinpä kuvan 80
eialaistentuloa vakiintuneille
huurretta ja jäätymistä, estäen ainakin sulkurenkaan kaasusuojelu otettu huo-
Lukaisessamajoituskorsussa on
toiminnan. Miehistösuojaei ollut näillä edellytyksillä - belgialaiset poistuivat
mioon entiseentapaan. Koska
kaasutiivis, vaikka ovet oli piirretty kaasunpitäviksi vaikutuksensa jäi vähäi-
maastasodanalkaessa, heidän
Edellä mainittu kuvun sulkurengasoli pantavapaikoil-
leenjo ennenvalua, koskakuvun alla olevabetoniaukko seksi.
Tulenjohto-ja komentopaikkojen tarkoituksenmukaista
oli sitä pienempi.Näinollensulkurenkaanvaihto esimer- tykistön tarkastajan ja
rakentamistavarten kysyttiin
kiksi korjauksenvuoksioli mahdotonta'Kotsunampuma-
operatiivisenjohdon mielipidettä' Kenraali SvanstrÖm
aukkooli sijoitettusiten,että siipimuuriei sitä suojaaniin
korsuissa'Aukon kautta kor- uu*turi 7.11.38, että tulenjohtopaikatpitäisi rakentaa
hy.vinkuin aikaisemmissa
erilleen konekiväärikorsuistatai ainakin eri paikkaan
suuntulevatuli ja sirpaleetpääsivätvaikuttamaanpitem-
mällekin kuin kk-kammioon,jopa suoraanmajoitustilaan korsussakuin konekivääri.Kk-korsujavoidaankuitenkin
joten tilapäisestikäyttää tulenjohtopaikkoinaTulenjohtueelle
asti. Korsuissaoli yleensäkovin pieni majoitustila,
kustannuksetnousivatsuuresti, jos asekorsujen lisäksioli on varattavavain 7 miehentilat. Erillisiä tulenjohtokor-
rakennettavaerilliset miehistökorsut, jopa 35-45 V' at- suja ei pystytty rakentamaan,vaan tulenjohtueetsijoit-
 113

tuivat muihin korsuihin.Tosin kapteeniLukkari suunnit-

tsli heinäkuussa1939 erityisen ntähystyskorsun" (kuva
79),mutta ei sitäkäänrakennettuyhtäänkappaletta.
Yleisesikunnanpäällikkö tiedotti 6.6.39,että pataljoo-
nan komentopaikkaanolisi varattava tilaa yhteensä22
miehelleja komppaniankomentopaikkaan16 miehelle.
Perustelunasanotaan,että koska meidän peitteisessä
maastossamme komentopaikatovat yleensämelko hyvin
suojassa,ne voidaanrakentaa"suuremmiksikuin Keski-
Euroopassa. Ne muodostuvatnäin jonkunlaisiksiesikun-
niksi ja toimistoiksitarpeellisinekomentopuoleen kuulu-
vine henkilöineen,. Tyypillistä pataljoonankomentopaik-
kaa esittääkuva 80. Sen sijainti ilmeneekuvasta64 ja
todettakoon,että tämä komentopaikkapystyi hyvin toi-
mimaan koko Summantaisteluittenajan. Komppaniain
komentopaikkojavarten varattiin yleensätilaa etulinjan
ase-tai majoituskorsuista (esimerkiksiSk 2ja Sj 5).
Linnoittamistoiminnankiihtyessänimenomaanvuonna
1939 esiintyy kirjeenvaihtoa käytettäväksi saatavista
määrärahoista. Varojenmyöntäminenvähissäerin tieten-
kin vaikeuttitöidenjärjestelmällistäsuunnittelua.Niinpä
teknillinen osasto(Stark ja Kärkkäinen) pyysi 29.6.39
sotatalouspäälliköltä ennakkotietojalähiaikojenrakenta-
misesta.Perusteluinaesitetään,että teknillinentarkasta-
ja on kehottanut laajentamaanja kiirehtimään töitä. c-D
Nykyisin tehdään yhtä vuoroa 600 miehen voimalla.
Työvoimaapitäisi lisätä,pannatyöt useampaanvuoroon
ja uusiatyömaitaavata.
mm. uusiamestareitaon hankittu.
nin kiviaineksensaannissa

malli 39.Tyyppipiirustus.
Kuva78.Konekivöärikorsu

0 5 m
I I I I I J

tdhystyskotsu.
Kuva79.KapteeniR. Lukkarin suunnittelema

asemaltalöytyi vuonna 1938kallio, josta ruvettiin otta-

maansepeliä.Tähänsaakkaoli tultu toimeenvaatimatto-
min konein(Fordson-traktoreita voimakoneina). Kun nyt
betonintarve ja niin ollen sepelinmenekkisuurenierit-
täin voimakkaasti,on koneistouusittavaja työmaa säh-
köistettävä.Tätä ei kuitenkaanvoidaeikä kannatatehdä,
ellei ole tietoakuinka paljonja milloin varojaon saatavis-
sa. - Pianhan osoittautui, että kysymys ei enää ollut
varojen saannistavaan käytettävissäolevastaajastaja
työvoimasta.

8 Suomenlinnoitlamisen
histo.ia
114
rukentaminenaloitettiin heinäkuussasarjatyönä.Näistä 11
saaliinlaistelukunloon.
5 . Ohjelmatarkistettiinkesällä1939.Lokakuussa1939aloitet-
tiin 40 betonikorsunrakentaminensarjatyönäi23 saatiin
taistelukuntoisiksi.
Näistä 3 jalkaväkiasemaa.

jalustat
Korsujenkonekiväärien

Etuseinäntekeminenpanssaristamahdollisti hyvin pie-

nenaukonkonekivääriävarten,mutta vaati myöserikois-
jalustan, jonka kääntöpiste oli itse ampuma-aukossa
Tällainen jalusta suunniteltiin linnoitustoimistossajo

ffi vuonna 1935,rakennettiinkoekappaleja kokeiltiin San-

Kuva 80. Pataljoonankohentopaikkrl Summah kyldstö (Sk
I6). - Eve6tiluutn intti S. Roudasmsa,TalvisodanHistoria,
1. osa.
Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto vuosien
1936- 1939 linnoittamistöistä.
F
tahaminassa.Saavutettujenkokemustenperusteellajät-
kettiin kehittelyä ja 26.11.36jalkaväen tarkastaja ja
teknillinen tarkastajaesittivät sotaväenpäällikölle,että
"kk-jalustam/K' hyväksyttäisiinja otettaisiinkäyttöön.
He ehdottivat, että taisteluvälineosasto saisi tehtäväk-
seen pyytää tehtailta tarjouksia koekappaleen muuttami-
seksisaatujenkokemustenmukaiseksija 50 uudenjalus-
tan valmistamiseksi.Tarjouksiaei kuitenkaanpyydetty
kuin Asevarikko1ltä, eikä tämäjohtanut hankintaan.
Teknillinen tarkastaja teki 4.11.38 uuden yrityksen
kk-jalustan- nyt "m/37' nimelläkulkevan- hyväksymi-
seksi ja hankkimiseksi.Kapteenien M. Terän ja R.

tarkastajanja Asesuunnittelukun-
jalusta oli tyyppinä valmis,
valmistusteknillisten muu-
Yleisesikunnan päällikkökii-
halunnutantaalausuntoaasias-
Ink Suomenlahti- teknillisenä.Sotaväenpäällikkö
Kuolemajärvi yhtyi YE:n päällikön kantaan ja antoi asian edelleen
SK Summankylä 4 9 5 l8 1'? kehittämisen Asesuunnittelukunnalle. Tä11äei kuiten-
qi Summajärvi I 2 9 9 kaan ollut työvoimaatehtävään,jonka vuoksi linnoitus-
Le Leipäsuo 23 2 2 määrärahoillapalkattiin siihenylimääräistähenkilökun-
,7 '7 '7
Su Suurniemi taa,joka laatikin piirustukset.
Mu Muolaankannas t2 I 2l 34 244 Jalustasai nyt nimen"n139" ja teknillinentarkastaja
Si Sikniemi 2 2 ehdotti18.7.39sitä ensitilassahankittavaksi 2l kappa-
Mä Salmenkaita 126 40 52 355
letta, jolla olisi tyydytetty valmiiden korsujen tarve.
1l 131 Elokuussasitten pyydettiin Asevarikko111ätarjoustaja
saatiinkin se - toimitusaika2l kuukautta. Tilanne oli
Huomautüksia: kuitenkinjo niin uhkaava,ettei näin hidastoimitusvoinut
1. Pioneeripataljoonanrukentamat vuosina1932-1934.
tulla kysymykseen.Kapteeni Lukkari suunnitteli nyt
2. Näistä 3 betonistataisteluhautaa0alkaväkiasemaa). I van-
(Sj 2). hätäratkaisunankk-n apujalusta m/39" (kuva 81) ja
ha korsuoli käytettykoeampumamaalina
t e e t t it a r v i t t a v aptu u -j a r a u -
3. 'Enckellin linjan' 5 vanhaakk-kofsuajäivät nyt määrätyn r a k e n n u s m e s tHaer il m i n e n
pääpuolustuslinjan taakse. taosat lähiseudun työpajoilla sekäasensijalustat paikoil-
4. Ohjelma tarkistettiin kesällä 1939. Korjaustöitä tehtiin 8 leen korsuihin. Jalustat olivat erilaisetsenmukaanoliko
korsussa,yksi näistä oli varsinainenmuutostyö. 21 korsun ampuma-aukko panssarilevyssä Yaibetonisessa etuseinäs-
 115
töohjeidenkera korsuihin. Kuvusta ampumista varten
tarvittiin lyhyellä,pistooliperällän
varustettukonepistoo-
li, joita myöstilattiin Tikkakoskelta.

Vanhojenkorsujenmodsrnisointi

Jo vuonna 1933 süoritettiin koeammunta,jonka tarkoi-

tuksenaoli todetans. Enckellinkorsujenkestävyystykis-
tötulta vastaan.Maaliksi otettiin kk-korsuSj 2 Summa-
järven itäpuolellaja sitä tulitettiin 6" haupitsillaerilaisia
ammuksiakäyttäen.Lausunnossaan 31.5.34everstiluut-
nantti Fabritius analysoikoeammunnantuloksiaseuraa-
vasti. Korsun rakensi OY Granit vuonna 1920ja tätä
tyyppiä tehtiin satakunta.Tämä yksilö edustaakeskin-
kertaista tasoa. Konstruktio on lujuudeltaantarkoitus-
taan vastaava,ottaenhuomioonrakentamisaikana asete-
tut vaatimukset,kolmeosumaa6ohaupitsillakattoraken-
teeseen. Työn suoritusoli ollut huolimatontaja johto sekä
valvontapuutteellista.Tästäjohtuenvoitiin todetamonia
virheitä. Suojakiveysoli tehty huonostieikä suojannut
seiniä. Katon yläosan betoni oli rapakivisoranvuoksi
heikkoa,huonostisekotettuaja sullottua.Oli kuitenkin
otettavahuomioonbetoniteknologian sen aikainentaso.
Seinissäoli käytetty säästökiviäjopa 80 %, kun sallittu
määräolisi oll'tt 20 Vo,kivet olivat lisäksiolleet huonosti
pestyt. Olipa betonistalöytynyt puunpalasiakin.,Fabri-
Kuva 8l. KonekiydArinaouialustamalli 39.
Kuva82- Vanhakonekivdafikorsuuuutettiinmajoituskorsuk-
si valamallaampuma-aukko umpeen,esimerkiksiSk I ja Sk
sä. Teknillinen tarkastaja puhelinsanoman: Eveßtiluutnantti
S. Roudasmaa,TslvisodaHistoria,1.
"Kenraalimajuri Sarlin. Valmiiksi rakennettujenkorsu- osa.
jenjalustat paikoillaan.InsinööriV. Kärkkäinen,.
Ink-korsujenpanssarilevyihinei ollut tehty ampuma-
aukkoja,koskajalustakysymystäei vielä ollut ratkaistu.
Kun tämä selvisi,aukkojaryhdyttiin tekemään.Sk l0:n
levyihinne leikattiinjo tehtaalla,mutta muihin vastakun
levyt oli asennettupaikoilleen.
YH:n aikanaannettiinjoukoille käskytlaittaa kaikkiin
vanhoihinkorsuihintarkoituksenmukaiset pöydätkoneki-
vääreitävartensekätarvittaessapienentääampuma-auk-
koja ja tarkistaasektoreita.Myös maastarakennettavien
suojavallientekeminensaattoitulla kysymykseen.
Konepistoolinkäyttäminenlähipuolustusaseena korsus-
ta käsin oli mahdollista,paitsi kk:n ampuma-aukosta,
myöstähystysraosta, tähystyskuvustaja lähipuolustusau-
kosta korsun takasivulla. Viimeksi mainitusta se kävi
päinsänormaalillakonepistoolilla,mutta tähystysraosta
ampumistavarten tarvittiin erityinenlitteä vaippa,joita
Linnoitustoimistohankki Tikkakoskeltaia toimitti kävt-
116
Kuya 83. Vanhakonekivöötikorsuotettiin mukaan,kun uusi korsu Sk 2 rakennertiin.yanha osapiitetty tummaksLuusi osa
vaaleammaksi. - Everstiluutnontti S. Roudasmaa, Talvisodan Histoia, 2. osa.
tius huomauttaa,ettei puolustusministeriö monista esi-
tyksistähuolimattaollut järjestänyttyömaillejatkuvaaja
tehokastavalvontaa.- Tämän tyypin.korsut eivät sovi
rintamatulikorsuiki, koska aukostavoidaan ampua si
sään- seikkajohon hän oli jo rakennusaikana kiinnittä-
nyt huomiota. Suoja kaaritulta vastaan on kuitenkin
riittävä,jos vain kiveyson kunnollinen.Näin ollenkorsut
voidaan muuttaa esimerkiksi sivustatulikorsuiksitai
kä)ttää niitä majoitukseen.Jos ne jätetään rintamatuli-
korsuiksi,ne on yarustettavaetupanssarilla, mikä kuiten-
kin on kallis ratkaisujateknillisestihankala.
Ensisijaisestirahanpuutteenjohdostakäytännöntöihin
vanhojenkorsujenmodernisoimiseksi päästiinvastavuon-
na 1938. Teknillinen tarkastaja teki asiastaesityksen
sotaväenpäällikölle20.8.38.Tämän perusteellayleisesi-
kunta antoikinvielä samanasyksynäohjeettöidensuorit-
tamisesta.Vanhat rintamatulikorsutmuutettiin sivusta-
tulta ampuviksi, mikäli se sopi tulisuunnitelmaantai
sitten niiden ampuma-aukotvalettiin umpeenja niistä
tuli majoitus-,komento-tai muita suojakorsuja. Esimerk-
kejä erilaisistaratkaisuistaon kuvissa82- 86.
Suuritöistenbetonivalujen- tavallaanoli kysymykses-
sä kokonaan uusien korsujen rakentaminenvanhojen
yhteyteen- sekäkiveyksienkorjaamisenja täydentämi-
senlisäksikorsuissasuoritettiinsisustustöitä. Majoitusti-
lat tehtiin jos mahdollistakaasunpitäviksi,laitettiin läm-
mityslaitteet,makuulavatjne. Mikäli mahdollistatehtiin
kaivokin. Korjaustyöt keskittyivät Summan alueelle,
mutta myös Ink-korsuissaoli paljon sisustustöitäampu-
ma-aukkojenavaamisenlisäksi.Muolaanja Salmenkai-
danalueillakunnostamistvö iäi vähäisemmäksi.
 I t'l

Kuva 85.Myös ntamatulikorsuSk6 muutettiin sivustatulta

ampuvaksi. - Everstiluutnantti S. Roudasmaa,Talvisodan
Eistoris, 2. osa,

Kuva 84. Rintamatulikorsu

suksi;töhystystdvartenkupu mf39.EverstiluutnanttiS- Rou-
dasmaa. Talvisodan Historia. l, osa,

Korsujenkäyttökokeilut
Jo kevättalvella1933 oli suoritettunoin viikon kestävä
käyttökokeiluInk 2:ssa,johtajanaluutnantti S. Salonius
(myöhemmin everstiluutnantti Salonmies) Karjalan
Kaartin Rykmentistä.Kokeilu osoitti,että korsunmajoi-
tustila oli hyvä, mutta kk-kammioittensavunpoistoei
toiminut. Kun Sk l0 ja Sj 4 olivat valmistuneet,toimeen-
pantiin uusi kokeilu, jonka tarkoituksenaoli selvittää
paitsi yleisluontoisiaasumis-ja toimintamahdollisuuksia,
puolustuksenjärjestely korsutukikohdassa,erityisesti
miehittämisnopeus, tähystys-ja tulenantomahdollisuudet
sekä esteiden valvonta. Myös vihollisen etenemis-ja
hyökkäämismahdollisuuksia oli tutkittava.
Kokeilu annettiin nytkin Karjalan Kaartin Rykmentin Kuva 86. Muolaan kannaksenkorsujakin modenisoitiirL Ku-
suoritettavaksi.Se toimeenpantiin 20.2.-1.3.39Ja sitä vassaMu 2,johon rakennettiinsiipimuuri. - Ever$iluutnantti
johti luutnantti (myöhemmin everstiluutnantti) O.V. S. Roudasmaa. Talvisodan Histolia. l. osa.
118
Pulkkinen,Kertomuksessaan hän mainitseemm. seuraa-
vaa. "Konekiväärienampumasektoritovat niin laajat,
ettei nykyisillaaseillasaadariittäväätulen tiheyttä(Sekä
Sk 10 että Sj 4 olivat rintamatulikorsujaleveinampurna-
sektorein,kuvat 64 ja 66). Aseistuksentulisi olla paljon
tehokkaamman,että se olisi oikeassasuhteessa korsujen
passiiviseenvoimaan.Erikoisaseistus... välttämätönn.
Myös panssarintorjunta-aseistus olisi taryeen. Kaikki
aseetpitäisi varatakorsuihinvalrniiksijo rauhanaikana,
niitä varten olisi oltava mieluimmin värvätty miehistö,
joista muodostettaisiin erityinenlinnoitusjoukko,aseiden
ja laitteidenkäyttöön erikoiskoulutuksen saanut.- Nä-
mä seikathanolivat hyvin tiedossa,mutta resurssejaei
ollut tähänmennessä löytynyt.
Yksityiskohtaisinahuomioina Pulkkinen toteaa, että
korsuissatarvitaan erikoisjalustat,jotka mahdollistavat
myös sokkoammunnan. Tähystyson välttämätönmuual-
takin kuin aseelta,siis tähystyskuvusta,periskoopista,
vieläpäkorsunulkopuoleltakin.Korsuunliittyvä tukikoh-
ta pitäisi rakentaajo rauhanaikanatai ainakinsuunnitel-
la ja merkitä. Kokeiltavien korsujen lähipuolustusoli
vaikeastijärjestettävissä.Majoitus oli muuten tyydyttä-
vä, mutta lämmitys oli epätasainen, hellastakauimpana
olevat korsun osat pysyivät kosteinaja vettä valuvina.
Tuuletustoimi hyvin sekäampumakammioissa että ma-
joitustiloissa.Pulkkinenehdottaakintuuletusputkienjoh-
tamistahellankautta,
Näitten nasumiskokeilujen"
useitakokeita
tön ja kemiallisen
suojelun, tuuletuksen
kehittämiseksi.
Panssarinesteiden
Kannaksellaoli jo 1930-luvunpuolivälissäryhdytty rä-
kentamaankaivantojaja rinneleikkauksiasekämurrok-
siakinpanssarivaunujen pysäyttäFiseksi.Ulkornaillatie-
dettiin käytettävänmuunkinlaisiaesterakenteita.Jotta
näistä saataisiinkokemusta,teknillinentarkastajaesitti
14.1.37puolustusministeriön teknilliselleosastollekokei-
lujen suorittamistaseuraavien estetyyppien osalta.
1. Ratakiskon pätkiä kiinnitettynä betoniperustaan.
2.'K-Rolle', saksalaisten kehittämäteräslankalieriö, ra-
kenteeltaansamanlainen kuin piikkilankalieriö.Kulje-
tuksen aikana lieriö vaati vähän tilaa ja se voitiin
nopeastilevittää esimerkiksitien sulkemiseksi. Teräs-
piti
langan sotkeutuatelaketjuihinja pysäyttää vaunu.
3. Saksalaisetolivat ryhtyneetvalamaanbetonistaestet-
Kuva87,Esimerkkejdkiviesteensiioituksesta.
tä, josta käytettiinmm. nimitystä"lohikäärmeenham-
paat>.
Nyt oli tarkoituksenakokeillavastaavantapaistakiviloh-
kareista tai pultereista tehtyä estettä,jonka arvioitiin
meillä tulevan halvemmaksikuin vastaavabetonieste.
Harkittuaan asiaa lähes kaksi kuukautta, teknillinen
osastonäki hyväksimyöntääkokeiluihin 18.3.37puolet
anotustasummasta.Monien vaikeuksienja viivytyksien
(mm. kasarmirakennusmestadn sairastuminen)saatiin-
kin kokeilut aikaanvuotta myöhemmin.Nämä Parolassa
suoritetutkokeetosoittivatkiviesteensekäteholtaanettä
kustannuksiltaan edullisimmaksi.Valitettavastivain käy-
tettävissäolleet l.maailmansodanaikaiset Renaultit ja
Vickersitantoivatvääränkuvan
olevanuudemmanja raskaamman
kokemustensiirtämiseksikäytäntöönannet-
puolustusminisleriönkoulutusosaston tehtäväksipro-
määräsikin30.4.38,että teknil-
oli rakennettavakoe-esteKan-
välille. Myös yleisesi-
Armeijakunnanedusta-
maastossasuoritettavaansuunnitte-
riippuvaksitarkoituk-
seensaatavistavaroista,joista määrättäisiinerikseen.
Teknillinen tarkastaja pyysi 12.5.38"Tekn.Os:ntoi-
menpiteitä kiviesteenrakentamiseksiSummajärvenja
Munasuonvälille paaluilla merkitylle linjalle". Toistai-
seksioli kyseessävain kivien varaaminen,koska linjan
yksityiskohtaisenkulun viitoittaisi sitä yarten nimettävä
toimikunta.Tähän määrättiinkineri intressipiirienedus-
tajina seuraavatupseerit:everstiluutnanttiE. Heimbür-
ger, majurit T. Kohonenja Y.A. Järvinensekäkapteenit
A. Vans6n,M. Kuumolaja R. Lukkari.
Toimikunta suorittikin työnsänopeastija 18.6.38tek-
nillinen tarkastaja lähetti sen mietinnön lausunnollaan
varustettunasotaväenpäälliköllepyytäenesitettyjenpe-
riaatteiden sekä kyseessäolevan koe-esteensijoituksen
 119

hyväksymistä. Kun sekä jalkaväen tarkastaja että yleise-

sikunta olivat yhtyneet esitykseen,myös sotaväenpäällik-
kö hyväksyi sen elokuussa 1938. Tämän jälkeen teknilli
nen tarkastaja lähetti lopullisen esityksensäteknilliselle
osastolleseuraavienestepätkien rakentamiseksi:
- kiviestettä 3 400m 710.000:-
- rinneleikkausta 3 5 0m 15.000:-
- pans.v.estettäsuolla 500m 23.000:-
- ratakiskoestettä 2 0m 12.000:-
- piikkilankaestettä 3 000m 42.000:-
- kompastusestettä 400000m' 48.000:-
n.
Yhteensä 850.000:- Kuva 89.RinneIeikkaus.

Kun nyt oli päästy selville esteidenteknillisestäraken- Lopulliset"Ohjeet panssarivaunuesteiden sijoituksesta

teesta,yleisesikuntajo lokakuussapyysi niiden rakenta- ja rakentamisesta keskiraskaita (10-20 ton.) panssart-
mista Summankylän,Inkilän ja Suurniemenpuolustusa- vaunujavastaan"valmistuivatniin, että sotaväenpäällik-
semiin. ko ja yleisesikunnanpäällikkö hyväksyivät ne 23.-
24.5.39. Pdäperiaatteet olivat seuraavat.
Kuva 88. Yldkuvassa rakenne,
kivlesteen alakuvassa üman Estettä on voitava tähystää ja hallita tulella. Sitä ei
- SA-kuva.
mukaistaestefiaSj 5:stdpohjoiseen. pida sijoittaa150m lähemmäksieikä 200m kauemmaksi
pääpuolustuslinjasta. Tulella on voitava estäävihollisen
I yritykset esteenhävittämiseksi.Maaston esteluonnetta
on aina käytettävähyvaksi.Erittain tärkeissäpaikoissa
@ @ a t u a @ @ este voidaantehdä moninkertaiseksi.Piikkilankaesteet,
joita tulitetaanpääpuolustuslinjan tulirungonmuodosta-
6 A r A " 6 @ @ @ villa sivustatulikonekivääreillä, sijoitetaanpääpuolustus-
linjanja panssarivaunuesteen väliin.Myösesteen ereen ja
0 @ @ a a @ @ mataläapiikkilankaestettäKo-
nähdenesteon sijoitettavasiten,€ttä
@ @ @ @ @ b o tulemaan500-600 m lähemmäk-
siten estetäänpans.vaunun
ampuma-aukkoihin kohdistama tarkka tuli". Kuvassa87
on esimerkkejäkiviesteen sijoituksesta. Sen rakenneil-
meneekuvasta88. Tärkeätä on, että kivet oYattukevasti
m a a s s au.p o t u s4 0 - 6 0 c m . N i i d e nk o r k e u s a a np i n n a s -
m
ta on kolmessaensimmäisessä rivissä 80 cm ja takarivissä
noin100cm.
Kuvat 89 ja 90 esittävätrinneleikkaustaja suokaivan-
toa.
Tärkeätä oli teiden sulkeminen.Tätä vart€n oli tien
molernminpuolinvarattavamuutamiaylimääräisiäkiviä,
jotka nopeastivoitiin kangetasulkemaanesteessä oleva
aukko.Tiesulkuaesittääkuva 91. Kulkuaukon leveydeksi
määrättiinvaltateilläja A-kantateillä5 m ja muilla teillä
3,2m.
Ohjeenvalmistuttuateknillinen tarkastajahankki tie-
ja vesirakennushallituksen sekäViipurin ja Kuopion lää-
n i e nl ä ä n i n h a l l i t u s tseuno s t u m u k steänm ä n t a p a i s ltei en-
sulkujenrakentamiseen.
ArmeüakunnanEsikuntajatkoi aiemminselostettujen,
suojajoukkojen asemiinliittyvien panssarinesteiden ra'-
r20
työvoimalla, mutta että myös tuon linjan itäpuolella
saataisiinkäyttäätyöhönrajaseudunväestöä,jolloin tor-
juttaisiin työttömyyttä ja ehkä voitaisiin äinakin "osa
Joukko-
estetöistäsuorittaayleisillätyöttömyysvaroillau.
osastot tietenkin koulutuksen vuoksi jossakin määrin
osallistuisivatestetöihin.

Linnoittaminen Laatokan Karjalassa

Kuvs 90,Kaivantoeste.
Karjalan kannaksenlinnoittamisenohella olivat esillä
kennuttamista.Kesän 1937 töitä varten yleisesikunta myös Laatokan pohjoispuolisen alueenvaatimat linnoi-
antoi ohjeenpysyäjo tutuissaestemalleissa, siis kaivan- tustyöt. 3.Divisioonan komentaja esitti 14.2.38yhteensä
oTämänvuoden raken- 17 konekivääriaseman ja parin tykistön tulenjohtoase-
toesteissäja rinneleikkauksissa.
Koirinojan, Syskyjärven, Varpajärven,
nustöissäolisi kuitenkinsyytärajoittuans.selviintapauk- man rakentamista
sekä Piitsoinojan seuduille.
siin, joissa tulitettava, tehokaseste on aikaansaatavissa Polvijärven-Saarijärven
nAsemat olisi edullista rakentaa pommivarmoiksi. Ellei
tähänastisillamenetelmillä,.Kiviesteenkehittäminenhän
siihen riitä, on tyydyttävä
oli vielä kesken.Vuonna 1938 ohjelma jatkui samalla taloudellisetmahdollisuudet
tavalla.Seuraavanvuodenohjelmaanoli otettujo jonkin avoimiin,rautabetonista rakennettuihinasemiin'. . . 'kk-
verran kiviestepätkiakin.Kokonaisohjelmaoli noin 40 asematrakennettavakatetuiksi niin, että ne kestäisiväl
km. AKE ehdotti,että linjalla Kyrönniemi-Muolajärvi- ainakinkiv. kranaattejaja pienoiskränaatinheittimen am-
- pidetty tarkoituksenmukaisena la-
Yskjärvi-Kirkkojärvi-Pasuri esteetteetettäisiinsiviili- muksia". Puuta ei
-
hoamisenvuoksi. Tällaisia asemia ei kuitenkaan ryh-
dytty rakentamaan,mutta divisioonanjoukko-osastot
Kuva91. Tiesulku kiviestee$ d,
suorittivatlähinnäkoulutuksenaalueillaankenttälinnoit-
tamista. Kesällä 1939 divisioonalleluovutettiin noin 80
I tonnia piikkilankaa Karjalan kannaksenvarastoistaja
I Viipurin Rykmentin,SavonJääkärirykmentinja Pohjan
komennuskunnat olivat töissäLaatokanKar-
varusmiehiäei enääsyksyllävoitu
varoja siviilityöYoiman
vain työnjohtohenkilös-
rakentamistapidettiin tar-
yleisesikunnan 3.Divisioonalleanta-
pitäisi saadaLavajärvell€sekä
Leppäsyrjän,Syskyjärven
@ @ ja Loimolantiesolmukohtiin,sekäVarpajärvenja Luoto-
järven kohdille tiesulut.Ajatuksenaon ollut saadavenä-
% @ läistenhvjoukot pysäytettyänäidentiesolmujeneteenn.
A) ö

@ a linnoitustYöt
Vapaaehtoiset

Ajatus rajojenvapaaehtoisesta linnoittamisestailmeises-

tikin kyti kansassaennentalvisotaauseallakintaholla.
Kevättalvella1938 asia oli esillä AkateemisenKarjala-
Seuranjohtoelimissä.Se saatettiinjulkisuuteen 2 4 38
seuranjärjestämässä ylioppilaittenmaanpuolustusjuhlas-
sa ja sen julkilausumässasekäjuhlaan liittyvässäkul-
kuessa.Senjulisteissavaadittiin mm. itärajan ja Ahve-
nanmaanlinnoittamista.Yleisesikuntatosin olisi halun-
 t2l
nut tällaisetjulisteetjätettäviksi pois.Julkilausumavie- Toimikunnanehdotuksenmukaan "vapaaehtoistatyö-
tiin myösTasavallanpresidentille. yoimaa käytettäisiinpysyväistälaatua olevienpanssari
Syyskesällä1938oli seuranpiirissäesilläajatustarjota torjuntaantarvittavienesteiden,muiden linnoituslaittei-
2-3 komppanianverranjäseniävapaaehtoiseen linnoitus- den sekä rannikkolinnakkeiden rakentamiseeno. Betoni-
työhön Kannakselle.Tohtori Vilho Helanen kirjoitti korsujenrakentaminenpuolestaanon niin vaativaaam-
vuonna1942 teoksessa Elias Simojoki - palavapensas, mattityötä,ettei tämänlaatuinentyövoimasiihensoveltu-
että syksyllä 1938 suunniteltiin ottaa seuraavank€sän nut. Tosin betonivalussaaputyövoimanakäytettiin va-
työkohteeksi"Kannas,joka linnoittamattomanaoli puo- paaehtoisiaainakin Suurniemessäsekä monin paikoin
lustuksemmetodellinenAkilleen kantapää.Mutta selvän meripuolustuksen alueilla.Töiden,pääjohto"kuuluisi
muodonnäille suunnitelmilleantoivastaEliasSimojoki". puolustusministeriölle, teknillinen johto tämän teknilli-
Hänen aloitt€estaanseurateki 1.4.39puolustusministe- selleosastolle,kun taastyövoimaanliittyvät kysymykset
rille tarjouksen 1000 miehen ilmaisestatyöpalvelusta kuten kuljetukset,huolto, paikallinenjohto ja järjestyk-
kesä-elokuunajaksija julkisti asianlehdistössä.- Osoi- senpito kuuluisi suojeluskuntajärjestölle,muonitusluon-
tuksena siitä, kuinka nopeasti asia otti tulta kansan nollisestilottien avustuksella.
keskuudessa, mainittakoon,ettäjo samassa kuussapidet- Työmaittenorganisaatioilmeneeseuraavasta taulukos-
tiin Rovaniemelläkansalaiskokous, joka esitti Pohjois- ta.
Suomenmiestentyöpanoksen käyttämistäomanmaakun-
nan itärajan linnoittamiseen. Yleisesikuntapiti kuitenkin Työmaapiiri Työmaa
Kannastatärkeämpänäeikä aloitejohtanut tulokseen.
I Kuolemajärvi L Humaljoki- Kolkl@la Humaljoki
Marraskuussa1938majuri KustaaSihvokirjoitti Kan- Kolkkala
naksen puolustuksestaSortavalan suojeluskuntapiirin 2. Kuolemajärven kirklo- Kuolemajäwen
lehteenja joulukuussaeverstiluutnanttiV. Merikallio Nädä-Myllyoja kirkonkylä
ehdotti Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirinlehdessä Närjä
Myllyoja
linnoittamistavapaaehtoisen työpalvelunmuodossa.Nä-
3. Työppölänjoki Karhula
mä aloitteeteivätvälittömästijohtaneettulokseen.Sensi- Tetri
jaan kaksi päivääAKS:n esityksenjälkeen puolustusmi- II Muolaa 4. Parkkilan kannas Oinala
nisteri J. Niukkanentarttui asiaanja asettitoimikunnan Parkkila
suunnittelemaan 5. Yskjärvi-Kirkkojärvi Retukylä
Pällilä
lyä. Puheenjohtajaksi
6. Punnusjoki Peikkola
kenraalimajuri Punnus
yliesikunnan 7. Punnusjärvi-Vuoksi kannas Sarkola
yleisesikunnan Marjaniemi
A.F. Airo, puolustusministeriön Salmenkaitajoki Itäpää
Länsipää
likkö, eversti
9. Kuusanniemi-Muolaan Kuusanniemi
everstiV. Gustafsson Muolaankannas
ti K. Tapola. 10.Kämärä Saaretjoki K:imärä
Toimikunta jätti mietintönsä puolustusministerille Saaretjoki
28.4.39.Senmukaankaiken"työvoimanrekisteröiminen, III Pyhäjärvi I 1. Suvanto-Kiimajärvikannas Viiksenlahti
Panusaari
työkomennuskuntien muodostaminen sekätyömailletoi-
I 2. Kiimajäffi-Pyhäjärvi Kiimajärvi
mittaminen olisi kokonaankeskitettäyäsk. järjestölle'. kannas Pyhäjäwi
Atateemiseen Karjala-Seuraanoli heti tiedon tultua 13.Pyhäjärvi- Sortanlahti Myltykylä
julkisuuteenilmoittautunutniin runsaastivapaaehtoisia, kannas Sortanlahti
että seuraei olisi itse pystynytniin suurtaorganisaatiota 14.Pyhäjärvi-Rahkajärvi- Enkkua
Laatokka kadnas Yläpää
hoitamaan.Myös kansakoulunopettajatja muutkin ryh-
15.Uusikirkko
mät tarjosivat työvoimaa.Kaikkiaan laskettiin olevan 16.Kivennapa
vuodenloppuunmennessä käytettävissä70 000 miestyö- 17.Valkjäfli-Lipola
viikkoa.Työvoimasuunniteltiinjaettavaksiseuraavasti: 18.Rautu
- puolustusministeriön käyttöönn. 1000-2000miestä V Merivoimat 19. t.ErRTPsto
- armeijakunnan käyttöön n. 20. RT 1
1000miestä 21. ErRTPsto
- meripuolustuksen käyttöön n. 300miestä 22. kT 2
Kukin vaDaaehtoinenosallistuisi tvöhön 1-3 viikkoa. 2 3 .R T 3
122
Hüomautuksia. SuojeluskuntajärjestÖ määräsiyhdenpiiripäällikönker-
l.Laatokan pohjoispuolelle perustettiintyömaatheinäkuun rallaantyövoimanylimmäksivalvojaksi.Lisäksituli kul-
ajaksiLavajärven ja Polvijärven-SaarijärvenalueilleTyövah- lekin alueelleyksi aluepäällikkö"aluevalvojaksi",tehtä-
r.uusoli noin270miestä vänäänosallistuamyöstyönjohtoon.Piiripäälliköistäeh-
2.Taliin perustettiintyömaa25.9.39,jolloin sinre tuli 150 tivät toimia linnoitustöissä everstiluutnantitV H Vainio,
vapaaehtoista;työnjohtooli maanviljelysinsinööripiireistä' V. Merikallio, A.R. Sainio, E.I. Virkki ja M Laurila'
Aluepäälliköt komennettiintehtäviinsäyleensäviideksi
Luettelosta ilmenee, että jo käynnissäolevat estetyö- viikoksikerrallaan.
maat. Summan alue ja Suomenlahden-Kuolemajärven Ennen töiden aloittamistaoli maanomistajienkanssa
sovittavaasiasta.Tässäkäytettiin menetelmää' joka oli jo
väli (Ink-korsut) puuttuvat luettelosta.Suojeluskuntien
vakiintunutArmeijakunnanvastaavissa töissä Asiantun-
taholta olikin korostettu,ettei ,tule kysymykseen,että
tulon takia tijalautakunta suoritti arvioinnin aiheutuvista vahingois-
palkkatyöväenkäyttöä suojeluskuntalaisten
l; ja määrilti myös kohtuullisen vuokran määrän Eslei-
vähennettäisiin,. ... Myöskään,armeija ei vähentäisi
den alle jaava maa vuokrattiin 20 vuodeksi Yleensä
joukko-osastojensa ... osuutta esim. tankkiesteidenra-
kentamisessao. Vuoksen eteläpuolellatyömaatsijoitettiin maanomistajattyytyivät lautakunnun"1t6611p5iin'Näi
varsinaiseen pääasemaan, mutta myösHumaljoen-Kar- tä sonimuksiaei kuitenkaanehditty lopullisestihyväksyä
puolustusministeriössä ja sovittujavuokrakorvauksia suo-
hulan väliin vanhalle Enckellin linjalle sekä Muolaan-
rittaa ennenkuin sotasyttyi", ministeriöilmoitti 10 12 43'
Salmenkaidan lisäksi linjalle Muolaaujärvi-Kirkkojärvi
-Pasuri. Armeijakunnantyömaat tulivat jo aiemmin - Näiden toimitustenyhteydessäeverstiluutnanttiBons-
-
mainittuihin suojajoukkojenasemiin. Taemman ase- dorffilta kysyttiin, milloin mahdollisestimaksettaisiin
korvauksetEnckellinlinjaa rakennettaessa aiheutuneista
man muodostamiseen kuuluivat Kämäränja Talin sekä
Vuoksen pohjoispuoliset työmaat. vahingoista.
Kullekin työmaalle laskettiin tulevanestelinjaamuuta- TyOkalutja muut työssätarvittavat välineethankittiin
masta kilometristä aina 11 km asti, yhteensä102 km' Duolustusministeriön toimesta; mm. tuli kullekin työ-
Työmaidenmiesvahvuus vaihteli 50-250 mieheen.Kaik- maalle neljät kivivankkurit ja nelja kivirekea Kivien
kiaan laskettiin tulevan 2800 miestä, joista armeijakun- liikuttelemisessata ittavista keveistä nostureista oli
nan osuus olisi 500 ja meripuolustuksen300 miestä' aluksi puutetta.samoinkivi- ja lyöntökärryistä'mm'
Varsinkin alussa lähettivät miehiä oiirioäällikkö Vainio mainitsi tästä kertomuksessaan'
ajoneuvoineen ja autoja, sekä
paljonkin yli sen mitä
Myös AKE sai luvan vuokrata
Lottien luku oli 200-300
"Töiden teknillistä materiaalin kuljetuksiin'
arviolaskelmienmukaan varola
nettiin puolustusministeriön
Otto Bonsdorff.
jen viitoitukseen palkat, työvälineet, kuljetukset
8 2'79910'-
luutnantti V. Nihtilä.
linjat ennentöiden alkamista.PuolustusministeriNiuk- maanvuokrista,kuljetuk-
sistayms. I 600000'-
kasen väitteet kirjassa "Talvisodanpuolustusministeri
- meripuolustuksenvastaavatmenot 12 200 000'-
kertoo", että muka "yleisesikuntaei ollut selvillä,mihin
- työvoimanvälittömäthuoltomenot 6 906 780,-
oaikkoihin mitäkin rakennettaisiinn,ovat vähintäänkin
- työvoimanrautatiekuljetukset 6 400 000'-
iiioit"ltuju. Kesällätarksnnettiinvielä Bonsdorffintehtä-
Yhteensä 35 386690,-
vää seuraavasti:"Teknillisessäsuhteessaon everstiluut-
nantti Bonsdorffylin määrääjäjavain hänenmääräykses-
tään voidaantyösuunnitelmaa muuttaa".Armeijakunnan Ensimmäisen kohdanmenoihinirrotettiinjo 6'5 39 noin8
ja meripuolustuksen käyttööntulevatyövoimajäi näiden milj.mk, koska ne taryittiin tÖidenvalmisteluun AKS
pani toimeen kansalaiskeräyksen nRajan Turva" va-
iohtoon.
oaaehtoistenlinnoittamistöiden kustannusten peittämi-
PaikallistatyönjohtoavartenBonsdorffinkäytettäväksi ja se
seki. Siihen osallistuirunsaat260 000 kansalaista
tuli Kannaksenkolmeentyömaapiiriinmajuri piirivalYo- puolus-
tuotti 11 210 329:- markkaa, jotka luovutettiin
jaksi sekätälle huolto-ja toimistohenkilökuntaa. Kulle-
kin työmaa-alueelle palkattiin tyÖnohjaajaksi rakennus- tusministerilleI 5.8.39.Keräys olisi ilmeisestituottanut
mestarija tämänaYuksivarastonhoitajia, seppiäja työn- enemmänkin,ellei valtiovalta olisi rajoittanut keräysai-
- laskelmas-
johtajia ('etumiehiä'). kaa vain yhdeksikuukaudeksi. Ylläolevassa
 123
sa on meripuolustuksenkustannuseräkaikkein suurin, Tärkeimmät patoamissuunnitelmatliittyvät välittö-
vaikka työvoimaaoli varattu vain 300 miestä.Tarkoituk- mästi Kannaksenpääasemaan.Jo kevättulvien aikana
senaoli käyttää työvoima rannikkotykistönlinnakkeilla 1935ilmavoimatkuvasivatteknillisentarkastajanpyyn-
normaalisestitehtävienlinnoitustenaputyövoimana,jo- nöstäSummajokilaakson ja Kuolemajärveneteläpuoliset
ten kustannusten pääosanmuodostavatmateriaalimenot. alueet,jolloin saatiinselväkuvavedennousustavarsinkin
- Sarlinin toimikunta ehdotti myös,että yaltioneuvosto Summajoenja Työppälänjoenalaville rannoille.Seuraa-
antaisirautatiehallituksellemääräyksenvelottaatyövoi- vanavuonnatie- ja vesirakennushallitus teetti teknillisen
man kuljetuksissavain todellistenkustannusten eikä nor- tarkastajantilauksestatähänliittyvän patoamissuunnitel-
maalitariffienmukaan. man,jonka mukaanpatoolisi pitänyt rakentaaRokkalan-
Vapaaehtoisetlinnoitustyötalkoivat 4.6.39ja kestivät jokeen. Tutustuttuaan suunnitelmaanyleisesikuntake-
8.10.39asti,jolloinne loppuivat,Ylimääräisten kertaus- hotti teknillistätarkastajaaselvittämäänmyösMajajoen
harjoitusten>alkaessa.Kun joukkoja tällöin keskitettiin eli Säiniönjoenja Perojoenpatoamisen. Edellinenvaikut-
Kannakselle,työmaatvähitellensiirtyivätnäilleja jatkui- taisi Summajärvenkaakkois-jaitäpuolelle,jälkimmäinen
vat melkein keskeytyksittä.Kaikkiaan ehti linnoitustöi Taasiolampienlounaispuolelle.Nämä suunnitelmatval-
hin osallistuanoin 60 000miestäja 2500lottaa. mistuivatl.uonna1937.Näistä kolmestavalmistui Pero-
Aluksi epäiltiin työhön osallistuvientyötehoa,koska joen pato syksyllä 1938 (kuva 92). Sen rakensi PIM:n
joukossaoli paljon ruumiilliseentyöhöntottumattomiaja RakennustyöN:o 8. Muitakin patoja varten olivat jo
varsinnuortakinväkeäkuten koulupoikia.Piiripäälliköi- määrärahatkinvaratut, mutta erinäistenvalitusproses-
denkertomuksistakuitenkinilmenee,että pelkooli turha sien vuoksi ei työhön voitu päästä käsiksi ennenkuin
ja että työteho oli mm. Vainion käsityksenmukaan syksylläI 939,jolloin puolustusministeriö asetti tarvitta-
hyvinkinpalkatuntyövoimanveroista.Voitiin myöstode- vat varat kulkulaitostenja yleisten töiden ministeriön
ta, että syntyi todellinenkansanliike.Osanottajatolivat käyttöönpyytäen,että tie-ja vesirakennushallitus kiireel-
kaikista yhteiskuntaluokistaja kansankerroksista, eivät lisesti määrättäisiinsuorittamaanpatojenrakentaminen
suinkaan vain suojeluskuntaankuuluvia. Tämä oli Rokkalanjokeenja Työppölänjokeen(kuva 93). Nämä
omiaansynnyttämäänyhteishenkeä ja luomaanumpeen tehtiin aluksi väliaikaisinapuustaja maasta.Ne valmis-
kuiluja erilaisiayhteiskunnallisianäkemyksiäomaavien- tuivat YH:n aikanaja yedennostaminensaatiinsuorite-
kin välillä. tuksi ennentaistelujenalkamista.Tarkoituksenaoli ra-
Sarlinin toimikunta oli laskenut, betonipadottalvella,mutta tämä luon-
työn rahallinen
työviikonmukaan Padotuksentärkeimpänätavoitteenaoli matalienjoki-
puessakesken työviikkoja todellisuudessa pitäminen pehmeinä,mikä esti panssari-
50000, oli työn rahallinen vihollisenkaivautumista.Jääty-
milj.mk, mutta sen tarjosi tasaisenampuma-alanja esti
puolustuskuntoisuuden kaivautumisen. Panssarivaunut jääl-
eivät uskaltautuneet
hottamisenkannaltarahassamittaamaton. le. Vihollinenvahvisti muutamiin paikkoihinjääsillat ja
panssarivaunujen saamiseksipado-
tusalueentoisellepuolelle,jossa ne vasta levittäytyivät.
Torjuntatulikohdistettiinnäihinylimenopaikkoihin.
Vesistöjen patoamiset ja tulvitukset Maapadonharjaaräjäyttämälläyritettiin rikkoa pado-
tusaltaanjäitä, mutta tuloksetta.Jää taipui vedenpinnan
Yleisesikunnalla ja varsinkinKannaksenpuolustuksesta vaihteluittenmukaan.Eräidentietojenmukaanmaapato
vastaavillayhtymillä oli jo 1920-luvultasaakka ollut olisi ammuttu hajalleja vesi sitenjuoksutettupoisjään
kiinnostustaKannaksenvesistöjenestearvoon ja senmah- alta.
dolliseenmuuttumiseenesimerkiksijärvenlaskuistajoh- Vuonna1936valmistuipato SaijanjokeenRaudussaja
tuen. Viimeksi mainittuja oli aina vastustettu,koska ArmeijakunnanEsikunta ilmoitti yleisesikunnalle,että
todettiin vesistönesteaNonpienenevän.193OJuvullapy- sen asettamatsotilaallisetvaatimuksetoli täytetty. -
rittiin aktiivisestivaikuttamaansen suurentamiseen pa- Aina ei yhteistoiminta siviili- ja sotilasviranomaisten
toamalla.Sulanaaikanavedensyveneminen luonnollises- kesken näytä olleen kitkatonta, 4.7.39 AKE kirjoitti
ti tehostaisiestettä,muttajäätyneenäkintulva-alueantai yleisesikunnalletoivovansa,>ettäKannaksellasuoritetta-
si paremmanampuma-alankuin vesistönuomatja ranta- vista töistäja suunnitetmista vihdoinkinannettaisiintieto
Denkereet. ennenniiden toimeenDanoa". Aiheena oli Vammelsuun-
Kuva92. Percjoen
joella ja Vammeljoella
kunta kirjoitti maataloushallitukselle
melsuunjoen,yläjuoksu on .. . menettänytestearyonsa>
perkaustyönkeskeyttämisen vuoksi.Sen loppuunsaatta-
minen olisi ,sotilaalliseltakannalta mitä suotavinhuo-
mioonottaen,että rannatjyrkennetääntehokkaiksihyök-
käysvaunuesteiksi kelpaaviksi,.
Vuonna 1936 oli esillä Ayräpäänjarvenlaskuhanke,
mutta sitä sotilasviranomaisetvastustivat eikä siihen
tässävaiheessa ryhdytty. Asia tuli uudelleenesilleloppu-
vuodesta 1938, jolloin teknillinen tarkastaja esitti
TVH:lle annettavaksitehtäyäksilaatia suunnitelmaja
kustannusarvioMuolaanjärven nopeaksi laskemiseksi,
jolloin saataisiinvedenpintaAyräpäänjärvessä ja Sal-
menkaidassa nousemaan 80- 100cm. VesialuettaYskjär-
vi-Kirkkojarvi-Punnusjärvi olisi käytettävä myös hy-
ei kuitenkaanehtinyt laatia suunnitelmaa,
(myöhemmininsinöörimajurija
professori)Viljo Castr6nesitti Saimaansäännöstelytoi
miston henkilökunnanpuolesta,että he olisivat valmiit
vapaaehtoisesti osallistumaan nmaänpuolustustyöhön
omallaammattialallaansuunnittelemalla. . . vesistönjär-
jestelyjä-.Heilleannettiinkinnyr Ayräpäänvesislön jär-
jestelynsuunnitteluja he saivatkintyön syksyynmennes-
sä tehdyksi.Se vaati Muolaanjoenperkaustaja Salmen-
joen patoamista.Työ annettiinTVHJIe linnoitustyömai-
deninsinööripuutteen vuoksi.YäliaikaisetpadotSalmen-
kaitajoenmolemmissapäissävalmistuivatennenvuoden-
vaihdetta ja näillänostettiinvesipinnat Ayräpäänjärvessä
ja Salmenkaitajoessa suunniteltuuntasoon.Betonipadot
olivat tekeilläkun taistelutsiirtyivät tälle alueelle.Tähän
aikaan oli myös Muolaanjoenkanavointiedistynyt niin
 125
pitkälle,että semuodostihyvänpanssarinesteen muualla
paitsi Muolaanjärvenpuolella.Muolaanjoentyöt lopetet-
titn 4.\2.39.
Puolustukseen asetuttaessa Äyräpäänjäryenpuoleinen
pato räjäytettiin,jolloin vesinousihiukanjoen yläosassa
jäälle, mutta siitä ei ollut sanottavaahyötyä.Joenjäiden
rikkomiseksiolisi myös alempi pato pitänyt räjäyttää,
jotta jäät vedenpinnan alentuessa olisivatsärkyneet.
öhquistin mielestäSalmenkaidanbetonipatojen"sijoi-
tus on . . . sellainen,että ne, vihollisensaavuttuapääpuo-
lustuslinjaneteen .. . tulevat vihollisentykistötulenja
hävityspartioiden kohteiksi,joten niidentuhoaminenpar-
haimmassatapauksessa vain voi ollajonkun päivänkysy-
mys. Tämän jälkeen jää niiden avulla aikaansaadun
€steenaryoksivain vettyneetja liejuisetrannat,joten en
pidä niiden rakentamistavälttämättömänä. . .' Mikäli
päämaja kuitenkin pitäisi patoja tarpeellisina,niitä ei
saisi rakentaa betonikorsujenkustannuksella,joita oli
pidettäväkiireellisempinä.Kuitenkin hänenesikuntansa
YH:n aikanakäski alaistensayhtymientiedustella"vielä
mahdolliset patoamispaikatsekä siten aikaansaatavat
tulva-alueet.n
Kuea 93. S mmajoen - Rokkalanjoen (Korenjoeh) - Työppd-
lanjoen padot ja tulva-alueet (vrt. kuvaan 64).
VI LUKU

AHVENANMAAN KYSYMYS
ENNENTALVISOTAA

sopimus1921
Geneven

Pariisin rauhassavuonna 1858 Venäjä sitoutui olemaan oli 30.12.18sopimuslinnoitusten hävittämisestä. Tämän
linnoittamattaAhvenanmaata.1. maailmansodan aikana mukaankaikki kolme ällekirjoittajavaltaaosallistuisivat
se kuitenkin ryhtyi siihenliittolaistensasuostumuksella. työhön ja sitä valvomaanasetettiinerityinen sotilastar-
Rakennetut patterit ilmenevät kuvasta 32 ja sivulla kastuskomissio, jossa kaikki kolme olivat edustettuina
54 olevasta luettelosta. Lisäksi venäläiset suorittivat Työ aloitettiin 1.4.19ja suoritettiinloppuunsamanvuo-
melkoisestikenttälinnoitustöitävarsinkinAhvenanmaan den aikana. Kustakin maastaoli työjoukko,jonka suu-
mantereella.Kun Venäjä11ä puhkesivallankumousmaa- ruusoli noin 250miestä.Ruotsalaisetolivat pääasiallises-
liskuussa1917, saarilla olevissavenäläisissäjoukoissa ti sotilaita, suomalaisetsiviilejä ja kolmantenajoukko
kuri höltyi ja niiden mielivaltakävi hillittömäksi.Ruotsi suomalaistatyöväkeämuutamiensaksalaisten johdossa.
pyrki käyttämään tilannettahyväkseen yhdessä ahvenan- - Todettakoontässäyhteydessä, että kenttälinnoitusten
maalaistenseparatistienkanssairroittaakseenmaakun- hävittäminenoli aloitettujossainmäärinjo kesällä1918,
nan Suomesta.Se lähetti saarilleretkikunnanhelmikuus- jolloin jääkärikapteeniO. Bonsdorffinjohtama pioneeri-
sa 1918 väestönsuojelemisenvarjolla. Tätä ennenoli komppania toimi purkamistöissäKungsälvin seuduilla
saadlle saapunut Suomen laillisenhallituksen joukkoihin parin kuukaudenajan.
kuuluva Uudenkaupungin suojeluskunta päällikkönään Neuvostohallitusesitti protestinsasiitä, että oli tehty
silloinenkapteeniJ. Chr. Fabritius. Valkoisten tarkoituk- Ahvenanmaata koskevia tärkeitä päätöksiä ottamatta
senaoli riisua aseistasaarilla olevat venäläiset varuskun- Suomenyleinenmielipide
nat samoinkuinsuomalaiset punakaartilaiset. hävittämistävastaan.
teja keinojakäyttäen ruotsalainen retkikunta mennessäonnistunut
kaupungin suojeluskunnan suostumaan pyrkimyksestään maakun-
laivattiin Ruotsin kautta Suomeen valkoiselle Se koetti saada aikaan
ja
Myös venäläiset suomalaiset punaiset suostuivat pois- tällaisen ratkaisun Versaillesin rauhankonferenssissa,
tumaan saaristosta, jota ruotsalainenmiehitysjoukkojäi mutta turhaan.Seuraavaksise yritti saadaKansainliiton
hallitsernaan.Tilanne muuttui 3.3.18, kun saksalainen tukemaan pyrkimystään.Tämä teki kuitenkin 27.6.21
maihinnousujoukko saapuiAhvenanmaalle.Samoihinai- päätöksen, jonka mukaanaluekuului Suomelle,mutta oli
koihin tuli maakuntaanmyös Suomenhallituksen mää- ryhdyttävä toimenpiteisiinsaartenasemaaja erityisesti
räämämaaherra,eversti (myöhemmin kontra-amiraali ja linnoittamisen kieltämistäkoskevansopimuksenaikaan-
Laivaston komentaja)Hj. von Bonsdorff. Ruotsalaiset saamiseksi. Kansainliiton toimestakutsuttiin Geneveen
eivät kuitenkaanpoistuneetennenkuintoukokuunlopus- koolle Suomen, Ruotsin, Saksan, Tanskan,Viron, Lat-
sa. vian, Puolan,Englannin, Ranskan ja Italian valtuutetut
Ruotsin hallituksenmielestäAhvenanmaanlinnoituk- mainittua sopimusta laatimaan. Se valmistui 20.10.211a
ja
set olivat uhkana maan turvallisuudelle niinpä se sisälsi mm. linnoittamiskiellon seuraavassa muodossa:
esittikin Brest-Litovskin rauhanneuvottelujenaikaan "Alköön mitään sotilas-tai laivastorakennusta tai tuki-
Saksallelinnoitustenhävittämistä. Rauhansopimukseen kohtaa, mitään sotilasilmailutoimen rakennusta tai tuki-
3.3.18tulikin tästä maininta.Hieman tämän jälkeen kohtaa eikä mitään muutakaan sotatarkoituksiin käytet-
ja
tehtiin Saksan Suomenvälillä sopimusAhvenanmaan tävää laitetta ylläpidettäkö 2. artiklassa määrätyllä q/ö-
linnoitustenhävittämisestä.Ruotsin aloitteestaryhdyt- hykkeellä tai sinne rakennettako.n Sopimukseen sisältyy
tiin kesällä 1918 Ruotsin, Saksanja Suomen kesken kuitenkin artikla, joka velvoittaa Suomen ryhtymään
neuvottelemaan asiastaeikä Suomituossavaiheessa pys- ntarpeellisiintoimenpiteisiinhyökkääjänpysäyttämiseksi
tynyt pitämäänpuoliaan,vaan neuvottelujentuloksena tai torjumiseksi', mutta ei siis oikeuta hyökkäyksen
uhatessaryhtymäänesimerkiksilinnoittamiseen.
Suomessa tilannettaAhvenanmaansuunnallapidettiin
noinavuosinavaarallisena ja Ruotsinasennettauhkaava-
na. Eversti O. Enckell laatr 3.7.19 muistion "Suomen
puolustussodassa Ruotsiavastaann. Enckellistätuli muu-
tamaa päivää myöhemmin Rannikkopuolustuksen ko-
mentaja ja syyskuussasamanavuonna yleisesikunnan
päällikkö. Muistion ajatuksetolivat myöhemminkinpe-
rustanapuolustusvalmisteluille. Enckellintilanteenarvos-
telun pohjanaoli varautuminenRuotsinhyökkäykseen ei
ainoastaan Ahvenanmaalle vaan Suomen mantereellekin,
joskin sen tarkoituksenailmeisestikinolisi maakunnan
irrottaminenSuomesta.Maihinnoususotatoimi voisikoh-
distua paitsi Ahvenanmaalle,Vaasanja Tammisaaren
välisellerannikolle.HyökkäyksentorjumiseksiSuomen
olisi keskitettäväkenttäarmeijansa linjalle Haapamäki-
Tampere-Hämeenlinna-Hyvinkää, lukuunottamatta
vähäisiäitärajalleja Kannaksellejätettäviä joukkoja. -
Venäjänkanssahan ei vielä rauhaaollut solmittu.Toden-
näköisillemaihinnousualueille olisi rakennettavarauhan
aikana pattereita ja sisämaahanjohtavien liikenneyh-
teyksienhävittäminenolisi valmisteltava.Enckellinsuun-
nitelma pidettiin ajan tasalla 1920-luvunalkuvuodet
nimellä "Ylösmarssisuunnitelma R.K. 1" (Ruotsinkeski-
tys). Kuinka vaaralliseksitilanne aryioitiin, kuvastuu
Valtioneuvostonpöytäkirjasta21.6.20(kuva 6). Sotami
nisterin sijasta pääministeriR. Erich esitteli asiän ja
nPresidenttihyväksyiSotaväenja Yleisesikunnanpäälli-
köille tiedoitettavaksiutulenavauskäskynruotsalaisten
joukkojen mahdollisestiyrittäessämaihinnousuaAhve-
nanmaalle.
Laivastonstrategisettehtävät määriteltiin Rannikko-
puolustuksenpäällikölle2.6.20annetussaohjeessatasa-
veroisestiidästä tai lännestätapahtuvan hyökkäyksen
varalta. "SodassaRuotsiavastaanon laivastonestettävä
ruotsalaisenlaivastonpääsyPohjanlahdelle, ja jos tämä
kuitenkin on onnistunutestettävämaihinnousuSuomen
länsirannikolle.Jos ruotsalaisetovat saaneetjalansijaa
Suomen mantereellatai Ahvenanmaalla,on laivaston
partiotoiminnallahäirittäväruotsalaisten operatsioonilin-
joja merelläja heidänmaa-armeijansa yhteyttä kotimaa-
han . . .n Samanaikaisen,Laivanrakennusohjelman" pe-
rusteluissasanotaan,että on >ennenkaikkea otettava
huomioonRuotsintaholta mahdollisestitaDahtuvat(Ah-
venanmaan) anastusydtyksetn.
Yritykset Ahvenanmaansopimuksen
muuttamiseksija yhteistoiminnan
aikaansaamiseksiRuotsinkanssa
Vapaussodan ylipäällikko,kenraaliMannerheimpiti Ah-
venanmaandemilitarisointiamaallemmeepäedullisena
eikä hyväksynytlainkaansuomalaisten upseerienosallis-
tumista tätä tarkoittavaantoimintaan.Hänen suoranai-
nen vaikutusmahdollisuutensa asiaan loppui kuitenkin
toukokuunlopussal9l8 hänenluopuessaan tehtävästään.
Valtionhoitajanahän yritti vuonna 1919 saadaRuotsin
hallitusta kiinnostumaanyhteistyöstä Suomen kanssa
Ahvenanmaankysymyksessä, mutta turhaan. - Hän oli
sitä mieltä, että Ruotsi oli tehnyt oman puolustuksensa
kannaltavirheenvaatiessaan saartendemilitarisoimista.
Kysymys nousi uudelleenjulkisuuteenvasta 1930-lu-
vun alkupuolella,kun eräät nuoren polven ruotsalaiset
yleisesikuntaupseerit käsittelivätsitä julkaisemissaan ar-
tikkeleissa.SuomenTukholmanlähetystönaloitteestaul-
koministeriökysyi 19.4.33puolustusministeriön mielipi-
dettä asiasta.Tällöin ei kuitenkaan päästy mihinkään
käytännön toimiin. 1.12.33puolustusneuvosto käsitteli
asiaa,Mannerheimoli jo tällöin senpuheenjohtaja. Ulko-
ministeriöoli kysynytneuvostolta,eikö olisi aihetta ryh-
tyä neuvottelemaan RuotsinhallituksenkanssaAhvenan-
maankysymyksestä. Mannerheiminmielestä- ja setuli
myöspuolustusneuvoston kannaksi- oli kuitenkinparas-
ta valmistellaasiaaensinmolempienmaidensotilasviran-
Näin sitten seuraavina
julkisuudessaasiaakäsiteltiin
Mannerheim puuttui kysymyk-
haastatteluissa että korkeantasonneu-
votteluissa.Hän seurasimyös tiiviisti sotilasviranomais-
ten yhteydenottoja.
Yleisesikuntienvälisissäneuvotteluissa selvisipian, et-
tä ainakaanRuotsin viralliset edustajateivät olleet val-
miit tukemaanSuomenesitystäpuolustustahaittaavien
rajoitustenpoistamiseksisopimuksesta. Eräässävuoden
I 938 lopulla laaditussayleisesikunnan muistiossavalite-
taan myössitä, että neuvotteluissa oli puututtu sotilaalli
selta kannalta ,toisarvoisiin kieli- y.m. kysymyksiin".
Ruotsalaiselta taholtaoli mm. esitettysovinnollisen kieli-
politiikan välttämättömyyttä Suomessa,mutta kehitys
oli rnuka kulkenut päinvastaiseen suuntaan.Vieläpä oli
heidän mielestäänhavaittavissa,selväämyönteisyyttä
AkateemisenKarjala-Seuranlinjaa kohtaan,.Näinollen
€i tuntunut olevanedellytyksiämuutoksienaikaansaami-
seksisopimukseen.
Suomalaisetneuvottelijatlähtivät edellytyksestä,että
sodanaikana Suomi joutuu yksin puolustamaanAhvö-
rranmaala- näinhänsitten kävikin - ja näin ollen itse

N -v h a m n s l a n d e t
Kuva 94.Ahvenanmaqn
saa sto.
Ahvenanmaan mantereen linnoittaminen olisi tärkeintä.
Ruotsalaiset taas ajattelivat
ns. "Älandsbarriäriä", Ahvenanmeren sulkemista
rarmin-Lägskärin-Kökarin 94). Soderar-
missa on ruotsalainen linnake ja suomalaisten piti nyt
rakentaa Lägskäriin, noin kilometrin pituiselle ja 600
rnetrin levyiselle saarelle patteri. Komentaja (myöhem-
min kontra-amiraali ja Laivaston komentaja) Eero Raho-
la oli vuonna 1934 antanut lausunnon, jonka mukaan
,Lägskär on linnakkeen paikaksi melko sopimaton. Lin-
noitettunakaan se helposti tuhottavana tai vaimennetta-
vana ei muodosta Ahvenanmaan valtaukselle edes mer-
kittävää estettä." Ruotsalaisten mielestä Söderarmin ja
Lägskärin patterit yhdessä suunnitellun miinoituksen ja
laivaston toiminnan kanssa aikaansaisivat varsin tehok-
kaan sulun. 'Ehkä tämän sulun muodostamismahdolli-
suus on vaikuttanut siihen, että ruotsalaiset ovat katso-
neet yleensä Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen rajan
muutoksen dittäväksi sopimuksen korjaukseksi. Ehkäpä
he eivät halua mennä pitemmälle sen vuoksi, että Suo-
men näin on pakko tiukan tullen turvautua Ruotsiin,,
sanotaan edellä mainitussa muistiossa. Sotamarsalkka
Mannerheim kirjoitti 24.3.38 Tasavallan presidentille,
että'hallituksen kiireelliset toimenoiteet ovat tarDeen
b e$ee
ffiw
c tllorKor
tämän monessasuhteessaarkaluontoisenkysymyksen
saamiseksi selväänratkaisuun. . . Suomenolisi sallittava
muutenvarustaaAhvenanmaasotilaallisesti
katsomallaan Bjallaja tavalla"
. . . ,sopimuksenalaisen alueenosittainenvapauttaminen
sopimuksen rajoituksistaei ole Suomenetujenmukaista".
Hallitustasollakysymys tuli virallisesti esille touko-
kuussa 1938,jolloin Tukholmassapidettiin Ruotsin ja
Suomenulkoministerienneuvottelu.Vaikkakin Ruotsin
tahollaedelleenpidettiin kiinni aikaisemmasta kannasta,
Ruotsikuitenkin nyt suostuisiihen,että demilitarisoidul-
le alueellevoitaisiinmyöntäämääräajaksitilapäishelpo-
tuksia,jotta Suomi voisi ryhtyä joihinkin toimiin Ahve-
nanmaanpuolustamiseksi. Tältä pohjalta lähdettiin nyt
oeuvottelemaan sotilastasolla.Tällöin todettiin,että vaik-
ka linroitettaisiinkin linja Söderarm-Lägskär-Kökar-
Utö, se ei "edes yhdessämiinoitustenja sotalaivojen
kanssavoi luoda varmaasuojaaAhvenanmaalle.Mutta
sen voi olettaa, yhdessäitse Ahvenanmaallasuoritetta-
vien p uolustustoimenpit eiden kanssa,suuressamäärin
voivan vähentää äkkiyllätysyrityksenvaaraa." Tämän
vuoksi on toinen Ahvenanmerensulkevalinja Märketin
tasallatarpeen.Mantereellesijoitettavarannikkotykistö,
jonka kaliiperiksiriittäisi 15 cm, olisi ruotsalaistenmieli-
 t29
piteen mukaanliikkuvaa. Siten voitaisiinvälttää linnoi- - Björkör, 2lrs2l4s-C ja
ja
tustoimiamantereellarauhanaikana vastaavastimyös - Lägskär, 412s414s,31120145 ja 3/40mmit.
muutoksiasopimukseen.Väestönasenneoli myös var- Kullekin patterille suunniteltiinrakennettavaksitykkia-
teenotettavaseikka. Suomalaistenneuvottelijainkanta sematammus-ja miehistösuojineen, mittausasematsekä
oli, että Ahvenanmaanmantereellekinoli saatavakiin- tarpeellisetkasarmit ja asuinrakennukset. Myös tiet ja
teäärannikkotykistöä.Sitä oli jo tarkoitukseenvarattuna. laiturit piti tehdä.Lägskärin4 järeätä tykkiä suunnitel-
Neuvottelujakuitenkinjatkettiin ruotsalaistenesityksen tiin asennettaviksikaksittain tykkitorneihin. Liikkuvat
pohjalta. patterit olivat yhteensäl2 kpl 152 mm:nrannikkotykkejä
Heinäkuunalussa1938suoritettiinHelsingissäns.soti- ja 8 kpl 75 mm:nit-tykkejä.
lasteknillinenneuvottelu.Siinä ei päästy yksimielisyy- Varsinaisenlinnoittamisen osuus kustannuksistaoli
teen edellä esitettyynMärketin linjaan kuuluvastaSig- 73 075 000,- markkaa,josta Lägskärinjäreitten tykkien
nildskärin linnakkeesta,jota Suomentaholta pidettiin (torneineen 1a ammuksineen) osalle läskettiin
välttämättömänä,mutta jota ruotsalaiseteivät hyväksy- 48 000 000,- markkaa.Loput rahat oli tarkoitettumoot-
neet,koskaseolisi merkinnytdemarkaatiolinjanmuutos- toritorpedoveneiden, miinojen,joukkojenmajoitusraken-
ta, ts. demilitarisoidunalueensupistumista.Tilapäisenä teidenja varusteidenosalle.Mannerheimkertoomuistel-
helpotuksena GenevensopimuksenmääräyksiinSuomen missaan,että keväällä1939puolustusministeri oli hänelle
sallittaisiinsäilyttääalueellakolmenliikkuvan rannikko- asiastamitään puhumattapoistanutyhteensänoin 474
tykistöpatteristonja neljän liikkuvan ilmatorjuntapatte- milj.mk:n ohjelmasta Lägskarin toisen tykkitornin ja
dston kalusto sekä erinäisiävarastojaja enintään1500 liikkuvista pattereistakustakin yhden tykin, yhteensä
miehensuuruisetjoukot. Nyt ruotsalaisetkuitenkin ryh- noin 50 milj. mk. Vaikka Mannerheimoli henkilökohtai
tyivät esittämäänmonenlaisiavarauksia,mm. miesvah- sestiselostanutasianNiukkaselleja perustelluttykistön
vuudenenimmäismäärään nähden. tarpeenmm. sillä, että Ahvenanmaanpuolustussaattoi
Mainitussayleisesikunnan muistiossa (28.12.38)tode- jäädä pelkästäänSuomen tehtäväksi, tämä kuitenkin
taan lopuksi,että "Ruotsi on tämän kysymyksenkäsitte- esitti valtioneuvostossa supistetunohjelmansaikäänkuin
lyssämäärätietoisestipyrkinyt jo vuosiasitten omaksu- Mannerheimja puolustusneuvosto olisivat sen hyväksy-
maansaratkaisuun.Tämänratkaisuntunnusomaisin piir- neet. Muistelmien mukaan tämä syy osaltaanvaikutti
re on sellaisenpuolustussuunnitelman valinta,joka pakot- siihen, että Mannerheim kesäkuussa1939 pyysi eroa
taa SuomenturyautumaanRuotsinapuun.Tämänvuoksi puolustusneuvoston puheenjohtaj an tehtävästä.
linnoitusoikeus vain eräille eteläisimmille saarille,mutta Ahvenanmaan kysymyksestä
itse manterevain n.s.väliaikaistenhelpotustenalaiseksi, käytiin Tukholmassatammikuun alussa1939hallitusta-
mitkä helpotukset. . . näyttävätrajoittumistaanrajoittu- P.A. Hanssoninjohdolla. Tässä ns.
van". Suomi oli joutunut jatkuvasti tinkimään kannas- Tukholman suunnitelmassa sovittiin aikaisemminmaini-
taan ja luopumaansuureksi osaksi varattuina olevien tun Lägskärin-Kökarin linjan linnoittamisestaja Ahve-
tykkienkäyttömahdollisuudesta. "Paitsi että uudenmate- nanmaanmantereellakäytettävästäliikkuvastatykistös-
riaalin hankinta on kallista vie se myös hyvin pitkän tä. Huhtikuussasaatiinpäätökseensotilasviranomaisten
aJan>. neuvottelutyhteistoiminnanyksityiskohdista.Asiakirja
Puolustusneuvostolähetti 16.9.38 puolustusministeriöl- on nimeltään"SuunnitelmaSuomenja Ruotsinsotilaal-
le "Ahvenanmaan ja
linnoittamisen, varustamisen miehit- listen toimintojenkoordinoimisesta neutralisoidunAhve-
tämisen kustannuslaskelmat, eli "Ahvenanmaan perus- nanmaan alueen turvaamiseki ja Pohjanlahden sulkemi-
hankintaohjelman". Perusteluina esitetään, että nykyisen seksiItämerenalueella välittömästi uhkaavan sodanvaa-
sopimuksen puitteissa sallitut toimenpiteet ovat liiaksi ran varalta,.Siihensisältyvätmolempienmaidentoimen-
rajoitetut ja saattavat pahasti myöhästyä. Muiden takuu- piteet sotatapauksessa, jolloin molemmatovat puolueet-
valtioiden kuin Ruotsin osallistuminen Ahvenanmaan ja
tomia hallitukset yhtä mieltä siitä, että Ahvenanmaan
puolustukseen on käytännössä mahdotonta, mutta "Suo- puolustusta on vahvennettavaja pääsy Pohjanlahdelle
men on velvollisuuksiensa ja oikeuksiensa mukaisesti suljettava. Suunnitelma ulottuu siihenajankohtaansaak-
uhrattava . . . varojaja voimia tehtävän tärkeyden mukai- ka, jolloin Suomi ryhtyy maakunnanpuolustustatarkoit-
sestija järjestettävä puolustus yhteistoiminnassaRuotsin taviin toimenpiteisiinAhvenanmaansopimuksenrnuu-
kanssa siinä määrin kuin yhteiset sotilaalliset tehtävät toksenperusteellaja kun väliaikaisethelpotuksetdemili-
vaativat". tarisointimääräyksiin ovatastuneetvoimaan.
Ohjelmaan sisältyivät seuraavat kiinteät patterit: SopimuksenmukaanRuotsi sulkisi pääsynPohjanlah-
- Kökar, 2l1s2l4s-c, delle summittaisenlinjan Eckerön länsiranta-Lägskär

9 Suomenlinnoiltamisenhistoria
130
länsipuolella.Itäpuolellamolemmatvallat yhdessäestäi- tensa,jos täytettäisiinAhvenanmaansopimuken luoma
sivät pääsynPohjanlahdelleja torjuisivat maihinnousun tyhjiö. Linnoittamattomanaja puolustamattomanatuo
saarille sekä muutkin puolueettomuudenloukkaukset. saaristoüetenkinhoukuttelisiItämerenrantamiensuur-
j
MaakunnanitäpuolellaSuomenpiti toimia yksinaan. valtoja . . ., YleensäAhvenanmaanyhteydessäpuhut-
Sopimuksessa on yksityiskohtaisetmääräykseteri puo- tiinkin vain Itämeren rantamien suurvalloista,mutta
lustushaarojen aselajientoiminnasta,johdon järjeste' tilannettaarvosteltaessa
ja otettiin huomioonsekäNeuvos-
lyistä, huollostajne. Seuraavassd rajoitutaanlinnoittami- toliitto että Saksa. Mannerheim kirjoitti Tasavallanpre-
seen liittyviin kohtiin. Ruotsalaisten piti suunnitelman sidentille I 8.4.39: "Englannin ja NeuYostoliitonväliset
mukaanasettaaAhvenanmaanpuolustukseen neljä 10,5 sotilaalliset sopimukset ovat päivän kysymyksiä,Saksalla
cm:n kdnuunapatteria (Lägskär, Korsö, Björkör ja Her- on joukkoja täydessä sotavalmiudessa ja senuusi sotasa-
rö) sekäyksi 15 cm:n haupitsipatteri (Signildskär). Li- tarna Memel on lentoteitse'tain ll-2 tunnin (475 krn)
säksitulisi yksi patteristokenttätykistöäEckerön-Mar- etäisyydelläAhvenanmaasta. Täysin varustamaton A}l-
sundinalueelle.Suomalaisia l5 cm:nrannikkokanuunoi- venanmäasaattaa joutua kilpailevan täYoittelun kohteek-
ta piti sijoittaa tilapäisasennukseen yksi neljän tykin si millä hetkellä tahansaT5ekkoslovakianvaroittavan
patteri Kökariin ja kahden tykin pattedt Eckeröhön, esirnerkintapaan,.
Hammaruddaanja Herröhön.2-tykkinen57 mm:n patte- Kun neuvottelutRuotsinkanssaolivat johtaneetmyön-
ri tuli Korsöhön. Kenttätykistöpatteristopiti sijoittaa teiseen lopputulokseen,ryhdyttiin Suomen aloitteesta
alueelleHammarudda-Maarianhamina.Hankintasuun- neuvottelemaan Ahvenanmaansopimuksenallekirjoitta-
nitelmissaolevaasuomalaistatykistöäei lainkaanmaini- javaltojen kanssasentarkistamisesta ja kaikki suostuivat-
ta, mutta liitteinä olevissapiirroksissaon nämäkintykit kin tähän. Ruotsi vaati myös Neuvostoliitonsaamista
otettu huomioon.EsimerkiksiLägskäriinon merkitty 2 mukaan,vaikkaseei kuulunutkaanallekirjoittajiin.Man-
kiinteätä 25 cm:n tykkiasemaaja 3 kiinteätä 12 cm:n nerheimin mielestä Suomenei olisi pitänyt neuvotella
asemaa. Neuvostoliitonkanssa,mutta hallitus oli toista mieltä.
Näin oli päästy sekä hallitustasollaettä sotilastasolla Neuvostoliittoasettihyväksymiselleen ehtoja,joihin Suo-
sopimukseenAhvenanmaanpuolueettomuudenturvaa- rnen hallitus ei katsonutvoivansasuostua.Sopimuksen
misestayhteistoimin.Tosin sopimuksessa oli koko neu- muuttaminenoli esilläKansainliitossa toukokuussa1939
vottelujen ajan niin monia varauksia, että Airo piti ja tällöin Neuvostoliittovastusti sitä. Tämän johdosta
aiheellisenakysyä ulkoministeri Sandlerilta (31.7.38), Ruotsinhallitusperuutti valtiopäivilleantamansaesityk-
"miten Ruotsi tulee suunnitelmaan hyväksymisestä, mikä merkitsi koko yh-
toimeenpanoonsiinä että esim. romuttamista.- VastuuAhve-
hyökkääSuomeen".Virallistenneuvottelujenulkopuolel- nanmaanpuolueettomuuden suojaamisesta jäi näinollen
la Sandlervastasi,että Suomivoi "luottaasiihen,ettäjos yksinomaan Suomen asiaksi, kuten sotilastahollaoli
se joutuu hyökkäyksen kohteeksi, ei tämä suinkaan ole epäiltykin,ja minkä mahdollisuudenMannerheimkinoli
esteenä Ruotsin suunnittelemalle tuelle Ahvenanmaalla pitänyt mielessään.Hän oli kylläkin Jägerskiöldinmu-
ja olisi toisenlainentulkinta tässäsuhteessa täysin mah- kaanvielä heinäkuussa1939sitä mieltä, että Ruotsinja
doton (orimlig). Yksityisissäkeskusteluissa ovat Ruotsin Suomen olisi pitänyt tilanteen vakavuudenhuomioon
sotilasasiantuntijalesittäneetasiansamallatavalla . . ." ottaenyhdessäruvetalinnoittamaanAhvenanmaata. Yk-
Mannerheimkirjoittaa muistelmissaan,että oli "vih- sinäänei Suomensilloisessa tilanteessaollut siihenryh-
doin viimein herännyt oivallus, että kummankin maan dyttävä.
kävisi helpommaksiyhteisestisäilyttää puolueettomuu-
 II JAKSO

TALVISOTA
VII LUKU
KENTTAARMEIJAN
LINNOITUSTYöTYH:N
JA TALVISODANAIKANA
YH:n aika Kannaksella
Poliittisentilanteenkiristymisentakia pantiin lokakuun
alussa1939 toimeen "ylimääräisetkertausharjoituksetn
eli YH, mikä merkitsi itse asiassaliikekannallepanoa.
Ensimmäisinäehtivät keskitysalueilleen Kannaksenjou-
ja
koista suojeluskunnista kootutUudenkirkon,Muolaan,
Lipolan ja Raudun ryhmät eli U-, M-, L- ja R-ryhmat
sekäpian näidenjälkeen vakinaisenväenjoukko-osasto-
jen muodostamatsuojajoukkoprikaatit,1.Pr. ja 2.Pr.
alueelle Muolaanjärvi-Punnusjärvi-Vuoksi ja 3.Pr.
Raudun seuduille sekä suojeluskuntajoukoista koottu
4.Pr. Viipurin kaakkoispuolelle. Välittömästi tämänjäl-
keenalkoivatvarsinaisenkenttäarmeijandivisioonatsaa-
pua keskitysalueilleen pääasemaan linjalle Kyrönniemi-
Summa-Muolajärvi-Salmenkaita- Vuoksi- Suvanto-
Taipale(kuva 95). - Kannaksenjoukkojenkomentajaksi
määrät"tiin kenraaliluutnantti H.V. östermanja hanen
johtoelirnekseen perustettiin9.10.39KannaksenArmei-
jan Esikunta,Kan. AE. Jo 5.10.39
tellyt KannaksenArmeijan tehtävän
"estää vihollisvoirnientunkeutuminen
senkautta.Tehtäväon
nojautumallaKannaksenkapeikkoihin
siin. Pääasemana on
puolustettava. . . Keskitystäsuojaavat
joukot." Tähän käskyynliittyy everstiluutnanttiNihtilän
7.10.39laatima 'Lyhyt lisäselostus karttaan Kannaksen
josta ilmenee,että aseman>hv.esteet
linnoituslaitteistan,
valrnistuvatsuurinpiirtein tämänvuo6"ttLrr1us553n. ,Pe-
säkaeistä"eli betonikorsuistaselostetaantilanne kuten
sivulla 114 on rnainittu ja todetaan,että Salmenkaidan
"uusien pesäkkeidenvoidaan laskea valmistuvanvielä
tänä vuonna>.Kenttälinnoituslaitteet. taisteluhaudat,tu-
liasematja piikkilankaesteetpuuttuivat täydellisesti,el-
lei otetalukuun vähäisiätöitä Summajärvenja Muolaan-
järyen yälillä, joita oli tehty edellisenäkesänäeversti
Nordenswanin johdolla(sivu 103).
Yleisesikuntaantoi puhelinsanomalla Arrneijakunnan
Esikunnalle6.10.39seuraayan sisältöisen käskyn.nSuoja-
joukkojenkeskityskuljetukset Karjalan Kannakselleovat
alkaneet. . . Armeiiakunnantulee valmistautuaVK 2:n
mukaisentehtävänsuoritukseen. . . Keskitystenpäätyt'
tyä on ryhdyttävä suunnitelmienmukaisiin varustustöi-
hin . . . Osajoukoistaon k iytettävätakarajanvahvistami-
seenkenttälinnoituslaittein".- VK 2 merkitsipuolustus-
tehtäväälinnoitetussaasemassa.
Suojajoukkojenviivytysasemissa pääasemanja valta-
kunnan rajan välillä oli lähes koko 1930-luvuntehty
kenttälinnoitustöitäjoukkojenvoimin ja edellisenäkesä-
nä vapaaehtoisia linnoittajia sekäjossakinmäärin myös
palkattua työvoimaakäyttäen.Vaikkakin nämä asemat
olivat varsinpuutteelliset- tiesulkuja,piikkilankaestettä
ja taisteluaseman pätkiä, olivat kuitenkin asematmääri-
tetyt ja suunnitellut.Pääasemassa oli joukkojentehtävä
tämäkin työ, vaikka jo kenraali Enckell oli asettanut
päämääräksi, että kaikki betonikorsuihinliittyvät kenttä-
linnoitustyötpiti suunnitellaja piikkilankäesteidenkul-
matkin viitoittaa ja merkitä maastoonrautapaaluilla
Niinpä Yleisesikuntaantoikin 10.10.39käskyn,
kaikessalaajuudessaan ja
kiinnitettävä linnoitetun linjan
Suomenlahti-Muolajärvi-Vuoksi-Taipale vahvistami-
teiden sulkemiseen ps. vaunuja
Esikunta antoi jo 9.10.39 vastikään
saapuneillesuojajoukoillepioneerikäskyn, jolla määritet-
tiin suoritettavattyöt. Kaikkien neljän prikaatin oli heti
ryhdyttäväalueillaan"metsäleirienrakentamiseen majoi-
tusolojenparantamiseksi",yhteensä6 leiriä, kukin noin
pataljoonaavarten. "Metsäleireissärakennettavahirsi-
majojasekäsirpalevarmoja korsuja.,Prikaatienja jääkai-
ripataljoonien(suojajoukkoryhmien) käskettiinsuorittaa
lohkoillaanasemientiedusteluaja suunnitteluasekäryh-
tyä rakentamaanpiikkilankaesteitalohkoillaan.Prikaatit
ja ryhmät oikeutettiinottamaanalueillaanolevistavaras-
toista piikkilankaa. 3.Pr. sai tehtäväkseentiedustella
Kiviniemen sillanpäänRöykkylän-Saijanjoensuun ta-
sallesekäryhtyä sitärakentamaan
joka viimeaikoinaon tullut käyttöön,
I Sanakenttälinnoite,
esiintynee kertaasotilasterminologiassa
tässäensimmäistä
Kuva 95.Karjalan kannaksenasemattalvisodanalkaessa.
Prikaatien käskettiin jatkaa alueillaan keskeneräisiä
panssarinesteitä.l ja 2.Pr:n työmaat olivat alueella
Muolaanjärvi-Kirkkojärvi-Pasurinlahti, 3.Pr:n Raudun
ympäristössäja 4.Pr:n Yläsommeella ja Korpelanautios-
sa. Työtä varten luovutettiin niiden käyttöön vapaaehtoi-
sista linnoitustöistä jääneet työkalu- ja tarveainevarastot
sekä kuljetusvälineet ja ammattihenkilökunta, joka oli
pidetty palveluksessakesän töiden keskeytyessä.Töiden
teknillisestä johtamisesta jäivät siis vastaamaan työmai-
den entiset rakennusmestarit. Taktillisen suunnittelun
jatkuvuutta taas edustivat kapteenit (myöhemmin evers-
tiluutnantteja) E. Heikkinen ja W. Leppälax, jotka olivat
olleet paikalla jo vapaaehtoistenlinnoitustöiden aikaan.
Pari päivää myöhemmin seurasi AK:n pioneerikäsky
N:o 2, jonka mukaan npuolustusasemien tiedustelunja
suunnittelun tultua suoritetuksi .. . aloittavat yksiköt
kaivautumisen. Eri asemien rakennuskiirevsasteenmää-
räävät asianomaisetkom:t lohkoillaän." Panssarinesteissä
olevat tarpeettomat aukot oli suljettava ja mahdollisesti
löytyvät heikot osat vahvistettava. Vakinaiset linnoitus-
laitteet käskettiin aseistamaan, sisustukset viimeistele-
mään ja majoittamaan joukot korsuihin.
Heti lokakuun puolivälin jälkeen ehtivät pääasemaan
saapuneetdivisioonat antamaan puolustuskäskynsä.Lin-
noittamisesta niissä käskettiin kiireellisimpänä pääpuo-
lustuslinjan töiden aloittaminen sitä mukaa kuin joukot
saapuvat perille. Eri töiden tärkeysjärjestyksen määräsi
esimerkiksi5.Divisioonaseuraavastl:
"1.) Vakinaistenlaitteiden haltuunotto. .. raivauksetja
harvennukset
- hv.-, piikkilanka- ja murrosesteiden vahvistaminen ja
täydentäminen, aukkojen sulkeminen teillä, joita ei tulla
käyttämään . ..
- majoituslaitteiden rakentaminen (myös hirsimajat,
 135

sirpaleen-ja osumankestävät komento-,viesti-ja huolto- mensotilaspiirintehtäväksi.Pääasemassa oleviajoukkoja

korsut). ei näillä töillä rasitettu.
2.) Amp.haudatjakoneaseiden asemat..." Pääasemaan liittwät rannikkotykistönosat alistettiin
Muiden divisioonienkäskytolivat periaatteessa samanta- tässä vaiheessaarmeijakunnille.II AK sai Koiviston
paiset. Paitsi pääpuolustuslinjaa, jonka linnoittaminen alalohkonja alisti sen edelleen4.Divisioonalle.III AK
asetettiinensimmäiselletilalle, niissämääritettiin myös piti LaatokanrannikollaolevanKannaksenrannikkoloh-
taisteluetuvartiolinja ja tukilinja. kon omassajohdossaan. Kummankinlohkonensisijaisena
Armeijakunnatantoivatvarsinaisetpuolustuskäskynsä tehtävänäoli oman rannikko-osuutensa puolustaminen,
26.-2'l.lO. JohtosuhteetKannaksellaoli nyt järjestetty mutta Järiseyänja Kaarnajoenpattereilleannettiinalun-
niin, että II AK (komentajanakenraaliluutnanttiH. perin tärkeäksitehtäväksimyös maarintamantaistelun
Öhquist)vastasiLänsi-Kannaksesta ja III AK (komenta- tukeminenkantomatkojensa Puitteissa,kun taas Koivis-
jana kenraalimajuriE. Heinrichs)Itä-Kannaksesta. Väli- ton lohkontehtävärajoittui vain Suomenlahden rantaan,
rajanaoli Vuoksi. Er.P 7:ntukemiseentilapäisenätehtävänä.
II AK:n käskynmukaanpääasemana oli edelleenaikai Eri johtoportaatja komentajatpyrkivät tarkastuksin,
semmin määrätty linja. l. ja 2.Pr:sta muodostetun l.DiYi- käskyin ja ohjein saamaanlinnoittamisenmahdollisim-
sioonan piti jatkaa näille prikaateilleaikaisemmin annet- man tarkoituksenmukaiseksi. Ilmeisesti kaikki yrittivät
tua linnoittamistehtävää. Käskyssä kiellettiin suojajouk- parastaan,koska YH:n aikaisissakäskyissäei juuri ole
koryhmiäilman erityistälupaaluopumastalinjastaIno- moitteita. Tosin Kannaksen Armeijan komentaja
Yammelsuujoki-Kuuterselkä-Lipola. Pääasemanetu- 22.11.39sanoitodenneensa, 'että työteho ei varsinkaan
vartiolinja määrättiin tasalle Akkala-Kuolemajärven kenttäaimeijan joukkojen osalta kaikkialla ole tyydyttä-
kirkonkylä-Hatjalahdenjärvenpohjoispää-Kaukjärven vä. Tämä näyttää osaksijohtuvan siitä, että tÖidenjärjes-
luoteispää - Heinäsuo- Lumpilampi-Taaperniemi- Kan- tely ei aina ole ollut tarkoituksenmukainen. Käskensen
gaspelto -Yläkuusa -Moiniemi - sillanpääasema Salmen- r.uoksi . .. kiinnittämään entistä enemmän huomiota
kaidaneteläpuolella(kuva 95).,Etuvartioilla taisteluteh- myöskintyön valvontaan. Nyt näkee upseereja työmailla
tävä,. aivanliian vähän". . . "Asemantaktilliseensuunnitteluun
III AK:n käskynmukaanR-ryhmäei saanutilman eri . . . ei myöskäänkaikkialla ole kiinnitetty riittävää huo-
lupaa vetäytyäRaudunpohjoispuolellaolevaltajärvilin- miota. Tämä osoittaa, että puolustussuunnitelmat on
jalta. Armeijakunnan kokonaisempina ja ylempienkin johto-
Taipaleensuunnalla, nykyistäyksityiskohtaisemmin
kunniement)'ven asernansuunnitteluei jäa esimerlul:si
miksi määrättiin nuorenupseerintai kokemattomanreser-
-Saijanjoki ja Tässäkinnäkyi rauhanaikaisen koulu-
ja. Näitä sillanpääasemia puute, mikä taas oli ainakin jossakin määrin
ereentyönnetyiksi riittämättömistäresursseista.
sillanpääasemia tärkeinä, sillä kun R-ryhmän oli ollut Rauhanaikaisten näkökohtienhuomioonottamistaku-
pakko lopettaatyöt Kiviniemen sillanpäässä työvoiman vaa, että Kan. AE kehotti 29.i0.39 armeijakuntia -
puutteentakia lokakuunpuolivälissä,Kan.AE antoi III metsähallinnonItä-Suomenpiirikuntakonttorinpyynnös-
AK:lle käskynjatkaa niitä. Sillanpääaseman etupuolelle tä - suorittamaanmetsienraivaamisenja harventamisen
piti vielä rakennettamän etuvartioasemat, jotka miehitet- niin, "että kansantaloudellinen tappio müodostuumah-
täisiin vastaeri käskystä.Ne tulisivat Kiviniemensuun- dollisimmanpieneksi,'.Näissätöissäpiti käyttää apuna
nallaVaalimon-Petäjärven-Arkuntanhuan ja Taipaleen joukoissa olevia metsänhoitajiaja metsätyönjohtajia.
suunnallaViisjoen-Rantakyläntasalle(kuva95). ,Tarp€etontametsänraiskausta on jo naamioimissyistä-
Käskyssämääritettiin myös taempia asemia,mitä II kin vältettävä."
AK ei ollut tehnyt.Näitä olivat linjat Myös ylipäällikkö liikkrii joukkojensaparissaja erään
- Suvanto-Kiimajärvi-Pyhäjärvi-Laatokka, hänenmatkansa(25--26.1I.39) jälkeen annetussaKan.
- Torhonjärvi-Sikosaari-Vuoksi-Ostamonjärvi-Pört- AE:n käskyssäsanotaan:nPuolustusvoimain Komentaja
sykänlampi-Laatokkaja on .. . havainnuthv.-esteitä, jotka jostakin syystä ovat
- Virkinselkä-Räisälä-Käkisalmi. jääneetverrattaintehottomiksi ja jotka sellaisinasaatta-
III AKE otti taemmatasematomaanjohtoonsa.Torhon- vat tuottaa joukoille pettymyksiäja on hän nykyisen
järven suunnallatyö annettiin reservinäolevalle8.Divi- tilanteenvuoksi käskenytryhtyä näitä kiireellisestikor-
sioonalleja Ostamonjärven-Laatokanvälillä Käkisal- iaamaan . . .' Virheinä mainitaan mm. liian pienet ja
136
pilarimaisetkivet, vain kaksirivisetkiviesteetsekäalimit- via pesäkkeitäsekä vastaiskujahelpoittavia... esteillä
taisetkaivantoesteet ja rinneleikkaukset.Käskyssäanne- varustettujasulkuasemia."
taan ohjeita puutteellisuuksienkorjaamisesta.Kiviestei- Erityisestion syytä Pannamerkille, että samassakäs-
)pitkäai-
siin oli lisättäväkivirivejä heikkoihinpaikkoihin,betoni- kyssäannettiinl.Divisioonalletehtäväksitutkia
ja huomioiden talviolo-
korsut oli suojättavakiviesteelläsiten, ettei vihollisen kaistapuolustustasilmälläpitäen
panssarivaunupääseampumäanampuma-aukkoon500 suhteet asemienrakentamismahdollisuudet' U-ryhmän
m lyhyemmältä matkalta. Missä vain mahdollista,oli asemaan liittyen Kuuterselän-Kotselän-Ahijärven-
rakennettava kiviesteitä."Estekaivannot eivät saa muo- Lautsillantasalta.
dostuavihollisellerynnäkköasemiksi..., Niitä oli aina 4.Divisioonanlohkolla määrättiin Akkalan-Kuolema-
voitavatulittaa. järven sillanpääaseman rakentaminensuuritöisenäkes-
Erityisestikorostettiinkaivautumisenmerkitystäja ke- keytettäväksi,ettei sehaittaisitärkeämpiätÖitä.
hotettiin opettamaansitä joukoille. ". . . jo 150-160 sm III AK ryhtyi lähestyväätalvikautta silmälläpitäen
sylyinen kuoppa seisaalta arnpumista varten etuseinään tehostamaan linnoittamistaja vahvistamaanpääaseman
kaivettuinekoloineensuojaakaikenlaisbltatulelta. Jou- Duolustustasiirtämälläosia 8.Divisioonasta eteen,Vuok-
Kou-
kot koulutetaankaivautumaanlyhyenkin taistelutauon selle. l0.Divisioonalleannettiin käsky sisällyttää
jopa tulitaistelussakin . . ., Suojakuoppia oli kai- kunniemen niemimaa päävastarinta-asemaan. 7.1 1.39 an-
aikana,
vettavamyösmajapaikkojenläheisyyteen. netussa käskyssä linnoittamisen "suunnitelmallista suori-
,ensimmäiselle tusta varten jaetaan päävoimin suoritettavat työt aluksi
II AK:n käskyssä1.11.39 asetetaan
tärkeysasteelle" kahteenvaiheeseen.I vaihe käsittää pääYastarinta-ase-
- pääaseman (Kyrönniemi-Salrnenkaita), man tukikohtiensekäKiviniemenja Umpilammeneteen-
- 1.D:npuolustusaseman (Muolaanjärvi-Pasuri) ja työnnettyjentukikohtienrakentamisenkertaalleenmyös
- suojajoukkojenasemienVarnmelsuunjoki -Suulajärvi talviolosuhteitasilmälläpitäen.'II vaiheessa oli rakennet-
-Ahijärvi-Lipola linnoittaminen.,Valmisteltujen tava syvyyteenetulinjaa ja toisiaantukevia pesäkkeitä
viivytys-ja väliasemienlaajennustyötja uusienluomi- sekäsulkuasemia. Eri laitteidenkeskinäistäkiireellisyys-
nenkuuluvatvastatoiseentärkeysasteeseen n järjestystä määrättäessä pantiin nyt ensimmäiselle sijalle
"tulipisteet ja tulenjohtopaikat", sitten esteet ja 'myö-
Kan. AE antoijoskusvarsinyksityiskohtaisiakin ohjei-
ta, mm. kerran ps-esteiden sijoituksestaPasurissa.Ken- hemmin edellämainittujentöiden sen salliessatärkeim-
raali öhquist esitti erilaisenratkaisun - ,maastotunte- mät hirsimajat ja korsut." Helpottaakseendivisioonan
tehtävää 3 Pioneerikomppaniaa nimen-
mukseniperusteella,.
omaanKoukunniemen Umpilammen asemra varten'
siten. että sen tarkoituksena
yleisiäohjeita ... ei .. III AK pyysiKan. AElta lisää 24 konekivääriä,perus-
asemienrakentamisesta. Pyydän, .. että minulle.jätet- teluna erityisestiKoukunniemensisällyttäminenpäävas-
täisiin vapauskeinojenvalitsemisessa "Tämä määräyksenijohtuu siitä, että
man ilmoitti byväksyvänsä lohkonlll AK:n puolustukenarim-
nan,mutta piti kiinni käskystä, että TaiPaleenlohkonkohtalonkatson
sulkulinjan rakentaminen vihollinen saa pysyvänjalansijan Kou-
kunniemessä.Aikaisemmin pääpuolustuslinjana ollutta
kannaksellerintamasüuntasekäitään että länteen.Oh-
quistoli pitänyt dntamasuuntaa itääntarpeettomana. niemimaanpohjoisosaa ei voida pitää päävastarinta-ase-
16.11.39 antamassaan käskyssä II AKE edelleen koros- man luontoisena,vaanvastaaseparemmintarkoitustaan
val-
ti pääasemanlinnoittamisentärkeyttä, mutta 20.11.39 sulkulinjana,johon tukeutuenKoukunniemivoidaan
käski lisäksi etuvartioaseman(Kaukjärven luoteispään lata takaisin.u
tasalla) rakentamistajatkamaan omahdollisimmansuu- Kenraali Heinrichs toteaa Mannerheim-elämäkerras-
Kan-
rella teholla". Käskyssämyös kehotettiin komentajia saan,että kun suojajoukkojenpääosakeskitettiin
huolehtimaansiitä, "ettei samanaikaisesti suoritetaliian naksellepääasemantasalle, ,tämä sijoitus oli ilmeisesti
laajoja varustustöitä,ja ettei suunnitellaja rakenneta suunniteltuensimmäiseksi etapiksimarssillaraja-alueel-
asemia,joilla ei ole selvääkäyttötarkoitusta,tai jotka le, samallasentarkoituksenaoli kenttäarmeijanjouk-
ja
selvästi ylittävät joukkojen mahdollisuudetmiehittää koja odoteltaessa varatatilapäistätyövoimaapääpuolus-
ne.u Kun päävastarinta-asema olisi ensi vaiheessasaatu tuslinjan asemienrakentamistavarten." Tuolloinhal ei
yhtenäiseksi,oli lisättävä sen 'syvyyttä rakentamalla Dääaseman kenttälinnoittamistavielä ollut edesaloitettu'
toisiaanja varsinkinpäävastarinta-aseman etuosaatuke- befensiivinenryhmitys on ymmärrettävissämyös siltä

kannalta, että Moskovanneuvottelut eivät olleet vielä
alkaneetkaan. Tilannemuuttui, kun joukot saatiinkeski-
tetyiksi rajoille ja asemienkenttälinnoittaminenjonkin-
laiseen valmiuteen. Heinrichsin mukaan Mannerheim
tällöin,päätti tähdentää armeijan komentajalle,että
tehokas puolustautuminenoli välttämätöntäjo ennen
kuin vihollisenhyökkäyslähestyisipääpuolustuslinjaa.'
3.11.39päivätyssäohjeessasanotaanmm: "Päävoimat
. . . valmistautuyatpuolustustaisteluun asernassa,joka on
suhteettomankaukana rajavyöhykkeeltä.Ottaen huo-
mioonvenäläisten ... tavoitteetsallii ... nykyinenryh-
mitys ... näiden... liian helponsaavuttamisen. Kun
jo
Kannalsenmaasto sinänsätarjoaa nykyisen pääpuo-
lustuslinjanedessäkin useissakohdin erinomaisiapuolus-
ja
tusmahdollisuuksia, ottaenlisäksihuomioon,että näis-
sä kenttävarustustyötkin ovat saavuttaneet huomattavan
kehitysasteen, katsonvälttämättömäksijoukkojensellai
sen ryhmityksen,joka tekee mahdolliseksitehokkaan
puolustulaenjärjestämisenja suorittamisenjo lähempä-
nä rajaseutua.)Kun Ostermanplysi selvennystätähän
ohjeeseen,Mannerheim vastasi 10.11.39 tahtoneensa
'kiinnittää KannaksenArmeijan Komentajanhuomion
siihen, että linjan Kuolemajärvi-Summa-Salmenkaita
-Vuoksi-Suvanto ja rajan väliselläalueellaon rakennet-
tu useampiapuolustuslinjoja, jotka kokonaisuutena muo-
dostavatpuolustusvyöhykkeen. Näitä on kokonaisuutena
pidettävä Kannaksenpuolustusasemana. On välttämä-
töntä, että tämän
lustetaankyllin suurilla
kertoo muistelmissaan, että
"olisiko mahdollisuutta siirtää divisioonat
Vammelsuun-Kuuterselän-Kivennavan-
Mäkrän-Raudun-Raajun
nun mielestänimonia olennaisia
jota divisioonamme nyt
seon suunnilleen40 km lyhyempi . . . Toiseksisekulkee
pääasiallisestimetsäisessä maastossä, missäyenäläisten
on vaikeakäyttäähyväkseenpanssarivaunu- ja tykistöyli-
voimaansa.Piikkilanka-ja panssariesteet ovat myösvar-
sin täydellisetvarsinkinpääteidenvarsilla . . . Mutta -
toistaiseksion voittamattomanaesteenäse, että tällä
linjalla ei ole korsujaeikä divisioonillatelttoja.Nykyisen
puolustusaseman korsut ovat rakenteillaja valmistuvat
ennenpitkää."
Taas kerran pohdittiin Kannaksenpääaseman sijoitus-
ta. Se oli ollut pakkosijoittaariittävänkauastaakse,jotta
seolisi ehditty miehittää,mutta kun nyt kenttäarmeijaoli
valmiinaKannaksella,olisi haluttu käyttäähyväksiedes-
sä sijaitsevanasemanetuja. Ilman korsujaei kuitenkaan
oitkäaikainenouolustustaistelu voinut olla mahdollinen.
t3"I
Oli luonnollista,että kenttäarmeijaoli pantu tekemään
korsujaanpääasemaan. Telttojen puute taas johtui mo-
nenmuun puutteenkanssariittämättömistämäärärahois-
ta.
KannaksenArmeija antoi 22.11.39 käskyn )siirtää
ll.D puolustukseen ja varustustöihinl.D:n jo osittain
varustamiinasemiinlinjalle Muolajärvi-Yskjärvi-Kirk-
kojärvi-Punnusjärvi-Pasurinlahti,.1.D siirrettiin taak-
sereserviksija jatkamaan11.D:nasernienlinnoittamista.
Vaihto suoritettiin26.-29.11.39.
Näin oli myöhemmin,Mannerheimlinjaksi,'kutsuttu
asemasaavuttanutlopullisenmuotonsa,ts. Muolaan-
Salmenkaidankohdalla pääasemaoli työnnetty eteen-
päinjärvikannaksille.Marraskuunlopullatilannelinnoit-
tamisenosaltaoli seuraava:
- pääasematn pdltpuolustuslinjanedessäoli yhtenäinen
panssarineste, paikoin teknillisestiheikko,mutta mo-
nin paikoinoli myösperättäisiälinjoja;piikkilankaeste
oli samoinyhtenäinen,olipajossainsyvyyttäkin;
- konetuliaseittenasematolivat suurin piirtein valmiit,
konekiväärien asemistaoli osakatettuja,osaavoimia;
- taistelu-ja yhteyshaudoista olivat tärkeimmätvalmii-
na, mutta paikoitellen oli vain ampumakuoppiaja
mataliahautoja;
- valmiina olivat betonikorsutja suurimmaltaosaltaan
myöspuukorsut;näitä oli joukkueenkorsustaryhmän
korsuun ja osuman kestävästäsirpaleenkestävään;
asuttiin kuitenkin maahankaivetuissa
oli rakennettujonkinlainen
tukilinjan rakentaminenoli h1'vinepätasaista, paikoin
aloitettuJ<aan, paikoinoli rakennettuestei-
asemia;
taisteluetuvartioqsematolivat paljon heikomminra-
pääpuolustuslinja,mutta varsinkin
Summansuunnallaoli melkoisestisekäpanssarin- että
piikkilankaestettä, myöskonekiväärien tuliasemat oli-
vat valmiinaja kiväärijalkaväkeävartenoli amPuma-
häutojatai ainakinampumakuoppia, korsujaei ollut.
Betonilaitteitatässäasemassa oli Suomenlahdenja Vuok-
sen välisellänoin 75 km:n levyiselläosallayhteensä42
kpl, näistä20 rakennettu1920-luvulla.Vuoksen-Suvan-
non-Taipaleennoin 55 km:n levyisellalohkollaoli kaik-
kiaan 26 betonilaitetta,kaikki rakennetut1920-luvulla.
Jos korsut olisi jaettu tasaisestikoko rintarnan osalle,
niidenväli olisi siisollut noin2 kilometriä.
Tässä yhteydessäon aiheellista kiinnittää huomiota
siihen, minkälaisen kuvan toinen osapuoli oli saanut
asiasta.Eräässäradiolähetyksessä noin 20.2.41sanottiin
että tähän kuului sadoittainlujia rautabetonistatehtyjä
138
pesäkkeitätykistö- ja kk-kasematteineen, miehistösuoji- työtä,jolloin kokemuksen mukaanasteikkoon ankarampi
neen jne. Senheikoinkohta oli puhujan mielestä betonin kuin oman linnoittamisen suhteen.
heikkolaatu. Eräässäsodanjälkeenjulkaistussateokses- III AKE:n esikuntapäällikkö,everstiluutnantti(myö-
sa taassanotaan,että betoni oli korkealuokkaista, puris- hemmin kenraalimajuri)G. Ehrnroth selostaaarmeija-
tuslujuudeksioli todettu 600 kg/cm'. Sama lähde tietää kunnan linnoittamisen tasoaheti talvisodanjälkeenlaati
betonin paksuudeksi1,5-2 metdä, jonka päällä vielä massaan tutkielmassa seuraavasti. Muutamat heikohkot
2-3 metriä tiivistä maata.Murtokohdassa Summan loh- betonilaitteet Taipaleessa sijaitsivat epäedullisesti. Kaar-
kolla oli 8 km syvyisessä asemassa 200 betoni- ja 1000 näojan ja Järisevän pattereilla "tuli olemaan huomattava
muuta korsua.Useimpiinpuolustuskeskuksiin kuului vii- merkitys Taipaleentorjuntataisteluiss2". . . .,Joukkojen
si tukikohtaa, joissa tavallisesti oli kussakin neljä tai viisi vähyys sekä puutteellinen varustus . . . esti keskittämästä
tykki- tai kk-korsua. Vuosina 1938-39 rakennetuissa divisioonien voimia edes päävastarinta-aseman pääkoh-
ja konekiväärejä3-4 Miehi- tien töihin. ... teltat puuttuivat miltei kokonaan, joten
korsuissaoli tykkejä l-2
tysjoukkovaihteli joukkueesta komppaniaan.Maanalai- työvoimaa ... voitiin käyttää ainoastaan siinä määrin
siin rakenteisiinkuului majoitustilojenlisäksi varastoja, kuin majoitustilaaoli tarjolla. Joukkojentyöasevarustus
keittiö, käymälät,ruokala,upseerienhuoneja konehuo- oli ... sangenpuutteellinen...' . .. "ei ylimääräisten
ne. Näiden laitteiden teräsbetoninpaksuusoli 2 metriä. kertausharjoitustenaikana päävastarinta-asemaa saatü
Suoritetuissakoeammunnoissarakenteet kestivät 203 läheskään tyydyttävään kuntoon" . . . ovuoksen eteläpuo-
mm:n ammuksenosuman.Näinollen Manne:heimlinja lella etumaastonlinnoittaminen. . . oli. . suurinpiirtein
olikin hyvin verrattavissaSaksan Siegfried-linjaanja tyydyttavä.Kiviniemenlaajaa sillanpääasemaa ei . .
-
Ranskan Maginot-linjaan. Tällaisen kuvan oli siis ehditty saadavalmiiksi. Panssarineste, tulipisteet sekä
hyökkääjäsaanutpuolustusasemastamme! eräät asemanpätkätolivat kuitenkin taistelukunnossa.n
Suojajoukkojenviivytysasemissa oli kaikkien teiden . . . "Jotta suutitöinenhyökkäysvaununhautaeste mahdol-
suunnissaperäkkäisiäasemanpätkiä, joihin kuului yleen- lisimmanpian saataisiinläpi Koukunniemen kannaksen'
joutui tä-
sä ps-ja piikkilankaesteitä,konekiväärienasemia,enim- kaivettiin se mahdollisimmansuoraksi,mutta
-
tai ampu- ten kuten piikkilankapääestekin - sijaitsemaan liian
mäkseenavoimiasekäampumahaudanpätkiä
makuoppia.Asemat pyrittiin nojaamaanluonnonestei- kaukanaedessä ilman sivustatulen ja pyyhkäisymahdolli-
siin,mutta useinne olivat metsässä ja suhteellisen helpos- suutta.,Kertomanmukaanvihollinenmyöhemminkäytti
ti kierrettävissä.Tavallaanyhtenäiset"linjamaiset"ase- sitähuoltotienä,jota ajettiin hevosilla.
mat olivat Vamrnelsuun-Kivennavan-Lipolan 27.11.39eräässämuistiossa
kuten edellä puolustusmahdollisuuksista mm. seutaavaa."Kar-
ven tasalla. järvet . . . jakavat hyökkääjän
olevataukot, ne kapeikkoihin.Kun nämäkapei-
siin pian tukituiksi, paikallesäataisiin kot nyt linnoituslaitteinsuljettuaja kun näin
työvoimaa,. muodostuneitaasemiaon useita peräkkäin muodostuu
Joukkojenantama kuva linnoittamisen tasosta on pa1- melkeinkoko Karjalan Kannassyväksipuolustusvyöhyk-
koin negatiivisempi kuin edellä selostettu. Eräässä 11.Di- keeksi, jonka läpi murtautuminenvaatii hyökkääjältä
visioonan kertomuksessa sanotaan, että npääYastarlnta- erittäin suuria uhrauksia. . . Suomenvaltaaminentulee
asemalla... oli ... paremminkin viiYytystaistelun kuin muodostumaan Venäjän tapaisellesuurvallallekinerit-
torjunnan edellyttämä luonne,' ,Hv.este" oli usein liian täin vaikeaksi tehtäväksi, mikä nykyisenkiihkeänvarus-
kaukana asemasta, niin ettei sitä voinut tulella hallita, tautumisen ja linnoittamisen kautta voi muuttua suoras-
nkaivantoeste puolestaanei todellisuudessa ole lainkaan taanylivoimaiseksi."
tulella hallittavissä. ... "kenttävarustuslaitteetolivat
vielä 27.11.pahastikeskeneräisiä . . . Tuliasekorsutolivat
etenkin lohkon länsiosassa paria poikkeusta lukuunotta- Kannaksen pääasema talvisodan aikana
matta joko kesken tai aivan aloittamatta. ... naamioin-
tiin ei oltu kiinnitetty riittävää huomiota, vaan näkyivät Mainilan laukaustenjälkeen alkoi olla selvää,ettei sota
, nämä korkeat, kekomaisetrakenteetkauaksi vihollisen ollut vältettävissä. Kerrotaantämänantaneen uuttaintoa
puolelle ... Ampuma- ja yhdyshautaverkosto puuttui linnoittamiseen, paikoin oli jo esiintynyt työlästymistä
eräiltä alalohkoiltakokonaan. . . Asuinkorsujenrakenta- kaivamiseen pitkän työkaudenaikana.Paljoauuttahanei
mista ei liene edes aloitettu." On kuitenkin otettava tietenkään noina muutamina päivinä silti saatu synty-
huomioon,että tässä arvostellaan toisen joukon tekemää mään.
 139
Vihollisen hyökkäysalkoi 30.11.39ja suojajoukotve- hv. kykeneesileällätiellä työntämäänkivet edellaan. . .
täytyivät suunnitelmallisestiviivyttäentaaksepäin.Vaik- Missä betoniyalantaon mahdollista,mutta kivien saanti
kakin viivytysvaihemeni odotettuanopeammin,se kui- vaikeata,siellä korvataanhv. estekivetbetonijärkäleillä,
tenkin osoitti, että nyt ei ollut kysymyssalamasodasta jotka valmistetaantyömailla., Näitten piirustuksia oli
Puolanrnalliin. yasta 2.12.39vihollinen saavuttilinjan toimitettu joukoille jo aikaisemmin.Ne oli laatinut insi-
Varnmelsuu-Kivennapa-Rautu-Taipale. Selvittämät- nööri (sittemmininsinöörieverstiluutnantti ja tie- ja vesi-
tömistäsyistäjohtuen tästä linjastaluovuttiin pikemmin rakennushallituksen pääjohtaja)M. Niskala.
kuin olisi ollut pakko ja vihollinen oli itsenäisyyspäivän Päävastarinta-aseman syvyydenaikaansaamiseen kiin-
aikoihintaisteluetuvartioasemien edessä. Nämä menetet- nitettiin jatkuvasti huomiota.EsimerkiksiII AK:n käs-
tiin muutamassapäivässäniin, että vihollinenoli koske- kyssä1.1.40sanotaantarkastuskäynneillä todetun,>että
tuksessapääasemaankaikkialla viimeistään 14.12.39. joukot yhä edelleenpyrkivät asemiarakentaessaan yksin-
Summansuunnallaetuvartioasemat menivät lopullisesti omaanlinjamaiseenrakennemuotoon. Rinnanpääpuolus-
11.12,Umpilammenlinja 3.12.ja Kiviniemensillanpää tuslinjanrakentamisenkanssasuorittavatreservituuden
5.12. puolustuslinjanrakentamista,joka sijaitseenoin 1-3 km
Jo sodanaikanavirisi keskustelusiitä, oliko pääaseman etäisyydelläpääpuolustuslinjasta.n n. . . kiinnitän. . . huo-
etumaastomenetettyliian nopeasti.Tähän oli tietenkin miota todellisenvastarinta-aseman luomiseen.Sijoitta-
moniasyitä,mutta vaikkaasemiaei ollutkaanrakennettu malla konetuliaseitaja miinakenttiä,kaivamallafiuok-
pitkäaikaistapuolustustasilmällä pitäen, ei tärkein syy suttamallatykistötulenalaisissakohdissa)a-hautoja,ra-
varmaankaanollut linnoittamisessa. Varsinkintaistelue- kentamalla pkl. esteitä sekä hv:lle toimintakelpoisessa
tuvartioasemienmenettäminen muutamassa päivässä maastossa hv.esteitäsyvyyteen,on pääpuolustuslinja vä-
nostatti monia kysymyksiä.II AK:n pioneerikomentaja hitellen muunnettavasyvyyssuunnassa n. 500-1000 m
kysyi, olisiko ollut tarkoituksenmukaisempaa uhrata nii- syväksiyhtenäiseksipuolustusvyöhykkeeksi." . . .,Nämä
hin käytetty työ päävastarinta-aseman rakentamiseen, kenttävarustustyöt tulevat olosuhteidenpakostasuoritet-
edtyisestisyvyydenaikaansaamiseen ja tukilinjan vahvis- tavaksi vihollisen tulen alaisenaolevalla alueella,eikä
tamiseen.Nämä puutteellisuudethantulivat taistelujen tappioitavoitanesilloinkokonaanvälttää.>. . . >syntyneet
aikana pian esille. Paljon on myös keskusteltusiitä, uhrit tulevat olemaanpienetverrattuinaniihin uhreihin,
tehtiinkö virhe kun pääasemaa ei sijoitettu Perkjärven- jotka vihollisensuurhyökkäystulisi vaatimaan. . . puo-
Kaukjärven tasalle.Tä1ähän erikoisesti öhquisroti vaati- lustajaavastaan,joka on asettunutpuolustukseen syvyyt-
nut. Arvostelussa puolustusasemaan." Löytyy yllättäyän
kaiset resurssit verrattaessanäitä ohjeita ken-
rakennetuksiAiron eteenpäin, 2.3.20antamiin:Jalkaväentaistelunrun-
ideanmukaisesti(vrt. siv.97). muodostavatkonekivääritja nimenomaannsyrjätulin
Taistelujenalkaminenpääasemassa ei merkinnyt lin- tuottaa hyökkääjällesuurimmattappiot. On luovuttava
noitustöidenlopettamista,vaikkakinniidenluonnemuut- lineaaritaktiikasta,jota divisioonatovat pyrkineet nou-
tui. Jo joulukuun puolivälissätuli selväksi,että vihollisen dattamaanja muodostettava,vastustuspesiä", joita ym-
painostusoli ja tulisi olemaanankarintaSummansuun- päröivät piikkilankaesteetniin että vihollisenon pakko
nalla,nKarjalanportissansekäTaipaleessa. Nimenomaan liikkua syrjätulessa.Porrastussyvyyteenon välttämätön
näillä lohkoilla oli kysymys siitä, ehdittiinkö pimeän (sivu30).
aikanakorjataja kaivaaauki se mikä oli päivänmittaan II AK:n kokoamissasotakokemuksissa ensimmäiseltä
tykistötulessavaurioitunut ja tuhoutunut. Lisäksi tuli sotakuukaudeltatodetaanmm., että 'kivi-, kaivanto-ja
talvenvaikutus,jäätynyttämaataei ollut helppokaivaa. rinneleikkausesteet, jotka ovat rakennetutoikeita mitoi-
Eri johtoportaat pyrkivät ohjaamaan linnoittamistä tuksia noudattaen,ovat poikkeuksettaosoittautuneette-
käskyin ja ohjein sekä auttamaanjoukkoja antamalla hokkaiksi hv.esteiksi,jopa 30 tonnin hyökkäysvaunua
niille mahdollisuuksiensa mukaanlisätyövoimaa. II AK:n vastaan."(Ohquistkertoo,että nkaksivuorokauttakestä-
käskyssä4.12.39 korostetaanedtyisesti kaivautumisen nein ankarinponnistuksinoli venäläistenpanssarivaunu-
merkitystä.'Väsymys,jäätynytja kovamaa eivätsaaolla jen lopulta onnistunutpäästäyli siitä 2 metrin syvyisestä
esteenäkaivautumiselle.'Koska vihollisenpanssarivau- ja 6:n levyisestäsudenhaudasta, joka Lähteen kaistalla
nujen oli todettu etenevänpääasiallisesti teiden suunnis- oli tukilinjan panssariesteenä." Tämä tapahtui vastaase-
sa,oli esteensyvy-yttä"tien kohdallalisättäväniin että se manmurtuessa 13.2.40.)
käsittäävähintään5-6 kiviriviä. . . . Tiesuluiksitarkoite- Aukeille rakennetutpiikkilankaesteetvihollinenoli tu-
tut kivet upotetaan. . . n. 30 cm tien pintaan,koska. . . honnut tykistöllä ja panssarivaunuilla. Ne oli pyrittävä
140
jäitse asemanoikeaan sivustaan Huolissaanesikunta
korvaamaanpiikkilankalieriöistärakennetullauudellaes-
ieetta. "fortealannite-esteetn,joita 4.Divisioonaoli ko- tuntuu olleen Hatjalahdenjärvenpohjoispäänja Sum-
alueesta,jonka linnoittaminen oli
keillut, eivät olleet osoittautuneettarkoitustaanvastaa- mankylän välisestä
jäänyt pahastikesken.ohjeita saivatsekä4'D että 3 D'
viksi, koskasyöttöjohdotolivat menneetvihollisentulessa
e p ä k u n t o o n ' v e s i s t ö j e n j ä ä t y m i s e n a i h e u t t a m i s t a v a a r o i s t a h u o tuli mau-
1. ja 2DJle. Kun tämä käsky
Joukkojentodettiin kaivavan liian matalia ja suoria tettiin erityisesti
ampuma:ja yhclyshautoja, jotka eivät riittäväsli suojan- tie6oksiKan. AE:Ile, senoperatiivisentoimistonpäällik-
kö derkitsi siihen reunahuomautuksen' että 4'D:n oli
neettulelta.
myösasema linjalle Makslahti
Korsuja ei enääolisi tehtävä suurempiakuin ryhmää myöhemminlakennettava jo
-Karhula-Summa. 2.D mainitsi aiemmin selostetussa
vartenjä narnäkinpitäisi saadaosumanfistäviksi.insim-
oli jo ruvennut kertomuksessaan, että aluksioli 'yleisestivallallakäsitys'
mäisen kuukauden aikana vihollinen
käyttämäänvarsinisoja kaliipereitaja täysosumatolivat että taistelu näissäasemissaei vielä ollut varsinaista
tuhonneet heikosti rakennettu.laisoja iorsuja, jolloin torjuntaa, ainoastaantavallista sitkeämpääviivytystä'
johto todellisuudessa oli suunnitellutvihol-
tappiotkinolivat suuret.Työmääräon tietenkinsuhteelli- Luultiin, että
lisen hyökkäyksenlopullisestipysäytettäväksi vasta ase-
,"it'l .uo."n'pi pieniä koriuja tehtäessä,jonka takia ar- - "Tästä
massaMuolainen.. . Salmenkaita.' huoli-
meijakunnantoimesta oli iylOytty tenaärmaisestival-
rnistamaankorsujenstandardisoitujapuuosia,joita yhty- matta divisioonakesti asemissaanaina helmikuun 16'
mät saiyat tilata. Ehdotus oli l.öivisloonasta lenilnin päivään,jolloin ne ylemmänjohdonkäskystäjätettiin''
Mitä pitemmälle asemasotavaih€-renyi, sen suurem-
6.D), joka oli vaihdettusumman lohkolla 5.Divisioonan
man merkityksen saivat korsut' II AK:n pioneerikäskyssä
.ijuun. tu,rorut lähetettiin esimerkiksi3.DJIe Viipurin
sJuJuillasijaitseviltateollisuuslaitoksilta fautateits; Kä- 4.2.40todettiin suuria tappioita aiheutuneenisojenkor-
nTurhantappiovaaranpienentämisek-
märän asemalle,josta ne II AK:n kuormastokomppanioi- sujentuhoutuessa.
kuljetettiin joukoille. Taman raken- si kiellän korsujen rakentamisen ryhmääsuulempaama-
den hevoskolonnilla
joitusvahvuutta varten.' Korsujen kattolakenteitakeho-
nustavanansiostasaatiin korsu yhden pimean aikana
vahvistamaan. ,Paksujen (vähintään 0,5- i,0 m) ja
käyttökuntoon.paitsi että työmäärä puolustusasemissa tettiin
aikaansaantikolsujenkattokerlos'
väheni,saavutettiinsekinhyöty, että ei tarvinnut kaataa laajojenkivikerrosten
osoittautuneet välttämättö-
suojaavaametsääpuolustusasemien
varsinkin etulinjankorsuihin
torakenteesta sanotaan:
lupasi toimittaa niitä
sestahirsikerroksesta
Kutetusvaikeuksien Yuoksitäl-
kivikerros,kestävät
käytännössä merkitystä Ratakisko-
sumat.>Joustavana
vahvistamiseen suositeltiin'Joukoil'
asemesta käyttämään
purkaa alueiltaan lÖytyvätrakennukset
teena käytettiin korsuissa ne
korsujenrakennusaineina,
Koska savu saattoi
'kiitollisia pommitusmaaleja vihollisen
rauksenase veti puoleensa
pommituksia,neuvottiin johtamaan savu lentäjille
missa ," fra3"untuu.etulinjan korsuihin Soiakokemuksissa tammi-maaliskuultaII AKE totesi'
suureenkuuseen, jatku-
että yhtymät olivat kaikilla lohkoilla-kiinnittäneet
toimitettiin II AK:n toimestamyosöljykarninoita. "ra-
syvyyden aikaansaamiseen
2.Divisioonan(entinen 11.D) kok#usten mukaanko- vasti huomiota aseman
ja pk-asernia puolustusaseman sisään'
nekivääriasemat oli pyrittävärakentamaanosumankestä- kentamalla kk-
Nykyisin kuitenkin vaatii pääpuolustuslinjan jatkuva ke-
uitri, .iuri rnaasto-sen sallii. Katetut kk-asematoli
ja korjaaminen sekä rakenteilla olevat
yi""rr.a t"n,y fiUn heikoiksi.Ne piti tehdäsivustatuliase- hiitaminen . . .
paljon tyÖvoimaa, ettei suulempia voimia
miksi, koska vihollinen muuten ampui aukostasisään. kolsutyöt niin
Rintamatuliasemat käskettiin tekemään avoasemiksi. Tä- ole voitu keskittää s]'vyyteensuunniteltujena-ja y-hauto-
jen sekäestelinjojenrakentamiseen ' ' 'Näissä olosuh-
mä samakokemusoli yleinenkaikilla divisioonilla.
KYP 4:n (Kenttävarustuspatal-
II AKE antoi 7.1.40 erityisen käskyn ,kenttätöiden teissaoli 4.D:n lohkolla
siihen,että pääpuo-
jatkamistavarteno,jossatoistettiin edeilaesitetytohjeet joona4 oli työjoukkoja)avullapaästy
ra- lustuslinjaoli enäävajaalta puolelta pituudeltaanlinja-
päähuomionkiinnittämrsestäpäävastarinta-aseman
ja sensyvyydenlisäämiseen. Lisäksisiinäoli mainen.i"3.D:lle oli alistettu kaikkiaan 4 ylimääräistä
icentamiseen
varotet- pioneerikornppaniaa ja yksi työkomppaniapäävastarinta-
erityisohjeetLullekin diuisioorr"lle.4.Divisioonaa
käyttääpanssarivaunuju "."-"n, edtyisestisen syvyyden linnoittamiseen,koska
tiin vihollisenmahdollisuuksista

divisioonan,jv.joukot eivät raskaan taistelutehtävänsä
vuoksi jaksaneettehdä kenttävarustustöitä"sen lisäksi
mitä niiden oli pakko tehdä asemiensavaurioitumisen
vuoksi.
III AK:n lohkolla oli koko sodanajan linnoittamisen
selväpainopisteTaipaleessa. Täällä riitti joukkoja niin,
että etulinjan pataljoonatvaihdettiin,normaaliaikoina
7-10 vrk:n vuoroissa". . . "Työvuorossa olevienreservien
toimestalapioitiin auki taistelu-ja yhteyshaudat,- jos-
kus syvälleroutautunuttamaataräjäyttämällä,korjattiin
etulinjanmiestenapunapesäkkeitäsekäkannettiineteen
piikkilankalieriöitäja espanjalaisiaratsuja."Myös,kor-
jasivat uupumattomatpioneerit,mikäli heitä liikeni, . . .
miehityksenohella esteitä",kertoo everstiluutnanttiG.
Ehrnroth. Heti sodan alussaoikaistiin armeijakunnan
käsky a (8.12.) pääpuolustuslinjakulkemaanKoukun-
niemenpoikki sen tyvestä."Koukunniemenniemimaata
on mahdollisuuksien mukaanpartioitavavoimakkainak-
tiivisin partioin., Kokemuksetlinnoittamisensuhteenoli-
vat samantapaiset kuin naapurinkin.III AK:n pioneeri-
komentaja,majuri (myöhemmin eversti) K.R. Olanti
kirjoitti näistä päämajaan 14.1.40 mm. seuraavaa:
"Asuinkorsutovat etulinjoillavälttämättömät,sillä muu-
ten jatkuvan tykistötulen aikana tappiot muodostuvat
suuriksi.K.o. korsujaon rakennettusiten,että puuosaton
valmistettutakamaastossa valmiiksi,jotka sittenkuopan
valmistuttuaon kuljetettu paikoilleen.Taaempienase-
mienvarustamisessa on otettavajo yarhaisessa vaiheessa
huomioonasuinkorsujenrakentaminen.
mentajasanoi,
lohkoa, jossa
sellaista,jossa
tykkitulta vastaan
T.Divisioonasta,
sa. III AKE antoi 24.2.40
kenttävarustustöitävarten,. Niissä korostettiin aseman
syvyydenaikaansaamisen ohella osumankestäyien asuin-
korsujenrakentamista.Myös täällä kiellettiin rakenta-
mastaetulinjaanryhmänkorsuasuurempia,taempana
saitehdäkahdenryhmänkorsuja.8- 10 km:n syvyydellä
etulinjastaei pitänyt rakentaasirpaleenkestäviä korsuja.
'Vain tätensaadaanvalitettavansuuretveriuhrit supistu-
maan.Vain raskaantykistöntäysosumiakestäviäkorsuja
(katon vahvuus 2,5 ä 3 m) voidaan käyttää tuli- ja
asunkorsuina.n Tämämääräysannettiinjo25.1.40.
Raivauksiaomissaasemissa varoitettiintekemästä.sen-
süaanniitä oli "suoritettavavih. mahdollisellatoiminta-
alueella,josta myöstarvittava puutaruikemääräotetaan.
Ampuma-alanja tähystyksenparantamiseksipoistetaan
vain haittaavaalakasvillisuus ja puistaalimmatoksat."
Pääaseman puolustustayritettiin lujittaa myössijoitta-
l4l
malla panssarivaunuja kiinteiksi tulipesäkkeiksi- varsi-
naiseentehtäväänsähänniitä ei juuri voinut käyttää
vihollisen täysin ylivoimaisen panssariaseenvuoksi.
EverstiluutnanttiA. Lumme,joka tuolloin toimi panssa-
rikomppanianpäällikkönä Kannaksella,kertor 9.2.77,
että jo YH:n aikanapanssarimiehet olivat tätä ehdottä-
neet,mutta päämajaei ollut silloinsiihensuostunut.Kan.
A luovutti 4.2.40kurnmallekinarmeijakunnalle10 vau-
nua käytettäväksiSummanja Lähteen sekä Taipaleen
lohkoilla.,Armeijakunnatryhtyvätviipymättäsuunnitte-
lemaan ja rakentamaansüoituspaikatnäille vaunuille
huomioonottaen, että vaunut on voitava tarpeen tullen
siirtää suojapaikasta toiseenja että vaunutpäällystetään
(voidellaan)niin, etteivät turm€llu. Sekä sijoituksessa
että asemiavalmistettaessa kiinnitetäänerityisestihuo-
miota hyökkäysvaunujen suojaamiseen myöspst.tykkejä
vastaan.,Käskyäoltiin panemassa täytäntöön,kun tilan-
ne 11.2.40muuttui niin, että sitä ei enääehditty toteut-
taa. Esimerkiksi Summaan tarkoitetut Renault-vaunut
oli saatu Kämärän asemallesaakka, minne ne sitten
jäivätkin.
Asemasotavaiheen aikana II AK:n pioneerikomentaja
toimitti joukoille vanhoista sotasaalispanssarilevyistä teh-
tyjä ampumahautakilpiä. Koska näitä oli vain vähäinen
määräja tarvesuuri,pyydettiinapuapäämajalta.Pionee-
rikomentajateki täällä asiastaesityksen22.2.40tykistö'
komentajalle,pyytäenettä taisteluvälineosasto saisiteh-
täväkseonkilpien hankkimisen.Kilvelle asetettavätvaati-
seuraavat.Rakennemahdollisimmanyk-
50 cm, suojaapanssariluo-
voi ampuamyöskiikarikiväärillä
läpällä,varustettusellaisillajaloilla
piikeillä, että voidaanhelpostiasettaaampumahau-
valkoinen.Pioneerikomentaja
nsotatalouspäällikön päätök-
sen mukaan kuuluu ampumahautakilpienhankinta ja
jakoPLM:nteknilliselle osastolle."
Jo 1920-luvullaoli suunniteltuvalonheittimiäVuoksen
-Suvannon linjalle tykkikorsujenvälistenalueittenval-
vonnantehostamiseksi. YH:nja sodanaikanavalonheitti-
miä hankittiin sekäjoukkojen että päämajantoimenpi-
tein, niin että niitä Kannaksellaoli 9.1.40yhteensä48
kpl, joista Vuoksenvarella Oravaniemen-Patoniemen
välillä 20. Esittäessään tämän tilaston Kan. AE samalla
pyysi päämajanpioneerikomentajaa toimittamaanlisää
40 isoa1a25 pientävalonheitintä.Isojenpiti yleensäolla
60 cm:n,mutta 4 suurinta100cm; pienetolisivatautova-
lonheitintenluokkaa.Perusteluinaesitettiin,että "soiden,
laajojenaukeidenja jääkenttientarpeeksitarkka valvon-
ta ilman tehokkaitavalonheittimiäei ole mahdollista.,
Kokemuksinakäytössäolleistavalonheittimistäesitettiin,
142
että sähköverkkoon kytketyt olivat osoittautuneet epävar- rcollisuuspystynyttuottamaansitä riittävästi,ryhdyttiin
moiksi, ,sillä johdot ovat melkein aina tykistötulen sitä keräämäänkotialueenpelloiltaja aidoista.Pioneeri-
alueella poikki,. Kaarivalonheittimetolivat painaviaja välinetoimisto esitti "yhteisymmärryksessäPäämajan
valokaaren tarkentaminen vaikeata. Parhaiksi olivat maatalousasiantuntijan, professoriPihkalan kanssa.. .'
osoittäutuneetkaasuvalonheittimet. Et[linjassa taas oli- että valtakunnan kaikista piikkilanka-aidoista yhteensäja
vat sopivimpiakevyet, sähkökäyttöisetautovalonheitti- kunkin viljelmän osuudella erikseen koottaisiin puolet.
met. Uusinpiin betonikorsuihinoli tehty aukotvalonheit- Kuitenkin olisi kaikkien rautateiden ja yleisten teiden
timiä varten.Nyt Kan. AE pyysitietoalinnoitustoimiston varsilta poistettaya kaikki piikkilanka-aidat." Puolustus-
laatimistanäihin perustuyistamaastonvalaisemissuunni-ministeriö antoi KotijoukkojenEsikunnallemääräyksen
telmistaja että ne ,ensitilassatoteutettaisiin.n keräyksensuorittamisesta ja tämä luovutti langanteolli
Luettelosta ilmenee, että valonheittimiä oli vähiten suuspiirinvarastoon, josta se edelleentoimitettiin rinta-
kiivaimman tykistötulen alaisilla rintaman osilla, Sum- malle tai keskusvankiloihinlieriöiksi tekemistävarten.
massaja Taipaleessa,pääosanjakautuessamelko tasai- Kaikkiaan kerättiin kotiseudultapiikkilankaa7628 ton'
sestirauhallisempien alueidenkesken. nia, josta tosin toukokuussa1940 luovutettiin takaisin
Joukoilla oli myös vaikeuksialöytää valonheittimien maataloudelle1000 tonnia. Yhtymät saivat keräyksen
käyttöön sopivaa miehistöä, pieniä käsivalonheittimiä tuotosta kaiken muun. - Piikkilankaa hankittiin myös
tietenkin lukuunottamatta.Sen takia pyydettiinkin pää- Ruotsista.
majaa toimittamaanheittimet miehistöineen.Myöhem- Korsukaminoidentekemistä varten kerättiin kotiseu-
min näin tapahtuikinja tällaisiin 'erillisiin valonheitino- dulta tyhjiä peltitynnyreitä. Tällöin otettiin mukaan
sastoihin"kuului aliupseerija muutamamies. myös nafta- ja voiteluöljyastioita,vaikka niistä oli suuri
IV AK:n kokemuksetvalonheittimiensuhteenolivat puute.Kansanhuoltoministerio pyysinyt puolustusminis-
samantapaiset. "Valonheittimetovat osoittautuneeterit- teriöltä, että "tällainenkansantaloudellisesti tuhlaava. . .
tain arvokkaiksivälineiksi käyttö kiireellisintoirnenpiteinlopetettaisiin.,
.- vihollisentoiminnan paljastamiseksiLaatokanjäällä Kotiseudullavalmistettiinmyösvitsakimppujajoukko-
sekäjäällä liikkuvien kolonnienja rivistöjentuhoami- jen tarpeiksi.Niitä käytettiin ensisijaisestikorsujenka-
senhelpottamiseksi, toissajoustavanakenoksena.Työn organisointioli suoje-
- vihollisentykistötulenjohtamisessa toisarvoisiinsuun- luskuntapiireilläja tammikuun puolivälissäpäämajan
tiinja senomiin Kotijoukkojen Esikunnalta
- rajoitettujen pyydettiinlähettämäänrinta-
vonnantehostamisessa.n 6 osaa,III AK{le 4 osaaja
Myös MK tilasi lisää Vitsakimppujenteettämis-
sempanaolevat yhtymät eivät suojeluskunnille painettu, kuvitettu
johtuen - käyttäneet
Vihollisentykkitulessa
tä korjattiin parhaiten
tettiin takamaastossa.
suuri, että ennenpitkää niitä ruvettiin tekemäänmyös Laatokan Karjala
kotiseudulla.Tämä työ annettiinpääasiallisesti vankiloil-
ja
le vuodenvaihteestasodan päättymiseen mennessä oli Aiemmin on jo selostettu3.Divisioonanrauhanaikaista
toimitettu Hämeenlinnan,Keravan, Riihimäen, Turun, linnoittamistoimintaa Laatokan Karjalassa. Syksyllä
ja
Sukevan Konnunsuonvankiloistanoin 57 000 lieriötä 1939,ennenYH:n alkamistaeverstiluutnantitNihtilä ja
rintamalle.Lukuun sisältyymyös piikkilankaavalmista- Bonsdorff viitoittivat panssarinesteitä Jänisjokilinjallaja
van Oy Ferrariantuotanto.Helmikuun puolivälissä pää- Kollaalla. Viimemainittu pani sitten työt käyntiin hank-
majanpioneeritoimisto pyysi puolustusministeriön teknil- kimalla työmaille työnjohtoa ja työvoimaksi saatiinlähi-
listä osastoa, joka työn oli järjestänyt, toimittamaan seutujen työttömiä.
rintamallekuukausittainseuraavatmäärätlieriöitä: Kun IV Armeijakunta keskitettiin alueelleYH:n al-
- II AK l0 000kpl kaessa, se ryhtyi suunnittelemaan ja linnoittamaanpuo-
- III AK 5 000kpl lustusasemia Jänisjokilinjan ja rajan väliselle alueelle.
_ IVAK s 000kpl Ensimmäiseksi määrättiin 14.10.39 armeijakunnan puo-
- RyhmäTalvela 1 500kpl lustusasemalinjalle Haukkalahti-Kitilä-Ruokojärvi-
Koskarintamallavallitsi kovapuutepiikkilangastaeikä Syskyjäryi-Hätävaaranlampi-Luotojärvi sekä Sysky-

Kuva 96-LaatokonKarjalsn asematYH:n aika a
danalkaessa.
järvi-Varpajärvi. Loimolaan
kä Piitsjoelleja Kollaanjoelleviivytysasemat
1.1l. annettiinyhtymille
den suoritustatehostaensamanaikaisesti
miuttaan niin, että ne erikseen annettavallakäskyllä
voivat osillaanasettuapuolustukseen ylimalkaisellelin-
jalle Laatokka-Kitilä-Ruokojärvi-Syskyjärvi-Varpa-
järvi - Polvijärvi-Saarijärvi *Piitsoinjärvi-Piitsoinoja-
Tolvajärvi-Oinaansalmi(IY AK:n puolustusasema 1),.
Samoinkuin Kannaksella,ylipäällikkö piti joukkojen
sijoitustaliiaksi takapainoisena myösLaatokanKarjalas-
sa.Hän antoikinvastaavanlaisen ohjeenIV AK:n komen-
tajaUe3.11.39."Kun Karjalanmaastojo sinänsä tarjoaa
nykyisen pääpuolustuslinjanedessäkinuseissakohdin
erinomaisiapuolustusmahdollisuuksia ja ottaen lisälsi
huomioon,että näissäkenttävarustustyötkin ovat saavut-
taneet huomattavankehitysasteen,katson välttämättö-
mäksijoukkojen sellaisenryhmityksen,joka tekeemah-
dolliseksitehokkaanpuolustuksen järjestämisen ja suorit-
143
tamisenjo lähempänärajaseutua,samallakun tilanteen
niin salliessaon mahdollisuuksia ryhtyä offensiiviseenkin
toimintaan".
Tämän käskyn perusteellaIV AK antoikin 6.11.39
käskyn,jonka mukaan edellisenäpäivänä määrättyjen
"joukkosiirtojentultua loppuun suoritetuiksiryhmittyy
Armeijakuntapuolustukseen ylimalkaisellelinjalle Uuk-
sunjoki-Mustajoki-Hallinlampi - Kotajärvi-Varpajärvi
-Polvijärvi - Saarijärvi-Piitsoinjärvi- Piitsoinjoki-Tol-
vajärvi- Oinaansalmi".
Ylipäällikkö olisi halunnut siirtää l2.Divisioonan
alueelleLoimola-Suojärvi, mutta ,Suomenja Venäjän
välillä tehdyn rajasopimuksen" vuoksise ei käynyt päin-
sä,joten hän määräsisentoistaiseksialueelleLeppäsyrjä
-Loimola.
22.11.39annettiinarmeijakunnankäsky"tarkoituksen-
mukaisenja yhtenäisenvarustetunpuolustusaseman ra-
kentamiseksiylimalkaisellelinjalle: Kitila-Ruokojärvi-
Syskyjärvi-Luotojärvi-Uuksujärvi-Loimolanjärvi".
Kahta päivää myöhemmintämä asemasai nimekseen
Itävalli ja sitä suunnittelemaan asetettiinerityinentoimi-
kunta. Linja jaettiin kahteenlohkoon,välirajanaSysky-
järvi ja kummankinlohkonsuunnitteluajohtamaanmää-
rättiin rykmentin komentaja vastaavastadivisioonasta,
käytettävänään tarpeellinenmääräeri aselajienupseerei-
ta. Myös armeijakunnan esikuntaoli edustettuna.Länsi-
lohkon komentajaksimäärättiin eversti H. Olkkonen
l3.Divisioonastaja hänenkäytettäväkseen myös Laato-
kan Meripuolustuksenedustaja. Itälohkon komentajalßi
H.T. Kinnunen l2.Divisioonasta.
Suunnitteluryhmientehtäväksiannettiintäydellisenpuo-
linnoittamissuunnitelman laatiminensekäase-
mienviitoittaminen.Työvoimaksiluvattiin myöstyöjouk-
valmistua länsilohkonosalta
itälohkonosalta6.12.mennessä. Näin-
rakentaminen itseasiassa jäi senvaraanmitä jo oli
ehditty tä1lälinjalla tehdä.
Kun armeijakunnanjoukot saapuivatkeskitysalueel-
leen lokakuunjälkipuoliskolla,ryhdyttiin heti tekemään
panssarinesteitä sekätaistelujoukkojen voiminettä siviili-
työvoimaakäyttäen.Myöhemminruvettiin rakentamaan
asemiinmyösmuita linnoituslaitteita.MK:n pioneeri
komentajan,majud (myöhemmineversti) M. Oinosen
30.12.39päiväämänselostuksen mukaantöidensuoritta-
rnisessaoli aluksi vaikeutena,että 'joukot . .. eivät
kyenneetsuunnittelemaanpuolustusasemia, puhumatta-
kaanniidenrakentamisesta., ... nKun alussaIV AK:n
puolustussuunnitelma yhtä mittaa muuttui ja työvoimaa
siirrettiin senmukaisestipaikastatoiseen,oli seurauksena
häiriöitä ja viivytyksiätöiden suorituksessa." Vähitellen
kuitenkin rupesituloksiakinsyntymäänja "käytettävänä
144

olevaan työaikaan nähden saatiin verraten hyvin varuste- Työmaittenjohto oli täysin siviilimäinen,osittain pal-
tuksi" kattua, osittainjoukoista komennettua.Työvoimanaoli
- Pitkärannan suunnassaTulemajoen (Salmin) ja Ala- pääasiallisestityöyelvollisia,mutta myös ns. III luokan
Uuksunpuolustusasemat, työpalveluvelvollisia.Saadakseen työmaattehokkaanyh-
- Uomaansuunnassa Uomaanpuolustusasema, teisenjohdon alaisiksija työvoimanasemanyhtäläisesti
- Suojärven eteläpäässäSuvilahden puolustusasema, määritetyksi Oinonen antoi jo 21.10. reservi-insinööri
järven länsirannallaAnnantehtaanasemaja pohjois- luutnantti (myöhemmia insinöörieverstiluutnantti)E.
päässäVarpakylänasema,sekä Aallolle, 5.Ponttonikomppanian päällikölle käskyn ryh-
- Tolvajärventien suunnassaVuonteleen,Aittojoen ja tyä muodostamaannäistä erillisistä työmuodostelmista
Agläjärvenpuolustusasemat sekäosittainTolvajärven. patauoonaa. Varsinainen perustamiskäsky annettiin
puolustusasema. 27.10.39ja siinä määrättiinjoukon nimeksiRakennuspa-
Ilomantsin-Liusvaaran tien suunnassarakennettiin taljoona4 (Rak. P 4) ja senkomentajaksireserviinsinöö-
useita perakkäisiäasemia Liusjärveltä Oinaansalmelle riluutnanttiAalto. 10.11.39 tämä siirtyi toisiir tehtäviin
saakka, joista vahvimmin linnoitettuja olivat Kuolis- ja seuraajaksituli reservi-insinööriluutnantti (myöhem-
maan,Möhkönja Oinaansalmen asemat(kuva97). min majuri) K. Käyhkö. Käskyssäannettiinyksityiskoh-
Tässäyhteydessäon syytätodeta,että Loimolan-Suo- taisetmääräyksettyövoimanhankinnasta,majoituksesta,
järven tien süunnassa oli YH:n aikana ehditty rakentaa muonituksesta,palkkauksesta,rakennustarvikehankin-
melkoisestikenttälinnoituslaitteitasekä Loimolan että noista, kassapalvelusta jne. Pataljoonanpäiväkäskyissä
Piitsoinjoenasemiin,mutta Kollaanjoellaoli vain työ- tämänlaatuisista asioistaannettiinmyöhemminjatkuvas-
joukkojenrakentamaapanssarin€stettä ja piikkilankaes- ti ohjeita,mutta myös"työpäälliköilleyhtenäisiäohjeita
tettä (sivu 142),ei lainkaanesimerkiksitaisteluhautaa ja töiden suoritustavoista ja rakenteista."Pataljoonassa oli
korsuja.Ne jouduttiin kaikki tekemääntaistelujenaika- kahdenlaisiakomppanioita:
na. - rakennuskomppaniat, miehistötyövelvollisiaja
Jänisjokilinjallajatkettiin jo aikaisemminmainittuja - työkomppaniat,miehistö asevelvollisia,III luokan
töitä armetakunnankahdenpioneerikomppanian voimin työpalveluvelvollisia.
ja lisäksisinnesijoitettiintyöjoukkoja. Kun sotaalkoi, todettiin Oinosenmukaan"hyvin pian,
Heti YH:n alussaIV AK ryhtyi siviilityövoimaakäyt- joukot eivät osanneet käyttäähyväkseenvarustettuja
täen perustamaan alueelleenlinnoittamistyömaita. Näitä Tehokkaastivarustetuistaasemistaluo-
olijo lokakuunpuolivälin vuttiin useissatapauksissa ilman mitään perusteltua,syy-
varustettujä viivytysasemiaei
. . . Vetäännyttäessä 'Itävallin'
joukot eivät olleet
varustettujenasemientarjoamistaeduista.Niin-
joukot eivät asettuneet
piikkilankaesteiden
suojaamiinasemiin, valmiina kaikki suunnitel-
man edellyttämät kk.asemat,vaan vetäytyivät Kitilän
kukkulamaaston laelle.Tähänmenettelytapaan annettiin
selitys:'Näköalaon parempi'.Asianläitäoli todellatällai-
Syskyjärvi , V. Lempiäinen nen, mutta asematolivat varustamattomia.". . . "etulin-
Leppäsyrjä , V. Sippola jassa olevatjoukot eivät osaakaivautua., . . . "asemien
Loimola reseryiinsinööriluutnantti I.Alanko varustamistaei vielä kyetäjärjestämään,eivätkäuseiden
joukko-osastojen komentajatymmärrä tämänmerkitystä
Myöhemminperustettiin vaikka he havaitsevatvenäläist€ntekevännäin heti kun
ne ovatvallanneetjonkun maastokohdan.,
Uomaa reservi-insinööriluutnantti V. Orala, Jotta taempienasemien"jatkuvaasuunnitteluavoitai-
myöhemmin siin suorittaatehokkaastija tarkoituksenmukaisesti', Oi-
rakennusmestari V. Nousiainen nonen pyysi 30.12.39'PäämajanPioneerikomentajan
Suvilahti reserviluutnantti K. Lahdensuu, toimenpidettä,että IV AKE:n käytettäväksimäärättäi
myöhemmin siin joku tähän tehtäväänkykenevävanhempiaktiiviup-
insinööri L. Louhi seeri,koskanykyistenolosuhteidenvallitessaIV AKE ei

voi saadatähän tehtäväänketäänkykeneyäähenkiloa.'
Viikon päästähän sai vastauksen, että päämajallaei ollut
antaa ketään,joten armeijakunnanoli tultava toimeen
omillaan.
Rak. P 4 oli jo hyvissäajoin lokakuussasaanutkäskyn
laatia työmaittensa evakuointisuunnitelmatja niinpä
Käyhkönselostuksen mukaan,vihollisenhyökättyämaa-
han suoritettiin eyakuointivähitellentaaksepäin:viivy-
tysasemiavarustettiinniin kauankuin seoli mahdollista."
Joulukuunpuolivälissäolivat työmaatJänisjoella,Leppä-
syrjässä,Kiekuassaja Tolvajärvellä.Kaksi viimeksimai-
nittua alistettiin 28.12.39Ryhmä Talvelalle.Myös Loi-
molanseuduillajatkettiin taempienasemienrakentamis-
ta. Joulukuunlopullaryhdyttiin armeijakunnankomenta-
jan määräyksestärakentamaanviivytysasemiaItävallin
ja Jänisjokilinjanväliseenmelko tiheääntiestöön.Myös
suunniteltiineteentyönnettyjen tukikohtienrakentamista
JänisjoenitäpuolelleLäskelänja Leppäkoskenkohdalla.
Jänisjärvenjäädyttyä ruvettiin sielläkin rakentamaan
railoja panssarinesteiksi samallamenetelmälläkuin Vii-
purinlahdella.Työt suoritti reservi-insinööriluutnantti T.
Liukon johtama osästo.- Rak.P 4:n vahvuusyaihteli
4000-5000 miestä,joista aseettomiatyöpalveluyelvolli-
siaoli 600- 1000.
Maaliskuun alkupäivinäoli IV AKElla kiinnostusta
sulkulinjanaikaansaamiseen Karjalankannaksen suun-
taan Lahdenpohjan-Parikkalantasalle.Käyhkö neuvot-
teli asiasta
ta sai kuulla, että mainittu
rakennettavaksi;
Itä-Kannaksellaoleviatyöjoukkojasiirettäisiin
jalle.
Myös IV AK:n osalta
korsuista
kirjelmän,
Oinonen lähetti 8.11.39 kirjelmän
nialle: nJos
komppaniaoikeutetaansuorittamaanniissä korjauksia.
Maaliskuussa oli esilläkysymysmahdollisuudesta raken-
taa betonikorsujaIV AK:n alueelle,mutta saamiensa
tietojen perusteellaKäyhkö ei pitänyt niiden ottamista
ohjelmaantarkoituksenmukaisena.,Prof. Lönnrothintoi-
mistossaolevatapulaisinsinöörit olivat kaikki sitä mieltä,
että betonikorsujaei kannata tehdä, vaan että ne ovat
rauhanajantyötä. Työvoimaolisi käytettäväainoastaan
kenttälinnoitustöihin.,. . . "EverstiVainio oli sitä mieltä,
että hyvin tehty kenttäkorsu on täysin betonikorsun
veroinen."
Vielä 10.3.40annettiin armeijakunnankäsky "kenttä-
varustustöistä Itävallilla . . . aikaisemmankäskynmukai
sesti tiedusteltavallalinjalla.' Työvoimaa alistettaisiin
10 Suomenlinnoitlamisen
lisroria
145
Rak.P 4:stäja töiden kiireellisyysjärjestykseksi määrät-
tiin na) hv.esteet,b) kk.asemat,c) miehistökorsutja d)
jv.esteetn.- Yleensälinnoitustöidentekniikka oli täällä
samantapaista kuin Kannakella. Kokemuksiamyösseu-
rattiin molemmin puolin. Edellä mainitussakäskyssä
huomautettiin,Kannaksella saadustakokemuksesta, että
osumankestäväsuoja miehistölle suhteellisenlähellä
avointa kk.asemaasekä komero kklle ja patr:ille on
osoittautunutosuman-tai sirpaleenkestävää kk.korsua
edullisemmaksi,.
YH:n aikanapadottiin IV AK:n alueella,nimenomaan
puolustusasemien etumaastossauseita pieniä jokia ja
puroja, muttä niistä saatu hyöty lienee ollut vähäinen,
koska alueelta vetäydyttiin varsin nopeasti.Suurempi
hyöty olisi voinut olla Jänisjoenyläpadonsulkemisesta,
mikä tapahtui 4.12.39,koskasiten varastoitiinJänisjär-
veenvettä käytettäväksimahdollisestiJänisjoentulvitta-
miseen.Padonkauttalaskettiinvettävain 3 m'/sek, mikä
tarvittiin joen varrella olevienvoimalaitosten.käynnissä
pitämiseksi.16.1.40järven vedenpintaoli noussutl1 cm,
mikä merkitsi vesivarastonlisääntymistä20 milj.mrllä.
Patojenavaarninen olisi varmastirikkonutJänisjoenjäät.
Rak.P 4 kokeili sähköistettyjenesteidenrakentamista
Jänisjoenpuolustusasemaan. Tutkimustenmukaan olisi
tuon noin 30 km:n pituisenesteenhinnaksitullut noin I
milj. markkaa.Oinonenpyysi22.1.40päämajanpioneeri-
komentajanratkaisuarakentamisesta. Sarlin antoi suos-
tumuksensa kokeilumielessä 27.1.40.
päätyttyä Ryhmä Talvela,
oli muodostettuIV
AK:n vasemmallesiivelle,ryhtyi linnoittamaanTolvajär-
ven kapeikkoja.Ryhmän komentajaoli kenraalimajuri
kenraali)P. Talvela,pioneeriko-
mentajamajuri eversti)V. Turunen.
Tolvajärvioli kuulunutjo kenraaliEnckellinsuunnitel-
miin. YH:n aikanaIV AK:n työjoukotja Er.P 112olivat
linnoittaneet asemaa.Sodan alkaessatänne vedettiin
Rak.P 4:n Suojärvensuunnallaolleettyöosastot.Ryhmä
Talvelaantoi 15.12.39käskyn,jonka mukaannriippumat-
ta etenemisen jatkumisestaSuojärvensuuntaan,on Tol-
vajärvenmaastoalinjalla Ruotausjarvi. . . (Tolvajärvet)
. . . - Paastojärviryhdyttävävarustamaanlujaan puolus-
tuskuntoonpitkäaikaistapuolustustasilmälläpitäen,.Tä-
mä asema(kuva 97) oli kokosodanajan RyhmäTalvelan
tärkeinlinnoittamistyömaa. >Työnsuunnittelijaksija val-
vojaksi' määrättiin rnajuri A.H. Laakso, joka sitten
Tolvajärvenkomendanttinakokoaianhoiti tätä tehtävää.
 tustöiden pohjaksi tarvittava puolustussuunnitelma ...
on laadittava Os.P:n (Pajarin) toimesta., Työtä varten
luvattiin "luutnantti Kaski työn käytännöllistätoimeen-
panoaja johtamista varten, sekä "mahdollisestikaksi
työkomppaniaa osasto Lempiäisestä/RakP 4., . .
nl-uutn.Kaskenon alotettavatyöt heti täydellävauhdilla
ja johdettavaniitä henkilökohtaisesti."... 'Töiden kii-
reysjärjestys samakuin Tolvajärvi-linjalla."
Majuri LaaksolleannettiintehtäväksisuunnitellaSär-
kijärven-Aglajärven kannaksenlinnoittaminen "myö-
hempaätoteuttamistavarten., - TyÖvoimaaei ilmeisesti
tässävaiheessa sinnevielä dittänyt. Jossainmäärinsiellä
olijo IV AK:n aikanatyötä tehtykin (vrt. siv. 144).
Viholliselta saadunsotasaaliinjoukossaoli myös lin-
noittamiseenkäytettäväämateriaalia:"töissäon käytet-
tävä hyväksi ensisijassaalueella. . oleviaja vihollisen
jättämiä taruikkeita(piikkilankaa,rautalankaa,sinkilöitä
jne.), jotka ao. työn johtajien toimestaon otettava tal-
teen . . .)
KenraalimajuriTalvelahalusipuolustukselle kuitenkin
vielä enemmänsyvyyttä, minkä vuoksi hän teki 4.1.40
Päämajalleesityksen taemman aseman rakentamisesta
- Ilomantsin
Kuvo97.RyhmdTalvelan\sematTolvaidrven
jatkoksi MK:n Jänisjoki-Jänisjärvi-linjalle,tasalle
suunnal
la. Kiekua-Korpiselkä-Ilomantsi.'Näyttäisi kaiken varal-
ta välttämättömältä,että tällainenlinja olisi olemassaja
Työvoimaksituli kaksi pioneerijoukkuettasekä ,Työ- että sitä kaikella voimalla ryhdyttäisiin varustamaan.n
joukko Kiianlinna/4.Rak.P".Kuten jo aiemminon mai- .. . oluonnollisesti täytyisi linjan, pituutensa vuoksi,
nittu, alistettiin Ryhmä Talvelalle 28.12.40kaikki sen perustuapääasiassa tukikohtiin, mutta jos nämäolisivat
toiminta-alueellaolevat MK:n työjoukot. Ohjeeksi hyvin varustettuja,vapautuisivoimiavälimaastonsuojaa-
linnoittamistavarten linja tälIä hetkelläkulke-
töidenkiireysjärjestys. Aikomuksenaon kuitenkin
salmen(tiensuunnan) Jostässäei onnistuttai
rekkeidenpikaiseen nopeimmin varustettava.
on työt suoritettava varustustyötjo pantu alulle.o
a, ampuma-alan lopullisessa määräämi-
ä. kaivettujenja suorituksessa,. Ryhmän
taminen sekäkatettujenampumasuojien ja pesäkkei omatresurssitolivat dittämättömät.
denvalmistus; Seuraavana päivänä,5.1.40,Talvelakirjoitti päämajal-
c. esteidenja murroksien rakentaminen: le, että puutavarayhtiötsuunnittelivatmetsätöitähänen
d. sirpaleen-ja osumankestävien kk.korsujenvalmistus; rintamansatakamaastossa. Hänen mielestäänei kuiten-
e. sirpaleen-ja osumankestävien miehistökorsujen raken- kaan,välittömästirintamatoimiinliittyvissäpitäjissäoli-
taminentakarinteisiir. si metsätöitäsallittava".. . . Sellaisettyöt, ,jotka liittyvät
Muilla osillalinjaa on sovellettavavastaavaakiireysjär- sotatarkoituksiin,esim.halkojenhankintaValtion Rauta-
jestystä raivauksentarpeellisuudesta riippuen., Työt oli teille, OutokumpuOyJle . . . luonnollisestiolisi sallitta-
jo tuolloin osittainaloitettuja nyt ne piti saadakäyntiin s". KoskaTalvelaitse oli ehdottanuttaempienasemien
kokolinjalla. rakentamista,hän korosti, että "Juud linnoitustöihin
Kun vihollinensaatiintyönnetyksiAittojoen itäpuolel- sopisimetsätyöväkihyvin.,
le, RyhrnäTalvela antoi 24.12.39käskynjokilinjan saat- Päämajavastasi31.1.40,että ylipäällikkö oli hyväksy-
tämisestaulujaanpuolustuskuntoon pitempiaikaistapuo- nyt esityksentaemmanasemanrakentamisesta. "Koska
lustusta varten vahvistaenja täydentäenaikaisemmin vihollisentoirnintamahdollisuudet ryhmän alueellaovat
rakennettuiakenttävarustuksia.u (vrt. siv. I 44). "Varus- aivan toiset kuin Jänisjoellaei luonnollisestivoi tulla
 14'7
kysymykseenyhtenäisentaemmanlinjan varustaminen Esikuntaankuului lisäksihuoltohenkilökuntaa, työyelyol-
kuten tavallaankäy ilmi kirjelmästänneo . . . 'Sen sijaan lisistamäärättyjä.Myös komppaniainpäällystöpiti ottaa
on tärkeätä, että takamaastossa varustetaansuurensy- työvelvollisista. Komppanian päälliköksi "määrätään
vj.rydenomaaviatukikohtia vihollisenetenemisen pysäyt- esim.johtajatehtäväänsopivatyövelvollinen(rakennus-
tämiseksi.Tällaisinatulevat kysymykseenensivaiheessa mestari,sk.aliupseeritms.) mieluimminsotilaskoulutusta
Kiekuan, Korpiselänja Ilomantsin laajat tukikohdat. omaava."Muihin johtajatehtäviinriitti pätevyydeksi"so-
Varustustöidentulee tapahtua yhteistoiminnassa PM:n piva työvelvollinen".Muonittajiksi piti ottaa "mieluim-
Pion.komentajan kanssa.,- Odottamattapäämajanrat- min lottia, muussatapauksessa työvelvollisianaisian.
kaisua Ryhmä Talvela ryhtyi 11.1.40 toimenpiteisiin Työosastoista perustettiinseuraavat,RyhmäTalvelan
Ilomantsinsuunnanlinnoittamiseksi. Sitä puolustiOsasto rakennuspataljoonat":
A, komentajanaeversti P.O. Ekholm. Nyt käskettiin - Rak.P l/RT, OsastoKiianlinnasta,komentajanama-
perustaaOs. A:ta varten 31.1.40mennessä rakennuspa- juri J.Malkamäki,
taljoona,johon Pohjois-Karjalansuojeluskuntapiirinpiti - Rak.P 2/RT, Osasto Kiianlinnastaja myöhemmin
asettaa500työvelvollista.>Rakennuspataljoonan komen- perustettavistauusista komppanioista,komentajana
tajaksi ehdottaaOs.A iehtäväänsopivanupseerin.Mui- oto.majuri Malkamäki,
hin päällystötehtäviinon aluksi määrättäväpystyvimpiä - Rak.P 3/RT, OsastoLempiäisestä, komentajanakap-
työvelvollisia.,Ilomantsin linnoittamisenlisäksi päätet- teeniHaikonen,
tiin ryhtyä rakentamaansulkulinjaaMutalahdentasalla, - Rak.P4/RT, OsastoNousiaisesta ja OsastoHarjuses-
rintama pohjoiseen(kuva 97). iTätä tarkoittava käsky ta, komentajanareserviluutnanttiT. Harjunenja
annettiin8.2.40ryhmänTäydenhyspataljoonan komenta- - Rak.P 5/RT, uusista työvelvollisista,komentajana
jalle, jonka piti heti ryhtyä sitä suunnittelernaan. Raken- toistaiseksioto.kapteeniK.O. Riitesuo.
tamiseerluvattiin työjoukkoja. Pataljoonatalistettiin toistaiseksisiten, että Rak.P I ja
Samanapäivänäannettiin myös käsky,jonka mukaan Rak.P2 tulivat Tolvajärvenkomendantinalaisiksi.Rak.P
usuoritettavienkenttäyarustustöiden jouduttamiseksion 3 RTE:n alaiseksi,Rak.P4 OsastoA:n alaiseksija Rak.P
Ryhmän toimesta tilattu lisää työvelvollisia,jotka on 5 Täydennyspataljoona/RT:n alaiseksi.
suunniteltu jaettavi](siseuraavasti: Tolvajärvenkomendanttisai 13.2.40yksityiskohtaisen
a. Tolvajärven suunnalla tehtäviä asemanlinnoittamisesta. Senmukaantyöt ryhmi-
työvelvollistasekä tärkeysjärjestyksen että yksityiskoh-
työnjohtaj aa; perusteella.Aikaisemminmää-
ä. Ilomantsin suunnalla kummallakinsiivelläoli raken-
työvelvollistasekä nettavakuyan 97 mukaisialisälinjoja,samoinkeskiloh-
jaa; tukilinjalla. Myös laitteiden
c Korpiselänpohjoispuolella keskinäistäkiireysjärjestystä muutettiin ennenmäärätys-
n. 500työvelvollista,työpäälliköksi harvennus-ja raivaustöiden
rakennusmestari,
10-12 työnjohtajaa,3 kuorma-autoa piikkilankaesteitä;
varakuljettajineen
rekineenr. c. miehistökorsuja(osumankestäviä);
"Rakennusmuodostelmat alistetaansekäkomentosuhtei d. ampumahautoja(joko kaivettuja,vahvistettujaa.hau-
siinettä huoltoonnähdentoistaiseksiseuraayasti: 'toja
paaluvarustuksia);
tai maanpäällisiä
Tolvajärvensuunnalla - Tolvajärvenkombndantille e. sulutuksiaja hv.esteitä,.
Ilornantsinsuunnalla - Os.A:n komentajalle "Tolvajärvi-linjanitäpuolellatehtäväksimäärättyjäkent-
Korpiselänsuunnalla - T-P/RT:n komentajalle,. täyarustustöitäon nyt annetustakäskystäriippumatta
RyhmäTalvelantyöjoukotorganisoitiinuudelleen9.2.40 jatkettava niistä annettujenohjeiden mukaan,. Tarvit-
annetullakäskyllä.Erilaisistatyöosastoista muodostettiin taessaluvataantilata lisää työvoimaa"töiden valmistu-
rakennuspatauoonia, joihin kuului esikunta, esikunta- misen kiirehtimiseksin.Muutamaa viikkoa myöhemmin
joukkue ja 3-5 rakennuskomppaniaa, kussakin3-4 ra- suunnitelmaaosittain muutettiin. 5.3.40 annetullakäs-
kennusjoukkuetta.Joukkuekäsitti 4 ryhmää, ä I + 9. kyllä määrättiinäärimmäisinäoikeallasiivelläolevattyöt
Pataljoonankomentajaksiryhmän komentajanimitti so- saattamaanviipymättä sopivaanpääteasteeseen ja 'työt
pivanupseerin,ryhmänpioneerikomentaja taastyöpäälli- siirretäänko. suunnallaensi sijassajärvikannaksilleSai-
köksi insinööriuDseerin. insinöörintai rakennusmestarin. holammen-Juurikkajärven-Ylä-Tolvajärven välillä,.
 Keskilohkollaoli töitä suoritettavauensisijassasillan-
Dääasemaneteläosansulkemiseksisekä Hangasvaaran
maastonkenttävarustamiseksi".
o=r-,*-T-=*Jo *' Rauhantultua ja kun joukot oli vedettyuusiinasemiin,
RyhrnäTalvelasulautettiinIV AK:aan.

Ryhmäja Lapin Ryhmä

Pohjois-suomen

Itärajalla - Laatokan Karjalaa lukuunotlzmalta - er

odotettusuurinjoukoin tapahtuviaoperaatioita.Yleisesi-
kunnantilanteenarvostelun mukaanpiti täällä tultaman
toimeenerillisillä pataljoonilla,jotka oli yhdistetty Poh-
jois-suomen Ryhmaksi, komentajana kenraalimajuri
(myöhemminkenraaliluutnantti)V.E. Tuompo Pioneeri-
komentajanatoimi aluksi reservi-insinööriluutnantti G.
Lax.
Rauhanaikana ei ollut suunniteltulinnoittamistaTol-
vajäryen seutua pohjoisempana.YH:n aikana joukot
linnoittivat viivytysasemia,jotka yleensäolivat tarkoite-
tut vahvistettuakomppaniaa- vajaatapataljoonaavar-
ten. Niitä oli kaikkien rajalta tulevien teiden suunnissa
aina LieksastaSallaanasti (kuvat 98-99). Pohjois-Suo-
Kuva 98. YH:n aikana linnoitetut asematKuhmon - Suomls-
salmensuunnalla. men Ryhmänilmoituksesta24.11.39selviää,että asemis-
sa oli yleensä muutama sata metriä ampumahautaa,
0 50 km samanverranpiikkilanka- ja panssarinestettä, enintään
kymmenkunta avointa tai katettua konekivääriasemaa,
suunnillakäytettävissä
huomioonottaen on suoritettavien
ollut sulkeasopivat
mahdollisimman
konetuliasein,jotta
aktiiviseentoimintaan lin-
sivustoilla.Kenttälinnoitus-
töidensuoritustaon vaikeuttanutkoulutetunjohtohenki-
lökunnan puute. Käytettävissäni ei ole yhtään
akt.pion.upseeria. Ottaen huomioonlaajat alueetja lin-
noitustöiden pysyväisen merkityksen. pyydänrärensaada
uudelleenesittää,että käytettäväksenisiirrettäisiin tai
ainakinjoksikin ajaksi komennettaisiin joku tai joitakin
kykeneviäpion.upseereita." Piantämän jälkeen siiüettiin
ryhmänpioneerikomentajaksi kapteeni (myöhemmin ma-
juri) K.T. Tuurna.
SotatoimienalettuaerotettiinKuusamoja siitä pohjoi-
seen olevat alueet erilliseksi Lapin Ryhmäksi, jonka
komentajaksituli 11.12.39kenraalimajuriK.M. Walle-
nius. Pioneerikomentajanatoimi reserviinsinÖöriluut-
nantti (myöhemmininsinöörikapteeni) Fj Sonck.Liikku-
pysähdyttyä vuoden vaihteenaikoihin
Kuva 99. YH:n aikaiset asemotKuusamon- Sallan suunnal- vien operaatioiden
la. ryhdyttiin linnoittamaan puolustusasernia, taistelujoukot
 Pohiois-Suomen Ryhmän
linnoitustyöt 24,2.40

2Pusurlntoki
'h-..,-- |
3 Kuolinjäry
4 Palk.järyi
5Viisikkojäd
6lsonvaara

/2
Pelsarfr.?

9 50rd

Työmaatl-9 olivatioukko-
ien,työmaat10-tg ryhmän
omassajohdossa

Kuva 100. Pohjois-Suomen

aikana.

omiaanja työjoukot taempia (kuvat

Iueellaja Joensuun
dnesteitätaernpiin
kokonaanryhmien
Tammikuun alussaPohjois-Suomen Ryhmällä oli työ-
joukkojahiemantoistatuhatta miestäja Lapin Ryhmällä
noin 1500.Vahvuudetsäilyivätsuunnilleensamanlaisina
kokosodanajan.
Erikoisuutenavoidaan mainita Petsamonsuunnalla,
ainakin Mustolan asemassapanssarinesteenä kokeiltu
insinööri S. Platzerin kehittämä "palolinja". Se oli lau-
doista koottu ränni, joka täytettiin höylänlastuillaja
yaleltiin bensiinilläsekäsytytettiintulilangallatai sähkö-
sytytyksellä.Tällaisiarännejäasetettiinmaastoonuseaan
linjaanja siten että estettävoitiin tulittaa. Tähystäjälle,
joka toimi sytyttäjänä,tehtiin suojapaikkaesteenlähei-
syyteen.Suunnittelija mainitsi "palolinjain' etuna sen, 24 Sänkälä
että niiden rakentaminenon nopeataverattuna tavano- 25 Soivio
26 Poussu
Kuva101.Iapin ryhmdnlinnaitustyöt talvisodan
aikana.
150
maisiin esteisiin. - Palolinjoja ei liene käytetty taistelus-
sa.
Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot Sallan suunnalla raken-
sivat oman koulutuksensa mukaisia laitteita. Näistä mai-
nittakoon esimerkkina laudoista kootuista elementeistä
rakennettava 6 miehen sirpaleenkestäväkorsu.
Rauhan tultua mainittiin Maavoimien käskyssä20.3.40
,omien joukkojen viimeistään hallussa pidettävinä maas-
toalueina Kuhmoniemi, Suomussalmi, Kuusamo, Märkä-
järvi, Petsamo', joiden "varustaminen on pantava kaikel-
la voimalla käyntiin". Hieman myöhemmin käskettiin
selvittää, voidaanko puolustuskeskuksiksi nmuodostaa
Lieksan-Pankojärven seutu vai olisiko se pakko siirtää
Nurmeksen etumaastoon . . . sekä miten on linnoitettava
Kuhmo, Suomussalmi ja Kuusamo, erityisesti, miten
Kuusamon alueen siivet on käännettäYä". Pohjoisempana
oli tutkittava "alueet Ala-Kitkan sekä joko Hautajäryen
ja Märkäjärven tai Karhujärven ja Märkäjäryen sekä
erikseenSavukoskenYmpärillä,.
VIII LUKU
LISAABETONIA
YH:n aika
Kutenjo aikaisemminon selostettu,Puolustusministeriön
.Rakennustyö8 jatkoi entistätoimintaansaYH:n alettua-
kin. Marraskuunlopulla laaditussaoperatiivisenosaston
muistiossa("Vakinaisetlinnoitukset") todettiin seuraa-
vaa. "Tä11äalalla tehty työ on ollut aina viime kesään
saakkavarojenpienuudesta johtuen rajoitettuaja kokei
luluontoista.Laajemmassamittakaavassaoli tarkoitus
dlkaa työt vasta vuoden 1940 alusta,jolloin varoja oli
enemmänodotettavissa, mutta kiihdytettiin niitä syyske-
sällä poliittisen tilanteen kiristyessä,.Vielä enemmän
niitä yritettiin "kiihdyttää' YH:n alettua, mutta rajan
asettinyt rakentamiskapasiteetti.
Perustetut rakennuskomppaniatsijoitettiin lokakuun
lopulla pääasemaansiten, että 2. ja 3.Rak.K tulivat
Salmenkaidalleja 5.Rak.K Summan-Karhulan linjalle.
Ensinmainituntyömaanrakennuspäälliköksi tuli 9.10.39
insinööriA. Arajoki
nen 1.11.39.Komppaniainammattihenkilökunnan lisäksi
niibinotettiinsekävapaaehtoista työvoimaaettä työvel-
vollisia.-
alaisiksi.
Salmenkaidanasemassa oli vanhojabetonilaitteita12
ja uusiasuunniteltiinrakennettavaksi
telukuntoonsaatiin23 korsua
si vain 17, kun rakentajienoli helmikuun puolivälissä
siirryttäyätaemmaksi.Samaanaikaanoli myösMuolaan
kannastyhjennettävätyöjoukoista.Jo 2.12.YE:n päällik-
kö antoi päämajanpioneerikomentajalle käskyn linnoi-
tustöidensiirtämisestäT-linjalle. nMuolaankannaksella
ja Salmenkaidallaon kuitenkin ne korsut,joissabetoni
työt on jo käynnissä,tehtävä valmiiksi." - Taistelujou-
koille annettiin 16.2.40Kan.A:n käsky vetäytymisestä
Mannerheim-linjalta Väliasemaan, Muolaan-Salmen-
kaidantasalle.
KannalsenArmeijan Esikuntaehdotti 24.10.39yleise-
sikunnanpäällikön "harkittavaksi,eikö linnoitustoimis-
toä tänä ajankohtanavoitaisi lopettaatai ainakin supis-
taa,jolloin useitapion.upseereita vapautuisirintamajouk-
koihinn.Perustelunaoli nimenomaankokeneidenupsee-
rien puute pioneeriyksiköissä. Päämajaei tähän kuiten-
kaansuostunut.Sensijaanseilmoitti, että 'tarkoituksena
on täydentää ensirnmäistälinnoitusvyöhykettävielä
puuttuvilta osilta,. Tämän mukaisestiKan. AE antoi
27.10.39armeijakunnilletehtäväksisuunnitella"puuttu-
vat linnoituslaitteet,kk- ja miehistökorsutsekäkomento-
paikat,kuin myösbetonisiasuojiahv.torjunta-aseita var-
ten, huomioonottaen asemanlujuudenoikeassasuhteessa
paikantärkeyteenyleisessä puolustussuunnitelmassa,. II
AK:n tuli suunnitella
- Karhulan ja Summan välisen aukon täyttäminen,
eteentyönnettytukikohta linjalle Työppälä-Varpuli-
la;
- eteentyönnettytukikohta TyöppälänjoelleHatjalah-
denjärvenja Hanhiojansuon välille sekä
- Inkilän asemantäydentäminen.
Kaksi ensiksimainittuatehtävääolivat jo sisältyneetAi-
1934 (sivu 98). Kenraali
ei nytkäänollut samaamieltä asiasta.vaan
tekemäänsäehdotukseenja ilmoitti
käsketynlinnoittamistiedus-
telun linjalta Hatjalahdenjärvenpohjoispää- Kaukjär-
Munasuo,jossaseyhtyy jo
käskettyynlinjaan. Perustelunahänelläoli - kuten en-
oli lyhyempi,antoi pääasemalle
syvyyttä nimenomaantien suunnassaja koska tuolle
linjalle joka tapauksessaoli sijoitettava joukkoja, ne
kärsisivätvähemmäntappioitavakinaisissalinnoituslait-
teissakuin kentiälinnoituksissa. Maaperäoli hänenlinjal-
laanmyöslinnoittamiselleedullisempi.
Karr. AE:ssailmeisestiainakinjossakinmäärin yhdyt-
tiin Ohquistinkantaan,koskahänellevastattiin6.11.39,
että "huomioonottaen II AK:n perustelut ... AK voi
ehdottamansa linjan tiedustellaja suunnitellasekäehdot-
taa senvarustamisen betonikorsuilla,laiminlyömättäsilti
Päämajanmääräämäntaemmanlinjan suunnittelua,.
Summan-Karhulanasemaansuunniteltiinrakennetta-
vaksi 1l konekiväärikorsua ja I miehistökorsu.Täällä ei
saatuyhtäänkorsuavalmiiksi,kun työjoukotoli vedettä-
vä pois taistelujenalkaessapääasemassa (vrt. s. 103).
Johannekseen sensiiaanrakennettiinkaksikorsua4.Divi-
152
sioonanesikuntaavarten.- Tämänasemankorsul olivat luovuttamaanniitä. Eräitä kenttätykkimalleja(76 LK 1a
samanlaisiakuin Salmenkaidanja ne piirrettiin marras- 8'1 K/95) yritettiin sijoittaa korsuihin, mutta ne eivät
kuunjälkipuoliskolla.Päämajanpioneerikomentajan käs- sopineet.
kyllä 2.12. siirrettiin 5.Rakennuskomppania Saimaan Sodanensimmäisinäpäivinäkorsujakuitenkinpäästiin
kanavanmaastoon.Samalla tiedotettiin, että rakennus- aseistamaan, kun Päämajamääräsimerivoimatluovutta-
töihin ei ryhdytä lainkaanaikaisemminmainitun käskyn maan tarkoitukseen14 Caponier-ja Nordenfelt-tykkiä,
mukaisestitiedustelluillaalueilla. kaliiperi 57 mm. ,Sitkeidenkeskustelujen jalkeen)meri-
III AK:lle annettiinsamanlainen käskykuin II AK:lle- voimilta saatiinmyöhemminlisää,niin ettätykkejä sodan
kin. Kiireellisimpänäoli "Koukunniemi-Ter€nttilä-Tai- lopussaoli eri sulkulinnakkeissaseuraavatmäärät.
paleenjoensuu-aseman täydentäminen,ja toiselletilalle
äsetettiinnKivinien1en tukikohdantäydentäminenn, millä
ilmeisestikintarkoitettiinKiyiniemensillanpääasemaa.
Kan. AE lähettiPäämajalle 7.11.39Taipaleenlinnoit
tamissuunnitelman, jonka III AK oli laatinut,mutta joka
oli ylimalkainen,koska sillä ei ollut 'riittävästi voimia La
tiedustelunperinpohjaiseensuorittamiseenn. Taipaleen- No
joen linjalle haluttiin l0 korsua,joista 8 oli asekorsuja, Sakkola,Hoviniemi S a 2
yhteensä18 konekivääriäja 1I pst-asetta.Loput 2 olivat Kelja, Kekkilänniemi K e 3
komentokorsuja. Umpilammenlinjalle ehdotettiinsamaa Tai 3
määrääkorsujakuin pääas€maankin, mutta konekivääre-
jä oli vain 16 ja pst-aseita10. Kun Koukunniemisisälly-
tettiin pääpuolustuslinjaan, €hdotettiin 17.11.39suunni- Kiviniemessäoli jo rauhan aikana paikoillaan75 nm;n
telmaanlisättäväksi6 korsua,joista yhteentulisi komen- Meller-tykki ja sodanaikana sinne sijoitettiin lisäksi I
topaikkaja asekorsuihin13konekivääriäja 3 pst-asetta. Caponier-tykki.
Kiviniemeen Kan.AE ehdotti26.I1.39rakennettavaksi Samallakun Päämajatiedoitti Kan. AElle 2.12.beto-
7 korsuasillanpäähänja pääaseniaan virran pohjoispuo- nitöiden lopettamisestaSumman-Karhulan linjalla, se
lelle 6. Sillanpään että Taipaleensuunnallaei ryhdytäbetoni-
sillä, että se tarjosi melkeinpääaseman edessä.
Vuoksenvälillä operatiivisellaosastollalaadittiin muutamaa
vun alussa.Lisäksi ennensodansyttymistämuistio linnoittamistilan-
ta tykistöpatteria puolustusneuvoston 12.'7.1939la.ati-
nakkeisiinei saataisi maan ohjelmaan sekä Nihtilän syyskuussalaatimaan
niihin käytettäväksivaikkapa 99-100). Nyt todettiin,että 'Karjalan
löytyväävanhamallista kolmestaperättäisestäase-
sia kanuunoita on työt käynnissävasta ensimmäiselläasemalla.
km Kiviniemestäluoteeseen, Tällä on betonirakenteetnoin puolitiessäja arvion mu-
Kiviniemessä ensimmäiselläkiireyssijalla olevat,
ja toinen Vuokselan suojaksitulevat laitteet tamrnikuun
ampua VuokseneteläpuolellePasuristaaina Paakkolan- lopussav. 1940.". . . "Toisellaasemallatehdäänparail-
koskellesaakka. laan linnoitussuunnitelmia kun taas kolmannensuhteen
Vuoksen-Suvannonlinjan tykkikorsujenaseistamista ei ole ryhdytty mihinkääntoimenpiteisiin.'Toisellaase-
ja käyttöön ottamista selostaaIII AKE:ssa Kannaksen malla tarkoitettiin linnoitustoimistonsuunnittelutyötä
lohkonyhteysupseerina toiminut reservivänrikkiE. Repo TJinjalla ja kolmas asemaoli Saimaankanavanlinja.
seuraävasti.'Sulkulinnakkeeteivät olleet kiinnostaneet Vaikkakin tilannevakinaistenlinnoituslaitteidenkohdal-
korkeampiajohtoportaitaYH:n aikanalainkaan.Rannik- ta oli kovin heikko, sitä osittain kompensoise että
kotykistön miehet löysivät ne 'aivan kuin sattumalta'.> 'Kenttälinnoituslaitteetovat jotakuinkin pitkällä' ja en-
Korsut olivat lukossaja avaimetsiviilimiehillä.Aseistus- simmäinenasemaniiden ansiosta,käyttökelpoinen,jos-
ta ei ollut. MarraskuunalussaeverstiluutnanttiRikama, kin senkestävyys vieläon puutteellinen."
Kannaksenlohkon komentajaesitti niiden aseistamista Kan.AE teki 8.11.1939esityksenoman aseistuksen
Caponier-tykeillä, joita oli Laatokallatoisarvoisissa teh- varaamiseksikonekiväärikorsuihinja erillisten koneki-
tävissä.LaatokanMeripuolustusei kuitenkaansuostunut vääriyksikoidenperustamiseksi niitä käyttämään.Perus-
 telunaesitettiin,että nyt 'joukkojen kk:t menevätkaikki
korsujen miehitykseen,jopa paikotellen on esiintynyt
puutettakin,.... "joukkojenkk:eillätulisi myösaikaan-
saada syvyys päävastarinta-asemalle, koska vakinaiset
linnoituslaitteetmuodostavatvain ohuenlinjan". Lisäksi
korsujenpitäisi olla aseistettuinasilloinkin kun joukot
toimivat niitten etupuolella.Tällöin linnoituslinjamuo-
dostaasen "selkänojan,jonka turvin joukot voivat toi-
mia". Aseistuksenlisääminentapahtuisiparhaitenperus-
tamallaerillisiäkk-komppanioita ja -pataljoonia,edellisiä
7 ja jälkimmäisiä2. Konekivääreitätarvittaisiinyhteensä
200. Konekiväärin miehistön ei tarvitsisi olla täyden
määrävahvuuden mukainen,riittäisi "yksinomaanaseita
hoitavamiehistö",joten yksiköt jäisivät miesmäärältään
suhteellisenpieniksi. Aseet voisivat "mallinsa puolesta
poiketak.armeijanaseistan. . . ,Toivottavaaluonnollises-
ti olisi, että aseet käyttäisivät samaa patruunaa kuin
joukkojenkk:t, mutta ehdotonvaatimustämä ei suinkaan
ole.nPerustaminenpitäisi aloittaa heti, mutta se voisi
tapahtua kolmessakiireellisyysvaih€essa. - Esitys ei
johtanuttuloksiin,puutettaoli sekäaseistaettä miehistä.
Kun kenttäarmeija keskitettiin Kannaksen pääase-
maan,joukot joutuivat omin avuin miehittämäänsiinä
olevat betonikorsut.Armeijakunnatydttivät käskyinja
ohjeinjohtaa toimintaa.Apua oli myösrakennustyömaan
henkilökunnasta,työthän oliyat vielä monin paikoin
käynnissä.Myös linnoitustoimistojakoi'käyttöohjeita'
monisteinaniin runsaasti,
hin, joissaoli ko.
jalustojajne.(vrt.
Armeijakuntien esikunnat
sestikokeilemaan
rittamaan ko€ammuntoja,
tusta.Kuitenkin
ettei kaikista betonikorsuista
"eikä toisiin korsuihin
paikoilleenkaan". Tähänsaattoiolla syynäsekin,etteivät
joukot olleetsaaneetylimääräisiäaseitakorsujavartenja
halusivatpitääjoukoillekuuluvatliikkuvina.Esimerkiksi
5.Divisioonasai vastaitsenäisyyspäivänä 36 konekivääriä
korsujen aseiksi.
Kan.AE antoi8.12.39II AK:lle käskyn,
että "Muolaan kannaksenja Salmenkaidankorsut on
ehdottomastimiehitettäväsemminkinkun Muolaanjär-
venjää lieneejo jalkaväkeäkantava."
PäämajavalmistelimyösJänisjokilinjanlinnoittamista.
Tätä varten siellä YH:n aikana tehtiin kartoitustyötä
reservi-insinööriluutnantti (myöhemminprofessorija in-
sinöörimajuri) P. Kaiteran johdolla. Työryhmään oli
koottu insinöörejäja rakennusmestareita maanviljelysin-
sinööripiireistä.Sodansyttyminenkeskeyttityöt ja ryh-
mä siirrettiinVirojoelleLuumäenlinjan rakennustöihin.
Talvisodan aika
Ensimmäisenkuukaudensotakokemuksiaselostaessaan
II AK:n pioneerikomentajatotesi, että vihollinen oli
yrittänyt tuhota tai ainakinsaattaataistelukyvyttömäksi
erityisestijuuri betonikorsut.Vihollisentykistö oli käyt-
tänyt pohjasytyttimillävarustettuja8" panssarikranaatte-
1aja Il" -12" münakranaatteja. . . . "raskaantykistöntuli
on ollut erittäin tarkkaa ja tehokasta.Verraten lyhyen
hakuammunnan jälkeen on laitteisiin tullut useitatäyso-
sumia miltei peräkkäin,ja on vihollinenpyrkinyt ampu-
maan maalikseenottamiaanlaitteita niin kauan,että ne
tuhoutuvat". Vihollinen on myös pyrkinyt ampumaan
korsujenampuma-aukoista sisäänsekäpanssarivaunujen
tykeillä että suorasuuntaustykeillä. "Yleensäovat kk.kor-
sut kyenneetsuorittamaan tulitehtävänsä." ... "korsut
ovat usein joutuneet ampumaansulkutulta yhtämittaa
hyvinkinkauann. .. 'Myöskin panssaroidut kk.korsut,
joista ei ole tähtäänrismahdollisuuksiä, ovat ampuneet
tähystystenmukaan tehokastahäiritsemistultavieläpä
pistemaaleihin.". . . 'Tähystyskupujaon käytetty tähys-
tykseensekätykistön,kranaatinheittimienja konekivää-
rien tulenjohtoon.,
Majoitustilaaon korsuissa ollut aivanliian vähän...
"miestenon pitänyt nukkuaistuallaantai lattialla. Myös-
kin on koetettujärjestäävuorotellennukkumista. . ., . . .
>samätjoukot joutuvat olemaanuseitaviikkojakinyhteen
on vaikeuttanutps.torjuntaa
Edellä olevat lainauksetosoittavat,että joukot hyvin
oppivat antamaan arvoa betonikorsuillenimeno-
maan suojaatarjoavinalaitteina, olkoonkinettä niiden
On varsinluonnollista,että
johtoportaisiintulemaanalhaälta
päin esityksiäbetonikorsujen rakentamiseksi. Kannaksen
Armeijan komentajaesitti ylipäällikölle19.1.40uuden
päävastarinta-aseman rakentamistaSummankylän poh-
joispuolelle ja uusi esityksensä7.2.40.Perusteluna oli,
ettei nsumman kylän aukeilla ole millään nykyisillä
laitteilla säilymisenmahdollisuuttan,kun vihollinen on
l3.l.40 alkaenryhtynytsystemaattisesti jopa
tulittamaan
12' tykistöllä korsua kerrallaan,kunnes"tämä on pois
pelistä". . . "Kyläaukeillaei uusienlaitteiden(rakentami-
seen) eikä edes entisten korjaamiseenole suuriakaan
mahdollisuuksia."Summanja Suokannanlohkot "ovat
selvästiarimmat kohdat koko Kan.A:n rintamassa.Rin-
taman murtuminen täällä vaikuttaisi kohtalokkaammin
kuin missäänmuualla nykyisenasemanpitämiseen.Vi-
hollinen oivaltaa ilmeisesti tämän ja sen nykyinen ja
hyyin todennäköisesti myösvastainenpainopistesuuntau-
t54
tuu tännö. Koska Kan.Alla ei ollut omra resursseja tamistamahdollisena.
ehdotetunrakennustyöntoteuttamiseen,pyydettiin sii- Ehdotus"Summantaka-aseman,rakentamiseksi johti
henpäämajanapua. sikäli tuloksiin, että ryhdyttiin toimenpiteisiin töiden
Kan.AE:n selvityksessä uTaistelukelpoisuuteen vaikut- alkuun panemiseksi.II AK sai 7.2.40tehtäväkseen suo-
tavista tekijöistä, (29.1.40) sanotaanmm. seuraavaa. rittaa aseman yksityiskohtainen tiedustelu. Kan.AE:n
,Kokemus on osoittanut,mitä voimanlisääyhtenäinen laskelmanmukaan rakennettaisiin12 korsua. Vainion
varustettuasemamerkitsee.>. . . "tykistötulelta suojaa- mielestäpiti tehdä hyvin pienet korsut,oikeastaanvain
vien korsujenrakentaminen(on) ensisijaisentärkeä teh- pesäkkeetilman majoitustilaa,joka tulisi laheisylteen
tävä". . . . ,Erityistä harmia ja menetyksiäon tuottanut rakennettavaanpuukorsuun.'Täällä voitanee käyttää
betonilaitteidenaikaisempitaitamatonsijoitusaukeilleja samaatyyppiä, kuin Taipaleessakin, jossakatto tehdään
ikäänkuin tarjottimelle vihollisen ammuttaviksi, usein ratakiskoista (muutamiin panssarilevyistä) tai valetaan
vielä etumaastoaalavammilleseuduille.Summa-Muo- betonista.Piirustuksethankkii joko AK itse tai toimittaa
laanjärvi-asemanosan sijoittamistanykyisellepaikalleen ne Kan.A." Päämaja lähetti kuitenkin piirustukset
Pitkälä-Mikkelinjärvi-Perkjärvi-linjan sijasta voidaan 13.2.40.Ne eivät ole säilyneet,mutta lienevät olleet
jo nyt pitää suurenavirheenä.>. . . "Tähystykseltäsuojat- samantapaiset kuin kuvassa103esitetynkorsun.Samalla
tujen betonikorsujenrakentaminenmahdollisimmanno- päämajailmoitti toimittavansa"betoniraudatvalrniiksi
peastitakalinjoilleolisi omiaanhelpottamaanKannaksen taivutettuina työmaapäällikönmääräämälleasemalle"
Armeijantehtäväntäyttämistäpahimmissakintapauksis- .. . "Kkjalustat tarvittavine pultteineentoimittaa ins.
sa.) Arajoen työmaa".Pääaseman murtuminenoli kuitenkin
Myös armeijakuntien komentajat tekiyät esityksiä alkanutjo 11.2.40,joten tämän asemanrakentamistaei
Kan.AE:llebetonikorsujen rakentamiseki.öhquist eb- ehditty aloittaakaan.
dotti - päitsi Summantakalinjan rakentamista- myös Myös III AK:n komentajaesitti betonikorsujenraken-
kaikkien uusien betonikorsujentekemistävahvemmiksi tamista.Heinrichskirjoitti 30.1.40,että Taipaleen"tuki-
kuin entiset."Nykyisellä pääpuolustuslinjalla . . . betoni- linjaan on saatavaainakinkymmenkuntabetoonistateh-
korsut osoittautuneet ... liian heikoiksi."... "vauriot tyä tulipistekorsua.Ellei kokonaisiabetonikorsujavoida
ovat aiheuttaneet saatavabetonisetkatot. Nämä
neet joukoissaalulle rautatiekiskoista ja lujasemen-
,Edelliseenvedoten kk.-korsujenlisäksi, joita
. . . betonistenkorsujenseinä- olisi ns. Volossulan
tavastivahvistettaisiin, betoonistavalettuja korsujaaina-
taamaan alkuperäistä varten."Volossulanlinja sijait-
miehistölleja aseille." varsinaisenpäävastarin-
II AK:ssa oli esillä myös perustelunaoli, että ,Taipa-
koottavien korsujen rakentarnisesta rauhanaikanabetoonistara-
maan, mutta käyttökelpoistatoteuttamismahdollisuutta kokonaisuudessaantuhoutu-
ei keksitty. Päämajassa asia on ensiluokkaisentärkeä ja
työohje,jonka mukaan myös kiireellinen.Nykyinen paljon uhreja ja on
saaneetteknillistäkoulutusta,olisivatvoineetvalaabeto- ehkäsittenkinajan pitkää kestämätön.KorsujasyntlT ja
nia. Kiireellisissätapauksissapiti käyttää aluminaattise- häviää." Teknillisenäperustelunaoli, että betonikorsut
menttiä. Ohjeen mukaan betoni olisi valettu suoraan jäävät paljon matalammiksikuin,tavalliset kenttäkor-
korsunkattohirsienpäälle.Alustanavoisi käyttää myös sut" . . . "Josne rakennetaan tarpeeksivahvoiksinousevat
joustavaavälikerrosta,esimerkiksivitsakmppuja.Kanta- ne aina neljäänmetriin maapinnanyläpuolelleja tuhou-
vaksi alustaksisopisivatmyös ratakiskot,jos niitä olisi tuvat jo rakennusvaiheessa. Jos tyydytään heikompaan
saatavana. Ohjeenmukaantarvittiin seuraavatsuojapak- kattoonvoi itse työn suoritusmenestyäja korsusaaelää
suudet: kunnesensimmäinentäysiosumasenmurskaa.Ja kuiten-
- 3' ammustavastaan 50 cm kin nämäkorsut ovat ainoatkenttävarustustyöt, joilla on
- 4n ' 70 cm edes jonkunverran pysyväisyyttä.Hävitetyt piikkilan-
- 6' , 100cm kaesteetkorvataanöisin eteenheitetyillä piikkilankalie-
- 8' " 150cm riöillä. Vihollistykistön rikkomat ampumahaudateivät
Ohje annettiin Kan.AElle, mutta tämä ei jakanut sitä tarjoa suojaa,ei ainakaankonetuliaseille.Kiinteäksijää
alaisilleenyhtymille, ilmeisestikäänei pidetty sentoteut- vain konetulipisteja tämäkinvain jos sensuojanaolevan
 155

korsun rakennustapavastaä sodan vaatimuksia.n. ..
"Korsujensijoituson uskottavapaikallisenpäällystön-
esim.divisioonankomentajan- ratkaistavaksija työ on
suoritettavajoustavasti sen mukaan ja niinä aikoina
(vuorokaudenaikoina), jolloin taistelutoimintaja sääsuh-
teet sen sallivat., Kirjelmän laatijaksion merkitty E.H.
Se on siis ilmeisestikenraaliHeinrichsinomaakäsialaa,
mikä osoittaa,kuinkatärkeänähänon asiaapitänyt.
Tämän esityksentoteuttamisessa ehdittiin hieman pi-
temmälle kuin II AK:n suunnalla.Kan.A:n pioneeriko-
mentaja antoi 6.2.40 'käskyn Taipaleen taka-aseman
rakentamisestau.Sen mukaan "tullaan rakentamaan
10-12 betonikorsua,joiden työt aloitetaanensitilassa.
Korsujen paikat on jo määrätty yhdessäKan.A:n ja
lohkon edustajanmaastotiedustelun perusteella.Töiden
suoritustavartenalistetaan III AK:11e,joka johtaa töitä,
ev.luutnanttiFabritiuksen johtama työosasto".. . . nkoko-
naisvahmuson (noin) 5 ups,45 au. (rak.mestaria)ja 500
miestä,.Se koottaisiinosaksitiekomppanioista ja pionee-
rikomppanioista,mutta siihen otettaisiin myös toista
sataa vapaaehtoista työvelvollista, joista sanotaan:
"Huom! Vapaaehtoisettyövelvollisetalistuvat kaikissa
suhteissasamaanasemaankuin reserviläisetkin ja saavat
myös reserviläisellemaksettavanpalkan., ... 'Kaikki
piirustuksetlaaditaanev.luutn.Fabritiuksentoimestaja
esitetäänKan.A:n ja vaadittaessaPM:n pioneerikomen-
tajan hyväksyttäviksi.'... ,Työjoukot tulevat asumaan
pienissäpuukorsuissa, jotka
läheisyyteen
miehistön asuinkorsuiksi."
eivät ole säilyneet,mutta edellä olevasta
kysyrnyksessä olivat
sinaisessa armeüankäskyssä
kennustöistä seuraavaa:,Vakinaiset
määrätään
sekäTaipaleen
Taipaleenjoen suu.,
Työ ei kuitenkaan
sesti kuin nämä käskyt olisivat edellyttäneet.III AK:n
pioneerikäskyssä16.2.40 sanottiin asiasta seuraavaa.
'Taipaleen Iohkolla tullaan rakentamaanbetonikorsuja
ev.luutn.Fabritiuksentoimiessatöidenteknillisenäjohta-
jana,jota vartenperustetaantyömuodostelma nimeltään
1.Bet.kompp./7.D.". . . 'Kompp. vahv. l, 5, 99. Komp-
panian päällikkönätoimii res.vänr.Riihimäki." Näissä-
kään töissäei tilanteenmuuttuessapäästyalkua pitem-
mälle.
Paitsi että yritettiin saadakäyntiin töitä uusienbetoni-
korsujen rakentamiseksipäävastarinta-asemaan, kiinni-
tettiin huomiota myös olemassaolevien säilyttämiseen
taistelukuntoisina.II AK:n pioneerikäskyssä 4.2.40 sa-
nottiin mm: ,Viime arkornaon vihollinenpyrkinyt tuhoa-
maan betonikorsutsuorallasuuntauksellaampuvilla ty-
keillä. Omantykistönvastatoiminnalla on tällaisetydtyk-
set tyrehdytettäväalkuunsa,sillä ei mikäänrakenneajan
mittaankestäyhtäjaksoista'nakutusta'. Tämävastatykis-
tötoiminta on torjuntataistelunolennainenosa,johon on
uhrattava tuloksentuottava ammusmäärä.,Aihe tähän
käskyn kohtaan on ilmeisestikin ollut 3.Divisioonassa
käyty keskustelusiitä oliko betonikorsuaSj 5 suoralla
suuntauksella ampuva6' tykki, joka oli selvästinähtävis-
sä etumaastossa, riittävän ,lihava maali', tykistöllä am-
muttavaksi.Ammuksistakun oli kovapuute(vrt. s. 106).
Myönteisiäkin lausuntoja tuli korsujen kestämisastä.
,TaistelukertomusKeljan sulkulinnakkeelta22.12.39-
11.1.40"sisältäämm. seuraavaa.(Keljan tykkikorsu si-
jaitsi SakkolassaVuoksenpohjoisrannalla,kuva 4. Sen
aieistuksena oli neljä 57 mm:n Caponier-tykkiä)
"25.12.39.Koko hyökkäyksenajan ampui vihollistykistö
linnakettamme,saamattamitään vaurioita aikaan ...
Todennäköisyyden mukaanluuli vihollinen linnakkeem-
me tuhoutuneen,. . . nlinnakkeentuli yksinäänaiheutti
hyökkäysyrityksen epäonnistumisen". . . . nKun se tykis-
töllään ei saanutsitä vaikenemaan, lähetti se 3 lentoko-
netta . . . Cotka) pudottivat pommeja juuri silloin, kun
kiivaimmin tulitimme vihollista jäällä." . . . "26.12.39.
Kun vihollinen huomasilinnakkeemmeolevan vieläkin
ehjänäja ampumakuntoisena, alkoi sen tykistö tavatto-
kiivaan pommituksen,joka kesti koko päivän . ..
minuutissa aika-ajoin." ...
Vihollistykistötulitti meitä 8 tuumaisillakra-
aikana 133 kpl, ... ,tuli oli
putosivatkatolleja aivanviereen
hyvin.Katon betoniinei ammustunkeutu-
siitä heitettyäänirtomaan
kuopat uudelleen hiekalla' ...
tykistö ampuijälleentarkas-
184kpl.,
T-linjan betonityöt
Kun yleisesikunnanpäällikkö oli 29.8.39 määrittänyt
T-linjan sijainninSuomenvedenpohjan ja Vuoksenvälillä,
kartoitettiin alue mittakaavaanI :5000 res.ins.luutn.P.
Kaiteranja T. Liukonjohdolla(wt. s. 153).
Linnoittamissuunnitelman laati päämajanpioneeriko-
mentajanalainensuunnittelutoimisto ja työhönosallistui
myös everstiluutnanttiFabritius. Sen ensimmäinenosa
valmistui vuoden 1940 alussa.Karttaan, joka ulottuu
Suomenvedenpohjasta Laihalamminkautta Näätälänjär-
1,56

l - l, ..','

A,-.,te l4&.* a-d

/',.i-r4a;al

Küva 102. "Laihalahmen linjan" kartta, josta ndkyy kenraali Airok merkihtä esittelystö ylipödllikölle.

velle,on merkitty tulikorsut viimeinen yhtenäinen pääpuolustusvyö-

sekä muut korsut takana Saimaajakaisi jo puo-
merkintä: "Sotamarsalkka suuntaan.,Puolustuslinjan
11.1.40.Airo., (kuva merkitykseen nähden on se siis
r u s k i no n v i e r y k ä ä n puolustuskykyiseksi, mikä saa-
ti päämajanpioneerikomentajalle ,Olen hyväk- se.".lotta asematulisi riittä-
synyt ey.luutn.Fabritiuksen ja ev.iuutn.Oinosenteke- vän lujaksi, vaarallisimmat,vihollisenhyökkäyskohteet,
nlän,yksityiskohtaiseen maastontiedusteluun perustuvan jotka on varustettava T-linjan tukikohdiksi, olisi linnoitet-
.. . ehdotuksen n.s.takalinjanvälin Rapukoski -Näätä- lava vakinaisiksi myös syvyyttä siimäIläpitäen ja välille
länjäryivarustamisesta." . . . Itä-Kannakselta taasVainio jäävä maasto toistaiseksijätettävä kenttälinnoitusten va-
hyväksyikapteeniKuumolanlaatimansuunnitelman Os- raan,. Linnoittamisen eri elementtejä analysoidessaan
tamonjärven-Pöftsykänlammen väliltä 9.2.40. Kysy- Fabdtius päätyy siihen, että panssarinesteistä on koke-
myksessäoli varsin laajoiksi suunnitelluttyöt, sillä yli- muksen mukaan kivieste osoittautunut tarkoituksenmu-
päällikönhyväksymässä suunnitelmassa oli betonikorsuja kaisimmaksi,kunhan vain käytetääntarpeeksisuuriaja
kaikkiaannoin 150,jostatulikorsujayli puolet.Rapukos- oikean muotoisia kiviä. "Piikkilankaesteon . .. omiaan
ken-Näätälänjärven välillenäistäsuunniteltiin 23 beto- rajoittamaan vihollisen toimintaa, sillä h-vaunu ei yleensä
nikorsua,joista 6 pst-tykkikorsua.Yhteensänäissäoli 8 etene pitkälle, ellei jalkaväki seuraa." Pst-aseita varten
panssarikupua. Lisäksisuunnitelmaansisältyii 8 puukor- olisi rakennettava betonikorsuja. Konekiväärikorsujen
sua.Ostamonjärven-Pörtsykänlammen välilleoli tarkoi- osalta "suojausprinsiipin liioitteleminen on saanut aikaan
tettuyhteensä 14belonikorsua, joistatulikorsuja11. sen, että tuliaseen teho on rajoitettu, sektorit ovat liian
Everstiluutnantti Fabritiuslaati 27.12.39omanehdo- pienet ja vihollinen ei näinollen tarpeeksi kauan joudu
tuksensaTJinjan linnoittamisensuuntaviivoista. Senmu- olemaan tuliaseen vaikutuspiirissä. vaikkakin sivustatuli
 157
on ollut tehokasta"... . "Aseille on annettu liian pitkiä taen erityisesti työn nopeudenvaatimusta, österman
tulitusmatkoja. . . jopa 800 metriin., Miehistökorsujaon epäili voisiko kaukana sisämaassaoleva betonitöiden
ollut aivan liian vähän,joten paljon aikaa on jouduttu johto kunnollasuoriutuatehtävästä.Hän ehdottikinjoh-
käyttämään puukorsujen rakentamiseen.Tarpeellinen toelimen perustamistasiten, että "Linnoitustoimistosta
määrä tykistön tähystyssuojiaolisi myös rakennettava siirrettäisiin tarpeellinenmäärä upseerejaja piirtäjiä,
"käyttäenesim.Karhulan panssarikupuja(mahdollisesti jotka ev.luutn. Fabritiuksen johdolla alistettaisiin
miehistökorsujenyhteydessä".. .. ,Koska vihollinen ei Kan.A:n alaisiksi.nVaikkakinkaikki työjoukotnäin olisi-
tähänmennessä (muistioon päivätty27.12.39)ole käyt- vat tulleet Kan.A:njohtoon,niiden materiaalihankinta ja
tänyt panssariammuksia . . . betoninkonstruktiopaksuut- muu huolto olisi edelleenjäänyt päämajalle.Tämä ei
ta voidaanvähentää10 ä 20 70 raudoituksenjäädessä kuitenkaan suostunut östermanin ehdotukseen,vaan
nykyiselleen." T-linjalla tuli loppuunsaakkaolemaankaksi eri organi-
Fabritiuksenmelko yksityiskohtaisen työsuunnitelman saatiota.Työmaat olivat muualla paitsi Laihalammen
mukaanpst-ja kk-korsujatarvittaisiinyhteensä407 kpl, linjalla "päällekkäin."Niinpä diplomi-insinööriE. Rauste
tähystyskorsuja110 ja miehistökorsuja156, kaikkiaan kertoi 3.1.77 Muoniovaarantyöryhmän tulleen hänen
siis 673 betonikorsua.Piikkilankaesteen määrä on 119,4 alueelleenNoskuanselän ja Vuoksenväliin ja ryhtyneen
km ja panssarinesteen pituus ennen suunnitellun 111 rakentamaansinnebetonikorsujailman että näillä kah-
km:n lisäksi9 km eli yhteensä120km. Betoninmenekki della ryhmällä olisi ollut minkäänlaistayhteyttä keske-
olisi kaikkiaan 185900 m'. Suurimpiineli kahdenpst-ty- nään. Everstiluutnantti Selinheimo puolestaankertoi,
kin korsuihinlaskettiintarvittavan400 m3ja pienimpiin että hän oli sopinuttöidenjärjestelyistäsuoraanesimer-
tähystyskorsuihin100 mr, keskimäärin276 mr korsua kiksi insinööriM. Kauppilankanssa,joka johti päämajan
kohden.Työvoimaksitarvittaisiin23 640 miestä.Betoni-, alaistatyöryhmääT-linjan Laatokanpuoleisessa päässä,
panssarineste- ja piikkilankaestetyötalkaisivatsamanai vaikka ryhmää ei ollutkaan hänelle alistettu. Kan.A:n
kaisesti,mutta ensinmainitutkestäisivät6 kk, estetyöt yastaavaalohkoa TID johti reservivänrikkiV.S. Lehto-
valmistuisivat4 kk:ssa.Kustannusarviopäättyi 350 mil- saari.Ilmeisestityömaillaosattiinjärjestääyhteistoimin-
joonaan markkaan. - Fabritiuksellaoli myös ehdotus ta - organisaatiosta huolimatta.Tosin päämajankintyö-
työn organisoimiseksi. Hän halusi perustettavaksierityi- joukot alistettiin Kan.A:lle, kun tuli kiire saadane pois
senT-linjan rakennustoimiston, johon kuuluisi suunnitte- T-asemastataistelujoukkojenmiehittäessäsensodanvii-
lutoimisto ja varsinainenrakennustoimisto.Edellinen me vaiheessa.
muodostuisipäämajanlinnoitustoimistonsuunnittelutoi- Kan.AE kiirehti näihin aikoihin eri yhteyksissäbetoni-
mistosta,jonka upseedttoimisivat korsujenrakentamista.17.1.40 esitettiin, että samanai-
luosastojenpäällikköinä valvojina". Rakennustyötä kaisestiSuomenvedenpohjan-Lyykylänjäen linjan ra-
vartenmuodostettaisiin kolme työpiiriä,jotka johtaisiyat kentamisenkanssapitäisi aloittaamyösOstamonjärven-
nykyistentyölohkojentoimintaa.- Fabritiuksensuunni- Laatokanvälin työt. Ostermaninmielestätosinensinmai-
telmaa ei kuitenkaanryhdytty toteuttamaan,sitä pidet- nittu linja ei ollut niin tärkeä kuin Kan.A:n oma asema
tiin niissäoloissamahdottomana. Hän vapautuikinylival- Viipurin kaakkois-ja itäpuolella.Aiemmin mainitussa
vojantehtävistävuodenloppuunmennessä. kirjelmässä (21.1.40)tämä sanotaan selvästi:,Kiireelli-
Varsinaisenbetonikorsujenrakentamispäätöksen Sar- slysjärjestyksessä ensimmäisenä olisivatsiisViipuri-Ra-
lin tiedoitti Kan.AEJle 3.1.40pyytäenKan.A:nkomenta- pukoskipl. ja Vuoksi-Ostamo-Laatokka."Rapukosken
jaa määräämään, mitkä korsutlinjalla Suomenvedenpoh- lohkokinsiis voisijäädä ,toistaiseksibetonoimatta".oLi
ja-Kärstilänjärvi-Tali olisi ensi tilassa rakennettava. säksiolisi talviaikaasilmälläpitäenkiinnitettävähuomio-
Tämänns. Laihalammenlinjan korsuaesittääkuva 103. t a V i i p u r i nl a h d e nl ä n s i r a n t a a n
2 .9,. 1 . 4 ö
0 s t e r m a nv i e l ä
Linjan suunnitteluajohtamaanoli määrätty Fabritiusja korosti,että "betonikorsujenrakentaminenmahdollisim-
Lukkari. man nopeasti takalinjoille olisi omiaan helpottamaan
Kan.AE olisi halunnutsaadanämätyöt omaanjohtoon- KannaksenArmeijan tehtäväntäyttämistäpahimmissa-
sa ja esitti tämän yleisesikunnanpäällikölle 21.1.40 kin tapauksissao. - Myös korsujenlujuudensuurentamis-
seuraavasti:"Siihen katsoen,että rakenteillaoleva linja ta esitettiin.InsinööriKärkkäinenehdotti mm. korsujen
tulee mahdollisestiolemaanjoskus Kan.A:n joukkojen seinä-ja kattopaksuuden lisäämistä130 cm:stäaina 250
taistelulinjanaja jotta jo valmiit työt ja rakennettavat cm:iinja tähänkantaanyhtyi myösBonsdorff.
betonikorsutkaikissa suhteissasopeutuisivattoisiinsa, Tammikuunalussaannettiintyöjoukoillekäsky siirtyä
katson asialle eduksi, että T-linjan työt teknillisessäja T-linjalle ja kuun puolivälissäniitä rupesi saapumaan.
komentosuhteissa alistetaanKan.A:n alaisiksi." Koros- 27.i.40 SarlintiedoittiKan.AE:lle,että,linnoitustöihin
158

Viipurin-Kakisalmen linjalla ovat osittain jo ryhtyneet, jolloin sitä olisi ruvennut tulemaan, sotilaallinen tilanrie
tai lähiaikoina tulevat ryhtymään seuraavat työryhmät,,, pakotti lopettamaan työt. Edellä mainittu kertomus luet-
jotka käyvät selville oheisestataulukosta. telee kuitenkin seuraavat työsaavutukset:
- valmiiksi 7 betonikorsuaja74 kenttäkorsua,
- viimeistelyä vaille 3 betonikorsua ja 24 kenttäkorsua
lluomautuksia
sekä
- puolivalmiiksi182betonikorsuaja131 kenttäkorsua.
Lisäksi rakennettiin taisteluhautaa noin 11 km, työmaa-
Suomenvedenpohja- V. Kärkkäinen teitä raskasta autoliikennettä varten noin 131 km sekä
Saarela jonkin verran piikkilanka- ja panssarinestettä.
B Saarela-Rapukoski V.J. Suomio
c Rapukoski-Noskuanjärvi R. Eriksson,
myöh.E. Aalto Betonikorsujen
teknillinenrakenne
Noskuanjärvi-Vuoksi M. Vaurio,myöh.
M. Muoniovaara YH:n aikaisettärkeimmätuudet työmaatolivat Muolaa
Vuoksi-Sulujoki A. Arajoki ja Salmenkaita,joiden korsut on jo aikaisemminesitetty
(Vuoksenranta) (sivu 1l I ). Myös Summan-Karhulantyömaaehdittiin
Sulujoki-Helisevä Nämä lohkot avata,mutta sejäi täysin alkuvaiheeseen. Korsut olivat
pääsivätaloit" samanlaisetkuin Muolaan-Salmenkaidanlinjalla. Vaik-
Helisevä-Vuoksi(Räisälä) T. Muotinen tamaantyot kakin sodanaikana suunniteltujenkorsujenpiirustukset
H Räisälä-Sutkenlahti R. Dunkers vastahelmi- ovat suurimmaksiosaksihävinneet,on kehityksensuunta
I Mustaniemi-Ostamon- M. Kauppila kuussa kuitenkinnähtävissä. Kuva 103esittääpientäkonekivää-
järvi-Laatokka rikorsuamalli 40, hyväksytty17.2.40. Verattaessamal-
liin 39 (hyväksytty11.10.39,kuva 78) todetaansen
Työryhmienvahvuusvaihteli 1000-2000mieheen.Koko olevanpaljon pienempija yksinkertaisempi.Varsinaista
linjan yli-insinöörinätoimi K. Tawast25.2.40alkaen. majoitustilaaei ole lainkaan,ei myöskäänsamanaikaises-
PM:n pioneerikomentajan rakennustoimiston
heti talvi- sa 2 kk:n korsussa.(Kaksi m/40 konekiväärikorsua on
sodanjälkeenlaatimassa lähelläKivijärven pa-
alkuunpääsyn hitauteen rakensi Työryhmä Suomio, joka siirtyi sinne
kojen saapuessa linjaa ruvettiin ilmenee,että majoitus
ja tämäkin kävi tottuneitten suunniteltuvarsinaisentulikorsunvälittö-
vuoksi hitaasti. Lisäksi oli rakennettava puukorsuun,joka piti raken-
huoltotilojasekäteitä. Monin'paikoin oli betonikorsunrakentajien
'asetettu maastoon
täeneivätkäolleetnäin oli ml40 korsuissasuurempi kuin
varten". Näin ollen seinäja katto olivat
paikkoihin, jotka olivat kaukana cm:n sijasta.Laihalammin
estelinjasta ja siksioli Suomenvedenpohjan-Kärstilänjärven välillä eh-
nettava>.Nopeimminpäästiinalkuun Viipurin puoleises- dotettiinkäytettäväksivieläkinsüurempiapaksuuksia:
sa päässä,sitten Laatokanrannallaja viimeksi Vuoksen - tulikorsujenvihollisenpuoleinenseinä200 cm, majoi-
pohjoispuoleisilla lohkoilla. tuskorsujen130cm;
Vielä maaliskuussa suunniteltiinItä-Kannaksellauusia - konekiväärikorsujen aukkoseinäyleensä160cm, suu-
betonitöitäja 6.3.siirrettiin TyöryhmäArajoki 'Käkisal- rirnmissa190cm;
men seudullePäämajanpioneerikomentajan - p ä ä t y s e i n1ä3t 0 -1 5 0c m .
alaisenara-
kentamaanKan.A:n osoittamiinpaikkoihin noin 6 kpl. Hieman myöhemmin,8.2.4O,insinööri Kärkkäinenja
betonikorsuja,.Tätä käskyäei kuitenkaanehditty panna rakennusmestari Helminen esittivät päämajanpioneeri-
toimeksija 11.3.semuutettiinkinniin, ettäoli nsuoritet- komentajallemm. seuraaviaseikkoja,(vrt. s. 157) jotka
tava yksinomaankenttälinnoitustöitäKan.A:n osoitusten "ehdottomastiolisi huomioonotettava uusiakorsujasuun-
mukaan,. niteltaessa ja rakennettaessa.>
Ei ole ihmettelemistä,että työryhmät eivät saaneet '1.) Sekäkatto- että seinärakenteissa olisi rautabetonio-
kovinkaanpaljon valmistaaikaan.Juuri siinä vaiheessa, sanDaksuuttalisättävänvkvisistämitoista aina 250 cm.

Kuva 103.Konekivdarikorsumalli 40.
asti,ja kaikki ulkoseinätvietävä muualla, paitsi kalliolle
rakennettaessa ainakin 150 cm. lattian alapintaa alem-
maksi.
.2.) Lattiarakenne olisi vahvistettava . . .
3.) Korsujen peitekerroksena käytetty maatäyte betoni-
pinnanpäälläon osoittautunutvahingolliseksi. . .,
Vihollisen
i'aksi 10 m:n levyiseksi
kir sen pitäisi
rakenteet valaa
valaminen'aiheuttaakin
tyksiäja vieläpähalkeamiakin".
Sodan aikana ei
mioon,vaan kk-korsum/40 jäi vahvimmaksirakenteeksi.
- Todettakoon tässä yhteydessä, että myös yhtymien
komentajat olivat vaatineet korsujen lujuuden suurenta-
mista nimenomaanSumman ja Taipaleen kokemuksiin
!edoten.
Ehdotuksia
raskaanlinnoitustykistön
hankkimiseksi
Sekä Vuoksenpohjoisrannanpienikaliiperisesta tykistös-
tä että varsinkin rannikkotykistön maarintamalle ampu-
vien raskaitten patterien toiminnasta olivat kokemukset
sodan alusta alkaen myönteiset. Onkin varsin loogista,
että everstiluutnantti J. Rikama, joka tuolloin toimi
Rannikkotykistörykmentti 3:n Kannaksen lohkon komen-
159
tajana, teki jo 12.12.39 päämajalle esityksen 152/45
C-tykkien sijoittamiseksi siten, että ne muodostaisivat
nyhtenäisen raskaan tykistölinjan Kannaksen läpi,. Hän
sanoijo aikaisemmin ehdottaneensamainitunlaista tykis-
r ö ä s i j o i r e [ a v a k sK
i i v i n i e m e nP ja Ayräpään
. ölläkkälän
tienoille.Nyt hän täsmensiehdotuksensa: "Olisi kiireesti
ryhdyttävä rakentamaan Kaarnajoen mallisia pattereita
ei vain edellämainittuihinpaikkoihin .. . vaan myöskin
Lahdenmaan,Antrean ja Juustilantienoille,jolloin huo-
mioonottaen jo mainittujen valmiiden pattereiden (Kaar-
najoki, Saarenpää ja Humaljoki) lisäksi myös Konevit-
san, Vahtiniemen, Härkölän, Tuppuran ja Ravansaaren
patt€rit, kiinteä raskas tykistötulivyöhyke saadaan suh-
teellisen syväksikin kaksinkertaisine patterilinjoineeno.
... npiirustuksetKaarnajoenlinnakkeestaovat valmiina
. .. ja voi työ olla valmiina 2-3 kuukaudessa,jos se
pannaan toimeen nykyisen tilanteen vaatimalla ripeydel-
lä ja resursseillao. Tykit Rikama ehdotti otettavaksi
Helsingin edustalta ja Ahvenanmaata varten varatusta
kalustosta.Hän perusteli vielä ehdotustaanseuraavasti.
"Vähälukuisen armeijan tulivoimaa voidaan merkittäväs-
ti kohottaa ainoastaan tykistöaseiden lisäämisellä. Yksi
ainoa edellä ehdotettu patteri voi minuutissa ampua noin
100000 sirpaletta, jollaiseen suoritukseenkokonainen
divisioonakinjv. ja kk.aseillaanvaikeasti voi pystyä."
Tähän "suoritukseen tarvitaan ainoastaan 200 miehen
vahvuinenpatterimiehistö. .. (kun se) .., keveillä kent-
täpattereilla vaatisi moninkertaisesti suuremman miehi-
patt€rit pystyvät myös ilma-am-
tykistöpatterit ovat kaikkien vaki-
runko. Suurissa maissa ne ovat
Kaarnajoen malliin rakennet-
maastoon betonikuoppiin omaa
suuren sitkeyden ja kestävyyden,.
mittaan voidaan tykistöasemia lisätä ja raken-
taa varustettüja jv-asemia ja siten vähitellen luoda mur-
tumaton linnoitusvyöhyke läpi koko Kannaksen".
Rikaman ehdotuksestaantamassaanlausunnossaMeri-
voimien komentaja sanoi, että se ,on epäilemättä toteut-
tamisen arvoinen. Tähän asti saadut kokemukset maas-
toutettujen rannikkopatterien kestävyydestä mm. viholli-
sen ilmapommituksia vastaan ylittävät odotukset,. Sensi-
jaan Valve ei hyväksynyt Rikaman ehdotusta siitä, mistä
tykit yoitaisiin ottaa. Ahvenanmaalla tykit oli jo asennet-
tu paikoilleen ja Helsinginkään edustalta ei voisi ottaa
juuri tätä kaliiperia. Sensijaan Valven mielestä olisi voitu
lainata pohjoiselta Laatokalta väliaikaisesti 10 tykkiä,
mutta ,paraiten tulisi asia ratkaistuksi, jos hankittaisiin
ulkomailta raskasta tykistökalustoa, jolla aikanaan kor-
vattaisiin edellä esitetty rannikkotykistö maarintamallao.
Yhdysvalloista oli saatavissa 155 mm:n traktorivetoisia
160
rannikkokanuunoita. Aloite ei johtanuttuloksiin. minen taistelukuntoonynnä muut vastaavattoimenpi-
Eversti Lyytinen, Rannikkotykistörykmentti2:n ko- teet. Varsinainenkorjaustoimintakuitenkin tuli kysy-
mentajakirjoitti jo vuonna 1931:'Mitä tulee lohkon mykseenvastataistelunalettuapääasemassa, joka sodan
tykistöntoimintaan,on mahdollista,että sejoutuu ampu- aikananimettiin MannerheimJinjaksi.Työssäesitti kes-
maanmeririntamalle,mutta varmaa,että setuleeampu- keistäosaaYH:n aikanaperustettuuKorjauskomppania,
maan maarintamalle".öhquist puolestaantoteaa muis- eli ,Komppania Helminen",jonka perustamisesta on jo
telmissaan,että "jos sellaisialinnakkeita,joiden aseistuk- kerrottu (sivu 106). Sen vahvuusoli noin 200 miestä,
senaolisi ollut esimerkiksi152 m/m Canet-tykkejä. . . jakautuneenaneljään joukkueeseen,kunkin johtajana
olisi rakennettupoikki koko Kannaksen. . . puolustusjär- rakennusmestari, joka oli tottunut työhönjo aikaisemmin
jestelmämmeolisi erittäin todennäköisestisaanut huo- ja myös perehtynytmaastoon.Tästä oli erittäin suurta
mattavastilisäälujuutta,. hyötyä,semminkinkun korsuillaoli yleensätyöskenneltä-
Kan.AE oli jo 26.11.39tehnyt paamajalleesityksen vä öiseenaikaan,jolloin se voitiin tehdä vihollisenhuo-
kahden kiinteän kauaskantoisentykistöpatterin saami- maamattaja tykistötulen häidtsemättä.Usein korjaus-
seksipuolustusta tukemaan(vrt. siv. 152). Se uusittiin joukkue€t joutuivat tykistötuleentyökohteellemennes-
26.1.40erityisestivastatykistötoimintaa ajatellen."Sen- sääntai sieltäpalatessaan, vieläpätyössäollessaankin.
jälkeen, kun vihollinen ryhtyi käyttämääntulenjohtoon Korjaustentarve oli erikoisensuuri sen vuoksi, että
kiintopallojaja lentokoneita, joita lisäksisuojasivathävit- vihollisentykistö käytti suurempiakaliipereja kuin oli
täjät, on tuli ollut sangentarkkaaja tehokasta. . . Tällä oletettu.Niin hyvin Enckellin korsut kuin myöhemmin-
tavoinvihollinenpääsee,ellei vastatoimintaavoidajärjes- kin rakennetutmitoitettiin kestämään6" tulta (vrt. siv.
tää, 'jauhamaan'rikki vähitellen kaikki betonikorsum- 38),mutta vihollisenkäyttämätykistöoli jopa l0/'-12l'.
me." Epäkohdanpoistamiseksiehdotettiinhankittavaksi Kun vielä vanhat korsut olivat monestiyarsin heikosti
"muutamia pattereita sellaistakauaskantoistatykistöä rakennettuja,ei ollut ihme, että ne tuhoutuiyattai että
(esim.ruotsal. 105 K), jolla päästäänkäsiksivastäavaan modernisoiduista korsuistavanhaosa ammuttiin käyttö-
vihollistykistöön."Lisäksi pyydettiin hävittäjiä karkotta- kelyottomaksija vain uusi osa jäi taistelukuntoiseksi.
maan vihollisentykistölentäjätja syöksypommittajiavi- Uudet korsut puolestaankestivätjopa laskettuaenem-
hollisenraskaantykistönasemiavastaan. män. Seuraavastataulukosta selviää korjaustoiminnan
P ä ä m a j a s söas t e r m a n i nk i r j e l m ä ä no v a t m e r k i n n e e t laajuusja senmerkitys.
kommenttinsasekäilmavoimienkomentaja,
Lundqvist että tykistön tarkastaja, kenraali
TehtiinJäi Tuhoutui
ström.Edellinentorjui suoralta
riol- kor- taiste- käyttö-
distuneetehdotuksetresurssien
tui jauksia lukun- kelvotto-
mäinenkirjoitti, että Ruotsistaoli saatu5 kpl 105mm:n
toon maksi
kanuunoita,joista
annettuseKan. A:lle. I 7
AK:lle käytettäväksiKaarnajoen lt 9 11 6'
si. Maahanoli tulossa105K/ l3 5 3 6 3
joita tultaisiin antamaanKan. A:lle. "Toistaiseksiei ole Le 2 2 2 2 2 _2
'7 ,7
tietoamuunraskaankalustonsaannista". Su 7 3 3
G. Ehrnrothin mukaan myös "III AK:n komentaja
puuhasikuitenkinjatkuvasti raskaanpaikallisenpatterin Yht 20 22 22 l8 33 9
(tyyppi Kaarnajoki)sekäpienikaliiperistensulkutykkien
saantiaVuokselaan,mutta Rannikkopuolustus ei katso- Huomautuksia:
nut voivansairrottaakalustoatähäntarkoitukseen". 1 Sk 2 menetettiinviholliselle
2.2.40.
2. Pääaseman takanaoli 5 vanhaakorsua,jotka eivätjoutuleet
taisteluun

Linnoituslaitteiden
korjaustoiminta
Linnoituslaitteiden korjaus- ja kunnostustoiminta alkoi
itse asiassajo vuonna 1938, jolloin ryhdyttiin modernisoi-
maan vanhoja Enckellin korsuja, mitä on jo ennen selos-
tettu. Samantapaista työtä oli myös Ink-korsujen laitta-
Taulukkoon sisältyy korjaustoiminta sodan alkamisesta
siihen saakka kun pääasemasta oli luovuttava. Aivan
vähäisiä korjauksia ei ole otettu huomioon, sellaisia teh-
tiin kaikissa korsuissa.Jäikö korsu taistelukuntoiseksi vai
ei, on tietenkin jossain määrin tulkinnanvarainen asia.
Kun rintama oli murtunut ,Lähteen lohkolla" 11.2.40,
10

väitettiin korsun Sj 4 tuhoutuneen,mistä murto sitten
olisi aiheutunut.Myös JägerskiöldsanooMannerheim-
elämäkerrassaan ... ,vihollisenonnistuimurtaa aukko
rikki ammuttuun linjaan". Todellisuudessa olivat vielä
Kannaksentakaisin valtauksenjälkeen syksyllä 1941
korsun molemmatkonekiväärikammiotsikäli kunnossa,
että vasemmanpuoleisesta voi ampua pikakiväärillä ja
oikeanpuoleisestakonepistoolilla.Mi€histösuojistaoli
läntisestävain puolet majoituskunnossa. Taulukonluvut
antavatselvänkuvan myösvihollistulenvoimakkuudesta
eri lohkoilla.
Muolaassaja Salmenkaidassa (Mu- ja Mä-korsut)ra-
kennustyötolivat käynnissäaina helmikuuhunasti, mut-
ta näillä linjoilla ei käyty asemasotaa, joten varsinaista
korjaustoimintaakaan ei ollut. Vuoksen-Suvannon-Tai-
paleenlinjalla ei ollut lainkaan uusia korsuja.Noisnie-
messäolevaa tykkikorsua joutui Helmisen komppania
korjaamaanpariinkin otteeseen.G. Ehrnrothin mukaan
myös T.Divisioonan'betonikomppaniaa'(vrt. sivu 155)
käytettiin "taistelujenaikanavahingoittuneidentykkika-
semattien paikkaamiseen". Taipaleessa tuhoutuivat
Heinrichsinilmoituksenmukaankaikki varsinaisenpää-
vastarinta-aseman korsut(vrt: siv. 154).
Päämajan pioneerikomentaja antoi30.12.39vaurioitu-
neitten korsujenkorjaamisestayleisohjeet,joissa tuskin
oli uutta linnoitustyömaittenteknillisellejohdolle. Rik-
koontunutkohta
rat oli meisselillämuotoiltavasuorakulmaisiksi,
jääneetteräksetoli oiottava
tukseen. Betonissaoli käytettävä sementtiä noin 450
kg/m3. Aluminaattisementtiäsuositettiinkäytettäväksi
ja annettiin siitä
laudoituksen tekemistä selostettiin.
Kysymykseen tulevatkorjaustyöt
sin yksinkertaisia
puupylväin,seiniäkorjattiin hiekkasäkein,suojakiveystä
täydennettiin,särkyneittenovientilalle asennettiin
vet, ampuma-aukkojaavattiin, joskusjopa hitsaamalla-
kin jne. Myös betonivalujasuoritettiin, yleensätällöin
pikasementtiäkäyttäen, Joitakin erikoisia kohteita on
syytä selostaayksityiskohtaisemmin. Korsusta Sj 5 oli
keskimmäinen tähystyskupuammuttu'poikki' katonylä-
pinnan tasalta. Korjauksestakertoo rakennustoimiston
selostusseuraavasti: oKeskimmäinen tähystyskupuvalet-
tu täyteenrautabetoniaja keskelleasetettu6u mannes-
mann-putkiperiskoopillatähystämistävarten.,Puolustu-
sasemienvälinenetäisyysoli noin 200 metdä. Vaikkakin
työ tehtiin yö11ä,se'silti herätti vihollisenhuomiota,
koskapakorsua tämän tästä tulitettiin konetuliaseilla.
Miestenoli maattavakatolla matalanvallin suojassaja
betonimassaasisältäväpeltilaatikko hinattiin köydellä
valupaikalle. Käsikäyttöinenbetoninsekoitinoli tuotu
l1 Suomenlinnoittamisen
historia
161
korsun taakseja sieltä massakannettiin katolle. Työn
johti rakennusmestari, vänrikki U. Niemi, joka vieläpä
suorittivalunkinitse.
Sk 15 oli vanha majoituskorsu,sodanalkaessatäysin
majoituskunnossa. Kattoontuli useitaosumia,yksi ilmei-
sesti12', tehden2-3 metrinläpimittaisen aukon."Katto
oli rakennettukahdestalaatastaja välissäoli ollut hiek-
kaa noin 1- I I 12 metriä. Betoni oli ollut haurasta. . .o
Vaimennuskerroksena oli yleensähiekkaakantavanlaa-
tan päällä noin 5-10 cm, mutta tässäkorsutyypissäsen
paksuusoli 150cm (vrt. kuvaan29). Paksuhiekkakerros
aiheuttiluulon,että rakentajätolivat tehneetvilppiä.
Sk l4 oli samanlainenmajoituskorsu,senläheisyyteen
osui useitaraskaitakranaatteja,jotka räjähtäessään rik-
koivat savikerroksen. jolloin pohjavesinousimaan pin-
taan asti täyttäenkorsunja läheisettaisteluhaudat.Kor-
sua yritettiin tyhjentää moottoripumpulla,mutta siihen
oli ilmeisestitullut räjähdystenvaikutuksestahalkeamia,
joista vesitunkeutuisisälle.Korsujäi käyttökelvottomak-
si.
Sk t I oli kahteensuuntaanampuvakonekiväärikorsu
(kuva 71), jonka suojakiveysoli vielä kesken sodan
alkaessa.Sitä tulitettiin 12" ammuksilla,jotka kiveyksen
puuttuessatunkeutuivatkorsun alle ja räjähtivät vasta
syvällä.Seurauksenaoli, että varsinkin itäinen koneki-
väärikammioliikkui ja senampuma-aukkoosoittijoskus
ja joskus alaspäin.Kiveystä
aikana, työssäoli melkoinen
Korsu säilyi joinkinlai-
pitkan ajan kaynnissa,
pyysi päämaja.a22.1.40
100- 150miehisenammattitaitoisenbeto-
varustettunatarpeellisillatyöväli-
vain kysymykseen) ja taitavil-
vastasijo25.1.40, että
muutaman viikon ajan
toiminut korjausryhmä, suorittaen korjaustöitä öisin
Summan linjalla . . . Komppanian päällikkönä toimii
rakennusmestari Helminen. . . Pyydettäessä on komppa-
nia heti valmislähtemäänkorjaustyöhön.Komppaniajää
PäämajanPioneerikomentajan alaiseksi."Kan. AE oli
ehdottänutettä "osastoasetettaisiinII AK:n käyttöön'.
Korsujentaistelukuntoisuuttaseurattiintarkoin ylem-
missäesikunnissakin aina päämajaamyöten. Vaurioitu-
misetoli heti ilmoitettavaylöspäin.Kan. AE antoi 6.2.40
alaisilleenarmeijakunnillepeitesanaston, jota oli käytet-
tävä puhelinviestityksessä. Siinä oli kullakin korsulla
peitenimensä, yleensäerisnimi,joka alkoi samallakirjai
mella kuin korsunvarsinainenkoodinimi,Sanastossa oli
myös vaurion laatua selostavatpeitesanat,esimerkiksi
vasenetupanssari haljennut= vasenkeuhkovikaantunut.
 IX LUKU

TAEMPIENASEMIEN
LINNOITTAMINEN

johto ja
Työjoukkojenmuodostaminen,
organisaatio

193O-luvulla ei osattuennakoidatulevansodanluonnetta, nööri V. Kärkkainen.Nämä työt tulivat myöskuulumaan

ei tiedettyvarautuapitkään"ylimääräistenkertausharjoi- rakennustoimiston toimialaan.
tustennaikaaneikä ylipäänsäsiihen,että linnoittamisesta Keväällä 1939 oli aluejärjestölleannettu tehtäväksi
tulisi niin tärkeäja toimintaan vaikuttavatehtävä kuin muodostaaliikekannallepanossa yksi linnoitusrakennus-
myöhemminosoittautui.Yleisesikuntahan oli varautunut pataljoona,joka oli ajateltu käytettäväksipääasiallisesti
taempien asemien rakentamiseen aina Kymijokilinjaa pääaseman linnoituslaitteidenkorjaustyöhön.Tämänpa-
myöten(v . kuviin 60-62), mutta ei voitu nähdäetukä- taljoonanperustamisvalmistelut eivät kuitenkaanennät-
teen millaisissaolosuhteissa ja mihin aikaanlinnoittami- täneet valmiiksi, vaan tarvittava korjausmuodostelma
nen tulisi tapahtumaan.Näinollen ei myöskäänollut jouduttiin panemaankokoonPuolustusministeriön raken-
suunniteltutarvittavientyöjoukkojenliikekannallepanoa, nustyö N:o 8:n henkilökunnasta (sivu 105).Sensijaantie-
vaannämäjouduttiin muodostamaan melkeintäydellises- ja vesirakennushallituksen keväällä1939esittämät'am-
ti improvisoiden.Kun linnoittamisenlaajuus vähitellen mattikomppaniat'perustettiinYH:n alussa.Sekähenki-
selvisi,laskettiinyksistäänpäämajantaryitsevantyövoi- lostö että kalusto saatiin TVH:lta. Näitä komppanioita
maanoin 27 000miestä. oli kaikkiaan 17, joista 12 oli tarkoitettu tietöihin, 3
Näin suurentyöorganisaation johtamiseenkaan ei ollut betonirakennustöihin, I sillanrakennustöihin ja 1 lento-
voitu yarautua. YH:n alkaessateknillisestätarkastajasta kenttätöihin. Muut paitsi viimeksi mainittu joutuivat
tuli päämajanpioneerikomentaja. Kenraali Sarlinilla oli osallistumaanlinnoittamiseen.Raken-
rauhanaikaisena linnoittamisentyöelimenä perustaminenja alistukset ilmenevät
ni linnoitustoimisto.Sodan
perustettavaksi erityinen perustaminen:
jonka päätehtävänä
kunnossapidonjohtaminen. Keskitys-
linnoitustöidenjohtoelin ja paikka
'
nustoimisto(Pion.3).Rauhan aikainenlinnoitustoimisto
oli Pion.2.Senpäällikkönätoimi aluksieverstiK. Pylkkä- l Lentoken-
nen, sitten majuri A. Vans6nja senhenkilökuntaalisät- tänrak.K Helsinki 1 8 . - 2 1 . 1 0PM
. Mik:keli
tiin työmääränkasvaessa. Rakennustoimiston päälliköksi 2. Rak.K Helsinki 6 . - 9 . 1 0 . PM Pölläkkälä(sal-
tuli tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja,professori, menkaita)
insinöörikapteeni (myöhemmin insinöörimajuri) A. 3. Rak.K Turku 1 . - 1 2 . t 0 . PM Pölläkkälä(Sal-
Lönnroth. Koko henkilökuntatuli puolustuslaitoksen ul- menkaita)
kopuolelta,suureksiosaksiasepalvelukseen kutsutuista 4. Tienkod.K Hämeenlinna 29.tO. IVAK Sortavala
reserviläisistä.Se koostui pääasiallisesti insinööreistäja 5. Rak.K Tampere 1 5 . - 2 1 . 1 0PM
. Johannes
(Karhula)
hallintomiehistä.Lisäksi oli piirtäjiä ja kansliahenkilö-
kuntaa.Työmaidentarkastajaksimäärättiin reservi-insi 6. Tienkot.K Pori 24.t0. III AK Sairala
nööriluutnantti(myöhemminprofessorija insinöörievers- ?. Tienkorj.K 22.t0. III AK Inkilä

tiluutnantti) A. Junttila. 8. Tienkorj.K Jyväskylä 18.10. II AK Humaljoki

YH:n alkaessaalistettiin päämajanpioneerikomenta- 9. Tien-ja sil-
jalle myös puolustusministeriön teknillisenosastonjoh- lanrak.K Oulu 19.10. P-SR Kajaani
dossaolleet Kannaksenlinnoitustyömaat, joita johti insi- 10.Tienko{.K Oulu 29.10. IV AK
 163
Keskitys- sinöörikunnansilloisestamäärästä.Liikekannallepanossa
paikla linnoitustehtäviinsijoitettuja oli varsin yähänja äkkiä
kasvaneentarpeentyydyttäminenoli tietenkin vaikeata,
koskakaikki insinööritolivatjo varattuja.Osaoli valtion,
11.Sillanrak.K Lappeenmnta kuntien, väestönsuojelun ja teollisuudenpalveluksessa,
12.Tienkorj.K Lappeenranta t ? . 1 0 . II AK Viipud osaoli kutsuttuasepalvelukseen ja sijoitettukenttäarmei-
13.Tien-ja sil- P-SR jaan monenlaisiintehtäviin, harvoin ammattialalleen.
lanrak.K Kuopio 24.t0. (P-KR) Lieksa Tämä johtui siitä, että sotilaspiireissä ei läheskäänkaik-
14.Tienkod.K Kuopio 22.10. IV AK Jänisjärvi kien koulutusta tiedstty, kun ei ollut voitu pitää ns.
15.Tien-jasil- valvontakokouksia. Koska myös joukoissatarvittiin ra-
lanrak.K Joensuu 18.10. IVAK Jänisjärvi kennusinsinöörejä kenttälinnoitustöiden johtoon,oli niis-
16.Tienkorj.K Joensuu 17.10. II AK Heinjoki sä palvelevatyleensäjo otettu tällaisiin tehtäviin.Jotkut
17.Tienkorj.K Rovaniemi 18.10. P-SR Kemijärvi-Kuu- olivat ammattitaitonsakannalta toisarvoisillapaikoilla,
(LR) esimerkiksikiväärimiehinä.Näitä saatiinkin komenne-
tuiksi rakennustoimiston palvelukseen.Kaksi betonitöi-
l l.Sillanrak.Klomautettiin15.10.ja kutsuttiinuudelleen
pal- hin erikoistunuttainsinööriäoli johtamassakenttäkeittiö-
velukseen 2.12.39. korjaamoaja heidätvaihdettiinkonemiehiin.Insinöörien
sijoituksia koetettiin selvittää monin keinoin ja heitä
Rakennustoimiston toimintakertomuksessasanotaan: yritettiin saadapalvelukseen mm. sanomalehti-ilmoituk-
'Komppaniainkokoonpano ja ammattitaitooli sellainen, sin. Rakennusmestarien hankkiminen oli ainakin yhta
että ne pystyivätomintakeisestisuorittamaankaikenlai- vaikeatakuin insinöörien.Heitä taryittiin kuitenkin pal-
sia rakennustöitä.Päällystönja työnjohtajienlukumäärä jon enemmän.Samoja keinoja käytettiin kuin insinöö-
komppanioissa oli siksi riittävä, että niiden miesvahvuut- rienkin etsimisessä;lisäksi antoi Rakennusmestariliitto
ta voitiin faryittaessasuurestilisätä.Samallaoli järjestet- tehokastaapua. Kaikkiaan saatiin palvelukseen535 ra-
ty niin, että TVH jakaa tarpeenmukaantyökalustoalisää kennusmestaria ja työnjohtajaa,mutta tarye olisi ollut
sikäli kuin sen varastot sallivat." Mainittakoon, että moninkertainen.- Lisäksikysyttiin konemestareita, kar-
2.Rak.K sai henkilökuntansapääasiallisestiHelsingissä toittajia,asentajiaja konttorihenkilökuntaa.
rakenteillaolevan tarvittiin sekärakennusalan eri ammattimie-
Jossainmäärin sekatyömiehiä.Edelliset saatiin aluksi
komppaniainjärjestelystä. sanomalehti-ilmoituksin. Työhönottoavaiten
ilmoittiKan.AE:lle toimisto. Pian ryhdyttiin hankki-
komppaniatovat Tampereelta.Sekamiehetotettiin
mista ja korjaamista paikkakunnilta,mutta Kan-
käyttäämyösparakkien, saantia. Kun loka*marras-
. . . Komppanioiden työttömyyttä,tilattiin kulkulaitos-
voidaanniihin liittää lisätyövoimanavapaatatyövoimaa, ten ja yleistentöiden ministeriöltämiehiä ympäri Suo-
tvöttömiä ja työvelvollisia,.Päämajanjärjestelyosasto mea. Työvoimantarve suurenijatkuvasti ja kun uusia
puolestaantiedoitti 24.10.39,että komppaniat"tullaan ikäluokkiaotettiin palvelukseen, työttömyysloppuija oli
muodostamaanyksinomaanylimääräisiin harjoituksiin siirryttävä työvoimanhankintaansotatilalainja työvel-
kutsutuistareserviläisistä ja täydentämään määrävahvui- vollisuuslainnojalla. Työvoiman keskiteityä hankintaa
siksi>.Käytännössänoudatettiinensiksiselostettualin- vaflen perustettiinpäämajaan22.1.40työvoimatoimisto,
Jaa. jonka päälliköksituli esittelijäneuvos E. Kahra. Hän oli
YH:n alkaessa ja linnoitustöiden johdon siirtyessä ra- tähän saakka hoitanut äsiaa kulkulaitostenja yleisten
kennustoimistolle, Kannaksellaoli insinööriKärkkaisen töidenministeriössä.
johdossanoin 900 miestä.Edellä mainituissaoäämaian Sotatilalainnojallavoitiin ottaa työvelvollisiapalveluk-
rakennuskomppanioissa oli yhteensänoin 40b mieita. seenenintään 24 päiyän ajaksi. Yleisesikuntakirjoitti
\äinollen oli kiireisesti ryhdyttävä hankkimaan sekä Viipurinlääninmaaherralle 5.12.39:,Sotatilalain perus-
työnjohtoaettä työväkeäsamoinkuinkalustoaja taYeai- teella käskeeYlipäällikkö Teitä kiireellisestiäntamaan
neitä. Insinöörejä laskettiin taryittavan töiden ollessa määräyksenalaisillennepoliisiviranomaisilletyövoiman
laajimmillaan satakunta,mutta enimmillään heitä oli hankkimisesta ja kokoamisesta työaseineen linnoitustöitä
noin 80, mikä oli noin kuudennesmaankoko rakennusin- yarten.Työyoimanmäärästäja senohjaamisesta työmail-
 164

dan aikana.Lisäksitulivat sotatoimiyhtymientyöjoukot.

Sodanpäättyessäoli KannaksenArmeijalla lähes15 000
miestäja itärajan yhtymillä noin 8500 miestä,joten siis
työjoukkojenkokonaisvahvuus nousi hieman yli 40 000
miehen.
Varsinkin alkuaikoina ilmeni työvoiman hankinnassa
kitkaa. Päämajanpioneerikomentajakirjoitti 26.12.39
Kan.A:n pioneerikomentajalle, että tämän alaisilta työ-
mailta "on vapautettutyömiehiäsamaanaikaan,jolloin
Pioneerikomentajan alaisia työmaita varten on virano-
maistenkautta tilattu lisäätyövoimaa'.Työvoimatoimis-
to puolestaankirjoitti vielä 24.2.40,että tilattua työvoi-
maa ei ollut aina otettu vastaan,kun sille ei muka ollut
antaa työtä. Samaanaikaan vallitsi kotialueellapuute
työvoimasta.
Kwa 104. Työyoimanmaarön kehitys YH:4 ja talyisodan
aikanapdömajanpioneefikomentajonal aisiIIa työmaiIIa. Koska työjoukkojenorganisaatiotaei ollut etukäteen
suunniteltu,vaanseoli järjestettäväimprovisoiden, esiin-
le antaalähemmätohjeetKannaksenArrneijan Pion.Ko- tyi hyvinkin erilaisia muotoja. Yleisin oli'työryhmä',
mentaja Eversti Vainio.' Tämä ilmoittikin jo samana insinöörinjohtamayksikkö,jonka vahvuusoli muutamas-
päivänä T-asemaneri osiin taruittavan yhteensä5300 ta sadastamiehestäainapariin kolmeentuhanteen.Usein
miestä. Kan.AE:n hallinnollinentoimisto puolestaanil- ylsikkö nimettiin johtajänsamukaan,esimerkiksi,Työ-
moitti 12.12.39hankkineensa,Pion.komentajan mää- ryhmä Kärkkäinen".Eräässäilmoituksessasamajoukko
räyksestä, yhteensä 550 työvelvollista yhdeksältä eri esiintyy nlinnoituspataljoonan> nimisenä.Tlinjan työ-
paikkakunnalta Kannakselta.Kan.A tilasi työvoimaa ryhmät nimettiin työmaittensamukaan.KannaksenAr-
myöspäämajasta,esimerkiksi30.10.39kaksityömuodos- meijan "TyömaaTLA' tarkoitti T-linjan ldzsl-Kannak-
telmaa,kumpikin 200-250 miestä.Koskaedellämainit- sen lohkoa I Viipurin kohdallaja "Työmaa TID" Itö-
tu 24 päivän määräaikapian kului umpeen,päämajan KannaksenlohkoaD Laatokanrannalla.Päämajanalai-
työvoimatoimistoantoi 30.1.40"yleisenkuulutuksen,jos- set työryhmätsamallaT-linjalla noudattivatomaalohko-
sa sitä ennenpuolustusvoimain edellisestä.Ne oli nimetty Lohko
määrättiin työvelvollisuuslain
maan työtä puolustuslaitoksen alayksiköihin,joista käytettiinnimi-
jälkeen oli vielä otettu tai osasto.Päällikkönäoli suurimmissa
sia puolustusvoimain alalohkoiksitai työpiireiksi nimitetyissä- insi-
samästaasiasta5.3.40. kokenut rakennusmestari,
25.4.40. upseerin,suojeluskuntaupseerin
Omanryhmänsä työpalvelu- pioneeriteknikonarvo. Sodan aikana myös monet
velvolliset,kansalaisluottamuksen menettäneetasevelyol- ehtivät saadaylennyksenupseeriksi.Komppaniatnimet-
liset. Kan.AE ilmoittaa T-linjan vahyuusilmoituksessa tiin joko kotipaikkansatai päällikkönsämukaan.
19.1.40, että,asepalvelukseenkelpaamattomiareservi- Työryhmiä voitiin yhdistää yli-insinöörinjohtamiki
läisiä"oli 1004miestä,kun kokohenkilövahvuus oli 7563 ,yli-insinööripiireiksi'.
henkilöä. 4.Divisioonassa oli muodostettuKenttävarustuspatal-
Aikaa myöten työvoimanlaatu heikkeni,kun kunnat joona 4,,sotilaallisestimuodostettutyöpataljoona,jossa
lähettivättottumatontaja työkunnoltaankinhuonoa,jopa oli nostoväen I, IIja III luokanmiehiäsekänuoriapoikia,
sairaalloistaväkeä,jota jouduttiin samantien palautta- mutta ei sotilashenkilöitä,.Sejakautui kuuteenkomppa-
maan.Jotta varsinkinedessäolevilletyömailleolisi saatu niaanja nämävuorostaan2- 5 joukkueeseen. Pataljoonan
hyvää ja työkuntoistaväkeä, ruvettiin työvoima ensin työaluejakautui YH:n aikana kahteentyöpiiriin, jotka
kokoamaantaempana oleville työmaille, mistä sitten vuorostaankäsittivättoinen3ja toinen6 työmaata.
valikoitiin sopivatmiehet lähetettäviksieteen.Näin toi- IV AKlla oli Rakennuspataljoona 4 (Rak.P4). Ryhmä
mitettiin työvoimaamyösarmeijakunnille. Talvelan perustamisenjälkeen sille muodostettiinomia
Kuvasta 104 ilmenee päämajan pioneerikomentajan työjoukkoja, jotka nimettiin esimerkiksiRak.P 4/RT.
alaistentyöjoukkojenvahvuudenkehitysYH:n ja talviso- Myöhemmintämä yksikkö esiintyi nimellä l4.Divisioo-
 165

nan Rakennuspataljoona. Viipurin Suojeluskuntapiiripe- rÄaaräyksiä toiminnastailmavaaranaikana,pimeänaika-

rusti myös erillisen työpatäljoonanV Työ P, Viipurin na noudatettavasta yalaistuksensäännöstelystä jne. Kir-
Työpataljoona,joka muun muassatyöskenteliSumman jelmäjaettiin myössuoraanpäämajanalaistentyömait-
kylässäbetonikorsujakorjaamassa. 4.3.40sennimi muu- ten johtaville insinööreilleja kehotettiinheitä antamaan
tettiin ,tulevien tehtävienvuoksiV Pion P:ksi", Viipurin alaisilleenvastaavatohjeet njoustavanyhteistoiminnan
Pioneeripataljoonaksi. aikaansaamiseksin sotilasviranomaisten kanssa.
Ruotsi auttoi Suomea mrn. järjestämällä työvoimä- Työjoukkojenhuoltokinoli luotava tyhjästä. Varsinkin
apua. Muodostettiin,Komit6en för svenskaarbetshjäl- kuntienlähettämättyövelvolliset olivat usein niin huonos-
pen ät Finland,,joka ryhtyi toimiin ruotsalaisentyöjou- ti vaatetettuja,etteivät Pystyneet lainkaan lähtemään
konkokoamiseksi ja varustamiseksi. Rahaakerättiinnoin työhöntalvipakkaseen. Näin ollentäytyi työmailleruveta
20 milj. kruunua.Joukonnimeksi tuli 'SvenskaArbets- toimittamaan1ämpimiävaatteitaja jalkineita.
kären, (SAK) ja sen vahvr-rudeksi suunniteltiin 12 000 Muonitus järjestettiin jo alusta alkaen pääasiallisesti
ruotsalaista(8 työryhmäää 1500niestä) ja 3000 norja- Lotta Svärd -järjestöntoimesta,mutta joissakintapauk-
laista (2 työryhmäää 1500miestä).Ruotsalaisiasaapui sissaturvauduttiinmyösalan liikkeisiin.Niinpä T-linjan
kuitenkinvainjohtoesikuntaja noin 900 rniestä,norjalai Työmaa TLA teki sopimuksenViipurin Osuusliikkeen
sia 240 miestä,jotka palasivatkotiin heti saksalaisten kanssalämpimänruuan toimittamisestakahdestipäiväs-
hyökättyäNorjaan.Ruotsalaisiaei ehtinyttulla enempää sä kaikille työmaille. MK:n työjoukoissamuonitüsta
ennenrauhantuloa,jolloin lisätyövoimantulo keskeytet- hoitamaan pantiin lottien lisäksi työvelvollisianaisia.
tiin. SvenskaArbetskärenpalasi kotimaahansaelokuun Ammattikomppanioillaoli jo tullessaanmukanaanmuo-
lopulla 1940(sivut 279-282). nituslottansaja näillä tarvittava kalusto, mutta muille
Nopeastikootuistaja erilaisin perusteinjärjestetyistä työmaille useinkinpaikallisetlottayhdistyksetryhtyivät
työjoukoistaaiheutuimonenlaisiapulmia.Kan. AE esitti järjestämään muonitusta. Järjestön keskusjohtositten
jo 19.10.39yhtenäisensuunnitelmanjohtosuhteidenjär- toimitti avuksilottia muualtamaastasekäjärjestijohdon
jestämiseksija joukkojen organisaatioksi.,Sotatoimia- ja valvonnan.Muona ostettiin puolustuslaitoksen varas-
lueilla ei voi olla sotilasjohdonalaisuuteenkuulumatto- toistatai paikkakunnaltaniin kauankuin sitäoli saatava-
mia työmuodostelmia. Kaikki työjoukoton organisoitava na.
sotilaallisiksiyksiköiksi, joissamiehistönäon reseruiläisiä Tarnnikuun alkupuolellakäydyissäneuvotteluissa puo-
tai sellaisianostoväkeen -järjestösopivattyömuo-
jotka vapaaehtoisesti järjestelystä.LS-Kannaksen toi-
periaatteenhyväksyminen huolehtivatsiitä Kannaksella.Ar-
työjoukotolisivat olleetasevelvollisuuslain luovutettiin tarvittavat elintar-
lukseenkutsuttuja perittiin korvaustuuasta, Kan.
työvelvollisuuslakia mukaan työmuodostelmissa
neellisetedut, kuten varusteet, ruuasta1l,- markkaapäivältä.
perheavustukset olisivat tällöin jakeluunja ruokailuuntarvittavia
täarmeijassa. Tätä ehdotustaei kuitenkaanhyväkytty. välineitäoli rakennustoimiston hankittava,koskaniitä ei
Kan.AE ehdotti myös, että kaikki työmuodostelmat voinut olla riittävästi tehtävän äkkiä saaneillalotilla.
olisialistettusille,kuitenkinsuorittaentämänalistamisen Kenttäkeittiöitäei ollut tarpeeksiedeskenttäarmeijalla,
nünjoustavasti,ettei sehäiritsisikäynnissäoleviabetoni- joten niitä ei juud lainkaanriittänyt paikoillaanpysyville
korsutöitä.Tämä ehdotusuusittiin vielä myöhemminkin, työmaille. Sekä kotimaastaettä Ruotsistaostettiin ns.
edelleentuloksetta. Alfa-keittimiä,hankittiin rehukeittimiä,muuripatojajne.
Sotilasviranomaisten täytyi saadakseen +työväestönja Myös läheistentalojen keittomahdollisuuksia käytettiin
yleisen turvallisuudentaatuksi" antaa tiettyjä ohjeita hyväksi.
kaikille alueellaanoleville joukoille. II Armeijakunnan Yleensä olivat kenttäarmeijanjo-Ukotottaneet käyt-
Esikuntajulkaisi 26.10.39yleisluontoisetohjeet,joissa töönsäkaikki työmaidenläheisyydessä sijaitsevatsisäma-
määrättiin mm. seuraavaa.Kullakin työmaallaoli >itse joitustilat. Jossainmäärin niitä kuitenkin luovutettiin
työväestöjaettava noin 8-10 miehisiin ryhmiin, joille työjoukoillekin,mutta pääasiallisesti jouduttiin ensityök-
kullekin on nimettävä ryhmänjohtaja' . .. ,Työosastot si rakentamaan majoitusparakit. Telttojahan ei ollut saa-
ovat kaikissa muissa suhteissapaitsi työn teknilliseen tavissa, niistä oli taistelujoukoillakin puute. Parakit pyrit-
suoritukseennähden korkeimman paikallisensotilasvi- tiin sijoittamaan suojaisiinpaikkoihin sitä silmälläpitäen,
ranomaisen ehdottamankäskyvallanalaisia.'Ohjeissaoli ettäjoukot yoisivatniitä myöhemminkäyttää.Ne tehtiin
166
aluksi 100 miestävarten,mutta pian pienemrniksi,jopa
vain 20 miestävarten,koskane tällöin saatiinparemmin
suojatuiksija maastoutetuiksiilmavaaraavastaan.Ruo-
kalatkin oli rakennettava,koskasatojenmiestenmuonit-
tamiseentarvittavia tiloja ei yleensälöytynyt, joitakin
kouluja ehkä lukuunottamatta.Ilmavaaran vuoksi oli
ruokalainkin kokoapienenneträvä.
Työmaan perustaminen,asuin-,toimisto-,ruokala-ja
varastorakennusten rakentaminenvei noin kaksi viikkoa,
ennenkuintäysi työvoima voitiin sijoittaaja varsinaiset
työt aloittaa. Kaikki rakennuksetpydttiin tekemään
mahdollisimmanyksinkertaisetja halvat. Rakennustoi-
misto toimitti ta ittavat piirustuksetsamoinkuin tar-
veaineetkin,mikäli niitä ei saatupaikallishankinnoin.
Koska linnoitustyömaittenhenkilökuntaei yleensäol-
lut asevelvollisuuslain nojalla palvelukseenkutsuttua,
vaanjoko vapailtamarkkinoiltahankittuataikka työvel-
vollisuuslainnojalla otettua, sille maksettiin työstään
palkkaaja kukin kustansiitse varusteensa ja ruokansa.
Palkatolivat valtiontöissänoudatettujennormienmukai-
set. Alin tuntipalkka oli 5,- markkaa.Urakoissanouda-
tettiin Helsingintaksoja,tietyin vähennyksin. Työt oliyat
yleensäl0 tunninvuoroissa, joten kahdestaylityötunnista
rnaksettiin 50 % korotus. Sunnuntaityöstäoli I00 Va
korotus.Ruoka oli halpaa, 11-12 markkaa päivältäja
majoitus ilmainen. Säästöt vietiin kotiin lomilla, joita
myönnettiinsilloin tällöin, tai lähetettiinsotilaslähetyksi-
nä ilmaiseksi. Myös työjoukot osallistuivatkeräyksiin
maanpuolustuksen
taan,että >työväestössä
Työmiehet oma-aloitteisesti
hankintarahastoon
velvollisiaja tytijoukkojavältettiin
t, ' :aille, koska
mainitut saivatsotakuukausipalkkaa
tä aiheutuimolemminpuolinkateuttaja kaunaa.
Työkaluja ja koneita oli aluksi yain puolustusministe-
riön työmailla olleetja ammattikomppaniainmukanaan
tuomat. Rakennustoimisto ryhtyi kiireesti hankintoihin.
Helsinkiin perustettiin hankintatoimisto,jonka johtoon
tuli rakennusmestariOtto Vuorio ja tämän apulaiseksi
rakennusmestariMatti Heusala, molemmat kokeneita
rakentajia.Tavara hankittiin yleensäostamallakone-ja
rakennusliikkeistä. Puolustusministeriön työmaatsüaitsi-
vat Kannaksenhiekka-alueella, mutta taemmillalinjoilla
oli enimmäkseenkallio maanpinnassa. Näinollen tarvit-
tiin paineilmakalustoja, joita ei ollut ennestäänlainkaan.
Lisäksi hankittiin tavallisiarakennuskoneita, kuten beto-
ninsekoittimia,kivenmurskaimia,seuloja,täryttimiä jne.
Sodantakia oli kaikki suurettyömaatlopetettuja näiltä
kerättiin melkoisetmäärät koneita ja työkaluja. Myös
kaupunkienvarastottarkastettiin.Koneitatilattiin myös
Ruotsistaja Belgiasta,mutta kuljetukset olivat kovin
hitaita. Ruotsistaostettiinkoneitakerätyillä lahjoitusva-
roilla, joskin ne saatiin käyttöön vasta sodanpäätyttyä.
Erityisenarvokkaiksinuolahjoitusvaratosoittautuivatkin
nimenomaanpaineilmakalustojenhankinnoissa,niistä
kun puute oli suurin.Työkaluja hankittiin samoistaläh-
teistäkuin ka{eitakin,mutta niitä saatiinmyöslahjoituk-
sina paitsi kotifiaasta, myös Ruotsista,Norjastaja Bel-
giasta.nSuurimmanlahjoituksenteki OsuusliikeElanto",
tietääedellämainittukertomus.
Rakennustarvikkeet dittivät koko tuon vaiheenajan.
SementtisaatiinLappeenrannasta Ihalaistentehtaaltaja
aluksimyösParaistenKalkin Viipurin varastosta. Pikase-
mentistäoli puutetta,mutta Ruotsistaostettiinsitä 400
tonnia.Tavallistasementtiähankittiin kotimaasta7500
tonnia. Betoniterästäsaatiin sekä kotimaastaettä ulko-
mailta. - Myös armeijakunnille toimitettiin koneita,
työkalujaja rakennustarvikkeita.
T-linja eli taka-asema ja Vlinja eli väliasema
Everstiluutnantti Gros-Coissyoli tiedustellut vuonna
1921 kenraali Enckellin toimeksiannosta taemmanase-
man linjalle Viipuri-Kuukauppi-Vuoksi (kuva 10).Töi-
tä ei kuitenkaanehditty aloittaa.Seuraavankerran lin-
tällä tasallatuli ajankohtaiseksi vastakesällä
puolustusneuvoston puheenjohtajälähetti
laajan linnoittamisohjelmansa. Sen
61) seuraaeteläosaltaan Gros-Coissyn
linjaa, mutta kääntyy loppupäästäänitään ja kohtaa
jatkuu sitten katkonaisena
ainaLaatokkaanasti.ArmeijakunnanEsikunnanja Kan-
naksenjoukkojenvoimakaslinnoittamistoimintaI 930-lu-
vulla kohdistuipääaseman eteeneikä lainkaannäinkauas
täakse.- Mannerheiminvetoomusei tuottanut tulosta,
varojaei saatu.
öhquist kertoomuistelmissaan, että ,kesällä 1939toi-
mittivat yleisesikuntaupseerit tutkimuksiaparilla kauem-
panatakanasüaitsevallalinjalla, nimittäin ns. 'TJinjalla'
(= Takalinja)ioka kulki Viipurinlahdesta. . . Kuparsaa-
reensekä'Väliasemassa', joka kulki Samolasta. . . Muo-
laanjäryenluoteisrantaan" ... (kuva 105) ... ,Tlinjan
äärimmäisenoikeansiivenolisi yleisesikunnan suunnitel-
man mukaisestiollut määräkulkea Kivisillalta (n. 3 km
Viipurin linnastaluoteeseen)Suomenvedenpohjan-Lai-
halammenkautta Kärstilänjäryeen,joten itse kaupunki
olisijäänyt 'vihollisenpuolelle',mutta minun ehdotukses-
tani hwäksvttiin sen siirtäminen kauemmaseteen . . .
 puolustusasemat
Kuva 105.Karjalan kannaksen talvisodanaikana.

mikä merkitsi sitä, että kaupunkikaikkineesikaupunkei- dyttiin . . . nimenomaantyöttömiensijoittamisentakia,.

neenjäi meidänpuolellemme.Pidin tätä linjaa luonnos- Pääasiällisesti tehtiin panssarinestetöitä.
taan vähintäänyhtä lujana kuin yleisesikunnan ehdotta- KannaksenArmeijan Esikunnallaoli heti perustamises-
m a . . . t taan alkaen voimakaskiinnostustäempienasemienlin-
Yleisesikunnanpäällikkö tiedoitti 29.8.39teknilliselle noittamiseen- toisin kuin edessäolevillayhtymillä. Sen
tarkastajalle"linnoituslaitteidensijoittelunja suunnitte- ensimmäisiätoimenpiteitäoli esikuntapäällikön,eversti
lun edellyttämiin tutkimuksiin ryhtymistä varten ... . (myöhernminjalkaväenkenraali)K.A. Tapolankirjelmä
pääpuolustuslinjan ylimalkaisenkulun . . . Suomenveden- pioneerikomentajalle, eversti Vainiolle. Se on lähetetty
pohjanja Vuoksenvälillä. . ." (s.155). Tämäon kuvassa 13.10.39Helsingistä, missäKan.AEperustettiin 9.10.39,
105piirretty taempiviiva. Imatralle, missä Vainio jo tuolloin oli. Sen rnukaan
Työt Tlinjalla atkoivat 25.9.39,jolloin Taliin saapui Vainion oli heti kun työt edessäoli "järjestetty kaikin
150vapaaehtoista linnoittajaa(vrt. s. 122).Väliasemassa mahdollisin keinoin käyntiin", ryhdyttävä suunnittele-
oli ollut Kämäränseuduillavapaaehtoisia jo kesänalusta maan ja valmistelemaanT-linjan linnoittamista.Tähän
alkaen.Kun nämä työt lopetettiin8.10.39 - YH:n kuului myöstyövoimanja tarveaineidentarpeenja saan-
-
alkaessa linnoittamistakuitenkin vähäisinvoimin jat- nin selvittäminen.
kettiin Viipurin liepeilläja työhönsijoitettiin lähiseudun II AK sai pian tämänjälkeenkäyttöönsä3 tienkorjaus-
työttömiä. Öhquistinmukaan,linjan suunnitteluunryh- komppaniaa(vrt. siv. 162),jotka sesüoitti heti taempien
168
asemienrakennustöidenrungoksi.Kan. AE:n pioneeritoi-
miston reservi-insinööriluutnantti (myöhemmin insinööri-
majuri ja professori)H. Rahtu suoritti 17.10.39tieduste-
lun II AK:n pioneeri- ja työjoukoista ja laati siitä seuraa-
vanlaisen selvityksen. Kukin komppania muodosti ntyö-
piirin,, jolla oli tietty määrä erillisiä työmaita. Runkona
oli ammattikomppania ja sen ympärille oli koottu kunnal-
lisviranomaisten lähettämiä työttömiä lahiseuduilta.
1.Työpiirin eli Viipurin työpiirin runkona oli Lappeenran-
nassakoottu l2.Tienkorjauskomppania, päällikkönäinsi-
nööri K. Laaksonen. Sillä oli käynnissä 5 työmaata,
yhteensä 470 miestä ja kuudes alkamassa. Kaikki olivat
kiviestetyömaita ja sijaitsivat osaksi TJinjalla Viipurin
kaakkoispuolella, osaksi VJinjalla, Sommeella, olipa yksi
Suur-Perossakin. ilmeisesti täällä tehtiin tiensulkua.
2.Työpiirin eli Heinjoen työpiirin runkona oli Joensuusta
lahtenyt l6.Tienkorjauskomppania, päällikkönä insinööri
(myöhemmin rakennusneuvosja insinöörimajuri) W. Sil-
venius. Käynnissä oli kolme työmaata ja p€rustamisvai-
heessa lisäksi viisi. Miehia oli yhteensä 120, etupäässä
Heinjoelta, vain työnjohto ja ammattimiehet olivat Joen-
suusta. Työmaat olivat V-asemassaNäykkijärven-Kä-
märän tienoilla. Myöskin tehtiin tiensulkuja Pilppulan-
Heinjoen seuduilla. 3.Työpiirin eli Humaljoen-Kolkka-
lan työpiirin runkona oli jyväskyläläinen8.Tienkorjaus-
komppania, päällikkönä insinööri M. Makkonen. Työ-
maita oli kaksi, paikat ilmenevät jo työpiirin nimestä.
Vahvuus oli noin 180 miestä. Ne liittyivät tällä kohtaa
taempana asemana olevaan Enckellin linjan osaan (kuva
4). Kahden ensimmäisen
sä,Viipurin piirin
Kolmatta työpiiriä ei laajennettu
tiinkin pian Koiviston alalohkolle.
olivat alistetut II AK:lle ja tekivät sen
niillä oli jonkinlainen "asetie" vielä "Puolustusministeriön
linnoitustöiden rakennustoimistoon"Helsinkiin ja sen
päällikköön, professori Lönnrothiin, kuten Rahdun selos-
tuksesta ilmenee- Lönnroth antoi esimerkiksi 17.10.39
kirjallisia ohjeita tilityksistä, työvoiman otosta, työttö-
myystöistä rauhan ja sodan aikana jne. - Taktillinen
suunnittelukuului II AKE:lle ja kapteeniE. Heikkinen,
edustaen armsijakunnan pioneerikomentajaa, osoitti työ-
joukoille työt ja viitoitti ne maastoon. Alkuvaiheessa oli
kysymys ainoastaanpanssarinesteistä.Heikkinen oli ollut
näissä tehtävissä jo vapaaehtoisten linnoitustöiden aika-
na.
Rahdun raportissaei ole mainittu lainkaan III AK:n
ammattikomppanioita, sillä tälle alistettavat 6. ja 7.Tien-
korjauskomppaniasaapuivatSairalan asemallevasta 21.
-22.10.39. III AKE määritteli käskyssään16.10.39ja
siihen liittyvässä "Erikoismääräyksessä kenttätöistä>
taemmat asemat seuraavasti."Kenttävarustustöiden pai-
nopiste edelleenTaipaleen suunnassa. . . Lähinnä seuraa-
vat yleisellä linjalla Suvanto-Kiimajäryi-Pyhäjärvi-
Laatokka ... rakennettavatpanssarivaunuesteet, jotka
liittyvät Taipaleen taakse suunnitellun ensimmäisen sul-
kulinjan ( 10.D:n toimesta)luomiseen.,Pyhäjärven-Laa-
tokan välille tuli kaksikin peräkkäistä sulkulinjaa, toinen
Yläjärven eteläpään, toinen pohjoispään tasalle (kuva
105)."10.D:n toimestaon myössuunniteltavahv.estehau-
dan rakentaminenKaarnajoenlinnakkeenympärille.n
"Ajan ja työvoiman salliessaryhdytään myöhemmin
toisen sulkulinjan rakentamiseen Torhonjärven koillis-
päästä pitkin vanhan Vuoksen uomaa ja edelleen Osta-
mojärven ja Pörtsykänlamminkautta Laatokkaan." . ..
,Tämän toisen sulkulinjan töitä varten käytetään osittain
8.D:n, osittain vapaaehtoista työvoimaa." Kaikki nämä
III AK:n taemmat asemat sijaitsevat yleisesikunnan
määrittämän 'II vyöhykkeen' (kuva 61) eteläpuolella,
mutta ensimmäinen sulkulinja jatkaa vapaaehtoistenke-
säisiätyömaita (taulukko sivulla 121). Kan.A:n pioneeri-
komentaja kehotti 28. I 0.39, viitaten keskusteluunsa esi-
kuntapäällikön, eversti Tapolan kanssa, III AK:n pionee-
rikomentajaa esittämään armeijakunnan komentajalle
Oravaniemen pohjoispuolella olevan alueen kenttälinnoit-
tamista. Esitys ei kuitenkaan tässä vaiheessajohtanut
tuloksiin, sillä pidettiin armeijakunnan kannalta tär-
keämpänä edessäolevien alueitten iinnoittamista.
Kan.AE antoi 24.10.39 laajan yhteiskäskyn puolustus-
toimenpiteiden koordinoimiseksi ja sen erikoismääräyk-
linnoittamisesta ja siihen käytettävistä
Tienkorjauskomppaniat olivat alistettuina ar-
työmuodostelmat kaikissa
kuin työnjohtoon ja -valvontaan nähden,
II AK:n osalta muutettiin T-aseman töiden järjestelyä
siten, että insinööri Laaksosen l2.Tienrak.K siirrettiin
Pällilään, missä oli käynnissäpuolustusministeriön raken-
nusosaston parakinrakennustyömaa ja sen tilalle tuli
Heinjoelta 16.Tienrak.K. Sen päällikkö, reservi-insinöÖri-
luutnantti Silvenius johtikin Viipurin seudun työmaita
aina välirauhan tuloon saakka. Käskyn mukaan työt piti
järjestää ,II AK:n pion.komentajan ohjeiden mukaan",
mutta "Asemien kulku osoitetaanKan.AE:sta." Silve-
niuksen kertoman mukaan ohjeet kuitenkin antoi kaptee-
ni Heikkinen. - 8.Tienrak.K:n todettiin siirtyneen "Koi-
viston lohkon töihin meririntamalle,.
Pari päivää myöhemmin (26.10.39)Kan.AE lähetti II
AKElle 23.10.39suoritetun tiedusteluntulokset väliltä
Viipurinlahti-Karstilänjärvi ja käski aloittamaanlinnoit-
tamisen yiipymättä. "Töihin voidaan käyttää mm. KT-pä-
taljoonia (kenttätäydennyspataljoonia) esim. siten, että
 169
pataljoonatsuorittavatyarustustöitäjoka kolmaspäiväja ollut esillajo vuonna 1929suoritetun"suurenlinnoitta-
muut päivät käytetäänmuunlaiseenkoulutukseen.n Öh- mistiedustelun,yhteydessä (vrt. s. 84 ). Se liittyi lähinnä
quistin intressit olivat kuitenkin edessäpäin:'KT-patal- Koivistonpuolustukseen.
joonat ovat,lukuunottamattayhtä, joka suorittaävartio- Kan.AE:npuolustuskäskyssä 24.10.39olijo III AKlle
palvelusta,sidotut kenttävarustustöihinpäävastarinta- määrättytaemmaksiasemaksilinja Virkinselkä-Räisäla
asemassa. Mainittujen pataljoonientempaaminentaaem- -Käkisalmi sen itsensäsuunnittelemienKiimajärven-
pienlinjojenvarustamiseen tuleesiistapahtumaänetulin- Pyhäjärventasallaolevienasemienlisäksi.7.11.39annet-
jojen kustannuksella. Nainollen ei II AKlla ole vapaata tiin yksityiskohtaisemmatmääräyksetsamaan tapaan
työvoimaakäytettäväksitaaempienlinjojen varustami- kuin II AK:lle. "Taka-asema . . . tulisi itäkannaksella (III
seen vaarantamattapäävastarinta-asemansa lujittamis- AK:n lohkolla) jatkumaan seuraavasti:Sintolanniemi-
ta., Korpilahti-Räisälä-Vuoksi-Käkisalmi,. . . . "Asema
"Kan.A:n suorittama ylimalkainen tiedustelu vaatisi tiedustellaanjaviitoitetaan. . . III AK:n toimesta.,
vielä yksityiskohtaisentiedustelunja viitoittamisen,mi- Asemaanpiti muodostettaman5 työaluetta,yhteensä
b i n l l A K : l l a e i m y ö s k ä äonl e n y t h e n k i l ö k u n t a aö"h. - perustettaisiin6 työkomppaniaa. Myös täälläoli armeüa-
quist ehdottikin töiden antamistajonkun viipurilaisen kunnan irrotettavasopivaahenkilöstöätyön johtoon. Jo
urakoitsijantehtäväksi,joka käyttäisi tähän päämajan seuraavanapäivänä kenraali Heinrichs lähetti vastaan
kokoamia työttömiä. Viitoittamiseen komentaisi joko omakätisenkirjeen ,P.M. Pion.käskynn:o 3 johdosta.,
päämajatai Kan.AEkokeneen upseerin. öhquisrinehdo- Hän totesi,että Vuoksenrannan-Korpilahden-Räisälän
tustaei hyväksytty,vaantöitä jatkettiin entiseentapaan. alueillaoli töitä jo suoritettuIII AK:n joukkojentoimes-
Kan.AE plysi teknilliseltätarkastajaltatietoja tiedus- ta. ,Lohko Räisälä-Käkisalmi on vesistölinjanpohjois-
telutuloksistavakinaistenlinnoituslaitteidenosalta.Sar- puolellatäysinasumatontaja tietöntä maastoa.Jossiellä
lin yastasi,että tiedustelutovat olleetalustavaalaatuaja on mieli ryhtyä töihin olisi ensin välttämättömimmät
että suunnitelmatesitetäänKan.AE:lle sitä mukaa kuin tieyhteydetluotayat.oTähän on Vainio kirjoittanut yie-
ne valmistuvat. reen:,Asemanei tarvitsekulkeatiettömäänSuotniemen
Kan.AE ponnistelijatkuvastisaadakseen vauhtiaT-lin- maastoon,vaan Hirvisaarenkautta Ostamojärveen jne."
jan töihin. 3.11.39 annetussapioneerikäskyssä todettiin, Heinrichsei myöskäänhyväksynytsitä, että armeijakun-
ottä työt olivat käynnissäViipurinlahdestaKärstilänjär- nan huoltojoukkojensekaantulisi tuntipalkkaa saavia
veen saakkaja työmaata parhaillaanperustettiintästä työmuodöstelmia."Kuinka kävisi järjestyksen,kurin ja
Repolanjärveeneli Lyykylänjärveenasti. Tästä pohjoi- mielialan?, Erittäin vaikea olisi löytää joukoista työ-
seenpäin ei vielä ollut alipäällystö.nJosmeilläyleensä
1{imalkainentiedustelu olisi, tarvittaisiin ne kipeästipäävastarinta-
mutta II AK:n piti määrätäkykenevä joukkojenkaaderinpätevyyden
koko työmaataja suorittaa puvussa- ja ilman sitä -
_iaviitoitus.Työkomppanioita kauppa-apulaisten, ylioppilaitten ja maisterien
kaikkiaan 5-6, näistä AK:n toimesta, pätevyys kenttävarustustöiden johtajina on
"joka irroittaa joukoista insinöörejätai rnuita sopivia etulinjassavielä arvelluttayampikuin taempana.)Mistä
henkilöitä yhden kutakin 200 miehen työkomppaniaa saisin 'kykenevänupseerin'valvomaankoko työmaata,
kohden, sekä rakennusmestareitatai teollisuuskoulun kun AKlla ei ole edespion.komentajaa, vaantoimin itse
oppilaita4-5 komppaniaakohti. Kan.AE tiedoittaa,että sellaisena.,KapteeniTuurna oli juuri lähtenyt Pohjois,
U-ryhmässäon insinööri Lamp6n tähän tarkoitukseen Suornen Ryhmän pioneerikomentajaksieikä majuri
käytettävissä,.Ensin oli tehtävä vain panssarinesteitä, (myöhemmineversti) K.R. Olanti ollut vielä saapunut.
mutta piikkilankaaluvattiin toimittaakahdenkuukauden Heinrichsinmuistiojatkuu: "Rohkenenepäilläonkosyy-
kuluessa140tonnia,joten pian voitaisiinryhtyä rakenta- tä upottaatuohontakalinjan maastoonsitä piikkilankaa
maan myös 4 m leveätäpiikkilankaestettä.Pari päiyää y.m. materiaalia,jota etulinjoissakipeästi tarvittaisiin.
myöhemminKan.AE toisti käskynsä,että taemmanase- Ainoastaanpurkaamallayksityistenmaanomistajien piik-
man rakentamiseen voitiin käyttääarmeijakuntienreser- kilanka-aitojaolemmetähän saakkanipin napin saaneet
vejäja KT-pataljoonia,vaikkaöhquist oli juuri protestoi- sen yerran irti, että olemmevoineettyöskennelläsuurin
nut tätä vastaan. piirtein ilman keskeytyksiä".Tämän muistion saatuaan
II AKE määräsi4.Divisioonantutkimaankaksipuolisen Vainio heti pyysikin,Päämajantoimenpidettä5 kompp.
sulkuasemanrakentamismahdollisuudet Makslahden- päällikönja 20 joukkueenjohtajan. . . saamiseksi. Tarve
Närjänjärven-Kuolemajärvenkannaksille.Tämä asiaoli yoitaneetyydyttää Pion.reservistä., Yhden komppanian
r'70
päällystönhän laski löytyvänjoukoista.Kuudenkomppa-
nianperustaminen oli edelleentähtäimessä.
Joulukuunalussa,muutamiapäiyiäsodanpuhkeamisen
jälkeen annottiin T-asemanpanssarintorjunnan tehosta-
mista koskevia käskyjä, johtuen siitä, että vihollisen
panssariase oli osoittautunutoletettuavaarallisemmaksi.
Niinpä Airo lähetti 6.12.39KannaksenArmeijan komen-
tajalle puhelinsanoman: "YlipääUikkökäskee... ryhty-
mään toimenpiteisiin lähinnä Länsi-Kannaksentakana
olevanalueenvarustamiseksihyökkäysvaunuja vastaan.
Estetyöton kohdistettava ennen kaikkea teihin ja niiden
välittömään läheisyyteenkäyttämällä hyväksi sopivia
kapeikkoja. Ylipaallikko kiinnittää erityistä huomiota
siihen,että estelinjojätuleerakennetuksiriittävän tiheäs-
ti ja syvällä alueella,aina n.s. Viipuri-Kupatsaari ase-
maan saakka.nKan.AE antoi yksityiskohtaisiaohjeita
panssarintorjunnasta, myöspanssarinesteistä. "Taka-ase-
rnassaja yleensäkaikissa taemmissaasemissaainakin
teidenkohdatjärjestetääntorjuntavalmiiksi.Koskaomat
joukot vielä taryitsevatteitä, rakennetaankiviestejuuri
niin kapeaksi,että omat joukot pääsevätläpi. Esteen
viereenvarataanrunsaastisulkukiviä.Varmin ja tehok-
kain tiesulku takana lienee syvä kaivanto (useampia)
jonka yli rakennetaanhelposti poistettava silta" ...
'Kaikkiin tärkeimpiin teiden solmukohtiinja esteiden
etumaastoonpiiloutuu rohkeitaja neuvokkaitatorjunta-
ryhmiä, jotka lopullisestityrehdyttäväthvjen etenemi-
sen>.
Kan.AE pyrki tukemaanII AK:aa muullakin tavoin
kuin käskyillä. 7.L2.39
Näykkijärvi-Kämäräjärvi-Heinjoki-linjalle
vahvistukseksiins. Vornasentyöpataljoona
Säiniölle on maaherra
voitanee käyttää Heinjoen maastossa.Ins.
kompp. on myös käytettävissä.
saadaanirti, vahvistetaann.s.taka-asemaa Viipurin ete-
läpuoleltaLyykylänjärveen,joka on tärkein ja kiireelli-
syysjärjestyksessä ensimmäinen.Pölläkkälän-Mälkölän
linjalle varaa maaherran. 100 miesta' .. . nRakennus-
mestari Uuttu osastoineenkomennetaanPölläkkälä-
Kaukila-Mälkölä maastoonsuorittamaanhv. estekai
vantojentekoa.oInsinööri M. Janhusen11. Sillanraken-
nuskomppaniasiirrettiin Saimaan kanavan itäpuolelle,
missä se ryhtyi rakentamaantiesulkuja Suomenveden-
pohjanja Lauritsalanvälille.
Päämajasiirsi ylipäällikönreservinäolevan6.Divisioo-
nan joulukuun alussa alueelle Nuoraa-Säinio-Tali-
Juustila, missä se määrättiin osallistumaanväliaseman
kenttälinnoittamiseen II AK:n pioneerikomentajan ohjei-
denmukaan.4.Prikaati,joka YH:n alustaalkaenoli ollut
Säiniön seuduillaja tehnyt väliasemassa linnoitustöitä,
oli pari viikkoa aikaisemminsiirretty eteen.OsastoBerg,
johon kuului kolme kenttätäydennyspataljoonaa, siirret-
tiin Kaukolaan,missäsenkäskettiinryhtyä rakentamaan
panssarinesteitäalueelle Kaukola-Kaarlahti Kan.A:n
viitoituksenmukaan.Olosuhteillekuvaavaoli seuraava
määräys:"OsastoB ryhtyy heti itse varaamaankaikki
paikkakunnaltavielä mahdollisestilöytyvät työvälineet
(rautakanget,lapiot, hakut, kirveet jne.) ja varaa myös
työnjohtoonsopiviahenkilöitä,.
Kumpainenkaanei kauantyöskennellytalueellaan.Pa-
rin viikon kuluttua 6.D joutui osallistumaanjoulukuun
23. päivänhyökkäykseen ja pian senjälkeenvaihtamaan
etulinjasta 5.D:n. Osasto Berg taas siirrettiin reserviki
Länsi-Kannakselle.
JoulukuunalussaKan.AE suoritti myös TJinjan tyG
joukkojen uudelleen järjestelyjä. 5.12.39 määrättiin
everstiluutnanttiJ.Ch. Fabritius TJinjan ylivalvojaksi.
mitä tehtäväähän tosin hoiti vain kuukaudenloppuun.
Linja jaettiin ensinviiteenja myöhemminkuuteentyG
lohkoon.LäntiselläosallaViipurista Vuokseenoli aluki
kaksi lohkoa,TLA ja TLB. Myöhemminviimeksimain!
tusta erotettiin TLC. Työlohkojenvälirajat olivat Rapu-
koski Lyykylänjärven itäpäässä ja Noskuanselkä -Koti-
järvi.'Työmaiden teknillisinä johtajina eli piirivalvojina"
toimivat insinöörit Silvenius, joka oli ollut täällä jo
ennenkinsekä uusina ö. Stadius ja E. Rauste. Koko
lohko oli alistettu II AK:lle, jota työmailla edusti nsoti-
laallisenavalvojanankapteeniHeikkinen.Työvoimaaoli
joulunaikoihinjo lähes5000miestä.
ollut eri mieltä Kan.AE:n
hän 15.12.39antoi käskyn,jonka
on ryhdytty varustamaan
Vuoksi. . . Laatokkan.Yiikkoa myä
johtosuhteet työmailla. "Vapaut-
komentajateräitten päävastarinta-
asemanulkopuolellasuoritettavienvarustustöiden johta-
misesta määrään,että III AK:n lohko näiden töiden
suorittamistavarten,III AKE:n toimiessatöidensuunnit-
telijana,jaetaanneljäänalalohkoon. . .' Näiden nimetja
"varustustöiden vastuunalaiset johtajat" olivat seuraavat:
- Yuosalmenlohko - kapteeniK. Bojer-Spoof,
- Tiurin lohko - kapteeniM. Kangasvaara,
- Alakylän lohko - oto.luutnanttiV. Alataloja
- Ylajarvenlohko- oto.ratsumestariW. Walld6n.
Välirajat olivat Helisevänjärvi-Torhonjärvi,Harakkasel-
kä-Kiimajärvi ja Näpinlahdenasema-Pyhäjärvi.
Kan.AE puolestaanmääräsiomantyölohkojakonsa sa-
malla tavalla kuin Länsi-Kannaksella. Näiden nimet ja
"teknillisetjohtajat, olivat seuraayat:
- TLA, reservlinsinööriluutnanttiA. Nieminen, myö-
hemmininsinööriA.S. Veräväinen,

- TIB, reserviluutnanttiO. Hovi
- TIC, reservivänrikkiP. Kangasja
- TID, reservivänrikkiV.S. Lehtosaarr.
Välirajat olivat Virkinselkä,Helisevänjärvija Hirvisaari.
Rajat poikkesivatarmeijakunnanmääräämistä, mikäjoh-
tunee siitä, että taktillisilla valvojilla oli hoidettavana
myösT-linjan etupuolellaolevatasemat.- Työvoimaksi
tilattiin 5.12.39viipurin lääninmaaherralta2000miestä.
T-linja otettiin vuodenvaihteestavälittömästiKanA:n
johtoon.Kenraalimajuri(myöhemminkenraaliluutnantti
ja linnoitustöidenjohtaja) E.F. Hanell oli ollut Ahvenan-
maalla Ryhmä Hanellin komentajana,mutta kun uhkan
tällä suunnallaarvioitiin lakanneen,ryhmänjoukot siir-
rettiin muualleja senkomentajaotettiin 5.12.39ylipäälli-
kön käyttöön päämajaan.Hänet määrättiin pioneeriko-
mentajanapulaiseksilinnoitustöitävarten, ensisijaisesti
johtamaantaempienasemiensuunnittelua.29.12.39hän
neuvotteliylipäällikönvaltuuttamanaTJinjaa koskevista
järjestelyistä Kan.AE:n ja II AK:n kanssa;edellistä
edusti eversti Vainio ja jälkimmäistä everstiluutnantti
Bonsdorff.Neuvottelussapäätettiin seuraavaa.Kan.AE
johtaa T-linjan linnoittamistaja II AK sen etupuolella
tehtäviä töitä. Taktilliset valvojat määräävätlaitteiden
süoituksen,rakenteenja kiireellisyysjärjestyksen, olipa
kyseessäsiviilityövoima tai sotaväki.,Jos paikalla on
joukko-osastoja, joita mahdollisestion tarkoitettumiehit-
tämäänk.o. asemiaon valvojanotettavayhteysasiano-
maiseenkomentajaanerityisestikorsujenpaikkojenmää-
räämistä varten>.Töiden kiireellisyysjärjestystuli ole-
maanseuraava:
"1. Hv. esteet;
2. Miehistökorsut
dostavienkk:ienkorsut:
3. Piikkilankaeste;
4. Ampumahaudat".
Sellaisillaalueilla,missävihollisentuli haittasitoimin-
taa,voitiin rakentaasiviilityovoirnallakinmiehistöllekor-
suja,jotka piti sijoittaa asemantulevaakäyttöä silmällä
pitäen. Taka-asemaanoli hankittava lisää työvoimaa.
Ylipäallikkö oli korostanuterityisestisulkulinjanMusta-
lampi-Muolaanjärvi kiireellistä kuntoon saattamista.
Tähäntyöhönsaataisiinkäyttääyhtä päämajanreseryidi-
visioonanrykmenteistä.
Tämän neuvottelunmukaisestiKan.A määritteli käs-
kyssään31.12.39narmeijantaka-aseman (Tlinjan)". Sen
'yarustustöitäjohtaa Kan.A:n pioneerikomentaja käytet-
tävänääneverstiluutnanttiOinonenja Selinheimosekä
huoltopäällikkönäreserviluutnanttiRosendahl.'Eversti-
luutnantti (myöhemminkenraaliluutnantti)V.J. Oinonen
oli irroitettu tähän tehtäväänpäämajantaktillisestatoi-
mistostaja everstiluutnanttiO. SelinheimoKan.AE:sta.
t7l
Oinosensuunnittelualueulottui ViipurinlahdestaVuok-
seenja Selinheimonsiitä Laatokkaan.Kumpainenkin
toimi yksin ilman mitään apulaisia,yhteensänoin 110
km:n pituisellalinjalla. Asemienviitoittamiseenja mer-
kitsemiseenhe saivatmiehetasianomaisesta työryhmäs-
tä.
Käskyssämääritettiin kiireellisyysjärjestys kuten siitä
oli Hanellin neuyottelussa sovittu.Lisäksi sanottiin.että
"suulnittelun ja rakentamisenyhteydessähuomioidaan
tämän asemantasainenpuolustusaryo. . . kiinnittämällä
erikoistahuomiotaViipurinlahdenja Lyykylänjärvenvä-
liseenasemanosaano.
Pioneerikomentajan tehtäväksiannettiin myös tiedus-
tella:
-'Viipurin sulkemismahdollisuudet kaupungin etelä-,
kaakkois-,itä-ja pohjoispuolella seka
- puolustusasemien kulku linjalla Vilaniemi-Viipurin
lahti - Linnansalmi- Suomenvedenpohja- Kärstilän-
järvi".
T-linjan etupuolellasuoritettavistalinnoitustöistämää-
rättiin seuraavaa.,Pääaseman takanakeskitetäänkenttä-
varustustyötlinjalle Samolanlahti-Näykkijärvi-Muola-
järvi-Ayräpää-Salmenkaita ja Suvannonlänsipää-Kii
majärvi-Pyhäjä i-Laatokka. Näitä asemiakutsutaan
väliasemaksi (V-linja).Tällä linjalla suorittavatvarustus-
töitä armeijakuntienja eri käskynmukaanmyös armei
jan reservit,minkä lisaksitöihin käytetääntyömuodostel
mia. Väliasemantöitä johtavat armeijakunnat,kukin
omallaalueellaann.
väliasemanvälillä käskettiinarmeijakun-
varustustöitä tärkeimmissä
erikoisestihyökkäysvaunujentodennäköisim-
. . . sitä mukaa kuin työvoimaa
Tämän kziskynsuhteenon todettava,että siinä ensim-
mäisenkerrankäytettiinnimeä'väliasema,.Se määritet-
tiin nyt Samolanlahdesta aina Laatokkaanasti. Aikai-
semmin oli puhuttu linjasta Samolanlahti-Kämärä-
Heinjoki ja erikseen sulkulinjasta Mustalampi-Muo-
laanjärvi. Nyt tulivat mukaan myös rakenteilla olevat
asematMuolaankannaksellaja SalmenkaidallasekäIII
AK:n taemmatasemat,jotka se käskyssään 2.1.40mää-
ritteli seuraavasti (kuva 105):
- väliasemaI (VJinja 1),Suvannonlänsipää-Kiimajär-
vi-Laatokka,
- väliasema2 (V-linja 2), Vuoksi-Uusikyla-Alhola-
Hirvisaari-Torhonjärvi-Tiuri-Pitkäjärvi - Kiimajär-
vi, missäliittyy edeilämainittuunasemaan, sekä
- väliasema2b (V-linja 2b), Tiuri-Särkisalo-Rantala,
"sillanpääasemalinja, ioka yhdistääväliaserna2:n ja
taka-aseman".
1'72
TämänjälkeenKan.AE ei välittömästipuuttunutvälia- man sijaintia ei vielä ollut yksityiskohtaisesti määrätty.
semanrakentamiseen, jäi
vaanse armeijakunnille. Taktil- Länsi-Kannaksella olivat jo panssarinesteet viitoitetut
lisista seikoistase sensijaanantoi ohjeita. II AK sai Oinosentullessa.Tosinesteidenrakentaminenoli pahasti
ja
23.1.40käskyntiedustella rakentaaasemanlänsipääs' kesken. Oinosenkertomanmukaanestepätkiäoli tekeillä
sä Samolanlahden-Sommeen linjan eteenuudenaseman paljonkin, mutta missäänei vielä ollut täysin valmista.
Kaislahden-Yläsommeen-Näykkijäryentasalle.Näyk- Hänen tehtäväkseen tuli määrätämuidenlaitteidenpai-
kijärvellä siirrettiin pääpuolustuslinja 4.2.40kulkemaan kat. Suurin osa viitoituksista jai kuitenkin kokonaan
järveneteläpuolitse. aloittamatta. Työ tehtiin käsin, koneita ei ollut. Pakkanen
LänsiKannaksellakapteeniHeikkinen edusti suunnit- oli kova ja routa syvällä. nPäivän aikana kaivetunmaan
telun jatkuvuutta ja johti panssarinesteitä rakentavien voi viedä hatussaan mennessään>, sanoivat työmiehet
työmuodostelmien toimintaa.Näiden vahvuusoli tammi- Oinosen mukaan.
kuun puolivälissäyhteensänoin 1500. - Junttilan mu- Selinheimoaloitti tiedustelun6.1.40. Muutaman päi-
kaanmyöskapteeniLukkari osallistuiV-linjansuunnitte- vän työn jälkeenhän selostisuunnitelmansa III AKE:ssa
luun. ja kun Heinrichs oli sen hyväksynyt, hän esitti sen
Kun 6.Divisioona(vuoden alusta 3.D) oli vaihtanut lopullisestiöstermanille ja Tapolalle. Yleissuunnitelma
Summanlohkolta 5.Divisioonan,siifiyi tämä välilinjalle tuli tätenvalmiiksi 11.1.tienoilla.Yksityiskohtiinnähden
linnoittämistöihinSamolanlahdesta aina Perojoellesaak- suunnittelijallejätettiin täysi vapaus.Jo pelkästäänpak-
-
ka. 11.1.40antamassaan pioneerikäskyssä divisioonako- sun lumen takia - paikoitellenjopa 2 metrin kinokset
rostaa, että ',kenttätöissäon päähuomiokiinnitettävä jouduttiin laitteiden paikkoja jatkuvasti tarkistamaan.
päävastarinta-aseman vahvistamiseen ja nimenomaan sen Pyrkimyksenäoli saadaensivaiheessa pääteidenkohdal-
syvyydenlisäämiseen . . . Linjamaistarakennusmuotoa ei le konekivääriasemia, jotka aluksi rakennettiinkatettui-
saaosiintyä.n4.Divisioonanlohkolla,5.D:n oikeallapuo- na, ja niiiden taakse takarinteeseenmajoituskorsut.
Iella, linnoitti Kenttävarustuspataljoona 4 pääaseman ja Eversti (myöhemminkenraaliluutnantti)A. Blick, joka
V-linjan välillä olevia divisioonantaempiaja sulkuase- tuolloin komensiTaipaleenlohkoa puolustavaa7.Divi-
rnia, mm. Makslahden-Humaljoenasemaa.Sen koko- sioonaakuitenkin käydessäänkatsomassataka-asemaa,
naisvahvuus oli lähes1200miestä. totesi, että Taipaleen miehet eivät mene katettuihin
Paikoitellen oli pääaseman ja VJinjan väIillä myös kk-pesäkkeisiin, vaansijoittavataseensa avoasemaan
vähäisiä aseman pätkiä, joita reservinä olleet joukot Saumaosastoksi Länsi- ja Itälohkojen väliin määrättiin
olivat tehneet. Esimerkkinä mainittakoon Suokannan- Vuoksella toimiva Moottoriponttonipataljoona, jota ko-
HuumolanAution linja. (myöhemmineverstiluutnantti)H. Hor-
miten kuten varustanutn, 8.1.40käskynolla asemansuunnittelun
Itä-Kannaksella jatkoivat suhteenyhteistoiminnassa evers-
rit kuin aikaisemmin. Selinheimon kanssa.
puolivälissäyhteensälähes1600 kuin helmikuunalkupuoliskolla
vielä 500.Kun vasta perustettu 2l.Divisioona keskitettiin T-linjan sijaintia muutettiin. Heinrichsin ehdotuksesta
ylipäällikön reservinä III AK:n taakse, määrättiin se Kan.AE siirsi pääpuolustuslinjaa Helisevänjärven-Pik-
samalla väliaseman linnoitustöihin Kiimajärven-Pyhä- ku-Vuoksen laajentuman välillä jonkin venan eteenpäin.
järven-Laatokan kannaksille,"Yarustustöidensuoritta- Tämäkäänei täysin tyydyttänyt Heinrichsiä,vaan hän
miseennähdenalistettunaIII AK:n komentajalle,mutta laati asiastauudenesityksen8.2.40ja sanoisiinäolleensa
muissasuhteissa Ylipäällikön alainen.' alunperinsitä mieltä, että linjaa ei olisi vedettäväPikku-
Vuoden1940alustasiis Kan.AE johti itse välittömästi Vuoksenpohjoistahaaraamyöten,Unnunkoskenkautta,
T-linjan rakentamista.Sen edustajat,Oinonen ja Selin- vaan eteläisempäähaaraa myöten Kynsijärvenkautta.
heimo kertoivat talvella 19'14-'75, että johtosuhteiden Kan.AE:n uusikaanmääritysei vastannuttarkoitustaan,
improvisaatioluonteen vuoksi heille ei annettu täsmällisiä vaanolisilinjanoltavavieläetelämpänä. -Tämäesitysei
tehtäviä,vaanhejoutuivat itse määrittämään ne. Vaikka- tarkoita mitään periaatteellista muutosta . . . vaan pyy-
koko rakennustyön johtaja, taktillisista dän ainoastaan että yksityiskohtien vahvistaminen jätet-
kin Vainio oli
kysyrnyksistäneuvoteltiin yleensäoperatiivisenjohdon täisiin III AK:n komentajalletai tapahtuisivastaehdo-
kanssa. Myös armeijakuntien esikuntien näkökohdat tulseni pohjalla suoritettavanuuden maastotiedustelun
otettiin varteenja vasta kun oli päästy näiden kanssa jalkeen". Jostakin syystä Heinrichsin muistio saapui
yksimielisyyteen,asioistakeskusteltiinKan.AE:ssa.Tä- Kan.AE:aanvasta21.2.4O,joten tilanteenmuuttumisen
mä koski ensisijaisesti ltä-Kannasta,missäpuolustusase- vuoksiseei enäävarsinaisesti vaikuttanutasioihin.
 Kun T-linjan järjestelyt nyt olivat vakiintuneet,yritet-
tiin rakennustöitätehdä mahdollisimmantehokkaastija
eri johtoportaatohjailivatniitä parhaansamukaan.Selin-
heimo tilasi vielä 2I.2.40 ,Tllohkon lujuuden lisäämi-
seksilähinnäjv-asemienkehittämisenkautta, yhteensä
2500 miestä.Kan.AE käski 16.2.40- LänsiKannaksen
rintamanjo ollessaliikkeellä - Oinostatiedustelemaan ja
panemäan"työt käyntiin Patterinmäenkautta Viipudn
halki kulkevallalinjalla., Ohquistin mukaan3.Divisioo-
nan komentaja,eversti(myöhemminkenraalimajuri)P.
Paaluolisi halunnutpuolustuksen alunperinsuoraanPat-
terinrnäkiJinjalle,ja,tuo mäki olisi pitänyt rakentaa
valmiiksijo paljon aikaisemmin,. . . "kaupunginreunan
varustaminenon vastaalussaanja työ vaikeaakivikkoi-
sessaja kovaksiroutaantuneessa maassa.,Öbquistin
mielestä,on kuitenkin selvää,että meidäntäytyy aluksi
puolustaakaupunginkaakkoisreunaa, jotta ryhmityksel-
lämme olisi riittävästi syvyyttäja jotta Papulanlahden
pohjoispuolellaolevakaista olisi suojattuoikealtasivus-
taltaan>.
Patterinmäki-linjalleei vallitsevassatilanteessa liiennyt
paljoakaantyöjoukkoja.Niinpä sitä ryhdyttiinkin helmi-
kuun jalkipuoliskollalinnoittamaan3.Divisioonanreser-
vien ja pioneerienvoimin - pääosajoukoistahanteki
työtä T-linjan saattamiseksi taistelukuntoonViipurin itä-
reunoilla.Patterinmäki-linjalla(kuva 106),jota kutsut
tiin myöstukilinjaksi,yritettiin saadasyntymäänjonkin- Kuva106.Puolustusasemat l/iipuin kaupungis$4
talvisodan
laista panssarinestettä sulkemaankadut ja muut aukko- sikanc.(Patte nmökilinja)
ja
paikat rakennusten historiallistenbastionienvälissä.
Esteoli pääasiallisesti
kaluilla, jopa soittokoneillakin sieltäei vielä ole mitään
Taisteluasematja majoitussuojatolivat enimmäkseen on suudn osa työajasta
rakennustenkellareissa korjaamiseenja täydentämi-
linjalle, joka oli viimeinen valmisteltu
ennenLuumäenlinjaa, joukot vetäytyivätrauhan tuloa Työjoukoilla oli tärkeimpänä teknillisenä ohjeena
edeltävänä yönä,12.I 13.3.40. "Kenttätyöohjesääntö II,, vuonna 1932 ilmestynyt lin-
Kan.AE:n edellä mainitussakäskyssä(16.2.40)koros- noittamisenohjesääntö, jossakinmäärin tietysti vanhen-
tettiin myös,että ,on ainakinuhatuimmillakohdilla heti tunut, mutta vieläkinkäyttökelpoinen. Lisäksioli II AKE
rakennettavaesteitä ja korsuja syvyyteen, erityisesti julkaissutohjeitaja piirustuksia,joita muutkin käyttivät.
Viipurin etupuolella.,Töiden jouduttamista on kaikin Oinonenantoi helmikuunalussajoukoilleenohjeita,joita
keinoinkiiruhdettava.Tappioidenpelkoja väsymyseivät Kan.AE sittenjakoi muillekin alaisilleen,erityisestiI-loh-
saaolla esteenä.Työt saatavakäyntiin,jos suinkinmah- kon työjoukoille.Ohjeissaselostettiinmm. kuinka kate-
dollista,läpi vuorokauden". Viirneisistälauseistailmenee, tun konekivääripesäkkeen sijoittamista helpotti, kun
että rintamantakamaastokaan ei suinkaanollut rauhallis- avattii.l.ttb metrin levyinentähystyslinjametsään.Täten
ta. Työtä haittasi pakkanenja monien teknillisten vai voitiin helpostimyösmäärittääampuma-aukon korkeus.
keuksien,kuten koneidenpuutteenlisäksivihollisenyhä Tämän joutuivat tekemääntyönjohtajat,näin tarkkaan
voimakkaammaksikäynyt lentotoiminta.Kun työmaat viitoittamiseenei suunnittelu-upseerin aika riittänyt. Oh-
paljastuivatlumenpoistamisenmyötä,vihollinenkohdis- jeissa korostettiin myös naamioinnintärkeyttä. Vainio
ti niihin pommituksia,joista aiheutui tytijoukoille tap- puolestaankirjoitti 25.2.40 todenneensa,että katetut
pioitakin. Tämä vaikutti pakostakin työsaavutuksiin. konekivääripesäkkeet monesti,sijoituksensaja korkean
Olanti ilmoitti Kan.AElle 10.2.40,että 'Välilinjalla ovat rakenteensavuoksi muodostavatheloostihavaittavania
174

tuhottavan maalin ja . . . paljastavat koko aseman." Jos toi tuskin pitää edes puolivalmiinä ... Asema käsitti
katettua pesäkettä ei saatu sulautumaan maastoon, oli keskeneräisiä ampumahautoja ja maakuoppia, joita siellä
tyydyttävä avoimeen asemaan, "jossa ase ja toiminta täällä - mutta ei kaikkiallaympäröivatalkeellisetpiikki
suojataan maavallillaniihinsuuntiin,mihinaseei ammu. lankalinjat, . . . ,kenraalimajuriHanell oli... selittänyt,.
Miehistönsuojaamista vatten rakennetaan maan alle ettei tällaistalinjaa ollut varustettunapuolustusasemana
lähelle asemaakorsu tai komero,. Laatokan rannalla olemassakaan: se on vain värikynäIlä kartalle vedetty
olevantyömaan - TID - päälliköllelähetettiin "piirus- viiva".
tus, joka esittääkiven korvikkeeksisopiviarautabetoni Puolustuksentorjuvaa luonnetta korostettiin 19.2.40
kappaleita.Kun näitä ladotaankahteenpäällekkäiseen Kan. A:n ja II AK:n puolustuskäskyissä, mutta samara
riviin, saadaanI rn paksu kerros". Kyseessäolevalta päivänä annettiin jo 3.Divisioonallekäsky ryhmittyä
alueelta,joka on pelkkää hiekkaa, ei löydy korsujen "puolustukseen T-asemallaViipurinlahdenja Yiipurista
kattoihintarvittaviakiviä. Häyryyn johtavan maantien (ml.) välillä sekä ryhtyä
Ylipäällikkö oikeutti 15.2.40KannaksenArmeijan ve- siinävarustustöihin. . . OsiensiirtoT-asemallepuolustus-
täytymään väliasemaan,kun Lähteen lohkolla 11.2.40 asernanja Kärstilänjärvenvälille valmistetaanja Viipu-
tapahtunut murto oli laajentunut niin, ettei tilannetta rin lähi- ja sisäpuolustus huomioidaanerikseenannetta-
enää pystytty vakiinnuttamaan entiselleen."Lähteen vien ohjeidenmukaann.Tämä divisioonaoli viivytysvai-
kaistantukilinjan menettäminenI 3.2.ratkaisilopullisesti heenaikanairroitettu Kan.A:n reserviksija oli nyt Suo-
Mannerheimlinjan kohtalon",sanooöhquist muistelmis- menvedenpohjankienettyään asettumassapuolustuk-
saan,ja myös näin: ,Niin kauan kuin joukot joutuivat seenViiDurissa.
olemaanpaikoillaanvanhoissaasemissaan, tappiot pysyi- öhquist kertooneuvotelleensa 21.2.40tilanteestaHein-
vät huomattavanpieninäja ne olisi voitu kestäävielä richsin kanssa,joka oli tullut KannaksenArmeijan ko-
pitkähkön aikaa, mutta niin pian kuin vetäytyminen mentajaksiOstermaninjalkeen. 'Han selitti omansaja
alkoi, ne kasvoivatkiihtyvää vauhtia kohotakseen sodan marsalkankäsityksenseuraavanlaiseksi: Ns. T-linja ...
loppuvaiheessa sellaisiinmittasuhteisiin,että tilanteem- yalmistuuvasta3-4 viikon päästäja silloin seon sangen
me siinäkinsuhteessa näytti toiyottomalta>. luja, . . . "ei ole valinnanvaraa,vaanVäliasemaon siihen
Vetäytyminentapahtui vain Vuokseneteläpuolellaja saakla pidettävämistä hinnastatahansa."öhquistin
Koiviston saaret oli ehdottomastipidettävä. Kan.AE tilanteenarvostelu taas oli seuraavanlainen.On hl.vinkin
puolestaanantoi II AKlle käskyn pitää Humaljoen- lähellä vaara, että vihollinen karkottaa meidät väliase-
Makslahdenlinja. Merivoimien joudutaannentisestäänkin suu-
tehostamaan Viipurin menneinja järkyttyneinjoukoin
Ravansaaren ja Ristiniemenlinnakkeidenpuolustusta. todennäköisesti olemmemenettäneetvieläkin osanjo
Tarkoituksenaoli asettua riittämättömästä sotakalustostamme".
tätä korostaamyös 17.2.annettuII AK:n pioneerikäsky, nykyiselläänkinhuomattavastilujempi kuin
jossa sanotaanmm esikaupunkien,kellareista saadaan
neet VJinjalle ja puolustukseen,on kaikin isotjoukot valmiita korsuja.Lisäksi asemaon Llykylän-
käytettävissäolevinkeinoinsaatavapuolustuskestäväksi järveen asti osapuilleenvalmis ja varustettu korsuin".
kaikista vaikeuksistaja joukkojen väsymyksestähuoli- SeuraavanaDäivänä everstiluutnanttiOinonen selosti
matta". Armeijakunnanesikunnallaei ollut kovin positii- öhquistille tilannetta,josta tämä merkitsimuistiin:,Vii-
vistakäsitystäasemanlinnoittamisasteesta:,Miehityksen purinlahdenja Kärstilänjärvenvälissäseon valmiimmas-
alainen puolustusasema on vielä rakenteeltaanalkeelli- sa kunnossakuin luulimmekaan.Siellä on mm. toistasa-
nen, joten on käytettävä kaikki keinot sen aukkojen taa hyvää korsua. Sieltä edelleen koilliseen päin on
täyttämiseksi.Hv.- ja piikkilankaesteetsaatettavakun- pääasiassaainoastaankivieste valmiina, piikkilankaes-
toon. Jokaisenmiehen on heti kaivettavaitselleenn.s. teet osittain ja ampuma-alanraivaus aloitettun.Tämä
panssarikoloseisaaltaan ampumistavartenja mm. huol- perustuupäiväkirjamerkintöihin. Sodanjälkeenöhquist
tomuodostelmissa saatavamiehetja hevosetsirpalesuo- on lisännyt: ,Paha vain oli ampumahautojaoikeallakin
jaan maahan.Tämän jälkeen ampumahautojenkaivaus siivellä vasta vähässämäärin tehty, mikä sittemmin
välittömästi pantava käyntiin ja teltat ja mahdollinen osoittautuikohtalokkaaksionnettomuudeksi. koskakivik-
muu majoitus (korsut) maahan. Korsut pientä kokoa komaa esti jalkaväkeä omin apuneuvoin- s.o. ilman
(yhtä ryhmäävarten),. räjähdysaineita,ilmapiikkihakkujajne. - kaivautumas-
Kenraali Heinrichs taas kuyaa väliasemaaManner- ta. NiissäKannaksenosissa,missätähänasti oli taisteltu,
heim-elämäkerrassaan seuraavasti."Tätä'asemaa' saat- pääsitalvellakin helpostikaivautumaan,koskamaaperä

oli enimmäkseenhiekkaa". Kun 3.Divisioonanjoukot
miehittivät asemat, sanoi JR 7:n komentaja, eversti
(myöhernminjalkaväenkenraalija puolustusvoimien ko-
mentaja) K.A. Heiskanen,että hän olisi mieluummin
ottanut aseman,joka olisi ollut muuten puutteellinen,
kunhansiinävain olisi ollut riittävästikorsuja.
Edellä selostetustasekä23.2. annetustaKan.A:n käs-
kystä,joka oli osoitettu>ainoastaan yhtymienkomentajil-
le", on pääteltävissä,että johto ei ilmeisestikäänkovin
yahvastiuskonutväliasemanpitävyyteen.Tämä ei johtu-
nut vain asernanheikostalinnoittamisasteesta, vaanmyös
siitä, että joukot olivat sodantässävaiheessa jo joutuneet
kestokykynsärajoille, mikä ilmeneemyös edellä maini-
tusta Ohquistin lausunnosta.Käskyssäannettiin ohjeita
"siltä varalta, että varsinkin I ja II AK:n vetäytyminen
taka-asemaan myöhemminehkä kävisi tarpeelliseksi".I
AK, komentajanaLDivisioonaatähän saakkakomenta-
nut kenraali T. Laatikainen.oli muodostettuII AK:n
vasemmallasiivelläolevistayhtymistä, l. ja 2. Divisioo-
nasta.Välirajanaoli Peronjoki.- Pioneerikomentajaksi
tuli Fabritius.
Arrneijakuntia käskettiin suunnittelemaanT-aseman
miehitys,tärkeimmäksiviivytyslinjaksinimettiin Nuoraa
-Säiniö-Pilppula-Heinjoki. Itse T-asemaakoskevakäs-
kyn kohta oli seuraava:. . . ,este-ja korsutyötsuoritetaan
loppuunkiireellisestija Kan.A:n pion.komentajamäärää
eri lohkoilleopastajanvaramiehineen asemaan;a- ja
y-hautoja (koloja ja pätkiä) kaivetaanmahdollisuuksien
mukaan;työjoukkojensiirrostaannettueri käsky21.2".
Samanapäivänäyhtymille
pioneerikäskyssä
olosuhteetvaativat II AK:n
nykyisistä asemistaT-linjalle,
vaa".Asemanja seneri elinten
ma oli jo annettutiedoksiyhtymille (3., 5. ja 23.D) tai ne
saivat ne käskyn mukana."Varustustöitä.. . jatketaan
. . . siviilityövoimantoimestaniin kauankuin tilannesallii
työvoimanpitämisenk.o. linjalla. Sitä mukaa kuin divi-
sioonatsiirtävät osiaanT-linjalle, on niiden ryhdyttävä
jatkamaannäitä töitä kaikin käytettävissäolevinkeinoin.
. . ., . . . '3.,4. ja 5.Dlle on aikaisemminjaettu peitepiir-
ros Säiniön linjan vanhojenbetonikorsujensijoituspai-
koistaja on korsujenkäyttö mahdollisessa viivytyksessä
huomioitava".
Työjoukkojensiirrostaannetussa esikäskyssä mainittiin
näille tiedoksi,että "majoitus-tai muiden syidenjohdos-
ta,,voi osoittautuavälttämättömäksisiirtää Viipurinlah-
den-Lyykylänjärvenvälillä olevatjoukot, yhteensänoin
7000miestänykyisiltätyömailtaanja majoitusalueiltaan
taommaksi.Uutenalinnoitettavanalinjanaolisi Viipurin-
lahdenja Suomenvedenpohjan länsiranta-Juustila-Rät-
175
tijärvi. Majoitusalueetosoitettiintämän linjan länsipuo-
lelta, jopa osalleannettiinalue Saimaankanavanitäpuo-
leltakin. Kaikki joukot alistettiin everstiluutnanttiOino-
selleja II Armeijakuntaakiellettiin sijoittamastaomia
joukkojaanilman Kan.AE:nlupaa työjoukoillevaratuille
majoitusalueille.Eräitä erillisiä työkomppanioitaTlin-
jalta alistettiin tässävaiheessaII AK:n yhtymille (3.D,
5.D ja 23.D), yhteensänoin 800 miestä. Varsinaiset
siirtymiskaiskytannettiin TLA:lle 24.2. sekäTLBJIe ja
^lLC:lle
26.2.40.Tällöin myös päämajanalaisettyöjou-
kot alistettiin Kan.A:n työryhmienpäälliköilleja pantiin
siirtymäännäidenmukana.Liikkeellelähdöstäkäskettäi-
siin erikseen..- Päämajanpioneerikomentaja oli nimit-
täin samanapäivänäalistanutkaikki Länsi-Kannaksella
olevat työryhmänsä Kan.A:lle, lukuunottamatta osia
Työryhmä Kärkkäisestä,joiden piti nsuorittaaloppuun
vain ne betonityöt, jotka saadaanvalmiiksi alkaneen
viikon kuluessa,.(Työryhmä siirtyi pois vasta 5.3.40).
Vuoksen-Laatokanvälillä piti betonitöitäjatkettaman,
mutta täältäkin alistettiin Kan.A:lle kenttävarustustöitä
varten >seosa ins. Arajoen työryhmästä,jota ei taruita
betonitöihinVuoksenrannassa>. Seuraavana päivänäkui-
tenkin kaikki Länsi-Kannaksentyöjoukot - yhteensä
3700miestä- määrättiinsiirtymään"insinööriNikande-
rin komentoonLuumäelle,uutta tehtäväävartenja käyt-
tävät siinossa tietä Viipuri-Penttilä-Joutseno-Lap-
peenranta-Luumäkin.Suorimmattiet Luumäelleolivat
niin täynnätaistelujoukkojen ja niiden huollonkuljetuk-
pantiin kiertämäänmelkoinenmutka
idän kautta. Kuljetukset tapahtuivat pääasiallisestiau-
Kan.AE oli luovuttanutkäyttöön,mutta
tarpeellistamäärääautojaole käytettävissä, siirtyy
linjan Kananoja. . . Antrea pohjois-
. . . kunnesautoja vapautuukuljetustavarten,.
Miehet olijaettava 50- 100miehenjoukkueisiinvastuun-
alaisinejohtajineenja näitä yhdisteltäväisommiksiyksi-
köiksi. "Miehistön marssiessa jalan liikkuvat joukkueet
parijonossatiukkaa kuria noudattaenn. 200 m. välimat-
koilla. Tien toinenpuoli on jätettävä vapaaksiliikenteel-
le". Siirtymiskäskyttulisivat Kan.AE:sta.Itä-Kannaksen
kal6i läntisintä työryhmää, Arajoki ja Muoniovaara,
alistettiin Kan.A:lle,kenttälinnbitustöiden suoritusta
varten>. - Työryhmä TLA:sta suurin osa suunnattiin
Viipurin länsipuolelle.
Kan.AE antoi 26.2.40käskyn,jonka mukaanI ja II AK
"alkavat 27.2. iltahämäräntultua vetäytymisentaka-ase-
malle,joka pidettäväja vihollisenpienimmätkinpureutu-
misyrityksetsiihenalkuunsatorjuttava . . . Armeijakun-
nat suorittavatosillaantehokasta... viivytystä..., e1tä
viholliseneteneminenT-asemaneteenkestääpäiviä,jona
aikana asemaan asettuneet ioukot kaivautuvatn ,..
1.7 6
oT-asemanvarustustyöjoukotsärtyväI 2"l.2 heti hämä- seen mm.'Viipurinlahden länsirannanniemekkeiden
rän alettuaeri käskynmukaanT-asemalta". leikkaaminenjoko kärkipuoleltatai juurestan,Kivisillan
Kan.AE antoi 28-2.ohjeen'toimenpiteitävartenT-ase- salmenlänsiranta,Laihalammenlinja sekäeräitä muita
yaihtoehtojaSuomenvedenpohjan ja Vuoksenvälillä Tä-
malle saavuttuan.Joukkojentäydennystäja järjestelyä
sekä taktillista toimintaa koskevienmääräystenjälkeen ten oli tarkoitukenasaadasyntymäänuusi taempiase-
päähuomiokiinnitettiin linnoittamiseen ja siihenliittyviin ma. Ohje osoittaa,että T-linja oli vielä kovin puutteelli-
seikkoihin.nT-asemassa on entistä enemmänmahdolli- sestilinnoitettuja että Heinrichsinarvioirna3-4 viikon
suuksiasijoittaa tulipisteetja pesäkkeetpanssarisuojai- aikakinolisi ollut hyvin tarpeellinenArmeijakuntienpiti
siin maastokohtiin,.Tämä johtui siitä, että tältä tasalta suorittaa maastontiedusteluja ilmoittaa "ensitilassa
rupeavatmuuttumaankum- suunnitelmistaan ja mahdollisestialoitetuistatoimenpr-
Kannaken hiekkakankaat
puisemrnaksija kivikkoisemmaksi,vähemmänpanssarl- teistä Kan.AE:lle".
vaunuille soveliaaksimoreenimaastoksi.'Etulinjantuli- II AK:n lohkolla uusi asemamääräytyiselvästiViipu-
korsujaon kyettävätukemaantulella sivuilta sekämyös rinlahdenlänsirannanmukaan,mutta I AK:n alueellaoli
asemansyrryydestä. Situstatulta ampuvankonetuliaseen useita yaihtoehtojavalittavana. Armeijakunta ilmoitti
toiminta-alueentulee ulottua tarpeeksikauastuettävan 5.3.40päätyneensä siihen,että asemaolisi edullisimmin
korsuneteen. . .nTulella oli estettävävihollisenyritykset sijoitettavissaVakkilan-Ihantalanjärven-KavantjärYen
oli käytet- -Pitkäjärven tasalle(kuva 105).Linnoittamisensuhteen
räjäyttääkiviesteenkiviä. Panssarintorjuntaan
tävä >jopasuorasuuntaukseen asetettujakenttätykkejä'. sillä kuitenkin oli omia ajatuksia.Tärkeintä olisi tässä
vaiheessasaadariittävästi panssarintorjunta-aseita. Täl-
Tykistön oli 'tulitettava ei ainoastaanjalkaväen, vaan
löin "voitaisiin työ keskittää korsujen rakentamiseen ja
myöskin hyökkäysvaunujenkokoontumis-ja ryhmitty-
kuoppien kaivamiseen,ampuma-alan raivaamiseen ja
mispaikkoja".VarsinaisistalinnoittamistÖistä olivat tär-
kaivaminen, keskeneräisten piikkilankaesteidentekoon, jolloin uusi asema syntyisi
keimpiä ampumakuoppien
tulikorsujen rakentaminenvalmiiksi ja "arnpuma-alan nykyoloissatodennäköisesti muutamassaviikossa' Riit-
raivausalkaen50- 100m tuliasemastaviholliseenpäin'' tävä pst-aseistus tekisi mahdolliseksiluopuasuuritöisistä
Piikkilankaesteoli rakennettavamahdollisuuksienmu- esteistä rakentaaedellämainittuja,joukkojentaistelua
ja
kaan kasvaviinpuihin. Ampumahautapätkiäoli tehtävä tukevialaitteita. uKokemuson osoittanut,että tähänasti-
setvarustustyöt ovatsäännöllisesti jääneetkesken ja eltä
pesäkkeittäinja kehitettäväniitä ajanmittaansyvyyteen.
vihollisenyhdelläkohdalla,useinhyvinkin ahtaalla alalla
,Tukikohtien sulkuasematon heti koko rniehistölleseli-
pakottanut jättämään pitkät ase-
tettävä'. Oli rakennettava
on työskennelty viikko-, vielä-
miin ja suojapaikkoja
käytetty satojatuhansia työpäiviä'
oli tehtäväsekäetulinjan
T-asemaanon uhrattu kuukausien
Työssä kehotettiin
varten kaivettuja kuoppia. yli 2:n kuukaudenaika)ja tuloksena
puutteellinen asema. jossaon aina-
pänssarinesteitä täydennettävä.
Syvyyttäasemaanyritettiin saada vain hv.esteitä".Kenraali Laati-
kainentosin epäili, että opstasetilanteeseen ei yht'äkkiä
mällä reservejäsijoitusalueillaanlinnoitustöihin.Niinpä
saadaparannustan. Toistaiseksiei I AKlta liiennyt työ-
pääosaJR 68:sta,joka oli Kan.A:n reservinä,pantiin
voimaauudenasemanrakentamiseen, vaan kaikki mah-
töihin 5.3.40Kärstilänjärven-LeitimojärvenvälisellePu-
dollinen "työteho ja ... myös työmuodostelmien voima
rolinjalle.Tämäoli osaT-asemantukilinjaa.
ja
pyritäänkäyttämäänetulinjan tukilinjan varustami-
Edellä mainitussaohjeessatiedotettiin,että T-asemas-
sa työskennelleet joukot oli siirretty takamaastoon Rätti- seen>.- Tilanteenkehitysjohti sitten siihen,että >uutta
ja
järven-Kananojantasalle armeijakunnat oikeutettiin T-linjaa"ei ehdittykäänlinnoittaa
ottamaanniistä,tienavaus- ja sulutusLÖihin osastoja (ar- Viipurinlahdenlänsirantaalkoi helmikuunlopullatulla
peen mukaan,. Myös voitiin tilata armetakunnille ja varsin tärkeäksi,erittäinkin senjälkeen kun Koivistosta
divisioonilletyökomppanioitakäytettäväksi taempien tie- oli ollut pakko luopua. Alue oli täysin linnoittamaton,
sulkujenrakentarniseen. "Vapaaehtoisista työvelvollisista rannikkotykistönpattereittenvähäisiälähipuolustuslait-
voidaanmuodostaarakennuskornppanioita tai joukkuei- teita lukuunottamatta.4.Divisioona,joka sinnesuunnat-
ta, joiden pääasiallisena tehtävänäon majoituskorsujen tiin, kun puolustusvakiinnutettiin TJinjalle, ei saanut
rakentaminenreserviensijoituspaikoillesekä taempien aikaa linnoittamiseen.Niinpä Viipurinlahden länsiran-
nantaistelutmaaliskuussa jouduttiinkin käymäänlinnoit-
asemien rakentaminenT-linjalla sulettujen kannasten
takaosissa . . ." Tällaisinaaseminavoisivattulla kysymyk- tamattomissaasemissa. EsimerkkinäKan.AE:nyrityksis-
 1't'7
tä tässäsuhteessa voidaanmainitakäskyViipurin lohkon kaikki neljä työryhmää, yhteensä noin 5400 miestä,
komentajalle24.2.4O,jonka mukaan JR 12 alistettiin suunnattiintaaksepäin,mutta samallaniille osoitettiinjo
hänelleja määrättiin miehittämäänlinja Suonionsaari- 5 uutta viivytysasemaa- viimeinen Vuoksenniskan-
Keihäsniemi-Korkeasaarisekä heti ryhtymään siellä Simpeleen-Hiitolantasalla.oltseviivytysasernissa suori-
varustustöihin. tetaantiedusteluev.luutn.Selinheimontoimestaia tule-
Myös kenttätykistön taholta esitettiin vaatimuksia vat kysymykseen ensisijassa sulutukset. u.pr-ukropu,
T-linjan linnbittamisen suhteen. KannaksenArmeijan ja ampumahaudanpätkät, korsutja pkl.este'. . . . ,Yksi-
tykistökomentaja,eversti E.G. Melin antoi alaistensa tyiskohtaisensiirtymisen,majoituksenja töiden suunnit-
armeijakuntientykistökomentajille25.2.40käskyntutus- telun suorittaaev.luutn. Selinheimon.Hänen oli lisäksi
tua asemaan,suunnitellatykistönsäryhmitys ja tehdä otettavahuomioon,mikäli III AKlla olisi omia ehdotuk-
'ehdotuksettykistön kannaltatarpeellistenlaitteidenra- sia käskyssäosoitettujenviirrytysasemien suhteen.Selin-
kentamiseksi,. ...'Ensisijalla olisi... miehistökorsujen heimo ei tosinjoutunut tätä varsin mittavaa urakkaa -
rakentaminentuliasemiinja tj.henkilökunnalle,.Tällä- viidesviivytysasemalinnuntietämitaten noin 100 km ja
kään saralla ei ilmeisestikeritty saadapaljoa aikaan, noin 60 km:n päässäTlinjasta - toteuttamaan,sillä
koskapaIII AK:n tykistökomentaja,eversti W. Häkli hänetsiirrettiin 7.3.40johtotehtäviinViipurinlahdenlän-
kirjoitti Melinille 8.3., että,T-linjalla ei vieläkäänole sipuolentaisteluihin.Joukotkaaneivätehtineetrakennus-
alettu rakentaatykistönlaitteita'. Kan.AE:n edustajaei töihin, sillä rauhantulo lopetti nämäja kiirettä aiheutti
ollut edesottanut yhteyttä,pyynnöstähuolimatta.'Paitsi ehtiminenuudenrajan taaksesekäevakuointityöt.Näitä
tykistöasemia, olisi syytärakentaakorsutVuokseltairroi- avustamaankäytettiin myös työmuodostelrnia.Myös
tettavia Caponierija Nordenfeldtykkejä varten ajoissa, päämajantarkoituksenaoli ryhtyä rakentamaantaempaa
sillä myöhäistäon ryhtyä rakentamaannäille korsujakun asemaaSaimaanja Laatokan yälille. Ajatus sisältyijo
vihollinenon linjojenedessä, kutenkokemusVuosalmella puolustusneuvoston linnoittamisohjelmaan 12.7.39.Pää-
on osorttanut,> majoitusmestarikehotti 5.3.40 pioneerikomentajaa ra-
III AK pysyi entisissäasemissaan ja
Taipaleella Vuok- kennuttamaan puolustusaseman linjalle Saimaa-Salmi-
sen varrella, mutta II AK:n ja myöhemmin I AK:n järvi (Rautjärvestänoin 10 km etelään)- Hiitola-Laa-
vetäytyminenaiheutti sen oikean siiven venymistäsekä tokka. Aseman"varustamiseksi työt on kiireellisestipan-
yastaavastiasemanlinnoittamisentarvettä. Jo 15.2. oli tavakäyntiin,. - Tänneperustettiinkinjo yli-insinööripii
armeijakunnanlisättäväsinnejoukkoja,kun 2.Divisioona ri ja kolmetyöryhmää.Näitä oli tarkoituslisätämyöhem-
alkoi vetäytyäSalmenkaidalle. Kun I AK vetäytyiT-ase- min. Rauhantulo keskeytti kuitenkin jo perustamisvai-
maan,paljastui III AK:n oikeaasivustaa
Tieto tästä oli saatu Väliasemantyöjoukot, noin 2500 miestä, siirrettiin
mukaan,oli armeijakunnan alistettiin Selinheimollesekämäärät-
tiedusteluntullut siihen tiin liitettäviksi vastaavaan,takana olevaan Kan.A:n
ylimenopaikan- todennäköisen tulevan työryhmään.III AKE antoikäskyn6.3.40ja valmistelui-
puolustusoli järjestettävä hin oli ryhdyttävä heti, mutta siirtyminerr tapahtuisi
päänkirkolta luoteeseen kulkevalleharjulle,. Heinrichsin pioneerikomentajan käskystätai tilanteenvaatiessaaikai-
jälkeen komentajaksitullut kenraalimajuri P. Talvela semminkin.
jätti lohkon puolustuksesta vastaavanJR 23:n komenta- Päämajanpioneerikomentajan alaisettyöjoukot oli jo
jan, everstiluutnantti(myöhernmineversti)M. Laurilan helmikuunlopulla siirretty Länsi-Kannakselta Luumäel-
ratkaistavaksi,kummalle puolen vesistöäpääpuolustus- le; mutta Itä-Kannaksenjoukoille annettiinsiirtymiskäs-
Iinja tulisi. Laurila valitsi uvuoksenlänsirannallaolevan kyt vasta rauhantulonjälkeisenäpäivänä, 14.3.40.Ne
Ayräpäänkirkonmäenja harjun päävastarinta-asemaksi, suunnattiinaluksi Ruokolahdelle,josta niiden piti kulje-
mikä varmaan oli eduksi Vuosalrnenpuolustukselle". tusmahdollisuuksien salliessasiirtyä edelleenKyrnijoki-
Asemaaei ollut aikaisemminlainkaanlinnoitettu,joten linjalle, minne myös Luumäen linjan joukot siirrettiin.
siihenjäi vain muutamapäivä aikaa ennenkuintaistelut Tuohonaikaankoko Kannasja uudenrajan takamaasto
alkoivat. 2.Divisioonavetäytyi pääosinVuoksenitäran- olivat täynnätaistelujoukkojenkuljetuksiaja evakuoita-
nalleja Laurilan rykmentti alistettiinsille.Nämä asemat vaa väestöätavaroineen,joten tyOjoukkojensiirtämistä
pidettiin rauhantuloonasti. johtavalle insinööri Tawastille annettiin ohjeeksi sopia
Itä-Kannakellakin ruvettiin työjoukkoja siirtämään siirtymisteistäja -ajoistaIII AKE:n kanssa."Tilapäiselle
poisTJinjalta maaliskuunalussa.Kan.AE antoivalmiste- majoitusalueelleRuokolahdellayarallaya muonavarät
lukäskyn1.3.ja lopullisenkäskyn3.3.40.Näidenmukaan viikoksi,.

12 Suomen linnoittamisen histo.ia

178
L-linjaeli Luumäenlinja
Syyskuun puolivälissä 1939 laatimassaanmuistiossa
everstiluutnanttiNihtilä ehdottipuolustusaseman raken-
tamista vesistölinjalleSaimaanja Kymijoen väliin sekä
myös tämän linjan ja Suomenlahden välille. Tätä ehdo-
tustaruvettiin varsinpian toteuttamaan,sillä yleisesikun-
ta antoi 21.10.39sitä koskevan'Toimintaohjeen6.Divi-
sioonankomentajalle".Divisioonaoli keskitettyTaavetin
-Luumäen seuduilleylipäällikön reserviksi,lahimpinä
toimintasuuntinaKarjalan kannasja eteläinenrantamaa.
Ohjeenmukaan,divisioonalaatii suunnitelmanja aloit-
taa osilla voimistaankenttävarustustyötvesistölinjoilla
Saimaa-Kivijärvi-Tirvanjärvi sekäKivijärvi-Urpalan-
järvi-Elkiänjärvi-Ihaksenjarvi. Erikoista huomiota on
kiinnitettäväpanssarivaunuesteiden aikaansaantiin. Piik-
Kuya 107.Luumdenlinja ja Kymenlinja talvisodanaikans.
kilankaa ei toistaiseksi ole saatavissa.Teknilliseen suori-
tukseen nähden lähettää Päämajan pion.komentaja tar-
kemmat ohjeetn. Kuvasta 107 ilmenee divisioonalle käs-
ketynasemansUainti.
Koska.joukoillevoitiin osoittaatyömaat läheltä maja-
paikkoja,saatiinsekäasemansuunnitteluettä rakentami-
nennopeastikäyntiin.Tuloksetjaivät kuitenkinkokonai-
suutenaottaen varsin vaatimattomiksi,sillä joukkojen
koulutustapidettiin tietenkin tärkeimpänäja ehkä noin
kolmannesajastavoitiin käyttäälinnoittamiseen.Työka-
luista oli puutetta, erityisestikiviesteenrakentamiseen
tarvittavista.Niitä koetettiin kerätä myös paikallishan-
kinnoin lähiympäristönkaupoistaja taloista. Lappeen-
rannasta Ihalaisten sementtitehtaaltasaatiin käyttöön
kompressori, joten estekiviävoitiin irroittaa myöskallios-
ta eikä enää oltu vain maastostakerättyjen pulterien

varassa.Käsityötäsilti jatkettiih.
Ensisijaisestipyrittiin rakentamaanasematteidenkoh-
dalle ja niihin aluksi tuliaseidenasematsekä ampuma-
kuoppia ja ampumahaudanpätkiä. Työt keskeytyivät
siihen, että joulukuun alussadivisioonasiirrettiin pois,
noin kolmannesTolvajärventaisteluihinja loput Karja-
lan kannakselle.
Pian töitä kuitenkin taas jatkettiin. Päämaja oli jo
2.12.39käskenytlopettaabetonityötpääasemassa, Muo-
laan kannastaja Salmenkaitaalukuunottamatta (siv.
151) ja 5.12. pioneerikomentajasai käskyn viipymättä
ryhtyä toimenpiteisiin,seuraavien puolustuslinjojen
hv.torjuntaesteiden rakentamiseksr:
1) Yiipuri-Kuparsaari-Räisälä-Käkisalmi (Kann.A:n
Pion.kom.saanutkäskyntämänlinjan esteidenraken-
tamrsesta)
2) Saimaankanava-Saimaanvesistönkapeikot Pielis-
järveensaakka
3) Saimaastalänteen-Lemi-Luumäki ja Miehikkälän
kauttaVirolahdelle.
Työnjohtoja valvontaPion.kom.toimesta.
Estelinjojenyksityiskohtainenkulku op.os:nosoittama-
tr4,.
Sarlin antoi 16.12.39käskyn,jonka mukaanuYleisellä
Linjalla Suomenlahti-Saimaa-Savonlinna-Joensuu-
Pielinensuoritetaanhyökkäysvaunuestetöitä, joihin osal-
listuyat sekäpioneeri-että rakennusjoukot. . . Ylimpänä
Työnohjaajanatoimii kenr.rnajiHanell ja linjan eri loh-
koillajälempänämainitut
Lohko-
futhko 1: Yirolahti- Luumdki- Saimaa
AlalohkoA Virolahti-Hurttala
työpäällikkönäres.ins.luutn. Arajoki
AlalohkoB Hurttala-lhaksenjärvi
työpäällikkönäres.ins.luutn. Muotinen
AlalohkoC Ihaksenjärvi-Luumäki-Saimaa
ryöpäällikkönä ins.Laine . . .
Lohko 2: ViiDurinlahti- Saimaankanava-Saimaa
Lohko3: Ruokolahden alue sekä linja Saimaa-
Paasivesi
I-ohko4: Pyhdselka-Pielinen".
Myöhemmin täydennettiin rakennettavien asemien
luetteloasiten,että Lohko 1 saivielä ,D-linjan' eli Pulsan
linjan (Ottajärvi-Pulsa-Saimaa, kuva 107). Uudeksi
työlohkoksi5 tuli Suomenlahden rannikkoVirojoen-Vii-
Durinväli ä.
179
Käskyäei toteutettutäysintässämuodossa.Eteläisim-
mälle lohkolle (C) ei tullut insinööri Aräjoki, joka jäi
johtamaanSalmenkaidantyömaata,vaan insinööriKai-
tera. Työryhmän kantajoukkonaolivat maanviljelysinsi-
nööripiireistäkootut insinööritja rakennusmestarit, jotka
insinööri Kaiteran johdolla olivat olleet kartoittamassa
Jänisjokilinjaamyöhemminaloitettäviabetonitöitävar-
ten. Keskilohkolle(B) siirrettiin 22.12.39Summan-Kar-
hulan työryhmänätoiminut 5.Rakennuskomppania, joka
kuun alussaoli siirretty Saimaankanavalle.Pohjoisloh-
kolle otettiin 9.12. työpäälliköksiinsinööri E. Laine ja
perustettiinkokonaanuusi työryhmä.28.2.40muodostet-
tiin näistäkolmestalohkostayliinsinööripiiri, johtajana
yliinsinööri A. Nikander.Tätä asemaaruvettiin nimittä-
määnL-linjaksieli Luumäenlinjaki.
Kenraalimajuri E.F. Hanell sal 15.12.39alkaen vas-
tuun kaikistaedellämainituistalohkoista,mutta henkilö-
kohtaisestihänjoutui suunnittelemaan varsinaisenL-lin-
jan, aluksi aivan yksin. Hän edusti täällä päämajan
operatiivistajohtoa, mihin oli viitattu edellä mainitussa
5.12 pioneerikomentajalle annetussakäskyssä.Käytän-
nössäsuunnittelutapahtuisiten,että hän antoi yleisluon-
toisetohjeettyöryhmienjohtajille, jotka suorittivatyksi-
tyiskohtaisenviitoituksen.Myöhemminsuunnitteluuntu-
li apuväkeäkin:linnoitustoimistonkapteeniM. Kuumola
ja luutnäntti R. Nyman sekäinsinööriA. Nykänen.Myös
Hanellin käytössäollut kapteeniT. Saukkonenosallistui
työhön.Kun Hanell 24.2.40otettiin "Ylipäällikönerikois-
käyttöön' H-ryhmän komentajaksi,Sarlin antoi 6.3.40
vastuunpohjoisenlohkonja 11.3.
everstiB. Nordenswanilleeteläisenlohkon suunnittelus-
ta. VälirajaksimäärättiinYlijärvi-Valkjärvi.
D-linjan eli Pulsanlinjan rakennustöiden aloittamisesta
keskilohkontyöpäällikölle,
insinööriT. Muotiselle.Tämän oli järjestettävälohkon
työt siten, että voisi työryhmineensiirtyä uudelle työ-
maalleen 5.2.40 mennessä.Ensi tilassa oli aloitettava
linjan yksityiskohtainen tiedusteluja viitoitus oli saatava
valmiiksi 25.1.40 mennessä."Samalla on suoritettava
majoitustiedustelutyöosastojavarten. Koska varsinkin
k.o. linjan pohjoisosassa miestenmajoitus tulee tuotta-
maan vaikeuksiaon tännerakennettavamiehistökorsuja
työosastojen miehiä varten.Nämä korsut on sijoitettava
siten,että ne sopivatasemanmiehitysjoukkojen käyttöön
ja on niidenpaikatsamoinmerkittävä25.1.40mennessä."
. . . "Ensi sijassaon yaltamaantiesuljettavaainakin kah-
destakohdasta.Samoinon muidenpoikkiteidensulkemi-
nenensimmäisen kiireellisyysesteentöitä. Tämänjälkeen
siirrytäänyhtenäisenesteenrakentamiseen alkaenvalta-
maantienmaastosta.,
Ennen kuin Muotinen ehti siirtvä uudelle lohkolleen.
 toimiston uusia työryhmiä (vrt. siv 158, I6a)' L-linja
toimi eräänlaisena"perustamiskeskuksena"' jossa koot-
tiin työyksiköitätyövelvollisuuslain nojalla palvelukseen
kutsutuistamiehistäja valmiit yksiköt lähetettiin T-lin-
jalle. - L-linjan työvahvuusoli tammikuunlopulla lähes
3000miestä.
Helmikuunalkupuolellatulivat Luumäelleruotsalaiset
ja norjalaisetvapaaehtoisetlinnoittajat' Suunnitelmien
-moka"n
ato"enpohjoispäähän piti tulla 8 ruotsalaistaja2
norjalaistatyöryhmää,mutta sodanaikana ehtivät saa-
pua vain ,etujoukot,' 900 ruotsalaistaja 240 noqala\stz
isivu 165).Kuvasta108ilmenevätalueet'joille heidätoli
iarkoitus sijoittaa - ParhaimmillaankinL'linjalla oli
varsinaisesti työssävain5 työrybmää.
Kun rintama siirtyi KannaksellaT-linjalleja työjoukot
oli siirrettäväsieltä pois, ne ohjattiin aluksi Luumäelle'
päämajanpioneerikomentajan 27'2'40 antamankäskyn
mukaan"insinooriNikanderin komentoon' uutta teh-
tävää varten', mikä tietenkin tarkoitti työtä L-linjalla'
Nikander sai 8.3.40käskynpannakaikki voimat )kenttä-
varustustöihin,alkaentärkeimmistäpaikoista" Kiireelli-
syysjärjestys oli seuraava:
- hv-esteet,
- pkl-esteet,
- avoimet.kk-asematynnä pieni miehistökorsu'ampu-
'
makuopat,
- miehistökorsut.
Toistaiseksiei vielä pitänyt ryhtyä betonitÖihin'
Toiminta L-linjalla jäi kuitenkinvarsinlyhytaikaiseksi'
alue oli tyhjennettävätaistelu-
Osoituksenasiitä, että täällä kuitenkir
betonitöitäkin,on II AKE:n sähke
esikuntapäällikölle22.3 40, jossa pyydetään'
suorittaaloppuun aloitta-
Kuva 108.Suunnitelma ruotsalaisten i4 noliLlaistentyöryh' mansa'työt(Kivijärven pato sekäkaksi betonistakk-kor-
miensijoittamiseksiLuumden linialle-
soa), -ika veisi aikaa pari viikkoa. Kenraali Sarlin oli
käskynSuomionsiirtymisestäpois'
hän sai Hanellilta 31.1. käskyn lähteä Kannakselle nimittäin antanut
5.2.40,johdossaan5.Rakennuskomppania' Uusi työmaa Ottaen huomioonlyhyen ajan, vähäisentyövoimanJa
sekä
tuli olemaanT-linjalla Räisälässä. Muotisenpiti suorittaa sen vaihtuvuuden,suunnittelun puutteellisuuden
ei ole ihmeteltävää, että työsaavutukset
loppuun keskilohkontyot ennensiirtymistään'InsinÖÖri muut olosuhteet,
etelään Vuorisenjärven iäivät vaatimattomiksi. Kun 6.Divisioonasiirrettiin sodan
Laineen työlohkoalaajennettiin
se ilmoitti rakentaneensalinjalle
tasalle,mikä tuli valirajaksiKaiteranetelälohkoon'Koko älettua Kannakselle, sekäSalpaus-
D-linja tuli Laineen johtoon, jolle myös jäi noin 550 Ifirvasjärvi-Suur-Urpalanjäryi-Kivijärvi välil-
selänpohjoispuolisille kannaksille Saimaan-Tirvan
miehln vahvuinen työosastopäällystöineen5 Rak'K:n
seuraavat määrät:
lähtiessä.Hanell myös tarkensiD-linjan kiireellisyysjär- lä oanssarinestettä
jestystä.- Työsaavutukset jäivät tällä linjalla vähäisiksi - kiviestettä 3 543m
- rinneleikkausta 3279m
iauhan tulon keskeyttäessä tyÖt. Keskilohkoltaotettiin
- 5 342m
tammikuun alussaTyöryhmä Saarinentekemäänjäära! suokaivantoa
Yhteensä 12164 m
loestettäViipudnlahdelle,tytilohkolle5.
Luumäen linjan, Suomenlahti-Kivijärvi-
Kun T-linjaanryhdyttiin rakentamaanmyÖsbetonilait- Varsinaisen
oli 17.3'40 laaditun,jossakin
teita tammikuunalkupuolellaja sinnetarvittiin linnoitus- Saimaa,linnoittamistilanne

määrin epätarkan tilaston mukaan seuraava:
- kiviestettä valmiina 9,9 km, suunniteltunal2,l km
- kaivantoestettävalmiina 9,6 km, suunniteltuna 2,0km
- rakenteellista
estettä valmiina 2,4 km, suunniteltuna 0,8km
yhteensä valmiina21,9km,suunniteltuna 14,9km,
- jäärailoestettävalmiina 2,9 km, suunniteltuna 1,0km
yhteensä valmiina24,8km,suunniteltuna
15,9km.
Sarlin oli jo 14.3.antanutyleiskäskynkaikkienalaisten-
sa työjoukkojen- sekäKannaksellaettä LJinjalla ole-
yien - siirtymisestäKymijoelle.Vastaavanlaisen käskyn
antoimyösKan.AE omille työjoukoilleen:Vuoksenlänsi-
puolellaolevat Kymijoelleja itäpuolellaolevat Saimaan
itäpuolelle.- 20.3. Maavoimienkomentajakäski siirtää
kaikki työjoukotKymijoenlänsipuolelle.
Kan.A:n alaistenjoukkojenoli määräalistuamainituil-
le alueille saavuttuaanpäämajanpioneerikomentajalle,
mutta 15.3.40annetullakäskylläne alistettiinkinarmei-
jakunnille,ennenkuinolivat saapuneetkäsketyillealueil-
le. Seuraavana päivänäKan.A:n pioneerikomentaja antoi
täydentävänkäskyn,jonka mukaanarmeijakunnatnvoi-
vat suorittaa työjoukoissaantarpeelliseksikatsomiaan
uudelleenjärjestelyjä, . . .,Työmuodostelmiakäytetään
edelleenkinja ensisijassakenttävarustustöihinuudella
pääpuolustuslinjalla", joskin niitä voitiin tarpeenmukaän
käyttäämuihinkin tehtäviin,kuten tienkorjaus-ja hoito-
töihin.
Samassakäskyssäsanottiinmyös, että 'koska työjou-
kotkin ovatjoutuneet
jopa tappioitakin,lienee
miehet yleensäjo
kestäviälomia pieninäryhminä
on vakiintunut...' ...
se millään tavalla muuta ainakaantoistaiseksitilannetta
rintamalla.". . . nYleensäovat työjoukothyvinja kiitosta
ansaitsevallatavalla suorittaneet osuutensaraskaassa
tehtävässämme, ja on tarpeellistasaattaatämä työjouk-
kojentietoon."
II AK:lle alistettiinTyöpataljoonaSilveniusja I AK:lle
TyöpataljoonaStadius,toisin sanoensamat työryhmät,
jotka niillä jo olivat olleet,nyt vain pataljooniksinimitet-
tyinä. Lisäksi kummallekin annettiin muutamia työ-
komppanioita.Linnoittamiseenkäytettäisiinsekätaiste-
lu- että työjoukkoja ja kiireellisyysjärjestysmäärättiin
seuraavaksi:
- hv.esteet,
- pkl.esteet,
- tuli ja asuinkorsut,
- ampumakuopat,avoimetkk.asemat,ampuma-ja yh-
tevshaudat.
181
Samallatiedoitettiin päämajantoimestasuoritetut työt
linjallaVirolahti-Kivijärvi-Saimaa.
Periaatteellisenaohjeenasanottiin,että >tarkoituksena
on, paitsi nyt mainittujen asemienitsessäänrakentami-
.nen syvyyteenja niiden lujittaminen sulkuasemienavul-
la, myöskin laajemmassamielessäryhtyä rakentamaan
asemia syvyyteen,muodostamallatässä hahmoitellun
asemaneteentai taakseasemianiin että niistä sulkuase-
mineenvähitellenmuodostuupuolustusvyöhyke, jolla on
syvyyttä5-10 km,.
Kohta edellämainitun käskyn jälkeen annetusta II
AK:n pioneerikäskystä ilmenee,että armeijakunnankol-
melle divisioonallevoitiin tässävaiheessa antaatyöjouk-
koja yhteensälähes2500miestä.
KannaksenArmeija antoi 15.3.40käskynpuolustuksen
järjestelystäuudenrajan takana.Pääasemaksi määrättiin
linja Virolahti-Vaalimaa-Salajärvi-Ottajärvi-Suur-
Urpalanjärvi-Kivlärvi-Jänkäjärvi-Saimaa (kuva
109).III AK oli jo tässävaiheessa otettu suoraanpääma-
jan johtoon ja Kan. A:n suuntaansen väliraja oli Sai-
maassa. Kan. AE:n johtoonjäivät I ja II AK.
Seuraavanapäivänä KannaksenArmeijan Esikunta
muutettiin MaavoimienEsikunnaksi(Ma.VE) ja siirret-
tiin Mikkeliin. Kaikki viisi armeijakuntaaolivat nyt sen
välittömässä johdossa.23.3.40Ma.VE tarkisti äskenmai-
nittua käskyänimenomaanII AK:n oikeansiivenkohdal-
ta määrätensenhuomattavanpaljon taemmaksi:Klami-
lan-Säkäjärven-Ihaksenjärven tasalle(kuva 109).Eri-
tyisesti käskettiin asemaanrakentaa syvyyttä aseman
oikeallasiivellä,Klamilastaaina Ravijoellesaakka.15.3.
olikin tällä kohtaa aivan rajan
määrättiin käytettäväksisuojajoukkojenviivy-
rakentamistätässämielessä."
oli II AK:n vasemmallapuolella,Kivijärven
välissä,antoi 21.3.40puolustuskäskynsä,
jonka mukaanedellämainittu linja Kivijärvi-Jänköjärvi
-Saimaa määritettiinyksityiskohtaisemmin ja käskettiin
divisiooniaryhtymäänsenlinnoittamiseenpääpuolustus-
linjaksi.MaavoimienEsikuntaantoi 23.3.40armeijakun-
nan tehtäväksivielä erityisestitutkia asemanliittymistä
Saimaan itärannalla Kyläniemessäolevaan III AK:n
oikeaansiipeen(kuva109).
Rauhanteonjälkeisinä päivinä oli toisaalta saatava
joukot nopeassatahdissarauhanehtojenmukaisestiuu-
den rajan länsipuolelleja toisaaltaoti säilytettävätäysi
puolustusvalmius,koska ei voitu olla varmoja rauhan
pitävyydestä.Tätä taustaavastenon nähtäväyhtymien
tiheässätahdissaseuraavatkäskytvetäytymisestä ja puo-
lustuksenjärjestelystä.Tässäeivätyhtymät näytä paljoa-
kaanottaneenhuomioonVirojoen-Luumäenlinjaa,vaan
puolustusasemat määrättiinensinhuomattavastisenetu-
 ='\ I
{(ev
\*'(
Kuva 109. Suuhnitellut puolüstusasemat Suomenlahden
puolelle - nimenomaan €teläsiivellä - ja sitten taas sen
taakse. Kaikissa käskyissä korostettiin tehokkaan viivy-
tyksen tärkeyttä pääaseman etumaastossa ja toisaalta
pääasemanpikaisen linnoittamisen kiireellisyyttä. Yhty-
mille ja joukoille annettiin useita peräkkäisiä tiedustelu-
tehtäyiä edullisimman asemanmäärittämiseksi.
Ohjeissa kehotettiin ottamaan huomioon sotakokemuk-
set ja jossakin määrin pyrittiin jo tekemään niistä johto-
päätöksiä.
Päämajan rakennuttaman aseman suhteen ilmeni tiet-
tyä epäluuloisuutta:II AKE:n 18.3.äntamassakäskyssä
sanottiin, että'mikäli työjoukkojen rakentamat laitteet
osoittautuyat sikäli virheellisiksi, että ne voivat muodos-
tua vaarallisiksi aseman kestävyydelle . .. oikeutetaan
u l t
.)
1940.
joukot rakentamaan uudet laitteet näiden tilalle". Esi-
merkkeinä luetellaan mm. hy.esteet,joita ei voida tulit-
taa tai ovat liian kaukana, asemaanj ohtavat ,Yarustamat-
tomat aukeamatja purouomat- jne.
Päämajan taholta ei tässä vaiheessa vielä puututtu
aseman määrittämiseen, vaan se jäi toistaiseksi vain
Maavoimien Esikunnan ja sen alaisten yhtymien varaan.
Periaatteessaoli jo tuolloin päämajassa päätetty ryhtyä
aseman linnoittamiseen vakinaisinkin linnoituslaittein,
mutta miten se tapahtuisi, ei vielä ollut ratkennut. Vuo-
denaikakin oli tuolloin mahdollisimman hankala perus-
teellista linnoittamistiedustelua varten, lunta oli paksulti
ja kelirikko alkamassa.
 183
KJinja eli Kymijoenlinja mijokilinjan suunnittelussa ja valmistamisessa". Hän ei
muuttanutasemiensijoitustaedelläesitetystä.
Kymijoelle rakennettavapuolustusasema - taimmainen Valvepyysi4.2.40päämajaltalupaaEr.P 21:nsiirtämi-
itäänpäin suuntautuva- oli kuulunutjo kenraaliEnckel- seen"varustustöihinKotkan lohkolle,, esittäenperuste-
lin suunnitelmiin(wt. s. 24 ja 28), vaikkakaanhän ei luksi,että pataljoonantyölohkolleoli jo saatu300työvel-
vielä ollut ehtinyt aloittaa sen tutkimista. Seuraavan vollista.Päämajavastasi,että kysymysoli merivoimien
kerran tämä asemaesiintyy vasta Nihtilän muistiossa komentajanratkaistavissa.
(sivu 100) syyskuunpuolivälissä1939,mutta tällöinkään Kun tälvisodanpäättymisenaikoihintyöjoukkojasuun-
ei vielä välittömästi ryhdytty sen suhteen mihinkään nattiin itse jokilinjalle, ei siellä ollut suunnitelmiasiitä
toimenpiteisiin.Pian sodanalkamisenjälkeen, 10.12.39, mitä pitäisi rakentaaja minne. Maasto oli suurimmaksi
päämajaantoimerivoimienkornentajallekäskynKymijo- osalsi täysin tutkimatontaja tähän aikaanvielä paksun
kilinjan linnoittamisesta.Tähän oli käytettävämerivoi lurnenpeitossa.Niinpä olikin sekäsuunnitteluettä raken-
mien jalkaväkijoukkoja,rsiinämäärin kuin ne jäätilan- taminenpantavaalulle samanaikaisesti. Kenraali Sarlin
teesta riippuen voidaan .. . irroittaa,, mutta heti oli pyysi 15.3.40 ylipäällikön toimenpiteitä saadakseen
työhön siirrettävä Er.P 2l ja Er.P 22. Merivoimien "suunnittelua värten n. 30 kokenutta uoseeria.mieluim-
komentajanoli määrättävätyön johto ja tehtävä pääma- min ye.upseereita. jotka ovat saaneerrintamakokemus-
jalle esitystöidenjärjestelystä. ta". Ylipäällikkö ei kuitenkaantässäyaiheessa ryhtynyt
Kenraali Valve yritti saadalähistöllä olevia muitakin toimenpiteisiinasiassa,vaan Sarlin sai ratkaista ongel-
kuin merivoimien joukkoja mukaan työhön, mutta esi- man omin voimin. Seuraavana päivänä hän antoikin
merkiksi Korialla olevanPioneerikoulutuskeskuksen voi- käskyntyön järjestelystäsiihensaakkakunnes,suunnit-
mien käyttöön hän ei saanutlupaa. Sensijaanpäämaja
suostui13.12.39siihen,että "Oulun lohkonpääosamaju- Kuva110.Kymenlinjontyömoattoukokuussa 1940.Kapteeni
ri Jussilanjohdolla" saatiin siirtää työhön Kouvolan U.Pikkarcisen inventointi.
seudulle.
Asernansijainti määrättiin neuvottelussa3.1.40,jossa
päämajaaedusti majuri (myöhemmineversti)L. Saura-
mo, MerivoimienEsikuntaamajuri (myöhemmineversti-
luutnantti) R. Gröning ja varsinaisiatyön suorittajia
Kotkan lohkonjalkaväkikomentaja,everstiluutnanttiO.
Purhonen.Päävastarinta-asema tuli sumrnittaiselle linjal-
le Utti-Myllykoski-Kyrnijoki-Tavastila
oli siis vain keskiosaltaan
sestisenetupuolella.Lisäksisovittiin,että linjan
osassatöitä jatketaan
ran linjalla suoritetut
tarkoitettiin 6.DivisioonanYH:n aikaisia töitä (wt. s.
178).Taisteluetuvartiolinjan piti tulla viitisen kilometriä
idemmäksi, suunnilleen linjalle Kaipiainen-Sippola-
Summajoki.Tässäasemassa ei kuitenkaankeritty tehdä
mitään,sillä kiireysjärjestykseksi sovittiin
- päävastarinta-aseman pohjoisosa,
- muut osatasemasta,
- etuvartioaseman pohjoisosa ja
- muut osatasemasta.
noudatettava
Eri töis.sä järjestysoli seuraava:
" l Hv.esteetsuunniteltavalujiki, niille syvyyttä.
2. Tulisuunnitelma laadittava.
3. AsemienrakentaminenrinnanHv-esteittenkanssa."
Kenraalimajuri J. Heiskanenmäärättiin 2.1.40 meri
voimien komeritajankäytettäväksi,jv.komentajanaKy-
 184
telua varten on saatu tarpeellinenmäärä upseereita,. - ampuma-Jayhteyshautaa n . 2 0 km
Toistaiseksilinja jaettiin kolmeenlohkoon,joiden suun- - asepesäkkeitä, avoimiaja katettuja 6 5 kpl
nitteluun määrättiin seuraavat upseerit: "pohjoiselle - betonisiakk-korsuja /l
kpl
kenr.majuri Heiskanen apunaan kapteeni Saukkonen, - majoituskorsuja,1-2 ryhmän 64 kpl
keskimäiselleev. Nordenswanapunaanluutn. Nyrnanja - betonisiamajoituskorsuja 5 kpl
eteläiselleev. Heinrichsapunaankapt. Kuumola".Suun- - "kalliokorsuja,(luolia),ioukk.- kompp. j kpl
nittelulohkot olivat samalla myös yllinsinööripiirejä ja - kiviestettä,I -4 rivistä n. 1,8 km
niiden päällikköinäolivat yli-insinööritA. Rosendahl,K.
Tawastja A. Nikander, joihin suunnittelijatpitivät ylr- Eversti G. Heinrichsin 10.5.40päivätynmuistionmu-
teyttä. Johdonvaihtuyuuttakuyaa,että seuraavanapäi- kaan "töitä on suoritettuvähänsiellävähäntäällä. Mil-
vänäoli keskilohkonyli-insinöörinäM. Muoniovaara. laänrintamaosallaei ole syntynytoperatiivisesti ja taktil-
Suunnittelustaja räkentamisenaloittamisestaannettiin lisestiyhtenäistä ja täydellistälinnoitussysteemiä". Tuli-
seuräavatohjeet."Rakennustöiden jouduttamiseksitule- suunnitelmienpuutteessalaitteet olivat monin paikoin
vat ensikädessäkysymykseen ensimmäisen ampumahau- väärin sijoitetut:,majoituspaikansijoitussekäpyrkimys
talinjan ja siihenliitt]'vien yhteyshautojenviitoittaminen tuottaa mahdollisimmanvähänvahinkoamaanomistajil-
sekähirsistenyhdenryhmänkorsujenpaikkojenmäärää- le" olivat määränneetpaikat, mistä työt oli aloitettu.
minen. Nämä työt suoritetaanilman edelläkäypäätuli- "Rak.teknillisestiovat työt yleensätyydyttävästisuorite-
suunnitelmanlaadintaa,ellei maastoole niin selvä,että tut erikoisestiniissä paikoin, missä työnjohto on ollut
tulisuunnitelmavoidaantehdäniin nopeasti,ettei seestä kauanpuolustuslaitoksen linnoitustöissä olleidentyönjoh-
töidenaloittamista.,Taisteluhaudatpiti aluksisuunnitel- tajien käsissä(ryhmäKärkkäinen)>.Heinrichsinmielestä
la joen itärannanpuolustusasemiin sekäjoen länsirannan jälki oli sellaista,että olisi pitänyt määrätä,joku töihin
törmälleja myöhemminmyös asemansyvyyteen.>pans- osallistumatonpäteväupseerinsuorittamaanjälkitarkas-
sarlvaunuestettäsuunnitellaanaluksi vain tärkeimDiin tus, jotta "eri toimihenkilöille lankeava vastuu tulisi
paikkoihin.joissavälitrömästisenjalkeen ryhdytäänra- selvitetyksi".Tällaistatarkastustaei kuitenkaantoimeen-
kennustöihin.oEstekivienhankintaanitärannan esteitä pantu.
vartenoli ryhdyttäväheti. Suunnittelijatja yli-insinöörit Kesäkuunlopulla everstiVainio tarkasti Kymijokilin-
saivatohjeekseenkartan I : 100000, johon oli merkitty jan linnoitustyöt maavoimienpioneerikomentajanomi-
pääpuolustuslinja ja lohkojako. naisuudessa. Hänen lausuntonsaoli samantapainen kuin
Työt asemassapääsivät pioneerinakiinnitti enemmän
15 000 miehenvoimaila. kysymyksiin. Vainiototesi
nyt kauan, suuri miehistökorsutolivat omaa
Myös työmaidenperustaminen ei tunneta ohjesäännöissä eikä niiden
tääIlä ei majoituksen sotakokemuksiin>. Erityisesti
kuin aikaisemmilla tulikorsujen,korkeahirsi-
taja käski'viipymattä ,miehistökorsut oli osaksi
länsipuolelle". rinteellen.Koska tehtyä
Kymijoen itäpuolella työtä käyttää hyyäksitäydentämällä
pantiin myös linnoitustöihin.Divisioonan29.3.40 aüa- sitä tarkoituksenmukaisesti, Vainio ehdotti, että ainakin
man käskynmukaansen kolme rykmenttiä saivatkukin linjan etelä-ja pohjoispäässä olevissasillanpääasemissa
lohkonsa linjalta Myllykoski-Niittyjoki-Käyrälampi, Tavastilassaja Utin seuduilla tällaiset työt pantaisiin
joka niidenoli yksityiskohtaisesti tutkittavaja viitoitetta- käyntiin.
va:,suoritettavapuolustusasemien miehityksiätällä lin- Heinrichs teki linnoitustöidenjohtajaksi määrätylle
jalla ja sitenselvitettäväasemienjärjestely,.Asemaanoli kenraaliHanellille jo huhtikuun alussaesityksentöiden
viitoitettava "konetuliaseidensijoituspaikatja ampuma- lopettamisesta,mihin tämä suostuikin6.4.40. Päämaja
sektorit..., esteiden.,. kulkusuunnat, ampumahaudat antoi 8.4.40 käskyn työvelvollistenkotiuttamisestaja
sekätähystys-ja tulenjohtokorsujen sijoituspaikat.Järjes- 10.4.oli linjalla enää toista tuhatta työntekijää,nämä-
telyssäon huomioitavasaavutetutsotakokemukset". kään eivät työvelvollisia.23.4. annettiin käsky sodanai-
Linnoittamisenjäljet jäivät kokonaßuutenaottaenvar- kaisten työvelvollismuodostelmien hajoittamisesta.Ky-
sin vähäisiksi.KapteeniU. Pikkaraisentoukokuussa1940 min linjalle jääneet työryhmien rungot siirtyivät aika-
suorittamaninventoinninmukaanasemasta löytyi valmii- naantakaisinuudestaanperustetuilletyömailleLuumäen
ta ja rakenteillaolevialaitteita seuraavasti: linialle.
 Kun 23.Divisioonan jälkeenalueelletuli 2l.Divisioona,
se sai II AK:.lta 2.'7.40käskyn jatkaa linnoittamista
Myllykosken-Utin välillä ja alkoikin työt 15.7.40käyt-
täen niihin yhden kolmanneksenajastaan.Kiireysjärjes-
tyksenäoli - entistenkeskeneräisten töidenloppuunsaat-
tamisenjälkeen
- ampuma-ja yhteyshaudat,
- tulenjohtopaikat,kk- ja krh-asemat,
- korsutsekä
- panssarinesteet ja suojakuopat.
Divisioonankäskyssä painotettiin,että konekivääritpiti
sUoittaasivustatuliasemiin takarinteisiineikä niistä saa-
nut tehdä umuurahaiskekoja". Divisioonantöitä jatkoi
senseuraaja, 21.Prikaati. 13.11.40päivätyn"kenttätyöil-
moituksensa,mukaanse olikin rakentanutalueellemm.
avoimia kk-asemia10 kpl, sirpaleenkestäviä 32 ja osu-
mankestäviä34, piikkilankaestettänoin 15 km, korsuja
50 kpl sekäampuma-ja yhteyshautaayhteensälähes8
km, jostalujitettua 800m.

J ä r v i al u e en t a e m m a t a s e m a t
Aiemmin on selostettuyleisesikunnan suunnitelmatjär-
vialueensulkemiseksilinnoittamallatiesuuntienkapeikot
(s. 100). Rauhanaikana ei näihin töihin liiennyt varoja
eikä työvoimaa,mutta kun sodan sytyttyä pääaseman
linnoittajat oli vedettävä
alueenväki insinöörien
jarvialueelle (lohko
komentajan16.12.39
mainittu. Työryhmä
panssarinesteitä
saloonja Moinsalmelle
lan-Ruokolahdentien suuntaan.'Työnohjaajana, eli
suunnittelu-upseerina toimi luutnantti R. Nyman sekä
tämänapulaisenainsinööriA. Nykänentammikuunlop-
pupuolellesaakka.Esteetolivat maastostariippuen hir-
sillä lujitettua rinneleikkaustatai kiviestettä.Esimerkiksi
Punkaharjuneteläpäähäntehtiin rinneleikkaustaja sitä
j atkettiinrannoillekiviesteenä.
Joulukuussaperustettiinestetyömaatmyös Puumalan
-Sulkavan välisenvesireitinvarrelleOriselän,Varmavir-
ran ja Enonvedenrantamille.Täällä rakennettiinlyhyeh-
köjä rinneleikkauksia ja kiviesteitä
Kun tammikuussa1940ruvettiin rakentamaanTJinjal-
le betonikorsuja,siirrettiin Työryhmät Kärkkäinen ja
Suomio, joilla tällaisiin töihin oli eniten kokemusta,
takaisin Kannakselle,ns. Laihalammin linjalle. Punka-
harjulletuli uudeksityöpäälliköksiprofessoriE. Lehtoja
Kuva lll. III AK:n puolustusasemat
Sisd-Suomen jAn'ia-
lueella kevdalld 1940.Kuyassamyös talyisodanaikaiset
,yömaat.
PuumalaaninsinööriA. Hannelius.35.Pioneerikomppa-
nia, joka sai käyttöönsämyös työvelvollisia,sai 26.1.41
rakentamaanesteitäKesälahdenkirkonky-
seuduillesekä Puhoksen-Villalan alueelle.Helmi-
Sulkavan-Puumalantyö-
TyöryhmäLehdolle.Kaikkiaantämätyöryhmäteki
noin 10,6km; työmaatilmenevätkuvasta
(työlohko4) ruvettiin panssarines-
teitä rakentamaansikä1äistä tie-ja vesirakennushallinnon
piiriorganisaatiotakäyttäen. Piiriinsinööri T. Haila oli
,ystävällisestiottanut hoitaakseensikäläisetesteraken-
nustyöt" ja hänen johdollaan muodostettiintyöryhmä
11.12.39.Siihenotettiin sekätyönjohtoettä ammattiväki
tiepiirin henkilökunnasta,joka vielä olijäänyt jäljelle kun
kenttäarmeijalle oli perustettu kaksi tiekomppaniaa.
Suunnittelu-upseerina toimi täällä aluksi kapteeni M.
Kuumola.- Työmaatilmenevätkuvasta112.
Asemiensuunnittelunvaikeuksistanoina aikoina,jol-
loin siihenkoulutettuahenkilökuntaaei ollut juuri lain-
kaan olemassa,selostettakoon seuraavaesimerkki.Pää-
majan pioneeriosasto antoi 10.3.40käskyn 35.Pion.K:n
päällikölle,reservivänrikkiK. Karjalaiselleluovuttaaes-
tetyömaansa TyöryhmäLehdolleja 'Teidän on alueellan-
ne rakennettujentai suunniteltujenhv.estelinjojen nojalla
 pääUikönpoissaollessa suorittäaresvänr.Veijalainenko'
Lenttävarustustöiden suunnittelun ja valvonnan'
Res.yänr.Veijalaiselle antaa kapt. Rantanen paikalla
lähemmät ohjeet.' Kapteeni (myÖhemmin everstiluut-
nantti) P. RantanenpalveliPM:n pioneeriosastossa'
Sarlinkirjoitri samasta asiaslapäämajanoperatiivisen
osastonpäällikÖlle12.3.40.Kirjelmään on everstiluut-
nantti Nihtilä kirjoittanut: nMuuttuneiden. olosuhteiden
vuoksi tehtävä jää Iv AKlle. Sovittu kenr. Sarlinin
kanssa.,Rauhaoli tullut.
Asemiensuunnitteluei kuitenkaankaikissasuhteissa
tyydynänytrintamajoukkoja. jotka rauhantultuasaapui-
vat näihin asemiin,koskapaIII AK:n komentaja23'3 40
päivätyllä puhelinsanomallapyysi päämajalta'täysin
pätevänvarustüsupseerin, sillä tähän saakkaPunkahar-
jutle ja sen lähistölle rakennetutja juuri valmistetut
varusteetovat nykyiselläänkokonaankäyttökelvottomat
ja hävitettävättai vaalivatne päteväslisuunniteltua ja
suoritettuatäYdennYstän.
Rauhantultua MK ja sille alistettuRyhmä Talvela,
joka nyt muuttui l4.Divisioonaksi,vetäytyi uudenrajan
iaakseja ryhmittyi puolustukseen Kesälahdenja Koite-
reen välisellelohkolle. 18.3.40määrättiin pääpuolustus-
linja Kesälahden-Kiteen-Tohrnajärven-Tuupovaatan
-Ilomantsin-Koitereen tasalle,mutta 21.3.40tämä linja
Kuva112.IV AK:npuolustusasemat Sisa-Suomenjdrtialueel käskettiin,tiedustellaja varustaavahvaksietummaiseksi
la.Kuvassa myöstalvisodan aikaisettyömaat viivytysasemaksin. Uudeksi varsinaiseksipääpuolustus-
linjaksi tuli linja Sairnaa-Puruvesi-Orivesi-Pyhäselkä
-Pielisjärvi. määrättiinryhmittymääntäl-
laadittavatulisuunnitelma
tiedusteluun,eteenjääYät
rakentämaanpiikkilankaesteita,
14D vasemmallasaivat
neenja miehistökomeroita.
tiedustelun ja varustamt
aluksi tärkeimmissä
myöskin työt. Osa töistä
heti rauhantultua siirtymään
suoritettavaksi".Samana
oli huhtikuussanoin ?000
mentaja pyysi'Kotijoukkojen esikunnantoimenpiteitä,
este-ym. varustelu- miestä ja lisäksi alistettiin armeiiäkunnalle OsastoHaila,
ettäJoensuun alueellasuoritettavien
noin 750 miestä. Kun joukot olivat ehtineet asettua
töiden johtaminen annettaisiinJoensuunsk.piirin piiri-
asemiin, IV AK antoi 13. ja l4.D:lle pioneerikäskyn
päällikön tehtäväksi. . . Tällä alueellaon hv.esteraken-
nustöissäins. Hailan johtama tyÖosasto, vahvuusn. 950 suoritettavistatöistä. Sen mukaan kiireysjärjestysoli
. . . Piiripäälliköntulisi Pielisjärveneteläpäänja Pyhäse- seuraava:
län eteläpäänväliselläalueellarakennettuunhv.estelin- "a) hv.esteet,
jaan nojautuenlaatia tulisuunnitelma,määrätäkonetu- b) hv.torjunta-aseiden asemat,
ampumahautojenja mie- c) kk.asemat ja jv:n taisteluasemat taryittavine kome-
liaseiden,piikkilankaesteiden,
histökorsujensijoitus. Tärkeimmissäpaikoissaolisi ra- roineenja korsuineen,
kennustyötaloitettavaheti, huomioonottaen että kk.ase- d) piikkilankaesteet".
Eri laitteidenrakenteesta ja käytöstäannettiinyksityis-
mat rakennetaanavoimiksija niiden välittÖmäänlähei-
ohjeita. Panssarinesteistä pidettiin kiviestettä
syyteenmiehistökomero.Miehistökorsutolisi mahdolli- kohtaisia
myös estehautoja oli vielä syytä tehdä'
suuksien mukaan sijoitettava taaemmaksi takadntei- parhaana,mutta
koskane kuitenkin hidastivat vihollisen etenemistäJotta
siin, . . .
yoitaisiin estää vihollisen pesiytyminen estehautoihin,
IlmeisestiasiasovittiinKotijoukkojenEsikunnankans-
piikkilankaesteiden rakentamista niideneteen
sa, koskaSarlin tiedoitti Hailalle 12.3.40,että "sk.piid- suositettiin

ja piikkilankalieriöidensijoittamistahautoihin.Pst-ase!
den ja konekiväärienasemat käskettiin rakentamaan
ayoimiksi,edellisiävoitiin kuitenkinrakentaamyöskate-
tuiksi, jos eivät erottuisiympäristöstään. Majoituskorsu-
jen paikat oli tiedusteltava,mutta niiden rakentamiseen
ei pitänyt ryhtyä ennenkuinannettäisiinohjeet,rakenta-
misenyhdenmukaistamiseksi ja tarvikehankinnan helpot-
tamiseksi".Puutavaranhankintaoli nyt suoritettayamet-
sänhoidollisetnäkökohdatkinhuomioonottaen ja puuta-
vara oli myösmaksettava,koskaseotettiin yksityistenja
metsähallinnon metsistä.
Käskyssäkorostettiinerityisesti,että taistelujoukkojen
oli opittavaitsetekemääntaryitsemansa linnoituslaitteet,
vain erityistä taitoa yaativattyöt tulisivat pioneärientai
työjoukkojensuoritettaviksi.
Koska divisioonienalueilla oli päämajanrakennutta-
mia, vieläosittainkeskeneräisiä panssarinesteitä,määrät-
tiin näitä töitä johtava insinööriHaila asettumaanyhtey-
teen divisioonienpioneerikomentajien kanssatöidenjat-
kamista silmällä pitäen. l4.Divisioonasai pitää käytös-
säänentisettyöjoukkonsaja l3.Divisioonanoli tehtävä
esitystarvittavastatyövoimasta.PääosaRak.P 4:stätul-
181
taisiin kuitenkin käyttämäänpääasemassa, l2.Divisioo-
nanlohkolla.
Maavoimien Esikunta määräsi 23.3.40 järvialueelle
tulevienIII ja IV AK:n pääaseman Kylänniemen-Pikku-
Salpausselän-Puruveden-Pyhäjärven-Pielisen tasalle
(kuvat 111-112). Tällöin päämajanryöjoukotjäivät
armeijakuntienalueille, minkä vuoksi Sarlin kysyikin
maavoimienkomentajalta28.3.40"tehdäänköPunkahar-
jun ja JoensuunestetyötedelleenPäämajanpioneeriko-
mentajantoimesta,vai tulevatkosotajoukotne rakenta-
maan".TyöryhmäLehdonvahvuusoli tuolloin noin 1200
miestäja Työryhmä Hailan noin 900 miestä.Edellinen
oli helpostisiirrettävissämuuallekin,mutta jälkimmäistä
vartenolisi hankittavauusi työnjohto,koskanykyinenoli
samanaikaisestiJoensuun tiepiirin johtohenkilöstönä.
MaavoimienEsikuntateki asiasta29.3.40esityksenpää-
majalle ja niinpä Työryhrnä Lehto alistettiinkin III
AK:lle ja Työryhmä Haila IV AK:lle. Työt eivät täällä-
kään enää pitkään jatkuneet, vaan pian työvelvolliset
kotiutettiin ja työryhmät lopettivat toimintansa6.5.40.
Samoihinaikoihin kotiutuivat myösarmelakuntientyö-
ioukot.
X LUKU

VESIESTEET

Patoamisetja tulvitukset

Toisessayhteydessä(sivu 125) on selostettulinnoitustoi- na,jonka alaiseksikanavapäällystöineen sotateknillisesti

mistonrakennuttamatpadot.AKE antoi 14.10.39kaikil- oli alistettu,.
le Kannaksenyhtymilleja ryhmille tehtäväksitiedustella Kun varsinaistakanavaaryhdyttiin rakentamaanes-
'vielä mahdollisetpatoamispaikatsekäsitenaikaansaata- teeksi, tehtiin ensimmäiseksisulkujen kohdalle settipa-
vat tulva-alueet."4.Divisioonanjoukot rakensivatuseita dot, toisin sanoenpantiin aukkojenkohdalle vaakasuo-
patoja: Makulankylän-Halilanjärven-Kuujärven kan- raan puuparruja. Jotta pato ei olisi tykkitulessa tai
nakselle,KuolemajärveneteläpäähänlaskevaanSuurjo- pommituksissavahingoittunut,settien taakse alavirran
keen, Humaljokeenja AhvenjokeenInk-asemanetelä- puolellekasattiinkiviä. Sitten avattiinsulutja päästettiin
päässä.5.Divisioonan2./JR 15 patosi Summajärvestä vesi virtaamaankanavassa. Laskelmienmukaanpiti ka-
laskevanMajajoenSj 5:nläheisyydessä. Järvenvedenpin- navanpysyäsulanakun virtaamaolisi 40 mr/sek, mutta
ta nousitämänjohdostametrin verran.Kun talventultua todellisuudessa seei pystynytnielemäänkuin 25 m3/sek.
jää oli noin tuuman paksuista,vedenpintaa laskettiinja Suurempivesimääräaiheutti tulvimista kanavanreunan
ohuen jäan alle jäi tyhjä tila. Näin jää säilyi miestä yli. Järyillä ajettiin laivoilla edestakaisin, jolloin syntynyt
kantamattomana, millä oli melkoinenestearvo. uoma pysyi auki. Lisäksi sahattiinjärville railoja, jotka
Patolaitteidenvalvonnastaannettiin ohjeita, mm. ... peitettiinjäätymisenestämiseksi.
,kehoitetaanerikoistahuomiotaKinnittämäänmyöspa- KanavanpuolustulGen järjestelyihinkuului myöspans-
don välittömäänlähimaastoon,jotta mahdollisetheikot sarinesteidenrakentaminen sen etumaastoonkaikille
kohdat, repeämät Tämäntyömaantyöpäälliköksi
ehditäänajoissakorjata oli ollut Summan-Kar-
Talvenlähestyessä eri Työosastonrungonmuodosti
sa huomiota vesistöjen estearvonmuuttumiseen.Myös joka oli perustettu Lap-
soidensulana pitämistä peenrannassa, mutta sitten lomautettuja kutsuttiin pal-
Niinkin myöhään kuin 8.3.40 Kan.AE tiedoitti III käytettiin nyt nimeä
AKElle suorittamistaan T-linjaanliittyvistä tutkimuksis- tuli Suomenvedenpohjan ja
ta. Rakennettaviapatojaolisi ollut Näätälässä,Vuoksen- Lauritsalanvälisellealueelle53 tiesulkua, joista 18 oli
rannassarRäisälässäja Norsjoella. III AKE kuitenkin merkitty 1. kiireysasteeseen.
ilmoitti, että näihin töihin ei riittänyt työvoimaa,kun Edellämainitun pioneerikomentajan käskyn(16.12.39)
kenttävarustustyötkin olivat vielä kesken. mukaantyölohkoon3 kuului ,Ruokolahden alue,, missä
Tärkeimmätja suurimrnatpatoamistyöttalvisodanai- ainakin 36. Pioneerikomppanian I joukkue reservivänrik-
kana tehtiin Saimaan karlavalla,jonka muuttaminen ki (myöhemminmajuri ja Evon metsäopiston johtaja) E.
panssarinesteeksi aloitettiin jo YH:n aikana.Päämajan Paavolan johdolla sulutusvalmistelujenohessarakensi
pioneerikomentajantaempia asemiakoskevassayhteis- Vuoksenniskalla panssarinestettä tiensuluksi.
käskyssä16.12.39on "Lohko 2: Viipurinlahti-Saimaan Kanavanalueenestearvonlisäärniseksi suunniteltiinjo
kanava-Saimaa.Työnohjaajanamaj. Vans6n,.Tie- ja syksylläinsinöödViljo Castr6nin johdolla senkaakkois-
vesirakennushallitukselle ilrnoitettiin 7.12.39,että resel. puolellelaajaa tulvitusta. Sen aikaansaamiseksi ryhdyt-
vi-insinööriluutnanttiV. Rinne oli määrätty ,johtamaan tiin 10.11.39rakentamaan patoa kanavan eteläpäähän,
niitä toimenpiteitä, joita taryitaan Saimaan kanavan Juustilanjärvestä hiemanViipuriin päin,Kivikoskenkoh-
saattamiseksipuolustuksenvaatimaankuntoon". Tämä dalle. Padonpituus oli noin 380 metriä ja sen korkeus
tehtävämääriteltiin21.3.40seuraavasti:,Insinööri Rinne NN + 5,50 m. Padotuskorkeusoli NN + 5,00 m.
on toiminut Saimaankanavallasotateknillisenä valvoia- Yläpinnastaoli padonleveys20 metriä ja siinä oli kiveä

noin 1,5 m suojaksivihollisentulta vastaan.Se saattoi
vedenalle laajat alueet Ventelän-,Kärstilän-ja Lyyky-
länjärviämyöten.Tulva-allas(kuva 113)ulottui korkeim-
man vedenaikana etelässäPerojokeapitkin 18 km aina
Kyttälän kyläänsaakkaja Yuoksenvanhanuomansuun-
nassa 12 km:n päähän Kavantkoskelle.Luonnollisten
järyien pinta-alaoli 8,5 km', mutta laajimmillaanlulva
olisi peittänyt35 km?.Täytemaatajakiviä patoonajettiin
51 000 m3ja ponttiseinäätehtiin 1800m,. Seneteläpääs-
sä oli betoninen,neliaukkoinensäännöstelypato. Työryh-
män vahvuusoli noin 550 miestäja sitä johti insinööri
P.E.Karsten.
Pato suljettiin 18.2.40.öhquist rnainitseemuistelmis-
saan, että vesi rupesi nousemaanKärstilänjärvessä
19.2.40,mistä johtuen mm. sähkövirta katkesi hänen
komentopaikaltaan Saarelankartanossa. II AKE oli ,sat-
tumalta saanuttietäänpadonrakentamisesta. "Päämajan
padontulva-allas.
Kuva113.Kivikosken
Viipu t-i
189
pioneeriosaston ja rintamapäällystönkeskinäinenyhteis-
toiminta oli - niinkuin tämä esimerkkiosoittaa- suo-
raan sanoenkurjaa".Tosinjo 28.10.39Sarlin oli lähettä-
nyt Vainiolle kartat,'joista selviääKärstilänjärvi-Leiti-
mojärvialueensuunniteltu padotuskorkeus.Mainitulle
linjalle rakennettavan panssarivaunuesteen yleisenä
suuntanaon pidettäväkorkeuskäyrän5 kulkua maastos-
san.Vainio tiedotti 16.2.40,että "Talin seutuja Perojoen
laaksovoidaansaadavedenalleja voidaanvedenkorkeus
kuukaudenkuluessanostaa5 metrin korkeuskäyrälle).
20.2.40hän lähetti peitepiirroksiapadon tulva-alueesta
jaettavaksiII AK:n divisioonilleja ilmoitti, että pato on
suljettu 18.2.ja että vesi nouseekahdenmetrin korkeu-
teen 12-14 vrkssa. >Tästäei toistaiseksinostetaveden
korkeutta.Vesi voidaannostaaviiden metrin korkeuteen
ja nousee se noin metrin viikossa". Tällöin ei viela
ainoankaan maantieyhteyden pitänyrkatketa,muttaöh-
190
quistinmukaankokojoukko pienempiäteitä oli maantei- joiden esteluonteen säilymisestäei olla ehdottomanvar-
tä matalammallaja näinollen saattoi häiriöitä ruveta moja,. Kan.AE kiinnitti armeijakuntien,huomiota ve-
ilmenemään. sien ja soidenjäätymiseenja erilaisiin vesien(railojen)
Sarlin ilmoitti 1.3.40Kan.AElle, että "Kivikoskenpato aukipitämismenetelmiin". Joulukuussakehotettiin avaa-
on valrnisja luovutetaanKan.A:n käytettäväksi.Padon maan padot ennenkuinrantavesiehti jäätyä 4-5 cm
korjauksiaja kunnossapitoa vartenolisi syytä patotyössä vahvemmaksi."Tämän tarkoituksenaon saadarannoille
olleistamiehistämuodostaainsinööri Karsteninalainen ohut jääkerros,joka estääniiden jäätymisensyvemmäl-
korjausryhmä".8.3.40ruvettiin vedenjuoksutustalisää- tä.n Jäänvahvistuessa ryhdyttiin ayaamaanrailoja,joita
mään,jotta Kärstilänjärvenpintaa saataisiinnostetuksi eri menetelmin yritettiin pitää auki eli niin heikosti
nopeammin. Seuraavanapäivänä annettiin,insinööri kantavina,että ainakaanpanssarivaunuteivät pystyisi
Karstenillemääräysräjäyttääyksi pato Lierjarvellä" niitä ylittämään.Railon ayaaminentapahtui aluksi käsi
(Rättijärvenja Nuijamaanvälillä),jotta mainitunjärven sahoillakutenmaaseudulla oli totuttujäitä varastoitaessa
vesi nousisimahdollisimmannopeasti5 metrin tasalle. menettelemään. Myös käytettiin ns."Jääkarhua',tavalli-
Päämajaolisi halunnut räjäyttää vielä toisenkinpadon, sesti kahden hevosenvetämää auran tapaista laitetta,
mutta Ohquist vastusti, koska tuolloin olisi katkennut jollajäähänvedettiinura. Tätä myötenvoitiin jäätuuralla
kaksi tärkeätä tietä, mistä 'olisi nykyisin seurauksena rakooniskemälläsaadateli irtoamaan.Näin voitiin tehdä
tuhoisaonnettomuus".Tulva-alueenpoikki oli kuitenkin railo jopa 60 cm:n paksuiseenjäähän. Kun jäätelit oli
vielä samanpäivän aikana tullut vihollisenkomppania. irrotettu ja paloiteltu, ne työnnettiin kiintojään alle.
Ohquistin mukaan ,oli venäläistenpuolella ollut hyök- Syntynytrailo peitettiin,jotta seei jäätyisi kiinni. Kokeil-
käämässäjokin valiojoukko- eräänlainenupseerikoulu tiin leveitäkinrailoja, mutta niiden peittäminenoli työ-
tai sentapainen- joka vähääkäänhäikäilemättäkahlasi lästä.Lopulta pääd,.ttiinsiihen,että tehtiin kaksikapea-
yli äyräidensätulvineenLeitimopuronpoikki jääkylmän ta railoa jonkin matkan päähäntoisistaan.Välillä oleva
vedenulottuessarintaan asti. Kieltämättä kovia poikia!' lauttakin voitiin vielä paloitella.Näin syntynyt railosys-
Tämä tapauson osaltaanvaikuttanuthänenkäsitykseen- teemi ei kestänyt panssarivaunun painoa. Tällaiset ka-
sä, että patoamisetosoittautuivatntyystin epäonnistu- peat railot oli paljon helpompi peittää kuin yhtenäinen
neiksija aiheuttivat varmastivihollisellepaljon vähem- leveärailo. Myös poistettaviatelejä oli vähemmän.Mo-
män haittaa kuin meille itsellemmen. . . ),ne väativat nenlaisiakatteita kokeiltiin: havuja,olkia, ensonpahvia,
suuretmäärättyövoimaa,joka olisi paremminkintarvittu insuliittia jne. Tehokkaaksitodettiin menetelmä,jonka
toisiintarkoituksiin,r.On tietenkin muutamansentinvahvui-
patoamistenhyötyäesimerkiksiampuma-alan kasattiin lunta, eräissä
sessaja osanapanssarinestesysleemiä. jopa pehkua.Vaaranaoli
mainitsemakahluutapaus saattoisuojasäälläkastuajasittenjäätyä
ja juuri sen vuoksi tieto
joukoissalaajaltikin. saatiin käyttöön myös moottorikäyttöisiä
Vedenjuoksutus konstruoiminen oli annet-
rauhantulonjälkeen 15.3.40.Tulva ei tuolloin ollut vielä
tu Ahlströmin Varkaudenkonepajantehtäväksi.Kokeil-
saavuttanutsuurintakorkeutta,vaanoli vastaNN + 3,30 tiin sellaisia,joissa oli kaksi terää rinnakkain, rnutta
m, kätevimpiaolivat yksiteräiset.Kuorma-autoakinkäytet-
Kivikosken patoa käytettiin hyödyksi vielä vuonna tiin voimakoneena siten,että takapyörientilalle kiinnitet-
1967 Saimaankanavaa uudelleenrakennettaessa. tiin 130cm:nläpimittaisetsirkkelinterätja tasauspyöräs-
Sen
avulla voitiin Kivikosken-Lavolanvälinen kanavanosa tö lukittiin. Autoa hinattiin traktorilla, koskaterien piti
syventääja leventääns. kuivanatyönä,mikä melkoisesti pyöriätaaksepäin,etteivätne olisi nousseet jään päälle.
halvensikustannuksia ja helpottityötä. Railojatehtiin myösräjäyttämällä.Parhaiksipanoksik-
si osoittautuivatI -2 kg:n painoisetvedenkestävällä suo-
juksellavarustetutruutipussit.Myös kokeiltiin panoksen
räjäyttämistäjään päällä ja todettiin esimerkiksi 12"
Jääesteet vesijohtoputken,jonka pituus oli 3,5 m ja jossa oli
kloraattia 1,1 kg/m, tekevänjäähän 3,5 x 1,2m suurui-
YH:n syksynkääntyessätalveki alettiin rintamilla huo- senaukon.
lestua vesistöjenestearvonsäilymisestä.II AK käski Jäällä työskenteleminen oli varsinvaikeata.Pakkanen
16.11.39alaistensayhtymien tiedustella'ne vesistöt, ja viima haittasivät työtä. Aäni, erikoisestimoottorisa-
 o t 2 3 4

uun nile/mo 6.14O

- l kiir e el/;syys o-tte
----- 2.

/o nn e 2 9- 2.4O
- vA /fn isla .a//oa
Fy9 ===----= -9uu'7t'ile/luo r d i/oa

Kuva I 14. Viipurinlahden jddrailoesteet.

han,kuului kauasja veti helpostivihollisentulta puoleen: hollisenmahdollisuuksista rintaman takaistenvesistöjen

sa.Moottorienkäynnistäminen oli pakkasentakia hanka-
laa. Monin paikoinoli työskentelymahdollistavain öisin
ja silloinkin vain kuutamottomanaaikana.Näinollen ei
etulinjoissavoitukaanyleensäsulkeavesistöjärailoilla,
vaan oli käytettävä miinoja ja ansoja. Paikoin niita
asennettiinrailojen lisäksi. Erityisesti yritettiin sulkea
sellaisetkohdat vesistöillä,joista johti panssarivaunuille
kulkukelpoisiateitä tai uria. Paikoin nostettiinjäätelit
jään päälle ja tehtiin niistä jonkinlaisia suojapaikkoja
öisin toimiville vartioille. Yhtymiä varoitettiin myös vi-
käyttämiseenilmadesanttien pudotusalueina.
Jäärailojentekemisenvaikeustuli tietoonmyöskotirin-
tamalla. Niinpä Kan.AE sai vastaanottaäehdotuksen,
jonka idealähti rauhanaikaisten luistinratojentekemises-
sä ilmenneistäseikoista.Asiasta järjestettiin kokeilu,
jossatodettiinseuraavaa. Kunjäähän porattiin 3" kairalla
reikä,joka peitettiin kasaamallasenpäällelunta, syöpyi
jään pinta reiänympäriltä noin 5 metrin alueeltapinnas-
taan heikoksi. Kokeen aikana vallitsi vaihteleva sää,
suojasta42 asteenpakkaseen.Noin puolentoistaviikon
192
kuluessajää oli syöpynyt l0 cm syvyydeltä.Kun siihen
kairattiin uusi reikä, syöpyminenjatkui. - Menetelmäei
kuitenkaantullut yleiseenkäyttöön.
Myös merenjäätyminenaiheutti sekähuolta että lisä-
työtä. Kan.AE käski l:1.1.everstiluutnanttiOinosenryh-
tyä panssarinesteen rakennuttamiseen Hevossaaren kaak-
kois- ja itapuolelle.Saari sijaitseeTlinjan eteläpäässä,
YiipurinlahteenliittyvässäKäremäenlahdessa ja paikkaa
oli kesäiseenaikaan pidetty panssareillekulkukelvotto-
mana.Kiviestettäei kuitenkaanenääehditty rakentaaja
asia ydtettiin ratkaista sahaamallajäähän railo. Lahti
kuitenkinjäätyi tältä kohtaapohjaamyöten.Varsinaisen
Viipurinlahden osalta Oinosenkäskettiin ottaa yhteys
kenraaliHairelliin,joka "PM:n edustajanakuulemamme
mukaan huolehtii Viipurinlahdenlänsirannanvarmista-
misestan.
Kan.AE:n ei kuitenkaankauantarvinnut olla kuuloou-
beidenvarassa. silläSarlinilmoittiVainiolle15.1.40,elta
,Päämajan toimesta on muodostettutyöosasto,ionka
tehtävänäon hv.esteidenaikaansaaminen Viipurin lah-
teenoheisenpeitepiirroksenmukaann(kuva 114).Hanell
on päivännytpiirroksenjo 6.1.40,jolloin myössiirrettiin
tehtäväänLuumäenlinjalta irrotettu työryhmä,johtaja-
na insinööriT. Saarinenja toisenainsinöörinäK. Heikki-
nen. Tehtävätja työohjeetHanell antoi suoraantyöryh-
mälle.
Työt jäällä aloitettiin 25.1., aluksi käsisahauksella,
mutta pian saatiinmoottorisahoja, joista tääIläkinyksite-
räinenosoittautuiparhaaksi.Railon mitat olivat seuraa-
vat. Sahattiin kolme rakoa,
välin telit työnnettiin
railon keskellekepeillätai laudanpalasilla.
peitettiin havuilla, laudoilla tms.,
työmenetelmäksi,että railon annettiin jäätyä ohueen
jäähän, mikä peitettiin lumella. Tämä osoittautui no-
peimmaksikeinoksija railo myösnäkyi vähiten.Suhteel-
lisen leutoina öinä saatiin railoa tehdyksi jopa toista
kilometriä,mutta kovanpakkasenaikaanvain 80 metriä.
Päiväsaikaan aukeallajäälakeudellaei voitu työskennellä
lainkaanvihollisenilmatoiminnanvuoksi.Yhteensäavat-
tiin railoa 18,2km.
Railot tarkastettiin viimeksi 25.2.40,jolloin ne jo oli
luovutettu II AKlle. TäUöinjään paksuusoli railossa
2- 15 cm, ts. seei kestänytpanssarivaunua. Erään ilmoi
tuksen mukaan olisi jää ollut railossajopa 70 cm, kun
varsinainenjääoli vain 60 cm. Partiooli ilmeisestitehnyt
koereikänsärailon viereen, löytämättä kapeata rakoa
leveänpeitteenalta ja koereiänkohdalleoli sattunutjään
alle työnnettyteli.
KuvastaI 14 näkyytilannehelmikuunlopulla.Hanellin
alkuperäisestä suunnitelmasta poiketenrailo Oinosenesi-
tyksestäkäännettiinkinmenemäänPapinsaaren eteläpuo-
litse Viipurinlahden poikki, jolloin se paremmin liittyi
Pappilanniemestaalkavaan T-linjaan. Esteenärailo il-
meisestikintäytti tehtävänsä,sillä niillä alueilla missä
vaunuja oli uponnut railoon, kuten esimerkiksiTurkin-
saarenjaRavansaaren välilla sekäKeihäsniemen kohdal-
la, vihollinen ei enää uusinut yrityksiään. Kaikkialla
vihollinenei koettanutkaanmennärailojen yli - olihan
ne nähty rakenteillaolevinaainakin niillä kohdin, missä
ne oli avoiminajätetty muutamiksipäiviksi jäätymään
ennenlumella peittämistä.TyöryhmäSaarinenalistettiin
ei enää voinut monta päivää
työtään,kun Viipurinlahdentaistelutjo alkoivatja
taakse29.2.40.
XI LUKU

RANNIKON LINNOITTAMINEN
YH:N JA TALVISODANAIKANA

Linnoittam jarjestely
istöiden

Rannikon linnoittamisenkohdalla on vielä vaikeampi 13.r2.39 256000,- l.Er.RTPstoUtön tykkiase-

kuin maarintamallavetää rajaa rauhan aikaisen sekä mienselkäsuojat
toisaalta YH:n ja sodanaikaisenlinnoittamisenvälille, ja miehistösuojat
sillä toiminta jatkui entisten suunnitelmienja vanhan 13.12.39 170000,- R T 2 Saarenpään toinen
organisaationpuitteissa.Erona oli vain, että ylimääräis- mittaustorni
ten kertausharjoitusten alkaminen11.9.39toi rannikko- 18.12.39 19000,- R T I Santahaminan,
tykistön joukko-osastoihinmelkoisestilisää väkeä,jou- Järuönja Obbnä-
kossamyösrakennusalan ammattimiehiä. sin mittaustornit
Kuten rauhan aikana, sotatalousosasto osoitti nytkin 29.12.39 498000,- l.Er.RTPstoÖrön valonheitin-
merivoimille linnoittamiseenkäytettäviä määrärahoja, asema
jotka tämä siirsiedelleenpuolustusministeriön teknillisel- 24.1.40 160000,- R T 1 Glosholma,parak-
le osastolle.Tämä taasMerivoimienEsikunnananomuk- ki
sestaesitteli ministerille tiettyjen kohteidenrakentami- 24.1.40 1s0000,- l.Er.RTPstoBokullanlinnak-
seen tarvittavat varat ja siirsi ne rakentavallejoukko- keenvesisäiliö
osastolle.Seuraavaanluetteloonon ooimittu eräitä esi- r0.2.40 390000,- R T 1 Suomenlinnan tor-
merkkeiämäärärahoista. juntakeskuksen
katonvahvistami-
nen
2.Er.RTPsto Rankinja Kirkon-
Päivä- maanlinnakkei-
määrä dentäydentämis-
töidenaloittami-
10.10.39 520000,- nen
perusta 22.2.40 l 1 5 50 0 0 , - R T I Isosaaren maan-
13 . 11 . 3
9 't4 500,-
l Er.RTPsto HästGBusö,mit- alainenkorjauspa-
taustorni Ja
20.11.39 539000,- R T 3 Heinäsenmaan, 27.2.40 230000,- Pellingin Bastönetäisyys-
Kurkiniemen,Kil- lohko mittari- ja tj-suo-
polan,Lauvatsaa- jus
renja Mökerikön 5.3.40 5 1 0 0 0 , - 1 Er.RTPstoBokullansirpale-
mittaustornit suojat
2 0 . 1 . 3 9 508000,- 2.Er.RTPsto Mustamaan,Bois- r4.3.40 9s 000,- Pellingin Glosholmantunnus-
tönja Kasavuoren lohko tornin muuttami-
mittaustornit nenmittaustornik-
6 . r 2 . 3 9 630000,- RT1 Mäkiluoto,3 sl
it.tykkiperustaa 14.3.40
'796600,-
L-SMe.PE örö, kaksi 152/
tLt2.39 200000,- RT2 Tuppuranmittaus- 45-Ctykkiperus-
torni tza
13.12.39 zl't 000,- l.Er.RTPstoUtönja Bokullan 14.3.40 302800,- L-SMe.PE Utö, miehistösuoja
mittaustornit

I 3 Suom€nlinnoittamisen
tristoria
194
Suomenlahti nen pieniä osastojavarten hajalle maastoonja maan
a l l e. . . "
Edellä olevastaluettelostailmenee,että linnakkeillateh- Linnoitustöitäjatkettiin'erittäin tukalissaolosuhteissa
tiin monenlaisiatöitä, tykkiasemista aina vesisäiliön ra- Saarenpäässä talvikautena"...,vallitsevan yleistilan-
kentamiseenasti. Oma suuri ryhmänsäoli pattereiden teen ja jääsuhteiden vuoksikatsottiinpuolustuksen paino-
lähitorjuntaankuuluvat laitteet. Merivoimien Esikunta pisteensiirtyneensaaren kaakkoispuolelle. Kenttävarus-
antoi niistä ohjeen17.11.39.,Kenttälinnoitustyöton suo- tustyöt rantaviivallaja jäällä suuntautuivatpääasiassa
ritettavalohkojenkomentajienyksityiskohtaisesti tarkas- tälle alueelle,minkä jälkeenoli tarkoitusryhtyä varusta-
tamien suunnitelmienmukaisesti.Tällöin on erikoista maansaarensalmenpuoleista koillisrannikkoa.Suoritetut
huomiota kiinnitettävä tulipesäkkeitten,hv.esteiden ja työt palvelivat tietenkin lähinnä mahdollisestisyntyviä
estelinjojentarkoituksenmukaiseen sijoitukseen.Kenttä- talvitaisteluja.Suuri osa niistä oli kuitenkin valmistautu-
linnoitustyöt on aluksi pääasiassa suoritettavarantavii mista seuraavankesänlaivastotaisteluihin. Mainittakoon
valla todennäköisissä maihinnousupaikoissa ... Lisäksi niistätärkeimmät:
on myös suunnitelluissataaemmissapuolustusasemissa 1) Betonisiakk-pesäkkeitä lisää6 kpl.
suoritettavaosittainkenttälinnoitustöitä, jolloin ensitilas- 2) Piikkilankaesteitä kaakkoisrannikolle.
sa tulevat kysyrnykseenkk.pesäkkeetpuolustusaseman 3) Lumiaitaesteitä ja jääsahauksia kaakkoisrannikon
tärkeimmissäkapeikko-ym. kohdissa.Hv.esteidenosalta suojaksi.
on . .. suoritettavatarpeellisetvalmistelutesim. kivien 4) Tilapäisiämaanalaisiakorsujamiehistösuojiksi.
kokoaminenym." 5) Tj-tornin lyhentäminen(tornin katkaiseminensuori
,... lisäksi on lohkojensuunniteltavakiireellisissäta- rÄ+riin 1^Äh,,,,n)

pauksissaotettavalinnoitustyöväentarve. Yhteistoimin- 6) Betonitornirakennus C-pattedlle(valu miltei loppuun

nassapaikallisentyövelvollisuuslautakunnan kanssaon suodtettu).
suunniteltavako. väestönkutsuminen työpalyelukseen 7) Taistelukeskushuoneen rakennusbetonista(kaivutyö
sekäkokoaminensopiviksityökomennuskunniksi.n suoritettuloppuun).
Viipurin lohkon Saarenpäänlinnakkeentöistä laadit- 8) Tasohuoneen rakennus(kaivutyölopussa).
tiin rauhanteonjälkeen kertomus,jonka pohjaltaseuraa- 9) i5-20 kpl, 4,5 x 8-12 m. suuruisia,1,5m. vahvalla
vassaselostetaansodanaikaistalinnoittamista.Lähitor- rautabetonikatollaja 1 rn. vahvuisillabetoniseinillä
juntaa palvelevattyöt olivat suurin ryhmä,jonka vuoksi varustettujamaanalaisiasuojiamiehistöäym. tarkoi
Saärenpääsopinee (korjausverstas,konehuone,sidonta-
naisenlimakealueen suoja oli tarkoitettu varustetta-
saarenhallussapitoa, vaksikeittomahdollisuuksilla, joten taisteluolosuhteis-
saaren rannikko varustettava. alueellaepäkä)tännöllinen keskus-
pyrittävä viemäänläpi asteittain tulisi taryeettomaksi.Näistä oli yk-
toimien alettua käyttäen työvoimana valmis, 1 valettavana,3 laudoitettuna'
asevelvollisia, palkattua ..
ne joulukuun puoliväliin viety läpi seuraavassa vartenoli käytettävissän. 300työvel-
laajuudessa: vollista. Lkeen ja jv-patl:n ammattimiehiä sijoitettiin
1) Yhteensä 8 betonistakk-pesäkettä ... töihin. Kaivutyössäkäytettiin myös muutä miehistöä,
2) Yhtenäinen estelinja Mellasenlahdesta-Kiilinlah- mikäli taistelutoimintavain salli. Töiden suunnitteluaja
t e e n. . . johtoa varten perustettiin lkeelle tekn.toimistoja sen
3) Ampumakuoppien ja kaivantojenrakentaminenuhan- yhteyteenrakennustoimisto.
alaisimmillemaihinnousupaikoille ... Töiden suoritus kohtasi suuria vaikeuksia.Talvi oli
Varsinaisellalinnakealueella käsittivättyöt: harvinaisenkylmä. Maa routautui syvältäja hidastutti
l) 10"patterintykkien maa-ja kivipeitteentäydennysja työtä. Betonitöihinoli soraja vesikuljetettavakaukaaja
pattereidenja kokolinnakealueen naamiointi. jatkuvastilämmitettävä.Vihollistoiminnanvuoksivoitiin
2) Suojakuoppienja kaivantojenkaivaminenmiehistöä töitä tehdä pääasiassavain yöllä. Rakennusaineiden
vartenhajallemaastooneri taistelu-jatoimipaikoissa. saannissa tapahtuiviivytykiä .. .,
3) Taisteluvälinevarastojen hajoittaminenmaakaivantoi- Vaikkakin rannikon linnoittaminenoli aivan erillään
hin hajallemaastoon. maadntamasta, todettakoon,ettäjo lokakuussa Koiviston
4) Tilapäistenmiehistönmajoituspaikkojenrakentami alalohkollealistettiinyksi ammattikomppania, jyvaskyla-
 195
läinen8.Tienkorjauskomppania, päällikkönäinsinööriM. sijoittaa betonikorsuihin.Niitten puuttuessaon edellä-
Makkonen(sivu 168). Koivistonalalohkopuolestaanoli mainittuja vartenrakennettavatavallisiakorsuja.Korsu-
jo tässävaiheessaalistettu maavoimille,mutta ylipäälli- jen teossaon kulmatja katonrajatehtäväerikoisenlujiksi
kön 30.11.39antamankäskynmukaan"aselajikysymyk- ja katto pitkälleseinienyli, koskaniissäkohdinon todettu
siä koskevissaasioissajää rannikkolohkoalistetuksiko. olleenheikkouksia.On havaittu,että useampiakinmetre-
merivoimienjohtajalle ... Kuitenkaan ei yhtymän ko- jä paksuhiekkakerroson venaten tehoton,ellei ole kivi-
mentaja saa antaa käskyjä pysyvienrannikkopuolustus- ja hirsikerroksiakorsujensuojana,
laitteidenrakennemuutoksista ilmanasetietäsaatuaasian- Viipurinlahden länsirannan taistelut maaliskuussa
omaistavahvistusta.,- Yhteistoimintalinnoittamisessa 1940 jouduttiin käymäänlinnoittamattomassa maastos-
maa-ja merivoimienkeskennäyttääjääneenvarsin vä- sa, varsinaisiapatteriasemialukuunottamatta (vrt. s.
häiseksi.Joitakin viitteitä siitä kuitenkin on nähtävissä. 7 6) .
Merivoimien Esikunta pyysi 31.1.40yhden pioneeriup- Kotkan lohkon merkityskasvoisitä mukaakuin taiste-
seerinsiirtämistämerivoimiin.nsuomenlahden itäranni- lut Kannakella siirt"yivätlännemmäksi. Merivoimien
kolla on suoritettavalaajassamitassakenttälinroitustöi- komentajaantoi 25.2.40- siis pari päivääennenjoukko-
tä, joiden johtamistavarten merivoimatvälttämättätar- jen vetäytymistäyäliasemasta TJinjaan - 'käskyn KLon
vitsevattämän alan koulutuksensaanuttaupseeria,mitä puolustuksen tehostamisesta,.Koskavihollinenoli,osoit-
merivoimilladi omastatakaaole." tanut lisääntynyttäharrastustatoimintaanjäitse,, lohkol-
Viipurin lohkon komentaja, eversti Lyytinen, esitti le annettiinerityiseksitehtävälßi,estäävihollinenpureu-
3.2.40merivoimienkomentajalle,että Saarenpäähän pi- tumastasaaristonuloimpiin metsäisiinsaariin,.Tässä
täisi saada kauaskantoinenpatteri, koska sitä . .. non mielessäkäskettiin "miehittää ja varustaa" Ristisaari,
pommitettumantereeltakäsin kauaskantoisella tykistöl- Haapasaariryhmäja Kilpisaari,puolustustasilrnälläpi-
lä, . . . "linnakkeenjatkuva pommittaminenajan pitkään täen,.Varsinaisetlinnakkeetrnuodostivattalviolosuhteis-
johtaa Saarenpään patterientuhoamiseen, koskavihollis- sa tukilinjan. Näinollen on edellä mainittua saarilinjaa
patterit kaikessarauhassavoivat toimia . . . omien tyk- pidettäyä pääpuolustuslinjana ja sen linnoittaminenoli
kiemmekantomatkanulkopuolelta".Lyytinen perustelee suoritettavaetukäteen,,josmiehityksentäytäntöönpano
esitystäänmyössillä,että patterivoisitehokkaastiosallis- näyttääturvatulta,'.
tua maarintamantukemiseen- ajatus,jota hän ennenkin Pari päivääennensodanpäättymistä,11.3.40,annettiin
oli voimakkaastipitänyt esillä. nJos kerran tällaiseen lohkolle uusi käsky,linnoitussuunnitteluistan.Lohkon
arkaankohtaanon kannalta oli tärkeimpänä puolustusasemana pidettävä
mukaan myöskin varustettava Luumäenlinjakin mainittiin. Näi-
jotka tekevät sen sivustansuojaaminenoli lohkon
Kumpainenkaanaloite ei resurssienpuutteessa mainitun kestärTysedellytti Kirkon-
tulokseen. vahvistamista,johon käytettäisiin
Ilmeisestikinsuuressamäärin Kotkan lohkonitäosastasiirrettävää
kokemuksiinnojautuenMerivoimien Esikunta pohjoisosaanja Suurmustaanoli
7.2.40'Rannikkotaisteluistasaatujakokemuksia,selos- rakennettavatuliasemat"152/ 45-Cpattereillej a pienika-
taessaanmm. seuraavaa.,Hyvän suojautumisentehok- liperitykistöllesekäkonetuliaseille,.Haapasaaret ja Kil-
kuudestaon saatumonia esimerkkejä.Eräilläkin linnak- pisaärioli pidettävähallussa,minkä vuoksiniidenlinnoit-
keilla, jotka päivä-ja viikkokausiakinovat olleet erittäin tamista oli tehostettava.Myös Pellingin lohkon vasenta
voimakkaitten ilma- ja tykistöpommituksienalaisena, siipeätultaisiinvahventamaan.
jolloin sadoittainpommejaja ammuksiaon tullut pienelle L-linjan oikeansinrstansuojaaminen oli Mustamaanja
alueelle,ovat kalusto-ja miehistötappiotihmeteltävän Kukkion linnakkeidentehtävänä;lisäksiniidentuli antaa
prenet. tulitukea maarintamalle."Kesäolosuhteissa ja heikkojen
Ammuskellarinkatolle,tykkien etuvalliinsekamuualle jäiden aikanavoivatnejäädä puolustuspesäkkeiksi vihol-
aivan tykkien välittömäänläheisyyteenon tullut osumia lisen sivustaan.Niiden varustarninensitä silmälläpitäen
voimatta kuitenkaanaiheuttaasuurempiatuhoja. Vau- on suoritettava,mutta myöskinsiirto länteenon valmis-
dot on tätenvoitu korjataöisin tai hyökkäystenväliaikoi- teltaya." Haapasaartenja Kilpisaarenpitäminenja siis
13,. ... uSuojautumisenkannalta olisi edullista, jos myöslinnoittaminenoli tärkeätäL-linjankin kestävyyden
miehistön majoitus ja muonitus,yksiköitten a.varastot kannalm.
sekä haavoittuneittensuoja-ja sidontapaikatvoitaisiin Tämän oikea siipi oli talvisodänaikana Virolahden
196
tasalla.Paatioja Pukkiojäivätniinollensenetupuolelleja epäedullinensijoituspaikkapienuutensaja maastopeit-
ne käskettiinkin linnoittaa yiivytystaisteluasilmälläpi- teen täydellisenpuuttumisenvuoksi.Rakennustentakia
-
täen,lähinnäkonetuliaseita ja kevyttä tykistöäkäyttäen. ei patteria nykyäänvoi edeskäyttää ilmatorjuntaan'.
Aseidensiirto oli valmisteltava,mutta ,Pukkion203 mm. PäämajahyväksyimolemmatValvenesitykset16 2.40.
tykkejä ei talviolosuhteissa evakuoidamuuta kuin lukko- Eestiluotojäi toistaiseksilinnoittamatta.
jen, jarru- ja palauttajalaitteidensekäsuuntaus- ja tj.lait- H angon Iohkon puolustuksen vahventamiseksi merivoi-
teidenosaltao. m i e nk o m e n t a jsaa i 3 . l l . l 9 k ä s k y ns ü o i t t a ak a k s i1 2 0 /
Kymijokilinjan linnoittaminenoli tähän aikaan meri- 41-A tykkiä Hangon 4iemelle nTvärminnenseudulle
voimienkomentajanvastuullaja töitä johti Kotkan loh- paikkaan,joka maastotiedustelun perusteellahavaitaan
kon jalkaväkikomentaja,joten oli luonnollista,että käs- edullisimmaksi'.
kyssämäärättiin siihen liittyvien töiden sisällyttäminen
samaantyöohjelmaanja senyhteydessä toteutettavaksi
Pellingin lohkon vahveriamisenkahdella 1'52145-C
tykillä oli yleisesikunta käskenyt15.11.39Valve antoi Lounais-Suomija Ahvenanmaa
lohkonkomentajalle28.11.39käskynniiden sijoittami-
sestaBästönsaarelle.Toinenmahdollisuushänenmieles- Maan lounaisosissa olevatmerivoimienkomentajanalai-
tään olisi ollut käyttääne Pirttisaarenja Lehtisenlinnak- set joukot yhdistettiin YH:n alussaLounais-Suomen me-
mutta jälkimmäinen"on kuiten- ripuolustukseksi, L-SMe.P, jonka komentaja ja esikunta
keidenvahventamiseen,
kin siksi pieni,ettei siihenmielelläänenääsijoita kolmat- olivat Turussa.Rannikkotykistöäsiihenkuului Turun ja
ta tykkiä'. Linnakkeenrakentamisesta hän antoi ohjeek- Satakunnanlohkot.Ahvenanmaaoli alunperinsuunnitel-
si, että 'tykit kiinnitetäänkallioperustaan. Kivitöitä suo- tu suoraanylipäällikön alaiseksialueeksi,mutta tilanne
dtetaan tasoitustaja rintasuojienmuodostamista varten kehittyi siten,että Lounais-suomen Meripuolustusjoutui
sekä siirtämällä paikalla olevia suuria vierinkiviä,joita johtamaanmyöstämänalueentoimintoja.
voidaanliittää tai tukea toisiinsabetonillaja raudoilla. Kauppameriliikenteestä aiheutuvientehtävien lisäksi
Miehisiösuojiavalmistetaantykin lähistölle.samallata- tuli varsinkinalkuvaiheessa tärkeimmäksirannikonpuo-
voin siten,että katot tehdäänsirpalevarmoiksi ja päällim- j
Iustuksenjärjestely a linnoittaminenLuvun alussaesite-
mäiseksivesikatto.Ammukset sijoitetaanvastaavanlai- tyssä luettelossaon useita esimerkkejätämän suunnan
s i i ns u o j i i nt a i l o k e r o i h i n.-... - B ä s t ö n
r a k e n n u s t a vpoai linnoittamiskohteista. Näiden lisäksi tuli kaikkialla yk-
siis olla .. . vakinaisen suoritettu rannikon kenttälinnoitta-
Samanlaistamenetelmää
mittausasemaa rakennettaessa. oli estäävihollista saamasta
Lohkon käskettiin AikaisemminmainittujenÖrön.
ranin saari samanaikaisesti ja Lypertön linnakkeiden
väkseen Haapasaarten Pensarinlinnake Nauvon itä-
ovathan kaikki nämä saaret rannikkotykeillä varustettu
ulkoreunalla. suojeluskunnanleirialue. Linnakkeidenlisäksi lohkoon
H elsingin Iohkon tykistösiiaitsipuoliympyrässä, keski- kuuluijoukko vartioalueita.
pisteenäHelsinki-Suomenlinna.Valven mielestäse "ei Satakunnan lohko käsitti Reposaarenlinnakkeenja
luontevastiyhdy myöhemminlinnoitettuihin Porkkalan vartioalueen lisäksi Rauman ja Luvian vartioalueet.
alalohkonja Pellingin lohkono puolustuslinjoihin.Sen 31.10.39 pyydettiin puolustusministeriöltä 30000,-
vuoksihän esitti 1.2.40päämajalle,että sivustoilletulisi markkaa kahden ammuskellarinrakentamiseksiRepo-
rakentaapatterit Kytöön ja Eestiluotoon.Ensinmainit- saareen,ettei ampumatarvikkeitataryitsisi säilyttääPo-
tuun hän ehdotti sijoitettavaksikaksi äskettäinkuntoon rissa 35 km:n päässä.Rahat käytettiin tarveaineiden
saatua152 mm:n Vickers-tykkiä."Kustannustensäästä- ostoon.Työ oli ilmaista. Rakentaminenoli jo atoitettu
miseksi olisi Kytössä tyydyttävä vain välttämättömiin luottaensiihen,että rahat saadaan.SusikarilleRauman
linnoitustöihin".Patterintehtäväksituli sulkeameriväylä ja Porin valille rakennettiinpuinentähystystorni.Raken-
ja suojataEspoonlahden maihinnousupaikkoja, mihin se nustarvikkeitavartensaatiin3500,- mk, työ oli täälläkin
pystyisi paremmin kuin Miessaaren patteri. ilmaista. Rauman eteläpuolelleRihtiniemeenrakennet-
Samanaikaisesti Valve esitti, että Harmajan 152mm:n tiin kenttätykkipatteri4187K/95, joka oli ampumaval-
tykit koryattaisiin kevyemmilla, esimerkiksilaivoilta va- miina 4.11.39.Lisäksituli ranta-ja väylätorjuntaankaksi
pautuvilla tykeillä. "Harmaja on raskaalle patterille 37 mm:ntykkiä.
 197
Päärnajakäski 3.11.39Merivoimienkomentajaavaraa- saattoi vaarantaakoko yhteistoiminnanmaitten välillä.
maan muutamia 152/22-D tykkejä Rauman sataman "Kysymys on suuremmistaaNoista kuin Ahvenanmaan
suojeluun.Kuuskajaskarinlinnakkeenrakentaminenaloi- saartenhallintaoikeudesta". Hanellin vetoomusei autta-
tettiin joulukuunlopulla. nut. Oeschon kirjoittanut kirjelmän laitaan,ettei järjes-
Ahvenanmaanlinnoittamista ei voitu aloittaa ennen telmää muuteta, nkoska se perustuu allekirjoitettuun
sodanalkamista,koska maan hallitus noudatti tarkoin sopimukseenn.
Ahvenanmaansopimusta(sivu 126). Valmistelujasuori- Hanellin huolestuminenoli kuitenkin turhaa, sillä
tettiin saaristonnopeatamiehittämistäja puolustuskun- Ruotsi luopui koko operaatiosta- ilmeisestikinNeuvos-
toon saattamistavarten. Jo 23.6.39sotatalousosasto ke- toliiton asenteenvuoksi. Ahvenanmaanpuolustusjäi
hotti hankkiviaosastojaja MerivoimienEsikuntaaryhty- yksinomaanSuomenvastuulle.Tilanteen kehittyminen
mään toimenpiteisiinAhvenanmaanvarustamissuunni- johti siihen,että päämaja30.11.39luopui suunnitelmasta
telmaan kuuluvien hankintojensuorittamiseksi.Tämän lähettää OsastoHanell Ahvenanmaalleja suuntasisen
johdostapuolustusministeriön teknillinenosastoilmoitti mahdollistenmaihinnousujentorjuntaan Lappohjan -
5.7.39 taryitsevansa loppuvuodeksi yaroja yhteensä Hangon alueelle. Ahvenanmaalle lähetettiin yöllä
9 360 54'7,- mk. joista Lägskärin,Björkörin ja Kökarin 1.12.12.39Ahvenanmaanlohko sekä PPP 8 ja pari
kiinteitä linnoituksia varten 322 84o,- mk. Tulevien erillistä komppaniaa.Vuodenajasta johtuen vihollinenei
pattereidenpaikat tiedusteltiinja kenraaliValvemääräsi laivastollaan pystynyt uhkaamaan Ahvenanmaataja
henkilökohtaisesti tykkien sijoituksen. näinollenpuolustusjärjestelyt sekälinnoittaminentapah-
YH:n alkaessakeskitettiinTurkuun OsastoHanell: JR tuivatkin varsin rauhanomaisissa olosuhteissa,ilmasta
22, PPP 8, II/KTR 6 sekä eräitä huoltomuodostelmia. tapahtuvaa häirintää lukuunottamatta.
Rannikkotykistöjoukkoja oli Ahvenanmaanlohko,johon Puolustusvalmistelut ja erityisestilinnoittamiskysymys
kuuluivatsuunnitellutpatteritja vartioalueittenhenkilös- aiheuttivat Ahvenanmaan väestössäerilaisia reaktioita.
tö. Kalusto oli varattu pääasiallisestiTurkuun, mutta toisaaltaseparatismi sai uutta yllyk€ttä - osaksiRuotsis-
tykkejä oli myös saarilla lähempänäAhvenanmaata: ta johdettuna ja toisaalta voimistui valtakunnallinenajat-
"sijoituksellapyritään tehostamaanpuolustustaetelästä teluja puolustustahto. Eräättahot Ruotsistakäsinryhtyi-
ja lännestäsuuntautuviahyökkäyksiävastaann.Sen ei vät levittämään propagandaa,jonka tarkoituksenaoli
pitänyt ainakaanoleellisestiviivyttää niiden siirtämistä estäätai ainakin häiritä puolustusvalmisteluja sekä lin-
lopullisiinpaikkoihin. noittamista.PM:n propagandaosaston mukäan tällainen
Osastonkomentajanatoimi kenraalimajuriE.F. Hanell varsin törkeäsanainen,
ja esikuntapäällikkönäeverstiluutnantti ovat ottaneettehtäväkseen ruotsalaisuu-
Ahyenanmaan miehitysolisi näidenvalmistelujenansios- "Separatististatoimin-
ta voitu suorittaa nopeasti. piireissä,mutta senmerki-
Hanellinpiti yhtä pidetäänkinnyt pääasiassa
sa miehittää Ahvenanmaaaikaisemmin Toisaalta,on kriisi herättänyt
muksenmukaisesti pakottanut heidät ajattete-
tlytyväinen johtosuhteiden järjestelyyn josta seurauksena halu-
23.10.39asiastaesityksenylipäällikölle.Suomenja Ruot- taantyöskennelläkotiseudunturyaamiseksi. Tämä seikka
sin yiranomaistentekemänsopimuksenmukaan toimin- on lähentänytAhvenanmaataSuomeen. . ." Vapaaehtoi-
taa tulisi johtamaanyhteinenjohtoelin,jossakomentaja sista koostunutAlands Hemvärn,kodinturvajoukko,sai
olisi suomalainen ja esikuntapäällikkönä ruotsalainenup- riveihinsäsodanloppuunmennessä noin 1600miestä.
seed.Myös muut tehtävätolivatjaetut suunnilleentasan. Ahvenanmaanmiehityksenjälkeensaarilleperustettiin
Tässäpiili Hanellin mielestähankauksensiemen,josta seuraavatpatterit (kuva94).
saattoi olla seurauksena,mahdollisuus kaikenlaisiin
konflikteihin'. Koska komentaja oli suomalainen,piti Raskaatpatterit:
esikunnankinolla samoin.Josruotsalaisiajoukkoja tulisi - Signildskär 21152145-C
.{hvenanmaalle,niillä piti olla ornajohto-organisaatio ja - Hammaruddan21152/45-C
ne alistettaisiinsuornalaisellekomentajalle.Ellei tällaista - Nyhamnslandet 3I l20l 40
järjestelyävoitaisisaadaaikaan,olisi parempi"luovuttaa - Herrö 21152/45-C
joukkojenjohtaminenRuotsilletai vielä parempiratkai- - Kökar 31152/45-C
su:jättää AhvenanmaanmiehittäminenkokonaanRuot- Kevyetpatterit:
sillen.Hanellin mielestäasia oli hwin vakava.koskase - Eckerö 2l'15150
198
- Tellholm 2147
- Djurvik 2/37
- Hamnör 2/47
- Maariarhamina.2f4l
- Kökar 2140it
Lisäksioli käytettävissä87 mm kenttätykkejä6 kpl.
Ahvenanmaanlohkon "Tykisttin toimintaohjeen"mu-
kaanvihollisenodotettiinsuuntaavanmaihinnousuyrityk-
sensäensisijaisestiMaarianhaminaan,Hammaruddaan
ja Eckeröhön.Lohkontehtävänäoli näidenmaihinnousu-
jen torjunta. Lisäksi oli estettävä >läpimurtoyritykset
Ahvenanmaansaaristonlomitse kulkevia väyliä myöten
Suomenlounaisrannikolle ja Pohjanlahdelle",tuhottava
,tulisektoreihinuskaltautuneetviholliset"sekäannettava
"tulitukea Ahvenanmaallesijoitetullejalkaväellesensuo-
rittaessavastahyökkäystäjo maihinpäässyttävihollista
vastaan>. . .. "152/45 Ctykkejä voidaankäyttäämyös
it.tehtävään'.
Rannikkotykistösaatiin ampumavalmiiksijoulukuun
puolivälintienoillaja senjälkeen.Ilmeisestikään ei kalus-
to kuitenkaanollut niin valmistakuin oli laskettu,koska
Yalve7.I2.39pyysipäämajaltalupaasijoittaaSignilds-
käriin Canet-tykitsuunniteltujenVickers-tykkiensijasta.
Näiden kuntoonpanonimittäin kestäisivielä pari kolme
kuukautta.13.12.39 hän pyysilupaasaadasiirtääkaksi
87/95 K-jaosta"Kokkolanedustaltaja Vallgrund-pohjoi-
nen(Raippaluoto)
Ylipäällikkö pyysi
timään Ranskasta
saantia,koska "erikoisesti
vahvistamisenvuoksi
rakentaminentärkeätä.Nykyiset
ovat 152 mm:n C-pattereita,
voivat tulittaa pattereita
puolelta.Kun järeiden
vie useammankuukaudenajan,
mainittujenhankintojenkiireellinentoteuttaminenja ra-
kennustöiden aloittaminenviipymättävälttämätöntä,jot-
ta voitaisiin siten käyttää hyväksi talvikautta, jolloin
vihollislaivaston toimintamahdollisuudet jääesteiden
vuoksiovatrajoitetut,.
Päämajanoperatiivisenosastonmeriyoimatoimistopa-
lasi asiaan kuukautta myöhemmin. Everstiluutnantti
(rnyöhemminkenraalimajuri) N. Sarion ja majuri L.
Sauramonlaatimassamuistiossaehdotettiinjäreänpatte-
rin - joko 305 tai 254 mm - rakentamistaEckerön
eteläkärkeen tai Signildskäriin.Eduskunnanhyväksymän
Ahvenanmaanperushankintaohjelman mukaan oli pitä-
nyt rakentaalinnakkeetLägskäriin,Björköriin ja Köka-
riin, mutta tämä ohjelmaei ollut ulkopoliittisistasyistä
toteutettavissa. SehänperustuiyhteistoimintaanRuotsin
kanssa(Lägskär-Söderarm,siyu 129), mutta nyt se oli
katkennut.Suunnitelmaolisi lisäksi vaatinut 4 vuoden
toteuttamisajan.Näinollen oli pakko tehdä eräänlainen
pikaohjelma,joka toteutettiinjoulukuussaja jonka patte-
rit on edellä lueteltu. Niiden "sijoitus on suunniteltu
paitsi miinakenttiensuojaamistasilmälläpitäenerikoises-
ti Ahvenanmaansaariryhmänpuolustamiseksimaihin-
nousuyrityksiltäsekä sisääntuloväylien sulkemistavar-
ten>.Järeäntykistön tarpeenperustelutovat samatkuin
edellä mainitussaylipäällikön esityksessä. Lisaksi viita-
taan Saarenpääntapahtumiin. Ehdotettu patteri olisi
rakennettavaennenLägskäriä,jonne patteri perushan-
kintaohjelmassaoli suunniteltu nimenomaanyhteistoi-
mintaa Söderarmin kanssa ajatellen ja jotta ei olisi
loukattu demarkaatiolinjaa.Koska nyt sodanaikana ei
ole tämänlaatuisiapoliittisia esteitäja koska "rakentei-
denpoistaminensodanjälkeenRuotsinvaatimustentakia
ei tulle kysymykseenn, olisi patteri nyt voitava sijoittaa
sekätoiminnallisestiettä rakennusteknillisesti edullisim-
malle paikalle.Kun Lägskärjoskus myöhemminraken-
nettaisiin,tulisi puolustuksellesyvyyttä tähän tärkeään
suuntaan.Koska Ranskastasaatavientykkien kunnosta-
misenoli laskettukestävän8- 10 kk. muistiossaehdotet-
tiin, että aluksiyoitaisiinkäyttää254mm:n tykkejä,joita
vieläoli sijoittamatta2 kpl. Jostyöt hyvinjärjestettäisiin,
voitaisiin nämä tykit säadaampumakuntoonjo touko-
kesään1941mennessä.
Ylipäällikkö käskikin 3.2.40merivoimienkomentajaa
ryhtymään toimenpiteisiin 2/254/45-D-
rakentamiseksiAhvenanmaanlounaisrannikon
joko Eckerönetelä-
niemi. Paikanmäärääminen jäi
tehtäväksi,mutta kuitenkin niin, ettei Hamma-
siirtää ja lisäksi oli
otettavahuomioonmahdollisuus,että Lägskärinpatteria
ryhdyttäisiinrakentamaan.Tätä kysymystäpiti erityises-
ti tutkia silmälIäpitäenranskalaisen305 mm:n kaluston
käyttöäja siitä oli ylipäällikölleaikanaanilmoitettava.
Valve ehdotti 26.2.40,etIä Harnmaruddaansijoitettai-
siin 3 kpl 120150-Vtykkejä, jotka oli otettu jäänsärkijä
Sammosta.Entiset 152 mm:n tykit hän halusisijoitetta-
vaksiSignildskarinja Kökarin patterienvahventamiseen.
Päämajahyväksyiehdotuksen,,koska tarkoituksenaon
ollut saadaKökar 4-tykkiseksija Signildskär3-tykkisek-
si. Hammaruddeninjäreän patterin ohella tulee nyt siis
joka tapauksessa myöskevyempipatteri (120m/m V)'.
Sarion ja Sauramon muistion mukaan merivoimien
komentajatosin halusipitää kiinni suunnitelmasta sijoit-
taa 254 mm:n tykit Kirkonmaansaarelle,mutta ilmeises-
ti hänenkantansamuuttui, koskahän 20.4.40ehdotti 3
milj. markanmäärärahaa"Ahvenanmaan lohkonalueella
 199

olevien7 kpl. 6'Ltykkiperustusten ja 2 kpl. l0/'-tykkipe- teluhautoja.,Taemmillasulkulinjoillaon työt suoritetta-

rustanrakennustöitävarten,. Edellisetolivat Signildskä- va seuraavassa järjestyksessä:
rin, Herrön ja Kökarin pattereilla, jälkimmäiset piti a. ampuma-alan (ampumalinjojen)raivaus
rakennettamanHammaruddaan.Jo 22.1.40oli esitelty ä. kaivautuminen
ensimmäisetmäärärahat,lähes 1 milj. markkaa,koska c. pans.vaunuesteet eritoten kapeikoissasekämaanteit-
,A-lohkon tykit ovat nykyisin sijoitetut väliaikaisillepe- ten...suunnlssa
rustoille. Vakinaisetperustatovat kuitenkin nyt raken- d aita-ja kompastusesteet
nettavatmahdollisimmanpian". e. varustustenkehittäminenvastähyökkäyksiäsilmällä-
Merivoimat suorittivat sodankinaikana perinteiseen pitäen.'
tapaansalinnoittarnisenpääasiallisesti)omana työnä>, Kuvassa 115 esit€täänesimerkkinäNyhamnslandetin
joukko-osastojensarakentamisorganisaatiota käyttäen. saarenlinnoittamistilanne30.1.40.
Nyt kuitenkinValvekysyi 28.1.40,saakorautabetoniliik- Kokemuksinaanlinnakkeenpäällikkö, aliluutnantti E.
keitä ominetyöläisineenkäyttäälinnoitustöissä urakoitsi- Hällfors totesisodanpäättyessä, 'ettei linnakevieläkään
joina mm. Ahvenanrnaalla. Oma työkalusto,työvoimaja ole nykyaikaisensodanvaatimassataistelukunnossan ...
betonirautaovat vähissän.Sarlin vastasi,ettei hänellä "Sodanaikanarakennettavaksi suunritelluillalinnakkeil-
"ole mitään ehdotustavastaan,mutta pyydänkuitenkin la on jo rauhan aikana suoritettava mahdollisimman
ilmoitustamitä liikkeitä on tarkoitus käyttää, . . . koska pitkälle meneviä valmistaviatöitä, vaikkakin se ehkä
me paraikaakeräämmehuomattaviamääriä koneitaja paikallisessaväestössä herättäisikinepäluulojaja väärin-
työnjohtoatäällä suoritettaviaisoja töitä varteno.Kysy- käsityksiä,. . . ,Jos linnakkeenrakentamiseen käytetään
myksessä oli tällöinTlinjan rakentaminen. yksinomaansenomaahenkilökuntaa,ei koulutukseen jää
Pari päivää myöhemminValve esitti ajatuksenruotsa- aikaan.Eräässätoisessayhteydessäsanotaan,etta 'Tyk-
laisten urakoitsijoidenkäyttämisestä.14.2.40 hän sai kien rintasuojuksetkalliolle ei kannatarakentaahiekalla
puolustusministerin hyväksymisen esitykseen,että "Meri täytetyistäpaperipusseista".
voimien esikuntaoikeutettaisiin tekemään siihen haluk-
kaiden ja pätevien ruotsalaisten rakennustoiminimien
kanssaasianmukaisetsopimuksetAhvenanmaanlinnoi-
Kuva I 15. NyhamnsI ond.eti l innoitt amisti l anne30.1.40.
tustöidensuorittamisestalaskutusjärjestelmää käyttäen
.. ." Suuren ruotsalaisenrakennusliikkeenSkänskaCe-
mentgjuteriet kanssatehtiinkin sopimus 13.3.40ja se
uusittiin 1.4.40.Ruotsalaisettekivätkin
na linnoitustöitä Ahvenanmaalla
mukaan heidänjohto-organisaationsa oli monin verroin
suurempikuin suomalaistenvastaava,mutta ilmeisesti-
kin tarkoituksenaoli myösottaa selväämeidänlinnoitta-
mismenetelmistärnme ja -tekniikastamme.
Tykkiasemienrakentamisenlisäksi tehtiin koko ajan
myös kenttälinnoittamistöitäpattereilla.Näitä koskeva
OsastoHanellin käskyon päivätty 4.12.39,mutta Ahve-
nanmaanlohko jakoi sen joukoilleenvasta 18.12,39.
Käskynpääasiallinen sisältöoli seuraava.Yksikönpäälli-
kön on suunniteltavatyöt ja omin voiminne toteutettava,
sulutuksiaja havitysvalmistelujalukuunottamatta.Ran-
taviiva on pidettäväpääpuolustuslinjana. Aktiivisen toi- t 2cs uä)' G se/,e'
"'.c '
minnanmahdollisuuson ainaotettavahuomioon.Työt on Laa//nul B.'. 4.e-, /? L-'-e

keskitettäväensisijaisesti vaarallisimmillemaihinnousua- 1
,r/l//oLdolo
@----!3!--------
/. tooo
].e--- ---- !!"'
lueille, ja näille on rakennettavapv- ja jy-esteitä sekä
veteen että rannalle siten, että niitä pystytääntulitta-
maan.Rantaviivanläheisyyteenon rakennettava"tykki-,
kk.- ja pk-asemia,jotka alusta alkaen on suunniteltava
osumankestäviksin. Kiväärimiehilleoli aluksi kaivettava
ampumakuoppia ja näistäoli vähitellenkehitettäyätais-
 200
Pohjanlahti paremminmaastoutuisivat. Lisäksi olisi nlinnakkeettek-
Pohjanlahdenmeripuolustukseenkuuluivat Vaasanja nilliseltärakenteeltaan tehtäyätK-joentapaisiksi,,.Kaar-
Oulun lohkot. Edellinen käsitti alueenKristiinasta Hi- najoki oli jo tähän mennessäehtinyt osoittaaylivoimai-
mangalleja jälkimmäinentästä Kemiin. Alue oli täysin suutensamuihin Laatokanpattereihinnähden.
linnoittamatonta,mutta nyt ryhdyttiin rakentamaanVaa- Erityisesti Konevitsan,Mantsin, Niikkanan, Ristisaa-
sanedustalleRaippaluodonSommarönniemelleraskasta ren, Mökerikönja Heinäsenmaan patterit olisi rakennet-
rannikkopatteria.Merivoimien komentaja oli 3.11.39 tava Kaarnajoenesikuvanmukaan ja kokonaanuudet
saanutkäskynvarataVaasansatamansuojeluun152/22 tuliasematpitäisi rakentaaniiJletykeille, 'jotka pääma-
- D tykkejä. Lisäksi yhteensä8 kenttätykkiä 87K/95 jasta saadun tiedon mukaan LMe.P saa eri lohkoja
sijoitettiin kaksittain Kaskisiin, RaippaluodonBredskä- varten".Esitystäei kuitenkaanhyväksytty,Enkainenon
riin ja Sommaröhönsekä Kokkolan edustalle.Meren merkinnytsiihen"ad acta,.
jäädyttyä kenttätykit kuitenkin siirrettiin pois, Raippa- Seuraavansulan kauden linnoittamistoimintaavarten
luodostaja KokkolastaAhvenanmaalle,KaskisistaHan- laadittiin kuitenkin mittava uudisrakennussuunnitelma,
koonja Sornmaröstä Viipurin lohkolle. jota varten helmikuunlopulla 1940tilattiin sekätyövoi-
Norrskäriin oli talvisodan aikana päätetty rakentaa maa että rakennustarvikkeita, mm. betonirautaa327 300
patterija Valve ehdotti 1.2.40,että tykit sinneotettaisiin kg ja ratakiskoja263 000 kg. Tarkoituksenaoli rakentaa
Harmajasta.Päämajahyväksyiesityksen16.2.40.Som- Heinäsenmaahan, Mökerikköönja Ristisaareenkuhun-
marötäja Norrskäriälukuunottamattalinnoittamineniäi kin 1 tykkiasema miehistö- ja ammussuojineensekä
vähäiseksi. Niikkanaan2 ja Konevitsaan4. Betonisiamittaustorneja
suunnitelmaansisältyi5: Kilpolaan,Kurkiniemeen,Ahe-
rikkoon, Ristisaareenja Konevitsaan.Betonisiakoneki
vääriasemiaoli rakennettavatoista kymmentä, lisäksi
valonheitinasemaYlläppäähän, torpedoasemaKivisal-
Laatokka meenja ednäisiäkenttälinnoituslaitteitalinnakkeilleja
Laatokanrannikollaoli jo l93OJuvullaollut esillä kysy- vartioasemille."Silmälläpitäenkuljetusmahdollisuuksia
mys patterin saamisestaYlläppään niemeen,mutta sil- olisi hyvä saadakaikki raudat talvikaudenaikana .. .n
loin tuli ratkaisuksiKaarnajoenpatterin rakentaminen Jos se ei olisi mahdollista,toivottiin kuit€nkin saatävan
(sivu 74). YH:n aikana kuitenkin Ylläppäähänsijoitet- ainakin Ristisaareen,Mökerikköön,Heinäsenmaahan ja
tiin kenttälinnoitettuihinasemiinpatteri,johon tuli kaksi Konevitsaanlarvittaya materiaali jäätä myöten, koska
120 mm:n rannikkokanuunaa, 'kuljetukset avovedenaikanaovat hy-
Mustaniemestäsekäkaksi takana,.
Tämä patteri torjui vihollisen hyökkäyksen jäältä Kannaksen Armeijan komentaja, kenraaliluutnantti
11.2.40.Taistelukertomuksessaan linnakkeenpäällikkö, Heinrichs,esitti Päämajalle3.3.40,että Kaarnajoenty-
reservivänrikkiM. Mannio totesi linnoittamisestamm. keille rakennettaisiinasemat Kaukolan-Kaarlahden-
seuraavaa:... "tykkiasematovat liian syvällä,joten Kapeasalmen seuduille.,Ottaen huomioon... tykkien
pieniä korotuksia €i saanut;jo näillä etäisyyksilläoli s u u r e nt u l i n o p e u d ej an n i i t äv a r r e nj a t k u v a s tki ä y t e r t ä -
pakkolapioidapoisympärysvallia. . .- vissäolevanpienenammusmäärän, näyttäätarpeettomal-
LaatokanMeripuolustuksenkornentaja,eversti (myö- ta edelleenpitää Kaarnajoenaryokastakalustoakokonai
hemmin kenraaliluutnantti)E.I. Järvinen,kirjoitti pää- suudessaan nykyiselläpaikallaan,ainakaanellei ole ta-
majalle25.1.40,että "linnakkeidensijoitusja rakenteelli keita nykyistä suurempienammusmääriensaannista,.
set seikateivät useissatapauksissavastaasellaisiavaati- Päämaja antoikin 9.3.40 käskyn siirtää kaksi tykkiä
muksia,joita on odotettavissa niiltä vaadittavanjotämän ehdotetullealueelle.,Lähiaikoinakaksikin tykkiä Kaar-
sodanaikana.Heikkoutenanäillä kaikilla on liian ahdas najoellakuluttaa hankintatilanteen sallimanammusmää-
asettelu, tykkien välit vaihtelevat 30,0-44,0 metriin. fan>.
UseassapaikassasüaitsevatlinnäkkeetmyösIiiaksi mer- Lisäksioli ryhdyttävärakentamaanKonevitsan,Järise-
kityllä paikalla, esim. Niikkanan ahdasniemi, Konevit- vän ja Ylläppään pattereille vaihtoasemia,joista III
san etelä- ja pohjoisniemi,j.n.e. Nämä ovat erikoisen AK:n ja LaatokanMeripuolustuksenoli sovittavakeske-
merkittäviä heikkouksiailmapommituksiinnähden,kos- nään.Konevitsantykit piti heti sijoittaatukemaanTJin-
ka sitäpaitsilkeet ovat vain kaksitykkisia,.Näiden puut- jan puolustusta,mutta Järisevänja Ylläppäänpois siir-
teellisuuksienparantamiseksiehdotettiin patterien ha- rettävien tykkien tilalle oli pyrittävä sijoittamaan 90
jauttamistaja siirtämistäsellaisiinpaikkoihin,missäne mm:ntai 120mm:nde Bansekalustoa.
Rannikonlinnoittamistilanne10.11.39 Linnake Linnoittamistilanne

Linnake Linnoittamistilanne
Murikka 2175lso-l'{r Samoin
Keveitätykkejäranta-
Laatok an M eripuoI ustus ja väylätorjunnassa
kenttälinnoitetuissa
Mantsi 2/rs2l45-CTykit vierekkain,sel- asemrssa
käsuojatrakennettu,
naamioitu Wipurin Iohko
Ristisaari 2lrszl4s-c Samoin
Rautaveräjä 2lr52l4s-c Samoin 2l30s
ls2-o Patterihajautettu,be-
Niikkana 2lr52l4s-c Samoin tonisettuliasemat,
Mökerikkö 211s2/4s-C Samoin naamioitu
2l'7s/50-cR Patterihajautettu, 2176/30-Pr AYoasetteluilmator-
kenttälinnoitettu,naa- junta-asemiin,suojaus
mioitu hiekkasäkei1lä, naa-
Heinäsenmaa 2/rs2l4s-c Tykit vierekkäin,sel- mioitu
käsuojatrakennettu, Saarenpää 612s4 /4s-D Patterihäjautettu,be-
naamioitu tonisettuliasemat,
Vahtiniemi 2l I s2l4s-c Toinentykki betoni- naamioitu
sessa, toinenkenttälin- 2lrs2/4s-c Tykit vierekkäin,sel-
noitetussaasemassa, käsuojatrakennettu,
selkäsuojat rakennet- naamioitu
tu, naamioitu Humaljoki 4/1s213 Patterihajautettu
Kaarnajoki 41152145-CPatterihajautettu,be- 21152/4s-CTykit vierekkäin,sel-
tonisettuliasemat, käsuojatrakennettu,
naamioitu naamioitu
Konevitsa 4l 15214s-C Kummankinpatterin Tiurinsaari 211s2/4s-CPatterihajaütettu,be-
tykit vierekkäin,selkä- tonisettuliasemat,
naamioitu
21152/45-CTykit vierekkäinavoa-
217s ls0-cR Pätterihajautettu, settelussa, siirretään
kenttälinnoitettu,naa- Tiurinsaareen
mioitu Tuppura 4 11521 4s-C Tykit vierekkäin,sel-
2/rs2Kl04 Kenttälinnoitettu, käsuojatrakennettu,
vaihtoasemat naamioitu
PÖlIä 2 l r s 2 K l 0 4 Samoin Ravansaari 2l I s2l4s-c Samoin
Taipale 21r20/4r-A Tykit vierekkäin,sel- Satamaniemi 4l I szl 4s-c Patterihajautettu,be-
käsuojatrakennettu, tonisettuliasemat,
naamioitu(toinentyk- naamioitu
ki siirretty Ylläppää- Keveitätykkejäranta-
hän) ja väylätorjunnassa
Mustaniemi 2112o Tykit vierekkäin,sel- kenttälinnoitetuissa
l4r-A
käsuojatrakennettu, asemlssa
naamioitu Kotkan lohko
Lahdenpohja 2112o141-A Tykit tilapäisasemissa
tukikohdanpuolustuk- Kirkonmaa 4125414s-DPatterihajautettu,be-
sentukerniseksi tonisettuliasemat,
217sI s9-cR Patterihajautettu, naamioitu
kenttälinnoitettu,naa- Pukkio 21203
l4s-c Tykit Yierekkäin,sel-
mioitu käsuojatrakennettu
202

Linnake Linnoittamistilanne Linnake Linnoittamistilanne

Mustamaa 3lr52l45-v Patterihajautettu,be- 217s ls0-cr Tykit tilapäisestikal-

tonisettuliasematte- lioperustallailmator-
keillä (i valmis),naa- junta-asemissa, suo-
mioitu jaus hiekkasäkeillä
slls2l4s-c Patterihajautettu,be- Santahamina 4lrs2l45-CTykit vierekkäin,sel-
tonisettuliasemat, käsuojatrakenteilla,
naamioitu naamioitu
Keveitätykkejäranta- Harmaja 2l I s2l4s-c Tykit vierekkäin,sel-
ja väylätorjunnassa käsuojatrakenteilla,
kenttälinnoitetuissa naamioimatta
asemNsa Miessaari 4l1s2l4s-c Tykit vierekkäin,sel-
käsuojatrakennettu,
Pellingin lohko naamioitu
Rönnskär 2lrs2l4s-c Patterihajautettu,be-
Lehtinen 2lr52l4s-c Patterihajautettu,be- tonisettuliasemat,
tonisettuliasemat, naamioitu
naamioitu Träskö 2lrszl4s-c Toinentykki asennettu
Pirttisaari 2lrs2l45-CPatterihajautettu,be- entisellevenä1äiselle
tonisettuliasemat, tykkiperustalle,toista
naamioitu asennetaan, rinta-ja
2l1s2l4s-cPatterihajautettu,be- selkäsuojat rakenteil-
tonisistatuliasemista la, naamiointikesken
toinenvalmis 4I I 52I 22-D Tykit vierekkäin,ei
Länsi-Mustasaari
Keveitätykkejärantä- selkäsuojia
ja väylätorjunnassa Keveitätykkejäranta-
kenttälinnoitetuissa ja väylätorjunnassa
kenttälinnoitetuissa
asemlssa
Helsinginlohko
Hangon lohko
Villinki 4l2s4l4s-D Tykit vierekkäin,sel-
käsuojatrakenteilla, Russarö 6/214l50-BSPatterijaoksittainha-
naamioitu jautettu, selkäsuojat
Isosaari 4/2s4l4s-D Samoin rakenteilla,naamiointi
4lrs2l45-c Samoin kesken
217s ls0-cr Tykit sijoitettutilapäi- I lrszl4s-c Tilapäisestikalliope-
sestivapainaoleville rustalla,siirretään
tykkiperustoilleilma- Hästö-Busöhön
torjunta-asemiin 617s ls}-cM 4 vierekkäin,2 hajau-
Kuivasaari 21305I 52-O Torniasettelu,naa- tettu, selkäsuojatra-
mioitu kenteilla,naamioitu
Katajaluoto 4125414s-D Tykit vierekkäin,sel- 2/40 mmit Suojattu hiekkasäkeil-
käsuojatrakenteilla, 1ä,naamioitu
naamioitu Hästö-Busö 3I I s2l4s-c Tykit asennettuvan-
Rysäkari 4125414s-DSamoin hoillevenäläisillepe-
Mäkiluoto 21305152-O Torniasettelu,naa- rustoilleja suojattu
mioitu hiekkasäkeillä,neljäs
I l2o3145-C Tykit vierekkäin,tila- tuliasemarakenteilla,
I l2o3lsl-v päisetselkäsuojat ra- naamiointikesken
kennettu,naamioitu KeYeitätykkejäranta-
Linnake Linnoittamistilanne Linnake Linnoittarnistilanne
ja Yäylätorjunnassa Satakunnan lohko
kenttälinnoitotuissa
asemrssa Reposaari 21r20141-A Tykit avoasettelussa,
rinta-ja selkäsuojat ra-
kenteilla,ammuskella-
rit rakenteilla,naa-
21305
ls2-O Avoasettelu,ilman miointi kesken
panssarija selkäsuo- Rihtniemi 4/87K/9s Tuliasemakenttälin-
jaa, tykit naamioitu noitettu
4/1s2l4s-C Patterihajautettu, 2137130-0 Ranta-javäylätorjun-
suojaustatehostetaan, nassakenttälinnoite-
naamiointikesken tuissaasemissa
4/1,5214s-CTykit vierekkäin,sel-
käsuojatrakenteilla, Vaasanlohko
naamiointikesken
3lrs2/3s-MKTykit äsennettukal- Kaskinen 2181
Klgs Kenttälinnoitettu tu-
liolle ilman suojaa, liasema, naamioitu
naamiointikesken Raippaluoto
3l1s2l3s-MKTykit asennettukal- Bredskär 2l8' 1Kle5 Samoin
liolle,rintasuojatra- Sommarö 2/87Kl9s Samoin
kenteilla,naamiointi Kokkola
kesken Tankar 2187
K/e5 Samoin
Lypertö 2lrs2l3s-MK Tykit vierekkäin,sel-
käsuojatpuuttuvat, Petsamo
naamiointikesken
| /r52/4s-C Tykit kalliolla Liinahamari 2181K/gs Kenttälinnoitettutu-
r l1s2l3s-MKilman suojausta liasema,naamioitu
 III JAKSO
VALIRAUHAN AIKA
 XII LUKU

UUTTARAJAARYHDYTAAN
LINNOITTAMAAN

Ylipäällikönpäätös

Rauhanteon päivänä13.3.40ylipäällikkömääritti vain nojautuataktillisestioikein suunniteltuunja teknillisesti

summittaisestialueet,joille yhtymien oli vetäydyttävä. hyvin rakennettuun linnoitusjärjestelmään,. ... "hänen
16.3.hän antoi maavoimien- entisenKannaksenArmei- kannanottoonsalienee vahvimmin vaikuttanut tinta-
jan - komentajantehtäväksipuolustuksenyksityiskoh- rnaupseerien,'rintamakarhujen',
ymmärrettävävaati-
taisensuunnittelunja johtamisen.nRauhansolmimisesta mus;jokainenpyrki omankaistansavahvaanja läpikotai-
ja rajan muutoksestähuolimatta on maammepuolustus seenrakentamiseeno,
järjestettävänopeastiuudelleen..., .. . oMaavoimien Jagerskioldinmukaan"Karjalan
kannaksen menetysoli
tehtävänäon torjua vihollisentunkeutuminenmaahan>. tuntuvasti huonontanutrajojen puolustuksenstrategisia
Käskyssämääritettiinpääpiirteisestiarmeijakuntienteh- edellytyksiä.Venäläisilläoli nyt Laatokanpohjoispuolel-
täyät, esimerkiksi"II AK tulee Virolahden-Luumäen la hyökkäykselleen leveätukilinja,joka ulottui Viipurista
välille,. Puolustukseen asettuminenon jo aiemminselos- VenäjänKarjalaan.Tämänrintamanpohjois-jalänsipuo-
rettu (IX luku, siv.181). Erityisestipainotettiin,että lella sijaitseviasuuria vesistöjäoli paljon vaikeampaa
"puolustuksen lujittamistavartenon ... pääaseman va- puolustaakuin Karjalan kannasta".. . . ,Erilaisia mielipi-
rustustyötpantavatarmolla käyntiin . . . Taemmanase- teitä esitetliinkysymyksestä. hyödytriköuusillerajoiile
man suunnitteluja rakentaminenaloitettavahuomioiden rakentaalinnoituslaitteita.Toisin kuin Airo Mannerheim
jo Kymijoellatässätarkoituksessa suoritetuttyöt,. piti niitä välttämättöminäja ajoi läpi tahtonsa".Todetta-
Ylipäällikkö näyttää pitäneenselviönä,että uudenra- koon tässä yhteydessä,että linnoittamista sinänsä ei
jan puolustamiseksi on käytettävämyöskaikkia linnoitta- oikeastaankukaan ollut vastustanut,erimielisyyttä oli
misentarjoämiamahdollisuuksia. luonteesta,asemiensijoitukses-
'sotamarsalkkaoli
kun rahaaei riittänyt aseistuksen
luokseenInkilään (Mikkelin liepeillä) kenraaliluutnantit hankkimiseenja muihin tehokkaanpuolustuksenvaati-
Oeschinja Heinrichsin,kenraalimajuritSarlininja Airon miin menoihin.Nyt oli tilanne sikäli toinen kuin ennen
(myösHanell oli läsnäoman keftomansamukaan)sekä sotaa, että valtion oli pakko
käyttää varoja kaikkiin
everstiTapolänneuvottelemaan tästäasiasta.72-vuotias näihintarkoituksiin.
}lipäällikkö oli lattialle levitetystäsuurestakartasta,sen Ylipäällikön päätöksenjälkeisenäpäivänäHeinrichs,
äärelläpolvillaan ryömien,tutkistellut eri vaihtoehtoja, maavoimienkomentaja,antoi käskyn II AKlle esittää
ja pitkän keskustelunjälkeen hän sitten ilmoitti läsnä 5.4.40mennessäsuunnitelmansa
oman lohkonsalinnoit-
oleville päätöksenään, että linja Klamila-Luumäki oli tarniseksi.Kenraaliöhquist ei kuitenkaanpitänyt ratkai-
viipymättä linnoitettavaja mitä pikimmin varustettava sua kaikilta osiltaantarkoituksenmukaisena ja esittikin
kantalinnoituslaittein'.Ylipäällikön käsitystä linnoitta- muutosehdotuksensa maavoimienkomentajalle30.3.40.
mis€nmerkityksestäHeinrichskuvaaseuraavasti. "Man- Aseman pohjoisosaKivijäruestä aina Ihaksenjärveen
nerheimiaei vakuuttanutse arvostelu,joka Talvisodan saakkaoli sopiya,mutta siitä eteläänpäin seolisi pitänyt
jälkeen kohdistui vaatimattomiin linnoituksiimme ... suunnataTyllinjärvenkautta suoraanVirolahdenpohjuk-
Tuskinjoukot olivat vetäytyneetuudenrajalinjantaakse, kaan. Tämä asema olisi Klamilan linjaa lyhyempi ja
kun ylipäällikkö jo päätti panna linnoitustyötkäyntiin. maastollisestisangenhyvä, joten se säästäisijoukkoja.
Hän pysyi yhäti aikaisemmassa käsityksessään linnoitus- (Linja tuli ajankohtaiseksi kesällä1944.)
ien ratkaisevastamerkityksestä.Kun oli kysymyksessä Oli väitetty Virolahdenlinjan olevanniin lähellärajaa,
lukumääräisestiylivoimainenvihollinen,jolla lisaksi oli ettei sitä ehdittäisimiehittääsodanpuhjetessayllättäen.
käytettävissään murskaavatykistöllinenylivoima, teho- öhquistin mukaan ei näilla asemiila ollut eioa, vaan
kas puolustuskävisi päinsä vain siten, että se saattoi kummankin miehittäminen vaati nopeasti toimintaan
208
saatavatvoimat. Koska kysymykseentulivat suojajouk- tuaan maastontiedustelun yhdessäöhquistin ja II AK:n
kotaistelut,ei niitä kannattaisivarustaakantalinnoitus- pioneerikomentajan, everstiBonsdorffinkanssa.hän mää-
laitteilla, vaanriittäisi kenttälinnoittaminen, tosin kallio- räsi asemansijoitettavaksiRavijoen tasalle, Ohquistin
maastossa pitäisi louhia taisteluhaudat "Puolustusase- vaihtoehdoistakeskimmäiselle.4.Divisioonasai käskyn
mäa, jonka miehitykseksisuunnitellaankenttäarmeijan aseman tiedustelemisesta,minkä se suorittikin 18.-
divisioonia,ei . . . pitäisi minusta rakentaalahemmäksi 2t.4.40.
rajaa kuin vähintäänn. 40 km:n päähänsiitä. Kymijoen Varsinaisenyhteiskäskyn"pääasemanlinnoittamisen
itäpuolellaon yksi ainoa luonnollinenlinja, joka vastaa suunnittelusta"II AK antoi 29.4.4Oja 3.5. seurasikäsky
tätä vaatimusta,nimittäin Summajoenlinja" (muutama ,uuteen puolustusasemaan ryhmittymistä varten". DiYi-
kilometri Haminastalänteen).Asemajatkuisi Kannusjär- sioonienpiti 10.5.mennessäsuorittaatiedustelutja val-
ven-Enäjärven kautta Käipiaisiin, josta vesistölinjaa m i s t e l u"t n i i ne t t äs i i r t y m i n esno p i v a naaj a n k o h t a nvao i -
myöten Kivijäween. Virolahdenja Summajoenvälille daantämänjälkeen suorittaa".Tuona päivänäannettiin-
hän ehdotti rakennettavaksi lyhyitä asemanpätkiä ensisi- kin sitten käsky 'ryhmittymisen toimeenpanoavarten',
jassa valtamaantienvarrelle esimerkiksiAlapihlajaan, minkäpiti tapahtua14.- 15.5.40. Varsinaiseksi päävasta-
Ravijoelle,Klamilaan,Mäntlahdelleja Haminanseuduil- rinta-asemaksi jäi kuitenkinkuvan I 16 mukainenasema'
le suojajoukkojen viivytystoiminnantehostamiseksi. joka oli käskettyjo 15.3.ja 31.3.40.Divisioonienoli
öhquist esitti myös, että tiedusteluunvarattua mää- ilmoitettava,"kun uusi asemarakenteellisesti vastaany-
räaikaajatkettaisiin,koskapaksunlumenaikanaei maas- kyistä a s e m a am. i n k äj ä l k e e n
e n s i k s i m a i n i m
t unääräämi-
tosta voitu saadaoikeaa kuvaa. Runsaanviikon päästä sestä päävastarinta-asemaksi tullaan antamaan eri käs-
hän palasiuudestaanasiaan,8.4.40hän kirjoitti maavoi- ky). ... 'Päävoimien ryhmityttyä uuteen puolustusase-
mien komentajalle:"Oltuani tilaisuudessa henkiltikohtai maan siirtyy varustustöiden painopistesinne" 17.5.40
sesti tutustumaan k.o. alueeseenja perusteellisemmin olivat työt Ravijoen-Kivijärven linjalla edistyneet"niin
syventymäänkysymykseen varsinkin,mikäli sekoskeeII pitkälle, että sen voidaanrakenteellisestikatsoavastaa-
AK:n oikeaa siipeä,tahdon täydentääja osaksikorjata van nykyistä pääasemaa>, minkä johdosta II AK pyysi
esitystäni. . ." Nyt hän tarjosi kolmeavaihtoehtoa,joista maavoimienkomentajalta lupaa senottamiseksipääase-
itäisin alkoi Alapihlajasta,seuraavaRavijoenlahdestaja maksi.Esityshyväksyttiin17.6.40ja näin oli puolustusa-
lantisin Klamilasta.Itäisin vaihtoehto"on ylivoimaisesti semavakiintunutlopullisellepaikalleen.
edullisinmeille, senjälkeen seuraatuntuvastiheikompi,
keskimmäinenvaihtoehto
teessakaikkein huonoimpana,
nämäeri vaihtoehdotyhtyivät
Maavoimien Esikunta piti
taan ja tiedoitti 5.4. komentajanpäättäneen'II AK:n Kun rauhansopimuksen mukaisestioli luovutettavaNeu-
oikealla siivellä linnoituslinjanrakennettavaksiyleiselle vostoliitolletukikohta Hankoniemenalueelta, päämaja
linjalle Klamila-Säkäjärvi-Ihaksenjärvi." Ratkaisu ei määräsikäskyssään 13.3.40oarmeijanvetäytymisestä
kuitenkaanvieläkääntyydyttänyt tällä suunnallaolevia, valtakunnanuuden rajan taakse),että merivoimienko-
silla 10.4.40everstiA.A. Kaila, 4.Divisioonankomentaja, mentajatuli vastuuseen tästä suunnasta.Hänen oli joh-
pyysi, että hänelle"tiedoitettaisiinne'muut syyt', jotka dettava alueen tyhjentämistäja keskitettävärannikon
Ma.V:n komentaja on katsonut niin painaviksi, ettei puolustukseen määrättyjenmaavoimien- erillisten pa-
4.D:n lohkollerakennettayaa puolustuslinjaavoida vetää taljoonienja komppaniain- pääosaaluksi Karjaan seu-
enimmän rahaa, työtä, joukkoja ja verta säästävään duille. Ensimmäisenpuolustuskäskyn hän antoi 15.3.40.
suuntaan.Tämä siitä syystä, että voisin asiantiedoittaa Sen mukaanHangonlohkoakavennettiinlännessäHan-
edelleen sotakokemusta omaaville joukko-osastojen ko- gon läntiseenselkäänrajoittuvaksi,joten se saattoikoh-
mentajille, ja että itsekin voisin ryhtyä asiaan sillä vakau- distaahuomionsayksinomaantukikohtaan.Lohkon pää-
muksella,jota näin tärkeätyö käsittääksenijoukko-osas- tehtäyäksimäärättiin npuolustuksen uudelleenjärjestely
tojen ja divisioonankomentajantaholta ehdottomasti siten,että uudet puolustusasemat saadaanajoissamiehi-
edellyttää".Kirjelmän reunaanon II AKE:ssamerkitty: tettyä ja venäläisilleluovutettu alue tehokkaastieristet-
"Kom:n käskynmukaanei aiheutatoimenpiteitä., tyäja varmistettua,.
öhquistin esityksetpuolustusaseman eteläpäänsijoi- ,Ensimmäinenvarmistuslinja'käskettiinaivanvuokra-
tuksesta saivat kuitenkin aikaan, että maavoimien ko- alueenpohjoisrajantuntumaan (kuva 117). Pääpuolus-
mentaja saapui paikalle ratkaisemaan asiaa Suoritet- tuslinja, josta myöhemminpiti tulla linnoitettavanpää-
 )

Kymi( D viivytysasema
J\V-p^ ka""'
ooo Crlu
- 0 "Sqo5
,fl
tX
\
I:uva 1I6. II AK:n puolustusasemat
kesdlld 1940.

'.astadnta-aseman tukilinja, määrättiin

huomattavasti
:ohjoisemmaksi, Bromarvin kirkonkylän-Prestkullan-
Tammisaaren tasalle. Hangon lohkon joukkojen vahven-
:-:miseksiannettiin lisää kuuden pataljoonan verran jouk-
ioja, mm. Osasto Jussila, joka oli alunperin siirretty
Oulun lohkolta Kymin linjan linnoitustöihin.
Linnoittamisesta käskettiin, että >etumainenvarmistus-
:nja on kauttaaltaan varustettava ja tähän työhön on
iirtettäyä pääosa lohkon miehitysjoukoista,. Kiireysjar-
'esrysoli
- konetuliaseiden väliaikaisetasemat,
- esteetja
- raivaukset.
\äiden töiden jälkeen piti suorittaa "täydellinen varusta-
:inen", mikä tarkoitti että rakennettaisiin katetut kk-ase-
mat sekä miehistö- ja komentokorsut. Samanaikaisesti
piti ryhtyä päävastarinta-asemantiedusteluun ja sen jäl-
keen sitä ruvettaisiin linnoittamaan työjoukkojen voimin,
jolloin rakennettaisiin etupäässäbetonilaitteita.
Hangon lohkon komentajaksi tuh 24.3.40 everstiluut-
nantti (myöhemmin eversti) N. Kesämaa. Hän antoi
samana päivänä puolustuskäskyn, jossa määrättiin pää-
puolustuslinjaksi myöhemmin vakinaisin laittein linnoi-
tettu linja, paitsi niemimaan länsiosalla, jossa käskyn
mukaan puolustusasema olisi sijainnut edessä olevilla
järvikannaksilla (kuva 1 17). Etuvartioasemat ja tukilinja
olivat 15.3.40annetun käskyn mukaiset. Lohko jaettiin
viiteen alalohkoon ja näille määrättiin kullekin komenta-
ja ja yleensä noin pataljoonan yerran joukkoja. Lohkojen
oli suoritettava pääpuolustuslinjan yksityiskohtainen tie-

: Suomen linnoiltamisen historia

210

0 r \

Ensimmäinen
1
Koverharo

tq
'0-argglüslinia
t
I
oa fr ot)
Pääpuol stuslini

/-( ,n""uro
o2

raja
Vuokra-alueen
0 5 10 15 20 krn
Hussaro L | l r l
1J

KuvaI17. Fuolustusasefiat
Hangonsüunnalla.

dustelu ja laadittava tulisuunnitelma.Etuvartioasemien €rityisesti talvella saattoi vi-

miehitys jätettiin alalohkojenkomentajienmäärättäväk-
si, ottaenhuomioonettä taisteluetuvartioilla
varmistus- että taistelutehtävä.
Linnoittamisestakäskettiin,että joukkojen oli kaivetta-
va etuvartioasemiinampumakuopatmiehistöäja konetu-
liaseita varten sekä viitoitettava taistelu-ja yhteyshau-
dat. Tiet oli suljettavapanssarinestein, Hangon päätietä
lukuunottamatta.Reservipataljoonaaoli tarkoitus käyt-
tää tukilinjan rakentamiseenHankoniemenalalohkolla.
Koska puolustusasemaan oli tarkoitus rakentaabetoni-
laitteita, merivoimienkomentajapyysi päamajaltatällai-
siin töihin perehtynyttälinnoitusupseeria ja 29.3.40teh-
tävään komennettiin kapteeni M. Kuumola. Lopullisen
linnoittamissuunnitelman pohjana oli seuraava tilanteen-
arvostelu. Vihollisen hallussa oleva tukikohta soveltui.
paitsi merisotatoimiin, myös lähtökohdaksi hyökkäyksei-
le, joka suuntautuisi maalle elintärkeisiin kohteisiin.
Näin ollen piti puolustusasemasijoittaa lähelle vuokra-
alueenrajaa, ettei vihollinen pääsisitunkeutumaansieltä
oitemmälle. Vaarallisin hvökkävssuunta oli tietenkin var-
niemimaan kummallakin
kautta. Yhtenäinenpuolustusa-
tärkeintä ja kiireeliisintäoli
rakentaa talveen mennessä asema niemimaan poikki.
Koska yllätyshyökkäys oli mahdollinen milloin tahansa
oli ensin rakennettava ,kenttävarustustyöt . . . tarpeelli-
seen valmiuteen" ja vakinaisten laitteiden tekeminen
aloitettava rinnan näiden kanssa.Vihollisen päähyökkäys
tulisi joka tapauksessatapahtumaan itärajan suunnalta,
joten täällä olisi tultava toimeenmahdollisimmanvähillä
voimilla ja näin ollen olisi "linnoituslaitteitamitä laajim-
massa määrässä käytettävä hyväksi,,.Tässä vaihe€ssa
tutkittiin itse niemimaalla viisi eri linjaa, joista etumal-
nen oli aivan vuokra-alueen rajan tuntumassa ja kauim-
mainen Tammisaarentasalla.Tämä tiedusteluvaihesaa-
tiin päätökseen5.4.40 ja parhaaksi osoittautui kuvassa
117 esitetty pääpuolustuslinja,joka poikkesi Kesämaan
29.3.40 käskemästävain niemimaan länsiosansuhteen,
kuten edelläjo mainittiin.
Ylipäällikkö antoi merivoimien komentajalle 6.6.40

toimintaohjeen"Hangon ryhmän järjestelyistäja tehtä-
yistä". Alueella tulisi toimimaandivisioonavahvennettu-
na Hangonlohkonjoukoilla. Komentajanatoimi merivoi-
mien komentajallealistettuKarjaan sotilaslääninkomen-
taja, everstiA. Snellman.Ryhmäntehtäväksimäärättiin
omanliikekannallepanonsa suojaamisen jälkeen nvalmis-
tautua suorittamaanheti sodanalkuyaiheessa . . . hyök-
käysvuokra-alueen vihollisjoukkojavastaanniidentuhoa-
miseksi ja vuokra-alueenottamiseksiornien joukkojen
haltuun". Joukkojenoli myös valmistauduttavaasettu-
maanpuolustukseen linnoitettuunasemaan.- Vaikkakin
Hangon suunnallavarauduttiin ensisijaisestioffensiivi-
sempaantoimintaan kuin itärajalla, se ei muuttanut jo
äloitettua linnoitustoimintaalaajuudeltaantai luonteel-
taan.
Linnoitustöidentaktillinenjohto oli Karjaan sotilaslää-
nillä, teknillinen johto Hangon lohkon työpäälliköksi
16.4.40 määrätyllä insinööri H. Smedsillä. Kesän ja
seuraavantalvenkinaikanatöidenpainopisteoli varsinai-
sella niemimaalla.Tosin merivoimienkomentajaantoi
8.10.40käskynKarjaan sotilaslääninkomentajallealoit-
taa viipymättä linnoitustyötmolemmillasivustoillaole-
villa saaristoalueilla. Tätä vartenoli perustettavatyöryh-
mät Rannikkotykistörykmentti4:n linnakkeistoihinBro-
marviin ja Snappertunaan. Työt oli suoritettavaseuraa-
vaakiireysjärjestystä noudattaen:
,1. Kenttävarustustyöt, joissatykit ja konekivääritavoi
m e e na s e m a a n. ., .
2. Tulenjohtopaikat
3. Miehistökorsutbetonistatai tunnelina".
Kummankin linnakkeistonalueeltalueteltiir
kohtaa,joitten kiireysjärjestys
kohtaanoli yleensä
tykkijaostajamuutamia
johtopaikkojaja miehistökorsuja. linnoitustyöt
saatiintäydessälaajuudessaan käyntiin vastaseuraavan
kevään aikana, joten ne jäivät suureksiosaksi kesken
sodanalkaessa.
Pääesikunnan operatiivinenosastoilmoitti linnoitustoi-
mistolle 5.11.40,että edellä mainittujen linnoitustöiden
suoritustaoli pidettävänsekätarpeellisenaettä kiireelli-
senäollen vielä itäsiipeäpidettävä yleensäläntistä kii-
reellisempänä,.
Kenraali Hanellin linnoittamissuunnitelma
KenraaliSarlin teki ylipäällikölle26.3.40esityksenbeto-
nilaitteidenrakentamisesta uudelle rajalle. Sodankoke-
muksiinvedotentulisivat kustannuksetentiseenverrattu-
211
na nousemaan. Ne olisivatarvionmukaannoin 8 miljoo-
naa mk rintamakilometriä kohden ja tällä summalla
voitaisiinrakentaa"yksi linja, jolle tärkeimmissäkohdis-
sa annetaansyvyyttä>.Kaavamaisestilaskienvoitaisiin
tällä summallarakentaayhdenkm:n levyisellelohkolle:
- "6 kk.korsuamiehistösuojuksineen,
- 2 pst.tykkikorsua,
- I tj.korsu,
- 2 puolenjoukkueenja
- l joukkueenkorsusekä
- I kompp.paällikönkomentokorsun.
Kustannuksetriippuisivatmaastontärkeydestäja laadus-
ta sekä,siitä mitä kaliberia vastaankatsotaanmissäkin
paikassaolevanvälttämätöntäräkentaa.Se taasmääräy-
tyy suunnittelutyönyhteydessä'.Sarlin arvioi voitavan
vuoden 1940 aikana käyttää linnoittamiseennoin 350
milj. markkaaja seuraavinavuosina500 milj. markkaa.
"Jotta linnoitustoimintasaataisiinvakavallepohjalleolisi
Eduskunnaltasaatava laki, joka mahdollistaisitöihin
ryhtymisenja myöntäisitarvittavat varat.' Lisäksi olisi
lainsäädäntö tarpeenmaa-alueiden saamiseksikäyttöön.
Sarlinin esitysei aiheuttanuttoimenpiteitä,sillä muu-
tamaapäiväämyöhemminylipäällikkömääräsikenraali-
majuri Hanellin linnoitustöidenjohtajaksi.Tämä ryhtyi-
kin heti laatimaanlinnoittamissuunnitelmaa, joka valmis-
tui 8.5.40.Ylipäällikköhyväksyisen 11.5.40ja ilmoitti
puolustusministerilleyhtyvänsä Hanellin perusteluihin
linnoittamisenvälttämättömyydestä sekäpyysi tätä ryh-
varojenmyöntämiseksi tarkoituk-
työt voitaisiin mahdollisimmanpiän aloittaä
suunnitelmanmukaisesti.15.5.40Hanell esitti suunnitel-
puolustusministerinläsnä ollessa
seuraavanapäivänäilmoitti voita-
van a'ntaalinnoitustöihinensimmäisenä eränä50 miljoo-
markkaa. Hanellin kustannusarviovuodelle 1940
päättyinoin 1200miljoonaanmarkkaan.
Hanell totesiensinsodankokemustenosoittaneen, että
"lujat linnoituksetovat meille välttämättömäthyökkää-
jän massojenja omien voimiemmevälisen epäsuhteen
tasoittamiseksi ja ainoakeinolukumääräisesti rajoitettu-
jen joukkojemmesuojaamiseksi hyökkääjänylivoimaisen
aseistuksentuhoavalta rnassavaikutukselta. Pitkän ja
maanpuolustuksen kannaltaerittäin epäedullisenuuden
valtakunnanrajamme varustaminenlinnoituslaitteillaon
suunnatontyö, jonka toteuttaminenlyhyessäajassaei ole
mahdollinen,vaan tulee vaatimaanuseita vuosia.oEsi-
tyksessäseurasisitten yhteenvetosodankokemuksista.
Tämä on mielenkiintoinensiltäkin kannalta,että ylipääl-
likkö on senhyväksynytja siitä on siten tullut tavallaan
,virallinen,.
Seuraavanajaksona oli maarajan erittely nyleisenja
21,2
sotilaallisenmerkityksensäsekä maastollistenominai asemiaja sulkulinjoja,sekä"asemienrakentaminenPie-
suuksiensapuolestao.Hangon suunnallavihollinen voi nelleSalpausselälle".
hyökätä parin divisioonanvoimin laivastontukemana. Hanellinlinnoittamissuunnitelman vielä ollessatekeillä
Tämä hyökkäyson pysäytettävämahdollisimmanlähelle MaavoirnienEsikuntaantoiarmelakunnille26.4.40alus-
rajaa, mikä edellyttää että täällä toimivien vähäisten tavat normit erilaisiin asematyyppeihinsuunniteltavista
joukkojen'puolustusedellytyksiäon lisättävätehokkain laitemääristä,jotta yhtymät saisivatjonkinlaista konk-
linnoituksin'. Itärajan eteläosaaina Pielisjärveensaakka reettista pohjaa maastossasuoritettavaatiedusteluaja
on vaarallisinalue,koskaviholliselleon syntynytalueluo- suunnitteluavarten. Toiminnan kiireellisyyttä osoittaa'
vutustentakia rajan taakseerinomainentukialue hyök- että yhtymien piti lähettää suunnitelmansa Ma.VE:aan
käystävarten.Senkehittynyt tie- ja rautatieverkkosekä Suomenlahden-Kivijärvenväliltä 8.5.40 mennessä1a
Suomenlahden itäpäänja Laatokansatamatmahdollista- muilta osin 15.5.mennessä. Seuraavassataulukossaesite-
vat suurtenvoimienkäytön.Parhaatedellytyksetviholli- tään rinnakkainMaavoimien Esikunnan käskemätja
sella on ylivoimansakäyttöön Suomenlahden ja Kivijär- Hanellinlopullisen suunnitelman mukaiset normit.
ven välillä, missä meillä taas ei ole varaa luoYuttaa
maastoa.Se ,puolestaanei tarjoa mainittaviapuolustuk- Kaksi perdttdisfi tulivyöhyketfi muodostavanqseman
sellisiaetuja,joten lujan linnoitusvyöhykkeen rakentami (kaksilinjainen asema) korsujen keskimddrd 5 km:n
nen on ainoakeino tämänmeille erittäin tä,rkeänrajano- Ievyisellalohkolla:
san saattamiseksikestäväänpuolustuskuntoon,.Tämä
alueoli koko,linnoittamissuunnitelman tärkeinosan.
Kivijärven-Pielisen välillä voidaan vesistöjähyväksi Laite Hanellin
käyttäen'suhteellisenvähäisinrakennetuinvarustuksin suunnitelma
muodostaavahva puolustuslinja.Tällöin on luovuttava Kk.korsuja miehistökomeror-
rajan ja vesistölinjanvälisestäalueesta. . . ensisijassa neen 18
suljetaankapeikotniitten ahtaimmilta kohdilta. Tällöin Pst.tykkikorsuja miehistöko-
tulee linnoitettu rintama aluksi kulkemaansuhteellisen meroineen 8
syvällä ja on se myöhemmissävaiheissarakennettavin Komento-ja viestikorsuja 8
laittein siirrettäväeteenpäin,jotta kapeikkomaasto tulisi
Tj.korsuja o
puolustuksessa täysin määrin Järvia-
hyväksikäytetyksi.' 15
Joukkueenasuntokorsuja
lueelta Petsamoon pituisen 3
rajan osan "puolustus
liikkuvin, aktiivisin
teiden sulkemiseksi 58
tuslaitteinlinnoitetul. 96
Hanellin tilanteenarvostelu
myöhemminilmestyneenmaavoimienkäskyn1200kans-
sa - hänhän olikin tässä vaiheessavielä maavoimien
linnoitustöidenjohtaja. Tilanteenarvostelupäättyi seu- Korsujenlisäksilohkollelaskettiintarvittavan
raavaan)ensimmäisen(v. 1940) rakennusvuoden ohjel- - ampuma-ja yhdyshautaa 20km
maan: - hyökkäysvaunuestettä 15km
1. Yhtenäisen puolustusaseman rakentaminenHanko- - piikkilankaestettä 25 km
niemenpoikki. - yhdyskaapelia 15km
2. Yhtenäisenpuolustusaseman rakentaminenSuomen- Yhden tulivyöhykkeeneli 'yksilinjaisenaseman> vastaa-
lahdenja Kivijärvenvälisellealueelle. van levyisellelohkolletuli keskimäärinpuoletedellämäi-
3. Vesistöihinnojautuvanasemanluominen Kivijä en nituistalaitteistaeli 29 betonikorsuatai kalliotunneliaja
ja Pielisjärvenyälisellealueelle. 48 kenttäkorsuaeli yhteensä77 laitett^ sekä ampuma-
4. Tiesuuntiensulkeminentukikohdilla Pielisjärvenja hautaaja esteitätasanpuoletedellämainituista määristä.
Petsamonvälisellärajaosalla., Ilmeisestikinrakentamiskapasiteetin rajallisuudenta-
Toisen ja kolmannenvuoden ohjelmana tuli olemaan suunnitelmassaan
kia Hanellin täytyi lopullisessa pienen-
asemiennvahvistaminen ja täydentäminenluomalla nii- tää aikaisemmin Maavoimien Esikunnalle antamiaan
hin syvyyttä joko liittämällä asemiinetumaastossa olevat normejanoinneljänneksellä.
edullisetmaastokohdattai rakentamallasyvyyteenuusia Seuraavataulukko esittääensimmäisenvuodenohjel-
maan sisältyvätmäärät yksi ja kaksilinjaistaasemaa. Beroni- tai kallio- Kenttä-
Tämä taulukkooli sekäMa.VE:n että Hanellinsuunnitel- linnakkeita linnoitet-
missasamanlaisena. tuja ras-
Alue
r t o kaita ka-
Yksilin- Kaksilin- Kaksilin- nuuna-
jaista jaista jaiseksi pattereita
N : o Puolustusasema ch=
asemaa asemaa muunnet-
km km tuna km Kivijärvi-Saimaa
(Sulkava) l4 4 2 3 6
I Hankoniemi , 5 ) 5 3,75 Pihlajavesi-Puru-
2 Suomenlahti* Kivijärvi 4 9 22 46,5 vesi-Pyhäjärvi 9 1 1 I 8
3 Kivijärvi -Pielisjärvi (28) (4) (18,0) Orivesi-Pyhäselkr
a) Kivijärvi-Saimaa 2 4 5 -Höytiäinen 6 5
b) Puumala-Sulkava 5 )\ 6 3
c) Punkaharju I 0,5 35 5 4 22
d) Raikuu 4 2
e) Pyhäselkä-Höytiäi-
nen 8 4 Sulkulinnakkeisiintulisi kuhunkin 2 tykkiä 57 mm:n
f) Höytiäinen-Pieliner 8 4 Caponiereistäaina 90 mm:n de Bange-tykkeihinasti,
4 Pielisjärvi-Petsamo 2 t^i 3 tykkiä, kaliiperit 9'-11".
mörssärilinnakkeisrir\
Nurmes,Kuhmo,Suo- Raskaat kanuunat olivat vanhoja pyörillä varustettuja
mussalmi,Kuusamo, tykkejä, 107 K/?7 piirityskanuunastaalkaen aina 155
Märkäjärvi,Joutsijärvi, mm:nde Bange-tykkeihin asti.
Savukoski,Nautsi ä 2 Seuraavataulukkoosoittaaensimmäisen vuoden(1.6.-
km (hyökkäysvaunues- 3l. 12.40)työvoimatarpeen.
teet ja kenttätyöt) (16)
,5 ,5 68,25

Kaikkiaannämäasematkäsittivät
tai tunnelia ja noin 1300 kenttäkorsua,yhteensänoin
2090korsua.
Hanell oletti etulinjanjoukkojenvahvuudeksi200 000
miestä,jolloin ensimmäisenvuodenohjelmantultua to-
teutetuksikorsuihin saataisiinmajoitetuksinoin 30 000
miestä eli noÄ ll7, niistä betonikorsuihinnoin 15 000
miestä.
Ampuma-ja yhdyshautaasisältyilaskelmaannoin 270
km, hyökkäysvaunuestettä noin 200 km ja piikkilankaes-
tettä noin340km.
Tykistöasemiasuunniteltiinitärajalle rakennettavaksi Hanell otti suunnitelmassaan huomioonmyös merirajan
yhteensä82. Suomenlahden-Kivijärvenvälille piti tulla linnoittamisen,vaikkakaäntyö ei tullut hänenjohtaman-
20 tykkiasemaa.Niihin sijoitettaisiin 18 kpl 130 mm:n saorganisaation vaansentekivät entiseen
suoritettavaksi,
tykkiä, jotka Hanellin saamantiedon mukaantoivottiin tapaanmerivoimatitse.Suunnitelmassa esitettiinsuunta-
saatavanulkomailta ja 2 kpl 150 mm:n tykkiä, jotka viivat linnoittamisellesekäkustannus-ja työvoimalaskel-
merivoirnienkomeniaja oli luvannüt luovuttaa. Järvia- mat ensimmäisenvuoden osalta. Varoja tarvittiin 171
lueelle suunniteltiin rakennettavaksibetonista tai kal- milj. markkaaja palkattua työvoimaa1,025milj. mies-
lioon 62 tykistöasemaa,yhteensä97 tykkiä yarten sekä päivää eli 6000 miestä sekä asepalveluksessa olevaa
lisäksi56 kenttälinnoitettuatykkiasemaa.Nämä sijoitet- työvoimaa 95 000 miespäivääeli 550 miestä 7 kk:n
taisiinseuraavasti. aikana.
 214
Viimeisenäkustannusryhmänä suunnitelmassa oli "Lin- linnoituslaitteitasekä lisäksi lohkolla tarvittavat majoi-
noittamistöidenjohto ja kokeilut". Perustelutolivat seu- tustyöt (3000miestä),tietyöt (10 km) sekä"kuljetusy.m.
raavat. nSuurisuuntaisen linnoittamissuunnitelman me- kustannukset(noit l0 Vokokonaiskustannuksista)". Rin-
nestyksellinen toteuttaminenedellyttää,että käytettävis- tamakilometriäkohti oli erittely seuraava:
sä on riittävästi pätevääjohtohenkilöstöä.Parhaatsaata- - palkattu työvoima 92 020 miespäivää, 5 585000
vissa olevat tämän alan ammattimieheton palkattava markkaa
tarkoitukseenja ta ittavat varat sitä yarten varattava. - asepalveluksessa oleyatyövoima12 900miespäivää
Töidensuorituksenaikanaon välttämätöntätehdäkokei- - taryeainekustannukset 7 704 000markkaa
luja erilaisilla rakennusmenetelmillä ja -aineilla. Myös - työnjohtojatyöaseet| 52'l 000markkaa
kokeilutarkoituksiinon varat myönnettävä.> Ensimmäis- - maavuokrat,vahingonkorvaukset, maanlunastusym.
tä vuottavartenvarattiin noin4,4 milj. markkaa. 182000mk.
Hanell esitti myös laskelman,kuinka linnoittamiseen Kaikkiaan laskettiin kilometriä kohti tarvittavan noin
käytettävät varat tulisivat jakautumaan.Maarintaman 16,5milj. markkaa.
osaltaluvut olivat seuraayat. Liite 2 sisältäälaskelmanSuomenlahden-Kivijärven
rintaman tykistöasemienkustannuksista.20 betonisen
Työpalkat 506 milj. mk
tykkiasemanlisäksipiti rakettaa'l betonistätulenjohto-
Tarveaineet,parakit ml 608 milj. mk
keskustasekänoin 150km maakaapelia. Tykkiasematoli
Työkoneetja kuljetusvälineet 80 milj. mk
Maanlunastukset
suunniteltusamanlaisiksi kuin järvialueellekin;joten nii-
13 milj. mk
hin sisältyi taruittavat majoitustilat ja varastot.Myös
Muut kustannukset 77,5milj. mk
työmääräilmoitettiin samaksi,7500miespäivää.Kustan-
I 285,5milj. mk
nuksetnousivatyhteensä42 milj. markkaan.Tämä osa
Tästä summastaoli tarkoitettu ulkomaisiinhankintoihin suunnitelmaaei koskaantoteutunut. Ranskastaostetut
(betoniterästä,koneita yms.) noin 197 milj. markkaa, 130 mm:n tykit olivat jo matkalla Suomeen,mutta
mikä oli vain noin l5 % kokonaiskustannuksista. saksalaisettakavarikoivatne Norjassaja stoittivat ne
Suunnitelmantekstiosapäättyi seuraavasti. ,Toisen(v. siellä rannikonpuolustukseen. Niitä ei sen vuoksisaatu
i941) ja kolmannen(v. 1942)vuodenohjelmantoteutta- myöhemminkään irti, kun saksalaisetvapauttivattakava-
miseenvaikuttavatteküät eivät ole ennakoltamääriteltä- rikostaSuomenostemaasotamatetiaalia.
vissä,joten yksityiskohtaisen kustarnuslaskelman esittä- Liitteet 3 ja 4 sisälsivätlaskelmanjäryialueentykistöa-
minen tässäyhteydessäei ole mahdollinen.Samanmää- semienkustannuksistasekä yksityiskohtaisenluettelon
rärahan puitteissa voidaan, olevastakalustosta.
syessäsuurin piirtein linnoittaminen,oli jaoteltu loh-
linjan laitteita, nimenomaankorsujarakentaanäinävuo- kottain ja selostettusuoritettayattyöt sekä laskettu sa-
sina huomattavastienemmänkuin ensimmäisenä raken- moin perusteinkuin muissakinliitteissätarvittavat työ-
nusvuotena,johtuen siitä, että uusia tykistöasemiaei määrätja kustannukset.Nämä käsitelläänrannikonlin-
tällöin enäärakenneta.Päämääränäetulinjan laitteiden noittamistaselostavassa luvussa.
suhteenpidetäänsitä, että noin 213 etulinjarrjoukoista
saadaankorsuihinsuunnitelmantultua toteutetuksi".
Varsinaisentekstiosantäydennyksenä olivat seuraavat
liitteet: Pääaseman
lopullinensijainti
l. 5 km leveänpuolustusaseman linnoittamisenkustan-
nuslaskelma Maavoimienkäskyllä 1200/18.5.40määritettiinitärajan
2. Maarintamantykistöasemien kustannuslaskelma puolustusasemat ja puolustuksenperiaatteetkoko väli-
3. Sisävesialueen tykistöasemien kustannuslaskelma rauhanajaksi.Pääaseman suurpiirteinensijainti ilmenee
4. Sisävesialueen tykistönsijoitussuunnitelma kuvasta118.KäskynmukaannMaavoimientehtävänäon
5. Meririntaman tykistö-ja jv.asemienkustannuslaskel- estäävihollisen tunkeutuminen maahanpääasemana ylei-
ma. nen linja Mustamaa.. . Virolahdenlänsiranta... Ihak-
Ensimmäisessä liitteessä oli yksityiskohtaisestieritelty senjärvi. . . Urpalanjärvi. . . Petäjäsaari. . . Kattelussaa-
kuhunkintyöhön taruittavatmiespäivätsekäniiden kus- ri ... Syyspohja... Punkaharju... Höytiäisenkanava
tannukset,taryeainekustannukset, työnjohto-ja työase- ... Nurmes ... Tämä linja pidetään.Pohjoisernpana
kustannuksetsekä maanvuokratja vahingonkorvaukset. pidetäänviimeistäänlinja . . . Lammasjärvenluoteispää
Töiden erittelyssäesiintyivät aiemmin luetellut määrät (Kuhmonitäpuolella)... Kiantajärvenpohjoispää...
 kenttätöitäasemankullakin kohdallatehdään,ikäli ;;-
nakkaisesti,kuin asemankokonaiskestävyyden kannalta
on edullisinta.Pääasema pyritään myöhemmin muodos-
tamaan 5-10 km syvyiseksi vyöhykkeeksi keskittyen
kuitenkin toistaiseksivain pääpuolustuslinjan ja välittö-
mästi sen takana olevan tukilinjan sekä sulkuasemien
varustamiseen, reservienkorsujenym. pääpuolustuslin-
jan puolustamisen kannaltavälttämättömienvarustustöt-
den suorittamiseen. Vahvimmatvarustuksetrakennetaan
teiden, joenuomien, puronotkojen,niittynotkelmien,au-
keidenja muidenpanssarivoimien toimintaahelpottavien
maastonkohti€nvarrelle.Tulikorsut rakennetaansy\Ty-
teen siten, €ttä ahdistettunaolevaakorsuavoidaanam-
pua muista lähellä olevistatulikorsuistatakaa ja sivuil-
ta).
Vakinaisetlinnoituslaitteetrakennettaisiinsiviilityövoi
malla ja yhtymien käskettiintehdä niistä ehdotuksensa.
Joukkojenpiti rakentaakenttälinnoituslaitteensa itse.
Laatokanrannikkotykistötultaisiin sijoittama'atmaa-
voimientueksi pääasiallisesti järvialueelle.'Keskinäinen
yhteistoimintakenttätykistölläja varsinkinrannikko-ja
linnoitustykistölläon järjestettäväerityisestiSuomenlah-
den rannikkoalueella ja armeijakuntiensaumoissa. -
Linnoitus-ja rannikkotykistöntuli on puolustusasemien
tukemiseksikäytettävähyväksi kantomatkanylärajalle
saakka."
Käskyynliittyvässätoimintaohjeessa luonnehdittiineri
suunnillaodotettavissa olevaataisteluaseuraavasti.Ete-
läisellärantamaallaoli varauduttavasitkeäänpuolustuk-
laittein vahvistettuunlinnoi-
asemaan.Järvialueellapuolustus-
taistelukäytäisiinosaksiyhtenäisissä puolustusase missa
Kuva 1 18. 18.5.40kdsketynittuajan puolustusaseman
siiainti. ja varsinkinkapeikoissa,mutta lisäksi oli varauduttava
myös hyökkäykselliseen toimintaan erityisestivihollisen
K u u s a m o j ä r v. .i. M ä r k ä j ä r v.i . . S a v u k o s k. .i . R a j a - erillistenhyökkäysrivistöjen lyömiseksi.Pohjois-Suomes-
Jooseppi.. . Petsamo,puolustuskeskuksina erityisesti sa, jossa ei ollut yhtenäistä puolustusasemaa, oli varau-
Kuhmo, Suomussalmi,Kuusamo,Märkajarvi, Savukos- duttavaaktiiviseen toimintaan, tukeutuen syYälle alueel-
ki, Petsamo,Joutsijärvija Nautsi". le teiden varsille sijoitettuihin kaikkiin suuntiin taistelu-
Myös reserviyhtymilleannettiin linnoittamistehtäviä. kykyisiin,linnoitettuihinpuolustuskeskuksiin.
Joroistenseuduille sijoitetun l4.Divisioonankäskettiin Käskynantamisenaikoihin- toukokuunpuolivälissä-
tiedustella puolustusasemiakapeikoissaSavonlinnan- yhtymät olivat jo melko perusteellisesti ehtineettiedus-
Heinävedenalueelta,Jääkäriprikaatinlinjalta Heinävesi tella pääaseman sijainnin, joten myöhemmin tehdyt tar-
-Nilsiä-Sonkajärvi-Sukeva ja Polkupyöräprikaatin kennuksetolivat vähäisiä. I AK pyysi 15.6.40 lupaa
Pikku-Salpausselänpohjoispuolen-Saimaansuunnalta pääpuolustuslinjan vetämiseen hieman taaksepäin Lap-
sekäPuumalan-Sulkavanseuduilta. peenrannan ja Saimaan välillä (kuva 119),koska Yarsin-
Linnoittamisen"periaatteenaon valustaa ensin yksi kin talvellaolisi pienillesaarillesijoitettuasemaYaikeam-
syvyyttä omaavaasematäysin valmiiksi keskittäenkai- min puolustettavissa kuin hiemantaempana,mantereella
ken käytettävissäolevantyövoimanja materiaalinsiihen. ja suurilla saarilla sijaitseva.MaavoimienEsikunta hy-
Vain edessäolevien suojajoukkojenviivytysasematvarus- väksyi esityksen20.6.401a teki vastaavankorjauksen
tetaan pääaseman kanssayht'aikaisesti. . . varustustyöt käskyyn1200.
edistyvättasaisestikoko pääaseman teveydella.Erilaisia Suurempaa periaatteellista muutostapääaseman sijain-
 telemaan alustavasti sen linnoittamista. Jo keväällä
(18.4.40)armeijakuntaantoi käskyn taemman aseman
tiedustelemisesta ja rakentamisesta vesistöalueen taakse
Puumalantasalle, mutta kun 2l.Divisioona,jonka piti
pääasiallisestitämä työ suorittaa,pian otettiin pois ar-
meijakunnalta ylipäällikön reserviksi, linnoittaminen
joukkojen osalta kohdistui pääasiallisestivain varsinai-
seenpääasemäan sekäsenetupuolellaoleviinviivytysase-
miin. Edellämainitussa käskyssäkinkorostettiin,että on
"keskitettävätyö siten,että ensinvarustetaanvarsinainen
asemaja vasta senjälkeenryhdytään toisien linjojen
varustamiseen. Poikkeuksenatästä on vain tiekapeikot,
joissa työt syvyyden aikaansaamiseksi voidaan panna
useammallalinjalla käyntiin yhtaikaa, mutta ei tällöin-
käänpääaseman kustannuksella."
Myös IV Armeijakunnanlohko ulottui järvialueelle.
Varsinkin talvella saattoi Oriveden-Pyhäselänvälinen
mäastoolla vaarallinen,koskavihollinenvoi jäitä myöten
edetä puolustusaseman selustaan.Armeijakunnan esi-
kuntaja MaavoimienEsikuntaolivat yksimielisiäpääase-
man, Varpasalon-Oravisalon-Tutjunniemen linjan, lin-
Kueq119.I AK:npuolustusaseman tarkistukset. noittamisentärkeydestäja IV AK olisi halunnut tänne
betonilaitteitajo ensimmäisenä kesänä.Siihen ei kuiten-
tiin I AK esitti 12.9.40.Linnoittamistajatkettaessaolisi kaan rakentamiskapasiteetti riittänyt, armeijakuntasai
rakennettava uusi pääasemalinjalle Rutola-Pulsa- tulla toimeenomilla resursseillaan. 8.Prikaatiolikin saa-
Ihaksenjärvi, vaihtoehtoisestimahdollisesti Ottajärvi nut jo 23.8.40käskyntämän asemankenttälinnoittami-
(kuva 119). Perustelunaoli, että nykyinen asema oli sesta.Työt oli keskitettäväOravisaloonja "loppuunsuori-
täysin defensiivinen,kun sensijaanuusi ehdotusmerkitsi tettavavieläennentalventuloa".
offensiivimahdollisuuksiaitään, kaakkoon ja etelään. MaavoimienEsikuntaoli 26.7.40korostanut,että ar-
Myös puolustuksellisesti eteläpuoliskollatoiminta "voi tulla
sempi,koskaseantaisilisääsyvyyttä huomattavastimuistuttamaanKannaksentaisteluja,jol-
selta tien Lappeenranta-Luumäki. syyyyttäomaavanaseman
km) olisi myösnoin kolmanneksen lyhyempi ilmeinen. Syvällä alalla teiden varsilla
(25 km). - Todettakoon,että eivät voi korvatayhtenäistälujasti
piirtein sama kuin talvisodanaikaisenLuumäen linjan varustettuaasemaa. .. Käsken.. . ensi sijassakeskitty-
DJohko(kuva 107). mään yhden asemantäydelliseenvarustamiseenlähtien
I AK:n esitystä ei pääesikunnassa kuitenkaan vielä siitä periaatteesta, että asemaaalunperinlujasti puoluste-
syksylläotettu ratkaiseyaankäsittelyyn,vaan se siirret- taan eikä ainakaan perusteta toimintaa menetettyjen
tiin kevääseen1941,jolloin tilanne olikin jo muuttunut asemientakaisin valtaamiseensuurella vastahyökkäyk-
niin, ettei kysymykseenenääpalattu. Pääesikunnan pää- sellä,koska. . . yleisetja materiaalisetedellytyksettois-
tökseenvaikutti ilmeisesti,että pääaseman rakentaminen taiseksiovatrajoitetut'.
yielä oli pahastikeskenja rakentamiskapasiteettia ei olisi Pyhäselän-Pielisjärven välillä tuli muutos 18.5. käs-
tuolloin riittänyt noin suurentyömaanavaamiseen, sem- kettyyn asemaan. Maavoimien komentaja oikeutti
minkin kun talvi oli tulossa. 26.7.40MK:n komentajansijoittamaanasemanjoko
III AK:n lohko oli kokonaisuudessaan järvialueella. Pielisjoki-linjalletai Höytiäisenkanavan-Kontiolahden
Pääasema vakiintuijo varhainkeväälläPikku-Salpausse- -Paiholan tasalle (kuva 120), "ollen sen jälkeen kun
län tasalle,mutta sentakanaolevanmaastonlinnoittami- toinenniistä on varustettu,ilmeisestivarustettavatoinen-
nen aiheutti päänvaivaa,vastaavanlaista maastoahanei kin".
aikaisemminollut sisältynytpuolustusasemiin, vaikkakin SyksylläIV AK kiinnitti pääesikunnan huomiotaPielis-
jo kenraali Enckell oli varautunut taisteluihin näillä järven itäpuolisenmaastonpuolustukseen, Lieksanseutu
alueillaja pannuteyerstiluutnanttiGros-Coissyn suunnit- tiheine tieverkkoineenoli jätetty pääaseman etupuolelle,

vaikka maasto "ensisijassaHattuvaaran,Naarajoenja
Nurmijärvenluonatarjoaakuitenkin hyvin edullisetpuo-
lustusmahdollisuudet mahdollistaenvihollisenpysäyttä-
misen suhteellisenheikoilla voimilla jo täällä sekä sen
lyömisen erillisinä ennenkö eri teitä etenevät rivistöt
pääsevätyhtymään,. Yleisesikunnanpäällikkö vastasi
7.11.40,ettävaikkakinmaavoimien käsky1200edellytti
pääaseman edessäkäytettävänvain enintään1/3 voimis-
ta, IV AK:n komentajaoikeutettiintällä suunnallakäyt-
tämäänniitä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla,kunhan
vain pääasemakaikissaolosuhteissa pidetään."Vakinai-
sia linnoituslaitteitaei kuitenkaanperiaatteessa rakenne-
ta pääasemaneteen. Milloin erityiset seikat näyttävät
vaativan poikkeamistatästä määräyksestä,on asiasta
tehtäväesitysPääesikunnalle".
Operatiivisessaosastossa oli kevättalvella1941 esillä
kysymys,millaiseksi oli rakennettavapuolustusasemat
Kemijärven-Sallantien suunnassa. V AK oli suunnitel-
lut Märkäjärven asemanrakentamistaympyränmuotoi-
sen linnakkeentapaiseksi,jolloin se pystyisi torjumaan
hyökkäyksetjoka suunnalta.Eversti Tapolan mielestä
Kuw 120. IV AK:n puolustusaseman vaihtoehdot PyhAselön -
PtelisenyälillA.
с
2t'7
tällainenjärjestelyvaatisiverratenpaljon läitteita,joten
kannattaisiharkita asemansiipienjatkamistaja tehokas-
ta suluttamistaasemanedessäja sivustoilla.Tämä voisi
tyhjällä rajaseudullatapahtuajo rauhanaikana.Ympy-
rälinnakettasuunniteltaessa oli ajateltavamyössitä puo-
lustavaajoukkoa, ,jolloin joudutaan ajattelemaanasia
loppuunasti siinä mielessä, jätetäänkök.o.joukko sitten
todellamyöslinnakkeeseen saarretuksikin, uhrataankose
pahimmassatapauksessa vai onko mahdollistatarpeeksi
nopeastivapauttaase voimilla,joita saadaantaempaa>.
Kysymys oli aivan sama kuin Ohquistin suunnitellessa
Lipolanlinnoittamista193O-luvulla (sivut87,89). Mär-
käjärven kohdalta asia ei tullut ratkaisuun,koska pian
alkavasotakeskeyttitäälläkinlinnoittamisen.
Joutsijärvenasemassa ei Tapolanmielestäympyräpuo-
lustus tullut kysymykseen,vaan asema oli alunperin
rakennettavaverratenlaajaksi siitäkin huolimatta, että
sen miehittäminenvahvoinvoimin ei kaikilta osin tulisi
samanaikaisesti kysymykseen.
Taempi asema Hamina - Taavetti
EverstiVainionja everstiHeinrichsinsuorittamientutki-
mustenperusteellalinnoitustöidenjohtaja teki päämajal-
le esityksen2.7.40, että II AK:lle annettaisiintehtäväksi
suorittaaKymin linjan operatiivinentiedusteluja laatia
linnoittamissuunnitelma. Kun nyt pääaseman rakentami
pääesikuntaettä Hanell
taemmanasemanaikaansaa-
joka oli maanpuolustuksen
kannaltavaarallisinsuunta.Edellä mainitut tutkimukset
olivat antaneettulokseksi,että toisaalta Kymin linjan
ei ollut olemassayhtenäistäja hyväksyt-
tävääsuunnitelmaaja toisaalta,että suoritetuttyöt eivät
olleet kaikilta osiltaantarkoituksenmukaiset. Hanell eh-
dotti myös,että yalmiinaolevatlaitteet luovutettaisiinII
AKlle lukuunottamattaKymijoen suulla olevia kallio-
korsuja,jotka oli annettuKotkan lohkolle.Sillä oli niille
käyttöäjo rauhanaikana.
Päämajaantoi asiastakäskynMaavoimienEsikunnalle
29.7.40ja tämävuorostaan 1.8.40sekäI että II AK:lle.
Edellisenoli suunniteltavaasemasiten,että seliittyisi II
AK:n asemaanRapojäryellä Valkealan itäpuolella ja
vasensiipi nojaisiSaimaaseen, olisi edtyisestipanssarin-
torjünnankannaltaedullinenja vaatisivähänpuolustus-
joukkoja. - Kysymyksessä oli siis asema,joka esiintyijo
Nihtilän suunnitelmassa syyskuussa1939ja jota 6.Divi-
sioonaoli vähäisessä määrinlinnoittanut(vrt. siv. 178,
180). - II AK:n puolestaantuli ottaa myös huomioon
 D
tl
D
oo 0 9)'
on
i\"s .
0\ ""0 $
'$ ,)
0

Kuva12l.II AKE:Iehdotustaemmaksi
asemaksi.

mainitut näkökohdat vielä riittävän kaukana pääasemasta

työtä. - Suunnitelmatoli lähetettävä pohjoisosassa noin 15 km),
kunnalleensitilassa. pakkoryhmittäävoimansauudelleen
Kenraali Oesch,joka vastaan.Linnoittaminenta-
16.4.40,ilmoitti jo 9.8.40suorittaneensa tehtävän.Jos nopeamminja tulisi lujemmaksi
taempi asemarakennettaisiinKymijokilinjalle, olisi Ky- kuin Kymijokilinjalla. Tämän tutkimuksen perusteella
min ja Karhulan kukkulat otettava mukaan ainakin ruvettaisiintekemäänsuunnitelmaamolempiakinlinjoja
eteentyönnettyinä tukikohtina,linja jatkuisi sittenKymi- varten, mutta turhan työn välttämiseksiOesch pyysi
jokea pitkin aina Myllykoskellesaakkaja suuntautuisi pikaistaratkaisua.
sieltäkohti Uttia (kuva 121).Oeschpiti mainittualinjaa Jos ehdotushyväksyttäisiin,tulisi linnoittamisenkii
kuitenkin varsinepäedullisena, koskaKymijoen estearvo reysjärjestysolemaanseuraava:
on kesälläkin vähäinen, muitakaan luonnonesteitäei - rantateidensuunnat,
alueellaole ja asemattulisivat olemaansuureksiosaksi - Salpausselän seutu,
avomaastossa, joka tarjoaa hyvät toimintamahdollisuu- - Turkianmaastoja
det yihollisentykistölleja panssariaseelle. - Kannusjärvienvälinenkannas.
Tämän johdosta Oeschehdottikin asemanrakennetta- Ehdotushyväksyttiinpäämajassa jo seuraavana päivänä
vaksi ylimalkaisellelinjalle Hilloniemi-Reitkalli-Kan- ja vahvistettiinkirjallisesti 15.8.40päämajoitusmestarin
nusjärvi-Lankila-Kurvijärvi-Puntari. Tämä asemasai allekirjoittamallakirjelmäl1ä.Linnoitustoimistossa asiaa
myöhemmin Haminan-Taavetin linjan nimen (kuva pidettiin töidenkäyntiin saattamisen vuoksiäin kiireelli-
l2l ). Senetuina Oeschmainitsi vaikeakulkuisen ja peit- senä,että suunnitteluosaston päällikköjo 6.9.40kiirehti
teisenmaaston;asematuli lyhyemmäksikuin Kymijoella I l A K : l t al i n j a nk o k o nias s u u n n i t e l m a a .

Kun pääaseman rakentamisenlisäksityöt myösHami-
nan-Taavetin linjalla oli saatu käyntiin, pääesikunta
antoi marraskuunalussaII AK:lle tehtäväksisuorittaa
"kaiken varalta vielä ennen talven tuloa sulkuasemien
tiedustelunykyisenpääaseman ja Hamina-Taavetti ase-
rnanyhdistämiseksi erityisestiensinmainitunaseman€te-
läisentai pohjoisensiivenmahdollistasiirtämistäsilmäl-
läpitäen'. Operatiivisenosastonpäällikön,everstiTapo-
lan laatimankirjelmän mukaantiedustelupiti kohdiStaa
ktrvan 122 mukaisillelinjoille. "Tässayhteydessä joutuu
tämä ns. Taavetinasemauuteenvaloon.mikä Dakottaa
vieläkin tarkisramaanasemansiirtämismahd;llisuu I ta
eteen, johon lisäksi on syytä sitäkin enemmän,kun
otetaan huomioon rintaman pituus kokonaisuutenaI
AK:n kanssaeikä vain II AK:n kannalta.nTodettakoon,
että Taavetin seuduilla,samoinkuin asemaneteläisellä
siivellä,työt oli juuri saatukunnollakäyntiin. - Tapolan
perustelunaoli, että asemaneteenjäinyt kukkulamaasto,
joka tarjosi erityisestivihollisentykistölle edullisettoi-
mintamahdollisuudetasemiammevastaan.Jos asemaa
sensijaansiirrettäisiineteenpäin,se saataisiinmaastoon,
Kuva 122. Hominan - Taavetin linjaja sen liittdminen pAdasemaan
Kaiplainen
219
jossa"vihollisensuorasuuntaustykkejä ei . . . voidatuoda
aiyan lähelle laitteitamme" - tässäheijastui talvisodan
kokemus!Eteläinensulkulinja liittyi pääasemaan myös
Säkäjärven-Kotijärvenseuduilla,josta näin ollen muo-
dostuitärkeäsolmukohta.Tämänvuoksioli tiedusteltava
samallamolempiasulkulinjojayhdistäväasemapääase-
man takaa.
Kun II AKE antoi tiedustelutehtävän prikaateilleen,se
käski näitä 8.12. mennessänvainmäärittelemäännäillä
linjoilla pääpuolustuslinjan
tarkka kulku,. Prikaatiennyt
Joutuessa suuntaamaan suunnittelunsataasuusillelinjoil-
le, Oescherityisestikorosti, että opäävastarinta-aseman
varustaminenon kiireysjärjestyksessä ennenmuita linjo-
ja, ja sentiedusteluaoli jatkettavasuuremmansyvyyden
aikaansaamiseksi itseasemaan. Syvyydentuli olla oikeas-
sa suhteessa asemanosantodennäköiseen arvoonja mer-
kitykseen,vaihdellenpuolestakahteenkilometriin. "Sy-
vyyttä lähdetäänkehittämäänasteettainpääpuolustuslin-
Jastataakepäin eikä hyppäämälläheti asemantakareu-
naanns.tukilinjalle.'
II AKE muotoili tiedustelutehtävän siten.että siitä tuli
220
eräänlainentoissijainentutkimus, joka ei häirinnyt pää- tuu Ma.V:iin (tykistöön) . . .' Näin kirjoitti kapteeni
työtä. MahdollisuudestaHaminan-Taavetin linjan poh- PeitsarajaNihtilä totesi:,Ei aiheutatoimenpiteitä".
joispään siirtämiseksieteenpäinei mainittu mitään. - Operatiivinen osasto antoikin pian tämän jälkeen'
Koko tiedustelujäikin vain ylimpien esikuntienteoreetti 8.5.40käskyn,jonka mukaan Laatokanmeripuolustuk-
seksitutkimustyöksi,joka ei johtanut rakentamiseen senjoukot liitettiin maavoimiin.Senmukaanoli merivoi-
mille luovutettavä152-37 mrn:ntykkejäyhteensä45 kpl
ja sisävesivyöhykkeelle tuli 152-105 mm:n tykkejä 25
kpl sekä57-47 mrn:ntykkejä 40 kpl. "Tärnätykistömää-
Linnoitustykistö rä ei pitkälle sisävesivyöhykkeelle ole riittävä. On sen
vuoksi tarpeen,että tällä vyöhykkeelläja maarintaman
rnuulla osallatarpeellisenlinnoitustykistÖn järjestelyssä
Kun talvisodan päätyttyä Laatokan meripuolustuksen
aseistusja kalusto evakuoitiin uuden rajan taakseja otetaan huomioon maahan tulossa olevat 18 kpl. 130
koottiin Savonlinnanseuduille,nähtiin jo että sen pääa- m/m rask.tykit. . ." Lisäksi tuli I 1 kpl 9"- I l" mörssärei-
järvialueella. tä ja jokin määrä varastossa olevia ja kunnostettavia
siallisinkäyttö tulisi olemaanSisä-Suomen
MaavoimienEsikuntaantoi 29.3.40ensimmäisen käskyn vanhojaraskaitatykkejä,mm. ranskalaisiade Bange-tyk-
tiedustelunaloittamisestaja suunnitelmienlaatimisesta kejä.
,alueellisentykistön" sijoittamiseksihahmottumassa ole- 'Edellä esitetynja Ma.VE:ssaLMePP:n toimestateh-
vaanuuteenpuolustusasemaan. Alustavanyleissuunnitel- dyn alustavanselvittelynpohjallaon Ma.VE:ssalaaditta-
man tuli sisältääselvitystykistönsummittaisesta tarpees- va yhtenäisetrauhan-ja sodanajanjärjestelysuunnitel-
ta eri kohdillasekähahmottelutulenjohtoverkoksi ottaen mat koko maarintamanlinnoitustykistönja senjohto- ja
huomioonettä tulivyöhykkeenetureunaolisi Kivijärven apuelintenkokoonpanosta ja vahvuudesta."
lounaiskulman-Lauritsalan-Vuoksenniskan-Kiteen - Käskyyn on Tapola kirjoittanut: "Ev. Järvinen tänne
Pielisjoen-Lieksan-Nurmeksentasallaja takareunalin- töihin". Niinpä eversti Jä inen ryhtyikin töihin ja
jalla Lemi-Puumala-Sulkava-Savonlinna-Pielisen 11.6.40ilmestyi MaavoimienEsikunnankäsky,joka an-
lounaisranta. toi perustanja suuntaviivatkoko välirauhan aikaiselle
Päämajan operatiivisessaosastossatutkittiin, miten linnoitustykistönsijoitukselleja siis myöslinnoittamisel-
olisi järjestettävätämän noin 350 km pitkän jä osittain le. Käskyssätodettiin aluksi, että alustaviensuunnitel-
aina 50 km syvänvyöhykkeen valmistumisen jälkeenoli tullut niin suuriamuutok-
linnoitustykistöllä. määrään,että oli ollut
tiluutnantti Sarion suunnitelma.'Linnoitustykis-
tuolloin oli käytettävissä laajentunutsisältyensiihen
31 kpl ja 75-47 mm:n uusia alueita V AK:n
mille oli jo luovutettu
varten yhteensä26 kpl sijoitramaan... pääpuolus-
ehdotti käytettävissä puolustuskeskusten vahvistamiseksi raken-
AK:n lohkoilleja kullekin alistettaisiinentisenLaatokan nettaviin linnakkeisiin,sulkulinnakkeisiinja liikkuvalla
meripuolustuksen jokin lohko, jonka kornentajatoimisi tykistöllä varustettuihintykistöasemiin'.. . .'Kiinteiden
samalla aselajikomentajana"asianomaisessa kenttäar- linnakkeidenja sulkulinnakkeidenrakentaminentapah-
meijanesikunnassa,. Koko linnoitustykistöä johtaisi sisä- tuu pääasiassa palkatullatyövoimallaja liikkuvan tykis-
vesipuolustuksen komentaja maavoimien komentajan tön asemat pääasiassaarmeijakuntienlinnoitustykistö'
alaisena. joukoilla.Linnoitustensuunnitteluja piirustustenhankin-
osastossa ei Sarion suunnitelmaakui- ta tapahtuu PM:n linnoitustoimiston jaMa.V:n LT.kom
Operatiivisessa
tenkaan hyväksytty. nSuomenlahti-Pielisjarvi rajaosan toimesta.Linnoitustykistönkenttävarusterset asematra-
puolustuksenvahvistaminen linnoitusten avulla on koko- kennetaanarmeijakuntientoimestasamojenperiaattei-
naisuutenakäsiteltävä kysymys. Maalinnoitusten järeän den mukaankuin kenttätykistönkinottamalla kuitenkin
tykistön tarve Suomenlahti-Saimaavälillä on ainakin huomioonkalustonraskaudenja jäykkyyden asettamat
yhtä suuri kuin sisävesialueen kapeikkomaastossa. Vihol- vaatimukset.Päämajanlinnoitustoimiston,jossa linnoi-
lisen mahdollisuudethuomioonottaen on Saimaa-Pielis- tustykistön rakennustöistätulee huolehtimaaneverstr-
järvi vesistöalueen puolustusluonteeltaanmaasotaaeikä luutnantti L. Rainio, toimestatullaan ensinaloittamaan
rnerenrannikon puolustusta . . . Rannikkotykistönerikois- 152145-Clkeiden rakennustyöt.Muiden kiinteidenlkei-
asemansäilyttäminen keinotekoista ja tarpeetonta,sulau- denia sulkulkeidenrakentamisesta tiedoitetaanheti, kun
 221

edellytylGetrakennustoiminnan alkamiselleon saatu,. tarve (oli) ilmeinen. Kannaksentaistelut näet osoittivat

Liikkuvaa ja sulkutykistöä varten oli rakennettava kouriintuntuvasti,ettei asemiavoidajatkuvastipuolustaa
kenttävarusteisetasemat.Linnoitustoimistotulisi myö- menestyksellisesti ilman raskastatykistöä(Summa),kun
hemmin rakentamaansulkulinnakkeetkallioon tai beto- taassuhteellisen vähäinenkinkauaskantoinen tykistö pys-
niin. tyy tehokkaasti tukemaan ja säästämään jalkaväkeä ku-
Käskyn liitteenä oli luettelo armeijakunnilletulevasta lumiselta (Saarenpää). Tämän tykistön on mieluimmin
tykistöstä,rakennettavista linnakkeistaja niiden sijoituk- oltäva kiinteää ... Asemia Suomenlahden-Kivijärven
sestasekätulittamistehtävästä. välille suunniteltaessa olisi huomioitavamyÖsraskaan
Yhteenvetotykistöstäoli seuraava: kiinteän tykistön tarve maadntamaa varten kokonaisuu-
dessaann, kenraali Ohquist päätti kirjelmänsä. Hänhän
oli jo Kannaksen puolustamiseksi esittänyt samanlaista
Raskastykistö järjestelyä - idea, jota myös erityisesti Lyytinen ja
Rikana olivat ajaneet.Operatiivisenosastonkäskyssä
8.5.40oli otettu huomioonRanskastaostetut l8 kpl 130
Q F-
mm:n tykkejä,joita ei koskaansaatuSuomeen.II AK:n
IZ v .i !? maarintama jäi näinollen luettelossamainitun Yarsin
vanhantykistön varaan,mutta kalustoaei ollut ostetta-
J F;
vissamilläänhinnalla.
II 5 l6 2 1 8 KenraaliHanell oli jo saanutalustavattiedot linnoitus-
I 5 4 4 2 2 4 16 tykistöntulevastasijoituksestalaatiessaan8.5.40päivät-
III ll 12 4 o I 4 27 tyä valtakunnanlinnoittamisenyleissuunnitelmaa.Sen
IV t0 8 20 28 luvut poikkeavatjossainmäärin edellä esitetystätaulu-
l6 kosta. Samanapäivänä,jona Järvisensuunnitelmaval-
Yht 3 5 4 6 1 8 l 6 20 I 4 4 1 0 5 mistui, 11.6.40Hanell pyysi nMaavoimialähettämään
koko sisävesialueen tykistöasemienkokonaissuunnitel-
man, josta ilmeneemyös rakentamisenkiireisyysjärjes-
Sulkutykistö tys'. Hän pyysi myös everstiluutnanttiRainion sekä
kolmenRT 3:ssapalvelleenteknikonja rakennusmestarin
saarnistalinnoitustoimistoon, jotta'heidät voitaisiintääl-
!.t
z suunnitelmienja Piirustustenvalmistut-
kiireisimmiksikatsottujentykis-
!
töasemien rakentamisessa".
Maavoimienkomentajailmoitti 14.6.40komentavansa
II linnoitustoimistoonpyydetyt henkilöt ja lähettävänsä
I 11 l0 8 22 yleissuunnitelman,johon kuitenkin vielä saattoi tulla
'l
III 22 26 8 7 48 vähäisiämuutoksia.Kiireellisyysjärjestys oli seuraava:
IV 20 28 4 8 40 - kolmelinnakettaä 21152145-CI1a III AK:n alueille:
8 16 1 6 - neljälinnakettaa4ll52l22 - 190p. II AK:n alueelle;
Yht. 6l 28 40 24 8 ll 15 126 - yksi linnake4/280 M/77 I AK:n alueelle;
- yksi linnake4/229 M/77 III AK:n alueelle.
Tähän kiireellisyysjärjestykseen saattoivielä tulla muu-
Huomautus:
II AK:n lohkollepystyiampumaan lisäksimerivoimien toimes- toksia lähinnä 130/55-V tykkien saannista riippuen.
ta Sydänkylään [oin 15 km Haminastaitään rakennettava Hanell antoi 18.6.40 käskyn 152145-C linnakkeiden
Ijnml.ake2ll52/45-C sekäMustamaan linnake3/152/45-C. rakentamisen aloittamisesta II AK:n ja III AK:n alueilla,
Käärmeniemessä sekäYlisen-Auvilassa ja Laakkolannie-
Luettelostailmenee,että oli tarkoituksenarakentaakaik- messä.Pyydetyt mestarit saatiin käyttöön: "rakennus-
kiaan 96 linnaketta,joihin sijoitettaisiinyhteensä231 mestari K. Huttunen tulee johtamaan töitä I AK:n
tykkiä. Ne olivat 15 eri tykkimallia,vanhimmatvuodelta alueellaja rak.mestaritP. Salmelaja J. PaukkuIII AK:n
1877. alueella,.
II AKE oli 4.4.40esittänytMaavoimienkomentajalle, Rakentaminen pääsi alkamaan III AK:n lohkolla
että ,raskaankiinteän tykistön (ampumamatka 20 km) 2.7.40 ja I AK:.n 27.'1.40.Linnoitustoimisto kirjoitti
 0 5
Kuva 123.Llnnoitustykistönsijoitus KivijdNen - Saimaanrälilld.
armeijakuntien komentajille: "Vaikka linnoitustoimisto
suoranaisestijohtaa näitä töitä, hankkii tarvittavat tar-
veaineet, työvälineet ja henkilökunnan, tulee kuitenkin
pitkien matkojen ja yhteysvaikeuksientakia ainakin alus-
sa huollollisiakinvaikeuksia,minkä vuoksi linnoituststo
pyytää, että AK;ien taholta annettaisiin . . . kaikkea
mahdollistaapua,jotta töiden edistymiselieolisi parhaat
mahdolliset edellytyksel. Erikoisesti olisi kuljetuksiin
nähdenapu hyvin tärkeä, samoin puhelinyhteyksienjär-
jestämiseennähdentyömaille".
Kuvissa 123- 124 on esitettyjärvialueenlinnoitustykis-
tö ja kuvassa 125 II AK:n lohkon linnoitustykistön
patteristojen tuliasemien paikat. Viimeksi mainitut olivat
kenttätykistön asemien kaltaisia, kalustohan oli liikku-
1 0 1 5 2
vaa. V AK:n linnoitustykistö sÜoitettiin Suomussalmelle,
Kuusamoon, Märkäjärvelle, Pelkosenniemelle,Joutsijär-
velle ja Kemijärvelle. Kalusto oli täälläkin liikkuvaa,
joten äsematkin olivat samanlaisetkuin kenttätykistöllä.
V AK:n komentaja, kenraalimajuri Siilasvuo esitti
maavoimien komentajalle I 8.6.40, että linnoitustykistöä
sijoitettaisiin m y ö s P e l s a m o ns u u n l a a n .- j o s s ao n e r i n o -
maisia edellytyksiä linnoitustykistön käyttöön". Majud
Viljanen kirjoitti kirjetmän laitaan: n6 kpl. de Bange (90
mm) suunniteltu Petsamon lielle'. Suunnitelmaa ei kui-
tenkaan toteutettu.
Ne maastonkohdat, joihin 57 mm:n sulkutykit suunni-
teltiin sijoitettaviksi osoittautuivat niin kallioisiksi, että
ioukot eivät omin voimin saaneet niihin rakennetuksi
edes tilapäisasemia.Vakinaistenasemienpikaiseenra-
kentamiseenei ollut mahdollisuuksia.Niinpä linnoitus-
toimistoantoikin15.8.40käskyn,että yarsinaisten ase-
mien läheltäoli etsittäyätilapäiset,joista aseetpystyivät
suorittamaantulitehtävänsä,mutta joissa niille samalla
saataisiinmahdollisimmanhyvä suoja. Tämän aseman
rakentaisilinnoitustoimisto,koskatyö tällöinkin edellytti
useimmitenkallion louhintaaainakinjossainmäärin.
Rakenteeltaansisävesialueen linnoitustykistönlaitteet
olivat samanlaisiakuin mele_n rannikollakäytetyt.Sulku-
linnakkeestalinnoitustykistönkomentajajakoi 13.9.40

Kuva 124. Linnoitustykistön sijoitus Saimasn - Pielisen

vdlillö.

Kuva I 25. II AK:h lihnoitustykistöpaueristojen sijoitus.

kuvan 126mukaisenkaaviopiirroksen, jonka tarkoitukse-

na oli ,havainnollisestiesittää,mitä erilaisiaaseita,lait-
teita ja välineitä sulkulinnakkeeseen voi kuulua sekä
samallaselvittääniidensijoitus-ja toimintaperiaatteita>.
Majuri M. Vanhatalolaati 19.11.40tutkielmanSuur-
Saimaanpuolustuksenjärjestelystälähinnä linnoitusty-
kistönkannalta.Hänenkäsityksensä mukaanvarsinainen
Suur-Saimaan järvialue saattoiolla sellainenaukko,jota
myöten vihollinenvoi työntää kesällänopeitaaluksiaja
talvella jäätä pitkin panssarivaunuosastoja syvälle puo-
lustajanasemansisään.Tämän uhkan torjumiseksiolisi
alueentykistönvarauduttavaliikkuvien maalienammun-
taan rannikkotvkistöntaDaan.Jotta tulen keskittärninen
224
olisi helpompaa,hän ehdotti armeijakuntienvälirajan ehdotti rakennettavaksitulenjohtotornienketjun Katte-
siirtämistä itään päin niin, että Suur-Saimaakuuluisi lussaarestaainaKylänniemeensaakka,yhteensä8 tornia.
kokonaanI AKJle. Tulenjohdonmahdollistamiseksi hän - Suunnitelmaaei kuitenkaanryhdytty toteuttamaan.

Kuva 126.Sulkulinnakkeenkaaviopiirros.

2 J-lit'sAsiät
5 / 4iJ'i"/4A"^ -
(
,l 2. 59,,/y'.*/at-
3 l)*,t /,/1.U4',e.2.. "Pfi
\
5 4 '] t !./lA;
\ 5 .I'4/. ,1Lt 1.",4
6.,""'L
t
' ---]..-_ 7 .'l1i'". "./.
6 J,u,.,,rut,'41'
</tt 44.*,
i lo -eri16'"tPrai'
// j/i'E&"."/.
/l /-/onY; !t:'t
\ ' , ' h
\
\
\
\

P,-,..,
: t ' ' 1
t '
I
I
:}g*<
t t
tl
lt
I

; 1
"..{v-

/.
,/1
'<,./ ' Dl,

t i
\ ]
(
(,
t
XIII LUKU

SODAN KOKEMUKSET TALTEEN

ustenkerääminen
Sotakokem

Jo sodanaikana eri asteisetyhtymät pyrkiyät ottamaan kökulmastaninlukuun 'Mietteitä', jossahän tilittää käsi-
talteen sodankokemuksiaja käyttämäänniitä tuoreel- tyksiään laajasti koko sotilasdoktriinistamme. Hän kir-
taan hyväkseen.EsimerkiksiII AKE julkaisi kaksi pio- joittaa mm: "Niin kauan kuin joukot joutuivat olemaan
neerikäskyä, joihin oli kerättykokemuksetja niistätehtä-
paikoillaanvanhoissaasemissaan, tappiot pysyivät huo-
vät johtopäätökset. mattavanpieninä. . . mutta kun vetäytyminen(Manner-
Ajallisesti oli käskyjen välirajana
vuodenvaihde. heimlinjasta)
Itse asiassakoko välirauhanajan suoritet- alkoi,ne kasvoivatkiihtyväävauhtia..."
tiin sekäkokemustenkeräämistäettä niidensoveltamista, Samanilmiön tietenkinpanivatmerkille kaikki muutkin
mikä ilmeneesenaikaisistakäskyistäja ohjeista.Pääma- johtajat. öhquist kuitenkintoteaa,että yksinomaankent-
jan pioneerikomentaja pyysi26.3.40maavoimienkomen- tälinnoitetut asemammesuurin piirtein kestivät yhtä
hyvin ja yhta kauan kuin ,betonillalujitetut . ..' .. .
tajan "toimenpiteitä. . . että kapt. Lukkari saisitilaisuu-
den erikoisestiKannaksellatoimineissaesikunnissaja "Sekin on totta että täydelleenvalmiiksi rakennettujen
joukko-osastoissa päästäkosketukseen ja
puolustusasemien
niidenupseerien puute kartutti .. . tappioitammeja
miehistöönkuuluvien kanssa, joilla jäyti joukkojen vastustusvoimaa,
on asioissahenkilö- mutta varmastikaanei
kohtaisiakokemuksia".Sarlin piti välttämättömänä,että silloin kaivattu lähinnä betonilaitteita - ei ainakaan
"kokemuksetmaastonvarustamisen etulinjankonekiväärikorsuja
alalta, edkois€stibe- -, vaantavallisiaampuma-
tonilaitteista,tulevat kootuiksi niin kauan kuin ne ovathautoja,yhdyshautoja ja yksinkertaisiakorsuja. . .' Oh-
tuoreessamuistissa,.Lukkari suorittikin laajan haastat- quist ei omien sanojensamukaan ollut vastustanutlin-
telukierroksen ja kokosi tulokset linnoitustoimiston noittamistasinänsä,mutta ei ollut betonilaitteidenihaili-
4.5.40julkaisemaanmonisteeseen, joka seuraavana ja; olihan hän tehnyt paljon Kannaksenlinnoittamisen
vuon-
na painettiin58-sivuisena vihkosena. hyväksi, etupäässäkuitenkin pääasemanedessä,jonne
Kokemuksetolivat eri dntamanosilla kemaastihalunnut betoniakin- kuten esimer-
sin eriläisetriippuentoisaalta Hän piti konekivääriäkovin
toisaaltapaikallisista ja panssaristarakennettuun
sota kesti suhteellisen linnoittajatkin,mutta ei liene
ehtineettasaantua ettei vahvempiaaseitaollut tuolloin käy-
tehtiin erilaisiajohtopäätöksiä.Linnoittamisenkannalta tettävissä."Olin sitä mieltä, että syvät kenttälinnoitus-
tärkeimpiäja tulevaan toimintaan eniten vaikuttaneita vyöhykkeet,joissaolisi lujia panssari-ja piikkilankaestei-
olivat kokemuksetSumrnanja Taipaleendntamilta, kos- tä, lukuisasti avoimia konekivääripesäkkeitä, tieraken-
nuksiayms.olivat huomattavastitärkeämpiäkuin kalliik-
ka näillä alueilla sekävihollisentulen vaikutus että sen
hyökkäystoimintaolivat erityisenvoimakkaatja kohdis- si tulevat konekiväärikorsutn. Sensijaanlinnoitustykistöä
tuivat lujimmin linnoitettuihin puolustusasemiin. hän olisi Kannaksellekinhalunnut,kuten jo on mainittu
Väli-
rauhanaikanaväitettiinkin, että joukkojenvaihtslevista (sivu 160). Tosin hänen mielestäänvielä edullisempaa
kokemuksistajohtuen niiden linnoittamistöistäsaattoi olisi ollut vastaayankaliiperinliikkuva tykistö.Linnoitta-
päätellä, missä ja millaisilla rintamanosillane olivat miseenoli uhrattu talvisotaanmennessä hänentietämän-
olleetsodanaikana. sä mukaan osapuilleen50-60 miljoonaamarkkaa. Jos
vastaavasummaolisi käytetty tulivoiman,ennenkaikkea
tykistönvahvistamiseen. seolisiöhquistinmukaanollut
tuloksekkaampaa. Myöskäänei Kannaksenlinnoituslait-
KenraaliOhquistinmielipiteita teistahänenrnielestäänolisi ollut 'sanottavaahyötyäniin
kauankuin armeijaltapuuttuimanööverikykyä". Linnoi-
Kenraaliöhquist kiteytti kokemuksensa linnoittamisesta tukset,semmoisinaanovat puhtaastipassiivisluontoisia
ja omat johtopäätöksensä kirjansa"Talvisotaminun nä- välineitä" . . . mutta ,niiden avulla voidaansäästäävoi-

15 Suomenlinnoittamisen
historia
226
maa,joka niin ollen vapautuuaktiiviseenkäyttöönjolla- Linnoituslaitteiden
sijoitus
kin toisellataholla". Hän tähdentää,että hän tarkoittaa
tinnoituksilla parempiaja lujemmiksi rakennettujalait- Ohjesäännönmukaan konekivääriensirustatuliverkko
teita kuin kaikessakiireessäkyhätyt kenttävarustukset, muodostipuolustuksen rungonja kokemuksetvahvistivat
sillä viimeksimainitut ovat nykyisinmelkeinaina - jopa tämän. Lisäksi tarvittiin kuitenkin myösrintamatultaja
hyökkäystaistelujen käynnissäollessakin- välttämättö- sivustatuliaseittenkin piti varautuatähän.Konekiväärien
miä, koskaei mikäänjoukko pysty kestämäännykyajan teho oli pyrittäyä saamaanmahdollisimmansuureksi
aseidentulta tasamaallan. Ensinolisi pitänyt siis hankkia sijoittamalla ne niin, että tuli oli pyyhkäisevääja että
,tietty vähimmäismäärä ensisijaistatekijää,tulivoimaa,, tulialueelle ei jäänyt katveita. Miehistölle piti saada
ja vasta sen jälkeen "passiivisiasuojavälineitäsinne, suoja tykkitulta vastaan,mutta miten se käytännössä
missä niitä voimien säästämisenkannalta täytyy pitää järjestettäisiin,siinä mielipiteetja kokemuksetmenivät
tarpeenvaatimina). ristiin. YH:n aikana oli rakennettu kenttälinnoitettuja
Kenraali öhquistin logiikkaa ei kukaan halunnekiis- katettuja rintamatuliasemia, jotka osoittautuivatvaaral-
tää, mutta on huomautettava, että tulija suojaeiyätliene lisiksi kaikkialla missä vihollinen pääsi niitä varsinkin
yhteismitallisiakäsitteitä.Molempia olisi pitänyt hank- suora-ammunnalla tulittamaan.
kia ennentalvisotaa- jos niihin vain olisi liiennytvaroja. Taipaleessa joukot pitivät tällaisiakorkeaotsaisia hirsis-
tä rakennettujapesäkkeitäsurmanloukkuina.Sensijaan
sivustatultaampuvatkatetut laitteet,jotka oli niin hwin
maastoutettu,että ne pysyivät salassa,osoittautuivat
Puolustusaseman valintaja sijoittaminen tarkoituksenmukaisiksi. Jos taas ampumasektorioli niin
paljon,auki,, vihollisensuuntaan,että se pääsi tulitta-
Linnoittamisenkannaltaoli todettu vihollisentoiminnan maanampuma-aukkoa suora-ammunnalla, aseoli helpos-
olennaisiksitekijöiksi sen suunnatontuliylivoima, ilman ti vaiennettavissa. Näin tapahtui esimerkiksiSumman
herruusja panssariaseen massakäyttö.Se pyrki aukeilla rintamalla,jossaoli betonikorsujen sivustatuliverkko. So-
suoritettaviinmassahyökkäyksiin syvissäja kapeissaryh- danjälkeinenjohtopäätösolikin, että sektoritsuunnattiin
mityksissäpesiytyennopeastivähäisiinkinkatveisiin.Vi- hyvin jyrkästi sivustatuleen,jolloin tulialue usein jäi
hollinentunkeutui kuitenkin myösmetsiinetsienpuolus- kapeaksi.Tähän päädyttiin siitä syystä,että sodassaoli
tusasemanheikkoja kohtia,joten asemientuli olla yhte- ollut puute sekä tykistöstä että sen ammuksista,joten
näiset. suora-ammunnan estämiseenei kyetty. Koke-
Puolustusasemalle edullisenapidettiin tulkinnasta johtuen jotkut
tähystysmahdollisuudet kielsivät kokonaankatettujen kenttälinnoi-
keakulkuistamaasloa, tettujen konekivääriasemien rakentamisen,toisaaltataas
helppoaja tarjosi suojaavihollisen rakensivat sellaisia vielä pitkään sodan
toiminnalta.Metsät olivat päämajanoperatiiviselleosastolle
Puolustusaseman edessämaaston alava,tulellaja seuraavanlaisen ohieen:"...
tähystyksellähallittava, panssarivaunuille vaikeakulkui j a m i e l u i m m i nr a k e n t a aa v o i m i ak k - a s e m i a i n a k i n
nenja suora-ammuntatykkien käytölleepäedullinen. Ase- niihin paikkoihin,missäei esiinnyerikoisiasyitä katetun
man takamaastontuli olla suojainen,yleensämetsäinen asemanrakentamiseen ja missämaastoei suosikatetun
ja vihollisen hyökkäystä vaikeuttava. Oman tykistön asemanrakentamista".Hän ei siis kieltanyt katettujen
vähäisyydentakia ei laajoista aukeista ollut hyötyä, asemientekemistä,mutta >kaikkiallasaatujensotakoke.
niitähänei pystytty hallitsemaanjalkaväentulella.Vesis- muksienperusteellaen kuitenkaanhyväksysellaisiaka-
töistä ei ollut kovinkaan paljon hyötyä, jos rantojen tettuja asemia,jotka itse, ja erikoisestiniiden ampuma-
korkeussuhteet olivat epäedulliset,
kutenesimerkiksiTai aukot ovat alttiita vihollisensuorasuuntaustykkien tulel-
paleenTerenttilässä ja Vuosalmenitärannalla.Sensijaan le". - Yksimielinenkokemusoli. että avoimenkk-aseman
Vuosalmenlänsirannansillanpääasema oli osoittautunut yälittömässäläheisyydessä piti olla miehistön suojaksi
edulliseksi,kun sen edessäoli alava ia tulella hallittava korsutai komero.
maasto, Kaikissa sodanjälkeen annetuissaohjeissa- kuten
sodanaikaisissakin- korostettiintulivyöhykkeensyvyy-
den merkitystä.Kun Hanellin linnoittamissuunnitelmas-
sa asemaanlaskettiin tarvittavan keskimäärin5 koneki-
 vääriäkilometrille,näistäoletettiin3 sijoitettavanetulin-
jaanja 2 asemansyvyyteen.
Talvisodanaikaisetpanssarintorjuntatykit olivat enim-
mäkseen37 tai 45 millisiä. Niitä käytettiin sekäsivusta-
että rintamatuliasemissa, ja kokemuksetolivat samanlai-
set kuin konekiväärienosalta. Suurin osa tykeistä oli
avoimissarintamatuliasemissa. Aseittenpuutteenvuoksi
niitä ei montakaanriittänyt asemansyvyyteen,vaikkakin
oli todettu niiden tarve nimenomaanpanssareilleedulli-
sissasuunnissa.
Vuoksen pohjoisrannansivustatulikorsuissa olleet 57
mm:n tykit olivat osoittautuneet edullisiksi.Kokemusten-
sa ja vihollisen suora-ammuntatykkien käytöstä teke-
miensäjohtopäätöstenperusteellajoukot toivoivat tä-
mäntapaistentykkien lisäämistäpuolustusasemaan, ni-
menomaanvesistöjenrannoilleja laajojenaukeittenreu-
noille betonisiinsivustatulikorsuihin.Kaliiperi saisi olla
3', jolloin aseellaolisi tehoasekäpanssarivaunuihin että
jalkaväkeävastaanpitkilläkin etäisyyksillä.
Tähystys-ja tulenjohtopaikattietenkin määräytyivät
tähystysalanperusteella.Oli kuitenkin varottavaedulli-
simmilta näyttäviä paikkoja,koskane kokemuksenmu-
kaanvetivät pahitenvihollisentulta puoleensa. Oli myös
vältettävä sijoittamastaniitä tuliasemienläheisyyteen.
Salassapysyminentakasi parhaat toimintaedellytykset.
Majoitustilaapiti olla tähystys-tai tulenjohtopaikanvä-
littömässäläheisyydessä.
Sodanalkaessavoimassaolleenohjesäännön mukainen
ampumahautaoli varsin leveä
rokkeineen.Jo YH:n aikanakuitenkinrakennettiinenim-
mäkseenparemman
tamalla ampujat erityisiin ampumasyvennyksiin haudan
etuluiskassa.Myös
pieni suojakolotai -komero,
Tällaista syvennystäkutsuttiin myös
koskamiesoli siinäsuojassa panssarivaunun ajaessayli.
Taisteluhaudatpiti sijoittaa niin, että niistä voitiin
hallita etumaastoatähystykselläja tulella. Ne oli edullis-
ta tehdäjonkin verranmetsänsisäänvihollisentähystyk-
senvaikeuttamiseksi. Tykistötulenvaikutusoli vähäisintä
sellaiseenhautaan,joka oli harjanteentai kukkulan lael-
la, koska tällöin vihollisentulenjohtovaikeutui eivätkä
takana räjähtävät osumat tehneet vahinkoa. Eräitten
kokemustenmukaanoli ollut edullistasijoittaaampuma-
hauta metsänreunan eteen,jolloin puissaräjähtävätam-
mukseteivätaiheuttaneetsirpaleväaraa.
Yhteyshautaverkoston piti olla niin yhtenäinen,että se
tarjosi suojaisetyhteydet kaikkiin puolustusaseman eri
laitteisiinja myösasemasta taaksepäin.Kaikki haudatoli
tehtäväriittävästi mutkitteleviksitoisaaltasirpalevaaran
pienentämiseksi ja toisaaltasiksi,että haudat"kuluivat"
tykkitulessa,joten pienet mutkat oikenivathautoja kor-
jattaessa.
Panssarinesteistä oli yleinen kokemus,että ne eivät
saaneetolla liian kaukanataisteluasemista, enintään150
m:n päässä, jolloin niitä vielä voitiin tarkastivalvoa.Heti
sodanjälkeenannetuissa ohjeissatämä etäisyyskuitenkin
vaihteli, mainittiin 300, vieläpä500 metriä. Niitä täytyi
myös pystyä hallitsemaansekäkk- että pst-tykkitulella,
koskamuuten vihollinensuojautuiniiden taaksetai kai
vantojenpohjalleja myöspystyi murtamaanniihin auk-
koja tai kulkuteitä. Hautaesteidenja rinneleikkausten
sijoittaminen tämän vaatimuksenmukaan oli yleensä
osoittautunutvaikeaksitai mahdottomaksi, minkä vuoksi
niitä ei paljoakaanrakennettuvälirauhanaikana.Sensi-
jaan kiviesteetoli yleensähelpposijoittaaniin. että ne
täyttivät nämä ehdot.Teknillisestikiviesteetpuolestaan
olivat monin paikoinolleet heikkoja,kivet liian pieniäja
useinvielä tasakorkuiset.Niinpä esimerkiksiSummassa,
missäolivat vanhimmatesteet,yihollinenoli syvänlumen
aikanaajellut vaunuillajopa pitkin estettä.Sodanjälkeen
annetuissaohjeissakorostettiinedellämainittujennäkö'-
kohtien lisäksi vielä, että vaunut olivat liikkuneet vai-
keassakinmaastossa,joten oli tärkeätä estein sulkea
kaikki kulkukelpoisetsuunnat ja urat sekä rakentaa
esteitäasemansyvyyteenetulinjan läpi päässeittenvau-
nujenpysäyttämiseksi.
Piikkilankaesteitäoli myös voitava valvoaja tulittaa
mutta etäisyystaisteluhaudas-
oli vieläkin lyhyempi,50-100 m. Oli
voitaya käyttää sekä sivusta-että rintamatulta. Esteet
vihollinen niiden takaa
taisteluhautaan. Kasvavien
käyttäminen hyväksi esteitä rakennettaessa oli
osoittautunuttarkoituksenmukaiseksi. Tärkeätäoli myös,
että esteitävoitiin korjata ainakin öiseenaikaan.Piikki-
lankalieriöt olivat osoittautuneettähän käytännöllisim-
miksi, minkä takia niitä ruvettiinkin valmistamaanrinta-
man takana,vieläpäkotiseudullasaakka(sivu 142).
Raivauksetosoittautuivaterittäin tärkeiksisekätähys-
tämisenettä tulittamisenkannalta.Taisteluhaudanedes-
tä 100-200 m:n matkaltaoli suoritettavavain välttämät-
tömin alakasvillisuuden raivaaminenja harventaminen.
Suurimmatpuut oli kuitenkin poistettavaavoimientais-
teluasemienvälittömästäläheislydestäpuissa räjähtä-
vien ammustensirpalevaaran takia. Esteidenetupuolelta
oli maasto raivattava paljaaksi 200-300 m:n päähän.
Kaikki vihollisen tähystys-ja tulenjohtopaikoiksisekä
tuliaseitten,erityisestisuora-ammuntatykkien asemapai-
koiksiedullisetmaastonkohdat oli syytäraivatapaljaiksi.
228
EsirnerkiksiSumman ja Taipaleen dntamilla oli ollut Tähystysrakojaraivattiin omista asemistaviholliseen
paljon haittaa tämän työn laiminlyÖmisestä. Taipaleessa päin, jotta sen toimintaa voitaisiin seuratasuhteellisen
oli Koukunniemi sisällytetty päävastarrnta-asemaan' kaukaakin. Kan. AE:n ohjeenmukaan tällaisistaotark-
mutta jouduttu pian jättämään viholliselle' jolloin oli kailulinjoista'piti muodostaaverkkoasemieneteensiten,
vojdaantarkalleenmääri-
todettu,että seolisi kannattanuthakatapaljaaksi.Eteen- että,vihollisenryhmitysalueet
ei olisi pitänyt jättää raivaa- tellä ... ja vastavalmistelu niihin suorittaa' Nihtilän
työnnettyjätukikohriakaan
matta. MaavoimienEsikunta antoi ylläolevankaltaiset mukaan tähystysrakojen tekeminen oli paikallaan,kun-
han vain ei omia tuliäseita, tulenjohtopaikkoja jne' siten
ohjeetjo 29.3.40.Syksylläja loppuvuodestasyntyi kui-
ja paljasteta.,Tällaistentähystysrakojen samoinkuin(edel-
tenkin väittelyä ohjeitten tarkoituksenmukaisuudesta
johtoportail- i ä e s i t e t y nhl a r v e n n u s t a v.a. .
n a i k a a n s a a m i nveana t i i
sentakia pyydettiinasiastalausuntokaikilta
hyvin koulutettua johtoa, huolellista harkintaa ja run-
ta prikaatiamyöten.Osoittautui,että kokemuksetvaihte-
livat melkoisesti.Pääesikunnan operatiivinenosastoantoi s a a s tai i k a a. . . >
YH:n aikanarakennettiinpaljon sirpaleenkestäviä kor-
2.12.40ohjeet,jotka olivat yhteenvetoeri armeijakuntien
joiden rakenne oli selostettu voimassa olevassa
lausunnoista.,Yleensä on kaikissa lausunnoissaaivan suja.
ymmärrettävästipainostettusitä näkökohtaa,että har- ohjesäännössä. Niitä oli varsinsuuriakin,jopa joukkuetta
vennusei saaaiheuttaamitäänjyrkkiä, maa-tai ilmatä- varten, mutta ne olivat nopeat rakentaa.Joukoille oli
hystyksellä(valokuvauksella) ja
helpostiselYitettäviä vi- saatavasuoja säätä vastaan- teltoista oli kova pula ja
hollislinjojen taistelutoimintaahelpottavia reunoja tai talvi oli tulossa. Kun sittenjo sodanalkupäivinaviholli-
linjoja. Harvennustulisi näinollensuorittaaomastaase- sentykistötüli
ja pommitukset aiheuttivatsuuriatappioi-
yhtymät pian kielsivättuollais-
mastammealkaenvähitellenviholliseenpäin lisääntyen ta korsujentuhoutuessa,
niin, että kaavamaisesti esitettynä200-300 m päässäon ten korsujenrakentamisen.Ohjeitten mukaan sallittiin
ja epäsäännöl- etulinjassavain osumankestävien ryhmänkorsujenraken-
enäävainpuitatai puuryhmiäharvakseen
mm. vihollisenmatalalento- taminen,taempana suojaisissa ja paikoissavoitiin tehdä
lisestisiellätäällä estämässä
ja ja helpottamassa omaapaikan(maalin)määrittelyä'. suurempiakin.Tämä teknillinen kehitys kävi yksiin sen
korsut oli saatava mahdollisim-
Kysymyksenvaikeutta osoittaa,että ohjeita annettiin kokemuksenkänssa,että
man lähelle taisteluasemia, jotta näiden miehitys olisi
v\elä 27.5.4Iitsensäylipäällikönallekirjoittamallakirjel-
mahdollista takarintei-
mällä. "Tietooni on tullut, että huolimatta annetulsta nopea.Korsut piti sijoittaamikäli
joissa varoitetaan suorittamasta metsänraivauk- siin ja mäastouttaa hyvin Tasaisesti kaltevissatakarin-
ohjeista,
suojaisimmaksi yläosa, koskavihollisen
sia siten, että alue
tapauksissa metsäsuurilta tykistötulensaosumaansiihen.Tällai
Vuosalmen sillanpääasemasta ja
helpottaenvihollisen
staitsevasta Marjapellonmäestä'
Kar.sl:nkomentajia
pidettiin hyvänä, sehän
teessaei menetellä
taisteluasemiin ja taak-
on kaadettu,sitä ei
rakentamista jätkettiin koko sodan
pauksissataktilliset
korsujenkorvaamiseksi, osak-
olisi kokonaanpoistettavahehtaariensuuruisiltayhtenäi- ajan,
ollut ehditty saada
siltä alueilta,on . . . kysymysalistettavaminun ratkaista- si myössenvuoksi,ettei YH:n aikana
oli operatiivisenosas- aikaän riittävästi majoitustiloja. Varsinkin hiemantaem-
vakseni".Pari päiväämyöhemmin
ton kuitenkin selvennettäYä tätä käskyä sikäli, ettei se pana etulinjastaoli majoitustamaahankaivetuissatel-
joiden päälleoli rakennettupuustakatoksia,jotka
koskenutedellä mainituissa2.12.40annetuissaohjeissa toissa,
ja sirpaleilta.Positiivisiakoke-
mainittuja normaalisiaraivauksiaja harvennuksia.Käs- suojasivatilmanpaineelta
kystä oli seurauksena mm., että II AK pyysija sai luvan muksiasaatiin,kun joukot rupesivattekemäänkorsunke-
josta ne sitten kuljetettiin eteen'
hakatapaljaaksieräänRavijoellaasemanedessäolevan hikoita takamaastossa,
muttajoka metsäi- Tämäjohti sitteneräänlaisensarjakorsuteollisuuden syn-
kukkulan,jotaei ollut otettu asemaan,
senäolisi antanutvihollisellesuojaisettähystys-jatulitus- tymiseenrintamantakana.
mahdollisuudet.
Hiemanmyöhemmin,4.6.41,linnoitustoimistonmetsä-
toimisto tarjosi joukoille apuaanraivaustensuorittami-
sessa,jotta sotilaallistennäkökohtienlisäksi otettaisiin
huomioonmyös taloudellisetja metsänhoidolliset näkö-
kohdat.
 229
Betonikorsut tä tehdyltä kivitäytteellä, mutta betonisenkattolaatan
päällekasattukivitäyte oli osoittautunutkestämättömäk-
Tässäyhteydessäkäsitelläänainoastaanjoukkojenkoke- sija senkorjaaminentaistelunaikanavaikeaksi.
muksetbetonikorsuista, puhtaastiteknillisetseikat tule- Panssarilevyt konekiväärikorsujen etuseinissäja katois-
vat esiin toisessayhteydessä.Kenttäarmeijan tullessa sa eivät vastanneetodotuksia.Niitähän ei ollut enää
YH:n alkaessaitärajalleja miehittäessä pääaseman Kar- käytettykäänvuoden 1938jälkeisissärakenteissa,mikä
jalan kannaksellatodettiin heti korsujenvähäinenluku- johtui tosin myös panssarinhankintavaikeuksista. Pans-
määrä.Samoinkävi ilmi, että joukot eivät olleetsaaneet sarikuvut sensijaanolivat tarkoituksenmukaisia; niitten
koulutustabetonikorsujenja niiden laitteiden käyttämi- olisi vain pitänyt olla vahvempia,muutamat kuvuthan
sessä,eivätedesupseerit.Väitettiinpä,että monetkorsut, olivat nkatkenneet" tähystysrakojen kohdalta.
mm. Vuoksentykkikorsut, töytyivät" vastavarsinmyö-
hään.Osaksiainakinlieneeollut syynäsekin,että kaikki
linnoittamistakoskevatasiatolivat nerittäinsalaisia,. Puolustusaseman rakentamisentärkeys-
Linnoitustoimisto ja ylemmät esikunnat koettivat kor- ja kiireellisyysjärjestys
jata puutettalähettämälläupseereitaselostamaan laittei
ta ja antamaankoulutusta.Tämän epäkohdantotearni Koulutuksessa ja ohjesäännöissä oli korostettutulittamis-
seen pohjautuu osaltaansodan jälkeinen vaatimuserityis- mahdollisuuksien tärkeyttä, mutta sodankokemusasetti
ja
ten linnoitusjoukkojen runkomiehityksensaamisesta yleensäensimmäiselle sijallesuojantultaja säätävastaan
uuteen,rakenteillaolevaanasemaan. eli siis korsut.Toisellesijalle tulivat tuliasemat,taistelu-
ja
Sodanalettua vihollisentykistötulensekäilmaporn- haudat, konetuliaseidenasemat, pst-tykkiasematsekä
mitusten ruvetessajauhamaan rikki asemia todettiin yhteyshaudat.Näihin rinnastettaviaolivat tähystys-ja
pian,että vanhatEnckellinkorsuteivät kestäneet.Uudet tulenjohtopaikat.Vasta näidenjälkeen tulivat kokemuk-
korsutosoittautuivat jopa yllättäväntujiki. Nekin, kuten sen mukaan esteet,joita esimerkiksiAKE:n toirnin oli
vanhatkin,olivat mitoitetut kestämäänvain 6" tykistötul- rakennettuKannaksellepaljon siinäkinmielessä,että ne
ta, mutta vihollinen käytti 8", jopa 12" kaliipereita. osoittivatjoukoille paikan,mihin viivytysasemaoli suun-
Yleensäkorsut, jotka olivat vihollisenhavaittavissaja niteltuja johonoli tarkoituspureutuakiinni.
joihin se pystyi tultaan johtamaan,jauhautuivat aikaa Tärkeys-ja kiireellisyysjärjestys riippui tietenkin suu-
myöten rikki, mistä johtuen maastoutumisenmerkitys ressa määrin olosuhteista.Jos maasto oli suojaistaja
kävi hyvin selväksi. heikkoa,saattoi ampuma-alanrai-
ten Vuoksen-Suvannonlinjan tykkikorsut, kuin korsujentekeminen.Mo-
viimeiseksirakennetut hankkiminen ensisijainenehto
rempaakuin vanhemmissa, mutta syntymisellemetsämaastoon. Ampumahautoja
parhaitenmaastoutetut.Sellaiset pidettiin tärkeämpinä kuin erityisiä kk-asemia,koska
panssarilevykorsutkuin Sj 4 Lähteen saattoi ampua haudan reunaltakin,mutta
korkeinaja maastostakohoavinakumpareinaerityisen puolustustaistelun edellytyksenä oli ampuma-ja
alttiit vihollisen tulelle. Suora-ammunta,usein varsin yhteyshautaverkoslo. Tämä tuli erityisentärkeäksikallio-
isoillakin kaliipereilla,oli myös odottamatontaja tämä maastossa, missäsirpalevaikutusoli suud. Pst-tykkiase-
kokemuspainoileimansaseuraavaan rakentamiskauteen. mat olivat ainavälttämättömät.
II AK:n pioneerikomentaja esitti 2.4.40sotakokemus- Sekäpiikkilanka-että panssarinesteiden tärkeysriippui
ten yhteenvedossa, että betoninpaksuusolisi nostettava suurestimaastontarjoamastaluontaisestaampuma-alas-
korsujen seinissäja katoissa aina 250 cm:iin saakka. ta sekäsenestearvosta. Hyvä ampuma-alavähensipiikki-
Samatendenssihän oli ilmennytjo sodanaikanaSumman lankaesteidentaryetta. Panssarintorjunnantehokkuus,
ja Taipaleen takalinjojen korsuista keskusteltaessa ja . ensisijaisestipst-tykkienmäärä sekämaastonvaikeakul-
T-linjan korsujenrakentamistaaloitettaessa(sivu 157). kuisuussaattoitehdä panssarinesteet jopa tarpeettomik-
Myös Lukkari päätyi sotakokemuksista tekemissään joh- - si. Esimerkiksi I AK ehdotti TJinjan taakse tulevan
topäätöksissäsiihen, että betonikatontulisi olla vähin- asemansuunnitelmassaan mieluimmin jättävänsäps-es-
tään 2 m ja etuseinänvastaavasti2,3 m. Kokemuskorosti teet poisja rakentavansakorsuja,kunhan sille annettai-
rakenteidenmonoliittisuutta.Sellaisetlaitteetkuin Sk I 1 siin riittävästipst-aseita.
Summan kylässä ja Sj 5 eivät olleet konstruktioina Yhteenvetonajoukkojen kokemuksistakiireellisyysjär-
edullisia,liikuntasaumatoli hyljättävä.Etu- ja sivuseiniä jestyksensuhteenLukkari esitti sekä lähellä rintamaa
olisi lisäksivahvistettavamahdollisimmansuuristakivis- että kauemDana siitä seuraavan luettelon:
230
"l) ampuma-ja suojakuopat(myöskin rakentajiensuo-
jaksi ilmahyökkäyksiävastaan);
2) harvennukset ja ampumalinjattähystys-ja ampuma-
alantarkastamistavarten;
3) korsut;
4) pst.tykkiasemat,kk.asemat,ampuma-ja yhteyshau-
dati
5) piikkilankaesteet;
6) harvennukset ja raivaukset;
7) tiesulut;
8) hv.esteetteidenja aukeidenkohdille,.
Kaikkia laitteita oli rakennettavatasasuhtaisesti siten,
että saatiinaluksi syntymäänminimivaatimuksettäyttä-
vä asema.Vihollinen luonnollisestikinensinyritti löytää
heikot kohdatja jos seonnistuipääsemään läpi, sesaattoi
romahduttaakokopuolustuksen.
Rauhanaikanapiti ensinrakentaatärkeimmätlaitteet,
jotka vaativat eniten aikaa, siis korsut, ps-esteetjne.
Ainakin etumaisetpuolustusasemat oli rakennettavami-
nimivaatimuksettäyttäviksi,koskanonliian optimistisia
jättää mitään töitä, edes raivauksia ja harvennuksia
sodanuhka-aikana suoritettaviksin.Sodanaikanabetoni-
töihin oli ryhdyttävävastasenjälkeen kun kenttälinnoi-
tustyöt olivat edes välttävällä tasolla. Tämä perustui
kokemuksiinT-linjalta, jossaoli paikoin paljon keskene-
räisiäbetonilaitteita,mutta ei juuri muuta,kuten esimer-
kiksi Laihalammenlinjalla.
Asemiensuunnittelu
Aivan yleinenoli kokemus,ettäjoukot eivät hyväksyneet
toistensuunnittelemia ja rakentamiaasemia.Tämä ilme-
jo
ni YH:n aikana,kun l l.Divisioonaarvosteliedeltäjien
tekemiätöitä Muolajärven-Pasurinasemassa. Yielä sel-
vemmintämä ilmeni, kun vetäydyttiin Mannerheim-lin-
jalta väliasemaan ja TJinjalle. Aiemmin on jo mainittu,
kuinka III AK:n komentajatuomitsi kelvottomiksiPun-
kaharjullerakennetutpanssarinesteet (sivu 186).Eversti
Vainitj mainitsi maavoimienpioneerikomentajan ominai-
suudessa tekemänsä tarkastusmatkan kertomukseen
7.6.40, ettei näistä esteistä'ole taistelevillejoukoille
sanottavaahyötyä, koska niiden taktillinen sijoitus on
väärä". Kenraali Sarlin kirjoitti omaan kappaleeseensa
tarkastuskertomusta:,Hanell määrännytsijoituksen".II
AK:n käskyssä18.3.40,oikeutetaanjoukot rakentamaan
uudet laitteet" Luumäen linjalle tytijoukkojenvirheelli-
sestirakentamientilalle. Lukkari totesi,että 'miehet sitä
tarmokkaamminpuolustavatasemaansa, kuta enemmän
ovathikoilleetsenvarustamisessa."
On luonnollista,että kenraali Hanellin johtopäätös
näistä kokemuksistaoli, että sen joukon, joka joutuisi
asemaa puolustamaan,tuli saada sanoa sanansaseIr
sijoituksestaja myössuunnitellasenyksityiskohdat.Tek-
nillisissäasioissatietenkin oli annettavaammattimiesa-
DUa.
XIY LUKU

LINNOITTAMISTOIMINNAN
ORGANISAATIO

Ylin johto

Ylipäällikkö teki päätöksensä uusienrajojenlinnoittami- 31.3.40,siis heti kun hänet oli määrätty linnoitustöiden
sen aloittamisesta22.3.40.Muutamaa päivää myöhem- johtoon, mutta ennenkuin vastaavamaavoimienkäsky
nin, 25.3.40hän määräsipäämajanpioneerikomentajan, oli annettu.Hanell oli neuvotellutasiastaeverstienTapo-
kenraalimajuriU. Sarlinin ntoimimaanMaavoimienko- lan ja Vainion kanssa.Hän mainitsee,että Tapola oli
mentajanalaisenalinnoitusalanhenkilö-ja materiaaliky- aluksiihmetellyt,kiinteidenaseidensijoittamistaja käyt-
slmyksissäo. . . ,kunneslinnoitustensuunnitt€luaja ra- töä, koskevaakohtaa, mutta oli kuitenkin selvityksen
kentamista koskevat kysymykset lopullisesti järjeste- säatuaanymmärtänytsen.Hanell piti tärkeänäperustella
rään'. Tämä tapahtuikin vielä ennen kuun loppua ja näkemystäänHeinrichsille,koska hän uskoi joutuvansa
tuli
1-lipäällikkö ilmeisestisiihen tulokseen,että linnoitta- syntipukkina vastaamaan koko linnoittamiskysymyksestä
misenjohtaminen noissaoloissatulisi vaatimaanyhden sekä armeijan että suuren yleisön silmissä,vaikkakin
niehen ajan kokonaanja niinpä hän erotti sen 28.3.40 korkein vastuu oli maavoimien komentajalla.Tämän
suullisella käskyllä pioneerikomentajantehtävistä ja vuoksihänenpitäisi saadasanoasanansakaikistalinnoit-
määräsikenraalimajuriE. Hanellin (kuva 127) "linnoi- tamissuunnitelmaan liittyvistä kysymyksistä,myös kiin-
rustöiden johtajaksi,. Käsky vahvistettiin kirjallisesti teiden aseideneli siis pääasiallisestitykistön jakoa ja
30.3.40ja siinämäärättiinSadin luovuttamaanHanellin sijoitustakoskevista.
käyttöön'koko sehenkilöstö,joka on erikoistunutlinnoi- Heinrichsin hyväksymätoimintaohjenoudattikin Ha-
rustöitä varten." Hanell alistettiin tässävaiheessamaa- nellin esittämäälinjaa, joskin tehtävienjärjestysja ryh-
voimien komentajalle,joka hänenluonnoksestaan.
mansaseuraavasti. "Maavoimien Hanellin tuli ohjeen mukaan ntarkastajan
rehtävänäon toimia Maavoimien tarkastaaarmeijakuntienloh-
iinnoitustöidensuunnittelussa. yarustustöitä,,myös Sarlin säilytti
denhänentulee: niihin. Tästä on osoituksena
a) johtaa AK:ille kuulumattomien puolustusasemien 31.12.40Hanellillelähettämänsä kirje.'Pioneeri-
(taaempienlinjojen) ohjaamisen valvonnankannalta on tär-
b) tarkastajanominaisuudessa valvoajä tarkastaaarmei- keää,että olentietoinenniistäohjeista,joita Linnoitustoi-
jakuntien lohkoillaansuorittamiavarustustöitäsekä mistoonjoukoille antanutlinnoitus-ja kenttävarustustöi-
tehdäehdotuksiaarmeijakunnilleannettavasta siviili- den suhteen,samoinkuinnäitä koskevistatarkastusha-
työvoimasta,työkoneistaja tarvikkeista(myös ulko- vainnoistakin.Myöskin on suotavaa,että alaisenipionee-
maistentyömuodostelmien käyttöja niidentoiminta); riupseeritPääesikunnassa pysyvätaikansatasallalinnoi-
c) yhteistyössä a.o.aselajitarkastajan kanssavalvoakiin- tus- ja kenttävarustusalalla seuraamallasen kehitystä'.
teidenaseidensijoittamistaja niitä vartentarvittavien Tämän vuoksi Sarlin pyysi lähettämäänhänelletlyppi-
laitteidenrakentamista; piirustukset,ohjeetja tarkastuskertomukset, mikä pyyn-
d) jatkuvasti pitää MaavoimienKomentajaatietoisena tö luonnollisestiheti täytettiin. Tosin Hanell ilmoitti
linnoitustöidenedistymisestä. luulleensa,että Sarlin olisi saanut tiedokseenhänen
Vaavoimien linnoitustöidenjohtajalla on oikeuslinnoi pääesikuntaan lähettämänsä tarkastuskertomukset.
tustöitäkoskevissa kysymyksissä olla suoraanyhteydessä Kenraali Heinrichs,tuon aikainenmaavoimienkomen-
Päämajanpioneerikomentajan, Pl.M:n eri osastojen,si- taja, kirjoittaa Mannerheim-elämäkerrassaan, että,Yli-
säasiainministedön ja kansanhuoltoministeriön kanssa.o päällikkö oli ollut panevinaaneräilla tahoilla merkille
Yllä oleva ohje lienee alunpedn Hanellin käsialaa, vastahakoisuutta ja passiivistavastusteluakinlinnoitus-
mikä ilmenee hänen yksityiskirjeestäänHeinrichsille töitä kohtaan.Niinpä hän ryhtyi eräisiintoimenpiteisiin
232
tettiin pioneerikomentaja, eversti Vainio toimistoineen ja
alistettiin 27.6.40 linnoitustöiden johtajalle "joka määrää
kyseistenhenkilöiden käytöstä ja sijoituspaikasta,.

Linnoitusasiaintoimikunta

Linnoittamisenvälilliset vaikutuksettulivat ulottumaan

laajallesotilaallisenkentänulkopuolellekin,maantalous-
elämään,työvoimakysymyksiin jne. Tämän takia linnoi-
tustöidenjohtaja teki aloitteen eräänlaisenneuvottelu-
kunnanperustamisesta, jossavoitaisiinkäsitellätärkeitä
yleisluontoisiakysymyksia.Valtioneuvostoasettikinpuo-
lustusministerin,kenraali Waldenin esittelystä30.5.40
"Linnoitusasiaintoimikunnann,hyväksyi sille ohjesään-
nönja nimittijäsenet.
Toimikunnan tuli toimia tinnoittamistöiden johtajan
apunaja neuvoaantavanaelimenänäidentöiden yleistä
järjestelyäja varojenkäyttöä koskevissa periaatteellista,
valtiollistaja yhteiskunnallista merkitystäomaavissaky-
symyksissä". Sen tuli antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä
Küra 127. Kenrualiluutnantti E.F. Hanell, linnoitustöiden "työpalkkoja, työvoiman ottamisen perusteita, töiden
johtajs. suoritustamaanyleisentyötilanteenmukaisestija sosiaa-
lista huoltoa koskevistakysymyksistä. . . seuratatöiden
linnoituspäällikön asemanvahvistamiseksi,'.Kun maavoi- suoritusta ... mainittujen kysymysten kannalta sekä
mien komentaja"ei ollut Mannerheiminmielestäpuuttu- silmälläpitäen,että työvoimankäyttö tehokkaastijärjes-
nut tarpeeksivoimakkaastisiihenepäröintiinja halutto- tetään . . . käsitellämahdollisestiesiintyviävalituksiaja
muuteen,mitä eräsarmeüakunnankomentajaoli asiassa niistä lausuntonsa. . . sekätoimia yhdyssiteenä ja
osoittanut,Hanell määrättiin ll. huhtikuuta sen lisäksi sen eri piirejä koskevissa,
yleisesikunnan päälliköksi esiintyvissäasioissa,.
tiksi,. . . . ,Lisäksi Mannerheim29. toukokuutamääräsi, puheenjohtajaksikutsuttiin ministeri
että Hanell olisi myös ylitarkastajaEljas Kahra, esit-
ylipäällikönalainen,muutos, Vehilä, rautatiehallituksenraken-
tanut jo hänennimittämisensä Vilukselaja rakennustyöläisten
. . ., Heinrichs viittaa tässäpuolustusaseman sijoittami- liiton sihteeri H. Nurminen. Sihteeriksi tuli tekniikan
sestaII Arrneijakunnaneteläiselläsiivellä vallinneisiin tohtoriP. Kaitera,myöhemminmetsänhoitaja E. Hellen.
erimielisyyksiin.Kenraali Ohquist oli edtyisen ponnek-
kaasti esittänyt aseman siirtämistä Klamilan tasalta,
mikä oli ylipäällikön alkuperäinenratkaisu, Virojoen
tasalle.Lopullisestihanasemasittenvakiintui Ravijoelle, Linnoitustöiden johtajanesikunta
kuten edellä on esitetty.Hanell vapautuiyleisesikunnan
päällikön tehtävästä 18.6.40 koska, Heinrichs toteaa, Kun kenraaliHanellin tehtävätmääritettiinmaavoimien
"Linnoitussuunnitelmaoli valmis, hyväksyttyja jätetty käskyllä 1.4.40,hänentyöelimekseentuli nMaavoimien
ministerille . .. Alempien päälliköiden tai esikunnan linnoitustoimisto,Ma.VLTsto", jonka sijoituspaikanva-
ylempientoimihenkilöidentaholtaei enäätaryinnutpelä- linta jätettiin hänentehtäväkseen "töiden tehokastaval-
tä aikaavieviähuomautuksiaeikä vastaehdotuksia,. vontaasilmälläpitäen'.Nimi lyhenipian"linnoitustoimis-
Uudeksi yleisesikunnanpäälliköksi tuli nyt kenraali toksi",jona se säilyi koko välirauhanajan,siitäkin huoli-
Heinrichs,mutta maavoimienkomentajaksiei määrätty matta että siitä tuli töiden nopeastilaajetessayksi suu-
ketään. Heinrichsin mukaan silti 'Mikkelin esikunta rimmistaesikunnista.
(Maavoimien Esikunta) pysyi toistaiseksieräänlaisena Hanell sijoitti esikuntansaMyllykoskelle,jossajo tuol-
päämajanyleisesikunnan haaraosastona.,
Pian siitä irroi- loin oli eräitä hänelletehtävänannonvhtevdessäalistet-
 233
tuja rakentamisen johtoelimiä.Tännekoottiin Dian,koko Kesäkuunpuolivälissäoli linnoitustoimiston virkojenja
se henkilöstö,joka oli erikoisrunut
linnoitustöiiä
varten,, toimien luettelossanoin 120 palkattua henkilöä sekä
ja josta tuli uudenorganisaationrunko. Hanell ja Sarlin lisäksikuljetusryhmässä autonkuljettajina,hevosmiehinä
sopivattästä2.4.40.Linnoitustoimistoaei voitu järjestää tai lähetteinänoin 30 rese iläistä tai varusmiestä.Hen-
minkään olemassaolevan esikunnankaavantai määrä- kilöstöstä oli upseereitatai muita puolustuslaitoksen
vahvuudenmukaan,vaan se oli koottava edellä olevan vakinaiseenhenkilökuntaankuuluvia vain kymmenkun-
tehtävänmukaisestija suurennettava tehtävienlaajetes- ta, muut oli otettu >palkkaamalla linnoitustöihinmyönne-
sa. Ensimmäisenkäskyn esikunnanjärjestelystäHanell tyistä varoistatoimeensopivahenkilö,. Näistä oli tuol-
antoi I 1.5.40.Senmukaansiihenkuului loin diplomi-insinöörejä noin 30.
- suunnitteluosasto,
Virkojen ja toimien lukumäärä ei ollut kiinteä eikä
- rakennusosasto ja palkkaustapakaan sitova,"vaan se on tarkoitettu ohjeek-
- maanlunastustoimisto.
si". Luetteloon liittyi palkkanormisto,jonka antamissa
Kuukautta myöhemmin (14.6.40) linnoitustoimistooli puitteissahenkilökuntaoli palkattavasekä määräykset
laajentunutseuraavankaavionmukaiseksi. palvelukseenottamisestaja väpauttamisesta. Linnoitus-
töiden johtäja nimitti henkilökunnanosastopäälliköistä
toimistoupseereihin ja -insinööreihinsaakka,muut ylei-
Li nnoi t ust öi d en j o ht aj a senosastonpäällikkö.Organisaatiooli hyvinjoustava:.. .
nperustettaviksi hyväksymiänitoimia täytetäänsitä mu-
kaa kuin työt vaativat. Töiden vähentyessäon ylim.
Suunnitteluo- Yleiftenosqsto Rakennusosasto henkilökuntavapautettavatai siirrettävä toisiin tehtä-
sasto 1) Komento- ja l) Tilitoimisto viin".
l) Taktillinen järjestelya- 2) Hankintatoi- Jonkinlaisenkuvankehityksestäantaamyösmäärävah-
toimisto siaintoimisto mrsto vuuden muuttuminen,jos nyt varsinaisestanmäärävah-
2) Suunnittelu- 2) Taloustoimis- 3) Rakennustoi- vuudestannäin joustavanorganisaationyhteydessävoi-
toimisto to misto daanpuhua.Seuraavassa taulukossäpäivämäärältä14.6.
3) Maanlunas- 4) Tarkastustoi- on ensimmäinen suunnitelma;toisensarakkeenmukainen
tustoimisto misto määrävahvuussäilyi periaatteessajatkosotaansaäkka,
5) Työjoukko- tosinkäytännössä jonkin verransuurentuen.
jen yli-insi

15.1.40
I
69
151
Tällöin myöslueteltiin eri osastojen ja toimistojentehtä- Rakennusosasto 98
vät. Suunnitteluosasto käsittelikaikki taktillistaja linnoi- Tiliosasto 30
tusteknillistälaatua olevat asiat, Yleinen osastopuoles- Yhteensä 348
taan >kaikki yleisluontoiset,sotilaalliset,järjestely-,ko- Linnoitustöidentarkastaja I
mento-,henkilö-ja talousasiat.Linnoitustoimistonsisäis- Taloushuollon ylitarkastaja I
tä taloutta ja huoltoa hoitaa linnoitustoimistontalous- Ylilääkäri toimistoineen 6
päällikkö. Oikeudellisiakysymyksiavarten kuuluu ylei- Pastoriapulaisineen 3
seen osastoonoikeudellinenneuvonantaja... Keskus- Yhteensä r20 360
kanslia ja komendanttuuriovat liitetyt yleiseenosas- Esikuntajoukkue 29 4'l
toon>. Kokonaisvahvuus 149 401
Rakennusosastokäsitteli työvoiman hankintaa ja palk-
kaamista, työjoukkojen perustamista ja järjestämistä se-
kä rakennustyön ja siihen liittyvien hankintojen suoritta- Linnoitustoimistonkokoonpanoa .9.40, jol-
tarkistettiin'77
mista. Rahavarojen tilaaminen ja tilittäminen tapahtui loin se tuli seuraavankaavionmukaiseksi.Tällaisenase
tilitoimiston kautta. pääpiirteinsäilyi kokovälirauhanajan. - Myös ulkopuo-
Osastopäälliköiden tehtäväksi jätettiin yksityiskohtais- lelta tuli organisaatioon
lisiä: 19.8.41siihen sulautettiin
ten toimintaohjeiden laatiminen. päämajanilmasuojelurakennustoirnisto.
 L Tilitsto
l Kom.-ja 1 Takt.suunn.ßto I . Keskuststo
järj.tsto 2. Tekn.suunn.- 2. Työmaatsto 2. Revisiotsto
2. Lkp.tsto tsto 3. Urakkatöiden
3. Talouststo 3. Tyk.linnaketsto valvontatsto 3. Selvittelytsto
4. Maanlunas- 4. Tarkastus- 4. Konetsto
tuststo tsto 5. Hankintatsto

Esik.joukkue

Linnoitustöidentarkastajan nrakennuspäällikkönä,, kuten

tustöidentarkastaja),
tetun virkaohjeenmukaan
linnoitustoimistonomien työryhmien
töitä sekä >pyrittävä
yhteydet linnoitustoimiston,
mienja urakoitsijoiden
den välillä'. On pantava
tarkkailla, että >suunniteltujentai rakenteilla olevien
linnoituslaitteidensijoitus maastoonon asianmukainen
kuin taktillisessakinmielessä".
niin teknillisessä
Kaavioon merkitty taloushuollonylitarkastajantoimi
jäi täyttämättä,koskasopivaahenkilöäei löytynyt. Yli-
lääkäriksituli lääkintämajuriP. Merikallio 19.8.40.Soti-
laspastorintehtäväähoiti 1.9.40alkaenpastoriO. Airas
i5.4.41 saakka, jonka jälkeen siihen tuli pastori A.
Mustonen.
Yleisenosastonpäällikkönäoli alustaalkaeneverstiG.
Heinrichs. Suunnitteluosastonpäälliköksi tuli 11.5.40
eversti O. Bonsdorff (kuva 128), joka tähän asti oli
toiminut II AK:n pioneerikomentajana. Osastopäällikön
apulaisena toimi everstiluutnantti J. Chr. Fabdtius
25.6.40saakka,jolloin hänsaisairaudenperusteellaeron.
kuului,20.4.-15.9.40insinööri(myöhem-
A.W. Lil-
insinöörieverstiluutnantti)
>vapaaehtoisena maanpuo-
ottamaan palkkaa tuolta
apulaisenatoimi samanajan
Kun sementintuotantoalkoi vaikeu-
säännöstelytuli välttämättömäksi,
Junttila siirtyi hoitamaanvakinaista tointaan Sement-
tiyhdistyksenja OY Betonintoimitusjohtajana.Hän jäi
kuitenkin samalla linnoitustoimistonbetoniteknilliseksi
asiantuntijaksi.
Liljebergin jälkeen oli osastonpäällikkönä insinööri
L.I. Ruoslahti31.1.41asti,jolloin hän siirtyi Helsinkiin
linnoitustöidenjohtajan apulaiseksi.Seuraajaksiosasto-
päällikkönätuli insinööri(myöhemmininsinoörirnajuri)
H.A. Relander.
Tiliosastonpäällikkönä toimi koko ajan ekonomi P.
Reinilä.
Seuraavistataulukoistailmeneelinnoitustoimistonko-
koonpanoja tärkeimmäthenkilösijoitukset kahtenaajan-
kohtana, vuoden 1940 lopussa ja vähän ennen sodan
alkamista.
 235

Linnoilustoimiston kokoonoarn 3 1.12.40 Normaalin osastojaonulkopuolella olivat suoraan linnoi-

tustöiden johtajan alaiset:
Päällikkö
- Linnoitustöidentarkas-
Yleinenosasto EverstiG. Heinrichs taja EverstiV. Vainio
l. Komento-järjeste- - Ylilääkäri
Lääkintämajuri P. Meri-
lyasiaintoimisto RatsumestariT. Paananen kallio
2. Liikekannallepano- Everstiluutnanttievp.A. - Sotilaspastori PastoriO. Airas
toimisto Wahren
Taloustoimisto TalouspäällikköK. Snellman Linnoitustoimislon kokoonpano 3 l. 5.4 l
Maanlunastustoi
mrsto InsinööriK.A. Jylhä Osasto,toimisto,jaosto Päällikkö
B Suunnitteluosasto EverstiO. Bonsdorff
1. Taktillinensuunnit- A. Yleinenosasto EverstiG. Heinrichs
telutoimisto Majuri T. Kohonen 1. Komento-ja järjes-
2. Teknillinensuunnit- Majuri A. Vansdn telyasiaintoimisto Kapteenievp.O. Meriluoto
telutoimisto I 5.11.40saakka,sitten 2. Liikekannallepano-
majuri O. Harlahti toimisto Everstiluutnanttievp.A.
3. Tykistölinnaketoi- EverstiluutnanttiL. Rainio Wahren
mßto 3. Taloustoimisto TalouspäällikköU. Puurti-
4. Tarkastustoimisto InsinööriB. Bryk nen
Rakennusosasto InsinööriL.I. Ruoslahti 4. Valistustoimisto MaisteriR. Mäntylä
1. Keskustoimisto InsinööriB. Backberg 5. Maanlunastustoi-
2. Työmaatoimisto InsinööriH. Relander misto InsinööriK.A. Jylhä
3. Urakkatöidenval- B. Suunnitteluosasto EverstiO. Bonsdorff
vontatoimisto InsinööriA. Eerikäinen 1. Taktillinensuunnit-
4. Konetoimisto InsinööriE. Brax telutoimisto Majuri T. Kohonen
5. Hankintatoimisto InsinööriHj. Sandsjoe 2. Teknillinensuunnit-
Tiliosasto EkonomiP. Reinilä telutoimisto Majuri O. Harlahti
1. Tilitoimisto InsinööriV.A.O.,Talvio
2. Revisiotoimisto InsinööriJ. Vuorinen
3. Selvittelytoimisto Majuri V.V. Ursin
InsinööriH. Relander
InsinööriR. Vornanen
InsinööriT. Sariola
2. Järjestelyosasto Hov.ausk.H. Niinikoski
3. Huoltojaosto Jaostopäällikkö K.A.
Tuurrno
4. Työvoimajaosto InsinööriE. Riihimäki
II Urakkatoimisto InsinööriA. Eerikäinen
III Konetoimisto InsinööriV.M. Pajunen
l. Konejaosto Jaostopäällikkö A. Jantu-
nen
2. Sähköjaosto InsinööriA. Rainio
3. Kuljetusväline-
jaosto Kapteenievp.Fr. Suomi-
nen

Kuya 128.Eyersti O. Bot\dotff, linnoitustoimiston suunnitte-

luosastonja myöhemmin pddmajan linnoitusosaston pödl lik-
kö.
zJ0

nitteluosastoon. Se sijaitsialustaalkaenLuumäellä,josta
Osasto,toimisto,jaosto Päällikkö sillä oli hyvät yhteydet työmaille.
Rakennusosastossa tapahtuneet muutoksetolivat seu-
Hankintatoimisto InsinööriH. Sandsjoe selkiintymisestä, mutta myös
rausta sisäisentyönjaon
1. Ostojaosto Rakennusmestari L. Lyyti- lakkautettiin
tlimaiden lisääntymisestä. Keskustoimisto
käinen Osas-
10.3.41,joilloin siirryttiin uuteen organisaatioon.
2. Jakelujaosto Rakennusmestari M. Hei- joka tällöin erotet-
toon liitettiin 10.2.41metsätoimisto,
no Sesai tehtäväkseen metsän
tiin maanlunastustoimistosta.
Metsätoimisto Everstiluutnanttievp.G ja asiat.
ostoa pakkolunastusta koskevat
vonBonsdorff
Loka-marraskuunvaihteessaperustettuvesistötoimis-
Tiliosasto EkonomiP. Reinilä
to sai alkunsa16.7.40perustetustajääestetoimikunnasta
l. Tilitoimisto EkonomiB. Heide ja sentehtävänäoli lähinnävesiestekysymysten selvittä-
2. Revisiotoimisto JohtajaFr. Terävä
minen. Päällikkönäoli aluksi tohtori P. Kaitera, 1.3.41
3. Selvittelytoimisto VaratuomariG. Norrmen
alkaeneverstiluutnanttiA. Saloranta.
Linnoitustoimistonpääosaoli Myllykoskellaainasodan
päättymiseenasti vuonna 1944,mutta eräitä toimistoja
ulkopuolellaolivat:
Normaalinosastojaon
siirrettiin jo syksyllä 1940 Helsinkiin, jossa niillä oli
- Linnoitustöidentarkas- paremmatyhteydeteri virastoihin,laitoksiinsekäliikkei
rai^ EversLi
V. Yainio siin. Näitä olivat tiliosasto,rakennusosaston hankintatoi-
- Linnoitustöidenjohta- mistoja iyovoirnajaosto,suunnitteluosaston koetoimisto
jan apulainen InsinööriL.I. Ruoslahti sekäedellä mainitut erilliset toimistot; maanlunastustoi
- Ylilääkärija lääkintäo- mistosiirtyi alkuvuodesta1941.
sasto LääkintämajuriP. Meri- Koko linnoitustoimistonsiirtäminenpois Myllykoskel-
kallio ta, mitä eri tahoilta kylläkin ehdotettiin,ei ollut Hanellin
- Vesistötoimisto Everstiluutnantti(myö- mieleen. Hän itse kirjoitti asiasta seuraavaa."Useita
hemminkenraalimajuri) kertoja oli esillä kysymyssen siirtämisestäjoko Helsin-
A. Saloranta kiin tai Lahteen,mm. tilanpuutteentakia,joka vaikeutti
sekätyöskentelyäettä majoitusta,mutta jäämisenpuo-
Helmikuussa1941 painavat,että siirtoon ei
denjohtajan apulainen", Yhteistyöarmetakuntienkanssasäilyi kiinteä-
tuli valvoahankintoja, hyvä:työmiehettunsivat,että
dentoimittamistatyömaille, jossakinpääkaupunginvi-
ten toimittamista,tarkastaä työpaikalla;alkuaikoinasuori-
la, tarkastaatiliosaston 70 Vo töistä Myllykoskelta itään
työmaittenjärjestelyä nopeasti pääsi suoraan
edellytti liikkumista työmailla, vaikkakin päätehtäväoli työmaille. Varsinkin kaikenlaisia kokeiluja ja menetel-
Helsingissäolevienlinnoitustoimistonelinten toiminnan mien tarkkailua vartenoli erittäin edullista,että Linnoi-
koordinointi. tustoimistooli lähellä työmaita. Myllykoskelta oli sitä-
Luetteloista ilmenee, että yleiseenosastoonlisättiin paitsi erinomaisetliikenneyhteydetsekä pääkaupunkiin
valistustoimisio, johon myössotilaspapitsijoitettiin. että muualle,jä pian saatiinaikaanmyöskinhyvät puhe-
Suunnitteluosastostaväheni linnoitustykistötoimisto, lin- ja lennätinyhteydet.Painavin syy oli kuitenkin se,
mutta lisäätuli 24.1.41perustettukoetoimisto,tehtävänä että Myllykoskella,kaukanapääkaupungista vallitsi täy-
linnoituslaitteidenrakenne-ja raaka-ainekysymysten tut- dellinen työrauha.n Toisessa yhteydessä hän mainitsi
kiminen.Se sijoitettiin Helsinkiinja päälliköksimäärät- pelänneensä,että Helsingissä"ministeriöt ja virastot
tiin insinööri J. Vuorinen. Insinööri A. Junttila valvoi monissaasioissaolisivatsekaantuneet Linnoitustoimiston
asiäntuntijanasen toimintaa. 3.5.4I perustettiinkartoi- toimintaan,. - Lisäksihän saattoi"vetäytyäpoiskaikes-
tustoimisto. ta siitä edustuksesta, joka Helsingissäkaikessatapauk-
Tarkastustoimisto, jonka tehtävänäoli betonin laadun sessa vie paljonaikaajamyöskinvoimia,.
ja valun valvontatyömailla, sekä myös työselitystenja
piirustustennoudattamisentarkkailu, kuului alunperin
rakennusosastoon, mutta siiffettiin jo kesällä1940suun-
 23'I

Linnoittamisenrahoitus korsurakenteitaoli tuolloin valmiina, rakenteilla tai jo

rahoitettunayhteensä417kpl.
Kun linnoittamisenjohto siirtyi kenraali Sarlinilta ken- Maarintaman eri lohkoitle mainittu summa jakautui
raali Hanellille,suoritettiineräänlainenvälitilinpäätösja seuraavan taulukonmukaisesti.
todettiin linnoitusmäärärahojaolevan jäljellä noin 94
miljoonaa markkaa. Varsin suuri osa oli kuitenkin jo Yhtymä Pääasema Linnoitusty- Taempi Yhteensä
sidottu Kymin linjan töihin, mm. hankintoihinja maksa- kistönasemat asema
mattomiin laskuihin. Ennenkuintyöt saataisiinpäätök-
seen,kuluisi vielä rnelkoinensumma.Tarkkaalaskelmaa II AK 302 10 n: 407
siitä, paljonko rahaa lopultakin siirtyi uuden aseman IAK 170 20 190
rakentamiseen, ei ole olemassa, mutta merkittävistäsum- III AK 152 44 196
mista ei ole kysymys,sillä 16.5.40puolustusministeriö IV AK 196 t4 210
ilmoitti ensimmäisenäeränä myönnetyn 50 miljoonaa VAK 220 l1 231
markkaa. Seuraavankerran linnoittamiseenannettiin 92 92
varoja 5.7.40,500 miljoonaa.Tämäkäänsummaei riittä- Yhteensä tt32 99 95 1326
nyt koko loppuvuodeksi, olihan Hanell linnoittamissuun-
nitelmassaan arvioinut tarvittavan noin 1200miljoonaa. Armeijakuntien kenttälinnoittamismateriaaliavarten
Puolustusministeriön päätöksen nojallaannettiin1.8.40 48 milj., ammusvarastoja,
varattiin suunnitelmassa ilma-
määräys,että ,kaikki varustus- ja joh-
linnoittamistöistä valvonta-aluekeskuksiaym. varten64 milj. sekämerivoi-
tuvat materiaali- ym. ja
tilauksia hankintoja koskevat mien linnoitustöitävarten noin 145 milj., yhteensäsiis
asiat on kokonaanalistettavalinnoitustöidenjohtajalle, zf / mllt. mK.
joten mitääntämänalantilauksiaja hankintojajoukoissa, Koneita,polttoaineitaja sähköyoimaavartenlaskettiin
yhtymissäjne. ei saa suorittaailman linnoitustoimiston tarvittavan 11? milj., maanlunastuksiin150 milj. sekä
lupaa . . . Määrärahat varustus-ja linnoitustöitävarten lopuksi hallintokustannuksiinja kokeilutoimintaan20
asettaaPuolustusministeriö linnoitustoimistonkäytettä- milj., eli yhteensä287milj. mk.
väksi. Ylitysten välttämiseksion Puolustusministeriölle Kustannusarvion loppusummaoli 1870milj. mk, josta
aina hyvissäajoin tehtävä esitys mahdollisestitaryittä- noin 300 milj. eli 16 Vo merii ulkomaisiinhankintoihin
vastalisämäärärahasta,. (betoniteräs, osapoltto-ja voiteluaineista jne.). Ohjelman
Loppuvuottävarten joka edellyttityövoimanmääräksi28 000 mies-
noin 166miljoonaan. palkkoihin laskettiin tarvittavan noin 860
Hanell selostisitä
vaihetta valtioneuvostossa Vuoden1941ensimmäistä neljännestä vartenmyönnet-
21.10.40. toista neljännestävarter' 662
Vuotta 1941vartenHanell sodanalkaessaoli varojakäytetty
tyiskohtaisenehdotuksen 859 638,75markkaa.Tähän sum-
kaikkiaan 18 lehteäja sisälsiluettelot kullekin lohkolle maan eivät sisällyruotsalaisetlahjoitusvarat,20 miljoo-
rakennettavistalaitteista. Maarintamalle oli tarkoitus naakruunua(vrt. s. 279seur.).
rakentaa: Seuraavat otteet linnoitustoimiston kiertokirjeestä
- järeitä rakenteita 703kpl ä 1,20milj., 845,00 milj. 30.1.41antavat kuvan valtion taloudenvaikeuksistaja
- tunneleita(luolia) 37kpl ä 0,s0milj., 18,s0 milj. samallamyössiitä kuinka tärkeinälinnoitustöitäkuiten-
- kenttäkorsuja 866kpl ä 0,15milj., 130,00 milj. kin pidettiin. 'Sen johdosta,että puolustüslaitoksen me-
- louhittua a- ja not kuluvana yuonna ... tulevat huomattavasti ylittä-
y-hautaa 144km ä 0,60milj., 86,50milj. mään . . . menoatvionsekäottaenlisäksihuomioon,että
- kiviestettä 315km ä 0,75milj., 236,00milj. toistaiseksiei yielä ole selvitetty,millä tavoin tulot edellä
- (muihin töihin) mainittujen perusluontoistenmenojen suorittamiseksi
Yhteensä 1326,00 milj. hankitaan,on Valtioneuvostokatsonutvälttämättömäksi
.. . (että kaikki hankinnat tuodaan) . . . käsiteltäväksi
erityisestitarkoitustavartenmuodostettuunministeriva-
Ehdotonpainopisteoli korsurakenteilla,joihin varattiin liokuntaan,johon kuuluvat pääministed,valtiovarainmi-
75 Vo rahoista,taisteluhaudanlouhintaan jäi 1 Voja nisteri ja puolustusministeri ja jonka valiokqunanistun-
kiviesteisiin 18 %. Suunnitelmastailmeni, että järeitä toihin tuleeosallistumaanPuolustusvoimain Ylipäällikön
238
määräämäupseeri.Linnoitustöihintawittavat määrära-
hat saatetaanvaliokunnankäsiteltäviksineljännesvuosit-
tain ja aina milloin on kysymyshankinnasta,jota varten
tarvitaanulkomaanvaluuttaa.)
Hanell esitti yleisesikunnanpäällikölle 9.5.41, että
seuraavana kesänälaadittaisiintyösuunnitelmatja rahoi-
tusarviotmyösvuosia1942ja 1943varten.Alunperinhän
edellytettiinpuolustusaseman tuossaajassavalmistuvan.
Hän perusteli esitystäänseuraavasti:nlinnoittamisen
tarkoituksenmukaisen jatkämisen ja kehittämisenkan-
nalta on osoittautunutvälttämättömäksilaatia ennakolta
suunnitelmatkyllin pitkää ajanjaksoavarten." Hanell
arvioi, että 1942ja 1943 voitaisiin käyttää noin 75 Va
vuoden1941määrärahastaeli pyöreästi1000miljoonaa
vuodessa.Nyt hän pyysi pääesikuntaamäärittämään,
miten tuo summajakautuisi eri yhtymien osalleja "käs-
kemäännäitä täten saaduissa puitteissatekemäänehdo-
tuksensalinnoittamissuunnitelmiksi.. .' Liitteenä oli
yksikköhinnasto,josta ilmeni, että esimerkiksiasekorsu
maksoiluokastariippuen 1,2-0,7 miljoonaamarkkaa
Rahaliikkeenja tilitysten alimpana portaana olivat
työryhmät. Näiden toimintaa johtamaanja valvomaan
perustettiin8 keskuskassaa, jotka yleensäsijaitsivatsa-
moilla paikkakunnillakuin työpiirien toimistot.Ylimpä-
näjohtoelimenäoli linnoitustoimiston tiliosasto.
Linnoitustoimistonrahaliikennepaisui alusta älkaen
niin suureksi,että Hanelljo heinäkuussa1940otti linnoi-
tusasiainneuvottelukunnassa esille kysymyksenrahojen
käytön tarkkailustaja esitti, että tämä palkkaisi tehtä-
vään 1-2 tilintarkastajaa.NeuYottelukuntaoli kuitenkin
sitä mieltä, että >seei ole sellainenhallinnollinenelin,
jonka tehtäviinkuuluisitilien asiallinenja yksityiskohtai-
nen valvonta,.Ohjesääntökinedellytti sentoimivanvain
neuvoaantavanaelimenäperiaatteellisissa kysymyksissä.
Hanell esitti nyt puolustusministeriölle 11.9.40,että kos-
ka hän viime kädessä oli vastuussa varojen käytöstä, hän
piti "erittäin taryeellisena, että niitten tarkkailujärjestet-
täisiin ensi tilassa ja mahdollisimmanpaljon paikan
päällä tapahtuvaksi,sillä vielä töitten kestäessäminun
olisi helpompaaantaa ehkä tarvittavia selityksiä tahi
toimeenpanna tarpeellisiksi havaittuja parannuksia"
Kun ministeriöei mitenkäänreagoinutesitykseen, Hanell
kirjoitti 1.11.40 puolustusministeri Waldenille pyytäen
ulkopuolisentarkkailunjärjestämistäja että 'tä öin nou-
datettaisiinsamojaperiaatteita,kuin mitä on voimassa
esim.puolustuslaitoksen tehtaisiinnähden.Puolustusmi-
nisteriö asettaisisiten yhden revisorinja valtion revisio-
laitos samoin,.Hanell esitti lisäperusteluna, että vaikka
hänelläoli käytettävissäänomia revisoreita,olisi ,tark-
kailun järjestäminenyälttämätönmyös sellaiseltatahol-
ta, joka ei missäänmuodossaole riippuvainenlinnoitus-
määrärahoista".Kenraali Walden h]'väksyiesityksenja
määräsi23.11.40tehtävään reviisoriAntti Salmionpuo-
lustusministedöstä ja toimistopäällikkö,majuri evp. Ar-
masHirvelänvaltionrevisiolaitoksesta.
XV LUKU

TAKTILLINEN SUUNNITTELU

Suunnittelunorganisaatio
Kenraali Hanellin periaate oli, että niiden joukkojen, Linnoitustoimistossa ja pääasiassa jo koulutettujenup-
jotka tulisivat taistelemaanpuolustusasemassa, tuli vas- seerienmukanatöihin osallistumisen muodossaja voita-
tata sen suunnittelusta.Kun uutta puolustusasemaa ru- nee se saada tehokkaaksi... antamalla yksi oppilas
vettiin linnoittamaan,sentaktillinen suunnitteluluonnol- opettajaakohti. Täten voitaneejo muutamassaviikossa
lisestikinkuului rintamavastuussa olevillearmeijakunnil- saadalohkoillatoimimaanpystyviäupseereitaja tilanne
le ja divisioonille.Näiden piti myösmäärittäärakennet- .. . helpottuisi.Samalla saataisiinkoulutetuksitäyden-
tavat linnoituslaitteet.Vaikeutenaoli tällöin ensiksikin nystä vakinaisiinlaitteisiin perehtyneeseen henkilökun-
se, ettei teknillinen suunnitteluollut yielä ehtinyt niin taan,joka jatkuvaisuuttasilmälläpitäenon luonnottoman
pitkälle, että kaikista laitteista olisi ollut edespiirustuk- vähäinen. . . Pyydän,että linnoitustoimistoon komennet-
sia. Talvisodan kokemuksetolivat muuttaneet korsut taisiin 5 upseeriayllämainitussatarkoituksessa.,
mitoiltaanvahvemmiksija luonteeltaankinpaljolti erilai- Yleisesikunnan päällikköhyväksyiehdotuksen23.7.40.
siksi kuin sotaaedeltäneetrakenteet.Toinenja vieläkin nKo. upseeriei ole tarkoitettu yhdysupseeriksi div:n ja
suurempivaikeusoli, että joukkojenupseerienkoulutus Linnoitustoimistonvälillä, koskayhteydentulee kulkea
linnoittamisessaoli puutteellinen,kantalinnoittamisessa AKE:n kautta.Tällöin siisAK vastaalaitteensijoitukses-
suorastaanolematon.Sodankokemuksetkinolivat hyvin ta, niiden rakentamisjärjestyksestä jne., mutta linnoitus-
dstiriitaiset. toimisto taas sen laadusta.Edelläolevastajohtuu, että
Kolmastoimintaa haitannuttekija oli kiire. Sotilaspo- AK (div.) itse valitseeupseerinja vastaamyös hänen
liittisen tilanteen vuoksi haluttiin linnoittaminensaada sopivuudestaan ko. tehtävään.n- Hanell oli nimittäin
käyntiin mahdollisimmanpian. Tämä merkitsi sitä, pyytänyt ntietääkyseeseen tulevat ehdokkaat,jois-
taktillinen ja teknillinen
tapahtuivat itseasiassa saatiinkintarpeellinenmäärä upseereitasi-
Linnoitustoimistossa suunnittelutehtäviineli'maastosuunnittelijoik-
olivat kouliintuneetalaantalvisotaa terminologianinukaan. Alkuvuodesta
miskaudenaikana ja
keväällä1940alkoi ensinSuomenlahden-Kivüäryen
liseltäalueelta,sinneoli irroitettavasuunnittelutehtäviin II AK kapteeni Y. Urto
linnoitustoimistonupseereitaja samanaikaisesti ryhdyt- kapteeni P. Kytölä
täväkouluttamaanuutta työvoimaa. kapteeni O. Kakko
Hanell kirjoitti asiasta13.7.40yleisesikunnan päälliköl- ratsumestariP. Rasi
le: "Linnoitustöidennykyisessä Iaajuudessa ja kiireellises- I AK kapteeni P. Salonen
sä vaiheessaon ilrnennyt, että vakinaistenlaitteiden kapteeni A. Petramaa
sijoitukseen,sitä varten suoritettaviin tutkimuksiin ja III AK kapteeni K. Korjula
töiden valvontaankoulutustasaanuthenkilökunta,jota kapteeni P. Rantanen
käytännöllisesti katsoenon vain ennensotaakäytettävissä MK kapteeni R. Pälikkö
olleet 3-4 upseeria,ei riitä. Tarkoituksenmukaisen toi kapteeni S. Marttinen
minnankannaltaolisi välttämätöntäsaadavähintäinyksi kapteeni I. Kaski
upseerisellaistadivisioonanlohkoavarten,jossasuurem- VAK luutnantti E. Pyyry
massamäärin vakinaisialaitteita rakennetaan>... >on luutnantti E.Kaartinen
ajateltu,että sopivistaupseereista, lähinnäpioneeriupsee- Kar.sl. majuri A. Kuurinmaa
reistakoulutettaisiinnopeastimäärättyihintehtäviinpys- kaDteeni L. Sillanoää
tyviksi muutamia upseereita.Koulutus voidaan antaa
240
toiminta
Suunnittelu-upseerien Kun ampumasektorioli saatuvaakituksija sektorikart-
ta tehclyksi,voitiin selvittääaseenampumamahdollisuu-
tuleenja tehokkaanaampu-
Näin oli päästysiihen,että kullakin prikaatillatai vastaa- det. Pyrittiin pyyhkäisevään
Linnoitustoimisto -u*utkunu pidettiin 300 metriä. Ase sijoitettiin mikäli
valla oli oma suunnittelu-upseerinsa.
m a h d o l l i s t6a0 - 1 0 0 c m : n k o r k e u t e em n aanpinnasta
määritteliheidäntehtävänsäseuraavastl:
- otoimiaprikaatin komentajan(vast) Iinnoitusteknilli- Korsunetuseinäeli ootsan oli varsin korkea, noin 330 cm,
jouduttiin tekemään melkoinen sektorr
senäapulaisenaja asiantuntijana(aselajikomenta.lan joten useimmiten
Ieikkaus.Tämän kuutiomäärän laskemista varten linnoi-
ominaisuudessa);
- suorittaakestolaitteidenrakentamistavatten tarvrtta- tusosasto jakoi suunnittelu-u pseere ille nomogrammin
ja tutkimuksia; (kuva 129), jota käyttäen saatiinvaakituistaprofiileista
via taktillisia teknillisiä
- toimia yhdyssiteenäjoukkojen ja Linnoitustoimiston nopeastisummittainenkuutiomäärä.
sekäsenalaistentyöpiirienja -ryhmienvälillä' Lentoradanpyryhkäisyvoitiin todeta viivoittimella,1o-
(pituus
Suunnittelu-upseeri on komentoteitsesen prikaatin ko- h o n s e o l i p i i r r e t t ys e k t o r i k a r t amni t t a k a a v a a n
100).
mentajanalainen,jonka lohkolla hän toimii, mutta ase- 1 : 5 0 0 0 j a k o r k e uI s:
(Takt.suunn'tston)alai- Näitten tietojen perusteella voitiin määrittää korsun
teitsesuoraanLinnoitustoimiston
nen>. tarkoituksenmukaisin sijoitus,ottaenhuomioonsekätu-
työmää-
Suunnittelu-upseerin tehtavänäoli määrätä,millainen len tehon että korsunüpottamisenaiheuttaman
siirtovaakatasossa puoleen tai
laite kuhunkinpaikkaanrakennettaisiinsekasenyksityis- rän.Muulamankinmetrin
tulen runkonaolivat toiseensaattoivaikuttaatähän suuresti, puhumattakaan
kohtainensijoitus.Puolustusaseman
jossa jo kymmenet cm:t saattolvat
edelleenkinkonekiväärit. Nainollen asema määräytyi upotussyvyydestä,
merkitä paljon. Pyrkiminen pyyhkäiseväänlentorataan
näiden tulisuunnitelmänmukaan.Tämän laati nimeno-
sodan oli joissakin tapauksissa varsinkin alkuvaiheessa liiallista-
maan alkuaikoina,jolloin asernassavielä olivat
Suun- kin, koska sektorileikkaukset saattoivat tulla kohtuutto-
aikaisetyhtymät, yleensäpataljoonankomentaja
tehon lisäykseennähden'
nitelma hyväksyttiinylemmissäjohtoportaissa,viime kä- man suuriksi saavutettavaan
Tämäntuliverkon mu- Asiaa valaisee suunnitteluosaston kirje rakennusosastolle
dessäarmeijakunnanesikunnassa.
18.4.41. "Koska on käynyt ilmi, että laitteen " epäon-
kaan sijoitettiin kaikki linnoituslaitteet.Yleensäsuunnit-
mutta hä- nistuneen sijoituksen vuoksi on jouduttu k o suureen
telu-upseeriosallistuijo tiedusteluvaiheeseen,
sektorileikkaukseen ja töiden nykyisessä vaiheessa laitet-
nen päätehtävänsä alkoi kuitenkin vasta,kun puolustus-
on Linnoitustöiden johtaja
suunnitelmaoli selvinnyt.
edtyisestikestolaitteet sanottu sektorileikkaussaadaan
vat edullisimmanolemaan.
ampumasektoriin kohdistunut
korsunabetoninensivustatulta
aiheuttaa pähojakatveita Suunnit-
rustettu konekiväärikorsu
määrätä, mihin leikkauksesta
rättäessäoli viitoitettava
jolloin tuli kysymykseenlä-
mispiste,jolloin määräytyiYät
olevien kuoppien ja katveiden täyttämi-
asein korkeus. Ampumasektorioli 38". Se vaakittiin hinnätulialueella
kuljetusmatkan puitteissa.
kolmella linjalla, reunat ja keskilinja,yleensä600 m:n nenkohtuullisen
matkalta. Vaakituksenperusteellasektoristapiirrettiin Muitten korsujen,kuten tulenjohto-ja majoituskorsu-
kartta 1 metrinkorkeuskäYrin.
jen, süoittaminenoli paljon helpompaa,koskatällöin oli
suojaisenja teknillisestiedullisen
Työtä hidastija vaikeutti varsinkinalkuaikoinakartoi- kysymyspaaasiatlisesti
puute.Myös karttamateriaalioli heik- paikan lOytamisestä. Rakentamisen kustannuksiinvai-
tushenkilökunnan
ei millään alueellaollut parem- kutti lähinnäupotussyvyys; pyrittiin siihen, että kaivetta-
koa. Puolustusasemasta
voitiin käyttää korsun maastouttamiseen'
paa karttaa kuin varsinepätarkkaja vanhentunuttopog- vat massat
rafikartta I : 50 000. Järvialueeltaja siitä pohjoiseenoli Mitä syvemmällekorsu upotettiin, sen vaikeampaaoli
käytettävissä vain taloudellisiaka toja I:100000 tai senviemäröinti,jokajoskustuli varsinkalliiksikin'
Työ helpottui' kun melko Kallioon rakennettaessa oli lisäksi otettava huomioon
sitä pienempimittakaavaisia.
senlaatu, erityisesti sen luonnolliset halkeamissuunnat eli
piansaatiinkäyttöönilmakuvia.
pyrittiin sijoittamaan louhinnan kannal-
Koskamaastokaikkialla oli varsinpeitteistäja pinnan- lustoisuus.Laite
vaati asemanja senlaittei ta edullisimmineli lustojensuuntaisesti. Tämä oli kuiten-
muodostukseltaan epätasaista,
ja kohdalla vaikeata ennenkuin saatiin
den sijainninmäärääminenmetsänharyentamista tä- kin tulikorsujen
käyttöönkonekiväärikupuja. Sektorileikkaukset kalliossa
hystyslinjojenavaamista.
 241

seuuruwrarrat
atot olnatralta*ao. rrr:i.1rirl.{:!-E rrtirort..
2t l. tt, I
:rt-!:rn: trrbrar! Lrrrd1.6 r.$:.:rls!*r L j i r-
l4{. tt't/''4
r r I ! r r,... r tutloitt..ü,
rr.l.t ,. r:* ..:r.!t tF 11t.a& ,. r.*r.Lt]rl! ic-
.r@:4 ..]1.L!1! !.üa:tl!, ,.&! D6art]r !3,:. f,.,!t:!rr-
r. d .-,?r:.1r:e ,"srr1e.(r!ri. !tl5,) ..rr.:!:r.:ja
-!4!.."!!:. id,r. ,!.!.,,0 d-n qr-"a2,{!,.

a.ent* rttr.rr4 :t!rg}r1r tibsltli r:.ajl1Ltn. t1ln-

.,r brü., J.ot pl,t.jlr { rldrtr{a a8 r{r! -.r!ds{
l! r.ry;!l,.r rtltl. J&t!! twl,r., te!ttl.i.r. d.'tG' !E J:
:r! 15r a!!.t Ä. tr.t aa dtn:1. tstit u. .1L, .ttt ..
turr. br ,. r*t r.rr :6 r!..tr- lbrd r-rr!.. lsr.rr-
lü.8 .E al{ .l'u.tr t .rrtora! brtara&&. tria Lala
(B1I..t) !rt1o.!a!d....d r*n1t r!. r-t*ru.:1t,.r$
l.lb -r.l.a. *.-fj l.!.a
-rbr fi triit r- rL|t,
-r*!i-.t d.

Kuva 129. Nouogrammi sektorileikkaustenkuutiomddün mdörirtömiseksi.

tulivat myös kalliiksi, edtyisesti ns. nollalouhinnateli tustoimistostalaitteen suunnittelijatutustumaanraken-

hyvinmatalatleikkauksetolivat poistettuihinkuutiomää-
riin nähden epäedullisia.Yleensä kuitenkin suosittiin
kalliorakenteita,koska ne tulivat sekä lujemmiksi että
halvemmiksikuin maaperustaiset.
Linnoituslaitteentarkoituksenmukaisella sijoittelullaja
oikeanrakenteenvalitsemisellavoitiinkin useinsaavuttaa
suurempiasäästöjäkuin varsinaisenrakentamisenaika-
na. Sanottiinkin,että suunnittelijavoi säästää100mark-
kaasiinämissärakentajamarkan.
Aina eivät suinkaantyyppilaitteetsoveltuneet,varsin-
kaankalliomaastossa. Tällöin täytyi piirtää erikoisratkai-
su, johon suunnittelu-upseeri teki luonnoksen.Varsinai
ren piirustustyösuoritettiin Myllykoskella,Pohjois-Suo-
menosaltakeväästä1941alkaenpohjoistenpiirien yli-in-
sinöörintoimistossaOulussa.Useinoli lähetettävälinnoi-
nuspaikkaanja neuvottelemaansuunnitelmantoteutta-
mrsesta.
Suunnittelu-upseerinoli myös lohkollaan valvottava
työn suorittamistasotilaalliseltakannalta.Varsinkinkal-
liorakenteissasattuiusein,että louhintaei seurannutkaan
tarkoin piirustusta, vaan tapahtui ,ryöstöjä,, kalliota
lohkesienemrnänkuia oli tarkoitus.Tällöin oli tutkittava,
miten rakennettaoli muutettava,jotta se täyttäisi soti-
laallisentehtävänsä,mutta voitaisiinrakentaamahdolli-
simman taloudellisesti.Usein oli ratkaisu tehtävä heti
työmaalla viivytyksenvälttämiseksi,joskus suunnittelu-
upseerinoli pyydettävälinnoitustoimistosta asiantunttaa
tulemaanpaikalle.
Rakennusosasto antoi työryhmilleen 25.4.41 käskyn,
ettei asekorsujasaanutvalaa, ennenkuin>maastoupsee-

16 Suom€r linnoittamisen his.oria

242
I
r"itt".n ]

2,60
|
1

I
I
I i
---t---'- -
l
I
fr 2{2
I
I
I

2n

KuvaI 30.Rakent s.
amismddray

rit" olivat tarkistaneet aseen suunnanja korkeuden,
kuvullavarustetuissa korsuissamyöstämänasennuksen.
Helmikuussal94l linnoitusosasto järjesti työPiirienja
työryhmienpäälliköillelinnoitustaktillisenkurssin,jonka
tarkoitulGenaoli perehdyttää nämä puolustusaseman
suunnitteluntaktillisiin ja
seerientyöhön.Linnoitustöiden
osaltaantaktillista
jossainsuhteessa tulevan
kaiseksi,heidänoli
suunnittelu-upseeriin
Linnoitustoimistoantoi 7.6.41 työpiiden ja
päälliköille asiastavielä jyrkemmän käskyn. "Ei riitä,
että työryhmän päällikkö ... vain ilmoittaa asiastaja
ellei muutosta tule, rakentaa rakenteen sellaisenaan.
Tällaisessa tapauksessa on työryhmänpäällikönhankitta-
va todella selvlTs siitä onko rakenne tosiaan oudolla
tavalla rakennettavaja siinä mielessäesitettäväkäsityk-
sensäja pyydettävä suunnittelu-upseeriltaselvitys ja
perustelusiitä, miksi se on niin tehtävä.Suunnittelu-up-
seerinon. . . selvitettävä. . . miksi laite niin sijoitetaanja
rakennetaan.Näin menetellenvoidaanvälttää mahdolli-
sistaerehdyksistä aiheutuvatvirheetja syvennetään kaik-
kien asianosaistenvastuun tunnetta suoritetuistatöis-
tä..."
Rakentamisenalkaessatyöt pantiin käyntiin yleensä
suullistenkäskyjenperusteellasitä mukaa kuin laitteet
saatiin sijoitetuiksimaastoon.Syksyllä ruvettiin käyttä-
mään kirjaltisia työmääräyksiä.Ne olivat ensin vain
monistettujalomakkeita(kuva 130),mutta myöhemmin
painettüja.Suunnittelu-upseeri merkitsi paperiin tarvit-
ja
tavat tiedot lähetti sensuunnitteluosastoon. Kun tämä
oli tarkistanutlaitteidensoveltuvan suunnitelmaan, pape-
joka
ri meni rakennusosastolle, antoi työmääräyksen työ-
tämä edelleentyöryhmille.Näin rakenrettavat
kirjatuiksi kaikkienniidenjohtoportaiden
toimintapiiriinne kuuluivat.
urakoitsijoillekinpelkästäänmaan
tutkirnuksenpohjalta,mutta 3.2.41
määräsi urakalla rakennettavienlaittei-
denkohdaltamaaperäntutkittavaksipliktaamalla.Tämä
työ oli tehtävä työpiirin toimesta suunnittelu-upseerin
osoituksenmukaan ja vasta pliktauskartanperusteellä
suumittelu-upseerimääritti laitteen tarkan paikan ja
yksityiskohtaisensüoituksensekä muut rakentamiseen
vaikuttavatseikat.
Suunnittelu-upseerien käyttöönoli lähinnäsektoritutki-
muksia varten annettu linnoitustoimistonkartoittajia.
Linnoitustoimistomääräsi6.2.41kuhunkin armeijakun-
taan ja prikaatiin sijoitettavaksirakennusmestarin. Teh-
tävätmääriteltiinseuraaYasti:
"AK:ssa:pion.komentajan apulaisenalinnoitus-ja kenttä-
työtilanneilmoitustenlaatimisessa,linnoitustöitäkoske-
vissa piirustus- ja kartoitustöissäsekä yhteysmiehenä
AK:n ja työryhmienvälillä.
Pr:ssasuunnittelu-upseerin apulaisenalinnoitus-ja kent-

tätyötilanneilmoitustenlaatimisessaja vakinaistenlait-
teidenpunnitus-ja kartoitustöissä,
Rakennusmestaritovat työsuhteessavastaayansotilas-
päällystön(AK:n pion.kom.ja suunnitt.ups.)alaisia . . .'
Tehtäviinmäärättiinkaikkiaan l8 rakennusmestaria ja
heille järjestettiin Myllykoskella 2 päivän kurssi ennen
toimeen ryhtymistä. Rakennusosasto puolestaankorosti
työpiireille,että niidenoli valittavasellaisetmiehet,jotka
kykenisivät laatimaan työtilanneilmoitukset,jotta työ-
ryhmät vapautuisivattästäniitä rasittavastatyöstä.
Teknillisenpäätyönsäohessasuunnittelu-upseerit oli-
vat myöseri asteistenkomentajienasiantuntijoitalinnoit-
tamisen tekniikassaeikä vähäksi ole arvioitava heidän
työtään linnoittamistietoudenlevittämisessä yleensäup-
seerikuntaan.Koulutuksenpuutteellisuudesta johtuen se
luonnollisestioli tuohonaikaanvarsinvähäistä.
Esimerkkinä kerrottakoon,että linnoitustoimistooli
ilmoittanut voivansarakentaaeräälle kannaksellekym-
menkuntakorsua.Tällöin oletettiinniihin menevänkeski-
määrin 500mr betonia.Kun yhtymänsuunnitelmasitten
saapui linnoitustoimistoon,siihen kylläkin sisältyi l0
korsua,mutta niiden kunkin rakentamiseen olisi jo men-
nyt 5000m', koskane olivat sellaisinaan melkoisialinnoi-
tuksia monine aseineenja runsaine majoitustiloineen.
Tällaisessatapauksessalähetettiin linnoitustoimistosta
joku kapteeni "everstejäkesyttämään',kuten sanonta
kuului. Hänen oli teknillisiin syihin vedoten saatava
suunnitelmasovitetuksilinnoitustoimistonresursseja vas-
taavaksi.
Joissakintapauksissasaattoi komentosuhteidenepä-
määräisyysaiheuttaavaikeuksia.Kun rakennusosaston
päällikkökävi tarkastusmatkalla Hangonlohkon
la kesäkuussa1940, sotilaslääninkomentaja
suunnittelunviivästymisensyyksi,
valtuuksiayksityiskohtaiseen
dostaHanell esitti merivoimienkomentajalle,että juuri
läänin komentajamäärättäisiin,taktillisensuunnittelun
vastuunalaiseksi johtajaksi'. Kuitenkin työpiirin päällik-
kö ilmoitti toukokuussa1941töidenj ärjestelyäyaikeutta-
van, kun eri johtoportaateivät olleet voineetsopiayhte-
näisestäsuunnitelmasta ja kiireellisyysjärjestyksestä.
Ha-
nell lähetti tuolloin edustajansapaikalle yarustettuna
valtakirjalla,josta ilmeni, että hän oli yältuuttanutomas-
ta puolestaankysymyksessä olevan kapteeninratkaise-
maanasiatja pyysi kaikkia paikalla oleviajohtoportaita
myösantamaantälle samatvaltuudet.Suunnittelunkoor-
dinointia täällä vaikeutti ilmeisestise, että alueellaoli
kolmenlaisiajohtoportaita, sotilaslääni,prikaati ja ran-
nikkotykistörykmentti.Rakentamistatällainen epämää-
räisyystietenkinvaikeutti.
Komentajienvaihtuvuusoli varsinkinalkuaikoinamel-
243
ko suurtaja uusisaattoiuseinkinolla eri mieltä edeltäjän-
sä taktillisistaratkaisuista.Kokemattomuudesta johtuen
ei osattuottaa huomioon,mitä suunnitelmanmuuttami-
nen merkitsi sekäsuunnittelu-upseerin työlle että ennen-
kaikkea rakentamiselle.Muutoksen tekeminen saattoi
olla mahdotontakin,mutta joka tapauksessa se aiheutti
lisäkustannuksia ja työn hidastumista.Tällaisissakinta-
pauksissa jouduttiin useinpuuttumaanasioihinlinnoitus-
toimistostakäsin.
Kun kenttäarm€ija kesällä 1940 oli kotiutettu, jäi
puolustusaseman suunnitteluvastuuasianomaisellepri-
kaatille. Kotiutettua divisioonaavastaavansotilasläänin
esikunnanpiti kuitenkinpysyäkiinteässätuntumassasen
tulevallapuolustuslohkolla tapahtuvaanlinnoittamiseen.
II AK esimerkiksiantoi asiastakäskyn13.8.40.'Läänien
komentajatseuraavatjatkuvastilinnoitus-ja varustustöi-
denkehitystälohkoillaansekäantavattarvittaessaniiden
suhteentäydentäviäohjeita prik.komentajille.Viimeksi-
mainitut suunnittelevatlaitteiden sijoitukset,johtavat
kenttävarustustöitä sekäpitävät vakinaistenlinnoituslait-
teidensuhteenhyvääyhteyttäniidenrakentajiin.,
Linnoitustoimistonohjeetsuunnittelusta
Suunnittelu-upseereiden omaa koulutusta täydennettiin
linnoitustoimistonjärjestämillä neuvottelupäivillä.Oma
merkityksensäoli myöstarkastuskäynneillä, jolloin suun-
esittää ongelmansayhdessä
Eri asioistaannettiinmyöskirjallisia ohjei-
yhtenäiseksikokoelmaksi"Lin-
noitustoimistonSuunnitteluosaston ohjeet maastonsuun-
nittelusta,.Seuraavasisällysluetteloantaakuvankäsitel-
I osa. Maastosuunnittelünjärjestely
1. Suunnittelu-upseerintehtävät
2. Taktillinentiedustelu
3. Teknillinentiedusteluja suunnittelu
A. Maastossa suoritettavatmittaukset
B. Rakenteenia siioituksenmäärääminen
4. Suunnittelu-upseerinosuus rakennustyön
valvonnassa
5. Suunnittelu-upseerinyhteys Linnoitustoi-
mistoon
II osa. Teknillisiäohjeita
1. Kestolaitteidenluokittelu
2. Betonikorsujensuunnittelussahuomioono-
tettaviaseikkoja
3. Puolustusaseman tulielinteaja esteidenkes-
kinäinensuhde
244
Korsujenaseidenkäyttäminen
5 . Kk.kuvut
6. Kk.korsujenaukko-ja kattopanssarit
7 . Tähystys-ja tj.kuvut, periskoopinsuojaput-
ki
8 . Kk.suojustenäänenvaimennus
9 . Kk.korsujenhäkäsuojelu
1 0 . Korsujenkivi- ja maatäytteet
1 1 .Maastouttaminen ja naamiointi
12. Korsunupottamissyvyys ja sen määräämi-
nen
1 3 .Avolouhoskorsujen rakentamisessahuo-
mioonotettaviaseikkoja
14. Kivilohkarekatto
15. Korsujenvasikat
16. Kestolaitteidenantennit
17. Betoninvalmistusja tarkastus
18. Taistelu-jayhteyshaudatsekäavoasemat
19. Hintoja
20. Piirustusluettelo
21. Kestolaitteidenpienoispiirustukset
III osa.Kartoitustyöt
1. Yleistä
2. Työn suoritus
3. Erikoisohjeetlinnoitusrakenteiden tutkimi-
seksi
4. I : 5000kartanlaatiminen
5. Laitteidenmerkitseminenmaastoon.
Ohjeisiinkuului myös
Hanellinperiaatesuunnittelun
misestapaikallisilleyhtymille
tai linnoitustoimisto
siin. Esimerkkejätästä löytyy runsaastisekä Hanellin
että Vainion matkoiltaanlaatimista tarkästuskertomuk-
sista,jotka jaettiin varsinsuurinajakeluinasekäyhtymil-
le että linnoitustoimistonsisällä.Asioita käsiteltiinmyös
linnoitustoimistonneuvotteluissa,esimerkiksi 19.5.40,
mistä pöytäkirjakertoo:". . . divisioonansuunnitelmaon
hyvin vaillinainen.- Syvyyttä ei ole käsketyissäkohdis-
sa,vaansensijaanon useitaerillisiälinjoja. . . Hv-esteon
useissapaikoissasijoitettujärjettömästi . . .n Toinenesi-
merkki kesäkuultaI 940:"Huomioidenkenraaliluutnantti
Hanellintarkastuskäynnillä tehdyt päätöksetpuolustusa-
semankulkuun nähden,on ... lähetettävälinnoitustoi-
mistolleuusi suunnitelma.. . . Suunnitelmaatehtäessä on
huomioitavaoheisessa liitteessäesitetyt näkökohdattu-
lielimien sijoitukseennähden.,Näkökohdatovat ainakin
yhtäpaljontaktillisiakuinteknillisiä.
Myös linnoitustoimistonmuutkin upseeritosallistuivat
taktillisiin neuvotteluihin asianomaistenkomentajien
kanssatyömaillakäydessään, mutta pedaatteesta- jouk-
kojenvastuusta - pidettiinsilti kiinni.
Koska todettiin, että taktilliset käsitykset saattoivat
suurestikin vaihdella ja että linnoittamisentarjoamat
mahdollisuudetja toisaalta sille ominaiset rajoitukset
puolustuskysymyksiä ratkaistaessa olivat useinupseereil-
le hyvinkin epäselviä, linnoitustoimistossa ryhdyttiin suo-
rittamaan linnoitustaktillistatutkimustyötä. Tämä tehtä-
vä annettiin kapteeni (myöhemminkenraalimajuri) T
Saukkoselle.
Tässäyhteydessäon aiheellistaselostaaohjetta,jonka
ylipäällikkö antoi linnoittamisesta5.3.41, samalla kun
hän vahvisti betonikorsujenlujuusluokittelun Ohje on
operatiivisenosastonpäällikön,everstiTapolanlaatima
ja sekuvastaahyvin sekäsenhetkistäkäsitystäpuolustus-
asemanlinnoittamisenasteestaettä taktillisestaajatte-
lusta. "Asemasta muodostetaanvähitellen tarpeen ja
mahdollisuuksien mukaansyvyyttäomaavavyöhyke. . ,
Erityisestioli luonnostaanheikot,mutta samallatärkeät
kohdat tehtävä muita syvemmiksi.Ei ollut myöskään
kaihdettavajoidenkin laitteiden sÜoittamistapääpuolus-
tuslinjan edessäkinoleviin, hallitseviin maastonkohtiin,
sillä siten vain €distetään"vastarinnanpainopisteensa-
laamistaasemassa . . ." Sivustatulenohellaoli pidettävä
silmälläpäätulirryöhykkeen riitl.ävääsyvyyttäja myös
asemansisäinentuliverkko oli saatavatehokkaaksi.Tu-
lielimet oli pyrittävä süoittamaansiten,että yhteenkoh-
vihollisentuli ei samallaosuisitoiseenVarsinkin
panssarinuratoli suljettavasekä
myösasemans)'vyydessä.
rakennettavaminimimiehitystarpeen
vaiheessatoteutetaansiitä linnoitusjoukko-
edellyttämäosa',jota sittenlisätäänja
täydennetään. Tällöin ei ollut otettavahuomioonainoas-
taan kiväärijalkaväentaruitsemia laitteita, väan myös
kranaatinheittimistö,tykistö, ilmatorjuntatykistö sekä
johto-ja huoltoelimet.
Korsujentoimintamyösvaikeissaoloissakuten pimeäl-
lä, savussa,sumussaja pölyssäsekä kovassatulessaoli
varmistettavaja järjestettävätähystys,hälytys ja vies-
tiyhteydet.Korsujenmaastouttamisesta ja naamioinnista
oli huolehdittava- pelkkärakenteellinenlujuus ei riita.
Valelaitteetolivat tärpeenvihollisenharhauttamiseksi ja
esteetoli sijoitettavaniin, etteivätpaljastaisiaseenpaik-
kaa.
"Lopuksi tahdon huomauttaa,että asemanlujuus lop-
pujenlopuksinääräytyy siinäpuolustautuvien joukkojen
ja niiden käytettävissäolevienvälineidennuk22n". Eri-
tyisentärkeätäoli linnoitusjoukkojenvalmiudenjatkuva
valvonta.

Ohje päättyy seuraavasti."Kun Iinnoitustoimintaon
maammeolosuhteisiinverratenerittäin laajaaja linnoi-
tustoimistdntehtävät senvuoksihyvin monipuolisia,ko-
rostanvielä kiinteän yhteistoiminnanvälttämättömyyttä
armeijakuntienja linnoitustoimiston keskenmahdollisim-
man hyvien tuloksienaikaansaamiseksi tässäpuolustus-
valmiudellemme tärkeässä työssä., Ohje meni paitsi lin-
noitustoimistollemyös kaikille pääesikunnan alaisilleyh-
tymille ja merivoimille.
Joukoissavallitsevanupseerienpuutteenvuoksi suun-
nittelu-upseereillehelposti tuli muitakin tehtäviä kuin
linnoittamiseenliittyviä. Niinpä Hanell piti aiheellisena
245
30.5.41kiinnittää armeijakuntienkomentajienhuomiota
siihen,että "nyt kesäntullen kiireisimpänätyöaikana. . .
linnoittamisenkannaltaon välttämätöntä,että tutkimuk-
set suoritetaanviipymättä ja että töitä seurataanja
valvotaanjatkuvasti . .. Jos suunnittelu-upseereilla on
muita tehtäviä. . . suunnitteluviivästyy,työjoukotjoutu-
vat odottamaanja rakenteet tulevat huonommiksija
kaikki tämä rnaksaamiljoonia markkojaturhaan,, argu-
mentti, johon Hanell hyvin usein vetosi. Hän pyysikin
nyt, ettei suunnittelu-upseereitakäytettäisi"muihin kuin
varsinaiseentehtäväänsäja että tilapäiseenkinpoissao-
loon. . . heitäei määrättäisiilman minunlupaani,.
XVI LUKU

TEKNILLINEN SUUNNITTELU

Sodankokemuksienvaikutus

Talvisodankokemuksistavaikutti betonikorsujensuun- mään ammustentunkeutumistaseinänviereenja korsun

nitteluun enitentykistötulenodotettuäsuurempiteho ja alle(kuva132).
suora-ammuntatykistön yllättävän runsaskäyttö. Vihol- Sisäänkäyntitehtiin entistä suojaisemmaksija sen
listykistölläoli jopa 10"-12" kaliipereita,kun korsut oli eteen pystyttiin tulittamaan konepistoolillaerityisestä
mitoitettu 6" kaaritulelle.Varsinaistasuora-ammuntaa ei lähipuolustusaukosta. Korsun sisältä voitiin pudottaa
suunnittelussa ollut otettu huomioon.panssarivaunujenkäytäväänkäsikranaattipudotusputkea myöten.
pienikaliiperisiätykkejä lukuun ottamatta. Sodassaoli Korsun valussasallittiin periaatteessatyösaumavain
ollut tällaisessaammunnassa jopa 6" tykkejä,joiden tuli lattian ja seinän rajassa ja tällöinkin oli käytettävä
oli osoittautunutvarsin tuhoisaksi.Oman tykistön heik- uurretta eli ponttia. Lattialaatastaylöspäinoli siis valu
kouden ja ammuspulanvuoksi ei näitä tykkejä ollut mikäli suinkin mahdollistasuoritettavakeskeytyksettä.
pystytty tuhoamaaneikä edes karkottamaanetulinjan Majuri Hansen,SAK:n päällikkö,oli kirjoittanut linnoi-
edestä. tustoimistolle29.5.40saaneensa oiirustuken. iossaoli
Näiden kokemustenvaikutus on selvästi nähtävissä
talvisodanjälkeen piirretyssäkonekiväärikorsussa (kuva Kuva131.Talvisodan jdlkeensuunnitellLnkonekivdarikorsün
131),josta tuli linnoittamiskaudenalun eniten käytetty kaaviopiirros.
tlyppi. Todettakoonheti, että nyt ei voitu ajatellakaan
jokaisenkorsunyksilöllistäsuunnittelemista, kuten aikai-
semminoli tehty.
Jo ennensotaaoli
la varustettuunkonekiväärikorsuun
olleet kaikki sodanaikana rakennetutasekorsut.Myös
sodan kokemuksetolivat osoittanecttämän rakenteen
edullisuuden.Hyvä vertailu oli saatu Lähteen lohkon
korsuistaSj 4 ja Sj 5, joista edellinenoli rintamatulta
ampuma panssarilevykorsuja jälkimmäinen asekam-
mioittensaosaltasiipimuurikorsu.
Uudessatyypissäoli myös majoitustilaa 16 miehelle.
Olihan todettu,että sitä taruittiin etulinjassarunsaastija
toisaalta rakennusteknillisistäsyistä kannatti näin jä-
reään korsuun sijoittaa tällainen tila sen suurestikaan
nostamattabetonikuutioittenmäärääja siis kustannuksia
pelkkään asekammioonyerrattuna. Korsussaoli aina
tähystyskupuja ampuma-aukonvieressätähystysrako.
Nämä elementititseasiassa määräsivätkorsunmuodon.
Vihollisenpuoleinenseinäoli nyt 230 cm, siis metrin
verranvahvempikuin ennen.Katto oli 210 cm ja takasei-
näkin 140 cm, siis suunnilleensaman paksuinenkuin
ennenvahvinseinä.Katto oli yhtenäinen,olivathankoke-
muksetirtokiveyksestäolleetnegatiiviset.Sensijaankor-
sun kaikille sivuille tehtiin entistälaajempi kiveys estä-
 24'7
(kuva 133).Yleensäkaikkienkorsujentaaksesuositettiin
rakennettavaksikenttälinnoitettuja avoasemiakoneki-
vääreitävartenlähipuolustusta ja varsinaisenkorsuaseen
tulialueenlaajentamistasilmälläpitäen.Suojanparanta-
miseksiryhdyttiin kuitenkin tekemäänmyöskevytraken-
teisia katettuja asemia betonista. Ne saatiin yleensä
helpostimaastoutumaan, koskane sijaitsivatkorsunsuo-
jassaja olivat matalia, mutta niiden suoja-arvooli luon-
nollisestivähäinen:sirpaleenkestäviksihän ne oli yleensä
tarkoitettukin.
Asekammionkatossakäytettiin rautalevyä estämään
betonia varisemastaammustenosuessakattoon, mutta
majoitustiloissapantiin alapintaan 2/' lankutus, koska
raudasta oli puutetta. 26.3.41 annettiin käsky, jonka
mukaan "kattolaudoituspoistetaankäytännöstäja tul-
laan se korvaamaanmyöhemminmäärättävällämelto-
rautaverkolla.Samoinpoistetaankk.-suojusten kattopelti
ja tullaan kammionkattoonasettamaankiinnityslankoja
äänieristyksen kiinnittämistävarten. . .' Kattolaudoituk-
sen sijasta ruvettiin käyttämääntiheäsilmäistä3 mm:n
pyöröteräsverkkoa. Se pantiin aivanlähellekaton alapin-
josta ilmenee taa. Asekammionpelti kävi tarpeettomaksi,kun kattoon
Kuva 132.Joukkueenkorsunyleispiirustus,
ksen r akenne.
suojakivey tuli äänenvaimennuskerros.

yalusaumaseinienja katon rajassa.Koska tämä hänen Kuta I33. Korsun"vasikka",takaseindn

suojaanrskennettu
mielestäänheikensirakennettaeikä ollut työn kannalta konekivdaripesake.
tarpeellinen,hän ehdotti sen poistamista.Asiastapidet-
tiin neuvottelu2.6.40Myllykoskellaja tällöin linnoitus-
töidenjohtaja hyväksyiehdotuksen.
Korsun raudoitus
seksi,joten sen periaate,
laan,mutta betoninpaksuuksien suurentumisesta johtuen
raudoituksensuhteellistamääräävoitiin pienentää.Beto-
nin koostumussäilyi myös aluksi entisellään,mutta oli
tärkeänätutkimuskohteenakoko välirauhanajan. Beto-
nin puristuslujuudeksivaadittiin edelleen450 kg/cm',
paitsilattialaatassa350kg/cm'. Työselityssäilyi olennai-
silta kohdiltaanentisenä.
Konekiväärikorsunpiirustusvalmistui huhtikuun puo-
len välin jälkeen, joten sitä päästiin käyttämään heti
rakennuskauden alkaessa. Se pysyi periaatteessa sellaise-
naan aina siihen saakkakunnesruvettiin rakentamaan
myös keveämpiärakenteitaja saatiinteräksisiäkoneki-
väärikupuja.
Poikkeustapauksissa käytettiin myös kahden koneki-
väärin korsuja,jotka kuitenkin piti piirtää jokainenerik-
seen,jotta voitiin ottaa huomioonaseidenampumasuun-
tien välinen kulma. Tällaista laitetta pidettiin kuitenkin
epäedullisena, koskasiitä tuli suhteellisenpitkä monoliit-
tiseksirakenteeksi.
Paljon yleisempi ratkaisu sensijaanoli ns. "vasikkan
248
pantiin kallionja betoniseinän väliin salaojia:rautalanka-
verkostätehtiin putki, joka täytettiin sepelillä.
Avolouhoksiin rakennettiin myös puolen joukkueen
korsuja,koskane useissatapauksissa olivat asemanmie-
hityksenkannaltaedullisempia;matkakorsustataistelua-
semaanei tullut niin pitkäksi kuin monestijoukkueen
korsusta.Monoliittisenabetonirakenteena puolenjouk-
kueenkorsukaivettavassa maaperässä tuli suhteettoman
kalliiksi majoituspaikkaakohden,joten tällöin käytettiin
yleensäjoukkueenkorsuja.
Pian ruvettiin rakentamaanmyös ns. betodsia kenttä-
korsuja.Olihan epätarkoituksenmukaista rakentaapuu-
korsuja,koskapuu nopeastilahosija toisaaltataasvarsin-
kaan taempanaei ollut välttämätöntäkäyttää yhtä vah-
voja rakenteitakuin varsinaisessa taisteluasemassa. Kuva
135 esittääpuolenjoukkueenkorsua,mutta niitä tehtiin

Kuva 135. Puolenjoukkueenkenttökorsu.

sa.
Kuva 134, JoukkaeenmaioituskorsuavoI ouhokses

Toinen samanaikainen ja ehkä yhtä yleinen oli jouk-

kueenmajoituskorsu, joka kuvassa134esitetäänavolou-
hosrakenteena. Pohjaratkaisuoli sama,olipa korsu kal-
liossatai kaivettavassa maaperässä. Koskamaastouudes-
sa puolustusasemassa oli varsinsuuressamäärin kalliois-
ta, sijoitettiin majoituskorsutavolouhokseen, missä se
vain oli mahdollista,koskalaite täten tuli lujemmaksija
myös hinnaltaanhalvemmaksi.Sijaintipaikastariippuen
voitiin korsuunsijoittaamyöstähystyskupu.
Aluksi avolouhoskorsut rakennettiinniin, että kalliota
vasten tuli 110-90 cm:n vahvuinenbetoniseinä,jonka
varassakatto lepäsi.Pian kuitenkin ruyettiin seinäteke-
mään vain 70 cm paksu. Jos kallio ei ulottunut katon
yläpintaansaakka,oli sitä varten louhittava kynnys eli
,olkapää".Senpiti ulottua noin metrin syvyyteenkallion
pinnasta, mutta sen ei tawinnut olla säännöllinenja
suorakulmainen.Erityisesti korostettiin, että korsu oli
sijoitettavakallion halkeamissuuntien mukaanja jos lou-
hittaessasyntyi ryöstöjä,ne oli otettava majoitustilaksi
eikä täytettävä betonilla. Jotta korsu pysyisi kuivana,
 249
väli- ja päätylevytvalettiin paikalla, samoinlamellikor-
sun päälle noin l0 cm:n paksuinenbetonikuori,joka
raudoitettiin pyöröteräsyerkoilla. Koska nämä valut oli-
vät melko vähäisiä,ne voitiin suorittaa käsikäyttöisin
sekoittiminja tarkoituksenaoli, että joukotkin voisivat
tätenrakentaabetonikorsuja.
Myös ns. holvikorsuja alettiin jo suunnitella,mutta
tämä tyyppi valrnistuivastasodanaikana.Heti talviso-
danjalkeensaatiinAmerikastatietoja imubetonimenetel-
mällä tehtävistäpallokorsuista.Menetelmästäantoi insi-
nööri A. Junttila lausunnon22.4.40."Olen seurannut
mainitunmenetelmänkäyttöäja kehitystäammattikirjal-
lisuudenavulla noin parin vuodenaikanaja olen voinut
todetamenetelmäntulleen käyttöönyhä useammallaeri
alalla. . ., . . . ,laadullisestion työn tulos aiyanerinomai-
nen . . . toivottavaa,että senkäyttökelpoisuus betonikor-
sutöissävoitaisiintutkia suorittamallakäytännöllisiäko-
keita". Imubetonikorsuttulivat kuitenkin käyttöönvasta
jatkosodan aikana, kun perusteellisetja aikaa vievät
Kuva I 36.Lamelli korsu. kokeilut sekä kalustonkehittämistyötoli saatu suorite-
tuksi.
myösryhmälleja joukkueelle.Varsinainenkorsuvalettiin Myösjoukkojentoimestarakennettiinbetonisiakenttä-
betonista;seinätja katto olivat vain 35-50 cm. Ulkopin- korsuja. 5.DivisioonanEsikunta teetti linnoitusosaston
taan tehtiin vesieristys.Kattolaatanpäälle tuli ensin 10 työryhmällä itselleenkomentokorsutTaavetineteläpuo-
cm soraa,sitten vitsamattokerros,I f2 metriä täytemaa- lelle. Ne oli tehty asettamallaperäkkäin 6 betonista
ta, vähintään170cm:nvahvuinentiiviisti ladottukiviker- ryhmän korsua, jotka olivat itse asiassasamanlaisiakuin
ros ja päällimmäiseksivielä naamiomaata.Katon koko- talvisodan aikaiset sarjakorsut(kuva I 37). Linnoitustoi-
naispaksuudeksi misto ei niitä hyväksynyt, koska "yksikin korsun sisään
SyksylläI 940ruvettiin ammus tai ilmapommivoisi räjähdys-
silla kenttäkorsuilla. tuhota kaikki korsussaolevat ...
betonirenkaista liittää toisiinsahiemanporrasta-
mukaisistaelementeistä. malla ..." Hanell mainitsi tarkastuskertomuksessaan
noin 1300 kg, "Myöskin joukkojenrakentamis-
jälkimmäisiä voitiin liikutella ta tai alaisillaan työjoukoilla rakennuttamistavakinaisis-
olkoot ne minkälaatuisiahyvänsä,
Kuva137.EsimerkkejdryhmAn on Linnoitustoimistoyastuussa.Kaikki linnoituslaitteet
sa,
oll rakennettavayleisestioikeiki havaittujenkokemusten
mukaan käyttäen hyväksi kaikkea saatavissaolevaa
asiantuntemusta ... On ... välttämätöntä, että Linnoi-
tustoimistosaatiedot kaikistajoukkojensuunnittelemista
Väärin pysyväisluontoisista linnoituslaitteistatai niiden muutok-
sista, jotta kaikki niihin vaikuttavat seikat voitaisiin
mahdollisimman tarkoinottaahuomioon.,

Korsutykit

45 mm:n panssarintorj untatykit

Oikein
Jo ennen sotaa oli todettu, että puolustusasemankiinteä
aseistus, pelkät konekiväärit, ei ollut oikeassa suhteessa
250
korsujensuoja-arvoon, mutta tällöin ei ollut mitään mah- linnoituslaitteisiinkuuluva aseistushankitaan mitä pi-
dollisuuksiatehokkaammanaseenhankintaan.Asiaatut- kimmin. Pyydän Teitä, Herra Kenraali, ryhtymääntoi-
kittiin jo Ink-korsujasuunniteltaessa. Nyt setuli ajankoh- menpiteisiin,että betonikorsujavarten viipymättä tilat-
taiseksi heti rakentamiskaudenalkaessa.Hanell pyysi taisiin 100 kpl. 45 mm. pst.tykkejä ja että samalla
30.4.40puolustusministeriön,toimenpidettä, että Taiste- tilattaisiin Linnoitustoimistoavartentämän laskuunyksi
luyälineosasto tai Asesuunnittelukunta saisitehtäväkseen kiinteän jalustan koekappaleem. tykkimallia varten.
kiireellisestisuunnitellaerikoisjalustan45 m/m panssari- Senjälkeenkun tarpeellisetkokeilut on suoritettu,tulen
torjuntatykkiä varten, joka sijoitettaisiinbetonikorsuun esittämääntarvittavanjalustamääränhankkimisen."
tulitehtävällä. Koska 45 m/m tykki ei kuitenkaanole Tämä vetoomusjohtikin tulokseenja 25.9.40taistelu-
kyllin tehokaskaikkia hyökkaysvaunuja vastaanja koska välineosastotilasi valtion tykkitehtaalta 50 tykkiä hin-
korsuun sijoitettavan aseen tehtävänä tulisi olemaan taan 92 000,- mk/kpl. Tehtaan tarjous oli päivätty
myös jalkaväen tulittaminen pitkiltä etäisyyksiltäolisi 6.9.40.Samallataisteluvälineosasto ilmoitti tilaavänsa50
tutkittava mitä mahdollisuuksiaolisi olemassa3" kenttä- tykkiä lisää h€ti kun tarvittavat varat olisi myönnetty.
kanuunansijoittamisellekorsuunerikoisjalustalle ja min- Toimitusaikaapyydettiinnopeuttamaan, osatykeistätoi-
kälainenjalustasilloinvoisitulla kysymykseen". vottiinsaatavan jo vuodenloppuunmennessä.
Asia ei kuitenkaanlähtenyt liikkeelle. Hanell kirjoitti Eräässävaiheessaoli esillä toisenkin 100 kappaleen
tykistökomentajalle 6.9.40 saaneensa tietää, että tykkejä sarjan tilaaminen.Bonsdorffkirjoitti tykistökomentajalle
olisi tilattu 50 kpl ja pyysi nyt tilattavaksi lisää 100 kpl. 26.3.41 saaneensaeversti Tapolalta tiedon asiasta
Samallahän pyysi hintatietoja ta ittavan rahaerän va- 24.3.41 ja kysyi nyt, pitikö se paikkansaja miten tykit
raamiseksilinnoitusmäärärahoista. Pari viikkoa myö- jaettaisiin. Tämähän vaikutti suurestirakentamisohjel-
hemmin,21.9.hän kirjoitti uudestaantykistökomentajal- maan. Kenraalirnajuri V. Svanströmvastasi2.4.4i, ettei
le. "Katsoen asiankiireellisyyteenoli pyrkimykseni saat- hän tiennyt asiasta mitään eikä tähäntarkoitukseenollut
taa tykkien hankinta käyntiin henkilökohtaisilla neuvot- varojakaan olemassa. Tykkien määrä jäikin lopullisesti
teluilla (oita linnoitustoimistonupseeritolivat käyneet sataan.
vastaavienäsesuunnittelijoiden kanssa),ryhtymättä ai- Aluksi oli tarkoitus muuntaa korsuissakäytettäviksi
ja
kaavieväänkirjeenvaihtoon, uskoin ensimmäisen50 sotasaaliina saatujatykkejä,mutta kun asesittenvalmis-
jo
kappaleenerän valmistuksen olevan käynnissä.K.o. tui, se oli niin uusi konstruktio, että siinä 'ei ollut
pst.tykit ovatoleellisenaosanakokolinnoitussysteemissä, sotasaalistykistä muuta jäljellä kuin reikä'. Tykki oli
jonka miltei tärkeimmän kiikaritähtäin.Särja
dntorjunta. Myös sopivan
välttämätöntä nopeasti saada
pst.tykki. Tällä hetkellä on
miljoona,45 mm. pst.tykkiävarten. Katsoen
riin rahasurnmiin,jotka
miseen(yksinomaantämän
määnn. 800 milj. markkaa)

Kuva 138.45 mm:npanssaitorjuntatykinja konekivdö n kotsu.

 251

Panssarintorjuntatykkien sijoittamiseksisuunniteltiinyh-
distettykk-ja pst-tykkikorsu(kuva 138),koskatämä tuli
taloudellisestiedullisemmaksikuin vain yhden aseen
korsu. Ratkaisuaei kylläkäänpidetty aseidentehtävien
kannalta parhaana,koska konekiväärilläpyrittiin pyyh-
käisevääntuleen,kun taas pst-tykin sijainti oli edullisin
niin korkealla, ettei sen pitkällekäänlentoradallejäisi
katveita. Erikoistapauksissa rakennettiinkallioon kaksi-
kerroksisiakinkorsuja,jolloin tykki sijoitettiin ylemPään
kerrokseen(kuva 139). - Varsin yleiseksituli korsun
sisäänkäynnin tekeminenniin suureksi,että siihensaatiin
suojapaikka liikkuvalle pst-tykille (esimerkiksi kuva
138).
Suunnittelu-upseerit saivatsyyskesällä1940tehtäväk-
seen määrätä pst-tykkikorsujen paikat. Koska tällöin
eräissäkohdin oli jo alettu rakentaa kk-korsuatykille
edullisimpaan paikkaan, jouduttiin joPa tekemäänmuu-
toksiarakenteillaolevaankorsuun.
Ensimmäisten i0 tykin piti valmistua15.3.41,mutta
Hanell kirjoitti 3.4.41 yleisesikunnanpäällikölle, ettei
vielä ainuttakaantykkiä ollut saatu. Niitä varten oli
valettujo 44 korsua,jotka täten olivat tehottomia.Rahaa
niihin oli sidottu noin 50 miljoonaa.Hän pyysi kiirehti- 1 2 3 4 5 m
määnasiaa,jotta aseetsaataisiinpaikoilleenennenkeliri-
kon päättymistä.Tuotantooli kuitenkinniin hidasta,että
sodanalkaessa tykkejä oli paikoillaanvasta26 kpl. korsu,
Kuva139.Avolouhokseen siioitettukaksikenoksinen
Asentamisensuoritti kaksi tykkitehtäanja linnoituso- jossatykki onylemmdss a keftoksessL.
saston ammattimiehistäkoottua ryhmää. Mukana oli
aina asianomaisen pääasiaolisi saadatykit
kuuluvasekäkunkin valmis ottamaan varat
määrättymies.Myös oli puolustusministeriösen
tajiksi tuleviahenkilöitä.
ainutlaatuiseksiopetustilaisuudeksiu, armeijakunnille19.9.40,että
toimistonkirjelmässä. mukaantykkejä jaettaisiin seu-
Tykkikorsutoli piirretty siten,että aseella
ampumasektori.Kun tykki valmistui, sillä pystyttiinkin - I I A K noin 18kpl
ampumaan vain 45" sektori. Suurin osa korsuja oli _ IAK noin 5 kpl
kuitenkin jo valettu, mutta muutamissaehdittiin vielä _ IIIAK noin 5 kpl
ottaahuomioontämä muutos. - IYAK noin 5 kpl
_ VAK noin 4 kpl
76 mm:n korsutykit Yhteensä 37 kpl
Kysymystä76 mm:n korsutykkiensaamisesta käsiteltiin
linnoitustoimistossa rinnan45 mm:n tykkien kanssa.Kun Myöhemmin määrä pieneni 30:een,joka nyt jaettiin
asiaei kesänmittaannäyttänytedistyvän,Hanell kirjoitti seuraavasti:
tykistökomentajalle 6.9.40pyytäentietoja mahdollisuuk- - I I A K l6 kpl
sista käyttää kanuunaa76 LK korsutykkinä.Hän pyysi - IAK 5 kpl
vastaustaseuraaviinkysymyksiin: - IVAK 2 kpl
- montakotykkiä olisi mahdollisuussaada, - VAK 7 kpl
- mitä maksaisitykin muuttaminenkorsutykiksija III AK ja Karjaan sotilaslääni,joilla oli käytettävissä
- mistärahoistakustannukset maksettaisiin. yastaavankaliiperin rannikkotykkejä,jätettiin tämän
Hanellin mielestäei ollut merkitvstäsillä. minkä osas- suunnitelmanulkopuolelle.
Kuva140.Kenttätykin155Kf77avoasema.

Tykit olivat tarkoitetut panssarin-ja elävän voiman voitaisi sijoittaa kiinteästi betonilaitteeseen,vaan olisi
torjuntaan.Kenraali Oeschehdottilinnoitustöidenjohta- rajoituttava tekemään vain betonisuoja tykille ja sen
jalle 26.11.40,että harkittaisiinniiden käyttämistämyös miehistölle tulenannon tapahtuessa avoimesta tuliase-
'suorasuuntaustykkien tuhoamiseenja lamauttamiseen, rnastan.Tykki ei rakenteensa puolestasellaisenaan sovel-
mikä tehtäväon toistaiseksilaskettujoukoillekuuluvaksi. tunutkaan korsutykiksi, vaan sen oli ammuttava avoase-
Kun näillä on siihenkenttätykistönohella käytettävissä rnasta(kuva 140).
vain kranaatinheittimetja 37 m/m pst.tykit,joista krh:lla KenraaliSiilasvuopuolestaanolisi halunnutvahventaa
(kuten kenttätykistöllä)ei ole tähän tehtäväänriittävän panssarintorjuntaa V AK:n suurillajänillä talvisaikaan.
suurta tulenavaamisnopeutta, eikä pst.tykeillätaas tar- Hän pyysi 6.10.40 kahtatoista 75 mm:ntykkiä, joille olisi
peellistatehoa kaivautuneitasuorasuuntaustykkejä vas- pitänyt rakentaakorsut.Esityksentoteuttamiseen ei ollut
taan, olisi erittäin tarpeellista,että myöskinrunkoaseis- mahdollisuuksia.
tukseenkuuluvat 76 m/m tykit voisivattähäntehtävään 76 mm:n tykkien saantiosoittautuivielä hitaammaksi
osallistua.Tehtävänsuorittamistavarten ei tykkiä ehkä kuin 45 mm:n tykkien. II AKE ilmoitti 3.6.41, että
 /t7 -E
,korsutykeiksitulevat 76 K/00 ovat saapuneet... ja
kunnostetäan2.AKor.K:ssa".Samallatykistökomentajä
kysyi, >onkotykkeihin tehtävälisälaitteitakiinnittämistä
varten alustaantai muita muutoksiasekämyönteisessä
tapauksessa lähettämäänpiirustuksetminulle,jotta voi-
taisiin ratkaistasuoritetaankomuutostyöttäällä tai Val-
tion tykkitehtaalla".
Linnoitustoimistoilmoitti 12.6.41,että korsutykinja-
lustan suunnittelu tapahtui taisteluvälineosastolla.,Ja-
lusta ei liene tällä hetkellä vielä lopullisesti valmis.
Jalustanvalmistumisenkiirehtimiseksija selvityksensaa-
miseksi k.o. asiassaehdotan puolestani,että II AK
kääntyisisuoraanPv.PE:nTväl.os:npuoleen.n
Tykistön asemat
Täysin uutena ja outona tehtävänälinnoitustoimistolle
tuli myösvarsinaisenkenttä-ja linnoitustykistöntuliase-
mien konstruointi.Kenttätykistön asemat suunniteltiin
edelleenkinkenttälinnoitettaviksikuten tähänkin asti ja
piirustuksianäitä varten jaettiin joukoille, esimerkkinä
kuva140.
Järvialueenkiinteän linnoitustykistönlaitteiden suun-
nittelua johti aluksi sitä varten linnoitustoimistoonko-
mennettu rannikkotykistöneyerstiluutnanttiL. Rainio.
Kun hän myöhemminsiirtyi linnoitusjoukkojentarkasta-
jan toimistonpäälliköksi,työ jäi suunnitteluosastolle.
 Suurimman työn aiheutti monenlainenjäykkälavetti Asemien lujittamiseensuositettiinkäytettäväksipientä
nenja vanhanmallinen kalusto.Oli suunniteltavalisälait- puutavaraa,ennenkaikkeavitsaslevyjä,koska "ne ovat
teita, joiden avulla koetettiin vähentääjäykän lavetin kestäviämätänemistäkinvastaan,ovat halpojaja keveitä
haittojaja suurentaatulinopeutta.Useinoli ensintehtävä kuljettaa',.
tilapäisasema,jotta tykit saatiin taistelukuntoisiksija Linnoitusjoukkojentarkastajakirjoitti näidentykkien
myöhemminrakennettiinvarsinainentuliasemalisälait- lavettikysymyksestä tykistön tarkastajalle26.5.41 seu-
teineen.Rakennusaineena käytettiin sekäpuuta että be- raavaa. ,Kuten on tunnettua,on pääosanykyistälinnoi-
tonia,hyvin suuriosaoli kallioonlouhittujaasemia. tusjoukkojemmetykistöäjäykkälaYettista, hitaastiampu-
Varsinaisiksikorsutykeiksioli tarkoituskäyttääkaliipe- vaa, joko vanhoja de BangeJa tai vanhaa venäläistä
kalustoa.,Nykyaikaisesta kalustosta oli kaikkialla puu-
reita 57-?6 mm, jopa aina90 mm:iin saakka.
mukaan. tetta, joten sitä ei voitu hankkia ulkomailtakaan. Koska
Lavetit suunniteltiin keskustappisysteemin
Korsurakenteiden suhteentykit - kaikkiaan8 eri mallia linnoitustykistönkäyttöaruoaalensivatpääasiallisesti'al-
- jaoteltiin kolmeenryhmään.Tällainenstandardisointi keellisetja heikot lavetit,olisi niiden uusintaanryhdyttä-
helpottirakentamistaja teki myöstykkimallienvaihtami- vä mitä pikimmin . . ." Tällaisiatykkejä oli käytettävissä
sen rnahdolliseksitietyissärajoissa.Korsutykiltä vaadit- melkoinenmäärä:
tiin sivusuunnassa 50oampumasektori ja korotuskulmak- - r5sKl'17 44 kpl
si +20' -6", mutta lavettikonstruktionpiti salliaavoase- - rs2Kl04 4 kpl
massa360osivusuuntaus.
- r20Kl78 55 kpl
Myos pienikaliiperisia tykkejä vafen rakennettiin
- t07Kl77 20kPl
avoasemia.Linnoitustoimistolähetti linnoitusjoukkoj€n Yhte€nsä 123kpl
tarkastajalle 11.3.41 piirustukset avoasemastatykkejä
57/48-NR ja 75 K f97 varten.nEnsisijassa tulisivat tällai- Koskatämä tykistö Järuisenmielestäkuului kiinteästi
set äsematrakennettaviksiKattelussaareen (I AK> .' olinnoitussysteemiin, jota rajoillamme paraillaanraken-
57 mm:ntykeille. 1s1a3n",oli lavettienuusiminenkinvarsinaistalinnoitus-
Linnoitusjoukkojentarkastajakirjoitti linnoitustoimis- toimintaa. Kustannuksiksihän arvioi noin 200 000'-
tolle 26.3.41,että kaliiperit80-90 mm olivatpääasialli- markkaatykkiä kohti eli yhteensänoin 25 milj. markkaa'
sestitarkoitetut avoasemiin. Tällaisethanoli jo suunnitel- Vaikkakinsummasinänsätuntui suurelta,seei ollut kuin
tukin. 20-25 kk-korsunhinta. Sillä saataisiinkuitenkintykkien
nAvoasemienlopullinen 300-500 %' npuhumattakaan
asemanerikoisuuksista tuliteknillisistäeduista,joita tässä
Useinkin tulee kysymykseen yleishyötyon moninkerroin
konekivääreistän. Näin ollen
360'.,
linnoitusmäärärahoista ja lavettier
"Yleistä kahdentykin
ottaa huomioon. . . mainittujen kiireisesti.
sillä todellisuüdessaei (näitä) panna korsuun, koska Järvinen lähetti ehdotuksensa myösoperatiiviselleosas-
sopivampiakorsutykkejakuitenkin 61 qlenn553."Sensi- tolle, ,saamani tiedon mukaan on LinnoitustöidenJohta-
jaan pidettiin tärkeänä,että 57ja 75 mm:ntykit sopisivat jan kanta kirjelmässäesitetyn asian suhteenmyönter-
samantyyppiseen kahdentykin korsuun,koskane ntällä nen." Kirjelmän reunaanon merkitty: 'Ei aiheuta tällä
hetkellämuodostavatkorsussakäytettävientykkien run- hetkellä toimenpiteitä,, olihan jo kesäkuun 19. päivä
gon'. Kiireellisimpinäpidettiin I ja III AK:ien alueille 194t.
tulevien 57 mm:n tykkien korsujenrakentamista,koska Hanell puolestaanoli jo 7.6.41 kirjoittanut tykistön
nämä tykit jo olivat käytettävissä.- Sota kuitenkin tarkastajalleottaneensavuoden 1941 menoarvioon19
keskeyttitämänkinsuunnitelmantoteuttamlsen. miljoonaa markkaa tykkijalustoja ja kiinteää kalustoa
Suuremmat kaliipedt sijoitettiin yleensäavoasemiin. varten. Ensi sijaisestioli tärkoitus kehittää korsulavetti
Varsinaisillerannikkotykeille(esimerkiksiI 52 mm) kävi- 75 mm:n tykilte. Hänen mielestäänoli periaatteessa
vät normaalisetnäille suunnitelluttyypit, mutta liikkuva- yhdentekevää,minkä momentin rahoja tykistÖkaluston
lavettisille ne oli suunniteltavakenttätykistönmallien uusimiseen käytettäisiin- asiahanoli tärkein.
mukaan.Tällöinkin pyrittiin standardisointiin; niinpä sa- Kun nyt samanaikaisesti suunniteltiinsamanlaisialait-
ma asemasopi sekä 120 Kl-18 että 155 K/77 tykeille teita myösMerivoimien Esikunnassa, ei ole ihmeteltävää'
(kuva 140).Näitä ei rakennettubetonista,mutta esimer- että esiiletuli ajatus toimintojen keskittämisestä. Majud
A. Vansen laati linnoitustöiden johtajalle osoitetun muis-
kiksi kaivonrenkaidenkäyttämistäkomeroinatutkittiin.
Kuva 141. Konekivdd Desdkeia24 miehen "maioitustunneli".

tion "Linnoitusteknillisentoiminnan yhdenmukaistami- siteettiei tuohonaikaanvielä sallinutsuurempienkappa-

sestan.Hän ehdotti, että myösmerivoimienlinnoitustek- leiden valamista.Jo talvisodanaikana linnoitustoimisto
nillinen suunnittelu keskitettäisiin linnoitustoimistoon.oli tilannut Tikkakoskeltakokeilujavarten 5 konepistoo-
Aika ei kuitenkaanvielä ollut kypsäehdotuksentoteutta- lia, joissa oli normaaliperänasemestans. pistooliperä
miselle, mutta tietynlaistaepävirallistayhteistoimintaa sekäsuupuolesta litistetty yaippa,joka teki mahdolliseksi
tuohon aikaan kuitenkin oli teknillisen henkilökunnan piipun työntämisentähystysraosta ulos.Kuvun sulkuren-
kesken. kaassaoli tätä tarkoitustavarten erityinen neliömäinen
ampuma-aukko.Syyskesällä1940tutkittiin myös erityi-
senautomaattiaseen hankkimistatarkoitukseen, mutta se
Kupujenkonepistoolit osoittautui mahdottomaksi.Harkittiin myös sotasaalis-
panssarivaunuista poistettujenDegtjarjev-pikakiväärien
Tähystyskupuoli tarkoitettu päätehtävänsä tähystyksen käyttämistä,mutta tästäkin luovuttiin. Ratkaisuksituli
ja tulenjohdonlisäksi myös lähipuolustukseen. Siitahan pistooliperäinen ukorsukonepistooli,, joita linnoitusosasto
oli hyvä ampuma-alakorsun katolle ja ympäristöön. 14.11.40pyysi tykistökomentajaahankkirnaan500 kap-
Tosin senpieni sisäläpimitta,vain 80 cm, ei mahdollista- paletta.Nämä tilattiinkin Tikkakoskelta2l.l.4l ja niit-
nut kaikkienaseidenkäyttämistä,mutta sensuurentami- ten piti valmistua huhti-toukokuussa.Linnoitusosasto
nen esimerkiksimetriin olisi nostanutkustannuksiaja ehdotti 9.5.41 operatiiviselleosastolleniiden jakamista
lisäksivaikeuttanutyalmistusta, koskavalimoidenkapa- seuraavastr:
256
_ IIAK 200kpl valla päällystetty harjakatto. Linnoitustoimisto antoi
_ IAK 75 kpl 5.3.41käskyn,että toistaiseksipiti sisustaavain sellaiset
_ III AK 50 kpl luolat, jotka heti otettaisiin majoitukseen.Tämä sen
- IVAK 40 kpl vuoksi,että kosteissakallioluolissapuu nopeastimätäni
- VAK 75 kpl piloille.
- Kar.sl. 30 kpl
- Varalle 30 kpl

Teräksenpuuteja lohkarekivibetoni

Talvella 1940-41 maassarupesi ilmenemäänpuutetta

Luolat teräksestä.Linnoitustoimistooli saanutpääosantanitse-
mastaanbetoniteräksestä Ruotsistalahjavaroilla,mutta
Linnoittarniskauden alkaessalaadittiin muutamiatyyppi- nyt nämä rupesivat ehtymään.Kun tilanne kevääseen
piirustuksiamyös luolista eli sen aikaisenterminologian mennessä yhä kiristyi, Hanell kirjoitti puolustusvoimain
mukaantunneleista.Pian kuitenkin todettiin, että kallio- komentajalle1.5.41,että teräksenpuute uhkasivaaran-
luolat oli suunniteltavakukin erikseen.Kuvassa141 on taa ylipäällikönhyväksymänlinnoitusohjelmantoteutta-
konekivääriäja puolijoukkuettavartentarkoitettu tunne- misen.Näytti siltä, että viranomaiseteivät olleetselvillä
li. Kuva 142 esittää luolaa, johon liittyy rnajoitustilan siitä, kenen olisi jaettava käytettävissäoleva määrä.
lisäksikonekiväärintuliasemaja tulenjohtopaikka.Luo- Hanellin mielestäesityksentekeminenkuuluisi kansan-
lia mitoitettaessapidettiin sääntönä,että luolan päällä huoltoministeriölle ja valtioneuvoston olisi asiapäätettä-
piti olla ehyttäkalliotasenleveydenyeffan + 1 metri. vä. Joka tapauksessalinnoitustoimistonpitäisi ajoissa
Luolien sisusrakenteet tehtiin puusta,ts. luolan sisään saada tietoonsa,paljonko se lähitulevaisuudessa tulisi
rakennettiinlautarakenteinen ntalo".iossaoli bitumihuo- terästäsaamaan.Syksylläoli jo odotettavissa helpotusta
puuüeeseen,
KuvaI42. Tunneli, johon majoitustilanlisaksikuuluukaksi Hanell lähetti 5.5.41 kiertokirjeen kaikille yhtymille
konekivdöfipesökettdj s tuIenjohtopaikka. sekälinnoitustoimistonosastoilleselostaentoimenpiteitä
tilanteenhallitsemiseksi.Koska maahanei saatu riittä-
västi rautaavaluuttavaikeuksista ja ulkopoliittisistasyis-
että nykyisenmenekin mu-
kaanbetoniteräsolisi lopussa1.8.41.Tämänvälttämisek-
pyrittävä rakentamaanetu-
jotka vaativat vähän rautaa.
Näitä olivat tunnelienlisäksi Muokan kestolaitteeteli
Viimemainitutolivat myösraken-
tamisen kannälta edullisemmatkesätöiksikuin järeät
laitteet.Tämä johtui mm. siitä, että suuretbetonimassat
kehittivät valun aikana lämpöä,mutta pientenkorsuj€n
valaminentalvellavaati tehokkaanlämmityksen.
Linnoitustoimistossa ryhdyttiin jo syksylläi940 suun-
nittelemaanrakenteita,joissa tultaisiin toimeen entistä
pienemmillä teräsmäärillä. Käyttökelpoinenkeino oli
Ruotsissakokeiltavanaoleva lohkarekivibetoni.Hanell
pyysi 27.1L40 pääesikunnanulkomaaosastoa järjestä-
määnyhdelleupseerilleja yhdelleinsinöörillekomennuk-
senseuraamaansielläsuoritettaviatämänlaatuisenbeto-
nin koeammuntoja.Maaliskuussa1941 majuri Harlahti
ja insinööriNykänen matkustivatkinRuotsiinja pereh-
tyivät kysymykseen13 päivän ajan. Matkaan osallistui-
vat myösinsinööriA. Junttila,joka tuohonaikaantoimi
Linnoitustoimistonbetoniteknillisenä asiantuntiianasekä
insinööriJ. GummerusMerivoimienEsikunnasta.Mene- ja määrätyin varauksin voidaan sanoa,"tta f"itt"ilen
telmä otettiin meilläkinheti käyttöönja ryhdyttiin suorit- hintaluokissaI-IV suhtautuukuten7 :5 :4: 1. Lujuus-
tamaanomia kokeilujalähinnätyötapojenkehittämisek- vaatimustensovelluttaminenon tietenkin riippuvainen
si. Teräksenmenekkisaatiineräissärakenteissa vähenne- Pääesikunnanoperatiivisistasuunnitelmistaja oletta-
Iyksr jopz20 -30 %:iinentisestä.Kalliokorsuihinlohkare- muksistavihollisenmahdollisuuksiin,etenkin sen tykis-
kivibetonisopikinhyvin,mutta senkäyttöämyösmaape- tön käyttömahdollisuuksiinnähden.nHanell pyysi nyt
rustaisiin tutkittiin. Nirnenomaankatto tuli entistä lu- pääesikuntaamäärittämään kantansa kysymykseenja
jemmaksiammuksentunkeutumistavastaan,onhankivi antamaansuuntaviivattaulukonmahdollisesta soveltami
kovempaakuin betoni. sesta.
Ensimmäisissä kokeiluissaolivat kivet suorakulmaisen
särmiönmuotoisia,jolloin eri kerrostensaumatsaatiineri K estoI ait t eidenI ui uusI uokit teI u
kohtiin. Koskatällaistenkivien valmistaminentuli kovin
kalliiksi, ruvettiin käyttämäänepäsäännöllisiä kiviä, jot- E 't
.:
ka kuitenkin koetettiinsovittaasiten,ettei syntynytläpi- d
meneviäsaumoja. .2-
'd
Linnoitusosasto antoi 31.5.41ohjeetlohkarekivibetonin
E -
tekemisestä. Kivien piti olla vähintään150kg:n painoisia, E
ehjiä ja puhtaita. Niitä oli varafiava korsun viereen
5G
tarvittava määrä.jgniidenpaikoilleenasettami\tavarten <r: ,l
oli oltava kaTfi. hosiuriÄ'fÄieluimmin konekäyttöisiä.
I luokka. Raskas,pommi- 30,5 2l + 500-1000
Kivet nostettiinkäyttäenkiilapultteja,kivisaksiatms.ja tukenkestävä
pantiin paikoilleensiten, että väliin jäi niin pieni rako II luokka. Kevyt, pommitul 2I l 5 + 30,5 300-500
senkestävä
kuin mahdollista;jos se jossakinpaikassatuli suureksi, III luokl€. Raskas,osuman- 15 21-30,5 300-500
pantiin siihenvalun yhteydessäkiilakiviä. Kivet oli kas- kestävä
Muokka. Kelyt, osuman- 7 a-1) 2l 150
teltava ennen paikoilleen stoittamista. Asettelu alkoi kestävä
omalta puoleltaviholliseenpäin. Sitä mukaa kuin kivet
saatiinpaikoilleen,täytettiin niidenvälisetsaumatkivien Huomautus:
puoliväliinsaakka.Toistakivikerrostatehtäessävalettiin III luokankorsunpiti kestää,jatkuvaaraskaankenttätykistön
saumatumpeentäyteen korkeuteen, kevyen kenttätykistön
tulta".
tärttuivat toisiinsa.Saumat oli huolellisesti
Betoninpuristuslujuuden lujuusluokittelun5.3.41ja mää-
menttisuhteen 0.44- käyttöalueetja -periaatteet.I
oli käytettävävain II ja I AK:n lohkoilla
kuten päätulivyöhykkeentuli-
rungol konekiväärienkorsuinasekä samanperiaatteen
Lujuusluokittelu mukaan myös Savonlinnan,Joensuunja Märkäjäruen
kautta puolustusasemien läpi kulkeviinrautateihinliitty-
Aluksi ryhdyttiin linnoittamaan tärkeimpiä ja vaaralli- villä pääasemavyöhykkeillä ja Hangonlohkolla.Kevyem-
simmiksi arvioituja rintamanosia. Tällöin oli luonnollista, piä luokkia oli käytettävävastaavastimuilla pääaseman
että rakennettiin mahdollisimman lujia laitteita. Aikaa osilla ottaen huomioonasemanja laitteen tehtävänja
myöten työt siirtyivät myös sellaisille alueille, joihin tärkeydensekä sen vaaranalaisuuden vihollisentoimin-
vihollisen painostuksenvoitiin arvioida olevan vähäisem- nankannalta.
pää. Samallakin lohkolla saattoi olla niin suojaisia paik- Prikaatinsuunnittelu-upseerin tuli tutkia minkä luokan
koja, että hieman kevyemminkin rakennetut laitteet täyt- mukaan mikin laite oli rakennettava.Samalla lohkolla
täisivät tehtävänsä. Linnoitustoimistossa laadittiinkin saattoisiten olla laitteita I-IV luokkaan.Erityisesti oli
tammikuussa seuraavantaulukon mukainen lujuusluokit- kiinnitettävähuomiotamillaisentulen alaiseksilaite saat-
telu. Se lähetettiin yleisesikunnan päällikölle 7 .2.41. Pe- toi joutua, ottaenmyöshuomioonvihollisentulenjohto-ja
rusteluna esitettiin ennen muuta kustannusten säästö tähystysmahdollisuudet.
siinä tapauksessa että vähemmän vaatiyissa paikoissa Linnoitusosasto määritteli eri lujuusluokkienrakenne-
voitaisiin käyttää keveämpiä rakenteita. nl-ujuusvaati- paksuudet seuraayantaulukon mukaisesti (paksuudet
mus vaikuttaa huomattavasti laitteen hintaan. Karkeasti ilmaistucm:einä):

1? Suomenlinnoitkmis€r historia
258

Rakenteen osa

Etuseinä 230 170 140

Katto, rautabetonia 2to 160 130
Katto, muoto-tai lohkare-
kiveystäkäytettäessä
- betoniosa 100 80 60
- kivikerrokset 50+60 4 0 + 5 0 30+40
Päätyseinä 190 140 110
Aukkoseinä 180 140 140
Takaseinä 120 100 90
'70
Lattra 50 50
Väliseinät 80-100 60-'lo 50
Avolouhoskorsunkallioon
'70
valetutseinät 60 40

Huomautuksia
1. Avolouhoskorsuissakäytetäänkaikissaluokissakatossajoko
muoto- tai lohkarckiveystä.Tällöin valetaankuvun ympärille
betonia150cm kuvunkeskipisteestä mitattuna.
2. I ja II luokan rakenteissaon sementtimäärä400 ja 425
kg/m', III ja IV luokanrakenteissa 330 ja 350 kg/m3.III
luokanmkenteissaon raudoitusheikompikuin II luokanraken-
teissa.
3. III luokanvahvuuksienmukaanrakennetutavolouhoskorsut
luetaanII luokkaan.
4. NykyisetkenttäkorsutluetaanMuokkaan kuuluviksi.

Linnoitustoimiston Kuva143.Tdhystyskuvut malli 40 ja malli 41. Yldkuvassa

leita eli luolia missä
korkeita ja ehjiä kallioita.
pydttävä käyttämään,
halvempia kuin betonilaitteet. Toisella sijalla
den että kustannustensuhteenolivat avolouhosrakenteet.
Kuvut
Korsujentärkeimpiätisälaitteita" olivat erilaisetkuvut:
- tähystyskuvut,
- tulenjohtokuvut,
- periskoopinsuojaputketja
- konekiväärikuvut.
Tähystyskupum39 oli talvisodassaosoittautunuthei-
koksi, muutamiahanoli vihollisentykistötulessamennyt
"poikki" tähystysaukkojen kohdalta.Sentähdenkehitet-
tiin nyt kupu m40, joka oli entistävahvempi.Se painoi
noin 12 tonnia, vanha vain 9 tonnia. Se oli myös siten
kaaviopiirrostdhystyssektoreists,
alakuvassamaastouteltu
40.Yalok.M. Palokangas
vihollisenpuoleinensivu oli paksumpi
kuin takasivu.Jäljellä olevat vanhat kuvut oli tarkoitus
myydä Ruotsiin,Karhula oli 31.7.40saanutsiihenluvan.
Asia oli tullut ajankohtaiseksiRuotsinlinnoitusesikunnan
kenraali Sylvanin käydessäSuomessa,jolloin hän oli
kiinnostunutmeidänkuvuistammeja halusiostaaniiden
piirustuksetja joitakin kupuja.
Kun kuitenkin uusien kupujen valmistus lähti kovil
hitaasti käyntiin, kupujen myyntilupa peruutettiin
26.8.40.Näin suuria valukappaleitaei maassaollut en-
nenvalmistettuja Karhulanvalimollaoli aluksivaikeuk-
siatuotannonkäyntiin saamisessa. Korsujaolijopa pakko
valaa siten, että kuvun kohdalle jätettiin aukko, joka
valettiin jalkivaluna umpeen sitten kun kupu saatiin.
Periaatteessahan korsuihinei valusaumojatehty. Kuvut
m39jaettiin suunnittelu-upseereille sijoitettaviksivähem-
män vaarallisiin paikkoihin. Aikanaan saatiin kupujen
 tuotantovastaamaan taryetta.
Vuoden1941puolellasuunniteltiinkupu m41,joka oli
hiemanpienempikuin entinen.Siinä oli myösyähemmän
tähystysrakoja,koskaoli todettu, että läheskäänaina ei
ollut tarvetta eikä mahdollisuuksiakaan 360. tähystys-
sektoriin.Kupumallit ilmenevätkuvasta143.
Kysyrnysoli varsinsuudstamääristä.Linnoitustoimis-
tossa9.4.41laaditun tilastonmukaankupuja oli suunni-
telmissalahes500kplja rakentamismääräyskin oli annet-
tu jo 346:lle. Ilmeisesti kupuja olisi tarvittu vieläkin
paljonenemmän,koskatilastossaon mainintauJI vaiheen
suunnitelmaanaiheuttamalisäys kuputilanteeseen epä-
selvä,.
Pelkästäänperiskoopillatapahtuvaatykistön tulenjoh-
toa varten suunniteltiintulenjohtokupum40, kuva 144.
Hieman myöhemminkehitettiin pitkää tulenjohtoperis-
kooppia varten valuteräksinenperiskoopinsuojaputki,
joka ulkomuotonsamukaan sai pian,sikarin" nimen.
Koskatulenjohtajalletällöin tuli enemmäntilaaja ratkai-
su tuli myöshalvemmaksi,sikari pian sivuutti tulenjohto-
kuvun,jota ei valmistettukuin noin 30 kpl. Periskooppeja
tilattiin 6.9.40yhteensä110,joista lyhyitä (75 cm) 30 kpl
ja pitkiä(260-330cm) 80kpl.

Kuva144.T lenjohtokupu
malli 40.

D-D
145.Avoin tulenjohtopesdke.

Näiden pelkästäänperiskoopinkäyttöön perustuvien

laitteidenlisäksisuunniteltiinkuvan 145mukainenavoin
tulenjohtopesäke. Se voitiin rakentaasuunnilleensaman-
laisena myös puusta. - Katetuista tulenjohtopaikoista
olivat kokemuksetsodanajalta yleensänegatiiviset,kos-
ka niidenmaastouttaminen oli hyvin vaikeata.
Jo välirauhan aikaista betonista konekiväärikorsua
suunniteltaessa oltiin selvillä sen huonoistakinominai-
suuksista:
- aukkoseinäeli ,otsan oli pakostakinkorkea ja siis
Yaikeastimaastoutettavissa;
- tästä johtuen se oli käyttökelpoinenvain sivustatuli-
laitteenaja vihollisensuorasuuntaustulen vuoksiseoli
süoitettavasiten,että tulivyöhykemonestijäi varsin
kapeaksi;
- sektorileikkaustuli useinsuureksi,mikä taas aiheutti
vaikeuksiamaastouttamisessa ja nostikustannuksia.
260
Kun välirauhan aikana maan valimoiden kapasiteetti
kasvoi melkoisesti - pystyttiin valamaan jo 12 tonnin
valukappaleita - voitiin ryhtyä suunnittelemaan tähys-
tyskuvunlisäksi konekiväärikupuakin- Sitäkin oli tut-
kittu jo 1930-luvunalussaInk-korsujenrakentamista
suunniteltaessa. Tällöin ajatuksestaluovuttiin, koskaku-
vut olisi pitänyt hankkiaulkomailta(vrt. s. 93).
Linnoitustoimistoticdotti 15.2.41 "jo käytetystä ke-
vyestä kk.kuvusta ja suunnitteilla olevasta raskaasta
kk.kuvustanseuraavaa. Myös nämäkuvut olivat tarkoite-
tut sivustatulilaitteiksibetoniseinänja siipimuurin suo-
jaan siten,ettei vihollinenvoinut kohdistaaniihin suora-
ammuntatulta.RaskastakuPua käytettiin lisäksi rinta-
mätulilaitteenasyvyydessäolevissapesäkkeissä, mikäli
se voitiin hyvin maastouttaa. Se olikin yleensä helppoa,
koskakuvun laki nousivain 1,2 m ympäröivästä maan-
pmnästa,
Toistaiseksioli varsinaisenaaseenakäytettävävenäläis-
tä Degtjarjev-hv.pikakivääriä, johon kuului arnpuma-au-
kon sulkeva pallolaakeri Myös muita pikakivääreitä,
konekivääreitäja konepistoolejavoiliin käyttää' mutta
ilman pallolaakeria.Varsinaiseksiaseeksisuunniteltiin
Kuva 146.Kevytkonekivddrikupumalli 40ja raskaskonekivadikupu malli 41'
0 1
Maxim-konekivääriä,,todennäköisestivasensyÖttölnen
it.kaksoiskk:npuolikas".Lopulliseksiaseeksituli kuiten-
kin pallolaakeriinsovitettutavallinenjalkaväenMaxim-
konikivaari. Tämän mahdollistavakupujalustatosin val-
mistui vastasodanaikana.
Kupu salli käytännössänoin 50o ampumasektorin, jo-
ten tulialue saatiin melkoisesti syvemmäksi kuin betoni-
korsunkonekiväärillä.
Konekiväärikuvuillavoitiin eliminoidaedellä luetellut
betonikorsünhaitat. Koska niitä ei ehtinyt ennensotaa
valmistuapaljoakaan. ei niitä vieläsaatusuuressa miLas-
sa käyttöönkään.Kuvut ovat kuvassa146 ja esimerkkiä
kuDukorsusta esittääkuva 147.
Kuvun sisäläpimittaoli 100 cm. Siihen mahtui siten
vain ampuja yksin ja toiminnan aikana hän oli varsin
eristetty, hänhänseisoisisääntuloluukun päällä.Tämän
ruoksi kupua kehitettäessäsiihen pääsy tehtiinkin hel-
pommaksija myöhemmin suunniteltiin kupuja' joihin
mahtuikaksimiestä.
Erilaisia kupuja toimitettiin työmaille sodan alkuun
mennessäyhteensä378 kpl, joista Karhulasta 340 ja
Wärtsitästä38.Ne jakautuiYatseuraavasti:
I
 261

Kuva I47. Esimerkki kk-kupukorsusta. Kuvut sijoitettu betonisehsiipimuufin suojaah sivustatulta a puviksi.

- tähystyskupuja m39 48 kpl 500 kpl. Sodan alkuun mennessäsaatiin työmaille yh-
, m40 231kpl teensä330jalustaa.
, m4l 1 3k p l 292kpl Jalustaankuului myös omaastokaari,,, kartiopinta,jo-
- tulenjohtokupuja kiinnitetty osoitin. Maastokaaren
- konekiväärikupuja m40 idean oli esittänytkapteeniHyd6n jo 1920-luvulla(sivu
n 38). Jokaista konekiväärinasentoaja siis maalia tuli-
maastokaarella.Sen valkoi-
voitiin siis merkitä halutut ja
Yaikka välirauhan aikana ei vielä saatukaanvalmiiksi suunnitellutmaalit. Ne voitiin ampua,sokko-
lopullista jalustaa, tilapäisratkaisuissakin
aseenpiippu nakin" esimerkiksikuvussaolevantähystäjänkomennon
työntyi niin paljon ulos kuvusta,että ammunnansynnyt- mukaan,joka välitettiin puheputkella.
tämä äänienergiajäi suurimrnaksiosaksi ulkopuolelle. Kun jalustojarupesivalmistumaanalkuvuodesta1941,
Näin ollenkupuunei tarvittu äänieristyksiä kutenbetoni- linnoitustöidenjohtaja antoi 20.2.41käskyn,että ensim-
korsunampumakammioon. mäiset oli asennettavaviipymättä II AK:n ja Hangon
lohkoille ja kevääseenmennessäoli kaikki valmiiksi
tulevatkorsutvarustettava jalustoilla.
Samassayhteydessäasekammioihinasennettiinmyös
Betonikorsujen konekiväärüalustat yesisäiliötkonekiväärien vesijäähdytystävarten.

Aikaisemmin on selostettulinnoitustoimistonyritykset
saada Kannaksen betonikorsuihinkonekiväärüalustat.
Valmiiksi suunniteltuakk-jalustaa m39 ei kuitenkaan Aänenvaimennus
saatu hankituksi(vrt. s. 114), joten YH:n aikanaoli
pakko kiireestiteettäätilapäisetjalustat. Nyt suunnitel- Vaikkakin konekiväärioli jalustallaansiten,että piipun
ma tarkistettiinja näinsaatiinkk-jalustam40 (kuva 148). suu tuli mahdollisimmankauas ulospäin, tuli korsun
Hankintatoimistosai 9.11.40määrävksentoimittaa sitä sisäännoin puolet ammunnansynnyttämästäääniener-
262
Lämmitys, ilmanvaihto, vesi

Korsujenlämmittäminentapahtui puuliesillä,suurehkoi-
hin luoliin asennettiinkeskuslär'rrnitysLiesiä käytettiin
myösruuan valmistukseen ja tuuletusilmanlämmittämi-
seen. Savutorvi johdettiin karolletakaseinän kauttaja
siihenpantiin haara,jota myöten savutorveenmahdolli-
sesti pudotettu räjähdyspanostai käsikranaatti putosi
ulkopuolellepääsemättä lainkaansisällekorsuun.
Normaalioloissailma imettiin korsuun käsikäyttöisin
puhaltimin.Se voitiin ohjatajoko liedenkautta,jolloin se
lämpeni ja jakoi lämmön tasaisestikoko korsuun tai
sitten lieden ohi. Tuuletusputkistostameni haara myös
asekammioon, jolloin se aiheutti siellä ylipainetta,mikä
esti savukaasujen tunkeutumisensisään.Tosin ammunta
jo aiheutti ampuma-aukkoon melkoisenimun, jonka seu-
raukena ilmaa tuli kammioon takaapäin,jos ovet olivat
auki. Koska asekammioon kuitenkin saattoitulla ruudin
palamiskaasuja (häkää), oli konekiväärin miehistöävar-

Kuva 149. Konekivdd kammion ddnenvaimennusverhous'

Kuva 148.Betonikorsun

giasta. Kammion kovat betoniseinätheijastivat äänen

moneenkertaan. Seurauksenaoli että sen voimakkuus
ylitti kipurajan.Insinööri P. Arni ratkaisi asiansijoitta-
malla kammionseinillejä kattoonsekäampuma-aukkoon
ääntäimeviämattoja kuvan 149mukaisesti.Aäni ei näin
päässytheijastumaanja sen voimakkuusaleni siedettä-
väksi. Matot valmistettiin lasi tai asbestikuidustaja
vaikka ne päällystettiinampuma-aukossa tiheällä metal-
ja
liverkolla muualla ohuella kankaalla, pölyäminen oli
varsin voimakasta.Tuohon aikaan ei kuitenkaan ollut
käytettävissäparempiakaanaineita. Kokeiluissaoli tut-
kittu myösasbestirappausta, mutta seei ollut osoittautu-
nut sopivaksi.

K va 150.Kaaviopiirroskonekivdörikotsunlammitys-,ilmanvaihto-iavesiiohtojärjestelmistä.
ten puolinaamarit,joihin ilma pumpattiin korsunmajoi-
tustilassaolevallapuhaltimella.Kaasuvaaranaikana il-
ma otettiin korsuunsuodattimienkautta. Kuva 150esit-
tää korsuntuuletusjärjestelmän pedaatetta.
Kaikkiin korsuihin ja luoliin rakennettiin kaivo, jos
vettä oli saatavissa
sääntönäoli, että
tullut, korsuunpantiin
tusasemanalueella
että vain muutamat
porakaivojakokeiltiin,
korkeat. Kaivo värustettiin
painaamyösasekammiossa olevaankonekiväärinjäähdy-
tysvesisäiliöön.
Korsujen ulko-ovettehtiin vahvemmiksikuin ennen.
Ne olivat nyt 40 mm entisen20 asemestaja pinta-alal-
taan pienemmät.Sisäovetolivat ohuemmat,20 mm ja
myösulko-oviaisommat.Molemmatolivat kaasunpitävät
ja korsuissaoli ulko-ja sisäovenvälissäkaasusulku.Myös
asekammioon ja kupuunjohtavat ovetolivat tiiviit, joten
majoitustilavoitiin sulkeakaasunpitävästi.
Koska korsuissaoli yleensä vain yksi sisäänkäynti,
niihin rakennettiinvarauloskäytävä suojaiselletakasirul-
le. Ulkopinnassaoli ohut betonilaatta,joka valettiin
seinänvalunyhteydessä. Laatta voitiin rikkoa sisältäpäin
helpostityöaseilla.Sisäpinnanlähelläoli sulku teräskis-
koista,jotka voitiin helpostinostaaurastaan,jos käytävää
olisi tarvittu.
263
Viestiyhteydet
Korsujenviestiyhteyksiäolivat puhelin ja radio. Koska
maakaapelitolivat talvisodanaikana yleensätuhoutu-
neet,jos korsu joutui tykkitulen kohteeksi,ei niitä nyt
vaan puhelinjohdotasetettiinyh-
Maakaapelien suojaaminenkiveyksellä
kohtuuttomankalliiksi. Korsun ulko-ovenlä-
pantiin putki kaapelintuomiseksisisään.- Järvia-
varten rakennettiin merikaape-
kaikissakorsuissamahdollista,
niihin suunniteltiin jo kesäIlä 1940 yhteistoiminnassa
pääesikunnanviestiosastonkanssaerityiset korsuanten-
nit, yleensä vähintään kaksi kuhunkin. Ulkoantennin
käytön mahdollistamiseksi pantiin katon läpi vinottain
putki ja yleensäyksi antennivalettiinkorsuunvälittömäs-
ti betonipinnanalle. Radioittenkehittäminenja hankki-
minenkuului luonnollisestiviestiosastolle.
Lääkintäkorsut
Maaliskuunlopulla l94l suunniteltiinyhteistoiminpääe-
sikunnanlääkintäosaston kanssans. lääkintäkorsunstan-
dardityyppi,joka sopijoukkosidontapaikalle,
sairasautoa-
semalleja kenttäsairaalalle.Jos kaikki jouduttiin teke-
264
määnbetonikorsuina, tarvittiin divisioonaakohti yhteen-
sa 16. Käytännössäkuitenkin lääkintäelimet pydttiin
sijoittamaanluoliin, mikäli se oli mahdollista.Varsinkin
taempanasijaitsevat kenttäsairaalanosastotvoitiinkin
yleensäsaadakallioon,jolloin laskettiintarvittavantilaa
kumpaakinosastoakohti noin 1000 m'. Armeijakunnat
saivat tehtäväkseensuorittaanäidenlaitteiden tieduste-
lun ja niiden piti sovittaa ne rakentamisohjelmiinsa,
mutta ennensodantuloaniitä ei ehdittvrakentaa.
Maastouttaminenja naamioimrnen
Laitteidenmaastouttamiseen ja naamiointiinkiinnitettiin
talvisodankokemustenperusteellaalustaalkaenhuomio-
ta. Tosin asekorsujen maastouttaminen ennenkonekivää-
rikuvun saamistakäyttöön oli erittäin hankalaa.Erityi-
sesti sektorileikkaustenmaastouttaminenoli vaikeata
senkinvuoksi,että rakennusmestarit ja työnjohtajatoli-
vat tietenkinainatottuneettekemäänleikkauksetsuorik-
si ja säännöllisiksi.
Samallakun linnoitustoimistokorosti,
että sektorileikkauksetoli aina avattavaainakinminimit-
tojen mukaan jo korsua rakennettaessa, se myös antoi
ohjeita - yleensä noin kerran kuussa - sektorileikkaus-
ten tekemiseksiepäsäännöllisiksi ja mahdollisimmanhy-
vin maastoonsopeutuviksi.Suunnittelu-upseerit ydttivät
parhaansa niidenmaastouttamiseksi.
Myös paikalliset komentajat kiinnittivät huomiota
mäastouttamiseen. Esimerkiksi
dorffin neuvottelustaeyerstienSnellmanin
gin kanssaHangonlohkolla 27.1l40 kertoo Snellmanin
pyytäneennaamioverkkoja
naamioimiseksi sekä työn
nMaastonpinnan palauttaminen
työryhmienasia,mutta naamioiminen
järjestää haluttaessasiten, että asianomainen
asettaakomennuskunnan työhön.Joukotasettavatupsee-
rin, joka valvoo ja määrää miten tehdään."Oli myös
esilläkysymys,"mihin valekupujaolisi naamioimistarkoi-
tuksessasüoitettavan.
Myös II AK:n komentajanja linnoitustöidenjohtajan
kirjeenvaihtohuhtikuussa1941kuvaa yhtymienkiinnos-
tusta naamiointikysymykseen. Hanell ilmoitti vastaukse-
na Oeschin esitykseen,että hänestäoli turhaa rauhan
aikana rakentaapuhtaita valelaitteita,koska vihollinen
todennäköisesti saatiedonniidenluonteesta.Varsinaisten
linnoituslaitteidennaamiointisensijaanoli käynnissä ja se
kuului ohjelmaan.Sentehokkuuttaoli tarkoitustarkkail-
la mm. valvontalennoin. - Työmaidenjaliikenteensalaa-
minenon vaikeata,mutta mahdollisuuksien mukaansitä-
kin vritetään.
II AK:n ehdotuspahvistenestekivienhankkimisesta oli
tarkoitus toteuttaa siinä muodossa,että niiden avulla
voitaisiinhelpottaaesteentarkkaa suunnitteluakorsujen
tulisektorinkohdalla.Vale-esteenä niillä ei ole merkitys-
tä.
Yhtenäistenohjeittenaikaansaamiseksi ja taryittavien
kokeilujensuorittamiseksi otettiin linnoitustoimistonpal-
velukseenkeväällä 1941 arkkitehti H. Vainio. SAK:n
työpiirin alueellasuoritettiin,naamioimistarkoituksessa
ja kokeilumielessätaimien istutuksian.... "Istutuksen
ajaksi on komennettavatyönjohtajia oppimistarkoituk-
sessaseuraamaantyön suoritusta.)Luumäellä suoritet-
tiin kokeilujabetoniruiskutuksella ja ruiskumaalauksella
yhteistoiminnassa Oy Betoni Ab:n kanssa,joka oli tuon
tekniikanuranuurtajaSuomessa.
Suunnitteluosasto julkaisi 31.5.41 "Väliaikaisetmää-
räyksetja ohjeetnaamioimisenkiireellisestäsuoritukses-
ta,. Lähettäessään ne työmailleenrakennusosasto koros-
ti, että vuodenaikaoli nyt juuri sopivatyön tekemistä
silmällä pitäen ja että "nyt valettujen korsujen tultua
naamioiduki, on vast'edesnaamiointivälittömästiliitet-
tävärakentamiseen".
Ohjeissamäärättiin tekemäänkaikki ääriviivat epä-
säännöllisiksi ja näkyvätpinnat epätasaisiksi. Betonikor-
sujen katto- ja seinäpintoihinsekä siipimuureihin oli
pantavakiviä, mieluimmin eri värisiä, epäsäännöllisesti
sovitettuina.Lisäksi niihin oli tehtävä koloja panemalla
muottilaudoitukseen sopiviaesineitä.,Yhtään kattopin-
ei saajättää tasaiseksieikä
Kaikkienleikkaustenreunatoli tehtävä
epätasaisiksi. Sektorileikkauk-
välein erikokoisialahdekkeita,
leikkauksenkoon mukaan vähintään
pitkia,. Puiden vioittumisenestämiseksine oli
liikenne rakennuspaikallaja sen
esimerkiksipiikkilanka-aidalla.
nliikenteen rajoittamisestayms. aiheutuneetlisäkustan-
nukset korvaa yleensämoninkertaisestinaamioimiskus-
tannustenpieneneminen.,
Koska lopullista naamiointia ei yleensävoitu saada
riittävän nopeastivalmiiksi, oli ensinsuoritettavapika-
naamiointitummentamallavaalentuneetkohdatsopivilla
aineilla, käyttämällä naamioverkkojaja hävittämällä
jyrkkia korkeuserojakaadetuillapuilla ja naamioverkoil-
la yms.Heti tämänjälkeenoli ryhdyttäväkestonaamioin-
tiin eli lopulliseennaamiointiin.Tähän kuului betonipin-
tojen verhoaminenkivillä tai maalaaminennaamioimis-
väreillä,maatäytteet,turvehdukset,istutuksetjne.
Aukkoseinätnaamioitiinverkoilla,jotka asetettiinsiipi-
muuriin ja kattoon kiinnitettyjen rautalankojenvaraan.
Tätä varten upotettiin betoniin rautatappeja.Samoin

voitiin peittäämyöskorsujensisäänkäyntileikkaukset.
Kokeilujen tuloksenaotettiin käyttöön paperilangasta
kudottuja verkkoja,joiden silmän suuruusoli 1/4,,-1,.
Niitä oli kuutia eri laatua, ne kudottiin 2 m leveiksija
rullissaoli pituutta 30- 50 m. Verkoillelevitettiin peiteai-
neeksiepäsäännöllisiin kuvioihin kanervaa,havuja tms.
taikka myös ns. paperivillaa,jota oli neljää eri lajia,
esimerkiksinkanervavillaa, ja "lumivillaa".
Panssarinesteet
Talvisodankokemustenmukaan olivat kiviesteetosoit-
tautuneettarkoituksenmukaisiksi, joskin kiv€t paikoitel-
len olivat olleetliian pieniä.Kaivantoesteistä kokemukset
sensijaanolivat kielteisiä.Näin ollenvälirauhanIinnoitta-
miskaudellarakennettiinkinetupäässä kiviesteitä,varsin-
kin alussa.Kivet olivat kuitenkin huomattavastisuurem-
pia kuin ennen.Pyrittiin saamaanulommaisiinriveihin
170 cm:n korkuisetkivet, jotka upotettiin maahannoin
50 cm. Maan pinnanyläpuolellejäi siis 120cm. Talviso-
danaikaisissaohjeissatämäkorkeusoli 100cm.
Annettuja mittoja ruvettiin kuitenkin pitämäänmini
minä ja työryhmien kesken oli jopa kilpailua kivien
suuruudesta.Kun niiden välit uusissakinohjeissaolivat
entiset,keskeltäkeskelle200-220 cm, syntyi paikoitel-
len niin tiheä ja korkea muuri, että se vaikeutti omaa
tulta ja helpotti
Tosinsenyt rakennettiin
ennenjamaastokinoli
Pyrkimys pyyhkäisevään
siihen, että varsinkin
syntyikatveita.
Esteidentehokkuutta
nuissakokeissasekämyös
tustilaisuuksissa, joissa Panssaripataljoonan komennus-
kunnatesittiyätpanssarivaunujen toimintamahdollisuuk-
sia.Tärkein kokeilu suoritettiinMiehikkälässäsyyskuun
puolivälissä1940 sotasaalisvaunulla, jonka paino oli 30
tonniaja aseistuksena 76 mm:n tykki. Uusi esteosoittau-
tui tarkoituksenmukaiseksi ja kivet kestivätmelko hyvin
tulta. Koskaasemasijaitseens.rapakivialueella, oli tämä
seikkaerityisestihuolestuttanutrakentajia.Kokeissaoli
rnyösbetonipilareistatehtyäestettä,mutta seei osoittau-
tunut kiviesteenveroiseksi.
Eri yhteyksissä- kirjelmin, tarkastuskäynneillä jne. -
annetut ohjeet koottiin 29.1.41päivättyyn,everstiVai-
nion laatimaanohjeeseen. Tämänmukaisestioli 4-rivisen
esteenuloimpien rivien kivien oltava 130 cm korkeita
maanpinnasta mitattunaja ne oli upotettavanoin 30-40
265
cm. Keskimmäistenrivien vastaavatluvut olivat 100ja
30 cm. Näitä mittoja oli kuitenkin pidettävävain sum-
mittaisina ohjeina, joten vähäiset poikkeamisetolivat
sallittuja;tämä siksi,ettei louhittaessajäisi paljon "raak-
ja
kikiviä' ettei hiemanylimittaisiakiviä tarvitsisiruveta
taltalla pienentelemään. Kivien välit oli suurennettava
130- 150cm:iin. >Tärkeätäon, että kivien välejävoidaan
tulittaa sekäsivustastaettä rintamasta."Joskonekiväärin
sektorineteenoli rakennettutulitusta haittaavakivieste,
se oli upotettavaleikkaukseen.Se voitiin tehdä myös
matalammistakivistä, mutta silloin oli kivirivejä oltava
5-6.
Koska estekivienpystyttäminenjäätyneeseenmaahan
oli sekähidastaettä kallista - kuopatoli räjäytettävä-
oli talvenaikanavain ajettavakiviä estelinjalleja jätettä-
vä niiden pystyttäminenkevääseen, jonkinlaisenaestee-
nähänne olivat näinkin.Myös kuljetustenkannaltatalvi
oli edullinen, koska voitiin käyttää hyväksi jäätyneitä
järviä ja soita.Tätä seikkaapainotettiintalven mittaan
useinkin.
Kivieste suolleja pehmeällemaaperälletuli kalliiksi,
koskaseyleensäoli rakennettavapuuarinalle.Seoli myös
epäyarma,koska kivet saattoivat kaatua - erityisesti
varoitettiin pilarimaisista kivistä - jopa saattoi este
vajota suohon. Tämän vuoksi oli ,tarkoin harkittavä
arinalle rakennettavanhv-esteenvälttämättömyyttäja
voitaisiinko se ehkä korvata suorailolla,viemäIlä este
kuivaamaätapitkin, vaikkakinse pitenisi,suokaivannol-
tavalla".
luonnonesteittenhyväksi käyt-
suuria luonnonkiviä,kalliota ja
saadaanvarmoja esteitä,
vain on mahdollista".
kehotettiin 21.2.41 tutkimaan, voitai-
jopa 2-riviselläesteellä
tämähän helpottaisi työtä. Ohjel-
miin kuului vähäisessä määrin myösrinneleikkauksiaja
kaivantoesteitä.Työpiiri 420:n päällikkö, insinööri O.
Laajarinne,kysyi 25.2.41,oliko Hatunkylänlinjalle mää-
rätty rinneleikkausvälttämättä rakennettava."Koska
maastokohta. . . on luonnostaanjohyvinjyrkkä ja korkea
sekäsijaitseeaivanjärven rannalla,joten hyökkäysvau-
nuvaaraa... kesänaikana ei ole olemassa,herää kysy-
mys rinneleikkauksentarpeellisuudestatalvella lumen
aikana".Esteenpituus oli noin 2 km ja senkustannusar-
vio 200000-300 000,-. Linnoitustoimiston ratkaisuoli,
että "rinneleikkaustaei tullä toistaiseksirakentamaann.
Rakennusosasto tiedusteli10.1.41suunnitteluosastolta,
,voitaisiinkoehkäkiviesteLapissakorvatarinneleikkauk-
sillaja hv-kaivantoesteillä', koska"Lapin kalliot eivätole
estekivienlouhintaan soveliaita",nehän ovat suureksi
266
noudattaapiirustuksissa mainittuja
osaksi liuskeisia.Jo nyt esteet oli jouduttu tekemään sa ... ei ole voitu
oääasiassa maakivistä."OlosuhteistajohtuenkiviesteLa- mittoja ... Paikoitellenon hauta tullut 2-3 kertaa
leveämmäksi.Ilmeisestion huonotulos
oirru tul"" huomattavastikalliimmaksi kuin Etelii-Suo- annettujamittojä
tapauksessa johtunut ammattitaidonpuutteesta'
messao. Kaivantojentekeminenolisi tullut ajankohtaisek- monessa
si vastakesällä,jolloin tilanneoli jo toinen. Että tulostavoitaisiinpitä;i tyydyttävänä . . piirustuksis-
Haminan-Taavetinlinjan pohjoispäässä käytettiin kai sa mainittua leveysmittaaon pidettävä minimimittana,
vantoestettäeniten.Sielläei lähelläollut sopivaakalliota, mutta ei sitä saa ylittää missäänen€mpääkuin 50 %"'
mutta maastonmuodoistajohtuenkaivantoaYoitiintulit- Hän kehotti pyrkimäänparempiintuloksiinkouluttamal-
taa sivustatulella.Se oli tehty 3 m syväksija5 m leveäksi' la työnjohtoa.
Tää11ä Työpiiri HK:n alueellaoli käytettävissäHelsingin Työryhma213 oli sijoitettuMiehikkäläänmetsälohkol-
le päätyönääntaisteluhautojen louhintakallioon Työryh-
kaupunginkaivukone.
min päällikkö, insinööri (myöhemmin teollisuusneuvos)
Koska estelinjat hyvin monissapaikoissapoikittivat
antol R. Helanto kehitti menetelmän, jonka mukaan haudat
vilkkaastiliikennöityjäyleisiäteitä,linnoitustoimisto
järjestelyistä. valtateillä voitiin louhia varsin sileä-ja pystyseinäisiksi sekädittä-
25.10.40ohjeetristeyskohtien
Menetelmän ideana oli, että ensin ns'
ja A-kantateillävapaankulkuaukonoli oltava vähintään vän kapeiksi.
rakoarnmunnalla avattiin haudan sivut. Tätä varten po-
5 m ja muilla yleisillä teillä 4 m. Aukon sivuille oli
linjaan muutaman kymmenen cm:n välein'
varattava sulkukivet ja pantavane erityisille pukeille, rattiin reikiä
toisistaan ja käytertävien panosten laalu
joilta ne saatiinnopeastiaukontukkeeksi.Se ol' varustet- Reikienetäisyys
ja kokoriippuivat kalliosta.Kunkin rivin panokset räjäi-
iava puukaiteillaja varoitusmerkeillä.Työpiirejä keho-
yhteistyössä tie- ja vesirakennuslaitoksen iettiin samanaikaisesti, jolloin kallio halkesiporanreikiä
tettiin olemaan
'lustoo.Näiden kah-
piirlinsinöörienja lääninhallitustenkanssatöidenjärjes- myötenja muodostuikeinotekoinen
den halkeamanvälistä voitiin sitten louhia kallio pois
telystä.
levitti nopeasti Helannon
irikoisuutena tulkoon mainituksi,että Ylämaalta löy- normaalisti. Linnoitusosasto yleiseksi
menetelmänkaikkialle ja sotien jälkeen se tuli
tyi estekivilouhoksesta spektroliittia,jota korujentekijät
sitä on,ja myössiviilitöissä.Vainiokirjoitti 11.12.40 eräästä I AK:n
myöhemminovat käyttäneet.Myös estekivissä He-
työmaasta:,Eräässäkohdassaoli käytetty insinööri
niitä on ostettukorujenraaka-aineeksi.
lannonlouhintamenetelmää hyvällä tuloksella On syytä
kaikkialla valvoa,että uusia ohjeita louhintatyössänou-

ohjeissatodettiin, että louhinnanon-

Taistelu-ja
Uudessapuolustusasemassa
luhautojalouhittava
maatalainkaan.
kaivaa maahanT-linjan joitakin osia lukuunottamatta'
Näin ollenei ollut kehittynytsellaistalouhintatekniikkaa,
joka olisi tuottanuttyydyttäväntuloksenYleensälouhin-
ta suoritettiin kuten siviilitöissäoli totuttu tekemään
matalaaviemäriä.Vainio totesi 29.10.40:"Ruotsalaiset
työjoukot olivat erAässäkohden räjäyttäneetampuma-
hautaa, mutta todennäköisestikäyttäneet liian suurta
panoksia,koska hautauomaoli leveäja säröinen,sekä
puut senympärillä pahoinsilpoutuneet" Hanell puoles-
iaan kirjoitti 13.7.4O:.. "kallioon louhittua hautäa
verhottiin. Kun .. . hauta ei luhistu niinkuin maahan
kaivettu, ei sen verhoaminenole yhtä kiireellinenkuin
monet muut työt. Palkattua siviilityÖvoimaaei siihen
toistaiseksisaakäyttää,eikä toistaiseksisiihenjoukkojen-
kaan työtä kannata uhratan.Koska tällainen hauta oli
kovin suojaton,pydttiin sitä kuitenkin parantelemaan'
Hanellkirjoittirakennusosastolle 1.8.40: "louhittaes-
olennaisesti'missä määrin kallion
halkeamissuunnatoli hautaa viitoitettaessa
tulivat yleensänäkyviin vasta
paljastettu.Koska mestarit eivät
oikeutettujakaanpoikkeamaanvii-
toituksesta,vaikkauseinmuutamanmetdnkin siirto saat-
joukot
toi parantaalouhinnantulosta,Hanell pyysi, että
asettaisivat,pätevätupseeritlohkoillaan kiinteästi seu-
ja ratkaise-
raamaan ampumahautojenlouhintatyötä
maan,missämäärinrakenteenlujuudenkannaltatarpeel-
lisiapikku muuloksia voidaansuorillaaettäparasratkai-
su säataisiin aikaan. Samalla tulisi näiden upseerien
valvoa.että ampumakolotja komeroLsaadaanoikein
sijoitetuiksija hauta sopivastimutkittelemaanJa muut
',oksitviskohdattaktillisettakannaltaoikeinratkaistuiksi"'
Upseerientuli myös osoittaa,mihin haudastatullut
louhe oli sijoitettava, lahinnä kuoppien ja katveiden
I asoiltamiseksi.Sitäei missään tapauksessa saanutjätlää
haudanreunoilleröyk-kiöiksi. koskaseestiampuma-alan
ja aiheuttikovastisirpaleitatykistötulessa.
ja
Kehitetvistämenetelmistäsekajoukkojenupseerien
 267
työmaitten mestarienkouliintumisestaia tottumisesta kuitenkinryhdyttiin suunnittelemaan ja kokeilemaanuu-
työhönoli seurauksena. eträ louhitutraisteluhaudat en- sia rakentamistapojaentistä tarkoituksenmukaisempien
nenpitkää tulivat sotilaallisesti
hyvin tarkoituksenmukai ja taloudellisempien laitteidenaikaansaamiseksi.
siksi ja ne saatiin aikaan entistä vähemmällätvöllä ia Kokeilutoimintaoli pääsemässä käyntiin, kun sota sen
kustannuksilla. keskeytti.Linnoitustöiden johtajamyönsi19.5.41luvan
Sovituntyönjaonmukaanpitijoukkojentehdäkaivetta_ koeammuntamaalienrakentamiseksiTaavettiin, missä
vat taistelu-ja yhteyshaudat.Vähäisessämäärin niitä TyöryhmäHK-A:n piti ne tehdä.Tilanteenkehitysjohti
tekivät myös työryhmät. Teknillinen kehittäminenja siihen,että koeammuntojaei ehditty suorittaa.13.6.41
piirustustentoimittaminenmyös taistelujoukoillekuului peruutettiinpsttykki- ja räjäytyskokeilut,jotka oli mää-
linnoitustoimistolle.Sekälinnoitustöidenjohtaja, kenraa_ rätty Ravijoelle20.6. ja samoinperuutettiin tunnelissa
li Hanell että linnoitustöidentarkastaja,eversti vainio suoritettavaträjäytyskokeilutHangonlohkolla.
suorittivat joukkojen linnoitustöidentarkastulaia ia an- Betonin laadun tarkkailu oli aluksi rakennusosaston
toivat rällöinmyösohjeira.Kevätralvellal94l koorriin tehtävänä,mutta tätä suorittavatarkastustoimisto siirret-
eri yhteyksissäjaetut piirustuksetja ohjeetohjesäännön tiin pian suunnitteluosastoon, jossase yhteistoiminnassa
luonteiseksi kirjaseksi,Kenttälinnoittamisooas 1941o. vastaperustetunkoetoimistonkanssaosallistuibetoninia
Armeijakunnanpioneerikomentajar antoivatyksityis- senaineksien turkimukseen. Talvisoraoli selvästinäyrt,i-
kohtaisiaohjeita taistelu-ja yhteyshautojenrakentami- nlrt huonolaatuisen betoninheikkouden.Tiedettiin myös,
sesta.II AK:n pioneerikomentaja, everstiluutnanttiM. että jos betoninlujuutta ydtetään parantaakäyttämällä
Oinonen kirjoitti 4.12.40: 'Pitkien yhtäjaksoistennor- kovin paljon sementtiä,seurauksena on liiallinen lämoe-
maaliampumahautojenaikakausi kuuluu historiaan.o neminenkovettumisen aikanaja hiushalkeamien synty-
Nyt oli jalkaväentaisteluasemat rakennettavaryhmän- minen varsinkinmassiivisissa rakenteissa, joita linnoitus-
joukkueenpesäkkeiksitai tukikohdiksija oli käyt€ttävä laitteet enimmäkseen ovat. Kysymystuli hyvin ajankoh-
vain ampumapesäkkeitä tai ulokkeita. taiseksi heti kesällä 1940, kun rakenteita oli suuresti
Koska taisteluhautojenlujittarniseentarvittiin hyvin yahvennettu.Insinööri A. Junttila sai Hanellilta tehtä-
suuret määrät puutavaraa,linnoitustoimistorvhtvi sen väkseentutkia kysymystäja hänselvittikinsitäkirjelmäs-
säästämiseksi kehirtämään vitsasmattojen käytr;ä;eolli- sään24.'1.40.Hän ehdotti tutkittavaksi sementtimäärän
sellentasolle.Tämä toimintakohdistuiomientvörvhmien pienentämistähalkeilemisenestämiseksi,koska "voima-
ohella ennenkaikkea aikaansaada suurialämpöjänni-
vltsasmattojenvalmistamista
halkeamia,joten be-
mallikappale,aina yksi saattaaolla k.o. tapauk-
tettiin opetustilaisuuksia. rakenteen lujuusopillisia
13.8.40kaikille armeijakunnille:,Kussakin kokeilujenavullasaatiin-
tulee rakennusmestari sopivinbetoninkoos-
opetustilaisuuden mattojen lujuuden,jonka valaminen
Piikkilankaesteiden teknillisessäkehityksessä ei tapah_ oli vaivatontaja joka lisäksioli mahdollisimmantaloudel-
tunutoleellisia muutokia.Paalujen pituurtavainhieman linen.
suurennettiin,jotta este paremmin säilyttäisi tehonsa Tämä kysymysoli keskeisellä sijallakoetoimistontutki-
myöstalyella. mustyössä jatkuvastikin.Kirjelmässä17.4.41"pitää kenr.
Hanell erittain tärkeänä, että Koetoimisto selvittäisi
aluksi seuraavatseikat: l) Linnoitustöissäkäytettävä
edullisinsementtimäärä. (Huomioonottaenväsytyslujuu-
Kokeilutoiminta den.)" Muita tutkimuskohteitaolivat betoni-ja kalliora-
kenteidenvesitiiviys,pyöröteräsverkon kayttäminenbe-
Aluksi ei voitu ajatellakaanjärjestelmällisentutkimus-ia tonirakenteidenalapinnassabetonin irtaantumisenestä-
kokeiluloiminnan aloittamisla,vaikkasiihensodankoki- miseksija vastaavastimiten voitiin estääkivien irtaantu-
musten hyödyntämisenkannalta olisi ollut kiireellistä minenluolienkatosta.Kiviverhouksenpienentäminen tai
taryetta. Pääasiaoli toimittaa rakentajille piirustuksia, korvaaminensäästöbetonilla oli mvös vksi tutkimuskoh-
mihin vähälukuinenhenkilökuntatuskin riitti. Vähitellen de.
266
osaksi liuskeisia.Jo nyt esteet oli jouduttu tekemään sa .. . ei ole voitu noudattaa piirustuksissamainittuja
pääasiassa maakivistä."Olosuhteista johtuenkiviesteLa- mittoja .. . Paikoitellen on hauta tullut 2-3 kertaa
pissatulee huomattavastikalliimmaksi kuin Etel.ä-Suo- annettuja mittoja leveämmäksi. Ilmeisesti on huono tulos
messa,.Kaivantojentekeminenolisi tullut ajankohtaisek- monessatapauksessajohtunut ammattitaidon puutteesta.
o l ij o r o i n e n
s i v a s t ak e s ä l l äj o. l l o i nt i l a n n e Että tulostavoitaisiinpitär tyydyttävänä. . piirustuksis-
Haminan-Taavetinlinjan pohjoispäässä käytettiin kai- sa mainittua leveysmittaa on pidettävä minimimittana,
vantoestettäeniten.Sielläei lähelläollut sopivaakalliota, mutta ei sitä saa ylittää missäänenempääkuin 50 %".
mutta maastonmuodoistajohtuen kaivantoavoitiin tulit- Hän kehotti pyrkimään parempiin tuloksiin kouluttamal-
taa sivustatulella.Se oli tehty 3 m syväksija5 m leveäksi la työnjohtoa.
TäälläTyöpiiriHK:n alueellaoli käytettävissä Helsingin Työryhmä 213 oli sijoitettu Miehikkälään metsälohkol-
kaupunginkaivukone, le päätyönääntaisteluhautojenlouhintakallioon.Työryh-
Koska estelinjathyvin monissapaikoissapoikittivat m ä n p ä ä l l i L k ö .i n s i n ö ö r (i m y ö h e m m i nl e o l l i q u u s n e u v o s )
vilkkaastiliikennoityjäyleisiäteitä, linnoitustoimistoantoi R. Helanto kehrtti menetelmän, jonka mukaan haudat
25.10.40ohjeetristeyskohti€n järjestelyistäValtateillä voitiin louhia varsin sileä- ja pystyseinäisiksi sekä riittä-
ja A-kantateillävapaankulkuaukonoii oltava vähintään vän kapeiksi. Menetelmän ideana oli, että ensin ns.
5 m ja muilla yleisilläteillä 4 m. Aukon sivuilleoli rakoammunnalla avattiin haudan sivut. Tätä varten po-
varattava sülkukivet ja pantava ne erityisille pukeille, rattiin reikiä linjaan muutaman kymmenen cm:n välein.
joilta ne saatiinnopeastiaukontukkeeksi.Seol. varustet- R e i k i e ne l ä i s y y st o i s i s t a ajna k ä ) t e l t ä v i e np a n o s t e lna a t u
tava puukaiteillaja varoitusmerkeillä.Työpiirejä keho- ja koko riippuivat kalliosta. Kunkin rivin panokset rä1äy-
tettiin olemaanyhteistyössätie- ja vesirakennuslaitoksen tettiin samanaikaisesti,jolloin kallio halkesi poranreikiä
piiri-insinöörienja 1ääninhallitusten kanssatöidenjärjes- myöten ja muodostui keinotekoinen ,lusto' Näiden kah-
telystä. den halkeaman välistä voitiin sitten louhia kallio pois
Erikoisuutenatulkoon mainituksi,että Ylämaalta löy- normaalisti. Linnoitusosasto levitti nopeasti Helannon
tyi estekivilouhoksestaspektroliittia,jota korujen tekijät menetelmän kaikkialle ja sotien jälkeen se tuli yleiseksi
myöhemmin ovat Myös estekivissä
käyttäneet. sitä on,ja myös siviilitöissä.Vainio kirjoitti 11.12.40eräästäI AK:n
niitä on ostettukorujenraaka-aineeksi. työmaasta: ,Eräässä kohdassa oli käytetty insinööri He-
lannon louhintamenetelmää hyvällä tuloksella. On syytä
ohjeita louhintatyössä nou-

Taistelu-ja yhteyshaudat todettiin, että louhinnan on-

Uudessa puolustusasemassa
luhautoja louhittava
maata lainkaan. Kannaksella
kaivaa maahan TJinjan
Näin ollen ei ollut kehittynyt
joka olisi tuottanut tyydyttävän tuloksen Yleensä louhin-
ta suoritettiin kuten siviilitöissä oli totuttu tekemään
matalaa viemäriä. Vainio totesi 29.10.40:'Ruotsalaiset
työjoukot olivat eräässä kohden räjäyttäneet ampuma-
hautaa, mutta todennäköisesti käyttäneet liian suuria
panoksia, koska hautauoma oli leveä ja säröinen, sekä
puut sen ympärillä pahoin silpoutuneet ' Hanell puoles-
taan kirjoitti 13.'7.40:... "kallioon louhittua hautaa
verhottiin. Kun . . . hauta ei luhistu niinkuin maahan
kaivettu, ei sen verhoaminen ole yhta kiireellinen kuin
monet muut työt. Palkattua siviilityÖvoimaa ei siihen
toistaiseksisaa käyttää, eikä toistaiseksi siihen joukkojen-
kaan työtä kannata uhrata". Koska tällainen hauta oli
kovin suojaton, pydttiin sitä kuitenkin parantelemaan.
Hanell kirjoitti rakennusosastolle1.8.40: . nlouhittaes-
olennaisesti,missä määdn kallion
oli hautaa viitoitettaessa
yleensä näkyviin vasta
paljastettu. Koska mestarit eivät
oikeutettujakaan poikkeamaan vii
muutaman metrinkin siirto saat-
toi parantaalouhinnantulosta, Hanell pyysi, että joukot
asettaisivat"pätevät upseerit lohkoillaan kiinteästi seu-
raamaan ampumahautojen louhintatyötä ja ratkaise-
maan, missä määrin rakenteen lujuuden kannalta tarpeel-
t i s i ap i k k u m u u t o k s i av o i d a a n' u o r i t t a ae t t ä p a r a sr a l k a i -
su saataisiin aikaan. Samalla tulisi näiden upseerien
valvoa, että ampumakolot ja komerot saadaan oikein
i u t k i r t e l e m a a jna m u u t
s i j o i t e t u i k sj ia h a u l a s o p i v a s t m
yksityiskohdat taktilliselta kannalta oikein ratkaistuiksi".
Upseerien tuli myös osoittaa, mihin haudasta tullut
louhe oli sijoitettava, lähinnä kuoppien ja katveiden
tasoittamiseksi. Sitä ei missääntapauksessa saanutiättää
h a u d a nr e u n o i l l er ö l k k i ö i k s i .k o s k as e e s t i a m p u m a - a l a n
ja aiheutti kovastisirpaleitatykistötulessa.
Kehitetyistä menetelmistä sekä joukkojen upseerienja

työmaitten mestarienkouliintumisestaja tottumisesta
työhön oli seurauksena, että louhitut taisteluhaudaten-
nenpitkää tulivat sotilaallisestihyvin tarkoituksenmukai-
siksi ja ne saatiin aikaan entistä vähemmällätyöllä ja
kustannuksilla.
Sovituntyönjaonmukaanpitijoukkojentehdäkaivetta-
vat taistelu- ja yhteyshaudat.Vähäisessämäärin niitä
tekivät myös työryhmät. Teknillinen kehittäminenja
piirustustentoimittaminenmyös taistelujoukoillekuului
linnoitustoimistolle.Sekälinnoitustöidenjohtaja, kenraa-
li Hanell että linnoitustöidentarkastaja,eversti Vainio
suorittivatjoukkojen linnoitustöidentarkastuksiaja an-
toivat tällöin myös ohjeita. Kevättalvella 1941 koottiin
eri yhteyksissäjaetut piirustuksetja ohjeetohjesäännön
luonteiseksi kirjaseksi'Kenttälinnoittamisopas 1941'.
Armeijakunnanpioneerikomentajatantoivat yksityis-
kohtaisiaohjeita taistelu-ja yhteyshautojenrakentami-
sesta.II AK:n pioneerikomentaja, everstiluutnanttiM.
Oinonen kirjoitti 4.12.40: ,Pitkien yhtäjaksoistennor-
maaliampumahautojenaikakausi kuuluu historiaan."
Nyt oli jalkaväentaisteluasemat rakennettavaryhmän-
joukkueenpesäkkeiksitai tukikohdiksija oli käytettäyä
vain ampumapesäkkeitä tai ulokkeita.
Koska taisteluhautojenlujittamiseen taryittiin hyvin
suuret määrät puutavaraa,linnoitustoimistoryhtyi sen
säästämiseksi kehittämäänvitsasmattojen käyttöä'teolli-
selle,tasolle.Tämä toimintakohdistuiomientyöryhmien
ohella ennenkaikkeataistelujoukkoihin.Näille
vitsasmattojenvalmistamistavarten tarkoitetun
mallikappale,aina yksi
tettiin opetustilaisuuksia. Linnoitustoimisto ilmoitti
I 3.8.40kaikille armeijakunnille:
tulee rakennusmestari
opetustilaisuuden mattojenvalmistamisessa."
Piikkilankaesteidenteknillisessäkehityksessä ei tapah-
tunutoleellisia muutoksia.Paalujen pituuttavainhieman
suurennettiin,jotta este paremmin säilyttäisi tehonsa
myöstalvella.
Kokeilutoiminta
Aluksi ei voitu ajatellakaan järjestelmällisen tutkimus- ja
kokeilutoiminnan aloittamista, vaikka siihen sodan koke-
musten hyödyntämisen kannalta olisi ollut kiireellistä
tarvetta. Pääasia oli toimittaa rakentajille piirustuksia,
mihin vähälukuinen henkilökunta tuskin riitti. Vähitellen
26'7
kuitenkinryhdyttiin suunnittelemaan ja kokeilemaanuu-
sia rakentamistapojaentistä tarkoituksenmukaisempien
ja taloudellisempien laitteidenaikaansaamiseksi.
Kokeilutoimintaoli pääsemässä käyntiin, kun sotasen
keskeytti.Linnoitustöidenjohtaja myönsi 19.5.41luvan
koeammuntamaalienrakentamiseksiTaavettiin, missä
TyöryhmäHK-A:n piti ne tehdä.Tilanteenkehitysjohti
siihen,että koeammuntojaei ehditty suorittaa. 13.6.41
peruutettiinpst-tykki-ja räjäytyskokeilut,jotka oli mää-
rätty Ravijoelle20.6. ja samoinperuutettiin tunnelissa
suoritettayaträjäytyskokeilutHangonlohkolla.
Betonin laadun tarkkailu oli aluksi rakennusosaston
tehtävänä,mutta tätä suorittayatarkastustoimisto siirret-
tiin pian suunnitteluosastoon, jossase yhteistoiminnassa
vastaperustetunkoetoimistonkanssaosallistuibetoninja
senaineksientutkimukseen.Talvisotaoli selyästinäyttä-
nyt huonolaatuisen betoninheikkouden.Tiedettiin myös,
että jos betonin lujuutta ydtetään parantaakäyttämällä
kovin paljon sementtiä,seurauksena on liiallinen lämpe-
neminenkovettumisenaikanaja hiushalkeamiensynty-
minen varsinkinmassiivisissa rakenteissa, joita linnoitus-
laitteet enimmäkseen ovat. Kysymystuli hyvin ajankoh-
taiseksi heti kesällä 1940, kun rakenteita oli suuresti
vahvennettu.Insinööri A. Junttila sai Hanellilta tehtä-
väkseentutkia kysymystäja hänselvittikinsitäkirjelmäs-
sään24.'1.40.Hän ehdotti tutkittavaksi sementtimäärän
halkeilemisenestämiseksi,koska nvoima-
aikaansaada suurialämpöjänni-
latenttisiahalkeamia,joten be-
paremmuussaattaaolla k.o. tapauk-
rakenteen lujuusopillisia
kokeilujenavullasaatiin-
rakenteisiinsopivinbetoninkoos-
vaadittavanlujuuden,jonka valaminen
lisäksioli mahdollisimrnan taloudel-
linen.
Tämäkysymysoli keskeisellästalla koetoimistontutki-
mustyössä jatkuvastikin.Kirjelmässä17.4.41'pitääkenr.
Hanell erittäin tärkeänä, että Koetoimisto selvittäisi
aluksi seuraavatseikat: 1) Linnoitustöissäkäytettävä
edullisinsementtimäärä. (Huomioonottaenväsytyslujuu-
den.), Muita tutkimuskohteitaolivat betoni ja kalliora-
kenteidenvesitiiviys,pyöröteräsverkon käyttäminenbe-
tonirakenteidenalapinnassabetonin irtaantumisenestä-
miseksija vastaavastimiten voitiin estääkivien irtaantu-
minenluolienkatosta.Kiviverhouksenpienentäminen tai
korvaaminensäästöbetonilla oli myös yksi tutkimuskoh-
de.
XVII LUKU

PUOLUSTUSASEMIEN
RAKENTAMINEN

Kenttäorganisaatio

Talvisodanpäätyttyätyövelvollisetkotiutettiinja työryh- Urakoitsija Työpaikka

mät hajoitettiin. Organisaationasäilyi vain ruotsalainen
työjoukkoSvenskaArbetskären(SAK). Lisäksijäi muu- OY Tektor AB ja OY ViarektaAB Kinnari
tamia työryhmienrunkoja, lähinnäsellaisia,jotka olivat RakennustoimiOY Suo-Anttila
olleettoiminnassajoennensotaa. Alfred A. PalmbergInsinööritoimistoOY Orkkola
Kun puolustusaseman sijainti oli selvinnytja väli Suo- Kolppola
OY ConstructorAB
menlahdestaKivijärveen sekä edelleenSaimaaseenoli Toikkala
Otto Wuorio
määrätty kiireellisimmin rakennettavaksi, siirrettiin OskariVilamo Sarvilahti
SAK asemaneteläisimmällesiivelle.Samalläsitätäyden- A Kiikka (PyramidOY) Märkälä
nettiin suomalaisellatyövoimalla. Ensimmäisetjoukot Kreuger& Toll Oy Rutola
tulivat työmailleenjo huhtikuussaja toukokuunpuolivä-
liin mennessä SAK oli jo valmiinaorganisaaliona täydes-
sä työssä,tosin pääasiallisesti valmistamassa majoitusta Urakoitsijoiden työtä valvomaantuli rakennusosaston
ja perustamassa työmarta. päällikön alainen urakkatyömaidenylitarkastaja,johon
SeuraavattyöryhmätsuunnattiinSuomenlahden -Kivi- tehtävään määrättiin insinööri A. Eerikäinen. Hänen
jarven kannaksenkeskiosalle.Niidenkin rungot saatiin toimistonsasijoitettiinLuumäelle.
pääasiallisesti Kymin kokonaisurakkoina ja kullekin ura-
toimistonpalvelukseen siirtyneestä vain muutama korsu. Kesän
simmäisetkolme lisäärakennuskohteita. Kutakin
vat kolme 30.5.40. normit maankaivua,betonin
län suunnalla, varten. Esimerkiksikonekiväärikorsulle,
Kylmälästäaina ollut tavallisinurakoitavabetonilai-
Hostikkäan.Näitten olivat seuraavat:
tuli ,Omien joukkojen 700m'
tiin 3.5.40insinööriL,I. Ruoslahti,jonkatoimistosijoitet- - kiviverhousta(suojakiveystä) I 500m'
- betonia 586m'
tiin Luumäelle 15.9.40saakka.Hän oli linnoitusosaston
rakennusosaston alainen. - betonirautaa 42 000kg
Hangon niemimaan linnoittaminen aloitettiin myös Josnämäaine-ja työmäärätlisääntyivättai vähenivät,
huhtikuussa(20.4.40),jolloin sinneperustettiinsuoraan laskettiin erotusyksikköhintojenmukaan.Esimerkkeinä
linnoitustoimiston alainenTyojoukkoSmeds,päällikkönä mainittakoon:
insinööriHolger Smeds.Hanell ja ValYesopivatasiasta - lapioitavamaa35,- mk/m'
tarkastusmatkalla alueellaI 8.5.40. - betonivalmiiksisullottuna604,- mk/m'
Kun tässä vaiheessatuotti vaikeuksia sekä pätevän - betonirautapaikoilleenasetettuna5,60mk/kg
työnjohdon että rakennuskoneiden ja kaluslonsaaminen. Edellä esitetyt luvut saattoivat vaihdella laitteestaja
ryhdyttiin hankkimaan urakoitsijoita nimenomaanbeto- paikallisistaolosuhteista riippuen.
nilaitteita rakentamaan.Neuvottelut maan pätevimpien Rakennuttaja sitoutui hankkimaan ja toimittamaan
rakennusliikkeiden kanssajohtivatkin siihen,että 25 6.40 urakoitsÜoilletietyt rakennusaineet sovittuihinhintoihin
allekirjoitettiin sopimukset seuraavien helsinkiläisten ja sovittuihinpaikkoihin,yleensälähimmällerautatiease-
urakoitsijoidenkanssaja heidät sijoitettiin Luumäen- malle. Tämä oli suorastaanpakonsanelematoimenpide,
Lappeenrannan alueelle. sillä moniarakennusaineita ja -tarvikkeitaeiväturakoitsi-
 269
jat tuohon aikaan olisi pystyneet hankkimaan,kuten komentajienkanssaja täIlöin nämä olivat olleet valmiit
esimerkiksibetoniterästäja bensiiniäsekäkorsujenme- ehdotettuunjärjestelyyn.Kunkin armeijakunnanalueelle
talliosia(ovet,kuvutjne.). Rakennuttajatoimitti työmail- voitaisiin ajatella 2-3 työryhmää,kuhunkin noin 500
le myöskinsähkön,mikä ei ollutkaanyähäinentehtävä, miestä.Mikäli maavoimienkomentajahyväksyisisuunni-
sillä työmaathansijaitsivatyleensävarsin syrjäisilläseu- telman,Hanell pyysiseuraavattiedot:
duilla. Työt oli aloitettavaheti ja ensimmäistenurakoi- "Kuinka montaja minkä vahvuistatyöryhmääeri sotatoi-
den osalta piti betonitöidenolla valmiina 1.10.ja koko miyhtymätvoivatkenttätöihinkäyttää.
korsun 1.11.40.Myöhästymissakko oli yleensä6000,- Työn paikka,laatuja määrä.
markkaatäydeltätyöviikolta. Koskatyöhönvoitaisiinryhtyä.
Näitten korsujenurakkahintaoli noin miljoonanmar- Mitä työvälineitäsotatoimiyhtymävoi työryhmänkäyt-
kan luokkaa,mistä johtuikin suunnittelu-upseerien kes- töön antaa.
kuudessakäytetty sanonta:>Kun lyöt kepin maahan,se Majoituksenja huollonjärjestelymahdollisuudet.'
maksaamiljoonann.- Kepin lyöminentarkoitti tietenkin Työ edellytti huolellistavalmisteluaja koska nimeno-
korsunviitoittamistamaastoon. maantaktillinensuunnitteluolisi yhtymienvastuulla,piti
Erikoinen määräyssopimuksissaoli, että urakoitsijat tämän tapahtuaajoissaja laitteidenmaastoonmerkitse-
velvoitettiinkäyttämään"yksinomaankaupunkien,kaup- misenolla nhuolellasuodtettuja tarkka".
palain ja tehdasyhdyskuntien työläisiä". Syynä oli että Eversti Vainio suoritti tämän jälkeen kaikkien neijän
näillä alueilla ilmeni työttömyyttä, kun sensijaanmaa- armeijakunnanalueellayksityiskohtaisen tiedustelunyllä
seudullasaattoiolla puutettakinmetsätöihinkykenevästä olevien kysymystenselvittämiseksija 25.7.40 Hanell
väestä. antoi räkennusosastolle tehtäväksityöryhmien perusta-
Urakoitsijatrakensivatpääasiallisesti betonilaitt€itaja misen.Yhteenvetotiedusteluntuloksistaoli seuraava:
kallioluolia, mutta eräissätapauksissahe tekivät myös
kiviesteitä.Suurin osa edellä mainittujen urakoitsijain Armeijakunta I III IV V Yhteensä
alueille tulevista kiviesteistäteetettiin kuitenkin omilla Työryhmiä 5 8 t, 3 2 2
työryhmillä. Miehiä yhteen-
Jo ennen kuin nämä urakoitsijat oli säatu työhön, sä 2500 3500 3000 1500 10 500
kenraaliHanell antoi21.6.40rakennusosastolle tehtäväk- Työmaita 8 13 13 3 3'l
'/'7
si hankkia uräkoitsijoitajärvialueelle III ja IV AK:n Hv-estettä,km 20,8 1'7,3 26,3 13 ,'7
lohkoille ja 29.6.40 hän
antamaannäille 4,5 26,6 - 40,425
Iaan, Raikuuseen
noin 30 korsunpaikkojen 30 8,5 - 41,2
järjestyksenmäärittämiseksi.Hän ilmoitti lähettävänsä
omia upseereitaansuorittamaanniiden'taktillisteknilli-
sen tarkistuksen"urakkasopimuksiasilmälläpitäen.En-
- '711
simmäiseksisaatiin RaikuuseenTähtinen & Sola OY tai kaivettuja) 223 183 305
28.8.40,sittenOnttolaanTaipale& Nieminen13.9.40
sekäPuumalaanSopanen,Heino & Lindroth 3.10.40.- Mainittujen töiden lisäksi oli yielä rakennettavapiikki-
Pohjoisessa aloittivat urakoinnin6.9.40S. Valjus Joutsi- lankaestettä sekä panssarinestettärinneleikkauksena.
järvenasemassa ja M. PasanenMärkäjärvellä. Määrät ilmenivät tiedusteluilmoituksista, joihin Vainio
Vaikkakin puolustusaseman eteläinenosa oli kiireelli- oli kerännyt tiedot myös työkoneistaja välineistäsekä
sin, Hanell pyrki mahdollisimmanpian saamaantyöt huoltomahdollisuuksista. - V AK:n osalta luettelo oli
käyntiinkokoasemassa. Hän ehdotti22.6.40maavoimien vielävaillinainen.
komentajalle,että itärajan armeijakuntien alueille ja Koskakaikkia työryhmiäei resurssien puutteessavoitu
näidenjohtoon perustettaisiintyöryhmiälinnoitustoirnis- perustaa samanaikaisesti,määrättiin noudatettavaksi
ton toimestaja rahoittamana.Hän perusteli esitystään seuraavaa kiireysjärjestystä.
seuraavasti.Linnoitustoimistonoli helppojohtaa töitä II I AK: Voisalmi,Tuosansaari ja Paarmala(Työryhmien
AK:n alueeila,mutta jo I AK:n lohkollasekävi vaikeaksi perustaminen jo käynnissä)
ja mitä kauemmaksitultiin, sen hankalampaase tulisi V AK: Märkäjärvi,Kuusamoja Suomussalmi
olemaan. Tarkastusmatkallaanjärvialueella kesäkuun III AK: Syyspohja,Eräjärvija Särkilahti
puolivälissähän oli neuvotellutasiastaarmeijakuntien IV AK: Onttolaja Kontiolahti
2'10
Ensi alkuun otettiin tavoitteeksisaadatoimintaanpuo- rantaan,toiminta-alueena Kivijärven-Saimaanväli. EIo-
let tarvittavasta22 työryhmästäeli 11. Seuraavienkii- kuussaperustettiin7 uutta työpiiriä, joten niitä nyt tuli
reellisyysjarjestyksestä rakennusosaston käskettiin neu- olemaanyhteensä10, kun SAK:n aluekinitse asiassaoli
votellasuunnitteluosaston kanssa,jotta tämävoisikoordi- työpiiri. Maan pohjoisosissa oli työpiirien ulkopuolella
noidatoiminnanyhtymienkanssa. myöserillisiätyöryhmiä.
Hanell antoi 2.8.40yksityiskohtaisetohjeet työosasto- Alun alkaenoli tarkoituksenarakentaaII AK:n päääse-
jen muodostamisesta. Ne olivat tarkoitetutsekälinnoitus- man taaksetoinenasema.Sen tarkka sijainti määrättiin
osastoavarten että ennenkaikkeaarmeijakunnille,joille 15.8.40.Hanell ryhtyi hankkimaantyövoimaasenraken-
lankesiosavastuutyön tarkoituksenmukaisesta järjeste- tamiseenpyrkien järjestelyyn,jonka mukaan saataisiin
lystä. Ohjeenmukaantyöosastottulisivat tek€määnvar- valmiita yksiköitä,siis sekätyön johto että työntekijätja
sinaistenlinnoittamistöidenIisäksimyöstietöitäja parak- kalustosamallakertaa,koskauusientyöryhmienperusta-
kien rakentamista.Työosastonjohtajaksi määrätyninsi- minenosoittautuivaikeaksi.EsitysHelsinginkaupungin-
nöörintai rakennusmestarin piti ensintulla tutustumaan hallitukselle 21.8.40 johti siihen,että27.8.40perustettiin
hänelle määrättyyn työmaahan. Ottamalla yhteyden Taavettiin Työpiiri HK (HelsinginKaupunki) ja 2.9.40
asianomaisen joukko-osastonkomentajaanhän saisi tie- kaksi työryhmää(HK-A ja HK-B) sekä 1.10.vielä kol-
tää, mitä oli suunnitelturakennettavaksisekämajoituk- mas,HK-C. Helsinginkaupunki sijoitti näille työmaille
sen, huollon, työaseitt€nsaannin yms. yksityiskohdat. työttömiään ja linnoitustoimistosai kipeästi ta itse-
Työnjohto ja työvoima oli tilattava rakennusosastolta, miaaninsinöörejä,rakennusmestareita ja koneita.Työpii-
mutta myös paikkakunnaltavoitiin ottaa työn tarpeessa ri rakensiHaminan-Taavetinlinjan pohjoispäähän pääa-
olevaaväkeä. kiviestettä,
siallisesti mutta myös kaivantoestettä.Se ei
Työosastojensuhde joukko-osastoihin määritettiin tar- urakoinut,vaanoli rahoituksen suhteen samassa asemas-
kasti. nJoukko-osasto, jonka alueellatyöosastotyöskente- sakuin muutkin työpiirit.
tee,määräätaktillisessamielessämitä töitä suoritetaanja Linjan eteläpäähänotettiin 9.9.40 Granit OY Husu-
mihin laitteet sijoitetaan.Töiden teknillinen valvonta laan, 11.9.40 Tampereen yhtymä Kannusjärvelleja
kuuluu Linnoitustoimistolle, josta myösannetaantyöoh- 24.9.40Turun yhtymä Turkiaan. Granit OY oli ollut jo
jeet ja piirustuksetym. töitä koskevatteknilliset mää- 192oluvulla linnoitustöissäEnckellinlinjalla. Turun yh-
räykset. Työosastoon siis luovutettu eräin varauksin tymä oli kolrnen turkulaisenurakoitsijan muodostama
joukko-osaston tai sotatoimiyhtymänkäytettäväksi.Ku- yhtymä,Tampereenyhtymä oli tamperelainenurakoitsi-
rinpidollisestion työosastonalistuttavaa.o. sotatoimiyh- Tampereenkaupunki antoi eräitä
tymänkomentajanantamiinmääräyksiinn. Nämä kolme rakensivat laskutyönä
Huollollisesti työosastot myöhemmin myös korsuja.
maanlinnoitustoimistoon, koska perustettiin kolme omaa työryh-
kaan mahdollisuuksianiiden auttamiseen.Tämä hankki kuudentyöosaston yhteiseksijohtoelimek-
ruokailuavartentarvittavatvälineet 27.8.40Työpiiri 250.
muonitushenkilökunnan, lotat. Majoitus oli osaksisisä- Töiden alkuun pääsystäantaa seuraävaluettelo yleis-
majoitusta,osaksiasuttiin teltoissaja useinolikin ensim- kuvan:
mäisenätehtävänätoimisto-,majoitus-ja ruokailuparak- Suomenlahti - Kiviiarvi
kien rakentaminen. - eteläosa huhtikuussa1940
Työvälineetja tarveaineetsaatiinosaksijoukoilta,mut- - keskiosa toukokuussa1940
ta pääasiallisestilinnoitustoimistoltäja paikallishankin- - pohjoisosa kesäkuussa1940
noin.Autot ja traktorit toimitti linnoitustoimisto,hevoset Kivijärvi-Saimaa kesäkuussa1940
saatiinjoukoilta tai vüokrattiinpaikkakunnalta. Saimaa-Joensuu - Kemijärvi syyskuussa1940
Näitten ohjeitten mukaisesti käynnistyi työryhmien Sotatoimiyhtymätja joukko-osastotolisivat kuitenkin
perustaminen.Syyskuunalkuun mennessä oli niitä jo 33 toivoneetlinnoitustöidenkäynnistyvänvieläkin nopeam-
ja urakoitsijoittenlukumääräoli noussut13:een;alunpe- min ja suuremminvoimin. Kenraali Hanell lähettikin
rin mukanaoli ll. Työosastojen näin suurenmäärän tämänvuoksikaikille armeijakunnille20.8.40,kiertokir-
johtaminenei luonnollisestikaan ollut mahdollista"omien jeen,, jossahän selosti"siviilityömuodostelmien perusta-
joukkojen yli-insinöörin"ja hänen pienen toimistonsa mista,. Kun hän otettuaanvastaanlinnoittamisenjohdon
voimin, vaan jo heinäkuussaperustettiin ensimmäiset oli ollut yhteydessäsosiaaliministeriön'työläiskysymys-
ryöpi:nit,2.7.40Savonlinnaan johtamaanjärvialueenlin- ten erikoistuntijoihin",nämäolivat arvioineet,että demo-
noitustykistönrakennustöitäja torrLen21.1.40Lappeen- bilisaation iälkeen tulisi tvöttömiä olemaan noin
 2'II

40-50000. Pian kuitenkin kävi ilmi, ettei varsinaista linnoitustyömaillaei ennenensilokakuunI päiväälisätä,
työttömyyttä ollut. 'Ne muutamat tuhannet,jotka oli ja että täydennyksetkinsuoritetaansiirtämällä töihin
työttömien luetteloihinmerkitty, edustivatsitä määrää, miehiä muista työryhmistä,joiden työt ovat pitemmälle
mikä myöskinnormaalivuosina on ollut olemassa ja joka edistyneet,.- Ohjettaei kuitenkaanehditty antaa,ennen
suureksiosaksion työhönhalutontaväkeä."Kun keväällä kuin seliikekannallepanonvuoksikävi tarpeettomaksi.
oli saatavaSAKlle ruotsalaisen työvoimanlisäksisuoma- Organisaationkehittämisessä ja laajentamisessa oli ko-
laista,,joukossaoli runsaastihyvin huonoaainesta,,joka ko välirauhanajan vaikeimpanaongelmanatyönjohdon,
oli palautettava kotiseudulleen.'Työmailla oli ollut nimenomaaninsinöörienpuute. Silloinen vähälukuinon
useasti rettelöitä, puukotuksia,jopa murhiakin., Kun rakennusinsinöörikunta oli sijoittunutvakinaisillepaikoil-
uusia työryhmiä ryhdyttiin perustamaan,työvoiman le, suurin osa oli julkisen hallinnon, valtion ja kuntien
saanti oli vaikeata, semminkin kun valtioneuvostooli palveluksessa. Korkeampipalkkakaanei houkutellutläh-
määrännyt sitä otettavaksi pääasiassakaupungeista. temäänvaikeisiincloihin,useinerämaahan,kun juuri oli
Maa- ja metsätyöläisten ottaminenoli kielletty, etteivät päästysodanjälkeen kotiutumaan.Eri keinoinyritettiin
tuonlaatuiset työt kärsisi.Harkittiin jopa työvelvollisuu- hankkiamiehiä.Linnoitusasiaintoimikunnanpuheenjoh-
den ottamista käyttöön, mutta siitä luovuttiin, koskase tajan, ministeri Ekholmin puheenjohdolla pidettiin Kuu-
olisi aiheuttanut suurta tyytymättömyyttä. Aivan viime sankoskella7.8.40 asiastaneuvottelu.Eversti G. Hein-
aikoinaoli työvoimän saanti kuitenkin helpottanut. Suu- richs totesi,että linnoitustöissä oli jo noin 10 000 miestä,
dnta vaikeutta aiheutti koneiden saannin lisäksi nyt mutta työmaidenlaajentamisenesteenäoli rakennusinsi-
pätevän johtohenkilöstön puute. Erityisestioli rakennus- nöörienpuute. Laskettu lisätarveoli 30. Oli jo harkittu
insinöörejämaassaliian vähän.Nyt oli kuitenkinerinäis- toistaiseksilomautettujeninsinööriupseerien kutsumista
ten neuvottelujentuloksenatilanteeseentulossaparan- palvelukseen. Ministeri Ekholm ei pitänyt pakkokeinoja
nusta,joten "ellei aivanodottamattomiaseikkojailmaan- suotavina.Vapaaehtoisesti eivät kuitenkaanvaltionkaan
nu, saataneenlähiaikoinatarvittavat siviilityömuodostel- laitoksethalunneet luovuttaa insinöörejään. Tie- ja vesi-
mat perustettua". rakennushallitusesimerkiksi lupasi antaa pyydetyistä i5
Syksyllä näytti jopa siltä, että seuraavanatalvena insinööristä2, joista toinen oli parhaillaan suorittamassa
saattaisiesiintyätyöttömyyttä suuressakinmitassa.Tä- asevelvollisuuttaan. Näistä nostomiesinsinööreistä ei kui-
män vuoksi Hanell 30.8.40 pyysi päämajaaantamaan tenkaanollut pelkästäänmyönteisiäkokemuksia. Pääesi-
yhtymille tehtäväksi mielipiteen mukaan heidän
"runsaastiuusiaassmiln. työpäällikköinäoli useinosoit-
sesti panssarinesteiden täydentäminen, koska heillä nostomiesase-
tuimmissasuunnissa, aryovaltaa,vaikkakinhe
minen, ampuma- ja käyttää siviilipukua. Kokouksessa
tietyöt. järjestettäväneuvottelutilai-
Työvoirnanmäärää voitiinkin nostaa lisäksi tulisivat mu-
maaliskuuhun1941 asti, joilla oli rakennusinsinöö-
hitaasti laskemaan. yhdistykset,joihin näitä
ministeriökirjoittikin 28.5.41puolustusministeriölle, että insinöörejäkuului, lähinnä SuomenTeknillinen Seura,
,täydennyksienja lisätyövoimanhankkiminenlinnoitus- Teknologföreningen ja Rakennusinsinööriyhdistys.
työmailletuottaa yhä suurempiavaikeuksia".Kesäntul- InsinööriRuoslahti,rakennusosaston päällikkö,ehdotti
len tarvittaisiin yhä enemmäntyövoimaa siviilitöihin. 6.2.41 tutkittavaksi, voitaisiinkoTVH:n ja linnoitustoi-
osiirtoväenkeskuudessa oli ... ainoästaan275 miestä, miston rakentamistöiden johto yhdistääsamanhenkilön
jotka soveltuvatlinnoitustyömaille".Ministedö pitikin käsiin,jolloin ehkäedellisenpalveluksessa oleviainsinöö-
välttämättömänä,ettei miesvahvuuttalinnoitustyömailla rejä helpomminsaataisiinlinnoitustöihin,koska heidän
lisättäisija että täydennyksiäkin suoritettaisiinvain aiyan paluunsatakaisin töiden päätyttyä olisi helpompi. Jos
välttämättömissätapauksissa.Vaikkakin ministeriö kä- ehdotettujärjestelyvoitaisiintoteuttaa- mitä Ruoslahti
sitti, että'ulkopoliittisen tilanteenepävarmuuden vuoksi tosin epäili - hän luonnollisestioli valmis jättämään
ehdotustavastaanvoidaanesittääepäilyjä',setotesi,että paikkansa.Hän kirjoitti myös: ,Puolustuslaitoksen työt
työvoiman hankinta ei ollut mahdollista soveltamatta ovat siinä maineessa,että insinööri voi helpostijoutua
työvelyollisuutta,"mikä olisi sisäpoliittisestiarvelutta- upseerientaholta asiattomankohtelun alaiseksi,mitä
vaa". Ministeriö päätyikin siihen,että puolustusministe- linnoitustöissäkään ei aina ole voitu välttää". Tämäkin
rion olisi annettavaohjeet, "että työvoimanvahvuutta saattoivaikuttaasiihen,että insinööriensaantioli vaikea-
2'72
ta, joskin pääsyyilmeisestioli toimentilapäisyys.
Hanellpyysi13.2.41linnoitusasiain toimikunnan apua,
tällä kertaaoli kysymysnoin 20-25 insinööristä.Linnoi-
tustoimistooli nyt saanutorganisaationvalmiiksi ja oli
siirtymässäsuurtuotantoon.Vuoden 1941ohjelma edel-
lytti, että kuukausittainrakennettaisiin60 järeätäbetoni-
laitetta,6T kenttäkorsuaja 30 km panssarinestettä, siis
kuukaudessaenemmän kuin aikaisemmin 20 vuoden
aikana.Ohjelman rahallinenarvo oli noin 1870 miljoo-
naa, kun TVH:n määrärahatolivat 255 miljoonaaynnä
lisäksi 55-75 miljoonaa työttömyysvaroja.Insinöörien
suhdeoli kuitenkin näidenvaltion laitostenvälillä aivan
päinvastainen, joten njostasapuolisesti hoidettaisiinnäitä
eri alojen työmaita,huomattavallemäärälleTie- ja vesi-
rakennushallituks€n insinööreistä olisi varattavatilaisuus
siirtyätilapäisestiLinnoitustoimistonpalvelukseen".
Asiaakäsiteltiinjopa yaltioneuvostossakin, joka maalis-
kuussapäätti, että valtion virastojeninsinöörejävoidaan
siirtää linnoitustöihin.TVH:n piti luovuttaa6 insinööriä,
minkä lisäksijo linnoitustoimistonpalveluksessa olevat5
insinööriäjäisivätsinne.
Kevään mittaan asia oli esillä jatkuvasti linnoitustoi-
miston ja insinöörienyhdistystenvälillä. Rakennusinsi-
nööriyhdistysehdotti8.5.41noin30 insinöörinsiirtämistä
Iinnoitustöihin.SuomenTeknillisenSeuranja Teknolog-
föreningeninsekä linnoitustoimistonasettamakomitea
pohti kokouksessaan 1"1.5.41 lääneihinasetettavanneu-
vottelukunnan nimeämistä huolehtimaan insinöörien
hankkimisesta.- Olennaisestiinsinööriensaantihelpot-
tui vastaliikekannallepanossa kesäkuussa 1941.
Hanell neuvotteli3.6.41kulkulaitosten
denministerinV.V. Salovaarankanssainsinöörikysymyk-
sestä,jolloin tämä ilmoitti insinöörienirroittamisenole-
van vaikeata,mutta TVH voisi hyvin suorittaatiettyjä
puolustuslaitoksentietöitä. Kun näitä sitten esiteltiin
TVH:lle. tämä asetti ehdoksi.että linnoitustoimistoluo-
vuttaatarvittavatinsinööritja mestarit!
Organisaatiossavallitsevat johtosuhteet muuttuivat
myös ajan mukana,Ensimmäinentyöyksikkö,SAK oli
suoraanlinnoitustoimistonalainen,vieläpäniin että ma-
juri Hansenintoivomuksesta hän oli suoraanlinnoitustöi-
den johtajan alainen. Kun toiminta vähitellen laajeni
pohjoiseenpäin, työryhmät tulivat armeijakuntienalai-
siksi.Rakennusosasto laati 19.9.40työmaidenalistussuh-
teistaseuraavan yhteenvedon:
1. Linnoitustöideniohtaiallesuoraanalistettuna
Työpiiri SAK, Ravijoki n.6000m
Työpiiri HK, Taavetti n. 2000m
2. Eversti Vainion ja asianomaisten armeijakuntien val-
vonnassaja käskettävinä
III, IV ja V AK:ienlinnoitustyöt n. 9000ni
3. Rakennusosastonalaisina
Urakoitsijat sekä I ja II AK:ien alueen työpiirit I 10,
210,ja250 n. 6000m
Yhteensä n.23 000m
Kun nyt jo SAK:n työpiirikin oli 7.9.40saanutsuoma-
laisenpäällystön,ei johtosuhteidenuudelleenjärjestämi-
selle enää ollut estettä.Insinööri Ruoslahti ehdottikin,
että "kaikki edellämainituttyömuodostelmatalistetaan
rakennusosastolle, jolloin tulee toteutetuksisellainenpe-
riaate, että rakennusosaston alaisuuteenkuuluu töiden
suorituskaikkiallamissäsuorittajinaon palkattuatyövoi-
maa'.
Sivulla 274 olevastataulukostaselviää,että vaikkakin
työyksiköidenmäärä vain hitaasti kohosi, oli olemassa
selvätendenssisaadatyövoimaayhä enemmänsiirretyksi
eteläisimmiltälohkoiltapohjoiseenpäin. Erityisestitämä
koski V AK:n aluetta. Vuoden 1941 alusta Kuusamon
suunnanerillinen Työryhmä 575 muutettiin Työpiiriksi
560 ja Kemijärven suunnan erillinen Työryhmä 571
Työpiiriksi 570. Koko V AK:n alueellaoli betonikorsuja
tehty vain Kemijärven-Sallantien suunnassa. pääase-
massaMärkäjäryelläja taemmassaasemassa Joutsijär-
vellä, kummassakinpaikassayhden urakoitsijanvoimin.
Työryhmä571 oli tehnyt estetöitä.Kuusamossa oli Työ-
ryhmä 575 tehnyt samoin est€töitä,muttä jo syksyllä
sinne suunniteltiin myös betonikorsuja puolustusase-
joka muodostikehän Kuusamon
kirkonkylan itäpuolelle. 25.10.40 suunnitteluosaston
Bonsdorff ilmoitti rakennusosastolle,
käskenyt, että työt
viipymättäaloitettava".Hän ehdotti,€ttä
urakoitsüa,Rakennus-
insinööriK. Rautkarin
tehokkaimmistaraken-
oli tähän mennessäsuoriutunut
urakoistaanerinomaisesti. Rakennustoimiosoittautuiha-
lukkaaksi lähtemään talvea vasten erittäin vaativaan
tehtävään,mutta suostuiottamaansen vain laskutyönä.
Tällä perusteellatehtiinkin 1.12.40sopimus12 korsun
rakentamisesta, ja vuodenlopulla Rakennustoimioli jo
työssäuudellaalueella.Valvontaoli Työpiiri 560:ntehtä-
vänä.Samallakun suunnitteluosasto ehdottiurakoitsijan
lähettämistäKuusamoon,se myös kehotti irottamaan
sinnetyövoimaaSAK:n työpiidstä.Rakennusosasto antoi
30.10.40käskynyhden pataljoonanlähettämisestäKuu-
samoon.Rakennettavaksi annettiin5 korsuaasemanete-
läosalta. Vuoden alussa olikin Kuusamossajo työssä
kolmeomaatyöryhmääjayksi urakoitsla.
Osoituksena siitä kuinkavaikeataoli työmaittenjohdon
järjestely nimenomaanpohjoisimmassaosassamaata,
todettakoonettä rakennuspäällikönapulainen,insinööri
A. Junttila antoi 6.8.40linnoitustoimistossa palvelevalle
insinööri, reserviupseerioppilas L. Palmbergillekomen-
nuksen'V AK:n komentajan,kenraalimajuriSiilasvuon
käytettäväksilinnoitustyöasioissao. "Tehtäväännetulee
kuulumaanuusientyöryhmienperustaminenniihin paik-
koihin,joihin V AK määrää".Palmbergsai myöskirjalli
sesti suudn piiftein samanlaisetohjeet kuin edellä on
työryhmienperustamisesta selostettu.Lisäksimainittiin,
että "sikäli kuin AK:n komentajapitää suotavana,voi-
daan työt myös teettää urakalla, mutta on urakkasopi-
muksistaneuvoteltavaLinnoitustoimistonkanssa".Palm-
berg sijoitettiin Kemijärvelle,jossahän toimi Työryhmä
571:npäällikkönäja vuoden1941alustakevääseen saak-
ka Työpiiri 570:npäällikkönä.
V AK:n töiden johtaminen oli pitkien etäisyyksien
vuoksiMyllykoskeltakäsin hankalaa.Kun ne vielä alku-
vuodestal94l suurestilaajenivat- suunnitelmatulottui-
vat aina Petsamoonsaakka - linnoitustöidenjohtaja
perusti helmikuussaOuluun, V AKE:n sijoituspaikalle,
väliportaanjohtoelimen,"pohjoistenpiirien yli-insinöö-
dn" toimistoineen.Tehtäväänmäärättiintyöpiirien pääl-
liköistä kokenein,insinööriV. Kärkkäinenja hänentoi-
mialueekseentuli V AK:n lohko aina Suomussalmelta
Petsamoon. Toimistoonsijoitettiinnormaalinkansliahen-
kilökunnanlisäksi myös suunnitteluvoimaa, jotta täällä ,or".*. I 46 T{FS6
voitiin tehdäpienehkötmuutos-ja sovellutuspiirustukset
tarvitsemattatilata niitä aina Myllykoskelta.Tätenluon-
nollisestisaatiintoiminta sekänopeammaksi
vammaksi.
Kärkkäinenteki 8.4.41esityksenpohjoisimman
nan työmaittenjärjestelyksi.Työpiiri 570 siirretäänKe-
mijärveltäJoutsijärvelleja senjohtoon tulevat seuraavat Kuyal 5l. Työpiirijqko.
työryhmät:
- 571 Karhujärven suuntaan,jossa oli jo marraskuun
alussaaloitettuestetöitä; kaen Erillinen Työryhmä 811. Molemmilla sirustoilla
- 572 Märkäjärvelle,jossarakentaaloppuunirtisanot- taaslinnoittivät merivoimiinkuuluvatRT 4:n patteristot.
tavalta urakoitsijalta jääneet työt ja suorittaa Karjaan sotilaslääninkomentaja, eversti A. Snellman
kaikki alueellesuunnitellutlisätyöt; teki 28.I 1.40 linnoitustöidenjohtajalle esityksen,johon
- 573 Savukosken Perälään,jonnetuleetämänsuunnan rnerivoimienkomentajayhtyi, että linnoitustoimistoot-
pääasema; taisi johtoonsamyös nämä Snappertunanja Bromarvin
- 574 Saijan-Nousunalueellerakentamaankiviesteitä alueillatyöskentelevät työosastot.Hanell suostuitähänja
ja kenttäkorsujasekäkiviestettäPerälään. insinööri Smeds sai 3.12.40 käskyn ryhtya ottamaan
Joutsijarvellehankitaantoinenurakoitsijaentisenlisäksi. johtoonsamainitut työt. 20.12.40hän ilmoitti rakennuso-
PetsamonKaskämatuntillesuunnitelluttyöt pitäisi tehdä sastolle,että hänon jo pannutmestareitaantutustumaan
kesänaikanaja sinnevoitaisiinsijoittaajoko oma erilli- työmaihin ja ehdotti nyt, että alue jaettaisiin kolmen
nen työryhmätai urakoitsija.Toimenpiteetjäivät kesken työryhmän kesken.Vuoden alusta näin tapahtuikin ja
sodansyttyessä. Työpiiriin 810 tulivat kuulumaanTyöryhmät 811 (Han-
Hangon suunnallaoli rakennustyötjärjestetty siten, gon niemimaa),812 (Snappertuna) ja 813 (Bromarv).
että varsinaisen niemimaankohdallaniistä vastasilinnoi Organisaationkehitysilmeneeseuraavistataulukoistaja
tustoimistonalainen Työjoukko Smeds,syryskuusta al- K U V r S t al ) l - l ) z -

l8 Suomenlinnoittamisen
bistoria
2'74

Kuva 152. Linnoitustyüüekijdin luk md\ün kehitys kesdkuusta1940 toukokuuhun 1941. - Maj ri T. Saukkonen,Suomen
Sota 1941-1945,1. osa.

Työyksiköt
Työpiirit, työry hmdt

25.9.40 24.10.40 3.].4l 14.3.41 9.5.41 6.6.4r

Yhtymä o o
(vastaava) 'd := 'a E
:= 'd
E
'd
E 'd
E
E .:
E d
.a
A
,9 iO

F F D F F f F F f F F f F F tr F F f

II AK 4 l6 12 4 l6 5 l9 l3 5 l9 t2 5 2 l 12 5 2l 8
IAK I /l
2 I 4 2 1 6 3 I 7 5 I 6 5 1 6
III AK 3 l1 I 3 l3 2 21 l0 2 2 l1 3 2 1l 3 2 u 3
'7 2 10 1 2 10 I 2 l0 2
I 2 I 2 8
IV AK
VAK ? 7
3 2 3 2 I
l
3 2 6 3 2 8 3
2
2
I
8 2
3 I
Kar sl I 1 1 1 3 2 I 3 2 1 3
Yht 10 19 10 22 13 l3 56 l3 59 1 3 5 9 20

Huomautuksia
1. Työpiiri 730lakkautettiin31.12.40. - varastoJa 12
2. Kaksi erillistätyöryhmäämuuttui työpiiriksi. - sähkötyöpiirejä 2
3. Erillinentyöryhmämuuttui työpii ksi. - keskuskassoja 8
4. Varsinaisten työryhmienlisäksioli keväälläl94l - keskussairaaloita 3
- kodauspajoja 2
 215
Luettelo työpäreisft, työryhmistd,niidensijainnistaja pödlliköistd 22.10.40sekd6.6.41mennessa
tupahtuneista
muutoksista.

Työpiirija työryhmä Sijaintija päällikkö Muutoket ja

Tilanne22.10.40 tilanne6.6.41

II Armeij akunta
Työp. SAK Ravijoki,Ins. V. Kärkkäinen Ins.V.J.Suomio
IP Ravijoki,Ins. N. Saramaa
IIP Ravijoki,Ins. O. Söderlund Rkm.Hj. Laukkoski
III P Säkäjärvi,Rkm. K. Helminen Ins.E. Viljo,myöhemmin
ins.K. Karvonen
IVP Virojoki, Erämaa
Rak. tekn.P. Vähätupa
VP Säkäjärvi,(välillä Er. Työr. 221) rkm.
K. Helminen,myöh.rkm. V. Reinikka
Työp.210 Miehikkälä,Ins. R. Vornanen Ins. O. Tynkkynen
^fyör.216
Kylmälä,Ins. E. Kinnunen Ins.A. Karakorpi
Työr.2l i Miehikkälä,Rkm. A. Rissanen
Työr.212 Hauhiakoski,Ins. K. Arvonen Rkm. M. Ohranen
Työr.213 Muurola,Ins. R. Helanto Rkm. O. Häkämies
Työr.2I4 Muurola, Rkm. V. Laakso
Työr.215 Muurola, Ins. K. Rainio
Työp.230 Luumäki,ins.V. Meriluoto,myöh.rns.
E. Korhonen
Työr.231 Taavetti,rkm. O. Hovi
(ent.u P/SAK)
Työr.232 Luumäki, rkm. M. Husso
Työp. 250 Hamina,Ins. A. Rosendahl Ins. A. Lindroos,myöh.ins.N.V. Finsjö
Työr.251 Ins. O. Järnefelt,myöh.ins. E. Suhonen
Työr.252 SiirtyikevääI1ä l94l ins.A. Nerdrumin
Savukoskelle

Työr.254
Tydr.255 Kannusjärvi,ins.O.Järnefelt
Työr.256 Hamina,Turkia, ins.S.V.Keinänen
Työr.257 T e r r i k a l l i or k. m . O . N i i n i v a a -
(ent.Kymin OY) fa
Työp. HK Taavetti,Ins. A. Lindroos Ins. V. Salonen
Työr. HK-A Taavetti,Ins. V. Salonen Rkm. T. Hilli
Työr. HK-B Taavetti,Ins. A. Kokkola Ins. E. Böök
Työr. HK-C Taavetti,Ins. I. Varis

I Armeijakunta
Tröp. 110 Lappeenranta,Ins. J. Määttänen Ins.Y. Lakovuo
Työr. 1I 1 Voisalmi,Rkm. K. Kylmänen
Työr. 112 Mikonsaari,rkm. V. Jokela
T y ö r .1 1 3 Tuosonsaari,
Rkm. E. Rossi
Työr. I 14 (Hurtanmaa,rkm. T. Siikarla,lakkautettu)
Työr. 115 Märkälä,Rkm. E. Eskelinen
Työr. I 16 Juvola,Käärmeniemi,Rkm. I. Helenius
Työr. 117 Joutseno,rkm- J. Arponen
Työpiirijaryöryhmä Sijaintija päällikkö
Tilanne22.1O.44

III Ameijakunta
Työp. 340 Ruokolahti,Ins. V. Meriluoto Ins. K. Arvonen
Työr.341 Syyspohja,Ins. R. Grundström Ins.J. Starck
Työr.342 Eräjärvi,Ins. A. Ranki
Työr.343 Hintsala,rkm. S. Tulenheimo
(ent.738)
Työr.344 Puumala,rkm. E. Miikki
(ent.739)
Työp.330 Savonlinna,Ins. O. Tynkkynen I ns.V. Tuompo
Työr.331 Ylisenauvila,rak.tekn.P. Salmela
(ent.73l)
Työr.332 Kaartila, rkm. J. Paukku
(eü.732)
Työr.333 Putikko,Ins. O. Tynkkynen Tekn.V. Eronen
Työr.334 Moinsalmi,Ins. Y. Tuompo Ins. R. Grundström
Työr.335 Kulennoinen,Ins.V. RantaPihla Rkm. M. Kontunen
Työr.336 Raikuu, ins.H. Harjunen
(ent.733)
Työr.337 Savonlinna,rkm. U. Oksanen,myöh.
rkm. R. Kolehmainen
Työp. 730 Savonlinna,Ins. M. Ruoho Lakkautettiin31.12.40
Työr.731 Ylisenauvila,Rak.tekn.P. Salmela Muuttui 1.1.41Työr.331
Työr.732 Kaartila, Rkm. E. Paukku Muuttui 1.1.41Työr.332
Työr.733 Raikuu,Rkm. V.K.R. Koivu Muuttui 1.1.41Työr.336
Työr.734 Moinsalmi,Rkm. S. Tulenheimo Lopetettiinpianperustamisen jälkeen
Työr. 738 T y ö r . 7 3 5 j a1 . 1 . 4 T
1yör.

Työr.739 1.1.40Työr.344

Työp. 460
Työr.461
Työr.462 Kaltimo, Rkm. V. Kilpeläinen
Työr.463 Onttola,Ins. O. Tuliainen
'fyör. Eno,Rkm. M. Turunen
464
Työr. 465 Rääkkylä,Oravisalo,rkm. V. Koli
Työr. 466 Tikkala, rkm. P. Kosunen
Työp. 420 Lieksa,Ins. O. Laajarinne Nurmes,Porokylä
Työr. 421 Nurmijäwi, Rkm. A. Linnansaari Rkm. N. Jokinen
Työr.422 Inari,Kuotti,Rkm. A. Fredriksson Rkm. S. Selkälä
Työr.425 NurmesPorokylä.rkm. V. Salonen
Työt. 429 Kuhmo (ent.Er. Työr. 451)
(ent.45i) Ins. K. Heikkinen
Er.Työr.451 Kuhmo, Ins. K. Heikkinen Muuttui 1.1.41Työr. 429
(enr.429)

V Armeij akunta
Er.Työr.455 Suomussalmi, Ins. Y. Vinter Muuttui 1.1.41Er.Työr.555,ins.E. Kin-
nunen
 2'7'l

Työpiiri ja työryhmä Sijainti ja päällikkö Muutoksetja

Tilanre 22.1O.44 tilanne6.6.41

Er.Työr.575 Kuusarno,Ins. Y. Pitkänen Muuttui 1.1.41Työp.560,rr'rs.E. Y ilio

Työr.561 Kuusamo,Vanttaja,rkm. J. Favorin
Työr.562 Kuusarno,Saapunki,rkm. L. Tiihonen,
myöh.rkm. T. Virtanen
Työr.563 Kuusamo,Pukari,ins.E. Niemi
Er.Työr.571 Kemijärvi, Ins. L. Palmberg Muuttui 1.1.41Työp.570,'ins.P. Tvu-
nen
Työr.571 Savukoski,Perälä,rkm. V. Jääskeläinen
Työr.512 Joutsijärvi,rkm. H. Törnqvist
Työr.5?3 Aholanvaara,Karhujärvi,rkm. A. Lau-
rila
Työr.574 Savukoski,Saija,ins.A. Nerdrum
(enr.252)

Karjaan sotilaslaani
Er.Työr.810 Tamrnisaari,Ins. H. Smeds Muuttui 1.1.41Työp.810
Työr.8l i Tammisaari,Harpars,rkm. B. Ohman
Työr.812 Snappertuna,Sommarö,rkm. B. Grann
Työr.813 Bromarv, rkm. A. Korkman

Urukoitsijat

Valvonta Urakoitsija24.10.40 Urakoitsija6.6.41

Urakkatöiden Kuten24.10.40
valvontatoimisto Siirtynyt rnuualle
Kuten24.10.40
Kuten24.10.40
Siirtynyt muualle
OY Telitor AB
Hirvasjärvi,TampereenSementtivalimo Siirtynyt muualle
Suo-Anttila,F.W. Winter Kuten 24.10.40
Herajärvi,OskariHyypiä Kuten 24.10.40
Ihakseh,Aari oy Lopettanut
Ihaksela,Elovuori& Kumpp. OY Kuten24.10.40
Uusikylä,Teerikallio,Kymin Oy Työp.250 Lopettanut
Työp.250 Hamina,Husula',Granit OY Kuten24.10.40
Hamina,Turkia', Turun yhtymä Lopettanut
Hamina,Kannusjäryi,Tampereenyhtymä Lopettanut

I Armeij akunta
Urakkatöiden Lappee,Märkälä,A. Kiikka (PyramidOY) Työp.110 Kuten24.10.40
valvontatoimisto
Lappee,Rutola,Kreuger& Toll OY Kuten24.10.40
Lappee,Rutola,Elovuori& Kumpp. OY Lopettanut
Kivijärvensaaret,CyclopOY
Reusa,Otto Vuorio
 278

Valvonta Urakoitsija24.10.40 Urakoitsija6.6.41

III Armeijakunta
Työp.730 Puumala,Sopanen,Heino& Lindroth Työp.340 Kuten24.10.40
Raikuu,Tähtinen& Sola Työp.330 Kuten24.10.40
Työp.340 Ruokolahti,OY Marmori

IV Armeijakunta
Työp.460 Onttola,Taipale& Nieminen Työp.460 Kuten24.10.40
Onttola,OY Tektor AB

V Armeijakunta
Er.Työr.571 Märkäjärvi,Matti Pasanen Työp.570 Lopettanut
Joutsijärui,S. valjus Kuten24.10.40
Työp.560 Kuusamo,RakennustoimiOY'

Karjaan sotilasldäni
Er.Työr.
811 Björnholmen,Hiekka & Sepeli Työp.8i0 Kuten24.10.40

Huomautuksia
l. Laskutyönä. 3. Kymi Oy rakensiUudessakylässä ampumataruikevarastoa.
2. Lyhytaikaisiaurakoitaoli lisäksiLuumäelläBetoni-ja Puu- 4. Rakennusmestari Erik Böökinkanssatehtiin urakkasopimus
rakennusOYllä, MiehikkälässäKallio-TyöOYllä, Tammi- 30.6.41,mutta sekeskeytyisodan!'uoksi.
Betonija Puu OYJIä sekliSuojarakenne
saaressa OY:llä.

Vapaaehtoiset- SvenskaArbetskären käynnissäolevaanpalkallisentyövoimanhankkimiseen.

Heti talvisodanpäätyttyä
men auttamisestalähettämällä
noittajia. Eversti (myöhemmin
lojärvi,joka oli tuolloinSuomen
sissa,kirjoitti asiasta
raalimajuri Airolle. "Avunantosaisilahinnäsamanlaiset
ulkonaisetmuodot kuin A.K.S:n keväällä 1939järjestä-
mä osallistuminenrajojen turvaamiseen.Vapaaehtoisiä
yritettäisiin saadasuuretjoukot kaikistäyhteiskuntaluo-
kista . . . Ne alueet,jotka lähinnäkiinnostaisivatruotsa-
laisia, ovat arvattavasti maan pohjois-ja koillisosien
rajaseudutn.Työ oli tarkoitussuorittaatouko-lokakuun
välisenäaikana. Se aiheuttaisi Suomenvaltiolle hyvin
pienet kulut, sillä palkattomantyöyoimanlisäksi myös
kuljetukset,majoitus,muonitus,vieläpätyökalut ja tar-
veaineetkinmäksettaisiinlahjoitusvaroilla.Työn laatu
olisi kenttälinnoittamistaampuma-alanraivaamisesta ai-
na korsujenrakentamiseen saakka.,Omana käsityksenä-
ni esiintuon,että ilman julkisuutta ja mainostustaei
tarpeeksilaajaaosallistumistatäältä käsinvoida toivoa".
Palojärvenselostamaaloite ei ilmeisestikäänliittynyt jo
esitti kesäkuunalussa 1940
että AkateeminenKarjala-Seura
järjestämäänrajoille vapaaeh-
Airo vastasi5.6.40ylipäälli-
osoittavan, että ,suomenaka-
erikoisestiAKS:aa edelleenkineläh-
dyttää suuriin henkilökohtaisiinuhrauksiinvalmismaan-
puolustushenki. . . ylipäällikkö pitää tätä Suomenitse-
näisyydenja onnellisentulevaisuuden varmanatakeenan.
Tarjoustaei kuitenkaanvoitu ottaa vastaan,sillä rajoil-
la oli runsaastijoukkoja eikä majoitusmahdollisuuksia
senluoksiollut ylimääräiselletyövoimalle.Suojeluskun-
tajärjestö oli vielä kiinni sodanaikaisissa tehtävissään,
joten se ei voisi huolehtia työn järjestelystä.Oli myös
epäiltävää,tulisiko vapaaehtoisiariittäyästi, koska ni-
menomaanakateemisesta nuorisostavarsin suuri osa oli
vielä asepalveluksessa. Ylipäällikkö toivoi, että tarjous
uudistettaisiinseuraavana keväänä,jolloin olosuhteetoli
sivatsuotuisammat.
Myös rajaseudunväestöosoitti innostustavapaaehtoi-
seenlinnoittamiseen, kuten ilrneneeIII AKE:n kirjelmäs-
tä päämajalle10.9.40:'III AK:n alueellaon esiintynyt

tapaus,että siviilihenkilötrajan läheisyydessä puolustus-
valmiuttammeomaltakohdaltaanlisätäkseenovat oman
kontunsakohdalla ryhtyneet oma-aloitteisestivarustus-
työhön.Vaikeaon tietysti sanoa,kuinka suuressamäärin
tätä halua ilmenee.. ." - Airo lähetti kirjelmän linnoi-
tustöidenjohtajalle todeten,että kysymyksessä on oväes-
tön puolustustahdon ilmaus,jota on pyrittävätukemaan"
ja järjestämäänsille mahdollisuuksiaosallistuapalkat-
tuun työhön. - Edellä selostetutyrityksetvapaaehtoisen
linnoittamistyövoiman hankkimiseksieivät siisjohtaneet
mihinkään.
Sen sijaanhallitusneuvosE. Kahran aloite palkallisen
ruotsalaisen työvoimansaamiseksi Suomeenjohti käytän-
nön tuloksiin.Hän toimi talvisodanaikanakulkulaitosten
ja yleistentöidenministeriöntyövoima-asiain ylitarkasta-
janaja päämajan työvoimatoimiston päällikkönä. 17.1.40
päivätyssämuistiossahän esitti, että Skandinaviantyön-
tekijäjärjestötvoisivat antaa aryokastaapua Suomelle
lähettämällätännetyövoimaalinnoitustöihin.Tällöin voi
taisiin näistä töistä vapauttaasuomalaisiakenttäarmei-
jaan ja saataisiinmyöshelpotustamaantyövoimapulaan.
Yhtenä mahdollisuutenaKahra esitti myös työvoiman
lähettämisenmetsätöihin,mutta piti kuitenkin linnoitta-
mistasuositeltavampana. MuistiossaKahra kiinnitti huo-
miota siihen, että linnoitustyöt olivat jossakin määrin
vaarallisia, vaikkakin työmaat süaitsivat 60-100 km
dntamantakana.KoskaSuomenpalkkatasooli alhaisem-
pi kuin Ruotsissa,merkitsityöhönosallistuminen uhraus-
ta ,Suomen,vapaudenjademokratian
van työvoimanmäärää
pauksessa oli kysetuhansista.Kahra
maisettyöntekijäjärjestöt
teannhoitamaantyövoimanlähettämisen
Vielä samantammikuun
kin komiteatyövoima-avuntoimittamiseksi,
för arbetshjälpät Finland'. Siinäolivat edustettuina
- Landsorganisationen i Sverige,(LO), työntekijäinjär-
jestö,
- SvenskaArbetsgivareföreningen, (SAF), työnantajain
yhdistys,
- Sverigeslndustriförbund,teollisuusliitto,
- SvenskaTeknologföreningen, insinöörienyhdistysja
- SverigesArbetsledareförbund, työnjohtajienyhdistys.
Kustakinjärjestöstäoli I -2 edustajaaja näille varamies.
Puheenjohtajatoimi johtaja Ivar O. Larsontyönantajien
yhdistyksestä.Komitealla oli toimisto Tukholmassaja
sääntöjensämukaan sen piti levittää tietoa hankkeestä
työntekijäinkeskuuteen,mahdollisuuksiensa mukaanra-
hoittaa toimintaaja hoitaa yhteydetSuomenviranomai-
siinja järjestöihin.
Muistiossaan10.2.40Kahra selostineuvotteluaanSuo-
2'79
messavierailleittenpohjoismaisten työnteküäjärjestöjen
edustajienkanssa,jolloin nämä olivat esittäneetpyrki
myksenäolevanjärjestääsellaisillemiehille,jotka syystä
tai toisestaeivät voi tulla vapaaehtoisina Suomenpuolus-
tusvoimiin,tilaisuus"osoittaasympatiaansa Suomeakoh-
taan' osallistumallavapaaehtoisesti linnoitustyöhöntääl-
lä noudatettavintyöehdoin. - Nyt oli jo valmistunut
laskelmatyövoimastaja työkoneista.Senmukaantarvit-
taisiin 7000 ammattitaitoistarakennusmiestä, mutta tie-
tenkin voitiin tyytyä myös vähempäänmäärään sekä
heikompaanammattitaitoon.Työnjohdonoli kuitenkin
tultava Ruotsistajajoukon oli oltavaorganisoituniin että
sevoitaisiinheti pannatyöhön.Ammattimiestenoli myös
tuotava työkalunsa mukanaan,koska täällä oli niistä
pulaa, vieläpä sekatyömiehilläkinolisi oltava kanki tai
lapiotaikka kirvesja saha.
Ruotsalaisenkomitean 14.2.40päivätynmuistionmu-
kaan oli jo tällöin järjestelyissäpäästyniin pitkälIe,että
voitiin ryhtyä p€rustamaan työhönottotoimistoja eri puo-
lille maata.Säännökset työvoimanvalinnasta,työehdois-
ta, huollosta,lääkärintarkastuksista jne. olivät valmiit. -
Samoihin aikoihin otettiin perustettavanjoukon päälli-
köksi siviiliinsinöörija kapteeniFred Hansen,myöhem-
min Suomen puolustusvoimienmajuri. Tällöin oli jo
suunnitelmana,että Ruotsistavärvättäisiin9000 miestä
ja Norjasta 3000 miestä. Työyksikkönäpiti olla 1000
miehen pataljoona. Ruotsalaisenjoukon nimeksi tuli
nSvenskaArbetskäreni Finland, ja se tunnettiin täällä
Norjalaisetpiti organisoidavastaa-
yhteistoiminnassa ruotsalaisten
mutta ei näillealistettuina.
Kahra lähti Ruotsiin 15.2.40neuvottelemaantyövoi-
Hänenlaatimastaanmatka-
että komiteaoli tehnyt esityksen
hallitukselle,että sille myönnettäisiin25 miljoo-
naa kruunuahankettavarten.Hallitus kuitenkin 'viivyt-
teli kannanottamista työvoimanhankinnanrahoittami-
seennähdenn.Erityisen voimakkaastiasiaaajoi suoma-
laissyntyinenprofessoriLennart Fors6n,njoka samalla
kertaa suomalaistenja ruotsalaistenluottamusmiehenä
on asianjohdossa".Sekäammattijärjestöettä työnantaja-
järjestö saatiin "harjoittamaan pakotusta hallitukseen
nähdenniin, että 25 milj. kruunuamyönnettiinkomiteal-
le perjantaina16 p:nä helmikuutakello 17 iltapäivällä".
- Summajai tosin todellisuudessa 20 miljoonaankruu-
nuun.
Kahranmukaanasiaanoli vaikuttanut€rityisesti"sota-
marsalkkaMannerheiminsähkösanoma, jossaminua ke-
hoitettiin kiiruhtamaanasiaa".Kahran kirjeestäpuolus-
tusministeriWaldenille 21.5.40ilmenee,että ratkaisui-
hin oli vaikuttanutvoimakkaastimyös ammattijärjestön
280
puheenjohtajä,August Lindberg,joka on koko hankkeen Tanskassaantoi nFinlandhjaelpen", Suomenavun ko-
varsinainenisä". mitea, kuulutuksen15.2.40työyoimanottamisestaSuo-
Tähänaikaannorjalaisetolivat valmiit omaltaosaltaan meen linnoitustöihin sekä tähän liittymistä ehdoista.
tukemaanlinnoittamista10 miljoonallakruunulla,mutta Tanskan työjoukkoa ei kuitenkaan ehditty muodostaa
tämä suunnitelmahan kuivui kokoonsaksalaisten miehit- ennenkuin saksalaiset miehittivätmaan.
täessämaan, Sitä mukaakuin suunnitelmatitärajanlinnoittamisesta
Ruotsin hallituksen myöntämä määräraha sovittiin kehittyivät,otettiin myöshuomioonruotsalaistenosallis-
käytettäväksipaitsi työvoimanpalkkaukseen, myös"osit- tuminen työhön. Ruotsalaisenkomitean edustajatneu-
tain työkoneidenja työaseidenhankkimiseksi. . . osittain yottelivat Helsingissä 27.3.40 hallitusneuvosKahran
taas siitä maksetaantyöläisille avustusta,jotta he Suo- kanssajärjestelyistä ja I.4.40 he ilmoittivat Ruotsin
messaollessaankintulisivat saamaanRuotsinmaallaval- hallituksen suostuneenmainitussaneuvottelussasovit-
litsevaapalkkatasoavastaavanansion.Sen lisäksi siitä tuun suunnitelmaan Klamilan linjan linnoittamiseksi.
Tä-
hoidetaantyöntekijöidenvarusteetja myöskin tapatur- män mukaisestiruotsalaisten piti rakentaa
mavakuutukset".- Myös yksityistätietä kerättiinvaroja. - kiviestettä,puoliksi3-rivistä,puoliksi4-rivistä,
Tuloksestaei ole tarkkaa tietoa, mutta sen merkitysjäi - piikkilankaestettä,4-rivistä,
kuitenkinvähäiseksihallituksenmyöntämänmäärärahan - lujitettua taisteluhautaa,johon puutavaraotettaisiin
rinnalla. työmaanalueelta,
Suunnitelmanmukaantyöjoukkojenmukanatulisi ter- - konekivääriasemia 150kpl,
veydenhoitohenkilökuntaa ja'toimihenkilöitä valistustoi- - pst-asemia 30 kpl,
mintaavarten,jolloin minulle annettujenluottamuksellis- - krh-asemia30 kpl,
ten tietojenmukaantarkoituson harjoittaatätä valistus- - tähystysasemia 50 kpl,
toimintaa siihen suuntaan, että työntekijät saataisiin - korsuja5000miehellesekä
huomaamattataivutetuiksi lähtemään asepalvelukseen - taryittavattiet.
rintamalle,. Sopimuksenmukaan ruotsalaisetvastaisivatkaikista
Ruotsalaisetja norjalaisetoli tarkoitussijoittaatyöhön kustannuksista seuraavinedellytyksin:
Luumäen linjalle, kuten jo on selostettu.Hansen ja - vapaatkuljetuksetSuomenrautateillä,
vastaavanorjalainenjohtaja, yliinsinööri Skjensvoldkä- - kaikki materiaalisaadaantuodaSuomeentullitta,
vivät helmikuunlopullatiedustelumatkallatulevallatyö- - suomalaisettoimittavat työmaille tarvittavan sähkön
maallaja tällöin soyittiin, että he ottaisivätlinnoittaak- ilmaiseksi.
seenL-asemaanoin 45 km työjoukon muona saadaanostaa puolustuslaitokselta
ainaSuomenlahteen suomalaisetlotat huolehtivat
Ensimmäinenerä ruotsalaisia, muonituksesta, kunnesruotsalaisetmahdol-
Tukholmasta6.3.40 ottavatsenhoitaakseen,
raayaerä lähti kohti Luumäkeä12.3.40, taruittava hiekka, soraja kiviainessekä
tiin suoraanKotkaan, saadaanottaailmaiseksi,
Luumäenryhmä, joka oli heti tultuaan alistettu suoma- - piikkilankasaadaanostaapuolustuslaitokselta hintaan
laisen työnjohdon alaiseksi(yli-insinööri Nikander) ja 7 äyrialkg.
tuskin päässyttyöhönkäsiksi,lähetettiin 13.3.40Kotkan Sopimusesiteltiinylipäällikölle8.4.40ja hän hyväksyi
lähelle Sutelaan,jossa sille osoitettiin työmaa Kymin sen oleellisilta osiltaan. 10.4.40päämajailmoitti tästä
linjan rakentamisessa. Työryhmän vahvuusoli nyt 975 ruotsalaisellekomitealle huomauttaen kuitenkin, että
miestäja dntamaosuus3,5 km. Työ oli kenttälinnoitta- sopimuksenei katsotäolevansitova yksityiskohdissaan,
mista, mutta Hansen luonnehti sitä lähinnä "hätäapu- jotka ilmenevätvasta tiedusteluntuloksena.Tämä taas
työksi,. näin talvisaikaanon hidasta.Näinollensiirrot työn lajista
Suunnitelmanmukaanpiti Ruotsistalähettää300mie- toiseenovat mahdollisia.- Lopuksipäämajaesitti kiitok-
hen ryhmät 9.4., 12.4., 17.4.,2O.4ja 25.4. sekä sen sensakomitealle siitä, että se oli ryhtynyt auttamaan
jälkeenjoka kolmaspäivä.Tämä suunnitelmakuitenkin Suomeapuolustuksen jälleenrakentamisessa.
muuttui eikä ruotsalaistatyövoimaatullut Suomessa jo Sopimuksessa ei työmaatamääritetty tarkasti, sanot-
olevanlisäksilainkaan. tiin vain "Klamilan linja,. Sekäesteidenettä taisteluhau-
Norjalaisia ehti maahansaapuavain noin 240 miestä, tojenmääräjäi täysinavoimeksi.
kun tilanne täysin muuttui saksalaisten hyökätessäNor- Jo ennenvirallista esittelyäylipäällikölleoli päämajas-
jaan.Pääosa palasikotiin 11.4.40japianloputkin. sa ryhdytty toimenpiteisiin ruotsalaistensiirtämiseksi
 281
töihin Klamilan linjalle. Työjoukkojensuomalaiseksi ko- Rakilan kartanoon.viitisen kilometriä Haminastaitään.
mentajaksimäärättiin eyersti B. Nordenswan,joka jo Täällä Hansensai 9.4.40tiedon Saksanhyökkäyksestä
29.3.40 otti yhteyden asiassaII AK:n komentajaan. TanskaanjaNorjaanja kertooaikoneensa tuolloin palata
Tämä ei vielätiennyt asiastamitään.Niinpä hänkysyikin väkineen kaikkineen kotimaahanvoidakseenosallistua
sitä samanapäivänäMaavoimienEsikunnasta,joka oli vastaavanlaisiintöihin siellä - uskottiin näet Ruotsin
ja
yhtä tietämätön senvuoksiosoitti kysymyksenvuoros- joutuneensotaan.Ruotsinsotilasasiamies kuitenkinkäski
taan päämajalle.Tämän ohjeidenmukaan Maayoimien SAK:n jäädä paikoilleen.Tilanne oli nyt olennaisesti
Esikunta antoi 30.3.40esikaskynII AKlle, tiedottaen muuttunut. Ruotsissaryhdyttiin tehostamaanpuolustus-
että >ennakkotietojen mukaan on Ruotsistaja Norjasta valmiutta ja seurauksenaoli että miehiä ei liiennyt
tulossa n. 9000 linnoitustyöläistäkenttävarustustöihin vieraaseen maahan.
Suomeen"jatullaanalistamaanII AKlle. Lopulliset neuvottelutHanell kävi ruotsalaisenkomi-
Samanapäivänäkenraaliöhquist kirjoitti asiastamaä- teankanssa18.-19.4.40.Tämänedustajatyrittivät nyt
voimienkomentajalle- kirjeet menivätsiis ristiin. Ken- tinkiä lahjoitussumman15 miljoonan kruunuun, koska
raaliHeinrichsmerkitsikirjelmään31.3.40'En yhdy"ja senpiti heidänlaskelmiensa mukaanriittää suunnitellun
lähetli senylipäällikölle5.4.40.- öhquist mainitsikir- Klamilan linjan rakentamiseen. Hanellin selitettyä,että
jeessään,että Nordenswanoli kertonutsaaneensa tieton- betonikorsutoli tehtävä lujemmiksi kuin ruotsalaisten
sa Hanellilta. Töiden Klamilan linjalla piti alkaa jo kustannusarviossa oli laskettu,nämäpalauttivatsumman
seuraavallaviikolla, aluksi 600 miehen voimin, mutta 20 miljoonaankruunuun.Ehtonaoli kuitenkin,että Ha-
viikottain saapuisi1000miestälisää kunnesjoukko saa- nellinpiti tulla Ruotsiinselostamaan sodankokemuksia.
v u l l a i s ti ä y d e nv a h v u u d e E
n .n s i nö h q u i s te s i r r m
i ielipi- Lopullisen sopimuksen allekirjoittivat Helsingissä
teensä Klamilan linjasta ja yleensä puolustusaseman 19.4.40Hanell ja Larson. Sen pääasiallisinsisältö oli
eteläisensiivensiioituksesta. Tämä on selostettujo aikai- seuraava.Ruotsalaisetasettavatkäytettäväksinoin 20
semmin (sivut 207-2O8). Sitten hän totesi, ettei ollut miljoonaaRuotsinkruunua.Suomensotilasviranomaiset
mahdollistasuorittaa asiallistatiedustelua5.4.40men- ovat valmiit selostamaan Ruotsinhallituksenmääräämil-
nessä,kuten oli käskettyja pyysi että asemansijoitusta le henkilöille sotakokemuksiansa ja myös esittämään
vielä harkittaisiin, että tiedustelusuoritettaisiinlopulli- arvionsatarkoituksenmukaisen linnoittamisenaiheutta-
sesti vasta kun lumi olisi sulanut ja että ruotsalaisten mista kustannuksista.Ruotsalainenkomitea tulee teke-
tuloalykättäisiin. mään hallitukselleenseuraavanehdotuksenyhteistyöstä
Öhquistinesitykseteivät saaneetylemmänjohdon hy- Suornenvaltionkanssa:
väksymistäja olevat työt Sutelassaja ryh-
Vapaaehtoisten työjoukkojen linjaa Ravijoen lahti-Säkäjärvil
sistaja Norjasta kotiutetaanruotsalainentyövoima,jonka vah-
toista linnoitustyöläistä on nykyisinnoin900miesLä:
meltään:Vapaaehtoiset työhön otetaan myös suomalaistatyövoimaa,joka
rerna, lyhennysVT, esikuntaVTE. johdonalaisena;
joukkojenjohtajanaon SuomenarmeijaneverstiB. Nor- - koneita, välineitä ja tarvikkeita, jotka komitea on
denswansuoranaisinaalaisinaanruotsalaistenVT:n joh- toimittanut tai lähiaikoinatoimittaa Suomeen,käyte-
taja ruotsalainenmaj. Hansenja norjalaistenVT:n johtä- tään työn suorittamiseenja ne jäävät sen jälkeen
ja insinööri E. Kollenborg. VT on alistettu II AK:n Suomenvaltionomaisuudeksi.
komentajalle". Ruotsinhallitushyväksyisuunnitelman23.4.40.
Käskynmukaan4.Divisioonanpiti komentaaVTE:aan Kun ylipäällikkö oli hyväksynyt sopimuksenHanell
upseereitajamuutahenkilökuntaasekävaratasenmajoi- matkustiRuotsiin,mukanaaneverstiBonsdorffja esitel-
tukseenRakilan kartano,josta sen kuitenkin piti myö- möi Tukholmassa25.5.40arvovaltaisellekuulijakunnal-
hemmin muuttaa Harjun maamieskoululle.Tässä vai- le. Läsnä olivat mm. kruununprinssi,prinssi Gustav
heessaoli vielä epäselvää,mihin pääasemalopullisesti Adolf, puolustusministeri, ylipäällikkö,kenraaliO. Thör-
tulisi, joten käskyssävain sanottiin,että senviitoituksen nell sekä useita muita kenraaleita.Hanell ja Bonsdorff
suorittavat3. ja 4.D senjälkeen "kun on ratkaistu,mikä tutustuivatmatkallaanmyösruotsalaisiinlinnoituksiin.
tiedustelluistavaihtoehdoistahyväksytään".Lopuksi oli Jo ennenkuin äskenmainittu sopimussyntyi,Hanell oli
määräyksiäviestityksestä ja huollosta,viimeksimainitus- ryhtynyt alustaviintoimenpiteisiintöidennopeataaloitta-
ta sitenkuin 27.3.40oli sovittu. mista silmällä pitäen. 4.Divisioonasai käskynsuorittaa
SAK:n esikunta muuttikin tämän käskvn mukaisesti tiedustelu mainitulla linjalla ja panikin sen toimeen
282
18.-21.4.40välisenäaikana.Tuolloinpiti selvittääase- salaistentyöntekijäinpääosa(noin 500 miestä)kotiutet-
man sijainti, betonilaitteidenmäärittäminenja viitoitta- tiin sopimuksen mukaan14.6.40 ja jäljellejäi johtohenki-
minen maastoon,vieläpäbetonisoranja vedensaantikin. löstön lisäksi vain noin 180 ammattimiestä.Hansen
Tuohonaikaanvallitsi alueellakelirikko,joten maastossa kertoo huokaisseensa helpotuksestajoukon lähdettyä,
liikkuminen oli vaikeata. Kenraali Hanell kertoi myö- sillä työvoimaei laadultaanollut kovinkaanhyvää Se oli
hemmin,että tällaisenitse asiassaylivoimaisentieduste- otettu palvelukseen sikäläisenammattijärjestöntoimesta
lutehtävänantaminenjohtui siitä, että ruotsalaisilleoli eikä työhönottoonollut käytetty päteväähenkilökuntaa.
saatavajärkevää toimintaa. Nämä olivat turhautuneet Hansenkorostaakuitenkin, että joskin tyÖvoimanlaatu
työhönsäKymin linjalla ja uhkailivat lähteäpois,jolloin keskimäärinoli heikohkoa,joukossaoli paljonerinomais-
olisi menetettymyösnuo 20 miljoonask1uu1u2."Köyhän ta väkeä,joka oli lähtenytmatkaanihanteellisistavaikut-
on oltava nöyrä,, sänoiHanell. Kruunut olivat erityisen timista jättäen hyvät työpaikat ja kotinsa auttaakseen
arvokkaitasenvuoksi,että niillä ostettiinRuotsistamm. Suomeatyöpanoksellaan.
paineilmakalustoja ja betoniteräksiä, joiden saantisodan Ruotsalaisen komiteanedustajanavieraili sentoimiston
vuoksioli hyvin vaikeata. pääUikköBo Ekelundtyömailla 18.-19.7.40.Havain-
II AK alisti 24.4.40työjoukon4.Divisioonalle,määrä- noistaanhänmainitsimm seuraavaa. Taistelujoukotteke-
ten tämän vastaamaankoko lohkon, Suomenlahdesta vät piikkilankaesteitäja jalkaväentaisteluasemia, joita
Säkäjärveen, "taktillisestatiedustelusta, joka on suoritet- yarten tarvittavat louhinnat kuitenkin suorittaa SAK.
tava erittäin kiireellisenä".Divisioonanoli määritettävä Betonikorsujenlukumäärä on 190 ja useimmät ovat
työt, viitoitettavaneja valvottavalinnoittamisentaktillis- rakenteillajalasketaan niidenolevanvalmiina1.3.41. Ne
ta puolta.Suunnitelmatoli alistettavaII AK:n komenta- olisivat valmistuneet jo aikaisemminkin, ellei,sotilaatli-
jan hyväksyttäviksi.Tehtäväänoli 16.4.40tullut kenraa- s i s t as l i s t ä - k e s ä k u u nl o p u l l ao l i s i t y ö v o i m a ap i t ä n y t
liluutnantti Oesch. keskittääkiviesteidenrakentamiseen. Näiden tekeminen
4.Divisioonanantoi 24.5.40käskyn,jossa määritettiin oli nyt täydessävauhdissa ja työsaavutukset tekivät
Vapaaehtoisen työjoukoneli SAK:n asema.Siinä todet- "valtavanvaikutuksen"(imponerande).
tiin, että joukko on alistettu divisioonalleja koostuu Ekelundin käynnin yhteydessä neuvoteltiin myös
vapaaehtoisista ruotsalaisista ja,suomalaisistalinnoitus- SAK:n tulevastaasemasta. Suomalaistaosapuoltaedusti
työpataljoonista.'Senkomentajanatoimi majuri Hansen, ylitarkastaja Kahra. Hän esitti, että lentokenttätöiden
everstiNordenswanoli siirtynyt muihin tehtäviin. päättymisenvuoksi vapautuu suomalaistatyönjohtoa.
Hansensai 30.4.40 henkilökunnanvapauttamrnen
man vaatimistatöistä hetikin mahdollista.Ekelund totesi, etta
18km:n Dituiseenasemaanrakennettaisiin paljon kalliimmaksi kuin
- teitä Molempienosapuoltenedun mu-
- panssarinestettä Ruotsin taloudellinenapu käytettäisiin
- taisteluhautaa antavalla tavalla ja näin
- pkl-estettä henkilökuntakotiuttaa elc
- betonikorsuja 1 7 5k p l kuunlopulla.He lähtivät
- luolia l0 kpl Työmaitten luovutus suomalaisilletapahtui samana
Tämän suunnitelman mukaan SAK:n piti rakentaa päivänä.SAK:n nimi haluttiin kuitenkinsäilyttäämuisto-
myös kenttälinnoituslaitteita; Hansen mainitsi "korsuja", na ja kiitollisuudenosoituksenaannetustaavusta.TyG
lukumäärää ilmoittamatta. Nämä laitteet jäivät kuiten- maista muodostettiinSAK:n työpiiri ja senjohtoon tuli
kin pääasiallisestijoukkojen tehtäväksi. insinööri Kärkkäinen. Myös pataljoonajakosäilytettiin.
Laskelmassa Hansen päätyi siihen, että työhön tarvit- vaikka muualla käyt€ttiin työryhmän nimeä.Linnoitus-
taisiin 6 kk:n aikana 6250 miestä, joten lisää olisi saatava töidenjohtaja kiitti päiväkäskyssään 12.9.4Oruotsalaisia
noin 5400 miestä. Luettelossa oli myös autojen, hevosten heidänpanoksestaan.'Pohjolan kohtalonyhteyden innoit-
ja tärkeimpien työkoneiden, kuten kompressorienja beto- tamina riensitteTe vaarallisellahetkellämaammeavuk-
ninsekoittimien määrät. si. Toimintannevaikutuson pysyväistälaatuaja senarvo
SAK jakautui neljään pataljoonaan,joista I ja II P:n on aineellisenohella suuri äatteellisessamielessä;sen
johdon ja rungon muodostivat ruotsalaiset, III ja IV P:n psykologinenja historiallinen merkitys voidaan vasta
komentajina toimivat insinöörit Kärkkäinen ja Suomio ja tulevaisuudessa täysinarvioida.,Majuri Hansenilleanta-
runkona heidän sodan aikaiset työryhmänsä, suureksi massaantyötodistuksessa Hanell korostitämänavarakat-
osaksi io Kannaksella mukana ollut ammattiväkeä. Ruot- seisuuttaja kykyä ymmärtäälinnoitustöidenerikoisiaja
 283
vaikeitaolosuhteitasekähänentyökykyäänja voimakas- Rakentamisen kiireellisyysjärjestys
ta johtajapersoonallisuuttaan. - Varsinkin viimeksimai-
nittu saattoi joskus aiheuttaa hieman hankaluuttakin, Rakentamiseen olennaisesti vaikuttayaseikkaoli puolus-
kuten ilmeneehänenkirjeestäänHanellille 25.6.40.Vali- tusasemaneri osien ja kullakin alueella eri laitteiden
tettuaanhenkilökohtaisen yhteydenlinnoitustoimistoon keskinäinenkiireellisyysjärjestys. Maavoimienkomenta-
jossain määrin hävinneen,Hansen "kunnioittaenanoo! ja oli jo toukokuussamäärännytsen ylimalkaisestiseu-
että Herra Kenraali suvaitsisiantaa lyödä rikki Linnoi- raavaksi:
tustoimistonkirjoituskoneita,,koskatämä lähettääniin 1. Suomenlahti-Kivijärvi:
paljontekstiä,että seestäähäntäsuorittamastavarsinais- - Suomenlahri-Säkäjärvi
ta tehtäväänsä. - Miehikkäläntie (Muurikkala)
Seuraavataulukko kuvaa SAK:n työvoiman määrän - Säkäjärvenpohjoispään tie
kehittymistä: - Hauhiankosken tie
30.4. 850miestä - Hostikantie
15.6. 2 3 5 0m i e s t ä 2. Kivijärvi-Saimaa:
1.7. 3020miestä - Rutolankannas
15.'1. 4900miestä - Ruoholammen-Suyiselän kannas
1.8. 5400miestä 3. Sisävesialueen järvikannakset:
15.8. 5720miestä - Puumala,Hintsala, Kulennoinen,Virrat, Jussilan-
L9. 5940miestä niemi
Hanseninmukaan oli tuona aikana kuitenkin työstä - Höytiäisenkannas
poistettunoin 1000 miestäjärjestyshäidöidenyms. syi- 4. Nurmes(tiesolmumukaanluetteluna).
den nroksi, mikä kuvaa työvoimanvaihtuvuuttalevotto- Kun luetteiooli sekäpuutteellinenettä epämääräinen,
manaaikana.- Päinvastoinkuin ruotsalainentyövoima, Hanell teki 3 1.8.40yleisesikunnanpäällikölle esityksen
suomalainenkykeni kuitenkin raskaaseen työhön,koros- yksityiskohtaisenkiireellisyysjärjestyksen määräämisek-
taa Hansen. si. Hän halusivastauksetseuraaviinkysymyksiin.
Hanell esitti ruotsalaisellekomitealle28.8.40,että jäl- "1. Mikä on se päävastarinta-asema, ioka varustetaan.
jellä olevat varat - Ruotsin valtion lahjoittamat ja Mikä on senosienkiireisyysjärjestys.
keräykselläkootut - saataisiinkäyttääkoneidenjamate- 2. Mitkä ovat ne etu- tai viivytysasemat,joihin betoni-
daalin ostoonRuotsista, on niiden kiireisyysjärjes-
mahdollinenhyöty, meillä suhteen?Missämäärinvaki-
suunpuute. niihin on rakennettaya?
Komitean 16.4.41tekemänlaskelman asemat,jotka varustetaanja
tetty varoja kaikkiaan kiireisyysjärjestyspäävastärinta-aseman suh-
joista 10,2 milj. kruunua
vähänyli puolet.Betoniterästä asemat,joille työjoukkojaja
kruunulla,kompressoreita ja paineilmakalustoja noin 1,6 raskaattyökoneetsodansyttyessäsiirretään?"
miljoonalla. Kruunun silloisenkurssin (11,63) mukaan Hanell perusteliesitystäänseuraayasti. Armeijakunnat
lahjoituksenkokonaisarvo oli Suomenrahassanoin 235,3 olivat ilmoittaneetlinnoitustoimistollesuunnittelemansa
milj. markkaa,mutta senarvoakorostivaikeastisaatava asematja näiden eri osien kiireellisyysjärjestyksen. II
materiaali.- Ruotsalaisen johdonaikanalahjoitusvarois- AK:n osaltaasia oli selvä,siellä oli töiden painopisteja
ta käytettiinnoin40,7milj. markkaa. asemaoli yhtenäinen.Muiden osalta oli olemassavain
Kun SAK:n johto siirtyi kokonaansuomalaisille,ruot- asemaneri osien keskinäinenjärjestys armeüakunnan
salaisetesittivättoivomuksensaadaaikanaantulla totea- sisäpuolelta,mutta ei kokonaissuunnitelman puitteissa.
maan, miten heidän lahjoittamansavarat oli käytetty. Monin paikoin oli jopa epäselvyyttäsiitä, mikä oli pää-
Hanell kutsuikin 9 ruotsalaistaja yhden norjalaisen vastarinta-asema, koska oli ehdotettu runsaastibetoni-
komitean edustajina suorittamaan "lopputarkastuksen laitteita useihin perättäisiinasemiin.Taempi asemaoli
sillä rintamalohkolla,mikä näillä varoilla on rakennettu määrättyvain II AK:n osalta.,On välttämätöntä,että ne
ja joiden käytöstähe puolestaanovat vastuussaniiden taaemmatasemat,joissa työjoukkojaviimeistäänsodan
lahjoittajille". Vierailu suoritettiin3.- 6.6.41SAK:n työ- alettua tullaan käyttämään,määritelläänja huolellisesti
piirin alueelle. tiedustellaan,sillä viime sodan aikana on taaempana
rakennettupaljon tarkoitustaanvastaamattomia laitteita
284
puutteellisentiedustelunvuoksi.,Hanell liitti esitykseen- sujen kanssasamaankiireellisyysasteeseenn
sä omansummittaisenehdotuksensa, jossatyöt oli jaettu Hanellin kysymykseen, mihin koneet ja työvoima oli
kolmeenvaiheeseen. Ensimmäistäkiireysluokkaaoli sii- siirrettävä sodan mahdollisesti syttyessä, vastattiin, että
nä mm. "Pääpuolustuslinjalleharvennettuvakinaisten ne oli suunnattaya Kymin-Rapojärven-Saimaan ase-
ja
laitteidenketju . . ., ja . . . "yksityistenlaitteidenrakenta- maanja edelleenPuumalan-Savonlinnantasalle.IV V
komentajien ja
minen määrättäviin etuasemiin,.Operatiivisenosaston AK:n suhteen ratkaisu tehtäisiin näiden
päällikkö, everstiTapola on viereenkirjoittanut omana linnoitustöiden johtajan esityksen pohjalta.
kommenttinaan,että 'tärkeämpääkuin harvennettuket- l sn t o i n y t
P ä ä m a j a nm ä ä r ä ä m äk i i r e e l l i s y y s j ä r j e s t a
ju kaikkiallanäyttääolevanjärjestääsyvyyttäensisÜassa selyät suuntaviivat sekä linnoitustoimiston että armeija-
niin, että aseetvoivat tukea toisiaanainakinniissäsuun- k u n t i e ns u u n n i l t e l u t y ö l l eH.a n e l l n ä y t l ä äo t t a n e eot h j e e n
hän pyysi pääma-
nissamissämaastotarjoaaedullisiauria vihollisenetene- varsin kirjaimellisestikin, sillä 22 10.40
miselle . . .' ja 'Ei vakinaisialaitteita etuasemiinennen jalta lupäa betonilaitteen rakentamiseksi Haminan-Taa-
k u i nt ä r k e i s i ikno h t i i n2 1 i n 1 a .a. . - vetin asemaannVenäläistenkohdalle .. kukkulalle ...
Jo 3.9.40julkaistiin ylipäältikönallekirjoittamaja yleis- koska muu ei siinä tule kestämään jä menevät muutkin
'vaikka
esikunnanpäällikön varmentamakirjelmä linnoitustÖi- työt hukkaan, ellei tätä kohtaa saada lujaksi" . . .
den kiireellisyysjärjestyksestä. Se noudatteli Hanellin betonivarusteet tällä linjalla muuten kuuluvatkin kol-
ehdotusta,mutta oli varsin yksityiskohtainen jakautuen manteen vaiheeseenn.Lupa myönnettiin . . . ,rakennetta-
kolmeenvaiheeseen ja 25 kohteeseen. EnsimmäisenvaF vaksi senmukaan kuin tilaisuutta siihen ilmeneeo.
heenkiireellisimmättyöt olivat ,'harya vakinaisten Iaittei-
den ketju, hyökkäysvaunuesteet, ampumahautojenlou-
hintaja linnoitustykistön (sulkutykistö ml ) asemat,Suo-
menlahden-saimaanvälillä sekäHangonlohkolla.Seu- Rakentaminen
raaviksitulivat nhyökkäysvaunuesteet III AK:n pääpuo-
lustuslinjalle"Saimaan-Paasiveden välilläja "lisäksitär- Kun puolustusaseman rakentaminentalvisodanjälkeen
keimpiin viivytys-ja etuasemiinsekämahdollisestijokin pääsikäyntiin, se tapahtui samanaikaisesti suunnittelun
vakinainenlaite eteentyönnettyihinasemiinII, I ja III kanssa. Ei ollut aikaa odottaa yks iLy iskoh taisten suunni-
AK:n lohkoilla". telmien valmistumista, vaan sitä mukaa kuin aseman
Kiireellisyysjärjestyksen seuraavalla tilalla oli'pieni tarkka süaintisaatiinmäärätyksija siihentulevienlaittei-
määräbetonilaitteila ryhdyttiin niitä jo rakentamäan-
hautojenlouhinta" rakentamisen,päällekkäisyys" hait-
III ja IV AK:n alueilla, asiassa koko välirauhan ajan,
aina Petsamoamyöten, aloitetuilla asemanosilla vähitellen
Savukoskensuunnilla sanoi noihin aikoihin, että
mat edelläesitetyillä paljon vaikeammatkuin yleensä
1. vaiheenviimeisellä rakennettaessa. Olisi tarYittu
useittenkuukausien, jopa vuodenkin valmistelu- ja suun-
rikot Uuteenkyläänja Mäntyharjulle.
2. vaiheeseenmäärättiin pääasiallisestipuolustusase- nitteluaika.
man täydentämistäja syvyydenlisäämistätarkoittavia Ei ollut lainkaanihme, että suunnitelmienkeskenerär-
töitä sekä Haminan-Taavetin linjan jatkaminen aina syysja niiden muuttuminenkinkeskentyötä aiheuttivat
Saimaaseensaakka.Lisäksi oli rakennettava5 ilmaval- rakentajillevaikeuksia. Seuraavat esimerkitovat äärita-
vonta-aluekeskusta, pääasemandivisioonienesikuntien pauksia,mutta sellaisinakin kuvaavia. InsinöÖriSmeds
korsuttai luolatja ampumatarvikevarikkojen pääosa. kirjoitti 24.7.40, että nupseerit yhtämittaa muuttavat
3. vaiheeseenkuului edellämainittujenasemientäy- tankkiestelinjojen kulkua sen jälkeen kuin työjoukko on
dentämisenlisäksilinjan Kymi-Myllykoski-Rapojärvi- saanut lopullisen ohjelman vastaavalta upseerilta
Kuolimojärvi- Saimaarakentaminen. (pion.komentajalta),siten tuottaen suurta haittaa työl-
Linnoitustöidenjohtaja oikeutettiin,tekemäänpieneh- lemmen.
köjä muutoksia edellä esitettyyn kiireellisyysjärjestyk- Rakennusosaston päällikkö kirjoitti 25.1.41 linnoitus-
seen,milloin rakennusteknilliset tai muut erityiset syyt töiden johtajalle:
niin vaativat". Periaatteellisetmuutoksetoli kuitenkin "1) Majuri X:n työmääräykset työryhmälle... .. Lin-
alistettavapäämajanratkaistaviksi."Kiinnitän erityistä noitustoimistoa sivuuttaen annettuja rakentamismää-
.huomiota
siihen,että miehistökorsutrinnastetaantulikor- räyksiä.

2) 'LinnoitustöidenJohtajan'kapteeniY:n 'käskyt' . ..
Mainittu kapteenijulistaa ottaneensatyöryhmän...
määräysvaltansa alaiseksi.
Lähetetyt asiakirjatosoittavat,missäolosuhteissa
työmuodostelmien päällikötjoutuvattoimimaan... on
ollut aihetta aikaisemminkintehdä esityksiäupseerien
töitä häiritsevänpuuttumisenehkäisemiseksi
esillä olevia tapauksia ei voitane asettaa yksinomaan
yksinkertaisuuden tilille . . . Rakennusosasto
tutkimus asiassasuoritetaanja valtuutensaylittäneet
saatetaanrangaistukseen>.
Erään sotilaslääninkomentajavaati kerran rakenteilla
olevanasekorsunkääntämistä.Työtä johtava rakennus-
mestarioli sekäihmeissäänettä hädissään.
eräseverstioli keskustellutmestarinkanssamuutoksesta,
joka suoritetunarvion mukaanolisi maksanut80 000,-
markkaa. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että eversti ei
ollut käskenytmuutostatehtäväksi.Koskatuon tapaisista
keskusteluista aiheutui helpostiväärinkäsityksiä,Hanell
kirjoitti armeijakuntienkomentajilletammikuussal94l
"Yleensäolisi vältettäväkaikkea keskusteluatässämie-
lessätyömiesten,mestarienja asevelyollisten
sa,ja yleensäalistuttavasiihen,että kun kerran suunni-
telma on lyöty kiinni, niin sen jälkeen siitä ei enää
keskustella.n
Linnoitustöidenjohtaja teki useitaesityksiäsekäMaa-
voimien Esikunnalle että pääesikunnallesaadakseen
suunnitelmienmuutoksetminimiinsä.27.7.40hän
yleisesikunnan päällikölle,
senjälkeenkun laitteet
nettavaksi,on hankittava
tumus,. Yleisesikunnan
yhtymille3.8.40.
Hanell ydtti kaikin
muksellisiasuhteitasotatoimiyhtymiin
tajiin. Hän yertasi itseäänrakentäjaan,joka tekee mitä
rakennuttajateli yhtymät teettävät.Kaikestahuolimatta
esiintyi joskus kitkaa myös korkeallatasolla.Tästä voi-
daanesittääpari esimerkkiä helmikuulta1941.II AK:n
komentajakirjoitti 17.2.mm. seuraavaa.. . . "Linnoitus-
toimistontyöryhmät suorittaneetsotilaallisestiepäedulli-
s i aj a . . . o h j e i d e vna s t a i s iraa i v a u k s i a . . . .' . . ' p a i k o i n
rakennettukiviesteniin tiheäksi,ettei senläpi voi ampua
miltäänsuunnalta..."
nYlläolevan johdostapyydän,että linnoitustöiden
tohenkilöille. . . entistäperusteellisemmin
linnoitustöissä taruittavattaktillis-teknillisetkysymykset,
että myösLinnoitustoimistontaholtapyrittäisiinmahdol-
lisimmantehokkaastivalvomaanannettujenohjeidenso-
veltamista. . ., että linnoitustöidenjohtohenkilötvelvoi-
tettaisiin ottamaan huomioonpataljoonankomentajien
28s
. . . toivomukset ja ehdotukset...,
Hanell ilmeisestiloukkaantuiOeschinkirjelmästä,sillä
hän on siihen kirjoittanut reunamerkintönämm. oEn
monet ymmärrämistä tämä äänensävy johtuu. Toiminnanalus-
ta asti olen kaikin voimin koettanut vaimentaakitkaa
joukko-osastojen ja työmuodostelmien välillä." Hän viit-
. . . Kun nyt taa moniinkursseihin,joita on järjestettytässätarkoituk-
sessaja käskyihin,joita hän on asiastaantanutalaisilleen
pyytää,että johtajille. "Olisin kiitollinen,jos AK:n taholta osoitettai-
siin ymmärtämystävaikeuksiin,jotka johtuvat tehtävän
suuruusluokasta. Nyt rakennetaankuukaudessapaljon
enemmänkuin ennen20 vuodessa. . . Suurin työ rahan-
hankinnanvalmistelut.oIlmeisestiasiakuitenkinsovittiin
Toisenkerran II AKE:n kanssa,sillä Hanell on kirjelmän loppuun
merkinnyt: nEverstiVainio 20.2.1941käynyt Lahdessa
asiaajärjestämässä. ad acta."
III AK:n komentaja,eversti(myöhemminkenraalima-
juri) W. Oinonenkirjoitti 10.2.41mm seuraavaa. ,Kent-
tätyöt, joita työjoukot pääasiassasuorittavat edistyvät
yleensä ripeästi. Vakinaisten laitteiden rakentaminen
sensijäannäyttääedistyvänhitaasti.nTässätarkoitetaan
läsnäolles- etupäässälinnoitustykistönasemia,minkä vuoksi kirjel-
mä on annettulinnoitustoimistossa everstiluutnanttiRai
niolle. Tämä on merkinnyt reunaan:>Väitteetosoittavat
ja vahvistavatkäsitystänisiitä, että III AK:n suhtautumi-
sessälinnoitustöihinon jotäkin tarkoituksellisesti kieroa.
Pyydän tutkimusta asiassa.oMuihin toimenpiteisiinei
että everstiBonsdorffmerkitsi:
kiiruhdettava.,
31.5.41Hanell kiinnitti
komentajienhuomiotarakentamisensuunnitel-
työmaan lopettaminenja taäs
aloittaminen tulee kalliiksi puhumattakaan
. . . Eräässäkintapauksessa oli kysymyksessä
rakennettiinensimmäisen suunni-
telmanmukaankaksijäreätä laitetta. Vasta senjälkeen,
kun työ oli valmisja asianomainen työryhmäpoistumai-
sillaansaaresta, esitettiinlisärakennussuunnitelma, jonka
mukaan oli rakennettavavielä yksi järeä laite. Pyydän
kaikkia komentajiahuolehtimaansiitä, ettei mainitunlai-
sia epäkohtiapääseesiintymään ... Kun työjoukkoon
joltakin alueelta poistunut, ei siella t<iiden uudelleen
aloittaminenole yleensämahdollista.n
Linnoitustoimistoomastapuolestaanpyrki saamaanai-
joh- kaan selvät johtosuhteettyökohteidenmääräämisessä.
selvitettäisiin "Kiertokirjeessä,5,5.41annettiinseuraavatmääräykset.
Kaikki käskyt töidensuorittamisestaantaaLinnoitustoi-
misto,jolta yhtymienon pyydettävätyömääräykset. Jou-
kot eivät saa esittää pyyntöjä suoraan,vaan kaikkien
esitystenon tultava armeijakunnankautta. Työmääräys-
tä pyydettäessäon ilmoitettava työn laatu, määrä ja
286
työkohteensijainti. Joukko-osasto suorittaa työkohteen
viitoittamisen.
Kuten on todettu, työt oli aluksi pantava käyntiin
jossainmäärinpuutteellisinperustein,useinkinvain suul-
listen käskyjenja sopimustenperusteella.Valvonta pe-
rustui pääasiallisesti tarkastusmatkoihin, joita myösken-
raali Hanell suoritti hyvin ahkerasti.Erään matkanjäl-
keen(l 3.7.40)hän kirjoitti 3.Divisioonan komentajalle,
että tämä oli käyttänyt alueellaantoimivaa työryhmää
toisin kuin oli tarkoitettu. Työryhmä 213 Helanto oli
määrätty Salmijärven-Valkjärven alueelle louhimaan
ampumahautojakallioonja II AK:n päätösoli ollut, ettei
sinnetehdäbetonikorsuja.Työryhmäoli kuitenkinpantu
rakentamaan "katettuja kk.kenttäasemiakallioon sa-
moinkuinlouhimaankallioonpaikkojajoukkueenkenttä-
korsujavarten".Suoritetuntyön ei kuitenkaanannettaisi
mennä hukkaan,mutta puukorsujakaanei kannattanut
rakentaalouhoksiinmätänemään.'Määrään, että näihin
louhoskuoppiinon rakennettava3 kk.asemaabetonista,
jotka ovat pikkukasemattejasamaatyyppiä kuin Luu-
mäenAskolaan. . . on rakennettu"(kuva 103).Miehistö-
korsujenkuoppiin tehtävistälaitteista linnoitustoimisto
tulisi myöhemminantamaanohjeet. Koska II AK oli
päättänyt, ettei alueelle rakennettaisimuita vakinaisia
laitteita kuin ampumahautojakallioon ja kiviesteitä,
>työryhmäHelantoaei ilman minun lupaanisaakäyttää
m u i h i nt ö i h i n . . . '
Tilanteenvähitellenselventyessä ja kun kiireellisyysjär-
jestyskin oli määrätty, linnoitustoimistootti
kirjalliset työmääräykset.
pyysivät linnoitustoimistolta
sopivatheidankulloiseenkintyötilanteeseensa.
Työpiiri 460:n
22.4.41,etlä rakentamismääräyksen
siin myös kuhunkin kohteeseen
koskaniidenjatkuvasti muuttuessaei piirillä voinut aina
o l l al i e t o am i t k äk u l l o i n k ionl i v a vr o i m a s s a .
Rakentamisensuunnitelmallisuuden edistämiseksira-
kennusosasto ilmoitti tammikuun alussa1941työpiireil-
le, kuinka paljon niiden oli arvioitu kuluvan vuoden
aikanarakentavanerilaisialaitteita. EsimerkiksiTyöpiiri
570:lleilmoitettiin9.1.41,ettäsentulisirakentaaKarhu-
järvelle, Märkäjärvelle, Joutsijärvelle, Savukoskelle,
Kaskamatuntudlleja Kemijärvelleyhteensä62 laitetta,
9,5 km ampumahautaa ja 33 km panssarinestettä.
nitöihin nähdenmerkitseeohjelmantoteuttaminensitä,
että koko vuoden osalle tasaisestijakautuneenatulisi
'7
betonoitavaksi6 ^ laiteita joka kuukausi.Suunnitel-
mien keskeneräisyyden vuoksivoitaneenmaatöihinpääs-
tä vastavähitellen, joten ensimmäisetlaitteet voitaneen
betonoida vasla maaliskuussa ja varsinaiseen
tiin päästävasta toukokuussa.Näinollen pitäisi jälkim-
mäisellävuosipuoliskollasaadabetonoiduksi10 laitetta
kuukaudessa, mikä on jo sangenvaativaohjelma.Työpii-
ri laatikoon suunnitelmanja ehdotuksensiitä, mitkä
laitteet sekatsoovoivansaitse rakentaaja mitkä mahdol-
lisestiolisi annettavaurakoitsijoille. . ., Vastaavanlaisten
ohjeiden mukaan saattoivat nyt kaikki työpiirit laatia
ohjelmansaalkaneenvuodentöitä yarten.Sodanalkami-
nentosinsittenmuutti suunnitelmattäydellisesti.
Sitä mukaa kuin läitteita valmistui ne luovutettiin
asianomaisen prikaatin haltuun. Toiminnan yhtenäistä-
miseksi linnoitustoirnistossa laadittiinluovutus-ja vastaan-
ottopöytäkirjan kaavake, johon merkittiin kysymyksessä
olevat laitteet, mahdollisetkorjaustyötja puutteellisuu-
det sekäavaintenluovutus.Esimerkiksi11.6.41linnoitus-
toimisto luovutti Miehikkälässä3. Prikaatille 6 koneki-
väärikorsua,jolloin todettiin asejalustojenja äänenYai-
mennusverhouksen puuttuvan. Pöytäkirjaan merkittiin,
että,yllämainitut puutteellisuudetkorjataan mahdolli-
simmanpian ja siinä laajuudessakuin Hankintatoimisto
voi toimittaa välttämättömät tarvikkeet". Jalustat oli
käsketty asentaakaikkiin korsuihin jo 20.2.41,mutta
hankintavaikeudethidastuttivat työtä. Vastaanottotar-
kastukset eivät suinkaan olleet pelkkä muodollisuus:
"Koskatj-kupu on liian alhaalla,on sentähystystäestävä
kallio louhittava.' Pöytäkirjatehtiin neljänäkappaleena,
1joukko-osastolle, I suunnitteluosastolle, 1 rakennusosas-
tolleja I ryöpiirille.
organisaationsuuruuden,tilapäis-
pystyttämisnopeuden, ei ole ihmeteltäYää,
ja dstiriitojakin. SAK:n
asianomaisessa luvussa.
linnoitustoimistonkannalta.
kirjoitti 17.7.40,että SAK:n osuhtautu-
käskyihinei noudataalistus-ja
komentosuhteitakoskeviayleisiä tapoja' . . . ,menettely
ei ole omiansaedistämäänyhteistyötäLinnoitustoimiston
kanssa,vaan tulee se todennäköisesti johtamaan sym-
paattisenyhteistyönkatkeamiseen". Erilaisettavat ja
tottumuksetolivat osaltaanaiheenamainitunlaisiinristi
riitoihin.
Omienkinjohtoelintenkanssasaattoisyntyäväärinkäsi
tyksiä, kuten seuraavaesimerkki osoittaa. Hanell oli
tr,r,nnitellut urakoitsijan sijoittamista erään työpiidn
"Beto- alueelletöiden jouduttamiseksi.Asiasta hän neuvotteli
piirin päällikön kanssa,jolloin tällä oli tilaisuusesittää
mielipiteensä.Kuitenkin hieman myöhemmin,kun eräs
ministeri ja linnoitusasiaintoimikunta kävivät tutustu-
massalinnoitustyömaihin,insinöörioli arYostellutlinnoi-
tustöidenjohtajanpäätöstä.Tämä antoiHanellilleaiheen
ryön vauh- kirjoittaatyöpiirin päällikölleasiasta.... "minulla on

syytäolettaa,että ette ole älynnyt,mihin kurittomuuteen
olette syyllistynytja mihin tällainenmenettelyvoi johtaa
. . . JosTeidänesityksenne johtaisi siihen,että Linnoitus-
asiain toimikunta asettuisiTeidän kannallenne,täytyisi
minunasettaapaikkanikäytettäväksi..." .. . "ministeri
X . .. oli lausunut, että se hyvä käsitys, minkä hän
aikaisemminoli saanutlinnoitustyömaista, oli . . . käyn-
nin jälkeenpahastihorjunut. .., .. . >tästävoi koitua
vaikeuksiamäärärahojensaannissa, ja silloin voi helposti
olla kysymysjostakin sadastamiljoonasta,joka siis mer-
kitsee. . . puolustustehomme heikentymistän.
SamanaikaisestiHanell kirjoitti, paitsi omille alaisil-
leen,myösarmeijakuntienkomentajille,että tuon samai
senkäynninaikanajoku insinöörioli ilmoittanut olleensa
pakotettu vapauttamaan200 miestä eräältä työmaalta
sen takia, että viitoittamistyötolivat viivästyneet."Niin
valitettavaakuin tällainen tapaus onkin, on kuitenkin
luonnollista,että 36 000 henkeäkäsittävässäorganisaa-
tiossavoi tällaistatapahtua.Kuitenkinon sivullisenhyvin
vaikeanähdä näitä mittasuhteitaja vielä vaikeampion
hänen nähdä niitä vaikeuksia,joita linnoittamistoimin-
nallaon ollut voitettavanaan".
Hanell puuttui kurikysymykseen yleisemminkinjohto-
portaille työpiirejä myöten jaetussa kirjelmässä
(24.5.41). Mestarit ja työnjohtajat olivat syyllistyneet
kurittomuuksiin,jopa väärinkäytöksiinkin. Myös miesten
laiskottelustaja huonostakäytöksestäoli tullut ilmoituk-
sia, non selvää,että tässävaltavassakoneistossa, iossa
toimii n. 800 mestaria
mattomiaaineksia. .. . .. ei tarvita
kuin linnoitustöiden
töidentasolle.. . . Käskenheti arkailemattaeroittamaan
sellaisetainekset,jotka
tai sopimattomiksi, ja
armottasyytteeseen."
että työvoimanmäärätätenvähenisija työtuloksetpiene-
nisivät.'On kaikin keinoinkehitettäväsekäinsinööreissä
että mestareissa ja työmiehissäsellainenhenki,että tämä
tehtävä katsotaan kunniatehtäväksi.. . Yrityksemme
mittasuhteetovat sellaiset,että tämänlaatuistarakennus-
työtä ei ole vielä koskaanPohjoismaissa suoritettu.Mei-
dän linnoitustyömmeovat, verrattunaSaksanLänsival-
liin, jossakuitenkin oli vuosikausiaaikaa suunnitelmien
laatimiseen,maidenväkiluku huomioonottaen, n. 2 1/2
kertaä suuremmat.Tämän rakennustyönsuorituson jos
mikäänSuomeninsinöörikunnan voimannäyte, ja siitä on
kunniallaselviydyttävä.,
Myös urakoitsijainja työtä valvovantyöpiirin välillä
saattoiilmetä €rimielisyyksiäjopa puhtaastiteknillisistä-
kin seikoista.Eräs urakoirsijapyysi talvella 1941lupaa
korsun valun aloittamiseen.Lupa myönnettiin,"mikäli
28'7
määräystenmukaisestion huolehdittu betonin lämpöti-
lan säilymisestävalun aikana. - Koska suojakatoksissa
kuitenkinoli useitapakkasasteita ... kielsi paikallinen
tarkastaja.. . valun aloittamisenn.Urakoitsijan käsitys
puolestaanoli tällainen.,Koska emmeole urakkatarjous-
ta emmekäsopimustatehdessämme ti€täneet,että myö-
hemminannettaisiintällainenmääräys,jota on kirjaimel-
lisestinoudatettaya,pyydämmekohteliaimminkirjallista
määräystäsiitä sekäsamallavalmistusmääräajan piden-
nystä...> Työpiiri ei puoltanuttästäsyystäannettavaa
määräajan p i d e n n y s l äm. u t l a " . . . o n u s e a m p i i n. . .
korsuihintullut rakennustyönaikanasellaisiamuutoksia,
joiden nojallamääräajanpidennyson katsottavaoikeute-
tuksin.
Edellä kuvatut ristiriidat ja kitkailmiöt eivät kuiten-
kaan kumoa sitä tosiasiaa,että olosuhteethuomioon
ottaentyö tapahtuitarkoituksenmukaisesti ja hyvin. Lin-
noitusasiaintoimikuntakirjoitti 7.2.41puolustusministe-
riölle mm. seuraavaa.Toimikunta on tehtävänsämukai-
sesti tarkkaillut linnoittamistaeri näkökulmista,tehnyt
tarkastusmatkojatyömaille ja erityisestiseurannutjoh-
don toimintaa.Käsityksensä sekiteyttää seuraavaan lau-
suntoon.,Linnoitustoimiston johtavana pedaatteena töi-
tä järjestäessään on ollut pyrkiä mahdollisimman hyviin
työsaavutuksiinja nopeisiintuloksiin. Toimiston palve-
luksessa on ollut rakennusalan parhaimpiaasiantuntÜoita
ja teknillisiavoimiaja urakoitsijoinamaammehuomatta-
vimpia rakennusliikkeitä.Työkoneidenhankintaan ja
huomiotatöidenjoudut-
tehostamiseksi.Työtehoa on valvottu ja
riittävät palkat.Tästäkaikes-
ta on ollut seurauksena, että työmaistaniiden tilapäis-
suuruudestahuolimattaei ole muodostunut
hyvin johdettuja työmai-
mikäli on voitu todeta,työväenkäsitys
aslasta>.
Ylipäällikkö seurasi tarkoin linnoittamisen kehittymis-
tä. Hanell kävi usein esittelemässä hänelle asioita ja
operatiivisen osastonoli kuukausittain esitettävä työsaa-
vutukset sekä linnoitusosastonettä joukkojen töistä. Hä-
nen käsityksensä linnoittamisesta ilmenee Hanellin kir-
jeestä 28.6.41,joka oli saatettavakaikkien linnoittajien
tietoon.'Ylipäällikkö SotamarsalkkaMannerheim antoi
minulle 26.6.41 tehtäväksi, viime päivinä linnoitustyö-
mailla suorittamiensa tarkastusten johdosta, esittää kai-
kilie linnoittajille ja lotille hänen kiitoksensa niistä saavu-
tuksista, joihin yli vuoden kestäneen ahkeran työnne
kauttä on päästy".
Linnoitustöiden johtaja samoinkuin myös linnoitustöi-
den tarkastaja korostivat moneen otteeseensäästäväisyy-
den merkitystä rakennustoiminnassa.Tyypillinen on Ha-
288

nellin kirje kaikille alaisilleenjohtajiUe 17.4.41.nMonista puute. Linnoitustoimistotoivoikin kuljetuksiin apua ar-
työn valvojista voinee tuntua saivartelulta, että kiinnite- meijakunnilta erityisesti järvialueella. Hanell pyysi
tään huomiota sellaisiin pikkuseikkoihin kuin esim. maa- 2.11.40yleisesikunnan päälliköltämääräyksen antamista
han tipahtaneisiin nauloihin, maahan hautautuviin rau- pioneerikomentajalle ponttonisillanrakentamiseksiKe-
danpalasiin, siihen, että autoa ei sammuteta heti sen mijärvelle lossin viereen.Perustelunaoli, että vesistön
pysähdyttyä, ruoanjätteiden käyttöön ja moneen muuhun itäpuolella oli linnoitustöissä2 omaa työryhmää ja 2
mitättömään tai mitättömältä näyttävään asiaan. Joskin urakoitsijaa,joiden kuljetuksetlossinhitaudentakia vai-
kukin pieni asia sinänsä onkin mitätön, edustavat ne keutuivatja tulivat tarpeettomankalliiksi. Siltaa ei tosin
yhteenlaskettuina sadoilla työmailla jo suuria arvoja. Jos rakennettu,mutta linnoitustoimistoyritti saadaparan-
kullakin työmaalla kukin mies pudottaa päivittäin vaik- nustaaikaanyhteistoiminnassa tie-ja vesirakennuslaitok-
kapa vain yhden naulan, joka on sangen vähän, koska senkanssa.
näkee kokonaisia naulalaatikoita kaatuneen, kertyy jo Koska rakennettavapuolustusasema oli pääasiallisesti
tästä koko maassa vuoden mittaan tonneittain nauloja. tiettömässämaastossa, oli työkohteillerakennettavaau-
Olen m.m. vuosijuhlapuheessani maininnut valaisevan tokelpoiset tiet. Uusiatyömaateitä rakennettiin ja entisiä
esimerkin porateräksen asiallisella käytöllä saatavasta 2 korjattiin yli 800 km. Siltoja rakennettiin lähes 50.
miljoonan markan säästöstä>.- Summa vastasi 100 gr Aluksi oli tarkoitus,että taistelujoukottekisivätkaikk
hukkaterästä betonikuutiometriä kohti. kenttälinnoittamiseen luettavat työt, kun taas linnoitus-
Myös insinöörien ja mestarien asunnot sekä toimistot toimiston työryhmät rakentaisivat betonilaitteet,kallio-
oli usein rakennettu ja sisustettu liian ylellisesti ja kalliis- ja ja
luolat kallioon tulevat taistelu- yhteyshaudatsekä
ti, nimenomaan niiden tilapaisyyden huomioonottaen" näihin liittyvät tuliaseittenavoasemat. Joukkojentoimia-
". . . mukavuuksiin on varsinaisen näkyvän linnoitustyön lue ulottui rajan pjnnastaaina pääasemaan saakka,kun
kustannuksella kiinnitetty liian paljon huomiota". taaslinnoitustoimiston työmaatolivatperiaatteessa vain
"Olisi toivottavaa, että linnoitustyömaat muodostaisi- ja
pääasemassataemmissaasemissa.
vat alkeiskoulun säästämisentaidon opettamisessakan- MaavoimienEsikuntakäski tehostaakiviestetöitäora-
sallemme. Koska rikkaat suurvallat ovat säästäväisyydes- kentamallaniitä myöskinjoukkojen toirnesta,.Asia ei
sä menneet aivän äärimmäisen pitkälle, ei meidän kan- näiden kannalta kuitenkaanollut aivan yksinkertainen.
nattaisi ylvästellä suurpiirteisyydellä tässäsuhteessao. Se ilmeneeselvästi5.Divisioonankomentajan,everstiS.
Toinen esimerkki tarkasta materiaalitaloudesta on Ha- IsakssoninkirjeestäII AK:n komentajalle29.7.40."Otta-
nellin käsky 29.3.41 suunnitteluosaston
"eikö Kausalassaolevia rautaovia saadaankäyttää ainoastaan
tarkoituksiin, koska ne edustavat
eikä mielestäni niitä saisi romuttaa,. osaltaanon rakennettava
insinööri Ruoslahden tarkastuksessaesille n.35 ä 40 km),
tut betoniteräkset oli otettava käyttöön: suoritettavaporaa ja lekaa
Suomen työmaille, jossa ei ole käytettä-
koskank. kompressoriporia
taikka oiotaan työmai11a". vissä,
Hanellin armeijakunnille 6.6.41 lähettämä kirjelmä - että div:n käytettävissäon kaiken kaikkiaan ainoas-
liittyy sekä säästäväisyyteenettä taisteluvalmiuteen. Ar- taan 10 kivikärryäja nostudä,
meijakuntien alueilla oli todettu paljon keskeneräisiä - että kivien louhinta vaatii ammattitaitoistahenkilö-
töitä, korsuista puuttui osa kattokerroksista, pesäkkeitä kuntaa,jotadiv:ssa ei ole,
oli jätetty lujittamatta, hautoja viemäröimättä jne. Suori- olentullut siihentulokseen,että kiviesteeteivätvuosikau-
tettu työ oli mennyt hukkaan, rakennusaineita oli haas- siin tule valmiiksi näillä edellytyksillä.Näin ollen, jos
kattu, vieläpä valmistettuja tarvikkeita oli jätetty maas- kerran vastoin aikaisempiatiedoituksia,kiviestetöitäei
toon mätänemään. Joukko-osastonsiirtyminen muualle ei tulla suorittamaanurakkatöinäsiviilityövoimalla,ehdo-
saanut olla syynä rakennustöiden kesken jättämiseen. tan, että ainakinkivenlouhinta. . . annettaisiinurakoitsi
nPaitsi että keskeneräisistätöistä aiheutuu huomattavia j o i l l e. . . '
taloudellisia vahinkoja, se vaikuttaa joukkoihin demorali- Kivien kuljetuksenja pystytyksenvoisivat joukotkin
soivasti,,. suorittaa, jos saisivat siihen tarvittavat välineet. Itse
Kuljetuskysymys oli eräänlainen rakentamisen pullon- pääasia,panssarinesteiden pikainen rakentaminen,oli
kaula koko välirauhan ajan. Toisaalta tuotti vaikeuksia Isakssoninkinmielestäselviö, sillä "ilman hv.esteitäon
tiestö ja toisaalta autojen ja muiden kuljetusvälineiden muidenvalmistuvien linnoitustöidenarvosangenpieni".
 289
Estekivienhankkimisenjoukoille tuottamiavaikeuksia Kun yhtymät oikeutettiinryhmittämäänjoukkonsatal-
kuvaa myös V AK:n 1.8.40tekemäehdotus.,Koska vimajoitukseenvalmistetuillealueille,oli kuitenkin I /3-
hv.estekiviensaantiPohjois-Suomessa tuottaasuudavai- 1/4 voimista pidettävä jatkuvasti pääasemanedessä.
keuksia,niin pyydän,että Päämajantoimestatehtäisiin Linnoittamista oli jatkettava,sekä pääasemanedessä
Rautatiehallitukselleesitys,jonka mukaan V AK saisi että varsinkinitsepääasemassa". Suunnitelmatoli tarkis-
käyttäähv.estekiviksine kivet,jotka radanlouhintatyössä tettavanvertaillentoisiinsapääaseman eri kohtienlujuut-
Märkäjärvellä irtaantuvat.nAsianomainenratainsinööri ta erityisestitalvella". Kolmannesajasta oli käytettävä
kylläkin suostuiantamaankivet, mutta virkatietä Helsin- linnoittamiseenniin hyvin pääasemanedessäkuin itse
gin kauttaoli tässäkinnoudatettava! asemassakin, "myössensyvyydessä, tuki-ja sulkuasemis-
Käytännössäasia menikin siihen, että joukot eivät sa".Mikään aloitettutyö ei saanutjäädäkeskeneräiseksi,
tehneetkiviesteitäjuuri lainkaan,vaanlinnoitustoimiston vaan vuorottelu oli järjestettävä siten, että se saatiin
työryhmät rakensivatne sekä etuasemissa että pääase- keske)'tyksettä valmiiksi.
missa.Tätä varten asetettiintyöhön kokonaisiatyöryh- Työskentelyoli järjestettäväniin, että pääaseman edes-
miä tai pieniätyöosastojajostakin läheisestätyöryhmäs- sä olevat joukot saatiin taisteluvalmiiksi3 tunnin ja
tä. Järjestyksenvuoksi ruvettiin näistäkin töistä vaati- päävoimat6 tunnin kuluessakäskynsaapumisesta armei-
maan työmääräyksiäsamaantapaankuin betonilaitteis- jakuntiin.
takin. Niinpä esimerkiksiHanell antoi 4.11.40käskyn, Yhtymät antoivat edellä olevan käskyn per[steella
että MK:n ehdottamatestetyötnviivytys-ja etuasemis- omat käskynsälinnoittamisestaja olosuhteistariippuen
sa järjestetäänsiten että työpiiri 460 (ins. Setälä Joen- jokojakoivat työn kokotalviajalletasaisestitai järjestivät
suussa)perustaaMK:n ehdottamiinkohtiin ja AK:n erityisiälinnoittamiskausia, jolloin kokojoukko-osasto oli
määräämässäkiireellisyysjärjestyksessä pieniä työryh- tietyn ajan yhtäjaksoisestityössä.Näin jäi vastaavasti
miä mahdollisuuksien mukaan . . .-. pitempi yhtäjaksoinenaika koulutukseen.Esimerkiksi
Rakennusmääräyksiä ei linnoitustoimistossa käsitelty Karjaan sotilaslääninjoukot suorittivat naikana 20.-
suinkaanpelkkinämuodollisuuksina. Tämä ilmeneeseu- 27.11. kenttävarustus- ja puolustusvalmiustyötä". 13.Pri-
raavastaesimerkistä. kaati Ieiriytyi kokonaisuudessaan pääasemaan ja sen
Työpiiri 420 ehdotti 27.11.40Hatunkylään, Lieksasta taakse,käyttäen majoitukseenmyös valmiita betonikor-
itään,perustettavaksi uudentyöryhmän.Rakennusosasto suja. Suoritettaviatöitä olivat mm. 'palkkatyövoimalla
kysyi suunnitteluosastolta, mitä töitä ryhmä tulisi teke- kaivettavienyhdyshautojen ja niihin liittyvien taaempien
ja
mään pyysi samallatyömääräystä. asuinkorsujenviitoitus maaperätutkimuksineen . . . Val-
ei tuntenut asiaalainkaan liittäminenkenttävarustuk-
minkäänlaistaesitystä.Rakennusosasto kehotti työpiiriä viimeistely(permanentti-
huomauttamaansikäläisellesuunnittelu-upseerille, senlähiympäristöntulitus takaviistoonsijoite-
"suunnitelmaHatunkyläntöistäolisi toimitettavaLinnoi- tuista kenttäasemista) . . . Etuvartioaseman miehityskun-
tustoimistoon hyväksyttäväksi
varten".Aikanaantulikin IV AK:lta kirje: tekivät vastaayastiomia töi-
tettu tällaiseksisuunnitelmaksi.Kun kirje ei sisällämi- tään, mm. patteristotrakensivattulenjohtopaikkojaan ja
tään selostusta kyseisistätöistä,yaankäsitteleepääasias- tuliasemiaan.
sa sellaisia asioita, jotka eivät AKlle kuulu, pyytää Taistelujoukkojen linnoitustöitätarkastiyatlähinnälin-
Rakennusosasto Suunnitteluosaston toimenpidettä,että noitustöidentarkastaja,everstiVainio sekäjossainmää-
IV AKlta saataisiinkiireellisestisuunnitelmaHatunky- rin muiden tarkastusmatkojensa yhteydessämyöslinnoi-
lässäsuoritettavistalinnoitustöistärakennusluvan saantia tustöidenjohtaja, kenraaliHanell. Joukkojenmuun pio-
valten., neeritoiminnantarkastaminenkuului pioneerikornenta-
Kesän ajan 1940joukot olivat tietynlaisessavalrnius- jalle, kenraaliSarlinille.
ryhmityksessä ja tekivät linnoitustöitäkoulutuksenohes- Varsinaisenpäävästarinta-aseman lisäksi linnoitustoi-
sa.Yleensänoinkolmannestai neljännesajastakäytettiin mistontyövoimaakäytettiin myösviivytys-ja etuasemis-
linnoittamiseen.Kun talvi lähestyi, pääesikuntaantoi sa sellaistentöiden suorittamiseen,joihin joukot eivät
"käskyntalvimajoitusryhmitykseen siirtymisestä'.Tämä pystyneetjoko koulutuksensatai kalustojensapuolesta.
oli välttämätöntä,koskajoukkojenmajoitusolottuolloin Tällaisia olivat ensisijaisestikiviestetyöt, mutta myös
olivat täysinväliaikaisellakannallaja hyvin puutteelliset. betonikorsujarakennettiinjossakin määrin. Joskus oli
Varuskuntakylätolivat vastasuunnitteillatai rakenteilla myös syynä,että joukkojen työvoimaei riittänyt töiden
ja joukot olivat majoittuneetsuureksiosaksitelttoihin. suorittamiseen.

19 Suomenlinnoitlamisen
iistoria
290
Hanell kirjoitti yhtymien kornentajille30.5.41toden- Uudenkylänvarastovalmistuisinoinkuukaudenkuluessa
neensa,että >monessapaikassa,joissa kestolaitteiden ja I AK{le tuleva Mäntyharjun varasto oli tarkoitus
rakentaminenon pitkälle edistynyt,ei kenttävarustustöi- pannarakenteille.Muiden varastojenosaltaolivat maas-
tä ole voitu riittävästi suorittaaniin, että puolustusase- totutkimuksetyleensäsuoritetutia rakentamissuunnitel-
man valmiusolisi sopusuhtaisesti kehittynyt . . . Elleivät mat tekeillä.Jotta nämävoitaisiinlaatia tarkoituksenmu-
joukot voi (niitä tehda)on pakkopannatyöjoukotosallis- kaisesti,Hanell pyysi pääesikuntaatekemäänlopullisen
tumaanmyöskenttävarustustöihin . . .n Hanell pyysi nyt ja yhtenäisensuunnitelmantaryittavistatiloista, ottaen
yhtymien komentajiatutkimaan asiaa ja tekemäänesi- huomioonmyös toimisto-ja majoitushuoneet, lämmitet-
tyksensä,mitkä työt olisi teetettävä työjoukoilla.Tällöin tävät varastot jne. Pääesikunnassa määrättiin huolto-
oli otettavahuomioon,että kestoläitteiden rakentaminen osastoselyittämäänkysymystäja se antoi toukokuussa
vastaavasti hidastuisi,koskatyövoirnaaei voitu lisätä. armeüakuntientehtäväksiesittäälaskelmansa ja tarpeen-
Päävastarinta-aseman takana olevat tykistön tuliase- sa lopullisessamuodossakesäkuun alkuun mennessä.
mat oli joukkojenmäärä rakentaäomin voimin. Kallioi- Sodanalkarninenkeskeyttitämänkintyön.
sessamaästossane eivät kuitenkaan siihen pystyneet. Samoihin aikoihin, 29.4.41,operätiivinenosastokiin-
Niinpä esimerkiksiII AK:n komentaja pyysi 18.9.40 nitti armeijakuntienhuomiotasiihen,että kaikki huoltG
linnoitustoimistonapua."Pidän kuitenkin tärkeänä,että laitokset,joita varten rakennettaisiinvakinaisluontoisia
nämä työt saatetaanloppuun ennen talven tuloa ... laitteita, samoinkuinmyös esikuntiensijoituspaikatoli
Töitten jouduttamiseksipyydän senvuoksi,etlä Linnoi- suunniteltayasiten,että puolustustaistelun pienetheilah-
tustoimisto asettaisilouhintaryhmiäpatteristojenkäyt- dukseteivät niiden toimintaa häiritsisija toisaalta myös
töön., Rakennusosasto tutki mahdollisuuttateettäätäl- siten, että niiden suojia ja laitteita voitaisiin käyttää
laisia töitä läheisyydessä olevilla urakoitstoilla, mutta hyväksi puolustusaseman tarpeisiin,tuli- tai suojalait-
yleensä ne tehtiinomientyöryhmienvoimin. teiksi",esimerkiksimiehistö-ja komentokorsuiksi.
Tykistö taryitsi linnoitustoimistonapua,nkoskatähys-
tyskafttojenja panoraamakuvienvalmistaminentähys-
tys-ja tulenjohtopaikkojavartenvaatii erinäistennäköa-
lakuvauksiensuorittamistayllämainituistapaikoistakä- Poliittisentilanteenvaikutus
sin, kuitenkin poistamattatai vahingoittamattak.o. päi-
kan ympärillä kasvavia puita . .." Tämän vuoksi oli Poliittinentilanne heijästuilinnoittamiseenkinKriittiset
rakennettavaväliaikaisia 1940olivat tietenkinosaltaan
Työpiiri 110:nalueelle mutta suurta merkitystä
räämiinpaikkoihin. olevaanräkentamiseen. Tosin
Huomattavastisuuremmista kesäkuunalussasaanutkäs-
ilmapuolustusaluekeskusten tiensuuntiensulkemiseksi beto
varastojenrakentamisessa. jopa annettiin )vakava
ja seuraavataulukko antaa kuvan riittävästi noudattanut
kennusohjelrnasta syksyllä1940. käskettyä kiireellisyysjärjestystä.
välitön vaikutuslinnoittamiseenoli loppukesäntapah-
Armeijakunta Luolien luku tumilla. 'Heinä- ja elokuun vaihde oli taas kdittistä
aikaa.Heinäkuussaoli voitu todetaNeuvostoliitossa suo
II 2 940 6 ritetun laajojasotilaallisiavalmisteluja. . .' Näin kirjoit-
I 1 660 4 taa Mannerheimmuistelmissaan.
III 2 210 5 Linnoitustoimistossa17.8.40 pidetyssäneuvottelussa
IV 2 570 5 kenraaliHanell sanoiylipäällikön'kiirehtivän linnoitus-
I 840 3 töitä äärimmäiseenasti,. Edellisenä päivänä hän oli
Yhteensä tt 220 vaatinuttaemmanlinjan sulkemistaHillonniemen-Pun-
tarin tasalla.NeuvotLelussa todettiin suljettaviateitä
Myöhemminoli vielä vaadittu lisätilaalähes1000m'. olevanseuraavatneljä,jotka on lueteltu kiireellisyysjär-
Hanell kirjoitti 21.4.41yleisesikunnanpäällikölle mm. jestyksessä:
seuraavaa.Hänen tietoonsaoli tullut, että varastoimis- - rantatie,
suunnitelmiaparhaillaantarkistettiin ja tämä merkitsi - Luumäen - Kouvolan tie,
vaatimuksialisätilan saamiseksi.II AK:lle rakennettava - Onkamaantie ja
 291
- Pyhällöntie. - Karjaan sotilaslääninalueellaVättlaksin-Längstran-
Neuvottelussapohdittiin myös työvoiman lisäämisen din seuduillajoitakin laitteita ConstructorOY:lle.
mahdollisuuksia,erityisestivaltion laitostenja suurim- Rakennusosasto mä äsi 12.6.41urakoitsüanja työryh-
pien kaupunkienrakennusorganisaatioiden saamistamu- mänvälirajanTyöpiiri 340:nalueella.Suunnitteluosaston
kaanlinnoitustöihin. päällikköantoi 13.6.41määräyksen, että V AK:n alueella
MaavoimienEsikuntavaati 18.7.40,kiviestetöidenkai- Kuusamossa ja Suomussalmella oli annettavarakennetta-
kin keinoin tehostamistarakentamallasanottuaestettä vaksi tietty määrä laitteita, joukossa mm. 7 puolen
myöskn joukkojen toimesta,. Päämajoitusmestarikir- joukkueenbetonistakenttäkorsua.
joitti 16.8.40II AK:n komentajalle,ettei sanottuakäskyä Kuitenkin linnoitustöidenjohtaja oli jo 11.6.41oikeut-
ollut syytäperuuttaa.'Onjoukkojen omanedunkannalta tanut armeijakuntienkomentajat antamaantyöpiireille
tärkeätä suorittaamahdollisimmanpian teiden tehokas määräyksiäsuoritettavistatöistä,>jotkaolisivattärkeäm-
sulkeminensuorittamallahv.estetöitätärkeimmilläsuun- piä kuin monet käynnissäolevat kestolaitetyöt".Tällöin
nilla (tiet, notkelmatj.n.e.)., oli kuitenkinotettavahuomioon,että uudet työt tulisivat
Hanell kirjoitti rakennuspäällikölle 3.8.40:,Tilanteesta tapahtumaannykyistenkustannuksella, koskalisätyövoi-
johtuen on erikoinen huomio kiinnitettävä hv.esteiden maaei voitu hankkia.
nopeaan aikaansaamiseen linnoitusvyöhykkeellä."Tä- Jo ennentämänkäskynantamistaoli varsinkinPohjois-
män vuoksi hän määräsi,ettei uusia avolouhoskorsuja Suomessa ryhdyttytulevaatoimintaaenteileviintöihin.
pitänyt ryhtyä rakentarnaan,tekeillä olevilla ei kuiten- 9.6.41oli annettukäskytieyhteydenja sillan rakentami-
kaantöitä keskeytettäisi. Vapautuvatyövoimaoli välittö- seksiSuomussalmella HaukiperästäRaatteentielle kor-
mästi pantava estetöihin suunnitteluosaston antarnien vaamaanHaukiperänlossiyhteyttäja sananaikaisestioli
ohjeidenmukaan.Ampuma-ja yhteyshautojen louhinnan käsketty rakentaa kiinteät sillat Savukoskenja Saijan
piti jatkua entiseentapaan. lossipaikoille sekä ponttonisilta Pelkosenniemelle.
Linnoitustoimistossa pidettiin 12.8.40Bonsdorffinjoh- 13.6.41IuovutettiinIII AKlle 400 miestärakentamaan
dolla neuvottelu,jossamyösrakennusosasto oli mukana. proomusiltojaPuumalaan,Vekaransalmeen ja Pajasal-
Kenttäorganisaatiota edusti insinööri Kärkkäinen meen sekä tehtiin 3 tonnin lautta KoukunniemeenI
SAK:sta. Tuohon aikaan ei vielä ollut päästy alkua AK:lle.
pitemmälleliikekannallepanon valmisteluissa. Oli näinol- Täysin defensiivinenpuolestaanoli Linnoitustöiden
'
len välttämätöntäsopianoudatettavistasuuntaviivoista, johtajan 14.6.41antamapuolustusvalmiuden kohottami-
jos sotasyttyisija työmaat >seuraavat työt on suoritettaya
AK:n alueeltapiti sekäomat
siirtää Haminan-Taavetin on sisustettava.
rättiin juuri noihin aikoihin.Raskaat sisäänkäytävätlaitettava annettujenohjei-
oli siiffettävä Kymijoen länsirannalle. Korsut liitettävä yhteyshau-
määrättiin tavoitteeksi
meijakuntienosaltaoli sektoriton leikattavaviipymättäsuunnit-
vä. "Käsky evakuoimisen suorittamisesta annetaanlinnoi- telu-upseerien antamienohjeidenmukaisesti.
tustoimistosta,esim. muodossa:Evakuoimissuunnitelma - Naarniointion suoritettavaloppuun.
tot€utettava.> Edellämainitut työt on suoritertava ennenuusienkesto-
Kesäkuussa I 941 linnoittamistairitettiin jatkaa viimei- laitteidenrakennustyönaloittamistatai alkuasteellaole-
seen saakka. Osoituksenatästä täysin defensiivisestä vien töiden jatkamista rinnan armeijakuntienmäärää-
toiminnasta mainittakoon,että linnoitustoimistoantoi mienkenttätöidenkanssa.,
4.6.41 määräykset,joiden mukaan urakoitsijoidentoi- Siellä missä valmistuvat korsut tarvittiin joukkojen
mintaalaajennettaisiin siten,että majoitukseen,ne myösheti sisustettiin.Tätä tarkoittava
- I AK:n alueellaannettaisiinnoin 20 laitetta Kattelus- käskyannettiinesimerkiki
Hangonsuunnallejo4.12.40.
saaressa PyramidOY:lle; Myös operatiivinenosastokiinnitti 29.5.41 yhtymien
- III AK alueellaSyyspohjassa ja Kylänniemessä noin huomiotapuolustusaseman taisteluvalmiuden kohottami-
25 laitetta Kreuger& Toll OYlle; seen.Niitä käskettiin suorittamaansellaisettaistelussa
- IV AK:n alueellaNurmeksessa noin 15 laitetta Palm- välttämättömätviimeistelytyöt,'jotka voidaantehdäly-
bergOYJIe; hyessäajassa,esim. 15.6.mennessä.Tämän valmiuden
- V AK:n alueellaJoutsijärvellänoin 30 laitetta Tampe- saavuttamiseen on myös linnoitustyöjoukoissa mahdolli-
reenSementtivalimolle ja suuksienmukaankeskityttävävaarantamattakuitenkaan
Ii-a"n tutoua"uirtajatkumista senjälkeenkään,.Kaikki torilla varustettuja,samoinmonetmuut rakennuskoneet.
yllä mainitut työt oli suoritettava"vältettävissäolevaa Niinpä sähkölinjojarakennettiinkinnoin 350 km (sivu
huomiotaherättämättä.. . niin ettei taistelu-eikä työ- 296t.
joukkojenkaanhuomioniihin erilyisestikiinny,. Sähkönkäytöllätyömaillasäästettiinmelkoisestineste-
mäisiäpolttoaineita.Näidensuurinkulutusjohtui küiten-
kin kuljetuksista.Linnoitustoimistonkäytössäoli kuor-
Linnoitustyömaiden koneellistaminen ja ma-autojayli 1000,lisäksinoin 60 traktoriaja melkoises-
varastot ti henkilöautoja.18.6.41mennessäoli omiin autoihin
asennettu632 ja urakoitsijoillemyyty 56 puu- tai hiili-
Insinööri A. Lindrooskirjoitti asiastaseuraavasti: nl-in- kaasutintä.Kun näin oli sodanalkuun mennessä noin 60
noittamistöidenalkaessaheti talvisodan päätyttyä kävi Va antoista varustettu "häkäpöntöillä",saavutettiinmel-
selväksi,että suurisuuntaisiaIinnoitustöitäei voida aja- koinen nestemäisen polttoaineen säästö.
Bensiinin kulu-
tellakaan ilman pitkälle kehitettyä koneellistuttamista. tus oli suurimmillaanhelmikuussa1941, noin 876 000
Tämän vuoksilaadittiin ohjelmakonehankintojavarten, litraa, mutta väheni sitten tasaisestipuukaasuttimien
jonka toteuttaminenoli suoritettavarnahdollisimmanly- lisääntyessä. Toukokuussase oli enää 355000 litraa ja
hyessäajassa.Koneita oli silloin saatavissa, paitsi rajoi- kesäkuussa 000 litraa. Tällä alalla linnoitustoimisto
215
tettu määrä kotimaasta:Ruotsista,Tanskasta,Saksasta oli edelläkävijämaassamme.
ja Amerikasta.KuitenkinAmerikastasaatavienkoneiden Työmaidenvarustaminenmateriaalilla,työkaluilla ja
toimittaminenoli vaikeajo pitkänja vaarallisenmerikul- koneilla vaati erityisenvarasto-ja korjausorganisaation.
jetuksentakia, ja myöskin Saksastasaatavienkoneiden Seuraavat taulukotesittävätsen9.5.41ja11.6.40
hankinta-ajat olivat yleensä hyvin pitkiä. Sen sijaan
Ruotsistavoitiin lyhyessäajassasaadakoneitaja myös-
Korjauspajat,materiaali-ja konevarastot9.5 4I
kin näidenvaraosienjatkuva toimittaminen tuntui Yar-
malta. Kuitenkin oli suurisuuntaistenkonehankintojen
esteenätäältä kruunujen saantivaikeudet'n- Ruotsin Laitosja sensijainti Päällikkö
lahjoittamista20 miljoonastakruunustakäytettiinkinyli
puoletkoneidenjamuunmateriaalinostoon(sivu283) Korjauspaja 219,Muurola KoneteknikkoA. Pato-
Kotimaan konekanta koetettiin ottaa käyttöön niin lahti
tarkkaan kuin mahdollista. InsinööriE. Hanninen
omat koneensatyömailleen, VarikonhoitajaV. Paavi
pungintyöryhmät.Turun lainen
saivatniitä omistakotikaupungeistaan. VarikonhoitajaE. Lauri-
rässäkoneita ostettiin kainen
tämä lähde oli kaytetty VarastonhoitajaV. Itä-
aikana.Arviolta noin l0 harju
materiaaliaja koneitauudenorganisaation haltuun talvi- KorianKonevarasto varastonhoitajaA. He-
sodan päätyttyä. - Jonkin verran koneita saatiin myös levuo
r.uokraamalla niitä yksityisiltä,kunnilta ja valtion laitok- Taavetin Varasto VarastonhoitajaR. Koi-
silta. visto
"Töidenkoneellistamisen seurauksena oli, että keväällä KouvolanVarasto VarastonhoitajaE. Joas.
1941kuukaudessa valettiin yli 50 kpl. 500 m'korsua. . . Lappeenrannan Jakelutoimisto VarastonhoitajaM. Fa-
Yhdenkuukaudenaikanavalettiin tällöin enemmän beto- lin
nia kuin aikaisemmin20 vuodenaikanaoli linnoituksiin LuumäenVarasto VarastonhoitajaA. Kap
käytetty', kirjoitti Lindroos. Lisäksi rakennettiin vielä lin
kuukaudessa noin 20 km kiviestettäja louhittiin lähes10 KyminlinnanVarasto VarastonhoitajaA. PulLi
km taisteluhautaa kallioon. Oulun Varasto VarastonhoitajaP. Tal-
Työmaidensähköistäminen oli tärkeätä sekä valaistuk- vlo
senettä voimansaanninkannalta.Työmaillerakennettiin Haminanvarasto VarastonhoitajaV. Nur-
yleensäkeskusbetoniasemat, mikäli seosoittautuitarkoi- mmen
tuksenmukaiseksi ja nämätehtiin jos mahdollistasähkÖ- TammisaarenVarasto VarastonhoitajaR. Rön-
käyttöisiksi.Myös suuri joukko nostureita oli sähkömoot- kä
 293

Tvökalu- iq konevarastot 11.6.40

ja raportointi
Työsaavutukset kappaleena, jolloin siitä olisi riittänyt yksi kullekin maini-
tuistajohtoportaistasekävielä yksi korsuunkinmiehittä-
Heti linnoittamiskaudenalettua vaadittiin työryhmiltä vääjoukkoavarten.Kortistonlaatimisestaannettiinohje
ilmoituksiasuoritetuistatöistä,aluksiparikin kertaakuu- 14.2.41.Työ oli tarkoitettu suunnittelu-upseerien suori-
kaudessa,mutta myöhemminvain kerran.Syksyynmen- tettavaksi, mutta se ei ehtinyt valmistua ennen sodan
nessäraportointi saavutti vakiintuneetmuodot. Linnoi- puhkeamista.
tustoimistoantoi luettelo esittää tilannetta 1.6.41.Tiedot on
sestäkartoille ja laaditustailmoitukses-
oli aluksi käytettävä on viimeinen ennen jatkosotaa
myöhemminsaatiin Osoitulßena linnoitustyötilannetta kohtaan
kantakarttaanmerkittiin sekäkesto-että mainittakoon, että tuollainen
laitteet,olivatpasittentyöryhmientai pääesikunnassa neljänä numeroituna
Linnoituslaitteidentaktilliset ylipäällikölle, puolustusminis-
mustavalkoisina. Käytetyillä oli symbolinen operatiivisenosaston
kityksensä,niinpä esimerkiksitäysinvalmislaite merkit- päällikölle. Erään ilmoituksen reunassaon merkintä:
tiin vihreälläympyrällä.Kantakarttojaoli operatiivisessa "Esitelty sotamarsalkalle 27.5.41.Airo.' Ylipäällikköhän
osastossa, linnoitustoimistossa, armeijakunnassa pri-ja seurasitilannetta hyvin tarkoin. Myös Hanell kävi aika
kaatissa.Kuukausittain kadtaa täydennettiinpeitepiir- ajoin selostamassa hänelletöiden edistymistäja suunni-
roksilla. Työryhmätkin lähettivät työilmoituksensapri- telmia.
kaatin kautta,joten kaikissajohtoportaissapysyttiinaina Luettelossakiintyy huomio erityisesti rakenteilla ja
ajantasalla. suunniteltunaolevien kestolaitteidensuureenlukumää-
Laitteistapidettiin myösuseitaluetteloita.Aiemmin on rään. Talven aikana oli töitä suoritettu sitä silmällä
jo mainittu rakentamismääräyslomake eli ulohkonraken- pitäen,että lämpimänvuodenajantullen päästäänsuorit-
netaulukko". tamaanvaluja ilman kylmän säänvaatimialisätoimenpi-
Lisäksituli kestolaiteluettelo kestolaitekortti.Edelli- teitä, jotka sekähidastuttivattyötä että aiheuttivatlisä-
ja
seenoli merkitty kunkin maastoalueen laitteetjä jälkim- kustannuksia. Hanell sanoi,että linnoittamisorganisaatio-
mäinen sisälsi teknilliset tiedot yksittäisestälaitteesta. ta tuolloinvoitiin verratateollisuuslaitokseen, joka nyt oli
Kortin kääntöpuolella oli lisäksikartta laitteensijainnista saatu valmiiki ja jonka täystehoinentuotantojuuri oli
ja myösyksinkertainenpohjapiirros.Kortti tehtiin viitenä alkamassa, kun sodanpuhkeaminensenkeskeytti.
294
t trl .tst! tdifrt.

l,:100oo p1.- l:10ooo l. .o!-

n@Ät r1tt.-
k.ht. t36fti.
Ieglglsulge!:
ill.hl.töloEu, I -:V lk. .,..,.....,.
D .......Qt&.q. 0r@o L.ltlrü k.ntüko8u .... I
Y 1 . k .. . . . . . . . , . , . . . . . . . . . . . . ! l h Slrpal.lE ka.Aaü k.!ltÄko!.u . . . . . . . . . * . . . . . . . .
SttFtelta t..ttt{ n.t.!üol. YI tl.
l € h l l t Ö t s o r . c+ t i l x , k u p u. . . - . . . , . . . . .
..
84, P a E k t l . . . . . . . . . . . . . . . . . . , , , . . trI
TAby.rt.- Ja tur.oJo!to!..Äk. ,

X!.!r.Ul.' I
t I O t/* IuI.!Jobtoto!.u

al!!.r.!tu r.!ri"a kk.p..Äko vI tk. .. ....

e..'.'.].'...'....e.i.h. rvob lt..!.e tat t..Sk. .,...
I
xt,to!6u! I - Iv ll. ......,.,........
0 | oIk" Iqt.i!{ kl.a..u t;t F.6!. ,..

Ik.Lot€o + !&h.kupu. I - Mk. .,,... , : q : t :0 r ; Ärotr 9.t.tyk!.

t.
(ailn.n tl:n ko!.u, I - Mt. ...,.... Lt.itü prl.itttü e
aroln p!t.tlr.p..äk. .........,
tr.kup{p6!ükor - v lt. .,......,..,. ö
r ( } . k u p u k o r 3 uI , - Lk.,........,...
Kdnibn kr,kuva ko!.u, I - iv Ll. .,..
xa!.!.! Ix:r lorgu, lolltr tol!.n

'ö;
@.. I "ö;;l
@:/d4
:.
:::..:ä+ä
I
@;J
- ' l@i:"1
- l
""ä
^ l '1"
Z \ ';;;"1
4 1
"'f "t" """Nw""'
ää l
, tü r , l l
"ö"
ü l "'t;,

@ Ol@"/"O4i
S . I I r y r r l a

- !..äkk..r..n rol ltrlltye E.Jolrultll8! Lolh.lnt.sn n.lJült. !!.h.rr., Jo. @Jolt{!tlr! o! 8üut.Epl, Ia.k ialt !6 ko!-

- I.tii.oü n@e lt!a1.t.6Ä Dustalb !!n.roll. tr ltla r!!@!IIl puol.It .

-K.ttütyy!luokt. l!@irt..n I.!tt..Ä olk.nlI. !et6li. !.!llrylü !tnl,..llÄ Eo@Iät!.II. n@.&)Iä.

- liajolturtlra lb.trt.r! i.rkln.olt.Älr6 pool.llr a.rttiytlt .!.1!.IrÄ !@FLr.,

.Tykj.1kof!E!Ata!a!.@6'a11@kiAü!tyk1nt!uipo!tt.!Ia.t!pq'a1s.I1.dq.ella|.l1&.

- Ior.to1n...id oi rak.n!.ttu b€tontlr€, @!kl!&Id.. .lat..flü @lklrlt.

- Jo. 1.1i. on iliyrln iotitnt.r.lrl. l.!6.t, rht.yd.t, k!6.la1tt.€t) ynpä!ö1de6! @rkk! rlnr.Allü yoDyt{Ud,

- io. Jollatla yhdl€t.tylLti h!it..11..1 ol..rlk...n ü€rr*tä ! lltulstlln !€ r..ta.Fh a.rxk.J! yld16tArA1ls,

- I:10.0c0 J. .uür.D!lln h.!ttothl! r.rkltsti! laltte€n 1u.8, l{Juu.ruokk., @Jo!tG & JA @ndolrl5..lr k.!1l!.!!,

*,^1^n% 9a,, '*@t/*/,

- ?1on.DltBlttot.sai.tln t lttolhtn n.tkliaaa r.t! nw!o, .atü, {-r

Kura I 53,Linnoituskartoissakdvtetyt taktilliset me*it-

Itd.rajan linnoitt amistil anne L6.41

Laitteet Valmiina kaikkiaan

A kestolaitteet
Asepesäkkeitäja -korsuja,
majoitus-ym. korsuja (beto-
ni-ja tunnelirakenteita) 306 t: 351
Betonisiakenttäkoßuja 2 24 2 4 30
B Kenttälaitteet
Taistelu- ja yhteyshautaa,
t 5 46,2 52,0 14,6 2'1,1 q 5
km 7,1 0,8 9,6 149,4
20 134 208 t45
Ävoimiakonekivääriasemia 7
Katettujakonekivääriasemia 1 I 188 218
'10
40
318
61
156
126
961
633
Avoimiapst-tykkiasemia 5 : l5l l8 35 39 313
Katettujapst-tykkiasemia : l0 t'7 5 3 35
Kranaatinheitinasemia
't 3l l8 t0 t7 83
'77 q?
Tykistöasemia 23 10 39 18 241
Tähystys- ja tulenjohtoase-
mia 4 4 33 35 27 43 162
'7
Ampuma-alanraivausta,ha roio 1 6 1 , 0 21,6,0 1364,4 390,8 38,3
'70,6
187,8 2896,3
Piikkilankaestettä,km l,l 2,1 0,9 /t9 r49,O 46,5 125,6 47,3 439,O
Panssaestettä,km o;l ,:, 1,6 6,2 2 3 , 1 94,3 26,8 39,1 103 193,6
'11
Puisia kenttäkorsuja 4 1 3 5 190 108 56 560
Uutta tietä km
Kenttäsiltoja
l 5 t:u L 1 '1' 4t,9
20
65,1
3
7,6
3
u:, t3'1,'l

Patoja 9 2 11

Laitteet Valmiiksisuunniteltu

A Kestolaitteet
Asepesäkkeitäja -korsuja,
majoitus-ym. korsuja (beto-
ni-jatunnelirakenteita) 114 35 304 1'71 123 135 43 504
Betonisiakenttäkorsuja 9 9 t2 56 2l 69 8 121
B Kenttälaitteet
Taistelu- ja yhteyshautaa,
'7
km ,:n 4 1 1 10,5 g j ? r 4 1
'72
23,1 30,0 3,'1 1t6,7
Avoimiakonekivääriasemia 22 99 94 6 221 68 282 243 4 669
Katettujakonekivääriasemia 't3
5 l5 ll 10 3 l8 2l I5 2 59
Avoimia pst-tykkiasemia '7
5 18 8 5 36 33 5 49 4 98
Katettujapst-tykkiasemia 3 2 5 6 2 8
Kranaatinheitinasemia 4 3 7 4 3 4 I l2
Tykistöasemia 3i 1'l 54 ; 109 6 t3
Tähystys-ja tulenjohtoase-
mla o 5 3 ,_ 2 19 33 t9 ' 5 2
Ampuma-alanraivausta,ha r'7,0 17,0 rqo 203,6 1000,0 1213,0
Piikkilankaestettä
km 1,0 6,6 r0,2 4 1 0,9
')',
? ,') < 1 1 , 9 130,'7' '75,6 1 1 , 6 252,3
Panssaestettä,km 1,1 9,4 2,1 18,9 35,6 6,8 1 5 , 0 32,9 15,0 105,3
'71
Puisiakenttäkorsuja 17 ,t1 56 ,r__ 211 206'141 l0 lo32
Uutta tietä,km t1' 3,0 t 5 20,8 13,0 2,2 15,2
Kenttäsiltoja 2 2 : I I
Patoja

Huomautus:Y AK:.nosaltatilastoperustuuosittaintilanteeseen
1.5.41
296
Hangonlohkon linnoittamisti lanne3l. 5.41 joukkojenkenttälinnoitustyö1.
Varsinaisenlinnoittamisen
ohessajoutuivat työryhmät rakentamaanlukuisastieri-
laisia rakennuksia:
- majoitusrakennuksia olz
Laitteet - ruokaloita 113
- lottaloita 103
- sairaaloita t9
> ; - toimistoja 5']
Kestolaitteet Yhteensä914
Asekorsut ja -pesäkkeet,
majoitus-ym. korsut (beto- Näiden lukujen lisäksituleemelkoinenjoukko työmaara-
ni-ja tunnelirakenteet) 46 141 271 kennuksia,kutenvarastoja,pajoja,autotallejajne.
Kenttälaitteet Työmaidensähköistämiseksi rakennettiinnoin 164km
Taistelu- ja yhteyshautaa, suurjännite-ja noin 189 km pienjännitelinjoja.Uusia
km 11,2 0,5 1,0 teitä rakennettiinnoin 353 km ja vanhojakorjattiin noin
Avoimia konekivääriasemia 1 1 3 t2 4 452km. Tietöitä kertyi siisyhteensä805km.
Katettuja konekivääriase-
mia 8
Avoimia pst-tykkiasemia 29 4
Kranaatinheitinasemia 4 ; I Työmaidenhuoltoja sosiaaliset
olot
Tykistöasemia 70 12 35
Tähystys-ja tulenjohtoase- Koskatyömaat suurimmaksiosaksisijaitsivatasumatto-
mia t7 milla seuduilla,oli ensimmäisenä toimenpiteenämajoi-
Ampuma-alanraivausta,ha 87,5 tustilojen rakentaminen.Työmaalleotettiin aluksi yain
Piikkilankaestettä,
km 57 , 8 ei: välttämättömin määrä rakennusmiehiä, jotka majoitet-
Panssarinestettä,
km 3,8 lt R tiin taloihin, jos niitä oli kohtuullisenmatkan päässä
Kenttäkorsuja 46 13 l1 rakennettayasta leirikylästä,muutentelttoihin. Kun kan-
Uutta tietä,km
Kenttäsiltoja
18,4
7 2 I' gasteltoistaoli puutetta, käytettiin myös pahvisia.Sitä
mukaakuin majoitusrakennuksia valmistui,voitiin työvä-
Patoja keä lisätä.Asuntojataryittiin sekätyönjohto-ja toimist}
työväkeävarten.
Järvialueenlinnoitustykistön jossakin määrin siirrettäviä
alkaessaseuraava.(Luvut mutta kun niiden tarve oli suurempi kuin
olevaantaulukkoon.) jouduttiin linnoitustyömaiden
tekemäänlautarakennuksina. Piirus-
tukset tulivat linnoitustoimistosta. SAK sai ensimmäiset
Tykkiasema Valmiina Valettuna Rakentami- Yhteen-
parakkinsaTorniosta,jonne oli koottu RuotsalaisenVa-
nen aloitettu Sä
paaehtoisjoukon(Svenska Frivilligkären) Pohjois-Suo
90K177 2 2 messakäyttämätruotsalaisvalmisteiset parakit.Ne ditti-
r20Kl78 20 4 aÄ vät kuitenkinvain alkuun,kahdenensimmäisen pataljoo-
ts2K/4s-c 6 4 l0 nanleireihin,muut oli rakennettavapaikalla.
rs2Kl04 4 4 Majoitusparakkienja -rakennustenlisäksi työryhmä
rssK/'7'7 4 4 tarvitsi ruokailu-,toimisto-,sauna-ja varastorakennuksia
229Ml' sl 4 4 sekäpajoja ym. työmaarakennuksia. Ne tehtiin paikalla.
280Ml71 4 4 Seuraavatluvut antavatkuvan työn laajuudesta.31.7.40
oli asuinrakennuksia valmiina 159 kpl, kaksi kuukautta
Yhteensä 44 4 4 52 myöhemmin228 ja marraskuunpuolivälissävalmiita ja
rakenteillaolevia yli 500. Toukokuunpuolivälissäl94l
Lisäksioli rakenteillamajoitus-,komento-ja ammuskor- parakkejaoli 811kplja majoitustelttoja 140kpl. Majoi-
sujayhteensä8,joista 1 oli jo valettu. tuksenlaatua linnoitustyömaillakuvaayatsamaltaajan-
Taulukoissaesitettyjenlukujen lisäksitulevat erinäiset kohdaltaseuraayatluvut:
 29'7
parakkimajoituksessa 18049henkeä 61 % suoraanhänen alaisensa"taloushuollonylitarkastajan"
telttamajoituksessa | 072henkeä 4% valvoa kaikkea työmaiden huoltoa, mutta kur tähän
muuten työmuodostelman tehtäväänsopivaahenkilöäei löytynyt,tehtäväjäi raken-
puolestamajoitettu 2446herkeä 8Vo nusosaston huoltojaostolle, jonka alaisettarkastajatolivat
omalla kustannuksellaanma- jatkuvasti liikkeellä ohjatenja valvoentyöryhmienhuol-
joittunut 'l
840 henkeä 27 7o toa.
(näistäpaikkakuntalaisia Lääkintähuoltoajohti linnoitustoimistonylilääkäii,jol-
yhteensä 29 4O'l henkeä100Va la oli aluksi pieni toimisto Myllykoskella,myöhemmin
melko suuri osasto.Kullakin työmaallatai useammalla
Ruokalarakennuksia oli toista sataa. lähekkäiselläyhteisestioli sairaanhoitaja- useinlotta -
Koskatyöryhmienleirit tulivat päävastarinta-asemaanja pieni sairastupavastaanottotiloineen. Työmaittenlää-
tai senvälittömäänläheisyyteen, oli niiden sijoittamises- kärit olivat sivutoimisia,lähiseudunsotilas-tai siviililää-
sa otettava huomioonsekä teknilliset että sotilaalliset käreitä.Linnoitustoimistollaoli omat keskussairaalat Ra-
näkökohdat.Maavoimienkäskyssä7.6.40sanotaanasias- vijoella,Muurolassaja Haminassa,muuallatukeuduttiin
ta näin:nlinnoitustyömaallatullaantöitä vartenrakenta- sotilas-ja siviilisairaaloihin.
maanteitä ja työläisiävartenparakkeja.Jotta mainittuja Hevoshuollossanojattiin puolustuslaitokseneläinlää-
laitteita voitaisiinmyöhemminkäyttääjoukkojenmajoi- kintähuoltoon.
tukseenjä että rakennettavattiet myösmahdollisimman Henkistäja hengellistahuoltoajohtivat linnoitustoimis-
suuressamäärässävoisivattyydyttääjoukkojenkuljetuk- ton valistusupseeri ja pastori,joilla oli kiinteä yhteistyö.
sia, ... määrään,sovittuaniLinnoitustöiden Johtajan Työryhmissätoimintaahoiti sekälinnoitustoimistonoma
kanssa,seuraavaa:.. . Sotatoimiyhtymäantäa yksityis- henkilökuntaettävastaavapuolustuslaitoksen henkilöstö,
kohtaisetohjeet työjoukkojenparakkiensüoitukseenja jopa seurakuntapapistokin.
työmaitten rakentamiseen nähdensilmälläpitäennäiden Työmaillajärjestettiinhengellisiätilaisuuksia,valistus-
myöhempääsotilaallistakäyttöä . . ." Linnoitustoimiston ja viihdytystoimintaasekä urheilukilpailuja. Työväen
omia työryhmiä varten annetut määräyksetkoskiyat käyttööntoimitettiin radioita,sanoma-ja aikakauslehtiä,
myösurakoitsijoita. pelejä, urheiluvälineitäjne. Esimerkkinäfrainittakoon,
Muonituksenkaikilla sekätyöryhmienettä urakoitsijoi- että 13.3.41linnoitustoimisto jakoi 17 500,- narkkaa
den työmailla hoiti Lotta Svärd -järjestö.Johtoelimenä työpiireille hiihtokilpailujen palkintojen ostamistavar-
toimi keskusjohtokunnan ten:...,pitäen liikuntakasvatuksen harrastusta... erit-
Lotta Svärd Rajatoimisto, vaatimatonkinpalkinto innoittaa
johtanut Kannaksen yritteliäisyyteen. . . Kilpailut on järjes-
könäoli talousopettaja Annikki Nissinen työpiirin alaisillahenkilöilläon
likkönä talousopettajaTellervo Hakkarainen.
työmaanmuonituksesta vastasisen Koko linnoittamisorganisaation yhteisiä juhlia olivat
lutuksensaanut linnoittamisenensimmäisen
tarpeellinenmäärä lottia. Välijohtoportaanaoli yleensä toimintar.uoden vuosijuhla6.4.41.Edellisessä juhlassaoli
talousopettajakoulutuksen tai vastaavansaanutlotta,jon- kaikilla työmailla luettavajulki Hanellin viesti ,Kaikille
ka toimi- ja valvonta-aluesaattoiolla varsin laaja. Vah- Linnoitustoimistossaja linnoitustyömailla toimiville.
vuusilmoituksenmukaan oli vuoden l94l alussalinnoi- Seitsemänkuukauttaonjo suud osateistäollut linnoitus-
tustyömaiden muonituksessa noin 1650lottaaja 15.5.41 töissä,monetviime syksystäsaakka.Tuloksetosoittavat,
yhteensä2090.Näistä melkoinenosaoli ollut mukanajo että ahkeruudellaja innolla on työtä tehty. Tästä minä
talvisodanaikanaja varsinlukuisajoukko kuului siirtovä- kiitän teitä sydämestäni- kaikkia - upseereja,insinöö-
keen. rejä, mestareita,työnjohtajiaja työmiehiäsekälottia . . .
Työnteküättietenkinmaksoivatitse ruokansaja saivat Jatkakaammesamassa hengessä, jotta kansammenäkee,
senhyvin kohtuullisesti,koskalotat valmistivatsenlikipi- että ne varat, jotka linnoitustöihinuhrataan,käytetään
täen omakustannushintaan. Linnoitustoimistokustansi tehokkaasti...n
ruokalatja niidenylläpidonsekätoimitti lämmön,sähkön Jälkimmäinenjuhla vietettiin huhtikuunensimmäisenä
ja veden.Kun kustannustason nousu aiheutti painetta sunnuntaina,Linnoitustoimistossaja sen alaisilla työ-
ruuan hintaa kohtaan,linnoitustoimistotuli avuksi mm. mailla ... linnoitustöiden vuosimuistopäivänä". Silloin
järjestämä11ä kuljetuksia. järjestettiin'linnoittajien omassakeskuudessa vaatima-
Linnoitustöidenjohtajan suunnitelmanmukaan piti ton ohjelmallinenmuistohetkitarkoituksellalujittaa lin-
298
noittajienkeskinäisiäsiteitä kokoamallaheidät yhteisen
maanpuolustusasian ympärille", Lainauksetovat kirjees-
tä, jolla Hanell kutsui linnoitusasiaintoimikunnanpu-
heenjohtajan,ministeriEkholminMyllykoskellavietettä-
väänpääjuhlaan.Ohjelmassaoli musiikki-ja lausuntaesi-
tystenlisäksiHanellintervehdyspuhe ja kapteeniLukka-
rin esitelmä,jossahän "helppotajuisestikertoi linnoituk-
sistayleensäja havainnoistaan länsirintamantaisteluken-
tille tekemältäänmatkalta".Tilaisuudessa esitettiinlisäk-
si elokuva"Taistelujentieo.
Oma merkityksensähyvän hengenylläpitämisessä oli
asevelitoiminnalla.Ensimmäinenaseveliyhdistysperus-
tettiinHelsingissä 1.12.40pääjohtaja A. Lönnrothinjoh-
dolla ja sai nimekseen"PM:n Linnoitusosaston helsinki-
läisetlinnoittaja-aseveljet
ry". Sen toiminta ei kuitenkaan
ulottunut linnoittamistyömaille.Niinpä perustettiinkin
Myllykoskella 4.4.41,Linnoitustyömaiden Aseveliyhdis-
tys ry', joka merkittiinyhdistysrekisteriin11.11.41. Sen
puheenjohtajanatoimi kenraali Hanell ja hallituksen
jäseniäoli sekäMyllykoskeltaettä työmailta,insinöörejä,
mestareitaja työmiehiä,upseereja,aliupseerejaja mie-
histöä.
Yhdistyksentarkoituksenaoli olinnoitustoimistonalai-
sissatyömuodostelmissa työskentelevienaseveljienyh-
ja
dyssiteenäylläpitää syventääsodanaikanasyntynyttä
aseyeljeyttä,lujittaa jäsentensävaltakunnallistamielia-
laa ja kansallistatulevaisuudenuskoa sekäkaikin tavoin
aktiiviseenomätoimisuuteen vedotentukea linnoitustyö-
väestönhenkistävalppautta
kuntoa". Pääasiallinentoiminta
myöhemrninjoukkoyksikkoihin
satai kerhoissa.
Suojeluskuntatoiminnan aloittaminen
la oli harkittavana keväällä 1941-
palvelevatsuojeluskuntalaiset
kojen Esikuntaajärjestämääntyöryhmiin harjoitustilai-
suuksiaja esikuntakysyi asiastalinnoitustoimiston mieli-
pidettä.Tämä lähetti työpiireihinkyselynhalukkuudesta
osallistuatoimintaanja myös mahdollisuuksista senjär-
jestämiseen.Työpiidt selvittivätkinkysymystäja ilmei-
sestitoimintaaolisi syntynytkinellei sotaolisi katkaissut
valmisteluja.Varmaankinpuuhaolisi yetänytlisääväkeä
suojeluskuntiin.
Kurin ja hyvänjärjestyksenylläpitoontyömaillakiinni-
tettiin alustapitäenhuomiota.Jo aikaisemminmainitus-
sa MaavoimienEsikunnankäskyssä7.6.40oli seuraava
kohta: "Työjoukot velvoitetaannoudattamaansen sota-
toimiyhtymän,jonka alueellatoimivat, ohjeita ja mää-
räyksiä yleiseenjärjestykseen,liikenteeseenja muihin
vastaavanlaatuisiin seikkoihinnähden. . . Työryhmien
johtajat ovat velvollisia ilmoittautumaan heti alueelle
saavüttuaansotatoimiyhtymänesikunnassa ohjeidensaa-
miseki . . . Kaikilla työjoukkoihinkuuluvilla täytyy aina
olla mukanakannettavatyömaakorttihenkilöllisyytensä
osoittamistavarten.n
Linnoitusosasto joutui antamaanohjeita väkijuomien
käytöntorjumiseksityömailla.Oli todettu,että ammatti-
maisettrokaritkin oliyat ruvenneettuomaanalkoholüuo-
mia kaupan.Asiastaolivat työmiehetHaminan-Virolah-
denseuduillavalitelleetammattüärjestönsä asiamiehelle.
Juopottelutyömailla yritettiin torjua kovin ottein, mm
erottamallatyöstä.Jotta huononkäytöksentakia poiste-
tut työntekijät eivät olisi välittömästi voineet siirtyä
toiselletyömaalle,perustettiinalueittain keskuskortisto-
ja, jonneilmoitettiin €rotettujennimet.
Palontorjunnasta annettiin yhtenäisetohjeet.Kullakin
työmaallaoli pieni palokunta,jolle annettiin koulutusta
ja jolle hankittiin välttämättöminsammutuskalusto.
Linnoitusasiaintoimikunta, jonka ohjesääntönsä mu-
kaisesti oli seurattavatyömaitten oloja, antoi 15.2.41
lausunnon,jossa esitettiin mm. seuraavaa."Työvoimaa
töihin otettaessaon noudatettu sitä periaatetta, että
näillä töillä samalla lievitetään kaupunkienja tehdas-
paikkakuntientyöttömyyttä. . ." . . . >palkkataso on ollut
pidettäyä paikallista palkkatasoakorkeampana.Tämä
palkkaperiaateon toimikunnan käsityksenmukaän or-
k e a. . . "
,Sosiaaliseen huoltoonkäytettävätvarat ovat toimikun-
Näissäoloissa,joissaei ole
paikallisia,kiinteitä asuntoja,vaantyönte-
tilapäisluontoisissa parakeissa, on majoi-
viihtyisyyteen,kuten on tapah-
kiinnitettävähuomiota.Lottajärjes-
huolehtimastamuonituksestaon toimikunta saanut
pitää sitä onnistuneena. Työmaal-
valistustyöhönon niinikään edelleen
uhrattavariittävästivaroja."
,Linnoitustoimistoon hoitanut suurellaharrastuksella
ja menestyksellä ne tehtävät,joita seuraamaan toimikun-
ta on asetettu... Linnoitustoimisto näyttää tarkoin
...
ja
seuraavanlaajan työmaansaoloja t<iidenedistymistä
... Se suuri harrastusja asiantuntemus sekäpyrkimys
säästäväislTteen, jonka toimikunta on pannut merkille
Linnoitustoimiston johtohenkilöissä, on herättänyttoimi-
kunnassaluottamustaLinnoitustoimistonsuunnitelmiin."
SAK:n toimitsüaBrunoAirola oli 1.10.-12.10.40 teh-
nyt tarkastusmatkanlinnoitustyömailleII AK:n pääase-
massaja kirjoitti siitä mm. seuraavasti. ,Yleisestisai sen
vaikutuksen,että verattain nopeastion voitu kehittää
korpimailtekinsiedettäyätasunto-olottyöläisilleja kehi

tys kulkee edelleenh,.vään suuntaan.Näyttää siltä, että
tähän on päästy siksi, että varsinaisen työn teknillisen
johdon rinnalle on organisoituhuoltotoimintaniin, että
jokaisessatyöryhmässäon työpäällikönrinnalla huolto-
päällikkö,jonka tehtävänäon valvoaja kehittäätyöläis-
ten asunto-olojaja huolehtia heidän viihtyisyydestään.
Nämä huoltopäällikötpitävätneuvottelukokouksen kaksi
kertaa kuussa ja neuvottelukokouksissa tarkastellaän
kunkin aikaansaannoksia ia suunnitellaanuusiamenetel-
299
miä . . . Samallavoi tehdä sen huomion,että työläisten
viihtyisyyttämäärätietoisesti
kehitetään.. . Tyytymättö-
myyttä työläistenkeskuudessa on ihmeenvähän . . .n
Tyytymättömyydensyiksi Airola totesi lähinnä sen,
että "omaisetoyatkaukanaja kaupunkilaiselle työläiselle
tottumukseksimuodostuneetloma-ajanhuvit ja muka-
vuudetpuuttuvat. . ., Varsinkinjosperheoli Helsingissä,
,eivät palkat vastaa sitä, mitä sama palkka vastaisi
oerheenkanssavhdessäeläen".
XVIII LUKU

LIIKEKANNALLEPANO.
VALMISTELUT

Linnoitusjoukot

Jo niin varhainkuin 4.5.40MaavoimienEsikuntakiinnit- miehistöäyksi aliupseerija kolme miestä,hieman myö-

ti päämajanhuomiotalinnoitettavienasemienrunkomie- hemminvahvuudeksimäärättiin 1 + 2. Henkilökunnasta
hitykseen.,Samalla kun linnoitussysteeminluomiseen muodostettiinerillisiä konekiväärikomppanioita. Prikaa-
uhrataan miljaardeja, on tavalla tai toisella myöskin tien oli viipymättä tiedusteltavakonekivääriensijoitus
hankittavavarmuus siitä, ettei vihollinen missäänkoh- pääasemaantai ainakin tarkistettavaentiset suunnitel-
dassayllättäen pääsetämän vyöhykkeenläpi., Koska mat sekä ryhdyttävä rakentamaanniitä varten asemia.
asemanjo pelkästäänkansantaloudellisten arvojen suo- Konekiväärejä jaettiin armeijakunnille50- 100kpl kulle-
jaamiseksioli sijaittavalähellä rajaa,oli pidettävähuoli kin, yhteensä300. Pääesikunnan laskelmanmukaan oli
siitä, että semyössaataisiinnopeastimiehitetyksi.Tähän tarue27.11.40kohonnutjo 1250:een.Asematpiti raken-
tehtäväänei rajavartiostomonestakaan syystäsoYeltunut taa myös panssarintorjunta-aseille, vaikka niitä ei vielä
eivätkä rauhanajanarmeijanjoukot dittäneet,joten oli ollurkaanpaikoi)leen sijoitettaviksi.
otettavapalvelukseen värvättyämiehistöä.Se asuisiase- Lisäksipiti perustaans. sulkutykistÖä ja linnoitustykis-
man läheisyydessä ja olisi siis heti paikalla,se myösolisi töä. 'Kaikki nämä muodostaisivatrintaman kiinteän
täysin perillä aseidenja laitteidenkäytöstäja voisi näin puolustuksen, johon nojatentakaakeskitettävätliikkuvat
toimia asemaantulevienjoukkojenoppainajaopastajina. voimatjoko suorittaisivatliikkuvia operaatioitatai sulau-
Laskien rintaman kilometrille 5 konekivääriäja 2 pst- tuisivat siiheneri suuntienkulloisenkintilanteenmukai-
asetta, tarvittaisiin 110 kilo- sesti."
metrin levyiselle rintamalle 1540 29.8.40palkkaamaanvär-
aseelletulisi 2 miestä.Saimaan-Pielisen mukaisetmäärät.
tarvittayan 710 miestä
miestä.Näin tuli kokonaismääräksi pst-runko- Sulku-ja linnoitustyks-
osa olisi aliupseereita. tön runkohenkilöstö
armeijakunnille,ei sitä Miehistö Alikers. Miehistö
reita. Miehistölle suunniteltiin
tat, mikä pienentäisirahapalkkaaja lisäksi siirtoväen IAK 20 200 10 20
maantarvejossainmäärin helpottuisi.Kotiuttamisenyh- IIAK 50 500 5 10
teydessäoli ilmennyt palvelukseen jäämisenhalua,joten IIIAK 20 200 l5 30
miehistönsaamisessa ei ilmenisivaikeuksia.Nyt pyydet- IVAK 20 200 15 30
tiin vainpäämajan pikaistaratkaisua asiassa. VAK l0 100 5 10
Kovin kiireisestiasiaaei kuitenkaansaatupäätökseen, Merivoimat Yhteensä15 + 100
koskapaeverstiTapola palasi asraan23.'1.40ja peräsi, Yhteensä 1 8 5+ 1 4 0 0
"mikä estääsaamastanäihin asemiinkipeästitarvittavia
ja esitettyjäväryättyjä?"Lisäksi hän kysyi asemanrun- Yhtymien piti vielä 21.10.40mennessätarkistaa,mikä
koaseittens-aantia- ovaisäästetäänkö rahaaja hankitaan olisi henkilostonja aseidenminimitarve ja millainen
sitten kun tarvitaan - mitä saadaanja maksoi mitä organisaatioolisi tarkoituksenmukaisin. Ykiköitten piti
-
maksoi silloin,ehkäliianmyöhään". olla samanlaisia, mutta niiden lohkot voisivatolla erisuu-
Elokuunjälkipuoliskollaratkaistiinasemienrunkomie- ja
ruisia erilaatuisia. Oli myös harkittava, sopiko sulkuty-
hitys väliaikaisestikäyttämälläprikaatienkonetuliaseilla kistö sijoittaa näihin samoihin yksiköihinvai ei. Rungon
vahvennettujakoulutusPataljoonia. Kullekin prikaatille minimivahvuutta arvioitaessaoli pidettävä päämääränä,
annettiin tietty määrä konekiväärejä.Asetta kohti tuli että saavutetaan nopeatoimintavalmiusja dittävä voima
 301
torjumaanyllättävätja valmistelemattomat hyökkäykset. Työjoukot eli linnoitusrakennusjoukot
Syksynmittaan kehitettiin asemienrunkomiehityksen
suunnitteluaedelleen.Pääesikuntaantoi 5.12.40käskyn, Jo keväällä 1940 linnoitustöidenjohtaja oli pyytänyt
jonka mukaanarmeijakunnilleja niihin rinnastettavalle sodanaikaisiatyöryhmienpäälliköitäselostamaan koke-
Karjaansotilasläänillepiti tulla kullekin I -3 linnoituspa- mukiaan mm. joukkojen järjestelystä. Yleisesti esitet-
taljoonaaja joitakin erillisiä linnoituskomppanioita sekä tiin, että niiden perustaminenja kokoaminenpitäisi
linnoitustykistöpatteristo.Pataljoonistaj a komppanioista suunnitellaetukäteen,ettei jouduttaisi kaikkeaimprovi-
ei nyt muodostettusaman kaavan mukaisia, vaan oli soimaantalvisodantapaan.Tässävaiheessaoli työmait-
"paikallistenolosuhteittenvaatimuksethuomioonottaen ten perustaminenvasta alullaan,joten varsinaisialiike-
yksikköjen kokoonpanokokonaisvahvuuksien puitteissa kannallepanovalmisteluja ei voitu tehdä, ellei sellaisiksi
AK:ien komentajienmäärättävissäo. Seuraavastataulu- katsotalinnoitustoimiston14.5.40järjestelyosastolle te-
kostailmeneeyksikköjenjakautuminenyhtymille. Han- kemää esitystä, että se saisi pitää palveluksessaan 9
gonlohkolleei tullut patteristoa,koskasiellärannikkoty- nostomiestä,insinööriä ja rakennusmestaria, jotka oli
kistö huolehtilinnoitustykistöntehtävistä. määrätty astumaan palvelukseenvakinaiseenväkeen,
mutta jotka oliyat "nyt aloitettavassalaajasuuntaisessa,
Yhtymä kiireellisessälinnoitustyössäasiantuntemuksensa ja tä-
hän mennessäsaavuttamansakokemuksenperusteella
tällä hetkelläkorvaamattomat,.
Päämajanpioneerikomentaja ehdottijärjestelyosastolle
IIAK 3 I 5 2.8.40 ryhdyttäväksi valmisteluihin noin 1000 miehen
IAK 2 2 I II vahvuistentyöpataljoonienperustamiseksi. Lähes 90 7o
IIIAK 2 5 z t'7 olisi ollut B-miehiä, siis vähemmän taistelukuntoisia,
IVAK 3 3 I 10 mutta kuitenkin sotilaallisestiorganisoituinayksikköinä
VAK 3 5 I 5 ja palkkaukseltaan reserviläisiinrinnastettuina.
Kar.sl. I Linnoitustoimistonliikekannallepanovalmistelujen al-
Yhteensä l4 l) ; 48 kamispäivänävoitaneenpitää 13.8.40,jolloin rakennuso-
sasto antoi käskyn 'järjestelyistä rajaselkkauksentai
Linnoitusjalkaväkimuodostettiinosaksi armeijakuntiin sodanvaralta."Tämä perustuilinnoitustoimistossa edelli-
kuuluvastakantahenkilökunnasta neuvotteluun(sivu 291),jossaoli
ta pääosaoli reserviläisiä, sodanvaralta.Käskyn
luovuttamaan.Nämä oli valittava perustettavakutakin etulinjandivisioonaatai
suojeluskuntalaisista siten, varten3 rakennuskomppaniaa ä 3 joukkuettaä
asemaan.Osa aseistavoitiin vahvuus oli 5 + 23 + 180.
tyinä, jos armeijakunnillaoli tätä varten henkilöstöä, ja loput sekatyömie-
nimenomaanvärvättyjä.Pst-tykitsekäniihin rinnastetta- kenttävarustus- ja kiireelli-
vat sulkutykit sisällytettiinsiihenpataljoonaantai komp- siäbetonitöitävarten.n
paniaan,jonka alueellane olivat. Sulkutykit olivat yleen- Näiden komppanioidenperustamisenvalmistelut oli
sävanhanmallisiapienikaliiperisiatykkejä,jotka oli sijoi- pantavaheti käyntiinja työpiirien piti lähettäälinnoitus-
tettu suora-ammunta-asemiin pst-tykkientapaan,vaikka toimistoon15.8.40mennessä luettelotmiehistä,,jotka
eivät ampumaominaisuuksiltaan niitä vastanneet,vaan työmuodostelma välttämättätarvitseesäilyttääkseen toi-
olivat tarkoitetutlähinnäjalkaväentorjuntaan. mintakykynsä, jotta k.o. miehet voitaisiin siirtää
Samoinkuin pattereidenmäärä linnoitustykistöpatte- Linn.tstonreserviino.
ristoissaoli myös tykkien luku pattereissavaihteleva, SAK oli saanutjo hiemanaikaisemminohjeet,joten se
tavallisesti2-4, mutta olipajoukossayksi 1-tykkinenkin. saattoi samana päivänä, 13.8, äntaa oman vastaavan
Kalustooli pääasiallisesti samakuin alkukesänsuunnitel- käskynsä.Senpääsisältöoli, että reserviläiset oli toimitet-
massa(1 1.6.40)armeijakunnalle jaettu. Joitakinvaihtoja tava tiettyihin kokoamispaikkoihin ja muu henkilökunta
oli suoritettuja nyt oli I ja III AK:lle annettulisää26 kpl sekämateriaaliHaminan-Taavetinlinjalle.
15 K/97 tykkeja. Kalusto oli siis edelleenkinvanhaaja Tässävaiheessa sisältyisuunnitelmaan,että myösura-
varsin kirjavaa. Patterit oli jo rauhan aikana sijoitettu koitsijat perustaisivatrakennuskomppanioita, heillähän
paikoilleenja liikekannallepanossa ne piti täydentääsoti- itse asiassaoli niitä varten jo valmiit johtoelimet ja
lasläänienluovuttamallahenkilöstöllä. ämmattimiesrunsot sekäkalustot.
302
Koskaei vielä ollut määrätty,kuinka paljon reserviläi- Y.H:n tai Lkp:n varalta"antoi suuntaviivatmyösmuulle
siä voitaisiinjättää perustettaviintyÖjoukkoihin,Iinnoi- toiminnallekuin mainittujenkomppanianperustamiselle.
tustoimistopyysi, että II AK 'ottaisi huomioonLinnoi- Reserviläisetoli ohjattava lähimpään suojeluskuntapü-
tustoimistontarpeen,joka kaikkiaanon noin 2.600 am- riin ja muu työväki siirrettävätyöhöntaempiinasemiin.
mattitaitoistareserviläistä". II AK:n osaltatäksi nimettiin Haminan-Taavetin linja
Linnoitustöidenjohtaja pyysi 26.8.40päämajaaselvit- ja täältä osoitettiinjo kullekin työpiirille oma työmaansa
ja
tämään, miten voitaisiin estää työvoiman poistuminen suoraansennykyisenalueentakaa.Raskaattyökoneet
työmailta mahdollistenlevottomuuksienpuhjetessatai muu kalustokäyttömiehistöineen, joita ei arvioitu tarvit-
sodansyttyessä.Kun linnoitustöissä oli noin 15 000 mies- tavannäillä työmailla,käskettiinkuljettaaKymijoelle.
tä ja pian 20 000, oli kysymyksessä melkoisentyöpanok- I AK:n osaltamäärättiin 18.12.40taemmaksiasemaksi
senkäyttäminentai hukkaantuminen.Pääesikunnan hal- Lemin tasa Kivijärven-Saimaan välillä, joten se tuli
linnollinenosastovastasitähän 25.9.40,että sotatilalain jatkoksi Haminan-Taavetin linjalle. Raskaskalusto oli
14 $:n nojalla linnoitustöidenjohtaja voi pitää työväkeä siirrettäväKymin-Rapojärven-Saimaanlinjalle (vrt. s.
työssä12 työpäitää ja erittäin pakottavissatapauksissa 284).
vielä samanverranlisää,jona aikanaasiavoidaanjärjes- Kun pedaatteessa oli päädyttysiihen,että linnoitustyG
tää pysyväisemmin työvelvollisuuslain nojalla. Puolustus- maiden väki siirrettiin rakentamaantaempia asemia'
ministeriö laati asiastakuulutuksen, jonka linnoitustoi- kenttäarmeÜaan meneviä reseryiläisiäluküunottamatta-
misto jakoi tyopiireilleenj a työryhmilleen 14.1.41. linnoitustöiden johtaja kiinnitti l9.l 1.40 pääesikuman
Linnoitustoimistoteki esityksen, että perustettaisiin8 huomiota siihen, että tämäkin päätös edellytti tarkkaa
puolustusasemas- suunnittelua. Taemmat asemat oli määrätty ja osittain
komppaniaaeri arrneijakuntienalueille
sa kysymykseentulevia linnoituslaitteidenkorjaustöitä tekeilläkin vain Haminan-Taavetin linjalla sekä III
varten. Järjestelyosastoilmoitti 19.9.40 pääesikunnan AK:n lohkollaPuumalan-Hintsalanalueella.Ensitilassa
suostuneentähänjalinnoitustoimisto antoi4.10.40käskyn olisi nyt tiedusteluja laitteidenykityiskohtainenmäänt-
linnoituskorjauskomppaniain perustamisesta YH:n tai lii- täminen suoritettava muuallakin. Hanell kysyi my(is,
kekannallepanon sattuessa. Ne jakautuivat seuraavasti: ,miten sodanaikaisten linnoittamistöidenylin johto olisi
- IAK 1 järjestettävä ja mikä on seelin, joka rauhanaikanasuun-
- IIAK 3, aluksi yhdistettynäkorjauspatal- nittelee ja johtaa siirtymistä rauhanaikaisesta sodanaikai-
joonaksi, mYöhemmin nämäkin seenlinnoittamistoimintaan,r. Hänhän oli saanuttehlä-
edellytyksin.Oliko siis tarkoi-
- IIIAK I palata vanhaan järjestelmään,jonka
- IVAK 1 päämajan pioneerikomentaja
- VAK 1 johtajan tehtäväämyös
- Hangonlohko 1 olisi tehtävä,jotta hän
Komppaniatpiti sijoittaa toimintaa.Asia ei suinkaal
lueelle tai sen välittömään osoittaa se, että Sarlin oli
määrättäviinpaikkoihintehtävänäsuorittaatäällä kysy- esittänyt perustettavaksi 50 työpataljoonaa Yarsinaisten
mykseentuleviakorjaustöitä". \iiden perustaminen an- pioneeri- ja tiejoukkojen lisäksi. Perusteluina oli käytetty
ja
nettiin linnoitustoimistontyöpiirien työryhmientehtä- talvisodan linnoitustöistä saatuja kokemuksia. Järjeste-
väksi.Määrävahvuus vahvistettiinvasta 19.11.40.Sen lyosastooli 14.10.40 vastannut, että työpataljoonia Yoi-
mukaanhenkilömääräoli kaikkiaan 176.Päällikkönäoli daan henkilöresurssien riittämättömyyden vuoksi perus-
insinöörikapteeni,jonka linnoitustöidenjohtaja nimesi, taavain 10-20.
mikä osoittaa,kuinka tärkeinä näitä joukkoja pidettiin. Periaateratkaisuksituli, että linnoitustöidenjohtaja
Muu päällystö oli insinöörejäja rakennusmestareita. jatkaisi toimintaamyössodanaikana,mutta monetkäy-
Varsinainentyöyksikkö oli joukkue, joka jakautui kol- tännön kysymyksetolivat vielä vastaustavailla. Hanell
meenryhmäänä 1 + 13.Näihin verrattavaoli varasto-ja ehdotti 18.1.41 ja 17.2-41erityisten,lohkotoimistojen'
kuljetusryhmä,johon oli sijoitettu tärkeitä ammattimie- perustamistaarmeijakuntiin johtamaan taempien ase-
hiä, seppä,putkimiesjne. Aluksi sallittiin komppaniaan mien rakentamista.Perustelunaoli, että kun nykyisillä
ottaaenintään40 reserviläistä,myöhemminmääräpudo- työmaillaolevatjoukot siirretääntaakse,ne on välttämät-
tettiin vieläkinpienemmäksi, 50 % päällystöstäjaalipääl- tä alistettavaarmeijakunni e. Näillä ei kuitenkaanole
lystöstäsekäenintään20 erikoisammattimiestä. minkäänlaistajohtoelintätähäntehtävään.Mikäli hänen
Linnoitustoimiston4.I 0.40 antama ovalmistavakäsky ehdotuksensa hyväksytään,Hanell oli valmisasettamaan

kunkin armeijakunnanja Karjaan sotilaslääninkäyttöön
insinööriupseerinrauhanaikaisia valmisteluja varten.
Hän vaati myös lopullista ratkaisuasiihen,että tinnoi-
tusjoukot alistetaan sotatapauksessaasianomaisille
oper.yhtymille. Alistaminen tapahtuu viimeistään
lkp.hetkellä".Taempienasemientiedusteluja toiminnan
valmistelupitäisi suorittaaniin, että niidenrakentaminen
pääsisiviivytyksittäkäyntiin sodanalkaessa.
Operatiivisessa osastossa laadittiin maaliskuussal94l
laaja muistio työjoukkojensodanaikaisesta järjestelystä.
Tämänperusteellalähetettiin 19.3.linnoitustöidenjohta-
jalle kirjelmä, joka sisälsipääasiallisesti seuraavaa.Voi-
taisiinperustaakahdenlaisiatyöjoukkoja:
"1) apupioneeri-,eli rakennus-ja korjausjoukot,jotka
olisivattäysin sotilaallisestijärjestelytja varustetutsekä
ainakinhenkilokohtaisilla aseillaaseistetut. . .
2) työjoukot, joita varten ennakoltasuunniteltaisiinja
valmisteltaisiinrunkoyksikot,esim. pataljoonat.. . yh-
teensäehkä 25 pataljoonaa.Jos niiden rungon vahvuu-
deksi tulisi esim. 500 miestä,ta ittaisiin niihin 12 500
miestä, s.o. lähes l12 nykyisten linnoitustyöjoukkojen
vahvuudesta. Runkoihinkäytettäisiinlinnoitustöissä rau-
hanaikanaolleitaupseereita,insinöörejä,rakennusmesta-
reita, työnjohtajiaja miehia,ei kuitenkaanreserviläisiä."
- Lisätyövoimaanäihin runkoihin saataisiintyövelvolli-
sista,joita koottaisiinerityisiin työvoimakeskuksiin kou-
lutuskeskusten yhteyteen.
Tätä suunnitelmaaei ryhdytty toteuttamaanjo pelkäs-
tään siksi,ettei voitu müodostaaasevelvollisia apupionee-
rijoukkojaja linnoitustyömailleei olisi
suunnitelmanedellyttämää
läisetolisi otettukenttäarmeijaan.
Työjoukkojenjohdon
tavaksilinnoitustöiden
sinaista linnoittamista vasta armeüakuntien
mien takana olevilla linnoitustyömailla,.Toisenamah-
dollisuutenaoli, että
jalle, käytettävissäänlinnoitustoimisto,mutta >ottaen
kuitenkin huomioonvaadittavannopeudenja joustavuu-
den sekä linnoitustoimistonjo omaamanrutiinin, esite-
täänensinmainittuvaihtoehtohyväksyttäväksi,.
uArmeüakuntienesikuntienpioneeritoimistojavabvis-
tetaan lkp:ssa linnoitustoimistoneri alojen edustäjilla
niin, että ne pystyvätjohtamaanarmeijakunnille,myös
niidentaka-asemia vartenalistettavialinnoitustyöjoukko-
ja". Hanellin aikaisemminehdottamialohkotoimistojaei
siispidetty tarpeellisina.
Kaikkiaan ehdotettiinperustettavaksi23 pataljoonaa,
joista 13 olisi alistettu suoraanarmeijakunnille,9 olisi
jäänyt päämajanjohtoon ja merivoimilleolisi annettu I
pataljoonasekä3 komppaniaa.
303
Hanell palasi uudelleen asiaan 7.4.41. Hän viittasi
talvisodanraskaisiinkokemuksiinja nimenomaanlinnoit-
tamisenimprovisaatioluonteeseen, josta johtuen työn tu-
lokseteivät olleet,oikeassasuhteessa voimainponnistuk-
siin". Lähtökohtatilan ne oli nyl jossainmäärinparempi.
koskaoli olemassalinnoitustoimisto senalaisetjoukot.
ja
"Alleviivaansanatjossainmäärin,koskameiltä edelleen-
kin puuttuvat eräät hyvinkin tärkeät edellytykset,joita
vailla'improvisatio' tulevaisuudenkinsodassaon välttä-
mätön pahe.Niinpä meiltä edelleenkinpuuttuu vahvis-
tettu suunnitelmasiitä, missäja miten sodansyttyessä
linnoittamistöitäjatketaan eikä näinollenmyöskäänole
voitu ryhtyä tarpeellisiinvalmisteluihinlinnoittamistöi-
denjatkumistavartensodansyttyessä". Nyt olisi kiireelli-
sesti määrättävä"instanssi,joka keskitetystijohtaa ...
valmistelutöitä."Linnoitustoiminnantuli perustuaopera-
tiivisiin suunnitelmiinja Hanellin ajatuksetpohjautuvat
tässäsuhteessavoimassaolevaandefensiiviseen puolus-
tussuunnitelmaan.
Linnoitustyöjoukkojenjärjestely, johto ja käyttö hel-
pottuisivat,jos ne voitaisiin panna kokoon asevelvolli-
suuslainalaisistamiehistäsekä organisoidaja varustaa
täysin kenttäarmeijanmuidenjoukkojentapaan.Hanell
ei kuitenkaanuskonuttähän vielä päästävän,mm. puut-
teellisen sotavarustuksentakia. Päämajan reserviksi
suunnitellutjoukot pitaisi kuitenkin organisoida,liikku-
viksi linnoitustyöpataljooniksi,'. Pääasiallinenyksikkötu-
li kuitenkin olemaan insinöörin tai rakennusmestarin
vaihtelevatyöryhmä,vahvuu-
paikallisistaolosuhteistaja
riippuen.Myös linnoitustöissä nyt ole-
käytettävä hyväksi. "Jotta
ammattityövoimaavoitaisiin käyttää
taitoa vaativiin tehtäviin,kuten tunnelitöihin
betonilaitteidenrakentamiseen, jotka
sodanalettuatulevat kysymykseen, pyydänoikeuttasaa-
da tehdavalitsemieniurakoitsijaliikkeidenkanssaennak-
kosopirnuksia työn jatkamisestasodanalettuakin,jolloin
niidenasettamientyöryhmientulisi saadaolla nykyisessä
kokoonpanossaan."
Kirjelmän liitteenäoli Hanellin ehdotuksetyleisohjeik-
si sodanaikaisen linnoittarnistoiminnan valmistelujavar-
ten sekäarmeijakunnilleannettavaksiesikäskyksi.Näis-
sä olivat täsmennettyinä edelläesitetytasiat."Linnoitus-
joukkojensodanajanvalmistelutöidenjohtaminenkeski-
tetään rauhanaikanalinnoitustöidenjohtajan käsiin . . .
. . . Operatiivinenosastoja AK:t (Kar.sl.E)määrittelevät
ja tiedustelevatsodanaikanalinnoitettavatasematsekä
laativat niistä yleispiirteisensuunnitelman,joka käsittää
laitteiden laadun, summittaisenlukumääränja kiireelli-
syysjärjestyksen,. Aikaisemmistasuunnitelmistapoike-
304
ten Hanell nyt ehdotti, että näihin joukkoihin saataisiin Linnoitustyöjoukot
ottaa 5O 7o linnoitustöissäolevistareserviin kuuluvista
työnjohtajistaja erikoisammattimiehistä sekäjoukkojen Yhtymä Perustamispaikka
päällystö(insinöörit,teknikot, rakennusmestarit, huolto-
päällikötjä varastonhoitajat). Armeijakunnalletarkoitet-
tu esikäskysisälsi mm. ohjeet taempienasemiensuunnit- I A K I l l-t.Korj.K Vainikkala,Jauhiala
telusta ja,työjoukkojen johtajilletöiden käyntiinpanon Lt.Rak.P 1 Lyytikkälä, Valkolanmäki
edellyttämät käskyt,jotka on lähetettävälinnoitustoimis- Lt.Rak.P 2 Savitaipale,Partakoski
tolle tiedoksi,,. I I A K l2.Lt.Korj.K Korpela,Ripatti
Operatiivinen osastoantoi 17.5.41linnoitustoimistolle 13.Lt.Korj.K Saares
ohjeetperustettavista ja niiden alistuk-
linnoitusjoukoista l4.Lt.Korj.K. Kivij ärvenkasarmialue
sista.Linnoituksenkorjauskomppanioiden osalta ei tullut Lt.Rak.P 3 Reitkalli
muutostaentisiin perustamistehtäviin.Joukot ilmenevät Lt.Rak.P 4 Kannusjärvi
seuraavasta taülukosta. Lt.Rak.P 5 Venäläinen
IIIAK 1 5 . L t . K o r j . KSääminki,Pihlajalahti
Armeijakunta Linnoitustyö- Lt.Rak.P6 Sulkava
(vastaava) pataljoonia Lt.Rak.P 7 Enonkoski
IVAK l6.Lt.Kotj.K Viinijärvi
IAK I 2 Lt.Rak.P8 Vihtari
IIAK 3 3 Lt.Rak.P 9 Polvijärvi,Liperi
IIIAK I 2 Lt.Rak.P 10 Ahmavaara
IVAK I 4 Lt.Rak.P I I Nurmes, Petäiskylä,Ontojäryi
VAK I 2 VAK 17.Lt.Korj.K Kuusamo, Suomussalmi,Jout-
Karj.sl I I sijärvi
Meriv.E I Lt.Rak.P12 Joutsüärvi,Posio,Pelkosennie-
9 mi
Yhteensä L t . R a k . Pl 3 Taivalkoski,Hyrynsalmi
Kar.sl 1 8 . L t . K o r j . KSkarpkullankno
Linnoitustoimiston piti yhteistoiminnassa asianomaisten Skarpkulla-Grännäs
yhtymien kanssa suunnitella näiden Skarpkulia-Grännäs
mis-, keskitys- ja työalueet. Yhtymien oli Mikkeli
tiedustelemaan äsemia pääesikunnanantamien suuntavii- Lt.Rak.P17 Kaukola,Sutela
vojen ja "Linnoitustoimiston äntamien teknillisten ... Lt.Rak.P18 Ummeljoki
rakennusohjeidenmukaisestio. Lt.Rak.P19 SydänmaanUtti
Linnoitustoimisto pääsi nyt tekemään suunnitelmaan- Lt.Rak.P20 Inkeroinen
sa, jonka se lähetti järjestelyosastolle3.6.41. Korjaus- Lt.Rak.P21 Joroinen
komppaniat ja armeijakuntien pataljoonat laskettiin saa- Lt.Rak.P22 Alapitkä
tavan valmiiksi V lkp.-päivänä, viimemainitut kuitenkin Lt.Rak.P23 Kajaani
vain niin vahvoina kuin saadaanlinnoitustyömaiden mie- Lt.Rak.P24 Kemijärvi
histä. Täysvahvoiksi ne tulisivat vasta kotialueelta otetta-
vien työvelvollisten saavuttua, arvion mukaan XV lkp.- Linnoitustoimistonlaskelmanmukaan tarvittiin omilta
päivänä. Päämajan pataljoonista ei yksikään valmistuisi työmailta saatavienmiestenlisäksityövelvollisiaseuraa-
ennen tuota päivää, koska ne muodostettaisiin kotialueen vastl:
työvelvollisista.
Linnoitustyöjoukkojen alistukset, nimet ja perustamis-
Daikat ilmenevät seuraavastaluettelosta.
 305

Yhtymä Minne toimi Ammatti- Sekatyö- Yhteensä että rakennusosasto. Edellinenehdotti, että työvelvollis-
teltava miehiä miehiä ten palkkauksesta se osa,joka menisi perheenhuoltoon
sekämiehenomaanmuonitukseenmaksettaisiinsuoraan
IAK Mikkeli 350 850 1200 asianomaisiin paikkoihin,joten työmaillejäisi yain päivä-
IIAK Myllykoski 1000 1200 2200 rahan maksaminen,mikä säästäisihyvin paljon työtä.
IIIAK Savonlinna 300 400 700 Edellisen sodanaikanatyömaidenrahaliikkeenhoitami-
IVAK Kuopio 900 2100 3000 nen oli ollut hyvin hankalaa ja työvoimaa vaativaa.
VAK Oulu 350 850 1200 Lisäksi Ruoslahti ehdotti, että samallaryhdyttäisiintoi-
menpiteisiin työmailla tarvittaenajoneuvojen ja koneiden
Kar.sl. Pohiaas 350 450 800
hankkimiseksi. Erityisesti olisi tarpeen varata ja jopa
Yhteensä 3250
hankkiamaahankaivukoneita.Urakointi voisi myösjat-
Huomautus: kua sodankinaikanatietyin edellytyksin.
Ammattimiehistä 18%työnjohtajia oRakennusosaston mielestätyövelvollisuus(olisi) jär-
307okirvesmiehiä jestettäväsotilaallisesti."Tällöin saataisiintyövelvollisis-
187okivityömiehiä
l6Vaporareita ta laadituksikortisto,jonka mukaanpalvelukseen kutsu-
5%panostajia minen olisi helppoa. Heidät voitaisiin jo rauhan aikana
loputsähkötyömiehiä, remonttimiehiä, sijoittaatiettyihin yksiköihin.'Lt-joukot olisivatsotilaal-
uuttaajia, putkityömiehiä,hitsaajia, lisenkurin alaisiasamoinkuin asevelvollisetkin ja työvel-
peltiseppiäja muurareita. vollisetolisivatrinnastettavissa asevelvollisiin. Tästäolisi
tietenkin seurauksena,ettei heille maksettaisipalkkaa,
Vaikkakin sekäSarlin että Hanell olivat pitäneetasevel- vaanhe saisivatainoastaan päivärahanja omaisetkunnil-
vollisuuslainsoveltamistatyövoimanottamisessasodan- ta perheavustusta. Jos työvelvollistenpalkkausnäin jär-
aikaisiin linnoitustöihinedullisempanakuin työvelvolli- jestettäisiin, säästyisivaltiolle huomattaviasummiaja se
suuslakia,oli talvenkuluessakuitenkin päädytty viimeksi tyytymättömyys,jota viime sodanaikana esiintyi, joh-
mainitun käyttämiseen.Erään tiedonmukaantähänolisi tuen palkkauksenerilaisuudesta, häviäisi."Lisäksi ehdo-
vaikuttanuttyöntekijäjärjestöjen kanta;pidettiin sitäpal- tettiin yhtenäistätyöpukua ja joukkojen varustamista
kan kannaltaedullisempana.Ratkaisuunsaattoivaikut- jalkaväenaseilla.,Viime sodanaikanakinjouduttiin työ-
taa myöseräidensotilasviranomaisten käsitys,että täten velvollisiauseissatapauksissakäyttämäänrintamapalve-
saataisiin miesainestarkemmin otetuksi palvelukseen palveluksessa olevaväki olisi si-
kuin asevelvollisuuslain nojalla,läheskäänkaikki jolloin urakoitsijanorgani-
kun eivätolleetsotilaspiirienkortistoissa. saatio voitaisiin säilyttää,mikä olisi työtehon kannalta
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö asetti edullista.Rakennusosaston ehdotusmerkitsi,että linnoi-
13.2.41toimikunnan'kiireellisesti valmistamaan ehdo- tustyöjoukot olisivatolleetasevelvollisia muu-
tusta maanpuolustustä tarkoittaviin töihin sodanaikana ten kuin nimeltä,joten se ei voinut tulla hyväksytyksi.
tarvittavan työvelvollistenoton, työmaille lähettämisen Myöskään Ruoslahdenehdotuksiaei otettu huomioon,
ja huollonjärjestämiseksi.'Toimikuntaankuuluivat tar- vaantoimintanoudatteliLaaksosen toimikunnanlinjaa.
kastajaYrjö W. Laaksonen,everstiluutnanttiS. Malm ja Linnoitustoimiston lkp-suunnitelmat valmistuivat
insinööri Viljo Castr6n. Sen työstä vain osa käsitteli 13.6.41, jolloinjulkaistiin,Linnoitustöiden JohtajanToi-
linnoitustöihintarvittavantyövoimanhankkimista.Ehdo- meenpanokäsky N:o I lkp.valmistelujavartennsekä"Toi-
tuksenmukaantyövoima-asiain ylin johto olisi kuulunut mintaohjeetLt.työjoukkojenlkp.upseerejavarten". Nä-
kulkulaitostenja yleistentöiden ministeriölle,jonka työ- mä olivat yleensäevp-upseereita, jotka linnoitustoimisto
voima-asiainosastotoimisi yhteistyössäKotijoukkojen palkkasija sijoitti armeijakuntienesikuntiin erityisesti
Esikunnan työvoimatoimistonkanssa. Päämaja tilaisi tätä tehtäväävarten.Toimeenpanokäsky sisälsitäydelli-
työvoimanviimemainitulta.Senkokoamisen, järjestämi- sen liikekannallepanosuunnitelmanmäärävahvuuksi-
senja lähettämisenhoitaisivatsuojeluskuntapiirit.Tyo- neen,toimintaohjeineen ja sijoitustaulukkoineen. Perus-
velvollistenluetteloiminenkuuluisi kunnantyövoimalau- tamiseenkäytettiin omientyöpiirienja työryhmienlisäk-
takunnalle.Päällystöksisopiville olisi pääesikunnanjo si mvös urakoitsiioita.Yhteenvetohenkilökunnastaoli
ennakoltaannettavamääräysvarautuailmoittautumäan seuraava:
työjoukkojenpalvelukseen heti kutsunsaatuaan. Määrä- Työvel- Reservi- Yhteensä Vajaus
Toimikunnanehdotuksestaantoivat lausuntonsasekä vahvuus vollisia läisiä
linnoitustöidenjohtajan apulainen,insinööri Ruoslahti, t9 8'16 9 425 2 000 lt 425 8 451

20 Suomen linnoittamisen histo.ia

306
Armeijakunnanlinnoitustyöjoukkojen johtoelimeksituli saaloitettuYH.
armeijakunnan esikunnan linnoitusosasto, osasto4, johon KenraaliHanelloli jo 11.6.41pyytänytpääesikunnan
kuului: operatiiviseltaosastoltatietoa, mitkä vuosiluokatkutsu-
- yleistenasiaintoimisto(TstoXI), taan palvelukseenja paljonko autoja aiotaan ottaa.
- suunnittelutoimisto (TstoXII), nMuuten en voi arvostella, onko työt lopetettavaja
- rakennustoimisto (TstoXIII), ja koneetkuljetettavapois,vai onkotöitä jatkettava.Jo nyt
- linnoitushuoltotoimisto (TstoXIv). on työnjatkaminenylen vaikeaakuljetusvälineiden puut-
Lisäksi oli pieni toimitusryhmä,koska osastonarveltiin teenja tärkeidentoimihenkilöidenpalvelukseen kutsumi-
useinkin olevan kaukanakin varsinaisestaesikunnasta. sentakia.u
Osastonpäällikkö oli insinöörimajuri.Upseerejaja insi- 14.6.41hän lähetti yleisesikunnan päälliköllelennätin-
nööriupseerejasiihen kuului lisäksi 7, koko vahvuusoli sanoman:,Anon, että minulle annettaisiinvaltuudet ai-
43 henkeä. kaisemmintyöjoukkoihinsuunnitellunreserviläismäärän
Toimistojentehtävätilmenevätselvästinimistä,mutta puitteissauudestaanjärjestääsuunniteltujentyömuodos-
todettakoon,että suunnittelutoimistonpäällikkö ei ollut telmien perustamistasekämuodostelmienlukumäärään,
insinööri vaan kapteeni. Toimisto oli siis tarkoitettu kokoonpanoon, nimeen että paikkaan nähden.Anomus
taktilliseensuunnitteluunja yhteydenpitämiseentaktilli- perustuukäyntiiniYlipäällikönluona 12.6.41.'Vaikka-
sesta suunnittelustavastaaviin johtoportaisiin. Siihen kin päämajavirallisestiperustettiinvasta 17.6.41,eri
kuului mm. vesiesteinsinööri.Pääasemanlinnoitusten tahoilla suoritettiinjo valmisteluja.Hanell antoi 14.641
huolto-ja korjaustöidenohella osasto4:n tärkeimmäksi käskyn:"Määrään everstiO. Bonsdorffinluovuttamaan
tehtäväksi ajateltiin jo rauhan aikana suunniteltujen suunnitteluosaston päällikkyydenmajuri O.A. Harlah-
taempienasemienrakentamista. dellesekäryhtymäänhoitamaanpäämajanlinnoitusosas-
Linnoitusrakennuspataljoonaan kuului esikunta,varas- ton päällikön tehtäviä. Linnoitusosaston päällikön omi-
tokomppaniaja kolmerakennuskomppaniaa, supistetussa naisuudessa tulee eversti Bonsdorff antamieni ohjeiden
määrävahr.uudessa vain kaksi. Henkilövahvuusoli yh- mukaan johtamaan ja valvomaan päämajan linnoitusG
teensä765. Rakennuskomppaniassa oli 4 rakennusjouk- sastonjaksottain tapahtuvaaperustamista,samoinkuin
kuetta ä 2 ryhmääja toimitusjoukkue,vahvuusyhteensä osaston johdollatapahtuvaalinnoitusjoukkojen ynnämui-
203. ja
den johtoelimienperustamista siirtymistä nykyisestä
Linnoituskorjauskomppaniaan kuului 3 korjausjouk- r-järjestelystäs-järjestelyyn.Edelläolevanjohdosta lin-
kuetta ä 4 ryhmää, varasto-ja kuljetusjoukkuesekä noitustoimistonLkp.toimistopm:lla 14.6.41siirtyy Ylei-
toimitusjoukkue,vahvuus everstiBonsdorffinvälittömään
Samalla kun suunniteltiin
käyttöä liikekannallepantavissajoukoissa,varauduttiin Uusi ohje sodanaikaistentyömuodostelmien perustami-
siihenkin,että niitä voitaisiin käyttää sellaisinaanteke- sesiaannettiinsamanapäivänä.'Lkp:n yhteydessä perus-
mään linnoitustöitä sodan aikana. Suoritetun kyselyn tetaanLinnoitustoimistontoimesta43 työryhmää,joissa
tuloksenaseuraavattoiminimetosoittautuivathalukkaik- jokaisessaon 2 linrroitusrakennuskomppaniaa ja I varik-
si ja ne ilmoittivat myös sen henkilökunnan,joka olisi kokomppania,viimeksimainittu supistetuin määrävah-
tuolloinniille Yälttämätön: vuuksin. Aikaisemmin suunniteltuja linnoituskorjaus-
- OY Rakennustoimi, komppanioitaei perusteta."
- InsinööriA. Kiikka, ,sodanaikainenjärjestely perustuu täydellisestirau-
- Kreuger& Toll OY, hanaikaiseen, ainoastaan muutamatyöryhmähajoitetaan
- Otto Vuorio, jä työryhmienpääosasäilyttäänimensäja sen kaaderin
- OY Constructor, mikä työryhmään on kutsuttupois.
jää. kun reserviläiser
- OY Tektor AB, ja paikalle ovat jääneet ei-reserviläisetsekä se määrä
- Yhtymä R. Sopanen,V. Heinoja V. Lindrothja reserviläisiä,jonka LinnoitustoimistoPääesikunnan anta-
- Aarioy. man ohjeenmukaanon oikeutettutyöryhmässäpidättä-
Linnoitustoimistossa olivat liikekannallepanovalmistelut mään. Työvelvollisuuslainastuttua voimaan täydenne-
puhtaasti defensiiviselläpohjalla aina 14.6.41saakka, tään työryhmät työvelvollisilla.Työryhmistä,joiden yh-
jolloin näitä töitä tehnyt kapteeniJ.T. Pajunenkirjoitti teinen lukumääräon 43, alistetaanpääosaAK:ien alai-
'Yleisen lkp. suunnitelman"päälle - ilmeisestikinvarsin suuteen,19 ryhmää suoraanPäämajanalaisuuteenja I
turhautuneenahukkaanmenneentyönsätakia - "Koko ryhmä Merivoimien käyttöön.oSitten seurasiyksityis-
suunnitelma muuttunut pm. 14.6.41.'Tuolloin oli jo kohtainen luettelo perustettavistajoukoista ja niiden
suojajoukotmäärätty sotavahvuisiksi ja Pohjois-Suomes- alistuksista.
XIX LUKU

MAANLUNASTUS.JA
KORVAUSKYSYMYKSET

Maanlunastustoimenpiteet

Oli luonnollista,ettei talvisodaneikä välirauhanaikana tetulle maalle;

voitu noudattaanormaaliapakkolunastusmenettelyä, kun
maata oli otettava käyttöön linnoituslaitteitarakennet-
taessa.Yhtä.luonnollistakuitenkin oli, että maanomista-
jalla oli oikeussaadakorvauslinnoittamisenaiheuttamis-
ta vahingoista.Kenraali Hanellin linnoittamissuunnitel-
massa,joka lähetettiinylipäällikölle8.5.40,asiastasanot-
tiin mm. seuraavaa.'Erittäin vaikeanpulman . . . muo-
dostaa maan lunastaminen.Se voidaan ratkaista joko
siten, että kunkin rakennettavänlinnoituslaitteenvaati
ma maa-aluelunastetaantai vuokrataanvaltiolle,minkä
yhteydessä suoritetaankorvaus. . . häitasta,siinettävistä
rakennulßistajne. tahi siten, että valtio lunastaakertä
kaikkiaan koko sen maavyöhykkeen, jolle linnoituslait-
teet rakennetaan.Edellinenvaihtoehtoon maanomista-
jan kannaltasangenepäedullinen. . . Jälkimmäinenvaih-
toehtotuleevaltiolleluonnollisestihuomattavastikalliim-
maksi,mutta on maanomistajankannaltaedullisempija
mikä tärkeintä,se rnahdollistaa
leenkehittämisen, tehokkaannaamioinnin,
tön jne. . . ." Koskakustannusarvion laatiminennimeno-
maantämänjälkimmäisenvaihtoehdonpohjaltaoli erit-
täin vaikeata,Hanell otti laskelmiensa pohjaksiedellisen
ja päätyi kulumassaolevanvuodenosaltanoin 13 miljoo:
nan rnarkan kustannuksiin.- Arvio osoittautui pian
aivanliian pieneksi.Linnoitustoimistoon perustettiinnäi-
tä kysymyksiähoitamaanmaanlunastustoimisto, jonka
päällikkönäaluksi oli maanrnittausinsinööri A. Nisula ja
sittemminK.A. Jylhä.
Hanell pyysi 22.6.40linnoitusasiaintoimikunnanlau-
suntoa muistiosta,jossa noudatettavätsuuntaviivatjo
olivat selvinneet.Linnoitustyötjaettiin nyt kahteenryh-
mään:
- työt, jotka tehdäänvahvistetunlinnoittamissuunnitel-
man perusteellaja
- "sodanaikaisebtyöt,
iotka eivät sisälly mainittuun
suunnitelmaan.
Ensinmainittuunryhmäännähdennoudatettiinseuraavia
periaatteita:
- pysyväisiksiaiotut ja kalliit laitteet, kuten betonikor-
sut oli rakennettaya valtion omistukseenpakkolunas-
- hirsikorsut,esteet,taisteluhaudatym. vähemmänpy-
syväisetlaitteet oli rakennettavanoin 25 vuodeksi
vuokratullemaalleja
- näittentoimitustenyhteydessä piti korvatamaanornis-
tajille myösmuut vahingotja haitat, kuten metsänrai-
vauket,teidensiirrotjne.
Sellaiset talvisodan aikaisettyöt,jorka voitiinsisällyttää
voimassaolevaanlinnoittamissuunnitelmaan, käsiteltiin
edelläesitettyjenperiaatteidenmukaan.Senulkopuolelle
jäävät ja siis merkitystä vailla olevat laitteet jätettiin
maanomistajanomaisuudeksi, mutta hänelleoli makset-
tava korvausaiheutuneesta haitasta.Jos rakennelmat
olivat valmiit ja voitiin olettaaniillä tulevaisuudessaehkä
olevankäyttöä,maapohjavoitiin vuokrata5-10 vuodeksi
tai maksaamaanomistajallekertakaikkinenkorvausja
velvoittaahänet olemaanhävittämättäniitä niin kauan
kuin niillä oli arvoatai kunnespuolustuslaitos antoiluvan
suorittamaansovintomenette-
lyä kaiyttäen,ja vastasittenkun tämä ei johda kohtuulli-
seentulokseen,käytetäänpakkolunastusta." Samoinoli
meneteltävämaata vuokrattaessa.Haittakorvauksetoli
arvioitavakäypäänhintaan.
Näidenperiaatteidenmukaanpyrittiin menettelemään,
olipa kysymyksessä joukkojen tai työryhmien linnoitta-
mistoiminta,mutta joukko-osastot eivätolleetoikeutettu-
ja itsenäisestivuokraamaantai lunastamaanmaa-alueita
valtiolle eivätkämyöskäänmaksamaankorvauksia,vaan
kaikenpiti tapahtualinnoitustoimistonkauttaja nimissä.
Tämä hoiti myös merivoimien linnoittamistoiminnasta
aiheutuneetmaanlunastukset ja korvaukset.
Kasarmi ja majoitusalueet kuuluivatpuolustusrniniste-
riön toimialaan.
Maa-alueidenhaltuunottoja töiden aloittaminenniillä
tapahtui sotatilalain 23 $:n nojalla. Oli sättunut, että
"maanomistajalle mitäänilmoittamattaaloitetaanlinnoi-
tustyöt hänenpelloillaanja puutarhassaan ja täydelleen
turmellaan maatilan viljelyskelpoisetalueet". Ettei täl-
laistapääsisitapahtumaan, linnoitustoimistoantoi 31.7.40
ohjeen,että njoukko-osastojen senjälkeen kuin ne ovat
308
määritelleetsen maa-alueen,jolle linnoituslaitteitatul-
laan rakentamaan,(on) merkittäväalue maalleja ilmoi-
tettava maanomistajalleennenkuintyö alueella aloite-
taan, että näin merkitty alue sotatilalainnojalla tullaan
ottamaanpuolustuslaitoksen haltuun'.Samallaoli maan-
omistajalle ilmoitettava, että hän tulee saamaankor-
vauksenkärsimästään vahingosta.
Tässäkinyhteydessä korostettiin,että ainaoli pyrittävä
sovinnolliseen menettelyyn.Koskamaanelintarviketilan-
ne vaati kaiken viljelysalan hyväksi käyttöä, oli työt
järjestettäväsiten,että satosaataisiinkorjatuksija mah-
dollisimmanvähänpeltoajäisi viljelemättä.
Linnoitustöidenjohtaja esitti ylipäällikölle 25.10.40'
että "ainakin Hangon niemelläja ns. Luumäen linjalla
... betonilaitteidenlukumäärä on siksi suud ja että
hv.esteetym. niihin liittyvät laitteet siksipahastipirstoa-
vat maastoa,että . . . alueidenlunastaminenyhtenäisenä
vyöhykkeenäon edullisin,ja ainoa käytännöllinentapa
päästäpuolustuksellisia ja taloudellisianäkökohtiatyy-
dyttävään ratkaisuun". Nimenomaan laitteiden maas-
touttamisentakia olisi yhtenäinenvyÖhykeparernpikuin
erilliset maapalstatja "betonikorsujensotilaallinenmer-
kitys viimeistensotakokemusten mukaanjälleenon osoit-
tautunut kyseenalaiseksi,ellei niitä maastoutumisen ja
naamioimisenkautta voida salatavihollisentähystyksel-
a>.
Kustannusarviolunastettavistaalueistanousi 83 mil-
joonaan markkaan, mikä siis oli melkoisestisuurempi
luku kuin alunperin arvioitu. Tosinhanlunastettavista
alueistaolisi tulojakin
dosta.
Pohjoisempanaei yhtenäisiäalueita ainakaantoistai-
seksi ollut tarkoitus ottaa valtion haltuun, vaan siellä
ilmeisestitultaisiin toimeenerillisillä palstoillaja vuok-
raamallamaa-alueita.
Hanell ilmoitti alustavastineuvotelleensa kysymykses-
tä puolustusministeriön kamsa ja sen kanta oli ollut
myönteinen.Nyt Hanell pyysi ylipäällikön periaaterat-
kaisuavoidakseen ryhtyä asianvaatimiintoimenpiteisiin.
hyväksyvän-
Ylipäällikkö ilmoitti 20.12.40pedaatteessa
sä esityksen,mutta kehotti kuitenkin käyttämään Han-
gon suunnalla "mahdollisuuksien ja menetelmän edulli-
suuden mukaan osittain ... pakkolunastuksensijasta
vuokrausmenetelmää,.
Tämän periaateratkaisunpohjalta ryhdyttiin maanlu-
nastustoimistossavalmistelemaanpakkolunastustaja
18.6.41valmistui selvitysalueista,jotka tulisivat kysy-
mykseenSuomenlahden ja Kivijärven välillä. Suppeim-
man vaihtoehdonmukaan oli pakkolunastettavaalue
l0 279 ha ja laajimmanmukaanl5 493ha II AK:n piti
nyt arltaa.lausuntonsaasiasta,jotta alueenlaajuus olisi
saatu lopullisestimääritetyksi.Sota kuitenkin keskeytti
toimenpiteetja vastarauhan tultua asia saatiinpäätök-
seen.
Korvauskysymykset
Pakkolunastuksen yhteydessätapahtuvanvahinkojenja
haittojenkorvaamisenlisäksitulivat heti ajankohtaisiksi
metsä-ja satovahinkojen korvaukset. Aluksijoukot otti-
vat puuta linnoittamistoimintaansa mistä parhaaksinäki'
vät ja raivasivat ampuma-alaatarpeen mukaan. Pian
kuitenkin tätä toimintaaruvettiin säännöstelemään ja jo
ensimmäisissä puolustuskäskyissä yhtymien pioneeriko-
mentajatkiinnittivät huomiotasiihen,että puut ja metsä-
vahingotoli korvattavametsänomistajalle.
Linnoitustoimiston ohjeidenmukaanoli jo ennentöiden
aloittarnistakaadettavatarvopuutleimattavaja luetteloi-
tava sekämuukin puutavaraarvioitava.,Metsänomista-
jalle on aina yaratlavatilaisuus olla saapuvillametsää
leimattaessaja mikäti mahdollista on saatavahänen
hyväksymisensä leimausluettelon oikeellisuudesta.n Met-
sätoimistohuolehtikaikkienmetsävahinkojen selvittämi-
sestä, mutta korvasi vain linnoittamisenaiheuttamät,
rnuutkuuluivatpuolustusministeriön hoidettaviin.
Erityisestipyrittiin estämäänmetsäntarkoituksetonta
haaskausta ja turhan arvokkaanpuutavarankäyttämistä
toisarvoisiin tarkoituksiin. Tähänhän osaltaan tähtäsi
toiminta vitsasmattojenkäytön
saattoi metsänomistajakin
hakatametsäänsä siten,että siitä oli haittäasotilaalliselta
kannaltaesimerkiksisiten,että rakennetutlaitteetpaljas-
tuivat. Tämänestämiseksi oikeutettiinyhtymät voimassa
olevan lainsäädännönperusteellakieltämään oleskelu
alueilla,joilta metsääei sallittu kaataa.Erityisessäkomi-
teassavalmisteltiinlainsäädäntöä, jonka perusteellasoti-
lasviranomaisilleolisi annettu oikeus suoranaisestivai-
kuttaa metsienkäyttöönsotilaällistentarpeidenmukaan'
- Todettakoonvielä, että valtion metsätasetettiinjoka
suhteessa samaanasemaankuin yksityistenomistamat.
Satovahinkojenkorvaaminentuli ajankohtaiseksijo
ensimmäisenäkesänä. Linnoitustöiden johtaja antoi
31.7.40MaavoimienEsikunnalleohjeetmenettelytavois-
ta: . . . "satovahinkojen korvaaminenon suorrtettavaensr
tilassa,koskaniidenarvioiminenmyöhemminmuodostuu
täysinmahdottomaksi.Koskalinnoitustöitäon suoritettu
ja suoritetaanlaajoilla alueilla,kävisi mainittujenvahin-
kojen arvioiminen Linnoitustoimistolleylivoimaiseksi,
josta syystäjoukko-osastojen kunkin alueellaanon suort-
tettava mainitut arvioimiset".Tehtävääjohtamaan oli

valittava sopiva upseerija nimismiestäoli pyydettävä
määräämäänpaikkakunnalta,kaksi luotettavaamiestä
toimittamaan arvioita yhdessä... (mainitun) upseerin
kanssa,.Arvioimispöytäkirjatoli lähetettävämaanlunas-
jonka sittenpiti suorittaakorvaus.
tustoimistolle,
Myöhemmin annetuissayksityiskohtaisissaohjeissa
tähdennettiinpyrkimyksenäolevan, että maanviljelijät
,saisivat mahdollisimmanoikeudenmukaisenkorvauk-
sen" vahingoistaan.Maanomistajalleoli aina varattava
tilaisuusolla mukanaaryioimistilaisuudessa ja ellei hän
hyväksynyttulosta,oli seuraavana asteenanPuolustusmi-
nisteriönasettamakorvauslautakunta, jonka päätöksestä
voidaanvalittaaKorkeimpaanHallinto-oikeuteen".
Talvisodanaikaistenkorvaus-ja maksukysymysten sel-
309
vittämiseksiperustettiinlinnoitustöidenjohtajan toimes-
ta 30.7.40"Sodanaikaisten LinnoitustyömaidenSelvitte-
lytoimisto" Helsinkiin. Se kuului Tiliosastoonja sen
päällikkönätoimi insinööriH. Hietanen 1.2.41asti, siitä
lähtien varatuomariG.W. Nonm6n. Toimistontehtävä-
nä oli työvelvollistenpalkkavaatimustenselvittäminen,
monenlaistenkorvaustenmaksaminenkadonneestaja
käytetystäomaisuudesta,majoituksestajne. Selvittely-
toiminta keskeytettün23.6.4I "tilanteentakia toistaisek-
si, ja siihen mennessä korvauksia oli maksettu
1.654.7
06:25markanedestä.Koryausasioita oli toimistol-
le kertynytyhteensäl1 417,joistaoli selvitetty7936ja
loput noin 3500 piti käsitellä 'rauhallisempienolojen
Dalattua".
XX LUKU
VESIESTEETJA PATOAMISET
Vesi-ja jääesteet
>Viime talvi asetti rintamajoukotjäätyneidenvesistöjen
vuoksimitä tukalimpaantilanteeseen.Kaikki keinot py-
syttää jää sulana epäonnistuivattäydellisesti,vieläpä
aiheuttivat kohtalokkaitayllätyksiäkin (Viipurinlahti)."
Näin kirjoitti everstiVainio 7.6.40päämajanpioneeriko-
mentajalleja operatiiviselleosastolle.Joskinvoidaanolla
eri mieltä siitä, oliko lausuntoesimerkiksiViipurinlahden
kohdaltatäysinobjektiivinen,osuihänenjohtopäätöksen-
sä varmastikin oikeaan:,Asian tärkeydenhuomioonot-
taen esitän, että jäiden aukipitämiskysymyskaikessa
laajuudessaan otettaisiinkäsittelynalaiseksija että esim.
putkimiinoja ruvettaisiin tehdasmaisestiheti valmista-
maan ...> Vainion käsityksenmukaan oli ensisijaisesti
yaräuduttavajään räjäyttämiseen.nAinoajossakinmää-
rin Iuotettavakeino railojenaikaansaamiseksi on mieles-
täni miinoitus."
Ei ole selvyyttäsiitä, mistä kenraaliHanell sai aiheen
kutsuakoollekokouksen16.7.40käsittelemäänkysymys-
tä >Railoesteettalvellan.
läsnä.Alustaessaan
ja >käytettäväksi
Laajan keskustelunaikanaverrattiin sotakokemuksia eri
suunnillaja esitettiintutkimuksiaprobleeminratkaisemi-
seksi.Hanell kiteytti keskustelunseuraaviinjohtopäätök-
siin. ,Railoja tullaanrakentamaanpaljon.Osaon pidettä-
vä jatkuvasti auki . . . Joukoilleon saatavaselvätohjeet
railojen rakentamisesta ja käyttämisestä,jotta vältyttäi-
siin viime talvenkokemuksilta. . . ed jaostottutkivat eri
kysymyksiäseuraavantyösuunnitelman mukaan:
Railokysymys:Ins. Saarinenja ins. Liukko. Tehtävä
ehdotusohjeeksirailojen avaamisesta ja peittämisestä,
työvoima-ja aika-sekätarveainelaskelmineen.
Sahakysymys:Ins. Ahti sekä ins. Halla-Seppäläja
VarkaudenKonepajaninsinöörit.Sahantulee olla kevyt
ja varma, ei liian nopea,mahdollisestiei sirkkeli. Ins.
Halla-Seppälä1le järjestetääntyötä vartenkomennus.
Kemiallisetkysymykset:T:rit RenqvistjaPuranensekä
ins. Kyrenius. Mahdollisuudetkäyttää eristäviälevyjä.
Paineilmakysymys: Tri Kaitera ja ins. Castr6n.Tri Si-
mojoki . . ., joka on erikoistunutSuomenjäryien jääsuh-
teidentutkimiseen,on kaikkienjaostojenkäytettäyissä."
Insinöörit T. Saarinenja T. Liukko saivat railokysy-
myksenselvitettäväkseen, koskaheillä oli asiastasuurin
kokemustalvisodanajalta, edelliselläViipurinlahdeltaja
jälkimmäisellä Janisjäneltä. Sahakysymystäoli eniten
tutkittu juuri Varkaudessa,joten sieltä oli nopeimmin
tuloksiaodotettavissa. Nyt oli erityisestitutkittava pyö-
rösahanlisäksi kehys-ja ketjusahojasekä jääjyrsimiä.
Kemiallistenkysymystenalalta oli selvitettävämahdolli-
suudettermiitin käyttämiseenreikien sulattamiseksi jää-
hän sekäerilaistenkemikalien,kuten kalsiumkloridinja
rikkihaponsoveltuvuuteen railojentekemiseen.
Paineilmankäyttäminenjään sulattamiseeneli ,porei-
lumenetelmä"perustuitri P. Kaiteran ideaan,että poh-
jaan sijoitetustaputkesta annettiin ilman virrata ulos
pienistärei'istä,jolloin pohjalla ollut vesijoutui liikkee-
seenylöspäinja lämpimämpänävähitellensyövyttijäätä
alta päin.
Hanell selostitoimenpiteitäänyleisesikunnan päälliköl-
,tiedoitusta siitä, tutkitaanko näitä
kysymykiä mahdollisestimuualla, missä tapauksessa
tutkimustenjärjestely ja varojen käyttöön asettaminen
vaatii lisäjärjestelyjä,.Heinrichs vastasi 13.8.40,että
asia "annetaankoko laajuudessaan LinnoitustöidenJoh-
tajalle tutkimisen yhtenäistäjärjestelyävarten ... Tar-
vittavat varat välttämättömiinkokeiluihinvoidaanottaa
linnoitusmäärärahoista,.Ratkaisu merkitsi sitä, että
myösjään räjäyttäminensisällytettiinlinnoitustoimiston
ohjelmaan. Tämä tehtävä annettiin everstiluutnantti
(myöhemmin kenraalimajuri) A.R. Salorannalle,joka
kehittikin aluksiARSA-pulloksi,myöhemminjäämiinak-
si nimitetynräjäytyspanoksen. Seoli lasipulloonsijoitettu
räjähdysainelataus. joka sytytettiin erikoissytyttimellä.
Jäämiinojapantiin jäähän poratuista rei'istä jään alle
pitkä rivi, joka sittensytytettiinyhdestäkohdastaesimer-
kilGi sähkösytytyksellä. Tästä räjähdys välittyi sytytti-
mien avulla muihin miinoihin, joten koko rivi räjähti
käytännössä samanaikaisesti ja synnytti muutamanmet-
rin levyisenrailon.
Edellä luetellut erikoiskysymyksiätutkivat jaostot

muodostivatyhdessäjääestetoimikunnan. Kenraali Ha-
nell johti yleensäitse puhetta sen kokouksissa.27.9.40
määrättiin jaostojen toimintaa koordinoimaantyövalio-
kunta,jossaoli edustajakustakinjaostosta.Puheenjohta-
jaksi määrättiin everstiVainio ja sihteeriksiinsinööriP.
Saukko.Loka-marraskuunvaihteessamuodostettiintoi-
mikunnastayesistötoimisto (sivu236).
Syksylläperustettiinkaksikoeasemaa, toinenRovanie-
men Palojärvelleja toinenKirkkonummenTampajanjär-
velle. Näillä tutkittiin kaikkia eri menetelmiä.Edellistä
asemaakiirehdittiin kaikin keinoin,koskajärvien jääty-
min€n Rovaniementasalla on yleensänoin 3 viikkoa
edellä Etelä-Suomesta. Tämä osoittaa.kuinka tärkeänä
ja kiireellisenäasiaapidettiin.
Hanell tiedoitti armeijakunnillekokeiluistaI 1.10.40ja
antoi samallaohjeita töistä,joita voitiin tehdäjo ennen
uusienkoetulostensaamista.Tällaisiaolivat rnuunmuas-
Kuva154.Kevöttalvella
1941kehitettyesterailo.
3ll
sa railojen pitäminenauki laivoilla, railon paikan katta-
minen lämpöä eristävillä aineilla jo syksylläjään yielä
ollessaheikkoa,jolloin se ei pääsisivahvistumaansekä
kateaineiden,kuten kaislojen,kanervien,havujen jne.
kokoaminen.Vaikkakin suuden selkienauki pitäminen
tuskinoli mahdollista,voitiin niillekin järjestää"ansanta-
paisiaheikkoja kohtia" ja puolustusasemiin pistävätka-
peat yesistötoli "kaikin mokominkoetettayasaadapysy-
määnauki tai heikossa jäässäalkutalvestaalkaen".Jääes-
teenaikaansaamiseen räjäyttämälläoli myösvaraudutta-
va.
Kevättalvella1941jaettiin yhtymille talvenkokeilujen
perusteellalaaditut,Väliaikaiset hv-esterailonteko-oh-
jeet,. Niiden mukaan railoa ei pitänyt tehdä 1,5 m
matalampaanveteen eikä 20 cm ohuempaanjäähän.
Uutta. railotlTppiä esittää kuva 154. Tohtori Kaitera
selostiHanellille saatujakokemuksia28.2.41jättäessään
V työvaihe:
b) iäätelienkatkominen ia
painamineniään alle
Vl työvaihe:
Toisenrailon
a) kannatinkehyksienasettaminen
b) peitteenlevittäminen
c) lumenluominenpeitteensuoiaksi
3t2
vesistötoimiston päällikkyyden."Kokeita Pe-(peittämis)-
menetelmälläon suoritettusekäTampajanettä Palosal-
men koeasemilla.Kokeetovat antaneetv€rrattainmyön-
teisiätuloksiatammi-helmikuunaikanakovillakinpakka-
silla ... Estevaikutus on yleensäsäilynytn. kuukauden
ajan. Vaikutustavoidaanjatkaa, kun tähän yhdistetään
Po-(poreilu)menetelmän käyttö.Tämä voi tulla kysymyk-
seen joissa
paikoissa, vedensyvyysylittää 3 m."
Vesistötoimistosai tammikuussa 1941 tehtäväkseen
panna käyntiin esterailojentekemisenarmeijakuntien
alueilla ja ryhtyä hankkimaansitä varten kalustoaja
materiaalia.Parhaaksipeiteaineeksi oli osoittautunutbi-
tumilla käsitelty paperi. Sitä toimitettiin joukoille 120
tonnia, mikä riitti 125 km:iin 4 m:n levyistä railoa.
Kannatintelineisiintarvittavaarautalankaalähetettiin46
tonma.
Peitepaperinpuutteessatai sen ohessavoitiin käyttää
myöshavuja,kaisloja,kaislamattojaja risumattoja.Var-
sinaisenalämpöä eristävänäkerroksenasuositettiinkäy-
tettäväksi10-30 cm lunta, joka piti saadarailolle mah-
dollisimmankuohkeana.Tässämielessäkokeiltiin erityi-
siä "lumilietsoja'.Jäänsahaamiseen osoittautuiparhaak-
si ns. kursosaha,jota hankittiin 30 kpl. Myös sirkkelisa-
hoja ja käsisahojakäytettiin, mutta kokeilut osoittivat
kehys-ja ketjusahattarkoitukseensoveltumattomiksi.
Tammikuussa1941määrättiinarmeijakuntiinerityiset
"railoupseerit",joille lyhyellä kurssilla selostettiinuusi
menetelmäja jotka sitten ryhtyivät heti teettämään
railoja yhtymissään.Myös everstiluutnanttiSaloranta
antoi näille upseereilleopastustaräjäytysmenetelmästä
(r-menetelmä)eli jäämiinojen
Operatiivinenosastoantoi
vesistönjäiden heikkonapitämisestä.Siihen oli 'käytet-
tävä kaikki mahdollisetkeinot. Erityisestitämä koskeeI
ja III AK:n rintamaa, IV AK:aa varsinkinVarpasalo-
Oravisalo-Tutjuniemikohdallasekävielä I ja III AK:n
yälistä saumaasyvyyssuuntaisena . . . Edellä olevanjoh-
dostaon tehtäväänkäytettävissäolevat aluksetkiireesti
sitä silmälläpitäensaatettavatoimintaan. . . Op. osastoei
ole kulj.väl.os:nvakuutteluistahuolimatta varma siitä,
etteikötälläkin alallahyvällätahdollavoidasaadaaikaan
ainakin sellaisiatuloksia,että n€ huomattavastisupista-
vat jäätyvien rannikoidensulutettavaaaluettao.- F:yvä
tahtokaanei auttanutkovin pitkälle,sillä IV AK ilmoitti
joulukuun lopulla, että,komentaja on pvm. 28.12.40
päättänytlopettaarailojen aukipidonPyhäselän-Orive-
den vesistöissä kokonaisuudessaan. Päätökseenovat vai-
kuttaneeterittäin vaikeatjääsuhteetja murtamistavar-
ten käytettävissäolevienaluksienheikkorakenne,joka ei
sovelluvahvojenjäiden aukipitoon".I AK:n ja III AK:n
kokemuksetolivat samanlaiset kuin IV AK:n.
Yhtymien oli myös tarkkaan seurattavajäätilanteen
kehitystä lohkoillaan, nimenomaanpuolustusasemaan
liittyyissä vesistöissä.Linnoitustoimisto pyysi 7.12.40
kartat aukipidettävistäalueista."Erikoisestion otettava
huomioon.. . rantasuhteet. . . jos vesion kovin matalaa,
ei jäärailoa voida pitää auki, koskavesi jäätyy pohjaan
saakka.Näissäpaikoissatäytyy turvautua muihin estei-
siin kuten leikkauksiinja kiviesteisiinrannoilla.Erilaa-
tuistenaukipitämismenetelmien kokeilemistavartenolisi
Linnoitustoimistolletarpeellistasaadatietoja vesistöjen
syvyydestä aukipidettävänrailon eri osissa."Linnoitustoi-
mistotarvitsi tietojajääsuhteistamyöskuljetustenjärjes-
tämistäajatellen.Ensisüaisesti tulivat kysymykseen este-
ja
kivet rakennustarvikkeet.
Vesistöjensyvyyskartoitus, joka oli tarpeensekärailo-
jen tekemistä että poreilumenetelmäävarten, pantiin
käyntiin tammikuussa.Helmikuun lopussaoli työssäjo
18 kartoitusryhmääja karttoja oli valmistettunoin 2500
km':n alueeltaja pääosatyöstä valmistui keväänkulues-
sa.
Poreilumenetelmän tutkiminen johti kevääseenmen-
nessäjo sellaisiintuloksiin, että linnoitustöidenjohlaja
saattoi24.5.41antaaarmeijakunnilleohjeetsensovelta-
misesta käytäntöön. Kirjelmässä todettiin aluksi, että
menetelmäätuskin voitiin käyttää meressä,mutta sen
sijaan useimmissasisävesissä, jos veden syvyys railon
kohdallaoli vähintään5 m, poikkeustapauksessa 3 m.
Armeijakuntienoli nyt määritettäväne "paikat linnak-
keiden, pesäkkeiden,asemienjne. läheisyydessä, missä
mielessäyoitaisiinsovelluttaa
tulla myöskinsalmien
mahdollinentoiminta vihollisenselkä-
puolellahuoltoyhteyksillä(liikuteltavapo-kalusto)'.
Linnoitustoimistonpiti armeijakuntienesitystenperus-
teella suorittaapaikalla tutkimus,jonka perusteellatyöt
voitaisiintoteuttaa.
Suoritetuistatutkimuksistaja kokeiluistaolivat tulok-
sekkaimmatedellämainittujäämiinankehittäminen,jos-
ta saatiin hyötyä jo jatkosodassaja jota on käytetty
hyväksi rauhankin aikana mm. suppopatoutumienja
laivaväylienavaamisessa sekäporeilumenetelmä, jota on
käytetty menestyksellisesti sahojentukkialtaiden sekä
lossiväylienaukipitämiseen. Menetelmäon levinnytmyös
ulkomaille,mm. Ruotsiin.
ja tulvitukset
Patoamiset
Välirauhan aikana keskittyivät merkittävimmät patoa-
mistyöt II AK;n lohkolle Ravijoelle, Säkäjärvelle ja

/q
X
.v
i/hosa/mea
Küva 155.Sdkdjärven tuh)a-alue.
Luumäelle. Kaksi ensinmainittuatulvitusaluettaolivat
melko suppeitaja niiden merkityspaikallinen.Kesäaika-
na ne olisivat tehostaneetvesistönestearvoaja tehneet
mahdottomaksivihollisen pesiytymisenjokipenkkaan.
Talvelläja jäätyneinätulvituksetolisivat poistaneetkat-
veetJaparantaneetampuma-alaa. Kuvassa155on Säkä-
järventulyitusalue.
Luumäenpadotus-ja tulvitussuunnitelma on sekätak-
tillisesti että teknillisesti varsin erikoinenja ansaitsee
senvuoksilähemmänselvityksen.Kivijärven vedenkäyt-
täminenjäryen etelärannallaolevanharjuntakanaolevan
alueen tulvitukseen oli esillä jo 6.Divisioonanollessa
YH:n aikanapäämajanreservinätällä alueella.Lahiky-
lissä majailevienpioneerikomppaniain päälliköt tekivät
asiastaesityksen,joka toimitettiin KannaksenArmeijan
pioneerikomentajalle, mutta joka ei vielä tässävaiheessa
johtanut toimenpiteisiin.
Seuraavankerranasiatuli esilletalvisodanviime aikoi-
na Luumäen linjan linnoittamisenyhteydessä.Tällöin
päämajanpioneeriosaston insinöörikapteeniV. Castr6n,
313
joka jo edellisenakesänäoli suorittanutvastaavanlaisia
tutkimuksia Karjalan kannaksella,totesi, että Kivijärvi
tarjosi mahdollisuudentulvituksin tehostaasenja Suur-
Urpalanjärvenvälille rakennettayiapanssarinesteitä,
Insinööri Castr6nin10.3.40päivätynpiirustuksenmu-
kaan,jonka Sarlin on samanapäivänähyväksynyt,tuol-
loin oli kysymyksessä eräänlainen,pikaratkaisun.
poikki oli kaivettava noin 5 metriä leveä oja, jonka
yläpäähän rakennettaisiin kaksinkertainen settipato
puusta.Maantienkohdalletehtäisiinpuinentilapäissilta.
Rakennelmasallisi juoksuttaa vettä harjun alapuolella
Harjun
olevalle tasangolle18 m3/sek, mikä oli varsin runsas
määrä myöhempään suunnitelmaan verrattuna (5
m3/sek).
Kenraali Sarlin kirjoitti asiasta25.3.40päämajanope-
ratiiviselleosastolleseuraavaa:'Päämajan alaisettyöjou-
kot aloittivat muutamiapäiviäennenrauhansolmiamista
Kivijärven laskukanavankaivamisenLuumäellä. Tämä
työ on nyt joukkojen toivomuksestakeskeytettynä.Työ
ehdittiin kuitenkinjo suorittaasiksi pitkälle, että tulvan
noustessa saattaakaivannonpuhkeaminenväkivaltaisella
tavallaolla mahdollinen.TämänvuoksiesitänPäämajan
kiireellisestiratkaistavaksi,onko aloitettua työtä jatket-
tava, vai onko kaivantoKivijärven ryöstäytymisenestä-
miseki jälleen täytettävä." Suunnitelmanpääpiirteisen
selostamisen jälkeen esitysjatkui: "Nämä estelinjat,joi-
den yhteenlaskettu pituus on noin 20 km, vaativatnoin I
milj. markanrakennuskustannukset. Katsoensiihen,että
tällainen estelinja on huokeampi kiviestelinjaa,esitän
että se toteutettaisiinjatkamallajo aloitettua
padonrakentamista."
Päämajayhtyi Sarlinin kantaan,mutta suunnitelman
toteuttaminenjäi Hanellin johtoon siirtyneenlinnoitus-
toimistonasiaksi.Tämä antoi sen edelleenkehittämisen
ja täydentärnisen insinööriCastr6nintehtäväksija pyysi
26.4.40puolustusministeriötä esittämäänkulkulaitosten
ja yleistentöidenministeriölle,että senalainen"Saimaan
säännöstelytoimisto määrättäisiintarvittaessa ja myöskin
rauhanaikana avustamaanLinnoitustoimistoavesiestei-
den suunnittelussa,. Perustelunahän esitti, että 'toimis-
ton henkilökuntaviime kesäkuunalusta lähtien . . . on
suorittanut tällaisia tehtäviä Puolustusministedölle ja
että toimistonjohtaja sodanaikanaon Päämajanlinnoi-
tustoimislossa tälä työtäjatkanut,.
Castren ilmoitti 27.7.40 Hanellille saaneensatietää,
että mainittu ministeriö"muodollisistasyistäkatsoi,että
mainittu tehtäväon annettavaTie- ja vesirakennushalli-
tukselle,... joka ei tahdo kieltäytyä... suorittamasta
esiintyviätehtäviä,jos (sillä) on käytettävissään riittäväs-
ti insinöörejä... Tämän päätöksenjohdosta Saimaan
s ä ä n n ö s t e l y t o i m ivsitroa s t o n a e i e n ä ä nv o i j a t k a a
 Kivijärven-Suur-Urpalanjärvenalueentulvitussuunni-
telma perustuusiihen,että edellisenvesipintaon noin l5
m korkearnmallakuin jalkimmäisen. Kivijarvi laskee
luonnostaanKymijoen vesistöönkun taasSuur-Urpalan-
järvi Suomenlahteen. Vedenjohtamiseksitulvitusalueelle
oli avattava uoma harjun läpi ja rakennettavasiihen
säännöstelypato. Koko systeemiinkuului 6 patoa'joiden
paikat selviävätkuvasta 156 Kivijärven rantaanraken-
nettiin heti alkukesästä3-settinenbetonipato,jonka poh-
ja vielä täytettiin kivellä. Patosysteeminsuunnittelija,
insinööriSaukkoperusteliasiaa2.7.40seuraavasti'Kivi-
järvensäännöstelykanavan tuhoamiseksi tullaanvarrnaan
kohdistamaantähän kova pommitus tykistÖtuli ' ja
Kun patoaei käytetä,pidetäänsettienvälissäkivitäytettä
ja poistetaansitä ainoastaansenvetran kuin vedenjuok-
sutusvaatii.Tällä toimenpiteelläpyritäänvarmentamaan
padonpohja . . ." Vesi johdettiin padostamaakannaksen
läpi kahdellabetoniputkella,joiden päälletuli 2 m maata
ja 1,5m kiveä suojaksivihollisentulta vastaan.Rakenne
oli suunniteltusitäsilmälläpitäen,ettei tapahtuisikatast-
rofia vedenpäästessäryÖstäytymäänhietaperäisenhar-
janteenläpi. "Seurauksettällaisentapauksenvaraltaovat
ennakoltalaskemattomat,riippuen siitä, kuinka rajusti
syöpyminentapähtuuja kuinka syvällese kykeneemaa-
kerroksiakuluttamaan.Tällaisentulva-aallon,jonka suu-
ruutta ei voidaarvioida,yleisenäsuuntanatulisi olemaan
Urpalanjoenja Kavinojan laaksot katkoen liikenneyh-
teyksiäja muodostuisinäilla alueillauseidenkymmenien
km':n suuruisiajärvialtaita."
Kuva 156.KivijdNen - siis Kivijärven pato Laske-
saavuttaisitäydentehonsa7
sitä työtä uusienpuolustuslinjojen vesiesteiden suunnitte- vrk:ssa.Suurin mahdollinenjuoksutusputkien läpi oli
padonolasku-uoma ei
lussa, mikä viime toukokuun alussa pantiin käyntiin noin 8 m'/sek. Castreninmukaan
suurien vesimääden juoksuttamlsta
jäämättäodottamaanasianratkaisuaKulkulaitosministe- syöpymättä kestä
riössä'. Mainittu omuodollinensyy' oli se, että ministe- e s t e i s i i nN , . e o l i s e nv u o k sliä y t e l t ä v eä n n e nt a i s t e l u j e n
dön mielestäSaimaansäännöstelytoimistolle,'tilapäisel- alkamista.,Jottavedenlasku-üoma toimisi hyökkäysvau-
tehtäYiä>. nuesteenäon syytä juoksuttaa siihen jatkuvasti jonkun-
le toimistolleei voitu antaavakinaisluontoisia
- Asia oli viipynyt ministeriössämelkein päivälleen3 verran vettä .. . Tällöin virtaava vesi pitää uomassa
olevatturye- ja hiesukerrostumat pehmeinä "
kuukautta.
oMultialan pato on tärkein estepato, jonka avullaveden
Castr6npalautti mieleen,että hänentoimistonsahenki-
esteessä säädetään'
t p u a a nr u n s a sr u o s is i t t e n .k u n korkeutta koko Askolan-Orkkolan
l ö k u n t ao l i t a r j o n n u a
ja Yoitiin esteiden jääpeite
puolustuslaitos ei ollut saanutsitä tie-ja vesirakennushal- Patoa avaamalla sulkemalla
litukselta. Haluamatta tyrkyttäytyä tehtäväänhän kui- talvenaikanarikkoa.
tenkin oli valmistyötovereineen jatkamaantyötäänyksi- Sulkemallarautatierumpuvoitiin sen pohjoispuolella
pinta nostaanoin 20 cm
tyishenkilönäomalla ajallaannarvatenHerra Kenraalin olevassaesteenosassaveden
ryhtyvänvaihtamaantyönteki- muuta estetlä korkeammalle Junttolan padontehtävänä
kuitenkinvastenmielisesti
jöitään nyt vallitsevissa kriitillisissäoloissa"Juuri tuohon o l i P i e n - U r p a l a n j ä r v e n j a s i i t äl a s k e v apnu r o nv e d e n p i n -
hailtaisi vihollisen liikkumista
aikaanhantilanne oli varsin kireä ja Hanell oli saanut nan nostaminen,mikä
Tämä padotus oli varsinaisesta suu-
käskynkaikin keinoinkiihdyttää linnoittamisenvauhtia. asemanetupuolella.
restatulvituksestaerillinen ja sai vetensä vain Pien-Ur-
Castr6narvasioikein:Hanell hyväksyitarjouksenja työt
jatkuivat entistenmiestenvoimin. oalaniärven alueelta.
 315
Myllylammenpatosulki Suur-Urpalanjärvenkaakkoi- putket täynnävettä,joten ne saattoivatpakkastentultua
senlasku-uomanja aiheutti Myllylammen vedenkohoa- yioittua. Tämän vuoksi olisi ns. Askolan viemäri heti
mrsenasemaasuojaavaksi esteeksi.Orkkolanpato ,alus_ kaivettavaauki. Rautatiehallitusrakensiparhaillaanuut-
taa täytettäessä... padotusallastatai tyhjennettäessä ta rumpua rautatien alitse ja tämänkin työn takia olisi
sitä talvisaikaan,.Nämä kaksipatoaolivat helpostivihol_ kanavasaatavavalmiiksi. Lisäksioli muita vähäisemDiä
lisen tuhottavissa,koskane sijaitsivatasemanetupuolel- röitä.kutenryöpadonpoistaminen ja padon
Kivijarvesta
la. pohjalaatansuojaaminenkivillä vielä tehtävä,jotta pato-
Patosysteemin valmistuttuapidetyssälopputarkastuk- systeemistäsaataisiintoivottu hyöty. Hanell antoi nämä
sessa5.12.40,jolloin InsinööritoimistoA. palmbers Oy työt rakennusosaston suoritettaviksi9.12.40ia tämä edel-
luovuttiurakoimansa rakenreetlinnoitustoimistolle:insi- leen I voDltrr zJU:lle.
nööri Castr6ntotesi,että nmaankaivuu-ym. töitä, jotka trluiitentin armeijakuntienalueilla suoritettiin tutki-
urakkasopimustasuunniteltaessa päätettiinjättää jouk_ muksia patojen rakentamiseksi.Tällaisia olivat mm.
kojensuoritettavaksiei vieläole edesaloitettu,. 5.prikaa- HangonlohkollaHarparskogin-Leksvallinpadotukset
ia
tin edustaja,majuri (myöhemmineverstiluutnantti)A. V AK:n alueellaSuomussalmella - parsä-
K uivajarven
Kuiri, ilmoitti niidenolevanprikaatilleuysin ylivoimai- mönselänsekä Alajäruen-Kovajärven-pirttijäryen
tul-
set. vituket. Näitäei kuitenkaan tehty.
Castr6ninmukaan olivat maantienalla olevat betoni-
XXI LUKU

RANNIKON LINNOITTAMINEN

Rannikonpuolustuksentilannetalvisodan
päätyttyä
toistaiseksikoko-
Kuten maadntamalla oli sota olennaisestimuuttanut nojautuvaksi. . . täydennyson ainakin
tilannettamyösrannikonpuolustamisen osalta.Taistelu- naanulkomaista riippuvaja varsin hidas."
jen päättymisenaiheuttamienensi kiireiden mentyäohi Tulossaolevastauudestakahistostamainitaan,että 305
analysoitiin sitä Merivoimien Esikunnassaja tehtiin mm:n tykeistä 4 voinee olla käyttökunnossakahden
28.3.40päämajalleesitysrannikkotykistönuudelleenjär- vuoden,seuraavat4 kolmenvuodenja loput 4 kolmenja
jestelyn periaatteista.Tilänteen arvostelualkaa seuraa- puolen vuoden päästä. 130 mm:n tykit ovat teholtaan
vastt. iuurin piirtein yhtä hyviä kuin 152-milliset,mutta 'nii-
"Vihollisen uusien tukikohtien, ulkosaarienja omien denkä]ttöikä riittää suureenkinkulutukseen'.
maavoimienpuolustusrintaman pituudentakia ovat ran- Merivoimien Esikunta päätyy lopputulokseen,että
kaukotykis-
nikollemmesuuntautuvatsotatoimetentisestäänhelpot- ,maavoimienlinnoitettujenpuolustuslinjojen
samalla tön tarve on periaatteessa tyydytettävä 130 mm. kiinteil-
tuneetja tulleet maarintamallevaarallisernmiksi
ja varsinaisella kenttätykis-
kun niiden torjuntaan maavoimien itsensä avulla on lä tykeillä, rautatietykistöllä
entistä vähemmänedellytyksiä.Laivastovoimiavoidaan töllä,. Tosinhantuossavaiheessa ei vielävoitrrtietää,että
ja viholli- mainittuja 130 mm:n tykkejä ei saataisikaan maahan -
entistärajoitetumminkäyttää Suomenlahdella
ja vapautunuthenkilökunta
senkulkuteidenvarsilla., KoskaAhvenanmaanlinnoitta- Laatokan Viipurin lohkolta
käytettäväksikokonai-
minen on nyt mahdollista,se helpottaa Pohjanlahden ja kalusto kuitenkin ehdotettiin
sulkemista,mutta epävarmatilanne pakottaakuitenkin suudessaan meren rannikolla entisenorganisaationtäy-
suojaamaanMerenkurkkua ei tähänaikaanlainkaanotet-
tistä tehokkaämmin. rannikkotykistönsijoittamis-
toiminta "tehokkaasti mikä kuitenkin oli jo sekä
kenttäarmeijanvoimia Esikunnan tarkoituksena'
nArmeijanuuden 29 3.40 armeijakunnillekäskyn
yleissuunnitelmanalueelli-
tettavaja organisoitaYa
summitmisesta tarpeesta ' "Sa-
tä ja maistakäsinsuuntautlrvan
Omien mahdollisuuksien selvityksessä todetaanaluksi, malla tiedoitetaanev. Järvisenkonennossaolevientie-
sisävesistöpuolustus-
että rannikkotykistönpääosanmuodostavat1'52145-C dustelijain lähipäivinä suorittavan
tykit, jotka "ovat sotakokemuksien mukaan osoittautu- tiedusteluja ak:ien alueilla".
neet erittäin arvokkaiksiaseiksiniiden hyvän tulinopeu- IlmeisestikinMerivoimien EsikunnassatoukokuunaI-
ja allekirjoitta-
denja tarkkuuden,ammuksiensuhteellisensuurenalku- kupuolella tehdyssä,päiväämättömässä
vuoksi.Nii- -uttolnur.u muistiossatodetaansotakokemusten meillä
nopeudenja ilmatorjuntaan"soveltuvuuden
kulumi- ja Norjassa osoittaneen,vastustuskykyisten rannikkolin-
denpahimpinaheikkouksinaovatkuitenkinsuuri
Osa meidänlinnakkeis-
nenja pieni elinikä. nKenttäarmeijaon sotakokemuksien nakkeidenerittäin suurenarvon.
perusteellavoinut todeta linnoitetuissaasemissa olevien tamme oli ja on edelleenkin kuitenkin varsin puutteelli-
ja sen
kiinteidentykkien suurenarvon. . . Mieltymysrannikko- sestivarustettu ovatniidenkeskittämisedellytykset
esimerkki osoitti'
tykkeihin maamaalitykkeinäon perustunutyksipuolisesti mukaisetkuten Tuppuran linnakkeen
kulutti ammunta maa- . . . Merirajan linnoittamista ja rannikkotykistöllä varus-
myönteisiintietoihin. Tosiasiassa
rintamallaloppuunpääosan ammuntaanosaaottaneista tamista ei voida korvata muunlaisella puolustuksel-
putkistaja uhkasityhjentäärannikkotykistönammusva- l a . . . n
rastotniin, että varsinaisenrannikkotykistönmerkitysoli Uusia linnakkeitataNittaisiin lähinnäseuraaviinpaik-
muuttumassapelkkäänmielikuvitukseenja uskotteluun koihin.
 3t'7
"Haminan ja Kotkan saaristo on varustettava sellaisella MaavoimienEsikuntayhtyi pääasiällisesti Kotkan loh-
rannikkotykistöllä, että vihollinen ei voi käyttää laivaty- kon kantaanpäämajalle10.5.40lähettämässään lausun-
kistöä kenttäarmeijan puolustusasemienmurtamiseen ja nossa.Erityisesti korostettiinvastatykistötoiminnan tär-
että Suursaarta voidaan estää käyttämästä vihollisen keyttä, koskavihollisellanyt oli tilaisuussijoittaa tykis-
tukikohtana. Pellinki on näihin saakka jäänyt melkein töään aivan rintaman sivustassaoleviin saariin, kuten
vaille puolustusta . . . Venäläisten hallussa oleva Hanko- Pukkioonja Paatioon.Tärkeätä oli myös maarintaman
niemi pakoittaa varautumaan siltä taholta.ghkaavia vaa- tukeminenmerenrannastaaina Säkäjärvelleasti. Tässä
roja vastaan. Koska vieraan alueen laajentumisesta olisi mielessäpainotettiin Sydänkylän patterin merkitystä.
siellä seuraukena dntaman huomattava piteneminen on Tykistökomentaja,everstiMelin, olisi halunnutsenpoh-
se estettäväsuhteellisenlujalla linnoittamisella. joisemmaksi,Häppilän maastoon,josta se olisi ylettynyt
Ahvenanmaan osalta on linnoittamisen tarve . . . ilrnei- aina Säkäjärven-Kotijärvenkannaksillesaakka.Musta-
nen>. maan linnaketta pidettiin myös tärkeänä ja toivottiin
,Osittain on linnoittamista suoritettava vielä mm. Lo- sinne kauaskantoistatykistöä. Se piti linnoittaa 'kestä-
viisan ja Porkkalan edustalla, Pohjanlahden satamien mään ankaratkin ilma- ja tykistöpommitukset".Valve
suojaksija Merenkurkun sulkemiseksi". yhtyi Heinrichsinkantaan20.5.40.
Näiden esitystenmukaan tapahtuikin Kotkan lohkon
linnoittaminenkoko välirauhan ajan. Vuoden loppuun
Suomenlahti mennessä oli jo saatuvalmiiksi Sydänkylänpatteri sekä
Mustamaanraskasja kevyt patteri. Vanhakylänmaassa
Uusi raja aiheutti sen, etlä Kotkqn lohko oli nyt lullut olivat työt käynnissä,Kirkonmaanjäreiden tykkien ase-
,etulinjaan,ja sentehtävätja toiminnatoli sopeutettava mat olivat myösvalmistuneetlopullisesti,niidenrakenta-
uuteentilanteeseen. Ehkä ensimmäinen'pitkän tähtäyk- minenhan aloitettiin jo vuonna 1927. Ristisaareenoli
sensuunnitteluun"kuuluva oli Valven esityspäämajalle talvisodanäikana rakennettu lähipuolustusasemia; nyt
20.3.40Kymin linjan ja rannikkotykistönyhteistoimin- sinnealettiin tehdä äsemiaraskaallepatterille (2/152/
nasta.Pioneerikomentaja oli tiedottanut,että pääpuolus- 45-C),aluksikenttälinnoitettuina.
tuslinjanaoli joen itäinen haara. Valve ehdotti nyt sen Lohkolla ei talvisodanpäättyessäollut järeätä tykistöä
sijoittamistaaikaisemmin hyväksytylle linjalle joen itä- muuallakuin Kirkonmaalla(4I 254I 45-D).Nimenomaan
puolellaTavastilantasalla.Kymin linjan linnoittaminen- kaukotorjunnantehostamiseksiMerivoimien Esikunta
han oli ollut rauhantuloonsaakkamerivoimienkomenta- suunnittelisamankaliiperin pattereita sekäMustamaa-
jan johdossa. - han että Tammion-Kukkion saariryhmään.Lisäksi eh-
lohkonja maavoimienvälirajaksi dotettiin Kirkonmaahan rakennettavaksijäreä patteri
rantaviivaa, joka kuitenkaanhyväksynytMus-
varustettavaksi sulkulinjaksi". eikä sitä ehditty rakentaa
Kotkan lohkonpuolustuksen
tiin vasta huhtikuun lopulla, kun 1941 ryhdyttiin uudestaantarkastelemaan
määrättiinlinjalle Ravijoki-Säkäjärvi.Lohkonkomenta- maarintaman oikean sivustan
ja, everstiluutnantti(myöhemmineversti)A. Lehonkoski suojaamisessa. Pääesikuntaantoi 1.4.41käskyntätä kos-
esitti 24.4.40 merivoimienkomentajalle,että nyt otisi kevista "operatiivisistavalmistelutöistän.Aluksi todet-
rannikkotykistöä siirettäyä idemmäksi "nimenomaan t i i n . e t t ä l o h k o nt o i m i n t ao l i r i i p p u v a i n em
naavoimien
kenttäarmeijantukemisentarkoituksessa... koskavoi- puolustusasemien sijainnista.Kun oli mahdollista,että ne
makastatulitukea taryittaneejo varsinlyhyellä viivytys- saattaisivatsiirtyäjoko eteen-tai taaksepäin, oli rannikon
välillä raja - pääasema. Samastasyystänäyttäätarpeel- puolustuksen järjestelyissäsyytätutkia ja linnoittamises-
liselta tykistön sijoitus mantereelle.. . Tarkoitukseen sa ottaa huomioon,että voitaisiin ,samoilta paikoilta
sopivaltanäyttääSydänkylänlounaispuolin€n maasto. . . käsin varmistaasivustauseammanrintamalinjanjatkee-
Tähän tarkoitukseenvoitaisiin käyttää Suur-Mustanty- na" ilman että välirajalla pääsisisyntymään,heikosti
krt" (21152/45-C). Nämä olivat Viipurin lohkolta eva- vartioitujaja varustettujaaukkopaikkoja,.Ensimmäisek-
kuoitua kalustoa, joka oli asennettutilapäisestihirsialus- si oli selvitettävämiten Mustamaan*Tammionlinnak-
toille Suur-Mustaanja Kuutsaloon"silmälläpitäenKot- keet liittyisivät paitsi nykyiseenII AK:n asemaanSant-
kaanja Haminaanjohtaviensisääntuloväylien puolustuk- saaren-Ravijoen linjalla. myös taempiinasemiinaina
senlujittamista sekämaarintamanoikeansivustantuke- Rakilan ja Haminan tasalleasti. Tällöinkin njäänee. . .
mistan. ryhmäedelleenpaikoilleen,elleivihollisenkenttätykistön
 rsskaatrannikkoaatteritkesällA1940.
Kuya 157.Ahvenanmaan
ammunta lähietäisyydeltätee saartenhallussapitoakal-
liolouhoksistaja betonivarusteista huolimattamahdotto-
maksi." Jos näin kävisi, olisi Haapasaaret-Kirkonmaa
saariryhmäliitettävä nykyistätiiviimmin maarintamaan
Rakilan tai Hilloniemen
Suurmustan varustamista raskaalla tykistöllä. Mutta
maarintamansiirtyminenaina Tavastilantai Kymijoen-
kin tasalle oli otettava suunnitelrnissahuomioon. Jos
tällaisessatäpauksessa Mustamaan-Tammiontykistöka-
lustoaolisi vielä käytettävissä,
seolisi sijoitettavaAhven-
kosken-Vaahterpään seuduille.
nSentapauksenvaralta,että maarintan.ra siirtyisieteen-
päinn,oli suunniteltavarannikkotykistönsiirtämistä'Vii-
purinlahdenlänsirannanja SäkkijärvensekäVirolahden
rannikonpuolustusjärjestelyjä silmälläpitaen,.Edelläse-
lostettujakysymyksiäkäskettiinselvittääkeväänkulues-
samm. sotapeleissä.
Merivoirnien Esikunta .järjestikin sotapelin 12.-
15.5.41 ja ilmoitti sentuloksistamm. seuraavaa: Musta-
maan-Kukkion saariryhmäoli pyrittävä pitämäänhal-
lussamahdollisimrnanpitkään,mutta onnistumisenedel-
lytyksenäoli "puolustuselinten luja linnoittaminenkestä-
mään mereltä, maalta ja ilmasta tulevaa tulta, sekä
"järeän patterin süoittaminensaariryhmään,.- Pääesi-
kunnan3.l.4l vahvistamassa suunnitelmassa oli 3/ 254/
45-DpatterinsüoittaminenTammioon.
Myös Suurmustanlinnoittaminenoli sotapelinmukaan
tarpeellistajasenpitäisi tapahtuajorauhanaikana,nsillä
muutenseei voi kestää. . . keskitettyätulta. Suurmustan
varustaminenolisi suoritettavasamanaikaisesti Haminan
rakentamisenkanssa."Saareenolisi ilmeisestikin
tarvittu raskaspatteri, mutta sitä ei vielä ollut vahviste-
tuissa suunnitelmissa.Suurmustalla tilapäisesti olleet
tykit olivat nyt Sydänkylässä.
"Meillä kaivattaisiinerikoistarannikkojalkavakea, saa-
ristosta ja rannikolta kotoisin olevaa miehistöainestä,
joka olisi varsinaisestikoulutettu ja varustettusaaristo-
taisteluihin.' Sotapelissäoli nimittäin käynyt selville,
että "vihollinenpyrkii valtaamaanmiehittämättömiäsaa-
ria ja pienempiäluotojasaadakseen jalansijaaja tukikoh-
tia toiminnalleeneteenpäin.nKenttäarmeijanjoukkoja
voitiin tietenkinkäyttäämyössaaristotaisteluihin, mutta
tavanmukaisenkoulutuksensaaneilta"jv. osastoiltakaan
ei saaristo-olosuhteissa voidaodottaatäysinensiluokkais-
ta suoritusta".Sotapelioli siis osoittanut,että rannikon
puolustamisessa ei suinkaanriittänyt pelkkätykistöllinen
toiminta eikä edeslinnakkeidendefensiivinenpuolusta-
minen.
MerivoimienEsikufia esltti 22.11.40Pellingin lohkoa
vahvennettayaksisiten, että Bästön patted tehtäisiin
kolmitykkiseksija 305 mm:n patteri rakennettaisiinjoko
samallesaarelletai viereiseenSandöhön.Glosholmaan
 319
ehdotettiin 2/l2Ol 41-A-patteri. Pääesikuntahyväksyi aluksia,jotka tulivat "Ahvenanmaanvyöhykkeenalueve-
suunnitelmanmuuten, mutta järeän patterin paikaksi sille (kolme meripeninkulmaa)n oli tulitettava ilman eri
määrättiinHasselö. käskyä, sämoin sotilaslentokoneita, jotka tunkeutuivat
Helsingin lohkon tärkeimmättyöt olivat Isosaarenia 'aluevedenrajoittamanalueenyläpuolelle).
Mäkiluodonjäreiden (305 mm) pattereidenrakentanii- Oli siis varsin luonnollista,että linnoitustyötjatkuivat
senaloittaminen(Pv.PE:nkäsky27.2.41).Tämänkauden talvisodanaikaiseentahtiin.,Linnoitustöidenylijohto ja
töitä olivat myös Kytön patterin rakentaminenja Träs- mahdollistenrakennusvaiheen aikanailmenneidenkvsv-
kön tykkien lisääminenkolmeen.Nyt tehtiin myös mel- mystenratkaisuja esitrely.määrättiintykistOkomentä-
koinenmäärä selkäsuojiavanhoihintakaa avoimiin tyk- jan tehtäväksi,tärkein osa linnoittamisestahan tapahtui
kiasemiin. - Suunnitelmaansisältyi myös kahden 203 patteriasemissa. Keväänja kesänkuluessasaatiin tykis-
mm:ntykin siirtäminenMäkiluodostaSalmisaareen. tön asematlinnoitetuiksiseuraavantaulukonosoittamaan
Hangon lohkolle oli kiireesti rakennettavakewelle ia valmiuteen(vrt. kuvaan157).
sulkutykistölle asematvuokra-alueen pobjoispuolella
ole-
vaanpääasemaan ja myössijoitettavapaikoilleenuuden Linnake Linnoittamistilanne
tilanteen mukainenjäreä ja raskastykistö. Valve teki tai alue
esityksenpäämajallejo 30.3.40 Turun lohkon itäosan
vahvistamisesta. Tämä osa liitettiin pian Hangon loh- Signildskär 2l1s2l45-C Taistelukunnossa
koon. 2140-Br Samoin
Esitystä tehtäessäoli jo tykeille ntiedusteltuasemat Eckerö:
väliaikaista sijoitusta varten ja valmistavat työt ovat Valberget 2l'ts Kenttälinnoitetutase-
käynnissä.Tykit asennetaan ja suojataan
kallioperustalle mat
tilapäisillä rintavarustuksilla.Samalla ryhdytään vaki- Storby 2187K/es Samoin
naisten patteriasemientiedusteluun,jonka perusteella Skeppsvik 2/87Kles Samoin
tulen tekemäänlopullisenehdotukseniPäämajalle.Vaki- Tellholm 2/120
naisissaasemissatykit asennetaankallioon hakattuihin
/4r-AL Tuliasemarakenteilla
3147/40 Samoin
kuoppiinja varustetaanbetonirakenteilla,. Djurvik 2147 Kenttälinnoitettu
152 mm:n patterit tulivat Jumalvikiin. Bolaxiin ia
140 tulia-
sema
Kroköhön.120-millinen GranholmiinRosalanerelapuo- Hammarudda 2l2s4l4s-D Tuliasematrakenteilla
lelle.Valveehdotti24.5.40 2l 1s2l4s-c Taistelukunnossa
C-patteria,murta linnoilustyöt Rakenteilla
silmälläpitäen,että asemiin Taistelukunnossa
taa Russarön234/50-Bs-tykit. Taistelukunnossa
hyväksynytesitystä,vaan 2lr52l4s-C Taistelukunnossa
rattavaksi Hangon itäpuolista Samoin
jäi vainkevyenpatterin
Hangonlohkollaoli myös2 patteriaraskastaliikkuvaa
/12o145-C Taistelukunnossa
2/40/40-vJ Samoin
rannikkotykistöäHankoniemenmaarintamaaja senlän- Kökar 3/rs2l4s-c Taistelukunnossa
sipuolellaolevaamerialuettavarten. Tälle tykistölle oli 2l7sMz Samoin
rakennettavakenttälinnoitetutasemar. 4147140 Samoin
2140 Samoin
Gottby,Torp Rask.Psto1:n patterien
Vestansunda kenttälinnoitetuttuliase-
Ahvenanmaa Marby mat
Talvisodanjälkeentilannearvioitiin edelleenvaarallisek- Näiden lisäksi oli ilmatorjunta-aseiden kenttälinnoitettu-
si ja puolustustoimienkoordinoimiseksimuodostettiin ja tuliasemia ainakin Maarianhaminassa, Marsuncletissa,
saariryhmänjoukoista 25.4.40yhtymä nimeltä ,Ahve- Färjsundetissa ja Valbergetissa. Rannikkotykistön lin-
nanmaanpuolustus"ja senkomentajaki määrättiinken- nakkeilla olivat tykkien tuliasemat kantalinnoitetut, tosin
raaliluutnantti H.V. österman. Ensimmäisessä yhteis- viimeksi aloitetut Hammaruddan järeä patteri ja Tellhol-
käskyssään tämä määritteli sentehtäväksi"torjua kaikki min patteri jäivät kesken. Linnakkeille oli lisäksi raksn-
Ahvenanmaansaaristoonsuuntautuvatmaihinnousutse- nettu kallioluolia, betonisia majoitus- ja konekiväärikor-
kä puolustaaAhvenanmaanmannerta,).Vieraita sota- suja sekä esteitä. Mittausasemia oli rakennettu sekä
320
betonistaettä puusta.
Lähitorjuntaan kiinnitettiin koko linnoittamiskauden
aikanapaljonhuomiota.AhvenanmaanPuolustusjoukko-
jen Esikunnan2.4.40antamassaohjeessa todettiin, ettei-
vät unykyisetasematole omanneettarpeeksivastustusky-
kyä. Senvuoksitullaan lähitulevaisuudessa rakentamaan
rautabetonisetkk-asemat."Linnake oli ympäröitäväpe-
säkkeillä niin että ranta-aluettapystyttiin kauttaaltaan
tulittamaan,mutta myösmaarintamaoli linnoitettavaja
senpuolustusoli saatavaniin kauaksitulipattereista,ettei
vihollinenvoinut häiritä niidentoimintaa.Pesäkkeistä
voitava tulittaa myös linnakealueen sisäpuolta. Ne
mikäli mahdollista sijoitettava kallioon,jolloin myös
den yhteyteen rakennettavatmiehistösuojatsaataisiin
lujimmiksi. Suunnitelmissa oli otettavahuomioonkoneki-
väärientodellinentarve eikä vain nyt käytettävissäole-
vien aseidenmäärä.
Jo vähän ennennäitä lähitorjuntaohjeitaMerivoimien
Esikuntaoli lähettänyt19.3.40kaikille lohkoille- ei vain
Ahvenanmaalle- "pari kk-asemanmallipiirustusta,joita
esikuvanakäyttäentuleelohkojenlaatia ensitilassakulle-
kin Me.VE:n operatiivisenosastonhyväksymällepaikalle
kk-asemaehdotuksensa erikseen.Tässätulee ilmetä m.m.
seuraavaa:.., onko korsu tehtävä kk-asemanyhteyteen
tai muualle? Perustelu. 4. minkälaisenosuman tulisi
kk-asemankestää.,Mallipiirustuksetovat Enckellin lin-
jalta, toinen on kk-korsuKolkkalastavuodelta 1920ja
toinen tulenjohto- eli tähystyskorsusamalta vuodelta
(kuvat 16 ja 23). Lähteistäei selviä,miten nämäpiirus-
tuksetovatjoutuneet
osoittavatselvästi,ettei ollut
linnoitustoimistonkänssa.
Merivoimien Esikunta
yhtenäisetohjeet lähipuolustuksen
hin liittyi mm. konekiväärikorsun
manlainen kuin KannaksenT-linjalla käytetty (kuya
103), mutta sen mukaan nbetonin paksuutta voidaan
muuttaamaastontarjoamansuojanja väylälläliikkuvien
sotalaivojentykistön kaliperin mukaan". Piirustukseen
liittyvässätaulukossatämä riippuvuusesitettiin seuraa-
vastl:
Ammuksen Tarvittava
kaliiperi mm suojapaksuuscm
'75
50
105 90
152 120
210 150
280 200
305 250
420 350-400
Betoninpiti olla,erikoismääräystenmukaistaraudoitet-
tua linnoitusbetonia".
Ohjeen mukaan voitiin linnakkeenmiehitystä lasket-
taessaottaa huomioonmyösjalkaväkijoukkojaja linnoi-
tuselimetoli suunniteltavasenmukaisesti,että näillekin
tuli tilaa. Aluksi oli kuitenkin rakennettavavain ,lähitor-
junnanrungoksitarvittavamääräu.Kiireellisyysjärjestys-
tä määrättäessä oli pidettäväsilmällä taisteluvalmiuden
kehittämistä,mutta periaatteellisena ohjeenaoli seuraa-
va luettelo:
oli - ,miehistösuojat,
oli - piikkilanka-ja hv.esteet,
nii- - avoimet kk.-asematja miehistönampumapaikatyh-
teyshautoineen,
- katetutkk-ko6ut".
Betonikorsujen suojapaksuus oli määrättäväolosuhteiden
mukaan: "on löydettävä kulloinkin parhaiten maaston
tarjoamaasuojaa käyttävä, halvin ja taktillisestisopivin
ratkaisu. Miehistökorsujen tulee joka tapauksessaolla
mahdollisimmanvahvoja,koskaniidentuleekestäämyös
raskaitailmapommeja.,
"Linnoitustyöt on katsottavakuuluvan kantahenkilö-
kunnanperustietoihinja tehtäviin.' Niinpä ohjeisiinliit-
tyykin sivunmittainenselostusbetonitöistä.Se on varsin
tiivistä tekstiä,olihansevarmaanmonellekintöitä johta-
maanjoutuvalleainoabetonitekniikanopas.
Ahvenanmaanlinnoittaminenloppui lyhyeen.Professo-
ri Erik Castr6n kirjoittaa (Suomenkansainvälinenoi-
keus),että "Suomi joutui . . . tekemäänNeuvostolii-
. . ., jonka mukaanSuo-
Ahvenanmaan saaretja
niitä vastaisuudessakaan ...n
oli hävitettäväja Neu-
valvoatämänsopimuksen
kuitenkin ollut vireillä jo pitkän
aikaa,kaikki linnoitustyötoli keskeytetty3.'1.4O.
Hävitystyötmäärättiinsuoritettavaksi 25.9.-8.10.40
välisenä aikana, mutta niitä jouduttiin täydentämään
vielä myöhemminkin.Pääesikuntailmoitti ulkoasiainrni-
nisteriölle 28.10.40, että ,hävitystyöt ovat jatkuvasti
käynnissä,mutta sen jälkeen kun pioneerit jo ennen
sopimuksenallekirjoittamistaolivat räjäyttäneetvarsi
naistenlinnakkeitten:Kökar, Herrö, Hammarudda,Sig-
nildskär,Nyhamnslandtykistöasematja eräätmuut lait-
teet, on työtäjatkettu paikallistasiviilityövoimaakäyttä-
mällä., Nyt oli lähetettyvielä pioneerejakintöitä täyden-
tämään."Suurin osajälelläolevastatyöstäon kenttäjouk-
kojeneri puolilla suorittamienjalkaväkivarustustöiden ja
niihin liittyvien kenttä-ym. tykistön asemienja vaihtoa-
semienpoistamistöitä.Useimmat asemat ovat kesken-
eräisiä." Eräät puiset tähystystornitkin,jotka olisivat
 321
olleet merivartiolaitokselletarpeellisetsalakuljetuksen
valyontaavarten, oli Neuvostoliitonkonsulinvaatimuk- Kii-
reel'
sestapitänyt poistaa. lislys-
slja
Kotkah
Mustamaa 1s2/4s-C Keveidentykkien ase-
ja Pohjanlahti
Saaristomeri mat kallioo4 töiden
loppuunsaattaminen
Turun lohkontilannemuuttui olennaisesti Ahvenanmaan Sydänkylä rs2/4s-c 2
linnoitustenhävittämisenjälkeen. Valve esitti 22-11.40 Tammio 2s4/45-D Patteriasemienraken-
taminen. Mittausase-
BorstöhönZI 120I 41-A-patteriaestämäänvihollisenke-
ma
veidenvoimientunkeutumistasaarenlänsipuolitsesaaris- Kukkio r20/s0-v Pattedasemanraken-
toon.OsaAhvenanmaan tykistökalustostavedertiin"uu- tamrnen.
delle linjalle, missätykit asetettutilapäisasemiin
ja ryh- Valonheitinasema,
dytty rakentamaanbetonilaitteita,. Nämä linnakkeet ko-Tammionmittaus-
asema
olivat Vaniakylän- ts2/4s-c Patteriaseman raken-
- Alskär 2lr52l4s-C maa tamisenloppuunsaat-
- Jungfruskär 4/152145-C tamiren, Mittausase-
- Isokari 31152145-C ma
- Berghamn 3/120/45-C Pattedasemat Kilpi-
saarenjaHaapasaa-
Näille saarilleoli rakennettavamyösvälttämättömim_
ren keveille tykeille
mät parakitja huoltolaitokset. Kitkonmaa 30s/52-O 2 (Ei linnoittamissuun-
Selkämerensatamatolivat myöstulleet entistäalttüm- 2s4/4s-D 4 nitelmassa)
miksi vihollisentoiminnalleja toisaaltaniiden merkitys Rankki ts2/4s-c 3
yhteyksienylläpirämiseksi Ristisaari rs2/4s-c 2 Patteriasemankenttä-
länteenoli kasvanut.Näln
linnoittaminen
ollen oli aiheellistavaihtaa Reposaaren120 mm:n tykit
Mittausasema
152-millisiin. Pellingih
Kuuskajaskarinpattei (3I | 52I Z2-D) saatiinrakenne-
tul$i kenttälinnoitettuna; 3.tykinbetonityöt.
alKana. MustaviiranjaOr-
redgrundin üittaus-
Vaasanlohkolla tuli Norrskärin ja valonheitinasemat.
kantalinnoitettuuntuliasemaan. Orrcngrundid75
antoi 15.4.40 käskyn, mm:ntykkiasemat
betonityöt,. Sommarön partei (Ei linnoittamissuun-
tässä vaiheessakenttälinnoitetuksi,muttä myöhemmin nitelmassa)
Bästö ts2/4s-c 3 3.tykin asemankent-
sinnerakennettiinbetonisettykkiasemat. tälinnoittaminen II
Mittausasema III
Glosholm r20/4t-^ 2 (Ei linnoittamissuun-
Rannikon linnoittamisen kehittämissuunnitel- nitelmassa)
mavuodelleI 94i Pirttisaari r52/4s-C 2
Ilelsingin
lohko
Merivoimien Esikunta esitti kokonaissuunnitelmansaKaikki lin- Tykkien selkäsuojat
rannikon puolustuksen järjestelystä pääesikunnalle nakkeet betonista
22.11.40ja ylipäällikkövahvistisen 3.1.41.Linnoitus- Villinki 2s4/45-D 4 3
Santahamina rs2/45-C 3
suunnitelmalähetettiin pääesikuntaanjo 25.9.40.Seu- Isosaari
305/s2-O 2 Patte asemankanta-
raavaantaulukkoonon koottu suunnitelmanolennaisim-
linnoittaminen
mat osat. 2s4/4s-D 4 4
r52/4s-C 4 4
Kuivasaari 3Osl52-O 2 2
Katajaluoto 2s4/4s-D 4 3
Rysäkari 2s4/45-D 4 3
L.Mustasaari rs2/22-D 2 2

2l Suomenlimoitramisen historia
322
Kii- Linnake
reel-
lisyys-
srja

Miessaari ts2/45-C Berghamn r20l4s-c l l

K]'tö rs2/5o-v Vartsala t20/4s-c 2 2 Patteriaseman
linnoittaminen II
Mäkiluoto 3osls2-o Toiserlpatterin tulia-
semankantalinnoitta- Isokari r52/4s-C 2 2 2 mittausasemaa III
minen Valonheitinasemaja
2031s5-v IsotlHautednmit_
20314s-c Kevyentykistöntulia- tausasema
semat. Lypertö rs2l3 2
Sommarönmittaus- ts2l22-D 3
ja valonheitinasema
Rönnskär r52l4s-c 2 Reposaari t20l4r-A 2
1s2l4s-c 3 15214s-c Patteriaseman kanta-
Träskö
Salmisaari 203 Patte asemankanta- linnoittamilenja mit-
/50-V I
203/ 4s-C I linnoittaminen I tausasema
Mittausasema III Valonheitinasema
österskir Kevyenpatterin
Hangon
ts2l45-c 3 semankenttälinnoit-
Jumalvik
tamrnen III
Tammisaaren234ls0-BS 3 Patteriasemankanta-
linnoittaminen Kräkskärin mittaus-
saaristo
1 asema II
(2liikkuvaa ts2/46-E Kahdetvaihtoasemat
Kevyen pattein
ptria) kummallekinpatteril-
le ll semankenttälinnoit-
ts2/4s-c Ammus-ja miehistö- taminenjamittausa-
Bolax
korsut II
Keveidentykkienase- Vaasan
mat II Norrskär r52/4s-C
Krokö rs2l4s-c 3 Bötesönmittausase- Sommarö ts2/22-D
ma II
Granltolm r20l4r-A
(Rosala)
öro 305
/s24
rs2l4s-c
kohdalleei ohjelmaanole
oli tarkoitussuoriltaavähäisempiä.
täydennys-ja vuosikoF
(Sulkuty-
Linnoitusohjelmaanoli merkitty ni-
kistö) joista ensim-
kientuliasemien oJv.asemat"eli lähipuolustuslaitteet,
kentaminelvalmiiki mäisellätilalla olivat Kotkan ja Hangon lohkoille raken-
Tloun lohko nettavat. Lisäksi suunnitelmiin kuuluivat'esikuntakor-
r20l4t-A Patteriaseman kenttä-
Borstö sutnMerivoimienEsikuntaaja joukko-osastojen esikuntia
linnoittaminen.Mit-
varteq esimerkiksi 29.1.41 esitettiin Lankilan tunnelin
tausasema
rs2/4s-c Keveidentykkien tu- sisustamiseenRannikkotykistörykmentti 2:n esikuntaa
liasemat,valonheitin- vartenmyönnettäväksi 900 000,-.
asemankunnostusja Jonkinlaisenkuvan linnoitustöiden laajuudestaantavat
Jurmonmittausase- KeYättalvella 1941 oli rakenteillaerilai-
seuraavatluvut.
ma ja
sia tykkiasemia 38 sekä majoitus- muita korsuJa'
Bokulla 152135-MK3 3
rs2l3s-MK2 2 asepesäkkeitä, mittausasemia yms. laitteita 40. Suunnit-
Pensari
Lökholm 1s2l3s-MK3 3 teilla olleistalaitteista ovat vastaavat luvut 119ja 385'
Alskät r52l4s-C 3 3 Näistä tosin eivät kaikki sisältyneet vuoden 1941ohjel-
Jungfruskär rs2l4s-c 4 4 Kevyenpatterintulia-
maan.Linnoitustöiden kustannusarvio tuolle vuodelle oli
semankenttälinnoit-
noin 145milj. markkaa, mihin ei sisältynyt Hankoniemen
taminenjaFiskön
mittausasema maarintamaeivätkäsensaaristoonulottuvat siivet,joita

Työpiiri 810rakensi.
Johtoelimenäoli Merivoimien Esikunnanpioneeri ja
linnoitustoimisto,20.7.40vahvistetunkokoonpanonmu-
kaanlinnoitustoimisto.Se suoritti myösteknillisensuun-
nittelun, joka aikaisemrninoli tapahtunut puolustusmi-
nistedössä.Urakoitsijoitakäytettiin entistärunsaammin;
töidenvalvontakuului ioukko-osastoille.
323
Lirinoittamiseentarvittavat määrärahattulivat kaikki
joka siirsi niitä Merivoimien
Pv.PE:nlinnoitustoimistolle,
Esikunnankäyttöön yleensä5-10 miljoonanerissä,hy-
väksytynlinnoittamissuunnitelman edistymisenmukaan.
MerivoimienEsikuntaosoitti määrärahatedelleenjouk-
näidenlaatimienyksityiskohtaistenkustan-
ko-osastoille
nusarvioidenmukaisesti.
 IV JAKSO
JATKOSOTA
XXII LUKU

LINNOITTAJAT
LIIKUNTASODASSA

Defensiivistäoffensiiviin

Jatkosodanalkamistavälittömästiedeltänytaika oli po- kaati. Divisioonistaoli kaksi määrätty toimintavalmiu-

liittisestija sotilaspoliittisesti
selkiintymätöntä,mikä hei- teenensi sijassaKarjalan kannaksensuuntaanja kolmas
jastui myös linnoittamistoimintaan.Puhtaasti defensii- Laatokanluoteispuolelle, jääkäriprikaati Laatokanpoh-
yiin perustuvanliikekannallepanonsuunnitteluajatket- joispuolelle.Ylipäällikkö varautui Suomenlahden-Sai-
tiin linnoitustoimistossa aina 14.6.41saakka,kuten edel- maanvälillä ensisijaisestipuolustukseen. Tällä suunnal-
lä on selostettu, mutta kuitenkinjo 11.6.41Hanell oli lahan oli runsaimmin neuvostojoukkoja.Mahdollisesti
oikeuttanutarmeijakuntienkomentajatantamaantyöpii- saattoitulla kysymykseenrajoitettu offensiivi Laatokan
reille suoraankäskyjäsellaistentöidentekemisestä, jotka luoteisrannansuuntaan,jolloin venäläistenrintama ja-
olivat tarkoitetut edistämäänoffensiivista toimintaa. kautuisikahteenosaan.Defensiiviinviittaa myösHanel-
17.6.41annettiin käsky "Valtakunnanpuolustusvoimain lin 17.6.41antamakäsky,jonka mukaan'linnoitustöitä
YH on suoritettava,ensimmäinenYH-päivä on 18.6.' on jatkettava lkp:n suorittamisenohella siihen saakka
Linnoitustoimistossa everstiBonsdorffsai senkello 12.20 kun armeijakunnatantavatkäskynlinnoitustyöjoukkojen
muodossa"Toimeenpankaa esik.kohta207. Pääkonttorin vetämisestäperustamispaikoille. Senkinjälkeen voi tulla
yleishankinnatalkavat 18.6.41.Suorituson päivätoimin- kyseeseen määrättyjenasentamisten ja viimeistelytöiden
taa., - Pohjois-Suomessa YH oli käskettyjo 15.6.41ja suorittaminen . .."
18.6.41Pohjoistenpiirien yli-insinöörisähköttilinnoitus- Vaikkakin Neuvostoliitonsotavoimat1o22.6.41alkaet
toimistoonvalmistelujenolevanselvätyhteensäkuuden olivat suorittaneetalueloukkauksia ja pommituksia,Suo-
linnoitusrakennuspataljoonan puolueeton.Liikekannallepanonja
Puolustusvoimien ylipäällikköpelkäsimahdollistahyök-
den liikekannallepano antoi tämän varalta ohjeita. Kun tällaista ei
linnoitettuunpääasemaan kun Saksanhyökkäysalkor 22.6.41,
läpitäen.Tämänmukaisestioli linnoitetunpääaseman etupuolellelähel-
ta-alueiako22.6.41seuraava. le rajaa. Täten säästyttiinraja-alueenevakuoinniltaja
saatiin suojatuksitärkeitä teollisuusalueita.Vasta kun
Rauhan neuvostoliittolaiset lentokoneet25.6.41olivat hyökänneet
aj an vahvoinvoimin kaikkiaan 15 paikkakuntaavastaanaina
yhtymä LänsiSuomeamyöten, Suomi totesijoutuneensasotaan
Neuvostoliittoavastaan.
Yirallinensodanhistoriaselostaatuollointehtyäratkai-
I I A K IV AK 3 Suomenlahti-Kivijärvi sua seuraavasti,,Sotamarsalkka Mannerheimsamoin
IAK VAK I Kivijärvi-Saimaa kuin hänen lähimmät avustajansakintulivat silloisessa
IItAK II AK 3 Saimaa-Pyhäjärvi sotilaspoliittisessa ja strategisessa tilanteessasiihen tu-
IV AK VIIAK l Pyhäjärvi-Ilomantsi lokseen, että kun kerransotaanoli joudultu.oma aloile
14.D. I Ilomantsi-Kuhmo vastaisiparhaitentilanteen vaatimuksia.Tällöin voitai-
VAK IIIAK 2 Kuhmo-Savukoski (suoma- siin saada ainakin pääosa talvella 1940 menetetystä
laiset yhtymät olivat alistetut alueesta takaisinja työntääoma puolusrus mahdollisim-
saksalaistenjohtoon)- man etäälle maan elintärkeistäalueista., Ylipäällikkö
päätti 2'1.6.41suunnataensimmäiseksihyökkäyksensä
Ylipäällikön reservinäoli RajavartiostojenEsikunnasta Laatokankoillispuolelle.Tätä vartenmuodostettiinKar-
muodostettuI AKE sekä3 divisioonaa ja yksi jääkäripri- jalan Armeija ja senkomentajaksituli kenraaliluutnantti
328
Heinrichs.Armeijan tuli olla valmiina aloittamaanhyök-
k ä y s3 . 7 . 4 1 .
Myöhemmin tulisivat vuoroon Karjalan kannassekä
hyökkäyksen jatkaminenItä-Karjalaan.
Offensiiviin siirtyminen aiheutti laajakantoisiauudel-
leen ryhmityksiä ja joukkojen siirtoja, mutta kerttäar-
meijan osalta oli organisaatioolemassaja sitä voitiin
kZiyttää muuttuneissakinoloissa. Linnoitustyömaiden
työvoima oli sensijaansuunniteltuvain puolustustaiste-
lussakäytettäviksi,osaksitaempienasemienrakentami-
seenja osaksiolemassaolevienlinnoituslaitteidenkorjaa-
miseenja kunnostamiseen. Nyt tuli kuitenkin kysymyk-
seenhyökkäyksessä tarvittavientyöjoukkojenmuodosta-
minenja varustaminen. Tämä oli suoritettavanopeastija
joukot oli myösryhmitettäväuudentilanteenmukaisesti.
Työvoiman pääosaoli Suomenlahden-Saimaan väli[ä,
mutta kiireellisimminsitä tultaisiin tarvitsemaanhyök-
käystoimissaLaatokanpohjoispuolella ja itärajalla sekä
mvösLaDissa.
Päämajan linnoitusosasto
Puolustusvoimain pääesikunnanlinnoitustoimistomuut-
tui 18.6.41YH:n eli liikekannallepanon alkaessapääma-
jan linnoitusosastoksi. Samanapäivänä linnoitustöiden
johtaja määräsiosastonpäälliköksieversti Bonsdorffin.
Kun sitten kenraaliHanell 16.7.41siirtyi yleisesikunnan
väliaikaiseksipäälliköksi
taessaKarjalan Armeijaa,
virkansaohellamyösväliaikaisenalinnoitustöiden
jana aina 23.1.42 asli, jolloin Hanell palasi entiseen
tehtäväänsä.
Päämajan linnoitusosastonytimenä oli 3 toimistoa,
Lin.l, Lin.2ja Lin.3,päällikköinäkapteeniO. Meriluoto,
majuri O. Harlahti ja insinööriH. Relander.Toimistojen
tehtävätolivat seuraavat:
Lin.1 - Linnoitustoimistonyleisenosastonhoidettaviin
kuuluneettehtävät.
Lin.2 - Linnoitustoimistonsuunnitteluosastolle kuulu-
neettehtävätja
Lin.3 - Linnoitustoimistonrakennusosastolle kuuluneet
tehtävät.
Näiden toimistojenyhteydessätoimi talousupseerihoi-
taenentiselletaloustoimistolle
kuuluneettehtävät.
Myllykoskellaolevientoimistojenlisäksijatkoivat työ-
tään entiseentapaan Helsingissälinnoitusmateriaalitoi-
misto, maanlunastustoimisto, metsätoimisto,tiliosastoja
vesistötoimisto.Selvittelytoimistoaloitti uudelleentoi-
mintansa16.10.41.
Linnoitustöidenjohtajan apulainen,insinöörikapteeni
Ruoslahti huolehti muiden tehtäviensäohella näiden
toiminnankoordinoinnista.- Vesistötoimistotosin alis-
tettiin jo 9.7.41päämajanpioneerikomentajalle. Yleisesi-
kunnan päällikkö altoi 2.9.4I käskyn, jonka mukaan
,Vesistötoimistontulee olla taruittaessavalmiina jatka-
maanrailoesteiden tekoontarvittavienvälineidenhankin-
taa>.
Ennen pitkää linnoitusosaston toimistojenlukumäärä
lisääntyi.15.7.41perustettiinkonetoimisto(Lin.4), pääl-
likkönäinsinööriE. Braxja rehtävänä
- järjestää täydellisiä korjauspajojakoneistoineenja
miehistöineen, sijoittaane PM:n määräämiinpaikkoi-
hin sekävalvoaniidentoimintaaja
- huolehtia luovutetunja vallatun alueensähkövirran
saannista,tutkia vallatut voimalaitoksetja voimansiir-
tolaitteet sekä kunnostaane etupäässäarmeijanvoi-
mantaryettasilmälläpitäen.
Käyttäenrunkonavälirauhanaikaisenlinnoitustoimis-
ton korjauspajojaperustettiinaluksi9 korjauspajaa, mut-
ta pian luku nousi 18:aan.Karjalan kannaksentakaisin
valtauksenjalkeen Lin.4:n tehtäväksi annettiin myös
Kuitu OY:n teollisuuslaitosten kunnostaminen Ensossa.
Hanell neuvottelikesäkuunlopulla puolustusministerin
kanssatämänehdotuksesta ottaalinnoitusosastonjohtoon
puolustuslaitoksen uudisrakennustyöt ja 28.6.41pidettiin
Myllykoskella neuvottelu, jossa puolustusministeriötä
edustivatuudisrakennustoimikunnan puheenjohtaja, pää-
johtaja V. Vähäkallioja uudisrakennustoimiston päällik-
kö, insinööri L. Salmensaari.Tällöin päätettiin liittää
toimisto sellaisenaan linnoitusosastoonLin.5:n nimisenä
Vähäkallionimitettiin toimis-
rakennusmestari Otto Vuorio sentyövoi-
mapäälliköksi.Molemmat hoitivat tehtäviäänpalkatta.
Varsinainentoimistopäällikköoli yliinsinööri L. Salmen-
saari. Lin.5 jakautui neljään osaan:arkkitehtitoimisto,
insinööritoimisto,parakkitoimistoja hankintatoimisto.
Sentoimintakentäksisovittiin
- parakkityöt,
- hävitettyjenrakennustenkorjaustyöt,
- tärsaunatyöt,
- vesijohto-ja viemäriverkostonsekä sähköverkoston
kunnostamistyöt.
Tulevaatoimintaavartentoimistonoli ryhdyttävähank-
kimaan parakkien,täisaunojenyms. piirustuksia,tietoja
venäläistenmiehittämällä Suomenalueella sijaitsevien
kaupunkienvesi, viemäri-ja sähköverkostosta sekänäitä
rauhan aikana hoitaneistahenkilöistä.Edellä olevasta
selviää,että toimistoaaiottiin käyttäänimenomaantakai-
sin vallattavallaalueella.PääjohtajaVähäkallioilmoitti
neuvottelussa, että toimistolla"on yhteysurakoitsijoihin,
jotka ovatsitoutuneettulemaantoimistonpalvelukseen ja
toimimaantöiden johtajina. Toimistolla on yhteygvan-

hempiinmestareihinja ammattimiehiin. . ., Toimistolla
oli varastossaan huomattavamäärärakennusaineita. Ha-
nell ilmoitti seuraavanapäivänä päämajanpioneeriko-
mentajallesovitustajärjestelystä."Jotta Pioneerikomen-
tajanja LinnoitustöidenJohtajänvälillä ei syntyisikilpai-
Iua insinöörien,mestarien,työnjohtajienja 4ateriaalin
hankinnassa, olisi tärkeätä määrätä,mitkä työt lankea-
vat" kummankinosalle.Hanell mainitsi saaneensa Vähä-
kalliolta tietää, että pioneeriosastoon oli jo hankittu
insinöörejäparakkitöitävarten.
SamassayhteydessäHanell selostitekeilläolevaaorga-
nisaatiotaan,>koskaOperatiiviseltaja Järjestelyosastolta
mahdollisestiei ole Pioneerikomentajalle ilmoitettu työ-
muodostelmienpetustamisestan. Parhaillaanoltiin muo-
dostamassa 43 linnoitusrakennuspataljoonaa, joiden yh-
teisvahvuustulisi olemaannoin 25 000 miestä. "Koko
organisaätiossa on 4 aktiiviupseeriaja n. 2000reserviläis-
tä - insinöörejä,mestareita,työnjohtajia,koneittenkäyt-
täjiä ja ammattimiehiä,kuten koneporareita,latureita
y.m. Insinöörejätulisi olla n. 200, mutta toistaiseksion
vain 100 paikkaa täytetty., Lisaksi armeijakuntiin ja
vastaaviinyhtymiin'on perustettuLinnoitusosasto nimi-
nenelin,johon henkilökuntaaon siirretty linnoitustoimis-
tosta.LinnoitustoimistonrippeetmuodostavatPäämajan
Linnoitusosaston." Työmuodostelmienkoneet olivat tä-
hän saakkaolleet etupäässälinnoitustöitävarten,mutta
,konevarastoatäydennetäänparhaillaanmyöskin muita
töitä silmälläpitäen>.
Vaikkakin Lin.5 jo
yhteydessä, virallisetvahvistuksetviipyivät.Puolustusmi-
nisteriö ilmoitti 7.7.41suostuvansa
päämajanratkaisua.Tämä vuorostaanilmoitti 11.7.41,
että ,se katsootarDeelliseksi- että ko. toimistoheti aliste-
329
taan linnoitustöidenjohtajan kenraaliluutnanttiHanellin
johtoonn.
Toimistontehtävätmuutettiin26.9.41seuraaviksi:
'- valmistellaja johtaa kenttäarmeijantalyimajoituksen
järjestelyyn liittyvät rakennustyötkuten siirrettävien
pahvitelttojensuunnitteluja hankinta,siirrettävienpa-
rakkienpurkaminenja siirtäminenuusillepaikoillesekä
kiinteidenparakkienja rnajoitusrakennusten suunnitte-
lul
- vallatulla alueellaja Itä-Karjalassasijaitsevienhävi-
tettyjenrakennusten korjaustöidensuunnittelu.n
Lin. 5:njohdossatähänsaakkaolleeterillisetlinnoitusra-
kennuskomppaniat alistettiin Lin. 3lle ja samallamyös
rakennustenkorjaustyöt ,niiltä osin, mitkä tähän asti
ovatkuuluneetLin. 5:ntehtäviinn.
Toimistolakkautettiin31.1.42ja sentehtävätsiirtyivät
puolustusministeriön rakennusosastolle lukuun ottamatta
ja
takaisinvallatulla vallatullaalueellasuoritettaviahuo-
nerakennustöitä,jotka jäivät linnoitusosastolle(Lin.
31le).
Linnoitusosastonalaisten joukkojen lääkintähuollon
johtoelin lääkintätoimistosai nimekseenLin.6 ja sen
päällikkönätoimi edelleenlääkintämajuriP. Merikallio.
Pohjois-Suomessa, nimenomaansaksalaisillealistetun
työvoimankäytön koordinoimiseksiperustettiin 15.8.41
Rovaniemelle saksalaisenarmeijan esikunnan, AOK
Norwegenin(Armeeoberkommando) yhteyteenlinnoitus-
osastoonkuuluva toimisto,Lin.7. Sen päällikkönätoimi
insinöörimajuri L.I. Ruoslahti toimiston lakkauttami
jälkeentoimistonvähenty-
yhteysupseerin hoidettaviksi.
kaaviossa on esitettylinnoitusosaston organi-
saatio26.10.41.

26.10.41 Linnoitustöiden j ohtaj a PM:n Huolto-os.

\[ateriaalitsto Metsätsto Tiliosasto Lin.1 Lin.3 Lin.5 Lin.6 Lin.'7

Helsinki Helsinki Helsinki ' |'
Myllykoski Myllykoski Mvllvkoski Mvllvkoski Mikkeli Myilykoski Rovaniemi

I l' I I
I

uuunrlun.tr,o
I Selvittelytsto I Kuitu,Oy II II
Helsinki Helsinki I I
Lin.korj.P:t Sähköos. Parakit
Yleiset asiat Suunnittelu Lääkintä Pohj.Suomen
I I (17 kpl) Kaminat
Sähköpiirit Os.4rt(4 kpl)
\ nrastot Sahat(3 kpl) Keskuskassat Esikuntajoukkue (a kpl) Huonerak. Jatyövoimat
I I kpl) metsätyöt ( 1 0k p l )
suunnittelu
piirit
Lin.RP:t Er.LinRKl Vankikomppaniat
(sl kpl) ( 1 2k p l )

Os.4 = AKE:n linnoitusosasto(vastaaya) Lin.korj.P = Linnoituskorjauspaja

Lin. RP = Linnoitusrakennuspataljoona Er.TyöK = Erillinen työkomppania
Er.Lin. RK = Erillinen linnoitusrak.komooania
330
Puolustusministeriö ilmoitti 30.7.41linnoitusasiaintoi- sen jaettavaksi VI AKE:n ja Ryhmä Oinosen(R O)
mikunnalle "pitävänsä tarkoituksenmukaisena. että toi- kesken. Kun VII AKE oli saanut oman osasto 4:n
mikunnantyöskentely nyt käynnissä olevien sotatoirnien perustamisensa yhteydessä, oli Karjalan Armeijalla käy-
vuoksitoistaiseksikeskeytetään. Kun kuitenkinon ilmeis- tettävissäänoman osasto4:n lisäksi kolme valijohtopor-
tä, että vast'edeslinnoitustöitäedelleenkintullaanjatka- rasta.
rnaansellaisissa olosuhteissa,jotka edellyttäväterinomai- Junttila sai 10.7.41ohjeekseen,että nvarsinainentoi-
ja
sella menestyksellä tunnustustaansaitsevallatavalla mintaporrason AK:ien esikunta.Kar.AE:n Os. 4:llä on
toimineenlinnoitusasiaintoimikunnanedelleenpysyttä- etusijassaohjaavan,tarkastavanja yhteyksiä pitävän
mistä,, ministeriöei hajoittanuttoimikuntaavaansäilytti elimen tehtävät. Tämän mukaisesti järjestetään
senentisessä kokoonpanossaan. Kar.AE:n Os. 4 mahdollisimmansuppeaksikäsittäen
osastonpäällikönlisäksikaksi toimistoinsinööriä ja huol-
topäällikönsekätarpeellisentoimistohenkilökunnan. Ny-
kyään on ainoaslaanyhdentoimistoinsinöörintoimi täy-
Välijohtoporras tetty.>
Kar.A;n arrneijakuntien osasto4:iin piti muodostaa
vain yksi toimisto,johon osastonpäällikönlisäksikuuluisi
Välirauhanaikaisenliikekannallepanosuunnitelman rnu- - työmaainsinööri,
kaan piti kuhunkin viiteen armeijakuntaanpe:lstaa lin- - suunnitteluinsinööri,
noitusrakennusjoukkojen paikallinenjohtoelin,esikunnan - huoltoupseerija
neljäs osasto (sivu 306). Kun sota alkoikin liikkuvin - tarpeellinentoimistohenkilökunta.
sotatoimin,eivät nämä 5 johtoelintä riittäneet, vaan oli Osasto4/Kar. AE lakkautettiin 1.8.41,kun armeijakun-
nopeastija inprovisoidenperustettavauusia.Kokoonpa- tien yastaavatosastotolivat ehtineettottua tehtäviinsä.
nokaanei vastannutmuuttuneita olosuhteita,nehänoli Ne olivat toiminnallisestialistetut pioneerikomentajille,
suunniteltu vain linnoittamistöidenjohtamiseen.Näin mutta aseteitsehällintoa,huoltoaja kassapalvelua koske-
ollen ei voitu noudattaavahvistettujamäärävahvuuksia, vissaasioissane olivat päämajanlinnoitusosaston alaisia.
mutta uusiakäanei ehditty laatia,jot€n osasto4:t, minkä Kar.A:n pioneerikomentaja,eversti Vainio kiinnitti
nimen ne säilyttivät, muodostettiinkulloinkin tarkoituk- 1.8.41huomiotasiihen,että,Os.4:npäällikötmääräävät
senrnukaisimmalla tavalla. Ne olivat yleensäpienempiä omilla työmaillaantyön teknillisensuoritustavan, mikäli
kuin määrävahvuus ole erikoistapauksissatoisin mää-
Kun Karjalan Armeija saattoivatedelleenalistaa pa-
vaihteessa. oli selvää. mutta sentuli tapahtuavain tiet-
maanmelkoisenmääränlinnoitusrakennusjoukkoja. Esi- tyä tehtäyäävarten. Tällöin pataljoonatolisivat vastaa-
kuntaan muodostettiinjo kesäkuunlopussa osasto 4, van pioneerikomentajan alaisia.Sensijaanniiden alista-
jonka päälliköksimäärättiin insinöörikapteeni A. Juntti- minenrykmentilleei ollut suotavaa.
lä. Tämän ensimmäiseksitehtäväksituli ryhtyä kokoa- Kun I AKE elokuunalussapanliinjohtamaansotatoi-
maan Karjalan Armeijan hyökkäystävarten tarYittavia mia Laatokan luoteis- ja länsipuolella,tarvittiin sen
rakentajavoimia.Hän teki linnoitustöidenjohtajalle esi- linnoitusrakennusjoukkoja johtamaanosasto4, joka saa-
tyksen 1l-12 linnoitusrakennuspataljoonan ja näiden tiin aikaanlakkauttamallaKar.AE:n Osästo4, joka nyt
johtoelinten hankkimiseksi. Linnoitusosasto keskitti oli jo tehnytkin tehtävänsä,armeijakuntienosasto4:t
alueellejoukkoja pääasiallisestiproomukuljetuksinSai- olivat päässeettoiminnanalkuunja saaneetpataljoonan-
maan vesistöltä.Tällä suunnallaennestäänolevat patal- sakäsiinsä.
joonat mukaanlukien oli Karjalan Armeijalla hyökkäyk- l4.Divisioona irroitettiin heti sodan alusta suoraan
sen alkaessa10.7.41kaikkiaan l1 linnoitusrakennuspa- päämajan alaiseksi yhtymaksi Repolan-Rukajärven
taljoonaa. suuntaan.Se taruitsi näin ollen omat linnoitusrakennus-
Linnoitusosastoalisti Karjalan Armeijalle 2.'7.41rav- pataljoonansa ja näille johtoelimen,joka muodostettiin
hanaikaisenI AKE:n Osasto4:n. Armeijakuntaoli hajoi- Nurmeksessa olevasta Työpiiri420:stä.Osasto4ll4.D:n
tettuja sen esikunta alistettu Kar. Alle, jossasiitä tuli VI päälliköksi tuli työpiirin päällikkö,insinööriO. Laajarin-
AKE. Insinööri Määttäsen johtama osasto 4 oli kuiten- ne.
kin jätetty paikoilleenjaoli nyt linnoitusosaston käytettä- Pohjois-Suomessa jouduttiin linnoitusrakennusjoukot
vissä.Alistuksesta tiedottaessaan linnoitusosasto määräsi ryhmilrämään 1äysin alkuperäisesIä suunnitelmasta poi-
 331
keten. Koko itäraja Kuhmostaaina Jäämereenasti tuli kin osoittautui välttämättömäksisuorittaa huoneraken-
saksalaisenArmeeoberkommandoNorwegenin (AOK nustöitä hyvin suuressamäärin. Näitä tarvittiin sekä
Norwegen)johtoon; myöhemminsen nimeksituli AOK joukkojenhuoltoavartenettä myösalueittensiviilihallin-
Lappland,Siihenkuului 3 armeijakuntaa,yksi Kiestingin non tarpeisiin.Tällaisia töitä johtamaanperustettiinra-
-Uhtuan, yksi Sallanja yksi Petsamonsuunnalla.Rau- kennuspiirejä,joiden
alaisinatoimi sekälinnoitusraken-
han ajan V AK, josta tuli sodan alkaessaIII AK, nuspataljooniaettä myösarnmattimiehistämuodostettu-
alistettiinjo i5.6.41 saksalaisillesiten, että Kiestingin- ja erillisiä linnoitusrakennuskomppanioita. Organisaa-
Uhtuan suuntaantulivat armeüakunnanpääosauvain tiossane vastasivatosasto4:ääväliportaana,mutta eivät
yksi yhtymä,6.DivisioonasuunnattiinSallaan. kuuluneetminkäänsotatoimiyhtymänesikuntaan.
Alueen työvoimajaettiin siten,että Suomussalmen ja EnsimmäiseksiperustettiinViipurin rakennuspiiriIV
Kuusamonsuunnillaperustetut3 pataljoonaatulivat III AK:n käskyllä12.9.41.Sentehtävätmääritettiinseuraa-
AKlle ja Kemijäri'ensuunnan3 pataljoonaa6.Divisioo- viksi:
nalle. Johtoelimiksi perustettiin insinöörikapteeniV. ,- suorittaatarvittavattien-ja sillanrakennustyöt;
Kärkkäisenjohtama Os.4/III AKE pohjoistenpiirien - suorittaatarvittavat raivaus-ym. työt Viipudn rata-
yli-insinöörintoimistonja Työpiiri 560:nhenkilökunnasta a l u e e l l a. . .
sekä insinöörikapteeniP. Turusen Os.4/6.DE Työpiiri - raivataja puhdistaasotilaallisiintarkoituksiinvaratut
570:nhenkilökunnasta. rakennus-,varikko-ja kenttämakasiinialueet sekäka-
Saksalaisten pyynnöstälähetettiinPohjois-Suomeen li- sarmitym. puolustuslaitoksen rakennukset,saattaane
säälinnoitusrakennuspataljoonia. Kiestinginsuuntaantu- käyttökuntoonsekäsuorittaatarvittayatlisärakennus-
levat annettiin III AK:lle, mutta Sallan suunnallane työt;
joutuivat toimimaanniin kaukanaselustassa, että niitä ei - valvoa PM:n Lin.os:n perustamienautokorjaamojen
ollut tarkoituksenmukaistaalistaa 6.D:11e,vaan niitä toimintaa;
johtamaansiirrettiin Alakurttiin Ryhmä Oinosenkäytös- - perustaasotavangeista työmuodostelmiaerilaisiarai-
tä vapautunutinsinööriMäättäsenjohtoelin - Osasto4 vaus-ym. töitä vartensekämuodostaatyökomppanioi-
Määttänen. Se alistettiin saksalaiselleKomendör der ta . ..)
Bautruppen43 -nimiselletyöjoukkojenjohtoelimelle,jol- Linnoitusosastomääräsipiirin päälliköksi insinöörikap-
la oli saksalaisiarakentajajoukkojajohdossaanja joka teeni E. Aallon. Yiipurin rakennuspiiriotettiin suoraan
itse asiassayastasisuomalaistaosasto4:ää.Kun suoma- linnoitusosaston alaiseksi12.10.41
lainen 6.Divisioonavuodenlopulla kuluessalisää:
suunnalta,lakkautettiin
olevat suomalaiset linnoitusrakennusjoukot l.4l Aänislinnaan,
Osasto4 Määttäselle. - Kannaksenrakennuspiiri20,11.41Käkisalmeen.
Kun Petsamossaoleva tie- ja vesirakennushallinnon Aunuksenrakennuspiirialistettiin Karjalan Armeijalle,
työvoima otettiin linnoitusosaston alaiseksi,määrättiin muut jäivät linnoitusosaston johtoon. Kullekin piirille
perustettujenpataljoonienjohtoon 16.9.41alkaen insi- määrättiintietty toiminta-alue.Tehtävätolivat samanta-
nööri A. Lindroosja johtoelimennimeksiannettiinOsas- paisetkuin Viipurin piirin.
to 4 Lindroos. nHangon motinu suunnalla tilanne oli Seuraavaluettelo esittää välüohtoportaat,niiden toi-
vakiintunut asemasodaksi ja lT.Divisioonaoli siirretty minta-alueetja päälliköt vuoden 1941 loppuun saakka.
Itä-Karjalaanjo 16.7.41.Syyskuussasiirrettiin alueen Edellä mainitun Osasto4/Kar.AE:n lisäksilakkautettiin
ainoalinnoitusrakennuspataljoonakin Rukajärvelle.Näin- vielä ennennrodenloppua.n
ollen osasto 4 oli käytettävissäPetsamon suunnän - Osasto4/17.DE(HRE) 30.8.41,
johtoelimeksi. - O s a s t4o/ R O E 18.10.41ja
Takaisinvallatuilla alueillasamoinkuinItä-Karialassa- - Osasto 4/6.DE 12.12.41.
332

Johto- Päällikkö
porras

Os.4/Kar.A Joensuu-Leppäsyrjä Ins.kapt.A. Junttila

Os.4/I AKE Pälkjärvi- Räisä1ä-Kiviniemi Ins.kapt.A. Junttila
Os.4/II AKE Savonlinna-Simpele-Sormula(Muolaa)-Semsjärvi Ins.kapt.V. Tuompo
Os.4/III AKE Taivalkoski-Kananainen Ins.kapt. V. Kärkkäinen, ins.kapt. M.
Suurpää
Os.4/Iv AKE Ravijoki- Lappeenranta-Hanhikemppi-Uusikirkko Ins.kapt.V. Suomio
Os.4/VIAKE Tuupovaara-Värtsilä-Vitele- Aunus Ins. A. Rosendahl,ins.kapt.H. Paasikal-
lio
Os.4/VII AKE Joensuu-Tohmajärvi- Kolatselkä-Jessoila -
Aänislinna Ins.kapt.E. Setälä
Os.4/ROE Joensuu- Ilomantsi- Agläjärvi-Varpakyla -
Onkamus-Kaitajärvi Ins.J. Määttänen,ins.Y. Karjalainen
Os.4/6.DE Kemijärvi- Jyrhämä-Alakurtti Ins. P. Turunen,ins.kapt.H. Paasikallio,
ins.kapt.F. Sonck
Os.4/l4.DE Nurmes-Repola-Tiiksjärvi - Novaja-Tiiksa Ins. O. Laajarinne
Os4ll7.DE Tammisaari-Pohja Ins. A. Lindroos
Os.4/Määttänen Alakurtti Ins. J. Määttänen
Os.4/Lindroos Petsamo Ins. A. Lindroos
Viipurin raken-
nuspiiri Viipuri Ins.kapt.E. Aalto
Sortavalan
rakennuspiiri Sortavala Ins.T- Helin
Kannaksenra-
kennuspiiri Käkisalmi Ins. S. Keinänen
Aunuksenra-
kennuspiiri Aanislinna N. Lehto

ja
perustaminen
Linnoitusrakennusjoukkojen niiden perustamistehtävistä ja lakkautettavistatyöryh-
mistä,jotka käytettäisiinmuodostettavien joukkojentäy-
organisaatio
dennykseksi.Liikekannallepanossa tulisi suurin osa tyG
jää-
Linnoitustöidenjohtaja oli jo 14.6.41tehnyt päätöksen, väestäsiirtymäänkenttäarmeijaan.Resewiläisiäsai
jonka mukaan luovuttiin suunnitellustaliikekannallepa- da työryhmiinvain seuraavatmäärät:
nosysteemistä ja 15.6.41lähetettiin armeijakunnilleesi- I A K 214miestä
käskyuudenlaisesta organisaatiosta.Yhteiskaskyeli'Oh- I I A K 270miestä
je työpiirien lkp.valmistelujavartenovalmistui 16.6.41. I I I A K 160miestä
"Rauhanaikaisistalt.työjoukoistaperustetaanlkp;n sat- I V A K 472 mrestä
tuessalt.työryhmiä,käsittäenesikunnan,linnoitusvaras- V A K 170 miestä
tokomppanianja 2 linnoitusrakennuskomppaniaa. Mää- Kar.sl t)z mlesta
rävahvuudetliitteenä N:o 1. Aikaisemminsuunniteltuja Yhteensä 1438miestä
linnoituskorjauskomppanioita ei perusteta.nKun ennen Lisäksituli pieni joukko reserviläisiäpäämajanlinnoitus-
oli pataljoonaänkuulunut 3 komppaniaa,oli niitä nyt osastoon sekälinnoitusmateriaalitoimistoon.
vain 2 ja henkilömäärä oli täten pudonnut 765:stä Työryhmiin kuuluvat ei-reserviläiset oli pidettäväpal-
531:een. veluksessa, mikä oli mahdollistasotatilalainnojalla.Kun
Käskyn liitteenä jaettiin kullekin työpiiritle luettelo työvelvollisuuslakitulisi voimaanliikekannallepanon yh-
 333
teydessä, työjoukottäydennettäisiin työvelvollisilla. kuntäavaraamaan.Muu päällystöoli sijoitettavaarmei-
KotijoukkojenEsikunta,jonka tehtäviinkuului työvel- jakuntien sisäisinjärjestelyin.Todettakoontässäyhtey-
vollisuuslainsoveltaminenkäytäntöönja työvelvollisten dessä,että urakoitsijatoiminimiäei nyt käytetty valmiina
hankkiminensekä puolustusyoimienettä talouselämän organisaatioina,kuten oli aikoinaansuunniteltu,mutta
palvelukseen,antoi tästä ohjeet 6.7.41.,Kun linnoitus- sekä päällystöä että miehistöä otettiin perustettavien
työmailla on vastuuntuntoisiatyöntekijöitä,jotka halua- pataljoonientäydennykseksi.
vat vapaaehtoisina tehdätyötä maanpuolustuksen hyväk- Seuraavassa luettelossaoyat perustetutlinnoitusraken-
si ja kun ei ole asianmukaistamäärätäheitä työvelvolli nuspataljoonatliikekannallepanon jalkeen. Se poikkeaa
siksi,on kussakinyksityistapauksessa määrättävätyövel- esikäskynyhteydessäannetustaluettelostavain sikäli,
volliseksise työntekijä,joka aikoolähteäpois työmaalta että hajoitettavientyöryhmienIl3 ja 573sijastalakkau-
ja joka tahdotaantyössäpidättää., tettiinkin työryhmät 11.61a 574ja että Lin.RP 561 piti
Kun liikekannallepanoeli YH oli käsketty, annettiin alunperin alistaapäämajalle.
I 8.6.4I "LinnoitustöidenJohtajankäsky lt.työjoukkojen
lkp:oa varten". Sen mukaan määrättiin )perustettavien
It.työmuodostelmien nimeksiLinnoitusrakennuspataljoo-
na (lt.rak.patl.).Niiden numerotovatsamatkuin perusta-
vientyöryhmien,esim.:Lt.Rak.P 232., Hanell oli kirjoit-
tanut Bonsdorffille:"Jos katsotteedullisemmaksinimen
Perustamispaikka
työryhmä asemestakäyttää Linnoitusrakennuspataljoo-
na, ei minulla ole mitäänsitä vastaan.Päinvastoinraken-
nussanaon parempikuin sanatyö. Sensüaankatson,että F
on erittäintärkeää,että numero,(nimi) säilytetään,koska
tästäon sekämoraalista hyötyäeträmyöskinkäytännöl- SAK SAK 1
listä.' Myöhemminkinhän korostitässäsuhteessa perin- SAK 2
teenaryoa. SAK 3
Joukkojennirnienlyhenteissäesiintyi aluksi kirjavuut- SAK 4
ta: Lt., Linn. ja Lin., kunnesjärjestelyosasto4.10.41 SAK 5
määräsilyhenteenäkäytettäväksi,Lin.,. Tämän mukai- 210 211
sesti tulivat käyttöön nimitykset
1.Er.Lin.RK,Lin.os. Ummeljoki-
Liikekannallepano Inkeroinen
tamaan improvisoidusti. Niinpä esimerkiksi työpiiri zt6
570:ssä,Pohjois-Suomessa, jouduttiin tekemäännimeno- 230 231
joukkojenkeskitykselletarpeellisiatie- PM SydänmaanUtti
maansaksalaisten 232
ja siltatöitä jo ennen varsinaisenYH:n alkua. Täällä 25r
muodostettiinaluksityöryhmiä,jotka nimettiin komenta- 254 I I A K Hamina-Kannusjärvi
jansa mukaan (Ryhmä Helminen, Ryhmä Puranenja 255
Ryhmä Merisalo).Myöhernminne olivat työpataljoonia 257 Uusikylä
ja sitten linnoitustoimistonohjeidensaavuttualinnoitus- HK-A
rakennuspataljoonia. - IV AK:n alueellaotettiin käyt- HK-B II AK Lankila-Taavetti
töön oma numerointUärjestys sisäisissäasioissa.Esimer- HK-C I
kiksi LinnoitusrakemuspataljoonatHK-A, HK-B ja 110 111 112 Vainikkala
HK-C saivat numerot 11, 12 ja 13. Linnoitusosasto 115 117 I A K Savitaipale
kuitenkin kielsi muiden kuin virallistennimitystenkäyt- li6 113 Lyytikkälä
tämisen,jotta ei syntyisi sekaannusta.- LI.RP 211:stä 341 343 PM Joroinen
ruvettiin Kar.AE:ssakäyttämäännimitystäLentokentän- 342 I I I A K Sulkava
rakennuspataljoona, se kun teki pelkästääntällaistatyö- 344 I I I A K Puumala
tä, mutta linnoitusosasto palauttialkuperäisen nimen. 330 333 3 3 1 PM Joroinen
Edellä mainitun käskyn liitteenä oli luettelo pataljoo- 334 PM Joroinen
nien komentajista,näiden apulaisistaja komppaniain 335 337 III AK Sääminki
päälliköistä,jotka linnoitustoimistooli pyytänyt pääesi- 336 I I I A K Enonkoski
 Edellä mainitussakäskyssäoikeutettiin armeijakunnat
sijoittamaanpataljooniinpalkattuakansliahenkilökuntaa
hajoitettavistatoimistoistasekäurakoitsüaintyöyksiköis-
tä. Sama koski myös lottia. Perustamisen jälkeen mah-
Perustamispaikka
dollisestiyli jääneistäteknikoistaja rakennusmestareista
F oli tehtäväluettelo,jotta heitä voitaisiinkäyttää vastaa-
viin tehtäviinmuualla.
461 465 PM Alapitkä as Sellaisettyökoneet,työkalustoja taryikkeet,joita ei
463 466 PM Kajaani suoritettaviksimäärätyissätöissätarvittaisioli siirrettävä
462 I V A K Ahmavaara taemmaksiarmeijakunnanmääräämiinpaikkoihin.Mu-
464 IVAK Viinijärvi kaan otettavamateriaali oli vietävä perustamispaikkoi-
421 IVAK Petäiskylä hin. Samoin oli meneteltäväurakoitsüain kalustonja
429 IVAK Ontojärvi materiaalin suhteen.
I V A K Uimaharju Kutakin pataljoonaa vartenoli tilattu 160kivääriä (50
Er.Työr. 5 5 5 V A K Suomussalmi kpl komppaniaaja l0 kpl esikuntaavarten) sekä yksi
560 561 VAK Taivalkoski tuliannos patruunoita. Näiden saannissaoli kuitenkin
563 V A K Kuusamo vaikeuksia ja monet pataljoonatjäivät aluksi kokonaan
570 571. 5'73 PM Kemijärvi vaille aseita.
)tz V A K Joutsijärvi Määrävahvuuksien mukaistenmoottoriajoneuvojen va-
574 VAK Pelkosenniemi raamisen tuli tapahtua armeijakuntien kautta, samoin
811 812 Kar.sl. Skarpkulla-Grännäs hevostenja ajoneuvojen.Maan heikosta autokannasta
813 tvl e- Uusikaupunki johtuen tässäsuhteessailmeni heti vaikeuksia.Hanell
kysyikin operatiiviseltaosastolta20.6.41,oliko tarkoitus,
Huomautus että armeüakunnatantavat niille alistetuille joukoille
UudenkylänvarikkotyömaalleperustettuLinnoitusrakennuspa- kulloinkin tarvittavat autot ja pyst''vätköne tähän sekä
tauoona257 ei esiinnymyöhemmissä luetteloissa,koskase oli miten päämajanalaistenjoukkojen kuljetusvälinetarve
tavallaan,paikallinen"eikäsitä siirrettymihinkään.Vaßinaisia tultaisiin tyydyttämään.Linnoitustöissä oli talvenaikana
pataljooniaporustettiinnäin ollenvain 43. ja 1100 autoa eli siis yksi auto 30
Nyt oli ilmoitettu, että autojajäisi vain
auto 140miestäkohden.Tämäoli niin vähän,
Seuraavassa taulukossa
varastotjäisivät eväkuoi-
joukoista sekä niiden alistussuhteista heti perustamisen
matta."Yksistäänkoneidenarvo on 150miljoonaamark-
iälkeen.
kaa ja ne ovat tällä'hetkellä korvaamattomia).Lopuksi
Hanell esitti, että työmuodostelmienperustaminenoli
Rauhan Sodan Perus- Lakkaute- Alistus keskeytettävä,ellei minimitarvetta - 500 autoa eli yksi
aJan ajan tetut auto 50 miestä kohden- pystyttäisitäyttämään.Ilman
yhtymä yhtymä patal- ryhmät Päämaja Yhtymät kuljetusvälineitätyömuodostelma ei voisitoimia.
ioonrf Operatiivinenosastosähköttivastaukseksi heti seuraa-
vana päivänä,että töitä oli jatkettava mahdollisuuksien
IIAK IV AK l 8 2 t2 6 rnukaan samoin kuin perustamistakin.Armeijakunnat
IAK VAK 3 3 3 voinevat "rajoitetussamäärässäavustaa kuljetuksissa,
IIIAK IIAK 7 4 3 sensijaanne eivät voi luovuttaa autoja työjoukoille".-
IV AK VIIAK ,7 Toimeenoli vain tultava!
3 2 5
VAK IIIAK 6 2 1 5 Ajoneuvojenotto kenttäarmeüantarpeisiin oli varsin
Kar.sl l7.D 2 I 2 totaalista. Niinpä raivaustraktoritkinmenivät tykistön
15 l8 25 vetäjiksi,joten niitä oli ruvettavapian keräämääntakai-
sin,kun niitä tarvittiin mm. lentokenttätöihin.Tykistöko-
Euomautus mentaja lähetti 22.8.41 tykistöjoukoilleentiedustelun
Kar.sl:n perustamistapataljoonistatoinen alistettiin Merivoi- selvittääkseen,mihin olivat joutuneet puskutraktorit,
mienEsikunnalle. nerityisestion kysymys. . . 19 kpl:staTD 14 traktoreita

. . ." Joukoilleluvattiin antaatoiset traktorit näidenluo-
vutettaviksimäärättyjentyökoneidentilalle.
Edellä mainitussakäskyssä(18.6.41) annettiin myös
perusohjeetlinnoitusrakennusjoukkojen huollosta.Muo-
nitus tapahtuisi,yhteistoiminnassa lottienja AK:n inten-
dentin kanssa".Majoitus-,lämmitys-ja valaistusvälineis-
tä piti pataljoonienkomentajienantaa >olosuhteisiin so-
veltuvimmatohjeetitsenäisesti',.
,Siihen asti kunnes toisin määrätään,lt.ty<tryhmiin
määrätyt nauttivat normäalisiapalkkaetujaan."Jo seu-
raavanapäivänäeli 19.6.41tätä määräystäselvennettiin
niin, että 'työhön jääville on edelleenkinsuoritettava
palkat aikaisemminvahvistettujenpalkkausnormien mu-
kaisestivaikkakinhe olisivatsellaisiaasevelvollisia, jotka
ovat saaneetlykkäystäpalvelukseen astumisestatai ovat
siitä vapautetutLinnoitustoimistontai sen alaistentyö-
muodostelmien palvelukseen jäämistävarten., Palkatoli
maksettavatyöntekijöilleitselleen,mutta näitä oli avus-
tettava rahojen lähettämisessäheidän huollettavilleen,
jopa lähetettäväne tarvittaessavirkakirjeenä.
Tässäyhteydessä on syytätodeta,että kenttäarmeijaan
jotka olivat olleetlinnoitustöissä
siirretyillereserviläisille,
vähintään6 kuukautta,maksettiinmyös palkkaalinnoi-
tusmäärärahoista, aluksi perheellisille2f 3 ja perheettö-
mille I /3 heidänlinnoitustöissä saamastaan keskimääräi-
sestäkuukausiansiosta. Myöhemminpuolustusministeriö
pienensinämäsotakuukausipalkat 50ja 20 prosentiksi.-
Tällainenpalkanmaksuoli yleinenvaltion töissä.Monet
yksityisettyönantajat
tekijöilleentäyden
Hanell kirjoitti 2.7.41
viseenosastoonseuraavaa. nVoiehkätuntuaoudolta,että
tämän organisationhenkilökunnallemaksetaanpalkkaa
- että siis linnoitusrakennuspataljoonien kantahenkilö-
kunta samoinkuin työvelvollisetkinsaavatrauhanaikai-
sen palkan. Kaksi kertaa olen tehnyt Linnoitusasiain
toimikunnalleesityksen,jonka mukaantyövelvollisetrin-
nastettaisiinreserviläisiin.Kaksi kertaaon asiaakäsitel-
ty, mutta yksimielisestion oltu sitä mi€ltä, että näin ei
voida menetellä,koska se on lainvastaistaja sitäpaitsi
voisiaiheuttaaselkkauksia. Minulle on huomautettu,että
nämämieheteivät yleensäole asepalvelukseen kutsuttu-
ja, vaanvapaitatyömiehiä,jotka sensijaan,että työsken-
telisivätkotiseudunsotataryiketeollisuudessa, ovattyössä
sotatoimialueella.Erityisesti on minulle korostettusitä,
että pääasiahan on,että työt suoritetaannopeastijahyvin
ja että palkkauskysymys on osittainkirjanpidollinenasia,
koskatyövelvollisetitse huolehtivatruokansamaksusta,
vaatteistaanja perheestään. Tähänverratenei toimikun-
ta katsomahdollisenepäsuotuisan suhtautumisen joukko-
335
jen taholta merkitsevänpaljoakaan.nAsian ydin olikin
siinä, että näidenjoukkojen perustaminentapahtui työ-
velvollisuuslain eikäasevelvollisuuslain nojalla.
Hieman myöhemminHanell kirjoitti asiastaarrneija-
kuntien komentajille.Seuraavaote on hänenkirjeestään
kenraalimajuriSiilasvuolle5.8.41.,Työmuodostelmien
rinnastaminenpalkkaussuhteessa reserviläisiinolisi edel-
lyttänyt lainmuutokseq.Tällaisenlainmuutoksenaikaan-
saamiseenei olisi ollut minkäänlaistamahdollisuuttä,
koskatyöväenedustajataivanjyrkästi olisivatsitävastus-
taneet>.
Osoituksena siitä että tämäjärjestelyjatkuvastiaiheut-
ti kitkaa, esitettäkööninsinöörikapteeni A. Junttilan kir-
jelmä 12.12.41."Os.4/I AKE:n työmailla on monessa
paikassatäytynyt panna reserviläisettyöskentelemään
rinnakkaintyövelyollistenkanssa.Usein,mm. Valkjärven
sahalla,joutuvat miehettekemäänylitöitä, jolloin työvel-
vollisettavallisentuntipalkkansalisäksisaavatvielä yli-
työkorvaustakin,rnutta reserviläiseteivät saa mitään
lisäkorvausta.o Tämänvuoksihän esitti, että reserviläisil-
le voitaisiintällaisissatapauksissamaksaatuntipalkkaa.
Vastausoli, että sitä ei voitu maksaamuille kuin sellaisil-
le reserviläisille,jotka oli npysyväisesti siirretty johonkin
lin.rak.yksikköön".
Pohjois-Suomessa oli eräässävaiheessaasia yritetty
ratkaistasiten,että miehille maksettiintuntipalkansijas-
ta päiväpalkkaa,jolloin säästyttiinnoissaoloissahanka-
lalta tuntikirjanpidolta. Valituksen johdosta jouduttiin
maksamaan jälkikäteen.
ylitöitä pakostakin jouduttiin teettämään
runsaasti.KapteeniMeriluoto kirjoitti lokakuussalinnoi-
tustöidenjohtajalle, että 'työtehon täytlT/ siitä kärsiä'.
Linnoitusosasto antoikin 7.1l.4l ohjeita ylitöiden teettä-
misestä.Kirjelmän mukaanoli esiintynyttapauksia,että
oli 6 viikon ajan teetetty 15 tuntisia työpäiviä, olipa
jossakinpalkkalistanmukaanollut 24 tuntisiä työpäiviä,
siisilman ruokatunteja.Eräät sotatoimiyhtymienkomen-
tajat olivat vaatineetylitöitä tehtäväksilaajassamitassa,
olivat jotkut pataljoonankomentajatilmoittaneet.Meri-
luodonäskeisestä kirjelmästäkuultaa epäilys,että palk-
kalistoihinolisi merkitty tekemättömiätyötunteja.Pää-
majassa30.10.4I pidetyssäneuyottelussa todettiin, että
nerinäisissäLin.RPataljoonissaon ollut virheellisyyksia
palkkaustulkinnoissa, jolloin yksityisetmiehetovat nosta-
neet luonnottomiakuukausi-ja päiväpalkkoja.,Ohjeissa
linnoitusosastokorosti, että lain määräyksiäylitöiden
suhteenoli noudatettavajo pelkästääntyövoimanfyysi-
senkunnonvuoksi.
Eräässäkatsaul$essaverrattiin työvelvollistentalou-
dellisiaetujataistelujoukoissa palvelevienvastaaviinoloi-
336
hin. ,Ne edut ovat olleet ehkäjuuri maan pohjoisosissa joen pohjoisrannalla,vänr. Liewendahlmuutamanmie-
liiankin suuret,koskapakorttipeli on tullut vapaahetkien hen kanssa vasenta sivustaajoen eteläpuolella,sekä
työksija tuhansiinnousevienpanostennostajatkäyttävät keskustassa kaikki muut saatavissa olevat miehet.Patal-
voittonsasaksalaisiltavapaassakaupassasaatayiinväki- joonastasaatiinkokoonryssiävastaan46 kiväärillä aseis-
juomiin. Jajuopotteluon sittenaikaansaanut kurin laske- tettua miestä.Lisänäoli miehiämuistäyksiköistä.Ryssät
misenikävinesivuilmiöineen." olivat vahvastiaseistetutkrh:lla (ampuivatn. 15 kranaat-
Oma ongelmansa oli linnoitusrakennusjoukkojen varus- tia), pk:illa, käsikranaateillay.m. ja pitivät yllä erittäin
tekysymys.Bonsdorffkirjoitti asiasta26.'7.41pääifier,- kiivastatulta ampuenräjähtävilläluodeilla . . . Pataljoo
dentille seuraavaa.Eräissäyhtymissäoli tyovelvollisille nan tappiot: I haavoittunuttyövelvollinen,t haavoittu-
jaettu sotilaspukuja ja eräissätätä suunniteltiin.Yhtenäi- nut saksalainenautonkuljettajaja I kuollut hevonen.
sen käytännönsaavuttamiseksihän kiinnitti huomiota Kaikkiaan kaatui omalla puolella saatujentietojen mu-
kysymykseneri puoliin. Ihanneratkaisutietenkin olisi kaan 5 miestäja haavoittui 7. Kaatuneitaryssiälöydet-
ollut, että myösnämäjoukot olisivatsaaneetsotilaspuvun tiin mäeltä7".
tai ainakin yhtenäisettyöasut, olisihan se helpottanut
toimintaäsotanäyttämöllämonessakin suhteessa. Linnoi-
tusosastooli kuitenkin pitänyt mahdottomana saada soti-
laspukujakaikille työvelvollisille, minkä takia oli suunni- Linnoitusmäärärahat
teltu yhtenäiseksitunnukseksiharmaa käsivarsinauha,
jossatekti ,Linnoitustyöt,ja pataljoonannumero.Pidet-
tiin kohtuullisena,että miehet maksaisivatmuonansa Välirauhanaikana oli linnoitusosaston käyttöön annettu
lisäksimyösvaatteensa, saivathanhe ,varsintyydyttävää varoja linnoitustoimintaa varten vuosineljänneksittäin.
palkkaa,. Liikuntavaiheenaikanaei kuitenkaanollut kyselinnoitta-
Asia ratkesiluonnollisestikin siten,että sotilaspukujaei misesta. Hanell kirjoitti asiasta puolustusministerille
saatu,vaan miehet esiintyivätsiviilivaatteissaan. Aluksi 5.'l.41 seuraavaa.nOn vaikeata määritellä, millaiseksi
määrättiinkäyttöönkäsivarsinauhat, joita Linnoitusosas- toiminta kehittyy, mutta koska sitä Ylipäällikön anta-
to toimitti. Koska okäsivarsinauha on varsinkin syysp! mien ohjeiden mukaan edelleenon jatkettava, toisissa
meälläosoittautunutvaikeastihavaittavaksi,määrätään muodoissa,olisi tätä varten määrärahamyönnettävä,
. . . tunnusmerkiksirinnassavasemmallapuolenrintatas- koskamuutenkoko toiminnallaei ole pohjaa.Juuri siksi-
kun kohdalla kannettavatunnuslevy vaikeaarvioida,esitänvain kuukau-
kiinnitetty kokardi',, sanottiin päättyi noin 147 rniljoo-
Kuvan 191 mukaisen
2 7 .1 0 . 4.1k o k a r d iot l ij a e t t uj o a i k a i s em i n . - palkat
kenttäarmeijanreserviläisten noin 15milj. mk
Linnoitusosastoesitti puolustusministeriölle13.8.41, - linnoitusrakennusjoukkojenpalkat noin 67 milj. mk
että sen alaisissajoukoissapalvelevattulisivat sotatapa- - materiaali noin 52 milj. mk
turmalain piiriin. Perustelunaesitettiin,että joukot ovat - koneetjakalusto noin l milj. mk
sotilaallisestijärjestetytja sotaväenrikoslainalaisia.Ne - merivoimienmäärärahat noin 12milj. mk
joutuvat useintyöskentelemään vihollisentulen alaisina,
tappioita oli jo kymmenkuntakaatunutta."Kun työmie- Seuraaviakuukausiavartentehtiin vastaavasti määrära-
het po. muodostelmissa eivät voi kieltäytyä työskentele- haesitykset,jotka liikkuivat samoissa suuruusluokissa-
mästävihollisentulen alaisenatai alueilla,joissavihollis- Kenttäarmeijassa palvelevienentistenlinnoittajienpalk-
partioita on toiminnassa,on käsityksenimukaan oikeu- kasummanäyttää tosin pienentyneennoin 10 miljoonan
denmukaista,että heidättapaturmiensattuessarinnaste- paikkeille.
taan muihin taistelevissa joukoissatoimiviin . . ." - Asia Linnoitusrakennusjoukkojenmaksuliikenne tapahtui
ratkesikinmyönteisesti. samaantapaankuin rauhanaikanakin.Tiliosastonalaisi
Esimerkkejä linnoitusrakennusjoukkojen osallistumi- na olivat keskuskassat, joiden lukumääränousi melkoi-
sestataisteluihinon runsaastieri rintamansuunnilta. Seu- sesti näidenalaisinapataljoonienja erillistenyksikoi-
ja
raavassa otteita Lin.RP SAK 2:n sotapäiväkirjasta den kassanhoitajat. Yleensäpyrittiin jokaisenosasto4:n
4.11.41.Pataljoonaoli tuolloin KokkosalmellaKiestingin alueelle,usein sen sijoituspaikalle,sijoittamaankeskus-
länsipuolella."Kehittyi n. 3 tuntia kestänyttulitaistelu, kassa.Seuraavassa luettelossaovat vuoden 1941lopulla
iossarkm. KolDon miehet varmistivat oikeata sivustaa toiminnassa olleetkeskuskassat.
 337
Keskus- Päällikkö noitusosastoaedustivat mm. eversti O. Bonsdorff ja
kassa insinöörimajuriL. Ruoslahtisekätie- ja vesirakennushal-
lintoa mm. yliinsinööri K.J. Tolonenja piiri-insinöörit
249 Helsinki Kamr. A. Nieminen J.L. Tolvanenja J. Korhonen.Neuvottelussasovittiin,
261 TaaYetti-Aunus Kamr. A. Airo että TVH:n työryhmistäPetsamon,Sallanja Kuusamon
262 Lappeenranta- Kamr. A. Nieminen -Kiestingin suunnilla muodostetaanlinnoitusrakennus-
263 Pitkäranta-Viipuri Kamr. S. Majuri pataljooniaja näihin siirretäänkaikki työvelvolliset.Sen-
Lieksa-Elisenvaara Kamr. A. Jokipii sijaaninsinööritja osarakennusmestareista palaa takai-
265 Värtsilä-Aänislinna Kamr. Aune Svinhuf- sin TVH:n palvelukseenheti kun linnoitusosasto on jär-
vud Jestänytperustettaviinpataljooniinvastaavanpäällystön.
267 Kuusamo Kamr. K. Louhisto Työryhmätsiis muutettiin pataljooniksityötäänkeskeyt-
268 Kemijärvi Kamr. A. Hätinen tämättä.Linnoitusosasto perustipataljoonat16.9.41seu-
436 Myllykoski Kamr. L. Tamminen raavasti:
54s Maarianhamina Ins.kapt.R. Ingman Petsamonsuuntaan
- Lin. RP TV 1, komentajanainsinöörikapteeniN.
Lehto
- Lin. RP TV 2, komentajanainsinööriluutnanttiE.
TV-pataljoonat Stähle
Sallansuuntaan
Pohjois-Suomioli sikäli erikoisasemassa, että siellä oli - Lin. RP TV 3, komentajanasotilasvirkamies L. Valka-
suomalaistensotilas-ja siviiliviranomaistenlisäksi myös ma
sakalaisia, joiden avuksi oli jo sodan alustä alkaen - Lin. RP TV 4, komentajanainsinöörikapteeni
K.
annettusuomalaistatyövoimaa.Lisäksioli otettavahuo- Arvonen
mioon, että lain mukaansuomalaisetsiviiliviranomaiset Kiestinginsuuntaan
eivät voineettoimia virallisenvaltakunnanraian ulkoouo- - Lin. RP TV 5, komentajanainsinöörikapteeniE.J.
lella,missäkuirenkinmyöstaruirriintytivoiLaa.Niinpa Korhonen
kulkulaitostenja yleistentöiden ministeriöesitti 23.2.41, - Lin. RP TV 6, komentajanainsinööriluutnantti
K.
että päämajaottaisi huolehtiakseen siviilityövoimankäy- Kiianlinna
tön koordinoimisesta TV 7, komentajanainsinööriluutnanttiA.
Ylipäällikkö
13.8.41.Käskyssä insinööriO. Tynkkynen
käyttivät Kaksi viimeksi mainittua perustettiin 1.10.41ja neljä
- saksalainen armeijanesikuntaAOK Norwegen, viimeistälakkautetttin| 4.12.41,.
- Saksanilmavoimien eri osasrot Lin. RP TV 1:n l.Komppanian sotapäiväkirjaanon
- tie-ja vesirakennushallitus,
merkitty: '15.9.. ... Kompp. päällikkönätoimii rkm.
- rautatiehallitus
Martti. Miehistönäon työvelvollisia,miehiä,jotka eivät
- Lapin lääninhallitusja
ole kelvanneetaseelliseenpalvelukseen.He ovat joko
- päämajanlinnoitusosasto (itse asiassayhtymät, joille liian vanhoja tai liian nuoria. Mutta paljon on myös
työvoimaoli alistettu). 'sairaita'jä rikollisia.
On vähänoutoa,että nämärikolli-
Linnoitusosasto määrättiin perustamaanRovaniemelle set ja armeüanpalvelukseenkelpaamattomatnauttivat
johtoporras,(Lin.7),joka toimien kiinteässäyhteydessä täällähyvääpalkkaa
sillä aikaakun kunnonmiehettuolla
yllämainittujen elinten kanssa säännöstelee työvoiman edessätaistelevat nurkumatta Maamme valoisamman
käyttöä ja toimii ylimpänä suomalaistentyömuodostel- tulevaisuuden Duolesta.,
mienjohtoelimenä".
Käytännössä oli kuitenkinvain ratkaistavakvsvmvstie-
ja vesirakennushallituksen alaistentiety<imaiirÄosalra,
sillä saksalaisten
käytössäolevatyövoimaoli jo linnoitus- Linnoitusrakennusj oukkojenkäyttö
osaston johdossaja rautatiehallituksen sekäLapin läänin-
hallituksentyömaathoitivat kukin omat tehtävänsä.Ro- Hanell kirjoitti 2.7.41operatiivisentoimistonpäälliköIle,
vaniemelläpidettiin 26.8.41neuvottelukokous. iossalin- everstiluutnantti(myöhemminkenraaliluutnantti)E.N.

22 Suomenlinnoittamisen
historia
338
Hämäläiselle,todenneensa, nettäedustamaniorganisatio jotka on muodostettutai muodostetaan rauhanaikaisista
on Päämajassa hyvin vähäntunnettu,vaikka sejo toista linnoitusrakennuspataljoonista fHanellin tekstissäoli sa-
vuotta on toiminut suoraanpäämajanalaisenalaitokse- na työryhmä]. Jotta niitä käytetääntarkoituksenmukai-
na,r.Tällaisiajoukkojaei ollut organisaatiossa ennensotia sestion komentajienotettavahuomioonnäidentyömuo-
lainkaan ja näin ollen ei upseeristoa ollut myöskään dostelmienjärjestelyyn liittyvät rajoitukset . .. Töiden
koulutettuniitä käyttämään. suorittamiseksion yleensäsaatavaniille avuksi autoja
Välirauhan aikaiset linnoitustyömaat olivat nsuurin ra- muualta.n- Tähän kysymykseenlinnoitusosasto joutui
kennusyritys, mitä Pohjoismaissa koskaan on ollut,, Ha- puuttumaan myöhemminkin, mm. 21.8.41: ... "pienikin
nell kirjoitti. Keskitettyjohto oli tällöin paikaltaan,koska lisä linnoitusrakennuspätaljoonien vajavaisenautokannan
yhtenäistäsuunnitelmaaolisi muutenollut vaikeatoteut- vahvistamiseksi niiden suorittaessaarmeijakunnananta-
taa. Sotaanlähdettäessä oli kuitenkin välttämätÖntäha- mia ja heidänitsensähyväksituleviatöitä, lisääsuuressa
jauttaa organisaatioja antaase armeijakuntienpioneeri- määrinpataljoonientyötehoD.
komentajienjohtoon. Operatiivinenosastototesi linnoitusrakennuspataljoo-
"Viime sodanaikanaseurasinhyvin läheltätyömuodos- nien olevanosaksiyhtymien,osaksilinnoitusosaston alai-
ja
telmien toimintaa havaitsinselvästi,mihin liiallinen sia.,Pataljoonien lisäämisestä tai siirtämisestä armeijan
sentralisointi. . . vie. Samoinnäin myös,miten käy, kun tai armeijakunnanalueeltatoisellemäärääPM:n Op.os.
työmuodostelmiasijoitetaan töihin ilman kaaderia ja yhteistoiminnassa PM:n Linnoitusosastonkanssa.Ano-
vaillinaisin johdoin. Tä1löinoli kuitenkin kysymyksessä mukseton osoitettavaPM:n Op.os:11e.' Tällaisiapyyntöjä
asemasota, jolloin yleensätyömuodostelmienhoito on tulikin jatkuvasti, sillä varsinkin ltä-Karjalassa toimivat
helpompaa.Nyt on kyseessä liikuntasota, jolloin työryh- yhtymät olisivat tarvinneet tieyhteyksiensä kohentami-
mien organisointija johto käy hyvin paljonvaikeammak- seenpaljonenemmäntyövoimaakuin niille voitiin antaa.
si, sillä nythän ei ole suoritettavapelkkiä yksinkertaisia Hanell selvensivielä 11.7.41 alistuskysymystämm.
linnoitustöitä,vaanmitä moninaisimmattehtävätlankea- seuraavasti. Alistuksienyhteydessä on yleensänimettävä
vat työmuodostelmien suoritettavaksi.Ilrnan työjoukko- se päätehtävä, jonka suorittamistavartenlinnoitusraken-
jen luonnetta tuntevaa,pioneerikomentajalle alistettua nuspataljoona alistetaan. "On muistettava, että
erillistä€lintäja käyttöäAKE:ssaei voidänäitä muodos- It.rak.patl:entehtävänäon kaikin keinoin edistääja hel-
telmia tehokkaastikäyttää., pottaa taistelujoukkojen toimintaa. Näinollen voivat
Hanell selostisuunnitelmaa25 000 miestä käsittävän It.rak.patl:enkomentajatja komppanianpäällikötorna-
organisaationluomiseksi apuaan taistelujoukoille,milloin
vahvuuksiinei päästy. kääntymistäylemmän
kenttäkeittiöitä,vain vähän telttoja, puoleen.Varsinaisentehtävän suoritusei
puutteen vuoksi hyvin huono. - Myös työtä varten kuitenkaan saa viivästyä tilapäisen avun antamisesta
pataljoonattarvitsivat armeijakunniltasaataviaautoja. taistelujoukoille.,Tilapäisestivoitiin kalustoakin,esimer-
,Siis edustamanijärjestö on verrattavissasuureenyksi- kilßi traktoreitaasettaataistelujoukkojen käyttöön,mut-
tyiseen toiminimeen,joka joustavasti,kaikesta virasto- ta luovuttaminenei saanut tulla kysymykseen.Hanell
kankeudestavapaana,pyrkii täyttämäänsille kuuluvat muistutti myös siitä, että linnoitusrakennusjoukot olivat
tehtävät., aseteitsehänenalaisiaanja että yhtymillä ei ollut oikeut-
Operatiivinen osasto selosti 5.7.41 Hanellin kirjeen ta suorittäa niissä henkilömuutoksia,mutta ne voivat
perusteellalinnoitusrakennusjoukkojen toimintaakaikille tietenkin tehdä hänelle esityksiä.,Tämä järjestely on
alaisilleenyhtymille. oTeiden,siltojen ym. kunnostami- välttämätönsenvuoksi,että insinööri-ja teknikkokunta
seksi etenemisenaikana käytetääntaempanapioneeri- voidaan määrätä kokonaisuudenpuitteissaammattitai-
joukkojenvapauttamiseksi työmuodostelmia. Niiden tär- toaanvastaaviintehtäviin,.
keimpiätehtäviätulevatolemaan: Linnoitusrakennusjoukkojenalistaminen' yhtymille
- selkäyhteyksien kunnostaminen,raskaatsillat ja tie- saattoijohtaa myös epätarkoituksenmukaiseen menette-
korjauksetsekäuusienteidenrakentaminen; lyyn. Hanell kirjoitti yhtymien komentajille 12.7.41:
- lentokenttienkunnostaminen; "Nyt on kuitenkin tapahtunut, että Linnoitusosastor
- asutuskeskuksienlaitosten kunnostaminen,talojen varastoteräänAK:n alueellaon tyhjennettyja tyÖkalut
korjaaminensekä ym. annettu joukko-osastoille.Samoin on tapahtunut,
- korjauspajojen perustaminen. että työmuodostelmalta on otettu traktorit poisja siirret-
Näihin tehtäviin sopivatlinnoitusrakennuspataljoonat, ty jollekin tykistömuodostelmalle."
 339
"Edellytin ymmärrettävän,kuinka tärkeääon säilvttää
taneet 8623 km huonokuntoistaautotietä. Autoteiden
työmuodostelman kokoonpano ja sille tehtävänsä suorit_ kunnossapidosta antaakuvan,kun kilometrimääräkerro_
tamista varten annetut varusteet,työkoneetjne. . . . En taan työviikkojenluvulla: tulokseksisaadaan24O97._
suinkaanedustasellaistabyrokraattistamielipidettä.et- Siltoja
rakennettiin250,joukossasuuriakin.
tei hädän tullen mitä varastoatahansa,uiri kayttaa Lin RP 232 sai syksyllätehtäväkseen estekivienpoista_
hyväkeen. mutta kiinnitän huomiotasiihen,että ios misen
tiealueelta.etteivätne haittaisitalviaurausia. pa_
tällainenvarastotyhjennetään, voi sattua,että tvömuo_ taljoona suoritti tämän työn koko eteläisen
dostelmilla... ei olekaantarpeeksityöaseita." rantamaan
Tällainen tiestöllä,joten työkohteitakertyi useitakymmeniä.
tilanne tekisiltyömuodostelman ennenpitkää käyttökel_ Maantie-ja rautatietöidenlisäksi tekivät hJrvinmonet
vottomaksi.Hanell pyysi yhtymien komentajiaopasta_ pataljoonat
myös huonerakennustöitä: asuntoja,muoni_
maanalaisiaan,ennenkaikkeapioneerikomentaiia näissä tus-, varasto-ja sairaalatiloja.Suuri määrä parakkeia
kysymyksissä, "etteihankauksia tässäsuhteess; nytkään pystyrettiinrai siirretriinuusillepaikoille.I\laiLintoitrin
esiintyisi,'. liittyi myös vesi- ja viemärijohtojen rakentamista ia
Vähäisetkitkailmiöt eivät kuitenkaanmuuta sitä tosia_ kunnostamista
sekäsähköröitä.
siaa,että yhtymät antoivatsuurenaryon linnoitusraken_ Voimalaitoksia
korjattiin ja niiden patoja rakennettiin
nusjoukkojentyöpanokselle,olivathanjuuri tietyöt mo_ ja kunnostettiin.
Sahalaitoksia rakennettiin.otettiin kävt_
men sotatoimienedellytyksenä.Ilman näitä olisi useat töön ja
kunnostetriintuottamaansahatavaraa ioukoilie.
operaatiotjouduttu suorittamaantoisin. Seuraavaote Autokorjaamoja
rakennettiin ja autojakorjartiinmuille-
kenraalimajuriSiilasvuonkirjeestäl2.g.4l kenraaliluut_ kin kuin
omille rakennusjoukoille;kaikenlaisiakoneita
nantti Hanellillepuhuupuolestaan.,Täkäläiset linnoitus_ korjattiin.
joukot ja niidenjohto ovat olleetja ovat edelleenrninulle
Taisteluvälineitä,erityisestiampumatarvikkeitakulie_
erinomaisenarvokkaat.Annan erikoisenarvon etenkin tettiin.
useinkantamalla.kun tietä ei ollut. Mvös muihin
ins.kapt. Kärkkäiselle,joka on ollut minulle tukena ia kuljetul(siinosallisturtiin,monestimyös vesiiiekuljetuk-
turvanarietöiden johtajana." siin.
InsinööriJunttila lausuiasiastaseuraavaa.,yleisarvos_ Monet patauoonat
olivat maataloustöissä. eritvisesti
telunasotakokemusten nojallavoidaantodeta,ettälinnoi_ sadonkorjuussa, samoinmetsätöissä: tukkeiaroimitettiin
tusrakennusjoukkojen suorituskelpoisuus taistelualueen sahalaitoksille ja halkojasekäomaankäytröönettätaiste_
välittömässäläheisyydessä, jopa vihollisentulen alaisena lujoukoille.
on ollut yllättävän hyvä.
vähäiseksi.
huomiokun pidetäänmielessä puheena ilmenevätpataljoonientoimin-
yleisen käsityksenmukaan
aikajärjestyksessä, tOidenlaatu ja pataljoonien
kuntosekähenkinenkestokyky. Askenmainittu toieamus komentajatvuoden1941loppuunsaakka.
osoittaa toisaalta sen, että linnoitusrakennusjoukkojen
komentajiltaja päälliköiltä vaadittiin monestikin.mtös
hyvääsotilaallistajohtamistaitoa,kun otetaanhuomioon
heille uskottujenalaistenheikko,jopa olematonsotilas_
koulutus.Tämä useinkinhuomaamattomaksi iäänvt tosi_
seikkaon syltä pitäämielessä.n

Linnoitusrakennuspataljoonien
työt
Sotatoimienollessaliikkuvia oli linnoitusrakennusoatal-
joonientärkeinja operaatioihin enilenvaikuttanuityö_
muoto teidenrakentaminen,korjaaminenja kunnossapi_
täminen,olihan sotatoimialuehyvin vähäteistäja olemas_
sa olevat tietkin kauttaaltaan heikkoja. Vuoden 1941
loppuunmennessä olivat linnoitusrakennusjoukot
tehneet
uutta autotietä735 km, ajoneuvotietä323 km ia kunnos_
 Pataljoonankomentaja
kennusyk-
sikkö

HK-A Taavetti-Lappee,Saarniala-Konnunsuo-Heinjoki-Rai- Tietöitä Ltn. E.E. Böök,ins.ltn.V.J. Salonen

vola
IiK-B Taavetti-Lappee,Saamiala-Läskelä-Rajakodtu-Nur- Tie- ja lentokeDttätöitä Ins.ltn.V.J. Salonen,ltn.E.E. Bii'ök,
moila ins.kapt.A. Nykän€n,ins.ltn.J.A.
Varis
HK-C Taavetti- Sirkjärvi- Värtsilä-Raivola- Helylä Rautatie-ja maantietöitä (Lakkautet- Ins.ltn.I.A. Varis
tu30.11.41)
SAK 1 Ravijoki-Tuhkala,Kananainen-Kokkosalmi-Kiestinki Tietöitä Ins.N. Saramaa,ins.ltn.E. Saariaho
SAK 2 Ravijoki -Hyrynsalmi -Kiimasjärvi - Sohjana- Kananai- Tietöitä Ins.ltn.v. Medluoto
nen
SAK 3 Ravijoki-Kelloselki-Jyrhämä-Hanbijärvi Rautatie- ja maantietöitä Ins.W. Zeidler
SAK 4 Ravijoki-Hyrynsalmi-Vuonninen Tietöitä Tekn.P. Vähätupa
(Lakkautettu15.12.41)
SAK 5 Ravijoki-Kemijäfl i-Pirttikehä-Salla-Kutujoki Rautatie-ja maantietöitä Ins.kapt.V. Hintikka
lll voisalmi-Nuijamaa-Kilpeenjoki-Viipuri-Perkjärvi Tietöit?i Ins.V. Vartola
(Laklautettu 30.11.41)
ll3 Tuosansaari-Lappeenranta-Juustila-Jessoila-Kuujärvi Tie-ja siltatöitä Ins.T. Sündqvist,rkm. J. Arponen
-Tokari
115 Mtukälä-Reusa-Kemi, Hanhikoski Lentokenttä-ja Ins.ltn.B. Lehmusto

2lr Miehiklälä-Joensuu-SuisLamo-Uomaa-Nurmoila-Aä- Lentokedttätöitä Rkm. A. Rissanen

nislinna
2t2 Miehikkälä-Lieksa-IDari-Pomjärvi-Uunitsa Tietöitä Ins.ltn.S. Inkinen,rkm. M. Ohraned
213 Muurola-Tienhaara-Rytty-Käkisalmi Työmaidenjädestel)4öitä Ins-O. Tynklqnen,rkm. O. Häkä-
sa(2 kk). Rautatietöitä mies,ins.ltn.E. Airio
)15 Hostikka-Jo€nsuu-Vitele,Tuulos-Kuittinen-Pisi- Lentokenttä-ja tietöitä Ins.K.S. Rainio,ltn.M. Suurpää,
Grishinskaja ins.kapt.P. Siltanen,ins.kapt.K.
Kiianlinna
2t6 Kalliokoski -Joensuu- Loimola -Suvilahti - Kaitajärvi - Tietöit?i Ins.ltn.A. Karakoei
fuuttsvaara - Paatene
231 Lüumäki-Joensuu-Suurmäki, Ltn. O. Hovi, ins.P. Tuomi

232 Luumäki-Utti-Immola-Tienlaara Lentokenttätöitä Ins.kapt.E.I. Korhonen,rkm. M.

KiviesteidenaukkojenleventämistäHusso
251 Hamina - Säktijärvi - Ylämaa- Kaislahti- Koivisto, Mak- Tietöiti Ins.ltn.E. Suhonen
lahti-Viipuri
254 Hamina-Kotala-Saarimäki-Hyßylä-Säämäjärvi-Pisi Tietöitä Ins.ltn.K. Salminen
-Kuujäwi
255 Kxnnusjärvi-Orkkola-Simola-Värtsilä-Viipuri Tietöitä, elonkorjuutöitä Ins.N.V. Finsjö,ins.O. Jämefelt,
Iuutn.v. vartola
333 Särkilahti-Vuoriniemi,Melkoniemi-Käsnäselkä-Kolat- Tie-jasiltatöitä,huoderakennustöitäIns.kapt.T. Muotinen
selkä-Vieljä i-Ala-Prääsä-Aänislinna
334 Moinsalmi-Helylä-Jessoila-Troitsankontu-Saarimäki,Laituri-ja siltatöitä Ins.J. Partio,ins.ltn.P. Simula
335 Kulennoinen-Hiitola-Vüottaa-Riihisyrjä-Jaakkima- R a u t a t i e - j a m a a n t i e t ö i t ä , Iß. R. Grundström
Artrea
336 Raikuu-Putiklo, Utrasniemi - Kirvu - Kivennapa-Jout- Ti€-ja kenttälinnoitustöitä (Lakkau- Rkm. S. Malmi
selkä-Paatene tettu30.11.41)
341 Slyspohja-Agläjärvi-Tshalkki- M undjärvi Tietöitä Ins.J. Stark,ins.ltn.A. Luostarin€n
342 Eräjärvi-Inkilä-Salmenkaita-Jessoila-Pyhäjärvi, Sima- Tie-,silta-ja laitu töitä Ins.kapt.K- Arvonen,ins.A. Ranki
nisto-Grishinskaja-volostnoi
344 Puumala- Sulkava-Aholahti -Elisenvaam -valkj ärvi Tie-ja laitu töitä Ins.ltn.v.A.O. Talvio
421 Lieksa.Nurmijärvi-Kolvasjärvi-Ylinenjärvi Tie-ja siltatöitä Ins.U. Viherlaiho
425 Porokylä-Uimaharju-Ägläjäffi-Tshalkki-Pyhäniemi- Tietöitä Ltn. A. Savoila,ins.Y. Karjalaine!,
Kümsjärvi Itn. O. Kiiki(a
429 Kuhmo-Uissojärvi-NovajaTiil6a Tie-ja siltatöitä Ins. K. Heikkinen
461 Ristisaari-Kolatselkä-Alasalmi-Kutisma-Suoju-Lem- Tie- ja huonerakennustöitä Ins.P. Tuomi,ins.M. Häyrinen,ltn.
poila- Solomanni Y. Ravela
 Pataljoonan komentaja
kennusyk-
sikkö

462 Kaliimo-Vitele -Mäkräjärvi - Pisi- Pitmajärvi -Grishina Tietöitä Ltn. Y. Ravela,ins.V. Järmä
463 Onttola-Suur-Homovaara-Kiviniemi Tie- ja lentokenttiitöitä Ins.O. Tuliainen
464 Eno-Palalahti-Jessoila-Prokkoila-Prääsä-Matrossa Tietöitä(Lakkautettu1.I 2.41) Ins.V. Järmä,ins.M. Häyrinen
555 Suomussalmi-Latvajärvi-Marjavaara-Vuonninen-Vaa- Tietöitä Ins.E. Kinnune4 ins.ltn.B4. SalG
rala (Uhtua) nen,ins.ltn.E. Kinnunen
561 Kuusamo- Kiimasjärvi -Kiestinki Tie- ja kenttälinnoitustöitä (Lakkau- Ltn. J. Favorin, ins. Y. Pitkän€n kapt.
tettu 15.12.41) J. Favorin
563 Kuusamo-Lonkka-Pistonsuu -Vuonniner Tietöitä(Lal*autettu I 5.12.41) Kapt. K. Rautkari
s7i Sawkoski-Pelkosenniemi-Jyrhämä-Lintujärvi-Hanhi- Tietöitä Rkm. E. Merisalo,ltn.K. Helminen
-Voitajoki
572 Joutsijärvi-Sovajärvi-Kußujärvi-Hanhijärvi-voitajoki Tietöitä(Lakkautettu6.12.4l) Rhn. E. Puranen,kapt.T. Breden-
b€rg,ltn. K. Helminen
Karhujärvi-Moutikaisenlampi-Hanhijä.vi-Voitajoki Tietöitä(Lakkautettu6.12.41) Vänr. K. Helrninen, rkm. Y. Arha
811 Tammisaari-Mörby, Skarpkulla- Koroppijärvi - Repola Tie-, laituri-ja kenttälinnoitustöitä Ins.P. Puupponen, ins.kapt.N. Lehto
(Lak1€utettu12.12.41)
813 Bromaw-Alvenanmaa Linnoitustöitä Ins.H. Smeds,ins.kapt.R. Ingman
TVI Petsamo,Parkkina Tietöitä Ins.kapt.N. Lehto,ltn.P. Puupponen
TV2 Petsamo,Parkkina Ins.ltn.E. Stähle
TV3 Kairala-Alakurtti Tietöitä Ins.L.J. valkama,ins.kapt.T.
Sundqvist
TV4 Kairala-Alakurtti Tietöitä Arklit. A. Aalto, ins.kapt. K. Arvo-
nen
TV5 Kananainen Ti€- ja huonerakennustöitä(Lak'llau- Ins.ltn-E.I. Korhonen
tettu15.12.41)
TV6 Srrvanto Tie- ja huonerakennustöitä(Lak*au- Ins.ltn.K. Kiianlinna
tettu15.12.41)
TV7 Juntusranta Tietöitä(Lakkautettu15.I 2.41) Ins.A. Luostarhen
TVE Juntusranta Tietöitä(LaLkaütettu15.12.41) Ins.O. Tynkkynen

Linnoitusrakennusjoukkojen antoi 26.8.41 käskyn,jonka mukaan

eri rintamille
Vaikkajoukkojensiirtäminenoli sekähidastaettä hanka-
laa,jouduttiin niitä liikuttelemaanvarsinlaajalti sotatoi
mien vaatimustenmukaan.Oli myösotettavahuomiooh,
että kuljetustenaikanajoukot eivät voineettyöskennellä,
joten tämä aika meni tavallaanhukkaan.Taulukkosivul-
la 342 ilmentääjoukkojenjakautumiseneri rintamille ja
siitä käy ilmi sekäoperaatioidenkulloinenkinpainopiste
että myöslinnoitusrakennusjoukkojen organisaatiossa ta-
pahtuneetmuutokset.
Erillisetlinnoitusrakennuskomppaniat
Täkaisinvallattavanalueenhuonerakennustöitä ja kun-
nallistekniikan kunnostamistavarten oli linnoitusosas-
toon liitetty puolustusministeriönuudisrakennustoimisto
Lin. 5:n nimisenä.Työvoimaksisuunniteltiin ammatti-
miehistäkoottaviaerillisiälinnoitusrakennuskomnnanioi
ta. .
perustettaya,10 erillistä linnoi
'A'
tusrakennuskomppaniaa (1.- 10.Er.Lin.RK'A') huo-
nerakennustöitävarten ja 2 erillistä linnoitusrakennus-
komppaniaa'B'(11.- 12. Er.Lin.RK'B') erikoisraken-
nustoitä (putkityöt-, sähköasennus jne.) varten". Henki-
löstö oli otettavatyövelvollisista,nlukuunottamatta pääl-
lystöä ja joitakin erikoisammattimiehiä".
A-komppaniaankuului 2 rakennusjoukk[etta6 32 hen-
kilöä, kirvesmiehiä,muurareita,sementtimiehiä, raudoit-
tajia, kiviporareitaja aputyömiehiä.Kolmantenajouk-
kueena oli apulyömiehistäkoottu apujoukkue,saman
vahvuinenkuin edelliset.Lisäksi komppaniaankuului
erikoisryhmä(autonkuljettajia,putkimies,koneenhoitaja
ja seppä) sekä toimitusryhmä. Koko vahvuus oli 127
henkilöä,joista 7 lottaa. Komppanianpäällikkö oli insi-
nööri,joko insinööriluutnanttitai sotilasvirkamies.
B-komppanianensimmäinenrakennusjoukkueoli tar-
koitettu lämpöjohto-,toinensähkö-ja kolmasmaalaustöi-
hin. Senvahvuusoli yhteensä107henkilöä.Komppanian
päällikönvirka-asemaoli samakuin A-komppaniassa. -
Kaikkien komppaniain joukkueenjohtajat ja varajohtajat
342

Rintamasuunta 6.7. 12.7. 25.7. 20.8. r0.9. 1 9 . 9 . 3 . 1 0 . 2 8 . 1 0 . 26.t1 to.12.

Eteläinenrantamaa- KarjalanKannas 2 + 1 8 2 + 1 8 2 + 1 8 3 + 1 3 3 + l 4 4+ 12 2 + l l 4 + l l + 8 4 + l l + 9 5+8+9

LaatokanKa{ala 3 + 1 1 4 + 1 1 4 + l 0 3 + 1 33 + 1 4
Äunus-Syväri 3 + 1 42 + 9 l + 8 + 3 l + 8 + I 2 + 8 + 4
Aäninen l + 5 l+ 3+ 0 l+ 3+ I l+ 3 + l
Karhumäki - Maanselkä l+ 5+ 0 l+ 5+ I l+ 3+ I
Rukajärvi l + 2 l + 2 l + 3 l + 3 l + 4 1 + 4 l + 4 1+ 3+ 0 1+ 3+ 0 t + 2 + l
Kiestinki - Uhtua l + 5 1 + 5 1 + 5 l + 6 l + 6 1 + 6 l + 1 0 1 + 1 0 +0 l + 1 0 + 0 l+ 3+ 3
Salla 'l 'l
5 5 1+5 'l 5 t : 5 l + 7 2 + 6 2 + 6 + 0 2+ 6+ 0 2 + 5 + l
Petsamo t + 2 l + 2 1+ 3+ 0 1+3+0 l+ 2+ 0
Hanko l+ l+ I 1 +I l+
Ahvenanmaa 0+ 0+ I 0+ I 0+ 0+ I 0 + l 0+ 0+ l+ 0 0+ l+ 0 0+ 1+ 0
Muualla 0+ 0 + I 0 + I 0 + 0 + l + 0 0 + l + 0 0+ l+ 0
Yhteensä 9 + 4 3 0 + 4 0 + 4 0 + 4 9+43 l l 1 l + 5 1l 2 + 5 1 + 1 11 2 + 5 + 1 2 14+36+20

Huomautuksia
l, Luvuistaensimmäinen ja kolmaserillisiälinnoitusrakennus-
tarkoittaavälijohtoportaita,toinenlinnoitusrakennuspataljoonia
komppanioita.
2. VuodenlopullaväheniSallansuunnaltayksi välijohtopoüas.

olivat alansaammattimiehiä,esimerkiksiB-komppanian
N:o
III rakennusjoukkueen johtaja "maalarimestarin ja vara-
johtaja "lasimestari".
Karjaa-Nurmoila Rkm. R. Lind-
Komppanianmääräosoittautuiennenpitkää riittämät-
holm VIAK
tömäksija linnoitusosasto esittikin 29.10.4i perustetta-
7 Viipuri Rkm. E. Eerola Viip. rak. p.
vaksi 8 uutta komppaniaa,mistä järjestelyosastoantoi
Rkm. K. Karasti Aun. rak. p.
käskyn1.11.41.Komppaniatolivat A-tyyppiä
Rkm. M. Pitkä-
käyttää "armeijakuntienmajoitusrakennusten kunnosta-
nen,vänr. V. Ko-
miseenja takaisinvallatun alueenjälleenrakennustöiden
rolainen VIIAK
suorittamiseen". Antaessaan15.11.4i käskynyksiköiden
l0 Kiviniemi-Valkjärvi Rkm. A. Visa-
perustamisesta linnoitusosastotosin alisti niitä myösyal-
heimo IAK
latulla alueellatoimivillejohtoportaille,kuten seuraavas-
ll Vüpuri Rkm. A. Kalju-
ta luettelostailmenee.
nen Viip. rak. p.
1 2 Sortavala Rkm. E. Elo Sort.rak. p.
l 3 Repola- Novaj a- Ltn. O. KiD[u-
Tiiksa neI 14.D
Sortavala Rkm. E. Katajis- t 4 Kananainen Vänr. V. Hama-
to Sort.rak. p. fa III AK
Salmi Rkm. J.A. Hut- IJ KananaiIIen Rkm. V. Paakki III AK
tunen Sort.rak. p. l6 Alakurtti Ltn. A. Liimatai-
SortaYala-Suojoki nen 6.D
-Karhumäki Rkm. A. Uro Kar. A t7 Aanislinna Rkm. M. Turu-
Viipuri Rkn. E. Uro, nen Aun. mk. p.
rkm. T. Salonius Viip. ruk. p. l8 liänislinna Rkm. S. Malmi Aun. rak. p.
Vüpuri- Kauhij ärvi Rkm. V. Paakki, l9 Käkisalmi-Pyhäjärvi Ins.S.V. Keinä-
rkm. E. Eskeli- nen Kan. mk. p.
nen 20 Vuonninen Rkm. E. Espo III AK
 343
Linnoitusosastoantoi I . I 1.41komppanioilleseuraavan- työvelvollisia17.'1.41 alkaen.Sinnelähetettiinmyöskoti-
laisenohjeen."Komppanioilleannettavientöiden tarkoi- seudulta niskuroivia työvelvollisiasuojeluskuntapiirien
tuksenaon sellaistenkorjaustensuorittaminen,jotka ovat kautta. Karjalan takaisinvaltauksenjälkeentyökomppa-
välttämättömiä, että maanpuolustustatai väestöntoi- nia siirtyi Käkisalmenkasarrnialueelle.
meentuloapalvelevatlaitokset ja rakennuksetsaadaan Joissakintapauksissaniskuroiviaei lähetettykziäntyö-
väliaikaiseenkäyttökuntoonsekä että varsinkin arvok- komppaniaanvaan kotiseudulle.Tämän Kotijoukkojen
kaampienrakennustenenempi pilaantuminenennenlo- Esikuntakuitenkin kielsi 5.12.41,koskapalautetüt,pu-
pullistakorjaustaestetään.On suoritettavaainoastaanne heillaanja toiminnallaanherättivät pahennustakansan
korjaukset,jotka ovat todella välttämättömiä.Siten jää keskuudessa".
myös omistajille tilaisuus suorittaa lopullinen korjaus Pataljoonateivät aina olleet halukkaita lähettämään
haluamallaantavalla., niskuroiviatyökomppaniaan,menettiväthänne sarnalla
työvoimaa.EsimerkiksiLin.RP TV 5:n komentajajulkai-
si 2.10.41käskyn,jonka mukaannniskuroivat,työhalutto-
mat ja yleiseenjärjestykseentaipumattomatlähetetään
Erillinen Työkomppania2. etulinjassaolevaantyömuodostelmaan,. Samassapatal-
joonassaannettiin 23.11.41tiedoksi, että työvelvollisia
Työvelvollisuuslain nojalla palvelukseen kutsuttujenjou- saa"rangaistaasennossa seisottamisellapakkausselässä
kossaoli sellaistakinainesta,joka ei sopeutunutnormaa- 2 t yhteenmenoonyhdenkerranvuorokaudessa vastaten
liin järjestykseen.Linnoitusasiaintoimikunta ehdotti, se 1 vrk kovennettuaarestia, - olivathan he sarnojen
että linnoitusosasto "ottaisi hoitaakseen ne työmuodostel- kurinoitosäädösten alaisiakuin asevelvollisetkin.
mat, jotka uudessalaissa yleisestätyövelvollisuudesta
edellytetäänmuodostettavaksi sellaisiatyövelvollisiavar-
ten, jotka kieltäytyvät suorittamästaheille määrättyjä
töitä tai ovatmuutenniskuroivia". Linnoituskorjauspajat
Hanell päättikin 7.7.41 perustaatässätarkoituksessa
työmuodostelman, Erillisen Työkomppanial:n ja sijoit- Selostaessaan 2.7.41operatiiviselleosastollelinnoitusra-
taa senJoroisiineräällepika-asutusalueelle raivaustöihin. kennusjoukkojen käyttömahdollisuuksia, Hanell mainitsi
Kun tämänlaatuinentyö ei hänen mielestäänsopinut myös korjauspajatoiminnan. Olikin selvää,että liikunta-
rahoitettavaksilinnoitusvaroista,hän pyysi kulkulaitos- sodassakaikenlainenkalustojenja koneiden kunnossa
ten ja yleisten töiden ministeriöltä 500000:- markan paljon enemmäntyötä kuin
määrärahaa,minkä ministeriömyönsikinI 1.7.41. linnoittamisenaikana.Olemassaole-
Komppanian päälliköksi määrättiin korpraali Matti vat kolme korjaamoaeivät tulisi riittämään, semminkin
Reijonenja senvalvojaksiinsinööriE. Kähkönen. niiden sijoituksen huomioon ottaen: Koria, Muurola,
Järjestelyosasto antoi 16.7.41 käskyn niskoittelevien Ravijoki.
työvelvollistenkäsittelystä.Lain mukaan voitiin työvel- Korjauspajatoimintaa johtamaanperustettiinlinnoitus-
vollinen,,joka todistettavastikieltäytyy suorittamasta osastoon konetoimisto(Lin. 4) ja olemassa olevatkonepa-
. . . työtä . . . vangitaja määrätäerityiseentyömuodostel- jat sekävastuu koko toiminnastasiirtyivät sille 15.7.41
maann.Tällaisenatoimi Erillinen Työkomppania2 - alkaen. Linnoitusosastoilmoitti operatiiviselleosastolle
numero oli muuttunut. Työvelvollisensaattoi määrätä 12.7.41perustaneensa uudenkorjauspajanRiihimäelleja
työkomppaniaanlinnoitusrakennuspataljoonan komenta- aikovansaperustaalisää vielä 5 sekäpyysi tietoa siitä,
ja. Ennen tätä oli komppanianpäällikön suoritettava mihin suuntiin ne olisi sijoitettava.Samallailmoitettiin,
asianomaisen ja todistajienkuulusteluja pöytäkirja oli että'korjauspajatpystyvätsuorittamaan
toimitettava komentajalle. Kun tämä oli todennutsyytä a) auto-,traktori ja polttomoottorikorjauksia,
olevan,oli työvelvollinen vanglttava ja passitettava ty(i b) kaikenlaisiakonekorjauksia,
komppaniaan.Täällä työvelvollisetolivat edelleensa- c) sähköasennuksia (pylvästöitävartentaryitseelisätyö-
moin kuin pataljoonissakin sotaväenrikoslainja järjestys- voimaa).
säännönalaisia,mutta jatkuvasta niskuroinnistaheidät e) pienehköjäasekorjauksia.,
voitiin tuomita lisäksi työvelvollisuuslainmääräämiin "Huomioonottaenniiden raskaankalustonja siitä johtu-
rangaistuksiin.Jos työvelvollinenparansitapansa,hänet van hankalan siirtymisen olisi lt. korjauspajatparasta
voitiin paläuttaayksikköönsä. perustaamahdollisimmaneteen ja käyttää useampien
Erillinen Työkomppania2 oli valmis vastaanottamaan joukko-osastoj enyhteisinäkeskuskorjauspajoina'. Niinpä
 344
eivät monetkaansiirtyneetperustamispaikoiltaan, Muu- riittänyt rintamalle lähetettäväksitarpeellistamäärää.
rolan ja Ravijoenkorjauspajattosin muuttivat Viipuriin 1.7.41oli näitä saatunoin 13 000, kun määrävahvuus oli
pian kaupunginvaltauksenjälkeen. - Vuodenloppuun 19 827. Elokuun puolivälissäluku oli suurimmillaan,
mennessä oli toiminnassa18 korjauspajaaaluksi suunni 17 111, mutta laski vuoden loppuun mennessänoin
teltujen9 sijasta. l3 000:een.
Seuraavaluettelo osoittaa,että korjauspajojaoli sijoi- Insinöörejä,upseereita,rakennusmestareita, työnjohta-
tettu pitkin koko sotatoimialuetta.Ne olivat yleensä jia ja kansliahenkilökuntaa oli 1.7.41yhteensä 2185,kun
alistetut lähimmälle osasto4:11e;muutamia oli annettu määrävahvuus oli 304?.Vain lottia oli yli määräyahyuu-
autokenttäyarikoiden avuksi, mutta ensisüaisesti linnoi- den (905); heitä oli noin 1900. Kokonaisvahvuusoli
tusrakennusjoukkoja varten. Korjauspajanpäällikkö oli 17 085, määrävahvvts23 779. Elokuun puolivälissäoli
yleensäinsinööritai teknikko. kokonaisvahr.uuskin suurimmillaan,20 516. Vuodenlop-
puunmennessä seoli enää15 697.
Kun työvelvollisiaeri syistä jouduttiin kotiuttamäan
Päällikkö joukoista, oli uutta työvoimaa jatkuvasti hankittava.
Näin laajassatoiminnassasattui luonnollisestikinhairioi-
Koria Ltn. A. Salonen täkin. Linnoitusosastoantoi 8.7.41 joukoilleen ohjeita
Muurola-Viipuri Sot.virk.A. Patolahti toiminnan säännöstelemiseksi. 'Koska on sattunut ta-
Ins. L. Gloersen pauksia,että . . . työvoimatilauksen saavuttuamääräase-
3 Ravijoki-Viipuri Sot.virk.O. Nykänen malleei sielläole ollut tietoahenkilöstäkenelleilmoittau-
4 Aunus Sot.virk.I. Härkönen tua>,määrättiin,että työvoimatilaukset oli tehtäväpatal-
5 Aanislinna Sot.virk.K. Kivisalo, joonittainja näidenoli huolehdittavatyövoimanvastaan-
ins.L. Langenskiöld otostaja perillekuljettamisesta.
Petsamo Sk.ups., ins.T. Mankki, Seuraavatluvut kuvaavattyöyoimatoimituksia:
ins.R. Soini - 12.'l.41 mennessäoli tilattu 4353 miestä,toimitettu
'7
Sairala Sot.virk.J. Puronen, 2636.
Sot.virk.O. Suominen - 11.8.41mennessä oli tilattu 13 837miestä,toimitettu
8 Vuonninen Ins.ltn.M. Auterinen l1 154.
9 Rukajärvi Sot.virk.A. Pukkila Jo 25.7.41kotijoukkojenoli ilmoitettava,ettei "työvel-
l 0 Suvanto Ins. Y. Dejeff, vollisissaole sellaisia ammattimiehiä kuin panostajia,
raudoittajia,hitsaajia,uut-
1 1 Kananaineri joten näihin ryhmiin kuulu-
sot.virk.Y. Nelskylä via työvelvollisiaei kannataenäätilata". Linnoitusosasto
t2 Sortavala Ins. A. Nerdrum kehottipataljooniaitsekouluttamaanmiehiä.Pakottavan
IJ Valkjärvi Sot.virk.Y. Nelskylä, tarpeentullen ehkälinnoitusosasto saattoisiirtääammat-
ins.G. Pikulinsky timiehiäpataljoonasta toiseen.
t 4 Porajärvi Ins.R. Soini, Linnoitustöidenjohtajanja pioneerikomentajan kesken
ins.ltn.E. Puranen oli sovittu työnjaastatyövoimanhankinnassa, edelliselle
1 5 Kemüärui-Alakurtti Ltn. J. Hacklin kuului siviilityövoimaja jalkimmäisellepioneerit,jotka
l 6 Porokylä-Repola Sot.virk.N. Garoff olivat asevelvollisia. Yleisesikunnan väliaikaisena päällik-
1 7 Kiestinki Sot.virk.T. Tuulos könä toimiessaanHanell vahvisti tämän sopimuksen,
1 8 Kemijärvi Ltn. J. Hacklin "jotta vältyttäisiinkilpailustasiviilityövoimanhankinnas-
sä".Tämänmukaisesti hänmääräsi5.8.41,että:
,- Pioneerikomentaja tekee ehdotuksensa sotanäyttä-
möllä kysymykseen tulevientöidensuorittamiseen tar-
Työvoimakysymys vittavien sotilasosastojen perustamisesta ja huolehtii
. niidenvarustamisesta;
Kun reserviläisetolivat liikekannallepanon alkaessapois- - Linnoitustöidenjohtaja huolehtiikaikistasotanäyt-
tuneetlinnoitustyömailta,ryhdyttiin patäljooniinlähettä- tämölle siviilityövoimastakokoonpantujenosastojen
mään työvelvollisia.Kun liikekannallepano oli ollut var- perustamisesta ja niidenvarustamisesta."
sin totaalinen,oli siitä seurauksena, että kotiseudullakin Pioneerikomentajalla oli ohjeenmukaanoikeusilmoit-
vallitsi kova työvoimapula.Näinollen ei työvelvollisia taa huomionsamyös siviilimuodostelmientoiminnasta

joko yleisesikunnanpäällikölle tai suoraanlinnoitustöi-
den johtajalle tai vastaavallepioneerikomentajalle. Lin-
noitustöidenjohtajalla ei puolestaanollut oikeutta tai
velvollisuuttapioneeriensuhteen,hän valvoi vain linnoi-
tusrakennusj oukkojen toimintaa.
Ennen pitkää osoittautui välttämättömäksisuorittaa
työvoiman kuljetus joukkoihin keskitetysti. Linnoitus-
osastoesitti 30.8.41yleisesikunnan päällikölle,että >työ-
velvollisetkootaanensintyövoimantäydennyspaikkoihin,
joissa tutkitaan heidän terveydentilansa ja ammattitai-
tonsasekätäydennetäänpuuttuvat varusteet,Jotta mie-
het eivät joutuisi laiskanaodottamaansiirtoa sotatoimi-
alueelle,olisi heidätsijoitettavanykyhetkellätarpeellisiin
töihin niillä paikkakunnilla,joista työvoimaaenitenote-
taann. Täydennyspaikkojaehdotettiin perustettavaksi
Helsinkiin, Turkuun Pansionlaivastoasemalle, Valkea-
koskelleja Jyväskylään. Kaikilla näillä paikkakunnillaoli
sopiviaja tärkeitätyömaita.Järjestelyosasto antoiasiasta
käskyn3.9.41.
Päämajamääräsilinnoitusosaston 20.8.41irroittamaan
'kenttäarmeijaansiirrettäväksin. 50 % niissä nykyisin
palvelevistareserviläisistä.Irroitettujen tilalle tilaayat
a.o.muodostelmatvastaavanmääräntyövelvollisia.Irroi-
tettavientuleeolla etupäässä nuorempiaikäluokkia35 v.
alaspäin. . .' Tehtäväei ollut helpposuorittaa,mistä on
osoituksena että everstiBonsdorffkomensi"toimenpiteen
käytännöllistäjärjestelyä varten ... ins. kapteeni R.
Vornasen,luutnantti P. Saaremanja ins.luutnantti T.
Sariolanmatkustamaankaikissaos.4:ssä ja Lt.Rak.P:ssa
ja sopimaanpaikanpäällä
määrästäsekäantamaanasiankäytännöllisestä
lystä aiheutuviaohjeitaja määräyksiä'.
Hanelltiedotti5.12.41linnoitusosastolle, että'Ylipääl-
likön käskystäon linnoitusrakennuspataljoonissa palvele-
vista työvelvollisistaviipymättä vapautettavan. 3500
miestämaantalouselämän palvelukseen". Tämänjohdos-
ta linnoitusosasto antoi samanapäiyänä joukoilleen käs-
kyn kotiuttaa 5 % niissä palyelevastatyövelvollisesta
henkilöstöstä.Tällöin oli mm. otettava huomioon,että
ensisijaisestikotiutettiin sairaalloisethenkilöt lääkärin
lausunnonperusteella,sitten maalaisväestöön kuuluvat
ennenkaupunkilaisiaja vanhempiinikaluokkiin kuulu-
vat. Kotiuttaminenoli suoritettavaviipymättä,jotta mie-
het ehtisivätkotiin jouluksi. Ketään ei kuitenkaanollut
vapautettavapakosta,ellei hänitsesitähalunnut.
Edellä esitetyt linnoitusrakennusjoukkojen työvoiman
supistuksetliittyivät laajempiinjärjestelyihin.Kun sodan
liikuntavaiheoli päättynyt, ryhdyttiin vähentämäänvä-
keä rintamilta. Olihan puolustusvoimienpalveluksessa
noin 630 000 henkeäeli 16 7omaarväestöstä.Tarkoituk-
sena oli nyt kotiuttaa vanhimmat ikäluokat ja siirtyä
345
divisioona-organisaatiosta prikaateihin.Suunnitelmavoi-
tiin kuitenkin toteuttaayain vähäiseltäosalta.Kuitenkin
kotiutettiin talven mittaan noin 180000 henkeä,joiden
tilalle tosin kutsuttiin palvelukseennuorempiaikäluok-
kia. Näinollen oli luonnollista,että myöslinnoitusraken-
nusjoukoissa jouduttiin suorittamaanuudestijärjestelyjä.
Insinöörikapteeni P. Kaitera kirjoitti jo 20.10.41:"armei-
jan kotiuttaminen lamauttaa työvelvollistentyötehoa,
ellei myösheistävoidaosaakotiuttaan.
perustaminen
Sotavankikomppaniain
Kun työvoimapulasotatoimialueellarupesi tuntumaan
varsin pian, sen helpottamiseksiryhdyttiin suunnittele-
maan mm. sotavankienkäyttämistätyöhön. Sarlin kir-
joitti jo 7.7.41 linnoitustöidenjohtajalle, että hänen
mielestäännäitä voitaisiin parhaitenkäyttää tinnoitus-
pataljoonientyövoimanlisänä,koskapioneeri-ja muiden
joukkojenvarsinainentaistelutoimintavoisi häiriytyäjos
vankityövoimaaannettaisiinniidenkäytettäväksi,.Mikä-
li linnoitusosastoei ottaisijohtoonsasotavankityövoimaa,
Sarlin kysyi, "voiko Linnoitustoimistojärjestää. . . tarvit-
tavattyöaseet. . .,
Bonsdorff kirjoitti asiasta 25.7.41 kaikille yhtymän
komentajille.Näytti ilmeiseltä,että linnoitusrakennus-
joukkojen tehtävien määrä kasvoi niin nopeasti, että
joukot eivät pystyneetniitä täyttämään.Kotiseuduntyö-
uusienpataljoonienperustamista.
Linnoitusosastolta oli tiedusteltu,eikö sotavankeja voitai-
si käyttäävastaaviintöihin sotatoimialueen takaosissa tai
vallatulla alueella. Kotiseudulla sotavangeillateet€tyt
työt eivät ilmeisestiaina olleet ajankohtaisia,kuten esi-
merkiksi soidenkuivatukset.Sotavankienkäyttö kuiten-
kin vaatisi oman organisaationsa, joka ei olisi luotavissa
käden käänteessä.Nimenomaanteknillisen työnjohdon
hankinta tuottaisi vaikeuksia,koska sita ei juuri olisi
paljoakaan kotiseudulta saatavissa
Bonsdorff halusikin nyt kysyä yhtymien komentajien
mielipidettä sotavankienkäytöstä ja olisiko yhtymistä
saatavissatyönjohtohenkilöstöä.Oli esitetty sellainen
mahdollisuus,että yhtymätasollajohto annettaisiinosas-
to :ille ja ylin johto linnoitusosastolle. Varsinainentyön-
johto olisi jöka tapauksessasaatavayhtymistä, olipa
linnoitusosastomukana asiassatai ei. Sen vuoksi olisi
syytäluetteloidakysymykseen tulevahenkilöstöja tutkia
senirroittamismahdollisuudet.
Varsinaisiinkäytännöntoimiin johti vasta5.10.41pää-
majassaHanellinjohdolla käyty neuvottelu,jonka tulok-
sena linnoitusosastoseuraavanaDäivänäantoi käskvn
346
sotavankikomppaniain perustamisesta. 14.11.41 lähetetyn ehdotuksenmukaan pataljoonaan
Komppaniatalis-
tettiin osasto 4:ien johtoon kuten muukin työYoima. kuului esikunnanlisäksivarastojoukkue(82 henkeä)ja 2
Perusvahvuus oli 200 rniestä,jaettuna kolmeentyÖjouk-
rakennuskomppaniaa ä 4 rakennusjoukkuetta ä 2 raken-
kueeseenä 6 ryhmäää 10 miestä.Ammattimiehiäkäyt- nusryhmää.Komppaniankoko henkilövahvuus oli 204ja
pataljoonan500, joista 1l naisia. Lisäksi tuli 'Lotta-
tämällä muodostettiinerilaisiin tehtäviin erikoistuneita
komppanioita (tienrakennus-,huoneenrakennus-,rai- Svärd Rajatoimistonmääräämälotta-osasto", joka hoiti
vaus-,kuljetus-jne. komppanioita).Joulukuunpuoliväliinpataljoonanmuonituksen.
mennessäoli muodostettu50 komppaniaaja helmikuun Hieman myöhemmin,2'1.11, lakkautettiinkustakinra-
kennuskomppaniasta
lopulla 1942niitä oli 57. Niissä oli suomalaistahenkilö- IV rakennusjoukkue,47 henkeä,
kuntaanoin 2100,sotavankejanoin 8600ja keskitysleiri- joten pataljoonankokonaisvahvuudeksi jäi 406.
läisiä noin 1200.Alussanäidenkomppaniaintyötehooli Linnoitusosasto pyysi 1.I 1. järjestelyosastoa antamaan
hyvin huono,mutta vähitellense saatiinnousemaan yhtymille käskyn 19 pataljoonanlakkauttamisestaja
niin
että sevastasinoin kolmasosaa suomalaisten esitti samalla näistä luettelon. Näin olisi lukumäärä
työtehosta.
Päärnajassa 30.10.1941pidetyssäneuvottelussa pudonnut5l:stä 32:een.Kun järjestelyosasto
todet- oli antanut
ei
tiin, että reserviläisiä voitu vapauttaa käskyn,linnoitusosasto
kenttäarmeijasta antoi yksityiskohtaisetohjeetpa-
taljoonienlakkauttamisesta.Yhtymät oikeutettiin mää-
vankikomppanioihinvartijoiksi; oli käytettävätyövelvol-
rätyn pataljoonansijastalakkauttamaanjokin toinen,jos
lisia. Näille luvattiin sotilaspuvut(lakki, takki ja vyö),
paikallisetolosuhteetniin vaativat. Lakkautettavienpa-
samoinvankikomppaniainpäälliköille,joille tuli sotilas-
virkailijan arvo. taljoonienhenkilökuntaja kalustokäytettiin jäljelle jää-
Linnoitusosasto vien täydennykseksi.
kysyi 1.10.41Itä-Karjalan Sotilashal- Samallamäärättiin perustettavaksi
linnon Esikunnalta,voitiinko itäkarjalaistaväestöäkäyt-
sotävankikomppanioita, joihin tarvittava henkilökunta
tää linnoitusosaston piti ottaahäjoitettavistapataljoonista.Uudelleenjärjeste-
töissäja millaisiapalkkojaheilleolisi
maksettava.Vastaus oli, että miestyövoimaaei ollut l y p i t i s a a t t alao p p u u n1 5 . 1 2 . 4m1 e n n e s s ä .
väestössämerkittävässämäärin, joten se ei paljoakaan Lopullisestihajoitettiin vain 15 pataljoonaa,sillä Kar-
helpottanuttyövoimapulaa.Palkkauksessa jalan Armeija sai säilyttääpataljoonat334, 342, 425 ja
sotilashallinto
noudattiSuornenpalkkatasoa. 462 "alueella suoritettaviakenttälinnoitustöitävarten,.
Lakkautettavatpataljoonatolivat seuraavat:
Lin.RP HK-C Lin.RP 573
L i n . R P1 1 1 Lin.RP811
Linnoitusrakennuspataljoon Lin.RP231 Lin.RP SAK 4
uudestijärjestely Lin.RP 336 Lin.RP TV 5
Lin.RP 464 Lin.RP TV 6
sai 24.10.4I järjestelyosaston
Linnoitusosasto hyväksymi- Lin.RP561 Lin.RP TV 7
sensuunnitelmalleen,että ryhdyttäisiinmuuttamaanse- Lin.RP 563 Lin.RP TV 8
kä pataljoonienkokoonpanoaettä niiden lukumäärää. Lin.RP572
XXIII LUKU
OFFENSIIVISTADEFENSIIVIIN
Tavoitteet saavutetaan
Syksyntullen hyökkäävätjoukot alkoivatolla tavoitteis-
saan:ensimmäiseksi Karjalan kannaksellaheti syyskuun
alussaja viimeiseksiMaaselänsuunnallavuodenloppuun
mennessä. Päämajankäskytpuolustukseen asettumisesta
olivat varsin lyhyet, yksityiskohtaisetohjeetjäivät sota-
toimiyhtymien annettaviksi.
Hyökkäyksenpysähtyessä kuviteltiin sodanolevanpian
lopussa,suuretratkaisuthantapahtuisivatSuomenlahden
eteläpuolellaolevilla päärintamilla.Meidän suunnallam-
me ei enää uskottu tapahtuvanäskeiseenhyökkäysvai-
heeseen verrattaviasotatoimia.Olimme saavuttaneet sel-
laiset asemat,joissa puolustautuminenlopullistarauhaa
odoteltaessa olisi mahdollistapienemminkinvoimin.Rin-
tamat olivat siirtyneet kauas maan elintärkeimrniltä
alueilta.
Koska maan voimavarat hyökkäyksenaikana olivat
jännitetyt äärimmilleen,oli pakko ryhtyä vähentämään
kenttäarmeijan miesvahvuutta,jotta työvoimapulasta
kärsiväkotirintama
muutoksiasotatoimiyhtymienkokoonpanossa.
visioonialakkautettiin
yhtymiä siinettiin rintamansuunnalta
hyökkäysvielä jatkui.
kin keskeytyi,kun
yhä kauemmalsi
pettymys luonnollisestioli, että ratkaisu Leningradin
suunnallasiirtyi talven yli. Nämä seikat painoivat lei-
mansa puolustuksenluonteeseenja asemienrakentee-
seen.Aluksi ajateltiin asemienolevanvain lyhytaikaista
puolustustavartenja divisioonatsaivatkäskynvarautua
pian alkavaanuuteenetenemiseen. Näin ollen oli kaikki
saarutettu pidettävä. Vähitellen tästä tuli eräänlainen
ambitiokysymys:ei voitu luopua maa-alasta,joka oli
vallattu verisintaisteluin.Taempanasaattoiolla puolus-
tusasemaksi paremrninkinsoveltuvamaasto,mutta puo-
Iustuksenvetäminentaaksepäinei tullut kysymykseen.
Vähäisetpoikkeuksetvahvistivatsääntöä.Niinpä sitten
eri rintamilla oli vaikeastipuolustettaviaja tappioitakin
aiheuttavianSormenkärkiä" ja,Pirunsaarian,joiden nimi
jo ilmaisi tukikohdan luonteen.Mitä pitemmälle aika
kului ja mitä enemmäntyötä ja materiaalia aseman
linnoittamiseenoli uhrattu,senvaikeampisiitä oli luopua
jo aineellisistakinsyistä, ei yksistäänsiksi, että se oli
kunniakysymys.
Saar.utetuntasonlinnoittamistavaikeutti myösviholli-
sen läheisyys,useinhanse oli vain sadantai muutaman
sadanrnetrin päässä.Etumaisenlinjan edessäoli usein
mahdoton työskennellä. Huvittavan esimerkin antoi
muuankomppanianpäällikkö,joka oli asemasotavaiheen
aikanajoutunut linnoittamaantaempaaasemaa.Hän oli
raivauttanutpuhtaaksipiikkilankaesteen ja taisteluhau-
dan välisen alueen, mutta jättänyt esteenetupuolelle
tiheän viidakon. Perustelunaoli: "Näinhän meillä on
etulinjassakin".
Päämajäja yhtymien esikunnatohjasivatlinnoittamis-
ta koko asemasotavaiheen ajan sekäkäskyinettä tarkas-
tuksin. Ilmeisesti tulos kuitenkaan - ehkäpä pitkäksi
venyneenrauhallisen kauden takia - ei ollut täysin
tyydyttävä, koska päämajapiti aiheellisenamuistuttaa
komentajiakarustatodellisuudesta.
päällikkö kirjoitti 21.9.43 seuraavaa.
hiljaisuus rintamillamme on johtanut siihen,
että majoitusoloissa taisteluasemissa ovat mukar.uus-ja
viihtyisyysnäkökohdat päässeetuseinliian yksipuolisesti
vaikuttamaanuusia asuntojarakennettaessa. Josjoudu-
taisteluun,jolloin vihollisentykistön voi-
ma saattaanoustavielä suuremmaksikuin talvisodassa,
niin on luonnollista,että monetnykyisistäkorsuistaeivät
tule kestämään ja korsujentuhoutuessa kärsitääntappioi-
ta. Sen lisäksi menetetäänehkä suuri osa etulinjan
joukkojenmajapaikoista,mikä heikentääjoukkojentais-
telukykyäja kestävyyttä.
Asiankorjaamiseksi käskeeYlipäällikkö:
- Yhtymien komentajia ryhtymään viipymättä tar-
mokkaisiin toimenpiteisiin tämän puolustuksessamme
havaitunvakavanepäkohdanpoistamiseksi, sekähuoleh-
timaan myös kenttävarustustöiden teknillisestävalyon-
nasta,mikä velvollisuuson katsottayakaikkialla kuulu-
vaksikomentajille ...,
27.9.43yleisesikunnan päällikkölähetti kenraalimajuri
Isaksonintarkastusmatkallekaikille rintamille. Tehtä-
vänanto oli seuraava.,Koska Ylinäällikön tietoon on
348
tullut, etteivätmajoituslaitteetkaikkialla nykyisissätais- (kuva 158).Tämäjäikin etumaiseksilinjaksikokoasema-
teluasemissa vastaavakavammantaistelunedellyttämiä sotavaiheenajaksi. Kummallakin siivetb se noudatteli
lujuusvaatimuksia, niin on kenr.maj.Isaksonintehtäväksi vanhaavaltakunnanrajaa, mutta välillä se oli pääasialli
annertu sestisenetupuolella. koskase oJipyritty saamaanmah-
- todetamainitunepäkohdanlaatuja laajuussekä dollisirnmansuoraksija lyhyeksi.Se olikin vain noin 65
- ohjata kehitystä oikeaan suuntaantekemällä yhty- km, siis vain puolet talvisodanMannerheimlinjasta.Vi-
mienja joukkojenkomentajilleesitl'ksiäja aloitteita.' rallinenjatkosodanhistoriakuvaa sitä sattuvasti:-. . .
Operatiivinen osastokorosti17.12.43everstiNihtilän maastollisestivähemmänsopiva.Koska se kulki pitkiä
laatimassaohjeessa,että "vielä melkoisellavarmuudella matkoja Pietarin linnoitusvyöhykkeenetumaastossa Ja
koittaa aika,jolloin joudummeratkaiseviinpuolustustais- paikoittain sen sisälläkin sekä süaitsi useissakohdin
teluihin ... Ps.vaunuttulevat näyttelemääntärkeätä alempanakuin venäläistenasemat,oli semonessapaikas-
osaahyökkäyksessä ... Lähitorjuntaon jälleen,kuten sa venäläistenkiinteiden linnoituslaitteidentehokkaan
talvisodassa,muodostunutpäiYänpolttavaksipanssarin tulen alaisena.Myöskin eräät Kronstadtinlinnoituksen
vahvistuessa. Lähitorjuntaryhmäton herätettäYätoimin- linnakkeet,jotka olivat sivusta-asemassa suomalaisten
taan uudelleen".Otsikolla >Kenttävarustustöitä on edel- puolustusasemaan nähden, häiritsivät usein tätä sekä
leenkehitettävä'annettiinohjeitalinnoittamisentehosta- takamaaston liikennettäkannaksenlänsiosassa."
miseksi.oTyösaavutukset ovat monestivielä pienet.On Hyökkäyksenjatkamisenidea kuvastuuseivästiarmet-
kautta armeijan saatavaaikaan sama herätysja henki jakuntien ensimmäisistäkäskyistä. II AK:n käskyssä
kuin maassamme oli kesällä1939.Asialleolisi eduksi,jos 4.9.41tämä sanottiinseuraavasti: uArmeUakunta asettuu
ed asteisetesikunnatkoko henkilöstöineen, huoltojoukot toistaiseksi puolustukseen. . . valmistautuen myöhemmin
y.m. osallistuisivat työhön ... valmistamallataempia määrättävänäajankohtanalopullisestimurtamaanvihol-
tukikohtia. Yhä suurempaahuomiota on kiinnitettävä lisenvastuksen. . . Päävastarinta-asemaan on sisällyttävä
todennäköisissä vihollisen kaikki vihollisasemia hallitsevat kohdat joko suoranaises-
lähisyvyydenaikaansaamiseen
hyökkäyssuunnissa, sekä kaikkien laitteiden lujuuteen, ti tai eteentyönnettyinä tukikohtina., Pian kuitenkin to-
jotta ae saadaankestämäänankaraakintykistötulta., dettiin, että kysymyksessä oli lopullinen puolustukseen
vähän ennensuurhyökkäyksen alkuakomentajatsaivat asettuminen.Käsky 18.9.41:"TilanteenPietarinsuunnal-
itsensä ylipäällikön allekirjoittaman käskyn' (10.5.44) la kärjistyessäon . .. rnahdollista,että saarrostuksesta
"Huolimatta siitä, että useillakäskyilla . . . on määräyk- ulospyrkivä vihollinenyrittää vahvoinkinvoimintyöntyä
sestänikorostettuasemienlujittamisenvälttämättömyyt- Armeijakunnanasemiavastaan."I AK:n käsky 20.9.41
tä nykyisenäajankohtana, "Saartorenkaan kiristymi-
hetki valmiinasuurhyökkäyksen voi myös aikaansaadaepätoi-
leenkin,että lähettämäni hankkimiseksipohjoisessa.'
suuksiaja suurta epätasaisuutta käskyissämääritettiin
töissä. summittainensijainti ja käsket-
Tiedän, että vihollisen ryhtyä,varustamaan maastoa kent-
meitä vastaan,se tulee
mansamateriaalisenylivoimanhäikäilemättömään mas- II AK antoiseuraavankiireellisyysjärjestyksen:
- piikkilankaesteet ja ampumapesäkkeet'
sakäyttöön.On senvuoksivastuuntunnonpuutetta,ellei
jokainenkomentajakäytä vielä olevaavalmistautumisai- - tähystys-ja tulenjohtolaitteet,
- tarpeellisetraivauksetja
kaa hyväkseen,vaan jättää hänenjohtoonsauskomani
suojaa. - korsutym. laitteettulisuojaaja majoitustavarten.
taistelijatvailleparastamahdollista
Vaadin kaikilta alaisiltani komentajilta tinkimätöntä Erityinen huomio oli kiinnitettävä ,vihollisen puolelta
lujuuttaja ehdotontaomakohtaistavastuuntunnetta siitä, johtaviin uomiin, joihin vastustajahyökkäystottumuk-
että asemammesaadaanlujiksi kestämäänmyÖsmate- siensamukaanpyrkii pesiytymään"
vihollisen
riaalisesti suurhyökkäyksen painon." MK oli käskenytjo 6.9.41samanaikaisesti päävasta-
rinta-asemanvarustamisen kanssa ryhtymään taemman
asemanrakentamiseen, mutta yleisesti taempiasematuli
ohjelmaanvastakuun puolivälin jälkeen, jolloin armeija-
Karjalan kannas
kunnat käskivätdivisiooniaan jatkamaan puolustuksensa
Päämajakeskeytti hyökkäyksensyyskuunalussaRaja- lujittamista. II AK:n käskyssä18.9.41oli jo hyvin yksi-
joen-Lempaalanjärven-Metsäpirtin Tapparin tasalle tyiskohtaisetohjeet puolustusaseman rakenteestaja lin-

suunnittelunkehittvminenKarialan kannaksella.
Kuva I58. Puolustusasemien
noittamisesta. Päävastarinta-asemaanoli luotava syvyyt-
tä, johon kuului noin I kilometrin
puolesta aukoton tukikohtavyöhyke
,tukikohdiksi muodostettu
jonka sijoitus määräytyy vihollisen todennäköisten
käyssuuntien mukaan". Päävastarinta-aseman
tuli täten noin 2 km. Pääpuolustuslinjan
va kaikkialla, missä siihen on mahdollisuuksia,
työntyvät'etuvadioasemat', nimenomaan yötaistelun ja
varmistuksen (yllätysvaara) olosuhteita ajatellen".
Taempi asema oli tiedusteltava 5-10 km:n päähän
päävastarinta-asemastaja sen rakentamiseenoli käytettä-
vä divisioonien reservejä. Aluksi oli päähuomio kiinnitet-
tävä tärkeimpien maastonkohtien linnoittamiseen ja
panssarintorjunta-asemien luomiseen. Syyskuun loppu-
puolella päästiin taempien asemienrakentamisen alkuun,
mutta sitä rajoittivat - kuten päävastarinta-asemankin
linnoittamista - joukkojen siirrot, kotiuttamiset ja uudel-
leenjärjestelyt, sadonkorjuutyöt, materiaalin heikko saan-
ti jne. Paitsi puutavaraa, kehotettiin myös piikkilankaa
keräämään maastostavihollisen esteistä. Sen rakentamia
laitteita oli muutenkin pyrittävä käyttämään hyväksi
mahdollisuuksien mukaan. Aikaa myöten oli korsujen
rakentamiseen kiinnitettävä vhä enemmän huomiota. I
349
AK:n käskyssä 20.9.41 sanottiin: 'miehistökorsut räken-
kestäviksi. Turhien tap-
on asteittain pyrittävä siirtymään
mutta on tässä huomattava
yksityiskohtaisempia käs-
3.10. mm. seuraavasti:,Tulipesäk-
tehtävä avoimiksi ja on . . . läheisyyteen
rakennettava miehistökorsu, mikäli maasto sallii. Veden
poistaminen rakenteista on huomioitava. Ampuma-alan
raivaus tehtävä harkiten, tukiasemassavasta viimeiseksi
salaamissyistä."
Kevääseen 1942 mennessätilanne oli vakiintunut ase-
masodaksi. Kannakselle jääneet divisioonat muodostivat
1.3.42 alkaen Kannaksen ryhmän. Etulinjassa olivat oi-
kealta lukien 18., 2., 10. ja l5.Divisioona. Tällaisena
ryhmitys säilyikin aina kevättalveen 1944 asti.
Päämajan operatiivisen osaston päälliklö, eversti
V.A.M. Karikoski teki toukokuun puolivälin jälkeen 1942
tarkastusmatkan Kannakselle ja hänen kertomuksestaan
ilmenee seuraavaa.Etulinjan taisteluhaudat alkoivat olla
tarpeeksi syvät; haudat oli monin paikoin tuettu vitsas-
matoilla, koska rnaaperä oli valuvaa hiekkaa. Avoimia ja
heikosti katettuja asemia konetuliaseille, suorasuuntaus-
350
tykeille ja tarkka-ampujilleoli riittävästi.Miehistönkor- olisi vaikkapavain 500 metrin syvyisenävahvempikuin
sut vaikuttivat tilavilta ja tarkoituksenmukaisilta. nKat- useistatoisistaanetäälläolevistalinjoista koostunutmo-
torakenteissa on voitu käyttää vain hirsiäja maata,sillä nienkilometrienkinsyvyinenasema.
kiviä ei ole saatavissa.> Lausuntokoskeel8.Divisioonan Edellisenperusteellakäskettiinnyt keskeyttäätoistai
lohkoa Rajajoen kohdalla, mutta Karikosken käsitys seksi taemman asemanja tukilinjan rakentaminenja
muualtakin näyttää olleen hyvin saman tapainen. Tuki- suunnata kaikki voimatvarsinaisen Päävastarinta-aseman
linja "koko (18.) divisioonan lohkolla kulkee muutamia syvyyden luomiseenedellä esitettyjenperiaatteidenmu-
satojametrejäetulinjantakana.Tukilinjalla on piikkilan- kaisesti.Myös sulkuasemiinoli kiinnitettävä huomiota,
kaeste,tuliasemat konetuliaseilleja panssarintorjunta- erityisestidivisiooniensaumakohdissa. Kauempanataka-
aseille rakennettu valmiiksi, samoin kuin tukikohtien na oli tärkeisiin maastonkohtiin, kuten teidenristeyksiin
taisteluhaudat.Sielläon rnyös takarinteissä korsusäunoja ja hallitsevillekukkuloille rakennettava erillisiä tukikoh-
tukikohtien miehistölle'. 2.Divisioonantaemmassa ase- tia, jotka voisivat puolustautua joka suuntaan. Tämän
massaOhdan tien kohdalla (Lempaalasta länteen) uon pedaatteen mukaan oli linnoitettava myös tykistön tulia-
valmiina 5-paalurivinenpiikkilankaeste,taisteluhautoja, semat,
jotka on naamioituturpeilla ja paperilangastatehdyillä Kullekin divisioonalleannettiin ohjeet kokonaisuuden
naamioimisverkoillasekä tuliasemia konetuliaseille ja kannaltatärkeimpiensuuntienlinnoittamisesta ja näiden
suorasuuntaustykeille., tuli esittääsuunnitelrnansa Kannaksen Ryhmän komen-
l8.Divisioonankomentaja,kenraalimajuriA.O. Pajari, tajan h).väksyttäväksi.
antoi 18.6-42käskyn,jonka mukaan oli, "maataloustöi- "Joukkojentyötehonparantamiseksion kaikille selvi-
den tultua nyt ainakin pääpiirteissäänsuoritetuiksiu, tettäväkenttävarustustöiden keskeytymättömän suorilta-
ja
ryhdyttäväjatkamaankeskenjääneitä töitä tukilinjassa misenvälttämättömyys että tekemällätöitä jatkuvasti
ja taemmassa asemassa. "Aivan ensitilassaon tukilinjalle voidaanajan mittaan pieninkinvoimin päästähuomatta-
saätavarakennetuksikaikkialla yhtenäinenja aukoton viin tuloksiin.Edelleenon painostettava sitä, että asemat
estelinja,joka perustuu tarkkaan ja yksityiskohtaiseen on saatavanimenomaanrauhallisenaaikanarakennetuik-
tulisuunnitelmaan.Sen jälkeen on parannettavaja täy- si niin lujiksi, ettei vihollinen pysty niitä murtamaan,
dennettäväjo osittain valmiina olevia tulipesäkkeitäja vaikkasehyökkäisivahvoinkinvoimm,.
taisteluhautoja.'1.7.42 päivätyssäpiirroksessaestelinja Koska käytettävissäoleva työvoima oli vähäinenja
onkinjo yhtenäinen. materiaalista,etenkin piikkilangasta oli puutetta, oli
Paikoin ydtettiin maastollisestikovin epäedullisia johtamisessakohennettavaly-
mia paräntaakin.Karikoski on saatavaymmärtä-
, . . ovat viime syksynätapahtuneen tehokkaasti valvomaan, että
jääneet takarinteeseen, tarkointoteutetaan".
lähipäivinätyöntää etulinja toistaiseksiei raken-
harjanteella.Tätä varten oli panssarinesteitä, koska aktiivisen panssarintorjun-
'ylellisyystöitä'ei säa
ratsuja,jotka oli tarkoitus
esteeksiuudenetulinjaneteen.n suorittaa,. Määräystä pidettiin ilmeisestitarpeellisena,
Kannaksen Ryhmän ohjeessapäävastarinta-aseman koskatähänaikaanoli puhdetöidenlisäksiruvettu raken-
edelleenkehittämiseksi, joka annettiin I 5.1.43,todetaan, telemaanetenkintaemmaksikorsuja,joihin mukavuuden
että "puolustusperustuunykyäänpäävastarinta-asemaan hankkimiseksiuhrattiin tarpeettomastikinsekä työvoi
ja ns. taempaanasemaan.Päävastarinta-asemalta puut- maa että materiaalia,rakenteidenlujuuden silti vastaa-
tuu joko syvyyskokonaantai on syvyyssielläkin,missä vastiparantumatta.
sitä jo on olemassa,yleensäliian pieni. Tämä on sitäkin Pian kuitenkin ruvettiin pitämäänpanssarinesteitä tar-
arveluttavampaakun tukilinja on monin paikoin kovin peellisina. Sen jälkeen kun ylipäällikkö oli käskenyt
kaukana pääpuolustuslinjasta. Taempi asemaon ohut, rakentaaesteettaempaanasemaanja Aänislinnankoke!
täysinsyvyyttävailla olevaosittainkeskeneräinen asema, luissaoli saatu hyviä kokemuksiakaivantoesteistä, Ha-
joka on 1,5-6 km:n etäisyydelläpäävastarinta-asemas-nell kirjoitti päämajan pioneerikomentajalle, että ,ny-
tar. Vedotentalvisodannegatiivisiinkokemuksiinlinja- kyisten etulinjojen eteenei luonnollisestikaan voida ra-
-
maisistaasemistaohjeessakäskettiin nyt keskittymään kentaa psv.esteitä,mutta ehkä olisi syytä rakentaa
-
syvyydenhankkimiseenvälittömästipääpuolustuslinjasta ainakinteidensuuntiin nykyistenasemientaaksesopi-
lähtien ja nimenomaanuhatuimmissasuunnissa.Tällä viin kohtiin psv.estettä, joka vaikeuttaisipanssarivaunu-
tavoin piti saadaaikaan aukoton puolustusvyöhyke. Se jen pääsyätykistön asemiinja selustaan,.Tähän tarkoi
 351
tukseen hän suositti kaivanto-ja rinneleikkausesteitä, taja, kenraalimajuriN. Hersalo l^ati 2.2.44joukoilleen
jotka sopisiyathyvin teiden katkaisemiseen,sillä näin muistion,jossasanottiinmm. seuraavaa. 'Vihollinen yrit-
'pakoitettaisiinvaunut . . . metsäänja tämänkautta olisi tää ennemmintai myöhemminsuurhyökkäystä asemiam-
jo paljon voitettu,. KannaksenRyhmänkomentajaantoi me vastaan,työntääkseenvarsin lähellä Pietaria olevan
16.10.43käskynsotatoimiyhtymilleen ryhtyä,suunnitte- rintamamme taemmas . . ." Puolustusasemamme ovat
lemaanja valmistamaanpsv.esteitätärkeimpiin kohtiin edulliset,koskaniiden pituus on lyhin mahdollinenja ne
päävastarinta-aseman syvyyteen>. Niitä oli rakennettava sijaitsevatmelko edullisessamaastossa.Ne ovat myös
etupäässäteidenja >vetävienuomien"poikki "estämään ,yarsin tehokkaastikenttävarustetut(eivät kuitenkaan
ps.vaunujentunkeutuminentykistöasemiinsekäkomen- tarpeeksivahvastiryhmityksenja syvyydenpuolesta)".
to- ja huoltopaikkoihin'.Kysymykseentulivat lähinnä Nimenomaantästä syystä tulisikin'pääpuolustuslinjan
kaivantoesteet ja rinneleikkaukset, mutta mikäli yhtymil- miehitysjoukkojenvahvuuspyrkiä rajoittamaansuhteel-
lä oli omaaammattitaitoistatyövoimaa,ne voivat tehdä lisen pieneksi eläväänvoimaan nähden ... Liikenevä
myös paaluestettä,puusärmiöitätai betoniesteitä."Vel- elävävoimaon sijoitettavavihollisentehokkaimmantul!
voitan ... aloittamaan teiden katkaisut uhanalaisissa valmisteluvaikutuksen ulko(omalle)puolelle... Näiden
suunnissakiireellisesti,jo ennen kokonaissuunnitelman taempienosastojen on a) oltavakeskeisissä, maastollisesti
valmistumista,. suojatuissapaikoissa,b) niillä tulee olla suojaaantavat
Tilanteenkehittyminenepäedulliseen suuntaansuurso- korsut .. . ja niiden läheisyydessätaisteluhautapätkiä
tanäyttämöilläja varsinkin Leningradin rintamalla ai- . . .' Näitä oli siis rakennettava, jolloin samallaetulinjan
heutti johdolle yhä lisääntyväähuolta puolustuksenkes- heikkojenkorsujenasukasmäärä pienenisija tappiomah-
tävlydestä. Ryhmitysmuutoksia suoritettiin tilanteen dollisuudetvähenisivät.Kun reservitnäin olisivat kyllin
vaatimustenmukaan ja Kannaksenjoukkoja lisättiin. lähellä, ne pystyisivät nopeisiin vastaiskuihin.Niiden
3.3.44KannaksenRyhmä jaettiin kahtia ja armeijakun- "tehokkuusei riipu niinkäänpaljoa sita suorittavanjou-
nat, III ja IV, otettiin suoraanpäämajanjohtoon. Yli- kon suuruudestakuin siitä, että se kyetäänsuorittamaan
päällikönohjeissaniiden komentajillesanottiin,että ar- kyllin nopeastija häikäilemättömä11ä päättäväisyydellä'.
rneijakuntientehtävänäoli "Karjalan kannaksenpuolus- Myös molemmat arrneijakunnanesikunnat antoivat
tus nykyisissäpuolustusasemissa,. vastaavatkäskynsäpääasemanpuolustuksenkehittämi-
Ainakin päämajoitusmestari 30.3.44sekäIV AK 12.3.44. Näissä
päällikkö olivat jo tähän aikaan sitä mieltä, että ennen kehittämistäja korsujenlujuu-
pitkää VT-linja olisi vahvempi kuin etulinja den lisäämistäsekäkaiken mahdollisentyövoimankäyt-
tulisi ajankohtaiseksiVT-linjan tämistälinnoittamiseen.Muut työt oli "harkiten lopetet-
maksi.Etulinja jäisi tava,. Käskyissäei kuitenkaantähdätty etulinjanmiehi
mys askarruttiilmeisestimyös siinä mielessäkuin Hersalonoh-
tusmatkoillaanrintamalle hän kysyi
rykmentinja pataljoonan odotettiin vihollisen hyökkäystä
dänmielestäänolisi edullisempaa Nihtilä teki tarkastusmatkan
sä etulinjassayai VT-asemassa. Kaikki pitivät etulinjaa Karjalan kannakselletoukokuunpuolivälinjälkeen.Tar-
parempana.Näinollen ylipäällikkökin piti kiinni siitä, kastuskertomus lähetettiinylipäällikönkäskystäkaikkiin
että sepidettäisiinainakinensivaiheessa pääasemana. yhtymiin 6.6.44,joten se ei enää ehtinyt vaikuttaa toi-
Ylipäällikön ohjeessa3.3.44käskettiin mm. "tarmok- menpiteisiin.Nihtilä mainitsee,että matkantarkoitukse-
kaastitäydentämäänpääaseman puolustuslaitteitakestä- na oli mm. tutustua)puolustusvalmiuteen suurhyökkäyk-
määnvoimakastakinvihollistultaja rajoittamaanviholli- sen torjuntaa silmälläpitäen".Hänen mukaansauetulin-
sen paikalliset sisäänmurot>sekä ,kehittämäänsyvyy- jan puolustuksessa vallitseva lähisyvyyson kehittynyt
teen perustuvan,tehokkaan panssarintorjuntajärjestel- epätasaisesti. Pisimmälleoli . . . päästyOhdanja Vaski-
män". Pääaseman ja VTlinjan välisessämaastossa süait- savotansuunnissa[2.Divisioona,kenraalimajuriMarto-
sevatkomentopaikatja majoitusalueetoli nyarustettava la], missämonipuolisetkenttävarustuslaitteet (useampi-
puolustustukikohdiksi kaikkiin suuntiin.Muut työt, pait- linjaisettaisteluhaudat,pst.kaivannot,särmiötja miinoi-
si puolustustavälittömästi palvelevat,on lopetettavaja tukset)ja osaksitaempiintukikohtiin valmiiksi sijoitetut
työvoimakäytettäväpuolustuksen tehostamiseen,. aseetmäärättyinemiehityksineentekivät puolustukselli-
Myös Kannaksellaolevat yhtymät antoivat keväällä sesti lujan vaikutuksen.Tällainen mahdollisimmansy-
1944omia käskyjäänja ohjeitaanvihollisenodotettavissa väksi vyöhykkeeksijärjestetty puolustustekeemahdolli-
olevansuurhvökkävksen varalta. I 5.Divisioonankomen- seksisuurhyökkäyksenkin tullen ... rajoittaa vihollisen
352
sisäänmurto ... Yksi hauta,jonka takanat. I-l ll2
Laitteet
km:n päässäon toinen hauta, jollaista systeemiävielä
näki, ei riitä, sillä senpuolustusmurtuu helposti. . ." Kun
Avoimia konekivääriasemia 1116 lo47
vielä routa oli pannut etulinjan haudat monin paikoin
Katettujakonekivääriasemia 162 448
kasaanja siellätörrötti paalujaja riukuja,oli liikkuminen
Pst-tykkiasemia 406 522
sekähankalaaettä vaarallista.
nväitteet työvoimanpuutteestaeivät ole täysin oikeu- Kranaatinheitinasemia 135 192
tettuja, koska eräissärykmenteissäja pataljoonissaon Sirpaleenkestäviä korsuja 3900 2622
päästytutoksiin,niin voidaanpäästäkaikkialla,mutta se Osumankestäviä korsuja 27 547
vaatii tarmokkaastiasiaanpuuttuvaajohtoa". Taistelu-ja yhteyshautaa, km 221 240
Piikkilankaestettä, km 341 509
Myös selustanvalmius oli epätasaista."Aivan erino-
Panssarinestettä, km I 3
maisenhyvin lähipuolustukseen valmistautuneenpatte-
Tykkiasemia 94 14'7
rin, johon kuului täydellinensiiliasemahautoineen,piik-
kilankaesteineen ja pst.kaivantoineen, Tähystys-j a tulenjohtoasemia 303 315
ohella näki täysin
valmistautumattoman pataljoonantai kornppanianhuol-
laskettiinkorsut.ioidenkattokivevsoli
Osumankestäviksi
toportaantai jonkun esikunnan,jossaei ollut edessuoja-
vähintään1,5m.
kuoppiamiehistöävarten . . .>
oTyösaavutukset ovat eri lohkoilla varsinerilaiset.Voi
huomata kiertäessään,millä tarmolla divisioonien,ryk-
menttienja pataljoonienkomentajatovattähänkysymyk-
seensuhtautuneet.Voi tavatavarsinhyviä suorituksiäja Aunuksenkannas
kovin takapajulla olevia asemia.Kun ottaa huomioon,
miten ratkaisevamerkitys puolustusasemien valmiusas- HyökkäysAunuksessasaavutti Syvärin tasan Laatokan
teellaon suurhyökkäyksen torjumisessa, niin jää ihmette- suunnalla 7.9.41,joenkeskiosalla Il.9.4l ja Aänisjärven
lemään.mikseikaikkialla kiinnitetäaivanerikoisenvaka- rannalla2.1O.42.Laatokastaitään ryhmitettiin saksalai-
vaahuomiotatähänseikkaan". nen i63.Divisioona,jonka tehtävänä oli valmistautua
Nihtilä oli jo hiemanaikaisemmin(1.6.44)laatinut hyökkäämäänet€lään Leningradia saartavanpihtiliik-
muistion keinoistatyösaavutusten parantamiseksi.Siinä keen itäisenäleukana.Sen piti saadayhteys Tihvinän
hän kiinnittää huomiota työn suunnittelun saksalaisiinvoimiin.Näidenhyökkäys
yaroittaa työyoimanepätaloudellisesta näinollenl63.Divisioonaei koskaan
kin kun työvoimaaaina on liian vähän. kuvastuipuolustuksenjär-
monasti ammattiinsa niin ollen myöslinnoittami-
tähän sodassatärkeäksiosoittautuneeseen divisioonanhyökkäystehtävä.
lainkaankoulutettu". Myös miehistön Saksalaisten hyökkäystäSyvärinyli eteläänolisi pitä-
lista, työvälineitäon liian vähän, mitä tehtäväävartenoli
pitoon tarvittavia välineitä.Työkalujenhoidossaon pal- I l.Divisioona.Puolustuksessa olevienjoukkojen
jon toivomisenvaraa. oli myös osallistutiavaSyvärin eteläpuolellasillanpään
Joukoillaoli kovinmonenlaisiatehtäviäja harrastuksia. laajentamiseen.
"Nykyäänon ehdottomastipäähuomiokiinnitettäväsuur- Ylipäällikkö antoi 6.11.41Karjalan Armeijalle käskyn,
hyökkäyksentorjunnassa kysymykseen tuleviinviimeiste- jonka mukaan sen tuli, kun Karhumäki ja Maaselän
lyihin.. ." asemaAänisjä.uenja Seesjärvenvälisellä kannaksella
,Rykm.esik:staeräidenhuoltolaitosten,tyk.asemienja olisi vallattu, asettuapuolustukeen,tähäntarkoitukseen
reservienkautta kulkiessaniaina etumaisiinvartiopaik- sopiviin asemiin". Karjalan Armeija antoi seuraavana
koihin en tavannut ainoatakaanmiestä kenttävarustus- päivänäomankäskynsä, jonka mukaanse,saavutettuaan
töissä,mutta varsinrunsaastikyllä auringonkylpyjaotta- tavoitteensapohjoisessa, asettuisi'kaikkialla ja toistai-
massatai muutenmakailemassa." seksi puolustukseen.Tätä varten tutkitaan ja valitaan
Seuraavatluvut valaisevatosaltaanlinnoittamisenke- tarkoitukseensopivat ja vuoden ajan huomioonottaen
hitystä asemasotavaiheen aikana.Ne on poimittu armei edullisetpuolustusasemat ... Puolustusasemissa tyydy-
iakuntientvösaayutusilmoituksista. tään toistaiseksikenttävarustusten rakentamiseen ottaen
kuitenkinmahdollisuuksien mukaanhuomioonmahdolli-
sesti myöhemminmäärättävätvakinaisetlinnoitustyöt.

Niiden suhteen voidaan ajan salliessajo nyt ryhtyä
alustaviintutkimuksiinja suunnitteluihinerityisestiItä-
Karjalankannaksella ja Aänisenrannalla".
Näihin aikoihin oli jo ilmeistä,ettei suunniteltunopea
eteneminenSyvärin yli tulisikaan onnistumaanja tällä
suunnallaoli odotettavissapysyttäytyminenpuolustuk-
sessa.Eversti Karikoski laati päämajanoperatiivisessa
osastossa 8.11.41laajanmuistionoKarkeantiedustelun
suorittamisesta ja varustustöidenaloittamisestaKauko-
Karjalan kannaksella".Tässä esitettyjen periaatteiden
mukaisestiylipäällikköantoi 11.11.42KarjalanArmei-
jan komentajalletoimintaohjeen.'Vaikkakaan vielä ei
tiedetävaltakunnanrajan tulevaakulkua . . . Aunuksen
kannaksella,on välttämätöntäjo nyt ryhtyä suunnittele-
maan ja valmistelemaantämän alueenpuolustustany-
kyistä huomattavastipienemmin voimin . . . Ainoana
koko kannaksenpoikki ulottuvanayhtenäisenäluonnolli-
sena puolustuslinjanatulee kysymykseenSyvärinjoki.
Pääpuolustuslinjan sijoittaminenSyvärilleedellyttää,et-
tä sen eteläpuolellejärjestetäänriittävän syvä, mikäli
mahdollistaasumatonja tietön, kenttälinnoituslaittein
varustettuviivytysvyöhyke".Tämän periaatteenmukai-
sestiKarjalan Armeijan tuli ryhtyä tiedustelemaan puo-
lustuksensüoittamistaSyvärilleja aloittaasenkenttälin-
noittaminensekäsuorittaaviivytysasemientiedusteluja
kenttälinnoittaminen tilanteensallimissarajoissa.
Edellämainitun ohjeenperusteellaeverstiTapolalaati
Kar.A:n käskyn,jossa suunnittelunperustaksitiedotet-
tiin, että puolustukeentulisi
kolme rajapataljoonaa,
niin, että niihin voitaisiin sijoittaa
Päävastarinta-asema
sealajuoksullakulkisi
oikaisisi pohjoiseen
noittamiseenoli ryhdyttävä ensi sijaisesti
tön sijoittamiseksivihollisentodennäköisimpiin etenemis-
suuntiin.
Etulinja oli joen alajuoksullapohjoisrannalla,mutta
Syvärin voimalaitokseltaalkaen noin 15-25 km sen
eteläpuolella.Tämä alue oli kuitenkin vielä liian matala
riittävän aikavoitontarjoavalleviivytykselle,semminkin
kun vihollisenhallussaoli tärkeitä tiesolmuja.Nyt olikin
sopivatmaastonkohdat"kiireellisestivarustettavaedlli-
siksi viivytysasemiksiSyvärillejohtavien teitten ja mui-
den etenemistäsuosivien,vaarallisimpiensuuntiensulke-
mistasilmälläpitäen".
Karjalan Armeija antoi.26.12.41yhteiskäskynpuolus-
tuksesta.Tämän mukaisestise oli,kaikkialla siirtynyt
puolustukseenn saavutetullalinjalla (kuva 159).Seoli siis
pidettäväeikä enääollut kysymysviivytysalueesta. Pian
tämän jälkeen, 6.1.42 kenraalimajuri Tapola kirjoitti
hhto.ia
23 Suomenlinnoiitamisen
353
yhtymille ylipäällikönkiinnittäneen"huomiotaansiihen,
eltä kenttävarustusröitä ei kaikissayhtymissä. .. ole
saaturiittävällä voimallaja tehollakäyntiin edesetulin-
jassasaatisitten asemansyvyydessä ja taemihissasolmu-
kohdissa. . . Tämänjohdostaon kaikkialle huomautetta-
va, että linnoitustöihinon viipymättä käytävä kaikella
tarmollakussakinjohtoportaassa käsiksi,kerättäväniihin
kaikki mahdollinentyövoimaja laadittavavastasamanai-
kaisestitäydellinenasemienrakennusohjelma eri kehitys-
vaiheineen".
Puolustuksenlujittamisestaannettiin erityinen käsky
31.1.42.Linnoittamisessaoli nouqatettavaaikaisemmin
käskettyjäperiaatteita,mutta tuliverkonmuodostamises-
sa oli jalkavaen raskaille aseille annettavaentistä suu-
rempi osuus.Nyt oli jo otettava huomioon >maaston
merkityksenmuuttuminenkeväälläja lumettomanavuo-
denaikana".
| 5.2.42Karjalan Armeijan pioneerikomentaja kirjoitti
todenneensa, että joukkojen rakentamat kenttälinnoitus-
laitteet eivät lujuudeltaanvastanneetniille asetettavia
vaatimuksia.nKorsutovat heikkorakenteisia, useinvain
matalia,katettujamaakuoppia. . . Sekädivisioonienettä
armeijakuntienpioneerikomentajat valvovathenkilökoh-
taisilla tarkastuksillaan,että kaikki kenttävarustustyöt
'Kenttävarus-
suoritetaanannettujenohjeidenja kirjan
tustyöt' mukaisesti.,Ohjeita annettiinmyöskeväänsekä
roudanja lumensulamisen varalta.
Eversti Karikoski teki tarkastusmatkanSyvärille hel-
kertomuksessaar' 22.2.42mm. etlä
linnoittamistöitäkuin Kannak-
loppuun,ennenkuin etulinjan
samallatasolla kuin siellä. Joen
olivat senpohjoisrannalla, oli
tukikohdittain,joissaoli taisteluhau-
avoasemattuliaseille.Kovin tihea ei miehi-
tys voinut ollakaan,koska divisioonanlohkon leveysoli
55 km. Joen keskijuoksultaalkaenei ollut tarpeenkaan
,varustaa puolustusasemia koko rintaman pituudelta",
vaan puolustusperustuiketjuun lukikohtia, jotka olivat
jo jollain lailla linnoitetuttaisteluhaudoin ja korsuinsekä
piikkilankaestein.
Karjalan Armeijan nimi muutettiin 1.3.42Aunuksen
Ryhmäksi.Senkäskyissä23.4.ja 7.7.42korostettiin,että
milloin ei voitu varustaayhtenäisiäpuolustusasemia, oli
pieniakinvarmistusosastoja rten rakennettavaviholli
sen etenemissuunnat sulkeviatukikohtia kyllin tiheään.
Myös asemiensyvyyttäoli lisättävä.,Varustustöitäjat-
kettaessarakennetaanasemien aukkojen poistamisen
ohella välttämättömätkorsut ja komerot sekä lisätään
s''vyyttä varustamallaensikädessä vaarallisimpiinsuun-
tiin tukikohtia asemansyvyyteen>. Näissäkäskyissähei-
 lQv\\ NN
*

Loimolanjärvi
0\ Ni0 \
\ )Kliimonsaafi

iiiilontu
JänisiäNi

Aäninen

Latva Soutjärvi

laaa

0 50 100km
+

suunhittelunkehittvminenAunuksenkannaksella.
Kura I59. Puolustusasemien

jastuvat edellisentalven kokemukset;vihollinenoli työn- paikallaan koko as€masotavaiheenajan pieniä muutoksia

tänyt partioita ja suurempiakin osastojaaseman selus-
taan rintamassaol€vistaaukoista.Huhtikuun suuri hyök-
k ä y so l i k o h d i s t u n uj tu u r i a r m e i j a k u n t i esna u m a a n .
Tilanteen vakiintuessa asemasodaksi oli kannaksella
kaksi armeijakuntaa, oikealla VI AK ja vasemmalla V
AK. Edelliseen kuuluivat saksalainen 163.Divisioona,
5.Divisioonaja lT.Divisioona.Kun saksalainendivisioona
siirrettiin pohjoiseentoukokuussa1942, tuli sen tilalle
8.Divisioonaja myöhemmin l5.Prikaati. Etulinja pysyi
lukuunottamatta. Helmikuussa 1942 suoritettiin vähäi-
nen dntaman oikaisu Syvärin keskijuoksulla Munkalan-
puron kohdalla,missäetulinjaanotettiin taktillisestitär-
keä kukkula. Kun vihollinen oli marraskuussa 1942 onnis-
tunut saamaanhaltuunsa tukikohdan Kakovanjärven seu-
duilla Syvärin keskiosalla, sitä ei enää vallattu takaisin,
vaan etulinja siirtyi hieman taemmaksi. Tammikuussa
1944 l5.Prikaatin lohkolla joen alajuoksulla etulinjaa
siirettiin hieman taaksepäin.Asemahanoli ollut alunpe-
 355
rin tarkoitettu 163.D:nlähtöasemaksi,mutta oli sitten jiä ja tykkiveneitä.Talvellatapahtuipartiointiajäitse.
jäänyt puolustusasemaksi. Se oli sekä teknillisestiettä Laatokalle tuotiin pian rannikkotykistöäSuomenjär-
taktillisestiepäedullinen.Maastonvesiperäistydentakia vialueelta.Tännesijoitettiinpäämajan22.12.41vahvtsta-
oli asematrakennettavaenimmäkseenmaanpäällisiksi. man suunnitelmanmukaan 28 raskastatykkiä, kaliiperi
Etulinja oli sekä Laatokanrannallaettä Syväriin liitty- 120-152 mm ja keveitä tyYkejä 42 kpl sekä lisäksi
vällä osalla eteen työntyvä. Näiden asemientaakseoli 37-57 mm:n tykkejä nresurssien ja tarpeen mukaan".
rakennettuuusi puolustusasema, johon puolustusvedet- 21.5.42llu'u:otolivat 2'l raskastaja 57 kevyttä tykkiä,
tiin. Tämä asema osoittautui edullisemmaksisiinäkin 24.1.44määrätolivat 34ja'72.
mielessäettä tappiotvähenivät. Pysyviinbetonilaitteisiinsijoitettavanraskaantykistön
Sodanvirallinenhistoriaei annakovin korkeataarvosa- osalta oli hankittava päämajansuostumuskutakin ta-
naajoukkojenlinnoittamistöistä.Koko puolustusasemas- paustavarten erikseen,kun sensijaantilapäisluonteiset
sa'ei ollut kuinyksi Laatokasta Aäniseen kulkevaampu- sijoittelutsaatiinsuorittaailmankin.
mahauta.Taempanaoli uhatuimmissasuunnissaryhdyt- LaatokanPuolustuspyysi päämajanpioneerikomenta-
ty reservissäolevin voimin rakentamaantukilinjoja sy- jalta 23.8.41, että sille "ensitilassaalistettaisiin yksi
vyydenaikaansaamiseksi. Useitaperättäisiälinjoja käsit linnoitustyökomppania sille kuuluvinetäydellisinetyövä-
tävääpuolustusasemaa ei saatuaikaan,.Asiaanvaikutti lineineen".Sillä ei itselläänollut ammattitaitoistatyövoi-
alkuaikojenperusteeton optimismi,joka vähensityötehoa maa, työkoneita eikä materiaalia, kun se nyt joutui
ja aikaa kului ennenkuintoden teolla ryhdyttiin asemia kiireellisestisuorittamaannrannikkotykkiasemien raken-
rakentamaan.Raskaattorjuntataistelutveivät myösvoi- tamista kallio- ja puuperustoille'.Pioneeriosasto lähetti
mia. Uudelleenjärjestelyt, kotiuttamisetja lomauttami- kirjelmänoperatiiviselleosastolle, joka kuitenkinilmoitti,
set vähensivättyövoirnaa,jota käytettiin myösjoukkojen ettei komppaniaaannettaisi.Pioneeriosasto tosintoimitti
omaantaloudelliseentoimintaan,mm. maanviljelykseen. työvälineitäja tarvikkeita. Pian kuitenkin perustettiin
Tiestön rakentamiseen,korjaamiseenja kunnossapitoon Laatokan Rannikkoprikaatin Esikuntaan Osasto 4
oli käytettävä suunnatonmäärä työpäiviä. Osansavei Q2.1A\ ja tämänjohdolla sekälinnoitusosaston asetta-
myös asevelitalojenrakentaminensekäpuhdetyöt.'Vii- malla työvoimalla suoritettiin tarvittavat rakennustyöt
meksimainitullaalalla suoritettu työ sekätarpeettoman muualla paitsi Kaarnajoella, jossa ne teetti Osasto
mukavienkorsujen,saunojenyms. rakentaminenei lujit- 4/Kan.RE.
tanut puolustustakuin välillisesti., Tykistöävaihdeltiinvarsinkinalkuaikoinamelkoisesti.
Yhtymien ohjeet ja käskyt joukoilleen olivat täällä Sitä sijoitettiinmahdollisuuksien mukaanentisiinlinnak-
samantapaisiakuin Karjalan niiden alueille. 19.10.41 päivätyn
tyisesti kannattaa panna kirjelmä selostuksenmukaan tykkien betoniperustatolivat säily-
1.4.44,jossahän esitti narmeijakuntienkomentajienhar- neet käyttökuntoisinaKaarnajoen,Koneyitsan,Musta-
kittavaksi,olisikosyytävähentääetummaistenasemiem- niemen,Murikan, Vahtiniemen,Heinäsenmaan, Kelpän,
me miehitystäja muodostaaenemmäneri johtoportaille Mökerikön,Valamon,Ristisaarenja Mantsinpattereilla.
... paikallisiareservejä"- siis samaajatuskuin Hersa- Järisevässä oli toinen perusta tuhottu ja toisestaolivat
lolla Karjalan kannaksella (vrt. sivu 351). peruspultit rikki. Joissakinpaikoissaoli jäljellä tykkien
kehtoja,jarrulaitteita ja kilpiä, löytyipä pari putkeakin,
jotka tosin olivat ruosteessa.Ammuskellarit ja korsut
olivat paikoinkunnossa, paikointuhotut.Vanhojatuliase-
Laatokkaja Aäninen mia otettiin käyttöön, vaikkakaanaina ei ollut samoja
tykkimallejakuin aikaisemmin.
Laatokan rannikon yarmistaminentuli ajankohtaiseksi Linnakkeiden omaa henkilökuntaakäytettiin niiden
sitä mukaa kuin hyökkäyseteni sen kumpaakinrantaa lähipuolustuslaitteiden rakentamiseen. LaatokanRannik^
myöten etelään. 15.8.41 perustettiin tähän tehtävään koprikaatinpuolustuskäskyn (20.1.42)mukaanoli ,kent-
päämajanalainensotatoimiyhtymä,LaatokanPuolustus, tävarustelutöihin... ryhdyttävä kaikella voimalla ja
jonka nimi myöhernminmuutettiin LaatokanRannikko- tässä ... huomioitava>mm. seuraavaa.Pattereidenja
prikaatiksi. tukikohtien ympärille oli tehtävä piikkilankaesteet.
Kun Laatokansaaretkinoli syyskuunloppuunmennes- 'Jv.aseilleon rakennettavaaluksi avoasemat, iotka myö-
sä saatu haltuun, alkoi tää1lä asemasotakausi, jonka hemminvarustetaansirpalesuojiksi. Jäältätulevaauhkaa
aikana tosin vihollinenajoittain oli varsin aktiivinenkin. vastaanon rannikonulkopuolelletyönnettäväkonetulia-
Sillä oli käytettävissään useitasota-aluksia, mm. hävittä- seilla ja yhteysvälineillävarustettuja yarmistuselimiä,
356
joita varten rakennetaanjääkorsut".Naamioimis-ja sa- toinenraskaspatterija työhönpataljoona6 kuukaudeksi.
laamistoimenpiteisiinkiinnitettiin erityistä huomiota. Omat mahdollisuudettyövoiman irroittamiseenolivat
,Liikenne taisteluasemiinon järjestettäväniin, etteivät >äivanmitättömät. Laatokan itärannikko on nimittäin
itseasematpauastu". vielä sangenpuutteellistenkenttäasemien varassaja kaik-
Linnakkeidenlähipuolustusoli esillämyösneuvottelus- ki prikaatinjoukot hajallaanlinnakkeissa ja tukikohdissa,
sa prikaatin esikunnassa28.3.43. EverstiluutnanttiL. joista niitä ei tehtäviensätakia voida irroittaa Mantsissa
Rainio esitti alustuksessaan, että rannikonsuojaamiseen käytettäväksi,,.
oli käytettävissävarsinvähänjoukkoja: "varsinaisialiik- Operatiivinenosastotiedotti 1.4.44,että suunnitelma
kuvia sotatoimiinkäytettäviävoimiaei ole maalla,merel- oli hyväksytty"toimeenpantavaksi Mantsinvarustamisen
lä eikä ilmassa'.Vihollisellaoli mahdollisuuksiayl]ätyk- ensimmäisenä vaiheena".Sitä ei kuitenkaanehditty saa-
sellisiinkinmaihinnousuihinja maarintamankinläpi voi da alkua pitemmällekun tilannekehittyi siten,että koko
tulla suuriakinpartioita selustaan.Sen nroksi oli pakko itärannikostaoli luovuttavaUJinjaa myöten.
muodostaa,lkeiden ja patteriensijoituspaikoistataistelu- Kuva 160esittäälinnakkeita20.1.42ia seuraavaluette-
kykyisiä tukikohtia, 'motteja',joissavoidaanhywinpuo- lo lilanretta 24.1.44.
lustautuaja joista yoidaansuorittaatehokastapartiointia
ja taistelutoimintaao. Linnake/patteri Kevyt tykistö
U-linjaa linnoitettaessä oli esillä kysymyssen liittymi- Saunaniemi 4l'76K136')
sestärannikon puolustukseen. Linjan eteläpäässä oleva Järisevä 2/76K102-30140
Vuoratsunsaari oli tarkoitus rakentaaliittymätukikoh- Kaamajoki 2lrszl3s-MK
daksi, mutta päämajaantoi 5.2.44Laatokat Rannikko- Ylläpäänniemi 3lrszl4s-cL2/57l48-NR
prikaatille käskyn laatia suunnitelmaMantsin saaren Konevitsa 2176K/02-30/40
linnoittamiseksisitä silmälläpitäen,että se"on suunnitel- Mustaniemi 2/1s2/45-CR 217 s lso-cor
tu pitää siinäkin tapauksessa, että vihollinenon päässyt Vahtiniemi 2 l r 5 2 K l 0 4 2/7 5l5o-CMet
n.s. Pitkärannanlinjalle". Prikaati esitti suunnitelmansa Verkkosaari 2/57l48-NR
29.2.44.Opelatüvinen osastototesi2.3.44, että seantaisi Heinäsenmaa 2lrsz/4s-cR2/47 140-04
"Mantsin puolustuksellelujuuden, iolla ei ole vertaa Mökerikkö 217
s/s0-cMr
muualla Laatokanpuolustuksessa. Niin toivottavaakuin 2147/40-0
tämä olisikin, ei . . . osastovoi nähda,kokonaistilanteen Mustanmäenniemi 2/s7l48-NR
huomioonottaen, mitään mahdollisuuksia 2/57l48-NR
jelman toteuttamiseenn. Prikaatin lsO-V2 4/76 Kl02-30140
ottaa huomioon yhden s0-v2
omienvoimiensalisäksi,mutta nyt oli saarenpuolustuk- Mantsi 2lrsz/4s-cR 2/s7l48-NR
seensuunniteltusijoitettavaksi3164 miestä,mikä oli 78 Ristioja 2/s7l48-NR
Va prikaatin nykyisestävahvuudesta.Niinpä prikaatin Hiiva 4176K|22
käskettiinkin laatia uusi suunnitelma,"joka perustuu Vitele 21152K/04 3/76vK104
prikaatin todellisiinmahdollisuuksiinniin työsuoritusten 21r22K131,) 2/47/40-04
kuin joukkojenmääränkinkohdalta,. Kelio 2/s7l48-NR
Prikaati lähetti päämajaan24.3.44lutrder'"supistetun Tuulosjokisuu 4l'76 K/36')
kenttävarustussuunnitelman". Se oli laadittusiinämieles- Aunuksenjokisr,tu 4/76VKl04
sä, että jouduttaisiin toimimaan suhteellisenvähäisen Hatsi 2ll22Kl3It)
miehityksenvarassa,mutta että "rakennettavienlaittei- 2l t20l s0-v2
den tulisi mahdollisimmanedullisestipalvellakokonais- Salosaari 4/76K102
miehitystä, jotta talvisodan tilanteesta vältyttäisiin,. Ohtoinniemi 4/76Kl02
Suunnitelmassaedellytettiin, että vihollinen "vahvoin Pisinranta 4/16Kl02
voimin saattaa ryhtyä hyökkäyksiin Mantsia vastaan, 2147/40-O
jolloin Mantsista tulee Laatokan itärannikon rannikko- Kuivaniemi | 147/40-o
puolustuksenpainopiste,.Tällöin itärannikonrannikko- Haapaniemi 3/rs2/45-CR 3147l4o-O
joukkojen "miehistö ja kalusto kokonaan, tai osaksi, Lampioja 3/76vK104
mikäli se edellä käyneidentaistelujenaikana on voitu Rautatiepatted 4lrszl4s-c
irroittaa,on sijoitettavatähänpainopisteeseen". Huomautus
Suunnitelmassaedellytettiin, että saareensaataisiin l) Mdottoroitupatteri
 35'7

--- \I
b { 0 i

Mökerikkö

3t76VKl
Murikko
Alavoinen
Mustaniemi
LAATOKKA 4175KI97
21122Kt3'
I
31

Kuva 160. Laatokan linhakkeet vuoden 1942 alussa.

Kun hyökkäysoli saavuttanut,44nisjarven,tuli ajankoh- nikkoprikaatinperustamisesta ja se oli valrniinatoimin-

taiseksisenrannikonpuolustuksen j ärjestäminen. 2.10.41 taan marraskuunpuolivälissä,sulattaenitseensämyös
a l o i t t il o i m i n t a n sAaä n i s e ne l e l ä i s e l lpäu o l i s k o l lAa a n i - edellämainitun patteriston.Prikaati ja sen alaisetjouk-
sen Rannikkopatteristoviiden patterin voimin ja alistet- ko-osastotolivat operatiivisestialistetutrannikonpuolus-
t u n aV I I A K : l l e .2 7 . 1 0 . 4a1n n e l t i i n k ä s k vA ä n i s e n l eu. t t a a s e L e i t s e
R a n - t u k s e s t vaa s t a a v i l sl eo l a l o i m i y h t y m i lm
358
rannan välistä salmea.Linnoitustöidenjohtaja esitti jo
31.3.42ylipäällikölle, että saari oli niin tärkcä ja sen
paikka niin uhanalainen,että sinne olisi rakennettava
betonilaite,mihin esitykseenhän sai ylipäällikönhyväk-
symisen.- Betonilaitteidenrakentamisensuorittivatlin-
noitusrake.nnusjoukot j a niidenjohtoelimeksiperustettiin
Osasto4/Aän.RPr. Kenttälinnoittaminenkuului taistelu-
joukoille, mutta taitorakenteidentekemiseenkäytettiin
myöslinnoitusrakennusjoukkoja.
Aanisen.pohjois- ja eteläosanolosuhteetolivat puolus-
tuksenkannaltatäysinerilaiset.Eteläosanpuolustusvoi-
tiin perustaatykistön varaan,aivan eteläisintäosaalu-
kuun ottamatta.Täällä siis puolustusoli järjestetty sa-
maantapaankuin merenrannikolla.Patterit olivat kent-
tälinnoitetutlähitorjuntaakinsilmälläpitäen.
Pohjoisosastaan Aäninen on noin 150 km:n matkalla
niin kapea,että suuretkinjoukot voivat ylittää sen no-
peastijä yllättäen sekäkesälläettä talvella. Sen vuoksi
täällä tarvittiin runsaastimyösjalkaväkeä,joka oli mie-
hittänyt ja kenttälinnoittanutuhatuimpiin maihinnousu-
kohteisiinrantatukikohtia.
Kuvassa16l on esitetty Aänis.1ä.ven puolustussuunni-
lelma 28.'7.42.Siihen sisältyi 30 raskastaja 54 kevyttä
tykkiä. Talvella oli tykistön sijoitus hiemantoisenlainen
kuin avovesikautena. Seuraavaluetteloesittäätilannetta
24.1.44. Tykkejäoli nyt 27 raskasta ja 58 kevyttä.

Linnake/patteri Kevyttykistö
417sKI r7
3lrs2l4s-cL
Steleki 4/7sKlrT
Toisjoki 4l't6K136'
Ruoppaoja 4l122Kl3t'
Soutjärvi 411sKl11
Kuva 16l. Adnisjdwekp olustussuunnitelma
kesalla 1942. Soksu 2/).s2l4s-cP.4147140-O
prikaati oli Merivoimien komentajan alainen. - 15.5.43 4/122K/3r'
alkaen prikaati oli rintamavastuussa koko rannikosta
Tervasoja 3l7 s ls0-c
suoraanAunuksen ryhmän alaisena.
Lukkosaari 3l15214s-C 4147140-O
Patterien tuliasemat yleensäkenttälinnoitettiin ja tykit-
Kulmus 2l'7sls}-c
kin asetettiin puualustoille. Päämaja tiedotti 16.7.42,että
Etelä-Peuransaari 417 sls}-c
,epätietoisuus valtakunnan tulevista rajoista samoinkuin Kontu 4/7sKlrT
pääaseman tulevasta kulusta aiheuttaa, että suurisuun- 414'7
/4o-H
t a i s e m p i e nl i n n o i u
t sl a i t r e i d ne r a k e n t a m i s e eAnä n - R P r , n
Leiniemi 3/7s l50-c
alueella ei vielä voida ryhtyä muuta kuin vain erikoisen
Valeniemi 3/rs2l4s-c
tärkeissä ja puolustuksen kannalta selvissätapauksissan.
Reska 411,22K13r'3/7 5/50-C
Tällaisia olivat mm. Väliniemen ja Majakkasaaren ras-
Klimnosniemi 4116K136'
kaiden kiinteiden pattereiden tuli-, mittaus- ja tulenjoh-
4175Klr7
toasemat.
Tulvoja 4lr22Kl31' 3141140-H
Myös Meg-saareen rakennettiin betoninen tulenjohto- Hüomautus
korsu. Saari sijaitsi keskellä Aänisniemen ja jarven ita- I Moottoroitu patteri
 359

Maaselän kannas tumaan.Puolustuksenpainopistesiirtyisi selvästipelkän

maarintamanosalle,siis Vansjärven-Seesjärven Suur-
Karjalan Armeija valtasi Karhumäen5.12.41ja seuraa- lahden välille. Tämän vuoksi olisi toiden painopisteen
vana päivänä Stalinin kanavan eteläpäässäsijaitsevan alkukesästäoltavatäällä, loppukesästä eli elokuunpuoli-
Poventsan.Jo kuukautta aikaisernminannettujenkäsky- välistäalkaensitä olisi siirrettävävesistölinjoilletulevan
jen mukaan sen tuli nyt asettua puolustukseenntähän talven varalta. Etulinjassaolevien joukkojen ja niiden
tarkoitukseensopiviinasemiino(vrt. s. 352). Joulukuun reservientyövoimaoli tietenkinkäytettäväomilla lohkoil-
puolivälissäoli koko Aänisen-Seesjärvenkannaksella laan, mutta laajojen vesistöjenvarsilta voitiin kesäksi
puolustussaanutasemasodan luonteen.26.12.41annetus- vähentäämiehitystäja siten saadatyövoimaauhanalai-
sa puolustuskäskyssä, jossaII Armeijakuntasai vastuun simmillesuunnille.Pääpuolustuslinjan ja siitä muutaman
tämän kannaksenpuolustuksesta, tämän käskettiin"ase- kilometrin päässäolevantukiasemanmuodostamanpää-
mien tiedustelussa, varustustöidensuunnittelussa ja suo- vastarinta-aseman taakse piti vielä tärkeimpien teiden
rituksessa"ottaa huomioonperustettavalinnoitustykistö. suuntiin rakentaa lyhyitä, luonnonesteisiinnojautuvia
Siihentulisi kuulumaan2 patteristoä,yhteensäl8 patte- tiensulkuasemia, sikäli kuin työvoimaatietöiltä olisi irroi-
ria ja 7 sulkutykkipatteria,kaikki nelitykkisiä. tettavissa. Näiden sulkujen täkana olivat varsinaiset
Rauhallistakautta ei kuitenkaankestänytkauan,vaan taemmatasemat.
vihollinen aloitti pian voimakkaat hyökkäyksetMuur- Maa.RE kiinnitti 20.1.43komentajienhuomiota"etu-
ja
manninradan Karhumäentakaisin valiaamiseksi.
Nä- linjassa todettuihin epäkohtiin,jotka on ensitilassapois-
mä taistelut kestivät aina helmikuulle 1942 saakka. tettava". Mataliksi jääneet taistelu-ja yhteyshaudatoli
Kuitenkin puolustusvakiintui kuvan 164 rnukaisellelin- syvennettäväja myös tuki- ja sulkulinjojenhaudat oli
jalle ja 14.2.42II AKE ilmoitti siitä Karjalan Armeijan pidettävälumettomina,samoinasepesäkkeiden edustat.
Esikunnalleseuraavaa.'Nykyinenpäävastarinta-asema, Konepistoolitoli sijoitettava paikkoihin, joissa ampuma-
jonka vahvistamisessa etulinjanjoukkojentyön painopis- ala oli lyhin. "Konekivääreilläon pyrittävä käyttämään
te on tähän saakkaollut, on suurimmaltaosaltaansaatu hyväksikoko niiden tehokastaampumamatkaa ja niinol-
auttavastivarustetuksi. . . Josrintama pysyypaikallaan Ien välttämäänniiden pitoa aivan etumaisissa pesäkkeis-
ja työtä voidaanjatkaa suurempientaistelutoimiensitä sä ... Sijoittamalla osa konekivääreistätukilinjan tär-
häiritserlättä,saaneeasemakesäntuloon mennessä tyy- keimpiin kohtiin saadaantuliverkkoonvälttämätöntäsy-
dyttävänvalmiuden.Vesistöjensulaminentuleesitäpaitsi vyyttä. 4.Divisioonassa järjestetty kk-kaukotulisysteemi
varsin huomattavastiasemaavahvistamaan.koska se kelpaa yleistettävaksikaikkialla, missä näkyvyyttä on
suurimmaltaosaltaan
lahdesta Vansjärveen
Suurlahdenja Seesjärvenrantojenpuolustussitovatjäi-
den lähdettyä enää hyvin vähän voimia. Näin ollen
näyttää nykyinen päävastarinta-asema kesän aikaa sil- Rukajärvi,Kiestinki, Salla,Petsamo
mälläpitäenvarsinedulliselta".
"Etulinjassaolevatyhtymät suorittavatparhaillaanny- Yhtenäinenrintama loppui Maaselänkannakselle.Siitä
kyiseenpäävastarinta-asemaan liittyvän tukiasemansekä pohjoiseenpuolustuskeskittyi teiden suuntiin;väliin jäi
tärkeimpiensulkuasemien tiedustelualohkoillaanja ryh- suuria erämaita,joiden varmistusoli partioidenvarassa.
tyvät niiden tärkeimpien kohtien varustamiseentähän YlipääUikkö pysäytti l4.DivisioonanetenemisenRuka-
käytettävissäolevinvoimin (tykistö, lohkoreservityms.). järven suunnallasyyskuunpuolivälissäOntajokilinjalle.
liänisen Suurlahdenja Seesjärvenrannikoidenvarmis- Tosin divisioonankäskyssä17.9.41sanottiinasetuttavan
tusosastot ovat suorittaneetlohkoillaanvarustustöitä, jot- vain toistaiseksipuolustukseen saavutetullelinjalle, mut-
ka kuitenkin lohkojenleveydenja työvoimanvähyyden ta puolustusjäipysyväksikesään1944saakka.
vuoksiovat hyvin puutteellisia,osaksivain talvellakäyt- Pääpuolustuslinjaoli Ontajärven-Ontajoen-Jousijär-
tökelpoisiarakenteita". ven-Ungiärven-Nuokkijäryentasalla.Lohkonleveysoli
II AK erotettiin 1.3.42 suoraanpäämajan alaiseksi kaikkiaanlähespari sataakilometriä,varsinainenkenttä-
sotatoimiyhtymäksi,MaaselänRyhmäksi.Kesällä 1942 linnoitettu asemaRukajärven-Kotskomantien suunnas-
suoritettavaalinnoittamista varten Maaselän Ryhmän savain kymmenkuntakilometriä(kuva 165,sivu375).
Esikuntajakoi 13.5.42everstiluutnantti Y.A. Järyisen Pääpuolustuslinja oli noin puolitoistakilometriä Onta-
laatimanmuistion"ohjeeksija noudatettavaksio. Vesistö- joen itäpuolellaja sen edessäoli vielä muutamansadan
ien auetessatulisi rintamaneri osienuhanalaisuus muut- metrin päässäerillisista tukikohdistakoostuvaetulinja.
360
Aluksi kaikkien tukikohtien välissä oli aukkoja, joita paikalleenKuhmonpohjoispuolelle. Kiestinginsuunnalla
vihollinen käytti hyväkseensoluttautuenniiden välistä vakiintui puolustusTuoppajäryen-Tiiksjärventasalleja
asemaan.Etulinjan tukikohdat olivat suosaarekkeissa. Uhtuan suunnallahieman kylan lansipuolelle.Pääsuun-
KenraalimajuriL. Sotisaadkirjoitti vuonna1977Sotilas- tien yhtenäistenasemienulkopuolellaoli laajojen erä-
aikakauslehdessä, että tämän estämiseksirakennettiin maa-alueidenvarmistus kenttävartioidenvarassa.Lin-
soille tukikohtien väliin yhtenäisethirsivarustukset,jol- noittamisessaoli samanlaisiaongelmia kuin muillakin
loin etulinja saatiin.aukottomaksija liitetyksi pääpuolus- vastaavanlaisilla dntamilla. Esimerkkinäesitettäköönot-
tuslinjaan.Soluttautuminenlakkasija tappiotvähenivät. teita III AK:n käskystäpuolustusaseman vahvistamisesta
Tiettömissäerämaissaoli tyydyttävä harvaan,kenttä- 2.3.42. "II AK lujittaa edelleen puolustusasemiaan,
vartioihin nojaavaanpuolustukseen. Nämä olivat linnoi- häiritsee vilkkaalla sissitoiminnallavihollista ja pyrkii
tetut puolustautumaan kaikkiin suuntiin.Sotisaarenmu- sitensitomaansenvoimiaselustanvarmistustehtäviin ...
kaan "kenttävartion korsuoli aina ympäröity taisteluhau- Nykyisissä puolustusasemissa on täydennettävä tukikoh-
dalla, jonka halkaisija oli noin 50 m. Sen edessäoli tien puolustuslaitteitasiten, että tukikohdat pystyvät
tehokas piikkilankaeste sekä miina- ja hälytinkentät. jatkarnaan puolustustaanmahdollisensisäänmurronkin
Useinkorsunympärillä 2-3 m:n päässä siitä oli viimeise- onnistuessa. On ehdottomastilisättäväpuolustusasemien
nä turvanahirsivarustus. Vahvuus yaihteli kahdestaryh- syvyyttä, mm. rakentamallalisää tukikohtia pääpuolus-
mästä joukkueeseen vahvennuksineen,. Korsujensijasta tuslinjan taakse. Reservien(myös paikallisten)sijoitus-
saattoiasumuksinaolla myöshirsikämpät,mutta aina oli paikat on niinikään varustettavalujiksi tukikohdiksi,
varauduttu ympäripuolustukseen usein kenttävartiot samoin kaikki etulinjan takana olevat huoltoelintenja
ja
joutuivatkinpiiritetyiksi. -laitostensijoituspaikat... Kaikin keinoin on pyrittävä
ja
Sodanalkaessatuli väliraja suomalaisten saksalai- tehostamaanesteitä ja ansoituksiapääpuolustuslinjan
sen AOK Norwegeninvälillä kulkemaanl4.Divisioonan etumaastossa ja tukikohtienvälissä.Erityinen huomioon
pohjoispuolitseKuhmon tasalla. Kaikilla AOK:n hyök- kiinnitettäyä avoimiin sivustoihin,joilla on mm. varus-
käyssuunnillaoli aluksi myös suomalaisiajoukkoja. En- tuksia tehostamallavähennettävävihollisensaartoyritys-
simmäiseksivedettiinsuomalainen6.DivisioonapoisSal- ten onnistumismahdollisuuksia talvi- ja myöskinkesäolo-
lan suunnalta tammikuussa 1942, missä se oli ollut suhteissa." Käsl:yssäkorostettiin,että varmistusosastojen
puolustuksessa lokakuustaalkaen Vermanjokilinjallaja tukikohdat oli tehtäväpuolustuskykyisiksi myös saarret-
luovutti nyt kenttälinnoittamansa asematsaksalaisille. tuinakin.
Kiestinginsuunnaltasuomalaisetjoukot vedettiin pois Petsamonsuunnallatoimi sodanloppuunsaakkaEril-
kesällä1942ja rintamavastuusiirtyi saksalaisille4.7.42. Petsamovarmistaensaksalaisen armeijakunnan
Tällöin jäi Uhtuan suunta oikeän sivustanLuttojoen suunnalla.Se oli varustanut
laisiin tuli Uhtuan työnsitäältä noin 6 km:n
luovuttivatUhtuan saksalaisille 22.3.44 lohkoltaan varmistuselimiälaajalle alueelle
saksalaisten ja suomalaisten molemmillesivustoilleen.
XXIV LUKU
ASEMASOTAVAIHEEN
TAEMPIEN ASEMIEN
LINNOITTAMINEN
KarjalanKannas
VT-aseme
Kun hyökkäävätjoukot syksyynmennessäalkoivat olla
tavoitteissaan,tuli taempienkinasemienlinnoittaminen
ajankohtaiseksi. Linnoitusosasto kirjoitti 10.9.41topogra-
fiselle osastolleryhtyneensätutkimaan "vakinaistenlin-
noitustensijoituspaikkojalinjoilla Suomenlahti-Laatok-
ka, Laatokka-Aänisjärvija Aänisjärvi-Vienanmeri"ja
pyysitätä vartenkarttoja näiltä alueilta.
Ylipäällikkö antoi ersimmäisenkäskynsäKannaksen
armeijakuntienkomentajille6.I 1.41.,Siltä varalta, että
Kannaksenlinnoittaminenuudelleentuleekiireelliseksi,,
heidän käskettiin suorittaatiedusteluylimalkaisellalin-
jalla Suomenlahti-Rieskjärvi-Vammeljärvi-Suulajärvi
-Vuotjärvi -Kirkkojärvi -Punnusjärvi*Pasurinlahti-
Kiviniemi-Taipale (kuva 158). Tätä linjaa kenraali
Theslöf oli ehdottänutKannaksenpääasemaksi jo 1920-
luvun alussa.193oluvullasitäoli linnoitettu
jen viivytysasemaksi
nVaikkakaantällä hetkellä ei vielä
missäpääpuolüstuslinja tulee lopullisestikulkemaan,on
edellämainittutiedustelusuoritettavasitenja sillä tark-
kuudella,että sekävakinaisetettä kenttälinnoitusraken-
nustyöt voidaanviivytyksettäaloittaa., Tiedustelukäs-
kettiin suorittaa"verrattainlyhyessäajassa,.
Ilmeisestiasiaaoli jo Kannaksellakintutkittu, koskaIv
AK:n komentaja,kenraaliOeschvastasi9.11.41omalla
ehdotuksellaan, jota hän laajasti perusteli.Hän ehdotti
myöhemminVTJinjaksi kutsuttua asemaa.Ottaen huo-
mioon, että vihollinen tulisi käyttämäänrunsaastisekä
panssarivaunuja että tykistöä, Päämajankäskemälinja
oli epäedullinen, koskasiinäoli varsinpaljonaukeitaeikä
lainkaanluonnonesteitä. Senrakentaminenyaatisipaljon
työtä, koskaseoli tehtäyäheti varsinsyväksi.Kannaksel-
la ei ole kiveä panssarinesteiden rakentamiseen,joita
tarvittaisiin paljon. Ehdotettu uusi linja sensijaanoli
nsuureltaosalta korpiasemaja mahdollisimmanikävä
ryssille hyökkäysmaastonan. Panssariaseelle edullista se
ei ollut muualla kuin Raudun-Suvannonvälillä, sensi-
jaan oli laajoja alueita, jotka eivät lainkaan soyellu
panssareiden käyttöön.Tosin ehdotettuasemaoli 10-20
km käsketynasemanedessä,mutta nykyiseenetulinjaan
oli vielä 20-30 km ja jos tuo alue tehokkaastisulutettai-
siin, voitaisiin 'hankkia h''vinkin korkojen kanssa se
aikavoitto,minkä l0 kn syvempialuetakaisi".
Tämäkäänmaastollisestiedullisempilinja ei kuiten-
kaan ntarjoa ehdotontavarmuutta, vaan ... olisi joka
tapauksessa syytä ruveta linnoittamaanvakinaisillalin-
noituslaitteilla Viipuri-Käkisalmi linjaa ltalvisodan
T-linjal. Tämän linjan olemassaolo takaisi sen,että . . .
komentajatuskaltaisivat turvallisuutta tuntienedullisissa
olosuhteissatoimia aktiivisestikin eikä lopullisen läpi-
murron uhka puolustautuessakaan olisi ainaisena painos-
tavanapeikkona."
Josnyt ehdotettualinjaa ei hyväksyttäisi,Oeschasetti
toiselletilalle linjan Vammelsuu-Kuuterselkä-Kotselkä
Jaarila-Valkjärvi-Kiviniemen sillanpääasema.Kol-
päämajanlinja, kuitenkin sillä poik-
Vuotjärven ja Punnusjärvenvälillä
ja
kulkisi Jaarilan Ilmolankautta.
Päämajahyväksyikirjelmällään 14.11.41Oeschinesi-
tyksenja antoi yksityiskohtaisiaohjeita asian edelleen
kehittämiseksi.Toistaiseksipuuttuivät vielä tiedot niistä
poliittisistaja strategisistatekijöistä,joiden perusteella
pääpuolustuslinja voitaisiinmäärätä,eihänedestulevasta
rajastaollut käsitystä.Ei myöskäänvoitu arvioida,miten
vahva vihollinen tulisi rajan takana olemaan.Varmasti
voitiin kuitenkin päätellä, että Vuoksi-Suvanto linja
PölläkkälästäTaipaleeseen tulisi rnuodostamaan tärkeän
osan puolustuksestamme. I AK oli jo saanut käskyn
ryhtyä tiedusteluunTaipaleessaja Kiviniemessä,missä
rnyös sillanpään linnoittamismahdollisuus oli otettava
huomioon.Nyt oli jatkettava mainitun vesistölinjantie-
dusteluamuiltakin osin,"silmälläpitäensenvarustamista
maassanykyäänlöytyvällä linnoitusaseistuksella . . . sa-
moja periaatteitanoudattaenkuin linjaa Ravijoki-Sai-
rnaa-Pielisjärvirakennettaessan.
Koska Kannaksen länsiosallaei voitu varmuudella
määritelläyhtä selvääpuolustuslinjaa, käskettiinsuunni
362
tella erillisiä puolustuskeskuksia, joita myöhemminvoi
taisiin käyttää joko suojajoukkoasemina tai laajentaa
yhtenäiseksipuolustusasemaksi päävoimiavarten.Nämä
alueetolivat:
1. Vammelsuu-Vammeljokisuu-Vanhasaha,
2. Raivolanjoki-Sykiäläja mahdollisestiNeuvola-Sy-
kiälä taempanaasemana,
3 . Kuuterselänalue,
4_ Kotselkä- Kivennapa- Ahijärvi,
5 . Yuottaa- Kauksamo- Salovehmainen,
6 . Lipola-Vaittila,
7. Orjansaari-Mäkrä-Rautu ja
8. Riiska-Raaju-Taipaleenjoki.
Kaikki yllämainitutalueetliittyvät VT-asemaan.
Yhtenäisyydensaavuttamiseksiylipäällikkö määräsi
MK:n komentajanjohtamaantiedusteluakoko Kan-
naksella,vaikkakin itäosa kuului I AK:n lohkoonaina
siihen saakka kunnes I AKE siirtyi helmikuun 1942
alustaSyvärille.
IV AKE jakoi saamansatiedustelutehtävätalaisilleen
divisioonille ja I AK:lle 19.1L41. Tiedustelun tuloksetoli
"erillisten puolustusk€skuksien ja ehdotettavanpuolus-
tuslinjanyleisenkulun osalta"jätettäyä1.12.41mennes-
sä. Yksityiskohtainen suunnitelmaoli tehtävä15.12.41
mennessä ja siinä oli esitettäväbetonilaitteet(tärkeim-
mät miehistö-,tulenjohto-ja asekorsut),kiviesteet,kent-
täkorsut,taisteluhaudatja piikkilankaesteet. Laitteet oli
myösmerkittäYämaastoon.
I ArmeijakunnanEsikuntatutki
ta edellämainitunohjeenmukaisesti
suunnitelmanmukaan
tarvittu kaikkiaan12tukikohtaa
- I-II luokankorsuja
- 45-76 mm:nkorsutykkejä
- liikkuvia keveitätykkejä
- konekiväärejä
Majoitustilaa kertyi 3430 miestä varten. Lisäksi suunni-
teltiin Kiviniemeen rakennettavaksi sillanpääasema,jo-
hon olisi tarvittu 8 korsua, I kiinteä ja 2 liikkuvaa tykkiä
sekä l6 konekivääriä; majoitustilaa oli 220 miehelle.
Saatuaan yleistiedustelun tulokset Oesch lähetti yleise-
sikunnan päällikölle esityksensäasemastaja totesi tiedus-
telun osoittaneentutkitun linjan sopivaksi. Kivennavalla
oti Kirkonmäki ja Linnamäki jätettävä ,jonkinlaiseksi
etuasemaksi, laajaksi ja hyvin varustetuksi eteentyönne-
tyksi tukikohdaksi". Tätä aluetta ei ollut tarkoituksenmu-
kaista sisällyttää pääpuolustuslinjaan, koska sen takaisin
valtaaminen, jos se menetettäisiin, olisi hyvin vaikeata.
Pääpuolustuslinja sijoitettiin tässävaiheessahieman poh-
ioisemmaksi. ns. Palokankaalle eli Annakristinkankaalle.
Lipolan ja Raajun välillä jouduttiin asemaavetämään
hiukaneteenpäinpäämajansuunnittelemalta tasolta,kos-
ka se siten saatiin huomattavastiedullisempaanmaas-
toon.
Yksityiskohtaisetsuunnitelmat olivat tekeillä ja ne
valmistuisivatjouluun mennessä.Työtä ei voitaisi omin
voimin alkaa, koska armeijakuntien selustassaolevat
joukot ja linnoitusrakennuspataljoonat olivat vielä pit-
kään kiinni parakkitöissäja etulinjanjoukot taaslinnoit-
tivat omia asemiaan.Uusia rakennusjoukkoja siis tarvit-
taisiin, mutta niillekin olisi ensiksivalmistettavamajoi
tusmahdollisuudet.
Jotta Kannaksenlinnoittaminen saataisiin käyntiin,
pidettiin päämajanoperatiivisessa osastossa5.1.42 ko-
kous,jossaoperatiivistajohtoa edustivatkenraali Airo,
everstiKarikoskija everstiluutnanttiPeitsarasekälinnoi-
tusosastoaeversti Bonsdorffja majuri Härlahti. Aluksi
todettiin,että päämajaoli jo määrännytpuolustusaseman
ylimalkaisen sijainnin. Linnoittaminen oli aloitettava
kenttälinnoittamisena noudattaenseuraavaa kiireellisyys-
järjestystä:
- tuliasemätkaikille aseilLe sekäraivaukset,
- jalkaväenja panssarinesteet sekä
- korsut.
Armeüakuntientuli määrätä puolustusaseman yksityis-
kohtainensijainti sekäsiihentulevien laitteiden paikat ja
ja
myösasemaneri osien laitteidenkeskinäinenkiireelli-
laadittava suunnitelmat
työvoima, koneet ja
laitteidenraken-
työtä kiinteässä
esikuntienkanssa.Be-
armeijakuntien kanssa
että työt aloitetaansaman
aikaisestiVammelsuussa, Kivennavallaja Taipaleessa.
Linnoitusosastotoimittaa kuhunkin kohteeseenyhden
linnoitusrakennuspataljoonan ja arrneijakuntienoli mah-
dollisuuksiensamukaan iroitettava työvoimaaparakki-
rakennuksiltaan.Armeijakuntien oli myös asetettava
käyleltäväksitarvirtavat suunnittelu-upseerit maasto-
suunnitteluavarten. Linnoitusosastohuolehtisi teknilli-
sestäsuunnittelustaja työnjohtamisesta.
MKE antoi 31.1.42käskyntyövoimanryhmittämi-
sestäpuolustusaseman linnoittamiseen.Sen mukaan oli
edellisenäpäivänäkäskenytirroittaa kaik-
linnoitusosasto
ki parakkejaja kasarmejarakentamassa olevatlinnoitrls-
rakennuspataljoonat. Kaikkiaan saatiin näin 5 pataljoo-
naa.jotka ryhmitetliinseuraavasti:
- Vammelsuu-Sahakylä:2 pataljoonda,
 363
- Kotselkä-Kivennapa-Ahijärvi:2 pataljoonaa ja Kun on tärkeätä, että asemanrunko, ts. kestolaitteet
- Taipale:I pataljoona.
saataisiinmahdollisimmannopeastivalmiiksi,olisi esteet
Lisäksi piti armeijakunnanmyöhemminsaadairti yielä sekätst.-ja yhteyshaudat rak€nnettava vastasenjälkeen,
yksi pataljoona. kun kestolaitteeton saatu valmiiksi.' Näin meneteltiin-
Hanell palasilinnoitustöidenjohtajaksiyleisesikunnan kin, mutta asemantaisteluvalmiuden kannaltaratkaisuei
päällikön tehtävistä 23.I.42. Hätr kirjoitti Oeschille ehkäollut edullisin.
4.2.42:"YllpääIlikkö on käskenytjatkamaanpuolustusa- Edellämainitussakirjeessään (4.2.42)OeschilleHanell
semientehokastalinnoittamistakaikin keinoin sitä mu- selostiylipäällikön hyväksymiäperiaatteitaseuraavasti.
kaa kuin varustamissuunitelmat eri lohkoillavalmistuvat Taistetujoukotjatkavat etumaistenasemienlinnoittamis-
odottamattä kokonaissuunnitelmien valmistumista." ta "lähimpänäpäämääränään syvyydenluominennykyi
Heinrichskertoo Mannerheim-elämäkerrassaan, että tä- siin puolustusasemiin,. Tähänkäytetäänmyösreservejä,
män usko Saksanvoittoon alkoi horjua suunnilleensa- taempia kuitenkin myös taempienasemienrakentami-
maan aikaankun joukkommeolivat saavuttaneet tavoit- seenlinnoitusrakennusjoukkojen ohella,joille nämä ase-
teensa, siis jo vuoden 1941 lopulla. Täten on varsin mat varsinaisestikuuluvat. Taempienasemienrakenta-
ymmärrettävää,että hänenäskeinenyleisesikunnan pääl- minen tapahtuu tukikohdittain alkaen tärkeimmistä
likkönsä painotti hänen käsitystäänlinnoittamisenkii- suunnistaja levittäytyenniistäsivulle.
reellisyydestä ja tarpeellisuudesta.,Vuoden 1942alusta "Maassa on työvoimastaerittäin suuri puute, joten
lähtien pääpainooli defensiivisillärehtävillä.Nämä teh- lisätyövoimansaanti on mahdotonta.Sen vuoksi tulee
tävät löivät leimansakorkeimmansotilasjohdontyöhön. taistelujoukkojenitse osallistualinnoitustöihinmahdolli-
Mannerheiminpyrkimyksetja ponnisteluttähtäsiväteri- simmantehokkaasti,jotta odotettavissa olevissasitkeissä
tyisesti rintamien lujittamiseen kolmella miehitetyllä asemasotataisteluissa voidaanselviytyäpieninelävänvoi-
kannaksella(Karjalan, Aunuksenja Maaselän). . ., Yli- man tappioin".Työvoimapulanjohdostakäytetäänmyös
päällikkö ei tähän aikaan enää ollut yhtä optimistinen vankityövoimaa,kuitenkin lähinnä vain "raakaa työvoi-
kuin hänen rintamakomentajansa. Eversti Karikosken maa lyaativien]tehtäyiensuoritukseen, kuten esim.kai
käydessätarkastusmatkallaKannaksellakenraa[ öh- vuu-ja tietöihin."
quist piti tilannettatäysinturvattuna,uskoipahyökkäyk- Osaksi työvoimakysymyksestä johtuen, mutta myös
senkinlähtevänhelpostieteenpäin.Kenraali Raappana, käytettävissäolevanajan puitteissa,talviolosuhteissa ja
l4.Divisioonankomentajapiti kevättalvella1942 Soro- kuljetusvälinetilanteen kireydenvuoksiei voida kestora-
kan saavuttamista poikkeuksellisesti.Koska
sen pitäminenolisi ei kiviesteidenrakentami-
neuvottelutMuurmanin tulisi kysymykseen,eihän kiviä riittänyt edes
olivat käynnissäsuomalaisen ja saksalaisen sotilasjohdon korsujenkattoihin.
välillä. Hieman erilaisistakäsityksistähuolimatta myös ,Pyrkimyksenäon kevääseen mennessäluoda taistelu-
rintamakomentajatydttivät parhaansaylipäällikön lin- joukkojen taaks€varustetutpuolustusasemat, joihin vi-
noittamistakoskevienohjeidentoteuttamiseksi. hollisenmahdollisetmurtautumisetetumaistenasemien
Edellä mainitussakirjeessäOeschilleHanell korosti, läpi voidaanrajoittaa.u
että pääpainooli pantavakenttälinnoittamiseen. Kesto- Tilanteenkehittyminensuursodanpäänäyttämöillähei-
laitteidensuunnitteluoli aloitettava"täydessälaajuudes- jastui Suomensotilaspoliittiseen asemaanja sen kautta
s2,, kuitenkaanse ei saanutviivästyttääkenttälinnoitta- myös linnoittamiseen.Edellä todettiin, että ylipäällikkö
mista.Taemmissaasemissa noudatettavakiireellisyysjär. pani käyntiin taempienasemienlinnoittamisenheti kun
jestys oli nyt hieman toinen kuin 5.1.42sovittu. Ensim- hänenuskonsaSaksanvoittoonalkoi horjua.Tammi-hef
mäiselläsijalla oli työmaidenja rakennuskohteiden naa- mikuun vaihteessa1943 Saksan aseet kärsiyät pahan
miointi. Korsutolivat nousseet esteidenedelle. tappionStalingradissa. "Ijlkomailla s€ tulkittiin osoituk-
Sama ajatus ilmeni myös Oeschinjälkeen Kannaksen seksiSaksanalkayastaluhistumisestan, sanotaanvirall!
RybmänkomentajakirulleenkenraaliöhquisLinkirjees- sessasotahistoriassa. Meitä vielä läheisemminkoskettava
tä Hanellille 1.6.42. "Työt olisi tehtävä seuraavassa tapahtumaoli, että venäläisettammikuussa1943valtasi-
kiireellisyysjärjestyksessä: vat Pähkinälinnanja täten saivat taas maayhteyden
- etulinjanmajoituskorsut, saarrettuunLeningradiin.
- etulinjantulikorsut,
Päämajaantoi 3.2.43 käskyn ryhtyä valmisteluihin
- reservienja huollonkorsut, VTJinjan vahvistarniseksi piikkilankaesteillä.Kannaksen
- esteet,tst.-ja yhteyshaudat. ryhmän oli la.adittayasuunnitelmatja aloitettavaeste-
364
paälujenvalmistaminenja varastointisekäpiikkilangan
kerääminen.Rakentaminenkäskettiin panna käyntiin
heti maan sularnisenjälkeen.Linnoitusosaston oli ruvet-
tava keräämäänpiikkilankaataemmistapurettavistaes-
teistä.Myös paalut oli niistä otettavatalteenja toimitet-
tavaKannakselle.Päärnajanpioneeriosasto, joka huolehti
piikkilangantoimittamisestatehtailta, sai käskynvarata
VT-asemaavarten 1000 tonnia. Rakennustyöei kuiten-
kaanlähtenytheti käyntiin,vaanvasta18.12.43Kannak-
senRyhmänEsikuntaantoi käskynesteenrakentamises-
ta. ovT-asemantaistelua on lisäämiseksija aseman
suunnitellunkulun merkitsemiseksimaastoon,oli heti
ryhdyttävä rakentamaanainakin 3-rivistäestettä.Tuo-
hon aikaanei asemavielä ollut kauttaaltaanrakenteilla,
joten sensijainninmerkitseminenmaastoonoli hyvinkin
aiheellistasiltä varalta että se olisi jouduttu nopeasti
miehittämään.Tässä tarkoituksessaoli ainakin esteen
paaluttaminenvälttämätöntä,vaikka piikkilankaaei eh-
kä riittäisikään. Työ oli tehtävä "ennenkuinmaa ehtii
pahemminroutaantua,.
Päämaja tiedusteli KannaksenRyhmän mielipidettä
sen alueen vanhoistalinnoituslaitteistaia 3.3.42 tämä
ilmoitti, että kaikki VT-linjan etupuolellaoleyat linnoi-
tuslaitteetolisi säilytettävä,samointämänlinjan ja talvi-
sodanTJinjan välillä olevatkiviesteetsekälisäksiMan-
nerheim-linjanja Rieskjärven-Vammeljärven kannaksen
kaikki linnoituslaitteet.9.3.42 päämaja määräsi, että
'takaisin palautetullaalueellaon toistaiseksisäilytettävä
kaikki sellaiset linnoitus-
tarpeentullen olla hyötyäomalle
den purkaminen voi tulla kysymykseen
tapauksessa erikseenannetullaluvalla-
Kun kenraaliOhquist,KannaksenRyhmänkomentaja,
totesi17.5.42kenraaliHanellilleja everstiKarikoskelle,
että "nyt . . . panssarintorjunta-aseita on dittävästi,',hän
ilmaisi siihenaikaanyleisenkäsityksen,että torjunta on
voitolla panssariaseesta. VT-aseman linnoittamisessa
panssarinesteet näinollenolivat kiireysjärjestyksessä vii-
meiselläsijalla.Tilannemuuttui kuitenkinhyvin nopeasti
ja suurissapanssaritaisteluissa torjunnan todettiin jää-
neenjälkeen.Niinpä jo vuotta myöhemminylipäällikko
antoi linnoitustöidenjohtajallekäskynryhtya kiireellises-
ti rakentamaan kiviestettä asemaanSuomenlahdesta
Laatokkaansaakka.Koska Kannaksellaei ollut kalliota
asemanläheisyydessä, oli pakko perustaakivilouhimoita
takamaastoon ja 31.5.43ylipäällikkö antoi luvan ryhtyä
siirtämään kiviä Haminan-Taavetin linjan kiviesteistä
VTJinjaan. Työn tärkeyttä osoittäa Hanellin 30.5.43
antamankäskynviimeinenkohta: "Tämä esterakennus-
työ tullaan suorittamaanniin kauan aikaa kuin yöt ovat
valoisiakolmessavuorossa,myöhemminkahdessa, ja on
tämä työ nyt kaikkiin muihin töihin nähdenasetettava
etusijaile'.Ylipäällikönkäskyyhtenäisenesteenrakenta-
misesta tulkittiin ehka liiankin kirjaimellisesti. Asiaa
valaiseeKannaksenitäisenlohkon suunnittelu-upseerin,
majuri (myöhemmineversti) M. Ryynäsen13.6.43päi
vätty kirje ryhmän esikuntapäällikölle.'Vaikkakinesim.
Riikolan metsäalueella on suunnitelmaanmerkitty yhte'
näinen psv.este,voitaisiin mielestäni lähteä siitä, että
yhtenäisillämetsäalueillasuljettaisiin psv.-esteillävain
edullisetetenemissuunnat ps.väunuille.Päätienvarrella
ulotettaisiin psv.estetieltä metsän sisäänniin pitkälle,
että esteenkiertäminen olisi vaikeasti suoritettavissa.
Esim. Liippuassamielestäniriittäisi, että psv.estejatke-
taan Raasulintieltä länteennoin 800 m. metsänsisällä.n
Ryynäsenmielestä olisi myös Taipaleessavoitu tulla
toimeenvähemmilläesteillä.- Ne rakennettiinkuitenkin
yhtenäisiksi,vaikka seolikin teknillisestiväikeatasoisen
maastonvuoksi,kun esteenalle piti rakentaaerityinen
lava. Eversti Nihtilä kertoi myöhemmin,että varmaan-
kaan kukaan ei katsonut voivansapoiketa ylipäällikön
käskystätai ehdottaasiihenmuutosta.- IlmeisestiKan-
naksenRyhmänEsikunnassa pitkälti yhdyttiin Ryynäsen
ajatuksiin,kuten voidaan päätellä sen 3.6.42linnoituso-
sastolleantamastakiireellisyysjärjestyksestä:
- Annakristinkangas(Kivennapa)
- Ahijärvi
- Siiranmäki
- Vammelsuu
- Taipale
- Raaju.
KannaksenRyhmä teki ylipäällikölle 21.9.43 lazjasti
perustellunesityksenVT-asemansyvyydenlisäämiseksi.
Arvioitiin, että asemaseuraavanvuoden aikana tulisi
yhtenäiseksikestolaitteidenosalta,joten nyt oli jo aika
ryhtyä tutkimaan, miten sen syvyyttä olisi lisättävä.
Voitiin rakentaavain yksi lähisyvyyttäomaavaasematai
sitten useista peräkkäisistäkoostuvalinnoitusvyöhyke,
jossa kullakin asemallaolisi omaastokohdan tärkeyden
edellyttämä lähisyvyys,. Linnoitusvyöhykettäpidettiin
puolustuksen kestävyyden kannalta edullisempana.
VT-asemaneteläosallasyvyysolisi otettavaetupuoleltaja
pohjoisosalla taastakaa(kuva 158).Eteläosallaolisi vielä
ehdotetunetureunanja VT-asemanväliin tehtävä kol-
maskin asema.Lisäksi tulisi asemienväliin sulkuasemia
ja hallitseviinmaastonkohtiinrakennettavia,joka suun-
taan puolustautuviatukikohtia.'Tällaisella järjestelyllä
sinänsäerilliset asematliitettäisiin toisiinsayhtenäiseksi
linnoitussvsteemiksi".
 365
Ehdotetunpuolustusvyöhykkeen etuina esitettiinsuuri lähisyvyydenlisääminenja hallitsevienmaastonkohtien
syvyys,etureunanlyheneminen(15 km lyhyempi kuin liittäminen asemaan. Päämaja hyväksyi esitykset
VT-asema)ja suoristuminen. Kaikki tärkeimmäthallitse- 18.i 1.43,mutta töitä ei ehditty aloittaa. Samallatiedo-
vat maastonkohdattulisivat sen sisään.Sen ja vanhan tettiin, että ehdotettujen,pääaseman ja VTJinjan välis-
rajan väliinjääväaluepitaisi"militarisoida",millä tarkoi- ten asemienrakentamisesta luovuttaisiin.
tettiin, että siellä voitaisiin "suorittaajo hyvissäajoissa Kun 3.Divisioonaoli keväällä 1944 siirretty ylipäälli
tarpeeksisuurisuuntaiset hävitystyötja sulutukset'. kön reserviksiKannakselle, senkomeniaja,kenraalimaju-
Haittoina nähtiin pitkä rakennusaika ja suurimateriaa- ri A.O. Pajari teki 13.5.44IV Armeijakunnankomenta-
lin tarve, merisivustanpiteneminenja netureunanlähei jalle esityksenVT-asemansyvyydenlisäämiseksi.Toi-
syysvaltakunnanrajalta olettaen,että raja tulee kulke- saalta hän ehdotti asemanlahisyvyydenkehittämistä,
maan vanhaa rajaa myöten,. Haitat olivat kuitenkin mihin työhönolisi työvoimaasaatukeskittämälläpanssa-
vähäisetsaavutettaviinetuihin verrattuna,joten ehdotet- rinestetyät nimenomaanvaarallisimpiinsuuntiin sensi-
tiin periaatepäätöksen tekemistäjo nyt, jotta valmistelui- jaan elI^ nyt rakennettiinyhtenäistäestettäkaikkialle.
hin voitaisiin ryhtyä. Toteuttaminenhanei tulisi kysy- Toisaaltaolisi syvyyttäsaatavaaikaan ottamallauudel-
mykseenennenVT-asemansaamistayhtenäiseksi. leen käyttöön talvisodanaikaisenMannerheim-linjanoi-
Luonnostäksi kirjelmäksioli lähetettyepävirallisesti jo kea siipi, tosinoikaisemallaSurnmanmutka.Lisäksiolisi
etukäteenryhmän entiselle esikuntapäällikölle,eversti rakennettavasulkulinjarannikoltauhkaavienmaihinnou-
Nihtilälle, joka oli siirtynyt päämajaanoperatiivisen osas- sujen varalta Halolanjärven-Vammeljärventasalle. -
ton päälliköksi.Nihtilä palautti kirjelmän 6.9.43 korjauk- Todettakoontässäyhteydessä, että rannikonlinnoittami
ja
sillaan kommenteillaanvarustettuna,minkä jälkeen se sestävastasiIV AK etulinjastaInoon saakka,siitä län-
vastalopullisessa muodossaan lähetettiinvirallisestipää- teenmedvoimat.
majaan.Nihtilä laari7.l0.43 muistion,jossahän periaat- Pajarin ehdotustaei IV AKE:ssa hyväksytty,mutta
ja
teessahyväksyiehdotuksen ehdotti sentoteuttamista sensijaanhänelleannettiin20.5.44tehtäväksitiedustella
vaiheittain,,kehittämällä siten puolustusvyöhykkeelle VTJinjan oikaisu Raivolan-Siiranmäenväliltä sekä li-
asteasteeltasyvyyttäjoko eteentai taaksepäin,.Toteut- säksi "etuvartioasemat nykyisin rakenteilla olevalle
tamisjärjestysolisi seuraava: VT-asemalle".- Kumpaakaantiedustelutehtävää ei enää
- KivennaYanseutu, ehditty suorittaa.
- ehdotettukolmasasema, VT-asemanrakentaminenaloitettiin kenttälinnoittami-
- Lipolan-Taipaleenväli, päämääränäsaada se mahdollisimmannopeasti
- Kekrolan-Korpikylänsuuntaasemankeskivaiheilla. ruvettiin käyttämäänbeto-
Vasta rnyöhemminsaattaisiehkä tulla kysymykseeneh- laitteet olivat silti lujuudeltaankent-
dotettuetureunaTerijoen-Joutseläntasalla. veroisia.KannaksenRyhmä esitti kuiten-
l8.Divisioonateki kesäkuussa1943esityksenKivenna- ktn jo 23.6.42neljänjäreän betonilaitteenrakentamista
van seudunliittämisestäVT-asemaan.Tähän liittyi ns. KivennavalleAnnakristinkankaalle. Kaikki olivat yhdis-
asevelirakentamisena tekeillä olevanKivennavanseura- tettyjä konekiväärikupu- ja panssarintorjuntatykkikorsu-
kuntatalon'kivijalkakerrokseen suunniteltujen laittei ja, joista kolmessavielä oli tulenjohtopaikka. Öhquist
den, liittäminen puolustusasemaan. Tätä ehdotustaei perusteliesitystäänseuraavasti: "On ilmeistä,että Kiven-
KannaksenRyhmän komentajakuitenkaanhyväksynyt, navan-Muolaan tie tulee olemaaneräs vihollisentär-
vaan kehotti käyttämääntuossatyössävain "minimityö- keimpiä hyökkäyssuuntia, joten tämä asettaamyös puo-
voimaa'. Samalla korostettiinkenttälinnoittamisentär- lustuslaitteilleerityisensuuria vaatimuksia.Maasto val-
keyttä. tamaantienmolemmillapuolilla on hyvin tasaista,joten
KannaksenRyhmä teki kuitenkin 29.9.43itse pääma- laitteita ei saadasuojaan. . .n
jalle esityksentämän alueenliittämisestäVT-asemaan, Hanell yhtyi esitykseensekä taktillisista että myös
perustellensitä asemanlyhentymisellä,syvyydenlisään- teknillisistäsyistä;alueoli niin suppea,että siihenei voitu
tymiselläja hallitsevienkukkulain saamisellaasemaan. rakentaariittävästi keveitärakenteitatarpeeksihajautet-
Päämajahyväksyiesityksen2.10.43.Tämä olikin ainoa tuina. Myös taloudellisetseikat puhuivat sen Puolesta.
lisäysalkuperäiseen VT-linjan suunnitelmaan, joka ehdit- Järeättulivat vain noin 2,5miljoonaamarkkaaeli noin l3
tiin panna rakenteille. KannaksenRyhmä tosin esitti 7o kalliimmiksi kuin keveät. nKoska kuitenkin keveät
7.i 1.43,että asemaanliitettäisiinVammelsuunitäpuolel- laitteet . . . olisi myöhemminpurettavajäreittentieltä, on
la olevan harjanteenkärki ja Siiranmäeneteläpuolella säästövain näennäinen, aiheuttaenmyöhemminhuomat-
oleva Tienmäki. Perustelunaoli näissäkinesityksissä tavia lisäkustannuksia'. Päämaioitusmestaritiedotti
366
i 1.7.42ylipäällikönsuostuneen esitykseen.
Kun Kivennavankirkon - Linnamäenseutumyöhem-
min liitettiin asemaan,KannaksenRyhmä ehdotti tähän
linjaan rakennettavaksi9 järeätä (I luokan) laitetta,
mihin ylipäällikkösuostuikinHanellin€sityksestä.
VT-asemanlujuuden lisäämiseksitykistötulta vastaan
linnoitustöidenjohtaja teki 25.3.44esityksen25-26 "riit-
tävän lujan laitteen (I-III luokka)" rakentamiseksi. Pe-
rustelunahän esitti, että tähän saakkaoli ollut pakko
tyytyä,verrattain heikkoihinlaitt€isiin, tarvittavanluku-
määrän saamiseksi.Toistaiseksioli vain Kivennavan
suunnallerakennettulujia korsuja,mutta nyt kun "useim-
missasuunnissa ensimmäisen kiireellisyysvaiheen työt on
suoritettuja asemanlähisyvyydenrakentamin€nalkaa,,
olisi aika ryhtyä rakentamaanvaarallisimpiin kohtiin
joitakin lujia laitteita. "Miehistön säilyttäminentaistelu-
kuntoisenakovankintykistötulenaikanaon asemankes-
tävyyden tärkein ehto'. Operatiivinenosastohyväksyi
esityksen 29.3.44.
15.4.44 korsujen lukumäärä nostettiin vielä 36:een.
Hanell arvioi 4.6.44esittelyssä Tasavallanpresidentilleja
ylipäällikölle, että nämä laitteet olisi saatu valetuksi
heinäkuunloppuunmennessä jajos työaikaaolisi syksyyn
saakka,asemientaisteluarvokohoaisivielä suuresti.
Linnoitusosasto esitti 20.1.44myösrannikolleVammel-
joen-Inonniemenvälille rakennettavaksi 25 puolenjouk-
kueenmiehistökorsua ja 3 tulenjohtokorsua III lujuusluo-
kan mukaan,koskanämä >joutuvatolemaanjäreän lin-
noitustykistöntähystetyntulen alaisina
maksi rakentaayksi puolenjoukkueen
luokan mukaisestikuin kaksi ryhmän korsuaIV luokan
mukaisesti".
SaksalaistenvetäytyminenSuomenlahdeneteläpuolel-
la Narvajokilinjalle "on saattanut Karjalan kannaksen
puolustuksenuuteen vaiheeseen.Vihollisen hyökkäys
puolustustamme vastaansielläon tulevaisuudessa toden-
näköisenähuomioitava. . . VT-asemantäydellinenpuo-
lustuskuntoonsaattaminenon kiireellisenäaikaansaatava
huomioidenjohtamisenja kaikkien aselajientarpeetn,
sanottiinylipäällikönohjeessa3.3.44.KannaksenRyhmä
jaettiin nyt kahden armeijakunnan,III ja IV AK:n
kesken ja näiden tehtävänä oli "Karjalan kannaksen
puolustusnykyisissäpuolustusasemissa", mutta taempien
asemienlinnoittamistaoli jatkettava.
Tämän ajattelun johdonmukaisenaseurauksenaoli
myös ylipäällikön reseruienjärjestäminenVT-asemaan.
Länsiosalle tuli 3.Divisioona. ja itäosallel8.Divisioona.
Näiden divisioonientehtäviksimäärättiinvalmistautumi
nenvastahyökkäyksiin, mutta myöskintoisenamahdolli
suutenaVT-asemanmiehittäminen.Lisäki kummankin
divisioonanpiti osallistuaasemanIinnoittamiseenasiano-
rnaisenarmeijakunnan johdossa.uMiehistölleon selostet-
tava V-T asemassa suoritettavantyön suuri merkitysja
saatavaheidätinnostumaantyön suoritukseen", sanottiin
vastaavassa 3.Divisioonan käskyssä 30.3.44.
IV AK:n käskyssä puolustuksen tehostamiseksi
(12.3.44)määrättiin mm. seuraavaa.VT-asemansaatta-
miseksipuolustuskuntoon oli valmistettavayhtymille ko-
mentopaikatUudenkirkonja Jaarilanseuduille,tehtävä
miehitys-ja tulisuunnitelmat,suunniteltavaja rakennet-
taya viestiyhteydetsekäjärjestettävähuolto. Joukkojen
tutustuttamiseksiasemaanoli sielläpidettävä"mahdolli-
suudenmukaan myös tst.harjoituksiamahdollisimman
monella alueellan.Harjoituksissaoli perehdyttäväeri
laitteidenominaisuuksiin ja käyttöön.
Tämän käskyn johdosta päämaja huomautti 27.3.44,
että ,kun YlipäällikönreservejäKarjalan kannaksellaon
voitu huomattavastivahvistaa,ei pidetä suotavana,että
etulinjan divisioonilleannetaantehtäviäV-T asemassa>.
Tämä senvuoksi,ettei vain syntyisikäsitystä,että suun-
niteltaisiinvetäytymistätaempaanasemaan,,mikä käsi-
tys on jyrkästi torjuttava". Sensijaanoli suotavaa,että
)reseryitjo työtehtäyissään ryhmitettäisiinkomentopaik-
koineen,huoltoelimineen, viestiyhteyksineenjne. samalla
puolustusryhmitykseen, jolloin kaikki niiden majoitus-
taan vartensuorittamatyö samallapalveleeV-T aseman
taisteluvalmiutta,.
Linnoitusosastoesiltr 26.2.44operatiiviselleosastolle,
että valmiit laitteet luovutettaisiinsotatoimiyhtymille,
perustettavatarpeellinenmäärä
huolehtimaanniistä. Päämaja
armeijakunnanalueelle
yhdenlinnoituspataljoonan asemanhoitotehtäviinja run-
korniehitykseksi.IV AK:n alueelle tuli Lin.P 5 ja III
AK:n alueelle Lin.P 3. Tällaisistapataljoonistajoskus
käytetty nimitys otalonmiesjoukkon kuvaa varsin hyvin
niiden toimintaa.Ensimmäinentehtäväoli ottaa vastaan
valmiit laitteet. Tätä varten oli määrätty lautakunta,
jonka puheenjohtajäna oli suunnittelu-upseerija varsinai
sinajäseninäosasto4:nja linnoituspataljoonan edustajat.
Toisenatehtävänäoli laitteiden ja niiden aseidensekä
kalustonhoito, taistelukuntoonsaattaminenja vartiointi.
Asemia miehitettäessäoli opastettavamiehitysjoukko
asemaanja selostettavaeri laitteidenja aseidenkäyttö.
Olosuhteistariippuen oli tehtäyänämyös runkotuliasei-
den miehitys, kunnestaistelujoukotolivat järjestyneet
puolustukseen.
Aikaa ei ilmeisestiollut dittävästi, jotta järjestelmä
olisi saatukaikkialla täysin kuntoon.Kenraaliluutnantti
O. Ylirisku kertoi 30.12.78,että kun hänkomppanioineen
oli saanut10.6.44käskynmiehittäätietyn lohkonVT-ase-
maa Ahüärvellä,siellä ei ollut minkäänlaistaopastusta.
 36'7
Niinpä he aluksi asettuivatkinpuolustukseen noin kilo- noittamiseenryhdytäänsitä mukaakun rakennusjoukko-
metrln yerranasemantaakseja vastamaastotiedustelun ja VTJinjalta alkaavapautua,aluksiViipuri-Kuparsaari
jälkeen löysivät varsinaisenlinnoitetun aseman.Täällä osalla".
olivat korsujenovet lukossaja aseetulkopuolellalaati- Kenraali Öhquist ei kuitenkaanpitänyt päämäjankäs-
koissaja varastorasvassa. Kun kertojapian tämänjälkeen kemäälinjaa edullisimpana, vaanehdotti25.11.43ase-
siirrettiin komppanioineen Kotselkään,siellä oli ooasta- man rakentamistaetelämmäksi.Hänellä oli kolme vaih-
jia. jolka avasivatkorsujen lukotja selosrivarlaitreei. to€htoa,joista etäisinoli Näykküärven-Kämäränjärven
Vaikkakin VT-asemassa oli taistelunalkaessapari tu_ tasallaeli suurinpiirtein talvisodanV-linjalla (kuva 105).
hattakorsuaja pesäkettä. senl"aisteluvalmius oli kehittv- Hän piti päämajankäskemänlinjan pahimpanahaittana
nyt jossainmäärinepätasaisesti. Nimenomaan kenttalin- sitä, että maastooli kauttaaltaankallioista,joten kaivau-
noituslaitteitaja ampuma-alanraivauksiapuuttui monin tuminenoli mahdotontaja vihollisen
tykistötuliaiheuttai-
paikoinratkaisevasti. si sirpalevaikutuksen takia suudatappioita,kuten talviso-
Hanell kirjoitti Kannaken Ryhmän komentajalle dan kokemuksettässämaastossa osoittivat.Hänenehdot-
8.1.44,että ,asemantaisteluarvoon suoritettuuntyömää- tamansalinjan etuna oli lisäksi, ettei
vihollinen voisi
rään nähdenvielä liian vähäinen,sillä taistelunsuorittä- ampuaViipuria ja sentakayhteyksrä.
misenkarInaltatärkeimmätlaitteet,taisteluhaudatniihin Linnoitusosastossa laati majuri Lukkari samoihinaikoi-
liittyvine asepesäkkeineen uupuvat käytännöllisestikat- hin selvityksenViipurin-Kuparsaarenlinjasta.Hän tote-
soenvielä kokonaann.Hän laski taisteluhautaatarvitta- si, että talyisodanaikaisetlaitteet
olivat niin vähäisetja
van 50 km'välttämättömimpien taistelumahdollisuuk- enimmäkseenniin väärin sijoitetut,
että niillä ei ollul
sien luomiseksi,.Koska hautojenlujittamiseentarvittiin ratkaisevaamerkitystäpuolustusasemalle. Maastosensi-
runsaastipuutavaraa,Hanell ehdotti,että talvi kävtettäi-
Jaanon puolustukselleniin edullista,että tultaisiin toi-
siin senhankkimiseen. Työhönvaadittiinbänenarvionsa meen räkentamallavain 10 km panssarinestettä, koska
mukaan500 hevosta2 kuukaudenajaksi.Tällä järjeste_ voitiin nojataluonnonesteisiin ja tulyituksiin,olihantalvi-
lyllä saataisiinvaratuksirakennustarvikkeet siihenmen- sodanaikainen Saimaankanavanpato Juustilan etelä-
nessäkun maasulaisija taisteluhautojen kaivaminenolisi puolellasäilynyt ehjänä.,Tämä linja voidaan. . . raken-
helppoa- roudanaikanasiihenei kannattanutrvhtvä. taa kaikin puolin lujaksi vähemmäIlätyöllä ja erikoisesti
pienemmin tarvikekuljetuksinkuin mikään muu linia
VKT-asema S u o m e n l a h dj e
a nV u o k s evnä l i l l äK. a l l i o ra n r a v al ta i t r e i l -
Kenraali Oescholi jo rakennusaineita". Korkeus-
taessatodennut(9.11.41), tulitoiminnalle edulliset. Kivisyys
siin taernpikin asema linnoittamat,o-unu ,a on "rit-
Aluksi kuitenkinvoimat Sirpalevaaranpoistaminenon kuiten-
tyn, joukkojen miehittämän työ kuin eteläisempien linjojen rakentarni-
VT-linjan linnoittamiseen.Suursodan "Yleensävoidaantämänlinjan maastoa
misenmyötäpädmajapian rupesi edullisenakuin Ravijoen-Luumäen linjan
suuremmansyvyydenhankkimistapuolustukselle, samal_ lujimpia paikkoja,jos aikaaja sopivaatyövoimaa(kivi-
la kun ryhdyttiin joukkoja ryhmittämäännimenomaan miehiä ja louhintakoneita)on
sen varustamiseendittä-
Karjalankannaksen yhä uhanalaisempaa asemaasilmällä västi kä)tettävissä,.Huomattavaosataistelu-ja yhteys-
pitäen. haudoistavoitaisiinkylläkin tehdäkaivamalla.
KenraaliHanellesitriylipäällikölle16.11.43, että kun Päämajaei hyväksynytöhquistin ehdotustaja tämän
VTJinja olisi saatu,pääpiirteissään taistelukuntoon,, oli niinollenpysyttävä aikaisemmassa käskyssä. 18.12.43
aloitettaisiintäemmanasemanlinnoittaminenViipurin- hän lähettikin tämän mukaisenehdotuksen,jonka pää-
Vuoksenvälillä. Lisäksiolisi linnoitettavaVuoksenetelä_ maja_.hyväksyi21.12.43.
Yleissuunnitelmanlähettäes-
puolinen harjanne Paakkolan-pölläkkälänvälillä sekä säänOhquistvieläkerrankorosti
maastonkallioisuuttaja
Oravaniemija Kiviniemi. Vaikkakin työt voitaisiinsaada siitä johtuvia vaikeuksia.Samalla
kun päämaja antoi
alkuun vasta keväällä 1944, olisi Kannaksenryhmälle KannaksenRyhmän tehtäväksiViipuri-Kuparsaari
vä-
annettavakäsky aloittaa heti näiden puolustusasemien lin yksityiskohtaisenlinnoittamissuunnitelman
tekemi-
yksityiskoh rainenriedusrelu. sen, se myös tiedotti, että asemaatullaan jatkamaan
Ylipäällikkö antoikin 18.11.43KannaksenRyhmän Vuoksen-Suvannonlinjaa pitkin
Taipaleeseen. Kannak-
komentajalleHanellin ehdottamantehtävän."Ristiniemi sen Ryhmän käskettiin tiedustella
-Viipuri-Kuparsaari-Pölläkkälä-Taipale sen tarkka sijainti
linian lin- 1.2.44mennessä"huomioidenPaakkolania Pölläkkälän
Kuva162.VKT-aseman
suunnittelun
kehitys.

välillä olevan harjanteenmahdollinenmukaanotto" myösvaikeuksia.Pääma-

seikka,joka oli talvisodankinaikanaaiheuttanutpäänvai- ja yalitsi kuitenkin juuri tämän vaihtoehdonja tiedotti
'1.2.44.
vaa, srilä io Perustelunaoli, eilä molemmat muut
öhquist lähetti käsketyntiedusteluntulokset pääma- vaihtoehdot nvaativat liian paljon työtä ja ennenkaikkea
jaan 31.1.44. Puolustusasema oli yleensä suunniteltu liian suurtenvoimien sijoittamistavesistölinjanlounais-
vesistönomanpuoleisellerannalle, ei kuitenkaanaivan puolelle,. Oravaniemenja Kiviniemen sillanpääasemat
rantaviivalle,vaan siten että asemanja rannan väliin oli suunniteltavavain vastaanottoasemiksi.
saatiinyhtenäinentuli- ja esteverkko.Vain maastonkoh- Yksityiskohtaistatiedusteluaoli jatkettava,mutta >ra-
dissa,missäranta sellaisenaan oli esteja tulella hallitta- kennustöihinryhtymisestä käsketäänerikseen muulla
vissa,asernaoli suunniteltu vesirajaan. Kyläpaakkolan- osalla asemaapaitsi välillä Viipuri-Tali, jossa töihin
Ayräpäänvälillä asemaehdotettiintyönnettäväksimelko Ps.D:nvoiminon ryhdyttäväheti sensaavuttua>.
kauasvesistönetupuolelle. aina Kaltoveden-Ayräpään Ylipäällikön ohjeessa3.3.44 sanottiin, että "V-K-T
tasalleasti, jolloin se saataisiinmaastollisestiedullisim- asemansuunnitelmaton valmistettavaja työt tärkeim-
min sijoitetuksi. Toisena vaihtoehtonaoli muutaman missä suunnissasaatettavatehokkaaseenkäyntiin'. -
kilometrin päässäharjanteenetupuolellaoleva asema Valitettavastivain aika loppui kesken,ennenkuin työt
( k u v a1 6 2 ) V
. a s t ak o l m a n t e nma a h d o l l i s u u t eÖnhaq u i s t saatiin edes täyteon vauhtiin. Linnoitusosastoilmoitti
esitti päämajan kirjelmässämainittua harjannettavälit- operatiiviselleosastolle19.5.44,että tarvittaisiin 7-8
tömästi Vuoksen eteläpuolella.Se ei voinut tulla kysy- kuukautta lohkolle Pappilanniemi-Tali suünniteltujen
mykseen,koska puolustukselleei saataisilainkaan sy- l.kiireellisyysluokanlaitteidenrakentamiseen. Vain tääl-
vyyttä,joten vihollisenmurtautuminenasemaanjossakin lä aloitettiinkestolaitteiden rakentaminen.
kohdassaromahduttaisisen kokonaan.Oman tulen iär- Hanell kirjoitti operatiiviselleosastolle25.3.44,että
koska Viipurin-Kuparsaaren väli on etupäässäkallio-
maastoa,ei eri lujuusluokkientyömäärilläole kovinkaan
suurtä eroa. Viipurin kaakkoispuoli,Tammisuon-Talin
seudut olivat kuitenkin kaivettavaamaaperää.Näille
alueillejohtivat eritiäin hyvät tieyhteydet.Näiden maas-
tollisestiheikkojenkohtienmolemminpuolin "saadaanjo
luonnostaan lujat asemat,.TämänvuoksiHanell esittikin
"annettavaksiperiaatteellinenratkaisu, jonka mukaan
myöskin pehmeäänmaaperääntulevat korsut voidaan
VKT-asemassarakentaa yhtä lujiksi kuin kallioonkin
tulevat".

Aunus

PSS-asema ja Syväri
Aikaisemminon jo todettu everstiKarikoskenlaatineen
8.1l.4l muistion,Karkean tiedustelun suorittamisesta ja
varustustöiden aloittamisestaKauko-Karjalankannaksel-
la' (s. 353).Päämajaantoi tämänperusteella11.11.41
Karjalan Armeijan komentajallekäskynnAunuksenkan-
naksenpuolustuskuntoon saattamiseksi,,.Syväri todettiin
ainoaksikoko kannaksenpoikki ulottuvaksiyhtenäiseksi
luonnolliseksipuolustuslinjaksija sen linnoittaminenoli
aloitettavajoukkojemmehallussaolevillaalueilla.Lisäk-
si käskettiin ryhtymään maastontiedusteluuntaempia
asemiavartenSyvärinpohjoispuolella. Päämajankäsitys
mahdollisestikysyrnykseentulevista asemistailmenee
kuvasta163. puolustusasemal
vuonna
KarjalanArmeijan
antamakäsky on jo
Taempienasemien Muurmanninradansuunnassa
Nurmoilan-Pyhäjärven-Säämäjärven 31.1.42annetussaKarjalan Ar-
noudatteli Karikosken muistion painotettiinerityisestilinnoittamistatei-
suuntaviivoja.vaihtoehtoisiaasemia edullisten etenemissuuntien
tava huomioon,paitsi
niiden yhtenäisyysja mahdollisuudetyhteistoimintaan, Heti alustaalkaentuli linnoitustykistölläolemaantär-
puolustukseenkäytettävissäolevien voimien vähäisyys keä osuutensaSyvärinpuolustuksessa. Jo 25.9.41Karja-
sekämaastontarjoamatmahdollisuudetvihollisenpans- lan Armeijan Esikunta määräsitähän tehtäväänkaksi
sarivoimienkäytölle. Taempien asemientiedustelu oli patteristoa,yhteensä48 raskastaja 8 kevyttä tykkiä.
vastatoisellasijallapääaseman ja viivytysasemien tiedus- Lisäksi tuli yksi linnoituspataljoonaja kolme erillistä
telunjälkeen,mutta seoli kuitenkin pantava käyntiin niin komppaniaa,yhteensä67 konekivääriäja 29 panssarin-
nopeasti,että linnoittaminen voitaisiin alkaa heti kun torjuntatykkiä.Myöhemminlinnoitustykistöävielä lisät-
työvoimaaolisi irroitettavissa. Yksityiskohtaisen maasto- tiin. VI AK:n suunnitelma 21.11.41sisälsi60 raskasta
tiedusteluntuli selvittääpuolustusasemien rakennesitä tykkiä,joiden tulialueetpeittivät koko SyvärinLaatokas-
silmällä pitäen, tehdäänkö'yhtenäisiä puolustuslinjoja ta Aäniseen.Sulkutykkejä(57-76 mm) oli yhteensä50
vai varustetaanko maastokohdat tukikohdittain,. kpl. Näitä oli tärkoitus käyttää sekä suora-ammuntaan
Taempienasemienlinnoittaminenkiteytyi pian Syvärin että epäsuorallasuuntauksella.76 mm:n tykeille piti
alajuoksullalinjalle Pisi-Saarimäki-Sammatus,jota ru- rakentaarintamatuliasemienläheisyyteenmyös sivusta-
vettiin kutsumaanPSSJinjaksi,sekä Syvädn voimalai- tuliasemat,pienemmillekaliipereillevain sivustatuliase-
tokseltaalkaenitse joelle, missäkuitenkin oli sillanpäät mat.

24 Suomefllinnoittaniserhistoria
370
Hyväksyessäänarrneijakuntienlinnoittamissuunnitel- rakennettavaensi tilassautäysintaisteluvalmiiseen kun-
mat 2.2-42 Karjalan Armeijan Esikunta antoi näiden toon' (kuva 163).
tehtäväksitoisenkiireysasteen työnä tutkia PSS-aseman Varsinaisentaemmanasemanlisäksipidettiin tarpeelli-
ja Syvärin välille asemat Mandroga-joentasalle sekä senauväliasemanu saamistaPSS-linjanja Syvärin puoli-
Vatsojärven-Pitmojärvenkannakselle.Edellinenoli tar- väliin, jopa siihensuunniteltiinbetonilaitteitakin'Hanell
koitettu tien Mäkräjärui-Kuujärvi suojaamiseksi ja tuli- kirjoitti 11.4.44 operatiiviselleosastolle,että tällaisen
kin myöhemminrakenteille.Jälkimmäistä,jarvikannak- asemanrakentaminenoli aloitettu. Kuitenkin PSS-ase-
sensulkevaaasemaa,ei rakennettu makin oli pahasti kesken,syvyyttä ja panssarinesteitä
Hanell kirjoitti 6.2.42KarjalanArmeijankomentajalle, puuttui. 'On mielestäni voimien hajoittamista pyrkiä
että "Ylipäällikkö on käskenyt kaikin keinoin tehosta- samanaikaisestirakentamaan kähta puolustusasemaa
maan linnoitustöidensuoritustaja määrännytmahdolli- näin lähelle toisiaann.Jos haluttiin tehdä jonkinlainen
simmanlyhyessäajassasuoritettavaksisellaistenlinnoi- vastaanottoasema, siinä pitäisi rajoittua taisteluhaudan
tuslaitteidenrakentamisenjoukkojen nyt miehittämän pätkiin ja avopesäkkeisiin, korsujaei kannattaisiräken-
maaston selkäpuolelle,että joukkomme voivat näissä ta,
puolustautuavihollisenmahdollisestisuurhyökkäyksellä V AK:n alueellaoli pyrkimyksenärakentaayhtenäinen
murtautuessa nyt miehitettyjen. . . asemienläpi". Tämän asemakorsuineenkaikkineen.Hanell oli kuitenkin kuul-
vuoksi oli linnoittamiseenkiinnitettävä päähuomioja lut, että äskettäinpelatuissasotäpeleissä oli tilannekehi-
majoitus-yms. töissäntyövoimasupistettavaminimiin'. tetty siten,että tuolle lohkolle oli jäänyt paljon vähem-
Kotimaassavallitsevantyövoimapulanvuoksi ei linnoi- män joukkoja kuin nykyisin. Tämä viittasi siihen, että
tusrakennusjoukkoihin ollut saatavissa täydennystä, joten linnoittamissuunnitelmat eivät olleetyhdenmukaiset ope-
työhön oli käytettävämyöspaikallistaväestöä,keskitys- ratiivisten suunnitelmien kanssa. nMm. Rovskojen nie-
leiriläisiäja sotavankeja. Linnoittaminenoli keskitettävä meen on rakennettu yhteensä yli 50 laitetta, vastaten
tärkeimpiin kohtiin ja jätettävä yhtenäistenlinjojen luo- raha-arvoltaanyli 30 milj. markkaa.Kuitenkin uupuvat
minen myöhemmäksi."Rakenteissaollaan pakoitettuja taisteluhaudatja piikkilankaesteet tältä lohkoltasuurelta
turvautumaankenttävarustuslaitteisiin, koskatyö on no- osalta.Jos tänne jää miehitykseksi vain kourallinenvä-
peastisuoritettavaja kestolaitteidenrakentamisenestää keä,eivätsuoritetut työt ole oikeassa suhteessa joukkojen
kuljetusvälineidenpuute." Viimeksimainittujenkinsuun- -
määrään.n Aseman pituus oli 6-7 km ja siihen jäi
nitteluun oli kuitenkin ryhdyttävä, mutta se ei saanut tosiaanvain "kourallinen väkeä" vetäytymisen aikana.
haitatakenttälinnoittamista. Hanell esittikin, että operatiivinenosastotutkisi tilan-
Päämajakäski 18.11.43 hänenesittämiinsäseikkoi
mään päähuomion puuttuisiniihin ja antaisi,ohjeet
asemaan,jolle oli tärkeimmissäkohdissaaikaamaatava niin suunnittelutyötäkuin rakentamistakinvarteno.Ope-
välttämätönlähisyvyys.Syvärillä oli työt edelleenkeski- ratiivisenosastonkirjelmä 4.5.44osoittäasen yhtyneen
tettävä vain ylimenokohtiin.Aänislinnanpuolustuskes- Hanellinkantaan.
kuksen kenttälinnoittamistaoli jatkettava käytettävissä AunuksenRyhmän pioneerikomentaja, everstiVainio,
olevinvoimin.AunuksenRyhmä antoitämänperusteella suoritti tarkastuksentaemmassa asemassa elokuunlopul-
6.12.43käskyn,jonka mukaanPSS-asema oli rakennetta- la 1943.Tarkastuskertomuksessaan 8.9.43hän totesi.
va ntäysintaisteluvalmiiksi,ottaenhuomioontarpeellisen että V AK:n alueella,kannaksenitäosalla,taisteluval-
lähisylryyden,samoinoli rakennettavavälittömästi ase- mius oli kehittynyt hyvin epätasaisesti,kun sensijaan
man takana oleva linja Mäkdä-Kuittinen (kuva 163). läntiselläosalla.VI AK:n lohkolla se oli ,tärkeimmissä
PSS-aseman ja Syvärinvälille tulevanlinjan Mandroga- suunnissahyvin tyydyttävällä asteellan.Tosinhantäällä
jarvi-Keski-Mandrogatyöt oli aloitettavakummastakin olivat linnoitusrakennusjoukot pisimmänaikaa työsken-
päästä.Syvärin sillanpäähänoli rakennettavasulkuase- nelleet.V AK:n lohkolla oli pahimpanapuutteena,etter
ma Likatsinjärvenseudulle. tukikohdissaollut taisteluhautaa,edes minimitarpeen
Syvärin itäisellä osalla oli ylimenokohdat(yhteensä vaatimaa määrää'. SyvärinniskanTelakkakalliossaeli
viisi) rakennettava'täysintaistelukelpoisiksi kestolaittei- nVepsänlukossaoli 4 kiinteätä76 mm:n sotasaalistykkiä
neen ja niihin liittyvine tst.- ja yhteyshautoineen sekä kallioonupotettuna[Lisäksisielläoli 4 konekiväärikupu-
'Vosnese-
avopesäkkeineen ja esteineen,. korsuaja majoitusluola,Hanell kutsuikin sitä
Etulinjaanliittyvät taemmatasemat,toinenKuuttilah- nian tabernaakkeliksi'] . Paikka on kieltämättäsopiva
den tasallaja toinen Ostan mutkan oikaiseva,oli myös vahvantukikohdansijoittamiselle. . . töidenpainopisteen
 371
on houkutellut puoleensaedullinen maasto .. . muun
Kuten muissakin taemmissa"semissa tuli täälläkin
osanlohkostajäädessätämänkustannuksella vähemmäl_ ongelmalliseksi laitteiden hoito ja vartiointi sekärunko_
le".
miehitystilanteensitävaatiessa. VI AK:n suunnittelu-uo_
RyhmänEsikunnan linnoitustoimiston pääl_ seeriesitti9.10.43tärävartenperusrettavaksi
,.,1l]nukr:n ,Linnoitus_
likkö, majuri T. Säuklonentarkastitaemmanasäan
miehityskomppanian,:''
samaanaikaan.,Vaikka pidettäisiinkinpääasianasaada
runkoaseetsuojattuihin asemiin, olisi samanaikaisesti
U-asema
rakennettavaainakin minimitarve ja y-]hautoja."VI
[t_ Linnoitustöidenjohtaja esitti ylipäällikölle16.11.43,että
Armeijakunnantyömaittenosaltahän on paatynyitairte_
AunuksenRyhmälleannettaisiinkäskytiedustellataem_
luarvoontyydyttävä,paikoinjopa ,65ittainhyvä".
pia asernia"Laatokanpohjoispuolella, mahdollisestiKoi_
Vaikkakinsuunnirelmat edellyttivät Aunuisenkannak_ nnoJanmaastossa>. Myöhemmin tänne siirrettäisiinlin-
sellaainakinaluksivain kenttälinnoittamista, yhtymätjo noitusrakennusjoukkoja,ensinnä Uuksun-Aunuksen
varhain rupesivatvaatimaansinnemyös betonilaittei;.
rautatierakennukselta. Neuvottelussaoli esillä mvös kv-
VI AK esirti 4.4.42AunuksenRyhman Esikunnalle
3i symysreserviensiirtämisestäalueellesekaMaaselänetia
korsun rakentamistapSS-asemaan.Näihin olisi tullut
AunuksenRyhmistä.
yhleetsä53 konekivääriäja 9 pst-tykkiä.Aun.RE
hyväk_ Ylipäällikkö antoikin tästä käskynAunuksenRvhmän
syi ehdotuksen ja tiedottikinjo siita. Linnoitusosasto
k o m e n t a j a l l e1 8 . 1 1 . 4 3 ". A s e m a ns u u n n i t t e l u t v ö
iää
kuitenkinpiti rakentamista tässävaiheessa vieläepäfar_ Aun.R:n tehräväksi ja on tällöin huomioitava. että iie
koituksenmukaisena ja kirjoitti operatiiviselleosastolle
Koirinoja-Loimolajää omanasemansisäpuolelle ja että
16.4.42 asiasta-Vaikkakin linnoitustöidenjohtaja
oli aluksirakennetaan laajoja,vihollisenetenemistietkatkai=
todennut että betonilaitteidensijoitus oli paitattaan
ia seviapuolustuskeskuksia, jotka myöhemmintullaan yh_
niiden rakentaminensiis perusteltua,ne tyOvoimatila"n_
distämään ainakin osaksi varmistustehtävänmukaisin
teenja kuljetusmahdollisuudet huomioonottaen tulisivat laittein,. Yleissuunnitelman
valmiiksiaikahintaanvuodenloppuunmennessä tuli olla valmiinaLaatokasta
ja luon_ Syskyjärventasalle 5.12.43 ja
nolllsestlhatttalstvat muulta osalta vuoden
samanaikaisesti tapahtuvaa kenttä_ roppuunmennessä.
linnoittamista. Niinpä operatiivinenosasto tiedottikin
AunuksenRyhmä ilmoitti päämajalletulleensasiihen
27.4.42 ettei ylipäällikkö ollut hyväksynytbetonilaittei_
tulokseen,että läntisimpänäasemanasaattaisitulla kvsv_
denrakentamista,vaanoli kehottanutyhtymiä ,kiinnitta_
mykseenNierjärven-Syskyjärven tasa,joka torin otisl
määnkaikenhuomionja käyttämäänrakentamismahdol_
lyhyt, mutta epäedullinen ja tarjoaisivihol_
lisuudettoistaiseksikenttävarustuslaitteisiin,.
hyökkäysmahdollisuudet. Sen vuoksi eh_
Selvennykseksi edellä mainittuun kieltoon dotettiin asemarakennettaval$iUuksujoen-pyhäjärven
3.5.42,ettei se koskenutyksittäistapauksia, kuten Syvä_ linjalle (kuva 163),jolloin päästäisiin
rinniskan,Telakkakalliota,,vaan,yhtenäisen,kestoiait- sekä dktiilisesti
että linnoittamisenkannalta edulliseenmaastoon.Tällä
teilla varustetunlinjan rakentamisenlykkäämistätoistai_
tasalladittäisi kahdenlaajan puolustuskeskuksen raken_
seksi".Poikkeuksetsäännöstäoli esitettäväylipäällikön
taminen,joista toinen sulkisi Laatokan rantaa seuraile_
ratkaistaviksi.Yhtymillä oli kuitenkin jatkuvasti halua
van tienja toinenKolatselän-Uomaanuen.
saada asemiinsabetonilaitteita,joten kielto uusittiin
Päämaja ei kuitenkaan hywäksynytehdotusta,vaan
6.5.42. _
kehotti ryhmää hakemaanpuolustusasemaa kauemoaa
MyöhemminAunuksenkannakselleruvettiin rakenta_
takaa,jolloin se lyhenisija vaatisi vähemmänioukkäia.
maan betonisiakinlaitteita niin että niitä toukokuussa
Aunuksen Ryhmä lähetti 13.12.43uuden ehäotuksen,
1944oli taisteluvalmiinayhteensä322.Näistä oli imube_
lossa ensimmäiselle tilalle asetettiinlinja Ristioja_Lava_
tonikorsrrja183 sekä järeitä ja raskaita (I_IV lk) 12. järven
kylä-Pyhäjärvi-Varpajärvi ja toiselletilalle hie-
Rakenteillaoli vielä 81, suurin osaeli 76 keveitä.puisia
man taempanaoleva linja Konnunkylä_Nietjärvi_Sys_
laitteita oli taisteluvalmiinasamaanaikaan457ja raken_
kyjärvi. Päämajahyväksyijälkimmätsenlinjan 24.12.43
teilla 349. Taisteluhautaaoli 118 km. paämaia antoi ja
käskiAunuksenRyhmänryhtyä senyksityiskohtaiseen
213.44 käskynyhden linnoituspatrerisron siirtämisestä suunnitteluun.Syvyyttä tultaisiin ottamaan
P5S-aseman runkotykistöksi. - Virallinenhistoria edestäpäin,
to_ lähinnä Pusunsaarenja pitkärannan liittämiseksi ase_
teaa, että tällä asemallaoli uverrattainsuuri taisteluar_
maan, kunhan sen runko ensinolisi saatu valmiiksi nvt
v.o,.Niin oli myösSyvärinasemilla,vaikkaniistäjoudut_
käsketyllälinjalla,joka pian saiU-asemannimen.
tiinkin luopumaanvarsinnopeasti.
Valmistavientöidenalkuunpanemiseksi käskettiinsiir_
372
puolustusasemat
Kuve 164. Maaselönkannaksen wonno
1944.
tää yksi patäljoonaMaaselän
rakennuspataljoona Aunuksen
li olla työrnaillaan15.1.44
Linjan pohjoispään, Syskyjärveltä
hyväksyi26.1.44Aunuksen
ti. Työt käskettiinaloittaaheti työvoimatilanteen
sa, mutta >asemanosa Syskyjärven eteläpuolellaon
pidettäväkiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisenän. Au-
nuksenRyhmä teki 13.5.44 aloitteentöiden käyntiinpa-
nosta.Koskatämä suuntaoli alueenläpi kulkevanrauta-
tienja maantienvuoksiyhtä tärkeäkuin eteläisemmätkin
tiensuunnat,sinneehdotettiinmyös kestolaitteita,jotka
olisi saatavarakenteillemahdollisimmanpian. Ellei työ-
voimaa yoitaisi inoittaa muualta, AunuksenRyhmä oli
valmisottamaanyhdenlinnoitusrakennuspataljoonan Sy-
väriltä. Hanellin puhelinmuistiinpanojen mukaan hän
sopiOeschinkanssa17.5.44ehdotetunsiirrontoimeenpa-
nosta.Se tapahtui kuitenkin vasta viirytysvaiheenalet-
tua.
U-linjaa rakennettiinvarsinvähäisinvoimin ainasiihen
säakkakunnesvetäytyminenpoisAunuksestaalkoi.Niin-
Däsiellätoukokuussa1944oli vasta29 laitetta räkenteil-
la, näistä 20 kalliopohjalla.Taisteluhautaaoli 4,5 km'
tästäkallioonlouhittuamuutamiasatojametrejä.
Kun rakentajienlukumäärä kesäkuunpuolivälin jäl-
keen olennaisestilisääntyi, saivat työtkin vauhtia ja
viivytysvaiheenmüutamanviikon aikanasaatiinaseman
taisteluvalmiuttamelkoisestikohotetuksi.Betonityöttie-
tenkin jäivät kesken ja moniin louhittuihin kuoppiin
rakennettiin puiset korsut. Joihinkin laitteisiin tehtiin
ajanvoittamiseksipuisetkatot. Rakenteillaolevatlaitteet
saatiinkinjollakin tavoin taistelukuntoon.Myös piikki-
lanka-ja panssarinesteitä rakennettiin.Maastonestear-
voalisättiin patoamalla Koirinoja Lernetinpohjoispuolel-
la. Virallisen historian mukaan taisteluvalmiusoli par-
hain Pitkärannanja Uomaan teiden 'esteineen
suunnissa:
ja laitteineen varsin käyttökelpoinen.Siinä oli jonkin
Yerranlähisyvyyttä . .."
Linjan eteläpäässä olevakallioinenVuoratsunsaarioli
tarkoitus linnoittaa lujaksi rannikkotukikohdaksi,nive-
leksi maa- ja meririntaman välillä. Työt eivät olleet
kuitenkaanpäässeetjuud alkua pitemmälle,kun linnoi-
tusrakennusjoukot koneineenoli vedettäväpois.Saari ei
siis voinüt tarjota suojaapuolustajalleeikä ole ihmettele-
mistä,kun sitä ei Pystyttypitämään.
Maaseiän kannas
päättyi viimeiseksi Aänisjärven-
puolustusvakiintui vasta
Armeija antoi "puolustuk-
käskyssään 31.1.42II AK:n
suunnittelunsummittaisille
Karhumäki-Savujärvi-Karjalan Maaselkäsekä
ärvi- Savujärvi.
II AK esitti suunnitelmansa Karjalan Armeijan hyväk-
syttäväksi14.2.42(kuva 164).Perustelujenmukaanvar-
sinainentaempi asemaoli äärimmäinen,joka vielä mah-
dollisti Karhumäestäeteläänja länteenjohtavienteiden
sekä Tsopinan-Karjalan Maaseläntien käytön. Se oli
myös lyhin mahdollinenlinja. Melkoiselta osaltaanse
tukeutui vesistöihinja sen eteenjäi tietön korpimaasto
muualla paitsi kummallakin siivellä.Toistaiseksiasema
suunniteltiinainoastaan kenttälinnoitettavaksi'mutta jos
siihen myöhemminrakennettaisiinkestolaitteita,voitai-
siin ajatella niiden sijoittamista kummallakin siivellä
hieman taemmaksi,jolloin ehdotettuasemajäisi näillä
kohdinetuasemaksi.
SulkuasemaLumbusi-Krivi, joka yhdisti etulinjanly-
hintä tietä Aänisen lahteen, oli jo rakenteilla kahden
reservipataljoonan voimin. Toinen käsketty sulkuasema
 3'73
Lumbusijärvi-Sukjäryi oli tiedusteltu,mutta senraken- 20.3.43linnoituspataljoonan perustamista.
tamiseenei työvoimaariittäisi. Rintamavastuussa olevien yhtymien käskettiin täällä-
Kesän 1942linnoittamistöitävarten MaaselänRyhmä kin tutustuataempiinasemiin.Selvemminkuin muualla
maäritti kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselletilalle, velvoitettiinyhtymät saattamaankokemuksensa taempia
heti alkukesästätehtäviksi, sulkuasemanja taemman asemiahyödyttämään.nJotta. . . jatko- ja lisätyösuunni-
asemanmolemmatsiivet, kun taaskeskustajäi loppuke- telmissa... voitaisiinmahdollisimmanlaajasti ottaa
säksi. huomioonyhtymien kokemusperäiset näkökohdätja toi-
Kuten kauttaaltaanItä-Karjalassaoli täälläkin tarkoi- vomukset",näiden oli yksityiskohtaisestiperehdyttävä
tus rakentaapääasiallisesti kenttälinnoituslaitteita.Kär- asemaanja senlaitteisiin.Ensimmäisenä mainittiin run-
humäenetelä-ja pohjoispuolellaoli kuitenkinhallitsevat kotuliverkkoja senjälkeeneri laitteidenlisätarve.'Työ-
kallioiset kukkulat, jotka vihollisen puolelle jätettyinä hön on käytettäväarvostelukykyisimpia ja kokeneimpia
olisivathyvin haitalliset.Hanell esittikinniidenottamista upseereja",ja tuloksetoli lähetettäväII AKE:n (Maase-
puolustusasemaan ja varustamistakestolaitt€in.Ylipääl- län Ryhmännimi oli muutettu entiseksi1.3.44)operaiii-
likkö hyväksyiehdotuksen31.3.42ja niinpä kukkuloihin viselleosastolle5.4.44mennessä.
tehtiinkinsekäluolia että avolouhosrakenteita.
Edelläjo mainittiin, että asemankummallakinsiivellä
oli varauduttuasemansyvyydenlisäämiseentaaksepäin.
KestolaitteidenrakentaminenKarhumäen kukkuloihin Rukajärvi
lisäsisyvyyttäeteläpäässä. Maaselänryhmäteki 4.11.43
esityksen päämajalle, että myöspohjoissiivellälisättäisiin Koko puolustusjärjestelmään ja siis myöslinnoittamiseen
IähisyvyyttärakentamallaasemaanhaaraAhvenjärvestä painoi leimansatoiminta erämaassamolemmatsivustat
Maaselänlahteen. Perustelunaesitettiin, että rakenta- avoimina.Varsinaisenetulinjan lisäksioli asemasotavai-
malla tännekestolaitteitaasemanlujuus oleellisestisuu- heenalettuayähäisessä määrin linnoitettutukilinjaa On-
renisija tulisi myösmaastollisesti vahvaksi.Lähtien siitä, tajokivarteensekätaempaaasemaaRukajärvenlänsiran-
että tämä linja tulisi myöhemmin rakennettavaksioli nantasalle.l4.Divisioona teki päämajalle 21.1.43esityk-
nykyinen linja pelkästäänkenttälinnoitettuja sijoitettu sen linnoitusrakennusjoukkojensa lisäämiseksi näiden
nimenomaanaktiivistatoimintaasilmälläpitäen.Pääma- molempien asemienrakentamistavarten. Päämaja ei
ja hyväksyiesityksen 8.11.43ja antoimyöhemmin luvan kuitenkaan voinut irroittaa lisävoimia, mutta tiedotti
rakentaaalueellekestolaitteita, esitetyt asemat.Divisioonan
Kaikkiaan oli asemassa taistelujenalkaessa1236 ase- omat resurssinsa oensisi
tai muuta korsua ja varustamaanOntajokilinja puolustuskuntoon käyt-
raskaita(I-IV lk) valmiinatai ja
reservejä muita mahdollisesti
ta eli luolia 6. Taisteluhautaaoli työvoimia'. Luonnollistaolikin,
louhittua noin 6 km. Piikkilankaestettäoli 105 km. linja oli tärkeämpisuunnitellustakahdesta
Virallisenhistorianmukaanasemaoli oikeaannaapuriin,Maaselän
dyttävässä,mutta tärkeimmiltäosiltaanjo hyvässätaiste- Ryhmäänja vasemmalle,Tunkuallelähtivät Rukajärven
luvalmiudessaja sillä oli teiden suunnissalähisyvyyttä- itäpuolelta.Tämänmukaisestimeneteltiinkinja Rukajär-
kin'. venlinja jäi niidenvähäistentöidenvaraan,mitä sielläoli
Maaselän Ryhmä esitti päämajalle 6.'7.42,että ser' päätiensuunnassa tehty eikä siihenenääsijoitettutyövoi-
alueelleAänisenSuurlahdenpuolustustavartenperustet- maa.
taisiin rannikkopatteriLobskajaGoran seuduille.Esitys Tukilinjan työt olivatjääneetvähäisiksija hajanaisiksi,
hyväksyttiin ja sitä varten annettiin 3 kpl 76 Kl02 joten divisioonansuunnittelu-upseeri määrättiin 30.3.43
tykkejä.Patterioli tilapäisenluonteensa vuoksisijoitetta- linnoittamissuunnitelmaa laatiessaan selvittämään,"mitä
va kenttälinnoitettuunasemaanjä ryhmän käskettiin kenttävarustustöitä k.o. linjalla on tehty ja mitkä niistä
asettuasen käytössäyhteisroim intaan AänisenRannik- süoituksensaja kuntonsa puolesta edelleensoveltuvat
koprikaatinkanssa. varustussuunnitelmaan,. Hänenoli erityisestikiinnitettä-
Maaselänkannakselleperustettiin29.9.42puolustusa- vä huomionsakonekiväärikupujen sijoitukseen.
semanlaitteidenhoitoaja vartiointiavarten20. Erillinen l4.Divisioonasuunnittelinyt pääasialliseksi työvoimak-
Linnoituskomppania.Sen tehtävät olivat samat kuin si sen käytössäolevan linnoitusrakennuspataljoonan ja
muillakin rintamansuunnilla. Komppania osoittautui teki 14.4.43linnoitustöiden johtajalle esityksen,että tälle
pian riittämättömäksi, joten Maaselän Ryhmä esitti annettaisiintyömäärävsasemanlinnoittamisesta. Hanell
 3'74
hyväksyi 22.4.43rakennettavaksimm. 15 kk-kupupesä-
kettä, 120 korsua, 13 km taistelu-ja yhteyshautaasekä
12 km piikkilankaestettä.Laitteet olivat puustalukuun-
ottamattakahta betonistakk-kupupesäkettä, jotka olivat
louhitut kallioon ja joissa senvuoksioli käytetty betonia.
Tosin toisenrakentamisensuhteenosasto4 pyysipäätök-
sen purkamistaja olisi halunnut tehdä senkin puusta,
mutta linnoitusosasto ei esitykseensuostunut.
Linnoittamissuunnitelma valmistui 24.4.43ja senmrt-
kaan oli kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisellätilalla
metsän harvennul$et,konekivääriasemat yhteyshautoi-
neenja piikkilankaesteet. Sitten seurasivatpanssarintor-
juntatykkiasematsekä taistelu-ja yhteyshaudatpesäk-
keineen.Korsut olivat viimeisellatilalla. Divisioonasiirsi
työhönLin.RP 421:ntoukokuunlopullasenvapauduttua
"kelirikkotöistä' ja pataljoonaantoi työkäskyn 4.6.43.
Erityistä huomiotakiinnitettiin työmaakuriin,koskatyö-
maa sijaitsivarsinlähelläetulinjaa,vain parin kilometrin
päässäsiitä. Seuraavanakeväänädivisioonapani myös
reservejääntukilinjan linnoittamiseen.3.3.44 annettiin
käsky, jonka mukaan kummankin etulinjan rykmentin,
JR 10:nja JR 52:noli asetettavakomppaniareservipatal-
joonastaan,tukilinjan varustustöihinomalle lohkolleen.
Lähemmät tiedot siitä, missäja minkälaisiatöitä k.o.
komppaniatvoivat suorittaa,saadaanLin.RP 421:n ko-
mentajalta,ins.maj.Arvoselta'. Näitä komppanioitaoli
tarkoitus käyttää nvarustustöidenjouduttamiseksi...
sellaiseentyöhÖn,joka ei vaadi ammattitaitoaeikä eri
koiskalustoa,.
Suupnittelu-upseeri
10.2.44,että tukilinjan linnoitustyötolivat
niin että "asematainakin tärkeimmissäkohdissa
n.k. taisteluvalmiusasteellan. Tämän vuoksi
että taistelujoukkojen
huoltolajienjohtajat
myös sen etu- ja takamaastoon.Konekivääri-ja tykki-
komppaniatolisi myös pantavaharjoittelemaantukilin-
jan pesäkkeissä. Kupupesäkkeitäoli asemaansuunniteltu
ja
34 näitä varten pitäisi varataeri miehistöt,koskaniillä
oli myös aseetjoukkojen aseidenlisäksi.Divisioonaantoi
JR 52:lle 15.7.44käskyn muodostaa'pysyvä tukilinjan
runkomiehitysosasto, vahr.uus3 kk.miestäkupua kohti,
kuten JR l0:ssäjo on tehty. Tätä runkomiehitystäei saa
sitoaetulinjatehtäviin,vaanseon pidettäväainavalmiina
tukilinjan miehitykseenja koulutettavatehtäväänsävii-
pymättä'. 24.8.44 annettiin käsky erityisen nrunko-
KKK:n tilapäisestä muodostamisesta".Henkilökunta
koottiin komennusteitseja komppania alistettiin JR
lOJle,jonkalohkollaoli suurinosakupupesäkkeistä.
Jo ensimmäisessä korsutykkienjaossaoli l4.Divisioo-
'
nalle varattu neljä 45 Kl4O tykkiä, mutta vasta 10.9.43
linnoitusosasto antoi käskynpuistenpesäkkeittenraken-
tamisestaniitä varten.Ne stoitettiin divisioonanoikealle
siivelle Ontajärvelle rantatukikohtiil. 7.6.44 linnoitus-
osastotilasi Valtion Tykkitehtaaltaasentajatpanemaan
tykit paikoilleen.Nämä saapuivat16.6.44,mutta palau-
tettiinkin takaisin,koska "tilanteen muuttumisestajoh-
tuen joudutaantykit sijoittamaankokonaanuusiin paik-
koihin, jotka eivät vielä ole valmiina", kuten divisioona
ilmoitti Valtion Tykkitehtaalle. Tiettäyästi tykkejä ei
lainkaanasennettu tuliasemiin.
Kaikkien kornentopaikkojen ja huoltolaitostenyms. oli
varauduttavapuolustautumaan ja sen vuoksine ainakin
jossainmäärin ympäröitiin kenttälinnoitetuintaistelupe-
säkkein.Vihollinenlähett,jatkuvastipartioitaanhäiritse-
mään selustaa,hyökkäsipäse useidenpataljoonienkin
voimin erämaidenkautta pyrkien katkaisemaanjoukko-
jemmeyhteydet.
Tukilinjassatyöskentelevä Lin.RP 421 sai 18.6.44käs-
kyn, jonka rnukaan uusia töitä ei pitänyt alorltaa ja
raskasta kalustoa oli ryhdyttävä siirtämään taakse.
24.6.44 pataljoona aloitti siirtymisen Lieksajäruen-
Roukkulanjärvenlinjalle ja aloitti siellä järvikannasten
linnoittamisen.24.7.44siirrettiin osatyövoimastalinnoi-
tustöihinMuotkajärven-Kurvusjärvenkannakselle.
Kun linnoitusrakennusjoukot olivat siirtyneetpois On-
tajokiJinjalta,sijoitettiinsinnekomppanianverranpio-
neereja9.7.44alkaen.
Välirauhantultua 4.9.44aloitettiin linnoitusrakennus-
joukkojen siirtäminen valtakunnan rajan taakse Kuh-
Myös Ontajoki-linjankonekivää-
jonkin verran.
Rukajärvensuunnanpuolustus-
erämaaluonteelle oli, että yh-
syntyävain teidensuun-
Etäisyydet olivat hyvinkin
pitkät, niinpä Ontajokilinjalta Lielsajärven linjalle oli
linnuntietä100km ja RepolastaMuotkajäruelle90 km.
Sohjanan linja
Kun tilanne Saksanitärintamalla syksyllä 1943vaikeu-
tui, esitti yleisesikunnanpäällikkö, kenraali Heinrichs
5.10.43 saksalaiselleyhteysupseerillepäämajassa,ken-
raali Erfurthille, että ylipäällikköhalusiantaasuomalais-
ten upseerientiedustellataemmanpuolustusaseman sak-
salaistenrintaman taaksePohjois-Suomessa. Tämä olisi
tarpeensiltä varalta, että saksalaiset joukot poistuisivat
sieltä.Saksansodanjohtotosin ilmoitti, ettei heillä ollut
 puolustusasemat
Kuva165.RukajöNensuunnan vuonna
1944.

vähäisiäkään tämäntapaisiaaikomuksia, h1wäksyttymyös saksalaisella

26.10.43suostumuksensa
Päämajaei kuitenkaan
paa asemaakaikille
vaan ainoastaanKiestingin suunnalle.
ruveta linnoittamaan
kannastaeli ns.Sohjananjokilinjaa.Kun Pohjois-Suomes-
ta vähitellen vedettiin pois suomalaisettaistelujoukot,
ajateltiin tämänasemanlinnoittamistasuomalaisella työ-
voimallamyösjonkinlaisenakompensaationa.
Kenraali Hanell sai tehtäväkseenasianhoitamisenja
hän neuvottelisiitä Suornussalmella III AK:n esikunta-
päällikön,everstiV.J. Oinosenkanssaja teki jo 27.10.43
esityl$en päämajalle,että Oinosentehtäväksiannettai
siin kannaksenlinnoittamissuunnitelman laatiminenyh-
teistoiminsaksalaisen sotilasjohdonkanssa.Ylipäällikkti
hyväksyi esityksenseuraavanapäivänä.Linnoittamisen
yleissuunnitelma valmistui20.I 1.43ja lähetettiinsaman-
aikaisestisekäIII AKE:sta päämajaanettä paikallisesta
saksalaisesta armeijakunnasta, Generalkommando
XVIII:sta, Armee-Oberkommando 20:lle.
Päämajatiedotti 5.12.43hyväksyneensä yleissuunitel-
III AKE saitehtäväkseenyksityiskohtaisen
suun-
yhteistoiminnassa kans-
saksalaisten
pyytänyt heitä asettamaanoman
huomioon,niinhyvintulipis-
teiden lukumääräänkuin niiden rakenteelliseen laatuun
nähden. . . että asemaon voitavamiehittääsekäsuoma-
laisillaettä saksalaisillajoukoilla,.
Linnoitusosasto varautui töiden aloittamiseenja esitti
päämajanoperatiiviselleosastolle27.11.43,että alueelle
siirrettäisiin heti yksi linnoitusrakennuskomppania työ-
maanvalmisteluihinja vuodenalustalisäksiyksi linnoi-
tusrakennuspataljoona. Työmaanjohtamista varten pe-
rustettaisiin uusi osasto 4. Samalla pyydettiin tietoa
,maksetaankokulut linnoitusmäärärahoista vai rasite-
taankokustannuksillasaksalaisia kutenmuissakinheidän
alueellaansuoritetuissa töissä,.Myös eräistähuoltokysy-
myksistäpyydettiinselvitystä,mm. olisi heti taruittu yksi
autokomppania.Työmaan perustamisvaiheen laskettiin
kestävänhelmikuunalkuunsaakka.
Yksityiskohtaisen linnoittamissuunnitelmanlaatimi
3'7
6
seenryhdyttiin välittömästiyleissuunnitelman jälkeenja 3.Prikaatinhän ilmeisestikinpiti tarpeellisenaantaakor-
se saatiinkinvalmiiksi helmikuussa1944.Rakentajiaei vaukseksi kaksi linnoitusrakennuspataljoonaa rakenta-
kuitenkaanruvettu siirtämäänalueelleja 16.2.44opera- maanSohjanalinjaa.
tiivinen osastotiedotti linnoitustöidenjohtajalleylipäälli- Hanell neuvotteli asiasta myös suoraanylipäällikön
kön määränneen, että,yleistilanteessa tapahtuneenkehi- kanssaja kirjoitti tämänjälkeen (6.6.44)operatiiviselle
tyksen vuoksi luovutaansuunnitellustaSohjananlinjan osastollepyytäenratkaisuatiettyihin kysymyksiin,koska
rakentamisesta suomalaisinvoimin,. Kaikki vapautuvat ylipäällikköoli erityisestikiirehtinyt asiaa 'Jos pääpyrki-
linnoitusrakennusjoukot oli siirrettäväKarjalan kannak- mys on saadatyöt mahdollisimmantehokkaastisuorite-
selle,,jota on pidettävälinnoitustöidenpainopistesuunta- tuiksi . . . olisi tyomaamäärättäväLin.os:nalaiseksi. . .
na>. Jos pääpyrkimyson antaa työvoimaakompensaationa,
Sohjananlinjan rakentaminennousi uudelleenesille olisi työvoima jätettävä kokonaansaksalaistenhallin-
vielä keväällä.Hanell sähkötti päämajalle17.5.44seu- taan".Oli myösselvitettävä,kenenlaskuuntyö tehtäisiin,
raavaa.nKoskaminulle on ilmoitettu,että kysymysS-lin- saksalaisten vai linnoitusosaston.Tuli ratkaisumillainen
jan linnoittamisestaon jälleen tullut ajankohtaiseksi, tahansa,oli se saatavanopeastija oli myös selvitettäYä
esitän tässämuutamia tietoja mahdollisestihuomioono- joukko käytännönkysymyksiä,kuten huolto,kuljetukset
tettaviksi . . ." Töiden aloittaminentäällä merkitsisityö- jn".
kapasiteetinvähentymistämuilla suunnilla.Saksalaisten Airo soitti seuraavanapäivänäja ilmoitti ylipäällikÖn
alueellaoleva työmaa sitoisi myös suhteettomanpaljon ratkaisseen asianseuraavasti. Sohjanaanlähetetäänkaksi
työnjohtoa.Pari päiväämyöhemminHanell vielä lisäsi, pataljoonaa,jotka tulevat olemaanlinnoitusosaston alai-
että senjälkeenkun ensiksioli ollut puhettaS-linjasta,oli sia. Tämä vastaa kustannuksista sekä työvoiman että
perustettu kaksi uutta ja suurta työmaata, nimittäin materiaalinosalta,mutta saksalaisia pyydetään toimitta-
VKTJinja ja U-linja. maantiettyjä tarvikkeita.Hanell vaati alueelle4 suoma-
Hän piti myösaryeluttavanatyövelvollistenlähettämis- laistasuunnittelu-upseeria, joista yhdenpiti olla rykmen-
tä kauasrajojentaaksesaksalaisten käyttöön.Toistaisek- tin komentajanatoiminut. Täällähän ei ollut suomalaista
si tosin ei mitäänjoukkokieltäytymisiäollut näidenjou- sotatoimiyhtymää, jonka johtoon suunnittelu voitaisiin
kossasattunut,mutta varmuudenvuoksiolisi ehkäparas- antaa.Pohjanapitj käyttää edellisenä syksynä laadiitua
ta käyttäätäällä III luokantyöpalveluvelvollisia, joita oli suunnitelmaa.Suunnittelu-upseereiden tuli olla työmaal-
kaksipataljoonaa.Oli kuitenkinkyseenalaista, oliko nsuo- la kokoajan.
tavaa lähettääsaksalaisten mukaan työt "aloite-
ole kansalaisluottamusta johtajan toimestaviipy-
sivat aikaansaadapahennusta". hyväksytynsuunnitelmanmukaisestija
kaansaanutkäyttäärajojenulkopuolella. määrättiin Lin.RP 232 ja
Hanell ehdottikin,että linjan rakentaminenolisi III luokan työpalvelu-
tävä kokonaansaksalaisille, linnoitustöidenjohtajan
käyttää suomalaisiaurakoitsijoita,kuten he olivat tottu- olivat luvanneethoitaa sen
neettekemään.Tosinhantämäkinvähentäisisuomalaisen huollonja kuljetuksetsekähankkiarakennusmateriaalin.
työvoimantäydennysmahdollisuuksia linnoitustyömaille, Linnoitusosasto antoipataljoonillekäskynsiirtyä rauta-
mutta se olisi kuitenkin pienempipaha kuin kokonaan teitse Hyrynsalmelle,edellisenpiti lähteä Karhumäestä
uudentyömaanavaaminen. 16.6.ja jälkimmäisenSyvärin asemalta19.6..44. ,Patal-
Nihtilä ilmoitti 29.5.44 ylipäällikön olevan Hanellin joonat alistetaanOs.4/Salolle, jonka päälliköksion mää-
kanssasamaamieltä siitä, että urakoitsijainkäyttäminen rätty ins.maj.K. Arvonen".Ne eivät olleetvielä ehtineet
olisi parasratkaisu,mutta kun hän oli ottanutpohjoisesta lähteäliikkeelle,kun käsky muuttuneentilanteenVuoksi
pois yhden rykmentin ja suunnitteliottavänsanyt vielä peruutettiin.
XXV LUKU
VETAYTYMINENTAEMPIIN
ASEMIIN
Karjalan Kannas
Vihollisensuurhyökkäysalkoi 9.6.44ja johti jo 10.6.44
rintaman murtumiseenrautatienja Valkeasaarensuun-
nassa. Tämän seurauksenaoli joukkojen vetäminen
VT-asemaan. Kun samallaannettiinkäskyryhtyä raivaa-
maan siellä kiireisesti ampuma-alaa,osoittaa se, että
VT-asemantaisteluvalmiusoli vieläpuutteellinen.
IV Armeijakunnan vetäytymisenjohdosta myös III
Armeijakunnanoli luovuttavaetumaisestaasemastaan ja
siirryttävä VTJinjalle. IV AK:n joukot olivat sielläkaikki
jo 12.6. iltaan mennessä.,Suomalaisetsaivat käytyjen
viivytystaistelujenjälkeen täten VT-asemanansiostaai-
kaa järjestäytyäja ryhmittyä .. . puolustustaisteluun),
sanotaansodanvirallisessahistoriassa.III AK:nkin jou-
kot vetäytyivät sinne15.6.44 mennessä.
Kun VT-linja miehitettiin,linnoitusrakennusjoukot oli
vat jo siirtymässäVKT-asemaan,lukuunottamattamuu-
tamia pataljoonia,jotka oli määrätty rakentamaanase-
mia teiden sulkemiseksiVammeljärven-Suulajärventa-
salla. Eräitä tietöitäkin oli niille annettu.
miehillä täydennetään erinäisiä keskeneräisiätöitä
VT-linjallaja korjataanvaurioita.Osallamiehistäräken-
netaan komentopaikkoja,,ilmoitti Hanell 13.6.44.
Nämäkin joukot oli kuitenkin tilanteen kehittymisen
vuoksivedettävähetimiten
Ytelä 16.6.44Hanellin tarkoituksenaoli jatkaa VKT-
asemanlinnoittamista.Hän ilrnoitti operatiiviselleosas-
tolle määränneensä'työmaidenyhteiseksi päälliköksi
18.6.44alkaenins.maj.Ruoslahden.Hänen tehtävänään
on pitää työt mahdoliisimmankauan aikaa käynnissä.,
Mikäli tilanne muuttuisi sellaiseksi,että linnoitusraken-
nusjoukotolisi vedettäväpoistyömailta eikä MKEita
saataisitästä käskyä,Ruoslahtioli oikeutettusen anta-
maan.Linnoittajat oli tällöin siirrettävävälirauhanpuo-
lustusasemaan ja Osasto4/MKE joukkoineenolikinjo
saanut tästä käskyn. Hanellin suunnitelmaaei kuiten-
kaan voitu noudattaa,vaan kaikki työvoima oli pian
vedettäväpoisVKT-asemasta.
Vihollisen14.6.44alkaneenuudenhyökkäyksenpaino-
piste kohdistui Sahakylän-Kuuterselänalueelle,missä
kahdellapataljoonallaoli kummallakin5-6 km:n lohko
ja 'taisteluhautojakin oli siellä vain sen verran mitä
joukot olivat parin vuorokaudenkuluessaitse kaivaneet
ja ampuma-alaa ei tätä ennenollut avattuasemienedessä
olevaanryteikköön".Näin kuvaavirallinenhistoriaSaha-
kylän lohkoa.Keskeneräiset olivat asematvielä Kuuter-
selässäkin.Vihollisen onnistui murtautua asemiin eikä
tilannetta pystytty vastahyökkäyksilläkään vakünnutta-
maan.Tämäjohti pakkoonluopuaVT-asemasta.
IV AKE:n 15.6.44antamankäskynmukaanyritettiin
nyt asettuapuolustukseen täysinlinnoittamattomallelin-
jalle Suomenlahti*Vammeljärvi-Suulajäryi,mutta täl-
lekaiäntasalleei päästypureutumaan,vaänvetäytyminen
jatkui.
Ylipäällikkö määräsi nyt kenraaliluutnanttiOeschin
Kannaksenjoukkojenkomentajaksija tämä ryhtyi tehtä-
vään 15.6.44.Hänen johtoelimekseentuli Kannaksen
joukkojen komentajanesikunta,KaJoKE. Oesch antoi
Kannaksenjoukoille käskyn vetäytyä
viivytystaisteluakäydenVKT-asemaan, johon oli asetut-
Länsi-Kannaksen tilanteenkehitys
vetämäänmyösIII AK:n Vuokselle.
ryhmittyä puolustukseen,kun
alkoivat 20.6.44. Tosin >asematolivat vielä
joutuivat tukemaanKannaksen jouk-
kojensotatoimia.Taisteluhautojakaivettiin,mutta tehtä-
vän suoritusoli hidastakallioisessa ja rapakiviperäisessä
maastossa>, sanotaanvirallisessahistoriassa. Ylipäällikkö
vetosijoukkoihinsamm. seuraavinsanoin:)Olen tietoi-
nensiitä, että tämänasemanrakennustyötovat olematto-
mia tai aivan alkuasteella,mutta luotan siihen, että
suomalainen sotilastarpeenvaatiessa osaakäyttäähyväk-
seenmaastoaanja sisuaanhorjumattomanpuolustuksen
aikaansaamiseksi. Hukkaamattahetkeäkäänon erikoinen
huomio kiinnitettävä puolustusasemienrakentarniseen
mahdollistensisään-jaläpimurtojenrajoittamiseksi. . .,
Vihollisenaloittaessauuden suurhyökkäyksen asernaa
vastaanmenetettiinkylläkin Viipuri ja kaupunginkoillis-
puolella puolustuskiteytyi puolenkymmentäkilometriä
varsinaisenVKT-linjan taakse(kuvat 162ja 166).Myös
Vuosalmellavihollinenoffiistui työntämäänjoukkomme
 Karjalan kannaksellqkesdlld 1944.
Kwa 166.Puolustusasemat

Vuoksentaakseja sai pienensillanpäänjoen pohjoisran- ohjeitaja pyrkimyksenäoli saadapäävastarinta-asemalle

nalla.,Linnoittamattoman pääpuolustuslinjantaakse tuki-
pitkä vastarintakyky panssarinsulkuja. 2-3 km:n
tarjoamiin etuihin tukilinjaa ainakin vaarallisim-
muualta siirrettyjen reservien saataYatyövoima käytettiin
joittaa Oeschkirjassaan virallinen historia toteaakin,että
.naksellav. 1944'. Hän sanoo kokemuksetolivat opetta-
tomme pelasti meille kaivautumiseen.Hehan oli-
san".Vihollinen pysäytettiinnytkin samalletasallekuin vat useimmitenolleet tähän työhön varsin haluttomia."
talvisodassa. Suhtautumistakenttälinnoittamiseenvalottaa osaltaan
Taistelujenlaantuessaasemasodaksi heinäkuunjälki- sekin,että joukot olivat kesäkuunaikana 1944menettä-
puoliskollapuolustuksessa olivat neettyökaluja200 000 kpl, lapioita,kirveitä, sahojajne.,
- V AK (4 divisioonaaja I prikaati) Viipurin lahden sekä80 000 kannikettatai koteloa.Ylipäällikkö puuttui-
suultaSaimaankanavalle, kin asiaan26.7.44käskienkornentajienkiinnittää ,työa-
- MK (4 divisioonaa)SaimaankanavaltaVuokselle seidensäilymiseensen huomion,minkä niiden merkitys
ia sodankäyntivälineinä vaatii".
- III AK (2 divisioonaaja 1 prikaati) VuokseltaLaato- Taemmat johtoportaat yrittivät helpottaa erityisesti
kalle. korsujenja komeroidenrakentamistatoimittamallajou-
Suomenlahdenrannikonpuolustuksesta vastasivatmeri- koille puutavaraasarjakorsujavarten.IV AK:ssakehitet-
ja
voimat Laatokasta Laatokan Rannikkoprikaati. tiin lankkurakenteisiatyyppejä,jotka sitten tulivat käyt-
Kiivaimpienkintaistelujenaikanajoukot luonnollisesti töön muuallakin.
yrittivät kaivautuasuojaasaadakseen ja sitä mukaakuin Armeijakunnatalkoivatjo varhain rakennuttaareser-
vihollisenaktiivisuusheikkeni,sitä paremmin linnoitta- veillääntaempiaasemiaja Kannaksenjoukkojenkomen-
minenpääsikäyntiin. Yhtymät antoiyat tätä tarkoittayia taja ryhtyi pian koordinoimaantätä toimintaa. Oesch
 3'79

antoi 5.7.44käskynIV AKlle ja V AK:lle ruvetayhteis- Venäläisetaloittivat suurhyökkäyksen Maaselänkan-

toimin parantamaanSaimaankanavanestearvoamm. naksella20.6.44 SyvärilläPäiväämyöhemmin.Tällöin
ja
senvesimääräälisäämällä,"tarkoituksellaluodasyvyyttä oli joen eteläpuolellaolevienjoukkojenpääosatjovedetty
Sairnaankanavanpuolustukseen aluksi V AK:n alueella taempaan asemaanSyvärille, joten joen eteläpuolella
JuustilanjoenvarressaJuustilanselän ja Rättijärvenvälil- olevastamaastostaluovüttiin vapaaehtoisesti. Kun vihol-
lä". linen suoritti ylimenohyökkäyksen Lotinanpellonkohdal-
KaJoKE määräsi käskyllään24.7.44 "yhtenäisyyden la ja onnistui saamaansillanpäänjoen pohjoisrannalla,
aikaansaamiseksi taernpienasemienvarustamisessa" luo- AunuksenRyhmänkomentaja,kenraaliluutnänttiP. Tal-
tavaksikaksiasemaa: vela antoi käskynjoukoilleen vetäytyä viivyttäen PSS-
- 1. taempi asemasummittaisellelinjalle Tervajoki- asemaan.PuolimatkassaoleviaväliasemiaSekeenjärven
Nurmi -Kilpeenjoki -Vuoksi -Torhonj ärvi- Kiimas- ja Ienimäjoentasalla oli käytettäväviivytysasemina-
järvi-Pyhäjärvi-Laatokka (kuva 166)ja niitähänoli reseruienvoimin vähäisessä määrinlinnoitet-
- 2. taempiasemalinjalle Vilajoki-Pukalusjärvi-Haa- I\t.24.6.44mennessä päävoimatolivat miehittäneetPSS-
pajärvi-Nuijamaanjärvi-Vuoksi-Vuoksenranta- linjan ja tarkoitusoli puolustautuasiinä kunnesitäisessä
Räisälä-Käkisalmi.Lisäksi tuli sulkuasemaTorhon- Aunuksessa olevatjoukot olisivatehtineetvetäytyäsieltä
järventasalle. pois.Vihollisenkiivaat hyökkäyksetsaivataikaanmurtu-
Armeijakuntienoli suoritettavaasemienyksityiskohtai- man linjassaPisin kohdalla.Kun vihollinenvielä suoritti
nen tiedusteluja alistettavasuunnitelmansa Kannaksen maihinnousunVitelessäeikä joukkoja dittänyt tilanteen
joukkojen komentajanhyväksyttäväksi.Alueella olevat vakauttamiseen,Aunuksen Ryhmän komentaja päätti
reservit määrättiin suorittamaanasemienlinnoittamista siirtyä viivytykseenkoko alueella, takarajana U-linja.
ja lisäksi annettiin kullekin armeijakunnalleyksi linnoi- PSS-asemasta luovuttiin siis vain vuorokaudenkiivaiden
tusrakennuspataljoona. taistelujenjälkeen.
2. taempi asematuli läntisimmältäosaltaanmyöhem- Kannaksenitäosassavetäydyttiinvihollisenpahemmin
min yhtymäänpäämajansuunnittelemaan Vilajoki-Sai- painostamattaSyvärinpohjoisrannan vahvoistaasemista.
maa eli VS-linjaan.KaJoKE määräsi nyt (25.8.44) ase- Tarkoitus oli käyttää hyväksiDerevjannojeenrakennet-
man osanRuokojäryestäHaapajärveenrakennettavaksi tua viivytysasemaa,mutta siitäkin luovuttiin läntisen
ainoastaannvahvaksiviivytysasemaksi" ja vastaavanlai- kannaksentilanteenvuoksi,samoinAänislinnasta,jonka
seksipiti linnoittaamyösväli Haapajärvi-Karhusjärvi- lähipuolustustävarten kaupunginjoukot olivat .rakenta-
Saimaa.Rättijä en-Nuijamaanjärven Rannikkoprikaatikoottiin Aänislin-
nettavasulkuasema, joukkoihin - senkalustooli
joen välille mahdollisten Suomenlahden rannikolla.
Kun vihollisen 20.6.44 Maaseldn kannaksen pohjoiso-
salla alkanut hyökkäys oli johtanut murtumaan pääase-
massa,II AK:n komentaja, joka nyt oli alistettu Aunuk-
senRyhmälle,päätti vetääjoukkonsataempaanasemaan
Itä-Karjala sitomattaniitä yastatoimintaan. Tässävaiheessa armeija-
kuntaankuului enää vain yksi divisioona ja yksi prikaati,
Kun rintama Karjalan kannaksellaoli murtunut 10.6.44, koskakaksidivisioonaaoli irroitettu lähetettäviksiKarja-
päämajaantoi käskyn kahdendivisioonanja yhden pri- lan kannakselle.Näin ollen ei sitkeääpuolustustavarten
kaatin siirtämisestäKannakselle.Tämä vaikutti olennai- taemmassaasemassa ollut enääjoukkojakaanVihollisen
sestiItä-Karjalaanjääneidenyhtymien mahdollisuuksiin aloittaessahyökkäyksen22.6. se torjuttiin, mutta hyök-
puolustaaasemiaanvihollisensuurhyökkäystä vastaanja käystenjatkuessasuomalaisetaloittival vetä)tymisen
niinpä ylipäällikkö oikeuttikin 12.6.44Aunuksen Ryh- rajaakohti24.6.44.
män ja II Arrneijakunnanylivoimaisenvihollisenpainos- Ylivoimaisenvihollisenpainostaessa joukot vähitellen
taessasiirtymääntaempaanasemaan. viivyttäenlähestyivät lJ-linjaa' 7.7.44 Aunuksen Ryhmä
TilanteenkehitysKannaksellaaiheuttisen,että pääma- antoi käskyn puolustukseen asettumisesta. Asema oli
jan oli vedettävälisää yhtymiä pois Itä-Karjalastaja tällöin vielä varsin keskeneräinen, joskin sen sanottiin
16.6.44ylipäällikkö päätti vetääjoukot täältä kokonaan vaarallisimmissa suunnissa olleen,välttävässä kunnossa,.
pois.AunuksenRyhmänja II Armeijakunnanoli aloitet- Aseman miehittäminen saatiin suorittaa siten, että
tava suunnitelmallinenvetäytyminenkohti Suomenra- joukot ehtivät perehtyäsiihenennentaistelujenalkamis-
Jaa. ta. Luovutustaistelujoukoilletapahtui 5.- 10.7.44välise-

Kuva 167.II AK:4puolustusasemat Loimolan- Ilomqntsin
suunnallakesdlld 1944.
nä aikanasuunnitteluhenkilöstön
Vihollinenaloitti hyökkäyksensä
ja jatkoi aktiivistaja kiivastatoimintaakuun
saakka,jonkajalkeenvarsinkineteläosallaalkoi asemaso-
tavaihe.Lukuunottamattapieniä painautumia
sa eteläosassa ja Nietjärvenluonaasemasäilyi kokonaan
joukkojemmehallussa.
TaistelujoukkojenmiehittäessäU-asemanoli linnoitus-
rakennusjoukotvedettäväsiitä pois. AunuksenRyhmä asemansa
antoikinjo 9.7.44'käskyn takamaastonvarustamisesta>. vihollinenyritti laajojakinsaarrostusoperaatioita.
Senmukaannämäjoukot siirrettiin rakentamaanJKlin-
jaa eli Jänisjoki-Jänisjärvi- K iepuanjärviJinjaa.jota oli ruvettiin vetämääntaaksepäin, mutta pääasemasta
linnoitettujo talvisodanaikana.Sotatoimiyhtymätvelvoi- r.uttiinkuitenkinvastavälirauhantultua.
tettiin huolehtimaanoman selustansalinnoittamisesta.
>Päämääränä pidetäänriittävän syvyydenluomista itse
päävastarinta-asemaan." Hallitsevat mäastonkohdatoli
tehläväpuolustuskeskuksiksi ja syvyydessä olevatkapei-
kot oli suljettava panssarinsuluin.Kaikkien selustaan
sijoitettujenjoukkojen,reservienja huoltolaitostenkinoli
osallistuttavalinnoittamiseen.,Yhtymät,Aun.R:n asela-
jikomentajat (vast.)ja huoltolajienjohtajat toisaaltaja
asemiarakentavatjohtoelimet toisaaltaovat vastuussa
tämän suunnitelmantoteuttamisesta.'Yksiköiden tuli
oma-aloitteisestikin rakentaapuolustusasemia majapaik-
kojensaläheisyyteen. ,Vaatimuksenaon kuitenkinsamal-
la pidettävä,että työt tehdäänhyödyllisellätavalla ja
oikeissapaikoissa."
TilanteenvakiintuessalakkautettiinAunuksenRyhmä
18.7.44.RintamavastuuUlinjan eteläosasta ainaUuksu-
järven pohjoispuolellesaakka jäi VI Armeijakunnalle
suoraanpäämajanalaisena.Laatokanrannikostavastasi
Laatokan Rannikkoprikaati.Loimolan suunnallaoli II
Armeijakunta.Sejoutui käymäänkiivaita torjuntataiste-
luja erämaa-alueilla,missäei ollut linnoitettuja asemia
enääLoimolanpohjoispuolella. Elokuussatoiminta tääl-
läkin laantui asemasodan luonteiseksi.
Asemiaryhdyttiin
linnoittamaanja valmistauduttiinpitkälliseenpuolustuk-
seen.29.8.44annettiinkäskytaempienasemienrakenta-
misesta (kuva167).
Linnoittamistajatkettiin täydellä teholla koko asema-
sotayaiheen ajanja vielä aselevonsolmimisenjälkeenkin
eihänollut mitään varmuuttasotatoimienloppumises-
yhtenäiseksilujaksi ase-
oli syvyyttäkin uhatuimmissasuunnissa.
JKJinjasta alkoi tulla käyttökelpoinentaempi asema.
väliin oli myös syntynyt aseman
yhdistääyhtenäisiksiväliase-
Myös rannikon linnoittamiseenkiinnitettiin huo-
mtota.
Rukajärvensuunnalla l4.Divisioonapiti alkuperäiset
sodanloppuunsaakka,siitäkin huolimattaettä
Asele-
von solmimisenjälkeen tosin divisioonanjoukkoja jo
luo-
XXVI LUKU

SALPA-ASEMA
PUOLUSTUSKUNTOON

Varsinainen Salpalinja

Suomenlahti- Saimaa neet kenttävarustustöitten varaan.nYleisarvostelunaoli

Asemasotavaiheen aikanavarauduttiinsiihen,että vihol- sanottava,että 'koko tämä linja on varustuksellisesti
lisensuurhyökkäyssaattaisimurtaaetumaisenpuolustus- arvosteltavahyvin heikoksi,.
asernan,joka oli määrätty pääasemaksi. Tämän varalta Pahanapuutteenaoli pidettäväsitä, että kokotarkaste-
oli kaikilla rintamilla rakennettutaempi asemaparin- tulta asemaltapuuttui lähisyvyysmelkeintäydellisesti.
kymmenenkilometdnpäähän,johon puolustustukeutuisi Suunnitelmiatämän asemanlinnoittamisenuudelleen
ja josta sittentulisi uusi pääasema. Karjalan kannaksella aloittamiseksiei ollut tehty. Nyt oli työt taas pantava
oli jopa tutkittu mahdollisuuttamäärätäVT-asemasuo- käyntiin improvisoidenniinkuin talvisodanjälkeenkin.
raanpääasemaksi, jolloin joukkojenmiehittämälinja olisi Erona oli vain, että asemanrunko ja rakentamiseer
jäänyt etuasemaksi ja heikonmiehityksenvaraan. taryittavat joukot olivat olemassa.Operatiivinenjohto
Kun sekä pääasemaanettä VTlinjaan syntyi murto antoi 17.6.44ohjeet kaikkienjoukkojen vetämisestätä-
yllättävän nopeastija tämän seurauksenaKannaksella hän asemaanja linnoitusosaston tekemänsuunnitelman
jouduttiin viivytystaisteluun,oli pakko järjestää uudel- pohjaltaseuraavana päivänäkäskynniiden sijoittamises-
leenkoko linnoittamistoiminta.Linnoitusosasto ja armei- ta uusilletyömaille.
jakunnat olivat varautuneetsiirtämään linnoitusraken- Aunuksen kannakselta oli osa joukoista käsketty
nusjoukotuusiin taempiin asemiinVKT- ja UJinjoille, 16.6.44siirtymäänUJinjan rakentajienvahvennukseksi,
jotka oli edellisentalven aikana suunniteltuja pantu osa suoraanvuoden 1940 linjalle. U-linja jai Aunuksen
alulle vähäisinvoimin. Ryhmän ja sen lakkauttamisenjälkeen armeijakuntien
VKTJinjan määrääminenviivytysalueentakarajaksi Nyt saatiin rakentajia myös linjan pohjoiselle
uudeksi puolustusaseFraksi siivelle,Loimolaan. Maaselänsuunnaltarakentajatsiir-
rakentajattaemmaksi. rettiin suoraanvuoden1940linjalle.
han aikainenpääasema Siirrot oli toimeenpantava viipymättä, mutta kullekin
si. Sen rakentaminenoli yksi linnoitusrakennuspatal-
sodanalkaessakesällä1941.Edellisenätalvenaoli tehty .. . on valittava nuorimmat ja
valmistelujakesänaikanasuoritettaviabetonivalujavar- asekelpoisimrnat miehetja heidät tulee varustaakivää-
jäi
ten,joistakuitenkinvarsinsuurimäärä toteuttamatta. reillä.n Kannaksenarmeijakunnateivät tosin tässävai-
KenraaliluutnanttiW. Hägglund suoritti 10.2.44pää- heessasaaneetomia linnoitusrakennuspataljoonia, niille
majastasaamansa käskynperusteellaasemantarkastuk- alistettiinkullekinomansavastaheinäkuunpuolivälissä.
sen helmikuun jalkipuoliskolla. Tarkastuskertomuksis- Välirauhan aikana rakennetustaasemastakäytettiin
saanhän esitti, että Suomenlahden-Lappeenrannan vä- monenlaisianimityksiäkunnesylipäällikkökenraaliluut-
lillä oli mm. 444 betonilaitetta,joista tosin 80 hieman nantti Oeschinesityksestävahvisti 10.7.44sen nimeksi
keskeneräistä, mutta kenttälinnoittamallasaatavissa tais- "SuomenSalpa",lyhennettynänSalpan.Käytännössäni-
telukuntoon.Ne olivat "erittäin ja
hyvin rakennetut . . . meksivakiintui Salpalinjatai Salpa-asema.
kestävät ne pitempiaikaistakin raskasta kaaritulta". Salpa-aseman kunnostaminentaistelukuntoonjäi nyt
,Suurin heikkousvarustuslinjoissa on kuitenkin taistelu- päämajantehtäväksi,rintamavastuussa olevilla yhtymil-
hautojenpuute., Tosin niitä oli vähäisessä määrin kesto- lähän ei tässävaiheessavoinut olla siihen kiinnostusta.
laitteidenvälittömässäläheisyydessä ja paikoinmuualla- Päämajamääräsiedustajakseen taktillisen suunnittelun
kin, "mutta suurinpiirteinarvosteltunane puuttuvat>. johtamisessakenraaliluutnanttiHägglundin.Välirauhan
Lappeenrannan-Kuhmon välillä oli vain 26 taistelukel- aikainensuunnitteluorganisaatio oli hajonnut sodanal-
poista betonilaitetta,tohkon varustustyötlolivat] jää- kaessa,mutta asemasodan aikanasyntyneetsuunnittelue-
 u

v t l
"9t'
ooo on a\.
.)
0

Kuva 168. Taemmal asetuat Suotuehlahden - Saihtaanvdlilld kesdlld 1944-

limet siirrettiin nyt tännejajatkuvuutta edustilinnoituso- Linnoitusosaston ensimmäinen'Teknillinen ohje väli-

sastonhenkilökunta.
Myös rakentamisenvälirauhan aikainen organisaatio
oli hajonnut,mutta välijohtoportäidenpäälliköistämuu-
tamia tuli kuitenkinentisilletyömailleen.Osasto4:n nimi
muutettiin linnoitusrakennuspiiriksi.Suomenlahdenja
Kivijärvenvälillä työskentelevien linnoitusrakennusjouk-
kojenjohtajaksimäärättiininsinöörimajuriRuoslahti.
Kenraali Hägglund antoi ensinmäisen ohjeensajo
16.6.44.'Kannaksen Suomenlahti-Saimaa pohjoispuo-
lisko eteläistäheikompi,jonka vuoksikenraaliHanellille
olen lausunut toivomuksen,että tämä seikkatyövoima-
ryhmityksessä huomioitaisiin.Valtatie L:ranta-Kausala,
samoinkuinrautatie ensisijainenvarustustyömaa. Luota-
va syvyyttä..." Myös Saviraipaleen suuntaaoli vahvis-
tettava.
rauhan puolustusasemassasuoritettavista töistän on päi
vätty 19.6.44. Sen mukaan oli >töitten ylimalkainen
ja kiireysjärjestys
tärkeys- seuraava:
I - korsujen taistelukuntoon;
saattaminen
- kiväärijalkaväen taisteluasemien täydentäminen
ja kunnostaminen;
- psv.kiviesteen korjaaminen, aukkojen sulkemi-
nen, tiesulkujen kuntoonpano;
- psv.sulkujen tekeminen vetäviin panssarisuuntiin;
- pkl.esteentäydentäminen ja korjaaminen:
II - tuki- tai taaempien asemienrakentaminen päätteit-
ten suuntiin."
Tämä luettelo antaa kuvan siitä, mitkä olivat suurimmat
puutteet taisteluvalmiudessa. Vielä selvemmin tämä il-
menee yksityiskohtaisesta töiden kuvauksesta.Taistelua-

semienkunnostamiseen kuului avoasemien takentaminen
korsujenyhteyteen,ampuma-alanraivaaminen,taistelu-
ja yhteyshautojenkaivaminen,panssarintorjuntatykkia-
semientekeminenmyös 75 nm:n tykeille sopiviksisekä
tulenjohto-ja avotähystyspaikkojen rakentaminen. Nämä
kaikki olivat sellaisiatöitä, joita aikaisemminoli tehty
hyvin vähän tai ei ollenkaan.Linnoitusrakennusjoukot
olivat olleet pääasiallisestibetoni-ja louhintatöissä,kun
taas joukkojen olisi pitänyt suorittaakenttälinnoittami
nen.Niiden työkapasiteettiei kuitenkaanriittänyt pitkäl-
le. Ohjeessakäskettiintekemääntaisteluhaudatyleensä
pikakaivantoesteenä, jolloin samallaedistettiinpanssarin-
torjuntaa. Yleensäkäänei hautojaja avoasemiapitänyt
lujittaa, koskase suurestilisäsityötä; nyt oli kiire saada
aikaan mahdollisimmanpaljon näkyvää. Kiviesteiden
kunnostamisessa tuli ensimmäiseksi kysymykseenaukko-
jen tukkiminenja kivien asettaminenlappeelleenlähinnä
tuliaseidenampumasektoreissa, missäne useinkinaiheut-
tivat katveita.Myöhemminesteitäupotettiinkintällaisis-
sa paikoissa.Panssarinesteitä piti rakentaamyös lahisy-
vyyteen"sisäänmurtojen rajoittamiseksisekäsisätulivyö-
hykkeen(lähisyryyden)aikaansaamiseksi. Vaunujenlii-
kettä kanalisoivatkapeikotsuljetaanpikakaivantoesteel-
lä".
'Tuki- ja taaempien asemienrakentaminenaletaan
pääteittenkohdilta ja tehdäänse aluksi pikakaivantoes-
teenäja suoritetaanvälttämätönampuma-alanraivaus.u
Kaikki nämätyöt olivat sellaisia,joita pystyttiin teke-
mään miesvoimalla,kaikki kaivinkoneet
yat jääneetKannakselle.Myöskään
teenrakentamistaei tähän
Suurialouhintojaei myöskäänkäsketty:,kalliomaastossa
tyydytään aluksi kuoppienräjäyttämiseen
suuksien mukaanmaanpää llisiin
Sen lisäksi että edel!ä olevat ohjeet antavat kuvan
Salpalinjantilasta töiden uudelleenalkaessa,niistä ku-
vastuu myös sodan aikainen kehitys ja nimenomaan
kesäntaisteluistasaadutkokemukset.Erityisestipanssa-
riaseenmerkitys aiheutti sen,että asemillerakennettiin
lähisyvyyttä vaarallisissasuunnissa- mm, Luumäen,
Miehikkälän ja Haminan teillä tehtiin panssarinsulkuja
jopa 7-8 km:n päähän etulinjasta.Pikakaivantoesteet
oliyat osoittautuneetkäyttökelpoisiksisekäkiväärijalka-
yäen että panssarilähitorjunnan asemina.Kun tällaista
estettävoitiin tehdä miesvoimallasuhteellisennopeasti,
sitä kesän aikana syntyi melkoiset määrät. Kenraali
Hägglundin ohjeista ilmenee, että 25.6.44työvoimasta
2/3 oli töissäetulinjassaja I /3 asemansyvyydessä. Hän
korostijatkuvasti,että lähisyvyyttäoli täydennettäväja
työvoimaasiirrettävätaakseheti kun tärkeimmättyöt oli
saatuetulinjassatehdyksi.
Naamioinnin merkitvstä vihollisen maataistelukonei-
383
denrynnäköinninvaikeuttamiseksi ja myösmaatähystys-
tä vastaan painotettiin. Tämäkin perustui Kannaksen
taistelujentuoreisiinkokemuksiin.Kenraali Hagglundin
edellä mainituissaohjeissaon myös merkintä, että "uu-
sien kaivantojennaamiointiatosin suoritetaan,mutta ei
kyllin tehokkaasti',.
Hägglundin3.7.44päivätyissäohjeissapainotetaanuu-
destaansyvyydgnluomisentärkeyttä.Kun ensinon lue-
teltu työt, jotka on suoritettavaloppuun päävastarinta-
asemassa ja jotka ilmenevätjo edelläesitetystä,ohjeessa
sanotaan,että työvoiman sijoittaminen muihin töihin
"ilman lupaani on kielletty. Muunmuassakiellän eteen-
työnnettyjenasemienrakentamisen. . . Sitä mukaa kun
edellämainitut työt saadaanvälttäväänkuntoon... ja
viimeistään15.7.44on työvoimaasiirrettävätukilinjan ja
hyväksymienitaaempienja sulkuasemien rakentamiseen
sekä tiesulkutöihintakamaastossa, painopisteteiden ja
vetävienmaastoväylien kohdalla. . .
Vaikka Hanell korostikinaina sitä, että taklilliset rat-
kaisut eivät kuuluneethänelle,se ei estänythäntäesittä-
mästä niistä mielipit€itään.Hän kirjoitti Hägglundille
11.9.44,että hänenmielestäänolisi jo ryhdyttävärajoit-
tamaantöitä Luumäenpappilanmaastossa ja kiinnitettä-
vä huomiotapuolustuksellisesti epäedulliseen etulinjaan
Luumäen-Junttolan välillä. Hän antoi täyden tunnus-
tuksen Hägglundin toimenpiteillepuolustusaseman sy-
vyyden aikaansaamiseksi, mutta esitti 'Vepsän lukon'
esimerkkinäsiitä kuinka hallitsevatja tärkeät maaston-
"suhteettomanpaljontyötä toisten
asemanosien kustannuksella,.Vihollinenhanvoi ainakes-
rajoitetunkohteentuhoa-
Linnoitusosastoesitri 21.6.44operatiiyiselleosastolle
panssarivaunuj€n torniensijoittamistaase-
maan sen tuliverkon täydennykseksi. Tämä antol 3.7.44
käskyn58 panssarivaunutykin (31 -45 mm) ja yhteensä
82 pikakiväärin luovuttamisestatähän tarkoitukseen.
Tornit sijoitettiin yleensäbetonikorsujentaaksesivusta-
tuliasemiinpuualustoille.- 2.8.44asemassa oli kiinteitä
pst-tykkejäjo yhteensä136,joista 66 välirauhanaikaisia
45 mm:nkorsutykkejä.76 mm:ntykkejä oli 3 kpl.
Hanell kiinnitti 25.7.44 Hägglur'dinhuomiotakorsujen
ja sivustatulipesäkkeiden tarpeellisuuteen.Korsujen ra-
kentaminensaattaayaati.ajopa70 7aasemienrakentami-
seentarvittavastatyömäärästä.Se vie myöspitkän ajan,
koska työhön mahtuu vain rajallinen määrä miehiä.
,Korsujentarveon nytjo kesänaikananykyisissäetumai-
sissapuolustusasemissa taisteltaessaosoittautunutsuu-
reksi. Salpa-asemassa on tällä hetkellä valmiina korsuja
vain suhteellisenpienelleosallesentodennäköistä miehi-
tystä". Jo nyt olisi korsujen rakentamiseenruvettava
kiinnittämäänhuomiota.Lisäksi olisi erityisestiuusissa
384
asemanosissarakennettavakonekivääriensuojaksikupu- Eri töiden osalta oli keskinäinenkiireellisyysjärjestys
pesäkkeitä,nimenomaansivustatultaampuville. seuraava:
Muutamien välirauhan aikaisten konekiväärikupujen '1. Siellä, missäei ole vesistöestettä psv.esteen
rakenta-
lisäksirakennettiinnyt kupupesäkkeitä puualustalleniin minenasemaan ja syvyyteen.
että asemassa oli kaikkiaanviitisenkymmentäkonekivää- 2. Tst.hautapätkien ja asepesäkkeiden rakentaminen.
rikupua. Aseita näitä ynnä kk-korsujavarten yarattiin 3. Korsujensaattaminentaistelukuntoon.
324. 4. Kallioisessamaaperässä kuoppienlouhiminentaiste-
Aseita vartenyarastoitiin3 tuliannostaampumatarvik- lüoitaja aseitavarten.Ellei louhimismahdollisuuksia ole
keita. Pikakiväärin tuliannos oli 1350 ja konekiväärin on kallion päällerakennettavamäasta,hirsistätai muus-
1500patruunaa,tykin 100laukausta. sirpaleenkestävät
ta sellaisesta pcsäkkeet."
Samaanaikaanjaettiin aikaisemmiltatyömailta pelas- Todettakoon,että puolustusasema välirauhan aikana
tetut ja kunnostetutneljä imubetonikalustoa siten,että 3 oli määrätty Syyspohjan-Pikku Salpausseläntasalle.
niistä tuli Suomenlahden-Saimaan välille ja yksi Joen- Tässävaiheessase siis vielä jätettiin huomiotta.30.6.44
suuhun.19.8.44vaadittiin suunnittelu-upseereilta arvio- Hanell kiinnitti siihenHägglundinhuomiota,mutta var-
ta, mikä olisi imubetonikorsujen tarve syys-ja lokakuun sinaisestise yritettiin ottaa rakenteille vasta aselevon
aikana. Imubetonikalustotolivatkin hyvin tehokkaassa j a l k e e n .
käytössäja varsinkinSalpa-aseman oikaisulinjoillenäitä Tarkastusmatkallaan I4.-I'7."1.44Hägglundtotesi,et-
korsujarakennettiinrunsaasti. tä PielisjoenalajuoksuRistisaarestaalkaen oli joen es-
VihollisenhyökkäyksenalettuaKannaksellaryhdyttiin tearvontakia varsin edullinenpuolustukselleja oli sitä
koulutuskeskuksissa olevista II luokan nostomiehistä nainakinavovedenaikanapuolustettavamahdollisimman
muodostamaantyökomppanioita.Käsky tästä annettiin kauanja vastaavastikiireellisestivarustettava>. Kenttä-
14.6.44."Kotü.E:n toimestaon erittäin kiireellisestimuo- linnoittaminen ulotettiinkin aina Joensuunkaupunkiin
dostettava ... 200 miehenvahvuisiatyökomppanioita". saakka.Ristisaaren-Höytiäisenvälille rakennettiinkent-
Nämä alistettiinlinnoitusosastolle, joka sijoitti ne työvoi- tälinnoitettu sulkuasemapääasiallisestipikakaivantoes-
maksi pääasiallisesti Salpa-asemaan. Linnoitusosasto an- teenäja siten että sitä saattoipuolustaasekäitään että
toi 19.8.44käskynmuodostaanäistäkomppanioistarun- länteen.
komiehitysosasto,'jolletulee siirtymäänhuolehtiminen Hägglund antoi samallamatkalla kenraalimajuriMe-
ja
kaikestarunkoaseistuksesta niihin kuuluvistaa-tarvik- landerillekäskyn,suorittaamaastollisestiedullistenpuo-
keista".Tämänosaston, myöskin nykyisen pp.linjan
suuruiseksi,tuli myös joilla joukko-osastotjo
tioinnista, kun rakentajat suorittaneetkatkonaisiakenttä-
luonnollisestimyössinne Tämän tiedusteluntarkoituksenaon hel-
misesta ja perehdyttämisestä joukko-osastojen viivy-
Helpottamaanmiehitysjoukkojenasettumistaasemaan siirtymistä.' Hän painotti myös
linnoitusosasto valmistutti aluksi peitepiirroksiakarttaan välttämättömyyttäsuoritiaa linnoittamistasamanaikai-
1 : 20 000. Varsinaiseksilinnoituskartaksituli kuitenkin sesti sekä pääpuolustuslinjallaettä lähisyvyydessä aina
sinimustavärinen suurennos mittakaavassa I : 10 000. tukilinjaansaakka.
Kun kiireisimrnät työt oli tehty, tuli ajankohtaiseksi
syvlrydenhankkiminenpääasiallisestiedestäpäin.Ken-
raali Hägglundkirjoitti 20.8.44u.iu.1ussu1anv3a. "Pää-
Salpa-asema järvialueella majan päämajoitusmestarin käskyn mukaisestion myös
Linnoitusosasto antoi 19.6.44 "ohjeen Savonlinnan ja Saimaastapohjoiseenolevalla alueellapääosakäytettä-
Joensuunsuuntien lin.rak.joukoille,. Sen mukaan oli työt vissä olevastatyövoimastamahdollisimmanaikaisessa
keskitettävä välirauhan aikana aloitetun aseman saatta- vaiheessasiirrettävä eteenpäinmaastollisestiedullisille
miseksi täyteen taistelukuntoon. Savonlinnan suunnalla puolustuslinjoille,tarkoituksella käytettävissäolevasta
olivat kiireellisyysjärjestyksessä ensi sijalla Punkaharju ajastariippuen edesjossainmäärin varustaane. Arvioni
ja Moinsalmi sekä Joensuunsuunnalla Höytiäisen kanava mukaan olisi tällainen työvoiman siirto suoritettavissa
ja Ristisaari. Näiden lisäksi työvoimaa süoitettiin Puu- aikaisintaanlokakuunalussa,jota vartenajoissaon suori-
malan, Sulkavan-Hintsalan, Saukonsaaren, Oravisalon tettava tarpeellinenmaastotiedustelu ja suunnittelu".-
ja Enon suuntiin. Pari viikkoa aikaisemminoli annettu käsky Vslinjan
tiedustelustasamantapaisen ajattelunpohjalta.
Tiedustelusuunnattiinvarsinaisesta Salpalinjastapari-
kymmentäkilometriä etelämpänäolevallejarvirikkaalle
linjalle Ruokolahti-Simpele-Pyhäjärui.Täältä pohjoi-
seentiedustelusuuntautuiSalpalinjantaakseViinijärven
-Höytiäisen-Pielisen linjalle. Kysymyksessäoli aluksi
yleisluontoinentiedustelu,jonka avulla piti lukuisista
vaihtoehdoistaselvittää tarkoituksenmukaisimmat. Esi-
merkkeinä mainittakoon tutkimus Joensuunlänsi- ja
luoteispuolenkannastenedullisimmistakatkaisukohdista
ja samoin Höytiäisen ja Pielisen sekä Höytiäisen ja
Pielisjoenvälistenkannastensulkemisesta.

Järvialueen linnoitustykistö
Linnoitustöidenjohtaja kirjoitti kenraali Hägglundille
30.6.44pääma1arpyytäneentätä selvittämäänmm. seu-
raavatkysymykset."Järvialueen(Saimaa-Joensuu)puo-
lustusja selvittelyrannikkopuolustusjoukkojen käytöstä
täällä, sekä siihen liittyvä asekysymys.Onko ja missä
vaiheessa Syyspohja-Eräjärviasemaotettavatyön alle.,
Jälkimmäiseenkysymykseenpuututtiin vasta myöhem-
min syksyllä,mutta edellinenluisui jossainmäärin pois
Hägglundinkäsistäkun ylipäällikkömääräsikenraalima-
juri E.I. Järvisennsuunnittelemaan LaatokanRannikko-
prikaatin siirron sisäjärvialueen Kivijärvi-Pielinen run-
komiehitykseksi, johtamaansiirron asteettaistasuoritus-
ta sekä prikaatinuutta
rnateriaalikysymyksissä
mien komentajankanssasekä
asioissaLinnoitustöiden
pattefi^semat
linnoitustykistön kesalld
suunnittelunjohtajan,kenraaliHägglundin
luettelosta.
Tehtävänsuorittamistavarten kenraali
dosti 10.7.44komentamansa Aänisen
henkilökunnasta Osasto Järvisen, esikuntapäällikkönä suunnitteluosastoksi.
everstiluutnantti E. Airaksinen.Päärnaja m^tuiLsr22.8.44 OsastoJärvisenensimmäinentehtäväoli selvittääväli-
Merivoimien Esikunnan komentamaan everstiluutnantti rauhan aikaistenlaitteiden kunto, jolloin todettiin, että
Airaksisenjarnuutamiamuita OsastoJäryisenupseereita Käärmeniemen,Juvolan,Ylisenauvilan,Pitkälänja Rai
Lin.SE:aan nvalvomaanja ohjaamaan, suunniteltujen kuun betonisiatykkiasemialukuunottamattavain anihar-
töiden suoritusta.Hägglundalisti nämäupseerit25.8.44 vat olivat siinä kunnossa,että niitä voitiin käyttää hyö-
kenraalimajuri Melanderille, joka oli vastuussakoko dyksi. Myös käytettävätykistökalustooli varsinsuuressa
järvialueen taktillisesta suunnittelusta.1.9.44 osaston määrinerilaistakuin välirauhanaikainen.
henkilökunnastamuodostettiinLinnoitussuunnitteluesi Suunnitelma "Salpalinjan varustamiseksirannikko-
kunnan Rannikkotykistöosasto, päällikkÖnäeverstiluut- joukkojenosalta"valmistui 17.8.44ja ylipäällikköhyväk-
nantti Airaksinen. Esikunnassaoli jo 25.8.44 alkaen syi sen21.8.44pitäensen 1. kiireellisyysvaihetta erittäin
toiminut rannikkotykistöasiantuntijana everstiluutnantti kiireellisenäja käski suorittamaansen rakennustyötai-
U.V. Rauanheimo.Lin.SE:n Rannikkotykistöosasto siir- van ensi tilassa. Kenraali Hägglund kylläkin kirjoitti
rettiin 30.9.44Laatokan Rannikkoprikaatin Esikunnan asiasta24.10.44,että >suunnitelmaennenaikaisesti oli

historia
25 Suomenlinnoirtamisen
386
saanutPM:n hyväksymisen", ja että "rannikkotykistölli- Huomautuk-
nen suunnitteluon tapahtunut osaksimuusta linnoitus- sla
suunnittelustaerillisenän,siitäkin huolimatta, että se
,tAlläkinalueellakuuluitoimialaani". Moinsalo 4176Kl36 Valmis,kor-
Järvisensuunnitelmaansisältyiedellämainittujenbeto- Jattava
niasemienkäyttöönotonlisäksi41 työkohdetta,jotka oli 29 Ruokoniemi 4176K/02
kenttälinnoitettava.Yhteensälaskettiin tarvittavan noin 30 Hälvä I lr20l50-v2
168000 miestyöpäivää, joista l. kiireellisyysvaiheeseen Rauanniemi 4/76K/02
kuului noin 58 000. Betonitöitäoli vain 390 miestyöpäi- Raikuu 3/229M/77
vää ja kallionlouhintaakinvain 4500 miestyöpäivää, yh-
teensä kymmenkunnassa kohteessa.Patterit ilmenevät J J Härkinsaari I lr20ls0-v2
seuraavasta luettelostaja kuvasta169.
34 Mäntysaari 2/s7l48-NR
N:o Huomautuk-
J) Hankavaara 2/rszl4s-cR
36 Säimenniemi 2/s7/48-NR
sia
Oravisalo
I 1.Linnoitusrakennuspiiri (Iso-Hakkola) 4/76Kl02
I Kattelus 2/s7l48-NR 38 Oravisalo
2 Kilpiänsaari 3175 ls0-oH (Vannila) 4176K|22
3 Pullikainen 317s/so-cl[{ 39 Tutjunniemi 2l'r6Kl36
4 Raikaanmäki 4 l r 2 0H l L 3 40 Leskelänvaara 2llszlas-cLo
5 Savilahti 4 l r 2 oH / 1 3 4I Kuorevaara 211s2/3s-MK
6 Suikkolanniemi 4/r20H l13
'7 2l'7sI s}-cor Pattereilleoli rakennettavatuliasemienlisäksiampuma-
Jänkäsaa
8 SoinilaI 41120 H I 13 tarvike-ja majoituskorsut,patteriupseerinkorsut,tulen-
2. kiir.vaihe
o SoinilaII 41120 H I 13 johtokorsut,-tomit tai -pesäkkeetsekäkranaatinheitina-
2. kiir.vaihe
10 Lempiälä 41120 I{l13 semia. - Myös Käärmeniemenja Pitkälän 152 mm:n
2. kiir.vaihe
33. Linnoitusrakennuspiiri Canet-asemat (numerot42 ja 44) sekäJuvolan280 mm:n
11 Rastiniemi l2157l48-NR mörssäriasemat (numero43) otettiin käyttöön,vaikka ne
T2 Haikonniemi luettelossa,nehän olivat
13 Kyfänniemi paikoillaan,Raikuussaoli
kolmevarastoituna.
14 Kutveleenkanava 25.8.44Hägglundillel. kiireelli-
l5 UtulaI 4l120}{lr3 rakentamisjärjestyksen, jakaen
l6 UtulaII edelliseenkuului 16 ja
T7 Tuomala I4ll20 H/13 2. kiir.vaihe jälkimmäiseen20 työkohdetta,vastatennoin 39 000 ja
18 Tetriniemi l4ll20H/13 2. kiir.vaihe l7 000 miespäivää.Työmääränpieneneminen alkuperäi-
19 Janniemi l2ll52/45-CR sestä johtui siitä että tänne tarkoitetuista tykeistä oli jo
20 Inkilänmäki,I.Ptrilal r55Kl77 muutamia menetetty.Tässäyhteydessäsuoritettiin sa-
21 Inkilänmäki,2.Ptril4I | 55K I 77 malla muutamiatarkistuksia.Inkilänmäkeenja Särkilah-
22 Särkilahti 14ll55Kl77 teensuunniteltu155mm:n patteristotulikin Vanjärvelle,
23 Kapasaari Syyspohjasta länteen,Moisalonpatteri Saukonsaareen ja
12l76VKl04-k
24 Harmaaparta 111'76VK104-k Pirttilahden patteri Pirttimäkeen.
1/45 pst-tykki Hägglundhyväksyi29.8.44kiireellisimminrakennetta-
25 Pirttilahti l2l1s2K/04-200p vaksi 15 kohdetta, yhteensänoin 24 000 miespäivää.
26 Ylisenauvila l2ll52l45-Ck Valmis, beto- Järvisen suunnitelmastajätettiin pois etumaisetpatterit
nikartiokor- Virmutjoen-Ruokolahdentasalla- siis pääaseman etu-
puolella- ja pienennettiin ohjelmaaparemminresursse-
27 Saukonsaari,1.Ptril4/150H/15 ja vastaavaksi.Työvoimanvähäisyydestä johtuen ei ra-
Saukonsaari.2.Ptril4I I 50 H I 15 kentamista saatu ennen aselepoa juuri alkua pitemmälle,
Saukonsaari,3.Ptri14 H
/150 /15 kuten seuraavasta ilmenee: työt alkoivat 1.7.44 Raikuus-
 387

sa (32), 16.8.Hälvässä(30), 21'8.Härkinsaaressa (33), semmaksi Kylänniemen Hiekkamäkeenuudet asemat

24.8. Ylisenauvilassa(26),29.8. Kylänniemessä(13)
ja betonistaja siten,että niihin tarvittaessavoitaisiinsijoit-
4.9.Janniemessä ( 19). taa myösi52 mm:n tykit. Päämajahyväksyiehdotuksen
jo seuraavana päivänä.Ohjelmakäsitti noin 32 000 miev
Linnoittaminenjatkui normaalistisiihensaakkakunnes
ja se laskettiinsaatavanvalmiiksi marraskuun
linnoitustyötlopetettiin 24.9.44,vieläpäalueellesaatiin työpäivää
Tätä ohjelmaa täydennettiin vielä
lisääkintyövoimaaLaatokanKarjalasta,kun linnoitusra- läppuun mennessa.
41 000 miespäiväävaativallaohjelmalla,
kennusjoukotvedettiin sieltä pois heti aselevonjälkeen' tO.iO.++noin
joka kuitenkin oli tarkoitettu pääasiallisesti joukkojen
Syyskuunaikanaavattiinkinuudet työmaatKattelukses-
(40) ja omaksityöksi.
sa'11;, Hankuvaarassa(35), Leskelänvaarassa
Kuorevaarassa (41). Kokonaan aloittamatta oli vielä 8 Pääm;ja määräsi20.10.44työt lopetettaviksi,keskene-
työkohdetta. räiset oli tosin tehtävävalmiiksi. Sekätaistelujoukkojen
kotiuttaminenteki lopul-
Hägglund esitti 16.9.44linnoitustöidenjohtajalle tar- että linnoitusrakennusjoukkojen
lisestisuunniteimattyhjiksi. Esimerkiksi 46 Linnoitusra-
kisteiun ohjelman,jonka mukaan "kaikki linnakkeet tuli- 'l että työt Les-
kuntoon, kennuspiirinifmoituksesLa 1144 selviää'
sivat 2 kuukaudenkuluttua vähintäänsellaiseen ja
oli aloitettu 21.10' Kuorevaarassa
että ne voisivat osallistuataisteluunn.Tämä merkitsi kelänvaarassa
kokonaan luovuttu Virmutjoen 22.1O.44 ja ilmoituspäivään mennessäoli suoritettutyk-
käytännössäsitä, että oli
maankaivuu- louhintatyöt sekä eräitten
ja
tasalla olevista pattereistaja muillakin pyrittiin teke- kiasemien
parakkien ja huoltorakennustenrakentamista MyÖhem-
mään vain tärkeimmät työt kuten tykkiasemat ja tulen-
johtopaikat.Varsinkin korsujenrakentamistaoli vähen- min aserniintehtiin betonisettykkikartiot'
nettyrunsaasti.
Kun LaatokanRannikkoprikaatioli välirauhanjälkeen
siirtynyt järvialueelle, Lin.SE:n rannikkotykistöosasto
alistitiiin sille 30.9.44kuten muutkin suunnitteluelimet Salpa-aseman
oikaisulinjat
oli annettu rintamavastuun ottaneille yhtymille Se sai
raja sijaitsi viistosti Suomenlahden
nyt nimekseenSuunnitteluosastoAiraksinen ja paitsi Moskovan rauhan
s;unnittelutyötäsenoli myöshuolehdittavatöiden tilaa- rantaannähden,mistäjohtuen Salpalinjanoikeasiipi oli
misestalinnoitusosastolta ja niidenvalvÖnnasta' melkoisestitakana.Työntämälläsitä eteenpäinsaataisiin
ja näin säästyisi joukkoja Operatiivi-
Linnoitustöidenlopettaminen24.9.44 merkitsi myös linia lvhenemään johtajalleja
30 6.44 linnoitustöiden
linnoitusrakennusjoukkojen
käskyntiedustelläoikaisulinjalle
oUseidenjärjestelyjen
osastollaja PM:n Virolahti-Häkälänjärvi-Tyllinjärvi. Tärnäoli'pikaises-
kenttävarustuslaittein lujasti linnoitetta-
jen jälkeen saatiin
kehotuskoski luonnollisestiHa-
kayntiin ja käytettävissä
Nihtilä oli jo ilmoittanut asiasta
non."-uun n. 900
kotykistöosastontoimintakertomuksessa'Laatokan Ran- ouhelimitse.Hanell sähköttivastaan2.7.44,että käsketty
nikkoprikaatiesitti linnoitustöiden johtajalle'1'10'44' et- iiedustelu suoritetaanviipymättä,mutta hän pyytää rat-
työvoimaotetaan.Pääasemassa parhaillaan
tä koika tilanne oli olennaisestimuuttunut, olisi myÖs kaisua,mistä
viikkoon saisi sitä
rakentamissuunnitelmaa tarkistettava.nNykytilanteessa olevat joukot eivät vielä kahteen
käsityksenmukaan tarvittavaan kuntoon'
on kaikkein tärkeintäja kiireellisintarakentaavalmiiksi Hägglundin
jotta puret- U-linjalta voitaisiin saadatyövoimaa.Otetaankosesieltä
kaikki kiinteiden rannikkotykkien tuliasemat, tars-
oikaisuntakanaolevanpääaseman
tuina a.o.paikoillekuljetetut tykit saataisiinjo yksistään vai luovutaanko
nii{en hoiiosyistäKnjälleen kootuiksi'. Lisäksi piti tule- telukuntoon saattamisesta?
ville koulutuslinnakkeille saada välttämättÖmimmät Operatiivinenjohto määräsi3.7.44,että työt oli 'viipy-
huoltorakennukset. mätiä aloitettava oikaisulinjalla ... joka rakennetaan
,Kun nykytilanteessalienee ... mahdollista mennä pääasemaksi'. Työvoimaaoli irrotettavaSalpalinjanete-
osittain betonirakenteisiinkin", esitettiin että Janniemen iapaartaiu U-linjalta. Hanellin puhelinmuistiinpanojen
kiirehti asiaa jo 4 7'44 ja käski
(19), Hankavaaran(35)' Leskeliinvaaran(40) ja Kuore- -otuun ytipaattittö
taitin voimin(,Sätt i gängdenframskjutna
vaaran (41) tykkiasemia ei rakennettaisikaanpuusta ryhtya toilin
ställningen med all energi,).
vaanbetonista.Nämä olivat kaikki 152mm:n Canet-ase-
(i3) 120 Kenraaü Hagglund ilmoitti 6.?.44operatiiviselleosas-
mia. Lisaksi ehdotettiin, että Kylänniemen kenr'luutn'
mm:ntykkiasemienlisäksirakennettaisiinhiemanpohjoi tolle hyväksyneensä"yhteisymmärryksessä
388
Hanellinkanssa"uudenasemansijoituksen(kuva 168)ia
työt olivat jo tuona päivänäalkaneetetulinjassa,tukilin-
jalla ne pantaisiinkäyntiin seuraavanapäivänä.Työvoi-
maa oli tuolloinjo 5500-6000 miestä,jaettuna niin että
etulinjassaoli noin 2/3 ja tukilinjassaloput.
Hägglundselostiyksityiskohtaisesti oikaisulinjanluon-
nettaja maastoaoperatiiviselleosastolle10.7.44ja ehdot-
ti samallasille nimeksinVaalirnaalinja,.Tämä nyt alulle
pantu linja oli noin 7 km lyhyempi kuin Ravijoelta
alkava. Kun siinä lisäksi oli runsaasti vesiesteitäja
vaikeakulkuista,jopa panssarinpitävää maastoa,se aina-
kin kesäiseenaikaan säästimelkoisestielävää voimaa.
Lisäksiseantoipuolustukselle syvyyttä.
Tämäkäänoikaisu ei kuitenkaanvielä riittänyt, vaan
12.7.44operutävinenjohto määräsi,että nviipymättäon
suoritettavayksitl,iskohtainentiedusteluSalpalinjanoi
kaisemiseksiTyllinjärvi-Hanhijoki-Hostikka linjalle.
Samanaikaisesti on Lin.töidenjohtajantoimestalaaditta-
va suunnitelmatyövoimansiirtämisestätälle oikaisulin-
jalle,.
Linnoittajien mielestäresurssiteivät täysin riittäneet
vielä uudenasemanottamiseenrakenteille.Hanell ehdot-
ti operatiiviselleosastolle19.7.44,että "aluksi tyydyttäi-
siin suorittamaantällä linjalla vain metsänraivauksiaja
teittenkatkaisuja.Maastoon linjalla tiesuuntialukuunot-
tamatta panssarivarmaa, joten edellämainituillatöillä
saataisiinlinjalle joltinenkin taisteluarvo. . .o Perustelu-
na oli, että rakenteillaolevaoikaisulinjaoli vielä pahasti
keskeneräinen, nmm. tukiaseman
aivan alkuasteellaan,.
25.7. linjan rakentamista'kiireellisyysjärjestyksessä
simmäisenätämän suunnantöistä. Sen takana olevan
entisenpääaseman rakennustöitäon syytäjatkaa, muttä
rakennusjoukkojen painopisteolisi suunnattavaoikaisu-
linjalle.,
Hägglund kirjoitti 1.8.44 sopineensakenraali Airon
kanssasiitä, että "toistaiseksiluovuttaisiinvarustamasta
uutta oikaisulinjaa Tyllinjärvestä suoraan pohjoiseen
Hostikkaan, vaan tyydyttäisiin lyhyempäänlähempää
syvyyttälisääväänlinjaan"TyllinjärvestäMustalampeen.
Nihtilä oli kuitenkin ilmoittanut, ettei kysymys ollut
päämajankannaltavielä selväja käskenytsuorittaavielä
tiedusteluatällä linjalla. Tämä oli nyt tehty ja Hägglund
toisti käsityksenään,että nniin suotavakuin 6-7 km
lyhennysasemissamme olisikin, niin oikaisulinjaTyllin-
järyi-Hostikka on maastollisestikokonaisuudessaan ar-
vosteltunaepäedullinen,.Se vaatisi myös niin paljon
työtä, ettei siihen työvoimatilanteenhuomioonottaen ol-
lut mahdollisuuksia.Hän oli kuitenkin yksissätuumin
Hanellin kanssasijoittanutjonkin verrantyövoimaatien-
katkaisuihintällä kohdallaolevanpussinperän oikaisemi-
seksi lisäämällä lähisyvyyttä eteenpäin.Kunhan työt
varsinaisessa pääasemassa saataisiinedestyydyttävälle
tasolle,työvoimäasiirrettäisiinvieläkin eteenpäinoikai-
sulinjanläntisellevaihtoehdolle.Tämä ns. Mustalammen
linja ei tosin paljoakaanlyhentäisi itse asemaa,mutta
maastooli suurimmaksiosaksi,panssarivarma ja kallioi-
suudestaanhuolimatta suhteellisenvähällä, verrattuna
Tylli-Hostikka asemäan, kuntoonsaatavissasyvyysvaati-
muksineenn. Päämajapiti kiinni kannastaanja Tyllinjär-
ven-Hostikan linjalla suoritettiin myöhemminraivauk-
sia, mutta muita töitä ei tehtykään.Hägglundin esittä-
määliniaa ei ruvetturakentamaanlainkaan.
VSJinja
Kun taistelut Kannaksellalaantuivat asemasodaksi hei
näkuunloppupuolellaja Salpalinjallaalkoi olla joltinen-
kin taisteluvalmius,operatiivinenjohto totesi, että Kan-
naksenjoukkojen taempienasemienja Salpalinjanväli
oli melkopitka. Mikäli Kannakseltaolisi jouduttu vetäy-
tymään Salpa-asemaan, olisi ollut edullista,että välillä
olisi ollut vielä yksi asema,johon olisi voitu pureutua.
Tämän vuoksi annettiinkin6.8.44käsky uuden aseman
tiedustelernisesta Vilajoen-Lappeenrannan tasalle(kuva
168).Asemalleannettiin samallanimi Vilajoki-Saimaa
linja, lyhennettynäVs-linja. Eteläosaltaanse noudatteli
V AK:n 2.taemmanasemansuuntaaaina Ruokojärveen
luovuttaatiedustelujen-
Edellämainitussakäskyssämäärättiintiedustelusuori-
tettavaksi niin, että työt voitaisiin aloittaa syyskuun
alussa,mihin saakkatyövoimapidettäisiinSalpa-asemas-
saja mihin mennessä tämä oli saatavataisteluvalmiiseen
kuntoon. Vslinja määrättiin samallaHägglundintiedus-
telualueeneturajaksi.Salpa-aseman ja VS-linjan väliin
oli lisäksisuunniteltavanainakinteidensuunnissa lisäase-
mia ja aseman pätkiä, joiden rakentamiseen ryhdytään,
sikälikuin aika sallii,VSJinjanvalmistuttuao.
Hanell suoritti 9.8.44summittaisenarvion suoritetta-
vien töidenmäärästäja käytettävissäolevistaresursseista
ja päätyi seuraavaantulokseen.Suomenlahdenja Sai-
maan välille oli suunniteltu niin paljon laitteita, että
niihin menisi noin 1,8 miljoonaa miestyöpäivää,mistä
varsinaiseen Salpalinjaannoin I miljoona,loput oikaisu-
linjoihin. Kun työhön saatiin noin 15 500 miestäpäivit-
täin merkitsi senoin 314000 miestyöpäivää.- Salpalin-
jaa ja oikaisulinjojaei siis olisi saatusuunnitteluorgani-
saationedellyttämääntaisteluvalmiuteensiihenmennes-
säkun työvoimaoli määrättysiirettäväksi VSJinjalle.

Hanell kirjoitti Hägglundille13.8.44,että koskalaskel-
mien mukaanmenisi 3-6 kuukautta Salpalinjansaatta-
miseensuunniteltuunkuntoonja koskatyövoimansiirtä-
minen VS-linjalleoli jo käsketty,,olisi nyt mahdollisim-
man pian ohjelmastaraa'astikarsittavaniin, että massa-
työt . . . saataisiinloppuunsuoritetuksisyyskuunalkuun
mennessän. Noin 20-25 Votyövoimastajätettäisiinsitten
suorittamaanviimeistelyjä.Naihin kuuluisi Vaalimaan
linjalla etulinjankorsujensekätukilinjan sellaistenkorsu-
jen rakentaminen,joita voitaisiin käyttää komento-ja
huoltopaikkoina. Tyllinjärven-Hostikanoikaisulinjaolisi
linnoitettavavain nvälttäväänpuolustuskuntoonn. Hosti-
kastaSaimaaseen olisi rakennettavavain etulinjantaiste-
luhautojaja majoituskomeroita.
Uutena työnä Hanell ehdotti harkittavaksi,olisiko ns.
Toikkalanlinja rakennettavaetuvartioasemaksi, koskase
voisi tapahtua varsin vähäisellä työllä. Tällä linjalla
tarkoitettiin Salpalinjan edessä Lappeenrannantien
suunnassa olevaaharjannetta,jossavielä oli jäljellä jät-
teitä venäläistenl. maailmansodanaikaisista"patteri-
töistä'. - Tätä työtä ei aloitettulainkaan.
Kenraali Hägglund antoi 10.8.44 käskyn VS-linjan
tiedustelusta. Tällöinoli selviteträvä
- pääpuolustuslinjan yksityiskohtainen sijoitus,
- tukilinjan kulku ja sopivatsulkuasemien paikat sekä
- mahdollisettaemmatasemat.
'Pääpainotiedustelussa on pantayLr^ula- ja maanteiden
suuntiin,Lappeenrannan kaupunginseutuunsekäalueel-
le Ruokojärvi-Hanhijärvi,. Viikkoa myöhemmin hän
antoi täydentävänkäskyn,
oli syyskuun aikana, siis vajaan kuukauden
saatavavälttävätaisteluvalmius,
tarinta-asemassa ampuma-alanraivaukset,panssarinurat
sulkevat esteet,tärkeimmät piikkilankaesteet,avoimet
konekivääriasemat (erikoisentärkeissäpaikoissakuvut-
kin), taistelu-ja yhteyshautapätkät tai vain ampumakuo-
pat ja tulenjohtopesäkkeet sekä tukiasemassatiesulut
ampuma-alan raivauksineen.
18.8.44HägglundvahvistiVS-linjan yksityiskohtaisen
sijoituksen ja määräsi, että laitteiden viitoittaminen
maastoonoli suoritettava"elokuunkuluessa,jotta siirret-
tävä työvoima kuun vaihteessaviivytyksettävoi ryhtyä
uusiintöihinsä>.
Ristiriidansäilymisestä työtehtävienja resurssien välil-
lä on merkkinäHanellin kirje Hägglundille19.8.44.Hän
sanoosaaneensa tietää,että Hägglundsuunnittelityövoi-
man pääosanjättämistä Salpa-asemaan, vaikka pääma-
jan käsky edellytti toista. Hän oli myös tämän käskyn
mukaisestijo suunnitellutlinnoitusrakennusjoukkojen si-
joituksenuudelletyömaalle.Ratkaisukysymykseen olisi
nyt saatava nopeasti,koska siitä riippui majoituksen
389
järjestely.Tämähäno1inäidenjoukkojenkohdaltapaljon
vaikeampiasia kuin taistelujoukkojen.- Hanellin käs-
kystä 21.8.44selviää,että VS-linjalle piti aluksi siirtää
noin 10000 rniestä ja Salpalinjallejättää noin 9000
miestä.
Linnoitusosasto pyysi31.8.44Hägglundiltaperiaatteel-
lista ratkaisua,millaisia töitä VS-linjalla tultaisiin teke-
mään. Joskin ensimmäisetviikot kuluisivat puhtaasti
kenttälinnoittamiseen, ntodennäköisesti jo syyskuunjälki-
puoliskollaalkaa esiintyäerilaistentaitorakenteidentar-
vetta. Tällaisia olisivat IB-korsut, panssarikuvutjoko
avolouhoksissa tai puupesäkkeissä (mahdollisestibetoni-
pesäkkeissäkin), vieläpä tunnelirakenteet,.Voidakseen
varautuanäihin töihin - jos niitä tultaisiin vaatimaan-
linnoitusosasto pyysi niistä 15.9.mennessäylimalkaisen
ohjelman.
Aselevonsolmirninenmuutti tilanteenniin oleellisesti,
että Hägglund vastasilinnoitusosastolle vasta 21.9.44.
VSJinjalle ei suunniteltumainitunlaisiataitorakenteita,
mutta sensijaanoli tarkoitusjatkaa betonitöitäSalpalin-
jalla ja sen oikaisulinjoillaainakin Suornenlahden-Sai-
maan välillä. Lähinnä tulisivat kysymykseenIB-korsut.
Mikäli kalustoja olisi käytettävissä,näitä tarvittaisiin
myösSaimaanpohjoispuoliselle osalleasemaa.
Linnoittaminen aselevon ja välirauhan jälkeen
puolelta astui voimaan 4.9.44,
antoi heti käskynlinnoitustöidenlopettamisesta
Moskovanrauhanrajan itäpuolella.Niitä suorittamassa
olleet linnoitusrakennusjoukot alistettiin linnoitustöiden
johtajalle,jonka piti, neuvoteltuaan kenraaliHägglundin
kanssa,tehdä ehdotusniiden uudestasijoituksesta.Lin-
noitusosasto antoi 5.-6.9.44 käskytjoukkojensasiirtämi
sestä.Kannaksenarmeijakunnillaolleet pataljoonatpa-
lautettiin entisille paikoilleen.Laatokanpohjoispuolelta
siirrettiin pääosajoukoista Nurmeksen-Kuhmon seu-
duille ja sinnetulivat myösRukajärvenjoukot. Loimolan
-Tolvajärven suunnaltatyövoima siirrettiin Syyspohjan
- Särkilahdenlinjalleja Laatokaltajärvialueelle.
Päämajaantoi 6.9.44tarkemmankäskynpuolustuksen
ja linnoittamisensuuntaviivoiksi.Suomenlahden ja Sai-
maan välillä määrättiin Salpalinjapääpuolustuslinjaksi.
Sen eteenoli suunniteltava>etuasema, joka alussanou-
dattaa Virolahti-Tyllinjärvi -linjaa sekä loppuosaltaan
suunniteltuaVS-linjaa'. Saimaanja Puruvedenvälillä
Salpa-aseman pääpuolustuslinja määrättiinRuokolahden
-Särkilahden tasalle,siitä edelleenentistäsuuntaaaina
Pieliseensaakka.osalpa-asemaa jatketaan Pielisenpoh-
390
joispuolellaKuhmoon(ml.) saakka",toisin sanoensaksa- - Tämä linja oli ollut esilläjo 30 6.44,jolloin Hanell oli
laistenja suomalaisten joukkojenvälirajalleasti. Tämän pyytänyt Hägglundia selvittämäänsen mahdollistara-
Salpa-aseman pidennyksensuunnittelumäärättiin 14 Di- kentamista.Hän oli 5.9.44 antanut käskyn työYoiman
visioonalle. siirtämisestätälle linjalle. Joukct pääsivätkuitenkin läh-
VälittömästiMoskovanrajan länsipuolelleoli rintama- temään entisiltä työmailtaan vasta välirauhan tultua,
vastuussa olevienyhtymiensuunniteltava ja rakennettava eikätöitä ehditty aloittaakaan.
vastaanottoasemat. Kanpaksenjoukkojen komentajaan- Kenraali Hägglund ilmoitti 21.9.44 suorittaneensa
toi tästä käskyn9.9.44.Asemanoudattelirajan suuntaa 6.9.44saamansatehtävän.Hän oti päätynyt varsin tar-
muutamankilometrinpäässäsiitä. Vastaavastioli Laato- kasti päämajan käskyssämainittuihin linjoihin, mutta
kastapohjoiseenolevienyhtymien sijoitettavaalueilleen esitti, että,johtavana periaatteenaolisi mahdollisimman
vastaanottoasemat. suurensyvyydenluominentodennäköisten pääetenemis-
-
Tilanteenepävarmuuttatuohonaikaan,jolloin aselepo teitten suunnissa ennenSalpa-asemaan varsin luon-
jo
oli voimassa,mutta välirauhastakaanei ollut tietoä, nollinen toteamus,kun mahdollinenhyökkääjä nyt oli
kuvaa hyvin Oeschin11.9.44antamakäsky. nKoskaon paljonlähempänäsitäkuin vähänaikaasitten.
otettavahuomioonse mahdollisuus,ertä taisteluanykyi- Hanellille Hägglund kirjoitti saman aikaisesti, että
sissäasemissavoidaanjoutua vielä jatkamaankin,muu- ,kun kenr.luutn.Airon ilmoituksenmukaan ei ole aiko-
tan aikaisempaäkäskyänikenttävarustustöiden keskeyt- musta luopua V-S tinjan rakentamisestaetuasemaksi
tämisestäsiten,että ko. töitä jatketaannykyisissäasemis- eteläosaltaan taaksetaivutettuna,niin esitän,että PM:n
sa asemientst.kunnonedelleenparantamiseksi.Poliitti- ratkaisuataivutusehdotukseeni odotettaessa Lin.os. nyt
sista syistä on töiden suorituksessa kuitenkin tarkoin jo ryhtyisi valmistaviin toimenpiteisiin tälle työmaalle
huomioitava, että ne suoritetaan vihollisen huomiota suunniteltujen työvoimien siirtämiseksi lähinnä majoitus-
herättämättä.Mitään näkyviä töitä ei saa tehdä oman tiedustelunmuodossa".
etumaisentst.haudanetupuolellao Pari päiväämyöhemminlaatimassaan "ohjeessa VSlin-
Kenraali Hägglund antoi 4.9.44 käskyn, jonka mukaan jan I rakennusvaihetta varten" Hägglund painotti, että
Salpa-aseman töitä jatkettaisiin ja Tyllinjärven-Hosti- nyt oli "tavoitteena ennen talven tuloa luoda mahdolli-
kan linjaa ruvettaisiinrakentamaan.VSJinjaa sensijaan simmantehokkaatviivytysasemat. Tilanteenja olosuhtei-
ei pitanyt lainkaanryhtyä linnoittamaan. Päämajan an- den sen salliessa kehitetään 2. rakennusvaiheen aikana
nettuakäskynsä6.9.44Hägglund tarkisti omaansa 8.9.44 täten syntynyt viivytysasema varsinaiseksi puolustusase-
ja määräsietuaseman
teen seuraavaa. Sen mukaan joukot oli
viimeisteltävä, rajan taakse 24.9.-3.1O.44mer'-
töihin, joita taistelujoukot taistelujoukot tulivat alueille,joilla
Virolahden länsirantaaoli olivat toimineet. Niinpä annet-
maan. Aseman käsky linnoitustöiden lopettamisesta. Uu-
Suur-Sarkasen aloittaa, mutta viimeistelyvai-
mennessä, jonkajälkeen suoritettaisiinloppuun.Käskyssäoli myös
jia. VS-linjan pohjoispääSaimaaseensaakka oli heti maininta siitä, että sotatoimiyhtymilleoli luovutettaYa
pantavarakenteille. niidentarvitsematparakit.
Hanell määräsi 9.9.44 joukkonsa Hägglundin käskyn Päämajaantoi 24.9.44käskyn,että yhtymientuli ottaa
odellyttämään työryhmitykseen Suornenlahden-Sai vastaan linnoitusosastolta ja senalaisiltajoukoilta "kaikki
maan välillä. 'Siirrot tapahtuvatniin pian kuin voidaan asemien puolustuslaitteet aseineensekäasemiakoskevat
saadakunnollisetmajoituksetvuodenajanhuomioonot- suunnitelmat ja piirustukset". Tämä tapahtuikin varsir
ja
taen sellaisessa järjestyksessä, että nykyisettyöt kärsi- pian, sillä Kannaksen ja Laatokan Karjalan viimeisetkin
vät mahdollisimmanvähän". Tämä merkitsi sitä, että joukot tulivat rajan yli 25.9.44 ia Rukajärven suunnalta-
siirtojaei ehdittylainkaanpannatoimeen. k;tn29.9.44.
Päämaja käski pääpuolustuslinjanSaimaan-Puruve- Kenttäarmeijasäilytti puolustusryhmityksensä Salpa-
den välillä suunniteltavaksi,Ruokolahden-Särkilahden asemaan tukeutuen aina kotiuttamiseen saakka ja jatkoi
korkeudelle'.Hägglundtulkitsi tämäntarkoittavanväli- asemiensa linnoittamista. Niinpä esimerkiksi IV AK
rauhanaikaistaasemaaPikku Salpausselän tuntumassa, antoi 1.10.44 "VS-aseman ja Salpa-aseman varustamises-
sillä hän määritteli sen nKutyeleenkanava-Särkilahti- ta' käskyn, jonka pääsisältöoli seuraava."VS-asema
Puruvesi".Tiedusteluoli suoritettava15.9.44mennessä. rakennetaanensivaiheessa yhtenäistä viivytystaistelua
 391

silmälläpitäenja myohemminkehitetäänpuolustusase- tuen viistosti,joten niiden eteläisetsiivet ovat vihollisen

maksi. Salpa-asemassa suotitetaanpääasiassakeskene- luonnollisiahyökkäyskohteita.Senvuoksisyvyyttä olisi
räistenlaitteidenviimeistelyä. . ." Lisäksi yhtymille an- lisättäväennenkaikkea näillä kohdilla sekämahdollisesti,
nettiin tehtäviämyös VS-asemanetupuolellasuoritetta- ja nimenomaanHamina-Taavettilinjaan nähdensuun-
vasta kenttälinnoittamisesta. - Muiden armeijakuntien niteltava sen suuntaamistaetelästäpohjoiseen,alkaen
toiminta oli vastaavanlaistaja se päättyi vastakenttäar- rannikollaHaminanitäpuolella.'
meüankotiuttamiseenmarraskuussa. 2. nSamastasyystäolisi suunniteltavaSalpalinjanojen-
Operatiivinenjohto antoi 5.11.44käskyn,miten oli tamistaSäkäjärveltäpohjoiseen ja edelleenAunionjärven
meneteltävänrajan puolustusta tehostavienlaitteiden kautta Taavettiin". Tämä oli itse asiassasama ajatus,
suhteenn.Vakinaisiin linnoituslaitteisiinkuuluvat aseet joka oli ollut esillä välirauhan aikana asemienvälisiä
oli luovutettavarauhanajanpuolustusvoimien joukoille, sulkulinjojasuunniteltaessa, vaikka niitä ei ehdittykään
joista aluksi jäisi osa linnoitusjoukkojenrungon tapäan tällöin tiedustella.
asemienläheisyyteenhuolehtimaanaseistaja linnoitus- 3. ,Kymijokilinjasta ei tiettävästiole yhtenäistäesitystä
laitteista. Salpalinjanrunkomiehitystäja hoitoa varten olemassa, ja jos onkin niin sitä ei ainakaanoman koke-
perustetut nostomiesosastot oli alistettu yhtymille jo mukseniperusteellaole löydettävissä Sota-arkistosta.,
2.r0.44. Kenraali Hägglund laat\ 24.10.44 - päivää ennen
Linnoitussuunnitteluesikunnan lakkauttamista - selos-
tuksenSalpa-asemasta, sentaisteluvalmiudesta ja kehit-
tämistarpeesta.OsastaSuomenlahti-Kivijärvi-Saimaa
Lin.SE:narviointiSalpa-asemasta hän sanoo,että "Salpa-nimityksenkäyttäminen tästä
asemastaon harhaanjohtavaa, sillä vaikka se esteisiinja
Vaikkakinvarsinainenlinnoittaminenlopetettiin,kenraa- hautoihin nähden sekä kestolaitteidenlukumääräänja
li Hägglundinsuunnitteluorganisaatio jatkoi toimintaan- laatuunkatsoenon yhtenäisempija vahvempikuin muut
sa.Hän kirjoitti 10.10.44,että "tiedustelu-ja suunnittelu- aikaisemmatäsemat,sillä on edelleenkinsiksi runsaasti
tehtäviät.s. 'linnoittamistapaperilla'olisi vielä runsaasti- heikkouksia,ettei sen rakenteellinenja taktillinen arvo
kin . . . Linnoitustöittenlopettamisesta huolimattatällai- ansaitsetätä nimitystä.Ennenmuuta tältä puolustusase-
sella ... työllä on pysyväarvonsan.Tämä työ olisi malta puuttuu lähisyvyyttä,useimmissakohdin tukiase-
tarpeen,että 'tilanteen ehkäyllättäenmuuttuessavältyt- masyvyyttäsekäriittävä määrä kestäviämiehistökorsu-
täisiinjoutumastataistelemaan ja.'
la puolustuslinjoilla'. etuasemasta Hägglund lausuu seu-
KirjelmänsämukanaHägglund on nyt eteläisinosaetuasemaa,
tetuistatiedusteluista: palautetturaja leikkaaVS-linjanetelä-
1. Hamina-Taavetti-Kivijärvi.Jo 30.6.44Hanell oli pään.,Tämä on maastonpuolestaedullinen,kestolaitteil-
pyytänyt tutkimaan, miten tämä linja olisi liitettävä la [enimmäkseenimubetonimajoituskorsuja]tyydyttä-
Kivijärven-Saimaanlinjaan.Tämänlisäksioli selvitetty västi varustettuasema,jonka tuliverkossaja esteissäei
linjan Harju-Valkealän vesistöreitti-Kivijarvi puolus- ole mainittaviaaukkoja.Viimeistelemättömänä ja enim-
tusmahdollisuudet,itse asiassasama tehtävä, jokä oli jo
mältä osaltaanlähisyvyyttäkaipaavanakinsillä nyt on
ollut esillä jo YH:n ja talvisodanaikana. Paikoin oli huomattavataisteluaryo,.
silloinjo tehtykin vähäisiäkenttälinnoitustöitä. Virolahden länsiranta-Tyllinjärvi-Lahnajärvi-Simo-
2. Linja Kutveleen kanava-Syyspohja-Särkilahti oli la-Lappeenranta. Virolahden länsirannanlinnoittami-
tiedusteltuja suurimmaksiosaksijo viitoitettukin. nenkeskeytyialkuunsavälirauhantullessa.Pajulahdesta
3. Linja Ruokolahti-Simpelejärvioli tiedusteltu. Tyllinjarveen asema on Vaalimaan linjan tukiasema.
4. Salpalinjanja uuden valtakunnan rajan välillä oli Sillä on jo arvoa,vaikkakinseonjäänyt vaille lähisyvyyt-
suoritettuasemientiedusteluaaina Tuupovaarantasalle tä. Tyllinjärvenlänsirantaon vastasuunniteltuja "ehkä-
astipohjoisessa. pä arveluttavinaukkonykyisessä puolustusjärjestelmässä
5. Salpalinjan takaa oli tiedusteltu osyvyysasemia" ainakintulevantalvenaikanan.
alueilla Orivesi-Pyhäselkäja Orivesi-Viinijärvi-Hoy- Asemajatkui Tyllinjärvestäkoilliseenja yhtyi Suur-
tiäinen-PielinensekäEnonvesi -Pyyvesi-Paasivesi. Sarkasenjärvessä VS-linjaan. Koko tämä linja jäi itse
Tutkimustehtäviä,joita ei vielä ollut saatusuoritetuksi, asiassalinnoittamatta.,Tämä osaksiluonnonvahvalinja
olivat mm. seuraavat: on toistaiseksitaisteluarvoltaan vähäinen".Tyllinjäruestä
1. "Salpa-ja VS-linjakin kulkevat rajan suunnastajoh- varsinaiseenSalpa-asemaanyhdistävät asemat jäivät
392
myösmelkeinluonnontilaan.Tyllinjärvi-Hostikka linjal-
la ehdittiin suorittaa vain raivauksia. Vaalimaanjoen
linjalla on luonnonesteidenvuoksikeskeneräisenäkin mel-
koinentaisteluarvo.Tämänasemantukilinjaksirakennet-
tiin Miehikkälänkirkonkylänmaastoonsekäpikakaivan-
toestettä että imubetonikorsuja;linjan taisteluarvojäi
hyvin vähäiseksi.
Hamina-Taavetti linjalla ei Hägglundinmielestäole
"varsinaistarakenteellistaaNoa", semminkinkun kivies-
tekin, jota välirauhanaikanaenimmäkseen rakennettiin,
oli purettupääteidensuunnilta.
Lopullisenayleisarvosteluna Hägglundtoteaa,että ra-
jan linnoittamistyöntaso,on vielä epätyydyttävä.Mo-
lempina rakennuskausinaon tosin tehty runsaastija
hyväätyötä, mutta se on yhä kesken'.Hän heittää vielä
esiinajatuksenKotkan saariston- Summajoen-Kaipiai-
senlinjan tarpeellisuudesta, mitä jo Ohquistoli esittänyt
keväällä 1940.Tämä olisi lyhin linja, joka vielä suojaisi
Etelä-Suomenpuolustukselleelintärkeätä Kymenlaak-
soa.
"Sisävesialueitten
tykistöllisestäpuolustuksestanHägg-
lund kirjoitti 14.10.44,etIä vaikka ylipäällikkö olikin
hyväksynytJärvisensuunnitelman,tämä "ei saisi olla
esteenätarkistaase, sillä sitä PM:ssaesitettäessä ei oltu
kysyttyminun eikäyhtymäkom:ienlausuntoa,.
Koska vihollinen todennäköisestipyrkii käyttämään
h1wäkseenvesistöjä, olisi vesistöalueelleja varsinkin
Suur-Saimaalleluotavariittävästi syvyyttä,rakentamal-
la tykistölinnakkeita(oihin kuuluu myös jv.miehitys)
erikoisestiTaipalsaaren
le saaristoalueillen.
Tämä
olihan se kahdenarmeijakunnansaumaja tarjosi viholli-
selle mahdollisuuden päästä puolustajan selustaan.
Lin.SE:n esikuntapäällikkö, everstiG. Ehrnroth painotti
lausunnossaan, että linjaa Taipalsaarensaaristo-Kylän-
niemi-Pikku Salpausselkä oli pidettäväpääasemana ja
Puumalan-Sulkavanvesistölinjaataempanaasemana.
Tätä silmällä pitäen oli tärkeätä sijoittaa 152 mm:n
Canet-tykistösiten,että se pystyi tukemaanpääaseman
puolustusta.Mitään itsenäistäasemaaei rannikkotykis-
tölle tulisi a[taa, vaar'senpiti pystyäsamoihintehtäviin
kuin kenttätykistön.
Liitteenä olevassaeverstiluutnanttiU. Rauanheimon
laajassatutkielmassasanottiinmm., että 'erittäin laaka-
rataisten rannikko- ja laivatykkien käytölle asettavat
saaristo-olosuhteet tavallisuudestapoikkeaviavaatimuk-
sia ja rajoituksiakin,. Kaikkien tykkien oli pystyttävä
epäsuoraan ammuntaankin."Ne patteriasemat, jotka . . .
on rakennettutai parhaillaanrakennetaan,eivät yleensä
ole turhaan rakennettuja,vaan tulevat taistelujen eri
vaiheissaainakinvaihtoasemina kysymykseen.,
27.10.44lähetettiin päämajaansuunnitteluorganisaa-
tioonkuuluneeneverstiB. NordenswaninlausuntoSalpa-
IinjastaJoensuunsuunnalla.'Yleiskäsityksenä lieneeto-
dettava,ettei Salpalinja... muodostakiinteätä puolus-
tussysteemiä, vaansenrakenteellisesti pisimmälläolevat
osattoimivat pikemminkin nivelinä,joihin niitten välillä
käytävät,luonteeltaanliikkuvat taistelutliittyvät., Ainoa
alue,joka oli verrattavissaeteläiseenSalpa-asemaan, oli
HöytiäisenkanavaPyhäselän-Höytiäisenvälillä. Näin-
ollenSalpalinjaolisikinolevatällä tasallaja Höytiäisestä
siihensaakkakunnesPielisjo-
ki-linjan varustustyöton saatu nykyistä tuntuvasti val-
miimmalleasteelle,.
XXVII LUKU

TAKTILLINEN SUUNNITTELU

Organisaatio

Suunnittelu-upseerit taisi'. Mikäli vaihto kuitenkin pakottavastasyystäolisi

Sodanalkaessavälirauhanaikainensuunnittelu-upseeri- suoritettava,siihen olisi yatalLeyzriittävän pitkä aika
kunta hajaantui eri tehtäviin kenttäarmeijassa.Hyök- uudenupseerinperehdyttämiseksi tehtäväänja jatkur.uu-
käyksenpysähtyessä ja puolustusyaiheen alkaessa joukot dentakaamiseksi.
suunnitteliyatomat puolustusasemansa. Kun taempien Hanell teki 27.3.44esityksen,että suunnitteluhenkilös-
asemienlinnoittaminenvuoden 1942alussapääsikäyn- töä vartenmäärättäisiinnsa.vakanssit" eli että suunnitte-
tiin, oli työhönpantavauudetsuunnittelu-upseerit. luelimiä vartenvahvistettaisiinmäärävahvuudet. Ne oli-
Kuten välirauhanaikanakin,linnoitustöidenjohtaja oli vat toistaiseksivain KannaksenRyhmää varten, muilla
vastuussataempienasemienrakentamisesta, mutta nii- suunnillahenkilökuntaoli komennettua.Hanell ehdotti
den taktillinen suunnittelukuului asianomaiselle sotatoi- nyt, että kuhunkin armeüakuntaanolisi liitettävä linnoi-
miyhtymälle.Kullakin rintamansuunnallasitä johti esi- tussuunnittelutoimisto, päällikkönä everstiluutnantti.
kunnan operatiivinenosasto,mutta eri yhtymissävarsi Henkilökuntaankuuluisi teknillinen suunnittelu-upseeri
nainenkentällä tapahtuväsuunnittelutyöoli järjestetty (majuri), taktillisia suunnittelu-upseereita (majureitaja
eri tavoin. kapteeneja)sekätoimistohenkilökuntaa.
Vaikka suunnittelu-upseerit olivat vain aseteitselinnoi- EsitystäänHanell perusteliseuraavasti.Suunnitteuoi-
tustöidenjohtajan alaisia,tämänintressissä oli mahdolli- den tuli olla vähintäänkeskitasonupseereita,joilta vaa-
simmankorkeatasoinen ja pystyväsuunnittelu-upseeris- dittiin hyvää taktillista arvostelukykyä,sotakokemusta
to. Rakentamisentarkoituksenmukaisuus ja taloudelli sekä perehtymistälinnoitusrakenteisiinja suhteellisen
suusolivat suurestiriippuvaisia työssään.Kun osa.vakansseja, ei
taidostaja kokemuksesta. Hanell kirjoitti 25.11.43Au- ole ollut, oli suunnittelijatsüoitettavamilloin mitenkin,
nuksenRyhmänkomentajalle,että ,taitava maastosuun- seurauksena, että heidäntehtäviäänei arvostettukyllin
nittelija säästääniin paljontyövoimaa,ettei huomattava- korkealleja vieläpähe olivat joutuneetkärsimäänylen-
kaantyövoimalisämerkitseniinkäänpaljonkuin mitä nyt nyksissäkin.- Määrävahvuudet ja dittävän korkeatvirat
menetetään. . ." Ryhmässäoli nimittain juuri suoritettu poistaisivatepäkohdat.Esitystä ei kuitenkaan ehditty
suunnittelu-upseerien vaihtoja'niin lyhyessäajassa,ettei toteuttaa.
mistäänjatkuvuudensäilymisestävoi olla puhettakaan. Suunnittelu-upseerienkoulutus ja perehdyttäminen
Käsityksenimukaan pitäisi ja
vanhan uudenmaastosuun- tehtäviinsäkuului luonnostaanlinnoitusosastolle. Joskin
nittelijan kuukausiatoimia yhdessä."Osoituksenasiitä, työn alkaessasuurin osa oli sellaisia,jotka eivät olleet
kuinkaHanell aina pyrki ,korostamaanmaastosuunnitte- välirauhan aikana olleet näissätehtävissä,oli kaikilla
lijoidentoimentärkeyttä', on väite,että mainitut vaihdot rintamilla kokeneitakinsuunnittelijoita:Karjalan Kan-
,tulevat vaikuttamaanerittäin haitallisestiRyhmän lin- naksellamajuri Nyman, Aunuksessamajurit Lukkari ja
noitustoimintaann. SaukkonensekäMaaselänkannaksellakapteeniKaarti-
Yleisesikunnan päällikköoli jo 13.11.43 antanutmää- nen.Nämä perehdyttivätkäytännöntyössäuudet miehet
räyksen,ettei yhtymien suunnittelu-upseereita saisi siir- toimintaan.Kouliintumistahelpotti se, että aluksi su[n-
tää pois tehtävistään.Päämajankomento-osasto antoi niteltiin vain kenttälinnoituslaitteita ja vastamyöhemmin
tästä11.12.43 vieläselventävän ohjeen. ,Koska yhtymien ruvettiin käyttämäänbetonia.
maastosuunnittelu-upseereiksi yleensäon määrätty up- Aunuksenkannaksensuunnittelu-upseereita vartenjär-
seereita,jotka alallaanovat saaneeterikoiskoulutuksen ja jestettiin kesäkuussa1942 kaksi viiden päivän kurssia
tehtävissään huomioonotettavan kokemuksen ja pätevyy- Sammatuksessa yhteensä21 upseerille.Opettajinatoimi-
den, olisi toivottavaa,ettei sanottujaupseereitavaihdet- vat linnoitusosaston ja yhtymän upseerit.Aun.RE:n lin-
394
noitustoimiston päällikkönä tuolloin toiminut majuri Miespäiviä
Lukkari kuvasikurssejaseuraavasti.nluennoillaja har-
joituksissakiinnitettiin erikoistahuomiotataktiltistenja Linnoituslaite
teknillistensuunnittelu-upseerien jatkuvan, kiinteän yh-
teistyönmerkitykseen,jotta linnoitussuunnitelmia laadit-
taessaniin kestolaitteidenkuin kenttälaitteidenkintar-
koituksenmukaisuuden ja rakennuskustannusten kannal- Piikkilänkaeste, km 400 600 20
ta yälttämättömätteknillisetnäkökohdattulisivat ajoissa Taisteluhauta,km 4 500 1 00 0 0 250
otetuiksihuornioon,teknillistensuunnittelu-upseerien sa- Ryhmän kenttäkorsu,pui-
malla perehtyessä riittävästiheidäntyölleenvälttämättö- nen 500 9 5 0 1 0 30
miin taktillisiin perusteihin.Myöskin tähdennettiintek- Imubetonikorsu,ilman ki-
nillistensuunnittelu-upseerien ja rakennustöiden suoritta- veystä 300 l0 6
jien. . . jatkuvanyhteydenpidonmerkitystä". Imubetonikors'.r,kiveyksi-
Suunnittelu-upseerien koulutukseenkuuluivat myös neen 700 l2
johdetut tutustumismatkateri alueille.Ne jarjesti linnoi Ryhmän holvikorsu,ilman
tusosastoomienupseeriensa johdollaja ne kestivätmuu- kiYeystä 700 1 5 20
tamia päiviä.Karjalan kannaksellakäytnn 2.-4.12.42ja I tai II luokankorsu,500
Maaselänsuunnalla 1.-3.2.43. Myllykoskella pidettiin m" 5 000 5 0 200
neuvottelupäivät27.-28.1..44ja niiden jälkeen tehtiin Kivieste- upotettu,
Kivieste, uDotettu. km l5 000 500 500
retki VT-asemaan.
Koska välirauhan aikana "Linnoitustoimistonohjeet
maastosuunnittelusta" eiyät enääolleetajan tasalla,Lin- Suunnittelu-upseerit olivat asianomaisen sotatoimiyhty-
noitusosasto julkaisi uuden laitoksen, joka jaettiin män alaisia, mutta heillä oli myös asetie linnoitusosas-
26.5.42.Se oli rakenteeltaansamanlainenkuin entinen- toon. Teoriassa selvistä käskyvaltasuhteista huolimatta
kin ja jakautui kolmeenosaan.Ohjeitten mukana jaettiin saattoi joskus syntyä kitkaakin. Aunuksen Ryhmän pio-
myös taskukokoinen'Linnoituslaitteiden pienoispiirus- neerikomentaja kirjoitti linnoitusosastolle 15.12.43, että
tustennkokoelma,yksinkertaistetutpiirustukset,joiden 'Lin.Os.2:n päällikkö [oli] kuitenkin antanut käskynsä
taakse oli painettu laitteen tärkeimmät ominaisuudet. suoraan armeijakuntien suunnittelu-upseereille.Kun
Piirustussarjaatäydennettiinsitä mukaa kuin uusia ra- op.osastojen päälliköt taas puolestaanantavat samoista
kenteitakehitettiin. tämä omiaan aiheuttamaan
tuksialähetettiinsuunnittelu-upseereille totutuista sotilaallisista
niitä valmistui. kotymeista poikkeamista.'
Kun keväällä 1944 julkaistiin uudet ohjeet linnoitta- Pientäristiriitaa kuvaaseuraavatapaus.Eräsosasto4:n
missuunnitelmien laatimisesta,tuli ajankohtaiseksi myös päällikkö oli 30.4.44esittänytväitteen,että suunnittelu-
"Maastosuunnittelunohjeiden"uusinta.Tästä ei kuiten- upseedteivätehdi merkitä maastoonkaikkia taisteluhau-
kaan ehditty toimittaa muita osia kuin ensimmäinen, dan yksityiskohtia.Hän oli tämän vuoksi velvoittanut
Suunnittelu-upseerin yleisohjeet, joka valmistui11.5.44. linnoitusrakennuspataljoonien komentajat suorittamaan
Varsintiheässätahdissa jaettiin suunnittelu-upseereille viitoituksen. Hanell kirjoitti asiasta asianomaisen armei-
linnoitusosastosta ajankohtaisiaohjeitaerillisinäkirjelmi- jakunnan komentajalle. nTämä on... vastoin . . . periaa-
nä eikä vähäinenmerkitysollut varmaankaanlinnoituso- tetta, jonka mukaan ... suunnittelutyötapahtuu yhty-
sastonupseereittenhenkilökohtaisillakäynneillälinnoit- män suunnittelu-upseerin toimestaja yhtymän vastüul-
tamistyömailla,jolloin suunnittelu-upseereille tarjoutui la.n Hanell ei pitänyt linnoitusrakennuspataljoonien ko-
tilaisuusnäidenkanssapohtiaajankohtaisiaongelmia. mentajiayhtä pätevinäkuin kokeneita upseereita. Lisäksi
Jotta suunnittelu-upseerit olisivat yoineetarvioida eri viitoittaminen sitoisi komentajiaheille kuulurnattomiin
laitteiden vaatimia työmääriä, linnoitusosastotoimitti tehtäviin ja haittaisi työmaan johtamista. Näin ollen
heille erilaisia työsaavutustaulukoita.Esimerkkinä on Hanelltoivoi suunnittelu-upseereille annettavandittäväs-
seuraavassa taulukossaeräästä"hintaluettelosta" poimit- ti päteviäapulaisia.
tuja lukuja.
Karjalankannas
Karjalan kannaksellaoli IV Armeijakunta alun alkaen
vastuussakoko VT-asemansuunnittelustaia se antoi
 395
11.2.42ensimmäisen käskynsäsen järjestelystä. ,Kussa- Sen jälkeen kun VKT-linjan sijainti oli määrätty, sen
kin divisioonassa tulee olla suunnittelu-upseerija hänellä yksityiskohtainensuunnitteluannettiin KannaksenRyh-
teknillisenäapulaisenapion.upseeri.Sitäpaitsi on div! mä1le,myöhemminIII ja IV AK:lle, välirajanaVuoksi.
sioonien komentajien asetettava suunnittelu-upseerien Viipurin-Kuparsaaren lohkon (MK) suunnittelu-up-
käytettäväksitarpeellinenmäärämuita upseereita(mm. s e e r i k sm
i äärättiimn a j u r i L . A . S i l l a n p äjäa h ä n e nt o i -
tykistöupseeri)."Asemajaettiin neljäändivisioonanloh- mistokseenlakkautettunaollut SuunnittelutoimistoK-C.
koonja kullekin määrättiin suunnittelu-upseeriksi esiup- Vuoksen-Suvannoneli käytännössäVuosalmenlohkon
seetinarvoinenyleisesikunta-upseeri sekätälle apulainen. suunnittelunIII AK määräsimajuri Lehdonsuunnittelu-
Vastuu taktillisesta suunnittelustaoli tässä vaiheessa toimistolle.
divisioonilla.IV AKE:ssaoli "linnoitustöid€nteknillisenä Etumaiseneli pääasemanmurtumisenjälkeen oli tar-
valvojana"majuri R. Nyman. koitusasettuapuolustukseen VT-asemaan. Suunnitelman
Ennenpitkää divisioonatvapautettiintaemmanaseman mukaan piti nyt linnoitusrakennusjoukkojen siirtyä ra-
suunnitteluvastuusta, mutta niidenoli seurattavaaseman kentamaanVKT-asemaa.Koskatässävaiheessa armeija-
kehittymistäja suunnittelu-upseerien oli annettavaniille kuntien huomio oli pakostakinsuuntautunutdntamassa
,kaikki ne tiedot, jotka nämä tarvitseyattutustuakseen käytävään taisteluun,Hanellteki 13.6.44esityksen, että
VT-asemaan tai järjestääkseen harjoituksiasiinä". VKTJinja otettäisiinsuoraanpäämajanjohtoon ja ken-
Asemajaettiin nyt neljän suunnittelutoimiston kesken raaliluutnanttiW. Hägglundmäärättäisiinsen edustaja-
seuraavastl: na johtamaan asemantaktillista suunnittelua.Hän ei
- Lin.suun.tstoKA, Vammelsuu-Kivennapa,majuri A.
kuitenkaanehtinyt ryhtyä hoitamaantätä tehtävää,kun
Pukkinen tilanne jo kehittyi sellaiseksi,että linnoitusrakennusjou-
- Lin.suunn.tstoKB, Ahijärvi-Kauksamo, majuri K.
kot olikin vedettäväSalpa-asemaan.
Lindeman
- Lin.suunn.tstoKC, Kirjasalo-Liipua, majuri M. Ryy-
Itä-Karjala
nänen AunuksenRyhmän Esikuntaanperustettiin28.5.42pio'
- Lin.suunn.tstoKD, Tykläjärvi-Taipale, majuri A.
neerikomentajan alainenlinnoitustoimisto, jota johti ma-
Kanerva juri R. Lukkari ja hänenpalattuaanpäämajanlinnoituso-
Myöhemminsulautettiintoimisto KC toimistoonKD ja sastoon24.1.43majuri T. Saukkonen. Toimistolakkau-
sen päällikkönätoimi majuri Ryynänen.Majuri Linde- tettiin 8.11.43ja sen päällikkösiirrettiinoperatiiviseen
manin tilalle tuli majuri V. Lehto. Suunnittelutoimistoil- osastoon."Puolustusasemien taktillinen suunnittelusekä
le vahvistettiinmäärävahvuudet valvontaja sotilasjoukko-
mukaanupseereita oli 6-9 johto keskitetäänyhty-
Kan.RE:ssaoli majuri Nymanin apunavain insinööriup- mienesikunnissa op.osastoihin", sanottiinkäskyssä.
seerija piirtäjä. Koko suunnitteluorganisaatio oli esikun- Taemrnissa asemissa oli suunnittelu11.10.43 päivätyn
tapäällikönalainen. luettelonmukaanjärjestettyseuraavasti:
Lohkotjaettiin alalohkoihin,joiden lukumäärävaihteli. - VI AK:n lohkollatoimi teknillisenäsuunnittelu-upsee-
Kutakin lohkoa hoiti utriseeri,jonka pätevyysvaatimuk- rina majuri Y. Urto, PSSJinjantaktillista suunnitte-
seksimääritettiin osuunnittelutyöhön pystyviäperusyksi- lua johti everstiluutnanttiL. Oksanenja Syvärin
köiden päällikköinätai yastaavissa tehtävissätoimineita sillanpään (17.D)majuriL.A. Sillanpaä;
upseereitan. Suunnittelu-upseerin teknillisenäapulaisena - V AK:ssaoli teknillisenäsuunnittelu-upseerina majuri
oli pioneeriupseeri,)rintamakokemustaomaava, mie- R. Pälikkö, T.Divisioonantaktillisenasuunnittelu-up-
luimmin PM:n lin.os:npalveluksessa ollut rakennusmes- seerinaoli majuri E. Sirola ja l l.Divisioonanmajuri
tari,,. Tykistöupseerinaoli oman toimensaohella joku H. Väänänen;
patteriston komentaja tai kokenut patterin päällikkö. - AänisenRannikkoprikaatissa oli teknillisenäsuunnit-
Linnoitusosastoantoi toimistojen käyttöön tarvittavan telu-upseerina kapteeniP. Kallio.
kartoitushenkilökunnan. Suunnittelu-upseereilla ei ollut erityistämäärävahvuis-
Kun KannaksenRyhmä jaettiin kahdeksiarmeijakun- ta toimisto-organisaatiota, mutta heidän käyttöönsäoli
naksi, siirrettiin ryhmän teknillinensuunnittelu-upseeri, komennettutarvittavat apulaiset.Kartoitushenkilöstö oli
majuri Nyman linnoitusosastoon, mutta hänen toimia- linnoitusosastosta.
lueekseenjäi edelleenKarjalan kannas.Suunnittelutoi- Kun UJinjan yksityiskohtainensuunnittelutuli ajan-
m sto K-A jäi IV AK:lle ja toimistot K-B ja K-D tulivat kohtaiseksi,muodostettiin11.12.43 "k6me1mr51sl1se
III AKlle. Aun.RE:nOp.os:nalainentoimisto,jostakäytetään nimi-
396
'OsastoUrto', päällikkönämajuri Y. Urto'. Toimis- jalle edustamaan "Päämajaa operatiivisessa mielessä',
tystä
linnoitustöiden johtajan 25'6 44 pär-
toon määrättiin päällikön lisäksi 4 suunnittelu-upseeria kuten asia sanottiin
sekärarpeellinen toimisto-ja apuhenkilöstÖ Kartoittajat vätyssä maastosuunnittelijain virkaohjeessa Tämän mu-
kaan Hägglund antoi ulinnoittamistehtäviä ja ohjeita
tulivat linnoitusosastosta.
tai maastosuunnittelijoille', jotka oli-
Maaselän Ryhmän Esikunnan operatiivisenosaston PM:n Lin.osastolle
a l a i s i aT. ä m ä a n t o im a a s t o s u u n n i t -
oäätlikkö.everstiY.A. Järvinenjohti henkilökohtaisesti v a t l i n n o i t u s t o i m i s t o n
toi- telijoille "yksissä neuvoin Päämajan edustajan kanssa
taempienasemientiedustelua.Suunnittelu-upseerina
tÖitä koskevät ohjeet'
mi majuri E. Kaartinen, apunaantarpeellinenhenkilö- laaditut yleiset suoritettavia
linnoitusosastosta. Maastosuunnittelijat p u o l e s t a a nm ä ä r ä s i v ä t" s u o r i l e t t a -
kunta.Kartoittajal olivat tää11äkin
päällikÖille ja ovat oikeutetut antafißar.
Rukajärven suunnalle määrättiin suunnittelu-upseeri vat työt Os.4:n
ohjeita suoraan työmaitten päälliköille, pitäen kiinteätä
vasta 1.4.43alkaen.Tehtävääntuli ensinkapteeniE'
W Lepanto yhteytta Os.4:aän, jotta työvoiman käyttö tulisi rnahdolli-
Kakko, 15.7.43lähtien everstiluutnantti
(Leppälax). nsuunnittelu-upseeri sijoittuu Piontsto/ simman tehokkaaksi',.
l4.DE:aan.TaktillisetohjeethänelleantaaOs.2ja teknil- Muutamia viikkoja myöhemmin asiaa vielä selvennet-
l setPion.kom.n,sanottiindivisioonankäskyssä. Kenraali- tiin. "Tässä ohjeessasuunnittelu-upseerille annetut laajat
jotta nykyoloissa saatai-
majuri Raappanaantoi 16 6.44 vielä yksityiskohtaisem- valtuudet ovat välttämättömät,
pia määräyksiä'kenttätöiden suunnittelu-,valvonta-ja s i i n t y ö t s u j u m a a nm a h d o l l i s i m m ajno u s t a v a s tj a i ilman
hidastu-
vastuusuhteista".,Kartalta määräämänipuolustusase- ns. tytitilausten ja työmääräysten aiheuttamaa
ja linnoitusrakennuspiirin
man tarkan kulun maastossatiedustelevat yhdessä mista'. Suunnittelu-upseerin
o p . o s : n p ä ä l l i k k o . s u u n n i t t e l u - u p s e et ryik. k o m j a päällikön välinen uehdottoman kiinteä ja luottamukselli-
edellytyksenä, että työt tultslvat
pion.kom." Kun divisioonankomentaja oli maastossa nen yhteistoiminta" oli
viitoitti sen mahdollisimman taloudellisesti suoritetuiksi, samalla kun
hyväksynytehdotuksen,suunnittelu-upseeri
että teknilliset näkökohdat otettaisiin
laitteet maastoon,operatiivisenosastonpäällikkÖtarkasti sekä taktilliset
viitoituksen,"jonka jälkeen esitetäänyksityiskohtainen huomioon.
suunnitelmaminun hyväksyttäväkseni". RakennustÖiden Kenraali Hägglund hoiti tehtäväänsä aluksi vain mini-
taktillinen valvontakuului suunnitt€lu-upseerille ja tek- m a a l i s e nt o i m i s t o h e n k i l ö k u n njaanl i n n o i u
t s o ssat o ne d u s -
tajien kanssa, mutta operatiivinen osasto esitti 23 7 44
nillinenpioneerikomentaj alle
järjestelyosastolle"taempien asemienlinnoitustöiden tak-
Salpa-asema iillisen suunnittelun yhtenäistämiseksija järjestämiseksi,
käytössä oleva suunnittelu-
Salpa-aseman kunnostamistyÖhÖn
suoraan Päämajan alaiseksi
upseeristooli tarkoituksenmukaisimmin
masotavaiheen taempienasemiensuunnittelijoistaja lin- Linnoitussuunnitteluesikunnaksi, johon liitettäisiin eri
noitusosastopyysikin 18.6.44heidän saamistaankäyt- aselajien . . . tarvitsemat suunnitteluelimet o
töönsä.Kannaksensuunnaltasaatiin4 valmistatoimistoä Seuraavana päivänä annettiinkin käsky Lin'SE:n, ku-
ja lisäksi perustettiin 4 uutta, jotka aluksi nimettiin ten nimi lyhennettiin, perustamisesta,)a 26.7 44 operalü-
suunnittelu-upseerin mukaan, myöhemminniille annet- vinen johto totesi, että 'sotatoimiyhtymille määrätyt
tiin tunnuskirjain S Salpa-asemanmukaan' Toimistot tehtävät Salpa-linjalla" olivat siirtyneet sille'
tuliYat sitenolemaan: Linnoitussuunnitteluesikuntaan kuuluivat seuraavat
Suunnittelutoimisto K-A, majuri A Pukkinen osastot:
V. Lehto - komento-osasto,
Suunnittelutoimisto K-B majuri
- operatiivinenosasto,
Suunnittelutoimisto K-C majuri L. Sillanpää
- tykistöosasto,
Suunnittelutoimisto K-D majuri M. Ryynänen
- rannikkotykistöosasto,
Suunnittelutoimisto S-N majuri R. Nyman
- viestiosasto
Suunnittelutoimisto S-K majuri E Kaartinen Ja
Pälikkö - pioneedosasto.
Suunnittelutoimisto S-P majuri R
Suunnittelutoimisto S-Smajuri E. Sirola Se ioimi tassa kokoonpanossa"linnoitussuunnittelun joh-
lakkauttamj-
18.9.44perustettiin vielä,tilapäinensuunnittelutoimisto t a j a n - . k e n r a a l i H ä g g l u n d i n .e s i k u n t a n a
E-S-.päällikkönämajuri N Sarmo.ns etuaseman tie- s e e n s a2.5 . 1 0 . 4 4a s t i . . -
ja varten Hanell kumosi kesäkuussa antamansa vuKaonJeen
dustelua suunnittelua
siirtyneen
Kenraali Hägglund,jota Hanell oli esittänytjo VKT- 18.8.44, todeten suunnittelutoimistojen
N y t o l i t ö i d e n m ä ä r ä ä m i s e snu h -
linjan suunnittelunjohtoon,määrättiin 14 6'44 Satpalin- L i n . S E : na l a i s u u r e e n .
 39'7

teen noudatettavaseuraavaamenettelyä.Lin.SE antaa VI AKE:aan perustettiin13.8.44linnoitustoimisto, jon-

linnoitusosastolle rakennusohjelman mikäli mahdollista ka päälliköksi määrättiin everstiluutnantti N. Roos ja
noin kuukaudeksieteenpäin.Suunnittelu-upseerit viitoit- hänen linnoitusteknilliseksiapulaisekseen majuri Urto,
tavz:ttyöt ja ilmoittavat - rakennusohjelmassa määrite- jonka päätehtäväksikuitenkin määrättiin Jänisjokilinjan
tyn kiireellisyysjärjestyksen puitteissa- linnoitusraken- töidenvalvominen,kunneslinja valmistuisi.
nuspiirienpäälliköille eri töiden kiireellisyysjäijestyksen Linnoitustoimistojaei muualle perustettu,mutta ar-
"taktillista puolustusvalmiutta silmälläpitäen,. meijakuntiensuunnittelu-upseereiksi määrättiinkokenei
Kenraali Hagglundin käyttöön asetettiinmyöhemmin ta esiupseereita. Esimerkiksi II AK nimitti tehtävään
muutamia vanhempiaupseereitaaluesuunnittelijoiksi ja 18.?.44everstiluutnanttiC.G. Wahrenin. Hän€n tehtä-
1.9.44orsanisaatio oli seuraava: . väkseenmäärättiin "suunnitellaja viitoittaa varustetta-
vat asemat,järjestäätyövoimanjako ja käyttÖtyötehon
kannaltaedullisimmallatavallasekävalvoatyön taktillis-
Suunnittelu- ta ja teknillistäsuoritusta".
toimistot Tähänaikaanoli kummallakinedellamainitullaarmei
jakunnalla useita linnoitusrakennuspataljoonia ja nosto-
Rannikkoalue Kenraalimajuri rnieskomppanioita, joiden johtoelimenä oli VI AK:lla
P. Paalu K-A ja S-N Osasto4/Aalto ja II AK:lla Osasto4/Paasikallio,joten
Lappeenrannan Kenraalimajuri suunnittelu-upseerit eivät välittömästi puuttuneet työn
J. Sihvo K-C ja K-D teknilliseenjohtamiseen.
Savonlinnanalue Kenraalimajuri Operatiivinenjobto määräsi23.8.44'linnoitustöidenja
Melander K-B ja S-K -suunnittelunyhdenmukaistamiseksi", että kuhunkin ar-
Joensuunalue versti B. Nor- meijakuntaanoli perustettava"pieni linnoitussuunnitte-
S-Pja S-S luelin,jolle vahvistetaanmäärävahvuus,.Näiden elinten
oli pidettäväkiinteätä yhteyttä PM:n linnoitusosastoon,
Pielisjärveneteläpääntasaltapohjoiseenoleväalue mää- "jonka puolestaanon jaettavakaikki saamansa kokemuk-
rättiin 6.9.44alkaenI 4.Divisioonan johtoon. set ja niiden perusteella suunnittelu-upseereille jaettavat
Lin.SE:n rannikkotykistötoimisto, päällikkönä eversti- ohjeet myös armeijakuntien suunnittelu-upseereille"
luutnantti E. Airaksinen,oli lisäksikenraaliMelanderin Käskyssäpainotettiinsitä, että alistettujalinnoitusraken-
alainen,joka johti ja linnoitustöidenjohtajan määräämät
ja
laatimista toteuttamista
ta Pieliseen.Suunnittelutoimistot välirauhanjälkeen joutuiYat otta-
luun, töidenohjaukseen sen laitteet, niillä ei vielä
nittelijoille, mutta jäivät muuten suoraanLin.SE:n alai- ollut tähän tehtävään koulutettua henkilökuntaa.Tässä
siksi. vaiheessa ne pyysivät käyttöönsä Salpalinjan suunnittelu-
Aluesuunnittelijoidentehtäväluettelossa ensimmäisinä toimistoja, jotka niille älistettiinkin27.9.44.
oli uusienpuolustusasemien tiedustelusekäpuolustusase- Salpalinjanhoito jäikin nyt näiden toimistojentehtä-
massaja sen lähisyvyydessätapahtuva tiedustelu ase- väksi.V AKE, jolle tuli Suomenlahden ja Saimaanväli,
mien parantamistaja vahvistamistasilmälläpitäen.Li- jakoi sen etelä-, keski- ja pohjoislohkoon ja määräsi
säksi painotettiin eri aselajienyhteistoiminnankoordi naiden "hoitajiksi, suunnittelutoimistojen päällikÖt, ete-
nointia. lästä lukien majurit Pukkisen, Nymanin ja Sillanpään.
Majuri Nyman määrättiin samalla armeijakunnanesi-
Rintamavastuüssa oleYatyhtymät kuntaan liitettävän Linnoitustoimisto/V AKE:n päälli-
Heti kun yhtymät ryhtyivät linnoittamaantaempiaase- k<iksi.Toimistojentehtäviksi tuli, paitsi asemanja sen
mia, tuli ajankohtaiseksiniiden suunnittelunjärjestely. laitteiden vastaanottorakentajilta jä hoitaminen,myös
Varsinaistasuünnitteluhenkilöstöä ei ollut muualla kuin 'joukkojen perehdyttäminenasemaanja kurssitoiminta
UJinjalla, jossa OsastoUrto toimi VI AKE:n alaisena. erilaisten laitteiden käytössä' sekä "asiantuntija-avun
Aun.REantoi9.7.44käskyn-takamaaston vanrstamises- antaminenyhtymille etuasemansuunnitteluaja rakenta-
ta". Sotatoimiyhtymienoli suoritettavaoman selustansa mistavartentarpeenvaatiessa,.
linnoittaminen, mutta JKlinjan suunnittelu annettiin IV AKE:n käskyssä4.10.44selvennettiinkenttälinnoit-
OsastoUrton tehtäväksikunhanUJinjan laitteetensinoli tamisenjohtosuhteitaseuraavasti. "Kenttävarustrlstöiden
luoyutettutaistelujoukoille,mikä tapahtui5.- 10.7.44. taktillinen suunnittelu ja johto kuuluu ak:n operatiivisen
396
tystä 'OsastoUrto', päällikkönämajuri Y. Urto". Toimis- jalle edustamaan,Päämajaa operatiivisessa mielessän,
toon määrättiin päällikön lisäksi 4 suunnittelu-upseeria kuten asiä sanottiinlinnoitustöidenjohtajan 25.6.44pär-
sekätarpeellinentoimisto-ja apuhenkilöstö.Kartoittajat vätyssämaastosuunnittelijain virkaohjeessa. Tämän mu-
tulivat linnoitusosastosta. kaan Hägglund antoi nlinnoittamistehtäviäja ohjeita
Maaselän Ryhmän Esikunnan operatiivisenosaston PM:n Lin.osastolletai maastosuunnittelijoille,, jotka oli-
päällikkö, everstiY.A. Järvinenjohti henkilökohtaisesti vat linnoit[stoimistonalaisia.Tämä antoimaastosuunnit-
taempienasemientiedustelua.Suunnittelu-upseerina toi- telijoille "yksissä neuvoin Päämajan edustajankanssa
mi majuri E. Kaartinen, apunaantarpeellinen henkilö- laaditut yleiset suoritettavia töitä koskevat ohjeet,.
linnoitusosastosta.
kunta.Kartoittajat olivat tää11äkin Maastosuunnittelijatpuolestaanmääräsivät"suoritetta-
Rukajärven suunnalle määrättiin suunnittelu-upseeri vat työt Os.4:npäälliköilleja oYatoikeutetutantamaan
vasta 1.4.43 alkaen. Tehtävääntuli ensin kapteeni E. ohjeita suoraantyömaitten päälliköill€,pitäen kiinteätä
Kakko, 15.7.43lähtien everstiluutnantti W. Lepanto yhteyttäOs.4:ään, jotta työvoimankäyttö tulisi mahdolli-
(Leppälax). "Suunnittelu-upseerisijoittuu Pion.tsto/ simman tehokkaaksi,.
l4.DE:aan.TaktillisetohjeethänelleantaaOs.2ja teknil- Muutamia viikkoja myöhemminasiaavielä selvennet-
liset Pion.kom.,,sanottiindivisioonankäskyssä.Kenraali- tiin.,Tässä ohjeessa suunnittelu-upseerille annetutlaajat
majuri Raappanaantoi 16.6.44vielä yksityiskohtaisem- valtuudetovat välttämättömät, jotta nykyoloissa saatai-
pia määräyksiä"kenttätöidensuunnittelu-,valvonta-ja siin työt sujumäan mahdollisimman joustavasti ja ilman
vastuusuhteista".oKartalta määräämänipuolustusase- ja
ns. työtilausten työmääräysten aiheuttamaa hidastu-
man tarkan kulun maastossatiedustelevat yhdessä mista,. Suunnittelu-upseerin ja linnoitusrakennuspiirin
op.os:n päällikkö, suunnittelu-upseeri,tyk.kom. ja päällikönvälinen "ehdottoman kiinteäja luottamukselli-
pion.kom." Kun divisioonankomentaja oli maastossa nen yhteistoiminta,oli edellytyksenä,että työt tulisivat
hyväksynytehdotuksen,suunnittelu-upseeri viitoitti sen mahdollisimmantaloudellisestisuoritetuiksi,samallakun
laitteet maastoon,operatiivisenosastonpäällikkötärkasti sekä taktilliset että teknilliset näkökohdat otettaisiin
viitoituksen,"jonka jalkeen esitetäänyksityiskohtainen huomioon.
suunnitelmaminun hyväksyttäväkseni". Rakennustöiden Kenraali Hägglundhoiti tehtäväänsäaluksi vain mini-
taktillinen valvontakuului suunnittelu-upseerilleja tek- maalisentoimistohenkilökunnan ja linnoitusosaston edus-
nillinenpioneerikomentajalle. tajien kanssa,mutta operatiivinenosastoesitti 23.7.44
järjestelyosastolle "taempienasemienlinnoitustöidentak-
Salpa-asema tillisen suunnittelun yhtenäistämiseksi ja järjestämiseksi,
Salpa-aseman kunnostamistyöhön käytössäoleva suunnittelu-
upseeristooli tarkoituksenmukaisimmin suoraanPäämajanalaiseksi
masotavaiheen taempienasemiensuunnittelijoistaja lin- Linnoitussuunnitteluesikunnaksi, johon liitettäisiin ed
noitusosasto pyysikin 18.6.44 heidän saamistaan käyt- aselajien. . . tarvitsemat suunnitteluelimet.,
töönsä.Kannäksensuunnaltasaatiin4 valmistatoimistoa Seuraavanapäivänäannettiinkin käsky Lin.SE:n, ku-
ja lisäksi perustettiin 4 uutta, jotka aluksi nimettiin ten nimi lyhennettiin,perustamisesta , ja 26.'7.44 opeftIü-
suunnittelu-upseerin mukaan, myöhemmin niille annet- vinen johto tot€si, että ,sotatoimiyhtymille määrätyt
tiin tunnuskirjain S Salpa-aseman mukaan. Toimistot tehtävät Salpa-linjalla" olivat siirtyneet sille.
tulivat sitenolemaan: Linnoitussuunnitteluesikuntaan kuuluivat seuraavat
Suunnittelutoimisto K-A, majuri A. Pukkinen osasrot:
SuunnittelutoimistoK-B majuri V. Lehto - komento-osasto,
SuunnittelutoimistoK-C majuri L. Sillanpää - operatiivinenosasto,
Suunnittelutoimisto K-D majuri M. Ryynänen - tykistöosasto,
Suunnittelutoimisto S-N majuri R. Nyman - rannikkotykistöosasto,
Suunnittelutoimisto S-K majuri E. Kaartinen - viestiosästoja
SuunnittelutoimistoS-P majuri R. Pä1ikkö - pioneeriosasto.
Suunnittelutoimisto S-S majuri E. Sirola Se toimi tässäkokoonpanossa nlinnoitussuunnittelun joh-
18.9.44perustettiin vielä,tilapäinensuunnittelutoimisto tajano, kenraali Hägglundin, esikuntanalakkauttami-
E-S', pääUikkönämajuri N. Sarmo, ns. etuasemantie- seensa,25.10.44 asti.
ja
dustelua suunnitteluavarten. Hanell kumosi kesäkuussaantamansa virkaohjeen
Kenraali Hägglund, jota Hanell oli esittänyt jo VKT- 18.8.44, todeten suunnittelutoimistojen siirtyneen
linjan suunnittelunjohtoon, määrättiin 14.6.44 Salpalin- Lin.SE:n alaisuuteen. Nyt oli töiden määräämisensuh-
 39'l

teen noudatettavaseuraavaamenettelyä.Lin.SE antaa VI AKE:aanperustettiin13.8.44linnoitustoimisto, jon-

linnoitusosastolle rakennusohjelman mikali mahdollista ka päälliköksi määrättiin everstiluutnantti N. Roos ja
noin kuukaudeksieteenpäin.Suunnittelu-upseedt viitoit- hänen linnoitusteknilliseksi apulaisekseen majuri Urto,
tavat työt ja ilmoittavat - rakennusohjelmassa määrite- jonka päätehtäväksikuitenkin määrättiin Jänisjokilinjan
tyn kiireellisyysjärjestyksenpuitteissa- linnoitusraken- töidenvalvominen,kunneslinja valmistuisi.
nuspiirienpäälliköilleeri töiden kiireellisyysjärjestyksen Linnoitustoimistojaei muuälle perustettu,mutta ar-
'taktillista puolustusvalmiuttasilmälläpitäen". meijakuntiensuunnittelu-upseereiksi määrättiinkokenei-
Kenraali Hägglundin käyttöön asetettiinmyöhemmin ta esiupseereita.Esimerkiksi II AK nimitti tehtävään
muutamia vanhempiaupseereitaaluesuunnittelÜoiksi ja 18.7.44everstiluutnantti C.G. Wahrenin.Hänentehtä-
1.9.44orsanisaatio oli seutaava: väkseenmäärättiin nsuunnitella ja viitoittaa varustetta-
vat asemat, järjestää työvoiman jako ja käyttö työtehon
kannaltaedullisimmallatavallasekävalvoatyön taktillis-
ta ja teknillistäsuoritusta,.
Tähänaikaanoli kummallakinedellämainitulla armei-
jakunnalla useita linnoitusrakennuspataljoonia ja nosto-
Rannikkoalue Kenraalimajuri mieskomppanioita,joiden johtoelimenä oli VI AK:lla
P. Paalu K-A ja S-N Osasto4/Aalto ja II AKlla Osasto4/Paasikallio, joten
Lappeenrannan Kenraalimajuri suunnittelu-upseerit eivät välittömästi puuttuneet työn
. Sihvo K-C ja K-D teknilliseenj ohtamiseen.
Savonlinnan alue Operatiivinen jobtomääräsi23.8.44"linnoitustöiden ja
L. Melander K-B ja S-K -suunnittelunyhdenmukaistamiseksi", että kuhunkin ar-
Joensuunalue Eversti B. Nor- meijakuntaanoli perustettava"pieni linnoitussuunnitte-
denswan S-Pja S-S luelin,jolle vahvistetaanmäärävahvuus". Näiden elinten
oli pidettäväkiinteätä yhteyttä PM:n linnoitusosastoon,
Pielisjärueneteläpääntasaltapohjoiseenolevaalue mää- >jonkapuolestaanon jaettavakaikki saamansa kokemuk-
rättiin6.9.44alkaenl4.Divisioonan johtoon. setja niiden perusteellasuunnittelu-upseereille jaettavat
Lin.SE:n rannikkotykistötoimisto, päällikkönäeversti- ohjeet myös armeijakuntien suunnittelu-upseereillen.
luutnantti E. Airaksinen.oli lisäksikenraaliMelanderin Käskyssäpainotettiinsitä, että alistettujalinnoitusraken-
alainen,joka johti ja nusjoukkojajohtivat linnoitustöidenjohtajanmääräämät
laatimistaja toteuttamista
ta Pieliseen.Suunnittelutoimistotalistettiin,suunnitte- Kun armeijakunnatvälirauhanjälkeen joutuivat otta-
luun, töidenohjaukseen ja valvontaannähden,aluesuun- maan vastaanSalpalinjanja sen laitteet, niillä ei vielä
nittelijoille, mutta jäivät muuten suoraanLin.SE:n alai- ollut tähän tehtäväänkoulutettuahenkilökuntaa.Tässä
siksi. vaiheessa ne pyysivätkäyttöönsäSalpalinjansuunnittelu-
Aluesuunnittelijoidentehtäväluettelossa ensimmäisinä toimistoja, jotka niillealistettiinkin 27.9.44.
oli uusienpuolustusasemien tiedustelusekäpuolustusase- Salpalinjan hoito jäikin nyt näiden toimistojentehtä-
rnassaja sen lähisyvyydessätapahtuva tiedustelu ase- väksi.V AKE, jolle tuli Suomenlahden ja Saimaanväli,
mien parantamistaja vahvistamistasilmälläpitäen.Li- jakoi sen elelä-. keski-ja pohjoislohkoon ja määräsi
säksi painotettiin eri aselajienyhteistoiminnankoordi- näiden'hoitajiksi,, suunnittelutoimistojen päälliköt, ete-
nointia. lästä lukien majurit Pukkisen, Nymanin ja Sillanpään.
Majuri Nyman määrättiin samalla armeijakunnanesi-
Rintamavastuussa olevatyhtymät kuntaan liitettävän Linnoitustoimisto/V AKE:n päälli-
H e t i k u n y h t y m ä tr y h t y i v älli n n o i t t a m a at an e m p i aa s e - i l i . p a i t s ia s e m a jna s e n
k ö k s i .T o i m i s t o j erne h t ä v i k st u
mia, tuli ajankohtaiseksiniiden suunnittelunjärjestely. laitteiden vastaanotto rakentajilta ja hoitaminen,myös
varsinaistasuunnitteluhenkilöstöä ei ollut muualla kuin 'joukkojen perehdyttäminenasemaanja kurssitoiminta
U-linjalla, jossa OsastoUrto toimi VI AKE:n alaisena. erilaistenlaitteidenkäytössä'sekä,asiantuntija-avun
Aun.RE antoi 9.7.44käskyn"takamaastonvarustamises- antaminenyhtymille etuasemansuunnitteluaja rakenta-
ta'. Sotatoimiyhtymienoli suoritettavaoman selustansa mistavartentarp€envaatlessa>.
linnoittaminen, mutta JKJinjan suunnittelu annettiin MKE:n käskyssä 4.10.44selvennettiin kenttälinnoit-
OsastoUrton tehtäväksikunhanU-linjan laitteetensinoli tamisen johtosuhteita seuraavasti. "KenttävarustrlstÖiden
luovutettutaistelujoukoille, mikätapahtui5.- 10.7.44. taktillinen suunnitteluja johto kuuluu ak:n operatiivisen
398
osastonpäällikölle, apunaan ak:n suunnittelu-upseeri. jonka vahvistaminenlaitteider sijoituksenosaltakuului
Kenttävarustustöidenteknillinen suunnittelu ja johto yhtymänkomentajalleja "rakenteidenkestävyysluokkien
kuuluu ak:n pioneerikomentajalle, joka antaatöiden tek- sekä I-Muokan kaikkienja V luokan betonirakentei-
nillistä suoritustakoskevatohjeetyhteistoiminnassa ak:n den lukumääränja rakenn€tyyppienosaltaolinnoitustöi-
suunnittelu-upseerin ja eri aselajikomentajien
kanssa. . . denjohtajalle.
Kenttävarustustöiden kokonaisvalvonta kuuluu ak:n esi- Vaikka siis linnoitustöidenjohtajan piti hyväksyäbeto-
kuntaoäällikölle". nirakenteidenluokat ja lukumäärät,operatiivinenjohto
piti tässäkinsuhteessaohjat käsissään,kuten seuraaYa
esimerkkiosoittaa.AunuksenRyhmäesitti Pss-asemaan
rakennettavaksi yhteensä36 laitetta,kaikki luokkia III-
Linnoittamissuunnitelmat IV. Hanell oli ntarkastusmatkallaan todennut,että kesto-
laitteet tällä suunnallaovat täysin perusteltuja,.TyÖti-
Kun kenraaliHanell palasihoitamaantehtäviäänlinnoi- lanteen huomioonottaenarvioitiin ohjelma voitavanto-
tustöidenjohtajanataempienasemienlinnoittamisen al- teuttaa aikaisintaanvuoden loppuün mennessä.Asia
kaessa,hän.laatiehdotuksenvirkaohjeekseenja ylipäällik- esiteltiinylipäällikölle21.4.42ja asianomaisille tiedotet-
kö hyväksyisen 30.1.42.TässävahvistettiinHanellin tiin, ,ettei tämä ollut hyväksynytkestolaitteidenrakenta-
periaate,että puolustusaseman taktillisestasuunnittelus- misenaloittamista,vaanalueellaoli toistaiseksityydyttä-
ta vastaa asianomainen sotatoimiyhtymä, teknillisestä vä kenttälinnoittämiseeno.
puolestarakentajat. Jaettuihin ohjeisiin sisältyi lisäksi rakenteidenkestä-
Edellisenäkeväänäannetut linnoittamisen peruslinjoja vyysluokittelu ja niihin kuuluvien laitteiden käyttöpe-
koskevatlinnoitusosaston ohjeeteivät enää täysin vastan- riaatteet, konekiväärikupujen ja tykistölaitteidenkäyttöä
neet muuttuneita olosuhteita, minkä vuoksi näitä jo koskevia ohjeita sekä määräyksiä puolustusaseman ra-
keväällä1942ryhdyttiin saattamaan ajan tasalle. Linnoi- kentamisesta siten, että sen taisteluvalmius kehittyisi
tusosaston lisäksitähäntyöhönosallistuimyösmajuri R. tasaisestieli ns.asteittaisenvalmiudenperiaate
Lukkari, joka tuolloin palveli Aunuksen Ryhmän Esikun- Näitä ohjeita muutettiin29.3.43,johtuen siitä, että
nassa.Hänenensimmäinenmuistionsaasiasta on päivät- linnoitusrakennusjoukot, jotka olivat olleet alistettuina
ty 1.4.42.Tämän jälkeen linnoitusosasto laati 24.4.42 sotatoimiyhtymille, palautettiin takaisin linnoitustöiden
luonnoksenoperatiiviselleosastolle, joka esitti sen suh- johtajan välittömään johtoon. Tämän seurauksena yhty-
teen omat näkökohtansa29.4.42.Hanell lähetti 5.5.42 mien oli nyt tilattava linnoitustyöt linnoitusosastolta, joka
ehdotuksensa,Linnoitussuunnitelmien yksityiskohtaiset ohjeet.
noitusrakenteitakoskeviksi keväällä1944.Operatii-
että ,se mikäli sehyväksytään ao.Ryhmille päällikkö, everstiluut-
ja Yhtymille OperatiivisenOsastontoimestao.Karikoski nantti U.S. Haahti ja linnoitusosaston taktillisensuunnit-
oli kuitenkin sitä mieltä, että 'näiden ohjeidenviemiseksi telutoimiston päällikkö, majuri T. Saukkonen neuvotteli-
paremminläpi käytännössä olisi ne ehkäannettavaYE:n vat asiastatoukokuussa. Tällöin oli esillä myös puolustus-
päällikönnimissä'ja tällatavoinne jaettiinkin 9.5.42. doktriiniin kuuluvia asioita, kuten pika-, kenttä- ja kanta-
Ohjeissaannettiin aluksi määräyksetlinnoitussuunni- linnoittaminen, pää- ja sisätulivyöhyke sekä tukiasema.
telmien laatimisessa noudatettavista suuntaviivoista. Suunnitteillaoli ohjesääntöluonteinen esityspuolustusa-
'YlipääUikkö määrittelee ylimalkaisesti linnoitettavat semanrakenteesta, mutta se ei kuitenkaan ehtinyt val-
alueet, Iinjat, mahdollisestimaastokohdat,niiden tär- miiksi. Koko sodan aikanahan ei ollut muutettu ennen
ja
keys-sekälinnoittamisenkiireellisyysjärjestyksen an- sotaalaadittuja ohjesääntöjä. Epävirallisesti tulivat tuo-
taa tarpeelliseksikatsomansa ohjeetlinnoittamisessa nou- hon aikaankäyttöör termit pika-, kenttä- ja kantalinnoit-
datettavistaperiaatteista.o Näinhän oli ollut välirauhan- taminenja myöhemminne virallistettiinkin.
kin aikana. Operatiivisenosastonnimissäjaettiin 3.5.44"Linnoitta-
Linnoitustöiden johtajan piti antaa yhtymille tiedot rnistakoskeviayleisiäohjeita",jotka korvasivat9.5.42ja
siitä minkälaisia laitteita ja t ä ä r ä y k s eU
kuinka paljon ne voisivat 2 9 . 3 . 4 3a n n e t u m l .u d e to h j e e tt ä s m e n s i v ä l
ottaa suunnitelmiinsa.Yhtymien tehtyä sitten,suurpiir- käytäntöä. Puolustusasemien sijaintia ja linnoittamisen
teisetlinnoittamissuunnitelmansan ne esitettiinylipäälli- periaatteitakoskevatasiat oli päämajoitusmestarin esitel-
kön hyväksyttäviksi.Seuraavanavaiheenaoli yhtymän tävä ylipäällikölle. Yhtymän komentaja laaditutti tin-
laadittava,yhteistoiminnassa Lin.os:nmaastosuunnitteli- noittamisen yleissuunnitelman, ja kun ylipäällikkö oli sen
jain kanssa,yksityiskohtainenlinnoittamissuunnitelma, vahvistanut,myös yksityiskohtaisen suunnitelman. Hän
 399
myösmääräsiomissä,mitä ja missäkiireellisyysjärjestyk- tyken ja joukkojenryhmityksensenmukaistamääritte-
sessärakennetaan, huomioonottaen linnoitustöidenjohta- lyä".
jan mielipiteentyövoimantaloudellisesta käytöstä". Kevään1942ohjeissakaytettiin termiä "suurpiirteinen
Näissäohjeissajäi kuitenkin tulkinnanvaraiseksi, kuka linnoittamissuunnitelma, ja 1944'linnoittamisenyleis-
hyväksyija vahvistiyksityiskohtaisen suunnitelman.Lin- suunnitelmao. Termiensisältöäei kuitenkaanmääritelty.
noitusosastokiinnitti operatiivisen osaston huomiota Edellä mainitussaHaahdenja Saukkosenneuvottelussa
asiaanjo 7.5.44. Neuvotteluissapäädyttiinkin seuraa- sille pyrittiin antamaantarkkasisältö:
yaan järjest€lyyn. Yhtymän komentajalaadituttaa lin- "- pääpuolustuslinjan ylimalkainensijainti;
noittamisenyleissuunnitelman ja senvahvistaaylipäällik- - päävastarinta-asemaan kuulumattomientorjuntakes-
kö. Yksityiskohtainensuunnitelmalaaditaansamoinyh- kustenja tukikohtienylimalkainen sijainti;
tymässäja vahvistettuaan senkomentajalähettääsuunni- - rakennetaanko asemapika-,kenttä-vai kantalinnoit-
telman ja siihen liittyvän työtilauksen linnoitustöiden tamalla,esityslohkotlain;
johtajalle. Tämä lähettää suunnitelmanlausunnollaan - mikä on asemassa tai sen eri osissakäytettävälujin
varustettunaoperatiiviselleosastolle.Jos on kysymys kantarakenteiden luokka;
kokonaanuudestaasemasta tai rakenteillaolevanaseman - mikä on asemantai sen osan miehitystarvetaikka
uudestaosasta,linnoitusosasto antaajoukoilleentyömää- mitä yhtymäätai joukkoavartenseon suunniteltu."
räyksenvasta saatuaanoperatiivisenosastonlausunnon. Termi'yksityiskohtainenlinnoitussuunnitelma, ei vielä
Aseman täydentämistäkoskeva työmääräysvoitaisiin esiintynyt välirauhan aikaisissaohjeissa.Suunnitelmia
antaapyytämättätätä lausuntoa. koskevatnimitykseteriytyivät vastasodanaikana.Vaik-
Operatiivinenosastolähetti nämä'Ohjeet linnoittamis- kakin termiä käytettiin samanlaisena koko sodanajanja
suunnitelmienlaatimiseksi',linnoitusosastolle29.5.44. seon jäänyt sanastoomme vakinaisesti,sensisältömääri-
Liitteinä olivat määritelmät,mitä sisältyiyleissuunnitel- teltiin ensimmäisen kerran vasta mainitussa Haahdenja
maan,mitä yksityiskohtaiseen. Lisäksi piti ohjeisiinliit- Saukkosenneuvottelussa. Merkityksen katsottiin aikai-
tää määritelmätainakin tärkeimmistäkäsitteistä,kuten semmin ilmenevän sanonnasta itsestään ja selitykseksi
pika-,kentta-ja kantalinnoittamisesta. 'Parempi olisi,jos riitti, että se"muodostaapohjanvarsinaisellerakentamis-
saataisiin samalla jo jaettua suunniteltu 'ohjesääntö', työlle'.
mutta sen laatiminen ei saisi viivyttää tämän ohjeen Haahdenja Saukkosenehdotuksenmukaan yksityis-
lähettämistä.'Käsitteetja määritelmätoli tarkoituspan- kohtaisenlinnoittamissuunnitelman tuli määrittää puo-
na ohjeisiinliitteeksi. ja elementtientarkka
Kesän kiivaan taistelutoiminnantakia asia sijainti, eri aseidentulisuunnitelmat puolustusaseman
päämään,kunnesoperatiivinenosasto eri laitteiden lujuusluokatja
si asiaan.Linnoitusosasto komentopaikat,viestikes-
sensäohjeiksi.Linnoittamissuunnitelmat oli nyt käsitelty asemanmiehitystarueyksityis-
yksityiskohtaisesti itse ohjeissa sekäasemaneri lohkojen
ja määritelmiä"puolustusasemasta laitteiden keskinäinenkiireellisyysjarjestys. - Tämä-
tä. Aselepoja välirauhantulo keskeyttivättaasenasian kään esitysei ehtinyt mukaanvirallisiin ohjeisiin,mutta
käsittelyn. sen sisältö oli itse asiassakuulunut suunnitelmiinjo
Linnoitustöidenjohtaja oli 3.5.44 jaettujen ohjeiden välirauhan aikana. Vaadittiinhan niihin kartan lisäksi
mukaan vastuussaalaistensajoukkojen töiden johtami- kestolaiteluettelot ja rakennetaulukot,jotka sellaisinaan
sestaja tarkoituksenmukaisuudesta. Yhtymänkomentaja säilyivätsodankinaikana.
oli otyönantajan'asemassa näihin töihin nähden,mutta Yksityiskohtaista linnoittamissuunnitelmaakoskevia
hänoli vastuussa taistelujoukkojen linnoittamisesta, olipa ohjeita antoivatsekäoperatiivinenosastoettä linnoituso-
sitten kysymyksessä omat tai ylipäällikön reservistähä- sasto. Myös edellisen antamia ohjeita varten tehtiin
nen käyttöönsäannetutjoukot. Teknillisensuorituksen ehdotuksetaluksi linnoitusosastossa, kuten yleissuunni
yalvontamäärättiinnyt linnoitustöidenjohtajallekaikilla telmankin osalta, mutta operatiivinenosastouseinkin
linnoitustyömailla.Hänentuli myös"avustaateknillisissä muokkasiniitä omianäkökantojaanparemminvastaavik-
kysymyksissäyhtymien komentajiaja kehittää sopivia s1.
rakennetyyppejä. Hän esitteleeYlipäällikölle kaikki lin- Operatiivisenosaston9.5.42antamissaohjeissaoli uut-
noitustöitäkoskevatteknilliset kysymykset".Päämajoi- ta laitteiden kestäyyysluokittelu- termi palautui myö-
tusmestarintuli valvoa"töidenkehittymistäoperatiivisia hemmin alkuperäiseen muotoonsalujuusluokittelu.Nyt-
suunnitelmiavastaavallatavalla sekäkiireellisyysjärjes- hän tulivat mukaan luokat V ja VI, joita ei välirauhan
400
aikanaollut. Eri luokkienkäytöstäannetuissa ohjeissaoli - VT-asema
olennaista,että luokkia I-IV sai rakentaavain "aivan - VKT-asema ttl
poikkeuksellisesti ja
ainoastaanerikoisentärkeisiin uha- - Aunuksenkannas A
tuimpiin kohtiin." V luokanlaitteistasanottiin,että 'tois- - U-asema U
taiseksitulee tämä rakennetyyppiolemaanhallitseva'. - Maaselänkannas V
VI luokan laitteita oli käytettävätäydentämäänedellis- - Rukajärvensuunta R
ten muodostamaa asemanrunkoa. - L a a t o k arna n n i k k o p u o l u s t L
us
Kun välirauhanaikanaoli konekiväärikupujen tuotan- - Aänisenrannikkopuolustus Aä
nossaja käytössäpäästy vain alkuun, tuli niistä nyt Linnoitussuunnitelmien,kirjanpitoon" kuuluvat kestolai-
yleisimminkäytetty tuliasematyyppitaemmissaasemis- teluettelotja rakennetaulukot säilyivätsamanlaisina kuin
sa.oKk.kupurakenteet ovat maastoutumisen ja naamioin- välirauhanaikana,mutta 2.6.42 jaertirr' suunnittelu-up-
nin kannaltahuomattavastiedullisempiakuin betonisella seereillekorsukortit,joista A-kortti oli tarkoitettuhänelle
asekammiollaja korkealla, vaikeasti maastoutettavalla itselleenja linnoitusosastolle, B ryhmän, C armeijakun-
aukkoseinälläsekä siipimuurilla varustetut rakenteet. nan, D divisioonanja prikaatin sekä E rykmentin ja
Kun kk.kupurakenteetmyöskin tulevat taloudellisesti pataljoonanesikunnalle.Kortit olivat sisällöltäansaman-
edullisiksija kk.kupuja on nykyisin saatavana,on syytä laiset,niissäoli tiedot laitteenominaisuuksista ja varus-
ensisijassa käyttää näitä ja vain olosuhteidenerikoisesti tuksesta.Kääntöpuolellaoli tiläa sijaintia osoittavalle
vaatiessabetonisiaasekammioita". Asemiasuunniteltaes- piirrokselleja tarvittaessamyöskorsunpohjapiirrokselle.
sa oli otettavahuomioon,että kevyetV luokanrakenteet Suunnittelu-upseeri täytti kaksiA-korttiaja lähetti toisen
tultaisiin myöhemminkorvaamaanvahvemmilla,joten linnoitusosastolle, jonka piti täyttäämuut kortit ja lähet-
parhaatsijoituspaikatolisi varattavatällaisillelaitteille. tää ne asianomaisille.
Kk-kupujenkäyttöäkoskevatohjeetsäilyivätsamanlai-
sina koko sodanajan. Lujuusluökittelustajäivät V ja VI
luokanlaitteetpois kevään1944ohjeissa. Sensijaan ne
luettiin nyt kenttärakenteisiin,jotka "tehdään yleensä Yleisiäohjeitataktillisesta suunnittelusta
puustataijostakinmuustamaastostasaatavastarakennus-
aineesta.Kenttärakenteisiinluetaan myöskin sellaiset Edellä selostettujen,linnoitussuunnitelmienlaatimista
pääosiltaanbetonistarakennetutlaitteet,jotka on tarkoi- koskevienohjeidenlisäksi antoivat sekä linnoitusosasto
tettu kestämäänvain kevyen tykistön tulta., Näihin että myösyhtymät tiettyihin kysymyksiinliittyviä ohjeita
kuuluivat myöstaisteluhaudat,avoasemat asemiensuunnittelusta.Usein niihin saatiinaihe tarkas-
noitusosaston piirustuksissa tekivät sekä linnoitustöidenjohtaja
vI. että linnoitusosastonhenkilökunta.Eräs esimerkki on
Kenttärakenteet tulivat edelleenkin olemaan yhteydessäesitetty Taipale€nlin-
via, mutta koska sodan aikana myös Seuraavassa selostetaan joitakin
den rakentaminen oli kovasti lisääntynyt, ann€ttiin nyt jotkä liittyvät asemien
niiden käytöstä entistä yksityiskohtaisempia ohjeita, jot- suunnitteluun.
ka kuitenkin noudattivat jo välirauhan aikana vakiintu- Hanell kirjoitti AunuksenRyhmänkomentajalle8.9.43
neita periaatteita. todenneensa tarkastusmatkoillaan, että kaikista ohjeista
Asteittaista valmiutta rakentamisen aikana korostettiin huolimatta'paikalliset maästosuunnittelijat . . . pyrkivät
molemmissa ohjeissa samoin sanoin: "Johtavana periaat- edelleenkin vaatimaan betonia missä puinen rakenne
teena linnoittamistöiden suorituksessatulee olla se, että folisi] ilmeisestiedullisempi."Hän pyysi, että maasto-
tukikohtia ja yksityisiä rakenteita voidaan tawittaessa suunnittelüoille ja
tästähuomautettaisiin heidät'velvoi-
käyttää jo keskeneräisinäkin Isiis rakennusvaiheen aika- tettaisiintoimimaantässämielessä.,NimenomaanSyvä-
na] . .. Kuitenkin tulee varautua siihen, että rakenteet rillähän oli puuta runsaastija myöskin monin paikoin
voidaan ottaa käyttöönjo ennenkuin betonivalut on ehdit- maakiviäkattorakenteisiin.Puuta käyttäensäästettäisiin
ty suorittaa. Tällöin jätetään rakenteet joko avoasemiksi sekäkuljetuksissaettä rakentamisajassa ja useinsaatai-
tai, jos puutavaran saanti on helppoa, varaudutaan teke- siin lujempikin laite kuin V luokan betonikorsu, njossa
ja
mään kattorakenne tilapäisesti puusta louhintakivistä". betoni itse asiassatoimii vain kehyksenäkivikerrosta
Linnoitussuunnitelmien muodollisen puolen yhtenäistä- varten.Puukehyksenlujuus johtuu erityisestipuuraken-
miseksi määrättiin käytettävät karttamerkit ja eri ase- teenjoustavuudesta."
mien laitteiden numeroinnissakäytettävät tunnukset. Ne Samanaikaisesti hän kirjoitti myös kaikille osasto4:n
olivat seuraavat: pääUiköille,jotka johtivat linnoittamistaja tiedoksimyös
?5
 401

vastaavillesuunnittelu-upseereille, ettei pidä'orjallisesti Lähestyvänsuurhyökkäyksen odotus kuvastuujo tal-

noudattaakäikkia niitä ohjeita, mitä maastosuunnitteli- vella 1944jaetuissaohjeissa.Hanell kirjoitti operatiivi-
jat antavat.Jos suunnitelturakenneilmeisestion raken- selle osastolleselostaneensa suunnittelu-upseerille ase-
nusteknilliseltäkannaltaepäedullinen, on maastosuunnit- mien sisässäja takana olevien panssarinestehautojen
telijalle tästä huomautettava.Jos hän katsoo ettei voi maastoonmerkitsemisentärkeyttä,riippumattasiitä oli-
luopua kannastaan,on kysymys minulle alistettava." ko juuri nyt työvoimaaniiden rakentamiseen. Mahdolli-
Aiheenaoli juuri äskenmainittu tendenssikäyttää beto- senvetäytymisen sattuessa saattaisi työhön käyttää mitä
nirakenteitasellaisissakin paikoissa,joissapuu olisi edul- tahänsa joukkoja, esimerkiksi reservejä, koska työ ei
lisempi. Myös kuljetukset ja näiden vaatimat tie- ja vaadierityistä ammattitaitoa eikä koneita. Hanell ehdot-
laiturityöt oli otettavahuomioon.Tämä koski myöspai ti, että tällainenmääräysannettaisiinkaikille yhtymille,
navienkonekiväärikupujensijoittamista.Rakentajienja mikä pian tapahtuikin.
maastosuunnittelijain piti jo asemansuunnitteluvaihees- Hanell kirjoitti IV AK:n komentajalle10.5.44Kivenna-
sa olla tiiviissä yhteistyössä, jotta rakennusteknillis€t ja van etuasemantaisteluvalmiudenkohottamisesta.nKun
kuljetuksiinliittyvät kysymyksettulisivat huomioonote- [se] tulee rakennettavaksietupäässäjärein laittein, vie
tuiksi. suhteellisenpitkän ajan ennenkuinne ovattaisteluvalmii-
Kaikkien ryhmien komentajille Hanell kirjoitti ta. - Siltä varalta,että ko. asemaajouduttaisiinkäyttä-
1l. 12.43puolustusasemien epäsuhtaisesta linnoittamises- mään ennenlaitteidenvalmistumista,olisi edullistaettä
ta. Vaikkajokin tietty asemaoli tarkoitettuyhtenäiseksi, alueellaolisivatt- ja y-haudatviitoitetut jo nyt valmiiksi,
saattoi jossakin kohdassaolla hyvin paljon laitteita ja jotta paikallaolevatyövoimavoitaisiinuhkaavassa tilan-
joku toinen oli kokonaanilman. Ei tietenkäänasemaa teessaviivytyksettäsijoittaaniitä kaivamaan.Täten saa-
ollut tarkoituskaanlinnoittaa tasapaksuksi,painopisteet taisiinjo muutamassa päivässäasemantaisteluarvooleel-
oli oltava,mutta välimaastoonkin oli rakennettavanjota- lisestisuurenemaan ..."
kin, johon joukot voivat asemaantullessaantakertua Pari päivää myöhemminlinnoitusosasto kehotti suun-
kiinni,. Oli aina odotettavissa, että asemaanperäytymr- nittelu-upseereita>ottamaanhuomioon yhteyshautojen
nentulisi tapahtumaan"vähemmänjärjestelmällisesti'jä varustamisenampumamahdollisuuksin,, jo.tta niitä Yoi-
silloin olisi hyvä, että siinä olisi edes taisteluhaudan taisiin käyttää taisteluaseminasisäänmurfonsattuessa.
pätkiäja piikkilankaestettäpaikkaaosoittamassa. Tällai- Paikoin ehkä kannatti rakentaaampumapesäkkeitäkin,
sen aseman rakentamiseen tawitaan vain l0-2O Voval- mutta 'työn säästämiseksi riittää monin paikoin pelkkä
miin aseman työmäärästä, varaanampuja voi nousta,ylet-
melkoinen.Antaakseen rintasuojanyli,'.
määristäHanell mainitsee Karjalan kannaksellaolivat mur-
- korsutja korsutulipisteet 1944,linnoitusosasto ryhtyi jakamaan
- taisteluhautaia joissaoli otettu huomioon
säkkeet tuoreimmat kokemukset.Erityisesti
yllättäväävihollisentykistötulen,lentoaseen-
Yhteensä varsinkinmaataistelukoneiden - sekäpanssariaseen voi-
makkuus.Linnoitusosasto jakoijoukoille19.6.44'Ohjei-
Luvut edellyttivät "normaalimaaperää", jolloin yhden ta puolustusasemien varustamisesta,, joissapainotettiin,
kilometrinlinnoittamiseen taruittiin että on "erikoisen tärkeätä:
- l 5 p u u k o r s u a ä 5 0 0m i e s p ä i v ä ä 7 500mp - saadaestetyksips.vaunujentunkeuturninenpuolustus-
- I km raisteluhautaa avoDesäkkeineen 2 300mp asemaanjasenläpi;
- 1,3km kolmirivistäpiikkilankaestettä 200mp - saada suojamiehistölleja myöskintärkeimmilleaseil-
Yhteensä l0 000 mp le tykistötulta ja ilmapommitustavastaansellaisissa
Jos asemaanrakennettaisiinbetonisetkenttäkorsut, me- panssarivaunujen toiminnalleedullisissapuolustusase-
nisi niihin 900 mp/kpl, joten ja
esteiden taisteluhautojen man kohdissa, joissa vihollisella on hyYät tähystys-
osuus pienenisi vieläkin, noin 15 Vo:ün ja jos siihen mahdollisuudet . . .n
rakennettaisiin panssarineste,osuus laskisi l0-12,5 Taisteluissaoli todettu vihollisenpäähyökkäystenta-
%:iin. Nämä luvut siis Hanellin mielestäosoittivat,että pahtuvan panssarivaunuille edullisessa maastossa, mutta
aina oli mahdollistarakentaa asematiettyyn määrään jalkaväen pyrkivän etenemään myös yllättävästi metsän
saakkayhtenäiseksi. Jospiikkilangastaoli puutetta,riitti kautta.Puolustusasemia valittaessaoli erityisestikäytet-
aluksi edesmuutamalanka,koska silloin estejo - ja siis tävä hyväksi luonnonesteitä ja maaston oli tarjottava
-
kokoasema tulisi selvägti merkityksi maastoon. suojaa tykistötulta ja ilmapommitusta vastaanestämällä
26 Suomenlimoittamisen historia
402
tähystystä sekä vähentämällä ammusten Ja pommren
vaikutusta. Rakentamisnopeuteenvaikuttavat seikat, ku-
l e n m a a p e r ä nl a a t u k a i v a m i s e nk a n n a l t a p
kivien saanti sekä viemäröintimahdollisuudet oli otettava
huomioon, mutta tätäkin tärkeämpää oli saada luonnon-
esteitäsuojaksivihollisenpanssareitavastaan.
Ohjeiden jakamisen aikana olivat taistelut jo lähesty-
mässä VKT-asemaa, jonka rakentaminen oli vasta alku-
vaiheessaan.Sen vuoksi ohjeissa käsiteltiin erikseen toi
mintaa vahvemmin tai heikommin rakenn€tussaasemas-
sa. Missä rakentaminen oli aivan alussa, oli joukkojen
kiireellisimpanä työnä ampuma-älan raivaus ja luonnon-
esteissäolevien aukkojen sulkeminen panssarivaunuilta,
taisteluhaudan pätkien ja tuliasemien kaivaminen, naa-
miointi maataistelukoneita vastaan sekä korsujen raken-
taminen. Heti kun nämä työt oli säatu jonkinlaiseen
valmiuteen oli ryhdyttävä rakentamaan panssarinsulkuja
aseman syvyyteen. Jos taas tärkeimmät laitteet olivat
olemassa,oli valmiutta lisättävä edellä mainitussa järjes-
tyksessä kiinnittäen huomiota varsinkin panssarinsulku- lakkautettiin.
jen rakentamiseenasemansyvyyteen.
Asemien rakentamisesta annettiin myös teknillisiä oh-
jeita. Pikakaiyantoesle oli vasta äskettäin
töön, joten joukot €ivät olleet sitä juuri lainkaan rakenta-
neet. Oli siis syytä antaa yksityiskohtaiset
kaivannosta että sen liittymisestä taisteluasemaan' Jotta
t u t e e ne s t e t y y p p i i nm. a i n i t t i i n
j o u k o t o l i s i v a tl u o t t a n e e u
senolevan tehokas sekä KV että T 34 vaunu1avastaan'
Ohjeita annettiin
rakentämisesta.Koßut
ja rakentamistapoja,
valmiiksi,,. Työt oli j ärjestettävä
korsut valmistuvat mahdollisimman
sopeutettava niiden
kaan.
Heinä-elokuun aikata
maastosuunnittelijoille ja osasto4:ien päälliköille' linnoi-
tustöiden johtajan allekirjoittamina. Niitä jaettiin myös
sotatoimiyhtymille.
Päämajan lisäksi myös yhtymät jakoivat
taän. Esimerkiksi Maaselän Ryhmä lähetti 6.9.43 aläisil-
leen laajana jakeluna 1 l-sivuisen monisteen
j a o h j e i t ap u o l u s t u s a s e m i se un u n n i t t e l u s t a v a r u s L a m i - suudet sekä samalla saatava heidät
sesta", jonka oli laatinut operatiivisen osaston päällikkö,
everstiluutnantti Y.A. Järvinen. Lähetekirjelmässään
kenraaliluutnantti Laatikainen sanoi, että kysymyksessä
oli yhteenveto "puolustusasemiensuunnittelussa varus-
tamisessa saaduista kokemuksista sekä niistä ohjeista,
joita suunnittelu- ja tarkastusmatkojen yhteydessä on
osatöiden johtajitle annettu. Käytännölliseen kokemuk-
seen perustuvina ne on otettava huomioon taemplen alaspäin ei saa
asemien, ja olosuhteisiin soveltaen myöskin etulinjan
varustustöissä.YhteenYeto on tarkoitettu jaettavaksi jou-
. u u t a v a r a nj a koille pataljoonaporrasta myöten ja käytettäväksi myÖs
ups. ja aliups.koulutuksessa.oHanell lähetti nämä ohjeet
myös Aunuksenja Kannaksen Ryhmille sekä l4.Divisioo-
nalle, koska ne hänen mielestään olivat erittäin selvät Ja
a s i a l l i s ej ta n i i t ä m a h d o l l i s e s vt io i t i i n k ä y t t ä äm y ö s n ä i -
denyhtymien alu.eilla.
Kannaksen Ryhmä julkaisi sarjaa 'Ohje linnoitustöitä
y211e11", joista N:o I ilmestyi ll 2.42 ja sisälsitaemman
asemän linnoittamisen aloittamista varten tarylttavat
määräykset. Ohjeet saattoivat olla melko laajatkin, niin-
pä ensimmäinen käsitti g liuskaa. Niitä julkaistiin tar-
Deenvaatiessa.N:o 20 oli viimeinenja ilmestyi 18 2 44'
Yhtymien'taktilliset ohjeet' käsittelivät useimmiten
m y ö sl i n n o i t l am i s t a .
Lienee paikallaan mainita, mitä kokenut rakentaJä,
jo insinöörimajuri M. Suurpää kirjoitti 14.10.44loppulau-
sunnoksi sotapäiväkirjaan, kun I 1.Linnoitusrakennuspiiri
,1. Kaikki linnoitustyöt ainakin lohkottain samoihin kä-
siin.
otettu käytän- 2. Ei liikaa huomiota taloudellisuuteen taktillisten seik-
k o j e nk u s t a n n u k s e l l a .
ohjeet sekä itse 3. Puolustusasemankehityttävä homogeenisesti"
isteIujoukkojen tutuslutlaminen taempiin
heil-
antoisuunnittelu-upseereille
tehtävän,taistelujoukkojen
taempiinasemiinKoskatä-
arkaluontoinen asia, hän
mielipidettä sätä | 4'5'42
ja iaatuaan myönteisen vastauksen, lähetti suunnittelu-
upseereille kirjelmän, jonka pääsisältöoli seuraava' Jotta
taemmista asemista olisi toden tullen taistelujoukoille
omia ohjei- täysi hyöry. upseerientuli ne tuntea ja myös luottaa
niihin. Suunnittelu-upseerien oli selostettava heille ase-
"Näkökohtia mien luonne ja yksittäiset rakenteetkin ja niiden ominai-
myös kertomaan
j a
omat kokemuksensa.
Tämän käskyn mukaisesti yhtymissä ruvettiin tutustut-
tamaan joukkojen upseereita taempiin asemiin Esimerk-
ja kinä mainittakoon, että Maaselän Ryhma jakoi alaisil-
leen divisioonille selostuksenasemiensavalmiusasteesta'
'Tietoja tästä tulee antaa joukko-osastojen päällystölle
heitä koskevilta osilta . . . Kuitenkaan yhtymän portaasta
jäljennöksiä peitepiirroksesta eikä selos-
 403
tuksestaantaa .. ." Samallaluvattiin järjestää tutustu- tuskarttoina.
mistilaisuuksiaKarhumäkeen,kunhäneräitäkestolaittei- Vaikkakin linnoitusosaston teknikkotasoisetkartoitta-
ta saataisiinvalmiiksi. jat olivat hyvinkin päteviävarsinaiseen tehtäväänsä, työ-
Ilmeisestitutustuttamistaei kuitenkaanjärjestettyriit- kohteidenkartoittamiseen,he eivät kyenneettarkoituk-
tävän tehokkaasti,koskaHanell palasiuudestaanasiaan senmukaisesti käyttämäänhyväksi topografiensuorittä-
5.12.42."Tarkastusmatkoillaniolen saanut sen kuvan, mia runkomittauksia.mikä olisi ollut välttämätöntälin-
etteivätjoukot ole kaikkiallaperehtyneettaempiinlaittei- noituslaitteidensiirtämiseksikartoille.
siin eivätkäole tietoisiasiitä, että panssarikupuihin kuu- Lukkarin ehdotustoteutettiin nopeastija 1.1O.42al-
luvaa vara-aseistusta, Degtjarjev-pikakiväärejä on aikoi- kaen perustettiinlinnoitusosaston suunnittelutoimistoon
naanlähetettyryhmille . . ." Näinollenei ollut suoritettu kartoitusjaosto,jonka päälliköksi tuli insinöörikapteeni
ammuntoja,vaikka siihenolisi ollut mahdollisuus.Koska Närvänen.Pian kuitenkin kartoitusjaostoliitettiin maan-
Hanell tunsi yastuunsataemmistaasemistaja siitä että lunastustoimistoon, jolloin sekätyövoimaaettä välineis-
joukot olisivat niihin tutustuneet,hän pyysi ryhmiä il- töä voitiin käyttää taloudellisemrnin.Kartoitusjaoston
moittamaan,paljonko niillä oli valmiita kupurakenteita tehtävät linnoittamisensuunnittelussa jäivät silti ennal-
ja kuinkamonestaoli suoritettukoeammuntoja.Esimerk- leen.
kinä selostetaan KannaksenRyhmänvastaus.Pesäkkeitä Järjestelmäpysyi tällaisenaanaina 25.2.44asti,jolloin
oli täysin valmiina 25 ja rakenteilla 82. Kupuja oli kartoitustoiminnanjohtaja, kapteeniNärvänen,määrät-
asennettu52 kpl. Ammuntoja oli suoritettukahdeksasta tiin aseteitsemaastosuunnittelun tarkastajan alaiseksi,
pesäkkeestä ja tarkoitus oli järjestääniitä lisää sopivien jäädenkuitenkinedelleenmaanlunastustoimistoon.
pesäkkeidenvalmistuttua.Läheskäänkaikista ei voinut Varsin kiireelliseksinousi Salpalinjan karttakysymys
ampuasiviiliasutuksen takia. "Taistelujoukkojenpäällys- kesällä 1944. Asemastaei ollut käytettävissäsellaista
tö on ajoittain käynyt tutustumassarakenteilla oleviin karttamateriaalia,jota olisi voitu jakaa joukoille, jos
laitteisiinja keüan on asemassa järjestettytaisteluharjoi-kysymykseenolisi tullut äsemannopeamiehittäminen.
tus,. Tammikuun alkupuolellaoli tarkoitusaloittaamie- Niinpä ryhdyttiinkin valmistamaantopografikartoista
histön koulutusja aseidentarkistussuuremmassa mitta- 1 :20 000 sinimustasuurennoksia 1 : 10 000. Saimaan
kaavassa. pohjoispuolisiltaalueiltajouduttiin käyttämäänheikom-
paakinkartta-aineistoa, mm. il makuvia.
Suunnittelu-upseeritmäärättiin pitämään ns. kanta-
kartoittajat kiinnittivät mittaa-
K a r t o i l u s t o i mi n t a laitteet. He myös merkitsivät viikoittain
Vastaavanlaiset kartoituksetsuo-
Valirauhanaikainen Jänisjokilinjalla.
lepanossa.Kun taempien kantakarttaapidettiin linnoituso-
alkoi, tarvitsivat suunnittelu-upseerit sastossa.Linnoitusrakennuspiireissä oli omalta alueel-
kennettavienlaitteiden taan kuultopapedlle painettu kantakartta ja siitä oli
aikaisiakartoittajia saatiinkinkerätyksinäihin tehtäviin, varauduttu ottamaan valojäljennöksiäjaettavaksi jou-
mutta työn johtaminenkeskitettiinvastasyksyllä 1942. koille kiireellisenmiehityksensattuessa.
AunuksenRyhmän linnoitustoimistonpäällikkö, majuri Linnoitusrakennuspiirit tekivät työvaiheilmoitukset
Lukkari, teki 2.9.42esityksen,että insinöörikapteeniU. kahdestikuukaudessa ja suunnittelu-upseerin oli ne tar-
Närvänen,joka oli johtanut toimintaavälirauhanaikana, kastettava.Ilmoitustenlaatimisessa ja perille toimittami-
siirrettäisiin Topografipataljoonastatakaisin linnoituso- sessapiirit käyttivät linnoitusosaston asettamiakuriiriup-
sastoon. seereita.- Linnoitusosasto puolestaanpiti operatiivisen
Itä-Karjalassaoli varsin sekalaistakarttamateriaalia osastonlinnoittamistilanteen tasalla.
käytettäyissä.Topografipataljoona suoritti siellä nyt laa- Kartoitustoiminnanjohtaja teki 20.9.44linnoitusosas-
jaa kartoitustoimintaa.Yhteistoimintatopografienkans- tolle esityksenSalpalinjanuudeksikartoitukseksimitta-
sa saatiin erinomaisenhyväksi,niin että he luovuttivat kaavaan1 : l0 000 ilmakuvauksenpohjalta,jolloin olisi
käytettäväksijo valmistusvaiheen aikaisetns.kenttälevyt päästy irti karttasuurennoksista aiheutuvistahaitoista.
l:10000, joita voitiin käyttää puolustusasemien linnoi- T ä t äe h d o t u s teai k u i r e n k a aenh d i t r vr n r e r r t r e a
XXVIII LUKU

TEKNILLINEN KEHITYS

Betonirakenteet

Kun hyökkäysoperaatioiden jälkeen linnoittaminentaas laitteet mätänevät jo muutaman vuoden kuluttua ja

alkoi, tehtiin aluksi vain puurakenteita.Ennen pitkää näihin uhrattu työ ja rakennusaineet ovat silloin menneet
ruvettiin jo taryitsemaanbetonisiakin.Yhtenä syynäoli, hukkaan.on Lin.os.suunnitellut rakennettavaksi kenttä-
että tiettyihin paikkoihinpidettiin tarkoituksenmukaise- laitteita betonista,jolloin rakenteetkäytännöllisesti kat-
na saada lujempia laitteita kuin puuta käyttäen oli soenkestävätrajattomanajan. Koska kuljetusvaikeudet
mahdollista.Toinen syy oli, että monin paikoin,esimer- eivät salli käyttäävarsinaisiakestolaitteita. . . on betoni
kiksi Karjalan kannaksella,puutavaraaei ollut läheltä set kenttälaitteetsuunniteltuainoastaanyhtä kestäviksi
saatavissa ja kuljetuskalustosta, etenkinautoistaoli puu- kuin vastaavatpuurakenteet.)
tetta. "Mahdollisimmanlujan rakenteenaikaansaamiseksi ta-
Pyrkimyksenäoli saadataemmatkinasematnopeasti loudellisestiedullisirnmallatavallasuoritetaanbetonikor-
taisteluvalmiiksi.Kun välirauhanaikaisetkeveimmätkin sujenulkoseinien,katonja lattian mitoittaminenkutakin
laitteet, Muokan korsut, vaativat melkoisenmäärän yksityistä korsua varten erikseen,tarkasti huomioonot-
betonia,siis työtä ja kuljetuksia,suunniteltiinlinnoituso- taen paikallisetolosuhteet."Tätä tarkoitustavarten laa-
sastossa alkul,uodesta1942vieläkinkeveämpiärakentei- dittiin linnoitusosastossa mitoitusohjeet,jotka jaettiin
ta. Yleisesikunnan päällikkö ^ntoi 9.5.42 määräykset 7.5.42.Näiden mukaansuunnittelu-upseerin oli määrät-
näille asetettavista vaatimuksista:
- "V luokka.Osumankestävä ase-,tj-, miehistö-tai muu V luokka, kupu malli 42.
Kuva 170.Konekivddrikupupesdke,
korsu.(Tämänluokan
tyisiä kevyitä ammukia, lujuudesta
riippuen voi rakenneolla joPa yksityisen15 crn am-
muksenkestävä).
- VI luokka. Sirpaleita kestävärakenne(komerotms.
Suojaa kranaattiensirpaleilta, pienoisheittimenam-
muksiltaja kiväärikaliiperisten aseidentulelta).'
Luokkiin I-IV kuuluvien laitteiden lujuusvaatimuksia ei
muutettu. V luokan rakenteisiin luettiin kuuluviksi
>puusta,maastaja kivistä tehdyt kenttäkorsu1", joiden
kattorakennetäytti tietyt vaatimukset. Lisäksi tähän
luokkaankuuluivat vastaavan lujuuden omaavat betoni-
korsutja -pesäkkeet(kuvat 170ja 171ovat vain esimerk-
kejä). Joskin nämä rakenteet tulivat "toistaiseksi.. .
A-A
olemaanhallitsevia,,ne oli hyvin naamioitavaja sijoitet-
tavasuojaisiinpuolustusaseman kohtiin.
VI luokan rakenteet,(esimerkiksikuva 172) sirpaleen-
kestävät,olivat tarkoitetut vain puolustusaseman täyden-
ja
nykseksi antamaanasemallesyvyyttä sekä vaihtoase-
miksi konetuliaseille.
Linnoitusosasto perusteli keveitä betonirakenteita
11.3.42mm. seuraavasti.nKoskapuurakenteisetkenttä-
 405

tävä korsun rakennepaksuudet."Operatiivinen johto hiekkakerros,jonka tarkoituksenaoli estäänegatiivisen

määrittelee,minkä kestävyysluokanmukaan rakenteet kraaterinsyntyminensisärakenteen kattoon.Tämänpääl-
kullakin puolustusvyöhykkeellä tai sen osallaon raken- lä oli suojalaatta,josta alin kolmasosaeli kantavakerros
nettava. Paikallistenolosuhteidenmukaan voi maasto- oli teräsbetonia ja loput kaksikolmannesta lohkarekivibe-
suunnittelijakuitenkinyksityistapauksessa mitoittaa kor- tonia. Täysin upotetussaavolouhoskorsussa suojalaatta
sun tai senosanmyöskin järeämmin tai kerryemmin ." tehtiin niin laajaksi, että se nojasi kallioon. Osittain
Mitoitus suoritettiinsiten,että ensinmääritettiin maan- upotetussaja maaperustaisessa korsussaoli suojalevyn
pinnan kaltevuuskorsun etuseinänkohdalla.Täten saa- ympärillä kivivaippaja korsun etupuolellasekä sivuilla
tiin selville millaisensuojanmaastotarjosi. Mittataulu- lisäksisuojamuuri.Näidentehtävänäoli estääammuksen
kosta luettiin sitten kussakinluokassataryittava suudn tunkeutuminenniin lähellekorsua,että räjähdyssaattaisi
rakennepaksuus (kuva 173).Jos korsu oli takarinteessä, tuhotasisärakenteen. Suojalevykorsuja käytettiinlähinnä
riitti tietenkin ohuempisuojapaksuus kuin eturinteessä. majoituskorsuina, sillä kupujen sovittaminen tuotti vai'
Sitten arvioitiin maastossa ja karttaa käyttäenmissä keuksia. Se saattoi tulla kysymykseen vain korsun takao-
kulmassa(d) vihollisentykistötuli saattoikohdistuakor- saan, jolloin rakenne siltä kohtaatuli monoliittiseksi
suun.Tästä ilmeni, mikä oli ammuksenvaarallisinhori- Rakenteeltaanbetonikorsutsiis voitiin ryhmittää seu-
sontaalinentulokulma kuhunkin rakenneosaan nähden. raavasti:
Ohjeeseenkuuluvastanomogrammistasaatiin vastaaYa - suojalevyrakenteet ja
rakennepaksuus. Suunnittelijanoli merkittävämittaluvut - rnassiivisetrakenteet,jotka puolestaanolivat joko
rakentajalleannettavaanpiirustukseen. homogenisiateräsbetonirakenteita tai yhdistettyjäte'
Jo välirauhanaikanaoli ruvettu käyttämäänlohkareki- ja
räsbetoni- lohkarekivirakenteita.
vibetonia,mutta lähinnävain kattorakenteena (sivu 256). Kaikki nämätyypit saattoivatolla joko maa-tai kalliope-
Kesällä 1942 kehitettiin kuvan 174 mukainenrakenne, rustaisia,jälkimmäiset Yielä kokonaantai vain osittain
jossalohkarekivikerrosoli ulotettu myös korsunseiniin. upotettuja,jopa pelkästäänkalliopohjanpäällerakennet-
Alkuvuodestai944 suunniteltiinns. suojalevyrakenteet tuja.
(kuva 175). Sisirnpänäoli varsinainenkorsu, joka oli Linnoitusosaston viimeisetnBetonityöohjeet,annettiin
ohutseinäinen teräsbetonirakenne, luokastariippuenpak- 1.3.44ja niiden mukaanbetonilaadutluokiteltiin seuraa-
suudetvaihtelivat20-30 cm. Tämän päällä oli 10 cm:n vantaulukonmukaisesti.

Kuva 171-Tulenjohtokorsu,V luokka, uhystyskupu malli 41.

B_B

? ' 1 ' 1 ' ? ' ?'

 B+l

I
B
0 2 4m
I I I

Kuva 172.Tulenjohtopesdke,
VI luokka.

Kuva 173. Betonikorsujen mitoitustaulukko.

 40'7

/48nNP/NrA

nbs (tnnuÄu, oLxtqqno t.m.s.

I
RnufiaEfoNtA )

betonikorsu.
Kuva 174.Iöred lohkarekivirakenteinen

ja jossakin määrin epämukavamajoitus, suunniteltiin

alkur.uodesta 1944kuvan 176mukainenholvikorsu.Tar-
köitulßena oli tehdä tälle tyypille sarjamuotit kuten
IB-korsuille,rnutta tämä suunnitelmajäi kesken,joten se
vähäinenmäärä,mitä holvikorsujarakennettiin,valettiin
Booo 400 I-IV luokan rakenteissa ja tun- paikalla tehtyyn laudoitulßeen.Linnoitusosasto kirjoitti
nelienyhteydessä olevissaavolou- yhtymille 8.3.44seuraavaa."Holvikorsuja,jotka majoi-
täydellisesti nykyisetvaati-
B,," ja joita voidaan käyLl^ä112
käytävienpaineseinissä joukkueen korsuinakin panemalla majoitustiheysyhtä
8,, 300 VI luokan rakenteissa, tunneleit- suureksikuin betonikuvuissa ja vanhanmallisissa V luo-
ten ulkoseinissäsekä imubetoni- kan korsuissa,rakennetaanbetonikupujenohella niin
laitteissa(B3ooi) paljon kuin taktilliset suunnitelmätedellyttävätja raken-
Tunneliensisälläolevissabetoni- tamismahdollisuudet [kuljetusvälineet ja työvoima]salli-
rakenteissa vat. Holvikorsujenkiveäminen jätetään yleensämyöhem-
min suoritettavaksi.. . Tarvittaessavoidaan. . . holvikor-
sut . . . vahvistaakiveykselläraskaitakinammuksiakestä-
Betoninnotkeusasteet määrättiinseuraaviksi: viksi.uIlman kiveystäkinniidenlaskettiinkestävänyksit-
- imubetoni 1,5VB' täisiä 150mm:n ammustenosumia.Korsujavoitiin tarvit-
- sullobetoni 3,5VB' taessayhdistäätoisiinsa,jolloin saatiinvarsinkinkomen-
- tärybetoni 7,0VB" tokorsuiksisopiviaratkaisuja.
Sementtiäoli käytettävä mahdollisimman taloudellisesti Holvikorsuoli tarkoitettu erityisestiKarjalan kannak-
ja suurin sementtimääräoli 450 kg/m'. Kuitenkin sallit- selleja linnoitusosasto kirjoittikin asiasta3.4.44seuraa-
tiin VI luokan laitteissa käyttää betonia B,,0,jos valu vaa. Betonisina kenttäkorsuina oli käytettäYäensisijaises-
suoritettiinV luokanrakenteiden valun yhteydessä. ti pallokorsuja ja holvikorsuja' Vanhanmallisiav luokan
Välirauhanaikaisetkokeilutelementtirakenteisten hol- korsuja sai rakentaa vain poikkeustapauksissa. Koska
yikorsujenkehittämiseksieivät olleetjohtaneettyydyttä- Kannaksellaoli rnelkoinenmääräsellaisiakorsuja,joista
vain
vääntulokseenjane keskeytyivätsodanpuhjettua.Koska puuttui suojakiveys,joten ne itse asiassaolivat
imubetonikorsuillaeli pallokorsuilla oli haittana ahtaus sirDaleenkestäviä, kehotettiin niitä vahvistamaan
408

Kuva 175. Pe astepiiÜossuojalevyrakenteesta.

- kiveykselläaikaisemmanohjeenmukaan,mikäli kiviä
oli saatavana.
- valetullasuojalevyllätaikka
- tukeillakin, hätätilassa,jos ei kiveystätai suojalevyä
saataisilähiaikoinarakennetuksi.nuhkaavassatapauk-
sessaei tietenkäänedesmetsiensäästäminen paikallisen
väestöntarpeisiinsaa estääpuun käyttöä.n
Linnoitusosastossa laadittiin kevääIlä 1944 taulukot,
jotka osoittivateri korsutyyppiensuhteellisetkustannuk-
set ja samallamyös likimäärin niiden vaatimat työmää-
rät. Taulukot oli tehty maaperustaisiakorsuja varten,
ne eivät siis pitäneetpaikkaan-
sa.Taulukoiden päivätyssälähetekirjelmässä pai-
notettiin, että ei kannata rakentaaesimerkiksiryhmän
korsuaII luokkaan,kun samallahinnalla miestäkohden
saadaanpuolenjoukkueenkorsukinja että puolenjouk-
kueenkorsu IV luokassatulee halvemmaksikuin kaksi
ryhmänholvikorsua.

Taulukko 1. Kokonaiskust annustensuhdeI uvut.

Ku.ra176.Holvikorsu.
 409
Taulukko 2. Suhteelliset kustannukset miestil kohden maksuamenetelmänkäytöstäei vaadittu.
VarsinaisetvalukokeilutsuodtettiinAhijärvellä Karja-
Majoitustila lan kannaksella.Monien yritystenjälkeen valut saatiin
Suojalevykorsu Holvi IB-pallo-
onnistumaanmarraskuussa1942 ja 3.1.43 suoritettiin
I l k II IK III IK Mk korsu
koeammunnatkolmeen korsuun. Näistä oli yksi koko-
mä tNa\\s-
Ryhmä 6 0 I 4 2 1 3 0 12 naan ilman raudoitusta,toisessaoli yksi verkko sekä
lisäksi sisäpinnassa tiheäsilmäinenverkko negatiivisen
ijout<kue
Puolijoukkue
l\|{54 4 0l 2 el
kue
Joukkue lxl 39 2 8 t 2 0 kraaterin estämiseksi. Kolmannessakorsussaoli 3 yerk-
koa: ulkopinnassa,keskelläja sisäpinnassa sekä myös
Taloudellisen kannattayuuden vlära
sisimpänä tiheäsilmäinen verkko.
Koeammunnassa raudoittamattomasta korsustalohkesi
suuret kappaleet,heikosti raudoitettu pysyi paremmin
Pallokorsut koossaja kolmaskesti erinomaisesti. Hanell kuvasitulok-
Jo aikaisemminon mainittu, että keväällä 1940 saatiin sra.25.L43 AunuksenRyhmänkomentajalleseuraavasti.
Amerikasta tieto imubetonimenetelmällä tehdyistä pal- "Kupuja arnmuttiin45 mm pst-tykilläja 76,2 mm pitkä-
lonmuotoisistasuojahuoneista,joita siellä oli ruvettu putkisellakenttätykillä.Kupujenvastustuskyky oli erino-
käyttämään väestönsuojina.Tiedon välitti Suomeen mainen,erityisestijohtuen edullisestamuodosta,mutta
Amerikassa oleskelevaentinen suomalainenmeriväen betoninäytti myöskinolevankorkeintaluokkaa.Paraisis-
luutnantti H. Ramo. Pääesikunnan pioneeriosasto tilasi- sa on tutkittu tätä betoniaja havaittuse erittäin lujaksi.
kin sarjan valamiseentarvittavia muotteja, mutta ne Kupuihin ammuttiin useitakymmeniälaukauksia,mutta
saapuivatmaahanniin myöhään,ettei välirauhanaikana vain yksi 76,2 mm panssariammus läpäisikuvun;kuiten-
päästy menetelmääkokeilemaan.Kun lähetys keväällä kin oli samaanpaikkaanjo aikaisemminammuttu45 mm
1.942löytyl Petsamosta, siitä puuttuivat ulkomuotit,jäl- ammuksella.Erityisestion huomattava,että nämäkuvut
jellä olivat ainoastaansisämuotteinatoimivat 10 kumi- olivat aivan paljaita, ilman mitään kiviverhoustatai
palloa. Myöskin ulkomuottienpiirustuksetolivat hävin- maapeitettä". - Normaaliraudoitukseksivakiintui I
neet. verkko betonin keskellä.Verkot tehtiin osina erityisen
Kevättalvella1942 linnoitusosasto ryhtyi kokeilemaan muotin päällä, joten työmaalla taruitsi vain sijoittaa
pallokorsujentekemistä.Ohjeenaoli aluksi vain Ramon paikoilleen osatja kiinnittäänetoisiinsa.
kuvausnäkemästään. "Maahankaivetaanensintarpeeksi Jatkokokeet menetelmän kehittämiseksi suoritettiin
iso kuoppa,jonka tulee vastata
Kuoppaan süoitetaan sitten kumivormu,
Pallo- eli imubetonikorsunkaavioDürros.
myöhemmintäytettynä
(kumivormun suojaamiseksi
kangasta).Kun pallo
taakseni)4 naulaa,niin
. . . (Sitten) valetaanpallonja ulkovormujenväliin beto-
niseos. . . Kun valaminenon loppuunsuoritettukäänne-
tään päällevaakkumin. 1/2 tai I tunniksi,jonka jälkeen
vormut poistetaan.. . Työ ... kestää5 mieheltäynnä
betoninsekoittajilta\. 4 6 5 tuntia. Kun nyt näin valmis-
tunut korsu saaseistäulkoilmassan. 12-16 tuntia, niin
kestääse 75 nm. kanuunantäysiosuman.. . Sisääntu-
loaukko kaivetaankorsun reunan alitse. - Sisävormun
läpimitta on l0 jalkaa ja teräslevystävalmistetunulko-
vormun sisäläpimittaon muistaakseni14 jalkaa, joten
korsunseinämänpaksuudeksitulee 2 jalkaa. Koskabeto-
ni on vaakkumikäsiteltyä,niin vastaa tämän 2 jalan
kestävyys3 jalkaa tavallista betonia."Tämän ohjeenja
Ramon ottaman kaitafilmin nojalla linnoitusosastossa
aloitettiin pallokorsunja senvalumenetelmän kehittämi-
nen. - Saadutpallot oli pitänyt maksaa,mutta lisenssi-
410

|
w
r^\ | I
. '
|

Kuva178.Pallokotsutyömaa.

AunuksessaPSSJinjalla vielä betonilattiaja sisäänkäynti'

oli siirretty linnoitusrakennuspataljoonan
luutnantti K. Helminen,
nut kokeilujenkäytännöllisestätoimeenpanosta.
mäisenäsarjanavalettiin 10 korsua,joista 3 sijoitettiin
niin, että niitä voitiin ampua120ja 150mm:n haupitseil-
la 250-400 m:n matkalta. Koeammunnoissa todettiin
niiden kestävänsellaisinaan122mm:n haupitsintulta ja
etupuolelleasetetullakiveyksellävahvistettuna150-155
mm:nhaupitsinammuksia.
Ahijärvenkorsuissaoli sisämuottinaolevapallo sijoitet-
tu suoraanmaatavasten,jolloin korsunsisätilajäi hyvin
matalaki. Sammatuksessa pantiin pohjalle ensin noin
rnetrin korkuinenlieriö sisämuotiksija pallo sovitettiin
sen varaan. Alaosan ulkomuottina oli kaivettu maa'
Korsun sisätila tuli täten edullisemmaksisekä muodol-
taan että korkeudeltaan.Sisääntuloaukkotehtiin va$i-
naiseenbetoniosaan panemallamuottiin vastaavankokoi-
nen puulaatikko, joten ei tarvinnut kaivaa käytävää
seinänalitse.
teräsovia,oli pakko käyttää
yhteyshautakatettunakorsun
sirpaleiltaja räjähdyspai-
neelta.
Korsuun rakennettiinpuinen rnakuulava8-9 miestä
varten.Lämmittämistä vartensiihensijoitettiinkamina'
Valuun asetettiinmuotti sekäkaminaaettä sensavutor-
veavarten.
Aluksi oli sisämuottisijoitettu täysin ulkomuotinkes-
kelle,mutta pian seruvettiin asettamaanhiemanepäkes-
keisestisiten, että korsunvihollisenpuoleinen seinätuli
paksummaksi kuin takaseinä.
Helminen kehitti korsujensarjatuotantoavarten 6-7
tela-alustallesijoitetun kaluston,johon kuului mm' 2
betoninsekoitintasekäyhdistetty imu- ja painekoneisto'
Kalustoon kuului myös 2 traktoria' 5-7 tonnin ja 3
tonnin.Niitä käytettiin sekäkalustonsiirtoihinettä kuop-
pien kaivamiseen; viimeistelyoli tosintehtäYäkäsityÖnä'
Varsinaiseen korsuuntaryittiin 20 rn3betoniaja senvalu

vei aikaa noin I l2 trrrIia.. Imuvaihe kesti 2 tuntia, jonka
jälkeen poistettiin ensin sisämuottija pian sen jälkeen
ulkomuotti. Kalustolla saatiin valetuksi 2 jopa 3 korsua
vuorokaudessa.Lisävaiuihin - lattiaan ja käytävään -
tarvittiin 3 -4 mr betonia.
Kun kshitystyöoli saatupäätökseen,koulutettiin Sam-
matuksessaeri rintamasuuntien rakennusmestareita me-
netelmän käyttöön ja valmistettiin lisää muotteja ja
valukalustoja. Myös sisämuotteina käytettäviä kumipal-
loja tehtiin kotimaassa Savion kumitehtaalla.
Koneistoja hankittiin kaikkiaan 4, joista 3 oli toimin-
nassa Karjalan kannaksella ja 1 Aunuksessa.Ennen
suurhyökkäystä niilla ehdittiin valaa yli 600 korsua.
Kaikki koneistotsaatiin pelastetuiksi,mutta osittain pa-
hoin vaurioituneina. Ne voitiin kuitenkin kaikki korjata
ja Salpalinjaankin ehdittiin valaa yli 160 korsua. Pahin.r-
maksi vaikeudeksiosoittautui tahän aikaan autojen ja
traktoreiden puute. Hanell kirjoitti päämajan huoho-
osastolle1 1.9.44pyytäen "tietoa, onko mitään mahdolli-
suutta saadalisää traktoreita ja autoja, jotta voisi pitää
nyt käytettävissäolevat aggregaatit käynnissäja onko
Ku|a 179.Pallokorsunvalu on pdAttynyt.
, 1 1l
syytä hankkia lisää aggregaatte.ja. Kysymys siis on siitä,
voidaankokatsoa,että tilanne on niin kireä, ettei 1 1/2
traktorin ja 7 auton vuoksi kannata säästää200-300
miehen suorittamaa työtä. Vielä on huomattava, ettei
hirsikorsujakaanvoida rakentaailman kuljetuksia,Joten
tällöinkin tarvitaan autoja., Mainittu säästö tarkoitti
yhden koneistonvuorokautistatyön säästöäirerrattaessa
IB-korsujenja tavallistenhirsikorsujenrakentamista.
Myöhemmin ruvettiin varsinaisen korsun yhte-vteen
lisäämäänmuitakin rakenteita,jolloin perusidea - no-
peasti paljon korsuja - hämäftyi. Hanell puuttui asiaan
jo 12.3.43. Hän kirjoitti mm.; oAnnoin paikan päällä
määräyksen,ettei IB-korsuihin tehdä ulokkeita sisään-
käyntiä varten .. . jorta . . . päästäisiin suunniteltuun
massatuotantoon'. Imubetonikorsun edullisuutta kuvaa
Osasto4/VI AKE:n laskelma5.6.44,jolloin sarjatuotan-
to oli jo ollut jonkin aikaa käynnissä.Perustyyppimaksoi
86 532,- markkaa, kun samaan aikaan betoninen V
luokan tulenjohtokorsumaksoi 35i 071.- markkaa.josta
tosin tulenjohtoküvun hinta oli 60000,-. Molemmat
korsut olivat ilman suojakiveystä.
,.'.
4r2
linnoitusosaston tehtäväksiselvittääkuputilanteenja sen
Kiveys amrnuksenestämiseksitunkeutumastakorsun
kuin senvalaminen, "mitä mahdollisiauusiatyyppejäon suunniteltu"'
alle oli työnä samaasuuruusluokkaa
ja tämäkin edellyttäenettä kiveä helpostisaatavissa'
oli Kupujen tuotantoajatkettiin Karhulassaja Wärtsiläs-
Myös kokeiltiin etuseinänulottamistanormaaliasyvem- sä, mutta Vuoksenniskanmukaan tuleminenperuuntul'
mälle. Korsun massaoli kuitenkin niin pieni, että riittä- Esimerkkinäteollisuudenvaikeuksistatuohonaikaanvol-
sopivastl daan esittää sotatalousosaston kirje linnoitusosastolle
vän suuri ammus.jos se pääsilunkeutumaan
korsunalle, saattoikeikauttaasenkumoon. 11.9.41."Karhula Oy:n ilmoituksenmukaan voidaan
Korsun viereenrakennettiinavoasemiatuliaseita Yar- sielläryhtyä valmistamaankk-kupuja,mutta käytettävis-
ten,jolloin setoimi miehistönsuojapaikkana' Varsinaista sä olevantyövoimanvähyydentähdentulee k o valmis-
tuliasemaa ei korsusta tullut, joskin kenraalimajuri tus jonkun verranhäiritsemäänmuita puolustuslaitoksen
SvenssoninehdotuksestarakennettiinSyvärille koekor- hankintoja . .. Siinä tapauksessa,että Karhula Oy:lle
sut, joista toisessaoli valussajo pantu betoniinmuotti voidaanvapauttaa4-5 teräsvalajaaja viilari asepalve-
konekiväärinampuma-aukkoavarten ja toisessaoli la- luksesta, saataisiin kk-kupujen valmistus järjestetyksi
muita puolustuslaitoksen hankintojahäiritsemättä'
keenjätetty aukko,joka peitettiin nostettavallateräsle-
Hankintojenkiireellisyysjärjestys määritelläänvastasen
vyllä. Kun tämä oli ylhäällä,saattoikonepistoolillatulit-
jälkeen kun Karhula Oy:n ehdotus... Iisätyövoimasta
taa lähimaastoaYmpäriinsä'
. . . on loppuunkäsitelty.'- Karhula jatkoi nyt kupujen
valamista15 kappaleenkuukausivauhtia
Toukokuunloppuun 1942 mennessäoli kupuja toimi-
Panssarikuvut tettu eri rintamille seuraavasti,mikä suurin piirtein
vastasivalmiina tai rakenteillaolevienasekorsujen mää-
Sodan alussaoti tehtaiden tuotantokapasiteettinouse- I ä ä :
massa275:eenkupuun kuukaudessa. Tehtyjen sopimus- - Karjalankannas 34 kPl
- Aunuksenkannas 44 kPl
ten mukaanoli tähänastistentuottajien,Karhulan (noin
- Maaselänkannas 6 kPl
130 kupua) ja Wärtsilän (20 kupua) Iisäksitulossamu-
Yhteensä E4kDl
kaan myös VuoksenniskaOy. Sen piti vuoden lopussa
olisi näin noussutyli Tuotantooli nyt saatunousemaan 30 kupuunkuukaudes-
valaa 125 kupua. Vuosituotanlo
ja
sa voitiin se tarvittaessa nostaa aina 60 kupuun' Kun
3000kuvun,mikä hyvin riitti tyydyttämääntarpeen' aikana olevan
läskettiin loppuvuoden
Kun kaikki rakentaminensodansyttyessäkeskeytyija täsiä vaiheessa
mihin sisältyivätmyös1o
jatkamisestakaanei ollut
pyysi operatiivistaosastoamää-
antoi 8.7.41materiaalitoimiston
puolestaanehdotti seuraavan
,raaka-ainetilanteen
denkin rautaosientuotannon
160kpl,yht. käytettävissä194kpl
sopimustenpuitteissa ' l84kpl
140kPl,
tuolloin lähes100miljoonaa - ' 26 kPl
Maaselänkannas 20 kPl,
1064erilaistakupua.Materiaalitoimistonselvitystenmu-
kaanoli mahdollistaperuuttaa695kuvuntilausja tällöin vfi
asiaa pidettiin ilmeisesti varsin tärkeänä,
vaDautuisiterästämuuhunkäyttöön 5736tonnia Peruu- Päämajassa
tustenrahallinenarvooli yli 60 milj. markkaa' koska se esiteltiin ylipäällikölle, joka hyväksyi jaon
Tilaustenperuuttamisesra aiheutuvia käytännön toimia 2.6.42.
ei vielä ollut ehditty suorittaa loppuun kun yleisesikun- Kupuja hankittiin satoja kappaleita.Tilasto 17 9 43
esimerkiksiosoittaa,että niitä oli varastoissaja tyÖmailla
nan päällikkönätoimiva kenraaliHanell tiedotti 25 7 41'
ja tehtailta tulossa 128 kpl Lokomo oli myös
että "Ylipäällikkö on . . . kehoittanutj atkamaankk-kupu- 470 kpl joskin oli
toimittajiin, suurin hankkija
tilausta,koskatuotantoon siksi hidasta,että todennäköi- liittynyt kupujen
sesti linnoitustöidenalettua ei enää valmistustaYoida Karhula.
järjestääyhtä nopeastikuin näitä laitteita taryittaisiin' ' Välirauhanajalta olivat olemassakevyt kk-kupuM/40
kk-kupu M/41. Alkuvuodesta1942 suunnt-
Mahdollisenuuden rajan linnoittamistasuunniteltaessa sekäraskas
lisäksi kevyt kk-kupu Ml42 (kuva 180)' joka
voitaneepitää varmana,että suhteellisensuuressamää- teltiin
5,1 tonnia,asettuirnolempienedellämainir
rässä tullaan käyttämään konekivääripanssarikupuja, painoltaan, suunmtel-
Näiden lisäksi linnoitusosastossa
koskaon osoittautunut,että tulielimet sillä tavalla saa- tujen väliin. josta ampua myös
kupua, olisi voitu
daan erittäin hyvin maastoutettua.. '" Hanell antoi tiin suurempaa

Küva180.Kevytkonekiyödrikupu
malli 42.
pst-kiväärilläja karkeakaliiperisella konekiväärillä.
laistakupuaei kuitenkaanruvettutekemään.
Kaikkien kupujen sovitus korsuun oli s€llainen,
ampuja tai tähystäjä oli toimiessaanvarsin
Kun hän sulki pohjaluukun,
teyttä ulospäinkuin
vussa näkökenttä oli vain noin 60" ja sekin yleensä
sivusuuntaan, oli tämä omiaanlisäämääneristyneisyyden
tunnetta. Tämän vuoksi suunniteltiinkin vuonna 1943
uudet kk-kuvut,joihin päästiinportaita myöienja jotka
näin ollen olivat takaa auki. Aluksi tehtiin vain pyöreä
kupu, mutta pian sitä laajennettiin niin, että siihen
mahtui ampujan lisäksi myös tähystäjä.Kaikkia näitä
tehtiin kevyt, keskiraskas ja raskasmalli. Kevein pyöreä
painoi4650kgja raskainkahdenmiehenkupu 13 100kg.
Kahdenmiehenkupuja oli sekävasemmalleettä oikealle
ampuvia,koska tähystäjänpaikan piti aina olla suojai-
semmallapuolella.Esimerkkinäovat kuvassä181 keski-
raskaskk-kupum/43 ja kevyt pyöreäkk-kupum/43.
Linnoitusosasto järjesti kk-kupujenkoeammunnan Kar-
jalan kannaksella12.-13.1.43ja ilmoitti tuloksista
413
20.6.43mm seuraavaa. "Uudenaikaisimpien suorasuun-
taustykkienammuksetovat kyllin tehokkaitaläpäistäk-
seenjopa 25-30 cm valuterästä. Erikoisesti. . . lontelo-
panosten]. . . räjähdysväikutus on niin suuri, ettei yleen-
sä voida käyttääkäänsellaisiavaluteräsrakenteita, jotka
kestäisivätniiden tehokkaimpiasuorasuuntausosumia."
Tämänvuoksiolikin knvut sijoitettavaniin, etteivättulisi
alttiiksi suora-ammuntatulelle ja myös sivustatulikuvut
oli suojattava suora-ammunnaltaasettamalla niiden
eteenetulinjassa kiviä, maata tai puuta ja taemmissa
asemissa betoniaja kiviä. Rintamatultaampuviakupuja
saisijoittaavain asemansyvyyteenja dntamätulitehtävät
oli hoidettava avoasemista.
Helpottamaantähystystärintamansuuntaanoli keveis-
säja keskiraskaissa kk-kuvuissam/43 lakiosassa tulpalla
suljettavareikä periskooppiavarten.Tätä oli jo välirau-
han aikana tilattu puolustuslaitoksen optilliselta laitok-
selta, mutta sitä saatiin jakoon vasta 1943 ja jaettiin
kokeiltavaksikaikille rintamille yhteensä14 kpl. Sodan
päättyessäsitä oli tekeillä 300 kpl, mutta vastapieni osa
oli saatujaetuksiSalpa-asemaan.
Tähystäjänsuojaamiseksi luodeiltaja sirpaleiltatehtiin
kk-kupujenm/43 tähystysrakoonsopivaheijastin.Sitä-
kin saatiinjakoonvain pieni määrä
Kaikkien konekiväärikupujenulkopuolellepiti raken-
taa avotähystysasema, josta oli kupuun yhteyspuheput-
kella. Tähystäjänsuojaamiseksi voitiin käyttää pyörivää
tähystyskilpeä, jonka paino oli vain 260 kg. Tätä ei
ehditty toimittaajoukoille kuin 30 kpl, vaikkakinsitä oli
se oli tarkoitettu tykistön
aikanaoli todettu,että konekiväärinäänie-
kuvunulkopuolelle,joten sellaiset
äänenyaimennustoimenpiteet kuin betonisissaasekam-
eivät olleet tarpeelliset.Kesällä 1944 ruvettiin
toimittamaan kupuihin ääneneristysmattoja,
aluksi vain pyöreisiin kk-kupuihin, mutta myöhemmin
kaikkiin muihinkin kupuihin. "Kuvun lakeen iskevien
luotien,sirpaleidenja pientenammustenäänivaikutusta
pienentäämatto ... tuntuvasti.Pehmeäpintaisena ja
äänenkaikumista estävänäse tekee kuvussaoleskelun
taistelunaikanamiellyttävämmäksi,mikä onkin sentär-
kein merkitys."Tämäkinhankintajäi vain alkuun.
Kun konekivääritnyt yleensäsijoitettiin kupuihin ja
siipimuurilla varustettu korsu tuli kysymykseenvain
poikkeustapauksissa, oli tärkeätäsaadamyösjoukot tot-
tumaan kupuihin. Koska normaaliakk-kupua ei voinut
suurenpainonsavuoksikuljettaa etulinjaan,missätotut-
tautuminentapahtui parhaitentodellisissaolosuhteissa,
tehtiin vuonna 1942 pieri määrä "harjoituskupuja"
m/42. Ne olivat vain sirpaleenkestäviä ja jokaiseenku-
Kuva I8 t. Keryt p))öretlkonekiväärikupumalli 43ja keskiraskasktnekivaarikupumalli 43'
puun tämä maalattiinkinsuurin kirjaimin vääränturvalli-
suudentunteen estämiseksi.Kun kupu painoi vain 1360
kg. sitä voitiin kuljettaa melko pitkälle etulinjan asemiin.
Esimerkkinä mainittakoon, että Aunuksen Ryhmä ilmoit-
ti 20.1.43 että V ja VI AK:n alueille oii etulinjaan
sijoitettu tai suunniteltu sijoitettavaksi yhteensä 26 yli 5
tonnin kupua ja 4 harjoituskupua."Yleensä näyttää kk.
kupujen ja myöskin tähystyskupujen sijoitusmahdolli-
suuksia etulinjassa olevan suhteellisenrunsaasti. Kun
kupujen kuljetukseen ja asennukseenosallistuvat taiste-
lujoukkojen ja linnoitusrakennusjoukkojen miehet tottu-
vat tällaiseen etulinjassa suoritettavaan tyÖhön, volta-
neen kupuja saada etulinjaan huomattavasti enemmän
kuin tähän mennessä on ehdotettu. Sotatoimiyhtymien
kuputilaukset osoittavat joukkojen kiinnostuksen niihin
jatkuvasti lisääntyneen."
Hanell piti kuitenkin tärkeänä, että kokemusten hank-
kimiseksi koetettaisiin saada etulinjaan sijoitetuksi joku-
nen raskaskin kupu. Tätä varten hän ehdotti 23.10.42
ryhmien komentajille, että sopivaan kohtaan etulinjaan
ensin rakennettaisiin pesäke kupua varten ja sitten kupu
siirrettäisiin erityisellä vaunulla kenttärataa myöten pe-
säkkeeseen. Vaunu jaisi sitten paikoilleenja sen taakse
Diti rakentaa pesäkkeen takaseinä. Ainakin Aunuksen
kannaksella rakennettiin joitakin tällaisia laitteita.
Luonnollista onkin, että kupuihin tottuminen vaatr

aikansaja että niistä oltiin myös eri mieltä. Eversti
Karikoski kirjoitti Kannaksenmatkansajälkeer' 28.5.42,
että kenraaliöhquist nkallistuiavonaisten, metsäänsijoi-
tettujen kk-asemienkannalleja piti talvisodankokemus-
ten perusteellapanssarikupujen ampumasektoria (n. 60')
liian pienenä. . ." Karikoski oli kuitenkin kuullut useita
päinvastaisiakin mielipiteitäja omastapuolestaanesitti,
että käyttö oli ratkaistavakussakintapauksessa erikseen
olosuhteiden mukaan.nTämänjoustavanperiaatteenmu-
kaisesti on asia ratkaistu myös Ylipäällikön hiljattain
(9.5.42)linnoitustöidenjohtajalleantamissaohjeissa.n
AunuksenRyhmän pioneerikomentaja, eversti Vainio
kirjoitti 12.3.43 keskustelleensaasiasta rykmentin ja
pataljoonankomentajienkanssaja nlausuivatmonetsel-
laisen epäilyksen,että miehet eivät taistelun aikana
mielelläänole kuvussa,koska se on sokea. . . Miesten
pelkoakuvun sokeuteennähdenvoidaanainakin pienen-
tää totuttautumisharjoituksissa ja järj estämälläkk.kuvun
ja
läheisyyteenavoasemia tähystysmahdollisuuksia entis-
tä runsaammin.n
Hanell kirjoitti 16.3.43ryhmien komentajille toden-
neensa,että lausunnotkuvuistaovat olleet,myönteisiäja
erinäisissätapauksissaerittäin positiivisian.Koska kui
tenkin esiintyimyösepäilyksiä,hän asetti"harkittavaksi,
olisiko kupujensovittamistanyt rakennettaviintaempiin
asemiin rajoitettava, ja olisiko pyrittävä korvaamaan
nämärakenteetavoasemilla.Olisi erittäin suotavaa,että
mahdollisimmannopeastivoisin saadatietää, miten tä-
hän kysymykseen suhtaudutaan. . ." Koskakupujenkes-
kihinta oli noin 100000,- markkaa
koiset määrät erikoisterästä,oli
arvoistaja ehkä myös säästöistä,
voitaisiin pienentää.
seksiHanell esitti kupujenhyvinä
den,vain 1/20 'ennen
keidenpanssariseinästä" ja niiden tarjoamansuojansekä
haittoina huononnäkyväisyyden,ahtaudenja eristynei-
syyden.Tuolloinhanei vielä ollut kupuja M/43, jotka
tässä suhteessaolivat paremmat. Lisäksi hän mainitsi
kupuun osuvienammustenaiheuttamienkovien täräh-
dystenvaikutuksensisälläolevaanmieheen.
Ryhmien komentajien vastaukset Hanellille olivat
myönteiset.Oeschkirjoitti olevansa"vakuuttunutmiehis-
sä nyt vallitsevanepäluulonkk.-kupuja vastaankatoa-
van", kunhan niihin totutaan. Ulkopuolelle sijoitettuja
avoasemia sekäpuheputkeakupuunhänpiti välttämättö-
minä. AunuksenRyhmän,taempiin asemiin. . . on syytä
sellaisiin paikkoihin, joissa kk.-kuvun käyttäminen on
edullista ja jotka täten saadaanvahvoiksi,edelleenkin
entiseentapaanrakentaakk.-kupupesäkkeitäo.
Ohquistin käsityskuvuista oli nyt ,ve aten edullinen
4t5
enkä katso olevansyytä rajoittaa niiden käyttöä". Hän
mainitsi eräässäkuvussaolleen tähystäjän pyörtyneen
tärähdyksestä vihollisentulittaessäsitä 45 mm:n tykillä,
mutta pysyväävammaahäneenei tullut. oTäysosuman
vihollinenvoi saadamihin laitteeseentahansaja puura-
kenteisenkenttävarustetunpesäkkeenollessakysymyk-
sessäon olemassa suurimahdollisuusettä ammustunkeu-
tuu kattorakenteenläpi, jolloin sekämiesettä asetuhou-
ruu.>
Myönteisistälausunnoista huolimattaHanell pyrki jos-
sain määrin jarruttamaan kupujen lisääntyvääkäyttöä.
Hän kirjoitti ryhmien komentajille8.9.43havainneensa
matkoillaan,että kupujenkäyttöäoli laajennettu,vaikka
hänjo keväälläoli siitä varoittanut.Suoritetutampuma-
kokeetolivat osoittaneet,että uusimmatsuorasuuntaus-
tykit tietyissäolosuhteissa pystyivätläpäisemään kuvun.
Jo pelkästääntämän seikanpitäisi rajoittaa kupulaittei-
den suunnittelua.,On muistettavaettä jos jossakinpai
kassaammuspystyisiläpäisemään kuvun,on perusteltuja
syitä olettaa että laajalla lohkolla miehet kieltäytyvät
menemästänäihinlaitteisiin.Josnyt kaikki tulipesäkkeet
ovatrakennetutkupupesäkkeiksi, niin ei enäätuliverkkoa
voidaaikaansaada. Tämänvuoksiolisi maastonja olosuh-
teittenmukaankäytettäyärinnanavoasemia.,Hän viitta-
si myös vaikeaankuljetuskysymykseen, olipä erään ra-
kennuspataljoonan alueella jouduttu rakentamaanyh-
teensä850 m järeätä laituria kupujensiirtämistävarten.
Toisessayhteydessähän totesi kupujen kuljettamisen
vaikeammaksi, kun tykistönraskaitakuorma-
tähäntarkoitukseen.
tapahtunutkehitysheijastuimyös
Alkuvuodesta 1944 suunniteltiin tä-
oli samallatavalla takaa avoin
182).
m/42 oli niin painava,että senvieminen
etulinjaanoli vain harvoinmahdollista.Joukotkuitenkin
kaipasivatjonkinlaisia panssarikilpiä,jotka olisivat niin
keveitä, että ne voitiin helposti kantaa etulinjaan.Esi-
merkkinä mainittakoon V AKE:n esitys 7.1.43, jossa
vaatimukseksiasetettiin,että paino sai olla 100-400 kg,
kestäväsirpaleitavastaan,sallii tähystyksenja ampumi-
sen kiväärillä. - Linnoitusosasto ilmoitti, ettei se pysty
toimittamaan teräslevykilpiä, mutta kehotti yhtymiä
hankkimaansellaisiapaikallisinresurssein.
Jo aikaisemminoli linnoitusosastossa ryhdytty suunnit-
telemaanpyörivää konekiväärikilpeä, jonka koekappale
tilattiin Karhulasta 10.12.42.Tämä tehtiin rautalevystä
hitsaamalla,mutta varsinainensarjavalmistustapahtui
valamalla,koskasopivaapanssariteräslevyä ei ollut saa-
tavana. Koekappalelähetettiin 26.5.43MaaselänRyh-
mälle kokeittavaksi.Vielä samanvuoden aikana kilpiä
416
Kuva 182.Tdhystyskupu,nalli 44.
toimitettiin rintamille keskimäärin3 kpl etulinjan divi-
sioonaakohden. Linnoitusosastokysyi 7.1.44 sotatoi-
rniyhtymien mielipiteitä kuvan 183 mukaisten kilpien
tarkoituksenmukaisuudesta. Sen suunnittelupedaatteita
ja ominaisuuksiaselostettiin
on avoin,jotta taistelumahdollisuudet
avoasemassakin. Se kestää
mutta ei panssadntorjunta-aseiden
kannatusrengas piti kiinnittää neliönmuotoiseen
hykseen,jolloin se voitiin sijoittaa
lupesäkkeeseen tahänsa.
erityiseensitä varten tehtyyn kehäasemaan, joka näkyy
kuvassakin.Luonnollisestikinkilpi oli hyvin maastoutet-
tava ja naamioitava.Joukkojentaholta tuli ehdotuksia
erityisenntakapanssarino saamiseksikilven avoimenta-
kaosansulkemiseksi. Tällaistasuunniteltiinkinlinnoituso-
sastossa,mutta seei ehtinytvalmiiksi.
Joukkojen lausunnotkilvestä olivat positiiviset,mitä
osoittaasekin,että AunuksenRyhmä tilasi sitäjo 8.2.44
yhteensä300 kpl. Erityisesti väijytysasemiinetulinjan
taaksesitä haluttiin samoinkuinvesistöjen,suurtensoi-
den jne. reunoille, missä harva miehitys vaati suuria
ampumasektoreita. LinnoitusosastossaIaskettiintarpeek-
si 5-6 kilpeä etulinjan pataljoonaakohden.Sitä tilattiin
500kplja ruvettiin toimittamaanjoukoillekeväällä1944.
Sitä ehdittiin kuitenkinsyksyynmennessä jakaa Yäin140
kol.
Kupujenaseet
Vuonna 1942 oli vielä käytettävä konekiväärikuvuissa
samojaaseitakuin välirauhanaikana.Parhaitensoveltui
tarkoitukseen venäläisissäpanssarivaunuissa käytetty
oli pallonivel.Tämän
voitiin kuvuista ampua
venäläiselläkevyellä
varten oli olemassaerikoisjalustat'
20 cm, oli tällöin suojaton,mutta
Viimeksi mainittu aseoli kuitenkin
Koskaoli selvää,että pääasiallisena aseenaoli käytettä-
vä kenttäärmeijankonekivääriäm/09, oli jo välirauhan
aikana suunnitteillatätä varten kupuun sopivajalusta.
Sen piirustukset valmistuivat kuitenkin vasta vuoden
1943 alussa.Sitä tilattiin kaikkiaan 1000 kpl Karhulan
konepajaltaja ensimmäiset valmistuivatkeväällä.
Kk-kupujalustam/42 oli varustettukorkeussuuntaus-
koneistolla,korkeus- ja sivurajoittimilla,maastokaarella
sekä ampuma-aukosta tulevilta sirpaleilta suojaavalla
kilvellä. Aseen kiinnittäminen jalustaan oli nopeataja
yksinkertaista.Vähäisinlisälaitteinsiihenvoitiin sijoittaa
muitakin aseita.Ammunnanaikana syntyvienruutikaa-
sujenleviämisenestämiseksi hylsyt menivätputkeamyö-
ten jalustan alapuolellaolevaanumpinaiseenlaatikkoon
Raittiin ilman saamiseksikupuun siihenjohti raitisilma-
putki ulkoilmastaja lisäksiampujavoi käyttääpuolinaa-
-T
Küea183. Pyötivd konekivöariki Ipi.
maria. Ilma tuli korsuntuulettimestakuten välirauhan
aikaisissakorsuissatai kupup€säkkeissä edtyisestäkäsi-
käyttöisestämatalapainetuulettimesta.
Koskakupujalustassa oli
keus-ja sivusuuntauslaitteistot, tarjosivat ne mahdolli-
suudensokkoammuntaan sekämyösepäsuoraan ammun-
taanja tulenjohtoon.Linnoitusosasto kiinnitti 4.3.44ope-
ratiivisenosastonhuomiotanimenomaanviimemainittui-
hin ominaisuuksiinja kysyi, oliko aiheellistaryhtyä hyö-
dyntämäänniitä. Operatiivisenosastonmielestäkannatti
kylläkin suunnatajalustat karttapohjoiseen, jolloin niita
voitiin käyttää apuna tähystyksessäja tulenjohdossa.
Epäsuoranammunnankouluttamistasensijaanei pidetty
tarpeellisena.
Kaikkiin kupuihin tuli varalle haarukkajalustaolkatu-
kineen.Siihenei kuulunut rajoittimia eikä maastokaarta.
Degtjarjev-pikakivääritja niiden pallolaakerit,joita oli
yhteensä160,annettiinvara-aseiksi Aunuksenkannaksel-
le. Kaikista kuvuistavoitiin ampuamyöskonepistoolilla.
Tähystyskuvuissa käytettäviksilinnoitusosasto oli teettä-
27 Suomenlinnoitlamisen
hisroria
4t'7
pistooliperän500 konepistooliavar-
Betonikorsujen konekiväärijalustat
Sitä mukaa kuin konekiväärikorsuja ja -pesäkkeitäval-
mistui, niihin taryittiin myös aseittenjalustat. Keväällä
1942näitäoli linnoitusosaston varastoissa176kpl. Suuri-
mittaisethankinnatoli pantukäyntiin välirauhanaikana,
mm. juuri ennenliikekannallepanoa niitä oli tilattu 250
kpl ja sodanalettuakinjalustojenja niiden osienhankin-
toja jatkettiin. Joukot olivat kuitenkin suunnitelle€tlait-
teita huomattavastienemmänkuin linnoitusosastolla oli
jalustoja,minkävuoksitämäpyysi11.4.42 operatiiviselta
osastoltalupaa irroittaa "Moskovanrauhanlinnoituslait-
teista jalustoja 100 kpl,,. Kaikkiaan niitä oli siellä 361
kpl.
Operatiivinenosastopyysi ensinkartan,johon oli mer-
418
kitty tiedot jalustojen sijoituksistaeri alueilla. 16.5.42 seen työvoimaaja koneita irti kiireellisempiintöihin.
annettiinlupaottaakäyttöönj alustojäseuraavasti: Linnoitusosasto suostuiesitykseen.
- "keskusvarastoissaolevat 34 kpl Tykkikysymystuli uudestaanajankohtaiseksi seuraava-
- Hankoniemeltä 35 kpl na keväänä. Hanell kirjoitti operatiiviselle osastolle
- pääasemasta Kuhmosta(ml) alkaenete- 30.5.42,etta käytettävissäoli 45 mm:n tykkejä 100 kpl.
lään järjestäänniin että lukumäärä tulee Tallaisia oti pyydettyvain 2 Aunuksenkannaksenlänsio-
täyteen 3 1 k p l saan ja I Karhumäkeen."Taistelujoukothaluaisivatkar-
Yhteensä 100 kpl keampikaliiperisia tykkejä, koska 45 m/m tykin teho
Linnoitusosaston oli ilmoitettava'suorittamistaan kk.- arvioidaan suhteellisenpieneksi."Linnoitusosasto toiyoi
jalustojenotoista(aika,paikkatai alueja lukumääräsekä kuitenkin pohjaa suunnittelutyölleen ja ehdotti tykkien
paljonko alueelleon oton jälkeen jalustoja jäänyt>. Li jakamistaseuraavasti:
säksikiinnitettiin,'Lin.Os:n huomiotauusienkk.jalusta- - Karjalankannakselle l0 kpl
hankintojentoimeenpanon tarpeellrsuuteeno. - Aunuksenkannakselle 30 kpl
- Maaselänkannakselle 10kpl
- varalle 50 kpl
Runkoaseistus Yhteensä 100 kpl

Sitä mukaa kuin konekivääripesäkkeitä valmistui taem- Perustelunaesitettiin,että varallaoleviinsisältyivätvan-

piin asemiin,tuli niiden aseistusajankohtaiseksi. Hanell halla puolustuslinjallaolevat 26 tykkiä, joita ei ollut
kirjoitti Ase-esikunnanpäällikölle 29.4.43,että "joukot tarkoitusottaa käyttöön,koskakireän työvoimatilanteen
yleensätarvitsevat kaikki määrävahvuuksien mukaiset vallitessakuluvanvuodenaikanatuskinkyettäisiinraken-
1.62 kk/O9:t, jotka on tarkoitettu myöskin kk.kupujen tamaan edes 50 tykkikorsua. Linnoitusosastosai tosin
varsinaisiksiaseiksi,tavallisiinetulinjankk.asemiin.Täl- 29-6.42luvanirroittaa nämä tykit korsuistaja keskittää
löin voi kk.kupupesäkkeiden taistelutehoja taisteluval- ne alueittainviiteenkorsuunaseidenhuollonja vartioin-
miuskin jäädä puutteelliseksi.'Jotta laitteista saataisiin nin helpottamiseksi.
täysi hyöty, niitä vartenolisi varattavaomat runkoaseet. Ylipäällikkö hyväksyiehdotuksentykkien jaoksi muu-
Tässävaiheessapesäkkeitäoli valmiina 78: lähiaikoina ten, paitsi että Karjalan kannaksellemäärättiin 20 tyk-
valmistuvia varten olisi AunuksenRyhmäjakoi osuutensasiten,että VI AK
konekivääriä.
10.3.44oli tuliverkon rungon muodostaviaasernia varsinaisestitarkoitettubetoni-
valmiina579ja vuoden mahdollisuudetnäiden rakentamiseen
tiin olevanvähintään1000.Pelkästäänkonekiväärikupu- kuitenkinoli merkitystävarsin-
ja tulisi olemaanehkä paikoissamissäraskaittenpanssarivaunu-
koon kuuluvaa laitetta kohti tulisi varata kaksi asetta, odotettavissa,kuten esimerkiksi
tarvittaisiinyhteensä rannoilla, suunniteltiinlin-
kin sisältyivätAunuksenkannakselleannetut Ryhmän pioneerikomentajan
jarjev-pikakivääriä. puinen tykkipesäke.Tällainen rakennettiin
Aseita toimitettiinkin puolustusasemiin ja konekivääri
PSS-asemaan ja koeammuntasuoritettiin 22.6.43.F.at'
09 lisäksiVT-asemaan annettiin50 it-konekivääriä. kaisuosoittautuitäysintarkoituksenmukaiseksi ja linnoi-
Salpa-asemaan varattiin kesälläI 944 Suomenlahden-tusosastotarjosi nyt tykkiä yhtymien käyttÖÖn.Sehän
Saimaan välille 235 konekivääriä. sopih1'vinesimerkiksi Syvärille.Aaniselle ja Laarokalle
ja sitä voitiin käyttää maihinnousuveneitten ja moottori
kelkkojensekäelävänvoimantorjuntaan.
Korsutykit Puupesäkkeen rakentaminenoli mahdollistajopa etu-
linjaankin, joskin tykki oli sloitettava sivustatuliase-
45 mm:npanssarintorjuntatykit maan,koskarintamatuliaseena se olisi helpostituhotta-
LinnoitustoimistonYaltion Tykkitehtaaltatilaamista45 vissa. Linnoitusrakennusjoukotvoivat vielä antaa
mm:n panssarintorjuntatykeistäsaatiin valmiiksi ja pai- apuaankinpesäkkeiden rakentamisessa.
koilleenasennetuiksiennen sodan alkamista vain 26 kpl. Edellä mainitussa koeammunnassa ilmeni tykissätiet-
pyysi
Taisteluvälineosasto 16.7.41lupaa toimituksen kes- tyjä rakenteellisia heikkouksia, minkä vuoksi linnoitus-
kevttämiseen.koska tehdasoli ehdottanuttätä saädak- osasto kiinnitti Ase-esikunnanhuomiota asiaan, esitti
 4t9
laajan koeammunnansuorittamista ja tarjosi seerySywärinniska hyväksyttiin.Hanell ehdotti nyt, että
apuaan. Taipaleentykeistä ainakin 2 saataisiinsijoittaa Karhu-
Yhtymät tilasivat 25.11.43mennessätykkejä mäkeen,jossa ne voitaisiin pannajäreisiin laitteisiin ja
vasti: jossane oleellisestilisäisivätasemientaisteluarvoa.,Tai-
- KannaksenRyhmä 24 kpl paleeseenei toistaiseksivoida rakentaajäreitä laitteita,
- AunuksenRyhmä 50 kpl koskasilloin asemienvalmistuminenkokonaisuudessaan
- MaaselänRyhmä 40 kpl huomattavastiviivästyisi."Tykkien sijoittaminenheikko-
- l4.Divisioona rakenteisiinV luokan korsuihinei ollut tarkoituksenmu-
122kpI kaista eivätkä ,tykkien panssaritlujuutensavuoksi ole
oikeassasuhteessalinnoituslaitteenlujuuteen".Ylipääl-
Linnoitusosastolla oli käytettävissäänkaikkiaan I 13 tyk- likkö suostuiesitykseenI 3.6.42,teknillisten asentamis-
kiä. Välirauhan aikaista tilausta oli kiirehditty Valtion seikkojenperusteella,.
Tykkitehtaaltaja toivottiin, että toinenkin50 kappaleen Kun loputkin 5 tykkiä saatiin kuntoon,operatiivinen
erä saataisiinvuodenloppuun mennessä.Lisäksi oli 13 osasto määräsi 11.2.44 neljä annettavaksiKannaksen
sotasaalistykkiä(45 mm). Nyt pyydettiin operatiivista Ryhmälleja yhdenMaaselänRyhmälle.Kaikkia tykkejä
osastoasuorittamaanjako. Tämä määräsi sen 8.12.43 ei kuitenkaanehditty sijoittaaKannakselle,joten Salpa-
seuraavaksi: Iinjaanjäi vielä 3. Loput l0 sotasaalistykkiä palautuivar
- KannaksenRyhmä 11kpl sekä13sotasaalistykkiä entiselleomistajalle.
- AunuksenRyhmä 35 kpl Varsinaisenkorsutykintarve oli tunnettujo ennensotia
- MaaselänRyhmä 18kpl - itse asiassajo Enckellinlinjaa rakennettaessa. Linnoi-
- l4.Divisioona 6 kol tusosastoa huolestuttijatkuvasti epäsuhdekorsunlujuu-
Yhteensä 70 kol sekä13sotasaalistvkkiä denja senaseistuksen vählläjL 7.4.42,"linnoitustoimin-
nan päästyänyt alkuun,, sepyysi tykistöosastolta tietoa,
Kaikkia näitä tykkejä ei kuitenkaan vielä ollut saatu milloin korsutykkejämahdollisestiolisi odotettavissa.-
süoitetuiksi,kun linnoitusosasto15-2.44esitti jakomää- Taisteluvälineosasto ilmoitti kotimaisiakorsutykkejäole-
rää pienennettäväksi ja 10.3.44seoli seuraava: vankäytettävissä vastakahdenvuodenkuluttua.
- KannaksenRyhrnä 1l kpl Linnoitusosastopalasi uudestaanasiaan8.1.43ja eh-
- AunuksenRvhmä että,ryhdyttäisiin perustavaalaa-
- MaaselänRyhmä tutkimustyöhönnykyaikaisenkorsutykinke-
- l4.Divisioona seuraavatvaatimukset:
- VarattuSalpa-asemaan tehoisaraskaimpiakinpanssarivaunuja vastaan;
Yhteensä eläväänvoimaannähden;

Osa tykeistäoli vieläkin viimeistelyvaiheessa, korsuunbetoninja panssarin

pa-asemaan ei 1.9.44rnennessä
Ensimmäisenkeran kuitenkin korsutykinominaisuudet
Muut korsutykit määritettiin virallisesti29.1.44,kut operatiivinenosasto
76,2 mm:n korsutykkejä,76Kl27 K, saatiinsotasaaliina kirjoitti asiastaAse-esikunnalle. "Olisi luotava kiinteitä
kaikkiaan13kpl. Näistä oli keväällä1942kunnostettuina taempia linjoja varten korsutykki,joka täyttäisi syvyy-
käytettävissä8. Tärnän kaliiperin korsutykkejäoli pyy- dessätoimivan pst.tykinvaatimukset.'Panssarinläpäisy-
detty eri suunnilleseuraavasti: kyvyntuli olla200m:llä 180-200mm ja 1000m:llä 120
- Vuoksen-Suvannon linjalle 54 kpl mm 60 asteeniskukulrnalla.Putken eliniäksivaadittiin
- Taipaleeseen 6 kpl vähintään 500-600 laukausta.Suuliekki ja -sa\-Lpiti
- Syvärinniskalle 4 kpl saada "äärimmäiseenminimiin". Sivusuuntaussektorin
- Karhumäkeen vaatimusoli 750-900 piirua. Tykkien tarve oli noin 100
68 kpl kpl ja niitä tultaisiin käyttämäänyksinomaanpanssarin-
torJuntaan.
Linnoitusosasto esitti 30.5.42atnett^vaksiSyvärinniskal- Saksastahankittiin sodanaikanapanssarintorjuntatyk-
le 4 ja Karhumäkeen4 kpl. Tykit voitaisiinkumrnassakin kejä 75 K/40, joita vartenlinnoitusosastossa suunniteltiin
paikassasüoittaa kestolaitteisiin.Ylipäällikkö määräsi apulavettiakorsutykkinäkäyttämistävarten. Tähän ai-
tykit kuitenkinannettaviksiKarhumäensijastaTaipalee- kaankävi kuitenkinilmi, että Tampellasuunnittelimyös
420
samanlaistatykkiä, 75 K144. Hanell pyysi25.4.44tykis- operatiivinenosastosuositti75 Kl97 -38 kalustonkäyt-
tön tarkastajalta teknillisiä tietoja tästä tykistä, jotta tämistä korsutykkinä.Sodan päättyessäja kehittämis-
sekin voitaisiin ottäa suunnittelutyössä huomioon.Hän työn keskeytyessä oli tämänlavetinpiirustusvalmis.
piti ratkaisua erittain kiireellisenä,nkoskanykyoloissa ,Välirauhanaikana,jolloin oli suuri puute tykistÖaseis-
tulikorsuntuliteho ei ole missäänsuhteessa . . . rakenta- tuksesta,eritotennykyajanvaatimuksettäyttävästä,teh-
miskustannuksiinn. tiin aloitteita vanhojentykkimallien .. . asentamiseksi
Kesän I 944 suurtaisteluittenhiljennyttyäasemasodak- uusille, paremminvaatimuksettäyttäville laveteille,ni-
si linnoitusosasto palasikorsutykkiasiaan kysymälläope- menomaanlinnoitustykistöksisoveltamistaYarten",kir-
ratiiviseltaosastolta,pitikö tämä raskaittenpanssarintor- joitti linnoitusosasto 8.1.43Ase-esikunnalle. 90 K/77 ja
juntatykkienkäyttämistäkorsutykkeinätarkoituksenmu- 1O1Kl77 Iykkien putkiavartenoli suunniteltuvipulavet-
kaisena.Perustelunaesitettiin, että )panssarintorjunta ti ja tilattu sitä Wärtsilältä 50 kpl. Ensimmäisetviisi
puolustusasemien etureunassaon meillä tällä hetkellä valmistuisivathelmikuussaja sen jälkeen aina viiden
yksinomaanlahitorjunnan v31ns53,,mikä taas johtui kappaleenerä kolrnenkuukaudenväliajoin.Tämä lavetti
siitä, että mitkääntykit etulinjassaeivät säilyneetviholli oli tarkoitettu Sisä-Suomenjärvialueen linnoitustykis-
sentykkitulessa.Sensijaanasemansyvyydessä olevakor- töön, soveltuenavoasemaan ja voitiin kiinnittää myös
sutykki pystyisitorjuntaanmyösasemanedessä.Tämän hirsialustaan.Nyt linnoitusosastopyysi selvitettäväksi,
vuoksioli suunniteltu75 K/40:n käyttämistäapulavetilla oliko aiheellistajatkaa sarjanvalmistamistavai olisikose
varustettunakorsutykkinä.Ratkaisuapuoltaisi vielä se- keskeytettävä.Ensimmäisetlavetit valmistuivat kuiten-
kin että vastaavaTampellantekeillä oleva tykki ,tullee kin vastatoukokuussa ja nämatykit käytettiin kenttäase-
keveämpänäja siis maastokelpoisempana olemaanken- missa linnoitustykistönä, mutta Salpa-asemaan ne eivät
-
tällä käytännöllisempikuin 75 K|40". Mikäli operatii- enäätulleet.
vinenosastoyhtyisi linnoitusosaston käsitykseen, pyydet- Sodanpäättyessäoli linnoitusosastossa lisäksikäynnis-
tiin sitä antamaanapulavetinsuunnitteluAse-esikunnan sä suunnittelutyö IyUrL 122 Kl3l-44K sovittamiseksi
tehtäväksiyhteistoiminnassa linnoitusosaston kanssa. korsutykiksi.Siihen piti tulla pivotlavettija linnoitusosas-
Operatiivinenosastovastasi 16.8.44,eItä,raskaitten ton mielestä aseoli nerittäin tarpeellinen". Myös kmnaa-
pst.tykkienkäyttö korsutykkeinäon tarkoituksenmukais- tinheittimensovittaminen korsuun oli tutkittavana.
ta. Tämä ei kuitenkaansaakeskeyttääerityisenkorsutyk-
kityypin kehittämistä'. Sodan
apulavetinkoekappalevalmistumassa.
Edellämainitussa
linnoitusosasto selostitilannetta
tykin kehittämiseksi. taisteluvälineosastolta
K197,75 K117,76 käyttöönsäChristie-panssarivaunuja toiseentar-
pivotlavetti,jolle mahdollisesti vapautuvat
toineen.Linnoitusosastossa vielä torneja sille annettu,
sarija liikkuva kilpi. Lavetin palasiasiaankesällä1944ja kirjoit-
denkuluttua,muttaensimmäisen sarjansaamiseen meni- saaneensa tietää,että noin 100
si vielä vuosi.Linnoitusosasto esitti nyt pivotlayetinko- sotasaalispanssarivaunua tultaisiin muuttamaankuljetus-
keilemisenja kehittämisenkeskeytettäväksi. Tykit oli sen vaunuiksi, jolloin niistä poistettaisiintykkitornit. Näitä
mielestä paras käyttää entisillä laveteillaansuora-am- pyydettiin nyt Salpa-asemaan tulipesäkkeiksi.- Jo hie-
muntatykkeinä avoasemista.Uusi lavetti oli nimittäin manaikaisemmin oli Lornejasaaturomutetujsta vaunuis-
kallis ja tykki kuitenkin vähemmäntarkoitukenmukai- ta. Operatiivisenosastonmielestäolisi ollut eduksijättää
nenkalliiseenkorsuunasennettavaksi. Lavetinkehittämi- tykinvetäjinä käytettäviin vaunuihin tornit paikoilleen,
nenkuitenkinjatkui. jolloin ne olisivat apuna patterien lähitorjunnassa.Jos
Samallakun operatiivinenosastomääritteli panssarin- tornit kuitenkinpiti teknillisistäsyistäpoistaa,puollettiin
torjuntaankäytettävänkorsutykinvaatimukset(29.1.44), niidenluovuttamistalinnoitusosastolle.
se totesi, että lisäksi tarvittaisiin elävänvoiman torjun- Linnoitussuunnitteluesikunnan tilaston mukaan oli
taan, sulkutykeiksi,samantai mieluumminsuuremman 1.9.44Salpa-asemassa 45 mm:n psv-tykkejäkaikkiaan
kaliiperin tykkejä. Tähän ei pitäisi käyttää edelläesitet- 38. Tykin vieressäoli lisäksiaina Degtjarjev-pikakivääri.
tyä panssarintorjuntatykkiä, koska sellaisenelinikä oli 37 mm:n tykkejä oli 20 eikä näihin kuulunut pikakivää-
suurentehovaatimuksen takia suhteellisenpieni. 16.8.44 riä. Näitä taasoli omissatorneissaan 52.
 421,

Linncitusosasto jakoi 14.7.44teknillisenohjeenpanssa- divisioonanharjoitusalueella, jonne oli rakennettuerilai-

rivaununtorniensijoittamisesta ja ominaisuuksista. Sekäsia estetyyppejä. Jo välirauhanaikanaoli ruvettu sÜoitta-
,teräspesäke45n että nteräspesäke maan kiviestettä laakeisiin kaivantoihin,jotta se olisi
37" ja."pk-torni,,oli
pantava puualustanvaraan suojaiseenpaikkaanampu- suojassa panssarivaunujen tuleltaja jotta senyli voitaisiin
maansivustatulta,sillä ne eivät suojanneetkuin luodeilta ampua.Kokeissakäytettiin uusimpiaja vahvimpiapans-
ja sirpaleilta.Useinkinne sijoitettiinbetonikorsuntaakse. sarivaunuja,KV I ja T-34.Kivet oli tuotu eri louhimoilta:
Ellei suojaaollut muutensaatavissa, oli pesäkkeeneteen Ruoppaoja,Soksu,Antrea, Taavetti,Kämärä,Viipuri ja
luotayamaavalli suojaksirintamatulelta. Kaarlahti.Ne oli asetettumakaavaanasentoon, loivempi
Teräspesäke 45:ntorni - ja siis tykki - oli käännettäväpuoli viholliseenpäin. Ammunnoissatodettiin, että 76
käsivoimin,koskasiinä ei ollut edtyistä sivusuuntausko- mm:n tykki murskasikiven täydellisestiyleensäkolmella
neistoa.Tykin korkeussuuntauslaitteena osumalla,mutta vinostapinnastakranaatit helpostikim-
oli tornin kat-
toon tuettu yksivartinen vipu. 'Tykki soveltuu eläviäposivat.Estekivienainekokoomuksella ei ollut paljoakaan
maaleja vastaan sirpalekranaattejakäyttäen enintään merkitystä, rapakivigraniitti kesti siinä kuin Soksunpor-
600-800 m:n matkalle, ei ole nopeasti ammuttaessa fyyri tai Ruoppaojandiabaasi. Aukon ampuminenupo-
tarkka,tulinopeusn. l0 tähdättyälaukausta/min". tettuun kiviesteeseen oli paljon vaikeampaakuin upotta-
Teräspesäke 37:n tornissaoli kääntökoneisto sekäsivu- jos
mattomaan,varsinkin ensimmäinen kivirivi oli lähellä
että korkeussuuntausta varten ja kiikaritähtäin. ,Tykki leikkauksenetureunaa.Naamiointi risuilla tai vitsasver-
soveltuu sirpalekranaateineläviä maaleja vastaan ja koilla vaikeutti ammuntaamelkoisesti.oE.m.syistäsekä
ps.ammustakäyttäenheikkopanssarisia omien aseidenampuma-alanja esteensalaamisentakia
maaleja. . . vas-
taan enintään1000 m:n matkalle, on tarkka .. . tulino- olisi kiviestesiis aina upotettava",sanottiinPanssaridivi-
peusn. 20 tähdättyälaukausta/minn. sioonankertomuksessa.
Pk-torniei ollut kääntyyä,joten siinäolevaanpallonive- Puusärmiöt,joita oli sekäsepelillätäytettyjä "lankku-
leeseensijoitetun pikakiväärin ampumasektorioli vain laatikoita"että hirsistätehtyjä maahanupotettujapaalu-
90'. ryhmiä(kuvat 184-185),kestivätammuntaaparemmin
kuin kivet. Ne tulivat kuitenkin varsin kalliiksi, jonka
vuoksiniitä suositettiinkäytettäväksivain tärkeimmissä
paikoissa ja esreiden etumaisjssa riveissä.
Panssarinesteet Linnoitusosastoantoi 29.'1.43ohjeet,joissa oli otettu
huomioonkokeilujentulokset.Kiviä ei enääasetettusiten
Kun ylipäällikkökeväällä1943antoikäskyn että väunuvoisi ajaa niiden huippuja myöten
teen rakentamisesta vaanne muodostivatmurtoviivsl, "jäniksenjäl-
sastossatutkimaan ruvettiin nimittämään.Kivet
mistä, mikä oli jäänyt ylöspäinkaltevaanasentoon,niin ettei
miolle,koskaniita ei ollut välirauhan pystypintaa,jota hyväksikäyt-
kaän. Kiviesteen lisäksi tutkittiin voinutkammetakivenpaikaltaan.
särmiöitäsekäkaivantoesteitä. laakeaankaivantoonsuojaanviholli-
Taavetissasuoritettiin 29.- 30.6.43 kokeiluja, joiden sen suora-ammuntatulelta, mutta niin että sitä voitiin
tarkoituksenaoli tutkia kiviesteenkestävyyttäuusimpien kauttaaltaanvalvoaja tulittaa omallatulella. Ensimmäi-
panssarivaunujentulitusta ja yliajoyrityksiä vastaan. seneli vihollisenpuoleisenrivin kivet piti asettaaniin että
Näissäkokeissatodettiinmm., että 76 mm:npanssarikra- korkeimmankohdanetäisyysluiskanyläreunastaoli 2,5
naateillaoli estekivethelpostiammuttavissarikki, seikka m. Tämä oli havaittu parhaaksimitaksi yliajon estämi-
joka oli todettujo välirauhanaikana.15 tarkastiammut- seksi ja se myös suojasi kiviä vaunun tykin tulelta.
tua kranaattiateki 4-riviseenesteeseen jo vaununmentä- Suojakorkeus, johon sisältyimyöskaivannostaluotu maa,
vän aukon.Pian näidenkokeidenjälkeenHanell määräsi o l i 1 . 0 -1 . 5m .
uudet kokeilut suoritettavaksi Aänislinnassa ja antoi Aänislinnassa kokeiltiin myöskaivantojentehokkuutta.
4.7.43 majuri Takalalle käskyn niiden valmistelusta. V-muotoinenkaivanto,jonka leveysoli 7 m ja syvyys3,5
Näissä kokeiluissaoli tutkittava mm. eri kivilaatujen m, pysäytti T-34 vaunun, mutta jyrkkäluiskaisenase
kestävyyttätulta vastaansekäerilaisiakivien sijoituksia. helposti sortui itsestäänkintai vihollisen tykistötulen
Myös panssarivaunujen esteenylittämiskykyäoli tutkitta- vaikutuksesta.Tehokkaimpanapidettiin jyrkkäseinäistä
va sekäkiviesteissä että kaivannoissa. vastarinneleikkausta, varsinkinjos senpohjalleasetettiin
Aänislinnankokeilut suoritettiin23.- 24.'7.43Panssart'ü estekiviä.
 f f i E HI H H f f i H
iryÖfficryÖiqcE
trI ]E] IEI trI IEI M EI
IEI1 IHI IEf] IEfl IEl IEI Efl
f 1E F f l P P f l
M f f i H H H f f i f f i f f i
e{Bbirycqcqcqcrye

Kuva I84. PanssarinesteDuustlr iöisId.

 paaluryhmistd.
Kuva 185. Panssarineste
Syksyllä1943saatiintietoja saksalaisten käyttöönotta-
masta kaivantoesteestä, joka meillä sai pikakaivantoes-
teen nimen. Saksalaisenohjeen
vaiheessakaivettiin
toinen hauta,
pinnasta3,5 m.
kaivettunasyvyysoli
tehdäniin jyrkät
55o. Kaivannon
kain kaltevuudesta.
Koska saksalaiset
muksiaja koskasenvaatimatyömääräoli pienempikuin
meidän kaivantojemme,se hyväksyttiin meilläkin. En-
simmäinenohje annettiin 16.10.43,mutta varsinaisesti
estetuli käyttöönseuraavana keväänä.Senleveysmaan-
pinnastaoli vähintään3,5 m, pohjasta0,5 m ja syvyys
vähintään2 m. Esteeseen yhdistettiinyleensäjalkaväen
taisteluasemat ja kaivantotoimi myösyhteyshautana.
Kiväärimiestenpesäkkeettehtiin pääasiallisesti omalle
puolelle, mutta panssarintorjuntamiestenpesäkkeitä
myösetupuolelle.Lähitorjuntaanhanoli saatu"panssari-
nyrkkejä' ja'panssarikauhuja,. Konetuliaseittenja pst-
tykkien asematrakennettiinkaivannonomalle puolelle.
Pikakaivantoestetodettiin tehokkaaksisekä KV- että
T-34vaunujavastaan,
Myöhemmintästäesteestäruvettiin käyttämäännimi-
tystä kaivantoesteja suunniteltiinuusi "tehostettukai-
2,20m. Maata
määräoli vain 4
kaivinkoneilla.Koska
epäsäännöllinen,
pyysi 25.4.44Panssariprikaatialähettä-
jotta saataisiin
paranneltavamiesvoimin.
panssarikomppanian päällikkö, il-
moitti 10.5.44 tutkineensa Palokankaan,Metsäkylän,
KivennavanLinnamäenja Vammelsuunkaivannot.Joh-
tuen siitä että kaivinkoneetolivat erilaisia,olivat profiilit-
kin erilaisia, toiset V-kirjaimen, toiset U:n muotoisia,
mutta kaikki pitäviä esteitä, vieläpä Palokankaankin
kaivanto,joka oli tehty jo talvella,mutta roudansulami-
nenei ollut sitäsanottavasti sorruttanut.Kaikkiin kaivan-
toihin nähdenHorte suosittikaivetunmaan tasaamista,
ettei seestäisikaivannonpitämistätulen alaisena.
Hanell oli jo 4.6.43antanut käskyn betonisärmiöiden
käyttämisestäestekivientilalla. nKeskustellessani ruotsa-
laisten kanssahv.esteistä,he ovat esittäneetmielipitee-
nään, että betonisetestesärmiötpirstoutuvathuomatta-
vastivaikeamminammuttaessa niihin panssarikranaateil-
424

1r" --:l

/,,s !.. "a4n./ ' 4,;t

|,,?uoJgla ci /u/e ?drlo
tt/.t/,t
c?, ko./oa, er|
väh- 4lrt

KuvaI 86.Pikakaivantoeste.

la suurin alkunopeuksinkuin graniittisetestekivet.nKäs- Osasto4/Kan.RE sai tehtäväkseentutkia betonisär-

kyn mukaan käytettävänbetonisärmiöntuli olla vähin-
tään 1,8 m3,'sopivasti raudoitettu,ensiluokkaistabeto-
nia, joka saadaanaikaanjoko käyttämällätäryttimiä tai
imumenetelmää).Koska betonisärmiöoli kiveä suurem-
pi, se oli myösenemmänesteenäomalletulelle,joten se
tuli ensisijaisesti
kysymykseen joissamaastooli
paikoissa,
niin korkeata,että esteenyli voitiin ampua.
miöiden tekemistäimubetonimenetelmältä. I 1.8.43suo-
ritettu kokeilu antoi tulokseksi,että "tärybetonion imu-
betoniahuomattavastiparempi. . . Työ on huomattavasti
yksinkertaisempaa ja samallasementtimäärälläsaadaan
suurempilujuus . . . hyvät lujuudet edellyttävätrunsasta
muottitärytinmäärää. . ."
 425

betonisdrmiöist
Kuva 187.Panssafineste d.

Kenttälinnoittaminen miksi käsitellä.Ne monistettiinrotaprint-menetelmällä,

painoksiahalvemmallaja
Välirauhan aikana linnoitustoimisto ryhtyi julkaisernaansarjaa
noittamistakoskevia piirustuksian sinikantisenavih-
huomioonsekä talvisodanettä rauhanaikaistentyömai- oli A 4, mutta joka voitiin taittaa
denkokemukset.Sejulkaisimyösohjesäännön luontoisen mahtui esimerkiksi karttalaukkuun.
kirjan nKenttävarustustyöt sarjaansisältyi seuraavatpiirustus-
tusosasto jatkoi kenttälinnoituspiirustusten
varsinaisestiomia työmaita varten,mutta niitä annettiin - taisteluhaudat 8 Piirustusta
myöstaistelujoukoille, koskane niitä halusivat.Linnoitus- - konekivääriasemat 5 piirustusta
osasto julkaisi 12.10.42valokopioina kokoonA 3 laadi- - pst-tykkiasemat I Piirustusta
tun sarjan piirustuksia, yhteensä70 kpl, jota jaettiin - komerot 6 piirustusta
myöstaistelujoukoille. - korsut 7 Piirustusta
Ylipäällikön ohjeessa21.9.43 linnoitustöidenjohtaja - korsujenosapiirustukset 6 piirustusta
määrättiin"valmistuttamaanja jakamaansopiviamajoi- - kaasusuojat 3 piirustusta
tuskorsunpiirustuksia, joissa on huomioitu sekä kestä- - tulenjohtokorsutja -pesäkkeet 6 piirustusta
vyys- että mukavuusnäkökohdat sekämuissakinkenttä- - ja
korsujenviemäröinti vesieristys 3 piirustusta
varustusalaakoskevissa kysymyksissä pitämäänyhtymät - panssarinesteet 9 Piirustusta
jo
viimeistenkokemustentasalla,kuten osaksi nytkin on - piikkilankaesteet 8 piirustusta
tapahtunut".Tämänohjeenseurauksena linnoitusosastos- - ohjeita 6 piirustusta
sakiinnitettiin entistäenemmänhuomiotasekäkenttälin- Yhteensä 6Spiirustusta
noittamisenteknilliseenkehittämiseenettä tätä koskevan Tätä piirustussarjaapidettiin jatkuvasti ajan tasalla.Se-
tiedon levittämiseenmyös taistelujoukoille.Piirustuksia kä omille työmailleettä taistelujoukoillelähetettiinuusia
ruvettiin tekemäänkokoonA 4, jolloin ne tulivat helpom- Diirustuksiasitä mukaakuin niitä yalmistui.Kokemuksia
426
t;,,.g- io 3,i1;.d,..-et-.

Slma*lxryti

ä!ärk(b.tlre.t

.fuAr*rc*
&{t4..!rlite&{ a!.g rtiFr.. .ntF-

rön a-.'na.-'' A'r. rq!{i

tr."r-ib0:=.....:
s.ff llt-Js4r-aar !- a4aaaElrr
,naß4, rai'f€ rl.!'taE -'d--d-:-'
f.-tr!'4 lr.r!-!rq

Kuva 1 88. Kenttdkorsun kat torakehteita

 ^41

OsumonIssldvö/ miehis/öl<orsuf
I Pthnän

'ffi
lenllöLoa.t
al/*ltat
!!rtg
"q-E-{rl
rr-{.

6,.gb,'
9'3,9
dg1
J:{t
)fr
_äa!r ,'!,4L
,2F-r--F--+-i
l-- '-l i

D 9gt l$in jd and,;&h

DTTT
la,ttüt üad
a+ txt.' L L.wö tnd
'!L! &2 .gtt"
*]e *
"[-hq; ,tffi,

Kuva I 89,Osumankesfivatmiehistökoßut.

kerättiinja linnoitusosastoon muodostettiinoma ryhmän_ jotta kuljetukserjäisivät lyhyiksi. särmiöitten liittämi_

säkenttälinnoituslaitteider suunnitteluavarten. seksi toisiinsakokeiltiin tappiliitosta.Niiden käyttö jäi
Työmäärältäänolennainenosakenttälinnoittamistaoli kuitenkinvähäiseksi.
korsujenrakentaminenja nimenomaantaistelujoukoissa Toinenheikkokohtakorsussaoli ikkuna.ionkataistelu-
pyrittiin asemasotavaiheen aikana toisaaltasäästämään joukotrakensivat yleensä kaikkiinkorsuihinsa,mikä mu-
työtäja toisaaltalisäämäänasumisenmukavuutta.Tämä kavuudenkannalta tietenkin oli varsrnvmmarrettävää.
johti epätarkoituksenmukaisiin, rakenteeltaanheikkoi_ Useinkokotakaseinä jäi melkeinpaljaakiiiklunan vuok-
hin, mutta useinmyösrakennusaineita tuhlaaviinraken_ si. Tällöin myös ovi jäi suojattomaksi.Linnoitusosaston
teisiin.Yleensäkorsunheikoimmaksikohclaksiiäi katto. ohjepiirustuksessa esiintyy kaikkiaan 18 erilaistapohja-
Linnoitusosasto julkaisi 30.11.42pjirustuksen,Kentu- ratkaisua,joista puoleenon sovitettuikkuna,mutta seon
korsunkattorakenteita", (kuva l ggl iossaoli otettuhuo_ sijoitettumahdollisimmansuojaisesti, kuten myössisään-
mroon,että moninpaikoinsekäKarjalankannaksellaettä käynti. Lasin puutteessakokeiltiin eräänlaisinakorvik-
Aunuksessa ei kiveäollut saatavana. Tällöin oli käVtettä_ keinatyhjien pullojenlatomistaikkuna-aukkoon. antoiDa
vä useampiahirsikerroksia. Aunuksessa kokeiitiinvuon_ eräs yhtymä siitä erityisenohjepiirustuksenkin. jotta
na 1943 teräsbetonisärmiöitten tekemistä koryaamaan ikkuna saataisiinmyös tiiyiiksi. Ohjeessasanottiin,että
kiviä. Näitä tehtiin sopivissapaikoissalahellä etuliniaa. ,ikkuna mitoitettu 1/ 2 litran viinapullolle,.Eräässätoi-
428
sessayhtymässäkokeiltiin kelmun eli kalvopaperinkäyt- sopivanvitsasverkon,jonka linnoitusosasto otti käytän-
tämistälasinkorvikkeena. töön käikkialla.Kirjelmässä9.'7.43 senetuina mainittiin
Korsujenpitäminenkuivanatuotti monin paikoin vai hyvä naamioimiskyky,helppovalmistus,rakennusmate-
keuksiapohjavedentakia. Linnoitusosaston ohjeissase- riaalia helposti saatavissa,ei vaadi rautalankaaja on
lostettiin sen takia erilaisia viemäröintimenetelmiä ja helppokuljettaaja käsitellä.Verkkoapidettiin niin käyt-
lisäksi oli piirustuksissa kiviarkkuseinäinen maanpäälli- tökelpoisena,että linnoitustöidenjohtaja esitti "Maa.R:n
nen rakenne.Katon vesieristyksenä käytettiin kattohuo- Komentajalleharkittavaksi,voitaisiinkoMaa.R:n päivä-
paa, paikoitellen tiiviiksi juntattua saveakin.Huovan käskyssäantaa kapt. E. Kaartisellejulkinen tunnustus
puutteenvuoksitehtiin yleensäsellaisiinpaikkoihin,mis- tarmokkaasta,taitavasta ja onnistuneestatoiminnasta
sä korsu oli suojassamaatähystykseltä, erityinenvesikat- Iinnoittamisvälineidenkehiltämisessä'
to, jossakateaineena oli päre tai uralauta.Näitä toimitti
yleensäyhtymienoma,kenttäteollisuus).
Korsujenlämmittämiseenkäytettiin aluksi telttakami
noita, mutta niiden säästämiseksi ja myös tasaisemman erikoiskysymyksiä
Teknillisiä
lämmönsaamiseksi ruvettiin pian muuraamaan tiiliuune-
ja, jopa luonnonkivisiätakkojakin.Suosittujaolivat hel- Joskussaattoivatteknillisetseikatolennaisestivaikuttaa
lauunit, joilla keittäminenkinoli mahdollista.Linnoitus- taktillisiin ratkaisuihin.Taipaleenmaastooli laakeataja
toimisto hankki omille työmailleenmyös ns. säästö-eli avointaja pohjavesivarsin lähellä maan pintaa' Tämä
korsukaminoita. Jonkinverranniitä toimitettiinjoukoille- vaikeutti suuresti korsujen rakentamistaja erityisesti
kin. niiden viemäröintiä.Olipa siellä jo ryhdytty tekemään
Kesällä 1944nousikorsunkehikoiden tarve hyvin suu- viemäritunneleitakin,mikä oli sekä kallista työtä että
reksi,kun joukot joutuivat kokonaanuusiinpuolustusase- aiheutti vaaranviemärin tukkeutumisestatykistötulessa
miin. Tällöin ruvettiin taaskäyttämäänns. sarjakorsuja, ja ilmapommituksessa. Linnoitusosasto esitti Kannaksen
joita valmistettiin sahoillarintaman takana.Linnoituso- Ryhmälle touko-kesäkuun vaihteessa 1942, että maas-
sastoilmoitti tilanneensaniitä 2.8.44mennessä 2020kpl. toon muodostettaisiin laajoja keinotekoisia kumpareita'
,Tuotanto tulee olemaan arviolta 40-50 kpl/pv, kun joihin sekäkorsut että asepesäkkeet süoitettaisiin.Näin
kaikki valmistajatsaavattyön täyteenvauhtiin.nLuon- ollen ei korsuja tarvitsisi upottaa kuin pari metriä maa-
nollisestijoukot olivat koko ajan veistäneetkehikoita han, jolloin viemäröinti olisi mahdollista avo-ojin.Kum-
ja
pareitteneteen väliin kaivettaisiin isot kaivannot, jotka
taempanaja kuljettaneetniitä etulinjaan.
IV AKE ilmoitti linnoitusosastolle yhteyshautoinaja viemärei-
käyttöön ryhmän ja puolen työ tulisi jopa halvemmaksi
sarjakorsut,joista kokemukset tekeminen mineeraamalla.
tämä tyyppi liitettiin saataisiinkaivannosta, sijoi
maan. täten saataisiintukikoh-
Teknillisenaerikoisuutena aseet tulisivat sen verran
ehdotti 25.4.44selvitettäväksi,voitaisiinko Vuosalmen maanpintaaylemmäksi,etteivätkranaatinkuopat, lumi ja
harjanteisiinrakentaakorsuja mineeraamalla.IV AK:n mäastonpienetepätasaisuudet aiheuttaisi liikaa katveita.
geologiensuorittamissatutkimuksissailmeni, että maa- - Taipaleenlinnoittamissuunnitelmaa kehitettiinkin esi-
perä oli helpostivaluvaahiekkaaja hietaaja näinollen tetyn periaatteenmukaisesti.
sopimatontamineerattavaksi. Karjalankannaksella tuotti taisteluasemien viemäröin-
Taistelu-ja yhteyshautojalujitettaessaoli yleensäpys- ti sekäetulinjassaettä taempanamonin paikoin vaikeuk-
typaalut ankkuroitu luiskaan rautalangalla.Kun tästä sia maastontasaisuudenvuoksi.Hyvin usein asia voitiin
sodan aikana oli puute ruvettiin ankkuroinnin sijasta ratkaistans. pohjavesiviemäröinnillä. Kun lähellä maan
käyttämään paalujen välissä kitapuuta. Tämä kävikin pintaa oleva tiivis, vettä läpäisemätön maakerros puh-
hyvin täyssyvissähaudoissa,matalissapuut sensijaan kaistiin,pääsivätpintavedetvalumaan alla olevaan hiek-
haittasivatliikennettä.Ankkurointi suoritettiinmyösnä- kakerrokseen. Esimerkkinätällaisenviemäröinninmerki
reenjuurakolla,joka kiinnitettiin pystypaaluun.Joissakin tyksestämainitaan,että eräälläalueellakertyi korsuihin
joukoissatärtätapa^ pidettiin parempanakuin kitapuun vettä keskimäärinlähes1,5 m' vuorokaudessa, mitattiin-
käyttämistä. pa eräästäkorsusta22 m3.
Maaselän Ryhmän suunnittelu-upseeri,kapteeni E. Tällaistenviemäröintikysymysten selvittelyynja tarvit-
Kaartinen suunnittelija kehitti naamioimiseenerittäin tavientoimenpiteittensuunnitteluunkäytettiingeologeja.

Lisäksi he saivat tehtäväkseen juomavesikaivojen tutki
misen, tie- ja betonisoranhankinnan selyittelyn sekä
kiviainestutkimukset.
Hanell esitti 4.2.44ryhmienkornentajille"harkittavak-
si, eikö olisi syytäryhtyä ensitilassasuorittamaanperus-
teellisiatutkimuksiapuolustusasemavyöhykkeillä olevien
soidensyvyydenja kantavuuden,t.s. niidenpsv.estearvon
selvittämiseksi,.Vaikkakaanasia ei suoranaisesti liitty-
nyt linnoittamiseen,Hanell arveli tutkimuksenhelpotta-
van panssarintorjunnan järjestelyäyleensä.Operatiivinen
johto määräsi10.3.44,että ehdotetutsuotutkimukset"on
viipymättä yhtymien toimesta pantava käyntiin niillä
soilla,jotka liittyvät rakenteillaoleviin taempiinasemiin
tai ovatniidenja nykyisenpääaseman välimaastossan.
Kokemuksettaisteluistataemmissaasemissa
On tuskin ihmeteltävää,että kenraaliHanell heti suur-
hyökkäyksenalettuaryhtyi keräämäänsiitä kokemul$ia,
olivathantaemmat asematrakennetuthänenjohdollaan
ja hän tunsi syvästi vastuunsa."10.6.44 oli rninulla
tilaisuuskeskustellamolempienarmeijakuntienkomenta-
jien kanssasekäkuulla senrykmentinkomentajanselos-
tus, jonka lohkolle ensimmäinenvaltavamassahyökkäys
oli kohdistunut.9.6.44jälkeisinäpäivinäoli 1 ä 2 majuria
suunnittelutoimistosta jatkuvasti joukkojenluona seura-
ten m.m. V-T linjan miehittämistä,. EnsimmäinenHanel-
Iin Iaatimaselontekoon
henkilökohtaisestiupseereitadivisioonankomentajista
aina komppaniaupseereihin asti. Lisäksi hän pyysi lau-
suntojataisteluihinosallistuneiltadivisioonilta.Ne ovat
päivätyt heinäkuunalkupuolella.Hanellin lisäksi myös
linnoitusosaston ja linnoitusrakennusjoukkojen upseerit
osallistuivatkokemustenkeräämiseen.
Korsut olivat kestäneethyvin, ei ole tietoa ainoasta-
kaan,joka olisi sortunut;puisetsisäänkäytävät vaurioitui-
vat paikoitellen.3.Divisioonailmoitti, että uerilaatuisten
rautabetonikorsujen suhteentultiin mitä myönteisimpiin
tuloksiin, sillä kaikki valmiit laitteet kestivät h,ryin saa-
mansatäysosumat,olivatpane sitten ilmapommeistatai
raskaistakranaateista.AinoastaanKuuterselänlohkolla
halkesi kaksi imubetonikorsuamunankuorentapaan,
mutta tämäjohtui siitä, että k.o. korsutolivat ilman kivi-
y.m. verhoustapeittämättöminämaan päällä". Puiset
sisäänkäynnit ja ovet rikkoontuivattykistötulessa. "Kaik-
ki keveämmätlaitteet, kuten esim.imubetonikorsuthyp-
pivät ja keikkuivat ankarastivarsinkinKuuterselänloh-
kolla, jossane joutuivat erittäin rajujen tykistökeskitys-
ten ja ilmapommitustenalaisiksi . . ." Lisäksi korsuista
429
yleensä mainittiin, että nmiehistöpiti niistä kovasti".
Imubetonikorsujen suurenaetunaoli, että "miehistöilläei
ollut pitkälti tst-asemiin'.
Myös U-linjallaolivatjoukot erittäintyytyväisiäkorsui-
hin, jotka olivat saaneetnmiehistössä turvallisenvaiku-
tuksenaikaanu.Olipa siellä kiinnitetty huomiotasiihen-
kin, että ,betonikorsujenkalkkaus[= maalaaminenkalk-
kimaalillal parantaa suuresti niiden sisävalaistusta".
Niissä tultiin toimeen puolta vähemmällävalolla kuin
valkäisemattomissa korsuissa, joissahelpostikolhi itsensä
mustiinseiniinja ulkonemiin.
Konekivääriasemien sijoitukseenoltiin yleensätyyty-
väisiä,tosin U-linjalla oli liian suoraanrintamaansuun-
nattuja kenttälinnoitettujapesäkkeitä,,jolloinvihollinen
pystyi ne helpostilöytämäänja tuhoamaansrs-tykeillä'.
Kk-kuvuistamainittiin, että "tilavuuteen,aseensovituk-
seenja tähystysmahdollisuuteen kaksoiskuvuista ei ollut
mitään muistuttamista.Aseista johtuva ääni ei ollut
haitannutkeskusteluakuvussatulen aikana,palamiskaa-
sut sensijaanilman tuuletusta jonkunverran antoivat
ilkeäähajua,. EdelleenUJinjalta mainittiin, että "kupu-
jen sijoituksetolivat komppanianpäällikön mielestähyvät
ja oli han välttänyt aseidenkäyttöä paljastumisvaaran
takian.
Sekä konekivääri-että tähystyskuvut'olivat kestäneet
tykistön tulta hyvin. Kuvulla varustettutulenjohtokorsu
Pitkärannanlohkolla "oli saanut 4 täysosumaa8o am-
muksista,joista yksi oli osunut teräskupuun... Mies,
joka oli ollut kuvun sisälläoli. . . siirtynyt kuvun takalai-
taan . . . Ammus sai sisälläolijaan hetkellisenhuimauk-
hengityksessä tuntui kuin olisi ilma loppunutja
korvatmenivätlukkoonjoksikin aikaa.,
Panssarintorjuntatykkien asemiaolisi pitänyt olla myös
asemansyvyydessä,sanottiin VTJinjaa koskevissalau-
sunnoissa.
U-linjalta todettiin, että "ratkäisevanateküänäpuolus-
tul$en pitävyyteenon kuitenkin ollut yksimielisentun-
nustuksenmukaanoman tykistömmetehokaskeskitetty
käyttö.Tässämielessäon suunnittelutyönkannaltanega-
tiivisenaseikkanamainittava,että tj.paikat ehdittiin vain
hätäisestirakentaa.nVT-linjalta ei vastaavaamainintaa
löydy.
Lujitettuihin taisteluhautoihinoltiin yleensätyytyväi-
siä.Lujitukset olivat kestäneet, joskin kitapuita oli tykis-
tötulessasingonnutirti ja aiheuttanutluhistumista.Yh-
teyshautojaoli liian vähän,niissäolisi pitänyt olla taiste-
lupesäkkeitämolemmin puolin. Haudat ja pesäkkeet
olivat eräidenlausuntojenmukaanliian avarat. Paikoin
olivat hautojensuoratosatliian pitkät, sopivanapidettiin
4-6 m.
Koskavihollinentappioistavälittämättäyleensähyök-
430
käsi ,omantykistötulensasisässän oli tärkeätäettä taiste- tään tutikorsujenkeskinäinenyhteistoimintaja toistensa
lupesäkkeetolivat molemmin puolin taisteluhautaa,ei tukeminen on mielestäni linnoitetun puolustusaseman
aivan siinä kiinni, koska täten pystyttiin paremmin estä- kestävyydenperusta."Tähän aika ei dittänyt' ei myös-
määnvyörytys.Suojakolot tai katetut suojapaikat pesäk- kziäntukikohtienyhteistoiminnanharjoittelemiseen.
keissäolivat välttämättömät. Heti taistelujentauottuaHanell laati 22 liuskaakäsit-
Taisteluhautojenedessäoli ampuma-ala monin paikoin tävän selostuksen "varustettujaasemiakoskevistakoke-
varsinrajallinen,koskaraivauksia ei ollut ehditty suorit- muksista ja havainnoista perustuenvenäläistensuurhyök-
taa. Kotselän-Kuuterselänedessä oli kenttäradan pen- käykseen kesäkuussa 1944,. Kysymyksessä on oikeastaan
ger tarjonnut suojaaviholliselleaivan rynnäkköetäisyy- tutkielma siitä, miten näiden kokemusten perusteella olisi
dellä. linnoitettava ja linnoittamista kehitettävä. Hanell toteaa-
julkaistiin mahdolli-
Upotettu,valmiskiviesteoli osoittautunuttehokkaalGi' kin, että,kokemuksien perusteella
vihollisenpanssarivaunuteivät yleensämenneetsiihen. simrnan nopeasti ohjeita linnoituslaitteissa tehtävistä
Sensijaankivet, jotka olivät vain kaadetut kiviesteen muutoksista ja suoritettavien töiden kiireellisyysjärjes-
paikalle,mutta eivät vielä valmiiksi sijoitetut,hidastivat tyksestä".
vaunuja vain 20-30 minuuttia. Vaunut työskentelivät Suunnittelunjärjestelyoli ollut oikea.nSen,jonka tulee
parittain ja työnsivät kivet syrjään, jolloin muodostui puolustaa jotakin lohkoa, hänen tulee myöskin saada
aukko. Keskentekoisistaesteistäoli )enemmänhaittaa määrätä' mihin, millaisia laitteita jä missäkiireellisyys-
kuin hyötyä,sillä ne vaikeuttivattulitusta,eivätkäpidät- järjestylsessä rakennetaan. Komentajankatseenon suun-
taüduttavaeteenpäin. tarvittaessa on perustettava erityi-
täneetpanssarivaunuja . ."
tuhoutuivattykistötulessa, nen suunnitteluesikunta - viittaus kenraali Hägglundiin
Vaikkakin piikkilankaesteet
niitä pidettiin välttämättöminä.Varsin yleinen oli käsi ja hänenesikuntaansa.
tys, että kaksi kapeahkoapaaluestettä, joiden välissäon Puolustukseentulevan joukon olisi tultava asemaan
kompastusestettä, on tehokkaampikuin yksi normaali hyvissäajoin, jotta se ehtisi tutustua siihenja jotta se
5-rivinen este. Koska vihollinen ryntää asemiin oman voitaisiinkouluttaakäyttämäänsenlaitteita. Runkomie-
tykistötulensavieläjatkuessaon tärkeätä,että esteetovat hitysolisitässämielessä välttämätön.
aivan taisteluhaudanedessä.Jopa 50-100 m on liian Analysoidessaan hyökkääjäntoimintaa Hanell toteaa'
suurietäisyys. että se sodanaikanaoli oppinutkäyttämäänmetsämaas-
Hanell luonnollisestipohdiskelimyös VT-asemanno- toa ja osasimyös löytää puolustusaseman kohdat,jotka
pean murtumisen suoritettuihinvarustustöihinnähden
8.9.44seuraavaa.
jaavahr.uisina ja syvyyden tarpeellisuudesta,
lisen hyökkäysvälittömästi sen jälkeen kun asemaoli "oli työvoima hyvin vähäinenja pyrkimys ensinaikaan-
oli
miehitetty. Mitään edellytyksiäei mielestäniole voinut saadavahva etulinja oli yleensävallalla.' Syvyyttä
olla olemassa,että joukot näissä olosuhteissaolisivat saatu vain muutamiin kohtiin, mutta tässä on syytä
linnoitettaessa joukot jo alun
pystyneetV-T linjalla murtamaanvihollisensuurhyök- todeta,että Salpa-asemaa
käyksen.' Kirjelman liitteenä on lohkon suunnittelu-up- perinpantiintyöskentelemään syvyyteenryhmitettyinä'
seerin, kapteeni J. Taposen selostus miehitysvaiheesta. Hanellin käsitys puolustusaseman rakenteestailmenee
joukoille järjestetyksipar-
Hän oli saanut 11.6. illalla käskyn lähteä opastamaan seuraavasta.,Jottasaataisiin
Kotselkäänsaapuviamiehitysjoukkoja.Vihollinen tulitti haimmat mahdollisuudet vihollisen suurhyökkäyksen
aluetta jo tuolloin tykistöllään, mutta noin 3 kilornetrin murtamiseen,tulisi ensinnäkinolla lähis]'vy)4tä,t.s:Jtr-
lohko oli vielä kokonaanmiehittämättä. 'Komppania maisten,toisiinsahaudoillayhdistettyjenelimien takana
joka
saapuiKotselkäänvastapüoliyönjälkeen.Miehistönäyt- tulisi olla 50-300 m etäisyydelläyhtenäinenhauta,
ti marssin jälkeen olevan hyvin väsyksissä."Hän oli tarjoaatulittamis-ja suojautumismahdollisuudet'. Tämä
välittömästi tutustuttanut komppanian upseetitasemaan, järjestelmä on itse asiassasama,joka saksalaisillaoli
minkä jälkeen se oli miehitetty. Kohta tämän jälkeer ohjesääntöluontoisesti käytössä:etumaisenhaudantaka-
alkoi vihollisen hyökkäystoimintä."Kotselän lohko oli na piti aina olla "zweiter Graben", toinen eli taempi
suunniteltunoin kahtakomppaniaavarten(n. 3 km) ja oli taisteluhauta.Meillä hyvin harvoin resurssit riittivät
siellä valmiina 52 kestolaitetta. Kun lohko miehitettiin tähän.
vajaallakomppanialla, jäi näistä suurin osa käyttämättä Hanellin mukaan taryitaan syvyyteen2-3 km:n pää-
. . . Aivan ensiarvoisen tärkeätäolisi ollut pitempiaikai- hän tukiasemaja vielä taempana, 5-10 km päässä
nen perehtyminenlohkojeneri laitteisiin, sillä jo yksis- etulinjastaolisi suljettavamaastonkohdat,"joitten läpi

vihollisenoli pakko tunkeutua,jottei menettäisipaljon
aikaa etenemällävaikeakulkuisenmaastonhalki". Sy-
vyyssuuntaiset sulkulinjatolivat vä1ttämättömät rajoitta-
maanhyökkäystäsivusuunnassa.
'Sitä mukaakuin käytettävänäollut työvoimasensallii
... tehtiin yhtenäisiätaisteluhautoja pesäkkeineen. Eri
tapauksissa,missätaisteluhautaanmurtautunut viholli-
nen oli heitettävä takaisin, osoittautui,että tämä kävi
mahdolliseksivain jos haudat otivat yhtenäisiä.Erittäin
tärkeätovat lukuisatyhteyshaudat, jotta päästäisiintais-
teluhaudaneri osiin silloin kun taisteluhautapaikoittain
on ammuttu umpeen. Myöskin toimivat yhteyshaudat
sulkulinjoina..."
Hanell analysoipuolustusaseman eri elementtejätek-
nillisestisiihentapaankuin aiemminon esitetty.Loppu-
sanoinahän esittäämm. seuraavaa.nViime kesänkoke-
43I
mukset antavat tukea väitteelle, joka useasti on lausuttu:
hyökkäys, jota tukee mahdollisimman suuret tykistö-,
ilma- ja panssarivoimat, pystyy aina murtautumaan va-
rustettuun asemaan, riippumatta siitä minkälaisia puo-
l u s t u s l a i t t e i t taä n n e o n r a k e n n e t t uV . ain porrastamalla
p u o l u s t u k s e eknä y l e t t ä v ä l v o i m a L s y v l ; t e e nj a r a k e n r a -
varustukset, voidaan jatkuva ete-
malla niille tarpeelliset
n e m i n e np y s ä y t t ä ä . V a i n a k t i i v i n e n t o i m i nta . .. roi
tilanteen palauttaa.o
,Ennenkaikkea on muistettaYa se tosiasia, että linnoi-
tukset sellaisenaan eivät pysty pysäyttämään vihollisen
etenemistä. Linnoituslaitteet antavat joukoille määrätyn
voimanlisän, etenkin sen kautta, että vähentävät tappioi-
ta. Puolustajien lukumäärä, aseistus ja taistelumoraali
ovat ne tekÜät, jotka taistelun ratkaisevat.'
XXIX LUKU

LINNOITUSRAKENNUSJOUKKO-
JEN ORGANISAATIO

Ylin johto

Linnoitustöidenjohtaja oli suoraanylipäällikön alainen. ainakevääseen 1944asti,jolloin siitä tuli komentotoimis-

KenraaliHanell,joka oli toiminut yleisesikunnan päällik-
könä, palasi takaßin 23.L42, jolloin hänen sijaisenaan
ollut everstiBonsdorffjäi entiseentehtäväänsä linnoitus-
osastonpäällikkönä. Välirauhan aikana tehtyjä sodan
äjan määrävahvuuksiaei ollut voitu noudattaakauan-
kaan,vaanosastonytimen muodostavien kolmentoimis-
ton lisäksi oli jo jouduttu perustamaankaksikin uutta
toimistoa,jotka kuitenkin lakkautettiinvuodenvaihtees-
sa. Uusia toimistojaja elimiä oli kuitenKn pakko perus-
taa toiminnan yaatiessa,vaikka johtoelintä pyrittiinkin
pitämäänmahdollisimmanpienenä.Linnoitusosaston si-
säisenorganisaation kehitysnakyyoheisesta taulukosta.
Lin.i eli yleistenasiaintoimistosäilytti tämännimensä
to. Sentehtävätkuitenkinvaihtelivatja jotkin toiminnot
saivatmyöhemminomantoimistonkin.13.12.41vahviste-
tun työjärjestyksenmukaansille kuuluivat yleisetjärjes-
telyasiat, menoarviokysymyket,henkilöasiat,oikeusa-
Siinä toimivatmyöspastori,valistus-
siatja viestitysasiat.
upseeri,talouspäällikköja keskuskortistosekä komen-
dantti ja toimitusmiehistö.Linnoitusosaston hudltokomp-
paniaperustettiin1.6.44.
Lin.2 eli suunnittelutoimistooli tyhjentynyt sodanal-
kaessamelkein kokonaan,mutta vähitellenhenkilökun-
taa alettiintaas koota takaisin,kun taempienasemien
linnoittaminenja siis linnoitusrakennusjoukkojen käyttä-
minen näihin töihin tuli ajankohtaiseki. Ensimmäiseksi

4.6.41 26.rO.41 25.5.42 2'7.11.43 31.3.44 19.9.44

päällikkö

Lin.mat.tsto
Tiliosasto
Maan.lun.tsto
Metsätsto
Vesistötsto

Lin.mat.tsto KT-tsto
Tiliosasto Lin.mat.tsto Maan.lun.tsto
Maan.lun.tsto Maan.lun.tsto Metsätsto
Metsätsto Metsätsto Tiliosasto
Solvittelytsto Tiliosasto Tilitsto
Tilitsto Rev.tsto
Revisiotsto Selv,tsto
Selv.tsto

Metsätsto
 433
palasitoimistopäällikkö,majuri Harlahti 4. 12.41,sitten nillisen
tutkimuslaitoksen rakennuslaboratorioon. Hän oli
majuriLukkari24.1.43ja majuriSaukkonen 3.9.43.Sen valmis asettamaantähän tehtävääninsinöörikapteeni
aikaista upseeripuutettakuvaa, että viimemainitunsiir_ Nykasen A.
ja siirtämäänlaitokseen myöslinnoitu;osasroon
toon suostuttiinvain sillä edellytyksellä,että linnoituso_
hankitut koneetja laitteet. Edellytyksenäoli, että linnoi_
sastojärjesti hänentilalleentoiien miehen.Erään siirron tusosasto
saisi pitää tutkimusasioissasuoraa vhtevttä
yhteydessäoli ehtona, että asianomainenyhtymä saisi
Nykäseen. Kun Lev6n9.| 1.42ilmoitri,erräturkimu;lai-
tämän upseerintakaisinheti tarvitessaan, toisessavhtev_ tos usuosluumirllhyvin" Hanellinehdotukseen.
dessätaas luvattiin, että kysymyksessä Nvkänen
ol"u" upre.ri a l k o i k i nt y ö n s äs i c l t ät 7 . l I . 4 2 . M e r i v o i m i e n
Eiikunra
osallistuulinnoitusosastosta käsinkinvielä suunnittelu_ pyysi 30.10.42saadaosallistuatutkimustoimintaan,
työhönentisenyhtlmänalueella. m!
hin Hanell luonnollisesti suostui.
Tilannetta kuvaa sekin, että Hanell kirjoitti ?.10.43 Jo välirauhanaikanaoli ollut yhteistoimintaalinnoitus_
yleisesikunnan päälliköllepäämajanpioneerikomentaian toimistonja
Ruotsin vastaavienlaitostenvälillä. Linnoi_
paljoksuvanIinnoitusosaston palveluksessa olevienoio_ tusosasto esitti 4.1.43yleisesikunnan päällikölle,että tätä
neeriupseerien määrää.vaikkanäitäoli vainS,5q, Laikis_ y h t e i s t o i m i n rrayah d y t t ä i s i i n j a r k a m a a n
nyr l ä h i n n äV a l _
ta aktiivipioneeriupseereista. Hän korosti sitä, että ne tion teknilliseentutkimuslaitokseensiioitetun
muutamatpioneeriupseerit, linnoitus_
jotka kentällätoimivatmaas_ lekrillisenrutkimuksen
tasolla.Täsrä;oitiin olertaaole-
tosuunnittelutehtävissä, olivat yhtymienpalveluksessa ei_ van suurta hyötyä linnoitusosastolle. nToiseltapuolen
vätkäsuinkaanIinnoitusosaston. Kun pioneerikomenraia tämätietenkinedellyrtäämeidänkokemustemme.
2l -9.43oli vapautettuvastuustaetulinjanlinnoitustöisä. kin mvös_
erittäinarvokkaitten sotakokemusten, luovurtamlsta
oli samallalinnoitusosasrolle annetrulässäsuhleessa lisää Ruotsille.Linnoitusosaston asianaei ole arvostella,onko
tehtäviä,joten oli nluonnollista,että pioneeriupseereista tilanne
nykyisinsellainen. että on olemassa edellvtvksiä
osaon siirrettyLinnoi| üsosaston palvelukseen.. yleisesi_ ja mahdollisuuksia
edelläselosretun tapaiseen vhielsroi_
kunnanpäällikkömääräsi13.I 1.43,"ettei Linnoitusosas_ minman".
Aloitteenseurauksena oli, ettalinnoitusosast on
ton palveluksessa olevia pion.upseererta .. . toistaiseksi edustajina kapteeni Nykänen ja insinöörikapteeni
iüoiteta nykyisistätehtävistään,. J.
G u m m e r utse k i v ä tm a r k a nR u o r s i i n2 5 . g . - 2 . 9 . + -Mt .u t _
Suunnittelutoimistojaettiin 26.2.44kolmeenalayksik_ kalta
. saatiin arvokkaita tietoja mm. linnoituslaitteiden
köön: mitoituksesta.
- Lin.2 a, operatiivisetasiat,
- L i n . 2b . t e k n i l l i n e n Koordinoimaaneri tahoilla tapahtuvaalinnoitusteknil_
- L i n . 2c . I i n n o i t u s t e k n i l l i s e t perustettiin Nykäsen 29.11.43
pohjalta "linnoitusteknillinentutki_
Epävirallisestitämä työnjäko
Linnoitusosasto tiedotti 11.1.44senteh-
päivär,kun sevirallistetriin.
kella,Lin.2c sensijaan
tutkimusperusteidenselvittäminenia
perustettu27.9.43insinöörikapteeni
ja professori)A. Nykäsen tekemän aloitteenjohdosta - linnoit[srakenteidensuuremman
koe-ja tarkastustoimistona ja sentehtäviinkuuiui mvös taloudellisuuden
ja tarkoituksenmukaisuuden aikaansaamiseksi tar_
työmaillatapahtuvabelonintarkastusroiminnan johta;i_ vlttavientutkimuskohteidenselvittäminensekä
nen. - tietojen hankkiminenja
kokemuksienkerääminen
Suunnittelutoimistoonkuuluivat myös sekä maasto_
linnoitusrakenteista ja niidenvalmistamisesta mm.
suunnittelunettä kenttävarustustöitten tarkastaiat. järjestämälläneuvottelutilaisuuksia
Välirauhanaikanahyvin alkuunpäässytrutiimus_ja suunnittelu_ ia
. rakennuspuolen edustajille..,
koetoimintakeskeytyisodanalkaessaja tämankin alan Linnoitusosastonimesi toimikunnanpuheenjohtajaksi
henkilökunta hajaantui rintamille. Tarkastustoimiston rakennustoimiston
työmaatärkastajan,insinöörimaiuri
päällikkönätoiminut insinööriluutnanttiO. Talvio teki jo
M. Suurpään ja jäseniksikoetoiminnan johrajan.kapiee_
20.6.42 esityksentoiminnan uudelleen aloittamisesä,
ni Nykäsensekäpääkonstruktöörin, kapteeni p. Siltasen.
mutta varsinaiseen työhönpäästiinkäsiksivastasyksvllä MerivoimienEsikuntaapyydetriin
nimeämään-raken_
majuri Harlahdenja insinöörikapreen i Nykäsenneuvo_ nuspuolelta, toimikuntaan yksi jäsen sekä
teltua asiastaTeknillisenKorkeakoulunrehtorin.orofes_ antamaan
toimikunnansihteeriksiinsinöörikapteeniJ. Gummerus.
sori M. Levöninkanssa.Hanell kirjoitri rälle 2j.10.42 "jolla
aikaisemmankokemuksensa, kielitaitonsasekä
esittäen,että linnoittamiseenliittyvä koe_ja tutkimustoi- muiden
ominaisuuksiensa puolestaon hyvät edellytykset
minta yhdistettäisiinvastavalmistuneeseen Valtion tek_ tähän tehtävään,.MerivoimienEsikunta suostuiesityk_
28 Suomenlinnoittamis€n
hisroria
434
seenja määräsipyydetyksijäseneksiinsinöörimajuriU.
Linnamäen.
Toimikunta voi käyttää >apunaanmuitakin linnoitusa-
lalla toimivia henkilöitä,jotka tarvittaessaosallistuisivat
toimikunnan kokouksiinja muuhun toimintaan". Tällä
tavallapidettiin yhteyttämm. väestönsuojelun johtoon.
Lin.3:n nimenäoli aluksi työmaatoimisto,mutta muu-
tettiin myöhemminrakennustoimistoksi. Molemmat ku-
vaavat sen toiminnan laatua, työmaidenjohtamista ja
valvontaa.Ajan mittaan siitä erotettiinuseitatoimintoja
erillisille toimistoille. Tällaisia olivat mm. huolto- ja
konetoimistot,syntyipä kesällä 1944 geoteknillinentoi-
mistokin,jota ei kuitenkaanvirallistettu.
Lin.4, konetoimisto,oli ollut toiminnassasyksyllä1941
ja sitten yhdistetty Lin.3:een.Se perustettiinkuitenkin
uudelleenitsenäiseksitoimistoksi I 6.9.42nirnellä kone-
ja sähkötoimistoja senjohtoon tulivat nyt kaikki linnoi-
tuskorjauspajat.Hanell kirjoitti puolustusministerille
30.6.42,että alan johtoon pitäisi saada,henkilö, joka
paitsi että hän on hyvä amrnattimies,myöskin omaa
laajan näköpiirin ja pystyy järjestelykysymyksiähoita-
maann.Hän plTsi puolustusministeriä auttamaantällai
sen henkilön löytämisessä, ministerillä kun oli suhteita
teollisuuteen.Hanell oli asiasta huolestunut ajatellen
erityisestikonevarastonarvoa,joka oli yli sadanmiljoo-
nanmarkan.
Uudisrakennustoimiston lakkauttamisen jälkeen
Lin.5:n numero oli jonkin aikaa käyttämättä, kunnes
yleishuollonjohtaminen
tiin 15.11.43alkaenerillinen huoltotoimisto,
kintätoimisto jatkoi toimintaansa
mutta virallisesti se liitettiin Linnoitusosastoon 8.7.41
Lin.6:nnimisenäja pysyisellaisena kokosodanajan.
Kun Rovaniemellätoiminut Lin.7 oli lakkautettu,tämä
toimistonumerooli käyttämättä, kunnes palkkausasiat
irroitettiin Lin.l :stä ja perustettiin27.I 1.43 palkkausa-
siain toimisto,Lin.7. Tähän liitettiin vielä L4.44 alkaen
Lin.1:stä hallinnollisetasiat,joten toimiston työnjaoksi
muodostui
- Lrn.'la - palkkausasiatja
- Lin.7b - hallinnollisetasiat.
23.7.44erotettiin Lin.7b itsenäiseksihallinnolliseki toi-
mistoksi, Lin.12 ja Lin.7:n hoidettavaksijäivät vain
palkkausasiat.Lopuksi numerointi muuttui siten, että
hallinnollinentoimistosai numeron7 ja palkkaustoimisto
numeron8,
Insinöörimajuri V. Kärkkäinen määrättiin 1.1.42 al-
kaen "toimimaan Linnoitustoimistonennensotaaraken-
nuttamienlinnoituslaitteidenkunnossapito- ja valmistus-
töiden sekävartioinnintarkastajanan.1.3.42perustettiin
Kärkkäiselleerillinen toimisto, kunnossapito- ja tarkas-
tustoimistoeli KT-toimisto.Edellämainittujentehtävien
lisäksisentuli mm. nsuorittaavälttämättömätviimeiste-
lytyöt keskeneräisissä laitteissa,sekä"kootalinjojen kar-
tat ja piirustuksetja järjestää kortisto ... laitteista".
Saman aikaisestitoimistolleperustettiin5 tarkastuspii-
riä. Toimiston itsenäinenasemalakkautettiin 30.10.43,
jolloin semäärättiinvälijohtoportaaksi osasto4:ntapaan.
Helsingissäolevat toimistot ja Sotatalousesikuntaan
kuuluva linnoitusmateriaalitoimisto, joka nyt siirrettiin
linnoitusosastoon, yhdistettiin 31.10.43hankinta-ja tili-
jaostoksi. 31.3.44 alkaen toimistot numeroitiin ja ne
toimivat hankintapäällikönalaisinaitsenäisinätoimistoi-
na- 23.7.44 alkaennimeksituli tili- ja materiaalijaosto ja
siihenkuuluivattoimistot9- 12.
Hanell totesi 15.12.42,että "toimistojenlukumääräon
suhteettoman suuri,mutta näidenyhdistäminenryhmiksi
tulisi varmaankinhidastuttamaanasiainkäsittelyä,.Kui
tenkin suoritettiintällaista keskittämistäeräissätapauk-
sissa.InsinööriH. Relandervapautettiin12.9.41Lin.3:n
päälliköntehtävistäja määrättiinvalvomaanLin.3:n, 4:n
ja 5:n toimintaasekäsamallatoimimaanosastopäällikön
apulaisenaja sijaisena.Majuri L. Sarkia määrättiin
6.6.42taloudenhoidon tarkastajaksija 15.11.43hankinta-
ja tilijaostonpäälliköksi.
Vuonna 1943 oli esillä linnoitusosaston muüttaminen
linnoitusesikunnaksi, olihan se niin suuri, että osasto-or-
ganisaatiokävi hankalaksi.10.3.43Bonsdorff antoi maju-
ri Sarkialletehtäväksitutkia linnoitusosaston kokoonpa-
ja sekä työnjakoa. Lin.l sai
esikuntakokoonpanoon
se esittikin muodostettavaksi
seuraavatosastot:
- yleistenasiainosasto,
- suunnitteluosasto,
- rakennusosasto ja
- tiliosastosekä
erillisettoimistot:
- linnoitusmateriaalitoimisto,
- lääkintätoimisto,
- konetoimisto,
- kunnossapito-ja tarkastustoimisto,
- maanlunastustoimistoja
- metsätoimisto.
Toimistojen piti tämän esityksenperusteellatarkistaa
henkilöstönsä työnjakoja pyrkiä sitäsupistamaan.
Sarkian ehdotus valmistui lokakuussaja lähetettiin
lausunnolle10.10.43.Senmukaanesikunnanpäällikkönä
toimi linnoitustöidenapulaisjohtajaja hänenalaisinaan
olivat komento-,suunnittelu-,rakennus-,kone-ja huolto-
osastotsekäpalkkausasiain toimisto.Taloudellinenjaosto
oli sekälinnoitustöidenjohtajan että apulaisjohtajanalai-
 435
nen ja jakautui materiaali-,metsä-ja maanlunastustoi- - Pääkonstruldööri Maj. A. Nykänen,maj. P.
mistoihinsekätiliosastoon.Kumpaakaansuunnitelmaaei Siltanen
kuitenkaantoteutettu,vaanosasto-organisaatio säilyi lop- - Maastosuunnittelun tar-
puunasti. kastaja Maj. R. Arimo
Linnoitustöidenjohtaja totesi 15.12.42myös sen,että - Kenttälinnoitustöiden
"suoraanMyllykoskeltajohdettavienyksikköjenluku on tarkastaja Maj. E. Takala
suhteettomansuuri,'.Tämän vuoksi oli jo ennentätäkin Työmaatoimisto, Ins.maj.H. Relander,
määrätty erityisiä tarkastajia.InsinöörimajuriL. Ruos- Rakennustoimisto, Lin.3 ins.maj.R. Vornanen,
lahti määrättiin 1.1.42 "toimimaan linnoitusrakennus- ins.evl.A. Lindroos,
muodostelmien,-tehtävienja niihin liittyvien suunnitel- ins.maj.V. Tuompo
mien tarkastajanaKannaksellaja Laatokanpohjoispuo- Kone-ja sähkötoimisto, Sot.virk.E. Brax. sot.virk.
lella olevallatakaisinvallatullaalueella".Hän toimi tässä Konetoimisto,Lin.4 L. Gloersen,ins.kapt. U.
tehtävässäkunnesvapautuipalveluksesta1.6.42.Saman Riipola
aikaisestimäärättiininsinöörimajuriH. Relandervastaa- Uudisrakennustoimisto,
vaan tehtäväänItä-Karjalan alueella,mistä tehtävästä Lin.5 Ins.maj.L. Salrnensaari
hän vapautui 8.7.42 ja määrättiin Lin.3:n päälliköksi Huoltotoimisto,Lin.5 Kapt. A. Tuurmo
1.8.42alkaen.InsinööriA. Nikandermäärätriinvastaa- Lääkintätoimisto,Lin.6 Lääk.maj. P. Merikallio,
vanlaiseentehtäväänvuoden1942alusta,toimialueenaan lääk.evl.A. Havulinna
Lounais-Suomi. Pohjois-Suomen toimisto,
InsinöörimajuriA. Junttila määrättiintyömaatarkasta- Lin.1 Ins.maj.L. Ruoslahti
jaksi 1.3.44Aunuksenja MaaselänRyhmien alueelle. Palkkausasiain
toimisto,
Hanell määräsi 18.6.44insinöörimajuriL. Ruoslahden Palkkaustoimisto,
YKT-linjan "yhteiseksipäälliköksi",mutta hän ei ehtinyt Lin.7, Lin.8 Kapt. H. Niinikoski
ottaa vastaan tehtävää ennenkuinjoukot jo vedettiin Hallinnollinentoimisto,Lin.7 Kapt. T. Ruutu
Salpa-asemaan. TänneRuoslahtisittentulikin työmaiden Hankinta-ja tilijaosto,
koordinaattoriksiSuomenlahden-Saimaan välille. Insi- Hankintapäällikkö,
nöörimajuri T. Martinista tä 28.7.44Ilmavoimien ia Tili- ja materiaalijaosto Maj. L. Sarkia
Sakan ilmavoimien töiden työmaatarkastaja.- Myäs Linnoitusmateriaalitoimisto,
insinibrimajuri M. Suurpäätoimi työmaatarkastajana. Lin.l0 Ins.evl.A. Liljeberg
Linnoitusosaston johtava OsastopäällikköW. Terä-
seuraava.Kukin henkilö vä, kapt.E. Varanko
monioli useaankinotteeseen samassa tehtävässä. Tilitoimisto,Lin.8 KamreeriO. Varoma
Revisiotoimisto Ltn. B. Heide
Yleistenasiaintoimisto, Selvittelytoimisto VaratuomariG. Norrm6n
komentotoimisto, Lin.l Maj. O. Meriluoto Maanlunastustoimisto, Lin.l 1Ins. I. Laukkanen
- Talousupseeri Ltn. U. puurtinen Metsäjaosto, Metsätoimisto, Kapt. B. Venho,ev. G. von
- Valistusupseeri Sot.virk.O. Salas.kaot. R. Lin.10,Lin.12 Bonsdorff,kapt. B. Alanco
Mäntylä Kunnossapito- ja tarkastus-
- Pastori Sot.past.K. Korpinen, toimisto,KT-toimisto Ins.maj.V. Kärkkäinen
sot.past.M. Tarna,
sot.past.p. Herttua Siltä varalta, että linnoitusosastontyöskentely Mylly-
Suunnittelutoimisto, Lin.2 Evl. O. Harlahti, kapt. p. koskellaolisi pommitustenvuoksikäynyt mahdottomak-
Vuorisalo,maj. R. Arimo, si, suunniteltiinsenhajauttamista.Varsinainenkomento-
maj. R. Lukkari porrasolisi siirtynyt ValkealaanKouvolanpohjoispuolel-
- Operatiivisetasiat, Maj. T. Saukkonen le, minne rakennettiinsitä varten parakit. Varautumis-
Ltn.2a käskyannettiin28.6.44,mutta siirtoaei tarvinnuttoteut-
- Linnoitusteknillinen
I^a.
suunnittelu,Lin.2b Maj, R. Lukkari Lapin sodanaikaanHanell määrättiin 12.10.44välittö-
- Linnoitusteknilliset
mästi ylipäällikön alaisena ,johtamaan ja valvomaan
tutkimukset,Koetoimisto, kaikkia niitä rakennustöitä,jotka tulevat esille pohjois-
Maj. A. Nykänen Suomenhävitetyn alueentilapäiseenkuntoonsaattami-
436
sessa... Töiden järjestelyssäon huomioitavaIII AK:n sitä entisessäkokoonpanossaan 30.5.42 ja toimi äina
komentajan operatiivisetsuunnitelmat toivomuksetja sodan loppumiseen asti.
suoritettavientöidenlaatuunja kiireellisyysjärjestykseen
nähdenr.Samanaikaisesti pääesikunnan päällikkö pyysi
kulkulaitostenja yleistentöiden ministeriöntoimenpitei
tä, että sen alaiset virastot ja laitokset velvoitettaisiin Välijohtoportaat
kaikin tavoin avustamaanHanellia ja että ne "tarkoin
huomioisivat. . . Hanellin antamatmääräyksetja ohjeet, Hangon alueenjälleenrakennustöitä varten perustettiin
jotka perustuvat sotatilanteen kulloinkinsanelemiin vaa- Hangonrakennuspäti 12.1.42, mutta se voitiin lakkaut-
timuksiin niin laatuun kuin kiireellislrysjärjestykseenkin taa jo 15.4.42ja myös Viipurin, Kannaksen ja Sortavalan
nähden,. - Tämä organisaatiosäilyi linnoitusosaston rakennuspiiritlopetettiin sitä mukaa kuin siviilivirano'
lakkauttamiseen asti. maisetolivat valmiit ottamaantyöt johtoonsa. Kun suo-
Hanell kirjoitti yleisesikunnan päällikölle31.10.44,että malaisetlinnoitusrakennusjoukot vedettiin pois Pohjois-
'kun linnoittamistoimintakäytännöllisestikatsoennyt on Suomesta,voitiin välijohtoportaatkinsieltä lakkauttaa.
päättynyt,olisi mahdollisimmanpian saatavapedaatteel- Laatokan rannikkopatterienrakennustöitävarten Pe-
linen ratkaisuerinäisiinLinnoitusosastoa koskeviinkysy- rustettiin Osasto4/LaatokanRannikkoprikaatinEsikun-
myksiin". Pohjois-Suomen jälleenrakennustoiminta olisi ra 22.1.42 ja Uukun-Aunuksen rautatierakennuksen
erotettavaomaksi organisaatioksitai siirrettäväjonkin johtoon 9.8.42 Osasto 4 Turunen. Se oli toirninnassa
siviiliministeriönjohtoon. Salpalinjan hoitaminen olisi 15.1.44 saakka.
annettava linnoitusosastolle, joka järjestäisi sitä varten Kun Kannaksen kiviesteitävärten oli pantavatoimin-
organisaation,olihan kysymys yli kahden miljaardin taan useita louhimoita, perustettiin niiden johtoon
omaisuudesta.Linnoitustaktillista ja -teknillistä tutki- 28.7.43Kannaksenlouhintapiiri,joka sittemminsai joh-
mustyötä olisi jatkettava, samoinlinnoitussuunnitelmat toonsaVKT-linjan rakentajat.
olisi koottavaja niitä kehitettävä.Olisi päätettävä,miten UJinjaa vartenperustettiin5.2.44Osasto4/Kallio.
menetellään linnoitusosaston koneiden ja muun materiaa- Periaatteenaoli, että esikuntienyhteydessäolevatjoh-
lin suhteen.Se oli Hanellin mielestä myytävä, paitsi toelimet käyttivät nimitystä osasto4. Kun oli kysymyk-
Pohjois-Suomen jälleenrakentamisessa tarvittavat mää- sessä linnoitusrakennusjoukkojen alistaminen takaisin
rät. Operatiivisenosaston päällikkö oli tosin antanut linnoitustöiden johtajalle, Hanell kylläkin suunnitteli
majuri Lukkarille suullisenohjeen, että olinnoitusosas- "työpiiri>-nimityksen Palauttamista,mutta tähän ei kui-
ton on oltavavalmiina nimityksenä,vaikkatämä
ja tehokkaastiheti kun tilaisuus ulkopuolisen johtajanalainen
kaan pitänyt tätä mahdollisena ja pyysikin nyt ratkaisuä Suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944 oli linnoi-
toiminnansuuntaviivoista. tusrakennusjoukot ja niiden johtosuhteet järjesteltävä
Linnoitusosastolakkautettiin 30.11.44.Sen tehtäviä kokonaan uudelleen. 15.6.44 annettiin johtoelimille ni-
loppuunsuorittamaanperustettiinselvittelyelin, päällik- met päälliköiden mukaan, mutta 22.7.44 alkaen nüstä
könä everstiBonsdorff.Linnoitusosaston materiaaliluo- tuli linnoitusrakennuspiirejä. U-linjan johtoelimet liitet-
vutettiin pääasiatlisesti kulkulaitosten ja yleisten töiden tiin asianomaisiin armeijakuntien esikuntiinniille alistet-
ministeriolle, joka myös ryhtyi jatkamaan jälleenraken- tuina. Näin Osasto 4/Kalliosta tuli Os. 4/VI AKE ja
nustoimintaaPohjois-Suomessa. Osasto 4 Paasikalliosta (ent. Os. 4/V AKE) vastaavasti
Sodan aikaisenpäämajanlinnoitusosaston toiminnan Os. 4/II AKE. Kun nämäkin aselevon jälkeen siirrettiin
jatkamiseksirauhanaikanalinnoitusosasto esitti l9.l 1.44 Salpalinjalle, ne muutettiin linnoitusrakennuspiireiksi.
järjestelyosastolle. ettäperustettaisiin Salpalinjanjohtoportaattulivat näin olemaanseuraa-
- operatiiviseen osastoon linnoitustoimisto ja vat.
- puolustusministedöön maalinnoitusten hoitotoimisto.
Järjestelyosasto ilmoitti 24.11.44,että molemmattoi-
mistot perustetaan,mutta jälkimmäinen sijoitetaanAr-
meijakunnanEsikuntaan.Edellinenjäi sitten pelkästään
paperille,mutta maalinnoitustenhoitotoimistoaloitti toi-
mintansaAKE:ssa.
Linnoitusasiaintoimikunta, joka sodan alkaessaoli
väliaikaisestilopettanut toimintansa,ryhtyi jatkamaan
 437

r.6.44 Süainti Vilajoki-Saimaa-linjan rakentamistyönjohtoon mää-

rättiin 21.8.44linnoitusrakennuspiirit 21,23 ja 11,rntllta
Os.4/IVAKE Os.4 Suomio 10.Lin.Rak.piiri Ravijoki tämän työnhän keskeytti alkuunsasodanpäättyminen.
IGnn. loth.piiri Os.4 Martin 21. Lin.Rak.piiri Muurola Salpalinjantyöt Suornenlahden-Saimaan välillä jaettiin
Os 4 Laajarinne 23. Lin.Rak.piiri Luumäki 10.ja 20. Lin.Rak.piirienkesken.
KT-toimisto Os. 4 Kärkläinen 20.Lin.Rak.piiri Luumäki Läpin sodanalettuatarvittiin sinnesekälinnoitusraken-
Os.4/III AK€ Os. 4 Suurpää 11.Lin.Rak.pii Savitaipale nusjoukkojaettä näiden johtoportaita. Linnoitusosasto
Os.4/IIAKE Os.4 Tuompo 33.Lin.Rak.piiri Savonlinna antoi 27.9.44käskyn,jonka mukaan 34.Linnoitusraken-
Os. 4/VI A(E Os. 4 Karvonen 46. Lin.Rak.piiri Joensuu nuspiiri siirrettiin Ouluunja siitä tuli Osasto4/III AKE.
42.Linnoitusrakennuspiiri alistettiin 6.Divisioonalle
Aselevonjälkeen tulivat vielä Salpalinjalle34.Linnoitus- (Osasto4/6.D8). 28.10.44annettiinkäskyvielä kolman-
rakennuspiiri(ent. Os.4/VI AKE), ensisijaisestiSyys- nen johtoelimensiirtämiseksi,l0.Linnoitusrakennuspiiri
pohjan linjan johtoon, sijoituspaikkanaPuurnalaja 42. älistettiinIII AK:lle ja lähetettiinHyrynsalmelle.
rakennuspiiri(ent. Os.4/II AKE), ensisijaisestiSyys- Välüohtoportaat,niidensijoituspaikatja päällikötilme-
Nurmes. nevätseuraavastä taulukosta.

Johtoporras Sijaintipaikat Päälliköt

Os.4/I AKE - Os.4/V AKE - Os.4 Paasikallio Kiviniemi- Latva- Loimola Ins.maj.A. Junttila,ins.maj.
- Os.4/II AKE - 34.Linnoitusrakennuspiiri - - Värtsilä-Syyspohja- Poh- K. Arvonen,ins.maj.H. Paasi-
Ös.4/III AKE (lakkautettu 30.11.44) jois-Suomi kallio
Os.4/II AKE - Os.4/MaaRE - Os.4 Tuompo- Semsjärvi- Savonlinna - Ins.maj.V. Tuompo,kapt.E.
33.Linnoitusrakennuspiiri (lakk.30.11.44) Pääskylahti Suhonen
Os.4/III AKE - Os.4 Suurpää- 1l.Linnoitusra- Kananainen - Suomussalmi Ins.maj.M. Suurpää, ins.maj.
kennuspiiri(lakkautetfirla I 5.6.43- 4.3.44,lakk. -Kiviniemi-Savitaipale- R. Sopanen,ins.kapt.Y. Pit-
r5.10.44) känen,ins.kapt.
E. Viljo
Os.4/IV AKE - Os.4/Kan.RE- Os.4 Suomio Uusikirkko-Kiviniemi- Ins.maj.V.J.Suomio
- l0.Linnoitusrakennuspiiri (lakk. 30.11.44) Kanneljarvi- Ravijoki-

Os.4/VI AKE - Os.4 Karvonen Ins.maj.H. Paasikallio,

(lakk.30.11.44)
46.Linnoitusrakennuspiiri ins.maj.K. Karvonen,ins.maj.
E. Setälä,ins.maj.J. Määttänen
os- 4/vII AKE - Os.4/Aän.RPr.E(lakk. Aänislinna Ins.maj.E. Setälä,ins.kapt.
29.2.44) V. Maula,ins.maj.H. Paasi-
kallio
Os.4/ 14.DE(lakk.I 5.6.43) Novaja-Tiiksa Maj. O. Laajarinne
Os.4/Laat.RPr.E(per.22.1.42,lakk.I7 .9.44) Huuhanmäki-Lahdenpohja Kapt. M. Ruoho,kapt. P.
Puupponen, kapt. P. Salmela
Os.4 Määttänen(1akk.15.9.42) Alakurtti Ins.maj.J. Määttänen,
ins.mrrj-K. Arvonen,ins.kapt.
J. Suursalmi
Os.4 Lindroos(Iakk.15.9.42\ Petsamo Ins.kapt.A. Lindroos,
ins.kapt.E. Stähle
Os.4 Turunen(per.9.8.42,lakk. 15.1.44) Uuksu Ins.maj.P. Turunen
Os.4 Kallio - Os.4/VI AKE - 42.Linnoitusra- Pitkäranta-Alalampi -Poh- Ins.maj.E. Aalto,maj.O.
kennuspiiri- Os.4/6.DE - Os.4 Viljo (per. jois-Suomi Laajarinne,kapt. E. Viljo
5.2.44,lakk.30.I 1.44)
Os.4 Laajarinne - 23.Linnoit
usrakennuspiiri Luumäki-Muurola-Taa- Maj. O. Laajarinne
(per.15.6.44,lakk. 12.11.44) vettl
Os.4 Kärkkäinen- 20.Linnoitusrakennuspiiri Luumäki Ins.maj.V. Kärkkäinen
(per.15.6.44,lakk. 15.10.44)
438

Johtoporras Päällikör
Viipurin rakennuspiiri(lakk. 30.4.42) Viipuri Ins.maj.E. Aalto,ins.maj.M.
Suurpää
Kannaksenrakennuspiiri(lakk. 28.2.42) Käkisalmi-Enso Ins.S. Keinänen,ins.M. Hag-
man
Sortavalanrakennuspiiri(lakk. 15.8.42) Sortavala Ins.T. Helin
Aunuksen (lakk.28.2.43)
rakennuspiiri Aänislinna Ins.kapt.N. Lehto,ins.maj.
K. Rautkari
Hangonrakennuspüri(per. l 2.l. 42, Iakk. 15.4.42) Hanko lns.N. Finsjö
Kannaksenlouhintapiiri- Os.4 Martin - Os.4 Viipuri-Muurola Ins.maj.E. Aalto,ins.maj.T.
Karvonen- 2l. Linnoitusra kennuspiiri(per. Martin, ins.maj.K. Karvonen
28.'7.43,
lakk. I 5.I 0.44)
AänislinnanKorjauspajakeskus (per.25.3.43, Kapt. T. Lindblad
Iakk.30.6.44)
Pohjois-Suomen hävitetynalueenRakennusesi- Oulu Maj. V. Tuompo
kunta 1= pq6.j.ltt Rakennusesikunta, Poh.Rak.E)
(per.18.10.44, lakk.9.12.44)

oukot
Linnoitusrakennusj korjausjoukkuetta. Näidenjoukkojenperustamistaei eh-
ditty aloittaakaan.
Varsinaisiatyöyksiköitäolivat linnoitusrakennuspataljoo- Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat olivat alunperin
nat, erilliset linnoitusrakennuskomppaniat,erilliset työ- puhtaastiammattimiehistäkoostuviarakennusyksiköitä,
komppaniatja linnoituskorjauspajat. Pataljoonatolivat mutta myöhemminsamanlaisiakuin pataljoonat.Työvel-
pääasiallisesti työvelvollisuuden niihin koottiin vuodesta1942myös her-
tusta miehistöstäkoostuvia,mutta kategoriansamuodostiyat työhön
työpalveluvelvollisia työvelvollisistäja henkisestisairaista
neitä asevelvollisia.Liikuntasodan aikana pataljoonat kootut kolme komppaniaa.Erilliset työkornppaniat110-
eivät vielä paljonkaan erikoistuneeteri töihin, mutta 137olivat muodostetutII luokannostomiehistä, jotka oli
vuodesta1942alkaenniissäoli varsinerilainenammatti kutsuttu palvelukseen keväällä1944,mutta joita ei puut-
väki ja työnjohto sen mukaan tekivätkö ne esimerkiksi teellisenkoulutuksenvuoksi vielä pantu täydennykseksi
betonitöitävai tienrakennusta.Keväällä 1944 oli esillä joukkoihin. - Yksiköt esitetäänseuraavissa luetteloissa,
kysymyserityisten"linnoituskorjauspataljoonien" perus- joista ilmeneemyöslinnoitusrakennusjoukkojen ja niiden
tamisesta.EsimerkiksiVI AKE esitti omalle alueelleen johtoportaidenjakautumineneri rintamansuunnillevuo-
pataljoonaa,jossaesikunnanlisäksiolisi ollut 2 komppa- sien 1942-44 arkara.
niaa ä 3 ioukkuetta. Lisäksi olisi tarvittu 3 erillistä
 439

Li nnoit usru kennusp at a Ij oonat

Patal- Komentajat
JOOna

HK-A Raivola-Ahijärvi-Lemi-Värtälä(lakk.3 l. I 0.44) Ins.maj.V.J.Salonen

HK-B Nurmoila-Tuulos -Kirjasalo - Lemi- Rutola-Antrea, Kapt. I. Varis,ins.kapt.E. Halme
Sokkala-Niittymaa-Hurtanmaa-Pohjois-Suomi (lakk.
3 0 . 11 . 4 4 )
SAK I Kiestinki-Uhtua-Selki - Saravaara - Kivennapa- Huo- Kapt. E.K. Saariaho,ins.ltn. K.S. Rainio,
mola-Hauhiakoski (lakk. 10.I 0.44) kapt.I. Varis
SAK 2 Kananainen-Kursma- Korpikylä- Kauksamo-Lemi- Ins.kapt.V. Meriluoto,kapt.V. Maula
Lappeenranta(lakk. 6.I 0.44)
SAK 3 Tiiksjärvi-Ontajärvi -Kallio -Vosnesenija-Nimpelda- Ins.maj.K. Karvonen,ins.kapt.B. Lehmus-
Eyässaari-Jänisjärvi-Nurmijärvi(lakk. I 0.I 0.44) to, ltn. S. Sallinen, kapt. E.K. Saariaho,
ins.kapt.Y. Pitkänen
SAK 5 Kutujoki- Alavoinen-Kuuterselkä-Metsämuuronen- Kapt. E. Kajaste,ins.ltn.N.J. Finsjö
Pohjois-Suomi (lakk. 30.11.44)
TVI Petsamo,Parkkina-Titovkajoki(lakk. I5.9.42) Kapt. P. Puupponen, ins.ltn.V. Hakari
TV2 Petsamo, Parkkina-Luttojoki-Uusikylä-Aunus-Mäk- Ins.kapt.E. Stähle,kapt. E. Viljo, ins.kapt.
riä-Oravisalo-Eno(lakk.20.I 0.44) A. Karakorpi
TV3 Kairala-Nurmijärvi-Saravaara-Nuoli-Hirvaskoski- Ins.kapt.T. Sundqvist,kapt.P. Kivekäs
Onttola-Pohjois-Suomi (lakk.30.11.44)
TV4 Ala-Kurtti - Malu - Kirvesvaara- Korpiselkä-Särkilahti Ins.maj. K. Arvonen,ins.ltn. K. Heininen,
-Pohjois-Suomi (lakk.30.I 1.44) kapt.A. Savoila
113 Tokari- Sammatus-Harlu- Kuhmo-Pohiois-Suomi Ltn. J. Arponen,kapt.K. Helminen
( l a k k .3 0 . 1 1 . 4 4 )
115 Kemi-Ala-Kurtti (Iakk. 1.4.44) Ins.kapt.B. Lehmusto,ins.kapt.E. Böök
211 Aänislinna
Hämekoski-Korpikylä
212 Uunitsa-Karhumäki-Lehmo (lakk. 20.10.44) M. Ohranen,ins.kapt.B. Lehmus-
to, ins.kapt.A. Lippa
213 Käkisalmi-Taipale- Jänköjärvi-Venejärvi-Ristisaari- Ins.kapt.E. Airio, ltn. P. Vähätupa
Lehmo(lakk.10.10.44)
215 Grishinskaja-Pavlovskaja -Kukerjoki - Salmi-Antrea- Ins.kapt. K. Kiianlinna, kapt. E. Stähle,
Ravijoki-Vaalimaa-Pohjois-Suomi(lakk. 30.11.44) kapt.P. Huttunen
216 Paatene- Karjalan Maaselkä- Savujärvi-Osterjärvi- Ins.kapt.A. Karakorpi,ins.kapt.E. Lavisto,
Telataipale(lakk. 20.I 0.44) ins.ltn. K. Heikkinen,ins.kapt.K. Tammi-
lehto
232 Viipuri, Tienhaara-Kotselkä-Vammelsuu-Soutojärvi- Ins.kapt.E.J. Korhonen,ltn. M. Husso,ltn.
Karjalan Maaselkä- Syvärinkaupunki- Puumala-Erä- H. Hiittensuo
jarvi-Pohjois-Suomi (lakk.30.11.44)
251 Viipuri-Vammelsuu-Raivola-Merisuo-Säkäjärvi-Vi- Kapt. J. Suhonen,kapt. V. Vartola, ltn. H.
rojoki-Mauila (lakk. 31.l 0.44) Hiittensuo
254 Kuujarvi-Pisi-Saarimäki-Onttola (lakk.30.I 1.44) Ins.kapt.K.O. Salminen,ins.ltn. U. Viher-
laiho
255 Viipuri- Raivola-Vammelsuu-Porajärvi-Vorobjeva- Kapt. V. Vartola,ins.maj.E.J. Korhonen
Pajusuo-Varpakylä-Vaalimaa-Pohjois-Suomi (lakk.
30.11.44)
333 Aanislinna- Stseliki-Soutjäryi-Uuksu-Rovskoje -Uo- lns.maj.T. Muotinen,kapt.V. Tipuri
maa-Läskelä-Kulennoinen (lakk.30.11.44)
440

Työmaapaikkakunnat Komentajat

334 Aunus-Saarimäki (lakk.22.9.42) lns.ltn.P. Simula, ins.kapt.B. Lehmusto

335 Antrea-Huuhanmäki-Käkisalmi-Pörtsykkä-Vitele- Ins.ltn.R. Grundström,ins.ltn.P. Tuomi
Pitkäranta-Kotola (lakk.10.10.44)
341 Mundjärvi-Suurlahti-Ryska-Tulvoja (lakk.I 5.I 0.42) lns.ltn.A. Luostarinen
342 Volostnoi-Hiusniemi-Vorobjeva-Tali-Pitkälampi- lns. A. Ranki, ltn. H. Koivula, ltn. E.
Huruala(lakk.30.1I .44) Saariaho
344 Valkjärvi-Grishinskaja-Pitma-Prolavaara-Syyspohja Ins.ltn.O. Talvio, kapt. V. Vartola, kapt. J.
( l a k k .3 0 . 11. 4 4 ) Suhonen
421 Repola-Ylinenjärvi-Rukajärvi-Kuhmo-Pohjois-Suomi Ins.ltn. U.P. Viherlaiho, ins.maj. K. Arvo-
( l a k k .3 0 . 11 . 4 4 ) nbn,ins.ltn.K. Heikkinen
Kumsjärvi -Tsopina-Osterjoki -Karhumäki-Kivennapa lns.kapt.O. Kiikka
-Sokura-Pohjois-Suomi (lakk.30.11.44)
429 Novaja-Tiiksa-Kolvasjärvi-Repola (lakk.31.5.43) lns.ltn. K. Heikkinen
461 A ä n i s l i n n aS.o l o m a n n i - R i s t i s a a r i - P o h j o i s - S( luaokm
k .i lns.kapt.Y.E. Ravela
3 0 . 11 . 4 4 )
462 Grishina-Uusikylä (lakk.30.9.42) Ins.ltn.O.V. Järmä
463 Kiviniemi-Vosnesenija-Puntarikoski Ins. O. Tuliainen, ins.ltn. O. Soderlund,
(lakk.I 0.I 0.44)
ins.maj.J. Määttänen,ins.ltn.P. Tuomt
500 Taipale-Husula-Pukalusjärvi-Simola-Pohjois-Suomi Ltn. E. Eskelinen
( p e r .1 . 8 . 4 3l a, k k .3 0 .I l 4 4 )
501 Rautu-Uro-Suur-Urpalanjärvi-Lappee-Korkia-aho- Kapt. K.T. Hilli
Pohjois-Suomi (per.1.1.44, lakk.30.11.44)
502 Viipuri-Muurola, Mäkilampi (per. 16.5.44, lakk. Sot.virk.M. Ohranen
10.10.44)
503 Viipuri.-Haavisto-Pajulahti (per. 16.5.44, lakk. lns.kapt.Y. Karjalainen
10.10.44)
504 Sokura-Nuijarnaa-Hirvasjarvi-Ylamaa kapt. O. Tanner
l a k k .6 . 1 0 . 4 4 )
505 Junttola(per.l.'7.44,lakk.10.10.44) Kapt. E. Lavisto
506 U r o( p e r .1 6 . 8 . 4 4I a, k k . 2 0 . 1 0 . 4 4 ) Ins.ltn.O. Soderlund,kapt. E. Viljo
507 Moinsalmi(per.18.9.44, lakk. 15.10.44) Kapt. P. Salmela
555 Uhtua-Kivennapa-Kinnari-Luumäki, Näpinkylä-Sää- lns.kapt.E. Kinnunen
mälä-Pohjois-Suomi (lakk.30.11.44)
571 Ala-Kurtti-Rajakontu-Manssila(lakk.3 1.3.43) Kapt. K. Helminen, ins.ltn. K. Järnefelt,
ins.kapt. A. Karakorpi
611 Aunus-Koskenala-Mökkikylä-Raikuu(per. 8 . 9 . 4 2 , Sot.virk.P. Ahokas,sot.virk.V. Rantapihla,
Iakk.6.10.44) ins.ltn.J. Küttner, ins.kapt.W. Westerholm
612 Pitkäranta-Hellä-Hämeenkylä-Pohjois-Suomi Ins.kapt.E. Niemi
19.1.44l a, k k .3 0 .11 . 4 4 )
813 Ahvenanmaa-Haapaniemi (lakk.16.6.42) lns.kapt.R. Ingman, kapt. P. Puupponen

Huomautus
Komentajannimi on mainittu vain kerran,vaikkahänolisi ollut tehtävässä samoinpaikkakunnannimi, vaikka
useaaneri otteeseen,
pataljoonaolisi ollut sielläuseastikin.
 441
Efi I I iset linnoitusrukennus
komppaniat

N:o Työmaapaikkakunnat Päällikör

Sortavala- Huuhanmäki
-Käkisalmi-Impilahti(lakk. Rkm. E. Katajisto,rkm. R. Hannula,sot.virk.
1s.9.44) V. Salama,sot.virk.O. Puustinen
Salmi- Vitele-Häapaniemi- Lahdenpohja-Käkisalmi- Rkm. J.A. Huttunen,rkm. J. Kokko,rkm. A.
Kurkijoki(lakk.I 5.9.44) Korkman,ltn. V. Vapaatalo
Karhumäki- Pintuinen- Kontioyaara-Laukaansaari Rkm. A. Uro, ltn. S. Malmi, vänr.M. Kontu-
(lakk.15.10.44) nen
Viipuri-Skogby-Kämärä-Ahüärvi-Huomola-Kana- Rkm. T. Salonius,ltn. Y. Vaherno,sot.virk.R.
lampi-Luumäki(lakk.30.I 0.44) Lindström,ltn. V. Sardn
5 Kauhijärvi-Pitkäjärvi-Riikola-Taipale (lakk. 30.8.43) Ltn. E. Eskelinen
6 Pitkäranta-Aunus (lakk.30.9.43) Rkm. R. Lindholm,ltn. S. Airusalo
7 Viipuri -Aanislinna-Mensuvaara-Koria - Laukaa(lakk.
Rkm. E. Eerola,rkm. K.E. Suvanto
10.10.44)
Vitele-Aunus-Antrea-Pisi-Salmi-Sortavala (lakk. Rkm. K. Karasti,sot.virk.E. Espo
15.9.44)
9 Aänislinna-Rautu-Junttola (lakk. 9.9.44) Rkm. M. Pitkänen,vänr.V. Korolarnen
10 Valkjärvi- Vahviala-Taavetti - Kiurula-Hauhiakoski Rkm. A. Yisaheimo,vänr.K. Koistinen,ltn. P.
(lakk.20.6.42, per.uudelleen 11.7.42,lakk.30.10.44) Mattila, ltn. S. Westman,kapt. A. Mytty
II V i i p u r i( l a k k .3 0 . 4 . 4 2 ) Rkm. A. Kaljunen
t2 Sortavala-Huuhanmaki-Kirkkojoki(lakk. I 5.I 0.42) Rkm. E. Elo, vänr.M. Pitkänen
13 Novaja-Tiiksa-Lieksa(lakk. 15.5.44) Ltn. O. Kinnunen,ltn. M. Finskas,ltn. V.F.
Hamara
I4 Kananainen - Suomussalrni -Taivalalanen-Ino- Junttola Vänr.V.F. Hamara,sot.virk.G.A. Vainio
(lakk.9.9.44)
15 Kananainen-Kuusamo, Vanttaja-Uuksu (lakk. Rkm. V. Paakki,ltn. U.E. Tilansuo
20.ro.42)
16 Ala-Kurtti
t'7 Aänislinna
l8 Aänislinna (lakk.9.9.44) Ltn. S. Malmi, sot.virk.A. Suhonen
19 Pyhäjärvi- Lahdenpohja - Karhumäki-Tsopina-Ahven- Ins. S. Keinänen,sot.virk.E. Kaisla,ltn. S.
järvi-Vasalampi-Moinsalmi-Raikuu (lakk.30.11.44) Malmi
20 Vuonninen-Haukiperä-Antrea(lakk. 30.4.43) Sot.virk.E. Espo
21 Enso-Antrea-Repola-Hattuvaara (per.8.9.42,lakk. Ltn. R. Jansson, ltn. O. Heimovala,ltn. Y.
30.10.44) Karhu
Laikko- Värtsilä- Riikola- Jänisjärvi- Läskelä- Vaali- Ltn. K. Paloaro,ltn. U. Koivisto,ltn. A. Rau-
maa-Miehikkälä(per.20.10.42, lakk. 10.10.44) tiainen,kapt.V. Vaherno
Onttola-Kotselkä-Lappohja - Uomaa-Vaalimaa-Ra- Kapt. K. Sorri,vänr.V. Tamminen,ltn. U.
vijoki(per.24.11.42, lakk.30.10.44) Rautio
Syväoro-Siiranmäki- Vaalimaa-Raikuu- Vitele-Hä- Ins.lrn.M. Tähtinen.ltn. P. Kytökorpi
meenkyla(per.24.11.42,lakk.30.10.44)
Muurikkala- Vaalimaa-Hamina-Säkäjärvi-Askola - Ltn. T. Porkola,kapt.E. Pajukari,ltn. O.
Säämälä-Luumäki (per.24.11.42,lakk.30.10.44) Kaarla
Antrea-Kiyennapa-Orkkola-Valkjärvi (per.1.4.43, Ltn. U. Koivisto,ltn. R. Anttila, kapt.T. Listo
Iakk.30.10.44)
27 Raivola-Salmi-Kirjasalo-Skinnarila-Rutolä-Iitiä- Ltn. H. Ekman,ltn. A. Valtonen
Lemi(per.1.4.43, lakk.30.10.44)
Kaarlahti-Pitkäranta-Vaalimaa (pet. 2I.6.43,Iakk. Ltn. M. Husso
30.10.44)
442

N:o Työmaapaikkakunnat PääIIiKöt

29 Lappohja-Uro-Taavetti(per.26.10.43,lakk. 30 1044) Kapt. N. Reiman

30 Utti-Kirjasalo-Skinnarila-Kauklampi -Lappee,Vihto- Ltn. S. Seppänen,ins.kapt.K. Salmtnen
la (per.21.2.44, lakk.30.10.44)
31 Uuksu ( p e r .
1 . 1 0 . 4 3l a, k k .9 . 2 . 4 4 ) Ltn. S. Airusalo
32 A u n u s( p e r .1 . 1 0 . 4 3l a, k k .1 5 . 7 . 4 4 ) Sot.virk.U. Manninen
33 Pitkäranta-Häkälä (per.7.3.43,lakk. 10.10.44) Ltn. S. Airusalo,kapt. A. Luukko
Ala-Kurtti-Vaala(per.31.3.44, lakk. 10.10.44) Ltn. A. Liimatainen
35 Pontselanjoki-Nerkoo (per.31.3.44, lakk. 10.10.44) Ltn. L. Jonsson
40 Ihalainen ( p e r .
1 7 . 8 . 4 4
l a
, k k 3
. 0 . 1 0 . 44) Kapt. T. Vesamaa
4l Rauvanniemi (per. I l 9.44, lakk. 30.1 0.44) Kapt. E. Viita
TV1 ( p
Petsamo 15.9.42, e r . l a k k .1 5 . 6 . 4 3 ) Ins.ltn.V. Hakari, kapt. P.N. Kuokkanen
2. ErillinenTyökomppania Ltn. M. Reijonen
Käkisalmi - Huuhanmäki-Salmi - Syvärinkaupunki-
Pavlovskaja-Vaahersalo (lakk. 25.10.44)
ErillinenTyökomppania Kapt. J. Rimppi
Kerimäki

Huontautu:
päällikön nimi on mainittu vain kerran, vaikka hän olisi ollut tehtävässä useaan otteeseen,samoin paikkakunnan nimi, vaikka
komDDaniaolisi ollut siellä useastikin.

Eri I liset työkomppaniat

N:o

I l0 Hämekoski- Kuhmo- Pohjois-Suomr E. Saukkonen

l H a m e k o . ki - K u h m o - E. Koryisara,ltn. O. Hamm
1t2 S k i nn ar i l a- V a al i m aa - Nurmi,kapt.E. Böök
113 Suoniala-Lappeenranta-Pohjois-Suomi A. Räty
114 Iitiä-Tujula-Pohjois-Suomi Ltn. Y. Kotiranta
115 Ihaksela-Hurttala -Pohjois-Suomt Kapt.F. Schauman
116 Hurttala-Ihaksela-Säämälä-Pohjois-Suomi Ltn. P. Järyinen
117 Hurttala Ltn. N. Kärki
118 Miehikkälä, Valkjärvi Ltn. T. Kurvi,ins.ltn.R. Helanto
119 Pitkälampi-Sihvola-Muurola Ltn. A. Zschauer
120 litiä-Lappee. Kauklampi-Paarmala Ltn. C-E.Skogman
t2l Hatara- Junttola-Etu-Simola-Pohjois-Suomi Kapt.I. Räisänen. ins.ltn.K. Heininen
122 Suoanttila- Simola-Pohjois-Suomt Ltn. K. Forsberg
123 Läskela - L i m ah ar j u - P o h j o i s - S u oi m Ltn. P. Kujala,ltn.B. Sorro
124 L i s k e l ä - K u o r e v a a r aP
- ohjois-Suomi Ltn. v. Koivikko,ltn. v. Malmio
125 Kiekua-Eräjärvi-Pohjois-Suomi Ltn. K. Mähönen, vänr.J. Keinänen
126 Kiekua-Puumala Ltn. A. Kuosmanen, sot.virk.H. Kopare
r2'7 Kiekua-Eräjärvi Ltn. M. Mäkeläinen
128 Iitiä-Paarmala-Pohjois-Suomi Ltn. L. Häkli,vänr.R. Lindholm
 443

N:o Sijainti Päällikot

129 Saarasjärui- Mattila - Kotola-Pohjois-Suomi Ltn. O. Terho,kapt.E. Aurola

130 Askola-Pohjois-Suomi Luutn. H. Jansson
131 Harlu- Kuhmo- Pohjois-Suomi Ltn. K. Korhonen
132 Läskelä-Kuhmo Ltn. V. Nykänen,ltn. G. Malmgren
133 Hurtanmaa-Turkkela-Paarmala-Pohjois-Suomi Ltn. R. Nyberg
134 Mattila - Kotola-Pohjois-Suomi Ltn. E. Varis,ltn. U. Jokinen
135 Yläpihlaja- Vaalimaa-Pohjois-Suomi L t n .S . H e i n r i c h si n, s . k a pA
t .. A a l t o
136 Harlu- Kuhmo-Pohjois-Suomi Ltn. M.A. Aulin
137 Kiekua-Syyspohja Kapt. H. Unonius

Huomsulus
Käsky työkomppanioiden perustamisestaII luokannostomiehistäannettiin14.6.44.Ne lakkautettiin25.11.44yleisessä
demobili-
saatiossa
kutenreserviläisylGikötkin,
mistäkäskyannettiin7.10.44.

Li nnoi t u sko rj a usp aj a t

N:o Päälliköt

Koria-Syväniemi(lakk. 30.I 1.44) Ltn. A. Salonen,ins.ltn.E. Puranen,vänr.I.

Karttunen,vänr.A. Vikkula, ins.kapt.J. Suur-

Viipuri -Valkjärvi-Lappila A. Patolahti,sot.virk.T. Tuulos,

2a Nastola
2b Nastola(per.19.6.44,
lakk.30.11.44) Tekn.E. Turunen
3 (lakk.31.10.44)
Viipuri-Raivola-Taavetti Sot.virk.O. Nykänen,sot.virk.S. Akerfelt, ltn.
M. Kotilainen,sot.virk.P. Hiltunen
.54 Taavetti Sot.virk.P. Hiltunen
3b Muurola(per.23.6.44,
lakk.31.10.44) Ins.ltn.P. Aalto
3c Luumäki(per.26.6.44,lakk.31.10.44) Ltn. O. Helasti
3d Hamina,Järvenkylä(per. 10.7.44,lakk. 13.9.44) Sot.virk.E. Akerfelt
Aunus-Joensuu-Kuusjärvi(lakk. 20.I 1.44) Sot.virk.I. Härkönen,ins.R. Soini,ltn. E.
Liewendahl
Aänislinna-Leppäsyrjä-Värtsilä -Syyspohja-Pohjois- Vänr. L. Langenskiöld,ins.ltn.U. Iho, sot.virk.
Suomi(lakk.30.11.44) J. Lindgren
6 Petsamo (lakk.15.9.42) Ins. R. Soini,ltn. T. Nilsson
7 Sairala*Tokari- Revonselkä-Savonlinna-Pihlajalahti Sot.virk.O. Suominen
(Iakk.3.10.44)
Vuonninen- Uuksu(lakk. 15.5.43) Ins.ltn.M. Auterinen,vänr.A. Koskinen,
sot.virk.T. Tuulos
Rukajärvi-Antrea-Kurkimäki-Nastola (lakk. Ins.A. Pukkila,sot.virk.E. Pöllänen
31.10.44)
Suvanto(lakk. 10.8.42) Vänr. I. Karttunen,sot.virk.T. Alestalo
 Sijainti Päälliköt

Kananainen-Juntusranta(lakk.15.1.43) Sot.virk.Y. Nelskylä,sot.virk.N. Garoff, ltn.

Aunus-Aänislinna- Jyväskylä(läkk. 31.I 0.44) E. Liewendahl
Sot.virk.U.H. Hurme, ltn. J. Hacklin, kapt.
K.A. Leinonen,sot.virk.T. Tuulos,ltn. A.
Luther, ltn. A. Koskinen,sot.virk.E. Markkula
13 Valkjärvi-Aänislinna-Vosnesenija-Ylämylly - Ravijoki Ltn. O. Rossi,ltn. T. Nilsson
-Pohjois-Suomi(lakk. 30.1i.44)
T4 Porajärvi-Tsopina-Savonlinna- Kerimäki-Pohjois- Ins.ltn.E. Puranen,sot.virk.P. Aalto, vänr.E.
Suomi(lakk.30.11.44) Liewendahl,ltn. J. Hacklin
15 Ala-Kurtti-Porajärvi -Ahvenjärvi - Uuksu-Pälkjärvi- Ltn. J. Hacklin, ins.kapt.J. Suursalmi,sot.virk.
Nurmes-Pohjois-Suomi(lakk. 30.11.44) A. Pukkila,sot.virk.P. Aalto, sot.virk.T. Ales-
talo
16 Porokylä-Repola(lakk. 15.7.43ja luovutettuPM:n Sot.virk.N. Garoff,ins.ltn.M. Auterinen.
Kväl.os1le) sot.virk.T. Alestalo
t7 Kiestinki (lakk. 15.8.42) Sot.virk.T. Tuulos
18 Kemijärvi (lakk. 5.8.42) Ltn. J. Hacklin
19 Aänislinna-Jyväskylä-Koria(per.40.4.42,lakk. Sot.virk.V. Sundell.kapt.E. Cairenius
30.11.44)
19a Nastola(nimenrnuutos, ent.2a) (per. 17.'1.44,la]r}.. Vänr.N. Järfvas
3 0 . 1r . 4 4 )
21 Karhumäki(per.18.9.42, lakk. 19.6.44) Ins.ltn.M. Kotilainen,ins.ltn.M. Auterinen,
kapt.E. Cairenius
22 Uuksu-Kuopio(per.1.1.44,
lakk.30.11.44) Kapt. E. Hanninen
ZJ Raqtu-Suomenniemi-Lappeenranta (pet. 22.2.44,lakk. Sot.virk.H. Ericsson
31.10.44)

HAomautuksia
Päällikönnimi on mainittu vain kerran,vaikkaasianomainen useaanotteeseen.
olisi toiminut tehtävässä oli
Linnoituskorjauspajoja
kolmeatyyppiä:
- keskuskorjaamoja(A-vahurus)oli kolme, 1, 19ja 2l,
- isojamaastokorjaarnoja (B-vahvuus)olivat 3, 11,12ja 16,
- pieniämaastokorjaamoja (C-vahruus)olivat muut.
 445

Li nnoi t usr akennusjouk koj en al ueeI I i nen i ak au t u mi nen asemaso d an ai k ana

Alue 2.1.42 t7.t.42 t5.2.42 25.2.42 24.3.42 1.5.42 | , 7. 4 2 r.9.42

Ka{alankannas 5 + 8 +l 0 5+ 8+10 4 + 6 +l 0 4 + 6 +l 0 3 + ' l + 6 3 + 6 + 6 2 + 2 + 4

5 + 6 +l 0
Aunus 2 + 1 1 +5 4 + 1 3 +5 4 + 1 3 +5 4 + 1 3 +6 4 +l 3+ 6 5 + 1 6 +9
2 + 1 1 +5 4 + 1 3 +5
Maaselänkannas 1+3+ I 1+3+ I l+ 3+ I l+ 3+ I l+ 3+ 2 l + 3 + 2 l + 9 + 2
l+ 3+ 1
Rukajärvi l+ 2+ | 1+ 3+ I l+ 3+ I l+ 3+ I 1+ 3+ I 1+3+ I 1+3+ I
l+ 3+ I
Kiestinki-Uhtua 1+3+ 3 i+ 3+ 3 l+ 3+ 3 l+ 3+ 3 1+ 3+ 3 1+3+ 3 1 + 2 + 2
l+ 3+ 3
Salla 1+ 5+ 1 l+ 4+ I l+ 4+ I 1+ 5+ 1 l+ 5+ I l + 5 + l 1+ 1+ I
1+ 4+ I
Petsamo 1+ 2+ 0 l+ 2+ 0 1+ 2+ 0 1+ 2+ 0 l + 2 + 0 1+ 2+ 0 ! + 2 + 0
1+ 2+ 0
Ahvenanmaa 0+ 1+ 0 0+ 1+ 0 0+ 1+ 0 0+ 1+ 0
0+ 1+ 0
MuuSuomi 0+ l+ 0 0+ l+ 0 0+ l+ 0 1+0+ 0 0 + 0 + 1 0 + 0 + l 0 + 0 + 2
0+ 1+0
Yhteensä 1 3+36+21
t 4+36+21
t2+36+21t2+36+21 1 4+36+21t2+36+20l2+36+20l2+35+20

Alue t.t0.42 14.12.42 |.2.43 20.4.43 1 . 7. 4 3 15.9.43 2 t . 3 . 4 3 t T. 5 . 4 4

'l
Karjalankannas 2 + 2 + 3 2 + 2 + 5 2 + 2 + 5 2 + 3 + 6 2+ 5+13 2+ 8+ 4+12+ 9 4 + 1 4 +9
Aunus 5 + 1 5 +7 5 + 1 7 +6 5 + 1 7 +5 4+16+4 4 + 1 5 +3 4 + 1 4 +5 3 + 1 4 +5 3+14+'l
Maaselän kannas I + 9 + 2 l + 8 + 2 l + 8 + 2 1 +7 + 2 l + 6 + 2 1+5+2 l+4+2 l+4+2
Rukajä i 1 +3 + I l+ 2+ I 1+ 2+ I 1+ 2+ I 0+ 1+ 1 0+ l+ I 0+ l+ 2 0+ 1+ I
Kiestinki-Uhtua l + 2 + 2 t+ 2+ | l+ 2+ 1 l+ 2+ 1 0+ 1+ I 0+ 1+ I
Salla 0 + l + 0 0 + 1 + 0 0 + 1 + 0 0 + l + 0 0+ 0 0+ 0 0+ 1+ 0 0+ 0+ 2
0+0+l 0 + 0 + l 0 + 0 + l 0 + 0 + 1 _ 1 + _1+
Petsamo
Ahvenanmaa
Muu Suomi 0 + 0 + 3 0 + 0 + 7 0 + 0 + 7 0 + 0 + 7 0 + 1 + 2 0'l + l + 5 0 + l + 6 0 + 1 + 4
10+32+18 l0+32+ l0+32+22 9+ 31+22 7+30+22 +31+24 8+33+24 8+34+24

Linnoitusrakennusj oukkoien ja vastuukysymykset

Johtosuhteet

Linnoitusrakennusjoukkojen alistus
Alue 2'1.6.44 22.9.44 Sodan alkaessa kaikki linnoitusrakennusjoukot alistettiin
sotatoimiyhtymille, mikä olikin koska
luonnollista, niiden
Suomenlahti-Kivi- johtaminenvälirauhanaikaisenmenetelmänmukaisesti
järvi 4+12+1'7 4 + 1 7+ 2 2 r 4 + 1 7+ 2 4
olisi ollut Myllykoskeltakäsin mahdotonta.Tilanne jat-
Kivijäwi-Saimaa 1 + 3 + 8 1 + 2 + 1 l + 3 + 6 kui vielä hyökkäyksenpysähdyttyäkin samanlaisena,
Saimaa-Joensuu 2 + 9 + 4 2 + 1 0 + 3 3 + 1 4 + 1 1 mutta järjestelmänhaittapuolettulivat aikaamyötenyhä
LaatokanKarjala 3 + 8 +1 8 3 + 5 + 1 3
selvemminesiin.Hanell kirjoitti 11.7.42AunuksenRyh-
Nurmes-Kuhmo 1+ 3+ 6
män komentajallemm. seuraavaa."Hyvin useastisaan
Rukajärvi 0+ 1+ I 0+ l+ I
vastaanottaamoitteita siitä, että lin.rak.muodostelmien
Salla 0+0+2 0+0+2
toiminnanvalvominenei ole kyllin tehokasta,ja etenkin
Muu Suomi 0+ 1+ 2 0+ l+ 1 0+ l+ 3 on tässäsuhteessauseastihyökätty Puolustusministerin
l0+34+52 1 0 + 9 + 3 8 + 5 0 kimppuun.Koskavarsinkinnyt, kun kaikin voimin pyri
tään säästäväisyyteen, yhä useamminjoudunvastaamaan
Huomautuksia 'välikysymyksiin'koskienLinnoitusosaston määrärahojen
1. Lükuryhmänensimmäinen luku tarkoittaavälijohtoportaita, pakko uudestaan pyytää Herra Ken-
käyttöä, on minun
toinenlinnoitusrakennuspataljooniaja kolmaserillisiäkomppa-
raalia harkitsemaan, eikö voitaisi,kuten muissa yhtymis-
nioita,työkomppaniatmukaanluettuina. johtoelimien
sä alistaalin.rak.muodostelmat vastaavien
2. Selityksetlukujen muuttumiseenilmeneväted yksiköitten
luetteloista. Os. 4:n alaisiksi... Onhanminun mahdotontavastata
3. Kannaksellaolevillearmeijakunnille(III,IVja V) oli alistet- linnoitusmäärärahojen käytöstä,jollen voi aselajikomen-
tuna 3 pataljoonaa, tajana, aselajiteitse alistettujen johtoelimien kautta,
446
kontrolloidamuodcstelmien toimintaa." Piirijako västasi suurin piirtein yhtymien alueita ja
Konkreettisenaaiheenaoli, että pataljooniaoli V AK:n niminä esiintyvätmm. Kannaksen,Aunuksenja Maase-
alueellaalistettusuoraanpioneerikomentajalle kenttära- län työpiirit. Tällä järjestelyllä lakkautettaisiinOsasto
dan rakentamiseksi. Asiastaseurasikirjeenvaihtoajohto- 4/VII AK, mikä olisi säästöäsekin.Eri työpiirienesikun-
portaidenvälillä, kun AunuksenRyhmän komentajaei nat olisivat kulloisenkintarpeenmukaanpienemmättai
halunnut muuttaa alistusta,jonka hän väitti koskevan suuremmat.
vain työ- ja komentosuhteita.Hanell puolestaanvetosi "Esitettyjärjestelyei siis vain ole meillä kokeiltu sotien
siihen,että osasto4:n päällikönvalvontaei täIlöin voi olla väIisenäaikana, vaan esiintyy myös perusprinsiippinä
tehokasta.nSuuriosaajastanikuluu juuri nyt Valtioneu- tunnetussa OrganisationTodtissa,,Hanell lopuksitoteaa.
vostontaholta tehtyjen hyökkäystentorjumiseen,ja on "Pohjois-Suomessa olevat Todt-järjestönmuodostelmat
nykyinenjärjestely Aun.R:ssäasia,joka tuottaa minulle ottavat käskynsävain omilta elimiltään, vaikka tässä
aivanerityisiävaikeuksiajuuri tässäsuhteessa., tapauksessa on kysymyksessä mertentakanaolevasota-
Hanell kiinnitti useissamuissakinyhteyksissa yhtymien näyttämö.,
huomiota niille alistettujen linnoitusrakennusjoukkojen Yleisesikunnan päällikkötiedusteliyhtymienkomenta-
tarkoituksenmukaiseen käyttöön. 2.4.42 härLkirjoitti ha- jien mielipidettä Hanellin ehdotuksesta 31.1.43 ja lähetti
vainneensa,että nedelleenkin suoritetaan tai suunnitel- kenraalimajuri Isaksonin kiertämään yhtymät kysymyk-
laan laajoja rakennustöitä,joita ei voida katsoa aivan sen selvittämiseksi . 24.2.43päiv^tyssäkirjelmässätämä
välttämättömiksi'. Säästäväisyyttä oli noudatettava, selosti neuvottelujaan. Yleensäkomentajatolivat hyväk-
mutta kysymysei ollut vain kustannuksista, vaan siitä, syneet esityksen, mutta poikkeuksenteki AunuksenRyh-
että 'tärkeät varustus-,silta- ja tietyöt joutuvat tästä mä, jossa sekä ryhmän että V ja VI AK:n komentajat
kärsimään". olivat'periaatteessa jyrkästi suunniteltuajärjestelyävas-
Linnoitusosastonpäällikkö kirjoitti 15.4.42,että oli taan,, kuten Oesch kantansa määritteli. Vastuunalaisen
annettu linnoitusrakennusjoukoille tehtäviä, jotka var- komentajan täytyi saada ratkaista "mitä, missäja missä
jos
maankinolisivatjääneetsuorittamatta, olisi etukäteen kiireellisyysjarjestyksessä linnoitusrakennusjoukkojen on
tehty niistä kustannuslaskelmat. Oli myössuoritettusel- suoritettava operatiivisesti merkityksellisettyÖt'.
laisia joukkojen siirtoja, jotka olisi voitu välttää, mutta Ylipäällikkö ratkaisiasianHanellinehdottamallataval-
jotkaolivat aiheuttaneetkustannuksia ja työajanhukkaa. la 29.3.43.Yhtymien tuli esittäätyötilauksetjoko suo-
Hanell laati 11.12.42muistionsiitä, miten linnoitusra- raan linnoitustöidenjohtajalle tai paikalliselle osasto
kennusjoukkojen johtosuhteetpitäisijärjestää.Perustelut 41le; tämä nimitys siis säilyi. 'Mikäli on kysymyssellai-
olivat samantapaiset suoranaisesti vaikuta sotatoimiin,
tulisi olemaanseuraava. johtajan ratkaisemaan niiden
ja
olisivat piiri-insinöörienalaisia ja nämä taas suoraan tarpeellisuuden kiireellisyysjärjestyksen.n Varsinaiset
linnoitustöidenjohtajan alaisia. Osasto 4:n päälliköt linnoitusrakennusjoukotalistettiin nyt linnoitustöiden
muuttuisivatsiis piiriinsinööreiksi,mikä muistutti väli- johtajalle, mutta linnoitusosaston perustamatsotavanki'
rauhanaikaistatyöpiirin päällikönnimitystä.Yleishuol- komppaniat jäivät edelleenyhtymille, jotka kuitenkin
lon suhteen joukot tietenkin voisivat edelleen liittyä voivatluovuttaaniitä tiettyjä töitä vartenlinnoitusraken-
sotatoimiyhtymiin.Näiden pitäisi tehdä työtilauksetlin- nusjoukoille.
noitustöidenjohtajalle ja samallailmoittaa kiireellisyys- Linnoitusrakennusjoukot jäivät edelleenkinyleishuol-
järjestys.Viimemainitullaolisi oikeushyväksyätai hyljä- lon osaltaalistetuiksisotatoimiyhtymille.'Hallinnollisis-
tä tilaukset sekämyös määrätäkiireellisyysjärjestykses- sa ja kurinpidollisissaasioissaon sotatoimiyhtymänko-
tä. "Tällä tavalla voitaisiin pakottaatilaaja (AK) teke- mentaja Linnoitusosaston muodostelmiinnähdenvarus-
mään kiinteä ohjelmapitempääajanjaksoavarten.nTä- kunnan päällikön asemassa.> Tästä annettiin selventävä
ten vältyttäisiin mm. turhista siirroista, jotka tuliYat lisäohje5.6.43.
kalliiksi. 400 miehen pataljoonanpalkkamenotolivat Tämä johtosuhteidenjärjestely säilyi sodan loppuun
noin 40 000,- markkaapäivässäja kun siirto yleensävei asti. Tosin joukkoja alistettiin sotatoimiyhtymillesiinä
vAhintään5 päivää,se siis maksoinoin 200 000,- mark- vaiheessakun vetäydyttiin vallatuilta alueilta. Karjalan
kaa. Työn tehokkuudenja tarkoituksenmukaisuuden li- kannaksenjoukot koottiin kuitenkin hetimiten linnoitus-
sääntyminenja turhien tai vähemmäntärkeidentöiden töidenjohtajan alaisiksiSalpa-asemaan, mutta Laatokan
poisjääminenaiheuttaisivatmelkoistasäästöäja "Linnoi- Karjalassalinnoitusrakennusjoukot olivat yhtymien alai
tustöidenjohtaja voisi paremmin valvoa määrärahojen sia siihensaakkakunnesnekin vedettiinaselevon jälkeen
asiallistakävttöä'. Saloa-asemaan.
 441

Seuraava tapaus osoittaa, että ylimmänkin johdon määrärahoistaja Linnoitustöidenjohtajan alaisten ed

puuttuminenlinnoitusrakennusjoukkojen "sisäiseen,joh- elintentoimestaei ole esteenäylläselvitetyllejärjestelyl-
tamiseensaattoiaiheuttaahäiriötä. Ylipäällikkö oli lop- le>.
pukesästä1942 k^ylyt MaaselänRyhmän alueellaja
todennutsikäläisentieverkostonaiheuttamatvaikeudet. Vastuukenttälinnoittamisesta
Tästäjohtuen hän antoi linnoitustöidenjohtajalle 7.8.42 Linnoitustöidenjohtaja oli ylipäällikön 30.1.42hyväksy-
käskyn,joka sisälsimm. seuraavaa. ,Tällä hetkelläarvos- m ä n v i r k a o h j e em n u k a a nv a s l u u s staa e m p i e na s e m i e n
telen eräiden teiden rakentamisenItä-Karjalassatär- linnoittamisesta. Hän johti aseteitseniin hyyin kestolait-
keämmäksikuin esim.linnoitustenrakentamisenKarja- teidenrakentamistakuin kenttälinnoittamistakinvaikka
lan kannaksella... Karjalan kannakseltaon siirrettävä joukot olivatkin alistetut sotatoimiyhtymille.Kun linnoi-
kolme lin.rak.patl:aasekä III AK:n alueelta yksi tusrakennusjoukot taasalistettiinhänelle,yhtymätjäivät
lin.rak.patl.Maaselänryhmän käyttöön.' Tämänkäskyn töidentilaajan asemaan. Varsinaisissa taemmissaasemis-
täydennykseksi operatiivinenosastoantoiseuraavana päi- satyöskentelevät taistelujoukot,yhtymienja ylipäällikön
vänä määräyksenlähettääkolme nimeltä mainittua lin- reseryittyöskentelivätomanpäällystönsä johdolla,mutta
noitusrakennuspataljoonaa Karjalan kannakseltaMaase- työt niille tulivat suunnittelu-upseerien kautta ja ne
lan ryhmälle.Hanell,joka oli matkallaItä-Karjalassa,sai noudattivat linnoitusosastonpiirustuksia ja teknillisiä
tiedon asiasta.Hän sähkötti heti seuraavanapäivänä ohjeita.
yleisesikunnan päällikölle,että tuollaisessa muodossaan- Vaikkakaannämäjoukot eivätolleetalistetutlinnoitus-
nettu käsky aiheutti suuda taloudellisiatappioita. Hän töiden johtajalle, tämä kuitenkin oli eräällätavalla vas-
selitti asiaa kirjeessään9.8.42 ja vielä sähkeessäkin. tuussa niiden työstä. Hanell kirjoitti insinöörimajuri
"Asiallisestiolisi samatyövoimavoitu siirtää. . . määrää- Junttilalle 29.6.43,etlä 'Ylipäällikkö katsoominun ole-
mällä, että on siirrettävätännekolmenpataljoonanmää- van vastuussakoko taemman linjan varustamisesta,
räVahvuudenmukainenmiehistösekätarpeellinenpääl- myöskin niiltä osilta, joilla työ suoritetaantaistelevien
lystö.Tällöin olisi vältytty siitä joukkojen reservissäolevilla muodostelmilla".Tämän
- että ammattimiehiä,betonimiehiä,laudoittajia . .. vuoksiJunttilan oli seurattaya,paljonkotyövoimaanämä
ym. sijoitetaantietöihin, joukot süoittivattyöhönja mitä ne saivataikaan.
- että siviilivankienkäyttö Kannaksellakäy aryelutta- Yhtymien taisteluasemissa ei linnoitustöidenjohtajalla
vaksi, ollut mitään sananvaltaa,mutta hän seurasikehitystä
- että työkoneita asemiinmm. panssarikupu-
- että tietöihin sijoitetaanmuodostelmia, teknillisiäohjeita,joita joukkojen
peettomanvahvakaaderi.Koska noudattaa.
Hallituksellevastaamaanmoitteisiin,jotka koskevatlin- Kun puolustusvoimienhygieenikko, lääkintäeversti-
noitusmuodostelmien toimintaa ja käyttöä, minun on luutnantti T.W. Wartiovaara suoritti tarkastusmatkoja
pakkokiinnittää Herra Kenraalinhuomiotaylläolevaan." rintamille,hän totesijoukkojenmajoitustiloissa puutteel-
Nuo kolme pataljoonaasattuivatolemaanVT-linjan lin- lisuuksiavarsinkinetulinjoissa.Korsut olivat yle€nsäsitä
noitustöissäja niiden kokoonpanooli tämän mukainen. huonompia,mitä lähempänäetulinjaane sijaitsivat.Hän
Pataljoonathan eivätsuinkaanolleetkaikki samanlaisia. ehdotti2.7.43,että "PäämajanPioneeriosastolle annettai-
- Vahinkooli tapahtunut,mutta kirjelmän reunassaon siin tehtäväksisuorittaaetulinjannykyistenmajoitusolo-
merkintä:"sovittu puhelimitsekenr. Hanellin kanssa jen tarkastuksiasen selvittämiseksi,minkälaisenohjel-
t o i m e n p i t e i rAäi.r o " .
1 3 . 8E. i a i h e u t a man mukaisestimajoitusolojaon edelleenkehitettävä,.
H a n e l lh u o m a u l tvi i e l ä8 . 9 . 4 2s i i t ä ,e u . äh ä ne d e l l e e n - Tässätarvittiin hänenmielestäänyhteistyötälääkärienja
kin on "vastuussasiviilityövoimankäytöstä,joka palka- rakennusalan ammättimiestenkesken.
taan linnoitusmäärärahoilla". Hän sanoisaaneensa tietää, Kun yleisesikunnanpäällikkö oli Wartiovaaranehdo-
että päämajan pioneerikomentajaoli määrätty johta- tuksen mukaisestipyytänyt päämajanpioneerikomenta-
maan mainittuja tietöitä. Yleisesikunnanpäällikkö on jaa ryhtymään asiassatoimenpiteisiin,kenraali Sarlin
merkinnytkirjelmään:"Hanell on vapaavastuustaniiden ehdottineuvottelualinnoitustöidenjohtajan kanssakysy-
työstä, ei tarkasta,ei anna ohjeita.' Hän kirjoitti vielä myksenselvittämiseksi. Sepidettiinkin2l.8.43Myllykos
asiastaHanellille13.9.42."SuomenMarsalkkaei pidä kella. Ratkaisuasiihen,kenellekuuluisi kenttälinnoitta-
mitään rinnakkaisjohtoa tai -tarkastusta ... suotavana misenkehittäminenja varsinkinvastuujoukkojenomissa
eikä mahdollisena.Se seikka, että osa näihin töihin puolustusasemissaan suorittamistatöistä, ei neuvottelus-
käytettävistäjoukoistahuolletaanerikseenmyönnetyistä sakuitenkaanlöytynyt. Sarlin ei katsonutvoivansavasta-
448
ta töistä,joita tehtiin linnoitusosaston ohjeidenja piirus- ta neuvoa>. KarjalanArmeijan pioneerikomentaja kirjoit-
tusten mukaan eikä hänelläollut henkilökuntaaottaak- ti jo 10.2.42,että "kenttävarustustöiden suoritustaon
seenhoitoonsakehittämistyön.Hanell puolestaanei voi- sekä armeijakuntienettä divisioonienpioneerikomenta-
nut ottaa johtoonsa etulinjan töiden valvontaa,koska jien jatkuvasti valvottava).AunuksenRyhmänkomenta-
hänen toimintapiiriinsä kuuluivat ylipäällikön käskyn ja antoi samanlaisen käskyn8.11.43,vieläpä,teknillisten
mukaanvain taemmatasemat.Yhtymien pioneerikomen- parannusten kehittäminensekäuusienlinnoituslaitteiden
tajat, jotka lähinnä voisivat suorittaa valvontaa,olivat ja tyyppien kehittäminen kuuluu edelleenpioneeriko-
pioneerijohdonalaisia. Koska linnoitusosastokuitenkin mentajalle(ryhmä,ak, div.)".
taempiaasemiarakentaessaan joutui kehittämäänkent- MKE antoitaempienasernienlinnoitustöissä oleville
tälinnoittamisentekniikkaa, se samalla saattoi antaa reserviyhtymille27-4.44ohjeeryjonkamukaanvalvonta,
piirustuksiaja ohjeita joukkojen käyttöön näiden niitä tähän luettuna myöstyötehonvalvonta,kuului pioneeri-
halutessa. komentajalle.nPion.komentajan alaisenatoimii valvonta-
Yleisesikunnanpäällikölle 15.9.43 toimittamassaan ja ohjaustehtävässä PM:n Lin.os:stakomennettumaj.
muistiossaSarlin totesi "luonnolliseksi,että jokainen Laajarinne." Myös II AK:n komentajavelvoitti 8.8.44
aselaji ottaa tarvitsemansakenttävarustustyöttäydelli- pioneerikomentajart vastaavanlaiseen tehtävään.
sestiornikseenjaasianomainen päällystövalvoo,että työt Eversti M. Oinonen,IV AK:n pioneerikomentaja, kir-
suoritetaanoikeallajatilanteenedellyttämällätavalla. . . joitti linnoitustöidenjohtajalle 2.5.44asettuneensa useis-
Siinä tapauksessa, että ko. töissäesiintyysellaisiateknil- sa tilaisuuksissa jyrkästi vastustamaan kantaa,ettei pio-
lisiä vaikeuksia,esim.asemienkuivanapidossa, määrätty- neereilla saisiolla mitään tekemistä linnoittamisen kans-
jen rakennusaineiden puutejne.,joita jalkaväkija tykistö sa, ja muut yhtymien pioneerikomentajat, ehkä yhtä
ei itse kykene ratkaisemaan,he pyytävät pioneer€ilta poikkeustalukuunottamatta, oliYat yhtyneet hänen pe-
neuvoa.> rusteluihinsa. Hän lähetti myös 2.9.44 everstiVainiolle,
Ylipäällikkö antoi21.9.43käskynyhtymienkornentajil- KaJoKE:n pioneerikomentajalle laajan asiakirjan,jossa
te huolehtia nkenttävarustustöiden teknillisestävalvon- hän esitti mielipiteenään, että pioneerikomentajille oli
nasta,mikä velvollisuuson kaikkialla katsottävakuulu- uskottava,yhtymän kv.töiden työnjohto,. Kenttälinnoit-
vaksi komentajille'.Linnoitustöidenjohtajan puolestaan tamisensodanaikainen kehitysoli tapahtunutlinnoituso-
piti, kutenjo aikaisemminon mainittu (s. 425),toimittaa saston toimesta. 'Työ on siis ollut pioneeriupseerien
joukoillekenttälinnoituslaitteiden piirustuksiaja pitääne työtä." Hän ei hyväksynytsitä, että "kaikkien aselajien
muutenkin teknillisen kyetä suunnittelemaanja johtamaan
asiaksijäi nain ollen,miten Pioneerikomentajilleon annettu
misen johtamisenja ja uskaltävat ottaa
varsin suurestiriippumaanpioneerikomentajien myöskv.töistä kykenevätselviytymäänsiitä.'
tuksestalinnoittamiseen.Seuraavatesimerkitosoittavat, Sensijaan,jospioneeritjälleenkieltäytyvättästäYastuus-
että kaikki pioneerikomentajateivät suinkaanvain jää- ta', aselajilleei annetasille kuuluvaaarvoa.
neetodottamaan,että muut aselajit"pyytävätpioneereil-
 XXXLUKU

LINNOITUSRAKENNUSJOUKKO-
JEN TOIMINTA

Työvoimakysymys

Työvoimansaanti linnoitusrakennusjoukkoihin oli jo lii- lupasitiedottaamyöhemmin,oliko mahdollisuuksiasaa-

kuntavaiheenaikanavaikeutunutsiinä määrin.että vks! da irti linnoitusrakennusjoukkoja saksalaisilta,
kuten Ha-
köitä oli joudu[tulakkaurtamaankin. Taempienasemien nell myös oli ehdottanut.Operatiivinenosastopuuttui
linnoittamisen taasalkaessa Hanellselostitvövoimakvsv- asiaan 11.'1.42ja esitti työvoiman irroittamista ja nyt
mystäylipäällikölle 28.7.42seuraavasti. Suurimpanavai- ylipäällikkö tekikin asiastapäätöksen,joka tiedotettiin
keutenalinnoittamiselleon työvoimansaanti.Vahvuuson linnoitusosastolle29.7.42. TääItä saatiinkin nvt neliä
vain noin 15 000 ja tästäkinon Pohjois-Suomessa saksa- pataljoonaa ja yksi komppania. Saksalaisillejäi .naa ytrl
laisilla noin 5000 miestäja Rukajärvensuunnalla1300. linnoitusrakennuspataljoona lentokenttätöihin.
Ahvenanmaallaon 500 miestä. Vahr.uuson iatkuvasti Osaltaankiristi työvoimapulaarintamalla myös reser-
alenlunut"kulumisen,kautra(sairastumiset yÄ.,),mutta viläisten kotiuttaminen.Keväällä 1942 oli kotiutettava
äsken juuri kutsuntojen vuoksi, jolloin nuoret miehet 1901 syntyneetja sitä vanhemmat.Lisäksi
oli käsketty
poistuivat.Kotialueeltaei voida saadatäydennystä,kos- valmistautuasiihen,että 1912
syntyneetja nuoremmat
ka asepalveluksessa on niin paljon miehia, ettei välttä- otettaisiinpoisja tilalle annettaisiinvanhempia.
mättömimpiäkääntöitä pystytä suorittamaan.Talviso_ Työvoimapulaavaltakunnallisena ilmiönä osoittaa,että
dan aikana saatiin vaivoin irti 40 000 työvelvollista, valtioneuvosto asettierityisenministerivaliokunnan laati-
vaikka silloinoli asepalveluksessa 150000rniestävähem- maan ehdotustaruoden 1942 "työtaisteluohjelmaksi" ja
män kuin nyt. päätti 2'1.1.42,että >käytettävissä oleva työvoima vara-
Työvoimapulan helpottamiseksioli ovat välttämättömiä
käyttöön
- karjalaisestaväestöstä
osoittaasekin,että kokeil-
arviohanoin3500 linnoitustöissä.Insinöörimaiuri
- venäläisiltäkeskitysleireiltä
linnoitusosastolle20.2.42"perustertavak-
sianoin 2300henkeäja kokoonpanosta ja sille
- sotavankeja noin mm. seuraavaa."Kompoanianko-
Karjalaiset rinnastettaisiinsuomalaiseen väestöönmm. koonpano onjärjestertyjollakintavallasotila;liistayksik-
muonituksensuhteen,mutta palkkaa määrättäessä otet- köä vastaavaksijoukkue-ja ryhrnäjakoineen ja miestyö-
taisiin huomioon, etteivät he maksa veroja, asunnon voiman suhteenkoetettu päästä
niin yähällä kuin suin-
vuokraaeivätkä polttopuita,kuten suomalaisetjoutuvat kinu.Tehtäväksisuunniteltiin
perheensäpuolestatekemään.- Heitä käytettäisiinlin- 'l) Vitsakimppujenja -mattojentekoa.
noitusrakennusjoukkojenaputyövoimana linnoittami, 2) Varustettavanpuolustuslinjan
etumaastossaolevan
seen. metsänraivaustaja harvennusta.
Keskitysleiriläisiäja sotavankejaoli tie- ja metsätöissä 3) Espanjalaistenratsujensekä
mahdollisestimyöhem-
erityisinäosastoina ja sotavankikomppanioina. Edellisille min muunkinlaisen piikJrilankaesteen rekoa.,
pitäisi voida maksaaenintään9 mk päivättä. Vankien Pian perustettiinkinsitten
Naistyöosastol, jonka päälli-
työtehooli todettu mitättömänpieneksi,mutta se ilme! köksi määrättiin rakennusmestariMartta Mikkonen.
sestiparanisi,jos ahkeruudestavoitaisiinantaapalkkiok- Työvoimaksipalkattiin naisia
etupäässä asutuskeskuksis-
si pienitupakka-annos. - Sotavankikomppaniain lukuoli ta. Sijoituspaikkoinaolivat Konnunkyläja Onkamojärvi
suurimmillaan86. Ne lakkautettiinpääasiallisesti 1.5.43 VT-linjan eteläosassa. Osastolakkautettiin 3 1.8.42,kun
mennessä, mutta vielä 1944keväälläniitä oli kaksi. sen tuotteita käyttäneet linnoitusrakennuspataljoonat
Ylipäällikkö hyväksyi Hanellin esityksen30.1.42ja siirrettiin tietöihin Maaselänkannakselle.

29 Suonenlimoitramisenhisroria
450
Hanell neuvottelijatkuvasti viranomaistenkanssatyö- Vankityövoimanjohtamistaja hoitamistaYartenperus-
velvollistensaannista.Hän oli mm. kutsunutkulkulaitos- tettiin KiviniemeenKannaksenvaravankila,jonka johta-
ten ja yleistentöiden ministerinT. IkosenMyllykoskelle jana toimi kapteeniA. Tavo. Sillä oli 7-8 vankileiriä,
18.6.43ja selostitälle tilannetta.Työvoimaviranomaiset sijoituspaikkoinaTaipale, Riikola, Liipua, Siiranmäki,
olivat kirjallisestiluvanneet26.5.43täydennykseksi I 147 Vammelsuu,Tahoslampi,Raaju, Kotselkä,Onkamojärvi
miestä,ja miehiäjatkuvan täydennyksen turvaamiseksi. ja Kontu. Vankileirit siirtyivät linnoitusrakennusjoukko-
Huolimattanäistälupauksistaei tähänasti ole toimitettu jen mukana Salpa-asemaan. Nimet muutettiin 3.6.44
kuin muutamasatamiestä,toisinsanoenei mitään,koska komppanioitavastaaviksi,esimerkiksiTaipaleenvanki-
tänä aikana kuluminen: sairaat, tappiot . .. jo nousee leidstä tuli 1./Kannaksenvaravankilaja Onkamojäryen
suurempaanmäärään.>Hanell esitti sitten useita esi- leiristä 8./Kan.w. Vankityövoimankäyttäminenlopetet-
merkkejä siviilihallinnonalalta havaitsemastaan työvoi- tiin lokakuussa 1944.
man väärinkäytöstä. Miinolanjoella rakennettiin maan- KäydessääntutustumassalinnoitustyömaihinKannak-
tiesiltaa graniittipilareineen,vaikka paikalla oleva sota- sellaylipäällikkö alroi 25.10.42tunnustuksenmyösvan-
silta kestäävuosikausia. "Tämä samanaikaisesti kuin olen kien työlle,nämäkun tätenosoittivathaluavansa sovittaä
rakennuttanutkymmenkunta rautatiesiltaapuusta." Lah- aikaisemmintekemänsärikokset.
denpohjan-Käkisalmenvälillä hän oli nähnyt maantien OmanryhmänsämuodostivatIII luokantyöpalveluvel-
peruskorjauksessa noin 100 miestä, vaikka työt olisi volliset,kansalaisluottamuksensa menettäneetja tämän
voinut jättää Muitakin esimerkkejähänel-
vuosikausiksi. vuoksirintamapalvelukseen kelpaamattomatasevelvolli-
lä oli vastaavanlaisesta käytännöstä,mm. Myllykoskella set. Päämaja altoi 29.7.42 Kotijoukkojen Esikunnalle
oli rakennettuuusi osuuskauppa, vaikka täällä nonmonta käskynkutsua nämä palvelukseen aina ikäluokkaa1901
muutaosuuskauppaao. myöten.Maataloustyöväkeen kuulumattomia oli laskettu
Osasto4:ien päälliköidenneuvottelupäivitlä 15.12.43 olevannoin2000 miestä ja heidät oli kutsuttava palveluk-
Hanell sanoi,että ntyövoimansaantion melkeinmahdo- seen elokuun alkupuoliskolla. Maataloustyöläiset, noin
tontä. Luvataan toimittaa suuriakin miesmääriä,mutta 3660,tulivat lokakuussa. Perheettömät määrättiin linnoi-
kuitenkin jäa asia vain lupaukseksi;3000 inkeriläistä, tusrakennusjoukkoihin, perheellisetkotirintamalle.Koti-
jotka oli luvattu, ei saatu; tuhansia miehiä piti saada joukkojenEsikuntailmoitti 18.8.42,ettei se saanutkaan
määräajaksi'lainaksi', mutta raukesitämäkin." palvelukseen laskettuakahta tuhattavaane r.täänl2'l4.
2.3.44l{anell sanoiKannaksenRyhmän Esikunnassa, Tästämiehistöaineksesta koostuviapataljooniaoli kesällä
että "työvoiman linnoituskorjauspaja.
kysymys,joka järjestelyosastolle31.7.44,että
Muodostelmatovat II luokantyöpalveluvel-
niksi, mutta ovat III luokantyöpalveluvelvollisista ja
vuudenmukaisia." yksikkö. Tällaiset anti-
Erikoisuutena miehet vaikuttivat haitalli-
rettiin Ahvenanmaalta Järjestelyosasto antoikin 3.8.44koti-
kuului siihen250 ahvenanrnaalaista työmiestä.Näitä ei joukkojen tehtäväksimuodostaanäistä 4.Erillinen Työ-
voitu ,käyttää linnoitustöihinmuualla Suomessa>, väan komppania.KotijoukkojenEsikunta antoi tehtävänSa-
oli heidätjätettäväAhvenanmaalle. vonlinnan suojeluskuntapiirille,jonka oli perustettava
Hanell neuvotteli16.3.42vankeinhoitolaitoksen ylijoh- komppaniaKerimäenHälvänsaareen, jossase suorittaisi
tajan A. Arvelonkanssavankienkäytöstälinnoitustöissä. linnoitustöitä.'Huomioonottaen komppaniaantulevan
Tällöin kävi ilmi, että maassaoli noin 8000 vankia. työvoiman(kuritonta ainesta)on se pyrittävä saamaan
Vuosittain pääsi ehdonalaiseenvapauteennoin 4000. mahdollisuuksien mukaanhyvin eristetyksija vartioiduk-
Nämä oli tarkoitusottaa normaalisestipalvelukseen työ- si (vankileirin tapaan).' Komppania saatiin kuitenkin
velvollisuuslainnojalla. Vankien käyttäminenlinnoitus- yastaanottovalmiiksi vasta25.9.44,joten seei enääkerin-
töihin oli täysin mahdollista,mutta vain valtakunnan nyt mukaantoimintaan.
rajojen sisäpuolella.Noin 3700 oli sotilasrikoksista tuo- Todettakoontässäyhteydessä,että kesällä1944 muo-
mittuja ja nämä oli tarkoitus sijoittaa töihin Karjalan dostettiinmyösrintamadivisiooniin työkomppanioitavas-
kannakselle,muut vangit sijoitettaisiinsiviilitöihin. Van- taavanlaisestaaineksesta. Sotapäiväkirjojen mukaan
git tulisivat olemaanvankeinhoitoviranomaisten alaisia, miehistöoli "koottu pääasiassa sotilasrikollisista sekä. .
mutta teknillinentyönjohtotulisi linnoitusosastosta. Käy- rintamakarkureista,joita armeijanjohto ei ole katsonut
tännöllisistäsyistäpiti vankityömaanolla vähintään200 voitavanpitää taistelevissaetulinjajoukoissa"sekä mie-
miestä.
 451

histä, "jotka ovat aikaisemminrangaistuja,armahtamat- miehiä, joita olisi halunnut, vaan oli tultava toimeen
tomia ja rintamapalvelukseen kelpaamattomia".Näitä työYelvollisilla.
yksikköjäolivat: Neuvottelunjälkeen laatimassaanmuistiossaHanell
- 501.Työkomppania, perustettu3.7.44, totesi,että ,jos urakoitsijatsaisivatomat miehensä,olisi
- 502.Työkomppania,perustettu20.7.44, aivan samaasiakuin jos maidostaottaisi kermanpoisja
- 503.Työkomppania, perustettu27.7.44ja koetettaisiinsitten kuoritustamaidostavalmistaavoitan'
- 552.Työkomppania,perustettu28 7.44. Urakoitsijoillevoitaisiinnimittäin antaavain osatöistäja
Hermotoipilaatolivat rintamallahermoromahduksen ko- loput pitäisi tehdä,omana työnä". Hanell totesi vielä,
keneita, ntärähtäneitä", mutta toipilasasteella olevia,joil- että "linnoitusosasto maksaa kuukausittain n.
le työ oli terapiaa. Näistä muodostettiinensimmäiset 4000000:- markkaamiehille,jotka ovat armeijassa,
erillisetlinnoitusrakennuskomppaniat kesällä1942ja lu- eikä ole minkäänlaisiamahdollisuuksiasaadanäitä irroi-
kumääräälisättiin sitä mukaa kuin potilaita kertyi. Ko- tetuksi,'.Hän olijuuri äskenpyytänyt800ammattimiestä
tiuttamisenaikaan31.10.44 komppanioita oli 13 ynnä Derustettaviakivilouhimoitavarten, mutta sai vain 300,
joista puoletvain yhdeksikuukaudeksi.
lisäksikaksierillistätyökomppaniaa.
Asevelvollisiaolivat myös ne II luokan nostomiehistä Myöhemminsaatiinurakointikuitenkintaasvähäisessä
kootut komppaniat,joita saatiin linnoitustöihinkesäksi määrinkäyntiin. VKTJinjalla oli Pyramid Oy:llä pieneh-
1944.Hanell teki asiastapuhelimitseesityksenyleisesi kö korsu-urakkaViipurin liepeillä, Oy Construktorilla
kunnanpäällikölle 12.6.44ja täsmensisenkirjelmällään puolestaanVammelsuussa.
14.6.44.Kaikkiaan noin 8000 koulutuskeskuksissa ole- Hanell lupasi edellä mainitussaneüvottelussaottaa
vasta nostomiehestä(alokkaasta)muodostettaisiin40 urakoitsijakysymyksenesille Merivoimien komenta1an
erillistä työkomppaniaa fL 20Omiestä ja ne jaettaisiin kanssa, ja urakoitsijat lähettivätkin tälle kirjelmän
siten,että 8 komppaniaalähetettäisiinVTlinjan takana 25.I 1.43,tarjoutuensuotittamaanrakennustöitä.
olevien linnoitusrakennuspataljoonien vahvennukseksi, Sivulla 452 olevassa piirroksessa(kuva 190)on esitetty
17 VKT-linjalle ja 15 UJinjalle. Komppanioitasaatiin erilaatuisen työvoiman vahvuudet sodanaikana
kuitenkin perustetuksivain 28 eikä niitä voitu lainkaan
käyttää Karjalan kannaksella,vaan kun firtä 19.6.44 Taistelujoukkojen työroima
alkoi valmistua, niistä suunnattiin l0 U-linjalle ja 18 Rintamavastuussa olevien divisioonientyövoima kului
Salpalinjalle.Nämä rakentamiseen. Armeijakuntienja
meijandemobilisaation kuului - vastahyökkäyk-
Välirauhan aikana oli ohella - aina myös
menestyksellä ja ajatusta osallistuminen.Mitä
sentärkeämmäksi tulivatreservit
aikana.Se oli vireillä
rakentamis€ssa. Tämä ilmeneepaitsi
sastonoli tiedotettava
neuyottelutolivat kariutuneet, lisääntymisenä, myös siinä, että siltä
ylittivät ajateltavissa ja valvottiinniitä.
vat kohtuuttomia hintoja,
olevat hinnat n. 6A Vo:lla.Sitäpaitsiedellyttiväthe, että Karjalan kannaksellaoli keväällä 1944 VT-asemassa
työvoimaaja kuljetusvälineitaolisi ainakin osaksiirroi- kaksi divisioonaa,rannikollaRatsuväkiprikaatija VKT-
tettu puolustuslaitoksen palveluksesta" asemassaPanssaridivisioona. Jo edellisenäkesänä oli
Uudestaanasia tuli esillevaltakunnantyövoimapäälli- VT-asemassa ollut yksi divisioona. KannaksenRyhmän
ohje27.6.43senosallistumisesta linnoittamiseen sisältää
ktin, kenraalimajuriMäkisen luona pidetyssäneuvotte-
mm. seuraavaa. ,Ylipäällikön käskyn mukaisesti tullaan
lussa15.9.43.UrakoitsijoitaedustilähetystöraatimiesY.
lO.D käyttämään V-T aseman u1ru51u516ihh." Työtä
Sirnilänjohdolla. Lähetystöntaholta esitettiin,että ura-
koko aseman pituudelle ja
koitsijat pystyisivät suorittamaanlinnoitustyöt puolta vartendivisioonaryhmitettiin
sen tehtäväksimäärättiin piikkilankaesteet, taistelu- ja
vähemmällätyövoimalla kuin nyt oli käytössä,edellyt-
täen,ettähe saisivatpannasiihenomantottuneen organi- yhteyshaudatavoasemineen, kestolaitteiden maastoutta-
saationsa.Rakennusliikkeetolivat nyt vaikeuksissa, kun minenja naamiointisekäraivaustyöt.Linnoittamiseenoli
ja
niillä ei ollut töitä, mutta verot piti maksaa.Hanell ryhdyttäväviimeistään12.7.43 työhÖnoli sijoitettava
ilmoitti olevansaperiaatteessa urakoitsijainkäytön kan- vähintään 213 miesmäärästä. Ratsuväkiprikaatille
nalla, mutta nykyisissäoloissaei tähän ollut mahdolli- 28.11.43annetussakäskyssämäärättiin käyttämäänvii
suuksia, koska juuri se väki, mitä olisi taruittu' oli kon aikana 5 vrk työhön, 1 vrk koulutukseenja 1 vrk
asepalveluksessa, eikä hänkäänsaanutkäyttöÖnsäniitä ,lepoonsekäjoukkojenhuoltoonja viihdytykseen"Kun
452

35000

'10t00
,
I
I
l
I
2s000 I
I
-_l
/-

uDo)'^'
\g'
.\/
,P7
-:
.d'll
\ N /
\. qs/ .^ h,
15n0n
w- ._.'.1.::-,

,;p9'"'','' --.,
,-^-;+ ./-"-"-"
, -ar9)" suo!.qtlJl€L
\s) HernoloiPt/ool
8 I t0{{{2 2 3 4 5 6 7 8 9 t 0 U 1 21 2 3 4 5 6 / 8 9 , | 0 ' l '1 l21 2 3 4 5 6 7 8 S
494i. ls42 |.944

Kuva 190.Linnoitustyövoiman SuomenSota 1941-1945,10.

08g.

3.Divisioonasiinettiin YT-asemaan,määrättiin,'koulu- Tämä kyselyei suinkaanollut

tuksenjatyön suhde1 : 3'.
Osoitul$enatyön valvonnasta
noma 14.9.43."Ylipäällikkö
ka montau. au.ja m. todellaosallistuupäivittäin linnoi-
tustöihinkenr Hanellin rakennuttamallapuolustuslinjal-
la? Mistä alkaen nykyinen miesmääräon ollut työssä?
Kuinka paljon töihin osallistui sitä ennen? Ilmoitus
15.9.43klo 09,00mennessä PM:n Op.os:lle., Vastauksis-
ta ilmenee,että yhtymät eivät suinkaanpystyneetanta-
maan vastauksiavaaditulla tarkkuudella, vaan niissä
mainitaan pääasiallisestivain eri yksiköitä. Työvoiman
iroittaminen ei aina ollutkaan kovin helppoa.Aun.R:n
lennätinsanomasta ilrneneemm., että "huonojenmajoi-
tusolojenjohdosta sairaidenlukumäärä[8.D:ssa]on kak-
ja
sinkertaistunut näin ollenvälttämättömätmajoitustyöt
ovat olleet ensitärkeitän.Myös oli ollut pakko antaa
työvoimaakapearaiteiselle rautatielleja kunhannrniehet
pois
saadaan Itä-Kar.SE:nuittotöistän,saadaanlinnoitus-
merkittävästä työkapasiteetista,
rnikä ilmeneeesimerkiksioperatiivisenosastontilastosta
15.9.43.Senmukaantaistelujoukoista oli linnoitustyössä
- KannaksenRyhmästä3454ups.,aliups.ja miestä
- AunuksenRyhmästä 2994ups.,aliups.ja miestä
- MaaselänRyhmästä 2336ups.,aliups.ja miestä
Yhteensä8784ups.,aliups.ja miestä
Kan.RE pyysi 31.1.44saadakäyttää100miestälO.Di-
visioonastatukkien hankkimiseensahoilleen.Operatiivi-
nen osastotiedotti 3.2.44,että ,koska nykyinen tilanne
vaatii kaikkienkäytettävissäolevienvoimienkeskittämis-
tä puolustuksenlujittamista välittömästipalveleviintöi-
hin, ei Ryhmänehdotukseen . . . voidasuostuan.
Myös yhtymissä valvottiin työvoimäntarkoituksenmu-
kaista käyttöä. Kannaksen Ryhmän komentaja antoi
asiasta yhtymille seuraavan määräyksen. 'Kaikkien pääl-
lystöönkuuluvienon valvottava, että niinä päivinä,jolloin

linnoitr.lstöitäsuoritetaan,kaikki miehet,välttämättömis-
sä huoltotehtävissä olevia lukuunottamatta,ovat työssä.
Joka-aamuisillayksityiskohtaisillatarkastuksillaon to-
dettava, ettei toisarvoisiintehtäviin ole perusyksiköistä
miehiäjätetty.)
Päämajamääräsi21.7.44,että "Salpa-aseman läheisyy-
teen sijoitettujahuolto-,täydennys-,is-ja muita muodos-
telmia on mahdollisuudenmukaan käytettävävarustus-
töihin Salpa-asemassa,. Suunnittelu-upseeritja osasto
4:n päällikötoikeutettiinsopimaantöistäsuoraannäiden
joukkojenkanssa.Savonlinnanalueensuunnittelu-upsee-
ri, majuri E. Kaartinen ilmoitti 9.8.44 saaneensatyöt
käyntiin vain neljässäpaikassa.Syynäoli, että päämajan
kirjelmä ei vielä 2.8.44mennessä ollut saapunutainoaan-
kaanhuoltomuodostelmaan ja näidenpäälliköt"eivät ota
västaankäskyjä suoraansuunnittelu-upseereilta eivätkä
oma-aloitteisesti tunnu osoittavanpienintäkääninnostus-
ta kv-töihinu.Miehillä näytti kyllä olevanrunsaastiva-
paa-aikaauimiseenym. sellaiseen.Hän toivoi saavansa
valtakirjan,joka oikeuttaisipanemaanjoukot työhönja
kontrolloimaantyötehoa. Nyt o\ "l ll2 kk. parasta
työaikaamennythukkaan,koskatakanaolevillayksiköil-
lä ei näytä olevanaavistustakaan siitä, mitä työsuorituk-
siavarsinaisiltataistelujoukoiltatätä nykyävaaditaann.
Joukkojentyötehooli yleisestitodettu vähäiseksi,mut-
ta sitä yritettiin järjestelmällisesti
parantaa.Ilmeisestioli
positiivistakinkehitystä, koska Aunuksen Ryhmän ko-
mentajatotesi 18.10.43seuraavaa.
jen työsaavutuksia
kuu) ja yksinomaan
että työteho syyskuussaon
edellisten kuukausienaikana, muutamissa
tapauksissa2-ä 3-kertainen. . . Yhtymien työsaavutuk-
settoisiinsaverrattuinaovathyvin erilaiset . . ."
Kannaksen Ryhmän komentaja käski 15.8.43, että
"työsaavutuksena jokaiseltarnieheltäon vaadittavatyö-
määrä,mikä vastaavähintäänpuolta palkatun sekatyö-
miehen normaaliurakka-päiväpalkasta, joka rahaksi ar-
vioituna lasketaan132 mk:ksi. Miehen työn tulee siis
vaslaf^ 66 mkn työsuoritusta.Tiedot tätä arvoavastaa-
vistatyömääristä. . . on patl.kom:ientoimestahankittava
lähimmän lin.rak.yksikönpäälliköltä. Työosastoei saa
poistuatyömaaltaennenkuinem. työmääräon suoritet-
tu." Komentajatvelvoitettiinlisäksiselvittämäänalaisil-
leenlinnoittamisentärkeyttä.
Osoituksenasiitä, että vaaditut työsuoritukseteivät
olleetainakaanliian ankarat,on Hanellinkirje puolustus-
ministerille23.2.44.'Siltä varalta,että Herra Kenraalille
edelleenkinesitettäisiinmoitteita alhaisestatyötehosta
linnoitusrakennusmuodostelrnissan, han piti tarpeellisena
selittääasiaa.Ensinnäkintyöntekijätoliyat työvelvollisia
453
eivätkätyössäomastatahdostaan.Vain osaoli ammatti
miehia,paljonoli sairaalloisia,majoitusja varustusolivat
puutteelliset,pätevästätyönjohdostaoli puutetta jne.
Kuitenkin hyvin pätevien insinöörienlausunnotolivat
yksimielisiäsiitä, että "olosuhteisiinnähdenlin.työläisten
työtehoon huomattavankorkean.
Hanell sanoiKannaksenRyhmän Esikunnassa9.3.44,
että ylipäällikkö oli asettanut hänet västuuseenmyös
taistelujoukkojentyöstä taemmissaasemissa.nTämän
vuoksi on minun pakko tarkkailla työtehoa.,Tilastojen
mukaan näiltä meni taisteluhaudanmetdä kohden 10
miespäivää,kun linnoitusrakennusjoukoilla vastaavalu-
ku oli 4%.Oli siissyytätyötehontarkkailuun.
Jottajoukot olisivatvoineetitsekinarvioidatyömääriä
erilaisissatöissä,linnoitusosastojakoi keväällä1944työ-
saavutustaulukoitaerilaatuisissalinnoittamistöissä.Li-
säksiainakin Karjalan kannaksellaja Maaselänalueella
irroitettiin kokenutinsinöörivalvomaanjoukkojentyöte-
hoa ja antamaanohjeita teknillisissäasioissa(insinööri-
majurit O. LaajarinnejaL. Juvani).
oukkojentyöt
Linnoitusrakennusj
Vuoden 1942 alkupuolella,kun sodanliikuntavaiheoli
päättynyt,linnoitusrakennusjoukot olivat kokonaisuudes-
lentokenttä- yms. töihin.
Linnoittamisenuudelleenalkaessasaatiintähän irti var-
ja Karjalan kannakelta
irroitettiin tietöihinMaaselänalueelle
yhä suurempiosatyövoi-
asemienlinnoittamiseen.Kehi-
tvs ilrneneeHanellin25.7.44laalimastaaryiosta.
Vuosi Muissatöissä
1942 r8% 82%
1943 6'7% 33 7o
1944 737o 27 Vo
Viimeisenrivin luvut tarkoittavat tilannettaennensuur-
hyökkäyksenalkamista, myöhemmin kesällä valtaosa
joukoistaoli linnoitustöissä,
vain vähäinenmääräoli mm.
lentokenttätöissä.
Palattuaan johtamaan linnoittamista Hanell teki
28.1.42esityksenylipäälliköllejoukkojenkäytöstälähim-
pien kuukausienaikana.Päämääränäoli rakentaa,mah-
dollisimman lyhyessä ajassa sellaiset linnoituslaitteet
joukkojen nyt miehittämänmaastonselkäpuolella,että
joukkommevoiyatniissäpuolustautuavihollisenrnahdol-
lisesti suurhyökkäyksellämurtautuessanyt miehitetty-
454
jen, joukkojentoimestavarustettujenasemienläpi'. Lin- maanteidenperuskorjaukset ovat huomattavastiparanta-
noittamiseenoli nyt pantava pääpaino,"majoitus- ym. neet maantietilannetta, joka edelleen on helpottunut
töihin nähdenon tultava toimeenmahdollisimmanvähäl- Uuksu-Aunuksen radan valmistuttualiikennöitäväksi'.
lä työvoimalla,. Tämän periaatteenmukaisestiHanell Yleistilanteenvuoksioli nyt >valtaosatyövoimastasijoi-
esitti työvoimanjaettavaksiseuräavasti: tettava linnoitustöihin, eritoten Karjalan kannakselle,
- Karjalan kannakselle5 pataljoonaalinnoitustöihin, missäviime kesänätyövoimasupistettiinhyvin vähiin".
parakki-ja kasarmienkunnostustyötkeskeytettävä, Näin ollentulisi olemaanlinnoitustöissä
- Laatokanrannikkopuolustukselle linnoitustöihinyksi - Karjalankannaksella5 pataljoonaa,l0 komppaniaaja
pataljoona ja yksierillinenkomppania. päämajan rau- 6 vankileiriä, jotka yhteensävastasivatnoin neljää
tatietyöt Antreassalopetettavasamoinkuinmajoitus- pataljoonaa,
työt, - Aunuksenkannaksella8 pataljoonaa ja 1 komppania,
- Aunuksenkannakselle5 pataljoonaalinnoitustöihin, - Laatokanrannikkopuolustuksella 3 komppaniaa,
irroitettuna tie- ja majoitustöistä;edelleenjäisi 3 - Aänisenrannikkopuolustuksella 1 pataljoona,
pataljoonaatie-ja siltatöihin, - Maaselänkannaksella6 pataljoonaaja yksi komppa-
- Aänis.järven rannikkopuolustukselle 3 pataljoonaalin- nia sekä
noitus-jamuita töitä Yarten, - Rukajärvensuunnalla1 pataljoona.
- Maaselänrintamalla oli irroitettava linnoitustöihin3 Ylipäällikön päätöksenmukaan Aunuksen kannakselle
pataljoonaa, tuli kuitenkinvain 6 patauoonaa.
- lentokenttätöihinAunuksessa varattiin2 pataljoonaa. Kesää1944vartenHanell ei tehnytsamanlaista suunni-
Pohjois-Suomesta mahdollisesti irti saatavaätyövoimaa telmaakuin edellisinäruosina,koskalinnoitustöissänyt
ei laskelmaansisältynyt. oli jo se määrä linnoitusrakennusjoukkoja, mikä niihin
Ylipäällikkö h1wäksyisuunnitelman30.1.42, mutta voitiin saadakin.EsimerkiksiKarjalan kannaksellaoli 7
kAytännössä ei näin suurtaosaatyövoimastavoitu käyt- pataljoonaa,3 komppaniaaja 2400suomalaista vankia.
t^ä linnoittamiseen. Linnoitusosaston kirjelmästä Linnoittamiseenverattavaa työtä oli väestönsuojien
28.11.42ilmenee,että linnoitustöissä oli joukkoja seuraa- rakentaminen Huuhanmäen kasarrnialueellevuonna
vasti: 1942.Ensimmäinenkäskytästäannettiin 19.4.42,jolloin
- Karjalan kannaksella2 pataljoonaa,yksi erillinen piti tehdä kolme suojaa,35, 70 ja 700 hengelle.Välillä
komppaniaja 6 vankileiriä, määriä jo suurennettiinkin,mutta 17.6.42määrättiin,
- Aunuksenkannaksella 2/z valmiiksi vain tekeillä olevat 35 ja 70
- Aänisenrannikolla lisäksiviestikeskusta varten luola 70
- Maaselänkannaksella8
Hanell teki 23.5.43taas ylipäälliköUeesityksentyövoi- Linnoitusrakennusjoukot rakensivatmyöskolmerauta-
man käytöstäkesäkaudenaikana,pyrkien saamaanyhä tletä:
suuremmanmäärän työvoimastalinnoittamiseen.Sen- - Uuksun-Aunuksennormaaliraiteinen rautatie.
hetkinentilanneia esitvsilmenevätseuraavasta: - Pajan*Kallion kenttärataja
- KiYennavankenttärata.
Työ Tilanne23.5.43 Ehdotus Ensimmäinennäistäoli tarkoitettu Aunuksenkannak-
Patl. Kompp. Patl. Kompp. sen länsiosanhuoltoa varten. Sen pituus oli Aunuksen
kaupunkiin saakka 100 km, mutta sitä jatkettiin myö-
14
,7 21 hemmin 10 kilometrillä,joten se ulottui Mäkriään saak-
Linnoittaminen t)
Muut tvöt T7 l5 9 6 ka. Se oli rakenteilla9.8.42-f5.1.44,mutta saatiinlii-
Yhteensä 3l 22 30 2I kennöitäväänkuntoonjo keväällä 1943.uRakennustöitä
johtaa ja rakennuspäällikönmäärää rautatiehallitus",
Lukujen erotus johtui siitä, että 31.5.43 oli tarkoitus sanottiinvaltioneuvostonpäätöksessä 9.7.42.Työn joh-
yhdistää2 pataljoonaajä lakkauttaayksi erillinenkomp- toonmäärättiinkokenutrautatienrakentaja, insinöörima-
pama. juri P. Turunenja hänenjohtoelimekseen linnoitusosasto
Ylipäällikkö hyväksyi ehdotuksenmuuten, mutta ei perusti Osasto4 Turusen.Työvoimaaoli enimmillään
suostunutkahdenpataljoonansiirtoon Aunuksen(Paja- noin 4300miestä,joista linnoitusosastooli asettanutnoin
Kallio) kapearaiteisen radan rakennustöistälinnoittami- 81Vo,7patalloonaaja2 komppaniaa.Joslinnoitusosaston
seen,johonsiisliikeni vain l9 pataljoonaa. organisoimavankityövoimakinlasketaanmukaan,osuus
Hanell perusteli esitystäänsillä, että ,viime vuoden oli noin 87 70.LoDutoli sotarautatiemuodostelmia. Kaik-
 kiaan työhön voidaan laskea käytetyn linnoitusosaston
Kuljetusväline
työvoimaanoin 70 >pataljoonakuukautta".
P a j a n - K a l l i okne n t t ä r a tj ao h t i M u r m a n i nr a d a l r aA ä -
nisenrantaanSyvärinsuuntaisena10-20 km senpohjois- Kuorma-autoja 689 469 6 8
puolella. Radan pituus oli noin 75 km. Työ aloitettiin Henkilöautoja t'79 1 3 0 72
kesällä 1942ja työvoimanaoli ajoittain neljäkin linnoi- Traktoreita 116 60 5 2
tusrakennuspataljoonaa, mutta linnoitusosastolla ei ollut Kapearaiteisen rautatien
osuutta työn johtamisessa,ei myöskäänarmeijakunnan veturerta 8 8 100
osasto4:11ä. Niinpä Hanell kirjoittikin asiastahelmikuus-
sa 1943,että "työssäon 710 miestälinnoitusmuodostel-Omien autojenlisäksilinnoitusosaston käytössäoli auto-
mista ... Jo viime kesänä. .. oli minullakäsityssiitä, komppanioita, joiden luvut eivätsisä1lytilastoon.
että työtä ei ollut kunnoilisestisuunniteltueikä asianmu- nSuurisuuntaisiaIinnoitustöitä ei voida ajatellakaan
kaisestijohdettu, jonka vuoksi ehdotin, .. . että tänne ilman pitkälle kehitettyäkoneellistamista", kirjoitti insi-
komennettaisiin joku rautatiealaninsinööri.Kuitenkinon nöörieverstiluutnantti A. Lindroos31.5.44.Kuljetuskysy-
minulle ilmoitettu, ettei ko. insinöörilläkäänole paljon myksenohellatämä oli toinenlaajaprobleemi.Seuraavat
sanomistatällä työmaalla.Työ on sujunuthyvin hitaasti luvut antavat kuvan linnoitusosaston konekannastatuo-
.. .n Jos työmaaolisi ollut linnoitusosaston, sinneolisi honaikaan:
"siirretty rautatieinsinöörejä ja ratamestareitamuualta,. - betoninsekoittimia 227kpl
V AK:n esikuntapäällikkö, everstiluutnanttiE. Hämä- - kehäsahoja 17kpl
läinen kirjoitti 9.1.43AunuksenRyhmänEsikunnalle. - kenttäsahoja 73 kpl
että 'koska on esiintynyt suunnitelmaV AK:n alueella - kivenmurskaimia 60 kpl
Syvärinlinjalla linnoitustöitäsuorittavienrakennuspatal- - kompressoreita 285kpl
joonien. . . siirtämisestäkenttäratatöihin",armeijakunta - kolmijalkanostureita 926 kpl
pitäälinnoittamisenjatkamistaerittäin tärkeänä"ainakin - konekäyttöisiäpuominostureita 238kpl
koko nykyistätyövoimaakäyttäen'. Pataljoonienottami - käsikäyttöisiäpuominostureita 1 8 7k p l
nen pois aiheuttaisimyös taloudellisiatappioitaja huk- - ratanosturelta 4 kpl
kaanmennyttätyötä. - telaketjunostureita 5 kpl
Kivennavankenttärataoli 394kpl
johti SahakylästäLehtikuusimetsään 1020kpl
Raideleveys oli 60 cm. 109kpl
Rata suunnattiinvälittömästityöpisteiden että insinöörieversti
tokuljetukset voitiin tällä alueella oli ennen sotia ollut
Hanell mainitsi,että nyksi
täällätyössäja on rata todennäköisesti oli valmiina 4 ja
ilmoituksenmukaan ei mitään kiskoilta Luetteloissa ei vielä esiinny kaivinkoneita,
sattunutedessorajunillen. joita ehdittiin hankkia Karjalan kannakselle kesään men-
Kapearaiteistarautatietäkäytettiin pienemmässä mää- nessäkymmenkunta, vaikkakin laskettu tarve oli 15.
rin useillamuillakin työmailla.Syvärilläotettiin käytän- Linnoitusosasto kunnosti ja rakensi 20 sahalaitosta,
töön monin paikoin"konnoderevjannaja doroga,eli puu- joissa oli yhteensä 27 kehäsahaa,42 halkaisu-ja särmäys-
raidetie, johon kalustoa oli saatu sotasaaliina.Vaunut sahaa sekä tarvittavat voimakoneet. Osa sahoista oli
olivat hevosvetoisia. Erilaisetraidetietoliyat pakonsane- luovutettu muille, joten omassakäytössä olivat luettelos-
lemia.Hanell sanoiosasto4:n päälliköidenneuvottelupäi- sa mainitut 17 kehäsahaa. Puutavaraa toimitettiin sekä
villä Myllykoskella I5.12.43 mm. seuraavaa.'Kuljetus- omille työmaille että joukoille- Lisäksi oli toiminnassa
kysymyson yksi tärkeimpiäja koko toiminnanA ja O. kaksi puusepäntehdasta,pilketehdas, tiilitehtaita ja se-
Autojen puuteon huutava.Korsutyössätuleekuljetusten menttiputkitehdas. Useita voimalaitoksia oli kunnostettu
osalle80 7o,psv.estetyössä 95 7o.. . Autokantahuononee ja luovutettu yleiseen käyttöön. - Koska kotiseudun
huononemistaan, joten kuljetuskysymykselle olisi kaikin konepajat työskentelivät täydellä teholla - jopa ylikuor-
keinoinkoetettavalöytääratkaisuja." mitettuina - sotateollisuuden hyväksi, tuotti pätevän
Kuvan linnoitusosastonkuljetusvälinekannasta antaa konehenkilöstönsaaminensuuria vaikeuksia.
seuraaya1.4.44oäivättvtilasto. Melkoista työmäärää edustivat myös metsittämistyöt.
Karjalan kannaksella oli suunnitelmana istuttaa ja kylvää
456

yhteensä lähes 830 hehtaaria ja Aunuksessa lähes 5200 - insinöörikapteeniE. Niemen johtoon Kalalamminja
hehtaaria. Työhön käytettiin sekä linnoitusrakennusjouk- Antreantyömaatsekä
koja että taistelujoukkoja, mutta asiakirjoista ei ilmene, - kapteeniI. VariksenjohtoonKaarlahdentyömaa.
saatiinko kaikki suunnitelmat täysin toteutetuiksi. InsinöörimajuriAallon jälkeen päälliköksituli insinöö-
Lentokenttä-, tie-, huoltorakennus-, majoitus- yms. työt rimajuriMartin ja 15.6.44 johtoelimentoimintakivilou-
jatkuivat ymmärrettävästi myös koko sodan ajan, mutta himoidenjohdossalakkasi ja siitä tuli toisiin tehtäviin
ajan mittaan yhä vähemmällä työvoimalla. määrättyOsasto4 Martin.
Hanellin käskyssä30.5.43Kärkkäinen asetettiinvas-
tuuseenlouhimoidentuotannostasekäkivienkuormaami-
sestaja lähettämisestä,insinöörimajuriSuomio,Osasto
rakentaminen
Kiviesteen VT-asemaan 4/Kan.RE:n päällikkö, varsinaisestaesteenrakentami-
sesta.
Ylipäällikköantoihuhtikuunlopulla1943linnoitustöiden Kivien kuljetus louhimoiltaja Haminan-Taavetinlin-
johtajalle käskyn yhtenäisenkiviesteenrakentamisesta jalta tapahtui rautateitse sopiville purkauspaikoilleja
VT-asemaan.Pituutta esteelle kertyi 105 km, mutta autokuljetuksinrakennuspaikalle. Hanell pyysi rautatie-
seuraavanvuodenvaihteentienoilla suunniteltiin45 km hallitustajärjestämään rautateilletilapäisiäkuormaus-ja
lisää,joten kokonaispituudeksi tuli 150km. 1. kiireelli- purkauspaikkoja.Kuljetuksia varten tilattiin päivittäin
syysvaiheen kiviestepätkien pituusoli l4 km,2. vaiheen 20-25 vetwia ja 250-370 rautatievaunua.Myös Kiven-
27 km, joten suurinosajäi kolmanteenvaiheeseen. navalle rakennettuakapearaiteistarataa käytettiin hy-
Hanell antoi käskynesteenrakentamisesta 30.5.43. väksija Suomiosai käskynhankkiatätä varten4 veturia
Kiviä piti hankkia sekä perustettaviltakivilouhimoilta lisää.AntreastaKiviniemeenkäytettiin myös vesitiekul-
että Haminan-Taavetinlinjalta, mihin ylipäällikköantoi jetusta. Työmaakuljetuksiintilattiin 400 autoa ja 80
suostumuksensa 31.5.43.Tässävaiheessa oli käynnissä traktoria. Autokalustonheikko kunto olikin koko ajan
vain Antrean kivilouhimo, joten niitä oli perustettava pahanapullonkaulana. Suomioilmoitti 20.1.44,ettävain
useitalisää.Louhimotilmenevätseuraavasta luettelosta. 20-30 7aautokarnastaoli ajokunnossa.
Kevääseen1944 mennessäoli esteeseentuotu yli
Louhimonsijainti Lakkautettu 130000kiveä,painoltaan noin600000tonnia.Näistäoli
Haminan-Taavetin linjalta noin 40 000 kiveä.Parhaina
AntI€a 1.5.43 6.9.43 päivinä kuljetettiin lähes 1000 kiveä, mikä vastaa250
'1.6.43 Työvahvuusoli suurimmillaannoin 23 000
Taavetti
Hamina 10.6.43
Kalalampi 10.6.43 9.2.44 Kivet saatiin kuljetetuiksi koko Kannaksenyli ulottu-
Kämärä 10.6.43 25.1.44 vaan esteeseen, mutta vain osittain Onkamojärven-Ki-
Kaarlahti 1'7.6.43 3 0 . 11 . 4 4 vennavan-Linnamäenasemaan.Kaivantoaesteenupot-
Viipuri r . 7. 4 3 15.5.44 tamiseksioli tehty noin 27 km ja kiviä pystytetty noin
Simola 15.9.43 31.1.44 17 700 kpl, vastatennoin l0 km 4-rivistätai 13 km
3-rivistäestettä.Valmistaupotettuakiviestettäoli pääa-
Huomautus siallisestivastateiden läheisyydessä. Kaivannontekemi-
Kaarlahden kivityömaan henkilökunta jatkoi toimintaansa vielä nenja kivien pystytyslopetettiinsyystalvestamaanrou-
työyksikkönä Salpa-asemassa. taantuessa ja sitäjatkettiinkeväällä.Teidenkohdallaja
suopaikoillapystytettiin kiviä vielä talvellakin. Suomio
Louhimot määrättiin aluksi insinöörimajuriKärkkäisen arvioi 20.1.44tarvittavan vielä 150000 miespäivääki
johtoon,mutta 28.7.43perustettiinerityinenjohtoelin, vien pystyttämise€n ja 85 000 kaivantojentekoon.Varsin
Kannaksenlouhintapiiri,jonka päälliköksituli insinööri- pieniosanäistämiespäivistäehdittiin käyttää.
rnajuri E. Aalto. Tälle alistettiinkaikki Luumäenitäpuo- Linnoitusosasto pyysiirroitettavaksikenttäjoukoista60
lella olevatlouhimotj a ne ryhmitettiin 13.8.43seuraayas- entistämestariaanja työnjohtajaansa sekä300 ammatti-
tl: miestä,800 autonkuljettajaaja 160 traktorinkuljettajaa.
- insinöörimajuriT. Martinin johtoon Simolan,Viipu- Näistätosinsaatiinvain pieni osa.
rin, Kämäränja Ristseppäläntyömaat; viimeksimai- Hanellin käskyssämäärättiin työt kolmeen vuoroon
nittu tosinlakkautettiinpian; niin kauan kuin valaistussuhteetsallivat. mvöhemmin

kaksi vuoroa.Estetyöoli 'kaikkiin muihin töihin nähden
asetettavaetusijalle".
4.6.43Hanell antoikäskyn,että osakivistäoli korvatta_
va betonisärmiöillä.Kokeilut eivät kuitenkaanantaneet
yksinomaanpositiivisiatuloksia,joten särmiöidenkäyttö
jäi vähäiseksi.Jonkinverrankä)rettiinmyöspuusärmiöi-
tä, pääasiallisestitiensulkuinalähellä etuliniaa. minne
kivienkuljetusolisiLuottanut vaikeuksia.
Kiviesteoli alun perin tarkoitusrakentaakauttaaltaan
4-riviseksi, mutta 18.9.43 Han€ll tiedotti Kannaksen
Ryhmälle,että >metsä-ja suomaastoon aietaanensivai-
heessa kiviävain2-3 rivisräestettävarren.Suopaikoissa.
joissatientekokiviesleträvartenvaatiipaljonryötäkäy-
45'7
tetään puusärmiöitä".KannaksenRyhmä antoi 28.9.43
käskyneteenpäinrakentajillesiinämuodossa, että toistai-
seksiajetaankiviä vain 3-rivistäestettävarten. Välittö-
mästiteidenkohdalleseoli kuitenkintehtäväheti täyteen
vahvuuteen.
Työsaavutuksia
Asemasotavaiheen aikana rakennettujentaempienase-
mientyösaavutuksetja linnoittamistilanneilmenevätseu-
raavastataulukosta.

Asema 15.5.42 1.5.44

VT-asema
Asekorsujaja -pesäkkeitä 3 9 8 6 1 8 8 274 3 4 8 5 3 4 0 1 5 1 1 1 2 6 63'7 6 0 1I 2 9 1 892
Muita korsuja 8 7 | 1 3 8 ,t: ort_ 491 144 6 3 5 571 ,t: 9 3 0 8 3 1 t3 1 6 tr4'7
T-ja y-hautaa,km I 5 6 66 66 9 5
,7 95
Ps-estettä,
km I 8 t4 t4 l6l 16
Pkl-estettä,km 3 8 l 3 5 1 99 99 109 109
YKT-asema
Asekorsujaja -pesäkkeitä
l0 10
Muita korsuja
T-ja y-hautaa,km
'1 53
,:
Ps-estettä,
km
Pkl-estettäkm

Aunuksenkannas
Asekorsujajä -pesäkkeitä 126 259 | 124 3 8 3I s 1 2 1 0 3 6 1 5 1489t445 1934 1 8 11 3 3 0 2t4l
Muita korsuja 3 5 2 3 ) 1 2 35| 105 1 3 3 220 r85 405 429 ru: 597
T-ja y-hautaa,km l6 16 29 : 29 8 3| 83 1 1 8 118
Ps-estettä
km -
ll I 2 2
Pkl-estettäkm t4 14 72 7 2 214 214 250 250
U-asema
Asekorsujaja -pesäkkeitä ,r, l4 26
Muita korsuja '7
T-ja y-hautaa,km 4 :
Ps-estettä,
km :
Pkl-estettä,km

Maaselönkannas
Asekorsujaja -pesäkkeitä 3 7 1 1 5 152 t'70 6 3 233 6'71 1 8 3I 8 5 4 6'74l t'70 | 844
Muita korsuja 1 40 3'7 8 0 1 6 5 197 3621 204 l 8 8 l 3 9 2
T-ja y-hautaa,km 9 9 29 -l 2 9 301
458

| 5.5.42 1 . 3 .34 1.9.43 1.2.44 t.5.44

Asema
R Y R Y R R Y R Y

Ps-estettä,
km I 1 2 2 2 2
Pkl-estettä,km 105 1 0 5 105 105

Rukajdrvi
Asekorsujaja -pesäkkeitä 2 ,! 45 25 70 7 7 46 123
Muita korsuja 29 l0 39 3 2 ''- 5-l
'l '7
T-ja y-hautaa,km 5 5
Ps-estettä
km
Pkl-estettäkm 4 4 4 4

Huomautuksia
l. V = valmiit laitteet,R = rakenteillaolevat,Y = yhteensä
2. Tulenjohtopaikaton lucttu asekomüihin ja -pesäkkeisiin.
3. Aänisenrannikon laitte€tsisält].r'ät
Aunuks€n kannaksen tilastoon.
4. LaatokanrcnnikonlaitteetsisältyvätKarjalankanmksentilastoon.

Taulukko perustuupäämajanoperatiivisenosastontilas- järeitä laitteita (I-IV lk):

toihin, jotka linnoitusosästo sille kuukausittaintoimitti. taisteluvalmiim t2
Eri lähteissä on hiukan toisistaan poikkeavia tietoja. rakenteilla 5
Operatiivisessa osastossa laadittiin yhteenvetotilasto
tou- yhteensä t'l
kokuulta 1944 ja siitä ilmeneeseuraavaa. Panssarineste:
kivet ajettu linjalle ) Ä km
VT-linja: kivet pystytetty km
Betonilaitteita r342 muutaps-estettä km
näistätaisteluvalmiita 1049 yhteensä 8,8 km
näistäimubetonilaitteita 1 1 2k m
järeitälaiueita(I-Iv
taisteluvalmiina 2 Laitteita rakenteilla 29
valettu T2 näistäkalliopohjalla 20
työt aloitettu 64 Panssarinestettä,kaivettua 300 m
'78 4,5 km
yhteensä Taisteluhautaa
Panssarineste: tästä kallioon louhittua 250 m
kivet ajettu linjalle n . 1 0 7 km Maaselän kannas:
kivet pystytetty n . 1 9 km Laitteita yhteensä 655
estehautaakaivettu n . 8 km (kaivin- näistä taisteluvalmiina 362
koneella) järeitä laitteita (I-IV lk
Taisteluhautaa kaivettu n . 1 0 8 km ja tunneleita):
VKTJinja: taisteluvalmiina 52
Laitteita rakenteilla 48 rakenteilla 10
näistä kalliopohjalla 23 yhteensä
Panssarinestettärakenteilla 360m Taisteluhautaa n. 40 km
Taisteluhautaa vahniina n. 16 km tästäkallioonlouhittua n. 1km
tästä kallioon louhittua n. 1,4 km Rukajärvi:
PSSJinja ja Syväri: Laitteita yhteensä 116
Betonilaitteita 398 näistätaisteluvalmiina 69
näistä taisteluvalmiina 322 Taisteluhautaa 7km
näistä imubetonilaitteita 183
 459
Erään lähteen mukaan oli laitteita valmiina ia rakenteilla vele, Janniemi, Pifttimäki, Härkinsaari, Ruohoniemi,
seuraavatmäärät. Hälvä, Rauanniemi,Hankavaara,Leskelänvaara ja Kuo-
revaara. Nämä olivat kaikki kenttälinnoitettuja,joko
Alue Kesto- Kenttä- Yhteensä kaivettuja tai louhittuja. Tykkiperustatolivat enimmäk-
laitteita laitteita seenpuiset,mutta louhituissa oli myösbetonisiatykki-
kartioita. Kokonaanrakentamattajäivät kenttätykistö-
Karjalan kannas(VT-as) l7'79 339 2118 patteristojen as€matsekä Kapasaaren, Harmaaparran,
Aunuksenkannas 405 2342 274'1 Mäntysaaren ja Säimenniemen patterit.
Maaselänkannas 126 1 1 4 5 1,27 | Linnoitusrakennusjoukkojen muista kuin linnoitustöis-
Yhteensä 2 1 1 0 3826 6136 tä ei lähteidenpuutteellisuuden vuoksivoidatehdayhte-
näistä tilastoa, mutta esimerkkinämainittakoon, että
Panssarinesteestä oli valtaosaVT-asemassa, mutta siellä- Viipurin rakennuspiiri,joka oli toiminnassa7y2kuukaut-
kin seoli enimmäkseen keskentekoista,suurimmalleosal- ta, tänäaikanakorjasi220 siviilirakennusta sekäjoukon
le estelinjaaoli kivet ajettu,mutta ei pystytetty.Taisteiu- kasarmirakennuksia j a rakensitai korjasi15siltaa.
hautaaoli yhteensänoin 2'70-280km ja se jakautui
suhteellisestikaikkiin asemiin,jos VKT-linjaaja U-linjaa
ei oteta lukuun. Piikkilankaestettäkertyi noin 470 km ja
sekinjakautui suhteellisesti. Linnoitusrakennusjoukkojen huolto
Salpa-asemasta esitetäänseuraavassa tilastot vain kah-
delta ajankohdalta.Lukuihin sisältyvätmyösoikaisulin- Linnoitusrakennusjoukkojen yleishuolto noudatti koko
Jat. sodan ajan sen alussavakiintunutta linjaa. Lotat hoitivat
muonituksen ja kanttiinitoiminnan. Koska miehet saivat
Laitteet palkan työstään, he myös maksoivat ruokansa ja vaate-
tuksensa. Muona ostettiin pääasiallisesti kenttäarmeijan
Asekorsujaja -pesäkkeitä 2041 3052 varastoistaja lotat valmistivat sen. Lotilla oli jo pelkäs-
Muita korsuja 354 163 tään työvoimana erittäin suuri merkitys, puhumattakaan
Psv{ornejaja kupuja 247 296 siitä, että työvelvollisista tuskin olisi löytynyt sellaista
T-ja y-hautaa,km l'76 350 ammattitaitoa, mikä lottaorganisaatiolla oli muonituksen
Ps-estettä,
km 169 225 "Rajatoiml51e" johti keskusjohto-
Pkl-estettä,km kunnan alaisena kaikkien linnoitusrakennusjoukkojen
muonitusta. Välijohtoportaana olivat yhtymien alueella
Suomenlahden-Saimaan välillä oli koßuistaja pesäk- toimivat yhteyslotat, joita oli yleensäsamoilla paikkakun-
'7O
keistänoin Va,m]u.ista
laitteistalähes80 %, loput siis nilla kuin osasto4:t.
Saimaastapohjoiseen. Varushuollon suhteen työvelvolliset olivat samassaas€-
Linnoitusosaston 3l.10.44laatimantilastonmukaanoli massakuin maan siviiliväestö ja heillä oli myös vaatetus-
betonilaitteitayhteensä 628,joistaI-IV luokankorsuja kortit. Koska kulutus työmailla oli suurempi kuin koti-
381 kpl. Imubetonikorsuja oli 231. Kaikkiaanvalettiin seudullaeikä miehillä ollut useinkaantäydennysmahdol-
viimeksimainittujavuosina1943-44 yhteensä 761kpl. lisuuksia kotoa käsin, linnoitusosastonoli hankittava työ-
Rukajärvelläilmoitettiin olevan8.8.44taemmissaase- maille myytäväksi työvaatteita. Linnoitusosastossahuol-
missa196 tulikorsuaja -pesäkettä,tulenjohtopaikatmu- lon johto oli aluksi süoitettu työmaatoimistoon, mutta
kaanluettuna.Näistä oli betonisia2 kpl, muut puuraken- itsenäistettiin pian omaksi toimistoksi, Lin.5.
teita. Taistelu-ja yhteyshautaaoli 10 km ja piikkilan- Lääkintä-, eläinlääkintä- sekä polttoaine- ja moottoria-
kaestettä12km. joneuvohuolto nojautuivat kenttäarmeijan vastaaVaan
Järvialueen linnoitustykistön patteriasemistasaatiin huoltoon. Linnoituskorjauspajat olivat yhteistoiminnassa
taistelukuntoon seuraavatvälirauhan aikanavalmiiksitai päämajan kuljetusvälinehuollon kanssa ja korjasivat
osittainvalmiiksirakennetut(vrt. luetteloonsivulla 386): myös kenttäarmeijanautoja, olipa joitakin niistä alisiet-
Käärmeniemi, Juvola, Kylänniemi, Ylisenauvila, Sau- tuna kväl.osaston laitoksille.
konsaari, Pitkälä, Raikuu, Oravisalo ja Tutjunniemi. Myös työmaitten henkistä ja hengellistä huoltoa joh-
Järvisensuunnitelmaan kuuluneistauusistaasemistatuli- dettiin entiseen tapaan linnoitusosastostakäsin, jossa
vat taistelukuntoonseuraavat:Kattelus, Kilpiönsaari, toimivat valistusups€eritja papit. Näilläkin aloilla oitiin
Pullikainen,Jänkäsaari,Rastinniemi,Haikanniemi,Kut- yhteistoiminnassa kenttäarmeijan kanssa. Mielialan kan-
460

Kuva191.Linnoittqjien ia aselajimerkki.
tunnusIevy

nalta tärkeä oli linnoittajien aseveliyhdistyksen ja sen liseentyömuodostelmaan ja

alaistenkerhojentoiminta.
Koska tiettyä haittaa aiheutui siitä, että suurin osa
linnoitusrakennusjoukkojen oli siviilipu-
henkilökunnasta
kuisia, määrättiinjo sodanalkaessanäidentunnukseksi
käsivarsinauha(sivu 336). Tämä oli kuitenkin epäkäy-
tännöllinenja 27.10.41otettiin käyttööndnnassakannet-
tava tunnuslevy,ujokaon tinatusta rautalevystävalmis-
tettu pyöreä48 mm. läpimittainenleijonanpäätäesittävä
kohokuva,jossa on tyylitelty L-kirjain ja alareunassa
tunnuslevynnumero". Tunnuslevyäoli aina kannettava
päällimmäisenvaatekappaleen
lella. Sen käytöstä annettiin
useissaeri kirjelmissä, viimeksi
todettiin, että määräystä
poikkeuksettalaiminlyöty".
Edellä mainitun merkin lisäksi
linnoitusrakennusjoukoille
Käskylehdessä l4 I 11.6.44nämämääritelläänseuraävas-
ti:
- nkauluslaatta:pohjaväripunasinervä,reunus-ja kuu-
senoksa-aiheiset koristeetmustat;
- aselajiväri:punasinervä;
- aselajimerkki:alla olevanpiirroksenmukainen,keltai-
nen metallimerkki,. Kuvassa191oYatsekätunnusle-
vy että aselajimerkki.
Linnoitusosastoantoi 1.'7.'1.44 aselajimerkistäyksityis-
kohtaisetohjeet.Sitä käytettiinsotilaspuvussa olkaimissa
ja siviilipuvussarinnassavasemmallapuolella.Merkki oli
sallittu kaikille muille paitsityökomppaniainnostomiehil-
le, hermotoipilailleja III luokan työpalveluvelvollisille.
Ylipäällikkö määräsiedellä mainitussakäskylehdessä
työvelvollisistakäytettäväksinimitystä"linnoittaja".Sitä
ei kuitenkaansaanutkäyttääkurinpidollisistasyistäeril-
määrätyistä,asevelvollisista
palkatuistahenkilöistä.
oukkojenvalmistelut
Linnoitusrakennusj
suurhyökkäyksenvaralta
Linnoitusosasto pyysijo 19.2.44operatiiviseltaosastolta
ohjeita siltä varalta, että sen joukot jouduttaisiin vetä-
mään pois silloisilta työmailtaan.Kirjelmässäviitattiin
hitaastija vaikeasti
merkitsivättyöajanhuk-
toisestajoutuisivat
linnoitusrakennusjoukot
Tämä olisi taassuun-
pohjaasuunnittelutyöl-
mihin linnoittamisen
painopisteoli suunnattavaja missävaiheessa oli mahdol-
lisesti ajateltava välirauhan aikaisen puolustusaseman
kunnostamista.Liitteenä oli käskyluonnos, joka oli tar-
koitusantaa joukoille ohjeidensaavuttua.
Operatiivinen osasto antoi pyydetyt ohjeet 29.2.44.
Ensimmäisenätavoitteenaoli nykyisten taempien ase-
mien saaminenntäyteentaistelukuntoonn, minkä jälkeen
oli oltava valmiit siirtymäänseuraavaantaempaanase-
rnaan,siis VKT- ja UJinjoille. Mahdollistenväliasemien
rakentaminenoli teetettäväreserveillä.Koska siirtymi-
nen "voi tapahtuamyöstilanteenpakotuksesta ja silloin
varsinkiireellisesti,,oli suunnitelmatlaadittavavalmiiksi
ja suoritettavavalmistelut tätä silmällä pitäen. Tämä
ohje annettiin myös kaikille yhtymille, mutta lisäksi
linnoitusosastoavaroitettiin ehdottomasti välttämään
"vetäytymistunnelmaa" aiheuttaviakäskyjäja sanontoja
 461
Suunnitelmatoli nähtäväyhtä luonnollisinakuin rauhan- Linnoitusmateriaalinvarastoinnista antavatkuvan seu-
aikaisetlkp-valmistelut. raavatluettelot:
Linnoitusosasto antoi käskytalaisilleenI 7.3.44.Osasto 20.4.42
4:n päälliköidenoli tutustuttava hiljattain aloitettuihin Keskusvarastot:Hamina, Hennala, Joensuu,Kausala,
taempiir asemiin,Karjalan kannaksellaVKT-asemaan ja Kernijärvi, Koria, Kouvola, Kuusamo, Lappeenranta,
Itä-KarjalassafJ-asemaan, jonne töiden painopistesiir- Lieksa,Pitkäranta,Pääskylahti,Raivola,Riihimäki, Sy-
rettäisiin nykyisten töiden valmistuttua. Heidän piti v ä r i .T a a v e t t T
i . i k k u r i l aV. a l k j ä r v iV. i i p u r i A
. anislinna.
myös yhteistoiminnassaasianomaistensotatoimiyhty- 1 7. 5 . 4 4
mien kanssasuunnitellatyövoiman süoitusja t€htävät - Linnoitusmateriaalivarikot (Lin.mat.V) 1-9: Hami-
uusilla työmailla. Oli myös selvitettävämitä joukkoja, na, Heinola, Järyelä,Kausala,Kouvola, Lappeenranta,
koneitaja tarvikkeita oli jätettävä nykyisiinasemiin.Oli Pääskylahti,Riihimäki,Tikkurila;
varauduttavasiihenkin,että siirtyminen voisi tapahtua - Linnoitusmateriaalikenttävarikot (Lin.mat.KV)
>tilanteenpakotuksestau. Kaikki siirrot ja kuljetuksetoli 1-10: Mäkriä, Hyrynsalmi, Karhumäki, Lahdenpohja,
suunniteltava yksityiskohtaisestija selvitettävä, mitä L i e k s aR. a i v o l aT.o k k a r iV. a l k j ä r v A i.änislinna R,a u t u .
a p u an i i h i no l i s a a t a v i syshat y m i l r ä . 22.1O.44
Näiden käskyjenperusteellaosasto4:t laativat omat - Linnoitusmateriaalivarikot1-9: Hamina, Tampere,
suunnitelmansa, jotka sitten tulivatkin pian hyvääntar- Järvelä,Kausala,Kouvola,Kuopio,Riihimäki,Tikkurila;
peeseen.Työn koordinoiminenItä-Karjalassaannettiin - Linnoitusmateriaalikenttävarikot 1-11: Jakokoski,
insinöörimajuriA. Junttilan tehtäväksi.Hänet oli tätä Pääskylahti,Lieksa,Taavetti,Kallislahti, Voisalmi,Ryt-
vartenirrotettu Osasto4/V AKE:n päällikönpaikaltaja tylä, Toppila.
määrätty1.3.44alkaen,työmaatarkastajaksi AunR:nja Metsätoimistollaoli piirejä L2.43 seuraavasti:
MaaR:nalueella". Tammisaari,Taavetti, Imatra, Joensuu,Kemijärvi, Ru-
Operatiivisenosastonohjeissaei välirauhan aikaista kajärvi.Valkjarvi.Ayräpää.Lahdenpohja. Viena.Aänis-
puolustusasemaa n)ainittu lainkaan,joten sitä varten ei ja
linna,Latva, Aunus Karhumäki.Sahojaoli Tammisaa-
myöskääntehty suunnitelmia.Karjalankannaksenlinnoi- ressa,Heinjoellaja Ayräpäässä. Sahaustoimintaa harjoit-
tusrakennusjoukkojen siirtosuunnitelmatulottuivat vain tivat myösjoukot omilla kenttä-ja kehäsahoillaan. Met-
VKT-linjaanastija Itä-KarjalassaUJinjalle. sätoimistollaoli pilketehdasTaavetissa. Karhumäessä oli
Varautumistasuurhyökkäykseen tarkoitti myös linnoi- lautatarha.
tusosaston9-6.44 ar'tamakäsky, o l i o r g a n i s a a st ieou r a a v a :
vastahyökkäyksen Kannaksenmetsänhoitopiidlläoli Taavetin,Vuoksen,
esikunnatsijaitsivattodennäköisissä pommitus- Antreanbankintapiirit. Ayräpään ja Mäkrän
tömaaleissa,niille oli tiedusteltaya pilketehdas:
majoitus on liian tiheä, metsänhoitopiirilläoli Aänisenhankinta-
viipymättä,. Majoitusalueille
ellei voitu majoittua linnoituslaitteisiin. metsänhoitopiirillä oli Uhtuan ja Repolan
oli siirrettävä hajaryhmitykseenja maastoutettaya.Jo- hankintapiirit sekä Repolan saha;
kaisen esimiesasemassa olevan oli määrättäväitselleen - Tammisaaren hankintapiiri oli suoraan Metsätoimis-
varamiestai useampiakin, jotka oli perehdytettävätehtä- ton alainen.
viinsä. 22.10.44 oli Metsätoimistonorganisaatiosupistunut
seuraavaksi:
- Eteläisellämetsänhoitopiirilläoli Taavetin,Luumäen
ja Savitaipaleenhankintapiirit, Taavetin pilketehdasja
Materiaalitoiminnot Virojoensaha;
- Savon metsänhoitopiirilläPunkaharjunja Sulkavan
Linnoitusmateriaalitoimisto hankki linnoitustyömaille hankintapiirit;
kaiken sellaisen mäteriaalin, joka saatiin tehtailta tai - PohjoisellametsänhoitopiirilläJoensuunhankintapiiri
muilta ulkopuolisilta toimittajilta. Metsätoimisto toimitti ja
pyöreän ja sahatun puutavaran, autojen polttoaineeksi - Tammisaarenhankintapiirioli edelleensuoraanMet-
tarvittavat hiilet ja pilkkeet sekä polttopuut. Linnoitusra- sätoimistonalainen.
kennusjoukot hankkivat paikalta saatavan materiaalin, Ainoa tehdastuote,jota linnoitusmateriaalitoimistoei
betoni-ja tiesoran sekä kiven. hankkinut,oli piikkilanka,joka myös taempienasemien
462
työmaille tuli päämajanpioneeriosaston kautta. Piikki Rahoituksen suhteenHanellinaktiviLeettisuuntautui
langastaoli kokosodanajansuuri puuteja senvuoksisitä kahtaalle.Toisaaltahänenoli saatavavaltiovaltamyöntä-
kerättiin sellaisistaesteistä,joiden arveltiin käyneentar- mään rahat toiminnanjatkamiseksija toisaaltasaatava
peettomiksi.Koska piikkilankaataruittiin myösjoukko- sekä linnoitusrakennusjoukotettä yhtymät noudatta-
jen taisteluasemiin,sen jakoi päämajan operatiivinen maan toiminnassaanmitä suurinta säästäväislyttäja
osasto.Salpa-aseman linnoittamisenpäästyäkäyntiin lin- taloudellisuutta.
noitusosastolle määrättiinannettavaksi700 tonniapiikki- Hanell joutui jatkuvasti antamaanselvityksiävarojen
lankaa,josta 200 tonnia oli käytettävälinjan eteläpään käytöstä. Hän selitti kirjeessään2.2.43 ker'raalimajuri
oikaisuun.Elokuunloppuunmennessä oli Salpa-asemaan Isaksonillekäsitystäänsiitä, "miksi juuri linnoitusmäärä-
käytetty 1410 tonnia ja käytettävissäoli 157 tonnia. rahojenkäyttöä seurataanhallituksenpuoleltaniin tark-
Linnoitusosasto pyysi Linnoitussuunnitteluesikuntaa kaan, vaikka ne muodostavatvain pienen murto-osan
29.8.44mä'äriträmään tämän ja kuukausittainsaatavan sodankustannuksista'.Syynäoli työvoimanja materiaa-
200tonninkiintiön käytön.Myös yhtymissäoperatiivinen lin puute kotirintamallasekäse,että ,kysymyson palka-
osastojakoi piikkilankakiintiötjoukoilleen. tusta työväestäja palkkakysymyksetovat yhteisiäkoko
Linnoitustyömaitten tuli tietenkin hankkia paikalta tar- maallen.
vitsemansa sora ja kiviaines. Paikoin oli vaikeata saada Puolustusministerimainitsi Hanellille 11.'742 "erään
kunnollista soraa ja niin saattoi esiintyä kilpailua soranot- huomattavassa asemassaolevan henkilön ehdotuksesta
topaikoistatienrakentajien ja tinnoittajien kesken. Lin- toimikunnan perustamisesta, jonka toimikunnan tulisi
noitustöiden johtaja kirjoitti 23.3.43 Kannaksen Ryhmän valvoa varojen käyttöä puolustusvoimissa ja m.m. käsitel-
komentajalle,että hän piti "tarpeellisena tiesoran ottami- 1ä kysymystä missä linnoituksia rakennetaan ja missä
sen rajoittamista betonisoranotloon taryittavista sora- laajuudessa töitä suoritetaann. Hanell kirjoitti seuraava-
kuopista"ja pyysi lupaa estääsenkäyttö muihin tarkoi- na päivänä,että nesityson tietenkin ensi sijassatörkeä
tuksiin.öhquistvastasimyöntävästi 31.3.44. loukkausPuolustusministeriä kohtaan,jolle kuuluu varo-
Myös Itä-Karjalassaoli moninpaikoin puute kiviainek- jen käytön valvonta, mutta se tähtäämyöskinsiihen,että
sesta.Linnoitusosasto jo
kirjoitti I 1.I 2.41 yleisesikunnan Ylipäällikön toimintaa tulisi jonkin valtioneuvoston aset-
päällikölle pyytäen lupaa Ruoppaojan kivilouhoksen taman komitean kontrolloida. Linnoitustoimintahan on
käyttöön otolle, koska oli odotettavissalinnoitustöiden yksi niistä monista muodoista, joilla Ylipäällikkö johtaa
aloittaminentuolla suunnallaja tarvittiin kiveä,"tummaa sotatoimia.Linnoittaminen liittyy elimellisestioperaa-
diabaasia,joka lujuutensapuolestaon sopivaakäytettä- tioiden suunnitteluunja täytäntöönpanoon, joten tuskin
väksilinnoitustöissä". Ylipäällikkö suostuisi kanta-
Iinnoitusrakenteissa. hänen toimintaansa kontrol-
päällikkönä, antoi luvan ryhdyttäisiin".
14.12.41. puolustusministerilähetti linnoitustöiden
Hanell ehdottiryhmien altioneuvoston promemoriasta,
tiedustelisivatsulanmaanaikana linnoitusohjelman suuruudesta
teidenpaikkoja,koskatodennäköisesti ja
talven tullen saa- olisi sovittavaetukäteen olisi päätettävä linnoittamis-
taisiin tämänlaatuisiintöihin linnoitusrakennusjoukkoja. toiminnastasuurin piirtein samoinsanoinkuin edelläoli
Tärkeätä oli kuitenkin, että samalla tiedusteltaisiinja neräshuomattavassa asemassa olevahenkilö"ehdottanut.
merkittäisiinmaastoonmyöskivenottopaikkoja. Hanell vastasi t^h^rt 3I.7.42, että "Ylipäällikkö -ort--
30.1.42hyväksynytsuunnitelman. . . jossa. . . määritel-
lään, missä linnoitetaan,kuinka suuressalaajuudessa,
paljonkovoidaannäihintöihin irroittaa väkeä'. - Mitään
Rahoitus toimikuntaaei perustettu.
Sotataloudentarkastusneuvosto vaati 9.11.42linnoitus-
Linnoitusrakennusjoukkojen toiminnan rahoitus tapahtui töiden johtajalta hyvin yksityiskohtaista selvitystäYäli-
liikuntasodan päätyttyäkin edelleenkin siten, että valtio- rauhanajalta. "l) paljonko linnoitusloimisto perustamis-
neuvosto myönsi tarvittavat varat aina lyhyeksi määräa- vaiheessaan vastaanotti pioneeriosastolta erilaatuista ta-
jaksi, tavallisesti kuukaudeksi kerrallaan. Hanell laati varaa. . . 2) paljonkoko. aikanakaikkiaan myönnettiin
menoarvionsa neljännesvuosittain eteenpäin ja tarkat valtion ja muita varoja linnoitustöitävarten; 3) miten
suunnitelmat varojen käytöstä aina kuukaudeksi kerral- näiden varojenkäyttö jakaantui ...' Tämä oli vielä
laan. iaoteltu 7 eri kohtaan,kuten hallintokustännukset, pal-
 463
kat, tavaranja koneidenhankinnatjne. Myös pyydettiin maksamaan noin 0,5 miljoonaamarkkaa.Suunnittelu-up-
selvitystä,miten tavarankanssameneteltiinsodanalkaes- seerientoiminta oli myös tässä suhteessatärkeä, sillä
sa,paljonkoannettiinlinnoitusrakennusjoukoille ja,mikä korsun väärä sijoitus saattoi aiheuttaasen,että viemä-
määräinventoitiinsodanalkaessalinnoitustoimistonhal- röinti tuli maksamaan yhtä paljonkuin korsu.
tuun jääneeksitavaramääräksio. Varojen käyttö ilmeneeseuraavistaselostuksista. Ha-
Hanell kirjoitti asiastaylipäällikölle4.12.42,että varo- nell ilmoitti puolustusministerille25.7.44,että aikana
jen käytöstä oli helppo antaa vaaditut tiedot, mutta 1.1.42-1.6.44oli linnoitusmäärärahoista käytettyvarsi-
materiaalinsuhteenoli "hyvin vaikea antaa täsmällisiä naisiinlinnoitustöihin
tietoja,koskahuhtikuunalussav. 1940silloinvallinneissa - Karjalan kannaksella,Laatokka mu-
olosuhteissaei mitään luovutustaja vastaanottoavoitu kaanluettuna 491rnilj.mk
järjestää,vaanotettiin ne koneetja tarveaineet,jotka oli Syvärilläja Aänisjärvellä 358milj. mk
onnistuttuevakuoirnaan, käyttöön sitä mukaa kuin työt U-asemassa (5.7.44mennessä) 15milj. mk
sitä vaativat.Samoinolivat työt vielä täydessäkäynnissä Maaselänkannaksellaja Rukajärvel-
tämänsodanpuhjetessa. . ." Molemrnissatapauksissa oli lä 304milj. mk
,äärimmilleenponnistettavakaikki voimat,jotta mahdol- Yhteensä 1 1 6 8m i l j .m k
lisimmanlyhyessäajassasaataisiinmittasuhteiltaanval-
tavaorganisaatiotoimimaan . . ." Muihin töihin (lentokenttä-,tie-, rautatie-, majoitus-
"Pyydettyjen tietojen antaminenjohtaisi siihen, että ym. työt) oli samaanaikaanmennyt 1049milj. mk, josta
suurenosanpäällystöätäytyisi käyttää huomattavaosa noin 370 milj. mk oli kulunut joukoille toimitettuun
puutavaraan,parakkeihinjne. Merivoimille oli annettu
ajastaantähän,ja arvioin, että sitäpaitsiolisi vähintään
kaksikymmentähenkilöäpalkattavatätä työtä varten,ja linnoitustöihinl2l milj. mk.
kuitenkinon otaksuttavissa, Yhteensäoli siis tuona aikanakäytetty 2338 milj. mk,
ettei selvitystävoitaisiantaa
läheskäänkaikkiin kysymyksiin".Lopuksi Hanell pyysi mikä vastasilähes81 milj. mk kuukaudessa. Hanell oli
ylipäällikköävaikuttamaansiihen,ettei tämänkaltaiseen 1,2.-1.42 arviotnuttaruittavan noin 74 milj. mk. - Yllä
olevistaluvuista hän sanoi,että ne eivät olleet ehdotto-
työhön taryitsisi ryhtyä, vaan pitäisi ,keskittää koko
man tarkkoja, koskahänelläei Myllykoskellaollut käy-
huomio ja kaikki tarmo nykyisen tilanteen vaatimiin
tettävissäänkaikkia tiliosaston tietoja. Myöskään eri
tehtäviin'.
Ylipäällikkö kirjoitti 8.12.42puolustusministerille suunnillakäytetyt luvut eivät annaaivan tarkkaa kuvaa
yh-
tyvänsätäydellisestiHanellin osaltaanriippui mm. työvoiman
että sotaei ollut vieläloppunut työskenteleyättyövelvolliset,
riä myötävaikuttamaan työpalveluvelvolliset, hermotoipilaat,vangit
sestaluovutaan toistaiseksi eri suunnilla käytetty eri suuressa
käy mahdolliseksisyventyä reservejä
jälkeensuorittamienlaskel-
suurempiaarvojavaarantamatta".
ToisessayhteydessäG. 445) on esitetty, että Hanell linnoitusosastollemyönnettiin vuosina
perustelilinnoitusrakennusjoukkojen ),940-1944varoja.yhteensä5236,8milj. mk, mistä mää-
alistuksenpalautta-
mista hänellejuuri säästäyäisyyssyillä. rästäjäi käyttämättänoin 38,3 milj. mk. Tämä jakautui
Hän voisi tä1löin
kontrolloida,ettei näitä joukkoja käytettäisi epätarkoi- seuraavastr:
- Linnoitusosasto kävtti linnoit
tuksenmukaisesti turhiin töihin ja ettei myöskäänmate-
riaalia tuhlattaisi.Linnoitusosasto ja linnoitustöidenjoh- tamiseen 3J51.4m i l j .m k j a
- muihintöihin 1402,0milj. mk
taja lähettivät lukuisan joukon kirjelmiä sekäyhtymille
että omille joukoilleensäästäväisyyttä Yh t e e n s ä 4753.4m i l j .m k .
painottaen.Tätä - maavoimille luov.utettiin
tapahtuivarsinkinennenkuin alistus29.3.43palautettiin 93,1milj. mk
- merivoimilleluovutettiin 352,0milj. mk
linnoitustöidenjohtajalle, mutta monissayhteyksissäsii-
hen palattiin myöhemminkin.Esimerkkinävoidaanmai- Yhteensä 5198,m5 i l j .m k
nita selostustilaisuus KannaksenRyhmän Esikunnassa käyttämätvarat jakautuivat seuraavas-
Linnoitusosaston
9.3.44.Hanell mainitsi mm., että vaikka uudellakomen- ti:
tajalla olisikin erilainentaktillinen näkemyskuin edeltä- - työvoimanpalkkaus 62%
jällään, olisi kuitenkin käytettävä hyväksi kaikkea sitä - materiaalikulut 32Vo
työtä mikä oli tehty. Linnoitusrakennusjoukkoja ei pitaisi - muutkulut 6Va
siirrellä turhaan, sillä pataljoonan siirto tuli yleensä Yhteensä 100Va
464
Materiaalikuluihin on laskettu rakennus-,räjähdys-ja Päälliköt
polttoaineet,koneetja työkalut (porateräsmukaanluettu-
na), parakit, maanlunastus ja korvauksetsekä rautatie-
249 Helsinki-Lammi Kamr. O. Varoma,
kuljetukset.Muut kulut sisältäväthallinto-ja yleiskulut, kamr. A. Nieminen,
urakoitsijat,kokeilu-ja tutkimustoiminnansekäselvitte- kamr.A. Svinhufvud
lykulut. Kamr. E. Sipponen,
261 Aunus-Onttola-Oulu
Linnoitusosaston hallussaolevienkoneiden,työkalujen, kamr.A. Airo
rakennustarvikkeiden, räjähdysaineidenym. arvoksilas-
Petsamo (lakk.I 5.9.42) Kamr. A. Nieminen
kettiin 15.10.44noin 362 milj. markkaa.Tavarajakautui Viipud-Utti Kamr. S. Majuri
263
seuraavasti: Kamr. K. Nissinen,
- siviilikäyttöönsopivaa 264 Lieksa-Elisenvaara-
180milj. mk
Joensuu-Pieksämäki kamr.A. Jokipii
- erikoistavaraa sotilaallista
265 Aänislinna-Onttola- Kamr. F. Knutar,
käyttöävaden 55 rnilj. mk
Joensuu kamr. A. Svinhufvud,
- koneitaja niidenosia 127milj. mk
kamr.T. Pullinen
Hyrynsalmi-Kuusamo- Kamr. K. Koponen,
Sodanjälkeen linnoitusosaston omaisuuttamyytiin sekä
kamr. K. Louhisto
ja muille valtion lai- Mäntyharju
luovutettiin puolustusministeriolle
Kemijärvi-Karhumäki- Kamr. A. Hätinen,
toksille yhteensä noin 608 miljoonan markan arvosta.
Savonlinna kamr. T. Pullinen,
Vuoden1945aikana irroitettiin ja myytiin Salpa-asemas-
kapt.R. Vuolanto
ja
ta piikkilankaa sinkilöitä noin 11 ja puutavaraa noin
Myllykoski Tal.ups.U. Puurti-
yhdenmiljoonanmarkanarvosta.
nen,kamr. L. Tammi-
Maksuliikenteenhoitivat edelleentiliosasto,keskuskas- nen, kamr. A. Niemi
sat ja alitilittäjät, työykiköt. Keskuskassatilmenevät nen
seuraavasta luettelosta.
Maarianhamina - Lahden- Inskapt.R. Ingman,
pohja kamr. G. Akerman
 XXXI LUKU

'VANHATASEMAT'

Salpalinja

Kun sodan alkaessalinnoitusrakennusjoukot jouduttiin kin jo 30.9.41yleisesikunnan päälliköltälupaa npurartaa

perustamaantoisin kuin oli suunniteltuja lähettämään linnoituslaitteidenyhteyteen rakennetut piikkilankava-
samantien kenttäarmeijanmukaan,rakenteillaolevassa rusteet,.Samallapyydettiinoikeuttateettääkiviesteisiin
asemassa monet työt olivat pahastikeskenja arvokasta maanviljelijöidentaryitsemiakulkuaukkoja.Perusteluna
omaisuutta,koneitaja rakennustarvikkeita jäi työmaille. oli, että esteet aiheuttivat suuria korvausvaatimuksia,
Kiireellisenlähdön lisäksi kuljetusvälineidenpuutteesta koskane pahoinhäiritsivättilojen viljelyä. Toinentärkeä
johtui, ettei materiaalia saatu kootuksi keskusvarastoi- perusteoli, että tuleva linnoituslinjatulisi
tarvitsemaan
hin, vaikkakintyöryhmät yleensäjättivät pienenjälkiko- ainakin 7000 tonnia piikkilankaa,joten maastostakerät-
mennuskunnan hoitamaanloppuselvittelyä. tävä lanka muodostaisihuomattavanlisän jo olemassa
Linnoitusosastollakaanei tässävaiheessa ollut mahdol- olevaan1700tonniin.
lisuutta yhtenäisenhoito-organisaation luomiseen,mutta Ylipäällikkö pyysi asiastaoperatiivisenosastonlausun-
jo 9.7.41se antoi kaikille yhtymille ohjeenlukira kesto- nonja tiedotti 21.10.41,että >Moskovanrauhanjälkeen
laitteet,koskaniissäoli paljon arvokastaomaisuuttaeikä yarustetutlinnoitusalueetsäilytetääntoistaiseksisellaisi-
myöskäänollut suotavaa,että asiattomatpääsivättutus- na, että ne lyhyessävalmisteluajassasaadaantäysin
tumaanlaitteisiin. kuntoon".Kivi- ja piikkilankaesteisiinsaatiintehdä auk-
Kesänvaluja vartenoli työmaillevarastoituyli 100000 koja linnoitustöidenjohtäjan kulloinkin antamallaluval-
pussiasementtiä.Koska oli välttämätöntäpurkaa
pilaantumattaeikä näyttänyt setulla kysymykseen tässävaiheessa vain
massalähiaikoinajatkettaisiin etupuoleltaPunkaharjun-Koitereen
to pyys| 23.7.41sotatalousosastoa kaatamista ei voitu sallia
puolustusvoimain ja oli sotilaallistamerkitystä.
menttiäkäyttöönsä.Seuraavana päivänä oleviin varastoihinoli murtau-
tusmateriaalitoimistolle myydä ja tehty ilkivaltaa - olipa kiviestettäkin
tion laitoksille muutakin helposti pilaantuvaa.tayaraa. kaivettumaahan100metrin verran- linnoitusosaston oli
Myös yksityisille ja kunnille myymistä oli tutkittava. järjestettävä säännöllinen vartiointi. Tämä annettiin
Hanell, yleisesikunnanpäällikkönä,kehotti myös myy- maanlunastustoimistontehtäväksi 20.11.41 pidetyssä
mäännimenomaänsementinja puutavaran,mutta hank- neuvottelussa. 22.12.41mennessä olikin palkattu 32 var-
kirnaan tähän puolustusministeriön luvan. - Betonirau- tiomiestäpaikallisistaasukkaista.Näiden oli määräajoin
taa sensijaanei saanutmyydä. tarkastettavaalueensakorsut,varastot,parakitjne., vie-
Piikkilangastatuli pian hyvin tärkeä artikkeli, jonka läpä piikkilankaesteetkin.Piikkilanka oli osoittautunut
tiimoilta jouduttiin tekemäänperiaatteellisiakinpäätök- hyvin halutuksi,sitä kun ei ollut lainkaanvapaastisaata-
siä puolustusaseman suhteen.Päämajanpioneeriosasto, villa.
jonka toimitettaviinpiikkilankakuului, ilmoitti linnoitus- Linnoitusosastontyömaatoimistolle(Lin.3) annettiin
osastolle16.9.41,että tehtailta oli tulossatilattua Diikki- 3 1.10.41tehtäväki korsujenkunnossapito, mihin sisältyi
lankaa1700tonnia,mut|.aettäsenvarastoimiseen ;i ollut ensisüaisestiviemärien avaaminenja kunnostaminen,
tilojaja pyysitähänapualinnoitusosastolta. Tämäosoitti- niiden pitämiseksikuivina sekätietyt laitteiden huolto-
kin pioneeriosastolle tarvittavat varastot. Koska maan t y ö t . 8 . 1 2 . 4 1a l k a e nm ä ä r ä t r i i kna p t e e nOi . R a u h a m a a
tehtaiden tuotantokapasiteettioli varsin pieni, ilmeni koordinoimaanasemankunnostus-ja hoitotoimia Suo-
piikkilangastapuutetta heti kun joukot pysähtyivätja menlahden-Saimaanvälillä. Insinöörimajuri V. Kärk-
rupesivatlinnoittamaanasemiaan.Linnoitusosästo pyysi- käinen sai 1.1.42alkaentehtäväkseeniohtaa koko ase-

30 Suomenlinnoitramisd hisroria
466
man kunnossapito- ja tarkastustoiminla.a. ja 1.3.42alkael
hänentyöelimekseen perustettiinkunnossapito- ja tarkas-
tustoimisto,KT-toimisto.Samallaperustettiintoimiston
alaisuuteenviisi tarkastuspiiriä,keskuspaikkoina Ravijo-
ki, Juvola,Savonlinna,Joensuuja Kuusamo.Tarkastus-
piirin päällikkönäoli 'yhdysupseeri,' ja hänelläoli käytet-
tävänäänmuutamia rakennusmestareita ja tyÖnjohtajia.
Maanlunastustoimiston palkkaamatvartiomiehetalistet-
tiin tarkastuspiireille.Lisätyövoima hankittiin yleensä
paikkakuntalaisista. Myöhemminperustettiinvielä kaksi
piiriä lisää,Tammisaareen ja Taavettiin.Viimemainittu
lakkautettiin kuitenkin 1.0.4.43 ja sentehtävät annettiin
naapuripiireille.Olennaisentärkeänätehtävänätarkas-
tuspiireilläoli työmailta kerättävänmateriaalintoimitta-
minenlinnoitusosaston varastoihin
Organisaatiopysyi tällaisenaaina kesään 1944 asti,
jolloin asemaa ryhdyttiin panemaan taistelukuntoon
KT-toimistostatehtiin tällöin ensinOsasto4 Kärkkäinen
ja myöhemmin20.Linnoitusrakennuspiiri. Tarkastuspii-
johto-
reistä tuli työyksiköitä ja ne alistettiin vastaaville
portaille.
Linnoituslaitteidenpurkaminen
Takaisin vallatun alueen linnoituslaitteiden suhteen oli
kaksi vastakkaista näkökantaa. Toisaalta olisi tarvittu
esteistäsaatavaapiikkilankaa
tavaraa; myös haluttiin
soveltuva maa. Toisaalta oli
tuksellisetnäkökohdat.
yleisesikunnan päältikköä selvityttämään,
linnoituslaitteita ei saisi
kysyi asiastaKannaksen
sai vastauksen3.3.42.Tässä määritettiin hyvin yksityis-
kohtaisesti ne alueet, joilla linnoituslaitteet oli säilytettä-
vä. Kirjelrnän reunaan on operatiivisessaosastossamet-
kitty nsuurin piirtein koko Kannaksen alue€lla" ja tämän
mukaisesti ylipäällikkö määräsikin, että yhdenmukaisesti
Moskovan rauhan jälkeen linnoitettujen alueitten säilyt-
tämisestä annetun käskyn kanssaon utakaisinpalautetulla
alueella . . . toistaiseksi säilytettävä kaikki sellaisetlinnoi-
tus- ja muut laitteet, joista voi tarpeen tullen olla hyötyä
omalle puolustukselle". Purkaminen voi tulla kysymyk-
seen vain operatiivisen osaston luvalla. Ohjetta täyden-
nettiin vielä siten, että oli säilytettäYä "myös molempien
puolien puolustussysteemistäsellaiset osat, joita voitai-
siin käyttää taistelukoulutuksessarauhan aikana"
Linnoitusosastopyysl l6.4.42lupaa saadapurkaa kaik-
ki pääpuolustuslinjaan kuulumattomat, talvisodan jäl-
keen rakennetut puiset panssarinesteet.Näin olisi saatu
puutavaraa yleiseen käyttöön. Operatiivinen osasto il-
moitti kuitenkin. ettei tällaisia yleislupia voida antaa,
vaal kukin tapaus on käsiteltävä erikseen. Linnoitusosas-
to uusi esityksensä 30.4.42ja pyysi npuolustusministerin
kehoituksestao lupaa purkaa tietyt esteet Joensuun ja
Savonlinnan seuduilla sekä myös eräin paikoin Salpalin-
jan eteläsiiven itäpuolella. "Mikäli asian käsittely koko-
naisuudessaanvie huomattavasti aikaa, pyydetään aina-
kin ministeri . . . maalla olevan hirsisen hv.esteenpurka-
misluvasta ilmoittamaan lennätinsanomalla., Operatiivi-
nen osastoilmoitti 4.5.42,että ylipäällikkö,ei ole katso-
nut voivansasodan vielä jatkuessa suostuatehtyyn esityk-
seen>.
Ylipääl1ikkö antoi 23.4.42 linnoitusosaston tehtäväksi
inventoida venäläisten välirauhan aikaiset linnoitustyöt,
mikäi kesän kuluessa tehtiinkin maanlunastustoimiston
henkilökurtaa käyttäen. 15.6.42ylipaällikkö antoi luvan
näiden iaitteidfjn purkamiseen, "lukuunottamatta talviso-
'Mannerheimlinjan'] kaak-
dan aikaisen päääseman Ins.
koispuolella, pääaseman,väliaseman ['V-aseman'] ja ta-
ka-aseman I'T-aseman'] alueilla, Viipurin ympäristössä
sekä Suomenlahden ja Laatokan saarilla . . olevia lait-
teita>, joiden purkamiseen oli saatava erityinen lupa.
Päämajan tarkoituksena oli muodostaa talvisodan kuului-
simmista taislelupaikoista erityiset suojelualueet, jotka
säilytettäisiin koskemattomina. Sallitulta alueelta linnoi-
I u s o s a s r ko e r ä ) t r i t ä ] s i n k e l p a a ! a ar a k e n n um
s at er i aa -
ampuma-aukkopanssareita,pans-
sitten lähinnä V luokan
8.7.42, etteivät,käytettä-
valmistus ja Saksasta
taNetta" ja kysyikin'
rajalle rakennettuja esteitä purkaa
entistä enemmän. Päämajoitusmestari pyysi 16.7.42 lin-
noitusosastolta setvitystä tilanteesta Tämä ilmoitti
18.'7.42, että Joensuun-Punkaharjun väliltä oli purettu
kaikki piikkilanka,.johon lupa oli saatu ja sitä oti kertynyt
noin 314 tonnia. PaäpuolustuslinjanedessäSuomenlah-
den-Savukosken välillä oli vielä purkamatonta piikkilan-
kaa 28-14tonnia, Hangon lohko mukaan 1u"11un2."Tä-
män lisäksi tulevat ne pääpuolustuslinjan eteen paikoitel-
len useallekin viivytyslinjalle rakennetut eriltiset piikki-
lankaesteet",noin 1000-1500 tonnia sekä lisäksi v€nä-
läisten rakentamat esteet,joiden määristä ei ollut tietoa.
Operatiivinen osasto ilmoitti 24.7.42 pioneeriosastolle,
että ei ollut aiheellista antaa lupia uusien piikkilankaes-
teiden purkamiseen, koska jo annettujen perusteella voi-
tiin purkaa parituhatta tonnia eikä linnoitusosastollaollut
mahdollisuutta tehostaa purkamistyÖtä. Lisäksi oli vielä
 46'7
takaisinvallatulla alueellapurettaviavenäläistenraken- yat valtiolle lunastettaviksi, joilla on pysyviä laitteita" ja
tamiaesteitä. nämäkin nniin rajoitetusti kuin mahdollistan. Linnoituso-
Linnoitusosaston laskelmanmukaan oli 2-9.42 plikkt' sasto määritteli 30.12.42 pakkolunastettavaksi vain "val-
lankaapurkamatta2500tonnia.Purkamistyössä oli kaksi miitten tai käyttökelpoisiksi valmistuneitten korsujen se-
hermotoipilaskomppaniaa, jotka keräsivät80 tonniakuu- kä kiviesteitteno alueet. Nämä oli saatava määritetyiksi
kaudessa.Tarkoituksenaoli lisätä työvoimaa,jolloin ke- niin pian kuin mahdollista, koska valtion oli maksettava
räysmääräkaksinkertaistuisi.Silti kuluisi mainitun piik- sato-ja haittakoryauksia, kunnes maat oli joko lunastettu
kilankamääränkeräämiseenvielä toista vuotta. Hermo- tai vuokrattu. Tämän ohjeen mukaisesti alueet kartoitet-
toipilaskomppanioitasijoitettiin työhön lisää, niin että tiin ja ylipäällikkö hyväksyi keväällä 1943 pakkolunastet-
tammikuussa1943oli työssäjo 1100miestäja keruutulos tavaksi
500 tonnia kuukaudessa.Koska tuolla vauhdilla työ - Suomenlahden-Kivijärven
väliltä noin336ha
saataisiinloppuunjo huhtikuussa,linnoitusosasto pyysi - Kivijärven-Suomussalmen
väliltä noin130ha
määritettäväksiuusia purkamisalueita,piikkilangasta- - Hankoniemeltä noin 31ha
han oli jatkuva puute. Aunuksen Ryhmä esimerkiksi Yhteensä noin 497ha
ilmortti 27.1O.42tarvitsevansa kiireesti720tonnia,mutta
tiedossaoli vain 300. "Ellei vajaustaaivan ensi tilassa Tämämääräoli vain murto-osavälirauhanaikanasuunni-
täytetä, ei näidenkiireellisimpienkäänesteidenrakenta- tellustamäärästä (10 2'179-15 493ha,sivu308).
minen ajoissaole mahdollinen".KannaksenRyhmä sai Pakkolunastusmaksujen lisäksimaanomistajatluonnol-
luvan purkaavanhojaenimmäkseen venäläistenrakenta- lisesti olivat oikeutetutsaamaankorvauksenmuustakin
mia piikkilankaesteitä. linnoittamisenaiheuttamasta vahingostaja haitasta.Näi-
KannaksenRyhmä pyysi 22.9.42"periaatteellistarat- denkorvaustenarviointipantiinkäyntiinheti alkuvuodes-
kaisuantalvisodan aikaisten kiviesteidenpurkamiseen. ta 1942.Maanlunastustoimisto esitti 14.10.42linnoitus-
Näistä haluttiin ottaa kiviä korsujen kattoihin. Lupa töiden johtajall€ noudatettavaksiseuraavaamenettelyä.
annettiin,puolustustarkoituksiin kelpaamattomien ... 13-8.42annetunkorvauslainperusteellaoli suoritettava
purkamiseen, lukuunottamattatalvisodankuuluisimmilla koryauksetkaikista puolustusvoimainaiheuttamistava-
taistelupaikoillaolevia'. hingoista.Sellaisillaalueilla,joilla oli suoritettulinnoitus-
Linnoitusosaston välirauhan aikaistentyömaidensiir- töitä, voitiin korvauslainperusteellaruveta maksamaan
rettäviä parakkejaoli jo kesästä1941lähtien kuljetettu korvauksiavastakun oli selvitettylinnoitusosaston mak-
suuria määriä joukkojen siis selvitettäyämahdolli-
linnoitusosasto sai luvan myydä sopimukset.Näihin kor-
set,joita ei enäätarvittu. 5 miljoonaamarkkaaja tämän
senpaikallisilleedustajille summan maanlunastustoimistoesitti myönnettäväksi.
tiä ilmoitettavakyseessä hyväksyiesityksen24.10.42.
merkkinä mainittakoon korvausvaatimuksia lin-
kunta anoi ja sai käyttöönsä puustosta,minkä vuoksi se alisti
Sallassa.Lahjoittaminenei Hanellinmielestäyoinuttulla kysymyksenoperatiivisenosastonratkaistavaksi.Tämä
kysymykseen ennenkuin "rajat on määrätty,. nedotti 20.3.42,että ylipäällikkö oli käskenytsäilyttää
asemansellaisena, että seoli nopeastisaatavissa taistelu-
kuntoon,joten sen arvoavähentäviämetsänhakkuita ei
voitu sallia.
Maanlunastus-ja korvauskysymykset Linnoitusosasto
tekr'.'.8.42 puolustusministe-
esityksen
riölle, että se saisi suorittaa korvaukset maanomistajille
Liikekannallepanossa jäi maanlunastustoimisto jatka- myös saksalaistenPohjois-Suomessaaiheuttamista vahin-
maan työtään, joskin melkoinen osa sen henkilökuntaa goista samalla kun selvitetään omien linnoitustöiden kor-
siirtyi kenttäarmeijaan. Linnoitusosaston päällikön oh- vaukset.
jeessa21,6.41 sanottiin, että muuttuneet olosuhteet vai- Kun Karjalan kannaksen omistusoikeussuhteet oli
kuttavat supistavasti pakkolunastettavien ja korvattavien 6.12.4I annetulla julistuksella palautettu ennalleen, oli
alueitten laajuuteen. Satovahinkojen korvaaminen tuskin myös Kannaksella noudatettava pakkolunastus- ja kor-
tulisi kysymykseen, koska sotatoimet tapahtuisivat ei vauskysymysten suhteen samanlaista menetteiyä kuin
kenenkäänmaallaja vihollisenhallussaolevallaalueella. Salpalinjalla.Linnoitusosastopyysi 11.3.42,kun VTlin-
18.7.41 ohjeita tarkennettiin: "vain sellaiset alueet tule- jan rakentaminen .jo oli aloitettu, Kannaksen Ryhmää
468
määrittämään pakkolunastettavat alueet, jotka piti ra-
joittaa kustannusten säästämiseksimahdollisimman pie-
niksi. Myös rakennuskieltoalueet oli määrättävä Ensim-
mäinen toimenpide oli alueiden haltuunotto sotatilalain
perusteellaja tästä aiheutuvien vahinkojen korvaaminen,
seuraavanavaiheena oli valmistavat työt alueitten pakko-
lunastamiseksi ja vuokaamiseksi ja lopuksi pakkolunas-
tusmenettely. Kannaksella ehdittiin suorittaa melkoinen
määrä kartoitusta ia alueitten merkitsemistä maastoon,
m u ll a p i t e m m äl l e e i p ää s t y k ä ä nk u n t i l an n ej o m u u t t u i .
Tässä yhteydessäon todettava, että eräiden tilusjärjes-
telyjen yhteydessäilmeni, ettei vuoden1931jälkeen ollut
suoritettu pakkolunastuksia, vaikka esimerkiksi Summan
kylässäoli rakennettupaljonkin linnoituslaitteita l9 T.43
pidetyssä kokouksessailmeni, että osasta tosin oli tehty
jonkinlaiset vuokrasopimukset, mutta osa oli täysin hoita-
matta. Puolustuslaitoksenkaantaholta ei vielä ollut pää-
tettv. mitkä alueet tulisivat otettaviksi sen haltuun
XXXII LUKU
VESIESTEETJA PATOAMISET
Asemasodankausi
Asernasodanaikana tutkittiin useita patoamismahdolli-
suuksia. InsinöörikapteeniP. Kaitera laati alustavan
suunnitelmanLempaalanjärvenpatoamisesta, jolla ve-
ja
denpintaaolisi voitu nostaa6-8 metriä saadalaajat
alueetvedenalle. Suunnitelmaolisi kuitenkin edellyttä-
nyt, että raja tai rintamalinjaolisi siirtynyt idemmäksi.
Itä-KarjalassaselvitettiinmahdollisuudetYlä-Syvärin,
Subeipuronja Jandebajoenpatoamiseksi,mutta näitä
suunnitelmiaei ryhdytty toteuttamaan.Rovskojensillan-
pääasemaanrakennettiin pato, mutta sen merkitys jäi
olemattomaksi kun asemasta luovuttiin.
Ainoa työ, josta oli hyötyä, oli Koirinojan patoaminen
LemetissäUJinjalla. Pato oli 250 m pitkä, penger3 m
korkeaja siihenmeni maatanoin 6000m3.Työn suoritti
pääasiallisesti JR 25. Se alkoi 1.3.44.23.Er.Lin.RKotti
sen vastaan 23.5.44 ja siirtyi pois työmaalta viikkoa
ennentaistelun alkamistaU-asemassa. Tulva-alueenle-
veys rintaman suunnassaoli noin 4 km ja se lisäsi
olennaisesti maastonestearuoa.
Karjalan kannaksella
patoamisethaittaasiviilitoiminnoille,
tiin purkamislupia.
luvan Rokkalanjoen
metrin pituudeltajokiuoman
veden nouseminenviljelysmaille.Littulanjoen, Kaivan-
nonjoenjaVuottaanjoen
Moniavuosiaennensotaavireilläollut Ayräpäänjärven
ja Muolaanlammenkuivatushankeotettiin esillekeväällä
1943.Operatiivinenosastoilmoitti puolustusministeriölle
19.6.43,ettei se vastustahanketta,mutta asetti >kysy-
myksenalaiseksi, kannattaakonäin suurisuuntaiseen yri-
tylßeen nyt vielä ryhtyä'. Puolustusministeriö asettuikin
täysinkielteisellekannalle.
Poreilumenetelmän edelleenkehittäminenannettiinso-
dan alkaessapioneeriosaston tehtäväksi,joka jatkoikin
kokeilua.Käytäntöönsitä sovellettiinvain kerran.Maa-
selänRyhmän alueellarakennettiinkalustoavartenkor-
su, josta ilmaletku johdettiin erään salmenpoikki sen
pitämiseksiavoinna.Linnoitusosastotilasi 5.11.43pio-
neeriosastolta tätä vartentarvittavankaluston.
kesä11ä
Patoamishankkeet 1944
Saimaankanavanestearvonlisääminenja Juustilanjär-
ven patoaminentalvisodantapaanolivat esilläuseaaneri
otteeseenkesäIlä1944.Niitten hyöty todettiin kuitenkin
kyseenalaiseksi ja toteuttaminenvaikeaksi,joten niistä
luovuttiin.KivikoskenpadostaJuustilanselän eteläpäässä
oli tosinbetoniosasäilynytehjänä, mutta maapadosta oli
tuhoutunut noin 35 metriä. Korjaus olisi vaatinut 100
mieheltä 3 kuukautta,jos se olisi saatutehdä vihollisen
häiritsemättä.Tämä taas oli epätodennäköistä, koska
työpaikka oli vain l7r km:n päässä etulinjasta eikä sitä
voitu salata.Näin ilmoitti KaJoKE:npioneerikomentaja,
everstiVainio 9.8.44.
Jo talvisodanaikanasuunniteltuja osaksialoitettukin
Koitajoen patoaminentuli myös esille. Lylykoskeenra-
kennettavapato nostaisijärvien vedet koko Ilomäntsin
alueella tulvan korkeudelleja suurentaisisiten niiden
estearvoa.Linnoitusosastopyysi 5.8.44 operatiivisen
osastonratkaisua asiasta.Työ olisi vaatinut noin 500
auto-ja 8000miestyöpäivää. II ArmeijakunnanEsikunta
aluksi hankettatoivottavana,mutta totesisitten,että
käyttää edullisemmin linnoittarni-
luovuttiin
välirauhanaikanarakennettuuseita-
Kivijäruen-Urpalanjäwentulvi-
Kaikki padot olivat kunnos-
vaiheissaolikin vaadittu niiden poista-
mista tai ainakin kynnystenmadaltamistatulvavahinko-
jen estämiseksi.InsinöörimajuriV. Castrdnlaati kesällä
1944 tarkat käyttö- ja hoito-ohjeetpadoille,jotta tulvi-
tuksistaolisi tarvittaessasaätusuurinmahdollinenhyöty.
Castr6nesitti 3.8.44Vaalimaanjoenpatoamista,jolloin
olisi voitu vaikeuttaa tämän vähävetisenjoen monien
kahlaamojenkäyttöäsekä2.9.44VilajoenvesistönPatoa-
mista, millä olisi estettyPukalusjarvenja merenvälisen
osankahlaamojenkäyttö. Kumpaakaansuunnitelmaaei
kuitenkaantoteutettu.
XXXIII LUKU

RANNIKON LINNOITTAMINEN

järjestely
Linnoittamisen

Ylin johto Taktillinen suunnittelu

Sodanpuhjettualinnoittaminenjatkui suurimmallaosal- Merivoimien komentaja oli ennen talvisotaajohtanut
la rannikkoaentiseentapaan.Kun Karjalan kannasoli merenrannikonpuolustusvalmisteluja varsin itsenäisesti
vallattu takaisin, oli ryhdyttävä myös sen rannikonlin- suoraanylirnmän johdon alaisena.Läatokka oli tässä
noittamiseen,mikä merkitsi sekä entistenlinnakkeiden suhteessa täysin rinnastettumereen.Tilanne ei muuttu-
kuntoonpanoaettä uusienkin rakentamista.Ahvenan- nut yielä välirauhankaan aikana.KannaksenjaItä-Karja-
maanhävitetytlinnakkeetoli uudelleenkunnostettava ja Ian valtauksen jälkeen kuitenkin maavoimiensotatoi-
otettavakäyttöön,myösuusiaoli täälläkinrakennettava. miyhtymät olivat vastuussasuurtenjänien - Laatokan
ItäisenSuomenlahden saaret.ennenkaikkea Suursaarioli ja Aänisen - rantojenkinpuolustuksesta ja tätä varten
valtauksenjälkeen saatettavapuolustuskuntoon. Laato- niille oli alistettu merivoimienjoukkoja, pääasiallisesti
kanja Aanisjarvenrannikoidenlinnoittamisensuhteenoli rannikkotykistöä.Tämän vuoksi oli nyt johtosuhteitakin
merivoimienkomentajallaja esikunnallamyös tiettyjä tarkistettava.
velvollisuuksia ja oikeuksia. Asia tuli ajankohtaiseksi, kun Bonsdorfftamnikuussa
Jo pian sodanalkamisenjälkeen ilmeni Merivoimien 1942neuvottelipäämajassä maarintamienlinnoittamisen
Esikunnassa tarvettaorganisaation tarkistuksiinja kaikil- aloittamisesta ja tässäyhteydessäolivat esillämyösLaa-
ta osastoilta ja toimistoiltapyydettiinkin11.11.41 esityk- tokanja Aänisenrannikot.Päämajakysyi 17.1.42meri-
siä asiasta.Pioneerikomentaja,majuri Kuumola esitti voimien komentajanmielipidettä näiden linnoittamisen
18.11.41, että linnoitustoimisto,joka oli kuulunutaseo- johtosuhteista.Valve vastasivielä samanapäivänäomal-
sastoon,"kuitenkin 30.'7.4I lähtien määrin tulkinnanvaraisellaehdotuksellaan.
itsenäistettäisiinja jaettaisiin pion-komentaja liittyen
neeritoimistohoitaisi nimensämukaisesti samallatavoin kuin tähän
linnoitustoimistolinnoituslaitteidensuunnittelun linnoitustöidenosalta. . . Töiden
kennustoimisto niidenrakentamiserr. kiireellisyysjärjestyksenmääräämisen
15.4.42muodostettiinlinnoitusosasto, hyväksij.osastojenehdotuk-
noitustoimisto(Lin.1), (Lin.2) sia., Rakentamisen päämajanlinnoituso-
misto (Lir.3). Linnoitustoimistohoiti pioneeritoimintaan sasto, jos ,työmaa voidaan rnukavasti liittää muihin
ja linnoittamisen taktilliseen suunnitteluun kuuluvat linnoitustöihin', muuten merivoimat itse. Valven ehdo-
asiat, rakennustoimistolinnoituslaitt€iden teknillisen tuksessaei lainkaanmainita maavoimiensotatoimiyhty-
suunnittelunja niiden rakentamisensekätalonrakennus- miä.
toiminnan,tilitoimisto tilitykset. Linnoitusosäston päälli- Päämajamäädtteli 24.I.42 "Merivoimien komentajan
köksi määrättiin everstiV.S. Marjanen.Pioneerikomen- tehtävätja käskyvallan. .. alistettujenrannikkopuolus-
taja oli osastopäällikön alainen,mutta hänelläoli esitte- tusjoukkojenja laivastovoimiensuhteeno.Merivoimien
lyoikeus merivoimien komenlajalle pioneeritoimintaa komentajantuli tehdä ylipäällikölleesityksensä,rannik-
koskevissaasioissa.Hän toimi myös linnoitustoimiston kopuolustuksen . . . yhdenmukaistajärjestelyätarkoitta-
päällikkönä.5.5.44alkaentehtävässäoli majuri A. Van- vista asioistasekäantaa . . . sotatoimiyhtymilletarpeen
s6n.Rakennustoimiston päälliköksimäärättiin insinööri- vaatiessalausuntonsa ja yleisetohjeensa'näistäasioista.
kapteeni(myöhemmininsinöörimajuri)U. Linnamakija Hänen tuli myös 'johtaa rannikkolinnoitusten ja -varus-
tilitoimistonpäälliköksiluutnantti B. Erakangas.17.8.43 tusten.. . rakentamista>,
osastoon lisättiin vielävahvavirtatoimisto ia kanslia. TämänyleisohjeenperusteellaHanell teki 26.1.42esi-
 471
tyksen työn käytännöllisestäjärjestelystäja p6.ämaja on sattumaltatietooni tullut, että VII AK haluaasaada
antoitämänmukaisestikäskynmerivoimienkomentajalle rakennetuksirt.mittausaseman AänisjärvenMeg-saareen
30.1.42.'Meriv.E suunnittelee ja määritteleelinnoitus- ja ettätyöt ovatjokäynnissä, (vrt.s. 358).
tehtävätja töidenkiireellisyysjärjestyksen . . . sekäjättää Koska hänenpitäisi olla tämänlaatuisistaasioistauvä-
suunnitelmansa LinnoitustöidenJohtajalletoimeenpanoa hintäinkin tietoinen,,hän pyysi, että häntä nei ainakaan
varten.>Tämän asiaksijai päättäminentyövoimankäy- tarkoituksellisestisuljettaisipois perustavaalaatua ole-
töstä. vien rt.asioidenkäsittelystä>.Lopuksi han pyysi viela,
Päämajanoli selvennettävä käskyä28.2.42siten, että että oltaisiinyhteydessä suoraanMerivoimienEsikunnan
annetutmääräyksetkoskivat"töidenteknillistäeikä ope- k a n s seai k äv a i np ä ä m a j avnä l i r y k s e l lA ää
. nisen Rannik-
ratiivistäsuunnittelua. . . Meriv.E määritteleeoperatiivi- koprikaatinäytti välttävänmerivoimia"kaikessamuussa
senjohdon määräämienrannikkolinnoitustehtävien tek- paitsiavunpyytämisessä. . ."
nilliset suunnittelutja töiden kiireellisyysjärjestyksen,. Päämajanoperatiivinenosasto,joka myös oli saanut
Valve tähdensi7.3.42"tarpeellisuuttasäilyttääMerivoi- Valven kirjelmän lähetti sen Hanellille 5.5.42ja sen
mienkomentajanratkaistavana, sijoitetaankotykit suora- mukanamyös kaikki ne kirjelmät, joissakäskyvaltasuh-
suuntausasemiinvai taemmaksi epäsuoraaammuntaa teita oli selvennetty.Niitä ei nimittäin ollut aikaisemmin
varten, samoinkuin tulenjohtopaikkojenja mittausase- hänelletoimitettu. Samanapäivänäoperatiivinenosasto
mien ynnä niihin tavallisestiliittyvän kevyen tykistön tiedoitti myösValvelle,ettei sekäänollut kuullut mitään
sijoituskysymykset,.Linnoitustöidensuunnittelussapi- koko asiasta.Sen oli "todennäköisesti suoraanYlipäälli-
täisi'2in2ftin pysyväisluontoisten töidenratkaisuntapah- kölle esittänytLin.töidenjohtaja'. Operatiivinenosasto
tua Meriv.E:ssa,jolla on kokemukseen perustuvaamoni- ei pitänyt ajankohtaavielä sopivana,vakinaisenpuolus-
puolistaasiantuntemusta käytettävissään enemmänkuin tusjärjestelmänrakentamiseen.. . koska valtakunnan
a.o.operatiivisissa johtoportaissa". tuleviarajoja' ei tiedetty.
Päämajaselvensi10.3.42,että nsanontaoperatiivinen Hanell vastasioperatiiviselleosastolle8.5.42valittaen
johto tarkoittaa Ylipäällikköä,joka määrääjäreiden ja sitä, ettei Meg-saarenasiaaollut esiteltyosastolle,mikä
raskaidenpatterien paikat a.o. rannikon puolustuksen ojohtuu huomaamattomuudestani, jonka syytä en itse-
kokonaisuuttasilmälläpitäen,.Varmuudenvuoksi lisät- käänymmärän. Hän oli esitellytasiansekäylipäällikölle
tiin vielä, ettei tämä merkitse"yksityistentykkien, mit- että yleisesikunnan päällikölle.,Tavallisestikäyn tämän
tausasemien> jne. paikkojenmääräämistä. jälkeen Päämajoitusmestadnluona ja Operatiivisessa
Myllykoskellapidettirn muistan,että selostinPäämajoitusmestarille
listuivatHanell,Marjanen töitä Aunuksen kannaksellan.Hän oli selostanutasian
e t t ä r a k e n n e l t a e sl isnan o i t u s l a i t r eAi räan i s e l l e" s, u o r i t e - 2 1.4.42Merivoimien Esikunnanlinnoitusosaston päälli-
taan vain sellaisiatöitä, jotka ovat välttämättömiänyky- kölle, everstiMarjaselleja 21.4.42HelsingissäValvelle
hetkentaistelutoimintaavarteno.Kysymyshänoli valla- 'ja ymmärsin,että olimme tulleet täydelliseenyksimieli-
tusta alueesta,jonka kohtalooli vielä epävarma.Kireän syyteenMeg-saaren kysymyksestä-. Hän sanoiAanisella
rähatilanteenvuoksioli myöspyrittävä säästäväisyyteen. käydessääntoimineensansiinäuskossa,että paikalliset
Tämän johdosta oli myös Laatokalla tultava toimeen rannikkopuolustuksen edustajatedustivatsamallaMeri-
mahdollisimmanyksinkertaisillalaitteilla. Käytännönra- voimien Komentajaa . . . Minusta tuntuu kuin tässä
kentamisessa sovittiin noudatettavaksiseuraavaamenet- esiintynytkitka johtuisi siitä dualismista,joka tässäon
telyä. Merivoimien Esikunta lähettää suunnitelmatja komentosuhteissaolemassa . . .o
piirustuksetlinnoitustöidenjohtajalle, joka vastaatyön Vähitellen toiminta vakiintui uomiinsa,mikä ilmenee
suorituksesta. Tällä oli sekäoikeusettä velvollisuustar- merivoimien johdonneuvottelupäivillä 13.-14.12.43 esi-
kastuttaasuunnitelmatja piirustuksetja 'mikäli katso- tetystä alustuksesta,Linnoitus-ja kenttävarustustöiden
taan niissä olevan epäkohtia, oli asiasta ilmoitettava suunnittelu,johto, suoritusja valvontaMerivoimissaja
Merivoimienesikuntaanja sovittavamahdollisistamuu- sen yhtymissäo.Kun päämaja keväällä pyysi Merivoi-
toksista.Erimielisyyksie n sattuessaasianratkaiseeMeri- mienEsikunnaltaehdotustavastaavanlaisiksi yleisohjeik-
Yoimienkomentaja". si, jollaiset maavoimienosaltaoli julkaistu 3.5.44,tämä
Tietynlaistadualismiajohtosuhteisiinilmeisestijäi kai- ehdotus(23.5.44)on hyvin samantapainen kuin mainittu
kista käskyistä huolimatta. Esitettäköön esimerkkinä alustus. Kysymys oli siten itse asiassajo käytännössä
Meg-saarentapaus. Valye kirjoitti asiasta Aunuksen olevien määräysten kodifioinnista ja sopeuttamisesta
Ryhmänkomentajalle28.4.1942.nKuulopuheiden kautta kaikkealinnoittamistoimintaakoskeviinsäännöksiin. Tä-
4'72
tä ohjettaei kuitenkaanehditty enääpäämajassa käsitel- jotka pidettiin Koivistolla8.-13.3.43ja Aänislinnassa
lä ja vahvistaa. 4.- 10.6.43 majuriKuumolanjohdolla.Kursseilla oli 2-3
Lähetekirjelmässään Valve toteaa, että rannikon lin- päivää 'kysymysten teoreettistakäsittelyä,ja loput toi-
noittamineneroaa merkittävästikenttäarmeijanvastaa- mintaa maastossa, mihin sisältyimyös käyntejämaarin-
vastatoiminnastalähinnäsenvuoksi,että rannikkojoukot tamanlinnoitüstyömailla.Erityistä huomiotakiinnitettiin
jo ovat niissäasemissa, joita linnoitetaanja että maasto- linnakkeidenja tukikohtienlähipuolustuksen järj estelyyn
suhteetrannikollaeroavatmaarintamasta. ja toimintaanmyössaarrettuna,"puolustautuminen joka
Ehdotuksenmukaan"Ylipäällikkö määritteleePääma- suuntaanon välttämätöntä('motti'),'. Lähitorjunnanjär-
joitusmestarinesittelyssälinnoitettavatrannikonosatse- jestelystäannettiin myös yleisiä ohjeita ainakin 21.3.ja
kä niiden tärkeysjärjestyksen . . . Merivoimienkomenta- 25.6.43. - Merivoimien edustajia osallistui päämajan
jan toimestalaaditaantämän perusteellalinnoittamisen linnoitusosaston järjestämäänsuunnittelu-upseerien kou-
yleissuunnitelma, jonka Ylipäällikkö vahvistaa.o Maavoi- lutukseenja kaikki linnoitusosaston julkaisemamateriaa-
mille alistetun rannikkoyhtymänosalta suunnitelmaoli li annettiinmerivoim ienkinkä1ttöön.
laadittavayhteistoiminnassa vastaavankenttäarmeijan Edellä mainitussamerivoimienehdotuksessa linnoitta-
yhtymänkanssa. misen yleisohjeiksitodettiin, että orannikkolinnakkeet
Merivoimien Esikuntaja rannikkoyhtymälaativat sit- muodostavatrannikkopuolustuksen rungon>,mutta ne
ten yksityiskohtaisen linnoittamissuunnitelman, joka esi- olivat kuitenkin varsin harvassaja niiden väliin oli sijoi-
tetäänmerivoimienkomentajanvahvistettavaksi. tettava uvartioasematukikohtia", jotka samallatoimivat
,Merivoimienkomentajajohtaa kaikkearannikkoyhty- tykistön,aputulenjohto-ja -mittausaseminan. Puolustuk-
mien(myösLaat.RPr:nja Aän.RPr:n)alueellatapahtu- senluonteestajohtuenkaikki linnakkeetja tukikohdatoli
vaa linnoittamissuunnittelua ja yastaaYlipäällikölle sen rakennettava,linnakemoteiksi (siiliasemiksi),,.
sujumisestakäskyjenmukaisesti.Johtoelimenään on hä- "Johtavanaperiaatteenafoli] pidettävä,että linnakkeil-
nellä Meriv.E:n operatiivinenosastoja suorituselimenä la tulevat kysymykseenpääasiassa järeät ja raskaatlin-
Meriv.E:n linn.osastonsuunnittelutoimisto.'Yhtymissä noitusrakenteet. Nykytilanteessaon kuitenkin pakko ra-
suunnittelunjohto oli komentajalla,jolla oli apunaan kentaamyösIII ja IV lk:n laitteita, kuitenkinpääasiassa
operatiivinenosastonsa ja yhtymän suunnittelu-upseeri. rannikonpienempiintukikohtiin, kuten mittaus-ja tj.ase-
Tämä saattoiolla joko esikuntapäällikön tai operatiivisen milla itsepäälinnakkeen sivuilla.' Lujina kestorakenteina
osastonalainen.Joukko-osastoissa, rykmenteissäja lin- oli rakennettavakiinteidentykkien tuliasemat,mittausa-
nakkeissasuunnittelukuului komentajalle,apunaan ja suojakorsut.Lähitorjunta-asematoli sekä lin-
taavapioneeriupseeri. välitukikohdissatehtävä,yleensäkenttära-
Linnoitusosasto piti 15.5.43aiheellisena avoasemina, joitten yhtey-
vastuusuhteetomien rakentajajoukkojensa suojakomeroitan.Tarpeen
koyhtymienvälillä suunnitteluakoskevissa asioissa.
Osas- rantatukikohtiinkin rakentaa
to 4 avustaasuunnittelutehtävissä,suorituttamalla alai- luokan korsuja.Liikkuvan
sellaanhenkilöstöllätarvittavia mittauksia kenttälinnoitettuina.
siasekäkenttävarustuslaitteiden piirustustenja kestolait- Myös suunnitelmien muodollisessa puolessaseurattiin
teiden luonnostenlaatimista.Os.4 on vastuussaainoas- mikäli mahdollistapäämajanlinnoitusosaston linjaa. Ra-
taan siitä, että mittaustenja tutkimusten tulokset ovat kenteidentaktilliset merkit ja numeroinninerikoistun-
luotettavatsekäettä piirustuksetja luonnokseton laadit- nuksetolivat olennaisiltaosiltaansamat,viimeksimainit-
tu piirustusteknillisestioikein'. Laitteiden muodostaja tuihin oli lisätty seuraavat:
mitoituksestaon vastuurannikkoyhtymällä. - KR
2:n laitteet
Rannikkotykistörykmentti
Koskakukin linnakkeistonkomentaja,suoritti suunnit- -IS
Itä-SuomenlahdenRannikkoprikaatinlaitteet
telutyöt linnakkeistonalueella",ei varsinaisiapäätoimisia - UR
UudenmaanRannikkoprikaatinlaitteet
suunnittelu-upseereita tarvittu ennenkuinkeväälläI 944, -SR
jolloin majuri K. Moring määrättiin "koulutettayaksi SaaristomerenRannikkoprikaatinlaitteet
maastosuunnittelu-upseeriksi lähinnä Karjalan Kannak- MerivoimienEsikuntaotti 13.11.41käyttöön myös
sella suoritettavialinnoitustöitä varten,. Hänen oli il- linnoituslaitteidensijoituskortit,joita oli 5 samanlaista
moittauduttava päämajanlinnoitusosastossa 8.3.44'al- (A-E). A-kortti kuului linnakkeelletai linnakkeistolle,B
kukoulutustavarten". joukko-osastolle,C Me.VE:n linnoitustoimistolle,D
Suunnittelukoulutustaoli merivoimissaannettu 1ähin- Me.VE:n operatiiviselleosastolleja E päämajanoperatii-
nä linnakkeistojenkomentajille kahdella eri kurssilla, viselleosastolle.
 473
Teknillinensuunnittelu
Rannikon linnoituslaitteetolivat jatkosodanaikana sa-
man tyyppisiäkuin ennenkin.Koskanimenomaantykkia-
sematsamoinkuintulenjohto-ja mittausasematkin olivat
täysin yksilöllisiä,oli ne kukin erikseensuunniteltavaja
piirrettävä. Tämä tapahtui Merivoimien Esikunnassa,
tavallisesti linnakkeilta tulleiden luonnostenpohjalta.
Jossainmäärin käytettiin myös päämajanlinnojtusosas-
ton piirustuksia,lähinnä lähipuolustus-ja majoituslait-
te$ta.
Joskinlinnoittaminentapahtui erilläänoli linnoittamis-
tekniikanalalla paljonkinyhteistoimintaamolempienlin-
noitusosastojen kesken.Kun päämajanlinnoitusosaston
tutkimustoimintaalkoi Valtion teknillisessätutkimusla!
toksessaloppuvuodesta7942, merivoimat tulivat mu-
kaanalustaalkaen.Molemmatlinnoitusosastot osallistui-
vat yhdessäyhteistoimintaanRuotsin vastaavienviran-
omaistenkanssaja molempienedustajatolivat mukana
mm. Ruotsiin tehdyillä matkoilla. Hyvänä esimerkkinä
voidaanmainita Valvenkirje Hanellille 2.3.42.Helsingin

K va 192. Merivoimien Esikunhan suunnittelema betonineh

konekitdöriDesdke.

Merivoimien
Esikunnsnsuunnittelema
konekivdö-
ripesdke
edustallerakennettavien12" tykkitornientykkityöt olivat
edistyneetniin pitkälle, että 'betonitöihin olisi ryhdyttä-
vä välittömästikeyätsääntultua siihensuotuisaksi,,. Tä-
män vuoksi oli konstruktiopiirustuksillajo kiire. Oli
kuitenkin "hyvin otaksuttavaa,että Ruotsissasaavutetut
tutkimustuloksetoleellisestivoivat vaikuttaa näidenra-
kenteidenlopulliseenmuotoon".Tässätarkoitettiin ruot-
salaistenkokeiluja lohkarekivibetonilla,joitten tulokset
saatiinmeidänkinkäyttöömmeja joita sovellettiinsitten
kumpaisenkinlinnoitusosaston rakenteissa.
Linnakkeetsijaitsivat yleensä.kalliomaastossa, Karja-
lan kannastalukuunottamatta.On näinollenluonnollista,
että rakennettiinrunsaastitunneleitas€kämajoitukseen
että varastoiksi.Huhtikuussa1944 tehdyn tilaston mu-
kaan oli rannikolla 38 tunnelia,joiden pinta-alaoli yh-
teensä6105m'.Laatokallaoli lisäksi5 tunnelia. 1825m'.
joten pinta-alaa oli kaikkiaan 7930 m'. Sisustamatta,
mutta kuitenkinvarastoksikelpaavassa kunnossaoli näis-
tä I 1 tunnelia,1650m'.Kun jokainentunneli oli erikseen
suunniteltaya, tuli siitä linnoitusosastolle
melkoinentyö.
4'14
Vaikkakin maarintamalleoli suunniteltuhyvin monen- Merivoimien johdon neuvottelupäivilläjoulukuussa
laisia konekivääriasemiä, Merivoimat pitivät tarpeellise- 1943 todettiinettä vapailtamarkkinoiltaoli yhä vaikeam-
na suunnitellaomankintyypin (kuvat 192-193) nimeno- pi saada työvoimaa ja sen laatu heikkeni jatkuvasti,
ammattitaitoisin väki oli asepalveluksessa. TyÖn
maanrantatorjuntaavarten sekätähän soveltuvankone- koska
kiväärijalustan,jota sitten toimitettiin joukoille. Se oli johto oli osaksi reserviläisiä, osaksi työsopimussuhteessa,
yksinkertainentappijalusta,joka kiinnitettiin alustaan linnoitusmäärärahoilla palkattua.
parilla kansiruuvillaja salli hyvin leveänampumasekto- Työyoiman pääosa oli työvelvollisia,joita toimitettiin
dn. Korkeussuuntaus tapahtui konekiväärinomalla lait- samalla tavoin kuin rnaarintamien linnoitustyömaille
Linnakkeilla työskentelevät työYelvolliset olivat vain
teistolla.
työnjohtonsa alaisia, mutta esimerkiksi maasto-
Merivoimien Esikunta pyysi 4.11.43päämajanlinnoi- oman
rakentamaantietyn määränimubetonikorsuja suunnittelukurssilla Koivistolla talvella I 943 se haluttiin
tusosastoa
(esim.
rannikolle.Esitykseenei voitu suostua,koskaehdotetut nehdottomasti organisoitavaksi sotilaallisesti
paikat olivat niin kaukanaomistatyömaista,että siirrois- lin.rak.komppanioiki), jotta erikoisesti kudnpito saatai-
-
ta johtuva ajanhukkavähentäisiolennaisesti kokonaistuo- siin järjestetyksi tyydyttävästi". Työvoiman saannin
tantoa.,Sitäpaitsilieneeuseissanäissäpaikoissapuukor- kireyttä osoittaa Hanellin kirje työvoimaviranomaisille
suihintarviltaviahirsiäsuhleellisen helpostisaatavissa.- 28.3.44.NeuvoteltuaankenraaliValvenkanssahän tote-
Imubetonikorsujaoli tarkoituksenmukaista rakentaasil- si, että Merivoimien Esikunnantilaama täydennys,740
loin kun kyseessä olivat suuretmäärätja kun puutavaraa miestä oli tarpeen, mutta sitä ennen oli toimitettava
oli vaikeatasaada. hänentilaamansa4300 miestä. 'Mielestäni ei Merivoi
Linnoituso-
Päämajan linnoitusosastokiinnitti Merivoimien Esi- mille olisi annettava... täydennystäennen
kunnanhuomiotasiihen,että AänisenRannikkoprikaati saston. . . täydennyksen täyttämistä,koskaMerivoimien
oli pyytänyt rakennettavaksi kenttäkorsuja avolouhok- linnoitustyöt suurimmalta osaltaovat urakoitsijaintehtä-
siin, vaikka samallatyömäärälläne olisi voitu rakentaa vänäeikä Linnoitusosasto ole antanutomilleurakoitsijoil-
Tähän Merivoimien Esikunta vas- leenollenkaanmiehiä."Työvoimaviranomaisten tehtävää
kestorakenteisinakin.
toimitettava
tasi, että syynäoli päämajankielto kestolaitteidenraken- ei ainakaan helpottanut, että heidän oli
tamisesta, mutta kalliosaarilla. joita vihollinenjatkuvasti miehia kahdelletilaajalle,joiden keskinäisentärkeyden
tulitti, oli pakko saadamiehistölleosumankestävät suo- arvioiminenei ollut heidänasiansa.
jat. Tästä johtuen oli tällaisia korsuja tehty eräille Suo- VarsinkinLounais-Suomessa ja Helsinginedustallaoli
menlahdensaarilleja käytetty myösurakoitsijoita,
rannikolle merivoimat sensijaan SuomenRakennustyön-
sillä Rakennusurakoitsijayhdistys esit-
puusisusteisina,,
nustarvikkeethuomioon komentajalle,että urakoitsi
taanehdottomastiparempinakuin kenttäkorsuja. linnoitustöitä.Rakennus-
työttömyys siviilitöitten lop-
puessa,mutta heillä oli kokenuttatyönjohtoaja koneita
Rakentaminen käytettävissään. Hehänolivatjo tarjonneetpalveluksiaan
Hanellille (vrt. s. 451), mutta neuvotteluteivätjohtaneet
Työvoima tulokseen.Rannikonlinnoittamiseenurakoitsijoitasensi-
Rannikonlinnoittamisentyövoimana käytettiin jaan voitiin sijoittaä. Esimerkiksi28.3.44on luetteloitu
- vapailtatyömarkkinoiltasaatuatyöväkeä, ainakinseuraavaturakoitsijat:ArvonenOy, Rakennustyö
- työvelvollisia, Oy, Urakoitsijayhd., Rakennusmestari Rajalaja Suoja-
- urakoitsijoitaja rakenneOy. Urakoitstoilla saattoi olla samanaikaisesti
- taistelujoukkojen työvoimaa. useitakin työmaita. - Heille annettiintyövoimaksimyös
Laatokallaja Aäniselläsekä keYääseen 1942 asti myös työvelvollisia.
Ahvenanmaallatyön suorittivat päämajan linnoitusra- Taistelujoukotrakensivatpääasiallisestikenttälinnoi-
kennusjoukot,muuallaeli siis suurimmalla osalla rannik- tuslaitteita lähipuolustustavarten,mutta jossainmäärin
myöskestolaitteita.'Nykyisettyövoimasuhteemme huo-
koa työvoimaoli merivoimienja senalaistenyhtymienja
joukko-osastojen johdossa. Näissä oli tätä varten pienet mioiden, rannikkojoukot tulee kouluttaa pystyviksi suo-
linnoitustoimistot,aluksi aseosaston alaisina, myöhem- rittamaan myös kestolaitteisten taisteluasemien rakentä-
min itsenäisinäja aseteitseMerivoimien Esikunnanlin- mista,kun työhönvarataanammattijohtoja työvälineet'
noitusosaston alaisina. Viime aikoina on ISuom.RPr:ssaja Laatokalla saatu
 475
kokemuksiajo tässä suhteessa.,Näin sanoi alustaja
suunnittelukurssilla Koivistolla linnakkeiston komenta_
edellämainituillaneuvottelupäivillä ja perustelikantaan_ jien "oikeutta töiden valvontaan
haluttiin tehostettavaksi.
sa myös sillä, että "nämä työtkin ovat rannikkoioukoille
k o s k ao n s a t t u n u r e . ä r a k . m e s l a r im t ä ä r ä r a h at_a i s ä ä s _
lärkeää k o ul u t u s t a - . täväisyyssyistä ovat rakentaneet laitteita heikommalla
Samoinkuin maavoimissa kesällä1944muodostettiin tavalla kuin piirustukset ovat edellyttäneet.
nostomiehistätyökomppanioita,tehtiin merivoimissakin. Sotilaallisia
näkökohtia eivät sivilirak.mestarit myöskään ilman teho_
6.7.44 arlnettänkäsky,että UudenmaanRannikkoprikaa_
kasta valvontaa pysty huomioimaan., Johdon neuvottelu_
tün 10.6.44palvelukseenastuneistanostomiehistämuo_ päiviuä
1943 korostettiin, että "vain operatiivisella ouo_
dostetaannoin 150 miehen vahvuinenkomppania,joka
lella on edellytykser, valvoa röiden rarkoituksenmukai_
siirretään,9.7.44 mennessä ISuom.Rpr:n alueellekentta_ suutta. Samassayhteydessäpainotettiin, että
varustustöissä linnoittami_
käytettäväksi,,. nen on yksi kokonaisuus, vaikkakin oli totuttu tekemään
Seuraavatluvut antayatkuvan merivoimienomantvö_
ero kestolaitteiden rakentamisen ja "kenttävarustüstöi-
voimanmääristä:
- I.12.41 76 rakennusmestariaja den" välilla. Taistelujoukothan olivat yleensä tehneet
työnjohtajaa sekä viimeksimainitut, mutta niiden olisi yhä
1384miestä enenevässämää_
- 1.8.4246 rakennusmestaria rässä ruyettava rakentamaan myös kestolaitteita. Vasta
ja työnjohtajaasekä922 molemmista lajeista
yhdessä muodostuu mielekäs koko_
mlestä naisuus.
- 30.9.43 95 rakennusmestaria
Ja työnjohtajaa sekä Myös painotettiin, että nesikunnissatulisi rakennustöi_
2253miestä johtayan teknillisen puolen ja operatiivisen puolen
- 31.3.4466 rakennusmestaria tä olla
Ja työnjohtajaa sekä hyvin läheisessäkanssakäymisessäkeskenään. iotta saa_
214'7miestä v u t e t t a i s i i nm a h d o l l i s i m m arne h o k a sy h r e i s r o i m i n r a.. ". .
Näihin lukuihin ei sisälly päämajanlinnoitusosaston "Tähän
asti on operatiivinen puoli ollut liiaksi syriässä
työvoimaAhvenanmaalla ja Laatokalla.Niissäon jonkin l i n n o i t u s r ö i s r ä ,
v a i k k av a s r u uk u u l u us i l l e -.
v e r r a nr e s e r v i J ä i smi äu.t t at i l a s l o i s soan u s e i ne p ä m ä ä r ä i _
Samoin kuin maarintamilla siirryttiin merivoimissakin
nen ilmoitus, että työssäon ollut lisäksi ,sotilaita, tai
työtilausjärjestelmään. Luonnollista oli, että työt oii tilat_
'reserviläisiä,tai jopa "pioneerikompparuan.
tava päämajan linnoitusosastolta,mutta myös oman tvön
o s a l t ao l i r a n n i k k o y h t y m äkno m e n r a j u n
, . h , a u ä, v ö , i l u u ,
Työn suoritus
l i n n o i r u s o s a s t o l rl -al .l l l u o k a n
Merivoimien ehdotuksessa
jeiksi keväällä1944 miestyöpäivää vaativien avoin_
tykkiasemat) rakentaminen
seuraavästi.Ylipäällikön
puitteissamerivoimien yleissuunnitelman yhtev_
missäkiireellisyysjärjestyksessä komenraja.fyriiitaui_
sastonpäällikköjohtaa kenttälaitteet omina
mukaisuudestaoman sitten työmääräyksen,
j e nj o h t a j a o
t v a tl i s ä k s i mahdollisimman nopeasti
n o _ s r a i s i vaas re m a nr a i s t e l u a r v oj a e t l ä r y ö v o i m a nk ä y t t ö
t y ö s r äP. ä ä m a j a Ini n n o i t u s t ö i djeonh r a j ap u o t s r a a no n
tulisi tehokkaaksija taloudelliseksi.,Johtavanaperiaat_
vastuussaalaistensajoukkojen osaltaja näihin nähden
t e e n a . . . r u l e e o l l a s e . e r r ä r u k i k o h r i aj a y [ s i r y i s i ä
merivoimienkomentajaon työnantajanasemassa, ,pM:n rakenteita voidaan tarvittaessa käyttää jo keskeneräisinä_
Linnoitustöidenjohtaja valvoomyösMerivoimienlinnoi_
kin (siis rakennusvaiheenaikana)" - asteittaisen valmiu_
tustöidenteknillisensuorituksentarkoituksenmukaisuut_
den periaate.
ta sekä avustaateknillisissäkysymyksissäMerivoimien
Rannikon linnoittaminen rahoitettiin edelleenkin vlei_
lmnortusosastoa.> Ehdotusyastasivakiintunuttakävtän_ s i s l äl i n n o i t u s m ä ä r ä r a
hoislaM . e r i v o i m i e nE r i k u n n a ne s i _
t ö äm u u t e np a i r svi i i m e i s e l o
r äs a l r aK. o s k as i r äe i e h d i r t v tyksestä päämajan
linnoitusosasto siirsi sen kävttöön
vahvistaa ohjeeksi. ei silä myöskään joudurtukäytännos_ m ä ä r ä r a h anr e l j ä n n e s v u o s i r t jaai n
säsoveltamaan ja ilmeisestituollainenvastuuolisi tuotta_ M e r i v o i m i e nE s i k u n t a
puolestaan antoi varoja joukko-osastoille. Sivulla 463
nutkin vaikeuksia.Se olisi edellyttänyttiiviimpää yhteis-
esitetyn laskelman mukaan merivoimat saivat sodanaika-
työsuhdettakuin vallitseva,joka tosintekniikanalalla oli
na noin 352 miljoonaa markkaa. Vuosineliänneksenkävt_
alanmittaankehittynytyhä läheisemmäksi.
l ö o l i n o i n I 5 - l 8 m i l j o o n a am . u l l a t a r v ; o l i s ii l m e i s e s r i
Merivoimissa korostettiin eri yhteyksissätaktillisen
ollut suurempi. Esimerkiksi suunnitelma vuodelle 1942
johdon ja valvonnanmerkitystä. Esimerkiksi
maasto_ edellytti l4 miljoonaa kuukautta kohti eli yhteensä
16g
4'76
miljoonaa.Vuoden i944 viimeiselleneljänneksellepyy- Suomenlahti
dettiin 34 miljoonan lisämäärärahaa,mikä tosin osaksi
johtui rauhanteonaiheuttamistaylimääräisistämenoista. Karjalankannas
Säästäväisyyteenkiinnitettiin jatkuvasti huomiotä. Kannaksentakaisin valtaamisenjälkeen siirtyi vastuu
Puolustusministerikirjoitti yleisesikunnanpäällikölle rannikonpuolustuksesta Viipurinlahdestalänteenmeri-
"1.12.42 voimille. Karjalan kannaksen länsirannan puolustus
todenneensapuolustusvoimainyleistarkastajan
ehdottaneeneräidenrannikonlinnoitustöidenkeskeyttä- Inoon asti jäi valtaukseen maavoimien kanssaosallistu-
mistä.Yleisesikunnan päällikkövastasr2I.12.42,että os4 neidenrannikkojoukkojen tehtäväksi, siitä itään vastuu
mainituista töistä oli jo keskeytetty,mutta ylipäällikkö oli etulinjansotatoimiyhtymillä. Aluksi rannikolla olivat
piti yälttämättömänäeräidentöidenjatkamista.Tällaisia 8.Rannikkoprikaati ja Erillinen Rannikkolinnakkeisto,
oli esimerkiksiIsonsaaren305 mm:n patterinrakentami- mutta 10.3.42niistä muodostettiinRannikkotykistöryk-
nen. Myös merivoimissaydtettiin sisäiselläkontrollilla mentti 2, joka edelleenjäi operatiivisestialistetuksiKan-
saadaaikaansäästöjä.Linnoitusosaston päällikkö selosti naksenRyhmänkomentajalle.
19.7.44esikunnankaupalliselletoimistolle eräiden lin- Valtauksenjälkeen rannikollesijoitettiin tykistöä seu-
noittamistöidentarpeellisuutta.Aiheena oli sotatalous- raavastr:
päällikönkyselymahdollisuuksista rajoittaa rakennustöi- - 1 5 2m m 10kpl
tä vallitsevantilanteen vuoksi. Marjanen selitti muuta- - 120mm 3 kpl
mia töilä jo keskeytetynkin. mutla eräät nimenomaan - 75 mm l0 kpl
itäisellä Suomenlahdellaolivat tilanteen muutoksenai- - 40-57 mm 9 kpl
heuttamia, eräät taasenmuuten välttämättömiä,kuten Rannikkojoukotkenttälinnoittivatitse tuliasemansa ja
esimerkiksiIsonsaaren järeänpattedn tulenjohto-ja mit- ne saatiinkinseuraavaan avovesikauteen mennessä sellai-
tausasema, joka olijo ehtinytvaluvaiheeseen asti. seenkuntoon, että rannikkotykistöoli valmis osallistu-
Tarkastaj at kiinnittivät useinhuomiotaan rakennustöis- maantaistelutoimintaan.
sä esiintyviin heikkouksiinkin.Linnoitusosastoilmoitti Kun Koiyisto marraskuunalusta 1941tuli joukkojem-
vaadittuna selityksenä20.10.43,että,Kuuskajaskarin me haltuun,saarellesiirrettiin kolme 254 mm:nja kaksi
ruutikellarin rakensivat linnakkeen miehet talvisodan 152mm:n tykkiä. Ne sijoitettiinvanhoihinasemiin,jotka
aikanaomin voiminja suurimmaksiosaksiomin kustan- kunnostettiin. 16.3.43 Merivoimien Esikunta ilmoitti
nuksin. Ainoastaansementinluovutti Yaltio k.o. työtä päämajaan,että järeistä tykeistä kaksi oli valmiina ja
varten. Kellari on tehty talvisodan kuluessa.- Raskas
tyydyttänenykyisiävarastolleasetettavia
Jotta hankinnatsaataisiin piti rakentaamiehistönmajoi-
siksi, piti ne yleensäsuorittaa kuitenkaanehditty
kautta,joka'yhteisostoilla aloitettiin vasta keväällä
voi järjestää ostot huomattavatli oli rakennettava,sillä jä-
10000,- markan puutavaraostoistaoli ennen ennenaikaisessa räjäh-
päättämistäneuvotelt.ivaMerivoimien Esikunnan dykessä panostaessa sitä. Verkkoniemeenra-
sa. Yleensäjouduttiin korvaamaanlinnoitustyönyhtey- kennertiinl0 m:n korkuinentorni raskastapatteriavar-
dessäkaadetutpuut. Kuitenkinjoskussaatiinniitä rasit- ten. Senhuippuuntehtiin tavanomainenbetoninensirpa-
tamattalinnoitusmäärärahoja. Puolustusministeriön kiin- Iesuoja.
teistöosasto ilmoitti 9.12.43 luor.uttavansa nlinnoitustyö- Joulukuussa1941 päätettiin sijoittaa Kellomäelle254
maan tarkoituksiin tuulen kaatamiapuita Miessaaresta mrn:n tykki "Kronstadtin linnakkeidenampumistavar-
noin 400 puuta,Melkistä noin 50 puuta. Kyseessä olevat ten" ja varautua 2-3 lisätykin tuomiseen.Merivoimien
puut leimaa metsänhoitaja. . .' Ne piti kuitenkin luette- komentaja antoi 14.1.42käskyn rakennustÖiden aloitta-
loida ja kuutioida sekäilmoittaa tuloksetkiinteistöosas- misestaja yhdentykin siirtämisestä. KannaksenRyhmän
tolle. - Varsinaisetvahingonkorvaukset arvioi ja hoiti komentaja kirjoitti 12.5.42 yleisesikunnanpäällikölle'
linnoitusosaston maanlunastustoimisto. että tykkiasemaoli valmistunut ja tykin asentaminen
Linnoitustyömaillavalettavanbetonin laadun pitämi- aloitettu sekäehdotti että kiireellisestijatkettaisiinkah-
seksivaatimuksettäyttävänäjärj estettiinValtion teknilli- den muun tykin asemienrakentamista,jotta toimintaan
sellä tutkimuslaitoksella'1.- | I.2.44 työnjohdollebeto- saataisiin3-tykkinenpatteri.Tämä olisi erittäin taryeelli-
ninvalmistuskurssit. Niihin osallistuinoin 20 miestäja ne 1s1, osillä sen avulla voitaisiin huomattavastihäiritä
iohti linnoitusosaston kaDteeniJ. Vuorinen. Kronstadtiaja ryssienmaarintamanvasentasivustaa'.
 4'71

Myöskään eivät vihollisen rannikkopatteritnenääsaisi ja esittipäämajoitusmestarille 18.6.43, että"Kronstadtin

kaikessarauhassaammuskellarannikollemmeo. Patterin lahden pohjoisrannikko,joka on avoin ja kauttaaltaan
rakennustöistäoli jo tehty noin'7O 7o ja tarvittavasta maihinnousullekelvollinen,tarjoaa vihollisellemahdolli-
sementistäkin oli jo kuljetettupaikallekolmeneljännestä. suudenrannikkotykistöönkohdistuvienhävitysretkienja
Merivoimienkomentajavastustiehdotustavedotensii- vakavienkin maihinnousujensuorittarnisenomien voi.
hen,että alunperinoli sovittuvain yhdentykin sijoittami- miensivustaanja selkään.,OttaenhuomioonInon-Muu-
sestahäiritsemistehtävään. Rakennustöissä tosin varau- rilan rannikonVT-linjan sivustanaja käytettävissäole-
duttiin siihen, että muuttuneissaolosuhteissapatteriin vien joukkojen vähyyden,Valve ehdotti rannikon vaki-
voitaisiinlisätätykkejä.OlosuhteeteivätValvenmielestä naistalinnoittamista.Jo pari päiväämyöhemminpääma-
kuitenkaan olleet muuttuneet eikä merivoimilla ollut ja hyväksyiajatuksenja käski häntä ,esittämäänaika-
patterille taryittavaa lisähenkilokuntaakaan.Päämaja naan linnoitustyösuunnitelmansa Päämajan Operatiivi-
kuuli vielä kenraaii Nenosenmielipidettäja kun tämä selleosastollesensopeuttamiseksi maavoimien vastaaviin
asettui KannaksenRyhrnän kannalle, merivoimat sai suunnitelmiin. Linnoitustöiden aloittamisajasta pääte-
4.7.42käskynrakentaapatted kiireellisesti3-tykkiseksi. tään myöhemmin,.Rannikko Vammelsuusta Inoon las-
Tällaisenase toimikin air.a11.6,44 saakka,jolloin se ja
kettiin kuuluvaksiVT-linjaan sitä rakennettiin tämän
t u h o t t u njao u t u iv i h o l l i s ehna l t u u n . yhteydessä.
Rannikkotykistörykmentti 2 suunnitteli2.4.43patteril- M e r i v o i m i eEns i k u n t laä h e t t4i . I0 . 4 3p ä ä m a j a asnu u n -
le vaihtoasemiaInon maastoon,mutta KannaksenRyh- nitelmansa,rannikko-osan Ino-Humaljoki-Saarenpää-
män mielestäne olisi pitänyt sijoittaa kauemmassisä- Ruonti linnoittamisesta". Sen mukaan,linnakemotito
maahanjonnekin Suulajärveneteläpääntienoille, josta muodostivatpuolustuksenrungon ja niiden väliin tuli
käsin patteri olisi voinut tukea VTJinjan puolustusta torjuntakomppaniainmiehittämiä, noin joukkueenvah-
myössentärkeimmässä kohdassa, Kivennavansuunnassa vuisiatukikohtia,'välimotteja", jotka samallatoimivat
eikä ainoastaanVammelsuussa. nlnon seuduille. . . sijoi- tulenjohto-ja mittausasemina. Päämajassa tosinei pidet-
tettuna [se] aina tulee olemaantäydelleenalakynnessä ty motti-sanankäytöstätässäyhteydessä,koskapase on
vihollisenrannikkotykistönylivoimaisenkaliiperinja puf eräissäpaikoin yliviivattu. Pelkkä linnake tai tukikohta
kien lukumääränhuomioonottaen., oli riittävän selvä ilmaus siitä, että oli varauduttava
TässäyhteydessäKannaksenRyhmä piti aiheellisena loimimaansaarretlunakin.
huomauttaa"väärinkäsitysten poistamiseksi... että Suunnitelmaankuuluivat linnakkeet Ino, Puumala,
Kan.R:n nykyinen Kyrönniemi ja Saarenpää.Välituki-
mana .. . kirjelmässämainittu'uusi Vitikkala, Toni, SortavalaI ja II,
V-T asema,ei ole Muurila, Hirviniemi, Liekki,
varustettutaempi Ruonti. S€uraavaluettelo
Valve esitti 30.'7.42, oli varsinmittavastasuunnitelmas-
noin l5 km länteen,siirrettäisiin
tilapäisasemiin."Tällä järjestelylläsaataisiinaikaanny-
kyistä tehokkaampitykistötoimintaKronstadtinlahden laitteita
kapeikkoonSuursaari-Tytärsaarisulun murtamistapal- 23 I
velevaavihollisenlaivastoliikennettävastaan.,Ylipääl- korsuja 40
likkö hyväksyiesityksen 31.7.42. Kannaksen Ryhmäolisi
tulenjohtopaikkoja l2
tosin mieluummin halunnut 122 K/31 patterin, mutta
konekivääriasemia 25 105
sellaisiaei ollut irroitettavissa.Rautatietykistö, myös jota
pst{ykkiasemia
oli ehdotettu,ei tullut kysymykseen,koska rautatie oli t2
krh-asemia
6-7 km:npäässä rannasta ja tykistönkantomatka lyheni-
it-tykkiasemia 20
si vastaavasti. Vaikka alunperin oli puhe tilapäissijoituk-
valonheitinasemia
sesta, patterijäi paikoilleen ainakesään1944saakka.
taistelu-ja yhteyshautaa
Tilanteenkehitys itärintamalla aiheutti linnoittamisen piikkilankaestettä 6 4 , 1k m
kiihtymistäSuomenmaarintamillaja samatens€vaikutti panssarinestettä 3,0km
myösrannikonlinnoittamiseen. Vuoden1943alkupuolel-
la jo nähtiin uhkan Suomenlahdenrannikkoa kohtaan Kestolaitteita oli yhteensä 109 ja kenttälaitterta. 245.
voimistü?an,kun venäläisetolivat palauttaneetmaayh- Betonia laskettiin kestolaitteisiin taryiltaval22 650 m' ja
teydensaarrettuunLeningradiin.Merivoimienkomenta- lisäksikiviä 18 026 m', yhteensäsiis40 676 mr'
4'78
Valvensuunnitelmanmukaanmiehistösuojat, Yarsinkin ottaa huomioonpäämajantekemätmuutokset."Meriv:n
rantaviivalla,oli rakennettavamahdollisimmanlujiksi, Linn.os. yhteistoiminnassaKan.R:n vastaavanelimen
ja
koskavihollinenonnistuusaamaantietoonsaniiden pai- kanssaryhtyvät toteuttamaansuunnitelmaakeskenään
kat ja maihinnousuunryhtyessäänyrittää tuhota ne PM:n Linn.os:nkanssa lähemmin sopimallaan tavalla.n
tulellaan. Ne oli sen vuoksi suunniteltukestolaitteiksi. Kun suunnitelmanyt oli lopullisestihyväksytty,Meri-
Maarintamanpuolelladittivät kenttälinnoituslaitteetkin. voimien Esikunnanlinnoitusosasto esitti linnoitustöiden
Tykkiasemat,tulenjohtopaikatja osarantaviivallaolevis- johtajalle työn jakamista siten,että päämajanlinnoituso-
ta konekivääriasemistarakennettaisiin kestolaitteina. sastosuorittaisikaikki työt Jukkolanlinnakkeesta,tämä
Suunnitelmantoteuttamiseen€ivät medvoimien omat mukaanluettuna,Inoonja merivoimatvastaavastiJukko-
voimat dittäneet,vaanlisäksioli saatavalinnoitusraken- lastalänteen.Asiastaoli jo alustavastineuvoteltuOsasto
nusjoukkojaj a urakoitsUoita. 4/Kan.RE:nkanssa.
Merivoimiensuunnitelmasta antamassaan lausunnossa Omanosuutensarakentamiseksi merivoimatsuunnitte-
KannaksenRyhmän komentaja 2'7.11.43hyväksyi sen li ottaa urakoitsÜoitaSeivästön-Ruonninvälille. Koska
periaatteetja korosti, että >rannikonlinnoittaminenon kysymykseen tuli melkoisetmaansiirtotyöt,joiden teettä-
välttämätönhuomioonottaen tilanteenmahdollinenkehi- minen miesvoiminolisi vaikeata, pyydettiin päämajan
e t
t y sS u o m e n l a h d e ne l ä p u o lellaö -h.q u i s r i nm i e l e s rsäi i - linnoitusosastolta kaivinkoneita.Tämä ei kuitenkaanvoi
liasema-ajattelu oli ainoa oikea ratkaisu. "Nämä puolus- nut niitä toimittaa, kun ei sillä itselläänkäänollut niitä
tuskeskukset on vaan varustettava vielä vahvemmin kuin tarpeeksi.
mitä RTR 2:n suunnitelmatedellyttävät.>Maarintamilla Koska merivoimien linnoitusosastontyöt laajenivat
ja
tarvittaisiin panssadnesteitä kestolaitteita. Järeän ty- olennaisesti. sovittiin,että osastootti haltuunsaKalälam-
kistön sijoittaminenInoon ei voinut tulla kysymykseen- min kivityömaan Antrean pohjoispuolellasaadakseen
kään.KannaksenRyhmä oli määrännytsisämaahan joh- työmailleen tarvittavan lohkarekivenja sepelin
tavien teiden alkupäät rannikolla kenttälinnoitettaviksi, Linnoitusosasto kirjoitti operatiiYiselle osastolle3.3.44,
jotta vihollinen€i voisi välittömästikäyttää niitä hyväk- että vaikkakin sille ehdotettu rannikon osuus oli vain
seen.Lopuksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota Kan- kolmannes, sille kuitenkin tuli puolet koko laitemäärästä.
oMissä vain on Tykkiasemia 152 mm:n tykeille oli 10 kpl, joukkueen
naksella esiintyviin rantaharjanteisiin.
mahdollista, puolustuson järjestettävä rantaviivalle... miehistökorsuja (III lk) 23 ja konekivääriasemia 10 kpl.
puolustus- Tämä merkitsi 32 500 m3 betonia ja kiveystä ja työhön
Tämä ei kuitenkaanestä,etteikö harjanteen
mahdollisuuksia käytettäisi 6 kuukaudenajaksi sekä 5 auto-
tuskeskuksetulottuivat ajaksi.Kustannuksetarvioi
mien vastuualueillaon markaksi. Kannakseltaei ollut
rantaviivallatapahtuvaksi., työvoimamäärää.'Edellä
Päämajahyväksyisuunnitelman Linnoitusosasto, että Operatii
lustusoli senmielestä määriteltäisiin, kuinka tehokkaasti
huomioon,että "avainasemansa pantava käyntiin . . ja
on meille välttämättömyys".Päämajayhtyi Kannaksen miltä suunnalta voitaisiin irroittaa taryittava työvoima.
Ryhmän kantaan,ettei Inoon sijoitettaisijäreätä patt€- Tähän olisi kentiesmahdollisuuksiaV AK:n lohkolla'.
ria. "Linnoitusrakenteiden lujuutta ja lajia määrättäessä Suunniteltuihinkenttälinnoitustöihin linnoitusosastolla ei
noudatettuaperiaatettaon yleensäpidetty oikeana,mut- ollutminkäänlaisia mahdollisuuksia.
ta taalsepäinsuuntautuvienrakenteidenainakinosittais- Päämajailmoitti 7.3.44,että suunnitelmatyönjatkami-
ta muuttamista kenttävarustetuistakestolaitteiksiolisi seksioli hyväksytty.TyövoimakäskettiinottaaVT-linjal-
harkittava'.Myös panssarinesteitä pidettiin tarpeellisina. ta, "sikäli kuin työt valmistuvatn.Töiden piti olla 'lop-
-
"Ottaen huomioonrintamavastuunjakaantumisenran- puunsuoritetutennentalvea 1944145" Tilanne kehit-
nikko-osallasekäreservissäolevienmaavoimien joukko- tyi kuitenkin niin, ettei suurisuuntainen suunnitelma
jen tehokkaankäytönlinnoitustöissä määrätäänKan.R:n päässyt juuri alkua pitemmälle.
komentajajohtamaan,järjestämäänja valvomaan.. KannaksenRyhmä antoijo 19.10.43rannikollaoleville
suoritettavatlinnoitustyötlukuunottamattakiinteätä ty- joukoilleen, 18.D:lle ja RTR 2:lle, ohjeita vihollisen
kistöä,,jonka osaltatyöt jäivät merivoimienkornentajan vilkastuvantoiminnanvaralta.Tilanteenkehitysitärinta-
johtoon. malla saattoijohtaa siihen, että saksalaisetjoutuisivat
MerivoimienEsikuntapuolestaanantoi 7 2.44 Rannik- vetäytymäänSuomenlahdeneteläpuolellasiten että vi-
kotykistörykmentti2:lle käskyntarkismasuunnitelmaja holtisentykistö pystyisitulittamaankoko rannikkoaaina

Rajajoelta Seivästöllesaakka.Tämän vuoksi oli varau-
duttaya siirtämäänhenkilökuntaaja materiaaliauhana-
laiseltaalueeltataemmaksi.,Sillehenkilökunnalle, jonka
joka rapauksessa onjäätävä . . . on niinsuuressa
määrässä
kuin suinkin mahdollista rakennettavapommivarmat
suojat... Rannikollesijoitettujenaseidensuojalaitteet
on tarkistettavaja mahdollisuuksien mukaanvahvistetta-
va, niin että ne hätätilassavoivattoimia linnoitustykistön
tulen alaisenakin.Myös vaihto- ja valeasemienkäyttö-
rnahdollisuuksiin on kiinnitettävähuomiota".
14.1.44KannaksenRyhmä esitti päämajalle,että Sei-
västön,Jukkolanja Puumalanpattedt siirrettäisiintal-
veksiuusiin asemiinHalolanjärven-Rieskjärvenlounais-
puoliseenmaastoon,noin l0 km:n päähän rannikosta.
Valve yhtyi ehdotukseen26.1.44, koska pattereille ei
ollut vielä ehditty rakentaak€storakenteisia tuliasemia,
,eik?irannikonnykyinenmiehitys torjuntakomppanioita
käytettäessärannikon varmistukseeneikä linnakkeiden
lähitorjuntaankyennekaikissaolosuhteissa estämäänvi-
hollisen suorittamastahävitysretkiä k.o. linnakkeille'.
Kun linnoitustyöt olisivat valmiit, ei pattereidensiirto
enää olisi tarpeellista.Koska linnakkeillaoli tehty mel-
koisestikenttälinnoittamistöitä,olisi niiden takaisinval-
taaminen raskasta,jos ne joutuisivat vihollisen käsiin.
Tämän takia Valve ehdotti, että Kannaksen Ryhmä
vahvistaisilinnakkeidenmiehitystä,semminkinkun tuli-
patteriensiirto veisisieltänyt
Merivoimat lupasivat
työt Seivästönpatterin uusissatuliasemissa,
den pattedenvaatimat työt
le.
Päämajahyväksyi
noitusosasto tiedotli
tyt rakennettaviksi
suurta työvoimaakäyttäen".Kannaksen
nittelu-upseeri arvioi tykkejä voitavan käyttää noin
24-2.44. "ll{ikäli Lin.os onnistuu hankkimaan pikase-
menttiä,voidaantykkejäkäyttääjonkunverranaikaisem-
min".
Itäiner Suomenlahti
Karjalan takaisinvaltauksenjälkeen itäisenSuomenlah-
den rannikonpuolustusjäi Kotkan Rannikkotykistöryk-
mentistämuodostetun2. Rannikkoprikaatintehtäväksi.
10.3.42sen nimeksi tuli Itä-SuomenRannikkoprikaati.
Se oli merivoimienkomentajanjohdossa.Asemasotavai-
heenalun suhteellisenrauhallinenkausikäytettiinuudes-
taan käyttöön otettujen asemienkunnostamiseen pääa-
siallisesti[innakkeittenomallatyövoimalla.
Syksyllä 1943 alkoi voimakkaampilinnoittamiskausi.
Merivoimien komentaja aftoi 22.10.43 käskyn, jonka
4"19
mukaanprikaatinoli laadittavayksityiskohtainen suunni-
telma rannikkonsalinnoittamiseksi. Sen l.vaiheessa tuli
rakennettavaksiraskäat pattedt Pukkioon, Satamanie-
meen,Ristiniemeenja Häränpäänniemeen. Keveätäty-
kistöä oli sijoitettavaHärön saareen,OrisniemenKais-
niemeen, Ristiniemeen, Lupinsaareen,Häränpäännie-
meen,Vilaniemeenja Tuppuraan.Vilaniemeenoli lisäksi
rakennettavataisteluasematpataljoonaavarten ja Hä-
ränpäänniemeen noin kahta komppaniaavarten. 2.vai-
heessaoli suunniteltavanoin komppaniantaisteluasemat
Urpalanniemeen, Orisniemeen,Ristiniemeen,Santajoel-
le, Muhuniemeenja Teikarsaareen
"Linnakemottienn suunnittelussaoli otettava huo-
mioon,että niiden tuli kyetäpuolustautumaan joka suun-
taan ja että ne voitiin paikallisin voimin pitää hallussa
,useampia vuorokausiaylivoimaistakin vihollista vas-
taan,. Ensimmäisenrakennusvaiheen suunnitelmiinvoi-
tiin sisällyttääkestolaitteitakin,toiseenvain kenttälinnoi-
tuslaitteita.
Olemassaoleviaja säilyneitälaitteita pyrittiin käyttä-
mään hyväksi.MerivoimienEsikunnanaseosaston pääl-
likkö kirjoitti joulukuun puolivälissä1943 tekemänsä
tarkastusmatkanjälkeen, että Ristiniemen 12' patterir'
"tykkikasemattejavoidaan vielä varsin hyvin käyttää
henkilökunnanpommisuojina,a. taryikevarastoina,kes-
kiöinä j.n.e. Koska Ristiniemenseuduilleei voida saada
olisi e.m. tykkiasematkunnostet-
vähäisinkustannuksin
käyttöön otto ei estänyt
sijoitettaisiinjäreätkintykit.
kesällä1944muutti tilan-
asemasta nyt tuli etulin-
15.6.44käskyn puolus-
Nisalahden-Virolahden
puolustuksen rungoksiperustettiinRan-
nikkotykistörykmentti22, pääasiallisesti Kannaksellaol-
leista rannikkojoukoista,läntisistä rannikkoprikaateista
sekä 1iäniseltäja Kannakseltasaapuneistajoukoista.
Vasemmalla siivellään rykmentti liittyi maarintaman
I 0.Divisioonanpuolustusasemaan.
Pääpuolustuslinjaksi l<äskettiinsaaristolinjaMustamaa
-Pukkio-Satamaniemi-Ristiniemi ja siitä edelleenran-
taviiva lähimpine saarineen.Eteentyönnetyiksitukikoh-
diksi määrättiin vielä Kiuskerin, Tuppuran,Teikarin ja
Melansaaret.Rykmentinesikuntaanperustettiinsamalla
linnoitusosasto, jonka päälliköksija samallasuunnittelu-
toimiston päälliköksi tuli majuri Moring, joka oli toimi-
nut suurnittelu-upseerina Kannaksella.Rykmentinsuun-
nittelu-upseeriksi määrättiin majuri V. Ruuskanen.Meri-
voirnienEsikunta lähetti insinöörimajuri Linnamäen,jär-
jestämäänomienja urakoitsijoidentyöjoukkojenja työ-
480
kalustonsiirron Säkkijäryenlohkolle,jossalinnoittamis-
työt aloitetaan.MerivoimienEsikuntälähetti vielä oman
miehensä,insinöörikapteeniGummeruksenrakennustoi
miston päälliköksi,>apunaanrak.mest.Leino sekäRTR
2:n linnoitustoimistonhenkilöstöä, joka on sielläharkitta-
va". Asekalustoaoli onnistuttuevakuoimaan ja Merivoi-
mien Esikuntakäski rykmenttiähuolehtimaansiitä, että
,siirrot ja tykkien asentamisettapahtuvat viivytyksettä
käskettyihinmääräaikoihinmennessän.
Viipurinlahdenalueenrannikkojoukoista muodostettiin
13.7.44l.Rannikkodivisioona, joka operatiivisestialistet-
tiin V Armeijakunnalle.Divisioonateki 6.8.44Merivoi-
mien Esikunnalle esityksenmeririntaman liittämisestä
Salpa-asemaan. SaariryhmätMartinsaari-Pukkio-San-
tio sekä Kinnarit oli linnoitettava. Koska ne olivat
"alueellisestisuhteellisenpieniäja vihollisenmahdollisen
ilmatoiminnan,laivatykistönja kenttätykistöntulen alai-
sia, on varustustyötvalmistettavalujarakenteisiksi,mie-
luummin kallioonlouhittuinaja betonirakenteisina". Pari
päiväämyöhemminannetussadivisioonanpuolustuskäs-
kyssä pääpuolustuslinjäksimäärättiin Ulko-Tammio-
Pukkio-Urpalanniemi-Satamaniemija edelleenpitkin
rannikkoa.nTämänrannikko-osan edustallaon Kiuskarin
linnake,joka on pidettävä., Valve määräsi24.8.44"lin-
noittamistöidensuunnittelussa'Salpalinjan' jatkeeksiVi
rolahdensaaristossa huomioitavaksio, että pääpuolustus-
linja tuli tasalleMustamaa-Suurpisi-Ryöholma-Hur-
punniemi,mistäjatkui SalpalinjaanVaalimaalla.Eteen-
työnnetyiksi tukikohdiksi oli otettava üloimmat saaret
Kinnari-Kiuskeri-Pukkio-Lammassaad
tökohtanayksityiskohtaisessa
vaikeintatilannetta,eli vahvojen
denja Paationsaartenollessavihollisenhallussa.'
sioonanoli tältä pohjalta
jan tarkasta sijainnista
tekemäänlinnoittamissuunnitelmia. Käytettävissäoli
kuitenkin varsin vähäisetvoimavaratja niukalti aikaa,
minkä vuoksi 'Viipurinlahden saaristoja luoteisranta
olivatkinlinnoittamattataistelujensiirtyessäkesä- heinä-
kuun vaihteessatälle alueelle",kuten sodan virallinen
historiaasianmäärittelee.
Välirauhan tultua l.Rannikkodivisioona siirrettiin
Porkkalan vuokra-alueenvartiointitehtäviinja Itä-Suo-
menlahdenRannikkoprikaatisai tehtäväkseen rajalinjan
varmistuksenja puolustuksenVirolahden-Pyhtaanvälil-
lä. Merivoimien Esikunta määräsisille 21.9.44pääpuo-
lustuslinjaksitasan Byön-Ristisaari-Vanhakylänmaa-
Ulko-Tammio-Mustarnaa-Siikasaari-Virolahden ran-
nikko. Eteentyönnettyinätukikohtina oli otettava mu-
kaan vieläkin ulompanaoleviasaaria,kuten mm. Luppi
ja Santio,"prikaatinkomentajanharkinnanmukaan".
Itäisen Suomenlahdenulkosaaret
Venä1äiset luopuivatSuursaaresta joulukuun alkupäivinä
1941.Vaikeitten kelien vuoksi saareensaatiin vähäinen
puolustusjoukko, jolta ylivoimainenvihollinenvaltasisen
takaisin 2-1.42.Uudestaansaari vallattiin maaliskuun
lopullaja vastuusenpuolustuksesta tuli ltä-Suomenlah-
den Rannikkoprikaatille30.3.42.Ulkosaartenpuolustuk-
senjärjestämiseksiperustettiintällöin Rannikkotykistö-
rykmentti 12,jonka alueeseen Suursaarenlisäksikuului-
vat Kotkan edustanlinnakkeet.
Saarta ryhdyttiin heti linnoittamaanja 23.4.42Yalve
antoi siitä seuraavanlaisia ohjeita. Alkaneenakelirikko-
kautena oli mahdollista,että vihollinen voisi lähettää
ilmamaihinlaskujoukkoja yrittämäänsaarenvältaustayl-
lättämällä.Se voisi käyttää myösjäänsärkijöitäjoukko-
jen siirtoon.Vihollisenmahdollisialähestymissuuntia ar-
vosteltaessa oli otettava huomioon>tunnetutvihollisen
miinakentät, samoinkuinne omat laskemamme,jotka
todennäköisesti ovat vihollisentiedossa".Jäitten lähdet-
tyä yllätyshyökkäyksen vaara suureni,koska vihollinen
voi käyttäänopeitaaluksia.,Tämän tilanteenpohjallaon
aseetryhmitettävänykyistä harvempiin,todella puolus-
tuskykyisiintukikohtiin,jotka määräytyvätmaihinnousu-
mahdollisuuksien, maaston,kiinteäntykistön sijoituksen,
reservinkäyttömahdollisuuksien perusteella. . . Tukikoh-
tien välimaastovarmistetaanvartioinnillaja partioinnilla
sekäsulutuksilla.Viholliseneteneminen välimaastossa on
valmistuttavaestämäänsyvemmällesaaressa miehitetyil-
yarustetuilla sulkutukikohdilla,jotka on saatava
myös raskasta tykistöä. Päämaja
merivoimienesityksenÖron 3/J52/
1.4.43ilmoitettiin saarella
152-40 mm:n rannikko-
it-asemaa,50 konekivääripesä-
Tilanteenkiristyessätalvella 1943-44 merivoimatryh-
tyivät suunnittelemaan ulkosaarienpuolustuksenlujitta-
mista. Esitys päämajalletehtiin 22.1.44ja tamahyväksyi
sen3.2.44.,Suunnitelmientoteuttamiseenon viipymättä
ryhdyttävä nykyisenaseistuksenmukaisesti,lähimpänä
päämääränäsaarillaolevienjoukkojentaistelukyvynpa-
rantaminenmm. tunnelein,taisteluhaudoinja jyrkänne-
louhinnoin.... Uuden aseistuksen vaatimiintöihin saa
ryhtyä vastasenjälkeen kun aseet ja niiden asennukseen
tarvittavatyövoimaovatolemassa. . ..
Merivoimien Esikunta antoi tämän perusteellaoman
käskynsä10.2.44.Senmukaanoli Suursaareen rakenn€t-
tava mm. 4 kpl 152 mm:n ja 4 kpl 75-120 mm:n tykin
asemia,7 tulenjohtopaikkaa, 10 tunnelia, 13 miehistökor-
sua II-IV lk. 12 kol kallioon louhittaviakenttävarustei-
 481
sia 120 mm:n kranaatinheitinasemia sekä "lähitorjunta-
suunnitelman vaatimat kk.- ja pst.as€mat,taisteluhaudat,
yhteyshaudat ja esteet sekä rinnelouhinnat". Viimeksi-
mainittuja esimerkiksi oli 5700 m. Kiireellisyysjärj€styk-
sessäensimmäiselle tilalle asetettiin välttämättömimmät
suojarakenteetja viidennelle eli viimeiselle tykkiasernat. ..il..2
Suursaari on erillään meren keskellä ja se olikin sen
vuoksi linnoitettava vahvasti. Rannat ovat kallioiset ja
kukkulat jyrkkärinteiset ja kallioiset. Saarelle muodostui
luonnostaan kolme vahvaa puolustuskeskusta: Pohjois-
korkia (I I0 m), Mäkiinpäällys-Haukkavuori (140-160
m) ja Lounatkorkia (176 m). Näissä oli raskas tykistö,
komentopaikat ja huoltolaitokset. Rannall€ oli sijoitettu
tukikohtia keveine pattereineen. "Suursaaren puolustus
oli yleensä muitten rannikon osien puolustukseen verrat-
tuna melko vahva. Linnoittamis- ja estetyöt olivat huo-
mattavan pitkällä ja suurimmillaan RTR 12:n vahvuus
nousi 2500 mieheenn, sanotaan virallisessa sotahistorias-
sa.
Suursaari joütui alttiiksi vihollisen meri- ja ilmavoi-
mien tulitukselle sitä pahemmin, mitä pitemmälle aika
kului, mutta varsinaiselle koetukselle puolustus joutui
vasta saksalaistenyritettyä saaren valtausta 15.9.44.
Vaikkakin raskaat kiinteät rannikkopatterit ja valonheit-
timet oli jo ehditty evakuoida - olihan saarestaluovutta-
va - saksalaistenhyökkäys pystyttiin torjumaan, mihin
varmaanlinnoittamisellakinoli oma osuutensa.
Merivoimien Esikunta esitti 8.1.44. Haapasaaresta
kymmenkunta kilometriä
Tammion linnoittamista. Sinne oli tarkoitus sijoittaa
vakinaisiin asemiin kaksi
4 I 152/ 45-C. Ennestäänsaaressa oli tilapäisasemissa
si 152 mm:n tykkiä. Linnoittaminen olisi
han aikana suoritetulle Haapasaarten linnoittamiselle
sitä perusteltiin seuraavasti. Laivaston tukialue paranisi
ja laajenisi.Saaren kautta kulki neljä 5-6 m:n väylää si sinne saatiin kolmas 152 mm;n tykki. Linnoittaminen
sisäsaaristoonja niiden samoinkuin kauppamerenkulun oli pahasti kesken välirauhan tullessa.
puolustus tehostuisi. Sen tykistö oli tarpeen sekä Suur-
saaren että Haapasaarten puolustukselle ja se pystyi Uudenmaanrannikko
tukemaan Someriakin. Järeät tykit olivat varastossa,ne Sodan alkaessa Suomenlinnan Rannikkotykistörykmen-
oli talvisodan jälkeen evakuoitu Russaröstä. Lisäksi tar- tistä tuli l.Rannikkotykistöprikaati ja Pellingin Rannik-
vittayat kaksi 152 mm:n tykkiä voitiin irroittaa muilta kotykistörykmentistä 3.Rannikkotykistöprikaati. Kumpi-
pattereilta. kin prikaati muodostettiin täysvahvuiseksi ja kaikki lin-
Ylipäällikkö hyyäksyi suunnitelman samalla kun Suur- nakkeet miehitettiin. Käynnissä olleet linnoittamistyöt
saarenlinnoittamisenkin3.2.44ja merivoimatantoi oman jatkuivat ja linnakkeiden miehistöt rakensivat Iähipuolus-
käskynsä vastaavasti 10.2.44. Samalla määrättiin Itä- tuslaitteita ja naamioivat linnakkeita. Pian kuitenkin kävi
Suomenlahden Rannikkoprikaati laatirnaan linnoittamis- selväksi, ettei vihollisella ollut mahdollisuuksia suuri-
suunnitelmat sekä Somerin että Lupin saarille, joihin tuli suuntaisiin operaatioihin, minkä vuoksi tämän rannikko-
rakennettavaksi suoja- ja lähitorjuntalaitteita. Kummas- osuuden vahvuutta voitiin pienentää. Joukkoja ja kalus-
sakin oli vain kevyttä tykistöä. - Ulko-Tammion varusta- toa alettiin siirtää taistelussa olevien prikaatien vahven-
minen järeällä tykistöllä ei ehtinyt toteutua, mutta kesäk- nukseksi.3.RPr. hajoitettiin 27.8.41ja sen alue liitettiin

31 Suomonlinnoittamisen
historia
482
l.RPr:iin. Tästä tuli 10.3.42UudenmaanRannikkopri- uuden pääasemanlinnoittamissuunnitelman laatimisen.
kaati. Fabdtius esitti 13.8.41seuraavaa.Asemassaolevatjou-
Alueen tärkeimmät linnoitustyöt olivat Isonsaarenja kot ovät välittömässäkosketuksessa viholliseen.Eteen-
Mäkiluodon 305 mm:n tykkitornienrakentamisenjatka- työnnetyt kuulovartiot ovat paikoitellen 60-100 m:n
minen.Työt olivat alkaneetvälirauhanaikanaja vähäisin päässävihollisesta.Näiden edessäei siis voinut suorittaa
voimin ne olivat olleetjatkuvastikäynnissä,kun päämaja linnoitustöitä.Heti kuulovartioidentakana olevamiehi
4.'7.42tiedottl, että ylipäällikkö oli h'ryäksynytnämä tys oli tarkoitettu tukemaan näitä ja se oli kaivanut
patterit nrannikkotykistönsijoitussuunnitelmaan lisättä- itselleen,ampumakuoppiaja rniehistösuojia'.Jos tätä
väksi". 1.1.44 perustettiin tykkien asentamistavarten linjaa käytettäisiin pääasemana, olisi raivattava ampu-
"tykkityömaa,, varsinainenrakennustyöjatkui edelleen ma-alaa1a.rakennettavapiikkilankaesteitä.Tällöin kuu-
Uudenmaan Rannikkoprikaatinlinnoitustoimistonjoh- lovartiolinjapaljastuisivihollisentähystykselle."Tämän
dolla. Patterit eivät valmistuneetlopullisestisodanaika- perusteellaon nykyisen etulinjan miehityksenpääase-
na. - Välillä oli jo ollut puhetöidenkeskeyttämisestäkin maksi valittava sopivamaastonäiden linjojen takana.,
säästäväisyyssyistä (s.476). TällaiseksiasemaksiFabritius ehdotti runsaanpuolen
Isoonsaareen rakennettiinjäreitä ja raskaitapattereita kilometrin päässäolevaalinjaa; paikoittainseoli vieläkin
varten uusi tulenjohtoasema.Säästäväisyyssyistä piti lähempänä.Kenttälinnoittaminenvaatisi noin 33 000
Rönnskärintunnelinrakentaminenkeskevttää8.10.42. miestyöpäivää,minkä lisäksi kiviesteisiinmenisi noin
24 000. Josviimeksimainitut jätettäisiintekemättä,hän
Hangonalue arvioi varsinaisenpääasemanvalmistuvankäytettävissä
Hangonvuokra-alueen ympärillä olevat joukot muodosti- olevalla työvoimalla noin kahdessakuukaudessa.Tätä
vat Merivoimien komentajallealistetun Hangon Ryh- ehdotettualinjaa ei kuitenkaanruvettu linnoittamaan,
män.Sille oli määrättypuolustustehtävä Inkoon-Hiittis- vaanannettiinkäskyjatkaa työtä vain nnykyisessä etulin-
ten välisellä alueella.Kun vihollinen ei osoittanutsodan jassa, miehitetyssäasemassa>.
alettuaerityistäaktiivisuutta,HangonRyhmänkomenta- Vihollinentyhjensitukikohtansa2.12.41ja seuraavana
ja anroi 25.6.41käskynvuokra-alueen rajan tuntumassa päivänäsuomalaiset joukot miehittivät sen.7.12.41Han-
olevanetuvartioaseman, Nästräskin-Järnönlinjan torju- gonRyhmäantoikäskyn,jonka mukaan"entinenetulinja
vasta puolustuksesta. Varsinainenpäävastarinta-asema- ja betonikorsulinjatyhjennetään.. . Korsujen aseeton
han oli Skogbynsahan-Harparskogintasallaolevaväli- ja lukittavao.Seuraavina vuosinapu-
rauhanaikanalinnoitettu kenttälinnoituslaitteita
Merivoimienkäskyuä 10.8.41 talteensaamiseksi. Päämajanlinnoitusosasto
edellä mainittu etuvartioasema. Esikunnalle12.2.44,eItä vaftkakin
nykyisellärajaviivalla oleva osa taisteluhautojenlujituk-
mättä ja käytettävissäolevia voimia hyväksi käyttäen ei ollut koskettu.Nyt se
vahvistettavapääasemaksi." kuitenkin oli ruvennut lahoamaanja haudat alkoivat
tustöidenloppuunsuorittaminen, vuoksi haluttiin saada päätös siitä, miltä
kentaminenja ampuma-alanraivaaminensekätiettyjen alueiltalinnoitusosasto nonoikeutettuottamaanpoisvielä
kiviesteidenrakentaminen.Linja Skogby-Järnötuli ky- käyttökelpoisen puutavaran>.
symykseenväliasemana, mitä vartensenkenttälinnoitta- Vaikkakin Hangonpääasemaoli muuten käyttämättö-
minen vihollisen todennäköisissä etenemissuunnissa oli mänä, kunnostettiin Skogbyn ja Harparskogin luolat
saatettavaloppuun.Linnoitettu pääasemaoli pidettävä merivoimienampumatarvikevarastoiksi.
tästä lähtien tukilinjana ja toisenapääasemana. "Tätä Kun Hangonalueestaoli tullut normaalirannikkorinta-
vartenon . . . [sen]laitteet viipymättäsaatettavatäyteen ma, ryhdyttiin heti kunnostamaan siihenkuuluvialinnak-
taisteluvalmiuteenja on siinä myös nyt keskeneräisinä keita. MerivoimienEsikuntailmoitti tästätyöstäpääma-
olevat rakenteet täysin hyväksi käytettävä ...' Siltä jalle 28.3.42mm. seuraavaa.,Russarö:-31203/50-BS
varalta, että Hangonlohkolta olisi vähenn€ttävävoimat patterintykeistätuleekaksikäsivoiminkäyttäenvalmiik-
minimiin, oli suunniteltavanäiden vetäminenlinnoitet- si 31.3.42ja kolrnasn. 10.4.42mennessä . . . 21751 50-CC
tuun pääasemaan ja "sen etumaastojätettävä yain ver- jaos toimintavalmiina... Hästö-Busö:Sijoitettavista
hoavanvarmistuksen, sulutuksenja ansoituksen varaan,. 31152145-Cpatterin tykeistäkaksi on toimintavalmiina
HangonRyhmänkomentajaantoi pioneerikomentajan- 5.4.42mennessäjakolmasviikon kuluttua siitä".
sa, everstiluutnanttiFabritiuksen tehtäväksi käsketyn HangonRyhmästätuli huhtikuunalussa1942Hangon
 483
linnakkeisto,joka yhdistettiinUudenmaanRannikkopri- sijoitettavaentisiin paikkoihin,koska ne oli perusteelli-
kaatiin. Jo 2O.1.42sätä oli erotettu Hiittisten lohko ja sesti tutkittu ja osoitettu parhaiksi. Haittana tosin oli,
liitetty seSaaristomeren
Rannikkoprikaatiin. että niiden sijainti tunnettiin yleisesti,mutta pianhan
uudetkin paikat tulisivat tietoon. Joka tapauksessaoli
laitteet suojattavabetonilla.Jos pysytäänentisissäpai-
koissa,voidaankäyttää hyväksi aikaisempiarakenteita.
Saaristomeri kuten teitä, laitureita jne. Kun päämajaoli hyyäksynyl
esityksen,Merivoimien Esikunta määräsitykkiasemien
Sodanalkaessapidettiin uhkaa Saaristomeren ja varsin- lisäksi rakennettavaksi4 tunnelia, 9 betonikorsua,9
kin Alvenanmaansuunnallavarsinsuurena.Alueenpuo- tulenjohto-ja mittausasemaasekä yhteensä275 m yh-
lustukseenoli varauduttuvahvoinvoimin. Liikekannalle- teyshautaa.
panossa Turun Rannikkotykistörykmentti muuttui Kun Lin.RP 813huhtikuunlopulla 1942siirrettiin pois
5.Rannikkoprikaatiksija Ahvenanmaan puolustuksen Ahvenanmaalta,osa sen henkilökunnasta,nm. kaikki
rungoksimuodostettiinT.Rannikkoprikaati.Tämän sekä ahvenanmaalaiset, jäi edelleentyöhön,nyt vain Merivoi-
eräitten jalkaväküoukkojensiirtäminenAhvenanmaalle mien Esikunnanpalkkalistoilla.Mm. pataljoonankomen-
aloitettiinkin jo yöllä 21122.6.41.Nämä kuljetuksetja taja, insinöörikapteeniR. Ingman ja joukko rakennus-
eräät linnakkeet joutuivat jo samana yönä vihollisen mestareitajäi työmailleen vastaamaanjatkuYuudesta.
pommitustenkohteiksi.Pian kuitenkin osoittautui,ettei Pataljoonaoli tähänmennessä rakentanutmm. l0 tykkia-
vihollisellaollut tällä suunnallamahdollisuuksiaaktiivi semaajaI oli rakenteilla;valmiinaoli lisäksi3 betonikor-
siin sotatoimiin,ilmasta ja mereltä tapahtuvaapommi- sua ja kaksi tulenjohto-ja mittausasemaasekä suuri
tustaja tulitusta lukuunottamatta.Tämänvuoksivoitiin joukko asuin-ja varastorakennuksia.
alueenmiehitystä vähentääja joukkoja sekä aseistusta Kun säästäväisyyssyistä vaadittiin eräitten linnoitta-
siirtää uhanalaisemmillesuunnille. Rannikkojoukkojen mistöiden keskeyttämistävuoden 1942 lopulla, olivat
uudelleenjärjestelyn yhteydessätällä alueella olevat esillämyösSignildskärinja Tellholmantunnelit.Ylipääl-
joukot yhdistettiin 10.3.42SaaristomerenRannikkopri- likkö ei kuitenkaansuostunutensinmainitunsaarentoi
kaatiksija sillä oli rintamavastuurannikostakoko Turun sen tunnelin työn keskeyttämiseen,koska siihen piti
ja PorinlääninsekäAhvenanmaan maakunnanosalta. sijoittaa rnm. miehistön majoitus, sairaala, keskusja
Heti sodanalkaessa varastoja.Sensijaantoinen,samoinkuinTellholmantun-
ta Linnoitusrakennuspataljoona 813, sisustamatta ja käyttääsellaisenakin.
seenrannikkopatterien rakentamisen.Taistelujoukotsuo- Esimerkkinäaseistuksen siirroistavoidaanmainita, et-
rittivat kenttälinnoittamistöitä,mutta sai2'l.7.42käskynlähettääörön I 52 mm:n
koskaniistä suurin osa henkilökuntineenSuursaareen.Tilalle tuli 120
neetrannikkojoukot saa viivästyttää 152145-C-tyk-
sodanajanlähinnälinnakkeidenkenttälinnoittamisessa. laivausta,.Uudet tykit oli miehitettävä
Merivoimienkomentajaesitti henkil<ikunnalla.
nitelmansaAhvenanmaanlinnoittamiseksija tykistön Merivoimienkomentajäesitti päämajalle10.11.43,että
sijoittamiseksi.Seuraavaluetteloosoittaasamallalinnak- Eckerönja SignildskärinpuolivälissäolevatTollingarna-
keidenrakentamisen ehdotetunkiireysjärjestyksen: saaret linnoitettaisiinja sinne sijoitettaisiin 75 mm:n
- Signildskär 21152145-C patteri. Saarillaoli jo mittausasema, mutta patteri tukisi
- Kökar 3/152/45-C sekä Eckerön rannikon että sataman puolustusta.Se
- Hammarudda 2/152/45-C myös lisäisi Signildskärinpuolustusmahdollisuuksia ja
- Tellholm 2/120145-C suojelisisenyhteyttämantereelle.
- Nyhamn 3/12014s-C Päämajahyväksyi esityksen5.2.44,mntra huomautti
- Herrö samalla,että se ei pitänyt nhyvinpientensaartenlinnoit-
.2/1s2/4s-C
Hammaruddanpatteri tuli "tilapäisluontoisiinasemiin, tamista. . . kaikissaolosuhteissa edullisenaja sitenyleise-
kunnes Ahvenanrnaanjäreän tykistön sijoituskysymys nä pyrkimyksenä rannikkokohteidensuojalinnoituksia
voidaanottaaratkaistavaksio. Lopullinentykistö poikkesi suunniteltaessa,. Merivoimien Esikunta antoi Saaristo-
sekälukumäärältäänettä malleiltaanylläolevastaluette- merenRannikkoprikaatille9.2.44kaskynrakentaasaaril-
losta.Järeätätykistöäei tullut lainkaan. le neljäntykkiasemanlisäksitunneli majoitustaja varas-
Valve perusteliehdotustaan seuraavasti.Linnakkeetoli toja varten,tulenjohto-ja mittausasema, valonheitinase-
484
ma sekzitarpeellisetlähitorjuntalaitteet.Patted ehti val- nen pääsisiPohjanlahdenrannikolle, alettiin täältäkin
mistuavielä sodanaikana. siirtää sekäkalustoaettä henkilöstöämuualle.Prikaatin
Lopullisestiehdittiin Ahvenanmaallerakentaalinnoi- jäljelle jääneet osat yhdistettiin 5.10.41 Pohjanlahden
tuslaitteitaseuraavanluettelonmukaisesti, Rannikkovartiopataljoonaksi. Linnoittamistaei suoritet-
tu, mutta laitteita yritettiin suojata.Norskärin tykit,
152145-C,vietiin pois ja 'kaikki tykkiasematon peitetty
Tykki-asemia Tun- Kor. r laudoistatehdyillä suojakatoilla. Katot ei ole aiYanve-
Linnake nelei- suJa denpitäviä. . ." Rautaosat oli kuitenkin rasvattu.- Som-
JI- I )J r n I T 120mm keveitä ta mia maröntykitjäivät paikoilleen sodan loppuun asti.

Kökar 3 I I
Björköf 2
Herrö 4 I I Rannikkotykistönlinnakkeet
Nyhamn 2 2 4 1
japatterit24.1.44
Hammarudda 3 2 3 I
Tellholm 2 I I 2
Tollingarna 4 I I
Linnake/patted
SödraDegersl I I
Signildskär 3 2 2 2 2

Yhteensä l3 10 6 5 l2 RTR 2
10
Kellomäki 312s4/4s-D
Ino 2/s7ls8-H
Lisäksi oli linnakkeillaja rannikollamm. 48 konekivää- Inonniemi 4/75Klr1
riasemaa,13 pst-tykkiasemaa ja 11 it-tykkiasemaa,pääa- Puumala 4lr52l4s-c
siallisestikenttärakenteisia. Jukkola 3lrszl45-cR
Kun välirauhan tultua Ahvenanmaa oli taasdemilitari- Laivastoniemi 417sKll7
soitava,oli 4.11.44laaditussa hävityssuunnitelmassa 122 Seivästö 4lrs2l 45-CR
kesto-ja kenttälaitettasekä560 m taisteluhautaa.Hävi- Kyrönniemi 217sI SD-CMel
tysosastoon tarvittiin 139 henkeä. Linnoituslaitteiden Saarenpää 312s4 /4s-c 4l'ts ls0-c
lisäksi saarilta poistettiin kaikki 2l1s2l4s-cR 6l7sK/17
kennukset,noin 100kpl, 3147140-oL
Kun rannikkojoukot 2147 140-H
kuten edellisenkinhävittämisen sl4s/47-D
na, merivoimienkomentaja 2ls7148-N
että siirtyvien patterien tykkiasemat 2/4'1/4o-OL
ja
kenttärakenteisiksi että linnakkeille pystytettäisiin Ruonti 217s ls}-cM
välttämätön määrä Ahvenanmaalta siinettäviä raken- 1141140-oL
nuksia.Samallahän esitti, että "Bogön ja Espoon uusilla Moottoroidut patterit
linnakkeilla rakennetaankenttärakenteisettykkiasemat Joenkylä 4lr52H/37
sekävälttämättömät rakennukset,. Mölönniemi 4l'1sK/r7
Raulatiepatteri
Anttonala 4/180/s7-Nr
I-Suom RPr
Pohjanlahti Kiuskeri 2/7 s l5o-CMet.
Pukkio 217s 1SO-CMel
Liikekannallepanossa perustetun 6.Rannikkoprikaatin Someri 217 5150-cor
vastuulletuli Pohjanlahdenrannikko Vaasan läänin ete- Mustamaa 2lrs2l4s-cR 2ls7 lsg-NH
lärajalta Tornionjokeensaakka. Rannikkotykistöäoli Ulko-Tammio 2lrszlAs-cR 2/57ls8-NR
vain Vaasanlinnakkeisto,johon kuuluivat Norrskärinja Luppi 2157ls8-NH
Sommarönpatterit. Kun pian kävi selväksi,ettei viholli- Kilpisaari 217s ls0-c
Linnake/Patteri Linnake/patteri

Vanhakylänmaa 3lrs2l4s-c Träskö I lr52l s-cLo

Kirkkomaansaari 412s4
/4s-D Mäkiluoto 213os I s2-o 217
s ls}-cNr
Suursaari 3115214s-CL 2/75ls0-c | 1203150-vc 214'7140-OL
3112014s-cL 6/7sKlrT 11203l4s-c
Moottoroidutpatterit Jussarö 2l'tsI 50-ccr
Suursaari 3l1s2Hl31 Hästö-Busö 3 lr52l45-CR 47140-OL
Satamaniemi- Storlandet 2l't 5K102
Ristiniemi 417sKlrT Porsskär 2l7sKl02
Uud RPr Hanko 4176K123
Mustaviira 217sK/02 Russarö 312341s}-BS 4176lsj-cor
2147140-}]L Morgonlandet 2l1sls\-CMet.
Orrengrund 4/'7515l-CMet. Rautqtiepatteri
2147140-OL Täktom 31305ls2-o
| 137/20-O Saar RPr
Riisholm 217sKl02 Kuggskär .
2I s7I 45-NBr
2137/20-O UIO 2130s
152-o
Glosholm zlTslsj-CMet. 311201 |-AL
Vaarlahti 2/'7sK/02 utö 3lrs2l4s-cR 2/57l48-NR
Söderskär l lrszl4s-cR 2l't5150-c Mörskär 2ls1 /5o-ND
2137120-0 Kökar 3l1s2l4s-cL
Eestiluoto 217sKl02 Björkör 3l'1sI s0-cMr
Villinki 4125414s-D Herrö 2175Kl0r
4l1s5l2"r-BMK
Isosaari 3l2s4l4s-D 2137140-LP Nyharnn 21120
l4s-c 214'1
l3o-I
311s2145-cR Maarianhamina 2/7sKl0r
Kustaanmiekka 3lrs2l4s-c rl7s lso-cMI
Kuivasaari 2147130-J
Harmaja 2lr2ol4r-AL
Katajaluoto lrszl4s-cR 217sI s0-CMet.
Rysäkari 3lrs2l22-D
Kytö 4l7sK/02
Mikonkari 2ls7 148-N PR Vaftio P
Rönnskär 2/rs2l45-CLO2157/48-N Sommarö 3/r52122-D

Huomautus
Laatokanja Aänisentykistöon esitettysivuilla356ja 358.